The Old Testament of the Holy Bible

Laataanooji 1

No Allah tagri kuuje fuu

1:1 Haa fuɗɗam Allah tagi asamanji e lesdi. 2 Lesdi cookri, walaano kooɗume ton, nyiɓre suddi ilamji. Ruuhu Allah ɗon yiilo haa dow ndiyamji. 3 Allah wi'i: "Annoora laato." Ka laati. 4 Allah yi'i ka wooɗi. Nden o sendi hakkunde annoora e nyiɓre. 5 O ewni annoora nyalawma, nyiɓre boo o ewni ɗum jemma. Hiiri, weeti, ɗum nyalaade arande. 6 Allah wi'i: "Sendoode laato caka ndiyamji, ngam sendugo hakkunde maaji." Ɗum laati non. 7 Allah waɗi sendoode maajum. O sendiri ndiyamji les sendoode bee ndiyamji dow maare. 8 Allah ewni sendoode man asama. Hiiri, weeti fahin, ɗum nyalaade ɗiɗawre. 9 Allah wi'i: "Ndiyam les asama mooɓo nokkuure woore, haa joorɗum waŋga." Ɗum laati non. 10 Allah ewni joorɗum ɗum lesdi, mooɓorde ndiyamji boo, o ewni nde mbeela. Allah yi'i ɗum wooɗi. 11 Nden o wi'i: "Lesdi fuɗna huɗo e haakooji dimooji aawdi, non boo leɗɗe dimooje ɓiɓɓe bee aawdi nder muuɗum'en, kooɗume fuu fodde asli muuɗum." Ɗum laati non. 12 Lesdi fuɗni huɗo e haakooji marɗi aawdi fodde asli muuɗum'en, non boo leɗɗe dimooje ɓiɓɓe bee aawdi nder muuɗum'en, kooɗeye fuu fodde asli muuɗum'en. Allah yi'i ɗum wooɗi. 13 Hiiri, weeti fahin, ɗum nyalaade tataɓre. 14 Allah wi'i: "Jayli laato haa asama ngam sendindirgo nyalawma bee jemma. Ɗi laato alaamaaji ngam anndugo wakkatiiji e nyalaaɗe e duuɓi. 15 Jayli ɗi'i laato haa asama ngam yaynango lesdi." Ɗum laati non. 16 Allah waɗi jayli mawɗi ɗiɗi: Ɓurŋgol mawnugo laami nyalawma, pamarol boo laami jemma, bee koode. 17 O jo''ini ɗi haa asama ngam yaynango lesdi, 18 ngam laamaago nyalawma e jemma, ngam sendindirgo annoora bee nyiɓre boo. Allah yi'i ɗum wooɗi. 19 Hiiri, weeti fahin, ɗum nyalaade nayaɓre. 20 Allah wi'i: "Ndiyam heewa kuuje marɗe yoŋki, colli boo piira haa asama." Ɗum laati non. 21 Allah tagi kuuje mawɗe e ko wuurata, ko waancata fuu, e ko dimboto nder ndiyam. Non boo colli marɗi bileeji ­- kooɗume fuu fodde asli muuɗum. Allah yi'i ɗum wooɗi. 22 O barkiɗini ɗi, o wi'i: "Ndimndimne, ɗuuɗe, kebbine ndiyamji mbeela, colli boo ɗuuɗa dow lesdi." 23 Hiiri, weeti fahin, ɗum nyalaade jowaɓre. 24 Allah wi'i: "Lesdi wurtina kuuje marɗe yoŋki, dabbaaji e ladooji e kuuje ladde, kooɗume fuu fodde asli muuɗum." Ɗum laati non. 25 Allah waɗi kuuje ladde fodde asli muuɗum'en e dabbaaji feere fodde asli muuɗum'en, e ladooji lesdi fodde asli muuɗum'en. O yi'i ɗum wooɗi.

Laataanooji 2

26 Allah wi'i: "Sey min mbaɗa neɗɗo dow jaati amin, goɗɗo nanduɗo bee amin. O laamano liɗɗi e colli e dabbaaji e kuuje ladde e ladooji lesdi fuu." 27 Too, Allah tagi neɗɗo, o tagi ɗum dow jaati maako, ngam haa o nanda bee maako, o tagi mo gorko e debbo. 28 Allah barkiɗini ɓe, wi'i ɓe: "Ndanye, ɗuuɗe, kebbine lesdi, ɗowtine ndi. Laamane liɗɗi e colli e ko wuurata, ko waancata dow lesdi fuu." 29 Allah wi'i: "Ndaa, mi hokki on fuɗŋgooji dimooji dow lesdi fuu, non boo leɗɗe marɗe ɓiɓɓe bee aawdi nder muuɗum'en, ɗum laato nyaamdu mooɗon. 30 Dabbaaji lesdi e colli e ko waancata dow lesdi fuu, ko mari yoŋki, mi hokki ɗum haako hecco haa ɗum nyaama." 31 Ɗum laati non. Allah yi'i ko o waɗi fuu, ɗum booɗɗum masin. Hiiri, weeti fahin, ɗum nyalaade joweegoore. 2:1 Bana ni Allah timminiri asama e lesdi e ko woni nder maaji fuu. 2 Nde nyalaade joweeɗiɗawre waɗi, kuugal maako timmi, o siwti nyalaade man. 3 O barkiɗini nyalaade joweeɗiɗawre, o seni nde. Ngam nder maare o siwti e tagugo kuuje fuu. 4 Kanjum woni habaru laataaki asama e lesdi, saa'i ɗi taga.

Neɗɗo nder jarne Adnin

Yoo, saa'i Allah Jawmiraawo waɗi lesdi e asamanji, 5 walaa guuɓe ladde dow lesdi tawon, haakooji gese boo puɗaay, ngam Allah Jawmiraawo siwa toɓnugo iyeende, saa'i maajum walaa neɗɗo tawon haa rema lesdi. 6 Ammaa cuurɗe ndiyam ngurti e lesdi, coofni ndi. 7 Nden Allah Jawmiraawo tagi neɗɗo bee mbulwuldi lesdi, fuufi poofɗe ngeendam nder kine maako. Bana ni neɗɗo laatori yoŋki geeti. 8 Allah Jawmiraawo jubi jarne haa Adnin, hedi fuunaaŋge. Ton o jo''ini neɗɗo mo o tagno ɗum. 9 Nden o fuɗni leɗɗe feere-feereeje haa lesdi, ɗe booɗɗe, ɗe belɗe haa nyaamugo boo. O waɗi boo lekki ngeendam haa caka jarne, e lekki anndugo booɗɗum e kalluɗum. 10 Maayo wurti nder Adnin ngam yarnugo jarne go. Diga ton ngo sendi, ngo laati maaje nayi. 11 Innde arano, Pison, kaŋgo taari lesdi Hawila haa kaŋgeeri woni. 12 Kaŋgeeri lesdi maajum woodi saman ɗuuɗɗo. Ɗaccere uurnde woni ton boo, e hayre onikis. 13 Innde maayo ɗiɗawo, Gihon, kaŋgo taari lesdi Kus. 14 Innde tataɓo, Hiddekel, kaŋgo ilata fuunaaŋge Assuura. Maayo nayaɓo woni Efratis. 15 Too, Allah Jawmiraawo hoo'i neɗɗo go, jo''ini mo nder jarne Adnin haa o rema ɗe, o ayna ɗe. 16 Allah Jawmiraawo umri mo: "Sey a nyaama haa leɗɗe kooɗeye nder jarne, bana ɓernde ma yiɗi. 17 Ammaa lekki anndugo booɗɗum e kalluɗum, taa nyaam ki. Ngam nyalaade nyaamɗa ki, a maayan maayde naawnde." 18 Nden Allah Jawmiraawo wi'i: "Neɗɗo to walaa mo wonda, ɗum wooɗaay. Mi waɗanan mo balloowo nanduɗo bee maako." 19 Ngam maajum Allah Jawmiraawo tagi dabbaaji ladde e colli fuu, bee mbulwuldi lesdi o tagri ɗi. O yahri ɗi haa neɗɗo ngam o nana no neɗɗo ewnorto ɗi. Koonoy o ewnori ɗi fuu, ɗum laato inɗe maaji. 20 Neɗɗo ewni inɗe dabbaaji e colli e kuuje ladde fuu. Ammaa o heɓaay balloowo pottanɗo mo. 21 Nden Allah Jawmiraawo neldi ɗoyŋgol tedduŋgol dow maako, o ɗaani. Allah hoo'i beccal neɗɗo gootal, maɓɓi nokkuure maagal bee kusel. 22 Bee beccal man Allah Jawmiraawo waɗi debbo, yahri mo haa maako. 23 Neɗɗo wi'i: "Asee! Kaŋko woni i'al diga i'e am e kusel diga kusel am. O ewneteeɗo debbo, ngam o hoo'aama e gorko." 24 Ngam maajum gorko accan baaba muuɗum e daada muuɗum, ɗakkotiran bee debbo muuɗum, ɓe laatoto ɓandu wooru. 25 Neɗɗo e debbo muuɗum, ɓe ɗiɗo fuu ɓe tembuɓe, ammaa ɓe cemtaay.

Laataanooji 3

No neɗɗo luutiri umroore Allah

3:1 Yoo, dabbaaji ladde ɗi Allah Jawmiraawo tagi fuu, mboodi ɓuri ɗi ?oyre. Ndi wi'i debbo: "Gooŋga na Allah wi'i, taa on nyaama haa leɗɗe jarne fuu?" 2 Debbo jaabi: "Min nyaaman diga ɓiɓɓe leɗɗe jarne. 3 Sey ɓiɓɓe lekki gonki caka jarne, Allah wi'i: Taa nyaame ɗe, taa meeme ɗe ngam taa maayon!" 4 Mboodi wi'i debbo: "Woodaa! On maayataa! 5 Ammaa Allah anndi, to on nyaami ɗe, gite mooɗon maɓɓitoto, on laatoto bana Allah, on anndan ko woni booɗɗum e kalluɗum." 6 Debbo yi'i lekki man welanan nyaamugo, ki fottani gite, ki wooɗi masin haa hokkugo hakkiilo. O hoo'i haa ɓiɓɓe maaki, o nyaami, Nden o hokki goriiko, gorko boo nyaami. 7 Law gite maɓɓe maɓɓitake, ɓe anndi ɓe tembuɓe. Ngam maajum ɓe kawti haakooji ibbi, ɓe mbaɗi kolte. 8 Nde naaŋge feewti, ɓe nani sonyo, Allah Jawmiraawo ɗon waanca nder jarne. Gorko e debbo muuɗum nyukki yeeso Allah Jawmiraawo caka leɗɗe jarne. 9 Allah ewni neɗɗo, ?ami mo: "Toy ngonɗa?" 10 Neɗɗo jaabi: "Mi nani ma nder jarne, mi huli ngam mi tembo, ngam maajum nyukkiimi." 11 Allah ?ami: "Moy anndin ma a tembo? Malla a nyaami ɓiɓɓe lekki ki kaɗno ma mi nyaamugo?" 12 Neɗɗo jaabi: "Debbo mo ndokkuɗa mi, kaŋko o hokki yam ɓiɓɓe lekki, mi nyaami." 13 Allah Jawmiraawo ?ami debbo: "Ɗume mbaɗɗa?" Debbo jaabi: "Mboodi esti yam, mi nyaami." 14 Allah Jawmiraawo wi'i mboodi: "Ngam kuuwɗa ɗum, a naalaama caka dabbaaji e kuuje ladde fuu. A yahan dow reedu ma, a nyaaman mbulwuldi, balɗe ngeendam ma fuu. 15 Mi waɗan konnaagu hakkunde maaɗa e debbo, hakkunde danygol maaɗa e danygol maako. Goɗɗo danygol maako naman hoore ma, an boo a ngatan teppere maako." 16 Nden o wi'i debbo: "Mi ɗuɗɗinan luuwe danyki ma. A danyan bee bone. A yenwan gondal bee gorko ma, kaŋko o laamoto dow maaɗa." 17 Nden o wi'i Aadamu: "A nanani debbo ma, a nyaami ɓiɓɓe lekki ki kaɗno ma mi, mbi'mi: Taa nyaam ki. Ngam maajum lesdi naalaama ngam daliila maaɗa. Bee bone nyaamrata haa maari balɗe ma fuu. 18 Ndi fuɗnanan ma gi'e e giŋgille, a nyaaman haakooji gese. 19 Bee wulweende yeeso ma nyaamrata nyaamdu, sey to a lorake haa mbulwuldi, ngam haa maari koo'aɗa. An a mbulwuldi, haa mbulwuldi boo lorotooɗa!" 20 Neɗɗo ewni debbo muuɗum innde Hawwa, ngam kaŋko o laati daada yeeɗɓe fuu. 21 Allah Jawmiraawo waɗani Aadamu e debbo maako kolte lare, ɓorni ɓe. 22 O wi'i: "Ndaa, neɗɗo laati bana gooto amin, o anndi ko woni booɗɗum e kalluɗum. Ammaa mi yiɗaa o forta juŋŋgo maako, o hoo'a ɓiɓɓe lekki ngeendam, o nyaama, o yeeɗa haa foroy." 23 Ngam maajum Allah Jawmiraawo wurtini mo jarne Adnin, haa o rema lesdi ndi o hoo'ano e muuɗum. 24 O riiwi mo, o darni keruba'en haa fuunaaŋge jarne Adnin bee kaafahi ɗelkanki bana ɗemŋgal yiite, ngam aynugo laawol lekki ngeendam.

Laataanooji 4

Kayinu e Habila

4:1 Ɓaawo maajum Aadamu nasti haa Hawwa, debbo muuɗum. O reedi, o danyi Kayinu. O wi'i: "Jawmiraawo heɓni yam ɓiɗɗo gorko." 2 Kadiboo o danyi Habila, deerɗu Kayinu. Habila laati gaynaako dammooji, Kayinu boo laati demoowo. 3 Nyande go'o, Kayinu waddani Jawmiraawo dokkal haa ?aamle ngesa maako. 4 Habila boo waddi dokkal haa afi dammooji muuɗum payɗi. Jawmiraawo yerdi Habila e dokkal maako. 5 Ammaa Kayinu e dokkal muuɗum, o yerdaaki. Kayinu tikki masin, hippi yeeso muuɗum. 6 Jawmiraawo ?ami mo: "Koni tikkuɗa? Koni kippuɗa yeeso ma? 7 To a booɗɗo, a tijjoto. Ammaa to a kalluɗo, hakkewol ɗon jooɗi haa dammugal ma bana mbarooga, yiɗi moɗugo ma, ammaa an, laama dow maagol. Naa non na?" 8 Too, Kayinu wi'i deerɗum Habila: "En ngurto yaasi!" Nde ɓe njotti ngesa, Kayinu ummani mo, mbari mo. 9 Jawmiraawo ?ami Kayinu: "Toy deerɗa Habila?" O jaabi: "Mi anndaa. Mi aynoowo deerɗam na?" Jawmiraawo wi'i: 10 "Ɗume mbaɗɗa? Nan, ?i?am deerɗa ɗon wookanammi diga lesdi. 11 Jonta kam, a naalaaɗo, a ta''aaɗo diga lesdi ndi'i ndi maɓɓiti hunduko muuɗum ngam jaɓugo ?i?am deerɗa e juŋŋgo maaɗa. 12 To a remi ngesa, ka waɗantaa ma nafuda maaka. A yiiloto, a heɓataa siwtaare dow lesdi." 13 Kayinu wi'i Jawmiraawo: "Kiita ka'a salori yam, mi waawataa eftugo ka. 14 Ndaa, a riiwi yam hande diga lesdi. Mi nyukkoto yeeso ma, mi yiiloto, mi heɓataa siwtaare haa lesdi. Koomoy tawi yam, mbaratam." 15 Nden Jawmiraawo wi'i mo: "Woodaa! To goɗɗo mbari ma, mi waatoto mo cowi joweeɗiɗi." Jawmiraawo waɗi maandorde haa Kayinu, taa goɗɗo mbara mo, to tawi mo. 16 Kayinu dilli, seedi bee Jawmiraawo, jooɗi nder lesdi Noodi, fuunaaŋge Adnin. 17 Too, Kayinu nasti haa debbo muuɗum. O reedi, o danyi Hanok. Kayinu nyiɓi berniwol, ewni ngol Hanok bana innde ɓiyum. 18 Hanok danyi Iraɗ. Iraɗ danyi Mehuya'el. Mehuya'el danyi Metusa'el. Metusa'el danyi Lamek. 19 Lamek hoo'i rewɓe ɗiɗo, innde oo Ada, innde oya boo Jila. 20 Ada danyi Yabal, kaŋko laati baaba jooɗotooɓe cuuɗi laymaaji e marɓe tokke. 21 Innde deerɗiiko, Yubal, kaŋko laati baaba fiyooɓe moolooji e fuufooɓe algaytaaji fuu. 22 Jila boo danyi Tubalkayinu, tappoowo kuuwruɗe njamndi mboɗeeri e ɓaleeri. Deerɗiraawo Tubalkayinu debbo, Naama on. 23 Too, Lamek wi'i rewɓe muuɗum: "Ada e Jila, naneeɗam! Onon rewɓe Lamek, keɗite bolle am. Mi mbaran gorko ngam huuduure am, suka boo ngam piyɗe am. 24 To Kayinu waataama cowi joweeɗiɗi, nden kam Lamek waatete cowi cappanɗe joweeɗiɗi e joweeɗiɗi." 25 Yoo, Aadamu nasti haa debbo muuɗum fahin. Kaŋko o danyi ɓiɗɗo gorko, o ewni mo Setu, o wi'i: "Ngam Allah hokki yam ɓiɗɗo goɗɗo haa pellel Habila mo Kayinu mbari ɗum." 26 Setu boo heɓi ɓiɗɗo gorko, ewni mo Enos. Wakkati maajum ɓe puɗɗi ewnaago innde Jawmiraawo nder do'a.

Laataanooji 5

Danygol Aadamu

5:1 Ndaa ɗo deftere asli Aadamu: Saa'i Allah tagi neɗɗo, o tagi mo dow nandal bee Allah. 2 O tagi gorko e debbo, o barkiɗini ɓe, o ewni ɓe innde Neɗɗo, saa'i ɓe taga. 3 Nde Aadamu waɗi duuɓi teemerre e cappanɗe tati, o danyi ɓiɗɗo gorko nanduɗo bee maako, fodde jaati maako, o ewni mo Setu. 4 Duuɓi Aadamu ɓaawo o danyi Setu, teemeɗɗe joweetati. O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 5 Duuɓi Aadamu wuuri fuu, teemeɗɗe joweenayi e cappanɗe tati (930), nden o maayi. 6 Nde Setu waɗi duuɓi teemerre e jowi, o danyi Enos. 7 Duuɓi Setu ɓaawo o danyi Enos, teemeɗɗe joweetati e joweeɗiɗi. O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 8 Duuɓi Setu wuuri fuu, teemeɗɗe joweenayi e sappo e ɗiɗi (912), nden o maayi. 9 Nde Enos waɗi duuɓi cappanɗe joweenayi, o danyi Kaynam. 10 Duuɓi Enos ɓaawo o danyi Kaynam, teemeɗɗe joweetati e sappo e jowi. O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 11 Duuɓi Enos wuuri fuu, teemeɗɗe joweenayi e jowi (905), nden o maayi. 12 Nde Kaynam waɗi duuɓi cappanɗe joweeɗiɗi, o danyi Maleliyel. 13 Duuɓi Kaynam ɓaawo o danyi Maleliyel, teemeɗɗe joweetati e cappanɗe nayi. O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 14 Duuɓi Kaynam wuuri fuu, teemeɗɗe joweenayi e sappo (910), nden o maayi. 15 Nde Maleliyel waɗi duuɓi cappanɗe joweego e jowi, o danyi Yarat. 16 Duuɓi Maleliyel ɓaawo o danyi Yarat, teemeɗɗe joweetati e cappanɗe tati. O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 17 Duuɓi Maleliyel wuuri fuu, teemeɗɗe joweetati e cappanɗe joweenayi e jowi (895), nden o maayi. 18 Nde Yarat waɗi duuɓi teemerre e cappanɗe joweego e ɗiɗi, o danyi Anuhu. 19 Duuɓi Yarat ɓaawo o danyi Anuhu, teemeɗɗe joweetati. O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 20 Duuɓi Yarat wuuri fuu, teemeɗɗe joweenayi e cappanɗe joweego e ɗiɗi (962), nden o maayi. 21 Nde Anuhu waɗi duuɓi cappanɗe joweego e jowi, o danyi Matusala. 22 Anuhu yahdi bee Allah duuɓi teemeɗɗe tati, ɓaawo o danyi Matusala. O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 23 Duuɓi Anuhu wuuri fuu, teemeɗɗe tati e cappanɗe joweego e jowi (365). 24 Anuhu yahdi bee Allah, laatake o woodaa, ngam Allah wifti mo. 25 Nde Matusala waɗi duuɓi teemerre e cappanɗe joweetati e joweeɗiɗi, o danyi Lamek. 26 Duuɓi Matusala ɓaawo o danyi Lamek, teemeɗɗe joweeɗiɗi e cappanɗe joweetati e ɗiɗi. O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 27 Duuɓi Matusala wuuri fuu, teemeɗɗe joweenayi e cappanɗe joweego e joweenayi (969), nden o maayi. 28 Nde Lamek waɗi duuɓi teemerre e cappanɗe joweetati e ɗiɗi, o danyi ɓiɗɗo gorko. 29 O ewni mo Nuuhu, o wi'i: "Kaŋko on de'itinan en dow kuugal meeɗen e torra juuɗe meeɗen ngam lesdi ndi Jawmiraawo naali ɗum." 30 Duuɓi Lamek ɓaawo o danyi Nuuhu, teemeɗɗe jowi e cappanɗe joweenayi e jowi. O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 31 Duuɓi Lamek wuuri fuu, teemeɗɗe joweeɗiɗi e cappanɗe joweeɗiɗi e joweeɗiɗi (777), nden o maayi. 32 Nde Nuuhu waɗi duuɓi teemeɗɗe jowi, o danyi Sem e Haamu e Yafet.

Laataanooji 6

Halleende yimɓe

6:1 Yoo, yimɓe puɗɗi ɗuuɗugo dow lesdi, ɓe ngoodi ɓiɓɓe rewɓe. 2 Ɓiɓɓe Allah ngi'i no ɓiɓɓe yimɓe rewɓe mbooɗiri. Ɓe cuɓi woɗɓe maɓɓe, ɓe te'i ɓe. 3 Jawmiraawo wi'i: "Ruuhu am wondataa bee neɗɗo haa foroy, ngam neɗɗo woni ɓandu maayooru. Mi ustan duuɓi maako haa warta teemerre e noogas." 4 Saa'i maajum, ɓaawo ɓiɓɓe Allah nasti haa ɓiɓɓe yimɓe rewɓe, kamɓe ɓe ndanyi ɓiɓɓe. Ɓe laati maapindi'en haa lesdi. Kamɓe ngoni doolɗooɓe diga ɓooyma, jam'en tedduŋgal. 5 Jawmiraawo yi'i no halleende yimɓe ɗuuɗiri haa lesdi. Anniyaaji e numooji ɓerɗe maɓɓe kalli tum. 6 Jawmiraawo mimsiti tagugo yimɓe, ɓernde maako naawi. 7 Ngam maajum o wi'i: "Yimɓe ɓe tagmi ɗum'en, mi nattinan ɓe diga lesdi, kamɓe e dabbaaji e ladooji e colli, ngam mi mimsiti tagugo ɗum." 8 Ammaa Nuuhu heɓi mo''ere yeeso Jawmiraawo.

No Nuuhu sehiri koombowal

9 Ndaa ɗo habaru danygol Nuuhu: Nuuhu o gooŋgaajo, o walaa feloore nder jamanu maako. O tokki Allah. 10 O danyi ɓiɓɓe worɓe tato: Sem e Haamu e Yafet. 11 Lesdi wonni haa gite Allah, heewi toonyaare. 12 Allah laari lesdi, ndaa ndi wonni, ngam marɗum yoŋki fuu wonni laawol mum dow lesdi. 13 Allah wi'i Nuuhu: "Mi ɗon yi'a timmoode tagle fuu, ngam lesdi heewi toonyaare maɓɓe. Ndaa, mi halkan ɓe e lesdi. 14 Waɗan hoore ma koombowal ngal leɗɗe gofir. Sey a waɗa cuuɗi nder maagal, a sukka ceekli maagal bee taari, nder e yaasi fuu. 15 Ndaa ni'i kuuwrata ngal: njuutirka maagal piyanɗe teemeɗɗe tati, njaajirka maagal piyanɗe cappanɗe jowi, towirka maagal boo piyanɗe cappanɗe tati. 16 Sey a waɗa wurde haa koombowal, nde fiyannde woore, haa les mbippu maagal. Waɗ dammugal koombowal haa caka wuttudu maagal. Sendu towirka maagal, haa waɗa cuuɗi tati, wooru dow wooru. 17 Ngam ndaa, mi waddan ilam dow lesdi ngam halkugo ɓandu koonduye les asama, marndu poofɗe ngeendam. Kooɗume fuu dow lesdi halkan. 18 Ammaa bee maaɗa kaɓɓanmi alkawal. A nastan koombowal, an e ɓiɓɓe ma e debbo ma e rewɓe ɓiɓɓe ma. 19 Haa geetum, marɗum ɓandu fuu, hoo'u ɗiɗi ɗiɗi nder koombowal, gorɗum e debbum, ɗi kisa hawtaade bee maaɗa. 20 Haa colli fodde asli maaji, e dabbaaji fodde asli maaji, e ladooji lesdi fodde asli maaji. Nastin ɗiɗi ɗiɗi bee maaɗa, ngam hisnugo yoŋkiiji maaji. 21 Hoo'u boo nyaamduuji feere feere, siga ɗi haa maaɗa, ɗum laato nyaamdu ma bee maaji." 22 Nuuhu waɗi bana non, o huuwi ko Allah umri mo fuu.

Laataanooji 7

Ilam tuufaana

7:1 Nden Jawmiraawo wi'i Nuuhu: "Nastu koombowal, an e saare ma fuu. Ngam mi yi'i ma a gooŋgaajo yeeso am nder jamanuuru ndu'u. 2 Haa dabbaaji dagiiɗi fuu hoo'u gorɗi joweeɗiɗi e debbi joweeɗiɗi. Diga dabbaaji ɗi laaɓaay hoo'u ɗiɗi ɗiɗi, gorɗum e debbum. 3 Diga colli boo gorɗi joweeɗiɗi e debbi joweeɗiɗi, ngam asli maaji lutta dow lesdi. 4 Ngam lutti nyalɗe joweeɗiɗi, mi toɓnan iyeende dow lesdi, nyalawmaaje cappanɗe nayi e jemmaaje cappanɗe nayi. Mi nattinan tagle am fuu dow lesdi." 5 Nuuhu timmini ko Jawmiraawo umri mo fuu. 6 Nde Nuuhu waɗi duuɓi teemeɗɗe joweego, ilam tuufaana waɗi dow lesdi. 7 Nuuhu e ɓiyum'en e debbo muuɗum e rewɓe ɓiyum'en, ɓe nasti koombowal ngam hisugo ndiyamji tuufaana. 8 Diga dabbaaji dagiiɗi e ɗi ndagaaki, diga colli e ko wuurata dow lesdi fuu, 9 ɗi ngari ɗiɗi ɗiɗi haa Nuuhu nder koombowal, gorɗum e debbum, bana Allah umruno Nuuhu. 10 Nde nyalɗe joweeɗiɗi mbaɗi, ndiyam tuufaana wari dow lesdi. 11 Nder nduuɓu Nuuhu teemeɗɗe joweego'owu, lewru ɗiɗawru, nyande sappo e joweeɗiɗawre maaru, ɓulduɗe luggeeŋga maŋga pa''iti, burɗe asama boo maɓɓiti. 12 Iyeende toɓi dow lesdi nyalawmaaje cappanɗe nayi e jemmaaje cappanɗe nayi. 13 Nyalaade ndeya go ɓe nasti koombowal, Nuuhu e ɓiyum'en Sem e Haamu e Yafet, non boo debbo maako e rewɓe ɓiiyiiko'en, 14 kamɓe e dabbaaji ladde fodde asli muuɗum'en, e dabbaaji saare fodde asli muuɗum'en, e ladooji duɓanɗi dow lesdi fodde asli muuɗum'en, e colli fodde asli muuɗum'en, colli kooɗiye marɗi bileeji. 15 Ɗi ngari haa Nuuhu nder koombowal, ɗiɗi ɗiɗi diga ko mari poofɗe ngeendam fuu. 16 Gorɗum e debbum nder tagle fuu nasti, bana Allah umruno mo. Nden Jawmiraawo maɓɓi dammugal.

Laataanooji 8

17 Ilam tuufaana wari dow lesdi nyalɗe cappanɗe nayi. Ndiyamji ɓesdi, efti koombowal, ngal ɓaŋgi, ngal acci lesdi. 18 Ndiyamji ɗuuɗi jamum, ɗi ɓesdi masin dow lesdi, koombowal ɗon yaha dow ndiyam. 19 Ndiyamji mawni, ɗuuɗi masin. Kooseeje towɗe les asama fuu cuddaama, 20 ndiyamji ɓaŋgi dow maaje piyanɗe sappo e jowi. 21 Marɗum ɓandu fuu waati, ɗum ko waancata dow lesdi: colli e dabbaaji e ko duɓata dow lesdi, e yimɓe fuu. 22 Ko foofata, ko mari poofɗe ngeendam nder kine muuɗum, ko woni dow lesdi njoorndi, ɗum waati. 23 Yoŋkiiji gonɗi dow lesdi fuu natti, yimɓe e dabbaaji e ladooji e colli. Ɗum fuu ɗum natti e lesdi. Sey Nuuhu lutti, non boo ko wondi bee maako nder koombowal. 24 Ndiyamji ɓesdi nyalɗe teemerre e cappanɗe jowi. 8:1 Too, Allah siftori Nuuhu e dabbaaji ladde e dabbaaji saare ɗi ngondi bee maako nder koombowal. Allah wifni hendu dow lesdi, ndiyamji usti. 2 Ɓulduɗe luggeeŋga e burɗe asama maɓɓa, iyeende diga asama haɗa. 3 Ɓaawo nyalɗe teemerre e cappanɗe jowi, ndiyamji usti, cotti e lesdi. 4 Nder lewru joweeɗiɗawru, nyande sappo e joweeɗiɗawre maaru, koombowal dari dow hooseere Araraada. 5 Ndiyamji tokki ustaago haa warugo lewru sappooru. Nyande arande nder lewru maajum, ko'e kooseeje mbaŋgi. 6 Nde nyalɗe cappanɗe nayi mbaɗi, Nuuhu maɓɓiti wurde koombowal nde o waɗno ɗum. O yoofi leekuwal. 7 Ngal fiiri, ngal yiiloyi, haa ndiyam sotti e lesdi, ngal wartaay. 8 Nden o yoofi poola, haa o laara to ndiyam ustake dow lesdi. 9 Ammaa poola tawaay nokkuure siwtingo kosɗe muuɗum, nga warti haa koombowal, ngam ndiyamji lutti dow lesdi fuu. Nuuhu forti juŋŋgo muuɗum, hooci nga, nastini nga nder koombowal. 10 O munyi nyalɗe joweeɗiɗi goɗɗe, nden o yoofti nga kadiboo. 11 Poola warti haa maako kiikiɗe. Ndaa, haako jaytunhi ɗon nder hunduko maaga. Bana ni Nuuhu anndiri ndiyam usti dow lesdi. 12 Kadiboo o munyi nyalɗe joweeɗiɗi goɗɗe, nden o yoofti poola. Nga meetaay wartugo haa maako. 13 Nder nduuɓu Nuuhu teemeɗɗe joweego e go'owu, lewru arandu, nyande go'oore maaru, ndiyamji cotti e lesdi. Nuuhu itti maɓɓorde koombowal, o laari. Ndaa, lesdi yoori. 14 Nder lewru ɗiɗawru, nyande noogas e joweeɗiɗawre maaru, lesdi yoori. 15 Allah wi'i Nuuhu: 16 "Wurta koombowal, an e debbo ma e ɓiya'en e rewɓe ɓiya'en bee maaɗa. 17 Dabbaaji gonduɗi bee maaɗa, ko mari ɓandu fuu, colli e dabbaaji e ladooji duɓanɗi dow lesdi fuu, ɗi ngurtoto bee maaɗa, haa ɗi caŋkito dow lesdi, ɗi ndima, ɗi ɗuuɗa dow lesdi." 18 Nden Nuuhu wurti, kaŋko e ɓiiyiiko'en e debbo maako e rewɓe ɓiiyiiko'en. 19 Dabbaaji e ladooji e colli, ɗum ko waancata dow lesdi, fodde asli maaji fuu, ɗi ngurti koombowal. 20 Nuuhu mahani Jawmiraawo hirsirde. Nden o hoo'i nder dabbaaji dagiiɗi e colli dagiiɗi fuu. O lii'ani ɗi Allah, ɗi guleteeɗi dow hirsirde man. 21 Nde Jawmiraawo nani uureeŋgol ngol o yerdi, o wi'i nder ɓernde maako: "Mi meetataa naalugo lesdi ngam daliila neɗɗo. Ngam anniya ɓernde neɗɗo halli diga o derkeejo tawon. Mi meetataa mbarugo yoŋki fuu bana kuuwrumi. 22 Yeeso ɗo, nyalaaɗe lesdi fuu, aawugo e sodugo timmataa, non boo jaaŋgol e nguli, nduŋgu e ceeɗu, jemma e nyalawma."

Laataanooji 9

Alkawal Allah bee Nuuhu

9:1 Too, Allah barkiɗini Nuuhu e ɓikkoy maako, wi'i ɓe: "Ndanye, ɗuuɗe, kebbine lesdi. 2 Kulol e kultoreeŋgol haa mooɗon laato dow dabbaaji e colli fuu. Ko waancata dow lesdi fuu, e liɗɗi fuu, mi hokki on ɗum haa juuɗe mooɗon. 3 Ko waancata, geetum fuu laatano on nyaamdu. Mi hokki on ɗum bana ndokkirmi on haako hecco. 4 Sey kusel bee yoŋki muuɗum, waato bee ?i?am muuɗum, taa nyaame ɗum. 5 Fakat, mi ?aman ?i?am mooɗon haa mbarɗo on. Mi ?aman ɗam haa ndabbaawa fuu, haa juŋŋgo neɗɗo mbarɗo ɗum. 6 Koomoy rufi ?i?am neɗɗo, ?i?am muuɗum rufe bee juŋŋgo neɗɗo, ngam Allah tagi neɗɗo dow jaati muuɗum. 7 Kadi onon, ndanye, ɗuuɗe masin haa lesdi, ɓesde dow maari." 8 Allah wolwani Nuuhu e ɓiiyiiko'en wonduɓe bee maako, o wi'i: 9 "Min kam, ndaa, mi haɓɓan alkawal bee mooɗon e danygol mon ɓaawo mooɗon, 10 e marɗum yoŋki ko wondi bee mooɗon fuu, colli e dabbaaji e kuuje lesdi, ko wurti koombowal bee mooɗon fuu. 11 Mi haɓɓan alkawal am bee mooɗon, ngam taa kooɗume marɗum yoŋki meeta nattineego bee ndiyam tuufaana. Taa ilam meeta waɗugo boo ngam halkugo lesdi." 12 Allah ɓesdi wi'ugo: "Ndaa ko woni alaama alkawal ngal kaɓɓanmi hakkunde am e mooɗon e yoŋkiiji geeti fuu, haa jamanu jamanuuji: 13 Mi waɗan lagaawal am nder duule. Kaŋgal laato alaama alkawal hakkunde am e duniyaaru. 14 Koondeye njahrmi duule dow lesdi, timotimooŋgal waŋgi nder maaje, 15 mi siftoran alkawal am bee mooɗon e dabbaaji fuu, taa ndiyamji meeta laataago ilam tuufaana ngam halkugo marɗum yoŋki fuu. 16 Timotimooŋgal daroto nder duule. Mi laaran ngal, haa mi siftora alkawal duumiiŋgal hakkunde am e dabbaaji fuu caka tagle am dow lesdi." 17 Allah wi'i Nuuhu: "Kanjum woni alaama alkawal ngal kaɓɓumi hakkunde am e marɗum yoŋki fuu dow lesdi."

Nuuhu e ɓiyum'en

18 Yoo, ɓiɓɓe Nuuhu worɓe, wurtiiɓe koombowal, ɗum ɓe'e: Sem e Haamu e Yafet. Haamu on woni baaba Kanaana. 19 Ɓe'e tato ngoni ɓiɓɓe Nuuhu. Haa maɓɓe jooɗiiɓe lesdi fuu iwi. 20 Nuuhu fuɗɗi ndemri. O jubi ngesa inabooje. 21 Nyande go'o o yari inaboojam, o wuyki, o waali nder suudu maako o tembo. 22 Haamu, baaba Kanaana yi'i tembu baaba muuɗum, anndini ɗum deerɗum'en ɗiɗo haa yaasi. 23 Sem e Yafet koo'i ngapaleeji muuɗum'en, mballini ɗi dow balbe muuɗum'en. Ɓe njehi ɓaawo ɓaawo, ɓe cuddi tembu baaba maɓɓe, ɓe ngayliti gite maɓɓe, ngam taa ɓe ngi'a mo o tembo. 24 Nuuhu fini e wuykere muuɗum, o annditi ko ɓiiyiiko minyiraawo waɗi. 25 O wi'i: "Kanaana o naalaaɗo! O laato maccuɗo maccuɓe deerɗiiko'en." 26 O wi'i boo: "Jawmiraawo, Allah am barkiɗin Sem. Kanaana laato maccuɗo maako. 27 Allah ɓesdu Yafet, hokku danygol maako joonde nder cuuɗi laymaaji Sem. Kanaana laato maccuɗo maako." 28 Too, ɓaawo ilam tuufaana, Nuuhu ɓesdi duuɓi teemeɗɗe tati e cappanɗe jowi. 29 Duuɓi Nuuhu wuuri fuu, teemeɗɗe joweenayi e cappanɗe jowi (950), nden o maayi.

Laataanooji 10

Danygol ɓiɓɓe Nuuhu

10:1 Ndaa habaru danygol Sem e Haamu e Yafet, ɓiɓɓe Nuuhu. Ɓe ndanyi ɓiɓɓe worɓe ɓaawo ilam tuufaana. 2 Ɓiɓɓe Yafet, ɓe'e: Gomer e Magog e Maday e Yawan e Tubal e Meesek e Tiram. 3 Ɓiɓɓe Gomer, ɓe'e: Askanas e Rifat e Togarma. 4 Ɓiɓɓe Yawan, ɓe'e: Elisa e Tarsis e Kiti'en e Rodani'en. 5 Diga maɓɓe jooɗiiɓe haa duuɗe e fomoonde mbeela iwi. Kamɓe ngoni danygol Yafet, kooɓeye fodde ɗemɗe muuɗum'en nder lesɗe muuɗum'en e ummaatooje muuɗum'en. 6 Ɓiɓɓe Haamu, ɓe'e: Kus e Misrayim e Put e Kanaana. 7 Ɓiɓɓe Kus, ɓe'e: Seba e Hawila e Sabeta e Rama e Sabitka. Ɓiɓɓe Rama, ɓe'e: Saba e Dedan. 8 Kus danyi Nimrudu, kaŋko o fuɗɗi laataago baawɗo dow lesdi. 9 O loohoowo baawɗo yeeso Jawmiraawo. Ngam maajum ɓe ɗon mbi'a: "Loohoowo baawɗo yeeso Jawmiraawo bana Nimrudu." 10 Fuɗɗam laamu maako, Baabila e Erek e Akat e Kalne nder lesdi Sine'ar. 11 Diga lesdi maajum o wurti, o yehi Assuura. O nyiɓi Niniwe e Rekobot-Ir e Kalak 12 e Resen caka Niniwe e Kalak, kaŋgol woni berniwol maŋgol. ­- 13 Misrayim danyi Luudi'en e Anami'en e Lehabi'en e Naftu'en 14 e Patrusi'en e Kaslu'en e Kaftori'en. (Filisti'en iwi haa maɓɓe.) 15 Kanaana danyi Sidon, afo muuɗum, e Hetu, 16 e Yebusi'en e Amoori'en e Girgasi'en 17 e Hewi'en e Arki'en e Sini'en 18 e Arwidi'en e Jemari'en e Hamati'en. Ɓaawo maajum asli Kanaani'en caŋkiti. 19 Maral Kanaani'en yaaji diga Sidon yahugo Gerar, haa yotti Gaaja, haa Sodoma e Gomorra e Adama e Seboyim, haa yotti Lesa. 20 Kamɓe ngoni danygol Haamu fodde asli maɓɓe e ɗemɗe maɓɓe e lesɗe maɓɓe e ummaatooje maɓɓe. 21 Sem, o kaaka ɓiɓɓe Eber fuu, o mawniraawo Yafet, kaŋko boo o woodi ɓiɓɓe. 22 Ɓiɓɓe Sem, ɓe'e: Elam e Assuru e Arfasada e Luuda e Aram. 23 Ɓiɓɓe Aram, ɓe'e: Uus e Hul e Geter e Mas. 24 Arfasada danyi Sala, Sala danyi Eber. 25 Eber woodi ɓiɓɓe worɓe ɗiɗo. Innde gooto, Falek, ngam nder jamanu maako duniyaaru sendaama. Innde deerɗiiko, Yaktaan. 26 Yaktaan danyi Almodat e Selef e Hajamawet e Yerak, 27 e Hadoram e Usal e Dikila, 28 e Obal e Abimayel e Seba, 29 e Ofir e Hawila e Yobaba. Kamɓe ngoni ɓiɓɓe Yaktaan. 30 Joonde maɓɓe ɗonno diga Mesar haa yotti Sefar, ɗum hooseere haa fuunaaŋge. ­- 31 Kamɓe ngoni danygol Sem fodde asli maɓɓe e ɗemɗe maɓɓe e lesɗe maɓɓe e ummaatooje maɓɓe. 32 Kanjum woni asli ɓiɓɓe Nuuhu fodde ci'e maɓɓe nder ummaatooje maɓɓe. Diga maɓɓe ummaatooje duniyaaru fuu iwi ɓaawo ilam tuufaana.

Laataanooji 11

Suudu towndu haa Baabila

11:1 Ɓooyma, duniyaaru fuu wolwi ɗemŋgal gootal e bolle goote. 2 Nde yimɓe tokki laawol fuunaaŋge, ɓe tawi ?oolde nder lesdi Sine'ar, ɓe njooɗi ton. 3 Ɓe mbi'mbi'tiri: "Mbaɗen birikje, ngulen ɗe haa ɗe caata." Ɓe nyiɓri bee maaje bana bee kaa'e, ɓe koo'i taari lesdi boo ngam takkindirgo ɗe. 4 Ɓe mbi'i: "Sey en nyiɓa berniwol e suudu towndu. Hoore maaru yotto asama, ngam haa mbaɗanen ko'e meeɗen innde, taa en caŋkito nder duniyaaru fuu." 5 Jawmiraawo jippi ngam laara berniwol e suudu towndu, ɗum ko ɓiɓɓe Aadama nyiɓi. 6 O wi'i: "Ndaa, ɓe lenyol gootol, ɓe ɗon mbolwa ɗemŋgal gootal. Ko ɓe kuuwi ɗo, ɗum fuɗɗoode tan. Jonta kam, ko ɓe nufoto fuu, walaa ko haɗata ɓe huuwugo ɗum. 7 Ngare, en njippo, en njiiɓa haala maɓɓe, taa ɓe paamotira." 8 Jawmiraawo saŋkiti ɓe diga ton nder duniyaaru fuu, ɓe acci nyiɓugo berniwol. 9 Ngol ewnaama Baabila, ngam haa ton Jawmiraawo jiiɓi ɗemŋgal yimɓe duniyaaru fuu, diga ton boo o saŋkiti ɓe nder duniyaaru.

Danygol Sem

10 Ndaa habaru danygol Sem: Nde Sem waɗi duuɓi teemerre, o danyi Arfasada, duuɓi ɗiɗi ɓaawo ilam tuufaana. 11 Duuɓi Sem ɓaawo o danyi Arfasada, teemeɗɗe jowi (500). O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 12 Nde Arfasada waɗi duuɓi cappanɗe tati e jowi, o danyi Sala. 13 Duuɓi Arfasada ɓaawo o danyi Sala, teemeɗɗe nayi e tati (403). O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 14 Nde Sala waɗi duuɓi cappanɗe tati, o danyi Eber. 15 Duuɓi Sala ɓaawo o danyi Eber, teemeɗɗe nayi e tati (403). O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 16 Nde Eber waɗi duuɓi cappanɗe tati e nayi, o danyi Falek. 17 Duuɓi Eber ɓaawo o danyi Falek, teemeɗɗe nayi e cappanɗe tati (430). O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 18 Nde Falek waɗi duuɓi cappanɗe tati, o danyi Ragaw. 19 Duuɓi Falek ɓaawo o danyi Ragaw, teemeɗɗe ɗiɗi e joweenayi (209). O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 20 Nde Ragaw waɗi duuɓi cappanɗe tati e ɗiɗi, o danyi Saruku. 21 Duuɓi Ragaw ɓaawo o danyi Saruku, teemeɗɗe ɗiɗi e joweeɗiɗi (207). O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 22 Nde Saruku waɗi duuɓi cappanɗe tati, o danyi Nakor. 23 Duuɓi Saruku ɓaawo o danyi Nakor, teemeɗɗe ɗiɗi (200). O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 24 Nde Nakor waɗi duuɓi noogas e joweenayi, o danyi Tara. 25 Duuɓi Nakor ɓaawo o danyi Tara, teemerre e sappo e joweenayi (119). O danyi ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 26 Nde Tara waɗi duuɓi cappanɗe joweeɗiɗi, o danyi Abraama e Nakor e Haran.

Danygol Tara

27 Ndaa habaru danygol Tara: Tara danyi Abraama e Nakor e Haran, Haran boo danyi Ludu. 28 Haran maayi nder lesdi danyeeki muuɗum, haa berniwol Ur nder Kaldiya. 29 Abraama e Nakor te'i rewɓe. Innde debbo Abraama, Saray. Innde debbo Nakor boo, Milka ɓii Haran, mo baaba Milka e Yiska. 30 Saray o dimaro, o walaa ɓiŋgel. 31 Tara hoo'i ɓiyum Abraama, e Ludu ɓii Haran, taaniraawo mum, e Saray, esiraawo mum debbo Abraama. Ɓe fuu ɓe ummi diga Ur nder Kaldiya, haa ɓe njaha lesdi Kanaana. Ɓe njotti Haran, ɓe njooɗi ton. 32 Duuɓi Tara mbaɗi teemeɗɗe ɗiɗi e jowi (205). O maayi nder Harran.

Laataanooji 12

No Allah ewnori Abraama

12:1 Yoo, Jawmiraawo wi'i Abraama: "Wurta lesdi ma, e lenyol ma, e saare baaba ma. Yah haa lesdi ndi mi hollete. 2 Mi laatinan ma ummaatoore mawnde, mi barkiɗinan ma, mi mawninan innde ma, a laatanto woɗɓe daliila barka. 3 Mi barkiɗinan barkiɗinanɓe ma, mi naalan naalanɓe ma. Ngam maaɗa asli duniyaaru fuu keɓan barka." 4 Abraama dilli, bana Jawmiraawo umri mo, Ludu yahdi bee maako. Abraama woodi duuɓi cappanɗe joweeɗiɗi e jowi, saa'i o wurto Harran. 5 O hoo'i Saray, debbo maako, e Ludu, ɓii deerɗiiko, e mardi maɓɓe e yimɓe maɓɓe, waato ko ɓe keɓno nder Harran fuu. Ɓe ngurti ngam ɓe njaha lesdi Kanaana, ɓe njotti ton boo. 6 Abraama saali lesdi fuu haa yotti nokkuure Sikem, haa lekki makki bi'eteeki More woni. Wakkati maajum Kanaani'en ɗon nder lesdi. 7 Jawmiraawo waŋgani Abraama, wi'i: "Mi hokkan danygol ma lesdi ndi." Ton Abraama mahani Jawmiraawo baŋganɗo mo hirsirde. 8 Nden o ummi diga ton, o yehi haa hooseere fuunaaŋge Baytila. Ton o darni cuuɗi laymaaji maako, hakkunde Baytila haa hiirnaaŋge, e Ayu haa fuunaaŋge. Ton o mahani Jawmiraawo hirsirde, o ewni innde Jawmiraawo nder do'a. 9 Nden o dilli, o tokki laawol maako haa lesdi fombina.

Abraama haa Misra

10 Too, weelo waɗi nder lesdi. Abraama jippi haa Misra haa o faɓɓa ton, ngam weelo saati. 11 Nde o ɓadi nastugo Misra, o wi'i Saray, debbo maako: "Ndaa, mi anndi a debbo booɗɗo. 12 To Misra'en ngi'i ma, ɓe mbi'an: Oo, ɗum debbo maako. Ɓe mbaratam, ɓe acce an. 13 Kadi, wi' a deerɗam, haa mi jooɗo jam ngam daliila maaɗa, yoŋki am boo hisa ngam maaɗa." 14 Nde Abraama yotti Misra, Misra'en ngi'i debbo o booɗɗo masin. 15 Saraaki'en Firawna ngi'i mo, maŋgti mo yeeso Firawna, ɓe njahri mo nder saare maako boo. 16 Kaŋko o woonani Abraama ngam daliila debbo. Abraama heɓi dammooji e na'i e bamɗe e maccuɓe e horɓe e geelooɗi. 17 Ammaa Jawmiraawo hiiti Firawna e saare maako bee masiibooji naawɗi ngam daliila Saray, debbo Abraama. 18 Nden Firawna ewni Abraama, wi'i mo: "Koni kuuwɗa mi ɗum? Koni a anndinaay yam o debbo ma? 19 Koni mbi'ɗa o deerɗa ngam mi hoo'a mo o laato debbo am? Jonta, ndaa debbo ma, hoocu mo, dillu!" 20 Firawna umri worɓe woɗɓe ɗofta mo e debbo maako e ko o mari fuu.

Laataanooji 13

No Ludu seediri bee Abraama

13:1 Too, Abraama ummi diga Misra, warti lesdi fombina, kaŋko e debbo maako e ko o mari fuu, non boo Ludu hawtaade bee maako. 2 Abraama o diskuɗo masin bee dabbaaji e cardi e kaŋgeeri. 3 Nder jahaaŋgal maako o ummi diga fombina, o yehi Baytila, haa nokkuure cuuɗi laymaaji maako ndarino naane, hakkunde Baytila e Ayu, 4 haa nokkuure hirsirde nde o nyiɓno naane boo woni. Abraama ewni ton innde Jawmiraawo bee do'a. 5 Ludu, jahduɗo bee Abraama, kaŋko boo o woodi dammooji e na'i e cuuɗi laymaaji. 6 Lesdi man he'aay haa ɓe njooɗodo, ngam marle maɓɓe ɗuuɗi masin, haa ɓe mbaawaay jooɗodaago. 7 Jokkirli ummi hakkunde waynaaɓe Abraama e waynaaɓe Ludu. Wakkati maajum Kanaani'en e Peresi'en ɗonno nder lesdi. 8 Abraama wi'i Ludu: "Taa accu jokkirgol ummo hakkunde am e maaɗa, hakkunde waynaaɓe am e waynaaɓe maaɗa, ngam en bandiraaɓe. 9 Naa lesdi fuu ɗon yeeso ma? Seedu le bee am! To a yiɗi haa juŋŋgo nano, mi yahan haa nyaamo. To a yiɗi haa juŋŋgo nyaamo, mi yahan haa nano." 10 Ludu ɓaŋgti gite muuɗum, yi'i waadiwol Urdun fuu no ngol soofri booɗɗum. Haa wakere Jo'ar ngol laati bana jarne Jawmiraawo, bana lesdi Misra. Kanjum wonno nde Jawmiraawo halkaay Sodoma e Gomorra tawon. 11 Ludu suɓani hoore muuɗum waadiwol Urdun fuu, o yehi fuunaaŋge. Bana non ɓe ceediri. 12 Abraama jooɗi nder lesdi Kanaana, Ludu jooɗi nder gure waadiwol. O darni cuuɗi laymaaji maako haa yotti Sodoma. 13 Ammaa yimɓe Sodoma ɓe halluɓe, ɓe marɓe hakke masin haa Jawmiraawo. 14 Nde Ludu seedi bee maako, Jawmiraawo wi'i Abraama: "Ɓaŋgtu le gite ma, laar gal woyla e fombina e fuunaaŋge e hiirnaaŋge. 15 Ngam lesdi ndi ngi'ata fuu, mi hokkan ma ndi ngam maaɗa e danygol ma haa foroy. 16 Mi ɗuɗɗinan danygol ma bana mbulwuldi lesdi. To goɗɗo waawi limugo mbulwuldi lesdi, o waawan limugo danygol ma boo. 17 Umma, widda lesdi, njuuteeŋga maari e njaajeeŋga maari fuu, ngam mi hokkan ma ndi." 18 Abraama darni cuuɗi laymaaji muuɗum, wari jooɗi les leɗɗe mawɗe haa Mamre, baŋge Heburuun. Ton o mahani Jawmiraawo hirsirde.

Laataanooji 14

No Abraama hisniri Ludu

14:1 Nder jamanu Amrafel, laamiiɗo Sine'ar, e Ariyok, laamiiɗo Elasar, e Kedorlayomer, laamiiɗo Elam, e Tidal, laamiiɗo Goyim, 2 ɓe mbaɗi konu bee laamiiɓe njowo: Bera mo Sodoma, e Birsa mo Gomorra, e Siniyabu mo Adama, e Semeber mo Jeboyim, e laamiiɗo Bela, ɗum woni Jo'ar. 3 Ɓe'e njowo ɓe alkotiri, ɓe ngari nder waadiwol Sidim, ɗum weendu manda jonta. 4 Duuɓi sappo e ɗiɗi ɓe ɗowtanino Kedorlayomer, nder nduuɓu sappo e tataɓu ɓe tuurtani mo. 5 Nder nduuɓu sappo e nayaɓu, Kedorlayomer e laamiiɓe wonduɓe bee muuɗum ngari, njaali Refa'en haa Asterot-Karnayim, e Susi'en haa Hama, e Emi'en nder ?oolde Kiriyatayim, 6 Hori'en boo dow hooseere maɓɓe Se'ir, haa yotti El-Paran baŋge ladde. 7 Ɓe lori, ɓe ngari haa En-Mispat, ɗum woni Kaades. Ɓe njaali Amaleki'en nder lesdi maɓɓe fuu, non boo Amoori'en wonɓe haa Hasason-Tamar. 8 Nden laamiiɓe Sodoma e Gomorra e Adama e Jeboyim e Bela ­- waato Jo'ar ­- ɓe fuu ɓe ngurti, ɓe taaskani konu nder waadiwol Sidim. 9 Ɓe kaɓi bee Kedorlayomer mo Elam, e Tidal mo Goyim, e Amrafel mo Sine'ar, e Ariyok mo Elasar ­- waato laamiiɓe njowo dow nayo. 10 Ammaa waadiwol Sidim heewi gasarɗe taari lesdi. Laamiiɓe Sodoma e Gomorra ndoggi, ndo''i nder ton. Luttuɓe ndoggi, mba''i kooseeje. 11 Konne'en kooci jawdi Sodoma e Gomorra e nyaamdu wonndu ton fuu, ndilli. 12 Ɓe koo'i boo Ludu, ɓii deerɗu Abraama, mo jooɗi haa Sodoma, kaŋko bee ko o mari fuu, ɓe ndilli. 13 Goɗɗo daɗɗo wari, anndini Abraama Ibraniŋkeejo. Kaŋko o ɗon jooɗi les leɗɗe mawɗe ɗe Mamre Amooriijo, deerɗu Eskol e Aner ­- kamɓe ɓe sooba'en alkawal bee Abraama. 14 Nde Abraama nani ɓe njahri bandiiko kaɓɓaaɗo, o umri suka'en maako waawɓe konu, danyaaɓe nder saare maako, worɓe teemeɗɗe tato e sappo e njoweetato (318). O tokki konne'en haa yotti Dan. 15 O sendi yimɓe maako geɓe ɗiɗi, ngam ɓe ukko dow maɓɓe jemma, kaŋko e suka'en maako. O jaali ɓe, o tokki ɓe haa yotti Hoba, haa woyla Damas. 16 O wartiri mardi maɓɓe fuu. Non o wartiri boo Ludu, bandiiko, e mardi maako fuu, e rewɓe e yimɓe woɗɓe. 17 Too, ɓaawo Abraama jaalake Kedorlayomer e laamiiɓe wonduɓe bee maako, o lori. Laamiiɗo Sodoma wurti ngam fotta bee maako nder waadiwol Sawe, ɗum waadiwol laamiiɓe. 18 Malkisadaka, laamiiɗo Saliima wurti, waddi tamseere e inaboojam. O limanjo Allah Ɓaŋgiiɗo. 19 O barkiɗini Abraama, o wi'i: "Barka laatanto Abraama diga Allah Ɓaŋgiiɗo, marɗo asama e lesdi. 20 Yettoore laatano Allah Ɓaŋgiiɗo boo, mo hokki ma konne'en ma haa juŋŋgo ma." Abraama ittani mo jakka haa kuuje fuu. 21 Laamiiɗo Sodoma wi'i Abraama: "Hokkam yimɓe, jogita jawdi ngam maaɗa." 22 Abraama jaabi mo: "Mi ɓaŋgtan juŋŋgo am hunaago yeeso Jawmiraawo, Allah Ɓaŋgiiɗo, marɗo asama e lesdi: 23 Mi hoo'ataa kooɗume ko marɗa, diga gaarawol haa lokkulol paɗe! Ngam taa mbi'a a riskini Abraama. 24 Kooɗume ngam am! Sey ko suka'en nyaami, e geɗal worɓe yahduɓe bee am, Aner e Eskol e Mamre, kamɓe ɓe koo'a geɗal maɓɓe."

Laataanooji 15

Alkawal Allah bee Abraama

15:1 Ɓaawo kuuje ɗe'e, wolde Jawmiraawo warani Abraama bee yi'ugo kaayeefiiji. Jawmiraawo wi'i: "Taa hul, Abraama, min mi aynan ma bana wawarde, mbarjaari ma mawndi ɗon haa am." 2 Abraama wi'i: "Ya Jawmiraawo am, ɗume ndokkata mi? Mi ɗon naywa, mi walaa ɓiŋgel. Eli'ejer mo Damas, kaŋko on ronata saare am." 3 Abraama numi: "Ndaa, o hokkaay yam danygol. Danyaaɗo nder saare am, kaŋko o ronatam." 4 Fahin wolde Jawmiraawo warani mo, o wi'i: "Naa kaŋko ronan ma. Ammaa gurtotooɗo ɓandu ma ronan ma." 5 O yahri mo haa yaasi, o wi'i: "Laar le asama, lim koode to a waawi limugo ɗe! Non danygol ma laatoto." 6 Abraama nuɗɗini Jawmiraawo, kaŋko boo o limani mo ɗum gooŋgaaku. 7 Allah wi'i Abraama: "Min woni Jawmiraawo, gurtinɗo ma Ur nder lesdi Kaldiya, ngam mi hokke lesdi ndi, a mara ndi." 8 Abraama wi'i: "Ya Jawmiraawo am, noy anndiranmi mi maran ndi?" 9 O jaabi mo: "Ɗaɓɓit wiige nge duuɓi tati, e mbeewa nga duuɓi tati, e njawdiri mbaalu ndi duuɓi tati e poola masar e poolel." 10 Abraama ɗaɓɓitani mo ɗi fuu, ta''i ɗi caka cak, heednindiri reetaaji maaji, ammaa colli o ta''aay. 11 Nden jigaaje ukki dow kusel maaji, ammaa Abraama riiwi ɗe. 12 Nde naaŋge ɓadi mutugo, ɗoyŋgol tedduŋgol naŋgi Abraama, kultoreeŋgol e nyiɓre ɓaleere ukkani mo. 13 Allah wi'i Abraama: "Anndu fakat, danygol ma hoɗan nder lesdi ndi ngol maraay, ɓe kuuwanan yimɓe maari. Kamɓe ɓe toonyoto ɓe duuɓi teemeɗɗe nayi. 14 Ammaa mi hiitoto ummaatoore nde ɓe kuuwanta ɗum. Ɓaawo maajum ɓe ngurtoto bee jawdi ɗuundi. 15 Ammaa an, a hawtoyan bee kaakiraaɓe ma bee jam, yimɓe uwan ma bee dandandi. 16 Nder yidere nayaɓre ɓe loroto haa ɗo, ngam jonta halleende Amoori'en heewaay tawon." 17 Nde naaŋge muti, nyiɓre ɓaleere boo waɗi, ndaa, fayande yiite suurannde e ɗemŋgal yiite, ngal saali caka ta''e kusel. 18 Nyalaade nde'e Jawmiraawo haɓɓi alkawal bee Abraama, o wi'i: "Mi hokkan danygol ma lesdi ndi, diga maayo Misra haa maayo maŋgo wi'eteeŋgo Efratis, 19 lesdi Keni'en e Keniji'en e Kadmoni'en, 20 e Heti'en e Peresi'en e Refa'en, 21 e Amoori'en e Kanaani'en e Girgasi'en e Yebusi'en."

Laataanooji 16

Hajara e Isma'iilu

16:1 Too, Saray, debbo Abraama danyanaay mo ɓikkoy. Ammaa o woodi korɗo Misraajo, innde maako Hajara. 2 Saray wi'i Abraama: "Ndaa, Jawmiraawo waɗi yam mi dimaro. Ndikka a nasta haa korɗo am, teema mi heɓma ɓikkoy bee maako." Abraama jaɓi koŋgol Saray. 3 Yaake Abraama ɗon jooɗi duuɓi sappo nder lesdi Kanaana, Saray, debbo Abraama hoo'i Hajara Misraajo, korɗo muuɗum. O hokki mo goriiko Abraama, ngam o laato culaaɗo maako. 4 Abraama nasti haa Hajara, kaŋko o reedi. Nde o yi'i o reeduujo, o laari Saray jawmiiko bana leesɗo. 5 Saray wi'i Abraama: "Kalluɗum ko warani yam, loro dow maaɗa! Mi wallini korɗo am haa wiɓɓere ma, jonta nde o yi'i o reeduujo, mi laati leesɗo haa gite maako. Jawmiraawo hiito hakkunde am e maaɗa!" 6 Abraama jaabi Saray: "Ndaa, korɗo ma ɗon haa juŋŋgo ma, huuw mo ko fottanan ma." Saray saatani Hajara, haa o doggi yeeso maako. 7 Malaa'ikaajo Jawmiraawo tawi Hajara kombi seeɓoore nder ladde. Seeɓoore maajum dow laawol Sura woni. 8 O wi'i: "An Hajara, korɗo Saray, diga toy iwɗa, toy njahata?" O jaabi: "Mi ɗon dogga jawmam Saray." 9 Malaa'ikaajo Jawmiraawo wi'i mo: "Lora haa jawma, leesnu hoore ma haa maako." 10 Malaa'ikaajo Jawmiraawo wi'i mo boo: "Mi ɗuɗɗinan danygol ma masin, goɗɗo waawataa limugo ngol ngam ɗuuɗeeŋga maagol." 11 Nden o ɓesdi wi'ugo: "Ndaa, a reeduujo, a danyan ɓiɗɗo gorko, a ewnan mo Isma'iilu, ngam Jawmiraawo nani bone ma. 12 Ɓiɗɗo ma laatoto nanaro. Juŋŋgo maako laatoto dow koomoye fuu, juuɗe kooɓeye fuu laatoto dow maako boo. O jooɗoto fuunaaŋge deerɗiraaɓe maako fuu." 13 Hajara ewni Jawmiraawo bolwanɗo mo: "An woni Allah gi'anɗo!" Ngam o wi'i: "Naa min boo mi laari daarɗo yam?" 14 Ngam maajum ɓulndu ndu wi'a Ɓulndu-Allah-gi'anɗo-yam. Ndu woni hakkunde Kaades e Baaret. 15 Hajara danyani Abraama ɓiɗɗo gorko. Abraama ewni innde ɓiyum, mo Hajara danyi ɗum, Isma'iilu. 16 Duuɓi Abraama mbaɗi cappanɗe joweetati e joweego, saa'i Hajara danyana mo Isma'iilu.

Laataanooji 17

No juulnol laatori alaama alkawal

17:1 Too, nde Abraama waɗi duuɓi cappanɗe joweenayi e joweenayi, Jawmiraawo waŋgani mo, wi'i mo: "Min woni Allah Baawɗo, yah yeeso am a timmuɗo! 2 Mi haɓɓan alkawal bee maaɗa, mi ɗuɗɗinan ma ɗuuɗɗum masin." 3 Abraama sujidi dow yeeso muuɗum. Allah tokki, wi'i mo: 4 "Ndaa, alkawal am ɗon wondi bee maaɗa. A laatoto baaba ummaatooje ɗuuɗɗe. 5 Yeeso ɗo, innde ma naa Abraama, ammaa Ibrahiima laato innde ma, ngam mi waɗi ma a baaba ummaatooje ɗuuɗɗe. 6 Mi waɗan ma a ɗuuɗa-asŋgoljo masin. Mi laatinan ma ummaatooje, laamiiɓe iwan haa maaɗa. 7 Mi haɓɓan alkawal bee maaɗa e danygol ma ɓaawo ma, nder gide maɓɓe fuu. Ɗum alkawal duumiiŋgal, haa mi laato Allah maaɗa e Allah danygol ma ɓaawo ma. 8 Mi marnan ma lesdi koɗaaku ma maral duumiiŋgal, lesdi Kanaana fuu ngam maaɗa e danygol ma ɓaawo ma. Mi laatoto Allah maɓɓe." 9 Allah wi'i Ibrahiima: "An, aynu alkawal am, an e danygol ma ɓaawo ma, nder gide maɓɓe fuu. 10 Ndaa ko on kuuwata ngam aynugo alkawal am: Ngorkoy mooɗon fuu njuulno. 11 Sey on ta''a laral saadooniiku mooɗon. Ɗum laatoto alaama alkawal hakkunde am e mooɗon. 12 Gorgel caka mooɗon fuu, to waɗi balɗe joweetati, ngel juulno, gorgel fuu nder asli mooɗon, koo ngel danya haa saare, koo ngel sooda bee ceede haa goɗɗo jananno, ngel laataaki lenyol mooɗon. 13 Danyaaɗo haa saare e coodaaɗo bee ceede, ɓe njuulno fakat. Alaama ka'a haa ɓalli mooɗon waŋginan alkawal am ngal duumiiŋgal. 14 Ammaa gorko saadooniijo, mo juulnaaki haa laral saadooniiku muuɗum, yoŋki muuɗum ta''e e lenyol maako, ngam o ?aɓɓake alkawal am." 15 Nden Allah wi'i Ibrahiima: "Taa tokka ewnugo debbo ma Saray, sey innde maako laato Saratu. 16 Mi barkiɗinan mo, mi hokkan ma ɓiɗɗo bee maako boo. Mi barkiɗinan mo, o laatoto ummaatooje. Laamiiɓe le'i iwan haa maako." 17 Ibrahiima sujidi dow yeeso muuɗum, ammaa o jali, ngam o numi: "Mo duuɓi teemerre laatoto baaba na? Mo duuɓi cappanɗe joweenayi danyan na?" 18 O wi'i Allah: "Isma'iilu yeeɗuma yeeso ma!" 19 Allah jaabi: "Fakat debbo ma Saratu danyanan ma ɓiɗɗo gorko, a ewnan mo Isiyaaku. Mi haɓɓan alkawal bee maako, ngal duumiiŋgal haa danygol maako ɓaawo maako. 20 Ngam Isma'iilu kam, mi jaɓi do'a ma. Ndaa, mi barkiɗini mo. Mi waɗan mo o ɗuuɗa-asŋgoljo, mi ɗuɗɗinan mo ɗuuɗɗum masin. O danyan laamɓe sappo e ɗiɗo. Mi laatinan mo ummaatoore mawnde. 21 Ammaa alkawal am, mi haɓɓan ngal bee Isiyaaku, mo Saratu danyanan ma mawri bana ni'i." 22 Nde o timmini wolwango mo, Allah eeŋgti, acci Ibrahiima. 23 Nden Ibrahiima hoo'i ɓiyum Isma'iilu e danyaaɓe nder saare muuɗum fuu, e soodaaɓe bee ceede, worɓe fuu nder saare muuɗum, o ta''i laral saadooniiku maɓɓe nder nyalaade maajum, bana Allah umri mo. 24 Duuɓi Ibrahiima mbaɗi cappanɗe joweenayi e joweenayi, saa'i o juulno. 25 Duuɓi ɓiiyiiko Isma'iilu boo sappo e tati, saa'i o juulno. 26 Nder nyalaade woore Ibrahiima e ɓiyum Isma'iilu njuulni, 27 non boo worɓe saare maako fuu, danyaaɓe nder saare e soodaaɓe bee ceede haa jananɓe. Ɓe fuu ɓe njuulnodi bee maako.

Laataanooji 18

No Allah anndiniri danyeeki Isiyaaku

18:1 Too, Jawmiraawo waŋgani Ibrahiima haa leɗɗe mawɗe haa Mamre, Ibrahiima ɗon jooɗi haa yolnde suudu laymaaru muuɗum wakkati naaŋge wuli. 2 O tijji, o laari, ndaa, worɓe tato ɗon ndari to. Nde o yi'i ɓe, o yaawi ngam o fotta bee maɓɓe haa yolnde saare, o turi haa lesdi. 3 O wi'i: "Naywa, to mi heɓi mo''ere yeeso ma, useni, taa saala saare maccuɗo ma! 4 Sey ɓe ɗaɓɓita ndiyam seɗɗa haa on loota kosɗe mooɗon, ciwte ɗo les lekki. 5 Mi ɗaɓɓitan nyaamdu seɗɗa. Cembiɗine ɓerɗe mooɗon, nden tokke laawol mooɗon, to on ngiɗi. Naa ngam maajum njaaltuɗon maccuɗo mon na?" Ɓe njaabi: "Huuw ko mbi'ɗa." 6 Ibrahiima yaawi, nasti suudu Saratu, wi'i mo: "Law, hoo'u muudooje kuroori ɗiggundi sappo, jiiɓ ndi, waɗ tamseeje." 7 Nden Ibrahiima doggi haa na'i, hoo'i nyalbel booɗŋgel ɗigguŋgel, hokki ngel suka. Kaŋko o yaawi taaskitingo ngel. 8 Nden Ibrahiima ɗaɓɓiti kettuŋgol belŋgol e ɓiraaɗam, jo''ini ɗum yeeso maɓɓe. O dari yeeso maɓɓe les lekki, kamɓe ɓe nyaami. 9 Ɓe ?ami mo: "Toy Saratu, debbo ma?" O jaabi: "Ndaa mo nder suudu." 10 Jawmiraawo wi'i: "Fakat, mi lortoto haa maaɗa mawri bana jonta. Nden debbo ma Saratu ɗon bee ɓiɗɗo gorko." Saratu ɗon heɗito haa dammugal suudu ɓaawo koɗo go. 11 Ibrahiima e Saratu ɓe ndotti'en, ɓe ɗuuɗa-duuɓi'en. Al'aada rewɓe ta''i haa Saratu. 12 Ngam maajum Saratu jali nder ɓernde muuɗum, wi'i: "Jonta nde naywumi, mi nanan dakam na? Jawmu saare am kaŋko boo o naywi." 13 Jawmiraawo ?ami Ibrahiima: "Ngam ɗume Saratu jali, wi'i: Kadi mi danyan nde naywumi na? 14 Woodi ko salori baawɗe Jawmiraawo na? Mawri bana jonta mi lortoto haa ma, nden Saratu wondan bee ɓiɗɗo gorko." 15 Saratu huli, ngam maajum o yeddi, o wi'i: "Mi jalaay." Kaŋko o wi'i: "Aa'a, a jalɗo."

Tornde Ibrahiima ngam Sodoma

16 Nden worɓe go ummi, tiiti Sodoma, Ibrahiima yahdi bee maɓɓe, ɗofti ɓe. 17 Jawmiraawo wi'i: "Mi waawataa suuɗugo Ibrahiima ko mi tammi huuwugo. 18 Danygol maako laatoto ummaatoore mawnde, marnde baawɗe, ummaatooje duniyaaru fuu keɓan barka ngam maako. 19 Mi suɓi mo, ngam o umra ɓikkoy maako e saare maako ɓaawo maako, ɓe kakkilana laawol am, ɓe kuuwa pottuɗum e gooŋgaajum, ngam mi hebbinana Ibrahiima ko mi iinani mo." 20 Nden Jawmiraawo wi'i: "Gullaali dow Sodoma e Gomorra ɗuuɗi, hakke jooɗiiɓe ton mawni masin. 21 Ngam maajum mi yahoyan, mi laara to ɓe kuuwi fakat fodde gullaali garɗi yeeso am. To naa non, mi anndan ɗum boo." 22 Nden worɓe go ngayliti, ndilli Sodoma. Ammaa Jawmiraawo dillaay, ɗon dari yeeso Ibrahiima. 23 Ibrahiima ɓaditi, ?ami mo: "A halkidan gooŋga'en bee halluɓe na? 24 Teema gooŋga'en cappanɗe njowo ɗon nder wuro. A halkan ɓe boo na? A yaafataako wuro ngam daliila gooŋga'en cappanɗe njowo wonɓe nder maago na? 25 Kayya! A huuwataa irin ɗu'um, a mbarda gooŋgaajo bee kalluɗo, a hiito ɓe kal kal. Waɗataako! Kadi kiitoowo duniyaaru fuu waɗataa kiita ngooŋɗuka na?" 26 Jawmiraawo jaabi: "To mi tawi nder Sodoma gooŋga'en cappanɗe njowo, nden kam mi yaafoto wuro fuu ngam daliila maɓɓe." 27 Ibrahiima wi'i: "Yaafam, ya Jawmiraawo! Mi hulaay wolwango ma, min mo mbulwuldi meere e doɗɗe! 28 Teema relli njowo haa gooŋga'en cappanɗe njowo. A halkan wuro fuu ngam daliila ɓe'e njowo na?" Jawmiraawo jaabi: "Mi halkataa ngo, to mi tawi ton cappanɗe nayo e njowo." 29 Ibrahiima tokki wolwango mo, wi'i: "Teema sey gooŋga'en cappanɗe nayo ɗon ton." Jawmiraawo jaabi: "Mi halkataa wuro ngam daliila ɓe'e cappanɗe nayo." 30 Ibrahiima wi'i: "Ya Jawmiraawo, taa tikku, haa mi wolwane. Teema sey cappanɗe tato ɗon ton." Jawmiraawo jaabi: "Mi waɗataa kooɗume, to mi tawi ton cappanɗe tato." 31 Ibrahiima wi'i: "Yaafam wolwango ma, ya Jawmiraawo! Teema sey noogas ɗon ton." O jaabi: "Mi halkataa ngo ngam daliila noogas ɓe'e." 32 Ibrahiima wi'i: "Taa tikku, ya Jawmiraawo, haa mi ɓesda wolwango ma nde woore tan. Teema sey sappo ɗon ton." O jaabi: "Mi halkataa ngo ngam daliila ɓe'e sappo." 33 Nde Ibrahiima timmini wolwugo, Jawmiraawo dilli, Ibrahiima boo lori haa nokkuure muuɗum.

Laataanooji 19

No Ludu wurtori Sodoma

19:1 Kiikiɗe maajum malaa'ika'en ɗiɗo go njotti Sodoma. Ludu ɗon jooɗi haa dammugal Sodoma. Nde o yi'i ɓe, o ummi, o yehi haa maɓɓe, o sujidi, yeeso maako haa lesdi. 2 O wi'i: "Barka mon, useni, naste saare maccuɗo mooɗon, mbaalon ton, looton kosɗe mooɗon. Fajiri cub on ummo, on tokko laawol mooɗon." Ɓe mbi'i: "Aa'a, min mbaalan haa babal." 3 Ammaa o tori ɓe ɗuuɗɗum, haa ɓe ngari ɓe nasti saare maako. O waɗani ɓe njaram, o tamsi tamseeje belɗe, ɓe nyaami. 4 Ɓe ciwa waalugo, worɓe wuro Sodoma taari saare, derke'en e nayeeɓe fuu ngari. 5 Ɓe ewni Ludu, ɓe mbi'i mo: "Toy worɓe warɓe haa ma jemmaare nde'e? Wurtin ɓe haa amin, haa min mbaalda bee maɓɓe." 6 Ludu wurti haa maɓɓe haa dammugal, o maɓɓi parewal ɓaawo maako. 7 O wi'i: "Sooba'en am, taa kuuwe kalluɗum. 8 Ndaa, mi woodi ɓiɓɓe rewɓe ɗiɗo, ɓe anndaa gorko. Acce mi wurtina ɓe haa mooɗon, on kuuwa ɓe ko fottani on. Ammaa worɓe ɓe'e, taa kuuwe ɓe kooɗume, ngam ɓe hoɗɓe nder suudu am." 9 Ammaa ɓe mbi'i: "Wosta ɗo! An a wari haa ɗo a jananno, a yiɗi hiitaago min na? Yowwa! Min kuuwan ma kalluɗum, ko ɓuri ɓeya." Ɓe ɓilli Ludu, ɓe ɓaditi haa ɓe pusa parewal. 10 Ammaa worɓe ɗiɗo go porti juuɗe muuɗum'en, nastini Ludu nder suudu, maɓɓi parewal. 11 Nden ɓe mbumni wonɓe yaasi fuu, haa ɓe comi ɗaɓɓitugo dammugal. 12 Worɓe ɗiɗo go mbi'i Ludu: "To a woodi goɗɗo haa ɗo, koo esiraawo, koo ɓiɓɓe ma worɓe e rewɓe, to a woodi koomoye nder wuro, wurtin ɓe ɗo. 13 Min kalkan nokkuure nde'e. Jawmiraawo nani gullaali ɗuuɗɗi dow yimɓe Sodoma, ngam maajum o neli min halkugo wuro ngo." 14 Ludu wurti, wolwani esum'en, te'anɓe ɓiyum'en rewɓe, wi'i ɓe: "Umme, ngurte nokkuure nde, ngam Jawmiraawo yiɗi halkugo wuro." Ammaa esiraaɓe maako tammi o yiɗi jalnugo ɓe. 15 Nde weeti, malaa'ika'en njaawɗini Ludu, mbi'i: "Umma, hoo'u debbo ma e ɓiɓɓe ma rewɓe ɗiɗo, wonɓe haa ɗo, ngam taa on kalka nder kiita dow junuuba wuro ngo." 16 Nde o neeɓi, ɓe naŋgi juŋŋgo maako e juŋŋgo debbo maako e juuɗe ɓiiyiiko'en rewɓe, ngam Jawmiraawo yiɗi hisnugo mo. Ɓe ngurtini ɓe, ɓe acci ɓe yaasi wuro. 17 Nde ɓe ngurtini ɓe, gooto maɓɓe wi'i: "Doggu ngam kisna yoŋki ma, taa yeesita, taa dara nder waadiwol fuu. Doggu haa hooseere ngam taa natta." 18 Ammaa Ludu jaabi: "Naa non, jawmam. 19 Ndaa, maccuɗo ma heɓi mo''ere yeeso ma, a huuwani yam mbooɗeeŋga maŋga ngam hisnugo yoŋki am. Ammaa mi waawataa doggugo haa hooseere, teema halkere jokkoto yam, mi maaya hiddeko mi yotto ton. 20 A ɗon yi'a wuro famaro ngo na? Ngo ɓadiiŋgo. Accu mi dogga, mi yaha ton ­- na ngo famaro ­- haa mi hisna yoŋki am." 21 O wi'i: "Booɗɗum, mi jaɓi. Mi waylitittaa wuro man. 22 Yaawɗa, yah ton, ngam mi heɓataa huuwugo kooɗume, sey to a yottake ton." Ngam maajum wuro ngo ewna Jo'ar.

No Allah halkiri Sodoma e Gomorra

23 Nde naaŋge fuɗi, Ludu boo yotti Jo'ar, 24 Jawmiraawo toɓni yiite e baruudu diga asama dow Sodoma e Gomorra. 25 O wayliti gure ɗe e waadiwol fuu hawtaade bee jooɗiiɓe nder gure e ko lesdi fuɗni fuu. 26 Ammaa debbo Ludu yeesiti, laati daŋraŋgal manda. 27 Ibrahiima dawi cub, yehi haa nokkuure nde o darino yeeso Jawmiraawo. 28 O laari gal Sodoma e Gomorra e lesdi waadiwol fuu. O yi'i, cuurɗe eeŋgi e lesdi bana cuurɗe ɓolinirde maapindiire. 29 Nde Allah halki gure waadiwol man, o siftori Ibrahiima, o wurtini Ludu jam. Ammaa o wayliti gure ɗe Ludu jooɗino.

Fuɗɗam Mo'abi'en e Ammooni'en

30 Too, Ludu huli jooɗaago haa Jo'ar. Ngam maajum o wa''i hooseere, o jooɗi ton nder lowol, kaŋko e ɓiiyiiko'en rewɓe ɗiɗo. 31 Afo wi'i minyum: "Baaba men naywi, walaa gorko boo nder lesdi mo nasta haa meeɗen bana al'aada duniyaaru fuu. 32 War, en nguykina mo, en mbaalda bee maako, ngam keɓen haa baaba men danygol." 33 Jemma maajum ɓe njarni mo nguykinoojam. Afo nasti, waaldi bee baaba mum. Baaba anndaa waalaago maako e ummaago maako. 34 Fajiri afo wi'i minyum: "Ndaa, mi waaldi haŋki bee baaba am. Sey en nguykina mo jemmaare nde'e boo. Nden waaldu bee maako an boo, ngam keɓen haa baaba men danygol." 35 Jemmaare maajum boo ɓe njarni baaba maɓɓe nguykinoojam. Ɗiɗaɓo yehi, waaldi bee maako. Baaba anndaa waalaago maako e ummaago maako. 36 Ɓiɓɓe Ludu ɗiɗo ndeedi e baaba maɓɓe. 37 Afo danyi ɓiɗɗo gorko, ewni mo Mo'ab. Kaŋko woni baaba Mo'abi'en haa hande. 38 Ɗiɗaɓo boo danyi ɓiɗɗo gorko, ewni mo Ɓii-Ammi. Kaŋko woni baaba Ammooni'en haa hande.

Laataanooji 20

Ibrahiima e Abimelek

20:1 Yoo, Ibrahiima ummi diga ton, yehi lesdi fombina. O jooɗi hakkunde Kaades e Sura. Saa'i o ɗon faɓɓa haa Gerar, 2 o wi'i yimɓe, Saratu debbo maako ɗum deerɗiiko. Abimelek, laamiiɗo Gerar neli, hoo'i Saratu. 3 Allah wari haa Abimelek nder koyɗol jemma, wi'i mo: "Ndaa, a maayan ngam daliila debbo mo koo'uɗa, ngam o te'aaɗo." 4 Ammaa Abimelek ɓaditaakino mo. O wi'i: "Ya Jawmiraawo, a yiɗi halkugo yimɓe ɓe ngalaa aybe na? 5 Ibrahiima wi'i yam: O deerɗam. Debbo boo wi'i: O deerɗam. Mi waɗi ɗum bee ɓernde laaɓnde, walaa aybe haa juuɗe am boo." 6 Allah wi'i mo nder koyɗol: "Min boo mi anndi a huuwi ɗum bee ɓernde laaɓnde. Ngam maajum mi haɗi ma waɗugo hakke dow am. Mi accaay ma a meema mo. 7 Jonta lornu debbo haa gorko oo, ngam o annaboojo. O do'anto ma, a yeeɗa. Ammaa to a lornataa debbo, anndu a maayan maayde naawnde, an bee ko marɗa fuu." 8 Abimelek dawi cub, ewni sukaaɓe mum. O yecci ɓe bolle ɗe'e fuu. Ɓe kultori masin. 9 Nden o ewni Ibrahiima, o wi'i mo: "Koni kuuwɗa mi ɗum? Ɗume mi waɗi ma aybe haa ngadda hakkewol maŋgol bana ngol dow am e dow laamu am? A huuwi yam kuuɗe ɗe goɗɗo huuwataa!" 10 Abimelek tokki wolwango Ibrahiima: "Ɗume nufiiɗa haa kuuwɗa mi ɗum?" 11 Ibrahiima jaabi: "Mi tammi, kulol Allah woodaa haa nokkuure nde'e, ɓe mbaratam ngam daliila debbo am. 12 Dow maajum fuu, o deerɗam fakat. Baaba amin gooto, ammaa daada maako feere. O laati debbo am. 13 Nde Allah yiilni yam diga saare baaba am, mi wi'i debbo: Huuwam mbooɗeeŋga bee wi'ugo kootoy en ngarata fuu, mi deerɗa." 14 Abimelek hoo'i dammooji e na'i e maccuɓe e horɓe, hokki ɗum Ibrahiima. O lornani mo boo Saratu, debbo maako. 15 Abimelek wi'i: "Ndaa, lesdi am ɗon yeeso ma. Jooɗa haa fottani gite ma." 16 O wi'i Saratu boo: "Ndaa, mi hokki deerɗa ceede cardi ujineere. Ɗum laatano ma suddaare dow gite wonduɓe bee maaɗa. Bana non a laaɓɗo yeeso yimɓe fuu." 17 Nden Ibrahiima tori Allah, Allah boo hisni Abimelek e debbo maako e horɓe maako, ngam haa ɓe ndanya. 18 Ngam Jawmiraawo maɓɓuno danyrugol fuu nder saare Abimelek ngam daliila Saratu, debbo Ibrahiima.

Laataanooji 21

Danyeeki Isiyaaku

21:1 Yoo, Jawmiraawo siftori Saratu, huuwani mo bana o wi'runo. 2 Saratu reedi, danyani Ibrahiima ɓiɗɗo gorko nder ndottaaku maako, nder saa'iire nde Allah ta''anno mo. 3 Ibrahiima ewni ɓiɗɗo mo Saratu danyani mo Isiyaaku. 4 Nde Isiyaaku waɗi nyalɗe joweetati, Ibrahiima juulni ɓiyum bana Allah umruno mo. 5 Ibrahiima woodi duuɓi teemerre, nde o danyana ɓiiyiiko Isiyaaku. 6 Saratu wi'i: "Allah taaskani yam jaleeɗe. Koomoy nani ɗum, jalatam." 7 O wi'i boo: "Moy yeccanno Ibrahiima: Saratu ɗon musinina ɓiɓɓe? Ngam mi danyani mo ɓiɗɗo gorko nder ndottaaku maako." 8 Ɓiŋgel mawni, entaama. Nyalaade nde Isiyaaku enta, Ibrahiima waɗi nyaamduuji, ewni yimɓe.

No Ibrahiima wurtiniri Hajara e Isma'iilu

9 Nyande go'o Isma'iilu mo Hajara Misraajo danyani ɗum Ibrahiima, ɗon fija bee Isiyaaku ɓii Saratu. Saratu yi'i ɗum. 10 O wi'i Ibrahiima: "Riiw korɗo oo bee ɓiiyiiko! Mi yiɗaa ɓii korɗo oo ronda bee ɓiyam Isiyaaku." 11 Haala maajum halli masin haa Ibrahiima, ngam Isma'iilu boo ɗum ɓiiyiiko. 12 Ammaa Allah wi'i Ibrahiima: "Taa laar ɗum bana kalluɗum dow derkeejo e korɗo ma. Huuw ko Saratu wi'i ma fuu, ngam nder Isiyaaku danygol ma ewna. 13 Ammaa ɓii korɗo, kaŋko boo mi laatinan mo ummaatoore, ngam o danygol ma." 14 Jaŋgo maajum Ibrahiima dawi cub, hoo'i nyaamdu e kanyakanyaawu ndiyam, hokki ɗum Hajara, wallini ɗum dow balawal maako. O hokkiti mo derkeejo boo, o jaɓɓiti mo. Hajara dilli, yiiloyi nder ladde Biirsaba. 15 Nde ndiyam nder kanyakanyaawu jinni, o acci ɓiŋgel les wumre. 16 Nden o dilli baakin fiɗaande kurol, o jooɗi, o tiiti mo. Ngam o numi: "Taa mi laara maayde ɓiŋgel." O jooɗi, o tiiti mo, o woyi. 17 Allah nani sawtu derkeejo. Malaa'ikaajo Allah ewni Hajara diga asama, wi'i mo: "Ko wan ma, Hajara? Taa hul, ngam Allah nani bojji derkeejo haa o woni. 18 Umma, hoo'u mo, jogora mo juŋŋgo, ngam mi laatinan mo ummaatoore mawnde." 19 Allah maɓɓiti gite Hajara haa o yi'a seeɓoore ndiyam. O yehi, o hebbini kanyakanyaawu ndiyam, o yarni derkeejo. 20-21 Allah wondi bee derkeejo, o mawni, o jooɗi nder ladde Paran, o laati piɗoowo kuri. Daada maako te'ani mo debbo iwɗo lesdi Misra.

Alkawal Ibrahiima bee Abimelek

22 Saa'i maajum Abimelek wardi bee Pikol, hooreejo honooɓe muuɗum haa Ibrahiima, wi'i mo: "Allah ɗon wondi bee ma nder ko mbaɗata fuu. 23 Jonta ɗo, hunoranam bee Allah, a jambataako yam, koo ɓiyam, koo taaniraawo am. Bana min mi huuwani ma gooŋgaaku, non an boo huuwanam, min e lesdi ndi koɗata nder muuɗum." 24 Ibrahiima wi'i: "Mi hunoto." 25 Nden Ibrahiima wolwani Abimelek haala ɓulndu ndu maccuɓe Abimelek njaɓti ɗum. 26 Abimelek wi'i: "Mi anndaa mo huuwi ɗum. An a yeccaay yam, min boo mi meeɗaay nanugo ɗum, sey hande." 27 Nden Ibrahiima hoo'i dammooji e na'i, hokki ɗum Abimelek. Ɓe ɗiɗo fuu ɓe kaɓɓi alkawal. 28 Ibrahiima hoo'i ɓiɓɓe baali joweeɗiɗi haa dammooji, darni ɗi feere maaji. 29 Abimelek ?ami Ibrahiima: "Ɗume ɗum, ɓiɓɓe baali joweeɗiɗi ɗi, ɗi ndarnuɗa feere maaji?" 30 O jaabi: "Ɓiɓɓe baali joweeɗiɗi ɗi, jaɓ ɗi e juŋŋgo am ngam seedaago min wasi ɓulndu ndu." 31 Ngam maajum nokkuure nde ewna Biirsaba, ngam ɓe ɗiɗo fuu ɓe kuni ton. 32 Non ɓe kaɓɓiri alkawal haa Biirsaba. Abimelek ummi bee Pikol, hooreejo honooɓe muuɗum, ɓe lori haa lesdi Filisti'en. 33 Ibrahiima jubi lekki aslahi haa Biirsaba. O ewni ton innde Jawmiraawo, Allah duumiiɗo bee do'a. 34 Ibrahiima faɓɓi nyalɗe ɗuuɗɗe nder lesdi Filisti'en.

Laataanooji 22

No Jawmiraawo jarribori Ibrahiima

22:1 Ɓaawo kuuje ɗe'e Allah jarribi Ibrahiima, wi'i mo: "Ibrahiima!" O jaabi: "Na'am." 2 Allah wi'i: "Hoo'u ɓiɗɗo ma bajjo, Isiyaaku ma giɗaaɗo, yah nder lesdi Moriya. Lii'a mo ton bana nguleteeŋga dow hooseere nde mbi'an ma mi." 3 Ibrahiima dawi cub, waati kirke dow wamnde muuɗum, hoo'i suka'en muuɗum ɗiɗo e ɓiyum Isiyaaku. O seeki leggal ngam nguleteeŋga, nden o ummi, o dilli haa nokkuure nde Allah wi'no mo. 4 Nyande tataɓre Ibrahiima tijji, eewi nokkuure maajum diga daayiiɗum. 5 O wi'i suka'en maako: "Njooɗe ɗo bee wamnde. Ammaa min e derkeejo min njahan haa to'o, min cujida, nden min loro haa mooɗon." 6 Ibrahiima hoo'i leɗɗe ngam nguleteeŋga, wallini ɗe dow ɓiyum Isiyaaku. Bee juŋŋgo maako o hoo'i yiite e laɓi. Ɓe njahdi, ɓe ɗiɗo fuu. 7 Nden Isiyaaku wolwani baaba muuɗum, wi'i: "Baaba am." Ibrahiima jaabi: "Ndaa yam, ɓiŋgel am." Isiyaaku ?ami: "Ndaa yiite e leɗɗe, ammaa toy jawgel guleteeŋgel?" 8 Ibrahiima jaabi: "Ɓiŋgel am, Allah laaranan hoore muuɗum jawgel ngam guleteeŋgel." Ɓe tokki yahdugo, ɓe ɗiɗo fuu. 9 Nden ɓe njotti nokkuure nde Allah wi'no Ibrahiima. O mahi ton hirsirde, o yowndindiri leɗɗe, o haɓɓi ɓiiyiiko Isiyaaku, o wallini mo dow hirsirde, haa dow leɗɗe. 10 Nden o forti juŋŋgo maako, o hoo'a laɓi ngam o hirsa ɓiiyiiko. 11 Ammaa malaa'ikaajo Jawmiraawo ewni mo diga asama: "Ibrahiima!" O jaabi: "Na'am." 12 Malaa'ikaajo wi'i: "Taa naawnu derkeejo, taa waɗ mo kooɗume! Ngam jonta mi anndi a kulɗo Allah, a haɗaay yam ɓiɗɗo ma bajjo." 13 Ibrahiima tijji, yi'i: Ndaa, njawdiri mbaalu ɓaawo maako. Luwe maari njogaama nder wumre sukkunde. Ibrahiima yehi, hoo'i ndi, lii'ani ndi Allah nguleteendi haa pellel ɓiiyiiko. 14 Ibrahiima ewni nokkuure maajum Jawmiraawo-ɗon-yi'a. Haa warugo hande yimɓe ɗon mbi'a nde Hooseere-Jawmiraawo-gi'eteeɗo. 15 Malaa'ikaajo Jawmiraawo ewni Ibrahiima ɗiɗawre diga asama, 16 wi'i: "Mi ɗon hunoro hoore am ­- non Jawmiraawo wi'i ­- ngam a huuwi ɗu'um, a haɗaay yam ɓiɗɗo ma bajjo, 17 fakat mi barkiɗinan ma, mi ɗuɗɗinan danygol ma masin, bana koode asama, bana njaareendi maayo. Danygol ma heɓan jaalorgal dow konne'en muuɗum. 18 Ummaatooje duniyaaru fuu ɗaɓɓan barka ka ndokkanmi danygol ma. Ngam an a ɗowtani koŋgol am." 19 Ibrahiima lori haa suka'en muuɗum, ɓe fuu ɓe kooti Biirsaba. Ibrahiima jooɗi ton.

Danygol Nakor

20 Ɓaawo kuuje ɗe'e ɓe anndini Ibrahiima: "Ndaa, Milka danyani deerɗa Nakor ɓiɓɓe worɓe: 21 Uus, afo maako, e Bus, deerɗum, e Kemuyel, baaba Aram, 22 e Keset e Haso e Pildas e Yiɗlaf e Betu'iila." 23 (Betu'iila danyi Rebekka.) Ɓe'e njoweetato, Milka danyani ɓe Nakor, deerɗu Ibrahiima. 24 Culaaɗo maako Rewma danyi Tebak e Gaham e Tahas e Maaka.

Laataanooji 23

No Ibrahiima soodiri nokkuure yenaande Saratu

23:1 Too, Saratu waɗi duuɓi teemerre e noogas e joweeɗiɗi (127), 2 nden o maayi haa Kiriyat-Arba, ɗum woni Heburuun nder lesdi Kanaana. Ibrahiima wari woyugo Saratu. 3 Nden o ummi, o acci maayɗo maako. O wolwani Heti'en, o wi'i: 4 "Mi jananno, mi koɗo haa mooɗon. Ndokkeeɗam mi mara nokkuure yenaande haa mooɗon, haa mi wurtina maayɗo e suudu am, mi uwa mo." 5 Heti'en njaabi Ibrahiima: 6 "Naywa, nan min! An a ardiiɗo tedduɗo caka amin, uw maayɗo ma nder yenaande ɓurnde genaale amin fuu wooɗugo. Walaa kaɗanɗo ma yenaande muuɗum, ngam a uwa maayɗo ma." 7 Nden Ibrahiima ummi, turani Heti'en, yimɓe lesdi maajum, 8 wi'i: "To on njaɓi, mi uwa maayɗo am haa ɗo, nananeeɗam. ?amaneeɗam Efruuna ɓii Johar, 9 o hokkammi lowol Makpela, ngol o mari, ngol woni haa sera ngesa maako. O soorrammi ngol bee saman keewɗo, mi mara nokkuure yenaande caka mooɗon." 10 Efruuna oo ɗon jooɗi caka Heti'en nder dawriinde haa dammugal berniwol. O jaabi Ibrahiima yeeso Heti'en wonɓe ton fuu: 11 "Naa non, naywa! Nanam, mi hokki ma ngesa man meere, bee lowol nder maaka fuu. Yeeso yimɓe lenyol am mi hokki ma ngol, ngam a uwa maayɗo ma." 12 Ibrahiima turi yeeso yimɓe lesdi maajum. 13 O wolwani Efruuna yeeso maɓɓe fuu, o wi'i: "Useni nanam! Mi yoɓan ma saman ngesa, jaɓ ɗum haa am, nden mi uwa maayɗo am ton." 14 Efruuna jaabi Ibrahiima: 15 "Naywa, nanam! Lesdi ndi ceede cardi teemeɗɗe nayi, ɗum ɗume hakkunde ma e am? Sey uwa maayɗo ma!" 16 Ibrahiima nanani Efruuna. O foondani mo saman mo o wolwi ɗum dow Heti'en: ceede cardi teemeɗɗe nayi, pottanɗe filooɓe. 17 Bana non ngesa Efruuna haa Makpela, fuunaaŋge Mamre, ngesa e lowol nder maaka, e leɗɗe gonɗe haa ngesa nder keeri maaka fuu, 18 ɗum laati maral Ibrahiima yeeso Heti'en fuu nder dawriinde haa dammugal berniwol. 19 Ɓaawo maajum Ibrahiima uwi debbo mum Saratu nder lowol haa ngesa Makpela, fuunaaŋge Mamre ­- ɗum Heburuun nder lesdi Kanaana. 20 Bana ni ngesa e lowol nder maaka laatori maral Ibrahiima ngam nokkuure yenaande. O heɓi ka haa Heti'en ngam nokkuure uwugo.

Laataanooji 24

No Isiyaaku heɓri debbo

24:1 Too, Ibrahiima naywi masin, duuɓi maako ɗuuɗi, Jawmiraawo barkiɗinno mo nder kooɗume fuu. 2 Ibrahiima wi'i hooreejo huuwooɓe muuɗum, wakiiliijo maralji muuɗum fuu: "Wallin le juŋŋgo ma caka dawɗe am. 3 Mi yiɗi a hunorano yam bee Jawmiraawo, Allah marɗo asama e lesdi, taa a te'ana ɓiɗɗo am debbo diga ɓiɓɓe Kanaani'en ɓe njooɗiimi caka muuɗum'en. 4 Ammaa yah nder lesdi am, haa bandiraaɓe am, ngam a te'ana ɓiyam Isiyaaku debbo." 5 Kaŋko o jaabi: "Teema debbo jaɓataa tokkaago yam haa lesdi ndi'i. To non, mi yahran ɓiɗɗo ma haa lesdi ndi ngurtiɗa na?" 6 Ibrahiima wi'i mo: "Reenta, taa yahru ɓiyam haa ton! 7 Allah Jawmiraawo mo asama, mo wurtini yam saare baaba am e lesdi danyeeki am, kaŋko o hunani yam o hokka danygol am lesdi ndi. O nelan malaa'ikaajo maako yeeso ma, a te'ana ɓiɗɗo am debbo mo ton. 8 To debbo jaɓaay tokkaago ma, a rimɗi e hunayeere am nde'e. Ammaa taa yahru ɓiɗɗo am haa ton!" 9 Hooreejo huuwooɓe go wallini juŋŋgo muuɗum caka dawɗe jaagorɗo mum Ibrahiima, hunani mo dow haala ka'a. 10 Nden o hoo'i geelooɗi sappo haa geelooɗi jaagorɗo maako, o dilli. Kuuje booɗɗe feere feere ɗe jaagorɗo maako, ɗon haa juŋŋgo maako. O ummi, o yehi Mesopotamiya, haa wuro Nakor. 11 Kiikiɗe, saa'i rewɓe nyeɗooɓe ngurtoto, o hofi geelooɗi yaasi wuro haa ɓulndu ndiyam. 12 O tori: "Ya Jawmiraawo, Allah jaagorɗo am Ibrahiima, hoynanam hande, waɗan jaagorɗo am Ibrahiima mo''ere. 13 Ndaa, mi ɗon dari haa ɓulndu ndiyam. Ɓiɓɓe wuro rewɓe ɗon ngurto nyeɗugo ndiyam. 14 To mi wi'i paanyo debbo: Wur mbulku ma haa mi yara, kaŋko boo to o wi'i: Yar, mi yarnan geelooɗi ma boo ­- laatoma kaŋko woni mo cuɓanɗa suka ma Isiyaaku. Bana non anndiranmi a waɗani jaagorɗo am mo''ere." 15 Nde o timminaay tornde maako tawon, ndaa, Rebekka wurtake bee mbulku dow balawal muuɗum. Kaŋko woni danyanaaɗo Betu'iila ɓii Milka, debbo Nakor, deerɗu Ibrahiima. 16 Ɓiɗɗo debbo oo o booɗɗo, o paanyo mo gorko meeɗaay anndugo. O dirti haa ɓulndu, o hebbini mbulku, o wa''iti. 17 Hooreejo huuwooɓe go doggi, fotti bee maako, wi'i: "Yarnam ndiyam seɗɗa nder mbulku ma." 18 O jaabi: "Yar, naywa!" Law o jippini mbulku dow juŋŋgo maako, o yarni mo. 19 Nde o safti yarugo, paanyo wi'i: "Mi nyeɗanan geelooɗi ma boo, haa ɗi cafta yarugo." 20 O yaawi, o loowi ndiyam mbulku nder heeleewo, o doggi kadiboo, o yehi haa ɓulndu, o nyeɗi, o nyeɗani geelooɗi maako fuu. 21 Gorko oo laari mo, hayɗini. O jeeɗi haa o annda to Jawmiraawo humti jahaaŋgal maako, malla humtaay. 22 Nde geelooɗi cafti yarugo, gorko hoo'i halagaare kaŋgeeri, ɗuuɗa-samarre, waɗi nde haa kine maako. O waɗi boo jawe kaŋgeeri tedduɗe ɗiɗi haa juuɗe maako. 23 O ?ami mo: "Yeccam le, a ɓii moye? Woodi pellel nder saare baaba ma haa min mbeera na?" 24 O jaabi mo: "Mi ɓii Betu'iila ɓii Nakor bee debbo mum Milka." 25 O wi'i boo: "Huɗo e nyaamdu ɗon ɗuuɗɗum haa amin, pellel weernugo boo." 26 Gorko oo turi, sujidani Jawmiraawo. 27 O wi'i: "Mi yetti Jawmiraawo, Allah jaagorɗo am Ibrahiima, mo ittanaay jaagorɗo am mo''ere mum e gooŋgaaku mum. Min kam, Jawmiraawo ɗowi yam dow laawol haa saare bandiraaɓe jaagorɗo am." 28 Paanyo debbo yaawi, anndini yimɓe haa suudu daada mum kuuje ɗe'e. 29 Rebekka woodi deerɗiraawo gorko, innde maako Laban. Laban wurti, doggi haa gorko baŋge ɓulndu. 30 Nde o yi'i halagaare kine e jawe haa juuɗe deerɗiiko debbo, nde o nani boo bolle deerɗiiko Rebekka, bi'ɗo: "Bana non gorko oo wolwani yam", o yehi haa gorko go, kaŋko o ɗon dari bee geelooɗi baŋge ɓulndu. 31 Laban wi'i: "Nastu, an barkiɗinaaɗo Jawmiraawo! Ngam ɗume ndariɗa yaasi? Mi wo''ini suudu, woodi pellel ngam geelooɗi boo." 32 Gorko go nasti saare, ɓe ndifti geelooɗi, ɓe ndokki ɗi huɗo e nyaamdu. Ɓe ngaddi ndiyam boo haa o loota kosɗe maako, kaŋko e worɓe wonduɓe bee maako. 33 Ɓe njo''ini nyaamdu yeeso maɓɓe, ammaa kaŋko o wi'i: "Mi nyaamataa, sey to mi yecci on habaru am." Laban wi'i: "Wolwu!" 34 O wi'i: "Mi kuuwanoowo Ibrahiima. 35 Jawmiraawo barkiɗini jaagorɗo am masin, haa o mawni. O hokki mo dammooji e na'i e cardi e kaŋgeeri e maccuɓe e horɓe e geelooɗi e bamɗe. 36 Saratu, debbo jaagorɗo am, danyani jaagorɗo am ɓiɗɗo gorko nde o naywi. Jaagorɗo am hokki ɓiyum ko o mari fuu. 37 O hunni yam, o wi'i: Taa te'an ɓiɗɗo am debbo e ɓiɓɓe Kanaani'en ɓe njooɗiimi nder lesdi muuɗum'en. 38 Ammaa yah haa saare baaba am e lenyol am, ngam te'ana ɓiɗɗo am debbo. 39 Mi wi'i jaagorɗo am: Teema debbo jaɓataa tokkaago yam. 40 O yecci yam: Jawmiraawo mo ɗowtaniimi ɗum foroy, nelan malaa'ikaajo muuɗum bee maaɗa. O hoynan jahaaŋgal ma, ngam a te'ana ɓiɗɗo am debbo mo lenyol am e saare baaba am. 41 To a yottake lenyol am, a rimɗi e hunayeere nde. To ɓe ndokkaay ma mo, a rimɗi e hunayeere nde. 42 "Bana non ngarmi hande haa ɓulndu, mbi'mi: Ya Jawmiraawo, Allah jaagorɗo am Ibrahiima, hoynanam kuugal am hande. 43 Ndaa, mi ɗon dari haa ɓulndu ndiyam. To paanyo debbo wurtake nyeɗugo, to mi wi'i mo: Yarnam ndiyam seɗɗa nder mbulku ma, 44 kaŋko boo to o wi'i yam: Yar, mi nyeɗanan geelooɗi ma boo, ­- laatoma kaŋko woni debbo mo cuɓanɗa ɓii jaagorɗo am. 45 Mi timminaay wolwugo nder ɓernde am tawon, ndaa Rebekka wurti bee mbulku dow balawal muuɗum. O dirti haa ɓulndu, o nyeɗi. Mi wi'i mo: Hokkam le mi yara! 46 Law o jippini mbulku e balawal maako, o wi'i: Yar, mi yarnan geelooɗi ma boo. Mi yari, nden o yarni geelooɗi am. 47 Mi ?ami mo: A ɓii moye? O jaabi: Min ɓii Betu'iila ɓii Nakor bee debbo mum Milka. Too, mi waɗi halagaare haa kine maako e jawe haa juuɗe maako. 48 Mi turi, mi sujidani Jawmiraawo. Mi yetti Jawmiraawo, Allah jaagorɗo am Ibrahiima, mo ɗowi yam dow laawol pottuŋgol, haa mi hoo'ana jaagorɗo am ɓii deerɗiiko. 49 Jonta kam, to on ngiɗi waŋgingo mo''ere e gooŋgaaku haa jaagorɗo am, anndineeɗam! To naa non boo, anndineeɗam, haa mi waylito haa nyaamo malla nano." 50 Laban e Betu'iila njaabi: "Ɗum iwi haa Jawmiraawo, min mbaawataa wi'ugo ma booɗɗum malla kalluɗum. 51 Ndaa, Rebekka ɗon yeeso ma, hoo'u mo, yah jam, o laato debbo ɓii jaagorɗo ma, bana Jawmiraawo wolwirno." 52 Nde hooreejo huuwooɓe Ibrahiima nani bolle maɓɓe, o sujidani Jawmiraawo. 53 Nden o wurtini kuuje booɗɗe ɗe cardi e kaŋgeeri, e limce, o hokki ɗe Rebekka. Kuuje marɗe saman boo, o hokki ɗe deerɗiiko e daada maako. 54 Ɓaawo maajum ɓe nyaami, ɓe njari, kaŋko e worɓe wonduɓe bee maako, nden ɓe mbaali. Nde ɓe ummi fajiri, o wi'i: "Nduŋganeeɗam mi lorto haa jaagorɗo am." 55 Deerɗu Rebekka e daada muuɗum mbi'i: "Accu paanyo debbo jooɗo haa amin baakin nyalɗe sappo, nden a hootuma." 56 Ammaa o wi'i ɓe: "Taa njogeeɗam! Jawmiraawo mo''ini jahaaŋgal am. Nduŋganeeɗam, mi hoota haa jaagorɗo am." 57 Ɓe mbi'i: "Sey en ewno paanyo debbo, en ?ama mo." 58 Ɓe ewni Rebekka, ɓe ?ami mo: "A yiɗi yahdugo bee gorko oo na?" O jaabi: "Mi yahan." 59 Yimɓe saare njaɓɓiti deerɗiraawo muuɗum'en Rebekka e musininnooɗo mo, e hooreejo huuwooɓe Ibrahiima bee worɓe muuɗum. 60 Ɓe mbarkiɗini Rebekka, ɓe mbi'i mo: "An, deerɗiraawo amin, laata ujine sappo nde ujineere, danygol ma nyaama berniiji konne'en muuɗum." 61 Nden Rebekka e horɓe muuɗum ummi, ɓe mba''i geelooɗi, ɓe tokki gorko oo. Kaŋko o hoo'i Rebekka, o dilli. 62 Isiyaaku wartino diga Ɓulndu-Allah-geeto-gi'anɗo-yam, ngam o jooɗi haa lesdi fombina. 63 Asiri feere o wurti, o ɗon waanca nder gese. O ɓaŋgti gite, o yi'i geelooɗi ɗon ngara. 64 Rebekka boo ɓaŋgti gite muuɗum, yi'i Isiyaaku. Law o jippi ngeelooba, 65 o ?ami hooreejo huuwooɓe: "Gorko moy haa ngesa garanɗo haa meeɗen?" O jaabi: "Ɗum jawmam." Rebekka hoo'i suddaare, suddi hoore mum. 66 Hooreejo huuwooɓe yecci Isiyaaku kuuje ɗe o huuwno fuu. 67 Isiyaaku yahri Rebekka nder suudu daada muuɗum Saratu. O hoo'i Rebekka, laati debbo maako, o yiɗi mo. Bana ni Isiyaaku de'itiri dow maayde daada muuɗum.

Laataanooji 25

Danygol Ibrahiima bee Ketura

25:1 Yoo, Ibrahiima hoo'i debbo feere, innde maako Ketura. 2 Kaŋko o danyani mo Simran e Yoksan e Medaan e Madiyan e Yisbak e Suhak. 3 Yoksan danyi Seba e Dedan. Ɓiɓɓe Dedan, ɓe'e: Asuri'en e Letusi'en e Lewmi'en. 4 Ɓiɓɓe Madiyan, ɓe'e: Efa e Efer e Hanok e Abida e Eldaba. Kamɓe ngoni ɓiɓɓe Ketura. ­- 5 Ibrahiima ronni Isiyaaku ko o mari fuu. 6 Ammaa ɓiɓɓe sulaaɓe maako, o hokki ɓe dokke. Hiddeko o maaya o neli ɓe haa fuunaaŋge, ɓe ndaayo ɓiiyiiko Isiyaaku.

Maayde Ibrahiima e uweeki muuɗum

7 Too, Ibrahiima waɗi duuɓi teemerre e cappanɗe joweeɗiɗi e jowi (175). 8 Nden o sooyti, o maayi bee ndottaaku mbooɗŋgu, o ndottiijo, caftuɗo balɗe. O hawtoyi bee kaakaaji maako. 9 Ɓiɓɓe maako Isiyaaku e Isma'iilu uwi mo nder lowol Makpela haa ngesa Efruuna ɓii Johar Hetiijo, haa fuunaaŋge Mamre. 10 Ibrahiima sooduno ngesa man haa Heti'en. Ton Ibrahiima e debbo muuɗum Saratu uwa. 11 Ɓaawo maayde Ibrahiima, Allah barkiɗini Isiyaaku, ɓiiyiiko. Isiyaaku jooɗi haa Ɓulndu-Allah-geeto-gi'anɗo- yam.

Danygol Isma'iilu

12 Ndaa habaru danygol Isma'iilu ɓii Ibrahiima, mo Hajara Misraajo, korɗo Saratu, danyani Ibrahiima. 13 Ndaa inɗe ɓiɓɓe Isma'iilu bee tokkindirki: Nebayot woni afo Isma'iilu, nden Kedar e Aɗɓeel e Mipsaam, 14 e Misma e Duuma e Massa, 15 e Hadat e Tema e Yetuuru e Naafis e Keduma. 16 Kamɓe ngoni ɓiɓɓe Isma'iilu, kanje boo ngoni inɗe maɓɓe bee gure maɓɓe e caŋgeeje maɓɓe, ardiiɓe sappo e ɗiɗo bee asli muuɗum'en. 17 Isma'iilu waɗi duuɓi teemerre e cappanɗe tati e joweeɗiɗi (137). Nden o maayi, o hawtoyi bee kaakaaji maako. 18 Danygol maako jooɗi hakkunde Hawila bee Sura, fuunaaŋge Misra, haa laawol Assuura. ­- Ɓe njooɗi fuunaaŋge bandiraaɓe maɓɓe fuu.

Danyeeki Isuwa e Yakubu

19 Ndaa habaru Isiyaaku ɓii Ibrahiima: 20 Nde Isiyaaku waɗi duuɓi cappanɗe nayi, o te'i Rebekka ɓii Betu'iila Aramaajo, debbo. 21 Isiyaaku tori Jawmiraawo ngam daliila debbo muuɗum, ngam o dimaro. Jawmiraawo jaɓani mo, debbo maako Rebekka reedi. 22 Ɓikkoy ciwtukoy lukkindiri nder reedu maako. O wi'i: "To ɗum laatake ni, ngam ɗume ngeeɗanmi?" O yehi ?amugo Jawmiraawo. 23 Kaŋko o wi'i mo: "Ummaatooje ɗiɗi ngoni nder reedu ma, le'i ɗiɗi ceedan diga nder teteki ma. Lenyol gootol ɓuran ngola sembe, mawniraawo huuwanan minyiraawo." 24 Nde balɗe danyugo maako keewi, ndaa siwtuɓe nder reedu maako. 25 Arano wurti, o boɗeejo, haa ɓandu fuu bana gaasa alkibbaare. Ɓe ewni mo Isuwa. 26 Ɓaawo maajum deerɗiiko wurti, juŋŋgo maako jogi teppere Isuwa. Ɓe ewni mo Yakubu. Isiyaaku waɗi duuɓi cappanɗe joweego, saa'i ɓe ndanya.

No Isuwa soorri daraja afaaku muuɗum

27 Too, derke'en mawni, Isuwa laati loohoowo baawɗo, goɗɗo ladde. Ammaa Yakubu o de'a-ɓerndeejo, o jooɗi haa saare. 28 Isiyaaku yiɗi Isuwa, ngam kusel ladde fottani hunduko maako. Ammaa Rebekka yiɗi Yakubu. 29 Nyande go'o Yakubu defi nyaamdu, Isuwa warti ladde o comɗo. 30 Isuwa wi'i Yakubu: "Accu mi nyaama boɗeejum ɗum to, ngam mi tampuɗo." (Ngam maajum o ewna Edoom.) 31 Yakubu jaabi: "Soorranam daraja afaaku ma tawon." 32 Isuwa wi'i: "Ndaa, mi ɓadake maayugo. Ɗume afaaku nafatammi?" 33 Yakubu wi'i: "Hunanam tawon!" O hunani mo, o soorrani Yakubu daraja afaaku maako. 34 Yakubu hokki Isuwa tamseere e irin nyebbe defaaɗe. O nyaami, o yari, nden o ummi, o dilli. Bana non Isuwa yawri daraja afaaku muuɗum.

Laataanooji 26

Isiyaaku haa Gerar e Biirsaba

26:1 Too, weelo waɗi nder lesdi ­- naa ɗum weelo naane nder jamanu Ibrahiima. Isiyaaku yehi haa Abimelek, laamiiɗo Filisti'en, haa Gerar. 2 Jawmiraawo waŋgani mo, wi'i: "Taa jippa haa Misra, jooɗa nder lesdi ndi mi wi'ete. 3 Faɓɓu nder lesdi ndi, mi wondan bee ma, mi barkiɗinan ma. Ngam an e danygol ma ndokkanmi lesɗe ɗe'e fuu. Mi tabitinan hunayeere nde kunaniimi baaba ma Ibrahiima. 4 Mi ɗuɗɗinan danygol ma bana koode asama, mi hokkan danygol ma lesɗe ɗe'e fuu. Ummaatooje duniyaaru fuu ɗaɓɓan barka ka ndokkanmi danygol ma. 5 Ngam Ibrahiima nanani yam, ɗowtani umrooje am e wasuyeeji am e seedamkuuji am fuu." 6 Bana non Isiyaaku jooɗori Gerar. 7 Nde worɓe wuro ?ami haala debbo maako, o wi'i: "O deerɗam." Ngam o huli wi'ugo: "O debbo am." O tammi teema worɓe wuro mbaranno mo ngam daliila Rebekka, ngam o booɗɗo. 8 Nde o duuri ton seɗɗa, Abimelek, laamiiɗo Filisti'en yurni haa wurdere suudu. O yi'i no Isiyaaku fijiri bee debbo muuɗum Rebekka. 9 Abimelek ewni Isiyaaku, wi'i: "O debbo ma sike. Koni mbi'ɗa mi o deerɗa?" Isiyaaku jaabi mo: "Mi huli mbareego ngam daliila maako." 10 Abimelek wi'i: "Kayya! Ɗume kuuwɗa min? Seɗɗa lutti, gooto yimɓe am waaldanno bee debbo ma, an boo a waddanno aybe dow amin." 11 Nden o umri yimɓe fuu, o wi'i: "Meemɗo gorko oo e debbo maako, maayan maayde naawnde." 12 Isiyaaku aawi nder lesdi maajum. Hitaande maajum o heɓi cowi teemerre, ngam Jawmiraawo barkiɗini mo. 13 O waɗi saa'a, o ɓesdi mawnugo haa o laati mawɗo masin. 14 O mari tokke dammooji e tokke na'i e yimɓe saare ɗuuɗɓe. Ngam maajum Filisti'en kaaji mo. 15 Ɓulli fuu ɗi huuwooɓe baaba maako Ibrahiima ngasno naane, Filisti'en uwi ɗi, kebbini ɗi lesdi. 16 Abimelek wi'i Isiyaaku: "Sottu e amin, ngam a ɓuri min baawɗe piw." 17 Isiyaaku dilli, waɗi saŋgeere muuɗum nder waadiwol Gerar, ton o jooɗi. 18 Isiyaaku ufti ɓulli ndiyam ɗi ɓe ngasno nder jamanu baaba muuɗum Ibrahiima, ɗi Filisti'en uwno ɓaawo maayde Ibrahiima. O ewni ɗi bee inɗe ɗe baaba maako ewni ɗi. 19 Huuwooɓe Isiyaaku ngasi nder waadiwol boo, ɓe tawi ton seeɓoore. 20 Waynaaɓe Gerar njokkiri bee waynaaɓe Isiyaaku, ɓe mbi'i: "Ndiyam ɗo, minin jeyi." Isiyaaku ewni ɓulndu maajum Jokkirgol, ngam ɓe njokkirno bee maako. 21 Nden ɓe ngasi ɓulndu woɗndu, ɓe njokkiri dow maaru boo. O ewni ndu Konnaagu. 22 O ummi diga ton, o wasi ɓulndu woɗndu, dow maaru ɓe njokkiraay. O ewni ndu Njaajeeŋga, ngam o wi'i: "Jonta Jawmiraawo yajjinani en babal, en ɓesdoto nder lesdi." 23 Ɓaawo maajum Isiyaaku dilli diga ton haa Biirsaba. 24 Jawmiraawo waŋgani mo jemmaare maajum, wi'i: "Min woni Allah mo baaba ma Ibrahiima ɗowtani ɗum. Taa hul, ngam mi ɗon wondi bee ma. Mi barkiɗinan ma, mi ɗuɗɗinan danygol ma ngam daliila Ibrahiima, ɗowtaniiɗo yam." 25 Isiyaaku mahi ton hirsirde, o ewni innde Jawmiraawo nder do'a. O darni laymaaru maako ton, huuwooɓe maako ngasi ton ɓulndu. 26 Abimelek wari haa maako diga Gerar. O wardi bee Akusat, soobaajo maako, e Pikol, hooreejo honooɓe maako. 27 Isiyaaku ?ami ɓe: "Ngam ɗume ngarɗon haa am nde on ɗon nganyammi, on ndiiwi yam caka mooɗon?" 28 Ɓe njaabi: "Min ngi'i laaɓɗum tal, Jawmiraawo ɗon wondi bee ma. Min tammi boo: Laatoma hunayeere hakkunde meeɗen, hakkunde amin bee maaɗa. Min ngiɗi haɓɓugo alkawal bee maaɗa, 29 taa a huuwa min kalluɗum, bana minin boo min meemaay ma, min kuuwani ma booɗɗum tan, min acci ma jam. An woni barkiɗinaaɗo Jawmiraawo jonta." 30 Isiyaaku waɗani ɓe nyaamduuji, ɓe nyaami, ɓe njari. 31 Ɓe ndawi cub, ɓe kunotiri. Nden Isiyaaku jaɓɓiti ɓe, ɓe ceedi bee maako jam. 32 Nyalaade ndeya go huuwooɓe Isiyaaku ngari, anndini mo haala ɓulndu ndu ɓe ngasi, ɓe mbi'i mo: "Min tawi ndiyam." 33 O ewni ndu Saba, ngam maajum innde wuro ngo laati Biirsaba haa warugo hande.

Rewɓe Isuwa jananɓe

34 Nde Isuwa waɗi duuɓi cappanɗe nayi, o te'i Yehuudit ɓii Beeri Hetiijo. O te'i boo Basmat ɓii Elon Hetiijo. 35 Kamɓe ɓe mettini ɓerɗe Isiyaaku e Rebekka masin.

Laataanooji 27

No Isiyaaku barkiɗiniri Yakubu

27:1 Too, nde Isiyaaku naywi, gite maako boo tampi yi'ugo, o ewni Isuwa, afo maako. O wi'i mo: "Ɓiŋgel am." Isuwa jaabi: "Na'am." 2 Isiyaaku wi'i: "Ndaa, mi naywi, mi anndaa nyalaade maayde am. 3 Kadi, hoo'u le kuuje loohaaki ma, ɓaaru ma e lagaawal ma, yah ladde, loohanam kusel. 4 Nden waɗanam nyaamdu welndu, bana ngiɗmi ɗum. Waddanam ndu, mi nyaama, ngam haa mi barkiɗine hiddeko mi maaya." 5 Rebekka ɗon nana, saa'i Isiyaaku wolwana ɓiyum Isuwa. Isuwa dilli ladde ngam loohaago kusel, wartira ngel. 6 Rebekka wolwani ɓiyum Yakubu, wi'i: "Ndaa, mi nani baaba ma wolwani deerɗa ni'i: 7 Waddanam kusel ladde, waɗanam nyaamdu welndu, haa mi nyaama, mi barkiɗine yeeso Jawmiraawo hiddeko mi maaya. 8 Jonta kam, ɓiŋgel am, nan ko mbi'an ma mi: 9 Yah haa tokkere, ɗaɓɓitanam ton njawkoy mbooɗkoy ɗiɗoy. Mi defanan koy baaba ma nyaamdu welndu, bana o yiɗi ɗum. 10 A yahrana ndu baaba ma, haa o nyaama, o barkiɗine hiddeko o maaya." 11 Yakubu wi'i Rebekka, daada muuɗum: "Ndaa, deerɗam Isuwa o ɗuuɗa-gaasaajo, ammaa min mi walaa gaasa haa ɓandu. 12 Teema baaba am meematam, mi laatoto haa maako bana jancanɗo mo, mi wadda naaloore dow am, naa barka." 13 Ammaa daada maako wi'i mo: "Naaloore man wara dow hoore am, ɓiŋgel am. Nan koŋgol am, yah ɗaɓɓitanam!" 14 Yakubu dilli, ɗaɓɓiti njawkoy, waddani koy daada muuɗum. Daada maako defi nyaamdu welndu, bana baaba maako yiɗi. 15 Nden o hoo'i limce Isuwa, afo maako, limce ɗuuɗa-samanje gonɗe nder suudu maako, o ɓorni ɗe Yakubu, ɓiiyiiko ɗiɗaɓo. 16 Bee lare njawkoy o ɓorniri juuɗe maako e ɗigguɗum daande maako. 17 Nden o hokki ɓiiyiiko Yakubu nyaamdu welndu e tamseere ɗi o defi ɗum. 18 Yakubu nasti haa baaba muuɗum, wi'i: "Baaba am." O jaabi: "Na'am. An moy, ɓiŋgel am?" 19 Yakubu wi'i baaba muuɗum: "Min Isuwa, afo ma. Mi waɗi bana a umri yam. Umma, jooɗa, nyaam kusel ladde ngel ngaddumi, ngam haa a barkiɗinammi." 20 Isiyaaku ?ami: "Ɓiŋgel am, noy a tawri ɗum law?" O jaabi: "Ngam Jawmiraawo, Allah ma fottini yam bee maajum." 21 Isiyaaku wi'i Yakubu: "Ɓadita, ɓiŋgel am, mi meeme, mi anndita fakat a ɓiyam Isuwa na, malla naa non." 22 Yakubu ɓaditi baaba muuɗum Isiyaaku. Kaŋko o meemi mo, o wi'i: "Sawtu bolle, ɗum sawtu Yakubu, ammaa juuɗe kam, juuɗe Isuwa." 23 O annditaay mo, ngam juuɗe maako keewi gaasa, bana juuɗe deerɗiiko Isuwa. O fuɗɗi barkiɗingo mo. 24 O ?ami: "Fakat a ɓiyam Isuwa na?" O jaabi: "Ɗum min!" 25 Isiyaaku wi'i: "Ɓadinanam haa mi nyaama kusel ladde ngel ɓiyam, ngam haa mi barkiɗine." Yakubu ɓadinani mo ɗum, o nyaami. O waddani mo inaboojam, o yari. 26 Nden baaba maako Isiyaaku wi'i mo: "Ɓadita le, ɓiŋgel am, harlam." O ɓaditi, o harli mo. 27 Kaŋko o nani uureeŋga limce maako, o barkiɗini mo, o wi'i: "Ndaa, uureeŋga ɓiyam bana uureeŋga ngesa ka Jawmiraawo barkiɗini ɗum. 28 Allah hokke saawawre asama, o rimna gese ma, o ɗuɗɗina gawri ma e inaboojam ma. 29 Ummaatooje kuuwanan ma, le'i boo turo yeeso ma. Laata jaagorɗo bandiraaɓe ma, ɓiɓɓe daada ma turo yeeso ma. Mo naalete, laato naalaaɗo. Mo barkiɗinte, heɓa barka." 30 Nde Isiyaaku timmini barkiɗingo Yakubu, Yakubu boo wurtake suudu baaba muuɗum Isiyaaku, ndaa deerɗiiko Isuwa wartoyi loohaago. 31 Kaŋko boo o defi nyaamdu welndu, o waddani ndu baaba maako. O wi'i mo: "Baaba am, umma, nyaam kusel ladde ngel ɓiya waddi ɗum, ngam haa a barkiɗinammi." 32 Baaba maako Isiyaaku ?ami mo: "Moy an?" O jaabi: "Mi ɓiɗɗo ma, afo ma, Isuwa." 33 Isiyaaku hultori bee kultoreeŋgol maŋgol masin. O wi'i: "Kadi moy oya, mo loohi kusel ladde, waddanimmi ɗum? Mi nyaami ɗum hiddeko a wara. Mi barkiɗini mo, o heɓi barka haa foroy." 34 Nde Isuwa nani bolle baaba muuɗum, o hooli bee hoolo maŋgo mettuŋgo masin, o wi'i baaba maako: "Useni baaba am, barkiɗinam min boo!" 35 Isiyaaku jaabi: "Deerɗa wari bee rikisi, hooci barka ma." 36 Isuwa wi'i: "Naa ɗum fotti bee ko ɓe ewni mo Yakubu na? Ngam o waɗi yam rikisi jonta nde ɗiɗi. O hooci daraja afaaku am, ndaa, jonta o hooci barka am boo. A luttanaay yam barka na?" 37 Isiyaaku jaabi Isuwa: "Ndaa, mi darni mo jaagorɗo dow ma, mi hokki mo bandiiko'en fuu bana maccuɓe, mi sembiɗini mo bee gawri e inaboojam. Kadi ɗume mbaawanmi huuwango ma, ɓiŋgel am?" 38 Isuwa wi'i baaba muuɗum: "Baaba am, a woodaa sey barka ngoota tan na? Barkiɗinam min boo, baaba am." Isuwa fuɗɗi woyugo. 39 Baaba maako Isiyaaku jaabi mo: "Ndaa, joonde ma daayoto bee lesdi ndimoori e ɓellere lesdi, nde walaa saawawre diga asama. 40 A wuuran bee kaafahi ma, a huuwanan deerɗa. Ammaa to a tuurti, a yewan kaɓɓirgal maako dow daande ma." 41 Isuwa tikkani Yakubu ngam daliila barka ka baaba maako barkiɗini mo. O numi: "Nyalɗe woyugo baaba am ɗon ɓadito. Saa'i man mi mbaran deerɗam Yakubu." 42 Rebekka anndinaama nufaye afo mum Isuwa. O neli ewnaago Yakubu, ɓiiyiiko ɗiɗaɓo, o wi'i mo: "Ndaa, deerɗa Isuwa ɗon ɗaɓɓa waataago ma, o yiɗi mbarugo ma. 43 Jonta, ɓiŋgel am, nananam, umma, doggu haa deerɗam Laban, haa Harran. 44 Faɓɓu haa maako, sey to tikkere deerɗa feewti, 45 sey to o yejjiti ko mbaɗɗa mo. Nden mi nelan, ɓe ɗaɓɓite ton. Ngam ɗume majjiranton yam on ɗiɗo fuu nder nyalaade woore?"

No Isiyaaku neldi Yakubu haa Laban

Laataanooji 28

46 Too, Rebekka wi'i Isiyaaku: "Mi safti ngeendam ngam daliila rewɓe Isuwa jananɓe. To Yakubu boo te'i debbo Hetiijo bana ɓe'e, ɗume ngeendam nafatammi?" 28:1 Isiyaaku ewni Yakubu, barkiɗini mo, umri mo: "Taa te'u debbo haa yimɓe Kanaana. 2 Umma, yah haa Paddan-Aram, haa saare Betu'iila, kaawu ma, a te'a debbo ton haa ɓiɓɓe Laban, deerɗu daada ma. 3 Allah Baawɗo barkiɗine, o waɗe a ɗuuɗa-asŋgolje, o ɗuɗɗine ngam a laato mooɓre le'i. 4 O hokke barka Ibrahiima, an e danygol ma bee maaɗa, ngam a mara lesdi koɗaaku ma ndi Allah hokki Ibrahiima." 5 Isiyaaku jaɓɓiti Yakubu, kaŋko o yehi Paddan-Aram haa Laban ɓii Betu'iila Aramaajo, deerɗu Rebekka, daada Yakubu e Isuwa.

No Isuwa te'ri debbo feere

6 Isuwa nani no Isiyaaku barkiɗiniri Yakubu, jaɓɓiti mo o yaha Paddan-Aram, ngam o te'a debbo haa ton. Isiyaaku barkiɗini mo, umri mo: "Taa te'u debbo haa ɓiɓɓe Kanaana." 7 Yakubu ɗowtani saarooji muuɗum, yehi Paddan-Aram. 8 Isuwa faami ɓiɓɓe Kanaana rewɓe pottanaay baaba muuɗum Isiyaaku. 9 Nde o faami ɗum, o yehi haa Isma'iilu, o te'i Makalat ɓii Isma'iilu ɓii Ibrahiima, deerɗu Nebayot debbo, o hawtani mo rewɓe maako.

No Allah waŋgirani Yakubu haa Baytila

10 Too, Yakubu ummi diga Biirsaba, yehi Harran. 11 O yotti nokkuure woɗnde, o waali ton ngam naaŋge muti. O hoo'i woore haa kaa'e nokkuure maajum, o wallini nde les hoore maako. Nden o waali ton. 12 O hoyɗi ­- ndaa, irin ɓaargal darnaama dow lesdi. Hoore maagal meemi asama. Malaa'ika'en Allah ɗon mba''o, ɗon njippo dow maagal. 13 Jawmiraawo ɗon dari haa maagal, wi'i: "Min woni Allah Jawmiraawo mo maama ma Ibrahiima e baaba ma Isiyaaku ɗowtani ɗum. Lesdi ndi mbaaliɗa dow muuɗum, mi hokkan ma ndi maral ngam maaɗa e danygol ma. 14 Danygol ma ɗuuɗan bana mbulwuldi lesdi, maral maagol yaajan haa hiirnaaŋge e fuunaaŋge, haa woyla e fombina. Ummaatooje duniyaaru fuu ɗaɓɓan barka ka ndokku ma mi, ka ndokkanmi danygol ma boo. 15 Anndu, mi ɗon wondi bee ma. Mi aynan ma kootoye njahata fuu. Mi hooran ma nder lesdi ndi, ngam mi accataa ma, sey to mi huuwi ko mbi' ma mi." 16 Yakubu fini, wi'i: "Fakat, Jawmiraawo ɗon haa nokkuure nde'e, min boo mi anndaano ɗum." 17 O huli, o wi'i: "Nokkuure nde hulniinde! Suudu Allah ɗon haa ɗo sike. Haa ɗo dammugal asama woni." 18 Yakubu dawi cub, hoo'i hayre nde o wallinno les hoore, darni nde siftinorde. Nden o rufi nebbam dow hoore maare ngam senugo nde. 19 O ewni nokkuure maajum Baytila. (Ammaa naane innde wuro ngo, Luus.) 20 Yakubu hunani Allah hunayeere, wi'i: "To a wondi bee am, to a ayni yam dow laawol ngol njahanmi ɗum, to a hokki yam nyaamdu e limce, 21 to mi hooti jam haa saare baaba am, nden kam a laatoto Allah am. 22 Hayre nde'e nde ndarnumi siftinorde, nde laato suudu ma. Haa ko ndokkata mi fuu, fakat mi ittanan ma jakka."

Laataanooji 29

No Yakubu yottori saare Laban

29:1 Yakubu tokki laawol muuɗum, yehi lesdi yimɓe fuunaaŋge. 2 Nyande go'o o yi'i ɓulndu nder ladde. Tokke dammooji tati ɗon mbaali ton, ngam haa ɓulndu maajum waynaaɓe njarnata tokke. Hayre mawnde maɓɓi hunduko maaru. 3 Nde ɓe mooɓti tokke fuu, ɓe talla hayre e hunduko ɓulndu, ɓe njarna dammooji, ɓaawoɗon ɓe lorna hayre fahin dow hunduko ɓulndu haa nokkuure maare. 4 Yakubu ?ami ɓe: "Sooba'en, diga toy iwɗon?" Ɓe njaabi: "Diga Harran." 5 O ?ami ɓe: "On anndi Laban ɓii Nakor na?" Ɓe mbi'i: "Min anndi mo." 6 O ?ami: "O jamo na?" Ɓe njaabi: "O jamo. Ndaa, Rahiilu, ɓiiyiiko debbo, ɗon wara bee baali." 7 O wi'i ɓe: "Ndaa, naaŋge ɓaŋgake, wakkati mooɓtugo dabbaaji siwa. Naa ndikka on njarna baali, on loro durugo na?" 8 Ɓe mbi'i: "Min mbaawataa, sey to tokke fuu mooɓtotiri. Nden min talla hayre e hunduko ɓulndu, min njarna baali." 9 Yaake o ɗon wolida bee maɓɓe, Rahiilu wari bee baali baaba muuɗum, ngam o gaynaako. 10 Nde Yakubu yi'i Rahiilu, ɓii Laban deerɗu daada muuɗum, Yakubu ɓaditi, talli hayre e hunduko ɓulndu, yarni baali Laban, kaawu muuɗum. 11 Nden o hoofni Rahiilu, o harli ɗum, o fuɗɗi woyugo. 12 O anndini Rahiilu no o bandiri bee baaba maako, o ɓii Rebekka. Rahiilu doggi, anndini ɗum baaba muuɗum. 13 Nde Laban nani habaru Yakubu, ɓii deerɗum debbo, o doggi haa o fotta bee maako, o harli mo, o hebbi mo, o yahri mo nder saare maako. Kaŋko boo o yecci Laban habaru maako fuu. 14 Laban wi'i mo: "Fakat a bandam ɓadiiɗo." Yakubu faɓɓi haa maako lewru.

No Yakubu huuwrani Laban ngam Lee'a e Rahiilu

15 Too, Laban wi'i Yakubu: "Ngam a bandam, a huuwantam meere na? Yeccam le, ngeenaari ndiye ɗaɓɓata?" 16 Laban woodi ɓiɓɓe rewɓe ɗiɗo. Innde arano, Lee'a, innde ɗiɗaɓo, Rahiilu. 17 Gite Lee'a pure, ammaa Rahiilu o ngarniiɗo ɓandu e daarɗe. 18 Yakubu yiɗi Rahiilu, o wi'i Laban: "Mi huuwanan ma duuɓi joweeɗiɗi ngam Rahiilu, ɓiya ɗiɗaɓo." 19 Laban wi'i: "To mi hokki ma mo, ɓuran dow hokkugo mo gorko jananno. Jooɗa haa am." 20 Yakubu huuwi ngam Rahiilu duuɓi joweeɗiɗi. Ɗi laati haa gite maako bana nyalɗe seɗɗa, ngam o yiɗi mo. 21 Nden Yakubu wi'i Laban: "Hokkam debbo am, ngam nyalɗe am keewi, mi nasta haa maako." 22 Laban mooɓti worɓe wuro fuu, waɗani ɓe nyaamdu ɓaŋgal. 23 Nde maŋgariba waɗi, o hoo'i ɓiiyiiko Lee'a, o yahri mo haa maako, kaŋko o nasti haa maako. 24 (Laban hokki Lee'a korɗo muuɗum Jilpa, o laato korɗo maako.) 25 Nde fajiri waɗi, Yakubu yi'i ɗum Lee'a. O ?ami Laban: "Koni kuuwɗa mi ɗum? Na mi huuwani ma ngam Rahiilu? Koni mbaɗɗa rikisi dow am?" 26 Laban jaabi: "Naa ɗum al'aada wuro amin, minyiraawo aarta mawnum te'eego. 27 Timmin asaweere ɓaŋgal bee maako, nden mi hokkan ma oya boo. A huuwantam duuɓi joweeɗiɗi goɗɗi ngam maako." 28 Yakubu jaɓi, timmini asaweere man bee Lee'a. Nden Laban hokki mo ɓiyum Rahiilu. 29 (Laban hokki Rahiilu korɗo muuɗum Bilha, o laato korɗo maako.) 30 Yakubu nasti haa Rahiilu boo, ammaa o ɓuri yiɗugo Rahiilu dow Lee'a. O huuwani Laban duuɓi joweeɗiɗi goɗɗi.

Ɓiɓɓe Yakubu

Laataanooji 30

31 Nde Jawmiraawo yi'i Lee'a ganyaaɗo, o waɗi mo o danyoowo. Ammaa Rahiilu o dimaro. 32 Lee'a reedi, danyi ɓiɗɗo gorko. O wi'i: "Jawmiraawo laari toskaare am. Jonta gorko am yiɗatam." Ngam maajum o ewni mo Ruuben. 33 Kadiboo o reedi, o danyi ɓiɗɗo gorko. O wi'i: "Jawmiraawo nani mi ganyaaɗo, ngam maajum o hokki yam oo boo." O ewni mo Simon. 34 Kadiboo o reedi, o danyi ɓiɗɗo gorko. O wi'i: "Jonta kam, gorko am ɗakkotiran bee am, ngam mi danyani mo ɓiɓɓe tato." Ngam maajum o ewni mo Lewi. 35 Kadiboo o reedi, o danyi ɓiɗɗo gorko. O wi'i: "Jonta mi maŋgtan Jawmiraawo." Ngam maajum o ewni mo Yahuuda. Nden o acci danyugo. 30:1 Nde Rahiilu yi'i o danyanaay Yakubu ɓiɓɓe, o haaji deerɗiiko. O wi'i Yakubu: "Hokkam ɓikkoy! To naa non, mi maayan." 2 Tikkere Yakubu saati dow Rahiilu, o wi'i: "Kadi min mi Allah na mo haɗi ma danygol?" 3 Rahiilu wi'i: "Ndaa korɗo am Bilha. Nastu haa maako ngam o danya dow koppi am, min boo mi heɓa ɓikkoy bee maako." 4 O te'ani mo korɗo maako Bilha, Yakubu nasti haa maako. 5 Bilha reedi, danyani Yakubu ɓiɗɗo gorko. 6 Rahiilu wi'i: "Allah gooŋɗini yam, nani tornde am, hokki yam ɓiɗɗo." Ngam maajum o ewni mo Dan. 7 Bilha, korɗo Rahiilu, reedi kadiboo, danyani Yakubu ɓiɗɗo ɗiɗaɓo. 8 Rahiilu wi'i: "Haɓre wulnde kaɓmi bee deerɗam, mi jaalake." O ewni mo Neftalim. 9 Nde Lee'a yi'i o acci danyugo, o hoo'i korɗo maako Jilpa, o te'ani mo Yakubu. 10 Jilpa, korɗo Lee'a, danyani Yakubu ɓiɗɗo gorko. 11 Lee'a wi'i: "Mi waɗi saa'a!" O ewni mo Gada. 12 Jilpa, korɗo Lee'a, danyani Yakubu ɓiɗɗo ɗiɗaɓo. 13 Lee'a wi'i: "Barka am! Ngam ɓiɓɓe rewɓe mbi'antam mi barkiɗinaaɗo." O ewni mo Aser. 14 Saa'i sodugo gawri, Ruuben yehi haa gese. O tawi ɓiɓɓe leɗɗe jooɗooje haa ngesa, o waddani ɗe daada maako Lee'a. Rahiilu wi'i Lee'a: "Hokkam le jooɗooje ɓiɗɗo ma." 15 Lee'a jaabi: "Ɗum he'ataa na a hoo'i gorko am, a yiɗi hoo'ugo jooɗooje ɓiɗɗo am boo na?" Rahiilu wi'i: "Booɗɗum! Sey o waalda bee ma jemmaare nde'e ngam jooɗooje ɓiɗɗo ma." 16 Kiikiɗe, nde Yakubu warti ngesa, Lee'a wurti, fotti bee maako, wi'i mo: "Sey a nasta haa am, ngam mi hokki ngeenaari ngam ma, mi yoɓi bee jooɗooje ɓiɗɗo am." Yakubu waaldi bee maako jemmaare maajum. 17 Allah jaɓani Lee'a, kaŋko o reedi, o danyani Yakubu ɓiɗɗo njowaɓo. 18 O wi'i: "Allah hokki yam mbarjaari am, ngam mi hokki korɗo am haa gorko am." O ewni mo Issakar. 19 Lee'a reedi kadiboo, o danyani Yakubu ɓiɗɗo njoweegoojo. 20 O wi'i: "Allah hokki yam dokkal booɗŋgal. Jonta gorko am jooɗoto bee am, ngam mi danyani mo ɓiɓɓe njoweego." O ewni mo Jabulon. 21 Ɓaawo maajum o danyi ɓiɗɗo debbo, o ewni mo Dina. 22 Nden Allah siftori Rahiilu. Allah jaɓani mo, waɗi mo o danyoowo. 23 O reedi, o danyi ɓiɗɗo gorko. O wi'i: "Allah itti mbustu am. Jawmiraawo ɓesdanammi ɓiɗɗo goɗɗo." 24 O ewni mo Yusufu.

No Laban e Yakubu mbaɗmbaɗtiri rikisi

25 Too, ɓaawo Rahiilu danyi Yusufu, Yakubu wi'i Laban: "Jaɓɓitam, mi hoota haa nokkuure am e lesdi am. 26 Hokkam rewɓe am e ɓikkoy am ɓe kuuwan ma mi ngam muuɗum'en. Accu mi dilla, ngam a anndi no mi huuwrani ma." 27 Laban jaabi: "Accu mi heɓa mo''ere yeeso ma. Mi waɗi hatti, mi heɓti, Jawmiraawo barkiɗini yam ngam daliila maaɗa. 28 Wi'am ngeenaari ma, mi hokke ndi." 29 Yakubu wi'i: "A anndi no mi huuwrani ma. A anndi boo ko dabbaaji ma laati haa juŋŋgo am. 30 Ɗum ko marɗa hiddeko mi wara, ɗum ɗuuɗaay. Jonta ɗum ɓesdi, ɗum ɗuuɗi masin. Jawmiraawo barkiɗini ma dow palanɗe am. Jonta kam, sey mi huuwana saare am." 31 Laban ?ami: "Ɗume ndokkan ma mi?" Yakubu jaabi: "Taa hokkam kooɗume! Ndaa ko ngiɗmi: Mi yahan fahin mi dura dammooji ma, mi ayna ɗi. 32 Hande mi ta''an caka tokkere fuu. Mi wurtinan cirgum e jamalum e ɓaleejum caka baali fuu, non boo cirgum e jamalum caka be'i fuu. Kanjum laatoto ngeenaari am. 33 Gooŋgaaku am waŋgan jaŋgo, to a wari laarugo ngeenaari am. Ko laataaki cirgum malla jamalum caka be'i, e ɓaleejum caka baali, ɗum gujjaaɗum." 34 Laban wi'i: "Booɗɗum, en kuuwa bana mbi'ɗa." 35 Nyalaade maajum Laban wurtini jawɗi be'i diidaaɗi e jamali fuu, non boo be'i cirgi e jamali e marɗi daneejum fuu, e baali ɓaleeji fuu. O hokki ɗum haa juuɗe ɓiiyiiko'en. 36 O dilli daayiiɗum seɗɗa, baakin jahaaŋgal nyalɗe tati hakkunde maako e Yakubu. Yakubu duri luttuɗum tokkere Laban.

Laataanooji 31

37 Yakubu itti cabbi kecci haa leɗɗe tati feere feere, o ɓolti diidi daneeji haa cabbi. 38 Nden o wallini cabbi man nder jarnirɗe ndiyam yeeso dammooji. Nde dammooji ngari yarugo, ɗi ngoowrindiri. 39 Dammooji ngoowrindiri saa'i ɗi ngi'i cabbi ɗi, ɓaawo maajum ɗi ndimi diidaaɗum e cirgum e jamalum. 40 Yakubu sendi ɓiɓɓe dammooji. (O wayliti geese dammooji dow diidaaɗum e ɓaleejum fuu caka dabbaaji Laban.) Bana non o waarani hoore maako tokkere, o hawtaay ɗe bee tokkere Laban. 41 Koondeye dammooji cembiɗɗi ngoowrindiri fuu, Yakubu wallini cabbi nder jarnirɗe, haa gite dammooji. Non ɗi ngoowrindiri baŋge cabbi. 42 To dammooji pooyɗi ngari, o wallinaay ɗi. Bana non pooyɗi laati ɗi Laban, cembiɗɗi boo ɗi Yakubu. 43 Gorko oo riski riskugo, o woodi dammooji ɗuuɗɗi e horɓe e maccuɓe e geelooɗi e bamɗe. 31:1 Yakubu nani bolle ɓiɓɓe Laban, ɓe mbi'i: "Yakubu hooci ko baaba meeɗen mari fuu. Bee mardi baaba meeɗen o heɓri risku ngu." 2 Yakubu yi'i Laban laaraay mo bana naane. 3 Jawmiraawo wi'i Yakubu: "Lorta haa lesdi kaakaaji ma e haa bandiraaɓe ma, mi wondan bee ma." 4 Yakubu neloyi ewnaago Rahiilu e Lee'a ɓe ngara haa ngesa haa dammooji maako. 5 O wi'i ɓe: "Mi ɗon yi'a baaba mooɗon laarataa yam bana naane. Ammaa Allah mo baaba am ɗowanto ɗum, ɗon wondi bee am. 6 Onon boo on anndi, mi huuwani baaba mooɗon bee sembe am fuu. 7 Ammaa baaba mon waɗi yam rikisi, wayliti ngeenaari am nde sappo. Ammaa Allah accaay mo o huuwammi kalluɗum. 8 Nde o wi'i: Jamalum laato ngeenaari ma, dammooji fuu ndimi jamalum. Nde o wi'i: Diiɗaaɗum laato ngeenaari ma, dammooji fuu ndimi diidaaɗum. 9 Allah hooci dabbaaji baaba mooɗon, hokki yam ɗi. 10 Wakkati goowrindirki dammooji mi yi'i nder koyɗol ­- ndaa, jawɗi ba''iiɗi dammooji laati diidaaɗi e jamali e cirgi. 11 Malaa'ikaajo Allah ewni yam nder koyɗol: Yakubu! Mi jaabi: Na'am. 12 O wi'i: Tijja, laar! Jawɗi ba''iiɗi dammooji fuu laati diidaaɗi e jamali e cirgi. Ngam mi yi'i ko Laban huuwi ma fuu. 13 Min woni Allah baŋganɗo ma haa Baytila, nokkuure nde moytuɗa hayre siftinorde bee nebbam, nde kunaniɗa mi hunayeere. Jonta umma, wurta lesdi ndi, lorta haa lesdi asŋgol ma." 14 Rahiilu e Lee'a njaabi, mbi'i mo: "Luttani min geɗal malla ndonŋgu haa saare baaba amin na? 15 Na o ɗon laara min bana hoɗɓe? Ngam o soorri min, o nyaami saman amin pat. 16 Risku ngu Allah ɓorti baaba amin fuu, minin jeyi e ɓikkoy amin. Kadi, waɗ ko Allah wi'i ma fuu."

No Yakubu doggiri Laban

17 Too, Yakubu ummi, wa''ini ɓikkoy mum e rewɓe mum dow geelooɗi. 18 O soggi dabbaaji maako fuu e maralji maako ɗi o heɓi haa Paddan-Aram, ngam o loro haa baaba maako Isiyaaku nder lesdi Kanaana. 19 Laban dilluno ta''ugo gaasa baali muuɗum, saa'i maajum Rahiilu wujji labbi baaba muuɗum. 20 Yakubu ?oyri Laban Aramaajo, ngam o anndinaay mo o tammi doggugo. 21 O hoo'i ko o mari fuu, o doggi, o eeri maayo, o tiiti hooseere Gile'at. 22 Nyande tataɓre ɓe anndini Laban Yakubu doggi. 23 O hoo'i deerɗiraaɓe maako bee maako, o taasni mo nyalɗe joweeɗiɗi, o jokki mo dow hooseere Gile'at. 24 Allah warani Laban Aramaajo nder koyɗol jemma, wi'i mo: "Reenta, taa waɗ Yakubu ngaaba!" 25 Laban jokki Yakubu haa nokkuure nde Yakubu darni laymaaru muuɗum dow hooseere. Laban boo darni laymaaru muuɗum bee deerɗum'en dow hooseere Gile'at. 26 O ?ami Yakubu: "Koni a ?oyri yam, a hoo'i ɓiɓɓe am rewɓe bana naŋgaaɓe konu? 27 Koni a doggi bee sirri, a ?oyri yam, a anndinaay yam? Min maa, mi ɗoftanno ma bee seyo e gimi, bee mbaggu e moolooru. 28 A accaay yam mi jaɓɓito ɓiɓɓe am rewɓe e taaniraaɓe am na? Jonta a waɗi bana paataaɗo. 29 Mi woodi baawɗe huuwugo on kalluɗum. Ammaa Allah baaba mooɗon wolwani yam haŋki, o wi'i: Reenta, taa waɗ Yakubu ngaaba. 30 Mi anndi a hooti ngam a yenwi saare baaba ma masin. Ammaa ngam ɗume a wujji ɗowanteeɓe am?" 31 Yakubu jaabi Laban: "Mi huli, ngam mi tammi teema a jaɓtatam ɓiɓɓe ma rewɓe. 32 Mo tawɗa ɗowanteeɓe ma haa muuɗum, taa o yeeɗa. Wiɗita yeeso bandiraaɓe meeɗen ko woni haa am, hoo'u ɗum." Ammaa Yakubu anndaa Rahiilu wujji labbi go. 33 Laban nasti laymaaru Yakubu, e laymaaru Lee'a, e laymaaru horɓe ɗiɗo, tawaay kooɗume. Nden o nasti laymaaru Rahiilu. 34 Ammaa Rahiilu hoo'uno labbi, wallini ɗi nder kirke ngeelooba, o ɗon jooɗi dow maaji. Laban wiɗiti laymaaru fuu, ammaa o tawaay kooɗume. 35 Rahiilu wi'i baaba muuɗum: "Taa jaagorɗo am tikka, ngam mi waawataa ummaago yeeso maaɗa. Mi ɗon worri al'aada rewɓe." Laban wiɗiti kootoy, ammaa o tawaay labbi. 36 Yakubu tikki, jokkiri bee Laban, wi'i mo: "Ɗume woni aybe am? Ɗume woni hakke am no tokkoriɗa mi bee tiɗɗinaare bana ni? 37 A wiɗiti kuuje am fuu. Kuuje saare ma ɗeye tawɗa? Wallin ɗum haa ɗo yeeso yimɓe am e yimɓe maaɗa, ɓe kiito hakkunde meeɗen ɗiɗo. 38 Jonta waɗi duuɓi noogas mi ɗon wondi bee maaɗa. Baali ma e be'i ma ɗalaay. Mi nyaamaay jawɗi tokkere ma. 39 Mi wartiranaay ma ko huunde ladde faɗɗi, doole mi yoɓa ɗum. A ɗon ɗaɓɓita ɗum haa juŋŋgo am, to goɗɗo wujji ɗum koo nyalawma koo jemma. 40 Nyalawma nguli nyaami yam, jemma boo mi nani jaaŋgol, ɗoyŋgol doggi gite am. 41 Jonta waɗi duuɓi noogas mi ɗon jooɗi haa saare ma. Mi huuwani ma duuɓi sappo e nayi ngam ɓiɓɓe ma rewɓe ɗiɗo, nden duuɓi joweego ngam dammooji ma, a wayliti ngeenaari am nde sappo. 42 To naa Allah baaba am wonduno bee am, Allah mo Ibrahiima ɗowtani ɗum, mo Isiyaaku boo huli ɗum, fakat a firlitanno yam jonta juŋŋgo meere. Allah laari bone am e kuugal am, haŋki o ta''i haala."

Narral hakkunde Yakubu e Laban

Laataanooji 32

43 Laban jaabi Yakubu: "Ɓiɓɓe rewɓe ɓe'e ɗum ɓiɓɓe am, ɓikkoy koy ɗum ɓikkoy am, dammooji ɗi'i ɗum dammooji am, ko ngi'ata fuu min jeyi. Ammaa ɗume mi huuwata ɓiɓɓe am rewɓe hande e ɓikkoy maɓɓe koy ɓe ndanyi? 44 War jonta, en kaɓɓu alkawal, min bee maaɗa, ngam laato seedamku hakkunde am bee maaɗa." 45 Yakubu hoo'i hayre, darni nde siftinorde. 46 Nden o wi'i yimɓe maako: "Ngadde kaa'e." Ɓe koo'i kaa'e, ɓe mbaagi ɗe, ɓe nyaami ton dow waagaare. 47 Laban ewni nde Yegar-Sahaduta, Yakubu boo ewni nde Galet. 48 Laban wi'i: "Hande waagaare nde'e laato seedoore hakkunde am bee maaɗa." Ngam maajum ɓe ewni nde Galet. 49 Ɓe ewni nde boo Mispa, ngam o wi'i: "Jawmiraawo laato aynoowo hakkunde am bee maaɗa, yaake mi ɗon seedi bee maaɗa. 50 To a toski ɓiɓɓe am rewɓe, to a hawti ɓe bee rewɓe woɗɓe, koo to walaa neɗɗo gonduɗo bee meeɗen, anndu Allah woni ceedoowo hakkunde am bee maaɗa." 51 Nden Laban wi'i Yakubu: "Ndaa waagaare nde mbaagumi hakkunde am bee maaɗa, ndaa boo hayre siftinorde. 52 Waagaare e siftinorde, ɗiɗi fuu laato seedamku. Min mi saalataako waagaare nde ngam honoygo ma. An boo a saalataako waagaare nde e siftinorde nde ngam honoygo yam. 53 Allah mo Ibrahiima e Nakor ɗowtani ɗum, hiito hakkunde meeɗen." Nden Yakubu hunori bee Allah mo baaba maako Isiyaaku huli ɗum. 54 Yakubu lii'ani Allah kirsaaŋga dow hooseere, o ewni bandiiko'en ɓe nyaama. Ɓe nyaami, nden ɓe mbaali dow hooseere. 32:1 Jaŋgo maajum, Laban dawi cub, jaɓɓiti ɓiɓɓe mum rewɓe e taaniraaɓe mum, barkiɗini ɓe. Nden o dilli, o hooti nokkuure maako.

No Yakubu taaskori fottugo bee Isuwa

2 Too, Yakubu tokki laawol muuɗum. Malaa'ika'en Allah potti bee maako. 3 Nde o yi'i ɓe, o wi'i: "Ɗum woni saŋgeere konu Allah." O ewni nokkuure maajum Makanayim. 4 Yakubu neli nelaaɓe yeeso muuɗum haa deerɗum Isuwa haa lesdi Se'ir nder lesdi Edoom. 5 O umri ɓe: "Ndaa ni mbi'oton jaagorɗo am Isuwa: Maccuɗo ma Yakubu wi'i ni'i: Mi faɓɓi haa Laban, njooɗiimi ton haa jonta. 6 Mi heɓi na'i e bamɗe e dammooji e maccuɓe e horɓe. Mi neli ngam mi anndina jaagorɗo am, haa mi heɓa mo''ere yeeso ma." 7 Nelaaɓe ngarti haa Yakubu, mbi'i mo: "Min njotti haa deerɗa Isuwa, kaŋko o ɗon warda bee worɓe teemeɗɗe nayo ngam o fotta bee ma." 8 Yakubu huli masin, kulol naŋgi mo, o sendi yimɓe wonduɓe bee maako e dammooji e na'i e geelooɗi, o waɗi jahaale ɗiɗi. 9 O numi: "To Isuwa ukkanake jahaaŋgal gootal, jahaaŋgal luttuŋgal hisa." 10 Yakubu tori: "Ya Allah mo maama am Ibrahiima e baaba am Isiyaaku ɗowtani ɗum, ya Jawmiraawo, a wi'i yam: Lorta haa lesdi ma e bandiraaɓe ma, mi woonanan ma! ­- 11 Mi he'aay mo''e e gooŋgaaku fuu ɗi mbaŋginanɗa ɗowtaniiɗo ma. Mi eeri maayo Urdun bee sawru am tan, jonta laatiimi jahaale ɗiɗi. 12 Hisnam juŋŋgo deerɗam Isuwa. Ngam mi ɗon hula mo, taa o wara o halka min, koo rewɓe e ɓikkoy fuu. 13 Ngam a wi'i: Mi woonanan ma fakat, mi ɗuɗɗinan danygol ma bana njaareendi maayo, ndi limataake ngam ɗuuɗeeŋga maari." 14 Yakubu waali ton jemmaare maajum. Haa ko woni haa juŋŋgo maako fuu, o hoo'ani deerɗiiko Isuwa dokkal: 15 be'i teemeɗɗe ɗiɗi e jawɗi be'i noogas, e baali teemeɗɗe ɗiɗi e jawɗi baali noogas, 16 e geelooɗi musininanɗi cappanɗe tati e moli maaji, e na'i cappanɗe nayi e ga'i kalhali sappo, non boo bamɗe debbe noogas e gorɗe sappo. 17 O hokki ɗum haa juuɗe huuwooɓe maako, gooto fuu bee tokkere woore. O wi'i ɓe: "Arde yeeso am, cende hakkunde tokkere bee tokkere." 18 O umri arano, o wi'i: "To deerɗam Isuwa fotti bee ma, ?ami ma: Moy jeyi ma, toy njahata, moy jeyi ɗum ɗo yeeso ma? ­- 19 Sey a wi'a: Ɗum maccuɗo ma Yakubu. O neldi dokkal ngal haa jaagorɗo maako Isuwa. Ndaa, kaŋko bee hoore maako o ɗon wara ɓaawo amin." 20 Non o umri ɗiɗaɓo boo e tataɓo e tokkiiɓe tokke fuu. O wi'i: "Kanjum mbi'oton jaagorɗo am Isuwa, to on potti bee maako. 21 Ngecce mo: Maccuɗo ma Yakubu bee hoore muuɗum ɗon wara ɓaawo amin." Yakubu tammi: "Mi de'itinan mo bee dokkal ardotooŋgal yeeso am. Nden mi yi'an yeeso maako, teema o yerdoto yam." 22 Dokkal go ardi mo, kaŋko o waali jemmaare maajum nder saŋgeere.

No Yakubu waari gala bee goɗɗo mo o anndaa

23 Too, jemmaare maajum Yakubu ummi, hoo'i rewɓe mum ɗiɗo e horɓe mum ɗiɗo e ɓikkoy mum sappo e go'o, eeri eerorde maayo Yabbok. 24 Ɓaawo o eerni ɓe, o eerni ko o mari fuu. 25 Yakubu lutti feere muuɗum. Goɗɗo haɓi bee maako haa subaha waɗi. 26 Nde o yi'i o waawataa Yakubu, o fiyi jokkere daŋgo maako, jokkere daŋgo Yakubu silɓi ngam gala maɓɓe. 27 O wi'i: "Yooftam, ngam subaha waɗi." Ammaa Yakubu jaabi: "Mi yooftataa ma, sonaa a barkiɗini yam." 28 Kaŋko o ?ami Yakubu: "Noy innde ma?" O jaabi: "Yakubu." 29 O wi'i: "Yeeso ɗo innde ma naa Yakubu, ammaa Isra'iila, ngam a haɓi bee Allah e bee yimɓe, a jaalake." 30 Yakubu ?ami mo: "Anndinam le innde ma." O jaabi: "Ngam ɗume ?amata innde am?" Nden o barkiɗini Yakubu. 31 Yakubu wi'i: "Mi yi'i Allah gite bee gite, bee maajum fuu yoŋki am hisi." Ngam maajum o ewni nokkuure maajum Paniyel. 32 Naaŋge fuɗi nde o saali Paniyel, o ɗon la'a ngam daŋgo maako. 33 Ngam maajum yimɓe Isra'iila nyaamataa ɗaɗol daŋgo haa warugo hande, ngam o naawni ɗaɗol dow jokkere daŋgo Yakubu.

Laataanooji 33

No Yakubu fottiri bee Isuwa

33:1 Too, Yakubu laari, yi'i Isuwa ɗon warda bee worɓe teemeɗɗe nayo. O sendi ɓikkoy dow Lee'a e Rahiilu e horɓe ɗiɗo go. 2 O darni horɓe bee ɓikkoy muuɗum'en haa yeeso, Lee'a bee ɓikkoy muuɗum ɓaawo maɓɓe, Rahiilu bee Yusufu boo haa ragare. 3 Ammaa kaŋko o ardi ɓe. O sujidi nde joweeɗiɗi, haa o ɓadito deerɗiiko. 4 Ammaa Isuwa yaawɗi, fotti bee maako, harli mo, naŋgi daande maako, hebbi mo, ɓe ɗiɗo fuu ɓe mboyi. 5 Nde Isuwa laari, o yi'i rewɓe e ɓikkoy, o ?ami: "Ɗum ɓeye ɗo haa ma?" Yakubu jaabi: "Ɗum ɓikkoy koy Allah mo''ani maccuɗo ma." 6 Horɓe ɓaditi, kamɓe e ɓikkoy maɓɓe, ɓe cujidi. 7 Lee'a boo ɓaditi bee ɓikkoy muuɗum, ɓe cujidi. Ɓaawo maajum Rahiilu e Yusufu ɓaditi, ɓe cujidi. 8 Isuwa ?ami: "Ɗume ngiɗɗa bee jahaaŋgal fuu ngal pottumi bee mum?" O jaabi: "Haa mi heɓa mo''ere yeeso jaagorɗo am." 9 Isuwa wi'i: "Deerɗam, mi mari kuuje ɗuuɗɗe, joga ɗum." 10 Yakubu wi'i: "Naa non. To mi heɓi mo''ere yeeso ma, useni, jaɓ dokkal ngal haa juŋŋgo am. Ngam mi laari yeeso ma bana goɗɗo laardata yeeso Allah, ngam a yerdi yam. 11 Useni jaɓ barka am ka ɓe ngaddani ma, ngam Allah mo''ani yam ɗum, mi sooyataa kooɗume." O tori mo ɗuuɗɗum, nden Isuwa jaɓi. 12 O wi'i: "En taasko, ndillen, min kam mi ardoto yeeso ma." 13 Yakubu wi'i mo: "Jaagorɗo am, a anndi ɓikkoy koy tampukoy, mi woodi boo baali e na'i musininanɗi haa am. To mi ɓilli ɗi bee yahdu nyalaade woore tan, tokkere fuu waatan. 14 Jaagorɗo am ardo yeeso maccuɗo muuɗum. Min kam, mi soggan bee hakkiilo am deydey yahdu dabbaaji gonɗi yeeso am, e deydey yahdu ɓikkoy, haa mi wara mi yotto ma haa Se'ir." 15 Isuwa wi'i: "Sey mi acca yimɓe am woɗɓe haa maaɗa." Yakubu jaabi: "Ngam ɗume? To mi heɓi mo''ere yeeso ma, ɗum he'i yam." 16 Nyalaade maajum Isuwa lori dow laawol muuɗum haa Se'ir. 17 Ammaa Yakubu ummi, yehi Sukkot. O mahi suudu ton, o waɗani dabbaaji maako boo bukkaaji. Ngam maajum o ewni nokkuure nde Sukkot. 18 Nde Yakubu lortoyi diga Paddan-Aram, o yotti jam haa wuro Sikem nder lesdi Kanaana. O saŋgini yeeso wuro. 19 O soodi tayre ngesa e juuɗe ɓiɓɓe Hamor, baaba Sikem, baakin ceede cardi teemerre. O darni laymaaru maako ton. 20 O nyiɓi hirsirde boo, o ewni nde: Allah mo ɗowanteeɗo Isra'iila.

Laataanooji 34

Toskaare Dina waataama

34:1 Yoo, Dina ɓii Lee'a debbo, mo o danyani Yakubu, wurti ngam laara rewɓe lesdi. 2 Sikem ɓii Hamor Hewiijo, laamɗo lesdi, yi'i mo. O hoo'i mo, o waaldi bee maako, o toski mo. 3 Yoŋki maako ɗakkotiri bee Dina ɓii Yakubu, o yiɗi paanyo debbo, o ɗaɓɓi de'itingo mo. 4 Sikem wolwani baaba muuɗum Hamor, wi'i: "Te'anam paanyo debbo oo." 5 Yakubu nani ɓiyum Dina toskaama, ammaa ɓiɓɓe muuɗum worɓe ɗon ngondi bee dabbaaji haa ngesa. Ngam maajum o jeeɗi haa ɓe ngari. 6 Hamor, baaba Sikem wari haa Yakubu ngam wolida bee maako. 7 Saa'i maajum ɓiɓɓe Yakubu ngarti ngesa. Nde ɓe nani haala man, ɓe metti, ɓe tikki masin, ngam Sikem huuwi nyidduɗum nder Isra'iila, nde o waaldi bee ɓii Yakubu debbo, irin maajum huuwataake. 8 Hamor wolwani ɓe, wi'i: "Ɓiyam Sikem, yoŋki muuɗum ɗakkotiri bee ɓiŋgel mooɗon, useni te'ne mo haa maako. 9 Esire bee amin, ndokke min ɓiɓɓe mooɗon, koo'e ɓiɓɓe amin. 10 Njooɗe haa on ngiɗi fuu, mbaɗe filu, on mara tayre lesdi boo." 11 Sikem wi'i baaba e deerɗiraaɓe Dina: "Acce mi heɓa mo''ere yeeso mooɗon. Ko on mbi'atammi fuu, mi hokkan. 12 Njowaneeɗam sadaaki e dokkal ɗuuɗɗum masin, mi hokkan ɗum bana mbi'roton. Te'aneeɗam paanyo debbo." 13 Ɓiɓɓe Yakubu njaabi Sikem e baaba muuɗum bee ?oyre, ngam o toski deerɗiraawo maɓɓe Dina. 14 Ɓe mbi'i: "Min mbaawataa te'ango gorko saadooniijo deerɗiraawo amin, ɗum laatoto mbustu dow amin. 15 Min kumtantaa on, sonaa to on laati bana amin, worɓe mooɗon fuu njuulno. 16 Nden min ndokkan on ɓiɓɓe amin, min koo'a ɓiɓɓe mooɗon, min njooɗodo bee mooɗon, en laato lenyol gootol. 17 Ammaa to on nanantaa min, haa on njuulno, min koo'an ɓiŋgel amin, min ndilla." 18 Bolle maɓɓe pottani Hamor e ɓiyum Sikem. 19 Suka oo neeɓaay huuwugo ɗum, ngam o seyori ɓii Yakubu. O tedduɗo yeeso yimɓe saare baaba maako fuu. 20 Hamor e ɓiyum Sikem nasti dawriinde haa dammugal wuro. Ɓe mbolwani worɓe wuro maɓɓe, ɓe mbi'i: 21 "Worɓe ɓe'e ɓe sulhotirɓe bee meeɗen. Acce ɓe njooɗo nder lesdi men, ɓe mbaɗa filu haa ɗo. Lesdi yaaji, he'an en bee maɓɓe fuu. En te'a ɓiɓɓe maɓɓe, en ndokka ɓe ɓiɓɓe meeɗen boo. 22 Ammaa ɓe kumtantaa en ɓe njooɗodo bee meeɗen, en laato lenyol gootol, sonaa worɓe men fuu njuulno, bana kamɓe ɓe juulniiɓe. 23 Tokke maɓɓe e mardi maɓɓe e dabbaaji maɓɓe fuu laatanto en. Sey en kumtana ɓe, haa ɓe njooɗodo bee meeɗen." 24 Dawruɓe haa dammugal wuro fuu nanani Hamor e ɓiyum Sikem, worɓe maɓɓe fuu njuulni. 25 Ammaa nyande tataɓre ɓe mbaali bee naaweeŋga. Ɗiɗo haa ɓiɓɓe Yakubu, Simon e Lewi, koo'i kaafaaje muuɗum'en. Ɓe ngari dow wuro hoolɗiniiŋgo, ɓe mbari worɓe fuu. 26 Hamor e ɓiyum Sikem, kamɓe boo ɓe mbaraama bee mbeldi kaafahi. Nden ɓe ngurtini Dina saare Sikem, ɓe ndilli. 27 Ɓiɓɓe Yakubu woɗɓe ngari dow mbaraaɓe, mbili wuro ngam toskaare deerɗiraawo muuɗum'en. 28 Dammooji e na'i e bamɗe, ko woni nder wuro e dow ngesa fuu, ɓe kooci ɗum. 29 Ɓe ndilliri keɓal mardi fuu, ɓe njaɓti ɓikkoy e rewɓe e ko woni nder cuuɗi fuu. 30 Yakubu wi'i Simon e Lewi: "On nastini yam nder saklere. Jonta jooɗiiɓe lesdi ndi, Kanaani'en e Peresi'en fuu nganyatam. Mi ɗon bee jama'aare famarde. Ɓe mooɓoto, ɓe ukkanto yam, nden mi halkan bee saare am fuu." 31 Simon e Lewi njaabi: "Goɗɗo huuwan deerɗiraawo amin bana debbo jeenoowo na?"

Laataanooji 35

No Allah barkiɗiniri Yakubu haa Baytila

35:1 Yoo, Allah wi'i Yakubu: "Umma, yah haa Baytila, jooɗa ton. Nyiɓoy hirsirde ngam Allah baŋganɗo ma saa'i a doggi deerɗa Isuwa." 2 Yakubu wi'i yimɓe saare muuɗum e wonduɓe bee muuɗum fuu: "Itte labbi jananni ɗi on ngoodi, cene ko'e mooɗon, ɓorne limce laaɓɗe. 3 En taasko, en njaha Baytila. Ton nyiɓanmi hirsirde ngam Allah balluɗo yam nder wakkati ɓillaare am, mo wondi bee am kootoye njahmi fuu." 4 Ɓe ndokki Yakubu labbi jananni fuu gonɗi haa juuɗe maɓɓe, e kalagaaje noppi maɓɓe. Yakubu iri ɗum les lekki makki baŋge Sikem. 5 Ɓe ummi, Allah waɗi kultoreeŋgol dow gure taariiɗe ɓe fuu, ngam taa ɓe parta ɓiɓɓe Yakubu. 6 Yakubu e yimɓe wonduɓe bee muuɗum njotti Luus nder lesdi Kanaana, kanjum woni Baytila. 7 O nyiɓi hirsirde ton, o ewni nokkuure maajum innde Allah haa Baytila, ngam Allah waŋgani mo ton saa'i o doggi deerɗiiko. 8 Deboora, musininnooɗo Rebekka, maayi. Ɓe uwi mo les Baytila les lekki cembiɗki. Ɓe ewni ki Lekki-boyol. 9 Too, nde Yakubu warti e Paddan-Aram, Allah waŋgani mo fahin, barkiɗini mo. 10 Allah wi'i mo: "Innde ma Yakubu. Ammaa yeeso ɗo a ewnataake Yakubu, innde ma laatoto Isra'iila." O ewni mo Isra'iila. 11 Nden Allah wi'i mo: "Min woni Allah Baawɗo. Laata ɗuuɗa-asŋgoljo, ɓesda. Woɗɓe danygol ma laatoto laamiiɓe. Danygol ma ɗuuɗan masin, laatoto ummaatooje. 12 Lesdi ndi ndokkumi Ibrahiima e Isiyaaku, mi hokkan ma ndi, mi marnan danygol ma lesdi ndi." 13 Allah eeŋgti, acci mo haa nokkuure nde o wolidi bee maako. 14 Yakubu darni hayre siftinorde haa nokkuure maajum. O rufi dokkal njaram dow maare, o waɗi nebbam dow maare boo. 15 Yakubu ewni nokkuure maajum Baytila.

Maayde Rahiilu

16 Ɓe ummi diga Baytila. Nde luttani ɓe seɗɗa yottaago Efrata, Rahiilu ɓesni. Danyki maako saɗi. 17 Nde danyki maako saɗi masin, ɓesninoowo wi'i mo: "Taa hul, kaŋko boo o ɓiɗɗo gorko." 18 Nde yoŋki maako ɗon wurto ngam o ɗon maaya, o ewni mo Ben-Oni. Ammaa baaba maako ewni mo Benyamin. 19 Rahiilu maayi, ɓe uwi mo haa laawol Efrata, kanjum woni Baytilaama. 20 Yakubu darni siftinorde dow yenaande maako, ɗum woni siftinorde yenaande Rahiilu haa hande. 21 Isra'iila tokki laawol mum, darni laymaaru mum gaɗa suudu towndu wi'eteendu Eder.

Ɓiɓɓe Yakubu

22 Wakkati Isra'iila jooɗi nder lesdi maajum, Ruuben yehi, waaldi bee Bilha, culaaɗo baaba muuɗum. Isra'iila nani haala maajum. Yakubu woodi ɓiɓɓe worɓe sappo e ɗiɗo. 23 Ɓiɓɓe Lee'a, ɓe'e: Ruuben, afo Yakubu, e Simon e Lewi e Yahuuda e Issakar e Jabulon. 24 Ɓiɓɓe Rahiilu, ɓe'e: Yusufu e Benyamin. 25 Ɓiɓɓe Bilha, korɗo Rahiilu, ɓe'e: Dan e Neftalim. 26 Ɓiɓɓe Jilpa, korɗo Lee'a, ɓe'e: Gada e Aser. Kamɓe ngoni ɓiɓɓe Yakubu danyanaaɓe mo haa Paddan-Aram.

Maayde Isiyaaku

27 Too, Yakubu yotti haa baaba muuɗum Isiyaaku haa Mamre, haa Kiriyat-Arba, kanjum woni Heburuun. Ton Ibrahiima e Isiyaaku koɗno. 28 Duuɓi Isiyaaku mbaɗi teemerre e cappanɗe joweetati (180). 29 Nden o maayi, o hawtoyi bee kaakaaji maako, o ndottiijo, caftuɗo balɗe. Isuwa e Yakubu, ɓiɓɓe maako, uwi mo.

Laataanooji 36

Danygol Isuwa

36:1 Ndaa habaru danygol Isuwa, waato Edoom. 2 Isuwa hoo'i rewɓe mum haa yimɓe Kanaana: Ada ɓii Helon Hetiijo, e Oholibama ɓii Ana mo ɓii Jibeyon Hewiijo, 3 e Basmat ɓii Isma'iilu, deerɗu Nebayot. 4 Ada danyani Isuwa Elifas. Basmat boo danyi Rewel. 5 Oholibama danyi Ye'us e Ya'alaam e Koora. Kamɓe ngoni ɓiɓɓe Isuwa, danyanaaɓe mo nder lesdi Kanaana. 6 Isuwa hoo'i rewɓe muuɗum e ɓiɓɓe muuɗum worɓe e rewɓe, e yimɓe saare muuɗum fuu, e dabbaaji muuɗum e maralji muuɗum fuu ɗi o heɓi nder lesdi Kanaana. O dilli haa lesdi ngoɗndi, ndaayiindi bee deerɗiiko Yakubu. 7 O dilli ngam maralji maɓɓe ɗuuɗi masin, haa ɓe mbaawaay jooɗodaago. Lesdi ndi ɓe njooɗi e muuɗum, he'aay ngam ɗuuɗeeŋga tokke maɓɓe. 8 Isuwa jooɗi nder kooseeje Se'ir. Isuwa, ɗum Edoom on. 9 Ndaa habaru danygol Isuwa, kaaka Edoomi'en, dow kooseeje Se'ir. 10 Ndaa inɗe ɓiɓɓe Isuwa worɓe: Elifas ɓii Ada, debbo Isuwa, e Rewel ɓii Basmat, debbo Isuwa. 11 Ɓiɓɓe Elifas, ɓe'e: Teman e Omar e Jefo e Gatam e Kenas. 12 Timna o culaaɗo Elifas ɓii Isuwa. O danyani mo Amalek. Kamɓe ngoni danygol Ada, debbo Isuwa. 13 Ɓiɓɓe Rewel, ɓe'e: Nakat e Serak e Samma e Misa. Kamɓe ngoni danygol Basmat, debbo Isuwa. 14 Ndaa ɓiɓɓe Oholibama ɓii Ana ɓii Jibeyon, debbo Isuwa. O danyani Isuwa Ye'us e Ya'alaam e Koora. 15 Laamɓe haa danygol Isuwa, ɓe'e: ɓiɓɓe Elifas, afo Isuwa, ɓe'e: laamɓe Teman e Omar e Jefo e Kenas, 16 e Koora e Gatam e Amalek. Kamɓe ngoni laamɓe Elifas nder lesdi Edoom, ɓe danygol Ada. 17 Ɓiɓɓe Rewel ɓii Isuwa, ɓe'e: laamɓe Nakat e Serak e Samma e Misa. Kamɓe ngoni laamɓe Rewel nder lesdi Edoom, ɓe danygol Basmat, debbo Isuwa. 18 Ɓiɓɓe Oholibama, debbo Isuwa, ɓe'e: laamɓe Ye'us e Ya'alaam e Koora. Kamɓe ngoni laamɓe Oholibama ɓii Ana, debbo Isuwa. 19 Kamɓe fuu ngoni danygol Isuwa, kamɓe boo laamɓe maɓɓe. Kanjum woni Edoom. 20 Ɓiɓɓe Se'ir Horiijo, jooɗiiɓe nder lesdi diga naane, ɓe'e: Lotan e Sobal e Jibeyon e Ana, 21 e Dison e Ejer e Disan. Kamɓe ɓe laamɓe Hori'en, ɓe ɓiɓɓe Se'ir nder lesdi Edoom. 22 Ɓiɓɓe Lotan, ɓe'e: Hori e Hemam. Deerɗu Lotan debbo boo, Timna on. 23 Ɓiɓɓe Sobal, ɓe'e: Aluwan e Manakat e Ebal e Sefo e Onam. 24 Ɓiɓɓe Jibeyon, ɓe'e: Aya e Ana. Ɗum Ana oo mo tawi ceeɓooje gulɗe nder ladde nde o duri bamɗe Jibeyon, baaba maako. 25 Ɓiɓɓe Ana, ɓe'e: Dison e Oholibama, ɓii Ana debbo. 26 Ɓiɓɓe Dison, ɓe'e: Hemdan e Esban e Yituran e Keran. 27 Ɓiɓɓe Ejer, ɓe'e: Bilhan e Ja'awan e Akan. 28 Ɓiɓɓe Disan, ɓe'e: Uus e Aaran. 29 Laamɓe Hori'en, ɓe'e: Lotan e Sobal e Jibeyon e Ana, 30 e Dison e Ejer e Disan. Kamɓe ngoni laamɓe Hori'en fodde asli maɓɓe nder lesdi Se'ir.

Laamiiɓe Edoom

31 Ndaa habaru laamiiɓe nder lesdi Edoom, hiddeko laamiiɗo laamo dow yimɓe Isra'iila: 32 Bela ɓii Be'or laati laamiiɗo nder Edoom. Innde wuro maako Dinhaba. 33 Bela maayi. Yobaba ɓii Serak mo Bosra laami pellel maako. 34 Yobaba maayi. Husam mo lesdi Temani'en laami pellel maako. 35 Husam maayi. Hadaadu ɓii Bedaada, mo jaali Madiyan nder lesdi Mo'ab, laami pellel maako. Innde wuro maako Awit. 36 Hadaadu maayi. Samla mo Masreeka laami pellel maako. 37 Samla maayi. Sawulu mo Rekobot haa maayo maŋgo laami pellel maako. 38 Sawulu maayi. Ba'al-Hanan ɓii Akbor laami pellel maako. 39 Ba'al-Hanan ɓii Akbor maayi. Hadar laami pellel maako. Innde wuro maako Pa'u. Innde debbo maako Mehetabeyel ɓii Matireeda, ɓii Mejahat debbo. 40 Ndaa inɗe laamɓe Isuwa, fodde asli maɓɓe e gure maɓɓe: Laamɓe Timna e Aluwa e Yetet, 41 e Oholibama e Ela e Pinon, 42 e Kenas e Teman e Mipsaara, 43 e Magdiyel e Iram. Kamɓe ngoni laamɓe Edoom fodde joole maɓɓe nder lesdi maral maɓɓe. Kanjum woni Isuwa, baaba Edoom.

Laataanooji 37

Yusufu e deerɗum'en

37:1 Yoo, Yakubu jooɗi nder lesdi ndi baaba maako jooɗino, nder lesdi Kanaana. 2 Ndaa habaru danygol Yakubu: Yaake Yusufu suka mo duuɓi sappo e joweeɗiɗi, o duri tokkere bee deerɗiiko'en, ɓiɓɓe Bilha e ɓiɓɓe Jilpa, rewɓe baaba maako. Yusufu yecci baaba muuɗum baadooje maɓɓe. 3 Isra'iila ɓuri yiɗugo Yusufu dow ɓiɓɓe muuɗum fuu, ngam o ɓii ndottaaku maako. O waɗani mo ngapaleewol jaage. 4 Nde deerɗiraaɓe maako ngi'i baaba maɓɓe ɓuri yiɗugo mo dow deerɗiiko'en fuu, ɓe nganyi mo, ɓe meeɗaay wi'ugo mo haala mbooɗka. 5 Nyande go'o Yusufu hoyɗi. O yecci deerɗiiko'en koyɗol maajum. Kamɓe ɓe ɓesdi wanyugo mo. 6 O wi'i: "Nane le koyɗol ngol koyɗumi: 7 Ndaa, en kaɓɓi kaɓɓe gawri haa ngesa. Haɓɓere am ummi, dari cir. Ndaa, kaɓɓe mooɗon taari nde, cujidani haɓɓere am." 8 Deerɗiiko'en ?ami mo: "Kadi a laatoto laamiiɗo amin na, a laamo dow amin?" Ɓe ɓesdi wanyugo mo fahin ngam koyɗi maako e bolle maako. 9 Nden Yusufu hoyɗi koyɗol goɗŋgol. O yecci ngol deerɗiiko'en, o wi'i: "Ndaa koyɗol goɗŋgol koyɗumi: Naaŋge e lewru e koode sappo e go'o cujidani yam." 10 O yecci ɗum baaba maako e deerɗiiko'en. Baaba maako telɓani mo, wi'i: "Ɗume koyɗol ngol, ngol koyɗuɗa? Kadi min ngaran, min e daada ma e deerɗa'en, min cujida yeeso maaɗa na?" 11 Deerɗiiko'en kaaji mo, ammaa baaba maako yejjitaay haala maajum.

No Yusufu soorraama haa Misra

12 Too, deerɗiraaɓe Yusufu njehi Sikem ngam durugo dammooji baaba muuɗum'en. 13 Isra'iila wi'i Yusufu: "Na deerɗa'en ɗon ndura haa Sikem? War, mi nele haa maɓɓe." Yusufu jaabi: "Ndaa yam." 14 Yakubu wi'i mo: "Yah le, laar njamu deerɗa'en e njamu dammooji, waddanam habaru." O neli mo diga waadiwol Heburuun. Yusufu yehi Sikem. 15 Goɗɗo tawi mo, o ɗon yiilo nder ladde. O ?ami mo: "Ɗume ɗaɓɓititta?" 16 O wi'i: "Mi ɗon ɗaɓɓita deerɗam'en. Useni yeccam toy ɓe ndurata." 17 Goɗɗo go wi'i: "Ɓe ummake haa ɗo. Mi nani ɓe ɗon mbi'a: Njemme haa Dotan." Yusufu taasni deerɗum'en, tawi ɓe haa Dotan. 18 Ɓe eewi mo diga daayiiɗum. Hiddeko o ɓadito ɓe, ɓe kaɓɓi dabare mbarugo mo. 19 Ɓe mbi'mbi'tiri: "Ndaa, koyɗoowo ɗon wara. 20 Ngare, mbaren mo, en cakkina mo nder ɓulndu. Nden en mbi'a huunde ladde nyaami mo. En ngi'a ɗume koyɗi maako laatoto." 21 Ruuben nani ɗum. O ɗaɓɓi hisnugo mo juuɗe maɓɓe, o wi'i: "Taa mbaren mo! 22 Taa ndufe ?i?am, ndikka on cakkina mo nder ɓulndu haa ɗo nder ladde. Ammaa taa naawne mo." O annini hisnugo mo juuɗe maɓɓe, o lorna mo haa baaba maako. 23 Nde Yusufu yotti deerɗum'en, ɓe ɓorti mo ngapaleewol jaage ngol o mari. 24 Ɓe koo'i mo, ɓe cakkini mo nder ɓulndu. Ammaa ɓulndu man yoorndu, walaa ndiyam nder maaru. 25 Ɓe njooɗi haa ɓe nyaama. Ɓe ɓaŋgti gite, ɓe ngi'i jahaaŋgal Isma'iilu'en ɗon wara diga Gile'at. Geelooɗi maɓɓe ɗon ndimndi urle e ɗaccere uurnde e leɗɗe uurɗe. Ɓe ɗon njahra ɗum haa Misra. 26 Yahuuda wi'i deerɗum'en: "Riba kaye keɓeten to en mbari deerɗiraawo meeɗen, en cuuɗi ?i?am maako? 27 Ngare, coorren mo haa Isma'iilu'en, taa en naawna mo. Ngam o deerɗiraawo meeɗen, o ɓandu meeɗen." Deerɗiiko'en nanani mo. 28 Bana ni ɓe coorri mo haa Isma'iilu'en baakin ceede cardi noogas. Kamɓe ɓe njahri Yusufu haa Misra.

No Yakubu woyri ɓiyum

Too, filooɓe Madiyani'en caalino, ngurtinno Yusufu ɓulndu. 29 Nde Ruuben lorti haa ɓulndu, tawaay Yusufu, o seeki limce maako. 30 O lorti haa deerɗiiko'en, o wi'i: "Derkeejo walaa to. Kadi, no mbaɗanmi jonta?" 31 Ɓe koo'i ngapaleewol Yusufu, ɓe kirsi njawdiri mbeewa, ɓe cuuwi ngapaleewol nder ?i?am. 32 Ɓe neldi ngol, ɓe ngaddana ngol baaba maɓɓe, ɓe mbi'a: "Kanjum min tawi. Laar, ɗum ngapaleewol ɓiya na, malla naa kaŋgol?" 33 Yakubu annditi ngol, wi'i: "Ɗum ngapaleewol ɓiyam. Huunde ladde nyaami mo, fakat Yusufu seekaama." 34 O seeki limce maako, o haddi buhuure. O woyi ɓiiyiiko nyalɗe ɗuuɗɗe. 35 Ɓiɓɓe maako worɓe e rewɓe fuu ngari de'itingo mo, ammaa o sali de'itineego. O wi'i: "Bee mettamɓeram kawtoyanmi bee ɓiyam nder joonde maayɓe." Nden o tokki woyugo mo. 36 Ammaa Madiyani'en go coorri Yusufu haa Misra. Potifar, saraakiijo Firawna soodi mo, o mawɗo doogari'en.

Laataanooji 38

Yahuuda e Tamar

38:1 Yoo, saa'i maajum Yahuuda acci deerɗum'en, hoɗi haa goɗɗo Adulamjo, innde maako Hira. 2 Yahuuda yi'i ton debbo mo ɓii Su'a, goɗɗo Kanaaniijo. O te'i mo, o nasti haa maako. 3 Kaŋko o reedi, o danyi ɓiɗɗo gorko, Yahuuda ewni mo Eer. 4 O reedi kadiboo, o danyi ɓiɗɗo gorko, o ewni mo Oonan. 5 Kadiboo o danyi ɓiɗɗo gorko, o ewni mo Sela. Ammaa Yahuuda ɗonno haa Kejib, nde o danya Sela. 6 Yahuuda te'ani Eer, afo muuɗum, debbo. Innde maako Tamar. 7 Ammaa Eer, afo Yahuuda, o kalluɗo haa Jawmiraawo, Jawmiraawo mbari mo. 8 Yahuuda wi'i Oonan: "Nastu haa debbo deerɗa, haɓɓu teegal eekiraagu bee maako, ngam a darnana deerɗa asŋgol." 9 Ammaa Oonan anndi ɗum laatataako danygol maako. Ngam maajum koondeye o nasti haa debbo deerɗiiko, o rufi mani maako haa lesdi, ngam taa o hokka deerɗiiko asŋgol. 10 Ko o waɗi, ɗum kalluɗum haa Jawmiraawo, o mbari mo boo. 11 Yahuuda wi'i esum Tamar: "Jooɗa nder saare baaba ma a walaa gorko, haa ɓiyam Sela mawna." Ngam o numi: "Taa o maaya, kaŋko boo, bana deerɗiraaɓe maako." Tamar yehi, jooɗi nder saare baaba muuɗum. 12 Ɓaawo nyalɗe ɗuuɗɗe, ɓii Su'a, debbo Yahuuda maayi. Nde Yahuuda de'iti, o yehi haa Timna, haa ta''ooɓe gaasa baali maako, kaŋko e soobaajo maako Hira Adulamjo. 13 Tamar anndinaama: "Ndaa, esiraawo ma ɗon yaha haa Timna ngam o ta''a gaasa baali maako." 14 O ɓorti limce debbo jurumɗo, o suddiri suddaare, o wirni, o jooɗi haa nastuki wuro Enayim, haa laawol Timna. Ngam o yi'i Sela mawni, ammaa o laataaki debbo maako. 15 Yahuuda yi'i mo, laari mo bana debbo jeenoowo, ngam o wirni yeeso maako. 16 O seli laawol, o yehi haa maako, o wi'i: "Accu mi nasta haa ma." Ngam o anndaa ɗum esiiko. Tamar ?ami: "Ɗume ndokkata mi ngam a nasta haa am?" 17 O jaabi: "Mi neldan ma jawgel mbeewa e tokkere am." Tamar wi'i: "Sey a hokkammi jiŋgina haa nyande a neldi." 18 Yahuuda ?ami: "Ɗume ngiɗɗa mi hokke jiŋgina?" O jaabi: "Halagaare innde ma bee ɓoggol mum, e sawru haa juŋŋgo ma." O hokki mo ɗum, o nasti haa maako. Kaŋko o reedi ngam daliila maako. 19 Nden Tamar ummi, dilli, itti suddaare, ɓorni limce debbo jurumɗo. 20 Yahuuda neldi jawgel mbeewa dow juŋŋgo soobaajo mum Adulamjo, ngam o heɓta jiŋgina maako haa juŋŋgo debbo. Ammaa o tawaay mo. 21 O ?ami yimɓe haa wuro: "Toy debbo jeenoowo mo jooɗi haa Enayim kombi laawol?" Ɓe njaabi: "Walaa jeenoowo haa ɗo." 22 O lori haa Yahuuda, o wi'i: "Mi tawaay mo. Yimɓe wuro boo mbi'i: Walaa jeenoowo haa ɗo." 23 Yahuuda wi'i: "O jogo kuuje am, ngam taa yimɓe njala en. Ndaa, mi neldi jawgel mbeewa ngel, a tawaay mo." 24 Ɓaawo lebbi tati ɓe anndini Yahuuda: "Esiraawo ma Tamar waɗi njeenu. Ndaa, o reeduujo ngam njeenu maako." Yahuuda wi'i: "Njahre mo yaasi, ngule mo." 25 Nde ɓe njahri mo yaasi, o neli haa esiiko ɓe mbi'a mo: "Gorko marɗo kuuje ɗe'e reedni yam." O wi'i boo: "Laar le, moy jeyi halagaare nde bee ɓoggol, e sawru ndu?" 26 Yahuuda annditi ɗum, o wi'i: "Gooŋga maako, ngam mi hokkaay mo ɓiyam Sela." O meetaay wondugo bee maako. 27 Nde saa'i ɓesnugo Tamar waɗi, ndaa siwtuɓe nder reedu maako. 28 Nde o ɗon danya, juŋŋgo gootel wurti yaasi. Ɓesninoowo naŋgi ngo, haɓɓi gaarawol boɗeewol haa juŋŋgo maagel. O wi'i: "Kaŋko ardi wurtaago." 29 Nde o wartiri juŋŋgo maako, deerɗiiko wurti. Ɓesninoowo wi'i: "Kay, a seeki ceekgol!" Ɓe ewni mo Fares. 30 Ɓaawo maajum deerɗiiko marɗo gaarawol boɗeewol haa juŋŋgo mum wurti. Ɓe ewni mo Jara.

Laataanooji 39

Yusufu e debbo Potifar

39:1 Yoo, Yusufu yahraama haa Misra. Potifar Misraajo, saraakiijo Firawna, mawɗo doogari'en, soodi mo haa juuɗe Isma'iilu'en yahruɓe mo ton. 2 Jawmiraawo ɗon wondi bee Yusufu, hokki mo saa'a nder kuuɗe maako fuu. O jooɗi nder saare jawmiiko Misraajo. 3 Jawmiiko yi'i Jawmiraawo ɗon wondi bee maako, Jawmiraawo barkiɗini ko woni haa juŋŋgo maako. 4 Ngam maajum o yerdi Yusufu, o huuwni mo. O darni mo dow saare maako fuu. Ko o mari fuu o hokki ɗum haa juŋŋgo maako. 5 Diga wakkati o darni mo dow saare maako e mardi maako, Jawmiraawo barkiɗini saare Misraajo ngam daliila Yusufu. Barka Jawmiraawo tabiti dow mardi maako haa saare e gese fuu. 6 Potifar halfini Yusufu ko o mari fuu. O hakkilanaay kooɗume, sonaa nyaamdu ndu o nyaamata. Yusufu o booɗɗo, ngarniiɗo. 7 Ɓaawo nyalɗe seɗɗa debbo jawmiiko fuɗɗi laarugo mo bee suuno. O wi'i mo: "Waaldu bee am!" 8 Ammaa kaŋko o sali, o wi'i debbo jawmiiko: "Ndaa, jawmam hakkilantaa kooɗume nder saare mum. Ko o mari fuu o hokki ɗum haa juŋŋgo am. 9 Walaa ɓurɗo yam maŋgu nder saare maako. O haɗaay yam kooɗume, sonaa an, ngam a debbo maako. Noy mi huuwrata halleende mawnde nde'e, mi waɗa hakke haa Allah?" 10 Debbo oo tokki wolwango mo nyalɗe fuu, ammaa o sali waaldugo bee maako malla wondugo bee maako. 11 Nyande go'o Yusufu nasti saare haa huuwa kuugal mum. Yimɓe saare ngalaa ton. 12 Debbo go naŋgi ngapaleewol maako, wi'i mo: "Waaldu bee am!" Ammaa Yusufu acci ngapaleewol mum haa juŋŋgo maako, doggi, wurti yaasi. 13 Nde debbo yi'i Yusufu acci ngapaleewol mum haa juŋŋgo maako, doggi, 14 o ewni yimɓe saare maako, o wi'i ɓe: "Ndaare, gorko am waddani en Ibraniŋkeejo oo ngam o fijira en. O wari haa am haa o waalda bee am. Ammaa mi wooki bee sembe. 15 Nde o nani mi wooki, o acci ngapaleewol maako baŋge am, o doggi, o wurti yaasi." 16 O sigi ngapaleewol Yusufu, haa jawmum warti saare. 17 Nden o yecci mo haala kaya go, o wi'i: "Maccuɗo Ibraniŋkeejo mo ngadduɗa, wari haa am haa o fijirammi. 18 Nde mi hooli, mi wooki, o acci ngapaleewol maako baŋge am, o doggi yaasi." 19 Nde jawmu Yusufu nani bolle debbo muuɗum ɗe o yecci mo, o wi'i: "Bana ni maccuɗo ma huuwi yam", ­- tikkere maako saati. 20 O naŋgi Yusufu, o wubi mo nder fursina haa nokkuure nde ɓe maɓɓi haɓɓaaɓe laamiiɗo. Ton o jooɗi. 21 Ammaa Jawmiraawo ɗon wondi bee Yusufu, heɓni mo yerduye e mo''ere haa hooreejo fursina. 22 Kaŋko o halfini haɓɓaaɓe nder suudu fuu haa juŋŋgo Yusufu. Kuugal kuuweteeŋgal ton fuu, kaŋko on huuwnata ɗum. 23 Hooreejo fursina hakkilanaay kooɗume ko woni haa juŋŋgo Yusufu, ngam Jawmiraawo ɗon wondi bee maako. Ko o huuwi fuu, Jawmiraawo wartiri ɗum barka.

Laataanooji 40

No Yusufu fassitiri koyɗi haɓɓaaɓe

40:1 Too, ɓaawo kuuje ɗe'e hooreejo waɗanooɓe laamiiɗo njaram e hooreejo tamsanooɓe ɗum mbaɗi aybe dow jaagorɗo muuɗum'en. 2 Firawna tikkani saraaki'en muuɗum ɗiɗo ɓe'e masin. 3 O maɓɓi ɓe nder suudu hooreejo aynooɓe, nder fursina haa nokkuure Yusufu maɓɓa. 4 Hooreejo aynooɓe umri Yusufu haa maɓɓe, o huuwana ɓe. Ɓe paɓɓi nder fursina balɗe seɗɗa. 5 Jemma feere ɓe ɗiɗo fuu ɓe koyɗi koyɗol, mawɗo njaram e mawɗo tamsanooɓe laamiiɗo Misra, haɓɓaaɓe nder fursina. Koomoy maɓɓe hoyɗi koyɗol marŋgol maana. 6 Fajiri Yusufu wari haa maɓɓe, yi'i ɓe ɓe mettaaɓe. 7 O ?ami saraaki'en Firawna, haɓɓaaɓe hawtaade bee maako nder saare jawmiiko: "Ngam ɗume geese mooɗon mbonti hande?" 8 Ɓe njaabi mo: "Min koyɗi koyɗol, ammaa passitiranɗo ngol walaa ɗo." Yusufu wi'i ɓe: "Naa fassaruyeeji fuu ngoodani Allah na? Ngecceeɗam le!" 9 Mawɗo njaram yecci Yusufu koyɗol muuɗum, wi'i: "Nder koyɗol am, ndaa inabohi ɗon yeeso am. 10 Woodi lice tati haa maaki. Nde ki wiliti, ki waɗi pindi maaki, bukki maaki mbaɗi inabooje ɓenduɗe. 11 Jardugel Firawna ɗon haa juŋŋgo am. Mi itti inabooje, mi ɓiɗɗi ɗe nder maagel, mi hokki ngel haa juŋŋgo Firawna." 12 Yusufu wi'i mo: "Ndaa fassaruye maagol: Lice tati ngoni nyalɗe tati. 13 Lutti nyalɗe tati, Firawna ewnoto ma, lornan ma haa joonde maaɗa. A hokkan Firawna jardugel haa juŋŋgo maako, bana al'aada naane, yaake ndokkunooɗa mo njaram. 14 Ammaa siftoram nde hayru laatani ma. Huuwanam mbooɗeeŋga, siftoram haa Firawna, wurtinam suudu ndu. 15 Ngam ɓe naŋgi yam haa lesdi Ibraniŋko'en. Haa ɗo boo mi waɗaay kooɗume ko nastintammi fursina." 16 Mawɗo tamsanooɓe laamiiɗo yi'i no fassaruye Yusufu waŋginiri booɗɗum. Ngam maajum o wi'i Yusufu: "Min boo mi hoyɗi koyɗol. Ndaa, cilaaje tati bee tamseeje daneeje ɗon dow hoore am. 17 Nder silaawo wonŋgo dow, kuuje nyaamdu Firawna feere feere ngoni, tamsaaɗe. Colli nyaami ɗum nder silaawo dow hoore am." 18 Yusufu jaabi: "Ndaa fassaruye maagol: Cilaaje tati ngoni nyalɗe tati. 19 Lutti nyalɗe tati, Firawna ewnoto ma, ɓilan ma haa leggal, colli nyaaman kusel ma." 20 Nyande tataɓre, juulde danyeeki Firawna, o waɗani saraaki'en maako fuu nyaamduuji. O ewni mawɗo njaram e mawɗo tamsanooɓe mo yeeso saraaki'en maako. 21 O lorni mawɗo njaram nder kuugal mum, haa o hokka Firawna jardugel haa juŋŋgo. 22 Ammaa mawɗo tamsanooɓe mo, o umri ɓe ɓila mo. Ɗum laati bana Yusufu fassitirani ɓe. 23 Ammaa mawɗo njaram siftoraay Yusufu, o yejjiti mo.

Laataanooji 41

No Yusufu fassitiri koyɗol Firawna

41:1 Too, ɓaawo duuɓi ɗiɗi Firawna hoyɗi koyɗol. O yi'i o ɗon dari haa maayo. 2 Ndaa, na'i joweeɗiɗi ngurti maayo, ɗi booɗɗi, payɗi. Ɗi ɗon ndura huɗo haa maayo. 3 Ndaa, ɓaawo maaji, na'i joweeɗiɗi goɗɗi ngurti maayo, ɗi nyidduɗi, pooyɗi. Ɗi ndari kombi na'i arani haa fomoonde maayo. 4 Na'i nyidduɗi pooyɗi nyaami na'i booɗɗi payɗi joweeɗiɗi go. Nden Firawna fini. 5 O ɗaani kadiboo, o hoyɗi koyɗol ɗiɗaɓol. Ndaa, cammeeje gommowɗe booɗɗe joweeɗiɗi mbaɗi e ?ombal gootal. 6 Ɓaawo maaje, cammeeje joweeɗiɗi goɗɗe puɗi, ɗe cewɗe, hendu fuunaaŋge yoorini ɗe. 7 Cammeeje cewɗe moɗi cammeeje gommowɗe keewɗe joweeɗiɗi go. Firawna fini, tawi ɗum koyɗol. 8 Fajiri hakkiilo maako sakli. O neli, o ewni hiila'en e hikma'en Misra fuu. O yecci ɓe koyɗol maako, ammaa walaa koo gooto mo fassitirani ngol Firawna. 9 Nden mawɗo njaram go wi'i Firawna: "Barkaama, sey mi siftora hande hakkeeji am. 10 Naane a tikkani huuwanooɓe ma masin, a sigi yam nder suudu hooreejo aynooɓe, min bee mawɗo tamsanooɓe ma. 11 Jemma feere minin ɗiɗo fuu min koyɗi koyɗol, gooto amin fuu hoyɗi koyɗol marŋgol maana. 12 Woodi ton bee amin suka Ibraniŋkeejo, maccuɗo hooreejo aynooɓe. Min ngecci mo koyɗi amin, kaŋko boo o fassitirani min ɗi. O faamtini koomoy amin maana koyɗol muuɗum. 13 Bana o fassitirani min, non ɗum laati: A lorni yam nder joonde am, barkaama, ammaa oya a umri ɓe ɓila mo." 14 Firawna umri ɓe ngadda Yusufu. Law ɓe ngurtini mo fursina. O laɓi, o ɓorni limce laaɓɗe, o wari yeeso Firawna. 15 Firawna wi'i mo: "Mi hoyɗi koyɗol, ammaa mi heɓaay passitirɗo ngol. Mi nani an a waawi fassitirgo koyɗi." 16 Yusufu jaabi Firawna: "Naa min, barkaama! Allah on jaaboto ma bee jam." 17 Firawna wi'i Yusufu: "Nder koyɗol am ndariimi haa fomoonde maayo. 18 Na'i joweeɗiɗi ngurti maayo, payɗi, booɗɗi. Ɗi ɗon ndura huɗo haa maayo. 19 Ɓaawo maaji, na'i joweeɗiɗi goɗɗi ngurti, ɗi nyidduɗi, pooyɗi. Mi meeɗaay yi'ugo ɓurɗi ɗi nyiddugo nder lesdi Misra fuu. 20 Na'i nyidduɗi pooyɗi ɗi nyaami na'i arani payɗi joweeɗiɗi go. 21 Ammaa ɓaawo ɗi nyaami ɗi, walaa keɓtuɗo ɗum, ngam ɗi nyidduɗi bana naane. Nden mi fini. 22 Mi hoyɗi boo koyɗol feere: Ndaa, cammeeje keewɗe booɗɗe joweeɗiɗi mbaɗi e ?ombal gootal. 23 Ɓaawo maaje, cammeeje joweeɗiɗi goɗɗe puɗi, cooke, cewɗe, hendu fuunaaŋge yoorini ɗe. 24 Cammeeje cewɗe moɗi cammeeje booɗɗe joweeɗiɗi go. Mi yecci ɗum hiila'en, ammaa walaa mo laɓɓinani yam ɗum." 25 Yusufu wi'i Firawna: "Koyɗi ma, barkaama, ɗi gooti. Allah anndini ma ko o tammi huuwugo. 26 Na'i booɗɗi joweeɗiɗi ngoni duuɓi joweeɗiɗi, cammeeje booɗɗe joweeɗiɗi boo ngoni duuɓi joweeɗiɗi. Ɗum koyɗol gootol. 27 Na'i nyidduɗi pooyɗi joweeɗiɗi, gurtiiɗi ɓaawo maaji, ɗum duuɓi joweeɗiɗi. Non boo cammeeje cooke joweeɗiɗi, ɗe hendu fuunaaŋge yoorini, ɗum duuɓi joweeɗiɗi bee weelo. 28 Bana mbi' ma mi, barkaama, Allah anndini ma ko o tammi huuwugo. 29 Ndaa, duuɓi joweeɗiɗi ngaran bee haarannde ɗuunde nder lesdi Misra fuu. 30 Ɓaawo maajum weelo waɗan duuɓi joweeɗiɗi, haa yimɓe ngejjita haarannde fuu nder Misra. Weelo halkan lesdi. 31 Yimɓe ngejjitan duuɓi haarannde fuu, ngam weelo maajum saatan masin. 32 Ammaa tooktaaki koyɗol ma nde ɗiɗi, ɗum bana wi'ugo: Haala man tabiti haa Allah, Allah ɗon yaawɗina huuwugo ɗum. 33 Barkaama, jonta kam ɗaɓɓit goɗɗo kakkilɗo, marɗo hikma. Darnu mo dow lesdi Misra. 34 Ɓesdu aynooɓe lesdi boo. Kamɓe ɓe koo'a yeɓre nyaamdu woore nder jowi haa Misra fuu nder duuɓi haarannde joweeɗiɗi. 35 Ɓe mooɓta nyaamdu man fuu nder duuɓi garanɗi booɗɗi. Sey ɓe kuuwa bee baawɗe ma, barkaama, ɓe mooɓta gawri ngam nyaamdu nder gure, ɓe cigo ɗum. 36 Nyaamdu maajum laato ndesaari lesdi ngam duuɓi joweeɗiɗi bee weelo ngo tammi waɗugo nder Misra, ngam taa weelo halka yimɓe."

No Yusufu laatori ɗiɗaɓo nder Misra

37 Haala ka'a fottani Firawna e saraaki'en maako fuu. 38 Firawna ?ami ɓe: "En keɓan goɗɗo bana maako na, gorko mo Ruuhu Allah wondi bee muuɗum?" 39 Nden o wi'i Yusufu: "Ɓaawo Allah anndini ma ɗum fuu, walaa kakkilɗo, marɗo hikma bana maaɗa. 40 An a laato dow saare am, yimɓe am fuu tokko umroore ma, sey leeso laamu tan ɓurdan ma mi." 41 Nden Firawna wi'i Yusufu: "Ndaa, mi darni ma dow lesdi Misra fuu." 42 Firawna itti halagaare haa juŋŋgo muuɗum, waɗi nde haa juŋŋgo Yusufu. O ɓorni mo limce ɗigguɗe, o waɗi koɗoy kaŋgeeri haa daande maako. 43 O wa''ini mo dow moota pucci, ɗiɗaɓa maako. Aynooɓe Firawna kooli yeeso Yusufu: "Laawol!" Bana non Firawna darniri mo o wajiiri dow lesdi Misra fuu. 44 Firawna wi'i Yusufu: "Min woni Firawna. Taa goɗɗo nder lesdi Misra fuu ɓaŋgta juŋŋgo mum malla kosŋgal mum, sonaa bee muuyo maaɗa." 45 Firawna ewni Yusufu innde Jafnat-Paneyak, te'ani mo Asnat ɓii Potifera, limanjo haa Oon. Yusufu wurti, taari lesdi Misra fuu. 46 Yusufu woodi duuɓi cappanɗe tati, saa'i o fuɗɗa huuwango Firawna, laamiiɗo Misra. Yusufu dilli laarugo lesdi Misra. 47 Duuɓi joweeɗiɗi, lesdi rimrimni ɗuuɗɗum masin. 48 Yusufu mooɓti nyaamdu lesdi Misra fuu nder duuɓi joweeɗiɗi go. O sigi nyaamdu nder gure, nder wuro kooŋgoye o sigi nyaamdu gese taariiɗe wuro maajum. 49 O sigi gawri ɗuundi masin bana njaareendi maayo, haa ɓe acci etugo, ngam ndi walaa poondol. 50 Yusufu danyi ɓiɓɓe worɓe ɗiɗo hiddeko duuɓi weelo ngara. Asnat ɓii Potifera, limanjo haa Oon, kaŋko danyani mo ɓe. 51 Yusufu wi'i: "Allah yejjitini yam torra am e saare baaba am fuu." Ngam maajum o ewni afo maako Manassa. 52 O wi'i boo: "Allah hokki yam danygol nder lesdi ɓillaare am." Ngam maajum o ewni ɗiɗaɓo maako Efrayim. 53 Too, duuɓi joweeɗiɗi ɗi haarannde nder lesdi Misra timmi. 54 Duuɓi joweeɗiɗi ɗi weelo ngari, bana Yusufu wi'runo. Weelo waɗi nder lesɗe fuu, ammaa nder Misra nyaamdu ɗon. 55 Nde yimɓe nder lesdi Misra nani weelo, ɓe ngookani Firawna ngam ɗaɓɓugo nyaamdu. Firawna wi'i Misra'en: "Njehe haa Yusufu, mbaɗe ko o wi'ata on." 56 Nde weelo waɗi nder lesdi fuu, Yusufu maɓɓiti cigorɗi gawri, soorrani ndi Misra'en, ngam weelo saati nder lesdi Misra. 57 Yimɓe duniyaaru fuu ngari haa Yusufu nder Misra haa ɓe cooda gawri, ngam weelo saati kootoy nder duniyaaru.

Laataanooji 42

No deerɗiraaɓe Yusufu ngardi ngam soodugo gawri

42:1 Yoo, Yakubu nani gawri ɗon haa Misra. O wi'i ɓiiyiiko'en: "Koni ndaarndaartirton meere? 2 Mi nani gawri ɗon haa Misra. Njehe, coodane en gawri haa ton, haa en nguura, taa en maaya." 3 Deerɗiraaɓe Yusufu sappo ndilli soodugo gawri haa Misra. 4 Ammaa Benyamin, deerɗu Yusufu, Yakubu neldaay mo bee deerɗiiko'en. Ngam o wi'i: "Taata sarru heɓa mo." 5 Bana non ɓiɓɓe Isra'iila ngardi bee yimɓe woɗɓe soodugo gawri, ngam weelo waɗi nder lesdi Kanaana. 6 Yusufu on mari baawɗe nder Misra, kaŋko on soorranta yimɓe lesdi fuu gawri. Deerɗiraaɓe maako ngari, cujidani mo, geese muuɗum'en haa lesdi. 7 Yusufu yi'i deerɗum'en, annditi ɓe. Ammaa o annditinaaki ɓe, o wolwani ɓe bee caatal, o ?ami: "Diga toy iwɗon?" Ɓe njaabi: "Diga lesdi Kanaana, haa min cooda gawri." 8 Yusufu annditi deerɗum'en, ammaa kamɓe ɓe annditaay mo. 9 O siftori koyɗi ɗi o hoyɗani ɓe, o wi'i ɓe: "On horooɓe lesdi. On ngari laarugo nokkuuje lesdi tampuɗe." 10 Ɓe mbi'i mo: "Naa non, barkaama, ammaa maccuɓe ma ngari soodugo gawri. 11 Minin fuu min ɓiɓɓe gorko gooto, min hoolaaɓe. Maccuɓe ma naa ɓe horooɓe." 12 O wi'i ɓe: "Aa'a, ammaa on ngari laarugo nokkuuje lesdi tampuɗe." 13 Ɓe mbi'i: "Min deerɗiraaɓe sappo e ɗiɗo. Minin maccuɓe ma min ɓiɓɓe gorko gooto nder lesdi Kanaana. Gaajiijo ɗon wondi bee baaba amin hande, gooto boo majji." 14 Yusufu wi'i ɓe: "Fakat bana mbi'mi on, on horooɓe! 15 Ndaa ni'i mi foondirta on: Mi ɗon hunoro bee ngeendam Firawna, on ngurtataako haa ɗo, sonaa minyiraawo mooɗon wara ɗo. 16 Neloye gooto mooɗon, o warda bee deerɗiraawo mon. Ammaa onon on njooɗoto on haɓɓaaɓe. Bana non anndiranmi to on mbi'i gooŋga malla on mbi'aay. Fakat bana Firawna o geeto, on horooɓe!" 17 O nastini ɓe fuu nder fursina nyalɗe tati. 18 Nyande tataɓre Yusufu wi'i ɓe: "Min boo mi kulɗo Allah. To on ngiɗi yeeɗugo, mbaɗe ni'i: 19 To on hoolaaɓe, gooto mooɗon jooɗo o kaɓɓaaɗo nder fursina. Ammaa onon ndille, njahre gawri ngam weelo haa ci'e mooɗon. 20 Sey on ngaddanammi minyiraawo mon, ngam haa bolle mon ngooŋɗine, taa on maaya." Ɓe mbaɗi non. 21 Ɓe mbi'mbi'tiri: "Fakat, en mbaɗi aybe dow deerɗiraawo men. En ngi'i ɓillaare maako, nde o tori en enɗam, ammaa en nananaay mo. Ngam maajum ɓillaare nde'e warani en." 22 Ruuben wi'i ɓe: "Mi bi'nooɗo on taa on mbaɗa hakke dow derkeejo. Ammaa on nanaay. Jonta Allah ɗon ɗaɓɓa ?i?am maako." 23 Ɓe anndaa Yusufu ɗon faama, ngam turjumanjo ɗon hakkunde maɓɓe. 24 Yusufu wayliti, acci ɓe, woyi. Nde o waawi wolwugo fahin, o lorti haa maɓɓe, o hoo'i Simon caka maɓɓe, o haɓɓi mo yeeso maɓɓe. 25 Nden o umri ɓe kebbina boorooji deerɗiraaɓe, ɓe mbaata ceede maɓɓe boo koomoy nder booro muuɗum, ɓe ndokka ɓe njooɓaari laawol. Ɓe kuuwani ɓe non. 26 Deerɗiraaɓe ndimdi gawri dow bamɗe muuɗum'en, ndilli. 27 Nde ɓe njippi jemma, gooto maɓɓe maɓɓiti booro mum. O yi'i ceede maako ɗon mbaali haa hunduko booro maako. 28 O wi'i deerɗiiko'en: "Ceede am lorani yam! Ndaa, ɗe ɗon haa hunduko booro am." Ɓerɗe maɓɓe kultori, ɓe ndaarndaartiri bee diwŋgol, ɓe mbi'i: "Ɗume Allah huuwi en ɗo?" 29 Ɓe ngarti nder lesdi Kanaana haa baaba maɓɓe Yakubu. Ɓe ngecci mo ko heɓi ɓe fuu. Ɓe mbi'i: 30 "Gorko oo, jaagorɗo lesdi, o wolwani min bee caatal, o laari min bana horooɓe lesdi. 31 Min mbi'i mo: Min hoolaaɓe, naa min horooɓe. 32 Min deerɗiraaɓe sappo e ɗiɗo, ɓiɓɓe gorko gooto. Gooto majji, gaajiijo boo ɗon wondi bee baaba amin nder lesdi Kanaana. 33 Gorko oo, jaagorɗo lesdi, wi'i min: Bana ni'i anndiranmi on hoolaaɓe, to on acci gooto mon haa am. Koo'e gawri ngam weelo haa ci'e mon, ndille. 34 Ngaddaneeɗam minyiraawo mon. Non anndiranmi naa on horooɓe, ammaa on hoolaaɓe. Nden lornananmi on deerɗiraawo mon, on pila nder lesdi." 35 Nde ɓe njuppi boorooji maɓɓe, ndaa, koomoy ceede mum ɗon nder booro mum. Ɓe ngi'i ceede maɓɓe, kamɓe e baaba maɓɓe, ɓe kuli. 36 Yakubu wi'i ɓe: "On ɗon cooynammi ɓikkoy am. Yusufu majji, Simon boo majji, on ɗon kooca Benyamin. Ɗum fuu ɗon ukko dow am." 37 Ruuben wi'i baaba muuɗum: "Sey a mbara ɓikkoy am ɗiɗoy, to mi wartiraay mo haa maaɗa." 38 Ammaa Yakubu wi'i: "Ɓiŋgel am yahdataa bee mooɗon, ngam deerɗiiko maayi, kaŋko o lutti feere maako. To sarru heɓi mo dow laawol ngol njahoton, mettamɓeram mbaratam, ngam mi ndottiijo, marɗo dandandi."

Laataanooji 43

No deerɗiraaɓe Yusufu ngardi bee Benyamin

43:1 Too, weelo ɓesdi saatugo nder lesdi Kanaana. 2 Nde yimɓe saare Yakubu timmini gawri fuu ndi ɓe ngadduno diga Misra, Yakubu wi'i ɓiyum'en: "Njehe kadiboo, coodane en nyaamdu seɗɗa." 3 Yahuuda wi'i mo: "Gorko oo seedni min laaɓɗum, o wi'i: On ngi'ataa yam sam, sonaa deerɗiraawo mon warda bee mooɗon. 4 To a neldi deerɗiraawo amin bee amin, nden kam min njahan soodugo nyaamdu. 5 Ammaa to a nelaay mo, minin boo min njahataa ton. Ngam gorko oo wi'i: On ngi'ataa yam sam, sonaa deerɗiraawo mon warda bee mooɗon." 6 Isra'iila ?ami: "Koni on kuuwi yam kalluɗum, on mbi'i gorko oo deerɗiraawo mon goɗɗo ɗon?" 7 Ɓe njaabi: "O ?ami min haala ko'e amin e lenyol amin, o wi'i: Baaba mon ɗon bee yoŋki na? Lutti deerɗiraawo mon goɗɗo na? Min anndini mo fodde ?amɗe ɗe. Min anndaano o wi'an: Ngarde bee deerɗiraawo mon." 8 Yahuuda wi'i baaba muuɗum Isra'iila: "Neldu derkeejo bee am, haa min ummo, min ndilla, haa en nguura, taa en maaya, minin bee maaɗa e ɓikkoy amin fuu. 9 Mi hokkan yoŋki am ngam yoŋki maako, a ?ama ki haa juŋŋgo am. To mi wartiraay mo haa maaɗa, limanam ɗum hakke haa foroy. 10 To min cabbitaakino, fakat min ngartanno jonta nde ɗiɗi." 11 Isra'iila, baaba maɓɓe wi'i ɓe: "To ɗum laatake non, mbaɗe ɗu'um: Koo'e ɓurɗum wooɗugo haa lesdi men nder boorooji mon, njahrane gorko oo dokkal: ɗaccere uurnde seɗɗa e njumri seɗɗa e urle e tamre urdi e ɓiɓɓe leɗɗe belɗe joorɗe diga leɗɗe feere feere. 12 Koo'e ceede haa juuɗe mon. Non boo ceede baataaɗe haa hunduko boorooji mon, koo'e ɗe fahin, teema ɗum ngooytu. 13 Koo'e deerɗiraawo mon, umme, lorte haa gorko oo. 14 Allah Baawɗo heɓna on mo''ere haa gorko oo, haa o yoofta deerɗiraawo mon oya e Benyamin. Min kam, to doole mi sooya ɓikkoy am, sey mi sooya koy!" 15 Deerɗiraaɓe koo'i dokkal maajum, ɓe cowi ceede haa juuɗe maɓɓe, ɓe koo'i Benyamin boo. Ɓe ummi, ɓe ndilli Misra. Ton ɓe ngari yeeso Yusufu. 16 Nde Yusufu yi'i Benyamin caka maɓɓe, o wi'i wakiiliijo saare maako: "Nastin worɓe ɓe'e nder suudu, hirsu ndabbaawa, taaskita, ngam ɓe nyaamdan bee am caka nyalawma." 17 O waɗi bana Yusufu wi'i mo. O nastini ɓe nder saare Yusufu. 18 Nde ɓe nasti saare, ɓe kuli, ɓe mbi'i: "Ɓe nastini en ngam ceede loriiɗe nder boorooji men naane, haa ɓe njuha en, ɓe ukko dow meeɗen, ɓe mbaɗa en maccuɓe bee bamɗe men fuu." 19 Ngam maajum ɓe ɓaditi wakiiliijo saare Yusufu, ɓe mbolwani mo haa dammugal saare. 20 Ɓe mbi'i: "Useni, naywa, min ngarino aran soodugo nyaamdu. 21 Nde min njotti hoɗorde, min maɓɓiti boorooji amin. Ndaa, ceede koomoy amin fuu ɗon haa hunduko booro mum, ceede koomoy bee etirgal maaje. Min ngartiri ɗe bee juuɗe amin. 22 Min ngaddi ceede feere boo ngam soodugo nyaamdu. Min anndaa mo waati ceede amin nder boorooji amin." 23 O jaabi: "Jam mooɗon! Taa kule! Allah mo onon e baaba mon cujidanton, hokki on ndesaari nder boorooji mon. Ceede mon jottiiɗe yam." Nden o wurtini Simon haa maɓɓe, 24 o nastini ɓe nder saare Yusufu. O hokki ɓe ndiyam haa ɓe loota kosɗe maɓɓe. O nyaamni bamɗe maɓɓe boo. 25 Ɓe taaskitini dokkal haa to Yusufu wari caka nyalawma. Ngam ɓe nani, bee maako ɓe nyaamdata nyaamdu. 26 Nde Yusufu warti saare, ɓe lii'ani mo dokkal ngal ɓe ngaddi ɗum, ɓe cujidani mo. 27 O ?ami njamu maɓɓe, o wi'i: "Baaba mon ndottiijo mo mbi'ɗonɗam haala mum, o jamo na? O ɗon bee yoŋki na?" 28 Ɓe njaabi mo: "Maccuɗo ma, baaba amin o jamo, o ɗon bee yoŋki." Ɓe turi, ɓe cujidi fahin. 29 Yusufu laari, yi'i deerɗum Benyamin, ɓii daada muuɗum. O ?ami: "Kaŋko woni minyiraawo mon, mo mbi'ɗonɗam haala mum na?" O wi'i Benyamin: "Allah mo''ane, ɓiŋgel am!" 30 Yusufu yaawɗi wurtaago, ngam ɓernde maako yenwi deerɗiiko. O ɗaɓɓiti nokkuure haa o woya. O nasti suudu sigordu, o woyi ton. 31 Nden o sulmi gite maako, o wurti, o tiɗɗitini, o umri: "Ngadde nyaamdu!" 32 Ɓe njo''inani mo feere maako, e deerɗiiko'en feere maɓɓe, Misra'en nyaamanɓe haa maako boo feere maɓɓe. Ngam Misra'en nyaamdataa bee Ibraniŋko'en, ɗum karamɗum haa maɓɓe. 33 Deerɗiiko'en njooɗi yeeso maako bee tokkindirki duuɓi maɓɓe, diga afo haa gaajiijo. Ɓe ndaarndaartiri, ɓe kayɗini. 34 O neldi ɓe geɗe haa nyaamdu maako. Ammaa geɗal Benyamin ɓuri geɗe maɓɓe ɗuuɗugo cowi jowi. Ɓe njari, ɓe ceyodi bee maako.

Laataanooji 44

Jardugel Yusufu nyukkinaaŋgel

44:1 Too, Yusufu umri wakiiliijo saare muuɗum: "Hebbin boorooji worɓe ɓe'e fodde ko ɓe mbaawata roondaago. Waatu ceede koomoy haa hunduko booro mum. 2 Jardugel am ngel cardi, sey a waɗa ngel haa nder booro gaajiijo, hawtaade bee ceede gawri maako." Wakiiliijo huuwi bana Yusufu umri mo. 3 Nde weeti, ɓe njaɓɓitaama, kamɓe bee bamɗe maɓɓe. 4 Nde ɓe ngurti berniwol, ɓe ndaayaaki tawon, Yusufu wi'i wakiiliijo saare muuɗum: "Yaawɗa, taasna ɓe! To a jokkake ɓe, wi' ɓe: Koni mbarjiiɗon booɗɗum bee kalluɗum? 5 Koni ngujjuɗon jardugel cardi ngel jaagorɗo am yardata nder muuɗum, ngel o laardata bee muuɗum boo? Ko kuuwɗon ɗo, ɗum kalluɗum!" 6 Wakiiliijo jokki ɓe, wi'i ɓe bolle ɗe'e. 7 Ɓe mbi'i mo: "Naywa, ngam ɗume mbi'ata irin ɗu'um? Minin maccuɓe ma min meeɗaay koo numugo min kuuwa bana non. 8 Ndaa, ceede ɗe min tawi haa kunduɗe boorooji amin, min ngartirani ma ɗe diga lesdi Kanaana. Noy min ngujjirta cardi malla kaŋgeeri haa saare jaagorɗo ma? 9 Mo ngel tawa haa muuɗum caka maccuɓe ma, kaŋko o maaya, minin boo min laato maccuɓe ma." 10 O wi'i: "Booɗɗum! Bana mbi'ɗon, mo ngel tawa haa muuɗum, laato maccuɗo am, ammaa onon luttuɓe on rimɓe." 11 Ɓe njaawɗi, koomoy rifti booro mum haa lesdi, maɓɓiti ngo. 12 O wiɗiti, o fuɗɗiri mawniraawo, o timminiri gaajiijo. Jardugel tawaama nder booro Benyamin. 13 Ɓe ceeki limce maɓɓe, koomoy rimdi wamnde mum, ɓe lorti haa berniwol. 14 Yahuuda e deerɗum'en nasti saare Yusufu, kaŋko o dillaay tawon. Ɓe cujidani mo. 15 Yusufu ?ami ɓe: "Ɗume kuugal ngal kuuwɗon ɗo? On anndaa na, goɗɗo bana am anndi laarugo sirriijum?" 16 Yahuuda jaabi: "Ɗume min mbi'ata ma, barkaama? Ɗume min mbolwata? Bee ɗume min laɓɓinta ko'e amin? Allah tawi junuuba maccuɓe ma. Ndaa, min maccuɓe ma, barkaama, minin e mo jardugel ma tawa haa muuɗum fuu." 17 Yusufu wi'i: "Woodaa! Mi waɗataa bana non. Mo jardugel tawa haa muuɗum, kaŋko o laato maccuɗo am. Ammaa onon luttuɓe, koote jam haa baaba mon."

No Yahuuda seetori Benyamin

18 Nden Yahuuda ɓaditi Yusufu, wi'i: "Useni, barkaama, accu maccuɗo ma wolwa wolde woore yeeso ma. Taa tikkere ma saata dow maccuɗo ma, ngam a laati bana Firawna. 19 Barkaama, a ?ami maccuɓe ma: Baaba mooɗon ɗon na, malla deerɗiraawo goɗɗo? 20 Min njaabi ma: Min ngoodi baaba ndottiijo e derkeejo pamaro, danyanaaɗo mo nder ndottaaku maako. Deerɗu derkeejo maayi, kaŋko feere maako lutti haa ɓiɓɓe daada maako, baaba maako boo yiɗi mo masin. 21 A wi'i maccuɓe ma: Ngaddaneeɗam mo, haa gite am ndaara mo. 22 Min njaabi ma: Derkeejo waawataa ɗalugo baaba muuɗum. To o ɗali mo, baaba maako maayan. 23 A wi'i maccuɓe ma: Sonaa minyiraawo mon warda bee mooɗon, on meetataa yi'ugo yam. 24 Nde min kooti haa maccuɗo ma, baaba amin, min ngecci mo bolle ma, barkaama. 25 Baaba amin wi'i: Lorte, coodane en nyaamdu seɗɗa. 26 Ammaa min mbi'i: Min potaay yahugo ton. To minyiraawo amin ɗon wondi bee amin, min njahan. Ngam min potaay yi'ugo gorko oo, to minyiraawo amin wondaay bee amin. 27 Maccuɗo ma, baaba amin wi'i min: On anndi debbo am danyani yam ɗiɗo. 28 Gooto maɓɓe majji. Mi tammi huunde ladde faɗɗi mo, ngam mi meetaay yi'ugo mo haa warugo hande. 29 To on koo'ani yam deerɗiiko boo, to sarru heɓi mo, mettamɓeram mbaratam, ngam mi ndottiijo. 30-31 Kadi jonta, to mi lortake haa maccuɗo ma, baaba am, to derkeejo wondaay bee amin, to o yi'i derkeejo walaa, o maayan. Yoŋki maako ɗakkotiri bee yoŋki derkeejo. Bana non min ɗuɗɗinan mettamɓeram baaba amin ndottiijo, haa mbara mo. 32 Barkaama, min mi hokki yoŋki am ngam yoŋki derkeejo. Mi wi'i baaba am: To mi wartiraay mo haa maaɗa, limanam ɗum hakke haa foroy. 33 Ngam maajum, barkaama, accu min mi jooɗo ngam derkeejo, kaŋko boo o hootida bee deerɗiiko'en. 34 Noy mi hoorata haa baaba am, to derkeejo wondaay bee am? Taa mi laara sarru ngu heɓata baaba am."

Laataanooji 45

No Yusufu annditiniri hoore muuɗum haa deerɗum'en

45:1 Yusufu waawaay naŋgtugo ɓernde muuɗum yeeso taariiɓe mo fuu. O hooli: "Yimɓe fuu ngurto!" Walaa goɗɗo lutti haa maako, nde o annditini hoore maako haa deerɗiiko'en. 2 O woyi bee sawtu. Misra'en nani ɗum, koo saare Firawna boo nani ɗum. 3 Yusufu wi'i deerɗum'en: "Min woni Yusufu! Baaba am ɗon bee yoŋki na?" Deerɗiraaɓe maako mbaawaay jaabaago mo, ngam ɓe mbembi yeeso maako. 4 O wi'i ɓe: "Ɓaditeeɗam le!" Ɓe ɓaditi. O wi'i: "Min woni Yusufu, deerɗiraawo mooɗon mo coorruɗon haa Misra. 5 Taa cakle jonta, taa tikkane ko'e mon ngam on coorri yam haa ɗo. Allah neli yam haa yeeso mon ngam hisnugo yoŋkiiji mon. 6 Waɗi jonta duuɓi ɗiɗi, weelo ɗon nder lesdi. Lutti duuɓi jowi ɗi walaa remugo malla sodugo. 7 Allah neli yam haa yeeso mon ngam taa on njinna haa duniyaaru, o hisna ngeendam mon bee kisndam mawɗam. 8 Paame, naa onon neli yam, ammaa Allah neli yam. O waɗi yam bana baaba Firawna, mi jaagorɗo saare maako fuu, mi laamɗo dow lesdi Misra boo. 9 Njaawɗe, koote haa baaba am, mbi'e mo: Ndaa ni ɓiɗɗo ma Yusufu wi'i: Allah waɗi yam mi jaagorɗo Misra fuu, war haa am, taa neeɓ! 10 A jooɗoto nder lesdi Goosan, ɓadi bee am, an e ɓiɓɓe ma e taaniraaɓe ma, e dammooji ma e na'i ma e ko marɗa fuu. 11 Mi wuurnan ma ton, ngam weelo lutti duuɓi jowi, ngam taa a talkiɗa, an e saare ma bee ko marɗa fuu. 12 Ndaa, on ɗon ngi'a bee gite mon, deerɗam Benyamin boo ɗon yi'a bee gite mum, min on mi wolwani on ɗum bee hunduko am. 13 Anndine baaba am tedduŋgal am nder Misra, ngecce mo ko ngi'ɗon fuu. Njaawɗe, ngadde baaba am haa ɗo." 14 Nden o harli deerɗiiko Benyamin, o woyi. Benyamin boo woyi haa daande maako. 15 O hebbi deerɗiiko'en fuu bee bojji. Nden deerɗiiko'en mbolidi bee maako. 16 Habaru maajum nanaama nder saare Firawna. Ɓe mbi'i: "Deerɗiraaɓe Yusufu ngari." Ɗum booɗɗum haa Firawna e saraaki'en muuɗum. 17 Firawna wi'i Yusufu: "Wi' deerɗa'en ni'i: Ndimde dabbaaji mon, umme. Njehe lesdi Kanaana. 18 Koo'e baaba mon e yimɓe ci'e mon, nden ngare haa am. Mi hokkan on ɓurɗum wooɗugo haa lesdi Misra, on nyaama nyaamdu ɓuranndu wooɗugo boo. 19 Yeccu ɓe umroore am nde'e boo: Koo'e haa Misra mootaaji pucci ngam ɓikkoy mon e rewɓe mon. Kooce baaba mon, ngare. 20 Taa on miijo accugo kuuje mon, ngam ɓurɗum wooɗugo nder lesdi Misra laatanto on." 21 Ɓiɓɓe Isra'iila kuuwi bana non. Yusufu hokki ɓe mootaaji pucci fodde umroore Firawna, o hokki ɓe njooɓaari laawol boo. 22 O hokki koomoy maɓɓe ngapaleewol haa sanja limce mum. Ammaa Benyamin, o hokki mo ceede cardi teemeɗɗe tati e ngapaleeji jowi. 23 O neldi baaba maako bamɗe sappo dimdaaɗe bee kuuje Misra ɓurɗe wooɗugo, non boo bamɗe debbe sappo dimdaaɗe bee gawri e tamseeje e nyaamdu ngam jahaaŋgal baaba maako. 24 Nden o jaɓɓiti deerɗiiko'en, o wi'i ɓe: "Taa njokkire haa laawol." 25 Ɓe ummiti diga Misra, ɓe ngarti nder lesdi Kanaana haa baaba maɓɓe Yakubu. 26 Ɓe anndini mo: "Yusufu o geeto, o laamɗo dow lesdi Misra fuu!" Ammaa ɓernde maako dimbaaki, ngam o nuɗɗinaay ɓe. 27 Ɓe ngecci mo bolle ɗe Yusufu wolwani ɓe fuu. O yi'i mootaaji pucci ɗi Yusufu neldi ɗum ngam yahrugo mo. Nden ruuhu baaba maɓɓe Yakubu yeeɗiti. 28 Isra'iila wi'i: "He'i! Ɓiyam Yusufu o geeto. Sey mi yaha mi laara mo hiddeko mi maaya."

Laataanooji 46

No Yakubu e saare muuɗum ngardi haa Misra

46:1 Too, Isra'iila ummi bee ko o mari fuu, o wari wuro Biirsaba. Ton o lii'i kirsaaɗi ngam Allah mo baaba maako Isiyaaku ɗowtani ɗum. 2 Allah wolwani Isra'iila bee koyɗi jemma, wi'i mo: "Yakubu, Yakubu!" O jaabi: "Na'am." 3 O wi'i: "Min woni Allah mo baaba ma ɗowtani ɗum. Taa hul yahugo haa Misra, ngam mi laatinan ma ummaatoore mawnde ton. 4 Min mi yahdan bee ma haa Misra, fakat mi wartiran danygol ma haa ɗo. Saa'i maayata, Yusufu maɓɓata gite ma." 5 Yakubu ummi diga Biirsaba. Ɓiɓɓe Isra'iila mba''ini baaba muuɗum'en e ɓikkoy muuɗum'en e rewɓe muuɗum'en dow mootaaji pucci ɗi Firawna nelduno ngam yahrugo ɓe. 6 Ɓe koo'i dabbaaji maɓɓe e maralji maɓɓe ɗi ɓe keɓi nder lesdi Kanaana, ɓe njahdi haa Misra, Yakubu e danygol mum fuu: 7 ɓiɓɓe mum worɓe e rewɓe, e taaniraaɓe mum worɓe e rewɓe. 8 Ndaa inɗe ɓiɓɓe Isra'iila warɓe haa Misra: Yakubu e ɓiɓɓe mum: afo Yakubu, Ruuben. 9 Ɓiɓɓe Ruuben, ɓe'e: Hanok e Pallu e Hesruunu e Karmi. 10 Ɓiɓɓe Simon, ɓe'e: Yemuyel e Yamin e Ohada e Yakin e Jokar e Sawulu, ɓii debbo Kanaaniijo. 11 Ɓiɓɓe Lewi, ɓe'e: Gerson e Kahat e Meraari. 12 Ɓiɓɓe Yahuuda, ɓe'e: Eer e Oonan e Sela e Fares e Jara. Ammaa Eer e Oonan maayi nder lesdi Kanaana. Ɓiɓɓe Fares, ɓe'e: Hesruunu e Hamul. 13 Ɓiɓɓe Issakar, ɓe'e: Tola e Puwa e Yoba e Simron. 14 Ɓiɓɓe Jabulon, ɓe'e: Seret e Elon e Yakleyel. 15 Kamɓe ngoni danygol Lee'a ɓe o danyani Yakubu haa Paddan-Aram, non boo Dina, ɓiiyiiko debbo. Danygol Yakubu bee Lee'a fuu, cappanɗe tato e tato. 16 Ɓiɓɓe Gada, ɓe'e: Jifiyon e Haggi e Suni e Esbon e Eri e Aroodi e Areeli. 17 Ɓiɓɓe Aser, ɓe'e: Yimna e Yisuwa e Yisuwi e Beriya e Serak, deerɗiraawo maɓɓe debbo. Ɓiɓɓe Beriya, ɓe'e: Heber e Malkiyel. 18 Kamɓe ngoni danygol Jilpa mo Laban hokkuno ɓiyum Lee'a. Jilpa danyani ɓe Yakubu, ɓe sappo e njoweego. 19 Ɓiɓɓe Rahiilu, debbo Yakubu, ɓe'e: Yusufu e Benyamin. 20 Yusufu danyanaama Manassa e Efrayim nder lesdi Misra. Asnat ɓii Potifera, limanjo haa Oon, kaŋko o danyani mo ɓe. 21 Ɓiɓɓe Benyamin, ɓe'e: Bela e Beker e Asbeel e Geera e Na'aman e Eki e Roos e Muppim e Huppim e Arda. 22 Kamɓe ngoni danygol Rahiilu, danyanaaɓe Yakubu, ɓe sappo e nayo. 23 Ɓiɗɗo Dan: Husim. 24 Ɓiɓɓe Neftalim, ɓe'e: Yakseyel e Guni e Yejer e Silem. 25 Kamɓe ngoni danygol Bilha mo Laban hokkuno ɓiyum Rahiilu. Bilha danyani ɓe Yakubu, ɓe njoweeɗiɗo. 26 Danygol Yakubu fuu, warɓe haa Misra, cappanɗe njoweego e njoweego. Rewɓe ɓiiyiiko'en limaaka. 27 Ɓiɓɓe Yusufu, danyanaaɓe mo nder Misra, ɓe ɗiɗo. Bana non limgal saare Yakubu haa Misra fuu waɗi cappanɗe njoweeɗiɗo.

Laataanooji 47

28 Too, Yakubu neli Yahuuda yeeso muuɗum haa Yusufu, ngam Yusufu waŋga yeeso maako haa Goosan. Nde ɓe ngari nder lesdi Goosan, 29 Yusufu waɗi pucci haa moota muuɗum. O dilli fottoygo bee baaba maako haa Goosan. Nde o yi'i mo, o harli mo, o woyi dow daande maako haa neeɓi. 30 Isra'iila wi'i Yusufu: "Jonta kam, koo to mi maayi boo, jam! Ngam mi yi'i yeeso ma a geeto." 31 Yusufu wi'i deerɗum'en e saare baaba muuɗum: "Mi yahan anndingo Firawna, mi wi'a mo: Deerɗam'en e saare baaba am, jooɗiiɓeno nder lesdi Kanaana, ngari haa am. 32 Worɓe ɓe'e ɓe waynaaɓe dammooji, ɓe ɗon kuuwa kuugal durooɓe. Ɓe ngaddi dammooji maɓɓe e na'i maɓɓe e ko ɓe mari fuu. 33 To Firawna ewni on, ?ami on: Ɗume woni kuugal mon? ­- 34 sey on mbi'a: Minin maccuɓe ma min durooɓe dabbaaji diga nderkaaku amin haa warugo hande. Nden on keɓan joonde nder lesdi Goosan, ngam Misra'en ngerdaaki waynaaɓe dammooji." 47:1 Yusufu yehi, anndini Firawna, wi'i mo: "Baaba am e deerɗam'en bee dammooji muuɗum'en e na'i muuɗum'en e mardi muuɗum'en fuu ngari diga lesdi Kanaana. Ndaa, ɓe ɗon nder lesdi Goosan." 2 Nden o hoo'i njowo caka deerɗiiko'en, o darni ɓe yeeso Firawna. 3 Firawna ?ami deerɗiraaɓe Yusufu: "Ɗume woni kuugal mooɗon?" Ɓe njaabi Firawna: "Minin maccuɓe ma min waynaaɓe dammooji, bana kaakaaji amin fuu." 4 Ɓe mbi'i Firawna: "Min ngari haa min koɗa nder lesdi ma. Durduɗe ngoodaa ngam dammooji maccuɓe ma, ngam weelo saati nder lesdi Kanaana. Accu maccuɓe ma njooɗo nder lesdi Goosan." 5-6 Firawna wi'i Yusufu: "Sey ɓe njooɗo nder lesdi Goosan. To a tawi caka maɓɓe worɓe annduɓe, darnu ɓe ɓe hoore'en dow waynaaɓe dabbaaji am." Nde Yakubu e ɓiyum'en ngari Misra haa Yusufu woni, Firawna nani ɗum. O wi'i Yusufu: "Baaba ma e deerɗa'en ngari haa maaɗa. Lesdi Misra fuu ɗon yeeso ma. Accu ɓe njooɗo haa nokkuure lesdi ɓurnde wooɗugo." 7 Nden Yusufu waddi baaba mum Yakubu, darni mo yeeso Firawna. Yakubu barkiɗini Firawna. 8 Firawna ?ami Yakubu: "Noy balɗe ngeendam ma?" 9 Yakubu jaabi: "Balɗe ngeendam koɗaaku am haa duniyaaru, duuɓi teemerre e cappanɗe tati. Balɗe ngeendam am ɗe caɗɗe, ɗe ɗuuɗaay. Ɗe njottaaki balɗe ngeendam kaakaaji am nder koɗaaku maɓɓe." 10 Yakubu barkiɗini Firawna, nden o wurti e maako. 11 Yusufu hokki baaba mum e deerɗum'en nokkuure joonde. O hokki ɓe mardi nder lesdi Misra, haa nokkuure lesdi ɓurnde wooɗugo. Ɗum woni lesdi Ra'amses, bana Firawna umruno. 12 Yusufu hokki baaba mum e deerɗum'en e saare baaba mum fuu nguure fodde limgal ɓikkoy.

No Yusufu laamorani lesdi Misra

13 Yoo, nyaamdu woodaa nder duniyaaru fuu, ngam weelo saati masin. Yimɓe lesdi Misra e lesdi Kanaana ɗon tampa ngam weelo. 14 Yusufu mooɓti ceede fuu gonɗe haa Misra e Kanaana, ngam gawri ndi yimɓe coodi ɗum. O waddi ceede man nder saare Firawna. 15 Nde ceede nder Misra e Kanaana njinni, Misra'en fuu ngari haa Yusufu. Ɓe mbi'i: "Hokku min nyaamdu. Ngam ɗume min maayata yeeso ma? Ceede njinni." 16 Yusufu wi'i ɓe: "Ngadde dabbaaji mon. Mi hokkan on nyaamdu, onon boo on njoɓa bee dabbaaji mon, to ceede njinni." 17 Ɓe ngaddani Yusufu dabbaaji maɓɓe. Yusufu hokki ɓe nyaamdu, kamɓe ɓe njoɓi ndu bee pucci e dammooji e na'i e bamɗe. Nder hitaande nde'e o nyaamni ɓe ngam dabbaaji maɓɓe fuu. 18 Mawri maajum ɓe ngari haa maako, ɓe mbi'i: "Ceede njinni, dabbaaji amin boo laatani ma, barkaama. Min mbaawataa suuɗugo ɗum yeeso ma. Walaa ko luttani min hokkugo ma, barkaama, sey ɓalli amin e gese amin. 19 Taa accu min maaya yeeso ma, taa gese amin boo kalka. Soodu min e gese amin ngam nyaamdu, min laato maccuɓe Firawna bee gese amin. Hokku min aawdi, haa min ngeeɗa, taa min maaya, taa gese laato ladde meere." 20 Yusufu soodani Firawna lesdi Misra fuu. Koomoy Misraajo soorri ngesa mum, ngam weelo ɓilli ɓe. Bana non lesdi fuu laatorani Firawna. 21 Yusufu macciɗini yimɓe Misra diga keerol gootol haa keerol ngola. 22 Sey gese liman'en o soodaay, ngam Firawna ta''ani liman'en nguure. Ɓe nyaami nguure maɓɓe ɗe Firawna hokki ɓe. Ngam maajum ɓe coorraay gese maɓɓe. 23 Yusufu wi'i yimɓe: "Ndaa, hande mi soodi on, onon e gese mon ngam Firawna. Ndaa aawdi mooɗon, aawe gese. 24 Nder ko on codata fuu, on ndokkan Firawna yeɓre woore nder jowi. Geɓe nayi laatanto on ngam aawdi ngesa e ngam nyaamdu mooɗon, onon e wonɓe nder ci'e mon e ɓikkoy mon." 25 Ɓe njaabi: "A hisni yoŋkiiji amin, barkaama, a woonani min, bana non min laatori maccuɓe Firawna." 26 Yusufu waɗi umroore nder lesdi Misra haa warugo hande: Yeɓre woore nder jowi Firawna jeyi. Sey gese liman'en tan laatanaaki Firawna.

Alkawal Yakubu

27 Too, yimɓe Isra'iila njooɗi nder lesdi Misra, nder lesdi Goosan. Ɓe keɓi maral ton, ɓe ndanyndanytiri, ɓe ɗuuɗi masin. 28 Yakubu jooɗi nder Misra duuɓi sappo e joweeɗiɗi. Duuɓi Yakubu mbaɗi teemerre e cappanɗe nayi e joweeɗiɗi (147). 29 Nde saa'i maayugo Isra'iila ɓaditi, o ewni ɓiiyiiko Yusufu, o wi'i mo: "To a yerdake yam, wallin le juŋŋgo ma caka kosɗe am ngam hunayeere. Huuwanam mbooɗeeŋga e gooŋgaaku, taa uwam haa Misra! 30 Accu mi waalodo bee kaakaaji am. Wurtinam Misra, uwam nder yenaande maɓɓe." Yusufu jaabi: "Mi huuwan fodde koŋgol ma." 31 Yakubu wi'i: "Hunanam!" Yusufu hunani mo. Nden Isra'iila turi haa hoore leeso muuɗum.

Laataanooji 48

No Yakubu barkiɗiniri Efrayim e Manassa

48:1 Ɓaawo kuuje ɗe'e ɓe mbi'i Yusufu: "Ndaa, baaba ma nyawɗo." O hoo'idi bee maako ɓiiyiiko'en ɗiɗo, Manassa e Efrayim. 2 Ɓe anndini Yakubu, ɓe mbi'i: "Ndaa, ɓiya Yusufu ɗon wara haa ma." Isra'iila tiɗɗitini, jooɗi dow leeso mum. 3 Yakubu wi'i Yusufu: "Allah Baawɗo waŋgani yam haa Luus nder lesdi Kanaana, barkiɗini yam. 4 O wi'i yam: Mi laatinan ma a ɗuuɗa-asŋgoljo, mi marnan danygol ma lesdi ndi'i maral duumiiŋgal. 5 Ammaa jonta, ɓiɓɓe ma ɗiɗo, danyanaaɓe ma nder lesdi Misra hiddeko mi wara haa maaɗa haa ɗo, ɓe laatano yam. Efrayim e Manassa laatano yam bana Ruuben e Simon. 6 Ammaa danygol ma ngol ndanyɗa ɓaawo maɓɓe, laatani ma. Inɗe maɓɓe ewne caka deerɗiraaɓe maɓɓe nder geɗe maɓɓe haa ndonŋgu. 7 Ngam saa'i mi warti diga Paddan-Aram, Rahiilu maayi haa am dow laawol nder lesdi Kanaana, nde luttani en seɗɗa yottaago haa Efrata. Mi uwi mo ton haa laawol Efrata." (Efrata woni Baytilaama.) 8 Nde Isra'iila yi'i ɓiɓɓe Yusufu, o ?ami: "Ɗum ɓeye?" 9 Yusufu jaabi baaba mum: "Ɗum ɓiɓɓe am ɓe Allah hokki yam." Isra'iila wi'i: "Ɓadin ɓe haa am, haa mi barkiɗina ɓe." 10 Ammaa gite maako tampi ngam ndottaaku, o waawaay yi'ugo. Yusufu ɓadini ɓe haa maako. Kaŋko o hebbi ɓe, o harli ɓe. 11 Isra'iila wi'i Yusufu: "Mi tammaakino mi yi'e fahin. Ndaa, Allah yi'ni yam koo danygol ma boo." 12 Yusufu jippini ɓe koppi maako, o sujidi, yeeso maako haa lesdi. 13 Nden Yusufu hoo'i ɓe ɗiɗo fuu, Efrayim bee nyaamo maako, Manassa boo bee nano maako haa nyaamo Isra'iila. O ɓadini ɓe haa maako. 14 Isra'iila forti nyaamo muuɗum, yowi ngo dow hoore Efrayim ­- ammaa kaŋko o minyiraawo ­- nano maako boo dow hoore Manassa. O waafindiri juuɗe, ngam Manassa on woni afo. 15 O barkiɗini Yusufu, o wi'i: "Allah mo maama am Ibrahiima e baaba am Isiyaaku njehi yeeso muuɗum, Allah mo ayni yam bana gaynaako diga ngonmi haa warugo hande, 16 malaa'ikaajo kisnuɗo yam sarru fuu, barkiɗina derke'en. Innde am e innde maama am Ibrahiima e innde baaba am Isiyaaku, tabita nder maɓɓe. Ɓe ɗuuɗa ɗuuɗeeŋga haa lesdi." 17 Nde Yusufu yi'i no baaba maako yowri juŋŋgo mum nyaamo dow hoore Efrayim, ɗum kalluɗum haa maako. O naŋgi juŋŋgo baaba maako, ngam o sottina ngo e hoore Efrayim, o yowa ngo dow hoore Manassa. 18 O wi'i baaba maako: "Naa non, baaba am! Kaŋko woni afo, yow nyaamo ma dow hoore maako." 19 Ammaa baaba maako sali, wi'i: "Mi anndi, ɓiŋgel am, mi anndi. Kaŋko boo o laatoto ummaatoore. Kaŋko boo o laatoto mawɗo. Ammaa minyiiko ɓurdan mo maŋgu, danygol maako laatoto mooɓre ummaatooje." 20 O barkiɗini ɓe nyalaade maajum, o wi'i: "Isra'iila'en fuu mbarkiɗiniran bee innde maaɗa. Ɓe mbi'an: Allah waɗe bana Efrayim e Manassa." Bana non o ardiniri Efrayim yeeso Manassa. 21 Isra'iila wi'i Yusufu: "Ndaa, mi ɗon maaya. Ammaa Allah wondan bee mooɗon, lortinan on nder lesdi kaakaaji mon. 22 Mi hokkan ma Sikem, lesdi ɓurndi wooɗugo, deerɗa'en keɓataa ndi. Lesdi man, mi hoo'i ndi haa Amoori'en bee kaafahi am e lagaawal am."

Laataanooji 49

Annabaaku Yakubu dow ɓiɓɓe muuɗum

49:1 Too, Yakubu ewni ɓiɓɓe muuɗum, wi'i: "Mooɓe haa am, mi yecca on ko fottata bee mooɗon nder nyalɗe garanɗe. 2 Kawte, nane, onon ɓiɓɓe Yakubu, nane ko baaba mon Isra'iila wi'ata on: 3 "Ruuben, an woni afo am, a baawɗe am e aranum sembe am, a ɓurduɗo maŋgu e baawɗe caka ɓiyam'en. 4 A ?uufi bana ndiyam, ammaa a heɓataa ɓural. Ngam a wa''i dow be''itte baaba ma, a soɓni be''itte am bee wa''aago ma. 5 "Simon e Lewi ɓe deerɗiraaɓe. Balmi maɓɓe ngoni kuuwruɗe toonyaare. 6 Taa yoŋki am nasta dawral maɓɓe. Taa ɓernde am hawta bee mooɓtorde maɓɓe. Ngam nder tikkere maɓɓe ɓe mbari worɓe, nder suuno maɓɓe ɓe pe''i ga'i kalhali. 7 Naaloore dow tikkere maɓɓe, ngam nde heewi toonyaare, dow ɓernuki maɓɓe boo, ngam ki walaa enɗam. Mi sendan ɓe nder lesdi Yakubu, mi saŋkitan ɓe caka Isra'iila'en. 8 "An, Yahuuda, deerɗiraaɓe ma maŋgtan ma. Juŋŋgo ma wonan dow koɓɓuli konne'en ma. Ɓiɓɓe baaba ma turoto yeeso maaɗa. 9 Yahuuda woni ɓii mbarooga, ɓiɗɗo oo mawni bee jaɓtugo. O ɗappini, o roŋgini bana mbarooga, bana mbarooga ndewa, moy yiɗi haftingo mo? 10 Yahuuda ɗon jogi sawru laamu, darni ndu caka kosɗe muuɗum. O maran baawɗe haa goɗɗo wara mo sawru man laatanto ɗum, mo ummaatooje ɗowtanto ɗum. 11 O haɓɓan wamnde maako haa inabohi, molde rewre maako boo haa lisal ɓurŋgal wooɗugo. O lootan limce maako bee inaboojam, ngapaleewol maako boo bee ndiyam inabooje. 12 Gite maako mboojan ngam inaboojam, nyi'e maako ndanwan ngam kosam. 13 "Jabulon jooɗoto haa fomoonde mbeela, haa jipporde koombooje. Lesdi maako yottoto berniwol Sidon. 14 "Issakar woni wamnde sembinde, waaliinde caka kowaaje. 15 Nde o yi'i siwtaare weli, lesdi boo wooɗi, o turi balawal maako ngam roondaago, o laati maccuɗo jomorgol. 16 "Dan hiitoto lenyol muuɗum bee gooŋga, bana gootol haa le'i Isra'iila. 17 Dan laatoto mboodi dow buuwol, o foosokre dow laawol, ngatannde teppe puccu. Ba''iiɗo ngu do''oto ɓaawo. 18 "Mi ɗon heɗito kisndam ma, ya Jawmiraawo! 19 "Gada, mooɓe fasooɓe ɓillan mo, ammaa kaŋko o ɓillan ɓe, o fartan ɓe. 20 "Aser, nyaamdu maako fayndu, o hokkan laamiiɓe dakameeji. 21 "Neftalim woni lelwa njooftaaŋga, o wolwan bolle belɗe. 22 "Yusufu woni lekki dimoohi haa seeɓoore ndiyam ki lice mum towti dow mahol. 23 Fiɗooɓe kuri tikkini mo, piɗi mo, mbaɗi mo konu. 24 Ammaa lagaawal maako tabiti, juuɗe maako caati ngam ballal Allah Baawɗo mo Yakubu sujidanta ɗum, ngam Gaynaako mo tapaare Isra'iila. 25 Allah mo baaba ma ɗowtanto ɗum, kaŋko o wallan ma. Allah Baawɗo barkiɗinan ma bee barkaaji iyeele diga dow, bee barkaaji ilamji baaliiɗi les lesdi, bee barkaaji enɗi e danyrugol. 26 Barkaaji baaba ma ɓuri mawnugo dow barkaaji kooseeje ɓooymaaje e risku towndiije duumiiɗe. Ɗi ngara dow hoore Yusufu, dow hoore cuɓtaaɗo caka deerɗiiko'en. 27 "Benyamin woni saafaandu faɗɗooru. Fajiri o nyaaman paɗɗaaɗum, kiikiɗe o sendan keɓal." 28 Kamɓe ngoni le'i Isra'iila sappo e ɗiɗi. Bana non baaba maɓɓe wolwirani ɓe. O barkiɗini ɓe gooto gooto fuu, koomoy bee barka muuɗum.

Maayde e uweeki Yakubu

Laataanooji 50

29 Nden Yakubu umri ɓiyum'en: "To mi hawtoyi bee kaakaaji am, uweeɗam nder lowol haa ngesa Efruuna Hetiijo, 30 haa Makpela, fuunaaŋge Mamre. Lowol maajum, Ibrahiima soodi ngol bee ngesa fuu haa Efruuna ngam nokkuure yenaande. 31 Ton ɓe uwi Ibrahiima e debbo maako Saratu. Ton ɓe uwi Isiyaaku e debbo maako Rebekka. Ton mi uwi Lee'a boo. 32 Ngesa e lowol nder maaka coodaama haa Heti'en." 33 Nde Yakubu timmini wasaago ɓiɓɓe muuɗum, o hawti kosɗe maako dow be''itte, o yoofti yoŋki, o hawti bee kaakaaji maako. 50:1 Yusufu do''i dow baaba muuɗum, woyi dow yeeso maako, hebbi mo. 2 Nden o umri hurgooɓe huuwanooɓe mo, ɓe nguja baaba maako bee urle. Hurgooɓe nguji ɓandu Isra'iila. 3 Ɓe kuuwi nyalɗe cappanɗe nayi, kanjum woni saa'iire gujol. Misra'en mboyi mo nyalɗe cappanɗe joweeɗiɗi. 4 Nde nyalɗe boyki timmi, Yusufu wolwani saraaki'en Firawna, wi'i: "To on ngerdanake yam, useni mbi'e Firawna ni'i: 5 Nde baaba am ɓadi maayugo, o hunni yam mi uwa mo nder yenaande nde o wasi haa lesdi Kanaana. Accu mi yaha, mi uwa baaba am, nden mi lorto." 6 Firawna wi'i: "Yah, uw baaba ma bana o hunniri ma." 7 Yusufu yehi uwugo baaba muuɗum. Saraaki'en Firawna fuu e ndotti'en saare maako e ndotti'en lesdi Misra fuu njahdi bee maako. 8 Non boo saare Yusufu fuu e deerɗiraaɓe maako e saare baaba maako. Sey ɓikkoy maɓɓe e dammooji maɓɓe e na'i maɓɓe ɓe acci ɗum nder lesdi Goosan. 9 Mootaaji pucci e wa''iiɓe pucci njahdi bee maako, jama'aare ɗuunde masin. 10 Ɓe njotti laarre Ataada haa fuunaaŋge maayo Urdun. Ɓe mboyi ton bojji ɗuuɗɗi caatuɗi masin. Yusufu waɗani baaba muuɗum bojji nyalɗe joweeɗiɗi. 11 Kanaani'en jooɗiiɓe nder lesdi ngi'i bojji maɓɓe haa laarre Ataada, ɓe mbi'i: "Bojji Misra'en caati." Ngam maajum ɓe ewni nokkuure nde'e Awil-Misrayim, nde woni gaɗa Urdun. 12 Ɓiɓɓe Yakubu kuuwani mo bana o umri ɓe. 13 Ɓe njahri mo nder lesdi Kanaana, ɓe uwi mo nder lowol haa ngesa Makpela. Lowol maajum, Ibrahiima sooduno ngol bee ngesa fuu haa Efruuna Hetiijo. Ngol woni haa fuunaaŋge Mamre. 14 Ɓaawo ɓe uwi baaba maako, Yusufu lorti haa Misra, kaŋko e deerɗiiko'en e yahduɓe bee maako fuu ngam uwugo baaba maako.

No Yusufu de'itiniri deerɗum'en

15 Too, ɓaawo maayde baaba maɓɓe, deerɗiraaɓe Yusufu mbi'mbi'tiri: "To Yusufu ɗon wanya en, to o ɗaɓɓiti waataago kalluɗum fuu ko kuuwnooɗen mo, e noy?" 16 Ngam maajum ɓe neli haa Yusufu, ɓe mbi'a mo: "Baaba ma wasi min hiddeko o maaya, o wi'i: 17 Ndaa ni mbolwanton Yusufu: Useni, yaafa junuuba deerɗa'en e hakke maɓɓe, ngam ɓe kuuwi ma kalluɗum. Min ɗon toro ma jonta, a yaafo junuuba ɗowtaniiɓe Allah baaba ma." Nde Yusufu nani ɗum, o woyi. 18 Nden deerɗiraaɓe maako boo njehi haa maako. Ɓe cujidi yeeso maako, ɓe mbi'i: "Ndaa, min maccuɓe ma." 19 Yusufu wi'i ɓe: "Taa kule! Min mi Allah na? 20 Onon kam, on nufani yam sarru, ammaa Allah muuyi o wartira ɗum hayru, haa o huuwa bana ko laati hande, ngam hisnugo yimɓe ɗuuɗɓe. 21 Ngam maajum, taa kule. Min mi hokkan on, onon e ɓikkoy mon nguure." Bana non o de'itiniri ɓe, o welni ɓerɗe maɓɓe.

Maayde Yusufu

22 Yusufu jooɗi nder Misra, kaŋko e saare baaba maako fuu. O waɗi duuɓi teemerre e sappo (110). 23 O yi'i ɓiɓɓe Efrayim haa yidere tataɓre. Ɓiɓɓe Makir ɓii Manassa, kamɓe boo ɓe ndanyaama dow koppi Yusufu. 24 Yusufu wi'i deerɗum'en: "Mi ɓadake maayugo, ammaa fakat, Allah accataa on, yahran on diga lesdi ndi'i haa lesdi ndi o hunani Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu." 25 Yusufu hunni ɓiɓɓe Isra'iila, wi'i: "To Allah siftori on, njahre i'e am bee mooɗon diga ɗo." 26 Yusufu maayi, duuɓi maako teemerre e sappo. Ɓe nguji ɓandu maako bee urle, ɓe mballini ndu nder akootiiru haa Misra.

Gurtaaki 1

Bone Isra'iila'en haa Misra

1:1 Ndaa inɗe ɓiɓɓe Isra'iila warɓe haa Misra bee Yakubu, koomoy fuu bee saare muuɗum: 2 Ruuben, Simon, Lewi, Yahuuda, 3 Issakar, Jabulon, Benyamin, 4 Dan, Neftalim, Gada, Aser. 5 Limgal danygol Yakubu fuu, cappanɗe njoweeɗiɗo: Yusufu boo ɗonno nder Misra. 6 Yusufu e deerɗum'en maayi, non boo mooɓgal yidere maɓɓe. 7 Isra'iila'en ndanyndanytiri, ɓe ɗon ɓesdo, ɓe ɗon ɗuuɗa, ɓe cembiɗi jamum. Lesdi heewi ɓe. 8 Nden laamiiɗo keso ummi nder Misra. Kaŋko o anndaa Yusufu. 9 O wi'i yimɓe maako: "Ndaa, lenyol Isra'iila ɓurdi en ɗuuɗeeŋga e sembe. 10 Kadi, en kaɓɓa dabare dow maɓɓe, ngam taa ɓe ɓesdo. To haɓre waɗi, taa ɓe kawta bee konne'en men, ɓe kaɓa bee meeɗen, ɓe nyaama lesdi." 11 Ngam maajum ɓe ndarni helman'en dow maɓɓe ngam doolugo ɓe bee kuugal caatuŋgal. Isra'iila'en nyiɓani Firawna gure cigorɗe nyaamdu, Pitom e Ra'amses. 12 Ammaa koo nde Misra'en ɗuɗɗini toonyaago ɓe, kamɓe ɓe ɓurti ɓesdaago, ɓe ɗuuɗi haa Misra'en kuli ɓe. 13 Misra'en toonyi Isra'iila'en bee caatal. 14 Ɓe laskini joonde maɓɓe bee kuugal caatuŋgal nder loope e birikje, non boo haa gese. Ɓe ndooli ɓe huuwugo kuuɗe caatuɗe kooɗeye fuu. 15 Nden laamiiɗo Misra wolwani ɓesninooɓe haa Ibraniŋko'en. Innde gooto maɓɓe Sifira, innde oya boo Pu'a. 16 Laamiiɗo wi'i: "To on ɗon ɓesnina rewɓe Ibraniŋko'en, kakkile booɗɗum. To ɗum gorgel, mbare ngel. To ɗum deyel boo, acce ngel ngel yeeɗa." 17 Ammaa ɓesninooɓe kuli Allah. Ɓe mbaɗaay ko laamiiɗo Misra wi'i ɓe. Ɓe lutti ngorkoy. 18 Laamiiɗo Misra ewni ɓe, ƴami: "Koni kuuwɗon ɗum, on lutti ngorkoy?" 19 Ɓesninooɓe njaabi Firawna: "Rewɓe Ibraniŋko'en laataaki bana Misra'en, ɓe sembiɗɓe. Hiddeko ɓesninoowo wara haa maɓɓe, ɓe ndanyi." 20 Allah woonani ɓesninooɓe, Isra'iila'en boo ɓesdi, cembiɗi masin. 21 Ɓesninooɓe kuli Allah, ngam maajum o hokki ɓe danygol. 22 Nden Firawna umri yimɓe muuɗum fuu: "Gorgel danyaaŋgel fuu, cakkine ngel nder maayo, ammaa acce ndehoy koy ngeeɗa."

Gurtaaki 2

Danyeeki Muusa

2:1 Too, goɗɗo lenyol Lewi yehi, te'i debbo mo lenyol muuɗum. 2 Debbo reedi, danyi ɓiɗɗo gorko. Nde o yi'i no ɓiŋgel wooɗiri, o nyukkini ngel lebbi tati. 3 Ɓaawoɗon nde o waawataa nyukkingo ngel, o hoo'i silaawo huuwraaŋgo bee kewe ngam maagel, o wuji ngo bee taari lesdi e takkirɗum, o wallini ɓiŋgel nder maago. Nden o jo''ini ngo caka kewe haa fomoonde maayo. 4 Mawniraawo maagel debbo dari daayiiɗum haa laara ko heɓata ngel. 5 Ɓii Firawna debbo dirti haa maayo haa yiiwo. Horɓe maako ɗon ngaanca baŋge maayo. O yi'i silaawo go caka kewe, o neli gooto horɓe maako wadda ngo. 6 Nde o maɓɓiti ngo, o yi'i ɓiŋgel gorgel, ngel ɗon woya. O yurmini ngel, o wi'i: "Ɗum ɓiŋgel Ibraniŋkoyel." 7 Mawniraawo ɓiŋgel go ƴami ɓii Firawna: "A yiɗi mi yaha ewnanaago ma musininoowo haa rewɓe Ibraniŋko'en na, ngam o musinina ɓiŋgel?" 8 Ɓii Firawna debbo wi'i mo: "Yah!" Paanyo debbo yehi, ewni daada ɓiŋgel. 9 Ɓii Firawna wi'i mo: "Hoo'u ɓiŋgel ngel, musinin ngel ngam am, mi yoɓan ma ngeenaari man." Debbo hoo'i ɓiŋgel, musinini ngel. 10 Nde ngel mawni deydey, o waddi ngel haa ɓii Firawna debbo, ngel laati ɓiɗɗo maako. O wi'i: "Mi fooɗi mo nder ndiyam." Ngam maajum o ewni mo Muusa.

No Muusa doggiri haa Madiyan

11 Nyande go'o, nde Muusa mawni, o wurti haa o laara yimɓe lenyol maako. O yi'i no kuugal maɓɓe saatiri. O yi'i goɗɗo Misraajo fiyi Ibraniŋkeejo, goɗɗo lenyol maako. 12 Muusa yeesiti ɗo bee to. Nde o yi'i walaa goɗɗo, o mbari Misraajo, o iri mo nder njaareendi. 13 Jaŋgo maajum o wurti fahin. O yi'i Ibraniŋko'en ɗiɗo ɗon njokkira. O ƴami gooto maɓɓe: "Ngam ɗume piyata keeddiɗɗa?" 14 Kaŋko o jaabi: "Moy waɗ ma a hooreejo, a kiitoowo dow amin? A yiɗi mbarugo yam bana mbarduɗa Misraajo na?" Muusa hultori, numi: "Fakat, haala man waŋgi." 15 Firawna boo nani haala maajum, o ɗaɓɓi mbarugo Muusa. Ammaa Muusa doggi diga Firawna. O dilli haa o faɓɓa haa lesdi Madiyan. Nde o yotti ton, o jooɗi haa ɓulndu. 16 Limanjo haa Madiyan woodi ɓiɓɓe rewɓe njoweeɗiɗo. Kamɓe ɓe ngari haa ɓulndu, ɓe nyeɗi ndiyam, ɓe kebbini jarnirɗe dammooji baaba maɓɓe. 17 Waynaaɓe woɗɓe ngari, ndiiwi ɓe. Ammaa Muusa ummi, walli ɓe, yarni dammooji maɓɓe. 18 Ɓe lorti haa baaba maɓɓe Rewel. Kaŋko o ƴami ɓe: "Ngam ɗume ngartuɗon law hande?" 19 Ɓe njaabi: "Goɗɗo Misraajo hisni min juuɗe waynaaɓe, o nyeɗani min boo, o yarni dammooji." 20 Rewel ƴami ɓe: "Toy mo? Koni accuɗon mo ɓaawo? Ewne mo haa o nyaama nyaamdu bee meeɗen." 21 Muusa yerdi jooɗaago haa gorko oo. Kaŋko o te'ani mo Jifuura, ɓiiyiiko debbo. 22 Jifuura danyi ɓiɗɗo gorko. Muusa wi'i: "Mi laati koɗo nder lesdi njananndi." Ngam maajum o ewni mo Gersom. 23 Ɓaawo duuɓi ɗuuɗɗi laamiiɗo Misra maayi. Yimɓe Isra'iila uumi ngam kuugal muuɗum'en caatuŋgal, ɓe ngooki. Gookaali maɓɓe eeŋgi dow haa Allah. 24 Allah nani bojji maɓɓe. O siftori alkawal maako bee Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu. 25 O laari yimɓe Isra'iila, o anndini hoore maako haa maɓɓe.

Gurtaaki 3

No Allah ewnori Muusa

3:1 Too, Muusa ɗon dura dammooji esum Yetiro, limanjo haa Madiyan. O soggi dammooji gaɗa ladde, o wari haa hooseere Allah wi'eteende Hooreb. 2 Malaa'ikaajo Jawmiraawo waŋgani mo nder ɗemŋgal yiite haa caka wumre gi'e. Muusa laari ­- ndaa, wumre maajum ɗon huɓɓa yiite, ammaa yiite nyaamaay nde. 3 O numi: "Sey mi sela laawol haa mi laara kaayeefiijum ɗum, ngam ɗume wumre wulataa." 4 Nde Jawmiraawo yi'i o ɗon ɓadito haa o laara, Allah ewni mo caka wumre gi'e, wi'i: "Muusa! Muusa!" O jaabi: "Na'am." 5 Allah wi'i: "Taa ɓadita ɗo! Faɗɗita paɗe ma. Ngam nokkuure nde ndariɗa nde seniinde." 6 O tokki wi'ugo: "Min woni Allah, ɗowanteeɗo baaba ma, mo Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu cujidani ɗum." Muusa suddi yeeso muuɗum, ngam o huli laarugo Allah. 7 Nden Jawmiraawo wi'i: "Mi yi'i bone yimɓe am nder lesdi Misra. Mi nani bojji maɓɓe dow helman'en maɓɓe, mi anndi torraaji maɓɓe. 8 Mi jippi ngam mi hisna ɓe juuɗe Misra'en, mi wurtina ɓe lesdi ndi, mi yahra ɓe nder lesdi mboondi njaasndi, nder lesdi keewndi kosam e njumri, haa nokkuure Kanaani'en e Heti'en e Amoori'en e Peresi'en e Hewi'en e Yebusi'en. 9 Ndaa, gookaali yimɓe Isra'iila ngari yeeso am, mi yi'i boo ɓillaare nde Misra'en ɓillata ɓe. 10 Jonta yah, mi nelan ma haa Firawna, ngam a wurtina yimɓe am Isra'iila'en e Misra." 11 Muusa ƴami Allah: "Mi moy haa mi yaha haa Firawna, mi wurtina yimɓe Isra'iila e Misra?" 12 Allah jaabi: "Mi wondan bee ma. Ndaa ni ngooŋɗinirta min nel ma: To a wurtini yimɓe e Misra, on cujidantam dow hooseere nde'e."

Gurtaaki 4

13 Muusa wi'i Allah: "To mi yehi haa yimɓe Isra'iila, mi wi'i ɓe: Allah kaakaaji mooɗon neli yam haa mooɗon, kamɓe ɓe ƴamatam: Noy innde maako? Ɗume mbi'anmi ɓe?" 14 Allah jaabi Muusa: "Min woni mo ngonmi." O wi'i: "Ndaa ni mbi'ata yimɓe Isra'iila: Min-woni neli yam haa mooɗon." 15 Allah tokki wolwango Muusa: "Ndaa ni mbi'ata yimɓe Isra'iila: Jawmiraawo, Allah kaakaaji mooɗon, mo Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu cujidani ɗum, kaŋko o neli yam haa mooɗon. Kanjum woni innde am haa foroy, bana non yimɓe ewnorto yam diga yidere haa yidere. 16 Yah, mooɓtu ndotti'en Isra'iila, wi' ɓe: Jawmiraawo, Allah kaakaaji mooɗon waŋgani yam, kaŋko mo Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu ɗowtani ɗum. O wi'i: Mi hakkilani on e ko ɓe kuuwi on haa Misra. 17 Anniya am tabiti: Mi wurtinan on e toskaare lesdi Misra, mi yahra on nder lesdi Kanaani'en e Heti'en e Amoori'en e Peresi'en e Hewi'en e Yebusi'en, nder lesdi keewndi kosam e njumri. 18 Ɓe nanan koŋgol ma. Nden a yaha haa laamiiɗo Misra, an e ndotti'en Isra'iila. Sey on mbi'a mo: Jawmiraawo, Allah Ibraniŋko'en fotti bee amin. Accu min njaha nder ladde jahaaŋgal nyalɗe tati, haa min lii'ano Allah Jawmiraawo amin kirseteeɗi. 19 Ammaa mi anndi booɗɗum, laamiiɗo Misra yooftataa on, sonaa to goɗɗo dooli mo. 20 Mi fortan juŋŋgo am, mi fiyan Misra bee kaayeefiiji am fuu ɗi kuuwanmi ton. Ɓaawo maajum o yooftan on. 21 Mi waɗan Misra'en ngerdo yimɓe am. To on ngurtake, on njahataa juŋŋgo meere. 22 Koomoy debbo ɗaɓɓa kuuje cardi e kuuje kaŋgeeri e limce haa keeddiɗɗum gonɗuɗo bee muuɗum nder saare woore. On mballina ɗum dow ɓiɓɓe mooɗon worɓe e rewɓe, on ɓorta Misra'en." 4:1 Muusa jaabi: "Ammaa dey, ɓe ngooŋɗintaa yam. Ɓe nanataa koŋgol am, ɓe mbi'an: Jawmiraawo waŋganaay ma." 2 Jawmiraawo ƴami: "Ɗum ɗume haa juŋŋgo ma?" Muusa jaabi: "Ɗum sawru." 3 Jawmiraawo wi'i: "Sakkin ndu haa lesdi." O sakkini ndu haa lesdi, ndu laati mboodi. Muusa doggi ndi. 4 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Fortu juŋŋgo ma, naŋgu ndi wicco." O forti juŋŋgo maako, o naŋgi ndi, ndi laati sawru nder juŋŋgo maako. 5 Jawmiraawo wi'i: "Huuw ɗum ngam haa ɓe ngooŋɗina Jawmiraawo waŋgani ma, Allah kaakaaji maɓɓe, mo Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu cujidani ɗum." 6 Jawmiraawo tokki wolwango mo: "Nastin juŋŋgo ma haa jiiba ma." O nastini ngo haa jiiba maako. O wurtini ngo, ndaa ngo heewi saɗawre raneere bana hottollo. 7 Jawmiraawo wi'i: "Lornu juŋŋgo ma haa jiiba ma." O lorni ngo haa jiiba maako. O wurtini ngo, ndaa ngo warti bana ɓandu maako. 8 Jawmiraawo wi'i: "To ɓe ngooŋɗinaay ma, to ɓe njaɓaay alaama arana, nden kam ɓe njaɓan alaama ɗiɗaɓa. 9 To ɓe ngooŋɗinaay alaamaaji ɗiɗi fuu, sey a hoo'a ndiyam haa maayo, a rufa ɗam dow joorɗum. Ndiyam maajum laatoto ƴiƴam." 10 Ammaa Muusa wi'i Jawmiraawo: "Kayya, ya Jawmiraawo, mi laataaki jawmu bolle, koo keenya, koo heesikeenya, koo diga saa'iire nde mbolwanɗa maccuɗo ma boo. Mi tedda-hundukoojo e ɗemŋgal." 11 Jawmiraawo wi'i mo: "Moy tagani ɓii-Aadama hunduko? Moy muukɗinta malla fahɗinta malla yi'nata malla wumnata? Naa min Jawmiraawo na? 12 Yah le! Mi wondan bee hunduko ma, mi anndinan ma ko mbolwata." 13 Ammaa Muusa wi'i: "Ya Jawmiraawo, nel goɗɗo feere." 14 Jawmiraawo fuɗɗi tikkango Muusa, wi'i mo: "Na Haruna Lewiŋkeejo deerɗa? Mi anndi kaŋko o waawi wolwugo. Ndaa, o ɗon wara haa o fotta bee ma. To o yi'i ma, ɓernde maako seyoto. 15 An a wolwanan mo, a anndinan hunduko maako bolle ma. Mi wondan bee hunduko ma e bee hunduko maako, mi anndinan on ko kuuwoton. 16 Kaŋko o wolwanan yimɓe haa pellel ma, o laatoto hunduko ma. An boo a laatanto mo bana Allah. 17 Sawru ndu boo, koo'a ndu haa juŋŋgo ma. Bee maaru kuuwata kaayeefiiji."

No Muusa lorori haa Misra

18 Too, Muusa dilli, lori haa esum Yetiro, wi'i mo: "Accu mi yaha, mi loro haa bandam'en, haa mi laara to ɓe ɗon bee yoŋki." Yetiro wi'i Muusa: "Yah jam!" 19 Jawmiraawo wi'i Muusa nder lesdi Madiyan: "Yah, lora haa Misra, ngam ɗaɓɓitooɓe yoŋki ma fuu maayi." 20 Muusa hoo'i debbo muuɗum e ɓiyum'en, wa''ini ɓe dow bamɗe. Nden o lori haa Misra. Sawru ndu Allah hokki mo, o jogi ndu haa juŋŋgo maako. 21 Jawmiraawo wi'i Muusa: "To a dilli jonta, a lorake haa Misra, laar no kuuwa yeeso Firawna kaayeefiiji fuu ɗi ndokku ma mi baawɗe huuwugo ɗum. Min, mi sattinan hoore maako ngam taa o yoofta yimɓe. 22 Sey mbi'a Firawna: Ndaa ni Jawmiraawo wi'i: Isra'iila woni ɓiɗɗo am afo. 23 Mi ɗon wi'e: Accu ɓiɗɗo am yaha, sujidanammi. To a salake yooftugo mo, nden kam mi mbaran afo ma." 24 Dow laawol, nder jipporde, Jawmiraawo ukkani Muusa, ɗaɓɓi mbarugo mo. 25 Jifuura hoo'i hayre seeɓnde, ta''i laral saadooniiku ɓiyum. O meemi les Muusa bee maagal, o wi'i: "A laatani yam ɓaŋɗo ƴiƴam." 26 Nden Jawmiraawo acci Muusa. Saa'i maajum Jifuura wi'i ɓaŋɗo ƴiƴam ngam daliila juulnol. 27 Too, Jawmiraawo wi'i Haruna: "Yah haa ladde, potta bee Muusa." O yehi, o fotti bee maako haa hooseere Allah, o jaɓɓi mo booɗɗum. 28 Muusa yecci Haruna bolle Jawmiraawo nelɗo mo fuu, non boo haala kaayeefiiji ɗi Jawmiraawo umri mo. 29 Muusa e Haruna njehi, ɓe mooɓti ndotti'en yimɓe Isra'iila fuu. 30 Haruna yecci ɓe ko Jawmiraawo wi'no Muusa fuu. Muusa boo huuwi kaayeefiiji go yeeso yimɓe. 31 Yimɓe nuɗɗini nde ɓe nani Jawmiraawo hakkilani yimɓe Isra'iila, laari toskaare maɓɓe. Ɓe turi, ɓe cujidi.

Gurtaaki 5

Muusa e Haruna yeeso Firawna

5:1 Ɓaawo maajum Muusa e Haruna njehi haa Firawna, mbi'i mo: "Ndaa ni Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila wi'i: Accu yimɓe am njaha, ɓe mbaɗanammi juulde nder ladde." 2 Firawna jaabi: "Moy woni Jawmiraawo, haa mi nana koŋgol maako, mi yoofta Isra'iila? Mi anndaa Jawmiraawo, mi yooftataa Isra'iila boo." 3 Ɓe mbi'i: "Allah Ibraniŋko'en fotti bee amin. Accu min njaha nder ladde jahaaŋgal nyalɗe tati, haa min lii'ano Allah Jawmiraawo amin kirseteeɗi. Ngam taa o mbara min bee nyawu kalluŋgu malla bee kaafahi." 4 Laamiiɗo Misra wi'i ɓe: "Onon Muusa e Haruna, koni ɗaɓɓoton daaynugo yimɓe e kuugal maɓɓe? Lorte haa kuugal mooɗon!" 5 Firawna ɓesdi wi'ugo: "Yimɓe nder lesdi ɗuuɗi jonta. Kadi onon on ngiɗi siwtingo ɓe haa kuugal maɓɓe na?" 6 Nyalaade maajum Firawna umri helman'en yimɓe e ardiiɓe maɓɓe, o wi'i: 7 "Taa ndokke yimɓe geene bana naane ngam waɗugo birikje. Sey ɓe njaha bee ko'e maɓɓe, ɓe tefa geene. 8 Ammaa limgal birikje ɗe ɓe mbaɗanno, taa uste haa maajum sam, ngam ɓe mbaateendam'en. Kanjum waɗi ɓe ɗon ngooka, ɓe ɗon mbi'a: Sey min njaha, min lii'ano Allah kirseteeɗi. 9 Kuugal teddana yimɓe haa ɓe cuklo bee kuuɗe, taa ɓe ngeesita haa bolle fewre." 10 Helman'en e ardiiɓe yimɓe ngurti. Ɓe ngecci yimɓe: "Ndaa ni Firawna wi'i: Mi tokkataako hokkugo on geene. 11 Njehe bee ko'e mooɗon, tefe geene haa nokkuure on tawi ɗe. Ammaa limgal birikje mooɗon ustataake." 12 Yimɓe caŋkiti nder lesdi Misra fuu haa ɓe tefa geene birikje. 13 Helman'en njaawɗini ɓe, mbi'i: "Timmine kuugal mon kal kal bana naane nde keɓnooɗon geene." 14 Helman'en piyi ardiiɓe Isra'iila'en halfitinaaɓe kuugal man. Ɓe ƴami ɓe: "Koni on timminaay limgal birikje mooɗon keenya e hande, bana mbaɗnooɗon?" 15 Ardiiɓe Isra'iila'en njehi haa Firawna. Ɓe ciŋki, ɓe mbi'i: "Ngam ɗume kuuwata maccuɓe ma bana ni, barkaama? 16 Min keɓataa geene, ammaa ɓe ɗon mbi'a min: Mbaɗe birikje. Jonta boo, ɓe ɗon piya maccuɓe ma. Ammaa aybe man ɗon haa yimɓe ma." 17 Firawna jaabi: "On mbaateendam'en, mbaateendam'en on fuu! Ngam maajum on ɗon mbi'a: Sey min njaha, min lii'ano Jawmiraawo kirseteeɗi. 18 Lorte haa kuugal mon! On keɓataa geene, ammaa sey on kebbina limgal birikje." 19 Ardiiɓe yimɓe Isra'iila ngi'i ɓe ɗon nder bone. Ngam ɓe mbi'aama: "Taa uste limgal birikje mooɗon, nyalaade fuu deydey kuugal muuɗum." 20 Nde ɓe ngurti saare Firawna, ɓe potti bee Muusa e Haruna, dariiɓe ton. 21 Ɓe mbi'i ɓe: "Jawmiraawo laara ko mbaɗɗon, o hiito on! Ngam on laatini min wanyiiɓe yeeso Firawna e hoore'en muuɗum. On ndokki kaafahi nder juuɗe maɓɓe haa ɓe mbara min."

Tornde Muusa

Gurtaaki 6

22 Nden Muusa wayliti hedi Jawmiraawo, wi'i: "Ya Jawmiraawo, ngam ɗume kuuwɗa yimɓe ɓe'e kalluɗum? Ngam ɗume nelɗa mi? 23 Koondeye njahmi haa Firawna haa mi wolwana mo bee innde maaɗa, o huuwa yimɓe ɓe'e kalluɗum. An boo a hisnaay yimɓe ma sam." 6:1 Jawmiraawo jaabi Muusa: "Jonta a yi'an ko mi huuwata Firawna. Mi doolan mo bee juŋŋgo sembiɗŋgo o yoofta ɓe, fakat mi doolan mo riiwugo ɓe e lesdi maako."

No Jawmiraawo ewnori Muusa ɗiɗawre

2 Too, Jawmiraawo wolwani Muusa, wi'i mo: "Min woni Jawmiraawo. 3 Mi waŋgani Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu mi Allah Baawɗo. Ammaa mi anndinaay hoore am haa maɓɓe bee innde am Jawmiraawo. 4 Mi haɓɓi alkawal am bee maɓɓe hokkugo ɓe lesdi Kanaana, lesdi koɗaaku maɓɓe ndi ɓe koɗi nder muuɗum. 5 Jonta mi nani uumaali yimɓe Isra'iila, laatiiɓe maccuɓe Misra'en. Mi siftori alkawal am. 6 Ngam maajum sey a wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: Min woni Jawmiraawo, Mi rimɗinan on e ɓillaare kuugal Misra'en, mi wurtinan on njeyaaŋgu maɓɓe, mi hisnan on bee juŋŋgo fortaaŋgo e kiitaaji mawɗi. 7 Mi jaɓan on bana yimɓe am, mi laatoto Allah mooɗon. On anndan min woni Allah Jawmiraawo mon, mo rimɗinta on e kuuɗe ɗe Misra'en doolata on huuwugo ɗum. 8 Mi yahran on nder lesdi ndi kuniimi hokkugo Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu. Mi hokkan on ndi maral. Min woni Jawmiraawo." 9 Muusa yecci ɗum yimɓe Isra'iila, ammaa ɓe nananaay mo ngam gikke maɓɓe ta''i ngam daliila kuugal caatuŋgal. 10 Nden Jawmiraawo wi'i Muusa: 11 "Yah haa Firawna, laamiiɗo Misra, wi' mo o yoofta yimɓe Isra'iila e lesdi maako." 12 Ammaa Muusa wi'i Jawmiraawo: "Ndaa, koo yimɓe Isra'iila boo nananaay yam. Noy Firawna narrantammi? Dow maajum fuu mi nyobbo-ɗemŋgaljo." 13 Jawmiraawo wolwani Muusa e Haruna. O hokki ɓe umroore ngam yimɓe Isra'iila e ngam Firawna, ngam wurtingo yimɓe Isra'iila e lesdi Misra.

Danygol Ruuben e Simon e Lewi

14 Ndaa ɓe'e ngoni baabaaji ci'e maɓɓe: ɓiɓɓe Ruuben, afo Isra'iila, ɓe'e: Hanok e Pallu e Hesruunu e Karmi. Kanjum woni asli Ruuben. 15 Ɓiɓɓe Simon, ɓe'e: Yemuyel e Yamin e Ohada e Yakin e Jokar e Sawulu, ɓii debbo Kanaaniijo. Kanjum woni asli Simon. 16 Ndaa inɗe ɓiɓɓe Lewi fodde asli maɓɓe: Gerson e Kahat e Meraari. Lewi waɗi duuɓi teemerre e cappanɗe tati e joweeɗiɗi (137). 17 Ɓiɓɓe Gerson, ɓe'e: Liɓni e Simi, kamɓe e ci'e maɓɓe. 18 Ɓiɓɓe Kahat, ɓe'e: Amram e Yisehar e Heburuun e Usiyel. Kahat waɗi duuɓi teemerre e cappanɗe tati e tati (133). 19 Ɓiɓɓe Meraari, ɓe'e: Makli e Musi. Kanjum woni asli Lewi fodde ci'e maɓɓe. 20 Amram ɓaŋgi goggo muuɗum Yokebet. Kaŋko o danyani mo Haruna e Muusa. Amram waɗi duuɓi teemerre e cappanɗe tati e joweeɗiɗi (137). 21 Ɓiɓɓe Yisehar, ɓe'e: Koora e Nefek e Jikiri. 22 Ɓiɓɓe Usiyel, ɓe'e: Miisayel e Elisafan e Sitiri. 23 Haruna ɓaŋgi Eliseba ɓii Aminadabu, deerɗu Naasunu debbo. Kaŋko o danyani mo Nadab e Abihu e Eliyajaaru e Itamar. 24 Ɓiɓɓe Koora, ɓe'e: Asir e Elkaana e Abiyasaf. Kanjum woni ci'e Koori'en. 25 Eliyajaaru ɓii Haruna ɓaŋgi gooto haa ɓiɓɓe Putiyel rewɓe. Kaŋko o danyani mo Pinehas. Kamɓe ngoni baabaaji ci'e Lewiŋko'en fodde asli maɓɓe. 26 Haruna e Muusa ɓeya go, Jawmiraawo wolwani ɓe: "Ngurtine yimɓe Isra'iila e lesdi Misra, fodde mooɓe maɓɓe." 27 Kamɓe ɓe mbolwani Firawna, laamiiɗo Misra, ngam wurtingo ɓiɓɓe Isra'iila e Misra, Muusa e Haruna.

Ko Jawmiraawo umri Muusa e Haruna

Gurtaaki 7

28 Nyalaade Jawmiraawo wolwani Muusa nder lesdi Misra, 29 o wi'i: "Min woni Jawmiraawo. Wi' Firawna, laamiiɗo Misra, ko mbolwan ma mi fuu." 30 Ammaa Muusa jaabi Jawmiraawo: "Ndaa, mi nyobbo-ɗemŋgaljo. Noy Firawna narratammi?" 7:1 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Ndaa, mi laatini ma yeeso Firawna bana Allah. Deerɗa Haruna laatoto annaboojo ma. 2 An a wolwa ko mi umrete fuu. Deerɗa Haruna wolwana Firawna, haa o yoofta yimɓe Isra'iila e lesdi maako. 3 Min maa, mi sattinan hoore Firawna. Mi ɗuɗɗinan kaayeefiiji am nder lesdi Misra. 4 Ammaa Firawna nanantaa on. Nden mi fortan juŋŋgo am dow Misra, mi wurtinan mooɓe yimɓe am Isra'iila'en e lesdi Misra bee kiitaaji mawɗi. 5 Misra'en anndan min woni Jawmiraawo, wakkati portanmi juŋŋgo am dow Misra, haa mi wurtina yimɓe Isra'iila caka maɓɓe." 6 Muusa e Haruna kuuwi bana Jawmiraawo umri ɓe. 7 Muusa waɗi duuɓi cappanɗe joweetati, Haruna boo waɗi duuɓi cappanɗe joweetati e tati, saa'i ɓe mbolwani Firawna.

Sawru Haruna

8 Too, Jawmiraawo wolwani Muusa e Haruna, wi'i: 9 "To Firawna wi'i on: Ngooŋɗine ko'e mon bee kaayeefi, ­- sey mbi'a Haruna: Hoo'u sawru ma, sakkin ndu yeeso Firawna. Ndu laatoto mboodi." 10 Muusa e Haruna njehi haa Firawna, ɓe kuuwi bana Jawmiraawo umri ɓe. Haruna sakkini sawru muuɗum yeeso Firawna e saraaki'en maako. Ndu laati mboodi. 11 Firawna ewni annduɓe e hiila'en Misra, kamɓe boo ɓe kuuwi bana non bee hiilaaji maɓɓe. 12 Koomoy fuu sakkini sawru muuɗum, ɗi laati boɗɗe. Ammaa sawru Haruna moɗi cabbi maɓɓe. 13 Hoore Firawna saati, o nananaay ɓe, bana Jawmiraawo wi'runo.

Masiibo ƴiƴam

14 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: "Hoore Firawna saati, o sali yooftugo yimɓe. 15 Yah haa Firawna fajiri, to o ɗon wurto yahugo maayo. Dara yeeso maako haa fomoonde maayo. Joga sawru laatinoondu mboodi haa juŋŋgo ma. 16 Wi' mo: Jawmiraawo, Allah Ibraniŋko'en, neli yam haa maaɗa. O wi'i: Accu yimɓe am njaha, ɓe cujidanammi nder ladde. Ammaa haa jonta a nanaay. 17 Ngam maajum Jawmiraawo wi'i: Bee kuuɗe am anndirta min woni Jawmiraawo! Laar, min Muusa mi fiyan ndiyam nder maayo bee sawru wonndu haa juŋŋgo am, ɗam laatoto ƴiƴam. 18 Liɗɗi nder maayo mbaatan, maayo boo haccan. Misra'en nganyan yarugo ndiyam maayo." 19 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Wi' Haruna: Hoo'u sawru ma, fortu juŋŋgo ma dow ndiyamji Misra, dow maaje e ilduɗe e beeli e gaawi fuu, ɗi laato ƴiƴam. Ƴiƴam laatoto kootoy nder lesdi Misra, nder keeleeje e looɗe fuu." 20 Muusa e Haruna kuuwi bana Jawmiraawo umri ɓe. Haruna ɓaŋgti sawru muuɗum, fiyi ndiyam nder maayo yeeso Firawna e saraaki'en mum. Ndiyam nder maayo fuu laati ƴiƴam. 21 Liɗɗi nder maayo mbaati, maayo fuɗɗi haccugo. Misra'en mbaawaay yarugo ndiyam maayo. Ƴiƴam woni nder lesdi Misra fuu. 22 Hiila'en Misra boo kuuwi bana non bee hiilaaji muuɗum'en. Ammaa hoore Firawna saati, o nananaay ɓe, bana Jawmiraawo wi'no. 23 Firawna wayliti, hooti saare mum, hakkilanaay kaayeefi man. 24 Misra'en fuu ngasi kombi maayo haa ɓe tawa ndiyam njareteeɗam, ngam ɓe mbaawaay yarugo haa ndiyam maayo.

Masiibo paaɓi

Gurtaaki 8

25 Nyalɗe joweeɗiɗi timmi ɓaawo Jawmiraawo fiyi maayo. 26 Nden Jawmiraawo wi'i Muusa: "Yah haa Firawna, wi' mo: Ndaa ni Jawmiraawo wi'i: Accu yimɓe am njaha haa ɓe cujidanammi. 27 To a salake yooftugo ɓe, mi ukkan paaɓi haa lesdi ma fuu. 28 Maayo heewan paaɓi, ɗi mba''oto, ɗi nastan saare ma e suudu waalaago ma. Ɗi ngaran dow leeso ma e nder cuuɗi saraaki'en ma e caka yimɓe ma e nder kaataneeji ma e nder jiiɓruɗe kuroori ma. 29 Paaɓi ndiwan dow maaɗa e yimɓe ma e saraaki'en ma fuu." 8:1 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Wi' Haruna: Fortu juŋŋgo ma bee sawru ma dow maaje e ilduɗe e beeli. Wa''in paaɓi dow lesdi Misra." 2 Haruna forti juŋŋgo muuɗum dow ndiyamji Misra. Paaɓi mba''i, cuddi lesdi Misra. 3 Ammaa hiila'en Misra boo kuuwi bana non bee hiilaaji muuɗum'en, ɓe mba''ini paaɓi dow lesdi Misra. 4 Firawna ewni Muusa e Haruna, wi'i ɓe: "Tore Jawmiraawo haa o itta paaɓi haa am e yimɓe am fuu. Nden mi acca yimɓe mon, ɓe njaha lii'anaago Jawmiraawo kirseteeɗi." 5 Muusa wi'i Firawna: "Wi'am ndey ɗum fottanan ma mi toro Jawmiraawo ngam daliila maaɗa e saraaki'en ma e yimɓe ma fuu, haa o sottina paaɓi e maaɗa e cuuɗi ma, ɗi lutta nder maayo tan." 6 Firawna jaabi: "Jaŋgo." Muusa wi'i: "Bana mbi'ɗa. Nden a anndan walaa nanduɗo bee Allah Jawmiraawo amin. 7 Paaɓi accan ma e cuuɗi ma e saraaki'en ma e yimɓe ma fuu. Ɗi luttan nder maayo tan." 8 Muusa e Haruna ngurti saare Firawna, Muusa tori Jawmiraawo ngam daliila paaɓi ɗi o waddi dow Firawna. 9 Jawmiraawo huuwi fodde tornde Muusa, paaɓi mbaati nder cuuɗi e ci'e e dow gese. 10 Misra'en mbaagi ɗi baagaaje, lesdi hacci dus. 11 Nde Firawna yi'i o heɓi fooftere, o sattini hoore maako, o nananaay Muusa e Haruna, bana Jawmiraawo wi'runo.

Masiibo cufi

12 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: "Wi' Haruna: Fortu sawru ma, fiy mbulwuldi lesdi, ndi laatoto cufi nder lesdi Misra." 13 Ɓe kuuwi bana non, Haruna forti juŋŋgo muuɗum bee sawru muuɗum, fiyi mbulwuldi lesdi. Cufi ngari dow yimɓe e dabbaaji. Mbulwuldi Misra fuu laati cufi. 14 Hiila'en boo kaɓdi huuwugo bana non bee hiilaaji muuɗum'en, haa ɓe ngurtina cufi. Ammaa ɓe mbaawaay. Cufi ngari dow yimɓe e dabbaaji fuu. 15 Hiila'en mbi'i Firawna: "Ɗum hoondu Allah!" Ammaa hoore Firawna saati, o nananaay Muusa e Haruna, bana Jawmiraawo wi'runo.

Masiibo buubi ngatooji

16 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: "Daw cub, dara yeeso Firawna yaake o wurtoto yahugo maayo. Wi' mo: Ndaa ni Jawmiraawo wi'i: Accu yimɓe am njaha haa ɓe cujidanammi. 17 To a yooftaay yimɓe am, mi nelan buubi ngatooji dow maaɗa e saraaki'en ma e yimɓe ma e nder cuuɗi ma. Cuuɗi Misra'en keewan buubi ngatooji, non boo gese ɗe ɓe njooɗi haa muuɗum'en. 18 Nyalaade maajum mi wurtinan lesdi Goosan ndi yimɓe am ɗon njooɗi nder muuɗum, taa buubi ngatooji laato ton. Bana non anndirta min woni Jawmiraawo haa lesdi. 19 Mi sendan hakkunde yimɓe am e yimɓe maaɗa. Jaŋgo kaayeefiwol ngo'ol laatoto." 20 Jawmiraawo huuwi bana non. Mooɓe buubi ngatooji ngari nder saare Firawna e nder cuuɗi saraaki'en maako. Buubi man mbonni lesdi Misra fuu. 21 Firawna ewni Muusa e Haruna, wi'i ɓe: "Ndille, lii'ane Allah mooɗon kirseteeɗi nder lesdi ndi'i." 22 Muusa jaabi: "Fottaay min kuuwa bana non, ngam ko min lii'anto Jawmiraawo, ɗum karamɗum haa Misra'en. To min ɗonno kirsa yeeso Misra'en ko woni karamɗum haa maɓɓe, ɓe piɗataano min bee kaa'e na? 23 Min njahan nder ladde jahaaŋgal nyalɗe tati haa min lii'ano Allah Jawmiraawo amin kirseteeɗi bana o umri min." 24 Firawna wi'i: "Mi accan on on ndilla lii'anaago Allah Jawmiraawo mooɗon kirseteeɗi nder ladde. Ammaa taa njehe daayiiɗum! Toraneeɗam mo min boo." 25 Muusa wi'i: "Mi dilli kadi, mi toroto Jawmiraawo. Jaŋgo buubi ngatooji accan ma, barkaama, non boo saraaki'en ma e yimɓe ma. Ammaa yeeso ɗo, taa meetu waɗugo min rikisi, taa sala yooftugo yimɓe, ɓe lii'ano Jawmiraawo kirseteeɗi." 26 Muusa wurti saare Firawna, tori Jawmiraawo. 27 Jawmiraawo huuwi fodde tornde Muusa, buubi ngatooji acci Firawna e saraaki'en maako e yimɓe maako, walaa koo ngootu lutti. 28 Ammaa law Firawna sattini hoore muuɗum fahin, yooftaay yimɓe.

Gurtaaki 9

Masiibo pettu

9:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: "Yah haa Firawna, wi' mo: Ndaa ni Jawmiraawo, Allah Ibraniŋko'en wi'i: Accu yimɓe am njaha haa ɓe cujidanammi. 2 Ngam to a salake yooftugo ɓe, to a jogitake ɓe, 3 juŋŋgo am waran dow dabbaaji ma fuu, dow pucci e bamɗe e geelooɗi e na'i e dammooji, mi ukkana ɗi pettu caatuŋgu masin. 4 Jawmiraawo sendan hakkunde dabbaaji Isra'iila'en e dabbaaji Misra'en. Nder ko yimɓe Isra'iila mari fuu, walaa ko waatata. 5 Jawmiraawo ta''i wakkati, wi'i: Jaŋgo kuuwanmi ɗum nder lesdi." 6 Jaŋgo maajum Jawmiraawo huuwi ko o wi'no. Dabbaaji Misra'en fuu mbaati, ammaa haa dabbaaji Isra'iila'en walaa koo ngoota waati. 7 Firawna neli ɓe ndaara, ndaa, haa dabbaaji Isra'iila'en walaa koo ngoota waati. Ammaa fahin hoore Firawna saati, o yooftaay yimɓe.

Masiibo ɓuule

8 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa e Haruna: "Kebbine juuɗe mooɗon bee doɗɗe ɓolinirɗe. Sey Muusa jaarta ɗe haa asama yeeso Firawna. 9 Ɗe ummoto bana sollaare dow lesdi Misra fuu, ɗe mbaɗan ɓuule ceekanɗe kuuduuje haa yimɓe e dabbaaji." 10 Ɓe koo'i doɗɗe ɓolinirɗe, ɓe ndari yeeso Firawna, Muusa jaarti ɗe haa asama, ɗe mbaɗi ɓuule ceekanɗe kuuduuje haa yimɓe e dabbaaji. 11 Hiila'en mbaawaay ɓaditaago Muusa ngam daliila ɓuule, ngam ɓe keewi ɓuule kal kal bee Misra'en fuu. 12 Ammaa Jawmiraawo sattini hoore Firawna, o nananaay ɓe, bana Jawmiraawo wi'no.

Masiibo mallimallooje

13 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: "Daw cub, dara yeeso Firawna, wi' mo: Ndaa ni Jawmiraawo, Allah Ibraniŋko'en wi'i: Accu yimɓe am njaha haa ɓe cujidanammi. 14 Ngam jonta ukkanmi masiibooji fuu dow hoore maaɗa e dow saraaki'en ma e yimɓe ma. Nden kam a anndan walaa nanduɗo bee am nder duniyaaru fuu. 15 Diga naane mi fortino juŋŋgo am haa mi halke, an e yimɓe ma fuu bee nyawu kalluŋgu. 16 Ammaa mi luttini ma, ngam mi waŋginane sembe am, ngam anndingo innde am nder duniyaaru fuu. 17 Haa jonta a mawnitiiɗo dow yimɓe am, a yooftataa ɓe. 18 Ndaa, jaŋgo bana saa'a jonta toɓnanmi mallimallooje mawɗe masin. Bana maaje meeɗaay laataago haa lesdi Misra diga nyande jo''ineeki maari haa warugo hande. 19 Jonta kam, waɗ umroore ngam hisnugo dabbaaji ma e ko marɗa haa yaasi. Yimɓe e dabbaaji, ko woni yaasi fuu, ko nastaay cuuɗi, mallimallooje toɓan dow maajum, ɗum maayan." 20 Mo huli wolde Jawmiraawo caka saraaki'en Firawna, doggini maccuɓe mum e dabbaaji mum haa cuuɗi. 21 Ammaa mo hakkilanaay wolde Jawmiraawo, acci maccuɓe mum e dabbaaji mum haa yaasi. 22 Nden Jawmiraawo wi'i Muusa: "Fortu juŋŋgo ma gal asama, haa mallimallooje toɓa nder lesdi Misra fuu dow yimɓe e dabbaaji e fuɗŋgooji gese fuu nder lesdi Misra." 23 Muusa forti sawru muuɗum gal asama. Jawmiraawo neli diggaali e mallimallooje, ma''e paɗɗi lesdi. Jawmiraawo toɓni mallimallooje dow lesdi Misra. 24 Mallimallooje toɓi, ma''e njillindiri bee mallimallooje loorɗe masin, irin maaje meeɗaay laataago nder lesdi Misra diga ummaatoore ɗon. 25 Mallimallooje piyi nder lesdi Misra ko woni yaasi fuu, diga yimɓe haa dabbaaji. Mallimallooje piyi fuɗŋgooji gese fuu, ɗe ngewi leɗɗe gese fuu. 26 Sey nder lesdi Goosan ndi ɓiɓɓe Isra'iila ngoni, mallimallooje ngoodaa. 27 Firawna neli, ewni Muusa e Haruna, wi'i ɓe: "Jonta mi waɗi hakke, Jawmiraawo woni gooŋɗuɗo, ammaa min e yimɓe am min aybuɓe. 28 Tore Jawmiraawo haa o naŋgta diggaali e mallimallooje maako. Mi accan on on njaha, mi haɗataa on dillugo." 29 Muusa wi'i: "To mi wurtake berniwol, mi weeɗan juuɗe am hedi Jawmiraawo. Nden diggaali timman, mallimallooje boo njinnan, haa a annda Jawmiraawo mari duniyaaru. 30 Ammaa an e saraaki'en ma, mi anndi on kulataa Allah Jawmiraawo." 31 Hottollo e njigaari piyaama, ngam njigaari waɗi cammeeje, hottollo boo finni. 32 Ammaa alkamaari e muskuwaari piyaaka, ngam ɗe ɓendataa law. 33 Muusa wurti e Firawna, yehi yaasi berniwol. O weeɗi juuɗe maako hedi Jawmiraawo. Diggaali e mallimallooje njinni, iyeende acci rufugo dow lesdi. 34 Nde Firawna yi'i iyeende e mallimallooje e diggaali njinni, o tokki waɗugo hakke, o sattini hoore maako fahin, kaŋko e saraaki'en maako fuu. 35 Hoore Firawna saati, o yooftaay yimɓe Isra'iila, bana Jawmiraawo wi'no bee hunduko Muusa.

Gurtaaki 10

Masiibo baɓɓatti

10:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: "Yah haa Firawna, ngam mi sattini hoore maako e ko'e saraaki'en maako, haa mi huuwa kaayeefiiji am ɗi'i caka maɓɓe, 2 ngam haa a yecca ɓikkoy ma e taaniraaɓe ma no mi huuwri Misra'en, haala kaayeefiiji am ɗi kuuwmi caka maɓɓe. Nden on anndan min woni Jawmiraawo." 3 Muusa e Haruna njehi haa Firawna, mbi'i mo: "Ndaa ni Jawmiraawo, Allah Ibraniŋko'en wi'i: Haa ndeye a ɗon calo leesnugo hoore ma yeeso am? Accu yimɓe am njaha haa ɓe cujidanammi! 4 Ngam to a salake yooftugo yimɓe am, anndu jaŋgo mi waddan baɓɓatti nder keeri ma. 5 Ɗi cuddan lesdi fuu haa goɗɗo waawataa yi'ugo ndi. Ɗi nyaaman ko hisi, ko mallimallooje luttuno fuu. Ɗi nyaaman leɗɗe nder gese mooɗon. 6 Ɗi kebbinan cuuɗi ma e cuuɗi saraaki'en ma e cuuɗi Misra'en fuu, bana baabaaji mon e kaakaaji mon meeɗaay yi'ugo, diga ɓe ngoni haa lesdi haa warugo hande." Nden o wayliti, o wurti saare Firawna. 7 Saraaki'en Firawna mbi'i mo: "Oo ɗo, ndeye o accata waddango en sarru? Accu yimɓe ɓe'e njaha ngam ɓe cujidana Allah Jawmiraawo maɓɓe. A anndaa Misra ɗon halka na?" 8 Ɓe ngaddi Muusa e Haruna fahin yeeso Firawna. O wi'i ɓe: "Ndille, cujidane Allah Jawmiraawo. Ɓeye njahdoton?" 9 Muusa jaabi: "Min ndillidan bee derke'en e ndotti'en amin fuu, bee ɓiɓɓe amin worɓe e rewɓe. Min ndillidan bee dammooji amin e na'i amin, ngam min ngoodi juulde ngam Jawmiraawo." 10 Firawna wi'i ɓe: "Jawmiraawo wonda bee mooɗon! Kadi mi yooftan on bee rewɓe mon e ɓikkoy mon na? Fakat, on nufi kalluɗum! 11 Naa non! Sey on ndilla, onon worɓe, on cujidana Jawmiraawo, bana on ɗaɓɓi." Ɓe ndiiwi ɓe e yeeso Firawna. 12 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Fortu juŋŋgo ma dow lesdi Misra ngam baɓɓatti, haa ɗi ngara dow lesdi Misra, ɗi nyaama ko fuɗi haa lesdi fuu, ɗum ko mallimallooje lutti." 13 Muusa forti sawru muuɗum dow lesdi Misra. Jawmiraawo yahri hendu fuunaaŋge dow lesdi nyalawmaare nde'e e jemmaare fuu. Nde weeti, hendu man waddi baɓɓatti. 14 Baɓɓatti ngari dow lesdi Misra, ɗi njooɗi nder keeri maari fuu, mooɓre ɗuunde masin. Baɓɓatti ɗuuɗɗi bana ɗi'i meeɗaay laataago, ɗi meetataa boo. 15 Ɗi cuddi lesdi haa ndi ɓalwi. Ɗi nyaami fuɗŋgooji lesdi e ɓiɓɓe leɗɗe, ɗum ko mallimallooje luttuno. Keccum luttaay haa leɗɗe e fuɗŋgooji gese kootoy nder lesdi Misra. 16 Law Firawna ewni Muusa e Haruna, wi'i ɓe: "Mi waɗi hakke dow Allah Jawmiraawo mooɗon, e dow mooɗon fuu. 17 Ammaa ɓesdu yaafaago aybe am nde woore, hande tan. Tore Allah Jawmiraawo mooɗon, o ittanammi maayde nde'e." 18 Muusa wurti e Firawna, tori Jawmiraawo. 19 Jawmiraawo wifni hendu hiirnaaŋge saatundu masin. Ndu efti baɓɓatti, ndu sakkini ɗi nder maayo Maaliya. Walaa koo mbaɓɓattu ngootu lutti nder keeri Misra fuu. 20 Ammaa Jawmiraawo sattini hoore Firawna fahin, kaŋko o yooftaay yimɓe Isra'iila.

Masiibo nyiɓre

21 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: "Fortu juŋŋgo ma hedi asama, haa nyiɓre laato nder lesdi Misra, haa goɗɗo waawataa yi'ugo newre muuɗum." 22 Muusa forti juŋŋgo muuɗum hedi asama, nyiɓre nyiɓɓunde laati nder lesdi Misra fuu nyalɗe tati. 23 Ɓe mbaawaay yiƴi'tirgo, walaa gurtotooɗo suudu mum nyalɗe tati. Ammaa yimɓe Isra'iila fuu ngoodi jayŋgol nder joole muuɗum'en. 24 Firawna ewni Muusa, wi'i: "Ndille, cujidane Jawmiraawo, sey dammooji mon e na'i mon lutta ɓaawo. Ɓikkoy mon ndillida bee mooɗon." 25 Muusa wi'i: "Sey a hokka min dabbaaji kirseteeɗi e guleteeɗi ngam Allah Jawmiraawo amin boo. 26 Ngam maajum, doole dabbaaji amin ndillida bee amin. Walaa holoŋru wooru luttata ɓaawo. Ngam haa maaji min koo'ata ngam lii'anaago Allah Jawmiraawo amin. Min anndaa bee ɗume min cujidiranta Jawmiraawo, sey to min njottake ton." 27 Ammaa Jawmiraawo sattini hoore Firawna fahin, o yiɗaa yooftugo ɓe. 28 Firawna wi'i Muusa: "Filtam! Reenta, taa a yi'ammi fahin! Ngam nyalaade ngi'ɗa mi, a maayan." 29 Muusa jaabi: "Bana mbi'ɗa, mi meetataa yi'ugo ma."

Gurtaaki 11

No Muusa anndiniri maayde afɓe

11:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: "Lutti masiibo gooto, mi waɗan mo dow Firawna e Misra'en. Ɓaawo maajum o yooftan on. Naa yooftugo tan, fakat o riiwan on diga ɗo. 2 Yeccu le yimɓe koomoy ɗaɓɓa kuuje cardi e kuuje kaŋgeeri haa keeddiɗɗum, koomoy debbo boo haa keeddiɗɗum debbo." 3 Jawmiraawo hokki yimɓe Isra'iila mo''ere yeeso Misra'en. Muusa bee hoore mum boo o mawɗo masin nder lesdi Misra, yeeso saraaki'en Firawna e yimɓe fuu. 4 Muusa wi'i Firawna: "Ndaa ni Jawmiraawo wi'i: Caka jemma caalotoomi nder Misra. 5 Afɓe fuu nder lesdi Misra maayan, diga afo Firawna, mo tammi ronugo leeso laamu maako, haa afo korɗo kuuwanɗo haa namarde, non boo afi dabbaaji fuu. 6 Bojji caatuɗi laatoto nder lesdi Misra fuu bana ɗi meeɗaay laataago, ɗi meetataa boo. 7 Ammaa haa yimɓe Isra'iila fuu, koo rawaandu wohantaa yimɓe malla dabbaaji, ngam haa anndon Jawmiraawo sendindiri Misra'en bee Isra'iila'en." 8 Saraaki'en ma ɓe'e fuu ngaran haa am, ɓe cujidantam, ɓe mbi'an: "Dillu, an e yimɓe tokkiiɓe ma fuu! Nden mi dillan!" ­- Muusa wurti saare Firawna bee tikkere saatunde. 9 Jawmiraawo wi'no Muusa: "Firawna nanantaa on, haa kaayeefiiji am ɗuuɗa nder lesdi Misra." ­- 10 Muusa e Haruna kuuwi kaayeefiiji ɗi fuu yeeso Firawna. Ammaa Jawmiraawo sattini hoore Firawna, o yooftaay yimɓe Isra'iila e lesdi maako.

Gurtaaki 12

Paska

12:1 Too, Jawmiraawo wolwani Muusa e Haruna nder lesdi Misra, wi'i ɓe: 2 "Lewru ndu'u laatano on hoore lebbi, ndu laatano on arandu haa lebbi hitaande. 3 Mbolwane jama'aare Isra'iila fuu, mbi'e: Nyande sappoore lewru ndu, koomoy fuu hoo'a jawgel, jawgel gootel e saare fuu. 4 To saare famɗi haa nyaamdugo ngel, sey o hoo'a ngel, o hawta bee keeddiɗɗiraawo maako ɓadiiɗo saare maako, fodde limgal yimɓe. Lime koomoy fuu deydey ko o nyaamata haa jawgel. 5 Ɗum laato jawgel ngel walaa aybe, gorgel, ngel nduuɓu. Koo'e ngel haa baali malla be'i. 6 Sey on cigo ngel haa nyande sappo e nayaɓre haa lewru ndu'u. Jama'aare Isra'iila fuu hirsa ngel hakkunde kiikiɗe bee esaa'i. 7 Ɓe koo'a ƴiƴam, ɓe mbaɗa ɗam haa darduɗe dammugal ɗiɗi fuu, non boo haa tiinde maagal, haa cuuɗi fuu ɗi ɓe nyaamata jawgel. 8 Jemmaare maajum ɓe nyaama kusel jawgel ca'aaŋgel bee yiite, non boo tamseeje ɗe ufnaaka. Ɓe nyaamda ɗum bee haakooji kaaɗɗi. 9 Taa nyaame ngel keccel malla defaaŋgel bee ndiyam, ammaa ca'aaŋgel bee yiite, hoore maagel e kosɗe maagel e teteki maagel fuu. 10 Taa lutte kooɗume haa fajiri, ko lutti haa fajiri, ngule ɗum bee yiite. 11 Ndaa ni nyaamroton ngel: Taade limce mooɗon dow haddorde, paɗɗe paɗe haa kosɗe mooɗon, njoge cabbi nder juuɗe mooɗon boo. Nyaame ngel bee jaawal. Kanjum woni Paska+ Jawmiraawo. 12 Mi saaloto jemmaare maajum nder Misra. Mi fiyan afɓe fuu nder lesdi, diga yimɓe haa dabbaaji. Mi waɗan kiita dow labbi Misra fuu, min Jawmiraawo. 13 Ƴiƴam laatano on alaama haa cuuɗi ɗi ngonɗon nder muuɗum'en. To mi yi'i ƴiƴam man, mi saaloto haa mooɗon. Walaa masiibo halkata on saa'i piyanmi lesdi Misra. 14 Nyalaade maajum laatano on ngam ciftorki, on ngartira nde juulde ngam Jawmiraawo. Njoge ɗum bana umroore haa gide mooɗon fuu. 15 "Nyalɗe joweeɗiɗi nyaamoton tamseeje ɗe ufnaaka. Nyande arande itte ufnirɗum fuu haa ci'e mooɗon. Ngam koomoy nyaami tamseere bee ufnirɗum diga nyande arande haa nyande joweeɗiɗawre, yoŋki muuɗum ta''e e Isra'iila. 16 Nyande arande mbaɗe mooɓtorde seniinde, non boo nyande joweeɗiɗawre. Taa kuuwe kuugal kooŋgale nder nyalɗe ɗe'e. Sey ko koomoy fuu nyaamata, kanjum tan ndefoton. 17 Njoge juulde tamseeje ɗe ufnaaka, ngam nder nyalaade maajum ngurtinmi mooɓe mooɗon lesdi Misra. Sey on njogo nyalaade maajum haa gide mooɗon fuu bana umroore duumiinde. 18 Nder lewru arandu, nyande sappo e nayaɓre maaru, to hiiri, sey on nyaama tamseeje ɗe ufnaaka, haa warugo kiikiɗe nyande noogas e go'oore haa lewru man. 19 Taa ufnirɗum tawe nder ci'e mooɗon nyalɗe joweeɗiɗi. Ngam koomoy nyaami tamseere ufnaande, yoŋki muuɗum ta''e e jama'aare Isra'iila, koo o koɗo, koo o danyaaɗo nder lesdi. 20 Taa nyaame tamseeje ufnaaɗe, nder joole mooɗon fuu nyaame tamseeje ɗe ufnaaka." 21 Muusa ewni ndotti'en Isra'iila fuu, wi'i ɓe: "Njehe, koo'e njawkoy dammooji ngam ci'e mooɗon, kirse jawgel Paska. 22 Koo'e boo tamdannde haako isop, cuuwe nde nder ƴiƴam jawgel ngonɗam haa taasawo. Nguje ɗam haa tiinde dammugal e darduɗe ɗiɗi fuu. Ammaa onon, taa gooto mooɗon wurto dammugal suudu muuɗum haa weeta. 23 Jawmiraawo saaloto lesdi ngam fiyugo Misra'en. To o yi'i ƴiƴam haa tiinde dammugal e haa darduɗe ɗiɗi fuu, o saaloto haa dammugal, o accataa kalkoowo nasta cuuɗi mooɗon, mbara on. 24 Sey on njogo ɗum bana umroore dow mooɗon e ɓikkoy mooɗon haa foroy. 25 To on nasti lesdi ndi Jawmiraawo hokkata on bana o wi'i, tokke huuwugo kuugal nga'al. 26 To ɓikkoy mooɗon ƴami on: Ɗume woni kuugal ngal haa mooɗon? ­- 27 mbi'e koy: Ɗum woni Paska kirsaaŋga ngam Jawmiraawo mo saali haa cuuɗi yimɓe Isra'iila nder Misra, saa'i o fiyi Misra'en, o hisni ci'e meeɗen." ­- Yimɓe Isra'iila turi, cujidi. 28 Nden ɓe njehi, ɓe kuuwi bana Jawmiraawo umruno Muusa e Haruna.

Maayde afɓe

29 Caka jemma Jawmiraawo fiyi afɓe fuu nder lesdi Misra, diga afo Firawna, mo tammi ronugo leeso laamu maako, haa afo kaɓɓaaɗo gonɗo nder fursina, non boo afi dabbaaji fuu. 30 Firawna ummi jemma, kaŋko e saraaki'en maako e Misra'en fuu. Bojji caatuɗi ummi nder Misra, ngam walaa suudu ndu maayɗo woodaa. 31 Firawna ewni Muusa e Haruna jemma, wi'i ɓe; "Umme, ngurte, acce yimɓe am, onon e yimɓe Isra'iila fuu, ndille, cujidane Jawmiraawo, bana mbi'ɗon. 32 Koo'e boo dammooji mooɗon e na'i mooɗon, bana mbi'ɗon. Ndille, mbarkiɗineeɗam min boo!" 33 Misra'en njaawɗini yimɓe ngam wurtingo ɓe lesdi bee jaawal. Ɓe mbi'i: "Enen fuu en maayan!" 34 Yimɓe adi njiiɓri ndi ufnaaka, e jiiɓruɗe kuroori caawaaɗe nder ngapaleeji muuɗum'en. 35 Yimɓe Isra'iila kuuwi bana Muusa wi'no ɓe, ɓe ɗaɓɓi haa Misra'en kuuje cardi e kuuje kaŋgeeri e ngapaleeji. 36 Jawmiraawo hokki yimɓe mo''ere yeeso Misra'en haa ɓe ndokka ɓe ko ɓe ɗaɓɓi. Bana non ɓe ɓortiri Misra'en.

No yimɓe Isra'iila ngurtori Misra

37 Too, yimɓe Isra'iila ummi Ra'amses, ndilli Sukkot, worɓe ujine teemeɗɗe njoweego (600.000) yahooɓe, rewɓe e ɓikkoy limaaka. 38 Yimɓe ɗuuɗɓe feere feere ndillidi bee maɓɓe, non boo dammooji e na'i, dabbaaji ɗuuɗɗi masin. 39 Ɓe tamsi njiiɓri kuroori ndi ɓe ngurtinno Misra, ɓe mbaɗi tamseeje ɗelemɗe ɗe ufnaaka. Ufnirɗum woodaa nder maaje, ngam ɓe riiwaaɓe diga Misra, ɓe mbaawaay sabbitaago, ɓe mbaɗanaay ko'e maɓɓe njooɓaari boo. 40 Wakkati yimɓe Isra'iila njooɗi haa lesdi Misra, duuɓi teemeɗɗe nayi e cappanɗe tati (430). 41 Nde duuɓi teemeɗɗe nayi e cappanɗe tati timmi, nder nyalaade ndeya go mooɓe Jawmiraawo ngurti lesdi Misra. 42 Ɗum woni jemmaare nde Jawmiraawo waɗi aynol haa o wurtina ɓe lesdi Misra. Jemmaare maajum Jawmiraawo jeyi, yimɓe Isra'iila ɗon cena nde haa gide maɓɓe fuu. 43 Jawmiraawo wi'i Muusa e Haruna: "Ndaa ko woni umroore dow Paska: Taa jananno nyaama haa maaka. 44 Ammaa to goɗɗo woodi maccuɗo coodaaɗo bee ceede, sey o juulna mo, nden o nyaama haa maaka. 45 Koɗo e kuuwanoowo ngeenaari nyaamataa haa maaka. 46 Ɓe nyaama ka haa suudu wooru. Taa ngurtine yaasi saare kooɗume haa kusel. Taa ngewe i'al haa maagel. 47 Jama'aare Isra'iila fuu waɗa juulde maajum. 48 To koɗo ɗon haa maaɗa mo yiɗi waɗugo juulde Paska ngam Jawmiraawo, sey yimɓe maako worɓe fuu njuulno. Nden o ɓadito waɗugo juulde, o laato bana ɓii lesdi. Ammaa saadooniijo nyaamataa haa maaka. 49 Ɗum umroore woore dow ɓii lesdi e dow koɗo gonɗo caka mooɗon." 50 Yimɓe Isra'iila kuuwi bana Jawmiraawo umruno Muusa e Haruna. 51 Nyalaade ndeya go Jawmiraawo wurtini yimɓe Isra'iila lesdi Misra fodde mooɓe maɓɓe.

Gurtaaki 13

Cenki afɓe nder Isra'iila

13:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 2 "Senanam afum fuu. Ko aarti danyeego fuu nder Isra'iila haa yimɓe e dabbaaji, min jeyi."

Juulde tamseeje ɗe ufnaaka

3 Too, Muusa wi'i yimɓe: "Ciftore nyalaade nde ngurtiiɗon njeyaaŋgu haa Misra. Jawmiraawo wurtini on ton bee juŋŋgo sembiɗŋgo. Taa nyaame tamseeje ufnaaɗe. 4 Hande ngurtotooɗon, nder lewru wi'eteendu Abiiba. 5 Jawmiraawo hunani kaakaaji mon o hokka on lesdi Kanaani'en e Heti'en e Amoori'en e Hewi'en e Yebusi'en, lesdi keewndi kosam e njumri. To Jawmiraawo nastini on ton, sey on kuuwa kuugal nga'al nder lewru ndu. 6 Sey on nyaama tamseeje ɗe ufnaaka nyalɗe joweeɗiɗi. Nyande joweeɗiɗawre woni juulde ngam Jawmiraawo. 7 Nyaame tamseeje ɗe ufnaaka nder nyalɗe joweeɗiɗi ɗe'e, taa tamseeje ufnaaɗe tawe haa mooɗon, ufnirɗum boo taa tawe haa mooɗon nder keeri mon fuu. 8 Nyalaade maajum koomoy anndina ɓiyum, wi'a mo: Kanjum ɗum laati ngam daliila ɗum ko Jawmiraawo huuwani yam nde ngurtiimi Misra. 9 Ɗum laatano on bana alaama haa juuɗe mon e ciftinorɗum haa tiiɗe mon, ngam haa on tokko wolwugo tawreeta Jawmiraawo. Ngam Jawmiraawo wurtini on Misra bee juŋŋgo sembiɗŋgo. 10 Ɗowtane umroore nde'e nder wakkati maare diga hitaande haa hitaande. 11 To Jawmiraawo nastini on nder lesdi Kanaani'en ndi o hunani on e kaakaaji mon, to o hokki on ndi, 12 sey on kirsa ko aarti danyeego fuu ngam Jawmiraawo. Gorɗi afi haa dabbaaji mooɗon fuu, Jawmiraawo jeyi. 13 Cootte afre wamnde fuu bee jawgel. To on coottaay nde, sey on gewa daande maare. Cootte boo afɓe mon worɓe. 14 To ɓiɗɗo ma ƴami ma: Ɗum ɗume? ­- sey a jaabo mo: Bee juŋŋgo sembiɗŋgo Jawmiraawo wurtiniri en njeyaaŋgu haa Misra. 15 Nde Firawna sattini hoore mum, sali yooftugo en, Jawmiraawo mbari afɓe fuu nder lesdi Misra, diga afɓe yimɓe haa afi dabbaaji. Ngam maajum kirsanmi ngam Jawmiraawo gorɗi aartuɗi danyeego fuu, mi soottan afo am gorko boo. 16 Ɗum laato bana alaama haa juuɗe mon e ciftinorɗum haa tiiɗe mon. Ngam Jawmiraawo wurtini en Misra bee juŋŋgo sembiɗŋgo."

Ruulde nandunde bee daŋraŋgal

17 Too, nde Firawna yoofti yimɓe, Jawmiraawo tokkinaay ɓe laawol lesdi Filisti'en, koo ngam ngol ɓadiiŋgol. Ngam Allah wi'i: "Taa yimɓe mimsito to ɓe ngi'i haɓre, taa ɓe loro haa Misra." 18 Ngam maajum o yahri yimɓe dow laawol taariiŋgol ladde kombi maayo Maaliya. Yimɓe Isra'iila ngurti Misra ɓe taaskaniiɓe konu. 19 Muusa hooci i'e Yusufu. Ngam kaŋko o hunnino ɓiɓɓe Isra'iila hunayeere, o wi'no: "Allah wallan on fakat, nden kooce i'e am hawtaade bee mooɗon." 20 Ɓe ummi Sukkot, ɓe caŋgini haa Etam, haa sera ladde. 21 Jawmiraawo ardi ɓe, nyalawma nder ruulde nandunde bee daŋraŋgal ngam ɗowugo ɓe dow laawol, jemma boo ruulde man yayni bee yiite ngam yaynango ɓe, ɓe tokko laawol nyalawma e jemma. 22 Nyalawma ruulde man seedaay bee yimɓe, jemma boo daŋraŋgal yiite ɗon yeeso maɓɓe.

Gurtaaki 14

Eeraaki yimɓe Isra'iila maayo Maaliya

14:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 2 "Yeccu yimɓe Isra'iila ɓe loro, ɓe caŋgina yeeso Pii-Hakirot hakkunde Migdol e maayo. Caŋgine ton baŋge maayo yeeso Ba'al-Jefuun. 3 Firawna wi'anan yimɓe Isra'iila: Ɓe majji, ɓe ɗon ngiilo nder lesdi, ladde faaɗani ɓe. 4 Mi sattinan hoore Firawna haa o taasna ɓe. Mi teddinan hoore am haa Firawna e konu maako fuu. Misra'en anndan min woni Jawmiraawo." Yimɓe Isra'iila kuuwi non. 5 Ɓe anndini laamiiɗo Misra yimɓe ndoggi. Numooji Firawna e numooji saraaki'en maako ngayli dow yimɓe. Ɓe mbi'i: "Ɗume mbaɗɗen? En njoofti yimɓe Isra'iila ɓe acca huuwango en." 6 Firawna waɗi pucci haa moota muuɗum, mooɓti yimɓe muuɗum. 7 O hoo'i mootaaji pucci cuɓaaɗi teemeɗɗe joweego, e mootaaji pucci Misra fuu, e honooɓe dow maaji fuu. 8 Jawmiraawo sattini hoore Firawna, laamiiɗo Misra, haa o taasna yimɓe Isra'iila. Kamɓe ɓe ngurtake bee aynol Jawmiraawo. 9 Misra'en taasni ɓe, pucci e mootaaji pucci Firawna fuu e wa''iiɓe maako e konu maako fuu. Ɓe njokki ɓe nde ɓe caŋgini haa maayo, baŋge Pii-Hakirot, deydey Ba'al-Jefuun. 10 Nde Firawna ɓaditi, yimɓe Isra'iila ngi'i Misra'en tokki ɓe. Ɓe kultori masin, ɓe ngookani Jawmiraawo. 11 Ɓe mbi'i Muusa: "Kadi genaale ngoodaa haa Misra na? A wurtini min haa min maaya nder ladde na? Ngam ɗume kuuwɗa min ɗum, a wurtini min Misra? 12 Na kanjum min mbi'i ma haa Misra? Min mbi'i: Accu min kuuwana Misra'en. Ndikkana min huuwango Misra'en dow maayugo nder ladde!" 13 Muusa wi'i yimɓe: "Taa kule! Ndare, ndaare kisndam ɗam Jawmiraawo huuwata hande. Ngam Misra'en ɓe ngi'oton hande, on meetataa yi'ugo ɓe haa abada. 14 Jawmiraawo haɓanan on, onon on cirwo, on munya." 15 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Ngam ɗume ngookanta mi? Wi' yimɓe Isra'iila ɓe ummo. 16 Ammaa an, ɓaŋgtu sawru ma, fortu juŋŋgo ma dow maayo, a seeka ngo ngam haa yimɓe Isra'iila nasta caka maayo dow joorɗum. 17 Min, ndaa mi sattinan ko'e Misra'en haa ɓe tokko ɓe. Mi teddinan hoore am haa Firawna e konu maako fuu, haa mootaaji pucci maako e wa''iiɓe maako. 18 To mi jaalake Misra'en, ɓe anndan min woni Jawmiraawo." 19 Malaa'ikaajo Allah ardiiɗo mooɓe Isra'iila ummi, dari ɓaawo maɓɓe. Ruulde nandunde bee daŋraŋgal go boo ummi yeeso maɓɓe, dari ɓaawo maɓɓe. 20 Nde wari hakkunde jama'aare Misra'en e jama'aare Isra'iila. Gal ton nde laati ruulde nyiɓɓunde, gal ɗo boo nde yayni jemma. Jemmaare fuu Misra'en ɓaditaaki ɓe. 21 Muusa forti juŋŋgo muuɗum dow maayo. Jawmiraawo lortini maayo bee hendu fuunaaŋge saatundu, jemmaare nde'e fuu. O wartiri maayo lesdi njoorndi, ndiyamji ta''i. 22 Yimɓe Isra'iila nasti caka maayo dow joorɗum. Ndiyamji ndari bana mahol haa nyaamo maɓɓe e nano maɓɓe. 23 Misra'en tokki ɓe, nasti ɓaawo maɓɓe haa caka maayo, pucci Firawna fuu e mootaaji maako e wa''iiɓe maako. 24 Hiddeko weeta, Jawmiraawo laari jama'aare Misra'en nder ruulde nandunde bee daŋraŋgal go yaynannde bee yiite. O hultinori ɓe. 25 O naŋgi kosɗe mootaaji maɓɓe haa ɗi njahataa booɗɗum. Misra'en mbi'i: "Ndoggen Isra'iila, ngam Jawmiraawo ɗon haɓana ɓe bee meeɗen!" 26 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Fortu juŋŋgo ma dow maayo, haa ndiyamji ngarta dow Misra'en, dow mootaaji pucci maɓɓe e wa''iiɓe maɓɓe." 27 Muusa forti juŋŋgo muuɗum dow maayo. Nde weeti, maayo warti bana naane. Misra'en ndoggi, potti bee maago. Jawmiraawo yooli ɓe caka maayo. 28 Ndiyamji ngarti, moɗi mootaaji pucci e wa''iiɓe, jama'aare konu Firawna fuu nastuɓe nder maayo ɓaawo maɓɓe. Walaa koo gooto lutti. 29 Yimɓe Isra'iila caali caka maayo dow joorɗum, ndiyamji ndari bana mahol haa nyaamo maɓɓe e nano maɓɓe. 30 Bana non Jawmiraawo hisniri Isra'iila nyalaade maajum e juuɗe Misra'en. Yimɓe Isra'iila ngi'i Misra'en maayi dow fomoonde maayo. 31 Ɓe ngi'i kuugal maŋgal ngal Jawmiraawo huuwi Misra'en. Ɓe kuli Jawmiraawo, ɓe nuɗɗini mo e suka maako Muusa.

Gurtaaki 15

Yimre Muusa e Mariyama

15:1 Saa'i maajum Muusa e yimɓe Isra'iila ngimani Jawmiraawo yimre nde'e: "Mi yimanan Jawmiraawo, ngam o ɓaŋgiiɗo masin. O yerɓi pucci e wa''iiɓe ɗi nder maayo. 2 Sembe am e daliila yimre am, ɗum Jawmiraawo on, ngam o huuwani yam kisndam. Kaŋko woni Allah am, mi teddinan mo. O ɗowanteeɗo baaba am, mi ɓaŋgtan mo. 3 Jawmiraawo woni konoowo, innde maako Jawmiraawo. 4 O yerɓi mootaaji pucci Firawna e konu muuɗum nder maayo, honooɓe maako suɓaaɓe njooli nder Maaliya. 5 Ilamji moɗi ɓe, ɓe njippi nder luggeeŋga bana kaa'e. 6 Nyaamo ma, ya Jawmiraawo, mari tedduŋgal e baawɗe. Nyaamo ma, ya Jawmiraawo, sampiti konneejo. 7 Bee ɗuuɗki maŋgu ma a ɗon do''a konne'en ma. To tikkere ma saati, nde halkan ɓe bana geene. 8 Ndiyamji njowndindiri ngam poofɗe kine ma, ilamji ndari bana mahol, ƴuuge caati nder reedu maayo. 9 Konneejo wi'i: Mi tokko ɓe, mi jokko ɓe, mi senda keɓal, suuno am haara haa maɓɓe, mi losa kaafahi am, juŋŋgo am nattina ɓe. 10 A foofi bee poofɗe ma ­- maayo moɗi ɓe, ɓe njooli nder ndiyamji mawɗi bana njamndi. 11 Ya Jawmiraawo, moy nandi bee ma caka ɗowanteeɓe? Moy nandi bee ma, baawɗo bee senaare, kulniiɗo bee tedduŋgal, kuuwanɗo kaayeefiiji? 12 A forti nyaamo ma, lesdi moɗi ɓe. 13 Bee hinnuye ma a ɗowri yimɓe ɓe pistuɗa. Bee sembe ma a yahri ɓe haa joonde ma seniinde. 14 Ummaatooje nani ɗum, ndiwni, kulol naŋgi jooɗiiɓe Filistiya. 15 Laamɓe Edoom mbembi, diwŋgol naŋgi sembiɗɓe Mo'ab, 16 Kulol e kultoreeŋgol ukki dow maɓɓe. Ngam maŋgu baawɗe ma ɓe ndari siriw bana kaa'e, saa'i yimɓe ma eeri, ya Jawmiraawo, nde yimɓe laatiiɓe maral ma eeri. 17 A yahran ɓe, a jo''inan ɓe dow hooseere maral ma, haa nokkuure nde mbaɗɗa joonde ma, ya Jawmiraawo, haa suudu seniindu ndu juuɗe ma taaskitini ɗum. 18 Jawmiraawo laamoto foroy, haa abada." 19 Pucci Firawna e mootaaji pucci maako e wa''iiɓe maako nasti maayo, Jawmiraawo wartiri ndiyamji maago dow maɓɓe. Ammaa yimɓe Isra'iila eeri caka maayo dow joorɗum. 20 Mariyama, annaboojo debbo, deerɗu Haruna, hoo'i mbaggu haa juŋŋgo muuɗum. Rewɓe fuu ngurti ɓaawo maako bee bawɗi e gamarle. 21 Mariyama limtani ɓe: "Ngimane Jawmiraawo, ngam o ɓaŋgiiɗo masin. O yerɓi pucci e wa''iiɓe mootaaji pucci nder maayo."

Ndiyam kaaɗɗam haa Maara

22 Too, Muusa ummini yimɓe Isra'iila haa maayo Maaliya, ɓe ndilli ladde Sura. Nyalɗe tati ɓe njehi nder ladde, ɓe tawaay ndiyam. 23 Ɓe njotti Maara, ammaa ɓe mbaawaay yarugo ndiyam ton, ngam ɗam kaaɗɗam. Ngam maajum ɓe ewni nokkuure man Maara. 24 Yimɓe ngurŋgurti dow Muusa, ƴami: "Ɗume njareten?" 25 Muusa tori Jawmiraawo. Jawmiraawo holli mo leggal. Muusa sakkini ngal nder ndiyam, ɗam laati mbelɗam. Ton Jawmiraawo hokki ɓe umrooje e kiitaaji, o jarribi ɓe boo. 26 O wi'i: "Min woni Allah Jawmiraawo mooɗon. To on ɗowtanake yam, to on kuuwi ko fotti yeeso am, to on nanani wasuyeeji am, to on njogake umrooje am fuu, nden kam mi ukkantaa on nyawji ɗi ukkanmi Misra'en. Ngam min woni Jawmiraawo, kurgoowo on." 27 Nden ɓe njotti Elim. Ceeɓooje sappo e ɗiɗi ɗon ton e dibinooje cappanɗe joweeɗiɗi. Ɓe caŋgini ton baŋge ndiyam.

Gurtaaki 16

No Allah nyaamniri yimɓe nder ladde

16:1 Too, jama'aare Isra'iila fuu ummi Elim, yotti ladde Siin hakkunde Elim e Sina, ɗum nyande sappo e jowaɓre nder lewru ɗiɗawru ɓaawo gurtaaki maɓɓe e Misra. 2 Ɓe fuu ɓe ngurŋgurti dow Muusa e Haruna nder ladde. 3 Ɓe mbi'i ɓe: "Ndikka to Jawmiraawo mbari min nder lesdi Misra! Ton min njooɗino bee payanɗe kusel, min nyaami haa min kaari. Ammaa onon on ngurtini min, on ngaddi min nder ladde nde'e, haa jama'aare amin fuu maaya weelo." 4 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Ndaa, mi toɓnanan on nyaamdu diga asama. Sey yimɓe ngurto koondeye nyalaade, ɓe mooɓta nyaamdu deydey haaje nyalaade maajum. Bana non poondiranmi ɓe, teema ɓe tokkoto ekkitinol am malla ɓe ekkitittaako. 5 Nyande joweegoore, sey ɓe ndefa ko ɓe mooɓti. Ɗum ɓuran mooɓtaaɗum nyalɗe feere cowi ɗiɗi." 6 Muusa e Haruna mbi'i yimɓe Isra'iila: "Kiikiɗe on anndan Jawmiraawo on wurtini on lesdi Misra. 7 Fajiri boo on ngi'an tedduŋgal Jawmiraawo. O nani ngurŋgurtol mooɗon dow maako. Ngam minin min ɗume, haa on ngurŋgurta dow amin?" 8 Muusa wi'i: "Ndaa ni anndirton ɗum: Kiikiɗe Jawmiraawo nyaamnan on kusel, fajiri boo irin tamseeje, haa on kaara. Ngam Jawmiraawo nani no on ngurŋgurtiri dow maako. Ngam minin min ɗume? Ngurŋgurtol mon laataaki dow amin, ammaa dow Jawmiraawo." 9 Muusa wi'i Haruna: "Wi' jama'aare Isra'iila fuu: Ngare, ndare yeeso Jawmiraawo, ngam o nani ngurŋgurtol mon." 10 Saa'i Haruna wolwani jama'aare Isra'iila, ɓe ngayliti hedi ladde. Ndaa, tedduŋgal Jawmiraawo waŋgi nder ruulde. 11 Jawmiraawo wi'i Muusa: 12 "Mi nani ngurŋgurtol yimɓe Isra'iila. Wi' ɓe: Hakkunde kiikiɗe bee esaa'i on nyaaman kusel, fajiri boo on kaaran tamseeje. On anndan min woni Allah Jawmiraawo mooɗon." 13 Nde hiiri, gerle ngari, cuddi saŋgeere. Fajiri saawawre taari saŋgeere. 14 Nde saawawre jinni, ndaa dow ladde kuuje ɗelemɗe bana koɓe, ɗelemɗe bana saawawre to saati dow lesdi. 15 Yimɓe Isra'iila ngi'i ɗum, ɓe ƴamƴamtiri: "Ɗum ɗume?" Ngam ɓe anndaa ɗum. Muusa jaabi ɓe: "Ɗum woni tamseere nde Jawmiraawo hokki on nyaamdu. 16 Ndaa ko o umri: Mooɓte ɗum, koomoy fuu deydey nyaamdu muuɗum, gooto gooto fuu muudoore. Koo'e koomoy fuu fodde limgal wonɓe nder laymaaru muuɗum." 17 Yimɓe Isra'iila kuuwi bana non. Ɓe mooɓti, gooto ɗuuɗɗum, goɗɗo boo seɗɗa. 18 Ɓe eti bee muudoore ­- ndaa, mo mooɓti ɗuuɗɗum ɓurnaay, mo mooɓti peetum ngakkinaay, ɓe mooɓti koomoy fuu deydey nyaamdu muuɗum. 19 Muusa wi'i ɓe: "Taa koo gooto mooɗon sigo ɗum haa fajiri." 20 Ammaa ɓe nananaay Muusa, woɗɓe cigi ɗum haa fajiri. Gilɗi ndimi nder maajum, ɗum fuɗɗi haccugo. Muusa tikkani ɓe. 21 Ɓe mooɓta ɗum nde weeti fuu, koomoy fuu deydey nyaamdu muuɗum. Ammaa to naaŋge wuli, ɗum ɓolwa. 22 Nyande joweegoore ɓe mooɓti cowol nyaamdu, muudooje ɗiɗi haa gooto gooto fuu. Hoore'en jama'aare ngari, anndini ɗum Muusa. 23 O wi'i ɓe: "Kanjum woni ko Jawmiraawo wi'i, jaŋgo woni siwtaare, nyande siwtorde senaande ngam Jawmiraawo. Tamse ko ngiɗɗon tamsugo, ndefe ko ngiɗɗon defugo. Ko lutti fuu, cige ɗum haa mooɗon haa fajiri." 24 Ɓe cigi ɗum haa fajiri bana Muusa umri ɓe, ɗum haccaay, ngilŋgu laataaki nder maajum. 25 Muusa wi'i: "Nyaame ɗum hande, ngam hande woni siwtorde ngam Jawmiraawo. Hande on tawataa ɗum haa ladde. 26 Mooɓte ɗum nyalɗe joweego, ammaa nyande joweeɗiɗawre woni siwtorde, nder maare ɗum tawataake." 27 Nyande joweeɗiɗawre yimɓe woɗɓe ngurti mooɓtugo, ammaa ɓe tawaay kooɗume. 28 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Haa ndeye on ɗon calo ɗowtanaago umrooje am e kiitaaji am? 29 Paame, min Jawmiraawo mi hokki on nyande siwtorde. Ngam maajum ndokkumi on nyande joweegoore nyaamdu ndu nyalɗe ɗiɗi. Njooɗe koomoy haa nokkuure muuɗum, taa goɗɗo wurto nyande joweeɗiɗawre." 30 Bana non yimɓe ciwtori nyande joweeɗiɗawre. 31 Yimɓe Isra'iila ewni nyaamdu maajum mannu. Ɗum nandi bee aawdi laymaaruhi, daneejum, ɗum dakmi bana tamseeje njumri. 32 Muusa wi'i: "Ndaa ko Jawmiraawo umri: Kebbine mbulku bee maajum, cige ɗum ngam gide mooɗon garanɗe, ngam ɓe ngi'a nyaamdu ndu nyaamnumi on nder ladde, saa'i mi wurtini on lesdi Misra." 33 Muusa wi'i Haruna: "Hoo'u mbulku, loow mannu haa maagu ko hebbinta muudoore. Siga ngu yeeso Jawmiraawo ngam gide mooɗon garanɗe." 34 Haruna wallini ngu yeeso seedamku alkawal ngam sigaago ngu, bana Jawmiraawo umruno Muusa. ­- 35 Yimɓe Isra'iila nyaami mannu duuɓi cappanɗe nayi, haa ɓe njotti lesdi marndi gure. Ɓe nyaami mannu haa ɓe njotti keerol lesdi Kanaana. 36 (Ammaa muudoore maɓɓe waɗan baakin liitir nayi.)

Gurtaaki 17

Ndiyam ngurtiiɗam tapaare

17:1 Too, jama'aare Isra'iila fuu ummi ladde Siin, tokki laawol diga saŋgeere haa saŋgeere, bana Jawmiraawo umri ɗum. Ɓe caŋgini haa Refidim. Ndiyam woodaa ton ko yimɓe njara. 2 Ɓe ummani Muusa, ɓe mbi'i: "Hokku min ndiyam, min njara." Muusa ƴami ɓe: "Koni on njokkirta bee am? Koni poondirton Jawmiraawo?" 3 Yimɓe ɗomɗi ton, ngiɗi ndiyam. Ɓe ngurŋgurti dow Muusa, ɓe mbi'i: "Kadi, ngam ɗume ngurtinɗa min Misra haa mbara min e ɓikkoy amin e dabbaaji amin bee ɗomka?" 4 Muusa tori Jawmiraawo, ƴami mo: "Ɗume mbaɗanmi bee yimɓe ɓe'e? Seɗɗa lutti, haa ɓe piɗammi bee kaa'e." 5 Jawmiraawo jaabi Muusa: "Saala yeeso yimɓe, hoo'u bee maaɗa ndotti'en Isra'iila. Sawru maaɗa ndu piyɗa maayo bee muuɗum, hoo'u ndu haa juŋŋgo ma, yah! 6 Mi daroto yeeso ma ton dow tapaare haa hooseere Hooreb. Sey a fiya tapaare, nden ndiyam wurtoto e maare haa yimɓe njara." Muusa huuwi bana non yeeso ndotti'en Isra'iila. 7 O ewni nokkuure maajum Massa e Meriba, ngam daliila jokkirgol yimɓe Isra'iila, ngam ɓe poondi Jawmiraawo, ɓe mbi'i: "Jawmiraawo ɗon wondi bee meeɗen na, malla wondaay?"

Haɓre bee Amaleki'en

8 Too, Amaleki'en ngari haɓugo bee Isra'iila. 9 Muusa wi'i Yosuwa: "Suɓan en worɓe, wurta, haɓu bee yimɓe Amalek jaŋgo. Min boo, mi daroto haa dow towndiire bee sawru Allah nder juŋŋgo am." 10 Yosuwa huuwi bana Muusa wi'i mo ngam haɓugo bee Amalek. Muusa e Haruna e Huuru mba''i dow towndiire. 11 To Muusa ɓaŋgti juŋŋgo muuɗum, Isra'iila ɗon jaalo. Ammaa to o leesni juŋŋgo maako, Amalek ɗon jaalo. 12 Juuɗe Muusa puɗɗi somugo. Ɓe koo'i hayre, ɓe mballini nde les maako, o jooɗi dow maare. Haruna e Huuru ɓaŋgti juuɗe maako, oo ɗo, oya to, bana non juuɗe maako tabitiri haa naaŋge muti. 13 Yosuwa sodi yimɓe Amalek bee mbeldi kaafahi. 14 Nden Jawmiraawo wi'i Muusa: "Windu haala maajum nder deftere ngam siftorgo ka, faamtin ka Yosuwa boo. Ngam mi nattinan ciftorki Amalek pat les asama." 15 Muusa mahi hirsirde, ewni nde Jawmiraawo-woni-tuutawal-am. 16 O wi'i: "Juŋŋgo haa tuutawal Jawmiraawo! Jawmiraawo ɗon haɓa bee Amalek diga yidere haa yidere."

Gurtaaki 18

No Yetiro yillori Muusa

18:1 Yoo, Yetiro, limanjo haa Madiyan, esiraawo Muusa, nani ko Allah huuwani Muusa e yimɓe maako Isra'iila fuu, no Jawmiraawo wurtiniri Isra'iila e Misra boo. 2 Yetiro hoo'i Jifuura, debbo Muusa, mo Muusa lornino ɗum haa saare. 3 O hoo'i boo ɓiɓɓe Jifuura ɗiɗo. (Muusa wi'no: "Mi koɗo haa lesdi njananndi." Ngam maajum o ewni arano Gersom. 4 O wi'no boo: "Allah mo baaba am sujidani ɗum, walli yam, hisni yam juŋŋgo Firawna." Ngam maajum o ewni ɗiɗaɓo Eli'ejer.) 5 Yetiro, esiraawo Muusa wardi bee ɓiɓɓe maako e debbo maako haa Muusa nder ladde, haa nokkuure nde o saŋgini haa hooseere Allah. 6 O neli goɗɗo wi'a Muusa: "Min esa Yetiro mi wari haa maaɗa bee debbo ma e ɓiɓɓe maako ɗiɗo wonduɓe bee maako." 7 Muusa wurti, fotti bee esum. O turi yeeso maako, o jaɓɓi mo. Ɓe ƴamƴamtiri njamu maɓɓe, nden ɓe nasti laymaaru. 8 Muusa yecci esum ko Jawmiraawo huuwi Firawna e Misra'en fuu ngam daliila Isra'iila, non boo haala torraaji keɓɗi ɓe dow laawol, no Jawmiraawo hisniri ɓe boo. 9 Yetiro seyori hayru fuu ngu Jawmiraawo huuwani Isra'iila'en, no o hisniri ɓe juuɗe Misra'en. 10 Yetiro wi'i: "Yettoore laatano Jawmiraawo mo hisni on juuɗe Misra'en e juŋŋgo Firawna. 11 Jonta anndumi Jawmiraawo woni mawɗo dow ɗowanteeɓe fuu. Ngam Misra'en kuuwi Isra'iila ƴaggaare, ammaa Jawmiraawo hisni yimɓe mum e juuɗe maɓɓe." 12 Nden Yetiro lii'ani Allah nguleteeŋga e kirseteeŋga. Haruna e ndotti'en Isra'iila fuu ngari nyaamdugo bee esiraawo Muusa yeeso Allah.

Darneeki hoore'en

13 Jaŋgo maajum Muusa jooɗi haa o waɗana yimɓe kiita. Ɓe ndari yeeso Muusa diga fajiri haa kiikiɗe. 14 Esiraawo Muusa yi'i ko o huuwani yimɓe fuu, ƴami mo: "Ɗume ɗum ko kuuwanta yimɓe? Ngam ɗume njooɗiɗa feere ma, yimɓe fuu ɗon ndari yeeso ma diga fajiri haa kiikiɗe?" 15 Muusa jaabi esum: "Yimɓe fuu ɗon ngara haa am ƴamugo ko Allah ɗaɓɓata. 16 To haala ɗon hakkunde goɗɗo e keeddiɗɗum, ɓe ngaran haa am, mi ta''a haala man. Mi anndinan ɓe kiitaaji e umrooje Allah boo." 17 Esiiko wi'i mo: "Ko kuuwata ɗo, wooɗaay! 18 A tampan meere, an e yimɓe wonduɓe bee maaɗa fuu. Kuugal nga'al saldori ma, a waawataa huuwugo ngal feere maaɗa. 19 Kadi, jaɓ saawari am. Allah boo wonda bee ma! An, dara yeeso Allah ngam yimɓe, waddu haala maɓɓe yeeso maako. 20 Faamtin ɓe kiitaaji maako e umrooje maako. Anndin ɓe no ɓe tokkorto laawol maako, no ɓe kuuwranta mo boo. 21 Suɓtu worɓe waawɓe caka yimɓe, hulɓe Allah, hoolaaɓe, wanyɓe ngeenaari jamba. Darnu ɓe dow yimɓe bana hoore'en dow ujineere, e hoore'en dow teemerre, e hoore'en dow cappanɗe njowo, e hoore'en dow sappo. 22 Kamɓe ɓe kiito yimɓe wakkati fuu. Ɓe ngadda kiita makka fuu yeeso maaɗa, ammaa kiita pamara ɓe kiito bee ko'e maɓɓe. Hoynan hoore ma, accu ɓe ndoondodo bee maaɗa. 23 To a huuwi bana non, to Allah boo yerdake ma, a waawan daraago. Mooɓgal yimɓe ɓe'e boo loroto haa nokkuure maɓɓe bee jam." 24 Muusa nani koŋgol esum, o waɗi ko Yetiro wi'i. 25 O suɓi worɓe waawɓe nder Isra'iila fuu, o darni ɓe hoore'en dow yimɓe, hoore'en dow ujineere, e hoore'en dow teemerre, e hoore'en dow cappanɗe njowo, e hoore'en dow sappo. 26 Kamɓe ɓe ɗon kiito yimɓe wakkati fuu. Kiita caɗka ɓe ngadda yeeso Muusa, kiita pamara fuu ɓe kiito bee ko'e maɓɓe. ­- 27 Muusa jaɓɓiti esum, kaŋko o hooti lesdi maako.

Gurtaaki 19

Isra'iila haa hooseere Sina

19:1 Too, nyande go'oore nder lewru tataɓru ɓaawo yimɓe Isra'iila ngurti lesdi Misra, nyalaade maajum ɓe njotti ladde Sina. 2 Ɓe ummino e Refidim, ɓe njotti ladde Sina, ɓe caŋgini ton kombi hooseere. 3 Muusa wa''i nde haa fotta bee Allah. Jawmiraawo ewni mo haa hooseere, wi'i: "Ndaa ni mbi'ata danygol Yakubu, yimɓe Isra'iila: 4 On ngi'i ko kuuwmi Misra'en, no mi roondi on bana dutal roondorto ɓiyum'en dow bileeji mum, mi waddi on haa am. 5 Jonta, to on nanani yam, to on ɗowtanake alkawal am, nden kam on laatoto ummaatoore am suɓaande yeeso ummaatooje fuu, ngam duniyaaru fuu, min jeyi. 6 On laatanto yam laamu huuwanooɓe yam bana liman'en e ummaatoore senaande ngam am. Kanjum mbi'ata yimɓe Isra'iila." 7 Muusa wari, ewni ndotti'en yimɓe, yecci ɓe ko Jawmiraawo umri mo fuu. 8 Yimɓe fuu njaabi: "Ko Jawmiraawo wi'i fuu, min kuuwan ɗum!" Muusa lornani Jawmiraawo jaawaabu man. 9 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Ndaa, mi waran haa ma nder nyiɓre duule, ngam haa yimɓe nana to mi ɗon wolida bee ma, ɓe nuɗɗine haa foroy." Muusa anndini Jawmiraawo ko yimɓe mbi'no. 10 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Yah haa yimɓe, umru ɓe ɓe cena ko'e maɓɓe hande e jaŋgo, ɓe loota limce maɓɓe boo. 11 Ɓe taaskano faɓɓijaŋgo, ngam faɓɓijaŋgo min Jawmiraawo mi jippoto gite yimɓe fuu dow hooseere Sina. 12 Waɗ keerol taarotooŋgol yimɓe fuu, wi' ɓe: Kakkile, taa on mba''o dow hooseere, taa on meema les maare boo. Koomoy meemi hooseere fuu, o mbareteeɗo. 13 Taa juŋŋgo meema mo, ɓe piɗa mo bee kaa'e malla bee kuri, koo ndabbaawa, koo neɗɗo, ɗum yeeɗataa! To yimɓe nani sawtu luwal, ɓe mba''o dow hooseere." 14 Muusa dirti hooseere, umri yimɓe ɓe cena ko'e maɓɓe, ɓe loota limce maɓɓe boo. 15 O wi'i ɓe: "Taaskane faɓɓijaŋgo! Taa ɓadite debbo!" 16 Nyande tataɓre nde weeti, pelmaali e ma''e e ruulde tekkunde ngoni dow hooseere, e hoolo luwal sembiɗŋgo masin. Yimɓe wonɓe nder saŋgeere fuu ndiwni. 17 Muusa wurtini ɓe saŋgeere ngam ɓe potta bee Allah. Ɓe ndari les hooseere. 18 Hooseere Sina fuu suuri cuurɗe, ngam Jawmiraawo jippi dow maare nder yiite. Cuurɗe man eeŋgi dow bana cuurɗe ɓolinirde. Hooseere fuu dimbi masin. 19 Hoolo luwal ɗon ɓesda saatugo. Muusa wolwi, Jawmiraawo jaabi mo bee sawtu. 20 Jawmiraawo jippi dow hooseere Sina, dow hoore hooseere. O ewni Muusa wara dow hoore hooseere, Muusa wari. 21 Jawmiraawo wi'i mo: "Jippa, reentin yimɓe ngam taa ɓe caalo keerol gal Jawmiraawo ngam laarugo yam, ngam taa ɗuuɗɓe maɓɓe maaya. 22 Koo liman'en ɓaditotooɓe yam boo, ɓe ceno ngam taa mi halka ɓe." 23 Muusa wi'i Jawmiraawo: "Fakat, yimɓe mba''ataako hooseere Sina, ngam a reentini min, a wi'i: Waɗ keerol kombi hooseere, senu nde." 24 Jawmiraawo wi'i mo: "Yah jippa, nden a eeŋgta, an e Haruna bee maaɗa. Ammaa liman'en e yimɓe, taa ɓe caalo keerol, ɓe eeŋga haa am, ngam taa mi halka ɓe." 25 Muusa jippi haa yimɓe, yecci ɓe ɗum.

Gurtaaki 20

Umrooje Allah sappo

20:1 Too, Allah wolwi bolle ɗe'e fuu. O wi'i: 2 "Min woni Allah Jawmiraawo maaɗa, gurtinɗo ma njeyaaŋgu haa lesdi Misra. 3 Taa jaɓ ɗowanteeɓe woɗɓe, sey min feere am. 4 "Taa huuwan hoore ma lawru koonduye, koo foto tagdi koondiye nder asama, malla dow lesdi, malla nder ndiyam les lesdi. 5 Taa sujidan ɗi, taa teddin ɗi! Ngam min Allah Jawmiraawo mi ɗon ɗaɓɓa yiide ma fuu, mi hiitoto aybe wanyɓe yam haa ɓiɓɓe maɓɓe, koo haa taaniraaɓe maɓɓe e jaatiraaɓe maɓɓe boo. 6 Ammaa mi huuwanan yiɗɓe yam, ɗowtaniiɓe umrooje am mo''ere haa gide ujineeje. 7 "Taa wolwu innde Allah Jawmiraawo ma meere. Ngam fakat mi hiitoto koomoy kuuwtinirɗo innde am ngam kuuje meereeje. 8 "Siftor nyande siwtorde, a sena nde. 9 Nder nyalɗe joweego a huuwan kuugal ma fuu. 10 Ammaa nyalaade joweeɗiɗawre woni siwtorde senaande ngam Allah Jawmiraawo maaɗa. Nder maare taa huuw kuugal kooŋgale, koo an, koo ɓiya gorko, koo ɓiya debbo, koo maccuɗo ma, koo korɗo ma, koo dabbaaji ma, koo koɗo gonɗo nder gure ma. 11 Ngam nder nyalɗe joweego Jawmiraawo waɗi asama e lesdi e mbeela e ko woni nder maaji fuu. O siwti nyalaade joweeɗiɗawre. Ngam maajum Jawmiraawo barkiɗini siwtorde, seni nde. 12 "Teddin baaba ma e daada ma, ngam haa balɗe ma njuuta nder lesdi ndi Allah Jawmiraawo maaɗa hokki ma. 13 "Taa mbar hoore. 14 "Taa waɗ njeenu. 15 "Taa wujju. 16 "Taa seeda fewre dow keeddiɗɗiraawo ma. 17 "Taa suuna saare keeddiɗɗa. Taa suuna debbo keeddiɗɗa, koo maccuɗo maako, koo korɗo maako, koo ngaari maako, koo wamnde maako, kooɗume ko keeddiɗɗa mari fuu."

Kulol yimɓe Isra'iila

18 Yimɓe fuu nani felmaaŋgo e sawtu luwal, ɓe ngi'i ma''e e hooseere suurannde cuurɗe. Nde ɓe ngi'i ɗum, ɓe ndiwni, ɓe ndari daayiiɗum. 19 Ɓe mbi'i Muusa: "An, wolwan min, min nananan ma. Ammaa taa Allah wolwana min, ngam taa min maaya." 20 Muusa wi'i yimɓe: "Taa kule! Allah wari jarribaago on, ngam haa on tokko hulugo mo, taata on mbaɗa hakke." 21 Yimɓe tokki daraago daayiiɗum, Muusa feere mum ɓaditi nyiɓre haa Allah woni.

Umrooje dow kirsirɗe

22 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Ndaa ni mbi'ata yimɓe Isra'iila: On ngi'i mi wolwani on diga asama. 23 Taa kuuwane ko'e mon labbi ɗi cardi malla kaŋgeeri, taa kawtaneeɗam ɗi ngam sujidango ɗi. 24 Mahaneeɗam hirsirde nde lesdi. Lii'e dow maare guleteeɗi mon e kirseteeɗi mon ngam kawtal bee am, dammooji mon e na'i mon. Haa nokkuure koondeye nde anndinanmi on ngam ewnaago innde am nder do'a, mi waran haa mooɗon, mi barkiɗinan on. 25 To on nyiɓani yam hirsirde nde kaa'e, taa nyiɓe nde bee kaa'e cehaaɗe. Ngam to on meemi hayre bee cehirɗum, on coɓnan nde. 26 Taa mba''e hedi hirsirde am dow ba''orɗe, ngam taa on cuddita les mooɗon dow maare."

Gurtaaki 21

No goɗɗo huuwranta jeyaaɓe mum

21:1 "Ndaa umrooje ɗe a anndinta ɓe: 2 To a soodi maccuɗo Ibraniŋkeejo, sey o huuwane duuɓi joweego. Nder nduuɓu njoweeɗiɗaɓu o wurto o dimo, walaa coottaari. 3 To o wari feere maako, o wurto boo feere maako. To o wardi bee debbo, debbo maako wurtodo bee maako. 4 To jawmiiko hokki mo debbo, debbo boo danyani mo ɓiɓɓe worɓe malla rewɓe, nden kam debbo e ɓikkoy maako laatano jawmiiko, o wurto feere maako. 5 Ammaa to maccuɗo wi'i: Mi yiɗi jawmam e debbo am e ɓikkoy am, mi yiɗaa rimɗugo ­- 6 nden kam jawmiiko yahra mo yeeso Allah, o darna mo haa parewal malla haa darnuŋgal dammugal. Jawmiiko tufa nofru maako bee tufruɗum, o laato maccuɗo maako haa foroy. 7 "To goɗɗo soorri ɓiyum debbo o laato korɗo, taa o wurto bana maccuɓe ngurtorto. 8 To o fottanaay gite jawmiiko tammiiɗo te'ugo mo, sey jawmiiko acca mo o sootto. O soorrataa mo haa yimɓe jananɓe, ngam o huuwanaay mo gooŋgaaku. 9 To o muuyani mo ɓiiyiiko gorko, sey o huuwana mo fodde ko wonani ɓiɓɓe rewɓe. 10 To o te'i debbo feere, taa o ustana oya nyaamdu kusel e kolte e gondal bee maako. 11 To o huuwanaay mo kuuje tati ɗe'e, sey debbo wurto dimo, walaa coottaari."

Umrooje dow kuuɗe kalluɗe

12 "Koomoy fiyi neɗɗo haa o maayi, o mbareteeɗo. 13 Ammaa to o reenaay mo haa nyukkorde, to Allah fottini ɗum bee juŋŋgo maako, nden kam mi ta''anan on nokkuure nde o doggata haa mum. 14 Ammaa to goɗɗo toonyi keeddiɗɗum, mbari mo bee anniya, nden kam naŋge mo koo haa hirsirde am boo, ngam o mbare. 15 "Koomoy fiyi baaba muuɗum malla daada muuɗum, o mbareteeɗo. 16 "Koomoy wujji neɗɗo, koo ngam soorrugo mo, koo ngam jogaago mo, o mbareteeɗo. 17 "Koomoy huɗi baaba muuɗum malla daada muuɗum, o mbareteeɗo. 18 "To worɓe njokkiri, goɗɗo fiyi goɗɗo bee hayre malla lukki mo, ammaa o maayaay, sey o waali haa be''itte, 19 to o ummake, o ɗon waanca yaasi bee tuggaaru, piyɗo hiitataake. Ammaa o yoɓa mo kuugal maako ngal o majjini ɗum, o yoɓa nyawndeeki maako boo. 20 "To goɗɗo fiyi maccuɗo muuɗum malla korɗo muuɗum bee sawru haa o maayi nder juŋŋgo muuɗum, ɗum waate haa maako. 21 Sey to yoŋki maccuɗo malla korɗo lutti nyalaade malla ɗiɗi, taa ɗum waate haa maako, ngam ɗum jawdi maako. 22 "To worɓe njokkiri, ndofli debbo reeduujo haa reedu maako rufi, ammaa torra ngoɗka woodaa, sey dofluɗo debbo yoɓa bee ceede bana goriiko yowani mo. O yoɓa ɗum yeeso hiitooɓe. 23 Ammaa to sarru tabiti, sey o hokka yoŋki bee yoŋki, 24 yiitere bee yiitere, nyiindere bee nyiindere, juŋŋgo bee juŋŋgo, kosŋgal bee kosŋgal, 25 wulannde bee wulannde, huuduure bee huuduure, ɗaalnere bee ɗaalnere. 26 "To goɗɗo fiyi yiitere maccuɗo muuɗum malla yiitere korɗo muuɗum, wonni nde, sey o yoofta mo o dimo ngam yiitere maako. 27 To o itti nyiindere maccuɗo maako malla nyiindere korɗo maako, sey o yoofta mo o dimo ngam nyiindere maako."

Umrooje dow sarru feere feere

28 "To ngaari hawi gorko malla debbo haa o maayi, ngaari maajum fiɗe bee kaa'e, ammaa kusel maari nyaamataake. Jawmu ngaari o walaa aybe. 29 Ammaa to ndi kawoori diga naane, ngaari fiɗe bee kaa'e, jawmiiri boo o mbareteeɗo. 30 To ɓe njowani mo coottudi, sey o sootta yoŋki maako fodde ko ɓe njowani mo fuu. 31 To ndi hawi ɓiɗɗo gorko malla ɓiɗɗo debbo, ɓe kuuwa mo fodde kiita ka'a. 32 To ngaari hawi maccuɗo malla korɗo, sey jawmiiri hokka jawmiiɓe ceede cardi cappanɗe tati, ngaari boo fiɗe bee kaa'e. 33 "To goɗɗo maɓɓiti ɓulndu malla wasi ɓulndu, maɓɓaay ndu ­- to ngaari malla wamnde do''ake nder maaru, 34 sey jawmu ɓulndu yoɓa ɗum, o yoɓa jawmu ndabbaawa ceede. Ammaa baatɗum, kaŋko mari. 35 "To ngaari goɗɗo hawi ngaari keeddiɗɗiraawo maako haa ndi waati, sey ɓe coorra ngaari luttirndi yoŋki, ɓe cenda saman maari, ɓe cenda mbaatndi boo. 36 Ammaa to ɗum anndaama ndi kawoori diga naane, jawmiiri boo haɓɓaay ndi, sey o hokka ngaari bee ngaari, ammaa mbaatndi, kaŋko mari. 37 "To goɗɗo wujji ngaari malla ndammowa, hirsi ɗum malla soorri ɗum, sey o hokka ga'i jowi ngam ngaari e dammooji nayi ngam ndammowa.

Gurtaaki 22

22:1-3 "Sey gujjo yoɓa joɓki. To o walaa kooɗume, ɓe coorra mo ngam daliila nguyka maako. To ɓe tawi gujjaaɗum geetum haa juŋŋgo maako, koo ngaari koo wamnde koo ndammowa, sey o yoɓa cowi ɗiɗi. "To gujjo nasti saare, goɗɗo boo tawi mo, fiyi mo haa o maayi, aybe ƴiƴam woodaa dow maako. Ammaa to ɗum laati ɓaawo naaŋge fuɗi, nden kam aybe ƴiƴam ɗon dow maako. 4 "To goɗɗo duri dabbaaji muuɗum nder ngesa haako malla nder ngesa inabooje, to o aynaay ɗi haa ɗi nyaami ngesa goɗɗo, sey o yoɓra ɗum bee ɓurɗum wooɗugo haa ngesa haako maako malla ngesa inabooje maako. 5 "To yiite ummake, naŋgi gi'e howaare, waagaare cammeeje wuli malla gawri ndariindi nder ngesa, sey kuɓɓuɗo yiite yoɓa ɗum joɓki. 6 "To goɗɗo hokki keeddiɗɗum ceede malla kuuje ngam o sigo ɗum, to ɗum wujjaama nder saare gorko oo, sey gujjo yoɓa cowi ɗiɗi, to ɓe tawi mo. 7 To ɓe tawaay gujjo, sey jawmu saare daro yeeso Allah, ngam anndugo to o forti juŋŋgo maako hedi mardi keeddiɗɗiraawo maako malla naa non. 8 Koondeye sooynde amaana tabiti fuu, koo ɗum ngaari koo wamnde koo ndammowa koo limce, malla kooɗume majjuɗum fuu ko goɗɗo wi'anta ɗum mardi muuɗum, ­- haala ɓe'e ɗiɗo fuu wara yeeso Allah. Mo Allah aybini ɗum, yoɓa keeddiɗɗum cowi ɗiɗi. 9 "To goɗɗo hokki keeddiɗɗum wamnde malla ngaari malla ndammowa malla ndabbaawa ngoɗŋga haa o ayna ɗum, to ɗum waati malla yewi kosŋgal malla hoo'aama, walaa gi'ɗo ɗum ­- 10 sey hunayeere bee innde Jawmiraawo laato hakkunde maɓɓe ɗiɗo fuu ngam anndugo to o forti juŋŋgo maako hedi mardi keeddiɗɗiraawo maako malla naa non. To nguyka woodaa, jawmiijum jaɓa asar maajum, oya boo yoɓataa. 11 Ammaa to ɗum wujjaama haa maako fakat, sey o yoɓa ɗum jawmiijum. 12 To huunde ladde seeki ɗum, sey o wadda ɗum ngam seedamku, o yoɓataa paɗɗaaɗum. 13 "To goɗɗo wu'i ndabbaawa keeddiɗɗum, to nga yewi kosŋgal malla nga waati, saa'i jawmiiga walaa ɗon, sey o yoɓa ɗum joɓki. 14 To jawmiiga ɗon wondi bee maaga, o yoɓataa. To nga hoo'aama bee akiri, o hokka saman akiri maaga."

Umrooje dow kawtal yimɓe

15 "To goɗɗo esti paanyo debbo ­- naa muuyaaɗo ­- waaldi bee maako, sey o hokka sadaaki maako, o te'a mo. 16 To baaba paanyo sali te'nugo mo, sey o yoɓa ceede fodde sadaaki faanyɓe rewɓe. 17 "Taa accu hiilaajo debbo yeeɗa. 18 "Koomoy waaldi bee ndabbaawa, o mbareteeɗo. 19 "Koomoy lii'ani labbi kirsaaɗi, naa Jawmiraawo o lii'ani, o halka. 20 "Taa toonya koɗo, taa ɓillu mo, ngam onon boo on hoɗɓeno nder lesdi Misra. 21 Taa toonya debbo jurumɗo malla atiimeejo. 22 Ngam to a toonyi ɓe, kamɓe boo ɓe ngookani yam, mi nanan gookaali maɓɓe. 23 Tikkere am saatan, mi mbaran on bee kaafahi, rewɓe mooɗon laatoto yurumɓe, ɓikkoy mooɗon boo atiime'en. 24 "To a hokki goɗɗo yimɓe am, talakaajo gonɗo haa maaɗa, nyamaande ceede, taa laatana mo bana ribaajo, taa yowan mo ndiyam. 25 To a jaɓi toggoore keeddiɗɗa jiŋgina, hokkit mo nde hiddeko naaŋge muta, 26 ngam o walaa suddaare feere, ɗum limce ɓandu maako. Bee ɗume o ɗaanorto? To o wookani yam, mi nanan mo, ngam mi kinnotooɗo. 27 "Taa wolwu kalluka dow Allah. Taa huɗ laamɗo lenyol ma. 28 "Taa sabbita hokkugo yam dokkal haa ɗuuɗeeŋga gawri ma e inaboojam ma e nebbam ma. Hokkam afo ɓiɓɓe ma gorko. 29 Bana non kuuwata haa na'i ma e dammooji ma boo. Ɗum wonda bee daada maajum nyalɗe joweeɗiɗi. Nyande joweetataɓre lii'anam ɗum.

Gurtaaki 23

30 "Laate worɓe senaaɓe ngam am. Taa nyaame kusel paɗɗaaŋgel haa ladde, cakkinane ngel dawaaɗi. 23:1 "Taa saŋkit tufle. Taa hawtu juŋŋgo ma bee kalluɗo ngam seedaago fewre. 2 "Taa tokka mooɓre ngam huuwugo kalluɗum. To a seedake yeeso kiita, taa wolwu ko fottanta mooɓre ngam suuɗugo gooŋga. 3 Taa hoynan laafuɗo yeeso kiita. 4 "To a fotti bee ngaari konneejo ma malla bee wamnde maako, ɗum majji nder ladde, lornan mo ɗum. 5 To a yi'i wamnde ganyɗo ma do''ake les dimŋgal maare, taa ɗaɓɓa dillugo, ammaa wallu mo riftugo nde. 6 "To laafuɗo caka mooɗon woodi wullaandu, taa sala gooŋɗingo mo. 7 Daaya haala fewre fuu, taa mbar gooŋgaajo mo walaa aybe, ngam mi gooŋɗintaa kuuwoowo junuuba. 8 Taa jaɓ ngeenaari jamba, ngam ɗum haɗan yi'ugo gooŋga, ɗum waylitan haala gooŋɗuɓe. 9 "Taa ɓillu koɗo, ngam on anndi bee ko'e mooɗon no gikku koɗo wa'i, ngam onon boo on hoɗɓeno nder lesdi Misra."

Nduuɓu njoweeɗiɗaɓu e nyande joweeɗiɗawre

10 "Duuɓi joweego aawata ngesa ma, mooɓtata ƴaamle maaka. 11 Ammaa nder nduuɓu njoweeɗiɗaɓu sey a siwtina ka, a acca ka, ngam haa laafuɓe lenyol ma nyaama haa maaka. Ko ɓe lutti boo, dabbaaji ladde nyaama ɗum. Bana non boo kuuwrata bee ngesa inabooje ma e jaytunje ma. 12 "Nyalɗe joweego kuuwata kuuɗe ma, ammaa nyalaade joweeɗiɗawre waɗ siwtorde, ngam haa ngaari ma e wamnde ma ciwto, ɓii korɗo ma e koɗo ma poofta. 13 Kakkilane ko mbi'mi on fuu. Taa ewne inɗe ɗowanteeɓe woɗɓe, taa goɗɗo nana ɗe haa kunduɗe mooɗon."

Juulɗe tati baɗeteeɗe ngam Jawmiraawo

14 "Hitaande fuu mbaɗaneeɗam juulde nde tati. 15 Sey on njogo juulde tamseeje ɗe ufnaaka. Nyalɗe joweeɗiɗi on nyaama tamseeje ɗe ufnaaka, bana mi umri on. Ɗum laato nder saa'iire fottannde, nder lewru Abiiba. Ngam nder maaru ngurtiiɗon lesdi Misra. Taa ngare yeeso am juuɗe meere. 16 Sey on mbaɗa boo juulde ƴaamnde mon aartunde haa ko aawɗon haa gese mon. Non boo juulde teɓki ɓiɓɓe leɗɗe haa timmoode hitaande, saa'i on mooɓtata nafuda kuugal mon haa gese. 17 Hitaande fuu worɓe mon ngara yeeso Allah Jawmiraawo nde tati. 18 "Taa lii'aneeɗam ƴiƴam kirsaaŋga hawtaade bee tamseere ufnaande. Ɓellere ndabbaawa kirsaaŋga ngam juulde am, taa waala haa fajiri. 19 "Ngadde ɓurɗum wooɗugo haa ƴaamnde mon nder suudu Allah Jawmiraawo mooɗon. "Taa ndefe jawgel nder kosam daada maagel."

No malaa'ikaajo Allah ɗowrata Isra'iila

20 "Ndaa, mi ɗon nela malaa'ikaajo haa yeeso mooɗon o ayna on dow laawol, o yottina on nokkuure nde mi taaskitini ɗum. 21 Kakkilane mo, nanane koŋgol maako, taa tikkine mo. O yaafataako tuurtol mooɗon, ngam innde am ɗon wondi bee maako. 22 Ammaa to on keɗitake koŋgol maako, to on kuuwi ko mi wi'ata on fuu, nden kam mi honan konne'en mon, mi ɓillan ɓillooɓe on. 23 Malaa'ikaajo am ardoto on, yottinan on haa lesdi Amoori'en e Heti'en e Peresi'en e Kanaani'en e Hewi'en e Yebusi'en, mi halkan ɓe. 24 Taa cujidane labbi maɓɓe, taa teddine ɗi. Taa kuuwe irin kuuɗe maɓɓe, ammaa ngibbine ɗi pat, ngewe daŋraŋge fotooji maaji. 25 Cujidane Allah Jawmiraawo mooɗon, nden kam mi barkiɗinan nyaamdu mooɗon e ndiyam mooɗon. Mi ittan nyawji caka mooɗon boo. 26 Mo reedu mum rufata e dimaro laatataako nder lesdi mon. Mi hebbinan limgal balɗe mon. 27 Mi nelan kultoreeŋgol am haa yeeso mon, mi wembinan ummaatooje fuu ɗe njottotooɗon. Mi waɗan konne'en mon fuu loro ɓaawo haa yeeso mon. 28 Mi nelan jaɓɓati haa yeeso mon, ɗi ndiiwa Hewi'en e Kanaani'en e Heti'en. 29 Mi riiwataa ɓe yeeso mooɗon nder hitaande woore, ngam taa lesdi laato ladde, taa dabbaaji ladde ɗuuɗa dow mooɗon. 30 Seɗɗa seɗɗa ndiiwranmi ɓe yeeso mon, sey to danygol mon ɗuuɗi, haa on mara lesdi. 31 Mi waɗan keerol lesdi mon diga maayo Maaliya haa maayo Filisti'en, diga ladde haa maayo Efratis. Mi hokkan on jooɗiiɓe nder lesdi haa juuɗe mon, on ndiiwa ɓe yeeso mooɗon. 32 Taa kaɓɓe alkawal bee maɓɓe e labbi maɓɓe. 33 Taa ɓe njooɗo nder lesdi mon ngam ɓe esta on on mbaɗa hakke dow am. To on cujidani labbi maɓɓe, on nastan nder tuuforgol."

Gurtaaki 24

Tabitinki alkawal

24:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: "Wa''a haa am dow hooseere, an e Haruna e Nadab e Abihu e cappanɗe njoweeɗiɗo ndotti'en Isra'iila. Cujide diga daayiiɗum. 2 Muusa feere muuɗum ɓadito yam, ammaa kamɓe, taa ɓe ɓadito. Yimɓe boo, taa mba''odo bee maako." 3 Muusa wari, yecci yimɓe umrooje e kiitaaji Jawmiraawo fuu. Yimɓe fuu njaabi hunduko wooto, mbi'i: "Ko Jawmiraawo wi'i fuu, min kuuwan ɗum." 4 Muusa windi umrooje Jawmiraawo fuu. O dawi cub, o mahi hirsirde haa les hooseere, o darni kaa'e ciftinorɗe sappo e ɗiɗi, fodde le'i Isra'iila sappo e ɗiɗi. 5 Nden o neli suka'en Isra'iila woɗɓe. Kamɓe ɓe lii'ani Jawmiraawo guleteeɗi, ɓe kirsani mo boo ga'i kalhali, ɗi kirsaama ngam kawtal bee maako. 6 Muusa hoo'i reeta ƴiƴam, loowi ɗam nder taasaaje. Reeta feere o rufi haa hirsirde. 7 O hoo'i deftere alkawal, o jaŋgani nde yimɓe. Ɓe mbi'i: "Ko Jawmiraawo wolwi fuu, min kuuwan ɗum, min ɗowtanto mo." 8 Nden Muusa hoo'i ƴiƴam nder taasaaje, wicci ɗam dow yimɓe, wi'i: "Ƴiƴam ɗa'am ɗon tabitina alkawal ngal Jawmiraawo haɓɓi bee mooɗon dow bolle ɗe'e fuu." 9 Muusa e Haruna e Nadab e Abihu e cappanɗe njoweeɗiɗo ndotti'en Isra'iila mba''i. 10 Ɓe ngi'i Allah mo Isra'iila'en cujidanta ɗum: Les kosɗe maako, woodi bana kuuwraaɗum kaa'e safira, ɗelkoojum bana asama. 11 O fortaay juŋŋgo maako ngam naawnugo mawɓe Isra'iila. Ɓe ngi'i Allah, nden ɓe nyaami, ɓe njari.

Muusa dow hooseere Sina

12 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: "Wa''a haa am dow hooseere, jooɗa ɗon. Mi hokkan ma alluhaaje kaa'e bee tawreeta e umrooje ko mbindumi ngam anndingo on." 13 Muusa ummi bee suka muuɗum Yosuwa, ɓe eeŋgi dow hooseere Allah. 14 O wi'i ndotti'en: "Njooɗe haa ɗo, sey to min ngarti haa mooɗon. Ndaa, Haruna e Huuru ɗon ngondi bee mooɗon. To goɗɗo woodi haala, sey o wara yeeso maɓɓe." 15 Muusa wa''i dow hooseere, ruulde suddi nde. 16 Tedduŋgal Jawmiraawo jippi dow hooseere Sina, ruulde suddi nde nyalɗe joweego. Nyande joweeɗiɗawre o ewni Muusa nder ruulde. 17 Yimɓe Isra'iila ngi'i tedduŋgal Jawmiraawo bana yiite huɓɓanŋge dow hooseere. 18 Muusa nasti haa caka ruulde, wa''i dow hooseere. O faɓɓi ton nyalawmaaje cappanɗe nayi e jemmaaje cappanɗe nayi.

Gurtaaki 25

Dokkal ngam Allah

25:1 Jawmiraawo wi'i Muusa: 2 "Yeccu yimɓe Isra'iila ɓe ngaddanammi dokkal. Njaɓe dokkal ngam am haa koomoy fuu, deydey ko ɓernde maako numani mo. 3 Ndaa ko woni dokkal ngal njaɓoton haa maɓɓe: kaŋgeeri e cardi e njamndi mboɗeeri, 4 limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy, e limce daneeje e limce gaasa be'i, 5 e lare jawɗi baali boɗeeje e lare liɗɗi mawɗi e leggal gabdi, 6 nebbam jo''inirɗum pittirla, e urle ngam nebbam ngujorɗam e urle urooje, 7 kaa'e onikis e kaa'e takketeeɗe haa danciki e jiiba wiɓɓere ngam hooreejo liman'en. 8 Sey ɓe mbaɗanammi jooɗorde seniinde, haa mi jooɗo caka maɓɓe. 9 Mbaɗe jooɗorde e kuuje maare fuu fodde misaalu mo kollan ma mi."

Sundukru seedamku

10 "Sey ɓe mbaɗa sundukru ndu leggal gabdi. Njuutirka maaru piyanɗe ɗiɗi e reeta, njaajirka maaru fiyannde e reeta, towirka maaru boo fiyannde e reeta. 11 Suddu ndu pat bee kaŋgeeri laaɓndi, nder e yaasi fuu. Taarnu ndu bee fawne kaŋgeeri. 12 Ɓolin kalagaaje kaŋgeeri nayi ngam maaru, jo''in ɗe haa coɓɓuli maaru nayi, kalagaaje ɗiɗi haa wuttudu wooru, non boo kalagaaje ɗiɗi haa wuttudu nduya. 13 Waɗ cabbi leggal gabdi, suddu ɗi bee kaŋgeeri. 14 Nastin cabbi nder kalagaaje haa buttuli sundukru ngam eftugo ndu bee maaji. 15 Cabbi maajum nasta kalagaaje, taa ɗi itte e maaje. 16 Alluhaaje seedamku ɗiɗi ɗe ndokkan ma mi, wallin ɗe nder sundukru. 17 Nden waɗ maɓɓorde nde kaŋgeeri laaɓndi, njuutirka maare piyanɗe ɗiɗi e reeta, njaajirka maare boo fiyannde e reeta. 18 Waɗ keruba'en kaŋgeeri ɗiɗo, waɗaaɓe bee kuugal tappoowo haa seɓattooji maɓɓorde ɗiɗi. 19 Waɗ keruba gooto haa seɓatto wuttudu wooru, keruba oya boo haa seɓatto wuttudu nduya. Waɗ keruba'en bee kuugal tappoowo haa maɓɓorde, haa seɓattooji maare ɗiɗi fuu. 20 Keruba'en mbeeɗa bileeji muuɗum'en haa dow, mbaɗa ɗowdi dow maɓɓorde bee bileeji maɓɓe. Geese maɓɓe tiitotira, ndaara maɓɓorde. 21 Nden wallin maɓɓorde dow sundukru. Alluhaaje seedamku ɗe ndokkan ma mi, wallin ɗe nder sundukru. 22 Ton pottanmi bee maaɗa. Haa maɓɓorde e haa keruba'en wonɓe dow sundukru seedamku mbi'an ma mi umrooje am fuu ngam yimɓe Isra'iila."

Teebur tamseeje jo''inteeɗe

23 "Too, waɗ teebur leggal gabdi, njuutirka maagal piyanɗe ɗiɗi, njaajirka maagal fiyannde, towirka maagal boo fiyannde e reeta. 24 Suddu ngal bee kaŋgeeri laaɓndi, taarnu ngal bee fawne kaŋgeeri. 25 Waɗ haa maagal faddorde nde hapakaare, taarnu nde bee fawne kaŋgeeri. 26 Waɗ ngam maagal kalagaaje kaŋgeeri nayi, jo''in ɗe haa coɓɓuli nayi gonɗi haa kosɗe maagal. 27 Kalagaaje man laato ɓadiiɗe faddorde. Ɗe njogo cabbi ngam eftugo teebur. 28 Waɗ cabbi leggal gabdi, suddu ɗi bee kaŋgeeri. Ɓe eftan teebur bee maaji. 29 Waɗ le'e e taasaaje e bulki e jarduɗe ngam lii'aago dokke dufeteeɗe bee maaji. Huuw ɗum fuu bee kaŋgeeri laaɓndi. 30 Dow teebur mballinta foroy tamseeje jo''inaaɗe yeeso am."

Jo''inirɗum pittirlaaji

31 "Too, waɗ jo''inirɗum pittirlaaji bee kaŋgeeri laaɓndi. Huuw ɗum bee kuugal tappoowo, jooɗorɗum e leggal e taasahoy e jaagnorɗe e pindi haa maajum fuu. Ɗum fuu ɗum laato kuuwaaɗum gootum. 32 Lice joweego ngurto haa buttuli maajum, lice jo''inirɗum tati haa wuttudu ndu'u, non boo lice tati haa wuttudu nduya. 33 Taasahoy tatoy bana ɓiɓɓe lawjahi haa lisal gootal bee jaagnorde e pindiri. Non boo taasahoy tatoy bana ɓiɓɓe lawjahi haa lisal goɗŋgal bee jaagnorde e pindiri, bana non lice joweego fuu gurtotooɗe haa jo''inirɗum pittirlaaji. 34 Haa leggal boo, taasahoy nayoy bana ɓiɓɓe lawjahi bee jaagnorɗe maagal e pindi maagal. 35 Jaagnorde woore les lice maagal ɗiɗi, kadiboo jaagnorde woore les lice maagal ɗiɗi, fahin jaagnorde woore les lice maagal ɗiɗi, ngam lice joweego gurtotooɗe haa jo''inirɗum pittirlaaji. 36 Jaagnorɗe e lice bee jo''inirɗum pittirlaaji fuu laato tappaaɗum kaŋgeeri gootum. 37 Waɗ pittirlaaji maajum joweeɗiɗi, jo''in ɗi dow jo''inirɗum haa ɗi njayna yeeso maaji. 38 Waɗ boo mekesje maajum e taasahoy ndoondi maajum bee kaŋgeeri laaɓndi. 39 Huuw ɗum bee kuuwruɗe maajum fuu deydey kilo kaŋgeeri laaɓndi cappanɗe nayi. 40 Hakkil, huuwru ɗum fuu fodde misaalu mo ngi'ɗa dow hooseere."

Gurtaaki 26

Jooɗorde Allah

26:1 "Too, waɗ jooɗorde bee godooje sappo ɗe hottollo kirtaani e limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy. Sey mbaɗa ɗe bee fotooji keruba'en, kuugal tuppitoowo. 2 Njuutirka godoore waɗa piyanɗe noogas e joweetati, njaajirka maare piyanɗe nayi, godooje fuu laato potanɗe. 3 Jokkindir godooje jowi bee nyootugo, laato woore, non boo godooje jowi goɗɗe haa laato woore. 4 Waɗ peɗinirɗe limce carwinaaɗe haa sera godoore ragareere haa jokkindiraaɗum gootum. Non kuuwrata haa sera godoore ragareere haa jokkindiraaɗum feere boo. 5 Peɗinirɗe cappanɗe jowi mbaɗata haa godoore woore, non boo peɗinirɗe cappanɗe jowi haa sera godoore wonnde haa jokkindiraaɗum ɗiɗaɓum. Peɗinirɗe maajum tiitotira. 6 Waɗ jokke kaŋgeeri cappanɗe jowi. Hawtu jokkindiraaɗi bee jokke maajum, ngam haa jooɗorde fuu laato woore. 7 "Waɗ godooje cannyiraaɗe gaasa be'i ngam laymaaru dow jooɗorde, godooje sappo e go'o mbaɗata. 8 Njuutirka godoore piyanɗe cappanɗe tati, njaajirka maare piyanɗe nayi, godooje fuu laato potanɗe. 9 Jokkindir godooje jowi bee nyootugo, non boo godooje joweego. Sey a sowa godoore joweegoore haa wuttudu yeeso laymaaru. 10 Waɗ peɗinirɗe cappanɗe jowi haa sera godoore ragareere haa jokkindiraaɗum gootum. Non boo peɗinirɗe cappanɗe jowi haa sera jokkindiraaɗum ɗiɗaɓum. 11 Waɗ jokke njamndi mboɗeeri cappanɗe jowi. Nastin jokke maajum nder peɗinirɗe, hawtu laymaaru haa ndu laato wooru. 12 Jilwuɗum luttuɗum haa laymaaru, waato reeta godoore sindunde, jilwin nde haa wuttudu ɓaawo jooɗorde. 13 Fiyannde woore haa ɗo e fiyannde woore haa to diga luttuɗum njuuteeŋga godooje laymaaru, ɗe njilwa haa buttuli jooɗorde ɗiɗi, ɗo bee to. 14 Waɗan laymaaru suddaare bee lare jawɗi baali boɗeeje. Dow maare boo suddaare feere bee lare liɗɗi mawɗi. 15 "Waɗ kaataakooje darotooɗe ngam jooɗorde, ɗe leɗɗe gabde. 16 Njuutirka kaataakowal piyanɗe sappo, njaajirka maagal boo fiyannde e reeta. 17 Jogirɗe ɗiɗi laato haa kaataakowal fuu ngam jogotirgo, bana non kuuwrata haa kaataakooje jooɗorde fuu. 18 Ndaa ni kuuwrata kaataakooje jooɗorde: kaataakooje noogas haa wuttudu fombina. 19 Waɗ kosɗe cappanɗe nayi ɗe cardi les kaataakooje noogas, kosɗe ɗiɗi les kaataakowal gootal haa jogirɗe maagal. 20 Bana non boo kaataakooje noogas haa wuttudu jooɗorde woɗndu, waato wuttudu woyla, 21 bee kosɗe maaje cappanɗe nayi, kosɗe ɗiɗi les kaataakowal fuu. 22 Waɗ kaataakooje joweego ngam wuttudu ɓaawo jooɗorde, wuttudu hiirnaaŋge. 23 Waɗ kaataakooje ɗiɗi ngam coɓɓuli jooɗorde, wuttudu ɓaawo. 24 Jogirɗe ciwtuɗe laato haa les, non boo jogirɗe ciwtuɗe haa dow baŋge halagaare. Kaataakooje coɓɓuli ɗiɗi fuu laato kal kal. 25 Bana non woodi kaataakooje joweetati bee kosɗe maaje ɗe cardi, kosɗe sappo e joweego, kosɗe ɗiɗi les kaataakowal fuu. 26 "Waɗ leɗɗe gaafotooɗe bee leggal gabdi, jowi ngam kaataakooje wuttudu jooɗorde wooru, 27 non boo gaafotooɗe jowi ngam wuttudu ɓaawo jooɗorde, waato wuttudu hiirnaaŋge. 28 Gaafotooŋgal cakawal laato gootal diga soɓɓundu haa soɓɓundu. 29 Suddu kaataakooje bee kaŋgeeri. Waɗ kalagaaje kaŋgeeri ngam jogaago leɗɗe gaafotooɗe, suddu gaafotooɗe boo bee kaŋgeeri. 30 Bana non darnu jooɗorde fodde misaalu mo ngi'ɗa dow hooseere. 31 "Waɗ wirndallo bee limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e limce daneeje. Ɓe mbaɗa ngo bee kuugal tuppitoowo, bee fotooji keruba'en. 32 Sey a ɓila ngo haa daŋraŋge nayi ɗe leɗɗe gabde, cuddaaɗe kaŋgeeri, bee ɓilduɗe kaŋgeeri e kosɗe cardi. 33 Ɓil wirndallo les ɓilduɗe. Nastin sundukru seedamku ton ɓaawo wirndallo. Wirndallo laatanto on sendorde hakkunde nokkuure seniinde e nokkuure ɓurnde senaago. 34 Wallin maɓɓorde dow sundukru seedamku nder nokkuure ɓurnde senaago. 35 Jo''in teebur yeeso wirndallo, non boo jo''inirɗum pittirlaaji haa tiitotira bee teebur, haa wuttudu jooɗorde fombina. Teebur boo, jo''in ngal haa wuttudu woyla. 36 Waɗ wirndallo ngam dammugal laymaaru, ngo limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e hottollo kirtaani, kuugal cannyoowo. 37 Waɗan wirndallo daŋraŋge jowi ɗe leɗɗe gabde, suddu ɗe bee kaŋgeeri, ɓilduɗe maaje boo ɗe kaŋgeeri. Ɓolin ngam maaje kosɗe jowi ɗe njamndi mboɗeeri."

Gurtaaki 27

Hirsirde

27:1 "Too, waɗ hirsirde nde leggal gabdi, njuutirka maare piyanɗe jowi, njaajirka maare boo piyanɗe jowi. Hirsirde laato marnde tolɗi nayi. Towirka maare piyanɗe tati. 2 Waɗ irin luwe haa coɓɓuli maare nayi, ɗe ngurto haa hirsirde. Suddu nde bee njamndi mboɗeeri. 3 Waɗan nde payanɗe ɓoftugo ndoondi maare, non boo ɓoftirɗe e taasaaje e doonyirɗe e pehe gulduɗe. Waɗ kuuje maare fuu bee njamndi mboɗeeri. 4 Waɗan nde kuuwaaɗum jamɗe boɗeeje gaafiiɗe, nanduɗum bee jubaawol. Haa seɓattooji maajum nayi waɗ kalagaaje nayi ɗe njamndi mboɗeeri. 5 Jo''in kuuwaaɗum go les taarnaaɗum hirsirde, haa ɗum yotto reeta towirka hirsirde. 6 Waɗ cabbi ngam hirsirde, ɗi leggal gabdi, suddu ɗi bee njamndi mboɗeeri. 7 Cabbi maajum laato nder kalagaaje haa buttuli hirsirde ɗiɗi ngam eftugo nde. 8 Waɗ nder maare cookum, bee kaataakooje. Sey ɓe kuuwa nde bana a holla dow hooseere."

Saare jooɗorde

9 "Waɗ boo saare jooɗorde. Haa wuttudu fombina waɗan saare wirndallooji hottollo kirtaani. Njuutirka wuttudu wooru piyanɗe teemerre, 10 bee daŋraŋge maaru noogas e kosɗe maaje noogas ɗe njamndi mboɗeeri, e ɓilduɗe daŋraŋge e gaafe daŋraŋge ɗe cardi. 11 Bana non boo haa wuttudu woyla, njuutirka wirndallooji piyanɗe teemerre, bee daŋraŋge maaru noogas e kosɗe maaje noogas ɗe njamndi mboɗeeri, e ɓilduɗe daŋraŋge e gaafe daŋraŋge ɗe cardi. 12 Njaajirka saare haa wuttudu hiirnaaŋge, wirndallooji piyanɗe cappanɗe jowi, bee daŋraŋge maaru sappo e kosɗe maaje sappo. 13 Non boo njaajirka saare haa wuttudu fuunaaŋge, piyanɗe cappanɗe jowi: 14 wirndallooji piyanɗe sappo e jowi haa wakere woore, bee daŋraŋge maare tati e kosɗe maaje tati. 15 Wakere ndeya boo wirndallooji piyanɗe sappo e jowi, bee daŋraŋge maare tati e kosɗe maaje tati. 16 Ngam yolnde saare, wirndallo piyanɗe noogas, ngo limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e hottollo kirtaani, kuugal cannyoowo, bee daŋraŋge maago nayi e kosɗe maaje nayi. 17 Daŋraŋge saare fuu kawrite bee gaafe cardi. Ɓilduɗe maaje ɗe cardi, kosɗe maaje ɗe njamndi mboɗeeri. 18 Njuutirka saare laato piyanɗe teemerre, njaajirka maare piyanɗe cappanɗe jowi, towirka maare boo piyanɗe jowi. Wirndallooji fuu ɗi hottollo kirtaani, kosɗe fuu ɗe njamndi mboɗeeri. 19 Jooɗorde fuu e tiggirɗe jooɗorde fuu e tiggirɗe saare fuu ɗe njamndi mboɗeeri."

Umroore dow pittirlaaji

20 "Too, umru yimɓe Isra'iila ɓe ngaddane nebbam jaytunje unaaɗe laaɓɗam ngam jayŋgol pittirla, ngam huɓɓugo pittirlaaji foroy. 21 Nder laymaaru fottirde, gaa'en wirndallo wonŋgo yeeso seedamku, Haruna e ɓiiyum'en taaskitina ɗi yeeso Jawmiraawo diga kiikiɗe haa fajiri. Ɗum laato umroore duumiinde haa yimɓe Isra'iila e danygol maɓɓe fuu."

Gurtaaki 28

Limce liman'en

28:1 "Accu deerɗa Haruna e ɓiyum'en ngara haa ma diga yimɓe Isra'iila, ngam ɓe kuuwanammi bana liman'en: Haruna e ɓiyum'en Nadab e Abihu e Eliyajaaru e Itamar. 2 Waɗan deerɗa Haruna limce ceniiɗe ɗe tedduŋgal e fawne. 3 Wolwan huuwooɓe waawɓe ɓe kebbinmi bee anndal, haa ɓe mbaɗa limce Haruna ngam senugo mo, o huuwanammi kuugal limanjo. 4 Ndaa limce ɗe ɓe mbaɗata: jiiba wiɓɓere e danciki e toggoore cannyiraande jaage e alkibbaare e meetaleewol e taadorgol. Ɓe mbaɗa limce ceniiɗe ngam deerɗa Haruna e ɓiɓɓe maako, ngam ɓe kuuwanammi kuugal liman'en. 5 "Huuwooɓe kuuwa ɗum bee kaŋgeeri e limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e limce daneeje. 6 "Ɓe kuuwa danciki bee kaŋgeeri e limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e hottollo kirtaani, kuugal tuppitoowo. 7 Balbe ɗiɗi laatano ngel ngam jokkindirgo ngel haa seɓattooji maagel ɗiɗi. 8 Taadorgol gonŋgol dow danciki ngam haɓɓugo ngel, ɓe kuuwa ngol bana danciki bee kaŋgeeri e limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e hottollo kirtaani. 9 Hoo'u kaa'e onikis ɗiɗi, windu dow maaje inɗe ɓiɓɓe Isra'iila. 10 Inɗe maɓɓe joweego dow hayre woore, inɗe luttuɗe joweego dow hayre ɗiɗawre, fodde danyeeki maɓɓe. 11 Sey a winda inɗe ɓiɓɓe Isra'iila dow kaa'e ɗiɗi fuu, bee bindi ta''aaɗi. A taarnira ɗe bee kaŋgeeri. 12 Jo''in ɗe dow balbe danciki, ɗe laato kaa'e ngam siftorgo ɓiɓɓe Isra'iila. Haruna roondo inɗe maɓɓe dow balbe muuɗum ngam ciftorki yeeso Jawmiraawo. 13 Waɗ jagnorɗe kaŋgeeri, 14 e callalluhoy kaŋgeeri laaɓndi ɗiɗoy, bana ɓoggi bamaaɗi. Haɓɓu callalluhoy mbamaakoy haa jaagnorɗe. 15 "Waɗ jiiba wiɓɓere ngam hiitaago, ka kuugal tuppitoowo bana danciki, bee kaŋgeeri e limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e hottollo kirtaani. 16 Ka laato bee seɓattooji nayi, cowaaka, njuutirka maaka hapakaare e njaajirka maaka hapakaare. 17 Takku dow maaka kaa'e marɗe saman, jabbi nayi bee kaa'e. Jabbol aranol: sardiyus, tupas, imiradi. 18 Jabbol ɗiɗaɓol: haako-haakoore, safira, yaspa. 19 Jabbol tataɓol: yakintus, akat, ametistu. 20 Jabbol nayaɓol: kirisoliti, kirisoparasu, onikis. A taarnira ɗe bee kaŋgeeri. 21 Limgal kaa'e laato sappo e ɗiɗi bee inɗe ɓiɓɓe Isra'iila, bee bindi ta''aaɗi. Koondeye hayre fuu bee innde muuɗum ngam le'i sappo e ɗiɗi. 22 Waɗ haa jiiba wiɓɓere callalluhoy kaŋgeeri laaɓndi ɗiɗoy, mbamaakoy bana ɓoggi. 23 Waɗ dow jiiba wiɓɓere kalagaaje kaŋgeeri ɗiɗi. Jo''in kalagaaje maajum haa seɓattooji jiiba wiɓɓere ɗiɗi fuu. 24 Haɓɓu ɓoggi kaŋgeeri bamaaɗi haa kalagaaje ɗiɗi gonɗe haa seɓattooji jiiba wiɓɓere. 25 Seɓattooji ɓoggi goɗɗi, haɓɓu ɗi haa jaagnorɗe gonɗe dow balbe danciki, wakere yeeso. 26 Waɗ kalagaaje kaŋgeeri ɗiɗi feere, jo''in ɗe haa seɓattooji jiiba wiɓɓere, haa gawargal maaka keeduŋgal danciki, nder muuɗum. 27 Kadiboo waɗ kalagaaje kaŋgeeri ɗiɗi, jo''in ɗe haa balbe danciki, wakere yeeso haa les, haa jokkindirki maagel dow taadorgol danciki. 28 Ɓe kaɓɓa jiiba wiɓɓere bee kalagaaje maaka haa kalagaaje danciki. Ɓe kaɓɓa ka bee ɓoggol limce carwinaaɗe, ngam jiiba laato haa dow taadorgol danciki, taa ka seeda bee danciki. 29 Haruna waɗa inɗe ɓiɓɓe Isra'iila haa jiiba kiitorka dow ɓernde muuɗum. Ɗum laatano Jawmiraawo ciftorki foroy to o nasti suudu seniindu. 30 Wallin baaruɗum kur'u mbi'eteeɗum uriima e tumiima nder jiiba kiitorka. Ɗum laato dow ɓernde Haruna to o waŋgi yeeso Jawmiraawo. Haruna roondo kiita yimɓe Isra'iila dow ɓernde muuɗum yeeso Jawmiraawo foroy. 31 "Waɗ alkibbaare les danciki bee limce carwinaaɗe. 32 Daande laato haa caka maare. Sera maare, waɗ daɗɗaare. Ɗum laato bana daande sulkewol, ngam taa ɗum seeka. 33 Haa gawargal alkibbaare waɗ ɓiɓɓe rummaanooje ɗe limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy, haa gawargal taarotooŋgal fuu. Non boo leŋgi kaŋgeeri hakkunde maaje: 34 leŋguru kaŋgeeri e rummaanoore, leŋguru kaŋgeeri e rummaanoore, bana non haa gawargal alkibbaare taarotooŋgal fuu. 35 Haruna ɓorno nde ngam huuwugo limanku. Ɓe nanan sonyo maajum nde o nastata suudu seniindu yeeso Jawmiraawo, nde o wurtoto fuu, ngam taa o maaya. 36 "Waɗ jaagnorde bee kaŋgeeri laaɓndi, windu dow maare bee bindol ta''aaŋgol: Cenaaɗum ngam Jawmiraawo. 37 Haɓɓu nde bee ɓoggol limce carwinaaɗe, nde laato haa yeeso meetaleewol. 38 Nde laato dow tiinde Haruna ngam aynugo mo to aybe ɗon haa dokke e kirseteeɗi ɗi yimɓe Isra'iila cenata ngam Jawmiraawo. Nde laato foroy haa tiinde maako ngam yerduye maɓɓe yeeso Jawmiraawo. 39 "Waɗ toggoore cannyiraande jaage bee limce daneeje. Waɗ boo meetaleewol limce daneeje. Kadiboo waɗ taadorgol tuppitaaŋgol. 40 Waɗan ɓiɓɓe Haruna toggooje e taadorli e kufneeje ɗe tedduŋgal e fawne. 41 Ɓornu ɗe deerɗa Haruna, kaŋko e ɓiɓɓe maako hawtaade bee maako. Waɗ nebbam ngujorɗam dow ko'e maɓɓe, halfitinan ɓe kuugal, sen ɓe ngam ɓe kuuwanammi bana liman'en. 42 Waɗan ɓe sirlahoy hottollo ngam suddugo les ɓalli maɓɓe, diga kaddorɗe haa dawɗe. 43 Haruna e ɓiyum'en ɓorno koy to ɓe nasti laymaaru fottirde malla to ɓe ɓaditake hirsirde, haa ɓe kuuwa kuugal suudu seniindu, ngam taa aybe wara dow maɓɓe, taa ɓe maaya. Ɗum woni umroore duumaniinde mo kaŋko e danygol maako ɓaawo maako."

Gurtaaki 29

Dokkuki Haruna e ɓiyum'en kuugal limanku

29:1 "Ndaa ni kuuwrata Haruna e ɓiyum'en ngam senugo ɓe, ngam ɓe kuuwanammi kuugal liman'en: Hoo'u ngaari kalhaldi e jawɗi baali ɗiɗi ɗi ngalaa aybe, 2 e tamseeje ɗe ufnaaka, e tamseeje belɗe ɗe ufnaaka, jiiɓaaɗe bee nebbam, e tamseeje ɗelemɗe ɗe ufnaaka, gujaaɗe bee nebbam. Sey a waɗa ɗe fuu bee kuroori alkamaari ɗiggundi. 3 Waatu ɗe nder silaawo wooto, lii'anam ɗe nder silaawo hawtaade bee kalhaldi go e jawɗi baali ɗiɗi. 4 Ɓadin Haruna e ɓiyum'en haa dammugal laymaaru fottirde. Yiiw ɓe bee ndiyam. 5 Hoo'u limce, ɓornu Haruna toggoore e alkibbaare e danciki e jiiba wiɓɓere. Haɓɓu ɗum bee taadorgol danciki. 6 Meetu meetaleewol dow hoore maako, waɗ fawne ceniiɗe haa meetaleewol. 7 Hoo'u nebbam ngujorɗam. Waɗ ɗam dow hoore maako. 8 Ɓadin ɓiɓɓe maako boo, ɓornu ɓe toggooje. 9 Taadu ɓe taadorgol, hufnu ɓe kufneeje. Ɓe laato liman'en bee umroore am duumiinde. "Bana non a nastinirta ɓe nder kuugal maɓɓe. 10 Waddu kalhaldi go yeeso laymaaru fottirde. Haruna e ɓiyum'en njowa juuɗe muuɗum'en dow hoore maari. 11 Hirsu ndi yeeso Jawmiraawo haa dammugal laymaaru fottirde. 12 Hoo'u ƴiƴam kalhaldi, wuju ɗam bee hoondu ma haa luwe hirsirde. Ruf ƴiƴam luttuɗam haa les hirsirde. 13 Hoo'u ɓellere suddunde teteki, e ɓellere dow heŋre, e ɓooƴe ɗiɗi fuu bee ɓellere wonnde dow maaje. Sey a wula ɗum fuu dow hirsirde. 14 Ammaa kusel kalhaldi e laral maari e dubbuɗe maari, sey a wula ɗum bee yiite yaasi saŋgeere. Kanjum woni kirseteeŋga ngam ittugo hakke. 15 "Nden hoo'u ngoori jawɗi baali. Haruna e ɓiyum'en njowa juuɗe muuɗum'en dow hoore maari. 16 Hirsu ndi, hoo'u ƴiƴam maari, wiccu ɗam haa hirsirde, haa alkibilaaji fuu. 17 Ta''u njawdiri fodde geɓe maari. Lootu teteki maari e kosɗe maari. Wallin ɗum dow geɓe maari e hoore maari. 18 Sey a wula njawdiri fuu dow hirsirde. Kanjum woni nguleteeŋga ngam Jawmiraawo, uureeŋgol belŋgol ngam Jawmiraawo nga yiite nyaamata ɗum. 19 "Nden hoo'u njawdiri ɗiɗawri. Haruna e ɓiyum'en njowa juuɗe muuɗum'en dow hoore maari. 20 Hirsu ndi, hoo'u ƴiƴam maari, waɗ ɗam haa deblekeere nofru nyaamru haa Haruna e ɓiɓɓe maako fuu. Non boo haa hoondu wordu juŋŋgo maɓɓe nyaamo e ndu kosŋgal maɓɓe nyaamal. Wiccu ƴiƴam luttuɗam haa hirsirde, haa alkibilaaji fuu. 21 Hoo'u ƴiƴam ngonɗam dow hirsirde e nebbam ngujorɗam. Wiccu ɗam dow Haruna e limce maako, wiccu ɗam boo dow ɓiɓɓe maako e limce maɓɓe. Bana non o senorto, kaŋko e limce maako, non boo ɓiɓɓe maako e limce maɓɓe. 22 "Hoo'u ɓellere njawdiri e wicco e ɓellere suddunde teteki, e ɓellere dow heŋre, e ɓooƴe ɗiɗi fuu bee ɓellere wonnde dow maaje, e daŋgo nyaamo ­- ngam ɗum woni njawdiri kalfitinki kuugal. 23 Hoo'u boo tamseere woore, e tamseere welnde woore, jiiɓaande bee nebbam, e tamseere ɗelemnde woore haa silaawo tamseeje ɗe ufnaaka, jo''inaaŋgo yeeso Jawmiraawo. 24 Wallin ɗum fuu dow juuɗe Haruna e juuɗe ɓiɓɓe maako, ɓe ɓaŋgta ɗum, ɓe lii'o ɗum yeeso Jawmiraawo. 25 Nden hoo'u ɗum fahin haa juuɗe maɓɓe, a wula ɗum dow hirsirde, haa dow nguleteeŋga. Ɗum laato uureeŋgol ngam yerdingo Jawmiraawo. Ɗum kirseteeŋga ngam Jawmiraawo nga yiite nyaamata ɗum. 26 "Hoo'u wiɓɓere njawdiri ndi kirsuɗa ngam nastingo Haruna nder kuugal maako. Ɓaŋgtu nde, lii'a nde yeeso Jawmiraawo. Nde laato geɗal ma. 27 Diga njawdiri kalfitinki kuugal haa Haruna e ɓiɓɓe maako, sen wiɓɓere e daŋgo bee ɓaŋgtugo ɗe yeeso Jawmiraawo. 28 Ɗum laato geɗal Haruna e ɓiɓɓe maako bee umroore duumiinde haa yimɓe Isra'iila, ngam ɗum dokkal ittaaŋgal. Dokkal maajum, yimɓe Isra'iila itta ngal e kirseteeɗi maɓɓe ngam kawtal bee Allah. Ɗum woni dokkal maɓɓe ittaaŋgal ngam Jawmiraawo. 29 "Limce Haruna ceniiɗe laatano ɓiɓɓe maako ɓaawo maako, ngam halfitinango ɓe kuugal maɓɓe nder maaje. 30 Ɓiɗɗo Haruna laatotooɗo limanjo ɓaawo maayde Haruna, ɓorno ɗe nyalɗe joweeɗiɗi, to o nasti laymaaru fottirde ngam kuugal suudu seniindu. 31 "Hoo'u njawdiri kalfitinki kuugal, a defa kusel maari haa nokkuure seniinde. 32 Haruna e ɓiyum'en nyaama kusel man e tamseeje gonɗe nder silaawo, ɓe nyaama ɗum haa dammugal laymaaru fottirde. 33 Ɓe nyaama kirsaaɗum ngam yaafuye hakkeeji maɓɓe, ngam halfitinango ɓe kuugal maɓɓe, ngam senugo ɓe boo. Jananno nyaamataa ɗum, ngam ɗum ceniiɗum. 34 To woodi ko lutti e kusel e tamseeje man haa fajiri, sey a wula luttuɗum bee yiite. Ɗum nyaamataake, ngam ɗum ceniiɗum. 35 "Sey a huuwana Haruna e ɓiɓɓe maako fodde ko mi umri ma fuu. Waɗ kalfitinki kuugal maɓɓe nyalɗe joweeɗiɗi. 36 Nyalaaɗe fuu lii'anam ngaari kalhaldi kirseteendi ngam yaafuye. Laɓɓin hirsirde bee lii'aago kirseteeŋga man ngam maare. Wuju nde bee nebbam ngam a sena nde. 37 Nyalɗe joweeɗiɗi lii'anam kirseteeŋga yaafuye ngam hirsirde, a sena nde. Bana non hirsirde laatorto seniinde masin. Ko meemata hirsirde fuu, senoto."

Kirseteeɗi nyalaade nyalaade

38 "Ndaa ko a lii'anto yam dow hirsirde: nyalaaɗe fuu njawkoy ɗiɗoy koy nduuɓu. 39 Lii'anam jawgel gootel fajiri, jawgel ɗiɗaɓel boo hakkunde kiikiɗe bee esaa'i. 40 Ɓesdu muudoore kuroori ɗiggundi, njiiɓaandi bee nebbam jaytunje unaaɗe liitir e reeta, e inaboojam liitir e reeta ngam dokkal dufeteeŋgal. Ɗum yahdan bee jawgel aranel. 41 Lii'anam jawgel ɗiɗaɓel hakkunde kiikiɗe bee esaa'i. Ɓesdu dow maagel dokkal nyaamdu e dokkal dufeteeŋgal bana fajiri. Ɗum laato uureeŋgol belŋgol ngam yerdingo yam, kirseteeŋga ngam Jawmiraawo nga yiite nyaamata ɗum. 42 Nguleteeŋga maajum tabita foroy nder gide mooɗon fuu, haa dammugal laymaaru fottirde yeeso Jawmiraawo, nokkuure nde mi fottata bee mooɗon, nde mi wolwante e muuɗum boo. 43 Ton pottanmi bee yimɓe Isra'iila, tedduŋgal am senan nokkuure maajum. 44 Mi senan laymaaru fottirde e hirsirde, mi senan boo Haruna e ɓiɓɓe maako, ngam ɓe kuuwanammi kuugal liman'en. 45 Mi jooɗoto caka yimɓe Isra'iila, mi laatoto Allah maɓɓe. 46 Ɓe anndan min woni Jawmiraawo, min Allah maɓɓe, gurtinɗo ɓe lesdi Misra, haa mi jooɗo caka maɓɓe. Min woni Jawmiraawo, min Allah maɓɓe."

Gurtaaki 30

Gulduɗum urle

30:1 "Too, waɗ gulduɗum urle, bee leggal gabdi kuuwrata ɗum. 2 Njuutirka maajum fiyannde, e njaajirka maajum fiyannde ­- waato marɗum tolɗi nayi ­- towirka maajum boo piyanɗe ɗiɗi. Ɗum laato kuuwaaɗum gootum bee luwe maajum. 3 Suddu ɗum bee kaŋgeeri laaɓndi, mbippu maajum e buttuli maajum fuu e luwe maajum. Taarnu ɗum bee fawne kaŋgeeri. 4 Waɗan ɗum kalagaaje kaŋgeeri ɗiɗi ɗiɗi les fawne maajum. Waɗ ɗe haa buttuli maajum ɗiɗi, ɗe njogo cabbi ngam eftugo ɗum bee maaji. 5 "Waɗ cabbi go bee leggal gabdi, suddu ɗi bee kaŋgeeri. 6 Jo''in gulduɗum yeeso wirndallo wonŋgo yeeso sundukru seedamku bee maɓɓorde maaru. Ɗum woni nokkuure nde pottanmi bee maaɗa. 7 Haruna wula dow maajum urle urooje nde weeti fuu. Saa'i nde o mo''inta pittirlaaji, sey o wula ɗe. 8 Non boo nde Haruna huɓɓata pittirlaaji hakkunde kiikiɗe bee esaa'i fuu, sey o wula ɗe. Ɗum laato dokkal ureteeŋgal yeeso Jawmiraawo foroy, haa gide mooɗon fuu. 9 Taa ngadde dow maajum urle kaɗaaɗe malla guleteeɗi malla dokke nyaamdu. Taa ndufe dokke dufeteeɗe dow maajum boo. 10 Hitaande fuu nde woore Haruna laɓɓina luwe gulduɗum bee ƴiƴam kirseteeŋga ngam yaafuye hakke. Hitaande fuu nde woore o huuwa ɗum, haa gide mooɗon fuu. Gulduɗum maajum woni ceniiɗum masin ngam Jawmiraawo."

Ceede coottaari

11 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 12 "To o ɗon lima yimɓe Isra'iila fodde limeteeɓe maɓɓe, koomoy maɓɓe fuu hokka Jawmiraawo coottaari yoŋki muuɗum, ngam taa masiibo waɗa wakkati limki. 13 Ndaa ko ɓe ndokkata: Koomoy nasti limaaɓe fuu reeta ceede cardi bee etirgal ceniiŋgal, ɗum laato dokkal ngam Jawmiraawo. 14 Koomoy nasti limaaɓe fuu mo duuɓi noogas haa ko ɓesdi, o hokka Jawmiraawo dokkal maajum. 15 Diskuɗo ɓurnataa ɗum, talakaajo boo tullintaa ɗum, saa'i ndokkoton Jawmiraawo dokkal ngam coottaari yoŋkiiji mooɗon. 16 Hoo'u ceede coottaari haa yimɓe Isra'iila, huuwtinir ɗe ngam kuugal nder laymaaru fottirde. Ɗe ciftinoran yimɓe Isra'iila yeeso Jawmiraawo ngam coottaari yoŋkiiji mooɗon."

Taasawo daaro

17 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: "Waɗ taasawo daaro ngo njamndi mboɗeeri bee jo''inirɗum maago ɗum njamndi mboɗeeri, ngam lootugo. 18 Jo''in ngo hakkunde laymaaru fottirde e hirsirde, loow ndiyam nder maago. 19 Haruna e ɓiyum'en loota juuɗe muuɗum'en e kosɗe muuɗum'en bee maajam. 20 Nde ɓe nastata laymaaru fottirde fuu, sey ɓe ngiiwo, ngam taa ɓe maaya. Non boo to ɓe ɓaditake hirsirde wulugo guleteeɗi ngam Jawmiraawo. 21 Sey ɓe loota juuɗe maɓɓe e kosɗe maɓɓe, ngam taa ɓe maaya. Ɗum laatano ɓe umroore duumiinde, kamɓe e danygol maɓɓe haa foroy."

Nebbam ngujorɗam e urle ureteeɗe

22 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 23 "Hoo'u urle ɓurɗe uurugo: ɗaccere uurnde kilo joweetati, e urdi sinamon mbelndi reeta maajum, waato kilo nayi, 24 e urdi kassiya kilo joweetati, e nebbam jaytunje liitir joweego. 25 Waɗ bee maajum nebbam ngujorɗam cenaaɗam, jillindiraaɗum urle bana baɗoowo urle jillirta ɗum. Ɗum laato nebbam ngujorɗam cenaaɗam. 26 Wuju bee maajam laymaaru fottirde e sundukru seedamku, 27 e teebur bee kuuje maagal fuu, e jo''inirɗum pittirlaaji bee kuuje maajum fuu, e gulduɗum urle, 28 e hirsirde e kuuje maare fuu, e taasawo daaro bee jo''inirɗum maago. 29 Sey a sena ɗum fuu, ɗum laato ceniiɗum masin. Kooɗume meemi ɗum fuu, senoto. 30 Wuju boo Haruna e ɓiɓɓe maako. Sen ɓe haa ɓe kuuwanammi kuugal liman'en. 31 Ndaa ni mbi'ata yimɓe Isra'iila: Kanjum ɗum laatano on nebbam ngujorɗam cenaaɗam haa gide mooɗon fuu. 32 Taa ɗam rufe dow ɓandu neɗɗo. Taa mbaɗe jillindiraaɗum feere irin maajam, ngam ɗam ceniiɗam, on ndaara ɗam bana ceniiɗam boo. 33 Koomoy jilli irin maajam, malla hokki ɗam jananno, o ta''eteeɗo e lenyol maako." 34 Nden Jawmiraawo wi'i Muusa: "Hoo'u urle urooje: ɗaccere sitakte e onika e galbanum e uroojum laaɓɗum bee etirle goote, potanɗe. 35 Waɗ bee maajum urdi ureteendi, jillindiraaɗum bana baɗoowo urle jillirta ɗum, lamminaaɗum bee manda, laaɓɗum, ceniiɗum. 36 Hoo'u haa maajum seɗɗa, nama ɗum ɗigguɗum. Wul ɗum yeeso sundukru seedamku nder laymaaru fottirde, haa nokkuure nde pottanmi bee maaɗa. Sey on ndaara ɗum bana ceniiɗum masin. 37 Urdi ureteendi ndi mbaɗata ɗum, taa mbaɗane ko'e mooɗon irin maari. Ndi laatano on cenaandi ngam Jawmiraawo. 38 Koomoy jilli irin maari ngam o luuɓno ndi, o ta''eteeɗo e lenyol maako."

Gurtaaki 31

Ewneeki Bejaleel e Oholiyabu

31:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 2 "Anndu mi suɓi Bejaleel ɓii Uuri ɓii Huuru, mo lenyol Yahuuda. 3 Mi hebbini mo Ruuhu am, bee hikma e faamu e anndal kuugal kooŋgale fuu, 4 haa o diida kuuje, o huuwa kuuɗe kaŋgeeri e cardi e njamndi mboɗeeri, 5 o winda dow kaa'e ngam takkugo, o seha leɗɗe, o timmina kooɗeye kuuɗe fuu. 6 Ndaa, mi hawtani mo Oholiyabu ɓii Ahisamak, mo lenyol Dan. Mi waɗi anndal nder ɓerɗe hakkilɓe woɗɓe boo, ngam haa ɓe kuuwa ko mi umri ma fuu: 7 laymaaru fottirde, e sundukru seedamku, e maɓɓorde wonnde dow maaru, e kuuje laymaaru fuu, 8 e teebur bee kuuje maagal fuu, e jo''inirɗum pittirlaaji laaɓɗum bee kuuje maajum fuu, e gulduɗum urle, 9 e hirsirde bee kuuje maare fuu, e taasawo daaro bee jo''inirɗum maago, 10 e limce tuppitaaɗe ceniiɗe ngam Haruna, limanjo, e limce ɓiɓɓe maako ngam kuugal liman'en, 11 e nebbam ngujorɗam e urle ureteeɗe belɗe ngam suudu seniindu. Ɓe kuuwa kooɗume fuu bana mi umri ma."

Nyande siwtorde

12 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 13 "Yeccu yimɓe Isra'iila: Ndeene ciwtorɗe am, ngam ɗe laati alaama hakkunde am bee mooɗon haa gide mooɗon fuu, ngam haa anndon min woni Jawmiraawo, cenoowo on. 14 Kakkilane nyande siwtorde, ngam nde seniinde haa mooɗon. Koomoy soɓni nde, o mbareteeɗo. Koomoy huuwi kuugal nder maare, yoŋki muuɗum ta''e e lenyol muuɗum. 15 Nyalɗe joweego on kuuwata kuuɗe mon, ammaa nyande joweeɗiɗawre woni siwtorde senaande ngam Jawmiraawo. Koomoy huuwi kuugal nder maare, o mbareteeɗo. 16 Sey Isra'iila'en kakkilana nyande siwtorde, ɓe mbaɗa siwtorde haa gide maɓɓe fuu. Ɗum alkawal duumiiŋgal. 17 Nyande siwtorde laati alaama hakkunde am e yimɓe Isra'iila haa foroy. Ngam nder nyalɗe joweego min Jawmiraawo mi huuwi asama e lesdi, ammaa nyande joweeɗiɗawre mi siwti, mi foofti." 18 Nde Jawmiraawo timmini wolwango Muusa dow hooseere Sina, o hokki mo alluhaaje seedamku ɗiɗi, ɗe alluhaaje kaa'e bindaaɗe bee hoondu Allah.

Gurtaaki 32

Gaggel kaŋgeeri

32:1 Yoo, nde yimɓe ngi'i Muusa neeɓi jippaago e hooseere, ɓe mooɓi haa Haruna, ɓe mbi'i mo: "Umma, waɗan min ɗowanteeɗo ardotooɗo min. Ngam Muusa oo, gorko gurtinɗo min lesdi Misra, min anndaa ko waɗi mo." 2 Haruna wi'i ɓe: "Itte kalagaaje kaŋgeeri haa noppi rewɓe mon e ɓikkoy mon, ngaddaneeɗam ɗe!" 3 Yimɓe fuu itti kalagaaje haa noppi muuɗum'en, ngaddani ɗe Haruna. 4 O jaɓi ɗum haa juuɗe maɓɓe, o diidi misaalu bee bindirgol, o waɗi gaggel ɓolinaaŋgel. Yimɓe mbi'i: "Ummaatoore Isra'iila, kanjum woni Allah mon, gurtinɗo on lesdi Misra." 5 Nde Haruna yi'i ɗum, o mahi hirsirde yeeso maagel. Nden o woyni: "Jaŋgo woni juulde ngam Jawmiraawo!" 6 Jaŋgo maajum ɓe ndawi cub, ɓe lii'i guleteeɗi, ɓe mbaɗi kirseteeɗi ngam kawtal. Yimɓe fuu njooɗi, ɗon nyaama, ɗon njara. Nden ɓe ummi haa ɓe pija. 7 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Umma, dirta hooseere! Ngam yimɓe ma ɓe ngurtinɗa lesdi Misra, ɓe mbonniti. 8 Law ɓe celi laawol ngol umrumi ɓe. Ɓe mbaɗani ko'e maɓɓe gaggel ɓolinaaŋgel. Ɓe cujidani ngel, ɓe lii'ani ngel kirseteeɗi, ɓe mbi'i: Ummaatoore Isra'iila, kanjum woni Allah mon, gurtinɗo on lesdi Misra." 9 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Mi yi'i yimɓe ɓe'e, ɓe saata-ko'e'en. 10 Kadi accam jonta, haa tikkere am saata dow maɓɓe, mi halka ɓe. Ammaa an, mi laatinan ma ummaatoore mawnde." 11 Muusa tori Allah muuɗum: "Ya Jawmiraawo, ngam ɗume tikkere ma saatata dow yimɓe ma ɓe ngurtinɗa lesdi Misra bee baawɗe mawɗe e juŋŋgo sembiɗŋgo? 12 A yiɗi na Misra'en mbi'a: O wurtini ɓe ngam sarru, ngam o mbara ɓe dow hooseere, o nattina ɓe e lesdi. Waylita e caatal tikkere ma, mimsita huuwugo yimɓe ma sarru. 13 Siftor Ibrahiima e Isiyaaku e Isra'iila, maccuɓe ma. Kamɓe, a hunorani ɓe hoore ma, a wi'i ɓe: Mi ɗuɗɗinan danygol mooɗon bana kooɗe asama. Lesdi ndi fuu ndi kuniimi hokkugo on, mi hokkan ndi danygol mooɗon maral haa foroy." 14 Jawmiraawo mimsiti huuwugo sarru mo o wi'no dow yimɓe maako. 15 Muusa wayliti, dirti hooseere. Alluhaaje seedamku ɗiɗi ɗon haa juŋŋgo maako. Ɗe bindaaɗe dow bakeeje maaje ɗiɗi fuu, yeeso e ɓaawo. 16 Alluhaaje ɗe kuugal Allah, bindol boo ngol bindol Allah bindaaŋgol dow alluhaaje. 17 Yosuwa nani haraka yimɓe, ɓe ɗon mbelmbelta. O wi'i: "Haraka konu ɗon nder saŋgeere." 18 Muusa wi'i: "Naa ɗum haraka jaalorgal, naa ɗum haraka tampere boo. Mi ɗon nana haraka gimi." 19 Nde o ɓaditi saŋgeere, o yi'i gaggel go e gamarle. Tikkere Muusa saati, o sakkini alluhaaje haa juuɗe maako, o fusi ɗe les hooseere. 20 O hoo'i gaggel ngel ɓe mbaɗi ɗum, o wuli ngel bee yiite, o nami ngel haa ngel laati bana kuroori. O jaarti ɗum dow ndiyam, o yarni ɗum yimɓe Isra'iila. 21 Muusa ƴami Haruna: "Ɗume yimɓe ɓe'e mbaɗi ma haa ngadduɗa hakkewol maŋgol ngo'ol dow maɓɓe?" 22 Haruna jaabi: "Taa tikkere jaagorɗo am saata! A anndi no yimɓe mbonnori. 23 Ɓe mbi'i yam: Waɗan min ɗowanteeɗo ardotooɗo min. Ngam Muusa oo, gorko gurtinɗo min lesdi Misra, min anndaa ko waɗi mo. 24 Mbi'mi ɓe: Koomoy marɗo kaŋgeeri, itta ndi. Ɓe ndokki yam ndi. Mi sakkini ndi nder yiite, gaggel ngel wurti." 25 Muusa yi'i yimɓe tuurti, ngam Haruna tuurtini ɓe ngam jancoore caka konne'en maɓɓe. 26 Muusa dari haa dammugal saŋgeere, wi'i: "Tokkiiɗo Jawmiraawo fuu wara haa am!" Lewiŋko'en fuu mooɓi haa maako. 27 O wi'i ɓe: "Ndaa ni Allah Jawmiraawo Isra'iila wi'i: Koomoy fuu wakka kaafahi muuɗum. Caale caka saŋgeere diga dammugal haa dammugal, lore. Koomoy mbara deerɗum e soobaajo muuɗum e keeddiɗɗum." 28 Lewiŋko'en kuuwi fodde umroore Muusa. Nyalaade maajum worɓe ko dillani ujine tato ndo''i. 29 Muusa wi'i Lewiŋko'en: "Hande on nasti kuugal ngam Jawmiraawo, koomoy mooɗon mbari ɓiyum e deerɗum. Ngam maajum Jawmiraawo barkiɗini on." 30 Jaŋgo maajum Muusa wi'i yimɓe: "On mbaɗi hakkewol maŋgol. Mi eeŋgan jonta haa Jawmiraawo, teema mi heɓana on yaafuye hakke mooɗon." 31 Muusa lorti haa Jawmiraawo, wi'i: "Kayto, yimɓe ɓe'e mbaɗi hakkewol maŋgol! Ɓe kuuwani ko'e maɓɓe ɗowanteeɗo mo kaŋgeeri. 32 Ammaa jonta, yaafa hakke maɓɓe! To naa non, ittu innde am e deftere nde mbinduɗa." 33 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Ɓaɗɗo hakke dow am fuu, innde maako on ittanmi nder deftere am. 34 Yah jonta, yahru yimɓe haa nokkuure nde mbi' ma mi. Anndu, malaa'ikaajo am ardoto yeeso ma. Ammaa nyalaade kiita am mi hiitoto ɓe ngam hakke maɓɓe." 35 Jawmiraawo fiyi yimɓe ngam gaggel ngel ɓe mbaɗi ɗum, ngel Haruna huuwi ɗum.

Gurtaaki 33

Umroore dilluki

33:1 Too, Jawmiraawo wolwani Muusa: "Umma, dillu accu ɗo, an e yimɓe ɓe ngurtinɗa lesdi Misra. Yah nder lesdi ndi kunaniimi Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu, mi bi'ɗo: Mi hokkan ndi danygol ma. 2 Mi nelan malaa'ikaajo haa yeeso maaɗa, mi riiwan Kanaani'en e Amoori'en e Heti'en e Peresi'en e Hewi'en e Yebusi'en. 3 Ɗum lesdi keewndi kosam e njumri. Ammaa min mi yahdataa bee mooɗon, ngam on yimɓe saata-ko'e'en, ngam taa mi halka on haa laawol." 4 Nde yimɓe nani koŋgol kalluŋgol ngol, ɓe mboyi, walaa koo gooto ɓorni fawne muuɗum. 5 Nden Jawmiraawo wi'i Muusa: "Yeccu yimɓe Isra'iila: Onon on yimɓe saata-ko'e'en. To mi yahdi bee mooɗon wakkati bana ma''annde yiitere tan, fakat mi halkan on. Jonta, ɓorte fawne mooɗon. Nden kam mi anndan ko kuuwanmi on." 6 Yimɓe Isra'iila itti fawne muuɗum'en haa hooseere Hooreb, meetaay ɓornaago ɗe.

Laymaaru fottirde

7 Too, Muusa hoo'i laymaaru, darni ndu yaasi saŋgeere, daayiiɗum seɗɗa. O ewni ndu laymaaru fottirde. Koomoy ɗaɓɓititɗo Jawmiraawo wurti saŋgeere, yehi haa laymaaru fottirde maajum. 8 Koondeye Muusa wurti, yehi haa laymaaru, yimɓe fuu ummi, koomoy dari haa dammugal laymaaru muuɗum. Ɓe ndaari ɓaawo Muusa haa o nasti laymaaru. 9 Koondeye Muusa nasti ndu fuu, ruulde nandunde bee daŋraŋgal go jippo, daro haa dammugal, Jawmiraawo boo wolida bee Muusa. 10 Nde yimɓe fuu ngi'i ruulde ɗon dari haa dammugal maaru, ɓe ummi, ɓe cujidi, koomoy fuu haa dammugal laymaaru muuɗum. 11 Jawmiraawo wolidi bee Muusa hunduko bee hunduko, bana goɗɗo wolwirta bee soobaajo muuɗum. Nden Muusa lorti haa saŋgeere. Ammaa suka maako Yosuwa ɓii Nuuna sottaay e nder laymaaru fottirde. 12 Muusa wi'i Jawmiraawo: "Ndaa, a umri yam mi yahra yimɓe ɓe'e. Ammaa a anndinaay yam moy a nelata bee am. A wi'i boo: Mi anndi ma bee innde ma, mi yerdi ma. 13 Kadi, to a yerdake yam, anndinam le laabi ma, haa mi heɓa anndugo ma, an boo a tokko yerdaago yam. Laar ummaatoore nde'e boo, ɗum yimɓe ma!" 14 Jawmiraawo wi'i: "Mi yahdan bee ma, mi hokkan ma siwtaare." 15 Muusa wi'i: "To a yahdataa bee amin, taa accu min cotta haa ɗo! 16 Noy goɗɗo anndirta a yerdi min, min e yimɓe ma fuu? Sonaa to a yahdi bee amin, to a ɓurni min dow ummaatooje duniyaaru fuu." 17 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Mi huuwan bana mbi'ɗa, ngam mi yerdi ma, mi anndi ma bee innde ma." 18 Muusa tori: "Accu mi yi'a tedduŋgal ma!" 19 Jawmiraawo jaabi: "Mi saalinan mbooɗeeŋga am fuu yeeso maaɗa, mi ewnan innde am Jawmiraawo yeeso maaɗa. Mi enɗan mo enɗanmi, mi hinnoto mo kinnotoomi." 20 O ɓesdi wi'ugo: "A waawataa yi'ugo yeeso am. Walaa neɗɗo gi'anɗo yeeso am yeeɗan." 21 Jawmiraawo wi'i: "Ndaa, woodi nokkuure baŋge am, dara ton dow tapaare, 22 mi wirnan ma bee juŋŋgo am sey to mi saalake. 23 Nden mi ittan juŋŋgo am, a yi'a ɓaawo am. Ammaa yeeso am yi'ataake!"

Gurtaaki 34

Alluhaaje kaa'e ɗiɗaɓe

34:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: "Sehu alluhaaje kaa'e ɗiɗi bana arandeeje. Mi windan dow maaje bolle gonnooɗe dow arandeeje ɗe pusɗa ɗum. 2 Taaskana jaŋgo fajiri. Nden wa''a dow hooseere Sina, dara ton haa am dow hoore hooseere. 3 Taa goɗɗo wa''oda bee ma, taa goɗɗo gooto yi'e dow hooseere fuu. Koo dammooji e na'i boo, taa ɗi ndura gal hooseere nde'e." 4 Muusa sehi alluhaaje kaa'e ɗiɗi bana arandeeje. Jaŋgo maajum o dawi cub, o wa''i dow hooseere Sina bana Jawmiraawo umri mo. O hoo'i alluhaaje kaa'e ɗiɗi go haa juŋŋgo maako. 5 Jawmiraawo jippi nder ruulde. Muusa dari ton haa maako, ewni innde Jawmiraawo. 6 Jawmiraawo saali yeeso maako, ewni: "Jawmiraawo, Jawmiraawo, Allah enɗoowo, kinnotooɗo, neeɓa-tikkereejo, ɗuuɗa-hinnuyeejo e gooŋgaaku. 7 Mi huuwanan ujineeje gooŋgaaku. Mi yaafoto junuuba e geddal e hakke. Ammaa mi laɓɓintaa meere non. Mi hiitoto aybe baabiraaɓe haa ɓiɓɓe e taaniraaɓe haa yidere tataɓre e nayaɓre." 8 Law Muusa turi haa lesdi, sujidi, wi'i: 9 "Yah Jawmiraawo, to a yerdake yam, yah caka amin, ngam yimɓe ɓe'e ɓe saata-ko'e'en. Ammaa yaafa junuuba amin e hakke amin. Jaɓ min, min laato maral ma."

Kesɗitinki alkawal

10 Jawmiraawo wi'i: "Ndaa, mi haɓɓan alkawal. Yeeso yimɓe ma fuu kuuwanmi kaayeefiiji ɗi meeɗaay waɗeego nder duniyaaru e caka ummaatooje fuu. Yimɓe wonduɓe bee maaɗa fuu ngi'an kuugal am. Ko kuuwanmi bee maaɗa, ɗum kulniiɗum. 11 Ɗowtana ko umran ma mi hande. Ndaa, mi riiwan Amoori'en e Kanaani'en e Heti'en e Peresi'en e Hewi'en e Yebusi'en yeeso ma. 12 Reenta, taa narru bee yimɓe lesdi ndi nastata ɗum, ngam taa ɓe laato tuuforgol halkugo on. 13 Ammaa ngibbine kirsirɗe maɓɓe, ngewe daŋraŋge fotooji maɓɓe, pe''e labbi maɓɓe. 14 "Taa sujidan ɗowanteeɗo goɗɗo, ngam Jawmiraawo mo innde muuɗum Kaajuɗo, o ɗowanteeɗo ɗaɓɓuɗo yiide ma fuu. 15 Reenta, taa narru bee yimɓe lesdi. To ɓe tokkake labbi maɓɓe bana jeenooɓe, to ɓe lii'ani ɗi kirseteeɗi, teema ɓe ewnoto ma a nyaama kirsaaɗum maɓɓe. 16 Malla a te'anan ɓiya'en worɓe ɓiɓɓe maɓɓe rewɓe. Rewɓe jananɓe ɓe'e kuuwan bana jeenooɓe bee tokkaago labbi muuɗum'en. Ɓe estan ɓiya'en worɓe haa ɓe njambo yam, ɓe cujidana labbi rewɓe maɓɓe. 17 "Taa huuwan hoore ma labbi ɓolinaaɗi. 18 "Joga juulde tamseeje ɗe ufnaaka. Nyalɗe joweeɗiɗi nyaamata tamseeje ɗe ufnaaka, bana mi umri ma, nder saa'iire tabitiinde haa lewru Abiiba. Ngam nder lewru maajum ngurtiiɗon Misra. 19 "Ɗum ko aarti danyeego fuu, min jeyi. Non boo afi gorɗi fuu haa dabbaaji ma diga na'i e dammooji. 20 Soottu afre wamnde bee jawgel. To a soottaay nde, sey a yewa daande maare. Soottu boo afo ma gorko. Taa war yeeso am juŋŋgo meere. 21 "Nyalɗe joweego kuuwata, ammaa nyalaade joweeɗiɗawre sey a siwto, koo nder wakkati remugo e wakkati sodugo boo. 22 "Waɗ juulde asaweeje, waato juulde ƴaamnde gawri ma, e juulde teɓki ɓiɓɓe leɗɗe haa timmoode hitaande. 23 "Hitaande fuu nde tati worɓe mon fuu ngara yeeso Allah Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila. 24 Ɓaawo mi riiwi ummaatooje yeeso mooɗon, mi yajjini keerol mon boo. Walaa konneejo ukkanto lesdi mon, saa'i ngaroton waŋgugo yeeso Allah Jawmiraawo mooɗon, hitaande fuu nde tati. 25 "Taa lii'aneeɗam ƴiƴam kirsaaŋga hawtaade bee tamseere ufnaande. Kirsaaŋga juulde Paska taa waala haa fajiri. 26 "Ngadde ɓurɗum wooɗugo haa ƴaamnde mon nder suudu Allah Jawmiraawo mon. "Taa ndefe jawgel nder kosam daada maagel." 27 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Windu bolle ɗe'e fuu. Ngam dow bolle ɗe'e kaɓɓumi alkawal bee maaɗa e Isra'iila." 28 Muusa wondi ton bee Jawmiraawo nyalawmaaje cappanɗe nayi e jemmaaje cappanɗe nayi. O nyaamaay nyaamdu, o yaraay ndiyam. O windi bolle alkawal go dow alluhaaje, bolle sappo. 29 Muusa jippi e hooseere Sina, alluhaaje ɗiɗi ɗon haa juŋŋgo maako. O anndaa laral yeeso maako ɗon yayna ngam o wolidi bee Jawmiraawo. 30 Haruna e yimɓe Isra'iila ndaari Muusa. Ndaa, laral yeeso maako ɗon yayna. Ɓe kuli ɓadaago mo. 31 Muusa ewni ɓe, Haruna e hoore'en jama'aare fuu ngari haa maako. Muusa wolwani ɓe. 32 Ɓaawo maajum yimɓe Isra'iila fuu ɓaditi. O umri ɓe ko Jawmiraawo wolwani mo dow hooseere Sina fuu. 33 Nde Muusa timmini wolwugo bee maɓɓe, o waɗi suddaare dow yeeso maako. 34 Koondeye Muusa nasti haa yeeso Jawmiraawo fuu ngam o wolida bee maako, o itta suddaare haa o wurto. To o wurtake, o wi'a yimɓe Isra'iila ko Jawmiraawo umri mo. 35 Yimɓe Isra'iila ngi'i no laral yeeso Muusa yaynirta. Nden Muusa wartiri suddaare dow yeeso muuɗum haa o nasta, o wolida bee Jawmiraawo.

Gurtaaki 35

Umrooje dow nyande siwtorde

35:1 Muusa mooɓti jama'aare yimɓe Isra'iila fuu, wi'i ɓe: "Ndaa ko Jawmiraawo umri on huuwugo ɗum: 2 Nyalɗe joweego goɗɗo huuwata kuugal. Ammaa nyalaade joweeɗiɗawre laatano on nyalaade seniinde, nyande siwtorde ngam Jawmiraawo. Koomoy huuwi kuugal nder maare, o mbareteeɗo. 3 Taa kuɓɓe yiite nder joole mooɗon fuu nyande siwtorde."

Dokkal Isra'iila ngam jooɗorde Jawmiraawo

4 Too, Muusa wolwani jama'aare Isra'iila fuu, o wi'i: "Ndaa ko Jawmiraawo umri: 5 Koo'e haa mooɗon dokkal ngam Jawmiraawo. Koomoy marɗo ɓernde saahiinde fuu wadda dokkal maajum: kaŋgeeri e cardi e njamndi mboɗeeri, 6 e limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e limce daneeje e limce gaasa be'i, 7 e lare jawɗi baali boɗeeje e lare liɗɗi mawɗi e leggal gabdi, 8 nebbam ngam jo''inirɗum pittirlaaji e urle ngam nebbam ngujorɗam e urle urooje, 9 non boo kaa'e onikis e kaa'e takkugo haa danciki e jiiba wiɓɓere ngam limanjo."

Kuuje jooɗorde

10 "Huuwooɓe annduɓe caka mooɗon fuu ngara ngam ɓe kuuwa ko Jawmiraawo umri fuu: 11 jooɗorde bee laymaaru maare, e suddaare maare e jokke maare e kaataakooje maare e gaafotooɗe maare, e daŋraŋge maare bee kosɗe maaje, 12 sundukru bee cabbi maaru e maɓɓorde maaru e wirndallo, 13 teebur bee cabbi maagal e kuuje maagal fuu e tamseeje jo''inteeɗe, 14 jo''inirɗum pittirlaaji e kuuje maajum e pittirlaaji maajum e nebbam ngam jaynuki pittirla, 15 gulduɗum urle bee cabbi maajum e nebbam ngujorɗam e urle urooje, e wirndallo ngam dammugal jooɗorde, 16 hirsirde e kuuwaaɗum jamɗe gaafiiɗe haa maare e cabbi maare e kuuje maare fuu, e taasawo daaro bee jo''inirɗum maago, 17 wirndallooji saare e daŋraŋge maare e kosɗe maare e wirndallo haa yolnde saare, 18 tiggirɗe jooɗorde e tiggirɗe saare bee ɓoggi maaje, 19 limce tuppitaaɗe ngam kuugal nder suudu seniinde, limce ceniiɗe ngam Haruna, limanjo, e limce ɓiɓɓe maako ngam huuwugo kuugal liman'en."

No yimɓe ngaddiri dokkal

20 Too, jama'aare Isra'iila fuu dilli, acci Muusa. 21 Koomoy mo ɓernde muuɗum ummini ɗum, e koomoy mo ruuhu muuɗum saahini ɗum, wari, waddani Jawmiraawo dokkal ngam waɗugo laymaaru fottirde e kuugal nder maaru fuu, non boo ngam limce ceniiɗe. 22 Worɓe e rewɓe ngari, koomoy marɗo ɓernde saahiinde waddi kalagaaje kine e kalagaaje kooli e jawe e kuuje kaŋgeeri feere feere. Koomoy waddi dokkal kaŋgeeri ngal o seni ngam Jawmiraawo. 23 Koomoy marɗo limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa boɗeeje coy e limce daneeje e limce gaasa be'i e lare jawɗi baali e lare liɗɗi mawɗi, waddi ɗum. 24 Koomoy baawɗo hokkugo cardi malla njamndi mboɗeeri, waddani Jawmiraawo dokkal maajum. Koomoy marɗo leggal gabdi ngam kuuɗe feere feere, waddi ngal. 25 Rewɓe mottooɓe annduɓe fuu motti bee juuɗe muuɗum'en, ɓe ngaddi mottaaɗum: garaaji carwinaaɗi e boɗeeji seɗɗa e boɗeeji coy e daneeji. 26 Rewɓe waawɓe fuu ɓe ɓerɗe muuɗum'en ummini ɗum, motti gaasa be'i. 27 Hoore'en ngaddi kaa'e onikis e kaa'e takkugo haa danciki e jiiba wiɓɓere, 28 e urle ngam nebbam pittirla e ngam nebbam njujorɗam e urle ureteeɗe. 29 Yimɓe Isra'iila, worɓe e rewɓe fuu ngaddani Jawmiraawo dokkal caahiiŋgal. Ngam ɓerɗe maɓɓe caahini ɓe waddugo ngal ngam huuwugo ko Jawmiraawo umri Muusa fuu.

Ewneeki Bejaleel e Oholiyabu

Gurtaaki 36

30 Too, Muusa wi'i yimɓe Isra'iila: "Annde, Jawmiraawo suɓi Bejaleel ɓii Uuri ɓii Huuru mo lenyol Yahuuda. 31 O hebbini mo Ruuhu maako e hikma e faamu e anndal kuugal kooŋgale fuu, 32 haa o diida kuuje, o huuwa kuuɗe kaŋgeeri e cardi e njamndi mboɗeeri, 33 o winda dow kaa'e takketeeɗe, o seha leɗɗe, o timmina kooɗeye kuuɗe fuu. 34 Kaŋko e Oholiyabu ɓii Ahisamak mo lenyol Dan, Jawmiraawo hokki ɓe anndal ngam ɓe ekkitina woɗɓe. 35 O hokki ɓe anndal ɗuuɗŋgal, ngam ɓe kuuwa kooŋgale kuugal fawne e kuugal tuppitoowo e cannyoowo e nyootoowo, bee limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e limce daneeje. Ɓe mbaawan huuwugo e feernugo kuuɗe ɗe'e fuu. 36:1 "Bejaleel e Oholiyabu e worɓe hakkilɓe fuu, ɓe Jawmiraawo waɗani anndal nder ɓerɗe muuɗum'en, sey ɓe kuuwa kooɗume fuu bana Jawmiraawo umri ɗum."

No Muusa haɗiri yimɓe, taa ɓe tokko waddugo dokkal

2 Too, Muusa ewni Bejaleel e Oholiyabu e worɓe hakkilɓe fuu, ɓe Allah waɗani anndal nder ɓerɗe muuɗum'en, koomoy mo ɓernde muuɗum ummini ɗum o yaha haa kuugal, o huuwa ngal. 3 Ɓe keɓi haa Muusa dokkal fuu ngal yimɓe Isra'iila ngaddi ɗum ngam huuwugo kuugal suudu seniindu. Nde weeti fuu yimɓe ngaddani Muusa dokke caahiiɗe. 4 Worɓe waawɓe fuu, huuwooɓe kuuɗe suudu seniindu feere feere, acci kuuɗe muuɗum'en, 5 ngari haa Muusa, mbi'i mo: "Yimɓe ɗon ngadda ɗuuɗɗum, ko ɓuri haaje haa timmingo kuugal ngal Jawmiraawo umri huuwugo ɗum." 6 Muusa umri ɓe mbaɗa woynaandu nder saŋgeere fuu, ni'i: "Taa gorko malla debbo ɓesda waddugo dokkal ngam suudu seniindu!" Bana non ɓe kaɗiri yimɓe, taa ɓe tokko waddugo huunde. 7 Kuuje ke'i ngam kuugal ngal ɓe kuuwata fuu, ɗuuɗi boo.

Baɗki jooɗorde

8 Ɓurɓe anndal caka huuwooɓe mbaɗi jooɗorde bee godooje sappo ɗe hottollo kirtaani e limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy, bee suuraaji keruba'en tuppitaaɗi. 9 Njuutirka godoore waɗi piyanɗe noogas e joweetati, njaajirka maare boo piyanɗe nayi, godooje fuu poti kal. 10 Bejaleel jokkindiri godooje jowi bee nyootugo haa laati woore. Non boo godooje jowi feere haa laati woore. 11 O waɗi peɗinirɗe limce carwinaaɗe haa sera godoore ragareere haa jokkindiraaɗum. Non boo haa sera godoore ragareere haa jokkindiraaɗum feere. 12 O waɗi peɗinirɗe cappanɗe jowi haa godoore woore, o waɗi boo peɗinirɗe cappanɗe jowi haa sera godoore wonnde haa jokkindiraaɗum ɗiɗaɓum. Peɗinirɗe maajum tiitotiri. 13 O waɗi jokke kaŋgeeri cappanɗe jowi. O hawriti jokkindiraaɗi bee jokke maajum, haa jooɗorde fuu laati woore. 14 Nden o waɗi godooje gaasa be'i ngam laymaaru dow jooɗorde, godooje sappo e go'o o waɗi. 15 Njuutirka godoore piyanɗe cappanɗe tati, njaajirka maare boo piyanɗe nayi, godooje sappo e go'o fuu poti kal. 16 O jokkindiri godooje jowi bee nyootugo, non boo godooje joweego. 17 O waɗi peɗinirɗe cappanɗe jowi haa sera godoore ragareere haa jokkindiraaɗum gootum. O waɗi boo peɗinirɗe cappanɗe jowi haa sera jokkindiraaɗum ɗiɗaɓum. 18 O waɗi jokke njamndi mboɗeeri cappanɗe jowi ngam hawtugo laymaaru, ndu laato wooru. 19 O waɗani laymaaru suddaare bee lare jawɗi baali boɗeeje, dow maare boo suddaare feere bee lare liɗɗi mawɗi. 20 O waɗi kaataakooje darotooɗe ngam jooɗorde ɗe leɗɗe gabde. 21 Njuutirka kaataakowal piyanɗe sappo, njaajirka maagal boo fiyannde e reeta. 22 Jogorɗe ɗiɗi haa kaataakowal fuu ngam jogotirgo, bana non o huuwri haa kaataakooje jooɗorde fuu. 23 O waɗi kaataakooje noogas haa wuttudu fombina, 24 e kosɗe cappanɗe nayi ɗe cardi les kaataakooje man, kosɗe ɗiɗi les kaataakowal gootal haa jogorɗe maagal. 25 O waɗi boo kaataakooje noogas haa wuttudu jooɗorde woɗndu, waato wuttudu woyla, 26 bee kosɗe maaje cappanɗe nayi ɗe cardi, kosɗe ɗiɗi les kaataakowal gootal. 27 O waɗi kaataakooje joweego ngam wuttudu ɓaawo jooɗorde, wuttudu hiirnaaŋge. 28 O waɗi kaataakooje ɗiɗi ngam coɓɓuli jooɗorde, wuttudu ɓaawo. 29 Jogorɗe ciwtuɗe laati haa les, non boo jogirɗe ciwtuɗe haa dow baŋge halagaare. Bana non o huuwri kaataakooje coɓɓuli ɗiɗi fuu. 30 Woodi kaataakooje joweetati bee kosɗe maaje ɗe cardi, kosɗe sappo e joweego, kosɗe ɗiɗi les kaataakowal fuu. 31 O waɗi leɗɗe gaafotooɗe bee leggal gabdi, jowi ngam kaataakooje wuttudu jooɗorde wooru, 32 e gaafotooɗe jowi ngam kaataakooje wuttudu jooɗorde nduya, fahin gaafotooɗe jowi ngam kaataakooje wuttudu ɓaawo jooɗorde, waato wuttudu hiirnaaŋge. 33 O waɗi gaafotooŋgal cakawal dow kaataakooje, ngal gootal diga soɓɓundu haa soɓɓundu. 34 O suddi kaataakooje bee kaŋgeeri. O waɗi kalagaaje kaŋgeeri ngam jogaago gaafotooɗe, o suddi gaafotooɗe boo bee kaŋgeeri. 35 O waɗi wirndallo bee limce carwinaaɗe o boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e hottollo kirtaani. O waɗi ɗum bee kuugal tuppitoowo, bee fotooji keruba'en. 36 O waɗani ngo daŋraŋge nayi ɗe leɗɗe gabde. O suddi ɗe bee kaŋgeeri. Ɓilduɗe maaje boo ɗe kaŋgeeri. O ɓolini ngam maaje kosɗe nayi ɗe cardi. 37 O waɗi wirndallo ngam dammugal laymaaru bee limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e hottollo kirtaani, kuugal cannyoowo. 38 O waɗi daŋraŋge maago jowi e ɓilduɗe maaje e gaafe maaje bee kaŋgeeri. Kosɗe maaje jowi ɗe njamndi mboɗeeri.

Gurtaaki 37

Baɗki sundukru

37:1 Too, Bejaleel waɗi sundukru leggal gabdi. Njuutirka maaru piyanɗe ɗiɗi e reeta, njaajirka maaru fiyannde e reeta, towirka maaru boo fiyannde e reeta. 2 O suddi ndu bee kaŋgeeri laaɓndi, nder e yaasi fuu. O taarni ndu bee fawne kaŋgeeri. 3 O ɓolini ngam maaru kalagaaje kaŋgeeri nayi ngam coɓɓuli maaru nayi, kalagaaje ɗiɗi haa wuttudu wooru, non boo kalagaaje ɗiɗi haa wuttudu nduya. 4 O waɗi cabbi leggal gabdi, o suddi ɗi bee kaŋgeeri. 5 O nastini cabbi nder kalagaaje haa buttuli sundukru, ngam eftugo ndu. 6 O waɗi maɓɓorde nde kaŋgeeri laaɓndi. Njuutirka maare piyanɗe ɗiɗi e reeta, njaajirka maare boo fiyannde e reeta. 7 O waɗi keruba'en kaŋgeeri ɗiɗo. O huuwi ɓe bee kuugal tappoowo haa seɓattooji maɓɓorde ɗiɗi, 8 keruba gooto haa seɓatto wuttudu wooru, keruba goɗɗo boo haa seɓatto wuttudu nduya. O suurɗini keruba'en bee kuugal tappoowo haa maɓɓorde haa seɓattooji maare ɗiɗi fuu. 9 Keruba'en mbeeɗi bileeji muuɗum'en haa dow, mbaɗi ɗowdi dow maɓɓorde bee bileeji maɓɓe. Geese maɓɓe tiitotiri, ɗon ndaara maɓɓorde.

Baɗki teebur

10 Too, o wasi teebur bee leggal gabdi. Njuutirka maagal piyanɗe ɗiɗi, njaajirka maagal fiyannde, towirka maagal boo fiyannde e reeta. 11 O suddi ngal bee kaŋgeeri laaɓndi, o taarni ngal bee fawne kaŋgeeri. 12 O waɗani ngal faddorde nde hapakaare, haa buttuli fuu. O taarni faddorde bee fawne kaŋgeeri. 13 O ɓolini ngam maagal kalagaaje kaŋgeeri nayi. O jo''ini ɗe haa coɓɓuli nayi gonɗi haa kosɗe maagal. 14 Kalagaaje man laati ɓadiiɗe faddorde, ɗe njogo cabbi ngam eftugo teebur bee maaji, 15 O waɗi cabbi leggal gabdi, o suddi ɗi bee kaŋgeeri, ngam eftugo teebur. 16 O waɗi kuuje gonɗe dow teebur: le'e e taasaaje e jarduɗe e bulki ngam lii'aago dokke dufeteeɗe bee maaji. O waɗi ɗum fuu bee kaŋgeeri laaɓndi.

Baɗki jo''inirɗum pittirlaaji

17 Too, o waɗi jo''inirɗum pittirlaaji bee kaŋgeeri laaɓndi. O huuwi ɗum bee kuugal tappoowo, jooɗorɗum e leggal e taasahoy e jaagnorde e pindi haa maajum fuu. Ɗum fuu ɗum laati kuuwaaɗum gootum. 18 Lice joweego ngurti haa buttuli maajum, lice jo''inirɗum tati haa wuttudu ndu'u, non boo lice tati haa wuttudu nduya. 19 Taasahoy tatoy bana ɓiɓɓe lawjahi haa lisal gootal bee jaagnorde e pindiri. Non boo taasahoy tatoy bana ɓiɓɓe lawjahi haa lisal ngala, bee jaagnorde e pindiri, bana non lice joweego fuu gurtotooɗe haa jo''inirɗum pittirlaaji. 20 Haa leggal jo''inirɗum boo, taasahoy nayoy bana ɓiɓɓe lawjahi bee jaagnorɗe maagal e pindi maagal. 21 Jaagnorde woore les lice maagal ɗiɗi, kadiboo jaagnorde woore les lice maagal ɗiɗi, fahin jaagnorde woore les lice maagal ɗiɗi, ngam lice joweego gurtotooɗe haa jo''inirɗum pittirlaaji. 22 Jaagnorɗe e lice e jo''inirɗum pittirla fuu laati tappaaɗum kaŋgeeri laaɓndi gootum. 23 O waɗi pittirlaaji maajum joweeɗiɗi e mekesje maajum e taasahoy ndoondi maajum fuu bee kaŋgeeri laaɓndi. 24 O huuwi ɗum bee kuuje maajum fuu bee kilo kaŋgeeri laaɓndi cappanɗe nayi.

Baɗki gulduɗum urle

25 Too, o waɗi gulduɗum urle bee leggal gabdi. Njuutirka maajum fiyannde, e njaajirka maajum fiyannde ­- waato marɗum tolɗi nayi ­- towirka maajum boo piyanɗe ɗiɗi. Ɗum laati kuuwaaɗum gootum bee luwe maajum. 26 O suddi ɗum bee kaŋgeeri laaɓndi, mbippu maajum e buttuli maajum fuu e luwe maajum. O taarni ɗum bee fawne kaŋgeeri. 27 O waɗi ngam maajum kalagaaje kaŋgeeri ɗiɗi ɗiɗi les fawne maajum. O waɗi ɗe haa buttuli maajum ɗiɗi, ɗe njogo cabbi ngam eftugo ɗum bee maaji. 28 O waɗi cabbi leggal gabdi, o suddi ɗi bee kaŋgeeri. 29 O waɗi boo nebbam ngujorɗam cenaaɗam e urle ureteeɗe laaɓɗe, kuugal baɗoowo urle.

Gurtaaki 38

Baɗki hirsirde e taasawo daaro

38:1 Too, o waɗi hirsirde nde leggal gabdi. Njuutirka maare piyanɗe jowi, njaajirka maare piyanɗe jowi ­- waato marnde tolɗi nayi ­- towirka maare boo piyanɗe tati. 2 O waɗi irin luwe haa coɓɓuli maare nayi, luwe maajum ngurti haa hirsirde. O suddi nde bee njamndi mboɗeeri. 3 O waɗi kuuje hirsirde fuu: payanɗe e ɓoftirɗe e taasaaje e doonyirɗe e pehe gulduɗe. O waɗi ɗe fuu bee njamndi mboɗeeri. 4 O waɗani hirsirde kuuwaaɗum jamɗe boɗeeje gaafiiɗe, nanduɗum bee jubaawol, les taarnaaɗum maare, ɗum yotti reeta towirka maare. 5 O waɗi kalagaaje nayi haa seɓattooji kuuwaaɗum jamɗe boɗeeje gaafiiɗe go, ngam jogaago cabbi. 6 O waɗi cabbi leggal gabdi, o suddi ɗi bee njamndi mboɗeeri. 7 O nastini cabbi nder kalagaaje haa buttuli hirsirde ngam eftugo nde bee maaji. O waɗi nde bee kaataakooje, nder maare laati cookum. 8 O waɗi boo taasawo daaro ngo njamndi mboɗeeri, e jo''inirɗum maago ɗum njamndi mboɗeeri. O heɓi njamndi man e daarorɗe rewɓe huuwooɓe haa dammugal laymaaru fottirde.

Saare jooɗorde

9 Too, o waɗi saare jooɗorde. Haa wuttudu fombina o waɗi wirndallooji saare bee hottollo kirtaani, piyanɗe teemerre, 10 bee daŋraŋge maaru noogas e kosɗe maaje noogas ɗe njamndi mboɗeeri, e ɓilduɗe daŋraŋge e gaafe maaje ɗe cardi. 11 Haa wuttudu woyla boo piyanɗe teemerre, bee daŋraŋge maaru noogas e kosɗe maaje noogas ɗe njamndi mboɗeeri, e ɓilduɗe daŋraŋge e gaafe maaje ɗe cardi. 12 Haa wuttudu hiirnaaŋge boo wirndallooji piyanɗe cappanɗe jowi, bee daŋraŋge maaru sappo e kosɗe maaje sappo, e ɓilduɗe daŋraŋge e gaafe maaje ɗe cardi. 13 Haa wuttudu fuunaaŋge boo piyanɗe cappanɗe jowi: 14 wirndallooji piyanɗe sappo e jowi haa wakere woore, bee daŋraŋge maare tati e kosɗe maaje tati. 15 Wakere ndeya boo ­- waato buttuli dammugal ɗo bee to ­- wirndallooji piyanɗe sappo e jowi, bee daŋraŋge maare tati e kosɗe maaje tati. 16 Wirndallooji saare fuu ɗi hottollo kirtaani. 17 Kosɗe daŋraŋge ɗe njamndi mboɗeeri. Ɓilduɗe daŋraŋge e gaafe maaje ɗe cardi. Cudduɗum ko'e maaje boo ɗum cardi. Daŋraŋge saare fuu kawriti bee gaafe cardi. 18 O waɗi wirndallo ngam yolnde saare bee limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e hottollo kirtaani, kuugal cannyoowo. Njuutirka maago piyanɗe noogas, towirka maago boo piyanɗe jowi, kal kal bee wirndallooji saare. 19 O waɗi daŋraŋge maago nayi bee kosɗe maaje nayi ɗe njamndi mboɗeeri, e ɓilduɗe maaje ɗe cardi, e cudduɗum ko'e maaje e gaafe maaje ɗum cardi. 20 Tiggirɗe jooɗorde e saare fuu ɗe njamndi mboɗeeri.

Lisaafi kuuje jooɗorde

21 Ndaa lisaafi kuuje jooɗorde, nokkuure ngam alluhaaje seedamku alkawal. Ɓe mbaɗi ɗum dow umroore Muusa, bee kuugal Lewiŋko'en wonɓe les ardaaŋgal Itamar ɓii Haruna, limanjo. 22 Bejaleel ɓii Uuri ɓii Huuru mo lenyol Yahuuda, kaŋko waɗi ko Jawmiraawo umri Muusa fuu. 23 Kawtiɗɗiraawo maako Oholiyabu ɓii Ahisamak mo lenyol Dan, o cehoowo kaa'e e leɗɗe, o tuppitoowo e cannyoowo limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e limce daneeje. 24 Mooɓgal kaŋgeeri fuu ndi ɓe kuuwtiniri ngam kuuɗe suudu seniindu fuu ­- waato kaŋgeeri dokkal ­- waɗi kilo ujineere e teemeɗɗe nayi e cappanɗe joweego e jowi (1.465) fodde etirgal suudu seniindu. 25 Cardi diga limaaɓe jama'aare fuu waɗi kilo ujine jowi e cappanɗe tati e jowi (5.035), fodde etirgal suudu seniindu. 26 Koomoy fuu hokki reeta ceede cardi fodde etirgal suudu seniindu, koomoy nastuɗo limaaɓe fuu mo duuɓi noogas haa ko ɓesdi: worɓe ujine teemeɗɗe njoweego e tato e teemeɗɗe njowo e cappanɗe njowo (603.550). 27 Kilo cardi ujine jowi laati ngam ɓolingo kosɗe suudu seniindu e kosɗe wirndallo, kosɗe teemerre bee kilo ujine jowi, waato kilo cappanɗe jowi ngam kosŋgal gootal. 28 Bee cardi luttundi, waati kilo cappanɗe tati e jowi, o waɗi ɓilduɗe haa daŋraŋge, o suddi ko'e maaje, o hawriti ɗe bee gaafe. 29 Dokkal njamndi mboɗeeri waɗi kilo ujine tati e teemeɗɗe jowi e cappanɗe nayi e jowi (3.545). 30 Bee maari o waɗi kosɗe dammugal laymaaru fottirde e hirsirde njamndi mboɗeeri bee kuuwaaɗum jamɗe gaafiiɗe haa maare e kuuje hirsirde fuu, 31 e kosɗe saare e kosɗe yolnde saare, e tiggirɗe jooɗorde e tiggirɗe saare fuu.

Gurtaaki 39

Baɗki limce liman'en

39:1 Too, ɓe mbaɗi limce ngam kuugal nder suudu seniindu bee limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy. Ɓe mbaɗi limce ceniiɗe ngam Haruna, bana Jawmiraawo umruno Muusa. 2 Ɓe mbaɗi danciki bee kaŋgeeri e limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e hottollo kirtaani. 3 Ɓe mbaɗi tappaaɗi kaŋgeeri cewɗi, ɓe ta''i ɗi haa waɗa gaaraaji ngam tuppitaago ɗi caka limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e limce daneeje. 4 Ɓe mbaɗi balbe haa danciki ngam jokkindirgo ngel. Ngel jokkindira haa seɓattooji maagel ɗiɗi. 5 Taadorgol gonŋgol dow danciki ngam haɓɓugo ngel, ɓe kuuwi ngol bana canciki bee kaŋgeeri e limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e hottollo kirtaani, bana Jawmiraawo umruno Muusa. 6 Ɓe mbaɗi kaa'e onikis taarniraaɗe kaŋgeeri, bindaaɗe bana kuugal bindol ta''aaŋgol fodde inɗe ɓiɓɓe Isra'iila. 7 Ɓe njo''ini ɗe dow balbe danciki, ɗe laato kaa'e ngam siftorgo ɓiɓɓe Isra'iila, bana Jawmiraawo umruno Muusa. 8 O waɗi jiiba wiɓɓere bee kuugal tuppitoowo, bana kuugal danciki, bee kaŋgeeri e limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy e hottollo kirtaani. 9 Ka laati bee seɓattooji nayi, ɓe mbaɗi ka cowaaka, njuutirka maaka hapakaare, njaajirka maaka boo hapakaare, cowaaka. 10 Ɓe takki kaa'e marɗe saman dow maaka, jabbi nayi. Jabbol aranol: sardiyus, tupas, imiradi. 11 Jabbol ɗiɗaɓol: haako-haakoore, safira, yaspa. 12 Jabbol tataɓol: yakintus, akat, ametistu. 13 Jabbol nayaɓol: kirisoliti, kirisoparasu, onikis. Ɗe taarniraaɗe kaŋgeeri. 14 Limgal kaa'e laati sappo e ɗiɗi bee inɗe ɓiɓɓe Isra'iila, bana bindol ta''aaŋgol. Koondeye hayre fuu bee innde muuɗum ngam le'i sappo e ɗiɗi. 15 Ɓe mbaɗi haa jiiba wiɓɓere callalluhoy kaŋgeeri laaɓndi ɗiɗoy, mbamaakoy bana ɓoggi. 16 Ɓe mbaɗi jaagnorɗe kaŋgeeri ɗiɗi e kalagaaje kaŋgeeri ɗiɗi. Ɓe njo''ini kalagaaje man haa seɓattooji jiiba wiɓɓere ɗiɗi. 17 Ɓe kaɓɓi ɓoggi kaŋgeeri bamaaɗi ɗiɗi haa kalagaaje gonɗe haa seɓattooji jiiba wiɓɓere. 18 Seɓattooji ɓoggi bamaaɗi goɗɗi, ɓe kaɓɓi ɗi haa jaagnorɗe. Kanje, ɓe njo''ini ɗe dow balbe danciki, wakere yeeso. 19 Ɓe mbaɗi kalagaaje kaŋgeeri ɗiɗi feere, ɓe njo''ini ɗe haa seɓattooji jiiba wiɓɓere ɗiɗi, haa gawargal keeduŋgal danciki, nder muuɗum. 20 Kadiboo ɓe mbaɗi kalagaaje kaŋgeeri ɗiɗi, ɓe njo''ini ɗe haa balbe danciki, wakere yeeso haa les, haa jokkindirki maagel dow taadorgol danciki. 21 Ɓe kaɓɓi jiiba wiɓɓere bee kalagaaje maaka haa kalagaaje danciki. Ɓe kaɓɓi ka bee ɓoggol limce carwinaaɗe, ngam jiiba wiɓɓere laato haa dow taadorgol danciki, taa ka seeda bee maagel, bana Jawmiraawo umruno Muusa. 22 O waɗi alkibbaare bee kuugal cannyoowo, bee limce carwinaaɗe. 23 Daande ɗon haa caka maare, bana daande sulkewol. Daɗɗaare taari daande ngam taa nde seeka. 24 Haa gawargal alkibbaare ɓe mbaɗi ɓiɓɓe rummaanooje ɗe limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy, bana kirtaani. 25 Ɓe mbaɗi leŋgi kaŋgeeri laaɓndi. Ɓe njo''ini leŋgi hakkunde rummaanooje, haa gawargal alkibbaare taarotooŋgal fuu, 26 leŋguru e rummaanoore, fahin leŋguru e rummaanoore, haa gawargal alkibbaare taarotooŋgal fuu, ngam huuwugo kuugal limanjo, bana Jawmiraawo umruno Muusa. 27 Ɓe mbaɗi toggooje limce daneeje, kuugal cannyoowo, ngam Haruna e ɓiɓɓe maako. 28 Ɓe mbaɗi boo meetaleewol limce daneeje, e kufneeje ngam fawne, e sirlahoy hottollo kirtaani, 29 e taadorgol tuppitaaŋgol ngol hottollo kirtaani e limce carwinaaɗe e boɗeeje seɗɗa e boɗeeje coy, bana Jawmiraawo umruno Muusa. 30 Ɓe mbaɗi tappaaɗum cewɗum, fawne ceniiɗe, ɗum kaŋgeeri laaɓndi. Ɓe mbindi dow maajum bee bindol ta''aaŋgol: Cenaaɗum ngam Jawmiraawo. 31 Ɓe mbaɗi haa maajum ɓoggol limce carwinaaɗe ngam haɓɓugo ɗum haa dow meetaleewol, bana Jawmiraawo umruno Muusa.

Timmuki kuugal jooɗorde

32 Bana non kuugal jooɗorde laymaaru fottirde fuu timmiri. Yimɓe Isra'iila kuuwi kooɗume fuu bana Jawmiraawo umruno Muusa. 33 Ɓe ngaddi jooɗorde haa Muusa: laymaaru e kuuje maaru fuu e jokke maaru e kaataakooje maaru e gaafotooɗe maaru e daŋraŋge maaru e kosɗe maaru, 34 e suddaare nde lare jawɗi baali boɗeeje e suddaare nde lare liɗɗi mawɗi, e wirndallo, 35 e sundukru bee alluhaaje seedamku e cabbi maaru e maɓɓorde, 36 e teebur e kuuje maagal fuu e tamseeje jo''inteeɗe, 37 e jo''inirɗum pittirlaaji laaɓɗum e pittirlaaji maajum ­- pittirlaaji tokkotirɗi ­- e kuuje maajum fuu e nebbam jaynuki, 38 e gulduɗum urle ɗum kaŋgeeri, e nebbam ngujorɗam e urle ureteeɗe, e wirndallo ngam dammugal laymaaru, 39 e hirsirde nde njamndi mboɗeeri e kuuwaaɗum maare ɗum jamɗe boɗeeje gaafiiɗe e cabbi maare e kuuje maare fuu, e taasawo daaro e jo''inirɗum maago, 40 e wirndallooji saare e daŋraŋge maare e kosɗe maare, e wirndallo ngam yolnde saare e ɓoggi maare e tiggirɗe maare e kuuje fuu ngam kuugal nder jooɗorde laymaaru fottirde, 41 e limce ngam kuugal nder suudu seniindu, limce ceniiɗe ngam Haruna, limanjo e limce ɓiɓɓe maako ngam huuwugo kuugal liman'en. 42 Yimɓe Isra'iila kuuwi kooɗume fuu bana Jawmiraawo umruno Muusa. 43 Muusa laari kuuje fuu. Ndaa, ɓe mbaɗi ɗe bana Jawmiraawo umruno mo. Nden Muusa barkiɗini ɓe.

Gurtaaki 40

Darneeki jooɗorde

40:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 2 "Nyande go'oore nder lewru arandu, sey a darna jooɗorde laymaaru fottirde. 3 Jo''in sundukru nder maare, a wirna ndu bee wirndallo. 4 Nastin teebur, taaskitin ko woni dow maagal. Nastin boo jo''inirɗum pittirlaaji, jo''in pittirlaaji maajum. 5 Jo''in gulduɗum urle ɗum kaŋgeeri yeeso sundukru seedamku. Ɓil wirndallo haa dammugal jooɗorde. 6 Jo''in hirsirde ngam wulugo guleteeɗi yeeso dammugal laymaaru fottirde. 7 Jo''in taasawo daaro hakkunde laymaaru fottirde e hirsirde. Loow ndiyam nder maago. 8 Darnu saare taarotoonde fuu, ɓil wirndallo haa yolnde maare. 9 Hoo'u nebbam ngujorɗam. Wuju jooɗorde e ko woni nder maare fuu bee maajam. Senu nde e kuuje maare fuu, nde laato seniinde. 10 Wuju hirsirde e kuuje maare bee nebbam go. Sen hirsirde, nde laato seniinde masin. 11 Wuju taasawo daaro e jo''inirɗum maago bee nebbam, senu ngo. 12 Ɓadin Haruna e ɓiɓɓe maako haa dammugal laymaaru fottirde, yiiw ɓe bee ndiyam. 13 Ɓornu Haruna limce ceniiɗe, wuju mo bee nebbam go, sen mo, ngam o huuwanammi kuugal limanjo. 14 Ɓadin boo ɓiɓɓe maako, ɓornu ɓe toggooje. 15 Wuju ɓe bana ngujirɗa baaba maɓɓe, ngam ɓe kuuwanammi kuugal liman'en. Gujeeki maɓɓe bee nebbam laatano ɓe ngam limanku nduumiiŋgu nder gide maɓɓe fuu." 16 Muusa huuwi kooɗume fuu bana Jawmiraawo umri mo. 17 Lewru arandu nder nduuɓu ɗiɗaɓu, nyande go'oore maaru, jooɗorde darnaama. 18 Muusa darni nde. O jo''ini kosɗe maare, o darni kaataakooje maare, o waɗi gaafotooɗe maare, o darni daŋraŋge maare. 19 Nden o we''iti laymaaru dow jooɗorde. O wallini suddaare haa dow maaru, bana Jawmiraawo umruno mo. 20 O hoo'i alluhaaje seedamku, o waati ɗe nder sundukru. O waɗi cabbi haa maaru, o wallini maɓɓorde dow maaru. 21 O nastini ndu nder jooɗorde, o ɓili wirndallo, o wirni sundukru seedamku, bana Jawmiraawo umruno mo. 22 O jo''ini teebur nder laymaaru fottirde haa wuttudu jooɗorde woyla, yaasi wirndallo. 23 O yowndindiri tamseeje dow maagal yeeso Jawmiraawo, bana Jawmiraawo umruno mo. 24 O jo''ini jo''inirɗum pittirlaaji nder laymaaru fottirde haa ɗum tiitotira bee teebur, wuttudu jooɗorde fombina. 25 O taaskitini pittirlaaji yeeso Jawmiraawo, bana Jawmiraawo umruno mo. 26 O jo''ini gulduɗum urle ɗum kaŋgeeri nder laymaaru fottirde, yeeso wirndallo. 27 O wuli dow maajum urle ureteeɗe, bana Jawmiraawo umruno mo. 28 O wili wirndallo haa dammugal jooɗorde. 29 O darni hirsirde haa dammugal jooɗorde laymaaru fottirde. O lii'i dow maare nguleteeŋga e dokkal nyaamdu, bana Jawmiraawo umruno mo. 30 O jo''ini taasawo daaro hakkunde laymaaru fottirde e hirsirde, o loowi ndiyam nder maago ngam yiiwaago. 31 Muusa e Haruna e ɓiɓɓe maako loota juuɗe muuɗum'en e kosɗe muuɗum'en haa maago, 32 nde ɓe nastata laymaaru fottirde fuu. Ɓe ngiiwo boo hiddeko ɓe ɓadito hirsirde, bana Jawmiraawo umruno Muusa. 33 O darni saare taarotoonde jooɗorde e hirsirde fuu, o ɓili wirndallo haa yolnde saare. Bana non Muusa timminiri kuugal fuu.

Ruulde dow jooɗorde

34 Ruulde suddi laymaaru fottirde. Tedduŋgal Jawmiraawo hebbini jooɗorde. 35 Muusa waawaay nastugo laymaaru fottirde, ngam ruulde waali dow maaru, tedduŋgal Jawmiraawo hebbini jooɗorde. 36 Koondeye ruulde eeŋgti diga jooɗorde, yimɓe Isra'iila ummo, nder jahaale maɓɓe fuu. 37 To ruulde eeŋgtaay, ɓe ummataako, haa nyalaade nde eeŋgta. 38 Ngam ruulde Jawmiraawo woni dow jooɗorde nyalawma. Jemma boo yiite laati nder maare yeeso yimɓe Isra'iila nder jahaale maɓɓe fuu.

Farillaaji Lewiŋko'en 1

Guleteeɗi

1:1 Yoo, Jawmiraawo ewni Muusa, wolwani mo nder laymaaru fottirde, wi'i mo: 2 "Umru yimɓe Isra'iila umrooje dow kirseteeɗi maɓɓe, wi' ɓe: "To goɗɗo yiɗi lii'anaago Jawmiraawo dokkal, sey o hoo'a ngal haa na'i maako malla dammooji maako. 3 To o yiɗi lii'aago nguleteeŋga nder na'i maako, sey o hoo'a ngaari kalhaldi ndi walaa aybe. Sey o lii'o ndi haa dammugal laymaaru fottirde, ngam haa Jawmiraawo yerdo ndi. 4 O yowa juuɗe maako dow hoore maari, Jawmiraawo boo jaɓan ndi ngam o yaafo hakkeeji goɗɗo oo. 5 O hirsa ngaari man ton yeeso Jawmiraawo. Liman'en Lewiŋko'en koo'a ?i?am maari, ndufa ɗam haa hirsirde dariinde yeeso laymaaru fottirde, haa alkibilaaji maare nayi fuu. 6 Nden o ɓolta laral maari, o senda ndi geɓe geɓe. 7 Liman'en danygol Haruna kuɓɓa yiite dow hirsirde, njowndindira leɗɗe dow maage. 8 Nden ɓe koo'a geɓe ngaari hawtaade bee hoore maari e ɓellere maari, ɓe mballina ɗe dow yiite. 9 Sey goɗɗo go loota teteki maari e kosɗe maari cakitiiɗe bee ndiyam. Nden limanjo wula ɗum fuu dow hirsirde. Kanjum woni nguleteeŋga. Uureeŋgol maaga yerdinan Jawmiraawo. 10 "To goɗɗo yiɗi lii'aago nguleteeŋga nder baali mum malla be'i mum, sey o hoo'a njawdiri ndi walaa aybe. 11 O hirsa ndi haa wakere hirsirde woylaare, ton yeeso Jawmiraawo. Liman'en danygol Haruna ndufa ?i?am maari haa alkibilaaji hirsirde nayi. 12 O senda ndi geɓe geɓe, limanjo boo wallina geɓe maari fuu hawtaade bee hoore maari e ɓellere maari dow yiite hirsirde. 13 Sey goɗɗo go loota teteki maari e kosɗe maari cakitiiɗe bee ndiyam. Nden limanjo lii'ano Jawmiraawo ɗum fuu, wula ɗum dow hirsirde. Kanjum woni nguleteeŋga. Uureeŋgol maaga yerdinan Jawmiraawo. 14 "To goɗɗo yiɗi lii'aago sondu wuleteendu, sey o hoo'a poola masar malla poola feere. 15 Limanjo wadda nga haa hirsirde, itta hoore maaga, wula nde dow hirsirde. Nden o ɓiɗɗa nga haa wuttudu hirsirde ngam o wurtina ?i?am maaga. 16 Sey o itta waywoode maaga bee ko woni nder maare, o sakkina ɗum haa nokkuure ndoondi kirsaaɗi, haa fuunaaŋge hirsirde. 17 O naŋga bileeji poola, o fooɗa ɗi haa o seeka ɓandu maaga, ammaa taa o senda ndu geɓe ɗiɗi. Nden o wula nga dow hirsirde. Kanjum woni guleteeɗum. Uureeŋgol maajum yerdinan Jawmiraawo."

Farillaaji Lewiŋko'en 2

Dokkal nyaamdu

2:1 "To goɗɗo yiɗi lii'anaago Jawmiraawo dokkal nyaamdu, sey o hoo'a kuroori, o waɗa nebbam dow maari, o sammina urle dow maari boo. 2 Nden o yahra ɗum haa liman'en danygol Haruna. Limanjo hoo'a kuroori e nebbam, bana ko hebbinta juŋŋgo, o hoo'a boo urle man fuu, o wula ɗum dow hirsirde, ɗum geɗal ciftinorgal Jawmiraawo. Uureeŋgol dokkal man yerdinan mo. 3 Ammaa luttuɗum dokkal nyaamdu ɗum geɗal Haruna e danygol mum. Ɗum geɗal ceniiŋgal masin haa dokkal guleteeɗe ngam Jawmiraawo. 4 "To a yiɗi lii'aago dokkal nyaamdu tamsaaŋgal, taa waɗ ɗum bee tamre ufnaande. Sey ɗum laato tamseeje ɗe kuroori njiiɓaandi bee nebbam malla tamseeje ɗelemɗe gujaaɗe nebbam. 5 "To a yiɗi lii'aago tamseeje ca'aaɗe dow beɗol njamndi, sey a waɗa ɗe bee jiiɓaaɗum kuroori e nebbam. 6 Sey a wartira ɗe picitte a waɗa nebbam dow maaje. Kanjum woni dokkal nyaamdu. 7 "To a yiɗi lii'aago defaaɗum nder fayande, sey a waɗa ɗum bee jiiɓaaɗum kuroori e nebbam. 8 Sey a yahra dokke nyaamdu bana ɗe'e yeeso Jawmiraawo, a hokka ɗe limanjo, kaŋko boo o ɓadina ɗe haa hirsirde. 9 O hoo'a geɗal ciftinorgal Jawmiraawo, o wula ngal dow hirsirde. Uureeŋgol man yerdinan Jawmiraawo. 10 Ammaa luttuɗum dokke nyaamdu ɗum geɗal Haruna e danygol mum. Ɗum geɗal ceniiŋgal masin haa dokke guleteeɗe ngam Jawmiraawo. 11 "Dokke nyaamdu fuu ɗe lii'antooɗon Jawmiraawo, taa mbaɗe ɗe bee ufnirɗum. Taa puunaandi malla njumri tawe nder dokke guleteeɗe ngam Jawmiraawo. 12 Ngadde ɗum yeeso Jawmiraawo bana geɗal aranal haa ?aamle mon, ammaa taa ngule ɗum dow hirsirde ngam gerdinki Jawmiraawo. 13 Cammine manda dow dokkal nyaamdu fuu, ɗam woni alaama alkawal hakkunde Allah bee mooɗon. 14 To on ngiɗi lii'anaago Jawmiraawo dokkal ?aamle mon, sey on lii'o gabbe ca'aaɗe malla namaaɗe. 15 Mbaɗe nebbam dow dokkal man, ɓesde urle boo. Kanjum woni dokkal nyaamdu. 16 Limanjo hoo'a geɗal ciftinorgal Jawmiraawo haa gabbe e nebbam, wula ngal, non boo urle fuu. Ɗum dokkal guleteeŋgal ngam Jawmiraawo."

Farillaaji Lewiŋko'en 3

Kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe

3:1 "To goɗɗo yiɗi lii'aago kirseteeŋga ngam kawtal bee sujidooɓe woɗɓe e Allah, sey o hoo'a ngaari malla nagge, ɗi ngalaa aybe. 2 Sey o yowa juŋŋgo maako dow hoore ndabbaawa man, o hirsa nga haa dammugal laymaaru fottirde. Liman'en danygol Haruna mbicca ?i?am maaga haa alkibilaaji hirsirde nayi fuu. 3 Nden ɓe lii'ano Jawmiraawo geɗal guleteeŋgal haa kirsaaŋga man: ɓellere suddunde teteki fuu, 4 e ɓoo?e bee ɓellere wonnde dow maaje, e ɓellere dow heŋre. 5 Liman'en ngula ɗum nder yiite hirsirde, hawtaade bee guleteeɗi. Uureeŋgol maajum yerdinan Jawmiraawo. 6 "To goɗɗo yiɗi lii'anaago Jawmiraawo ndammowa, nden kam o hoo'a ngorga malla ndewa, nga walaa aybe. 7 To dokkal maako woni mbaalu, sey o yahra ngu yeeso Jawmiraawo. 8 O yowa juŋŋgo maako dow hoore maagu, o hirsa ngu haa dammugal laymaaru fottirde. Liman'en danygol Haruna mbicca ?i?am maagu haa alkibilaaji hirsirde nayi fuu. 9 Nden ɓe lii'ano Jawmiraawo geɗal guleteeŋgal haa kirsaaŋga man: ɓellere, waato wicco ta''aaŋgo haa seŋgorde, e ɓellere suddunde teteki, 10 e ɓoo?e bee ɓellere wonnde dow maaje, e ɓellere dow heŋre. 11 Limanjo wula ɗum fuu dow hirsirde, ɗum nyaamdu wuleteendu ngam Jawmiraawo. 12 "To dokkal maako woni mbeewa, sey o yahra nga yeeso Jawmiraawo, 13 o wallina juŋŋgo maako dow hoore maaga, o hirsa nga haa dammugal laymaaru fottirde. Liman'en danygol Haruna mbicca ?i?am maaga haa alkibilaaji hirsirde nayi fuu. 14 Nden ɓe lii'ano Jawmiraawo geɗal kirsaaŋga man guleteeŋgal, waato ɓellere suddunde teteki fuu, 15 e ɓoo?e bee ɓellere wonnde dow maaje, e ɓellere dow heŋre. 16 Limanjo wula ɗum fuu dow hirsirde, ɗum nyaamdu wuleteendu ngam Jawmiraawo, Uureeŋgol maajum yerdinan mo. Ɓellere fuu woodani Jawmiraawo. 17 Taa on nyaama ɓellere e ?i?am sam. Kanjum woni umroore duumiinde haa gide mon fuu, kootoy on njooɗoto."

Farillaaji Lewiŋko'en 4

Kirseteeɗi ngam ittuki hakkeeji

4:1 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 2 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "Ndaa ko kuuwoton to goɗɗo waɗi hakke, luuti umroore Jawmiraawo koondeye, bilaa anniya: 3 "To hooreejo liman'en waɗi hakke, hakke man ɗon dow yimɓe fuu. Sey o wadda ngaari kalhaldi ndi walaa aybe, o lii'ano ndi Jawmiraawo kirseteendi ngam ittuki hakke maako. 4 Sey o yahra ngaari man haa dammugal laymaaru fottirde, o yowa juŋŋgo maako dow hoore maari, o hirsa ndi ton yeeso Jawmiraawo. 5 Nden o hoo'a ?i?am maari, o nastina ɗam nder laymaaru. 6 O suuwa hoondu maako nder maajam, o wicca ɗam nde joweeɗiɗi haa wirndallo yeeso yeɓre suudu seniinde. 7 Nden o waɗa ?i?am seɗɗa haa luwe gulduɗum urle dariiɗum yeeso Jawmiraawo nder laymaaru fottirde. ?i?am luttuɗam fuu, o rufa ɗam haa les hirsirde wonnde yeeso dammugal laymaaru man. 8 Sey o hoo'a ɓellere ngaari kirsaandi fuu, waato ɓellere suddunde teteki, 9 e ɓoo?e bee ɓellere wonnde dow maaje, e ɓellere dow heŋre. 10 Bana o huuwrata bee ɓellere ngaari kirseteendi ngam kawtal yimɓe, bana non o ittira ɓellere man, o wula nde dow hirsirde. 11 Ammaa laral ngaari, e kusel maari fuu, e hoore maari, e kosɗe maari, e teteki maari bee dubbuɗe, 12 sey o yahra ɗum fuu yaasi saŋgeere haa nokkuure senaande nde ɓe ndufata ndoondi kirsaaɗi, o wula ɗum ton. 13 "Teema jama'aare Isra'iila fuu waɗan hakke, bilaa anniya, mooɓre maɓɓe anndaa ɓe mbaɗi aybe bee huuwugo ko Jawmiraawo haɗi. 14 To hakke man waŋgi, sey jama'aare wadda ngaari kalhaldi kirseteendi ngam ittuki hakkeeji. Ɓe njahra ndi yeeso laymaaru fottirde. 15 Ndotti'en jama'aare njowa juuɗe muuɗum'en dow hoore maari, ɓe kirsa ndi ton yeeso Jawmiraawo. 16 Hooreejo liman'en hoo'a ?i?am maari, nastina ɗam nder laymaaru. 17 O suuwa hoondu maako nder maajam, o wicca ɗam nde joweeɗiɗi haa wirndallo. 18 Nden o waɗa ?i?am seɗɗa haa luwe gulduɗum urle dariiɗum yeeso Jawmiraawo nder laymaaru fottirde. ?i?am luttuɗam fuu, o rufa ɗam haa les hirsirde wonnde yeeso dammugal laymaaru. 19 Nden o hoo'a ɓellere ngaari fuu, o wula nde dow hirsirde. 20 Sey o huuwa ngaari ndi'i bana o huuwrata ngaari kirseteendi ngam ittuki hakkeeji go. Bana ni limanjo huuwrata ngam ittuki hakkeeji yimɓe, ɓe keɓan yaafuye boo. 21 Nden o yahra ngaari man yaasi saŋgeere, o wula ndi, bana o wuldata ngaari kirsaandi ngam hakkeeji maako. Kanjum woni kirseteeŋga ngam ittuki hakkeeji jama'aare Isra'iila. 22 "To goɗɗo ardiiɗo waɗi hakke, to aybe ɗon dow maako ngam o luuti umroore Jawmiraawo koondeyeere bilaa anniya, 23 to goɗɗo feere waŋginani mo aybe man, sey o lii'o njawdiri mbeewa ndi walaa aybe. 24 O yowa juŋŋgo maako dow hoore maari, o hirsa ndi haa wakere hirsirde woylaare, haa nokkuure nde ɓe kirsata guleteeɗi. Kanjum woni kirseteeŋga ngam ittuki hakkeeji. 25 Limanjo suuwa hoondu mum nder ?i?am kirsaaŋga, waɗa ɗam haa luwe hirsirde. Nden o rufa ?i?am luttuɗam haa les maare. 26 O wula ɓellere njawdiri fuu dow hirsirde, bana no o huuwrata bee ɓellere kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe. Bana ni limanjo lii'orto kirsaaŋga ngam ittuki hakkeeji ardiiɗo, kaŋko boo o heɓan yaafuye. 27 "To goɗɗo nder yimɓe lesdi waɗi hakke, to aybe ɗon haa maako ngam o ?aɓɓi umroore Jawmiraawo koondeyeere bilaa anniya, 28 to goɗɗo feere waŋginani mo aybe man, sey o lii'o mbeewa nga walaa aybe. 29 O yowa juŋŋgo maako dow hoore maaga, o hirsa nga haa wakere hirsirde woylaare, haa nokkuure nde ɓe kirsata guleteeɗi. 30 Limanjo suuwa hoondu mum nder ?i?am kirsaaŋga, waɗa ɗam haa luwe hirsirde. Nden o rufa ?i?am luttuɗam haa les maare. 31 O hoo'a ɓellere mbeewa fuu, bana no o huuwrata ɓellere kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe, o wula nde dow hirsirde. Uureeŋgol man yerdinan Jawmiraawo. Bana ni limanjo lii'orto kirsaaŋga ngam ittuki hakkeeji goɗɗo go, kaŋko boo o heɓan yaafuye. 32 "To goɗɗo yiɗi lii'aago mbaalu kirseteeŋgu ngam ittuki hakkeeji, sey o wadda ndewu ngu walaa aybe. 33 O yowa juŋŋgo maako dow hoore maagu, o hirsa ngu haa wakere hirsirde woylaare, haa nokkuure nde ɓe kirsata guleteeɗi. 34 Limanjo suuwa hoondu mum nder ?i?am kirsaaŋga, waɗa ɗam haa luwe hirsirde. Nden o rufa ?i?am luttuɗam haa les maare. 35 O hoo'a ɓellere mbaalu fuu, bana no o huuwrata ɓellere baali kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe, o wula nde dow hirsirde hawtaade bee guleteeɗi ngam Jawmiraawo. Bana ni limanjo lii'orto kirsaaŋga ngam ittuki hakkeeji goɗɗo go, kaŋko boo o heɓan yaafuye."

Farillaaji Lewiŋko'en 5

Daliilaaji kirseteeɗi ngam ittuki hakkeeji

5:1 "Ndaa daliilaaji ɗi goɗɗo lii'oto kirseteeɗi ngam ittuki hakkeeji: "To goɗɗo ɗon yeeso kiita, o nani o naaleteeɗo sonaa o waŋgina ko o yi'i malla ko o nani, ammaa o waŋginaay ɗum, nden kam ɗum aybe dow maako. 2 "To goɗɗo hakkilaay, meemi coɓɗum kooɗume, bana caaɗŋgu huunde ladde, malla caaɗŋgu ndabbaawa saare, malla caaɗŋgu ladoojum, saa'i o anndi ɗum, o laatoto coɓɗo, ɗum aybe dow maako. 3 "To goɗɗo hakkilaay, meemi coɓɗum kooɗume haa neɗɗo, saa'i o anndi ɗum, ɗum laatoto aybe dow maako. 4 "To goɗɗo hakkilaay, yaawi, hunake hunayeere o huuwan booɗɗum malla kalluɗum, saa'i o faamti ɗum, ɗum laatoto aybe dow maako. 5 "To goɗɗo laatake aybuɗo nder kuuje ɗe'e, sey o waŋgina hakke maako, 6 o waddana Jawmiraawo mbaalu malla mbeewa kirseteeŋga ngam ittuki hakke maako. Limanjo lii'o kirseteeŋga man ngam o itta hakke goɗɗo oo. 7 "To goɗɗo waawaay mbaalu malla mbeewa, nden kam o waddana Jawmiraawo pooli masar ɗiɗi, malla pooloy ɗiɗoy, gootel kirseteeŋgel ngam ittuki hakke, gootel boo guleteeŋgel. 8 Sey o hokka ɗi limanjo. Limanjo aarta lii'aago poola kirseteeŋga ngam ittuki hakke. O yewa daande maaga, ammaa taa o itta hoore maaga. 9 O wicca ?i?am maaga seɗɗa haa wuttudu hirsirde, o ɓiɗɗa ?i?am luttuɗam haa les maare. Kanjum woni kirseteeŋga ngam ittuki hakke. 10 Nden limanjo lii'o poola feere nguleteeŋga, fodde umroore. Bana ni limanjo lii'orto kirsaaŋga ngam ittuki hakke goɗɗo go, kaŋko boo o heɓan yaafuye. 11 "To goɗɗo waawaay pooli masar ɗiɗi malla pooloy ɗiɗoy, nden kam o wadda kuroori muudoore woore, ɗum dokkal ngam ittuki hakke. Taa o waɗa nebbam dow maari, taa o ɓesda urle boo, ɗum dokkal ngam ittuki hakke, naa dokkal nyaamdu. 12 O yahra kuroori man haa limanjo. Kaŋko o hoo'a haa maari geɗal ciftinorgal Jawmiraawo, bana ko hebbinta juŋŋgo, o wula ɗum dow hirsirde, hawtaade bee guleteeɗi ngam Jawmiraawo. Kanjum woni dokkal ngam ittuki hakke. 13 Bana ni limanjo lii'orto dokkal ngam daliila hakke goɗɗo go, kaŋko boo o heɓan yaafuye. Kuroori luttundi laatanto liman'en, bana dokke nyaamdu boo."

Kirseteeɗi ngam joɓki aybeeji

14 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 15 "To goɗɗo waɗi hakke bilaa anniya, ngam o hokkaay Jawmiraawo ko woodani ɗum, sey o waddana Jawmiraawo njawdiri mbaalu ndi walaa aybe, ndi kirseteendi ngam joɓki aybe maako. Saman maari fota bee ceede cardi fodde awnorɗum suudu seniindu. 16 Kadiboo o yoɓa ko o hokkaayno, o ɓesda deydey yeɓre maajum jowaɓre boo. O hokka ɗum fuu limanjo. Limanjo lii'o njawdiri kirseteendi ngam joɓki aybe goɗɗo go, kaŋko boo o heɓan yaafuye. 17 "To goɗɗo hakkilaay, luuti umroore Jawmiraawo koondeyeere, ɗum aybe dow maako. 18 Sey o yahrana limanjo njawdiri mbaalu ndi walaa aybe, ndi kirseteendi ngam joɓki aybe maako. Saman maari fota bee ko haani. Limanjo lii'o kirseteendi man ngam daliila ngooytu goɗɗo go, kaŋko boo o heɓan yaafuye. 19 Kanjum woni kirseteeŋga ngam joɓki aybe, ngam o waɗi aybe dow Jawmiraawo fakat." 20 Too, Jawmiraawo ɓesdi wi'ugo Muusa: 21 "Ndaa daliilaaji ɗi goɗɗo lii'oto kirseteeŋga ngam joɓki aybe: To goɗɗo waɗi hakke dow Jawmiraawo, ngam o sali hokkitgo ko keeddiɗɗiraawo maako sigi haa maako, malla ko o hooci haa keeddiɗɗiiko, malla ko o wujji, malla ko o jaɓti mo bee doole, 22 malla o tawi huunde majjunde, o fewi dow maajum, o hunake dow fewre, o wi'i o tawaay ɗum. 23-24 To goɗɗo waɗi hakkeeji irin ɗi'i, sey o yoɓa kooɗume ko o heɓi bee rikisi maako. Nyalaade aybe maako waŋgi, sey o hokkita ɗum jawmiijum, o ɓesda deydey yeɓre maajum jowaɓre boo. 25 Sey o waddana Jawmiraawo njawdiri mbaalu ndi walaa aybe, ndi kirseteendi ngam joɓki aybe maako. Saman maari fota bee ko haani. 26 Limanjo lii'ano ndi Jawmiraawo kirseteendi. Goɗɗo go heɓan yaafuye aybeeji mum ɗi o huuwi fuu."

Farillaaji Lewiŋko'en 6

Guleteeɗi

6:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 2 "Umru Haruna e ɓiyum'en ni'i: Ndaa umroore dow guleteeɗi. Sey nguleteeŋga waala dow hirsirde haa fajiri, yiite boo tabita dow maare. 3 Nden limanjo ɓorno toggoore raneere e sirla ndaneeha. O itta ndoondi guleteeɗi dow hirsirde, o jippina ndi baŋge maare. 4 Nden o ɓorto limce maako, o ɓorno limce goɗɗe. Ɓaawo maajum o yahra ndoondi yaasi saŋgeere haa nokkuure senaande. 5 Sey yiite tabita dow hirsirde, taa nge nyifo sam. Nde weeti fuu, limanjo wallina leɗɗe dow maage, taaskitina guleteeɗi dow maage, wula ɓellere kirsaaɗi ngam kawtal yimɓe nder maage boo. 6 Yiite duumiiŋge wula dow hirsirde, taa nge nyifo sam."

Dokke nyaamdu

7 "Ndaa umroore dow dokke nyaamdu. Limanjo mo danygol Haruna lii'ano Jawmiraawo dokkal nyaamdu yeeso hirsirde. 8 Nden o hoo'a kuroori njiiɓaandi bee nebbam go, bana ko hebbinta juŋŋgo, non boo urle fuu. O wula ɗum dow hirsirde, ɗum geɗal ciftinorgal Jawmiraawo. Uureeŋgol maajum yerdinan mo. 9 Liman'en nyaama luttuɗum. Ɓe mbaɗa tamseeje ɗe ufnaaka bee maajum, ɓe nyaama ɗe haa nokkuure seniinde, nder hoowaare laymaaru fottirde. 10 Taa ɓe tamsa ɗum bee ufnirɗum. Jawmiraawo hokki ɓe ɗum, ɗum geɗal maɓɓe haa dokke guleteeɗe ngam Jawmiraawo. Ɗum ceniiɗum masin, bana kirseteeɗi ngam ittuki hakkeeji e joɓki aybeeji boo. 11 Ɗum umroore duumiinde haa gide mon fuu: Koomoy gorko mo danygol Haruna, nyaama ɗum. Ɗum geɗal maɓɓe haa dokke lii'anaaɗe Jawmiraawo. To goɗɗo feere meemi ɗum, senaare maajum torran mo." 12 Ndaa umroore nde Jawmiraawo hokki Muusa 13 dow nastinki limanjo mo danygol Haruna nder kuugal mum: "Nyalaade ɓe nastinta mo nder kuugal maako, sey o lii'ano Jawmiraawo kuroori muudoore woore, reeta man fajiri, reeta boo kiikiɗe, kal kal bee dokkal nyaamdu nyalaade nyalaade. 14 O jiiɓa ndi bee nebbam, o sa'a ɗum dow beɗol njamndi. Nden o wartira ɗum picitte, o wula ɗum, ɗum laato uureeŋgol belŋgol ngam Jawmiraawo. 15 Koomoy mo danygol Haruna, mo laatoto hooreejo liman'en, lii'o dokkal nga'al. Ɗum dokkal guleteeŋgal ngam Jawmiraawo. Kanjum woni umroore duumiinde. 16 Dokkal nyaamdu ngal limanjo hokkata, ngal guleteeŋgal pat, ngal nyaamataake."

Kirseteeɗi ngam ittuki hakkeeji

17 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 18 "Umru Haruna e ɓiyum'en umroore dow kirseteeɗi ngam ittuki hakkeeji. Sey ɓe kirsa ndabbaawa ngam ittuki hakkeeji haa wakere hirsirde woylaare, haa nokkuure nde ɓe kirsata guleteeɗi boo. Kirseteeŋga nga'a nga ceniiŋga masin. 19 Limanjo lii'otooɗo kirseteeŋga man, nyaama nga haa nokkuure seniinde, nder hoowaare laymaaru fottirde. 20 To goɗɗo feere meemi kusel maaga, senaare maaga torran mo. To ?i?am maaga seɗɗa wiccake haa limce goɗɗo, sey o loota ɗe haa nokkuure seniinde. 21 To limanjo defi kusel maaga nder fayande loope, sey o fusa nde. Ammaa to o defi ngel nder fayande njamndi, sey o yigga nde, o lalla nde. 22 Worɓe fuu nder asli liman'en nyaaman kusel man, ngel ceniiŋgel masin. 23 Ammaa to limanjo yahri ?i?am kirseteeŋga nder laymaaru fottirde ngam ittuki hakkeeji, nden kam kusel maaga nyaamataake, sey o wula ngel pat."

Farillaaji Lewiŋko'en 7

Kirseteeɗi ngam joɓki aybeeji

7:1 "Ndaa umroore dow kirseteeɗi ngam joɓki aybeeji. Ɗi ceniiɗi masin. 2 Sey ɓe kirsa ndabbaawa ngam joɓki aybeeji haa wakere hirsirde woylaare, haa nokkuure nde ɓe kirsata guleteeɗi boo. Ɓe ndufa ?i?am maaga haa alkibilaaji hirsirde nayi fuu. 3 Ɓe koo'a ɓellere maaga fuu, waato wicco, e ɓellere suddunde teteki, 4 e ɓoo?e bee ɓellere wonnde dow maaje, e ɓellere dow heŋre. 5 Limanjo wula ɗum fuu dow hirsirde, ɗum nyaamdu wuleteendu ngam Jawmiraawo. Kanjum woni kirseteeŋga ngam joɓki aybeeji. 6 Worɓe fuu nder asli liman'en nyaaman kusel maaga. Sey ɓe nyaama ngel haa nokkuure seniinde ngam ngel ceniiŋgel masin. 7 "Woodi umroore woore dow kirseteeɗi ngam ittuki hakke e joɓki aybe ɗiɗi fuu: Kusel maaji laatanto limanjo lii'otooɗo ɗi. 8 Non boo laral ndabbaawa nguleteeŋga laatanto limanjo lii'otooɗo nga. 9 Kooŋgale dokkal nyaamdu defaaŋgal nder fayande malla ca'aaŋgel dow beɗol njamndi, laatanto limanjo lii'otooɗo ngal. 10 Ammaa dokke kuroori njoorndi malla njiiɓaandi bee nebbam, kanje laatanto liman'en danygol Haruna fuu, ɓe cenda ɗe hakkunde maɓɓe."

Kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe

11 "Ndaa umroore dow kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe, ɗe lii'antooɗon Jawmiraawo. 12 To goɗɗo waddi kirseteeŋga nga'a ngam o yetta Allah, sey o wadda ndabbaawa hawtaade bee dokkal tamseeje ɗe ufnaaka. O wadda tamseeje ɗe kuroori njiiɓaandi bee nebbam, malla tamseeje cewɗe gujaaɗe bee nebbam, malla tamre kuroori njiiɓaandi bee nebbam. 13 O ɓesda boo tamseeje ufnaaɗe. 14 Sey o lii'ano Jawmiraawo yeɓre dokkal maako woore, nde laatanto limanjo dufanɗo ?i?am kirseteeŋga maako haa les hirsirde. 15 Sey ɓe nyaama kusel maaga nyalaade ɓe kirsata nga, taa ngel lutta haa jaŋgo maajum. 16 "To goɗɗo waddi kirseteeŋga nga'a ngam o hebbina togayeere+, malla to ɗum dokkal ngal ɓernde maako numi hokkugo, nden kam ɓe nyaama nga nyalaade ɓe kirsata nga, jaŋgo maajum boo ɓe nyaama ko lutti. 17 Ammaa ko lutti haa nyande tataɓre, sey ɓe ngula ɗum. 18 To ɓe nyaami kusel luttuŋgel nyande tataɓre, Allah yerdataako kirsaaŋga goɗɗo go. Allah limantaa mo nga, nga nyidduŋga. Koomoy nyaami kusel man, yahrani hoore mum aybe. 19 Kusel ngel meemi coɓɗum kooɗume, nyaamataake, sey wulugo ngel. "Koomoy cenaaɗo to yiɗi, nyaama kusel kirseteeŋga nga'a. 20 Ammaa to goɗɗo coɓɗo nyaami kirsaaŋga lii'anaaŋga Jawmiraawo ngam kawtal yimɓe, o gurtinteeɗo asŋgol maako. 21 Non boo to goɗɗo meemi coɓɗum kooɗume haa yimɓe malla dabbaaji malla ladooji, nyaami kusel maaga, o gurtinteeɗo asŋgol maako." 22 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 23 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "Taa on nyaama ɓellere na'i malla baali malla be'i sam. 24 To ndabbaawa waati, malla to huunde ladde seeki nga, on mbaawan huuwtinirgo ɓellere maaga ngam kuuɗe feere-feereeje, ammaa taa on nyaama nde. 25 Dabbaaji potanɗi ngam on lii'ano ɗi Jawmiraawo guleteeɗi, to goɗɗo nyaami ɓellere maaji, o gurtinteeɗo asŋgol maako. 26 Kootoy on njooɗoto fuu, taa on nyaama ?i?am dabbaaji malla colli. 27 To goɗɗo nyaami ?i?am, o gurtinteeɗo asŋgol maako." 28 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 29 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "Koomoy lii'otooɗo kirseteeŋga ngam kawtal yimɓe, sey o waddana Jawmiraawo dokkal diga kirseteeŋga man. 30 Geɗal Jawmiraawo guleteeŋgal, sey o wadda ngal bee juuɗe maako: ɓellere ndabbaawa e wiɓɓere maaga. O ɓaŋgta wiɓɓere man yeeso Jawmiraawo. 31 Limanjo wula ɓellere dow hirsirde, ammaa wiɓɓere laatanto liman'en. 32 Daŋgo nyaamo woni geɗal ittaaŋgal 33 ngam limanjo lii'otooɗo ?i?am e ɓellere kirsaaŋga ngam kawtal yimɓe. 34 Wiɓɓere maaga woni dokkal, daŋgo nyaamo boo woni geɗal ittaaŋgal haa kirsaaŋga nga'a. Jawmiraawo hoo'i ɗe haa yimɓe Isra'iila, yeɗi ɗe liman'en. Yimɓe Isra'iila ndokka ɓe ɗe haa foroy. 35 Kanjum woni geɗal Haruna e ɓiyum'en haa dokke guleteeɗe ngam Jawmiraawo. Ɓe keɓi ngal nyalaade ɓe kalfitinaama kuugal maɓɓe. 36 Nyalaade maajum Jawmiraawo umri yimɓe Isra'iila ndokka liman'en geɗal man haa kirseteeɗi maɓɓe. Ɗum umroore duumiinde haa gide maɓɓe fuu." 37 Kanjum woni umrooje dow guleteeɗi, e dokke nyaamdu, e kirseteeɗi ngam ittuki hakkeeji, e kirseteeɗi ngam joɓki aybeeji, e dokkal ngam nastinki kuugal limanku, e kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe. 38 Jawmiraawo umri Muusa umrooje ɗe'e haa hooseere Sina nder ladde, nyalaade o umri yimɓe Isra'iila ɓe lii'ano mo dokke maɓɓe.

Farillaaji Lewiŋko'en 8

No Haruna e ɓiyum'en keɓri kuugal limanku

8:1 Yoo, Jawmiraawo wi'i Muusa: 2 "Sey a yahra Haruna e ɓiyum'en haa dammugal laymaaru fottirde. Waddu boo limce limanku, e nebbam ngujorɗam, e ngaari kalhaldi kirseteendi ngam ittuki hakkeeji, e jawɗi baali ɗiɗi, e silaawo bee tamseeje ɗe ufnaaka. 3 Nden mooɓtu jama'aare fuu ton." 4 Muusa huuwi bana Jawmiraawo umri mo. Nde jama'aare mooɓi, 5 o wi'i yimɓe: "Mi huuwan jonta ko Jawmiraawo umri yam." 6 Muusa ɓadini Haruna e ɓiyum'en, yiiwi ɓe bee ndiyam. 7 O ɓorni Haruna toggoore e alkibbaare, o taadi mo taadorgol. Nden o ɓorni mo danciki, o haɓɓi ngel bee taadorgol maagel cannyaaŋgol. 8 Nden o haɓɓi jiiba wiɓɓere dow maagel, o nastini nder maaka baaruɗum kur'u bi'eteeɗum uriima e tumiima. 9 O meeti mo meetaleewol, o waɗi fawne ceniiɗe ɗe kaŋgeeri ɗelemndi haa yeeso maagol, bana Jawmiraawo umruno mo. 10 Nden Muusa hoo'i nebbam ngujorɗam, wuji jooɗorde Jawmiraawo e ko woni nder maare fuu. Bana non o seniri ɗum. 11 O wicci nebbam seɗɗa dow hirsirde, nde joweeɗiɗi, o wuji hirsirde e kuuje kuugal dow maare, e taasawo daaro e jo''inirɗum maago, ngam senugo ɗe. 12 Nden o waɗi nebbam seɗɗa dow hoore Haruna, ngam senugo mo. 13 Ɓaawo maajum o ɓadini ɓiɓɓe Haruna. O ɓorni ɓe toggooje, o taadi ɓe taadorli, o hufni ɓe kufneeje, bana Jawmiraawo umruno mo. 14 Nden Muusa waddi ngaari kalhaldi kirseteendi ngam ittuki hakkeeji. Haruna e ɓiyum'en njowi juuɗe muuɗum'en dow hoore maari. 15 Muusa hirsi ndi, hoo'i ?i?am maari seɗɗa, wuji ɗam bee hoondu mum haa luwe hirsirde, ngam senugo nde. O rufi ?i?am luttuɗam haa les hirsirde. Bana non o laɓɓiniri nde, o seniri nde. 16 Muusa hoo'i ɓellere suddunde teteki fuu, e ɓellere dow heŋre, e ɓoo?e bee ɓellere wonnde dow maaje, e wuli ɗum fuu dow hirsirde. 17 O hoo'i luttuɗum ngaari, laral maari e kusel maari e teteki maari, o wuli ɗum yaasi saŋgeere, bana Jawmiraawo umruno mo. 18 Nden Muusa waddi njawdiri mbaalu nguleteendi. Haruna e ɓiyum'en njowi juuɗe muuɗum'en dow hoore maari. 19 Muusa hirsi ndi, rufi ?i?am maari haa alkibilaaji hirsirde nayi fuu. 20-21 O ta''i ndi fodde geɓe maari, o looti teteki maari e kosɗe maari, o wuli hoore e ɓellere e geɓe maari fuu dow hirsirde, bana Jawmiraawo umruno mo. Ɗum ngulaaŋga ngam Jawmiraawo nga yiite nyaami ɗum, uureeŋgol man yerdini mo. 22 Nden Muusa waddi njawdiri mbaalu ɗiɗawri, waato njawdiri ngam kalfitinki kuugal. Haruna e ɓiyum'en njowi juuɗe muuɗum'en dow hoore maari. 23 Muusa hirsi ndi, hoo'i ?i?am maari seɗɗa, waɗi ɗam haa deblekeere nofru Haruna nyaamru, e hoondu wordu juŋŋgo maako nyaamo, o ndu kosŋgal maako nyaamal. 24 Nden o ɓadini ɓiɓɓe Haruna, o waɗi ?i?am seɗɗa haa deblekeeje noppi maɓɓe nyaami e kooli gorɗi juuɗe maɓɓe nyaame, e ɗi kosɗe maɓɓe nyaame. 25 Muusa hoo'i ɓellere njawdiri, waato wicco, e ɓellere suddunde teteki, e ɓellere dow heŋre, e ɓoo?e bee ɓellere wonnde dow maaje, non boo daŋgo maari nyaamo. 26 Nder silaawo tamseeje ɗe ufnaaka, cenaaɗe ngam Jawmiraawo, Muusa hoo'i tamseere woore, e tamseere welnde woore jiiɓaande bee nebbam, e tamseere ɗelemnde woore, o wallini ɗe dow ɓellere e daŋgo man. 27 O hokki ɗum fuu haa juuɗe Haruna e ɓiyum'en, ɓe ɓaŋgta ɗum, ɓe lii'o ɗum yeeso Jawmiraawo. 28 Nden Muusa hoo'i ɗum fahin, wuli ɗum dow hirsirde, haa dow ngulaaŋga go. Kanjum woni kirsaaŋga ngam kalfitinki kuugal. Ɗum ngulaaŋga ngam Jawmiraawo, uureeŋgol maaga yerdini mo. 29 Nden Muusa hoo'i wiɓɓere njawdiri, ɓaŋgti nde, lii'i nde yeeso Jawmiraawo. Nde laati geɗal Muusa haa njawdiri kalfitinki kuugal. Muusa huuwi kooɗume fuu bana Jawmiraawo umruno mo. 30 Ɓaawo maajum Muusa hoo'i nebbam ngujorɗam e ?i?am ngonɗam dow hirsirde. O wicci ɗam dow Haruna e limce mum, non boo dow ɓiɓɓe Haruna e limce muuɗum'en. Bana non o seniri ɓe, kamɓe e limce maɓɓe. 31 Muusa wi'i Haruna e ɓiyum'en: "Ndefe kusel ngel haa dammugal laymaaru fottirde. Nyaame ngel ton hawtaade bee tamseeje gonɗe nder silaawo dokke ngam kalfitinki kuugal mon, bana umrumi on. 32 Luttuɗum kusel e tamseeje, ngule ɗum bee yiite. 33 Taa cotte haa dammugal laymaaru fottirde nyalɗe joweeɗiɗi, sey to kalfitinki kuugal mon timmi. 34 Jawmiraawo umri en huuwugo ko kuuwɗen hande, ngam ittuki hakkeeji mon. 35 Njooɗe ton haa dammugal laymaaru fottirde nyalɗe joweeɗiɗi, jemma bee naaŋge fuu. Ɗowtane umrooje Jawmiraawo, ngam taa on maaya. Bana non Jawmiraawo umri yam." 36 Haruna e ɓiyum'en kuuwi kooɗume ko Jawmiraawo umri bee hunduko Muusa.

Farillaaji Lewiŋko'en 9

No Haruna fuɗɗiri lii'aago kirseteeɗi

9:1 Too, nde asaweere kalfitinki kuugal timmi, jaŋgo maajum Muusa ewni Haruna e ɓiyum'en e ndotti'en Isra'iila. 2 O wi'i Haruna: "Hoo'u ngaari kalhaldi kirseteendi ngam ittuki hakkeeji, e njawdiri mbaalu nguleteendi, ɗiɗi fuu ɗi ngalaa aybe. Lii'ana ɗi Jawmiraawo. 3 Nden yeccu yimɓe Isra'iila ɓe koo'a njawdiri mbeewa kirseteendi ngam ittuki hakkeeji, e gaggel ngel nduuɓu e jawgel mbaalu ngel nduuɓu koy nguleteekoy, koy ngalaa aybe, 4 e ngaari kalhaldi e njawdiri mbaalu, ɗi kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe. Ɓe lii'ano ɗi Jawmiraawo hawtaade bee dokkal nyaamdu jiiɓaandi bee nebbam. Ngam Jawmiraawo waŋganan ɓe hande." 5 Ko Muusa umri ɓe, ɓe ngaddi ɗum fuu yeeso laymaaru fottirde. Jama'aare fuu mooɓi ton, dari yeeso Jawmiraawo. 6 Muusa wi'i ɓe: "Jawmiraawo umri on huuwugo ɗum fuu, ngam haa tedduŋgal maako waŋgana on." 7 Nden o wi'i Haruna: "Yah haa hirsirde, lii'a kirseteeŋga e nguleteeŋga ngam ittuki hakke ma e hakkeeji yimɓe. Lii'a kirseteeŋga ngam ittuki hakkeeji yimɓe, bana Jawmiraawo umri ɗum." 8 Haruna yehi haa hirsirde, hirsi ngaari kalhaldi ngam ittuki hakke muuɗum. 9 Ɓiɓɓe maako ngaddani mo ?i?am maari. O suuwi hoondu maako nder maajam, o wuji ɗam haa luwe hirsirde. O rufi ?i?am luttuɗam haa les hirsirde. 10 Nden o hoo'i ɓellere e ɓoo?e e ɓellere dow heŋre, o wuli ɗum dow hirsirde, bana Jawmiraawo umruno Muusa. 11 Ammaa kusel e laral, o wuli ɗum yaasi saŋgeere. 12 Nden Haruna hirsi nguleteeŋga mum. Ɓiɓɓe maako ngaddani mo ?i?am maaga. O rufi ɗam haa alkibilaaji hirsirde nayi fuu. 13 Ɓe ndokki mo hoore maaga e geɓe maaga feere, o wuli ɗe dow hirsirde. 14 Nden o looti teteki maaga e kosɗe maaga, o wuli ɗum dow hirsirde, haa dow ngulaaŋga. 15 Ɓaawo maajum o lii'i dokkal yimɓe. O hoo'i njawdiri mbeewa kirseteendi ngam ittuki hakkeeji maɓɓe. O hirsi ndi, o lii'i ndi bana kirsaaŋga naane ngam ittuki hakke maako. 16 O waddi boo nguleteeŋga, o lii'i nga fodde umroore. 17 O lii'i dokkal nyaamdu, o hoo'i haa maagal bana ko hebbinta juŋŋgo, o wuli ɗum dow hirsirde. (Kanjum woni ɓesdaari dow nguleteeŋga fajiri fajiri.) 18 Nden o hirsi ngaari kalhaldi e njawdiri mbaalu ngam kawtal yimɓe. Ɓiɓɓe maako ngaddani mo ?i?am maaji, o rufi ɗam haa alkibilaaji hirsirde nayi fuu. 19 Ɓe koo'i ɓellere ngaari, e wicco njawdiri, e ɓellere suddunde teteki, e ɓoo?e, e ɓellere dow heŋre, 20 ɓe mballini ɗum dow wiɓɓere ngaari e wiɓɓere njawdiri. Haruna wuli ɓellere fuu dow hirsirde. 21 O ɓaŋgti biɓɓe e dawɗe nyaame yeeso Jawmiraawo, bana Muusa umruno mo. 22 Nde Haruna timmini lii'aago kirsaaɗi ɗi fuu, o ɓaŋgti juuɗe maako dow yimɓe, o barkiɗini ɓe, nden o jippi. 23 Muusa e Haruna nasti laymaaru fottirde. Nden ɓe ngurti, ɓe mbarkiɗini yimɓe. Tedduŋgal Jawmiraawo waŋgani ɓe fuu. 24 Jawmiraawo jippini yiite, nge nyaami nguleteeŋga e ɓellere dow hirsirde. Yimɓe fuu ngi'i ɗum, ɓe kooli bee seyo. Nden ɓe cujidi.

Farillaaji Lewiŋko'en 10

Aybe Nadab e Abihu

10:1 Yoo, Nadab e Abihu, ɓiɓɓe Haruna, koo'i urorɗe njamndiije, mbaɗi ?ulbe yiite dow maaje, mbaɗi urle, lii'ani ɗum Jawmiraawo. Ammaa yiite man laataaki seniiŋge, ngam Jawmiraawo umraay ɓe lii'aago ɗum. 2 Law Jawmiraawo jippini yiite, nge mbari ɓe ton yeeso Jawmiraawo. 3 Muusa wi'i Haruna: "Kanjum woni ko Jawmiraawo numi saa'i o wi'no: Sey huuwanooɓe yam kula senaare am. Mi waŋginanan yimɓe am tedduŋgal am." Ammaa Haruna jeeɗi siriw. 4 Muusa ewni Miisayel e Elisafan ɓiɓɓe Usiyel bappanyo Haruna, wi'i ɓe: "Ngare, cottine maayɓe mon yeeso suudu seniindu, njahre ɓe yaasi saŋgeere." 5 Ɓe ngari, ɓe eftiri ɓe bee toggooje maɓɓe, ɓe njahri ɓe yaasi saŋgeere, bana Muusa umri ɓe. 6 Nden Muusa wi'i Haruna e ɓiɓɓe mum Eliyajaaru e Itamar: "Taa njoofe gaasa ko'e mon, taa ceeke limce mon boo, ngam taa maayon, taa Jawmiraawo tikkana jama'aare fuu. Ammaa bandiraaɓe mon, yimɓe Isra'iila fuu mboya ngam daliila yiite nge Jawmiraawo neli ɗum. 7 Taa cotte haa dammugal laymaaru fottirde, ngam taa maayon, ngam nebbam Jawmiraawo ngujorɗam ɗon dow ko'e mon." Ɓe kuuwi ko Muusa wi'i ɓe.

Umrooje ngam liman'en

8 Too, Jawmiraawo wi'i Haruna: 9 "An e ɓiya'en, taa on nasta laymaaru fottirde to on njari inaboojam malla nguykinoojam feere, ngam taa maayon. Kanjum woni umroore duumiinde haa asŋgol mon fuu. 10 Sey on cendindira ceniiɗum bee ko senaaki, on cendindira coɓɗum bee ceniiɗum. 11 Sey on ekkitina yimɓe Isra'iila umrooje fuu ɗe umrumi on bee hunduko Muusa." 12 Too, Muusa wi'i Haruna e ɓiɓɓe mum luttuɓe, Eliyajaaru e Itamar: "Koo'e ko lutti haa dokkal nyaamdu ngam Jawmiraawo, mbaɗe tamseeje ɗe ufnaaka bee maajum. Nyaame ɗe baŋge hirsirde, ngam dokkal nga'al ngal ceniiŋgal masin. 13 Nyaame ɗum haa nokkuure seniinde. Kanjum woni geɗal ma e geɗal ɓiɓɓe ma haa dokke guleteeɗe ngam Jawmiraawo. Bana non Jawmiraawo umri yam. 14 Onon e ɓiɓɓe mon worɓe e rewɓe nyaama wiɓɓere e daŋgo, waato ko yimɓe Isra'iila ngeɗani Jawmiraawo haa kirseteeɗi ngam kawtal maɓɓe. Ɗum woni geɗal mon haa kirseteeɗi ɗi'i. On nyaama ɗum haa nokkuure laaɓnde. 15 Koondeye yimɓe Isra'iila ngaddata ɓellere wuleteende ngam Jawmiraawo, ɓe ngadda boo wiɓɓere e daŋgo bana dokkal ittaaŋgal ngam maako. Dokkal nga'al laatanto on e danygol mon haa foroy, bana Jawmiraawo umri ɗum." 16 Muusa ɗaɓɓiti njawdiri kirsaandi ngam ittuki hakke, ammaa o tawi ɓe nguli ndi, timmi. Ngam maajum o tikkani Eliyajaaru e Itamar ɓiɓɓe Haruna luttuɓe. O ?ami ɓe: 17 "Koni on nyaamaay kirsaaŋga ngam ittuki hakke nga'a haa nokkuure seniinde? Nga ceniiŋga masin. Jawmiraawo hokki on nga, on nyaama nga ngam on itta hakkeeji jama'aare. 18 ?i?am maaga waraay nder suudu seniindu. Ngam maajum haani on nyaama nga ton, bana umrumi on." 19 Haruna jaabi: "A anndi ɓe lii'ani Jawmiraawo hande kirsaaŋga maɓɓe ngam ittuki hakkeeji e ngulaaŋga maɓɓe. Nden bone ɗe'e keɓi yam. To mi nyaami hande kusel kirsaaŋga ngam ittuki hakke, ɗum fottanan Jawmiraawo na?" 20 Muusa nani ɗum, jaɓi.

Farillaaji Lewiŋko'en 11

Dabbaaji nyaameteeɗi

11:1 Yoo, Jawmiraawo umri Muusa e Haruna, 2 ɓe mbi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "To on ngiɗi, on nyaaman dabbaaji 3 marɗi koloŋgi ceekaaɗi, lornanɗi waacere boo. 4-6 Ammaa taa nyaame geelooɗi e jama-gudde e boji. Ndaare ɗi bana coɓɗi, ngam ɗi lornan waacere, ammaa ɗi ngalaa koloŋgi ceekaaɗi. 7 Taa nyaame gaduuji. Ɗi karminaaɗi, ngam ɗi mari koloŋgi ceekaaɗi, ammaa ɗi lornataa waacere. 8 Taa nyaame dabbaaji ɗi'i, taa meeme nyawmanɗe maaji boo. 9 "On nyaama liɗɗi, marɗi koɓe. 10 Ammaa kuuje ndiyam goɗɗe fuu nyaamataake. 11 Ɗe nyidduɗe, taa nyaame ɗe. To ɗe mbaati, ndaare ɗe ɗe nyidduɗe. 12 Kuuje ndiyam kooɗeye ɗe ngalaa koɓe, laatano on nyidduɗe. 13-19 "Ndaa colli nyidduɗi, ɗi nyaamataake: dutal, duujiire, ciilal, maafiire, jigaawal maŋgal e pamaral, leekuwal, ndawu, sondu mbeela raneeru, ngaasiyoowal, cooɗal, lamnjatal, naŋgowal liɗɗi, kurkudaaru, non boo wilwildu. 20 "Kuukoy markoy bileeji fuu, laatano on nyiddukoy. 21 Sey ko mari kosɗe bee jokke, kanjum tan nyaamoton, 22 waato asli baɓɓatti e ndo'uuji fuu. 23 Ammaa kuukoy ladoohoy markoy bileeji luttukoy fuu laatano on nyiddukoy. 24-28 "Dabbaaji goɗɗi coɓnan on. Koomoy meemi caaɗŋguuji maaji, soɓan haa kiikiɗe. Koomoy efti caaɗŋguuji maaji, sey loota limce mum, ammaa coɓki maako tabitan haa kiikiɗe. Ɗum dabbaaji marɗi koloŋgi, ammaa naa ceekaaɗi, ɗi lornataa waacere. Non boo dabbaaji marɗi kosɗe nayi bee jagge muuɗum'en. 29-30 "Ndaare doombi e pallanɗe e jukujahe e doydooje fuu bana coɓɗe. 31 Koomoy meemi ɗe to ɗe mbaati, soɓan haa kiikiɗe. 32 To ɗe mbaati, ɗe ndo''ake dow huunde koondeye, nde soɓan: Waato kuuje kuuwraaɗe bee leggal e limce e laral e buhu, ko goɗɗo huuwtinirta fuu. Sey on cuuwa ɗum nder ndiyam, ammaa coɓki maajum tabitan haa kiikiɗe. 33 To irin kuuje baatɗe ɗe'e ndo''ake nder fayande, ko woni nder maare fuu soɓan, sey on pusa fayande man boo. 34 To ndiyam ɗon nder fayande man, goɗɗo rufi ɗam dow nyaamdu koonduye, ndu soɓan. Non boo to njaram ɗon nder fayande man, ɗam soɓan. 35 To irin kuuje baatɗe ɗe'e ndo''ake dow huunde, nde soɓan. To ɗum kaatane malla fayande tamsirde, sey on pusa ɗum. 36 Ammaa seeɓoore e ɓulndu e waawru soɓataa, sey meemɗo ko waati nder ton, soɓan. 37 To ɗum do''ake dow aawdi aaweteendi, ndi soɓataa. 38 Ammaa to goɗɗo aarti, soofni aawdi man, ɗum do''ake dow maari, nden kam ndi soɓan. 39 "To ndabbaawa nyaameteeŋga waati, koomoy meemɗo nga soɓan haa kiikiɗe. 40 Koomoy nyaami kusel ndabbaawa man, sey loota limce mum. Ammaa coɓki maako tabitan haa kiikiɗe. Koomoy efti nga boo, sey loota limce mum. Ammaa coɓki maako tabitan haa kiikiɗe. 41 "Kuuje pamare marɗe yoŋki, ɗe nyidduɗe. Taa nyaame ɗe, 42 waato ladooji, malla ko mari kosɗe nayi, malla ko mari kosɗe ɗuuɗɗe. 43 Taa laate on nyidduɓe bee nyaamugo kuuje ɗe'e, taa coɓne ko'e mon bee maaje. 44 Min woni Allah Jawmiraawo mon. Ngam maajum cene ko'e mon, laate on seniiɓe, ngam min mi ceniiɗo. 45 Min woni Jawmiraawo gurtinɗo on lesdi Misra ngam mi laato Allah mon. Laate on seniiɓe, ngam min mi ceniiɗo. 46 "Kanjum woni umroore dow dabbaaji e colli e marɗum yoŋki nder ndiyam e ko dimboto dow lesdi fuu. 47 Sey on cendindira coɓɗum bee ko soɓaay, on cendindira dabbaaji nyaameteeɗi bee ko nyaamataake."

Farillaaji Lewiŋko'en 12

Cenki rewɓe ɓesnuɓe

12:1 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 2 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "To debbo danyi ɓiɗɗo gorko, o coɓɗo nyalɗe joweeɗiɗi, bana o coɓɗo saa'i lootgol maako. 3 Nyande joweetataɓre ɓe njuulna ɓiŋgel. 4 Ɓaawo maajum debbo munya nyalɗe cappanɗe tati e tati, haa o laaɓa e ?i?am maako. Taa o meema ceniiɗum kooɗume, taa o wara haa suudu seniindu boo, sey to wakkati cenki maako timmi. 5 Ammaa to o danyi ɓiɗɗo debbo, o coɓɗo asaweeje ɗiɗi, bana o coɓɗo saa'i lootgol maako. Ɓaawo maajum o munya nyalɗe cappanɗe joweego e joweego, haa o laaɓa e ?i?am maako. 6 "To wakkati cenki maako timmi, ɓaawo o danyi ɓii gorko malla debbo, sey o wadda jawgel guleteeŋgel ngel nduuɓu, e poola malla poola masar kirseteeŋga ngam ittuki hakke. O hokka ɗum limanjo haa dammugal laymaaru fottirde. 7 Kaŋko o lii'ano ɗum Jawmiraawo, o huuwana debbo ittuki coɓki maako, ngam o laaɓa e ?i?am maako. Kanjum woni umroore dow rewɓe ɓesnuɓe. 8 "To debbo waawaay jawgel, nden kam o wadda pooli masar ɗiɗi malla pooloy ɗiɗoy, gootel guleteeŋgel, gootel boo kirseteeŋgel ngam ittuki hakke. Limanjo huuwana mo ittuki coɓki maako, ngam o laaɓa."

Farillaaji Lewiŋko'en 13

Umrooje dow kuuduuje

13:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa e Haruna: 2 "To goɗɗo woodi ɓuudi malla fuufre malla huuduure feere haa ɓandu mum, to seki ɗum saɗawre koondeyeere, sey ɓe ngadda mo yeeso Haruna, limanjo, malla yeeso goɗɗo asŋgol Haruna. 3 Limanjo laara huuduure laral man. To suufu nder huuduure laatake daneejum, huuduure boo ɓuri luggugo dow laral taariiŋgal nde, nden kam ɗum saɗawre fakat. Limanjo laaran nyawɗo oo, seedoto o coɓɗo. 4 Ammaa to pellel haa ɓandu maako ranwi, ɓuraay luggugo dow laral taariiŋgal ngel, suufu boo ranwaay, nden kam limanjo senda mo bee yimɓe nyalɗe joweeɗiɗi. 5 Nyande joweeɗiɗawre limanjo laara mo fahin. To o yi'aay huuduure ɓesdake, nde wa'i bana naane, sey o senda mo bee yimɓe nyalɗe joweeɗiɗi fahin. 6 Nyande joweeɗiɗawre limanjo laara mo fahin. To o yi'i nyaw ustake, yaajaay haa laral, sey o seedo goɗɗo man o laaɓɗo, ɗum fuufre meere non. Sey goɗɗo man loota limce mum ngam o laaɓa. 7 Ammaa to nyaw ɓesdake haa laral maako, ɓaawo limanjo seedi mo o laaɓɗo, sey o waŋga yeeso limanjo kadiboo. 8 Limanjo laara mo fahin. To nyaw ɓesdake haa laral maako fakat, limanjo seedoto mo o coɓɗo, ngam ɗum saɗawre fakat. 9 "To saɗawre koondeyeere naŋgi ɓandu goɗɗo, sey ɓe ngadda mo yeeso limanjo. 10 Limanjo laara mo. To o woodi ɓuudi ndi ranwini laral e suufu maagal, ndi laatake huuduure hallunde, 11 nden kam ɗum saɗawre duurnde. Limanjo seedo mo o coɓɗo. Walaa haaje o senda mo bee yimɓe, ngam coɓki maako waŋgi. 12 To nyaw man ɓesdake, fiilti ɓandu goɗɗo pat, 13 nden kam limanjo laara mo fahin. To limanjo yi'i ngu fiilti ɓandu maako pat, sey o seedo mo o laaɓɗo. Ɓandu maako fuu ndu raneeru, ngam maajum o laaɓɗo. 14 Ammaa to huuduure fetti haa maako, nden kam o coɓɗo. 15 Limanjo laara mo fahin. To o yi'i huuduure fetti haa maako, sey o seedo mo o coɓɗo. Huuduure bana nde'e woni alaama saɗawre, ngam maajum o coɓɗo. 16 Ammaa to huuduure man yamɗiti, laatake daneejum, sey o yaha haa limanjo. 17 Limanjo laara mo fahin. To huuduure maako ranwi, limanjo seedoto mo o laaɓɗo. 18 "To goɗɗo woodi huuduure hallunde haa ɓandu mum, nde yamɗiti, 19 ammaa haa nokkuure maare ɓuudi ndaneeri waɗi, malla faarde sey o yaha haa limanjo. 20 Limanjo laara mo. To pellel man ɓuri luggugo dow laral taariiŋgal ngel, suufu dow maagel laatake daneejum boo, nden kam limanjo seedoto mo o coɓɗo. Ɗum saɗawre fuɗɗi nder ɓuudi man. 21 Ammaa to limanjo laari mo, suufu dow ɓuudi ranwaay, ndi ɓuraay luggugo dow laral taariiŋgal ndi, ndi furɗi boo, sey limanjo senda mo bee yimɓe nyalɗe joweeɗiɗi. 22 To nyaw ɓesdake haa laral, limanjo seedoto mo o coɓɗo, ɗum saɗawre fakat. 23 Ammaa to faarde go waylaaki, ɓesdaay mawnugo, nden kam ɗum ɓattarre huuduure, limanjo seedo mo o laaɓɗo. 24 "To goɗɗo woodi wulannde yiite haa ɓandu mum, kusel haa huuduure man laatake daneejum, malla boɗeejum bee daneejum, 25 sey limanjo laara mo. To suufu dow pellel man laatake daneejum, ngel ɓuri luggugo dow laral taariiŋgal ngel boo, nden kam ɗum saɗawre fuɗɗi nder wulannde man. Sey limanjo seedo mo o coɓɗo. 26 Ammaa to suufu dow pellel man ranwaay, ngel ɓuraay luggugo dow laral taariiŋgal ngel, ngel furɗi boo, sey limanjo senda mo bee yimɓe nyalɗe joweeɗiɗi. 27 Nyande joweeɗiɗawre limanjo laara mo fahin. To nyaw ɓesdi yaajugo, nden kam ɗum saɗawre, limanjo seedo mo o coɓɗo. 28 Ammaa to faarde go waylaaki, ɓesdaay mawnugo, furɗi boo, nden kam ɗum ɓuudi meere. Limanjo seedoto mo o laaɓɗo, ngam ɗum ɓattarre yiite tan. 29 "To gorko malla debbo woodi nyaw haa laral hoore malla wakkude, 30 sey limanjo laara mo. To pellel nyawŋgel ɓuri luggugo dow laral taariiŋgal ngel, gaasa dow maagel boo oolɗi, ɗiggi, nden kam ɗum saɗawre, limanjo seedoto mo o coɓɗo. 31 To limanjo laari pellel nyawŋgel, ngel ɓuraay luggugo dow laral taariiŋgal ngel, ammaa gaasa ɓaleeha woodaa dow maagel, sey limanjo senda mo bee yimɓe nyalɗe joweeɗiɗi. 32 Nyande joweeɗiɗawre limanjo laara mo fahin. To pellel nyawŋgel ɓesdaay yaajugo, gaasa oola woodaa dow maagel, ngel ɓuraay luggugo dow laral taariiŋgal ngel boo, 33 sey o laɓa hoore maako, ammaa o acca pellel nyawŋgel. Limanjo senda mo bee yimɓe nyalɗe joweeɗiɗi fahin. 34 Nyande joweeɗiɗawre limanjo laara mo fahin. To pellel nyawŋgel ɓesdaay yaajugo, ɓesdaay luggugo dow laral taariiŋgal ɗum, limanjo seedoto mo o laaɓɗo. Sey o loota limce maako ngam o laaɓa. 35 Ammaa to pellel nyawŋgel ɓesdi yaajugo nder laral maako, ɓaawo limanjo seedi mo o laaɓɗo, 36 sey limanjo laara mo fahin. To o yi'i nyaw ɓesdake haa laral, walaa haaje o ɗaɓɓita oolɗugo gaasa, ngam coɓki maako waŋgi. 37 Ammaa to limanjo yi'i pellel nyawŋgel waylaaki, gaasa ɓaleeha mawni dow maagel boo, nden kam nyaw maajum yamɗiti. Goɗɗo go o laaɓɗo, limanjo boo seedoto mo o laaɓɗo. 38 "To gorko malla debbo woodi toɓɓe daneeje haa ɓandu mum, 39 sey limanjo laara mo. To o yi'i toɓɓe man ndanwaay tal, nden kam ɗum fuufre meere haa laral goɗɗo man, o laaɓɗo. 40-41 "To gaasa ittake haa hoɓɓudu goɗɗo, malla haa tiinde maako, ɗum soɓnataa mo. 42 Ammaa to faarde waŋgi haa pellel man, nden kam ɗum saɗawre. 43 Limanjo laara mo. To faarde waɗi haa pellel man, 44 sey limanjo seedo mo o coɓɗo, ngam daliila saɗawre haa hoore maako. 45 "Goɗɗo mo saɗawre koondeyeere waɗi ɗum, ɓorno limce ceekaaɗe. O yoofa gaasa hoore maako, o sudda wakkude maako, o hoola: Mi coɓɗo! 46 Saa'i nyaw maajum ɗon haa maako tawon, o coɓɗo. Taa o wonda bee yimɓe woɗɓe, o jooɗo yaasi saŋgeere."

Umroore dow kuuje nyolɗe

47 "To nyolol waɗi haa limce kuuwraaɗe bee gaasa baali malla hottollo, 48 non boo haa kuuje cannyiraaɗe gaasa baali malla hottollo, koo haa laral dabbaaji malla kuuwaaɗum bee laral boo, 49 to ɗum laatake boɗeejum seɗɗa, malla haako-haakoojum seɗɗa, nden kam ɗum nyolol nyaamoowol. Sey ɓe kolla ɗum limanjo. 50 O laara ɗum, nden o maɓɓa ɗum nyalɗe joweeɗiɗi. 51 Nyande joweeɗiɗawre o laara ɗum fahin. To nyolol ɓesdi yaajugo, nden kam huunde man soɓi. 52 Limanjo wula nde, ngam ɗum nyolol nyaamoowol. Doole o wula nde bee yiite. 53 "Ammaa to limanjo yi'i nyolol ɓesdaay yaajugo dow huunde man, 54 sey o umra lootugo nde. Nden o maɓɓa nde nyalɗe joweeɗiɗi fahin. 55 Ɓaawo maajum o laara nde kadiboo. To noonde nyolol waylake, koo to nde ɓesdaay yaajugo boo, huunde man soɓi. Sey a wula nde bee yiite. Teema nyolol waɗi haa wakere woore malla haa wakere ndeya, ɗum gootel. 56 Ammaa to limanjo yi'i nyolol furɗi, sey o seeka pellel nyolŋgel, o itta ngel haa limce malla laral. 57 To nyolol fuɗɗiti, nden kam ɗum nyolol ɓesdotooŋgol. Sey a wula huunde man bee yiite. 58 To a looti huunde, nyolol boo ittake, sey a loota nde fahin, ngam nde laaɓa. 59 "Kanjum woni umroore dow nyolol haa limce kuuwraaɗe bee gaasa baali malla hottollo, non boo haa kuuje kuuwraaɗe bee laral."

Farillaaji Lewiŋko'en 14

Kirseteeɗi ngam daliila caɗawe

14:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 2 "Ndaa umroore laɓɓinki goɗɗo mo saɗawre mum yamɗiti. Nyande laɓɓineeki maako ɓe njahra mo haa limanjo. 3 O wurtina mo yaasi saŋgeere, o laara ɓandu maako. To o yi'i nyaw maako yamɗiti, 4 sey o umra ɓe ngadda colli dagiiɗi ɗiɗi ngam daliila laɓɓinteeɗo, hawtaade bee tayre leggal cembiɗŋgal e leppel boɗeeyel coy e haako isop. 5 Nden limanjo umra hirsugo sondu wooru dow fayande heewnde ndiyam seeɓoore. 6 Nden o hoo'a sondu ɗiɗawru e leggal e leppel boɗeeyel e haako, o suuwa ɗum nder ?i?am sondu hirsaandu dow ndiyam seeɓoore go. 7 O wicca ?i?am man nde joweeɗiɗi dow laɓɓinteeɗo e nyaw mum, o seedo mo o laaɓɗo. Nden o yoofa sondu yeeru, ndu fiira dow gese. 8 Laɓɓinteeɗo loota limce mum, laɓa gaasa mum fuu, yiiwo. Bana ni o laaɓrata. O heɓan nastugo saŋgeere, ammaa sey o jooɗo yaasi laymaaru maako nyalɗe joweeɗiɗi. 9 Nyande joweeɗiɗawre o laɓa fahin, gaasa hoore e wakkude e tiimeelooji e gaasa luttuka fuu, o loota limce maako, o yiiwo. Nden kam o laaɓɗo. 10 "Nyande joweetataɓre o hoo'a njawkoy ɗiɗoy e bortel ngel nduuɓu, koy fuu koy ngalaa aybe, e kuroori muudooje tati njiiɓaandi bee nebbam (ngam dokkal nyaamdu), e reeta liitir nebbam. 11 Limanjo laɓɓinanɗo yahra laɓɓinteeɗo e dokke ɗe'e fuu yeeso Jawmiraawo haa dammugal laymaaru fottirde. 12 Nden o hoo'a jawgel gootel, o lii'ano ngel Jawmiraawo kirseteeŋgel ngam joɓki aybe, hawtaade bee reeta liitir nebbam go. O ɓaŋgta ɗum yeeso Jawmiraawo, ɗum dokkal ittaaŋgal ngam limanjo. 13 Sey o hirsa ngel haa nokkuure seniinde nde ɓe kirsata kirseteeɗi ngam ittuki hakke e guleteeɗi boo. Kirseteeŋga ngam joɓki aybe laatanto limanjo, bana kirseteeŋga ngam ittuki hakke boo, nga ceniiŋga masin. 14 Limanjo hoo'a ?i?am jawgel seɗɗa, waɗa ɗam haa deblekeere nofru laɓɓinteeɗo nyaamru, e hoondu wordu juŋŋgo maako nyaamo, e ndu kosŋgal maako nyaamal. 15 Nden limanjo loowa nebbam seɗɗa nder newre muuɗum nande, 16 suuwa hoondu juŋŋgo mum nyaamo nder maajam, wicca ɗam nde joweeɗiɗi ton yeeso Jawmiraawo. 17 Nden o hoo'a nebbam seɗɗa nder newre maako, o waɗa ɗam haa deblekeere nofru laɓɓinteeɗo nyaamru, e hoondu wordu juŋŋgo maako nyaamo, e ndu kosŋgal maako nyaamal, dow ?i?am jawgel go. 18 Nebbam luttuɗam nder newre maako, o rufa ɗam dow hoore goɗɗo go. Bana ni o heɓnirta mo yaafuye haa Jawmiraawo. 19 "Nden limanjo lii'o kirseteeŋga ngam ittuki hakke, ngam o heɓna laɓɓinteeɗo yaafuye. Ɓaawo maajum o hirsa nguleteeŋga. 20 O wula nga hawtaade bee dokkal nyaamdu go dow hirsirde. Bana ni o heɓnirta mo yaafuye, ngam o laaɓa. 21 "To laɓɓinteeɗo laatake talakaajo mo waawaay dokke go, nden kam o wadda jawgel gootel kirseteeŋgel ngam joɓki aybe maako, ngel laato geɗal limanjo keɓnanɗo mo yaafuye. O wadda kuroori muudoore woore, njiiɓaandi bee nebbam (ngam dokkal nyaamdu) e reeta liitir nebbam. 22 Non boo pooli masar ɗiɗi malla pooloy ɗiɗoy, gootel kirseteeŋgel ngam ittuki hakke, gootel guleteeŋgel. 23 Nyande laɓɓineeki maako joweetataɓre o waddana ɗum limanjo haa dammugal laymaaru fottirde. 24 Limanjo hoo'a jawgel e nebbam, ɓaŋgta ɗum yeeso Jawmiraawo, ɗum laatoto geɗal limanjo. 25 O hirsa jawgel, o hoo'a ?i?am maagel seɗɗa, o waɗa ɗam haa deblekeere nofru laɓɓinteeɗo nyaamru, e hoondu wordu juŋŋgo maako nyaamo, e ndu kosŋgal maako nyaamal. 26 Nden limanjo loowa nebbam seɗɗa nder newre muuɗum nande, 27 wicca ɗam bee hoondu juŋŋgo mum nyaamo ton yeeso Jawmiraawo. 28 Nden o hoo'a nebbam seɗɗa nder newre maako, o waɗa ɗam haa deblekeere nofru laɓɓinteeɗo nyaamru, e hoondu wordu juŋŋgo maako nyaamo, e ndu kosŋgal maako nyaamal, dow ?i?am jawgel go. 29 Nebbam luttuɗam nder newre maako, o waɗa ɗam dow hoore goɗɗo go. Bana ni o heɓnirta mo yaafuye haa Jawmiraawo. 30 Nden o lii'o pooli masar malla pooloy, fodde baawal goɗɗo go, 31 gootel kirseteeŋgel ngam ittuki hakke, gootel guleteeŋgel hawtaade bee dokkal nyaamdu. Bana ni o heɓnirta laɓɓinteeɗo yaafuye haa Jawmiraawo. 32 Kanjum woni umroore dow goɗɗo mo nyaw mum yamɗiti, mo waawaay dokkal umraaŋgal haa laɓɓineeki muuɗum."

Umroore dow cidol haa cuuɗi

33 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa e Haruna: 34 "To on nasti lesdi Kanaana ndi marnanmi on, teema laatinanmi cidol haa suudu nder lesdi ndi maroton. 35 Koomoy yi'i cidol haa suudu mum, anndina ɗum limanjo. 36 Limanjo umra ɓe ngurtina kuuje fuu gonɗe nder suudu man, hiddeko o yaha laarugo cidol, ngam taa kuuje ɗe'e fuu coɓa. Nden o yaha laarugo suudu. 37 To o yi'i cidol ɗon nyaama mahdi, noonde maagol boo laatake boɗeejum seɗɗa malla haako-haakoojum seɗɗa, 38 sey o wurto suudu, o maɓɓa ndu nyalɗe joweeɗiɗi. 39 Nyande joweeɗiɗawre o lorto, o laara ndu fahin. To o yi'i cidol ɓesdi yaajugo haa suudu, 40 sey o umra ɓe ngurtina kaa'e marɗe cidol, ɓe ngudina ɗe haa nokkuure soɓnde yaasi wuro. 41 Ɓaawo maajum ɓe itta ɓakkol mahdi nder suudu fuu, ɓe ngudina loope man haa nokkuure soɓnde yaasi wuro. 42 Nden ɓe mbaɗa kaa'e goɗɗe haa nokkuuje cottinaaɗe go, ɓe ɓakka mahdi nder suudu bee loope kecce. 43 "To cidol fuɗɗiti haa suudu ɓaawo wurtingo kaa'e e ittugo loope e ɓakkugo kesum, 44 sey limanjo yaha, laara ndu fahin. To o yi'i cidol ɓesdi yaajugo haa suudu, nden kam ɗum cidol nyaamoowol, suudu man soɓi. 45 Sey ɓe ngibbina ndu, ɓe ngudina kaa'e e leɗɗe e loope fuu haa nokkuure soɓnde yaasi wuro. 46 Koomoy nasti suudu man yaake ɓe maɓɓi ndu, soɓan haa kiikiɗe. 47 Koomoy waali nder suudu man malla nyaami ton, sey loota limce mum. 48 "To limanjo wari, yi'i cidol fuɗɗitaay haa suudu ɓaawo ɓe ɓakki ndu kesum, sey o seedo ndu ndu laaɓndu, ngam cidol ittake. 49 O hoo'a colli ɗiɗi ngam o itta hakke haa maaru. O hoo'a boo tayre leggal cembiɗŋgal e leppel boɗeeyel e haako isop. 50 O hirsa sondu wooru dow fayande heewnde ndiyam seeɓoore. 51 Nden o hoo'a leggal e leppel boɗeeyel e haako man e sondu ɗiɗawru, o suuwa ɗum fuu nder ?i?am sondu hirsaandu e ndiyam seeɓoore. O wicca ɗam nde joweeɗiɗi dow suudu. 52 Bana ni o ittirta hakke haa suudu, bee ?i?am sondu e ndiyam seeɓoore e sondu ɗiɗawru e leggel cembiɗŋgel e haako isop e leppel boɗeeyel. 53 Nden o yoofa sondu yeeru, ndu fiira yaasi wuro dow gese. Bana ni o heɓnirta suudu yaafuye, ngam ndu laaɓa. 54 "Kanjum woni umrooje dow caɗawe kooɗeye, 55 dow nyolol haa limce e cidol haa cuuɗi, 56 dow kuuduuje e ɓuule. 57 Ɗum ekkitinol dow ko wi'ete coɓɗum malla laaɓɗum."

Farillaaji Lewiŋko'en 15

Kuuje coɓɗe ilanɗe e ɓandu

15:1 Too, Jawmiraawo umri Muusa e Haruna, 2 ɓe mbi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "To jakari goɗɗo ɗon ilna huunde, ilanɗum man soɓi. 3 Koo to jakari ɗon ilna ɗum, koo to sukki, ɗum coɓɗum. 4 Be''itte ɗe o waaloto dow mum e huunde nde o jooɗoto dow mum, soɓan. 5-7 Koomoy meemi be''itte maako, malla jooɗi dow huunde nde nyawɗo go jooɗino, malla meemi ɓandu maako, sey loota limce mum, yiiwo. Ammaa o nyallan o coɓɗo. 8 To nyawɗo go tuuti tuuɗe dow goɗɗo laaɓɗo, sey kaŋko o loota limce maako, o yiiwo. Ammaa o nyallan o coɓɗo. 9 To nyawɗo go jooɗi dow kirke, ɗe coɓan. 10 Koomoy meemi huunde koondeye nde nyawɗo go jooɗi dow mum, soɓan haa kiikiɗe. Koomoy efti huunde koondeye nde nyawɗo go jooɗi dow mum, sey loota limce mum, yiiwo. Ammaa o nyallan o coɓɗo. 11 To nyawɗo go meemi goɗɗo feere, to o aartaay lootugo juuɗe maako tawon, sey goɗɗo man loota limce mum, yiiwo. Ammaa o nyallan o coɓɗo. 12 To nyawɗo go meemi fayande, sey fusugo nde. To o meemi le'al, sey lallugo ngal. 13 "To nyawɗo go yamɗiti, ilol maako jinni, sey o reena nyalɗe joweeɗiɗi. Nden o loota limce maako, o yiiwo nder ndiyam seeɓoore, ngam o laaɓa. 14 Nyande joweetataɓre o hoo'a pooli masar ɗiɗi malla pooloy ɗiɗoy, o wara yeeso Jawmiraawo haa dammugal laymaaru fottirde, o hokka ɗi limanjo. 15 Limanjo lii'o gootel kirseteeŋgel ngam ittuki hakke, gootel boo guleteeŋgel. Bana ni o heɓnirta mo yaafuye haa Jawmiraawo, o laɓɓinirta mo e ilol maako. 16 "To goɗɗo hoyɗiti, sey o yiiwo. Ammaa o nyallan o coɓɗo. 17 Kooɗume kuuwraaɗum bee limce malla laral, to mani do''ake dow maajum, sey o loota ɗum, ɗum nyallan ɗum coɓɗum. 18 To gorko waaldi bee debbo, mani wurtake, sey ɓe ngiiwo ɓe ɗiɗo fuu. Ammaa ɓe nyallan ɓe soɓɓe. 19 "Debbo kayloowo o coɓɗo nyalɗe joweeɗiɗi. Koomoy meemi mo, o nyallan o coɓɗo. 20 Be''itte maako malla huunde koondeye nde o jooɗi dow mum, soɓan. 21-22 Koomoy meemi be''itte maako, malla huunde nde debbo oo jooɗino dow mum, sey loota limce mum, yiiwo. Ammaa o nyallan o coɓɗo. 23 Koomoy meemi huunde waaliinde dow be''itte debbo oo, malla dow joonde maako, o nyallan o coɓɗo. 24 To gorko waaldi bee debbo kayloowo, gorko man o coɓɗo nyalɗe joweeɗiɗi. Non boo be''itte ɗe o waaloto dow mum, soɓan. 25 "To ?i?am debbo ili nyalɗe ɗuuɗɗe, haa saali nyalɗe lootgol maako, nden kam o coɓɗo balɗe ?i?am maako ilata fuu. 26 Be''itte ɗe o waaloto dow mum e huunde nde o jooɗoto dow mum, ɗum coɓɗum balɗe man fuu. 27 Koomoy meemi ɗe, soɓan. Sey o loota limce maako, o yiiwo. Ammaa o nyallan o coɓɗo. 28 To ?i?am debbo acci ilugo, sey o reena nyalɗe joweeɗiɗi, ɓaawo maajum o laaɓan. 29 Nyande joweetataɓre o hoo'a pooli masar ɗiɗi malla pooloy ɗiɗoy, o yahra ɗi haa limanjo haa dammugal laymaaru fottirde. 30 Limanjo lii'o gootel kirseteeŋgel ngam ittuki hakke, gootel boo guleteeŋgel. Bana non o heɓnirta mo yaafuye haa Jawmiraawo, o laɓɓinirta mo e coɓki ilol maako. 31 "Onon Muusa e Haruna, ndaayne yimɓe Isra'iila bee coɓki muuɗum'en, ngam taa ɓe coɓna jooɗorde am caka maɓɓe. To naa non, ɓe maayan. 32 "Kanjum woni umrooje dow gorko marɗo nyawu ilnoowu, e coɓɗo bee koyɗitaaki, 33 e debbo kayloowo, e gorko baaldanɗo bee maako."

Farillaaji Lewiŋko'en 16

Nyalaade ittuki hakkeeji

16:1 Yoo, Jawmiraawo wolwani Muusa ɓaawo maayde ɓiɓɓe Haruna ɗiɗo, mbaraaɓe nde ɓe lii'ani Jawmiraawo yiite nge senaaka. 2 O wi'i: "Wi' deerɗa Haruna taa o nasta nokkuure ɓurnde senaago ɓaawo wirndallo, sey bee saa'iire fottannde tan. Ton mbaŋganmi nder ruulde haa dow maɓɓorde sundukru alkawal. To o ɗowtaaki, o maayan. 3 Ndaa ni o nastirta nokkuure seniinde: Sey o aarta, o lii'o ngaari kalhaldi kirseteendi ngam ittuki hakkeeji tawon, non boo njawdiri mbaalu nguleteendi. 4 "Hiddeko Haruna nasta ton, sey o yiiwo tawon. Nden o ɓorno limce ceniiɗe, waato toggoore e sirla e taadorgol e meetaleewol, ɗi fuu ɗi daneeji. 5 "Jama'aare Isra'iila hokka Haruna jawɗi be'i ɗiɗi kirseteeɗi ngam ittuki hakkeeji, non boo njawdiri mbaalu nguleteendi. 6 Sey o lii'o ngaari kalhaldi kirseteendi ngam ittuki hakke maako e hakkeeji saare maako. 7 Nden o darna jawɗi be'i ɗiɗi go yeeso Jawmiraawo haa dammugal laymaaru fottirde. 8 O waɗa kur'u dow maaji bee kaa'e ɗiɗi, woore ngam Jawmiraawo, woore ngam Ajajeel. 9 Nden o lii'o njawdiri cuɓaandi bee kur'u ngam Jawmiraawo, ndi kirseteendi ngam ittuki hakkeeji. 10 Ammaa njawdiri cuɓaandi bee kur'u ngam Ajajeel, sey o darna ndi yeeso Jawmiraawo, nden o nelda ndi nder ladde haa Ajajeel, ngam ndi itta hakkeeji yimɓe. 11 "Saa'i Haruna ɗon lii'o ngaari kalhaldi kirseteendi ngam ittuki hakkeeji maako e hakkeeji saare maako, sey o hebbina feho bee ?ulbe yiite e hirsirde dariinde yeeso Jawmiraawo. 12 O hoo'a boo urle bana ko hebbinta juuɗe ɗiɗi, o nastina ɗum nder nokkuure ɓurnde senaago ɓaawo wirndallo. 13 Ton yeeso Jawmiraawo o sammina urle man dow yiite, ngam haa cuurɗe maaje mbirna maɓɓorde sundukru bee seedamku alkawal nder muuɗum. To o huuwi bana non, o maayataa. 14 Nden o hoo'a ?i?am ngaari seɗɗa, o wicca ɗam bee hoondu maako haa yeeso maɓɓorde, ɓaawo maajum o wicca ɗam nde joweeɗiɗi yeeso sundukru alkawal. 15 "Nden o hirsa njawdiri mbeewa ngam ittuki hakkeeji yimɓe, o nastina ?i?am maari nder nokkuure ɓurnde senaago ɓaawo wirndallo. O wicca ɗam haa yeeso maɓɓorde, non boo yeeso sundukru alkawal, bana o huuwri bee ?i?am ngaari go. 16 Bana ni o laɓɓinirta nokkuure ɓurnde senaago e coɓki yimɓe Isra'iila e hakkeeji maɓɓe fuu. O huuwa bana non haa laymaaru fottirde fuu, ngam ndu ɗon dari caka coɓki maɓɓe. 17 Taa goɗɗo nasta laymaaru fottirde, diga saa'i nastugo Haruna ton ngam ittuki hakkeeji haa wurtaago maako. Ɓaawo o laɓɓini hoore maako e saare maako e jama'aare Isra'iila fuu, 18 sey o wurto, o laɓɓina hirsirde dariinde yeeso Jawmiraawo. O hoo'a ?i?am ngaari e ?i?am njawdiri, o waɗa ɗam haa luwe hirsirde. 19 Bee hoondu maako o wicca ?i?am seɗɗa nde joweeɗiɗi dow hirsirde. Bana ni o laɓɓinirta nde e coɓki yimɓe Isra'iila, o senrata nde."

Njawdiri ndiiweteendi

20 "To Haruna timmini laɓɓingo e senugo nokkuure ɓurnde senaago e luttuɗum laymaaru fottirde, sey o ɓadina njawdiri ɗiɗawri. 21 O yowa juuɗe maako ɗiɗi dow hoore maari, o waŋgina dow maari hakkeeji yimɓe Isra'iila e aybeeji maɓɓe e tuurtol maɓɓe, o yowa ɗi fuu dow hoore njawdiri. Nden o umra goɗɗo riiwa ndi nder ladde. 22 Njawdiri man roondoto aybeeji maɓɓe fuu haa nokkuure daayiinde. Bana non o riiwrata ndi nder ladde. 23 "Nden Haruna nasta laymaaru fottirde. Limce daneeje ɗe o ɓornino hiddeko o nasta nokkuure ɓurnde senaago, o ɓorto ɗe, o acca ɗe ton. 24 Sey o yiiwo haa nokkuure seniinde, o ɓorno limce maako. Nden o wurto, o lii'o nguleteeŋga maako e nga yimɓe, ngam o itta hakkeeji maako e hakkeeji yimɓe fuu. 25 Ɓellere kirsaaŋga ngam ittuki hakkeeji, o wula nde dow hirsirde. 26 Diiwɗo njawdiri go haa Ajajeel, loota limce mum, yiiwo. Nden o heɓan wartugo nder saŋgeere. 27 Ngaari kalhaldi e njawdiri mbeewa go, kirsaaɗi ɗi Haruna yahri ?i?am muuɗum'en nder nokkuure ɓurnde senaago ngam ittuki hakkeeji, sey goɗɗo wurtina ɗi yaasi saŋgeere. O wula laral e kusel e dubbuɗe maaji fuu. 28 Nden o loota limce maako, o yiiwo. Ɓaawo maajum o heɓan wartugo nder saŋgeere."

Umroore hakkilango nyalaade ittuki hakkeeji

29 "Ndaa ko laatanto on umroore duumiinde: Nder lewru joweeɗiɗawru, nyande sappoore, onon yimɓe Isra'iila e jananɓe jooɗiiɓe caka mooɗon fuu on cuumo, taa on kuuwa kuugal kooŋgale. 30 Nyalaade maajum limanjo ittan hakkeeji mon, laɓɓinan on e aybeeji ɗi mbaɗɗon dow Jawmiraawo fuu. 31 Ɗum nyande siwtorde seniinde masin, sey on cuumo nder maare. Kanjum woni umroore haa foroy. 32 Limanjo moytaaɗo hoore bee nebbam, kalfitinaaɗo kuugal limanku haa pellel baaba mum, kaŋko o laɓɓinan on, o ittan hakkeeji mon. Sey o ɓorno limce daneeje ceniiɗe ngam kuugal man. 33 Nden o laɓɓina nokkuure ɓurnde senaago e luttuɗum laymaaru fottirde e hirsirde, o itta hakkeeji liman'en e yimɓe fuu. 34 Kanjum ɗum laatano on umroore duumiinde. Hitaande fuu nde woore, limanjo laɓɓina yimɓe Isra'iila e hakkeeji maɓɓe fuu." Haruna huuwi bana Jawmiraawo umruno Muusa.

Farillaaji Lewiŋko'en 17

Umroore dow ?i?am

17:1 Yoo, Jawmiraawo umri Muusa: 2 "Wi' Haruna e ɓiyum'en e yimɓe Isra'iila: Ndaa ko Jawmiraawo umri on: 3 To goɗɗo Isra'iilaajo hirsi nagge malla mbaalu malla mbeewa, nder saŋgeere malla yaasi maare, 4 ammaa o waddaay ɗum haa dammugal laymaaru fottirde ngam o lii'ano ɗum Jawmiraawo yeeso jooɗorde mum, nden kam ɗum laatoto aybe ?i?am dow maako. O rufi ?i?am, ngam maajum o gurtinteeɗo lenyol maako. 5 Yimɓe Isra'iila mboowi hirsugo dabbaaji muuɗum'en haa ngesa. Ammaa jonta ɓe ngadda ɗi haa limanjo haa dammugal laymaaru fottirde, ɓe lii'ano ɗi ton kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe. 6 Limanjo rufa ?i?am maaji haa hirsirde Jawmiraawo yeeso dammugal laymaaru. O wula ɓellere maaji, haa uureeŋgol man yerdina Jawmiraawo. 7 Taa yimɓe Isra'iila tokko jamboraago Jawmiraawo bee hirsugo dabbaaji muuɗum'en haa ngesa ngam ginnaaji be'i. Ɗum laatano ɓe umroore duumiinde haa gide maɓɓe fuu. 8 "Koomoy Isra'iilaajo malla koɗo nder Isra'iila mo yiɗi lii'aago nguleteeŋga malla kirseteeŋga feere, 9 ammaa o waddaay nga haa dammugal laymaaru fottirde ngam o lii'ano nga Jawmiraawo, o gurtinteeɗo asŋgol maako. 10 "To goɗɗo Isra'iilaajo malla koɗo nder Isra'iila nyaami kusel ngel ?i?am mum rufaaka, Jawmiraawo honan mo, nattinan mo caka lenyol maako. 11 Yoŋki marɗum ɓandu fuu ɗon nder ?i?am. Ngam maajum Jawmiraawo umri on on ndufa ?i?am fuu haa hirsirde ngam ittuki hakkeeji yimɓe. 12 Ngam maajum o wi'i yimɓe Isra'iila e hoɗɓe wonɓe caka maɓɓe, taa ɓe nyaama ?i?am sam. 13 "To goɗɗo Isra'iilaajo malla koɗo nder Isra'iila mbari ndabbaawa ladde nyaameteeŋga malla sondu nyaameteendu, sey o rufa ?i?am maajum fuu haa lesdi, o sudda ɗam bee mbulwuldi. 14 Ngam marɗum ɓandu fuu, ?i?am woni yoŋki mum. Ngam maajum Jawmiraawo umri yimɓe Isra'iila taa ɓe nyaama kusel ngel ?i?am mum rufaaka. Koomoy nyaami ɗam, o gurtinteeɗo lenyol maako. 15 "Koomoy Isra'iilaajo malla koɗo nder Isra'iila nyaamɗo kusel ndabbaawa mbaatŋga, malla nga huunde ladde faɗɗi ɗum, sey loota limce mum, yiiwo. O nyallan o coɓɗo. 16 To o lootaay limce maako, o yiiwaaki boo, nden kam o kiiteteeɗo."

Farillaaji Lewiŋko'en 18

Umroore dow gondal gorko bee debbo

18:1 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 2 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "Min woni Allah Jawmiraawo mon. 3 Taa tokke al'aadaaji lesdi Misra ndi njooɗiiɗon naane. Taa tokke al'aadaaji lesdi Kanaana boo ndi njahranmi on haa muuɗum, taa ɗowtane ɗabiyaaji yimɓe wonɓe ton. 4 Ammaa ɗowtane umrooje am, kakkilane farillaaji am. Min woni Allah Jawmiraawo mon. 5 Tokke umrooje am e kiitaaji am. Koomoy kuuwanɗo ɗum yeeɗan. Min woni Jawmiraawo. 6 "Taa goɗɗo waalda bee bandum debbo. Min woni Jawmiraawo. 7 Taa tosku baaba ma a baaldanɗo bee daada ma. Taa tosku daada ma bana non. 8 Taa tosku baaba ma a baaldanɗo bee gooto rewɓe maako. 9 Taa waaldu bee deerɗa debbo, ɓii baaba ma malla ɓii daada ma, danyaaɗo nder saare malla nokkuure feere. 10 Taa waaldu bee taaniraawo ma debbo, a toskan hoore ma. 11 Taa waaldu bee ɓii baaba ma, mo daada feere, ngam o deerɗa. 12 Taa waaldu bee goggo ma, ngam o deerɗu baaba ma. 13 Taa waaldu bee yaapendo ma, ngam o deerɗu daada ma. 14 Taa toskir bappa ma bee waaldugo e debbo maako, a laara mo bana goggo ma. 15 Taa waaldu bee debbo ɓiya gorko, esiraawo ma. 16 Taa waaldu bee debbo deerɗa. 17 Taa waaldu bee ɓiɗɗo debbo mo debbo ma danyi ɗum, koo bee taaniraawo maako boo, ngam ɓe danygol maako, ɗum nyidduɗum. 18 Taa te'u deerɗu debbo ma, to debbo ma ɗon bee yoŋki tawon. 19 "Taa waaldu bee debbo kayloowo, ɗum coɓɗum. 20 Taa waaldu bee debbo keeddiɗɗa, ngam taa a soɓa. 21 Taa lii'ana lawru Moloko guleteeŋgel nder ɓikkoy ma, koo gootel. Taa soɓnu innde Allah ma bee huuwugo irin ɗu'um. Min woni Jawmiraawo. 22 Taa gorko waalda bee gorko goɗɗo, ɗum nyidduɗum yeeso am. 23 Taa gorko malla debbo hawta bee ndabbaawa, ɗum coɓɗum, ɗum aybewol nyidduŋgol. 24 "Taa coɓne ko'e mon bee huuwugo irin kuuje ɗe'e. Bana non heefeerɓe coɓniri ko'e muuɗum'en. Min mi riiwan ɓe yeeso mooɗon. 25 Kuuɗe maɓɓe coɓni lesdi. Ngam maajum mi hiiti ndi. Ndi tuuti jooɗiiɓe ton. 26-27 Ɓe kuuwi kuuje nyidduɗe ɗe'e fuu, ɓe coɓni lesdi. Ammaa onon, sey on ɗowtano umrooje am e kiitaaji am, onon Isra'iila'en e hoɗɓe caka mooɗon fuu, taa on kuuwa irin ɗu'um. 28 Nden kam lesdi tuutataa on bana ndi tuutiri heefeerɓe aartuɓe on jooɗaago ton. 29 Koomoy huuwi irin ɗu'um, o gurtinteeɗo lenyol maako. 30 Kakkilane umrooje am, taa tokke al'aadaaji nyidduɗi ɗi yimɓe aartuɓe on jooɗaago ton. Taa coɓne ko'e mon bee huuwugo irin kuuje ɗe'e. Min woni Allah Jawmiraawo mon."

Farillaaji Lewiŋko'en 19

Umrooje dow senaare e gooŋgaaku

19:1 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 2 o wi'a jama'aare Isra'iila ni'i: "Laate on seniiɓe, ngam min Allah Jawmiraawo mon mi ceniiɗo. 3 Koomoy mooɗon teddina daada mum e baaba mum. Kakkilane nyalɗe ciwtorɗe am. Min woni Allah Jawmiraawo mon. 4 "Taa ngaylite haa labbi, taa kuuwane ko'e mon ɗowanteeɓe ɓe njamndi ɓolinaandi. Min woni Allah Jawmiraawo mon. 5 "To on ɗon lii'ano yam kirseteeŋga ngam kawtal mon, tokke umrooje ɗe ndokkumi on, haa mi yerdo on. 6 Nyaame kusel maaga nyande nde kirsoton nga, malla jaŋgo maajum. Ko lutti haa nyande tataɓre, ngule ɗum bee yiite, 7 ngam ɗum laati coɓɗum. To on nyaami ɗum nyande tataɓre, mi yerdataako on. 8 Nyaamanɗo ɗum waɗan aybe, ngam o soɓnan ko laati cenaaɗum ngam am. O gurtinteeɗo lenyol maako. 9 "To on ɗon coda gawri mon, taa code ndi haa sera ngesa, taa lorte sodugo luttanndi boo. 10 To on ɗon irta inabooje mon, taa lorte ittugo luttanɗe, taa mooɓte ko saami boo. Accane ɗe talaka'en e jananɓe. Min woni Allah Jawmiraawo mon. 11 "Taa ngujje, taa pewe, taa mbaɗindire rikisi. 12 Taa kune dow fewre bee innde am, ngam taa on leesna innde Allah mon. Min woni Jawmiraawo. 13 "Taa ɓille goɗɗo, taa njaɓte ko o mari boo. Taa njoge ngeenaari kuuwoowo, koo jemmaare woore boo. 14 Taa kuɗe paho. Taa mballine fergere haa laawol bumɗo. Kule Allah mon. Min woni Jawmiraawo. 15 "Laate on gooŋga'en yeeso kiita. Taa koynane talaka'en, taa teddine mawɓe boo. 16 Taa caŋkite tufle caka yimɓe mon. Taa ceede fewre ngam on ndo''ana goɗɗo kiita mbareego. Min woni Jawmiraawo. 17 "Taa nganye goɗɗo nder ɓerɗe mon. To a woodi feloore dow keeddiɗɗa, yeccu mo ɗum bee baŋguɗum, ngam taa mbaɗa aybe ngam daliila maako. 18 Taa waata koomoy, taa tokka tikkango goɗɗo lenyol ma. Ammaa yiɗ keeddiɗɗa bana hoore ma. Min woni Jawmiraawo. 19 "Ɗowtane umrooje am. Taa acce dabbaaji mon asli feere-feereeji ɗi ngoowrindira. Taa aawe aawdiiji ɗiɗi feere-feereeji haa ngesa ngoota. Taa ɓorne limce cannyiraaɗe bee kuuje ɗiɗi. 20 "To goɗɗo waaldi bee korɗo mum mo goɗɗo feere muuyi ɗum, ammaa o soottaay mo tawon, korɗo boo heɓaay ndimu tawon, nden kam ɓe hiiteteeɓe, ammaa naa kiita mbareego, ngam ɗum korɗo maako. 21 Sey gorko wadda njawdiri mbaalu ngam am haa dammugal laymaaru fottirde, ndi kirseteendi ngam joɓki aybe maako. 22 Limanjo huuwana mo laɓɓinki bee njawdiri man ngam ittuki aybe maako yeeso am, kaŋko boo o heɓan yaafuye. 23 "To on nasti lesdi, on njubake leɗɗe dimooje ɓiɓɓe ton, ndaare ɗe bana coɓɗe duuɓi tati, taa nyaame ɗe. 24 Nduuɓu nayaɓu ɓiɓɓe maaje fuu laato dokkal yettoore ngam am. 25 Ammaa nduuɓu njowaɓu on nyaaman ɗe. To on kuuwi bana non, ɗe ɓesdanan on rimugo ɓiɓɓe. Min woni Allah Jawmiraawo mon. 26 "Taa nyaame kusel ngel ?i?am mum rufaaka. Taa mbaɗe hiila kookaye. 27 Taa laɓe ko'e mon bee taarnugo, taa ta''e bakkuɗe mon boo ngam woyugo maayɗo. 28 Taa ?are ɓalli mon ngam woyugo maayɗo boo. Min woni Jawmiraawo. 29 "Taa laatine ɓiɓɓe mon rewɓe jeenooɓe ngam diina labbi, taa coɓne ɓe bana non. To on kuuwi ɗum, yimɓe ɗuuɗɓe tokkoto labbi, lesdi boo keewan kuuɗe nyidduɗe. 30 Kakkilane nyalɗe ciwtorɗe am, teddine suudu am seniindu. Min woni Jawmiraawo. 31 "Taa carwe sarwotooɓe maayɓe malla laarooɓe bee hiila, ngam taa ɓe coɓna on. Min woni Allah Jawmiraawo mon. 32 "Umme yeeso marɗo dandandi, teddine ndottiijo, kule Allah mon. Min woni Jawmiraawo." 33 Taa ɓille jananɓe jooɗiiɓe nder lesdi mon. 34 Saa'i ɓe koɗata haa mooɗon, ɓe laatano on bana yimɓe lenyol mon. Ngiɗe ɓe bana ko'e mon, ngam onon boo on hoɗɓeno nder lesdi Misra. Min woni Allah Jawmiraawo mon. 35 "Taa mbaɗe aybe bee haala kiita. Kuuje ɗe poondirton njuutirka e teddeeŋga bee muuɗum'en, laato gooŋgaaje, 36 non boo kaa'e awnorɗum, e taasaaje etirɗe gawri e njaramji. Min woni Allah Jawmiraawo mon, gurtinɗo on lesdi Misra. 37 Ngam maajum ɗowtane umrooje am e kiitaaji am fuu. Min woni Jawmiraawo."

Farillaaji Lewiŋko'en 20

Kiitaaji dow luutanɓe umrooje

20:1 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 2 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "Koomoy Isra'iilaajo malla koɗo nder Isra'iila dokkuɗo gootel haa ɓikkoy mum ngam diina lawru Moloko, sey yimɓe piɗa mo bee kaa'e haa o maaya. 3 Mi honan goɗɗo maajum, mi nattinan mo caka lenyol maako, ngam o hokki Moloko gootel haa ɓikkoy maako. Bana non o soɓniri suudu am seniindu, o leesni innde am seniinde boo. 4 Ammaa to yimɓe paalaaka ko o huuwi, to ɓe mbaraay mo, 5 nden kam min bee hoore am mi honan mo, kaŋko e saare maako e hawtanɓe mo fuu, jambotooɓe yam bee sujidango Moloko. Mi nattinan ɓe caka lenyol maɓɓe. 6 "To goɗɗo yehi ?amugo sarwotooɓe maayɓe e hiila'en, mi honan mo, mi nattinan mo caka lenyol maako. 7 Cene ko'e mon, laate on seniiɓe, ngam min woni Allah Jawmiraawo mon. 8 Ɗowtane umrooje am, ngam min woni Jawmiraawo cenoowo on. 9 "Koomoy huɗi baaba mum malla daada mum, o mbareteeɗo fakat, aybe maajum laatoto dow hoore maako. 10 "To goɗɗo waɗi njeenu bee debbo keeddiɗɗum, nden kam kaŋko e debbo ɓe mbareteeɓe. 11 To goɗɗo waaldi bee debbo baaba mum, toski baaba mum bana non, kaŋko e debbo ɓe mbareteeɓe, aybe maajum laatoto dow ko'e maɓɓe. 12 To goɗɗo waaldi bee debbo ɓiyum, ɓe ɗiɗo fuu ɓe mbareteeɓe. Ɓe kuuwi nyidduɗum, aybe maayde maɓɓe laatoto dow ko'e maɓɓe. 13 To goɗɗo waaldi bee gorko feere, ɓe kuuwi nyidduɗum, ɓe ɗiɗo fuu ɓe mbareteeɓe. Aybe maayde maɓɓe laatoto dow ko'e maɓɓe. 14 To goɗɗo hawti debbo e daada maako, te'i ɓe, ɓe kuuwi nyidduɗum, ɓe tato fuu ɓe wuleteeɓe bee yiite, ngam taa nyidduɗum ɗu'um lutta caka mooɗon. 15 To goɗɗo hawti bee ndabbaawa, sey on mbara mo e ndabbaawa man fuu. 16 Non boo to debbo ɓaditi ndabbaawa ngam hawta bee maaga, sey on mbara mo, kaŋko e ndabbaawa fuu. Aybe maayde maɓɓe laatoto dow ko'e maɓɓe. 17 "To goɗɗo te'i deerɗum debbo, ɓii baaba mum malla ɓii daada mum, waaldi bee maako, ɓe kuuwi nyidduɗum. Ɓe nattinteeɓe yeeso yimɓe lenyol maɓɓe. Doole gorko oo efta aybe mum. 18 To goɗɗo waaldi bee debbo kayloowo, ɓe ɗiɗo fuu ɓe nattinteeɓe nder lenyol maɓɓe, ngam ɓe cudditi ?i?am debbo. 19 "To goɗɗo waaldi bee goggo mum malla yaapendo mum, o toski bandiiko ɓadiiɗo. Ɓe ɗiɗo fuu ɓe hiiteteeɓe ngam aybe maɓɓe. 20 To goɗɗo waaldi bee debbo bappa mum, o toski bappa maako. Ɓe hiiteteeɓe ngam hakke maɓɓe. Ɓe keɓataa ɓikkoy haa ɓe maaya. 21 To goɗɗo hoo'i debbo deerɗum, ɓe kuuwi coɓɗum, o toski deerɗiiko. Kaŋko e debbo keɓataa ɓikkoy haa ɓe maaya." 22 Jawmiraawo ɓesdi wi'ugo: "Ɗowtane umrooje am e kiitaaji am fuu, ngam taa lesdi ndi njahranmi on haa muuɗum, tuuta on. 23 Taa tokke umrooje ummaatooje ɗe ndiiwanmi yeeso mooɗon. Kamɓe ɓe kuuwi kuuje ɗe'e, ɓe laatani yam nyidduɓe. 24 Mi wi'i on: Onon on maran lesdi keewndi kosam e njumri, mi maran on ndi. Min woni Allah Jawmiraawo mon, mi sendi on bee ummaatooje goɗɗe. 25 Sey on cendindira dabbaaji dagiiɗi bee karminaaɗi, on cendindira colli dagiiɗi bee karminaaɗi boo. Taa nyaame dabbaaji e colli e ladooji ɗi karminmi ɗum, ngam taa on coɓna ko'e mon. 26 Laate on seniiɓe, ngam min Jawmiraawo mi ceniiɗo. Mi sendi on bee ummaatooje goɗɗe ngam mi mara on min feere am. 27 "Koomoy gorko malla debbo carwotooɗo maayɓe malla hiilaajo, sey on piɗa mo bee kaa'e haa o maaya. Aybe maayde maako laatoto dow hoore maako."

Farillaaji Lewiŋko'en 21

Senaare liman'en

21:1 Too, Jawmiraawo umri Muusa, o wi'a liman'en danygol Haruna ni'i: "Taa goɗɗo limanjo soɓna hoore mum bee maayɗo asŋgol mum, 2 sonaa to ɗum daada maako malla baaba maako, malla ɓiiyiiko gorko malla ɓiiyiiko debbo, malla deerɗiiko gorko, 3 malla deerɗiiko debbo jooɗiiɗo haa saare maako, mo te'aaka tawon. 4 Taa o soɓna hoore maako, to debbo te'aaɗo caka bandiiko'en maayi, ngam taa o wonna senaare maako. 5 "Taa goɗɗo limanjo femba hoore mum, taa o ta''a wakkude maako, taa o ?ara ɓandu maako ngam woyugo maayɗo boo. 6 Sey ɓe laato senaaɓe ngam am, taa ɓe coɓna innde am. Ɓe ɗon lii'ano yam guleteeɗi e dokke nyaamdu, ngam maajum ɓe laato seniiɓe. 7 Taa limanjo te'a debbo jeenoowo malla toskaaɗo malla ceeraaɗo, o cenaaɗo ngam Allah maako. 8 Sey yimɓe fuu ndaara limanjo bana ceniiɗo, ngam o ɗon lii'ano yam dokke nyaamdu. Min Jawmiraawo mi ceniiɗo, mi cenoowo yimɓe am boo. 9 To ɓii limanjo debbo laati jeenoowo, o toski baaba maako, sey wulugo mo bee yiite. 10 "Hooreejo liman'en moytaaɗo hoore bee nebbam ngujorɗam, kalfitinaaɗo limanku bee ɓornugo mo limce ceniiɗe, taa o yoofa gaasa hoore maako, taa o seeka limce maako boo ngam woyugo maayɗo. 11-12 Taa o wurto suudu am seniindu ngam o nasta suudu ndu maayɗo woni e mum, koo to ɗum baaba maako malla daada maako. O cenaaɗo ngam am bee nebbam ngujorɗam. Ngam maajum taa o soɓna hoore maako bee maayɗo koomoye, ngam taa o soɓna suudu am seniindu, Min woni Jawmiraawo. 13 Sey o te'a paanyo debbo mo meeɗaay gorko tawon. 14 Taa o te'a debbo mo gorum maayi, malla ceeraaɗo malla jeenoowo, sey paanyo mo meeɗaay gorko tawon, mo asŋgol maako boo. 15 To naa non, o soɓnan danygol maako. Min Jawmiraawo mi seni mo." 16 Jawmiraawo umri Muusa, 17 o wi'a Haruna ni'i: "To goɗɗo danygol ma woodi jiija kookaye haa ɓandu, taa o lii'ano yam dokkal nyaamdu. Ɗum laatano gide mon fuu umroore haa foroy. 18 Walaa marɗo jiija haa ɓandu lii'anto yam dokkal nyaamdu, walaa bumɗo malla boosɗo malla seeka-hundukoojo, malla marɗo tergal gootal juutŋgal, 19 malla mo kosŋgal mum yewi, malla mo juŋŋgo mum yewi, 20 malla ?ukko malla maajuujaajo malla marɗo ndaneeri yiitere malla marɗo saɗawre koondeyeere malla cortaaɗo boo. 21 To goɗɗo danygol Haruna limanjo woodi jiija kookaye haa ɓandu, taa o lii'ano yam dokkal nyaamdu. 22 O nyaaman dokke lii'anteeɗe yam, waato nyaamdu seniindu e nyaamdu seniindu masin. 23 Ammaa taa o ɓadito wirndallo nder suudu am koo hirsirde boo, ngam o woodi jiija haa ɓandu. Taa o soɓna kuuje am ceniiɗe, ngam min woni Jawmiraawo cenoowo ɗe." 24 Muusa yecci ɗum Haruna e ɓiɓɓe Haruna e yimɓe Isra'iila fuu.

Farillaaji Lewiŋko'en 22

Senaare kirseteeɗi e dokke ngam Allah

22:1 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 2 o wi'a Haruna e ɓiyum'en ni'i: "Kakkilane dokke Isra'iila'en cenaaɗe, ngam taa ɓe coɓna innde am seniinde. Min woni Jawmiraawo. 3 To goɗɗo mon malla goɗɗo danygol mon ɓaditake dokke ɗe yimɓe Isra'iila ceni ngam am, saa'i o coɓɗo, nden kam o nattinteeɗo yeeso am. Kanjum woni umroore haa foroy. Min woni Jawmiraawo. 4 "To goɗɗo danygol Haruna woodi saɗawre koondeyeere malla nyawu ilnoowu, taa o nyaama kuuje ceniiɗe, sey to o laaɓi fahin. Koomoy limanjo meemɗo huunde soɓnde ngam daliila maayɗo, malla koyɗitiiɗo, 5 malla meemɗo ladoojum coɓɗum koo neɗɗo coɓɗo boo, kaŋko boo o soɓi. 6 Limanjo laatiiɗo coɓɗo bana non, o nyallan o coɓɗo. Koo ɓaawoɗon boo taa o nyaama dokke ceniiɗe, sonaa to o yiiwake. 7 Ɓaawo mutki naaŋge o laaɓɗo, o nyaaman dokke man, ngam ɗe nyaamdu maako. 8 Taa o nyaama kusel ndabbaawa mbaatŋga malla nga huunde ladde faɗɗi ɗum, ngam taa o soɓa. Min woni Jawmiraawo. 9 "Sey liman'en fuu kakkilana umrooje am. To naa non, ɓe laatoto aybuɓe, ɓe mbareteeɓe, ngam ɓe coɓni umrooje am. Min woni Jawmiraawo cenoowo ɓe. 10 "Goɗɗo mo laataaki asŋgol limanjo, nyaamataa dokke ceniiɗe, koo to o koɗo malla kuuwanoowo mo boo. 11 Ammaa jeyaaɗo mo limanjo soodi ɗum bee ceede, malla danyaaɗo nder saare limanjo, nyaaman nyaamdu limanjo. 12 To ɓii limanjo debbo te'aama haa goɗɗo mo laataaki limanjo, o nyaamataa dokke ceniiɗe ittaaɗe ngam liman'en. 13 Ammaa to goriiko maayi malla seeri mo, to o walaa ɓikkoy, to o warti haa saare baaba maako bana naane nde o paanyono, nden kam o nyaaman nyaamdu baaba maako. Ammaa goɗɗo mo laataaki asŋgol limanjo, taa o nyaama kuuje ɗe'e. 14 "To goɗɗo mo laataaki asŋgol limanjo nyaami dokke ceniiɗe bilaa anniya, sey o hokkita limanjo fodde ko o nyaami, o ɓesda deydey yeɓre maajum jowaɓre boo. 15 Taa liman'en coɓna kuuje ceniiɗe ɗe Isra'iila'en ngaddantammi. 16 To ɓe acci goɗɗo feere nyaama ɗe, ɓe nastinan mo nder aybewol maŋgol. Min woni Jawmiraawo cenoowo kuuje ɗe." 17 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 18 o wi'a Haruna e ɓiyum'en e yimɓe Isra'iila ni'i: "To goɗɗo Isra'iilaajo malla jananno jooɗiiɗo nder Isra'iila yiɗi lii'anaago yam nguleteeŋga, ngam o hebbina togayeere+, malla ngam ɓernde maako numi ɗum, sey ɗum laato ndabbaawa nga walaa aybe, 19 ɗum laato gorgel ngel walaa aybe, haa na'i e baali e be'i, haa mi yerdo ɗum. 20 Taa on lii'ano yam ndabbaawa marŋga aybewol kooŋgole, mi yerdataako nga. 21 To goɗɗo yiɗi lii'anaago yam kirseteeŋga ngam kawtal yimɓe, ngam o hebbina togayeere, malla ngam ɓernde maako numi ɗum, sey ɗum laato ndabbaawa nga walaa aybe, haa mi yerdo nga. 22 Taa on lii'ano yam mbumŋga malla mboosŋga malla ngewŋga malla marŋga huuduure ilnannde mbordi malla waayre malla nyaw feere. Taa lii'aneeɗam irin ndabbaawa nga'a nguleteeŋga dow hirsirde boo. 23 Ngaari malla ndammowa to tergal mum gootal juuti malla rammi, on lii'oto nga bana dokkal ngal ɓerɗe mon numi hokkugo. Ammaa mi yerdataako nga ngam kebbinki togayeere. 24 Taa on lii'ano yam ndabbaawa nga gorɗe mum ɓiɗɗa malla tappa malla seeka malla ta''a. Mi duŋganaaki on lii'aago irin maaga nder lesdi mon. 25 "Taa on lii'ano yam irin ndabbaawa man nga keɓɗon haa goɗɗo jananno. Irin dabbaaji ɗi'i, mi ɗon laara ɗi bana marɗi aybe, mi yerdataako ɗi." 26 Jawmiraawo ɓesdi wi'ugo Muusa: 27 "To gaggel malla baalel malla be'el danyaama, ngel wonda bee daada maagel nyalɗe joweeɗiɗi. Ɓaawo maajum mi yerdoto ngel bana guleteeŋgel. 28 Taa kirse nagge e ɓiyum, malla ndammowa e ɓiyum nder nyalaade woore. 29 To on ngiɗi lii'anaago yam kirseteeŋga ngam daliila yettoore, kuuwe ɗum fodde umroore am, haa nga heɓna on yerduye am. 30 Nyaame nga nyalaade maajum, taa acce kooɗume haa jaŋgo maajum. Min woni Jawmiraawo. 31 "Ɗowtane umrooje am, ngam min woni Jawmiraawo. 32 Taa coɓne innde am seniinde, koomoy Isra'iilaajo gooŋɗina senaare am. Min woni Jawmiraawo cenoowo on. 33 Mi wurtini on lesdi Misra ngam mi laato Allah mon. Min woni Jawmiraawo."

Farillaaji Lewiŋko'en 23

Juulɗe

23:1 Yoo, Jawmiraawo umri Muusa, 2 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "Ndaa nyalɗe juulɗe ɗe mooɓtoton mooɓtorde senaande ngam Jawmiraawo: 3 On kuuwa kuuɗe mon nyalɗe joweego. Ammaa nyande joweeɗiɗawre woni siwtorde. Nder maare taa on kuuwa sam, ammaa on mooɓta mooɓtorde senaande. Nyande siwtorde, Jawmiraawo jeyi, kootoy on njooɗoto fuu. 4 Ndaa nyalɗe juulɗe ɗe ngoynoton mooɓtorde nder saa'iije muuɗum'en, ngam on mooɓta mooɓtorde senaande."

Juulde Paska e tamseeje ɗe ufnaaka

5 "Nyande sappo e nayaɓre nder lewru arandu, to naaŋge muti, on mbaɗana Jawmiraawo juulde Paska+. 6 Nyande sappo e jowaɓre, juulde tamseeje ɗe ufnaaka fuɗɗa. Nyalɗe joweeɗiɗi sey tamseeje ɗe ufnaaka tan nyaamoton. 7 Nyande arande on mooɓta mooɓtorde senaande, taa on kuuwa kuugal naawŋgal sam. 8 Lii'ane Jawmiraawo guleteeɗi nyalɗe joweeɗiɗi fuu. Nyande joweeɗiɗawre boo mooɓte mooɓtorde senaande, taa on kuuwa kuugal naawŋgal sam." 9 Fahin Jawmiraawo umri Muusa, 10 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "To on nasti lesdi ndi Jawmiraawo hokkata on, to on codi gawri mon, sey on ngaddana limanjo haɓɓere gawri arande. 11 Kaŋko o ɓaŋgta nde yeeso Jawmiraawo, ngam o yerdina Jawmiraawo bee mooɗon. Sey o waɗa ɗum nyande ɓaawo siwtorde. 12 Nyande lii'otooɗon haɓɓere maajum, lii'e boo jawgel mbaalu ngel walaa aybe, ngel nduuɓu, ngel guleteeŋgel ngam Jawmiraawo. 13 Hawtaade bee maagel lii'e dokkal nyaamdu: kuroori muudooje ɗiɗi, njiiɓaandi bee nebbam. Uureeŋgol man yerdinan Jawmiraawo. Ɓesde boo dokkal dufeteeŋgal: inaboojam liitir bee reeta. 14 Taa nyaame ?aamle mon koo tamseeje, koo gabbe kecce malla ca'aaɗe boo, sey to on ngaddani Allah mon dokkal maajum. Kanjum woni umroore duumiinde haa gide mon fuu, kootoy on njooɗoto."

Juulde asaweeje

15 "Ɓaawo nyande maajum tokkotoonde siwtorde, waato nyande lii'antooɗon Jawmiraawo haɓɓere gawri go, sey on lima asaweeje joweeɗiɗi. 16 Nyande tokkotoonde siwtorde joweeɗiɗawre, waato nyande cappanɗe jowaɓre, lii'ane Jawmiraawo dokkal nyaamdu kesal. 17 Saare fuu wadda tamseeje ɗiɗi, ɓaŋgta ɗe yeeso Jawmiraawo. on mbaɗa tamseeje bee kuroori muudooje ɗiɗi ɗiɗi, bee ufnirɗum boo. Lii'ane Jawmiraawo tamseeje man ɗe dokkal ?aamnde mon aartunde. 18 Hawtaade bee maaje, sey jama'aare lii'o njawkoy baali njoweeɗiɗoy koy nduuɓu, e gaggel e jawɗi baali ɗiɗi, ɗi fuu ɗi ngalaa aybe. Ɗi guleteeɗi ngam Jawmiraawo, hawtaade bee dokkal nyaamdu e dokkal dufeteeŋgal. Uureeŋgol maajum yerdinan Jawmiraawo. 19 Sey on lii'o boo njawdiri mbeewa kirseteendi ngam ittuki hakkeeji, e njawkoy baali ɗiɗoy koy nduuɓu, kirseteekoy ngam kawtal yimɓe. 20 Limanjo ɓaŋgta kirseteeɗi ɗi yeeso Jawmiraawo, hawtaade bee tamseeje go e njawkoy ɗiɗoy. O lii'ano Jawmiraawo dokke ceniiɗe ɗe'e ngam liman'en. 21 Nyande maajum taa on kuuwa kuugal naawŋgal, ammaa on ngoyna mooɓtorde senaande. Kanjum woni umroore duumiinde kootoy on njooɗoto, haa gide mon fuu. 22 "To on ɗon coda gawri mon, taa code ndi haa sera ngesa, taa lorte sodugo luttundi boo. Accane ndi talaka'en e jananɓe. Jawmiraawo woni Allah mon."

Juulde mawnde nder hitaande

23 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 24 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "Nyande go'oore nder lewru joweeɗiɗawru laatano on siwtorde. Sey on mooɓta mooɓtorde senaande bee fuufugo luwe. 25 Nyande maajum taa on kuuwa kuugal naawŋgal sam, ammaa on lii'ano Jawmiraawo nguleteeŋga."

Nyalaade ittuki hakkeeji

26 Jawmiraawo ɓesdi wi'ugo Muusa: 27 "Nyande sappoore nder lewru joweeɗiɗawru woni nyalaade ittuki hakkeeji. Nyande maajum taa on nyaama sam. Sey on mooɓta mooɓtorde senaande, on lii'ano Jawmiraawo nguleteeŋga. 28 Taa kuuwe kuugal kooŋgale, ngam ɗum woni nyalaade ittuki hakkeeji, ngam keɓon yaafuye haa Allah Jawmiraawo mon. 29 Koomoy nyaami nder nyande maajum, o gurtinteeɗo asŋgol maako. 30 Koomoy huuwi kuugal kooŋgale nder maare, Jawmiraawo nattinan mo caka yimɓe maako. 31 Taa on kuuwa sam, kanjum woni umroore duumiinde haa gide mon fuu, kootoy on njooɗoto. 32 Nyalaade maajum laatano on siwtorde mawnde, diga maŋgariba nyande joweenayaɓre haa maŋgariba nyande sappoore. Taa on nyaama kooɗume nder maare."

Juulde bukkaaji

33 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 34 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "Nyande sappo e jowaɓre nder lewru joweeɗiɗawru woni fuɗɗoode juulde bukkaaji, nyalɗe joweeɗiɗi ngam Jawmiraawo. 35 Nyande juulde man arande, sey on mooɓta mooɓtorde senaande, taa on kuuwa kuugal naawŋgal kooŋgale. 36 Nyalɗe joweeɗiɗi fuu lii'ane Jawmiraawo guleteeɗi. Nyande joweetataɓre mooɓte fahin mooɓtorde senaande, lii'ane Jawmiraawo nguleteeŋga. Ɗum nyande mooɓtorde juulde, taa on kuuwa kuugal kooŋgale nder maare. 37 "(Kanje ngoni juulɗe ɗe Jawmiraawo umri on jogaago, ngam on mooɓta mooɓtorde senaande, on lii'ano Jawmiraawo kirseteeɗi e guleteeɗi e dokke nyaamdu, e kirseteeɗi ngam kawtal mon, e dokke dufeteeɗe, koondeye nyalaade fodde umroore maare. 38 Dow maajum woodi nyalɗe ciwtorɗe goɗɗe fuu, e dokke umraaɗe, e dokke ɗe kebbinton togayeeje+ mon bee muuɗum'en, e dokke ɗe ɓerɗe mon numi hokkugo Jawmiraawo.)" 39 "Ammaa nyande sappo e jowaɓre nder lewru joweeɗiɗawru, to on timmini mooɓtugo ?aamle gese mon, mbaɗe juulde nde'e nyalɗe joweeɗiɗi. Nyande maare arande woni siwtorde, non boo nyande joweetataɓre. 40 Nyande arande koo'e ɓiɓɓe leɗɗe booɗɗe, e lice dibinooje e lice leɗɗe goɗɗe, ngam on ceyo yeeso Allah Jawmiraawo mon. 41 Mbaɗe juulde man nyalɗe joweeɗiɗi ngam Jawmiraawo, nder lewru joweeɗiɗawru. Kanjum woni umroore duumiinde haa gide mon fuu. 42 Nyalɗe joweeɗiɗi ɗe'e, yimɓe Isra'iila fuu njooɗo nder bukkaaji. 43 Bana non danygol mon anndiran Jawmiraawo acci yimɓe Isra'iila njooɗo nder bukkaaji, saa'i o wurtini ɓe lesdi Misra. Kaŋko woni Allah Jawmiraawo mon." 44 Bana non Muusa anndiniri yimɓe Isra'iila haala juulɗe ngam Jawmiraawo.

Farillaaji Lewiŋko'en 24

Umroore dow pittirlaaji

24:1 Yoo, Jawmiraawo wi'i Muusa: 2 "Umru yimɓe Isra'iila ɓe ngadda nebbam jaytunje unaaɗe laaɓɗam ngam pittirlaaji nder laymaaru fottirde, haa jayŋgol maaji yayna foroy. 3 Nde hiiri fuu, Haruna jamna ɗi, ɗi kuɓɓa haa fajiri yeeso Jawmiraawo, haa yaasi wirndallo wonŋgo yeeso sundukru bee seedamku alkawal. Kanjum woni umroore duumiinde haa gide mon fuu. 4 Haruna hakkilana pittirlaaji dow jo''inirɗum maaji kuuwraaɗum bee kaŋgeeri laaɓndi, ngam ɗi njayna yeeso Jawmiraawo foroy."

Tamseeje jo''inteeɗe yeeso Jawmiraawo

5 Too, Jawmiraawo umri Muusa o hoo'a kuroori, o waɗa tamseeje sappo e ɗiɗi, koondeye tamseere bee kuroori muudooje ɗiɗi. 6 Nden o wallina ɗe jabbi ɗiɗi, joweego joweego dow teebur suddaande bee kaŋgeeri laaɓndi, dariinde yeeso Jawmiraawo. 7 O rufa jillindiraaɗum urle laaɓɗum dow jabbi tamseeje, ɗum laato geɗal maaje ciftinorgal, guleteeŋgal ngam Jawmiraawo. 8 Sey limanjo jo''ina tamseeje bana ɗe'e yeeso Jawmiraawo koondeye nyande siwtorde. Kanjum woni umroore duumiinde haa yimɓe Isra'iila, ngam daliila alkawal bee Jawmiraawo. 9 Tamseeje ɗe'e laatanto Haruna e danygol mum, ɓe nyaama ɗe haa nokkuure seniinde, ngam ɗe geɗal ceniiŋgal masin haa dokke nyaamdu ɗe Isra'iila'en lii'anto Jawmiraawo ngam liman'en.

Misaalu kiita ngooŋɗuka

10-11 Woodi goɗɗo mo daada mum Isra'iilaajo, ammaa baaba mum Misraajo. Innde daada maako, Selomit ɓii Dibiri mo lenyol Dan. Goɗɗo oo yehi nder saŋgeere caka yimɓe Isra'iila, fuɗɗi jokkirgol bee goɗɗo Isra'iilaajo. Nder jokkirgol maɓɓe, o huɗi Allah. Yimɓe naŋgi mo, njahri mo haa Muusa. 12 Muusa umri ɓe ayna mo, sey to Jawmiraawo yecci ɓe ko ɓe kuuwata mo. 13 Jawmiraawo wi'i Muusa: 14 "Wurtin mo yaasi saŋgeere. Koomoy nanɗo kuudi maako, yowa juuɗe mum dow hoore maako ngam seedamku aybe maako. Nden jama'aare fuu fiɗa mo bee kaa'e haa o maaya. 15 Ɓaawo maajum wi' yimɓe Isra'iila: Koomoy huɗi Allah, sey efta aybe mum. 16 O mbareteeɗo fakat. Koomoy Isra'iilaajo malla koɗo nder Isra'iila mo huɗi Allah, sey jama'aare fuu fiɗa mo bee kaa'e haa o maaya. 17 "Koomoy mbari goɗɗo, o mbareteeɗo fakat. 18 Koomoy mbari ndabbaawa goɗɗo, sey hokka mo ndabbaawa bana maaga. O yoɓa yoŋki bee yoŋki. 19 To goɗɗo waɗi sarru haa ɓandu keeddiɗɗum, sey yimɓe kuuwa mo bana o huuwi bee hoore maako: 20 yewre i'al bee yewre i'al, yiitere bee yiitere, nyiindere bee nyiindere. Fodde ko o sarri goɗɗo, nonnon yimɓe kuuwata mo. 21 Koomoy mbari ndabbaawa, sey hokka ndabbaawa feere ngam maaga. Ammaa koomoy mbari goɗɗo, o mbareteeɗo. 22 Umroore woore laatanto on, onon Isra'iila'en e hoɗɓe wonɓe caka mooɗon. Min woni Allah Jawmiraawo mon." 23 Muusa wi'i ɗum yimɓe Isra'iila. Ɓe njahri kuɗɗo Allah go yaasi saŋgeere, ɓe piɗi mo bee kaa'e haa o maayi. Bana non ɓe kuuwri ko Jawmiraawo umruno Muusa.

Farillaaji Lewiŋko'en 25

Hitaande siwtorde

25:1 Yoo, Jawmiraawo umri Muusa dow hooseere Sina, 2 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "To on nasti lesdi ndi Jawmiraawo tammi hokkugo on, 3 nden kam lesdi boo heɓa siwtaare. Sey on aawa gese mon, on laɓɓina inabooje mon, on mooɓta ko lesdi fuɗnanta on duuɓi joweego. 4 Ammaa hitaande joweeɗiɗawre woni siwtorde ngam lesdi. Hitaande maajum Jawmiraawo jeyi. Taa on aawa gese mon, taa on laɓɓina inabooje mon. 5 Taa on mooɓta gawri gariiri, taa on itta ɓiɓɓe inabooje mon boo. Ɗum woni hitaande siwtorde ngam lesdi. 6 Saa'i lesdi ɗon siwto, ndi fuɗnanan on nyaamdu, onon bee maccuɓe mon e horɓe mon e huuwooɓe mon e hoɗɓe wonduɓe bee mooɗon, 7 non boo ngam dabbaaji mon e kuuje ladde nder lesdi mon."

Hitaande yaafuye

8 "Lime duuɓi joweeɗiɗi nde joweeɗiɗi, waato duuɓi cappanɗe nayi e joweenayi. 9 Nyande sappoore nder lewru joweeɗiɗawru, waato nyalaade ittuki hakkeeji, sey on umra fuufugo luwal nder lesdi mon fuu. 10 Cene hitaande cappanɗe jowaɓre nde'e, ngoyne dimɗinki ngam yimɓe lesdi fuu. Nde laatano on hitaande yaafuye. Koomoy soorri maral mum, heɓtan ngal. Mo laati maccuɗo malla korɗo boo, wartan haa asŋgol mum. 11 Hitaande cappanɗe jowaɓre nde'e laatano on hitaande yaafuye. Taa on aawa gese mon, taa on mooɓta gawri gariiri, taa on itta ɓiɓɓe inabooje mon boo. 12 Hitaande maajum fuu laatano on seniinde, on nyaama ko fuɗata dow gese tan. 13 "Nder hitaande yaafuye nde'e, koomoy mon heɓtan maral mum. 14 Ngam maajum, to a soorri goɗɗo Isra'iilaajo ngesa, malla to a soodi ngesa haa maako, taa on ɓillindira. 15 Ta''e saman maaka fodde limgal duuɓi nafooji haa hitaande yaafuye yaalta. 16 To limgal duuɓi man ɗuuɗi, saman ngesa ɓesdoto, to ngal famɗi, saman maaka ustoto, ngam on coodan limgal duuɓi dimanɗi nyaamdu. 17 Taa goɗɗo waɗa keeddiɗɗum rikisi. Kule Allah Jawmiraawo mon."

Nyaamdu nder hitaande siwtorde

18 "Ɗowtane umrooje e kiitaaji Jawmiraawo fuu, ngam haa on njooɗo jam nder lesdi mon. 19 Lesdi riman ?aamle ngam on nyaama, on kaara, on njooɗo ton bee hoolaare. 20 Teema goɗɗo ?aman: Ɗume en nyaamata nder hitaande joweeɗiɗawre? Ndaa, en aawataa, en mooɓtataa ?aamle gese. 21 Nane kadi, Jawmiraawo barkiɗinan lesdi nder hitaande joweegoore, haa ndi rima nyaamdu he'anndu deydey duuɓi tati. 22 To on aawi nder hitaande joweetataɓre, on tokkoto nyaamugo ko keɓɗon nder hitaande joweegoore. Nyaamdu he'an haa hitaande joweenayaɓre fuɗɗa."

Coottuki maral

23 "On potaay soorrugo lesdi haa foroy, ngam Jawmiraawo mari ndi, onon boo on hoɗɓe haa maako. 24 "To on coorri gese, marnooɗo ɗe, to yiɗi, soottan ɗe. 25 To goɗɗo Isra'iilaajo talkiɗi, soorri gese mum, sey bandiiko ɓurɗo ɓadaago sootta ɗe. 26 To o walaa coottoowo, teema o riskan fahin haa o sootta ɗe bee hoore maako. 27 Nden kam o yoɓa coodnooɗo gese man fodde duuɓi luttanɗi haa hitaande yaafuye yaalta. Bana non o heɓtirta gese maako. 28 Ammaa to o heɓaay ceede deydey coottuki, nden kam coodnooɗo gese naftorto ɗe haa hitaande yaafuye yaalta. Hitaande nde'e o hokkita ɗe marnooɗo ɗe meere. 29 "To goɗɗo soorri suudu nder berniwol, to o yiɗi o soottan ndu nder hitaande coggu man. 30 Ammaa to o soottaay ndu hitaande maajum, nden kam o heɓataa soottugo ndu haa foroy, ndu laatoto maral coodnooɗo ndu e danygol mum. Ndu soottataako koo nder hitaande yaafuye boo. 31 Ammaa nder gure ɗe ngalaa mahol taariiŋgol ɗum, sey on nandina cuuɗi bee gese. Marnooɗo suudu to yiɗi, soottan ndu. To o soottaay, o heɓtan ndu nder hitaande yaafuye. 32 Bee non fuu, Lewiŋko'en to ngiɗi, coottan cuuɗi muuɗum'en nder berniiji Lewiŋko'en koondeye. 33 To goɗɗo Lewiŋkeejo soorri suudu mum nder berniwol, waawaay soottugo ndu, nden kam o heɓtan ndu nder hitaande yaafuye. Ngam cuuɗi Lewiŋko'en nder berniiji laati maral maɓɓe duumiiŋgal caka yimɓe Isra'iila. 34 Ammaa durduɗe taariiɗe berniiji Lewiŋko'en coorrataake sam, ɗe laati maral maɓɓe haa foroy."

Nyamaale ngam talaka'en

35 "To goɗɗo Isra'iilaajo jooɗiiɗo baŋge maaɗa talkiɗi, waawataa wuurnugo hoore mum, sey a wallita mo, bana mballirta koɗo, ngam o tokko jooɗaago baŋge maaɗa. 36 Taa hokkir mo nyamaande bee ndiyam, ammaa hul Allah, accu keeddiɗɗa jooɗo baŋge maaɗa. 37 To a hokki mo nyamaande, taa yowan mo ndiyam. Taa soorru mo nyaamdu bee riba boo. 38 Kanjum woni umroore Allah Jawmiraawo mon mo wurtini on lesdi Misra, ngam o hokka on lesdi Kanaana, o laato Allah mon boo."

Dimɗinki jeyaaɓe

39 "To goɗɗo Isra'iilaajo jooɗiiɗo baŋge maaɗa talkiɗi, soorri ma hoore mum, nden kam taa huuwnu mo bana maccuɗo. 40 O wonda bee maaɗa bana kuuwanoowo ngeenaari malla koɗo, o huuwane haa hitaande yaafuye yaalta. 41 Saa'i maajum o rimɗan, kaŋko e ɓikkoy maako, o loro haa asŋgol maako e maral kaakaaji maako. 42 Yimɓe Isra'iila ɓe jeyaaɓe Jawmiraawo, kaŋko o wurtini ɓe lesdi Misra. Ngam maajum taa goɗɗo soorra ɓe, ɓe laato maccuɓe fahin. 43 Taa kolle ɓe ɓural, kule Allah mon. 44 To on ngoodi haaje maccuɓe e horɓe, coode ɓe haa ummaatooje taariiɗe on. 45 On coodan ɓiɓɓe jananɓe wonɓe caka mooɗon boo. Irin maɓɓe, danyaaɓe nder lesdi mon, on maran ɓe. 46 On ndonnan ɓiɓɓe mon jeyaaɓe ɓe'e, ɓe kuuwana danygol mon haa foroy. Ammaa taa on kolla goɗɗo Isra'iilaajo ɓural. 47 "To goɗɗo jananno baŋge maaɗa malla koɗo riski, ammaa keeddiɗɗa Isra'iilaajo talkiɗi, soorri hoore mum haa jananno jooɗiiɗo baŋge maaɗa, malla haa goɗɗo danygol jananno, 48 nden kam soottugo mo heɓoto. Sey gooto deerɗiiko'en sootta mo, 49 malla bappa maako malla ɓii bappa maako malla bandiiko goɗɗo sootta mo. Malla o sootta hoore maako, to o waawi. 50 Nden kam o narra bee coodnooɗo mo. Ɓe lima duuɓi diga wakkati coggu haa hitaande yaafuye yaalta, ɓe mbaɗa coottaari fodde ngeenaari kuuwoowo. 51-52 Sey o yoɓa mo geɗal saman coggu fodde limgal duuɓi luttanɗi haa hitaande yaafuye yaalta, koo duuɓi ɗuuɗi, koo ɗi ɗuuɗaay boo, 53 bana to o laatino kuuwanoowo ngeenaari hitaande hitaande. Taa jawmiiko holla mo ɓural. 54 To o heɓtaay ndimu bee laawol coottuki kooŋgole, nden kam o rimɗan nder hitaande yaafuye, kaŋko e ɓikkoy maako fuu. 55 Ɗowtane umrooje ɗe'e, ngam yimɓe Isra'iila ɓe jeyaaɓe Jawmiraawo, kaŋko o wurtini ɓe lesdi Misra, kaŋko woni Allah Jawmiraawo maɓɓe."

Farillaaji Lewiŋko'en 26

Barkaaji dow ɗowtaare

26:1 Too, Jawmiraawo wi'i: "Taa kuuwane ko'e mon labbi, taa ndarne fotooji cehaaɗi malla daŋraŋge ciftinorɗe malla kaa'e bee fotooji diidaaɗi dow muuɗum'en, ngam on cujidana ɗe. Min woni Allah Jawmiraawo mon. 2 Kakkilane nyalɗe ciwtorɗe am, teddine suudu am seniindu boo. Min woni Jawmiraawo. 3 "To on tokkake kiitaaji am, to on ɗowtanake umrooje am, 4 nden kam mi toɓnanan on iyeele nder saa'iije maaje, haa lesdi fuɗna gawri, leɗɗe boo ndima ɓiɓɓe. 5 Gawri mon ɗuuɗan masin. Hiddeko on timmina fiyugo ndi, on ittan inabooje. Diga on timminaay ittugo inabooje tawon, saa'i aawugo yaaltan. On nyaaman, on kaaran, on njooɗoto jam nder lesdi mon. 6 "Mi hokkan on jam nder lesdi mon. On mbaaloto bee hoolaare, walaa kulnanɗo on. Mi nattinan dabbaaji mbarooji nder lesdi, konu meetataa laataago ton. 7 On ndiiwan konne'en mon, ɓe ndo''oto yeeso kaafaaje mon. 8 Njowo mooɗon ndiiwan teemerre, teemerre mon boo ndiiwan ujine sappo. 9 Mi barkiɗinan on bee ɓikkoy ɗuuɗkoy, mi tabitinan alkawal am bee mooɗon. 10 Diga on timminaay gawri rowaniiri tawon, on codan hikkaari. Doole on ngudina rowaniiri, haa keɓon babal wallingo kesri. 11 Mi jooɗoto caka mooɗon nder suudu am, mi meeɗataa wanyugo on. 12 Mi wondan bee mooɗon, mi laatoto Allah mon, onon boo on laatoto yimɓe am. 13 Min Allah Jawmiraawo mon mi wurtini on lesdi Misra, ngam taa on tokko huuwugo bana maccuɓe. Mi yewi kaɓɓirgal dow daaɗe mon, haa on njaha on rimɓe, on ɓaŋgta ko'e mon."

Kiita dow luutanɓe umrooje

14 Jawmiraawo ɓesdi wi'ugo: "Ammaa to on ɗowtanaaki yam, to on tokkaaki umrooje am fuu, mi hiitoto on. 15 To on calake umrooje am, to on nganyi kiitaaji am, to on ɗowtanaaki farillaaji am fuu, to on pisti alkawal am, on kuuwi bana non, 16 nden kam mi hiitoto on. Mi ukkanan on kultoreeŋgol, mi nyawnan on nyawji kalluɗi e jonte, haa gite mon mbuma, yoŋkiiji mon njinna. On aawan gawri mon, ammaa ɗum nafataa, ngam konne'en mon nyaaman ndi. 17 Mi honan on, haa konne'en mon njaalo on, wanyɓe on laamano on. On ndoggan ngam kulol, koo to diiwanɗo on woodaa. 18 "To on ɗowtanaaki yam ɓaawo kuuje ɗe'e fuu, nden kam mi ɗuɗɗinan kiitaaji dow mooɗon nde joweeɗiɗi. 19 Mi ittan caatal mawnitaare mon. Mi sattinan asama dow ko'e mon bana njamndi, taa ngu toɓna iyeende. Lesdi mon yooran, saatan bana njamndi mboɗeeri. 20 On torroto meere, ngam lesdi mon fuɗnataa gawri, leɗɗe boo ndimataa ɓiɓɓe. 21 "To on tokkake luutango yam, to on calake ɗowtanaago yam ɓaawo kiitaaji ɗi'i, nden kam mi ɗuɗɗinan kiitaaji dow mooɗon nde joweeɗiɗi fahin. 22 Mi neldan dabbaaji ladde mbarooji caka mooɗon, ɗi mbara ɓikkoy mon, ɗi nattina dabbaaji mon, ɗi usta on, ɗi perwina laabi mon. 23 "To on tokkake luutango yam ɓaawo kiitaaji ɗi'i, to on njaɓaay elto tawon, 24 nden kam mi honan on, mi ɓesdan sattingo kiitaaji dow hakkeeji mon nde joweeɗiɗi. 25 Mi ukkan kaafahi dow mooɗon, ki hiito on ngam on pisti alkawal bee am. To on ɗaɓɓiti hisrude nder berniiji mon, mi nyawnan on nyawu kalluŋgu, mi hokkan on haa juuɗe konne'en mon. 26 Mi halkan ndesa nyaamdu mon fuu. Fayande woore he'an rewɓe sappo sa'ugo tamseeje muuɗum'en. Ɓe poondanan on ɗe dow awnorɗum. On nyaaman ɗe, on kaarataa sam. 27 "To on tokkake luutango yam ɓaawo kiitaaji ɗi'i fuu, to on calake ɗowtanaago yam, 28 nden kam mi honan on bee tikkere, mi tullitinan kiitaaji dow hakkeeji mon nde joweeɗiɗi fahin. 29 On nyaaman kusel ɓikkoy mon ngam daliila weelo. 30 Mi nattinan nokkuuje mon towɗe cenaaɗe, mi yibbinan daŋraŋge ɗe nguloton urle mon, mi sakkinan nyawmanɗe mon dow labbi mon pe''aaɗi. Mi wanyan on, 31 haa mi wartira berniiji mon bille. Mi yibbinan cuuɗi mon cenaaɗi, mi jaɓataa ureeŋgol kirseteeɗi mon. 32 Mi wartiran lesdi mon ladde meere, haa konne'en mon waranɓe ton kultora. 33 Mi saŋkitan on nder ummaatooje goɗɗe, mi fartan on bee kaafahi losaaki. Lesdi mon laatoto ladde meere, berniiji mon laatoto bille. 34-35 Nden kam lesdi seyorto kitaale ciwtorɗe ɗe caliiɗon hokkugo ndi. Ndi ferwan, ndi siwtoto, saa'i on ɗon paɓɓa nder lesɗe konne'en mon. 36 "Luttanɓe mon nder lesɗe konne'en mon, mi waɗan kulol nder ɓerɗe maɓɓe. Koo sonyo haako yoorko nder hendu dogginan ɓe. Ɓe ndoggan bana to kaafahi tokkake ɓe, ɓe ndo''oto koo to diiwanɗo ɓe woodaa. 37 Goɗɗo do''oto dow goɗɗo, koo to diiwanɗo ɓe woodaa. Saa'i maajum on mbaawataa dartaago yeeso konne'en mon. 38 On kalkan caka ummaatooje, lesdi konne'en mon moɗan on. 39 Luttanɓe mon nder lesɗe konne'en mon njinnan ngam daliila aybeeji mon e aybeeji kaakaaji mon. 40 "Nden ɓe mbaŋginan aybe maɓɓe e aybe kaakaaji maɓɓe. Ɓe njambi yam, ɓe tuurtani yam. 41 Ngam maajum mi honi ɓe, mi eggini ɓe nder lesɗe konne'en maɓɓe. Nden ɓe leestinan ko'e maɓɓe, ɓe njaɓan kiita dow aybe maɓɓe. 42 Saa'i maajum mi siftoran alkawal am bee Yakubu e Isiyaaku e Ibrahiima, mi siftoran lesdi boo. 43 Ammaa sey lesdi sooya yimɓe tawon, ngam ndi seyoro siwtaare maari. Kamɓe boo, sey ɓe njoɓa aybe maɓɓe tawon, ngam ɓe njawi kiitaaji am, ɓe nganyi umrooje am. 44 Ammaa koo to ɓe ɗon nder lesɗe konne'en maɓɓe, mi wudintaa ɓe, mi wanyataa ɓe. Mi nattintaa ɓe pat, mi fistataa alkawal am bee maɓɓe, ngam min woni Allah Jawmiraawo maɓɓe. 45 Mi siftoran alkawal am bee kaakaaji maɓɓe ɓe ngurtinmi lesdi Misra yeeso ummaatooje, haa mi laato Allah maɓɓe. Min woni Jawmiraawo." 46 Kanjum woni farillaaji e kiitaaji e umrooje ɗi Jawmiraawo umri Muusa dow hooseere Sina ngam yimɓe Isra'iila.

Farillaaji Lewiŋko'en 27

No goɗɗo yoɓrata togayeeje+

27:1 Yoo, Jawmiraawo umri Muusa, 2 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "To goɗɗo toganake Jawmiraawo hokkugo mo neɗɗo, o waawan soottugo neɗɗo man bee coottaari bana ko tokkoto, 3-7 fodde teddeeŋga ceede suudu seniindu: ngam gorko (mo duuɓi noogas haa yotto cappanɗe joweego): ceede cardi cappanɗe jowi, ngam debbo: ceede cardi cappanɗe tati, ngam derkeejo gorko (mo duuɓi jowi haa yotto noogas): ceede cardi noogas, ngam derkeejo debbo: ceede cardi sappo, ngam ɓiŋgel gorgel (ngel waɗaay duuɓi jowi tawon): ceede cardi jowi, ngam ɓiŋgel deyel: ceede cardi tati, ngam nayeejo gorko (mo ɓuri duuɓi cappanɗe joweego): ceede cardi sappo e jowi, ngam puldebbo: ceede cardi sappo. 8 "To togiiɗo woni talakaajo mo waawaay yoɓugo coottaari maajum, sey o yahra neɗɗo go yeeso limanjo. Limanjo boo usta coottaari fodde ko togiiɗo waawi yoɓugo. 9 "To togayeere+ laatake dow ndabbaawa potanŋga hokkeego Jawmiraawo, nden kam ko goɗɗo hokki Jawmiraawo fuu, ɗum cenaaɗum. 10 Togiiɗo sanjataa nga bee ndabbaawa feere, o hokkataa tullanŋga haa pellel mbooɗŋga, malla mbooɗŋga haa pellel tullanŋga. To o waɗi, ɗiɗi fuu laatanto Jawmiraawo. 11 Ammaa to togayeere laatake dow ndabbaawa karminaaŋga nga fotaay hokkeego Jawmiraawo, sey o yahra nga haa limanjo. 12 Limanjo ta''a saman maaga fodde wooɗugo maaga malla aybeeji maaga, saman oo tabiti. 13 To goɗɗo yiɗi soottugo nga, sey o yoɓa saman maaga, o ɓesda deydey yeɓre saman jowaɓre boo. 14 "To togayeere laatake dow suudu, sey limanjo laara ko wooɗi haa maaru, ko wooɗaay boo. Nden o ta''a saman maaru, saman oo tabiti. 15 To togiiɗo suudu yiɗi soottugo ndu, sey o yoɓa saman maaru, o ɓesda deydey yeɓre saman jowaɓre boo. 16 "To togayeere laatake dow tayre ngesa haa maral maako, sey on ta''a saman maaka fodde ɗuuɗeeŋga aawdi aaweteendi dow maaka: ceede cardi cappanɗe jowi ngam buhuure gawri fuu. 17 To o togake ngesa man nder nduuɓu ɓaawo hitaande yaafuye, saman keewɗo tabiti. 18 Ammaa to o togake wakkati feere, sey limanjo ta''a saman maaka fodde limgal duuɓi luttanɗi hitaande yaafuye yaalugo, o usta saman maaka bana non. 19 To togiiɗo ka yiɗi soottugo ka, sey o yoɓa saman maaka, o ɓesda deydey yeɓre saman jowaɓre boo. 20 To o soottaay ka, ammaa o soorri ka goɗɗo feere, nden kam o heɓataa soottugo ka sam. 21 To hitaande yaafuye yaalti, ngesa maajum laatoto maral Jawmiraawo haa foroy, bana kuuje lii'anaaɗe Jawmiraawo. Ka laatanto liman'en. 22 "To goɗɗo soodi ngesa, toganake ka Jawmiraawo, 23 sey limanjo ta''a saman maaka fodde limgal duuɓi luttanɗi hitaande yaafuye yaaltugo. Sey o yoɓa saman oo nyalaade maajum, ceede ɗe'e Jawmiraawo jey. 24 Nder hitaande yaafuye, marnooɗo ngesa malla danygol mum heɓtan ka. 25 "Sey saman fuu ta''e fodde teddeeŋga ceede suudu seniindu. 26 "Goɗɗo togantaako Jawmiraawo afi dabbaaji mum, ngam Jawmiraawo mari ɗi fodde umroore mum. To ɗum ɓii nagge malla ɓii ndammowa, Jawmiraawo mari ɗi. 27 Ammaa to on ngiɗi, on coottan afi dabbaaji karminaaɗi, on njoɓa saman ta''aaɗo, on ɓesda deydey yeɓre saman jowaɓre boo. To on coottaay ɗi, limanjo fotan soorrugo ɗi fodde saman ta''aaɗo. 28 "Ko goɗɗo lii'ani Jawmiraawo fuu, koo neɗɗo koo ndabbaawa koo ngesa maral maako, o fottaay soorrugo ɗum malla soottugo ɗum. Lii'aaɗum fuu laati maral Jawmiraawo haa foroy. 29 Walaa coottuki neɗɗo lii'anaaɗo Jawmiraawo boo, o mbareteeɗo fakat. 30 "Jakka ?aamle gese e ɓiɓɓe leɗɗe fuu, Jawmiraawo jeyi, ɗum cenaaɗum ngam maako. 31 To goɗɗo yiɗi soottugo ɗum, sey o yoɓa saman maajum, o ɓesda deydey yeɓre saman jowaɓre boo. 32 Ngoota nder dabbaaji saare sappo Jawmiraawo jeyi, nga cenaaŋga ngam maako. 33 Taa jawmiiji sendindira booɗɗi bee ɗi mbooɗaay, taa o sanja ɗi boo. To o sanji ngoɗŋga bee ngoɗŋga, ɗiɗi fuu laatoto cenaaɗi ngam Jawmiraawo. Jawmiiji fotaay soottugo ɗi." 34 Kanjum woni umrooje ɗe Jawmiraawo umri Muusa dow hooseere Sina ngam yimɓe Isra'iila.

Limle 1

Limki yimɓe Isra'iila

1:1 Yoo, nder nduuɓu ɗiɗaɓu ɓaawo gurtaaki yimɓe Isra'iila haa lesdi Misra, lewru ɗiɗawru, nyande go'oore maaru, Jawmiraawo wolwani Muusa nder laymaaru fottirde, nder ladde Sina. O wi'i: 2 "An e Haruna, sey on mbinda limgal jama'aare Isra'iila fuu fodde asli maɓɓe e ci'e maɓɓe. Mbinde inɗe worɓe fuu, 3 ɓe duuɓi noogas e ko ɓuri, waawɓe konu. 4 Baaba saare gooto nder kooŋgole le'i mon fuu wonda bee mooɗon. 5 Ndaa inɗe wallanɓe on: Elisuru ɓii Sede'ur mo lenyol Ruuben, 6 e Selumiyel ɓii Surisadday mo lenyol Simon, 7 e Naasunu ɓii Aminadabu mo lenyol Yahuuda, 8 e Netaneyel ɓii Su'ar mo lenyol Issakar, 9 e Eliyabu ɓii Helon mo lenyol Jabulon, 10 e Elisaama ɓii Amihudu mo lenyol Efrayim ɓii Yusufu, e Gamaliyel ɓii Pedasuru mo lenyol Manassa ɓii Yusufu, 11 e Abidan ɓii Gidiyoni mo lenyol Benyamin, 12 e Aki'ejer ɓii Amisadday mo lenyol Dan, 13 e Pagiyel ɓii Okoran mo lenyol Aser, 14 e Eliyasaf ɓii De'uwel mo lenyol Gada, 15 e Ahiira ɓii Enan mo lenyol Neftalim." 16 Kamɓe ngoni worɓe suɓaaɓe nder jama'aare, ardiiɓe le'i kaakaaji muuɗum'en, hoore'en ujineeje Isra'iila. 17 Muusa e Haruna koo'i suɓaaɓe ɓe'e. 18 Ɓe mooɓti jama'aare fuu nyande go'oore nder lewru ɗiɗawru. Yimɓe fuu mbindaama fodde asli muuɗum'en e ci'e muuɗum'en. Ɓe mbindi inɗe worɓe fuu ɓe duuɓi noogas e ko ɓuri, ɓe limi ɓe, 19 bana Jawmiraawo umruno. Muusa limi yimɓe nder ladde Sina. 20-46 Worɓe ɓe duuɓi noogas ko ɓuri, waawɓe konu fuu mbindaama innde innde, fodde asli muuɗum'en e ci'e muuɗum'en, fuɗɗugo bee lenyol Ruuben, afo Isra'iila. Ndaa limle maɓɓe: lenyol Ruuben 46.500 lenyol Simon 59.300 lenyol Gada 45.650 lenyol Yahuuda 74.600 lenyol Issakar 54.400 lenyol Jabulon 57.400 lenyol Efrayim ɓii Yusufu 40.500 lenyol Manassa ɓii Yusufu 32.200 lenyol Benyamin 35.400 lenyol Dan 62.700 lenyol Aser 41.500 lenyol Neftalim 53.400 Limgal worɓe Isra'iila fuu waɗi 603.550 47 Ammaa Lewiŋko'en mbindaaka hawtaade bee le'i goɗɗi, 48 ngam Jawmiraawo wi'no Muusa: 49 "To a ɗon lima yimɓe Isra'iila, taa limdu lenyol Lewi bee maɓɓe. 50 Ammaa halfin Lewiŋko'en kuugal nder jooɗorde seedamku alkawal, non boo kuuje gonɗe nder maare fuu. Ɓe ndoondo jooɗorde e kuuje maare, ɓe kuuwa nder maare, ɓe caŋgina nder taarde maare boo. 51 Saa'i on tokkoto jahaaŋgal, sey Lewiŋko'en njippina jooɗorde. Nde caŋginton fuu, ɓe ndarna nde fahin. To goɗɗo feere ɓaditake nde, o mbareteeɗo. 52 Isra'iila'en luttuɓe caŋgina haa nokkuuje muuɗum'en, koomoy bee mooɓre mum, baŋge tuutawal mooɓre man. 53 Ammaa Lewiŋko'en caŋgina nder taarde jooɗorde, ayna nde, ngam taa goɗɗo feere ɓadito nde, ummina tikkere am dow jama'aare Isra'iila fuu." 54 Yimɓe Isra'iila kuuwi kooɗume bana Jawmiraawo umruno Muusa.

Limle 2

Nokkuuje le'i nder saŋgeere

2:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa e Haruna: 2 "Koondeye yimɓe Isra'iila mbaɗata saŋgeere, sey koomoy maɓɓe saŋgina baŋge tuutawal yeɓre mum, haa alaama saare mum. Saŋgeere maɓɓe taaro laymaaru fottirde. 3-9 "Haa fuunaaŋge, yeɓre Yahuuda saŋgina les tuutawal mum, fodde mooɓe yeɓre man, bee ardiiɓe maaje, bana ni'i: lenyol Yahuuda bee ardiiɗo Naasunu ɓii Aminadabu e worɓe 74.600, lenyol Issakar bee ardiiɗo Netaneyel ɓii Su'ar e worɓe 54.400, lenyol Jabulon bee ardiiɗo Eliyabu ɓii Helon e worɓe 57.400. Ɓe fuu maɓɓe, 186.400. Yeɓre Yahuuda ardoto jahaale. 10-16 "Haa fombina, yeɓre Ruuben saŋgina les tuutawal mum, fodde mooɓe yeɓre man, bee ardiiɓe maaje, bana ni'i: lenyol Ruuben bee ardiiɗo Elisuru ɓii Sede'ur e worɓe 46.500, lenyol Simon bee ardiiɗo Selumiyel ɓii Surisadday e worɓe 59.300, lenyol Gada bee ardiiɗo Eliyasaf ɓii De'uwel e worɓe 45.650. Ɓe fuu maɓɓe, 151.450. Yeɓre Ruuben woni ɗiɗawre nder jahaale. 17 "Nden Lewiŋko'en tokkoto nder jahaale, hakkunde geɓe ɗiɗi ardotooɗe e geɓe ɗiɗi cakitiiɗe, Ɓe ndoondoto laymaaru fottirde. Sey ɓe njaha bee tokkindirki mooɓe maɓɓe, bana ɓe caŋginirta boo, koondeye mooɓre bee tuutawal mum. 18-24 "Haa hiirnaaŋge, yeɓre Efrayim saŋgina les tuutawal mum, fodde mooɓre yeɓre man, bee ardiiɓe maaje, bana ni'i: lenyol Efrayim bee ardiiɗo Elisaama ɓii Amihudu e worɓe 40.500, lenyol Manassa bee ardiiɗo Gamaliyel ɓii Pedasuru e worɓe 32.200, lenyol Benyamin bee ardiiɗo Abidan ɓii Gidiyoni e worɓe 35.400. Ɓe fuu maɓɓe, 108.100. Yeɓre Efrayim woni tataɓre nder jahaale. 25-31 "Haa woyla boo, yeɓre Dan saŋgina les tuutawal mum, fodde mooɓe yeɓre man, bee ardiiɓe maaje, bana ni'i: lenyol Dan bee ardiiɗo Aki'ejer ɓii Amisadday e worɓe 62.700, lenyol Aser bee ardiiɗo Pagiyel ɓii Okoran e worɓe 41.500, lenyol Neftalim bee ardiiɗo Ahiira ɓii Enan e worɓe 53.400. Ɓe fuu maɓɓe, 157.600. Yeɓre Dan woni sakitiinde jahaale." 32 Limgal yimɓe Isra'iila fuu, limaaɓe fodde geɓe muuɗum'en e mooɓe muuɗum'en, waɗi 603.550. 33 Ammaa Lewiŋko'en limdaaka bee yimɓe Isra'iila, bana Jawmiraawo umruno Muusa. 34 Yimɓe Isra'iila kuuwi kooɗume ko Jawmiraawo umruno Muusa. Ɓe caŋgini, koomoy baŋge tuutawal mum, ɓe mbaɗi jahaaŋgal boo, koomoy nder mooɓre mum.

Limle 3

Ɓiɓɓe Haruna

3:1 Ndaa danygol Haruna e Muusa, wakkati Jawmiraawo wolidi bee Muusa dow hooseere Sina. 2 Ndaa inɗe ɓiɓɓe Haruna: Nadab, afo mum, e Abihu e Eliyajaaru e Itamar. 3 Kamɓe ɓe wujaaɓe bee nebbam ngujorɗam, ɓe halfitinaaɓe kuugal limanku. 4 Ammaa Nadab e Abihu maayi yeeso Jawmiraawo, ngam ɓe lii'ani mo yiite nge senaaka. Ɗum laati nder ladde Sina. Ɓe ngalaa ɓikkoy. Eliyajaaru e Itamar mbaɗi kuugal liman'en dow ardaaŋgal baaba muuɗum'en Haruna.

No Lewiŋko'en laatori huuwanooɓe liman'en

5 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 6 "Umru lenyol Lewi ɓadito. Darnu ɓe yeeso Haruna limanjo, ngam ɓe kuuwana mo. 7 Sey ɓe kuuwa haa laymaaru fottirde ngam liman'en e jama'aare fuu. 8 Ɓe ayna kuuje jooɗorde am, ɓe kuuwa haa maare ngam yimɓe Isra'iila fuu. 9 Hokku ɓe haa juuɗe Haruna bee ɓiyum'en, bana dokkal Isra'iila'en. 10 Ammaa Haruna e ɓiyum'en, umru ɓe kuugal limanku. To goɗɗo feere ɓaditake ngam huuwa kuugal maɓɓe, o mbareteeɗo." 11 Jawmiraawo wi'i Muusa: 12 "Min mi hoo'i Lewiŋko'en caka yimɓe Isra'iila haa pellel afɓe maɓɓe fuu. Min mi mari ɓe jonta, 13 ngam afɓe fuu min jeyi. Nde mi mbari afɓe nder lesdi Misra, mi seni koomoy afo nder Isra'iila ngam am, haa yimɓe e dabbaaji. Mi mari ɓe, min Jawmiraawo."

Limki Lewiŋko'en

14 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa nder ladde Sina: 15 "Sey a lima Lewiŋko'en fodde ci'e maɓɓe e geɓe maɓɓe, worɓe fuu, koo mo lewru wooru e ko ɓuri." 16 Muusa limi ɓe, bana Jawmiraawo umri mo. 17 Ɓiɓɓe Lewi, ɓe'e: Gerson e Kahat e Meraari. 18-20 Ɓiɓɓe Gerson, ɓe'e: Liɓni e Simi. Ɓiɓɓe Kahat, ɓe'e: Amram e Yisehar e Heburuun e Usiyel. Ɓiɓɓe Meraari, ɓe'e: Makli e Musi. Kamɓe ngoni kaakaaji asli ewneteeɗi bee inɗe maɓɓe. 21 Woodi asli Gersoni'en ɗiɗi: asŋgol Liɓni e asŋgol Simi. 22 Limgal worɓe maɓɓe koo mo lewru wooru e ko ɓuri, limaaɓe maɓɓe fuu, ujine njoweeɗiɗo e teemeɗɗe njowo (7.500). 23 Asli Gersoni'en caŋgini ɓaawo jooɗorde, haa hiirnaaŋge. 24 Eliyasaf ɓii Layel woni ardiiɗo maɓɓe. 25 Ɓe halfitinaaɓe laymaaru fottirde, waato jooɗorde bee laymaaru maare e suddaare maare e wirndallo haa nastirde maare. 26 Non boo wirndallooji saare taariinde jooɗorde e hirsirde, e wirndallo haa nastirde saare, e ɓoggi maare, e kuugal maajum fuu. 27 Woodi asli Kahati'en nayi: asŋgol Amram e asŋgol Yisehar e asŋgol Heburuun e asŋgol Usiyel. 28 Limgal worɓe maɓɓe koo mo lewru wooru e ko ɓuri, limaaɓe maɓɓe fuu, ujine njoweetato e teemeɗɗe njoweego (8.600). 29 Asli Kahati'en caŋgini haa wakere jooɗorde fombinaare. 30 Elisafan ɓii Usiyel woni ardiiɗo maɓɓe. 31 Ɓe halfitinaaɓe sundukru alkawal e teebur e jo''inirɗum pittirlaaji e hirsirde e gulduɗum urle, e kuuje kuugal liman'en nder nokkuure seniinde, non boo wirndallo haa nastirde nokkuure ɓurnde senaago, e kuugal maajum fuu. 32 Eliyajaaru ɓii Haruna limanjo woni hooreejo ardiiɓe Lewiŋko'en, o aynoowo huuwooɓe haa nokkuure seniinde. 33 Woodi asli Meraari'en ɗiɗi: asŋgol Makli e asŋgol Musi. 34 Limgal worɓe maɓɓe, koo mo lewru wooru e ko ɓuri, limaaɓe maɓɓe fuu, ujine njoweego e teemeɗɗe ɗiɗo (6.200). 35 Suriyel ɓii Abikayil woni ardiiɗo maɓɓe. Asli Meraari'en caŋgini haa wakere jooɗorde woylaare. 36 Ɓe halfitinaaɓe kaataakooje jooɗorde e leɗɗe gaafotooɗe e daŋraŋge bee kosɗe maaje, e kuuje maare goɗɗe e kuugal maajum fuu. 37 Non boo daŋraŋge saare bee kosɗe maaje e tiggirɗe e ɓoggi. 38 Muusa e Haruna bee ɓiyum'en caŋgini yeeso laymaaru fottirde, haa fuunaaŋge. Ɓe halfitinaaɓe kuugal nder nokkuure seniinde ngam yimɓe Isra'iila. To goɗɗo feere ɓaditake ngam huuwa kuugal maɓɓe, o mbareteeɗo. 39 Worɓe Lewiŋko'en, koo mo lewru wooru e ko ɓuri, Muusa e Haruna limi ɓe, bana Jawmiraawo umruno Muusa. Limgal maɓɓe fuu, ujine noogas e ɗiɗo (22.000).

Limki afɓe

40 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: "Sey a lima afɓe worɓe fuu nder Isra'iila, koo mo lewru wooru e ko ɓuri, a winda ɓe innde innde. 41 Min woni Jawmiraawo. Suɓanam Lewiŋko'en haa pellel afɓe Isra'iila'en fuu, non boo dabbaaji Lewiŋko'en haa pellel afi dabbaaji Isra'iila'en fuu." 42 Muusa limi afɓe worɓe fuu nder Isra'iila, bana Jawmiraawo umri mo. 43 Limgal windaaɓe, koo mo lewru wooru e ko ɓuri, ɓe fuu maɓɓe, ujine noogas e ɗiɗo e teemeɗɗe ɗiɗo e cappanɗe njoweeɗiɗo e tato (22.273). 44 Nden Jawmiraawo wi'i Muusa: 45 "Hoo'u jonta Lewiŋko'en haa pellel afɓe worɓe fuu nder Isra'iila, e dabbaaji Lewiŋko'en haa pellel afi dabbaaji Isra'iila'en, Lewiŋko'en laato maral am. 46 Ammaa afɓe teemeɗɗe ɗiɗo e cappanɗe njoweeɗiɗo e tato (273), saaliiɓe limgal Lewiŋko'en, sey a sootta ɓe. 47 A hoo'a ngam koomoy maɓɓe ceede cardi jowi, fodde teddeeŋga ceede suudu seniindu. 48 Hokku Haruna e ɓiyum'en ceede maajum." 49 Muusa jaɓi coottaari ngam saaliiɓe limgal Lewiŋko'en. 50 Coottaari afɓe Isra'iila ɓen waɗi ceede cardi ujineere e teemeɗɗe tati e cappanɗe joweego e jowi (1.365). 51 O hokki ɗe Haruna e ɓiyum'en, bana Jawmiraawo umruno mo.

Limle 4

Kuuɗe Kahati'en

4:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa e Haruna: 2 "Lime danygol Kahat caka Lewiŋko'en fuu, fodde geɓe maɓɓe e ci'e maɓɓe, 3 koomoy mo duuɓi cappanɗe tati haa yotto cappanɗe jowi, mooɓgal jo''inaaɓe ngam kuugal haa laymaaru fottirde. 4 Ndaa kuugal Kahati'en: Ɓe halfitinaaɓe kuuje ceniiɗe masin. 5 "Koondeye jama'aare ummoto ngam jahaaŋgal, sey Haruna e ɓiyum'en nasta laymaaru fottirde. Ɓe njippina wirndallo wonŋgo yeeso sundukru seedamku alkawal, ɓe cudda sundukru bee maago. 6 Ɓe mbe''ita dow maago suddaare nde lare liɗɗi mawɗi, dow maajum fuu suddaare nde limce carwinaaɗe. Nden ɓe nastina cabbi eftirdi sundukru. 7 "Ɓe mbe''ita limce carwinaaɗe dow teebur tamseeje jo''inteeɗe. Ɓe njo''ina dow maare taasaaje mawɗe e taasaaje urorde e bulki ngam dokke dufeteeɗe, ɓe acca tamseeje dow teebur boo. 8 Ɓe mbe''ita limce boɗeeje dow kuuje ɗe'e, dow maajum fuu suddaare nde lare liɗɗi mawɗi. Nden ɓe nastina cabbi eftirdi teebur. 9 "Ɓe koo'a limce carwinaaɗe ngam ɓe cudda jo''inirɗum pittirlaaji e pittirlaaji mum e mekesje e taasahoy ndoondi e taasaaje nebbam ngam jayŋgol pittirlaaji. 10 Ɓe caawa kuuje ɗe'e fuu nder suddaare nde lare liɗɗi mawɗi, ɓe mballina ɗum dow naasiwo. 11 "Ɓe mbe''ita limce carwinaaɗe dow gulduɗum urle ɗum kaŋgeeri, dow maajum boo suddaare nde lare liɗɗi mawɗi. Ɓe nastina cabbi eftirɗi gulduɗum. 12 Ɓe koo'a kuuje kuugal diina nder nokkuure seniinde fuu, ɓe caawa ɗe nder limce carwinaaɗe, ɓe mbe''ita suddaare nde lare liɗɗi mawɗi dow maajum, ɓe mballina ɗum dow naasiwo. 13 "Nden ɓe itta ndoondi ɓellere dow hirsirde, ɓe mbe''ita limce boɗeeje dow maare. 14 Ɓe mballina kuuje kuugal hirsirde dow maare, waato taasaaje urorɗe e tufirɗe e doonyirɗe e taasaaje mawɗe fuu. Dow maajum ɓe mbe''ita suddaare nde lare liɗɗi mawɗi. Nden ɓe nastina cabbi eftirɗi hirsirde. 15 "Koondeye jama'aare ummoto ngam jahaaŋgal, Haruna e ɓiyum'en aarta cudda kuuje ceniiɗe ɗe'e e kuuje kuugal maaje fuu. To ɓe timmini ɗum, Kahati'en ngara, efta ɗe. Taa Kahati'en meema kuuje ceniiɗe, ngam taa ɓe maaya. Kanjum woni kuugal Kahati'en haa laymaaru fottirde." 16 Eliyajaaru ɓii Haruna limanjo halfitinaama aynol dow nebbam pittirlaaji e urle e dokke nyaamdu nyalaade nyalaade fuu e nebbam ngujorɗam, dow jooɗorde e kuuje ceniiɗe e kuuje gonɗe nder maare fuu. 17 Jawmiraawo wi'i Muusa e Haruna: 18 "Kakkilane Kahati'en, taa ɓe natta caka Lewiŋko'en. 19 Ndaa ko kuuwoton ngam haa ɓe ngeeɗa, taa ɓe maaya saa'i ɓe ɗon ɓadito kuuje ɓurɗe senaago: Haruna e ɓiyum'en aarta nastugo, nden ɓe ewno ɓe gooto gooto ngam kuugal maɓɓe, ɓe ngecca ɓe ko ɓe eftata. 20 Ngam to Kahati'en nasti, ngi'i kuuje ceniiɗe koo wakkati seɗɗa boo, ɓe maayan."

Kuuɗe Gersoni'en

21 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 22 "Sey a lima danygol Gerson caka Lewiŋko'en, fodde geɓe maɓɓe e ci'e maɓɓe, 23 koomoy mo duuɓi cappanɗe tati haa yotto cappanɗe jowi, mooɓgal jo''inaaɓe ngam kuugal haa laymaaru fottirde. 24 Ndaa kuugal asli Gersoni'en: Sey ɓe ndoondo kuuje ɗe'e: 25 godooje jooɗorde fuu, waato laymaaru e suddaare maaru e suddaare ɗiɗawre nde lare liɗɗi mawɗi, e wirndallo haa nastirde jooɗorde, 26 non boo wirndallooji saare taariinde jooɗorde e hirsirde, e wirndallo haa nastirde saare, e ɓoggi e kuuje kuugal maɓɓe fuu. Ɓe kuuwa ko haani ngam kuuje ɗe'e. 27 Haruna e ɓiyum'en umra Gersoni'en ko ɓe kuuwata, ko ɓe eftata boo. Sey on ayna ɓe saa'i ɓe ɗon kuuwa kuuɗe maɓɓe. 28 Kanjum woni kuugal asli Gersoni'en haa laymaaru fottirde. Ɓe kuuwa ngal dow ardaaŋgal Itamar ɓii Haruna limanjo."

Kuuɗe Meraari'en

29 "Danygol Meraari boo, sey a lima ɓe fodde geɓe maɓɓe e ci'e maɓɓe, 30 koomoy mo duuɓi cappanɗe tati haa yotto cappanɗe jowi, mooɓgal jo''inaaɓe ngam kuugal haa laymaaru fottirde. 31 Ndaa kuugal maɓɓe: Sey ɓe ndoondo kaataakooje jooɗorde e leɗɗe gaafotooɗe e daŋraŋge bee kosɗe maaje, 32 non boo daŋraŋge saare bee kosɗe maaje, e tiggirɗe e ɓoggi e kuuje kuugal maɓɓe fuu. Sey on kalfitina koomoy bee innde mum ko o roondoto. 33 Kanjum woni kuugal asli Meraari'en haa laymaaru fottirde. Ɓe kuuwa ngal dow ardaaŋgal Itamar ɓii Haruna limanjo."

Limgal Lewiŋko'en

34-48 Too, Muusa e Haruna e ardiiɓe jama'aare kuuwi ko Jawmiraawo umruno. Ɓe limi Kahati'en e Gersoni'en e Meraari'en, fodde asli maɓɓe e ci'e maɓɓe. Ɓe mbindi koomoy mo duuɓi cappanɗe tati haa yotto cappanɗe jowi, mooɓgal jo''inaaɓe ngam kuugal haa laymaaru fottirde, bana ni'i: Kahati'en 2.750 Gersoni'en 2.630 Meraari'en 3.200 Limgal Lewiŋko'en ɓe'e fuu ujine njoweetato e teemeɗɗe njowo e cappanɗe njoweetato (8.580). 49 Koomoy maɓɓe halfitinaama kuugal mum e dooŋgal mum, fodde umroore Jawmiraawo bee hunduko Muusa. Koomoy windaama bana Jawmiraawo umruno Muusa.

Limle 5

Gurtinki soɓɓe

5:1 Yoo, Jawmiraawo wi'i Muusa: 2 "Umru yimɓe Isra'iila ɓe ngurtina saŋgeere marɗo saɗawre koondeyeere malla nyawu ilnoowu, non boo coɓruɗo bee meemugo maayɗo. 3 Ngurtine soɓɓe ɓe'e fuu, worɓe e rewɓe, ngam taa ɓe coɓna saŋgeere nde njooɗotoomi caka maɓɓe." 4 Yimɓe Isra'iila kuuwi ko Jawmiraawo wi'i Muusa. Ɓe ngurtini soɓɓe fuu yaasi saŋgeere.

Joɓki aybeeji

5 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 6 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "To gorko malla debbo jambake Jawmiraawo bee waɗugo hakkewol kooŋgole, ɗum laati aybe dow hoore goɗɗo oo. 7 Sey o waŋgina aybe maako, o yoɓa aybe man bee saman keewɗo, o ɓesda deydey yeɓre saman jowaɓre boo. O hokka ɗum goɗɗo mo o waɗi ɗum aybe. 8 Ammaa to goɗɗo man walaa haa ɗo, walaa bandum ɓadiiɗo boo ngam jaɓa njoɓdi aybe, nden kam ɗum laatanto Jawmiraawo, baɗɗo aybe hokka ɗum limanjo. Ɗum ɓesdaari dow njawdiri mbaalu ndi limanjo huuwtinirta ɗum ngam heɓna baɗɗo aybe yaafuye. 9 Dokke fuu ɗe Isra'iila'en lii'anto Jawmiraawo, ɗe laatanto limanjo lii'otooɗo ɗe. 10 Dokke ceniiɗe fuu ɗe goɗɗo hokkata limanjo, laatanto limanjo oo."

Seko dow gooŋgaaku debbo

11 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 12-14 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "Teema goɗɗo ɗon seka debbo mum. O ɗon numa debbo maako acci laawol gooŋgaaku, waaldi bee gorko feere, soɓni hoore mum bana non. Ammaa o anndaa bee laaɓɗum, ngam debbo waɗi ɗum bee sirri, walaa seedooɓe njeenu, debbo naŋgaaka nder njeenu boo. Malla kaajal ummi nder ɓernde gorko, koo to debbo maako waɗaay aybe. 15 Nden kam o yahra debbo maako haa limanjo. O wadda boo dokkal ngam daliila debbo, kuroori muudoore woore, ammaa taa o ɓesda nebbam e urle dow maari. Kanjum woni dokkal nyaamdu ngam daliila kaajal, haa gooŋga waŋga. 16 "Limanjo ɓadina debbo, darna mo yeeso Jawmiraawo. 17 Nden limanjo loowa ndiyam cenaaɗam nder fayande. O hoo'a boo mbulwuldi nder laymaaru fottirde, o rufa ndi nder ndiyam. 18 Nden o fista moorɗi debbo, o wallina dokkal nyaamdu ngam kaajal dow juuɗe maako. Ammaa fayande bee ndiyam naaloore kaaɗɗam ɗon haa juuɗe limanjo. 19 Nden o hunna debbo bana ni'i: To a waɗaay njeenu, naaloore ndiyam ɗa'am torrataa ma. 20 Ammaa to a waɗi, 21 nden kam Jawmiraawo laatina innde ma naaloore caka lenyol ma, o yoorina les maaɗa, o uppina reedu ma boo. 22 Ndiyam naaloore ɗa'am nasta teteki ma, uppina reedu ma, yoorina les maaɗa. Debbo boo jaabo: Aamiina! 23 "Ɓaawo maajum limanjo winda naaloore nde'e, loota bindol man nder fayande bee ndiyam kaaɗɗam go. 24 O yarna debbo ndiyam naaloore kaaɗɗam, ɗam nasta nder maako, ɗam torra mo. 25 Ammaa sey limanjo hoo'a dokkal nyaamdu ngam kaajal nder juuɗe debbo tawon, ɓaŋgta ngal yeeso Jawmiraawo. 26 O hoo'a geɗal maagal ciftinorgal Jawmiraawo, bana ko hebbinta juŋŋgo, o wula ngal dow hirsirde. Nden o yarna debbo ndiyam go. 27 To debbo waɗi njeenu, ndiyam naaloore torran mo masin, reedu maako uppan, les maako yooran. Innde maako laatoto naaloore caka lenyol maako. 28 Ammaa to o waɗaay aybe, ɗam torrataa mo, o waawan danyugo ɓikkoy. 29 "Kanjum woni umroore dow haala kaajal. To debbo soɓni hoore mum bee waɗugo njeenu, 30 malla to kaajal ummake nder ɓernde gorko, o seki debbo maako, nden kam o darna debbo yeeso Jawmiraawo, limanjo boo huuwana mo fodde umroore nde'e. 31 Bana non gorko laaɓrata, walaa aybe. Ammaa to aybe debbo tabiti, debbo man hiite dow aybe mum."

Limle 6

Umroore dow senaaɓe

6:1 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 2 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "To gorko malla debbo togake togayeere+ mawnde, seni hoore mum ngam Jawmiraawo, 3 nden kam taa o yara inaboojam e nguykinoojam sam. Taa o yara kooɗame njillindiraaɗam bee inaboojam malla nguykinoojam feere, koo ndiyam inabooje boo. Taa o nyaama ɓiɓɓe inabooje kecce malla joorɗe. 4 Saa'i o cenaaɗo, taa o nyaama kooɗume ko iwi haa inabohi, koo aawdi malla laral inabooje boo. 5 "Saa'i togayeere cenki ɗon dow maako, taa beluhi meema hoore maako. Saa'i maajum fuu o cenaaɗo ngam Jawmiraawo, o acca gaasa hoore maako e wakkude maako mawna, haa to nyalɗe togayeere maako timmi. 6 Saa'i o cenaaɗo ngam Jawmiraawo, taa o ɓadito maayɗo. 7 Koo to baaba maako maayi, malla daada maako, malla deerɗiiko gorko malla deerɗiiko debbo boo, taa o soɓna hoore maako bee ɓaditaago maayɗo, ngam cenki Allah ɗon dow hoore maako. 8 Saa'i cenki maako fuu o cenaaɗo ngam Jawmiraawo. 9 "To goɗɗo maayi bee juhuki kombi maako, soɓni gaasa hoore maako cenaaka, sey o reena nyalɗe joweeɗiɗi, nden o laɓa gaasa hoore maako e wakkude maako. Bana non o laaɓrata. 10 Nyande joweetataɓre o waddana limanjo pooli masar ɗiɗi malla pooloy ɗiɗoy haa dammugal laymaaru fottirde. 11 Limanjo lii'o gootel kirseteeŋgel ngam ittuki hakke, gootel boo guleteeŋgel. Bana non o heɓnirta mo yaafuye hakke maako. ngam o soɓi bee maayɗo. Nden o sena hoore maako kadiboo. 12 O laato cenaaɗo Jawmiraawo fahin, ngam saa'i cenki maako naane nafaay, gaasa maako soɓi. Sey o wadda boo jawgel ngel nduuɓu, ngel kirseteeŋgel ngam joɓki aybe maako. 13 "Ndaa umroore dow cenaaɗo, to o timmini wakkati togayeere+ maako: Sey o wara haa dammugal laymaaru fottirde. 14 O waddana Jawmiraawo dabbaaji tati ɗi ngalaa aybe, jawgel ngel nduuɓu guleteeŋgel, e bortel ngel nduuɓu kirseteeŋgel ngam ittuki hakke, e njawdiri mbaalu kirseteendi ngam kawtal yimɓe bee Allah. 15 O wadda boo silaawo bee tamseeje kuroori njiiɓaandi bee nebbam, e tamseeje ɗelemɗe gujaaɗe nebbam, ɗe fuu ɗe ufnaaka. Non boo dokke nyaamdu e dokke dufeteeɗe bana ko haani. 16 Limanjo lii'ano Jawmiraawo kuuje ɗe'e fuu, taaskitina kirseteeŋga ngam ittuki hakke e nguleteeŋga. 17 Nden o lii'ano Jawmiraawo njawdiri kirseteendi ngam kawtal yimɓe bee Allah, hawtaade bee silaawo tamseeje e dokke nyaamdu e dokke dufeteeɗe. 18 Cenaaɗo laɓa gaasa hoore mum cenaaka haa dammugal laymaaru fottirde. Nden o sakkina ka nder yiite nge kirsaaŋga ngam kawtal yimɓe bee Allah ɗon wule dow muuɗum. 19 "Ɓaawo maajum limanjo hoo'a balawal njawdiri defaaŋgal, e tamseere woore e tamseere ɗelemnde woore nder silaawo bee tamseeje ɗe ufnaaka. O wallina ɗum fuu dow juuɗe cenaaɗo laɓɗo gaasa hoore mum. 20 Nden limanjo ɓaŋgta ɗum yeeso Jawmiraawo, ɗum dokkal ceniiŋgal ngam limanjo, bana wiɓɓere ɓaŋgtaande e daŋgo ittaaŋgo. Ɓaawoɗon cenaaɗo heɓan yarugo inaboojam fahin. 21 "Kanjum woni umroore dow senaaɓe. To gooto maɓɓe toganake Jawmiraawo dokkal ngam daliila cenki mum, ko ɓuri dokke umraaɗe ɗe o waawi hokkugo, nden kam o hebbina togayeere maako, o huuwa fodde umroore cenki maako boo."

No liman'en mbarkiɗinirta yimɓe

22 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 23 o wi'a Haruna e ɓiyum'en: "Sey on mbarkiɗina yimɓe Isra'iila bana ni'i: 24 "Jawmiraawo barkiɗina on, ayna on. 25 "Jawmiraawo woonana on, hinno on. 26 "Jawmiraawo laara on bee yerduye, hokka on jam!" 27 "Bana non ɓe ewnorto innde am dow yimɓe Isra'iila, min boo mi barkiɗinan ɓe."

Limle 7

Dokke ardiiɓe

7:1 Yoo, nyalaade Muusa timmini darnugo laymaaru fottirde, o wuji ndu bee nebbam, o seni ndu, kayru e kuuje maaru fuu, non boo hirsirde e kuuje maare. 2 Nden ardiiɓe le'i Isra'iila, baabaaji ci'e muuɗum'en, halfitinaaɓe limki Isra'iila'en go, 3 ngaddani Jawmiraawo dokke muuɗum'en: mootaaji ga'i joweego, maɓɓaaɗi bee irin laymaaru, e ga'i sappo e ɗiɗi. Moota ga'i ngoota ngam ardiiɓe ɗiɗo, ngaari boo ngam koomoy ardiiɗo. Ɓe ngaddi ɗi yeeso jooɗorde Jawmiraawo. 4 Jawmiraawo wi'i Muusa: 5 "Jaɓ ɗi haa juuɗe maɓɓe, ndokka ɗi Lewiŋko'en, ɓe kuuwtinira ɗi ngam kuuɗe maɓɓe haa laymaaru fottirde." 6 Muusa hokki Lewiŋko'en mootaaji e ga'i ɗi'i. 7 O hokki Gersoni'en mootaaji ɗiɗi e ga'i nayi, fodde ɗuuɗeeŋga dooŋgle maɓɓe. 8 O hokki Meraari'en mootaaji nayi e ga'i joweetati, ngam dooŋgle maɓɓe ɓuri ɗuuɗugo. Kamɓe fuu ɓe kuuwi dow ardaaŋgal Itamar ɓii Haruna limanjo. 9 Ammaa Kahati'en, Muusa hokkaay ɓe kooɗume, ngam ɓe halfitinaaɓe kuuje ceniiɗe, ɓe efta ɗe dow balbe maɓɓe. 10 Ardiiɓe ngaddi dokke muuɗum'en ngam cenki hirsirde boo, nyalaade Muusa wuji nde bee nebbam. Ɓe ngaddi ɗe yeeso hirsirde. 11 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Nyalaade nyalaade fuu ardiiɗo gooto lii'o dokke mum ngam cenki hirsirde." 12-83 Ngam maajum ardiiɓe ngaddi dokke muuɗum'en bee tokkindirki bana ni'i: nyande arande, Naasunu ɓii Aminadabu mo lenyol Yahuuda, nyande ɗiɗawre, Netaneyel ɓii Su'ar mo lenyol Issakar, nyande tataɓre, Eliyabu ɓii Helon mo lenyol Jabulon, nyande nayaɓre, Elisuru ɓii Sede'ur mo lenyol Ruuben, nyande jowaɓre, Selumiyel ɓii Surisadday mo lenyol Simon, nyande joweegoore, Eliyasaf ɓii De'uwel mo lenyol Gada, nyande joweeɗiɗawre, Elisaama ɓii Amihudu mo lenyol Efrayim, nyande joweetataɓre, Gamaliyel ɓii Pedasuru mo lenyol Manassa, nyande joweenayaɓre, Abidan ɓii Gidiyoni mo lenyol Benyamin, nyande sappoore, Aki'ejer ɓii Amisadday mo lenyol Dan, nyande sappo e go'oore, Pagiyel ɓii Okoran mo lenyol Aser, nyande sappo e ɗiɗawre, Ahiira ɓii Enan mo lenyol Neftalim. Dokke koomoy maɓɓe poti kal: Taasawo cardi ngo kilo bee reeta, e taasayel cardi ngel reeta e reetita kilo, fodde teddeeŋga ceede suudu seniindu. Ɗe keewi kuroori njiiɓaandi bee nebbam ngam dokkal nyaamdu. Non boo taasayel kaŋgeeri ngel baakin yeɓre kilo sappoore, keewŋgel urle. Non boo ngaari kalhaldi, e njawdiri mbaalu, e jawgel ngel nduuɓu, ɗi guleteeɗi, fahin njawdiri mbeewa kirseteendi ngam ittuki hakke, fahin ga'i ɗiɗi e jawɗi baali jowi e jawɗi be'i jowi e njawkoy njowoy koy nduuɓu, ɗi kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe bee Allah. 84-88 Ndaa mooɓgal dokke fuu ɗe ardiiɓe lii'i ngam cenki hirsirde taasaaje cardi sappo e ɗiɗi, e taasahoy cardi sappo e ɗiɗoy, cardi maaje fuu, baakin kilo noogas e joweeɗiɗi, taasahoy kaŋgeeri sappo e ɗiɗoy keewkoy ureteeɗum, kaŋgeeri maakoy fuu, baakin kilo bee reetita, ga'i kalhali sappo e ɗiɗi, e jawɗi baali sappo e ɗiɗi, e njawkoy sappo e ɗiɗoy koy nduuɓu, ɗi fuu ɗi guleteeɗi, non boo dokke nyaamdu kawtanɗe bee maaji, jawɗi be'i sappo e ɗiɗi, kirseteeɗi ngam ittuki hakkeeji, ga'i kalhali noogas e nayi, e jawɗi baali cappanɗe joweego, e jawɗi be'i cappanɗe joweego, e njawkoy cappanɗe joweego koy nduuɓu, ɗi fuu ɗi kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe bee Allah. 89 Koondeye Muusa nasti laymaaru fottirde ngam wolida bee Jawmiraawo, o ɗon nana sawtu Jawmiraawo haa dow maɓɓorde sundukru bee seedamku alkawal, hakkunde keruba'en ɗiɗo, ton Jawmiraawo woliditta bee maako.

Limle 8

Jo''inki pittirlaaji

8:1 Yoo, Jawmiraawo umri Muusa, 2 o wi'a Haruna ni'i: "To a ɗon jo''ina pittirlaaji joweeɗiɗi dow jo''inirɗum maaji, jo''in ɗi haa ɗi njayna yeeso maaji." 3 Haruna huuwi bana non. O jo''ini ɗi dow jo''inirɗum haa ɗi njayna yeeso maaji. 4 Jo''inirɗum pittirlaaji huuwraama bee kaŋgeeri, diga jooɗorɗum maajum haa yotti pindi maajum fuu. Ɗum kuuwaaɗum fodde misaalu mo Jawmiraawo holli ɗum Muusa.

Laɓɓinki Lewiŋko'en

5 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 6 "Sey a senda Lewiŋko'en bee yimɓe Isra'iila woɗɓe, a laɓɓina ɓe 7 bana ni'i: Wiccu ndiyam ittirɗam hakkeeji dow maɓɓe, ɓe laɓa ɓalli maɓɓe fuu, ɓe loota limce maɓɓe boo. Bana non ɓe laaɓrata. 8 Nden ɓe koo'a ngaari kalhaldi e dokkal nyaamdu bana ko haani, kuroori njiiɓaandi bee nebbam. An boo, hoo'u ngaari ɗiɗawri kirseteendi ngam ittuki hakkeeji. 9 Nden a mooɓta jama'aare Isra'iila fuu, a darna Lewiŋko'en yeeso laymaaru fottirde. 10 Ton yeeso Jawmiraawo, Isra'iila'en njowa juuɗe muuɗum'en dow ko'e Lewiŋko'en. 11 Haruna sena Lewiŋko'en, ɓe laato dokkal cenaaŋgal ngam am, ngam ɓe kuuwanammi. 12 Nden Lewiŋko'en njowa juuɗe muuɗum'en dow ko'e ga'i kalhali go. Haruna taaskitina ngoori kirseteendi ngam ittuki hakkeeji, ngoori boo nguleteendi ngam am, ngam o heɓna Lewiŋko'en yaafuye. 13 "Sen Lewiŋko'en, ɓe laato dokkal cenaaŋgal ngam am, haa ɓe kuuwana Haruna e ɓiyum'en. 14 A senda ɓe bee Isra'iila'en woɗɓe, ɓe laato maral am. 15 Ɓaawo a laɓɓini ɓe, a seni ɓe boo, ɓe kuuwan nder laymaaru fottirde. 16 Mi jaɓi ɓe bana dokkal haa pellel afɓe Isra'iila'en fuu, ngam maajum mi mari ɓe, min feere am. 17 Saa'i mi mbari afɓe fuu nder lesdi Misra, mi seni afɓe Isra'iila'en e afi dabbaaji maɓɓe ngam am. 18 Jonta mi jaɓi Lewiŋko'en haa pellel afɓe Isra'iila'en. 19 Mi hokki ɓe haa juuɗe Haruna e ɓiyum'en bana dokkal Isra'iila'en, haa ɓe kuuwana yimɓe Isra'iila nder laymaaru fottirde, ɓe kisna yimɓe Isra'iila boo, ngam taa masiibo waɗa caka Isra'iila'en, to gooto maɓɓe ɓaditino suudu seniindu." 20 Muusa e Haruna e jama'aare Isra'iila fuu ceni Lewiŋko'en, bana Jawmiraawo umri Muusa. 21 Lewiŋko'en laɓɓini ko'e muuɗum'en, looti limce muuɗum'en. Haruna seni ɓe ngam Jawmiraawo, bana dokkal cenaaŋgal. Nden o heɓni ɓe yaafuye, o laɓɓini ɓe. 22 Ɓaawo maajum Lewiŋko'en poti huuwugo nder laymaaru fottirde, dow ardaaŋgal Haruna e ɓiyum'en. Bana Jawmiraawo umruno Muusa, non ɓe kuuwani Lewiŋko'en. 23 Jawmiraawo wi'i Muusa: 24 "Ndaa umroore dow Lewiŋko'en: To goɗɗo lenyol Lewi waɗi duuɓi noogas e jowi, o fuɗɗa huuwugo nder laymaaru fottirde. 25 To o waɗi duuɓi cappanɗe jowi, o wurto kuugal maajum, o acca ngal. 26 To o yiɗi, o wallan bandiiko'en huuwooɓe nder laymaaru fottirde, ammaa taa o huuwa kuugal maajum bee hoore maako. Sey a jo''ina kuugal Lewiŋko'en bana non."

Limle 9

Umrooje dow juulde Paska+

9:1 Yoo, nder nduuɓu ɗiɗaɓu ɓaawo gurtaaki yimɓe Isra'iila haa lesdi Misra, nder lewru arandu, Jawmiraawo wolwani Muusa nder ladde Sina. O wi'i: 2 "Sey yimɓe Isra'iila mbaɗa juulde Paska nder saa'i maare. 3 Nyande sappo e nayaɓre nder lewru ndu'u, deydey naaŋge ɗon muta, mbaɗe juulde man, fodde umrooje maare e farillaaji maare fuu." 4 Muusa umri yimɓe Isra'iila ɓe mbaɗa juulde Paska. 5 Ɓe mbaɗi nde maŋgariba nyande sappo e nayaɓre nder lewru arandu. Ɓe kuuwi kooɗume fuu bana Jawmiraawo umruno Muusa. 6 Ammaa woɗɓe maɓɓe coɓi, ngam ɓe meemi maayɓe. Ngam maajum ɓe keɓaay waɗugo juulde Paska nyalaade maajum. Ɓe njehi haa Muusa e Haruna, 7 ɓe mbi'i: "Min coɓi ngam min meemi maayɓe. Koni min keɓataa hawtugo bee yimɓe Isra'iila ngam min lii'ano Jawmiraawo dokkal hawtaade bee maɓɓe?" 8 Muusa jaabi ɓe: "Munye ɗo, haa mi nana ko Jawmiraawo umrata." 9 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 10 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "To woɗɓe mon malla woɗɓe danygol mon coɓri bee meemugo maayɗo, malla to ɓe daayiiɓe ngam daliila jahaaŋgal, ammaa ɓe ngiɗi waɗugo juulde Paska ngam Jawmiraawo, 11 nden kam ɓe mbaɗa nde maŋgariba nyande sappo e nayaɓre nder lewru ɗiɗawru. Sey ɓe nyaama jawgel Paska bee tamseeje ɗe ufnaaka e haakooji kaaɗɗi. 12 Taa ɓe acca kooɗume haa jaŋgo maajum, taa ɓe ngewa i'al maagel kooŋgale boo. Ɓe mbaɗa juulde man fodde umrooje maare fuu. 13 Ammaa mo soɓaay, mo dillaay jahaaŋgel boo, to o waɗaay juulde Paska, o gurtinteeɗo lenyol maako, ngam o lii'anaaki Jawmiraawo dokkal nder saa'iire umraande. O kiiteteeɗo ngam daliila hakke maako. 14 "To jananno jooɗiiɗo caka mooɗon yiɗi waɗugo juulde Paska ngam Jawmiraawo, sey o waɗa nde fodde umrooje maare e farilla maare. Farilla ngoota woni dow jananɓe e danyaaɓe nder lesdi fuu."

Ruulde dow laymaaru fottirde

15-16 Yoo, nyande darnuki jooɗorde Jawmiraawo, ruulde wari, suddi laymaaru fottirde, jooɗi dow maaru. Jemma boo nde nandi bee yiite. 17 Koondeye ruulde ummi, acci laymaaru, yimɓe Isra'iila boo ummo. Kootoye nde jippi, ɓe mbaɗa saŋgeere fahin. 18 Dow umroore Jawmiraawo ɓe ummoto, dow umroore Jawmiraawo ɓe caŋginta boo. Saa'i ruulde ɗon faɓɓi dow jooɗorde, yimɓe Isra'iila boo ɗon caŋgini. 19 To ruulde ɗon faɓɓi dow jooɗorde, ɓe ɗon ɗowtano Jawmiraawo, ɓe ummataako. 20 Saa'i feere ruulde ɗon fabba dow jooɗorde nyalɗe seɗɗa. Ɓe ɗon caŋgina malla ɓe ɗon ummo fodde umroore Jawmiraawo. 21 Saa'i feere ruulde ɗon ton diga kiikiɗe haa fajiri. To ruulde ummake, ɓe ummo boo. Koo nyalawma koo jemma, koondeye ruulde ummi, kamɓe boo ɓe ummo. 22 Malla nyalɗe ɗiɗi, malla lewru, malla hitaande boo, saa'i ruulde ɗon faɓɓi dow jooɗorde, yimɓe Isra'iila ɗon caŋgini, ummataako. Ammaa to nde ummake, kamɓe boo ɓe ummo. 23 Dow umroore Jawmiraawo ɓe caŋginta, dow umroore Jawmiraawo ɓe ummoto boo. Ɓe ɗowtani umroore Jawmiraawo bee hunduko Muusa.

Limle 10

Luwe cardi

10:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 2 "Sey a waɗa luwe ɗiɗi kuuwraaɗe bee cardi. A huuwtinira ɗe ngam mooɓtuki jama'aare, ngam umminki saŋgeere boo. 3 To ɓe puufi luwe ɗiɗi, jama'aare fuu mooɓo haa maaɗa haa dammugal laymaaru fottirde. 4 To ɓe puufi luwal gootal, sey ardiiɓe le'i, hoore'en ujineeje Isra'iila tan mooɓo haa maaɗa. 5 To luwe puufaama arande, fuufre konu, le'i haa saŋgeere fuunaaŋge ummo. 6 To ɗe puufaama ɗiɗawre fuufre konu le'i haa saŋgeere fombina ummo. To on ngiɗi ummingo caŋgeeje, puufe fuufre konu. 7 Ammaa ngam mooɓtuki yimɓe, sey fuufugo tan. 8 Liman'en ɓiɓɓe Haruna puufa luwe ɗe'e. Kanjum woni umroore duumiinde haa mooɗon e danygol mon fuu. 9 "To konne'en ɓillanɓe on nasti lesdi mon, to on nasti haɓre bee maɓɓe, sey puufon fuufre konu bee luwe man. Nden kam min Allah Jawmiraawo mon mi siftoran on, mi hisna on juuɗe konne'en mon. 10 Bana non boo, to nyande seyo waɗi, bana juulde hakkunde lebbi malla juulde feere, puufe luwe man saa'i on ɗon lii'ano yam guleteeɗi mon e kirseteeɗi mon ngam kawtal yimɓe bee am. Nden mi siftoran on. Min woni Allah Jawmiraawo mon."

Ummaaki yimɓe Isra'iila e ladde Sina

11 Yoo, nder nduuɓu ɗiɗaɓu ɓaawo gurtaaki yimɓe Isra'iila haa Misra, lewru ɗiɗawru, nyande noogasre maaru, ruulde ummi, acci jooɗorde seedamku alkawal. 12 Yimɓe Isra'iila ummi ladde Sina, ndilli bee tokkindirki mooɓe muuɗum'en. Ruulde jippi nder ladde Paran. 13 Jahaaŋgal maɓɓe fuɗɗi dow umroore Jawmiraawo bee hunduko Muusa. 14 Yeɓre Yahuuda bee tuutawal mum aarti ummaago, fodde mooɓe mum. Naasunu ɓii Aminadabu woni hooreejo maɓɓe. 15 Netaneyel ɓii Su'ar ardi lenyol Issakar. 16 Eliyabu ɓii Helon boo ardi lenyol Jabulon. 17 Nden ɓe taggi jooɗorde Jawmiraawo. Gersoni'en e Meraari'en roondooɓe nde ummi. 18 Nden yeɓre Ruuben bee tuutawal mum ummi, fodde mooɓe mum. Elisuru ɓii Sede'ur woni hooreejo maɓɓe. 19 Selumiyel ɓii Surisadday ardi lenyol Simon. 20 Eliyasaf ɓii De'uwel boo ardi lenyol Gada. 21 Nden Kahati'en roondooɓe kuuje ceniiɗe ummi. Hiddeko ɓe njotto saŋgeere woɗnde, ɓeya go ndarni jooɗorde. 22 Nden yeɓre Efrayim bee tuutawal mum ummi, fodde mooɓe mum. Elisaama ɓii Amihudu woni hooreejo maɓɓe. 23 Gamaliyel ɓii Pedasuru ardi lenyol Manassa. 24 Abidan ɓii Gidiyoni boo ardi lenyol Benyamin. 25 Haa ragare, yeɓre Dan bee tuutawal mum ummi, fodde mooɓe mum. Aki'ejer ɓii Amisadday woni hooreejo maɓɓe. 26 Pagiyel ɓii Okoran ardi lenyol Aser. 27 Ahiira ɓii Enan boo ardi lenyol Neftalim. 28 Kanjum woni tokkindirki mooɓe Isra'iila, koondeye ɓe ummi fuu. 29 Too, Muusa wi'i eekum Hobab ɓii Rewel Madiyaniijo: "Min taaskake dillugo haa nokkuure nde Jawmiraawo wi'i o hokkan min ɗum. Yahdu bee amin. Min kuuwanan ma mbooɗeeŋga, ngam Jawmiraawo wi'i o woonanan Isra'iila." 30 Hobab jaabi: "Mi yahdataa bee mooɗon, ammaa mi loroto haa lesdi am e bandiraaɓe am." 31 Muusa wi'i mo: "Taa accu min. An a anndi nokkuuje ɗe min caŋginta nder ladde. A laato ɗowoowo min. 32 To a yahdi bee amin, to Jawmiraawo woonani min bana o wi'i, nden kam minin boo min kuuwanan ma mbooɗeeŋga." 33 Bana non yimɓe Isra'iila ummori hooseere Jawmiraawo, njehi nyalɗe tati. Sundukru alkawal Jawmiraawo ardi ɓe ngam heɓana ɓe nokkuure fooftere. 34 Nde ɓe ɗon nder jahaaŋgal, ruulde Jawmiraawo ɗon dow maɓɓe bee nyalawma. 35 Koondeye sundukru alkawal ummi, Muusa wi'a: "Umma, ya Jawmiraawo, haa konne'en ma caŋkito, wanyɓe ma ndogga yeeso maaɗa!" 36 Koondeye sundukru dari boo, o wi'a: "Ya Jawmiraawo, lorta haa jama'aare ujineeje Isra'iila!"

Limle 11

Nokkuure wi'eteende Tabeera

11:1 Too, yimɓe mboyani Jawmiraawo bana to sarru heɓi ɓe. Nde Jawmiraawo nani ɗum, o tikki masin, o ukkani ɓe yiite. Nge wuli caka maɓɓe, nge nyaami sera saŋgeere. 2 Ɓe ngookani Muusa, kaŋko o tori Jawmiraawo, yiite boo nyifi. 3 Ɓe ewni nokkuure nde'e Tabeera, ngam yiite Jawmiraawo wuli ton caka maɓɓe.

No Muusa suɓri mawɓe cappanɗe njoweeɗiɗo

4 Too, jindar waɗi jananɓe yahduɓe bee Isra'iila'en. Isra'iila'en, kamɓe boo ɓe puɗɗiti woyugo, mbi'i: "Moy hokkata en kusel? 5 Kayya! Ciftore, haa Misra en ɗonno nyaama liɗɗi e baygooje e cikilje e haakooji e tinyeeje e arŋgalaaje, walaa soodugo. 6 Ammaa jonta kondondi men njoori. Walaa kooɗume, sey mannu tan ngi'eten." 7 (Nyaamdu maajum wi'eteendu mannu nandi bee aawdi laymaaruhi, daneejum. 8 Yimɓe caŋkiti, mooɓti ndu. Nden ɓe nami ndu dow namrude malla nder unordu, ɓe ndefi ndu nder payanɗe, ɓe mbaɗi tamseeje cewɗe bee maaru boo. Ndu dakmi bana tamseeje ca'aaɗe bee nebbam. 9 Mannu maajum ɗon toɓa dow saŋgeere bee jemma, hawtaade bee saawawre.) 10 Muusa nani bojji yimɓe, koomoy ɗon darodi bee yimɓe saare mum haa dammugal laymaaru mum. Jawmiraawo tikkani ɓe. Ɓernde Muusa metti. 11 O wi'i Jawmiraawo: "Ngam ɗume kuuwɗa maccuɗo ma kalluɗum? Ngam ɗume mi heɓaay mo''ere haa maaɗa? Ngam ɗume njowanɗa mi yimɓe ɓe'e fuu? 12 Kadi min mi danyi ɓe na? Ngam ɗume umruɗa mi mi efta ɓe bana musininoowo, mi yahra ɓe dow juuɗe am haa yotto lesdi ndi kunaniɗa kaakaaji maɓɓe a hokkan ɓe ndi? 13 Toy keɓanmi kusel haa mi nyaamna ɓe fuu? Ɓe accataa woyugo, ɓe ɗon ɗaɓɓa kusel haa am. 14 Min feere am mi waawataa eftugo yimɓe ɓe'e, ɓe caldori yam. 15 To a yiɗi huuwugo yam bana non, ndikka mbara mi, to a yerdake yam. Ngam taa mi tokko yi'ugo sarru am." 16 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Mooɓtanam worɓe cappanɗe njoweeɗiɗo, ndotti'en e hoore'en nder Isra'iila ɓe annduɗa. A yahra ɓe haa laymaaru fottirde, ɓe ndarodo ton bee maaɗa. 17 Mi jippoto, mi wolida bee maaɗa, mi hoo'a haa ruuhu ngu ndokku ma mi, mi hokka ɓe ɗum. Nden kam ɓe mbaawan wallugo ma, taa a efta dooŋgal yimɓe ɓe'e an feere ma. 18 Yimɓe boo, sey mbi'a ɓe: Cene ko'e mon ngam jaŋgo, on keɓan kusel. Jawmiraawo nani no mboyruɗon, no ?amruɗon: Moy hokkata en kusel? Haa Misra en ɗonno bee jam. Booɗɗum, Jawmiraawo nyaamnan on kusel! 19 On nyaaman ngel, naa nyande woore tan, malla nyalɗe ɗiɗi, malla jowi, malla sappo, koo nyalɗe noogas boo. 20 Doole on nyaama ngel deydey lewru fuu, haa on cafta, ngel wurto kine mon. Ngam on njawi Jawmiraawo gonɗo caka mooɗon, on mboyi haa noppi maako: Koni ngurtiiɗen Misra?" 21 Muusa wi'i Jawmiraawo: "Asee! Worɓe yahooɓe bee kosɗe ujine teemeɗɗe njoweego (600.000) ɗon ngondi bee am. An boo a wi'i a hokkan ɓe kusel, ɓe nyaama ngel deydey lewru fuu! 22 To ɓe kirsi na'i e dammooji, ɗum he'an ɓe na? Malla to ɓe naŋgi liɗɗi fuu nder mbeela, ɗum he'an ɓe na?" 23 Jawmiraawo jaabi: "Kadi juŋŋgo am rammi na? A ɓadake yi'ugo, ko mbi'mi to laatoto, malla laatataako." 24 Muusa wurti, yecci yimɓe bolle Jawmiraawo fuu. O mooɓti ndotti'en cappanɗe njoweeɗiɗo, o darni ɓe nder taarde laymaaru fottirde. 25 Nden Jawmiraawo jippi nder ruulde, wolwani Muusa, hoo'i haa ruuhu ngu o hokkuno mo, hokki ɗum ndotti'en. Nde ruuhu man wari dow maɓɓe, law ɓe mbaɗi annabaaku, ammaa ɓaawoɗon ɓe meetaay waɗugo ngu. 26 Ammaa ɗiɗo nder ndotti'en cappanɗe njoweeɗiɗo ɗonno nder saŋgeere tawon, ɓe ngaraay haa laymaaru fottirde. Innde gooto, Eldat, innde oya boo, Meedat. Ruuhu wari dow maɓɓe nder saŋgeere, kamɓe boo ɓe mbaɗi annabaaku. 27 Sukaajo doggi haa Muusa, yecci mo ko Eldat e Meedat mbaɗata. 28 Yosuwa ɓii Nuuna, balloowo Muusa diga nderkaaku mum, wi'i: "Haɗ ɓe, jaagorɗo am!" 29 Ammaa Muusa jaabi mo: "A haajantam na? Jawmiraawo hokkuma yimɓe mum fuu Ruuhu mum, ɓe laato annabo'en!" 30 Nden Muusa bee ndotti'en cappanɗe njoweeɗiɗo go lorti nder saŋgeere.

No Jawmiraawo neldi gerle

31 Too, hendu iwi haa Jawmiraawo, waddi gerle diga wakere mbeela, do''i ɗe dow saŋgeere. Ɗe piiri deydey piyanɗe ɗiɗi dow lesdi, baakin jahaaŋgal nyande woore, kootoy nder taarde fuu. 32 Yimɓe njehi, mooɓti gerle nyalawma maajum e jemma e jaŋgo maajum boo. Koo to goɗɗo mooɓti seɗɗa, o heɓi baakin buhuuje noogas. Ɓe mbe''iti ɗe dow lesdi nder taarde saŋgeere fuu, haa ɗe njoora. 33 Nde kusel timmaay tawon, saa'i ɓe ɗon ?akka ngel, Jawmiraawo tikkani ɓe, waɗi piyol naawŋgol caka maɓɓe. 34 Ɓe ewni nokkuure nde'e Kibirot-Hattawa, ngam ɓe uwi jindaaɓe ton. 35 Diga Kibirot-Hattawa ɓe ndilli Haserot, ɓe caŋgini ton.

Limle 12

No Jawmiraawo hiitori Mariyama

12:1 Too, Mariyama e Haruna peli Muusa ngam o te'uno debbo Kusiijo. 2 Ɓe mbi'i: "Kadi Jawmiraawo wolwani Muusa tan na? Naa o wolwani min, minin boo?" Jawmiraawo nani ɗum. 3 (Ammaa Muusa o jaŋkiniiɗo masin, walaa jaŋkiniiɗo bana maako haa duniyaaru fuu.) 4 Law Jawmiraawo wi'i Muusa e Haruna e Mariyama: "Sey on njaha haa laymaaru fottirde, onon tato fuu!" Ɓe njehi. 5 Jawmiraawo jippi nder ruulde nandunde bee daŋraŋgal, dari haa dammugal laymaaru, ewni Haruna e Mariyama. Ɓe ɓaditi. 6 Jawmiraawo wi'i: "Nane ko mbi'anmi! To annaboojo ɗon caka mooɗon, nden kam mi waŋgiranan mo bee kuuje kayɗiniiɗe, mi wolwiranan mo bee koyɗi. 7 Ammaa bee suka am Muusa ɗum laatataako bana non. Mi halfitini mo yimɓe am Isra'iila'en fuu. 8 Mi wolwanan mo hunduko bee hunduko, bee bolle laaɓɗe, naa sirriije. O yi'i koo jaati am boo. Koni on kulaay felugo suka am Muusa?" 9 Tikkere Jawmiraawo saati dow maɓɓe, o dilli. 10 Nde ruulde sotti e laymaaru fottirde, ɓandu Mariyama heewi saɗawre raneere bana hottollo. Haruna laari mo, yi'i saɗawre fiilti ɓandu maako fuu. 11 O wi'i Muusa: "Useni, jaagorɗo am, taa yow min kiita ngam aybe faataare amin. 12 Taa accu Mariyama laato bana ɓiŋgel danyaaŋgel bilaa yoŋki ngel reeta ɓandu mum nyoli." 13 Muusa tori Jawmiraawo: "Ya Allah, yamɗitin mo!" 14 Jawmiraawo jaabi: "To baaba maako tuuti mo tuuɗe haa yeeso, o semtataa nyalɗe joweeɗiɗi na? Sey o jooɗo nyalɗe joweeɗiɗi o maɓɓaaɗo nder suudu yaasi saŋgeere. Nden o heɓa wartugo." 15 Ɓe maɓɓi Mariyama nder suudu yaasi saŋgeere, nyalɗe joweeɗiɗi. Yimɓe Isra'iila ndillaay haa o warti. 16 Nden ɓe ummi Haserot, ɓe caŋgini nder ladde Paran.

Limle 13

No Muusa neldi horooɓe

13:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 2 "Sey a suɓa mawɓe sappo e ɗiɗo, gooto haa kooŋgole lenyol, a nela ɓe ɓe kora lesdi Kanaana ndi ndokkanmi yimɓe Isra'iila." 3 Muusa ɗowtani umroore Jawmiraawo, neli ɓe diga ladde Paran, ɓe fuu ɓe mawɓe Isra'iila'en. 4 Ndaa inɗe maɓɓe: Samuwa ɓii Jakur mo lenyol Ruuben, 5 e Safat ɓii Hori mo lenyol Simon, 6 e Kaaleb ɓii Yefunna mo lenyol Yahuuda, 7 e Yigal ɓii Yusufu mo lenyol Issakar, 8 e Hose'a ɓii Nuuna mo lenyol Efrayim, 9 e Palti ɓii Rafu mo lenyol Benyamin, 10 e Gadiyel ɓii Soodi mo lenyol Jabulon, 11 e Gadi ɓii Susi mo lenyol Manassa ɓii Yusufu, 12 e Ammiyel ɓii Gemali mo lenyol Dan, 13 e Seturu ɓii Mika'iilu mo lenyol Aser, 14 e Nakebi ɓii Wafsi mo lenyol Neftalim, 15 e Gewel ɓii Maki mo lenyol Gada. 16 Kanje ngoni inɗe worɓe ɓe Muusa neli ɗum horugo lesdi. Ammaa Hose'a ɓii Nuuna, Muusa hokki ɗum innde Yosuwa. 17 Muusa neli ɓe horugo lesdi Kanaana, wi'i ɓe: "Tokke laawol woyla, naste yeɓre lesdi fombinaare. nden mba''e kooseeje. 18 Ndaare lesdi no ndi wa'i, ndaare yimɓe ton boo. Ɓe sembiɗɓe na, malla tampuɓe? Ɓe ɗuuɗɓe na, malla ɓe ɗuuɗaay? 19 Lesdi boo, ndi mboondi na, malla ndi wooɗaay? Yimɓe ɗon njooɗi nder gure na, malla nder berniiji cembiɗɗi? 20 Gese maɓɓe boo, ɗe ?aamnan na, malla ɗe ?aamnataa? Leɗɗe ɗuuɗi ton na, malla ɗe ɗuuɗaay? Tiɗɗine ɓerɗe mon. Ngadde goɗɗum ko fuɗata haa lesdi man." (Ɗum wakkati ittugo inabooje aartuɗe.) 21 Kamɓe ɓe ndilli, ɓe kori lesdi diga ladde Siin haa yotti Rekob haa laawol yahugo Hamat. 22 Aran ɓe nasti lesdi fombina, ɓe njotti Heburuun. Akiman e Sesay e Talmay ngoni ton, ɓe danygol maapindi'en. (Berniwol Heburuun aarti Jo'an nder lesdi Misra jo''ineego duuɓi joweeɗiɗi.) 23 Ɓe njotti waadiwol Eskol. Ton ɓe ta''i lisal bee wukkuru inabooje teddundu masin, worɓe ɗiɗo ndoondi ndu dow sawru hakkunde muuɗum'en. Ɓe koo'i rummaanooje e ibbe boo. 24 (Ɓe ewni nokkuure man waadiwol Eskol ngam daliila wukkuru inabooje ndu ɓe ta''i ɗum ton.) 25 Nyalɗe cappanɗe nayi ɓe kori lesdi, nden ɓe lorti 26 haa Muusa e Haruna e jama'aare Isra'iila fuu haa Kaades nder ladde Paran. Ɓe ngecci ɓe ko ɓe ngi'i, ɓe kolli ɓe ko ɓe ngaddi diga lesdi Kanaana. 27 Ɓe mbi'i Muusa: "Min ndaari lesdi ndi nelɗa min haa muuɗum. Fakat ndi heewi kosam e njumri. Ndaa ɓiɓɓe leɗɗe maari boo. 28 Ammaa jooɗiiɓe ton ɓe sembiɗɓe, berniiji maɓɓe boo mawɗi masin, ɗi cembiɗɗi. Min ngi'i maapindi'en boo. 29 Haa yeɓre lesdi fombinaare, Amaleki'en ɗon njooɗi. Heti'en e Yebusi'en e Amoori'en ɗon njooɗi dow kooseeje, Kanaani'en boo ɗon njooɗi kombi mbeela e maayo Urdun." 30 Yimɓe puɗɗi ngurŋgurtugo dow Muusa. Kaaleb je''ini ɓe, wi'i: "En njah nyaamugo lesdi, ngam en mbaawan jaalaago ndi!" 31 Ammaa yahdunooɓe bee maako mbi'i: "Aa'a en mbaawataa haɓugo bee yimɓe ton, ɓe ɓuri en sembe." 32 Ɓe kallini lesdi man, ɓe mbi'i Isra'iila'en: "Lesdi ndi min kori ɗum, ɗon halka yimɓe mum. 33 Min ngi'i jooɗiiɓe ton, ɓe fuu ɓe juuta-darɗe'en. Min ngi'i maapindi'en boo, danygol Enak. Min ndaari ko'e amin bana baɓɓatti. Kamɓe boo ɓe ndaari min bana non."

Limle 14

No yimɓe mboyri

14:1 Jemma maajum fuu jama'aare Isra'iila ɗon woya. 2 Yimɓe fuu ngurŋgurti dow Muusa e Haruna, mbi'i: "Ndikkana min maayugo haa Misra, koo haa ɗo nder ladde boo! 3 Koni Jawmiraawo yahrata min haa lesdi ndi'i? Haa min maayra bee kaafahi na, rewɓe amin e ɓikkoy amin laato naŋgaaɓe na? Na ndikka min loro haa Misra?" 4 Ɓe mbi'mbi'tiri: "Cuɓenma hooreejo, en loro haa Misra!" 5 Ammaa Muusa e Haruna cujidani Jawmiraawo yeeso jama'aare fuu. 6 Yosuwa ɓii Nuuna e Kaaleb ɓii Yefunna, ɗiɗo nder horooɓe go, ceeki limce muuɗum'en ngam metteeŋga. 7 Ɓe mbi'i jama'aare Isra'iila: "Lesdi ndi min kori ɗum, ndi mboondi masin. 8 To Jawmiraawo yerdake en, o yahran en ton, o hokka en lesdi man keewndi kosam e njumri. 9 Taa tuurtane Jawmiraawo! Taa kule yimɓe jooɗiiɓe ton. En njaaloto ɓe bee koyɗum. Ɗowanteeɓe maɓɓe aynooɓe ɓe cotti, ammaa Jawmiraawo ɗon wondi bee meeɗen. Taa kule!" 10 Jama'aare fuu ɗaɓɓi fiɗugo ɓe bee kaa'e. Ammaa ndaa, tedduŋgal Jawmiraawo waŋgani yimɓe Isra'iila fuu dow laymaaru fottirde.

No Muusa tororani yimɓe

11 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Ndeye yimɓe ɓe'e accata yawnugo yam? Haa ndeye ɓe ɗon calo nuɗɗingo yam, min kuuwɗo kaayeefiiji ɗuuɗɗi caka maɓɓe? 12 Mi ukkanan ɓe nyawu kalluŋgu haa mi nattina ɓe. Ammaa an, mi laatinan ma ummaatoore ɓurannde ɓe sembe e ɗuuɗeeŋga." 13 Ammaa Muusa wi'i Jawmiraawo: "An a wurtiniri yimɓe ɓe'e Misra bee baawɗe ma. To Misra'en nani ko kuuwɗa yimɓe ma, 14 ɓe ngeccan ɗum yimɓe lesdi Kanaana. Kamɓe ɓe meeɗi nanugo an, ya Jawmiraawo, a ɗon wondi bee amin, a ɗon waŋgana gite yimɓe bee ko nandi e ruulde. A ɗon ardo min nder ruulde nandunde bee daŋraŋgal, jemma boo yiite ɗon yayna nder maare. 15 To a mbari yimɓe ma fuu jonta, ummaatooje nanɗe habaru maaɗa mbi'an: 16 Jawmiraawo hunani yimɓe mum o hokkan ɓe lesdi ndi'i, ammaa o waawaay nastingo ɓe ndi. Ngam maajum o mbari ɓe nder ladde. 17 Mi ɗon toro ma, ya Jawmiraawo, waŋginan min baawɗe ma, huuw fodde wolde ma, ngam a wi'i: 18 Min Jawmiraawo mi tikkataa law, hinnuye am ɗuuɗi, mi yaafoto hakke e tuurtol. Ammaa mi laɓɓintaa meere non. Mi hiitoto aybe baabiraaɓe haa ɓiɓɓe e taaniraaɓe haa yidere tataɓre e nayaɓre. ­- 19 Mi ɗon toro ma, yaafa aybe yimɓe ɓe'e fodde hinnuye ma ɗuuɗɗo, bana a yaaforani ɓe diga ɓe ɗonno haa Misra haa warugo hande." 20 Jawmiraawo jaabi: "Mi yaafanake ɓe bana toriɗa mi. 21 Ammaa fakat bana mi geeto, bana tedduŋgal am ɗon hebbina duniyaaru boo, 22 yimɓe ɓe'e nastataa lesdi man. Ɓe ngi'i tedduŋgal am e kaayeefiiji ɗi kuuwmi nder lesdi Misra, e nder ladde boo, ammaa ɓe poondi munyal am nde sappo jonta, ɓe nananaay yam. 23 Ɓe nastataa lesdi ndi kunaniimi kaakaaji maɓɓe mi hokkan ɓe ndi. Koomoy yawi yam, nastataa ndi sam. 24 Ammaa suka am Kaaleb mari ruuhu feere, kaŋko o tokki yam bee gooŋgaaku. Ngam maajum mi yahran mo nder lesdi ndi o hori ɗum, kaŋko e danygol maako ɓe maran ndi. 25 Amaleki'en e Kanaani'en ɗon njooɗi nder waadiiji lesdi man jonta. Jaŋgo on ngaylito ɓaawo, on loro nder ladde yahugo weendu kewe."

No Jawmiraawo hiitori yimɓe Isra'iila

26 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa e Haruna: 27 "Ndeye jama'aare hallunde nde'e accata tuurtaŋgo yam? Mi nani no ɓe ngurŋgurtiri dow am. 28 Wi' ɓe: Ndaa ni Jawmiraawo wi'i: Fakat bana mi geeto, mi huuwan ko ɗaɓɓuɗon haa am. 29 On maayan, ɓalli mon mbaaloto nder ladde. Limaaɓe mon fuu, mo duuɓi noogas e ko ɓuri, on maayan ngam on tuurtani yam. 30 Mi ɓaŋgtuno juŋŋgo am, mi hunino hokkugo on joole nder lesdi man, ammaa walaa koo gooto mon nastata ndi, sonaa Kaaleb ɓii Yefunna e Yosuwa ɓii Nuuna. 31 On mbi'i, konne'en njaɓtan ɓikkoy mon. Fakat mi yahran koy nder lesdi ndi kallinɗon, kaŋkoy koy anndan ndi. 32 Ammaa onon on maayan. 33 Ɓikkoy mon laatoto waynaaɓe nder ladde duuɓi cappanɗe nayi, ɓe njaran bone ngam daliila jamba mon, haa to nyawmanɗe mon fuu laatake nder ladde. 34 On ndoondo kiita aybe mon duuɓi cappanɗe nayi, ngam on kori lesdi nyalɗe cappanɗe nayi, nduuɓu ngootu haa nyalaade fuu. Nden on anndan ko waɗata to mi waylitake, acci on. 35 Min Jawmiraawo wi'i ɗum, bana non kuuwanmi jama'aare mon hallunde tuurtannde yam. Haa ɗo nder ladde maayoton, haa on natta." 36-37 Worɓe ɓe Muusa nelno horugo lesdi, ngarti, ummini yimɓe bee habaru fewre haa ɓe ngurŋgurti dow Jawmiraawo. Ngam maajum o hiiti ɓe, ɓe maayi. 38 Sey Yosuwa ɓii Nuuna e Kaaleb ɓii Yefunna tan lutti bee yoŋki, horooɓe woɗɓe fuu maayi.

No konne'en njaalori Isra'iila

39 Muusa yecci yimɓe Isra'iila bolle Jawmiraawo fuu. Ɓe mboyi masin. 40 Jaŋgo maajum ɓe ndawi cub, ɓe tammi nastugo lesdi kooseeje. Ɓe mbi'i: "Min taaski yahugo haa nokkuure nde Jawmiraawo yecci min. Gooŋga, min mbaɗi hakke." 41 Ammaa Muusa wi'i: "Koni on ɗowtantaako umroore Jawmiraawo jonta? On kumtataa. 42 Jawmiraawo wondataa bee mooɗon. Ngam maajum taa njehe, ngam taa konne'en mon njaalo on. 43 Amaleki'en e Kanaani'en ɗon ton yeeso mooɗon. On maayran bee kaafahi. On acci tokkaago Jawmiraawo, ngam maajum o wondataa bee mooɗon." 44 Bee non fuu ɓe cattini ko'e maɓɓe haa ɓe mba''o dow hoore hooseere. Ammaa sundukru alkawal Jawmiraawo bee Muusa, wurtaaki saŋgeere. 45 Amaleki'en e Kanaani'en jooɗiiɓe ton njippi, njaali ɓe, parti ɓe haa yotti Horma.

Limle 15

Umrooje dow kirseteeɗi e dokke

15:1 Yoo, Jawmiraawo umri Muusa, 2 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "To on nasti lesdi ndi Jawmiraawo hokkata on ngam njooɗooɗon ton, kuuwe ɗu'um: 3 Lii'ane Jawmiraawo ngaari kalhaldi malla ndammowa guleteeɗum malla kirseteeɗum ngam kebbinki togayeere+, malla kirseteeɗum ko ɓerɗe mon numi hokkugo, malla ngam daliila juulɗe mon. Uureeŋgol dokke ɗe'e yerdinan Jawmiraawo. 4 Koomoy yiɗi lii'anaago mo dokkal bana non, sey ɓesda dokkal nyaamdu, muudoore kuroori njiiɓaandi bee nebbam liitir e reeta. 5 Non boo inaboojam liitir e reeta, ɗam dokkal dufeteeŋgal, hawtaade bee jawgel guleteeŋgel malla kirseteeŋgel fuu. 6 Koomoy lii'oto njawdiri mbaalu, ɓesda dokkal nyaamdu, kuroori muudooje ɗiɗi njiiɓaandi bee nebbam liitir ɗiɗi, 7 non boo inaboojam liitir ɗiɗi. Uureeŋgol dokke ɗe'e yerdinan Jawmiraawo. 8 Koomoy lii'anto Jawmiraawo ngaari kalhaldi nguleteendi, malla kirseteendi ngam kebbinki togayeere, malla ngam kawtal yimɓe bee Allah, 9 sey ɓesda dokkal nyaamdu, kuroori muudooje tati njiiɓaandi bee nebbam liitir tati, 10 non boo dokkal dufeteeŋgal, inaboojam liitir tati. Uureeŋgol dokke ɗe'e yerdinan Jawmiraawo. 11 "Bana non kuuwroton bee ngaari e njawdiri mbaalu, bee mbaalu e mbeewa, gootel gootel fuu. 12 Mbaɗe dokkal nyaamdu fodde limgal dabbaaji. 13 Koomoy Isra'iilaajo tokko umroore nde'e, to yiɗi lii'aago dokkal ngam yerdina Jawmiraawo. 14 To koɗo jooɗiiɗo caka mooɗon malla caka danygol mon yiɗi waɗugo dokkal ngam yerdina Jawmiraawo, sey o huuwa bana onon kuuwroton. 15 Nder haala ka'a woodi umroore woore ngam mooɗon e hoɗɓe nder mooɗon, ɗum umroore duumiinde haa gide mon fuu. Haa Jawmiraawo ɓe poti bee mooɗon kal kal. 16 Umroore woore e kiita ngoota ɗon dow mooɗon e hoɗɓe nder mooɗon." 17 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 18 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "To on nasti lesdi ndi Jawmiraawo yahrata on haa muuɗum, kuuwe ɗu'um: 19 To on nyaami nyaamdu lesdi man, sey on ittana Jawmiraawo dokkal haa nyaamdu maajum. 20 To on codi gawri aartundi, sey on ittana Jawmiraawo dokkal haa maari, non boo tamseere woore haa tamseeje ɗe mbaɗoton bee gawri kesri. 21 Ittane Jawmiraawo dokkal haa kuroori mon aartundi. Kanjum woni umroore dow gide mon fuu. 22 "To on kakkilaay, on ɗowtanaaki umrooje fuu ɗe Jawmiraawo anndini Muusa, 23 umroore koondeye nde Jawmiraawo umri on bee hunduko Muusa, diga nyalaade o umri ɗum gide mon fuu, 24 nden kam kuuwe ni'i: "To boofol laatake ngam jama'aare hakkilaay, sey jama'aare fuu lii'o ngaari kalhaldi nguleteendi, haa uureeŋgol man yerdina Jawmiraawo. Ɓe ɓesda dokkal nyaamdu e dokkal dufeteeŋgal bana ko haani, non boo njawdiri mbeewa kirseteendi ngam ittuki hakkeeji. 25 Limanjo heɓna jama'aare Isra'iila yaafuye. Ɓe keɓan yaafuye, ngam ɓe mbaɗaay hakke man bee anniya, ɓe lii'ani Jawmiraawo nguleteeŋga maɓɓe e kirseteeŋga ngam ittuki hakkeeji maɓɓe boo. 26 Jama'aare Isra'iila e hoɗɓe wonduɓe bee maɓɓe fuu keɓan yaafuye, ngam aybe maajum ɗonno dow ko'e maɓɓe fuu. 27 "To goɗɗo gooto hakkilaay, waɗi hakke, sey o lii'o be'el ngel nduuɓu, ngel kirseteeŋgel ngam ittuki hakke. 28 Limanjo heɓna mo yaafuye haa Jawmiraawo ngam daliila hakke ngooytu maako. 29 Woodi umroore woore ngam Isra'iila'en e hoɗɓe wonduɓe bee maɓɓe, to goɗɗo waɗi hakke, bilaa anniya. 30 "Ammaa to goɗɗo waɗi hakke bee anniya, koo o Isra'iilaajo koo o koɗo, nden kam o huɗi Jawmiraawo. Sey on nattina mo caka lenyol maako, 31 ngam o yawi wolde Jawmiraawo, o luuti umrooje maako. Fakat o mbareteeɗo, aybe maayde maako laatoto dow hoore maako."

No goɗɗo luutiri umroore nyande siwtorde

32 Saa'i yimɓe Isra'iila ɗon paɓɓa nder ladde, woɗɓe maɓɓe potti bee goɗɗo teenuɗo leɗɗe nder nyande siwtorde. 33 Ɓe ngaddi mo yeeso Muusa e Haruna e jama'aare fuu. 34 Ɓe ayni mo booɗɗum, ngam ɓe anndaa tawon no ɓe kuuwrata mo. 35 Nden Jawmiraawo wi'i Muusa: "Kaŋko, sey mbaron mo! Jama'aare fuu fiɗa mo bee kaa'e haa yaasi saŋgeere, haa o maaya." 36 Jama'aare wurtini mo saŋgeere, fiɗi mo bee kaa'e haa o maayi, bana Jawmiraawo umruno Muusa.

Tuutuuji haa limce

37 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 38 "Umru yimɓe Isra'iila, kamɓe e danygol maɓɓe ɓe mbaɗa tuutuuji haa seɓattooji limce maɓɓe, e ɓoggel carwinaaŋgel haa koonduye tuutuuru. 39 Tuutuuji man ciftinoran on. Koondeye ndaarɗon ɗi, on ciftoran umrooje am, on ɗowtano ɗe, ngam taa on tokko estooji ɓerɗe mon e gite mon, on accammi. 40 Bana non on numtirta umrooje am, on ɗowtano ɗe, on laato senaaɓe ngam am. 41 Min woni Allah Jawmiraawo mon, mi wurtini on lesdi Misra ngam mi laato Allah mon. Min woni Allah Jawmiraawo mon."

Limle 16

Tuurtol Koora e Datan e Abiram

16:1-2 Yoo, Koora ɓii Yisehar, goɗɗo asŋgol Kahat nder lenyol Lewi mawniti, tuurtani Muusa. Worɓe tato ɓe lenyol Ruuben kawti bee maako, Datan e Abiram, ɓiɓɓe Eliyabu, e Oon ɓii Pelet, non boo worɓe teemeɗɗe ɗiɗo e cappanɗe njowo, mawɓe Isra'iila anndaaɓe, suɓaaɓe nder jama'aare. 3 Ɓe mooɓi yeeso Muusa e Haruna, ɓe mbi'i: "On ?aɓɓi keerol baawɗe mon! Yimɓe jama'aare fuu ɓe senaaɓe, Jawmiraawo ɗon wondi bee meeɗen fuu. Koni ɓurnoton ko'e mon dow mooɓtorde Jawmiraawo?" 4 Nde Muusa nani ɗum, o sujidi. 5 Nden o wi'i Koora e mooɓre mum fuu: "Jaŋgo fajiri Jawmiraawo anndinan en mo woodani ɗum, mo laati cenaaɗo boo. O accan cenaaɗo, cuɓaaɗo maako ɓadito mo. 6 An e mooɓre ma fuu, kuuwe ɗu'um: Koo'e taasaaje urorɗe. 7 Jaŋgo fajiri on mbaɗa ?ulbe yiite e urle dow maaje, on njahra ɗum yeeso Jawmiraawo. Nden kam en ngi'an mo Jawmiraawo suɓata ɗum, mo laati cenaaɗo boo. Onon Lewiŋko'en on ?aɓɓi keerol baawɗe mon!" 8 Muusa tokki wi'ugo Koora: "Nane le, onon Lewiŋko'en! 9 Allah mo Isra'iila'en teddinta ɗum, suɓi on caka yimɓe Isra'iila fuu, ngam on ɓadito mo, on kuuwana mo haa jooɗorde maako, on kuuwana jama'aare boo. Ɗum he'aay on na? 10 O duŋgani ma, an e banda'en Lewiŋko'en on ɓadito mo. Jonta on ɗon ɗaɓɓa koo limanku boo! 11 Fakat, an e mooɓre ma fuu, on ɗon tuurtana Jawmiraawo. Haruna o moy, haa on tuurtana mo?" 12 Nden Muusa neli, ewni Datan e Abiram. Ammaa ɓe mbi'i: "Min ngarataa! 13 A eggini min e lesdi keewndi kosam e njumri, ngam mbara min nder ladde nde'e. Ɗum he'aay na? A tammi laamanaago min na? 14 Kayya! A yahraay min nder lesdi keewndi kosam e njumri, a marnaay min gese e inabooje. A yiɗi tufugo gite yimɓe na, ngam taa ɓe ngi'a gooŋga? Min ngarataa!" 15 Muusa tikki masin, wi'i Jawmiraawo: "Taa jaɓ dokke maɓɓe. Mi huuwaay koo gooto maɓɓe kalluɗum. Mi jaɓaay koo wamnde woore haa maɓɓe boo." 16 Too, Muusa wi'i Koora: "An e mooɓre ma fuu, sey mbaŋgon jaŋgo yeeso Jawmiraawo, onon e Haruna. 17 Koomoy mooɗon hoo'a taasawo urorgo, waɗa urle dow maago, yahra ɗum yeeso Jawmiraawo, waato taasaaje teemeɗɗe ɗiɗi e cappanɗe jowi. An e Haruna, onon boo on koo'a taasaaje mon." 18 Ɓe kuuwi bana non. Koomoy hoo'i taasawo mum, waɗi ?ulbe yiite e urle dow maago, dari haa dammugal laymaaru fottirde, hawtaade bee Muusa e Haruna. 19 Koora mooɓti jama'aare fuu, nde tiitotiri bee Muusa e Haruna haa dammugal laymaaru. Ndaa, tedduŋgal Jawmiraawo waŋgani jama'aare. 20 Jawmiraawo wi'i Muusa e Haruna: 21 "Ndaaye yimɓe ɓe'e, haa mi halka ɓe jonta ni." 22 Ammaa Muusa e Haruna cujidi, mbi'i: "Ya Allah, an hokki marɗum ɓandu fuu yoŋki. To gooto waɗi hakke, a tikkanan jama'aare fuu na?" 23 Jawmiraawo jaabi Muusa: 24 "Umru yimɓe ndaayo cuuɗi Koora e Datan e Abiram." 25 Muusa ummi, yahdi bee ndotti'en Isra'iila haa Datan e Abiram. 26 Nden o wi'i yimɓe: "Ndaaye cuuɗi halluɓe ɓe'e, taa meeme kooɗume ko ɓe mari, ngam taa on nattida bee maɓɓe ngam daliila hakkeeji maɓɓe." 27 Yimɓe ndaayi cuuɗi Koora e Datan e Abiram. Datan e Abiram ngurti, ɗon ndari haa dammuɗe cuuɗi muuɗum'en, kamɓe e rewɓe maɓɓe e ɓikkoy maɓɓe. 28 Muusa wi'i yimɓe: "Bana ni anndirton Jawmiraawo neli yam huuwugo kuuɗe ɗe'e fuu, mi huuwaay ɗe bee anniya am: 29 To worɓe ɓe'e maayi bana yimɓe fuu maayrata, to kiita maɓɓe foti bee kiita yimɓe fuu, nden kam Jawmiraawo nelaay yam. 30 Ammaa to Jawmiraawo huuwi ko meeɗaay naneego, to lesdi maɓɓiti hunduko mum, moɗi ɓe e maral maɓɓe fuu, to ɓe njippake haa joonde maayɓe diga ɓe yeeɗɓe tawon, nden kam on anndan ɓe njawi Jawmiraawo." 31 Nde Muusa timmini wi'ugo ɗum, lesdi seeki les Datan e Abiram, 32 moɗi ɓe, kamɓe e yimɓe maɓɓe e yimɓe Koora e ko ɓe mari fuu. 33 Ɓe njippi ɓe yeeɗɓe haa joonde maayɓe, kamɓe e maral maɓɓe. Lesdi maɓɓi dow maɓɓe, ɓe majji. 34 Yimɓe Isra'iila nani gookaali maɓɓe, ndoggi, mbi'i: "Taa lesdi moɗa min, minin boo!" 35 Yiite iwi haa Jawmiraawo, nyaami worɓe teemeɗɗe ɗiɗo e cappanɗe njowo, lii'iiɓe urle go.

Limle 17

Taasaaje urorɗe

17:1 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 2 "Umru Eliyajaaru ɓii Haruna, limanjo, o mooɓta taasaaje njamndi mboɗeeri nder ndoondi yimɓe wulɓe, o saŋkita yiite haa daayiiɗum, ngam taasaaje man ɗe ceniiɗe. 3 Ɗe lii'aama yeeso hirsirde, bana non ɗe laatori ceniiɗe. Taasaaje worɓe ɓe'e, mbaraaɓe ngam daliila hakkeeji muuɗum'en, sey huuwooɓe tappa ɗe, ngartira ɗe beɗi cewɗi, cudda hirsirde bee maaji. Ɗum laatano yimɓe Isra'iila ciftinorɗum." 4 Eliyajaaru limanjo hoo'i taasaaje njamndi mboɗeeri ɗe wulɓe ngadduno ɗum. Huuwooɓe tappi ɗe, cuddi hirsirde bee maaje. 5 Ɗum reentini yimɓe Isra'iila, taa goɗɗo mo iwaay danygol Haruna ɓadito hirsirde ngam lii'ano Jawmiraawo ureteeɗum, ngam taa o halka bana Koora e mooɓre mum. Ɗum fuu ɗum laati bana Jawmiraawo umruno Eliyajaaru bee hunduko Muusa.

No Haruna hisniri yimɓe

6 Jaŋgo maajum jama'aare fuu ngurŋgurti dow Muusa e Haruna, wi'i: "Onon on mbari yimɓe Jawmiraawo." 7 Nde ɓe mooɓi dow Muusa e Haruna, ɓe ngayliti hedi laymaaru fottirde. Ɓe ngi'i ruulde ɗon sudda ndu, tedduŋgal Jawmiraawo waŋgi. 8 Muusa e Haruna njehi, ndari yeeso laymaaru fottirde. 9 Jawmiraawo wi'i Muusa: 10 "Ngurte jama'aare nde'e, haa mi halka nde jonta ni!" Kamɓe ɓe cujidi. 11 Muusa wi'i Haruna: "Hoo'u taasawo urorgo, waɗ ?ulbe yiite diga hirsirde e urle dow maago. Nden yaawɗa, nasta caka jama'aare, keɓna nde yaafuye. Law, tikkere Jawmiraawo ummi, masiibo fuɗɗi!" 12 Haruna huuwi bana non, doggi haa caka mooɓtorde. Nde o yi'i masiibo fuɗɗi caka yimɓe, o waɗi urle dow ?ulbe yiite ngam o heɓna ɓe yaafuye. 13 Ɗum haɗi masiibo, Haruna dari ton hakkunde yeeɗɓe e maayɓe. 14 Masiibo mbari yimɓe ujine sappo e nayo e teemeɗɗe njoweeɗiɗo (14.700), mbaraaɓe naane ngam tuurtol Koora limaaka. 15 Nde masiibo jinni, Haruna lorti haa Muusa haa dammugal laymaaru fottirde.

Sawru Haruna

16 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 17 "Umru yimɓe Isra'iila ngaddane cabbi sappo e ɗiɗi, sawru wooru ngam koomoy ardiiɗo lenyol. Windu inɗe maɓɓe dow cabbi maɓɓe. 18 Nden windu innde Haruna dow sawru lenyol Lewi, sawru wooru tan ngam asli Lewiŋko'en fuu. 19 Nden a wallina cabbi man nder laymaaru fottirde yeeso sundukru bee seedamku alkawal, nokkuure nde pottanmi bee mooɗon. 20 Sawru gorko mo cuɓanmi ɗum, finnan. Bana non nje''iniranmi ngurŋgurtol yimɓe Isra'iila dow mooɗon." 21 Muusa yecci ɗum yimɓe Isra'iila. Ardiiɓe maɓɓe fuu ndokki mo cabbi muuɗum'en, cabbi sappo e ɗiɗi. Sawru Haruna ɗon wondi bee maaji. 22 Muusa wallini ɗi yeeso Jawmiraawo nder laymaaru seedamku. 23 Jaŋgo maajum Muusa nasti laymaaru. Ndaa, sawru Haruna ndu lenyol Lewi, finni, waɗi pindi, ɓiɓɓe boo ɓendi. 24 Muusa hoo'i cabbi fuu, wurtini ɗi haa yimɓe Isra'iila. Ɓe ngi'i ko laati. Nden koomoy ardiiɗo jaɓi sawru mum. 25 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Lornu sawru Haruna yeeso sundukru bee seedamku alkawal. Cige ndu ton, ndu siftinora tuurtanɓe. Sey ɓe acca ngurŋgurtugo, ngam taa ɓe maaya." 26 Muusa huuwi ko Jawmiraawo umri mo. 27 Yimɓe Isra'iila mbi'i Muusa: "Halkere amin tabiti! Minin fuu min kalkan! 28 To goɗɗo ɓaditake jooɗorde Jawmiraawo, o maayan. To non kam, minin fuu min maayɓe!"

Limle 18

Ko Jawmiraawo halfini liman'en e Lewiŋko'en

18:1 Yoo, Jawmiraawo wi'i Haruna: "An e ɓiya'en e asŋgol ma fuu, on ndoondoto aybeeji baɗaaɗi dow nokkuure seniinde. An e ɓiya'en, on ndoondoto aybeeji ɗi mbaɗoton nder kuugal limanku. 2 Waddu banda'en Lewiŋko'en, lenyol kaaka ma, ɓe kuuwda bee maaɗa, ɓe mballe, saa'i an e ɓiya'en on ɗon kuuwa yeeso laymaaru fottirde. 3 Ɓe kuuwane, ɓe mbaɗa kuuɗe maɓɓe haa laymaaru fuu. Ammaa taa ɓe ɓadito kuuje ceniiɗe malla hirsirde, ngam taa ɓe maaya, kamɓe bee mooɗon fuu. 4 Ɓe ngonda bee maaɗa, ɓe kuuwa kuuɗe maɓɓe fuu haa laymaaru fottirde, ammaa taa goɗɗo feere huuwda bee mooɗon. 5 An e ɓiya'en on halfitinaaɓe nokkuure seniinde e hirsirde, ngam taa tikkere am meeta ukkanaago yimɓe Isra'iila. 6 Min mi suɓi bandiraaɓe mon Lewiŋko'en nder Isra'iila'en fuu, ɓe laatano on bana dokkal: Ɓe senaaɓe ngam am, haa ɓe mbaɗa kuugal haa laymaaru fottirde. 7 Ammaa an e ɓiya'en on mbaɗa kuugal liman'en haa hirsirde, haa ɓaawo wirndallo boo. Mi halfini on kuuɗe ɗe'e, limanku woni dokkal ngal ndokkumi on. Ammaa to goɗɗo feere ɓaditake kuuje ceniiɗe, o mbareteeɗo."

Geɗal liman'en

8 Too, Jawmiraawo wi'i Haruna: "Ndaa, mi hokki ma dokke fuu ɗe yimɓe Isra'iila ittantammi, kooɗume ko wulataake ngam am. Mi hokki ma dokke Isra'iila'en ceniiɗe ɗe'e, ɗe laato geɗal ma e geɗal danygol ma haa foroy. 9 Ndaa ko laatanto ma nder dokke ceniiɗe masin ɗe ngulataake dow hirsirde: dokke nyaamdu e kirseteeɗi ngam ittuki hakkeeji, e kirseteeɗi ngam joɓki aybeeji. Kuuje ceniiɗe ɗe'e fuu ɗe yimɓe Isra'iila lii'anto yam, ɗe laatanto ma, an e danygol ma. 10 Ɗe ceniiɗe masin, ngam maajum a nyaama ɗe haa nokkuure seniinde. Sey worɓe tan keɓan nyaamugo ɗe, ndaare ɗe bana ceniiɗe. 11 "Bana non boo dokke goɗɗe fuu ɗe yimɓe Isra'iila lii'anto yam, ɗe laatanto ma, an e ɓiɓɓe ma worɓe e rewɓe haa foroy, mi hokki on ɗe. Koomoy nder saare ma, to soɓaay, heɓan nyaamugo ɗe. 12-13 "Mi hokki ma kuuje ɓuranɗe wooɗugo e kuuje ngesa arane, ko ɓe ngaddantammi duuɓi fuu: nebbam e inaboojam e gawri. Ɗum fuu ɗum laatanto ma. Koomoy nder saare ma, to soɓaay, heɓan nyaamugo ɗum. 14 "Kooɗume cenaaɗum ngam am nder Isra'iila fuu, laatanto ma. 15 "To goɗɗo lii'anake yam ɓiɗɗo mum afo, malla afi dabbaaji mum, ɗum woodani ma boo. Ammaa sey a jaɓa coottaari ngam ɓiɓɓe afɓe e afi dabbaaji karminaaɗi fuu. 16 Accu yimɓe cootta ɓiɓɓe muuɗum'en afɓe nder lewru danyeeki maɓɓe. Saman maɓɓe woni ceede cardi jowi, fodde teddeeŋga ceede suudu seniindu. 17 Ammaa afi na'i e baali e be'i coottataake, ɗi cenaaɗi ngam am. Sey a rufa ?i?am maaji haa hirsirde, a wula ɓellere maaji bee yiite, ngam uureeŋgol maajum yerdinammi. 18 Kusel maaji laatanto ma, bana wiɓɓere e daŋgo nyaamo haa kirseteeɗi boo. 19 "Dokke ceniiɗe fuu ɗe yimɓe Isra'iila ittantammi, mi hokki ma ɗe, an e ɓiɓɓe ma worɓe e rewɓe haa foroy. Kanjum woni alkawal duumiiŋgal ngal kaɓɓumi bee maaɗa e danygol ma, ngal tabitinaama bee manda." 20 Jawmiraawo wi'i Haruna: "A heɓataa maral ndonŋgu, a marataa geɗal lesdi caka Isra'iila'en boo. Haaje ma fuu, ɗum min Jawmiraawo."

Geɗal Lewiŋko'en

21 Jawmiraawo wi'i: "Mi hokki Lewiŋko'en jakka fuu ka yimɓe Isra'iila ngaddantammi. Kanjum woni ngeenaari ngam kuugal maɓɓe haa laymaaru fottirde. 22 Taa yimɓe Isra'iila meeta ɓaditaago laymaaru. Ngam to ɓe mbaɗi, ɗum laatoto aybe dow ko'e maɓɓe, ɓe maayan. 23 Ammaa Lewiŋko'en kuuwa haa laymaaru fottirde. To ɓe mbaɗi aybe nder kuugal maɓɓe, sey ɓe ndoondo ɗum. Kanjum woni umroore duumiinde haa gide mon fuu. Lewiŋko'en keɓataa maral ndonŋgu caka yimɓe Isra'iila, 24 ngam mi marni ɓe jakka ka Isra'iila'en ittantammi. Ngam maajum mbi'mi ɓe ɓe keɓataa maral ndonŋgu nder Isra'iila."

Jakka

25 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 26 o wi'a Lewiŋko'en ni'i: "To on njaɓi jakka Isra'iila'en ka Jawmiraawo marni on, sey on ittana mo yeɓre maaka woore nder sappo. 27 O limanan on ɗum bana dokkal mon haa pellel gawri e inaboojam ko remooɓe ittata ɗum. 28 Bana non onon boo on lii'anto Jawmiraawo dokkal haa jakka ka keɓoton haa yimɓe Isra'iila. Dokkal maajum, ndokke ngal Haruna limanjo. 29 Haa ko keɓoton fuu, ittane Jawmiraawo ɓuranɗum wooɗugo bana dokkal ceniiŋgal. 30 To on ittani Jawmiraawo ɓuranɗum wooɗugo, on njogoto luttuɗum, bana demoowo jogorto luttuɗum gawri e inaboojam ɓaawo o lii'i dokkal maako. 31 Onon e yimɓe ci'e mon nyaaman ɗum kootoy fuu, ɗum ngeenaari kuugal mon nder laymaaru fottirde. 32 To on aarti, on ittani Jawmiraawo ɓuranɗum wooɗugo, nden kam on mbaɗaay aybe bee nyaamugo luttuɗum, on coɓnataa dokke Isra'iila'en ceniiɗe, on mbarataake boo."

Limle 19

Ndoondi nagge woɗeeye

19:1 Yoo, Jawmiraawo umri Muusa e Haruna, 2 ɓe anndina yimɓe Isra'iila farilla ka o waɗi ɗum, wi'ugo ni'i: "Ngadde nagge woɗeeye nge walaa aybe, nge meeɗaay remugo boo. 3 Ndokke nge Eliyajaaru limanjo. Goɗɗo yahra nge yaasi saŋgeere, hirsa nge yeeso limanjo. 4 Eliyajaaru hoo'a ?i?am maage seɗɗa bee hoondu mum, wicca ɗam nde joweeɗiɗi hedi laymaaru fottirde. 5 Nden goɗɗo go wula nagge man yeeso limanjo, laral e kusel e ?i?am e teteki fuu. 6 Limanjo hoo'a tayre leggal cembiɗŋgal e haako isop e leppel boɗeeyel coy, sakkina ɗum nder yiite wulanŋge nagge. 7 Ɓaawo maajum o loota limce maako, o yiiwo. Nden o lorto haa saŋgeere, ammaa o coɓɗo haa kiikiɗe. 8 Gulɗo nagge go, kaŋko boo o loota limce maako, o yiiwo, ammaa o coɓɗo haa kiikiɗe. 9 Goɗɗo mo soɓaay, ɓofta ndoondi nagge, yahra ndi haa nokkuure senaande yaasi saŋgeere. Jama'aare Isra'iila sigo ndi ton ngam taaskitinki ndiyam ittirɗam coɓki. (Nagge nge'e woni kirseteeŋga ngam ittuki hakke.) 10 Ɓoftuɗo ndoondi loota limce mum, ammaa o coɓɗo haa kiikiɗe. Kanjum woni umroore duumiinde ngam yimɓe Isra'iila e hoɗɓe wonduɓe bee maɓɓe fuu."

No meemɗo maayɗo laaɓrata

11 "Koomoy meemi maayɗo, soɓan nyalɗe joweeɗiɗi. 12 Sey o laɓɓina hoore maako bee ndiyam ittirɗam coɓki, nyande tataɓre e nyande joweeɗiɗawre, nden o laaɓan. Ammaa to o laɓɓinaay hoore maako nyande tataɓre e nyande joweeɗiɗawre, o laaɓataa. 13 To goɗɗo meemi maayɗo, laɓɓinaay hoore mum, nden kam coɓki maako tabitan, ngam ndiyam ittirɗam coɓki rufaaka dow maako. O ɗon soɓna jooɗorde Jawmiraawo. Ngam maajum o gurtinteeɗo haa Isra'iila. 14 "Ndaa umroore to goɗɗo maayi nder laymaaru: Koomoy gonɗo ton saa'i maajum, malla nastuɗo ton, soɓan nyalɗe joweeɗiɗi. 15 Fayande koondeye nde walaa maɓɓoode haɓɓaande dow muuɗum, soɓan. 16 Bana non boo koomoy meemi mbaraaɗo malla maayɗo haa yaasi, malla i'e goɗɗo malla yenaande, soɓan nyalɗe joweeɗiɗi. 17 "To goɗɗo soɓi bana non, sey on koo'a goɗɗum haa ndoondi nagge wulaaŋge ngam ittuki hakkeeji go, on mbaɗa ndi haa fayande, on ɓesda ndiyam seeɓoore. 18 Goɗɗo mo soɓaay, hoo'a hafre haako isop, suuwa nde nder ndiyam, wicca ɗam dow suudu e kuuje gonɗe nder maaru e yimɓe wonɓe nder maaru fuu, non boo dow meemɗo i'e goɗɗo malla mbaraaɗo malla maayɗo malla yenaande. 19 Mo soɓaay, wicca ɗam dow coɓɗo nyande tataɓre e nyande joweeɗiɗawre. Nyande joweeɗiɗawre o itta hakke coɓki maako. Nden coɓnooɗo loota limce mum, yiiwo, kiikiɗe maajum o laaɓan. 20 "Ammaa to goɗɗo soɓi, laɓɓinaay hoore mum, nden kam coɓki maako tabitan, ngam ndiyam ittirɗam coɓki rufaaka dow maako. O ɗon soɓna suudu Jawmiraawo seniindu, ngam maajum o gurtinteeɗo jama'aare. 21 Kanjum laatano on umroore duumiinde. Biccuɗo ndiyam ittirɗam coɓki, kaŋko boo o loota limce maako. Ngam koomoy meemi ndiyam man, soɓan haa kiikiɗe. 22 Kooɗume ko coɓɗo meemata fuu, soɓan. Koomoy meemi ɗum boo, soɓan haa kiikiɗe."

Limle 20

Yimɓe Isra'iila haa Kaades

20:1 Yoo, nder lewru arandu jama'aare Isra'iila fuu yotti ladde Siin. Ɓe caŋgini haa Kaades. Mariyama maayi ton, ɓe uwi mo. 2 Jama'aare heɓaay ndiyam. Ngam maajum ɓe mooɓotiri dow Muusa e Haruna. 3 Ɓe njokkiri bee Muusa, ɓe mbi'i: "Ɓurananno min halkugo, saa'i bandiraaɓe amin kalka yeeso Jawmiraawo! 4 Koni ngadduɗon yimɓe Jawmiraawo nder ladde nde'e? Haa minin e dabbaaji amin min maaya na? 5 Koni njahrɗon min diga lesdi Misra haa nokkuure hallunde nde'e? Min keɓataa aawugo haa ɗo, walaa ibbe, walaa inabooje, walaa rummaanooje. Koo ndiyam ko min njara boo woodaa." 6 Muusa e Haruna acci jama'aare, njehi haa dammugal laymaaru fottirde, cujidi ton. Tedduŋgal Jawmiraawo waŋgani ɓe. 7 Jawmiraawo wi'i Muusa: 8 "Hoo'u sawru wonndu yeeso sundukru alkawal. An e deerɗa Haruna, mooɓte jama'aare. Yeeso yimɓe fuu mbolwane tapaare to, haa nde ilna ndiyam. Bana non ngurtinirton ndiyam haa tapaare, on njarna yimɓe e dabbaaji." 9 Muusa yehi, hoo'i sawru, bana Jawmiraawo umri mo. 10 Muusa e Haruna mooɓti yimɓe yeeso tapaare maajum. Muusa wi'i ɓe: "Nane le, onon tuurtooɓe! Min ilnanan on ndiyam e tapaare nde'e na?" 11 Nden o ɓaŋgti juŋŋgo maako, o fiyi tapaare bee sawru, nde ɗiɗi. Ndiyam wurti ɗuuɗɗam, yimɓe e dabbaaji fuu njari. 12 Ammaa Jawmiraawo feli Muusa e Haruna, wi'i ɓe: "On nuɗɗinaay yam, on ceednaay senaare am e baawɗe am haa yimɓe Isra'iila. Ngam maajum on nastintaa ɓe nder lesdi ndi ndokkanmi ɓe." 13 Kanjum woni ndiyam Meriba, ngam yimɓe njokkiri ton bee Jawmiraawo, kaŋko boo o waŋginani ɓe senaare maako.

No laamiiɗo Edoom haɗiri Isra'iila'en saalaago

14 Too, Muusa neli nelaaɓe diga Kaades haa laamiiɗo Edoom. Ɓe mbi'i mo: "Min ngaddani ma habaru bandiraaɓe ma, le'i Isra'iila. A anndi torra ka heɓi min fuu. 15 Kaakaaji amin njehi Misra, min njooɗi ton duuɓi ɗuuɗɗi. Misra'en toonyi min e kaakaaji amin. 16 Min tori Jawmiraawo walla min. O jaɓi tornde amin, o neli malaa'ikaajo gurtinɗo min Misra. Jonta min ɗon haa wuro Kaades, haa keerol maral ma. 17 Min ngiɗi saalaago lesdi ma, to a jaɓi. Minin e dabbaaji amin min celataa laawol, min nastataa gese gawri malla gese inabooje, min njarataa ndiyam haa ɓulli mon boo. Min tokkoto buuwol, min celataa ngol haa nyaamo malla nano, haa to min caalake maral ma." 18 Ammaa laamiiɗo Edoom jaabi: "On caalataako lesdi am. To on ngari, min ukkanto on bee kaafaaje." 19 Nelaaɓe Isra'iila mbi'i: "Min tokko buuwol kadi. To minin malla dabbaaji amin min njari ndiyam mon, min njoɓan ɗam. Walaa ko min ngiɗi, sey saalaago bee kosɗe tan." 20 Ammaa o jaabi: "Woodaa! On caalataako." Nden Edoomi'en ngurti, jama'aare konu ɗuunde, ngam ɓe kaɓa bee yimɓe Isra'iila. 21 Bana non Edoomi'en kaɗiri ɓe saalaago maral muuɗum'en. Isra'iila'en lori, tokki laawol goɗŋgol.

Maayde Haruna

22 Too, jama'aare Isra'iila fuu ummi Kaades, wari les hooseere Hor, 23 haa keerol lesdi Edoom. Ton Jawmiraawo wi'i Muusa e Haruna: 24 "Haruna nastataa lesdi ndi ndokkanmi yimɓe Isra'iila. O hawtoyan bee asli maako, ngam onon ɗiɗo on tuurtani umroore am haa Meriba. 25 An Muusa, wa''oda bee Haruna e ɓiyum Eliyajaaru dow hooseere Hor. 26 Ɓortu Haruna limce mum, ɓornu ɗe Eliyajaaru. Ngam Haruna maayan ton." 27 Muusa waɗi ko Jawmiraawo umri mo. Ɓe mba''i dow hooseere Hor, jama'aare fuu ɗon laara. 28 Muusa ɓorti Haruna limce limanku, ɓorni ɗe Eliyajaaru. Haruna maayi ton dow hoore hooseere. Nden Muusa e Eliyajaaru ndirti. 29 Nde jama'aare faami Haruna maayi, Isra'iila'en fuu mboyi mo nyalɗe cappanɗe tati.

Limle 21

No ɓe njaalori Kanaani'en

21:1 Too, laamiiɗo Kanaani'en haa Arat nder lesdi fombina nani yimɓe Isra'iila ɗon ngarda laawol Atariima. O ukkani ɓe, o naŋgi woɗɓe maɓɓe. 2 Yimɓe Isra'iila togani Jawmiraawo togayeere+, mbi'i: "To a hokki min yimɓe ɓe'e haa juuɗe amin, nden kam min lii'anto ma berniiji maɓɓe, min nattina ɓe." 3 Jawmiraawo nani ɓe, hokki ɓe Kanaani'en haa juuɗe maɓɓe. Isra'iila'en nattini ɓe e berniiji maɓɓe pat. Ɓe ewni nokkuure maajum Horma.

Mboodi njamndi mboɗeeri

4 Too, yimɓe Isra'iila ummi hooseere Hor, tokki laawol weendu kewe, ngam taaro lesdi Edoom. Ammaa haa laawol man, munyal maɓɓe jinni. 5 Ɓe ciŋki Allah e Muusa. Ɓe mbi'i: "Koni ngurtinɗa min Misra haa min maaya nder ladde nde'e? Walaa nyaamdu e ndiyam haa ɗo, min cafti nyaamdu meereeru ndu'u!" 6 Jawmiraawo neli boɗɗe yiiteeje caka maɓɓe, ɗe ngati yimɓe, ɗuuɗɓe maɓɓe maayi. 7 Yimɓe Isra'iila ngari haa Muusa, mbi'i mo: "Min mbaɗi hakke bee siŋkugo Jawmiraawo e maaɗa. Tora Jawmiraawo, o sottinana min boɗɗe." Muusa do'ani yimɓe. 8 Jawmiraawo wi'i mo: "Sey a waɗa mboodi ndi njamndi mboɗeeri, a ɓila ndi dow leggal. Koomoy ngataaɗo laara ndi, hisa maayugo." 9 Muusa huuwi bana non. O waɗi mboodi njamndi mboɗeeri, o ɓili ndi dow leggal. Koomoy mo mboodi ngati ɗum, laari mboodi njamndi, hisi maayugo.

Jahaaŋgal haa lesdi Mo'ab

10 Too, yimɓe Isra'iila ummi ton, caŋgini haa Obot. 11 Ɓe ummi Obot, ɓe ngari haa bille Atariima, nder ladde haa fuunaaŋge lesdi Mo'ab. 12 Ɓe ummi ton, ɓe ngari waadiwol Jeret. 13 Ɓe ummi Jeret, ɓe caŋgini haa woyla maayo Arnon, nder ladde haa sera lesdi Amoori'en. (Maayo Arnon wonno keerol hakkunde Amoori'en bee Mo'abi'en.) 14 Ngam maajum deftere konuuji Jawmiraawo ɗon wi'a: " ... wuro Waheba baŋge Sufa e waadiiji, maayo Arnon, 15 e dirtorde waadiiji wurnde hedi berniwol Ar e keerol lesdi Mo'ab." 16 Diga ton ɓe ndilli nokkuure wi'eteende Ɓulndu. Haa ton Jawmiraawo wi'i Muusa: "Mooɓtu yimɓe haa mi yarna ɓe ndiyam." 17 Saa'i maajum yimɓe Isra'iila ngimi: "An ɓulndu, yaaltu ndiyam, min njaɓɓo ɗam bee yimre. 18 Kanjum woni ɓulndu ndu ardiiɓe e tedda-asli'en ngasi ɗum bee sawru laamiiɗo, bee cabbi maɓɓe fuu." Diga ladde maajum ɓe njehi Mattana. 19 Ɓe ummi Mattana, ɓe ngari Nahaliyel. Ɓe ummi Nahaliyel, ɓe ngari Bamot. 20 Ɓe ummi Bamot, ɓe ngari haa waadiwol nder njayri Mo'ab, les hooseere Pisiga towtunde dow ladde.

No Isra'iila'en njaalori laamiiɗo Sihon e laamiiɗo Ook

21 Too, yimɓe Isra'iila neli nelaaɓe haa Sihon, laamiiɗo Amoori'en. Ɓe mbi'i: 22 "Accu min caalo lesdi ma. Min nastataa gese gawri e gese inabooje, min njarataa ndiyam ɓulli mon. Min tokkoto buuwol haa to min caalake maral ma." 23 Ammaa Sihon duŋganaaki ɓe saalaago lesdi mum. O mooɓti jama'aare konu maako fuu, ɓe njehi ngam ɓe potta bee Isra'iila'en baŋge Yahas nder ladde. Ɓe ukkani Isra'iila'en ton. 24 Ammaa Isra'iila'en mbari ɗuuɗɓe maɓɓe bee kaafahi. Ɓe nyaami lesdi Sihon, diga maayo Arnon haa maayo Yabbok, haa yotti keerol Ammooni'en, ngam keerol maajum sembiɗi. 25 Isra'iila'en nyaami berniiji Amoori'en fuu, non boo berniwol Hesbon e gure taariiɗe ngol, ɓe njooɗi ton. 26 Hesbon wonno berniwol ngol Sihon, laamiiɗo Amoori'en woni. Kaŋko o haɓno bee laamiiɗo Mo'abi'en, o jaɓti lesdi mum haa yotti maayo Arnon. 27 Ngam maajum yimooɓe ɗon ngima: "Ngare haa Hesbon, berniwol laamiiɗo Sihon, ngol laato nyiɓtaaŋgol, cembiɗŋgol fahin. 28 Naane yiite iwi Hesbon, ɗemŋgal yiite iwi laamorde Sihon, nyaami berniwol Ar nder lesdi Mo'ab, e labbi dow towndiije haa maayo Arnon. 29 Kayto, onon yimɓe Mo'ab! On kalki, onon sujidanɓe Kamos! Ɗowanteeɗo mon laatini worɓe mum dogguɓe, rewɓe mum boo naŋgaaɓe haa juŋŋgo Sihon, laamiiɗo Amoori'en. 30 Ammaa jonta min piɗi ɓe, ɓe kalki diga Hesbon haa yotti Dibon. Min mbili lesdi, yiite huɓɓi nder Medeba." 31 Yimɓe Isra'iila njooɗi nder lesdi Amoori'en. 32 Muusa neli horooɓe haa berniwol Ya'ajer. Isra'iila'en ukkani ngol, nyaami ngol bee gure taariiɗe ngol fuu, ndiiwi Amoori'en jooɗiiɓe ton. 33 Nden Isra'iila'en ngayliti, tokki laawol yahugo lesdi Baasan. Ook, laamiiɗo Baasan bee jama'aare konu mum fuu wurti ngam haɓre bee maɓɓe haa Edirey. 34 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Taa hul mo, ngam mi hokki ma mo haa juŋŋgo ma, kaŋko e yimɓe maako e lesdi maako fuu. Huuw mo ko kuuwɗa Sihon, laamiiɗo Amoori'en haa Hesbon." 35 Isra'iila'en mbari Ook e ɓiɓɓe maako e yimɓe maako fuu, walaa koo gooto maɓɓe daɗi. Nden ɓe njaɓti lesdi maako, ɓe mari.

Limle 22

No laamiiɗo Mo'abi'en neldi haa Balaama

22:1 Too, yimɓe Isra'iila ummi lesdi Baasan, caŋgini nder laɗɗe Mo'ab haa fuunaaŋge maayo Urdun, saŋgeere maɓɓe tiitotiri bee Yeriko, gaɗa maayo. 2 Laamiiɗo Balak ɓii Sippor yi'i ko Isra'iila'en kuuwi Amoori'en. 3 Kaŋko e yimɓe Mo'ab ɓe fuu kuli ɓe, ngam ɓe ɗuuɗɓe masin. 4 Mo'abi'en mbi'i ndotti'en lesdi Madiyan: "Mooɓre nde'e nyaaman kooɗume fuu nder taarde men, bana ngaari nyaamrata huɗo durdude." Balak ɓii Sippor, laamiiɗo Mo'ab 5 neli nelaaɓe haa Balaama ɓii Be'or gonɗo haa Petor baŋge maayo Efratis nder lesdi yimɓe Amaw, ɓe mbi'a mo: "Anndu ummaatoore woɗnde wari diga Misra, ɗon sudda lesdi. Jonta ɓe ɗon njooɗi haa keerol lesdi am. 6 Ɓe ɓuri min ɗuuɗugo, ngam maajum war, useni, a naalanammi ɓe. Teema mi waawma jaalaago ɓe, mi riiwa ɓe e lesdi am. Mi anndi, to a barkiɗini goɗɗo, nden kam o heɓan barka. To a naali goɗɗo boo, naaloore man yahan dow maako." 7 Ndotti'en Mo'ab e Madiyan koo'i ngeenaari bana ndi hiilaajo, njehi haa Balaama, ngecci mo bolle Balak go. 8 Balaama wi'i ɓe: "Mbaale jemmaare nde'e. Jaŋgo fajiri njaabotoomi on fodde ko Jawmiraawo wi'atammi." Ardiiɓe Mo'abi'en mbaali haa Balaama. 9 Allah wari haa Balaama, ?ami mo: "Wonduɓe bee maaɗa, ɗum ɓeye?" 10 O jaabi: "Balak ɓii Sippor neli ɓe, ɓe mbi'ammi: 11 Ummaatoore woɗnde wari diga Misra, ɗon sudda lesdi fuu. O yiɗi mi naalana mo ummaatoore man, haa o heɓa jaalorgal dow maare, o riiwa nde." 12 Allah wi'i Balaama: "Taa yahdu bee maɓɓe. Taa naal ummaatoore nde'e, ngam min mi barkiɗini nde." 13 Jaŋgo maajum Balaama ummi, wi'i mawɓe Balak: "Koote, Jawmiraawo duŋganaaki yam yahdugo bee mooɗon." 14 Ɓe ngarti haa Balak, ɓe mbi'i mo: "Balaama sali wardugo bee amin." 15 Nden Balak neli ardiiɓe woɗɓe, ɓuranɓe ɓeya ɗuuɗugo e teddugo. 16 Ɓe njehi haa Balaama, ɓe mbi'i mo: "Ndaa ni Balak ɓii Sippor wi'i: Useni, taa sala warugo haa am! 17 Mi teddinan ma ɗuuɗɗum, mi hokkan ko ɗaɓɓata fuu. War le, naalanam ummaatoore nde'e." 18 Ammaa Balaama jaabi nelaaɓe Balak: "Koo to Balak hokki yam cardi e kaŋgeeri ngonndi nder saare mum fuu, mi waawataa luutango umroore Allah Jawmiraawo am, koo peetum, koo mawɗum. 19 Ammaa mbaale ɗo jemmaare nde'e bana nelaaɓe naane, haa mi nana ko Jawmiraawo wi'atammi." 20 Jemma maajum Allah wari haa Balaama, wi'i mo: "To laatake worɓe ɓe'e ngari ewnaago ma, nden kam umma, yahdu bee maɓɓe. Ammaa taa huuw kooɗume, sey ko mi wi'ete tan." 21 Jaŋgo maajum Balaama dawi cub, waati kirke dow wamnde mum rewre, yahdi bee ardiiɓe Mo'abi'en.

Balaama e wamnde mum

22 Dilluki Balaama ummini tikkere Jawmiraawo. Saa'i Balaama ɗon yaha, o ɗon wa''i wamnde maako, sukaaɓe maako ɗiɗo boo ɗon ɗofta mo, malaa'ikaajo Jawmiraawo dari haa laawol, haɗi mo saalaago. 23 Wamnde yi'i malaa'ikaajo dariiɗo ton bee kaafahi haa juŋŋgo mum. Nde seli laawol, nde nasti gese. Balaama ɓocci nde, lortini nde haa laawol. 24 Nden malaa'ikaajo dari haa laawol ɓilliiŋgol hakkunde gese inabooje bee mahol haa nyaamo e nano fuu. 25 Wamnde yi'i malaa'ikaajo, selani mo, ɓaditi mahol gootol, naawni kosŋgal Balaama haa mahol. Balaama ɓocci nde fahin. 26 Malaa'ikaajo Jawmiraawo arditi Balaama baakin seɗɗa, dari haa nokkuure ɓilliinde, accaay babal saalaago. 27 Wamnde yi'i mo, nde waali, Balaama ɗon dow maare. Kaŋko o tikki, o faɗɗi nde bee sawru. 28 Jawmiraawo fisti ɗemŋgal wamnde, nde ?ami Balaama: "Ɗume mbaɗ ma mi? Koni ɓoccuɗa mi nde tati jonta?" 29 Balaama jaabi: "Ngam a fijiri yam. To mi woodino kaafahi, mi mbaranno ma." 30 Wamnde wi'i mo: "Na mi wamnde ma? A ɗon wa''o yam diga ndanyaɗa haa warugo hande. Mi meeɗi huuwugo ma bana hande na?" O jaabi: "A meeɗaay." 31 Nden Jawmiraawo sudditi gite Balaama haa o yi'a malaa'ikaajo dariiɗo haa laawol bee kaafahi haa juŋŋgo mum. Balaama turi, sujidi. 32 Malaa'ikaajo Jawmiraawo wi'i mo: "Koni ɓoccuɗa wamnde ma nde tati? Ndaa, mi wari haɗugo ma laawol, ngam a fuɗɗi jahaaŋgal ma bee jaawal. 33 Ammaa wamnde ma yi'i yam, selani yam nde tati. To nde waɗaayno, mi mbaranno ma fakat, mi luttanno nde." 34 Balaama wi'i malaa'ikaajo Jawmiraawo: "Mi waɗi hakke. Mi anndaano an a ɗon haɗammi laawol. Jonta kam, to jahaaŋgal am fottanaay ma, sey mi hoota." 35 Malaa'ikaajo Jawmiraawo wi'i mo: "Aa'a, yahdu bee worɓe ɓe'e, ammaa taa wolwu kooɗume, sey ko mi wi'ete tan." Nden Balaama yahdi bee mawɓe Balak go.

No Balak jaɓɓori Balaama

36 Nde Balak nani Balaama ɗon wara, o yehi ngam o fotta bee maako haa Ar. Ɗum berniwol haa maayo Arnon, haa keerol lesdi Mo'ab. 37 Balak ?ami Balaama: "Mi neli ewnaago ma. Ngam ɗume a waraay? A tammi mi waawataa warjaago ma na?" 38 Balaama jaabi mo: "Na mi garɗo? Ammaa woodi jonta ko mbolwanmi na? Walaa ko mbi'anmi, sonaa to Allah wi'i yam bolle." 39 Nden Balaama yahdi bee Balak haa berniwol Husot. 40 Balak hirsi na'i e dammooji, neldi kusel haa Balaama e ardiiɓe wonduɓe bee maako.

Annabaaku Balaama aranu

Limle 23

41 Jaŋgo maajum Balak wa''odi bee Balaama haa Bamot-Ba'al. Ton Balaama eewi sera yimɓe Isra'iila. 23:1 O wi'i Balak: "Mahanam ɗo kirsirɗe joweeɗiɗi. Nden a waddanammi ga'i kalhali joweeɗiɗi e jawɗi baali joweeɗiɗi." 2 Balak waɗi ko Balaama wi'i mo. Nden ɓe ɗiɗo fuu ɓe lii'i ga'i e jawɗi, ngoori ngoori dow koondeye hirsirde. 3 Balaama wi'i Balak: "Dara ɗo baŋge guleteeɗi ma. Min boo mi yahan laarugo. Teema Jawmiraawo fottan bee am. Mi yeccan ma ko o anndintammi." O yehi haa towndiire sookre. 4 Ton Allah fotti bee maako. Balaama wi'i mo: "Mi mahi kirsirɗe joweeɗiɗi. Dow koondeye maaje mi lii'ake ngaari kalhaldi e njawdiri mbaalu." 5 Jawmiraawo anndini Balaama bolle nder hunduko mum, nden o wi'i mo: "Lora haa Balak, wolwan mo bana non." 6 Balaama lori haa Balak, kaŋko o ɗon dari baŋge guleteeɗi maako tawon, hawtaade bee ardiiɓe Mo'abi'en fuu. 7 Balaama waɗi annabaaku, wi'i: "Balak, laamiiɗo Mo'ab waddi yam haa ɗo diga lesdi Siriya, diga kooseeje fuunaaŋge. O wi'i mi naalana mo yimɓe Isra'iila, danygol Yakubu. 8 Kadi, noy naaliranmi ko Allah naalaay? Noy telɓirananmi, to Jawmiraawo telɓaay? 9 Mi ɗon dari dow kooseeje, mi ɗon eewa ɓe. Yimɓe ɓe'e ceedi bee ummaatooje goɗɗe, kawtataa bee maaje sam. 10 Danygol Yakubu nandi bee mbulwuldi. Moy waawata limugo ɓe? Mi yiɗi maayugo maayde gooŋga'en, timmoode am laato bana nde maɓɓe." 11 Balak wi'i Balaama: "Ɗume mbaɗɗa mi ɗum? Mi neli waddugo ma ngam a naala konne'en am. Ammaa an a barkiɗini ɓe!" 12 O jaabi: "Doole mi wi'a ko Jawmiraawo anndini yam nder hunduko am."

Annabaaku Balaama ɗiɗaɓu

13 Nden Balak wi'i Balaama: "War le, yahdu bee am haa nokkuure woɗnde, a laara ɓe ton. A waawataa yi'ugo ɓe fuu, sey sera maɓɓe tan. Naalanam ɓe ton." 14 O yahri mo haa ngesa aynooɓe dow hoore hooseere Pisiga. Ton boo o mahi kirsirɗe joweeɗiɗi, o lii'i ngaari kalhaldi e njawdiri mbaalu dow maaje, woore woore fuu. 15 Balaama wi'i Balak: "Dara ɗo baŋge guleteeɗi ma. Min boo mi yahan reenugo, haa Allah fotta bee am." 16 Jawmiraawo fotti bee maako, anndini mo bolle nder hunduko maako, wi'i mo: "Lorta haa Balak, wolwan mo bana non." 17 Balaama lorti haa Balak, kaŋko o ɗon dari baŋge guleteeɗi maako, hawtaade bee ardiiɓe Mo'abi'en. Balak ?ami mo: "Ɗume Jawmiraawo wi'i?" 18 Balaama waɗi annabaaku, wi'i: "Umma, an Balak ɓii Sippor, nanam! Heɗita ko mbi'an ma mi! 19 Allah naa o neɗɗo, o fewataa. O nandaay bee ɓii-Aadama, numooji maako ngaylataako. Ko o wi'i fuu, o huuwan ɗum. Ko o wolwata fuu, o laatinan ɗum boo. 20 O umri yam barkiɗingo. Kaŋko o barkiɗini, min kam mi waawataa waylugo ɗum. 21 Sarru e ɓillaare yi'ataake nder Isra'iila. Allah Jawmiraawo maɓɓe ɗon wondi bee maɓɓe, kaŋko woni laamiiɗo maɓɓe, ɓe ɗon ngimana mo. 22 Allah wurtini ɓe Misra. O ɗon haɓa ngam maɓɓe bana mbana marŋga luwe cembiɗɗe. 23 Walaa hiila naawnata yimɓe Isra'iila, danygol Yakubu. Jonta yimɓe mbaawan wi'ugo: Ndaa ko Allah huuwani Isra'iila. 24 Ummaatoore Isra'iila nandi bee mbarooga nga waalataako sonaa to nga faɗɗi, nga nyaami, nga yari ?i?am mbaraaɓe." 25 Balak wi'i Balaama: "To a salake naalugo yimɓe Isra'iila, nden kam accu barkiɗingo ɓe!" 26 Balaama jaabi mo: "Na mi bi'ɗo ma: Ko Jawmiraawo umratammi fuu, kanjum kuuwanmi."

Annabaaku Balaama tataɓu

Limle 24

27 Nden Balak wi'i Balaama: "War le, mi yahre haa nokkuure woɗnde. Teema ɗum fottanan Allah a naalanammi ɓe ton." 28 O yahri mo dow hoore hooseere Pe'or towtunde dow ladde. 29 Balaama wi'i mo: "Mahanam ɗo kirsirɗe joweeɗiɗi. Nden a waddanammi ga'i kalhali joweeɗiɗi e jawɗi baali joweeɗiɗi." 30 Balak waɗi ko Balaama wi'i mo. Nden o lii'i ngaari e kalhaldi dow koondeye hirsirde. 24:1 Balaama faami Jawmiraawo muuyi barkiɗingo yimɓe Isra'iila. Ngam maajum o ɗaɓɓitaay hiilaaji bana naane. O wayliti hedi ladde, 2 o yi'i yimɓe Isra'iila ɗon caŋgini fodde le'i muuɗum'en. Ruuhu Allah wari dow maako, 3 o waɗi annabaaku, o wi'i: "Ndaa koŋgol Balaama ɓii Be'or, gi'anɗo ko gite ngi'ataa, 4 nananɗo ko Allah wi'ata. Mi ɗon waali, Allah Baawɗo sudditi gite am, ɗon yi'nammi kaayeefi: 5 Cuuɗi laymaaji Isra'iila mbooɗi masin. 6 Ɗi mbe''iti bana waadiiji, bana jarneeji haa maayo, bana leɗɗe uurooje ɗe Jawmiraawo jubi ɗum, bana leɗɗe cembiɗɗe haa pomoole maayo. 7 Ndiyam ɗon ila e nyeeruɗe maɓɓe, ɓe ɗon aawa haa nokkuuje marɗe ndiyam ɗuuɗɗam. Laamiiɗo maɓɓe ɓuran Agag mawnugo, laamu maako ɓesdoto yeeso yeeso. 8 Allah wurtini ɓe Misra. O ɗon haɓa ngam maɓɓe bana mbana marŋga luwe cembiɗɗe. Yimɓe Isra'iila moɗan konne'en muuɗum'en, naman i'e maɓɓe, kalkan ɓe bee kuri muuɗum'en. 9 Ummaatoore nde'e nandi bee mbarooga cembiɗŋga, mbaaliiŋga. Moy yiɗi haftingo nde? Barka laatanto koomoy barkiɗinanɗo Isra'iila, ammaa naaloore ukkanto koomoy naalanɗo Isra'iila!" 10 Balak helli juuɗe mum ngam tikkere dow Balaama. O wi'i mo: "Mi neli ewnaago ma ngam a naala konne'en am. Ammaa an a barkiɗini ɓe nde tati jonta. 11 Sottu law, hootu saare! Mi wi'i mi warjoto ma booɗɗum, ammaa Jawmiraawo haɗi ma jaɓugo mbarjaari man." 12 Balaama jaabi mo: "Mi wi'i nelaaɓe ma: 13 Koo to Balak hokki yam cardi e kaŋgeeri ngonndi nder saare mum fuu, mi waawataa luutango umroore Jawmiraawo, mi huuwa booɗɗum malla kalluɗum bee anniya am. Ko Jawmiraawo wi'atammi fuu, kanjum mbolwanmi."

Annabaaku Balaama ragareewu

14 Balaama wi'i Balak: "Ndaa, mi hootan haa yimɓe am. Ammaa sey mi anndine tawon ko yimɓe Isra'iila kuuwata yimɓe ma nder jamanuuru waranndu." 15 Nden o waɗi annabaaku, o wi'i: "Ndaa koŋgol Balaama ɓii Be'or, gi'anɗo ko gite ngi'ataa, 16 nananɗo ko Allah wi'ata, keɓɗo anndal haa Allah Ɓaŋgiiɗo. Mi ɗon waali, Allah Baawɗo sudditi gite am, ɗon yi'nammi kaayeefi: 17 Mi ɗon laara nder jamanuuru waranndu. Mi ɗon yi'a ummaatoore Isra'iila. Laamiiɗo ummoto nder danygol Yakubu bana horre, sawru laamu ɓaŋgoto nder Isra'iila. Kaŋko o fusan galaŋge Mo'abi'en e ko'e yimɓe Setu fuu. 18 O jaaloto konne'en maako Edoomi'en, o nyaaman lesdi Se'ir. Ammaa Isra'iila sembiɗan, 19 goɗɗo danygol Yakubu laamoto, nattinan ɗaɓɓitɓe hisrude nder berniwol fuu." 20 Nden Balaama yi'i Amaleki'en. O waɗi annabaaku, o wi'i: "Amalek ɓuri ummaatooje fuu baawɗe, ammaa haa ragare ɓe kalkan haa foroy." 21 Nden o yi'i Keni'en. O waɗi annabaaku, o wi'i: "Nokkuure joonde mon tabiti, bana saɓɓo colli haa hooseere townde. 22 Ammaa on nattan, onon danygol Kayinu. Neeɓataa, Assuuri'en egginan on." 23 Balaama tokki waɗugo annabaaku, wi'i: "Yimɓe ɓeye mooɓoto haa woyla? 24 Koombooje ɗon ngara diga duunde Kiti'en. Ɓe ɓillan Assuura, ɓe ɓillan Baabila, ammaa kamɓe boo ɓe kalkan haa foroy." 25 Nden Balaama ummi, hooti saare. Balak boo dilli laawol mum.

Limle 25

Yimɓe Isra'iila haa Pe'or

25:1 Too, yimɓe Isra'iila ɗon caŋgini haa Sittim. Worɓe puɗɗi jeenugo bee rewɓe Mo'abi'en. 2 Rewɓe ɓe'e ewni Isra'iila'en ngam haa ɓe ngi'a kirseteeɗi ɗi Mo'abi'en lii'ani labbi muuɗum'en. Yimɓe Isra'iila nyaamdi bee maɓɓe, cujidani labbi maɓɓe. 3 Bana non Isra'iila'en ɗakkotiri bee Ba'al-Pe'or. Ɗum tikkini Jawmiraawo. 4 O wi'i Muusa: "Hoo'u hoore'en yimɓe fuu, ɓilanam ɓe haa leɗɗe bee baŋguɗum, haa mi acca tikkango yimɓe." 5 Muusa umri hiitooɓe le'i: "Koomoy mooɗon mbara yimɓe mum sujidanɓe Ba'al-Pe'or!" 6 Woodi Isra'iilaajo mo nastini debbo Madiyaniijo suudu laymaaru mum yeeso Muusa e jama'aare fuu, saa'i ɓe ɗon mboya haa dammugal laymaaru fottirde. 7 Pinehas ɓii Eliyajaaru ɓii Haruna limanjo yi'i ɗum, ummi, wurti jama'aare, naŋgi labbo, 8 tokki gorko e debbo nder suudu, sumpiti deeɗi maɓɓe ɓe ɗiɗo fuu. Bana non o haɗiri masiibo mo fuɗɗi mbarugo yimɓe Isra'iila. 9 Ammaa masiibo man mbarno yimɓe ujine noogas e nayo (24.000). 10 Jawmiraawo wi'i Muusa: 11 "Pinehas limanjo feewtini tikkere am dow yimɓe Isra'iila. O accaay ɓe cujidana ɗowanteeɗo goɗɗo. Ngam maajum mi halkaay ɓe pat bee tikkere am. 12 Yeccu mo mi haɓɓan alkawal hoolaare bee maako. 13 Alkawal maajum tabitinan limanku maako e limanku danygol maako haa foroy. Ngam o accaay yimɓe Isra'iila tokko ɗowanteeɗo goɗɗo, o heɓni ɓe yaafuye boo." 14 Innde Isra'iilaajo mbaraaɗo hawtaade bee debbo Madiyaniijo go, Jimiri ɓii Salu, baaba saare nder lenyol Simon. 15 Innde debbo boo, Kosbi ɓii Suuru. Baaba maako o hooreejo asli Madiyan goɗɗi. 16 Jawmiraawo umri Muusa: 17 "Ukkane Madiyani'en, piye ɓe. 18 Ngam ɓe kuuwi on kalluɗum, ɓe mbaɗi on rikisi haa Pe'or, non boo bee Kosbi, bandiraawo maɓɓe debbo mbaraaɗo nyalaade masiibo ngam daliila Pe'or."

Limle 26

Limtuki yimɓe Isra'iila

26:1 Ɓaawo masiibo maajum Jawmiraawo wi'i Muusa e Eliyajaaru ɓii Haruna: 2 "Mbinde limgal jama'aare Isra'iila fuu fodde le'i maɓɓe, koomoy mo duuɓi noogas e ko ɓuri, waawanɓe konu fuu." 3-4 Muusa e Eliyajaaru ɗowtani umroore Jawmiraawo. Ɓe mooɓti worɓe fuu ɓe duuɓi noogas e ko ɓuri, nder laɗɗe Mo'ab baŋge maayo Urdun, haa fuunaaŋge Yeriko. Isra'iila'en wurtiiɓe Misra, ɓe'e: 5 lenyol Ruuben (kaŋko woni afo Isra'iila) bee asli mum Hanok e Pallu 6 e Hesruunu e Karmi. 7 Limgal maɓɓe fuu, worɓe 43.730 8 Danygol Pallu, ɓe'e: Eliyabu 9 e ɓiyum'en Nemuwel e Datan e Abiram. Datan e Abiram ɓe'e cuɓaama nder jama'aare. Ɓe njokkiri bee Muusa e Haruna, kamɓe e mooɓre Koora, saa'i ɓe tuurtani Jawmiraawo. 10 Lesdi seeki les maɓɓe, moɗi ɓe. Ɓe maaydi bee Koora e mooɓre mum, nde yiite nyaama worɓe teemeɗɗe ɗiɗo e cappanɗe njowo, ɓe laati ciftinorɗum ngam yimɓe Isra'iila. 11 Ammaa ɓiɓɓe Koora kalkaay. 12 Lenyol Simon bee asli mum Nemuwel e Yamin e Yakin 13 e Jara e Sawulu. 14 Limgal maɓɓe fuu, worɓe 22.200 15 Lenyol Gada bee asli mum Jefon e Haggi e Suni 16 e Osni e Eri 17 e Aroodi e Areeli. 18 Limgal maɓɓe fuu, worɓe 40.500 19 Lenyol Yahuuda (ɓiɓɓe Yahuuda ɗiɗo, Eer e Oonan, maayno nder lesdi Kanaana) 20 bee asli mum Sela e Fares e Jara 21 e Hesruunu e Hamul (Hesruunu e Hamul ɓe ɓiɓɓe Fares). 22 Limgal maɓɓe fuu, worɓe 76.500 23 Lenyol Issakar bee asli mum Tola e Puwa 24 e Yasuba e Simron. 25 Limgal maɓɓe fuu, worɓe 64.300 26 Lenyol Jabulon bee asli mum Seret e Elon e Yakleyel. 27 Limgal maɓɓe fuu, worɓe 60.500 28 Le'i Yusufu mo woodi ɓiɓɓe ɗiɗo, Manassa e Efrayim. 29 Lenyol Manassa: Makir ɓii Manassa woni baaba Gile'at. Ndaa asli iwɗi haa Gile'at: 30 I'ejer e Helek 31 e Asriyel e Sikem 32 e Semida e Hefer. 33 Selofhad ɓii Hefer walaa ɓiɓɓe worɓe, sey ɓiɓɓe rewɓe tan. Inɗe maɓɓe, Mahala e No'a e Hogila e Milka e Tirsa. 34 Limgal maɓɓe fuu, worɓe 52.700 35 Lenyol Efrayim bee asli mum Sutelak e Beker e Takan. 36 Asŋgol Eran boo iwi haa Sutelak. 37 Limgal maɓɓe fuu, worɓe 32.500 38 Lenyol Benyamin bee asli mum Bela e Asbeel e Ahiram 39 e Sefufam e Hufam. 40 Asli Arda e Na'aman boo iwi haa Bela. 41 Limgal maɓɓe fuu, worɓe 45.600 42 Lenyol Dan, asŋgol Husan. 43 Limgal maɓɓe fuu, worɓe 64.400 44 Lenyol Aser bee asli mum Yimna e Yisuwa e Beriya. 45 Asli Heber e Malkiyel boo iwi haa Beriya. 46 Innde ɓii Aser debbo, Serak. 47 Limgal maɓɓe fuu, worɓe 53.400 48 Lenyol Neftalim bee asli mum Yekseyel e Guni 49 e Yejer e Silem. 50 Limgal maɓɓe fuu, worɓe 45.400 51 Limgal worɓe Isra'iila fuu 601.730 52 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 53 "Sendan le'i ɗi'i lesdi ndi ɗi marata ɗum. 54-56 Sendu ndi bee kur'u, a hokka lenyol maŋgol geɗal maŋgal, lenyol pamarol boo geɗal pamaral." 57 Woodi boo lenyol Lewi bee asli mum Gerson e Kahat e Meraari. 58 Asli Lewiŋko'en goɗɗi iwi haa Liɓni e Heburuun e Makli e Musi e Koora. Kahat woni baaba Amram. 59 Amram te'i Yokebet ɓii Lewi debbo, danyaaɗo haa Misra. Kaŋko o danyani Amram ɓiɓɓe worɓe ɗiɗo, Muusa e Haruna, non boo ɓiɗɗo debbo, Mariyama. 60 Haruna danyanaama Nadab e Abihu e Eliyajaaru e Itamar. 61 Ammaa Nadab e Abihu maayi, nde ɓe lii'ano Jawmiraawo yiite nge senaaka. 62 Limgal Lewiŋko'en limaaɓe ɓe lewru wooru e ko ɓuri, ujine noogas e tato (23.000). Kamɓe ɓe limdaaka bee Isra'iila'en woɗɓe, ngam ɓe keɓaay maral lesdi nder Isra'iila. 63 Muusa e Eliyajaaru limanjo mbindi limle asli ɗi'i fuu, saa'i ɓe lima Isra'iila'en nder laɗɗe Mo'ab baŋge maayo Urdun, haa fuunaaŋge Yeriko. 64 Walaa koo gooto lutti haa limaaɓe naane, ɓe Muusa e Haruna limno nder ladde Sina. 65 Jawmiraawo wi'no ɓe: "Fakat on fuu on maayan nder ladde." Walaa koo gooto maɓɓe lutti, sey Kaaleb ɓii Yefunna e Yosuwa ɓii Nuuna tan.

Limle 27

Ɓiɓɓe Selofhad rewɓe

27:1 Too, Selofhad ɓii Hefer ɓii Gile'at ɓii Makir ɓii Manassa ɓii Yusufu, Selofhad oo woodi ɓiɓɓe rewɓe. Inɗe maɓɓe, Mahala e No'a e Hogila e Milka e Tirsa. 2 Kamɓe ɓe ngari, ɓe ndari yeeso Muusa e Eliyajaaru limanjo e ardiiɓe e jama'aare fuu haa dammugal laymaaru fottirde. Ɓe mbi'i: 3 "Baaba amin maayi nder ladde. O wondaay bee Koora e mooɓre mum, saa'i ɓe tuurtana Jawmiraawo. O maayi ngam daliila hakke maako bana ngorgiraaɓe maako fuu. Ammaa o walaa ɓiɓɓe worɓe. 4 Ngam maajum innde maako majjan nder asŋgol maako na? Ɗum wooɗaay! Hokku min maral lesdi caka deerɗiraaɓe baaba amin." 5 Muusa ?ami Jawmiraawo ngam haala maɓɓe ka'a. 6 Jawmiraawo wi'i mo: 7 "Ko ɓiɓɓe Selofhad rewɓe ɗaɓɓi, ɗum fotti. Sey a yeɗa ɓe lesdi caka deerɗiraaɓe baaba maɓɓe, ɓe ndona ko o heɓanno. 8 Wi' yimɓe Isra'iila ni'i: To goɗɗo maayi, walaa ɓiɗɗo gorko, nden kam ɓiiyiiko debbo rona maral maako. 9 To o walaa ɓiɗɗo debbo, nden kam deerɗiiko'en ndona ngal. 10 To o walaa deerɗiraaɓe, nden kam wappanyɓe maako ndona ngal. 11 To o walaa wappanyɓe boo, nden kam bandiiko ɓuranɗo ɓadaago nder asŋgol maako rona ngal. Ɗum laatano yimɓe Isra'iila kiita ndarnuka fodde ko min Jawmiraawo mi umri ma."

No Jawmiraawo suɓri Yosuwa

12 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: "Wa''a hooseere Abariima, haa ngi'a lesdi ndi ndokkanmi yimɓe Isra'iila. 13 To a yi'i ndi, a hawtoyan bee asli ma nder yenaande, bana deerɗa Haruna. 14 Ngam onon ɗiɗo on tuurtani umroore am nder ladde Siin. Nde jama'aare fuu jokkiri bee am, on ceednaay senaare am yeeso maɓɓe bee haala ndiyam go." (Kanjum woni ndiyam jokkirgol baŋge Kaades nder ladde Siin.) 15 Muusa tori Jawmiraawo: 16 "Ya Allah Jawmiraawo, dokkanɗo marɗum ɓandu fuu yoŋki, darnu goɗɗo dow jama'aare. 17 Kaŋko o ardo ɓe, o wurtina ɓe ngam haɓre, o hoora ɓe haa lesdi maɓɓe boo, ngam taa jama'aare ma laato bana tokkere baali nde walaa gaynaako." 18 Jawmiraawo wi'i Muusa: "Ewna Yosuwa ɓii Nuuna, baawɗo huuwugo ɗum. A yowa juuɗe ma dow hoore maako. 19 A darna mo yeeso Eliyajaaru limanjo e jama'aare fuu, ngam a halfitina mo kuugal ma. 20 Sey a hokka mo yeɓre baawɗe ma, haa jama'aare Isra'iila ɗowtano mo. 21 Sey o nanana Eliyajaaru limanjo. Kaŋko o ɗaɓɓitana mo umroore am bee baaruɗum kur'u ceniiɗum. Bana Eliyajaaru wi'ata mo, bana non Yosuwa e jama'aare Isra'iila fuu kuuwrata kooɗume fuu." 22 Muusa waɗi ko Jawmiraawo umri mo. O darni Yosuwa yeeso Eliyajaaru limanjo e jama'aare fuu, 23 o yowi juuɗe maako dow hoore Yosuwa, o halfitini mo kuugal maako, bana Jawmiraawo wi'runo mo.

Limle 28

Guleteeɗi nyalaade nyalaade

28:1 Yoo, Jawmiraawo umri Muusa, 2 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "Kakkile haa on lii'ano Jawmiraawo dokke nyaamdu guleteeɗe gerdinanɗe mo nder saa'iije umraaɗe. 3 "Ndaa ko on lii'anto Jawmiraawo dow yiite: Nyalaaɗe fuu njawkoy ɗiɗoy koy nduuɓu, koy walaa aybe, koy nguleteekoy. 4 Lii'e jawgel gootel fajiri, gootel boo hakkunde maŋgariba bee esaa'i. 5 Ɓesde dokkal nyaamdu: Muudoore kuroori njiiɓaandi bee nebbam jaytunje unaaɗe liitir e reeta. 6 Kanjum woni nguleteeŋga nyalaade nyalaade, bana ko aartuɗon lii'aago haa hooseere Sina. Uureeŋgol maajum yerdinan Jawmiraawo. 7 Ɓesde dokkal dufeteeŋgal haa jawgel guleteeŋgel fuu, on ndufa inaboojam liitir e reeta nder suudu seniindu. 8 Sey on lii'o jawgel ɗiɗaɓel hakkunde maŋgariba bee esaa'i, bana jawgel fajiri bee dokkal nyaamdu e dokkal dufeteeŋgal kal kal. Kanjum boo ɗum nyaamdu wuleteendu ngam Jawmiraawo, uureeŋgol maajum yerdinan mo."

Guleteeɗi nyande siwtorde

9 "Nyande siwtorde lii'ane Jawmiraawo njawkoy ɗiɗoy koy nduuɓu, koy ngalaa aybe, hawtaade bee dokkal nyaamdu: Kuroori muudooje ɗiɗi njiiɓaandi bee nebbam, e dokkal dufeteeŋgal bana ko haani. 10 Lii'e ɗum nyande siwtorde koondeye, ɗum ɓesdeteeɗum haa guleteeɗi e dokke dufeteeɗe nyalaade nyalaade."

Guleteeɗi nyande go'oore lewru

11 "Nyande go'oore lewru koonduye, lii'ane Jawmiraawo ga'i kalhali ɗiɗi e njawdiri mbaalu e njawkoy njoweeɗiɗoy koy nduuɓu, koy ngalaa aybe, 12 hawtaade bee dokkal nyaamdu, kuroori njiiɓaandi bee nebbam: Bee ga'i muudooje tati tati, bee njawdiri muudooje ɗiɗi, 13 bee njawkoy boo, muudoore woore woore. Ɗum fuu ɗum nyaamdu wuleteendu ngam Jawmiraawo, uureeŋgol maajum yerdinan mo. 14 Ndaa dokke dufeteeɗe ɗe ɓesdoton: Bee ga'i, liitir tati tati, bee njawdiri, liitir ɗiɗi, bee kooŋgele jawgel boo, liitir e reeta. Kanjum woni umroore dow guleteeɗi nyande go'oore lewru koonduye, hitaande fuu. 15 Lii'ane Jawmiraawo njawdiri mbeewa kirseteendi ngam ittuki hakkeeji boo. Ɗum ɓesdeteeɗum haa guleteeɗi e dokke dufeteeɗe nyalaade nyalaade."

Guleteeɗi juulde tamseeje ɗe ufnaaka

16 "Nyande sappo e nayaɓre nder lewru arandu, mbaɗane Jawmiraawo juulde Paska. 17 Nyande sappo e jowaɓre, juulde feere fuɗɗata, nyalɗe joweeɗiɗi nyaamoton tamseeje ɗe ufnaaka tan. 18 Nyande arande on mooɓto mooɓtorde senaande, taa on kuuwa kuugal naawŋgal sam. 19 Lii'ane Jawmiraawo nyaamdu wuleteendu: Ga'i kalhali ɗiɗi e njawdiri mbaalu e njawkoy njoweeɗiɗoy koy nduuɓu, ɗi fuu ɗi ngalaa aybe. 20 Ɓesde dokkal nyaamdu bana ko haani: Kuroori njiiɓaandi bee nebbam, haa ga'i, muudooje tati tati, haa njawdiri, muudooje ɗiɗi, 21 haa njawkoy boo, muudoore woore woore. 22 Lii'e boo njawdiri mbeewa kirseteendi ngam ittuki hakkeeji mon. 23 Ɗum ɓesdeteeɗum haa nguleteeŋga fajiri fajiri. 24 Sey kuuwon bana non nyalɗe joweeɗiɗi fuu, on lii'ano Jawmiraawo nyaamdu wuleteendu. Uureeŋgol maajum yerdinan mo. Ɗum ɓesdeteeɗum haa guleteeɗi e dokke dufeteeɗe nyalaade nyalaade. 25 Nyande joweeɗiɗawre on mooɓto mooɓtorde senaande, taa on kuuwa kuugal naawŋgal sam."

Guleteeɗi juulde asaweeje

26 "Haa fuɗɗam juulde asaweeje nde lii'antooɗon Jawmiraawo dokkal ?aamnde mon aartunde, sey on mooɓto mooɓtorde senaande, taa on kuuwa kuugal naawŋgal sam. 27 Lii'ane Jawmiraawo guleteeɗi, haa uureeŋgol maaji yerdina mo. Ndaa ko lii'otooɗon: Ga'i kalhali ɗiɗi e njawdiri mbaalu e njawkoy njoweeɗiɗoy koy nduuɓu, 28 hawtaade bee dokke nyaamdu bana ko haani: Kuroori njiiɓaandi bee nebbam, bee ga'i, muudooje tati tati, bee njawdiri, muudooje ɗiɗi, 29 bee njawkoy boo, muudoore woore woore. 30 Non boo njawdiri mbeewa kirseteendi ngam ittuki hakkeeji mon. 31 Ɗum ɓesdeteeɗum haa guleteeɗi e dokke nyaamdu nyalaade nyalaade. Lii'ane Jawmiraawo guleteeɗi ɗi ngalaa aybe. Ɓesde dokke dufeteeɗe boo."

Limle 29

Guleteeɗi juulde mawnde nder hitaande

29:1 "Nyande go'oore lewru joweeɗiɗawru, mooɓte mooɓtorde senaande. Taa kuuwe kuugal naawŋgal sam. Ɗum nyalaade puufki luwe. 2 Lii'ane Jawmiraawo guleteeɗi, haa uureeŋgol maaji yerdina mo. Ndaa ko lii'otooɗon: ngaari kalhaldi e njawdiri mbaalu e njawkoy njoweeɗiɗoy koy nduuɓu, koy ngalaa aybe. 3 Ɓesde dokke nyaamdu bana ko haani: kuroori njiiɓaandi bee nebbam, haa ngaari, muudooje tati, haa njawdiri, muudooje ɗiɗi, 4 haa njawkoy boo, muudoore woore woore. 5 Lii'e boo njawdiri mbeewa kirseteendi ngam ittuki hakkeeji mon. 6 Ɗum ɓesdeteeɗum haa guleteeɗi e dokke nyaamdu nyande go'oore lewru, non boo haa guleteeɗi e dokke nyaamdu nyalaade nyalaade. Ɓesde dokke dufeteeɗe umraaɗe boo. Uureeŋgol dokke ɗe'e fuu yerdinan Jawmiraawo."

Guleteeɗi nyalaade ittuki hakkeeji

7 "Nyande sappoore nder lewru joweeɗiɗawru, mooɓte mooɓtorde senaande. Taa nyaame kooɗume, taa kuuwe kuugal naawŋgal sam. 8 Lii'ane Jawmiraawo guleteeɗi, haa uureeŋgol maaji yerdina mo. Ndaa ko lii'otooɗon: ngaari kalhaldi e njawdiri mbaalu e njawkoy njoweeɗiɗoy koy nduuɓu, ɗi fuu ɗi ngalaa aybe. 9 Ɓesde dokke nyaamdu bana ko haani: kuroori njiiɓaandi bee nebbam, haa ngaari, muudooje tati, haa njawdiri, muudooje ɗiɗi, 10 haa njawkoy boo, muudoore woore woore. 11 Lii'e boo njawdiri mbeewa kirseteendi ngam ittuki hakkeeji. Ɗum ɓesdeteeɗum haa njawdiri mbeewa kirseteendi ngam yaafuye hakkeeji, e guleteeɗi e dokke nyaamdu nyalaade nyalaade. Ɓesde dokke dufeteeɗe umraaɗe boo."

Guleteeɗi juulde bukkaaji

12 "Nyande sappo e jowaɓre nder lewru joweeɗiɗawru, mooɓte mooɓtorde senaande, taa kuuwe kuugal naawŋgal sam. Mbaɗane Jawmiraawo juulde nyalɗe joweeɗiɗi. 13 Nyande juulde man arande, lii'ane Jawmiraawo nyaamdu wuleteendu, haa uureeŋgol maaru yerdina mo. Ndaa ko lii'otooɗon: ga'i kalhali sappo e tati, e jawɗi baali ɗiɗi, e njawkoy sappo e nayoy koy nduuɓu, ɗi fuu ɗi ngalaa aybe. 14 Ɓesde dokke nyaamdu bana ko haani: kuroori njiiɓaandi bee nebbam, haa ga'i, muudooje tati tati, haa jawɗi, muudooje ɗiɗi ɗiɗi, 15 haa njawkoy boo, muudoore woore woore. 16 Lii'e boo njawdiri mbeewa kirseteendi ngam ittuki hakkeeji. Ɗum ɓesdeteeɗum haa guleteeɗi e dokke nyaamdu e dokke dufeteeɗe nyalaade nyalaade. 17 "Nyande ɗiɗawre, lii'e ga'i kalhali sappo e ɗiɗi, e jawɗi baali ɗiɗi, e njawkoy sappo e nayoy koy nduuɓu, koy ngalaa aybe. 18-19 Lii'e ɗi hawtaade bee guleteeɗi e dokke umraaɗe feere fuu, bana nyande arande. 20 "Nyande tataɓre, lii'e ga'i kalhali joweeɗiɗi, e jawɗi baali ɗiɗi, e njawkoy sappo e nayoy koy nduuɓu, koy ngalaa aybe. 21-22 Lii'e ɗi hawtaade bee guleteeɗi e dokke umraaɗe feere fuu, bana nyande arande. 23 "Nyande nayaɓre, lii'e ga'i kalhali sappo, e jawɗi baali ɗiɗi, e njawkoy sappo e nayoy koy nduuɓu, koy ngalaa aybe. 24-25 Lii'e ɗi hawtaade bee guleteeɗi e dokke umraaɗe feere fuu, bana nyande arande. 26 "Nyande jowaɓre, lii'e ga'i kalhali joweenayi, e jawɗi baali ɗiɗi, e njawkoy sappo e nayoy koy nduuɓu, koy ngalaa aybe. 27-28 Lii'e ɗi hawtaade bee guleteeɗi e dokke umraaɗe feere fuu, bana nyande arande. 29 "Nyande joweegoore, lii'e ga'i kalhali joweetati, e jawɗi baali ɗiɗi, e njawkoy sappo e nayoy koy nduuɓu, koy ngalaa aybe. 30-31 Lii'e ɗi hawtaade bee guleteeɗi e dokke umraaɗe feere fuu, bana nyande arande. 32 "Nyande joweeɗiɗawre, lii'e ga'i kalhali joweeɗiɗi, e jawɗi baali ɗiɗi, e njawkoy sappo e nayoy koy nduuɓu, koy ngalaa aybe. 33-34 Lii'e ɗi hawtaade bee guleteeɗi e dokke umraaɗe feere fuu, bana nyande arande. 35 "Nyande joweetataɓre, mooɓte mooɓtorde senaande, taa kuuwe kuugal naawŋgal sam. 36 Lii'ane Jawmiraawo nyaamdu wuleteendu, haa uureeŋgol maaru yerdina mo. Ndaa ko lii'otooɗon: Ngaari kalhaldi e njawdiri mbaalu e njawkoy njoweeɗiɗoy koy nduuɓu, koy ngalaa aybe. 37-38 Lii'e ɗi hawtaade bee guleteeɗi e dokke umraaɗe feere fuu, bana nyande arande.

Limle 30

39 "Kuuje ɗe'e fuu, lii'ane ɗe Jawmiraawo nder juulɗe mon. Dokke mon goɗɗe limaaka nder umroore nde'e, waato guleteeɗi e dokke nyaamdu e dokke dufeteeɗe e kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe bee Allah, kuuje ɗe lii'antooɗon Jawmiraawo ngam kebbinki togayeeje+, malla ɗe ɓerɗe mon numi lii'aago." 30:1 Muusa yecci yimɓe Isra'iila kooɗume ko Jawmiraawo umri mo fuu.

Umrooje dow togayeeje+ e kunayeeje

2 Yoo, Muusa wi'i hoore'en le'i Isra'iila: "Ndaa umrooje ɗe Jawmiraawo umri ɗum: 3 To goɗɗo togake hokkugo Jawmiraawo huunde, malla to o hunake accugo huunde, nden kam taa o meeriɗina wolde maako. Sey o huuwa ko hunduko maako wolwi fuu. 4 "To paanyo debbo gonɗo nder saare baaba mum waɗi togayeere malla hunayeere bana non, 5 to baaba maako nani ɗum, wi'aay kooɗume, nden kam paanyo debbo oo hebbina togayeere malla hunayeere maajum, huuwa ko wi'i fuu. 6 Ammaa to baaba maako nani ɗum, haɗi mo, nden kam togayeere maako malla hunayeere maako laati meere. Jawmiraawo yaafanto mo, ngam baaba maako haɗi mo. 7 "To paanyo debbo togake hokkugo Jawmiraawo huunde, malla to o hakkilaay, o hunake accugo huunde, ɓaawo maajum boo gorko te'i mo, 8 to goriiko nani ɗum, wi'aay kooɗume, nden kam debbo hebbina togayeere mum malla hunayeere mum. 9 Ammaa to goriiko nani haala maajum, haɗi mo, nden kam goriiko meeriɗini togayeere maako malla hunayeere maako. Jawmiraawo yaafanto debbo oo. 10 "To debbo jurumɗo malla ceeraaɗo waɗi togayeere malla hunayeere bana non, sey o hebbina nde. 11 "To debbo te'aaɗo gonɗo nder saare gorum waɗi togayeere malla hunayeere bana non, 12 to goriiko nani ɗum, wi'aay kooɗume, nden kam debbo hebbina nde. 13 Ammaa to goriiko nani haala maajum, haɗi mo, nden kam goriiko meeriɗini togayeere maako malla hunayeere maako. Jawmiraawo yaafanto debbo oo. 14 Togayeere malla hunayeere debbo koondeyeere, goriiko waawan tabitingo nde malla meeriɗingo nde. 15 Ammaa to goriiko nani haala maajum, jeeɗake haa jaŋgo maajum, nden kam o tabitini togayeere malla hunayeere nde debbo waɗi ɗum. Sey debbo hebbina nde. 16 Ammaa to haa neeɓi, gorko meeriɗini wolde debbo mum, nden kam kiita aybe debbo laatoto dow hoore gorko." 17 Kanjum woni ko Jawmiraawo umri Muusa dow haala gorko bee debbo mum, e baaba bee ɓiyum debbo gonɗo nder saare baaba mum tawon.

Limle 31

Konu bee yimɓe Madiyan

31:1 Yoo, Jawmiraawo wi'i Muusa: 2 "Hiita Madiyani'en ngam halleende nde ɓe kuuwi yimɓe Isra'iila. Ɓaawo maajum a hawtoyan bee asli ma." 3 Muusa wi'i yimɓe: "Taaskitine jama'aare konu, nde ukkano Madiyani'en, nde timmina kiita Jawmiraawo dow maɓɓe. 4 Nder lenyol Isra'iila kooŋgole cuɓe worɓe ujineere." 5 Ɓe kuuwi bana non, ɓe cuɓi worɓe ujineere ujineere nder le'i fuu, waato ujine sappo e ɗiɗo (12.000), taaskaniiɓe konu. 6 Muusa neli ɓe haɓugo, kamɓe e Pinehas ɓii Eliyajaaru, limanjo kalfitinaaɗo kuuje ceniiɗe e luwe. 7 Ɓe kaɓi bee yimɓe Madiyan, bana Jawmiraawo umruno Muusa. Ɓe mbari worɓe fuu. 8 Ɓe mbari laamiiɓe Madiyan boo, waato Ewi e Rekem e Suuru e Huuru e Reeba, non boo Balaama ɓii Be'or. 9 Yimɓe Isra'iila naŋgi rewɓe Madiyani'en e ɓikkoy maɓɓe, kooci dabbaaji maɓɓe e jawdi maɓɓe fuu. 10 Ɓe kalki berniiji e caŋgeeje Madiyani'en bee yiite. 11 Nden ɓe eggini keɓal maɓɓe e naŋgaaɓe e dabbaaji, 12 njahri ɗum haa Muusa e Eliyajaaru limanjo e jama'aare Isra'iila, haa saŋgeere nder laɗɗe Mo'ab baŋge maayo Urdun, haa fuunaaŋge Yeriko. 13 Muusa e Eliyajaaru e ardiiɓe jama'aare fuu ngurti saŋgeere ngam potta bee maɓɓe. 14 Muusa tikkani mawɓe konu, hoore'en dow ujineere e hoore'en dow teemerre, wartuɓe haɓre. 15 O wi'i ɓe: "Koni accuɗon rewɓe fuu bee yoŋki? 16 Ciftore, kamɓe ɓe tokki saawari Balaama, ɓe esti yimɓe haa ɓe njambi Jawmiraawo bee haala Pe'or. Kanjum yahri masiibo dow jama'aare Jawmiraawo. 17 Ngam maajum mbare ɓikkoy ngorkoy fuu e rewɓe meeɗɓe waaldugo bee gorko. 18 Sey ɓikkoy ndehoy koy meeɗaay gorko tawon, kaŋkoy tan accoton bee yoŋki haa maron koy. 19 Ammaa koomoy mon mo mbari goɗɗo malla meemi maayɗo, sey reena yaasi saŋgeere nyalɗe joweeɗiɗi. Nyande tataɓre e nyande joweeɗiɗawre, laɓɓine ko'e mon e naŋgaaɓe mon. 20 Laɓɓine boo limce mon e kuuje kuuwraaɗe bee laral e gaasa be'i e leggal fuu." 21 Eliyajaaru limanjo wi'i wartuɓe haɓre: "Ndaa umroore nde Jawmiraawo umri Muusa: 22-23 Kooɗume ko yiite nyaamataa ɗum, bana kaŋgeeri e cardi e jamɗe fuu, laɓɓine ɗum bee yiite, ɓaawo maajum bee ndiyam ittirɗam coɓki boo. Ammaa kooɗume ko waawataa yiite, laɓɓine ɗum bee ndiyam. 24 Nyande joweeɗiɗawre loote limce mon, ngam haa on laaɓa. Nden on keɓata nastugo saŋgeere fahin."

No ɓe cendiri keɓal konu

25 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 26 "An e Eliyajaaru limanjo e ardiiɓe jama'aare, sey on lima keɓal konu, yimɓe e dabbaaji fuu. 27 Cende ɗum geɓe ɗiɗi, yeɓre woore ngam waɗɓe konu, yeɓre woore boo ngam luttuɓe jama'aare. 28 Haa yeɓre waɗɓe konu, ittanam geɗal bana ni'i: Marɗum yoŋki gootel nder teemeɗɗe jowi, haa yimɓe e na'i e bamɗe e baali e be'i. 29 Hokku ɗum Eliyajaaru limanjo, ɗum dokkal ittaaŋgal ngam am. 30 Haa yeɓre Isra'iila'en luttuɓe, wurtin marɗum yoŋki gootel nder cappanɗe jowi, haa yimɓe e na'i e bamɗe e baali e be'i. Hokku ɗum Lewiŋko'en huuwooɓe haa jooɗorde am." 31 Muusa e Eliyajaaru kuuwi ko Jawmiraawo umri Muusa. 32-35 Ndaa keɓal ngal waɗɓe konu ngadduno ɗum, ko lutti bee yoŋki fuu: Baali e be'i 675.000, e na'i 72.000, e bamɗe 61.000, e faanyɓe rewɓe 32.000 ɓe meeɗaay gorko tawon. 36-40 Waɗɓe konu keɓi reeta maajum, waato baali e be'i 337.500, e na'i 36.000, e bamɗe 30.500, e faanyɓe rewɓe 16.000. Haa maajum ɓe ittani Jawmiraawo baali e be'i 675, e na'i 72, e bamɗe 61, e faanyɓe rewɓe 32. 41 Muusa hokki ɗum Eliyajaaru, ɗum dokkal ittaaŋgal ngam Jawmiraawo, bana Jawmiraawo umruno mo. 42-46 Jama'aare heɓi reeta feere, waato baali e be'i 337.500, e na'i 36.000, e bamɗe 30.500, e faanyɓe rewɓe 16.000. 47 Haa yeɓre maajum, Muusa wurtini gootel nder cappanɗe jowi haa yimɓe e dabbaaji, hokki ɗum Lewiŋko'en huuwooɓe haa jooɗorde Jawmiraawo, bana Jawmiraawo umruno mo. 48 Nden mawɓe konu, hoore'en dow ujineere e hoore'en dow teemerre, ngari haa Muusa, 49 mbi'i mo: "Naywa, min limi honooɓe wonɓe les ardaaŋgal amin. Walaa koo gooto maɓɓe majji. 50 Ngam maajum min ngaddi kuuje kaŋgeeri e jawe e kalagaaje e palamje e koɗoy e kuuje fawne goɗɗe fuu ɗe koomoy amin heɓi nder konu. Min ɗon lii'ano ɗum Jawmiraawo bana coottaari yoŋkiiji amin." 51 Muusa o Eliyajaaru njaɓi kuuje kaŋgeeri ɗe'e fuu. 52 Ɓe awni kaŋgeeri ndi mawɓe konu ngaddi ɗum, ɗum baakin kilo teemeɗɗe ɗiɗi. 53 Ammaa honooɓe ɗon njogiti keɓal muuɗum'en. 54 Muusa e Eliyajaaru njaɓi kaŋgeeri haa juuɗe mawɓe konu, njahri ndi nder laymaaru fottirde, ngam haa Jawmiraawo siftora yimɓe Isra'iila, woonana ɓe.

Limle 32

Le'i jooɗiiɗi haa fuunaaŋge Urdun

32:1 Yoo, le'i Ruuben e Gada mari dabbaaji ɗuuɗɗi masin. Ɓe ngi'i no lesdi Ya'ajer e lesdi Gile'at wooɗiri ngam dabbaaji. 2 Ngam maajum ɓe njehi haa Muusa e Eliyajaaru limanjo e ardiiɓe jama'aare, ɓe mbi'i: 3-4 "Jawmiraawo jaalake lesdi ndi'i yeeso jama'aare Isra'iila, waato lesdi taariindi berniiji Atarot e Dibon e Ya'ajer e Nimra e Hesbon e Ele'ale e Sibama e Nebo e Be'on. Ndi wooɗi ngam durki dabbaaji, minin boo min mari dabbaaji ɗuuɗɗi. 5 To a yerdake min, useni hokku min lesdi ndi'i maral. Taa eernu min maayo Urdun." 6 Muusa jaabi yimɓe Ruuben e Gada: "Kadi bandiraaɓe mon njahan haɓugo, onon boo on njooɗo haa ɗo na? 7 Koni kulnoton ɓerɗe Isra'iila'en ngam taa ɓe eero maayo Urdun, ɓe nasta lesdi ndi Jawmiraawo yeɗi ɓe? 8 Bana non baabiraaɓe mon kuuwi, saa'i mi neli ɓe diga Kaades-Barne'a ngam ɓe kora lesdi. 9 Ɓe njehi, ɓe njotti waadiwol Eskol, ɓe ndaari lesdi. Ammaa nde ɓe ngarti, ɓe kulni yimɓe, taa ɓe nasta lesdi ndi Jawmiraawo yeɗi ɓe. 10 Nyalaade maajum Jawmiraawo tikkani yimɓe Isra'iila, huni: 11 Fakat, worɓe wurtiiɓe Misra, ɓe duuɓi noogas e ko ɓuri, ngi'ataa lesdi ndi kunaniimi Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu. Ngam ɓe tokkaaki yam bee ɓernde woore. 12 Sey Kaaleb ɓii Yefunna Kenijiijo e Yosuwa ɓii Nuuna tan ngi'ata ndi, ngam kamɓe ɓe tokki yam bee ɓernde woore. 13 Jawmiraawo tikkani yimɓe Isra'iila, yiili ɓe nder ladde duuɓi cappanɗe nayi, haa yidere maɓɓe fuu maayi, ngam ɓe kuuwi kalluɗum haa Jawmiraawo. 14 Jonta onon boo on ɗon kuuwa bana baabiraaɓe mon, on yidere hallunde hesre, haa on ɗuɗɗina tikkere Jawmiraawo dow Isra'iila. 15 To on ngaylitake, on acci mo, nden kam o tokkoto yiilugo yimɓe nder ladde. Bana non on kalkan ɓe pat." 16 Ɓe ɓaditi Muusa, ɓe mbi'i: "Accu min mbaɗa baalɗe ngam baali e be'i amin, e berniiji ngam ɓikkoy amin. 17 Nden min taaskoto, min ardo jama'aare konu Isra'iila'en, haa to min nastini ɓe nder lesdi maɓɓe. Saa'i maajum ɓikkoy amin njooɗoto nder berniiji, kisan yimɓe lesdi ndi'i. 18 Min kootataa ci'e amin, sonaa to Isra'iila'en luttuɓe mari lesdi muuɗum'en. 19 Min keɓataa maral gese caka maɓɓe gaɗa Urdun, ngam min keɓi geɗal amin haa ɗo, fuunaaŋge Urdun." 20 Muusa jaabi ɓe: "To on ngiɗi huuwugo bana non, nden kam taaske haa ɗo yeeso Jawmiraawo, haa naston haɓre. 21 Waawɓe konu caka mooɗon fuu eero maayo Urdun yeeso Jawmiraawo, haa to o farti konne'en maako, 22 o nyaami lesdi boo. Nden on keɓan loraago, ngam on timmini kuugal mon ngal njaɓɗon ngam Jawmiraawo e Isra'iila, Jawmiraawo boo tabitinan on on marɓe lesdi ndi'i haa fuunaaŋge Urdun. 23 Ammaa to on kuuwaay ko mbi'ɗon, nden kam on mbaɗan hakke dow Jawmiraawo. Annde o hiitoto hakke maajum. 24 Booɗɗum, nyiɓe berniiji ngam ɓikkoy mon, mbaɗe baalɗe ngam baali e be'i mon boo. Nden kuuwe ko mbi'ɗon." 25 Yimɓe Ruuben e Gada mbi'i Muusa: "Naywa, min kuuwan ko umruɗa. 26 Ɓikkoy amin e rewɓe amin e baali e be'i e na'i amin njooɗoto haa ɗo nder berniiji lesdi Gile'at. 27 Ammaa minin taaskaniiɓe konu fuu min eeroto maayo Urdun yeeso Jawmiraawo, min kaɓoya, bana mbi'ɗa." 28 Too, Muusa umri Eliyajaaru limanjo e Yosuwa ɓii Nuuna e ardiiɓe le'i Isra'iila, 29 wi'i ɓe: "To yimɓe Ruuben e Gada taaskanake haɓre, to ɓe eerodake maayo Urdun bee mooɗon yeeso Jawmiraawo, to ɓe mballi on nyaamugo lesdi ton, nden kam ndokke ɓe lesdi Gile'at, ɓe mara ndi. 30 Ammaa to ɓe eerodaaki maayo bee mooɗon, to ɓe mballaay on haɓugo, nden kam ɓe keɓan geɗal maɓɓe caka mooɗon nder lesdi Kanaana." 31 Yimɓe Ruuben e Gada njaabi: "Naywa, min kuuwan bana Jawmiraawo umri. 32 Min taaskanto haɓre, min eero maayo yeeso maako, min nasta lesdi, haa min njogito maral amin haa ɗo, fuunaaŋge Urdun." 33 Too, Muusa yeɗi le'i Gada e Ruuben e reeta lenyol Manassa ɓii Yusufu maral Sihon, laamiiɗo Amoori'en, e maral Ook, laamiiɗo Baasan, berniiji fuu bee lesdi taariindi ɗi. 34 Yimɓe Gada nyiɓti berniiji Dibon e Atarot e Aro'er, 35 e Atarot-Sofan e Ya'ajer e Yogbeha, 36 e Bayti-Nimra e Bayti-Haaram. 37 Yimɓe Ruuben nyiɓti berniiji Hesbon e Ele'ale e Kiriyatayim, 38 e Nebo e Ba'al-Me'on (ɓe ngayli innde maagol) e Sibama. Ɓe ndokki berniiji nyiɓtaaɗi fuu inɗe kese. 39 Asŋgol Makir ɓii Manassa nasti lesdi Gile'at, nyaami ndi, riiwi Amoori'en wonɓe ton. 40 Muusa yeɗi asŋgol Makir lesdi Gile'at, ngol jooɗi ton. 41 Ya'ir, goɗɗo lenyol Manassa, yehi nyaami gure goɗɗe, ewni ɗe Gure-Ya'ir. 42 Nobak boo yehi nyaami berniwol Kenat bee gure maagol, ewni ngol bee innde mum Nobak.

Limle 33

Jahaaŋgal diga Misra haa Mo'ab

33:1 Ndaa inɗe nokkuuje ɗe yimɓe Isra'iila caŋgini e muuɗum'en ɓaawo gurtaaki maɓɓe haa lesdi Misra, fodde mooɓe maɓɓe, dow ardaaŋgal Muusa e Haruna. 2 Muusa windi inɗe nokkuuje ɗe'e fuu fodde umroore Jawmiraawo. 3 Yimɓe Isra'iila ngurti Misra nyande sappo e jowaɓre nder lewru arandu, nyande tokkiinde juulde Paska arande. Les juŋŋgo Jawmiraawo ɓaŋgtaaŋgo ɓe ngurti berniwol Ra'amses, Misra'en ɗon ngi'a. 4 Saa'i maajum Misra'en ɗon uwa ɓiɓɓe muuɗum'en afɓe ɓe Jawmiraawo mbarno ɗum. Bana non Jawmiraawo hiitori ɗowanteeɓe Misra'en. 5 Yimɓe Isra'iila ummi Ra'amses, ngari Sukkot. 6 Ɓe ummi Sukkot, ɓe ngari Etam haa sera ladde. 7 Diga ton ɓe lori haa Pii-Hakirot haa fuunaaŋge Ba'al-Jefuun, ɓe caŋgini baŋge Migdol. 8 Ɓe ummi Pii-Hakirot, ɓe caali weendu kewe, ɓe nasti ladde. Ɓe njehi nyalɗe tati nder ladde Etam, nden ɓe caŋgini haa Maara. 9 Ɓe ummi Maara, ɓe ngari Elim. Ceeɓooje sappo e ɗiɗi ɗon ton, non boo dibinooje cappanɗe joweeɗiɗi. 10 Ɓe ummi Elim, ɓe caŋgini baŋge weendu kewe. 11 Diga ton ɓe ndilli ladde Siin. 12 Ɓe ummi ladde Siin, ɓe ngari Dofka. 13 Ɓe ummi Dofka, ɓe ngari Alus. 14 Ɓe ummi Alus, ɓe ngari Refidim. Ndiyam woodaa ton ko yimɓe njara. 15-37 Hakkunde Refidim bee hooseere Hor, ɓe caŋgini haa nokkuuje ɗe'e: ladde Sina, Kibirot-Hattawa, Haserot, Ritama, Rimmon-Fares, Libna, Rissa, Kehelata, hooseere Sefer, Harada, Makelot, Takat, Tara, Miteka, Hasmona, Moserot, Bene-Ya'akan, Hor-Hagidegada, Yotobata, Abaroona, Esiyon-Geber, ladde Siin (waato Kaades), hooseere Hor haa sera lesdi Edoom. 38 Haruna limanjo wa''i dow hooseere Hor fodde umroore Jawmiraawo, maayi ton nder nduuɓu cappanɗe nayaɓu ɓaawo gurtaaki yimɓe Isra'iila haa lesdi Misra, nyande go'oore lewru jowaɓru. 39 Haruna waɗi duuɓi teemerre e noogas e tati (123), nden o maayi dow hooseere Hor. 40 Laamiiɗo Kanaani'en haa Arat nder yeɓre lesdi Kanaana fombinaare, nani yimɓe Isra'iila ɗon ngara. 41-49 Hakkunde hooseere Hor bee laɗɗe Mo'ab, yimɓe Isra'iila caŋgini haa nokkuuje ɗe'e: Salmona, Punon, Obot, bille Abariima nder lesdi Mo'ab, Dibon-Gada, Almon-Dibilatayim, hooseere Abariima baŋge hooseere Nebo, nden laɗɗe Mo'ab haa fuunaaŋge maayo Urdun hakkunde Bayti-Yesimot bee waadiwol Sittim. Nokkuure man tiitotiri bee Yeriko gaɗa maayo.

Umrooje dow cenduki lesdi

50 Too, nder laɗɗe Mo'ab baŋge Urdun haa fuunaaŋge Yeriko, Jawmiraawo umri Muusa, 51 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "Ton on eerake maayo Urdun, on nasti lesdi Kanaana boo, 52 sey on ndiiwa yimɓe lesdi man fuu. Kalke labbi maɓɓe cehaaɗe nder kaa'e e labbi maɓɓe ɓolinaaɗi, ngibbine nokkuuje maɓɓe towɗe cenaaɗe boo. 53 Nyaame lesdi fuu, njooɗe ton, ngam Jawmiraawo marni on ndi. 54 Cende ndi caka le'i mon e asli mon bee kur'u. Asŋgol maŋgol heɓa geɗal maŋgal, asŋgol pamarol boo heɓa geɗal pamaral, deydey limgal maagol. 55 Ammaa to on ndiiwaay yimɓe lesdi fuu, nden kam luttanɓe maɓɓe naawan on bana kuɗoy nder gite mon malla gi'e nder buttuli mon, ɓe ɓillan on nder lesdi ndi njooɗotooɗon. 56 To on ndiiwaay ɓe, Jawmiraawo nattiniran on bana o annini nattingo ɓe."

Limle 34

Keeri lesdi

34:1 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 2 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "To on nasti lesdi Kanaana, ndaa keeri maral mon: 3 Haa fombina, keerol fuɗɗan haa ladde Siin, tokkoto keerol Edoom. Ngol fuɗɗan haa sera weendu manda fombinaha, wakere fuunaaŋgeere. 4 Nden ngol tokkoto gal fombina haa wa''orde Akrabiima, ngol saaloto Siin yahugo fombina haa yotto Kaades-Barne'a. Nden ngol yahan woyla walaadu hiirnaaŋge, haa Hasar-Addar, haa yotto Asmuuna. 5 Ton ngol waylitoto hedi maayel Misra, ngol timman haa maayo cakaawo. 6 "Haa hiirnaaŋge, fomoonde maayo cakaawo woni keerol mon. 7 "Haa woyla, keerol mon fuɗɗan haa maayo cakaawo. Diga ton mbaɗe keerol yahugo hooseere Hor, 8 diga ton boo yahugo nastirde Hamat. Ngol tokkoto haa yotto Sedada, 9 e Jifiron, ngol haaɗan haa Hasar-Enon. 10 "Haa fuunaaŋge, mbaɗe keerol mon diga Hasar-Enon haa Sefam. 11 Nden ngol yahan fombina haa Harbela, haa fuunaaŋge Ayin, haa yotto towndiije haa fuunaaŋge weendu Galili. 12 Nden ngol tokkoto maayo Urdun gal fombina, ngol haaɗan haa weendu manda. Kanjum laatoto keeri mon nayi fuu." 13 Muusa wi'i yimɓe Isra'iila: "Kanjum woni lesdi ndi cendoton bee kur'u. Jawmiraawo yeɗi ndi le'i joweenayi e reeta lenyol. 14 Le'i Ruuben e Gada e reeta lenyol Manassa keɓi maral muuɗum'en fodde ci'e muuɗum'en 15 haa fuunaaŋge Yeriko, gaa'en maayo Urdun."

Inɗe sendanɓe lesdi

16 Too, Jawmiraawo wi'i Muusa: 17 "Ndaa inɗe sendananɓe on lesdi: Eliyajaaru limanjo e Yosuwa ɓii Nuuna. 18 Koo'e nder le'i mon boo ardiiɗo gooto gooto, haa ɓe mballa on sendugo lesdi. 19 Ɗum ɓe'e: Kaaleb ɓii Yefunna mo lenyol Yahuuda, 20 e Samuyila ɓii Amihudu mo lenyol Simon, 21 e Elidat ɓii Kisilon mo lenyol Benyamin, 22 e Bukki ɓii Yogili mo lenyol Dan, 23 e Haniyel ɓii Efoda mo lenyol Manassa ɓii Yusufu, 24 e Kemuyel ɓii Siftan mo lenyol Efrayim ɓii Yusufu, 25 e Elisafan ɓii Parnak mo lenyol Jabulon, 26 e Paltiyel ɓii Ajan mo lenyol Issakar, 27 e Akihuda ɓii Selomi mo lenyol Aser, 28 e Pedahel ɓii Amihudu mo lenyol Neftalim." 29 Kamɓe ɓe njaɓi umroore Jawmiraawo, haa ɓe ngeɗa yimɓe Isra'iila maral muuɗum'en nder lesdi Kanaana.

Limle 35

Berniiji Lewiŋko'en

35:1 Too, Jawmiraawo wolwani Muusa nder laɗɗe Mo'ab baŋge maayo Urdun, haa fuunaaŋge Yeriko, wi'i mo: 2 "Umru yimɓe Isra'iila ɓe ittana Lewiŋko'en berniiji goɗɗi haa maral maɓɓe, non boo durduɗe taariiɗe berniiji man. 3 Lewiŋko'en mara berniiji ɗi'i, njooɗo ton. Durduɗe boo laatano dabbaaji maɓɓe. 4 Durduɗe mbaɗa piyanɗe ujineere haa yaasi mahi taariiɗi berniiji ɗi ndokkoton Lewiŋko'en. 5 Sey on poonda yaasi berniwol piyanɗe ujine ɗiɗi haa fuunaaŋge e fombina e hiirnaaŋge e woyla fuu, berniwol woni haa caka cak. 6 Sey on ndokka Lewiŋko'en berniiji kisruɗi joweego. To goɗɗo mbari goɗɗo feere bilaa anniya, sey o dogga, o yaha ton, o hisa. Ndokke ɓe berniiji goɗɗi cappanɗe nayi e ɗiɗi boo. 7 Limgal berniiji fuu ɗi ndokkoton Lewiŋko'en, cappanɗe nayi e joweetati, berniiji bee durduɗe muuɗum'en. 8 Berniiji ɗi ndokkoton Lewiŋko'en, koo'e ɗi haa le'i mon fodde no geɗal lenyol mawniri. To geɗal lenyol mawni, ngol hokka berniiji ɗuuɗɗi. To ngal famɗi boo, ngol hokka seɗɗa."

Gure kisruɗe

9 Too, Jawmiraawo umri Muusa, 10 o wi'a yimɓe Isra'iila ni'i: "To on eerake maayo Urdun, on nasti lesdi Kanaana boo, 11 sey on cuɓa gure goɗɗe. To goɗɗo mbari goɗɗo feere bilaa anniya, nden kam o dogga, o yaha ton. 12 Gure ɗe'e laatano on kisruɗe yeeso mbartoowo. Mbarɗo goɗɗo mbarataake, sonaa to o darake yeeso kiita jama'aare. 13 Cuɓe gure kisruɗe joweego, 14 tati haa fuunaaŋge Urdun, tati boo nder lesdi Kanaana. 15 Ɗe laato kisruɗe ngam Isra'iila'en, non boo ngam jananɓe jooɗiiɓe caka mooɗon malla hoɗɓe. Koomoy mbari goɗɗo bilaa anniya, dogga, hisa nder wooto gure ɗe'e. 16-18 "Ammaa to o mbardi goɗɗo bee njamndi malla hayre malla leggal, nden kam o mbari hoore, o mbareteeɗo. 19 Mbartoowo mbara mo haa tawi mo fuu. 20-21 "Koomoy wanyi goɗɗo, dofli mo malla sakkini huunde dow maako malla lukki mo haa o maaya, o mbaroowo hoore, o mbareteeɗo. Mbartoowo mbara mo haa tawi mo fuu. 22 "Ammaa to goɗɗo hakkilaay, dofli goɗɗo feere, malla sakkini huunde dow maako, mbari mo, walaa anniya, walaa nganyŋgu boo, 23 malla to o laaraay, sakkini hayre, mbari goɗɗo mo o meeɗaay wanyugo ɗum, mo o yiɗaa naawnugo boo, 24 nden kam jama'aare hiito hakkunde mbarɗo oo bee mbartoowo fodde umrooje ɗe'e. 25 Sey jama'aare hisna mbarɗo, taa juŋŋgo mbartoowo heɓa mo. Jama'aare lortina mo haa wuro hisrude ngo o dogguno e mum. O jooɗo ton, haa hooreejo liman'en gujaaɗo nebbam ceniiɗam maaya. 26 Ammaa to mbarɗo go wurti wuro hisrude ngo o dogguno e mum, 27 to mbartoowo heɓti mo yaasi keerol wuro man, mbari mo, nden kam naa ɗum aybe mbar-hoore. 28 Sey mbarɗo jooɗo nder wuro hisrude, haa hooreejo liman'en maaya. Ɓaawoɗon o heɓan hootugo saare. 29 Kanjum ɗum laatano gide mon fuu umroore kiita, kootoy on njooɗoto. 30 "Koomoy mbari goɗɗo bee anniya, o mbareteeɗo dow seedamku seedooɓe, ammaa seedamku ceedoowo gooto he'ataa ngam kiita mbareego. 31 Taa njaɓe coottaari yoŋki mbarɗo bee anniya, o mbareteeɗo fakat. 32 To goɗɗo doggi, yehi haa wuro hisrude boo, taa njaɓe coottaari ngam o hoota saare hiddeko hooreejo liman'en maaya. 33 To on kuuwi irin ɗu'um, on coɓnan lesdi ndi njooɗiiɗon e mum. ?i?am mbaraaɗo soɓnan lesdi. Coɓki maajum ittataake, sonaa bee ?i?am mbarɗo mo. 34 Taa coɓne lesdi ndi njooɗiiɗon e mum, ngam min Jawmiraawo mi ɗon jooɗi caka yimɓe Isra'iila nder lesdi ndi'i."

Limle 36

Ndonŋgu rewɓe te'aaɓe

36:1 Yoo, baabaaji ci'e asŋgol Gile'at ɓii Makir ɓii Manassa ɓii Yusufu, ngari haa Muusa e ardiiɓe le'i Isra'iila. 2 Ɓe mbi'i: "Jawmiraawo umri ma a yeɗa yimɓe Isra'iila lesdi maral muuɗum'en bee kur'u. O umri ma boo a hokka ɓiɓɓe Selofhad rewɓe geɗal baaba maɓɓe, bandiraawo amin. 3 Kadi, to worɓe lenyol goɗŋgol te'i ɓe, nden kam maral maɓɓe laatanto lenyol maajum, maral amin ustoto. 4 Nder hitaande yaafuye boo, saa'i maral coorraaŋgal fuu wartanta marɗo ɗum naane, ndonŋgu maɓɓe laatanto lenyol worɓe maɓɓe haa foroy, majjiran lenyol amin." 5 Muusa anndini yimɓe Isra'iila ko Jawmiraawo umri mo. O wi'i: "Lenyol yimɓe Yusufu wi'i gooŋga. 6 Ngam maajum Jawmiraawo umri, ɓiɓɓe Selofhad rewɓe kaɓɓan teele bee koomoy fottani ɓe, ammaa worɓe maɓɓe laato nder lenyol baaba maɓɓe tan. 7 Maral koomoy Isra'iilaajo wondan bee lenyol maako, laatantaako lenyol feere. 8 Koomoy debbo donanɗo maral nder lenyol Isra'iila kooŋgole, haɓɓa teegal bee gorko lenyol mum. Bana non koomoy Isra'iilaajo jogorto ndonŋgu kaakaaji mum. 9 Maral maajum laatantaako lenyol goɗŋgol, ammaa ngal tabitan nder lenyol gootol." 10 Ɓiɓɓe Selofhad rewɓe kuuwi bana Jawmiraawo umruno Muusa. 11 Mahala e Tirsa e Hogila e Milka e No'a kaɓɓi teele bee ɓiɓɓe wappanyɓe muuɗum'en. 12 Ɓe te'aaɓe worɓe lenyol Manassa ɓii Yusufu. Bana non ndonŋgu maɓɓe ɗon wondi bee lenyol baaba maɓɓe. 13 Kanjum woni umrooje e kiitaaji ɗi Jawmiraawo umri yimɓe Isra'iila bee hunduko Muusa, nder laɗɗe Mo'ab baŋge Urdun, haa fuunaaŋge Yeriko.

Tooktaaki Tawreeta 1

Yimɓe Isra'iila haa keerol lesdi Kanaana

1:1 Ndaa bolle ɗe Muusa wi'i yimɓe Isra'iila fuu, saa'i ɓe ɗonno nder ladde haa fuunaaŋge maayo Urdun. Ɓe ɗonno nder waadiwol Urdun baŋge Suuf, hakkunde berniwol Paran haa wakere nde'e, bee Tofel e Laban e Haserot e Dijahab haa wakere ndeya. 2 (Jahaaŋgal diga hooseere Sina yahugo Kaades-Barne'a bee laawol kooseeje Edoom, waɗan nyalɗe sappo e go'o.) 3 Nder nduuɓu cappanɗe nayaɓu ɓaawo gurtaaki maɓɓe e lesdi Misra, lewru sappo e go'ooru, nyande go'oore maaru, Muusa yecci ɓe ko Jawmiraawo umri mo wi'ugo fuu. 4 Ɗum laati ɓaawo Jawmiraawo jaali Sihon, laamiiɗo Amoori'en mo jooɗino nder berniwol Hesbon, e Ook, laamiiɗo Baasan mo jooɗino nder berniiji Astarot e Edirey. 5 Saa'i yimɓe Isra'iila ɗonno haa fuunaaŋge Urdun nder lesdi Mo'ab, Muusa fuɗɗi faamtingo ɓe tawreeta. O wi'i: 6 "Saa'i en ɗonno haa hooseere Sina, Allah Jawmiraawo men wi'i en: On paɓɓi haa hooseere nde'e, he'i kadi. 7 Umme, tokke laawol mon. Njehe haa kooseeje Amoori'en e nokkuuje heeddiɗɗiraaɓe maɓɓe fuu, haa waadiwol Urdun, haa kooseeje e lesdi leesndi e tayre lesdi fombinaare e pomoole mbeela. Njehe haa lesdi Kanaani'en, non boo haa kooseeje Libanon, haa on njotto maayo Efratis maŋgo. 8 Kanjum woni lesdi ndi kuniimi hokkugo kaakaaji mon Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu e danygol maɓɓe. Mi hokki on ndi haa juuɗe mon. Njehe, mare ndi!"

No Muusa darniri hoore'en

9 Muusa wi'i: "Saa'i maajum mi wi'i on: Min feere am mi waawataa ɗowugo on. 10 Allah Jawmiraawo mon ɗuɗɗini on, hande on ɗuuɗɓe bana koode asama. 11 Jawmiraawo, ɗowanteeɗo kaakaaji mon ɓesda ɗuɗɗingo on nde ujineere, o barkiɗina on fodde alkawal maako bee mooɗon. 12 Ammaa noy mi eftirta haalaaji mon e jokkirli mon min feere am? 13 Sey on cuɓa worɓe hakkilɓe, faamooɓe nder le'i mon fuu, ngam mi darna ɓe ɓe hoore'en dow mooɗon. 14 Onon on njaabi yam: Anniya ma wooɗi. 15 Ngam maajum koo'imi hoore'en le'i mon, hakkilɓe faamooɓe ɓe cuɓɗon, mi darni ɓe ɓe hoore'en dow mooɗon. Woɗɓe laati hoore'en dow ujineere, woɗɓe dow teemerre, woɗɓe dow cappanɗe njowo, woɗɓe boo dow sappo. Mi darni boo wakiili'en woɗɓe ngam le'i fuu. 16 "Saa'i man mi umri ɓe: Nane haala jokkirli fuu hakkunde bandiraaɓe mon. Mbaɗane ɓe kiita ngooŋɗuka, kamɓe e jananɓe wonduɓe bee mooɗon fuu. 17 Taa cendindire ɓe yeeso kiita, nane haala laafuɓe bana ka mawɓe. Taa kule koomoye, ngam kiita ka ta''oton, ɗum kiita Allah. To woodi ko salori on, ngadde ɗum yeeso am haa mi ta''a ɗum. 18 Saa'i man mi hokki on umrooje dow kuuɗe ɗe kuuwoton fuu."

No Muusa neldi horooɓe

19 "Too, en mbaɗi ko Allah Jawmiraawo men umruno en. En ummi haa hooseere Sina, en ta''i ladde mawnde hulniinde, yahugo kooseeje Amoori'en. Saa'i en njotti Kaades-Barne'a, 20 mi wi'i on: On njottake kooseeje Amoori'en ɗe Allah Jawmiraawo men tammi hokkugo en. 21 Ndaa lesdi ndi Jawmiraawo, ɗowanteeɗo kaakaaji mon hokkata on. Njehe, nyaame ndi bana o umri on. Taa kule, taa kultore sam! 22 "Ammaa onon fuu on ɓaditi yam, on mbi'i: Sey en nela woɗɓe yeeso meeɗen, ɓe kora lesdi, ɓe anndina en laawol ngole en nastirta ndi, no berniiji maɓɓe mba'i boo. 23 Haala man fottani yam. Ngam maajum cuɓmi worɓe sappo e ɗiɗo, gooto nder kooŋgole lenyol. 24 Ɓe nasti lesdi kooseeje, ɓe kori ndi haa yotti waadiwol Eskol. 25 Ɓe koo'i ɓiɓɓe leɗɗe goɗɗe ton, ɓe ngaddi ɗe haa meeɗen. Ɓe ngecci en: Lesdi ndi Allah Jawmiraawo men tammi hokkugo en, ndi wooɗi. 26 "Ammaa on tuurtani umroore Allah Jawmiraawo mon, on cali nastugo lesdi. 27 On ngurŋgurti nder laymaaji mon, on mbi'i: Jawmiraawo ɗon wanya en. Ngam maajum o wurtini en Misra, haa o hokka en haa juuɗe Amoori'en, ɓe nattina en. 28 Toy en njahata? Ɓandiraaɓe men nelaaɓe kulni en, nde ɓe mbi'i: Ummaatoore nde'e ɓurdi en ɗuuɗeeŋga e sembe. Berniiji maɓɓe mawni, mahi maaji towi haa njotti asama. Ɓe ngi'i yimɓe maapindi'en boo. 29 "Ammaa min mi wi'i on: Taa kultore, taa kule yimɓe ɓe'e! 30-31 Allah Jawmiraawo mon ardoto on. Kaŋko o haɓan ngam mooɗon bana o huuwani on haa Misra, haa ladde boo, onon on ngi'i. O efti on bana baaba eftirta ɓiyum, laawol mon fuu haa on njotti nokkuure nde'e. 32 Ammaa bee non fuu on nuɗɗinaay Jawmiraawo 33 ardiiɗo on foroy ngam o laarana on nokkuure saŋgeere. Bee jemma o ardi on nder yiite yaynanŋge dow laawol mon, nyalawma boo nder ruulde nandunde bee daŋraŋgal."

No Allah hiitori Isra'iila

34 "Jawmiraawo nani haala mon ka'a, o tikki. O huni hunayeere ni'i: 35 Walaa koo gooto mon nder yidere hallunde nde'e yi'ata lesdi mboondi ndi kuniimi hokkugo kaakaaji mon. 36 Sey Kaaleb ɓii Yefunna tan nastata ndi. Kaŋko tan tokki yam bee ɓernde woore. Ngam maajum mi hokkan mo lesdi ndi o wiɗiti ɗum, ngam maako e danygol maako. 37 Koo min boo, Jawmiraawo tikkani yam ngam daliila mooɗon, wi'i: An Muusa a nastataa lesdi. 38 Ammaa suka ma Yosuwa ɓii Nuuna nastan ndi. Sembiɗin mo, ngam kaŋko o sendanan ndi Isra'iila ngam maral. 39 "Nden Jawmiraawo wi'i en fuu: Ɓikkoy mon koy anndaa sendindirgo booɗɗum bee kalluɗum tawon, koy mbi'ɗon konne'en njaɓtan koy, kaŋkoy koy nastan lesdi. Mi hokkan koy ndi, koy maran ndi. 40 Ammaa onon, ngaylite ɓaawo, lore nder ladde yahugo weendu kewe."

No Amoori'en njaalori Isra'iila

41 "On njaabi yam: Min mbaɗi hakke dow Jawmiraawo. Ammaa jonta min njahan haɓugo, bana Jawmiraawo umri min. Nden koomoy mooɗon taaskani haɓre, on tammi wa''aago kooseeje bee koyɗum. 42 Ammaa Jawmiraawo wi'i yam: Reentin ɓe, taa ɓe nasta haɓre, ngam mi wondataa bee maɓɓe, konne'en maɓɓe ndo''an ɓe. 43 Mi yecci on ɗum, ammaa on kakkilanaay umroore Jawmiraawo. On tuurtani mo, on mawniti, on nasti lesdi kooseeje. 44 Nden Amoori'en jooɗiiɓe ton ngurti bana nyaaki, tokki on, ndo''i on haa Horma nder lesdi Edoom. 45 On mboyani Jawmiraawo ngam tefugo ballal, ammaa o nananaay on, o hakkilanaay on. 46 Ngam maajum on nduuri jooɗaago haa Kaades."

Tooktaaki Tawreeta 2

Duuɓi nder ladde

2:1 "Nden en ngayliti ɓaawo, en lori nder ladde yahugo weendu kewe, bana Jawmiraawo umruno yam. En nduuri taaraago kooseeje Edoom. 2 Nden Jawmiraawo wi'i yam: 3 On paɓɓi taaraago kooseeje ɗe'e, he'i. Njehe woyla jonta. 4 Umru yimɓe ni'i: On caaloto kooseeje Edoom, lesdi bandiraaɓe mon danygol Isuwa. Ɓe kulan on, ammaa kakkile, 5 taa on kaɓa bee maɓɓe. Ngam mi hokkataa on kooɗume haa lesdi maɓɓe, koo peetum bana jaaɓrugal boo. Mi hokki danygol Isuwa lesdi Edoom. 6 Coode nyaamdu e ndiyam haa maɓɓe. 7 "Taa ngejjite, Allah Jawmiraawo mon barkiɗini on nder kuuɗe mon fuu. O hakkilani jahaale mon nder ladde mawnde nde'e. O wondi bee mooɗon duuɓi cappanɗe nayi ɗi'i fuu, on cooyaay kooɗume. 8 "En tokki, en celi laawol jahranŋgol diga Elat e Esiyon-Geber haa weendu manda, ngam en celana bandiraaɓe men danygol Isuwa, jooɗiiɓe nder lesdi Edoom. En naŋgi laawol yahugo ladde Mo'ab. 9 Jawmiraawo wi'i yam: Taa kone Mo'abi'en, danygol Ludu, taa kaɓe bee maɓɓe. Mi marni ɓe berniwol Ar, mi hokkataa on kooɗume haa lesdi maɓɓe." 10 (Ɓooyma lenyol maapindi'en maŋgol cembiɗŋgol jooɗi nder lesdi man. Ɓe ewneteeɓe Emi'en, ɓe maapindi'en bana Enaki'en. 11 Ɓe limaaɓe caka Refa'en, bana Enaki'en boo. Ammaa Mo'abi'en ewni ɓe Emi'en. 12 Haa Edoom, Hoori'en njooɗi ɓooyma. Ammaa yimɓe danygol Isuwa ndiiwi ɓe, nattini ɓe, njooɗi haa nokkuure maɓɓe. Bana non Isra'iila'en boo kuuwri lesdi ndi Jawmiraawo hokki ɓe ɗum.) 13 "Nden en eeri maayo Jeret, bana Jawmiraawo umri en. 14 Wakkati diga en ngurti Kaades-Barne'a haa en eeri maayo Jeret, duuɓi cappanɗe tati e joweetati. Yidere waawɓe konu fuu maayno bana Jawmiraawo hunanino ɓe. 15 Jawmiraawo honi ɓe haa o nattini ɓe pat. 16 "Ɓaawo waawɓe konu ɓe'e maayi, 17 Jawmiraawo wi'i yam: 18 Hande on caaloto lesdi Mo'ab bee laawol berniwol Ar. 19 On ɓaditoto Ammooni'en, danygol Ludu. Taa kone ɓe, taa kaɓe bee maɓɓe, ngam mi hokkataa on kooɗume haa lesdi ndi marnumi ɓe." 20 (Lesdi maajum boo limaama nder maral Refa'en jooɗinooɓe ton. Ammooni'en ewni ɓe Samsumi'en. 21 Ɓe maapindi'en bana Refa'en, ɓe ɗuuɗɓe, lenyol cembiɗŋgol. Ammaa Jawmiraawo nattini ɓe, Ammooni'en ndiiwi ɓe, njooɗi haa nokkuure maɓɓe. 22 Bana non Jawmiraawo aarti huuwugo Edoomi'en, danygol Isuwa, jooɗiiɓe nder lesdi kooseeje Edoom. O nattini Hoori'en, Edoomi'en ndiiwi ɓe, njooɗi haa nokkuure maɓɓe haa warugo hande. 23 Kaftori'en iwɓe duunde Kaftor boo nattini Awwi'en jooɗinooɓe nder gure fombina haa yotti Gaaja, ɓe njooɗi haa nokkuure ɓeya.) 24 "Too, Jawmiraawo wi'i: Umme, eere maayo Arnon. Mi hokki on Sihon Amooriijo, laamiiɗo haa Hesbon e lesdi maako haa juuɗe mon. Kaɓe bee maako, puɗɗe nyaamugo lesdi maako. 25 Hande puɗɗanmi hulnugo ummaatooje kootoy fuu ngam daliila mooɗon. To ɓe nani habaru mon, ɓe ndiwan ngam kulol."

No Isra'iila'en njaalori laamiiɗo Sihon

26 "Ɓaawo maajum nelmi nelaaɓe diga ladde Kedemot haa Sihon, laamiiɗo Hesbon, bee habaru hoolaare wi'ugo ni'i: 27 Accu min caalo lesdi ma. Min tokkoto laawol cir. Min celataa ngol, koo haa nyaamo koo haa nano. 28 Min njoɓan nyaamdu e ndiyam, haa min nyaama, min njara. Walaa ko min ngiɗi, sey saalaago tan, 29 haa min eero maayo Urdun, min nasta nder lesdi ndi Allah Jawmiraawo amin hokkata min. Yimɓe danygol Isuwa, jooɗiiɓe dow kooseeje Edoom, e Mo'abi'en, jooɗiiɓe haa Ar, kamɓe boo ɓe nduŋgani min saalaago lesdi maɓɓe. 30 "Ammaa Sihon, laamiiɗo Hesbon sali duŋganaago en en caalo lesdi maako, ngam Allah Jawmiraawo men sattini hoore maako, hokki en mo haa juuɗe men, bana ko laati hande. 31 "Nden Jawmiraawo wi'i yam: Ndaa, mi hokki on Sihon e lesdi mum haa juuɗe mon, nyaame lesdi maako, mare ndi. 32 Sihon wurti bee yimɓe mum fuu. Ɓe kaɓi bee meeɗen baŋge berniwol Yahas. 33 Ammaa Allah Jawmiraawo men hokki en mo haa juuɗe men, en mbari mo, non boo ɓiɓɓe maako e yimɓe maako fuu. 34 Wakkati maajum en nyaami berniiji fuu, en kalki ɗi, en nattini jooɗiiɓe ton pat, worɓe e rewɓe e ɓikkoy. En luttaay koo gooto. 35 En kooci dabbaaji e kuuje gonɗe nder berniiji. 36 Allah Jawmiraawo men hokki en berniiji fuu haa juuɗe men, diga Aro'er haa sera waadiwol Arnon e berniwol nder waadiwol man, haa yotti lesdi Gile'at. Walaa berniwol bee mahi mum towɗi salori en. 37 Ammaa en ɓaditaaki lesdi Ammooni'en, koo fomoonde maayo Yabbok, koo berniiji nder kooseeje. Ngam Allah Jawmiraawo men haɗi en yahugo ton."

Tooktaaki Tawreeta 3

No Isra'iila'en njaalori laamiiɗo Ook

3:1 "Ɓaawo maajum en njehi woyla, haa lesdi Baasan. Laamiiɗo Ook wurti bee yimɓe mum fuu. Ɓe kaɓi bee meeɗen baŋge berniwol Edirey. 2 Ammaa Jawmiraawo wi'i yam: Taa kule mo! Ngam mi hokki on mo, kaŋko e honooɓe maako e lesdi maako fuu haa juuɗe mon. Kuuwe mo bana kuuwɗon Sihon, laamiiɗo Amoori'en haa Hesbon. 3 "Jawmiraawo hokki en laamiiɗo Ook e yimɓe maako fuu haa juuɗe men. En mbari ɓe, walaa koo gooto lutti. 4 Wakkati maajum en nyaami berniiji maako fuu, walaa berniwol ngol en nyaamaay. En nyaami tayre lesdi Argoba pat, laamu Ook nder lesdi Baasan, berniiji cappanɗe joweego. 5 Ɗi fuu ɗi ngoodino mahi towɗi taariiɗi ɗi, e dammuɗe bee jamɗe bee palduɗe ɗe. Woodino boo gure ɗuuɗɗe ɗe ngalaa mahi. 6 En kalki berniiji fuu, en nattini jooɗiiɓe ton pat, worɓe e rewɓe e ɓikkoy, bana kuuwɗen berniiji Sihon, laamiiɗo Hesbon. 7 En kooci dabbaaji e kuuje gonɗe nder berniiji man. 8 "Bana non en nyaamri saa'i maajum lesdi laamiiɓe Amoori'en ɗiɗo haa fuunaaŋge maayo Urdun, diga maayo Arnon haa yotti hooseere Hermoon. 9 (Sidoni'en ɗon ewna hooseere man Siryon, Amoori'en boo ɗon ewna nde Seniira.) 10 En nyaami maral Ook, laamiiɗo Baasan fuu, berniiji nder lesdi leesndi, e Gile'at e Baasan, haa yotti berniiji Salka e Edirey." 11 Laamiiɗo Ook feere muuɗum luttuno diga Refa'en. Akootiiru ɓandu maako, akooti njamndi ɗon dari haa Rabba, berniwol Ammooni'en. Njuutirka maaru, piyanɗe joweenayi, njaajirka maaru boo, piyanɗe nayi.

Le'i jooɗiiɗi haa fuunaaŋge Urdun

12 Muusa tokki wi'ugo: "Too, en nyaami lesdi go. Diga berniwol Aro'er baŋge maayo Arnon haa reeta kooseeje Gile'at bee berniiji gonɗi ton, mi yeɗi ndi le'i Ruuben e Gada. 13 Reeta Gile'at feere e Baasan, waato maral laamiiɗo Ook, tayre lesdi wi'eteende Argoba fuu, mi yeɗi ɗum reeta lenyol Manassa. Ɓooyma lesdi Baasan fuu limaama nder maral Refa'en. 14 Ya'ir mo lenyol Manassa, hoo'i tayre Argoba, waato Baasan, haa yotti keerol Gesuri'en e Makati'en. O ewni gure ton bee innde maako. Ɗe ewneteeɗe Gure-Ya'ir haa warugo hande. 15 "Asŋgol Makir nder lenyol Manassa, mi yeɗi ngol Gile'at. 16 Le'i Ruuben e Gada boo, mi yeɗi ɗi lesdi diga Gile'at haa yotti maayo Arnon. Caka maayo man woni keerol maɓɓe fuunaaŋgewol, maayo Yabbok boo woni keerol maɓɓe woylawol bee Ammooni'en. 17 Gal hiirnaaŋge, maayo Urdun woni keerol maɓɓe, diga weendu Kinarot haa yotti weendu manda, haa les hooseere Pisiga haa fuunaaŋge. 18 "Saa'i maajum mi umri ɓe: Allah Jawmiraawo men hokki on lesdi ndi ngam maron ndi. Taaskitine worɓe mon waawanɓe konu, ɓe ardo le'i Isra'iila luttuɗi eeraago Urdun, ɓe mballa ɓe nyaamugo lesdi maɓɓe. 19 Sey rewɓe mon e ɓikkoy mon e dabbaaji mon tan lutta ɓaawo nder gure ɗe ndokkumi on. Mi anndi on mari dabbaaji ɗuuɗɗi. 20 Mballe bandiraaɓe mon Isra'iila'en, sey to Jawmiraawo marni ɓe lesdi haa hiirnaaŋge Urdun, siwtini ɓe ton, bana o huuwrani on. Nden koomoy mooɗon loro haa maral muuɗum ngal ngeɗumi on. 21 "Nden mi umri Yosuwa: A yi'i ko Allah Jawmiraawo mon huuwi laamiiɓe ɗiɗo ɓe'e. Bana non on huuwan laamuuji fuu ɗi nastoton ɗum. 22 Taa kule ɗi, ngam Allah Jawmiraawo mon haɓan ngam mooɗon."

No Muusa heɓaay duŋgaye nastugo Kanaana

23 "Saa'i maajum toriimi: 24 Ya Allah Jawmiraawo, a fuɗɗi hollugo maccuɗo ma kuuɗe mawɗe, kaayeefiije. Walaa ɗowanteeɗo haa asama malla duniyaaru waawan huuwugo irin kuuɗe ɗe kuuwɗa. 25 Accu mi eero maayo Urdun, mi yi'a lesdi mboondi gaɗa maayo, e kooseeje booɗɗe e hooseere Libanon. 26 "Ammaa Jawmiraawo tikkani yam ngam daliila mooɗon, o jaɓaay tornde am. O wi'i yam: He'i! Taa meetu wolwugo haala ka'a. 27 Wa''a dow hoore hooseere Pisiga, laar gal woyla e fombina e fuunaaŋge e hiirnaaŋge. Laar booɗɗum, ngam a meeɗataa eeraago maayo Urdun. 28 Umru Yosuwa kuuje fuu. Tiɗɗin ɓernde maako, sembiɗin mo, ngam kaŋko o ardoto yimɓe eeraago maayo. O yeɗan yimɓe lesdi ndi ngi'ata. 29 "Ngam maajum en paɓɓi nder waadiwol haa nokkuure tiitotirnde bee Bayti-Pe'or."

Tooktaaki Tawreeta 4

No Muusa tiɗɗiniri yimɓe ɓe ɗowtano tawreeta

4:1 Too, Muusa wi'i yimɓe: "Ɗowtane umrooje e kiitaaji fuu ɗi ekkitinanmi on. Nden on ngeeɗan, on nastan lesdi ndi Jawmiraawo, ɗowanteeɗo kaakaaji mon hokkan on ngam maron ndi. 2 Taa ɓesde kooɗume haa ko umranmi on, taa uste ɗum boo. Ɗowtane umrooje Allah Jawmiraawo mon fuu ɗi umranmi on. 3 On ngi'i bee gite mon ko Jawmiraawo huuwi haa Ba'al-Pe'or. O halki ton koomoy tokkiiɗo Ba'al caka mooɗon. 4 Ammaa onon tokkiiɓe Allah Jawmiraawo mon on yeeɗɓe hande. 5 "Ndaa, mi ekkitini on umrooje e kiitaaji fuu, bana Jawmiraawo umri yam. Ɗowtane ɗi nder lesdi ndi ɓadiiɗon nastugo ngam maron ndi. 6 Kakkilane ɗi, tokke ɗi ngam yimɓe ummaatooje goɗɗe ngi'a anndal mon e faamu mon. Nde ɓe nanan umrooje ɗe fuu, ɓe mbi'an: Fakat, ummaatoore mawnde nde'e mari anndal e faamu. 7 "Ummaatoore ndeye, koo nde mawnde, woodi ɗowanteeɗo ɓadiiɗo ngam ballal bana Allah Jawmiraawo men? Kaŋko o jaaboto koondeye en toroto mo. 8 Ummaatoore ndeye, koo nde mawnde, woodi umrooje e kiitaaji gooŋɗuɗi bana tawreeta ka'a fuu ka umranmi on hande? 9 Ammaa ndeente! Kakkilane yoŋkiiji mon, balɗe mon fuu taa on ngejjita ko ngi'ɗon bee gite mon. Ngecce ɓikkoy mon e taaniraaɓe mon 10 haala nyalaade nde ndariiɗon yeeso Allah Jawmiraawo mon haa hooseere Sina, nde o wi'i yam: Mooɓtu yimɓe haa ɓe nana ko mbolwanmi. Mi yiɗi ɓe ekkito hulugo yam balɗe maɓɓe fuu haa duniyaaru, ɓe ekkitina ɓikkoy maɓɓe hulugo yam boo. 11 "Ngecce koy no on ngardi, on ndari les hooseere go suddiraande duule tekkuɗe e cuurɗe ɓaleeje, jammitiinde yiite haa yotti asama. 12 Ngecce koy no Jawmiraawo wolwirani on nder yiite, on nani bolle maako, ammaa on ngi'aay jaati maako. 13 O anndini on alkawal ngal o haɓɓi bee mooɗon, o umri on hakkilango ngal, waato umrooje maako sappo ɗi o windi dow alluhaaje kaa'e ɗiɗi. 14 Saa'i man Jawmiraawo umri yam mi ekkitina on umrooje e kiitaaji, ngam on tokko ɗi nder lesdi ndi ɓadiiɗon nastugo ngam maron ndi."

Kaɗki sujidango labbi

15 "Nyalaade Jawmiraawo wolwani on nder yiite haa hooseere Sina, on ngi'aay jaati koomoye. Ngam maajum ayne yoŋkiiji mon, kakkile, 16 ngam taa on mbaɗa hakke bee huuwango ko'e mon foto lawru bee jaati koomoye, koo gorko koo debbo, 17 koo dabbaaji koo colli, 18 koo ladooji koo liɗɗi. 19 To on tijjake asama, on ngi'i naaŋge e lewru e koode, taa ɗum esta on sujidango ɗi, teddingo ɗi. Allah Jawmiraawo mon hokki ɗi ummaatooje goɗɗe fuu, ɗe cujidana ɗi. 20 Ammaa onon, Jawmiraawo naŋgi on, wurtini on nder ɓolinirde njamndi nde lesdi Misra, ngam on laato ummaatoore maral maako, bana ko laati hande. 21 Allah Jawmiraawo men tikkani yam ngam daliila mooɗon, haa o huni min Muusa heɓataa eeraago maayo Urdun, mi nastataa lesdi mboondi ndi o hokkata on. 22 Mi maayan haa ɗo gaa'en maayo, mi eerataako ngo. Ammaa onon on eeroto, on maran lesdi mboondi. 23 Ndeente, taa on ngejjita alkawal ngal Allah Jawmiraawo mon haɓɓi bee mooɗon. Ɗowtane umroore maako, taa kuuwane ko'e mon lawru koonduye. 24 Ngam Allah Jawmiraawo mon ɗon ɗaɓɓa yiide mon fuu, o nandi bee yiite wulooye. 25 "Koo to on nduuri nder lesdi, to on keɓi ɓikkoy e taaniraaɓe boo, taa mbaɗe hakke bee huuwango ko'e mon fotooji labbi bee jaati koomoye. ɗum kalluɗum haa Allah Jawmiraawo mon, ɗum tikkinan mo. 26 Mi ɗon ewno hande asama e lesdi, ɗi laato seedooɓe am dow mooɗon: To on kuuwi ɗum, on kalkan law dow lesdi. On nduurataa nder lesdi gaɗa Urdun ndi nastoton ngam maron ndi. On kalkan pat. 27 Jawmiraawo saŋkitan on nder ummaatooje. Luttanɓe mon ton ɗuuɗataa. 28 On cujidanan ɗowanteeɓe huuwaaɓe bee juuɗe yimɓe, huuwraaɓe bee leɗɗe e kaa'e, ɓe mbaawataa yi'ugo e nanugo e nyaamugo e luuɓnaago. 29 On ɗaɓɓitan Allah Jawmiraawo mon ton. To on ɗaɓɓi mo bee ɓernde woore, on tawan mo. 30 To on nasti ɓillaare nder nyalɗe garanɗe, to kuuje ɗe'e fuu keɓi on, nden kam on lortoto haa Jawmiraawo, on ɗowtanto mo. 31 Allah Jawmiraawo mon o kinnotooɗo. O accataa on, o halkataa on, o yejjitittaa alkawal ngal o haɓɓi bee kaakaaji mon. 32 "Linye haala ɓooyma, saa'i on ndanyaaka tawon, diga nyalaade Allah tagi neɗɗo dow lesdi. Mbiɗite duniyaaru fuu. Mawɗum bana ɗu'um meeɗi laataago na? Goɗɗo meeɗi nanugo irin maajum na? 33 Ummaatoore ndeye lutti bee yoŋki ɓaawo nde nani ɗowanteeɗo bolwuɗo nder yiite, bana onon on nani, on lutti boo? 34 Ɗowanteeɗo moye foondi hoo'ugo ummaatoore nder juuɗe ummaatoore feere, bee masiibooji e kaayeefiiji, bee konu e juŋŋgo sembiɗŋgo e kuuje kulniiɗe? Onon on ngi'i no Allah Jawmiraawo mon huuwrani on ɗum haa Misra. 35 Jawmiraawo holli on ɗum fuu haa on paama kaŋko woni Allah, walaa goɗɗo. 36 O wolwani on, on nani sawtu maako diga asama ngam o ekkitina on. Dow lesdi o waŋginani on yiite maako maŋge, on nani bolle maako nder maage boo. 37 O yiɗi kaakaaji mon. Ngam maajum o suɓi danygol maɓɓe, kaŋko bee hoore maako wurtini on Misra, bee baawɗe maako mawɗe. 38 Ummaatooje ɓurduɗe on ɗuuɗeeŋga e sembe, o riiwi ɗe yeeso mooɗon ngam o marna on lesdi maɓɓe, bana ko laati hande. 39 Ngam maajum paame hande, taa ngejjite ɗu'um: Jawmiraawo woni Allah haa asama e dow lesdi. Walaa Allah feere sam. 40 Ɗowtane umrooje maako e kiitaaji maako fuu ɗi umranmi on hande. Nden kam on keɓan hayru, onon e danygol mon, on njuttinan balɗe mon nder lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon hokkata on haa foroy."

Gure kisruɗe haa fuunaaŋge Urdun

41 Nden Muusa suɓi gure tati haa fuunaaŋge maayo Urdun. 42 To goɗɗo mbari keeddiɗɗum bilaa anniya, to o meeɗaay wanyugo mo boo, nden kam o dogga, o hisa nder wooto gure man, taa yimɓe mbara mo. 43 Ɗum Beser nder ladde, nder ?oolde ngam lenyol Ruuben, e Ramot nder lesdi Gile'at ngam lenyol Gada, e Golan nder lesdi Baasan ngam lenyol Manassa.

Nokkuure e saa'iire dokkuki tawreeta

44 Too, Muusa hokki yimɓe Isra'iila tawreeta Allah. 45 O hokki ɓe seedamkuuji e umrooje e kiitaaji ɗi'i fuu ɓaawo gurtaaki maɓɓe e lesdi Misra, 46 nde ɓe njotti nder waadiwol haa fuunaaŋge maayo Urdun, haa tiitotirde berniwol Bayti-Pe'or. Ɓe ɗonno nder lesdi Sihon, laamiiɗo Amoori'en, jooɗinooɗo haa Hesbon. Muusa e yimɓe Isra'iila njaali mo, saa'i ɓe ngari diga Misra. 47 Ɓe nyaami lesdi maako, non boo lesdi Ook, laamiiɗo Baasan. (Kamɓe ngonno laamiiɓe Amoori'en ɗiɗo, jooɗinooɓe haa fuunaaŋge Urdun.) 48 Ɓe nyaami lesdi man diga berniwol Aro'er haa sera waadiwol Arnon, haa yotti hooseere Siryon (ɗum woni Hermoon), 49 non boo ladde haa fuunaaŋge Urdun haa yotti weendu manda les dirtorɗe hooseere Pisiga.

Tooktaaki Tawreeta 5

Umrooje Allah sappo

5:1 Muusa mooɓti yimɓe Isra'iila fuu, wi'i ɓe: "Onon yimɓe Isra'iila, nane umrooje e kiitaaji fuu ɗi umranmi on hande. Ekkite ɗi, tokke ɗi. 2 Allah Jawmiraawo men haɓɓi alkawal bee meeɗen haa hooseere Sina. 3 O haɓɓaay ngal bee kaakaaji men, ammaa bee meeɗen fuu, enen yeeɗɓe haa ɗo hande. 4 Jawmiraawo waŋginani on nder yiite, wolwani on gite bee gite. 5 Min mi dari hakkunde mooɗon bee Allah saa'i maajum, ngam mi anndina on ko o wi'i. Ngam on kuli yiite, on mba''aaki hooseere. "Jawmiraawo wi'i: 6 Min woni Allah Jawmiraawo maaɗa, gurtinɗo ma jeyaaŋgu haa lesdi Misra. 7 Taa jaɓ ɗowanteeɓe woɗɓe, sey min feere am. 8 "Taa huuwan hoore ma lawru koonduye, koo foto tagdi koondiye nder asama, malla dow lesdi, malla nder ndiyam les lesdi. 9 Taa sujidan ɗi, taa teddin ɗi, ngam min Allah Jawmiraawo maaɗa mi ɗon ɗaɓɓa yiide ma fuu. Mi hiitoto aybe wanyɓe yam haa ɓiɓɓe maɓɓe, koo haa taaniraaɓe maɓɓe e jaatiraaɓe maɓɓe boo. 10 Ammaa mi huuwan yiɗɓe yam, ɗowtaniiɓe umrooje am mo''ere haa gide ujineeje. 11 "Taa wolwu innde Allah Jawmiraawo ma meere. Ngam fakat mi hiitoto koomoy kuuwtinirɗo innde am ngam kuuje meereeje. 12 "Hakkilan nyande siwtorde, sen nde bana min Allah Jawmiraawo maaɗa mi umri ma. 13 Nder nyalɗe joweego a huuwan kuugal ma fuu. 14 Ammaa nyande joweeɗiɗawre woni siwtorde senaande ngam am. Nder maare taa huuw kuugal kooŋgale, koo an, koo ɓiya gorko, koo ɓiya debbo, koo maccuɗo ma, koo korɗo ma, koo ngaari ma, koo wamnde ma, koo dabbaaji ma feere fuu, koo koɗo gonɗo nder wuro ma. Maccuɗo ma e korɗo ma ciwto bana an a siwtorto. 15 Taa yejjit an boo a laatino maccuɗo nder lesdi Misra. Min Allah Jawmiraawo maaɗa mi wurtini ma ton bee juŋŋgo am sembiɗŋgo fortaaŋgo. Ngam maajum mi umri ma a hakkilana nyande siwtorde. 16 "Teddin baaba ma e daada ma, bana min Allah Jawmiraawo maaɗa mi umri ma. Nden kam a heɓan hayru, balɗe ma njuutan nder lesdi ndi ndokkan ma mi. 17 "Taa mbar hoore. 18 "Taa waɗ njeenu. 19 "Taa wujju. 20 "Taa seeda fewre dow keeddiɗɗiraawo ma. 21 "Taa suuna debbo keeddiɗɗa. Taa suuna saare maako, koo gese maako, koo maccuɗo maako, koo korɗo maako, koo ngaari maako, koo wamnde maako, kooɗume ko keeddiɗɗa mari fuu. 22 "Kanjum woni bolle ɗe Jawmiraawo wi'i jama'aare fuu mooɓiinde haa hooseere. O wolwi bolle ɗe'e, walaa goɗɗe, saa'i o wolwa bee sawtu cembiɗɗo nder yiite e duule nyiɓɓuɗe. Nden o windi ɗe dow alluhaaje kaa'e ɗiɗi, o hokki yam ɗe."

No yimɓe kuliri

23 "Nde hooseere fuu jammiti bee yiite, onon boo on nani sawtu man iwnde nder nyiɓre, mawɓe le'i mon e ndotti'en mon fuu ngari haa am. 24 Ɓe mbi'i: Allah Jawmiraawo men yi'ni min maŋgu mum, min nani sawtu maako nder yiite. Min ngi'i hande, neɗɗo yeeɗan koo to Allah wolwani mo. 25 Ammaa min ɗon kula, min ngiɗaa maayugo. Yiite maŋge nge'e wulan min sike. To min nani sawtu Allah Jawmiraawo men fahin, min maayan. 26 Neɗɗo moye meeɗi yeeɗugo ɓaawo o nani Allah geeto bolwanɗo mo nder yiite, bana minin hande? 27 An Muusa, lorta, nan ko Allah Jawmiraawo men wi'ete fuu. Nden wartu, yeccu min ko o wi'i ma, minin boo min nanan, min ɗowtanto ɗum. 28 "Jawmiraawo nani ɗum, wi'i yam: Mi nani ko yimɓe mbi'i, ɗum fotti. 29 Mi yiɗi ɓerɗe maɓɓe tabita bana non, ɓe kulammi foroy, ɓe ɗowtano umrooje am fuu, ngam ɓe keɓa hayru kamɓe e ɓikkoy maɓɓe haa foroy. 30 Yah, yeccu ɓe ɓe loro nder laymaaji maɓɓe. 31 Ammaa an, wondu bee am haa ɗo, haa mi wi'e farillaaji e umrooje e kiitaaji am fuu. Ekkitin ɗi yimɓe, haa ɓe ɗowtano ɗi nder lesdi ndi ndokkanmi ɓe. 32 "Ngam maajum kakkile, on kuuwa ko Allah Jawmiraawo mon umri on fuu. Taa cele laawol umrooje maako, koo haa nyaamo koo haa nano. 33 Tokke laawol umrooje ɗe'e fuu ngam on ngeeɗa, on keɓa hayru, balɗe mon njuuta nder lesdi ndi maroton ɗum."

Tooktaaki Tawreeta 6

Umroore mawnde

6:1 "Ndaa farillaaji e umrooje e kiitaaji fuu ɗi Allah Jawmiraawo mon umri yam ekkitingo on. Ɗowtane ɗi nder lesdi ndi on ɓadake nastugo ngam maron ndi. 2 Kule Allah Jawmiraawo mon balɗe mon fuu, onon e danygol mon, kakkilane umrooje maako e kiitaaji maako ɗi umranmi on, ngam haa balɗe mon njuuta ton. 3 Nane ɗi, onon yimɓe Isra'iila, ɗowtane ɗi. Nden kam on keɓan hayru, on ɗuuɗan masin nder lesdi keewndi kosam e njumri, bana Jawmiraawo, ɗowanteeɗo kaakaaji mon wi'i on. 4 "Nan, ummaatoore Isra'iila, Jawmiraawo woni Allah meeɗen, Jawmiraawo feere muuɗum. 5 Yiɗ Allah Jawmiraawo maaɗa bee ɓernde ma fuu e yoŋki ma fuu e sembe ma fuu. 6 Bolle ɗe'e ɗe umran ma mi hande, jaɓ ɗe haa ɓernde ma. 7 Ekkitin ɗe ɓikkoy ma, wolwu ɗe koo a ɗon haa saare, koo a ɗon yaha haa laawol, koo a ɗon waali, koo a ummi boo. 8 Haɓɓu ɗe haa juŋŋgo ma, waɗ ɗe dow tiinde ma bana ciftinorɗum. 9 Windu ɗe dow leɗɗe darduɗe haa dammugal suudu ma, non boo dow parewal ma."

Tokkaago Jawmiraawo bee gooŋgaaku

10-11 "Allah Jawmiraawo men hunani kaakaaji mon Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu, o hokkan on lesdi bee berniiji mawɗi booɗɗi ɗi on nyiɓaay. Cuuɗi maaji keewi kuuje booɗɗe ɗe on nastinaay ton. Woodi boo ɓulli ɗi on ngasaay, e gese inabooje e jaytunje ɗe on njubaaki. To Jawmiraawo yahri on nder lesdi man, to on keɓi nyaamdu haa on kaara, 12 ndeente, taa on ngejjita Jawmiraawo mo wurtini on njeyaaŋgu nder lesdi Misra. 13 Kule Allah Jawmiraawo mon, teddine mo, kunore bee innde maako tan. 14 Taa tokke ɗowanteeɓe woɗɓe, walaa koo gooto caka ɗowanteeɓe ummaatooje taarotooɗe on. 15 To on ɗowtaaki, tikkere maako saatan dow mooɗon, o halkan on dow lesdi. Ngam Allah Jawmiraawo mon gonduɗo bee mooɗon, ɗon ɗaɓɓa yiide mon fuu. 16 "Taa ngaabe Allah Jawmiraawo mon, taa ndaarnde mo bana ndaarndiiɗon mo haa Massa. 17 Kakkilane umrooje maako e farillaaji maako e kiitaaji maako ɗi o umri on. 18 Kuuwe ko wooɗi, ko fottani Jawmiraawo. Nden kam on keɓan hayru, on maran lesdi mboondi nde o iinani kaakaaji mon bee hunayeere, 19 on ndiiwan konne'en mon fuu yeeso mooɗon, bana Jawmiraawo wi'i. 20 "Nder balɗe garanɗe, ɓikkoy mon ?aman on: Ngam ɗume Allah Jawmiraawo men umri on umrooje e farillaaji e kiitaaji ɗi fuu? 21 Nden njaabe koy: Min laatino maccuɓe laamiiɗo Misra, ammaa Jawmiraawo wurtini min ton bee juŋŋgo mum sembiɗŋgo. 22 Min ngi'i no o huuwri kaayeefiiji e kuuɗe kulniiɗe haa Misra, dow Firawna e saare mum fuu. 23 O wurtini min Misra haa o yahra min haa ɗo, o hokka min lesdi ndi'i, bana o hunani kaakaaji men. 24 Allah Jawmiraawo men umri en en ɗowtano umrooje ɗe fuu, en kula mo boo. Nden kam o hokkan en jam haa foroy, o aynan ngeendam men, bana ko laati hande. 25 To en ɗowtanake umrooje maako bee gooŋga, o yerdoto en."

Tooktaaki Tawreeta 7

Ummaatoore Jawmiraawo

7:1 "Allah Jawmiraawo mon yahran on nder lesdi ndi maroton ɗum. O riiwan ummaatooje ɗuuɗɗe e ton, Heti'en e Girgasi'en e Amoori'en e Kanaani'en e Peresi'en e Hewi'en e Yebusi'en. Ummaatooje joweeɗiɗi ɗe'e, ɓurduɗe on ɗuuɗeeŋga e sembe, o riiwan ɗe yeeso mooɗon. 2 O hokkan on yimɓe ɓe'e haa juuɗe mon. To on njaalake ɓe, sey on nattina ɓe fuu. Taa narre bee maɓɓe, taa enɗe ɓe. 3 Taa esire bee maɓɓe, taa ndokke ɓiɓɓe maɓɓe worɓe ɓiɓɓe mon rewɓe, taa te'ane ɓiɓɓe mon worɓe ɓiɓɓe maɓɓe rewɓe boo. 4 Ngam to on mbaɗi ɗum, ɓe ndaaynan ɓiɓɓe mon worɓe e Jawmiraawo, haa ɓe cujidana ɗowanteeɓe woɗɓe. Nden tikkere Jawmiraawo saatan dow mooɗon, o halka on law. 5 Ndaa ko on kuuwata yimɓe ɓe'e: Ngibbine kirsirɗe maɓɓe, puse kaa'e ciftinorɗe maɓɓe, pe''e daŋraŋge maɓɓe cenaaɗe, ngule labbi maɓɓe. 6 Kuuwe ɗum ngam on laati ummaatoore senaande ngam Allah Jawmiraawo mon. O suɓti on caka ummaatooje duniyaaru fuu haa on laato ummaatoore maral maako. 7 "Jawmiraawo yiɗi on, suɓi on, naa ngam on ɓuri ummaatooje goɗɗe ɗuuɗugo, fakat on ɓuri ɗe fuu famɗugo. 8 Ammaa Jawmiraawo yiɗi on, hebbini hunayeere nde o hunani kaakaaji mon. Ngam maajum o wurtini on bee juŋŋgo maako sembiɗŋgo, o rimɗini on e njeyaaŋgu haa juŋŋgo Firawna, laamiiɗo Misra. 9 Taa ngejjite, Allah Jawmiraawo mon feere muuɗum woni Allah, o gooŋgaajo boo. O ɗon reena alkawal maako e mo''ere maako haa yiɗɓe mo, ɗowtaniiɓe umrooje maako, haa gide ujineeje. 10 Ammaa o sabbitittaako hiitaago wanyɓe mo. Fakat o halkan koomoy ganyɗo mo. 11 Ngam maajum ɗowtane farillaaji e umrooje e kiitaaji ɗi umranmi on hande."

Barkaaji ɗowtaare

12 "To on nanani umrooje ɗe'e, to on ɗowtanake ɗe bee gooŋga, nden kam Allah Jawmiraawo mon reenanan on alkawal mum e mo''ere mum, bana o hunorani kaakaaji mon. 13 O yiɗan on, o barkiɗinan on haa on ɓesdo ɗuuɗugo, on keɓa ɓikkoy ɗuuɗkoy. O barkiɗinan gese mon haa on keɓa gawri e inaboojam e nebbam. O ɗuɗɗinan na'i mon e dammooji mon. On keɓan barkaaji ɗi fuu nder lesdi ndi o hunani kaakaaji mon o hokkan on ndi. 14 On barkiɗinteeɓe ko ɓuri ummaatooje duniyaaru fuu. Walaa dimaro malla baharaaɗo laatoto caka mooɗon e dabbaaji mon. 15 Jawmiraawo daaynanan on nyawji. Nyawji kalluɗi ɗi ngi'ɗon haa Misra, o ukkantaa koo ngootu maaji. Ammaa o ukkan ɗi fuu dow konne'en mon. 16 Nattine ummaatoore koondeye nde Allah Jawmiraawo mon hokkan on haa juuɗe mon. Taa njurmine nde. Taa cujidane ɗowanteeɓe maare, ɗum laatanto on tuuforgol. 17 "Taa nume: Yimɓe ɓe'e ɓuri en ɗuuɗugo, en mbaawataa riiwugo ɓe. 18 Taa kule ɓe, ciftore ko Allah Jawmiraawo mon huuwi Firawna e Misra'en fuu. 19 Ciftore masiibooji e kaayeefiiji ɗi ngi'ɗon bee gite mon. Ciftore no Jawmiraawo rimɗiniri on bee juŋŋgo mum fortaaŋgo, sembiɗŋgo. Ummaatooje ɗe kuloton jonta, o halkan ɗe bana o halkiri Misra'en. 20 O ukkanan ɓe kulol e kultoreeŋgol sey to daɗanɓe, nyukkotooɓe yeeso mooɗon kalki. 21 Taa kultore yeeso maɓɓe, ngam Allah Jawmiraawo gonduɗo bee mooɗon, o Allah mawɗo, kulniiɗo. 22 O riiwan ummaatooje man seɗɗa seɗɗa. On mbaawataa nattingo ɗe law, ngam taa kuuje ladde ɗuuɗa dow mooɗon. 23 Allah Jawmiraawo mon hokkan on ɗe haa juuɗe mon, hulnan ɗe haa ɗe kalka. 24 O hokkan on laamiiɓe maaje boo haa juuɗe mon. On nattinan inɗe maɓɓe haa duniyaaru. Walaa koo gooto dartoto yeeso mooɗon, on kalkan ɓe fuu. 25 Ngule labbi maɓɓe. Taa cuune cardi e kaŋgeeri ngonndi haa labbi man. To on kooci ndi, on nasti nder tuuforgol, ɗum nyidduɗum haa Allah Jawmiraawo mon. 26 Taa nastine labbi nyidduɗi ɗi'i nder cuuɗi mon, ngam taa naaloore wonnde dow maaji wara dow mooɗon boo. Sey on nganya ɗi, on ndaara ɗi bana nyidduɗi, ngam Jawmiraawo naali ɗi."

Tooktaaki Tawreeta 8

Mbooɗirka lesdi

8:1 "Kakkilane umrooje fuu ɗe umranmi on hande, ɗowtane ɗe. Nden kam on ngeeɗan, on ɗuuɗan, on nastan nder lesdi ndi Jawmiraawo iinani kaakaaji mon, on maran ndi. 2 Ciftore no Allah Jawmiraawo mon yahriri on duuɓi cappanɗe nayi nder ladde, taa ngejjite laawol ngol fuu. O leesni on, o jarribi on, ngam o yiɗi anndugo ko woni haa ɓerɗe mon, teema on ɗowtanto umrooje maako malla on ɗowtantaako. 3 O leesni on bee weelo, nden o nyaamni on mannu ndu onon e kaakaaji mon meeɗaayno nyaamugo. Bee maajum o anndiniri on: Neɗɗo wuurataa bee nyaamdu tan. Ammaa o wuuran bee wolde koondeye nde Jawmiraawo wolwata ɗum. 4 Duuɓi cappanɗe nayi go fuu, limce mon kiiɗaay, kosɗe mon uppaay. 5 Paame kadi, Allah Jawmiraawo mon ɗon elta on bana goɗɗo eltirta ɓiyum. 6 Ngam maajum kuuwe ko Jawmiraawo wi'i on: Tokke laabi maako, kule mo. 7 Allah Jawmiraawo mon ɗon yahra on haa lesdi mboondi, marndi maaje e ceeɓooje e ndiyamji luggeeŋga ɓulanɗi nder waadiiji e kooseeje. 8 Ndi heewi alkamaari e gawri e inabooje e ibbe e rummaanooje e jaytunje e njumri. 9 Weelo woodaa ton, on cooyataa kooɗume. Njamndi ɗon nder kaa'e maari, on ngasan njamndi mboɗeeri nder kooseeje maari boo. 10 On nyaaman, on kaaran, on ngettan Allah Jawmiraawo mon ngam lesdi mboondi ndi o hokki on."

Taa ngejjite Allah

11 "Ndeente, taa on ngejjita Allah Jawmiraawo mon. Taa acce ɗowtanaago farillaaji maako e umrooje maako e kiitaaji maako ɗi umranmi on hande. 12 To on nyaami, on kaari, on nyiɓi cuuɗi booɗɗi, on njooɗi ton, 13 to na'i e dammooji e cardi e kaŋgeeri e marle fuu ɗon ɓesdo haa mooɗon, 14 taa ɓerɗe mon mawnito, taa on ngejjita Allah Jawmiraawo mon gurtinɗo on njeyaaŋgu haa Misra. 15 Kaŋko o ɗowi on nder ladde mawnde hulniinde nde boɗɗe mbarooje e jahe ngoni e mum. Walaa ndiyam ton, ammaa kaŋko o ilni ndiyam e tapaare, haa on njara. 16 Nder ladde man o nyaamni on mannu ndu kaakaaji mon meeɗaay nyaamugo. O leesni on, o jarribi on ngam o woonana on haa timmoode maajum. 17 Taa nume on ndiskiri bee baawɗe mon e sembe mon. 18 Ciftore Allah Jawmiraawo mon, kaŋko o hokki on baawal riskugo. O waɗi ɗum ngam o ɗon reena alkawal ngal o haɓɓi bee kaakaaji mon, o ɗon reena ngal haa warugo hande. 19 To on ngejjiti Allah Jawmiraawo mon, to on tokkake ɗowanteeɓe woɗɓe, on teddini ɓe, on cujidani ɓe, nden kam on kalkan fakat. Mi ɗon seedo on ɗum hande. 20 To on nananaay Allah Jawmiraawo mon, o nattinan on bana o nattininta ummaatooje go yeeso mooɗon."

Tooktaaki Tawreeta 9

No Isra'iila'en luutiri umrooje Allah nder ladde

9:1 "Nane, onon yimɓe Isra'iila! On ɓadake eeraago maayo Urdun ngam on nyaama maral ummaatooje ɓurduɗe on ɗuuɗeeŋga e sembe. Berniiji maɓɓe mawɗi, mahi maaji towɗi haa njotti asama. 2 Yimɓe boo ɓe mawɓe, sembiɗɓe. Ɓe maapindi'en bana on anndi. On nani woɗɓe mbi'i: Walaa mo dartoto yeeso maɓɓe. 3 Annde jonta: Allah Jawmiraawo mon bee hoore mum ardoto on, o ɗon nandi bee yiite wulooye. O do''an ɓe yeeso mooɗon, haa on ndiiwa ɓe, on nattina ɓe law, bana Jawmiraawo wi'i on. 4 To Allah Jawmiraawo mon riiwi ɓe yeeso mooɗon, taa nume haa ɓerɗe mon o nastini on nder lesdi, o marni on ndi ngam daliila gooŋgaaku mon. Naa non, ammaa o riiwan ɓe yeeso mooɗon ngam daliila halleende maɓɓe. 5 Naa ngam gooŋgaaku mon e ɓerɗe mon darnuɗe nastoton lesdi maɓɓe, maroton ndi. Ammaa Allah Jawmiraawo mon riiwan yimɓe ɓe'e yeeso mooɗon ngam halleende maɓɓe, ngam o hebbina hunayeere boo nde o hunani kaakaaji mon Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu. 6 Paame kadi, Allah Jawmiraawo mon marnataa on lesdi mboondi ndi'i ngam daliila gooŋgaaku mon sam. Ngam on saata-ko'e'en. 7 "Taa ngejjite sam no on tikkiniri Allah Jawmiraawo mon nder ladde. Diga nyande gurtaaki mon haa Misra, haa njottiiɗon nokkuure nde'e, on tuurtani mo. 8 Koo haa hooseere Sina boo on tikkini Jawmiraawo, haa o yiɗi halkugo on. 9 Mi wa''ino hooseere ngam mi jaɓa alluhaaje kaa'e ɗiɗi bee bolle alkawal ngal Jawmiraawo, haɓɓuno bee mooɗon. Mi faɓɓi ton nyalɗe cappanɗe nayi, jemma bee naaŋge fuu, mi nyaamaay, mi yaraay kooɗume. 10 Nden Jawmiraawo hokki yam alluhaaje kaa'e man ɗiɗi. Dow maaje o winduno bee juŋŋgo maako ko o wi'no nder yiite, nyalaade on mooɓi les hooseere. 11 Haa timmoode nyalɗe cappanɗe nayi ɗeya go, Jawmiraawo hokki yam alluhaaje kaa'e man bee bolle alkawal. 12 "Nden Jawmiraawo wi'i yam: Dirta hooseere nde'e law, ngam yimɓe ma ɓe ngurtinɗa Misra, ɓe mbonniti. Law ɓe celi laawol ngol umrumi ɓe. Ɓe mbaɗani ko'e maɓɓe lawru ɓolinaandu. 13 Jawmiraawo wi'i yam boo: Mi yi'i yimɓe ɓe'e, ɓe saata-ko'e'en. 14 Kadi accam jonta, haa mi nattina ɓe, mi majjina inɗe maɓɓe e duniyaaru. Ammaa an, mi laatinan ma ummaatoore ɓurannde ɓe ɗuuɗeeŋga e sembe. 15 "Too, mi wayliti, mi dirti hooseere. Alluhaaje kaa'e ɗiɗi go ɗon haa juuɗe am. Yiite jammiti e hooseere. 16 Mi yi'i on mbaɗi hakke dow Allah Jawmiraawo mon, on mbaɗani ko'e mon gaggel ɓolinaaŋgel, on celi laawol ngol Jawmiraawo umri on. 17 Mi naŋgi alluhaaje kaa'e go, mi sakkini ɗe, mi fusi ɗe yeeso mooɗon. 18 Nden mi sujidi yeeso Jawmiraawo fahin nyalɗe cappanɗe nayi, jemma bee naaŋge fuu. Mi nyaamaay, mi yaraay kooɗume. Ngam on mbaɗi hakke dow Jawmiraawo, on kuuwi ko halli haa maako, on tikkini mo. 19 Mi huli tikkere Jawmiraawo saatunde dow mooɗon ngam nde halka on. Ammaa o jabi tornde am fahin. 20 O tikkani koo Haruna boo, o yiɗi mbarugo mo. Ngam maajum mi torani Haruna boo saa'i man. 21 Mi hoo'i huunde hakke nde mbaɗɗon, gaggel go, mi sakkini ngel nder yiite. Nden mi fusi ngel, mi nami ngel, mi rufi namaaɗum man nder maayel ilooyel e hooseere. 22 "Kadiboo on tikkini Allah Jawmiraawo mon haa Tabeera e Massa e Kibirot-Hattawa. 23 Non boo nde o neli on diga Kaades-Barne'a, nde o umri on on njaha marugo lesdi ndi o hokki on. On tuurtani mo, on nuɗɗinaay mo, on ɗowtanaaki umroore maako. 24 Diga Jawmiraawo anndi on, on ɗon tuurtana mo. 25 "Too, mi sujidi yeeso Jawmiraawo nyalɗe cappanɗe nayi ɗeya go, ngam o annini halkugo on. 26 Mi tori mo: Ya Allah Jawmiraawo, taa halku yimɓe ma, maral ma, yimɓe ɓe kisnuɗa bee baawɗe ma mawɗe, ɓe ngurtinɗa Misra bee juŋŋgo ma sembiɗŋgo. 27 Siftor maccuɓe ma Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu, taa laar caatal yimɓe ɓe'e e halleende maɓɓe e aybe maɓɓe. 28 To naa non, Misra'en mbi'an: Jawmiraawo waawaay yahrugo ɓe nder lesdi ndi o iinani ɓe. O wanyi ɓe, ngam maajum o wurtini ɓe, o yahri ɓe nder ladde ngam o mbara ɓe ton. 29 Ammaa kamɓe ngoni yimɓe ma ɓe cuɓɗa ngam maaɗa, a wurtini ɓe Misra bee sembe ma mawɗe e juŋŋgo ma fortaaŋgo."

Tooktaaki Tawreeta 10

Alluhaaje kaa'e ɗiɗaɓe

10:1 "Nden Jawmiraawo wi'i yam: Sehu alluhaaje kaa'e ɗiɗi bana arandeeje. Waɗ boo sundukru leggal ngam a nastina ɗe nder maaru. Nden wa''a haa am dow hooseere. 2 Mi windan dow alluhaaje man bolle gonnooɗe dow arandeeje ɗe pusɗa ɗum. Ɓaawo maajum a wallina ɗe nder sundukru. 3 "Too, mi waɗi sundukru ndu leggal gabdi, mi sehi alluhaaje kaa'e ɗiɗi bana arandeeje. Nden mi wa''i hooseere, alluhaaje man ɗon haa juŋŋgo am. 4 Jawmiraawo windi dow maaje bolle ɗe o winduno, umrooje maako sappo ɗe o umri on saa'i o waŋgani on nder yiite, saa'i on mooɓi les hooseere. O hokki yam alluhaaje man, 5 min boo mi lorti, mi dirti hooseere. Nden mi wallini ɗe nder sundukru ndu mbaɗmi, bana Jawmiraawo umruno yam. Ton ɗe ngoni." 6 (Yimɓe Isra'iila ummi haa Ɓulli-yimɓe-Ya'akan, njehi Mosera. Ton Haruna maayi, ton ɓe uwi mo. Ɓiiyiiko Eliyajaaru tokki mo nder kuugal limanjo. 7 Diga ton ɓe njehi Gudegoda, nden haa Yotobata, nokkuure marnde ndiyam ɗuuɗɗam. 8 Saa'i yimɓe Isra'iila ɗon haa hooseere go, Jawmiraawo suɓi lenyol Lewiŋko'en ngam ɓe ndoondo sundukru alkawal Jawmiraawo, ɓe kuuwana mo bana liman'en, ɓe mbarkiɗina yimɓe bee innde maako boo. Ɓe ɗon kuuwa ɗum haa warugo hande. 9 Ngam maajum lenyol Lewi heɓaay geɗal lesdi bana le'i goɗɗi keɓri ɗum. Ɓe keɓi kuugal limanku ngam Jawmiraawo, bana o wi'runo ɓe.) 10 "Too, mi faɓɓi dow hooseere go nyalɗe cappanɗe nayi, bana naane. Jawmiraawo jaɓi tornde am fahin, yerdake halkataa on. 11 Nden o umri yam: Lorta, arda yimɓe haa ɓe njaha marugo lesdi ndi kunaniimi kaakaaji maɓɓe mi hokkan ɓe ndi."

Ko Allah ɗaɓɓata

12 "Jonta kam, onon yimɓe Isra'iila, ɗume Allah Jawmiraawo mon ɗaɓɓata haa mooɗon? Ndaa ko o ɗaɓɓata: On kula mo, on tokko laabi maako, on ngiɗa mo, on kuuwana mo bee ɓerɗe mon e yoŋkiiji mon fuu, 13 on ɗowtano umrooje maako e kiitaaji maako ɗi umranmi on hande. To on kuuwi ɗum, on keɓan hayru. 14 Ndaa, Allah Jawmiraawo mon mari asamanji, koo ɓurɗi towugo boo. Duniyaaru e ko woni dow muuɗum fuu, kaŋko jey. 15 Ammaa o yiɗi kaakaaji mon masin. Ngam maajum o suɓi danygol maɓɓe, waato onon, nder ummaatooje fuu. Gooŋga man tabiti haa warugo hande. 16 Ngam maajum ɗowtane Jawmiraawo jonta, acce sattingo ko'e mon. 17 Allah Jawmiraawo mon o ɗowanteeɗo ɗowanteeɓe, o jawmiraawo jawmiraaɓe. O Allah mawɗo, baawɗo, kulniiɗo. O sendindirtaa yimɓe bee yimɓe, o jaɓataa ngeenaari jamba. 18 O ɗon huuwana atiime'en e rewɓe yurumɓe gooŋga. O yiɗi hoɗɓe wonduɓe bee mooɗon, o hokkan ɓe nyaamdu e limce. 19 Ngam maajum ngiɗe hoɗɓe ɓe, ciftore onon boo on hoɗɓeno haa lesdi Misra. 20 Kule Allah Jawmiraawo mon, cujidane mo feere maako. Ɗakkotire bee maako, kunore bee innde maako tan. 21 Maŋgte mo ngam o Allah mon. On ngi'i bee gite mon kuuɗe maako mawɗe kulniiɗe ɗe o huuwani on. 22 Wakkati kaakaaji mon njehi haa Misra, limgal maɓɓe waɗi cappanɗe njoweeɗiɗo. Jonta boo Allah Jawmiraawo mon ɗuɗɗiniri on bana koode asama."

Tooktaaki Tawreeta 11

Maŋgu Jawmiraawo

11:1 "Ngiɗe Allah Jawmiraawo mon, ɗowtane umrooje maako e kiitaaji maako e farillaaji maako nyalɗe fuu. 2 Paame hande ko Jawmiraawo ekkitini on. Ɓikkoy mon anndaa ɗum, ngi'aay ɗum. Ammaa onon on ekkiti ɗum, on ngi'i maŋgu maako e juŋŋgo maako sembiɗŋgo fortaaŋgo. 3 On ngi'i kaayeefiiji maako ɗi o huuwi dow Firawna, laamiiɗo Misra e lesdi mum fuu. 4 On ngi'i no Jawmiraawo nattiniri jama'aare konu Misra'en pat, hawtaade bee pucci maɓɓe e mootaaji pucci maɓɓe, no o wartiri ndiyamji weendu kewe dow maɓɓe, saa'i ɓe ɗon tokko on. 5 On anndi ko o huuwani on nder ladde hiddeko on njotto nokkuure nde'e. 6 Ciftore ko o waɗi bee Datan e Abiram, ɓiɓɓe Eliyabu ɓe lenyol Ruuben. Lesdi maɓɓiti hunduko mum, moɗi ɓe caka Isra'iila'en, kamɓe e yimɓe ci'e maɓɓe e cuuɗi maɓɓe e dabbaaji maɓɓe. 7 Gite mon ngi'i kuuɗe Jawmiraawo ɗe'e fuu."

Barkaaji Jawmiraawo nder lesdi mboondi

8 "Ngam maajum ɗowtane umrooje fuu ɗe umranmi on hande. Nden kam on cembiɗan, on nastan lesdi ndi njahoton, on maran ndi. 9 On nduuran nder lesdi ndi Jawmiraawo huni hokkugo kaakaaji mon, kamɓe e danygol maɓɓe. Lesdi man heewi kosam e njumri. 10 Lesdi ndi njahoton marugo ɗum, nandaay bee lesdi Misra ndi njooɗiiɗon naane. Haa Misra, to on aawi gese mon, doole on njarna ɗe bee naawɗum bana ciraka. 11 Ammaa lesdi ndi njahoton marugo ɗum, woodi kooseeje e waadiiji, iyeele ɗon coofna ndi booɗɗum. 12 Allah Jawmiraawo mon ɗon hakkilana ndi, gite maako ɗon ndaara ndi diga fuɗɗoode hitaande haa timmoode maare. 13 "Ngam maajum ɗowtane umrooje ɗe umranmi on hande: Ngiɗe Allah Jawmiraawo mon, kuuwane mo bee ɓerɗe mon e yoŋkiiji mon fuu. 14 Nden kam o toɓnan iyeende dow lesdi mon nder wakkati maajum, iyeele aartuɗe e iyeele cakitiiɗe fuu, haa on keɓa gawri e inaboojam e nebbam, 15 non boo huɗo ngam dabbaaji mon. On nyaaman, on kaaran boo. 16 Ndeente, taa goɗɗo esta on on loro, on acca Jawmiraawo, on tokko ɗowanteeɓe woɗɓe, on cujidana ɓe. 17 To on kuuwi irin ɗu'um, tikkere Jawmiraawo saatan dow mooɗon. O haɗan asama toɓnugo iyeende. Lesdi yooran, walaa ko fuɗata. Onon boo on maayan law nder lesdi mboondi ndi Jawmiraawo hokkata on. 18 "Njoge umrooje ɗe'e nder ɓerɗe mon e hakkiilooji mon. Kaɓɓe ɗe haa juuɗe mon, mbaɗe ɗe dow tiiɗe mon bana ciftinorɗum. 19 Ekkitine ɗe ɓikkoy mon, mbolwe ɗe saa'i on ɗon njooɗi haa saare, koo on ɗon njaha haa laawol, koo on ɗon mbaali, koo on ummi boo. 20 Mbinde ɗe dow leɗɗe darduɗe haa dammuɗe cuuɗi mon, non boo dow pareeje mon. 21 Nden kam balɗe mon e balɗe ɓikkoy mon njuutan nder lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon hunani kaakaaji mon o hokkan ɓe ndi. Bana asama tabitiri haa dow duniyaaru, onon boo on tabitan nder lesdi mon. 22 "Ɗowtane ko umranmi on huuwugo fuu: Ngiɗe Allah Jawmiraawo mon, tokke laabi maako, ɗakkotire bee maako. 23 Nden kam o riiwan ummaatooje go fuu yeeso mooɗon. On nyaaman lesdi ummaatooje ɓurduɗe on ɗuuɗeeŋga e sembe. 24 Lesdi ndi kosɗe mon njaaɓata fuu, on maran ndi, diga ladde fombina haa yotto hooseere Libanon haa woyla, diga maayo Efratis haa fuunaaŋge haa yotto maayo cakaawo haa hiirnaaŋge. 25 Walaa mo dartoto yeeso mooɗon. Allah Jawmiraawo mon waɗan kultoreeŋgol dow yimɓe lesdi man fuu haa ɓe kula on, bana o yecci on. 26 "Ndaa mi ɗon wallinana on hande barka e naaloore. Sey on cuɓa! 27 Barka laatanto on, to on ɗowtanake umrooje Allah Jawmiraawo mon, ɗe umranmi on hande. 28 Ammaa naaloore laatanto on, to on ɗowtanaaki umrooje ɗe'e, to on lorake e laawol ngol umranmi on hande, to on tokkake ɗowanteeɓe jananɓe. 29 Allah Jawmiraawo mon yottinan on nder lesdi ndi maroton ɗum. To on njottake ton, sey on ngoyna barka haa hooseere Gerisiima, naaloore boo haa hooseere Ebal. 30 (Kooseeje ɗiɗi ɗe'e ɗon haa hiirnaaŋge maayo Urdun nder lesdi Kanaani'en jooɗiiɓe nder lesdi leesndi. Ɗe ɗon haa laawol yahugo hiirnaaŋge, ɓadiiɗum bee leɗɗe cenaaɗe bi'eteeɗe More, daayaaki bee wuro Gilgal.) 31 On ɓadake eeraago Urdun ngam on nasta lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon hokkata on. On maran ndi, on njooɗoto ton. 32 Kakkile haa on ɗowtano umrooje e kiitaaji fuu ɗi umranmi on hande."

Tooktaaki Tawreeta 12

Nokkuure woore ngam cujidanki Allah

12:1 "Jonta kam, nane umrooje e kiitaaji fuu ɗi ɗowtantooɗon bee hakkiilo ngeendam mon fuu nder lesdi ndi Jawmiraawo, ɗowanteeɗo kaakaaji mon hokkata on, on mara: 2 "Nder lesdi man, yimɓe ummaatooje ɗe ndiiwoton, ɗon cujidana ɗowanteeɓe muuɗum'en dow kooseeje e towndiije, les leɗɗe kecce boo. Sey on kalka nokkuuje ɗe fuu! 3 Ngibbine kirsirɗe maɓɓe, puse kaa'e ciftinorɗe maɓɓe. Ngule daŋraŋge maɓɓe cenaaɗe, pe''e labbi maɓɓe, nattine inɗe maaji e nokkuuje man. 4 "Taa kuuwane Allah Jawmiraawo mon bana ummaatooje ɗe'e kuuwranta labbi muuɗum'en. 5 Jawmiraawo suɓan nokkuure woore caka le'i mon fuu ngam o tabitina innde maako ton. Haa nokkuure maajum tan njahoton sujidango mo. 6 Haa ton on lii'anto mo guleteeɗi mon e kirseteeɗi mon e jakka mon e dokke mon cenaaɗe, non boo dokke ɗe on togani Jawmiraawo, e dokke ɗe ɓerɗe mon numi hokkugo, e afi na'i mon e afi dammooji mon. 7 Sey on nyaama ton yeeso Allah Jawmiraawo mon, onon e yimɓe ci'e mon, on ceyore nafuda kuuɗe mon ɗe Jawmiraawo barkiɗini ɗum. 8 "Yeeso ɗo, on mbaawataa huuwugo bana kuuwreten jonta, koomoy bana ɓernde mum yiɗi. 9 Ngam on keɓaay siwtaare tawon, on maraay lesdi tawon ndi Allah Jawmiraawo mon hokkata on. 10 Ammaa to on eerake maayo Urdun, o marnan on lesdi, on njooɗo ton. O hokkan on siwtaare e konne'en taariiɓe on fuu, on njooɗoto bee hoolaare. 11 Allah Jawmiraawo mon suɓan nokkuure joonde ngam innde muuɗum. Ton ton on lii'anto mo ko umrumi on fuu: Guleteeɗi mon e kirseteeɗi mon e jakka mon e dokke mon cenaaɗe, non boo dokke cuɓaaɗe ɗe on togani Jawmiraawo. 12 Ceye ton yeeso Allah Jawmiraawo mon, onon e ɓikkoy mon e maccuɓe mon e horɓe mon e Lewiŋko'en jooɗiiɓe nder gure mon, ngam Lewiŋko'en marataa lesdi caka mooɗon. 13 Ndeente, taa on lii'o kirseteeɗi mon kootoy ngiɗɗon fuu. 14 Lii'en ɗi haa nokkuure nde Jawmiraawo suɓata nder gootol le'i mon tan. Ton ton on lii'anto mo guleteeɗi mon, on kuuwan ko umrumi on fuu. 15 "Ammaa on potan hirsugo e nyaamugo dabbaaji mon nder gure mon fuu, bana ɓerɗe mon ngiɗi, deydey ko Allah Jawmiraawo mon hokki on. Koomoy mooɗon, cenaaɗo bana mo senaaka, nyaama kusel maaji, bana nyaamroton lelji e jabaaje. 16 Ammaa taa on nyaama ?i?am maaji. Sey on ndufa ɗam haa lesdi bana ndiyam. 17 Haa nokkuuje joole mon, taa on nyaama jakka gawri mon e inaboojam mon e nebbam mon. Taa nyaame kooɗume ko on lii'anto Jawmiraawo, waato afi na'i mon e afi dammooji mon, e dokke ɗe on togani Jawmiraawo, e dokke ɗe ɓerɗe mon numi hokkugo, e dokke cenaaɗe. 18 Kuuje ɗe'e fuu, sey on nyaama ɗe yeeso Jawmiraawo haa nokkuure nde o suɓata ɗum. Ton nyaamoton ɗe, onon e ɓikkoy mon e maccuɓe mon e horɓe mon e Lewiŋko'en jooɗiiɓe nder gure mon. Ceyore nafuda kuuɗe mon yeeso Allah Jawmiraawo mon. 19 Ndeente, taa acce humtango Lewiŋko'en haaje saa'i on nguurata nder lesdi mon. 20 "To Allah Jawmiraawo mon yajjinani on lesdi bana o hunani on, on nyaama kusel nde suuno kusel naŋgi on fuu. 21 To nokkuure man daayi bee mon, waato nokkuure nde Jawmiraawo suɓata ngam tabitina innde mum ton, nden kam on kirsan na'i mon e dammooji mon ɗi Jawmiraawo hokki on, on nyaama kusel haa saare koondey ngiɗɗon fuu, bana mbi'rumi on. 22 Koomoy mooɗon, cenaaɗo bana mo senaaka, nyaama kusel man bana nyaamroton lelji e jabaaje. 23 Ammaa kakkile, taa on nyaama ?i?am, ngam ?i?am woni yoŋki, taa on nyaama yoŋki hawtaade bee kusel. 24 Taa nyaame ?i?am, ndufe ɗam haa lesdi bana ndiyam. 25 To on nyaamaay ɗam, nden kam onon e ɓikkoy mon on keɓan hayru, ngam on kuuwan ko fottani Jawmiraawo. 26 Ammaa dokke mon cenaaɗe e dokke ɗe on togani Jawmiraawo, njahre ɗe haa nokkuure nde o suɓata ɗum. 27 Lii'e ton guleteeɗi mon dow hirsirde Jawmiraawo, ndufe ?i?am kirseteeɗi mon goɗɗi haa hirsirde man boo, nden nyaame kusel maaji. 28 Kakkile, ɗowtane bolle fuu ɗe umrumi on. Nden kam onon e ɓikkoy mon on keɓan hayru haa foroy, ngam on kuuwan ko fotti, ko wooɗi yeeso Allah Jawmiraawo mon."

Kaɗki sujidango labbi

Tooktaaki Tawreeta 13

29 "To on ɗon nasta lesdi, Allah Jawmiraawo mon nattinan yimɓe ummaatooje wonɓe ton. On ndiiwan ɓe, on njooɗoto nder lesdi maɓɓe. 30 Ɓaawo maajum ndeente, taa on tokko al'aadaaji diina maɓɓe, ɗum laatano on tuuforgol. Taa ?ame haala ɗowanteeɓe maɓɓe, malla no ɓe teddinirta ɓe, haa on teddina ɓe kal kal. 31 Cujidane Allah Jawmiraawo mon, ammaa naa bana kamɓe ɓe cujidirani labbi maɓɓe. Ko ɓe kuuwani labbi maɓɓe, ɗum nyidduɗum haa Jawmiraawo, o ɗon wanya ɗum. Ɓe lii'ani ɗi koo ɓikkoy maɓɓe boo nguleteekoy dow kirsirɗe maɓɓe. 13:1 "Kakkile haa on kuuwa ko umrumi on fuu. Taa ɓesde kooɗume, taa uste kooɗume haa maajum boo. 2 "Teema goɗɗo annaboojo malla koyɗoowo koyɗi ummoto caka mooɗon, wi'an on o tammi waɗugo kaayeefi, 3 ngam o yiɗi on tokko ɗowanteeɓe jananɓe, on teddina ɓe. Koo to kaayeefi man laatake, 4 taa ɗowtane bolle maako. Allah Jawmiraawo mon jarriboto on bee maako. Nden o anndan to on ngiɗi mo bee ɓerɗe mon e yoŋkiiji mon fuu, malla on ngiɗaa mo. 5 Tokke Allah Jawmiraawo mon, kule mo. Kakkilane umrooje maako, nanane mo, kuuwane mo, ɗakkotire bee maako. 6 Ammaa annaboojo go malla koyɗoowo go, mbare mo ngam o waajini on tuurtol dow Allah Jawmiraawo mon mo rimɗini on e njeyaaŋgu haa lesdi Misra. Goɗɗo bana maako o kalluɗo, ngam o ɗaɓɓi selnugo on e laawol ngol Jawmiraawo umri on tokkaago. Ngam maajum o mbareteeɗo. Bana ni on ittiran halleende caka mooɗon. 7 "Koo deerɗa, ɓii daada ma boo, malla ɓiya gorko malla ɓiya debbo malla debbo ma giɗaaɗo malla soobaajo ma mo ngiɗɗa bana yoŋki ma, waawan estugo ma bee sirri, haa a sujidana ɗowanteeɓe woɗɓe ɓe a meeɗaay anndugo. Kaakaaji ma boo meeɗaay anndugo ɓe. 8 Teema gooto maɓɓe estan ma a sujidana ɗowanteeɓe ummaatooje taariiɗe ma, ɓadiiɗe malla daayiiɗe haa duniyaaru fuu. 9 Taa yerda, taa nanan mo sam. Taa enɗu mo, taa yurmin mo, taa suuɗ aybe maako boo. 10 Sey a mbara mo! An aartu fiɗugo mo bee kaa'e, nden yimɓe fuu piɗa mo. 11 Fiɗ mo bee kaa'e haa o maaya. Ngam o ɗaɓɓi daaynugo ma e Allah Jawmiraawo ma mo rimɗini ma e njeyaaŋgu haa lesdi Misra. 12 Yimɓe Isra'iila fuu nana habaru maajum, ɓe kula, ngam taa halleende bana nde'e meeta laataago caka mooɗon. 13 "Saa'i on ɗon njooɗi nder gure ɗe Allah Jawmiraawo mon hokkata on, teema on nanan 14 woɗɓe meere'en nder ummaatoore mon esti yimɓe nder wuro maɓɓe ɓe cujidana ɗowanteeɓe jananɓe. 15 To on nani irin maajum, sey on linya haala man booɗɗum, on ?ama seedooɓe. To on tawi haala ka gooŋga, to huunde nyiddunde nde'e laatake fakat. 16 nden kam on mbaran yimɓe wuro man fuu bee kaafahi, on nattina ɓe, kamɓe e dabbaaji maɓɓe, on kalka wuro pat. 17 Mooɓte kuuje gonɗe ton fuu, mbaage ɗe haa babal caka wuro. Nden ngule wuro e ko woni nder maago fuu, ɗum laato nguleteeŋga ngam Allah Jawmiraawo mon. Wuro man laato bille haa abada, taa goɗɗo nyiɓto ngo. 18 Taa goɗɗum e kuuje nattinteeɗe takko haa juuɗe mon. Nden tikkere Jawmiraawo feewtan, o enɗan on. O hinnoto on, o ɗuɗɗinan on bana o hunani kaakaaji mon. 19 Ammaa sey on nanana Allah Jawmiraawo mon, on ɗowtano umrooje maako fuu ɗe umranmi on hande, on kuuwa ko fottanta mo."

Tooktaaki Tawreeta 14

Bojji ngam maayɗo

14:1 "Onon on ɓikkoy Allah Jawmiraawo mon. To on mboyi maayɗo, taa ?are ɓalli mon, taa laɓe tiiɗe mon boo. 2 On laati ummaatoore senaande ngam Allah Jawmiraawo mon. O suɓi on nder ummaatooje duniyaaru fuu ngam on laato yimɓe maral maako."

Dabbaaji dagiiɗi karminaaɗi

3 "Taa nyaame ko Jawmiraawo harmini ɗum. 4 On nyaama dabbaaji ɗi'i: Na'i, baali, be'i, 5 lelji, baali ladde, be'i kooseeje, bani, jabaaje e kuuje ladde feere, 6 marɗi koloŋgi ceekaaɗi, lornanɗi waacere boo. 7 Dabbaaji nyaamataake sonaa to ɗi mari koloŋgi ceekaaɗi, ɗi lornan waacere boo. Taa nyaame geelooɗi e boji e jama-gudde. Ɗi karminaaɗi, ngam ɗi lornan waacere, ammaa ɗi ngalaa koloŋgi ceekaaɗi. 8 Taa nyaame gaduuji. Ɗi karminaaɗi, ngam ɗi mari koloŋgi ceekaaɗi, ammaa ɗi lornataa waacere. Taa nyaame dabbaaji ɗi'i, taa meeme ɗi to ɗi mbaati. 9 "On nyaama liɗɗi marɗi koɓe. 10 Ammaa kuuje ndiyam goɗɗe fuu, nyaamataake. Ɗe karminaaɗe. 11 "On nyaama colli dagiiɗi, 12-18 ammaa taa on nyaama colli ɗi'i: dutal, duujiire, ciilal, maafiire, jigaawal maŋgal e pamaral, leekuwal, ndawu, sondu mbeela raneeru, ngaasiyoowal, cooɗal, lamnjatal, naŋgowal liɗɗi, kurkudaaru, non boo wilwildu. 19 Taa nyaame kuukoy markoy bileeji kookoye, ngam koy karminaakoy. 20 Ammaa on nyaama colli dagiiɗi fuu. 21 "Taa nyaame ko hirsaaka. To on ngiɗi, ndokke ɗum jananɓe wonduɓe bee mooɗon, ɓe nyaama ɗum malla ɓe coorra ɗum jananɓe feere. Ammaa onon on ummaatoore senaande ngam Allah Jawmiraawo mon. "Taa ndefe jawgel nder kosam daada maagel."

Umroore jakka

22 "Itte jakka, waato yeɓre woore nder sappo haa ?aamle gese mon hitaande fuu. 23 Nden njehe haa nokkuure nde Allah Jawmiraawo mon suɓata ɗum ngam tabitina innde mum ton. Nyaame yeeso Jawmiraawo ton jakka gawri mon e inaboojam mon e nebbam mon, non boo afi na'i mon e afi dammooji mon. Bana ni on ekkitorto hulugo Allah Jawmiraawo mon foroy. 24 To on mbaawaay yahrugo jakka kuuje ɗe Jawmiraawo barkitini on bee muuɗum'en, ngam joole mon ndaayi bee nokkuure man, 25 nden kam coorre kuuje man, koo'e ceede coggu bee mooɗon, njehe haa nokkuure nde Allah Jawmiraawo mon suɓata ɗum. 26 Coode bee ceede man ko ɓerɗe mon ngiɗi fuu, na'i e dammooji e inaboojam e nguykinoojam e ko ngiɗɗon fuu. Nden nyaame, ceye ton yeeso Allah Jawmiraawo mon, onon e yimɓe ci'e mon. 27 Ammaa taa ɗawe Lewiŋko'en wonɓe nder gure mon, ngam ɓe marataa lesdi caka mooɗon. 28 "Koondeye hitaande tataɓre, ngadde jakka kuuje fuu ɗe keɓoton hitaande man, mooɓte ɗum nder gure mon. 29 Ɗum laatano Lewiŋko'en, ngam ɓe marataa gese caka mooɗon. ɗum laatano hoɗɓe boo, e atiime'en e rewɓe yurumɓe wonɓe nder gure mon. Ɓe fuu ɓe ngara, ɓe nyaama, ɓe kaara. To on kuuwi ɗum, Allah Jawmiraawo mon barkiɗinan kuugal juuɗe mon fuu."

Tooktaaki Tawreeta 15

Hitaande dimɗinki

15:1 "Nde duuɓi joweego mbaɗi fuu, hitaande joweeɗiɗawre woni hitaande dimɗinki. 2 Ndaa ni kuuwroton hitaande man: Koomoy tokkiiɗo Isra'iilaajo goɗɗo nyamaande, yaafano mo nde. Taa o ɓilla mo, ngam Jawmiraawo bee hoore mum umri dimɗinki ki ngoynoton. 3 To on ngiɗi, ɓille jananno haa o hokkita nyamaande, ammaa taa ɓille goɗɗo ummaatoore mon. 4 "Allah Jawmiraawo mon barkiɗinan on nder lesdi ndi o marnata on. Talakaajo laatataako caka mooɗon, 5 to on nanani Jawmiraawo, to on tokkake umrooje fuu ɗe umranmi on hande. 6 Allah Jawmiraawo mon barkiɗinan on, bana o hunani on. On ndokkan ummaatooje ɗuuɗɗe nyamaale, ammaa on ngalaa haaje ɗaɓɓugo nyamaale. On laamanto ummaatooje ɗuuɗɗe, ammaa walaa ummaatoore laamanto on. 7 "To goɗɗo Isra'iilaajo talkiɗi haa wuro kooŋgoye nder lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon hokkata on, taa cattine ko'e mon, taa tamnde juuɗe mon yeeso maako. 8 Ammaa mbeeɗane mo juuɗe mon, ndokke mo nyamaande deydey haaje maako. 9 Ndeente, taa numooji meereeji ummo nder ɓerɗe mon, on numa: Aa'a, hitaande joweeɗiɗawre, hitaande dimɗinki daayaaki. To on calake hokkugo mo, o wulloto on yeeso Jawmiraawo, ɗum laatoto aybe dow mooɗon. 10 Ndokke mo bee ɓernde saahiinde, naa mettunde. Ngam daliila maajum Allah Jawmiraawo mon barkiɗinan kuuɗe ɗe kuuwoton fuu. 11 Talaka'en njinnataa nder lesdi mon. Ngam maajum umranmi on: Ndokke bandiraaɓe mon laafuɓe e talaka'en bee caahaaki."

No goɗɗo huuwranta jeyaaɓe mum

12 "To goɗɗo Isra'iilaajo, gorko malla debbo, soorri hoore mum haa maaɗa, sey o huuwa ngam maaɗa duuɓi joweeɗiɗi. Nder nduuɓu njoweeɗiɗaɓu sey a yoofta mo o dimo. 13 Saa'i njooftata mo, taa o wurto juŋŋgo meere. 14 Hoo'an mo ɗuuɗɗum haa dammooji ma e gawri ma e inaboojam ma, haa ko keɓruɗa bee barka Allah Jawmiraawo ma fuu, ndokka mo ɗum caahu. 15 Ciftore, onon boo, naane on maccuɓe nder lesdi Misra, ammaa Allah Jawmiraawo mon rimɗini on. Ngam maajum umrumi on umroore nde'e hande. 16 "Ammaa to maccuɗo ma yiɗaa dillugo, ngam o yiɗi ma, an e saare ma, ngam o jooɗodi bee maaɗa jam, 17 nden kam hoo'u tufruɗum, tuf nofru maako haa dammugal suudu ma. Bana non o laatorto maccuɗo ma haa foroy. Huuwan korɗo ma boo bana non. 18 Taa mimsita yooftugo jeyaaɗo ma, ngam o huuwani ma duuɓi joweego. Saman maajum fotan bee ngeenaari huuwooɓe ɗiɗo. To a huuwi bana non, Allah Jawmiraawo ma barkiɗinan kuuɗe ma fuu."

Afi dabbaaji

19 "Afi gorɗi haa na'i mon e dammooji mon laatanto Allah Jawmiraawo mon. Taa kuuwe kuugal kooŋgale bee afi na'i mon, taa ta''e gaasa afi baali mon boo. 20 Nde hitaande yaalti fuu, onon e yimɓe ci'e mon nyaama ɗi yeeso Allah Jawmiraawo mon haa nokkuure nde o suɓata ɗum. 21 Ammaa to aybe ɗon haa maaji, ɗi la'anɗi malla bumɗi, to aybewol maŋgol kooŋgole ɗon haa maaji, taa lii'ane ɗi Allah Jawmiraawo mon. 22 To on ngiɗi, nyaame ɗi haa saare. Koomoy mooɗon nyaama ɗi, mo cenaaɗo bana mo senaaka, bana nyaamroton lelji e jabaaje. 23 Ammaa taa nyaame ?i?am maaji, sey on ndufa ɗam haa lesdi bana ndiyam."

Tooktaaki Tawreeta 16

Juulde Paska

16:1 "Kakkilane lewru wi'eteendu Abiiba, on mbaɗana Allah Jawmiraawo mon juulde Paska+. Ngam nder lewru Abiiba o wurtini on bee jemma e lesdi Misra. 2 Njehe haa nokkuure nde o suɓata ɗum ngam o tabitina innde maako ton. Kirse ton gootel ga'i mon malla dammooji mon, ɗum laato nyaamdu Paska ngam on teddina Allah Jawmiraawo mon. 3 Taa nyaamde ɗum bee tamseeje ufnaaɗe. Nyalɗe joweeɗiɗi nyaame tamseeje ɗe ufnaaka ngam on ngurti Misra bee jaawal. Tamseeje ɗe'e ciftinoran on ɓillaare mon, ngam taa on ngejjita nyalaade gurtaaki mon e Misra, ngeendam mon fuu. 4 Taa ufnirɗum tawe nder lesdi mon nyalɗe joweeɗiɗi ɗe'e. Kusel dabbaaji ɗi kirsoton nyande arande bee kiikiɗe, taa lutta haa jaŋgo maajum. 5 "Taa kirse ndabbaawa Paska nder gure ɗe Allah Jawmiraawo mon hokkata on. 6 Taa kirse nga, sey haa nokkuure nde o suɓata ɗum ngam o tabitina innde maako ton. Kirse nga saa'i naaŋge ɗon muta, waato saa'i gurtaaki mon e Misra. 7 Ndefe kusel maaga, nyaame ngel ton haa nokkuure nde Allah Jawmiraawo mon suɓata ɗum. Jaŋgo maajum on ummo, on loro haa ci'e mon. 8 Nyalɗe joweego nyaamoton tamseeje ɗe ufnaaka. Ammaa nyande joweeɗiɗawre mbaɗe mooɓtorde juulde ngam on cujidana Allah Jawmiraawo mon, taa kuuwe kuugal kooŋgale."

Juulde ?aamle aartuɗe

9 "To on puɗɗi sodugo gawri, lime asaweeje joweeɗiɗi. 10 Nden mbaɗane Allah Jawmiraawo mon juulde ?aamle aartuɗe. Ngaddane mo dokke ɗe ɓerɗe mon ngiɗi hokkugo, fodde no o barkiɗiniri on. 11 Ceye yeeso maako, onon bee ɓikkoy mon e jeyaaɓe mon e Lewiŋko'en wonɓe nder gure mon, e hoɗɓe e atiime'en e rewɓe yurumɓe caka mooɗon. Mbaɗe ɗum haa nokkuure nde Allah Jawmiraawo mon suɓata ɗum ngam tabitina innde mum ton. 12 Ciftore, naane on maccuɓe haa Misra. Kakkile haa on tokko umroore nde'e."

Juulde bukkaaji

13 "To on timmini fiyugo gawri e ɓiɗɗugo inabooje, mbaɗe juulde bukkaaji nyalɗe joweeɗiɗi. 14 Ceyore nde, onon bee ɓikkoy mon e jeyaaɓe mon, e Lewiŋko'en e hoɗɓe e atiime'en e rewɓe yurumɓe wonɓe nder gure mon. 15 Nyalɗe joweeɗiɗi mbaɗanton Allah Jawmiraawo mon juulde man, haa nokkuure nde o suɓata ɗum. Allah Jawmiraawo mon barkiɗinan gese mon e kuugal juuɗe mon. Ngam maajum ceye masin. 16 "Hitaande fuu nde tati, worɓe ummaatoore mon fuu ngara yeeso Allah Jawmiraawo mon, haa nokkuure nde o suɓata ɗum: haa juulde tamseeje ɗe ufnaaka, haa juulde ?aamle aartuɗe, haa juulde bukkaaji boo. Taa ɓe ngara juŋŋgo meere. 17 Koomoy wadda dokkal bana o waawi, fodde ko o heɓi bee barka Allah Jawmiraawo mon."

Umrooje ngam hiitooɓe

18 "Ndarne hiitooɓe e wakiili'en fodde le'i mon, nder gure fuu ɗe Allah Jawmiraawo mon hokkata on. Kamɓe ɓe mbaɗana yimɓe kiita ngooŋɗuka. 19 Taa ɓe cottina gooŋga. Taa ɓe cendindira yimɓe bee yimɓe. Taa ɓe njaɓa dokkal, ngam dokkal haɗan yi'ugo gooŋga, waylan haala gooŋɗuɓe. 20 Ɗaɓɓe gooŋgaaku, sey gooŋgaaku tan. Nden kam on ngeeɗan, on maran lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon hokkata on.

Tooktaaki Tawreeta 17

21 "To on nyiɓi hirsirde ngam Allah Jawmiraawo mon, taa ndarne daŋraŋgal cenaaŋgal malla lekki feere baŋge maare. 22 Taa ndarne kaa'e ciftinorɗe boo. Allah Jawmiraawo mon ɗon wanya kuuje ɗe'e fuu. 17:1 "Taa lii'ane Allah Jawmiraawo mon ngaari kalhaldi malla ndammowa, to aybewol kooŋgole ɗon haa maajum, ngam o ɗon laara ɗum bana nyidduɗum. 2 "Teema on nanan habaru haa wuro kooŋgoye caka gure ɗe Jawmiraawo hokkata on. Goɗɗo gorko malla debbo ton waɗi hakke dow Allah Jawmiraawo mon, luuti alkawal maako, 3 sujidani ɗowanteeɓe woɗɓe malla naaŋge malla lewru malla koode, luuti umroore Jawmiraawo. 4 To on nani haala man, linye ka booɗɗum. To huunde nyiddunde nde'e laatake nder Isra'iila fakat, 5 sey on ngurtina kuuwɗo kalluɗum man yaasi wuro, on piɗa mo bee kaa'e haa o maaya. 6 Goɗɗo mbarataake dow seedamku goɗɗo gooto tan. Kiita mbareego fuu tabita dow seedamku seedooɓe ɗiɗo malla tato. 7 Seedooɓe aarta fiɗugo mo bee kaa'e, nden yimɓe fuu piɗa mo boo. Bana non ittirton halleende caka mooɗon. 8 "Teema haala kiita makka bana mbar-hoore, malla jokkirgol dow maralji, malla sarru haa ɓandu goɗɗo, salori hiitooɓe wuro. Nden kam njehe haa nokkuure nde Allah Jawmiraawo mon suɓata ɗum. 9 Njahre haala mon yeeso liman'en Lewiŋko'en e kiitoowo nyalɗe man, kamɓe ɓe ta''ana on kiita. 10 Onon boo on kuuwa fodde wolde maɓɓe. 11 Njaɓe kiita maɓɓe, tokke ekkitinol maɓɓe, taa cele ɗum, koo haa nyaamo koo haa nano. 12 Koomoy ?aggiiɗo mo ɗowtantaako kiitoowo malla limanjo kuuwananɗo Jawmiraawo ton, o mbareteeɗo. Bana non ittirton halleende nder Isra'iila. 13 Yimɓe fuu nana habaru maajum, ɓe kula, ngam taa goɗɗo feere huuwa halleende nde'e."

Umrooje ngam laamiiɗo

14 "To on nasti nder lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon hokkan on, to on mari ndi, on ɗon njooɗi ton, teema on mbi'an: Sey en mbaɗa laamiiɗo bana ummaatooje taariiɗe en fuu. 15 Kakkile haa on lammina goɗɗo mo Allah Jawmiraawo mon suɓata ɗum. Taa ndokke jananno laamu, sey goɗɗo ummaatoore mon. 16 Taa laamiiɗo mara pucci ɗuuɗɗi ngam jama'aare konu mum. Taa o yahra yimɓe haa Misra boo ngam o ɗuɗɗina pucci maako. Ngam Jawmiraawo wi'i on: Taa lorte ton sam. 17 Taa laamiiɗo mara rewɓe ɗuuɗɓe, ngam taa ɓernde maako loro, acca Jawmiraawo. Taa o ɗuɗɗinana hoore maako cardi e kaŋgeeri boo. 18 To o laatake laamiiɗo, sey o umra windango mo deftere tawreeta ka'a fodde deftere wonnde haa liman'en Lewiŋko'en. 19 O jogo nde baŋge maako, o jaŋga ngol balɗe ngeendam maako fuu, ngam o ekkito hulugo Allah Jawmiraawo maako, o tokko umrooje tawreeta ka'a fuu. 20 Ɗum aynan mo, taa ɓernde maako mawnito dow bandiraaɓe maako Isra'iila'en, taa o sela umrooje ɗe'e koo seɗɗa. Nden kaŋko e danygol maako laamanto Isra'iila duuɓi ɗuuɗɗi."

Tooktaaki Tawreeta 18

Geɗal liman'en

18:1 "Lenyol Lewi, waato lenyol liman'en, heɓataa geɗal lesdi nder Isra'iila. Ɓe nguura bee guleteeɗi e dokke ɗe yimɓe lii'anto Jawmiraawo. 2 Taa ɓe mara lesdi bana le'i Isra'iila goɗɗi. Geɗal maɓɓe ɗum kuugal limanku ngam Jawmiraawo, bana o umri ɓe. 3 "To goɗɗo lii'anake Jawmiraawo ngaari malla ndammowa, liman'en keɓan balawal e galaŋgal e ndeera. 4 Ɓe keɓan boo geɗal aranal haa gawri mon e inaboojam mon e nebbam mon e gaasa baali mon. 5 Ngam Allah Jawmiraawo mon suɓi lenyol Lewi caka le'i mon fuu, haa ɓe kuuwana mo limanku haa foroy. 6 "Koomoy Lewiŋkeejo gonɗo haa wuro kooŋgoye nder Isra'iila fuu, to ɓernde maako yiɗi, sey o wara haa nokkuure nde Jawmiraawo suɓata ɗum. 7 O huuwana Allah Jawmiraawo maako ton bana bandiraaɓe maako Lewiŋko'en woɗɓe, huuwooɓe ton. 8 Sey o heɓa geɗal nyaamdu bana liman'en woɗɓe. To o yiɗi, o soorra goɗɗum haa ndonŋgu baaba maako boo, o wuura bee saman coggu man."

Kaɗki al'aadaaji heefeerɓe

9 "To on nasti lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon hokkata on, taa on tokko al'aadaaji nyidduɗi ɗi ummaatooje goɗɗe kuuwata ton. 10 Taa lii'e ɓikkoy mon nguleteekoy nder yiite kirsirɗe mon. Taa gooto mon huuwa hiila kookaye, taa goɗɗo laato baɗoowo hatti malla laaroowo kuuje feere malla hiilaajo 11 malla ciiroowo malla carwotooɗo maayɓe malla carwotooɗo ruuhuuji goɗɗi. 12 Kuuwanɗo kuuje ɗe'e o nyidduɗo haa Allah Jawmiraawo mon. Ngam daliila kuuje ɗe'e o ɗon riiwa ummaatooje go yeeso mooɗon. 13 Ammaa onon laate on laaɓɓe yeeso Jawmiraawo."

Allah nelan annabo'en

14 Nden Muusa wi'i: "Ummaatooje ɗe nyaamoton lesdi muuɗum'en, ɗon nanana hiila'en e laarooɓe. Ammaa onon, Allah Jawmiraawo mon duŋganaaki on huuwugo irin ɗu'um. 15 O umminanan on annaboojo bana am, goɗɗo caka mooɗon, kaŋko nananton. 16 Nyalaade on mooɓi haa hooseere Sina, on tori taa on nana sawtu Allah Jawmiraawo mon fahin, taa on meeta yi'ugo yiite maŋge go boo, ngam taa on maaya. 17 Jawmiraawo wi'i yam: Tornde maɓɓe fotti. 18 Mi umminanan ɓe annabo'en bana maaɗa iwanɓe caka maɓɓe. Mi waɗan bolle am nder kunduɗe annabo'en man, ɓe ngecca yimɓe ko umrumi ɓe fuu. 19 To goɗɗo salake ɗowtanaago ko annaboojo wolwi bee innde am, mi hiitoto mo. 20 Ammaa to annaboojo koomoye wolwi bee innde am bilaa umroore am, o mbareteeɗo. Koomoy wolwi bee innde ɗowanteeɗo jananno boo, o mbareteeɗo. 21 "To on numi: Noy anndirten wolde nde Jawmiraawo wolwaay ɗum? ­- ndaa ni anndirton ɗum: 22 To annaboojo wolwi bee innde Jawmiraawo, ko o wi'i laataaki boo, nden kam naa ɗum wolde Jawmiraawo, o hasi annabaaku. Taa kule mo."

Tooktaaki Tawreeta 19

Gure kisruɗe

19:1 "To Allah Jawmiraawo mon hokki on lesdi, nattini ummaatooje gonɗe ton, to on ndiiwi ɓe, on koo'i gure maɓɓe, on ɗon njooɗi ton, 2 nden kam cuɓe gure tati. 3 Lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon marnata on, cende ndi geɓe tati. Poonde njuutirka laabi, cuɓe wuro wooto nder koondeye yeɓre lesdi. Mo mbari goɗɗo bilaa anniya, dogga, yaha ton, heɓa hisrude. 4 To goɗɗo mbari keeddiɗɗum bilaa anniya, to o meeɗaay wanyugo mo boo, nden kam o dogga, o hisa nder wooto gure man. 5 Bana to worɓe ɗiɗo njehi fe''ugo leɗɗe. Gooto maɓɓe ɗon fe''a, njamndi fe''irde seŋgtake haa leggal mum, mbaran goɗɗo. Nden kam pe''uɗo dogga, yaha haa wooto gure man, hisa ton. 6 To on cuɓi wuro wooto tan, laawol daayoto. Nden mbartoowo heɓan jokkaago mo. Nder tikkere maako o mbaran goɗɗo mo kiita mum he'aay mbareego. 7 Ngam maajum umrumi on: Sey on cuɓa gure tati. 8 "To Allah Jawmiraawo mon yajjini keeri lesdi mon bana o hunani kaakaaji mon, to o hokki on lesdi man fuu, 9 sey on cuɓa gure tati feere. O hokkan on lesdi man, to on ɗowtanake umrooje fuu ɗe umranmi on hande, to on ngiɗi Allah Jawmiraawo mon, on tokkake laabi maako foroy. 10 Kuuwe ɗum, ngam taa on mbara yimɓe ɓe ngalaa aybe nder lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon hokkata on, maron. 11 "Ammaa to goɗɗo wanyi keeddiɗɗum, waaltanake mo, ukkanake mo, mbari mo, doggi haa wooto gure kisruɗe ɗe'e, 12 nden kam mawɓe wuro maako nela, ɗaɓɓita mo ton. Ɓe ndokka mo haa juŋŋgo mbartoowo ngam o mbare. 13 Taa enɗe mo. Cottine mbarɗo oo nder Isra'iila ngam keɓon hayru."

Umrooje dow keeri e seedamku

14 "Taa sottin keerol keeddiɗɗa ngol kaakaaji mon mbaɗi ɓooyma nder lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon hokkata on, maron. 15 "Ceedoowo gooto he'ataa ngam tabitinki aybewol malla hakkewol kooŋgole. Sey wullaandu fuu daro dow seedamku seedooɓe ɗiɗo malla tato. 16 To ceedoowo wullaandu gooto tan ɗaɓɓi aybingo goɗɗo, 17 nden kam ɓe ɗiɗo fuu ɓe ndaro yeeso Jawmiraawo, liman'en e hiitooɓe nyalɗe maajum mbaɗana ɓe kiita. 18 Hiitooɓe linya haala man booɗɗum. To ceedoowo seedi fewre dow keeddiɗɗum, 19 ɓe ndo''a mo bana gullaaɗo do''irteeno. Bana non ittirton halleende caka mooɗon. 20 Yimɓe fuu nana habaru maajum, ɓe kula, ngam taa goɗɗo feere huuwa halleende nde'e. 21 Taa njurmine aybuɗo. Kiita laato yoŋki bee yoŋki, yiitere bee yiitere, nyiindere bee nyiindere, juŋŋgo bee juŋŋgo, kosŋgal bee kosŋgal boo."

Tooktaaki Tawreeta 20

Umrooje dow konu

20:1 "Koondeye on ngurtoto ngam haɓre bee konne'en mon, to on ngi'i pucci e mootaaji pucci e jama'aare konu ɓurannde on ɗuuɗugo, taa kule! Allah Jawmiraawo mon gurtinɗo on Misra, ɗon wondi bee mooɗon. 2 Hiddeko on puɗɗa haɓre, limanjo daro yeeso honooɓe mon, wi'a ɓe: 3 Nane, onon worɓe Isra'iila! On nastan haɓre bee konne'en mon hande. Taa ɓerɗe mon ta''a, taa kule, taa ndiwne yeeso maɓɓe. 4 Allah Jawmiraawo mon ɗon wondi bee mooɗon. Kaŋko o haɓan bee konne'en mon, o hisna on. 5 "Nden wakiili'en mbolwana yimɓe, mbi'a: Moy timmini nyiɓugo suudu, waɗanaay ndu do'a tawon? Sey o hoota, ngam taa o maaya nder haɓre, goɗɗo feere mara ndu. 6 Moy jubi ngesa inabooje, heɓaay ittugo ɓiɓɓe maaje tawon? Sey o hoota, ngam taa o maaya nder haɓre, goɗɗo feere seyoro ɗe. 7 Moy haɓɓi teegal, yottinaay debbo haa saare mum tawon? Sey o hoota, ngam taa o maaya nder haɓre, goɗɗo feere te'a mo. 8 "Nden wakiili'en tokko wi'ugo: Woodi goɗɗo kulɗo mo ɓernde mum ta''i na? Sey o hoota, ngam taa o hulna bandiiko'en. 9 To wakiili'en timmini wolwango yimɓe, hoore'en konu ardo mooɓe. 10 "To on ɓaditake berniwol ngam haɓre bee maagol, ndokke yimɓe maagol laawol sulhu tawon. 11 To ɓe njaɓi sulhu, ɓe maɓɓiti dammuɗe berniwol, nden kam ɓe fuu ɓe kuuwana on, ɓe njoɓa jomorgol. 12 Ammaa to ɓe culhotiraay bee mooɗon, to ɓe ngiɗi haɓugo bee mooɗon, nden kam taare berniwol maɓɓe. 13 To Allah Jawmiraawo hokki on ɓe haa juuɗe mon, sey on mbara worɓe maɓɓe fuu bee kaafahi. 14 Ammaa to on ngiɗi, kooce rewɓe e ɓikkoy e dabbaaji e kuuje gonɗe nder berniwol fuu. On nyaama maral konne'en mon, ngam Allah Jawmiraawo mon hokki on ɗum. 15 Bana non kuuwroton berniiji daayiiɗi bee lesdi ndi njooɗotooɗon. 16 "Ammaa to on nyaami berniiji nder lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon marnata on, taa on acca kooɗume bee yoŋki. 17 Nattine yimɓe fuu: Heti'en e Amoori'en e Kanaani'en e Peresi'en e Hewi'en e Yebusi'en, bana Allah Jawmiraawo mon umri on. 18 Mbare ɓe, ngam taa ɓe ekkitina on huuwugo kuuɗe maɓɓe nyidduɗe ɗe ɓe kuuwanta labbi maɓɓe, ngam taa on mbaɗa hakke dow Allah Jawmiraawo mon. 19 "To on ɗaɓɓi nyaamugo berniwol, taa pe''e leɗɗe maagol marɗe ɓiɓɓe nyaameteeɗe, koo to on taarake ngol nyalɗe ɗuuɗɗe. Nyaame ɓiɓɓe man, ammaa taa kalke leɗɗe, ngam ɗe laataaki konne'en mon. 20 To on ngiɗi, pe''e leɗɗe ɗe nyaamataake, on mbaɗa kuuje kipporɗe bee maaje, haa to on nyaami berniwol man."

Tooktaaki Tawreeta 21

Mbar-hoore bee juŋŋgo goɗɗo mo anndaaka

21:1 "To on ngi'i mbaraaɗo baaliiɗo yaasi wuro nder lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon marnata on, ammaa on anndaa mbarɗo mo, nden kam kuuwe ɗu'um: 2 Ndotti'en mon e hiitooɓe mon ngurto yaasi. Ɓe poonda njuutirka laabi yahugo gure nder taarde mbaraaɗo go. 3 Nden ndotti'en wuro ɓuranŋgo ɓadaago, koo'a wiige nge meeɗaay remugo malla ɗasugo moota tawon. 4 Ɓe njahra nge haa maayel ilooyel foroy, haa nokkuure nde meeɗaay remeego malla aaweego, ton ɓe ngewa daande maage. 5 Liman'en Lewiŋko'en njaha ton boo, ngam kamɓe ɓe ta''an haala kiita dow sarru fuu. Allah Jawmiraawo mon suɓi ɓe ngam ɓe kuuwana mo, ɓe mbarkiɗina bee innde maako boo. 6 Nden ndotti'en wuro ɓuranŋgo ɓadaago nokkuure nde ɓe tawi mbaraaɗo go, ɓe fuu ɓe loota juuɗe maɓɓe dow wiige go, 7 ɓe mbi'a: Juuɗe amin ndufaay ?i?am ɗa'am, gite amin boo ngi'aay mo waɗi ɗum. 8 Ya Jawmiraawo, yaafana yimɓe ma Isra'iila'en ɓe kisnuɗa. Yaafana min, taa liman min aybe mbarki goɗɗo mo walaa aybe. 9 Bana non kuuwroton ko fottani Jawmiraawo, on ittiran aybe ?i?am man caka mooɗon."

Rewɓe haɓɓaaɓe konu

10 "Koondeye on ngurtoto ngam haɓre bee konne'en mon, to Jawmiraawo hokki on ɓe haa juuɗe mon, on eggini naŋgaaɓe boo, 11 teema gooto mon yi'an caka maɓɓe debbo booɗɗo mo o yiɗi ɗum haa o te'a mo. 12 Nden kam yahru debbo oo nder saare ma. O femba gaasa hoore maako, o helnya peɗeeli maako. 13 O ɓorto limce naŋgaaɗo, o ɓorno limce goɗɗe, o jooɗo nder saare ma lewru wooru ngam o woya saarooji maako. Ɓaawo maajum a waawan te'ugo mo. 14 Yeeso boo, to a wanyi mo, sey a yoofta mo o dimo. A dooli mo waaldugo bee maaɗa, ngam maajum a waawataa jogitaago mo bana korɗo, a waawataa soorrugo mo boo."

Ndonŋgu ɓiɗɗo afo

15 "Teema goɗɗo woodi rewɓe ɗiɗo. O yiɗi gooto, o ɗon yawo goɗɗo. Ɓe ɗiɗo fuu ɓe ndanyani mo ɓiɓɓe worɓe. Ammaa afo maako woni ɓii jawaaɗo. 16 Nyalaade o yiɗi ronnugo ɓiiyiiko'en, taa o ɓurna ɓii giɗaaɗo dow afo maako, ɓii jawaaɗo. 17 Sey o hokka afo maako geɓe ɗiɗi haa maral maako, koo to o yiɗaa daada maako. Doole o gooŋɗina afaaku, o hokka afo maako ko woodani ɗum."

Ɓiɗɗo tuurtoowo

18 "Teema goɗɗo woodi ɓiɗɗo gorko saata-hooreejo, tuurtoowo. Ɓiɗɗo oo sali ɗowtanaago baaba mum e daada mum, koo to ɓe elti mo boo. 19 Nden kam saarooji maako njahra mo yeeso ndotti'en wuro maako haa nokkuure kiita. 20 Ɓe mbi'a ndotti'en: Ɓiɗɗo amin o saata-hooreejo, tuurtoowo, o sali ɗowtanaago min, o guykoowo, majjinoowo ceede amin. 21 Nden yimɓe wuro maako fuu piɗa mo bee kaa'e haa o maaya. Bana non ittirton halleende caka mooɗon. Yimɓe Isra'iila fuu nana habaru maajum, kula."

Umrooje feere-feereeje

Tooktaaki Tawreeta 22

22 "To goɗɗo waɗi aybewol maŋgol, hiitaama kiita mbareego, to on mbari mo, on ɓili ɓandu maako haa leggal, 23 taa ndu lutta ton haa fajiri. Sey on uwa mo nyalaade man, ngam naaloore Allah ɗon dow koomoy ɓilaaɗo haa leggal. Uwe maayɗo ngam taa on coɓna lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon hokkata on, maron. 22:1 "To a yi'i nagge goɗɗo lenyol ma malla ndammowa maako. ɗum majji, sey a suklano ɗum, a lornana mo ɗum. 2 Ammaa to marɗo ɗum daayi bee maaɗa, malla a anndaa mo, nden kam a hoora ɗum haa saare ma. To o wari ɗaɓɓitugo ɗum, hokkitit mo ɗum. 3 Sey a huuwa bana non boo, to a tawi wamnde malla limce malla kooɗume ko majjiri goɗɗo lenyol ma. 4 "To wamnde goɗɗo lenyol ma malla nagge maako do''ake haa laawol, sey a suklano ɗum, a walla mo ummitingo ɗum. 5 "Taa rewɓe ɓorno limce worɓe, taa worɓe boo ɓorno limce rewɓe. Kuuwɗo ɗum o nyidduɗo haa Allah Jawmiraawo mon. 6 "To a tawi saɓɓo colli dow lekki malla dow lesdi, daada ɗon woofi dow geeraaɗe malla ɗon wondi bee ɓiyum'en, taa hoocu daada. 7 To a yiɗi, hoo'u ɓikkoy, ammaa yooftu daada fiira. Nden kam a heɓan hayru, balɗe ma njuutan. 8 "To a nyiɓi soorowol kesol, sey a waɗa faddorde haa sera mbippu maagol. Ngam to goɗɗo do''ake dow soorowol, maayi, a waa'i aybe ?i?am dow suudu ma. 9 "Taa aawu huunde feere caka inabooje haa ngesa ma. To a waɗi, huunde man e inabooje fuu laatoto karminaaɗe. 10 "Taa hawtu ngaari bee wamnde ngam ndemri. 11 "Taa ɓorna limce kuuwraaɗe bee kuuje ɗiɗi, waato gaasa baali e hottollo. 12 "Nyootu bukki haa seɓattooji limce ma nayi."

Umrooje dow kawtal gorko bee debbo

13 "Teema goɗɗo te'an debbo, waaldan bee maako, nden o wanya mo. 14 Ngam maajum o aybinan mo, o hallinan innde maako, o wi'an: Mi te'i debbo oo, mi nasti haa maako. Tawmi, o meeɗino gorko. 15 To haala ka'a laatake, saarooji debbo koo'a wuurre saɓɓaare, ɓe kolla ɗum ndotti'en wuro haa nokkuure kiita. 16 Baaba debbo wi'a ɓe: Mi te'ni ɓiŋgel am haa gorko oo. Jonta o yiɗaa mo. 17 O aybini mo, o wi'i ɓiŋgel am meeɗino gorko. Ndaa wuurre saɓɓaare maɓɓe. Nden o we''ita nde yeeso maɓɓe. 18 Ndotti'en wuro koo'a gorko go, ɓocca mo. 19 Ɓe njoɓna mo ceede cardi teemerre, ngam o hallini innde paanyo Isra'iilaajo. Ɓe ndokka baaba debbo ceede man. Ammaa debbo jooɗodo bee gorum. Gorko seerataa mo, haa ɓe maaya. 20 "Ammaa to wullaandu man gooŋɗi, to debbo meeɗino gorko fakat, 21 nden kam ɓe ngurtina mo yaasi saare baaba maako. Worɓe wuro maako piɗa mo bee kaa'e haa o maaya, ngam o huuwi nyidduɗum nder Isra'iila. Saa'i o ɗonno jooɗi haa saare baaba maako, diga o te'aaka, o waaldi bee goɗɗo. Bana non ittirton halleende irin nde'e nder Isra'iila. 22 "To ɓe tawi goɗɗo mo waaldi bee debbo te'aaɗo, ɓe ɗiɗo fuu ɓe mbareteeɓe. Bana non ittirton halleende irin nde'e nder Isra'iila. 23 "To goɗɗo fotti bee paanyo muuyaaɗo nder wuro, waaldi bee maako, 24 sey on ngurtina ɓe ɗiɗo fuu yaasi wuro, on piɗa ɓe bee kaa'e haa ɓe maaya. Paanyo maaya ngam o wookaay haa yimɓe nana. Gorko boo maaya ngam o waaldi bee muuyaaɗo gorko feere. Bana non ittirton halleende irin nde'e caka mooɗon. 25 "Ammaa to goɗɗo fotti bee paanyo muuyaaɗo haa yaasi, dooli mo waaldugo bee muuɗum, nden kam gorko feere mum maaya. 26 Walaa ko kuuwoton paanyo, ngam o waɗaay aybewol ngol he'i kiita mbareego. Ɗum laati bana to goɗɗo ummanake keeddiɗɗum, mbari ɗum. 27 Gorko go naŋgi paanyo haa yaasi. Paanyo wooki, ammaa kisnoowo mo woodaa.

Tooktaaki Tawreeta 23

28 "Teema ɓe tawan goɗɗo pottuɗo bee paanyo mo meeɗaay gorko, mo muuyaaka boo. O naŋgi mo, o waaldi bee maako. 29 Nden kam sey o yoɓa baaba paanyo man sadaaki, ceede cardi cappanɗe jowi. Paanyo boo laato debbo maako, ngam o dooli mo waaldugo bee maako. Gorko seerataa mo haa ɓe maaya. 23:1 "Taa goɗɗo waalda bee debbo baaba mum. Taa o toska baaba maako bee huuwugo kalluɗum ɗu'um."

Mo heɓataa nastugo hawriinde Isra'iila

2 "Walaa gorko cortaaɗo malla mo jakari mum ta''a, nastata mooɓtorde yimɓe Jawmiraawo. 3 "Walaa njaaluujo malla danygol maako, koo nder yidere sappoore boo, nastata mooɓtorde yimɓe Jawmiraawo. 4 "Walaa Ammooniijo malla Mo'abiijo, malla danygol maɓɓe, koo nder yidere sappoore boo, nastata mooɓtorde yimɓe Jawmiraawo sam. 5 Saa'i on ɗonno ngara diga Misra, ɓe mballitaay on bee nyaamdu e ndiyam. Ɓe njoɓi Balaama ɓii Be'or, goɗɗo Petor nder Mesopotamiya, ngam o naala on. 6 Ammaa Allah Jawmiraawo mon nananaay Balaama. O wartiri naaloore man barka, ngam o yiɗi on. 7 Saa'i ummaatoore mon ɗon, taa on ɗaɓɓita jam maɓɓe sam. 8 "Taa njawe Edoomi'en, ngam ɓe bandiraaɓe mon. Taa njawe Misra'en boo, ngam on hoɗɓeno nder lesdi maɓɓe. 9 Ɓiɓɓe maɓɓe nder yidere tataɓre keɓan nastugo mooɓtorde yimɓe Jawmiraawo."

Umrooje dow saŋgeere konu

10 "Koondeye mbaɗoton saŋgeere konu fuu, ndeente, taa on kuuwa cemtuɗum. 11 To goɗɗo mon soɓi bee koyɗitaaki, sey o wurto saŋgeere, o munya haa yaasi. 12 Saa'i kiikiɗe o yiiwo, ɓaawo naaŋge muti o lorto nder saŋgeere. 13 "Mbaɗe nokkuure wurtoyaago haa yaasi saŋgeere mon. 14 Koomoy mon mara gasirgal haa kuuje mum. To o dilli haaje maako, sey o wasa ngaska, o uwa ɗum. 15 Allah Jawmiraawo mon ɗon wondi bee mooɗon nder saŋgeere, ngam o hisna on, o hokka on konne'en mon haa juuɗe mon. Taa Jawmiraawo yi'a cemtuɗum caka mooɗon, ngam taa o waylito, o acca on."

Umrooje feere-feereeje

16 "To goɗɗo maccuɗo doggi jawmum, wari haa mooɗon ngam hisa, taa lorne mo haa jawmiiko. 17 Sey o jooɗo caka mooɗon, haa wuro ngo o suɓi ɗum. Taa ɓille mo. 18 "Taa goɗɗo Isra'iilaajo, gorko malla debbo, laato jeenoowo ngam diina. 19 Taa ngeenaari irin njeenu ngu'u wara nder suudu Allah Jawmiraawo mon ngam yoɓugo togayeeje+ kooɗeye. Irin jeenooɓe ɓe'e ɓe nyidduɓe haa Jawmiraawo. 20 "To on ndokki goɗɗo Isra'iilaajo nyamaande, koo ceede koo nyaamdu koo huunde feere, taa mbaɗane mo ndiyam. 21 To on ngiɗi mbaɗane jananno ndiyam nyamaande, ammaa naa goɗɗo lenyol mon. Ɗowtane umroore nde'e. Nden kam Allah Jawmiraawo mon barkiɗinan kuuɗe mon fuu nder lesdi ndi maroton. 22 "To on toganake Allah Jawmiraawo mon togayeere, taa paasite hebbingo nde. Ngam Jawmiraawo ɗaɓɓan ɗum haa mooɗon. To on kebbinaay nde, ɗum laatoto aybe dow ko'e mon. 23 To on togaaki togayeere, naa ɗum aybe. 24 Ammaa ko on togani Jawmiraawo bee anniya, sey on kebbina ɗum. 25 "To a ɗon waanca nder ngesa inabooje keeddiɗɗa, to a yiɗi, a nyaaman haa kaara. Ammaa taa hebbin silaawo bee maaje ngam a hoora ɗe. 26 Bana non boo, to a ɗon waanca nder ngesa alkamaari maako, to a yiɗi, a ittan bee juŋŋgo ma, a ?akka. Ammaa taa ta''u cammeeje bee wafdu."

Tooktaaki Tawreeta 24

Umroore dow ceergal

24:1 "Teema goɗɗo te'an debbo, nden o wanyan mo ngam o tawi goɗɗum cemtuɗum haa maako. Ngam maajum o windan ɗereewol ceergal, o hokka mo ngol, o wurtina mo saare maako. 2 Nden gorko feere te'a mo. 3 Ammaa kaŋko boo, to o wanyi mo, o windan ɗereewol ceergal, o hokka mo ngol, o wurtina mo saare maako. Maaboo goriiko ɗiɗaɓo maayan. 4 To irin ɗu'um laatake, goriiko arano duŋganaaka hoocugo mo, sey o laara mo bana coɓɗo. To o hooci mo, o huuwi nyidduɗum haa Jawmiraawo. Taa on mbaɗa aybe dow lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon hokkata on."

Umrooje feere-feereeje

5 "To goɗɗo te'i debbo, duuraay tawon, taa o nasta jama'aare konu, taa on njowana mo kuugal feere boo. Acce mo o jooɗo haa saare maako hitaande woore, o seyna debbo maako. 6 "To a hokki goɗɗo nyamaande, taa jaɓ hayre namrude maako jiŋgina, koo daadaare koo ɓiŋgerre. Mo ɗaɓɓi namrude goɗɗo, ɗaɓɓi yoŋki maako. 7 "Mo wujji goɗɗo lenyol mum, macciɗini mo malla soorri mo, o mbareteeɗo. Bana non ittirton halleende nde'e caka mooɗon. 8 "To saɗawre koondeyeere waɗi on, kakkile haa on kuuwa ko liman'en Lewiŋko'en ngecci on fuu. Tokke umrooje ɗe umrumi ɓe. 9 Ciftore ko Allah Jawmiraawo mon huuwi Mariyama, saa'i ngarɗon diga Misra. 10 "To a hokki keeddiɗɗa nyamaande, taa nasta suudu maako ngam a jaɓa limce maako jiŋgina. 11 Dara haa yaasi haa o waddane ɗe. 12 To o talakaajo, taa jogita ɗe haa jaŋgo man. 13 Sey a hokkita mo ɗe saa'i naaŋge muti, haa o waalo bee maaje. Nden kam o barkiɗinan ma, Allah Jawmiraawo ma boo yerdoto ma. 14 "Taa toonya talakaajo kuuwanoowo ngeenaari, koo o Isra'iilaajo koo o jananno jooɗiiɗo nder wooto gure mon. 15 Nyalaade fuu hokku mo ngeenaari maako hiddeko naaŋge muta. Ngam o woodi haaje ngeenaari man, o ɗon ɓillori ndi. To a yoɓaay mo, o wulloto ma haa Jawmiraawo, an boo a laatoto aybuɗo. 16 "Taa baabiraaɓe mbare ngam daliila hakkeeji ɓikkoy muuɗum'en. Taa ɓikkoy boo mbare ngam daliila hakkeeji baabiraaɓe muuɗum'en. Ammaa koomoy mbare ngam hakkeeji muuɗum tan. 17 "Taa cottine gooŋga jananno atiimeejo yeeso kiita. Taa njaɓe limce debbo jurumɗo jiŋgina. 18 Taa ngejjite, onon bee ko'e mon naane on maccuɓe haa Misra. Ammaa Allah Jawmiraawo mon rimɗini on ton. Ngam maajum umrumi on huuwugo bana non.

Tooktaaki Tawreeta 25

19 "To on codi gawri mon, on mooɓti, on ngejjiti cammeeje goɗɗe haa ngesa, taa on lortano hootugo ɗe. Accane ɗe hoɗɓe jananɓe e atiime'en e rewɓe yurumɓe. Nden kam Allah Jawmiraawo mon barkiɗinan kuuɗe mon fuu. 20 To on cammi jaytunje mon, taa on lortano ɗaɓɓitugo ɓiɓɓe luttuɗe haa lice maaje. Accane ɗe hoɗɓe jananɓe e atiime'en e rewɓe yurumɓe. 21 To on itti inabooje mon boo, taa on lortano ɗaɓɓitugo luttuɗe. Accane ɗe hoɗɓe jananɓe e atiime'en e rewɓe yurumɓe. 22 Taa ngejjite, onon bee ko'e mon naane on maccuɓe haa Misra. Ngam maajum umrumi on huuwugo bana non. 25:1 "Teema Isra'iila'en ɗiɗo njokkiran yeeso kiita. Kiitoowo gooŋɗinan gooto, aybinan oya. 2 To o hiitake mo kiita ɓocceego, sey o umra ɓe mballina mo haa lesdi, ɓe ɓocca mo, deydey aybe maako. 3 Kiitoowo hiitoto mo haa dillango ɓocci cappanɗe nayi, taa o ɓurna ɗi, ngam taa o yawna mo haa gite yimɓe. 4 "Taa mbaɗane ngaari corɓoori sabakaare."

Ko goɗɗo huuwanta deerɗum maayɗo

5 "To deerɗiraaɓe ɗiɗo ɗon njooɗodi saare woore, gooto maɓɓe maayi, danyaay, nden kam taa debbo maako te'e haa gorko mo asŋgol feere. Deerɗu maayɗo te'a mo teegal eekiraagu. 6 Mbaɗe ɓiɗɗo afo debbo oo bana ɓii maayɗo, ngam taa innde maayɗo majja nder Isra'iila. 7 Ammaa to eekiraawo maako yiɗaa te'ugo mo, nden kam debbo yaha haa ndotti'en wuro, wi'a ɓe: Eekam yiɗaa haɓɓugo teegal eekiraagu, o sali waɗango deerɗiiko danygol. 8 Nden ndotti'en ewno gorko oo, mbolwana mo. To o salake te'ugo mo, 9 nden kam debbo oo ɓadito mo yeeso ndotti'en wuro, faɗɗita mo faɗo wooto, tuuta mo tuuɗe haa yeeso, wi'a: Ndaa ko laatanto gorko mo sali waɗango deerɗum asŋgol. 10 Innde saare maako nder Isra'iila laato saare paɗɗitaaɗo faɗo."

Umrooje goɗɗe

11 "To worɓe ɗiɗo ɗon kaɓa, debbo gooto maɓɓe yiɗi wallugo gorum, naŋgi les gorko oya, 12 taa enɗe debbo oo, ta''e juŋŋgo maako. 13 "Taa njoge kaa'e awnorɗum ɗiɗi feere feere nder jiibaaji mon, hoynde e teddunde. 14 Taa kuuwtinire muudooje feere feere boo, mawnde e famarde. 15 Kuuje awnaago e foondugo haa mooɗon laato gooŋɗuɗe, ngam haa balɗe mon njuuta nder lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon hokkata on. 16 Ngam waɗooɓe rikisi bee awnorɗum e poondol, ɓe nyidduɓe haa maako."

Umroore nattingo Amaleki'en

17 "Ciftore ko Amaleki'en kuuwi on saa'i ngarɗon diga Misra. 18 Ɓe kulaay Allah. Ngam maajum ɓe ukkani on gal ɓaawo, wakkati on somɓe, on tampuɓe, ɓe mbari sakitiiɓe mon tampuɓe fuu. 19 To Allah Jawmiraawo mon marni on lesdi, hokki on siwtaare e konne'en mon fuu, nden kam nattine Amaleki'en, ngam taa goɗɗo siftora inɗe maɓɓe. Taa ngejjite ɗum."

Tooktaaki Tawreeta 26

Dokke ?aamle

26:1 "To on nasti lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon marnata on, to on mari ndi, on ɗon njooɗi ton, 2 nden kam koomoy mon hoo'a yeɓre haa ko o aartata sodugo haa ngesa maako. O waata ɗum nder silaawo, o yahra ɗum haa nokkuure nde Allah Jawmiraawo mon suɓata ɗum ngam tabitina innde mum ton. 3 O yaha haa limanjo nyalɗe maajum, o wi'a mo: Mi ɗon anndina Allah Jawmiraawo ma hande, mi nasti nder lesdi ndi o hunani kaakaaji men o hokkan en. 4 Limanjo hoo'a silaawo haa juŋŋgo maako, jo''ina ngo yeeso hirsirde Allah Jawmiraawo mon. 5 "Nden mbi'e ton yeeso Allah Jawmiraawo mon bolle ɗe'e: Kaaka am o Aramaajo giiloowo. O yehi Misra, o hoɗi ton. Yimɓe saare maako, ɓe mooɓre famarde. Ammaa ɓe laati ummaatoore ɗuunde, sembinde ton. 6 Misra'en toonyi en, ɓilli en, kuuwni en kuugal caatuŋgal. 7 Nden en mboyani Allah Jawmiraawo men. Kaŋko o nani bojji men, o yi'i bone men e torra men e ɓillaare men. 8 O wurtini en Misra bee juŋŋgo sembiɗŋgo, fortaaŋgo. O huuwi kuuje kulniiɗe e kaayeefiiji. 9 O waddi en haa ɗo, o hokki en lesdi ndi'i keewndi kosam e njumri. 10 Ngam maajum ngaddumi aranum ko Jawmiraawo hokki yam haa gese am. "Nden njo''ine ɗum yeeso Allah Jawmiraawo mon, cujidane mo. 11 Ceyore kuuje booɗɗe ɗe o hokki on, onon e yimɓe ci'e mon. Ceyode bee Lewiŋko'en e hoɗɓe wonɓe caka mooɗon fuu. 12 "Nde duuɓi tati mbaɗi fuu, ngadde jakka mon, waato yeɓre woore nder sappo haa kuuje fuu ɗe keɓoton hitaande man. Ndokke ɗum Lewiŋko'en e hoɗɓe e atiime'en e rewɓe yurumɓe nder gure mon, haa ɓe nyaama, ɓe kaara. To on timmini ɗum, 13 mbi'e Jawmiraawo: Ndaa, mi wurtini dokkal cenaaŋgal fuu e saare am. Mi hokki ngal Lewiŋko'en e hoɗɓe e atiime'en e rewɓe yurumɓe, bana a umri yam. Mi luutaay umrooje ma dow jakka, mi yejjitaay koo woore. 14 Mi nyaamaay goɗɗum man yaake mboymi maayɗo. Mi wurtinaay kooɗume yaake mi coɓɗo. Mi lii'anaaki maayɓe kooɗume boo. Ya Allah Jawmiraawo am, mi ɗowtani ma, mi huuwi ko a umri yam fuu. 15 An Ceniiɗo, jooɗiiɗo haa asama, laaram, barkiɗin yimɓe ma Isra'iila'en, barkiɗin lesdi ndi'i keewndi kosam e njumri ndi ndokkuɗa min, bana a hunani kaakaaji amin."

Isra'iila, ummaatoore Jawmiraawo

16 "Hande Allah Jawmiraawo mon ɗon umra on umrooje ɗe e kiitaaji ɗi fuu. Kakkile haa on ɗowtano ɗi bee ɓerɗe mon e yoŋkiiji mon fuu. 17 Hande on njaɓi Allah Jawmiraawo woni ɗowanteeɗo mon. On kunani mo on tokkoto laabi maako, on ɗowtanto mo, on kakkilanan umrooje maako a farillaaji maako e kiitaaji maako. 18 Hande Jawmiraawo jaɓi on, on laati ummaatoore nde o mari ɗum, bana o hunani on. O umri on ɗowtanaago umrooje maako fuu. 19 O ɓaŋgtan on dow ummaatooje ɗe o tagi fuu, ngam on teddina innde maako, on maŋgta nde. On laatoto yimɓe senaaɓe ngam Allah Jawmiraawo mon, bana o hunani on."

Tooktaaki Tawreeta 27

Bolle tawreeta bindaaɗe dow kaa'e

27:1 Nden Muusa, hawtaade bee ndotti'en Isra'iila, wi'i yimɓe: "Ɗowtane umrooje fuu ɗe umranmi on hande. 2 Nyalaade on eeroto maayo Urdun ngam on nasta lesdi ndi Allah Jawmiraawo mon hokkata on, ndarne kaa'e mawɗe, ndanwine ɗe. 3 Mbinde bolle tawreeta ka'a fuu dow maaje. To on nasti lesdi keewndi kosam e njumri ndi Allah Jawmiraawo mon hunani kaakaaji mon, 4 to on njottake gaɗa Urdun, nden kam ndarne kaa'e ɗe dow hooseere Ebal fodde ko umranmi on hande, ndanwine ɗe. 5 Nyiɓane Allah Jawmiraawo mon hirsirde nde kaa'e ton. Taa cehirɗum meema kaa'e man. 6 Nyiɓe hirsirde bee kaa'e ɗe cehaaka. Nden lii'ane Allah Jawmiraawo mon guleteeɗi dow maare. 7 Kirse boo kirseteeɗi ngam kawtal mon, nyaame ɗi, ceye yeeso Allah Jawmiraawo mon. 8 Dow kaa'e daneeje go, mbinde bolle tawreeta Allah fuu bee laaɓɗum." 9 Nden Muusa, hawtaade bee liman'en Lewiŋko'en, wi'i yimɓe Isra'iila: "Keɗite, onon Isra'iila'en, naneeɗam! Hande on laati ummaatoore Allah Jawmiraawo mon. 10 Ngam maajum ɗowtane mo, tokke umrooje maako e kiitaaji maako ɗi umranmi on hande."

Naalooje

11 Too, Muusa wi'i yimɓe Isra'iila: 12 "To on eerake maayo Urdun, reeta mooɗon daro dow hooseere Gerisiima ngam bolle barkaaji, ɗum le'i Simon e Lewi e Yahuuda e Issakar e Yusufu e Benyamin. 13 Reeta mon feere boo daro dow hooseere Ebal ngam bolle naalooje, ɗum le'i Ruuben e Gada e Aser e Jabulon e Dan e Neftalim. 14 Nden Lewiŋko'en ngoyna bolle ɗe'e: 15 "Naaloore Allah dow koomoy baɗanɗo lawru ndu hayre malla njamndi ngam o sujidana ndu bee sirri. Jawmiraawo ɗon wanya labbi! ­- Nden yimɓe fuu njaabo: Aamiina. 16 "Naaloore Allah dow koomoy kuɗanɗo baaba mum malla daada mum! ­- Yimɓe fuu njaabo: Aamiina. 17 "Naaloore Allah dow koomoy cottinanɗo keerol maral keeddiɗɗum! ­- Yimɓe fuu njaabo: Aamiina. 18 "Naaloore Allah dow koomoy majjinanɗo bumɗo! ­- Yimɓe fuu njaabo: Aamiina. 19 "Naaloore Allah dow koomoy cottinanɗo gooŋga hoɗɓe e atiime'en e rewɓe yurumɓe haa kiita! ­- Yimɓe fuu njaabo: Aamiina. 20 "Naaloore Allah dow koomoy baaldanɗo bee debbo baaba mum, toskanɗo baaba mum bana non! ­- Yimɓe fuu njaabo: Aamiina. 21 "Naaloore Allah dow koomoy baaldanɗo bee ndabbaawa! ­- Yimɓe fuu njaabo: Aamiina. 22 "Naaloore Allah dow koomoy baaldanɗo bee ɓii baaba mum debbo malla ɓii daada mum debbo! ­- Yimɓe fuu njaabo: Aamiina. 23 "Naaloore Allah dow koomoy baaldanɗo bee daada debbo mum! ­- Yimɓe fuu njaabo: Aamiina. 24 "Naaloore Allah dow koomoy mbaranɗo goɗɗo bee sirri! ­- Yimɓe fuu njaabo: Aamiina. 25 "Naaloore Allah dow koomoy jaɓanɗo ngeenaari ngam mbara goɗɗo mo walaa aybe! ­- Yimɓe fuu njaabo: Aamiina. 26 "Naaloore Allah dow koomoy mo ɗowtanaaki bolle tawreeta Allah fuu! ­- Yimɓe fuu njaabo: Aamiina."

Tooktaaki Tawreeta 28

Barkaaji dow ɗowtaare

28:1 Muusa tokki wi'ugo: "To on ɗowtanake Allah Jawmiraawo mon bee gooŋga, to on tokkake umrooje maako fuu ɗe umranmi on hande, nden kam Jawmiraawo hokkan on maŋgu ko ɓuri ummaatooje duniyaaru fuu. 2 To on ɗowtanake Allah Jawmiraawo mon, barkaaji ɗi'i fuu laatanto on: 3 "Jawmiraawo barkiɗinan on haa gure mon e gese mon. 4 "Jawmiraawo barkiɗinan on bee ɓikkoy ɗuuɗkoy, o ɗuɗɗinan ?aamle gese mon e na'i mon e dammooji mon. 5 "Jawmiraawo barkiɗinan gawriije mon e nyaamdu ndu mbaɗoton bee maaje. 6 "Jawmiraawo barkiɗinan on saa'i on ɗon nasta saare, saa'i on ɗon ngurto nde boo. 7 "Jawmiraawo fiyan konne'en mon haɓanɓe bee mooɗon. Ɓe ukkanto on dow laawol gootol, ammaa ɓe ndoggiran laabi joweeɗiɗi yeeso mooɗon. 8 "Jawmiraawo barkiɗinan kuuɗe mon fuu, o hebbinan beembe mon. O barkiɗinan on nder lesdi ndi o hokkata on jonta. 9 "To on ɗowtanake Allah Jawmiraawo mon, to on tokkake laabi maako fuu, nden kam o tabitinan on on laato ummaatoore maako senaande, bana o hunani on. 10 Ummaatooje duniyaaru fuu ngi'an Jawmiraawo suɓi on, on ewnaaɓe bee innde maako, ɓe fuu ɓe kulan on. 11 Jawmiraawo hokkan on ɓikkoy ɗuuɗkoy e dabbaaji ɗuuɗɗi e ?aamle gese bee fantugo nder lesdi ndi o hunani kaakaaji mon o hokkan on. 12 O toɓnanan on iyeele nder saa'iije maaje diga sigordu maako mawndu haa asama. O barkiɗinan kuuɗe mon fuu haa on ndokka ummaatooje ɗuuɗɗe nyamaale, ammaa on ngalaa haaje ɗaɓɓugo nyamaande. 13 Jawmiraawo laatinan on hoore ummaatooje, naa wicco maaje. On ɓesdoto yeeso yeeso, on leestataa sam. Ammaa sey on ɗowtano umrooje Allah Jawmiraawo mon fuu. Mi ɗon umra on ɗe hande. 14 Taa luute ɗe koo seɗɗa, taa cujidane ɗowanteeɓe woɗɓe, taa teddine ɓe."

Naalooje dow luutanɓe umrooje

15 "Ammaa to on ɗowtanaaki Allah Jawmiraawo mon, to on tokkaaki umrooje maako e kiitaaji maako fuu ɗi umranmi on hande, nden kam naalooje ɗe'e fuu laatanto on: 16 "Jawmiraawo naalan on haa gure mon e gese mon. 17 "Jawmiraawo naalan gawriije mon e nyaamdu ndu mbaɗoton bee maaje. 18 "Jawmiraawo naalan on, ustan limgal ɓikkoy mon. O ustan ?aamle gese mon e na'i mon e dammooji mon. 19 "Jawmiraawo naalan on saa'i on ɗon nasta saare, saa'i on ɗon ngurto nde boo. 20 "To on kuuwi kalluɗum, to on acci tokkaago Jawmiraawo, o hiitoto on bee sarru e saklere e bone nder kuuɗe mon fuu, haa on kalka law, on natta pat. 21 Jawmiraawo ukkan nyawu kalluŋgu dow mooɗon, sey to walaa koo gooto mon lutti nder lesdi ndi nastoton marugo ɗum. 22 Jawmiraawo ukkanan on caɗawe e ɓuule e jonte, o halkan gawri mon boo bee hokkere e nyawji feere feere. Masiibooji ɗi fuu tokkoto on, haa on maaya. 23 Asama dow ko'e mon laatoto bana njamndi, walaa iyeende. Lesdi les kosɗe mon boo saatan bana njamndi. 24 Jawmiraawo toɓnantaa on iyeele, ammaa o neldan on duluuru dow duluuru, bee collaaje ɗuuɗɗe, haa on kalka. 25 "Jawmiraawo accan konne'en mon njaalo on. On ngurtorto laawol gootol haɓoygo bee maɓɓe, ammaa on ndoggiran laabi joweeɗiɗi yeeso maɓɓe. Ummaatooje duniyaaru fuu kultoran to ɗe ngi'i ko heɓi on. 26 To on maayi, colli e dabbaaji ladde nyaaman ɓalli mon, walaa mo riiwata ɗi. 27 Jawmiraawo ukkanan on ɓuule kalluɗe bana ɗe o ukkani Misra'en naane. O ukkanan on ɓuule goɗɗe boo e saɗawre e waayre, ɗum walaa lekki. 28 Jawmiraawo ukkanan on yinneego e wumugo e wembaago hakkiilooji mon. 29 Bee nyalawma on ngiiloto, on ɗaɓɓitan laawol bana wumɓe, ammaa on keɓtataa ngol. On keɓataa hayru nder kuuɗe mon fuu. Nyalɗe fuu konne'en ɓillan on, njaɓtan on, walaa kisnoowo on. 30 "A muuyan paanyo debbo, ammaa goɗɗo feere waaldan bee maako. A nyiɓan suudu, ammaa a jooɗataako ton. A juboto ngesa inabooje, ammaa a heɓataa ittugo ɓiɓɓe maaje. 31 Goɗɗo hirsan nagge ma, an a ɗon yi'a, ammaa a heɓataa nyaamugo kusel man. A ɗon laara, goɗɗo jaɓtan wamnde ma, a heɓtataa nde. Konne'en njaɓtan dammooji ma, walaa balloowo ma. 32 Ummaatoore wonde jaɓtan ɓiɓɓe mon worɓe e rewɓe. Gite mon ngi'an ɗum, on ngenwan gartuki maɓɓe, ammaa on ngalaa baawɗe. 33 Ummaatoore janande nyaaman ?aamle gese mon e nafuda kuuɗe mon. Walaa ko on keɓata, sey ɓillaare e torra tan. 34 Kulniiɗum ko gite mon ngi'ata, laatinan on yinnaaɓe. 35 Jawmiraawo nyawnan kosɗe mon bee ɓuule naawɗe ɗe kurgataake. On keewan ɓuule diga jaaɓrugal haa hoore. 36 "Jawmiraawo egginan on, onon e laamiiɗo mon haa lesdi njananndi ndi on meeɗaay anndugo, koo onon koo kaakaaji mon. Ton on cujidanan labbi kuuwraaɗi bee leɗɗe e kaa'e. 37 Jawmiraawo saŋkitan on nder ummaatooje goɗɗe. Yimɓe ton kultoran to ɓe ngi'i ko heɓi on. Ɓe njancan on, ɓe njalan on. 38 "On aawan aawdi ɗuundi dow gese mon, ammaa on codan seɗɗa, ngam baɓɓatti nyaaman gese mon. 39 On njuboto gese inabooje, on ndemtan ɗe booɗɗum. Ammaa on nyaamataa ɓiɓɓe maaje, on njarataa inaboojam maaje boo, ngam gilɗi nyaaman ɗe. 40 Jaytunje ɗon mawna kootoy nder lesdi mon. Ammaa on keɓataa nebbam sam, ngam ɓiɓɓe maaje saaman hiddeko ɗe ɓenda. 41 On ndanyan ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. Ammaa ɓe majjiran on ngam konne'en egginan ɓe. 42 Leɗɗe mon e ko fuɗata dow gese mon fuu, koowowe mbonnan ɗum. 43 "Jananɓe jooɗotooɓe nder lesdi mon ɓesdoto yeeso yeeso, ammaa onon on leestan leestuki. 44 Kamɓe ɓe ndokkan on nyamaale, ammaa onon on mbaawataa hokkugo ɓe nyamaale. Kamɓe ɓe laatoto hoore, ammaa onon on laatoto wicco. 45 "Naalooje ɗe'e fuu ngaran dow mooɗon. Ɓe tokkoto on sey to on kalkiɗi ngam on ɗowtanaaki Allah Jawmiraawo mon, on kakkilanaay umrooje maako e kiitaaji maako ɗi o umri on. 46 Naalooje man laatoto alaama kiita Allah dow mooɗon e danygol mon haa foroy. 47 Jawmiraawo hokki on kooɗume fuu no fanti, ammaa on kuuwanaay mo bee seyo e welwelo ɓerɗe mon. 48 Ngam maajum on kuuwanan konne'en mon ɓe Jawmiraawo nelata ɗum dow mooɗon. Weelo e ɗomka torran on, on cooyan limce e kuuje feere fuu. Konne'en toonyoto on bee caatal haa on kalka. 49 Jawmiraawo waddan ummaatoore diga keerol duniyaaru nde ukkano on. On anndaa haala yimɓe man. Ɓe ukkanto on bana dute. 50 Ɓe saatuɓe, ɓe enɗataa koo ndotti'en e derke'en boo. 51 Ɓe nyaaman dabbaaji mon a ?aamle gese mon haa on kalka. Ɓe luttantaa on gawri e inaboojam e nebbam e na'i e dammooji, haa ɓe mbila on. 52 Ɓe taaroto berniiji mon fuu nder lesdi ndi Jawmiraawo hokkata on. Mahi mon towɗi cembiɗɗi ɗi koolotooɗon, ɗi fuu ɗi ngibban. 53 "To konne'en mon taarake berniiji mon, weelo saatan dow mooɗon haa on nyaama ɓikkoy mon koy Jawmiraawo hokkata on. 54-55 Koo tedda-asliijo diskuɗono boo ta''an gikku, yaake konne'en ɓillata berniwol maako. O nyaaman gootel ɓikkoy maako, o sendataa ngel koo bee deerɗiiko malla debbo maako giɗaaɗo malla ɓiiyiiko'en luttuɓe boo. 56 Non boo debbo tedda-asliijo diskuɗono mo meeɗaay yahugo bee kosɗe ngam daliila risku mum, o hokkataa goriiko giɗaaɗo malla ɓiiyiiko'en 57 kusel ɓiŋgel maako danyaaŋgel keccel, koo baawol maako boo. To konne'en ɓilli berniwol maako, o ta''an gikku ngam weelo, haa o nyaama ɓiŋgel maako keccel e baawol fuu bee sirri. 58 "Kakkile haa on ɗowtano bolle tawreeta bindaaɗe nder deftere nde'e fuu, teddine innde Allah mawnde hulniinde boo. 59 To naa non, Jawmiraawo ukkanan on, onon e danygol mon masiibooji caatuɗi masin e nyawji kalluɗi ɗi nyawndataako sam. 60 O ukkanan on fahin nyawji Misra fuu ɗi kuloton, ɗi takko on. 61 Non boo nyawji goɗɗi kooɗiye ɗi mbindaaka nder deftere tawreeta nde'e. O ukkanan on ɗi haa on kalka. 62 Allah Jawmiraawo mon yiɗi on ɗuuɗa bana koode asama. Ammaa to on ɗowtanaaki mo, luttanɓe mon ɗuuɗataa sam. 63 Bana o seyori woonango on e ɗuɗɗingo on, bana non o seyorto halkugo on e nattingo on. On ɗoofeteeɓe nder lesdi ndi nastoton haa maron ndi. 64 "Jawmiraawo saŋkitan on nder ummaatooje fuu, diga keerol duniyaaru ngo'ol haa ngola. Ton on kuuwanan ɗowanteeɓe woɗɓe, huuwraaɓe bee leɗɗe e kaa'e. Ɗowanteeɓe ɓe'e, on meeɗaay sujidango ɓe, kaakaaji mon boo meeɗaay. 65 On keɓataa de'ere ton, walaa nokkuure nde kosɗe mon ciwtoto. Jawmiraawo neldan diwŋgol nder ɓerɗe mon, e kulol nder gite mon, o ittan tammunde mon fuu. 66 Foroy on ɓadiiɓe daande maayde, jemma e naaŋge on kultoran, on cekan ngeendam mon. 67 Kooɗume ngi'oton fuu, ɓerɗe mon kulan ɗum. To weeti, on keppanan kiikiɗe. To hiiri boo, on keppanan fajiri. 68 Jawmiraawo lornan on bee koombooje haa Misra, koo ngam o wi'i on meetataa loraago ton. On ɗaɓɓan soorrugo ko'e mon haa konne'en mon, ngam on laato maccuɓe maɓɓe e horɓe maɓɓe, ammaa walaa mo soodata on."

Alkawal Allah bee Isra'iila nder lesdi Mo'ab

Tooktaaki Tawreeta 29

69 Too, Jawmiraawo umri Muusa o haɓɓa alkawal bee yimɓe Isra'iila nder lesdi Mo'ab. Ngal hawti bee alkawal ngal Jawmiraawo haɓɓuno bee maɓɓe haa hooseere Sina. Kanjum woni bolle maagal. 29:1 Muusa mooɓti yimɓe Isra'iila fuu, wi'i ɓe: "On ngi'i bee gite mon ko Jawmiraawo huuwi Firawna, laamiiɗo Misra e saraaki'en maako e lesdi maako fuu. 2 On ngi'i masiibooji kulniiɗi e kaayeefiiji mawɗi ɗi o huuwi. 3 Ammaa haa warugo hande o heɓaay hokkugo on ɓerɗe paamanɗe e gite gi'anɗe e noppi nananɗi. 4 Ɗuuɓi cappanɗe nayi Jawmiraawo ɗowi on nder ladde. Saa'i man fuu limce mon e paɗe mon kiiɗaay. 5 On ngalaa tamseeje, on ngalaa inaboojam e nguykinoojam boo, ammaa Jawmiraawo wuurni on, haa on paama kaŋko woni Allah mon. 6 Nde en njotti nokkuure nde'e, Ook, laamiiɗo Hesbon, e Sihon, laamiiɗo Baasan, ngari haɓugo bee meeɗen. Ammaa en njaali ɓe. 7 En nyaami lesɗe maɓɓe, en cendi ɗe hakkunde le'i Ruuben e Gada e reeta lenyol Manassa. 8 Kakkilane bolle alkawal nga'al, tokke ɗe, ngam keɓon hayru nder kuuɗe mon fuu. 9 "Hande onon fuu on ɗon ndari yeeso Allah Jawmiraawo mon, hoore'en e ardiiɓe e ndotti'en e worɓe Isra'iila fuu, 10 e rewɓe e ɓikkoy, non boo jananɓe jooɗiiɓe caka mooɗon, fe''anooɓe on leɗɗe e nyeɗanooɓe on ndiyam. 11 On ɗon ɗo ngam on nasta alkawal ngal Jawmiraawo haɓɓata bee mooɗon hande, ngam on njaɓa umrooje maagal boo. 12 Bana non Jawmiraawo jaɓrata on on yimɓe maako, kaŋko boo o laatoto Allah mon, bana o hunani kaakaaji mon Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu. 13 Mi ɗon haɓɓa alkawal ngal dow umrooje mum naa bee mooɗon tan, 14 ammaa bee koomoy dariiɗo bee meeɗen haa ɗo yeeso Allah Jawmiraawo men, non boo bee danygol men ngol danyaaka tawon. 15 "On anndi no en njooɗori nder lesdi Misra, no en caalori lesɗe ummaatooje goɗɗe boo. 16 On ngi'i labbi maɓɓe nyidduɗi, kuuwraaɗi bee leɗɗe e kaa'e e cardi e kaŋgeeri. 17 Taa goɗɗo mon, gorko malla debbo malla saare malla lenyol waylito, acca Allah Jawmiraawo mon ngam sujidana ɗowanteeɓe ummaatooje ɗe'e. Baɗɗo ɗum nandan bee ɗaɗol puɗnanŋgol haako haaɗko, mbarooho. 18 Taa goɗɗo nanɗo umrooje ɗe'e numa haa ɓernde mum: Mi heɓan barka, koo to mi sattini hoore am, to mi huuwi ko ɓernde am yiɗi. Numooji bana ɗi'i kalkan on, wooɗɓe e halluɓe fuu. 19 Jawmiraawo yaafantaako mo, ammaa tikkere maako saatan dow maako. Naalooje bindaaɗe nder deftere nde'e fuu ukkanto mo, haa Jawmiraawo majjina innde maako les asama. 20 Jawmiraawo wartiran mo balndol ngam le'i Isra'iila fuu, ukkanan mo sarru fodde naalooje alkawal bindaaŋgal nder deftere tawreeta nde'e. 21 "Nder jamanuuji garanɗi, danygol mon e jananɓe iwɓe haa lesɗe daayiiɗe ngi'an masiibooji e nyawji ɗi Jawmiraawo ukkanta lesdi mon. 22 Gese laatoto ladde meere, ɗe cuddirteeɗe manda e baruudu. Walaa mo aawata ton. Koo geene boo puɗataa ton. Gure mon nandan bee Sodoma e Gomorra e Adama e Seboyim, ɓaawo Jawmiraawo hippi ɗe bee tikkere mum saatunde. 23 Nden ummaatooje fuu ?aman: Ngam ɗume Jawmiraawo huuwi lesdi mum bana ni? Ngam ɗume tikkere maako saati? 24 Ndaa jaawaabu: Ngam yimɓe Jawmiraawo luuti alkawal ngal ɓe kaɓɓi bee maako, kaŋko Allah kaakaaji maɓɓe, saa'i o wurtini ɓe lesdi Misra. 25 Ɓe teddini ɗowanteeɓe woɗɓe, ɓe cujidani ɓe. Naane ɓe meeɗaay anndugo ɗowanteeɓe man, Jawmiraawo boo haɗi ɓe sujidango ɓe. 26 Ngam maajum Jawmiraawo tikkani yimɓe mum, ukki naalooje fuu dow lesdi maɓɓe fodde ko winda nder deftere nde'e. 27 Jawmiraawo tikkani ɓe masin. Ngam daliila tikkere maako saatunde o ɗoofi ɓe nder lesdi maɓɓe, o sakkini ɓe haa lesdi njananndi bana ko laati hande. 28 "Woodi sirriiji ɗi Allah Jawmiraawo men waŋginaay. Ammaa o waŋginani en tawreeta maako. Sey enen e danygol men ɗowtano ka haa foroy."

Tooktaaki Tawreeta 30

Cuɓol hakkunde ngeendam e maayde

30:1 "Ndaa, mi wallinani on hande barkaaji e naalooje. Sey on cuɓa! To kuuje ɗe'e fuu laatanake on, to on ɗon njooɗi caka ummaatooje haa Allah Jawmiraawo mon saŋkiti on, nden kam on ciftoran ko mbi'mi on. 2 Onon e danygol mon on lortoto haa Jawmiraawo, on ɗowtano umrooje maako bee ɓerɗe mon e yoŋkiiji mon fuu. Umrooje man, mi hokki on ɗe hande. 3 Nden Allah Jawmiraawo mon hinnoto on, waylan yaŋgada mon, mooɓtan on nder ummaatooje haa o saŋkiti on. 4 Koo to on caŋkitake haa keeri duniyaaru, Allah Jawmiraawo mon mooɓtan on, ɗaɓɓitan on. 5 O hooran on, o marnan on lesdi ndi kaakaaji mon marno ɗum. O woonanan on, o ɗuɗɗinan on ko ɓuri kaakaaji mon. 6 Allah Jawmiraawo mon hokkan on, onon e danygol mon ɓerɗe ɗowtiiɗe, on ngiɗan mo bee ɓerɗe mon e yoŋkiiji mon fuu, ngeendam mon hisan boo. 7 Allah Jawmiraawo mon waɗan naalooje go dow konne'en mon, wanyɓe on, toonyiiɓe on. 8 Ammaa onon on lortoto haa maako, on nanana mo, on ɗowtano umrooje fuu ɗe umrumi on hande. 9 Allah Jawmiraawo mon ɗuɗɗinan hayru mon masin nder kuuɗe mon kooɗeye. O ɗuɗɗinan ɓikkoy mon e dabbaaji mon e ?aamle gese mon. O seyorto woonango on bana o seyori woonango kaakaaji mon. 10 Ammaa sey on ɗowtano Allah Jawmiraawo mon, on tokko umrooje maako e kiitaaji maako fuu, ɗum ko winda nder deftere tawreeta nde'e. Sey on ngaylito haa maako bee ɓerɗe mon e yoŋkiiji mon fuu. 11 "Umroore nde umrumi on hande, salortaa on, daayaaki on. 12 Nde jooɗaaki haa asama. Walaa haaje on mbi'a: Moy eeŋgata ɗaɓɓitanoygo en nde, haa en nana nde, en tokko nde. 13 Nde jooɗaaki gaɗa weendu boo. Walaa haaje on mbi'a: Moy eeroto ɗaɓɓitanoygo en nde, haa en nana nde, en tokko nde. 14 Naa non, ammaa nde ɓadi on masin, nder kunduɗe mon e ɓerɗe mon. Tokke nde le! 15 "Ndaa, mi ɗon wallinana on hande ngeendam e hayru, non boo maayde e sarru. Sey on cuɓa! 16 To on ɗowtanake umrooje Allah Jawmiraawo mon ɗe umrumi on hande, to on ngiɗi mo, on tokkake laabi maako, on ɗowtanake umrooje maako e farillaaji maako e kiitaaji maako, nden kam on ngeeɗan, on ɗuuɗan. Jawmiraawo barkiɗinan on nder lesdi ndi nastoton haa maron ndi. 17 Ammaa to on ngaylitake ɓaawo, to on ɗowtaaki, on tokkake esto, on cujidani ɗowanteeɓe woɗɓe, 18 nden kam mi ɗon anndina on jonta on kalkan fakat, on nduurataa nder lesdi gaɗa Urdun ndi nastoton ngam maron ndi. 19 Mi wallinani on ngeendam e maayde, barka e naaloore, haa on cuɓa. Mi ɗon ewno jonta asama e lesdi, ɗe ceedo ko cuɓoton. Cuɓe le ngeendam! 20 Ngiɗe Allah Jawmiraawo mon, ɗowtane mo, ɗakkotire bee maako, haa on ngeeɗa, onon e danygol mon, on nduura nder lesdi ndi Jawmiraawo hunani kaakaaji mon Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu, o hokkan ɓe."

Tooktaaki Tawreeta 31

No Yosuwa heɓri kuugal Muusa

31:1 Too, Muusa tokki wolwango yimɓe. 2 O wi'i: "Duuɓi am teemerre e noogas (120) jonta, mi waawataa mi tokko ardaago on. Jawmiraawo boo wi'i yam mi heɓataa eeraago maayo Urdun ngo. 3 Allah Jawmiraawo mon bee hoore mum ardoto on eeraago ngo. O nattinan ummaatooje ɗe'e yeeso mooɗon haa on nyaama lesdi maɓɓe. Yosuwa boo ardoto on eeraago, bana Jawmiraawo wi'i. 4 Jawmiraawo nattinan ummaatooje ɗe'e, bana o nattiniri Sihon e Ook, laamiiɓe Amoori'en e lesdi maɓɓe. 5 Jawmiraawo hokkan on ɓe haa juuɗe mon. Sey on kuuwa ɓe fodde ko umrumi on fuu. 6 Cembiɗe, tiɗɗine ɓerɗe mon, taa kule ɓe sam! Allah Jawmiraawo mon yahdan bee mooɗon, o accataa on, o yeebataako on." 7 Nden Muusa ewni Yosuwa, wi'i mo yeeso yimɓe Isra'iila fuu: "Cembiɗa, tiɗɗin ɓernde ma, ngam an a yahran yimɓe ɓe'e nder lesdi ndi Jawmiraawo hunani kaakaaji maɓɓe. An a sendanan ɓe ndi, ɓe mara. 8 Jawmiraawo bee hoore mum ardoto ma, wondan bee ma. O accataa ma, o yeebataako ma. Ngam maajum taa hul, taa ɓernde ma hultora."

Umroore jaŋgugo tawreeta

9 Nden Muusa windi tawreeta ka'a, hokki ka liman'en Lewiŋko'en halfitinaaɓe sundukru alkawal Allah, e ndotti'en Isra'iila. 10 O umri ɓe: "Nde duuɓi joweeɗiɗi njaalti fuu, waato nder hitaande dimɗinki, njaŋge tawreeta ka'a wakkati juulde bukkaaji. 11 Njaŋgane ka yimɓe Isra'iila fuu mooɓtotooɓe ngam ɓe cujidana Allah Jawmiraawo mon haa nokkuure nde o suɓata ɗum. 12 Mooɓte worɓe e rewɓe e ɓikkoy e jananɓe jooɗiiɓe nder gure mon, haa ɓe nana, ɓe ekkito hulugo Allah Jawmiraawo mon, ɓe tokko umrooje tawreeta ka'a fuu. 13 Bana non ɓikkoy mon koy anndaa tawreeta boo, nanan ka. Ɓe ekkito hulugo Allah Jawmiraawo mon ngeendam maɓɓe fuu nder lesdi gaɗa Urdun ndi nastoton haa maron ndi."

Umrooje Jawmiraawo ragareeje ngam Muusa

14 Ɓaawo maajum Jawmiraawo wi'i Muusa: "Wakkati maayde ma ɓadake. Ewna Yosuwa, waddu mo haa laymaaru fottirde, haa mi umra mo no o huuwrata." Muusa e Yosuwa njehi haa laymaaru man. 15 Jawmiraawo waŋgani ɓe ton nder ruulde nandunde bee daŋraŋgal, nde dari haa nastirde laymaaru. 16 Nden Jawmiraawo wi'i Muusa: "A hawtoyan bee kaakaaji ma nder yenaande. Ɓaawo maayde ma yimɓe tuurtan, luutan alkawal ngal kaɓɓumi bee maɓɓe. Ɓe accatam, ɓe tokkoto ɗowanteeɓe jananɓe nder lesdi ndi ɓe nastata ɗum. 17 Nden tikkere am saatan dow maɓɓe. Mi accan ɓe, mi wirnan ɓe gite am, haa ɓe kalka. Boneeji e ɓillaaje ɗuuɗɗe ukkanto ɓe. Nden ɓe mbi'an: Boneeji ɗi fuu keɓi en ngam Allah Jawmiraawo men acci wondugo bee meeɗen. 18 Saa'i maajum mi saloto wallugo ɓe, ngam ɓe kuuwi kalluɗum, ɓe ngayliti haa ɗowanteeɓe woɗɓe. 19 Jonta kam, windu yimre. Ekkitin nde yimɓe Isra'iila, nde laato seedamku dow maɓɓe. 20 Mi ɗon yahra ɓe nder lesdi ndi kunaniimi kaakaaji maɓɓe. Ndi heewi kosam e njumri. Ɓe keɓan nyaamdu ton, ɓe kaaran, ɓe payan boo. Ammaa ɓe ngaylitoto ɓaawo, ɓe cujidanan ɗowanteeɓe woɗɓe. Ɓe njawoto yam, ɓe pistan alkawal am boo. 21 Boneeji e ɓillaaje ɗuuɗɗe ukkanto ɓe. Nden yimre nde'e laatoto ceedoowo am dow maɓɓe, ngam asŋgol maɓɓe yejjitittaa nde. Koo jonta boo mi anndi numooji maɓɓe, hiddeko mi nastina ɓe nder lesdi ndi kunaniimi ɓe." 22 Nyande maajum Muusa windi yimre man, ekkitini nde yimɓe Isra'iila. 23 Nden Jawmiraawo wi'i Yosuwa ɓii Nuuna: "Cembiɗa, tiɗɗin ɓernde ma. An a yahran yimɓe Isra'iila nder lesdi ndi kuniimi hokkugo ɓe. Min boo mi wondan bee maaɗa." 24 Muusa windi bolle tawreeta ka'a fuu nder deftere. 25 Nde o timmini windugo, o umri liman'en Lewiŋko'en halfitinaaɓe sundukru alkawal Allah: 26 "Koo'e deftere tawreeta nde'e, mballine nde kombi sundukru alkawal Allah Jawmiraawo mon. Nde laato ton bana seedamku dow yimɓe maako. 27 Mi anndi ɓe tuurtooɓe, saata-ko'e'en. Mi ɗonno wondi bee mooɗon maa, ɓe tuurtani Jawmiraawo, sakko ɓaawo maayde am. 28 Mooɓte ndotti'en le'i e ardiiɓe yeeso am, haa mi yecca ɓe bolle ɗe'e fuu. Mi ewnoto asama e lesdi, ɗi laato seedooɓe am dow maɓɓe. 29 Mi anndi fakat, ɓaawo maayde am onon fuu on mbonnoto masin, on accan tokkaago laawol ngol ekkitinmi on. Saa'iire waran nde sarru ukkanto on, ngam on kuuwan kalluɗum yeeso Jawmiraawo, on tikkinan mo bee kuuɗe mon."

Yimre Muusa

Tooktaaki Tawreeta 32

30 Nden Muusa yimi yimre nde'e, mooɓtorde Isra'iila'en fuu ɗon keɗito nde haa nde timmi: 32:1 "Onon asama e lesdi, nane bolle am, keɗite ko mbi'anmi. 2 Ekkitinol am toɓa bana iyeende, bolle am laato bana saawawre dow lesdi. Ɗe toɓa bana iyeende dow huɗo, bana baade ndiyam dow haakooji kecci. 3 Sey mi maŋgta innde Jawmiraawo, haa on teddina Allah men. 4 Jawmiraawo ɗon ayna on bana hooseere, o timmuɗo, gooŋgaajo nder laabi maako fuu. Allah mon o koolniiɗo mo fewjataa, kuuɗe maako fuu potti. 5 Ammaa onon on jambotooɓe, on kuuwataa bana ɓikkoy maako. On ummaatoore wonniinde, wayliinde. 6 Bana non ngettirton Allah na, onon faataaɓe ɓe ngalaa hakkiilo? Kaŋko woni Baabiraawo mon, tagɗo on haa on laato ummaatoore. 7 Ciftore jamanuuji ɓooymaaji, kakkilane duuɓi caaliiɗi. ?ame baabiraaɓe ko laati naane, ndotti'en boo ngam ɓe anndina on ɗum. 8 Ɓaŋgiiɗo yeɗi ummaatooje lesɗe muuɗum'en, o sendani le'i ɓiɓɓe Aadama joole. O yeɗi koondeye ummaatoore ɗowanteeɗo mum, 9 ammaa o suɓi danygol Yakubu ngam hoore maako. 10 O tawi ɓe nder ladde, haa nokkuure ferewnde, heewnde iido keni. O wuurni ɓe, o hakkilani ɓe, o ayni ɓe bana yiitere maako. 11 Bana dutal ekkitinirta ɓikkoy mum fiirugo, ngal weela dow maakoy, ngal efta koy dow bileeji maagal, bana non Jawmiraawo ayniri yimɓe mum, efti ɓe ngam taa ɓe ndo''o. 12 Jawmiraawo feere mum ɗowi yimɓe mum, walaa ɗowanteeɗo goɗɗo walli mo. 13 O ɓaŋgti ɓe dow lesdi kooseeje, ɓe nyaami ko fuɗi haa gese. Ɓe tawi njumri caka tapaaje, jaytunje maɓɓe mawni caka kaa'e. 14 Ɓe njari kosam na'i e be'i. Na'i maɓɓe e dammooje maɓɓe ɗi payɗi. Gawri maɓɓe e inaboojam maɓɓe ɓuri wooɗugo. 15 Yimɓe maako laati riskuɓe, tuurtooɓe, ɓe fayɓe, marɓe ɓellere. Ɓe acci Allah tagɗo ɓe, ɓe njawi kisnoowo ɓe baawɗo. 16 Ɓe tikkini Jawmiraawo bee sujidango labbi, ɓe mettini mo bee kuuɗe maɓɓe nyidduɗe. 17 Ɓe kirsi ngam ginnaaji ɗi laataaki Allah, ngam ɗowanteeɓe ɓe meeɗaay anndeego, ɗowanteeɓe hesɓe, waŋguɓe jonta. Kaakaaji maɓɓe meeɗaay ɗowtanaago ɓe. 18 Ɓe kakkilanaay Allah maɓɓe kisnoowo ɓe, ɓe ngejjiti dokkuɗo ɓe ngeendam. 19 Jawmiraawo yi'i ɗum, ɗum kalluɗum haa maako. O wudini ɓikkoy maako ngorkoy e ndehoy. 20 O wi'i: Mi wirnan ɓe gite am, haa mi laara ko heɓata ɓe. Ngam ɓe laati ummaatoore wayliinde, ɓiɓɓe ɓe ngalaa gooŋgaaku. 21 Ɓe tikkini yam bee labbi maɓɓe, ɓe mottini yam bee ɗowanteeɓe fewooɓe. Jonta tikkinanmi ɓe bee yimɓe faataaɓe, mi mettinan ɓe bee ummaatoore meere'en. 22 Tikkere am wulan bana yiite, nyaaman kooɗume fuu haa lesdi. Nde wulan haa yotto joonde maayɓe, nde nyaaman koo caɓɓaaje kooseeje boo. 23 Mi yowanan ɓe boneeji ɗuuɗɗi, mi fiɗan kuri am fuu dow maɓɓe. 24 Ɓe maayan weelo e jonte, ɓe njinnan ngam nyawji kalluɗi. Mi neldan ɓe kuuje ladde ngatooje, non boo boɗɗe mbarooje. 25 Kaafahi do''an ɓiɓɓe maɓɓe haa yaasi wuro, kultoreeŋgol mbaran ɓe haa nder wuro, suka'en e faanyɓe rewɓe fuu maayan, koo musinankoy e ndotti'en boo kalkan. 26 Mi tammino halkugo ɓe pat, ngam taa goɗɗo siftora inɗe maɓɓe. 27 Ammaa mi yiɗaa jaloore konne'en maɓɓe, wanyɓe ɓe paamataa ɗum. Ɓe mbi'an: Juuɗe amin njaali ɓe. Ɓe mbi'ataa: Jawmiraawo huuwi ɗum fuu. 28 Yimɓe Isra'iila ɓe ngalaa faamu, hakkiilo woodaa haa maɓɓe sam. 29 To naa non, ɓe paamanno kuuje ɗe, ɓe kakkilananno ko heɓi ɓe. 30 Ko waɗi konneejo gooto riiwa ujineere, ɗiɗo boo parta ujine sappo? Jawmiraawo maɓɓe soorri ɓe, Allah maɓɓe baawɗo acci ɓe. 31 Konne'en anndi labbi muuɗum'en tampi, ɗi ngalaa baawɗe bana Allah Isra'iila. 32 Konne'en maɓɓe mbonnake bana Sodoma e Gomorra, ɓe nandi bee inabooje bonniiɗe, dimooje ɓiɓɓe keewɗe tooke e kaaɗeeŋga, 33 inaboojam maɓɓe ɗum tooke poosokje. 34 Jawmiraawo wi'i: Mi anndi ko konne'en maɓɓe kuuwi, mi ɗon sigo anndal man haa sigordu am 35 haa nyalaade nde mi waatoto, mi hiitoto ɓe, haa saa'iire nde kosɗe maɓɓe ndimboto. Nyalaade halkere maɓɓe ɓadake, kiita maɓɓe ɗon ɓadito bee jaawal. 36 Fakat Jawmiraawo huuwanan yimɓe mum gooŋga, o hinnoto teddinooɓe mo. Ngam o yi'i ɓe ɗon tampa, luttuɓe maɓɓe ɗuuɗaay sam. 37 Nden o ?aman yimɓe maako: Toy ɗowanteeɓe sembiɗɓe ɓe kooliiɗon? 38 On nyaamni ɓe ɓellere kirsaaɗi mon, on njarni ɓe inaboojam mon. Sey ɓe ngara, ɓe mballa on jonta, sey ɓe mbaɗana on hisrude. 39 Ndaare jonta min feere am woni Allah, walaa ɗowanteeɗo goɗɗo. Mi mbaran, mi yeeɗinan boo, mi naawnan, mi hurgan boo. Walaa kisnanɗo ko juŋŋgo am jogoto. 40 Mi ɗon ɓaŋgta juŋŋgo am hedi asama, mi ɗon huno: Fakat bana mi geeto, 41 mi welnan kaafahi am ɗelkoohi, juŋŋgo am waɗa kiita. Mi waatoto konne'en am, mi hiitoto wanyɓe yam fuu. 42 Kuri am njaran ?i?am maɓɓe, kaafahi am nyaaman kusel maɓɓe. Ki heewan ?i?am mbaraaɓe e naŋgaaɓe, ki ta''an ko'e hoore'en maɓɓe. 43 Onon asamanji, koole bee seyo, onon ɗowanteeɓe, cujidane Jawmiraawo. Ngam o waatoto konne'en maako, o ittan aybe nder lesdi yimɓe maako." 44 Muusa e Yosuwa ɓii Nuuna ngimi yimre nde, yimɓe Isra'iila fuu ɗon keɗito.

Umrooje Muusa ragareeje

45 Too, nde Muusa timmini wolwugo bolle ɗe'e, 46 o wi'i yimɓe: "Umrooje ɗe'e ɗe umrumi on hande, njaɓe ɗe haa ɓerɗe mon. Anndine ɗe ɓikkoy mon, ngam koy njogo bolle tawreeta ka'a fuu, koy tokko ɗe. 47 Tawreeta ka'a naa ka bolle meere, fakat ngeendam mon ɗon nder maaka. Ɗowtane ka ngam haa balɗe mon njuuta nder lesdi gaɗa Urdun ndi nastoton haa maron ndi." 48 Nyalaade ndeya go Jawmiraawo wi'i Muusa: 49 "Yah haa kooseeje Abariima haa ɗo nder lesdi Mo'ab, haa nokkuure tiitotirnde bee berniwol Yeriko. Wa''a hooseere Nebo, a laara lesdi Kanaana ndi marnanmi yimɓe Isra'iila. 50 A maayan dow hooseere man, a hawtoyan bee asli ma, bana deerɗa Haruna maayri dow hooseere Hor, hawtoyi bee asli mum. 51 Ngam onon ɗiɗo on njambi yam yeeso yimɓe Isra'iila, haa ndiyamji Meriba baŋge Kaades nder ladde Siin, on ceednaay senaare am caka yimɓe Isra'iila. 52 A eewan lesdi haa daayiiɗum, ammaa a heɓataa nastugo lesdi ndi ndokkanmi yimɓe Isra'iila."

Tooktaaki Tawreeta 33

No Muusa barkiɗiniri le'i Isra'iila

33:1 Ndaa barka ka Muusa, goɗɗo Allah barkiɗini yimɓe Isra'iila hiddeko o maaya: 2 "Jawmiraawo wari diga hooseere Sina, fuɗi bana naaŋge dow kooseeje Se'ir, yaynani yimɓe mum e hooseere Paran. Malaa'ika'en ujine sappo ngardi bee maako. Umrooje ngam yimɓe maako ɗon haa juŋŋgo maako nyaamo nanduŋgo bee yiite. 3 "Jawmiraawo yiɗi le'i muuɗum, o ɗon ayna senaaɓe maako fuu. Ngam maajum en ɗon turo yeeso maako. 4 En ɗon ɗowtano tawreeta ka Muusa umri en. Ka keɓal ummaatoore men ɓurŋgal saman. 5 Jawmiraawo laamake dow Isra'iila, saa'i le'i e ardiiɓe muuɗum'en mooɓi." 6 Muusa wi'i dow lenyol Ruuben: "Ruuben yeeɗa, taa maaya, koo to yimɓe lenyol ngol ɗuuɗaay." 7 Ndaa ko o wi'i dow lenyol Yahuuda: "Ya Jawmiraawo, nan tornde Yahuuda, hawtu ngol bee le'i goɗɗi fahin. Juŋŋgo ma ɗon haɓa ngam maɓɓe. Wallu ɓe haɓugo bee konne'en maɓɓe." 8 Dow lenyol Lewi o wi'i: "Ya Jawmiraawo, a ɗon waŋgina muuyo ma bee lenyol Lewi. Ɓe yimɓe ma hoolaaɓe. A jarribi ɓe haa Massa, a gooŋɗini ɓe haa ndiyamji Meriba. 9 Ɓe ɓuri yiɗugo ma dow saarooji maɓɓe e bandiraaɓe maɓɓe e ɓikkoy maɓɓe. Ɓe ɗowtani umrooje ma, ɓe njogi alkawal ma. 10 Kamɓe ɓe ekkitinan danygol Yakubu kiitaaji ma, haa Isra'iila fuu tokko tawreeta ma. Ɓe lii'anto ma kirseteeɗi dow hirsirde, ɓe ngulan urle yeeso maaɗa. 11 Ya Jawmiraawo, ɗuɗɗin sembe maɓɓe, yerda kuuɗe maɓɓe. Sampit konne'en maɓɓe fuu, ngam taa ɓe meeta ummaago." 12 Dow lenyol Benyamin o wi'i: "Jawmiraawo yiɗi lenyol ngol masin. Allah Ɓaŋgiiɗo ɗon ayna ngol foroy, nyalɗe fuu ngol ɗon jooɗi jam yeeso maako." 13 Dow lenyol Yusufu o wi'i: "Jawmiraawo barkiɗin lesdi maɓɓe bee saawawre diga dow, e ndiyamji diga luggeeŋgaaji lesdi. 14 O barkiɗina ndi bee ko naaŋge ɓendata ɗum, bee ɓurɗum wooɗugo nder lebbi fuu. 15 Kooseeje e towndiije maɓɓe ɓooymaaje keewa kuuje cuɓaaɗe. 16 Lesdi maɓɓe heewa kuuje booɗɗe fuu, ngam daliila mbooɗeeŋga Jawmiraawo mo wolwi nder wumre gi'e. Barkaaji ɗi fuu ngara dow lenyol Yusufu, ngam kaŋko o cenaaɗo caka deerɗiiko'en. 17 Yusufu mari sembe bana ngaari, luwe boo bana mbana. Luwe maako ɗum ujineeje ɓe Manassa, e ujine cappanɗe ɓe Efrayim. Bee maɓɓe o hawan ummaatooje, o yerɓan ɗe haa keeri duniyaaru." 18 Dow le'i Jabulon e Issakar o wi'i: "Yimɓe Jabulon ceyore filu muuɗum'en bee yimɓe haa pomoole mbeela. Yimɓe Issakar boo ceyoro kuuɗe muuɗum'en haa saare. 19 Ɓe ewnoto ummaatooje, ɗe ngara haa hooseere maɓɓe, ɓe lii'oto kirseteeɗi pottanɗi ton. Ngam ɓe keɓan jawdi haa mbeela, ndesaaje nyukkiiɗe boo nder njaareendi." 20 Dow lenyol Gada o wi'i: "Ngette Allah mo yajjini lesdi maɓɓe. Gada ɗon reena bana mbarooga, ngam ta''a juŋŋgo, koo hoore boo. 21 Ɓe cuɓani ko'e maɓɓe geɗal lesdi ɓurŋgal wooɗugo. Haa nokkuure nde geɗal hooreejo woni, ton ardiiɓe yimɓe mooɓi. Ɓe kuuwi ko fottani Allah, ɓe timmini kiitaaji maako nder Isra'iila." 22 Dow lenyol Dan o wi'i: "Dan woni ɓii mbarooga, ngurtiiŋga lesdi Baasan bee diwugo." 23 Dow lenyol Neftalim o wi'i: "Yimɓe Neftalim kaaran, ngam Jawmiraawo yerdi ɓe, barkiɗini ɓe. Lesdi maɓɓe, diga weendu Galili yahugo fombina." 24 Dow lenyol Aser boo o wi'i: "Aser heɓi barka ko ɓuri le'i goɗɗi. O laato giɗaaɗo deerɗiiko'en. Lesdi maako riska bee nebbam jaytunje. 25 Jamɗe palduɗe cembiɗɗe kisna dammuɗe berniiji maako. Sembe maako duura bana balɗe maako." 26 Onon yimɓe Isra'iila, walaa ɗowanteeɗo bana Allah mooɗon. Kaŋko o ɗon saalo asamanji bee tedduŋgal, o ɗon ta''a duule ngam o walla on. 27 Allah woni hisrude mon diga ɓooyma, juuɗe maako duumiiɗe ɗon efta on. O riiwi konne'en mon yeeso mooɗon, o umri on nattina ɓe ɓe fuu. 28 Yimɓe Isra'iila, danygol Yakubu, ɗon njooɗi bee hoolaare. Lesdi maɓɓe heewi gawri e inaboojam. Asama ɗon waɗa saawawre dow maari. 29 Barka laatanto on, onon Isra'iila'en. Walaa ummaatoore bana nde mooɗon nde Jawmiraawo wallata ɗum. Jawmiraawo bee hoore mum woni wawarde mon e kaafahi mon. O ɗon ayna on, o ɗon hokka on jaalorgal. Konne'en mon ɗaɓɓan enɗam mon bee naafikaare, ammaa onon on ndamman ɓe.

Tooktaaki Tawreeta 34

Maayde Muusa

34:1 Too, Muusa wurti laɗɗe Mo'ab, wa''i hooseere Nebo, dow hoore hooseere Pisiga haa fuunaaŋge Yeriko. Ton Jawmiraawo holli mo lesdi fuu: Lesdi Gile'at haa yotti wuro Dan, 2 e geɗal Neftalim, e geɗe Efrayim e Manassa, e geɗal Yahuuda haa yotti mbeela hiirnaaŋge, 3 e lesdi fombina, e lesdi leesndi hakkunde Jo'ar e Yeriko, berniwol dibinooje. 4 Nden Jawmiraawo wi'i Muusa: "Kanjum woni lesdi ndi kunaniimi Ibrahiima e Isiyaaku e Yakubu, mi hokkan ndi danygol maɓɓe. Mi holli ma ndi, ammaa a heɓataa nastugo ndi." 5 Muusa, kuuwanoowo Jawmiraawo maayi ton nder lesdi Mo'ab, bana Jawmiraawo wi'no mo. 6 Jawmiraawo uwi mo nder waadiwol ton nder lesdi Mo'ab, haa nokkuure tiitotirnde bee Bayti-Pe'or. Ammaa haa warugo hande walaa mo anndi yenaande maako. 7 Muusa waɗi duuɓi teemerre e noogas (120), o maayi diga o cembiɗɗo, gite maako tampaay. 8 Yimɓe Isra'iila mboyi mo nyalɗe cappanɗe tati nder laɗɗe Mo'ab, nden saa'i woyugo mo timmi. 9 Ammaa Yosuwa ɓii Nuuna o keewɗo ruuhu faamu, ngam Muusa yowi juuɗe mum dow maako ngam nastina mo nder kuugal mum. Yimɓe Isra'iila nanani Yosuwa, ɓe tokki umrooje ɗe Jawmiraawo umruno ɓe bee hunduko Muusa. 10 Ɓaawoɗon walaa annaboojo bana Muusa meeti laataago nder Isra'iila. Jawmiraawo wolidi bee maako gite bee gite. 11 Walaa annaboojo goɗɗo meeɗi huuwugo alaamaaji e kaayeefiiji irin ɗi Muusa huuwi, ɗi Jawmiraawo neli mo huuwugo haa Firawna, laamiiɗo Misra e saraaki'en maako e lesdi maako fuu. 12 Walaa annaboojo goɗɗo heɓi baawɗe huuwugo kuuje mawɗe kulniiɗe ɗe Muusa huuwi yeeso Isra'iila fuu.

Yosuwa 1

No Isra'iila'en taaskorani nastugo Kanaana

1:1 Ɓaawo maayde Muusa, suka Jawmiraawo, Jawmiraawo wolwani Yosuwa ɓii Nuuna, suka Muusa, wi'i: 2 "Suka am Muusa maayi. Kadi umma, eera maayo Urdun ngo, an e ummaatoore nde'e fuu, haa on nasta lesdi ndi ndokkanmi yimɓe Isra'iila. 3 Nokkuure nde kosɗe mon njaaɓata fuu, mi hokki on nde bana mbi'mi Muusa. 4 Diga ladde e hooseere Libanon ɗo yahugo fuunaaŋge haa yotto maayo maŋgo wi'eteeŋgo Efratis, waato lesdi Heti'en fuu, yahugo hiirnaaŋge boo haa yotto mbeela, ɗum fuu ɗum laato maral mooɗon. 5 Balɗe ma fuu walaa dartantooɗo ma. Bana mi wonduno bee Muusa, bana non ngondiranmi bee maaɗa boo. Mi accataa ma sam. 6 Sembiɗiɗ, tiɗɗin ɓernde ma, ngam an on sendanta ummaatoore nde'e lesdi ndi kunaniimi kaakaaji maɓɓe mi hokkan ɓe. 7 Ammaa sey a sembiɗa, a tiɗɗina ɓernde ma ngam haa a ɗowtano tawreeta fuu ka Muusa, suka am umri ma. Taa sel laawol maaka, koo haa nyaamo koo haa nano, ngam keɓa hayru kootoy njahata fuu. 8 Jaŋgu deftere tawreeta nde'e foroy, numtu nde jemma bee nyalawma fuu, ngam haa a ɗowtano ko winda nder maare. Nden a wo''inan laawol maaɗa, a heɓan saa'a. 9 Min mi umri ma: Sey a sembiɗa, a tiɗɗina ɓernde ma. Taa hul, taa hultor boo, ngam min, Allah Jawmiraawo maaɗa mi ɗon wondi bee maaɗa kootoy njahata fuu." 10 Yosuwa umri ardiiɓe ummaatoore: "Ta''e caka saŋgeere, mbi'e yimɓe: 11 Mbaɗane ko'e mon njooɓaari, ngam lutti nyalɗe tati haa on eero maayo Urdun, haa on nasta lesdi, on mara. Allah Jawmiraawo mon marnan on ndi." 12 Yimɓe le'i Ruuben e Gada e reeta lenyol Manassa, Yosuwa wi'i ɓe: 13 "Ciftore ko Muusa, suka Jawmiraawo umri on. O wi'i: Allah Jawmiraawo mon siwtinan on, hokkan on lesdi ndi. 14 Rewɓe mon e ɓikkoy mon e dabbaaji mon njooɗoto nder lesdi ndi Muusa hokki on gaa'en Urdun. Ammaa onon worɓe sembiɗɓe on ardoto bandiraaɓe mon eeraago, on mballa ɓe, 15 haa to Jawmiraawo siwtini ɓe bana mooɗon, haa to ɓe mari lesdi ndi o hokkata ɓe. Ɓaawo maajum on loro, on mara tayre lesdi nde Muusa, suka Jawmiraawo hokki on gaa'en Urdun gal fuunaaŋge." 16 Ɓe njaabi Yosuwa: "Ko umruɗa min fuu, min mbaɗan ɗum. Min njahan kootoy a nelata min. 17 Bana min ɗowtorani Muusa, bana non min ɗowtanto ma an boo. Allah Jawmiraawo ma wondu bee maaɗa, bana o wonduno bee Muusa, kanjum tan min ɗaɓɓata. 18 Koomoy luuti umrooje ma, ɗowtanaaki ko umruɗa mo fuu, o mbareteeɗo. Ammaa an, laata a cembiɗɗo, tiɗɗin ɓernde ma."

Yosuwa 2

No Yosuwa neliri horooɓe haa Yeriko

2:1 Saa'i yimɓe Isra'iila ɗonno haa Sittim, Yosuwa ɓii Nuuna neli horooɓe ɗiɗo, wi'i ɓe: "Njehe, ndaare lesdi e berniwol Yeriko." Ɓe ndilli, ɓe nasti suudu debbo jeenoowo, innde maako Rahab. Ɓe mbaali ton. 2 Laamiiɗo Yeriko anndinaama: "Jemmaare nde'e worɓe Isra'iila'en woɗɓe ngari horugo lesdi." 3 O neli yimɓe haa Rahab, ɓe mbi'a mo: "Wurtin worɓe warɓe haa maaɗa, nastuɓe suudu ma, ngam ɓe horooɓe lesdi." 4 Ammaa Rahab nyukkini worɓe ɗiɗo go. O wi'i nelaaɓe laamiiɗo: "Nonnon, worɓe man ngari haa am, ammaa mi anndaano toy ɓe iwi. 5 Nde jemma waɗi, wakkati maɓɓugo dammugal berniwol, ɓe ngurti. Mi anndaa haa toy ɓe ndilli. Taasne ɓe bee jaawal, nden kam on njokkoto ɓe." 6 Ammaa o wa''inno ɓe dow mbippu suudu, o nyukkini ɓe les leɗɗe ɗe o we''itino dow soorowol. 7 Worɓe laamiiɗo ngurti berniwol, nden dammuɗe maɓɓaama. Ɓe ɗaɓɓiti Isra'iila'en ɗiɗo go dow laawol yahugo Urdun haa ɓe njotti eerorɗe. 8 Hiddeko horooɓe mbaalo, Rahab wa''i haa maɓɓe dow soorowol. 9 O wi'i ɓe: "Mi anndi Jawmiraawo hokki on lesdi ndi. Kultoreeŋgol ngam mooɗon ukki dow amin, ɓerɗe yimɓe fuu nder lesdi ta''i. 10 Min nani no Jawmiraawo yoorini ndiyamji maayo Maaliya yeeso mooɗon nde ngurtiiɗon Misra. Min nani boo ko kuuwɗon laamiiɓe Amoori'en ɗiɗo haa gaɗa Urdun, no on nattiniri Sihon e Ook. 11 Min nani ɗum, ɓerɗe amin ɓolwi ngam daliila kulol yeeso mooɗon. Allah Jawmiraawo mon, kaŋko woni Allah haa asama e lesdi, haa dow bee les fuu. 12 Ammaa jonta kunaneeɗam: Bana min mi huuwrani on mbooɗeeŋga, bana non onon boo kuuwaneeɗam mbooɗeeŋga, ndokkeeɗam maandorde hoolaare. 13 Acce baaba am e daada am ngeeɗa, non boo deerɗiraaɓe am worɓe e rewɓe bee bandiraaɓe muuɗum'en fuu, kisne yoŋkiiji amin maayugo." 14 Horooɓe mbi'i mo: "Yoŋkiiji amin laato mbattudi yoŋkiiji mooɗon, ammaa taa on mbaŋgina haala amin sam. To Jawmiraawo hokki min lesdi ndi, min kuuwanan ma mbooɗeeŋga e hoolaare." 15 Suudu Rahab ɗon hawti bee mahol berniwol. Ngam maajum o jippini worɓe ɗiɗo go bee ɓoggol haa wurdere nder mahol. 16 O wi'i ɓe: "Njehe gal kooseeje, ngam taa taasnooɓe on potta bee mooɗon. Cuuɗe ton nyalɗe tati haa to ɓe ngarti, nden ndille laawol mon." 17 Ɓe mbi'i mo: "Min mbaɗan ko a hunni min. 18 An boo, ndaa ko mbaɗata: To min nasti lesdi mon, haɓɓu ɓoggol boɗeewol ngo'ol haa wurdere nde njippinɗa min e muuɗum. Mooɓtu baaba ma e daada ma e deerɗiraaɓe ma e yimɓe saare baaba ma fuu nder suudu ma. 19 To goɗɗo maɓɓe wurtake suudu ma, aybe maayde maako loroto dow hoore maako, minin boo min laaɓɓe. Ammaa koomoy gonduɗo bee maaɗa nder suudu, to juŋŋgo goɗɗo meemi mo, nden kam aybe maajum waran dow ko'e amin. 20 To a waŋgini haala amin haa woɗɓe, nden kam min ndimɗan e hunayeere nde kunnuɗa min." 21 Rahab wi'i: "Nonnon, bana mbi'ɗon." Nden o jaɓɓiti ɓe, ɓe ndilli. Ammaa kaŋko o haɓɓi ɓoggol boɗeewol go haa wurdere suudu. 22 Horooɓe njehi gal kooseeje, paɓɓi ton nyalɗe tati. Yimɓe laamiiɗo ɗaɓɓiti ɓe kootoy fuu, tawaay ɓe. Ɓaawo nyalɗe tati ɓe lorti haa Yeriko. 23 Horooɓe ɗiɗo go ndirti kooseeje, eeri maayo, ngarti haa Yosuwa ɓii Nuuna. Ɓe ngecci mo ko heɓi ɓe fuu. 24 Nden ɓe mbi'i mo: "Jawmiraawo hokki en lesdi fuu haa juuɗe men. Yimɓe ton fuu ɗon kula en haa ɓerɗe maɓɓe ta''i."

Yosuwa 3

No Isra'iila'en eerori Urdun

3:1 Jaŋgo maajum Yosuwa e yimɓe Isra'iila fuu ndawi cub. Ɓe ummi saŋgeere Sittim, ɓe ngari haa maayo Urdun. Ɓe caŋgini ton hiddeko ɓe eero. 2 Ɓaawo nyalɗe tati, ardiiɓe ta''i caka saŋgeere, mbi'i yimɓe: 3 "To on ngi'i liman'en ɗon ndoondo sundukru alkawal Allah Jawmiraawo mon, umme onon boo, tokke ɓe. 4 On meeɗaay yahugo laawol ngol, kamɓe ɓe cappinan on ngol. Ammaa taa ɓadite sundukru, ndaaye ndu deydey piyanɗe ujine ɗiɗi." 5 Yosuwa wi'i yimɓe: "Cene ko'e mon, ngam jaŋgo Jawmiraawo huuwan kaayeefiiji caka mooɗon." 6 Nden o umri liman'en: "Efte sundukru alkawal, eere yeeso yimɓe." Kamɓe ɓe efti sundukru, ɓe ardi yeeso yimɓe. 7 Jawmiraawo wi'i Yosuwa: "Hande puɗɗanmi mawningo ma yeeso Isra'iila'en. Ɓe paaman mi ɗon wondi bee maaɗa bana mi wonduno bee Muusa. 8 Umru liman'en roondooɓe sundukru alkawal: To on njottake maayo Urdun, naste nder ndiyam haa fomoonde, ndare ton." 9 Nden Yosuwa wi'i yimɓe Isra'iila: "Ngare ɗo, nane ko Allah Jawmiraawo mon wi'ata on. 10 Saa'i on ɗon nasta lesdi, o riiwan Kanaani'en e Heti'en e Hewi'en e Peresi'en e Girgasi'en e Amoori'en e Yebusi'en yeeso mooɗon. Bana ni anndirton Allah geeto ɗon wondi bee mooɗon. 11 Ndaa, sundukru alkawal Jawmu duniyaaru fuu ɗon nasta Urdun yeeso mooɗon. 12 Cuɓe jonta worɓe sappo e ɗiɗo, gooto gooto nder lenyol Isra'iila kooŋgole fuu. 13 To kosɗe liman'en roondooɓe sundukru alkawal Jawmu duniyaaru fuu nasti nder ndiyam, ilam Urdun ta''an, ndiyam ndirtotooɗam daroto bana mahol." 14-15 Ɗum wakkati codol. Saa'i maajum maayo Urdun teelan dow pomoole mum. Too, yimɓe ngurti laymaaji muuɗum'en haa eero maayo Urdun, liman'en ardi ɓe, ɓe ɗon ndoondi sundukru alkawal. Nde kosɗe maɓɓe puɗɗi soofugo, 16 ndiyam acci ilugo, dari bana mahol daayiiɗum masin, haa Adaama, wuro wonŋgo kombi Jaretaan. Ndiyam ndirtotooɗam gal weendu ladde, waato weendu manda, ta''i. Yimɓe keɓi eeraago haa nokkuure tiitotirnde bee Yeriko. 17 Saa'i Isra'iila'en ɗon eero dow joorɗum, liman'en roondooɓe sundukru alkawal Jawmiraawo ɗon ndari dow joorɗum caka Urdun, haa ummaatoore fuu saali.

Yosuwa 4

Kaa'e maandorɗe sappo e ɗiɗi

4:1 Nde ummaatoore fuu eeri maayo Urdun, Jawmiraawo wi'i Yosuwa: 2 "Cuɓe worɓe sappo e ɗiɗo, gorko gooto nder lenyol fuu. 3 Umre ɓe ɓe koo'a kaa'e sappo e ɗiɗi haa caka maayo Urdun, haa nokkuure nde liman'en ndari. Ɓe njahra kaa'e man haa nokkuure nde mbaaloton jemmaare nde'e, ɓe mballina ɗe ton." 4 Yosuwa ewni worɓe sappo e ɗiɗo ɓe o suɓno nder yimɓe Isra'iila, gorko gooto nder lenyol fuu. 5 O wi'i ɓe: "Naste Urdun yeeso sundukru alkawal Allah Jawmiraawo mon. Koomoy mooɗon efta hayre woore, wakka nde, hayre woore ngam lenyol Isra'iila kooŋgole. 6 Kaa'e man laatano on maandorɗe. Yeeso ɗo, to ɓikkoy mon ?ami on habaru kaa'e ɗe, 7 nden kam njaabe koy: Ndiyam Urdun ta''i yeeso sundukru alkawal Jawmiraawo, saa'i ndu ɗon eero maayo. Kaa'e ɗe'e laatanto yimɓe Isra'iila maandorɗe haa foroy." 8 Worɓe Isra'iila'en go kuuwi ko Yosuwa umri ɓe. Ɓe ngurtini kaa'e sappo e ɗiɗi haa caka Urdun, bana Jawmiraawo wi'no Yosuwa, fodde limgal le'i Isra'iila'en. Ɓe njahri kaa'e man haa nokkuure nde ɓe mbaali, ɓe ndesi ɗe ton. 9 Yosuwa darni kaa'e sappo e ɗiɗi goɗɗe haa caka Urdun, haa nokkuure nde liman'en roondooɓe sundukru ndarino. Ton ɗe ngoni haa warugo hande. 10 Liman'en ndari haa caka Urdun haa timmugo kooɗume ko Yosuwa wi'no yimɓe bee umroore Jawmiraawo. Kanjum woni ko Muusa umruno Yosuwa. Yimɓe njaawɗi eeraago maayo. 11 Nde ɓe timmini eeraago, liman'en roondooɓe sundukru Jawmiraawo eeri boo, ɓe caali yeeso yimɓe fuu. 12 Yimɓe le'i Ruuben e Gada e reeta lenyol Manassa ardi Isra'iila'en woɗɓe, ɓe taaskaniiɓe konu bana Muusa wi'no ɓe. 13 Taaskaniiɓe konu baakin ujine cappanɗe nayo (40.000) eeri maayo yeeso Jawmiraawo, ɓe njotti ladde kombi Yeriko. 14 Nyalaade maajum Jawmiraawo teddini Yosuwa yeeso Isra'iila'en. Ɓe kuli mo bana ɓe kuliri Muusa balɗe mum fuu. 15 Too, Jawmiraawo umri Yosuwa: 16 "Wi' liman'en roondooɓe sundukru bee seedamku alkawal ɓe ngurto maayo Urdun." 17 Yosuwa umri ɓe bana non. 18 Nde ɓe ngurti Urdun, kosɗe maɓɓe boo meemi lesdi njoorndi, ndiyam maayo lori haa nokkuure muuɗum, teeli dow pomoole maayo bana naane.

Yosuwa 5

19 Nyande sappoore nder lewru arandu, yimɓe eeri Urdun. Ɓe caŋgini haa Gilgal, fuunaaŋge Yeriko. 20 Ton haa Gilgal Yosuwa darni kaa'e sappo e ɗiɗi ɗe ɓe koo'uno haa caka Urdun. 21 O wi'i yimɓe Isra'iila: "Yeeso ɗo, to ɓikkoy mon ?ami on habaru kaa'e ɗe, 22 nden kam njaabe koy: Yimɓe Isra'iila eeri maayo Urdun dow joorɗum. 23 Ngam Allah Jawmiraawo mon yoorini ndiyam maago haa on eeri. O huuwani on bana o huuwranno min haa maayo Maaliya, wakkati o yoorini ngo yeeso amin. 24 Ngam daliila kuuɗe ɗe'e koomoy haa duniyaaru anndan juŋŋgo Jawmiraawo sembiɗŋgo, onon boo on kulan Allah Jawmiraawo mon haa foroy." 5:1 Laamiiɓe Amoori'en wonɓe haa hiirnaaŋge maayo Urdun, e laamiiɓe Kanaani'en fuu wonɓe haa mbeela, nde ɓe nani Jawmiraawo yoorini ndiyam Urdun yeeso Isra'iila'en haa ɓe eeri, ɓe kultori, ɓerɗe maɓɓe ta''i ngam daliila Isra'iila'en.

Baɗki juulnol haa Gilgal

2 Saa'i maajum Jawmiraawo wi'i Yosuwa: "Waɗ laɓe ɗe kaa'e, juulnu yimɓe Isra'iila ɓe meeɗaay juulneego." 3 Yosuwa waɗi laɓe man, juulni Isra'iila'en haa nokkuure wi'eteende Towndiire-lare-saadooniiku. 4-6 Nde yimɓe Isra'iila ngurti Misra, worɓe maɓɓe fuu njuulnaama. Ammaa ɓe ngiili nder ladde duuɓi cappanɗe nayi. Saa'i man fuu ɓe keɓaay juulnugo ɓikkoy ngorkoy. Waawɓe konu saa'i gurtaaki maɓɓe nder Misra, ɓe fuu ɓe maayi nder ladde ngam ɓe ɗowtanaaki Jawmiraawo. O hunani ɓe ɓe keɓataa yi'ugo lesdi keewndi kosam e njumri ndi o wi'i kaakaaji maɓɓe o hokkan ɓe. 7 Ammaa ɓiɓɓe worɓe man meeɗaay juulneego. Kamɓe, Yosuwa juulni ɓe. 8 Nde ɓe timmini juulnugo ɓe, ummaatoore fuu faɓɓi haa saŋgeere haa juulnaaɓe njamɗiti. 9 Jawmiraawo wi'i Yosuwa: "Hande ittumi mbustu njeyaaŋgu mon haa Misra. Ngam maajum ɓe ɗon mbi'a nokkuure man Gilgal haa warugo hande." 10 Yaake yimɓe Isra'iila ɗon caŋgina haa Gilgal nder ladde kombi Yeriko, ɓe mbaɗi juulde Paska+, kiikiɗe nyande sappo e nayaɓre lewru maajum. 11 Jaŋgo maajum ɓe puɗɗi nyaamugo kuuje lesdi Kanaana, tamseeje ɗe ufnaaka e gabbe ca'aaɗe. 12 Nyande maajum nyaamdu wi'eteendu mannu acci toɓugo. Ɓaawoɗon ɓe nyaami nyaamdu lesdi Kanaana.

Yosuwa e gorko marɗo kaafahi

13 Saa'i Yosuwa ɗon baŋge Yeriko, o ɓaŋgti gite maako, o yi'i gorko feere ɗon dari yeeso maako, ɗon jogi kaafahi losaaki haa juŋŋgo mum. Yosuwa yehi haa maako, ?ami mo: "An mo amin na? Malla a gooto nder konne'en amin?" 14 Gorko oo jaabi: "Aa'a, ammaa mi wari jonta mi mawɗo honooɓe Jawmiraawo." Yosuwa sujidani mo, wi'i: "Ya jawmam, mi maccuɗo ma. Ɗume a umratammi?" 15 Mawɗo honooɓe Jawmiraawo jaabi: "Faɗɗita paɗe ma, ngam nokkuure nde ndariɗa, nde seniinde." Yosuwa waɗi non.

Yosuwa 6

Do''ere Yeriko

6:1 Yoo, haa Yeriko ɓe maɓɓi dammuɗe, ɓe pali ɗe ngam daliila yimɓe Isra'iila. Walaa mo wurtoto berniwol, walaa mo nastata boo. 2 Jawmiraawo wi'i Yosuwa: "Ndaa, mi hokki ma Yeriko e laamiiɗo maagol e worɓe maagol sembiɗɓe fuu haa juŋŋgo ma. 3 Onon, waato waawɓe konu mooɗon fuu taaro berniwol taarannde woore. Bana ni kuuwrata nyalɗe joweego. 4 Liman'en njoweeɗiɗo ndoondo luwe konu joweeɗiɗi yeeso sundukru. Nyande joweeɗiɗawre on taaro berniwol nde joweeɗiɗi, liman'en boo puufa luwe muuɗum'en. 5 To ɓe puufi luwe, onon boo on nani hoolo maaje, sey yimɓe fuu ngooka gookaali mawɗi. Nden kam mahol berniwol yibban. Yimɓe fuu mba''o, koomoy tiita yeeso muuɗum, nasta berniwol." 6 Yosuwa ɓii Nuuna ewni liman'en, wi'i ɓe: "Efte sundukru alkawal. Njoweeɗiɗo nder mooɗon ndoondo luwe konu joweeɗiɗi yeeso sundukru Jawmiraawo." 7 Nden o umri yimɓe: "Njehe, taare berniwol. Woɗɓe mooɗon ardo sundukru Jawmiraawo." 8-9 Fodde umroore Yosuwa, honooɓe woɗɓe ardi, ɓaawo maɓɓe liman'en njoweeɗiɗo fuufooɓe luwe, nden liman'en roondooɓe sundukru alkawal Jawmiraawo, haa timmoode boo honooɓe luttuɓe. Tum ɓe ɗon puufa luwe. 10 Ammaa Yosuwa umruno yimɓe: "Taa ngooke, taa nanne sawtuuji mon, taa mbolwe koo wolde woore, haa to mi yecci on." 11 Bana ni ɓe njahri sundukru Jawmiraawo, ɓe taari berniwol nde woore. Ɓe ngarti nder saŋgeere, ɓe mbaali. 12-13 Jaŋgo maajum Yosuwa dawi cub. Fahin honooɓe e liman'en taari berniwol bana nyande arande: Honooɓe woɗɓe ardi, ɓaawo maɓɓe liman'en njoweeɗiɗo fuufooɓe luwe joweeɗiɗi, nden liman'en roondooɓe sundukru Jawmiraawo, haa timmoode boo honooɓe luttuɓe. Tum ɓe ɗon puufa luwe. 14 Nyande ɗiɗawre nde'e ɓe taari berniwol nde woore, nden ɓe ngarti nder saŋgeere. Bana ni ɓe kuuwi nyalɗe joweego. 15 Nyande joweeɗiɗawre, nde weeti, ɓe ummi. Ɓe njehi, ɓe taari berniwol bana naane, ammaa nde joweeɗiɗi. Nyande maajum tan ɓe taari ngol nde joweeɗiɗi. 16 Nder joweeɗiɗawre, wakkati liman'en puufa luwe, Yosuwa umri yimɓe: "Ngooke! Jawmiraawo hokki on berniwol. 17 Kalke berniwol e ko woni nder maagol fuu, lii'ane ɗum Jawmiraawo. Walaa mo luttata bee yoŋki, sey Rahab, debbo jeenoowo go tan, kaŋko e yimɓe wonduɓe bee maako nder suudu, ngam o nyukkini horooɓe, nelaaɓe men. 18 Ammaa ndeente ngam taa on koo'a kuuje kalketeeɗe sam. Ngam to on koo'i ɗe, on ngaddan halkere dow saŋgeere Isra'iila fuu. 19 Cardi e kaŋgeeri e kuuje njamndi ɓaleeri e mboɗeeri fuu ɗum cenaaɗum ngam Jawmiraawo, ɗum nasta ndesaari maako." 20 Too, liman'en puufi luwe. Nde yimɓe nani hoolo maaje, ɓe ngooki gookaali mawɗi, mahol berniwol yibbi. Yimɓe mba''i, nasti berniwol, koomoy tiiti yeeso muuɗum. Ɓe nyaami berniwol. 21 Bee kaafaaje maɓɓe ɓe mbari ko woni nder maagol fuu: worɓe e rewɓe, derke'en e ndotti'en, na'i e dammooji e bamɗe fuu. 22 Yosuwa wi'i horooɓe lesdi ɗiɗo go: "Naste suudu debbo jeenoowo go, ngurtine mo, kaŋko e bandiiko'en, bana on kunani mo." 23 Kamɓe ɓe njehi, ɓe ngurtini Rahab e baaba mum e daada mum e deerɗiraaɓe mum e bandiraaɓe mum woɗɓe fuu, ɓe acci ɓe yaasi saŋgeere Isra'iila. 24 Nden ɓe nguli berniwol e ko woni nder maagol fuu. Ammaa ɓe ndesi cardi e kaŋgeeri e kuuje njamndi ɓaleeri e mboɗeeri nder ndesaari suudu Jawmiraawo. 25 Bana ni Yosuwa luttiri yoŋki Rahab, debbo jeenoowo, e saare baaba maako e bandiraaɓe maako, ngam o nyukkini horooɓe, nelaaɓe Yosuwa ngam wiɗitaago Yeriko. Asŋgol Rahab ɗon jooɗi nder Isra'iila haa warugo hande. 26 Too, saa'i maajum Yosuwa waɗi hunayeere, wi'i: "Koomoy nyiɓti berniwol Yeriko ngo'ol, o naalaaɗo haa Jawmiraawo. To o wallini caɓɓaaje maagol, ɓiɗɗo maako afo maayan. To o darni dammuɗe maagol, ɓiɗɗo maako gaajiijo maayan." 27 Jawmiraawo ɗonno wondi bee Yosuwa, habaru maako saŋkiti kootoy nder lesdi.

Yosuwa 7

Aybe Akan

7:1 Yimɓe Isra'iila pisti amaana dow kuuje kalketeeɗe. Ɓe ɗowtanaaki umroore Jawmiraawo. Akan ɓii Karmi ɓii Njobdi ɓii Jara, goɗɗo lenyol Yahuuda hoo'i haa kuuje man. Ngam maajum tikkere Jawmiraawo saati dow yimɓe Isra'iila. 2 Saa'i ɓe ɗon haa Yeriko, Yosuwa neli worɓe woɗɓe haa Ayu. Berniwol man daayaaki bee Baytawiina haa fuunaaŋge Baytila. O wi'i ɓe: "Mbiɗite lesdi man." Ɓe njehi, ɓe kori Ayu. 3 Nden ɓe ngarti haa Yosuwa, ɓe mbi'i mo: "Walaa haaje yimɓe fuu njaha, sey worɓe baakin ujine ɗiɗo malla tato njaha, kona Ayu. Taa yahru yimɓe fuu haa ton, ngam yimɓe Ayu ɗuuɗaay." 4 Worɓe ujine tato njehi haɓugo bee Ayu, ammaa yimɓe Ayu njaali ɓe, ɓe ndoggi. 5 Yimɓe Ayu mbari worɓe cappanɗe tato e njoweego nder Isra'iila'en. Ɓe taasni ɓe diga dammugal Ayu haa ɓe njotti Sebariima, ɓe njaali ɓe haa dirtorde hooseere. Ɓerɗe Isra'iila'en ɓolwi ngam kulol, ɗe laati bana ndiyam. 6 Yosuwa e ndotti'en Isra'iila ceeki limce muuɗum'en, cujidi yeeso sundukru Jawmiraawo, haa kiikiɗe waɗi. Ɓe mbaɗi collaaje dow ko'e maɓɓe ngam daliila mettamɓeram. 7 Yosuwa wi'i: "Ya Allah Jawmiraawo, ngam ɗume a eerni yimɓe ɓe'e maayo Urdun? Ngam a hokka min haa juuɗe Amoori'en, ɓe kalka min na? Kayto, ndikkana min jooɗaago gaɗa Urdun! 8 Ya Jawmiraawo, ɗume mbi'anmi jonta? Ngam Isra'iila'en ndoggi yeeso konne'en muuɗum'en. 9 To Kanaani'en e yimɓe woɗɓe nder lesdi nani ɗum, ɓe taaroto min, ɓe kalka koomoy amin haa lesdi. An boo, ɗume mbaɗata ngam aynugo innde ma mawnde?" 10 Jawmiraawo wi'i Yosuwa: "Umma! Koni mbaalotooɗa haa lesdi bana ni? 11 Isra'iila waɗi hakke. Ɓe pisti alkawal ngal kaɓɓumi bee maɓɓe dow umroore am. Ɓe koo'i nder kuuje kalketeeɗe, ɓe ngujji ɗum, ɓe pewi dow maajum, ɓe cigi ɗum nder kuuje maɓɓe. 12 Ngam maajum yimɓe Isra'iila ndartantaako konne'en muuɗum'en. Ɓe ndoggan yeeso konne'en maɓɓe, ngam naaloore halkere ɗon dow maɓɓe. Mi wondataa bee mooɗon, to on ittaay hakke haram maajum caka mooɗon. 13 Umma, sen ummaatoore, wi' ɓe: Cene ko'e mon ngam jaŋgo. Ndaa ni Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila wi'i: Hakke haram ɗon caka mooɗon, onon Isra'iila'en. On ndartantaako konne'en mooɗon, sonaa to on itti hakke maajum. 14 Jaŋgo fajiri on ɓadito fodde le'i mon. Lenyol ngol Jawmiraawo naŋgata ɗum, ɓadito fodde asli maagol. Asŋgol ngol Jawmiraawo naŋgata ɗum, ɓadito fodde ci'e maagol. Saare nde Jawmiraawo naŋgata ɗum, ɓadito fodde worɓe maare. 15 Naŋgeteeɗo ngam hakke haram, ngule mo bee yiite, kaŋko e ko o mari fuu, ngam o fisti alkawal Jawmiraawo, o waɗi nyidduɗum nder Isra'iila." 16 Too, Yosuwa dawi cub. O ɓadini Isra'iila'en fodde le'i muuɗum'en, lenyol Yahuuda naŋgaama. 17 O ɓadini asli Yahuuda, asŋgol Jara'en naŋgaama. O ɓadini asŋgol Jara'en fodde ci'e maagol, saare Njobdi naŋgaama. 18 O ɓadini worɓe saare Njobdi, Akan ɓii Karmi ɓii Njobdi ɓii Jara nder lenyol Yahuuda naŋgaama. 19 Yosuwa wi'i Akan: "Ɓiŋgel am, teddin Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila, wolwu gooŋga, yeccam ko mbaɗɗa, taa suuɗam ɗum." 20 Akan jaabi: "Gooŋga, mi waɗi hakke dow Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila. Ndaa ko mbaɗmi: Nder keɓal konu ngi'mi alkibbaare woonde iwnde haa Sine'ar, e ceede cardi teemeɗɗe ɗiɗi, e tayre kaŋgeeri nde teddeeŋga mum woni baakin reeta kilo. 21 Suuno waɗi yam, mi hooci ɗum. Mi iri alkibbaare man nder lesdi haa caka laymaaru am, cardi boo haa les maare." 22 Yosuwa neli woɗɓe, ɓe ndoggani laymaaru man. Ɓe tawi alkibbaare ɗon iri nder laymaaru, e cardi les maare. 23 Ɓe koo'i ɗum, ɓe ngaddi ɗum haa Yosuwa e yimɓe Isra'iila fuu, ɓe mballini ɗum yeeso Jawmiraawo. 24 Yosuwa e yimɓe Isra'iila fuu koo'i Akan Jaraajo e cardi e alkibbaare e tayre kaŋgeeri, e ɓiɓɓe maako worɓe e rewɓe, e na'i maako e bamɗe maako e dammooji maako e laymaaru maako e ko o mari fuu, ɓe njahri ɗum nder waadiwol Akor. 25 Yosuwa wi'i: "Ngam ɗume ngadduɗa saklere dow amin? Hande kam Jawmiraawo ukkan saklere dow maaɗa." Nden yimɓe Isra'iila fuu piɗi Akan bee kaa'e haa o maayi. Ɓe piɗi boo yimɓe saare maako, ɓe nguli ɓe bee yiite. 26 Ɓe mbaagi waagaare kaa'e mawnde dow maɓɓe, nde lutti haa warugo hande. Ngam maajum ɓe ewni nokkuure man waadiwol Akor, non innde maagol haa jonta. Nden Jawmiraawo acci caatal tikkere muuɗum.

Yosuwa 8

Gibbinki Ayu

8:1 Yoo, Jawmiraawo wi'i Yosuwa: "Hoo'u honooɓe fuu bee maaɗa, yah haa Ayu, Taa hul, taa ittu tammunde boo, ngam mi hokki ma laamiiɗo Ayu e yimɓe mum e berniwol mum e lesdi mum haa juŋŋgo maaɗa. 2 Huuw Ayu e laamiiɗo maagol ko kuuwɗa Yeriko e laamiiɗo maagol. Ammaa koo'e jawdi e dabbaaji ton ngam ko'e mooɗon. Taaskane ukkanaago berniwol bee juhuki haa ɓaawo maagol." 3 Yosuwa e honooɓe fuu ummi, njehi Ayu. Yosuwa suɓi worɓe sembiɗɓe ujine cappanɗe tato, neli ɓe jemma. 4 O wi'i ɓe: "Mbaɗe baaltol haa ɓaawo berniwol. Taa ndaaye ngol masin, taaskane haɓre. 5 Min e yimɓe wonduɓe bee am, min ɓadititto berniwol. To ɓe ngurtake dow amin, min ndoggan yeeso maɓɓe bana naane. 6 Ɓe taasnan min haa to min cendi ɓe bee berniwol. Kamɓe ɓe numan min ɗon ndogga yeeso maɓɓe bana naane. 7 Nden kam onon on ummoto haa ɓaawo berniwol, on nyaama ngol. Allah Jawmiraawo mon hokkan on ngol haa juuɗe mon. 8 To on nyaami ngol, ngule ngol fuu bee yiite, bana Jawmiraawo umri on, min boo mi yecci on." 9 Bana ni Yosuwa neliri ɓe, ɓe njehi nokkuure baaltol haa hiirnaaŋge Ayu, hakkunde Ayu bee Baytila. Ammaa Yosuwa waali jemmaare maajum nder saŋgeere. 10 Jaŋgo maajum Yosuwa dawi cub, taaskitini yimɓe. Nden o ɗowi ɓe haa Ayu, kaŋko e ndotti'en Isra'iila. 11 Honooɓe wonduɓe bee maako njehi, tiitotiri bee berniwol. Ɓe caŋgini haa woyla Ayu, waadiwol ɗon hakkunde maɓɓe bee Ayu. 12 Yosuwa hoo'i worɓe baakin ujine njowo, neli ɓe waɗugo baaltol haa hiirnaaŋge berniwol, hakkunde Ayu e Baytila. 13 Ndaa no o darniri yimɓe Isra'iila: Jama'aare konu mawnde ɗon haa woyla berniwol, waɗɓe baaltol boo haa hiirnaaŋge maagol. Jemmaare maajum Yosuwa waali nder waadiwol. 14 Jaŋgo maajum fajiri cub, nde laamiiɗo Ayu yi'i Isra'iila'en, o yaawɗi wurtaago ngam haɓre, kaŋko e worɓe Ayu fuu. Ɓe njehi gal waadiwol Urdun haa nokkuure ɓe pottuno bee Isra'iila'en naane. Ammaa o anndaa ɓe mbaɗi baaltol haa ɓaawo berniwol. 15 Yosuwa e Isra'iila'en mbaɗi dabare doggugo yeeso maɓɓe bee laawol ladde, bana ɓe jaalaaɓe. 16 Ayu'en mooɓti yimɓe berniwol fuu ngam haa ɓe taasna Isra'iila'en. Ɓe taasni Yosuwa haa ɓe cendaama bee berniwol. 17 Walaa gorko mo lutti nder Ayu e Baytila. Ɓe fuu ɓe taasni Isra'iila'en, ɓe acci dammuɗe berniwol maɓɓitiiɗe. 18 Nden Jawmiraawo wi'i Yosuwa: "Fortu labbo ma dow Ayu, mi hokki ma ngol haa juŋŋgo ma." Yosuwa forti labbo mum dow berniwol, 19 yimɓe wonɓe haa baaltol boo ummi bee jaawal, nasti berniwol, nyaami ngol, kuɓɓi yiite haa ɓe ngula ngol. 20 Nde yimɓe Ayu ngeesiti, ɓe ngi'i cuurɗe ɗon eeŋga diga berniwol haa asama. Ɓe ngalaa laawol doggugo, ngam Isra'iila'en doggunooɓe yeeso maɓɓe ngayliti, ɗon kaɓa bee maɓɓe. 21 Nde Yosuwa e Isra'iila'en ngi'i yimɓe baaltol nyaami berniwol, cuurɗe maagol boo ɗon eeŋga haa asama, ɓe ngayliti, ɓe ukkani worɓe Ayu. 22 Isra'iila'en luttuɓe ngurti berniwol, nasti haɓre. Worɓe Ayu ɗon caka Isra'iila'en taariiɓe ɓe kootoy fuu. Isra'iila'en mbari ɓe ɓe fuu, walaa daɗɗo, walaa kisɗo sam. 23 Ammaa laamiiɗo Ayu, ɓe naŋgi mo o geeto, ɓe ngaddi mo haa Yosuwa. 24 Isra'iila'en mbari yimɓe Ayu fuu wonɓe haa ngesa e nder ladde haa ɓe taasni ɓe. Nden ɓe lori haa Ayu, ɓe mbari wonɓe ton fuu. 25-26 Yosuwa ɗon forti labbo mum dow Ayu haa Isra'iila'en kalki yimɓe Ayu fuu. Nyande maajum, limgal mbaraaɓe, worɓe e rewɓe, waɗi ujine sappo e ɗiɗo (12.000). 27 Ammaa dabbaaji e keɓal konu, Isra'iila'en koo'i ɗum ngam ko'e muuɗum'en, bana Jawmiraawo wi'no Yosuwa. 28 Yosuwa wuli Ayu, laatini ɗum winde haa warugo hande. 29 O ɓili laamiiɗo Ayu dow lekki, acci mo ton haa maŋgariba. Saa'i naaŋge ɗon muta, Yosuwa umri ɓe njippina ɓandu maako. Ɓe ngudini ndu haa dammugal berniwol, ɓe mbaagi waagaare kaa'e mawnde dow maaru. Waagaare maajum lutti haa warugo hande.

Jaŋgde tawreeta haa hooseere Ebal

30 Saa'i maajum Yosuwa mahani Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila hirsirde dow hooseere Ebal, 31 bana Muusa, suka Jawmiraawo umruno yimɓe Isra'iila, bana ko winda haa deftere tawreeta Muusa: Hirsirde huuwraande bee kaa'e ɗe cehirɗum meemaay sam. Dow hirsirde man ɓe lii'ani Jawmiraawo guleteeɗi e kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe bee Allah. 32 Saa'i yimɓe Isra'iila ɗon ndaara, Yosuwa windi dow kaa'e hirsirde bindi tawreeta ka Muusa winduno. 33 Yimɓe Isra'iila bee ndotti'en e ardiiɓe e hiitooɓe, non boo hoɗɓe maɓɓe fuu, ɓe ndari haa bakeeje sundukru ɗiɗi fuu. Ɓe tiitotiri bee liman'en Lewiŋko'en roondooɓe sundukru alkawal Jawmiraawo. Reeta maɓɓe ɗon ndari hedi hooseere Gerisiima, reeta feere hedi hooseere Ebal. Muusa, suka Jawmiraawo umruno ɓe ɓe kuuwa bana ni dow wakkati jaɓugo barka Jawmiraawo. 34 Yosuwa jaŋgi bolle tawreeta fuu, barka e naaloore, bana ko winda haa deftere tawreeta. 35 Umrooje Muusa kooɗeye, Yosuwa jaŋgi ɗe yeeso jama'aare Isra'iila, kamɓe e rewɓe maɓɓe e ɓikkoy maɓɓe e hoɗɓe jooɗiiɓe caka maɓɓe fuu.

Yosuwa 9

Dabare Gibiyoni'en

9:1 Habaru jaalorgal Isra'iila'en warani laamiiɓe wonɓe gaa'en Urdun fuu, haa kooseeje e lesdi towndiije e fomoonde mbeela yahugo Libanon, waato laamiiɓe Heti'en e Amoori'en e Kanaani'en e Peresi'en e Hewi'en e Yebusi'en fuu. Nde ɓe nani habaru maajum, 2 ɓe mooɓi, ɓe narri ngam haa ɓe kaɓa bee Yosuwa e Isra'iila'en. 3 Ammaa Hewi'en jooɗiiɓe haa Gibiyon, nde ɓe nani ko Yosuwa huuwi Yeriko e Ayu, 4 ɓe mbaɗi dabare. Ɓe koo'i njooɓaaje, e kaywaaji kiiɗɗi ngam bamɗe maɓɓe, e kanyakanyaaji kiiɗɗi, bo''itinaaɗi, 5 e paɗe kiiɗɗe takkaaɗe haa kosɗe maɓɓe, ɓe ɗon ɓorni limce kiiɗɗe boo. Tamseere njooɓaari maɓɓe fuu yoori, feti. 6 Ɓe njehi haa saŋgeere haa Gilgal, ɓe mbi'i Yosuwa e yimɓe Isra'iila: "Min ngari diga lesdi ndaayiindi. Min ngiɗi on kaɓɓa alkawal bee amin." 7 Ammaa Isra'iila'en mbi'i ɓe: "Koni min kaɓɓata alkawal bee mooɗon? Teema on ɗon njooɗi ɓadiiɗum bee amin." 8 Ɓe mbi'i Yosuwa: "Min maccuɓe ma." Yosuwa ?ami ɓe: "On ɓeye? Toy iwɗon?" 9 Ɓe njaabi mo: "Maccuɓe ma ngari diga lesdi ndaayiindi masin, ngam min nani haala Allah Jawmiraawo mooɗon. Min nani habaru kuuɗe maako haa Misra, 10 e ko o huuwi laamiiɓe Amoori'en ɗiɗo jooɗinooɓe gaɗa Urdun, Sihon laamiiɗo Hesbon e Ook laamiiɗo Baasan haa berniwol Asterot. 11 Ndotti'en amin e yimɓe lesdi amin fuu mbi'i: Koo'e njooɓaari laawol haa juuɗe mon. Njehe fottugo bee maɓɓe, mbi'e ɓe: Minin min maccuɓe mon, ammaa kaɓɓe alkawal bee amin. 12 Tamseere amin nde'e, min koo'i nde nde wulnde haa ci'e amin nyalaade gurtaaki amin warugo haa mooɗon. Ndaa nde yoori, nde feti boo. 13 Kanyakanyaaji ɗi'i, min kebbini ɗi ɗi kesi, ndaa ɗi ceeki. Limce amin e paɗe amin kiiɗi ngam jahaaŋgal amin juutŋgal masin." 14 Yimɓe Isra'iila njaɓi njooɓaaje maɓɓe goɗɗe, ammaa ɓe ?amaay habaru Jawmiraawo. 15 Yosuwa narri bee maɓɓe, haɓɓi alkawal bee maɓɓe ngam hisnugo yoŋkiiji maɓɓe. Mawɓe jama'aare Isra'iila'en kunani ɓe. 16 Too, ɓe kaɓɓi alkawal bee maɓɓe. Ɓaawo nyalɗe tati Isra'iila'en anndi yimɓe ɓe'e ɗon njooɗi ɓadiiɗum bee maɓɓe. 17 Ngam maajum Isra'iila'en ummi, njehi gure ɓeya. Kanje ngoni gure maɓɓe: Gibiyon e Kefiira e Biirot e Kiriyat-Ye'arim. 18 Ammaa yimɓe Isra'iila keɓaay mbarugo Hewi'en ɓe'e, ngam mawɓe jama'aare kunorani ɓe bee innde Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila. Jama'aare fuu ngurŋgurti dow mawɓe. 19 Ammaa mawɓe mbi'i: "Min kunorani ɓe bee innde Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila. Ngam maajum en mbaawataa meemugo ɓe jonta. 20 Ndaa ko mbaɗeten: En accan ɓe ɓe ngeeɗa ngam daliila hunayeere nde min kunani ɓe. To en mbaɗaay, tikkere Jawmiraawo waran dow meeɗen. 21 Sey ɓe ngeeɗa, ammaa ɓe laato teenooɓe leɗɗe e nyeɗooɓe ndiyam ngam jama'aare fuu." Kanjum woni ko mawɓe mbi'i. 22 Yosuwa umri ewnaago yimɓe Gibiyon. Nden o ?ami ɓe: "Koni mbaɗɗon min rikisi? On mbi'i on ɗon njooɗi daayiiɗum masin, ammaa on ɗon njooɗi ɓadiiɗum bee amin. 23 Ngam maajum naaloore Allah ɗon dow mooɗon. Haa foroy onon e danygol mon on laatoto teenooɓe leɗɗe e nyeɗooɓe ndiyam ngam suudu Allah am." 24 Ɓe njaabi Yosuwa: "Naywa, min mbaɗi ɗum ngam min anndi bee laaɓɗum ko Allah Jawmiraawo ma umri suka mum Muusa, haa o hokka on lesdi fuu, o halka jooɗiiɓe haa lesdi boo yeeso mooɗon. Min kultori masin, min kuli on ngam daliila yoŋkiiji amin. Ngam maajum min mbaɗi ɗum. 25 Min ɗon haa juŋŋgo ma, waɗ ko fottani ma." 26 Ndaa ko Yosuwa huuwani ɓe: O hisni ɓe juuɗe yimɓe Isra'iila, taa ɓe mbara ɓe. 27 Ammaa nyalaade maajum Yosuwa laatini ɓe maccuɓe boo ngam haa ɓe teena leɗɗe, ɓe nyeɗa ndiyam ngam jama'aare fuu e ngam hirsirde Jawmiraawo. Haa warugo hande ɓe ɗon tokko huuwugo ɗum haa nokkuure nde Jawmiraawo suɓi ɗum.

Yosuwa 10

Haɓre bee Amoori'en

10:1 Yoo, Adoni-Sadik, laamiiɗo Urusaliima nani Yosuwa nyaami berniwol Ayu, halki ngol, mbari laamiiɗo maagol, bana o huuwi Yeriko e laamiiɗo ton. O nani boo no yimɓe Gibiyon mbaɗi narral bee Isra'iila'en, ɗon njooɗi caka maɓɓe. 2 Habaru maajum hulni yimɓe Urusaliima masin, ngam Gibiyon laati berniwol maŋgol potuŋgol kal bee berniiji laamiiɓe goɗɗi, ngol ɓuri Ayu mawnugo boo, worɓe maagol fuu ɓe sembiɗɓe. 3 Adoni-Sadik, laamiiɗo Urusaliima neldi haa Hoham, laamiiɗo Heburuun, e Piriyam, laamiiɗo Yarmut, e Yafiya, laamiiɗo Lakis, e Debir, laamiiɗo Egilon. O wi'i ɓe: 4 "Ngare haa am, mballeeɗam ukkanaago Gibiyon, ngam yimɓe ton narri bee Yosuwa e yimɓe Isra'iila." 5 Laamiiɓe Amoori'en njowo ɓe'e mooɓi, laamiiɓe Urusaliima e Heburuun e Yarmut e Lakis e Egilon. Ɓe kawti jama'aaje konu maɓɓe fuu, ɓe taari Gibiyon, ɓe mbaɗi haɓre bee maagol. 6 Yimɓe Gibiyon neldi haa Yosuwa nder saŋgeere haa Gilgal, ngam ɓe mbi'a mo: "Taa wudin maccuɓe ma! War law, wallu min, hisnu min! Ngam laamiiɓe Amoori'en jooɗiiɓe haa kooseeje fuu mooɓi dow amin." 7 Yosuwa e jama'aare konu mum e honooɓe sembiɗɓe fuu ummi Gilgal. 8 Jawmiraawo wi'i Yosuwa: "Taa hul ɓe, ngam mi hokki ma ɓe haa juŋŋgo ma. Walaa koo gooto maɓɓe dartanto ma." 9 Jemmaare fuu Yosuwa e yimɓe mum njehi diga Gilgal haa Gibiyon, nden ɓe ukkani Amoori'en bee juhugo. 10 Jawmiraawo jiiɓi hakkiilooji Amoori'en nde ɓe ngi'i Isra'iila'en. Yimɓe Isra'iila mbari Amoori'en ɗuuɗɓe masin, ɓe taasniri luttuɓe laawol dirtorde Baytihurun. Ɓe ukkani ɓe haa ɓe njotti Aseka e Makeda. 11 Saa'i Amoori'en ɗon ndogga yeeso Isra'iila'en, ɗon ndirto dirtorde man, Jawmiraawo sakkini kaa'e mawɗe dow maɓɓe haa ɓe njotti Aseka, ɓe maayi. Maayɓe ngam daliila kaa'e mallimallooje ɓuri ɗuuɗugo dow mbaraaɓe bee kaafaaje Isra'iila'en. 12 Nyalaade nde Jawmiraawo hokki Isra'iila'en jaalorgal dow Amoori'en, saa'i maajum Yosuwa wolwani Jawmiraawo. Yeeso yimɓe Isra'iila fuu o wi'i: "An naaŋge, dara haa Gibiyon! An boo, lewru, haa waadiwol Ayyalon!" 13 Fakat, naaŋge dari, lewru boo dari, haa Isra'iila'en timmini waataago konne'en muuɗum'en. Habaru maajum windaama haa deftere gooŋgaajo. Naaŋge dari haa caka asama, nge yaawanaay mutugo, baakin nyalawmaare fuu. 14 Nyalaade bana maare meeɗaay laataago, koo yeeso koo ɓaawo, haa Jawmiraawo nanana koŋgol neɗɗo bana maagol. Jawmiraawo waɗi haɓre ngam yimɓe Isra'iila. 15 Nden Yosuwa e Isra'iila'en fuu lori nder saŋgeere haa Gilgal.

No Yosuwa naŋgiri laamiiɓe Amoori'en njowo

16 Laamiiɓe Amoori'en njowo ndoggi, ɗon nyukki nder lowol haa Makeda. 17 Goɗɗo tawi ɓe ton, Yosuwa boo anndinaama toy ɓe nyukkoto. 18 O wi'i: "Talle kaa'e mawɗe haa hunduko lowol, ndarne worɓe woɗɓe haa maagol ngam aynugo ɓe. 19 Ammaa taa ndare, onon, taasne konne'en mooɗon, mbare sakitiiɓe maɓɓe. Taa acce ɓe ɓe nasta berniiji maɓɓe, ngam Allah Jawmiraawo mon hokki on ɓe haa juuɗe mon." 20 Yosuwa e yimɓe Isra'iila mbari ɗuuɗɓe maɓɓe, ammaa woɗɓe maɓɓe keɓi daɗugo, ɓe nasti berniiji maɓɓe. 21 Nden yimɓe Yosuwa fuu ngarti jam nder saŋgeere haa Makeda. Ɓaawoɗon walaa koo gooto nder yimɓe lesdi maɓɓiti hunduko mum dow Isra'iila'en. 22 Too, Yosuwa wi'i: "Maɓɓite hunduko lowol, ngurtine laamiiɓe njowo ɓe'e haa am." 23 Ɓe mbaɗi bana ni, ɓe ngurtini laamiiɓe man nder lowol, ɓe ngaddi ɓe haa maako: laamiiɗo Urusaliima e laamiiɗo Heburuun e laamiiɗo Yarmut e laamiiɗo Lakis e laamiiɗo Egilon. 24 Nde ɓe ngari haa Yosuwa, o ewni worɓe Isra'iila fuu. O wi'i mawɓe honooɓe yahduɓe bee maako: "Ɓadite, njaaɓe kosɗe mon dow daaɗe laamiiɓe ɓe'e." Ɓe ɓaditi, ɓe mbaɗi non. 25 Yosuwa wi'i ɓe: "Taa kule, taa ndiwne sam, ammaa cembiɗe, tiɗɗine ɓerɗe mon! Bana ni Jawmiraawo huuwrata konne'en mooɗon fuu." 26 Nden Yosuwa mbari ɓe, ɓili ɓalli maɓɓe haa leɗɗe jowi, ton ɗi lutti haa kiikiɗe. 27 Wakkati naaŋge muti, Yosuwa umri ɓe ɓe njippina ɓe dow leɗɗe maajum. Ɓe ngudini ɓe nder lowol ngol ɓe nyukkino, ɓe mbaɗi kaa'e mawɗe haa hunduko lowol, ton ɗe ngoni haa warugo hande.

No Yosuwa nyaamri lesdi Amoori'en

28 Nyalaade maajum Yosuwa nyaami berniwol Makeda, naŋgi laamiiɗo maagol. O mbari koomoy nder maagol, walaa mo lutti bee yoŋki. O huuwi laamiiɗo Makeda bana o huuwri laamiiɗo Yeriko. 29 Ɓaawo maajum Yosuwa e Isra'iila'en fuu ummi Makeda, njehi Libna, mbaɗi haɓre bee maagol. 30 Kaŋgol boo Jawmiraawo hokki ngol haa juuɗe Isra'iila'en, bee laamiiɗo maagol fuu. Ɓe luttaay koo gooto, ammaa ɓe mbari yimɓe ton fuu. Ɓe kuuwi laamiiɗo Libna bana ɓe kuuwri laamiiɗo Yeriko. 31 Nden Yosuwa e Isra'iila'en fuu ummi Libna, njehi Lakis. Ɓe taari ngol, ɓe mbaɗi haɓre bee maagol. 32 Nyande ɗiɗawre Jawmiraawo hokki Lakis haa juuɗe Isra'iila'en. Ɓe nyaami ngol, ɓe mbari koomoy fuu nder berniwol, walaa mo lutti bee yoŋki, bana ɓe kuuwri haa Libna. 33 Laamiiɗo Horam mo Gejer wari wallugo Lakis. Ammaa Yosuwa jaali mo, kaŋko e jama'aare konu maako fuu, o accaay koo gooto maɓɓe bee yoŋki. 34 Nden Yosuwa e Isra'iila'en fuu ummi Lakis, njehi Egilon. Ɓe taari ngol, ɓe mbaɗi haɓre bee maagol. 35 Nyalaade maajum ɓe nyaami ngol. Ɓe mbari koomoy nder maagol bana ɓe kuuwri haa Lakis. 36 Ɓaawo maajum Yosuwa e Isra'iila'en fuu ummi Egilon, mba''i kooseeje yahugo Heburuun. Ɓe mbaɗi haɓre bee maagol, 37 ɓe nyaami ngol. Ɓe mbari laamiiɗo e koomoy fuu nder berniwol e nder gure taariiɗe ngol, ɓe luttaay koo gooto bee yoŋki. Yosuwa halki ngol pat, bana o huuwri haa Egilon. 38 Nden Yosuwa e Isra'iila'en fuu ngari haa Debir, ɓe mbaɗi haɓre bee maagol. 39 Ɓe nyaami ngol bee gure maagol, ɓe naŋgi laamiiɗo maagol. Ɓe mbari koomoy fuu nder maagol, ɓe luttaay koo gooto bee yoŋki. Yosuwa huuwi Debir bana o huuwri Heburuun e Libna bee laamiiɗo maagol. 40 Too, Yosuwa nyaami lesdi fuu. O jaali laamiiɓe haa kooseeje e lesdi fombina, haa lesdi towndiije e lesdi leesndi fuu. O luttaay koo gooto bee yoŋki. Ko mari poofɗe fuu, o halki ɗum bana Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila umruno mo. 41 Yosuwa waɗi konu diga Kaades-Barne'a haa Gaaja, diga lesdi Goosan haa yotti Gibiyon. 42 Laamiiɓe ɓe'e e lesɗe muuɗum'en, Yosuwa jaali ɗum nder jahaaŋgal konu gootal. Ɗum fuu ɗum laati ngam Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila waɗi haɓre man ngam yimɓe mum. 43 Nden Yosuwa e Isra'iila'en fuu lorti nder saŋgeere haa Gilgal.

Yosuwa 11

No Yosuwa jaalori Yabin e hawtiɗɗiraaɓe mum

11:1 Yoo, Yabin, laamiiɗo Hasoor nani habaru jaalorgal Isra'iila'en. O neli haa Yobaba, laamiiɗo Maduuna, non boo haa laamiiɗo Simron e laamiiɗo Akisaf, 2 e laamiiɓe wonɓe haa woyla nder kooseeje e nder ladde haa fombina Kinarot, e nder lesdi leesndi e lesdi towndiije haa Door gal hiirnaaŋge, 3 haa Kanaani'en gal fuunaaŋge e hiirnaaŋge, haa Amoori'en e Heti'en e Peresi'en e Yebusi'en nder kooseeje, e Hewi'en haa les hooseere Hermoon nder lesdi Mispa. 4 Laamiiɓe man fuu ngari, kamɓe e jama'aaje konu maɓɓe, honooɓe ɗuuɗɓe masin bana njaareendi maayo. Ɓe ngaddi boo pucci e mootaaji pucci ɗuuɗɗi. 5 Laamiiɓe ɓe'e fuu kawti, ɓe caŋgini haa maayel Meerom ngam haa ɓe kaɓa bee Isra'iila'en. 6 Jawmiraawo wi'i Yosuwa: "Taa hul ɓe! Jaŋgo bana wakkati jonta ɓe fuu ɓe mbaraaɓe. Min mi mbaran ɓe ngam daliila Isra'iila. Woosnu pucci maɓɓe, wul mootaaji pucci maɓɓe bee yiite." 7 Yosuwa e yimɓe mum fuu ukkani ɓe bee juhugo haa maayel Meerom. 8 Jawmiraawo hokki konne'en fuu haa juuɗe Isra'iila'en. Ɓe njaali ɓe, ɓe taasni ɓe haa ɓe njotti Sidon, berniwol maŋgol, haa Misrefot-Mayim, haa waadiwol Mispa gal fuunaaŋge. Ɓe kaɓi bee maɓɓe haa walaa konneejo lutti bee yoŋki. 9 Yosuwa huuwi ɓe bana Jawmiraawo wi'no mo: O woosni pucci maɓɓe, o wuli mootaaji pucci maɓɓe bee yiite. 10 Nden Yosuwa lori, nyaami Hasoor. O mbari laamiiɗo maagol bee kaafahi. (Jamanu maajum Hasoor wonno berniwol ardiiŋgol laamuuji nder lesdi Kanaana fuu.) 11 Ɓe mbari koomoy nder berniwol, walaa mo lutti bee yoŋki. Ɓe nguli berniwol bee yiite. 12 Yosuwa nyaami berniiji ɗi'i fuu, o naŋgi laamiiɓe maaji, o mbari ɓe, bana Muusa, suka Jawmiraawo umruno mo. 13 Ammaa Isra'iila'en ngulaay gure nyiɓaaɗe dow towndiije, sey Hasoor tan Yosuwa wuli ɗum. 14 Yimɓe Isra'iila koo'i kuuje marɗe saman e dabbaaji fuu ngam ko'e muuɗum'en, ammaa ɓe mbari yimɓe berniiji man, haa ɓe kalki ɓe pat. 15 Jawmiraawo umruno Muusa, suka mum, Muusa boo umri Yosuwa, kanjum Yosuwa huuwi ɗum. O accaay waɗugo ko Jawmiraawo umruno Muusa fuu.

Lesɗe ɗe Yosuwa nyaami

16 Yosuwa nyaami lesdi maajum fuu: lesdi kooseeje e lesdi towndiije haa fombina e woyla ɗiɗi fuu, e lesdi Goosan bee ladde haa fombina maari, non boo waadiwol Urdun. 17-18 O nyaami ndi diga hooseere Halak wakere Edoom haa yotti Ba'al-Gada nder waadiwol Libanon haa les hooseere Hermoon. Yosuwa haɓi bee laamiiɓe lesdi man nyalɗe ɗuuɗɗe, ammaa o naŋgi ɓe, o mbari ɓe ɓe fuu. 19 Walaa berniwol ɗaɓɓi sulhu bee Isra'iila'en, sey Hewi'en jooɗiiɓe haa Gibiyon. Berniiji goɗɗi fuu ɓe nyaami ɗi bee konu. 20 Jawmiraawo waɗi ɓe cattina ɓerɗe maɓɓe, ɓe kaɓa bee Isra'iila, ngam haa ɓe kalka, taa ɓe keɓa enɗam sam, bana Jawmiraawo umruno Muusa. 21 Saa'i maajum Yosuwa yehi, halki Enaki'en nder kooseeje haa Heburuun e Debir e Anaba, nder kooseeje Yahuuda e Isra'iila fuu. Yosuwa halki maapindi'en ɓe'e bee gure muuɗum'en fuu. 22 Enaki'en luttaay nder lesdi yimɓe Isra'iila, sey haa Gaaja e Gaat e Ajootus ɓe lutti. 23 Yosuwa nyaami lesdi fuu, bana Jawmiraawo umruno Muusa. Yosuwa marni ndi Isra'iila'en, sendi ndi fodde le'i maɓɓe. Konu timmi, lesdi heɓi de'ere.

Yosuwa 12

Laamiiɓe jaalaaɓe bee juŋŋgo Muusa

12:1 Yoo, yimɓe Isra'iila nyaamno lesdi haa fuunaaŋge maayo Urdun diga naane, diga maayo Arnon haa hooseere Hermoon. Ɓe njaalino laamiiɓe ɗiɗo. 2 Sihon, laamiiɗo Amoori'en, jooɗiiɗo haa Hesbon woni gooto maɓɓe. O marino lesdi diga Aro'er haa fomoonde maayo Arnon, diga caka waadiwol man haa yotti maayi Yabbok, keerol lesdi Ammooni'en, waato reeta lesdi Gile'at, 3 non boo ladde haa weendu Kinarot wakere fuunaaŋge Urdun, haa yotti weendu ladde, waato weendu manda, wakere fuunaaŋge yahugo Bayti-Yesimot, gal fombina boo haa les dirtorɗe hooseere Pisiga. 4 Laamiiɗo ɗiɗaɓo ɗum Ook mo Baasan, gooto nder Refa'en luttuɓe, jooɗiiɗo haa Asterot e Edirey. 5 O marino lesdi haa hooseere Hermoon e Salka e Baasan fuu haa yotti keerol Gesuri'en e Makati'en, ɗum reeta Gile'at haa keerol Sihon, laamiiɗo Hesbon. 6 Muusa, suka Jawmiraawo e yimɓe Isra'iila njaalino laamiiɓe ɗiɗo ɓe'e. Lesdi maɓɓe, Muusa, suka Jawmiraawo marni ndi le'i Ruuben e Gada e reeta lenyol Manassa.

Laamiiɓe jaalaaɓe bee juŋŋgo Yosuwa

7 Yosuwa e yimɓe Isra'iila njaali laamiiɓe fuu gaa'en maayo Urdun, wakere hiirnaaŋge, diga Ba'al-Gada nder waadiwol Libanon haa yotti hooseere Halak wakere Edoom. Yosuwa marni ndi yimɓe Isra'iila, sendi ndi fodde le'i maɓɓe, 8 waato lesdi kooseeje e lesdi towndiije haa hiirnaaŋge, waadiwol Urdun bee towndiije mum, e gaaruuji fuunaaŋge, non boo ladde fombina. Naane Heti'en e Amoori'en e Kanaani'en e Peresi'en e Hewi'en e Yebusi'en njooɗino ton. 9 Isra'iila'en njaali laamiiɓe berniiji ɗi'i: Yeriko, Ayu (baŋge Baytila), 10 Urusaliima, Heburuun, 11 Yarmut, Lakis, 12 Egilon, Gejer, 13 Debir, Geder, 14 Horma, Arat, 15 Libna, Adulam, 16 Makeda, Baytila, 17 Tapuha, Hefer, 18 Afek nder Saron, 19 Hasoor, 20 Simiyon, Meeron, Akisaf, 21 Ta'anak, Megiddo, 22 Keedes, Yokne'am haa hooseere Karmel, 23 Door (haa hooseere Door), Goyim nder Galili, 24 Tirsa. Limgal laamiiɓe man fuu: cappanɗe tato e go'o.

Yosuwa 13

Lesdi ndi ɓe ciwa nyaamugo

13:1 Yoo, nde Yosuwa naywi masin, Jawmiraawo wi'i mo: "A ndottidi, duuɓi ma ɗuuɗi, ammaa lutti lesdi ɗuundi ndi on nyaamaay tawon: 2 Lesdi Filisti'en e lesdi Gesuri'en fuu, 3 non boo lesdi Awwi'en gal fombina, diga maayo Sihor ngo ilata fuunaaŋge Misra haa yotti keerol Ekuruun wakere woyla, waato ko limete nder maral Kanaani'en. Laamɓe Filisti'en njowo ɗonno njooɗi haa Gaaja e Ajootus e Askalon e Gaat e Ekuruun. 4 Lutti lesdi Kanaani'en fuu diga Ara (nder maral Sidoni'en) haa yotti Afek haa keerol Amoori'en. 5 Non boo lesdi Gibili'en, waato Libanon wakere fuunaaŋge fuu, diga Ba'al-Gada les Hermoon haa yotti nastirde Hamat. 6 Kanjum woni lesdi Sidoni'en jooɗiiɓe nder kooseeje hakkunde Libanon e Misrefot-Mayim. Min bee hoore am mi riiwan ummaatooje ɗe'e fuu yeeso yimɓe Isra'iila. Ammaa an, sey a sendana ndi Isra'iila'en bee waɗugo kur'u, bana mi umri ma. 7 Sendu ndi jonta, ngam haa le'i joweenayi e reeta lenyol Manassa keɓa maral muuɗum'en."

Cenduki lesdi gaɗa Urdun

8 Reeta lenyol Manassa feere e le'i Ruuben e Gada keɓno maral muuɗum'en ngal Muusa, suka Jawmiraawo hokkuno ɓe gaɗa Urdun gal fuunaaŋge, 9 diga Aro'er haa fomoonde maayo Arnon, e berniwol haa caka waadiwol man, e ?oolde Medeba haa yotti Dibon, 10 e gure fuu ɗe Sihon, laamiiɗo Amoori'en haa Hesbon marino, haa yotti keerol Ammooni'en. 11 Non boo Gile'at, e lesdi Gesuri'en e Makati'en, e hooseere Hermoon, e Baasan fuu haa yotti Salka. 12 Non boo maral Ook, laamiiɗo Baasan haa Asterot e Edirey, ragareejo nder Refa'en. Muusa jaalino yimɓe ɓe'e, riiwno ɓe. 13 Ammaa yimɓe Isra'iila ndiiwaay Gesuri'en e Makati'en, ɓe ɗon njooɗi caka Isra'iila'en haa warugo hande. 14 Lenyol Lewi, Muusa hokkaayno ngol lesdi. Jawmiraawo wi'no mo Lewiŋko'en keɓan geɗal haa dabbaaji guleteeɗi ngam Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila. Kanjum laatoto maral maɓɓe.

Geɗal lenyol Ruuben

15 Muusa hokki lenyol Ruuben geɗal lesdi fodde asli maagol. 16 Ndaa ko woni geɗal maɓɓe haa lesdi: Diga Aro'er haa fomoonde maayo Arnon e berniwol haa caka waadiwol man, e ?oolde Medeba fuu, 17 Hesbon e gure maagol gonɗe nder ?oolde, waato Dibon e Bamot-Ba'al e Bayti-Ba'al-Me'on, 18 e Yahas e Kedemot e Meefa'at, 19 e Kiriyatayim e Sibama e Jeret-Sakar dow hooseere nder waadiwol, 20 e Bayti-Pe'or e dirtorde hooseere Pisiga e Bayti-Yesimot, 21 e gure ?oolde fuu, e maral Sihon, laamiiɗo Amoori'en haa Hesbon. Muusa jaalino mo, kaŋko e laamɓe Madiyan, waato Ewi e Rekem e Suuru e Huuru e Reeba, lawan'en Sihon, jooɗiiɓe haa lesdi maajum. 22 Ammaa Balaama ɓii Be'or, baɗoowo hatti, yimɓe Isra'iila mbari mo bee kaafahi, kaŋko e mbaraaɓe woɗɓe ɗuuɗɓe. 23 Urdun laati keerol yimɓe Ruuben hiirnaaŋgewol. Kanjum woni geɗal yimɓe Ruuben fodde asli maɓɓe, ɗum berniiji maɓɓe e gure maɓɓe.

Geɗal lenyol Gada

24 Muusa hokki lenyol Gada geɗal lesdi fodde asli maɓɓe. 25 Ndaa ko woni geɗal maɓɓe haa lesdi: Ya'ajer e berniiji Gile'at fuu e reeta lesdi Ammooni'en haa yotti Aro'er haa fuunaaŋge Rabba. 26 Ɓe keɓi lesdi diga Hesbon haa Ramat-Mispe e Betonim, diga Makanayim haa yotti keerol Lodebar. 27 Nder waadiwol boo Bayti-Haaram e Bayti-Nimra e Sukkot e Safuun, ko lutti haa maral Sihon, laamiiɗo Hesbon. Maayo Urdun laati keerol lesdi maɓɓe hiirnaaŋgewol, yahugo woyla haa yotti weendu Kinarot. 28 Kanjum woni geɗal yimɓe Gada fodde asli maɓɓe, ɗum berniiji maɓɓe e gure maɓɓe.

Geɗal reeta lenyol Manassa

29 Muusa hokki boo reeta lenyol Manassa geɗal lesdi fodde asli maɓɓe. 30 O marni ɓe lesdi yahugo Makanayim e lesdi Baasan fuu, waato maral Ook, laamiiɗo Baasan, e gure Ya'ir gonɗe nder lesdi man, gure cappanɗe joweego fuu. 31 Ɓe keɓi reeta Gile'at, non boo Asterot e Edirey, berniiji laamorɗi nder maral Ook mo Baasan. Kanjum laati geɗal reeta danygol Makir ɓii Manassa fodde asli maɓɓe. 32 Bana ni Muusa sendiri lesdi gaɗa Urdun haa fuunaaŋge Yeriko, saa'i o ɗonno nder laɗɗe Mo'ab. 33 Ammaa lenyol Lewi, Muusa hokkaay ɗum geɗal lesdi. Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila wi'i ɓe kaŋko on woni haaje maɓɓe fuu.

Yosuwa 14

No ɓe cendiri lesdi Kanaana

14:1 Ndaa habaru cenduki lesdi Kanaana haa yimɓe Isra'iila. Eliyajaaru limanjo e Yosuwa ɓii Nuuna e baaba-ci'e'en nder le'i Isra'iila cendani ɓe ɗum. 2 Bana Jawmiraawo umruno Muusa, bana non le'i joweenayi e reeta lenyol ta''anaama geɗal muuɗum'en bee waɗugo kur'u. 3-4 Muusa hokkuno le'i ɗiɗi e reeta lenyol geɗal lesdi haa gaɗa Urdun. (Danygol Yusufu waɗi le'i ɗiɗi: Manassa e Efrayim.) Ammaa o hokkaay Lewiŋko'en geɗal lesdi, sey gure ɗe ɓe njooɗoto e lesdi taariindi ɗe ngam na'i maɓɓe e dammooji maɓɓe. 5 Bana Jawmiraawo umruno Muusa, bana non yimɓe Isra'iila kuuwri, cendiri lesdi.

No Kaaleb heɓri Heburuun

6 Nyande go'o yimɓe Yahuuda ngari haa Yosuwa haa Gilgal. Gooto nder maɓɓe, Kaaleb ɓii Yefunna Kenijiijo wi'i mo: "A anndi ko Jawmiraawo wi'i Muusa, goɗɗo Allah, dow am e dow maaɗa haa Kaades-Barne'a. 7 Mi woodino duuɓi cappanɗe nayi, nde Muusa, suka Jawmiraawo nela yam horugo lesdi. Mi lornani mo jaawaabu ko woni haa ɓernde am. 8 Bandiraaɓe am yahduɓe bee am kulni ɓerɗe yimɓe. Ammaa min mi tokki Allah Jawmiraawo am bee laaɓɗum. 9 Nyalaade maajum Muusa huni, wi'i: Lesdi ndi kosɗe ma njaaɓi ɗum, ndi a maran ndi, an e asŋgol ma haa foroy. Ngam a tokki Allah Jawmiraawo ma bee gooŋgaaku. 10 Ndaa, diga Jawmiraawo wi'i Muusa wolde maajum, o yeeɗini yam duuɓi cappanɗe nayi e jowi goɗɗi. Wakkati man fuu Isra'iila'en ɗon ngiilo nder ladde. Ndaa, hande mi woodi duuɓi cappanɗe joweetati e jowi. 11 Ammaa koo hande boo mi cembiɗɗo bana nder nyalaade nde Muusa nela yam. Sembe am he'i haa mi waɗa haɓre, bana naane non jonta boo. 12 Kadi, hokkam lesdi towndiije ndi Jawmiraawo wolwi e mum nyalaade man. Saa'i man min ngecci on maapindi'en wi'eteeɓe Enaki'en ɗon ton, ɓe mari berniiji cembiɗɗi boo. Teema Jawmiraawo wondan bee am haa mi riiwa ɓe, bana o wi'i." 13 Yosuwa barkiɗini Kaaleb ɓii Yefunna, marni mo Heburuun. 14 Ngam maajum Heburuun laati geɗal Kaaleb ɓii Yefunna Kenijiijo haa warugo hande, ngam o tokki Allah Jawmiraawo maako bee gooŋgaaku. 15 Ɓooyma innde Heburuun laatino wuro Arba. Arba wonno ɓurɗo mawnugo nder Enaki'en. Nden konu timmi, lesdi heɓi de'ere.

Yosuwa 15

Geɗal lenyol Yahuuda

15:1 Too, ɓe mbaɗi kur'u ngam lenyol Yahuuda fodde asli maɓɓe. Ɓe keɓi maral haa wakere keerol Edoom e ladde Siin gal fombina, daayiiɗum masin. 2 Keerol maɓɓe haa fombina laati diga sera weendu manda, diga ɗemŋgal weendu tiitiiŋgal fombina. 3 Nden ngol tokki gal fombina haa wa''orde Akrabiima, ngol yehi haa Siin. Nden ngol saali haa fombina Kaades-Barne'a haa yotti Hesruunu. Nden ngol wayliti hedi woyla yahugo Addar, ngol taari haa yotti Karka. 4 Diga ton ngol yehi haa Asmuuna, haa ngol tokki maayel Misra, ngol timmi haa maayo cakaawo. Kanjum woni keerol maɓɓe haa fombina. 5 Keerol maɓɓe fuunaaŋgewol tokki weendu manda haa yotti nastirde maayo Urdun nder maaru. Keerol maɓɓe woylawol fuɗɗi haa nokkuure maajum. 6 Nden ngol yehi Bayti-Hogila, ngol saali haa woyla Bayti-Araaba, haa yotti hayre Bohan. (Bohan woni ɓii Ruuben.) 7 Nden ngol wa''i diga waadiwol Akor haa Debir, ngol wayliti gal woyla haa yotti Gilgal, berniwol tiitotirŋgol bee wa''orde Adumiima, wakere waadiwol fombinaare. Nden keerol yehi haa Seeɓoore-naaŋge, diga ton boo haa Seeɓoore-Rogel. 8 Keerol wa''i waadiwol Ɓii-Hinnom haa fombina towndiire nde Urusaliima, berniwol Yebusi'en woni. Nden keerol wa''i dow hooseere haa hiirnaaŋge waadiwol Ɓii-Hinnom, haa sera waadiwol Refayim woylaha. 9 Haa hooseere man keerol wayliti yahugo seeɓoore Menefta, ngol yehi haa bille gure dow hooseere Efruuna. Nden ngol wayliti gal Ba'ala, (kanjum woni Kiriyat-Ye'arim). 10 Diga ton ngol yehi hiirnaaŋge gal kooseeje Edoom, ngol tokki wakere hooseere Ye'arim woylaare, (Ye'arim woni Kesalon). Ngol dirti haa Bayti-Semes, ngol yehi haa Timna. 11 Nden keerol yehi woyla, haa hooseere Ekuruun, ngol wayliti gal Sikeruuna, ngol saali hooseere Ba'ala, ngol yehi haa Yabneyel. Ngol haaɗi haa maayo cakaawo. 12 Kaŋgo woni keerol hiirnaaŋgewol. Nder keeri ɗi'i lenyol Yahuuda bee asli mum jooɗi.

No Kaaleb nyaamri Heburuun e Debir

13 Bana Jawmiraawo umruno Yosuwa, bana non Kaaleb ɓii Yefunna heɓi geɗal mum caka yimɓe Yahuuda. O heɓi Heburuun, berniwol Arba, baaba Enak. 14 Kaaleb riiwi ton ɓiɓɓe Enak tato: Sesay e Akiman e Talmay. 15 Nden o yehi haɓugo bee yimɓe Debir. (Ɓooyma ɓe mbi'i berniwol man Kiriyat-Sefer.) 16 Kaaleb wi'i: "Mo nyaami Kiriyat-Sefer, mi te'anan mo Aksa, ɓiyam debbo." 17 Otniyel ɓii Kenas deerɗu Kaaleb nyaami ngol. Ngam maajum Kaaleb te'ani mo Aksa. 18 Nyande ɓaŋgal maɓɓe Aksa ɓilli mo o toro baaba maako ngesa. Otniyel jippi wamnde mum. Kaaleb ?ami mo: "Ko waɗ ma?" 19 O jaabi: "Yerdanam ko mi toroto ma. A hokki yam lesdi fombina njoorndi, hokkam seeɓooje ndiyam boo." Ngam maajum Kaaleb hokki mo seeɓoore haa dow hooseere e seeɓoore haa les maare.

Berniiji Yahuuda

20 Kanjum woni geɗal lesdi ngam lenyol Yahuuda bee asli mum. 21 Berniiji maɓɓe ɓurɗi daayaago haa fombina, kombi keerol lesdi Edoom, ɗi'i: Kabseyel e Eder e Yagur, 22 e Kina e Dimona e Ad'ada, 23 e Keedes e Hasoor-Yitnan, 24 e Sifa e Telem e Be'alot, 25 e Hasoor-Hadatta e Keriyot-Hesruunu (kanjum woni Hasoor), 26 e Amam e Sema e Molada, 27 e Hasar-Gadda e Hesmuunu e Bayti-Palet, 28 e Hasar-Su'al e Biirsaba bee gure mum, 29 e Ba'ala e Iyim e Esem, 30 e Eltolat e Kesil e Horma, 31 e Sikilak e Madamanna e Sansanna, 32 e Lebayot e Silkim e En-Rimmon, ɗum berniiji noogas e joweenayi bee gure maaji. 33 Berniiji maɓɓe nder lesdi towndiije, ngoni ɗi'i: Estayol e Sor'a e Asna, 34 e Sanoyak e En-Gannim e Tapuha e Enam, 35 e Yarmut e Adulam e Soko e Aseka, 36 e Saarayim e Aditayim e Gedera e Gederotayim, ɗum berniiji sappo e nayi bee gure maaji. 37 Woodi boo Senan e Hadasa e Migdal-Gada, 38 e Dil'aan e Mispe e Yokteyel, 39 e Lakis e Boskat e Egilon, 40 e Kabbon e Lakmas e Kitilis, 41 e Gederot e Bayti-Daagon e Na'ama e Makeda, ɗum berniiji sappo e joweego bee gure maaji. 42 Woodi boo Libna e Eter e Asan, 43 e Yiftak e Asna e Nesib, 44 e Ke'ila e Akisib e Maresa, ɗum berniiji joweenayi bee gure maaji. 45 Woodi boo Ekuruun bee gure maagol e kawyeeji maagol. 46 Gal hiirnaaŋge Ekuruun boo berniiji haa wakere Ajootus fuu bee gure maaji. 47 Woodi Ajootus e Gaaja bee gure maaji e kawyeeji maaji, haa yotti maayel Misra e maayo cakaawo bee lesdi haa fomoonde maago. 48 Nder lesdi kooseeje woodi Samir e Yattir e Soko, 49 e Dana e Kiriyat-Sanna (kanjum woni Debir), 50 e Anaba e Estemo e Anim, 51 e Goosan e Holon e Gilo, ɗum berniiji sappo e go'o bee gure maaji. 52 Woodi boo Araba e Duma e Esiyan, 53 e Yanum e Bayti-Tapuha e Afeka, 54 e Humta e Kiriyat-Arba (kanjum woni Heburuun), e Si'or, ɗum berniiji joweenayi bee gure maaji. 55 Woodi boo Ma'on e Karmel e Sifa e Yuta, 56 e Yisreyel e Yorke'am e Janoha, 57 e Kayina e Gibiya e Timna, ɗum berniiji sappo bee gure maaji. 58 Woodi boo Halkul e Bayti-Sura e Gedor, 59 e Ma'arat e Bayti-Anot e Eltekon, ɗum berniiji joweego bee gure maaji. 60 Woodi boo Kiriyat-Ba'al (kanjum woni Kiriyat-Ye'arim) e Rabba, ɗum berniiji ɗiɗi bee gure maaji. 61 Nder ladde woodi Bayti-Araaba e Middin e Sekaka, 62 e Nipsan e Wuro-manda e Eŋgedi, ɗum berniiji joweego bee gure maaji. 63 Ammaa Yebusi'en jooɗiiɓe haa Urusaliima, yimɓe Yahuuda mbaawaay riiwugo ɓe. Ngam maajum Yebusi'en ɗon njooɗodi bee yimɓe Yahuuda haa warugo hande.

Yosuwa 16

Geɗe le'i Efrayim e Manassa

16:1 Geɗal lesdi ngal laatani danygol Yusufu fuɗɗi haa maayo Urdun baŋge Yeriko, haa fuunaaŋge ceeɓooje Yeriko. Nden keerol maɓɓe nasti nder ladde, diga Yeriko haa kooseeje Baytila. 2 Nden ngol yehi haa Luus, ngol tokki gal lesdi Arki'en haa Atarot. 3 Nden ngol dirti gal hiirnaaŋge haa lesdi Yafleti'en, haa yotti lesdi Baytihurun-les e Gejer, ngol haaɗi haa maayo cakaawo. 4 Bana ni le'i Manassa e Efrayim, ɓiɓɓe Yusufu keɓri geɗe muuɗum'en.

Geɗal lenyol Efrayim

5 Ndaa ko laati geɗal lenyol Efrayim bee asli mum: Keerol maɓɓe fuunaaŋgewol fuɗɗi haa Aterot-Addar, yehi Baytihurun-dow. Nden ngol yehi hiirnaaŋge, ngol tokki gal woyla haa Mikmetat. 6 Ngol wayliti gal fuunaaŋge yahugo Ta'anat-Silo, ngol saali gaɗa berniwol man haa fuunaaŋge Yanoha. 7 Haa Yanoha ngol dirti gal Atarot e Na'arat, ngol meemi Yeriko, ngol haaɗi haa maayo Urdun. 8 Keerol maɓɓe saali haa hiirnaaŋge Tapuha yahugo maayel Kana, ngol haaɗi haa maayo cakaawo. Kanjum woni geɗal lenyol Efrayim bee asli mum. 9 Ɗum hawti bee berniiji goɗɗi e gure maaji nder keeri lenyol Manassa. 10 Ammaa ɓe ndiiwaay Kanaani'en jooɗiiɓe haa Gejer. Ngam maajum Kanaani'en ɗon njooɗi caka yimɓe Efrayim haa warugo hande. Ammaa ɓe laati maccuɓe maɓɓe huuwanooɓe ɓe.

Yosuwa 17

Geɗal lenyol Manassa

17:1 Geɗal lesdi haa hiirnaaŋge Urdun laatani asli goɗɗi nder lenyol Manassa, afo Yusufu. Makir, afo Manassa, baaba Gile'at, heɓi lesdi Gile'at e Baasan ngam o goɗɗo kaɓoowo. 2 Yimɓe Manassa luttuɓe keɓi geɗal muuɗum'en haa hiirnaaŋge Urdun, kur'u ta''ani ɓe ɗum. Ɗum asli Abi'ejer e Helek e Asriyel e Sikem e Hefer e Semida. Ɓe fuu ɓe danygol Manassa ɓii Yusufu. 3 Ammaa Selofhad ɓii Hefer ɓii Gile'at ɓii Makir ɓii Manassa, o walaa ɓiɓɓe worɓe, sey ɓiɓɓe rewɓe. Ndaa inɗe maɓɓe: Mahala e No'a e Hogila e Milka e Tirsa. 4 Kamɓe ɓe ngari haa Eliyajaaru limanjo, e Yosuwa ɓii Nuuna e ardiiɓe fuu, ɓe mbi'i: "Jawmiraawo umri Muusa o hokka min geɗal lesdi caka bandiraaɓe amin worɓe." Fodde umroore Jawmiraawo nde'e ɓe keɓi geɗal lesdi caka wappanyɓe maɓɓe. 5 Bana ni lenyol Manassa ɓesdanaama geɗe sappo dow Gile'at e Baasan gaɗa Urdun. 6 Ngam rewɓe nder danygol maako keɓi lesdi bana worɓe kal kal. Ammaa lesdi Gile'at laatani yimɓe Manassa luttuɓe. 7 Keerol yimɓe Manassa yehi diga Aser haa Mikmetat, fuunaaŋge Sikem. Nden ngol yehi gal fombina haa yimɓe En-Tapuha. 8 Lesdi Tapuha laatani Manassa, ammaa Tapuha haa keerol Manassa laatani yimɓe Efrayim. 9 Nden keerol dirti haa maayel Kana. Gure haa fombina maagel laatani Efrayim haa nder maral Manassa. Keerol tokki wakere maayel woylaare, ngol haaɗi haa maayo cakaawo. 10 Haa fombina maayel man, Efrayim mari lesdi, haa woyla boo Manassa. Maayo cakaawo laati keerol le'i ɗiɗi fuu haa hiirnaaŋge. Haa woyla walaadu hiirnaaŋge ɓe njokki lesdi Aser, haa woyla walaadu fuunaaŋge boo lesdi Issakar. 11 Haa nder maral Issakar e Aser, Manassa heɓi berniiji ɗi'i: Bayti-Se'an e Yible'am bee gure maaji, non boo Door e En-Door e Ta'anak e Megiddo bee gure maaji. (Door maajum woni berniwol haa fomoonde maayo cakaawo.) 12 Ammaa yimɓe Manassa mbaawaay riiwugo jooɗiiɓe nder berniiji ɗi'i, ngam maajum Kanaani'en tokki jooɗaago ton. 13 Nde Isra'iila'en ɓesdi sembe, ɓe ngartiri Kanaani'en maccuɓe huuwanooɓe ɓe, ammaa ɓe keɓaay riiwugo ɓe.

Ko le'i Efrayim e Manassa ɗaɓɓi

14 Too, yimɓe danygol Yusufu mbi'i Yosuwa: "Ngam ɗume a hokki min geɗal gootal tan haa lesdi? Min ɗuuɗɓe masin, ngam Jawmiraawo barkiɗini min." 15 Yosuwa wi'i ɓe: "To on ɗuuɗi bana ni, to kooseeje Efrayim ke'aay on, nden kam njehe nder laynde lesdi Peresi'en e Refa'en, on mbaɗana ko'e mon gese ton." 16 Ɓe njaabi: "Lesdi kooseeje he'ataa min. Ammaa Kanaani'en jooɗiiɓe nder lesdi leesndi mari mootaaji pucci njamndiiji, waato jooɗiiɓe haa Bayti-Se'an bee gure mum e wonɓe nder waadiwol Yisreyel fuu." 17 Yosuwa wi'i yimɓe Yusufu, le'i Efrayim e Manassa: "Fakat on ɗuuɗɓe, baawɗe mon boo ɗuuɗi. On keɓan ko ɓuri geɗal gootal. 18 Lesdi towndiije laatanto on boo. Koo ɗum laynde, on pe''a nde, on mara lesdi man. Kanaani'en boo, koo to ɓe mari mootaaji pucci njamndiiji, ɓe sembiɗɓe, onon on ndiiwan ɓe."

Yosuwa 18

Cenduki lesdi luttundi

18:1 Nde lesdi fuu ɗowtani yimɓe Isra'iila, jama'aare maɓɓe fuu mooɓi haa Silo. Ɓe ndarni laymaaru fottirde bee Jawmiraawo ton. 2 Le'i joweeɗiɗi nder yimɓe Isra'iila keɓaay geɗal muuɗum'en haa lesdi tawon. 3 Ngam maajum Yosuwa ?ami Isra'iila'en: "Haa ndeye on ɗon ndeena haa on njaha, on mara lesdi ndi Jawmiraawo, ɗowanteeɗo kaakaaji mon hokki on? 4 Ngadde worɓe tato tato nder le'i fuu. Mi nelan ɓe, ɓe ndaara lesdi fuu, ɓe mbinda ndi deydey sendugo ndi, nden ɓe ngarta haa am. 5 En cendan ndi geɓe joweeɗiɗi. Yahuuda jooɗoto nder lesdi mum haa fombina. Yimɓe Yusufu boo njooɗoto nder lesdi muuɗum'en haa woyla. 6 Sey on mbinda no geɓe lesdi man joweeɗiɗi mba'i, ngaddaneeɗam ɗum. Min mi waɗanan on kur'u ngam sarwanaago on Allah Jawmiraawo men. 7 Lewiŋko'en keɓataa geɗal lesdi caka mooɗon, ngam limanku Jawmiraawo woni geɗal maɓɓe. Gada e Ruuben e reeta lenyol Manassa njaɓi geɗe muuɗum'en gaɗa Urdun gal fuunaaŋge. Muusa, suka Jawmiraawo hokki ɓe ɗe." 8 Worɓe maajum ummi ngam ɓe ndilla. Yosuwa faamtini ɓe: "Ngaance nder lesdi fuu, mbinde ndi, nden ngarte haa am. Min boo mi sarwoto Jawmiraawo bee waɗugo kur'u ngam mooɗon haa Silo ɗo." 9 Ɓe njehi, ɓe ngaanci nder lesdi fuu, ɓe mbindi haa deftere no ɓe cendiri ndi geɓe joweeɗiɗi, ɓe mbindi inɗe berniiji maari fuu. Nden ɓe ngarti haa Yosuwa nder saŋgeere haa Silo. 10 Ton Yosuwa waɗani ɓe kur'u, sarwi Jawmiraawo. Bana ni o yeɗiri le'i Isra'iila luttuɗi go lesdi muuɗum'en.

Geɗal lenyol Benyamin

11 Aran kur'u waŋgini geɗal lenyol Benyamin bee asli mum. Ɓe keɓi geɗal lesdi hakkunde yimɓe Yahuuda e yimɓe Yusufu. 12 Haa woyla, keerol maɓɓe fuɗɗi haa maayo Urdun. Ngol yehi hooseere haa woyla Yeriko, ngol tokki lesdi towndiije gal hiirnaaŋge, haa yotti ladde Baytawiina. 13 Nden ngol yehi haa wakere hooseere Luus fombinaare, (Luus e Baytila ɗum gootel.) Keerol dirti haa Aterot-Addar dow hooseere haa fombina Baytihurun-les. 14 Nden ngol wayliti diga wakere hooseere man hiirnaaŋgeere yahugo fombina haa yotti Kiriyat-Ba'al (kanjum woni Kiriyat-Ye'arim), berniwol nder maral yimɓe Yahuuda. Kanjum woni keerol hiirnaaŋgewol. 15 Haa fombina, keerol fuɗɗi haa sera Kiriyat-Ye'arim. Ngol yehi hiirnaaŋge haa yotti ceeɓooje Menefta. 16 Nden keerol dirti haa les hooseere tiitotirnde bee waadiwol Ɓii-Hinnom, haa sera waadiwol Refayim woylaha. Ngol dirti waadiwol Ɓii-Hinnom haa wakere Yebusi'en fombinaare, yahugo Seeɓoore-Rogel. 17 Ngol wayliti gal woyla, ngol yehi haa Seeɓoore-naaŋge, nden haa Gelilot ko tiitotiri bee wa''orde Adumiima. Ngol dirti haa hayre Bohan. (Bohan woni ɓii Ruuben.) 18 Nden ngol tokki hooseere haa woyla Bayti-Araaba, ngol dirti haa ladde. 19 Nden keerol tokki haa woyla hooseere Bayti-Hogila. Ngol haaɗi haa nastirde maayo Urdun nder weendu manda, haa sera weendu man woylaha. Kanjum woni keerol fombinawol. 20 Maayo Urdun woni keerol fuunaaŋgewol. Kanjum woni geɗal lenyol Benyamin bee asli mum. 21 Berniiji lenyol Benyamin bee asli mum, ɗi'i: Yeriko e Bayti-Hogila e Emek-Kesis, 22 e Bayti-Araaba e Semarayim e Baytila, 23 e Awwi e Para e Ofra, 24 e Kefar-Ammoonay e Ofni e Geba, ɗum berniiji sappo e ɗiɗi bee gure maaji. 25 Woodi boo Gibiyon e Rama e Biirot, 26 e Mispe e Kefiira e Mosa, 27 e Rekem e Yirpeyel e Tarala, 28 e Seela e Elef e Yebusi (kanjum woni Urusaliima) e Gibiyat e Kiriyat-Ye'arim, ɗum berniiji sappo e nayi bee gure maaji. Kanjum woni geɗal lenyol Benyamin bee asli mum.

Yosuwa 19

Geɗal lenyol Simon

19:1 Kur'u ɗiɗaɓu waŋgini geɗal lenyol Simon bee asli mum. Ɓe keɓi geɗal maɓɓe haa nder geɗal yimɓe Yahuuda. Ndaa ko laatani ɓe: 2 Biirsaba e Sema e Molada, 3 e Hasar-Su'al e Baala e Esem, 4 e Eltolat e Betula e Horma, 5 e Sikilak e Bayti-Markabot e Hasar-Susa, 6 e Bayti-Lebayot e Sarukeena, ɗum berniiji sappo e tati bee gure maaji. 7 Woodi boo En-Rimmon e Takan e Eter e Asan, ɗum berniiji nayi bee gure maaji. 8 Ɓe mari gure taariiɗe berniiji ɗi'i fuu haa yotti Ba'alat-Biir (kanjum woni Rama-fombina). Too, kanjum woni geɗal lenyol Simon bee asli mum. 9 Ɓe koo'i geɗal yimɓe Simon nder geɗal yimɓe Yahuuda. Geɗal yimɓe Yahuuda ɗuuɗino, ɓuri haaje maɓɓe. Ngam maajum yimɓe Simon keɓi geɗal muuɗum'en haa nder geɗal yimɓe Yahuuda.

Geɗal lenyol Jabulon

10 Kur'u tataɓu waŋgini geɗal lenyol Jabulon bee asli mum. Keerol geɗal maɓɓe yotti Sariida. 11 Nden ngol yehi hiirnaaŋge haa yotti Marhala, ngol meemi Dabbeseet, ngol yotti maayel haa fuunaaŋge Yokne'am. 12 Haa wakere feere ngol fuɗɗi haa Sariida, ngol yehi fuunaaŋge haa keerol Kislot-Taboora, nden ngol yehi haa Daberat, ngol wa''i hedi Yafiya. 13 Ngol tokki yahugo fuunaaŋge haa yotti Gat-Hefer e Et-Kasiina, ngol wayliti hedi Ne'a haa laawol Rimmona. 14 Ton ngol wayliti, ngol yehi woyla haa Hannaton. Ngol haaɗi nder waadiwol Yiftakiila. 15 Woodi boo Kattat e Nahalal e Simon e Yirala e Baytilaama, hawti berniiji sappo e ɗiɗi bee gure maaji. 16 Kanjum woni geɗal lenyol Jabulon bee asli mum, berniiji ɗi'i bee gure maaji.

Geɗal lenyol Issakar

17 Kur'u nayaɓu waŋgini geɗal lenyol Issakar bee asli mum. 18 Ndaa berniiji gonɗi nder maagal: Yisreyel e Kesulot e Sunem, 19 e Hafarayim e Siiyon e Anakarat, 20 e nokkuure wi'eteende Daberat e Kisiyon e Ebes, 21 e Remet e En-Gannim e En-Hadda e Bayti-Pases. 22 Keerol maɓɓe meemi boo Taboora e Sakasuuma e Bayti-Semes, ngol haaɗi haa maayo Urdun, ɗum berniiji sappo e joweego bee gure maaji. 23 Kanjum woni geɗal lenyol Issakar bee asli mum, berniiji ɗi'i bee gure maaji.

Geɗal lenyol Aser

24 Kur'u njowaɓu waŋgini geɗal lenyol Aser bee asli mum. 25 Keerol maɓɓe hawti Helkat e Hali e Beten e Akisaf, 26 e Allammelek e Amhada e Miseyal. Haa hiirnaaŋge ngol yotti hooseere Karmel e maayo Libnat. 27 Haa wakere feere ngol yehi fuunaaŋge haa Bayti-Daagon, ngol yotti Jabulon e waadiwol Yiftakiila haa woyla Bayti-Emek e Ne'iyel. Ngol tokki woyla haa yotti Kabul, 28 e Abdon e Rekob e Hammon e Kana, haa yotti Sidon, berniwol maŋgol. 29 Nden keerol wayliti, yehi Rama e berniwol Tirus. Ton ngol wayliti fahin, ngol yehi Hosa, ngol haaɗi haa maayo cakaawo. Woodi boo berniiji ɗi'i nder keerol man: Mahaleeba e Akisib, 30 e Akko e Afek e Rekob, ɗum fuu ɗum berniiji noogas e ɗiɗi bee gure maaji. 31 Kanjum woni geɗal lenyol Aser bee asli mum, berniiji ɗi'i bee gure maaji.

Geɗal lenyol Neftalim

32 Kur'u njoweego'owu waŋgini geɗal lenyol Neftalim bee asli mum. 33 Keerol maɓɓe fuɗɗi haa Helef, yehi haa lekki makki haa Sa'ananim, nden ngol yehi haa Adami-Nekeb e Yabneyel e Lakum, ngol haaɗi haa maayo Urdun. 34 Haa wakere feere ngol yehi hiirnaaŋge haa Asnot-Taboora. Nden ngol yehi haa Hukkok. Haa fombina ngol yotti Jabulon, haa hiirnaaŋge boo Aser. Haa fuunaaŋge ngol yotti Yehuuda haa maayo Urdun. 35 Berniiji maɓɓe, ɗi'i: Sidim e Seer e Hammat e Rakkat e Kineret, 36 e Adama e Rama e Hasoor, 37 e Keedes e Edirey e En-Hasoor, 38 e Yiron e Migdaliila e Horem e Bayti-Anat e Bayti-Semes, ɗum berniiji sappo e joweenayi bee gure maaji. 39 Kanjum woni geɗal lenyol Neftalim bee asli mum, berniiji ɗi'i bee gure maaji.

Geɗal lenyol Dan

40 Kur'u njoweeɗiɗaɓu waŋgini geɗal lenyol Dan bee asli mum. 41 Ndaa ko laati geɗal maɓɓe haa lesdi: Sor'a e Estayol e Ir-Semes, 42 e Sa'alabbin e Ayyalon e Yitila, 43 e Elon e Timna e Ekuruun, 44 e Elteke e Gibbeton e Ba'alat, 45 e Yehud e Ajoor e Ɓiɓɓe-Barak e Gat-Rimmon, 46 e Ndiyamji-Yarkon e Rakkon bee lesdi haa wakere Yafo. 47 Ɓaawoɗon lesdi faaɗani yimɓe Dan. Ngam maajum ɓe njehi, ɓe kaɓi bee berniwol Lesem. Ɓe nyaami ngol, ɓe mbari yimɓe ton bee kaafahi, ɓe njooɗi nder maagol. Ɓe mbi'i ngol Lesem-Dan fodde innde kaaka maɓɓe. 48 Kanjum woni geɗal lenyol Dan bee asli mum, berniiji ɗi'i bee gure maaji.

Geɗal Yosuwa

49 Nde yimɓe Isra'iila timmini sendugo lesdi bee keeri mum, ɓe ndokki Yosuwa ɓii Nuuna geɗal lesdi caka maɓɓe. 50 Fodde umroore Jawmiraawo ɓe ndokki mo berniwol ngol o ɗaɓɓi: Timnat-Serak nder kooseeje Efrayim. O nyiɓti berniwol man, o jooɗi ton. 51 Eliyajaaru limanjo e Yosuwa ɓii Nuuna e baaba-ci'e en nder le'i yimɓe Isra'iila, kamɓe ɓe cendi lesdi bee waɗugo kur'u bana ni. Ɓe mbaɗi ɗum haa Silo, yeeso Jawmiraawo, haa dammugal laymaaru fottirde. Bana ni ɓe timminiri sendugo lesdi.

Yosuwa 20

No ɓe cuɓri berniiji kisruɗi

20:1 Yoo, Jawmiraawo wi'i Yosuwa: 2 "Wolwan yimɓe Isra'iila, wi' ɓe: Cuɓe berniiji kisruɗi. Mi anndini on haala maajum bee hunduko Muusa. 3 To goɗɗo mbari goɗɗo feere bilaa anniya, malla o anndaa ɗum, nden kam o dogga haa gootol nder berniiji man. Ɗi laatano on kisruɗi yeeso mbartoowo. 4 Mbarɗo goɗɗo bana ni, sey dogga haa gootol nder berniiji man. O daro haa dammugal maagol ngam haa o yecca ndotti'en berniwol haala maako. Kamɓe ɓe njaɓa mo haa maɓɓe nder berniwol, ɓe ndokka mo nokkuure nde o jooɗoto. 5 To mbartoowo taasni mo, taa ɓe ndokka mbarɗo haa juŋŋgo maako. Ngam o mbaraay keeddiɗɗiiko bee anniya, o wanyaayno mo boo. 6 Sey o jooɗo nder berniwol man haa to o darake yeeso kiita jama'aare, haa maayde hooreejo liman'en wakkati man. Nden mbarɗo loro haa saare mum e wuro mum ngo o doggi e muuɗum." 7 Ɓe cuɓi Keedes nder lesdi Galili, nder kooseeje Neftalim, e Sikem nder kooseeje Efrayim, e Kiriyat-Arba (waato Heburuun) nder kooseeje Yahuuda. 8 Gaɗa Urdun boo, wakere fuunaaŋge, haa ?oolde laddeere tiitotirnde bee Yeriko, ɓe cuɓi Beser nder maral Ruuben, e Ramot nder lesdi Gile'at, nder maral Gada, e Golan nder lesdi Baasan, nder maral Manassa. 9 Kanji ngoni berniiji cuɓaaɗi ngam haa ɗi laatano yimɓe Isra'iila e hoɗɓe jooɗiiɓe caka maɓɓe berniiji kisruɗi. Koomoy mbari goɗɗo bilaa anniya, sey o dogga ton, ngam taa o maaya e juŋŋgo mbartoowo, ammaa o heɓa o daro yeeso kiita jama'aare.

Yosuwa 21

Berniiji Lewiŋko'en

21:1 Baaba-ci'e'en nder lenyol Lewi ngari haa Eliyajaaru limanjo e Yosuwa ɓii Nuuna e baaba-ci'e'en nder le'i Isra'iila. 2 Ton haa Silo nder lesdi Kanaana ɓe mbi'i ɓe: "Jawmiraawo umri bee hunduko Muusa haa min keɓa berniiji ɗi min njooɗoto e muuɗum'en e durduɗe ngam dabbaaji amin." 3 Ngam daliila umroore Jawmiraawo nde'e, yimɓe Isra'iila koo'i berniiji goɗɗi nder geɗe muuɗum'en, ndokki ɗi Lewiŋko'en. 4 Aran ɓe mbaɗi kur'u ngam waŋgingo geɗal ci'e Kahati'en nder lenyol Lewi. Asŋgol Haruna limanjo heɓi berniiji sappo e tati haa le'i Yahuuda e Simon e Benyamin. 5 Kahati'en luttuɓe keɓi berniiji sappo haa asli le'i Efrayim e Dan e reeta lenyol Manassa. 6 Asŋgol Gerson heɓi berniiji sappo e tati haa asli le'i Issakar e Aser e Neftalim e reeta lenyol Manassa nder lesdi Baasan. 7 Ci'e asŋgol Meraari keɓi berniiji sappo e ɗiɗi haa le'i Ruuben e Gada e Jabulon. 8 Bana ni yimɓe Isra'iila ndokki Lewiŋko'en berniiji bee durduɗe maaji. Ɓe ta''ani ɓe ɗi bee waɗugo kur'u, bana Jawmiraawo umruno bee hunduko Muusa. 9 Ndaa inɗe berniiji ɗi yimɓe le'i Yahuuda e Simon ndokki 10 danygol Haruna, asŋgol Kahat ɓii Lewi. Kur'u aranu yeɗi ɓe ɗi: 11 Ɓe keɓi berniwol Arba, (Arba o baaba Enak), bi'eteeŋgol Heburuun, nder kooseeje Yahuuda, kaŋgol e durduɗe maagol taariiɗe ngol. 12 Ammaa gese berniwol man e gure maagol, ɓe ngeɗno ɗum Kaaleb ɓii Yefunna, ɗum laati maral maako. 13 Heburuun woni gootol nder berniiji kisruɗi. Dow maagol danygol Haruna heɓi Libna 14 e Yatir e Estemowa 15 e Holon e Debir 16 e Asan e Yuta e Bayti-Semes, kanji bee durduɗe maaji, ɗum berniiji joweenayi haa le'i Yahuuda e Simon. 17 Haa lenyol Benyamin ɓe keɓi berniiji nayi: Gibiyon e Geba 18 e Anatot e Almon, kanji bee durduɗe maaji. 19 Liman'en danygol Haruna keɓi berniiji sappo e tati bee durduɗe maaji. 20 Luttuɓe nder asŋgol Kahat ɓii Lewi, kur'u yeɗi ɓe berniiji goɗɗi nder lesdi Efrayim. 21 Ɓe keɓi berniiji nayi bee durduɗe maaji: Sikem nder kooseeje Efrayim (kaŋgol woni berniwol kisrugol), e Gejer 22 e Kibsayim e Baytihurun. 23 Haa lesdi Dan ɓe keɓi berniiji nayi: Elteke e Gibbeton 24 e Ayyalon e Gat-Rimmon, kanji bee durduɗe maaji. 25 Haa lesdi reeta lenyol Manassa ɓe keɓi berniiji ɗiɗi: Ta'anak e Yible'am, kanji bee durduɗe maaji. 26 Ci'e asŋgol Kahat keɓi berniiji sappo bee durduɗe maaji. 27 Asŋgol Gerson ɓii Lewi heɓi berniiji ɗiɗi haa reeta lenyol Manassa: Golan nder lesdi Baasan, (kaŋgol woni berniwol kisrugol), e Be'estera, kanji bee durduɗe maaji. 28 Haa lesdi Issakar ɓe keɓi berniiji nayi: Kisiyon e Daberat 29 e Yarmut e En-Gannim, kanji bee durduɗe maaji. 30 Haa lesdi Aser ɓe keɓi berniiji nayi: Miseyal e Abdon 31 e Helkat e Rekob, kanji bee durduɗe maaji. 32 Haa lesdi Neftalim ɓe keɓi berniiji tati: Keedes nder Galili, (kaŋgol woni berniwol kisrugol), e Hammot-Door e Kartan, kanji bee durduɗe maaji. 33 Ci'e asŋgol Gerson keɓi berniiji sappo e tati bee durduɗe maaji. 34 Luttuɓe haa Lewiŋko'en, waato asŋgol Meraari, ɓe keɓi berniiji nayi haa lesdi Jabulon: Yokne'am e Karta 35 e Rimmona e Nahalal, kanji bee durduɗe maaji. 36 Haa lesdi Ruuben gaɗa maayo Urdun ɓe keɓi berniiji nayi: Beser haa ?oolde laddeere tiitotirnde bee Yeriko, (kaŋgol woni berniwol kisrugol), e Yahas 37 e Kedemot e Mefa'at, kanji bee durduɗe maaji. 38 Haa lesdi Gada ɓe keɓi berniiji nayi: Ramot nder Gile'at e Makanayim 39 e Hesbon e Ya'ajer, kanji bee durduɗe maaji. 40 Ci'e asŋgol Meraari, kur'u yeɗi ɓe berniiji sappo e ɗiɗi. 41-42 Haa nder maral yimɓe Isra'iila fuu, Lewiŋko'en keɓi berniiji cappanɗe nayi e joweetati bee durduɗe maaji taariiɗe ɗi.

No Isra'iila'en mardi lesdi

43 Bana ni Jawmiraawo hokkiri Isra'iila'en lesdi fuu ndi o hunani kaakaaji maɓɓe o hokkan ɓe. Ɓe mari ndi, ɓe njooɗi nder maari. 44 Jawmiraawo hokki ɓe de'ere kootoy nder lesdi, bana o hunani kaakaaji maɓɓe. Walaa koo gooto nder konne'en maɓɓe fuu waawi dartanaago ɓe, ngam Jawmiraawo hokki ɓe konne'en fuu haa juuɗe maɓɓe. 45 O gooŋɗini bolle maako booɗɗe fuu ɗe o wolwani Isra'iila.

Yosuwa 22

No Yosuwa lortiri yimɓe haa gaɗa Urdun

22:1 Saa'i maajum Yosuwa ewni yimɓe le'i Ruuben e Gada e reeta lenyol Manassa. 2 O wi'i ɓe: "On mbaɗi ko Muusa, suka Jawmiraawo umri on fuu. On ɗowtani umrooje am boo. 3 Nyalɗe ɗuuɗɗe ɗe'e fuu on meeɗaay accugo bandiraaɓe mon Isra'iila'en haa warugo hande. On tokki umrooje Allah Jawmiraawo mon. 4 Jonta o hokki bandiraaɓe mon de'ere, bana o wi'no ɓe. Kadi, lorte, ndille haa cuuɗi mon nder lesdi maral mon ndi Muusa, suka Jawmiraawo hokki on gaɗa Urdun. 5 Ammaa kakkile booɗɗum ngam haa on tokko tawreeta fuu ka Muusa, suka Jawmiraawo umri on: Ngiɗe Allah Jawmiraawo mon, tokke laabi maako, ɗowtane umrooje maako, ɗakkotire bee maako, kuuwane mo bee ɓerɗe mon e yoŋkiiji mon fuu." 6-8 Nden Yosuwa jaɓɓiti ɓe, barkiɗini ɓe, wi'i: "Koote cuuɗi mon bee jawdi ɗuundi e dabbaaji ɗuuɗɗi masin, bee cardi e kaŋgeeri e njamndi mboɗeeri e ɓaleeri e limce ɗuuɗɗe masin. Ndokke bandiraaɓe mon geɗal haa ko keɓɗon haa konne'en mon." Kamɓe ɓe kooti. Reeta lenyol Manassa, Muusa hokkuno ɓe maral nder lesdi Baasan. Ammaa reeta maɓɓe feere, Yosuwa hokki ɓe lesdi gaa'en Urdun, wakere hiirnaaŋge kal kal bee le'i goɗɗi. 9 Bana ni yimɓe le'i Ruuben e Gada e reeta lenyol Manassa kooti. Ɓe acci yimɓe Isra'iila luttuɓe haa Silo nder lesdi Kanaana, ɓe ndilli haa lesdi Gile'at, maral maɓɓe. Ɓe mari lesdi man fodde umroore Jawmiraawo bee hunduko Muusa.

Hirsirde haa Urdun

10 Nde yimɓe le'i Ruuben e Gada e reeta lenyol Manassa njotti haa Gelilot gaa'en Urdun nder lesdi Kanaana, ɓe mahi hirsirde mawnde masin ton haa maayo. 11 Yimɓe Isra'iila luttuɓe nani: "Ndaa, yimɓe le'i Ruuben e Gada e reeta lenyol Manassa mahi hirsirde haa Gelilot kombi Urdun, haa wakere meeɗen." 12 Nde ɓe nani ɗum, jama'aare fuu mooɓi haa Silo ngam ɓe njaha haɓugo bee maɓɓe. 13 Yimɓe Isra'iila neli Pinehas ɓii Eliyajaaru, limanjo haa yimɓe le'i Ruuben e Gada e reeta lenyol Manassa nder lesdi Gile'at. 14 Mawɓe sappo njahdi bee maako, fodde limgal le'i Isra'iila haa hiirnaaŋge Urdun, koomoy maɓɓe o baaba saare nder yimɓe Isra'iila. 15 Ɓe ngari haa yimɓe le'i Ruuben e Gada e reeta lenyol Manassa nder lesdi Gile'at, ɓe mbi'i: 16 "Ndaa ni jama'aare Jawmiraawo fuu wi'i: Koni kuuwɗon kalluɗum dow ɗowanteeɗo Isra'iila? On mahani ko'e mon hirsirde, bee maajum on tuurtani Jawmiraawo. On acci tokkaago mo. 17 Ciftore hakke meeɗen haa Pe'or. Ngam hakke man Jawmiraawo hiiti en, ukkani en masiibo. Haa warugo hande haala maajum laaɓaay tawon. Hakkewol ngo'ol he'aay na? 18 On ɗon calo tokkaago mo jonta na? To on tuurtani Jawmiraawo hande, jaŋgo o tikkanan jama'aare Isra'iila fuu. 19 Ammaa to lesdi mooɗon fotaay haa on cujidana Jawmiraawo, nden kam ngare haa lesdi ndi Jawmiraawo mari, ndi jooɗorde maako daroto e muuɗum. To on ngiɗi, ɗaɓɓe tayre lesdi caka amin. Ammaa taa tuurtane Jawmiraawo bee mahugo hirsirde nde luuti hirsirde Allah Jawmiraawo men. Taa tuurtane min boo. 20 Ciftore no Akan ɓii Jara fistiri amaana dow kuuje kalketeeɗe ngam daliila Jawmiraawo. Ngam aybe maajum tikkere Jawmiraawo wari dow jama'aare Isra'iila fuu. Akan halkaay feere muuɗum ngam aybe man." 21 Yimɓe le'i Ruuben e Gada e reeta lenyol Manassa mbi'i baaba-ci'e'en nder le'i Isra'iila luttuɗi: 22 "Allah Jawmiraawo woni ɗowanteeɗo! Allah Jawmiraawo woni ɗowanteeɗo! Kaŋko o anndi ngam ɗume min mbaɗi ɗum. Annde ɗum onon boo! To min tuurti fakat, to min mbaɗi hakke dow Jawmiraawo, nden kam taa o meeta wallugo min! 23 To min mahani ko'e amin hirsirde nde'e ngam haa min lii'o guleteeɗi e dokke nyaamdu e kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe bee Allah, to ɗum laatake ngam haa min acca ɗowtanaago Jawmiraawo, nden kam o hiito min! 24 Naa non, ammaa min kuli taa ɓikkoy mon mbi'a ɓikkoy amin jaŋgo: Ko yaali on bee Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila. 25 Jawmiraawo waɗi maayo Urdun ngo'o keerol hakkunde amin bee mooɗon. Onon yimɓe Ruuben e Gada, walaa ko yaali on bee Jawmiraawo. Teema ɓikkoy mon kaɗan ɓikkoy amin hulugo Jawmiraawo bana ni. 26 Ngam maajum min mbi'i: Sey en maha hirsirde, naa ngam guleteeɗi malla kirseteeɗi, 27 ammaa nde laato ceedoowo hakkunde amin bee mooɗon, caka danygol men garanŋgol ɓaawo meeɗen. Nde seedo minin boo min ɗon teddina Jawmiraawo bee guleteeɗi amin e dokke amin e kirseteeɗi amin ngam kawtal yimɓe, min ɗon mbaɗa ɗum yeeso suudu maako seniindu. Ngam taa ɓikkoy mon mbi'a ɓikkoy amin jaŋgo: Walaa ko yaali on bee Jawmiraawo. 28 Min mbi'i: To irin maajum laatake, nden kam ɓikkoy amin mbi'an: Ndaa, kaakaaji amin mbaɗi hirsirde fotunde kal bee hirsirde Jawmiraawo. Nde laataaki ngam guleteeɗi malla kirseteeɗi, ammaa ngam haa nde laato ceedoowo hakkunde amin bee mooɗon. 29 Min meeɗaay numugo min tuurtana Jawmiraawo, min acca tokkaago mo, min maha hirsirde ngam lii'aago guleteeɗi e dokke nyaamdu e kirseteeɗi. Min mbaɗataa hirsirde feere nde luuti hirsirde Allah Jawmiraawo men, nde dari yeeso jooɗorde maako." 30 Pinehas limanjo e mawɓe jama'aare wonduɓe bee muuɗum, baaba-ci'e'en nder le'i Isra'iila nani ko yimɓe le'i Ruuben e Gada e reeta lenyol Manassa mbi'i. Ɗum fottani ɓe. 31 Pinehas ɓii Eliyajaaru, limanjo wi'i ɓe: "Jonta min anndi Jawmiraawo ɗon wondi bee meeɗen. Onon on tuurtanaay mo. Bana ni on kisniri yimɓe Isra'iila juŋŋgo maako." 32 Nden Pinehas e mawɓe acci yimɓe Ruuben e Gada haa lesdi Gile'at, ɓe kooti lesdi Kanaana haa yimɓe Isra'iila. Ɓe ngecci ɓe haala maajum fuu. 33 Habaru man fottani yimɓe Isra'iila, ɓe maŋgti Allah. Ɓe acci wolwugo haala haɓre bee yimɓe Ruuben e Gada, e wonnugo lesdi maɓɓe. 34 Yimɓe Ruuben e Gada mbi'i: "Hirsirde nde'e woni ceedoowo caka meeɗen fuu Jawmiraawo woni ɗowanteeɗo." Ngam maajum ɓe mbi'i nde Ceedoowo.

Yosuwa 23

Waaju Yosuwa

23:1 Ɓaawo nyalɗe ɗuuɗɗe, nde Jawmiraawo hokki Isra'iila de'ere yeeso konne'en maɓɓe fuu, nde Yosuwa boo ndottidi masin, 2 saa'i maajum Yosuwa ewni Isra'iila'en fuu, ndotti'en e mawɓe e hiitooɓe e hoore'en yimɓe. O wi'i ɓe: "Ndaa, mi naywi masin. 3 Onon on ngi'i kooɗume ko Allah Jawmiraawo mon huuwi ummaatooje ɗe'e ngam daliila mooɗon. Allah Jawmiraawo mon haɓi ngam mooɗon. 4 Min mi yeɗi on maral lesdi bee waɗugo kur'u fodde le'i mon, mi hokki on lesdi ummaatooje luttuɗe haa warugo hande, e ummaatooje ɗe nattinmi fuu, diga maayo Urdun haa fuunaaŋge haa yotti maayo cakaawo haa hiirnaaŋge. 5 Allah Jawmiraawo mon riiwan ummaatooje man yeeso mooɗon, onon boo on maran lesdi maɓɓe, bana Allah Jawmiraawo mon wi'i on. 6 Taa acce hakkilango e huuwugo ko winda nder deftere tawreeta Muusa fuu, taa cele laawol maajum sam. 7 Taa njillindire bee ummaatooje luttuɗe caka mooɗon. Taa mbolwe inɗe labbi maɓɓe, taa kunore bee inɗe man, taa teddine ɗi, taa cujidane ɗi. 8 Ammaa ɗakkotire bee Allah Jawmiraawo mon bana ko mbaɗɗon haa warugo hande. 9 Jawmiraawo riiwi ummaatooje mawɗe cembiɗɗe yeeso mooɗon. Walaa mo dartani on haa warugo hande. 10 Koomoy mooɗon he'i riiwugo konne'en ujineere, ngam Allah Jawmiraawo mon haɓan ngam mooɗon, bana o wi'no on. 11 Ngam maajum kakkile, ngiɗe Allah Jawmiraawo mon. 12 To on acci ɗowtanaago mo, to on ɗakkotiri bee ummaatooje luttuɗe caka mooɗon, to on esiri bee maɓɓe, 13 nden kam annde fakat, Allah Jawmiraawo mon accan riiwugo ummaatooje man yeeso mooɗon. Ɓe laatanto on bana tuuforgol malla ngaska, bana ɓoccol dow ɓaawo mon, bana gi'e nder gite mon, haa to on natti on fuu nder lesdi mboondi ndi'i ndi Allah Jawmiraawo mon hokki on. 14 "Min kam wakkati maayde am ɓaditake. Koomoy mooɗon anndi haa ɓernde mum e yoŋki mum no Allah Jawmiraawo mon gooŋɗiniri bolle fuu ɗe o wi'no on. O timmitini ɗe woore woore fuu, walaa koo woore nde laataaki. 15 Fakat, booɗɗum ko o wi'no on ɗum warani on. Bana non kalluɗum ko o wi'no on, o ukkanan on ɗum boo. 16 To on luuti alkawal ngal Allah Jawmiraawo mon umri on, to on kuuwani ɗowanteeɓe woɗɓe, to on cujidani ɓe, nden kam tikkere Jawmiraawo saatan dow mooɗon, on kalkan law nder lesdi mboondi ndi o hokki on."

Yosuwa 24

No Yosuwa jaɓɓitori Isra'iila

24:1 Yoo, Yosuwa mooɓti le'i Isra'iila fuu haa Sikem. O ewni ndotti'en e mawɓe e hiitooɓe e hoore'en yimɓe. Ɓe fuu ɓe ngari, ɓe ndari yeeso Allah. 2 Yosuwa wi'i yimɓe fuu: "Ndaa ni Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila wi'i: Ɓooyma kaakaaji mon njooɗi gaɗa maayo Efratis, ɓe cujidani ɗowanteeɓe woɗɓe. Gooto nder maɓɓe woni Tara, baaba Ibrahiima e Nakor. 3 Nden mi hoo'i kaaka mon Ibrahiima ton haa gaɗa maayo, mi waancini mo nder lesdi Kanaana fuu. Mi hokki mo asŋgol ɗuuɗŋgol. Mi hokki mo Isiyaaku. 4 Isiyaaku boo, mi hokki ɗum Yakubu e Isuwa. Mi hokki Isuwa lesdi kooseeje Edoom haa o mara ndi. Ammaa kaaka mon Yakubu e ɓiɓɓe mum njehi haa Misra. 5 Nden mi neli Muusa e Haruna, mi hiiti Misra'en bee kuuɗe am caka maɓɓe. Ammaa onon, mi wurtini on. 6 Mi yahri baabiraaɓe mon yaasi Misra, ammaa Misra'en taasni ɓe bee mootaaji pucci e wa''iiɓe ɗi. Nde baabiraaɓe mon njotti maayo Maaliya, 7 ɓe ngookani yam haa mi walla ɓe. Mi waɗi nyiɓre hakkunde maɓɓe bee Misra'en. Mi yahri ndiyam maayo dow Misra'en, ɗam suddi ɓe. On anndi ko kuuwmi Misra'en. "Ɓaawo maajum on duuri nder ladde. 8 Nden mi yahri on haa lesdi Amoori'en, jooɗiiɓe haa fuunaaŋge Urdun. Ɓe kaɓi bee mooɗon, ammaa mi hokki on ɓe haa juuɗe mon. On nyaami lesdi maɓɓe, min boo mi halki ɓe yeeso mooɗon. 9 Nden Balak ɓii Sippor, laamiiɗo Mo'ab ummi, haɓi bee mooɗon. O neli ewnaago Balaama ɓii Be'or ngam haa o naala on. 10 Ammaa mi sali nanugo Balaama, doole o barkiɗina on. Bana ni mi hisniri on juŋŋgo Balak. 11 Nden on eeri maayo Urdun, on ngari haa Yeriko. Yimɓe jooɗiiɓe ton kaɓi bee mooɗon, waato Amoori'en e Peresi'en e Kanaani'en e Heti'en e Girgasi'en e Hewi'en e Yebusi'en. Mi hokki on ɓe haa juuɗe mon. 12 Mi neli kulol e kultoreeŋgol haa yeeso mooɗon, ɗum riiwa laamiiɓe Amoori'en ɗiɗo yeeso mooɗon. On ndiiwaay ɓe bee lagaaje mon e kaafaaje mon. 13 Mi hokki on lesdi, onon on torraaki remugo ndi. Mi hokki on berniiji, onon on nyiɓaay ɗi, ammaa on ɗon njooɗi nder maaji. On ɗon nyaama haa gese inabooje e jaytunje, ammaa on njubaaki ɗe. 14 "Jonta kam, kule Jawmiraawo, kuuwane mo bee tiinaare e gooŋgaaku. Itte labbi ɗi kaakaaji mon cujidani gaɗa maayo Efratis e haa Misra. Teddine Jawmiraawo feere muuɗum. 15 To ɗum fottanaay on on kuuwana Jawmiraawo, nden kam cuɓe hande mo kuuwanton ɗum, koo labbi ɗi kaakaaji mon cujidani gaɗa Efratis, koo labbi Amoori'en ngam on ɗon njooɗi nder lesdi maɓɓe. Ammaa min bee saare am, min kuuwanan Jawmiraawo." 16 Yimɓe njaabi: "Aa'a, kay! Min accataa Jawmiraawo ngam sujidango ɗowanteeɓe woɗɓe. 17 Allah Jawmiraawo men wurtini en njeyaaŋgu haa lesdi Misra, enen e baabiraaɓe men. Kaŋko o huuwi kaayeefiiji mawɗi, enen en ngi'i. O ayni en kootoy en njehi caka ummaatooje ɗe caaliiɗen lesɗe muuɗum'en. 18 Jawmiraawo riiwi ummaatooje man, non boo Amoori'en aartuɓe en jooɗaago haa lesdi ndi. Ngam maajum minin boo min kuuwanan Jawmiraawo, ngam o Allah meeɗen." 19 Yosuwa wi'i yimɓe: "On mbaawataa huuwango Jawmiraawo, ngam o Allah ceniiɗo ɗaɓɓanɗo yiide mon fuu. O yaafataako aybeeji mon e hakkeeji mon. 20 To on acci Jawmiraawo ngam haa on teddina labbi jananni, nden kam o honan on, o hiito on. O halkan on, koo to o huuwani on booɗɗum jonta." 21 Yimɓe njaabi: "Naa non! Min kuuwanan Jawmiraawo fakat!" 22 Yosuwa wi'i ɓe: "Onon bee ko'e mon on seedooɓe on cuɓi Jawmiraawo haa kuuwanon mo." Ɓe njaabi: "Nonnon ni." 23 Yosuwa wi'i ɓe: "To non kam, itte labbi jananni caka mooɗon. Ngaylite ɓerɗe mon haa Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila." 24 Yimɓe mbi'i Yosuwa: "Min kuuwanan Allah Jawmiraawo men, min ɗowtanto umrooje maako." 25 Nyalaade maajum Yosuwa, ardiiɗo jama'aare haɓɓi alkawal bee Jawmiraawo. O hokki ɓe umrooje e kiitaaji haa Sikem. 26 O windi bolle man fuu nder deftere tawreeta Allah. nden o hoo'i hayre mawnde, o darni nde les lekki makki kombi suudu Jawmiraawo seniindu. 27 O wi'i yimɓe: "Hayre nde'e laato ceedoowo dow meeɗen, ngam nde nani bolle fuu ɗe Jawmiraawo wolwani en. Nde seedoto dow mooɗon ngam taa on tuurtana Allah mon." 28 Nden Yosuwa jaɓɓiti yimɓe, koomoy hooti haa geɗal lesdi mum.

Maayde Yosuwa e Eliyajaaru

29 Ɓaawo kuuje ɗe'e Yosuwa ɓii Nuuna, suka Jawmiraawo maayi. Duuɓi maako teemerre e sappo (110). 30 Ɓe uwi mo haa geɗal lesdi maako haa Timnat-Serak nder kooseeje Efrayim, haa woyla hooseere Ga'as. 31 Yaake Yosuwa ɗonno bee yoŋki tawon, Isra'iila'en ɗonno cujidana Jawmiraawo. Koo ɓaawo maayde maako boo ɓe tokki sujidango Jawmiraawo, yaake ndotti'en Isra'iila ɗon bee yoŋki. Kamɓe ɓe ngi'no ko Jawmiraawo huuwani Isra'iila fuu. 32 Ɓandu Yusufu, yimɓe Isra'iila ngadduno ndu diga Misra. Ɓe uwi ndu haa Sikem nder ngesa ka Yakubu sooduno haa ɓiɓɓe Hamor, baaba Sikem, baakin ceede cardi teemerre. Ka laati maral danygol Yusufu. 33 Eliyajaaru ɓii Haruna boo maayi. Ɓe uwi mo haa Gibiya, berniwol ɓiiyiiko Pinehas. Kaŋko o heɓno ngol nder kooseeje Efrayim. ɗ

Alkaali'en 1

No yimɓe Yahuuda e Simon naŋgiri Adoni-Bejek

1:1 Ɓaawo maayde Yosuwa, yimɓe Isra'iila ?ami Jawmiraawo: "Lenyol ngole nder le'i amin aartata yahugo haa Kanaani'en ngam haɓugo bee maɓɓe?" 2 Jawmiraawo jaabi: "Lenyol Yahuuda aartan yahugo. Mi hokki ɓe lesdi man haa juuɗe maɓɓe." 3 Yimɓe Yahuuda mbi'i bandiraaɓe muuɗum'en yimɓe Simon: "Njahde bee amin haa geɗal lesdi ngal laatini min, en kaɓa bee Kanaani'en. Nden minin boo min njahdan bee mooɗon haa geɗal mon." Yimɓe Simon njahdi 4 bee yimɓe Yahuuda. Jawmiraawo hokki ɓe Kanaani'en e Peresi'en haa juuɗe maɓɓe. Ɓe mbari worɓe ujine sappo (10.000) haa Bejek. 5 Ɓe tawi Adoni-Bejek ton, ɓe kaɓi bee maako. Ɓe njaali Kanaani'en e Peresi'en. 6 Adoni-Bejek doggi, ammaa ɓe taasni mo, ɓe naŋgi mo, ɓe ta''i mo kooli gorɗi haa juuɗe maako e kosɗe maako fuu. 7 O wi'i: "Laamiiɓe cappanɗe njoweeɗiɗo ta''aaɓe kooli gorɗi haa juuɗe muuɗum'en e kosɗe muuɗum'en ɗonno cuɓta piccitte les teebur am. Bana kuuwmi ɓe, bana non Allah warjori yam jonta." Ɓe njahri mo haa Urusaliima, o maayi ton.

No yimɓe Yahuuda nyaamri Urusaliima e Heburuun

8 Too, yimɓe Yahuuda mbaɗi haɓre bee Urusaliima, ɓe nyaami ngol. Ɓe ngari,ɓe mbari jooɗiiɓe ton, ɓe nguli berniwol man bee yiite. 9 Ɓaawo maajum ɓe njehi fahin haa ɓe kaɓa bee Kanaani'en jooɗiiɓe nder kooseeje e nder lesdi leesndi. 10 Nden yimɓe Yahuuda kaɓi bee Kanaani'en jooɗiiɓe haa Heburuun, ammaa innde Heburuun naane ɗum Kiriyat-Arba. Ɓe mbari asli Sesay e Akiman e Talmay.

No Otniyel nyaamri berniwol Debir

11 Yimɓe Isra'iila ummi, njehi haɓugo bee yimɓe Debir. Ammaa innde Debir naane ɗum Kiriyat-Sefer. 12 Kaaleb wi'i: "Mo jaali Kiriyat-Sefer, nyaami ngol, mi te'anan mo Aksa, ɓiyam debbo." 13 Otniyel ɓii Kenas, minyiraawo Kaaleb, nyaami ngol. Kaaleb te'ani mo Aksa. 14 Nyande ɓaŋgal maɓɓe, Aksa ɓilli mo o toro baaba maako ngesa. Otniyel jippi wamnde mum. Kaaleb ?ami mo: "Ko waɗ ma?" 15 O jaabi: "Yerdanam ko mi toroto ma. A hokki yam lesdi fombina njoorndi, hokkam ceeɓooje ndiyam boo." Ngam maajum Kaaleb hokki mo seeɓoore haa dow hooseere e seeɓoore haa les maare.

No le'i Yahuuda e Benyamin nyaamri lesdi

16 Ɓiɓɓe esiraawo Muusa, Keniijo, ngarduno bee yimɓe Yahuuda diga Wuro-dibinooje haa ladde Yahuuda wonnde haa fombina Arat. Amaleki'en ngari, njooɗodi bee maɓɓe. 17 Yimɓe Yahuuda njahdi bee bandiraaɓe muuɗum'en yimɓe Simon, ɓe njaali Kanaani'en jooɗiiɓe haa Sefat. Ɓe kalki berniwol maajum, ɓe mbi'i ngol Horma. 18 Nden yimɓe Yahuuda nyaami Gaaja e Askalon e Ekuruun, berniiji ɗi'i bee lesdi taariindi ɗi fuu. 19 Jawmiraawo wondi bee yimɓe Yahuuda, ngam maajum ɓe nyaami lesdi towndiije. Ammaa ɓe keɓaay riiwugo jooɗiiɓe haa lesdi leesndi, ngam ɓe mari mootaaji njamndiiji bee pucci. 20 Ɓe ndokki Kaaleb Heburuun, bana Muusa wi'no. Kaaleb riiwi asli Enak tati haa ton. 21 Ammaa yimɓe Benyamin ndiiwaay Yebusi'en jooɗiiɓe haa Urusaliima. Yebusi'en ɗon njooɗodi bee yimɓe Benyamin haa warugo hande.

No yimɓe Yusufu nyaamri Baytila

22-23 Yimɓe Yusufu njehi honugo berniwol Baytila. Naane innde maagol Luus. Jawmiraawo wondi bee maɓɓe. Ɓe neli horugo berniwol man. 24 Horooɓe ngi'i goɗɗo gurtiiɗo ngol. Ɓe mbi'i mo: "Hollu min no min nastirta berniwol, nden kam min naawnataa ma." 25 Kaŋko o holli ɓe pellel nastugo. Ɓe mbari yimɓe berniwol fuu bee kaafahi, ammaa ɓe njoofti goɗɗo man bee saare mum fuu. 26 O yehi haa lesdi Heti'en, o nyiɓi berniwol ton, o wi'i ngol Luus. Ɗum laati innde maagol haa warugo hande.

Yimɓe ɓe Isra'iila'en ndiiwaay

27 Too, yimɓe Manassa ndiiwaay yimɓe haa Bayti-Se'an e Ta'anak e Door e Yible'am e Megiddo e haa gure taariiɗe berniiji ɗi. Kanaani'en tokki jooɗaago nder lesdi man. 28 Nde Isra'iila'en ɓesdi sembe, ɓe ngartiri Kanaani'en maccuɓe huuwanooɓe ɓe, ammaa ɓe ndiiwaay ɓe. 29 Yimɓe Efrayim boo ndiiwaay Kanaani'en jooɗiiɓe haa Gejer. Kanaani'en tokki jooɗaago caka maɓɓe ton. 30 Yimɓe Jabulon ndiiwaay jooɗiiɓe haa Kitiron e Hahalol. Kanaani'en tokki jooɗaago caka maɓɓe, ammaa ɓe laati maccuɓe huuwanooɓe Isra'iila'en. 31 Yimɓe Aser ndiiwaay jooɗiiɓe haa Akko e Sidon e Makilab e Akisib e Helba e Afik e Rekob. 32 Yimɓe Aser njooɗi caka Kanaani'en haa lesdi man, ngam ɓe ndiiwaay ɓe. 33 Yimɓe Neftalim ndiiwaay jooɗiiɓe haa Bayti-Semes e Bayti-Anat. Yimɓe Neftalim njooɗi caka Kanaani'en haa lesdi man, ammaa ɓe ngartiri ɓe maccuɓe huuwanooɓe ɓe. 34 Amoori'en ngerɓi yimɓe Dan nder lesdi towndiije, nduŋganaaki ɓe dirtaago haa lesdi leesndi. 35 Amoori'en tokki jooɗaago haa Ayyalon e Sa'albiima, non boo haa hooseere Heres. Ammaa yimɓe Yusufu kolli ɓe baawɗe, laatini ɓe maccuɓe huuwanooɓe ɓe. 36 Keerol Amoori'en foti bee ngol Edoomi'en diga dirtorde Akrabiima haa yotti gaɗa Seela.

Alkaali'en 2

Malaa'ikaajo Jawmiraawo haa Bokim

2:1 Yoo, malaa'ikaajo Jawmiraawo ummi haa Gilgal, yehi Bokim. O wi'i yimɓe Isra'iila: "Mi wurtini on lesdi Misra, mi yahri on nder lesdi ndi kunaniimi kaakaaji mon mi hokkan on. Mi wi'i: Mi fistataa alkawal am bee mooɗon haa foroy. 2 Onon boo, taa kaɓɓe alkawal bee yimɓe lesdi ndi. Sey on ngibbina kirsirɗe maɓɓe. Ammaa on ɗowtanaaki yam. On kuuwi ko luuti umroore am. 3 Ngam maajum mbi'anmi jonta: Mi riiwataa ɓe yeeso mooɗon. Ɓe ɓillan on, labbi maɓɓe boo laatanto on tuuforgol." 4 Nde malaa'ikaajo Jawmiraawo wi'i bolle ɗe'e, yimɓe Isra'iila fuu mboyi. 5 Ngam maajum nokkuure man wi'ete Bokim. Ton ɓe lii'ani Jawmiraawo kirsaaɗi.

Maayde Yosuwa

6 Yoo, Yosuwa jaɓɓiti yimɓe Isra'iila. Ɓe ndilli, koomoy hooti haa geɗal lesdi mum haa mara ngal. 7 Yaake Yosuwa ɗon bee yoŋki tawon, ɓe cujidani Jawmiraawo. Koo ɓaawo maayde maako boo ɓe tokki sujidango Jawmiraawo, yaake ndotti'en Isra'iila ɗon bee yoŋki. Kamɓe ɓe ngi'no kuuɗe maako mawɗe ɗe o huuwani Isra'iila. 8 Yosuwa ɓii Nuuna, suka Jawmiraawo maayi, duuɓi maako teemerre e sappo (110). 9 Ɓe uwi mo haa geɗal lesdi maako haa Timnat-Serak nder kooseeje Efrayim, haa woyla hooseere Ga'as. 10 Nden yidere Yosuwa fuu maayi, hawtoyi bee kaakaaji muuɗum'en. Yidere feere tokki ɓe. Kamɓe ɓe ngejjiti Jawmiraawo e ko o huuwani Isra'iila.

No Isra'iila'en tuurtirani Jawmiraawo

11 Yimɓe Isra'iila mbaɗi ko fottanaay Jawmiraawo, ngam ɓe cujidani Ba'alji. 12 Ɓe acci Jawmiraawo, ɗowanteeɗo kaakaaji maɓɓe, gurtinɗo ɓe lesdi Misra. Ɓe tokki labbi ummaatooje taariiɗe ɓe, ɓe cujidani ɗi. Bana ni ɓe tikkini Jawmiraawo. 13 Ɓe acci sujidango Jawmiraawo, ɓe cujidani Ba'alji e Asteraaji. 14 Ngam maajum Jawmiraawo tikkani Isra'iila'en masin. O hokki ɓe haa juuɗe jananɓe, jaɓtooɓe kuuje maɓɓe. O hokki ɓe haa juuɗe konne'en maɓɓe taariiɓe ɓe, haa ɓe mbaawaay hisnugo ko'e maɓɓe. 15 Kootoy ɓe njehi fuu, juŋŋgo Jawmiraawo honi ɓe, nastini ɓe sarru, bana o wi'no ɓe. Ɓe ɓilliiɓe masin. 16 Nden Jawmiraawo darnani ɓe alkaali'en laamaniiɓe ɓe. Kamɓe ɓe kisni ɓe juuɗe jaɓtooɓe ɓe. 17 Ammaa Isra'iila'en nananaay koo alkaali'en man boo. Ɓe tuurtani Jawmiraawo, ɓe tokki ɗowanteeɓe woɗɓe. Baabiraaɓe maɓɓe ɗowtanino umrooje Jawmiraawo, ammaa kamɓe law ɓe acci ɗowtanaago ɗe. 18 Koondeye Jawmiraawo hokki ɓe alkaaliijo, Jawmiraawo wondi bee alkaaliijo man, hisni ɓe juuɗe konne'en maɓɓe yaake alkaali man ɗon bee yoŋki. Jawmiraawo yurmini ɓe ngam daliila uumaali maɓɓe dow ɓillooɓe ɓe e naawnooɓe ɓe. 19 Ammaa to alkaaliijo man maayi, ɓe puɗɗita huuwugo kalluɗum ko ɓuri baabiraaɓe maɓɓe. Ɓe tokki ɗowanteeɓe woɗɓe, ɓe cujidani ɓe, ɓe ɗowtani ɓe. Ko'e maɓɓe caati, ngam maajum ɓe accaay kuuɗe maɓɓe kalluɗe. 20 Nden Jawmiraawo tikkani Isra'iila'en, wi'i: "Ummaatoore nde'e fisti alkawal ngal kaɓɓumi bee kaakaaji maɓɓe haa ɓe ɗowtano ɗum. Ɓe ɗowtanaaki umrooje am. 21 Ngam maajum mi tokkataako riiwugo ummaatooje luttuɗe nder lesdi saa'i Yosuwa maayi. 22 Mi huuwtiniran ummaatooje man ngam haa mi jarribo Isra'iila'en, mi yi'a, teema ɓe tokkoto laabi am bana kaakaaji maɓɓe, malla ɓe tokkataako." 23 Jawmiraawo lutti ummaatooje ɗe nder lesdi. O hokkaay ɗe haa juŋŋgo Yosuwa, o riiwaay ɗe ɓaawo maayde Yosuwa boo.

Alkaali'en 3

Ummaatooje luttuɗe nder lesdi

3:1 Too, Jawmiraawo acci ummaatooje goɗɗe nder lesdi ngam jarribaago Isra'iila'en bee maɓɓe, ngam Isra'iila'en ɓe'e anndaa haɓre e konu bee Kanaani'en. 2 Bana ni Jawmiraawo anndini gide Isra'iila fuu, ekkitini ɓe haɓugo, ngam ɓe anndaano haala maajum sam. 3 Luttuɓe nder lesdi, ɓe'e: Berniiji Filisti'en njowo fuu, e Kanaani'en fuu e Sidoni'en, e Hewi'en jooɗiiɓe haa kooseeje Libanon diga hooseere Ba'al-Hermoon haa yotti nastirde Hamat. 4 Ɓe fuu ɓe lutti ngam jarribaago Isra'iila'en, ngam heɓtugo teema ɓe tokkoto umrooje ɗe Jawmiraawo hokki kaakaaji maɓɓe bee hunduko Muusa, malla ɓe tokkataako. 5 Bana ni yimɓe Isra'iila njooɗori caka Kanaani'en e Heti'en e Amoori'en e Peresi'en e Hewi'en e Yebusi'en. 6 Ɓe esiri bee maɓɓe, ɓe cujidani labbi maɓɓe boo.

Otniyel

7 Yimɓe Isra'iila ngejjiti Allah Jawmiraawo muuɗum'en. Ɓe mbaɗi ko fottanaay Jawmiraawo, ɓe cujidani Ba'alji e Asteraaji. 8 Ngam maajum Jawmiraawo tikkani ɓe, hokki ɓe haa juŋŋgo Kusan-Risatayim, laamiiɗo Mesopotamiya. Kaŋko o mari ɓe duuɓi joweetati. 9 Nden yimɓe Isra'iila ngookani Jawmiraawo. Jawmiraawo darnani ɓe goɗɗo kisnoowo ɓe: Otniyel ɓii Kenas. (Kenas woni minyiraawo Kaaleb.) 10 Ruuhu Jawmiraawo wari dow Otniyel, o laati alkaaliijo Isra'iila. O nasti haɓre, Jawmiraawo hokki mo jaalorgal dow Kusan-Risatayim, laamiiɗo Mesopotamiya. 11 Ɓaawoɗon konu acci nder lesdi, baakin duuɓi cappanɗe nayi. Nden Otniyel ɓii Kenas maayi.

Ehuudi

12 Fahin yimɓe Isra'iila mbaɗi ko fottanaay Jawmiraawo. Ngam maajum o sembiɗini Egilon, laamiiɗo Mo'ab, dow maɓɓe. 13 Egilon mooɓti Ammooni'en e Amaleki'en, ɓe njehi, ɓe njaali Isra'iila'en, ɓe nyaami Yeriko, wuro dibinooje. 14 Laamiiɗo Mo'ab mari yimɓe Isra'iila duuɓi sappo e joweetati. 15 Nden ɓe ngookani Jawmiraawo. Jawmiraawo darnani ɓe goɗɗo kisnoowo ɓe: Ehuudi ɓii Gera mo lenyol Benyamin, laɓayjo. Yimɓe Isra'iila neldi dokkal bee juŋŋgo maako haa Egilon, laamiiɗo Mo'ab. 16 Ehuudi waɗani hoore mum kaafahi ki mbeldiiji ɗiɗi, njuutirka maaki fiyannde. O haɓɓi ki les limce maako haa wuttudu maako nyaamru. 17 Nden o yahrani Egilon dokkal man. Ammaa Egilon o payɗo masin. 18 Nde Ehuudi timmini hokkugo Egilon dokkal man, o dilli, kaŋko e roondinooɓe dokkal. 19 Haa labbi cehaaɗi kombi Gilgal o wi'i ɓe ɓe koota, ammaa kaŋko o lorti haa Egilon. O wi'i mo: "Barkaama, mi woodi kubaruwol sirriiwol haa maaɗa." Laamiiɗo umri sukaaɓe mum: "Acce min feere amin!" Ɓe fuu ɓe ngurti yaasi. 20 Nde laamiiɗo njooɗi feere mum haa suudu mum feewndu, Ehuudi ɓaditi mo, wi'i: "Mi woodi koŋgol Allah haa maaɗa." Egilon ummi haa koorowal mum. 21 Ehuudi forti juŋŋgo mum nano, hoo'i kaafahi haa wuttudu mum nyaamru, yuwi reedu laamiiɗo. 22-23 Kaafahi nasti ndu bee jogorde mum fuu, ɓellere maɓɓi dow maaki, ngam Ehuudi ɗoofaay ki. O wurti suudu feewndu, o maɓɓi dammugal ɓaawo maako, o fali ngal. 24 Nde o dilli, sukaaɓe laamiiɗo ngarti. Ɓe ngi'i dammugal suudu maɓɓi. Ɓe numi: "O yehi ɓaawo suudu ngam haaje maako teema." 25 Ɓe ndeeni haa neeɓi, ammaa o maɓɓitaay dammugal suudu. Nden ɓe koo'i maɓɓitirgel, ɓe maɓɓiti. Ndaa, jaagorɗo maɓɓe ɗon waali haa lesdi o maayɗo. 26 Wakkati ɓe ɗon ndeeni, Ehuudi daɗi, saali labbi cehaaɗi, yotti Sa'iira. 27 Nde o yotti ton nder kooseeje Efrayim, o fuufi luwal konu ngam haa o ewno yimɓe Isra'iila. Ɓe ndirti kooseeje, kaŋko o ardi ɓe. 28 O wi'i ɓe: "Tokkeeɗam, ngam Jawmiraawo hokki on konne'en mooɗon Mo'abi'en haa juuɗe mon." Ɓe tokki mo, ɓe ndirti, ɓe kooci eerorɗe maayo Urdun yahugo lesdi Mo'ab, ɓe accaay koo gooto eero. 29 Nyande maajum ɓe mbari Mo'abi'en baakin ujine sappo, ɓe fuu ɓe worɓe sembiɗɓe, waawɓe konu. Walaa koo gooto daɗi. 30 Bana ni yimɓe Isra'iila njaalori Mo'abi'en. Ɓaawoɗon konu acci nder lesdi, baakin duuɓi cappanɗe joweetati.

Samgar

31 Ɓaawo Ehuudi, Samgar ɓii Anat laati alkaaliijo. O mbari Filisti'en teemeɗɗe njoweego (600) bee sawru gaynaako na'i. Bana ni o hisniri Isra'iila.

Alkaali'en 4

Deboora e Barak

4:1 Too, ɓaawo maayde Ehuudi, yimɓe Isra'iila tokki waɗugo ko fottanaay Jawmiraawo. 2 Ngam maajum Jawmiraawo hokki ɓe haa juŋŋgo Yabin, laamiiɗo Kanaani'en haa Hasoor. Mawɗo honooɓe Yabin, ɗum Sisera, jooɗiiɗo haa Haroseet-Goyim. 3 Yabin woodi mootaaji njamndiiji ɗi pucci, teemeɗɗe joweenayi (900). O ɓilli yimɓe Isra'iila bee caatal, duuɓi noogas. Ngam maajum ɓe ngookani Jawmiraawo. 4 Alkaaliijo Isra'iila saa'i maajum, ɗum Deboora, annaboojo debbo, debbo Lappidot. 5 Wakkati feere feere o jooɗi les dibinoohi hakkunde Rama e Baytila nder kooseeje Efrayim. Yimɓe Isra'iila njehi haa maako haa o waɗana ɓe kiita. 6 Nyande feere o neli o ewni Barak ɓii Abino'am mo Keedes nder lesdi Neftalim. O wi'i mo: "Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila umri ma ni'i: Hoo'u worɓe ujine sappo (10.000) nder le'i Neftalim e Jabulon, a yahra ɓe haa hooseere Taboora. 7 Min mi waddan Sisera, mawɗo honooɓe Yabin, kaŋko e mootaaji pucci maako e mooɓe maako fuu, ngam haɓre bee maaɗa haa maayel Kison. Mi hokki mo haa juŋŋgo ma." 8 Barak wi'i Deboora: "To a yahdi bee am, mi yahan. Ammaa to a yahdaay bee am, min boo mi yahataa." 9 Deboora jaabi mo: "Booɗɗum, mi yahdan bee ma. Ammaa haa laawol ngo'ol a heɓataa tedduŋgal, ngam Jawmiraawo hokkan Sisera haa juŋŋgo debbo." Nden Deboora ummi, yahdi bee Barak haa Keedes. 10 Barak ewni yimɓe Jabulon e yimɓe Neftalim fuu haa Keedes. Worɓe ujine sappo (10.000) ngari, njahdi bee maako, Deboora boo yahdi bee maako. 11 Saa'i maajum Heber Keniijo darni cuuɗi laymaaji mum baŋge Keedes, kombi lekki makki haa Sa'ananim. O seeduno bee Keni'en asŋgol Hobab, esiraawo Muusa. 12 Too, Sisera nani Barak ɓii Abino'am wari dow hooseere Taboora. 13 O mooɓti mootaaji pucci maako fuu, mootaaji njamndi teemeɗɗe joweenayi (900), non boo yimɓe maako wonɓe hakkunde Haroseet-Goyim bee maayel Kison fuu. 14 Deboora wi'i Barak: "Umma, Jawmiraawo ɗon ardo ma. Hande o hokkete Sisera haa juŋŋgo maaɗa." Barak dirti hooseere Taboora, kaŋko e worɓe maako ujine sappo. 15 Saa'i o ɗon ɓadito konne'en, Jawmiraawo hulni Sisera e yimɓe mum e mootaaji pucci mum kulol maŋgol. Sisera jippi moota pucci mum, doggi bee kosɗe. 16 Ammaa Barak taasni mootaaji pucci e jama'aare konu fuu haa yotti Haroseet-Goyim. Ɓe mbari jama'aare Sisera fuu, walaa koo gooto lutti. 17 Ammaa Sisera doggi haa suudu laymaaru Ya'el, debbo Heber Keniijo, ngam sulhu ɗonno hakkunde Yabin, laamiiɗo Hasoor e saare Heber. 18 Ya'el wurti, fotti bee Sisera, wi'i mo: "Nastu, barkaama, nastu suudu am, taa hul." Sisera nasti, Ya'el suddi mo bee godoore. 19 Sisera wi'i mo: "Hokkam ndiyam seɗɗa, mi ɗon nana ɗomka." Debbo maɓɓiti kanyakanyaawu kosam, yarni mo, suddi mo fahin. 20 Sisera wi'i mo: "Dara haa dammugal suudu. To goɗɗo wari, ?ami ma: Goɗɗo ɗon haa ɗo na? ­- jaaba mo: Woodaa." 21 Sisera somi masin, ngam maajum o ɗaani ɗoyŋgol tedduŋgol. Ya'el hoo'i tappirɗum e tiggirgal laymaaru, o ɓaditi Sisera bee hakkiilo, o sumpiti hoore maako bee tiggirgal man haa ngal nasti lesdi. Ɗon ni Sisera maayi. 22 Nde Barak wari ngam tefugo Sisera, Ya'el wurti ngam fotta bee maako, wi'i mo: "War, mi hollete gorko mo tefata." Barak nasti suudu, ndaa, Sisera ɗon waali haa lesdi o maayɗo, tiggirgal boo ɗon nder hoore maako. 23 Bana ni Jawmiraawo leesniri Yabin, laamiiɗo Kanaani'en yeeso yimɓe Isra'iila. 24 Ɓaawoɗon ɓe ɗon ɓesda teddango mo haa ɓe kalki mo.

Alkaali'en 5

Yimre Deboora e Barak

5:1 Nyalaade maajum Deboora e Barak ɓii Abino'am ngimi yimre nde'e: 2 Maŋgte Jawmiraawo, ngam yimɓe Isra'iila taaskani konu, ɓe nasti haɓre bee seyo. 3 Nane, onon laamiiɓe, keɗite, onon ardiiɓe! Mi yiman, mi yimanan Jawmiraawo bee sawtu, mi yimanan Allah Isra'iila bee kuuje gimruɗe. 4 Ya Jawmiraawo, nde ngurtiɗa kooseeje Se'ir, nde ngarɗa diga gese Edoom, lesdi dimbi, asama toɓni iyeende, duule cimti ndiyam. 5 Kooseeje ndiwni yeeso Jawmiraawo mo Sina, yeeso Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila. 6 Nder jamanu Samgar ɓii Anat, nder nyalɗe Ya'el, laabi perwi, yahooɓe tokki laabi sirriiji. 7 Walaa yimɓe nder kawyeeji Isra'iila, haa ummiɗa, an Deboora, haa ummiɗa, an daada Isra'iila. 8 Wakkati haɓre ɓaditi dammuɗe berniiji, Isra'iila'en cuɓi ɗowanteeɓe hesɓe. Nder worɓe Isra'iila ujine cappanɗe nayo, woodi mo naŋgi labbo e wawarde na? 9 Ɓernde am ɗon wondi bee ardiiɓe Isra'iila, e nastuɓe haɓre bee seyo. Maŋgte Jawmiraawo! 10 Onon wa''iiɓe bamɗe daneeje, onon jooɗiiɓe dow godooje ɗelemɗe, onon tokkotooɓe laabi boo, ngime ɗum! 11 Nane hoolo nyeɗooɓe ndiyam, sendooɓe ɗam haa ɓulli. Ɓe ɗon maŋgta kuuɗe Jawmiraawo, no o walliri ardiiɓe Isra'iila. Yimɓe Jawmiraawo ɗon nasta dammuɗe berniiji. 12 Umma, an Deboora, umma le, sey a yima yimre. Umma le, an Barak, hooru naŋgaaɓe ma. 13 Yimɓe luttuɓe ndirti haa tedda-asli'en, yimɓe Jawmiraawo ngari haa am, ɓe sembiɗɓe. 14 Haa kooseeje Efrayim jaalotooɓe Amalek iwi, ɓaawo maɓɓe lenyol Benyamin bee yimɓe mum. Umrooɓe iwi haa Makir, mawɓe konu, jogiiɓe cabbi boo iwi haa Jabulon. 15 Mawɓe Issakar ngardi bee Deboora, bana Issakar, non Barak boo wari. Ɓe tokki mo, ɓe nasti waadiwol. Ammaa jokkirgol waɗi caka yimɓe Ruuben, ɓe narraay haa ɓe ngara. 16 Koni ɓe njooɗi caka kowaaje? Haa ɓe nana luu'aaŋgo waynaaɓe baali na? Nonnon, jokkirgol waɗi caka yimɓe Ruuben, ɓe narraay haa ɓe ngara. 17 Yimɓe Gada ciwti gaɗa maayo Urdun, yimɓe Dan boo accaay koombooje muuɗum'en. Yimɓe Aser njooɗi haa fomoonde mbeela, ɓe ciwti haa jipporɗe koombooje. 18 Ammaa yimɓe Jabulon cuklanaaki yoŋkiiji muuɗum'en, yimɓe Neftalim mbaɗi aynol dow towndiije lesdi. 19 Haa Ta'anak kombi maaje Megiddo, haa ton laamiiɓe ngari, mbaɗi haɓre. Laamiiɓe Kanaana mbaɗi haɓre, ammaa ɓe keɓaay keɓal cardi. 20 Koode asama boo nasti haɓre man, dow laabi maaje ɗe kaɓi bee Sisera. 21 Maayel Kison ilni ɓe, kaŋgel woni nokkuure haɓre diga ɓooyma. Sey mi yaha yeeso, mi yaha bee sembe! 22 Pucci ngari bee saamnugo, ɗi piyi lesdi bee kororamje maaji. 23 Malaa'ikaajo Jawmiraawo wi'i: "Naale Meeros, naale yimɓe jooɗiiɓe ton! Ngam ɓe ngaraay wallugo Jawmiraawo, sembiɗɓe maɓɓe ngaraay wallugo mo." 24 Barka laatano Ya'el, debbo Heber Keniijo. Barka laatano mo ko ɓuri rewɓe wonɓe nder cuuɗi laymaaji fuu. 25 Sisera tori mo ndiyam, o hokki mo kosam, o waddani mo kettuŋgol nder taasawo wooɗŋgo. 26 Juŋŋgo maako hoo'i tiggirgal, nyaamo maako naŋgi tappirɗum. O mbari Sisera, o nami hoore maako, o sumpiti galaŋgal maako. 27 O yani yeeso kosɗe debbo, haa o yani, ton ton o waali, o waati. 28 Daada Sisera reeni haa wurdere suudu, haa jamɗe gaafindiraaɗe o laari, o ?ami: "Ngam ɗume moota pucci maako wartaay tawon? Ngam ɗume pucci maako neeɓata hootugo?" 29 Marɗo hakkiilo nder rewɓe faada maako jaabi ko o jaaboto hoore maako boo: 30 "Ɓe tawi kuuje sike, ɓe ɗon cenda keɓal, paanyo debbo gooto malla ɗiɗo ngam gorko fuu, limce jaage ngam Sisera, mojaaje tuppitaaɗe ngam daaɗe rewɓe naŋgaaɓe." 31 Ya Jawmiraawo, accu konne'en ma fuu kalka bana ni! Ammaa yiɗɓe ma njayna bana naaŋge fuɗirta. Ɓaawoɗon konu acci nder lesdi, baakin duuɓi cappanɗe nayi.

Alkaali'en 6

Gedeyon

6:1 Fahin yimɓe Isra'iila mbaɗi ko fottanaay Jawmiraawo. Ngam maajum o hokki ɓe haa juuɗe yimɓe Madiyan duuɓi joweeɗiɗi. 2 Kamɓe ɓe ɓuri Isra'iila'en sembe. Isra'iila'en nyukki yeeso maɓɓe nder lowi e gaaruuji kooseeje. 3 Koondeye yimɓe Isra'iila aawi fuu, yimɓe Madiyan e Amalek e yimɓe laɗɗe fuunaaŋge ngara, ukkano ɓe. 4 Ɓe caŋgina nder lesdi, ɓe mbonna ɓiɓɓe gese haa yotti berniwol Gaaja. Ɓe njaɓta dammooji e na'i e bamɗe, ɓe accanaay Isra'iila'en nyaamdu sam. 5 Ɓe ngari bee tokke maɓɓe e laymaaji maɓɓe, ɓe ɗuuɗɓe masin bana baɓɓatti. Kamɓe e geelooɗi maɓɓe limataake. Ɓe ngari, ɓe mbonni lesdi. 6 Ngam daliila yimɓe Madiyan, Isra'iila'en talkiɗi masin. Ngam maajum ɓe ngookani Jawmiraawo. 7 Nde yimɓe Isra'iila ngookani Jawmiraawo ngam daliila yimɓe Madiyan, 8 o neldi ɓe goɗɗo annaboojo. Kaŋko o wi'i ɓe: "Ndaa ni Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila wi'i: Min mi wurtini on njeyaaŋgu haa lesdi Misra. 9 Mi hisni on juuɗe Misra'en, e juuɗe ɓillooɓe on fuu. Mi riiwi ɓe yeeso mooɗon, mi hokki on lesdi maɓɓe. 10 Mi wi'i on: Min woni Allah Jawmiraawo mon, taa teddine labbi Amoori'en ɓe njooɗiiɗon nder lesdi muuɗum'en. Ammaa onon on nananaay yam." 11 Yoo, malaa'ikaajo Jawmiraawo wari haa Ofra. O jooɗi les lekki makki gonki haa maral Yo'as, goɗɗo asŋgol Abi'ejer. Gedeyon, ɓiiyiiko ɗon fiya gawri bee sirri nder ɓiɗɗirde inaboojam, ngam taa yimɓe Madiyan ngi'a ɗum. 12 Malaa'ikaajo Jawmiraawo waŋgani mo, wi'i: "Jawmiraawo ɗon wondi bee ma, an cembiɗɗo, cuusɗo!" 13 Gedeyon wi'i mo: "Barkaama, to Jawmiraawo ɗon wondi bee amin, ngam ɗume sarru ngu'u fuu heɓi min? Toy kaayeefiiji maako ɗi kaakaaji amin anndini min? Ɓe mbi'i Jawmiraawo wurtini min lesdi Misra. Ammaa jonta o wudini min, o hokki min haa juuɗe yimɓe Madiyan." 14 Jawmiraawo wayliti haa Gedeyon, wi'i: "An a cembiɗɗo. Yah jonta, hisnu Isra'iila'en juuɗe yimɓe Madiyan. Min mi neli ma." 15 Gedeyon jaabi: "Barkaama, noy mi hisnirta Isra'iila? Asŋgol am ɓuri laafugo nder lenyol Manassa fuu. Min boo mi ɓurɗo leesugo nder saare baaba am." 16 Jawmiraawo wi'i mo: "Mi wondan bee ma. A jaaloto yimɓe Madiyan bana to ɗum gorko gooto tan." 17 Gedeyon wi'i: "To mi heɓi yerduye ma, waɗanam alaama ngam gooŋɗingo an woni Jawmiraawo fakat. 18 Taa dillu ɗo, haa to mi waddani ma dokkal nyaamdu." O jaabi: "Mi jooɗoto haa to a lortake." 19 Gedeyon nasti suudu mum. O defi jawgel mbeewa, o jiiɓi kuroori muudooje sappo, o waɗi tamseeje ɗe ufnaaka. O resi kusel nder silaawo, takay boo nder fayande. Nden o yahri ɗum haa malaa'ikaajo Allah les lekki makki go, o jo''ini ɗum yeeso maako. 20 Malaa'ikaajo wi'i mo: "Wallin kusel e tamseeje dow tapaare ɗo, ruf takay dow maajum." Gedeyon waɗi non. 21 Nden malaa'ikaajo Jawmiraawo forti juŋŋgo mum bee sawru, meemi kusel e tamseeje bee seɓatto sawru. Yiite wurti haa tapaare, nyaami kusel e tamseeje. Nden malaa'ikaajo Jawmiraawo majjiri gite Gedeyon. 22 Gedeyon faami o yi'i malaa'ikaajo Jawmiraawo. O huli, o wi'i: "Bone am, ya Allah Jawmiraawo, ngam mi yi'i malaa'ikaajo ma gite bee gite." 23 Ammaa Jawmiraawo wi'i mo: "Jam! Taa hul! A maayataa." 24 Gedeyon mahani Jawmiraawo hirsirde ton, o ewni innde maare Jawmiraawo-dokkoowo-jam. Haa warugo hande nde ɗon dari haa Ofra, wuro asŋgol Abi'ejer. 25 Jemmaare maajum Jawmiraawo wi'i Gedeyon: "Hoo'u ngaari baaba ma, ngaari kalhaldi ndi duuɓi joweeɗiɗi. Yibbin hirsirde nde o mahani Ba'al. Fe''u boo daŋraŋgal cenaaŋgal kombi maare. 26 Nden mahan Allah Jawmiraawo ma hirsirde woonde nde kaa'e dow towndiire nde'e. Ɓaawo maajum hoo'u ngaari kalhaldi, lii'anam ndi nguleteendi dow leɗɗe daŋraŋgal cenaaŋgal ngal pe''ata." 27 Gedeyon hoo'i worɓe sappo nder huuwanooɓe ɗum, o waɗi ko Jawmiraawo umri mo. Ammaa o huli yimɓe saare baaba maako e yimɓe wuro. Ngam maajum o waɗaay ɗum nyalawma, sey jemma. 28 Jaŋgo maajum, nde yimɓe wuro ndawi cub, ɓe tawi hirsirde Ba'al yibbi, daŋraŋgal cenaaŋgal kombi maare fe''aama, ngaari kalhaldi boo wulaama dow hirsirde mahaande kesum. 29 Ɓe ?am?amtiri: "Moy waɗi ɗum?" Ɓe linyi haala man, ɓe tawi Gedeyon ɓii Yo'as waɗi ɗum. 30 Nden ɓe mbi'i Yo'as: "Wurtin ɓiya haa ɗo, min mbara mo, ngam o yibbini hirsirde Ba'al, o fe''i daŋraŋgal cenaaŋgal kombi maare boo." 31 Yo'as jaabi yimɓe dariiɓe ton: "On ngaabotiran ngam Ba'al na? Onon on mballan mo na? Koomoy haɓi ngam Ba'al, maaya hiddeko weeta. To o ɗowanteeɗo fakat, sey o haɓa ngam hoore maako, ngam hirsirde yibbinaande, kaŋko mari nde." 32 Nyalaade maajum ɓe puɗɗi ewnaago Gedeyon innde Yerub-Ba'al, bana wi'ugo: "Ba'al haɓa bee maako, ngam o yibbini hirsirde muuɗum." 33 Too, yimɓe Madiyan e Amalek e yimɓe laɗɗe fuunaaŋge fuu mooɓi. Ɓe eeri maayo Urdun, ɓe caŋgini nder waadiwol Yisreyel. 34 Ruuhu Jawmiraawo wari dow Gedeyon, o fuufi luwal konu, ngam haa o ewno asŋgol Abi'ejer fuu, ɓe tokko mo. 35 O neli nelaaɓe haa lenyol Manassa fuu, o ewni ɓe ɓe tokko mo. O neli nelaaɓe haa le'i Aser e Jabulon e Neftalim boo. Ɓe fuu ɓe ngari, ɓe kawti haa maako. 36 Gedeyon wi'i Allah: "A wi'i a hisnan Isra'iila bee juŋŋgo am. 37 Ndaa, mi wallini gaasa mbaalu haa laarre. To saawawre waɗi dow maaka tan, ammaa lesdi fuu ɗon yoori, nden kam mi anndan a tammi hisnugo Isra'iila bee juŋŋgo am bana mbi'ɗa." 38 Ɗum laati non. Jaŋgo maajum o dawi cub, o ɓiɗɗi gaasa mbaalu, o wurtini ndiyam haa maaka ko hebbini taasawo. 39 Nden o wi'i Allah: "Taa tikkanam! Accu mi ɓesda wolwango ma nde woore tan. Haa mi foonda fahin bee gaasa mbaalu. Accu saawawre waɗa dow lesdi tan, ammaa taa nde soofna gaasa mbaalu." 40 Jemmaare maajum Allah waɗi non. Gaasa mbaalu yoori, ammaa saawawre waɗi haa lesdi piltundi ka.

Alkaali'en 7

No Gedeyon jaalori yimɓe Madiyan

7:1 Nyande go'o Gedeyon bi'eteeɗo Yerub-Ba'al boo dawi cub, kaŋko e yimɓe wonduɓe bee maako fuu. Ɓe caŋgini kombi seeɓoore Harodi. Ammaa saŋgeere yimɓe Madiyan ɗon nder waadiwol haa woyla towndiire Moore. 2 Jawmiraawo wi'i Gedeyon: "Worɓe wonduɓe bee maaɗa ɗuuɗi. Mi hokkataa ɓe yimɓe Madiyan haa juuɗe maɓɓe, ngam taa Isra'iila'en njuro dow am, taa ɓe mbi'a: Sembe amin hisni min. 3 Kadi, yeynu haa noppi jama'aare fuu: Koomoy huli, sey hoota, dirto hooseere Gile'at fajiri cub." Worɓe ujine noogas e ɗiɗo (22.000) lori, ujine sappo lutti. 4 Jawmiraawo wi'i Gedeyon: "Koo jonta boo yimɓe ɗuuɗi. Yahru ɓe haa ndiyam, haa mi suɓtane ɓe. Mo mbi'an ma mi: Oo yahdan bee ma, ­- kaŋko o yahdan bee maaɗa. Ammaa mo mbi'an ma mi: Oo yahdataa bee ma, ­- kaŋko o yahataa." 5 Gedeyon yahri ɓe haa ndiyam. Jawmiraawo wi'i mo: "Koomoy tahi ndiyam bee ɗemŋgal bana rawaandu tahrata, darnu mo wakere nde'e. Koomoy hofi dow koppi mum ngam yarugo ndiyam, darnu mo wakere ndeya." 6 Worɓe teemeɗɗe tato nyeɗi ndiyam bee juŋŋgo, tahi ɗam bee ɗemŋgal. Ammaa luttuɓe fuu kofi ngam yarugo ndiyam. 7 Jawmiraawo wi'i Gedeyon: "Bee worɓe teemeɗɗe tato tahuɓe ndiyam mi hisnirta on, mi hokkete jaalorgal dow yimɓe Madiyan. Ammaa luttuɓe fuu koota!" 8 Gedeyon lorni yimɓe Isra'iila fuu haa ɓe koota. O jogiti worɓe teemeɗɗe tato go tan. Kamɓe ɓe koo'i njooɓaaje e luwe konu haa hootanɓe. Saŋgeere yimɓe Madiyan ɗon haa les saŋgeere Isra'iila'en nder waadiwol. 9 Jemmaare maajum Jawmiraawo umri Gedeyon: "Umma, ukkana saŋgeere maɓɓe, mi hokki ma nde haa juŋŋgo ma. 10 Ammaa to a huli ukkanaago nde, dirta haa maare, an bee suka ma Pura. 11 A nanan ko ɓe mbolwata ton. Kanjum ɗum sembiɗinan juuɗe ma haa a ukkano saŋgeere." Gedeyon e suka mum Pura ndirti haa sera saŋgeere konne'en. 12 Yimɓe Madiyan e Amalek e yimɓe laɗɗe fuunaaŋge kebbini waadiwol, ɓe ɗuuɗɓe bana baɓɓatti. Geelooɗi maɓɓe boo limataake, bana njaareendi maayo. 13 Nde Gedeyon yotti ton, goɗɗo ɗon yecca soobaajo mum koyɗol. O wi'i: "Mi hoyɗi koyɗol, mi yi'i tamseere woɗeere ɗon tallo nder saŋgeere Madiyan, dukki suudu laymaaru. Ndu yibbi, ndu waali haa lesdi." 14 Soobaajo maako wi'i mo: "Ko saawi nder koyɗol man, ɗum laaɓi: Ɗum kaafahi Gedeyon ɓii Yo'as, Isra'iilaajo. Allah hokki mo yimɓe Madiyan e saŋgeere konu men fuu haa juŋŋgo maako." 15 Nde Gedeyon nani haala koyɗol man e ko saawi nder maagol, o sujidi. Nden o lori haa saŋgeere Isra'iila, o wi'i: "Umme, Jawmiraawo hokki on saŋgeere Madiyan haa juuɗe mon." 16 O sendi worɓe maako teemeɗɗe tato geɓe tati. O hokki koomoy luwal konu e mbulku bee jamre yiite nder maagu. 17 O wi'i ɓe: "To mi yottake sera saŋgeere, ndaareeɗam, mbaɗe ko mbaɗanmi. 18 To mi fuufi luwal konu, min e wonduɓe bee am, onon boo puufe luwe mon nder taarde saŋgeere fuu. Nden koole, mbi'e: Ngam Jawmiraawo e ngam Gedeyon." 19 Gedeyon e worɓe teemerre wonduɓe bee muuɗum njotti sera saŋgeere diga caka jemma siwa, neeɓaay yeɓre aynooɓe ɗiɗawre fuɗɗi aynugo saŋgeere. Ɓe puufi luwe konu, ɓe pusi bulki gonɗi haa juuɗe maɓɓe. 20 Geɓe ɗiɗi go, kamɓe boo ɓe puufi luwe, ɓe pusi bulki. Juŋŋgo nano ɓe njogori jamre yiite, juŋŋgo nyaamo boo luwal konu ngam fuufugo. Ɓe kooli, ɓe ɗon mbi'a: "Min kaɓan ngam Jawmiraawo e ngam Gedeyon." 21 Ɓe ɗon taari saŋgeere, koomoy maɓɓe ɗon dari haa nokkuure mum. Jama'aare konne'en fuu wooki, doggi. 22 Saa'i worɓe teemeɗɗe tato ɗon puufa luwe muuɗum'en, Jawmiraawo ummini konne'en nder saŋgeere fuu, ngam haa ɓe ukkotira bee kaafaaje. Ɓe fuu ɓe ndoggi gal Sereda haa yotti Bayti-Sitta e Abel-Mehola baŋge Tabbat.

Alkaali'en 8

23 Gedeyon ewni Isra'iila'en nder le'i Neftalim e Aser e Manassa. Ɓe ngari, ɓe taasni yimɓe Madiyan. 24 O neli nelaaɓe kootoy nder kooseeje Efrayim, ɓe mbi'a: "Ndirte, kaɓe bee yimɓe Madiyan, kaɗe ɓe eeraago maayo Urdun haa yotti Bayti-Bara." 25 Ɓe naŋgi laamiiɓe Madiyan ɗiɗo, Oreb e Se'eb. Ɓe mbari Oreb haa Tapaare-Oreb, Se'eb boo haa Ɓiɗɗirde-Se'eb. Ɓe tokki taasnugo yimɓe Madiyan, ɓe ngaddi hoore Oreb bee nde Se'eb haa Gedeyon gonɗo haa fuunaaŋge Urdun. 8:1 Ammaa worɓe Efrayim mbi'i Gedeyon: "Koni a ewnaaki min, wakkati a yehi haɓugo bee yimɓe Madiyan? Koni a huuwi min bana ni?" Ɓe njokkiri bee maako bee caatal. 2 Gedeyon jaabi ɓe: "Ko mbaɗmi kam, ɗum ɗume? Ɗum peetum to mi foondi ɗum bee kuugal mooɗon. Fakat, koo to kuugal mon ɗuuɗaay, ngal ɓuri nafugo dow kuugal asŋgol Abi'ejer fuu. 3 Ndaa, Jawmiraawo hokki on Oreb e Se'eb, laamiiɓe Madiyan haa juuɗe mon. Ko kuuwmi fuu, fotaay nandineego bee kuugal mon." Nde o wolwani ɓe bana ni, tikkere maɓɓe feewti.

Timmoode konu bee yimɓe Madiyan

4 Too, Gedeyon yotti maayo Urdun, eeri ngo, kaŋko e worɓe teemeɗɗe tato wonduɓe bee maako. Ɓe comi, ammaa ɓe ɗon taasna konne'en tawon. 5 Ɓe ngari haa Sukkot, Gedeyon wi'i yimɓe ton: "Useni, ndokke yimɓe am tamseeje goɗɗe, ngam ɓe comi. Mi ɗon taasna Seba e Jalmunna, laamiiɓe Madiyan." 6 Ammaa mawɓe Sukkot mbi'i: "Kadi a naŋgaay Seba e Jalmunna tawon, non min ndokka jama'aare ma tamseeje na?" 7 Gedeyon jaabi ɓe: "Yoo, booɗɗum! To Jawmiraawo hokki yam Seba e Jalmunna haa juŋŋgo am, nden kam mi ɓoccan on bee gi'e ladde e giŋgille." 8 Nden o dilli, o yehi Paniyel. O tori yimɓe ton tornde ndeya go, ammaa kamɓe ɓe njaabi bana mawɓe Sukkot njaabino. 9 Ngam maajum o wi'i ɓe: "To mi warti jam, mi yibbinan suudu towndu ndu'u." 10 Saa'i maajum Seba e Jalmunna ɗon haa Karkor, jama'aaje konu maɓɓe ɗon ngondi bee maɓɓe, baakin worɓe ujine sappo e njowo (15.000). Kamɓe feere maɓɓe lutti haa saŋgeere yimɓe fuunaaŋge, honooɓe ujine teemerre e noogas (120.000) mbaraama. 11 Gedeyon tokki laawol haa sera ladde, haa fuunaaŋge Nobak e Yogbeha, o ukkani jama'aare konu bee juhuki. 12 Seba e Jalmunna, laamiiɓe Madiyan ɗiɗo ndoggi, ammaa Gedeyon taasni ɓe, naŋgi ɓe, hulni jama'aare konu fuu kultoreeŋgol maŋgol. 13 Nde Gedeyon ɓii Yo'as timmini haɓre, o lorti bee laawol Heeres. 14 O naŋgi suka feere iwɗo Sukkot, o ?ami mo haala berniwol man. Suka windani mo inɗe mawɓe e ndotti'en Sukkot, worɓe cappanɗe njoweeɗiɗo e njoweeɗiɗo. 15 Nden Gedeyon yehi haa yimɓe Sukkot, wi'i ɓe: "On ɗon ciftora ko mbi'nooɗon yam na? On cali hokkugo yimɓe am somɓe tamseeje, ngam mi naŋgaayno Seba e Jalmunna tawon. Ndaa ɓe!" 16 Nden o hoo'i gi'e ladde e giŋgille, o ɓocci mawɓe Sukkot bee maaje. 17 O yibbini suudu towndu haa Paniyel boo, o mbari worɓe berniwol maajum. 18 Nden Gedeyon ?ami Seba e Jalmunna: "Worɓe ɓe mbarɗon haa Taboora, noy ɓe mba'i?" Ɓe njaabi: "Bana maaɗa, koomoy maɓɓe nandi bee ɓii laamiiɗo." 19 O wi'i ɓe: "Ɗum deerɗiraaɓe am, ɓiɓɓe daada am. Fakat bana Jawmiraawo o geeto, to on accino ɓe bee yoŋki, mi mbarataano on jonta!" 20 O umri Yeter, afo maako: "Umma, mbar ɓe!" Ammaa derkeejo losaay kaafahi mum. O huli ngam o derkeejo tawon. 21 Seba e Jalmunna mbi'i Gedeyon: "Sey an a mbara min! Sey sembe gorko fotata huuwugo kuugal gorko." Ɗon ni Gedeyon mbari ɓe. O hooci fotohoy lewru haa daaɗe geelooɗi maɓɓe boo. 22 Ɓaawo maajum yimɓe Isra'iila mbi'i Gedeyon: "Laamana min, an e ɓiɗɗo ma e taaniraawo ma, ngam a hisni min juuɗe yimɓe Madiyan." 23 Gedeyon jaabi ɓe: "Min mi laamantaako on, koo ɓiyam boo, Jawmiraawo feere muuɗum laamanto on." 24 Nden o tokki wi'ugo: "Sey mi toro on huunde woore: Koomoy mooɗon hokkammi palamje gonɗe nder keɓal konu mon." (Yimɓe Madiyan ngoodino palamje kaŋgeeri, ngam ɓe danygol Isma'iilu.) 25 Isra'iila'en njaabi mo: "Min ndokkan ma ɗe bee seyo." Ɓe mbe''iti ngapaleewol, koomoy maɓɓe sakkini palamje keɓal mum dow maagol. 26 Teddeeŋga palamje ɗe ɓe ndokki Gedeyon, waɗi baakin kilo noogas. Fotohoy lewru e fawne noppi e limce laamiiɓe Madiyan boɗeeje, e fawne gonɗe haa daaɗe geelooɗi limaaka. 27 Gedeyon waɗi foto lawru bee kaŋgeeri man, darni ɗum haa Ofra, wuro maako. Isra'iila'en fuu acci ɗowtanaago Allah, ɓe njehi haa Ofra ngam haa ɓe cujidana lawru man. Kanjum ɗum laatani Gedeyon e saare mum tuuforgol. 28 Ammaa yimɓe Madiyan leesti yeeso Isra'iila'en, ɓe meetaay hulnugo ɓe. Balɗe Gedeyon luttuɗe, konu woodaa nder lesdi, baakin duuɓi cappanɗe nayi.

Maayde Gedeyon

29 Too, Gedeyon ɓii Yo'as, coometeeɗo Yerub-Ba'al hooti saare mum, jooɗi ton. 30 O danyi ɓiɓɓe worɓe cappanɗe njoweeɗiɗo, ngam o woodi rewɓe ɗuuɗɓe. 31 O woodi culaaɗo haa Sikem boo, kaŋko o danyani mo ɓiɗɗo gorko mo Gedeyon ewni ɗum Abimelek. 32 Gedeyon maayi bee ndottaaku mbooɗŋgu. Ɓe uwi mo nder yenaande baaba maako Yo'as haa Ofra, wuro asŋgol Abi'ejer. 33 Ɓaawo maayde Gedeyon, Isra'iila'en acci ɗowtanaago Allah fahin, ɓe tokki Ba'alji. Ɓe mbaɗi Ba'al-alkawal ɗowanteeɗo maɓɓe. 34 Ɓe ngejjiti Allah Jawmiraawo maɓɓe, kisnuɗo ɓe juuɗe konne'en maɓɓe taariiɓe ɓe fuu. 35 Ɓe mbarjaaki saare Gedeyon kuuɗe booɗɗe ɗe o huuwani Isra'iila.

Alkaali'en 9

Abimelek

9:1 Yoo, Abimelek ɓii Yerub-Ba'al yehi haa Sikem. Bandiraaɓe daada maako fuu ton ngoni. O wi'i ɓe: 2 "Mbolwane jooɗiiɓe haa Sikem fuu, ?ame ɓe: Ɗume ɓuranta on? Worɓe cappanɗe njoweeɗiɗo, ɓiɓɓe Yerub-Ba'al fuu laamano on na, malla gorko gooto tan? Ciftore Abimelek woni goɗɗo asŋgol mon." 3 Bandiraaɓe daada maako mbolwani yimɓe Sikem bolle ɗe'e fuu. Ɓerɗe maɓɓe ngayliti haa Abimelek, ngam ɓe numi: "O bandiraawo men." 4 Ɓe ndokki mo ceede cardi cappanɗe joweeɗiɗi iwɗe haa suudu Ba'al-alkawal. Bee ceede man Abimelek yoɓi worɓe meere'en, famɗa-hakkiilo'en haa ɓe ngonda bee maako. 5 O yehi haa saare baaba maako haa Ofra. Haa ton o mbari deerɗiraaɓe maako, ɓiɓɓe Yerub-Ba'al cappanɗe njoweeɗiɗo fuu, dow hayre woore. Walaa mo lutti, sey Yotam, gaajiijo Yerub-Ba'al, ngam o nyukki. 6 Yimɓe Sikem e Bayti-Millo fuu mooɓi haa lekki makki cenaaki kombi Sikem, ɓe mbaɗi Abimelek laamiiɗo maɓɓe. 7 Nde Yotam nani haala maajum, o yehi, o dari dow hoore hooseere Gerisiima, o hooli hedi yimɓe Sikem, o wi'i ɓe: "Naneeɗam, onon yimɓe Sikem, haa Allah boo nana on! 8 Nyande go'o leɗɗe njehi ngam mbaɗa laamiiɗo. Ɗe mbi'i jaytunhi: An laata laamiiɗo amin. 9 Jaytunhi jaabi ɗe: Kadi mi accan waɗugo nebbam am na? Bee maajam ɓe teddinta ɗowanteeɓe e yimɓe. Mi yiɗaa jooɗaago min feere am haa dow leɗɗe fuu. 10 Nden leɗɗe mbi'i ibbi: An war, laata laamiiɗo amin. 11 Ibbi jaabi ɗe: Kadi mi accan waɗugo ɓiɓɓe am booɗɗe dakamje na? Mi yiɗaa jooɗaago min feere am haa dow leɗɗe fuu. 12 Nden leɗɗe mbi'i inabohi: An war, laata laamiiɗo amin. 13 Inabohi jaabi ɗe: Kadi mi accan waɗugo inaboojam am na? Ɗam seynan ɗowanteeɓe e yimɓe. Mi yiɗaa jooɗaago min feere am haa dow leɗɗe fuu. 14 Nden leɗɗe mbi'i gi'ehi: An war, laata laamiiɗo amin. 15 Gi'ehi jaabi ɗe: To on ngiɗi waɗugo yam laamiiɗo fakat, nden kam ngare, ɗaɓɓite hisrude haa ɗowdi am. To on ngaraay, yiite wurtoto haa am, nyaaman leɗɗe cembiɗɗe haa hooseere Libanon." 16 Nden Yotam tokki wi'ugo yimɓe Sikem: "Nde on mbaɗi Abimelek laamiiɗo mon, on kuuwi bee gooŋgaaku e laaɓeeŋga ɓerɗe na? On ciftori ko baaba am Yerub-Ba'al huuwani on na? On mbarji saare maako deydey kuuɗe man na? 17 Kaŋko o haɓi ngam mooɗon, o taaskani hokkugo yoŋki maako, o hisni on juuɗe yimɓe Madiyan. 18 Ammaa onon on tuurtani saare maako hande, on mbari ɓiɓɓe maako cappanɗe njoweeɗiɗo dow hayre woore. On mbaɗi Abimelek, ɓii korɗo maako laamiiɗo Sikem, ngam o bandiraawo mon. 19 Yoo, to on kuuwani Yerub-Ba'al e saare mum hande bee gooŋgaaku e laaɓeeŋga ɓerɗe, nden kam ceyore Abimelek, kaŋko boo o seyoro on. 20 Ammaa to naa non, sey yiite wurto haa Abimelek, nyaama yimɓe Sikem e Bayti-Millo. Yiite wurto haa yimɓe Sikem e Bayti-Millo boo, nyaama Abimelek." 21 Nden Yotam doggi haa Biir, jooɗi ton, ngam o huli Abimelek, deerɗiiko. 22 Abimelek laamani Isra'iila duuɓi tati. 23 Allah neli ruuhu kalluŋgu, ngu ummini jokkirgol hakkunde Abimelek e yimɓe Sikem. Ɓe tuurtani mo. 24 Kanjum ɗum laati ngam haa Abimelek, mbarɗo deerɗum'en, ɓiɓɓe Yerub-Ba'al cappanɗe njoweeɗiɗo, e yimɓe Sikem, walluɓe mo, keɓa kiita junuuba muuɗum'en. 25 Yimɓe Sikem mbaaltani Abimelek dow kooseeje. Ɓe ɗon paso koomoy saali laawol kombi maɓɓe. Abimelek anndinaama ɗum. 26 Ga'al ɓii Aabidu wari haa Sikem, kaŋko bee deerɗiiko'en. Yimɓe Sikem kooli mo. 27 Ɓe fuu ɓe njehi haa gese inabooje maɓɓe, ɓe itti inabooje, ɓe ɓiɗɗi ɗe. Nden ɓe mbaɗi juulde seyo. Ɓe nasti suudu lawru maɓɓe, ɓe nyaami, ɓe njari, ɓe njanci Abimelek. 28 Ga'al wi'i: "Enen en ɓeye'en haa Sikem? Koni en ɗowtanto Abimelek? O moy kadi? Naa o ɓii Yerub-Ba'al na? Jebul woni wakiiliijo maako ɗowtaniiɗo mo. Ammaa ngam ɗume enen en ɗowtanto mo? Ɗowtane worɓe asŋgol Hamor, baaba Sikem. 29 To min mi laatake ardiiɗo yimɓe ɓe'e kam, mi riiwan Abimelek. Mi wi'an mo: Ɗuɗɗin jama'aare konu ma, war le haɓugo!" 30 Jebul, hooreejo berniwol nani bolle Ga'al ɓii Aabidu. O tikki masin. 31 O neli nelaaɓe haa Abimelek haa Aruma, o wi'i: "Ga'al ɓii Aabidu e deerɗum'en ngari haa Sikem. Ɓe ɗon ummina yimɓe berniwol fuu, haa ɓe tuurtane. 32 Ndikka a wara bee jemma, an e yimɓe ma, on nyukko haa gese. 33 Fajiri, to naaŋge fuɗi, ukkane berniwol. To Ga'al e yimɓe mum ngurtake ngam haɓre bee ma, waɗ ko juŋŋgo ma waawi fuu." 34 Abimelek e yimɓe mum njehi bee jemma, nyukki yaasi berniwol, geɓe nayi. 35 Nde ɓe ngi'i Ga'al wurti, dari haa yolnde yeeso dammugal berniwol, ɓe ummi haa nyukkorɗe maɓɓe. 36 Ga'al yi'i ɓe, wi'i Jebul: "Ndaa, yimɓe ɗon ndirto kooseeje." Jebul jaabi mo: "A ɗon laara ɗowdi kooseeje bana yimɓe." 37 Ga'al wi'i fahin: "Laar le, yimɓe ɗon ndirto hooseere Gerisiima, mooɓre woore ɗon wara dow laawol lekki waɗooɓe hatti." 38 Jebul wi'i mo: "Toy hunduko ma makko jonta? A wi'i: Abimelek o moy haa en ɗowtano mo. Kamɓe ngoni yimɓe ɓe njancuɗa. Yah le jonta, haɓu bee maako!" 39 Ga'al ardi yimɓe Sikem, ɓe ngurti, ɓe kaɓi bee Abimelek. 40 Abimelek wari dow Ga'al, Ga'al doggi mo. Yimɓe ɗuuɗɓe mbaraama hiddeko ɓe njotto dammugal berniwol. 41 Abimelek jooɗi haa Aruma. Jebul riiwi Ga'al e deerɗum'en, haɗi ɓe jooɗaago haa Sikem. 42 Jaŋgo maajum yimɓe Sikem tammi yahugo haa gese muuɗum'en yaasi berniwol. Nde Abimelek nani haala man, 43 o sendi yimɓe maako geɓe tati, ɓe nyukki nder gese. Nde o yi'i yimɓe ɗon ngurto berniwol, o ukkani ɓe haa o mbara ɓe. 44 Kaŋko e yeɓre maako ɓe njaawɗi haa ɓe ayna dammugal berniwol. Geɓe ɗiɗi feere ukkani yimɓe haa yaasi, mbari ɓe fuu. 45 Ɓe nyalli haɓugo. Abimelek nyaami berniwol, mbari yimɓe wonɓe nder maagol. Nden o yibbini ngol, o sammini manda dow maagol. 46 Nde jooɗiiɓe suudu towndu sembindu haa Sikem nani habaru maajum, ɓe nasti suudu wasaandu les suudu lawru maɓɓe Ba'al-alkawal. 47 Abimelek anndinaama ɓe mooɓti ton. 48 Ngam maajum o wa''i hooseere Jalmon, kaŋko e yimɓe maako. O hoo'i fe''irde, o fe''i lisal lekki, o wakki ngal. Nden o wi'i yimɓe maako: "On ngi'i ko mbaɗmi. Law, mbaɗe bana ni, onon boo!" 49 Koomoy maɓɓe fe''i lisal lekki. Nden ɓe tokki Abimelek, ɓe mballini leɗɗe man dow suudu wasaandu go, ɓe kuɓɓi ɗe. Yimɓe wonɓe nder suudu man haa Sikem fuu maayi, baakin ujineere, worɓe e rewɓe. 50 Ɓaawo maajum Abimelek yehi Tebes. O taari berniwol man, o nyaami ngol. 51 Woodi suudu towndu sembindu haa caka berniwol. Yimɓe Tebes, worɓe e rewɓe fuu ndoggi haa ton. Ɓe pali dammugal, ɓe mba''i dow mbippu suudu. 52 Abimelek wari, ɓaditi dammugal suudu man ngam wula ndu bee yiite. 53 Ammaa debbo feere sakkini hayre namrude dow hoore Abimelek, gumbal hoore maako fusi. 54 Law o ewni suka doondoowo balmi maako, o wi'i mo: "Los kaafahi ma, mbaram, ngam taa ɓe mbi'a: Debbo mbari mo." Suka maako yuwi mo, o maayi. 55 Nde yimɓe Isra'iila ngi'i Abimelek maayi, ɓe kooti ɓe fuu. 56 Bana ni Allah lortiniri halleende Abimelek dow hoore maako. Ɗum halleende nde Abimelek huuwi baaba mum, ngam o mbari deerɗiiko'en cappanɗe njoweeɗiɗo. 57 Allah lortini halleende yimɓe Sikem dow ko'e muuɗum'en boo. Bana ni naaloore Yotam ɓii Yerub-Ba'al gooŋɗiri.

Alkaali'en 10

Toola

10:1 Ɓaawo maayde Abimelek, Toola ɓii Pu'a ɓii Doodo ummi ngam hisna Isra'iila. O goɗɗo lenyol Issakar, jooɗiiɗo haa Samiira nder kooseeje Efrayim. 2 Toola laati alkaaliijo Isra'iila duuɓi noogas e tati. Nden o maayi, ɓe uwi mo haa Samiira.

Ya'ir

3 Ɓaawo maayde Toola, Ya'ir, goɗɗo Gile'at ummi. 4 Kaŋko o laati alkaaliijo Isra'iila duuɓi noogas e ɗiɗi. O woodi ɓiɓɓe worɓe cappanɗe tato, wa''iiɓe bamɗe cappanɗe tati, marɓe gure cappanɗe tati. Haa warugo hande gure man bi'eteeɗe gure Ya'ir, ɗe ɗon nder lesdi Gile'at. 5 Nde Ya'ir maayi, ɓe uwi mo haa Kamon.

Yefta

6 Fahin yimɓe Isra'iila mbaɗi ko fottanaay Jawmiraawo. Ɓe cujidani Ba'alji e Asteraaji, non boo labbi Siriya'en e Sidoni'en e Mo'abi'en e Ammooni'en e Filisti'en. Ɓe acci Jawmiraawo, ɓe cujidanaay mo. 7 Ngam maajum Jawmiraawo tikkani Isra'iila'en, o hokki ɓe haa juuɗe Filisti'en e Ammooni'en. 8 Duuɓi sappo e joweetati ɓe ɓilli yimɓe Isra'iila wonɓe haa fuunaaŋge maayo Urdun nder lesdi Amoori'en, nder Gile'at. 9 Ammooni'en eeri Urdun, kaɓi bee yimɓe le'i Yahuuda e Benyamin e Efrayim boo. Ɓillaare Isra'iila'en ɗuuɗi masin. 10 Ɓe ngookani Jawmiraawo, ɓe mbi'i: "Min mbaɗi hakke, ya Allah amin, ngam min acci ma, min cujidani Ba'alji." 11 Jawmiraawo jaabi ɓe: "Misra'en e Amoori'en e Ammooni'en e Filisti'en, 12 e Sidoni'en e Amaleki'en e Ma'oni'en ɓilli on ɓooyma, onon boo on ngookani yam. Kadi mi hisnaay on juuɗe maɓɓe na? 13 Ammaa on acci yam, on cujidani ɗowanteeɓe woɗɓe. Ngam maajum mi hisnataa on fahin. 14 Ndille, ngookane ɗowanteeɓe ɓe cuɓɗon, kamɓe ɓe kisna on ɓillaare mon jonta." 15 Ammaa yimɓe Isra'iila mbi'i Jawmiraawo: "Min mbaɗi hakke. Huuw min ko fottani ma, ammaa hisnu min nyalaade nde'e." 16 Ɓe itti labbi jananni caka maɓɓe, ɓe cujidani Jawmiraawo. Kaŋko o enɗi Isra'iila'en ɓilliiɓe.

Alkaali'en 11

17 Jama'aare Ammooni'en taaskani konu. Ɓe caŋgini nder lesdi Gile'at. Isra'iila'en boo mooɓi, ɓe caŋgini haa Mispa. 18 Mawɓe Gile'at mbi'mbi'tiri: "Moy aartata haɓugo bee Ammooni'en? Kaŋko o laato hooreejo dow jooɗiiɓe nder Gile'at fuu." 11:1 Yefta, goɗɗo Gile'at, o konoowo cembiɗɗo. Ammaa daada maako ɗum debbo jeenoowo. Gile'at, baaba maako 2 danydi ɓiɓɓe worɓe woɗɓe bee debbo mum boo. Nde ɓiɓɓe man mawni, ɓe ndiiwi Yefta. Ɓe mbi'i mo: "A ronataa kooɗume haa saare baaba men, ngam a ɓii debbo feere." 3 Yefta doggi deerɗum'en, jooɗi nder lesdi Tooba. Yimɓe meere'en mooɓi haa maako, tokki mo ngam yiilaago nder lesdi. 4 Wakkati seɗɗa ɓaawoɗon, Ammooni'en ngari honugo Isra'iila. 5 Nde ɓe puɗɗi haɓre bana ni, mawɓe Gile'at njehi ɗaɓɓitoygo Yefta nder lesdi Tooba. 6 Ɓe mbi'i mo: "War, laata ardiiɗo amin, en kaɓa bee Ammooni'en." 7 Yefta jaabi mawɓe Gile'at: "Naane on nganyi yam haa on ndiiwi yam e saare baaba am. Ngam ɗume ngarɗon jonta nde on nasti ɓillaare?" 8 Mawɓe mbi'i mo: "Kanjum woni daliila min ngari haa maaɗa. Min ngiɗi a yahda bee amin. En kaɓa bee Ammooni'en. Laata ardiiɗo yimɓe Gile'at fuu." 9 Yefta jaabi ɓe: "To on koori yam ngam haa en kaɓa bee Ammooni'en, to Jawmiraawo hokki yam ɓe haa juŋŋgo am, nden kam mi laatoto ardiiɗo mon." 10 Mawɓe Gile'at mbi'i Yefta: "Nonnon. Jawmiraawo woni ceedoowo." 11 Nden Yefta yahdi bee maɓɓe. Yimɓe Gile'at mbaɗi mo ardiiɗo e hooreejo konu maɓɓe. Yefta wolwi haala muuɗum fuu yeeso Jawmiraawo haa Mispa. 12 Ɓaawo maajum Yefta neli nelaaɓe haa laamiiɗo Ammooni'en, o wi'i: "Ko yaali yam bee maaɗa? Ngam ɗume nastuɗa lesdi am?" 13 Laamiiɗo Ammooni'en jaabi nelaaɓe Yefta: "Wakkati yimɓe Isra'iila ngurti lesdi Misra, ɓe kooci lesdi am diga maayo Arnon haa yotti Yabbok e Urdun. Lornu ndi jonta bee jam!" 14 Fahin Yefta neli nelaaɓe haa laamiiɗo Ammooni'en, 15 ɓe mbi'a mo: "Ndaa ni Yefta wi'i: Isra'iila'en koocaay lesdi Mo'ab e lesdi Ammoon. 16 Nde ɓe ngari diga Misra, ɓe ta''i nder ladde yahugo maayo Maaliya, ɓe ngari Kaades. 17 Ɓe neli nelaaɓe haa laamiiɗo Edoom, ɓe mbi'a mo: Accu min caalo nder lesdi ma. Ammaa laamiiɗo Edoom jaɓaay. Ɓe neli haa laamiiɗo Mo'ab boo, ammaa o yerdaaki. Ngam maajum yimɓe Isra'iila paɓɓi haa Kaades. 18 Nden ɓe tokki nder ladde, ɓe taari lesdi Edoom e lesdi Mo'ab, haa ɓe njotti keerol Mo'ab fuunaaŋgewol, gaɗa maayo Arnon. Ɓe caŋgini ton, ɓe nastaay maral Mo'ab, ngam Arnon woni keerol lesdi man. 19 Isra'iila'en neli nelaaɓe haa Sihon, laamiiɗo Amoori'en haa Hesbon, ɓe mbi'a mo: Accu min caalo nder lesdi ma haa min njotto lesdi amin. 20 Ammaa Sihon hoolaaki Isra'iila'en, o duŋganaaki ɓe ɓe caalo nder lesdi maako. O mooɓti yimɓe maako fuu, ɓe caŋgini haa Yahas. Nden o ukkani Isra'iila'en. 21 Ammaa Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila'en hokki ɓe Sihon e yimɓe mum fuu haa juuɗe maɓɓe. Bana ni Isra'iila'en nyaamri lesdi Amoori'en jooɗinooɓe ton. 22 Ɓe koo'i lesdi Amoori'en fuu, diga Arnon haa Yabbok, diga ladde haa Urdun. 23 Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila'en riiwi Amoori'en yeeso yimɓe mum. 24 Kadi an a jaɓtan mo lesdi maajum na? To Kamos, ɗowanteeɗo ma marni ma lesdi, a hoo'an ndi. Naa non na? Bana non boo, to Allah Jawmiraawo amin riiwi yimɓe yeeso amin, minin min maran lesdi maɓɓe. 25 Malla a ɓuri Balak ɓii Sippor, laamiiɗo Mo'ab mawnugo? Kaŋko o meeɗaay jokkirgo bee yimɓe Isra'iila. O meeɗaay haɓugo bee amin. 26 Duuɓi teemeɗɗe tati (300) Isra'iila'en ɗonno njooɗi haa Hesbon e gure maagol, haa Aro'er e gure maagol, non boo haa berniiji kombi maayo Arnon. Ngam ɗume on koocitaay berniiji man nder wakkati oo fuu? 27 Aa'a, mi waɗaay ma aybe sam, ammaa an a ɗon huuwammi kalluɗum, ngam a ɗon ɗaɓɓa haɓre bee am. Jawmiraawo woni kiitoowo, kaŋko o hiito hande hakkunde Isra'iila'en e Ammooni'en." 28 Ammaa laamiiɗo Ammooni'en hakkilanaay habaru Yefta. 29 Ruuhu Jawmiraawo wari dow Yefta, o saali nder lesdi Gile'at e Manassa. Nden o lori haa Mispa nder Gile'at, o yehi haɓugo bee Ammooni'en. 30 Yefta togani Jawmiraawo togayeere+, wi'i: "To a hokki yam Ammooni'en haa juŋŋgo am, 31 to mi warti jam diga maɓɓe, nden kam ko aartata wurtaago saare am ngam fottugo bee am, an jeyi, mi lii'anto ma ɗum nguleteeŋga." 32 Nden o eeri maayo Urdun ngam o haɓa bee Ammooni'en. Jawmiraawo hokki mo ɓe haa juŋŋgo maako. 33 O jaali ɓe diga Aro'er haa yotti Minnit, berniiji noogas, haa yotti Abel-Keramiima boo. Yimɓe Isra'iila mbari Ammooni'en ɗuuɗɓe. Bana ni Ammooni'en leestiri yeeso Isra'iila.

Ɓii Yefta debbo

34 Nde Yefta warti saare mum haa Mispa, ɓiyum debbo wurti ngam fotta bee maako, o ɗon wama, o ɗon fiya mbaggu. O bajjo Yefta, walaa ɓiɗɗo feere, koo gorko, koo debbo. 35 Nde Yefta yi'i mo, o seeki limce maako, o wi'i: "Kayto, ɓiŋgel am, a ɗon nastinammi bone naawɗe masin. Ngam ɗume laatiɗa caka torranɓe ɓernde am? Mi togani Jawmiraawo togayeere+, mi waawataa lortingo nde." 36 Ɓiɗɗo maako jaabi mo: "Baaba am, to a toganake Jawmiraawo togayeere, huuwam ko togiɗa, ngam Jawmiraawo hokki ma a waato konne'en ma Ammooni'en." 37 Nden o wi'i baaba maako: "Mi ɗon toro ma huunde woore tan: Accam lebbi ɗiɗi, mi yaha nder kooseeje, min e soobiraaɓe am rewɓe, min mboya paanyaaku am." 38 Yefta duŋgani mo dillugo lebbi ɗiɗi. O yehi, kaŋko e soobiraaɓe maako, o woyi paanyaaku maako dow kooseeje. 39 Nde lebbi ɗiɗi timmi, o warti haa baaba maako. Kaŋko o huuwi mo ko o togani Jawmiraawo. Paanyo oo meeɗaay gorko. Kanjum woni daliila al'aada nder Isra'iila: 40 Hitaande fuu nyalɗe nayi rewɓe Isra'iila'en njahan woyugo ɓii Yefta mo Gile'at.

Alkaali'en 12

Yefta e worɓe Efrayim

12:1 Too, worɓe Efrayim taaskani konu. Ɓe njehi haa Safon, ɓe mbi'i Yefta: "Koni eeriɗa maayo, kaɓɗa bee Ammooni'en, ammaa a ewnaaki min min njahda bee ma? 2 Min ngulan suudu ma saa'i a ɗon nder maaru." Yefta jaabi ɓe: "Min e yimɓe am min mbaɗi haɓre saatunde bee Ammooni'en. Mi ewni on, ammaa on kisnaay yam juuɗe maɓɓe. 3 Nde ngi'mi on ngiɗaa wallugo yam, mi taaskani maayugo, mi yehi, mi haɓi bee Ammooni'en. Jawmiraawo hokki yam ɓe haa juŋŋgo am. Kadi, ngam ɗume ngarɗon honugo yam hande?" 4 Yefta mooɓti worɓe Gile'at fuu, haɓi bee worɓe Efrayim, jaali ɓe. (Yimɓe Efrayim mbi'no: "Onon yimɓe Gile'at, on dogguɓe Efrayim, haa caka Efrayim e Manassa ngonɗon.") 5 Yimɓe Gile'at kooci eerorɗe maayo Urdun yahugo lesdi Efrayim. To goɗɗo Efrayim dogguɗo wari, wi'i: "Acce mi eero", worɓe Gile'at ?ami mo: "A goɗɗo Efrayim na?" To o wi'i: "Aa'a", 6 ɓe mbi'i mo: "Wi' le cibbolet!" To o wi'i: "Sibbolet", ngam o waawaay wolwugo ɗum laaɓɗum, ɓe naŋga mo, ɓe mbara mo ton haa eerorde Urdun. Saa'i maajum worɓe Efrayim ujine cappanɗe nayo e ujine ɗiɗo (42.000) mbaraama. 7 Yefta laati alkaaliijo Isra'iila duuɓi joweego. Nden o maayi, ɓe uwi mo haa Mispa, berniwol maako nder lesdi Gile'at.

Ibsaanu e Elon e Abdon

8 Ɓaawo maayde Yefta, Ibsaanu mo Baytilaama laati alkaaliijo Isra'iila. 9 O woodi ɓiɓɓe worɓe cappanɗe tato e ɓiɓɓe rewɓe cappanɗe tato. O te'ni ɓiɓɓe maako rewɓe haa worɓe ɓe laataaki asŋgol maako. O te'ani ɓiɓɓe maako worɓe boo rewɓe ɓe laataaki asŋgol maako. O alkaaliijo Isra'iila duuɓi joweeɗiɗi. 10 Nden o maayi, ɓe uwi mo haa Baytilaama. 11 Ɓaawo maayde Ibsaanu, Elon mo lenyol Jabulon laati alkaaliijo Isra'iila, duuɓi sappo. 12 Nden o maayi, ɓe uwi mo haa Ayyalon nder lesdi Jabulon. 13 Ɓaawo maayde Elon, Abdon ɓii Hillel, goɗɗo Piraton laati alkaaliijo Isra'iila. 14 O woodi ɓiɓɓe worɓe cappanɗe nayo e taaniraaɓe worɓe cappanɗe tato, ɓe wa''iiɓe bamɗe cappanɗe joweeɗiɗi. Abdon ɓii Hillel laati alkaaliijo Isra'iila duuɓi joweetati. 15 Nden o maayi, ɓe uwi mo haa Piraton nder lesdi Efrayim, nder kooseeje Amaleki'en.

Alkaali'en 13

Danyeeki Samson

13:1 Fahin yimɓe Isra'iila mbaɗi ko fottanaay Jawmiraawo. Ngam maajum o hokki ɓe haa juuɗe Filisti'en duuɓi cappanɗe nayi. 2 Saa'i maajum woodi goɗɗo lenyol Dan, iwɗo Sor'a mo innde mum Manooha. Debbo maako dimaro, o danyataa. 3 Malaa'ikaajo Jawmiraawo waŋgani debbo oo, wi'i mo: "A meeɗaay danyugo ɓikkoy. Ammaa a reedan, a danya ɓiɗɗo gorko. 4 Ngam maajum reenta, taa a yara inaboojam malla nguykinoojam feere, taa a nyaama karamɗum boo. 5 To a reedi, a danyi ɓiɗɗo gorko, taa laɓu gaasa hoore maako sam, ngam o cenaaɗo Allah diga nyande danyeeki maako. Kaŋko o fuɗɗan hisnugo Isra'iila'en e juuɗe Filisti'en." 6 Debbo yehi, wi'i gorum: "Goɗɗo Allah wari haa am, o kulniiɗo bana malaa'ikaajo Allah, nonnon mi yi'i mo. Mi ?amaay mo toy o iwi, o anndinaay yam innde maako boo. 7 O wi'i yam: A reedan, a danya ɓiɗɗo gorko. Ngam maajum taa yar inaboojam malla nguykinoojam feere, taa nyaam karamɗum boo. Ngam derkeejo laatoto cenaaɗo Allah diga danyeeki mum haa maayde mum." 8 Manooha tori Jawmiraawo: "Ya Jawmiraawo, goɗɗo Allah mo nelɗa, accu o wara haa amin fahin, o yecca min ko min kuuwanta ɓiŋgel danyeteeŋgel." 9 Allah jaɓi tornde Manooha nde'e, malaa'ikaajo maako wari fahin haa debbo Manooha, saa'i debbo ɗon jooɗi haa ngesa. Goriiko wondaay bee maako, 10 ngam maajum o yaawɗi, o wi'i mo: "Ndaa, gorko garɗo haa am nyande go, waŋgani yam fahin." 11 Manooha ummi, tokki debbo mum, yehi haa gorko man, ?ami mo: "An woni gorko bolwanɗo debbo am na?" O jaabi: "Ooho." 12 Manooha ?ami mo: "To bolle ma ngooŋɗi, ɗume laatoto ɗabiya ɓiŋgel? Ɗume ngel waɗata?" 13 Malaa'ikaajo Jawmiraawo jaabi Manooha: "Sey debbo ma hakkilana ko mbi' mo mi fuu. 14 Taa o nyaama kooɗume ko iwi haa inabohi, taa o yara inaboojam malla nguykinoojam feere, taa o nyaama karamɗum boo. Sey o ɗowtano umrooje am fuu." 15-16 Manooha anndaa ɗum malaa'ikaajo Jawmiraawo. O wi'i mo: "Taa dillu tawon. Accu min ca'a jawgel mbeewa ngam maaɗa." Ammaa malaa'ikaajo jaabi: "Koo to mi faɓɓi haa mooɗon, mi nyaamataa nyaamdu mon. Ammaa to a yiɗi hokkugo jawgel man, lii'ana ngel Jawmiraawo guleteeŋgel." 17 Manooha wi'i mo: "Noy innde ma? Min ngiɗi teddingo ma to bolle ma ngooŋɗi." 18 Malaa'ikaajo Jawmiraawo jaabi: "Ngam ɗume ?amata innde am? Nde kaayeefiire." 19 Manooha hoo'i jawgel mbeewa e dokkal nyaamdu, lii'ani ɗum Jawmiraawo kuuwanɗo kaayeefiiji, ɗum guleteeɗum dow tapaare. 20-21 Nde ɗemŋgal yiite ummi haa hirsirde man, Manooha e debbo mum ngi'i malaa'ikaajo Jawmiraawo ɗon lorto haa asama nder ɗemŋgal yiite. Saa'i man nden Manooha faami ɗum malaa'ikaajo Jawmiraawo. Manooha e debbo mum cujidi. Ɓe meetaay yi'ugo malaa'ikaajo man. 22 Manooha wi'i debbo mum: "En maayan maayde naawnde, ngam en ngi'i Allah." 23 Ammaa debbo maako wi'i mo: "To Jawmiraawo ɗaɓɓino mbarugo en, o jaɓataano nguleteeŋga e dokkal nyaamdu haa juuɗe men, o yi'nataano en kuuje ɗe'e fuu, o anndintaano en haala ka boo." 24 Too, debbo danyi ɓiɗɗo gorko, ewni mo innde Samson. Derkeejo mawni, Jawmiraawo barkiɗini mo. 25 Ruuhu Jawmiraawo wari dow maako, yahri mo saa'i o ɗon haa Saŋgeere-Dan hakkunde Sor'a bee Estayol.

Alkaali'en 14

Samson e debbo iwɗo Timna

14:1 Yoo, nyande go'o Samson yehi Timna. Haa ton o yi'i paanyo debbo Filistiijo. 2 O hooti, o wi'i baaba maako e daada maako: "Caka Filisti'en haa Timna mi yi'i paanyo debbo, te'aneeɗam mo." 3 Saarooji maako ?ami mo: "Walaa debbo caka bandiraaɓe ma malla nder lenyol men na? Koni ɗaɓɓata debbo haa Filisti'en saadooni'en ɓe'e?" Samson jaabi baaba mum: "Kaŋko feere maako fottantammi, te'anam mo!" 4 Saarooji maako anndaa Jawmiraawo on nufi ɗum fuu, ngam o ɗaɓɓiti daliila haɓre bee Filisti'en. Saa'i maajum Filisti'en ɗon laamano Isra'iila. 5 Nden Samson yahdi bee baaba mum e daada mum haa Timna. Nde ɓe tokki laawol kombi gese inabooje Timna, Samson fotti bee ɓii mbarooga ubbanŋga. 6 Ruuhu Jawmiraawo wari dow maako, sembiɗini mo. O mbari mbarooga man bee juuɗe maako meere, bana goɗɗo mbardata jawgel. Ammaa o wi'aay saarooji maako ko o waɗi. 7 Nden Samson yehi, wolidi bee paanyo debbo go, paanyo boo fottani mo. 8 Nyalɗe seɗɗa ɓaawoɗon o yehi fahin ngam haa o ɓaŋga mo. O seli laawol haa o laara caaɗŋgu mbarooga go. O yi'i udumre nyaaki e njumri ɗon nder caaɗŋgu man. 9 O hoo'i njumri bee juŋŋgo maako, o nyaami ndi saa'i o ɗon yaha. O yehi haa baaba maako e daada maako, o hokki ɓe, kamɓe boo ɓe nyaami. Ammaa o yeccaay ɓe o hoo'i njumri man haa caaɗŋgu mbarooga. 10 Baaba maako yehi haa saare debbo go, Samson boo waɗi nyaamduuji ɓaŋgal ton, fodde al'aada suka'en. 11 Nde Filisti'en ngi'i Samson, ɓe neli suka'en cappanɗe tato ngam haa ɓe ngonda bee maako. 12 Samson wi'i ɓe: "Mi waɗanan on annditanamwol. To on keɓti ngol, on annditini yam ngol nder nyalɗe juulde joweeɗiɗi, nden kam mi hokkan on toggooje cappanɗe tati e ngapaleeji cappanɗe tati. 13 Ammaa to on mbaawaay waŋginango yam ngol, nden kam koomoy mooɗon hokkammi toggoore e ngapaleewol." Ɓe njaabi mo: "Waddu annditanamwol ma haa min nana ngol." 14 O wi'i ɓe: "Nyaamdu wurti haa nyaamoowo, dakam wurti haa cembiɗɗo." Nden nyalɗe tati ɓe keɓtaay ko saawi nder annditanamwol man. 15 Nyande nayaɓre ɓe mbi'i debbo Samson: "?oyru gorko ma, haa o waŋginana min ko saawi nder annditanamwol man. To a waɗaay ɗum, min ngulete, an e saare baaba ma fuu. Onon ɗiɗo on ewni min ngam haa on ngartira min talaka'en. Naa non na?" 16 Debbo yehi haa Samson, woyani mo, wi'i: "A yiɗaa yam, a ɗon wanyammi. A waɗani yimɓe lenyol am annditanamwol, ammaa a wi'aay yam ko saawi nder maagol." Samson jaabi mo: "Ndaa, mi anndinaay ɗum koo baaba am e daada am boo. Kadi noy mi anndinirte ɗum an?" 17 Ammaa debbo maako tokki woyango mo nyalɗe juulde man joweeɗiɗi fuu. Nyande joweeɗiɗawre Samson faamtini mo, ngam debbo daami mo. Nden debbo yehi, anndini yimɓe lenyol mum ko saawi nder annditanamwol. 18 Nyande joweeɗiɗawre man, hiddeko naaŋge muta, ɓe ngari haa Samson, ɓe mbi'i mo: "Ɗume ɓuri njumri welugo? Ɗume ɓuri mbarooga sembe?" Samson wi'i ɓe: "To on ndemraayno bee wiige am, on keɓtataano annditanamwol am."

Alkaali'en 15

19 Ɗon ni Ruuhu Jawmiraawo wari dow maako, sembiɗini mo, o yehi haa Askalon. O mbari ton worɓe cappanɗe tato, o ɓorti ɓe limce maɓɓe, o hokki ɗe heɓtuɓe annditanamwol maako go. Nden o hooti saare, o ɗon heewi tikkere. 20 Ammaa debbo maako laatani gooto nder sooba'en maako. 15:1 Ɓaawo seɗɗa, wakkati sodugo alkamaari, Samson yilli debbo mum. O wari bee jawgel mbeewa, o wi'i baaba debbo: "Haa mi nasta suudu debbo am." Ammaa baaba maako haɗi mo nastugo, 2 wi'i: "Fakat, mi tammino a wanyi mo. ngam maajum mi te'ni mo soobaajo ma. Ammaa minyiraawo maako ɓuri mo wooɗugo. Hoo'u mo mbattudi maako." 3 Samson wi'i: "Jonta kam mi walaa aybe to mi huuwi Filisti'en kalluɗum." 4 O yehi, o naŋgi doldolɗe teemeɗɗe tati (300), o haɓɓi ɗe wicco bee wicco, o waɗi jame hakkunde bicce ɗiɗi ɗiɗi. 5 Nden o huɓɓi jame man, o yoofti doldolɗe nder gese alkamaari Filisti'en. Bana ni o wuldi kaɓɓe alkamaari codaandi, e alkamaari ndi sodaaka tawon, koo gese jaytunje boo. 6 Filisti'en ?ami: "Moy waɗi ɗum?" Woɗɓe mbi'i: "Samson waɗi ɗum ngam daliila esum Timnaajo mo hooci debbo Samson, hokki ɗum soobaajo maako." Filisti'en fuu njehi, nguli debbo e baaba mum bee yiite. 7 Samson wi'i ɓe: "Asee, bana ni kuuwroton na? Fakat, mi accataa on haa to mi waatake haa mooɗon!" 8 O ukkani ɓe bee sembe, o mbari ɗuuɗɓe haa maɓɓe. Nden o dilli, o jooɗi nder lowol tapaare haa Etaam.

No Samson jaalori Filisti'en haa Lehi

9 Too, Filisti'en ngari, caŋgini nder lesdi Yahuuda. Ɓe keewi ndi haa wakere Lehi. 10 Yimɓe lenyol Yahuuda ?ami ɓe: "Koni ngarɗon honugo min?" Ɓe njaabi: "Min ngari naŋgugo Samson, haa min kuuwa mo bana o huuwi min." 11 Worɓe Yahuuda ujine tato (3.000) njehi haa lowol tapaare haa Etaam, mbi'i Samson: "A anndaa Filisti'en ɗon laamano en na? Koni mbaɗɗa min ɗum?" O jaabi ɓe: "Mi huuwi ɓe bana ɓe kuuwi yam." 12 Ɓe mbi'i mo: "Min ngari ngam haa min kaɓɓe, min ndokke haa juuɗe Filisti'en." Samson wi'i ɓe: "Kunaneeɗam onon on mbarataa yam!" 13 Ɓe njaabi mo: "Nonnon, ammaa min kaɓɓete, min ndokke haa juuɗe maɓɓe. Minin min mbarataa ma." Ɓe kaɓɓi mo bee ɓoggi kesi ɗiɗi, bana ni ɓe ngurtiniri mo lowol tapaare. 14 Nde o wari haa Lehi, Filisti'en njaawɗi fottugo bee maako, ɓe ngooki. Ɗon ni Ruuhu Jawmiraawo wari dow maako, sembiɗini mo. Ɓoggi haa juuɗe maako ta''i bana gaaraaji gulaaɗi. 15 O tawi galaŋgal wamnde keccal. O forti juŋŋgo maako, o hoo'i ngal, o mbari worɓe ujineere (1.000) bee maagal. 16 Wakkati maajum Samson yimi: "Bee galaŋgal wamnde mbarmi ujineere, bee galaŋgal wamnde mi ɓolti laral maɓɓe." 17 Nden o sakkini galaŋgal man, o wi'i nokkuure nde'e Ramat-Lehi. 18 Ɓaawo maajum Samson ɗomɗi masin. O tori Jawmiraawo, o wi'i: "A aarti a hokki maccuɗo ma jaalorgal maŋgal. Ammaa jonta ɗomka mbaratam, mi nasta juuɗe saadooni'en." 19 Allah seeki luggol kombi Lehi, ndiyam wurti. Samson yari ɗam, sembe maako warti. Ngam daliila maajum seeɓoore haa Lehi wi'ete Seeɓoore-ewnoowo. Nde ɗon ton haa warugo hande. 20 Samson laati alkaaliijo Isra'iila duuɓi noogas, saa'i Filisti'en ɗon laamano lesdi.

Alkaali'en 16

Samson haa Gaaja

16:1 Nyande go'o Samson yehi haa Gaaja, berniwol Filisti'en. O yi'i debbo jeenoowo ton, o nasti suudu maako. 2 Yimɓe Gaaja nani o ɗon ton. Ngam maajum ɓe taari suudu man, ɓe mbaaltani mo jemmaare fuu haa dammugal berniwol. Ɓe njehi jemma fuu, ngam ɓe mbi'i: "En ndeenan mo haa weeta, nden en mbara mo." 3 Samson waali, ammaa caka jemma o ummi. O naŋgi pareeje dammugal berniwol bee daŋraŋge maaje ɗiɗi fuu. O ɗoofi daŋraŋge bee tiinde dammugal, o hoo'i ɗum fuu dow balbe maako, o roondi ɗum haa dow hooseere tiitotirnde bee Heburuun.

Samson e Deliila

4 Ɓaawo maajum Samson fuɗɗi yiɗugo debbo jooɗiiɗo haa waadiwol Soorek, innde maako Deliila. 5 Laamɓe Filisti'en njowo fuu ngari haa debbo oo, mbi'i mo: "?oyru Samson haa o waŋginane daliila sembe maako mawɗe. Heɓtu noy min keɓrata doolugo mo, haa min kaɓɓa mo, min tampina mo. Koomoy amin hokkete ceede cardi ujineere e teemerre (1.100)." 6 Too, Deliila wi'i Samson: "Useni, anndinam ko mawnini sembe ma bana ni. To goɗɗo yiɗi haɓɓugo e doolugo ma, noy o waarata ɗum?" 7 Samson jaabi mo: "To ɓe kaɓɓiri yam jiriiji kecci joweeɗiɗi ɗi ciwa yoorugo, nden kam mi tampan, mi laatoto bana yimɓe fuu mba'i." 8 Laamɓe Filisti'en ngaddani Deliila jiriiji kecci joweeɗiɗi ɗi njooraay tawon. O haɓɓi Samson bee maaji. 9 Saa'i maajum worɓe woɗɓe ɗon mbaaltani Samson haa nder suudu. Nden Deliila hooli: "Samson, Filisti'en ngari!" Ɗon ni o ta''i jiriiji go, bana ɓoggol geene ta''irta to yiite meemi ngol. Ammaa daliila sembe maako waŋgaay. 10 Deliila wi'i Samson: "Ndaa, a fijiri yam, a fewi yam. Yeccam le no goɗɗo heɓrata haɓɓugo ma." 11 O jaabi mo: "To ɓe kaɓɓiri yam ɓoggi kesi ɗi kuuwtiniraaka tawon, nden kam mi tampan, mi laatoto bana yimɓe fuu mba'i." 12 Deliila hoo'i ɓoggi kesi, haɓɓi mo bee maaji. Nden o hooli: "Samson, Filisti'en ngari!" Saa'i maajum worɓe woɗɓe ɗon mbaaltani mo haa nder suudu. Ammaa Samson ta''i ɓoggi man haa juuɗe mum bana gaaraaji. 13 Deliila wi'i Samson: "A accaay fijirgo yam e fewugo yam tawon. Yeccam le no goɗɗo heɓrata haɓɓugo ma." O jaabi mo: "To a wamindiri bami gaasa hoore am joweeɗiɗi bee gaaraaji geesaaɗi, a tiggi ɗum bee tiggirgal haa nder mahdi suudu, nden kam mi tampan, mi laatoto bana yimɓe fuu mba'i." 14 Nde Samson ɗon ɗaani, Deliila hoo'i bami gaasa hoore maako joweeɗiɗi, wamindiri ɗi bee gaaraaji geesaaɗi, tiggi ɗum bee tiggirgal haa nder mahdi suudu. Nden o hooli: "Samson, Filisti'en ngari!" Samson fini, ɗoofi tiggirgal bee bamaaɗum fuu. 15 Deliila wi'i Samson: "A wi'i a yiɗi yam. Fewre meere! Ɓernde ma wondaay bee am sam. A fijiri yam nde tati, a anndinaay yam ko mawnini sembe ma." 16 Bana ni o tokkori Samson bee haala man nyalɗe fuu, haa Samson somi, waawaay munyango ɗum. 17 Nden o wi'i Deliila: "Gaasa hoore am meeɗaay laɓeego, ngam mi cenaaɗo Allah diga nyalaade danyeeki am. To mi laɓi, sembe am accatam, mi tampan, mi laatoto bana yimɓe fuu mba'i." 18 Nde Deliila anndi Samson wi'i mo gooŋga, o neli ewnaago laamɓe Filisti'en, o wi'i: "Ngare jonta, ngam o yecci yam gooŋga." Laamɓe Filisti'en ngari, ɓe ngaddi ceede go boo. 19 Deliila wallini hoore Samson dow koppi mum haa o ɗaano. Nden o ewni goɗɗo ngam ta''ugo bami gaasa Samson joweeɗiɗi. Deliila fuɗɗi doolugo Samson, ngam sembe maako majjiri mo. 20 Deliila hooli: "Samson, Filisti'en ngari!" Samson fini, tammi: "Mi hisan bana kisrumi foroy, sey fiɗɗaago tan!" Ammaa o anndaa Jawmiraawo acci mo. 21 Filisti'en naŋgi mo, ɗoppiti gite maako. Nden ɓe njahri mo haa Gaaja. Ɓe kaɓɓi mo bee callalluuji njamndi mboɗeeri, ɓe ndooli mo namugo alkamaari nder fursina. 22 Ammaa gaasa hoore maako fuɗi fahin.

Maayde Samson

23 Laamɓe Filisti'en mooɓi ngam lii'ano lawru muuɗum'en wi'eteendu Daagon kirseteeŋga maŋga, ɓe mbaɗa juulde seyo boo. Ngam ɓe mbi'i: "Ɗowanteeɗo men hokki en konneejo men Samson haa juuɗe men." 24-25 Nde ɓerɗe maɓɓe ɗon ceyi, ɓe mbi'i: "Ewne Samson haa o seyna en!" Ɓe ngurtini mo fursina, ɓe njali mo, ɓe ndarni mo caka daŋraŋge suudu. Nde yimɓe ngi'i mo, ɓe maŋgti lawru maɓɓe, ɓe mbi'i: "Ɗowanteeɗo men hokki en konneejo men haa juuɗe men. Kaŋko o wonni lesdi men, o ɗuɗɗini mbaraaɓe haa meeɗen." 26 Samson wi'i derkeejo jahroowo ɗum: "Accu mi meema daŋraŋge doondiiɗe suudu ndu, haa mi ɓaaro ɗe." 27 Suudu maajum heewi worɓe e rewɓe, laamɓe Filisti'en njowo fuu ɗon ton, dow mbippu boo yimɓe ujine tato (3.000). Ɓe fuu ɓe ɗon ndaara no Samson seyniri ɓe. 28 Nden Samson tori Jawmiraawo: "Ya Allah Jawmiraawo, siftoram, hokkitam sembe am ngam saa'iire nde'e tan, haa mi waato Filisti'en nde woore ngam gite am ɗiɗi." 29 Ɓaawo maajum o naŋgi daŋraŋge cakaaje ɗiɗi, doondiiɗe suudu fuu. O meemi nga'al bee nyaamo maako, ngala boo bee nano maako. 30 O hooli: "Sey Filisti'en maayda bee am!" Nden o yerɓi bee sembe maako fuu. Suudu yibbi dow laamɓe e yimɓe wonɓe nder maaru fuu. Mbaraaɓe Samson nder maayde muuɗum ɓuri ɗuuɗugo dow mbaraaɓe maako nder wakkati ngeendam maako. 31 Deerɗiiko'en e bandiiko'en woɗɓe ngari, kooci ɓandu maako. Ɓe uwi mo hakkunde Sor'a e Estayol nder yenaande Manooha, baaba maako. Samson laatino alkaaliijo Isra'iila duuɓi noogas.

Alkaali'en 17

Labbi Mika

17:1 Yoo, woodi goɗɗo jooɗiiɗo haa kooseeje Efrayim, innde maako Mika. 2 O wi'i daada maako: "Naane goɗɗo wujji ma ceede cardi ujineere e teemerre (1.100). A naali gujjo man, min boo mi nani naaloore man. Ndaa, cardi maajum ɗon haa am, min mi hooci ndi." Daada maako wi'i: "Jawmiraawo barkiɗine, ɓiŋgel am." 3 O hokkiti daada maako ceede. Daada maako wi'i: "Mi ɗon senana Jawmiraawo cardi maajum ngam waɗugo fotowa cehaaŋga, cuddiraaŋga cardi, ngam taa naaloore am go wara dow maaɗa. Bana ni mi lortiran cardi haa maaɗa." 4 Nde o hokkiti daada maako cardi maajum, daada maako itti ceede cardi teemeɗɗe ɗiɗi, yahri ɗe haa tappoowo cardi. Kaŋko o waɗi fotowa cehaaŋga, o suddi nga bee cardi man. Nden ɓe ndarni nga nder suudu Mika. 5 Gorko oo bi'eteeɗo Mika woodi suudu ɗowanteeɗo. O waɗi limce limanjo e labbi goɗɗi. Nden o hoo'i gooto nder ɓiɓɓe maako, o waɗi mo limanjo maako. 6 Jamanu maajum laamiiɗo woodaa haa Isra'iila, koomoy ɗon waɗa ko fottani ɗum. 7 Too, woodi boo suka Lewiŋkeejo, hoɗi haa Baytilaama nder lesdi lenyol Yahuuda. 8 Kaŋko o wurti Baytilaama ngam haa o ɗaɓɓita jooɗorde feere. Nde o ɗon yaha, o wari haa saare Mika nder kooseeje Efrayim. 9 Mika ?ami mo: "Toy iwɗa?" O jaabi: "Mi Lewiŋkeejo iwɗo Baytilaama nder Yahuuda. Mi ummi ton ngam haa mi ɗaɓɓita jooɗorde feere." 10 Mika wi'i mo: "Jooɗa haa am, laata dawranoowo yam e limanjo am. Hitaande fuu mi hokkete ceede cardi sappo, a heɓan boo limce e nyaamdu ma." 11 Suka Lewiŋkeejo jaɓi jooɗodaago bee Mika. O laati bana gooto nder ɓiɓɓe Mika. 12 Mika waɗi mo limanjo mum, o jooɗi nder saare Mika. 13 Mika wi'i: "Jonta mi woodi limanjo Lewiŋkeejo haa am, ngam maajum mi anndi fakat Jawmiraawo woonantam."

Alkaali'en 18

Mika e lenyol Dan

18:1 Jamanu maajum laamiiɗo woodaa haa Isra'iila. Yimɓe lenyol Dan ɗon ɗaɓɓita lesdi ngam jooɗaago. Ngam haa warugo saa'i man ɓe maraay geɗal lesdi caka le'i Isra'iila tawon. 2 Ɓe cuɓi worɓe sembiɗɓe njowo nder asli maɓɓe gonɗi haa Sor'a e Estayol, ɓe neli ɓe wiɗitaago lesdi e horugo ndi. Bana ni ɓe umri ɓe. Nde worɓe njowo ɓen njotti nder kooseeje Efrayim, ɓe mbaali ton. 3 Saa'i ɓe ɗon haa saare Mika, ɓe nani ɗemŋgal suka Lewiŋkeejo go. Ɓe ɓaditi mo, ɓe ?ami: "Moy waddu ma haa ɗo? Ko mbaɗata ɗo?" 4 O jaabi ɓe: "Mi narri bee Mika haa mi huuwana mo kuugal limanjo, kaŋko boo o yoɓatam ngeenaari." 5 Ɓe mbi'i mo: "Useni, ?aman min Allah, teema jahaaŋgal amin waɗan barka na, malla waɗataa?" 6 Limanjo jaabi ɓe: "Njehe jam! Jahaaŋgal mon fottani Jawmiraawo." 7 Worɓe njowo go njehi, njotti Layis. Ɓe ngi'i yimɓe ton, ɗon njooɗi bee de'ere bana Sidoni'en, ɓe hoolɗiniiɓe, de'itɓe, walaa marɗo laamu daami ɓe nder lesdi. Ɓe daayiiɓe Sidoni'en, walaa ko yaali ɓe bee yimɓe woɗɓe. 8 Nde worɓe njowo go ngarti haa bandiraaɓe muuɗum'en haa Sor'a e Estayol, bandiraaɓe ?ami ɓe: "Noy kubar?" 9 Ɓe njaabi: "Ngare, en ukkano Layis! Min ndaari lesdi man, ndi mboondi masin. Taa njooɗe meere bana ni! Umme, nyaame lesdi man! 10 To on njottake ton, on tawan yimɓe hoolɗiniiɓe, lesdi boo ɗon feesi, ndi sooyaay kooɗume ko tawete haa duniyaaru. Allah hokki on ndi haa juuɗe mon." 11 Worɓe lenyol Dan teemeɗɗe njoweego (600), taaskaniiɓe konu ummi haa Sor'a e Estayol. 12 Ɓe njehi, ɓe caŋgini haa hiirnaaŋge Kiriyat-Ye'arim nder lesdi Yahuuda. Ngam maajum nokkuure nde'e wi'ete Saŋgeere-Dan haa warugo hande. 13 Haa ton ɓe ummi, ɓe njotti saare Mika nder kooseeje Efrayim. 14 Worɓe njowo dillunooɓe ngam horugo lesdi Layis go, mbi'i bandiraaɓe muuɗum'en: "On anndi na? Fotowa cehaaŋga, cuddiraaŋga cardi ɗon nder saare nde'e, non boo labbi goɗɗi e limce limanjo. Nume ko mbaɗoton!" 15 Ɓe ɓaditi saare Mika, ɓe nasti suudu ndu suka Lewiŋkeejo go woni, ɓe ?ami mo njamu maako. 16 Ammaa worɓe lenyol Dan teemeɗɗe njoweego, taaskaniiɓe konu go ɗon ndari haa yolnde. 17 Horooɓe njowo go nasti, kooci fotowa cehaaŋga e labbi goɗɗi e limce limanjo, saa'i limanjo ɗon ndarodi bee worɓe teemeɗɗe njoweego haa yolnde. 18 Nde ɓe nasti saare Mika, ɓe kooci kuuje man, o ?ami ɓe: "Ko mbaɗoton?" 19 Ɓe njaabi mo: "Jeeɗa siriw! Yahdu bee amin, laata dawranoowo min e limanjo amin. Ɗume ɓurata? To a laatake limanjo nder saare goɗɗo gooto na, malla to a laatake limanjo haa lenyol Isra'iila fuu?" 20 Ɗum seyni ɓernde maako masin. O hoo'i kuuje cenaaɗe go, o yahdi bee maɓɓe. 21 Nden ɓe ngayliti, ɓe ndilli, ɓe ardini ɓikkoy maɓɓe e mo waawataa yahugo fuu, e dabbaaji e kuuje marɗe saman. 22 Nde ɓe ndaayi saare Mika, Mika ewni heeddiɗɗiraaɓe mum ngam haɓre. Ɓe tokki yimɓe Dan, ɓe njokki ɓe, 23 ɓe ngookani ɓe. Yimɓe Dan ngayliti, ?ami Mika: "Ko waɗ ma? Ɗume mooɓre nde'e yiɗi?" 24 Mika jaabi: "Koni on ?amatammi: Ko waɗ ma? On njaɓti limanjo am e ɗowanteeɓe ɓe mbaɗmi, on ndilli. Ɗume luttani yam?" 25 Yimɓe Dan mbi'i mo: "Maɓɓu hunduko ma, ngam taa worɓe tikkuɓe ɓe'e ukkano ma, an e saare ma fuu, taa ɓe kalka yoŋkiiji mon." 26 Nden yimɓe Dan tokki laawol muuɗum'en. Mika yi'i ɓe ɓuri mo sembe. Ngam maajum o lori, o hooti saare maako. 27-28 Ɓaawo yimɓe Dan kooci limanjo e kuuje cenaaɗe ɗe Mika waɗno, ɓe njehi, ɓe ukkani Layis nder waadiwol kombi Bayti-Rekob. Ɓe mbari yimɓe hoolɗiniiɓe, de'itɓe, jooɗiiɓe haa Layis, ɓe nguli berniwol man bee yiite. Walaa kisnuɗo ngol, ngam ngol daayi bee Sidon. Yimɓe maagol boo, walaa ko yaali ɓe bee yimɓe woɗɓe. Yimɓe Dan nyiɓti berniwol man, njooɗi ton. 29 Ɓe ewni ngol innde Dan, fodde innde kaaka maɓɓe Dan ɓii Isra'iila. Ammaa ɓooyma innde maagol Layis. 30 Yimɓe Dan ndarni fotowa cehaaŋga go. Yoonatan ɓii Gersom ɓii Muusa, kaŋko e worɓe asŋgol maako laati liman'en lenyol Dan haa warugo nyalaade eggineeki yimɓe. 31 Fotowa cehaaŋga nga Mika waɗno ɗum, ɗon dari haa maɓɓe wakkati suudu Allah ɗon haa Silo fuu.

Alkaali'en 19

Lewiŋkeejo e culaaɗo mum

19:1 Yoo, jamanu maajum nde laamiiɗo woodaa haa Isra'iila, goɗɗo Lewiŋkeejo jooɗi haa sera kooseeje Efrayim. O hoo'i culaaɗo haa Baytilaama nder lesdi Yahuuda. 2 Saa'i feere culaaɗo maako tikkani mo, acci mo, hooti haa saare baaba mum, faɓɓi ton lebbi nayi. 3 Goriiko hoo'i suka mum e bamɗe ɗiɗi, tokki mo ngam haa o ɗelmitina mo, o hoora mo. Debbo nastini mo saare baaba mum. Nde baaba maako yi'i gorko, o jaɓɓi mo bee seyo. 4 Esiiko tori mo o jooɗo, ngam maajum o faɓɓi haa maako nyalɗe tati. Gorko bee culaaɗo mum nyaami, njari, mbaali ton. 5 Nyande nayaɓre ɓe ndawi cub, ɓe taaskani dillugo. Ammaa baaba debbo wi'i esum: "Nyaam tawon haa a sembiɗina ɓernde ma. Ɓaawo man on ndilla." 6 Ɓe njooɗi ɓe ɗiɗo fuu, ɓe nyaamdi, ɓe njardi. Nden baaba debbo wi'i esum: "Yerda waalugo haa ɗo, seynu ɓernde ma." 7 Nde gorko ummi ngam haa o dilla, esiiko tori mo ɗuuɗɗum. O waali ton kadiboo. 8 Nyande jowaɓre o dawi cub ngam haa o dilla. Ammaa baaba debbo wi'i: "Nyaam tawon, munye haa kiikiɗe." Ɓe nyaamdi, ɓe ɗiɗo fuu. 9 Fahin gorko ummi ngam dillugo, kaŋko e culaaɗo maako e suka maako. Ammaa esiiko wi'i mo: "Ndaa, hiiri jonta, jemma ɓadake. Ndikka on mbaala haa ɗo. Naaŋge ɗon muta, waalu ɗo, seynu ɓernde ma. Jaŋgo fajiri on njaha, on koota saare." 10-11 Ammaa gorko sali waalugo ton. O waati kirkeeji dow bamɗe maako ɗiɗi, o dilli, kaŋko bee culaaɗo maako. Jemma ɓadake nde ɓe njotti nokkuure tiitotirnde bee Yebus (kanjum woni Urusaliima). Suka wi'i jawmum: "Ndikka en nasta berniwol Yebusi'en, en mbaala ton." 12-13 Ammaa jaagorɗo maako wi'i mo: "En nastataa berniwol ngol yimɓe mum laataaki Isra'iila'en. En caaloto, en njaha yeeso seɗɗa, en mbaala haa Gibiya malla haa Rama." 14 Ɓe caali kombi Yebus, ɓe tokki laawol maɓɓe. Nde ɓe ɓadi Gibiya, naaŋge muti. Berniwol maajum ɗon nder maral lenyol Benyamin. 15 Ɓe celi laawol ngam haa ɓe nasta Gibiya, ɓe mbaala ton. Ɓe nasti, ɓe njooɗi haa luumo, ammaa walaa jaɓɗo ɓe haa saare mum. 16 Esaa'i goɗɗo nayeejo warti saare, ngam o timminno kuugal maako haa ngesa. O iwi haa kooseeje Efrayim, o ɗon jooɗi haa Gibiya o koɗo. (Ammaa yimɓe Gibiya woɗɓe fuu ɓe lenyol Benyamin.) 17 Nayeejo oo ɓaŋgti gite mum, yi'i jananno haa luumo, ?ami mo: "Toy iwɗa? Toy njahata?" 18 Lewiŋkeejo jaabi: "Min ummi haa Baytilaama nder lesdi Yahuuda. Jonta min ɗon koota haa suudu Jawmiraawo haa sera kooseeje Efrayim. Walaa jaɓɗo min haa saare mum ngam waalugo. 19 Min ngoodi huɗo e nyaamdu ngam bamɗe amin. Woodi tamseeje e inaboojam ngam culaaɗo am e suka am boo. Walaa ko sooya." 20 Nayeejo wi'i: "On njaɓɓaama! Haaje mon fuu, min on humtata ɗum. Taa mbaale haa luumo ɗo." 21 O yahri ɓe haa saare maako, o nyaamni bamɗe maɓɓe. Ɓe looti kosɗe maɓɓe, ɓe nyaami, ɓe njari. 22 Nde ɓe ɗon ceyna ɓerɗe maɓɓe, worɓe woɗɓe, meere'en nder berniwol ngari, tappi parewal, mbi'i nayeejo, jawmu saare: "Wurtinan min gorko garɗo haa maaɗa, haa min mbaalda bee maako!" 23 Jawmu saare wurti, wi'i ɓe: "Deerɗam'en, taa mbaɗe kalluɗum! Kaŋko o koɗo am, taa kuuwe halleende nde'e! 24 Woodi ɓiyam debbo mo meeɗaay gorko tawon, woodi culaaɗo koɗo am boo. Sey mi wurtina ɓe haa mooɗon, on koo'a ɓe, on mbaɗa ɓe ko fottani on. Ammaa taa kuuwe gorko oo irin halleende nde'e!" 25 Ammaa worɓe man cali nanango mo. Nden Lewiŋkeejo hoo'i culaaɗo mum, wurtini mo yaasi haa maɓɓe. Kamɓe ɓe toski mo jemmaare maajum fuu. Nde weeti, ɓe njoofti mo. 26 Fajiri cub debbo wari, do''i yeeso dammugal suudu ndu goriiko woni e mum. Haa naaŋge fuɗi, o ɗon waali ton tawon. 27 Jawmiiko ummi fajiri, maɓɓiti dammugal ngam tokko laawol mum. Ndaa, culaaɗo maako ɗon waali yeeso dammugal, juuɗe maako ɗon porti hedi dammugal. 28 O wi'i mo: "Umma, en ndillu!" Ammaa debbo jaabaaki mo sam. O wallini ɓandu maako dow wamnde, o dilli. 29 Nde o yotti saare maako, o nasti, o hoo'i laɓi. O naŋgi culaaɗo maako, o ta''i mo geɓe sappo e ɗiɗi. Nden o neldi geɓe man haa le'i Isra'iila sappo e ɗiɗi fuu. 30 Koomoy yi'i ɗum, wi'i: "Irin ɗu'um meeɗaay laataago malla naneego diga gurtaaki yimɓe Isra'iila nder Misra haa warugo hande. Doole en numta ɗum, en carwotira. Mbi'e ko mbaɗeten."

Alkaali'en 20

No yimɓe Isra'iila taaskorani haɓre

20:1 Too, nder lesdi fuu, diga Dan haa Biirsaba, non boo haa lesdi Gile'at, yimɓe Isra'iila ummi. Ɓe mooɓi bee ɓernde woore yeeso Jawmiraawo haa Mispa. 2 Ardiiɓe le'i fuu ngari haa mooɓtorde yimɓe Allah, kamɓe e jama'aare Isra'iila, honooɓe ujine teemeɗɗe nayo (400.000), marɓe kaafaaje. 3 Yimɓe lenyol Benyamin nani haala mooɓtorde Isra'iila'en haa Mispa. Yimɓe Isra'iila ?ami: "Noy halleende nde'e laatori?" 4 Lewiŋkeejo mo culaaɗo mum mbaraama go jaabi: "Mi wari haa Gibiya nder lesdi Benyamin, min e culaaɗo am, haa min mbaala ton. 5 Worɓe Gibiya ummani yam, ngari bee jemma, taari suudu haa ngonnoomi. Ɓe nufi mbarugo yam, ammaa ɓe toski culaaɗo am haa o maayi. 6 Mi hoo'i mo, mi ta''i mo geɓe geɓe, mi neldi geɓe man nder lesdi Isra'iila fuu. Yimɓe ɓe'e kuuwi kuugal nyidduŋgal kalluŋgal caka meeɗen. 7 Onon wonɓe haa ɗo fuu on Isra'iila'en. Linye haala maajum, carwotire ko mbaɗeten!" 8 Yimɓe fuu ummi bana goɗɗo gooto, ɓe mbi'i: "Walaa mo hootata laymaaru mum malla suudu mum sembindu. 9 Ndaa ko mbaɗeten: En mbaɗan kur'u ngam suɓugo woɗɓe meeɗen, ɓe ukkano Gibiya. 10 Gooto nder sappo haa worɓe Isra'iila fuu yaha, heɓana jama'aare nyaamdu. Luttuɓe fuu njaha, kiito yimɓe Gibiya ngam daliila kuugal maɓɓe nyidduŋgal nder Isra'iila." 11 Bana ni worɓe Isra'iila narri ɓernde woore ngam haa ɓe ukkano berniwol maajum. 12 Le'i Isra'iila neli nelaaɓe kootoy nder lesdi Benyamin, ɓe mbi'a: "Noy halleende nde'e laatiinde caka mooɗon nde? 13 Ndokke min nyidduɓe Gibiya ɓe'e, haa min mbara ɓe, min itta halleende man nder Isra'iila." Ammaa yimɓe Benyamin nananaay bandiraaɓe muuɗum'en yimɓe Isra'iila. 14 Ɓe ngari diga gure Benyamin fuu, ɓe mooɓi haa Gibiya ngam haa ɓe kaɓa bee yimɓe Isra'iila. 15 Nyande maajum ɓe ndaari warɓe diga gure Benyamin fuu, ɓe limi honooɓe ujine noogas e njoweego (26.000), marɓe kaafaaje, non boo worɓe Gibiya suɓaaɓe teemeɗɗe njoweeɗiɗo (700). 16 Nder jama'aare man fuu, woodi worɓe suɓaaɓe teemeɗɗe njoweeɗiɗo, laɓay'en fiɗooɓe kaa'e, koo dow gaasawol ɓe mboofataa. 17 Yimɓe Isra'iila boo limaama. Ɓe fuu maɓɓe, bilaa worɓe Benyamin, ɓe honooɓe ujine teemeɗɗe nayo (400.000).

Haɓre bee lenyol Benyamin

18 Yimɓe Isra'iila njehi haa Baytila. Haa ton ɓe ?ami Allah: "Lenyol ngole aartata haɓugo bee yimɓe Benyamin?" Jawmiraawo jaabi: "Lenyol Yahuuda aartata." 19 Jaŋgo maajum fajiri, yimɓe Isra'iila ummi. Ɓe njehi, ɓe caŋgini kombi Gibiya. 20 Nden ɓe njehi haa ɓe kaɓa bee yimɓe Benyamin. Ɓe ndarni caffuuji konu haa nokkuure tiitotirnde bee berniwol. 21 Jama'aare Benyamin wurti Gibiya. Nyande maajum ɓe mbari honooɓe Isra'iila'en ujine noogas e ɗiɗo (22.000). 22-23 Yimɓe Isra'iila njehi fahin mboyi yeeso Jawmiraawo haa kiikiɗe waɗi. Ɓe ?ami mo: "Min njahan fahin haa min kaɓa bee bandiraaɓe amin yimɓe Benyamin na?" Jawmiraawo jaabi: "Njehe!" Ngam maajum yimɓe Isra'iila caatiti, ndarni caffuuji konu haa nokkuure ɗi ndarino nyande arande. 24 Ɓe njehi haɓugo bee yimɓe Benyamin ɗiɗawre. 25 Ɗiɗawre boo yimɓe Benyamin ngurti Gibiya ngam potta bee maɓɓe. Nyande maajum ɓe mbari honooɓe Isra'iila ujine sappo e njoweetato (18.000), marɓe kaafaaje. 26 Nden yimɓe Isra'iila fuu njehi haa Baytila. Ɓe njooɗi ton yeeso Jawmiraawo, ɓe mboyi, ɓe cuumi haa kiikiɗe waɗi. Ɓe lii'ani Jawmiraawo guleteeɗi e kirseteeɗi ngam kawtal maɓɓe bee Allah. 27-28 Wakkati maajum sundukru alkawal Allah ɗonno haa Baytila. Pinehas ɓii Eliyajaaru ɓii Haruna, kaŋko woni limanjo. Yimɓe Isra'iila ?ami Jawmiraawo: "Min njahan fahin haa min kaɓa bee bandiraaɓe amin yimɓe Benyamin na? Malla min acca?" Jawmiraawo jaabi: "Njehe, ngam jaŋgo mi hokkan on ɓe haa juuɗe mon." 29 Nyande tataɓre yimɓe Isra'iila neli woɗɓe muuɗum'en haa ɓe taaro Gibiya, ɓe nyukko. 30 Luttuɓe fuu njehi fahin haa ɓe kaɓa bee yimɓe Benyamin, ɓe ndarni caffuuji konu kombi Gibiya bana naane. 31 Worɓe Benyamin ngurti berniwol ngam potta bee maɓɓe. Isra'iila'en keɓi daaynugo ɓe bee berniwol. Worɓe Benyamin puɗɗi mbarugo woɗɓe nder maɓɓe bana naane, baakin worɓe cappanɗe tato. Kanjum ɗum laati haa yaasi, haa laawol Baytila e laawol Gibiya. 32 Yimɓe Benyamin numi: "En njaali ɓe bana naane." Ammaa yimɓe Isra'iila mbi'i: "Sey en ndogga yeeso maɓɓe, haa ɓe ngara dow laabi, ɓe ndaayo berniwol." 33 Jama'aare Isra'iila fuu ummi, lori ɓaawo, nden ɓe ndari haa Ba'al-Tamar. Waaltiiɓe boo ummi haa nyukkorde muuɗum'en kombi Gibiya. 34 Honooɓe Isra'iila'en suɓaaɓe ujine sappo (10.000) ukkani Gibiya, haɓre wuli jaw. Ammaa yimɓe Benyamin anndaa tawon sarru warani ɓe. 35 Jawmiraawo hokki yimɓe Isra'iila jaalorgal dow lenyol Benyamin. Nyande maajum ɓe mbari honooɓe Benyamin ujine noogas e njowo e teemerre (25.100), marɓe kaafaaje. 36 Nden yimɓe Benyamin ngi'i ɓe njaalaama. Yimɓe Isra'iila acci haɓugo bee yimɓe Benyamin, ngam ɓe kooli waaltiiɓe maɓɓe kombi Gibiya. 37 Worɓe ɓe'e njaawɗi, nasti berniwol, mbari koomoy fuu bee kaafahi. 38 Jama'aare Isra'iila e waaltiiɓe narrino dow alaama: To waaltiiɓe nasti berniwol, sey ɓe ummina cuurɗe ɗuuɗɗe. 39 To jama'aare Isra'iila yi'i cuurɗe man, sey ɓe ngaylito hedi berniwol fahin. Wakkati maajum yimɓe Benyamin mbarno Isra'iila'en cappanɗe tato, ɓe numi: "En njaali ɓe bana naane!" 40 Nden alaama waŋgi, cuurɗe ummi haa berniwol fuu. Nde yimɓe Benyamin ngeesiti, ɓe ngi'i berniwol fuu ɗon wula. 41 Nden Isra'iila'en ngayliti, yimɓe Benyamin boo cakli masin, ngam ɓe paami ɓe ɗon kalka. 42 Yimɓe Benyamin ndoggi gal ladde, ammaa haɓre jokkiti ɓe. Ɓe ɓiɗɗaaɓe hakkunde jama'aare Isra'iila e Isra'iila'en wurtiiɓe berniwol, ɓe kalki ton. 43 Yimɓe Isra'iila taari ɓe, taasni ɓe diga fooftirde muuɗum'en haa yotti nokkuure haa fuunaaŋge Gibiya, mbari ɓe haa laawol man fuu. 44 Honooɓe Benyamin sembiɗɓe ujine sappo e njoweetato (18.000) maayi. 45 Luttuɓe ngayliti, ndoggi gal ladde haa tapaare Rimmon. Yimɓe Isra'iila mbari ujine njowo (5.000) nder maɓɓe haa laabi. Ɓe tokki taasnugo luttuɓe Benyamin haa yotti Gidiyom, ɓe mbari ujine ɗiɗo (2.000) woɗɓe nder maɓɓe. 46 Nyande maajum honooɓe Benyamin sembiɗɓe ujine noogas e njowo (25.000) maayi. 47 Ammaa worɓe teemeɗɗe njoweego (600) keɓi daɗugo haa tapaare Rimmon nder ladde. Ɓe paɓɓi ton lebbi nayi. 48 Yimɓe Isra'iila lorti dow luttuɓe Benyamin, mbari ɓe ɓe fuu, worɓe e rewɓe e ɓikkoy bee dabbaaji fuu. Ɓe nguli gure lesdi maajum fuu bee yiite.

Alkaali'en 21

Rewɓe ngam yimɓe Benyamin

21:1 Wakkati yimɓe Isra'iila ɗonno mooɓti haa Mispa, ɓe kunino hunayeere, ɓe mbi'no: "Walaa koo gooto nder meeɗen te'nata ɓiyum debbo haa goɗɗo Benyamin." 2 Ɓe njehi haa Baytila, ɓe njooɗi ton yeeso Allah haa kiikiɗe. Ɓe ɓaŋgti sawtuuji maɓɓe, ɓe mboyi bojji ɗuuɗɗi. 3 Ɓe mbi'i: "Ya Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila, ngam ɗume naawɗum ɗu'um laati? Ngam ɗume lenyol gootol nder le'i Isra'iila ɓadi majjugo?" 4 Jaŋgo maajum ɓe ndawi cub, ɓe mahi hirsirde ton, ɓe lii'i guleteeɗi e kirseteeɗi ngam kawtal maɓɓe bee Allah. 5 Ɓe ?ami: "Moy nder le'i Isra'iila mo waraay haa mooɓtorde Jawmiraawo?" Ngam ɓe kunino hunayeere, ɓe mbi'no: "Koomoy waraay, o mbareteeɗo." 6 Yimɓe Isra'iila njurmini bandiraaɓe muuɗum'en yimɓe Benyamin, ɓe mbi'i: "Hande lenyol gootol nder le'i Isra'iila majji. 7 Ko mbaɗeten haa luttuɓe Benyamin keɓa rewɓe? Ngam en kunori bee innde Jawmiraawo en ndokkataa ɓe ɓiɓɓe men rewɓe." 8 Ngam maajum ɓe ?ami: "Woodi goɗɗo nder le'i Isra'iila mo waraay yeeso Jawmiraawo haa Mispa na?" Ɓe tawi walaa garɗo diga Yabes nder lesdi Gile'at. 9 Nde ɓe ewni yimɓe fuu ngam limugo ɓe, walaa iwɗo berniwol maajum jaabi. 10 Jama'aare Isra'iila neli honooɓe sembiɗɓe ujine sappo e ɗiɗo (12.000) haa Yabes. Ɓe umri ɓe: "Njehe, mbare yimɓe Yabes fuu, koo rewɓe e ɓikkoy boo. 11 Mbare worɓe fuu, non boo rewɓe meeɗɓe waaldugo bee worɓe fuu." 12 Ɓe tawi nder yimɓe Yabes faanyɓe rewɓe teemeɗɗe nayo (400) ɓe meeɗaay worɓe tawon. Ɓe njahri ɓe haa saŋgeere haa Silo nder lesdi Kanaana. 13 Nden jama'aare neldi habaru sulhu haa worɓe Benyamin luttuɓe haa tapaare Rimmon. 14 Kamɓe ɓe ngarti, Isra'iila'en ndokki ɓe faanyɓe Yabes go. Ammaa faanyɓe man ke'aay haa maɓɓe. 15 Isra'iila'en njurmini yimɓe Benyamin ngam Jawmiraawo seeki kawtal le'i Isra'iila. 16 Ndotti'en jama'aare mbi'i: "Walaa rewɓe lutti nder lenyol Benyamin. Ko mbaɗeten ngam haa worɓe luttuɓe keɓa rewɓe? 17 Noy mballirten ɓe haa lenyol Benyamin hisa, taa gootol nder le'i Isra'iila majja? 18 Ammaa en mbaawataa hokkugo ɓe ɓiɓɓe men rewɓe, ngam en mbi'i: Koomoy te'ni ɓiyum debbo haa goɗɗo Benyamin, o naalaaɗo." 19 Nden ɓe numi: "Nde hitaande yaalti fuu, en mbaɗanan Jawmiraawo juulde haa Silo." (Silo ɗon haa woyla Baytila, haa fombina Leboona, haa fuunaaŋge laawol jahranŋgol diga Baytila haa Sikem.) 20 Ɓe mbi'i worɓe Benyamin: "Njehe, nyukke nder gese inabooje. 21 Kakkile, to ɓiɓɓe rewɓe ngurtake Silo ngam wamugo, onon boo ngurte gese. Koomoy mooɗon jaɓta gooto nder ɓiɓɓe rewɓe, dillira mo lesdi Benyamin. 22 To baabiraaɓe maɓɓe malla deerɗiraaɓe maɓɓe ngari haa amin ngam haa ɓe ngullo on, min mbi'an ɓe: Ngerde ɓe njogito ɓe, ngam min keɓanaay koomoy maɓɓe debbo mum nder haɓre haa Yabes. Onon on ndokkaay ɓe rewɓe. To naa non, on mbaɗanno aybe." 23 Worɓe Benyamin kuuwi bana ni, koomoy maɓɓe jaɓti gooto nder faanyɓe rewɓe Silo wamooɓe. Nden ɓe kooti lesdi maɓɓe. Ɓe nyiɓti berniiji maɓɓe, ɓe njooɗi ton. 24 Yimɓe Isra'iila boo kooti, koomoy haa lenyol mum e asŋgol mum e maral mum. 25 Jamanu maajum laamiiɗo woodaa haa Isra'iila, koomoy ɗon waɗa ko fottani ɗum.

Ruut 1

No Elimelek e yimɓe mum eggiri

1:1 Nder jamanuuru ɓooymaaru, nde alkaali'en laamani Isra'iila, weelo waɗi nder lesdi man. Ngam maajum goɗɗo iwɗo Baytilaama nder lesdi Yahuuda yehi ngam faɓɓoya nder lesdi Mo'ab, kaŋko e debbo maako e ɓiiyiiko'en worɓe ɗiɗo. 2 Innde gorko oo, Elimelek. Innde debbo maako, Na'omi. Inɗe ɓiiyiiko'en boo, Makilon e Kiliyon. Ɓe Efrati'en iwɓe Baytilaama nder lesdi Yahuuda. Wakkati ɓe ɗon njooɗi lesdi Mo'ab, 3 Elimelek maayi. Na'omi lutti bee ɓiyum'en ɗiɗo. 4 Kamɓe ɓe te'i rewɓe Mo'abi'en. Innde oo, Orpa, innde oya, Ruut. Nde duuɓi sappo caali, 5 Makilon e Kiliyon maayi, ɓe ɗiɗo fuu. Na'omi lutti feere muuɗum, o walaa gorko, o walaa ɓiɓɓe worɓe boo.

No Na'omi e Ruut lorori Baytilaama

6 Ɓaawo maajum Na'omi nani Jawmiraawo woonani yimɓe mum, hokki ɓe nyaamdu. 7 O ummi haa nokkuure joonde maako nder lesdi Mo'ab, kaŋko e esiiko'en ɗiɗo fuu. Ɓe ndilli haa ɓe loro lesdi Yahuuda. 8 Haa laawol yahugo ton Na'omi wi'i esum'en: "Njehe, lorte koomoy mooɗon haa saare daada mum. Jawmiraawo woonan on, bana ko kuuwanɗon maayɓe e am. 9 Jawmiraawo heɓtina on siwtaare, koomoy mooɗon nder saare gorko mum." Nden o jaɓɓiti ɓe. Ɓe mboyi masin, 10 ɓe mbi'i mo: "Naa non, ammaa min njahdan bee maaɗa haa yimɓe ma." 11 Ammaa Na'omi wi'i: "Koote, ɓikkoy am! Ngam ɗume njahdoton bee am? Kadi luttani yam ɓiɓɓe worɓe nder reedu am, haa ɓe laato worɓe mon na? 12 Koote, ɓikkoy am, njehe, mi naywi, mi waawataa te'eego. Koo to mi wi'i: Tammunde ɗon haa gorko wonda bee am jemmaare nde'e, to mi danyi ɓiɓɓe worɓe boo, 13 onon on ndeenan haa to ɓe mawni na? On caloto te'eego na? Naa non, ɓikkoy am! Ɓernde am metti masin ngam daliila mooɗon, ngam juŋŋgo Jawmiraawo teddi dow am." 14 Ɓe mboyi fahin. Nden Orpa jaɓɓiti esiraawo mum, hooti. Ammaa Ruut ɗakkiti mo. 15 Na'omi wi'i mo: "Ndaa, eekiraawo ma hooti haa yimɓe mum e ɗowanteeɓe mum. An boo hootu, tokka mo." 16 Ammaa Ruut jaabi: "Taa ɓesdu toraago yam mi acce, mi dilla. Haa njahata njahanmi, haa mbaalata mbaalanmi. Lenyol maaɗa woni lenyol am, Allah maaɗa boo Allah am. 17 Haa maayata maayanmi, ɓe uwammi ton boo. Sey maayde tan sendata yam bee maaɗa. To naa non, Jawmiraawo hiito yam bee caatal fuu." 18 Na'omi faami anniya Ruut yahdugo bee maako tabiti. Ngam maajum o acci ɓillugo mo. 19 Bana ni ɓe njahdi ɓe ɗiɗo fuu haa ɓe njotti Baytilaama. Nde ɓe nasti berniwol, hakkiilooji rewɓe fuu ummi, ɓe ?ami: "Ɗum Na'omi na?" 20 Na'omi wi'i ɓe: "Taa mbi'eeɗam Na'omi, mbi'eeɗam Maara, ngam Allah Baawɗo mettini yam ɓernde masin. 21 Mi wurti ɗo mi marɗo ɗuuɗɗum, Jawmiraawo wartiri yam juŋŋgo meere. Koni on mbi'atammi mi ceyiiɗo? Seedamku Jawmiraawo do''i yam, Allah Baawɗo huuwi yam sarru." 22 Bana ni Na'omi wardi bee Ruut, esum Mo'abiijo. Saa'i ɓe njotti Baytilaama, yimɓe puɗɗi sodugo njigaari.

Ruut 2

No Ruut suɓtiri gawri haa ngesa Bo'es

2:1 Yoo, Na'omi woodi bandiraawo mo asŋgol gootol bee Elimelek, gorko Na'omi. O diskuɗo, innde maako Bo'es. 2 Nyande feere Ruut Mo'abiijo wi'i Na'omi: "Accu mi yaha ngesa, mi suɓta caamndi ɓaawo sodooɓe gawri. Mi tammi goɗɗo marɗo ngesa duŋganto yam huuwugo bana non." Na'omi jaabi mo: "Booɗɗum, yah, ɓiŋgel am." 3 Ruut yehi ngesa, tokki sodooɓe, suɓti caamndi. Wapaka o ɗon haa ngesa Bo'es. 4 Yeeso seɗɗa Bo'es wurti Baytilaama, wari haa ngesa man, hoofni sodooɓe mum, wi'i: "Jawmiraawo wondu bee mooɗon." Ɓe njaabi: "Jawmiraawo barkiɗine." 5 Bo'es ?ami helmanjo sodooɓe: "Moy woni derkeejo debbo oo?" 6 Helmanjo jaabi: "O Mo'abiijo garduɗo bee Na'omi diga lesdi Mo'ab. 7 O tori yam duŋgaye tokkaago sodooɓe haa o suɓta caamndi caka baagaaje gawri. O ɗon huuwa bana ni diga fajiri haa jonta. O yahaay siwtaago nder suudu koo tis." 8 Nden Bo'es wi'i Ruut: "Nanam, ɓiŋgel am. Taa yah suɓtugo haa ngesa feere. Taa dillu, ammaa wondu bee rewɓe ɗo, 9 laar kuugal maɓɓe. Tokka ɓe haa ngesa ka ɓe codata ɗum. Mi umri sukaaɓe am, taa ɓe meeme. To a ɗomɗi, yah haa bulki ɗi ɓe kebbini ndiyam." 10 Ruut sujidi yeeso maako, wi'i mo: "Ngam ɗume keɓmi mo''ere haa maaɗa? Ngam ɗume a suklanto goɗɗo jananno bana am?" 11 Bo'es jaabi mo: "Mi nani booɗɗum ko kuuwanɗa esiraawo ma ɓaawo maayde gorko ma fuu. A acci baaba ma e daada ma e lesdi danyeeki ma, a wari haa yimɓe ɓe a meeɗaay anndugo. 12 Jawmiraawo warjo ma mbooɗeeŋga maajum. Mbarjaari ma heewa haa Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila, haa ngarɗa ɗaɓɓitugo hisrude." 13 Ruut jaabi: "Accu mi heɓa mo''ere haa maaɗa, jaagorɗo am. A de'itini yam, a seyni ɓernde am, koo mi fotaay nandineego bee horɓe ma boo." 14 Saa'i ɓe ɗon nyaama, Bo'es wi'i Ruut: "Ɓadita le, nyaam tamseere, suuw loŋgere ma nder lammuɗam." Ruut jooɗodi bee sodooɓe. Bo'es hokki mo gabbe ca'aaɗe, Ruut nyaami, haari, lutti boo. 15 Nden o ummi ngam suɓtugo caamndi fahin. Bo'es umri huuwooɓe mum: "Acce mo o suɓta caka baagaaje boo, taa cemtine mo. 16 Coltinane mo cammeeje haa o suɓta ɗe, taa pele mo." 17 Ruut suɓti haa ngesa man haa kiikiɗe waɗi. Nden o fiyi ko o suɓti, ɗum waɗi baakin muudooje sappo. 18 O efti ɗum, o lorti nder berniwol, o holli ɗum esiiko. O hokki mo ko o lutti haa nyaamdu maako boo. 19 Na'omi ?ami mo: "Toy cuɓtuɗa gawri ndi'i fuu hande? Haa ngesa moy kuuwɗa? Allah barkiɗin cuklaniiɗo ma." Ruut anndini esum, wi'i: "Gorko mo kuuwmi haa ngesa mum hande, innde mum Bo'es." 20 Na'omi wi'i: "Allah barkiɗin mo. Jawmiraawo accaay huuwango yeeɗɓe e maayɓe mbooɗeeŋga." Nden o tokki wi'ugo: "Gorko oo woni bandiraawo men, o gooto nder yowanaaɓe wallugo en." 21 Ruut wi'i: "O yecci yam boo mi wonda bee yimɓe maako haa to ɓe timmini codol maako fuu." 22 Na'omi wi'i Ruut: "Nonnon, ɓiŋgel am, ndikka a huuwda bee rewɓe haa ngesa Bo'es. Ngam to a yehi haa ngesa feere, teema ɓe toskan ma." 23 Bana ni Ruut huuwdi bee maɓɓe, suɓti caamndi haa ɓe timmini sodugo njigaari e alkamaari fuu. O tokki jooɗodaago bee esiiko.

Ruut 3

Ruut e Bo'es haa laarre

3:1 Yeeso seɗɗa Na'omi wi'i Ruut: "Sey mi heɓane gorko, haa keɓa saare, njooɗooɗa jam. 2 Siftor Bo'es mo ngonduɗa bee huuwooɓe mum rewɓe, o bandiraawo men. Jemmaare nde'e o fiyan njigaari maako haa laarre. 3 Yiiwa, wuju ɓandu ma bee nebbam uurɗam, ɓornu limce ma, yah haa laarre man. Ammaa taa waŋginan mo hoore ma haa to o timmini nyaamugo e yarugo. 4 Heɓtu nokkuure nde o waaloto. To o ɗaanake, yah, eftu suddaare maako, waala haa kosɗe maako. Kaŋko o yeccete ko mbaɗata." 5 Ruut jaabi: "Mi waɗan ko mbi'ɗa fuu." 6 Too, Ruut yehi haa laarre, o waɗi ko esiiko umri mo fuu. 7 Nde Bo'es timmini nyaamugo e yarugo, ɓernde maako seyi. O yehi haa sera waagaare gawri, o waali ton. Ruut wari bee hakkiilo, efti suddaare Bo'es, waali haa kosɗe maako. 8 Caka jemma Bo'es hultori, wayliti, yi'i debbo ɗon waali haa kosɗe muuɗum. 9 Bo'es ?ami mo: "Moy an?" O jaabi: "Ɗum min, Ruut, korɗo ma. Fodde tawreeta an woni jowanaaɗo wallugo yam. Mi ɗon ɗaɓɓita aynol haa maaɗa." 10 Bo'es jaabi: "Jawmiraawo barkiɗine, ɓiŋgel am. Koo naane maa a waŋgini gooŋgaaku, sakko jonta, ngam a ɗaɓɓitaay te'eego haa suka'en, a heɓanno diskuɗo boo. 11 Taa sakla jonta, ɓiŋgel am, ko toriɗa mi, mi waɗan ɗum. Koomoy fuu nder berniwol anndi a debbo gooŋgaajo. 12 A wi'i gooŋga, mi jowanaaɗo wallugo ma. Ammaa woodi bandiraawo feere ɓurɗo yam ɓadaago on. 13 Waalu ɗo, fajiri en ngi'an ko o waɗata. To o jaɓi suklanaago ma, booɗɗum. To o jaɓaay, nden kam min mi suklanto ma, fakat bana Jawmiraawo o geeto. Kadi ɗaana jonta." 14 Ruut waali haa kosɗe Bo'es haa weeti. O ummi hiddeko koomoy anndita goɗɗo, ngam Bo'es wi'no: "Taata ɗum waŋga debbo wari haa laarre." 15 Nde Ruut yiɗi dillugo, Bo'es wi'i mo: "Fistu le mojaare ma, naŋgu nde." Ruut naŋgi nde, Bo'es boo etani mo muudooje gawri joweego nder maare, walli mo eftugo ɗum. Nden Ruut lorti haa berniwol, 16 warti haa esum. Na'omi ?ami mo: "E noy, ɓiŋgel am?" Ruut yecci mo ko Bo'es huuwani ɗum fuu. 17 O wi'i: "Muudooje njigaari joweego ɗe'e o hokki yam, o wi'i: A hootataa haa esiraawo ma juŋŋgo meere." 18 Na'omi wi'i mo: "Munyu, ɓiŋgel am, haa to a anndi no haala man timmirta. Fakat Bo'es siwtataako hande, sonaa to o laɓɓini ka fuu."

Ruut 4

No Bo'es te'ri Ruut

4:1 Yoo, Bo'es yehi haa nokkuure dawriinde haa dammugal berniwol, o jooɗi ton. Bandiraawo feere mo Bo'es wolwuno e muuɗum go, saali ton. Bo'es ewni mo: "An soobaajo, war gaa'en, jooɗa ɗo." Kaŋko o wari, o jooɗi. 2 Nden Bo'es waddi worɓe sappo nder ndotti'en berniwol, wi'i ɓe: "Njooɗe ɗo." Nde ɓe njooɗi, 3 o wi'i bandiraawo go: "A anndi Na'omi warti diga lesdi Mo'ab. O yiɗi soorrugo ngesa ka Elimelek, bandiraawo men marno. 4 Mi numi haa mi faamtine haala man, mi wi'e: Soodu ngesa man yeeso ndotti'en e worɓe jooɗiiɓe haa ɗo fuu. Yeccam to a yiɗi soottugo ka malla to a yiɗaa. Enen ɗiɗo en mari baawɗe soottugo ka, walaa goɗɗo feere, an woni arano, min boo mi ɗiɗaɓo." Bandiraawo go jaabi: "Mi soottan." 5 Bo'es wi'i mo: "To a sootti ngesa haa juŋŋgo Na'omi, nden kam a soottan boo Ruut Mo'abiijo, ngam haa a waɗana maayɗo asŋgol, a tabitina innde maako dow maral maako." 6 O jaabi: "To non kam, mi waawataa soottugo, ngam taa mi waɗa asar bee yoɓugo ko laatataako ndonŋgu ɓiɓɓe am. An soottu, min kam mi waawataa." 7-8 Nden o faɗɗiti faɗo maako, o hokki ngo Bo'es. Kanjum ɗum laatino alaama nder Isra'iila ɓooyma, ngam tabitingo coottuki malla canjuki maral. 9 Bo'es wi'i ndotti'en e yimɓe wonɓe ton fuu: "Onon on seedooɓe hande. Mi sootti haa juŋŋgo Na'omi maral Elimelek e Kiliyon E Makilon fuu. 10 Non boo Ruut Mo'abiijo, debbo Makilon, mi sootti mo ngam haa o laato debbo am, mi tabitina innde maayɗo dow maral mum, ngam taa nde majja caka bandiraaɓe maako e nder dawriinde berniwol maako. Onon hande on seedooɓe." 11 Ndotti'en e yimɓe wonɓe ton fuu mbi'i: "Nonnon, min seedooɓe. Jawmiraawo wartira debbo garanɗo nder saare ma bana Rahiilu e Lee'a ɓe Isra'iila'en fuu iwi haa muuɗum'en. An boo laata baawɗo nder asŋgol Efrat, innde ma tedda nder Baytilaama. 12 Ngam daliila danygol ngol Jawmiraawo hokkete bee debbo oo, saare ma laato teddunde bana saare Fares mo Tamar danyani ɗum Yahuuda."

Danygol Bo'es bee Ruut

13 Bana ni Bo'es te'ri Ruut. Jawmiraawo hokki mo o waɗi reedu, o danyi ɓiɗɗo gorko. 14 Rewɓe mbi'i Na'omi: "Yettoore laatano Jawmiraawo! O hokki ma hande goɗɗo cuklanoowo ma. Innde taaniraawo ma laato teddunde nder Isra'iila. 15 O de'itini yoŋki ma. To a naywi, o wuurnan ma. Kaŋko woni ɓii esiraawo ma giɗɗo ma. Fakat, Ruut nafi ma ko ɓuri ɓiɓɓe worɓe njoweeɗiɗo." 16 Na'omi hoo'i ɓiŋgel dow koppi mum, mawnini ngel bana kaŋko danyi ngel. 17 Heeddiɗɗiraaɓe maako mbi'i ngel ɓii Na'omi, ɓe ndokki ngel innde Obed. Kaŋko woni baaba Yessa laatiiɗo baaba Daawuda. 18 Ndaa asli Fares: Fares danyi Hesruunu, 19 Hesruunu danyi Aram, Aram danyi Aminadabu, 20 Aminadabu danyi Naasunu, Naasunu danyi Salmuuna, 21 Salmuuna danyi Bo'es, Bo'es danyi Obed, 22 Obed danyi Yessa, Yessa danyi Daawuda.

1 Samuyila 1

Saklere haa saare goɗɗo

1:1 Ɓooyma woodi goɗɗo haa Ramatayim-Sofim nder kooseeje Efrayim. Innde maako Elkaana ɓii Yerokam ɓii Elihu ɓii Toku ɓii Suuf, nder lenyol Efrayim. 2 Elkaana woodi rewɓe ɗiɗo. Innde oo Hanna, innde oya boo Peninna. Peninna woodi ɓikkoy, ammaa Hanna walaa ɓikkoy. 3 Hitaande fuu Elkaana ɗon yaha bee saare mum ngam waɗugo juulde haa Silo, haa o sujidana Jawmiraawo honooɓe asama, o lii'ano mo kirseteeŋga. Jamanu maajum Hofni e Pinehas, ɓiɓɓe Eeli kuuwata kuugal liman'en ton. 4 Nde ɓe kawti ngam nyaamugo kusel ndabbaawa kirsaaŋga fuu, Elkaana ɗon hokka Peninna, debbo mum e ɓiyum'en worɓe e rewɓe fuu geɗal gootal. 5 Ammaa Hanna, o hokka ɗum geɗe ɗiɗi, ngam o yiɗi mo masin, koo Jawmiraawo haɗi mo danyugo boo. 6 Nawliiko monnini mo mone ɗuuɗɗe ngam o walaa ɓikkoy, haa ɓernde Hanna naawi. 7 Bana ni ɗum laatori hitaande fuu to Elkaana yehi haa suudu Jawmiraawo. Peninna monnini Hanna haa o woyi, o sali nyaamugo. 8 Goriiko ?ami mo: "Ko waɗi a ɗon woya, a nyaamataa? Ko sakli ma? Mi ɓurantaa ma ɓiɓɓe worɓe sappo na?"

Hanna e Eeli

9 Bana ni ɗum laatori nyande feere boo: Ɓaawo ɓe nyaami, ɓe njari haa Silo, Hanna ummi, yehi haa nastirde suudu Jawmiraawo. Eeli, limanjo ɗon jooɗi dow koromwal mum baŋge dammugal. 10 Ɓernde Hanna metti masin, o tori Jawmiraawo bee bojji ɗuuɗɗi. 11 O togi togayeere+, o wi'i: "Ya Jawmiraawo honooɓe asama, laar bone korɗo ma, siftoram, ittanam mbustu ngu! To a hokki yam ɓiɗɗo gorko, fakat mi senan mo ngam maaɗa ngeendam maako fuu. Gaasa hoore maako meeɗataa laɓeego." 12 Hanna neeɓi toraago Jawmiraawo, Eeli boo ɗon laara mo. O yi'i hunduko Hanna ɗon dimbo, 13 ammaa o nanaay sawtu ngam Hanna ɗon wolwa nder ɓernde mum. Ngam maajum Eeli tammi o ɗon wuyki. 14 O feli mo: "A walaa semteende na? Ittu wuykere ma." 15 Hanna jaabi mo: "Aa'a, barkaama, mi yaraay nguykinoojam sam, ammaa mi debbo cuniiɗo. Mi rufi ko woni haa ɓernde am fuu yeeso Jawmiraawo. 16 Taa nandinam bee rewɓe meere'en. Ɓernde am naawi masin, mettamɓeram ɗuuɗani yam. Ngam maajum ɗuɗɗinmi toraago Jawmiraawo." 17 Eeli wi'i mo: "Yah jam. Allah, ɗowanteeɗo Isra'iila jaɓa tornde nde toriɗa mo." 18 Hanna jaabi: "Reenanam mo''ere ma." Nden o dilli, o nyaami fahin, ɓernde maako acci naawugo.

Danyeeki Samuyila

19 Jaŋgo maajum Elkaana e yimɓe saare mum ndawi cub, mbaɗi do'a haa suudu Jawmiraawo. Nden ɓe kooti haa Rama. Nde Elkaana waaldi bee debbo mum, Jawmiraawo jaɓi tornde Hanna. 20 Hanna reedi, danyi ɓiɗɗo gorko. O wi'i: "Mi tori mo haa Jawmiraawo." Ngam maajum o ewni mo Samuyila. 21 Mawri maajum Elkaana yehi fahin haa Silo, kaŋko e yimɓe saare maako, ngam haa o lii'ano Jawmiraawo kirseteeŋga hitaande man e kirseteeŋga feere nga o togi ɗum. 22 Hanna yahdaay bee maɓɓe, o wi'i goriiko: "To mi enti ɓiŋgel, saa'i maajum mi yahran ngel haa suudu Jawmiraawo, ngel jooɗo ton haa foroy." 23 Elkaana jaabi mo: "Waɗ ko fottani ma, jooɗa haa saare haa to a enti ngel. Jawmiraawo boo tabitin wolde mum nde o wi'no dow maagel." Bana ni Hanna jooɗi haa saare, hakkilani ɓiyum Samuyila. 24 Ɓaawo Hanna enti Samuyila, o yahri mo haa suudu Jawmiraawo haa Silo. O yahri boo ngaari tatiiri e muudooje kuroori sappo e kanyakanyaawu inaboojam. Ammaa wakkati man Samuyila laati ɓiŋgel pamarel tawon. 25 Nde saarooji maako kirsi ngaari, ɓe ngaddi ɓiŋgel haa Eeli. 26 Hanna wi'i: "Barkaama, a ɗon siftora na? Min woni debbo darinooɗo haa ɗo ngam toraago Jawmiraawo. 27 Ndaa ɓiŋgel ngel toriimi haa maako, Jawmiraawo jaɓi tornde am. 28 Min boo mi hebbinan togayeere+ am: Mi hokkan Jawmiraawo ɓiɗɗo am, o laato cenaaɗo maako ngeendam maako fuu." Nden ɓe fuu ɓe cujidani Jawmiraawo.

1 Samuyila 2

Do'aare Hanna

2:1 Hanna waɗi do'a, wi'i: "Ɓernde am ɗon seyoro Jawmiraawo, ngam o sembiɗini yam masin. Mi ɗon jala konne'en am, mi ɗon heewi seyo ngam o walli yam. 2 Jawmiraawo feere mum woni ceniiɗo, walaa nanduɗo bee maako, walaa aynoowo cembiɗɗo bana Allah men. 3 Taa mawnite, acce juraago. Taa ɗuɗɗine bolle elewɗe. Ngam Allah Jawmiraawo anndi ko mbaɗoton, o hiitoto kuuɗe yimɓe fuu. 4 O yewan lagaaje honooɓe sembiɗɓe, ammaa o sembiɗinan tampuɓe. 5 Riskunooɓe kuuwan ngam keɓa nyaamdu, ammaa weelanooɓe ceyorto siwtaare. Debbo dimaro danyan ɓiɓɓe njoweeɗiɗo, ammaa daada ɓikkoy ɗuuɗkoy luttaay koo gootel. 6 Jawmiraawo maaynan, yeeɗinan boo. O nastinan nder joonde maayɓe, o wurtinan boo. 7 O talkiɗinan, o riskinan boo, o leestinan oo, o ɓaŋgtan oya. 8 O ɓaŋgtan yawaaɓe nder mbulwuldi haa o teddina ɓe, o hawta ɓe bee laamɓe, o jo''ina ɓe dow joole tedduɗe. Ngam duniyaaru fuu Jawmiraawo jeyi, o jo''ini ndu dow caɓɓaaje ɗe ndimbataako. 9 "Jawmiraawo ɗon ayna kosɗe hoolaaɓe mum, ammaa halluɓe majjan nder nyiɓre. Koomoy hooli sembe mum, heɓataa jaalorgal. 10 Konne'en Jawmiraawo kalkan, jooɗiiɗo haa asama riggoto dow maɓɓe. Jawmiraawo hiitoto alkibilaaji duniyaaru fuu, o sembiɗinan laamiiɗo maako, o hokkan cuɓaaɗo maako jaalorgal."

Ɓiɓɓe Eeli

11 Elkaana hooti haa Rama. Ammaa Samuyila, derkeejo jooɗi haa Silo. Eeli, limanjo anndini mo kuugal limanku. 12 Ammaa ɓiɓɓe Eeli ɓe meere'en, ɓe kakkilanaay muuyo Jawmiraawo. 13 Ɓe tokkaaki umroore dow geɗal liman'en haa kirseteeɗi boo. Koondeye goɗɗo lii'ani Jawmiraawo kirseteeŋga, wakkati o ɗon defa kusel maaga, suka limanjo wara bee tufirɗum. 14 O tufa nder defrude malla fayande, o hoo'a ngam limanjo ko tufirɗum wurtini fuu. Bana ni ɓe kuuwata koomoy Isra'iilaajo garɗo haa Silo. 15 Hiddeko ɓe ngula ɓellere dow hirsirde Jawmiraawo, suka limanjo wari, wi'a lii'otooɗo kirseteeŋga: "Hokku le kusel ca'eteeŋgel. Limanjo yiɗaa defaaŋgel, sey keccel." 16 To goɗɗo wi'i: "Accu ɓe ngula ɓellere tawon, nden hoo'u ko ngiɗɗa", suka jaabo mo: "Aa'a, hokkam ngel jonta. To a hokkaay, mi jaɓtan ngel bee sembe." 17 Aybewol ɓiɓɓe Eeli ngo'ol mawni masin yeeso Jawmiraawo, ngam ɓe njawi kirsaaɗi ɗi yimɓe lii'ani mo.

Samuyila haa Silo

18 Wakkati maajum Samuyila ɗon huuwana Jawmiraawo. Koo o derkeejo pamaro tawon boo, o ɗon ɓorni toggoore bana nde liman'en. 19 Hitaande fuu daada maako waɗana mo ngapaleewol deydey darnde maako, waddana mo ngol nde o wardi bee goriiko ngam lii'aago kirseteeŋga hitaande man fuu. 20 Eeli barkiɗini Elkaana e Hanna, wi'i Elkaana: "Jawmiraawo hokke ɓikkoy feere bee debbo oo, mbattudi ɓiŋgel ngel ndokkititɗon Jawmiraawo." Ɓaawo maajum ɓe kooti saare. 21 Jawmiraawo barkiɗini Hanna, hokki mo ɓiɓɓe worɓe tato e ɓiɓɓe rewɓe ɗiɗo. Ammaa Samuyila, derkeejo mawni haa suudu Jawmiraawo.

No ɓiɓɓe Eeli luutiri umroore baaba muuɗum'en

22 Yoo, Eeli ndottidi masin. Ɓiɓɓe maako tokki waɗugo aybe dow kirseteeɗi ɗi Isra'iila'en ngaddi haa suudu Jawmiraawo. Nde Eeli nani haala maajum, 23 o wi'i ɓe: "Koni mbaɗoton kuuje nyidduɗe ɗe'e? Mi ɗon nana haala kuuɗe mon kalluɗe haa yimɓe fuu. 24 Acce ɗum, ɓikkoy am! Ko nanmi haa yimɓe Jawmiraawo, wooɗaay sam. 25 To goɗɗo waɗi aybe dow neɗɗo, teema Allah wo''itinan ɗum ngam maako. Ammaa to goɗɗo waɗi aybe dow Jawmiraawo, moy seetata mo?" Ammaa ɓe nananaay baaba maɓɓe, ngam Jawmiraawo waɗno anniya halkugo ɓe. 26 Samuyila kam ɓesdi mawnugo, ɓesdi heɓugo yerduye boo haa Jawmiraawo e yimɓe fuu.

Annabaaku dow saare Eeli

27 Nyande feere goɗɗo Allah wari haa Eeli, wi'i mo: "Ndaa ni Jawmiraawo wi'i: Jamanu kaaka ma Haruna e saare mum laati maccuɓe Firawna, laamiiɗo Misra, mi waŋgani Haruna. 28 Nder le'i Isra'iila fuu mi suɓi mo, kaŋko e asŋgol maako, haa ɓe laato liman'en am, ɓe lii'o kirsaaɗi dow hirsirde am, ɓe ngula urle, ɓe ɓorno limce limanku yeeso am boo. Mi yeɗi ɓe geɗal kirsaaɗi guleteeɗi dow hirsirde fuu. 29 Kadi ngam ɗume ndaaroton bee suuno hedi kirseteeɗi e dokke nyaamdu ɗe umrumi Isra'iila'en? An boo, Eeli, koni ɓurata teddingo ɓiɓɓe ma dow am haa ɓe tekkina ɓalli maɓɓe bee ɓurɗum wooɗugo haa dokke ɗe yimɓe am lii'anto yam? 30 Gooŋga, ɓooyma mbi'mi asŋgol mon huuwantam kuugal limanku haa foroy. Ammaa jonta mbi'anmi: Mi ittanan on kuugal man. Mi teddinan teddinooɓe yam, ammaa mi wudinan yawotooɓe yam. Min Allah Jawmiraawo Isra'iila wi'i ɗum! 31 Anndu, nyalɗe ngaran haa mi mbara suka'en fuu nder asŋgol ma. Walaa koo gooto maɓɓe naywata. 32 Bee kaajal ngi'ata barkaaji fuu ɗi ndokkanmi Isra'iila'en, ammaa nder saare ma walaa mo naywata, haa foroy. 33 Gorko gooto tan accanmi haa o huuwanammi kuugal limanjo, luttuɓe fuu maayan saa'i ɓe suka'en. Kanjum ɗum tampinan gite ma, ɗum torran ɓernde ma boo. 34 To Hofni e Pinehas, ɓiɓɓe ma maayi ɓe ɗiɗo fuu nder nyalaade woore, nden kam a anndan ko mbi'mi fuu ɗum laatoto. 35 Mi suɓan goɗɗo koolaaɗo haa o laato limanjo am. Kaŋko o huuwan ko fottantammi fuu. Mi hokkan mo asŋgol, kamɓe ɓe kuuwan limanku yeeso laamiiɗo mo cuɓanmi. Bana ni ɗum laatorto haa foroy. 36 To goɗɗo saare ma lutti saa'i man, o yahan haa limanjo oo, o sujida yeeso maako haa o heɓa suleyre cardi malla tamseere, o wi'a: Accu mi walle huuwugo kuugal, haa mi heɓa ko mi ?akka."

1 Samuyila 3

No Jawmiraawo waŋgirani Samuyila

3:1 Yoo, Samuyila, derkeejo huuwani Jawmiraawo dow ardaaŋgal Eeli. Wakkati maajum wahayuuji Jawmiraawo malla koyɗi ɗuuɗaay. 2 Eeli fuɗɗi wumugo, waawaay yi'ugo laaɓɗum. Jemmaare feere o ɗon waali haa nokkuure maako. 3 Samuyila boo ɗon waali nder suudu seniindu, ɓadiindu bee sundukru alkawal Allah. Hiddeko weeta, diga pittirla nder suudu seniindu nyifaaki tawon, 4 Allah ewni Samuyila. Kaŋko o jaabi: "Na'am." 5 O doggi haa Eeli, o wi'i: "A ewni yam. Ndaa yam ɗo." Ammaa Eeli wi'i: "Aa'a, mi ewnaaki ma. Yah, waala fahin." O yehi, o waali. 6 Fahin Jawmiraawo ewni Samuyila. Samuyila ummi, yehi haa Eeli, wi'i: "A ewni yam. Ndaa yam ɗo." Ammaa Eeli jaabi: "Woodaa, ɓiŋgel am, mi ewnaaki ma. Yah, waala fahin." 7 Samuyila anndaa ɗum Jawmiraawo, ngam o meeɗaay nanugo sawtu maako tawon. 8 Jawmiraawo ewni Samuyila tataɓre. O ummi, o yehi haa Eeli, o wi'i: "A ewni yam. Ndaa yam ɗo." Jonta Eeli annditi Jawmiraawo on ewni derkeejo oo. 9 Ngam maajum o wi'i Samuyila: "Yah, waala fahin. To goɗɗo ewnake ma, wi': Wolwu, ya Jawmiraawo, maccuɗo ma ɗon nana." Samuyila yehi, waali haa nokkuure mum. 10 Jawmiraawo ɓaditi Samuyila, ewni mo bana naane: "Samuyila, Samuyila!" Kaŋko o jaabi: "Wolwu, maccuɗo ma ɗon nana." 11 Jawmiraawo wi'i mo: "Mi tammi huuwugo huunde naawnde nder Isra'iila. Koomoy nani ɗum, noppi mum ɗiɗi pahɗan. 12 Nyalaade maajum ukkanmi dow Eeli e saare mum ko mbi' mo mi fuu. 13 Mi aarti anndingo mo no mi hiitorto saare maako haa foroy, ngam ɓiiyiiko'en kuɗi yam, kaŋko boo o haɗaay ɓe. 14 Ngam maajum kuniimi: Walaa kirseteeɗi malla dokke nyaamdu ittata aybe saare Eeli haa foroy." 15 Samuyila waali fahin. Fajiri o maɓɓiti dammugal suudu Jawmiraawo. O huli anndingo Eeli haala koyɗol maako. 16 Ammaa Eeli ewni mo, wi'i: "Samuyila, ɓiŋgel am." O jaabi: "Na'am." 17 Eeli wi'i: "Ɗume Jawmiraawo yecci ma? Taa suuɗam kooɗume! Jawmiraawo hiito ma bee caatal fuu to a suuɗi yam wolde woore haa ko o wi'i fuu." 18 Samuyila yecci mo haala man fuu, suuɗaay kooɗume. Eeli wi'i: "Kaŋko woni Jawmiraawo, o huuwa ko fottani mo." 19 Too, Samuyila tokki mawnugo. Jawmiraawo ɗon wondi bee maako, gooŋɗini bolle maako fuu. 20 Koomoy nder lesdi Isra'iila, diga Dan haa yotti Biirsaba faami Jawmiraawo waɗi Samuyila annaboojo mum. 21 Jawmiraawo tokki waŋgango mo haa Silo haa o aarti wolwango mo. Kootoy nder Isra'iila yimɓe nanani wolde Samuyila.

1 Samuyila 4

No Filisti'en njaɓtiri sundukru alkawal

4:1 Yoo, wakkati man Filisti'en mooɓi ngam haɓugo bee Isra'iila'en. Isra'iila'en njehi, caŋgini haa Eben-Ejer. Filisti'en boo caŋgini haa Afek. 2 Filisti'en puɗɗi haɓre, nde wuli jaw. Ɓe njaali Isra'iila'en, ɓe mbari baakin worɓe ujine nayo haa nokkuure haɓre man. 3 Nde Isra'iila'en luttuɓe ngarti nder saŋgeere, mawɓe maɓɓe mbi'i: "Ngam ɗume Jawmiraawo acci Filisti'en njaalo en hande? Sey en ɗaɓɓa sundukru alkawal maako haa Silo. Nden kam Jawmiraawo yahdan bee meeɗen, hisnan en juuɗe konne'en men." 4 Ɓe neli worɓe woɗɓe haa Silo ngam ɓe ɗaɓɓa sundukru alkawal Jawmiraawo honooɓe Isra'iila, jooɗiiɗo caka keruba'en. Hofni e Pinehas, ɓiɓɓe Eeli ɗofti ndu. 5 Nde sundukru alkawal yotti saŋgeere, Isra'iila'en fuu ceyi bee hoolo maŋgo haa lesdi dimbi. 6 Filisti'en nani hoolo man, ?ami: "Ɗume hoolo ngo nder saŋgeere Ibraniŋko'en?" Nde ɓe nani sundukru Jawmiraawo wari nder saŋgeere, 7 ɓe kuli, ɓe mbi'i: "Allah wari haa maɓɓe. Bana ni meeɗaay laataago. En majji! 8 Moy hisnata en juuɗe ɗowanteeɗo baawɗo bana oo? Naa kaŋko on halki Misra'en nder ladde na? 9 Tiɗɗine ɓerɗe mon, onon Filisti'en, laate on worɓe! Kaɓe ngam taa on laato maccuɓe Ibraniŋko'en, bana kamɓe ɓe laati maccuɓe mooɗon haa warugo hande. Laate on worɓe, kaɓe!" 10 Filisti'en kaɓi bee sembe, njaali Isra'iila'en. Yimɓe Isra'iila ndoggi, koomoy haa saare mum. Warŋgo maajum laati maŋgo masin, honooɓe Isra'iila'en baakin ujine cappanɗe tato (30.000) mbaraama. 11 Hofni e Pinehas, ɓiɓɓe Eeli ɗiɗo go, kamɓe boo ɓe maayi. Filisti'en kooci sundukru alkawal Allah.

Maayde Eeli

12 Goɗɗo lenyol Benyamin doggi nokkuure haɓre, yotti Silo nyalaade maajum. Ngam daliila mettamɓeram o seekino limce maako, o waɗino mbulwuldi dow hoore maako boo. 13-15 Eeli ɗon jooɗi dow koromwal mum, ɗon laara gal laawol, ngam ɓernde mum ɗon suklano sundukru alkawal Allah. Duuɓi maako cappanɗe joweenayi e joweetati, o bumɗo. Nde goɗɗo go nasti berniwol, saŋkiti habaru haɓre boo, yimɓe fuu ngooki bee kulol. Eeli ?ami: "Ngam ɗume yimɓe ngookata?" Gadduɗo habaru yaawɗi, wari haa maako, 16 wi'i mo: "Mi daɗi haɓre. Hande nde'e ngarmi diga ton." Eeli ?ami mo: "Ɓiŋgel am, noy haala men wa'i?" 17 O jaabi: "Filisti'en njaali en, yimɓe men ndoggi, ɗuuɗɓe maayi. Ɓiɓɓe ma ɗiɗo, kamɓe boo ɓe maayi. Sundukru Allah boo, Filisti'en kooci ndu." 18 Nde o wolwi haala sundukru, Eeli do''iri ɓaawo dow koromwal mum haa dammugal suudu seniindu. Ngam o ndottiijo, loorɗo, daande maako yewi. O laatino alkaaliijo Isra'iila duuɓi cappanɗe nayi. 19 Esiraawo maako, debbo Pinehas o reeduujo ɓadiiɗo ɓesnugo. Nde o nani Filisti'en kooci sundukru Allah, esiiko e goriiko boo maayi, luuwe naŋgi mo, o danyi. 20 Nde o ɗon maaya, rewɓe walluɓe mo mbi'i: "Tiɗɗin ɓernde ma, a danyi ɓiɗɗo gorko." Ammaa o jaabaaki, o jaɓaay de'itineego. 21-22 O numi haala sundukru, non boo maayde esiiko e goriiko, o wi'i: "Allah tedduɗo sotti nder Isra'iila. Sundukru maako majji. Tedduŋgal Allah wurti Isra'iila." Ngam maajum o ewni ɓiɗɗo maako Ikabood.

1 Samuyila 5

Sundukru alkawal haa lesdi Filisti'en

5:1 Too, Filisti'en kooci sundukru Allah. Nden ɓe njahri ndu diga Eben-Ejer haa Ajootus, 2 ɓe nastini ndu nder suudu lawru maɓɓe Daagon, ɓe njo''ini ndu kombi foto lawru man. 3 Jaŋgo maajum, nde yimɓe Ajootus ngari laarugo, ɓe tawi foto Daagon ɗon waali dow yeeso mum, haa lesdi yeeso sundukru Jawmiraawo. Ɓe ndartini nga haa nokkuure maaga. 4 Fahin jaŋgo maajum ɓe tawi foto Daagon ɗon waali dow yeeso mum, haa lesdi yeeso sundukru Jawmiraawo. Hoore maaga e juuɗe maaga ɗiɗi ta''aama, ɗon waali haa dammugal, ɓandu maaga tan lutti. 5 Ngam maajum liman'en Daagon e nastooɓe suudu Daagon fuu njaaɓataa les dammugal suudu man haa Ajootus, haa warugo hande. 6 Juŋŋgo Jawmiraawo teddi dow yimɓe Ajootus, hulni ɓe. Kamɓe e yimɓe lesdi man fuu, Jawmiraawo hiiti ɓe bee ɓuule naawɗe. 7 Nde ɓe ngi'i ko laati, ɓe mbi'i: "Ɗowanteeɗo Isra'iila'en ɗon hiito en, enen bee ɗowanteeɗo men Daagon. Taa en njogo sundukru maako haa ɗo." 8 Ɓe neldi ewnaandu, ɓe mooɓti laamɓe Filisti'en fuu, ɓe ?ami: "Ɗume min mbaɗata bee sundukru ɗowanteeɗo Isra'iila'en?" Laamɓe njaabi: "Njahre ndu haa Gaat." Ɓe njahri ndu ton. 9 Ammaa nde ndu yotti haa Gaat, juŋŋgo Jawmiraawo wari dow berniwol man boo, saklere mawnde waɗi. O nyawni yimɓe ton, mawɓe e leesɓe fuu, ɓuule peeri haa maɓɓe. 10 Ngam maajum ɓe neldi sundukru Allah haa Ekuruun. Nde ndu yotti Ekuruun, yimɓe wonɓe ton ngooki. Ɓe mbi'i: "Ɓe ngaddi sundukru ɗowanteeɗo Isra'iila'en haa meeɗen, ngam haa ndu mbara en." 11 Kamɓe boo ɓe neldi ewnaandu, ɓe mooɓti laamɓe Filisti'en fuu, ɓe mbi'i ɓe: "Lorne sundukru ɗowanteeɗo Isra'iila'en haa nokkuure mum, ngam taa ndu mbara min, minin e yimɓe amin fuu." Kultoreeŋgol maayde ukkani berniwol maɓɓe, ngam juŋŋgo Jawmiraawo teddani ɓe. 12 Koo yimɓe ɓe maayaay boo, ɓe nyawi nyaw ɓuule, ɓe mboyani asama ngam heɓugo ballal.

1 Samuyila 6

No Filisti'en lorniri sundukru alkawal

6:1 Too, sundukru alkawal Jawmiraawo faɓɓi nder lesdi Filisti'en lebbi joweeɗiɗi. 2 Filisti'en mooɓti liman'en e hiila'en fuu, ?ami ɓe: "Ko mbaɗeten bee sundukru Jawmiraawo? To min lorni ndu haa nokkuure maaru, ɗume min neldata bee maaru?" 3 Ɓe njaabi: "Fakat, to on lorni sundukru ɗowanteeɗo Isra'iila'en, taa lorne ndu sookru. Nelde dokkal bee maaru ngam haa on keɓa yaafuye aybe mon haa maako, on njamɗita boo. Bana ni on anndirta ngam ɗume o hiiti on." 4 Yimɓe ?ami: "Dokkal ngale min neldata?" Ɓe njaabi: "Fotooji ɓuule jowi ɗi kaŋgeeri, e doombi kaŋgeeri jowi, gootel gootel ngam berniwol fuu. Ngam masiibo gooto ukkani berniiji Filisti'en jowi bee laamɓe muuɗum'en fuu. 5 Mbaɗe fotooji ɓuule mon e fotooji doombi bonnanɗi lesdi mon, nelde ɗi haa ɗowanteeɗo Isra'iila'en ngam haa on teddina mo. Teema o hoynan juŋŋgo maako dow mooɗon e ɗowanteeɓe mon e lesdi mon. 6 Taa cattine ko'e mon bana Misra'en e Firawna ɓooyma. Allah waŋginani ɓe baawɗe mum, dooli ɓe yooftugo yimɓe Isra'iila. 7 Kadi, mbaɗe moota ga'i kesa, koo'e na'i musininooji ɗiɗi ɗi meeɗaay kaɓɓirgal tawon, kaɓɓe ɗi haa moota man. Kooce nyalbi maaji, lorne ɗi haa saare. 8 Nden koo'e sundukru Jawmiraawo, njo''ine ndu dow moota man, non boo akootiyel bee dokkal kuuje kaŋgeeri go ngam ittugo hakke mon. Ɓaawo maajum acce sundukru, ndu dilla. 9 Ndaare ndu booɗɗum. To ndu yehi gal Bayti-Semes, laawol lesdi maaru, nden kam Jawmiraawo on neldi en sarru maŋgu ngu'u. To ndu yehi laawol feere, en anndan naa kaŋko hiiti en, ammaa ɗum ukki non." 10 Filisti'en mbaɗi bana ni. Ɓe koo'i na'i musininooji ɗiɗi, ɓe kaɓɓi ɗi yeeso moota, ammaa nyalbi maaji ɓe maɓɓi ɗi haa saare. 11 Nden ɓe njo''ini sundukru Jawmiraawo dow moota man, non boo akootiyel bee doombi kaŋgeeri e fotooji ɓuule maɓɓe. 12 Na'i tokki laawol yahugo Bayti-Semes, ɗi ɗon mboya, ɗi celaay haa juŋŋgo nyaamo malla nano sam. Laamɓe Filisti'en tokki ɗi haa njotti keerol Bayti-Semes. 13 Yimɓe berniwol maajum ɗonno coda alkamaari nder waadiwol. Nde ɓe ɓaŋgti gite maɓɓe, ɓe ngi'i sundukru alkawal, ɓe ceyi masin. 14 Moota na'i yotti ngesa Yosuwa, goɗɗo Bayti-Semes, dari ton. Yimɓe Bayti-Semes ta''i leɗɗe moota, lii'ani Jawmiraawo na'i ɗiɗi fuu guleteeɗi dow hayre mawnde wonnde ton. 15 Lewiŋko'en njippini sundukru Jawmiraawo e akootiyel bee kuuje kaŋgeeri go. Ɓe njo''ini ɗum dow hayre mawnde man. Worɓe Bayti-Semes boo lii'ani Jawmiraawo guleteeɗi e kirseteeɗi goɗɗi. 16 Laamɓe Filisti'en njowo ndaari ɗum fuu, nden ɓe kooti nyalaade maajum haa Ekuruun. 17 Filisti'en nelduno Jawmiraawo fotooji ɓuule jowi ɗi kaŋgeeri ngam haa o yaafano ɓe aybe maɓɓe, gootel gootel ngam berniiji maɓɓe Ajootus e Gaaja e Askalon e Gaat e Ekuruun. 18 Doombi kaŋgeeri ɓuri ɗuuɗugo, wooru wooru ngam berniiji e gure nder maral laamɓe Filisti'en njowo fuu, haa yotti hayre mawnde kombi Bayti-Semes nder ngesa Yosuwa. Dow hayre man ɓe njo''inno sundukru alkawal. Nde ɗon ton haa warugo hande.

1 Samuyila 7

19 Jawmiraawo mbari worɓe cappanɗe njoweeɗiɗo nder yimɓe Bayti-Semes ujine cappanɗe njowo (50.000), ngam ɓe ndaarino nder sundukru maako. Yimɓe fuu mboyi ngam kiita Jawmiraawo ka'a. 20 Ɓe mbi'i: "Moy foti daraago yeeso Jawmiraawo, yeeso Allah Ceniiɗo oo? Ndikka sundukru maako yaha nokkuure feere. Ammaa haa toy?" 21 Ɓe neli nelaaɓe haa Kiriyat-Ye'arim, ɓe mbi'a yimɓe ton: "Filisti'en ngartiri sundukru Jawmiraawo. Ngare, njahre ndu haa mooɗon." 7:1 Yimɓe Kiriyat-Ye'arim ngari, koo'i sundukru Jawmiraawo, njahri ndu haa saare Aminadabu wonnde dow towndiire. Ɓe ceni ɓiɗɗo maako Eliyajaaru haa o ayna sundukru Jawmiraawo.

Samuyila alkaaliijo Isra'iila

2 Diga garki sundukru alkawal haa Kiriyat-Ye'arim, duuɓi noogas caali. Wakkati man fuu yimɓe Isra'iila ɗon mboyana Jawmiraawo ngam ballal. 3 Samuyila wi'i yimɓe Isra'iila: "To on muuyi loraago haa Jawmiraawo bee ɓernde woore, nden kam itte fotooji labbi jananni, gorɗi e debbi fuu. Ɗakkotire bee Jawmiraawo, cujidane mo kaŋko feere maako. Nden kam o hisnan on juuɗe Filisti'en." 4 Yimɓe Isra'iila ɗowtani mo, itti fotooji Ba'al e Astera, ngam haa ɓe cujidana Jawmiraawo tan. 5 Nden Samuyila wi'i: "Sey Isra'iila'en fuu mooɓto haa Mispa. Ton mi toroto Jawmiraawo ngam mooɗon." 6 Ɓe mooɓti haa Mispa. Ɓe nyeɗi ndiyam, ɓe ndufi ɗam yeeso Jawmiraawo, ɓe cuumi nyalaade man fuu, ɓe mbi'i: "Min mbaɗi hakke dow Jawmiraawo." Ton haa Mispa, Samuyila waɗani ɓe kiita. 7 Nde Filisti'en nani haala mooɓtorde Isra'iila'en haa Mispa, laamɓe maɓɓe njowo ummi, kamɓe e jama'aare konu maɓɓe, haa ɓe ukkano Isra'iila'en. Kanjum Isra'iila'en nani ɗum, kultori. 8 Ɓe mbi'i Samuyila: "Taa accu toraago Allah Jawmiraawo men haa o hisna en juuɗe Filisti'en." 9 Samuyila hirsi jawgel pamarel, lii'ani ngel Jawmiraawo guleteeŋgel, tori mo haa o walla Isra'iila'en. Jawmiraawo boo jaɓi tornde maako. 10 Saa'i Samuyila ɗon lii'o guleteeŋgel, Filisti'en ɓaditi ngam haɓre bee Isra'iila'en. Ammaa Jawmiraawo hulni ɓe bee pelmaali cembiɗɗi, haa ɓe ndoggi. 11 Isra'iila'en ngurti Mispa, taasni ɓe haa gaɗa Bayti-Kar, njaali ɓe. 12 Samuyila hoo'i hayre mawnde, darni nde hakkunde Mispa e Seen. O wi'i: "Haa warugo ɗo Jawmiraawo walli en." Ngam maajum o wi'i hayre maajum Eben-Ejer. 13 Bana ni Filisti'en njaalaama. Ɓe meetaay nastugo lesdi Isra'iila. Juŋŋgo Jawmiraawo teddani ɓe balɗe Samuyila ɗonno bee yoŋki fuu. 14 Berniiji Isra'iila hakkunde Ekuruun e Gaat ɗi Filisti'en njaɓtuno, ɗi lorti nder maral Isra'iila, kanji e lesdi taariindi ɗi fuu ɗi kisi juuɗe Filisti'en. Ammaa sulhu ɗonno hakkunde Isra'iila'en bee Amoori'en. 15 Samuyila laati alkaaliijo Isra'iila balɗe mum fuu. 16 Hitaande koondeyeere o yaalti nokkuuje ceniiɗe haa Baytila e Gilgal e Mispa, o waɗana Isra'iila'en kiita ton. 17 Nden o lorti haa Rama haa saare maako woni. Ton boo o mahani Jawmiraawo hirsirde, o huuwi kuugal alkaaliijo Isra'iila.

1 Samuyila 8

No Isra'iila'en ɗaɓɓiri laamiiɗo

8:1 Nde Samuyila ndottidi, o waɗi ɓiɓɓe maako alkaali'en dow Isra'iila. 2 Innde afo maako Yoo'el, innde ɗiɗaɓo boo Abiya. Kamɓe ɓe kuuwi alkaalaaku maɓɓe haa Biirsaba. 3 Ammaa ɓe tokkaaki misaalu baaba maɓɓe. Ɓe ɗaɓɓi riba, ɓe njaɓi ngeenaari jamba, ɓe cottini gooŋga yimɓe yeeso kiita boo. 4 Ngam maajum ndotti'en Isra'iila fuu mooɓti, ngari haa Samuyila haa Rama. 5 Ɓe mbi'i mo: "Ndaa, a ndottidi, ɓiɓɓe ma tokkataako misaalu ma. Kadi, waɗan min laamiiɗo fodde al'aada ummaatooje fuu. Kaŋko o waɗana min kiita." 6 Haala maajum halli haa noppi Samuyila, no ɓe ɗaɓɓiri laamiiɗo. O ?ami Jawmiraawo, 7 ammaa kaŋko o jaabi Samuyila: "Waɗ ko ɓe mbi'i ma fuu. Naa an ɓe ngudini, ammaa ɓe ngudini yam min, ngam taa mi laamano ɓe. 8 Diga ngurtinmi ɓe lesdi Misra haa warugo hande ɓe ɗon accammi haa ɓe cujidana ɗowanteeɓe woɗɓe. Ko ɓe kuuwi yam foroy, kanjum ɓe kuuwete an boo. 9 Kadi nanan ɓe, ammaa faamtin ɓe booɗɗum no goɗɗo laamiiɗo laamoranto ɓe." 10 Bolle Jawmiraawo ɗe'e fuu, Samuyila yecci ɗe yimɓe ɗaɓɓuɓe laamiiɗo haa maako. 11 O wi'i ɓe: "Annde ko laamiiɗo ɗaɓɓata haa mooɗon: O hoo'an ɓiɓɓe mon worɓe, o jo''ina woɗɓe maɓɓe dow mootaaji pucci maako, woɗɓe laato wa''iiɓe pucci maako, woɗɓe fahin ardo moota pucci maako bee kosɗe. 12 O waɗan woɗɓe hoore'en dow honooɓe ujineere, malla dow cappanɗe njowo, woɗɓe boo ndema gese maako, coda gawri maako, malla ɓe mbaɗana mo balmi e mootaaji pucci. 13 O hoo'an ɓiɓɓe mon rewɓe boo, ɓe laato jillooɓe urle malla defooɓe malla tamsooɓe haa saare maako. 14 O hoo'an gese mon ɓurɗe wooɗugo, gese gawri e gese inabooje e gese jaytunje, o hokka ɗe saraaki'en maako. 15 O hoo'an jakka haa ɓiɓɓe gese mon fuu ngam haa o yoɓa saraaki'en maako e huuwooɓe maako. 16 O hoo'an huuwooɓe mon worɓe e rewɓe, e suka'en mon suɓaaɓe, e bamɗe mon, ngam humtugo haajeeji maako. 17 O hoo'an jakka haa dammooji mon, onon boo on fuu on laatoto maccuɓe maako. 18 To ɗum laatake bana ni, on mboyan ngam daliila laamiiɗo mo ɗaɓɓoton hande. On mboyanan Jawmiraawo, ammaa kaŋko o nanantaa on nyalaade maajum." 19 Ammaa yimɓe cali nanango Samuyila. Ɓe mbi'i: "Naa non! Sey min keɓa laamiiɗo 20 bana ummaatooje goɗɗe fuu. Kaŋko o waɗana min kiita, o ardo min nder konuuji." 21 Samuyila nani ko ɓe mbi'i fuu, yecci ɗum Jawmiraawo. 22 Jawmiraawo wi'i mo: "Waɗ ko ɓe ngiɗi, waɗan ɓe laamiiɗo." Nden Samuyila wi'i ɓe ɓe koota, koomoy haa wuro mum.

1 Samuyila 9

No Sawulu fottiri bee Samuyila

9:1 Yoo, woodino goɗɗo diskuɗo mo lenyol Benyamin. Innde maaki Kis ɓii Abiyel ɓii Seror ɓii Bekorat ɓii Afiyak. 2 O woodi ɓiɗɗo gorko mo innde mum Sawulu. Kaŋko o suka booɗɗo, walaa gorko nder Isra'iila ɓuri mo wooɗugo. O juutɗo, hoore maako towti dow yimɓe fuu. 3 Nyande feere bamɗe Kis debbe majji. O wi'i Sawulu, ɓiiyiiko: "Hoo'u le gooto nder huuwooɓe men, njehe, ɗaɓɓite bamɗe." 4 Ɓe njehi, ɓe ta''i nder kooseeje Efrayim, ɓe ta''i nder lesdi Salisa, ammaa ɓe keɓtaay ɗe. Ɓe ta''i nder lesdi Sa'aliima, ammaa ɗe ngalaa ton. Ɓe ta''i nder lesdi Yemini, walaa kooɗume. 5 Nde ɓe njotti lesdi Suuf, Sawulu wi'i suka gonduɗo bee muuɗum: "Ndikka en loro, ngam taa baaba am ɓura saklanaago en dow bamɗe." 6 Ammaa suka jaabi mo: "Haa to nder berniwol woodi goɗɗo Allah. O tedduɗo, ko o wi'ata fuu ɗum laatoto fakat. En njah haa maako, teema o anndinan en haa toy en keɓtata bamɗe." 7 Sawulu wi'i: "To en njehi kam, ɗume en ndokkata mo? Nyaamdu haa boorooji men jinni, huunde feere boo woodaa." 8 Suka jaabi: "Ndaa, mi woodi suleyre cardi. Kayre ndokkanmi goɗɗo Allah, haa o anndina en ko mbaɗeten." 9-11 Sawulu wi'i: "Booɗɗum, njemme kadi." Ɓe njehi haa berniwol ngol goɗɗo Allah woni e mum. Nde ɓe ɗon mba''o townde berniwol, ɓe potti bee faanyɓe rewɓe wurtiiɓe ngam nyeɗugo ndiyam. Ɓe ?ami faanyɓe man: "Gi'oowo ɗon haa berniwol na?" (Jamanuuru maajum, to goɗɗo Isra'iilaajo yiɗi sarwaago Allah, o wi'i: "Ngare, en njah haa gi'oowo.") 12 Faanyɓe njaabi ɓe: "Ooho, ɗon. Hande nde'e o wari, ngam yimɓe ɗon mbaɗa juulde bee kirseteeɗi dow townde berniwol. Ammaa njaawɗe 13 haa on tawa mo hiddeko o wa''o ton ngam haa o nyaamda bee yimɓe. Yimɓe ewnaaɓe puɗɗataa nyaamugo, sey to o wari. Ngam kaŋko o barkiɗinan kirseteeŋga, ɓaawoɗon ɓe nyaama. Njehe jonta haa on potta bee maako." 14 Sawulu e suka go tokki laawol muuɗum'en yahugo berniwol. Nde ɓe ɗon nasta ngol, ɓe ngi'i Samuyila ɗon wurto ngam o yaha nokkuure seniinde. 15 Haŋki maajum Jawmiraawo wi'no Samuyila: 16 "Jaŋgo bana saa'iire nde'e nelanmi goɗɗo lenyol Benyamin haa maaɗa. Sey a wujira hoore maako nebbam ngam haa o laato ardiiɗo yimɓe am Isra'iila'en, o hisna ɓe juuɗe Filisti'en. Mi nani bojji yimɓe am, mi tammi wallugo ɓe." 17 Nde Samuyila yi'i Sawulu, Jawmiraawo wi'i mo: "Kaŋko woni gorko mo mbolwan ma mi e muuɗum. Kaŋko on laamanto yimɓe am." 18 Haa dammugal berniwol Sawulu ɓaditi Samuyila, ?ami mo: "Useni, toy saare gi'oowo?" 19 Samuyila jaabi mo: "Min woni gi'oowo. Ardeeɗam wa''aago haa nokkuure seniinde, ngam on nyaamdan bee am hande. Jaŋgo fajiri mi jaaboto ?amɗe ma fuu, nden mi jaɓɓito ma. 20 Taa saklana bamɗe majjirɗe ma diga nyalɗe tati, ɓe keɓti ɗe. Ammaa moy ɓerɗe Isra'iila'en fuu ɗaɓɓata? Na ɗum an na, an e saare baaba ma?" 21 Sawulu wi'i: "Asee! Mi goɗɗo lenyol Benyamin. Lenyol man ɓuri le'i Isra'iila fuu famɗugo. Kadiboo asŋgol am ɓuri asli Benyamin fuu famɗugo. Ngam ɗume a wolwani yam irin bolle ɗe'e?" 22 Samuyila yahri Sawulu e suka mum haa nokkuure seniinde, nastini ɓe suudu ton, hokki ɓe joole tedduɗe caka ewnaaɓe. Woodi ton baakin worɓe cappanɗe tato. 23 Samuyila umri defoowo: "Waddu geɗal ngal ndokku ma mi ngam ciga ɗum." 24 Defoowo waddi daŋgo, wallini ngo yeeso Sawulu. Samuyila wi'i: "Kanjum ɓe cigani ma ɗum ngam haa mbi'a an woni ewniiɗo yimɓe. Nyaam le!"

1 Samuyila 10

Ɓaawo ɓe nyaamdi, 25 Samuyila dirtodi bee Sawulu haa berniwol, wolidi bee maako dow soorowol. 26 Jaŋgo maajum nde weeti, Samuyila ewni Sawulu gonɗo dow mbippu soorowol: "Umma, haa mi ɗofte seɗɗa." Sawulu ummi, nden ɓe ngurti haa laawol, kaŋko e Samuyila. 27 Nde ɓe njotti keerol berniwol, Samuyila wi'i Sawulu: "Wi' suka ma ardo yeeso. Ammaa an, dara jonta, haa mi anndine ko Allah wi'i yam." Suka ardi yeeso. 10:1 Nden Samuyila hoo'i faandu nebbam, rufi ɗam dow hoore Sawulu, hebbi mo, wi'i: "Bana ni Jawmiraawo darniri ma a ardiiɗo yimɓe maako Isra'iila'en. 2 To a dilli jonta, a fottan bee worɓe ɗiɗo haa yenaande Rahiilu kombi Selsa nder lesdi Benyamin. Ɓe mbi'ete: Bamɗe debbe ɗe njahɗa ɗaɓɓititgo, keɓtaama. Haala maaje saklataa baaba ma. Ammaa o ɗon saklo jonta ngam daliila neeɓugo maaɗa, o ɗon ?ama: Ko mbaɗanmi ngam ɓiyam? 3 Nden a tokkoto yeeso haa a yotto lekki makki bi'eteeki Taboora. Haa ton worɓe tato pottan bee maaɗa, ɓe ɗon njaha haa Baytila ngam ɓe lii'ano Allah dokkal. Gooto nder maɓɓe ɗon roondi njawkoy tatoy, ɗiɗaɓo tamseeje tati, tataɓo boo kanyakanyaawu inaboojam. 4 Ɓe ?aman njamu maaɗa, ɓe ndokkete tamseeje ɗiɗi. Sey a jaɓa ɗe. 5 Ɓaawo maajum a yottoto nokkuure wi'eteende Towndiire-Allah haa saŋgeere Filisti'en woni. Haa nastirde berniwol a fottan bee mooɓre annabo'en waranɓe diga nokkuure townde senaande. Ɓe ɗon ngima bee moolooji e bawɗi e ciide e hooduuji, ɓe ɗon mbaɗa annabaaku boo. 6 Nden Ruuhu Jawmiraawo waran dow maaɗa haa a waɗa annabaaku bana maɓɓe, a laato goɗɗo keso. 7 To kuuje ɗe'e potti bee maaɗa kam, huuw ko Allah yerɓi ma huuwugo, kaŋko o wondan bee maaɗa. 8 Aartam yahugo haa Gilgal, reenam ton nyalɗe joweeɗiɗi. Mi yahan ton haa mi lii'ano Jawmiraawo guleteeɗi e kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe bee maako. Nden mi wi'e ko mbaɗata fuu." 9 Nde Sawulu wayliti, acci Samuyila, Jawmiraawo hokki mo ɓernde hesre. Ko Samuyila wi'i mo fuu, ɗum laati nyalaade maajum. 10 Nde Sawulu e suka mum njotti Towndiire-Allah go, mooɓre annabo'en fotti bee maɓɓe. Ruuhu Jawmiraawo wari dow Sawulu, o fuɗɗi waɗugo annabaaku caka maɓɓe. 11 Annduɓe mo diga ɓooyma fuu, nde ɓe ngi'i mo o ɗon waɗa annabaaku bee annabo'en, ɓe ?am?amtiri: "Ko waɗi ɓii Kis? Sawulu boo laati caka annabo'en na?" 12 Goɗɗo jooɗiiɗo wuro man ?ami: "E moy woni baaba ɓeya?" Bana ni geccawol fuɗɗiri: "Sawulu boo laati caka annabo'en na?" 13 Nde Sawulu timmini waɗugo annabaaku, o wa''i haa nokkuure senaande. 14 Bappa maako yi'i mo, kaŋko e suka maako, ?ami ɓe: "Toy njahɗon?" O jaabi: "Ɗaɓɓititgo bamɗe. Nde min ngi'aay ɗe kootoy, min njehi ?amugo Samuyila." 15 Bappa maako ?ami: "Ɗume o wi'i on?" 16 Sawulu jaabi: "O yecci min bamɗe keɓtaama." Ammaa haala laamu ka Samuyila wolwanno mo, o yeccaay.

No Sawulu heɓri laamu

17 Too, Samuyila ewni yimɓe haa ɓe ngara yeeso Jawmiraawo haa Mispa. 18 O wi'i ɓe: "Ndaa ni Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila wi'i: Mi wurtini on lesdi Misra. Mi hisni on juuɗe Misra'en e konne'en woɗɓe fuu. 19 Min woni Allah mon kisnuɗo on sarruuji e ɓillaaje fuu. Ammaa onon on ngudini yam hande, on ɗaɓɓi mi hokka on laamiiɗo. Yoo booɗɗum, on keɓan laamiiɗo mon. Ndare jonta yeeso Jawmiraawo fodde le'i mon e asli mon." 20 Samuyila ɓadini le'i Isra'iila fuu, lenyol Benyamin naŋgaama. 21 O ɓadini lenyol Benyamin fodde asli maagol, asŋgol Matiri naŋgaama. Nder asŋgol man boo Sawulu ɓii Kis naŋgaama. Ammaa nde ɓe ɗaɓɓiti mo, ɓe tawaay mo. 22 Ɓe ?ami Jawmiraawo: "Lutti goɗɗo feere na?" Ammaa Jawmiraawo wi'i: "Sawulu ɗon nyukki ɓaawo kuuje nder saŋgeere." 23 Ɓe ndoggi, ɓe tawi mo ton, ɓe ngaddi mo. Nde o ɗon dari caka yimɓe, ndaa, hoore maako towti dow yimɓe fuu. 24 Samuyila wi'i ɓe: "Kaŋko woni cuɓaaɗo Jawmiraawo. Walaa nanduɗo bee maako nder ummaatoore fuu." Yimɓe ngooki bee seyo, ɓe kooli: "Hayru laamiiɗo!" 25 Samuyila faamtini yimɓe umrooje e baawɗe laamu fuu. O windi ɗum nder deftere, o wallini nde nder suudu seniindu. Nden o wi'i yimɓe ɓe koota ci'e maɓɓe. 26 Sawulu boo hooti saare mum haa Gibiya. Ɗuuɗɓe nder honooɓe tokki mo, ngam Jawmiraawo meemi ɓerɗe maɓɓe. 27 Ammaa woɗɓe meere'en ?ami: "Noy kaŋko o hisnirta en?" Ɓe njawi mo, ɓe teddinaay mo bee dokke. Ammaa Sawulu dooli hoore mum jeeɗaago.

1 Samuyila 11

No Sawulu jaalori Ammooni'en

11:1 Yoo, Nahas, laamiiɗo Ammooni'en wari, taari berniwol Yabes nder lesdi Gile'at, kaŋko e jama'aare konu maako. Yimɓe Yabes mbi'i Nahas: "Haɓɓu le alkawal bee amin a mbarataa min, nden kam min cappante." 2 Laamiiɗo Ammooni'en jaabi ɓe: "To on ngerdake mi ɗokkiɗina koomoy mooɗon yiitere mum nyaamre, haa mi waɗa mbustu dow Isra'iila fuu, nden kam mi haɓɓan alkawal man bee mooɗon." 3 Ndotti'en Yabes mbi'i mo: "Accu min nyalɗe joweeɗiɗi, haa min nelda habaru kootoy nder Isra'iila. To kisnanɗo min woodaa, min cappante." 4 Nelaaɓe ngari haa Gibiya, wuro Sawulu. Ɓe ngecci yimɓe haala man fuu. Yimɓe mboyi bee sawtu. 5 Saa'i maajum Sawulu warti diga remugo ngesa, kaŋko e na'i maako. O ?ami: "Ngam ɗume yimɓe mboyata?" Ɓe ngecci mo haala nelaaɓe Yabes. 6 Nde Sawulu nani ɗum, Ruuhu Jawmiraawo wari dow maako, tikkere maako saati masin. 7 O hoo'i ga'i ɗiɗi, o ta''i ɗi geɓe geɓe, o neldi geɓe man kootoy nder Isra'iila. O umri nelaaɓe ɓe mbi'a: "Koomoy mo yahdaay bee Sawulu e Samuyila ngam haɓre, ni'i ga'i maako laatoto." Isra'iila'en fuu kultori ngam ɓe paami Jawmiraawo on ɗon furkita ɓe. Ɓe fuu ɓe ngari, walaa koo gooto lutti ɓaawo. 8 Sawulu laari ɓe haa Bejek, limi ɓe. Woodi yimɓe Isra'iila ujine teemeɗɗe tato (300.000), e yimɓe Yahuuda ujine cappanɗe tato (30.000). 9 Sawulu umri nelaaɓe Yabes: "Mbi'e yimɓe berniwol mon: Jaŋgo, hiddeko naaŋge towa, on kisan." Ɓe njehi, ɓe ngecci ɗum yimɓe Yabes. Kamɓe ɓe ceyi masin. 10 Ɓe mbi'i Nahas: "Jaŋgo min ngurtoto haa on kuuwa min ko fottani on." 11 Jaŋgo maajum Sawulu sendi yimɓe mum mooɓe tati. Subaha ɓe ukkani saŋgeere Ammooni'en. Nde naaŋge towi, ɓurna Ammooni'en maayi. Luttuɓe ndoggi, caŋkiti gooto gooto. 12 Nde haɓre timmi, Isra'iila'en mbi'i Samuyila: "Toy saliiɓe Sawulu laamano en? Hokku min ɓe haa juuɗe amin, haa min mbara ɓe." 13 Ammaa Sawulu wi'i: "Walaa mbareteeɗo hande! Ngam hande Jawmiraawo hisni Isra'iila." 14 Samuyila wi'i yimɓe: "Ngare, en njah haa Gilgal, en kesɗitina laamu ton." 15 Yimɓe fuu njehi haa Gilgal. Nder suudu Jawmiraawo ɓe mbaɗi Sawulu laamiiɗo. Kaŋko e yimɓe Isra'iila fuu ɓe ceyi masin. Ɓe lii'ani Jawmiraawo kirseteeɗi ngam kawtal maɓɓe bee maako.

1 Samuyila 12

Waaju Samuyila

12:1 Nden Samuyila wi'i yimɓe Isra'iila: "Ndaa, mi waɗi ko on tori yam, mi waɗani on laamiiɗo. 2 Ndaa mo yeeso mooɗon ngam haa o ardo on. Min kam mi ndottiiɗo, marɗo dandandi. Ɓiɓɓe am ɗon ngondi bee mooɗon. Mi huuwani on diga nderkaaku am haa warugo hande. 3 Ndaa yam ɗo. Ceedaneeɗam yeeso Jawmiraawo e laamiiɗo mum to mi waɗi aybewol kooŋgole. Nagge moy koocumi? Malla wamnde moy koocumi? Moy mbaɗmi rikisi? Moy toonyumi? Haa juŋŋgo moy njaɓmi ceede ngam sottingo gooŋga? Mbi'e ɗum jonta, haa mi hokkita on." 4 Yimɓe Isra'iila mbi'i: "A waɗaay min rikisi, a toonyaay min, a jaɓaay kooɗume haa juŋŋgo koomoy." 5 Samuyila wi'i ɓe: "Jawmiraawo e laamiiɗo mo o suɓi laati seedooɓe, on tawaay aybewol kooŋgole haa am." Ɓe fuu ɓe mbi'i: "Nonnon ni!" 6-8 Samuyila wi'i ɓe: "To non kam, sey mi waɗa wullaandu dow mooɗon yeeso Jawmiraawo. Sey mi siftinora on kuuɗe gooŋgaaje ɗe Jawmiraawo huuwani on, onon e kaakaaji mon. Nde Yakubu e yimɓe saare mum ngari haa Misra, nde kaakaaji mon mboyani Jawmiraawo ngam ballal, saa'i maajum o nelani ɓe Muusa e Haruna. Bee juuɗe worɓe ɓe'e ɗiɗo o wurtiniri kaakaaji mon lesdi Misra, o hokki ɓe joonde nder lesdi ndi'i. 9 Ammaa kamɓe ɓe ngejjiti law ko Allah Jawmiraawo huuwani ɓe, ɓe acci mo. Ngam maajum o hokki ɓe haa juuɗe Filisti'en e laamiiɗo Mo'abi'en e Sisera, mawɗo honooɓe berniwol Hasoor. Ɓe fuu ɓe kaɓi bee kaakaaji mon, ɓe njaali ɓe. 10 Ɓe mboyani Jawmiraawo, ɓe mbi'i: Min mbaɗi hakke, ya Jawmiraawo, ngam min acci ma, min cujidani fotooji Ba'al e Astera. Ammaa jonta hisnu min juuɗe konne'en amin, nden kam min ɗowtanto ma an feere ma. 11 Yoo, Jawmiraawo nelani on Yerub-Ba'al e Barak e Yefta e Samuyila. O hisni on juuɗe konne'en mon taariiɓe on fuu, haa on njooɗo bee jam e de'ere. 12 Ammaa nde ngi'ɗon Nahas, laamiiɗo Ammooni'en ɗon wara ngam haɓugo bee mooɗon, on mbi'i yam: Aa'a, sey min keɓa laamiiɗo. On ngejjiti Allah Jawmiraawo mon laati laamiiɗo mon. 13 On keɓi laamiiɗo mo ɗaɓɓuɗon, Jawmiraawo darni mo dow mooɗon. 14 Kadi, teddine Jawmiraawo, kuuwane mo, ɗowtane umrooje maako, taa luute ɗe sam, tokke mo, onon e laamiiɗo mon fuu. Nden kam on njooɗoto jam. 15 Ammaa to on nananaay Jawmiraawo, to on ɗowtanaaki umrooje maako, nden kam o honan on bana o honno kaakaaji mon. 16 Jonta kam ndare siriw, ndaare kaayeefiwol ngol Jawmiraawo huuwata yeeso mooɗon. 17 Naa jonta ɗum wakkati codol alkamaari na? Bee non fuu mi toroto Jawmiraawo, kaŋko boo o neldan diggaali e iyeende. To ɗum laatake, on anndan no halleende mon dow Jawmiraawo mawniri, nde ɗaɓɓuɗon laamiiɗo." 18 Nden Samuyila tori Jawmiraawo. Nyalaade maajum Jawmiraawo neldi diggaali e iyeende. Yimɓe fuu kuli Jawmiraawo e Samuyila masin. 19 Ɓe mbi'i Samuyila: "Useni, torana min Allah Jawmiraawo ma, ngam taa min maaya. Fakat min marɓe hakke, dow maajum fuu min ɓesdi halleende ɗaɓɓugo laamiiɗo." 20 Samuyila jaabi ɓe: "Taa kule. On mbaɗi aybe fakat. Ammaa tokke Jawmiraawo jonta, ɗowtane mo bee ɓernde woore. 21 Taa tokke labbi, ngam kanji ɗi meereeji, ɗi mbaawataa wallugo on. 22 Ammaa Jawmiraawo yawnataa innde mum, accataa yimɓe mum. Ɗum fottani mo o waɗa on ummaatoore maako. 23 Min boo, Jawmiraawo haɗam taa mi waɗa aybe dow maako, mi acca do'anaago on. Koo yeeso boo mi anndinan on ko foti, ko wooɗi. 24 Ammaa teddine Jawmiraawo, ɗowtane mo bee gooŋga e ɓernde woore. Ciftore kuuɗe mawɗe ɗe o huuwani on. 25 Ammaa to on tokkake huuwugo kalluɗum, nden kam on kalkan, onon e laamiiɗo mon fuu."

1 Samuyila 13

Haɓre bee Filisti'en

13:1 Sawulu woodi duuɓi ... , saa'i o laamo. O laamani yimɓe Isra'iila duuɓi ɗiɗi. 2 Too, Sawulu suɓi worɓe ujine tato (3.000) nder Isra'iila'en, wi'i luttuɓe ɓe koota. Ujine ɗiɗo ɗon ngondi bee maako haa Mikmas e dow kooseeje kombi Baytila. Ujineere boo ɗon ngondi bee Yoonatan, ɓiiyiiko, haa Gibiya-Benyamin. 3 Yoonatan mbari kaliifaajo Filisti'en haa Geba, Filisti'en nani habaru maajum. Sawulu umri fuufugo luwal konu nder lesdi fuu, wi'i: "Sey Ibraniŋko'en fuu nana ɗum." 4 Yimɓe Isra'iila nani haala man, mbi'i: "Sawulu mbari kaliifaajo Filisti'en, ummini nganyŋgu maɓɓe." Ngam maajum worɓe Isra'iila fuu mooɓti haa Sawulu haa Gilgal. 5 Filisti'en boo mooɓti ngam haɓre bee Isra'iila'en. Ɓe ngoodi mootaaji pucci ujine tati (3.000), e wa''iiɓe ɗi ujine njoweego (6.000), e honooɓe woɗɓe ɗuuɗɓe bana njaareendi maayo. Ɓe ngari, ɓe caŋgini haa Mikmas, haa fuunaaŋge Baytawiina. 6 Nde Isra'iila'en ngi'i ɓe ɗon nder ɓillaare ngam ɗuuɗeeŋga konne'en maɓɓe, ɓe nyukki nder lowi e guuɓe e caka tapaaje e nder gasɗe e ɓulli. 7 Woɗɓe maɓɓe ndoggi haa gaɗa maayo Urdun, haa lesdi Gada e Gile'at. Ammaa Sawulu ɗonno haa Gilgal. yimɓe wonduɓe bee maako diwni ngam kulol. 8 Samuyila wi'no mo o reena nyalɗe joweeɗiɗi. Ammaa nde Samuyila waraay tawon, yimɓe puɗɗi dillugo. 9 Ngam maajum Sawulu umri waddugo dabbaaji ngam nguleteeŋga e kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe. 10 Nde o timmini lii'aago nguleteeŋga, Samuyila wari. Sawulu yehi haa fotta bee maako, hoofna mo. 11 Samuyila ?ami mo: "Ko mbaɗɗa ɗo?" Sawulu jaabi: "Yimɓe puɗɗi dillugo ngam a waraay nder saa'iire ta''aande. Filisti'en boo ɗon mooɓi haa Mikmas. 12 Ngam maajum mi numi: Jonta Filisti'en ukkanto yam haa Gilgal, min boo mi toraaki yerduye Jawmiraawo tawon. Kanjum mi tiɗɗini ɓernde am, mi lii'ani mo nguleteeŋga." 13 Samuyila wi'i mo: "Kay, a waɗi faataare! Koni a ɗowtanaaki umroore Allah Jawmiraawo maaɗa? O tabitinanno laamu ma dow Isra'iila haa foroy, 14 ammaa jonta ngu tabitittaa. Jawmiraawo suɓani hoore mum goɗɗo ɓuranɗo fottango mo dow maaɗa, haa o waɗa mo ardiiɗo yimɓe maako." 15 Nden Samuyila ummi haa Gilgal. Worɓe luttuɓe haa Sawulu, njahdi bee maako diga Gilgal haa Gibiya, hedi jama'aare konne'en. Nde Sawulu limi yimɓe mum, ɓe laati baakin worɓe teemeɗɗe njoweego. 16 Sawulu e ɓiyum Yoonatan e wonduɓe bee muuɗum'en caŋgini haa Geba nder lesdi Benyamin. Ammaa Filisti'en ɗon caŋgini haa Mikmas. 17 Filisti'en neli mooɓe honooɓe tati ngam wilugo e jaɓtugo, mooɓre arande gal woyla haa Ofra nder lesdi Su'al, 18 mooɓre ɗiɗawre gal hiirnaaŋge haa Baytihurun, mooɓre tataɓre boo gal fuunaaŋge haa kooseeje dow Waadiwol-pobbi haa sera ladde. 19 Wakkati maajum walaa kilaajo nder lesdi Isra'iila fuu, ngam Filisti'en ngiɗaano Isra'iila'en mbaɗa kaafaaje malla labbe. 20 Doole Isra'iila'en njaha haa Filisti'en ngam welnugo baaneeje e kuuje wasugo e pe''irɗe e bafɗi. 21 Ngam welnugo fe''irde malla ngam wo''itingo seɓatto sawru gaynaako, sey ɓe njoɓa suleyre. Ngam welnugo baanewo malla wafdu boo suleyje ɗiɗi. 22 Ngam maajum nyalaade haɓre walaa kaafahi malla labbo haa juuɗe Isra'iila'en, sey Sawulu e ɓiyum Yoonatan mari balmi, kamɓe tan. 23 Filisti'en neli mooɓre honooɓe ngam haa ɓe ayna laawol hooseere kombi Mikmas.

1 Samuyila 14

Cuusal Yoonatan

14:1 Nyande feere Yoonatan ɓii Sawulu wi'i suka doondoowo balmi mum: "War, en njah haa aynooɓe Filisti'en to." Ammaa o wi'aay ɗum baaba maako. 2 Saa'i maajum Sawulu ɗon jooɗi les rummaanoohi haa laarre wi'eteende Migiron haa keerol gese Gibiya. Worɓe baakin teemeɗɗe njoweego ɗon ngondi bee maako. 3 Akiya ɓii Ahitooba deerɗu Ikabood ɓii Pinehas ɓii Eeli, limanjono Jawmiraawo haa Silo, kaŋko o ɗon ɓorni danciki limanku saa'i man. Yimɓe wonduɓe bee Sawulu kamɓe boo ɓe anndaa Yoonatan dilli. 4 Haa laawol ngol Yoonatan tammi yahugo, woodi tapaaje towɗe ceeɓɗe haa bakeeje maagol ɗiɗi fuu. Tapaare nde'e wi'ete Booses, ndeya boo Seene. 5 Nde'e ɗon haa woyla maagol, wakere Mikmas, ndeya boo haa fombina maagol, wakere Geba. 6 Kadi, Yoonatan wi'i suka mum go: "War, en njah haa aynooɓe saadooni'en ɓe'e to. Teema Jawmiraawo wallan en. Walaa ko haɗata mo hokkugo en jaalorgal, koo en ɗuuɗaay boo." 7 Doondoowo balmi maako jaabi mo: "Waɗ ko ɓernde ma yiɗi fuu, yah. Min kam mi yahdan bee ma." 8 Yoonatan wi'i: "Sey en ɓadito ɓe haa to ɓe ngi'i en. 9 To ɓe mbi'i: Ndare, munye haa to min ngari ­- nden kam en ndaroto haa en ngoni. 10 Ammaa to ɓe mbi'i: Ngare haa amin ­- nden kam en mba''oto, ngam Jawmiraawo hokki en ɓe haa juuɗe men. Bana ni en anndirta ɗum." 11 Ɓe njehi haa aynooɓe Filisti'en ngi'i ɓe. Filisti'en mbi'i: "Asee, Ibraniŋko'en ngurti gasɗe muuɗum'en haa ɓe nyukkino!" 12 Nden ɓe ewni Yoonatan e doondoowo balmi, ɓe mbi'i: "Hey, onon, ngare haa amin! Woodi ko min mbi'ata on!" Yoonatan wi'i suka mum: "Tokkam! Jawmiraawo hokki ɓe haa juuɗe Isra'iila." 13 Yoonatan wa''i bee juuɗe e kosɗe fuu, doondoowo balmi maako tokki mo. Nde ɓe njotti haa dow, Filisti'en ndo''i yeeso Yoonatan, suka maako boo mbari ɓe. 14 Haɓre arandeere bee Filisti'en nde'e, Yoonatan e suka mum mbari worɓe noogas haa nokkuure nde yaajaay sam. 15 Filisti'en wonɓe nder lesdi, e honooɓe nder saŋgeere e mooɓe jaɓtooɓe fuu kultori ngam haala maajum. Allah hulni ɓe bee dimbaaki lesdi boo.

No Isra'iila'en njaalori Filisti'en

16 Yimɓe Sawulu waɗooɓe aynol haa Gibiya-Benyamin ngi'i fitina nder saŋgeere Filisti'en. 17 Sawulu umri yimɓe mum: "Lime, ndaare to goɗɗo meeɗen dilli." Ɓe limi, ɓe ngi'i Yoonatan e doondoowo balmi mum ngalaa ton. 18 Sawulu wi'i Akiya, limanjo: "Waddu le sundukru Allah." Ngam nyalaade maajum sundukru alkawal ɗon nder saŋgeere Isra'iila'en. 19 Saa'i Sawulu ɗon wolida bee Akiya tawon, fitina nder saŋgeere Filisti'en ɓesdi masin. Sawulu wi'i limanjo: "Accu ndu!" 20 Nden o ewni yimɓe maako, ɓe nasti haɓre. Saa'i man hakkiilooji Filisti'en majji, ɓe ɗon kaɓa koomoy bee soobaajo mum. 21 Ibraniŋko'en wonduɓe bee Filisti'en diga naane, warɓe bee maɓɓe haa saŋgeere, ngayliti, kawtani Isra'iila'en wonduɓe bee Sawulu e Yoonatan. 22 Isra'iila'en nyukkiiɓe nder kooseeje Efrayim go, nde ɓe nani Filisti'en ndoggi, ɓe ngarti, ɓe taasni ɓe. 23 Bana ni Jawmiraawo hisniri Isra'iila'en nyalaade maajum.

Ko laati ɓaawo haɓre

Haɓre maajum wuli haa gaɗa Baytawiina. 24 Sawulu umruno yimɓe mum bee hunayeere: "Naaloore dow koomoy nyaami nyaamdu haa yahugo kiikiɗe, hiddeko mi waato konne'en am." Nyalaade man fuu, ɓe nyaamaay, ngam maajum ɓe comi masin. 25 Ɓe fuu ɓe ngari nder laynde, njumri ɗon ton haa lesdi. 26 Ɓe ngi'i njumri ɗon simta, ammaa walaa koo gooto maɓɓe metti ndi, ngam ɓe kuli hunayeere Sawulu. 27 Yoonatan anndaa haala maajum. O nastini seɓatto sawru maako nder njumri, o nyaami ndi. Law gite maako laaɓi fahin. 28 Gooto nder yimɓe maako wi'i mo: "Baaba ma huni hunayeere, naali koomoy nyaami nyaamdu hande." Ammaa Yoonatan yi'i comri yimɓe fuu. 29 Ngam maajum o wi'i: "Baaba am ɗon nastina lesdi fuu nder halkere. Ndaare le, sembe am warti ngam mi metti njumri seɗɗa. 30 To yimɓe fuu nyaamino ko keɓɗen haa Filisti'en hande, jaalorgal men ɓuranno mawnugo piw. Ammaa jonta kam en mbaraay ɗuuɗɓe." 31 Nyalaade maajum yimɓe Isra'iila taasni Filisti'en diga Mikmas haa yotti Ayyalon. Weelo tampini ɓe, 32 haa ɓe ukkani keɓal konu, ɓe kirsi dammooji e ga'i e nyalbi, ɓe ndufi ?i?am maaji haa lesdi. Nden ɓe nyaami haa nokkuure man heewnde ?i?am. 33 Sawulu anndinaama: "Ndaa, yimɓe ɗon mbaɗa hakke dow Jawmiraawo, ɓe ɗon nyaama haa nokkuure heewnde ?i?am kirsol." Sawulu hooli, wi'i: "On mbaɗi aybe. Ngadde hayre mawnde hiddeko naaŋge muta." 34 Nden o umri: "Naste caka yimɓe, mbi'e ɓe ɓe ngadda dabbaaji maɓɓe, ɓe kirsa ɗi haa ɗo dow hayre, ɓe nyaama bilaa waɗugo hakke dow Jawmiraawo." Jemmaare maajum yimɓe ngaddi dabbaaji muuɗum'en, kirsi ɗi ton. 35 Kanjum woni hirsirde arande nde Sawulu mahani Jawmiraawo. 36 Sawulu wi'i: "Sey en taasna Filisti'en jemmaare nde'e, en koo'a kuuje maɓɓe haa weeta. Taa gooto nder maɓɓe daɗa." Yimɓe maako njaabi: "Booɗɗum, an on umrata!" Ammaa limanjo wi'i: "En aartu en carwo Allah." 37 Sawulu ?ami Allah: "Mi taasna Filisti'en na? A hokkan min ɓe haa juuɗe amin na?" Ammaa nyalaade maajum Allah jaabaaki mo. 38 Sawulu ewni ardiiɓe yimɓe, wi'i ɓe: "Keɓte hakkewol ngole laati hande. 39 Fakat bana Jawmiraawo kisnuɗo Isra'iila o geeto, baɗɗo hakke man o maayan, koo to ɗum ɓiyam Yoonatan." Ammaa walaa koo gooto wolwi. 40 Nden Sawulu wi'i ɓe: "On fuu ndare haa wakere nde'e, min e ɓiyam Yoonatan min ndaroto wakere ndeya." Yimɓe njaabi mo: "Booɗɗum, an on umrata." 41 Sawulu tori Jawmiraawo: "Ya Allah mo Isra'iila'en ɗowtanto ɗum, ngam ɗume a jaabaaki yam hande? Anndinam gooŋga bee kaa'e baaruɗum kur'u. To aybe man ɗon dow am e ɓiyam Yoonatan, nden kam wurtin hayre wi'eteende uriima. Ammaa to yimɓe ma Isra'iila'en mbaɗi aybe, nden kam wurtin hayre wi'eteende tumiima." Kur'u aybini Sawulu e Yoonatan, gooŋɗini yimɓe woɗɓe. 42 Sawulu wi'i: "Mbaɗe le kur'u hakkunde am bee ɓiyam." Ngu aybini Yoonatan. 43 Sawulu wi'i mo: "Yeccam ko mbaɗɗa." Yoonatan jaabi: "Mi hoo'i njumri seɗɗa bee seɓatto sawru am, mi nyaami. Ndaa yam, mi taaskani maayugo." 44 Sawulu wi'i: "Nonnon, Jawmiraawo mbarammi to mi acci ma bee yoŋki." 45 Ammaa yimɓe mbi'i Sawulu: "Kadi Yoonatan mo heɓani Isra'iila jaalorgal maŋgal nga'al hande, o maayan na? Woodaa sam! Fakat bana Jawmiraawo o geeto, min accataa a meema koo gaasawol hoore maako gootol. Kuuɗe maako hande kam, bee ballal Allah o huuwri ɗe." Bana ni yimɓe kisniri Yoonatan ngam taa o maaya. 46 Sawulu acci taasnugo Filisti'en. Kamɓe ɓe kooti lesdi maɓɓe.

Konuuji Sawulu e saare mum

47 Wakkati Sawulu ɗon laamano Isra'iila, o haɓi bee konne'en maako kootoy fuu: bee yimɓe Mo'ab e Ammoon e Edoom, bee laamiiɓe Soba, bee Filisti'en boo. Kootoy o haɓi fuu, o jaalo. 48 O tiɗɗini ɓernde maako, o haɓi bee yimɓe Amalek, o hisni Isra'iila'en juuɗe jaɓtooɓe ɓe'e. 49 Sawulu woodi ɓiɓɓe worɓe tato: Yoonatan e Isuwi e Malkisuwa. O woodi boo ɓiɓɓe rewɓe ɗiɗo: innde mawniraawo, Meerab, innde minyiraawo boo, Mikal. 50 Ahino'am ɓii Ahimaas woni debbo Sawulu. Innde mawɗo konu maako, Abineer ɓii Neer. (Neer woni bappa Sawulu, 51 ngam Kis baaba Sawulu, e Neer baaba Abineer ɓe ɓiɓɓe Abiyel.) 52 Jamanu Sawulu fuu haɓre bee Filisti'en ɗon saati. Ngam maajum koondeye Sawulu yi'i goɗɗo cembiɗɗo, baawɗo konu, o hoo'a mo ngam jama'aare konu maako.

1 Samuyila 15

Haɓre bee Amaleki'en

15:1 Yoo, Samuyila wari haa Sawulu, wi'i mo: "Naane Jawmiraawo nelino yam ngam haa mi waɗe laamiiɗo dow yimɓe maako Isra'iila'en. Ngam maajum nan umroore maako jonta. 2 Ndaa ni Jawmiraawo honooɓe Isra'iila wi'i: Mi yejjitaay ko yimɓe Amalek kuuwi Isra'iila'en, no ɓe kaɗiri ɓe laawol nde ɓe ngari diga Misra. 3 Yah haɓugo bee Amaleki'en jonta, halku ɓe kamɓe e ko ɓe mari fuu, taa enɗu ɓe sam. Mbare worɓe e rewɓe, derke'en e musinankoy, na'i e dammooji e geelooɗi e bamɗe fuu." 4 Sawulu ewni yimɓe mum ɓe ngara haa Telayim. O limi ɓe ton: Honooɓe ujine teemeɗɗe ɗiɗo (200.000), non boo worɓe Yahuuda ujine sappo (10.000). 5 Ɓe njahdi bee maako haa berniwol Amaleki'en, ɓe mbaɗi baaltol nder waadiwol kombi berniwol man. 6 Sawulu neldi habaru haa Keni'en, wi'i ɓe: "Ndille, ngurte caka Amaleki'en, ngam taa mi halka on bana maɓɓe. Ngam saa'i Isra'iila'en ɗonno ngara diga Misra, onon on kolli ɓe mbooɗeeŋga." 7 Nden Sawulu ukkani Amaleki'en, jaali ɓe diga Hawila haa yotti Sura haa fuunaaŋge Misra. 8 Sawulu e yimɓe mum mbari ɓe fuu bee kaafahi, ammaa ɓe naŋgi Agag, laamiiɗo Amaleki'en o geeto. 9 Ɓe lutti mo, kaŋko e ɓurɗum wooɗugo haa dammooji e na'i e borti e ko mari saman fuu. Ɓe mbari dabbaaji tampuɗi e ɗi mbooɗaay tan. 10 Jawmiraawo wi'i Samuyila: 11 "Mi mimsiti waɗugo Sawulu laamiiɗo, ngam o wayliti, o acci yam, o ɗowtanaaki umrooje am." Kanjum ɗum naawi Samuyila masin, o woyani Jawmiraawo jemmaare man fuu. 12 Jaŋgo maajum o dawi cub, o yehi ngam o fotta bee Sawulu. O nani Sawulu warno haa Karmel, darnani hoore mum hayre maandorde, dilli haa Gilgal. 13 Nde Samuyila yotti ton, Sawulu hoofni mo, wi'i: "Jawmiraawo barkiɗine. Mi waɗi ko Jawmiraawo umri yam." 14 Ammaa Samuyila ?ami mo: "Ko mi nanata ɗo, naa ɗum bojji dammooji e boodaali na'i na?" 15 Sawulu jaabi: "Yimɓe koo'i na'i e dammooji ɓurɗi wooɗugo haa Amaleki'en ngam lii'anaago ɗi Allah Jawmiraawo maaɗa kirseteeɗi. Ammaa luttuɗum fuu min kalki ɗum." 16 Samuyila wi'i Sawulu: "He'i kam! Haa mi yecce ko Jawmiraawo wi'i yam jemmaare saaliinde." Sawulu wi'i: "Mi ɗon heɗito." 17 Samuyila wi'i mo: "Wakkati a famɗitini hoore ma, a laati ardiiɗo le'i Isra'iila, Jawmiraawo waɗi ma laamiiɗo maaji. 18 O neli ma, o umri ma a haɓa bee Amaleki'en halluɓe ɓe'e haa a halka ɓe. 19 Koni a ɗowtanaaki mo? Koni a yaawɗi ɓoftugo keɓal konu? A waɗi kalluɗum yeeso Jawmiraawo." 20 Sawulu jaabi: "Na mi ɗowtani umroore Jawmiraawo? Mi yehi bana o wi'i yam, mi halki Amaleki'en fuu. Mi naŋgi Agag, laamiiɗo maɓɓe, mi waddi mo haa ɗo. 21 Ammaa yimɓe am lutti ɓurɗum wooɗugo haa keɓal konu, waato na'i e dammooji booɗɗi, ngam haa ɓe lii'ano ɗi Allah Jawmiraawo maaɗa haa Gilgal ɗo." 22 Ammaa Samuyila wi'i: "Ɗume ɓuri fottango Jawmiraawo, guleteeɗi e kirseteeɗi na, malla to goɗɗo ɗowtanake umroore maako. Fakat, ɗowtaare ma ɓuran seynugo mo dow jawɗi payɗi kirseteeɗi fuu. 23 Luutugo umroore maako halli bana kaaramaaku, tuurtango mo boo halli bana sujidango labbi. An a wudini umroore Jawmiraawo, ngam maajum o wudini ma ngam taa a tokko laamaago." 24 Sawulu jaabi: "Gooŋga, mi waɗi aybe. Mi luuti umroore Jawmiraawo e anndinol maaɗa, ngam mi huli yimɓe am, mi waɗi ko ɓe ngiɗi. 25 Ammaa jonta yaafanam aybe am, yahdu bee am haa Gilgal, haa mi sujidana Jawmiraawo." 26 Samuyila wi'i mo: "Aa'a, mi yahdataa bee ma. A wudini umroore Jawmiraawo, kaŋko boo o wudini ma ngam taa a tokko laamaago."

No Samuyila sendiri bee Sawulu

27 Samuyila wayliti ngam dilla. Ammaa Sawulu naŋgi gawargal limce Samuyila haa ngal seeki. 28 Samuyila wi'i: "Bana ni Jawmiraawo seekiri laamu Isra'iila dow maaɗa hande, hokki ngu goɗɗo feere ɓuranɗo ma fotugo. 29 Kaŋko woni koolniiɗo haa Isra'iila, o fewataa, o mimsitittaako boo. Ngam naa o neɗɗo sakko o mimsito." 30 Sawulu wi'i: "Mi waɗi aybe. Ammaa teddinam jonta yeeso ndotti'en yimɓe am e yeeso Isra'iila'en fuu, yahdu bee am haa mi sujidana Allah Jawmiraawo maaɗa." 31 Samuyila jaɓi, yahdi bee maako haa Gilgal. Nde Sawulu timmini sujidango Jawmiraawo, 32 Samuyila umri: "Ngaddaneeɗam Agag, laamiiɗo Amaleki'en." Agag wari haa maako o de'itɗo ngam o numi: "Jonta kam joote maayde ittake." 33 Ammaa Samuyila wi'i mo: "Kaafahi ma sooyni rewɓe ɗuuɗɓe ɓikkoy muuɗum'en. Bana ni daada ma boo sooyan ɓiyum jonta." Nden o ta''i Agag geɓe geɓe yeeso hirsirde Jawmiraawo haa Gilgal. 34 Ɓaawo maajum Samuyila yehi haa Rama. Sawulu boo hooti saare mum haa Gibiya. 35 Samuyila meetaay yi'ugo mo, ammaa ɓernde maako naawi ngam daliila Sawulu, ngam Jawmiraawo mimsiti hokkugo mo laamu dow Isra'iila.

1 Samuyila 16

No Allah suɓri Daawuda

16:1 Yoo, Jawmiraawo wi'i Samuyila: "Ndey a accata sunoraago Sawulu? Mi wudini mo ngam taa o tokko laamanaago Isra'iila. Hebbin luwal ma bee nebbam ngujorɗam, yah haa Baytilaama haa goɗɗo mo innde mum Yessa. Mi suɓani hoore am gooto nder ɓiɓɓe maako haa o laato laamiiɗo." 2 Samuyila wi'i: "Noy njahanmi ton? To Sawulu nani ɗum, o mbaratam." Jawmiraawo wi'i: "Hoo'u wiige, yahru nge ton, wi' yimɓe a wari ngam lii'anaago Jawmiraawo kirseteeŋga. 3 Ewna Yessa haa juulde kirseteeŋga man, min boo mi wi'ete ko mbaɗata, moy nder ɓiɓɓe maako a moytata ngam o laato laamiiɗo." 4 Samuyila ɗowtani Jawmiraawo, yehi Baytilaama. Nde ndotti'en berniwol ngi'i mo, ɓe kultori, ɓe ?ami mo: "Jam waddu ma na?" 5 O jaabi: "Jam! Mi wari ngam lii'anaago Jawmiraawo kirseteeŋga. Cene ko'e mon, nden njahde bee am haa nyaamdu kirseteeŋga." O ewni Yessa e ɓiyum'en boo, o wi'i ɓe ɓe cena ko'e maɓɓe. 6 Nde ɓe ngari, Samuyila yi'i Eliyabu ɓii Yessa, numi: "Kaŋko woni cuɓaaɗo Jawmiraawo." 7 Ammaa Jawmiraawo wi'i mo: "Taa hakkilan darnde maako juutnde, mi suɓaay mo. Min kam mi laarataa bana yimɓe ndaardata. Neɗɗo laaran ko gite mum ngi'ata, ammaa min mi laaran ko woni nder ɓernde goɗɗo." 8 Yessa ewni Aminadabu, yahri mo yeeso Samuyila. Ammaa Samuyila wi'i: "Jawmiraawo suɓaay mo." 9 Yessa waddi Samma, ammaa Samuyila wi'i: "Kaŋko boo Jawmiraawo suɓaay mo." 10 Bana ni Yessa waddi ɓiyum'en njoweeɗiɗo yeeso Samuyila. Ammaa Samuyila wi'i: "Jawmiraawo suɓaay koo gooto nder maɓɓe." 11 Nden o ?ami Yessa: "Kamɓe tan ngoni ɓiɓɓe ma fuu na?" Yessa jaabi: "Aa'a, lutti gaajiijo am, Daawuda, o ɗon dura dammooji." Samuyila wi'i: "Nel goɗɗo wadda mo, ngam en puɗɗataa nyaamugo hiddeko o wara." 12 Yessa neli goɗɗo, Daawuda wari. O booɗɗo, cembiɗɗo, gite maako ɗon njayna. Jawmiraawo wi'i Samuyila: "Ɗum kaŋko, wujir mo nebbam." 13 Samuyila hoo'i luwal bee nebbam ngujorɗam, moyti Daawuda yeeso deerɗiiko'en fuu. Diga saa'i maajum Ruuhu Jawmiraawo wari dow Daawuda, accaay mo. Ammaa Samuyila hooti haa Rama.

No Daawuda huuwrani Sawulu

14 Ruuhu Jawmiraawo acci Sawulu, ammaa Jawmiraawo neli mo ruuhuwol kalluŋgol ngol hulna mo. 15 Sukaaɓe Sawulu mbi'i mo: "Ndaa, ruuhuwol kalluŋgol iwŋgol haa Jawmiraawo ɗon hulne, barkaama. 16 Naa ndikka min ɗaɓɓitane goɗɗo annduɗo fiyugo moolooru na? To ruuhuwol man wari dow maaɗa, o yimane bee moolooru haa keɓa daama." 17 Sawulu jaabi: "Ndaaraneeɗam goɗɗo annduɗo fiyugo moolooru, ngadde mo haa am." 18 Gooto nder sukaaɓe maako wi'i: "Mi anndi goɗɗo. Yessa mo Baytilaama woodi ɓiɗɗo baawɗo moolooru. O konoowo cembiɗɗo boo, o booɗɗo, baawɗo wolwugo, Jawmiraawo ɗon wondi bee maako." 19 Sawulu neli nelaaɓe haa Yessa, wi'i mo: "Neldam le ɓiɗɗo ma Daawuda, duroowo dammooji." 20 Yessa hokki Daawuda jawgel mbeewa e wamnde rimdaande tamseeje e kanyakanyaawu inaboojam o yahra ɗum haa Sawulu. 21 Bana ni Daawuda wari haa laamiiɗo Sawulu, nasti kuugal maako. Sawulu yiɗi mo masin, waɗi mo doondoowo balmi laamiiɗo. 22 Sawulu neli goɗɗo haa Yessa, wi'i mo: "Mi yiɗi Daawuda. Accu mo o jooɗo haa am, o huuwanammi." 23 Koondeye ruuhuwol iwŋgol haa Allah go wari dow Sawulu, Daawuda hoo'a moolooru, fiya ndu. Nden Sawulu foofta, heɓa daama, ruuhuwol boo acca mo.

1 Samuyila 17

No Goliyat janciri Isra'iila'en

17:1 Yoo, Filisti'en mooɓti jama'aare konu muuɗum'en haa Soko nder lesdi Yahuuda. Ɓe caŋgini haa Efes-Damiima, hakkunde Soko bee Aseka. 2 Sawulu e Isra'iila'en boo mooɓi, ɓe caŋgini nder waadiwol bi'eteeŋgol Leɗɗe-mawɗe. Ɓe taaskani haɓre bee Filisti'en. 3 Filisti'en ndari dow hooseere to, Isra'iila'en boo dow hooseere ɗo, waadiwol ɗon hakkunde maɓɓe. 4 Goɗɗo wurti saŋgeere Filisti'en. Innde maako Goliyat, o iwɗo Gaat. Njuutirka maako piyanɗe joweego e hapakaare. 5 Hufneere maako e sulkewol maako fuu ɗum njamndi mboɗeeri. Teddeeŋga sulke man, baakin kilo cappanɗe joweego. 6 O woodi jamɗe boɗeeje haa korle maako boo. Dow balawal maako o wakki jaaral njamndi mboɗeeri. 7 Kalasal labbo maako nandi bee leggal cannyargal. Ceeɓndi labbo maako ɗum njamndi ɓaleeri, teddeeŋga maari baakin kilo joweeɗiɗi. Goɗɗo feere ardi mo, ɗon roondi wawarde mawnde. 8 Goliyat dari, wookani caffuuji Isra'iila'en, wi'i: "Ngam ɗume mbaɗɗon caffuuji konu? Min mi Filistiijo, onon boo on maccuɓe Sawulu. Cuɓe le gooto nder mooɗon, o wara haa am, o haɓa bee am. 9 To o waawti yam, o mbari yam, min laatoto maccuɓe mon. Ammaa to min mi jaalake mo, mi mbari mo, nden kam onon on laatoto maccuɓe amin, on kuuwana min." 10 Nden o fuɗɗi jancugo jama'aare konu Isra'iila'en, o wi'i: "On nani ko mbi'mi na? Ngadde le goɗɗo gooto haa min kaɓa." 11 Nde Sawulu e yimɓe Isra'iila nani bolle ɗe'e, ɓe ndiwtori, ɓe kuli masin.

Daawuda nder saŋgeere Isra'iila'en

12-14 Yessa mo asŋgol Efrata haa Baytilaama, o ndottiijo saa'i man, o waawaay konu. Ammaa o woodi ɓiɓɓe njoweetato. Mawniraaɓe maɓɓe tato, Eliyabu e Abinadabu e Samma tokkino Sawulu ngam haɓre. Daawuda woni gaajiijo. 15 Saa'i feere feere Daawuda ɗon ummo haa saare Sawulu, ɗon hoota, ngam dura dammooji baaba mum haa Baytilaama. 16 Ammaa Filistiijo go ɗon wara fajiri e kiikiɗe fuu, ɗon tiitotira bee Isra'iila'en, nyalɗe cappanɗe nayi. 17 Nyande feere Yessa wi'i Daawuda: "Yah haa deerɗa'en haa saŋgeere konu. Yahran ɓe muudoore gabbe ca'aaɗe e tamseeje sappo. 18 Hoo'u boo leeɓi sappo ngam mawɗo honooɓe ujineere. Laar no deerɗa'en mba'i, ?am njamu maɓɓe. Jaɓ huunde koondeye haa maɓɓe, waddanam nde ngam seedamku a yi'i ɓe, a tawi ɓe ɓe yamɓe. 19 Ɓe ɗon ngondi bee Sawulu e worɓe Isra'iila fuu ngam haɓre nder waadiwol Leɗɗe-mawɗe." 20 Jaŋgo maajum Daawuda dawi cub, acci dammooji haa juŋŋgo aynoowo. O hoo'i kuuje go, o yehi bana baaba maako umruno mo. Nde o yotti saŋgeere, Isra'iila'en ɗon ngurto, ɗon ndarna caffuuji, ɗon mbaɗa gookaali konu. 21 Caffuuji Isra'iila'en e ɗi Filisti'en ɗon tiitotiri. 22 Daawuda acci kuuje mum haa juŋŋgo aynoowo saŋgeere, doggi haa deerɗum'en wonɓe nder caffuwol, ?ami ɓe njamu maɓɓe. 23 Saa'i o ɗon wolida bee maɓɓe, Goliyat Filistiijo go wari fahin, dari yeeso caffuuji, wi'i bolle ɗeya go. Daawuda nani ɗum. 24 Worɓe Isra'iila, nde ngi'i Goliyat, ɓe kultori, ɓe ndoggi. 25 Ɓe mbi'mbi'tiri: "A yi'i mo na? Ndaa mo ɗon wara! Kayya no o jancirta Isra'iila! Koomoy mbari mo, laamiiɗo riskinan ɗum, te'nan ɗum ɓii laamiiɗo debbo. Saare baaba maako boo rimɗan e jomorli fuu." 26 Daawuda ?ami worɓe dariiɓe kombi muuɗum: "Mbarjaari ndiye laatanto mbaranɗo Filistiijo oo, ittanɗo mbustu dow Isra'iila? Moy saadooniijo oo haa o janca jama'aare konu Allah geeto?" 27 Yimɓe mbolwani mo haala mbarjaari fahin. 28 Eliyabu, mawniiko nani mo o ɗon wolida bee yimɓe. O tikki, o wi'i Daawuda: "Ko mbaɗata ɗo? A acci baali men pamari nder ladde. Moy aynata ɗi jonta? Mi anndi ma, an meereejo, maatanɗo hoore mum. A wari laarugo haɓre non." 29 Daawuda jaabi: "Ko mbaɗmi kadi? Walaa kooɗume, sey ?amugo ?amɗe." 30 Nden o wayliti, o ?ami goɗɗo feere. Kaŋko o jaabi mo bana naane.

Balmi ɗi potaay

31 Worɓe woɗɓe nani bolle Daawuda, anndini ɗum Sawulu. Kaŋko o neli ɗaɓɓugo mo. 32 Daawuda wari, wi'i Sawulu: "Taa goɗɗo hula Filistiijo oo, barkaama. Min mi yahan haɓugo bee maako." 33 Sawulu wi'i: "A fotaay ngam haɓre man, ngam a derkeejo tawon. Ammaa kaŋko o cembiɗɗo, annduɗo haɓre diga sukaaku maako." 34 Daawuda wi'i: "Barkaama, saa'i mi ɗon dura dammooji baaba am, koondeye mbarooga malla takkere feere wari, jaɓti jawgel haa tokkere, 35 mi taasna ɗum, mi mbara ɗum, mi hisna jawgel man. To nga ummani yam, mi naŋga nga wakkude, mi mbara nga. 36 Mi waawti barooɗe e takke goɗɗe fuu. Filistiijo saadooniijo oo laatoto bana maaji, ngam o janci jama'aare konu Allah geeto. 37 Jawmiraawo hisni yam jagge barooɗe e takke goɗɗe, o hisnatam juŋŋgo Filistiijo oo boo." Sawulu wi'i Daawuda: "Booɗɗum, yah haɓugo, Jawmiraawo wondu bee ma." 38 Nden o hoo'i sulkewol maako e hufneere njamndi, o ɓorni ɗum Daawuda. 39 Daawuda wakki kaafahi Sawulu, nden o foondi yahugo ngam o woowaay kuuje ɗe'e. O wi'i Sawulu: "Mi meeɗaay kuuje konu tawon, mi waawaay yahugo bee maaje." O ɓorti ɗe, 40 o hoo'i sawru maako haa juŋŋgo, o suɓti kaa'e ɓotowɗe jowi nder maayel, o waati ɗe nder booro maako. Nden o naŋgi piwlol maako, o yehi ngam o fotta bee Filistiijo go.

No Daawuda jaalori Goliyat

41 Goliyat ɓaditi Daawuda, jogiiɗo wawarde maako ardi mo. 42 Nde o waawi yi'ugo Daawuda laaɓɗum, o yawi mo ngam Daawuda o suka mo heewtaay konu tawon, o cewɗo, booɗɗo. 43 Goliyat telɓani mo: "Koni ngarɗa haa am bee sawru? Mi rawaandu na?" O naalori Daawuda bee labbi maako fuu. 44 Nden o janci mo: "War le, haa mi nyaamna colli e kuuje ladde kusel ma." 45 Daawuda jaabi mo: "An a wari dow am bee kaafahi e labbo e jaaral. Min kam mi wari bee innde Allah Baawɗo, Jawmiraawo honooɓe Isra'iila. Kaŋko on njancuɗa. 46 Ngam maajum o nastinte hande haa juŋŋgo am. Mi mbarete, mi ta''an hoore ma. Ɓalli Filisti'en woɗɓe, mi hokkan ɗi jigaaje e kuuje ladde nyaamooje kusel. Nden kam duniyaaru fuu anndan Allah ɗon haa Isra'iila. 47 Mooɓtiiɓe haa ɗo fuu anndan Jawmiraawo walaa haaje kaafahi malla labbo ngam hisnugo yimɓe mum. Haɓre nde'e ɗum haɓre Jawmiraawo, o hokkan min on haa juuɗe amin." 48 Filistiijo ɓaditi ngam fotta bee Daawuda. Daawuda boo yaawɗi ngam fotta bee maako, 49 hoo'i hayre haa booro mum, waɗi nde haa piwlol, fiɗi Goliyat haa tiinde. Hayre nasti tiinde maako, o do''i dow yeeso maako haa lesdi. 50 Bana ni Daawuda jaalori Filistiijo bee piwlol e hayre, mbari mo. O walaa kaafahi. 51 Daawuda yaawɗi, dari dow maako, losi kaafahi maako, ta''i hoore maako. Nde Filisti'en ngi'i cembiɗɗo muuɗum'en maayi, ɓe ndoggi. 52 Yimɓe Isra'iila e Yahuuda mbaɗi gookaali haɓre, taasni ɓe haa njotti Gaat, koo haa dammuɗe Ekuruun boo. Filisti'en mbaraaɓe ɗon mbaali haa laawol man fuu diga Saarayim haa Gaat e Ekuruun. 53 Nde Isra'iila'en timmini taasnugo Filisti'en, ɓe lori, ɓe nyaami saŋgeere maɓɓe. 54 Daawuda hoo'i hoore Goliyat, ɓaawoɗon o yahri nde haa Urusaliima. Ammaa o resi balmi Filistiijo nder suudu maako.

No Daawuda heɓri soobaajo

1 Samuyila 18

55 Nde Sawulu yi'i Daawuda ɗon yaha ngam fotta bee Filistiijo go, o ?ami Abineer, mawɗo honooɓe maako: "Suka oo o ɓii moy?" Abineer jaabi: "Fakat bana a geeto, barkaama, mi anndaa." 56 Laamiiɗo wi'i mo: "Heɓtu ɗum le." 57 Nde Daawuda timmini mbarugo Filistiijo, lorti nder saŋgeere, Abineer yahri mo yeeso Sawulu, hoore Goliyat ɗon haa juŋŋgo Daawuda tawon. 58 Sawulu ?ami mo: "An suka, moy woni baaba ma?" Daawuda jaabi: "Mi ɓii Yessa, maccuɗo ma haa Baytilaama." 18:1 Nde bolidal Sawulu bee Daawuda timmi, ɓernde Yoonatan ɓii Sawulu fuɗɗi yiɗugo Daawuda masin. O yiɗi mo bana yoŋki maako. 2 Nyalaade maajum Sawulu accaay Daawuda hoota saare baaba mum, ammaa o jogiti mo. 3 Yoonatan e Daawuda kaɓɓi alkawal soobiraaku, ngam Yoonatan yiɗi mo bana o yiɗiri yoŋki maako. 4 Yoonatan ɓorti ngapaleewol mum, hokki ngol Daawuda. O hokki mo limce maako e kaafahi maako e lagaawal maako e taadorgol maako fuu. 5 Daawuda ɗon heɓa saa'a kootoy Sawulu neli mo fuu. Ngam maajum Sawulu darni mo dow jama'aare konu muuɗum. Saraaki'en Sawulu e yimɓe fuu ngerdi mo.

No Sawulu haajiri Daawuda

6 Ɓaawo Daawuda jaali Filistiijo go, nde jama'aare konu ɗon hoota, rewɓe ngurti berniiji e gure Isra'iila fuu ngam potta bee laamiiɗo Sawulu. Ɓe ɗon piya moolooji e bawɗi, ɓe ɗon ngama, ɓe ɗon ngimana mo. 7 Nder gimol maɓɓe ɓe ɗon mbi'a: "Sawulu mbari ujineere, ammaa Daawuda ujine sappo." 8 Sawulu seyoraaki nanugo gimol man, o tikki masin. O numi: "Sey ujineere tan ɓe ndokki yam, ammaa kaŋko ɓe ndokki mo ujine sappo. Walaa ko luttani mo heɓugo, sey laamu." 9 Nyalaade maajum Sawulu fuɗɗi laarugo Daawuda bee gite kalluɗe e kaajal. 10 Jaŋgo maajum ruuhuwol kalluŋgol iwŋgol haa Allah wari dow Sawulu, o laati nder saare maako bana ginnaaɗo. Daawuda fuɗɗi fiyugo moolooru bana nyalɗe goɗɗe. Saa'i nden Sawulu ɓaŋgti labbo wonŋgo haa juŋŋgo mum, 11 numi: "Sey mi tigga Daawuda haa mahol", sakkini labbo. Ammaa Daawuda ruuɗi ngo nde ɗiɗi. 12 Sawulu fuɗɗi hulugo Daawuda, ngam Jawmiraawo ɗon wondi bee maako, acci Sawulu. 13 Ngam maajum Sawulu daayni Daawuda, waɗi mo hooreejo dow honooɓe ujineere. Daawuda ardi yimɓe mum nder haɓre, 14 heɓi saa'a nder kuuɗe mum fuu, ngam Jawmiraawo ɗon wondi bee maako. 15 Nde Sawulu yi'i ɗum, o ɓesdi hulugo Daawuda. 16 Ammaa koomoy nder Isra'iila e nder Yahuuda yiɗi Daawuda ngam o ardiiɗo booɗɗo.

No Daawuda ɓaŋgiri ɓii Sawulu debbo

17 Too, Sawulu wi'i Daawuda: "Mi hokkete Meerab, ɓiyam debbo mawniraajo, a ɓaŋga mo. Ammaa sey a huuwanammi, a haɓa bee konne'en Jawmiraawo." Sawulu numi: "Walaa haaje juŋŋgo am meema mo, ndikka Filisti'en mbara mo." 18 Daawuda jaabi mo: "Min kam mi moy? Ɓeye ngoni bandiraaɓe am e asŋgol amin nder Isra'iila? Mi fotaay mi laato esiraawo laamiiɗo." 19 Nde nyalaade ɓaŋgal waɗi, Meerab laataaki debbo Daawuda, ammaa Sawulu te'ni mo haa Adiriyel, goɗɗo iwɗo Mehola. 20 Ammaa Mikal ɓii Sawulu debbo, yiɗi Daawuda. Nde Sawulu nani haala maajum, o seyi. 21 O numi: "Mi accan Daawuda ɓaŋga mo, haa o laatano mo tuuforgol, Filisti'en boo mbara mo." Ngam maajum o wi'i Daawuda ɗiɗawre: "A laatoto esam." 22 Sawulu umri saraaki'en mum: "Mbolwane Daawuda bee sirri, mbi'e mo: a anndi laamiiɗo ɗon yerdi ma, yimɓe maako fuu boo ngiɗi ma, esir bee maako kadi." 23 Saraaki'en mbolwani Daawuda bana ni. Daawuda jaabi ɓe: "On tammi esirgo bee laamiiɗo ɗum koyɗum na? Naa mi leesɗo talakaajo na?" 24 Kamɓe ɓe anndini ɗum Sawulu. 25 O umri ɓe ɓe mbi'a Daawuda: "Laamiiɗo ɗaɓɓataa sadaaki haa maaɗa, sey lare saadooniiku Filisti'en teemerre, ngam waataago konne'en maako." Ammaa o nufi do''ugo Daawuda bee juuɗe Filisti'en. 26 Saraaki'en ngecci Daawuda haala man fuu. Ɗum fottani mo o laato esiraawo laamiiɗo. Diga nyalaade ɓaŋgal siwa, 27 Daawuda yehi bee worɓe mum, ɓe mbari Filisti'en teemeɗɗe ɗiɗo. O yahrani laamiiɗo lare saadooniiku maɓɓe, o limani mo ɗe gootal gootal. Nden Sawulu hokki mo ɓiyum Mikal, o laato debbo maako. 28 Sawulu yi'i laaɓɗum Jawmiraawo ɗon wondi bee Daawuda. O yi'i boo ɓiiyiiko debbo yiɗi Daawuda. 29 Ngam maajum o ɓesdi hulugo mo, o laati ganyo maako haa foroy. 30 Laamɓe Filisti'en tokki haɓugo bee Isra'iila'en. Koondeye haɓre waɗi fuu, Daawuda ɓura mawɓe honooɓe woɗɓe jaalaago. Ngam daliila maajum innde maako laati teddunde.

1 Samuyila 19

No Sawulu taasniri Daawuda

19:1 Yoo, Sawulu wi'i ɓiyum Yoonatan e saraaki'en muuɗum o tammi mbarugo Daawuda. Ammaa Yoonatan soobri bee Daawuda masin. 2 Ngam maajum o reentini Daawuda, o wi'i: "Baaba am ɗon ɗaɓɓa mbarugo ma. Hakkil jaŋgo, suuɗa, nyukka. 3 Min kam mi wurtoto, min bee baaba am, mi daro kombi maako haa nokkuure nde ngonɗa. Nden mi wolwana mo haala maaɗa, haa mi heɓta no ka wa'i. Ɓaawoɗon mi anndinte." 4 Yoonatan mani Daawuda haa noppi baaba mum. O wi'i mo: "Barkaama, taa naawnu suka ma Daawuda, ngam o waɗaay ma aybe, ammaa o huuwani ma booɗɗum masin. 5 O suklanaaki yoŋki maako nde o haɓi bee Goliyat, o mbari ɗum. Bee maako Jawmiraawo hisniri Isra'iila fuu. An boo a yi'i ɗum, a seyori ɗum. Ngam ɗume a ɗaɓɓata mbarugo goɗɗo mo walaa aybe? A walaa daliila sam." 6 Sawulu nanani bolle Yoonatan, o huni hunayeere, o wi'i: "Fakat bana Jawmiraawo o geeto, Daawuda mbarataake." 7 Yoonatan ewni Daawuda, yecci mo haala man fuu. Nden o yahri mo haa Sawulu, Daawuda boo tokki huuwango Sawulu bana naane. 8 Haɓre bee Filisti'en fuɗɗiti. Daawuda yehi, haɓi bee maɓɓe, jaali ɓe jaalorgal maŋgal haa ɓe ndoggi. 9 Ɓaawo maajum, nde Daawuda ɗon fiya moolooru yeeso Sawulu, ruuhuwol kalluŋgol iwŋgol haa Jawmiraawo go wari dow laamiiɗo fahin. O ɗon jooɗi haa suudu maako, labbo ɗon haa juŋŋgo maako. 10 O ɗaɓɓi tiggugo Daawuda bee labbo haa mahol, ammaa Daawuda ruuɗi ngo, ngo tiggi haa mahol. Daawuda doggi, daɗi. 11 Sawulu neli honooɓe haa saare Daawuda, ɓe ayna mo, ɓe mbara mo jaŋgo maajum fajiri. Ammaa Mikal, debbo Daawuda wi'i mo: "To a hisnaay yoŋki ma jemmaare nde'e, ɓe mbaran ma jaŋgo." 12 O jippini mo haa wurdere nder mahol, kaŋko o daɗi. 13 Nden Mikal hoo'i lawru saare, wallini ndu nder be''itte. Haa hoore maaru o waɗi tayre laral mbeewa bee gaasaaji. O suddi lawru bee mojaare. 14 Nde Sawulu neli nelaaɓe ngam naŋgugo Daawuda, Mikal wi'i ɓe: "O nyawɗo." 15 Sawulu neli ɓe fahin, umri ɓe ɓe nasta suudu, ɓe ndaara Daawuda. O wi'i: "Ngadde mo bee be''itte maako fuu ngam haa mi mbara mo." 16 Nelaaɓe nasti suudu, tawaay Daawuda, sey lawru tan ɗon dow be''itte, bee gaasaaji mbeewa haa hoore maaru. 17 Sawulu ?ami Mikal: "Koni mbaɗɗa mi rikisi bee wallugo konneejo am haa o daɗa?" Mikal jaabi mo: "O wi'i o mbaratam to mi wallaay mo." 18 Ammaa Daawuda daɗi, yehi Rama, haa Samuyila. O yecci mo ko Sawulu huuwi mo fuu. Nden o yahdi bee Samuyila haa saare annabo'en. 19 Nde Sawulu nani Daawuda ɗon ton, 20 o neli yimɓe ngam haa ɓe naŋga mo. Wakkati ɓe njotti ton, jama'aare annabo'en ɗon wama, ɗon waɗa annabaaku. Samuyila, ardiiɗo maɓɓe boo ɗon dari kombi maɓɓe. Nde yimɓe Sawulu ngi'i ɗum, Ruuhu Allah wari dow maɓɓe, ɓe puɗɗi wamugo e waɗugo annabaaku. 21 Goɗɗo wi'i ɗum Sawulu. O neli nelaaɓe woɗɓe. Kamɓe boo ɓe puɗɗi waɗugo annabaaku. Fahin Sawulu neli nelaaɓe, ammaa kamɓe boo ɓe mbaɗi annabaaku. 22 Nden Sawulu bee hoore mum yehi Rama. Nde o yotti waawru mawndu haa Seku, o ?ami toy o tawata Samuyila e Daawuda. Ɓe njaabi mo: "Ɓe ɗon haa saare annabo'en haa Rama." 23 Saa'i o ɗon yaha ton, Ruuhu Allah wari dow maako kaŋko boo, o ɗon tokko laawol maako, o ɗon waɗa annabaaku haa o yotti saare annabo'en haa Rama. 24 O ɓorti limce maako, o wami yeeso Samuyila haa o somi, o do''i. Luttuɗum nyalawmaare maajum e jemmaare maajum fuu o ɗon waali haa lesdi o tembo. Bana ni geccawol fuɗɗiri: Sawulu boo laati caka annabo'en na?

1 Samuyila 20

Soobaaku Daawuda bee Yoonatan

20:1 Too, Daawuda ummi haa saare annabo'en haa Rama, o doggi, o wari haa Yoonatan, o ?ami mo: "Aybewol ngole mbaɗmi dow baaba ma? Ngam ɗume o ɗaɓɓata mbarugo yam?" 2 Yoonatan wi'i: "Aa'a, o mbarataa ma, waɗataako! Baaba am huuwataa kooɗume, koo mawɗum koo peetum, sonaa o aarta, o yeccammi ɗum. Kadi o suuɗatam huunde nde mbi'ɗa na? Irin maajum laatataako!" 3 Ammaa Daawuda wi'i: "Baaba ma anndi booɗɗum a yerdi yam. Ngam maajum o anndinaay ma ko o tammi waɗugo, ngam taa ɓernde ma naawa. Fakat bana Jawmiraawo o geeto, an boo a geeto, hakkunde am bee waade kam, falannde woore tan." 4 Yoonatan wi'i: "Mi waɗante ko ngiɗɗa fuu." 5 Daawuda wi'i: "Booɗɗum, jaŋgo woni juulde hakkunde lebbi, haandi mi nyaamda bee laamiiɗo. To a yerdake, mi yahataa, ammaa mi nyukkoto haa yaasi haa kiikiɗe waɗa. 6 To baaba ma heɓti mi waraay, wi' mo: Daawuda tori yam duŋgaye yaawɗaago haa Baytilaama, berniwol maako, ngam asŋgol maako ɗon waɗa kirseteeŋga hitaande nde'e. 7 To baaba ma wi'i: Booɗɗum ­- nden kam walaa ko saklatammi. Ammaa to o tikki, a anndan o waɗi anniya mbarugo yam. 8 Useni huuwanam mo''ere nde'e. Siftor alkawal soobaaku ngal kaɓɓuɗa bee am yeeso Jawmiraawo. Ammaa to mi waɗi aybe, sey a mbarammi an! Ammaa taa hokkam haa juŋŋgo baaba ma." 9 Yoonatan jaabi mo: "Aa'a, kayya! Taa num irin ɗu'um! To mi anndi fakat baaba am ɗon nufo haala sarru dow maaɗa, mi anndinan ma ɗum." 10 Daawuda ?ami mo: "Noy mi anndirta to baaba ma jaabake ma bee tikkere?" 11 Yoonatan wi'i Daawuda: "War, ndillen haa yaasi." Nde ɓe ɗon ngurto, 12 Yoonatan wi'i: "Mi hunorake bee Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila: Faɓɓijaŋgo bana wakkati jonta ?amanmi baaba am. To o numi hayru ma, mi neldan ma habaru. 13 Non boo to o numi sarru ma, mi anndinan ma. To mi waɗaay, Jawmiraawo hiito yam! Fakat mi wallete haa a hisna yoŋki ma. To doole a dogga, nden kam Jawmiraawo wondu bee maaɗa bana o wonduno bee baaba am. 14 To mi lutti bee yoŋki wakkati maajum, huuwanam mbooɗeeŋga bana Jawmiraawo huuwani ma, taa mbaram. 15 Taa ittan saare am mbooɗeeŋga ma haa foroy, koo to Jawmiraawo itti konne'en ma fuu haa lesdi." 16 Yoonatan haɓɓi alkawal bee saare Daawuda, o wi'i: "Jawmiraawo liman ɗum aybe dow ɓiɓɓe ma, to ɓe pisti alkawal men." 17 Nden Yoonatan ɓesdi wi'ugo: "Hunoranam bee yiide ma haa am. Ngam min mi yiɗi ma bana ngiɗmi hoore am." 18 Ɓaawo maajum Yoonatan wi'i Daawuda: "Jaŋgo woni juulde hakkunde lebbi. Ɓe ɗaɓɓitan ma ngam nokkuure ma haa nyaamdu ferwan. 19 Faɓɓijaŋgo yah gal fombina haa nokkuure nde nyukkiɗa nyande go, nyukka ɓaawo hayre mawnde ton. 20 Min kam mi fiɗan kuri tati gal wakere hayre man bana to huunde fiɗeego ɗon ton. 21 Nden mi nela derkeejo haa o suɓta kuri man. To mi wi'i mo: Kuri njani gaa'en maaɗa ­- nden kam wurta, haala ma jam, walaa sarru, fakat bana Jawmiraawo o geeto. 22 Ammaa to mi wi'i mo: Kuri njani gaɗa maaɗa ­- nden kam dillu, ngam Jawmiraawo neli ma daayiiɗum. 23 Ammaa siftor wolde alkawal hakkunde am bee maaɗa. Jawmiraawo tabitinan ngal haa foroy." 24 Too, Daawuda nyukki bana o wi'no. Nde juulde hakkunde lebbi waɗi, laamiiɗo Sawulu wari haa nyaamdu. 25 O jooɗi dow joonde maako haa mahol bana o woowi. Yoonatan jooɗi haa tiitotirde bee Sawulu, Abineer boo haa wakere Sawulu. Ammaa joonde Daawuda ferwi. 26 Nyande maajum Sawulu wi'aay kooɗume, ngam o numi: "Teema woodi ko heɓi mo haa o senaaki ngam nyaamdu." 27 Ammaa koo nyande ɗiɗawre haa juulde boo, joonde Daawuda ferwi. Ngam maajum Sawulu ?ami Yoonatan: "Koni ɓii Yessa waraay nyaamugo keenya e hande?" 28 Yoonatan jaabi: "Daawuda tori yam duŋgaye yahugo haa Baytilaama. 29 O wi'i yam: Useni accam mi yaha, ngam yimɓe asŋgol am mbaɗan kirseteeŋga nder berniwol. Mawnam ɓilli yam mi wara. To a yerdake yam, accu mi yaha, mi laara deerɗam'en. Ngam maajum o waraay haa nyaamdu maaɗa." 30 Sawulu tikkani Yoonatan masin, o telɓani mo: "An njaaluujo! Mi anndi booɗɗum a soobri bee ɓii Yessa oo, ɗum mbustu dow maaɗa e dow daada ma fuu. 31 Yaake Daawuda ɗon bee yoŋki, yoŋki maaɗa hisaay, laamu ma boo tabitaay. Jonta nel naŋgugo mo, o he'i mbareego." 32 Yoonatan ?ami baaba mum: "Ngam ɗume a yiɗi mbarugo mo? Ɗume o waɗi?" 33 Ammaa Sawulu ɓaŋgti labbo mum haa yuwa Yoonatan. Bana ni Yoonatan anndiri anniya mbarugo Daawuda tabiti haa ɓernde Sawulu. 34 O tikki, o ummi haa teebur, o waawaay nyaamugo kooɗume nyande maajum. Ɓernde maako naawi ngam baaba maako huɗi Daawuda. 35 Jaŋgo maajum fajiri Yoonatan wurti, yehi haa nokkuure nde o narrino bee Daawuda go, derkeejo ɗon wondi bee maako. 36 O wi'i derkeejo: "Yaawɗa, suɓtu kuri ɗi piɗanmi." Nde o doggi, Yoonatan fiɗi kurol haa gaɗa maako. 37 Derkeejo yotti pellel kurol man, ammaa Yoonatan hooli: "Kurol ɗon gaɗa maaɗa. 38 Yaawɗa, taa dara, heɓtu ngol!" Derkeejo hooci ngol, waddi ngol haa Yoonatan. 39 O anndaa ko saawi nder haala maajum, sey Yoonatan e Daawuda anndi.

1 Samuyila 21

40 Yoonatan hokki derkeejo lagaawal e kuri haa o hoora ɗum nder berniwol. 41 Nde o dilli, Daawuda wurti nyukkorde mum ɓaawo hayre. O tuggi koppi, nden o sujidi nde tati. Ɓe koofnindiri, kaŋko e Yoonatan, ɓe mboyi ɓe ɗiɗo fuu. 42 Nden Yoonatan wi'i Daawuda: "Yah jam! Taa yejjit ko en kunotiri bee innde Jawmiraawo. Alkawal man tabiti hakkunde meeɗen, hakkunde asli men boo. Jawmiraawo tabitin ɗum!" 21:1 Daawuda ummi, dilli, ammaa Yoonatan hooti berniwol mum.

No Daawuda doggiri Sawulu

2 Yoo, Daawuda yehi haa Akimelek, limanjo haa Noba. Akimelek wari haa Daawuda, o diwni, o ?ami: "Ngam ɗume ngarɗa an feere ma? Toy yimɓe ma?" 3 Daawuda jaabi: "Laamiiɗo neli yam bee umroore sirri. O wi'i yam taa goɗɗo annda ko o umri yam. Yimɓe am boo, mi hawran bee maɓɓe haa nokkuure kaja. 4 Ɗume a woodi bana nyaamdu? Hokkam tamseeje jowi koo boo ko a mari bana nyaamdu fuu." 5 Limanjo jaabi mo: "Mi walaa tamseeje meere, sey cenaaɗe. Mi hokkataa ma ɗe, sonaa to worɓe ma hawtaay bee rewɓe." 6 Daawuda wi'i: "Taa sakla! Nyalɗe ɗuuɗɗe min meemaay rewɓe. Wakkati min ummi, worɓe am laati senaaɓe, koo ɗum laataaki jahaaŋgal bee umroore Allah boo. Sakkoma ɓe senaaɓe hande." 7 Nde limanjo nani ɗum, o hokki Daawuda tamseeje ɗe o ittuno haa teebur nder suudu Jawmiraawo ngam o jo''ina kese. 8 Nyande maajum Do'ek Edoomiijo, mawɗo waynaaɓe Sawulu ɗon ton haa suudu seniindu. 9 Daawuda ?ami Akimelek: "A walanaa yam labbo malla kaafahi na? Mi heɓaay hoo'ugo balmi am, ngam umroore laamiiɗo yaawɗini yam masin." 10 Limanjo jaabi: "Mi woodi kaafahi Goliyat Filistiijo mo mbarɗa nder waadiwol bi'eteeŋgol Leɗɗe-mawɗe. Ki saawaama nder limce, ndaa ki ɓaawo danciki limanku. To a yiɗi kam, hoo'u ki. Balmol feere walaa ɗo." Daawuda wi'i: "Ɓuranki ki woodaa, hokkam ki." 11 Nyande maajum Daawuda ummi Noba, tokki doggugo Sawulu. O wari haa Akis, laamiiɗo Gaat. 12 Saraaki'en annditi mo, mbi'i Akis: "Na kaŋko woni Daawuda, laamiiɗo maɓɓe! Yeeso maako ɓe ngami, ɓe ngimi: Sawulu mbari ujineere, ammaa Daawuda ujine sappo."

1 Samuyila 22

13 Nde Daawuda nani bolle ɗe'e, o hultori, o fuɗɗi hulugo laamiiɗo Akis. 14 O waɗi hoore maako bana o ginnaaɗo caka maɓɓe, o ɗon ngaasa haa pareeje dammugal, o ɗon ilna tuuɗe maako dow wakkude maako. 15 Akis wi'i yimɓe mum: "Ndaa, on ɗon ngi'a o ginnaaɗo. Koni ngadduɗon mo haa am? 16 Kadi yinnaaɓe haa ɗo ke'aay na? On ngiɗi o daamammi bee ginnawol maako na? Mi yiɗaa mo haa saare am." 22:1 Too, Daawuda doggi ton, wari haa lowol baŋge Adulam. Nde deerɗiiko'en e luttuɓe asŋgol maako nani ɗum, ɓe ngari haa maako, ɓe njooɗodi bee maako. 2 Non boo yimɓe woɗɓe, ɓilliiɓe e tokkaaɓe nyamaale e haaɗa-ɓerɗe'en, ɓe fuu ɓe mooɓi haa Daawuda, baakin teemeɗɗe nayo. Daawuda laati ardiiɗo maɓɓe. 3 Daawuda ummi ton, yehi Mispe nder lesdi Mo'ab. O tori laamiiɗo Mo'abi'en: "Accu baaba am e daada am ngara haa ɗo, ɓe ngonda bee mooɗon, haa to mi anndi ko Allah nufani yam." 4 Bana ni o acciri saarooji maako haa laamiiɗo Mo'abi'en. Ɓe njooɗi ton saa'i Daawuda ɗon nyukki nder kooseeje. 5 Ammaa annabi Gada wi'i Daawuda: "Taa jooɗa haa ɗo nder kooseeje, hootu lesdi Yahuuda." Ngam maajum Daawuda ummi, yehi laynde Heeret.

No Sawulu mbardi liman'en haa Noba

6 Nyande feere Sawulu nani habaru yimɓe woɗɓe ngi'i Daawuda e yimɓe maako. Saa'i maajum Sawulu ɗon jooɗi les lekki gonki haa towndiire haa Gibiya, labbo maako ɗon haa juŋŋgo maako. Sukaaɓe maako fuu ɗon taari mo. 7 O wi'i ɓe: "Naneeɗam, onon yimɓe Benyamin! Kadi on tammi ɓii Yessa hokkan on gese gawri e gese inabooje na? Malla o waɗan on mawɓe dow honooɓe ujineere, malla dow honooɓe teemerre? 8 Ngam maajum on ɗon taaskitina tuurtol dow am na? Walaa koo gooto nder mooɗon waŋginani yam alkawal ɓiyam bee ɓii Yessa oo. Walaa koo gooto suklanto yam, walaa mo faamtini yam haala maccuɗo am ɗaɓɓanɗo halkugo yam, ɓiyam boo sembiɗini mo huuwugo bana ni. Naa kanjum na?" 9 Do'ek Edoomiijo ɗon dari ton caka yimɓe Sawulu. O wi'i: "Ndaa, mi yi'i ɓii Yessa nde o wari haa Noba, haa Akimelek ɓii Ahitooba. 10 Limanjo sarwi Jawmiraawo ngam maako, hokki mo njooɓaari, hokki mo kaafahi Goliyat Filistiijo boo." 11 Laamiiɗo Sawulu neli ɗaɓɓugo Akimelek ɓii Ahitooba, kaŋko e bandiiko'en, liman'en wonɓe haa Noba fuu. Ɓe ngari haa laamiiɗo. 12 Sawulu wi'i: "Nan le, ɓii Ahitooba!" Akimelek jaabi: "Na'am, barkaama." 13 Sawulu wi'i mo: "Koni on tuurtani yam, an e ɓii Yessa? Koni ndokkuɗa mo tamseeje e kaafahi, carwiɗa Allah ngam maako boo? Jonta o ummani yam, o ɗon ɗaɓɓa halkugo yam." 14 Akimelek jaabi laamiiɗo: "Asee, naa Daawuda woni koolaaɗo ma ɓurɗo yimɓe ma fuu na? O esiraawo ma boo, o ardiiɗo honooɓe ma suɓaaɓe, koomoy haa saare ma ɗon teddina mo. 15 Nonnon, mi sarwi Allah ngam maako, ammaa kanjum mi waɗi nde ɗuuɗɗum, diga ɓooyma boo. Aa'a, barkaama, taa aybinam dow kooɗume, taa aybin bandiraaɓe am boo. Mi anndaano kooɗume nder haala maajum fuu." 16 Ammaa laamiiɗo wi'i: "Fakat, an Akimelek, a maayan bee yimɓe saare ma fuu." 17 O umri doogari'en dariiɓe ton: "Taare liman'en Jawmiraawo, mbare ɓe. Ɓe mballi Daawuda, ɓe anndi o doggi yam, ammaa ɓe ngeccaay yam." Ammaa worɓe ɓe'e cali fortugo juuɗe muuɗum'en ngam mbarugo liman'en Jawmiraawo. 18 Ngam maajum Sawulu wi'i Do'ek Edoomiijo: "War le, an, mbar ɓe!" Do'ek mbari ɓe, liman'en cappanɗe njoweetato e njowo, fotuɓe ɓornaago limce limanku. 19 Nden Sawulu umri mbarugo jooɗiiɓe haa Noba, berniwol liman'en fuu, bee mbeldi kaafahi: Worɓe e rewɓe, derke'en e musinankoy, non boo na'i e bamɗe e dammooji fuu. 20 Ammaa gooto nder ɓiɓɓe Akimelek daɗi. Innde maako Abiyater. O wari haa Daawuda, 21 o yecci mo no Sawulu mbardi liman'en Jawmiraawo. 22 Daawuda wi'i Abiyater: "Nde ngi'mi Do'ek Edoomiijo haa Noba naane, mi anndi o yeccan ɗum Sawulu. Maayde banda'en fuu ɗum aybe am. 23 Jooɗoda bee am, taa hul! Sawulu ɗon ɗaɓɓa mbarugo en en ɗiɗo fuu, ammaa haa am a hisi jam."

1 Samuyila 23

Daawuda haa Ke'ila

23:1 Yoo, Daawuda nani habaru Filisti'en ɗon ukkano Ke'ila, ɓe ɗon njaɓta gawri haa laarɗe. 2 Daawuda sarwi Jawmiraawo, ?ami mo: "Mi yaha haɓugo bee Filisti'en na?" Jawmiraawo jaabi mo: "Yah, ukkana Filisti'en, hisnu Ke'ila." 3 Ammaa yimɓe maako mbi'i mo: "Koo haa ɗo nder lesdi Yahuuda boo en ɗon bee kulol, sakkoma to en ndilli haɓugo bee jama'aare konu Filisti'en." 4 Daawuda sarwi Jawmiraawo fahin. Jawmiraawo jaabi mo: "Umma, yah haa Ke'ila. Mi hokkan ma Filisti'en haa juŋŋgo ma." 5 Daawuda yehi Ke'ila, kaŋko e yimɓe maako. Ɓe ukkani Filisti'en, ɓe mbari ɗuuɗɓe nder maɓɓe, ɓe koo'i dabbaaji maɓɓe. Bana ni Daawuda hisniri berniwol Ke'ila. 6 Haa ton Abiyater ɓii Akimelek wari haa Daawuda, wakkati o doggi Sawulu. Danciki limanku bee jiiba wiɓɓere ɗon haa juŋŋgo maako. 7 Nde Sawulu anndinaama Daawuda wari haa Ke'ila, o wi'i: "Yowwa, jonta Allah hokki mo haa juŋŋgo am. Daawuda nasti ngaska, ngam o maɓɓi hoore maako nder berniwol bee dammuɗe e jamɗe palduɗe." 8 Sawulu ewni worɓe Isra'iila'en fuu, ngam haa ɓe njahda bee maako haa Ke'ila, ɓe taaro berniwol ngam honugo Daawuda e worɓe mum. 9 Daawuda faami Sawulu ɗon waɗa dabare konu dow maako. Ngam maajum o umri Abiyater, limanjo: "Waddu danciki limanku." 10 Nden o wi'i: "Ya Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila, mi anndi Sawulu waɗi anniya warugo haa Ke'ila, haa o halka berniwol ngam daliila am. 11 Mi ɗon hula taa yimɓe Ke'ila ndokkammi haa juŋŋgo maako. Sawulu waran na? Mi ɗon toro ma, ya Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila, anndinam ɗum." Jawmiraawo jaabi mo: "O waran." 12 Daawuda ?ami: "Yimɓe Ke'ila ndokkatam, min e yimɓe am, haa juŋŋgo maako na?" Jawmiraawo jaabi: "Ɓe ndokkan." 13 Ngam maajum Daawuda ummi, kaŋko e yimɓe maako, baakin worɓe teemeɗɗe njoweego. Ɓe ngurti Ke'ila, ɓe njehi haa ɓe mbaawi yahugo fuu. Nde Sawulu yeccaama Daawuda wurti Ke'ila, daɗi, o acci anniya maako.

Daawuda nder lesdi kooseeje

14 Too, Daawuda faɓɓi nder lesdi kooseeje baŋge Sifa. Sawulu ɗaɓɓiti mo wakkati man fuu, ammaa Allah hokkaay Daawuda haa juŋŋgo Sawulu. 15 Daawuda anndi laaɓɗum Sawulu yiɗi mbarugo mo. Saa'i maajum Daawuda ɗon jooɗi haa Koreesa nder kooseeje ladde Sifa. 16 Yoonatan ɓii Sawulu yehi, tawi mo ton. O sembiɗini hoolaare Daawuda bee Allah, 17 o wi'i mo: "Taa hul! Juŋŋgo baaba am heɓataa naawnugo ma. An a laatoto laamiiɗo Isra'iila, min boo mi ɗiɗaɓo maaɗa. Kanjum, baaba am anndi ɗum booɗɗum." 18 Ɓe ɗiɗo fuu ɓe kaɓɓi alkawal soobaaku yeeso Jawmiraawo. Nden Yoonatan hooti saare mum, ammaa Daawuda tokki jooɗaago haa Koreesa. 19 Worɓe woɗɓe, iwɓe Sifa ngari haa Sawulu haa Gibiya. Ɓe mbi'i mo: "Daawuda ɗon nyukki haa lesdi amin, haa nokkuure saɗnde yottaago kombi Koreesa dow hooseere Hakila, haa fombina ladde Yahuuda. 20 Min anndi a yiɗi naŋgugo mo, barkaama. Ngam maajum war, minin kam min nastinan mo nder juuɗe ma." 21 Sawulu wi'i ɓe: "Jawmiraawo barkiɗin on, ngam on kuuwani yam booɗɗum. 22 Njehe, mbiɗite fahin, ndaare nokkuure haa o woni, keɓte gi'ɗo mo ton. Mi meeɗi nanugo o ?oyɗo masin. 23 Mbiɗite nokkuuje fuu haa o waawi nyukkaago. To on anndi kooɗume fuu bee laaɓɗum, lorte haa am. Nden mi yahda bee mooɗon. To o wurtaaki lesdi tawon, mi heɓtan mo, koo to doole mi tefa mo nder lesdi Yahuuda fuu." 24 Kamɓe ɓe kooti haa Sifa, Sawulu boo tokki ɓe. Ammaa Daawuda e worɓe mum njahno ladde Ma'on, ɓe nasti gaaruwol feere haa tayre ladde Yahuuda fombinaare. 25 Sawulu e worɓe mum tokki mo ngam haa ɓe ɗaɓɓita mo ton. Nde Daawuda nani ɗum, o tokki yahugo fombina haa o yotti hooseere feere nder ladde Ma'on. Sawulu yeccaama ɗum, o taasni mo. 26 Sawulu e worɓe mum njehi haa wuttudu hooseere ndu'u, Daawuda e worɓe mum boo haa wuttudu maare nduya. Daawuda haɓdi doggugo taasnooɓe mo, ammaa Sawulu e worɓe mum ɓadi taaraago mo ngam naŋgugo mo. 27 Ɗon ni nelaaɗo wari haa Sawulu, wi'i mo: "War law, wallu min, Filisti'en nasti lesdi men." 28 Sawulu acci taasnugo Daawuda, o yehi haɓugo bee Filisti'en. Ngam maajum nokkuure man wi'aama Hooseere-cenduki.

1 Samuyila 24

No Daawuda semtiniri Sawulu

24:1 Too, Daawuda dilli, nyukki nder kooseeje haa Eŋgedi. 2 Nde Sawulu warti diga haɓre bee Filisti'en, o wi'aama Daawuda ɗon nder kooseeje laddeeje haa Eŋgedi. 3 Sawulu hoo'i honooɓe ujine tato (3.000), suɓaaɓe nder Isra'iila fuu, nden o yehi haa o ɗaɓɓita Daawuda e worɓe mum haa Kooseyel-be'i. 4 O wari haa baalɗe dammooji kombi laawol. Lowol ɗon ton. O nasti ngol ngam o waɗa haaje maako. Ammaa Daawuda e worɓe mum ɗon njooɗi haa nder lowol. 5 Worɓe Daawuda mbi'i: "Hande woni nyalaade nde Jawmiraawo wi'i ma: Ndaa, mi hokkan ma konneejo ma haa juŋŋgo ma. Huuw mo ko fottani ma." Daawuda ɓaditi Sawulu bee sirri, ta''i gawargal limce maako seɗɗa. 6 Ammaa ɓaawoɗon ɓernde maako fiiti ngam ko o waɗno. 7 O wi'i worɓe maako: "Jawmiraawo haɗ ɗum, taa mi meema jaagorɗo am. Ngam kaŋko woni laamiiɗo mo Jawmiraawo suɓi ɗum." 8 Bee bolle goɗɗe boo o haɗiri yimɓe maako ngam taa ɓe ukkano Sawulu. Nde Sawulu wurti lowol man, 9 Daawuda boo wurti, ewni Sawulu. O wi'i: "Laamiiɗo am, barkaama." Sawulu yeesiti. Daawuda tuggi koppi yeeso maako, 10 wi'i: "Ngam ɗume a nanata yimɓe wi'anɓe ma mi yiɗi halkugo ma? 11 Handeere nde'e ngi'ɗa bee gite ma no Jawmiraawo hokki ma nder juŋŋgo am, haa ton nder lowol. Yimɓe am mbi'i yam mi mbare, ammaa mi acci ma. Mi sali naawnugo jaagorɗo am, ngam an woni laamiiɗo mo Jawmiraawo suɓi ɗum. 12 Baaba am, laar le gawargal limce ma haa juŋŋgo am. Koyɗum mi mbaranno ma, ammaa mi ta''i gawargal limce ma tan. Faamtu le mi tuurtanaay ma, mi ɗaɓɓataa huuwugo ma kalluɗum. Mi waɗaay ma aybe, ammaa an a ɗon looho yam haa mbara mi. 13 Jawmiraawo hiito hakkunde am bee maaɗa. Kaŋko o hiito halleende nde mbaɗɗa mi, ammaa min mi ɓaŋgtataa juŋŋgo am dow maaɗa. 14 A anndi geccawol kaakaaji men: Halleende kam, haa halluɓe iwata. Kadi min mi meemataa ma. 15 Anndu ko mbaɗata. Moy a taasnata? Laamiiɗo Isra'iila ɗon taasna rawaandu waatndu, asee, pilpilyel o taasnata! 16 Mi accan kiita haa juŋŋgo Jawmiraawo, haa o hiito hakkunde am bee maaɗa. Kaŋko o gooŋɗinammi, o hisnammi juŋŋgo ma." 17 Nde Daawuda timmini wolwugo, Sawulu ?ami mo: "Fakat ɗum an na, Daawuda, ɓiŋgel am?" O fuɗɗi woyugo. 18 Nden o wi'i Daawuda: "A semtini yam. A huuwani yam mbooɗeeŋga, ammaa min mi huuwi ma kalluɗum. 19 Hande mbooɗeeŋga ma waŋgi, ngam Jawmiraawo nastinno yam juŋŋgo ma, ammaa a acci yam, a mbaraay yam. 20 Nde noy ɗum laatoto haa goɗɗo tawa konneejo mum, acca mo o dilla jam? Jawmiraawo warjo ma mbooɗeeŋga ma dow am hande. 21 Jonta anndumi a laatoto laamiiɗo, laamu Isra'iila tabitan haa juŋŋgo ma. 22 Ammaa hunoranam bee Jawmiraawo, a halkataa asŋgol am, ngam taa innde am e innde asŋgol am majja." 23 Daawuda huni dow maajum. Nden Sawulu hooti saare mum, Daawuda e worɓe mum boo lori haa hisrude muuɗum'en nder kooseeje.

1 Samuyila 25

Daawuda e Abigayil

25:1 Yoo, saa'i maajum Samuyila maayi. Isra'iila'en fuu mooɓi haa Rama, ɓe mboyi mo. Nden ɓe uwi mo nder saare maako. Wakkati man Daawuda ummi, yehi fombina, jooɗi nder ladde Paran. 2-4 Haa wuro Ma'on woodi goɗɗo diskuɗo masin. Innde maako Nabal mo asŋgol Kaaleb. O mari baali ujine tati (3.000) e be'i ujineere (1.000), ɗi ɗon ndura kombi wuro Karmel. Abigayil, debbo maako o booɗɗo, kakkilɗo, ammaa Nabal o caatuɗo, kalluɗo. Nde Daawuda nani nder ladde, Nabal ɗon meksa gaasa baali mum haa Karmel, 5 o suɓi suka'en sappo nder worɓe maako, o wi'i ɓe: "Njehe haa Karmel, haa Nabal, koofne mo bee innde am. 6 Mbi'e mo: Ndaa ni Daawuda wi'i: Allah hokke jam, an bee saare ma e ko marɗa fuu. 7 Mi nani a ɗon meksa gaasa baali ma. Anndu waynaaɓe ma ɗonno ngondi bee amin, min kuuwaay ɓe kalluɗum. Walaa kooɗume majjani ɓe yaake ɓe ɗonno haa Karmel fuu. 8 ?am ɓe, ɓe ngooŋɗinan bolle am. Kadi jaɓ nelaaɓe am booɗɗum, ngam hande woni nyalaade juulde haa maaɗa. Woonan ɓe, hokku ɓe ko juŋŋgo ma heɓi ngam ɓiɗɗo ma Daawuda." 9 Kamɓe ɓe njehi, ɓe anndini Nabal bolle Daawuda ɗe'e fuu. Nden ɓe ɗon ndeena. 10 Ammaa Nabal telɓani ɓe: "Daawuda, ɗum moy? Mi meeɗaay nanugo innde ɓii Yessa. Maccuɓe dogguɓe jawmiraaɓe muuɗum'en ɗuuɗi hande. 11 Nyaamdu am e inaboojam am e kusel ngel kirsumi, meksooɓe gaasa baali am keɓan ɗum. Kadi mi hoo'a ɗum, mi hokka ɗum yimɓe meere'en ɓe mi anndaa na?" 12 Ɓe lori haa Daawuda, ɓe ngecci mo haala man fuu. 13 Daawuda umri worɓe mum: "Mbakke kaafaaje mon!" Koomoy wakki kaafahi mum. Nden Daawuda yehi, kaŋko e worɓe teemeɗɗe nayo (400). Ammaa teemeɗɗe ɗiɗo (200), o acci ɓe ngam aynugo saŋgeere. 14 Ammaa gooto nder huuwooɓe Nabal yehi haa Abigayil, o wi'i mo: "Nelaaɓe Daawuda ngari diga ladde ngam hoofnugo jaagorɗo amin. Ammaa kaŋko o saatani ɓe. 15-16 Fakat, worɓe Daawuda ɗon mboonana min masin, ɓe meeɗaay huuwugo min kalluɗum. Walaa ndammowa majji yaake min ɗonno ngondi bee maɓɓe nder ladde. Jemma bee naaŋge fuu ɓe ayni min bana mahol taariiŋgol min. 17 Useni, numtu ɗum, anndu no a hisnirta en. To a waawaay, nden kam sarru ukkanto jaagorɗo amin e saare maako fuu. A anndi no gikku maako halliri, o nanantaa koomoy." 18 Law Abigayil hoo'i tamseeje teemeɗɗe ɗiɗi, e kanyakanyaaji inaboojam ɗiɗi, e baali kirsaaɗi jowi e gabbe ca'aaɗe deydey ko heewata buhu, e tame inabooje joorɗe teemerre, e tame ibbe joorɗe teemeɗɗe ɗiɗi. O rimdi ɗum fuu dow bamɗe. 19 Nden o umri sukaaɓe: "Njehe onon, ardeeɗam, min kam mi tokkoto on." Ammaa o yeccaay goriiko kooɗume. 20 O wa''i wamnde maako, o tokki ɓe. Nde o ɗon taaro hooseere, ndaa, Daawuda e worɓe mum potti bee maako. 21 Hiddeko ɓe potta, Daawuda numno: "Fakat, ko gorko oo mari nder ladde fuu, mi ayni ɗum meere. Walaa koo tis majji. Ammaa kaŋko o warji mbooɗeeŋga am bee halleende. 22 Jawmiraawo hiito yam to mi luttani mo gorko gooto nder yimɓe maako haa jaŋgo fajiri." 23 Nde Abigayil yi'i Daawuda, o jippi wamnde maako bee jaawal, o sujidi yeeso Daawuda. 24 O waali yeeso kosɗe Daawuda, o wi'i: "Ɗum fuu ɗum aybe am, barkaama! Mi korɗo ma, duŋganam wolwango ma, yerda nanugo bolle am. 25 Useni, taa suklana gorko am Nabal, o laati ko innde maako wi'i, o paataaɗo meereejo. Min kam mi walaa ton nde nelaaɓe ma ngari, barkaama. 26 Jawmiraawo on haɗi ma waataago aybe man e rufugo ?i?am hande. Fakat bana Jawmiraawo o geeto, an boo a geeto, konne'en ma e ɗaɓɓanɓe mbarugo ma fuu ɓe hiiteteeɓe bana Nabal. 27 Jaɓ dokkal pamaral ngal ngaddan ma mi, a sendana ngal tokkiiɓe ma. 28 Yaafam, barkaama, to mi waɗi ma aybewol kooŋgole. Mi anndi Jawmiraawo waɗan ma laamiiɗo, o tabitinan laamu ma haa asŋgol ma boo. Ngam an woni kaɓoowo kaɓe maako, balɗe ma fuu walaa mo heɓata aybingo ma dow kooɗume. 29 To goɗɗo taasni ma, yiɗi mbarugo ma, nden kam Allah Jawmiraawo maaɗa aynan ma bana goɗɗo aynirta hayre marnde saman nder booro. Ammaa yoŋkiiji konne'en ma, o sakkinan ɗi bana goɗɗo sakkinirta hayre bee piwlol. 30 To Jawmiraawo laatini ko o wi'i ma fuu, to o hokki ma laamu dow Isra'iila, 31 nden kam walaa ko teddanta numo ɓernde ma, ngam a rufaay ?i?am bilaa daliila, a acci waataago boo. To Jawmiraawo woonani ma, barkaama, siftor korɗo ma." 32 Daawuda wi'i Abigayil: "Yettoore laatano Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila mo neli ma hande ngam fottugo bee am. 33 An boo, barka laatano ma ngam hakkiilo ma, ngam a haɗi yam waataago e rufugo ?i?am. 34 Ammaa fakat bana Jawmiraawo o geeto, ɗowanteeɗo Isra'iila mo haɗi yam huuwugo ma kalluɗum: To a yaawnaayno fottugo bee am, walaa koo gooto nder worɓe Nabal luttanno haa jaŋgo fajiri." 35 Daawuda jaɓi dokke Abigayil, o wi'i mo: "Hootu saare ma jam. Mi waɗan ko toriɗa mi." 36 Nde Abigayil warti saare, Nabal ɗon jooɗodi bee yimɓe mum, ɗon nyaama nyaamduuji ɗuuɗɗi bana ɗi laamiiɗo. Ɓernde maako ɗon seyi, o ɗon wuyki masin. Ngam maajum debbo maako yeccaay mo kooɗume. 37 Jaŋgo maajum fajiri, nde wuykere acci mo, Abigayil anndini mo ko laati. Nde o nani ɗum, ɓernde maako yoori nder maako, laati bana hayre. 38 Ɓaawo nyalɗe sappo Jawmiraawo maayni mo. 39 Nde Daawuda nani haala maajum, o wi'i: "Yettoore laatano Jawmiraawo ngam o waɗani yam kiita, o gooŋɗini yam. O haɗi yam waɗugo aybe, ammaa o hiiti halleende Nabal, o lorni nde dow hoore Nabal." Nden Daawuda neldi muuyugo Abigayil, ngam haa o te'a mo. 40 Nelaaɓe maako ngari haa Abigayil haa Karmel, ɓe mbi'i mo: "Daawuda neli min haa maaɗa, ngam o yiɗi te'ugo ma." 41 Abigayil ummi, nden o turi haa lesdi, o wi'i: "Mi korɗo maako, mi taaskani lootugo kosɗe huuwanooɓe mo." 42 O yaawɗi, o wa''i wamnde maako, o tokki nelaaɓe Daawuda, kaŋko e horɓe maako njowo. O laati debbo Daawuda. 43 Daawuda aartuno te'ugo Akino'am, iwɗo Yesreyel. Akino'am e Abigayil, ɓe ɗiɗo fuu ɓe laati rewɓe maako. 44 Ammaa Mikal, debbo maako arano, Sawulu hoocuno mo, hokki mo Palti ɓii Layis mo Gallim.

1 Samuyila 26

No Daawuda semtiniri Sawulu ɗiɗawre

26:1 Yoo, yimɓe woɗɓe, iwɓe Sifa ngari haa Sawulu haa Gibiya. Ɓe mbi'i mo: "Daawuda ɗon nyukki haa hooseere Hakila haa fuunaaŋge ladde Yahuuda." 2 Sawulu ummi, yehi haa ladde Sifa ngam ɗaɓɓita Daawuda. Honooɓe Isra'iila suɓaaɓe ujine tato (3.000) njahdi bee maako. 3 Nde ɓe njotti hooseere Hakila, ɓe caŋgini kombi laawol. Saa'i maajum Daawuda ɗon haa ladde tawon. O nani Sawulu wari ngam ɗaɓɓita mo. 4 O neli horooɓe ngam haa o anndita laaɓɗum to Sawulu wari. 5 Nden o yehi bee hoore maako, o tawi saŋgeere. Sawulu e Abineer ɓii Neer, hooreejo konu maako ɗon mbaali haa caka saŋgeere, yimɓe fuu ɗon taari ɓe. 6 Daawuda ?ami Akimelek Hetiijo e Abisay ɓii Seruyatu, deerɗu Yo'ab: "Moy yahdata bee am nder saŋgeere Sawulu?" Abisay jaabi: "Mi yahdan bee ma." 7 Wakkati jemma Daawuda e Abisay nasti saŋgeere. Ɓe caali worɓe taariiɓe Sawulu, ɓe caali Abineer boo, ɓe fuu ɓe ɗon ɗaani. Ɓe tawi Sawulu haa caka saŋgeere, o ɗon ɗaani. Labbo maako ɗon tiggi nder lesdi kombi hoore maako. 8 Abisay wi'i Daawuda: "Hande Allah hokki konneejo ma haa juŋŋgo ma. Accu mi tigga mo bee labbo haa lesdi, nde woore tan, walaa haaje mi waɗa ɗum nde ɗiɗi." 9 Ammaa Daawuda wi'i: "Taa naawnu mo! Kaŋko woni laamiiɗo mo Jawmiraawo suɓi ɗum. Kadi Jawmiraawo hiitataako naawnanɗo cuɓaaɗo maako na? 10 Fakat bana Jawmiraawo o geeto, kaŋko tan hiitoto Sawulu, koo o maaya non, koo o halka nder haɓre. 11 Jawmiraawo haɗam mi meema laamiiɗo maako cuɓaaɗo. Ammaa hoocu le labbo maako e mbulku maako, nden en ndillu!" 12 Ɓe kooci labbo e mbulku, ɓe ndilli. Walaa gi'ɗo ɓe, walaa nanɗo ɓe, walaa pinɗo, ɓe ɗon ɗaani ɓe fuu, ngam Jawmiraawo ukki ɗoyŋgol lugguŋgol dow maɓɓe. 13 Daawuda lori haa wakere waadiwol feere, o wa''i hooseere haa o tiitotiri bee saŋgeere, daayiiɗum seɗɗa. 14 Nden o hooli hedi saŋgeere: "Abineer, a ɗon nanammi na?" Abineer jaabi: "Moy findinta laamiiɗo bee hoolo bana ni?" 15 Daawuda wi'i: "Na a gorko? Moy nder Isra'iila foti haɓugo bee maaɗa? Kadi ngam ɗume a aynaay jaagorɗo ma laamiiɗo? Neeɓaay goɗɗo nasti saŋgeere ngam mbara mo. 16 A waɗaay kuugal ma bana no fotti. Fakat bana Jawmiraawo o geeto, on fuu on ke'i kiita mbareego, ngam on aynaay jaagorɗo mon, laamiiɗo mo Jawmiraawo suɓi ɗum. Laar le! Toy labbo laamiiɗo? Toy mbulku maako? Kuuje man ɗonno haa hoore maako." 17 Sawulu annditi sawtu Daawuda. O ?ami: "Ɗum an na, Daawuda, ɓiŋgel am?" Daawuda jaabi: "Min on, barkaama." 18 Nden o ɓesdi wi'ugo: "Ngam ɗume a taasnatammi? Ko mbaɗ ma mi? Ɗume woni aybe am? 19 Nanam le, laamiiɗo am! Moy ummini ma dow am? To ɗum Jawmiraawo kam, lii'anen mo kirseteeŋga. Ammaa to ɗum yimɓe, nden kam Jawmiraawo hiito ɓe. Ngam ɓe ndiiwi yam yaasi lesdi Jawmiraawo, ɓe ngiɗi doolugo yam mi sujidana ɗowanteeɓe jananɓe. 20 Taa accu ɓe mbarammi haa lesdi njananndi, ndaayiindi bee Jawmiraawo. Ngam ɗume a loohoto yam bana gerlal nder kooseeje? Laamiiɗo Isra'iila wurti ngam o naŋga pilpilyel." 21 Sawulu wi'i: "Mi waɗi aybe. Lorta, ɓiŋgel am Daawuda, mi meetataa huuwugo ma kalluɗum. A acci yam bee yoŋki hande. Fakat, mi laatino paataaɗo, mi waɗi ma aybe masin." 22 Daawuda jaabi mo: "Ndaa ɗo labbo ma, barkaama. Gooto nder yimɓe ma wara, hoo'a ngo. 23 To goɗɗo ɗowtanake umrooje Jawmiraawo bee gooŋgaaku, Jawmiraawo warjoto mo. Hande o nastini ma juŋŋgo am, ammaa mi sali naawnugo laamiiɗo maako cuɓaaɗo. 24 Bana min mi hisni yoŋki ma hande, bana non o hisnira yoŋki am boo, o wurtinammi ɓillaaje fuu." 25 Sawulu wi'i: "Allah barkiɗine, ɓiŋgel am Daawuda. A heɓan barka nder ko mbaɗata fuu." Nden Daawuda tokki laawol mum, Sawulu boo hooti haa saare mum.

1 Samuyila 27

No Daawuda jooɗori caka Filisti'en

27:1 Too, Daawuda numi: "Nyande feere Sawulu mbaratam. Ndikka mi daɗa, mi heɓa hisrude haa lesdi Filisti'en. Nden kam Sawulu accan tefugo yam kootoy nder Isra'iila." 2 Daawuda ummi, kaŋko e worɓe teemeɗɗe njoweego (600) wonduɓe bee maako, ɓe njehi haa Akis ɓii Ma'ok, laamiiɗo Gaat. 3 Ɓe njooɗi ton, koomoy bee saare mum. Rewɓe Daawuda ɗiɗo boo ɗon ton, Akino'am mo Yesreyel, e Abigayil mo Karmel, laatinooɗo debbo Nabal. 4 Nde Sawulu anndinaama Daawuda ɗon haa Gaat, a acci tefugo mo. 5 Daawuda wi'i Akis: "To a yerdake yam, accu mi yaha berniwol pamarol goɗŋgol, mi jooɗo ton. Walaa haaje mi jooɗodo bee maaɗa nder berniwol maŋgol, barkaama." 6 Nyalaade maajum Akis hokki mo Sikilak. Ngam maajum laamiiɓe Yahuuda mari Sikilak haa warugo hande. 7 Daawuda faɓɓi nder lesdi Filisti'en nduuɓu e lebbi nayi.

1 Samuyila 28

8 Wakkati maajum Daawuda e worɓe mum ɗon njaha, ɗon ukkano Gesuri'en e Gijiri'en e Amaleki'en, jooɗiiɓe haa lesdi man diga ɓooyma, haa yotti Sura e lesdi Misra. 9 Haa Daawuda yehi fuu, o halka worɓe e rewɓe, o hooca dammooji e na'i e bamɗe e geelooɗi e limce. Koondeye o warti fuu, 10 Akis ?ama mo: "Toy njahɗon honugo jonta?" Nden Daawuda jaabo: "Haa fombina Yahuuda." Malla: "Haa fombina Yerameeli'en." Maaboo: "Haa fombina Keni'en." 11 Daawuda luttaay koomoy, o waddaay naŋgaaɓe haa Gaat boo, ngam taa goɗɗo yecco Filisti'en ko Daawuda e worɓe mum kuuwi. Saa'i o ɗon jooɗi haa lesdi Filisti'en, ni non o huuwrata. 12 Akis nuɗɗini Daawuda ngam o numi: "Daawuda wartiri hoore mum o ganyaaɗo haa yimɓe maako Isra'iila'en, doole o huuwanammi haa foroy." 28:1 Nyande feere Filisti'en mooɓti jama'aaje konu muuɗum'en fahin ngam haa ɓe kaɓa bee Isra'iila'en. Akis wi'i Daawuda: "Walaa seko fuu, a yahdan bee am haa saŋgeere konu, an e worɓe ma." 2 Daawuda jaabi: "Nonnon ni, barkaama, jonta a yi'an no mi huuwrante." Akis wi'i mo: "Booɗɗum, mi waɗi ma a aynoowo yam haa foroy."

No Sawulu sarwori maayɗo

3 Yoo, Samuyila maayi. Isra'iila'en fuu mboyi mo, ɓe uwi mo haa Rama, berniwol maako. Sawulu riiwno sarwooɓe maayɓe e waɗooɓe hiila fuu haa lesdi. 4 Kadi, jama'aaje konu Filisti'en mooɓi, ɓe ngari haa Sunem, ɓe caŋgini ton. Sawulu mooɓti Isra'iila'en fuu, kamɓe ɓe caŋgini dow hooseere Gilbo'a. 5 Nde Sawulu yi'i jama'aaje Filisti'en, o huli, ɓernde maako diwni masin. 6 O sarwi Jawmiraawo ko o waɗata, ammaa Jawmiraawo jaabaaki mo, koo bee koyɗi, koo bee baareteeɗum kur'u ceniiɗum, koo bee wolde annaboojo boo. 7 Ngam maajum Sawulu wi'i yimɓe mum: "Ɗaɓɓitaneeɗam debbo carwoowo maayɓe, haa mi yaha haa maako, mi ?ama mo." Ɓe mbi'i mo: "Irin debbo oo ɗon haa En-Door." 8 Sawulu ɓorni limce goɗɗe, o dullitini hoore maako, nden o yehi, kaŋko e worɓe ɗiɗo bee maako. Ɓe njotti haa debbo man jemma. Sawulu wi'i mo: "Laaranam garanɗum! A anndi sarwaago maayɓe, wurtinanam ruuhuwol maayɗo mo mbi'an ma mi." 9 Debbo jaabi: "A anndi ko Sawulu waɗi, no o riiwri sarwooɓe maayɓe e laarooɓe fuu nder lesdi. A yiɗi nastingo yam tuuforgol haa mbara mi na?" 10 Ammaa Sawulu hunani mo: "Fakat bana Jawmiraawo o geeto, walaa ko tokku ma ngam haala ka'a." 11 Nden debbo ?ami: "Moy ngurtinanmi ngam maaɗa?" Sawulu jaabi: "Waddu Samuyila." 12 Nde debbo yi'i Samuyila, o wooki. Nden o ?ami Sawulu: "Koni mbaɗɗa mi rikisi? An woni Sawulu." 13 Laamiiɗo wi'i mo: "Taa hul, yeccam ko ngi'ata." Debbo wi'i: "Mi ɗon yi'a ruuhuwol ɗon wurto lesdi." 14 Sawulu ?ami: "Noy ngol wa'i?" O jaabi: "Ɗum gorko nayeejo, o ɗon ɓorni ngapaleewol." Bee maajum Sawulu annditiri ɗum Samuyila. Law o sujidi. 15 Samuyila ?ami mo: "Koni a daami yam? Ngam ɗume a wurtini yam?" Sawulu jaabi: "Woodi ko ɓillatammi masin: Filisti'en ɗon ɗaɓɓanammi haɓre. Allah boo seedi bee am, o jaabaaki yam, koo bee annabo'en, koo bee koyɗi. Ngam maajum mi ewni ma, a wi'ammi ko mi huuwata". 16 Samuyila wi'i: "Koni a ?amatammi to Jawmiraawo acci ma, to o laatake konneejo ma? 17 O waɗan jonta ko o anndini bee hunduko am diga ɓooyma: O hoo'i laamu haa juŋŋgo maaɗa, o hokka ngu Daawuda mbattudi maaɗa. 18 Jawmiraawo umruno ma a halka Amaleki'en e ko ɓe mari fuu. Ammaa an a ɗowtanaaki wolde maako. Ngam maajum kuuje ɗe'e laatanto ma jonta. 19 Jawmiraawo hokkete haa juuɗe Filisti'en, an e jama'aare Isra'iila fuu. Jaŋgo a wondan bee am nder joonde maayɓe, an e ɓiɓɓe ma worɓe." 20 Bana Sawulu juutiri ni, o do''i haa lesdi ngam kultoreeŋgol bolle Samuyila. O tampuɗo boo ngam o nyaamaay kooɗume nyalawmaare man e jemmaare man fuu. 21 Debbo go ɓaditi mo, yi'i o ɗon wembo masin. O wi'i mo: "Mi waɗi ko a umri yam, barkaama, haa mi ɓadi maayugo. 22 Ammaa jonta an boo waɗ ko mi wi'ete, barkaama. Accu korɗo ma jo''inane nyaamdu seɗɗa, a nyaama, a sembiɗina hoore ma ngam ko woni yeeso maaɗa." 23 Ammaa Sawulu sali nyaamugo. Ɗoftuɓe mo e debbo tori mo ɗuuɗɗum, haa o nanani ɓe, o ummi e lesdi, o jooɗi dow be''itte. 24 Debbo woodi gaggel payŋgel haa saare. O yaawi, o hirsi ngel. O hoo'i kuroori, o jiiɓi ndi, o tamsi tamseeje ɗe ufnaaka. 25 O yahrani ɗum Sawulu e yimɓe mum, ɓe nyaami. Nden ɓe ummi, ɓe ndilli jemmaare maajum.

1 Samuyila 29

Filisti'en koolaaki Daawuda

29:1 Too, Filisti'en mooɓti jama'aaje muuɗum'en fuu haa Afek. Isra'iila'en boo caŋgini kombi seeɓoore haa Yisreyel. 2 Nde laamɓe Filisti'en ɗon caalo bee mooɓe muuɗum'en fodde ujineeje e teemeɗɗe, honooɓe laamiiɗo Gaat ngari haa ragare, Daawuda e worɓe mum ɗon ngondi bee maɓɓe. 3 Mawɓe konu Filisti'en ?ami: "E ɗume Ibraniŋko'en mbaɗata ɗo?" Akis jaabi ɓe: "Ɗum Daawuda. Ɓooyma o suka Sawulu, laamiiɗo Isra'iila. Ammaa ɓuri nduuɓu o ɗon wondi bee am. Mi yi'iraay mo aybe koo tis diga nyande o wari haa hande." 4 Ammaa mawɓe konu Filisti'en tikkani Akis, mbi'i mo: "Lortin mo haa nokkuure nde njo''inɗa mo. Taata o yahda bee meeɗen ngam haɓre, ngam taa o waylito dow meeɗen nder haɓre. Noy o heɓrata yerduye jaagorɗo maako, sonaa to o wallinani mo ko'e worɓe men? 5 Malla a yejjiti ko ɓe ngimani mo: Sawulu mbari ujineere, ammaa Daawuda ujine sappo." 6 Akis ewni Daawuda, wi'i mo: "Fakat bana Jawmiraawo o geeto, a gooŋgaajo. Min kam mi yiɗi masin a nasta bee am nder haɓre. Mi yi'iraay ma jamba diga ngarɗa haa am haa warugo hande. Ammaa a fottanaay laamiiɓe woɗɓe. 7 Kadi lorta, yah bee jam. Taa waɗ kooɗume ko ɓerninta ɓe." 8 Daawuda wi'i Akis: "Aybewol ngole mbaɗmi, barkaama? Woodi ko a yi'iri yam diga mi nasti kuugal ma? Ngam ɗume mi heɓataa yahdugo bee maaɗa, mi haɓa bee konne'en jaagorɗo am laamiiɗo." 9 Akis jaabi mo: "Mi anndi. Yeeso am a koolaaɗo bana malaa'ikaajo Allah, ammaa mawɓe konu Filisti'en mbi'i: Taata o yahda bee meeɗen nder haɓre. 10 Ngam maajum ndawe cub, an e accuɓe Sawulu, warduɓe bee maaɗa fuu, ndille to weeti." 11 Jaŋgo maajum Daawuda e worɓe mum ndawi cub, ɓe lorti haa lesdi Filisti'en. Ammaa Filisti'en njehi gal Yisreyel.

1 Samuyila 30

No Daawuda jaalori Amaleki'en

30:1 Nyande tataɓre, nde Daawuda e worɓe mum njotti haa Sikilak, ɓe tawi berniwol maɓɓe wulaama. Amaleki'en nasti lesdi fombina, mbili Sikilak. 2 Ɓe mbaraay koo gooto, ammaa ɓe eggini rewɓe e ɓikkoy. 3-4 Nde Daawuda e worɓe mum tawti ɗum bana ni, ɓe mboyi haa sembe maɓɓe timmi ngam bojji. 5 Rewɓe Daawuda ɗiɗo boo egginaama, Akino'am mo Yesreyel, e Abigayil mo Karmel, laatinooɗo debbo Nabal. 6 Daawuda sakli masin, ngam ɓerɗe yimɓe maako naawi dow ɓiɓɓe muuɗum'en worɓe e rewɓe, haa ɓe mbolwi haala fiɗugo mo bee kaa'e. Ammaa o saatiti ngam o ɗon hooli Allah Jawmiraawo maako. 7 O umri Abiyater ɓii Akimelek, limanjo: "Waddu danciki limanku bee jiiba wiɓɓere." Abiyater waddani mo ɗum. 8 Daawuda sarwi Jawmiraawo: "Mi taasna wuyɓe ɓe na? Mi jokkoto ɓe na?" Jawmiraawo jaabi mo: "Taasnu ɓe, a jokkoto ɓe, a hisna naŋgaaɓe." 9-10 Saa'i man nden ɓe ndilli, Daawuda e worɓe mum teemeɗɗe njoweego (600). Nde ɓe njotti maayel Besor, Daawuda acci ton worɓe teemeɗɗe ɗiɗo, ngam ɓe somɓe, ɓe mbaawaay eeraago maayel. Bee luttuɓe teemeɗɗe nayo o tokki taasnugo Amaleki'en. 11-12 Ɓe tawi goɗɗo suka mo heɓaay nyaamdu e njaram nyalɗe tati. Ɓe njahri mo haa Daawuda, ɓe ndokki mo tamseere e ndiyam, ɓe ndokki mo tayre tamre ibbe joorɗe e tame inabooje joorɗe boo ɗiɗi. Nde o nyaami ɗum, o heɓti sembe maako. 13 Daawuda ?ami mo: "Toy iwɗa? Moy mar ma?" O jaabi: "Mi Misraajo, mi maccuɗo goɗɗo Amalekiijo. Jaagorɗo am acci yam haa ɗo diga nyalɗe tati ciwa, ngam mi nyawɗo. 14 Min nastino fombina lesdi Filisti'en e lesdi Yahuuda haa asŋgol Kaaleb ɗon jooɗi. Min nguli Sikilak bee yiite." 15 Daawuda ?ami mo: "A yahratam haa mooɓre wuyɓe ɓe'e na?" Maccuɗo wi'i: "Hunoranam bee Allah a mbarataa yam, a hokkataa yam haa juŋŋgo jawmam boo. Nden kam mi yahran ma haa maɓɓe." 16 Ɓe njehi, ɓe tawi Amaleki'en ɗon caŋkiti haa nokkuure man fuu, ɓe ɗon nyaama, ɓe ɗon njara, ɓe ɗon ngama ngam daliila keɓal maɓɓe maŋgal haa lesdi Filisti'en e lesdi Yahuuda. 17 Jaŋgo maajum nde weeti Daawuda ukkani ɓe, haɓi bee maɓɓe haa kiikiɗe waɗi. Worɓe Daawuda mbari Amaleki'en fuu, sey suka'en teemeɗɗe nayo wa''iiɓe geelooɗi ndaɗi. 18 Daawuda hisni ko ɓe koocuno fuu, o hisni rewɓe maako ɗiɗo boo. 19 Walaa ko majji, koomoy heɓti ɓikkoy mum e ko Amaleki'en njaɓtuno fuu. 20 Dammooji e na'i maɓɓe, Daawuda hoo'i ɗi ngam hoore mum. Yimɓe maako coggi ɗi yeeso dabbaaji luttuɗi, ɓe mbi'i: "Kanjum woni keɓal Daawuda." 21 Nde ɓe ɓadi maayel Besor, worɓe teemeɗɗe ɗiɗo somnooɓe haa ɓe mbaawaayno tokkaago Daawuda go ngari, potti bee maɓɓe. Daawuda ɓaditi ɓe, hoofni ɓe, ?ami njamu maɓɓe. 22 Ammaa nder yahduɓe bee Daawuda woodi woɗɓe halluɓe e meere'en. Kamɓe ɓe mbi'i: "Ɓe njahdaay bee meeɗen nder haɓre, ngam maajum ɓe ngalaa geɗal haa keɓal konu. Koomoy heɓtan debbo mum e ɓikkoy mum tan, ɓe koo'a ɓe, ɓe ndilla." 23 Ammaa Daawuda wi'i: "Deerɗam'en, fotaay on kuuwa bana ni bee ko Jawmiraawo hokki en. Kaŋko ayni en, o hokki en mooɓre wuyɓe ɓe'e haa juuɗe men. 24 Walaa mo yerdoto ko mbi'ɗon. Ndaa ko foti: Oo nastan haɓre, oya aynan kuuje saŋgeere sey ɓe cenda keɓal konu kal kal." 25 Daawuda laatini ɗum umroore nder Isra'iila diga nyalaade maajum haa warugo hande. 26 Nde Daawuda warti Sikilak, o hoo'i geɗe haa keɓal konu, o neldi ɗe haa sooba'en maako ndotti'en Yahuuda. O wi'i: "Dokkal nga'al yahrana on barka. Ɗum keɓal amin haa konne'en Jawmiraawo." 27 O neldi dokke man haa Betu'iila e Ramot nder lesdi fombina e Yattir, 28 haa Aro'er e Sifmot e Estemowa, 29 haa Rakal e berniiji Yerameeli'en e berniiji Keni'en, 30 haa Horma e Bor-Asan e Atak, 31 haa Heburuun e nokkuuje fuu haa Daawuda e worɓe mum keɓno hisrude.

1 Samuyila 31

Maayde Sawulu e ɓiyum'en

31:1 Too, haɓre Filisti'en bee Isra'iila'en waɗi haa hooseere Gilbo'a. Isra'iila'en ɗuuɗɓe mbaraama, luttuɓe ndoggi. 2 Filisti'en taasni Sawulu e ɓiyum'en bee sembe. Ɓe mbari Yoonatan e Abinadabu e Malkisuwa, ɓiɓɓe maako. 3 Haɓre saati dow Sawulu, fiɗooɓe kuri keɓi mo, piɗi mo masin. 4 Sawulu wi'i doondoowo balmi mum: "Los kaafahi ma, yuwam, ngam taa saadooni'en ɓe'e ngara, njuwammi, pijirammi." Ammaa doondoowo balmi maako sali, ngam o huli mbarugo laamiiɗo. Ngam maajum Sawulu hoo'i kaafahi mum, do''i dow maaki. 5 Nde doondoowo balmi maako yi'i Sawulu maayi, o losi kaafahi maako, kaŋko boo o do''i dow maaki, o maaydi bee laamiiɗo. 6 Bana ni Sawulu e ɓiyum'en e doondoowo balmi mum e worɓe mum fuu maaydi nyalaade man. 7 Isra'iila'en wonɓe nder yayre Yesreyel e haa hiirnaaŋge maayo Urdun, nde ɓe ngi'i jama'aare konu Isra'iila doggi, Sawulu e ɓiyum'en boo maayi, ɓe acci berniiji maɓɓe, ɓe ndoggi. Filisti'en ngari, njooɗi nder berniiji man. 8 Jaŋgo maajum Filisti'en ngari, ɓorti mbaraaɓe. Ɓe tawi Sawulu e ɓiyum'en tato ɗon mbaali dow hooseere Gilbo'a. 9 Ɓe ta''i hoore Sawulu, ɓe ɓorti mo sulkewol maako. Nden ɓe neldi ɗum kootoy nder lesdi Filisti'en ngam yahrugo habaru jaalorgal haa cuuɗi labbi maɓɓe e haa yimɓe fuu. 10 Ɓe ndesi balmi Sawulu nder suudu Astera, lawru maɓɓe rewru. Ɓe ɓili ɓandu maako haa mahol taariiŋgol Baytisaanu. 11 Ammaa yimɓe wonɓe haa Yabes nder lesdi Gile'at nani ko Filisti'en kuuwi Sawulu. 12 Worɓe maɓɓe sembiɗɓe fuu ummi, njehi jemmaare man fuu. Ɓe itti ɓandu Sawulu e ɓalli ɓiiyiiko'en haa mahol Baytisaanu, ɓe njahri ɗi haa Yabes, ɓe nguli ɗi ton. 13 Nden ɓe koo'i i'e maɓɓe, ɓe uwi ɗe les lekki aslahi haa Yabes, ɓe cuumi nyalɗe joweeɗiɗi.

2 Samuyila 1

No Daawuda naniri kubar maayde Sawulu

1:1 Yoo, Sawulu maayi nder haɓre bee Filisti'en. Wakkati man Daawuda haɓi bee Amaleki'en, jaali ɓe. Nden o warti joonde maako haa Sikilak, o faɓɓi ton nyalɗe ɗiɗi. 2 Nyande tataɓre goɗɗo iwɗo saŋgeere konu Sawulu wari haa Daawuda, limce maako ceekaaɗe, mbulwuldi ɗon dow hoore maako. O sujidi yeeso Daawuda. 3 Daawuda ?ami mo: "Diga toy ngarɗa?" O jaabi: "Mi hisi saŋgeere konu Isra'iila." 4 Daawuda ?ami mo: "Noy kubar? Yeccam le!" O wi'i: "Jama'aare konu men doggi, ɗuuɗɓe nder yimɓe men boo maayi. Sawulu e ɓiyum Yoonatan, kamɓe boo ɓe maayi." 5 Daawuda ?ami suka gadduɗo kubar oo: "Noy anndirɗa Sawulu e ɓiyum Yoonatan maayi?" 6 O jaabi: "Mi yaalti hooseere Gilbo'a non. Mi yi'i Sawulu ɗon tuugi dow labbo mum, mootaaji pucci Filisti'en e wa''iiɓe ɗon taasna mo, ɓe ndaayaaki sam. 7 O wayliti, o yi'i yam, o ewni yam. Mi nooti: Na'am. 8 O ?ami yam: An moy? Mi jaabi: Mi Amalekiijo. 9 O wi'i yam: Ɓadita, mbaram! Giilol naŋgi yam, ammaa yoŋki am ɗon lutti tawon. 10 Mi anndi o yeeɗataa ɓaawo konne'en njaali mo. Ngam maajum mi ɓaditi mo, mi mbari mo. Mi hoo'i meetaleewol kaŋgeeri dow hoore maako e jawo haa juŋŋgo maako. Ndaa, mi waddani ma ɗum, barkaama." 11 Daawuda seeki limce mum, kaŋko e worɓe wonduɓe bee maako fuu. 12 Ɓe mboyi, ɓe nyalli suumaago ngam daliila Sawulu e ɓiyum Yoonatan e yimɓe Isra'iila'en, ummaatoore Jawmiraawo, mbaraaɓe haa konu fuu. 13 Daawuda ?ami suka gadduɗo mo kubar go: "Toy iwɗa?" O jaabi: "Mi ɓii Amalekiijo koɗo nder Isra'iila." 14 Daawuda telɓani mo, wi'i: "Asee, a hulaay mbarugo laamiiɗo, cuɓaaɗo Jawmiraawo na?" 15 Daawuda ewni goɗɗo nder suka'en mum, umri mo mbarugo Amalekiijo. Suka fiyi mo, o maayi. 16 Daawuda wi'i Amalekiijo: "Aybe maayde ma ɗon dow hoore ma. Hunduko ma do''i ma, ngam a wi'i a mbari laamiiɗo mo Jawmiraawo suɓno ɗum."

No Daawuda woyri Sawulu e Yoonatan

17 Too, Daawuda waɗi yimre boyki dow Sawulu e ɓiyum Yoonatan, 18 wi'eteende yimre lagaawal, nde windaama haa Deftere Gooŋgaajo. Daawuda umri yimɓe Yahuuda ndursa nde. Ndaa ni o yimi: 19 "Ya Isra'iila, ɓurɓe wooɗugo nder maaɗa, maŋgtaaɓe ma njani dow kooseeje ma, honooɓe ma ɓurduɓe sembe maayi. 20 Taa anndine ɗum haa Gaat, taa ngoyne ɗum haa laabi Askalon, ngam taa rewɓe Filisti'en ceyo, taa ɓiɓɓe saadooni'en rewɓe mbelmbelta. 21 Onon kooseeje Gilbo'a, taa saawawre malla iyeende toɓa dow mon, taa gese dimooje cudda on. Ngam bawarɗe sembiɗɓe ngudinaama ton, wawarde Sawulu soɓi haa foroy. 22 "Lagaawal Yoonatan woofaay sam, kaafahi Sawulu lortaaki meere, ammaa ki heewi ?i?am mbaraaɓe, ki simti ɓellere sembiɗɓe. 23 Sawulu e Yoonatan, welɓe e yiɗaaɓe, ɓe ceedaay nder ngeendam e maayde fuu. Ɓe ɓurduno dute jaawal, barooɗe boo sembe. 24 Onon rewɓe Isra'iila'en, mboye Sawulu! Kaŋko o jaagniri on limce boɗeeje, kaŋko o fawniri on kaŋgeeri. 25 "Honooɓe ɓurduɓe sembe maayi, ɓe mbaraama nder haɓre. Yoonatan boo o maayɗo, o ɗon waali haa towndiije. 26 Kayto deerɗam Yoonatan, ɓernde am ɗon naawa ngam maaɗa. An wonno soobaajo am giɗaaɗo, yiide ma ɓurani yam wooɗugo dow yiide rewɓe fuu. 27 Honooɓe ɓurduɓe sembe maayi, balmi maɓɓe pusi, meetataa nafugo."

2 Samuyila 2

No Daawuda laatori laamiiɗo Yahuuda

2:1 Too, ɓaawo kuuje ɗe'e Daawuda ?ami Jawmiraawo: "Mi yaha haa gootol nder berniiji Yahuuda, mi jooɗo ton na?" Jawmiraawo jaabi mo: "Ooho." Daawuda ?ami: "Ngole njahanmi?" O jaabi: "Haa Heburuun." 2 Daawuda yehi ton, kaŋko e rewɓe maako ɗiɗo, Akino'am mo Yisreyel, e Abigayil laatinooɗo debbo Nabal, mo Karmel. 3 Daawuda yahri boo worɓe wonduɓe bee muuɗum, koomoy fuu bee saare mum. Kamɓe ɓe njooɗi nder gure taariiɗe Heburuun. 4 Yimɓe Yahuuda ngari ton, ɓe mbaɗi mo laamiiɗo dow Yahuuda. Ɓaawo maajum Daawuda nani yimɓe berniwol Yabes nder lesdi Gile'at uwi Sawulu. 5-6 O neli nelaaɓe haa maɓɓe, o wi'i ɓe: "On kuuwani jaagorɗo mon Sawulu booɗɗum bee uwugo mo. Jawmiraawo barkiɗin on, waŋginan on mbooɗeeŋga e gooŋgaaku ngam kuuwɗon kuugal nga'al. Min boo mi woonanan on. 7 Tiɗɗine ɓerɗe mon, cembiɗine juuɗe mon! Laamiiɗo mon Sawulu maayi, ammaa lenyol Yahuuda waɗi yam laamiiɗo mum."

No Isboset laatori laamiiɗo Isra'iila

8 Too, Abineer ɓii Neer, mawɗo konu Sawulu yahri Isboset ɓii Sawulu haa Makanayim. 9 Ton o waɗi mo laamiiɗo dow Gile'at e Aser e Yisreyel e Efrayim e Benyamin, waato dow Isra'iila fuu. 10 Isboset woodi duuɓi cappanɗe nayi, saa'i o laamo. O laami duuɓi ɗiɗi. Yimɓe Yahuuda tan tokki Daawuda. 11 Wakkati o laamani ɓe haa Heburuun, waɗi duuɓi joweeɗiɗi e lebbi joweego.

Haɓre Daawuda bee saare Sawulu

12 Abineer e yimɓe Isboset ngurti Makanayim yahugo Gibiyon. 13 Yo'ab ɓii Seruyatu e yimɓe Daawuda njehi ton boo. Ɓe potti haa weendu Gibiyon. Yimɓe Daawuda njooɗi haa wakere weendu nde'e, yimɓe Isboset boo haa wakere ndeya. 14 Abineer wi'i Yo'ab: "Accu suka'en mbaɗana en fijirde konu." Yo'ab jaɓi. 15 Nden suka'en ngurti, sappo e ɗiɗo haa wakere Isboset, sappo e ɗiɗo boo haa wakere Daawuda. 16 Ɓe naŋgindiri ko'e maɓɓe, ɓe njuwnjuwtiri buttuli maɓɓe bee kaafaaje, ɓe maaydi ɓe fuu. Ɓaawoɗon nokkuure nde'e haa Gibiyon heɓi innde Helkat-Hasuriima. 17 Nden haɓre ummi hakkunde jama'aaje ɗiɗi fuu, haɓre man saati masin. Yimɓe Daawuda njaali Abineer e yimɓe Isra'iila. 18 Ɓiɓɓe Seruyatu tato fuu ɗon ton, Yo'ab e Abisay e Asayel. Ammaa Asayel o jaawɗotooɗo bana lelwa. 19 O taasni Abineer, walaa ko selnata mo ɓaawo maako. 20 Abineer yeesiti, ?ami: "Ɗum an na, Asayel?" O jaabi: "Min on." 21 Abineer wi'i mo: "Accu taasnugo yam! Tokka gooto nder suka'en, njaɓta mo balmi maako." Ammaa Asayel sali accugo mo. 22 Abineer reentini mo fahin, wi'i: "Accu taasnugo yam. To a accaay, a doolatam mbarugo ma. Noy mi laardata deerɗa ɓaawoɗon?" 23 Ammaa Asayel sali accugo mo. Ngam maajum Abineer wayliti labbo mum gal ɓaawo, yuwi reedu Asayel haa labbo wurti ɓaawo maako. Ɗon ni Asayel maayi. Koomoy wari nokkuure nde Asayel maayi, sey daro. 24 Ammaa Yo'ab e Abisay tokki taasnugo Abineer. Saa'i naaŋge ɗon muta, ɓe njotti towndiire Amma haa fuunaaŋge Giyak, haa laawol ladde Gibiyon. 25 Yimɓe Benyamin mooɓti haa Abineer, ɓe ɗon taari mo, ɓe ɗon ndari dow hoore towndiire man. 26 Abineer ewni Yo'ab: "A yiɗi kaafahi nyaama yimɓe haa foroy na? Malla a anndaa timmoode maajum waɗataa booɗɗum, sey kaaɗɗum tan? Umru le yimɓe ma acca taasnugo bandiraaɓe muuɗum'en." 27 Yo'ab wi'i: "Fakat bana Allah o geeto, to a wi'aayno ɗum, yimɓe am taasnanno on haa jaŋgo fajiri." 28 Nden o fuufi luwal konu. Yimɓe maako acci taasnugo yimɓe Isra'iila, ɓe acci haɓre boo.

2 Samuyila 3

29 Jemmaare nde'e fuu Abineer e yimɓe mum ta''i nder ladde. Nden ɓe eeri maayo Urdun, ɓe tokki yahugo reeta nyalawma, ɓe ngari haa Makanayim. 30 Nde Yo'ab acci taasnugo ɓe, o mooɓti yimɓe maako. O tawi worɓe sappo e njoweenayo ngalaa ɗon, Asayel boo walaa ɗon. 31 Ammaa yimɓe Daawuda mbarino teemeɗɗe tato e cappanɗe njoweego (360) nder yimɓe Benyamin dow ardaaŋgal Abineer. 32 Ɓe efti ɓandu Asayel, ɓe uwi mo haa Baytilaama nder yenaande baaba maako. Nden Yo'ab e yimɓe mum njehi jemmaare fuu, haa naaŋge fuɗi, ɓe njotti Heburuun. 3:1 Haɓre hakkunde yimɓe Sawulu e yimɓe Daawuda duuri. Daawuda ɗon sembiɗa yeeso yeeso, ammaa baawɗe saare Sawulu ɗon usto.

Ɓiɓɓe Daawuda danyaaɓe haa Heburuun

2 Daawuda danyanaama ɓiɓɓe worɓe haa Heburuun. Ndaa inɗe maɓɓe: Afo maako Amnon mo daada mum Akino'am mo Yisreyel. 3 Ɗiɗaɓo maako Kiliyabu mo daada mum Abigayil laatinooɗo debbo Nabal, mo Karmel. Tataɓo Absalom mo daada mum Ma'aka ɓii Talmay, Talmay o laamiiɗo Gesur. 4 Nayaɓo Adoniya mo daada mum Haggit. Njowaɓo Sefatiya mo daada mum Abital. 5 Njoweegoojo Yitiriyam mo daada mum Egila, debbo Daawuda. Kamɓe ɓe ndanyanaama Daawuda haa Heburuun.

No Abineer hawtirani Daawuda

6 Wakkati haɓre ɗonno tokki hakkunde yimɓe wonduɓe bee saare Sawulu e wonduɓe bee Daawuda, baawɗe Abineer ɓesdi yeeso yeeso. 7 Nyande go'o Isboset feli Abineer ngam daliila culaaɗo baaba maako Sawulu, innde culaaɗo oo Rispa ɓii Aya. O wi'i: "Koni mbaalduɗa bee culaaɗo baaba am?" 8 Abineer ɓerni masin, o hooli: "Kadi mi jambiiɗo, mi walaa amaana na? Malla mi balloowo Yahuuda? Mi ɗon huuwana saare baaba ma Sawulu e bandiiko'en e sooba'en maako ko mbaawanmi fuu. Mi ayni ma ngam taa a nasta juuɗe Daawuda. An boo a tokkorto yam hande bee haala debbo na? 9 Jawmiraawo hiito yam to mi waɗanaay Daawuda ko Jawmiraawo hunani mo, 10 o wi'i o hoocan laamu haa saare Sawulu, o waɗa Daawuda laamiiɗo dow Isra'iila e Yahuuda fuu, diga Dan haa yotto Biirsaba." 11 Isboset waawaay jaabaago Abineer koo wolde woore boo, ngam o huli mo masin. 12 Law Abineer neli nelaaɓe haa Daawuda, o wi'i: "Naa a anndi mo mari baawɗe haa ɗo na? Kadi haɓɓu le alkawal bee am. Juŋŋgo am wondan bee maaɗa haa mi waylitane Isra'iila fuu." 13 Daawuda jaabi: "Booɗɗum, mi haɓɓan alkawal bee maaɗa. Ammaa woodi huunde woore nde ɗaɓɓanmi haa maaɗa: To a wari haa am, waddanam Mikal ɓii Sawulu debbo. To a waddaay mo, a yi'ataa yam." 14 Daawuda neli boo nelaaɓe haa Isboset, o wi'i mo: "Hokkitam debbo am Mikal. Mi ɓaŋgri mo bee lare saadooniiku Filisti'en teemerre." 15 Isboset neli hoocugo mo haa goriiko Paltiyel ɓii Layis. 16 Goriiko tokki mo bee bojji haa ɓe njotti Bakuriima. Nden Abineer wi'i mo: "Dillu jonta, hootu!" Kaŋko o hooti. 17 Too, Abineer dawri bee ndotti'en Isra'iila. O wi'i ɓe: "Naa diga ɓooyma ɗaɓɓuɗon Daawuda laato laamiiɗo mon na? 18 Kadi jonta woni saa'iire fottannde. Ciftore ko Jawmiraawo wi'no: Bee juŋŋgo suka am Daawuda kisnanmi yimɓe am Isra'iila'en juuɗe Filisti'en e konne'en maɓɓe woɗɓe fuu." 19 Abineer wolidi bee yimɓe Benyamin boo. Nden o yehi haa Heburuun ngam haa o anndina Daawuda ko Isra'iila'en e yimɓe Benyamin narri huuwugo. 20 Nde Abineer wari haa Heburuun, kaŋko e worɓe noogas, Daawuda waɗani ɓe nyaamduuji. 21 Abineer wi'i mo: "Mi yahan jonta, mi yahrane Isra'iila fuu, barkaama. To ɓe kaɓɓi alkawal bee maaɗa, ɓernde ma waaloto ngam a laamiiɗo dow lesdi fuu." Daawuda jaɓɓiti Abineer, kaŋko o dilli jam.

No Yo'ab mbardi Abineer

22-23 Wakkati seɗɗa ɓaawo kuuje ɗe'e Yo'ab e yimɓe Daawuda ngarti diga konu feere. Ɓe ngaddi keɓal ɗuuɗŋgal. Yo'ab nani Abineer garɗo haa Heburuun haa Daawuda, Daawuda jaɓɓiti mo, o dilli jam. 24 Ngam maajum Yo'ab yehi haa laamiiɗo, wi'i mo: "Ɗume mbaɗɗa? Abineer wari haa maaɗa. Ngam ɗume accuɗa mo o dilli? 25 Na a anndi Abineer? O wari ?oyrugo ma tan, ngam o heɓta laabi ma e kuuɗe ma fuu." 26 Nde Yo'ab wurti saare laamiiɗo, o neli nelaaɓe ɓaawo Abineer ngam haa ɓe ngartira mo. Daawuda anndaa kooɗume. Nelaaɓe tawi Abineer haa ɓulndu Sira. 27 O lorti bee maɓɓe haa Heburuun. Yo'ab yahri mo feere maako haa nastirde berniwol, bana o yiɗi wolwango mo bee sirri. Ton o yuwi mo haa reedu, o maayi. Bana ni Yo'ab mbarti mo ngam daliila maayde deerɗiiko Asayel. 28 Nde Daawuda nani haala maajum, o wi'i: "Mi walaa aybe dow maayde Abineer, Jawmiraawo woni ceedoowo am. Ngam maajum kiita maako warataa dow am e dow asŋgol am haa foroy. 29 Ka ukkano Yo'ab e bandiraaɓe mum. Foroy woɗɓe nder asŋgol maako laato bee ɓuule malla saɗawre, woɗɓe laato jiijiiɓe tuugiiɓe dow cabbi, woɗɓe maaya nder haɓre malla bee weelo." 30 Bana ni Yo'ab e Abisay mbarti Abineer, ngam kaŋko o mbarno Asayel, deerɗiraawo maɓɓe, nder haɓre haa Gibiyon.

Uwki Abineer

31 Nden Daawuda umri Yo'ab e yimɓe wonduɓe bee muuɗum fuu: "Ceeke limce mon, ɓorne leppi buhuuje, ngam haa on mboya Abineer." Nde ɓe njehi uwugo mo, laamiiɗo Daawuda bee hoore mum tokki leeso maayɗo. 32 Ɓe uwi Abineer haa Heburuun. Daawuda woyi bee sawtu haa yenaande maako, yimɓe fuu mboyi. 33 Laamiiɗo yimi yimre boyki dow Abineer: "Kayto Abineer, ngam ɗume maayɗa bana faataaɓe maayrata? 34 Juuɗe ma kaɓɓaaka, kosɗe ma maataay ge'elle. Ammaa a maayi bana mbaraaɗo mo waɗooɓe junuuba mbari." Nde yimɓe nani ɗum, ɓe ɓesdi woyugo. 35 Ɓaawo maajum ɓe tori Daawuda o nyaama seɗɗa. Ammaa nyalawma timmaay tawon. Ngam maajum Daawuda huni: "Allah hiito yam naawɗum, to mi metti nyaamdu koonduye hiddeko naaŋge muta." 36 Yimɓe ngi'i no Daawuda woyri Abineer, ɗum fottani ɓe. Kooɗume Daawuda waɗi fuu, ɗum fottani ɓe. 37 Nyalaade maajum koomoy nder yimɓe Daawuda e nder Isra'iila fuu faami mbarki Abineer iwaay haa laamiiɗo. 38 Kaŋko o wi'i saraaki'en maako: "On paamaay na? Hande goɗɗo mawɗo, ardiiɗo maayi nder Isra'iila. 39 Koo mi laamiiɗo boo, mi tampuɗo hande, ngam mi waawaay haɗugo worɓe ɓe'e, ɓiɓɓe Seruyatu. Caatal maɓɓe salori yam. Jawmiraawo hiito ɓe deydey halleende maɓɓe."

2 Samuyila 4

Mbareeki Isboset

4:1 Nde Isboset ɓii Sawulu nani haala maayde Abineer haa Heburuun, ɓernde maako hultori, yimɓe Isra'iila fuu cakli. 2 Isboset woodino hoore'en mooɓe konu ɗiɗo, innde gooto Ba'ana, innde oya boo Rekab. Baaba maɓɓe, Rimmon mo Biirot nder lenyol Benyamin. Ngam Biirot limdaama bee lesdi Benyamin. 3 Ɓaawoɗon yimɓe Biirot ndoggi haa Gittayim, ɓe ɗon njooɗi ton haa warugo hande. 4 Woodino taaniraawo Sawulu boo, Mefiba'al ɓii Yoonatan. O woodino duuɓi jowi nde kubar maayde Sawulu e Yoonatan yottino Yisreyel. Debbo mawninoowo mo jogi mo, doggi bee maako. Ammaa ngam daliila pargal maako, o yoofi ɓiŋgel, ngel do''i, ngel laati jiijiiŋgel haa kosɗe maagel ɗiɗi fuu. 5 Too, Rekab e Ba'ana go njehi haa saare Isboset. Ɓe njotti ton caka nyalawma, naaŋge wuli masin. Isboset ɗonno ɗaani. 6 Debbo aynoowo dammugal boo seɗino alkamaari, o fuɗɗi ngoŋgugo, kaŋko boo o ɗon ɗaani. Bana ni worɓe go keɓi nastugo bee sirri. 7 Ɓe nasti suudu waalaago Isboset, kaŋko o ɗon ɗaani dow be''itte maako. Ɓe mbari mo, ɓe ta''i hoore maako, ɓe koo'i nde. Nden ɓe ndilli bee laawol ladde, jemmaare maajum fuu. 8 Ɓe njahri hoore Isboset haa Heburuun haa Daawuda. Ɓe mbi'i laamiiɗo: "Ndaa hoore Isboset ɓii konneejo ma Sawulu, ɗaɓɓunooɗo mbarugo ma. Hande Jawmiraawo waatani ma dow Sawulu e asŋgol mum, barkaama." 9 Daawuda jaabi ɓe: "Fakat bana Jawmiraawo o geeto, kaŋko kisnuɗo yam ɓillaare fuu! 10 Naane goɗɗo wari haa am haa Sikilak, yecci yam Sawulu maayi. O tammi kubaruwol ngo'ol seynatam. Ammaa mi umri naŋgugo mo e mbarugo mo, kanjum laati ngeenaari kubar maako. 11 Kadi on tammi mi hiitataako worɓe halluɓe mbarɓe goɗɗo gooŋgaajo ɗaaniiɗo nder suudu mum na? Fakat mi ?aman ?i?am maako haa mooɗon, mi itta on nder lesdi." 12 Daawuda umri sukaaɓe mum ɓe mbara Rekab e Ba'ana. Nden ɓe ta''i juuɗe maɓɓe e kosɗe maɓɓe, ɓe ɓili ɓe kombi weendu Heburuun. Ammaa hoore Isboset, ɓe koo'i nde, ɓe uwi nde nder yenaande Abineer haa Heburuun.

2 Samuyila 5

No Daawuda laatori laamiiɗo Isra'iila

5:1 Yoo, le'i Isra'iila fuu ngari haa Daawuda haa Heburuun. Ɓe mbi'i mo: "Minin min bandiraaɓe ma nder ummaatoore woore. 2 Koo naane boo, wakkati Sawulu laamani min, an a ardi jama'aare konu Isra'iila. Jawmiraawo boo wi'i ma: An a ɗowan yimɓe Isra'iila, a laatoto laamiiɗo maɓɓe." 3 Nden ndotti'en Isra'iila fuu ngari haa Heburuun. Laamiiɗo Daawuda haɓɓi alkawal bee maɓɓe yeeso Jawmiraawo. Ɓe nguji hoore maako bee nebbam, bana ni ɓe mbaɗi mo laamiiɗo dow Isra'iila. 4 Daawuda woodi duuɓi cappanɗe tati, saa'i o laamo. O laami duuɓi cappanɗe nayi. 5 Haa Heburuun o laamani Yahuuda duuɓi joweeɗiɗi e lebbi joweego. Haa Urusaliima boo o laami duuɓi cappanɗe tati e tati dow Isra'iila e Yahuuda fuu.

No Daawuda nyaamri Urusaliima

6 Too, ɓaawo Daawuda heɓi laamu dow Isra'iila, o yahdi bee honooɓe maako haa Urusaliima ngam haɓugo bee berniwol man. Yebusi'en jooɗiiɓe ton tammi Daawuda heɓataa nyaamugo berniwol maɓɓe. Ngam maajum ɓe mbi'i mo: "A nastataa ɗo. Wumɓe e jiijiiɓe ke'an ngam riiwugo ma." 7-9 Daawuda wi'i yimɓe mum: "Moy woni yoora-ɓerndeejo haa o ukkano Yebusi'en? Sey o wa''o laawol gasaaŋgol haa nder hooseere ngam daliila ndiyam, o nasta berniwol bana ni. Mi ɗon wanya wumɓe e jiijiiɓe ɓe'e." Ngam maajum ɗum wi'ete: "Wumɓe e jiijiiɓe nastataa suudu Jawmiraawo." Bana ni Daawuda nyaamri berniwol dow hooseere Siyona. O jooɗi ton, o wi'i ngol Berniwol-Daawuda. Nder taarde maagol fuu o ɓesdi nyiɓugo, o fuɗɗi haa nokkuure wi'eteende Millo. 10 Baawɗe Daawuda ɗon ɓesdo yeeso yeeso, ngam Allah, Jawmiraawo honooɓe asama ɗon wondi bee maako.

No Hiram yerdori Daawuda

11 Too, Hiram, laamiiɗo Tirus neli nelaaɓe haa Daawuda. O neldi mo leɗɗe cembiɗɗe boo, bee sehooɓe e mahooɓe. Kamɓe ɓe nyiɓani mo suudu mawndu. 12 Bee maajum fuu Daawuda anndiri Jawmiraawo tabitini mo o laamiiɗo, Jawmiraawo mawnini laamu maako ngam o yiɗi yimɓe maako Isra'iila'en.

Ɓiɓɓe Daawuda danyaaɓe haa Urusaliima

13 Ɓaawo Daawuda ummi Heburuun, wari Urusaliima, o hoo'i rewɓe e sulaaɓe woɗɓe. Ɓe ndanyani mo ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 14 Ɓiɓɓe worɓe danyanaaɓe mo haa Urusaliima, ɓe'e: Sammuwa e Sobaba e Natan e Suleymaanu, 15 e Yibehar e Elisuwa e Nefek e Yafiya, 16 e Elisaama e Eliyada e Elifelet.

No Daawuda jaalori Filisti'en

17 Nde Filisti'en nani Isra'iila'en mbaɗi Daawuda laamiiɗo muuɗum'en, Filisti'en fuu ngari haa ɓe ɗaɓɓita mo. Ammaa Daawuda nani ɗum, hisni hoore mum nder joonyorde. 18 Filisti'en ngari, keewi waadiwol Refayim. 19 Daawuda ?ami Jawmiraawo: "Mi haɓa bee Filisti'en na? A hokkatam ɓe haa juŋŋgo am na?" Jawmiraawo jaabi mo: "Yah, fakat mi hokkan ma ɓe haa juŋŋgo ma." 20 Daawuda yehi, jaali Filisti'en. O wi'i: "Jawmiraawo seeki caka konne'en am bana ildugol ndiyam." Ngam maajum nokkuure nde'e wi'ete Ba'al-Perasiima. 21 Filisti'en ndoggi, acci fotooji labbi muuɗum'en ton, Daawuda e yimɓe mum kooci ɗi. 22 Fahin Filisti'en ngari, keewi waadiwol Refayim. 23 Daawuda ?ami Jawmiraawo kadiboo. Jawmiraawo jaabi mo: "Taa ukkana ɓe diga ɗo, ammaa sel ɓaawo maɓɓe, war dow maɓɓe diga wakere dundeeje. 24 To a nani sonyo palanɗe nder ko'e dundeeje, nden kam ukkan ɓe, ngam min mi ɗon aarta yeeso maaɗa, mi jaalo Filisti'en." 25 Daawuda waɗi ko Jawmiraawo umri mo. O jaali Filisti'en, o riiwi ɓe diga Geba haa yotti Gejer.

2 Samuyila 6

No Daawuda ɗaɓɓitiri sundukru alkawal

6:1 Yoo, Daawuda mooɓti honooɓe Isra'iila'en suɓaaɓe, baakin ujine cappanɗe tato (30.000). 2 O yahdi bee maɓɓe haa Ba'ala nder lesdi Yahuuda ngam haa ɓe koo'oya sundukru Allah wi'eteendu fodde innde Jawmiraawo honooɓe asama, jooɗiiɗo haa dow keruba'en. 3 Ɓe njo''ini sundukru Allah dow moota ga'i kesa. Ɓe ngurtini ndu saare Abinadabu wonnde dow towndiire. Ussa e Ahiyo ɓiɓɓe Abinadabu ɗon ɗowa moota man, 4 Ahiyo ɗon ardo nga. 5 Daawuda e yimɓe Isra'iila'en fuu ɗon ngama yeeso Jawmiraawo, ɓe ɗon ngima bee kuuje gimruɗe ɗe leɗɗe, bee moolooji e garayyaaji, bee bawɗi e leŋgi e koŋsiije. 6 Nde ɓe njotti laarre Nakon, Ussa forti juŋŋgo mum, naŋgi sundukru, ngam ga'i mosti. 7 Ammaa Jawmiraawo tikkani Ussa, ngam o teddinaay sundukru bana no haandi. Ɗon ni o mbari mo. 8 Ɓernde Daawuda metti ngam Jawmiraawo halki Ussa, o wi'i nokkuure nde'e Peres-Ussa, kanjum laati innde maare haa warugo hande. 9 Nyalaade maajum Daawuda huli Jawmiraawo, o ?ami: "Noy sundukru Jawmiraawo wardata haa am?" 10 Ngam maajum o muuyaay o jaɓa ndu haa maako nder berniwol Daawuda. O selni ndu haa saare Obed-Edoom, Gaatiijo. 11 Sundukru Jawmiraawo faɓɓi ton lebbi tati. Jawmiraawo barkiɗini Obed-Edoom e saare mum fuu.

No sundukru alkawal wardi haa Urusaliima

12 Too, Daawuda anndinaama: "Jawmiraawo barkiɗini Obed-Edoom e ko o mari fuu ngam daliila sundukru alkawal Allah." Ngam maajum o seyi, o yehi ton ngam o yahra sundukru haa Urusaliima. 13 Nde roondiiɓe ndu njehi palanɗe joweego bee jam, o darni ɓe, o hirsi ngaari kalhaldi e gaggel payŋgel ngam yettugo Jawmiraawo. 14 Nden ɓe tokki yeeso, Daawuda ɗon wama yeeso Jawmiraawo bee sembe fuu, o ɗon ɓorni ɗancikiyel eefod ngel gaaraaji kirtaani. 15 Bana ni Daawuda e yimɓe Isra'iila fuu njahri sundukru Jawmiraawo haa Urusaliima, bee hoolo seyo e hoolo luwe. 16 Wakkati sundukru Jawmiraawo ɗon nasta berniwol Daawuda, Mikal ɓii Sawulu, debbo Daawuda ɗon laara haa wurdere nder mahol suudu mum. O yi'i laamiiɗo ɗon diwa, ɗon wama yeeso Jawmiraawo. Ngam maajum Mikal yawi mo haa ɓernde muuɗum. 17 Ɓe nastini sundukru nder suudu laymaaru ndu Daawuda darnino ngam maaru, ɓe njo''ini ndu haa nokkuure maaru ton. Daawuda lii'ani Jawmiraawo guleteeɗi e kirseteeɗi ngam kawtal yimɓe bee Allah. 18 Nden o barkiɗini yimɓe bee innde Jawmiraawo honooɓe asama. 19 Isra'iila'en worɓe e rewɓe wonɓe ton fuu, Daawuda yeɗi koomoy maɓɓe tamseere e tamre dibinooje e tamre inabooje joorɗe. Nden ɓe kooti, koomoy haa saare muuɗum. 20 Daawuda boo hooti, ngam hoofna saare mum. Mikal wurti, fotti bee maako, wi'i: "Yowwa, hande laamiiɗo Isra'iila teddini hoore mum bee tembinaago yeeso horɓe yimɓe mum, bana goɗɗo meereejo waarata." 21 Daawuda jaabi mo: "Kanjum mbaɗmi ngam teddingo Jawmiraawo. Kaŋko o suɓi yam mbattudi baaba ma e asŋgol mum, ngam haa o waɗammi laamiiɗo yimɓe maako Isra'iila'en. Fakat mi tokkoto wamugo ngam tedduŋgal Jawmiraawo bana ni, 22 mi ɓesdan famɗitingo hoore am boo ko ɓuri hande. Min kam mi laaran hoore am mi leesɗo, ammaa horɓe ɓe mbolwanɗa kamɓe ɓe teddintam." 23 Mikal ɓii Sawulu walaa ɓiŋgel haa o maayi.

2 Samuyila 7

Alkawal Allah bee Daawuda

7:1 Yoo, laamiiɗo Daawuda ɗon jooɗi haa saare mum. Jawmiraawo hokki mo siwtaare e konne'en maako fuu. 2 Nyande feere laamiiɗo wi'i annabi Natan: "Ndaa, min mi ɗon jooɗi nder suudu ndu leɗɗe cembiɗɗe, ammaa sundukru Allah ɗon jooɗi les godooje." 3 Natan wi'i mo: "Huuw ko ɓernde ma numi fuu, ngam Jawmiraawo ɗon wondi bee maaɗa." 4 Ammaa jemmaare maajum wolde Jawmiraawo warani Natan, o wi'i: 5 "Yah, wi' suka am Daawuda: Ndaa ni Jawmiraawo wi'i: Kadi an a nyiɓantam suudu haa mi jooɗo ton na? 6 Mi meeɗaay jooɗaago nder suudu, diga ngurtinmi Isra'iila'en nder Misra haa warugo hande. Wakkati man fuu mi ɗon waanca, suudu laymaaru laati jooɗorde am. 7 Kootoy njahmi caka yimɓe Isra'iila'en fuu, kadi mi meeɗi wolwugo wolde woore haa gooto nder alkaali'en ɓe umrumi ɗowugo yimɓe am, mbi' mi: Koni on nyiɓanaay yam suudu ndu leɗɗe cembiɗɗe? 8 Jonta sey a wi'a suka am Daawuda: Ndaa ni Jawmiraawo honooɓe asama wi'i: Mi hoo'i ma haa waalde, haa ɓaawo dammooji, ngam a laato ardiiɗo yimɓe am Isra'iila'en. 9 Kootoy njahɗa fuu mi ɗonno wondi bee maaɗa, mi halki konne'en ma. Mi mawnini innde ma, a laati gooto nder mawɓe duniyaaru. 10 Mi suɓani yimɓe am nokkuure joonde, mi hokki ɓe lesdi ngam haa ɓe njooɗo nder maari bee jam. Taa ɓillooɓe meeta hulnugo ɓe bana ɓooyma, 11 nde ndarnumi alkaali'en ngam laamanaago yimɓe am Isra'iila'en. An boo mi hokkete siwtaare haa konne'en ma fuu. Min Jawmiraawo mi waɗante saare. 12 To balɗe ma timmi, a hawtoyan bee kaakaaji ma. Ammaa mi jo''inan gooto nder ɓiɓɓe ma dow leeso laamu ma, mi tabitina laamu maako. 13 Kaŋko o nyiɓanan innde am suudu, min boo mi tabitinan laamu maako haa foroy. 14 Mi laatoto baaba maako, kaŋko boo o laatoto ɓiɗɗo am. To o huuwi kalluɗum, mi eltan mo bana baaba eltirta ɓiyum. 15 Ammaa mi ittantaa mo mo''ere am bana no ittiranmi nde Sawulu mo ndiiwmi yeeso maaɗa. 16 Saare ma e laamu ma nduumoto, goɗɗo asŋgol ma jooɗoto dow leeso laamu ma haa foroy, min waɗata ɗum." 17 Natan yecci Daawuda ko Jawmiraawo waŋginani mo fuu. 18 Laamiiɗo Daawuda nasti suudu laymaaru, jooɗi yeeso Jawmiraawo, wi'i: "Ya Allah Jawmiraawo, moy min, e ɗume saare am haa njottinɗa min haa ɗo? 19 Kanjum boo ɗum pamarum haa gite ma, ya Allah Jawmiraawo. A wolwi haala saare maccuɗo ma nder jamanuuji garanɗi, bana ni a anndinirta yimɓe ko laatoto, ya Allah Jawmiraawo. 20 Ɗume mi ɓesdata wolwango ma? A anndi maccuɗo ma. 21 Ɗum muuyo maaɗa e anniya maaɗa ngam haa a huuwa ɗum, a anndina ɗum maccuɗo ma. 22 Fakat a mawɗo, ya Allah Jawmiraawo. Walaa mo nandi bee maaɗa, walaa ɗowanteeɗo sonaa an, fodde ko min nani bee noppi amin fuu. 23 Walaa ummaatoore feere haa duniyaaru bana yimɓe ma Isra'iila'en. An a sootti ɓe ngam haa ɓe laato yimɓe ma. A huuwani ɓe kuuɗe mawɗe kulniiɗe, bana ni a teddiniri innde ma. A rimɗini ɓe haa lesdi Misra, a riiwi ummaatooje goɗɗe e ɗowanteeɓe muuɗum'en yeeso maɓɓe. 24 A tabitini Isra'iila'en ɓe yimɓe ma haa foroy, ya Jawmiraawo, an boo a laati Allah maɓɓe. 25 Ammaa jonta, ya Allah Jawmiraawo, gooŋɗin wolde ma nde mbolwanɗa maccuɗo ma e asŋgol mum haa foroy. 26 Innde ma ɓaŋgo haa abada, yimɓe mbi'a: Jawmiraawo honooɓe asama, kaŋko woni Allah Isra'iila. Tabitin saare maccuɗo ma boo. 27 Ya Jawmiraawo honooɓe asama, Allah Isra'iila, mi hulaay toraago ma tornde nde'e, ngam a anndini yam a waɗantam saare. 28 Jonta kam, ya Allah Jawmiraawo, an woni Allah, a huuwan ko mbi'ɗa. A wolwani yam haala hayru. 29 Ngam maajum yerda barkiɗingo saare maccuɗo ma, nde laato yeeso maaɗa haa foroy. An, ya Allah Jawmiraawo, a wi'i bana ni, ngam maajum saare am heɓan barka haa foroy."

2 Samuyila 8

No Daawuda mawniniri laamu muuɗum

8:1 Ɓaawo kuuje ɗe'e Daawuda jaali Filisti'en, leestini ɓe, timmini laamu maɓɓe dow lesdi Isra'iila. 2 Nden o jaali Mo'abi'en. O wallini naŋgaaɓe maɓɓe haa lesdi, o foondi bee ɓoggol poondirgol moy maayata malla yeeɗata nder maɓɓe. O foonda ɓoggi ɗiɗi, waaliiɓe les maaji mbare, nden ɓoggol gootol, waaliiɓe les maagol lutta. Mo'abi'en laatani Daawuda maccuɓe jomorgol. 3 Nden o jaali Hadad'ejer ɓii Rekob, laamiiɗo Soba. Kaŋko o yahno sembiɗingo laamu maako haa maayo Efratis. 4 Daawuda hooci haa maako wa''iiɓe mootaaji pucci ujineere e teemeɗɗe njoweeɗiɗo (1.700), e yahooɓe bee kosɗe ujine noogas (20.000). Daawuda soppi pucci mootaaji fuu, o lutti teemeɗɗe ɗiɗi ngam hoore maako. 5 Siriya'en ngari diga Damas ngam haa ɓe mballa Hadad'ejer, laamiiɗo Soba, ammaa Daawuda mbari nder maɓɓe worɓe ujine noogas e ɗiɗo (22.000). 6 Daawuda jo''ini aynooɓe nder lesdi maɓɓe, ɓe laatani mo maccuɓe jomorgol. Jawmiraawo walli Daawuda kootoy o yehi fuu. 7 Daawuda hooci bawarɗe kaŋgeeri ɗe sukaaɓe Hadad'ejer marno, o yahri ɗe haa Urusaliima. 8 Haa Beeta e Berotay, berniiji Hadad'ejer, Daawuda hooci njamndi mboɗeeri ɗuundi masin. 9 To'i, laamiiɗo Hamat nani Daawuda jaali jama'aare konu Hadad'ejer fuu. 10 Ngam maajum o neli ɓiiyiiko Yoram haa laamiiɗo Daawuda, o ?ama mo njamu maako, o waɗana mo barka, ngam o haɓi bee Hadad'ejer, o jaali mo. (Ngam haɓre ɗonno hakkunde Hadad'ejer e To'i foroy.) Yoram yahrani Daawuda kuuje kaŋgeeri e cardi e njamndi mboɗeeri. 11 Daawuda seni ɗe ngam Jawmiraawo, kanje e cardi e kaŋgeeri ndi o hooci haa ummaatooje goɗɗe ɗe o jaalino: 12 haa Siriya'en e Mo'abi'en e Ammooni'en e Filisti'en e Amaleki'en, non boo geɗal nder keɓal konu bee Hadad'ejer ɓii Rekob, laamiiɗo Soba. 13 Innde Daawuda ɓesdi mawnugo fahin, nde o lorti e konu bee Siriya'en, o mbari Edoomi'en ujine sappo e njoweetato (18.000) nder waadiwol manda. 14 O jo''ini aynooɓe nder lesdi Edoom. Edoomi'en fuu laati maccuɓe Daawuda. Jawmiraawo walli Daawuda kootoy o yehi.

Saraaki'en Daawuda

15 Daawuda laamani Isra'iila fuu. O ɗon waɗana yimɓe maako kiita ngooŋɗuka. 16 Yo'ab ɓii Seruyatu woni hooreejo konu, Yusafat ɓii Ahiluudi woni hundukoojo. 17 Sadok ɓii Ahitooba e Akimelek ɓii Abiyater ngoni liman'en. Seraya woni bindoowo. 18 Benaya ɓii Yooyada woni hooreejo Kereti'en e Peleti'en. Ɓiɓɓe Daawuda kamɓe boo ɓe liman'en.

2 Samuyila 9

Mbooɗeeŋga Daawuda haa Mefiba'al

9:1 Yoo, nyande go'o Daawuda ?ami: "Woodi goɗɗo luttuɗo e saare Sawulu na? Mi yiɗi mi huuwana mo mbooɗeeŋga ngam daliila Yoonatan." 2 Ɓe tawi goɗɗo mo laatino suka nder saare Sawulu, innde maako Siba. Ɓe ngaddi mo haa Daawuda. Laamiiɗo ?ami mo: "An woni Siba na?" O jaabi: "Ooho, barkaama." 3 Laamiiɗo ?ami: "Kadi walaa luttuɗo e saare Sawulu na? Mi yiɗi mi huuwana mo mbooɗeeŋga fodde ko mbi'mi yeeso Allah." Siba jaabi: "Lutti ɓii Yoonatan gooto, o boosɗo." 4 Laamiiɗo ?ami: "Toy mo?" Siba wi'i: "O ɗon haa saare Makir ɓii Ammiyel haa Loodebar." 5 Daawuda neli ɗaɓɓitoygo mo. 6 Mefiba'al ɓii Yoonatan ɓii Sawulu wari haa Daawuda. O tuggi koppi yeeso maako, o sujidi. Daawuda wi'i: "Mefiba'al." O jaabi: "Na'am, mi maccuɗo ma." 7 Daawuda wi'i mo: "Taa hul, ngam fakat mi woonante ngam daliila baaba ma Yoonatan. Mi lornante gese maama ma Sawulu fuu. A heɓan nyaamugo haa saare am foroy." 8 Fahin Mefiba'al tuggi koppi, wi'i: "Min moy haa cuklana rawaandu waatndu bana am?" 9 Ammaa laamiiɗo ewni Siba, suka Sawulu, o wi'i mo: "Ko Sawulu e saare mum marno fuu, mi hokki ɗum ɓii jaagorɗo ma. 10 Sey a rema gese maako, an e ɓiya'en e huuwooɓe ma, on mooɓta nafuda maaje, ngam haa ɓii jaagorɗo ma heɓa ko yeeɗira bee mum. Ammaa o heɓan nyaamugo haa saare am nyalɗe fuu." Siba woodino ɓiɓɓe sappo e njowo, e huuwooɓe noogas. 11 O wi'i laamiiɗo: "Mi waɗan ko umruɗa maccuɗo ma fuu, barkaama." 12 Mefiba'al ɗon nyaama haa saare Daawuda bana o gooto nder ɓiɓɓe laamiiɗo. O woodino ɓiŋgel gorgel, innde maagel Mika. Wonɓe nder saare Siba fuu laati huuwanooɓe Mefiba'al. 13 Kaŋko o jooɗi haa Urusaliima, ngam o ɗon nyaama foroy haa saare laamiiɗo. Ammaa o boosɗo haa kosɗe maako ɗiɗi fuu.

2 Samuyila 10

No Daawuda jaalori Ammooni'en e Siriya'en

10:1 Yoo, ɓaawo maajum Nahas, laamiiɗo Ammooni'en maayi, ɓiiyiiko Hanun laami pellel maako. 2 Daawuda wi'i: "Mi huuwanan Hanun ɓii Nahas mbooɗeeŋga, bana baaba maako huuwrani yam." Daawuda neli nelaaɓe haa ɓe nde'itina mo dow maayde baaba maako. Nde nelaaɓe man njotti lesdi Ammooni'en, 3 mawɓe Ammooni'en mbi'i laamiiɗo muuɗum'en: "Kadi Daawuda neli de'itinooɓe haa maaɗa ngam teddingo baaba ma yeeso maaɗa na? O nelaay ɓe haa maaɗa ngam wiɗitaago e horugo berniwol ngol, haa ɓe kippa ngol na?" 4 Hanun umri naŋgugo nelaaɓe Daawuda. Ɓe laɓi reeta bakkuɗe maɓɓe, ɓe ta''i reeta limce maɓɓe, haa yotti pooɓe. Nden o lorti ɓe. 5 Worɓe ɓe'e cemti masin haa ɓe ngiɗaa hootugo. Nde Daawuda nani kubar maajum, o neli haa maɓɓe, o wi'i: "Paɓɓe haa Yeriko, haa bakkuɗe mon puɗa fahin, nden ngarte." 6 Nde Ammooni'en ngi'i ɓe laati wanyaaɓe haa Daawuda, ɓe njoɓi akiri ngam honooɓe Siriya'en iwɓe Bayti-Rekob e Soba, worɓe ujine noogas (20.000), non boo yimɓe Tooba ujine sappo e ɗiɗo (12.000), e laamiiɗo Ma'aka bee worɓe ujineere. 7 Nde Daawuda nani ɗum, o neli Yo'ab bee jama'aare konu fuu. 8 Ammooni'en ngari, ndarni caffuuji yeeso nastirde berniwol muuɗum'en. Ammaa Siriya'en Soba e Rekob, e yimɓe Tooba e Ma'aka ɗon ndari feere muuɗum'en haa ngesa, daayiiɗum seɗɗa. 9 Nde Yo'ab yi'i haɓre laati dow maako yeeso e ɓaawo fuu, o suɓti woɗɓe caka suɓaaɓe Isra'iila, o huusitini ɓe dow Siriya'en. 10 Yimɓe luttuɓe fuu, o waɗi ɓe haa juŋŋgo deerɗiiko Abisay. Kaŋko o huusitini ɓe dow Ammooni'en. 11 Yo'ab wi'i Abisay: "To Siriya'en calori yam, mballa mi. To Ammooni'en calori ma, min mi wallan ma. 12 Cembiɗa, en caatu ngam daliila yimɓe meeɗen, e ngam berniiji Allah meeɗen. Jawmiraawo boo huuwan ko fottanta mo." 13 Nden Yo'ab e wonduɓe bee muuɗum aarti haɓugo bee Siriya'en. Kamɓe ɓe ndoggi yeeso maako. 14 Nde Ammooni'en ngi'i Siriya'en ndoggi, ɓe ndoggi kamɓe boo yeeso Abisay, ɓe lori nder berniwol. Nden Yo'ab acci Ammooni'en, o hooti Urusaliima. 15 Nde Siriya'en ngi'i Isra'iila'en njaali ɓe, ɓe mooɓti jama'aaje maɓɓe fuu. 16 Hadad'ejer neli haa Siriya'en wonɓe gaɗa Efratis, ngam haa ɓe ngara haa Heelam. Sobak, hooreejo konu Hadad'ejer ardi ɓe. 17 Nde Daawuda nani ɗum, o mooɓti Isra'iila fuu. Ɓe eeri maayo Urdun, e ngari Heelam. Siriya'en ndarni caffuuji muuɗum'en, nden ɓe kaɓi bee yimɓe Daawuda. 18 Isra'iila'en ndiiwi Siriya'en. Daawuda e yimɓe mum kalki mootaaji pucci teemeɗɗe joweeɗiɗi (700), e wa''iiɓe pucci ujine cappanɗe nayo (40.000). Ɓe njuwi boo Sobak, hooreejo konu, o maayi ton. 19 Nde laamiiɓe ɗowtaniiɓe Hadad'ejer ngi'i Isra'iila'en njaali ɓe, ɓe culhotiri bee Isra'iila'en, ɓe leestani ɓe. Ɓaawoɗon Siriya'en kuli wallugo Ammooni'en.

2 Samuyila 11

Daawuda e Bat-Seeba

11:1 Mawri maajum, wakkati laamiiɓe ngurtoto ngam haɓre, Daawuda neli Yo'ab bee honooɓe mum e yimɓe Isra'iila'en fuu. Ɓe njaali Ammooni'en, ɓe taari berniwol Rabba. Ammaa Daawuda lutti ɓaawo nder Urusaliima. 2 Nyande go, kiikiɗe, Daawuda ummi e ɗoyŋgol mum, waanci dow mbippu suudu mum mawndu. Nde o ɗon laara cuuɗi goɗɗi, o yi'i debbo ɗon yiiwo, o booɗɗo masin. 3 Daawuda neli ?amugo haala debbo oo. Ɓe mbi'i mo: "Kaŋko woni Bat-Seeba ɓii Eliyam, debbo Uriya Hetiijo." 4 Daawuda neli nelaaɓe haa maako, ɓe ngadda mo. Debbo wari haa maako, o waaldi bee maako. Ammaa Bat-Seeba timminino wakkati cenki ɓaawo lootgol mum. O hooti suudu maako. 5 Ɓaawo maajum o yi'i o waɗi reedu. O neli, o anndini ɗum Daawuda. 6 Daawuda neli haa Yo'ab, umri mo: "Neldam Uriya Hetiijo." Yo'ab waɗi ɗum. 7 Uriya wari haa Daawuda. Daawuda ?ami mo njamu Yo'ab e njamu yimɓe e kubar haɓre. 8 Nden o wi'i Uriya: "Jippa haa saare ma, siwta seɗɗa." Nde Uriya dilli, Daawuda neldi dokkal ɓaawo maako. 9 Ammaa Uriya yahaay haa saare mum. O waali haa yolnde saare laamiiɗo, kaŋko e aynooɓe laamiiɗo fuu. 10 Nde Daawuda nani Uriya jippaaki haa saare mum, o ?ami mo: "Koni a jippaaki haa saare ma? Naa jahaaŋgal juutŋgal ngartuɗa na?" 11 Uriya jaabi mo: "Sundukru alkawal Allah e yimɓe Yahuuda e Isra'iila fuu ɗon njooɗi nder laymaaji. Jaagorɗo am Yo'ab e mawɓe mum ɗon caŋgini nder ladde. Kadi min mi nasta saare am, mi nyaama, mi yara, mi waalda bee debbo am na? Fakat bana a geeto, barkaama, mi waɗataa ɗum!" 12 Daawuda wi'i Uriya: "Jooɗa haa ɗo hande boo. Jaŋgo mi jaɓɓititto ma." Bana ni Uriya faɓɓi nder Urusaliima nyalaade man. Jaŋgo maajum 13 Daawuda ewni mo, haa o nyaamda bee muuɗum, o wuykini mo. Ammaa koo jemma maajum boo Uriya hootaay saare mum. O yehi, o waali haa nokkuure aynooɓe laamiiɗo mbaalata. 14 Jaŋgo maajum fajiri Daawuda windi bataakewol yahugo Yo'ab, o neldi ngol haa juŋŋgo Uriya. 15 Ndaa ko o windi: "Darnu Uriya haa nokkuure nde haɓre ɓuri saatugo. Nden lorte, acce mo feere maako, ngam haa konne'en mbara mo." 16 Nde Yo'ab waɗi kippol berniwol, o darni Uriya haa nokkuure nde o anndi konne'en suusɓe ɗon e muuɗum. 17 Yimɓe berniwol ngurti, kaɓi bee yimɓe Yo'ab. Nder haɓre man woɗɓe nder mawɓe konu Daawuda maayi, Uriya Hetiijo kaŋko boo o maayi. 18 Yo'ab neldi Daawuda kubar haɓre fuu. 19 O umri nelaaɗo: "To a timmini anndingo laamiiɗo kubar haɓre fuu, 20 teema o tikkan, o ?ame: Koni on ɓaditi berniwol ngam haɓre? On anndaa wonɓe dow mahol taariiŋgol ngol piɗan on na? 21 Moy mbari Abimelek ɓii Yerub-Beset? Naa debbo gonɗo dow mahol sakkini hayre namarde dow maako, o maayi haa Tebes na? Koni on ɓaditi mahol bana ni? Nden kam wi' mo: Suka ma Uriya Hetiijo boo maayi." 22 Nelaaɗo yehi, yecci Daawuda ko Yo'ab umri mo fuu. 23 O wi'i: "Konne'en ɓurdi min sembe, ɓe ngurti berniwol, ɓe ukkani min haa yaasi. Ammaa min ngerɓi ɓe ɓaawo haa dammugal berniwol. 24 Haa ton wonɓe dow mahol piɗi yimɓe ma. Woɗɓe nder amin maayi. Suka ma Uriya Hetiijo boo maayi." 25 Daawuda jaabi nelaaɗo: "Ndaa ni mbi'ata Yo'ab: Taa haala ka ɓillu ma. Hande kam kaafahi mbaran oo, jaŋgo boo oya. Sembiɗin haɓre dow berniwol haa to a halki ngol. Sey a tiɗɗina ɓernde Yo'ab bana ni." 26 Nde debbo Uriya nani gorum maayi, o woyi mo. 27 Nde wakkati bojji maako timmi, Daawuda neli haa maako, hoo'i mo haa saare mum, te'i mo. Debbo danyani mo ɓiɗɗo gorko. Ammaa ko Daawuda waɗi, ɗum kalluɗum yeeso Jawmiraawo.

2 Samuyila 12

No Natan feliri Daawuda

12:1 Too, Jawmiraawo neli annabi Natan haa Daawuda. Natan yehi haa laamiiɗo, wi'i mo: "Worɓe ɗiɗo ɗonno njooɗi berniwol gootol, oo diskuɗo, oya boo talakaajo. 2 Diskuɗo mari dammooji e na'i ɗuuɗɗi masin. 3 Ammaa talakaajo walaa kooɗume, sey baalel bortel gootel tan. O sooduno ngel, o nyaamni ngel, ngel mawnidi bee ɓikkoy maako. Ngel ɗon nyaama nyaamdu maako, ngel ɗon yara nder jardugel maako, ngel ɗon ɗaano dow wiɓɓere maako, fakat ngel laati bana ɓiŋgel maako deyel. 4 Nyande feere koɗo wari haa diskuɗo go. Kaŋko o yiɗaa hoo'ugo haa dammooji maako malla haa na'i maako, ngam haa koɗo maako nyaama. Ngam maajum o yehi, o jaɓti baalel talakaajo, o hirsi ngel ngam koɗo maako." 5 Tikkere Daawuda saati masin, o wi'i Natan: "Fakat bana Jawmiraawo o geeto, gorko oo o mbareteeɗo. 6 Sey o hokkita talakaajo baalel man cowi nayi, ngam o huuwi halleende mawnde nde'e." 7 Natan wi'i Daawuda: "An woni gorko man! Ndaa ni Jawmiraawo, ɗowanteeɗo Isra'iila wi'i: Min waɗi ma a laamiiɗo Isra'iila. Mi hisni ma juŋŋgo Sawulu. 8 Mi hokki ma saare jaagorɗo ma e rewɓe maako fuu. Mi hokki ma laamu dow Isra'iila e Yahuuda. To ɗum he'aayno, mi ɓesdananno ma ko ɓuri ɗum. 9 Koni a ɗowtanaaki umrooje am? Koni kuuwɗa kalluɗum ɗu'um? A mbari Uriya Hetiijo bee kaafahi Ammooni'en, a hooci debbo maako. 10 Ngam a huuwi ɗum, a ɗowtanaaki umrooje am, fakat kaafahi seedataa bee saare maaɗa haa foroy. 11 Ndaa ni Jawmiraawo wi'i: Bee ɓiɓɓe ma njahranmi sarru dow maaɗa. Yeeso maaɗa koocanmi rewɓe ma, mi hokka ɓe goɗɗo feere, o waalda bee maɓɓe nyalawma. 12 An kam a huuwi ɗum bee cuuɗiiɗum, ammaa min mi huuwan ɗum nyalawma yeeso Isra'iila'en fuu." 13 Daawuda wi'i Natan: "Mi waɗi aybe haa Jawmiraawo." Natan jaabi mo: "Jawmiraawo yaafi aybe ma, a maayataa. 14 Ammaa a yawi Jawmiraawo bee aybe ma. Ngam maajum ɓiŋgel ma danyeteeŋgel maayan." 15 Nden Natan hooti saare mum.

No ɓiŋgel Daawuda maayri

Jawmiraawo nyawni ɓiŋgel ngel debbo Uriya danyani Daawuda, haa ngel yotti daande maayde. 16 Daawuda tori Allah ngam yoŋki maagel, o nyaamaay kooɗume. Nde jemma waɗi fuu, o nasta suudu maako, o waalo haa lesdi. 17 Saraaki'en maako ngari ngam haa ɓe ummina mo, ammaa o sali, o jaɓaay nyaamdugo bee maɓɓe boo. 18 Ɓaawo nyalɗe joweeɗiɗi ɓiŋgel maayi. Ɓe kuli anndingo ɗum Daawuda, ngam ɓe mbi'i: "Wakkati ngel ɗonno bee yoŋki tawon, o jaabaaki to en ?ami mo. To en ngecci mo ngel maayi, teema o naawnan hoore maako." 19 Ammaa Daawuda yi'i ɓe ɗon cofndotira, o faami ɓiŋgel maayi. O ?ami saraaki'en maako: "Ngel maayi na?" Ɓe mbi'i: "Ooho." 20 Law Daawuda ummi e lesdi, yiiwi, wuji nebbam, wattiti limce mum. O nasti suudu Jawmiraawo, o sujidi. Nde o warti haa suudu maako, o umri ɓe ngaddana mo nyaamdu. 21 Saraaki'en maako mbi'i mo: "Min paamaay ko mbaɗɗa. Saa'i ɓiŋgel ɗonno bee yoŋki tawon, a suumi ngam daliila maagel, a woyi. Nde ngel maayi jonta, a ummi, a ɗon nyaama." 22 O wi'i ɓe: "Saa'i ngel ɗon yeeɗi tawon, mi suumi, mi woyi, ngam mi tammi Jawmiraawo enɗanno yam, hisnanno yoŋki maagel. 23 Ammaa jonta ngel maayi. Ngam ɗume cuumotoomi? Kadi mi waawan wartirgo ngel na? Min kam mi yahan hawtoygo bee maagel, ammaa kaŋgel ngel lorataako haa am."

Danyeeki Suleymaanu

24 Too, Daawuda yehi haa Bat-Seeba, o de'itini mo. O waaldi bee maako, kaŋko o danyi ɓiɗɗo gorko. Daawuda ewni mo Suleymaanu. Ɓiŋgel nge'el, Jawmiraawo yiɗi ngel. 25 O anndini ɗum Daawuda bee hunduko annabi Natan. Natan ewni ngel Yedidiya, ngam daliila wolde Jawmiraawo dow maagel.

No Daawuda hoociri Rabba

26 Too, Yo'ab tokki haɓugo bee Rabba, berniwol Ammooni'en maŋgol. Nde o nyaami yeɓre maagol lesre, 27 o neli nelaaɓe haa Daawuda, o wi'i mo: "Mi nasti Rabba, mi nyaami fattude dow maayo. 28 War jonta bee Isra'iila'en luttuɓe fuu, a nyaama fattude ɓaŋgiinde. Min mi fotaay hoocugo berniwol, ngam taa yimɓe ndaarammi bana marɗo ngol." 29 Daawuda mooɓti yimɓe fuu, yehi Rabba, ukkani berniwol, nyaami ngol. 30 O hooci meetaleewol kaŋgeeri dow hoore lawru Rabba wi'eteendu Milkom. Teddeeŋga maagol tawaama baakin kilo cappanɗe tati e joweeɗiɗi. Hayre marnde saman ɗuuɗɗo ɗon haa maagol. Daawuda waɗi nde haa meetaleewol muuɗum. O wurtini keɓal konu nder berniwol, ɗuuɗŋgal masin. 31 O wurtini boo yimɓe wonɓe nder maagol. O dooli ɓe huuwugo bee ceekruɗe e tufruɗe njamndi e pe''irɗe njamndi, non boo haa kaatane birikje. Bana non Daawuda huuwri berniiji Ammooni'en fuu. Nden o hooti Urusaliima, kaŋko e jama'aare konu maako fuu.

2 Samuyila 13

Amnon e Tamar

13:1 Yoo, ɓaawo maajum huunde nde'e laati: Absalom ɓii Daawuda woodi deerɗiraawo debbo booɗɗo, innde maako Tamar. Amnon ɓii Daawuda, ammaa daada feere, o yiɗi Tamar. 2 Yiide maajum nyawni mo, ngam o heɓaay ɓaditaago mo. Tamar o paanyo mo meeɗaay gorko tawon, ngam maajum o aynaaɗo, taa o fotta bee worɓe. 3 Ammaa Amnon woodi soobaajo, ɗum Yonadabu ɓii Sime'a deerɗu Daawuda. Yonadabu o ?oyɗo masin. 4 O wi'i Amnon: "Yeriima, nde weeti fuu mi ɗon yi'a jaati ma wooɗaay. Ko waɗ ma? Yeccam le!" Amnon jaabi mo: "Mi yiɗi Tamar, deerɗu deerɗam Absalom." 5 Yonadabu wi'i mo: "Waala dow be''itte ma bana a nyawɗo. To baaba ma wari laarugo ma, wi' mo: Accu deerɗam Tamar wara, waɗanammi nyaamdu welndu. Sey o taaskitina ndu haa ɗo yeeso am, haa mi laara, mi nyaama ndu dow juŋŋgo maako." 6 Amnon waɗi hoore maako bana o nyawɗo, o waali. Nde laamiiɗo wari laarugo mo, o wi'i laamiiɗo: "Accu deerɗam Tamar wara, tamsa tamseeje belɗe ɗiɗi, haa mi nyaama ɗe dow juŋŋgo maako." 7 Daawuda neli haa Tamar, wi'i mo: "Yah haa suudu deerɗa Amnon, a waɗana mo nyaamdu." 8 Tamar yehi, nasti suudu deerɗum. O tawi mo o ɗon waali haa be''itte maako. Tamar hoo'i kuroori, jiiɓi ndi, tamsi tamseeje belɗe dow feho njamndi. Saa'i man fuu Amnon ɗon laara. 9 Nden Tamar hoo'i feho, rufi tamseeje yeeso maako. Ammaa Amnon sali nyaamugo. O wi'i: "Sey yimɓe woɗɓe fuu ngurto tawon." 10 Nden o wi'i Tamar: "Waddanam tamseeje haa ɗo haa be''itte, haa mi nyaama ɗe dow juŋŋgo ma." Tamar hoo'i tamseeje, yahrani ɗe deerɗum haa be''itte. 11 Nde o ɗon lii'ano mo ɗe, Amnon naŋgi mo, wi'i mo: "War, deerɗam, waaldu bee am." 12 Ammaa Tamar jaabi mo: "Naa non, deerɗam, taa toskam, halleende bana nde'e huuwataake nder Isra'iila, taa waɗ ɗum! 13 Toy njahanmi to a toski yam? An boo a laatoto bana baɗɗo junuuba nder Isra'iila. Wolwu le bee laamiiɗo, naa o te'natam bee maaɗa na?" 14 Ammaa Amnon sali nanango mo, o dooli mo waaldugo bee maako. 15 Nden Amnon wanyi mo, ɓernde maako heewi ngayŋgu caatuŋgu. Ngayŋgu maako ɓuri yiide maako naane saatugo. O wi'i Tamar: "Umma, dillu!" 16 Tamar jaabi mo: "Naa non, deerɗam. To a riiwi yam jonta, ɗum ɓuran hallugo dow ko mbaɗɗa." Ammaa Amnon sali nanango mo. 17 O ewni suka maako, o umri mo: "Wurtin oo ɗo suudu am. Maɓɓu dammugal ɓaawo maako." 18 Suka waɗi ko o umra. Tamar ɗonno ɓorni irin toggoore bee juuɗe, bana nde faanyɓe nder ɓiɓɓe laamiiɗo rewɓe ɓornoto. 19 O seeki nde, o waɗi ndoondi dow hoore maako, o roondi juŋŋgo maako dow maare, o yaawɗi haa suudu maako, o ɗon wooka. 20 Nde Absalom, deerɗiiko yi'i mo, o ?ami: "Amnon naawni ma na? Taa ɗum ɓilla ɓernde ma, deerɗam. Taa waŋgin haala ka'a, ngam o deerɗa." Tamar jooɗi nder saare deerɗum Absalom, o cuniiɗo bana debbo gudinaaɗo. 21 Daawuda nani haala maajum, o tikki masin. Ammaa o waɗaay Amnon kooɗume, ngam o yiɗi mo, ngam Amnon woni afo maako. 22 Ammaa Absalom sali koo wolwugo bee Amnon, caatuɗum bana ni o wanyiri mo ngam o toski deerɗiiko debbo.

No Absalom waatori aybe Amnon

23 Too, ɓaawo duuɓi ɗiɗi Absalom woodi ta''ooɓe gaasa baali mum haa Ba'al-Hasoor kombi Efrayim. O waɗi nyaamduuji, o ewni ɓiɓɓe laamiiɗo worɓe fuu. 24 Nden o yehi haa laamiiɗo, o wi'i: "Ndaa, ta''ooɓe gaasa baali ɗon kuuwanammi jonta, barkaama. A waran an e saraaki'en maaɗa, ngam nyaamdugo bee am na?" 25 Ammaa laamiiɗo jaabi mo: "Naa non, ɓiŋgel am, ngam taa min teddane. Na min ɗuuɗɓe?" Absalom tori mo nde ɗuuɗɗum, ammaa laamiiɗo sali yahugo. O jaɓɓiti mo. 26 Nden Absalom wi'i: "To an a warataa, accu deerɗam Amnon yahda bee amin." Laamiiɗo ?ami: "Ngam daliila kaye o yahata?" Ammaa Absalom ɓilli mo bee toraago haa laamiiɗo yerdi Amnon e ɓiɓɓe maako woɗɓe fuu njahda bee Absalom. 27 Absalom nyaamni hoɗɓe mum nyaamduuji booɗɗi bana ɗi laamiiɗo. 28 O umri sukaaɓe maako: "Kakkile, to ɓernde Amnon seyake ngam ɗuuɗki inaboojam, min boo mi maatini on, nden kam mbare mo. Taa kule! Min mi jaaboto to haala waɗi, ngam min umri on ɗum. Tiɗɗine ɓerɗe mon, laate on sembiɗɓe." 29 Sukaaɓe Absalom ɗowtani umroore man, mbari Amnon. Ɓiɓɓe laamiiɗo luttuɓe fuu ummi, mba''i alfadariije muuɗum'en, ndoggi. 30 Diga ɓe ɗon haa laawol tawon, kubar mbarki yotti Daawuda, wi'ugo: "Absalom mbari ɓiɓɓe laamiiɗo fuu, walaa mo lutti." 31 Laamiiɗo ummi, seeki limce mum, waali haa lesdi. Yimɓe dariiɓe haa maako boo ceeki limce muuɗum'en. 32 Ammaa Yonadabu ɓii Sime'a deerɗu Daawuda wi'i: "Taa num ɓe mbari ɓiya'en fuu, barkaama. Amnon feere mum maayi. Diga o toski Tamar, deerɗiiko debbo, anniya Absalom tabiti haa o waato ɗum. 33 Taa accu haala ka'a ɓilla ɓernde ma, barkaama. Naa ɓiɓɓe ma fuu maayi, sey Amnon tan." 34 Ammaa Absalom doggi. Wakkati maajum aynoowo ɗonno laara gal laawol Horonayim, haa nokkuure ngol dirtoto. O yi'i yimɓe ɗuuɗɓe ɗon ngara. Law o anndini laamiiɗo. 35 Yonadabu wi'i Daawuda: "Ɗum ɓiɓɓe ma, bana mi wi'i ma." 36 Nde o timmini wolwugo ɗum, ɓiɓɓe laamiiɗo njotti. Ɓe ɓaŋgti sawtuuji maɓɓe, ɓe mboyi. Laamiiɗo e yimɓe muuɗum boo mboyi bojji ɗuuɗɗi masin. 37-38 Daawuda woyi ɓiyum Amnon nyalɗe ɗuuɗɗe. Ammaa Absalom doggi, yehi haa Talmay ɓii Ammihuuru, laamiiɗo Gesur. O faɓɓi ton duuɓi tati. 39 Nde wakkati saali, Daawuda de'iti dow maayde Amnon, o fuɗɗi yenwugo Absalom.

2 Samuyila 14

No Yo'ab wartiri Absalom

14:1 Too, Yo'ab ɓii Seruyatu anndi laamiiɗo ɗon yenwa yi'ugo ɓiyum Absalom. 2 Ngam maajum o neli haa Teko'a, ɓe ngaddana mo debbo marɗo hakkiilo iwɗo haa ton. Yo'ab wi'i mo: "Waɗ hoore ma bana a debbo jurumɗo, taa wuju ɓandu ma bee nebbam, ɓorna bana boyanɗo maayɗo diga nyalɗe ɗuuɗɗe. 3 Nden yah haa laamiiɗo, yeccu mo ko mbi'an ma mi." Yo'ab wi'i mo bolle. 4 Debbo Teko'aajo yehi haa laamiiɗo. O sujidi yeeso maako, o wi'i: "Wallam, barkaama!" 5 Laamiiɗo ?ami mo: "Ko waɗ ma?" O jaabi: "Mi jurumɗo, goram maayi. 6 Mi woodino ɓiɓɓe worɓe ɗiɗo. Nyande feere ɓe njokkiri haa ngesa. Walaa goɗɗo ton haa o senda ɓe, bana ni ɗum laatori haa gooto maɓɓe mbari deerɗum. 7 Jonta boo bandiraaɓe amin fuu ɗon ɓillammi haa mi wurtinana ɓe ɓiyam geeto. Ɓe ngiɗi mbarugo mo ngam o mbari deerɗiiko. Ammaa to ɓe mbaɗi ɗum, mi walaa ɓiɗɗo sam, mi walaa donoowo boo. Ɓe kalkan tammunde am ragareere, gorko am boo walaa asŋgol tabitinanŋgol innde maako." 8 Laamiiɗo wi'i mo: "Hootu saare ma, min mi suklanto haala ma." 9 Debbo wi'i: "To a walli yam, barkaama, ɓe ndaaratam bana baɗɗo aybe, min e saare am. Ngam moy felata laamiiɗo?" 10 Laamiiɗo jaabi: "To goɗɗo tokkori ma bee haala, waddu mo haa am. Fakat o meetataa hulnugo ma." 11 Ammaa debbo wi'i mo: "Ewna innde Allah Jawmiraawo maaɗa ngam haa o laato ceedoowo bolle ma, taa mbartoowo ɓesda aybewol ɓuranŋgol hallugo dow aybe ɓiyam." Daawuda wi'i: "Fakat bana Jawmiraawo o geeto, walaa naawɗum kooɗume heɓata ɓiɗɗo ma." 12 Debbo wi'i: "Accu korɗo ma ɓesda wolwango ma wolde woore, barkaama." 13 O jaabi: "Wolwu." Debbo wi'i: "Ngam ɗume a waɗata aybewol irin ngo'ol dow yimɓe Allah? A duŋganaaki ɓiya warta diga nokkuure nde o dogguno e mum. Bee bolle ma a do''iri hoore ma kiita. 14 Enen fuu en maayan fakat. En ɗon nandi bee ndiyam ndufaaɗam haa lesdi, goɗɗo waawataa mooɓtugo ɗam fahin. Ammaa Allah yiɗaa halkugo yoŋki. Ngam maajum o waɗi anniya ngam taa gudinaaɗo daayo e maako haa foroy. 15 Ndaa, mi waddi haala am yeeso maaɗa, barkaama, ngam yimɓe kulni yam. Min korɗo ma mi tammi: Sey mi wolwana laamiiɗo, teema o humtan tornde am. 16 Teema o nanan, o hisnatam juŋŋgo gorko ɗaɓɓanɗo mbarugo ɓiyam e ittango min geɗal amin haa lesdi ndi Allah hokki min. 17 Mi tammi: Wolde maaɗa de'itintam, barkaama, ngam a laati bana malaa'ikaajo Allah, haa a sendindira aybe bee gooŋga. Allah Jawmiraawo ma tokka wondugo bee maaɗa." 18 Laamiiɗo wi'i debbo: "Haa mi ?ame huunde woore, taa suuɗam nde." Debbo wi'i: "?am, barkaama." 19 O ?ami: "Yo'ab yerɓi ma wolwugo bana ni na?" Debbo jaabi: "Fakat bana a geeto, barkaama, walaa mo waawata suuɗango ma kooɗume. Gooŋga, Yo'ab, hooreejo konu ma umri yam warugo haa maaɗa, kaŋko wi'i yam bolle ɗe'e boo. 20 O ɗaɓɓi haa o waylita haala man bee hakkiilo. Ammaa an a laati bana malaa'ikaajo Allah, a ɗon heɓta kooɗume fuu, barkaama." 21 Nden laamiiɗo wi'i Yo'ab: "Booɗɗum, mi yerdake. Yah, wartiranam suka oo, Absalom." 22 Yo'ab sujidi yeeso Daawuda, wi'i: "Allah barkiɗine, barkaama! Jonta mi anndi a yerdi yam, ngam a jaɓani yam tornde am." 23 Nden o ummi, o yehi haa Gesur, o wartiri Absalom haa Urusaliima. 24 Ammaa laamiiɗo wi'i: "Sey o hoota saare maako. Min kam mi yiɗaa yi'ugo mo." Ngam maajum Absalom yehi saare mum, o waraay yeeso laamiiɗo.

No Daawuda yerdori Absalom

25 Too, nder lesdi Isra'iila fuu walaa gorko maŋgteteeɗo ngam daliila booɗki jaati mum bana Absalom. Diga hoore maako haa kosɗe maako o walaa batte. 26 Saa'i feere feere o ta''i gaasa hoore maako ngam ka teddani mo. Nde ka ta''aama, teddeeŋga maaka ɓuri kilo ɗiɗi. 27 O woodi ɓiɓɓe worɓe tato e ɓiɗɗo debbo gooto booɗɗo masin, innde maako Tamar. 28 Absalom jooɗi haa Urusaliima duuɓi ɗiɗi, ammaa o heɓaay yi'ugo laamiiɗo. 29 O neli ewnaago Yo'ab ngam haa o wolwana laamiiɗo, ammaa Yo'ab sali warugo. O neli ɗiɗawre, ammaa fahin Yo'ab sali warugo. 30 Ngam maajum Absalom wi'i yimɓe mum: "Ngesa Yo'ab ɗon heeddi bee ngesa am. O woodi njigaari ton. Njehe, ngule ndi bee yiite." Ɓe njehi, ɓe nguli ndi. 31 Law Yo'ab wari haa suudu Absalom. O ?ami mo: "Koni yimɓe ma nguli ngesa am?" 32 Absalom jaabi mo: "Ngam mi ewni ma, an boo a waraay. Mi yiɗi nelugo ma haa laamiiɗo, a wi'a mo: Ngam ɗume ngurtiimi Gesur, ngarmi haa ɗo? Ndikkanammi to mi jooɗino ton haa jonta. Wi' mo mi yiɗi yi'ugo mo. To aybe ɗon dow am, nden kam o mbarammi." 33 Yo'ab yehi haa laamiiɗo, yecci mo ɗum. Laamiiɗo neli ewnaago Absalom, kaŋko o yehi, o sujidi yeeso maako. Laamiiɗo harli mo, hebbi mo.

2 Samuyila 15

No Absalom tuurtirani Daawuda

15:1 Too, ɓaawo maajum Absalom heɓani hoore mum moota pucci e aynooɓe ɗoftooɓe mo cappanɗe njowo. 2 Nde weeti fuu o daro kombi dammugal ngal laawol yahugo saare laamiiɗo saaloto e mum. Koomoy wari haa laamiiɗo ngam haala kiita, Absalom ?ama mo: "Toy iwɗa?" To o nani garɗo oo iwi haa lenyol gootol nder Isra'iila, waato haa woyla lesdi, 3 nden kam o wi'a mo: "Haala ma laaɓi, a gooŋɗuɗo. Ammaa walaa mo nanante nder saare laamiiɗo." 4 Nden Absalom ɓesda wi'ugo: "Kay! To mi laatake mi kiitoowo nder lesdi, koomoy to ɗon bee jokkirgol malla wullaandu waran haa am, min boo mi gooŋɗina mo." 5 To goɗɗo man ɓaditake Absalom ngam sujida yeeso maako, Absalom forta juŋŋgo mum, harla mo, hebbo mo. 6 Bana ni o huuwrani Isra'iila'en waranɓe haa kiita laamiiɗo fuu, fewjere nde'e waylitani mo ɓerɗe yimɓe. 7 Ɓaawo duuɓi nayi Absalom wi'i laamiiɗo: "Accu mi yaha Heburuun, barkaama, mi hebbina togayeere+ nde toganiimi Jawmiraawo. 8 Ngam saa'i mi ɗon jooɗi haa Gesur nder Siriya, mbi'mi: To Jawmiraawo wartiri yam haa Urusaliima, nden kam mi sujidanan mo haa Heburuun." 9 Laamiiɗo wi'i mo: "Yah jam!" Absalom yehi. 10 Ammaa o neli nelaaɓe haa le'i Isra'iila fuu, ɓe mbi'a kootoy: "To on nani hoolo luwal, mbi'e: Jonta Absalom laamake haa Heburuun." 11 Worɓe Urusaliima teemeɗɗe ɗiɗo njahdi bee Absalom. Ɓe ewnaaɓe ngam nyaamduuji, ammaa ɓe anndaano anniya maako sam. 12 Nden Absalom neli haa Gilo ngam ewnaago Ahitofel, saawariijo Daawuda. Saa'i maajum o fuɗɗino lii'anaago Jawmiraawo kirsaaɗi. Tuurtol dow laamiiɗo sembiɗi, ngam tokkiiɓe Absalom ɗonno ɓesdo.

No Daawuda doggiri Urusaliima

13 Too, goɗɗo wari haa Daawuda, wi'i mo: "Ɓerɗe Isra'iila'en ngaylitani Absalom." 14 Daawuda wi'i saraaki'en wonduɓe bee muuɗum haa Urusaliima fuu: "Sey en ndogga jonta ni! To en ndoggaay law, en ndaɗataa Absalom. Mbaɗe law, ngam taa o heɓa en, taa o mbara yimɓe ɗuuɗɓe nder Urusaliima." 15 Saraaki'en maako mbi'i mo: "Min taaskani huuwugo ko mbi'ɗa fuu, barkaama." 16 Laamiiɗo wurti berniwol, rewɓe maako e ɓikkoy maako e saraaki'en maako ndillidi bee maako. Ammaa o acci sulaaɓe sappo ngam haa ɓe ayna saare maako. 17 Nde laamiiɗo e yimɓe mum ngurti berniwol, ɓe ndari haa suudu ragareeru. 18 Honooɓe Daawuda fuu ɗon caalo yeeso maako, non boo Kereti'en e Peleti'en e worɓe teemeɗɗe joweego (600), tokkinooɓe mo diga Gaat. 19 Laamiiɗo wi'i Ittay, mawɗo Gaati'en: "Ngam ɗume a yahdata bee amin? Ndikka a hawtana laamiiɗo keso. Naa a koɗo haa ɗo ngam a gurtinaaɗo lesdi ma na? 20 Duuraay a wari haa amin, jonta boo a dogga bee amin fahin? Min maa mi anndi toy njahanmi? Lorta nder berniwol, an bee yimɓe maaɗa. Jawmiraawo hokku ma mbooɗeeŋga e gooŋgaaku." 21 Ammaa Ittay wi'i laamiiɗo: "Fakat bana Jawmiraawo o geeto, an boo a geeto, barkaama, haa ngonɗa ton ngonanmi, koo ngam maayugo boo." 22 Daawuda wi'i mo: "Booɗɗum, wardu bee am." Ittay e worɓe mum e ko wondi bee maɓɓe fuu caali yeeso laamiiɗo. 23 Yimɓe Urusaliima mboyi bee hoolo maŋgo, saa'i jama'aare Daawuda ɗon dilla. Laamiiɗo eeri maayel Kederon, kaŋko e yimɓe maako ngam haa ɓe tokko laawol ladde. 24 Sadok, limanjo boo warino, kaŋko e Lewiŋko'en roondiiɓe sundukru alkawal Allah. Ɓe njippini ndu, Abiyater lii'ani Jawmiraawo kirsaaɗi haa wurtiiɓe berniwol fuu caali. 25 Laamiiɗo wi'i Sadok: "Lortin sundukru Allah nder berniwol. To J