The New Testament of our Lord and Saviour Jesus Christ

Mɛ̈-thiw 1

1 Warɛgak gua̱ndɔɔŋni Yecu Kritho, gat Dee-bid, gat A-bɛ-ram. 2 Cu A-bɛ-ram a gua̱n Ay-dhɛk, kä cu Ay-dhɛk a gua̱n Je-kɔb, kä cu Je-kɔb a gua̱n Juda kɛnɛ dämani, 3 kä cu Juda a gua̱n Pɛ-rɛdh kɛnɛ Dhɛra kä mandiɛn mɔ Ta-mar, kä cu Pɛ-rɛdh a gua̱n Ɣɛdh-ron, kä cu Ɣɛdh-ron a gua̱n Raam, 4 kä cu Raam a gua̱n A-mi-na-dab, kä cu A-mi-na-dab a gua̱n Na-con, kä cu Na-con a gua̱n Thal-mɔn, 5 kä cu Thal-mɔn a gua̱n Bo-ɛ̈dh kä man mɔ Ra-ɣab, kä cu Bo-ɛ̈dh a gua̱n O-bɛd min man mɔ Ruth, kä cu O-bɛd a gua̱n Jɛthi, 6 kä cu Jɛthi a gua̱n Dee-bid in la kuäär in di̱i̱t. Kä cu Dee-bid a gua̱n Thɔ-lo-mon kä man mɔ ciek U-ri-yaa, 7 kä cu Thɔ-lo-mon a gua̱n Rɛ-ɣɛ̈-bɔm, kä cu Rɛ-ɣɛ̈-bɔm a gua̱n Ä-bi-yaa, kä cu Ä-bi-yaa a gua̱n Atha, 8 kä cu Atha a gua̱n Yɛ-ɣo-ca-pat, kä cu Yɛ-ɣo-ca-pat a gua̱n Yo-ram, kä cu Yo-ram a gua̱n U-dhi-yaa, 9 kä cu U-dhi-yaa a gua̱n Yo-tham, kä cu Yo-tham a gua̱n A-ɣadh, kä cu A-ɣadh a gua̱n Ɣidh-ki-yaa, 10 kä cu Ɣidh-ki-yaa a gua̱n Ma-na-thɛ, kä cu Ma-na-thɛ a gua̱n A-mɔth, kä cu A-mɔth a gua̱n Yo-ci-yaa, 11 kä cu Yo-ci-yaa a gua̱n Yɛ-kɔn-ya kɛnɛ dämani, kɛ gua̱a̱th ëë pɛ̈c kɛ nikɛ kä Bɛ̈-bi-lɔn. 12 Mëë cakɛ pɛ̈c kä Bɛ̈-bi-lɔn, cu Yɛ-kɔn-ya a gua̱n Cɛ-ɛ̈l-ti-el, kä cu Cɛ-ɛ̈l-ti-el a gua̱n Dhɛ-ru-ba-bɛl, 13 kä cu Dhɛ-ru-ba-bɛl a gua̱n A-bi-yud, kä cu A-bi-yud a gua̱n Ɛl-ya-kim, kä cu Ɛl-ya-kim a gua̱n A-dhor, 14 kä cu A-dhor a gua̱n Dha-dok, kä cu Dha-dok a gua̱n A-kim, kä cu A-kim a gua̱n Ɛ-li-ud, 15 kä cu Ɛ-li-ud a gua̱n Ɛl-a-dhar, kä cu Ɛl-a-dhar a gua̱n Ma-than, kä cu Ma-than a gua̱n Je-kɔb, 16 kä cu Je-kɔb a gua̱n Jo-thɛp min mɔ cɔw Mɛri, man Yecu in cɔal i̱ Mɛ-thia. 17 Kä inɔ kar A-bɛ-ram diaal kamdiɛn kɛnɛ Dee-bid kɛ kar da̱ŋ wäl ŋuan. Kä nikä Dee-bid amäni pɛc nath kä Bɛ̈-bi-lɔn kɛ kar da̱ŋ wäl ŋuan. Kä ni kä pɛc nath kä Bɛ̈-bi-lɔn amäni da̱p Mɛ-thia kɛ kar da̱ŋ wäl ŋuan. 18 Täämɛ cu da̱p Yecu Kritho tuɔɔk inɛ. Mëë ca man ni Mɛri nhɔk ɛn ɣöö ba kuɛn ɛ Jo-thɛp, kä ŋotkɛ /kenkɛ ni te guäth kɛl, cua jɛ jek ɛn ɣöö ruetdɛ kɛ gat mi la̱thkɛ jiidɛ ɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ. 19 Kä cɔwdɛ ni Jo-thɛp, kɛ ɣöö ɛ wut mi gua̱n cuŋni, kä /cɛ jɛ go̱r i̱ derɛ jɛ moc pöc, go̱rɛ mi däkɛ jɛ kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈. 20 Kä min carɛ mɛmɛ, nɛnɛ, cu jääk Kuäär ni Kuɔth nhial päl kä jɛ kɛ la̱k, laarɛ jɛ i̱, “Jo-thɛp, gat Dee-bid, /cu dual kɛ kuën ciëkdu ni Mɛri, kɛ ɣöö min rueetdɛ läthɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ thi̱n. 21 Jɛn bɛ gat dap, kä bi jɛn cɔl i̱ Yecu, kɛ ɣöö ɛ jɛn min bi nɛɛkɛ kän kä dueerkiɛn.” 22 Cu mɛmɛ kɛɛliw tuɔɔk, kɛ ɣöö bi mi ca lar ɛ Kuäär ni Kuoth kɛ thok go̱kä a thuɔ̱k mëë wëë i̱, 23 “Nɛnɛ, nyal bɛ ruët, kä bɛ gat dap, kä ba ciötdɛ cɔl i̱ I-manu-el.” Min lot ni ɣöö Kuoth akɛ kɔn kɛɛl. 24 Mëë ci Jo-thɛp keer ni̱n, cuɛ jɛ la̱t ce̱tkɛ min ca la̱r jɛ ɛ jääk Kua̱r ni Kuoth Nhial. Cuɛ ciekdɛ naŋ, 25 kä /kenkɛ tɔ̱ɔ̱c amäni mëë ca gat dap. Kä cuɛ ciötdɛ cɔl i̱ Yecu.

Mɛ̈-thiw 2

1 Kä mëë ca Yecu dap kä Beth-lɛ-ɣɛm, ro̱o̱l Ju-dia kɛ gua̱a̱th ëë te Ɣɛ-rod kuäärä. Kä kɛ kɔr däpädɛ cu wutni ti ŋa̱ckɛ nyin nhial ti jiɛy kä käny ca̱ŋ ben kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 2 Kä cu kɛ thiec i̱, “Jɛn anikä ɛn gat in ca dap min la Kuäär ji̱ Juudh? Kɛ ɣöö kɔn cakɔ cierɛ nɛn kä käny ca̱ŋ, kä ba̱kɔ kɛ ɣöö ba̱kɔ jɛ ben pal.” 3 Mëë ci kuäär ni Ɣɛ-rod mɛmɛ liŋ, cuɛ diɛɛr ɛlɔ̱ŋ kɛnɛ ji̱ Jɛ-ru-tha-lɛm diaal. 4 Kä cuɛ bööth palä kɛnɛ ji̱ gɔ̱rä nath cɔl, cuɛ kɛ thiec kɛ gua̱a̱th in ba Mɛ-thia dap thi̱n. 5 Cukɛ jɛ la̱r jɛ i̱, “Kä Beth-lɛ-ɣɛm ro̱o̱l Ju-dia, kɛ ɣöö ca jɛ gɔ̱r inɔ ɛ gök i̱, 6 ‘Ji̱n, Beth-lɛ-ɣɛm rɛy rööl Juda, a cäŋ kuiyi rɛy kua̱ri Juda, bi kuäär ben raar kä ji̱, mi bi nɛɛkä ni ji̱ I-thɛ-rɛl ruac.’ ” 7 Kä cu Ɣɛ-rod wutni tin ŋa̱ckɛ nyin nhial cɔl kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈, kɛ ɣöö bɛ gua̱a̱th ëë päl cier kä kɛ thi̱n ŋa̱c. 8 Kä cuɛ kɛ jäk kä Beth-lɛ-ɣɛm, jio̱kɛ kɛ i̱, “Wiaa, di̱elɛ gua̱a̱th gatdä go̱r. Mi cia jɛ jek, luɔ̱cɛ ɣä thok, kɛ ɣöö bä jɛ wä pal bä.” 9 Mëë cikɛ ruac kua̱r in di̱i̱t liŋ cukɛ wä dupdiɛn, kä nɛnɛ, cu cier in ci kɛn ɛ nɛn kä käny ca̱ŋ wä nhiamdiɛn, amäni mëë cɛ cuɔ̱ŋ guäth in te gat thi̱n. 10 Kä mëë cikɛ cier nɛn, cukɛ tekɛ tɛ̈th lɔaac mi di̱i̱t ɛlɔ̱ŋ. 11 Kä mëë cikɛ coth dueel, cukɛ gat nɛn kɛnɛ man ni Mɛri, kä cukɛ rɔ̱ ka̱m mua̱a̱l nhiam gatdä, kä cukɛ jɛ pal. Mëë cikɛ göökiɛn lëëp, cukɛ jɛ moc muc, da̱a̱p, kɛnɛ wäl mi waŋkɛ, kɛ wäl mi kɔp. 12 Mëë ca kɛ la̱r lär kɛ la̱k i̱ /cikɛ bi loc kä Ɣɛ-rod, cukɛ wä ro̱o̱liɛn kɛ duɔ̱ɔ̱p mi dɔ̱diɛn. 13 Täämɛ mëë cikɛ jiɛɛn, cu jääk Kuäär ni Kuɔth nhial päl kä Jo-thɛp kɛ la̱k, kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Jiɛc rɔ, naŋ gat kɛnɛ man, kä bari rɔ ro̱o̱l I-jëp, kä li̱pni ɛn thɔ̱ŋɔ amäni mi wa̱a̱ thok luɔ̱c ji̱, kɛ ɣöö ci Ɣɛ-rod thia̱k kɛ gör gatdä kɛ ɣöö bɛ jɛ näk.” 14 Kä cuɛ rɔ jiɛc, cuɛ gat kɛnɛ man naŋ kɛ wäär, kä cuɛ wä kä I-jëp. 15 Kä cuɛ te thi̱n amäni lia̱a̱ Ɣɛ-rod. Mɛmɛ ɛ jɛn ɣöö bi mëë ca lar ɛ Kuäär ni Kuoth kɛ thok go̱kä a thuɔ̱k i̱, “Cä gatdä ciöl raar kä I-jëp.” 16 Mëë ci Ɣɛ-rod ɛ nɛn i̱ ci wutni tin ŋa̱ckɛ nyin nhial ɛ mɛt, cuɛ ŋɛ̈ɛ̈ny ɛlɔ̱ŋ. Cuɛ jɛ lat ɛn ɣöö ba dho̱li ti tɔatni näk, gaat Beth-lɛ-ɣɛm diaal kɛnɛ ciëëŋ diaal tin thia̱k kɛ jɛ, gaat tin runkiɛn rɛw a bä piny, kä päärɛ jɛ kɛ pek gua̱th ëë ca lar ɛ wutni tin ŋa̱ckɛ nyin nhial. 17 Kä cuɛ a thuɔ̱k ɛn mëë ca lar ɛ gök Kuɔth ni Yir-mɛ-yaa i̱, 18 “Ca lul liŋ kä Rama, wiee kɛnɛ pa̱r mi di̱i̱t. Re-cɛl pärɛ kɛ kui̱ gankɛ, kä jɛn lo̱kɛ cuɔ̱m, kɛ ɣöö ci gaatkɛ thuuk.” 19 Kä mëë ci Ɣɛ-rod li̱w, cu jääk Kuäär ni Kuɔth päl kä Jo-thɛp ro̱o̱l I-jëp kɛ la̱k, cuɛ wee i̱, 20 “Jiɛc rɔ, naŋ gat kɛnɛ man, kä wër ro̱o̱l I-thɛ-rɛl, kɛ ɣöö nɛy tëë görkɛ näk gatdä cikɛ li̱w.” 21 Kä cuɛ rɔ jiɛc, cuɛ gat kɛnɛ man naŋ, kä cuɛ wä ro̱o̱l I-thɛ-rɛl. 22 Kä mëë cɛ jɛ liŋ ɛn ɣöö ci Ar-kɛ-ley-uth a kuäär Ju-dia guäth gua̱n ni Ɣɛ-rod, cuɛ dual kɛ wä ɛn thɔ̱ŋɔ, kä mëë ca jɛ la̱r lär kɛ la̱k, cuɛ ben ro̱o̱l Gɛ̈-lɛ-li. 23 Kä cuɛ wä cieŋ rɛy Na-dha-rɛth, kɛ ɣöö bi tëë ca lar ɛ göök a thuɔ̱k i̱, “Jɛn ba jɛ cɔl i̱ raan Na-dha-rɛth.”

Mɛ̈-thiw 3

1 Kä ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱ cu Jɔ̱ɔ̱n in la lääk ben lätdɛ naath ruac där dɔaar kä Ju-dia, wëë i̱, 2 “Rietdɛ rɔ̱ kä jiäkun, kɛ ɣöö ci ciaŋ kuäärä nhial thia̱k.” 3 Kä nɛmɛ ɛ jɛn ram in ca lar ɛ gök ni I-ca-yaa mëë ɛ jɛn i̱, “Jɔw raam mi cio̱t där dɔaar i̱, ‘Rialɛ duɔ̱ɔ̱p Kua̱r ni Kuɔth ikä, jakɛ dupkɛ kä cuŋ.’ ” 4 Täämɛ Jɔ̱ɔ̱n ciɛŋɛ ni bi̱i̱ mi ca la̱t kɛ mi̱em thɔ̱a̱rɔa̱a̱l, kä te la̱a̱k gupä lɛtädɛ, kä mi̱ethdɛ ɛ kɔaryɔaamni kɛnɛ tuaar. 5 Kä cu ji̱ Jɛ-ru-tha-lɛm kɛnɛ ji̱ Ju-dia diaal, kɛ ji̱ wi̱i̱ni diaal tin thia̱k kɛ Jɔr-dɛn wä kä jɛ. 6 Kä cuɛ kɛ lak rɛy kiɛɛr Jɔr-dɛn, kä latkɛ dueerkiɛn. 7 Kä mëë cɛ ji̱ Pa-ri-thii kɛnɛ ji̱ Thɛ̈d-du-thii ti ŋuan nɛn a bëë bakɛ ben lak, cuɛ kɛ jiök i̱, “Yɛn dɛy thɔ̱ɔ̱li, ɛŋa mi ci yɛ la̱r lär i̱ bia rɔ̱ bar kä duäc Kuɔth in bi ben? 8 La̱tdɛ lät ti gɔw ti ro̱ŋ kɛ rietdun kɛ rɔ̱ dueeri, 9 kä /cuarɛ jɛ car a ruacɛ kärɔ̱ i̱, ‘Kɔn akɛ gua̱ndɔŋda ni A-bɛ-ram’. Kɛ ɣöö la̱rä jɛ yɛ, ɛn ɣöö te Kuoth kɛ buɔ̱m kɛ ɣöö bɛ A-bɛ-ram moc gaat kɛ pääm ti̱ti̱. 10 Kä mäni täämɛ te jio̱p thäri jiɛn, kɛ kui̱ ɛmɔ jiɛn diaal ti thil dɛy ti gɔw bakɛ jɔap piny, kä ba kɛ yuɔr maac. 11 “Ɣän lakä yɛ kɛ pi̱ kɛ kui̱ ri̱tädun kɛ rɔ̱ dueeri, kä ram mi bum ni jɛn kä ɣä a bëë kɔɔrä ni, kä /cä ro̱ŋ kɛ ɣöö bä wa̱a̱rikɛ kap. Jɛn bɛ yɛ lak kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ kɛnɛ mac. 12 Kä te duŋ lök bɛɛl tetädɛ, kä bɛ do̱rɛ la̱t agɔaa. Bɛ bɛlkɛ piɛk tueyni, kä bɛ jiliɛn waŋ kɛ mac mi /ca bi yieny.” 13 Kä cu Yecu jiɛɛn kä Gɛ̈-lɛ-li, bëë kä Jɔr-dɛn kɛ ɣöö ba jɛ ben lak ɛ Jɔ̱ɔ̱n. 14 Cu Jɔ̱ɔ̱n ɛ dee pën, wëë i̱, “Ji̱n bi̱i̱ kä ɣä? Ŋua̱ni ɣöö bi ɣä lak ɛ ji̱n.” 15 Kä cu Yecu jɛ loc i̱, “A jɛ te inɔ ɛn täämɛ. Kɛ ɣöö ro̱ŋɛ ɛn ɣöö banɛ cuŋ diaal la̱t.” Kä cu Jɔ̱ɔ̱n ɛ nhɔk. 16 Kä mëë ca Yecu lak, kä niɛ min pälɛ raar rɛy pi̱i̱ni cu nhial rɔ lɛp, kä cuɛ Yiëë Kuɔth nɛn bëë piny ce̱tkɛ guuk, kä cuɛ ben kä jɛ. 17 Kä cu jɔw ben nhial, cuɛ wee i̱, “Mɛmɛ ɛ jɛn Gatdä min nhɔakä, in tɛth lɔcdä kɛ jɛ.”

Mɛ̈-thiw 4

1 Kä cua Yecu buath rɛy dɔaar ɛ Yiëë kɛ ɣöö ba jɛ wä ɣɔam ɛ gua̱n jiäkni. 2 Kä /kenɛ mi̱th kɛ ni̱n ti jiɛn ŋuan wäär kɛnɛ cäŋ. Kä kɛ kɔrɛ cu buɔth ɛ näk ɛlɔ̱ŋ. 3 Kä cu gua̱n ɣɔmä ben kä Jɛ, cuɛ jɛ jiök i̱, “Mi ɛ ji̱n Gat Kuɔth, ruacni kɛ pääm ti̱ti̱ kɛ ɣöö bikɛ rɔ̱ loc ni juray.” 4 Kä cu Yecu jɛ loc i̱, “Ca jɛ gɔ̱r i̱, ‘/Ci raan dee tëk kɛ mi̱eth kärɔa, ɛ ni riet in bä raar thok Kuɔth.’ ” 5 Kä cu gua̱n jiäkni jɛ naŋ kä Jɛ-ru-tha-lɛm wec in rɛl rɔ kä cuɛ jɛ wä la̱th wi̱i̱ luaak Kuɔth mi bäär. 6 Cuɛ jɛ jiök i̱, “Mi ɛ ji̱n Gat Kuɔth, yori rɔɔdu piny, kɛ ɣöö ca jɛ gɔ̱r i̱, ‘Kuoth bɛ ja̱a̱kɛ la̱t ruac, kɛ kui̱du’, kä, ‘Bikɛ ji̱ thak kɛ tetkiɛn, kɛ ɣöö /ci cio̱o̱kdu bi pi̱em pa̱a̱m.’ ” 7 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ca jɛ gɔ̱r bä i̱, ‘/Cu Kuäär ni Kuothdu ɣɔ̱n.’ ” 8 Kä cu gua̱n jiäkni jɛ lɛni naŋ wi̱i̱ pa̱a̱m mi bäär, cuɛ jɛ nyuɔ̱th kuääri ɣɔaa diaal kɛnɛ wuɔ̱tdiɛn, 9 kä cuɛ Yecu jiök i̱, “Mi kämi rɔ mua̱a̱l nhiamdä a pali ɣä, bä ji̱ ka̱m ŋɔak ti̱ti̱ diaal.” 10 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Woc rɔ, Cɛy-tan, kɛ ɣöö ca jɛ gɔ̱r i̱, ‘Pal ni Kuäär in la Kuothdu, kä bi lät ni jɛ ikä kärɔa.’ ” 11 Kä cu gua̱n jiäkni jɛ ba̱ny piny. Kä cu ja̱a̱k Kuɔth ben kä cua jɛ ben lätikä. 12 Kä mëë ci Yecu jɛ liŋ ɛn ɣöö ca Jɔ̱ɔ̱n yian, cuɛ wä kä Gɛ̈-lɛ-li. 13 Cuɛ jiɛɛn kä Na-dha-rɛth, cuɛ wä cieŋ kä Ka-pɛr-ni-äm mi te gekä baar, rɛy rööl Dhɛ-bu-lun kɛnɛ Nap-ta-li. 14 Cua nɔmɔ la̱t kɛ ɣöö bi mëë ca lar ɛ gök ni I-ca-yaa a thuɔ̱k i̱, 15 “Ciëŋ Dhɛ-bu-lun kɛnɛ ciëŋ Nap-ta-li, duɔ̱ɔ̱p mi lot ni bar kɛnɛ kui̱c kiɛɛr Jɔr-dɛn, Gɛ̈-lɛ-li, dhɔr Juri. 16 Nɛy tin te nyuurä rɛy muɔ̱th cikɛ buay mi di̱i̱t nɛn, kä kɛ kui̱ nɛɛni tin ci nyuur rɛy ti̱pä li̱eth, ci buay ben kä kɛ.” 17 Kä ɛn guäth ɛmɔ cu Yecu ruac tok, kä cuɛ wee i̱, “Rietdɛ rɔ̱ kä jiäkun, kɛ ɣöö ci ciaŋ kuäärä nhial thia̱k.” 18 Kä mëë jäl Yecu gekä baar Gɛ̈-lɛ-li, cuɛ gaat wutdä da̱ŋ rɛw nɛn, Thay-mɔn min cɔal i̱ Pi-tɔr, kɛnɛ däman ni An-dɛ-röw, yuɔrkɛ cambak rɛy baar, kɛ ɣöö kɛ dëëp rɛc. 19 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Bia, guɔ̱ɔ̱rɛ ɣä, kä bä yɛ jakä dëëp nath.” 20 Nikä kɛɛl cukɛ cambaknikiɛn ba̱ny piny, kä cukɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r. 21 Kä min wä Yecu kɛ thɔ̱a̱ŋ ɛ mɔ, cuɛ gaat wutdä da̱ŋ rɛw kɔ̱kiɛn nɛn, Je-mɛth, kɛnɛ däman ni Jɔ̱ɔ̱n gaat Dhɛ-ba-dii. Kä tekɛ rɛy ria̱a̱y kɛɛl kɛ gua̱ndiɛn ni Dhɛ-ba-dii, kɔackɛ cambaknikiɛn, kä cuɛ kɛ cɔl. 22 Nikä kɛɛl cukɛ riey kɛnɛ gua̱ndiɛn ba̱ny piny, cukɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r. 23 Kä cu Yecu ja̱l rɛy Gɛ̈-lɛ-li kɛɛliw, ŋi̱i̱cɛ naath gua̱thni palädiɛn, kä latdɛ thuk kuäärä Kuɔth ti gɔw, kä jakɛ jua̱th diaal kä gɔw, kä woocɛ liaw pua̱nyni nath. 24 Kä cu kɛ̈kdɛ räth rɛy Thi-ri-ya kɛɛliw, kä cukɛ jɛ nöŋ ji̱ jua̱thni diaal tin tekɛ liaw ti gööl kɛnɛ bɛc pua̱ny, kɛ kuth ti jiäk, kɛ nok, amäni nɛy ti cɛ nuäŋ, kä cuɛ kɛ jakä gɔw. 25 Kä cu buɔ̱n nath mi di̱t jɛ guɔ̱ɔ̱r kä Gɛ̈-lɛ-li kɛ Dɛ-ka-po-lith kɛnɛ Jɛ-ru-tha-lɛm kɛ Ju-dia, amäni ji̱ kuec kiɛɛr Jɔr-dɛn.

Mɛ̈-thiw 5

1 Mëë ci Yecu bua̱n nɛn, cuɛ wä wi̱i̱ pa̱a̱m, kä cu nyuur, kä cu ji̱ kɔaarɛ ben kä jɛ. 2 Cuɛ thokdɛ lɛp, kä cuɛ kɛ ŋi̱eec, 3 Cu Yecu wee i̱, “Puɔ̱th akɛ nɛy tin ŋa̱ckɛ rɔ̱ ɛn ɣöö kɛ can rɛydiɛn, kɛ ɣöö kuäär nhial ɛ duŋdiɛn. 4 “Nɛy ti pär ca kɛ poth, kɛ ɣöö bakɛ bum. 5 “Nɛy ti mua̱l mua̱a̱l ca kɛ poth, kɛ ɣöö bi piny a duŋdiɛn. 6 “Nɛy ti näk buɔthkɛ kɛnɛ rɛw kɛ kui̱ cuŋni ca kɛ poth, kɛ ɣöö ba kɛ riäŋ. 7 “Nɛy ti kɔ̱c lo̱ckiɛn cakɛ poth, kɛ ɣöö bikɛ kɔ̱a̱c lɔaac jek. 8 “Nɛy ti buɔy lo̱ckiɛn cakɛ poth, kɛ ɣöö bikɛ Kuoth guic. 9 “Nɛy ti la̱a̱t malä cakɛ poth, kɛ ɣöö bakɛ cɔl i̱ gaat Kuɔth. 10 “Nɛy ti ca moc riɛk kɛ kui̱ ciɛŋä cuŋni cakɛ poth, kɛ ɣöö kuäär nhial ɛ duŋdiɛn. 11 “Ca yɛ poth mi kueth naath yɛ, kä muɔckɛ yɛ rik, kä la̱tkɛ yɛ jiäk diaal, kɛ ka̱a̱cni kɛ kui̱dä. 12 Dɔalɛ to̱k, kä a lo̱ckun tɛth, kɛ ɣöö mucdun cieŋ nhial ɛ mi di̱i̱t, kä cikɛ göök Kuɔth tëë wal moc rik inɔ.” 13 “Yɛn lapɛ milɛ ji̱ wec muɔ̱ɔ̱n, kä mi ci wac milɛ thuuk, dëë wacdɛ nyɔk kɛ loc thi̱n i̱di? /Cɛ lɛ ŋot kɛ gɔɔy, kä ɛ ni ɣöö dëë jɛ yäk, kä dëë jɛ dɔny kä piny ɛ naath. 14 “Yɛn lapɛ buay ɣɔaa. Wec mi ca la̱t wi̱i̱ pa̱a̱m /ca jɛ dee tɛ̱̈ɛ̱̈. 15 /Ci naath mac dee dɔp kä la̱th kɛ jɛ thaar diëny, ba jɛ kuëŋ wi̱i̱kä duɔ̱ɔ̱r, kä mɛrɛ nɛy diaal tin te dueel. 16 Kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ a buaydun buɔy nhiam nath, kɛ ɣöö bikɛ lätkun ti gɔw nɛn, kä bikɛ Guurun in te nhial liak.” 17 “/Cuarɛ jɛ car i̱ ɣän ba̱a̱ kɛ ɣöö bä ŋuɔ̱t Muthɛ kɛnɛ ŋi̱i̱c göökni woc. /Cä bä kɛ wuɔ̱cdiɛn, ba̱a̱ kɛ ɣöö bikɛ a thuɔ̱ɔ̱k. 18 Kɛ ɣöö ɛpuc ɣän la̱rä jɛ yɛ, min ŋot nhial kɛnɛ piny thi̱n, thilɛ duɔ̱ɔ̱r kɛl kiɛ riet mi tɔt mi ba woc kä ŋut amäni mi ci ŋɔak diaal thuɔ̱k. 19 Kä ram mi lo̱k ŋut kɛl mi tɔt, kä nyuthɛ naath lo̱k ŋuɔ̱tni, ba jɛ cɔl i̱ mi tɔt cieŋ Kuäär nhial. Kä ram mi lät kɛ kä ŋi̱i̱cɛ kɛ, ba jɛ cɔl i̱ mi di̱i̱t cieŋ kuäär nhial. 20 Kɛ ɣöö ɣän la̱rä jɛ yɛ, yɛn /cia bi met wä rɛy ciëŋ kuäärä nhial, ɛ ni mi leny ciaŋ cuŋnidun cuŋ ji̱ gɔ̱rä kɛnɛ ji̱ Pa-ri-thii.” 21 “Cia jɛ liŋ ɛn ɣöö ca jɛ la̱r nɛy tëë wal i̱, ‘/Cu raan näk, kä ram mi wä raan näk, ba jɛ naŋ guäth luɔ̱k.’ 22 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, ram mi wä ŋɛ̈ɛ̈ny kɛ gatman ro̱ŋɛ kɛ naŋ guäth luɔ̱k. Kä ram mi kueth gaatmani ro̱ŋɛ kɛ naŋ nhiam ji̱ luɔ̱k in di̱i̱t. Kä ram mi laar jɛ i̱, ‘Ɛ ji̱n dɔ̱a̱r!’ Ro̱ŋɛ kɛ yor maac mi thil pek. 23 Kä mi tho̱pi mucdu wi̱i̱ yi̱kä, kä ci jɛ tim ɛn ɣöö te gatmuɔɔr kɛ mi gaakɛ kɛ ji̱, 24 bänyni mucdu ɛn wi̱ni, kä wër, kɔanɛ loc maarä yɛnɛ gatmuɔɔr, kä bi ben bi mucdu ben thöp. 25 “Latdɛ määth kɛ pɛ̈th yɛnɛ ram in gɔɔny ji̱, mi wiaa guäth luɔ̱k, kiɛ bɛ ji̱ naŋ nhiam kua̱r luɔ̱k, kä bi kuäär luɔ̱k ji̱ thöp yiëën, kä ba ji̱ la̱th dueel yieenä. 26 Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ ji̱, /ca ji̱ bi met lony mi /keni pek yio̱o̱ni diaal thöp.” 27 “Cia jɛ liŋ ɛn ɣöö ca jɛ lar i̱, ‘/Cu dho̱m.’ 28 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, ɛn ɣöö ram mi bɛɛc ciek kiɛ nyal, cɛ ku thuŋ dhɔm kɛ rɛy lɔaacdɛ. 29 Kä mi ci waŋ cuëëcdu ji̱ jakä dui̱r, lɔl ɛ kä yäk ɛ. Ŋua̱n ni ta̱a̱ cuuŋä pua̱nydu kɛl jɔ̱ɔ̱r, kä yor pua̱nydu kɛɛliw maac mi thil pek. 30 Kä mi ci tet cuëëcdu ji̱ jakä dui̱r, tɛm ɛ kä yäk ɛ. Ŋua̱n ni ta̱a̱ cuuŋä pua̱nydu kɛl jɔ̱ɔ̱r, kä yor pua̱nydu kɛɛliw maac mi thil pek.” 31 “Kä ca jɛ lar bä i̱, ‘Ram mi däk ciekdɛ, a jɛ moocɛ kɛ warɛgak däkä.’ 32 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, ram mi däk ciekdɛ a cäŋ /kenɛ mi jiääk la̱t, cɛ ciek ɛmɔ jak kä dho̱m mi ca ciek ɛmɔ nyɔk kɛ kuën. Kä ram mi kuɛɛn ciek mi kɛ̈ɛ̈ ɛn ram ɛmɔ cɛ dhɔm.” mi ɛ kui̱ dhöm. Kä ram mi kuɛɛn ciek ni kɛ̈ɛ̈ cɛ dhɔm. 33 “Kä cia jɛ liŋ bä ɛn ɣöö ca jɛ la̱r nɛy tëë wal i̱, ‘/Ci rɔ bi yac baaŋ, kä lätni min ci yac kɛ kui̱ Kua̱r ni Kuoth.’ 34 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, /cu rɔɔdu yac ɛ tɛk, kɛ nhial, kɛ ɣöö ɛ jɛn kɔm nyuurä Kuɔth, 35 kiɛ piny, kɛ ɣöö ɛ cääk ciöknikɛ, kiɛ kɛ Jɛ-ru-tha-lɛm, kɛ ɣöö ɛ wec Kua̱r in di̱i̱t. 36 Kä /cu rɔ yac kɛ wi̱cdu, kɛ ɣöö /ci mi̱em kɛl dee jakä bo̱r kiɛ ca̱r. 37 A mi latdi la ɣöö i̱, ‘Ɣɔ̱ɔ̱n’ kiɛ ‘Ëëy’. Kä mi latdi mi leny mɛmɛ bëë kä gua̱n jiäkni.” 38 “Cia jɛ liŋ ɛn ɣöö ca jɛ lar i̱, ‘Waŋ kɛnɛ waŋ, kɛ ley kɛ ley.’ 39 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, /cu rɔ col kɛ ram mi ci ji̱ lät kä duer. Kä mi ci raan tha̱a̱ŋ cuëëcdu pat, lɛni jɛ lɛ riet pek in dɔ̱ŋ. 40 Kä mi ci raan bi̱i̱du ka̱n kɛ luk, a jɛ kän bi̱i̱du in dɔ̱ŋ bä. 41 Kä mi ci raan ji̱ kok i̱ bi wä kɛɛl kɛ jɛ kɛ ja̱l mi räth kä ki̱lumi̱ti̱r kɛl, rep ja̱lu kɛ jɛ kɛɛl kɛ ki̱lumi̱ti̱ri da̱ŋ rɛw. 42 Moc ram mi lim ji̱, kä /cu ram mi kän duɔ̱ɔ̱r kɛ ŋua̱l kä ji̱ pen ŋua̱l.” 43 “Cia jɛ liŋ ɛn ɣöö ca jɛ lar i̱, ‘Nhɔk gua̱n thieekädu, kä nyir gua̱n tɛ̈ru.’ 44 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ i̱, ‘Nhɔakɛ ji̱ tɛ̈run kä palɛ kɛ kui̱ nɛɛni tin muɔckɛ yɛ kɛ riɛk, 45 kɛ ɣöö bi yɛn a gaat Guurun in te nhial kɛ ɣöö jakɛ cäŋdɛ kä lɛp kä nɛy ti jiäk kɛnɛ nɛy ti gɔw, kä jäkɛ nhiaal kä ji̱ cuŋni kɛnɛ nɛy ti thil cuŋ. 46 Kä mi nhɔk yɛn ni nɛy tin nhɔakɛ yɛ, ɛ muc ŋu kä bia jek ɔ? Kä /cɛ jɛn min la̱tkɛ ɛ thuɔ̱ɔ̱l tho̱lbo̱kä bä? 47 Kä mi nërɛ ni dämuɔɔri kärɔ̱, leny la̱tdun lät nɛɛni tin kɔ̱kiɛn i̱di? /Cɛ mäni jur inɔ bä? 48 Kɛ kui̱ ɛmɔ bi yɛn gɔw ɛlɔ̱ŋ, ce̱tkɛ Guurun in te nhial.’ ”

Mɛ̈-thiw 6

1 “Niɛkɛ rɔ̱, /cuarɛ lätkun tin gɔw lät nhiam nath kɛ ɣöö bikɛ yɛ nɛn, kɛ ɣöö mi la̱tdɛ inɔ bia thil muc kä Guurun in te nhial. 2 “Kä inɔ, mi thöpɛ muckun, /cuarɛ wa̱k ce̱tkɛ min la la̱tkɛ ɛ ji̱ mɛɛtdä gua̱thni pali ji̱ Juudh kɛnɛ rɛy duɔ̱pni, kɛ ɣöö bakɛ liak ɛ naath. Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, kɛn cikɛ muckiɛn jek. 3 Kä ji̱n mi tho̱pi mucku, a tet caamdu /ci min la̱tkɛ ɛ tet cuëëcdu ŋäc. 4 Kä inɔ bi mucku thöp kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈, kä Guur in ŋäc tɛ̱̈ɛ̱̈du bɛ ji̱ moc muc.” 5 “Kä mi palɛ, /cuarɛ bi ce̱tkɛ ji̱ mɛɛtdä, kɛ ɣöö kɛn nhɔakɛ cuɔ̱ŋ kɛnɛ pal gua̱thni pali ji̱ Juudh kɛnɛ röm duɔ̱pni, kɛ ɣöö dëë kɛ nɛn ɛ naath. Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, kɛn cikɛ muckiɛn jek. 6 Kä ji̱n, mi pali, wër dueelu, gäk thokdɛ, kä pal Guur nikɛ tɛ̱̈ɛ̱̈, kä Guur in nɛn tɛ̱̈ɛ̱̈du bɛ ji̱ moc muc. 7 “Kä mi palɛ, /cuarɛ rieet ti ŋuan nyio̱o̱k lɔrä ce̱tkɛ min la̱tkɛ ɛ jur. Kɛ ɣöö carkɛ jɛ i̱ bakɛ liŋ kɛ kui̱ rieetnikiɛn ti ŋuan. 8 /Cuarɛ bi ce̱tkɛ kɛ, kɛ ɣöö Guurun ŋäcɛ min görɛ, a /ka̱nɛ jɛ ni thiec. 9 Kä palɛ inɛ, ‘Gua̱a̱ra in te nhial, a ciötdu luɔ̱thkɛ. 10 A kuääru bëë. A ruaacniku latkɛ piny, ce̱tkɛ min latkɛ kɛ nhial. 11 Käm nikɔ mi̱ethda ɛn cäŋ ɛ walɛ, min la camkɔ ciaŋ. 12 Kä päli kɔ dueerkɔ, ce̱tkɛ min pa̱lkɔ nɛy tin la̱tkɛ kɔ kä jiäk. 13 /Cu kɔ bo̱th guäth mi ba kɔ ɣɔam thi̱n, kä kän kɔ kä jiäk.’ (Kɛ ɣöö ɛ ruacdu, ɛ lua̱ŋdu, amäni puɔnydu kɛ kɛn do̱raari. Inɔnɔ.) 14 Kɛ ɣöö mi pa̱lɛ naath dueerkiɛn, bi Guurun in te nhial yɛ pälikä bä. 15 Kä mi /cia naath pälikä kɛ dueerkiɛn, amäni Guurun /cɛ yɛ dee pälikä kɛ dueerkun.” 16 “Kä mi thɛ̈kɛ mi̱th, /cuarɛ gui̱c canä, ce̱tkɛ ji̱ mɛɛtdä, tin la nyuɔthkɛ thëkdiɛn ɛ ba nɛn ɛ naath. Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, kɛn cikɛ muckiɛn jek. 17 Mi thɛki mi̱th, yi̱r wi̱cdu kä lak nhiamdu, 18 kɛ ɣöö /ca thëkdu bi nɛn ɛ naath, ba nɛn ɛ Guur in nɛɛn tɛ̱̈ɛ̱̈ni, kä Guur in nɛn tɛ̱̈ɛ̱̈ bɛ ji̱ moc muc.” 19 “/Cuarɛ rɔ̱ dul nyin riäŋä tin nhɔakɛ wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n, kɛ ɣöö ɛ jɛn gua̱a̱th in camkɛ ŋɔaani thi̱n ɛ tor kɛnɛ kɛ̈th, kä to̱l kuëël duël kä kualkɛ ŋɔaani. 20 Kä duɔ̱lɛ rɔ̱ nyin riäŋädun tin nhɔakɛ cieŋ nhial, kɛ ɣöö ɛ jɛn gua̱a̱th mi /ci tor kɛnɛ kɛ̈th ŋɔaani a cam thi̱n, kä /ci kuëël duël to̱l kä /ca ŋɔaani kual. 21 Kɛ ɣöö gua̱a̱th in te ria̱ŋdun thi̱n ɛ jɛn gua̱a̱th in bi lo̱ckun te thi̱n bä.” 22 “Waŋ ɛ jɛn buay pua̱a̱ny. Kä mi gui̱c waŋdu, bi puɔ̱nydu kɛɛliw thia̱a̱ŋ kɛ buay. 23 Kä mi /ci waŋdu gui̱c, bi puɔ̱nydu kɛɛliw thia̱a̱ŋ kɛ muth. Kä mi col buay in te rɛydu, bi di̱t muɔ̱th ku lɛ ni̱n ɛdi!” 24 “Thilɛ ram mi dee kua̱r da̱ŋ rɛw latdi kä, bɛ kɛl nyir, kä bɛ min dɔ̱diɛn nhɔk, kiɛ bɛ lɔcdɛ kɛɛliw ka̱m kɛl, kä bɛ min dɔ̱diɛn cany. Yɛn /cia Kuoth kɛnɛ ria̱ŋ dee latdi kä.” 25 “Kɛ kui̱ ɛmɔ ɣän la̱rä jɛ yɛ, /cuarɛ diɛɛr kɛ tëkdun kɛ mi bia cam, kiɛ kɛ mi bia math, kiɛ pua̱nykun kɛ mi bia la̱th. /Ci di̱t ni tëk kä mi̱eth, kä /ci di̱t ni puɔ̱ny kä bieyni? 26 Guɛcɛ diit nhial, /cikɛ pi̱th kä /cikɛ ŋer, kä /cikɛ ŋɔaani dol lueekni. Kä Guurun in te nhial mi̱i̱thɛ kɛ. /Ci gɔw ni yɛn kä kɛ? 27 Kä ɛŋadun mi dee diɛɛrɛ tëkdɛ rep kɛ mi tɔt? 28 Kä ɛŋu diɛɛrɛ kɛ bieyni mɔ? Carɛ wuɔ̱thkun kɛ do̱ny tuaali, /cikɛ lät kä /cikɛ täk. 29 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, a cäŋɛ Thɔ-lo-mon kɛ gɔɔy puɔnyädɛ kɛɛliw, /ka̱n jɛ runyikä ce̱tkɛ kɛl kä kɛn tuaal ti̱ti̱. 30 Mi runy Kuoth juaac dɔaar ikä, tin tëk kä iruun bakɛ pɛt, /cɛ yɛ bi runyikä bä, yɛn nɛy ti kuiy ŋa̱thdun? 31 Kɛ kui̱ ɛmɔ /cuarɛ diɛɛr i̱, ‘Bia ŋu cam?’ kiɛ i̱, ‘Bia ŋu math?’ kiɛ i̱, ‘Bia ŋu la̱th puɔ̱nydun?’ 32 kɛ ɣöö ji̱ ɣɔaa görkɛ ti̱ti̱ diaal, kä Guurun in te nhial ŋäcɛ ɣöö go̱o̱r yɛn ti̱ti̱ diaal. 33 Kɔanɛ go̱r ni ciaŋ kuäärä Kuɔth kɛnɛ cuŋkɛ, kä ba ti̱ti̱ diaal ma̱t yɛ bä. 34 “Kɛ kui̱ ɛmɔ /cuarɛ diɛɛr kɛ mi ruɔ̱ni, kɛ ɣöö bi ruun baak kɛ bakdɛ. A riɛk ca̱ŋ ɔ ro̱ŋ kɛ jɛn cäŋɔ.”

Mɛ̈-thiw 7

1 “/Cuarɛ naath luk kɛ kui̱ kä ɣöö /ca yɛ bi luk. 2 Kɛ ɣöö ba yɛ luk kɛ duɔ̱ɔ̱p in luk yɛnɛ naath, kä ba yɛ kum kɛ ŋut in kum yɛnɛ nɛy kɔ̱kiɛn. 3 Ɛŋu nɛɛni thuɔr thuɔr mi te waaŋ dämuɔɔr ɔ, kä /ci jiath mi te waaŋdu nɛn? 4 Kä deri jɛ la̱r dämuɔɔr i̱di i̱, ‘A ka̱mä thuɔr thuɔr waaŋdu raar’ kä ti̱i̱ kɛ jiath mi di̱i̱t waaŋdu? 5 Ji̱n gua̱n mɛɛtdä, kɔŋni ka̱m ni jiath waaŋdu raar, bi kulɛ nën agɔaa kɛ käm thuɔr thuɔr waŋ dämuɔɔr raar. 6 “/Cuarɛ mi rɛl gɔɔydɛ rɔ käm jio̱o̱k, bikɛ riet ni rɔ̱ yɛ kɛ ko̱r. Kä /cuarɛ dɔ̱a̱knikun tin gɔw yor nhiam kuɔ̱ndhuɔ̱ɔ̱ri, bikɛ kɛ dɔany kɛ ciökiɛn.” 7 “Thiëcɛ, kä ba jɛ ka̱m yɛ görɛ, kä bia jɛ jek, dɔaŋɛ thi̱i̱k, kä ba jɛ lëp yɛ. 8 Kä ram mi ci thiec ka̱mkɛ jɛ, kä ram mi go̱r jekɛ jɛ, kä ram mi do̱ŋ lëpkɛ jɛ. 9 Kä tëë kɛ raan rɛydun, mi ci gatdɛ jɛ thiec kɛ pam pam kä bɛ jɛ thöp päm? 10 Kiɛ mi thiecɛ ni rec, kä bɛ jɛ moc thɔ̱l? 11 Kä yɛn nɛy tin jiäk mi ŋäc yɛn ɣöö bia gaatkun ka̱m muc ti gɔw, kɛ muc ti gɔw ti ni̱n di tin bi Guurun in te nhial kɛ ka̱m nɛy tin thiëckɛ jɛ? 12 Kä lätni nɛy tin kɔ̱ŋ kä min go̱o̱ri ɣöö ba lät kä ji̱, kɛ ɣöö ɛ jɛn min te rɛy ŋuɔ̱tni Muthɛ kɛnɛ ruaacni göökni.” 13 “Wiaa rɛc kɛ thok in ciw, kɛ ɣöö thok in naŋ naath ro̱o̱l jɔɔkni di̱tdɛ, kä duɔ̱ɔ̱p in naŋ naath thi̱n thia̱kɛ, kä wä nɛy ti ŋuan kɛ jɛ. 14 Kɛ ɣöö thok in naŋ naath teekä ciwɛ, kä duɔ̱ɔ̱p bumɛ, kä jekɛ nɛy ti tɔt.” 15 “Niɛkɛ rɔ̱ kɛ göök ti guäy, tin bëë kä yɛ a ca rɔ̱ moc kɛ tuac rɔɔmä, kä ce̱t rɛydiɛn kɛ jio̱o̱k nyapëc ti näk buɔth kɛ. 16 Bia kɛ ŋa̱c kɛ dɛykiɛn. La puɔnkɛ dɛy buɔ̱cä kä kuiy, kiɛ dɛy ŋɔa̱a̱p kä thilɛ? 17 Kä jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ, jiɛn ti gɔw kuɛrkɛ dɛy ti gɔw, kä jiath mi jiääk kuirɛ dɛy ti jiäk. 18 Jiath mi gɔaa /cɛ dɛy ti jiäk dee kuir, kä /ci jiath mi jiääk dɛy ti gɔw dee kuir. 19 Kä jiɛn diaal ti /ca dɛy ti gɔw kuir jɔapkɛ kɛ kä yuɔrkɛ kɛ maac. 20 Kɛ kui̱c ɛmɔ bia kɛ ŋa̱c kɛ dɛykiɛn.” 21 “/Cikɛ nɛy diaal tin cɔalkɛ ɣä i̱, ‘Kuäär ni Kuoth, Kuäär ni Kuoth,’ kɛn tin bi wä cieŋ Kuäärä nhial, ɛ ni ram mi lat ruac Gua̱a̱r in te nhial. 22 Ɛn cäŋ ɛmɔ bi nɛy ti nyin ŋuan ɣä jiök i̱, ‘Kuäär, Kuäär, /ka̱nkɔ ruaacni go̱o̱kä lat kɛ ciötdu, kä tuɔ̱kɔ kuth ti jiäk raar kɛ ciötdu, kä latkɔ lät ti buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m kɛ ciötdu bä?’ 23 Kä bä jɛ la̱r kɛ i̱, ‘Ɣän /cä yɛ nyäk kɛ ŋäc, wuɔcɛ rɔ̱ gekädä, yɛn ji̱ la̱a̱t jiäkni.’ ” 24 “Kä nɛy diaal tin liɛŋkɛ ruaacnikä ti̱ti̱ kä la̱tkɛ kɛ, bikɛ ce̱tkɛ ram mi pɛl mi ci luaakdɛ cuŋ guäth mi bum. 25 Cu nhiaal dɛ̈m, kä cu nyɔc ben raar, kä cu jiɔam puɔ̱t kä yɔ̱kɛ luaak ɛmɔ, kä /kenɛ tɛɛth, kɛ ɣöö bum gua̱a̱th in ca cuŋ thi̱n. 26 Kä nɛy diaal tin liɛŋkɛ ruaacnikä ti̱ti̱ kä /ci kɛn kɛ lät, bikɛ ce̱tkɛ ram mi dɔ̱a̱r mi ci luaakdɛ la̱t guäth litdä. 27 Kä cu nhiaal dɛ̈m, cu nyɔc ben raar, kä cu jiɔam puɔ̱t kä yɔ̱kɛ luaak ɛmɔ, kä cuɛ tɛɛth, kä cu tëthdɛ di̱t.” 28 Mëë ci Yecu ruaacni ti̱ti̱ thuk kɛ la̱t, cu buɔ̱n nath ga̱a̱c kɛ ŋi̱i̱cdɛ, 29 kɛ ɣöö cɛ kɛ ŋi̱eec ce̱tkɛ ram mi tekɛ kuäär, kä /cɛ ce̱tkɛ ji̱ gɔ̱rädiɛn.

Mɛ̈-thiw 8

1 Mëë ci Yecu ben piny wi̱i̱ pa̱a̱m, cu buɔ̱n nath mi di̱i̱t jɛ guɔ̱ɔ̱r. 2 Kä cu ram mi tekɛ dhɔp ben kä jɛ, cuɛ rɔ ka̱m mua̱a̱l nhiamdɛ, kä cuɛ wee i̱, “Kuäär ni Kuoth, mi nhɔki jɛ, deri ɣä jakä gɔaa.” 3 Kä cu Yecu tetdɛ ri̱c, cuɛ jɛ thiap, wëë i̱, “Ɣän nhɔakä jɛ. Bi gɔaa!” Kä niɛ wanɔ cu dhɔpdɛ gɔaa. 4 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Nɛnɛ /cu jɛ lär radɔ̱diɛn, kä wër, nyuthni rɔɔdu bööth palä tin di̱t, kä wër tho̱pni muc ëë ca lar ɛ Muthɛ ala nyuuth kä kɛ.” 5 Kä min wëë rɛy Ka-pɛr-ni-äm, cu bo̱o̱th lathkëëri ben nhiamdɛ, läŋɛ jɛ, 6 kä wëë i̱, “Kuäär ni Kuoth, raan lätädä nuäŋɛ puɔ̱nydɛ cieŋ kɛ juey mi bɛc ɛlɔ̱ŋ.” 7 Kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Ɣän bä jɛ ben jakä gɔaa.” 8 Kä cu bo̱o̱th lathkëëri jɛ loc i̱, “Kuäär ni Kuoth, /ci ɣän a ram mi gɔaa ɛn ɣöö deri ben dueelä, kä lar ni riet, kä bi raan lätädä cu gɔaa. 9 Kɛ ɣöö ɣän ta̱a̱ kɛ kuäär mi guɔ̱ɔ̱rä, kä ta̱a̱ kɛ lathkëëri ti guɔ̱ɔ̱rkɛ ɣä. Kä mi jiökä kɛl i̱, ‘Wër,’ jɛn la wee, kä mi jiökä min dɔ̱diɛn i̱, ‘Bër,’ jɛn la bëë, kä mi jiökä kuanydä i̱, ‘Lätni mɛmɛ,’ la lätdɛ jɛ.” 10 Mëë ci Yecu jɛ liŋ, cuɛ ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ, kä cuɛ jɛ la̱r nɛy tin guɔ̱ɔ̱rkɛ jɛ i̱, “Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, amäni rɛy I-thɛ-rɛl, /ka̱n ŋa̱th mi di̱i̱t mi ce̱tkɛ mɛmɛ met jek. 11 Ɣän la̱rä jɛ yɛ, bi nɛy ti ŋuan ben kä käny ca̱ŋ kɛnɛ kony ca̱ŋ, kä bikɛ mi̱th kɛɛl kɛ A-bɛ-ram, kɛnɛ Ay-dhɛk, kɛ Je-kɔb rɛy ciëŋ kuäärä nhial. 12 Kä ba gaat kuäärä yuɔr rɛy muɔ̱th raar, ɛn wi̱ni bi naath tekɛ lul kɛnɛ muɔ̱th lɛc!” 13 Kä cu yecu kuäär lathkëëri jiök i̱, “Wër, ba jɛ lät kä ji̱ ce̱tkɛ min ci ŋäth.” Kä cua raan lätdä jakä gɔaa kɛ jɛn thaak ɛmɔ. 14 Kä mëë ci Yecu coth dueel Pi-tɔr, cuɛ manthu Pi-tɔr nɛn tɔ̱ɔ̱cä, tëë kɛ lɔɔp. 15 Cuɛ tetdɛ thiap, kä cu lɔɔpdɛ jiɛɛn, kä cuɛ rɔ jiɛc kä lätdɛ Yecu ikä. 16 Kɛ jɛn thiaŋ ɛmɔ, cua jɛ nöŋ nɛy ti ŋuan ti ca käp ɛ yiey ti jiäk, kä cuɛ yiey tɔ̱tɔ̱ tuɔ̱k raar kɛ riet, kä cuɛ nɛy diaal tin tekɛ jua̱th jakä gɔw. 17 Mɛmɛ ɛ ɣöö bi mëë ca lar ɛ gök ni I-ca-yaa a thuɔ̱k i̱, “Jɛn cɛ jua̱thkɔ ka̱n, kä cɛ liawkɔ naŋ.” 18 Täämɛ mëë ci Yecu nɛy ti ŋuan ti te gëëknikɛ nɛn, cuɛ jaakɛ la̱r ɣöö bikɛ wä kui̱c. 19 Kä cu ram mi gɔ̱ɔ̱r ben kä jɛ, cuɛ jɛ jiök i̱, “Ŋi̱i̱c, ɣän bä ji̱ guɔ̱ɔ̱r gua̱thni diaal tin bi wä thi̱n.” 20 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Wa̱a̱ni tekɛ kɛ ɣo̱t, kä te diit nhial kɛ duël, kä Gat Ran thilɛ gua̱a̱th mi läthɛ wi̱cdɛ thi̱n.” 21 Kä cu raan kɔaarɛ kɛl jɛ jiök i̱, “Kuäär ni Kuoth, a kɔanä gua̱a̱r wä kony.” 22 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Guuri ɣä, päli nɛy tin ci li̱w kuɔ̱ny nɛɛnikiɛn tin ci li̱w.” 23 Kä min ci Yecu wä rɛy murkäbä, cu ji̱ kɔaarɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r. 24 Kä nɛnɛ, cu thul mi di̱i̱t rɔ jiɛc däär baar, mi dee riey jakä di̱ŋ kɛ muaŋdɛ. Kä duundɛ ɣöö te Yecu ni̱n. 25 Cukɛ wä, wa jɛ ker, cukɛ wee i̱, “Kuäär ni Kuoth kän kɔ! Li̱ewkɔ!” 26 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Yɛn nɛy ti kuiy ŋa̱thdun, ɛŋu mi dual kɛ yɛ?” Kä cuɛ rɔ jiɛc, cuɛ jiɔam kɛnɛ muaŋ baar luek. Kä cuɛ tekɛ kääp mi di̱i̱t. 27 Kä cu ji̱ kɔaarɛ ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ, wäkɛ i̱, “Ɛ ram mi te di ɛn liɛŋkɛ ruacdɛ mɛ ɛ jiɔam kɛnɛ muaŋ?” 28 Kä mëë ci Yecu cop kui̱ci, ro̱o̱l Gɛ-ri-thiin, cu nɛy da̱ŋ rɛw ti ca käp ɛ yiey ti jiäk röm kɛ jɛ, bäkɛ raar kɔ̱a̱kni kunyä. Kä kɛ nɛy ti ŋɛ̈ny ŋɛ̈ɛ̈ny ti dual naath kɛ kɛ ɛlɔ̱ŋ, a thilɛ ram mi dee rët kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ. 29 Kä cukɛ rɔal ɛn wanɔ i̱, “Ŋumdu kɛ kɔ, ji̱n Gat Kuɔth? Ji̱n bi̱i̱kɛ kɛ ɣöö, bikɔ ben tɔ̱ŋ a /ken gua̱a̱th ni ben?” 30 Kä tëë kɛ buɔ̱n kuɔ̱ndhuɔ̱ɔ̱ri ti ŋuan ti läk guäth mi nɔ̱a̱n kɛ kɛ. 31 Kä cu yiey ti jiäk jɛ läŋ i̱, “Mi tuki kɔ raar, jäkni kɔ kä rɛy kuɔ̱ndhuɔ̱ɔ̱ri.” 32 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Wiaa.” Kä cukɛ ben raar cukɛ wä rɛy kuɔ̱ndhuɔ̱ɔ̱ri, kä cu buɔ̱n kuɔ̱ndhuɔ̱ɔ̱ri ni kɛɛliw riŋ piny po̱mä baar mi luŋ, kä cukɛ mua rɛy pi̱i̱ni. 33 Kä cu yiëënkiɛn rɔ̱ bar, kä min cikɛ wä rɛy wec cukɛ ti diaal tin ci tuɔɔk kɛ kui̱ wutni tin tekɛ yiey tin jiäk lat. 34 Kä cu ji̱ wec diaal ben raar bäkɛ ben röm kɛ Yecu. Kä mëë cikɛ jɛ nɛn, cukɛ jɛ läŋ kɛ ɣöö bɛ rɔ woc dhɔriɛn.

Mɛ̈-thiw 9

1 Cu Yecu wä rɛy ria̱a̱y cuɛ wä kui̱ci dhɔriɛn. 2 Kä cuɛ tekɛ nɛy ti kapkɛ ram mi cɛ nuäŋ kɛ gal. Kä mëë ci Yecu ŋa̱thdiɛn nɛn, cuɛ ram in cɛ nuäŋ jiök i̱, “A lɔcdu bum, gatdä, ca dueerku päl.” 3 Kä inɔ, cu tha̱a̱ŋ ji̱ gɔ̱rä ruac kärɔ wäkɛ i̱, “Ram ɛmɛ kuethɛ ni Kuoth.” 4 Duundɛ ɣöö min ci Yecu ca̱riɛn ŋa̱c, cuɛ wee i̱, “Ɛŋu car yɛn ni jiäk ɔ kɛ lo̱ckun? 5 Ɛŋadiɛn mi thia̱k, ɛ lärɛ i̱, ‘Ca dueerku päl,’ kiɛ ɛ ɣöö i̱, ‘Jiɛc rɔ, kä jäli?’ 6 Ɛ ɣöö bia jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö Gat Ran tëë kɛ buɔ̱m mi derɛ päl ni dueer wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n.” Kä cuɛ ram in cɛ nuäŋ jiök i̱, “Jiɛc rɔ, käni ko̱lu, kä wër dhɔru.” 7 Kä cuɛ rɔ jiɛc, kä cuɛ wä cieŋ. 8 Kä mëë ci buɔ̱n nath ɛ nɛn, cukɛ ga̱a̱c, kä cukɛ Kuoth in ci nath ka̱m buɔ̱m mi ce̱tkɛ mɔmɔ liak. 9 Kä mëë jäl Yecu nhiam ɛn wi̱ni, cuɛ wut mi cɔal i̱ Mɛ̈-thiw nɛn nyuurä guäth tho̱lbo̱kä, kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Guuri ɣä.” Cu Mɛ̈-thiw rɔ jiɛc, kä cuɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r. 10 Kä min nyuur Yecu guäth mi̱eth rɛy duëël, cu thuɔ̱ɔ̱l tho̱lbo̱kä ti ŋuan kɛnɛ ji̱ dueeri ben, kä cukɛ nyuur kɛɛl kɛ Yecu kɛnɛ ji̱ kɔaarɛ. 11 Kä mëë ci ji̱ Pa-ri-thii mɛmɛ nɛn, cukɛ ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, “Kä ɛŋu mi̱th ŋi̱i̱cdun kɛɛl kɛ thuɔ̱ɔ̱l tho̱lbo̱kä kɛnɛ ji̱ dueeri mɔ?” 12 Kä mëë ci Yecu mɛmɛ liŋ, cuɛ wee i̱, “/Ci nɛy ti puɔl pua̱nykiɛn ki̱m go̱r, ɛ ni nɛy tin bɛc pua̱nykiɛn. 13 Yɛn wiaa, ŋa̱cɛ luɔt kä mɛmɛ i̱, ‘Ɣän göörä ni kɔ̱a̱c lɔaac, kä /ci mɔ a muc.’ Kɛ ɣöö /cä bä kɛ ciöt ji̱ cuŋni, ba̱a̱ kɛ kui̱ ji̱ dueeri.” 14 Kä cu ji̱ kɔaar Jɔ̱ɔ̱n ben kä Yecu, wäkɛ i̱, “Kä ɛŋu kɔn kɛ ji̱ Pa-ri-thii thɛ̈kɔ mi̱th ɔ, kä /ci ji̱ kɔaaru thek?” 15 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Dee ja̱a̱l kuën pa̱r, mi ŋot cɔ nyaal kɛɛl kɛ kɛ? Bi ni̱n tin ba naŋ ni cɔ nyaal kä kɛ ben, kä inɔ bikɛ mi̱th cu thɛk. 16 Thilɛ ram mi dee bi̱i̱ mi bo̱r mi /ken rɔ jop kɔac biey mi dɔaŋ, kɛ ɣöö bi bi̱i̱ in bo̱r rɔ rɛ̈t dɔɔr puɔ̱ny biey in dɔaŋ, kä bi cu di̱t ni rɛ̈ɛ̈tdɛ. 17 Kä /ca kɔaŋ mi pay mil dee piɛk rɛy göökni guup ti dɔŋ. Mi ɛ jɛn inɔ, bi göök pa̱t, kä bi kɔaŋ lo̱ny jɔ̱ɔ̱r, kä bi göök cu da̱k. Kä kɔaŋ mi pay la̱t ba jɛ piɛk rɛy göökni ti bo̱o̱r, kä bi kɛn da̱ŋ rɛw cu gɔw.” 18 Kä min lat Yecu rieet ti̱ti̱, cu bo̱o̱th guäth palä ben kä jɛ, kä cuɛ rɔ ka̱m mua̱a̱l nhiamdɛ, wëë i̱, “Nyaadä cɛ pay li̱w. Duundɛ ɣöö bër bi tetdu ben la̱th puɔ̱nydɛ, kä bɛ tëk.” 19 Cu Yecu rɔ jiɛc, kä cuɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r kɛnɛ ji̱ kɔaarɛ. 20 Kä cu ciek mi tekɛ löny riɛm kɛ run da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw ben kɛ jɔkdɛ, kä cuɛ thok biey Yecu thiap. 21 Kɛ ɣöö carɛ jɛ i̱, “Cäŋ thiapä ni bi̱i̱dɛ kärɔa, bä cu gɔaa.” 22 Cu Yecu rɔ ri̱t kä guicɛ jɛ, cuɛ wee i̱, “Nyaadä, a lɔcdu bum, ŋa̱thdu cɛ ji̱ jakä gɔaa.” Kä niɛ guäth ɛmɔ cua jɛ jakä gɔaa. 23 Mëë ci Yecu cop dueel bo̱o̱thä indaan, cu nɛy ti pär nɛn kɛnɛ buɔ̱n nath mi rɔal, 24 cuɛ wee i̱, “Wiaa raar, kɛ ɣöö nyam ɛmɛ /kenɛ li̱w, duŋdɛ ni̱en.” Kä cu naath dɔl ni jɛ. 25 Kä mëë ca buɔ̱n jakä wä raar, cuɛ wä dueel, cuɛ nyal käp tetdä, kä cu nyal rɔ jiɛc. 26 Kä cu ruac ɛmɔ däk rɛy ciëŋ ɛmɔ kɛɛliw. 27 Kä mëë jiɛy Yecu ɛn wi̱ni, cu wutni da̱ŋ rɛw ti ciöör jɛ guɔ̱ɔ̱r, wieekɛ kɛ jɔw mi di̱i̱t i̱, “A lɔcdu kɔ̱c kɛ kɔ, Gat Dee-bid!” 28 Kä mëë cɛ coth dueel, cu ciöör ben kä jɛ. Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Yɛn ŋa̱thɛ jɛ ɛn ɣöö bä mɛmɛ luäŋ kɛ lätni?” Cukɛ jɛ jiök i̱, “Ɣɔ̱ɔ̱n, Kuäär ni Kuoth.” 29 Kä cuɛ wäŋkiɛn thiap, wëë i̱, “Kɛ kui̱ ŋäthädun ba jɛ lät kä yɛ.” 30 Kä cu wäŋkiɛn rɔ̱ lɛp. Kä cu Yecu kɛ gok a bum, wëë i̱, “A jɛ bɛ thil ram mi ŋäc jɛ.” 31 Kä cukɛ wä, kä cua ruac wä dääk kä rɛy ciëŋ ɛmɔ kɛɛliw kɛ kui̱ Yecu. 32 Kä kɛ kɔr kä mi cikɛ wä, cua ram mi ca miŋ ɛ yiëë mi jiääk nöŋ jɛ. 33 Kä mëë ca yiëë mi jiääk tuk, cu wut in miŋ ruac, kä cu nath ga̱a̱c, wäkɛ i̱, “Thilɛ duɔ̱ɔ̱r mi ce̱tkɛ mɛmɛ mi ca met nɛn kä I-thɛ-rɛl.” 34 Kä cu ji̱ Pa-ri-thii wee i̱, “Jɛn tukɛ kuth ti jiäk raar kɛ lua̱ŋ mi ka̱mkɛ jɛ ɛ kuäär kuthni jiäkni.” 35 Kä cu Yecu wi̱i̱ kɛnɛ ciëëŋ diaal jäl, ŋi̱i̱cɛ naath gua̱thni palädiɛn, kä latdɛ thuk ti gɔw kɛ kui̱ kuäärä Kuɔth, kä jakɛ liaw diaal kä gɔw, kɛnɛ jua̱th diaal. 36 Kä min cɛ buɔ̱n nɛn, cuɛ tekɛ nhök kɛ kui̱diɛn, kɛ ɣöö ga̱a̱rkɛ kä thilkɛ lua̱ŋ, ce̱tkɛ kɛ det ti thil yieen. 37 Kä cuɛ ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, “Ŋër di̱tdɛ, kä ji̱ ŋër kuiykɛ. 38 Kɛ kui̱ ɛmɔ, thiecɛ Kuäär ni Kuoth ŋër, kɛ ɣöö bɛ ji̱ ŋër jäkä rɛy kakä.”

Mɛ̈-thiw 10

1 Kä cu Yecu jaakɛ da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw cɔl, kä cuɛ kɛ moc lua̱ŋ mi bikɛ kuth tin jiäk tuɔ̱k raar kɛ jɛ, kä bikɛ liaw diaal jakä gɔw kɛnɛ jua̱th diaal. 2 Ciööt jaaknikɛ da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw ti̱n, jio̱liɛn ɛ Thay-mɔn min cɔali Pi-tɔr, kɛ däman ni An-dɛ-röw, kɛ Je-mɛth, gat Dhɛ-ba-dii, kɛnɛ däman ni Jɔ̱ɔ̱n. 3 Kɛ Pi-lip kɛnɛ Bar-tho-lo-miw, kɛ Tɔ-mäth kɛnɛ Mɛ̈-thiw, min la thuul tho̱lbo̱kä, kɛ Je-mɛth gat Ɛ̈l-pi-uth, kɛ Thɛ̈-diäth. 4 Kɛ Thay-mɔn raan Kɛ-naan, kɛ Ju-däth Ith-kɛ̈-ri-ɔt, ram ëë ci jɛ kɔak. 5 Cu Yecu jaak da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw ti̱ti̱ jäkä raar, kä lueekɛ kɛ i̱, “/Cuarɛ wä rɛy juri, kä /cuarɛ wä rɛy ciëëŋni ji̱ Tha-mɛ-ria, 6 kä wiaa kä det tin ci bath thok duëël I-thɛ-rɛl. 7 Kä gua̱a̱thɔ wiaa thi̱nɔ latdɛ ruac Kuɔth, kä wiaa i̱, ‘Ci ciaaŋ kuäärä nhial thia̱k.’ 8 Jakɛ ji̱ jua̱thni kä gɔw, kä jiacɛ nɛy tin ci li̱w, jakɛ ji̱ dhɔapni kä gɔw, kä tuɔ̱kɛ kuth ti jiäk. Cia jek baaŋ, lɛnɛ jɛ muɔc baaŋ. 9 Thilɛ yio̱w ti bia rɔm kɛ jiɛpnikun, 10 kiɛ gök kɛ kui̱ ja̱lun, kiɛ bieyni rɛw, kiɛ wa̱a̱ri, kiɛ kɛɛt, kɛ ɣöö ji̱ läätdä bakɛ ka̱m min görkɛ. 11 Kä wec kiɛ ciëŋ ɔ bia wä thi̱n ɔ, go̱r ram mi gɔaa rɛydɛ, kä kua te kɛɛl amäni mi wi̱i̱ jiɛɛn. 12 Mi cuɔthɛ dueel, nërɛ naath. 13 Kä mi gɔw ji̱kɛ, a malun wä kä kɛ, kä mi /cikɛ gɔw, a malun luny kä yɛ. 14 Kä mi tëë kɛ ram mi /ci yɛ bi nyuɔ̱ɔ̱r agɔaa, kiɛ cɛ ruaacnikun bi liŋ, tɛ̈ŋɛ tur ciöknikun mi jiayɛ dueel kiɛ wec ɛmɔ. 15 Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ kɛ cäŋ luɔ̱k in di̱i̱t bi gɔaa ni rɛk Thɔ-dɔm kɛnɛ Go-mo-ra, kä jɛn rɛk ɛmɔ.” 16 “Kä ɣän ja̱kä yɛ kä raar ce̱tkɛ det ti rɔɔm rɛy jio̱o̱kni nyapëc, kä inɔ, a wuɔ̱thkun te cuŋä ce̱tkɛ thɔ̱ɔ̱l, kä kɔ̱a̱cɛ ce̱tkɛ guɔ̱kni. 17 Niɛkɛ rɔ̱ kɛ kɛ, kɛ ɣöö bikɛ yɛ naŋ gua̱a̱th luɔ̱k, kä bikɛ yɛ duäc rɛy gua̱thni palikiɛn, 18 kä ba yɛ yɔ̱a̱c nhiam ruëëcni kɛnɛ kua̱r kɛ kui̱dä. Kä bi nɛmɛ a ruac nenä kä kɛ kɛnɛ nhiam ji̱ ɣɔaa. 19 Mi naŋkɛ yɛ, /cuarɛ diɛɛr kɛ mi bia lat kiɛ mi bia lar, kɛ ɣöö mi bia lar ba jɛ ka̱m yɛ kɛ jɛn gua̱a̱th ɛmɔ. 20 Kä kɛ ɣöö /ciɛ yɛn kɛn tin bi ruac ɔ, ɛ Yiëë Guurun ɛnɔ ruac rɛydun ɔ. 21 Bɛ tekɛ nɛy ti bi dämani gɔany li̱th, kɛnɛ wutni ti ba gaatkiɛn luɔm. Kä bi gaat tekɛ tɛ̈r kɛ diëëthkiɛn, kä bikɛ gua̱ni jakä li̱w. 22 Kä ba yɛ nyir ɛ nɛy diaal kɛ kui̱ cio̱tädä. Kä ba ram mi tee dhieel amäni pek teekädɛ kän. 23 Kä mi muɔckɛ yɛ riɛk rɛy wec kɛl, barɛ rɔ̱ rɛy cieŋ in dɔ̱diɛn, kɛ ɣöö ɣän la̱rä jɛ yɛ, /cia bi wä rɛy ciëëŋni I-thɛ-rɛl diaal, a /ken Gat Ran ben. 24 “Ram mi ŋi̱eeckɛ /ci di̱tni jɛn kä ram in ŋi̱i̱c jɛ, kä /ci di̱t ni raan läätdä kä kuäärɛ. 25 Ro̱ŋɛ kɛ ram in ŋi̱eeckɛ ɛn ɣöö derɛ ce̱tkɛ ram in ŋi̱i̱c jɛ, kä raan läätdä ce̱tdɛ kɛ kuäärɛ. Kä mi cɔalkɛ kuäär thuɔk duëël i̱ Beel-dhi-bul, bi ba̱l ni jiääk cio̱tdä ji̱ gɔaalɛ.” 26 “Kä inɔ /cuarɛ dual kɛ naath, kɛ ɣöö thilɛ mi ca kum mi /ca bi nyoth, kiɛ mi ca tɛ̱̈ɛ̱̈ mi /ca bi ŋa̱c. 27 Mi cä la̱t yɛ rɛy muɔ̱th, latdɛ jɛ rɛy buɔyä, kä mi cia liŋ kɛ mua̱th mua̱th, latdɛ jɛ wi̱i̱ duëël. 28 Kä /cuarɛ dual kɛ nɛy tin na̱kɛ ni puɔ̱ny kä /cikɛ tiey dee näk. Kä dualɛ kɛ ram min dee tiey kɛnɛ puɔ̱ny näk guäth maac in thil pek. 29 /Ca kɛc da̱ŋ rɛw kɔk kɛ tarip? Kä thilɛ kɛl kä kɛ mi dee li̱w a kui̱c Guurun ɛ. 30 A cäŋɛ ni mi̱em wuɔ̱thnikun diaal ca kɛ kuɛn. 31 Kɛ kui̱ ɛmɔ, /cuarɛ dual, di̱t ni kökdun kä kɛc ti nyin ŋuan. 32 “Kɛ kui̱ ɛmɔ nɛy diaal tin latkɛ ŋa̱thdiɛn nhiam nath, ɣän bäkɛ ŋa̱c bä nhiam Gua̱a̱r in te nhial. 33 Kä ram mi gaak ɣä nhiam nath, bä jɛ gak bä nhiam Gua̱a̱r in te nhial.” 34 “/Cuarɛ jɛ car i̱ cä ben kɛ ɣöö bä mal nööŋ wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n, ɣän /ka̱n ben kɛ ɣöö nööŋä ni mal, duundɛ ɣöö nööŋä ni mut. 35 Ba̱a̱ kɛ ɣöö bä raan kuɔ̱ɔ̱th kɛnɛ gua̱n, kɛ nyal kɛnɛ man, ciek gatdä kɛnɛ manthudɛ. 36 Kä ji̱ tɛ̈r ran, bikɛ a ji̱ gɔaalɛ. 37 Ram mi nhɔk ni gua̱n kiɛ man a lenyɛ jɛ ɣä, /cɛ ro̱ŋ kɛ ɣä. Kä ram mi nhɔk ni gatdɛ kiɛ nyaadɛ a lenyɛ jɛ ɣä, /cɛ ro̱ŋ kɛ ɣä. 38 Kä ram mi /ci jiathdɛ bi kap kä bɛ guɔ̱ɔ̱r ni ɣä, /cɛ ro̱ŋ kɛ ɣä. 39 Ram mi jek tëkdɛ bɛ jɛ bath, kä ram mi bath tëkdɛ kɛ kui̱dä bɛ jɛ jek.” 40 “Ram mi nyuur yɛ nyuurɛ ni ɣä, kä ram mi nyuur ɣä, nyuurɛ ni ram ëë jäk ɣä. 41 Ram mi nyuur gök kɛ ɣöö ɛ gök, bɛ muc go̱kä jek, kä ram mi nyuur gua̱n cuŋni kɛ ɣöö ɛ gua̱n cuŋni, bɛ muc gua̱n cuŋni jek. 42 Ɛpuc ɣän la̱rä jɛ yɛ, ram mi mooc ram mi tɔt kä nɛy ti̱ti̱ kɛ pi̱ ti kɔ̱c kɛ ɣöö ɛ raan kɔaar Yecu, /ci mucdiɛn bi bath.”

Mɛ̈-thiw 11

1 Kä mëë ci Yecu ji̱ kɔaarɛ da̱ŋ wäl rɛw thuk kɛ lät ŋɔaani, cuɛ wä nhiam, wëë naath ŋi̱eec kä lätdɛ kɛ ruaacni kɛ rɛy wi̱i̱nikiɛn. 2 Täämɛ mëë ci Jɔ̱ɔ̱n tëë lät Yecu kɛ liŋ dueel yieenä, cuɛ ruac ja̱k kɛ ji̱ kɔaarɛ, 3 wëë i̱, “Ɛ jɛn ji̱n ram in dee ben, kiɛ bakɔ radɔ̱diɛn lip?” 4 Kä cu Yecu kɛ loc i̱, “Wiaa la̱rɛ Jɔ̱ɔ̱n ŋɔaani tin cia liŋ kɛnɛ tin cia nɛn, 5 ɛn ɣöö ciöör gui̱ckɛ, kä ŋöt jälkɛ, kä ji̱ dhɔpni gɔwkɛ, kä mi̱eeŋ li̱ŋkɛ, kä ca nɛy ti ci li̱w jiɛc li̱th, kä ca thuk ti gɔw nöŋ nɛy tin can. 6 Puɔ̱th akɛ ram mi thil mi lo̱kɛ kä ɣä.” 7 Min ci ja̱a̱k Jɔ̱ɔ̱n jiɛɛn, cu Yecu ruac tok kɛ buɔ̱n kɛ kui̱ Jɔ̱ɔ̱n i̱, “Cia ŋu wä nɛn däär dɔaar? Ɛ ruɔ̱ɔ̱r mi yɔ̱k jiɔam ɛ? 8 Kä ɛŋu görɛ nëndɛ raar ɔ? Ɛ ɣöö bia ram mi ciɛŋ bieyni ti kɔ̱a̱c kɔa̱a̱c wä guic? Nɛnɛ, nɛy tin ciaŋkɛ bieyni ti kɔ̱a̱c kɔa̱a̱c tekɛ rɛy duëli kua̱ri ti di̱t. 9 Kä ɛŋu cia wä la̱t raar ɔ, ɛ ɣöö bia gök wä nɛn? Ɣɔ̱ɔ̱n, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ɛ mi leny gök. 10 Kä nɛmɛ ɛ jɛn ram in ca nɛmɛ gɔ̱r kɛ kui̱dɛ i̱, ‘Nɛnɛ, ɣän ja̱kä jääkdä kä nhiamdu, min bi duɔ̱ɔ̱pdu rialikä nhiamdu.’ 11 Ɛpuc ɣän la̱rä jɛ yɛ, rɛy nɛɛni diaal tin ca dap ɛ män, thilɛ ram mi ci jɔɔc mi di̱t ni jɛn kä Jɔ̱ɔ̱n in la lääk. Kä ram mi kuiy ni jɛn kä nɛy diaal rɛy kuäärä nhial di̱t ni jɛn kä jɛ. 12 Nikä ni̱n Jɔ̱ɔ̱n in la lääk amäni täämɛ, ci ciëŋ kuäärä nhial cuuc kɛ gak, kä ci ji̱ gak jɛ käp kɛ buɔ̱m. 13 Kɛ ɣöö ruaacni göökni diaal kɛnɛ ŋut cikɛ ruac kɛ kui̱ kuäärä amäni ben Jɔ̱ɔ̱n. 14 Kä mi nhɔakɛ jɛ, ɛ jɛn E-li-yaa in ɛ wa bi ben. 15 Ram mi tekɛ ji̱th, a jɛ li̱ŋ. 16 “Kä bä ri̱c ɛmɛ kulɛ pa̱a̱r kɛ ŋu? Ce̱t ri̱c ɛmɛ kɛ gaat ti nyuur guäth ko̱kä, kä cɔalkɛ ji̱ ŋarädiɛn i̱, 17 ‘Cakɔ yɛ pua̱t thom, kä /ka̱nɛ duth. Cakɔ wiee, kä /ka̱nɛ pa̱r.’ 18 Kɛ ɣöö ci Jɔ̱ɔ̱n ben, /cɛ mi̱th kä /cɛ mäth, kä wäkɛ i̱, ‘Jɛn tëë kɛ kuoth mi jiääk.’ 19 Kä ci Gat Ran ben mi̱thɛ kä mäthɛ, kä wäkɛ i̱, ‘Nɛnɛ, ɛ gua̱n da̱r kä ɛ yɔ̱ŋ kɔaaŋni, kä ɛ määth thuɔ̱ɔ̱li tho̱lbo̱kä kɛnɛ ji̱ dueeri.’ Kä pɛl bɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ jek kɛ lätkɛ.” 20 Kä cuɛ jɛ tok kɛ mi ruacɛ kɛ wi̱i̱ tin cɛ ri̱w lätnikɛ tin ga̱ykɛ naath la̱t thi̱n, kɛ ɣöö /kenkɛ rɔ̱ ri̱t dueeri. 21 “Riɛk akɛ yɛ, yɛn ji̱ Ko-rä-dhin, kä riɛk akɛ yɛ, yɛn ji̱ Beth-the-da, kɛ ɣöö mi ca lät tin ga̱ykɛ naath la̱t rɛy Dhor kɛnɛ Dhi-don ce̱tkɛ tëë ca la̱t rɛydun, ce̱t cikɛ rɔ̱ ri̱t dueeri ni wal kɛ läth bieyni cuali kɛnɛ nyuur rɛy ŋɛthä. 22 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ bi gɔaa ni duŋ ji̱ Dhor kɛnɛ Dhi-don kɛ cäŋ luɔ̱k kä yɛ. 23 Kä yɛn ji̱ Ka-pɛr-ni-äm, ɛ yɛn i̱ ba yɛ kap nhial? Ëëy ba yɛ naŋ ni piny guäth li̱eth! Kɛ ɣöö mi ca lät tin ga̱ykɛ naath la̱t rɛy Thɔ-dɔm ce̱tkɛ tëë ca la̱t rɛydun, dee kɛ ŋot thi̱n amäni wa̱lɛ. 24 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ ɛn ɣöö bi gɔaa ni duŋ rööl Thɔ-dɔm kɛ cäŋ luɔ̱k kä ji̱.” 25 Kä cu Yecu pal wëë i̱, “Ɣän, Gua̱di̱n, Kuäär nhial kɛnɛ piny, la̱rä ji̱ tɛ̈th lɔaac ɛn ɣöö ci ŋɔaani ti̱ti̱ tëë kä nɛy tin ŋa̱ckɛ ŋɔak kɛnɛ pɛl kä cikɛ nyuɔ̱th ruɔri. 26 Ɣɔ̱ɔ̱n, Gua̱di̱n, kɛ ɣöö ɛn nɛmɛ ɛ jɛn ruacdu mi duŋ gɔaa. 27 Ŋɔaani diaal ca kɛ ka̱m ɣä ɛ Gua̱a̱r, kä thilɛ ram mi ŋäc Gat ɛ ni Gua̱n, kä thilɛ ram mi ŋäc Gua̱n ɛ ni Gat, kɛnɛ ram kɛl mi ci Gat ɛ nhɔk i̱ bɛ jɛ nyoth ɛ. 28 Bia kä ɣä, yɛn nɛy diaal tin ci cuuc kɛ la̱t kä thiɛk ɣa̱cdun, ɣän bä yɛ moc lɔ̱a̱ŋ. 29 La̱thɛ gäkdä ŋua̱knikun, kä ŋi̱eecɛ rɔ kä ɣä, kɛ ɣöö ɛ ɣän ram mi muɔ̱l muɔ̱l mi kɔ̱c lɔcdɛ, kä bia lɔ̱a̱ŋ jek kɛ kui̱ yieeynikun. 30 Kɛ ɣöö gäkdä thia̱kɛ, kä ɣa̱cdä puɔlɛ.”

Mɛ̈-thiw 12

1 Kä ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱ cu Yecu rët kɛ rɛy ka̱a̱kni bɛɛl kɛ cäŋ lɔ̱ŋä. Kä näk buɔth ji̱ kɔaarɛ, kä cukɛ jɛ tok kɛ to̱li wuɔ̱thni bɛɛl, kä muanykɛ kɛ. 2 Kä mëë ci ji̱ Pa-ri-thii ɛ nɛn, cukɛ Yecu jiök i̱, “Guic jaaku, la̱tkɛ mi /ci rɔ lot kɛ cäŋ lɔ̱ŋä.” 3 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “/Ka̱nɛ mëë ci Dee-bid ɛ la̱t kuɛn, mëë ci buɔth ɛ näk kɛnɛ nɛy tëë tekɛ jɛ kɛɛl? 4 Cuɛ wä rɛy luaak Kuɔth cuɛ juray nhiam Kuɔth cam, min /ci ro̱ŋ kɛ ɣöö derɛ jɛ cam, kɛnɛ nɛy tin jäl kɛ jɛ kɛɛl, ɛ ni bööth palä kärɔ dee jɛ cam ɔ. 5 Kiɛ /ka̱nɛ jɛ kuɛn rɛy ŋuɔ̱tni Muthɛ, ɛn ɣöö kɛ cäŋ lɔ̱ŋä cu bööth palä rɛy luaak Kuɔth cäŋ lɔ̱ŋä ya̱r, kä thilɛ kɛ duer? 6 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, duɔ̱ɔ̱r mi di̱t ni jɛn kä luaak Kuɔth a wa̱nɛ. 7 Duŋ mi ŋa̱cɛ luɔt kä mɛmɛ i̱, ‘Ɣän göörä ni kɔ̱a̱c lɔaac, a /ci mɔ a muc,’ /cia nɛy ti thil duer dee kuɛth. 8 Kɛ ɣöö Gat Ran ɛ kuäär ca̱ŋ lɔ̱ŋä.” 9 Kä cu Yecu gua̱a̱th ɛmɔ ba̱ny piny. Cuɛ wä guäth palädiɛn. 10 Kä nɛnɛ, tëë kɛ wut mi cɛ tetdɛ niŋ. Kä cukɛ jɛ thiec i̱, “Ɛ ŋuɔ̱t ɛn ɣöö ba raan jakä gɔaa kɛ cäŋ lɔ̱ŋä?” Kɛ ɣöö dee kɛ jɛ gɔany. 11 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɛŋadun mi tekɛ rɔam kɛl mi ci pɛn rɛy jiɛw kɛ cäŋ lɔ̱ŋä, /cɛ jɛ dee ka̱m raar? 12 Kä raan lenyɛ rɔam kɛ pek mi ni̱n di? Kä inɔ lotdɛ rɔ ɛn ɣöö ba mi gɔaa la̱t kɛ cäŋ lɔ̱ŋä.” 13 Kä cuɛ wut jiök i̱, “Ri̱c tetdu.” Kä cu wut ɛ ri̱c, kä cuɛ cu gɔaa, kä cuɛ pa̱a̱r kɛ tet in dɔ̱ŋ. 14 Kä cu ji̱ Pa-ri-thii wä raar, kä mat kɛ rɔ̱ kɛ kui̱dɛ i̱ ba jɛ näk. 15 Kä mëë ci Yecu mɛmɛ ŋa̱c, cuɛ jiɛɛn ɛn wi̱ni. Kä cu nɛy ti ŋuan ɛ guɔ̱ɔ̱r, kä cuɛ kɛn diaal jakä gɔw. 16 Kä cuɛ kɛ gok, i̱ /ca jɛ bi jakä ŋa̱ckɛ. 17 Mɛmɛ ɛ ɣöö bɛ mëë ca lar ɛ gök ni I-ca-yaa jakä thuɔ̱k i̱, 18 “Mɛmɛ ɛ läätdä mi cä mɛk, nho̱o̱kdä min tɛɛth lɔcdä. Ɣän bä Yiëëdä kuëŋ kä jɛ, kä jɛn bɛ ji̱ Ɣɔaa la̱t cuɔ̱ɔ̱ŋ. 19 Jɛn /cɛ bi gaak, kä /cɛ bi wiee, kä thilɛ ram mi bi jɔwdɛ liŋ rɛy duɔ̱pni. 20 Jɛn /cɛ ruɔ̱ɔ̱r mi ca duany bi töl, kä /cɛ mac mi wee lia̱a̱ bi yieny, amäni mi cɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ jakä tiäm. 21 Kä kɛ ciötdɛ bi ji̱ Ɣɔaa ŋa̱th.” 22 Kä cua ram mi cɔr mi cɛ di̱w, mi tekɛ yiëë mi jiääk nöŋ Yecu, kä cuɛ jɛ jakä gɔaa. Kä inɔ cu ram in cɛ di̱w ruac kä cuɛ gui̱c. 23 Kä cu nɛy diaal ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ, kä cukɛ wee i̱, “Ɛn nɛmɛ derɛ a Gat Dee-bid?” 24 Kä mëë ci ji̱ Pa-ri-thii jɛ liŋ, cukɛ wee i̱, “Ɛ ni lua̱ŋ Beel-dhi-bul, kuäär kuthni tin jiäk, ɛnɔ tuk wut ɛmɛ jɛ ni kuth ti jiäk raar ɔ.” 25 Kɛ ɣöö ŋäcɛ ca̱riɛn cuɛ wee i̱, “Kä röl diaal tin da̱a̱kɛ rɔ̱ bakɛ däk, kä thilɛ wec kiɛ duel mi dääk rɔɔdɛ mi bi cuɔ̱ŋ. 26 Kä mi tuk Cɛy-tan rɔɔdɛ raar, cɛ rɔɔdɛ da̱a̱k kärɔa, kä bi kuäärɛ kulɛ cuɔ̱ŋ i̱di? 27 Kä mi tuɔ̱kä kuth ti jiäk raar kɛ lua̱ŋ Beel-dhi-bul ɛ buɔ̱m ŋa ɛnɔ tuɔkɛ nikɛ raar ɛ gaatkun ɔ? Kɛ kui̱c ɛmɔ kɛn bikɛ a ji̱ luɔ̱kdun. 28 Kä mi ɛ lua̱ŋ Yieekä Kuɔth ɛnɔ tuɔ̱kä ni kuth ti jiäk raar ɔ, ci kuäär Kuɔth ben kä yɛ. 29 Kä dee raan coth dueel wutdä mi bum bum, kɛ ɣöö bɛ nyinkɛ ka̱n i̱di, mi /kenɛ wut in bum bum kɔŋ yian? Kä ɛ jɛn dëë nyinkɛ kulɛ ka̱n ɔ. 30 Ram mi /ci te kɛɛl kɛ ɣä lo̱kɛ ɣä, kä ram mi /ci ɣä luäk kɛ ma̱t nath jɛn riawɛ ni naath. 31 Kɛ kui̱ ɛmɔ ɣän la̱rä jɛ yɛ, dueer diaal kɛnɛ kueth ni Kuɔth ba naath pälikä thi̱n, kä ram mi kueth ni Yiëë Kuɔth /ca jɛ bi pälikä. 32 Kä ram mi ruac a jiäk kɛ Gat Ran ba jɛ pälikä, kä ram mi ruac a jiäk kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ /ca jɛ bi pälikä, ɛn täämɛ kiɛ amäni cäŋ kɛl.” 33 “Jakɛ jiath kä gɔaa kɛnɛ dɛykɛ, kiɛ jakɛ jiath kä jiäk kɛnɛ dɛykɛ, kɛ ɣöö jiath ŋa̱ckɛ jɛ kɛ dɛykɛ. 34 Yɛn dɛy thɔ̱ɔ̱li! Dërɛ ruac agɔaa i̱di, mi lapɛ ji̱ jiäkni? Kɛ ɣöö mi te lɔc ran kɛ duɔ̱ɔ̱r, lat thokdɛ jɛ. 35 Kä ram mi gɔaa bɛ ti gɔw nööŋ raar rɛy cärä lɔaacdɛ mi gɔaa. Kä ram mi jiääk bɛ ti jiäk nööŋ raar rɛy cärä lɔaacdɛ mi jiääk. 36 Ɣän la̱rä jɛ yɛ kɛ cäŋ luɔ̱k ba naath thiec kɛ rieetkun diaal tëë ca lat baaŋä. 37 Kɛ ɣöö ba ji̱ moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ rieetku, kä ba ji̱ moc duer kɛ rieetku.” 38 Kä cu tha̱a̱ŋ ji̱ gɔ̱rä kɛnɛ ji̱ Pa-ri-thii jɛ jiök i̱, “Ŋi̱i̱c, görkɔ ɣöö bakɔ nyuuth nɛn kä ji̱.” 39 Kä cuɛ kɛ loc i̱, “Ri̱c mi jiääk mi thil Kuoth go̱o̱ri ni nyuuth, kä thilɛ mi ba lät kä jɛ ɛ ni nyuuth go̱kä ni Jona. 40 Ce̱tkɛ mëë te Jona jic rɛ̱̈c mi di̱i̱t kɛ ni̱n da̱ŋ diɔ̱k, bi Gat Ran tekɛ ni̱n da̱ŋ diɔ̱k piny. 41 Kä ji̱ Ni-nɛ-be bikɛ rɔ̱ jiɛc kɛ cäŋ luɔ̱k kɛ jɛn ri̱c ɛmɛ kɛɛl, kä bikɛ jɛ moc duer kɛ ɣöö cikɛ rɔ̱ ri̱t kɛ la̱t Jona kɛ ruac Kuɔth, kä nɛnɛ, mi di̱t ni jɛn kä Jona a wa̱nɛ. 42 Kä bi kuäär ciek mi bëë kui̱c cuëëc rɔ jiɛc kɛ jɛn ri̱c ɛmɛ kɛɛl, kä bɛ jɛ moc duer, kɛ ɣöö cɛ ben ni peek ɣɔaa bëë pɛl Thɔ-lo-mon ben liŋ. Kä nɛnɛ, mi di̱t ni jɛn kä Thɔ-lo-mon a wa̱nɛ.” 43 “Mëë ci yiëë mi jiääk ben raar puɔ̱ny ran, cuɛ wä wi̱el rɛy dɔaar mi thil pi̱, go̱o̱rɛ gua̱a̱th mi derɛ lɔ̱ɔ̱ŋ thi̱n, kä thilɛ gua̱a̱th mi cɛ jek. 44 Kä cu yiëë mi jiääk wee i̱, ‘Ɣän bä loc dueel ëë ba̱a̱ thi̱n.’ Kä mëë cɛ luny jɔk, cuɛ jɛ jek baaŋ a ca jɛ yiɛc, kä ca jɛ rialikä. 45 Kä mëë, cɛ loc jɔk, cuɛ yiey da̱ŋ bärɔw ti jiäk ni kɛn kä jɛ nööŋ, kä cu kɛn diaal wä rɛc, kä cukɛ cieŋ thi̱n. Kä cu ta̱a̱ wutdä ɛmɔ ku jiääk ni jɛn kä ta̱a̱dɛ mëë nhiam. Kä bɛ te inɔ bä kɛ jɛn ri̱c ɛ jiääk ɛmɛ.” 46 Kä min ŋotdɛ kɛ ruac kɛ naath, te man kɛnɛ dämani cuŋä raar, görkɛ ruac kɛ jɛ. 47 Cu ram kɛl Yecu jiök i̱, “Nɛnɛ, muɔɔr kɛnɛ gaatmuɔɔr a cuŋä raar, görkɛ ruac kɛ ji̱.” 48 Kä cuɛ ram in ruac kɛ jɛ loc i̱, “Maar ɛŋa? Kä dämaari kɛ ŋaani?” 49 Kä cuɛ ji̱ kɔaarɛ nyoth kɛ tetdɛ wëë i̱, “Maar kɛnɛ dämaari ti̱n! 50 Kɛ ɣöö ram mi lat ruac Gua̱a̱r in te nhial, ɛ jɛn dämaar, kä ɛ jɛn nyimaar, kä ɛ maar.”

Mɛ̈-thiw 13

1 Kɛ jɛn cäŋ ɛmɔ cu Yecu wä raar dueel, cuɛ wä nyuur gekä baar. 2 Kä cu bua̱n nath ti ŋuan wä kä jɛ. Kä cuɛ wä rɛy ria̱a̱y, kä cuɛ nyuur thi̱n, kä cu buɔ̱n kɛɛliw cuɔ̱ŋ wi̱i̱ po̱mä. 3 Kä cu Yecu kɛ la̱t ŋɔaani ti ŋuan kɛ cäätni, wëë i̱, “Cu pi̱i̱th wä pi̱eth a kithɛ kuay. 4 Min pi̱thɛ cu tha̱a̱ŋ kuayni pɛn dup kä cu diit kɛ ben cam. 5 Kä cu tha̱a̱ŋkiɛn pɛn guäth päämni mi thil mun mi di̱i̱t, cukɛ mal do̱ny kɛ ɣöö kuiy mundɛ. 6 Kä mëë ci cäŋ lɛ̈p cukɛ rɔɔl, kä cukɛ kööt, kɛ ɣöö thilɛ kɛ mɛy ti gɔw. 7 Cu tha̱a̱ŋkiɛn pɛn rɛy jiɛn kuiyni, kä mëë ci jiɛn piith, cua kɛ miɛt. 8 Cu tha̱a̱ŋkiɛn pɛn muun mi gɔaa, kä cukɛ tekɛ wuɔ̱th ti gɔw cu tha̱a̱ŋkiɛn rɔ̱ rep nikä kuɔ̱r, kä cu tin kɔ̱ŋ rɔ̱ rep nikɛ jiɛn bäkɛl, kä cu tha̱a̱ŋkiɛn rɔ̱ rep nikɛ jiɛn diɔ̱k. 9 Ram mi tekɛ ji̱th a jɛ li̱ŋ!” 10 Kä cu ji̱ kɔaarɛ ben thiëckɛ jɛ wäkɛ i̱, “Ɛŋu ruaci kɛ kɛ, kɛ cäätni mɔ?” 11 Kä cuɛ kɛ loc i̱, “Cä mɛmɛ ka̱m yɛ ɛn ɣöö bia tɛ̱̈ɛ̱̈ni kuäärä nhial ŋa̱c, kä /ka̱n jɛ ka̱m kɛ. 12 Kɛ ɣöö ram mi tekɛ duɔ̱ɔ̱r ba nyinkɛ rep, kä bikɛ ŋuan, kä ram mi thil ŋu ba mi tɔt mi tekɛ jɛ woc. 13 Ɛ jɛn luɔt kä min ruacä kɛ kɛ, kɛ cäätni, ɛ ɣöö cäŋ gui̱ckɛ, /cikɛ nɛn, kä cäŋ li̱ŋkɛ, /cikɛ li̱ŋ, kä /cɛ cup lɔɔcdiɛn. 14 Cu ruac go̱kä ni I-ca-yaa a thuɔ̱k kä kɛ, mëë wëë i̱, ‘Bi yɛn ɛ dhil kɛ li̱eŋ, kä /cia luɔtdɛ bi met jek. Kä bia dhil guic, kä /cia bi met nën. 15 Kɛ ɣöö te ni dɔ̱ɔ̱r lɔɔc nɛɛni ti̱ti̱, kä ji̱thkiɛn cikɛ li̱ŋ agɔaa, kä cikɛ nyinkiɛn kum, kɛ ɣöö /cikɛ dee gui̱c kɛ kɛ nyinkiɛn, kä /cikɛ dee lɛ liɛŋ kɛ ji̱thkiɛn, kä cɛ dee lɛ cop lo̱cnikiɛn, a dee kɛ rɔ̱ riet ɣä, a bäkɛ jakä gɔw.’ 16 Kä ca wäŋkun poth, kɛ ɣöö gui̱ckɛ, kä ca ji̱thkun poth, kɛ ɣöö li̱ŋkɛ. 17 Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ci göök ti ŋuan kɛnɛ ji̱ cuŋni jɛ go̱r ɛn ɣöö ba min ci yɛn ɛ nɛn guic, kä /ken kɛn ɛ nɛn, kä görkɛ li̱eŋ kä min liɛŋɛ, kä /ken kɛn ɛ liŋ. 18 “Kä inɔ, liɛŋɛ cäät pi̱i̱thä agɔaa. 19 Mi ci raan ruac kuäärä Kuɔth liŋ, kä /kenɛ cop lɔɔcdɛ, bi gua̱n jiäkni ben, bɛ min ca piɛth lɔɔcdɛ ben pɛc. Mɔmɔ ce̱tdɛ kɛ kuay tin ca piɛth dup. 20 Kä kɛ kui̱ kä tin ca piɛth guäth päämni, ɛ jɛn ram min ci ruac liŋ, kä cɛ jɛ mal nhɔk kɛ tɛ̈th lɔaac. 21 Jɛn ram ɛmɔ ce̱tdɛ kɛ beel mi thil mɛy, kä bɛ li̱p thi̱n kɛ gua̱a̱th mi tɔt, kä mi bä ti bɛc bɛc kɛnɛ riɛk kɛ kui̱ ruac Kuɔth, niɛ guäth ɛmɔ bi ruac Kuɔth jiɛɛn kä jɛn ram ɛmɔ. 22 Kä kɛ kui̱ kä tin ca piɛth rɛy jiɛn kuiyni ce̱tkɛ kɛ ram mi liŋ ruac, kä miɛtkɛ ruac Kuɔth in tekɛ jɛ ɛ gör nyinä ɣɔaa kɛnɛ tɛth lɔaac riäŋä, kä thilɛ jɛ dɛy. 23 Kä kɛ kui̱ kä tin ca piɛth muun mi gɔaa, ce̱tkɛ kɛ ram mi liŋ ruac kä jekɛ jɛ kɛ lɔcdɛ, jɛn tëë kɛ dɛy ti gɔw kä kuiirɛ dɛy ti kuɔ̱r, kä kɛ gua̱a̱th in dɔ̱ŋ kuiirɛ dɛy ti jiɛn bäkɛl, kɛ gua̱a̱th in dɔ̱ŋ kuiirɛ dɛy ti jiɛn diɔ̱k.” 24 Kä cu Yecu kɛ la̱t ruac cäätdä dɔ̱diɛn wëë i̱, “Ce̱t ciaŋ kuäärä nhial kɛ ram mi ci kuay ti gɔw piɛth kakädɛ, 25 kä mëë te naath ni̱n, cu gua̱n tɛ̈rɛ ben, cuɛ jol ben piɛth rɛy bɛɛl, kä cuɛ jiɛɛn. 26 Kä inɔ, mëë ci bɛl do̱ny a cikɛ jua̱k, cu jol päl bä. 27 Kä cu nɛy tin lät kɛ gua̱n ciëŋ ben, cukɛ jɛ thiec i̱, ‘Kuäär, /keni piɛth ni kuay ti gɔw rɛy kakädu? Kä jol ɛmɛ bëë nikä?’ 28 Cuɛ kɛ loc i̱, ‘Ɛ gua̱n tɛ̈r ɛnɔ ci mɔmɔ la̱t ɔ.’ Kä cu ji̱ läätdä jɛ jiök i̱, ‘Go̱o̱ri jɛ ɛn ɣöö bakɔ wä bakɔ jol wä pur?’ 29 Kä cuɛ wee i̱, ‘Ëëy, mi wiaa jol wä pur bia ciök bɛɛl pur kɛ kɛ kɛɛl. 30 A kɛn diaal pith kɛɛl amäni gua̱a̱th ŋër. Kä mi wä gua̱a̱th ŋër cop, bä ji̱ ŋër jiök i̱, “Kɔanɛ ka̱m ni jol raar kä yianɛ jɛ tuɔthni, kɛ ɣöö ba jɛ waŋ, kä duɔlɛ bɛl luaakdä.” ’ ” 31 Kä cu Yecu ruac cäätdä dɔ̱diɛn la̱t kɛ, wëë i̱, “Ce̱t ciaŋ kuäärä nhial kɛ kuɛ̈ɛ̈ mi tɔt mi ci raan ɛ ka̱n, kä cuɛ jɛ piɛth rɛy kakädɛ. 32 Ɛ kuɛ̈ɛ̈ in kuiy ni jɛn kä kuay diaal, kä mëë cɛ piith, cu di̱t ni jɛn kä juaac diaal kä cua jiath, kɛ ɣöö bi diit duëlkiɛn la̱t nɔa̱a̱knikɛ.” 33 Cuɛ kɛ lɛ la̱t cäät dɔ̱diɛn i̱, “Ce̱t ciaŋ kuäärä nhial kɛ thuɔp, mi ci ciek ɛ wac, kä liɔmɛ jɛ rɛy theemni nuɔ̱p da̱ŋ diɔ̱k, amäni mëë cɛ pua̱a̱r kɛɛliw.” 34 Cu Yecu ti̱ti̱ diaal la̱t naath kɛ cäätni, thilɛ mi lätdɛ kɛ a thil cäät. 35 Ɛn nɛmɛ ɛ ɣöö bi mëë ca lar ɛ gök a thuɔ̱k i̱, “Ɣän bä thokdä lɛp kɛ ɣöö bä ruac kɛ cäätni, kä bä tëë ca tɛ̱̈ɛ̱̈ ni tukä ɣɔaa nyoth.” 36 Kä cu Yecu buɔ̱n ba̱ny piny, cuɛ wä dueel. Kä cu ji̱ kɔaarɛ ben kä jɛ, cukɛ wee i̱, “Lätni kɔ luɔt cäätdä juɔl rɛy kakä.” 37 Cuɛ kɛ loc i̱, “Ram mi piith kuay ti gɔw ɛ jɛn Gat Ran. 38 Kä kak ɛ jɛn ɣɔw, kä kuay ti gɔw kɛ kɛn gaat kuäärä nhial. Kä jol kɛ kɛn gaat gua̱n jiäkni. 39 Kä gua̱n tɛ̈r in ci jol pith ɛ jɛn gua̱n jiäkni. Kä gua̱a̱th ŋër ɛ jɛn guut ɣɔaa, kä ji̱ ŋër kɛ kɛn ja̱a̱k Kuɔth nhial. 40 Ce̱tkɛ min la jol a duɔlkɛ kä waŋkɛ jɛ kɛ mac, bɛ te inɔ guutdä ɣɔaa. 41 Bi Gat Ran ja̱a̱kɛ ja̱k, kä bikɛ ŋɔak diaal tin nööŋkɛ duer kuany raar cieŋ kuäärädɛ kɛnɛ la̱a̱t dueeri diaal, 42 kä ba kɛ yuɔr maac. Ɛn wi̱ni bɛ tekɛ lul kɛnɛ muɔ̱th lɛc. 43 Kä bi ji̱ cuŋni ku buay ce̱tkɛ cäŋ rɛy kuäärä Gua̱ndiɛn in te nhial. Ram mi tekɛ ji̱th a jɛ li̱ŋ!” 44 “Ce̱t ciaŋ kuäärä nhial kɛ yio̱w ti ca tɛ̱̈ɛ̱̈ rɛy kakä. Kä mëë ci raan kɛ jek, cuɛ kɛ nyɔk kɛ mol piny, kä kɛ tɛ̈th lɔaacdɛ cuɛ wä wëë nyinkɛ diaal kɔak, kɛ ɣöö bɛ kak kɔk.” 45 “Kä ce̱t ciaŋ kuäärä nhial kɛ gua̱n ko̱kä mi go̱o̱r dɔ̱a̱kni ti wiɛc wiɛɛc. 46 Kä mëë cɛ dɔ̱k kɛl mi wi̱c wi̱c mi di̱t kökdɛ jek, cuɛ wä, cuɛ nyinkɛ diaal wä kɔak, kä cuɛ jɛ ben kɔk.” 47 “Kä ce̱t ciaŋ kuäärä nhial kɛ cambak mi ca yuɔr yieer, kä kääpɛ rɛc diaal ti gööl. 48 Kä mëë cɛ thia̱a̱ŋ, cu naath ɛ yɔ̱a̱c thok waath, cukɛ nyuur liɛnykɛ rɛc tin gɔw rɛy diënyni, kä ya̱kɛ tin jiäk. 49 Kä bɛ te inɔ cäŋ guutdä ɣɔaa. Bi ja̱a̱k nhial ben, ba ji̱ dueeri ben da̱a̱k kɛnɛ ji̱ cuŋni, 50 kä ba ji̱ dueeri yuɔr maac. Ɛn wi̱ni bɛ tekɛ lul kɛnɛ muɔ̱th lɛc.” 51 Kä cu yecu ji̱ kɔaarɛ thiec i̱, “Ci mɛmɛ kɛɛliw cop lɔcdun?” Cukɛ jɛ loc i̱, “Cɛ cop lɔɔcda.” 52 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Kɛ kui̱ ɛmɔ ce̱t gɔ̱ɔ̱r, min ca ŋi̱eec kɛ nyin kuäärä nhial kɛ gua̱n ciëŋ mi käm mi pay nööŋ kiɛ mi dɔaaŋ raar rɛy kuaknikɛ.” 53 Mëë ci Yecu thuɔ̱k kɛ lat cäätni ti̱ti̱ cuɛ jiɛɛn. 54 Cuɛ ben wi̱i̱diɛn, cuɛ naath tok kɛ ŋi̱i̱c guäth palädiɛn, kä cukɛ ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ, cukɛ wee i̱, “Ci wut ɛmɛ pɛl ɛmɛ kɛnɛ lät ti buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m ti̱ti̱ jek nikä? 55 /Ciɛ jɛn gat ŋäätdä jiɛn? Kä /ca man cɔl i̱ Mɛri? Kä dämani cikɛ Je-mɛth kɛnɛ Jo-thɛp, kɛ Thay-mɔn kɛnɛ Ju-däth? 56 Kä /ci nyimani diaal tekɛ kɔn kɛɛl? Kä ku wut ɛmɛ mɛmɛ lɛ jek nikä?” 57 Kä cu kɛn Yecu cu lo̱k. Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Luɔ̱thkɛ gök gua̱thni diaal, ɛ ni wecdiɛn lökɛ jɛ thi̱n ɔ ɛ nɛɛkɛ pa̱ny.” 58 Kä /kenɛ lät ti buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m ti ŋuan la̱t ɛn wi̱ni, kɛ kui̱ thil ŋäthädiɛn.

Mɛ̈-thiw 14

1 Ɛn guäth ɛmɔ cu kuäär ni Ɣɛ-rod kɛ̈k Yecu liŋ, 2 kä cuɛ la̱a̱tkɛ jiök i̱, “Mɛmɛ ɛ jɛn Jɔ̱ɔ̱n in la lääk ca jɛ jiɛc li̱th. Kɛ kui̱c ɛmɔ lät luäŋ ti̱ti̱ kä jɛ.” 3 Kɛ ɣöö ci Ɣɛ-rod Jɔ̱ɔ̱n käp, kä cɛ jɛ yian, a tëë dueel yieenä, kɛ kui̱ Ɣɛ-ro-diäth in la ciek däman ni Pi-lip, 4 kɛ ɣöö ci Jɔ̱ɔ̱n ɛ jiök i̱, “/Ciɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ ɛn ɣöö deri Ɣɛ-ro-diäth kuɛn.” 5 Cu Ɣɛ-rod ɛ go̱o̱ri derɛ jɛ näk, duundɛ ɣöö cuɛ dual kɛ buɔ̱n nath, kɛ ɣöö cɔalkɛ Jɔ̱ɔ̱n i̱ ɛ gök. 6 Kä mëë ci cäŋ ti̱mkä däpkä Ɣɛ-rod cop, cu nya Ɣɛ-ro-diäth duth nhiam nath, kä cu lɔc Ɣɛ-rod tɛɛth 7 ɛlɔ̱ŋ a bɛ rɔ yac ɛn ɣöö bɛ jɛ ka̱m mɔ bɛ thiec ɔ. 8 Kä kɛ ruac man cuɛ wee i̱, “Ka̱mɛ ɣä wi̱c Jɔ̱ɔ̱n wanɛ mɛ rɛy thaak.” 9 Kä cu lɔc kua̱r jiath, kä kɛ ɣöö cɛ ruac lar kɛnɛ kui̱ ja̱a̱li cuɛ jɛ la̱r la̱a̱t i̱ ba jɛ ka̱m jɛ. 10 Cuɛ ruac ja̱k kɛ ɣöö ba wi̱c Jɔ̱ɔ̱n tɛm dueel yieenä. 11 Kä cua wi̱c Jɔ̱ɔ̱n nööŋ kɛ thak, cua jɛ ka̱m nyal, kä cuɛ jɛ nöŋ man. 12 Cu ji̱ kɔaarɛ ben cua puɔ̱nydɛ wä kony. Kä cukɛ jɛ wä la̱r Yecu. 13 Täämɛ mëë ci Yecu mɛmɛ liŋ kɛ kui̱ Jɔ̱ɔ̱n, cuɛ jiɛɛn ɛn wi̱ni cuɛ wä rɛy ria̱a̱y cuɛ wä guäthdɛ kärɔa. Kä mëë ci bua̱n nath gua̱a̱th ëë te Yecu thi̱n liŋ, cukɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r kɛ ciök wi̱c. 14 Kä min wëë raar thok waath, cuɛ buɔ̱n mi di̱i̱t nɛn, kä cu lɔcdɛ luäkdiɛn go̱r, kä cuɛ ji̱ jua̱thnikiɛn jakä gɔw. 15 Mëë ci ɣɔw a thiaŋ, cu ji̱ kɔaarɛ ben kä Jɛ, cukɛ wee i̱, “Gua̱a̱th ɛmɛ ɛ dɔr, kä ci cäŋ kony, jakni naath kä wä wi̱c, kɛ ɣöö bikɛ rɔ̱ wä kök mi̱th.” 16 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “/A kɛ /ci jiɛy, yɛn muɔcɛ kɛ kɛ mi ba cam.” 17 Kä cukɛ jɛ jiök i̱, “Kɔn ta̱kɔ kɛ jurayni da̱ŋ dhieec kɛ rɛc da̱ŋ rɛw kärɔ̱.” 18 Kä cuɛ wee i̱, “Nöŋɛ kɛ ɣä wanɛ mɛ.” 19 Kä cuɛ bua̱n jakä nyuur wi̱i̱ juaacni. Kä mëë cɛ jurayni da̱ŋ dhieec kɛnɛ rɛc da̱ŋ rɛw ka̱n, cuɛ nhial liɛc, kä cuɛ kɛ poth. Cuɛ kɛ puɔ̱ny, kä cuɛ kɛ ka̱m ji̱ kɔaarɛ, kä cu ji̱ kɔaarɛ kɛ dääk kä bua̱n nath. 20 Kä cu kɛn diaal mi̱th a cukɛ ria̱ŋ. Kä cukɛ duɔthkiɛn kuany, a cukɛ diënyni da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw thiäŋ. 21 Kä ce̱t pek nɛɛni tin ci mi̱th kɛ wutni ti bathdɔɔri da̱ŋ dhieec, a /ci män kɛnɛ gaat te thi̱n. 22 Kä cu Yecu ji̱ kɔaarɛ jakä wä rɛy ria̱a̱y kɛ ɣöö bikɛ wä nhiam kui̱ci, kä cuɛ naath jakä däk piny. 23 Mëë cɛ naath jakä jiɛy, cuɛ wä wi̱i̱ pa̱a̱m kärɔa wëë pal. Mëë ci ɣɔw a thiaŋ, tëë wi̱ni kärɔa. 24 Kä ɛn guäth ɛmɔ na̱n riey kɛ raar, kä yɔ̱a̱kɛ jɛ ɛ muaŋ, kɛ ɣöö luɔr kɛ ni jiɔam. 25 Mëë ŋot ɣɔw /kenɛ ni baak, cu Yecu ben kä kɛ, a jälɛ wi̱i̱ pi̱i̱ni. 26 Kä mëë ci ji̱ kɔaarɛ jɛ nɛn jälɛ wi̱i̱ pi̱i̱ni, cukɛ dual ɛlɔ̱ŋ, wäkɛ i̱, “Ɛ jɔak!” Kä cukɛ wiee kɛ dual. 27 Kä niɛ guäth ɛmɔ cu Yecu kɛ jiök i̱, “A lo̱ckun bum, ɛ ɣän, /cuarɛ dual.” 28 Cu Pi-tɔr jɛ loc i̱, “Kuäär ni Kuoth, mi ɛ ji̱n puɔ̱nydu, cɔl ɣä bä ben kä ji̱ wi̱i̱ pi̱i̱ni.” 29 Kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Bër.” Kä inɔ, cu Pi-tɔr wä raar rɛy ria̱a̱y, cuɛ ja̱l wi̱i̱ pi̱i̱ni, wëë kä Yecu. 30 Kä mëë cɛ jiɔam nɛn cɛ di̱t, cuɛ dual, kä cuɛ jɛ tok kɛ mi di̱ŋɛ cuɛ ciöt i̱, “Kuäär ni Kuoth, luäk ɣä!” 31 Niɛ guäth ɛmɔ cu Yecu tetdɛ riny, kä cuɛ jɛ käp wëë i̱, “Ji̱n ram mi kuiy ŋa̱thdɛ, ɛŋu ti̱i̱ kɛ diw ɔ?” 32 Mëë cikɛ wä rɛy ria̱a̱y, cu jiɔam cuɔ̱ŋ. 33 Cu nɛy tin te rɛy ria̱a̱y jɛ pal, wäkɛ i̱, “Ɛ ji̱n Gat Kuɔth ɛpuc.” 34 Mëë cikɛ cop kui̱ci, cukɛ käny raar kä Gɛ-nɛ-tha-rɛt. 35 Kä mëë ci ji̱ dhɔaar ɛmɔ jɛ ŋic, cukɛ ruac jäk kä rɛy rööl ɛmɔ kɛɛliw, kä cukɛ jɛ nöŋ ji̱ jua̱thni diaal. 36 Kä cukɛ jɛ läŋ kɛ ɣöö deekɛ thiap ni thok bieydɛ kärɔa. Kä cu nɛy diaal tëë ca jɛ thiap gɔw.

Mɛ̈-thiw 15

1 Kä cu ji̱ Pa-ri-thii kɛnɛ ji̱ gɔ̱rä jiɛɛn kä Jɛ-ru-tha-lɛm, cukɛ ben kä Yecu, kä cukɛ wee i̱, 2 “Ɛŋu to̱l jaaku ni ciaaŋ di̱tni mɔ? Kɛ ɣöö /cikɛ tetkiɛn lak a /kenkɛ ni mi̱th.” 3 Kä cuɛ kɛ loc i̱, “Kä ɛŋu tölɛ ŋuɔ̱t Kuɔth kɛ kui̱ ciɛŋädun ɔ? 4 Kɛ ɣöö ci Kuoth wee i̱, ‘Luthni guur kɛnɛ muɔɔr,’ kɛnɛ ɣöö, ‘Ram ɔ bi ruac a jiäk kɛ gua̱n kiɛ man ɔ bɛ dhil li̱w pa̱ny.’ 5 Kä la yɛn guuri kiɛ muɔɔri a jiök i̱, ‘Min dëë ka̱m ji̱, cä jɛ thöp Kuoth, jɛn ram ɛmɔ /cɛ luth gua̱n go̱r.’ 6 Kä ɛnɔ cu yɛn ruac Kuɔth jakä baŋ kɛ kui̱ ciɛŋnikun. 7 Yɛn ji̱ mɛɛtdä, ci I-ca-yaa yɛ la̱t ruac go̱o̱kä mi thuɔ̱k, mëë cɛ wee i̱, 8 ‘Nɛy ti̱ti̱ luɔ̱thkɛ ɣä kɛ lëëpkiɛn, kä lo̱ckiɛn nɔ̱a̱nkɛ kɛ ɣä. 9 Paliɛn kɛ ɣä ɛ baŋ, kɛ ɣöö ŋi̱i̱c kɛn ni cär nath ala ŋuɔ̱t.’ ” 10 Kä cuɛ naath cɔl, cuɛ kɛ jiök i̱, “Li̱eŋɛ, kä a wä lɔɔcdun. 11 /Ciɛ mi wä thok ran ɛn nɔ yär raan ɔ, ɛ ni min bä raar thok ran ɛn nɔ yär raan ɔ.” 12 Kä cu ji̱ kɔaarɛ ben kä jɛ, cukɛ jɛ jiök i̱, “Ŋäci jɛ ɛn ɣöö ci lo̱c ji̱ Pa-ri-thii jiääk, mëë cikɛ mëë ci lat liŋ?” 13 Cuɛ jɛ loc i̱, “Wal diaal tin /ci pith Gua̱a̱r in te nhial, ba kɛ yut. 14 Palɛ kɛ kä rɔ̱, kɛ bööth ciööri ti ciöör. Kä mi buɔth cɔr cɔr dɔ̱diɛn, bi kɛn da̱ŋ rɛw pɛn kɔ̱k.” 15 Kä cu Pi-tɔr ɛ jiök i̱, “Lätni nɛy luɔt cäätdä nɛmɛ.” 16 Kä cuɛ wee i̱, “Amäni yɛn bä ŋuɔ̱tdɛ /kenɛ ni cop lɔɔcdun? 17 /Cia jɛ nɛn ɛn ɣöö ti diaal tin wä thok ran palkɛ jic, kä wäkɛ raar? 18 Kä tin bëë raar thok ran bäkɛ raar lɔɔc, kä kɛ kɛn tin ya̱rkɛ raan. 19 Kɛ ɣöö cär ti jiäk ti̱ti̱ bäkɛ raar lɔɔc ran, luc nath, dhöm kɛnɛ leer, kuël, nën kacä, kɛnɛ guer. 20 Ti̱ti̱ kɛ kɛn tin ya̱rkɛ raan. Kä mi̱eth kɛ tet ti /ka̱n lak /cɛ raan yär.” 21 Kä cu Yecu jiɛɛn ɛn wi̱ni, cuɛ wä ro̱o̱l Dhor kɛnɛ Dhi-don. 22 Kä nɛnɛ, cu ciek ji̱ Kɛ-naan ben, cuɛ rɔal i̱, “A lɔcdu kɔ̱c kɛ ɣä, Kuäär ni Kuoth, Gat Dee-bid, kɛ ɣöö nyaadä tëë kɛ yiëë mi jiääk mi ci jɛ käp.” 23 Kä /ken Yecu jɛ luɔ̱c riet. Cu ji̱ kɔaarɛ ben kä cukɛ jɛ jiök i̱, “Tuk ɛ, kɛ ɣöö rɔalɛ kɔɔran.” 24 Cuɛ jɛ loc i̱, “Ca ɣä ja̱k kɛ kui̱ deet ti ci bath dhɔr I-thɛ-rɛl kärɔa.” 25 Kä cu ciek rɔ ka̱m mua̱a̱l nhiamdɛ, cuɛ wee i̱, “Kuäär ni Kuoth, luäk ɣä.” 26 Kä cu Yecu ɛ loc i̱, “/Cɛ gɔaa ɛn ɣöö ba mi̱eth gan ka̱n kä ba jɛ yuɔ̱r jio̱o̱k.” 27 Cu ciek wee i̱, “Ɛ jɛn, Kuäär ni Kuoth, kä duundɛ ɣöö cäŋɛ kɛn jio̱o̱k camkɛ tin la pɛn guäth mi̱thni ji̱kiɛn.” 28 Kä cu Yecu jɛ loc i̱, “Ɛ ji̱n ciek mi di̱t ŋa̱thdɛ! A jɛ la̱tkɛ kä ji̱ ce̱tkɛ mi go̱o̱ri.” Kä cu nyaadɛ gɔaa ni kä kɛɛl. 29 Kä kɛ kɔrɛ cu Yecu jiɛɛn ɛn wi̱ni, cuɛ wä gekä baar Gɛ̈-lɛ-li, kä cuɛ wä wi̱i̱ pa̱a̱m, cuɛ nyuur ɛn wi̱ni. 30 Kä cu bua̱n nath ti ŋuan ben kä jɛ, nööŋkɛ dua̱nyni, ŋöt, kɛnɛ ciöör, kɛ mi̱eeŋ kɛnɛ nɛy ti ŋuan kɔ̱kiɛn, kä cukɛ kɛ la̱th nhiamdɛ, kä cuɛ kɛ jakä gɔw. 31 Kä inɔ cu bua̱n nath ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ, min nɛ̈nkɛ mi̱eeŋ ruackɛ, kä jäl ŋöt kɛnɛ dua̱nyni, kä gui̱c ciöör. Kä cukɛ Kuoth I-thɛ-rɛl liak. 32 Kä cu Yecu jaakɛ cɔl, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Go̱o̱r lɔcdä luäk bunä mɛmɛ, kɛ ɣöö cikɛ tekɛ ɣä kɛɛl kɛ ni̱n da̱ŋ diɔ̱k kä thilɛ mi ci kɛn ɛ cam. /Cä jɛ go̱o̱r ɛn ɣöö bäkɛ jakä wä a näk buɔthkɛ, kä dɔ̱ŋ dee kɛ wä muɔn dup.” 33 Kä cu ji̱ kɔaarɛ jɛ jiök i̱, “Banɛ mi̱eth mi ro̱ŋ kɛ buɔ̱n ɛ di̱i̱t ɛmɛ jek nikä rɛy dɔaar?” 34 Kä cu Yecu kɛ thiec i̱, “Ta̱yɛ kɛ jurayni da̱ŋ di?” Cukɛ wee i̱, “Ta̱kɔ kɛ jurayni da̱ŋ bärɔw kɛnɛ rɛc ti tɔt ti nyin tiɛtni.” 35 Kä cuɛ buɔ̱n nath jak kä nyuur piny, 36 kä cuɛ jurayni da̱ŋ bärɔw kɛnɛ rɛc ka̱n, kä kɛ kɔr kä mëë cɛ Kuoth la̱r tɛ̈th lɔaac, cuɛ kɛ puɔ̱ny, kä cuɛ kɛ thöp ji̱ kɔaarɛ, kä cu ji̱ kɔaarɛ kɛ dääk kä bua̱n nath. 37 Kä cu kɛn diaal mi̱th a cukɛ ria̱ŋ, Kä cukɛ duɔthkiɛn kuany a cukɛ diënyni da̱ŋ bärɔw thiäŋ. 38 Kä pek wutni tin ci mi̱th kɛ bathdɔɔri da̱ŋ ŋuan, a /ci män kɛnɛ gaat te thi̱n. 39 Kä kɛ kɔr kä min cɛ naath jak kä däk piny, cuɛ wä rɛy ria̱a̱y, kä cuɛ wä ro̱o̱l Ma-ga-dan.

Mɛ̈-thiw 16

1 Kä cu ji̱ Pa-ri-thii kɛnɛ ji̱ Thɛ̈d-du-thii ben, kä kɛ ɣöö görkɛ ɣɔ̱n Yecu, cukɛ jɛ thiec kɛ nyuuth mi gääy naath nhial. 2 Cuɛ kɛ loc i̱, “Mi ɛ thiaŋ, la yɛn ɛ wee bi ɣɔw a duäŋ duäŋ kɛ ɣöö tith pua̱a̱r. 3 Kä mi ɛ runwaŋ, la yɛn ɛ wee i̱, ‘Bɛ tekɛ thul ɛn wa̱lɛ kɛ ɣöö pua̱a̱r tithɛ kä wunɛ.’ Ŋa̱cɛ luɔt tääkä nhial, kä /cia luɔt kä tin tuɔɔk rɛy ɣɔaa ŋäc. 4 Ri̱c mi jiääk mi dho̱o̱m go̱o̱rɛ ni nyuuth mi gääy naath, thilɛ nyuuth mi ba ka̱m jɛ ɛ ni nyuuth Jona kärɔa.” Kä inɔ, cuɛ kɛ ba̱ny piny, cuɛ jiɛɛn. 5 Mëë ci ji̱ kɔaarɛ cop kui̱ci, cu wuɔ̱thkiɛn ruëëc kɛ na̱ŋ mi̱thni. 6 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Guecɛ agɔaa kä niɛkɛ rɔ̱ kɛ thuɔp ji̱ Pa-ri-thii kɛnɛ Thɛ̈d-du-thii.” 7 Kä cukɛ ruac kärɔ̱, wäkɛ i̱, “Ɛ ɣöö thilɛ kɔn juray mi canɛ nööŋ.” 8 Kä mëë ci Yecu mɛmɛ ŋa̱c, cuɛ wee i̱, “Yɛn nɛy ti kuiy ŋa̱thdun, ɛŋu ruacɛ kɛ rɔ̱ mɔ ɛn ɣöö thilɛ yɛ mi̱th ɔ? 9 Ŋotdɛ /kenɛ ni cop lɔɔcdun? Kä /cia jɛ tim, ɛn ɣöö kɛ jurayni da̱ŋ dhieec cuakɛ cam ɛ nɛy ti bathdɔɔri da̱ŋ dhieec, kä kɛ diënyni da̱ŋ di kɛn tëë cia ruɔ̱ɔ̱l? 10 Kiɛ /ka̱nɛ jɛ tim, ɛn ɣöö kɛ jurayni da̱ŋ bärɔw kɛn tëë camkɛ ɛ nɛy ti bathdɔɔri da̱ŋ ŋuan, kä kɛ diënyni da̱ŋ di kɛn tëë cia ruɔ̱ɔ̱l? 11 Kä ku yɛn ɛ lɛ kui̱c i̱di ɛn ɣöö /cä ruac kɛ kui̱ jurayä? Niɛkɛ rɔ̱ kɛ thuɔp ji̱ Pa-ri-thii kɛnɛ Thɛ̈d-du-thii!” 12 Kä inɔ, cukɛ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö /cɛ ruac kɛ kɛ i̱ niɛkɛ rɔ̱ kɛ thuɔp jurayni, kä ruacɛ kɛ kɛ, kɛ ciaaŋ ŋi̱i̱cä ji̱ Pa-ri-thii kɛnɛ Thɛ̈d-du-thii. 13 Täämɛ mëë ci Yecu ben rɛy rööl Thɛ-tha-ria kä Pi-li-pi, cuɛ ji̱ kɔaarɛ thiec i̱, “Ɛŋa mi lat naath ɛ i̱ ɛ Gat Ran?” 14 Kä cukɛ wee i̱, “Laar tha̱a̱ŋ nath ɛ i̱ ɛ Jɔ̱ɔ̱n in la lääk, kä ɛ tha̱a̱ŋkiɛn i̱ ɛ E-li-yaa, kä ɛ tha̱a̱ŋkiɛn i̱ ɛ Yir-mɛ-yaa, kiɛ ram kɛl kä göök.” 15 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Kä laar yɛn ɛ i̱ ɛ ɣän ŋa?” 16 Cu Thay-mɔn Pi-tɔr ɛ loc i̱, “Ɛ ji̱n Mɛ-thia, Gat Kuɔth in tëk.” 17 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Puɔ̱th akɛ ji̱, Thay-mɔn, gat Jona! Kɛ ɣöö /ciɛ ram mi tekɛ ri̱ŋ kɛnɛ riɛm nyuthɛ ji̱ mɔ, ɛ jɛn Gua̱a̱r in te nhial. 18 Kä ɣän larä jɛ ji̱, ɛ ji̱n Pi-tɔr, kä wi̱i̱ pa̱a̱m ɛmɛ ɣän bä luaakdä la̱t thi̱n, kä /ci buɔ̱m li̱eth ɛ bi luäŋ kɛ tiëm. 19 Bä ji̱ ka̱m leepni ciëŋ kuäärä nhial, kä mi wiaa yiɛn wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n ba jɛ yiɛn cieŋ nhial. Kä mi wiaa lony wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n, ba jɛ lony cieŋ nhial.” 20 Kä cuɛ ji̱ kɔaarɛ gok a bum ɛn ɣöö thilɛ ram mi bi kɛn ɛ la̱r ɛ ɛn ɣöö ɛ jɛn Mɛ-thia. 21 Kɛ jɛn gua̱a̱th ɛmɔ cu Yecu ɛ tok kɛ mi nyuthɛ ji̱ kɔaarɛ, ɣöö bɛ rɔ dhil kɛ wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kä bɛ ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c ti ŋuan wä rut kä di̱t ji̱ Juudh kɛnɛ bööth palä tin di̱t amäni ji̱ gɔ̱rä, kä ba jɛ näk, kä ba jɛ jiɛc li̱th kɛ diɔ̱ɔ̱k ni̱ni. 22 Kä cu Pi-tɔr ɛ naŋ gekä, kä cuɛ jɛ tok kɛ lui̱k, wëë i̱, “Bi Kuoth kɛ gaŋ kä ji̱, Kuäär ni Kuoth! Mɛmɛ /cɛ bi met tuɔɔk kä ji̱.” 23 Kä cuɛ rɔ ri̱t, kä jio̱kɛ Pi-tɔr i̱, “Woc rɔ kä ɣä Cɛy-tan, ɛ ji̱n riɛk dupdä kɛ ɣöö /ci lät ni tin bä kä Kuoth, cärku /cikɛ bä kä Kuoth bäkɛ kä naath.” 24 Kä cu Yecu ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, “Mi tee kɛ ram mi go̱o̱r ɣöö bɛ ɣä guɔ̱ɔ̱r, a jɛ jay rɔɔdɛ, kä a jɛ kap jiathdɛ, kä a jɛ guur ɣä. 25 Kɛ ɣöö ram mi go̱o̱r ɣöö bɛ tëkdɛ kän bɛ jɛ bath, kä ram mi tho̱p tëkdɛ kɛ kui̱dä bɛ jɛ jek. 26 Kä ɛŋu mi dee raan ɛ jek mi cɛ ɣɔw kɛɛliw jek, kä cɛ tëkdɛ bath? Kiɛ ɛŋu mi dee raan ɛ thöp kɛ ɣöö bɛ tëkdɛ luɔ̱ɔ̱c jɔk? 27 Kɛ ɣöö bi Gat Ran kɛnɛ ja̱a̱kɛ kɛ gɔɔy puɔnyä Gua̱n ben, kä ɛn guäth ɛmɔ bɛ nɛy diaal culikä kɛ min ci kɛn ɛ la̱t. 28 Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, tëë kɛ tha̱a̱ŋ nath ti te cuŋä wanɛ mɛ, ti /ci bi li̱w amäni mi cikɛ Gat Ran nɛn a bëë rɛy kuäärädɛ.”

Mɛ̈-thiw 17

1 Kä mëë ci ni̱n bäkɛl kɔ̱kiɛn thuɔ̱k, cu Yecu Pi-tɔr kɛ Je-mɛth kɛnɛ däman ni Jɔ̱ɔ̱n naŋ guäthdiɛn kärɔ̱ wi̱i̱ pa̱a̱m mi bäär. 2 Kä min tekɛ gui̱c, cu ta̱a̱ Yecu rɔ ri̱t, cu nhiamdɛ riaaw ce̱tkɛ cäŋ, kä cu bieynikɛ buay ɛlɔ̱ŋ. 3 Kä nɛnɛ, cu Muthɛ kɛnɛ E-li-yaa päl kä kɛ, kä cukɛ ruac kɛ Yecu. 4 Kä cu Pi-tɔr Yecu jiök i̱, “Kuäär ni Kuoth, gɔaaɛ ɛn ɣöö ta̱kɔ wanɛ mɛ. Mi go̱o̱ri jɛ, bä bi̱lɛni da̱ŋ diɔ̱k la̱t wanɛ mɛ, bi kɛl a duŋdu, kä bi kɛl a duŋ Muthɛ, kä bi kɛl a duŋ E-li-yaa.” 5 Min ŋotdɛ kɛ ruac, cu pua̱r mi bo̱r kɛ kuɔ̱m piny, kä ruac jɔw rɛy puɔ̱rä wëë i̱, “Nɛmɛ ɛ jɛn Gatdä min nhɔakä, min tɛth lɔcdä kɛ jɛ ɛlɔ̱ŋ. Liɛŋɛ ruacdɛ.” 6 Mëë ci ji̱ kɔaarɛ jɔw liŋ, cukɛ dual ɛlɔ̱ŋ, kä cukɛ rɔ̱ yuɔr piny buupä. 7 Kä cu Yecu ben cuɛ kɛ ben thiap, jio̱kɛ kɛ i̱, “Jiacɛ rɔ̱, kä /cuarɛ dual.” 8 Kä min cikɛ nhial liɛc, cuɛ thil radɔ̱diɛn mi cu kɛn ɛ nɛn, ɛ ni Yecu kärɔaadɛ. 9 Kä min bäkɛ piny wi̱i̱ pa̱a̱m, cu Yecu kɛ gok i̱, “Thilɛ ram mi bi yɛn ɛ la̱t nyuuth ɛmɛ, amäni mi wa Gat Ran jiɛc li̱th.” 10 Kä cu ji̱ kɔaarɛ jɛ thiec i̱, “Kä ɛŋu laar gɔa̱a̱r ɛmɔ i̱ bi E-li-yaa dhil ben kɛ nhiam?” 11 Cuɛ jɛ loc i̱, “E-li-yaa bëë pa̱ny, kä bɛ ŋɔaani diaal luɔc gɔɔyä. 12 Duundɛ ɣöö ɣän la̱rä jɛ yɛ, ɛn ɣöö E-li-yaa cɛ ben, kä /ken kɛn ɛ ŋa̱c, kä cukɛ jɛ lät kä min görkɛ. Kä inɔ bä, ci Gat Ran thia̱k kɛ ɣöö bɛ cuuc tetnikiɛn.” 13 Kä cuɛ cop lɔɔc ji̱ kɔaar Yecu ɛn ɣöö latdɛ ti̱ti̱ kɛ kui̱ Jɔ̱ɔ̱n in la lääk. 14 Mëë cikɛ luny kä buɔ̱n, cu ram kɛl ben, kä cuɛ rɔ ka̱m mua̱a̱l nhiam Yecu, 15 kä cuɛ wee i̱, “Kuäär ni Kuoth, a lɔcdu kɔ̱c kɛ gatdä, kɛ ɣöö tëë kɛ nok, cɛ jɛ cuc ɛlɔ̱ŋ, cɛ tɛth maac kä ti nyin ŋuan amäni rɛy pi̱i̱ni bä. 16 Kä cua̱ jɛ nöŋ jaaku, kä /ken kɛn ɛ jak kä gɔaa.” 17 Kä cu Yecu ɛ loc i̱, “Yɛn, ri̱c mi thil ŋa̱th kä ca̱a̱p jiäkni, ɣän bä te kɛɛl kɛ yɛ kɛ gua̱a̱th mi ni̱n di? Kä ɛ gua̱a̱th mi ni̱n di mi bä rut ni yɛ? Nöŋɛ jɛ ɣä wanɛ mɛ.” 18 Kä cu Yecu yiëë in jiääk la̱t ruac, kä cu yiëë in jiääk ben raar puɔ̱ɔ̱ny dhöl, kä cu dhɔl cu gɔaa nikä kɛɛl. 19 Kä cu jaak ben kä Yecu kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈ kä cukɛ wee i̱, “Ɛŋu /ka̱n kɔ jɛ luäŋ kɛ käm raar ɔ?” 20 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɛ ɣöö kuiy ŋa̱thdun. Kä ɛpuc ɣän la̱rä jɛ yɛ, mi te yɛn kɛ ŋa̱th mi ce̱tkɛ kuɛ̈ɛ̈ mi tɔt, dërɛ päm ɛmɛ jiök i̱, ‘Woc rɔ wanɛ mɛ, kä wër wi̱ni mi,’ kä bɛ wä, kɛ ɣöö thilɛ mi bi yɛ dhal. 21 Kä duɔ̱ɔ̱r mi ce̱tkɛ mɛmɛ /cɛ bä raar baaŋ ɛ ni pal kɛnɛ thëk mi̱thni.” 22 Kä mëë ci jaakɛ rɔ̱ mat kä Gɛ̈-lɛ-li, cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ba Gat Ran kɔak tetni nath, 23 bikɛ jɛ näk, kä ba jɛ jiɛc li̱th kɛ diɔ̱ɔ̱k ni̱ni.” Kä cukɛ gaak ɛlɔ̱ŋ. 24 Mëë cikɛ cop kä Ka-pɛr-ni-äm, cu thuɔ̱ɔ̱l tho̱lbo̱kä kɛ kui̱ luaak Kuɔth ben kä Pi-tɔr, kä cukɛ jɛ thiec i̱, “/Ci ŋi̱i̱cdu tho̱lbo̱k Luaak Kuɔth thöp?” 25 Kä cuɛ wee i̱, “La tho̱pɛ jɛ.” Kä mëë ci Pi-tɔr ben cieŋ, cu Yecu ruac kɛ jɛ kɛ nhiam, wëë i̱, “Thay-mɔn, ɛŋu caari mɔ kɛ mɛmɛ? Kä ɛŋa jek kua̱r wec muɔ̱ɔ̱n tho̱lbo̱k kɛnɛ jumruk kä kɛ ɔ? Jek kɛn kɛ kä gaatkiɛn kiɛ kä nɛy tin kɔ̱kiɛn?” 26 Kä mëë ci Pi-tɔr wee i̱, “Kä nɛy kɔ̱kiɛn,” cu Yecu jɛ jiök i̱, “Kä inɔ ci gaat kua̱r tho̱lbo̱k bi thöp. 27 Kä duundɛ ɣöö /ci kɔn lo̱c nɛɛni tɔ̱tɔ̱ bi jak kä jiäk, wër yori cibat bar, kä käni rec in kɔŋni käp ni jɛ, kä mi wi̱i̱ thokdɛ wä lɛp, bi yiëth jek thi̱n, käni jɛ kä tho̱pni jɛ kɛ kui̱dä kɛnɛ kui̱du.”

Mɛ̈-thiw 18

1 Kä ɛn guäth ɛmɔ cu ji̱ kɔaar Yecu ben kä jɛ, kä cukɛ kɛ thiec i̱, “Ɛŋa mi di̱t ni jɛn kä nɛy diaal rɛy ciëŋ kuäärä nhial?” 2 Kä cu Yecu gat cɔl, cuɛ jɛ la̱th dääriɛn, 3 kä cuɛ wee i̱, “Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, mi /cia rɔ̱ bi loc ɛ bia ce̱tkɛ gaat, /cia bi met wä rɛy kuäärä nhial. 4 Kä ram mɔ bi rɔ jak kä kuiy ce̱tkɛ gat ɛmɛ ɔ, ɛ jɛn ram in bi di̱t ni jɛn rɛy ciëŋ kuäärä nhial. 5 Kä ram ɔ bi gat kɛl mi ce̱tkɛ gat ɛmɛ ɔ nyuɔ̱ɔ̱r kɛ ciötdä, nyuurɛ ni ɣä.” 6 “Kä mi wëë wä tekɛ ram kɛl mi wä gat kɛl mi tɔt mi ŋääth ɣä jak kä dui̱r, gɔaa ni ɣöö ba päm gua̱r bɛɛl mi di̱i̱t yian ŋuääkdɛ, kä bɛ cu mua däär bar mi lueŋ. 7 Riɛk akɛ ɣɔw kɛ kui̱ ŋɔaani tin jakɛ jɛ kä dui̱r. Kɛ ɣöö ɣɔ̱ɔ̱ni bäkɛ pa̱ny, kä riɛk akɛ ram mɔ bikɛ ben kä jɛ mɔ. 8 “Kä mi jak tetdu kiɛ cio̱o̱kdu ji̱ kä dui̱r, tɛm ɛ kä yäk ɛ. Gɔaa ni jɛn kɛ ji̱ ɛn ɣöö bi wä teekä mi thil pek a ti̱i̱ kɛ buɔ̱t kiɛ ŋɔl, kä ɣöö ba ji̱ yoru guäth maac mi thil pek, a ti̱i̱ kɛ tetku da̱ŋ rɛw kɛnɛ ciöku da̱ŋ rɛw. 9 Kä mi jak waŋdu ji̱ kä dui̱r, lɔlɛ kä yäk ɛ, kɛ ɣöö gɔaa ni jɛn kɛ ji̱ ɛn ɣöö bi wä teekä mi do̱raar kɛ waŋ kɛl, kä yoru guäth maac mi thil pek a ti̱i̱ kɛ wäŋ da̱ŋ rɛw.” 10 “Niɛkɛ rɔ̱ ɛn ɣöö /cia gat kɛl kä kɛn nyin tiɛtni ti̱ti̱ bi cany, kɛ ɣöö ɣän la̱rä jɛ yɛ, rɛy ciëŋ nhial ja̱a̱kiɛn tekɛ nhiam Gua̱a̱r in te nhial ni ciaŋ. 11 Kɛ ɣöö ci Gat Ran ben kɛ ɣöö bɛ nɛy tin ci bath ben kän. 12 Ɛŋu mi carɛ? Mi te raan kɛ rɔɔm ti kuɔ̱r, kä ci kɛl bath thi̱n, /cɛ jiɛn bäŋuan wi̱cdɛ bäŋuan a bänyɛ wi̱i̱ päämni, kä wëë kɛl in ci bath go̱r? 13 Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, mi wee jɛ jek, bi lɔcdɛ tɛɛth ɛlɔ̱ŋ kɛ kui̱dɛ kɛ tɛ̈th lɔaac mi leny ni tɛ̈th lɔaacdɛ kɛ kui̱ deet tin jiɛn bä ŋuan tin /ken bath. 14 Inɔ /ciɛ ruac Guurun in te nhial ɛn ɣöö bi ram kɛl bath kä kɛn nɛy ti̱ti̱.” 15 “Mi ci ram kɛl kä dämuɔɔr ji̱ duer duer, wër läri jɛ duerɛ, kamdun yɛn da̱ŋ rɛw kärɔ̱. Kä mi wëë ruacdu liŋ, ci dämuɔɔr luɔ̱c jɔk. 16 Kä mi /cɛ ruacdu liŋ, naŋ ram kɛl kiɛ nɛy da̱ŋ rɛw kɔ̱kiɛn kɛ ji̱ kɛɛl, kɛ ɣöö bɛ ruaacni diaal tëë cia lat ŋa̱c a thil diw kɛ li̱eŋ nɛɛni da̱ŋ rɛw kiɛ diɔ̱k. 17 Kä mi lo̱kɛ ruacdiɛn, läri jɛ ji̱ duëël Kuɔth, kä mi lo̱kɛ li̱eŋ ruaacni ji̱ duëël Kuɔth bä, a jɛ ce̱tkɛ juɔ̱r kɛnɛ thuul tho̱lbo̱kä kä ji̱. 18 Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, mi wiaa yiɛn wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n ba jɛ yiɛn cieŋ nhial, kä mi wiaa lony wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n ba jɛ lony cieŋ nhial. 19 Kä ɣän la̱rä yɛ mi dɔ̱diɛn bä, mi mät nɛy da̱ŋ rɛw kä yɛn ji̱ wec muɔ̱ɔ̱n kɛ thiec kä duɔ̱ɔ̱r, ba jɛ lät kä yɛ ɛ Gua̱a̱r in te nhial. 20 Kɛ ɣöö gua̱a̱th ɔ bi nɛy da̱ŋ rɛw kiɛ diɔ̱k mat thi̱n ɔ kɛ ciötdä, bä te rɛydiɛn.” 21 Kä cu Pi-tɔr ben kä Yecu, kä cuɛ jɛ thiec i̱, “Kuäär ni Kuoth, dëë dämaar mi ci ɣä duer duer pälikä nikä di? Dëë jɛ pälikä nikä bärɔw?” 22 Cu Yecu jɛ loc i̱, “/Ciɛ nikä bärɔw kärɔ̱, ɣän bä jɛ la̱r ji̱ nikä jiɛn bärɔw kä bärɔw. 23 “Kɛ kui̱ ɛmɔ dee ciaŋ kuäärä nhial pa̱a̱r kɛ kuäär mi di̱i̱t mi go̱o̱r ɣöö bɛ nyinkɛ ŋa̱c kä la̱a̱tkɛ. 24 Min tookɛ jɛ, cua jɛ nöŋ läätdɛ kɛl mi go̱rɛ yio̱w dääpä ti bathdɔɔri wäl kä jɛ. 25 Kä kɛ ɣöö thilɛ jɛ yio̱w ti derɛ thöp, cu kuäärɛ ruac lat i̱ ba jɛ kɔak, kɛnɛ ciekdɛ kɛ gaatkɛ amäni nyinkɛ diaal, kɛ ɣöö ba yio̱o̱kɛ col. 26 Kä ɛnɔ, cu läätdɛ rɔ yuɔr piny nhiamdɛ, palɛ jɛ i̱, ‘Lip ɣä, bäkɛ ka̱m ji̱ kɛn diaal.’ 27 Kä mëë ci kuäär tekɛ jiath lɔaac kɛ läät ɛmɔ, cu jɛ lony, kä cuɛ jɛ pa̱l yio̱w. 28 Kä jɛn läät ɛmɔ min wëë raar, cuɛ röm kɛ läät mi lät kɛɛl kɛ jɛ, mi go̱o̱rɛ yio̱w ti pekdiɛn kuɔ̱r kä rɔ̱. Kä cuɛ jɛ käp ro̱o̱lɛ, cuɛ jɛ jiök i̱, ‘Kämni ɣä yio̱wkä tin göörä kä ji̱!’ 29 Kä cu raan la̱t kɛ̈ɛ̈l kɛ jɛ rɔ yuɔr piny kä palɛ jɛ i̱, ‘Lip ɣä, kä bäkɛ cuɔ̱l ji̱.’ 30 Cuɛ jɛ lo̱k, kä cuɛ jɛ naŋ dueel yieenä amäni mi wëë ŋua̱l col. 31 Mëë ci ji̱ la̱t kɛ̈ɛ̈l kɛ jɛ min ci tuɔɔk nɛn, cukɛ gaak ɛlɔ̱ŋ, kä cukɛ wä kɛ ɣöö ba tëë diaal tëë ci tuɔɔk wä la̱r kuääriɛn. 32 Kä cu kuäär läätdɛ cɔl, kä cuɛ jɛ jiök i̱, ‘Ɛ ji̱n, läät mi jiääk! Cä ji̱ pälikä kɛ yio̱w diaal tin göörä kä ji̱, kɛ ɣöö ci ɣä pal. 33 Kä dee gɔaa ni mi ci lɔcdu kɔ̱a̱c kɛ raan la̱t kɛ̈ɛ̈l kɛ ji̱, ce̱tkɛ mëë ci lɔcdä kɔ̱a̱c kɛ ji̱.’ 34 Kä cu kuäärɛ jɛ ka̱m nɛy tin la yiankɛ naath, amäni mi wëë yio̱wkɛ diaal col. 35 Kä inɔ bä, bi Gua̱a̱r in te nhial ɛ lät kä yɛn diaal, mi /cia dämuɔɔrikun bi pälikä kɛ lo̱ckun.”

Mɛ̈-thiw 19

1 Kä mëë ci Yecu thuɔ̱k kɛ lat kä ti̱ti̱, cuɛ jiɛɛn kä Gɛ̈-lɛ-li, kä cuɛ wä ro̱o̱l Ju-dia kui̱c Kiɛɛr Jɔr-dɛn. 2 Kä cu bua̱n nath ti di̱t jɛ guɔ̱ɔ̱r, kä cuɛ kɛ jakä gɔw ɛn wi̱ni. 3 Cu tha̱a̱ŋ ji̱ Pa-ri-thii ben kä jɛ, kä cukɛ jɛ ɣɔ̱n cu kɛ thieci, “Ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ ɛn ɣöö bi wut ciekdɛ däk kɛ kui̱ kä duɔ̱ɔ̱r?” 4 Cuɛ jɛ loc i̱, “/Ken yɛn ɛ kuɛn, ɛn ɣöö jɛn ram ëë cak naath ni tukä ɣɔaa, cɛ kɛ cak ala tuut kɛnɛ ŋuɔ̱ɔ̱t, 5 kä cuɛ wee i̱, ‘Kɛ kui̱c ɛmɔ bi wut gua̱n kɛnɛ man ba̱ny piny, kä ba jɛ mat kɛnɛ ciekdɛ, kä bi kɛn da̱ŋ rɛw a puɔ̱ny kɛl?’ 6 Kä inɔ /cikɛ lɛ ŋot ala rɛw, kɛ kɛl. Kɛ kui̱c ɛmɔ mɔ ci Kuoth ɛ mat kɛɛl ɔ, a thil ram mi dääk jɛ.” 7 Cukɛ Yecu thiec i̱, “Kä ɛŋu ci Muthɛ jɛ la̱t kɔ mɔ, i̱ ba ciek ka̱m warɛgak lotdä däkädɛ, kä ba jɛ jakä wä?” 8 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɛ ɣöö bum wuɔ̱thkun, cu Muthɛ yɛ cu pa̱l ɣöö bia mänkun däk, duundɛ ɣöö /cɛ te inɔ ni tukä ɣɔaa. 9 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, ram mi wä ciekdɛ däk a /ciɛ kɛ kui̱ leerä, kä kuɛnɛ ciek dɔ̱diɛn lätdɛ nyin leerä.” 10 Cu ji̱ kɔaarɛ jɛ jiök i̱, “Mi ɛ jɛn ciaŋ wutdä kɛnɛ ciekdɛ, dee gɔaa ni ɣöö /ci raan dee kuɛɛn.” 11 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “/Cikɛ nɛy diaal dee ŋi̱i̱c ɛmɛ nhɔk ɔ, ɛ ni nɛy tin ca ka̱mkɛ kärɔ̱. 12 Kɛ ɣöö te ɣöwni thi̱n ni däpädiɛn, kä te jiöwni thi̱n ti ca kuit ɛ nɛy kɔ̱kiɛn, kɛ jiöwni kɔ̱kiɛn tin ca rɔ̱ jakä jiöwni kɛ kui̱ kuäärä nhial. Ɛ ram mi nhɔk ŋi̱i̱c ɛmɛ, lät jɛ.” 13 Kä cua gaat nöŋ jɛ kɛ ɣöö derɛ tetkɛ la̱th wuɔ̱thnikiɛn, kä bɛ pal kɛ kui̱diɛn. Cu ji̱ kɔaarɛ naath tin nööŋkɛ kɛ yɔ̱r, 14 kä cu Yecu wee i̱, “A gaat bëë kä ɣä, kä /cuarɛ kɛ pen ben kɛ ɣöö kuäär nhial ɛ duŋ nɛɛni ti ce̱tkɛ kɛ.” 15 Kä cuɛ tetkɛ la̱th wuɔ̱thnikiɛn, kä cuɛ wä dupdɛ. 16 Kä nɛnɛ, cu ram kɛl ben kä Yecu wëë i̱, “Ŋi̱i̱c, ɛŋu mi gɔaa mi bä la̱t, kɛ ɣöö bä tëk mi do̱raar jek?” 17 Cuɛ jɛ loc i̱, “Ɛŋu mi thieci ɣä kɛ kui̱ kä mi gɔaa? Ɛ ram kɛl kärɔa gɔaa ɔ. Mi go̱o̱ri ɣöö bi te rɛy tee kä, käp ni luëëk.” 18 Cuɛ Yecu jiök i̱, “Ɛ mi̱th?” Kä cu Yecu wee i̱, “/Cu raan näk, /cu dho̱m, /cu kuel, /cu ruac kacä lat. 19 Luthni guur kɛnɛ muɔɔr, kä nhɔk gua̱n thieekädu ce̱tkɛ rɔɔdu.” 20 Cu ŋuɛ̈t ɛ jiök i̱, “Cä ti̱ti̱ diaal la̱t, ɛŋu mi ŋot jɔ̱ɔ̱r kä ɣä?” 21 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Mi go̱o̱ri ɣöö bi a ram mi gɔaa, wër kɔkni nyinku, kä kämni yio̱w nɛy tin can, kä bi riaŋ jek cieŋ nhial. Kä bër guuri ɣä.” 22 Kä mëë ci ŋuɛ̈t ɛmɔ mɛmɛ liŋ, cuɛ jiɛɛn kɛ jiath lɔaac, kɛ ɣöö tëë kɛ ŋɔak ti ŋuan. 23 Kä cu Yecu ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, “Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, bɛ buɔ̱m ɛ tet ɛn ɣöö bi ram mi riäŋ riäŋ coth cieŋ kuäärä nhial. 24 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ bä, i̱ thia̱kni ɣöö bi thɔ̱rɔ̱l cooth kɛ waŋ riɛp kä coth raam mi riäŋ riäŋ cieŋ kuäärä Kuɔth.” 25 Mëë ci ji̱ kɔaarɛ mɛmɛ liŋ, cukɛ ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ, cukɛ wee i̱, “Kä ɛŋa mi dee kään?” 26 Cu Yecu kɛ guic, kä cuɛ wee i̱, “Mɛmɛ /cɛ rɔ dee met luäŋ kä naath, kä ŋɔak diaal lua̱ŋkɛ rɔ̱ kä Kuoth.” 27 Kä cu Pi-tɔr wee i̱, “Nɛnɛ, cakɔ nyinkɔ diaal ba̱ny piny kä guɔ̱rkɔ ji̱. Kä ɛŋu mi bakɔ jek?” 28 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, mi wä Gat Ran nyuur wi̱i̱ kɔam puɔnyädɛ rɛy ɣɔaa mi pay cak, bi yɛn nɛy tin cia ɣä guɔ̱ɔ̱r nyuur kɔamni kuäärä da̱ŋ wäl rɛw, kä bia döör I-thɛ-rɛl da̱ŋ wäl rɛw luk. 29 Kä ram mi bäny duelɛ piny kiɛ dämani, kiɛ nyimani, kiɛ gua̱n, kiɛ man, kiɛ gaat, kiɛ ka̱a̱k kɛ kui̱ cio̱tädä, bɛ rëëp ti kuɔ̱r jek, kɛnɛ tëk mi do̱raar. 30 Kä bi nɛy ti ŋuan tin te nhiam te jɔk, kä bi nɛy tin jɔak a nɛy tin nhiam.”

Mɛ̈-thiw 20

1 “Ce̱t ciaŋ kuäärä nhial kɛ gua̱n ciëŋ mi ci looth kɛ runwaŋ, wëë ji̱ la̱t kɔk kɛ kui̱ kakä walkɛ kɛ kui̱ kɔaŋ. 2 Kä kɛ kɔr kä mëë ci ruacdiɛn mat kɛ min bɛ kɔk nikɛ kɛ cäŋ kɛl, cuɛ kɛ jäkä rɛy kakä walkɛ kɛ kui̱ kɔaŋ. 3 Kä min cɛ wä raar kɛ gua̱a̱th thaak bäŋuan, cuɛ nɛy kɔ̱kiɛn nɛn cuŋä baaŋ guäth ko̱kä, 4 kä cuɛ kɛ jiök i̱, ‘Yɛn bä, wiaa rɛy kakä wal kɛ kui̱ kɔaŋ, bä yɛ moc mi ro̱ŋ kɛ la̱tdun.’ Kä cukɛ wä. 5 Kä min cɛ wä raar kɛ cäŋ däär kɛnɛ bua̱k ca̱ŋ, cuɛ la̱t ni mi ce̱tkɛ nɔ. 6 Cuɛ lɛni wä raar kɛ thaak dhieec, kä cuɛ nɛy kɔ̱kiɛn jek cuŋä. Cuɛ kɛ jiök i̱, ‘Ɛŋu cuɔ̱ŋɛ wanɛ mɛ baaŋ kɛ cäŋ kɛɛliw ɔ?’ 7 Cukɛ jɛ loc i̱, ‘Kɛ ɣöö thilɛ ram mi ci kɔ ciöl la̱t.’ Kä cuɛ kɛ jiök i̱, ‘Yɛn bä, wiaa kakä wal kɛ kui̱ kɔaŋ.’ 8 Kä mëë ci ɣɔw kua̱ thiaŋ cu gua̱n kakä wal kɛ kui̱ kɔaŋ kuäär la̱a̱tnikɛ jiök i̱, ‘Cɔl la̱a̱t, kä kämnikɛ yio̱o̱kiɛn tokɛ kä nɛy tin bëë kɛ jɔak amäni nɛy tin bä kɛ nhiam.’ 9 Kä mëë ci la̱a̱t tëë bëë kɛ thaak dhieec ben, cu ramɔ pek yio̱o̱ni ca̱ŋ kɛl jek. 10 Täämɛ mëë ci la̱a̱t tëë bä kɛ nhiam ben, cukɛ jɛ car ɛn ɣöö dɔ̱ŋ bi ŋuan ni yio̱o̱kiɛn. Duundɛ ɣöö cu ramɔ jek ni yio̱w ca̱ŋ kɛl. 11 Kä min ci kɛn kɛ ka̱n, cukɛ guɔɔr kɛ gua̱n ciëŋ, 12 wäkɛ i̱, ‘Kɛn la̱a̱t tin jɔak ti̱ti̱ cikɛ lät kɛ gua̱a̱th mi tɔt, kä cikɛ pa̱a̱r kɛ kɔ, kɔn nɛy tin cakɔ rɔ̱ cuc kɛ la̱t kɛ cäŋ kɛɛliw kɛnɛ lëthdɛ.’ 13 Cuɛ jɛ luɔ̱c ram kɛl kä kɛ i̱, ‘Määthdä, ɣän thilɛ duer mi cä lät kä ji̱. /Ka̱nɛ ruacdan mat kɛ yio̱w ca̱ŋ kɛl? 14 Käni mɔ la duŋdu mɔ, kä wër. Mɛɛkɛ ɣän ɛn ɣöö bä läät in bëë kɛ jɔak ka̱m mi päär kɛ min cä ka̱m ji̱. 15 Ɣän /cä dee lät kɛ nyinkä ce̱tkɛ pek lɔaacdä? Kiɛ ti kɛ tiɛɛl kɛ ɣöö lɔr tetdä?’ 16 Kä inɔ nɛy tin jɔak bikɛn a nɛy tin nhiam, kä nɛy tin nhiam bikɛn a nɛy tin jɔk.” 17 Kä mëë wä Yecu kä Jɛ-ru-tha-lɛm, cuɛ ji̱ kɔaarɛ da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw cɔal guäth, kä min tekɛ dup cuɛ kɛ jiök i̱, 18 “Nɛnɛ jɛ, wä kɔn kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kä ba Gat Ran la̱th tetni bööthni palä tin di̱t kɛnɛ ji̱ gɔ̱rä, kä bikɛ jɛ kuɛ̈th li̱th. 19 Kä bikɛ jɛ ka̱m ji̱ ɣɔaa, kɛ ɣöö ba jɛ buy, kä ba jɛ duäc, kä ba jɛ pua̱t wi̱i̱ jiaath. Kä kɛ diɔ̱ɔ̱k ni̱ni ba jɛ jiɛc li̱th.” 20 Kä cu man gan Dhɛ-ba-dii ben kä Yecu kɛnɛ gaatkɛ, kä cuɛ rɔ ka̱m mua̱a̱l nhiamdɛ, cuɛ jɛ thiec kɛ duɔ̱ɔ̱r. 21 Kä cu Yecu jɛ thiec, “Ɛŋu mi go̱o̱ri?” Cuɛ jɛ loc i̱, “Jakni gaatkä da̱ŋ rɛw ti̱ti̱ kä nyuur rɛy kuäärädu a te kɛl cueecdu kɛ kɛl caamdu.” 22 Kä cu Yecu ɛ loc i̱, “Kuecɛ min thiëcɛ. Dërɛ jɛ luäŋ ɛn ɣöö bia maath kɛ liɛɛr in bä maath kɛ jɛ?” Cukɛ jɛ loc i̱, “Lua̱ŋkɔ rɔ̱.” 23 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Bia maath kɛ liɛɛrä. Kä nyuur cueecdä kɛnɛ camdä, /ciɛ ɣän ɛn in tho̱p jɛ. Kä ɛ gua̱a̱th nɛɛni tin ca rialikä kɛ kui̱diɛn ɛ Gua̱a̱r.” 24 Kä mëë ci jaak da̱ŋ wäl ɛ liŋ, cuɛ lo̱ckiɛn waŋ kɛ gaat Dhɛ-ba-dii da̱ŋ rɛw. 25 Kä cu Yecu kɛ ciöl rɔ wee i̱, “Ŋa̱cɛ jɛ ɛn ɣöö ruëëc juri ruackɛ naath kɛ buɔ̱m, kä nɛɛkiɛn tin di̱t kuɔkɛ naath kɛ buɔ̱mdiɛn. 26 Kä /cɛ bi te nɔ rɛydun. Ram mi go̱o̱r ɣöö bɛ di̱t rɛydun ba läätdun. 27 Kä ram mi go̱o̱r ɣöö ba bo̱o̱th rɛydun ba kuanydun. 28 Ce̱tkɛ ɣöö /ken Gat Ran ben kɛ ɣöö ba jɛ lätikä, bëë kɛ ɣöö bɛ naath lätikä, kä bɛ tëkdɛ thöp ala lueel kɛ kui̱ nɛɛni ti ŋuan.” 29 Kä min wäkɛ raar kä Jɛ-ri-ko, cu buɔ̱n nath mi di̱i̱t jɛ guɔ̱ɔ̱r. 30 Kä nɛnɛ, tëë kɛ wutni ti ciöör da̱ŋ rɛw ti te nyuurä gekä duɔ̱p. Mëë cikɛ jɛ liŋ ɛn ɣöö ret Yecu kɛ jɛn gua̱a̱th ɛmɔ, cukɛ rɔal i̱, “A lɔcdu kɔ̱c kɛ kɔ, Gat Dee-bid!” 31 Kä cu buɔ̱n nath kɛ yɔ̱r, jiökɛ kɛ i̱ biɛtdɛ. Kä cu ku tuɔ̱l nikɛn kɛ rɔal i̱, “Kuäär ni Kuoth, ni Gat Dee-bid, a lɔcdu kɔ̱c kɛ kɔ!” 32 Kä cu Yecu cuɔ̱ŋ, cuɛ kɛ cɔl, wee i̱, “Ɛŋu mi görɛ i̱ bä lät kä yɛ?” 33 Cukɛ jɛ jiök i̱, “Kuäär ni Kuoth, lɛp wäŋkɔ.” 34 Kä cu Yecu luäkdiɛn go̱r, kä cuɛ wäŋkiɛn thiëëp, kä cukɛ guic ni kä kɛɛl, kä cua guɔ̱ɔ̱r jɛ.

Mɛ̈-thiw 21

1 Kä mëë cikɛ thia̱k kɛ Jɛ-ru-tha-lɛm, cukɛ ben kä Beth-pac, Pääm Ɔ-lip, kä cu Yecu jaak da̱ŋ rɛw ja̱k, 2 jio̱kɛ kɛ i̱, “Wiaa rɛy ciëŋ mia̱ nhiamdun, kä ɛn wi̱ni bia muul mi ca yian piny jek kɛnɛ ruathdɛ. Luɔnyɛ kɛ, kä nöŋɛ kɛ ɣä. 3 Mi wëë tekɛ ram mi bi yɛ thiec, bia jɛ jiök i̱, ‘Ɛ Kuäär ni Kuoth go̱o̱rɛ kɛ mɔ.’ Kä bɛ kɛ ja̱k nikä kɛɛl.” 4 Cu mɛmɛ tuɔɔk, kɛ ɣöö bi mëë ca lar ɛ gök a thuɔ̱k, mëë ɛ jɛn i̱, 5 “La̱rɛ jɛ nya Dha-yɔn i̱, ‘Nɛnɛ kuääru min di̱i̱t a bëë kä ji̱ ni, kɔ̱c lɔcdɛ, kä ko̱tdɛ jɔk muɔ̱l, kɛnɛ ruathdɛ.’ ” 6 Cu ji̱ kɔaarɛ wä, kä cukɛ jɛ la̱t ce̱tkɛ min ci Yecu ɛ la̱r kɛ. 7 Cukɛ muul kɛnɛ ruathdɛ nööŋ, kä cukɛ bieynikiɛn pap jio̱knikiɛn, kä cu Yecu nyuur thi̱n. 8 Kä cu ri̱w nath rɛy bunä bieynikiɛn ɣa̱r dup, kä cu tha̱a̱ŋkiɛn kar jiɛn tëm, cukɛ kɛ ɣa̱r dup. 9 Kä rɔal naath tin jäl nhiamdɛ kɛnɛ tin guɔ̱ɔ̱rkɛ jɛ i̱, “Liakɛ, Gat Dee-bid! Puɔ̱th akɛ ram mi bëë kɛ ciöt Kuäär ni Kuoth! Liakɛ Kuoth in te nhial!” 10 Kä mëë cɛ cop kä Jɛ-ru-tha-lɛm, cu wec kɛɛliw rɔ jiëc cuɔ̱ŋ, kä cukɛ thiec wäkɛ i̱, “Ɛŋa ɛ nɛ?” 11 Kä cu buɔ̱n nath kɛ loc i̱, “Mɛmɛ ɛ gök ni Yecu, raan Na-dha-rɛth, kä Gɛ̈-lɛ-li.” 12 Kä cu Yecu wä rɛy luaak Kuɔth. Cuɛ ji̱ ko̱kä diaal kɛnɛ nɛy tin ko̱k rɛy luaak Kuɔth juɔc raar, cuɛ tharbëtni ji̱ luël yio̱wni buɔ̱p mäni kɔamni ji̱ ko̱kä guɔ̱kni. 13 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ca jɛ gɔ̱r i̱, ‘Luaakdä ba jɛ cɔl i̱ luaak palä,’ kä ci yɛnɛ jak kä luaak ma̱a̱cni.” 14 Cu nɛy ti ciöör kɛnɛ dua̱nyni ben kä jɛ rɛy luaak Kuɔth, kä cuɛ kɛ jak kä gɔw. 15 Kä mëë ci bööth palä tin di̱t kɛnɛ ji̱ gɔ̱rä lät tin ga̱ykɛ naath tëë cɛ la̱t nɛn, kɛnɛ rɔal gan rɛy luaak Kuɔth i̱, “Liakɛ, Gat Dee-bid,” cuɛ lo̱ckiɛn waŋ. 16 Kä cukɛ jɛ jiök i̱, “Ji̱n liŋi min latkɛ ɛ nɛy ti̱ti̱?” Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɣɔ̱ɔ̱n, /ka̱nɛ jɛ met kuɛn i̱, ‘Thok gan ti dööth kɛnɛ gaat ti lueth cia liak rialikä kɛ kui̱dun’?” 17 Kä cuɛ kɛ ba̱ny piny, cuɛ jiɛɛn rɛy wec cuɛ wä kä Beth-ani, cuɛ wä niɛɛn ɛn wi̱ni. 18 Kɛ runwaŋ min lunyɛ wi̱c, cu buɔth ɛ näk. 19 Mëë cɛ jiath ŋɔa̱a̱p nɛn gekä duɔ̱p, cuɛ wä thi̱n, kä thilɛ dɛy ti cɛ jek thi̱n, ɛ ni ji̱th kärɔ̱. Kä cuɛ jiath jiök i̱, “Thil dɛy ti bi nyɔk kɛ kuer.” Kä niɛ guäth ɛmɔ cu jiath rɔɔl. 20 Mëë ci ji̱ kɔaarɛ jɛ nɛn, cukɛ ga̱a̱c, wäkɛ i̱, “Ci jiath ŋɔa̱a̱p rɔɔl nikä kɛɛl i̱di?” 21 Kä cu Yecu kɛ loc i̱, “Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, mi ta̱yɛ kɛ ŋa̱th, mi thil diw, /cia bi la̱t ni mɛ cä lät kä ŋɔ̱p ɛ kärɔa, cäŋ jiökɛ ni päm mi di̱i̱t ɛmɛ i̱, ‘Woc rɔ̱ wanɛ mɛ kä yuɔrɛ ji̱ där bar,’ ba jɛ la̱t. 22 Kä mɔ bia thiec rɛy palä mɔ kɛ ŋa̱th, bia jɛ jek.” 23 Kä mëë cɛ wä rɛy luaak Kuɔth in di̱i̱t, cu bööth palä tin di̱t kɛnɛ di̱t nath ben kä jɛ, kä min ŋi̱i̱cɛ naath, cukɛ Yecu thiec i̱, “Ɛ lua̱ŋ ŋukä min lätdi ŋɔaani ti̱ti̱, kä ɛŋa käm ji̱ lua̱ŋ ɛmɛ ɔ?” 24 Cu Yecu kɛ loc i̱, “Ɣän bä, bä yɛ thiec kɛ kɛl, kä mi wiaa thiecdä wä loc, ɣän bä, bä yɛ la̱t lua̱ŋ in la̱tdä ŋɔaani ti̱ti̱. 25 Ɛn la̱k Jɔ̱ɔ̱n kɛ naath bëë nikä? Bëë nhial kiɛ bëë kä naath?” Kä cukɛ gaak kärɔ̱ wäkɛ i̱, “Mi wanɛ wee i̱, ‘Bëë nhial,’ bɛ kɔn jiök i̱, ‘Kä ɛŋu /ka̱nɛ jɛ ŋäth ɔ?’ 26 Kä mi wanɛ wee i̱, ‘Bëë kä naath,’ dual kɔn kɛ naath kɛ ɣöö ŋääth kɛn diaal ɛ, ɛn ɣöö Jɔ̱ɔ̱n ɛ gök.” 27 Kä inɔ cukɛ Yecu loc i̱, “Kɔn kueckɔ jɛ.” Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɣän bä, /cä yɛ bi la̱r lua̱ŋ in la̱tdä ŋɔaani ti̱ti̱.” 28 “Kä ɛŋu mi dërɛ car? Tëë kɛ wut mi tekɛ gaat da̱ŋ rɛw. Kä cuɛ wä kä gat in kɛ̱̈ɛ̱̈, cuɛ jɛ jiök i̱, ‘Gatdä, wër lätni rɛy kakä wal kɛ kui̱ kɔaŋ wa̱lɛ.’ 29 Cuɛ jɛ loc i̱, ‘/Cä bi wä,’ kä kɛ kɔrɛ cuɛ wi̱cdɛ car, kä cuɛ wä. 30 Kä cuɛ wä kä gat in dɔ̱ŋ, cuɛ jɛ la̱r ɛn ruac ɛmɔ. Cu gat ɛ loc i̱, ‘Ɣän bä wä, Guä’, kä /kenɛ wä. 31 Ɛŋadiɛn kä kɛn da̱ŋ rɛw mi ci ruac gua̱n la̱t?” Cukɛ wee i̱, “Ɛ min nhiam.” Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, bi thuɔ̱ɔ̱l tho̱lbo̱kä kɛnɛ lëër wä rɛy kuäärä Kuɔth kɛ nhiam kä yɛ. 32 Kɛ ɣöö ci Jɔ̱ɔ̱n ben kä yɛ kɛ ciaŋ lätdä cuŋni, kä /ka̱nɛ jɛ ŋäth, kä cu thuɔ̱ɔ̱l tho̱lbo̱kä kɛnɛ lëër jɛ ŋäth. Kä cäŋɛ mëë cia jɛ nɛn, /ka̱nɛ wi̱cdun car, kä /ka̱nɛ jɛ ŋäth.” 33 “Liɛŋɛ cäät mi dɔ̱diɛn. Tëë kɛ wut kɛl mi gua̱n ciëŋ, mi ci kak wal kɛ kui̱ kɔaŋ pith, kä cuɛ jɛ rɛk, kä cuɛ gua̱a̱th nhiecä kɔaŋ tɛt rɛydɛ, kä cuɛ dhaŋ mi bäär kɛ kui̱ yiën bɛɛl la̱t rɛydɛ. Kä cuɛ kak ba̱ny pi̱eeth wal, kä cuɛ wä ro̱o̱l dɔ̱diɛn. 34 Mëë ci gua̱a̱th ŋër cop, cuɛ la̱a̱tkɛ jäk kä pi̱eeth kakä, kɛ ɣöö ba dɛy walkɛ wä nööŋ. 35 Cu pi̱eeth la̱a̱tkɛ käp, cukɛ kɛl duäc, kä cukɛ min dɔ̱ŋ näk, kä cukɛ min dɔ̱ŋ bök. 36 Cuɛ la̱a̱t kɔ̱kiɛn ti ŋuan ni kɛn kä tëë nhiam nyɔk kɛ jäkni, kä cukɛ kɛ la̱t ce̱tkɛ nɛy tëë kɔn. 37 Kɛ kɔrɛ, cuɛ gatdɛ jäk kä kɛ, wëë i̱, ‘Bikɛ gatdä luɔ̱th.’ 38 Kä mëë ci pi̱eeth gatdɛ nɛn, cukɛ ruac kärɔ̱ i̱, ‘Mɛmɛ ɛ jɛn gatdɛ min bi nyinkɛ guäl, bia, kuanɛ jɛ näk, kɛ ɣöö banɛ nyinkɛ cu ka̱n.’ 39 Cukɛ jɛ käp, cukɛ jɛ yuɔr raar rɛy kakä wal kɛ kui̱ kɔaŋ, kä cukɛ jɛ näk. 40 Kɛ kui̱ ɛmɔ mëë wä gua̱n kakä wal kɛ kui̱ kɔaŋ ben, bɛ ŋu lät kä ji̱ pi̱thä tɔ̱tɔ̱?” 41 Cukɛ jɛ loc i̱, “Jɛn bɛ kɛn nɛy tɔ̱tɔ̱ näk kɛ lia̱a̱ mi bɛc, kä bɛ kak gua̱l pi̱eeth kɔ̱kiɛn ti ba jɛ ka̱m bɛl kɛ gua̱a̱th ŋër.” 42 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “/Ka̱nɛ jɛ met kuɛn rɛy ruaacni Kuɔth i̱, ‘Päm ëë ca lo̱kɛ ɛ ta̱a̱th duëli ɛ jɛn ci ben a päm gɔŋtɔtdä mɔ. Mɛmɛ ɛ la̱t Kuäär ni Kuoth, kä ɛ mi gääy nëndɛ naath’? 43 Kɛ kui̱ ɛmɔ ɣän la̱rä jɛ yɛ, ba kuäär Kuɔth ka̱n kä yɛ, kä ba jɛ ka̱m nɛy kɔ̱kiɛn ti ba dɛy ciëŋ kuäärä kuir. 44 Kä ram mi wä tɛth ɛn pääm ɛmɛ bɛ tiath, kä mi wëë wä pɛn wi̱i̱ ran, bɛ ram ɛmɔ riac.” 45 Mëë ci bööth palä tin di̱t kɛnɛ ji̱ Pa-ri-thii cäätnikɛ liŋ, cukɛ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ruacɛ kɛ kui̱diɛn. 46 Kä cukɛ jɛ go̱r i̱ dëë yiɛn, duundɛ ɣöö cukɛ dual kɛ naath, kɛ ɣöö carkɛ jɛ i̱ ɛ gök.

Mɛ̈-thiw 22

1 Kä cu Yecu lɛni ruac kɛ kɛ, kɛ cäätni wëë i̱, 2 “Dëë ciaŋ kuäärä nhial pa̱a̱r kɛ kuäär mi ci mi̱th rialikä kɛ kui̱ kuën gatdɛ. 3 Cuɛ la̱a̱tkɛ ja̱k kɛ ɣöö ba nɛy tin ca cɔal guäth kuën wä nööŋ, kä /kenkɛ ben. 4 Cuɛ la̱a̱tkɛ kɔ̱kiɛn lɛ nyɔk kɛ jäkni, lärɛ jɛ kɛ i̱, ‘Jiökɛ nɛy tin ca cɔal guäth kuën i̱, “Nɛnɛ, ɣän cä mi̱th rialikä, kä thääkä kɛnɛ kɔa̱a̱lkä ca kɛ näk, kä ŋɔaani diaal ca kɛ thuŋ rialikä, bia guäth mi̱eth kuën.” ’ 5 Kä cu naath dɔl ni jɛ, cukɛ wä, wä ramɔ kakädɛ, kä wä ram in dɔ̱ŋ guäth läätädɛ. 6 Kä cu tha̱a̱ŋkiɛn la̱a̱tkɛ käp kä ciaŋkɛ kɛ jiäk, kä na̱kɛ kɛ. 7 Cu kuäär ŋɛ̈ɛ̈ny, cuɛ rɛmdɛ ja̱k, cuɛ luɔ̱ɔ̱c nath wä näk, kä cuɛ wi̱i̱kiɛn waŋ. 8 Kä cuɛ la̱a̱tkɛ jiök i̱, ‘Ca kuën rialikä, kä nɛy tin ca cɔl /cikɛ gɔw. 9 Kɛ kui̱ ɛmɔ wiaa duɔ̱pni tin di̱t, cɔalɛ nɛy diaal tin bia jek kɛ kui̱ mi̱thni kuën.’ 10 Kä cu la̱a̱tkɛ wä duɔ̱pni, cukɛ nɛy diaal tin ci kɛn kɛ jek dol, nɛy ti jiäk kɛnɛ nɛy ti gɔw. Cu luaak kuën thia̱a̱ŋ kɛ ja̱a̱l. 11 “Kä mëë ci kuäär ben rɛy luaak kɛ ɣöö bɛ ja̱a̱l ben nɛn, cuɛ wut kɛl mi thil bi̱i̱ kuën nɛn. 12 Cuɛ jɛ jiök i̱, ‘Määthdä, bi̱i̱ wanɛ mɛ i̱di a thil bi̱i̱ kuën?’ Cuɛ thil mi luäŋɛ kɛ lat. 13 Kä cu kuäär la̱a̱tkɛ jiök i̱, ‘Yianɛ jɛ tetni kɛnɛ ciökɛ, kä yuɔrɛ jɛ raar rɛy muɔ̱th. Ɛn wi̱ni bɛ tekɛ lul kɛnɛ muɔ̱th lɛc.’ 14 Kɛ ɣöö ca nɛy ti ŋuan cɔl, kä ca kuany ni nɛy ti tɔt.” 15 Kä cu ji̱ Pa-ri-thii rɔ̱ mat kä cukɛ ca̱p cäp kɛ ɣöö ba Yecu käp kɛ ruacdɛ. 16 Cukɛ tha̱a̱ŋ nɛɛnikiɛn jäk kä jɛ kɛnɛ nɛɛ Ɣɛ-rod, wäkɛ i̱, “Ŋi̱i̱c, ŋa̱ckɔ jɛ ɛn ɣöö ɛ Ji̱n gua̱n thukä, kä nyuthi naath ciaŋ Kuɔth kɛ thuɔ̱k, kä /ci riɛk kɛ raan, kɛ ɣöö ciɛŋi nɛy diaal a päär. 17 Kä inɔ lärikɔ mɔ caari mɔ. Lotdɛ rɔ ɛn ɣöö ba tho̱lbo̱k luɔ̱ny Thii-thɛr, kiɛ /cɛ rɔ lot?” 18 Kä kɛ ɣöö ŋäc Yecu ca̱riɛn, cuɛ wee i̱, “Ɛŋu ɣɔ̱a̱nɛ ɣä mɔ, yɛn ji̱ mɛɛtdä? 19 Nyuɔ̱thɛ ɣä yiëëth tho̱lbo̱kä.” Kä cukɛ jɛ nöŋ yiëëth. 20 Kä cu Yecu kɛ thiec, “Ɛŋa mi ca wi̱cdɛ gɔ̱a̱r thi̱n kɛnɛ ciötdɛ?” 21 Cukɛ wee i̱, “Ɛ Thii-thɛr.” Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Kɛ kui̱ ɛmɔ ka̱mɛ Thii-thɛr tin la nyin Thii-thɛr, kä ka̱mɛ Kuoth tin la nyin Kuɔth.” 22 Mëë cikɛ jɛ liŋ, cukɛ ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ, cukɛ jɛ ba̱ny piny, kä cukɛ wä. 23 Kɛ jɛn cäŋ ɛmɔ cu ji̱ Thɛ̈d-du-thii, tin larkɛ jɛ i̱ thilɛ jiëc nɛɛni tin ci li̱w li̱th ben, kä cukɛ Yecu thiec, 24 wäkɛ i̱, “Ŋi̱i̱c, ci Muthɛ jɛ lar, i̱ mi ci raan li̱w kä thilɛ jɛ gaat, bi däman ciek jɔkä ɛmɔ yi̱k kuëŋ dueel, kä bɛ däman diëth gaat. 25 Täämɛ tëë kɛ gaat raam kɛl da̱ŋ bärɔw rɛydan. Cu gat in kɛ̱̈ɛ̱̈ kuɛɛn, kä cuɛ li̱w, a thilɛ jɛ gaat, kä cua ciekdɛ ka̱n ɛ däman. 26 Kä cua jɛ la̱t inɔ bä ɛ rɛwdiɛn kɛnɛ diɔ̱ɔ̱kdiɛn, cuɛ wee wä amäni bärɔwdiɛn. 27 Kä kɛ kɔriɛn kɛn diaal, cu ciek li̱w. 28 Kä kɛ cäŋ jiecä nath li̱th bɛ ku la ciek ŋa kä kɛn da̱ŋ bärɔw? Kɛ ɣöö ci kɛn diaal ɛ ka̱n?” 29 Kä cu Yecu kɛ loc i̱, “Dui̱r yɛn, kɛ ɣöö kuecɛ ruaacni Kuɔth kɛnɛ buɔ̱mdɛ. 30 Kɛ ɣöö kɛ cäŋ jiecä nath li̱th /ci raan bi kuɛɛn, kä /ca nyal bi kuɛn, kä bi naath ce̱tkɛ ja̱a̱k Kuɔth nhial. 31 Kä kɛ kui̱ jiecä nath li̱th, /ka̱nɛ mëë ca la̱r yɛ ɛ Kuoth kuɛn i̱, 32 ‘Ɛ ɣän Kuoth A-bɛ-ram, Kuoth Ay-dhɛk, Kuoth Je-kɔb’? /Ciɛ Kuoth nɛɛni ti ci li̱w, ɛ Kuoth nɛɛni ti tëk.” 33 Kä mëë ci buɔ̱n nath ɛ liŋ, cukɛ ga̱a̱c kɛ ŋi̱i̱cdɛ. 34 Kä mëë ci ji̱ Pa-ri-thii jɛ liŋ ɛn ɣöö cɛ ji̱ Thɛ̈d-du-thii dhal kɛ ruac, cukɛ rɔ̱ mat kɛɛl. 35 Cu ram kɛl kä kɛ mi la gua̱n ŋuɔ̱tni jɛ thiec, ɣɔ̱nɛ jɛ i̱, 36 “Ŋi̱i̱c, ɛ ŋut in mi̱th di̱tɔ rɛy ŋuɔ̱tni?” 37 Kä cu Yecu jɛ loc i̱, “Ji̱n bi Kuäär ni Kuothdu nhɔk kɛ lɔcdu kɛɛliw, kɛ tieydu kɛɛliw, kɛnɛ ca̱ru kɛɛliw. 38 Nɛmɛ ɛ jɛn ŋut in di̱i̱t, kä ɛ jɛn in nhiamdiɛn. 39 Kä tëë kɛ rɛwdɛ mi ce̱tkɛ jɛ, ji̱n bi gua̱n thieekädu nhɔk ce̱tkɛ rɔɔdu. 40 Rɛy ŋuɔ̱tni ti̱ti̱ da̱ŋ rɛw kɛ kɛn yiankɛ ŋut kɛɛliw kɛnɛ ruaacni göökni kɛɛl tɔ̱.” 41 Kä täämɛ min te ji̱ Pa-ri-thii guäth kɛl, cu Yecu kɛ thiec, 42 wee i̱, “Carɛ ni ŋu kɛ kui̱ Mɛ-thia? Ɛ gat ŋa?” Cukɛ jɛ jiök i̱, “Ɛ gat Dee-bid.” 43 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Kä ɛ kui̱ ŋukä cɔl Dee-bid ɛ i̱, ‘Kuäär ni Kuoth’ mi ruacɛ kɛ Yiëë Kuɔth, wëë i̱, 44 ‘Ci Kuäär ni Kuoth Kuäärä jiök i̱, “Nyuuri kui̱c cuëëcdä, amäni mi cä ji̱ tɛ̈ru la̱th ciökniku” ’? 45 Kä mi cɔɔl Dee-bid jɛ i̱, ‘Kuäärä ni Kuoth’, kuɛ la gatdɛ i̱di?” 46 Kä cuɛ thil ram mi cu jɛ luɔ̱c riet. Kä ɛn cäŋɔ cuɛ thil ram mi cu jɛ ɣɔ̱n i̱ thiecɛ jɛ kɛ thiecni kɔ̱kiɛn.

Mɛ̈-thiw 23

1 Kä cu Yecu bua̱n nath kɛnɛ ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, 2 “Ŋi̱eec ŋuɔ̱tni kɛnɛ ji̱ Pa-ri-thii tekɛ kɛ lua̱ŋ mi latkɛ luɔt ŋuɔ̱tni Muthɛ. 3 Inɔ, la̱tdɛ kä nhɔakɛ tin diaal tin la̱rkɛ yɛ, kä /cuarɛ lät ni tin lät kɛn kɛ. Kɛ ɣöö /ca tin ŋi̱i̱c kɛn kɛ lät. 4 Kɛn yiankɛ ɣa̱c ti thiak thiaak, ti bɛc ka̱pdiɛn, kä kuëŋkɛ wuɔ̱ɔ̱kni nɛɛni ti kɔ̱ŋ, kä kɛn pua̱nykiɛn /cikɛn kɛ luäk kɛ ka̱pdiɛn nhial. 5 Kɛn la̱tkɛ nyinkiɛn diaal kɛ ɣöö ba kɛ nɛn ɛ naath, kɛ ɣöö la̱tkɛ wäl tin ca ruac Kuɔth gɔ̱a̱r thi̱n a di̱t, kä jakɛ dhuɔɔr thuk bieyni palädiɛn kä bär. 6 Kä nhɔakɛ gua̱th luthä, mi nyuurkɛ guäth mi̱thni kɛnɛ kɔamni tin gɔw ɛlɔ̱ŋ rɛy gua̱thni palä ji̱ Juudh. 7 Kä nhɔk kɛn neri nhiam nath kɛnɛ ɣöö bakɛ cɔl i̱ ‘ŋi̱eec’ ɛ naath. 8 Kä yɛn /ca yɛ bi cɔl i̱ ‘ŋi̱eec’, kɛ ɣöö ŋi̱i̱cdun ɛ kɛl, kä yɛn diaal lapɛ dämani. 9 Kä a thil ram mi cɔl yɛnɛ i̱ ‘gua̱a̱ra’ wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n, kɛ ɣöö Guurun ɛ kɛl, ɛ jɛn min te nhial. 10 Kä a yɛ /ca cɔl i̱ ‘bööth’, kɛ ɣöö bo̱o̱thdun ɛ kɛl, ɛ jɛn Mɛ-thia. 11 Kä ram in di̱t ni jɛn rɛydun bɛ a läätdun. 12 Kä ram mi jak rɔɔdɛ kä di̱t ba jɛ luɔ̱c piny, kä ram mi jak rɔɔdɛ kä kuiy ba jɛ kuëŋ nhiam.” 13 “Riɛk akɛ yɛ, yɛn ji̱ gɔ̱rä kɛnɛ yɛn ji̱ Pa-ri-thii, kɛ yɛn ji̱ mɛɛtdä! Kɛ ɣöö gäk yɛn naath raar kuäärä nhial. Kɛ ɣöö /ci yɛn wä rɛc, kä /cia jɛ nhɔk ɛn ɣöö bi nɛy kɔ̱kiɛn wä rɛc. 14 Riɛk akɛ yɛ, yɛn ji̱ gɔ̱rä kɛnɛ Pa-ri-thii, kɛ yɛn ji̱ mɛɛtdä! Kɛ ɣöö macɛ duël mään jɔɔkni kä latdɛ la̱ŋ ti ba̱a̱r ba̱a̱r kɛ ca̱p nyuthä, kɛ kui̱ ɛmɔ bi yɛn kuëth mi di̱t ni jɛn jek. 15 Riɛk akɛ yɛ, yɛn ji̱ gɔ̱rä kɛnɛ yɛn ji̱ Pa-ri-thii, kɛ yɛn ji̱ mɛɛtdä! Yɛn jiathɛ bar kä ja̱lɛ mun kɛ ɣöö bia ram kɛl jak kä ri̱i̱tdɛ rɔ ciɛŋädun, kä mi cia jɛ jek ɛn ram ɛmɔ, bia jɛ cu jak kä ram mi jiääk mi ro̱ŋ kɛ gua̱a̱th maac mi leny ni yɛ. 16 “Riɛk akɛ yɛ, yɛn bööth ti ciöör, tin larkɛ jɛ i̱, ‘Mi yaac raan rɔɔdɛ kɛ luaak Kuɔth, thilɛ mi yiɛɛn jɛ. Kä duundɛ ɣöö mi yaac raan rɔɔdɛ kɛ da̱a̱p luaak Kuɔth, jɛn bɛ min cɛ lar la̱t.’ 17 Yɛn nɛy ti ciöör ti dɔ̱a̱a̱r! Ɛŋadiɛn di̱t ni jɛn ɔ, ɛ da̱a̱p kiɛ ɛ luaak Kuɔth in jak da̱a̱p kä rɛl rɔ? 18 Kä ruac yɛn i̱, ‘Mi yaac raan rɔɔdɛ kɛ yi̱kä, thilɛ mi yiɛɛn jɛ. Kä mi yaac raan rɔɔdɛ kɛ muc in cɛ ka̱m Kuoth wi̱i̱ yi̱kä, bɛ min cɛ lar la̱t.’ 19 Ku yɛn la nɛy ti ciöör i̱di? Ɛŋadiɛn di̱t ni jɛn ɔ, ɛ muc kiɛ ɛ yi̱k in jak muc kä lɛy lɛy ɔ? 20 Kä inɔ ram mi yaac rɔɔdɛ kɛ yi̱k, a jɛ, yaac rɔɔdɛ kɛ jɛ kɛnɛ ŋɔak diaal tin te thi̱n. 21 Kä ram mi yaac rɔɔdɛ kɛ luaak Kuɔth, a yaac rɔɔdɛ kɛ jɛ kɛnɛ ram in cieŋ thi̱n. 22 Kä ram mi yaac rɔɔdɛ kɛ nhial, a jɛ yaac rɔɔdɛ kɛ kɔm kuäärä Kuɔth kɛnɛ ram in nyuur thi̱n. 23 “Riɛk akɛ yɛ, yɛn ji̱ gɔ̱rä kɛnɛ Pa-ri-thii, kɛ yɛn ji̱ mɛɛtdä! Kɛ ɣöö ka̱mɛ Kuoth wa̱l wa̱a̱li nanani kɛnɛ wal kɔ̱kiɛn, kä pa̱lɛ tin di̱t ni kɛn kä ŋuɔ̱t, thuɔ̱k kɛnɛ kɔ̱a̱c lɔaac kɛ ŋa̱th. Gɔaa ni mi cia ti̱ti̱ la̱t, a thil päl kɛ tin kɔ̱kiɛn. 24 Yɛn bööth ti ciöör, la yɛn burbur a thiiy, kä ba̱tdɛ thɔ̱rɔ̱l! 25 “Riɛk akɛ yɛ, yɛn ji̱ gɔ̱rä kɛnɛ yɛn ji̱ Pa-ri-thii, kɛ yɛn ji̱ mɛɛtdä! Kɛ ɣöö yɛn lakɛ jɔk lirä kɛnɛ jɔk thaak, kä thiäŋ rɛydiɛn kɛ mac kɛnɛ da̱r kɛ cam jiic. 26 Ji̱n Pa-ri-thii mi cɔr! Kɔŋni lak ni rɛy lirä, kɛ ɣöö bi jɔkdɛ cu puath bä. 27 “Riɛk akɛ yɛ, yɛn ji̱ gɔ̱rä kɛnɛ yɛn ji̱ Pa-ri-thii, yɛn ji̱ mɛɛtdä! Kɛ ɣöö ce̱t yɛn kɛ kɔ̱a̱k kunyä ti ca rɔth kɛ buɔ̱yɛ mi bo̱r, bi rariɛn kula duŋ gɔaa, kä thiäŋ rɛydiɛn kɛ cɔ̱w nɛɛni tin ci li̱w kɛnɛ jia̱k jia̱a̱k diaal. 28 Kä mäni yɛn bä, jɔc rarun kɛ ciaŋ cuŋni kä naath, kä thiäŋ rɛydun kɛ mɛɛt kɛnɛ nyuɔɔn.” 29 “Riɛk akɛ yɛ, yɛn ji̱ gɔ̱rä kɛnɛ yɛn ji̱ Pa-ri-thii, yɛn ji̱ mɛɛtdä! Kɛ ɣöö ta̱thɛ kɔ̱a̱k kunyä göökni agɔaa, kä jakɛ muɔ̱ɔ̱n ji̱ cuŋni kä gɔw guec biɛɛlikiɛn, 30 kä larɛ jɛ i̱, ‘Mi canɛ tëk guäth ëëdan ëë te gua̱ndɔɔŋnikɔn thi̱n, /canɛ rɔ̱ dee mat kɛ näk göökni.’ 31 Kä inɔ ci yɛn ɛ lat pa̱ny ɛn ɣöö kɛ yɛn gaat nɛɛni tëë ca göök näk. 32 Kä inɔ cuɔ̱pɛ jiäk guurikun. 33 Yɛn thɔ̱ɔ̱l! Yɛn dɛy thɔ̱ɔ̱li! Bia kään i̱di kä yorun maac mi thil pek? 34 Kɛ kui̱ ɛmɔ ɣän ja̱kä göök kä yɛ kɛ nɛy tin pɛl kɛ ji̱ gɔ̱rä, kä bia tha̱a̱ŋkiɛn näk, kä bia tha̱a̱ŋkiɛn pua̱t jiɛn, kä bia tha̱a̱ŋkiɛn duäc gua̱thni palädiɛn, kä bia kɛ guɔ̱ɔ̱r wec ɔ kɛ wec ɔ. 35 Kɛ kui̱c ɛmɔ bi riɛm ji̱ cuŋni diaal in ci lo̱ny piny wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n a wi̱cdun, nikä riɛm raam mi thil duer ni E-bɛl amäni riɛm Dhɛ-kar-yaa gat Ba-ra-kia mi cia näk kam duëël palä kɛnɛ yi̱k Kuɔth. 36 Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, bi mɛmɛ kɛɛliw pɛn wi̱i̱ ri̱cä mɛmɛ.” 37 “Aɣ, Jɛ-ru-tha-lɛm, Jɛ-ru-tha-lɛm! Ji̱n mi näk göök kä bo̱k nɛy tëë ci Kuoth kɛ jäkä ji̱! Kɛ gua̱th da̱ŋ di ti cä go̱r ɛn ɣöö dee gaatku kul, ce̱tkɛ min la rol manpalɛ̈k dɛykɛ kɛ gɔ̱kɛ, kä /ka̱nɛ jɛ nhɔk! 38 Nɛnɛ, ciëëŋdu ba jɛ ba̱ny piny ni baaŋ. 39 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, /cia ɣä bi nyɔk kɛ nën, amäni mi wiaa jɛ lar i̱, ‘Puɔ̱th akɛ ram mi bëë kɛ ciöt Kua̱r ni Kuoth.’ ”

Mɛ̈-thiw 24

1 Cu Yecu luaak Kuɔth ba̱ny piny kä min wëë raar, cu ji̱ kɔaarɛ jɛ nyuɔ̱th ti̱ec luaak Kuɔth. 2 Kä cu Yecu kɛ thiec i̱, “Yɛn nɛnɛ ti̱ti̱ diaal? Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, bɛ thil päm kɛl mi ba ba̱ny wi̱i̱ pa̱a̱m in dɔ̱ŋ, ba kɛn diaal yuɔr piny.” 3 Kä min ci Yecu nyuur wi̱i̱ Pa̱a̱m Ɔ-lip, cu ji̱ kɔaarɛ ben kä jɛ kärɔ̱, cukɛ wee i̱, “Läri jɛ kɔ, bi mɛmɛ tuɔɔk i̱ nɛy, kä bi nyuuth benädu a ŋu kɛnɛ guut ɣɔaa?” 4 Kä cu Yecu kɛ loc i̱, “Niɛkɛ rɔ̱ kɛ ɣöö bɛ thil ram mi bo̱th yɛ jɔ̱ɔ̱r. 5 Kɛ ɣöö bi nɛy ti ŋuan ben kɛ ciötdä, wäkɛ i̱, ‘Ɛ ɣän Mɛ-thia!’ Kä bikɛ nɛy ti ŋuan böth jɔ̱ɔ̱r. 6 Kä bia ko̱o̱ri liŋ kɛnɛ thuk ko̱o̱ri, a wi̱cdun /cɛ yi̱c, kɛ ɣöö ɛn nɛmɛ bɛ dhil tuɔɔk, kä gua̱a̱th guutdä ŋotdɛ. 7 Kɛ ɣöö bi do̱rɔ rɔ jiɛc kɛ do̱rɔ, kɛ kuäärɔ kɛnɛ kuäärɔ, kä bɛ tekɛ buaath kɛnɛ lath piɛny gua̱thni. 8 Kɛn ti̱ti̱ diaal bikɛ ce̱tnikɛ tuk bɛ̈c mäcni däpä gatdä.” 9 “Kä kɛn bikɛ yɛ yian kä ba yɛ duäc, kä bikɛ yɛ näk. Kä ba yɛ nyir ɛ döör diaal kɛ kui̱ cio̱tädä. 10 Kä bi nɛy ti ŋuan kac jɔk, kä bi ramɔ ramɔ luɔm, kä nyiir ramɔ ramɔ. 11 Kä bi göök ka̱a̱cni ti ŋuan rɔ̱ jiɛc, kä bikɛ nɛy ti ŋuan böth jɔ̱ɔ̱r. 12 Kä bi nhök in tekɛ ri̱w nath niäär kɛ ɣöö ci ciaŋ jiäkni di̱t. 13 Kä ram mi wä te dhieel amäni pek teekädɛ, ba jɛ kän. 14 Kä ba thuk kuäärä Kuɔth ti gɔw ti̱ti̱ lat wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n kɛɛliw, kɛ kui̱ nenä röli diaal, kä ɛ jɛn bi guut ɣɔaa cu ben ɔ. 15 “Kä inɔ bia mi jiääk ɛlɔ̱ŋ nɛn yärɛ duŋ Kuɔth mi gɔaa guäth in rɛl rɔ, ce̱tkɛ mëë ci gök ni Da-ni-yel ɛ lar. (A jɛ cop lɔɔc raam mi kuɛɛn jɛ), 16 a nɛy tin te kä Ju-dia barkɛ rɔ̱ wuɔ̱thni päämni. 17 A ram mi te wi̱i̱ duëël nhial /ci lɛ ben piny kɛ ɣöö bɛ mi te dueelɛ ben ka̱n. 18 Kä a ram mi te rɛy kakä /ci lɛ luny jɔk kɛ ɣöö bɛ bi̱i̱dɛ ben ka̱n. 19 Bɛ la riɛk kä män tin ruët kɛnɛ tin lueth ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱! 20 Palɛ Kuoth kɛ ɣöö /ci barun kɛ rɔ̱ bi ben kɛ jiɔam kiɛ cäŋ lɔ̱ŋä. 21 Kɛ ɣöö ɛn guäth ɛmɔ bɛ tekɛ cuɔ̱c mi di̱i̱t, mi ce̱tkɛ mi /ken kɔŋ te thi̱n ni tukä ɣɔaa amäni täämɛ, kä /cɛ rɔ bi met nyɔk kɛ tuɔɔk. 22 Kä mi /ka̱n ni̱n tɔ̱tɔ̱ jakä kuiy, thilɛ ram kɛl mi ba kän, kä ba ni̱n tɔ̱tɔ̱ jakä ciɛk kɛ kui̱ nɛɛni ti ca mɛk. 23 Kä mi jio̱k ram kɛl yɛ i̱, ‘Mɛ-thia ɛn!’ kiɛ ‘Jɛn ni!’ /cuarɛ jɛ ŋa̱th. 24 Kɛ ɣöö bi mɛthiani kɛnɛ göök ka̱a̱cni rɔ̱ jiɛc, kä bikɛ nyuuthni ti ga̱ykɛ naath la̱t, kɛ ɣöö bikɛ naath böth jɔ̱ɔ̱r, mi tekɛ kɛ lua̱ŋ, bikɛ nɛy ti ca mɛk böth jɔ̱ɔ̱r. 25 Nɛnɛ, ɣän la̱rä jɛ yɛ a /kenɛ ni tuɔɔk. 26 Kä inɔ mi jio̱kɛ yɛ i̱, ‘Jɛn a därdɔaar,’ /cuarɛ wä thi̱n. Kä mi ɛ kɛn i̱, ‘Jɛn a rɛy duëël,’ /cuarɛ jɛ ŋäth. 27 Ce̱tkɛ min la nhiaal a yiel nhial nikä käny ca̱ŋ, kä bi buaydɛ amäni kony ca̱ŋ, bi ben Gatdä Ran te inɔ bä. 28 Gua̱a̱th mi te puɔ̱ny mi ci li̱w, bi cor rɔ̱ dol thi̱n.” 29 “Kɛ kɔr cucä ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱, ni kä kɛɛl bi cäŋ a muth, kä /ci pay bi lɛ̈p, kä bi ciɛr pën nhial, kä ba buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m nhial yɔ̱k. 30 Ɛ jɛn bi nyuuth benä Gatdä Ran cu jɔɔc nhial, kä bi döör wec muɔ̱ɔ̱n diaal pa̱r, kä bikɛ Gat Ran nɛn bëë rɛy pua̱a̱ri nhial kɛ buɔ̱m kɛnɛ gɔɔy puɔnyä mi di̱i̱t. 31 Kä bɛ jaakɛ jäkä raar kɛ ciöt kaaŋä mi di̱i̱t, kä bikɛ nɛɛkɛ tin cɛ mɛk ruɔ̱l kui̱cni da̱ŋ ŋuan, ni kä pek kɛl amäni min dɔ̱ŋ.” 32 “Carɛ jɛ ni kä ta̱a̱ ŋɔa̱a̱p, mëë ci yuankɛ kɔ̱a̱c kä ci ji̱thkɛ tunh, ŋa̱cɛ jɛ i̱ ci ruel thia̱k. 33 Kä inɔ bä, mi nɛnɛ ti̱ti̱ diaal bia cu ŋa̱c ɛn ɣöö ci gua̱a̱th thia̱k, a tëë thok ciëŋ. 34 Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, /ci ri̱c ɛmɛ bi thuuk a ŋot /ken ŋɔaani ti̱ti̱ diaal tuɔɔk. 35 Kä bi nhial kɛnɛ piny thuuk, kä /ci ruaacnikä bi met thuuk.” 36 “Thilɛ ram mi ŋäc cäŋdɛ kiɛ thaakdɛ, cäŋɛ ni ja̱a̱k nhial kiɛ Gat, ɛ ni Gua̱n in te nhial kärɔa ŋäc jɛ mɔ. 37 Bi ben Gatdä Ran ce̱tkɛ ni̱n Nowa. 38 Mëë ŋot nyɔc /kenɛ ni ben, mi̱th naath kä mäthkɛ, kuenkɛ kä kuɛnkɛ kɛ, amäni cäŋ ëë ci Nowa wä rɛy ria̱a̱y, 39 kä kueckɛ mëë tuɔɔk amäni mi ci nyɔc ben, kä cu kɛn diaal mua, bi ben Gatdä Ran ce̱tkɛ inɔ bä. 40 Kä bi wutni da̱ŋ rɛw te rɛy kakä, ba kɛl naŋ, kä bi kɛl duɔth. 41 Bi män da̱ŋ rɛw guär kɛɛl kɛ pil, ba kɛl naŋ, kä bi kɛl duɔth. 42 Kɛ kui̱ ɛmɔ, guecɛ, kɛ ɣöö kuecɛ cäŋ in bi ben kɛ Kuäärun ni Kuoth. 43 Kä ŋa̱cɛ mɛmɛ, mi ci gua̱n ciëŋ gua̱a̱th in bi ben kɛ kueel kɛ wäär ŋa̱c, derɛ cu te jinä, kä cɛ kueel dee lɛ jakä to̱lɛ duelɛ. 44 Kɛ kui̱ ɛmɔ, yɛn bia rɔ̱ dhil rialikä, kɛ ɣöö bi Gat Ran ben kɛ gua̱a̱th mi kui̱c yɛn ɛ.” 45 “Ɛŋa mi mɔ läät mi ŋa̱thkɛ kä pɛl, mi ci kuäärɛ jɛ kuany kɛ ɣöö bɛ a ti̱i̱t gɔaalɛ, kä bɛ la̱a̱t tin kɔ̱ŋ moc kɛ mi̱eth kɛ gua̱a̱th in lot rɔ? 46 A puɔ̱th tekɛ läät, mi bi kuäärɛ jɛ jek lät mi wëë ben. 47 Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, bi kuäär läät ɛmɔ jakä ti̱i̱t kuaknikɛ diaal. 48 Kä mi ɛ läät mi jiääk bɛ wee i̱, ‘Ci kuäärä jääny jɔ̱ɔ̱r,’ 49 kä bɛ jɛ tok kɛ mi duääc ji̱ la̱t kɛɛl kɛ jɛ, kä mi̱thɛ kä mäthɛ kɛɛl kɛ yɔ̱a̱ŋ kɔaaŋni. 50 Kä bi kuäär lätdä ɛmɔ ben kɛ cäŋ mi kui̱cɛ, kɛnɛ thaak mi /cɛ ŋäc. 51 Kä bi kuäärɛ jɛ tuɔ̱k raar, kä bɛ jɛ la̱th guäth kɛl kɛ ji̱ mɛɛtdä. Ɛn wi̱ni bɛ wiee kä bɛ lɛckɛ moth.”

Mɛ̈-thiw 25

1 “Kä ba ciaŋ kuäärä nhial pa̱a̱r kɛ nyier da̱ŋ wäl ti ca lɛmbärnikiɛn ka̱n, wäkɛ cɔw nyaal lor. 2 Nyier da̱ŋ dhieec rɛydiɛn kɛ dɔa̱a̱r, kä nyier da̱ŋ dhieec pɛlkɛ. 3 Kä min ci nyier tin dɔa̱a̱r lɛmbärnikiɛn naŋ, thilɛ liɛɛth mi ci kɛn ɛ naŋ kɛɛl kɛ kɛ. 4 Kä cu nyier tin pɛl buɔ̱li liɛth naŋ kɛɛl kɛ lɛmbärnikiɛn. 5 Kä min ci cɔ nyaal jääny jɔ̱ɔ̱r, cu kɛn diaal dɔ̱ɔ̱l kä cukɛ niɛɛn. 6 Kɛ wäärdär cuɛ tekɛ rɔal i̱, ‘Nɛnɛ, cɔ nyaal ɛn! Bia raar kä luɔrɛ jɛ.’ 7 Kä cu nyier tɔ̱tɔ̱ diaal rɔ̱ jiɛc, cukɛ lɛmbärnikiɛn rialikä. 8 Kä cu nyier tin dɔa̱a̱r nyier tin pɛl jiök i̱, ‘Ti̱ethɛ kɔ tha̱a̱ŋ liɛthdun kɛ ɣöö lɛmbärnikɔ li̱wkɛ.’ 9 Kä cu nyier tin pɛl kɛ loc i̱, ‘Ëëy /cɛ bi ro̱ŋ kɛ kɔ kɛnɛ yɛ. Gɔaa ni ɣöö bia wä kä ji̱ ko̱kä, bia rɔ̱ wä ko̱kikä.’ 10 Kä min wäkɛ guäth ko̱kä, cu cɔ nyaal lɔ̱ ben, kä cu nɛy tin ca rɔ̱ rialikä wä guäth mi̱thni kuën kɛ cɔ nyaal kɛɛl. Kä cua thok duëël gäk. 11 Kɛ kɔrɛ cu nyier tin kɔ̱ŋ ben bä, wäkɛ i̱, ‘Kuäär, kuäär, lepni kɔ duel.’ 12 Kä cuɛ kɛ loc i̱, ‘Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ɣän kuecä yɛ.’ 13 Kɛ kui̱c ɛmɔ jiɛnɛ, kɛ ɣöö /cia cäŋ ŋäc kiɛ thaak.” 14 “Ce̱t kuäär nhial kɛ wut mi wä ja̱l guäth mi dɔ̱ŋ. Cuɛ la̱a̱tkɛ cɔl, kä cuɛ nyinkɛ ba̱ny kɛ. 15 Cuɛ ram kɛl ka̱m yio̱w dääpä da̱ŋ dhieec, kä cuɛ ram in dɔ̱ŋ ka̱m yio̱w dääpä da̱ŋ rɛw, kä cuɛ min dɔ̱diɛn ka̱m rial dääpä kɛl, cuɛ ramɔ ka̱m mi ro̱ŋ kɛ lua̱ŋdɛ. Kä cuɛ jiɛɛn. 16 Kä ram mëë ca ka̱m yio̱w dääpä da̱ŋ dhieec, cuɛ wä nikä kɛɛl, cuɛ kɛ wä la̱a̱t, kä cuɛ yio̱w dääpä da̱ŋ dhieec kɔ̱kiɛn jek. 17 Kä inɔ bä, cu ram in ci yio̱w rɛw kän, cuɛ yio̱w rɛw kɔ̱kiɛn jek. 18 Kä ram in ci rial kɛl ka̱n, cuɛ wä raar, cuɛ piny wä tɛt, kä cuɛ rial kua̱rɛ wä muɔl piny. 19 Kɛ kɔr gua̱th mi bäär cu kuäär la̱a̱tni tɔ̱tɔ̱ ben, kä cuɛ pek yio̱o̱ni kuɛn kɛ kɛ kɛɛl. 20 Kä cu ram mëë ci yio̱w da̱ŋ dhieec ka̱n ben nhiam, no̱o̱ŋɛ yio̱w da̱ŋ dhieec kɔ̱kiɛn, cuɛ wee i̱, ‘Kuäär, ci ɣä ka̱m yio̱w da̱ŋ dhieec mëëdan. Kä täämɛ, cä yio̱w da̱ŋ dhieec kɔ̱kiɛn jek.’ 21 Cu kuäärɛ jɛ jiök i̱, ‘Gɔaaɛ ɛlɔ̱ŋ, ɛ ji̱n yuup mi gɔaa mi ŋa̱a̱thä. Ci ti tɔt yop agɔaa, kä bä ji̱ jakä yuup kä ti ŋuan. Bër nyuaknɛ tɛ̈th lɔaacdä kɛɛl.’ 22 Kä cu ram in tekɛ yio̱w da̱ŋ rɛw ben nhiam bä, cuɛ wee i̱, ‘Ci ɣä ka̱m yio̱w da̱ŋ rɛw, kä täämɛ cä yio̱w da̱ŋ rɛw kɔ̱kiɛn jek.’ 23 Cu kuäärɛ jɛ jiök i̱, ‘Gɔaaɛ ɛlɔ̱ŋ, ɛ ji̱n yuup mi gɔaa mi ŋa̱a̱thä, ji̱n ci ti tɔt yop agɔaa, kä bä ji̱ jakä yuup kä ti ŋuan. Bër nyuaknɛ tɛ̈th lɔaacdä kɛɛl.’ 24 Kä cu ram ëë ca ka̱m rial kɛl ben nhiamdɛ bä, cuɛ wee i̱, ‘Kuäär, cä jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ɛ ji̱n ram mi bɛc bɛc, mi ŋer guäth mi /keni pith, kä doli ti /keni kuaykɛ pith. 25 Kä inɔ cä dual kɛ ji̱, cä wä kä cä rialu wä muɔl piny. Ja̱ŋ, käni duŋdu.’ 26 Kä cu kuäärɛ jɛ loc i̱, ‘Ɛ ji̱n läät mi jiääk mi duaal! Ci jɛ ŋäc ɛn ɣöö ŋɛ̈ɛ̈rä gua̱a̱th mi /ka̱n pith, kä duɔlä ti /ka̱n kuaykɛ pith? 27 Kä dee gɔaa ni mi ci rialä ka̱m yuɔ̱ɔ̱p yio̱wni, kä kɛ bendä dëë duŋdä ka̱n kɛnɛ rëpdɛ. 28 Kä inɔ cu kuäär wee ka̱nɛ yiëëth in tekɛ jɛ, kä ka̱mɛ jɛ ram in tekɛ yio̱w dääpä da̱ŋ wäl, 29 kɛ ɣöö ba nyin raam mi tekɛ ŋɔak rep, kä bɛ ria̱ŋ, kä ram mi thil ŋu, ba mi tɔt mi tekɛ jɛ ka̱n. 30 Kä yuɔrɛ läät ɛ thil ca̱pɛ raar rɛy muɔ̱th. Ɛn wi̱ni bɛ wiee kä bɛ lɛckɛ moth.’ ” 31 “Mi wä Gat Ran ben rɛy wutädɛ kɛɛl kɛ ja̱a̱k nhial diaal, bɛ nyuur wi̱i̱ kɔam kuäärädɛ min gɔaa. 32 Kä ba döör diaal duɔl nhiamdɛ, kä bɛ mɔ koc kä min dɔ̱ŋ, ce̱tkɛ min koc yieen deet rɔɔm kiɛ böwni. 33 Kä jɛn bɛ rɔɔm moc gua̱a̱th cueecdɛ, kä bi böwni te caamdɛ. 34 Kä bi Kuäär nɛy tin te cueecdɛ jiök i̱, ‘Bia, lö nɛy tin ca poth ɛ Gua̱a̱r, ka̱nɛ nyin kuäärä tëë ca rialikä kɛ kui̱dun ni tukä ɣɔaa. 35 Kɛ ɣöö cua ɣä näk ɛ buɔth, kä cuarɛ ɣä moc mi̱eth, cua ɣä näk ɛ rɛw, kä cuarɛ ɣä moc pi̱ ti maathä. Ɣän a juɔ̱r, kä cuarɛ ɣä nyuɔ̱ɔ̱r. 36 Ɣän cua̱ te juutdä, kä cuarɛ ɣä moc bi̱i̱, cua tekɛ juey, kä cuarɛ ɣä tit. Cua te yieenä, kä cuarɛ ɣä ben gui̱l.’ 37 Kä bi ji̱ cuŋni jɛ loc i̱, ‘Kuäär ni Kuoth, cakɔ ji̱ nɛn nɛy a ci buɔth i̱ näk, kä muɔckɔ ji̱ mi̱eth, kiɛ rɛw kä muɔckɔ ji̱ pi̱ ti maathi? 38 Kä cakɔ ji̱ nɛn nɛy ala juɔ̱r, kä nyuɔ̱rkɔ ji̱, kiɛ jäli juutdä, kä muɔckɔ ji̱ bi̱i̱? 39 Kä cakɔ ji̱ nɛn nɛy ɛ ti̱i̱ kɛ juey kiɛ yieen, kä guelkɔ ji̱?’ 40 Kä bi Kuäär kɛ loc i̱, ‘Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, mi cia lät kä ram mi tɔt kä dämaari ti̱ti̱, cia jɛ lät kä ɣä.’ 41 Kä jɛn bɛ nɛy tin te caamdɛ jiök i̱, ‘Wuɔcɛ rɔ̱ kutdä, yɛn nɛy ti ca bit. Wiaa rɛy maac in thil pek in ca rialikä kɛ kui̱ gua̱n jiäkni kɛnɛ ja̱a̱kɛ. 42 Cua ɣä näk ɛ buɔth, kä thilɛ mi̱eth mi cia käm ɣä. Kä cua ɣä näk ɛ rɛw, kä /ka̱nɛ ɣä moc pi̱ ti maathä, 43 cua a juɔ̱r, kä /ka̱nɛ ɣä nyuɔ̱ɔ̱r, cua ja̱l juutdä, kä /ka̱nɛ ɣä moc bi̱i̱, kä cua tekɛ juey kɛnɛ yieen, kä /ka̱nɛ ɣä ben gui̱l.’ 44 Kä bi kɛn ɛ loc bä i̱, ‘Kuäär ni Kuoth, cakɔ ji̱ nɛn nɛy a näk buɔthi kiɛ rɛw, kiɛ ɣöö lapi juɔ̱r kiɛ jäli juutdä, kiɛ ti̱i̱ kɛ juey kiɛ yieen, kä /ka̱nkɔ ji̱ luäk kɛ kɛ?’ 45 Kä jɛn bɛ kɛ loc i̱, ‘Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ce̱tkɛ min /ka̱nɛ jɛ lät kä ram kɛl mi kuiy kä nɛy ti̱ti̱, /ka̱nɛ jɛ lät kä ɣä.’ 46 Kä kɛn bikɛ wä guäth tɔ̱ŋä mi thil pek, kä bi ji̱ cuŋni wä rɛy teekä mi thil pek.”

Mɛ̈-thiw 26

1 Mëë ci Yecu thuɔ̱k kɛ la̱t ruaacni ti̱ti̱ diaal, cuɛ ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, 2 “Yɛn ŋa̱cɛ jɛ ɛn ɣöö bi Cäŋ Bälä ben kɛ kɔr ni̱ni da̱ŋ rɛw, kä ba Gat Ran kuëŋ tetni nath kɛ ɣöö ba jɛ pua̱t jiaath.” 3 Kä cu bööth palä tin di̱t kɛnɛ di̱t nath rɔ̱ dol rɛy luaak kua̱riɛn in di̱i̱t ni Kay-pɛth. 4 Kä cukɛ ca̱p cäp kɛɛl, kɛ ɣöö ba Yecu käp kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈, kä ba jɛ näk. 5 Kä cukɛ wee i̱, “/Cɛ bi a cäŋ mi̱eth ti̱mä, kɛ ɣöö derɛ tekɛ rɔal kamni nath.” 6 Täämɛ, mëë te Yecu kä Beth-ani dueel wutdä mi cɔali Thay-mɔn mi tekɛ dhɔp, 7 cu ciek ben kä jɛ kɛ cuk mi tekɛ yi̱eer mi ŋuäny mi di̱t kökdɛ ɛlɔ̱ŋ, kä cuɛ jɛ tiɛth wi̱i̱ Yecu, min tëë nyuurä guäth mi̱eth. 8 Kä mëë ci ji̱ kɔaarɛ jɛ nɛn cukɛ gaak, wäkɛ i̱, “Ɛŋu ŋarkɛ mɛmɛ ŋar ɔ? 9 Kɛ ɣöö yi̱eer ɛmɛ dëë jɛ kɔk ni yio̱w ti ŋuan, kä dëë kɛ ka̱m can.” 10 Kä kɛ ɣöö ŋäc Yecu ruacdiɛn ɛmɛ, cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɛŋu juɔ̱tdɛ ciek ɔ? Jɛn lätdɛ ni ɣä kä mi gɔaa. 11 Kɛ ɣöö bia te kɛɛl kɛ can ni ciaŋ, kä /ci ɣän bi te kɛɛl kɛ yɛ ni ciaŋ. 12 Cɛ liɛth ɛmɛ tiɛth puɔ̱ɔ̱nydä, kɛ ɣöö bɛ ɣä rialikä kɛ kui̱ kunyädä. 13 Ɛpuc ɣän la̱rä jɛ yɛ, gua̱a̱th ɔ ba thuk Kuɔth ti gɔw ti̱ti̱ lat thi̱n ɔ rɛy ɣɔaa kɛɛliw, ba mɛ ci ciek ɛmɛ jɛ la̱t ɛ, lat kɛ kui̱ ti̱mädɛ.” 14 Kä cu ram kɛl kä jaakɛ da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw, mi cɔal i̱ Ju-däth Ith-kɛ̈-ri-ɔt, wä kä bööth palä tin di̱t, 15 kä cuɛ wee i̱, “Bia ɣä moc ŋu mi wa̱a̱ Yecu ka̱m yɛ?” Kä cukɛ jɛ kuën yio̱w cikä min bo̱r ti jiɛn diɔ̱k. 16 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cu Ju-däth gua̱a̱th go̱r mi bɛ kɔk ni Yecu. 17 Täämɛ kɛ cäŋ in jio̱l kɛ gua̱a̱th ti̱mä mi̱eth mi thil thuɔp, cu jaak ben kä Yecu, wäkɛ i̱, “Ɛ gua̱a̱th in mi̱th go̱o̱ri mɔ i̱ bakɔ mi̱eth Ca̱ŋ Bälä wä rialikä kɛ kui̱du thi̱n?” 18 Cuɛ kɛ loc i̱, “Wiaa kä ram kɛl rɛy wec kä jiökɛ jɛ i̱, ‘Ɛ Ŋi̱i̱c i̱ ci gua̱a̱thdä thia̱k, ɣän bä mi̱eth Cäŋ Bälä wä la̱t cieŋdu kɔnɛ jaakä.’ ” 19 Kä cu ji̱ kɔaarɛ jɛ la̱t ce̱tkɛ min ci Yecu ɛ lar kɛ. Kä cukɛ mi̱th Cäŋ Bälä rialikä. 20 Mëë ci ɣɔw a thiaŋ, cuɛ nyuur guäth mi̱eth kɛnɛ ji̱ kɔaarɛ da̱ŋ wäl rɛw, 21 kä min mi̱thkɛ, cuɛ wee i̱, “Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, bi ram kɛl kä yɛ ɣä kɔak.” 22 Kä cu lo̱ckiɛn jiath ɛlɔ̱ŋ, kä cukɛ jɛ tok kɛ thiecni kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li i̱, “Kuäär ni Kuoth, ɛ ɣän?” 23 Cuɛ jɛ loc i̱, “Ɛ jɛn ram in ci jiɔam rɛy tokä kɛ ɣä kɛɛl ɛ ni̱n bi ɣä kɔak. 24 Kä Gat Ran wëë ce̱tkɛ min ca gɔ̱r kɛ kui̱dɛ. Kä riɛk bɛ tekɛ ram mɔ ci Gat Ran kɔak ɔ! Kä kɛ kui̱ wutdä ɛmɔ dee gɔaa ni mi /ka̱n jɛ dap.” 25 Kä cu Ju-däth in kɔk jɛ wee i̱, “Ŋi̱i̱c, ɛ ɣän?” Cuɛ jɛ jiök i̱, “Ɛ jɛn ɛ ni̱n ci lar!” 26 Täämɛ min mi̱thkɛ, cu Yecu juray ka̱n, cuɛ jɛ poth kä cuɛ jɛ puɔ̱ny, cuɛ jɛ ka̱m ji̱ kɔaarɛ, kä cuɛ wee i̱, “Ka̱nɛ jɛ, kä camɛ jɛ. Mɛmɛ ɛ jɛn puɔ̱nydä.” 27 Kä cuɛ liɛɛr lɛni ka̱n bä, kä mëë cɛ Kuoth la̱r tɛ̈th lɔaac, cuɛ jɛ ka̱m ji̱ kɔaar wëë i̱, “Ma̱thɛ thi̱n, yɛn diaal, 28 kɛ ɣöö mɛmɛ ɛ riɛmdä kɛ kui̱ matdä ruac in pay tuɔɔk kɛ päl dueeri nɛɛni ti ŋuan. 29 Ɣän la̱rä jɛ yɛ, /cä rɔ bi nyɔk kɛ ma̱th kɛ jɛn liɛɛr ɛmɛ, amäni mi wä cäŋ ɛmɔ ben min bä lɛni math kɛɛl kɛ yɛ rɛy ciëŋ kuäärä Gua̱a̱r.” 30 Kä mëë cikɛ dit Kuɔth kɛt, cukɛ wä wi̱i̱ Pa̱a̱m Ɔ-lip. 31 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɛn wääri bi yɛn diaal kac jɔk kä ɣä, kɛ ɣöö ca jɛ gɔ̱r i̱, ‘Bi Kuoth yieen deet näk, kä bi rɔɔm cu riaw dɔɔr.’ 32 Kä mi wa ɣä jiɛc li̱th bä wä kä Gɛ̈-lɛ-li kɛ nhiam kä yɛ.” 33 Kä cu Pi-tɔr jɛ jiök i̱, “Cäŋ bi kɛn diaal kac jɔk kä ji̱, ɣän /cä bi met kac jɔk.” 34 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ɛpuc ɣän la̱rä jɛ ji̱, ɛn wäär ɛmɛ pa̱ny, a ŋot /ken tuut manpalɛ̈k ni röt, bi ɣä gak ni kä diɔ̱ɔ̱k.” 35 Cu Pi-tɔr jɛ jiök i̱, “Cäŋ bä li̱w kɛ ji̱ kɛɛl, /cä ji̱ bi gak.” Kä cu ji̱ kɔaarɛ diaal lar niɛ nɔ. 36 Kä cu Yecu wä kɛɛl kɛ kɛ guäth mi cɔal i̱ Gɛ-thɛ-ma-ni, kä cuɛ ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, “Nyuɔ̱ɔ̱rɛ wanɛ mɛ a wa̱a̱ pal wi̱nɛ mi.” 37 Kä min naŋɛ Pi-tɔr kɛnɛ gaat Dhɛ-ba-dii da̱ŋ rɛw kɛɛl kɛ jɛ, cu lɔcdɛ jɛ tok kɛ mi jiathɛ kä diɛɛrɛ. 38 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Lɔcdä jiɛthɛ ɛlɔ̱ŋ ɛ näkɛ ɣä. Duɔthɛ wanɛ mɛ kä ta̱yɛ jinä kɛ ɣä kɛɛl.” 39 Kä min wëë nhiam kä mi tɔt, cuɛ wi̱cdɛ guɔ̱l piny kä cuɛ pal i̱, “Gua̱di̱n, mi lotdɛ rɔ, ɛ liɛɛr ɛmɛ wooc rɔ kä ɣä. Kä /ci mɔ a min göörä, ɛ min go̱o̱ri.” 40 Kä cuɛ ben kä ji̱ kɔaarɛ, cuɛ kɛ jek cikɛ niɛɛn, kä cuɛ Pi-tɔr jiök i̱, “/Cia dee te jinä kɛ ɣä kɛɛl kɛ thaak kɛl? 41 Jiënɛ, kä palɛ kɛ ɣöö /cia bi pɛn rɛy ɣɔmä. Ɛpuc yiëë go̱o̱rɛ la̱tdɛ, kä puɔ̱ny nyuänɛ.” 42 Kɛ wä in rɛwdɛ, cuɛ lɛni wä la̱ŋ wëë i̱, “Gua̱di̱n, mi /ci mɛmɛ dee woc ɛ ni mi maathä liɛɛr cucä nɛmɛ, a ruacdu ba la̱t.” 43 Kä cuɛ rɔ lɛni nyɔk kɛ ben, cuɛ kɛ jek ni̱n, kɛ ɣöö cɛ wäŋkiɛn kum kɛ ni̱en. 44 Min bänyɛ kɛ piny, cuɛ lɛni wä pal kɛ wä in diɔ̱ɔ̱kdiɛn, kä nyɔkɛ niɛ rieet tin kɔn. 45 Kä cuɛ ben kä ji̱ kɔaarɛ, cuɛ kɛ jiök i̱, “Yɛn ŋuɔ̱tdɛ kä ni̱en kä lɔ̱a̱ŋɛ? Nɛnɛ, ci gua̱a̱th cop, kä ca Gat Ran kɔak tetdä ji̱ dueeri. 46 Jiacɛ rɔ̱, wanɛ. Nɛnɛ ci ram in kɔk ɣä thia̱k.” 47 Kä min ŋotdɛ kɛ ruac, cu Ju-däth in la ram kɛl kä jaak da̱ŋ wäl rɛw ben, kä jälɛ kɛ buɔ̱n nath mi di̱i̱t mi jäl kɛ thɛpni kɛnɛ kɛtni, ti ca ja̱k ɛ bööth palä tin di̱t kɛnɛ di̱t nath. 48 Täämɛ cu ram in kɔk jɛ naath nyuɔ̱th ca̱p, wëë i̱, “Ɛn ram ɔ wa̱a̱ cim ɔ, ɛ jɛn, ka̱pɛ jɛ.” 49 Kä cuɛ ben kä Yecu nikä kɛɛl, cuɛ wee i̱, “Malɛ, Ŋi̱i̱cdä,” kä cuɛ jɛ cim. 50 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Mäthdä, lätni min bäkɛ ji̱ ɛn wänɛ mɛ.” Kä cu naath ben, cukɛ Yecu käp ɛ bum kɛ tetkiɛn. 51 Kä nɛnɛ, cu ram in te kɛɛl kɛ Yecu thɛpdɛ guëëth raar, kä min cɛ kuany bööth palä tin di̱t yɔ̱t, cuɛ ji̱thdɛ yup. 52 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Locni thɛpdu guäthdɛ, kɛ ɣöö nɛy diaal tin ka̱nkɛ thɛpni bikɛ li̱w kɛ thɛpni. 53 Caari jɛ ɛn ɣöö /cä Gua̱a̱r dee thiec, kä jɛn nikä kɛɛl bɛ ɣä jäkä bua̱n ja̱a̱kni nhial, ti la̱nykɛ bun wäl rɛw? 54 Kä mi cä mɔmɔ la̱t dee ruaacni Kuɔth tëë ca gɔ̱r a thuɔ̱k i̱di, mëë laar ɣöö bi nɛmɛ tuɔɔk inɔ?” 55 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cu Yecu buɔ̱n jiök i̱, “Bä yɛn raar kɛ thɛpni kɛnɛ kɛtni, kɛ ɣöö bia ɣä käp ce̱tkɛ mi lapä määc nath? Ɣän la nyuɔ̱ɔ̱rä ni ciaŋ rɛy luaak Kuɔth, ŋi̱eecä naath, kä /ka̱nɛ ɣä käp. 56 Kä ci ti̱ti̱ diaal tuɔɔk kɛ ɣöö bi ruaacni Kuɔth tëë ca lat ɛ göök a thuɔ̱k.” Kä cu ji̱ kɔaarɛ diaal ɛ ba̱ny piny kä cukɛ puɔ̱t. 57 Kä cua Yecu naŋ dhɔr Kay-pɛth in la bo̱o̱th palä in di̱t ɛ nɛy tëë ka̱pkɛ jɛ, guäth in ci ji̱ gɔ̱rä kɛnɛ di̱t ji̱ Juudh rɔ̱ duɔl thi̱n. 58 Kä cu Pi-tɔr ja̱l kɔriɛn a nɔ̱a̱n, cu mäni jɔk kal bo̱o̱thä palä in di̱i̱t, kä min cɛ wä rɛc, cuɛ nyuur kɛɛl kɛ yiëën, kɛ ɣöö bɛ pek ruac ɛmɛ ŋa̱c. 59 Kä cu bööth palä tin di̱t kɛnɛ ji̱ luɔ̱k diaal nëën kacä go̱r kɛ kui̱ Yecu, kɛ ɣöö dee kɛ jɛ näk. 60 Kä thilɛ mi ci kɛn ɛ jek, cäŋɛ mëë ci nëën kacä ti ŋuan ben nhiam. Kä kɛ jɔak, cu nëë da̱ŋ rɛw ben, 61 cukɛ wee i̱, “Wut ɛmɛ cɛ wee i̱, ‘Ɣän dëë luaak Kuɔth däk, kä dëë jɛ cuŋ kɛ ni̱n da̱ŋ diɔ̱k.’ ” 62 Kä cu bo̱o̱th palä in di̱t rɔ jiɛc, cuɛ jɛ jiök i̱, “Ji̱n thilɛ luɔc? Ɛŋu mi gɔanykɛ ji̱ ɛ nɛy ti̱ti̱ mɔ?” 63 Kä cu Yecu biɛt. Kä cu bo̱o̱th palä in di̱t jɛ jiök i̱, “Ɣän jiökä ji̱ i̱ yac rɔ kɛ ciöt Kuɔth in tëk, läri jɛ kɔ mi ɛ ji̱n Mɛ-thia in la Gat Kuɔth.” 64 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ɛ jɛn ɛ nɔ ci lar ɔ. Kä ɣän la̱rä jɛ ji̱, ɛn walɛ bia Gat Ran nɛn nyuurɛ kui̱c cuëëc Kuɔth, in Leny Buɔ̱mdɛ ti Diaal kä bɛ ben kɛ pua̱a̱r nhial.” 65 Kä cu bo̱o̱th palä in di̱t bieynikɛ rɛ̈t, cuɛ wee i̱, “Jɛn cɛ Kuoth kuëth. Ɛŋu lɛnɛ go̱r ni nëën kɔ̱kiɛn? Cia kuethnidɛ kɛ Kuoth liŋ täämɛ. 66 Ɛŋu mi caar yɛn ɛ?” Cukɛ wee i̱, “Jɛn ro̱ŋɛ kɛ lia̱a̱.” 67 Kä cukɛ nhiamdɛ ŋul kä ruɛy, kä pi̱emkɛ jɛ, kä pät tha̱a̱ŋkiɛn ɛ, 68 wäkɛ i̱, “Läri jɛ kɔ, ji̱n Mɛ-thia, ɛŋa mi ci ji̱ pi̱m?” 69 Täämɛ Pi-tɔr tëë nyuurä rɛy kal. Kä cu nyam mi läät ben kä jɛ, cuɛ wee i̱, “Ji̱n bä la ti̱i̱ kɛɛl kɛ Yecu raan Gɛ̈-lɛ-li.” 70 Kä cuɛ jɛ gak nhiamdiɛn diaal, wëë i̱, “Kuecä mɔ lotdi mɔ.” 71 Kä mëë cɛ wä bääŋ luaak, cu nya dɔ̱diɛn jɛ nɛn, kä cuɛ nɛy ti bëë liɛŋ jiök i̱, “Wut ɛmɛ tëë kɛɛl kɛ Yecu raan Na-dha-rɛth.” 72 Kä cuɛ jɛ nyɔk kɛ ga̱k ɛ yaacɛ rɔ i̱, “Ɣän kuecä jɛ ɛn wut ɛmɔ.” 73 Kɛ kɔr kä mi tɔt cu nɛy ti bëë liɛŋ ben kä Pi-tɔr, cukɛ wee i̱, “Ɛpuc, ji̱n bä lapi ram kɛl kä kɛ, kɛ ɣöö jɔcɛ ni rɛy ruaacdu.” 74 Kä cuɛ jɛ tok kɛ mi biitdɛ rɔ, kä yaacɛ rɔ i̱, “Ɣän kuecä jɛ ɛn wut ɛmɔ.” Kä niɛ guäth ɛmɔ cu tuut manpalɛ̈k röt. 75 Kä cu Pi-tɔr ruac Yecu tim i̱, “A ŋot /ken tuut manpalɛ̈k ni röt, bi ɣä gak nikä diɔ̱ɔ̱k.” Kä cuɛ wiee ɛlɔ̱ŋ kɛ jiath lɔaac.

Mɛ̈-thiw 27

1 Mëë ci ɣɔw baak, cu bööth palä diaal tin di̱t kɛnɛ di̱t nath ruac kärɔ̱ kɛ ɣöö ba Yecu näk. 2 Cukɛ jɛ yian, kä cukɛ jɛ naŋ, cukɛ jɛ nöŋ rueec ni Pay-lɛt. 3 Mëë ci ram ëë kɔk Yecu ni Ju-däth ɛ nɛn ɛn ɣöö ca Yecu kuɛ̈th li̱th, cuɛ lɔcdɛ ri̱t, kä cuɛ yio̱w cikä min bo̱r ti jiɛn diɔ̱k luɔ̱c bööth palä tin di̱t kɛnɛ di̱t nath. 4 Kä cuɛ wee i̱, “Ɣän cä duer kɛ kɔk riɛm raam mi thil duer.” Cu bööth palä kɛnɛ di̱t nath wee i̱, “Thilɛ kɔ ca̱p thi̱n. Ɛ ni ruacdu kärɔa!” 5 Kä cuɛ yio̱w yuɔr piny rɛy luaak Kuɔth, kä cuɛ wä, cuɛ rɔ wä ŋap. 6 Kä cu bööth palä tin di̱t yio̱w kuany, cukɛ wee i̱, “/Cɛ rɔ lot ɛn ɣöö dëë kɛ la̱th guäth tɔ̱wä yio̱o̱ni luaak Kuɔth, kɛ ɣöö kɛ yio̱w riɛm.” 7 Kä cukɛ ruac mat, cukɛ yio̱w kɔk kak raam mi tääth dha̱a̱ri, kɛ ɣöö ba jur kony thi̱n. 8 Kɛ kui̱ ɛmɔ cua kak ɛmɔ cɔl i̱, “Kak riɛm,” amäni wa̱lɛ. 9 Kä cu ruac ëë ca lar ɛ gök ni Yir-mɛ-yaa a thuɔ̱k ëë ɛ jɛn i̱, “Cukɛ yio̱w cikä min bo̱r ti jiɛn diɔ̱k ka̱n, kɛn yio̱w tin ca mat ɛ ji̱ I-thɛ-rɛl ɛn ɣöö ɛ jɛn pek ko̱kädɛ, 10 kä cukɛ yio̱w kɔkni kak raam mi tääth dha̱a̱ri, ce̱tkɛ min ci Kuäär ni Kuoth ɛ la̱r ɣä.” 11 Kä täämɛ te Yecu cuŋä nhiam rueecä ni Pay-lɛt, kä cu rueec ɛ thiec i̱, “Ɛ jɛn ji̱n Kuäär ji̱ Juudh?” Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ɛ jɛn ci lar ɔ.” 12 Kä min ca jɛ gɔany ɛ bööth palä tin di̱t kɛnɛ di̱t nath, cuɛ thil mi cɛ loc. 13 Kä cu Pay-lɛt ɛ jiök i̱, “Ji̱n /ci ŋɔak diaal ti ŋuan ti gɔanykɛ ni ji̱ ti liŋ?” 14 Kä cuɛ thil mi cɛ loc a cäŋɛ riet kɛl, kä cu rueec ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ. 15 Täämɛ kɛ cäŋ mi̱eth ti̱mä Ca̱ŋ Bälä la rueec naath a luny ram kɛl in ci kɛn ɛ go̱r. 16 Kä tëë kɛ raan yieenä mi ŋa̱ckɛ nyuɔɔnkɛ ɛ nɛy diaal, mi cɔal i̱ Bä-ra-bäth. 17 Kä mëë cikɛ rɔ̱ dol, cu Pay-lɛt kɛ jiök i̱, “Ɛŋa mi görɛ i̱ bä luɔ̱ny yɛ, ɛ Bä-ra-bäth kiɛ Yecu in cɔalkɛ i̱ Mɛ-thia?” 18 Kɛ ɣöö cɛ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö nööŋkɛ jɛ kɛ kui̱ tiilä. 19 Kä min nyuurɛ wi̱i̱ kɔam luɔ̱k, cu ciekdɛ jɛ jäkä ruac i̱, “A jɛ thil mi lätdi kä gua̱n cuŋni ɛmɔ, kɛ ɣöö cä cuuc ɛn walɛ kɛ läk mi cä läkikä kɛ kui̱dɛ.” 20 Kä cu bööth palä tin di̱t kɛnɛ di̱t ji̱ Juudh naath com kɛ ɣöö ba thiec ni luɔ̱ny Bä-ra-bäth, kä ba Yecu näk. 21 Kä cu rueec kɛ nyɔk kɛ thiec i̱, “Ɛŋadiɛn kä kɛn da̱ŋ rɛw mi görɛ i̱ bä luɔ̱ny yɛ?” Kä cukɛ jɛ loc i̱, “Bä-ra-bäth.” 22 Kä cu Pay-lɛt kɛ jiök i̱, “Kä ɛŋu mi bä lät kä Yecu in cɔalkɛ i̱ Mɛ-thia?” Kä cu kɛn diaal wee i̱, “A jɛ pua̱tkɛ jiaath.” 23 Kä cu Pay-lɛt thiec i̱, “Ɛ kui̱ ŋukä, kä ɛ mi jiääk ŋukä cɛ la̱tɔ?” Kä cukɛ ku rɔal ɛlɔ̱ŋ i̱, “A jɛ pua̱tkɛ jiaath!” 24 Kä mëë ci Pay-lɛt ɛ ŋa̱c ɛn ɣöö thilɛ mi bɛ luäŋ kɛ lätni, kä took rɔal rɔɔdɛ, cuɛ pi̱ ka̱n, kä cuɛ tetkɛ lak nhiam nath, wëë i̱, “Ɣän thilɛ ɣä duer kɛ lia̱a̱ wutdä nɛmɛ, nɛnɛ jɛ lätdɛ yɛn pua̱nykun.” 25 Kä cu nɛy diaal ɛ loc i̱, “Bi riɛmdɛ te wi̱i̱da amäni gaatkɔ.” 26 Kä cuɛ kɛ luɔ̱ny Bä-ra-bäth. Kä mëë cɛ Yecu jakä dua̱ckɛ, cuɛ jɛ ka̱m kɛ kɛ ɣöö ba wä pua̱t jiaath. 27 Kä cu lathkëëri rueecä Yecu naŋ rɛy dhɔaar Pay-lɛt, kä cu buɔ̱n lathkëëri rɔ̱ duɔl gëëknikɛ. 28 Cukɛ bieynikɛ ka̱m raar, kä cukɛ bi̱i̱ mi do̱l la̱th puɔ̱ɔ̱nydɛ. 29 Kä mëë cikɛ kum kuiyni tak, cukɛ jɛ la̱th wi̱cdɛ, cukɛ kɛɛt la̱th tetdä cuëëcdɛ. Kä cukɛ rɔ̱ ka̱m mua̱a̱l nhiamdɛ, cukɛ jɛ buy, wäkɛ i̱, “Malɛ, Kuäär ji̱ Juudh!” 30 Kä cukɛ jɛ ŋul kä ruɛy, kä cukɛ kɛɛt ka̱n kä cukɛ yɔ̱t wi̱i̱dɛ. 31 Mëë cikɛ jɛ buy, cukɛ bi̱i̱ woc kä jɛ, cukɛ bieynikɛ la̱th puɔ̱ɔ̱nydɛ, kä cukɛ jɛ naŋ kɛ ɣöö ba wä pua̱t jiaath. 32 Min wäkɛ raar, cukɛ raan Thay-rin mi cɔal i̱ Thay-mɔn jek, cukɛ wut ɛmɛ kok i̱ bɛ jiath in ba wä puɔ̱t ni Yecu kap. 33 Kä mëë cikɛ gua̱a̱th mi cɔal i̱ Gɔl-gö-tha mi lot ni ɣöö (gua̱a̱th po̱o̱rä) cop, 34 cukɛ jɛ moc kɔaŋ mi ca liɔm kɛ wäl mi kɛc kɛ ɣöö bɛ jɛ math, kä mëë cɛ jɛ met, cuɛ ma̱thdɛ lo̱k. 35 Kä cukɛ jɛ pua̱t jiaath, cukɛ bieynikɛ dääk kärɔ̱ kɛ yor gaakni. 36 Cukɛ nyuur, kä guɛckɛ jɛ ɛn wi̱ni. 37 Cukɛ min gɔanykɛ ni jɛ gɔ̱r, kä cua la̱th wi̱i̱dɛ nhial i̱, “Mɛmɛ ɛ Yecu, Kuäär ji̱ Juudh.” 38 Kä cua ma̱a̱c nath da̱ŋ rɛw pua̱t kɛ jɛ kɛɛl, te kɛl cueecdɛ kä te min dɔ̱ŋ caamdɛ. 39 Kä cu ja̱a̱l tin wëë kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ jɛ buy, kä tiɛŋkɛ wuɔ̱thkiɛn, 40 cukɛ wee i̱, “Ji̱n ram mi dee luaak Kuɔth däk kä cuŋi jɛ kɛ ni̱n da̱ŋ diɔ̱k, kän rɔɔdu! Kä mi ɛ ji̱n Gat Kuɔth, bër piny wi̱c jiaath.” 41 Kä cu bööth palä tin di̱t kɛnɛ ji̱ gɔ̱rä kɛ di̱t ji̱ Juudh jɛ buy bä, wäkɛ i̱, 42 “Jɛn cɛ nɛy ti kɔ̱kiɛn kän, kä /cɛ rɔ kän. Jɛn ɛ Kuäär I-thɛ-rɛl. A jɛ bä piny wi̱c jiaath ɛn täämɛ, kä banɛ jɛ ŋäth. 43 Jɛn ŋääthɛ ni Kuoth, a Kuoth luäk jɛ ɛn täämɛ, mi go̱o̱rɛ jɛ, kɛ ɣöö cɛ jɛ lar i̱, ‘Ɛ ɣän Gat Kuɔth.’ ” 44 Kä cu ma̱a̱c nath tin ca pua̱t kɛ jɛ kɛɛl jɛ buy kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ bä. 45 Täämɛ kɛ cäŋdäär cu ɣɔw cuɔl kɛ thaakni da̱ŋ diɔ̱k. 46 Kä mëë ci cäŋ rɔ buɔ̱k, cu Yecu ciöt kɛ jɔw mi di̱i̱t i̱, “Eli, Eli, lama thabakthanay?” Mi lot ni ɣöö, “Kuothdä, Kuothdä, ɛŋu ci ɣä ba̱ny piny ɔ?” 47 Kä mëë ca jɛ liŋ ɛ tha̱a̱ŋ nɛɛni ti te cuŋä ɛn wa̱n ɔ, cukɛ wee i̱, “Wut ɛmɛ cɔlɛ ni E-li-yaa.” 48 Kä cu ram kɛl kä kɛ riŋ nikä kɛɛl, kä cuɛ li̱pɛ cua̱th rɛy kɔŋä mi kɛc, cuɛ jɛ kuëŋ wi̱i̱ taŋ, kä cuɛ jɛ ka̱m jɛ, kɛ ɣöö bɛ jɛ lot. 49 Cu tha̱a̱ŋkiɛn wee i̱, “Li̱epɛ, kä guɛcnɛ jɛ mi bi E-li-yaa jɛ ben kän.” 50 Kä cu Yecu lɛni rɔal kɛ jɔw mi di̱i̱t, kä cuɛ yiëëdɛ min jɔak ŋök raar. 51 Kä niɛ guäth ɛmɔ, cu bi̱i̱ luaak Kuɔth in di̱i̱t rɛ̈ɛ̈t ni däär, ni wi̱i̱dɛ amäni piny. Kä cu piny lath, kä cu pääm ba̱k. 52 Cu kɔ̱a̱k kunyä rɔ lëëp, kä cua pua̱ny nɛɛni ti ŋuan ti gɔw ti ci li̱w jiɛc. 53 Cukɛ ben raar rɛy kɔ̱a̱kni, mëë ca Yecu jiɛc li̱th cukɛ wä rɛy ciëŋ in rɛl rɔ, kä cuakɛ nɛn ɛ nɛy ti ŋuan. 54 Mëë ci kuäär lathkëëri kɛnɛ nɛy tin guɛckɛ Yecu kɛ jɛ kɛɛl, lath piɛny kɛnɛ min ci tuɔɔk nɛn, cukɛ dual ɛlɔ̱ŋ, kä cukɛ wee i̱, “Ɛpuc wut ɛmɛ ɛ Gat Kuɔth!” 55 Te män ti ŋuan thi̱n bä, gui̱ckɛ guäth mi nɔ̱a̱n, ɛ kɛn tëë ca Yecu guɔ̱ɔ̱r kä Gɛ̈-lɛ-li, kä la̱tkɛ jɛ ikä. 56 Rɛydiɛn te Mɛri raan Mag-da-la, kɛ Mɛri man Je-mɛth kɛnɛ Jo-thɛp, amäni man gan Dhɛ-ba-dii. 57 Mëë ci ɣɔw a thiaŋ cu raan A-ri-ma-thia mi riäŋ riäŋ mi cɔal i̱ Jo-thɛp ben, kä cɛ kɔŋ a raan kɔaar Yecu bä. 58 Cuɛ wä kä Pay-lɛt, kä cuɛ puɔ̱ny Yecu wä thiec. Cu Pay-lɛt ɛ lar ɛn ɣöö ba jɛ wä ka̱m jɛ. 59 Kä cu Jo-thɛp puɔ̱ny Yecu naŋ, cuɛ jɛ rith kɛ bi̱i̱ mi puɔth puɔth. 60 Kä cuɛ jɛ tɔ̱a̱c rɛy kɔ̱a̱k kunyädɛ ɛn Jo-thɛp mi pay guaŋ puɔ̱ɔ̱ny pa̱a̱m. Cuɛ päm mi di̱i̱t rial thok kɔ̱kä, kä cuɛ wä. 61 Kä te Mɛri raan Mag-da-la kɛnɛ Mɛri min dɔ̱ŋ thi̱n, nyuurkɛ lotdä guäth kunyä. 62 Mëë ruɔ̱ndɛ kɛ kɔr ca̱ŋ riali ŋɔaani ikä, cu bööth palä tin di̱t kɛnɛ ji̱ Pa-ri-thii rɔ̱ dol nhiam Pay-lɛt, 63 cukɛ wee i̱, “Kuäär, kɔn cakɛ mëë ci gua̱n kacä ɛmɔ jɛ lat tim mëë ŋotdɛ kɛ tëk i̱, ‘Kɛ kɔr ni̱ni da̱ŋ diɔ̱k, ɣän bä rɔ jiɛc li̱th.’ 64 Kɛ kui̱c ɛmɔ lat ruac kɛ ɣöö ba kɔ̱a̱k kunyädɛ yien agɔaa amäni diɔ̱k ni̱ni, kɛ ɣöö /ci ji̱ kɔaarɛ puɔ̱nydɛ dee lɛ kual, kä dee kɛ jɛ la̱t naath ɛn ɣöö i̱, ‘Jɛn cɛ rɔ jiɛc li̱th,’ kä mët in jɔak bi jiääk ni jɛn kä mët ëë nhiam.” 65 Kä cu Pay-lɛt kɛ jiök i̱, “Ta̱yɛ kɛ yiëën ti lathkëëri, wiaa yiënɛ jɛ agɔaa kɛ pek luäŋädun.” 66 Kä inɔ cukɛ wä, kä cukɛ kɔ̱a̱k kunyädɛ gäk agɔaa kɛ di̱li pa̱a̱m in te thok kɔ̱kä kɛnɛ läth yiëëni thi̱n.

Mɛ̈-thiw 28

1 Kɛ kɔr ca̱ŋ lɔ̱ŋä ji̱ Juudh, bakä ɣɔaa kɛ cäŋ in jio̱liɛn, cu Mɛri raan Mag-da-la kɛ Mɛri in dɔ̱ŋ gua̱a̱th kunyä wä gui̱l. 2 Kä nɛnɛ, cuɛ tekɛ lath piɛny mi di̱i̱t, kɛ ɣöö ci jääk Kua̱r ni Kuɔth ben piny nhial, cuɛ päm rial gekä thok kɔ̱kä, kä cuɛ nyuur wi̱i̱dɛ. 3 Kä buɔy guec pua̱nydɛ ce̱tkɛ yiel nhial, kä bieynikɛ buɔykɛ ce̱tkɛ kɛ kën. 4 Kä cu yiëën dual ɛlɔ̱ŋ kɛ jääk, a bikɛ ce̱tkɛ nɛy ti ci li̱w. 5 Kä cu jääk Kuɔth nhial män jiök i̱, “/Cuarɛ dual, kɛ ɣöö ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö görɛ ni Yecu ëë ca pua̱t jiaath. 6 Thilɛ jɛ ɛn wanɛ, jɛn cɛ rɔ jiɛc li̱th, ce̱tkɛ mëë cɛ lar. Bia nɛnɛ gua̱a̱th ëë ca tɔ̱a̱c thi̱n. 7 Kä wiaa kɛ pɛ̈th, kä la̱rɛ jɛ ji̱ kɔaarɛ ɛn ɣöö cɛ rɔ jiɛc li̱th, kä jɛn wëë kä Gɛ̈-lɛ-li kɛ nhiam kä yɛ. Bia jɛ wä nɛn ɛn wi̱ni, kä tiɛtdɛ mëë cä la̱r yɛ.” 8 Kä inɔ cukɛ jiɛɛn kɛ pɛ̈th guäth kunyä, kɛ dual kɛnɛ tɛ̈th lɔaac mi di̱i̱t, kä cukɛ riŋ kɛ ɣöö bikɛ jɛ wä la̱r ji̱ kɔaarɛ. 9 Kä nɛnɛ, cu Yecu röm kɛ kɛ, cuɛ wee i̱, “Malɛ!” Cukɛ ben kä jɛ, cukɛ jɛ käp ciökni, kä cukɛ jɛ pal. 10 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “/Cuarɛ dual, wiaa la̱rɛ jɛ dämaari ɛn ɣöö bikɛ wä kä Gɛ̈-lɛ-li, kä bikɛ ɣä wä nɛn ɛn wi̱ni.” 11 Kä min wä män cu tha̱a̱ŋ yiëëni wä rɛy rɛ̈ɛ̈k, kä cukɛ ti diaal tin ci tuɔɔk wä la̱t bööth palä tin di̱t. 12 Kä mëë cikɛ rɔ̱ dol kɛɛl kɛ di̱t nath cukɛ ruac kärɔ̱, cukɛ yio̱w ti ŋuan ka̱m lathkëëri, 13 wäkɛ i̱, “La̱rɛ jɛ naath ɛn ɣöö ci ji̱ kɔaarɛ ben kɛ wäär, kä cikɛ puɔ̱nydɛ kual mëë ta̱kɔ ni̱n. 14 Kä mi wä rueec mɛmɛ liŋ, bakɔ lɔcdɛ jakä ro̱ŋ, kä bia kään rɛy rikä.” 15 Kä inɔ cukɛ yio̱w ka̱n, kä cukɛ jɛ la̱t ce̱tkɛ min ca la̱r kɛ. Kä ruac ɛmɛ ŋotdɛ latkɛ jɛ rɛy ji̱ Juudh amäni wa̱lɛ. 16 Täämɛ cu ji̱ kɔaarɛ da̱ŋ wäl kɛl wä kä Gɛ̈-lɛ-li, wäkɛ wi̱i̱ pa̱a̱m in ci Yecu ɛ nyuɔ̱th kɛ. 17 Kä mëë cikɛ jɛ nɛn, cukɛ jɛ pal, kä te tha̱a̱ŋkiɛn kɛ diw. 18 Kä cu Yecu ben kä kɛ, cuɛ kɛ jiök i̱, “Lua̱ŋ nhial kɛnɛ piny kɛɛliw ca jɛ ka̱m ɣä. 19 Kä wiaa, kä jakɛ naath kä ji̱ kɔaarä rɛy dööri diaal, kä lakɛ kɛ kɛ ciöt Gua̱a̱r in te nhial, kɛ Gat, kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, 20 kä ŋi̱eecɛ kɛ, kɛ ɣöö bikɛ ruaacni diaal tin ca la̱t yɛ luɔ̱th. Kä tiɛmɛ jɛ, ɣän a kɛɛl kɛ yɛ ni ciaŋ amäni guut ɣɔaa.”

Mak 1

1 Nɛmɛ ɛ jɛn tuk thukni ti gɔw kɛ kui̱ Yecu Kritho in la Gat Kuɔth. 2 Ce̱tkɛ mëë ca gɔ̱r ɛ gök ni I-ca-yaa i̱, “Nɛnɛ, ɣän ja̱kä jääkdä kä nhiamdu, mi bi duɔ̱ɔ̱pdu wä rialikä. 3 Ɛ jɔw raam mi cio̱t där dɔaar i̱, ‘Rialɛ duɔ̱ɔ̱p Kua̱r ni Kuoth ikä, jakɛ dupkɛ kä cuŋ.’ ” 4 Cu Jɔ̱ɔ̱n in la lääk jɔɔc rɛy dɔaar, latdɛ ni la̱k nath kɛ ɣöö bikɛ rɔ ri̱t kɛ kui̱ pälä dueeri. 5 Kä cu ji̱ rööl Ju-dia amäni ji̱ Jɛ-ru-tha-lɛm diaal wä raar kä jɛ, kä cuɛ kɛ lak kiir Jɔr-dɛn, latkɛ dueerkiɛn. 6 Täämɛ, Jɔ̱ɔ̱n ciɛŋɛ ni bi̱i̱ mi̱em thɔ̱a̱rɔa̱a̱l, kä te lɛ̈tdɛ kɛ la̱a̱k gupä, kä camɛ ni kɔaryɔaamni kɛnɛ tuari dɔaar. 7 Kä cuɛ ruac lat, laarɛ jɛ i̱, “Ram mia̱ bëë kɔɔrä ni, bumni jɛn kä ɣä, a cäŋɛ läk wa̱a̱rikɛ /ci gɔɔydä ro̱ŋ i̱ dëë rɔ goŋ a bäkɛ lony. 8 Cä yɛ lak kɛ pi̱, kä jɛn bɛ yɛ lak kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ.” 9 Kɛ ni̱n tɔ̱tɔ̱ cu Yecu ben kä Na-dha-rɛth, ro̱o̱l Gɛ̈-lɛ-li, kä cua jɛ lak ɛ Jɔ̱ɔ̱n kiir Jɔr-dɛn. 10 Kä min pälɛ bendɛ raar rɛy pi̱i̱ni, ɛn guäth ɛmɔ pa̱ny, cuɛ pua̱a̱r nɛn lɛpɛ rɔɔdɛ, kä bä Yiëë Kuɔth piny kä jɛ ce̱tkɛ guuk. 11 Kä cu jɔw ben rɛy puɔ̱ɔ̱rä, wëë i̱, “Ɛ ji̱n Gatdä min nhɔakä, tɛth lɔcdä ɛlɔ̱ŋ kɛ ji̱.” 12 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cu Yiëë Kuɔth ɛ böth där dɔaar. 13 Kä cuɛ te där dɔaar kɛ ni̱n ti jiɛn ŋuan, ɣɔamkɛ jɛ ɛ Gua̱n jiäkni, kä tëë kɛɛl kɛ ley dɔaar, kä la̱tkɛ jɛ ikä ɛ ja̱a̱k nhial. 14 Täämɛ mëë ca Jɔ̱ɔ̱n yian, cu Yecu wä kä Gɛ̈-lɛ-li, latdɛ thuk Kuɔth ti gɔw, cuɛ wee i̱, 15 “Ci gua̱a̱th cop, kä ci ciaŋ rui̱cä Kuɔth thia̱k. Rietdɛ rɔ̱ dueerikun, kä ŋa̱thɛ thuk Kuɔth ti gɔw.” 16 Kä mëë jäl Yecu kɛ gëk baar Gɛ̈-lɛ-li, cuɛ Thay-mɔn nɛn kɛnɛ däman ni An-dɛ-röw depkɛ kɛ cambak, kɛ ɣöö kɛ dëëp rɛc. 17 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Guɔ̱ɔ̱rɛ ɣä, kä bä yɛ jakä dëëp nath.” 18 Cukɛ cambaknikiɛn ba̱ny piny, kä cukɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r. 19 Kä mëë cɛ wä nhiam kä mi tɔt, cuɛ gaat Dhɛ-ba-dii nɛn, Je-mɛth kɛnɛ däman ni Jɔ̱ɔ̱n tekɛ rɛy ria̱a̱ydiɛn, kɔɔc kɛn cambakni. 20 Kä ɛn guäth ɛmɔ cuɛ kɛ cɔl, kä cukɛ gua̱ndiɛn ni Dhɛ-ba-dii kɛnɛ la̱a̱tkiɛn ba̱ny rɛy ria̱a̱y, kä cukɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r. 21 Kä cukɛ wä kä Ka-pɛr-ni-äm. Kä kɛ cäŋ lɔ̱ŋä ji̱ Juudh, cuɛ wä rɛy luaak dolä ji̱ Juudh, kä cuɛ kɛ ŋi̱eec. 22 Kä cukɛ ga̱a̱c kɛ ŋi̱i̱cdɛ, kɛ ɣöö cɛ kɛ ŋi̱eec ce̱tkɛ ram mi tekɛ lua̱ŋ, mi /ci ce̱tkɛ ji̱ gɔ̱rä. 23 Kä ɛn guäth ɛmɔ pa̱ny cuɛ tekɛ ram mi tekɛ yiëë mi jiääk rɛy duëël dolädiɛn. 24 Kä cuɛ wiee wëë i̱, “Ɛŋu mi bi lät kä kɔ, ji̱n Yecu raan Na-dha-rɛth? Bi̱i̱ kɛ ɣöö bi kɔ ben däk? Ɣän ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö ɛ ji̱n ram mi rɛl Gɔɔydɛ rɔ mi bëë ni kä Kuoth.” 25 Kä cu Yecu jɛ gok, cuɛ wee i̱, “Bitni, kä bër raar puɔ̱nydɛ!” 26 Kä cu yiëë in jiäk ram ɛmɔ yɔ̱k ɛlɔ̱ŋ, cuɛ wak kɛ jɔw mi di̱i̱t, kä cuɛ ben raar puɔ̱ɔ̱nydɛ. 27 Kä cu nɛy diaal ma̱a̱r kä thiëckɛ rɔ̱ kamnikiɛn i̱, “Ɛŋu ɛn nɛmɛ? Ɛ ŋi̱i̱c mi pay tuɔɔk, kä ŋi̱i̱cɛ jɛ kɛ lua̱ŋ mi di̱i̱t! A ruacɛ kɛ yiey ti jiäk, kä luth kɛn ɛ.” 28 Kä ɛn guäth ɛmɔ cu kɛ̈kdɛ räth gua̱thni diaal tin wiɛlkɛ ro̱l Gɛ̈-lɛ-li. 29 Kä niɛ min cɛ jiɛɛn dueel dolä ji̱ Juudh, cuɛ coth dueel Thay-mɔn kɛnɛ An-dɛ-röw kɛɛl kɛ Je-mɛth amäni Jɔ̱ɔ̱n. 30 Täämɛ, manthu Thay-mɔn tëë tɔ̱ɔ̱cä kɛ juey, leth puɔ̱nydɛ, kä niɛ cuɔ̱pdɛ cua la̱r jɛ. 31 Kä cu Yecu ben, cuɛ tetdɛ käp, kä cuɛ jɛ jiac nhial, kä cu lëth pua̱a̱nydɛ thuɔ̱k, kä cuɛ kɛ lätikä. 32 Kä kɛ jɛn thiaŋ ɛmɔ, konyä ca̱ŋ cua jɛ nöŋ ji̱ jua̱thni diaal, kiɛ tin tekɛ yiey ti jiäk. 33 Kä cu ji̱ wec diaal rɔ̱ dol thok duëël. 34 Kä cuɛ nɛy ti ŋuan ti tekɛ jua̱th ti gööl jak kä gɔw, kä cuɛ yiey ti jiäk ti ŋuan woɔc, kä penɛ yiey tɔ̱tɔ̱ ɣöö dee kɛ ruac, kɛ ɣöö ŋäc kɛn ɛ. 35 Kä kɛ runwaŋ ni po̱o̱tdä cu Yecu keer, kä cuɛ jiɛɛn, wëë guäth mi thil naath, kä cuɛ la̱ŋ ɛn wi̱ni. 36 Kä cu Thay-mɔn kɛnɛ nɛy tin tekɛ jɛ kɛɛl ɛ guɔ̱ɔ̱r. 37 Kä mëë ci kɛn ɛ jek, cukɛ jɛ jiök i̱, “Nɛy diaal görkɛ ji̱.” 38 Kä cuɛ kɛ loc i̱, “Wanɛ nhiam wi̱i̱ni thieekä tɔ̱tɔ̱, kɛ ɣöö dëë ruac Kuɔth wä lat thi̱n bä, kɛ ɣöö ɛ jɛn min bäkɛ ɣä bä ben la̱t.” 39 Cuɛ wä rɛy ciëëŋni Gɛ̈-lɛ-li, latdɛ ruaacni Kuɔth rɛy lueekni dolä palädiɛn, kä wocɛ yiey ti jiäk kä naath. 40 Kä cu ram mi tekɛ dhɔp ben kä jɛ, läŋɛ jɛ, kä kämɛ rɔ mua̱a̱l nhiamdɛ, wëë i̱, “Mi nhɔki jɛ, deri puɔ̱nydä jakä gɔaa.” 41 Cu Yecu lɔcdɛ ŋɛ̈p kɛ kui̱dɛ, kä cuɛ tetdɛ riny cuɛ jɛ thiap, kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Nhɔakä jɛ. A puɔ̱nydu gɔaa.” 42 Kä niɛ wan ɔ cu jiɛɛn kä jɛ. Kä cu puɔ̱nydɛ cu gɔaa. 43 Kä cu Yecu jɛ gok a bum, kä cuɛ jɛ jakä wä ɛn täämɛ pa̱ny. 44 Cuɛ jɛ jiök i̱, “Nɛnɛ, /cu jɛ lär radɔ̱diɛn, kä wër nyuthni rɔɔdu bo̱o̱th palä, kä tho̱pni muc kɛ kui̱ puɔlä pua̱a̱nydu, ce̱tkɛ mëë ci ŋut Muthɛ ɛ lar, kɛ ɣöö ba nyuuth kä nɛy diaal.” 45 Kä cu wut ɛmɔ wä raar, kä cuɛ tok kɛ mi latdɛ jɛ ce̱tkɛ min go̱o̱r ɛ, kä cuɛ thok jak kä wä raar, a /ci Yecu dee wä rɛy wec a ŋa̱ckɛ a tɛny tɛɛny, kä cuɛ cieŋ guäthdɛ kärɔa. Kä cu naath ben kä jɛ pekni diaal.

Mak 2

1 Mëë cɛ loc kä Ka-pɛr-ni-äm kɛ kɔr ni̱ni ti tɔt, cu ruac wä raar ɛn ɣöö te Yecu cieŋ. 2 Kä cu nɛy ti ŋuan rɔ̱ duɔ̱l jɛ a cuɛ thil gua̱a̱th ni cu duɔth kɛ kui̱ nɛɛni tin kɔ̱ŋ amäni thok duëël. Kä lät Yecu kɛ ruaacni Kuɔth. 3 Cu tha̱a̱ŋ nath ben, nöŋkɛ jɛ wut mi cɛ nuäŋ, kapkɛ jɛ ɛ wutni da̱ŋ ŋuan. 4 Kä min /cikɛ jɛ dee luäŋ kɛ naŋ gekädɛ kɛ kui̱ rilä nath, cukɛ wi̱c duëël puɔth. Kä mëë cikɛ gua̱a̱th lɛp wi̱i̱dɛ, cukɛ wut in cɛ nuäŋ luay piny kɛ galɛ. 5 Kä mëë ci Yecu ŋa̱thdiɛn nɛn, cuɛ wut in cɛ nuäŋ jiök i̱, “Gatdä, ca dueerku päl.” 6 Täämɛ, te tha̱a̱ŋ ji̱ gɔ̱rä nyuurä dueel, cärkɛ kɛ lo̱ckiɛn i̱, 7 “Ɛŋu ruac wut ɛmɛ inɔ mɔ? Kuethɛ ni Kuoth! Ɛŋa mi dee dueer pälikä, /ciɛ ni Kuoth kärɔa?” 8 Kä niɛ min ci Yecu ɛ ŋa̱c kɛ yiëëdɛ ɛn ɣöö thiëckɛ rɔ̱ kamnikiɛn, cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɛŋu thiëcɛ rɔ̱ inɔ mɔ kɛ lo̱ckun? 9 Thia̱k ni mith, ɛ ɣöö ba wut ɛ cɛ nuäŋɛ jiök i̱, ‘Ca dueerku päl’ kiɛ ɛ ɣöö ba jɛ jiök i̱, ‘Jiɛc rɔ, käni ko̱lu, kä jäli’? 10 Kä ɛ ɣöö bia jɛ ŋa̱c i̱ te Gat Ran kɛ lua̱ŋ wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n kɛ ɣöö bɛ dueer päl.” Kä cuɛ wut ëë cɛ nuäŋ jiök i̱, 11 “Ɣän la̱rä jɛ ji̱, jiɛc rɔ, kä käni ko̱lu, kä wër dhɔru.” 12 Cuɛ rɔ jiɛc, kä niɛ guäth ɛmɔ cuɛ ko̱lɛ kap, kä cuɛ wä raar nhiamdiɛn diaal, kä cu kɛn diaal ma̱a̱r. Cukɛ Kuoth liak wäkɛ, i̱ “/Ken nɛy mi ce̱tkɛ nɛmɛ met nɛn!” 13 Cu Yecu lɛni wä ja̱l gekä baar. Cu naath diaal rɔ̱ duɔ̱l jɛ, kä cuɛ kɛ ŋi̱eec. 14 Kä min jälɛ, cuɛ Lii-bay gat Ɛ̈l-pi-uth nɛn, nyuurɛ gua̱th thandukä tho̱lbo̱kä, kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Guuri ɣä.” Cuɛ rɔɔdɛ jiɛc, kä cuɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r. 15 Kä min nyuurɛ guäth mi̱eth dueel Lii-bay, te thuɔ̱ɔ̱l tho̱lbo̱kä kɛnɛ ji̱ dueeri ti ŋuan nyuurä kɛɛl kɛ Yecu kɛnɛ ji̱ kɔaarɛ, kɛ ɣöö guɔ̱ɔ̱rkɛ jɛ ɛ nɛy ti ŋuan. 16 Mëë ci gɔa̱a̱r Pa-ri-thii jɛ nɛn ɛn ɣöö mi̱th Yecu kɛɛl kɛ ji̱ dueeri kɛnɛ thuɔ̱ɔ̱l tho̱lbo̱kä, cukɛ ji̱ kɔaarɛ thiec i̱, “Ɛŋu mi̱th Yecu kɛɛl kɛ thuɔ̱ɔ̱l tho̱lbo̱kä kɛnɛ ji̱ dueeri?” 17 Mëë ci Yecu mɛmɛ liŋ, cuɛ kɛ jiök i̱, “Nɛy tin puɔl pua̱nykiɛn /cikɛ ki̱m go̱r, kɛ ji̱ jua̱thni görkɛ jɛ mɔ. /Ka̱n ben kɛ ɣöö bä ji̱ cuŋni cɔl, ba̱a̱ kɛ kui̱ ji̱ dueeri.” 18 Ɛn guäth ɛmɔ ji̱ kɔaar Jɔ̱ɔ̱n kɛnɛ ji̱ Pa-ri-thii thɛ̈kɛ mi̱th, kä cu naath ben kä Yecu, kä cua jɛ thiec i̱, “Ɛŋu thek ji̱ kɔaar Jɔ̱ɔ̱n kɛnɛ ji̱ Pa-ri-thii kɛ mi̱thɔ, kä /ci ji̱ kɔaaru mi̱th thɛk?” 19 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “A dee ja̱a̱l kuën mi̱th ku thɛk, kä te cɔ nyaal kɛ kɛ kɛɛl? Min ŋot cɔ nyaal kɛ kɛ kɛɛl, /cikɛ mi̱th dee thɛk. 20 Bi ni̱n ben tin ba woc ni cɔ nyaal rɛydiɛn, kä bikɛ mi̱th thɛk ɛn cäŋ ɛmɔ. 21 “Thilɛ ram mi dee bi̱i̱ mi pay kɔk, kä /ken rɔ jop, kɔc kɛnɛ bi̱i̱ mi ci dɔŋ. Kä mi cɛ jɛ la̱t inɔ, dee bi̱i̱ in pay kɔk rɔ cuk, a bɛ rɔ rɛt kä bi̱i̱ in dɔaaŋ, a bɛ rɛɛtdɛ jak kä di̱t ɛlɔ̱ŋ. 22 Kä thilɛ ram mi dee kɔaŋ mi pay dhim piɛk rɛy göökni guup ti ci dɔŋ, kɛ ɣöö mi derɛ jɛ la̱t inɔ, dee kɔaŋ göök pät, kä dee kɔaŋ kɛnɛ göök cu jiääk. Kä dëë kɔaŋ in pay dhim piɛk rɛy göökni guup ti pay kɔc.” 23 Kɛ cäŋ lɔ̱ŋä kɛl, cu Yecu rët kɛ rɛy ka̱a̱kni bɛɛl, cu ji̱ kɔaarɛ jɛ tok kɛ mi tölkɛ wuɔ̱th bɛɛl, min wäkɛ kɛ ja̱l. 24 Kä cu ji̱ Pa-ri-thii Yecu thiec i̱, “Nɛnɛ, ɛŋu la̱tkɛ mi /ci rɔ lat ɔ kɛ cäŋ lɔ̱ŋä?” 25 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “A /ken yɛn mëë ca la̱t ɛ Dee-bid ku met kuɛn? Mëë go̱o̱rɛ mi̱eth, mëë ci buɔth ɛ näk, kɛnɛ nɛɛkɛ tëë tekɛ jɛ kɛɛl? 26 Cuɛ wä rɛy luaak Kuɔth, mëë Ɛb-ya-thar ɛ jɛn la bo̱o̱th palä in di̱i̱t, kä cuɛ juray nhiam Kuɔth cam. Min /ci ro̱ŋ kɛ ɣöö dëë cam ɛ naath, ɛ ni bööth palä kärɔ̱ dee jɛ camɔ, kä cuɛ tha̱a̱ŋdɛ ka̱m nɛɛkɛ tëë tekɛ jɛ kɛɛl.” 27 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ca cäŋ lɔ̱ŋä la̱t kɛ kui̱ ran, a /ciɛ raan ca la̱t ɔ kɛ kui̱ Ca̱ŋ Lɔ̱ŋä. 28 Kä inɔ Gat Ran ɛ jɛn Kuäär, amäni cäŋ lɔ̱ŋä bä.”

Mak 3

1 Cu Yecu lɛni wä rɛy duëël dolä ji̱ Juudh, kä te wut mi cɛ tetdɛ niŋ thi̱n. 2 Cu nɛy diaal Yecu di̱el guec kɛ ɣöö görkɛ jɛ bikɛ jɛ gɔany mi derɛ tetdɛ jakä gɔaa kɛ cäŋ lɔ̱ŋä. 3 Kä cuɛ wut in cɛ tetdɛ niŋ jiök i̱, “Bër wanɛ mɛ.” 4 Kä cuɛ kɛ thiec i̱, “Ɛ mith la cuɔ̱ɔ̱ŋ ɔ, ɛn ɣöö ba la̱t mi gɔaa la̱t kɛ cäŋ lɔ̱ŋä, kiɛ la̱t mi jiääk? Gɔaa ni ɣöö ba raan tek, kiɛ gɔaa ni lia̱a̱dɛ?” Kä cukɛ biɛt. 5 Cuɛ kɛ guic kɛ waŋ lɔaac, kä cu lɔcdɛ jiath kɛ buɔ̱m wecdiɛn. Kä cuɛ wut indaan jiök i̱, “Riny tetdu!” Cuɛ jɛ riny, kä cu tetdɛ cu gɔaa. 6 Cu ji̱ Pa-ri-thii wä raar, kä ɛn guäth ɛmɔ cukɛ wä ruac kɛ ji̱ Ɣe-ro-diɛn kɛ kui̱dɛ, kɛ ɣöö görkɛ näkdɛ. 7 Cu Yecu jiɛɛn kɛnɛ jaakɛ, wädiɛn baar, kä cu nɛy ti ŋuan jɛ guɔ̱ɔ̱r kä Gɛ̈-lɛ-li. 8 Cu nɛy ti ŋuan ti bëë kä Ju-dia, kɛnɛ Jɛ-ru-tha-lɛm, kɛ I-du-mia, kɛ kui̱c Jɔr-dɛn amäni Dhor kɛnɛ Dhi-don ben kä jɛ, kɛ ɣöö cikɛ lätkɛ ti di̱t diaal tin cɛ la̱t liŋ. 9 Kä cuɛ ruac kɛ ji̱ kɔaarɛ kɛ ɣöö dëë murkäb rialikä, kɛ kui̱dɛ, kɛ ɣöö ci buɔ̱n di̱t a lo̱kɛ ɣöö dëë jɛ miɛɛt däär, 10 kɛ ɣöö cɛ nɛy ti ŋuan jakä gɔw. Kɛ kui̱ ɛmɔ cu ji̱ jua̱thni jɛ kok, kɛ ɣöö görkɛ ɣöö bɛ kɛ thiap. 11 Gua̱thni diaal mɔ ci yiey ti jiäk jɛ nɛn ɔ, la kɛn rɔ̱ a yor piny nhiamdɛ, kä bikɛ cu rɔal i̱, “Ɛ ji̱n Gat Kuɔth!” 12 Kä cuɛ kɛ dhil gok a bum kɛ ɣöö, kɛ ɣöö /cikɛ jɛ bi jak kä ŋa̱ckɛ. 13 Kä cu Yecu wä wi̱i̱ pa̱a̱m, kä cuɛ nɛy tin go̱o̱rɛ cɔl, kä cukɛ ben kä jɛ. 14 Cuɛ nɛy da̱ŋ wäl rɛw kuany tin cɔɔlɛ bä i̱ jaak, kɛ ɣöö bikɛ te kɛɛl kɛ jɛ. Kä cuɛ kɛ jäkä raar kɛ ɣöö ba ruac Kuɔth wä lat, 15 kɛnɛ ɣöö bikɛ tekɛ lua̱ŋ mi wuɔckɛ kuth ti jiäk. 16 Kä ti̱ti̱ kɛ kɛn nɛy da̱ŋ rɛw tëë cɛ kuany, (Thay-mɔn min cɔal kɛ i̱ Pi-tɔr), 17 kɛ Je-mɛth kɛnɛ däman ni Jɔ̱ɔ̱n gaat Dhɛ-ba-dii da̱ŋ rɛw ti cɔɔl Yecu kɛ i̱ “Bo-nɛr-ji̱th” min lot ni ɣöö gaat ma̱rä nhial, 18 kɛ An-dɛ-röw, kɛnɛ Pi-lip, kɛ Bar-tho-lo-miw, kɛ Mɛ̈-thiw kɛnɛ Tɔ-mäth, kɛ Je-mɛth gat Ɛ̈l-pi-uth kɛnɛ Thɛ̈-diäth, kɛ Thay-mɔn raan Kay-nan, 19 amäni Ju-däth Ith-kɛ̈-ri-ɔt, ëë cu Yecu kɔak. 20 Kä cu Yecu wä dueel, kä cu buɔ̱n rɔ lɛni nyɔk kɛ ben, a cu Yecu kɛnɛ ji̱ kɔaarɛ thil gua̱a̱th mi dee mi̱th kɛ kɛ. 21 Kä mëë ci ciëëŋ mani jɛ liŋ, cukɛ wä kɛ ɣöö bikɛ jɛ wä nööŋ, kɛ ɣöö ruac naath i̱, “Ci wi̱cdɛ nyuɔɔn”. 22 Cu ji̱ gɔ̱rä tëë bä kä Jɛ-ru-tha-lɛm wee i̱, “Ca wut ɛmɛ käp ɛ Beel-dhi-bul, kä jocɛ kuth ti jiäk raar kɛ buɔ̱m kua̱r Kuthni jiäkni”. 23 Kä cu Yecu kɛ cɔl, kä cuɛ ruac kɛ kɛ kɛ cäätni i̱, “Dee Cɛy-tan, Cɛy-tan tuɔ̱k raar i̱di? 24 Kä mi ci kuäär rɔ da̱a̱k kärɔa a bɛ te tɛr ɛn kuäär ɛmɔ /cɛ dee cuɔ̱ŋ. 25 Kä mi ci gɔl rɔ da̱a̱k a tëë gɛ̈m kärɔa, ɛn gɔl ɛmɔ /cɛ rɔ dee luäŋ kɛ cuɔ̱ŋ. 26 Kä mi ci Cɛy-tan gaak kärɔaadɛ, kä cɛ rɔ da̱a̱k, /cɛ dee cuɔ̱ŋ, derɛ a jɛn guutdɛ. 27 Thilɛ ram mi dee coth dueel raam mi bum bum, a bɛ nyinkɛ wä ka̱n, ɛ ni mi cɛ ram in bum bum kɔŋ yian kɛ nhiam, kɛ kɔrɛ derɛ duelɛ kulɛ pɛc. 28 “Ɛpuc ɣän la̱rä jɛ yɛ, ba naath pa̱l dueerkiɛn diaal kɛnɛ tin jiäk tin ci kɛn kɛ lät kä Kuoth. 29 Kä /ca ram mi kueth Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ bi met pälikä. Duundɛ ɣöö cɛ duer kɛ duer mi thil pek.” 30 Cu Yecu nɔmɔ lar kɛ ɣöö cikɛ jɛ lar i̱, “Tëë kɛ yiëë mi jiääk.” 31 Cu man Yecu kɛnɛ gaatmani ben, kä cukɛ cuɔ̱ŋ raar, cukɛ jɛ jäk kä raan mi cu jɛ cɔl. 32 Kä te buɔ̱n nath mi di̱i̱t nyuurä gekädɛ. Cukɛ jɛ jiök i̱, “Nɛnɛ, muɔɔr kɛnɛ gaatmuɔɔr a raar, görkɛ ji̱.” 33 Kä cuɛ kɛ loc i̱, “Ɛŋa la maar ɔ? Kä kɛ ŋaani la gaatmaari tɔ̱?” 34 Kä min guicɛ nɛy ti te gekädɛ, cuɛ wee i̱, “Nɛ̈nɛ jɛ, nɛy ti̱ti̱ kɛ kɛn maar kɛnɛ gaatmaari. 35 Ram ɔ lät ni ruac Kuɔthɔ, ɛ jɛn dämaar kä ɛ nyimaar, kä ɛ maar.”

Mak 4

1 Cu Yecu ŋi̱i̱c nath nyɔk kɛ tuk gekä baar. Cu buɔ̱n nath mi di̱i̱t ɛlɔ̱ŋ rɔ dol gekädɛ kä cuɛ wä rɛy murkäbä, kä cuɛ nyuur thi̱n. Kä cu buɔ̱n nath cuɔ̱ŋ raar po̱mä. 2 Cuɛ kɛ ŋi̱eec kɛ ti ŋuan kɛ cäätni, rɛy ŋi̱i̱cädɛ cuɛ kɛ jiök i̱, 3 “Liɛŋɛ jɛ, ci pi̱i̱th wä pi̱eth a kithɛ kuay. 4 Kä min pi̱thɛ, cu tha̱a̱ŋ kuayni pɛn dup, kä cu diit kɛ ben cam. 5 Cu tha̱a̱ŋkiɛn pɛn guäth päämni mi thil mun mi di̱i̱t, kä cukɛ mal do̱ny kɛ ɣöö kuiy mundɛ. 6 Kä mëë ci cäŋ lëp, cukɛ rɔɔl kä cukɛ kööt, kɛ ɣöö thilɛ kɛ mɛy ti gɔw. 7 Cu tha̱a̱ŋkiɛn pɛn rɛy jiɛn kuiyni, kä mëë ci jiɛn piith, kä cua kɛ miɛt, kä cukɛ thil dɛy. 8 Kä cu tha̱a̱ŋkiɛn pɛn mun mi gɔaa, cukɛ tekɛ wuɔ̱th ti gɔw. Cukɛ rɔ̱ rep kɛ jiɛn diɔ̱k, kɛ jiɛn bäkɛl, amäni kuɔ̱r.” 9 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ram mi tekɛ ji̱th ti li̱ŋ kɛ jɛ, a jɛ li̱ŋ.” 10 Mëë te Yecu kärɔa, cu tha̱a̱ŋ nath ti te gekädɛ kɛɛl kɛnɛ ji̱ kɔaarɛ da̱ŋ wäl rɛw jɛ thiec kɛ luɔt cäätni. 11 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ca yɛ ka̱m tɛ̱̈ɛ̱̈ni kuäärä Kuɔth, duundɛ ɣöö kɛ kui̱ nɛɛni tin kɔ̱kiɛn bakɛ la̱t ŋɔak kɛ cäätni, 12 kɛ ɣöö ‘Dee kɛ guic, kä /ci kɛn luɔtdɛ bi jek, kä dee kɛ liɛŋ, kä /cɛ bi cop lo̱cnikiɛn, kɛ ɣöö dɔ̱ŋ dee kɛ rɔ̱ ri̱t dueeri, a ba kɛ pälikä.’ ” 13 Kä cuɛ kɛ thiec i̱, “/Ken ruac cäätdä nɛmɛ cop lɔɔcdun? Kä bia cäätni diaal kulɛ cop lo̱cnikun i̱di? 14 Ci pi̱i̱th pith ni ruac Kuɔth. 15 Kä ce̱t tha̱a̱ŋ nath kɛ kuay tin ci pɛn dup, gua̱a̱th in ca riet piɛth. Kä niɛ guäth in ca ruac liŋ, cu Cɛy-tan ben, cuɛ ruac in ca piɛth rɛydiɛn ben woc. 16 Kä ce̱t nɛy tin kɔ̱ŋ kɛ, kuay tin ci pɛn muun päämni, kä cua ruac Kuɔth liŋ, kä pɛ̈th cu kɛn ɛ käp kɛ tɛ̈th lɔaac. 17 Kä duundɛ ɣöö min /ken riet rɔ yiath piny, bikɛ te rɛydiɛn kɛ gua̱a̱th mi tɔt. Kä mi wä rik kɛnɛ ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c wä ben kɛ kui̱ ruac Kuɔth, ni ɛn guäth ɛmɔ cukɛ kac jɔk. 18 Kä ce̱t kuay tin ci pɛn rɛy jiɛn kuiyni kɛ nɛy tin ca ruac liŋ, 19 kä duundɛ ɣöö cu diɛɛr kɛ kui̱ nyinä wec muɔ̱ɔ̱n kɛnɛ gör riäŋä ɣɔaa, amäni di̱t lɔaac kɛ ŋɔaani kɔ̱kiɛn ben, cukɛ ruac Kuɔth ben miɛt, kä cukɛ thil dɛy ti cua kuir. 20 Kä ce̱t kuay tin ci pɛn muun mi gɔaa kɛ nɛy tin ca ruac liŋ, kä ka̱pkɛ jɛ kɛ lo̱ckiɛn kä kuiɛrkɛ dɛy. Kä cukɛ rɔ̱ rep kɛ jiɛn diɔ̱k, kɛ jiɛn bäkɛl, amäni kuɔ̱r kɛl.” 21 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ci raan lɛmbär mi pɛt kɔŋ nööŋ rɛc kä bɛ jɛ kuɔ̱m piny kɛ di̱eny, kiɛ derɛ jɛ la̱th thaar dhaŋä, a /cɛ jɛ dee la̱th nhial wi̱i̱ kä duɔ̱ɔ̱r? 22 Kɛ ɣöö thilɛ duɔ̱ɔ̱r mi ca tɛ̱̈ɛ̱̈, mi /ci bi jɔɔc, kä thilɛ mi ca kum, mi /ca bi ŋa̱c. 23 A ram mi tekɛ ji̱th ti li̱ŋ kɛ jɛ, a jɛ li̱ŋ!” 24 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Tiɛtdɛ rɔ̱ kɛ tin yɛn kɛ, kɛ ɣöö pek theemä min la yɛ a them naath, ba jɛ thëm yɛ, kä ba yɛ rep kɛ ti ŋuan. 25 Kɛ ɣöö ram mi tekɛ duɔ̱ɔ̱r, ba jɛ ma̱t ti ŋuan, kä ram mi thil duɔ̱ɔ̱r, a cäŋɛ min tɔt in tekɛ jɛ, ba jɛ ka̱n kä jɛ.” 26 Kä cu Yecu wee i̱, “Ce̱t ciaŋ kuäärä Kuɔth kɛ ram mi ci kuay kiɛth rɛy kakä, 27 La tɔ̱ɔ̱cɛ kɛ wäär, kä bɛ keer kɛ runwaŋ, kä cu kuay do̱ny kä cikɛ piith, kä kui̱cɛ jɛ pithkɛ i̱di. 28 Ɛn mun puɔ̱nydɛ cuɛ kɛ jak kä do̱ny kä cukɛ tekɛ dɛy. Kɛ nhiam cu kɔŋ jɔɔc ni taŋdɛ, kä cu ji̱thkɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r, kä cu wäŋkɛ cu ben. 29 Kä min cikɛ ciɛk, ni ɛn guäth ɛmɔ, cuɛ ŋɔ̱mdɛ ka̱n, kɛ ɣöö ci gua̱a̱th ŋër cop.” 30 Cu Yecu kɛ thiec, “Dëë ciaŋ kuäärä Kuɔth pa̱a̱r kɛ ŋu? Kiɛ ɛ cäät in mith dënɛ lat kɛ kui̱dɛ mɔ? 31 Ce̱tdɛ kɛ kuɛ̈ɛ̈ mi duŋ tiit, mi kuiy ni jɛn kä kuay diaal tin piɛthkɛ wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n. 32 Kä mɔ ca jɛ pithɔ, bɛ di̱t a bɛ buɔ̱tbuɔ̱ɔ̱tni diaal leny, a bɛ tekɛ kar ti di̱t ti dee diit nhial duëlkiɛn la̱t ti̱pädɛ.” 33 Cuɛ ruac Kuɔth la̱t naath kɛ cäätni ti ce̱tkɛ ti̱ti̱, cuɛ la̱tkɛ ce̱tkɛ min dee kɛnɛ liŋ. 34 Jɛn /cɛ ruac kɛ kɛ a /ci mɔ a cäätni. Kä cuɛ ti diaal la̱t jaakɛ, mëë tekɛ kärɔ̱. 35 Kä kɛ cäŋ ɛmɔ kɛ thiaŋ cuɛ jaakɛ jiök i̱, “Wanɛ kui̱ci.” 36 Kä cukɛ buɔ̱n nath ba̱ny piny, cukɛ rɛy murkäbä min te Yecu nyuurä thi̱n, kä cukɛ jɛ naŋ kɛɛl kɛ kɛ, kä te tha̱a̱ŋ murkäbni kɔ̱kiɛn thi̱n bä. 37 Cu thul mi di̱i̱t puɔ̱t, kä cu muaŋ murkäb yɔ̱k, a cu murkäb dee thia̱a̱ŋ kɛ pi̱. 38 Kä te Yecu ni̱n thaar murkäbä a cɛ ca̱k kɛ cääk. Kä cukɛ jɛ wä ker, wäkɛ i̱, “Ŋi̱i̱c, ji̱n /ci riɛk kɛ lia̱a̱da?” 39 Cu Yecu keer, kä cuɛ jiɔm luek, kä cuɛ muaŋ jiök i̱, “Käpni rɔ cuɔ̱ŋ!” Cu jiɔm cuɔ̱ŋ, kä cuɛ piny käp ɛ kur. 40 Kä cuɛ ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, “Ɛŋu dual kɛ yɛ mɔ? Ŋot yɛn thilɛ yɛ ŋa̱th?” 41 Cukɛ dual ɛlɔ̱ŋ, kä cukɛ ruac kärɔ i̱, “Ɛŋa ɛ nɛ, a cäŋɛ ni jiɔm kɛnɛ muaŋ, liŋ kɛn ruacdɛ?”

Mak 5

1 Cukɛ cop kui̱ci, ro̱o̱l ji̱ Gɛ-ri-thiin. 2 Kä min cɛ ben raar rɛy murkäbä, cu wut mi tekɛ yiëë mi jiääk, ben raar guäth kunyä, Yecu päth. 3 Jɛn wut ɛ mɔ cieŋɛ guäth kunyä. Thilɛ ram mi dee jɛ luäŋ kɛ yiën, a cäŋɛ ni kuatni ciikni. 4 Kä ca jɛ kɔn yian ɛlɔ̱ŋ kɛ dep kɛnɛ ciik, cuɛ ciik töl, kä cuɛ deep puɔ̱t. Cɛ thil ram mi tekɛ buɔ̱m mi dee jɛ yian. 5 Ni ciaŋ la wieeɛ ɛlɔ̱ŋ, kɛ wäär kɛnɛ cäŋ, kä wi̱elɛ gua̱th kunyä kɛnɛ rɛy päämni, kä temɛ rɔ kɛ pääm. 6 Kä mëë cɛ Yecu nɛn nänä, cuɛ ri̱i̱ŋ kä jɛ, kä cuɛ rɔ goŋ nhiamdɛ. 7 Cuɛ wiee kɛ jɔw mi di̱i̱t wëë i̱, “Ji̱n Yecu, Gat Kuɔth nhial in di̱i̱t, ti kɛ ŋu kɛ ɣä? Ɣän la̱ŋä ji̱ kɛ ciöt Kuɔth, /cu ɣä lät kä mi jiääk.” 8 Kɛ ɣöö ci Yecu jɛ jiök i̱, “Bër raar puɔ̱ny wutdä nɛmɛ, ji̱n yiëë mi jiääk!” 9 Kä cu Yecu jɛ thiec i̱, “Cɔal ciötdu i̱di?” Kä cuɛ jɛ loc i̱, “Cɔal ciötdä i̱ ti nyin ŋuan, kɛ ɣöö ŋuan kɔ.” 10 Cuɛ jɛ läŋ kɛ ɣöö /cɛ kɛ bi tuɔ̱k raar ro̱o̱l ɛmɔ. 11 Täämɛ, tëëkɛ buɔ̱n kuɔ̱ndhuɔ̱ɔ̱ri mi di̱i̱t mi läk gekä pa̱a̱m ɛn wi̱ni. 12 Cu yiey tin jiäk Yecu läŋ i̱, “Jakni kɔ kä wä pua̱nyni kuɔ̱ndhuɔ̱ɔ̱ri, kä a kɔ wa̱kɔ rɛydiɛn.” 13 Kä cu Yecu kɛ pa̱l wä. Cu kuth tin jiäk ben raar kä jɛ, cukɛ wä pua̱nyni kuɔ̱ndhuɔ̱ɔ̱ri, kä cu buɔ̱n kɛɛliw riŋ piny po̱mä mi luŋluŋ rɛy yiëër, matdiɛn kɛn diaal kɛ bathdɔɔri da̱ŋ rɛw, kä cukɛ mua rɛy yiëër. 14 Cu yiëënkiɛn diaal rɔ̱ bar, cukɛ jɛ wä la̱t ji̱ wec kɛnɛ nɛy tin te rɛy rööl ɛmɔ. Kä cu naath ben kɛ ɣöö bikɛ min ci tuɔɔk, ben nɛn. 15 Cukɛ ben kä Yecu, kä cukɛ wut mi tekɛ yiey ti jiäk nɛn, nyuurɛ ɛn wi̱ni a ci wi̱cdɛ loy, kä ciɛŋɛ bieyni, ɛn wut in ci kɔŋ tekɛ kuth ti ŋuan ti jiäk. Kä cukɛ dual. 16 Kä cu nɛy tëë ca tëë ci tuɔɔk kä wut in tekɛ kuth kɛnɛ kuɔ̱ndhuɔ̱ɔ̱ri nɛn, cukɛ kɛ la̱t naath. 17 Kä cukɛ jɛ tok kɛ mi thiëckɛ Yecu kɛ ɣöö bɛ jiɛɛn ro̱o̱liɛn. 18 Kä min wëë rɛy murkäbä, cu wut in ca käp ɛ kuth ti jiäk jɛ läŋ kɛ ɣöö derɛ te kɛɛl kɛ jɛ. 19 Kä cu Yecu jɛ lo̱k, cuɛ jɛ jiök i̱, “Wër cieŋdu kä mäthniku, kä läri kɛ mɛ di̱i̱t ɛ ci Kuäär ni Kuoth lät kä ji̱ mɛ, kɛnɛ ɣöö ci lɔcdɛ kɔ̱a̱c kɛ ji̱.” 20 Cuɛ wä, kä cuɛ ŋɔak diaal tëë ci Yecu kɛ lät kä jɛ la̱t ji̱ wi̱i̱ni da̱ŋ wäl. Kä cu naath diaal ga̱a̱c. 21 Mëë ci Yecu loc kui̱c kɛ murkäb, cu buɔ̱n mi di̱i̱t rɔ duɔ̱l jɛ kä tëë thok waath. 22 Cu bo̱o̱th dolä ji̱ Juudh kɛl mi cɔal ciötdɛ i̱ Jay-räth ben kä jɛ. Mëë cɛ Yecu nɛn, cuɛ rɔɔdɛ yuɔr piny ciöknikɛ, 23 Cuɛ jɛ läŋ ɛlɔ̱ŋ, cuɛ wee i̱, “Ci nyaadä thia̱k kɛ lia̱a̱, kä bër, kueŋni tetdu puɔ̱nydɛ kɛ ɣöö dee puɔ̱nydɛ cu gɔaa a bɛ tëk.” 24 Cu Yecu wä kɛ jɛ kɛɛl. Cu buɔ̱n mi di̱i̱t jɛ guɔ̱ɔ̱r kä cu naath ɛ miɛɛt. 25 Kä te rɛydiɛn kɛ ciek mi ci cuuc kɛ löny riɛm kɛ run da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw. 26 Cuɛ ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c rut ɛlɔ̱ŋ kɛ lät ki̱mni ti ŋuan. Cuɛ nyinkɛ diaal thuk kɛ tho̱p, kä /kenɛ gɔaa kä cu ku tuɔ̱l ni jɛn kɛ jiääk. 27 Cuɛ kɛ̈k Yecu liŋ, kä cuɛ ben kɛ jɔkdɛ kɛ rɛy bunä, kä cuɛ bi̱i̱dɛ thiap, 28 kɛ ɣöö carɛ jɛ, “A cäŋ thiapä ni bi̱i̱dɛ, bi puɔ̱nydä gɔaa”. 29 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cu löny riɛmdɛ cu juuc, kä cuɛ jek kɛ puɔ̱nydɛ ɛn ɣöö ci liawdɛ thuuk a cɛ gɔaa. 30 Mëë ci Yecu ɛ jek ɛn ɣöö ci buɔ̱m jiɛɛn kä jɛ, ni ɛn guäth ɛmɔ cuɛ rɔ riet buɔ̱n, kä cuɛ wee i̱, “Ɛŋa ci bi̱i̱dä thiap ɔ?” 31 Cu jaakɛ jɛ loc i̱, “Ji̱n /ci buɔ̱n a dhoocɛ ji̱, kä ɛŋu thieci mɔ i̱, ‘Ɛŋa ci ɣä thiap ɔ?’ ” 32 Kä cuɛ guic kui̱cni diaal, go̱o̱rɛ ram in ci mɛmɛ la̱t. 33 Duundɛ ɣöö min ŋäc ciek min ca lät kä jɛ, cuɛ ben, a dualɛ kä lathɛ jɛ ɛlɔ̱ŋ, cuɛ rɔɔdɛ yuɔr piny nhiamdɛ. Kä cuɛ jɛ la̱r ruac in thuɔ̱k kɛɛliw. 34 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Nyaadä, ŋa̱thdu cɛ ji̱ jakä gɔaa, wër kɛ mal, kä a puɔ̱nydu puɔl.” 35 Kä min ŋotdɛ kɛ ruac, cu tha̱a̱ŋ nath ben kä bo̱o̱th indaan ti wee i̱, “Ci nyaadu li̱w. Ɛŋu lɛlni ŋot kɛ mi jutdi ŋi̱i̱c ɔ?” 36 Kä /ken bo̱o̱th rɔ jut kɛ ruacdiɛn, cu Yecu bo̱o̱th dolä ji̱ Juudh jiök i̱, “/Cu dual, a duŋdu la ŋa̱th kärɔa.” 37 Thilɛ ram mi ci Yecu ɛ nhɔk i̱ bi jɛ guɔ̱ɔ̱r, ɛ ni Pi-tɔr, kɛnɛ Je-mɛth, kɛ Jɔ̱ɔ̱n in la däman Je-mɛth. 38 Mëë cikɛ cop dhɔr bo̱o̱thä dolä ji̱ Juudh, cuɛ nuɛ̈ɛ̈n mi di̱i̱t nɛn, nɛy ti wiee kä pärkɛ kɛ jɔw mi di̱i̱t. 39 Mëë cɛ wä rɛc, cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɛŋu nuɛɛn yɛn naath ɔ kä pär yɛn ɔ? Nyam mɛ tɔt ɛmɛ /kenɛ li̱w, duŋdɛ ni̱en.” 40 Cukɛ jɛ dɔl, kä cu Yecu nɛy diaal tuɔ̱k raar. Cuɛ gua̱n gatdä kɛnɛ man kɛ nɛy ti tekɛ jɛ kɛɛl naŋ, cukɛ wä guäth in te thi̱n. 41 Kä cuɛ tet gatdä käp, cuɛ jɛ jiök i̱, “Talitha kum,” mi lot ni ɣöö i̱, “Nyam mi tɔt, i̱ jiɛc rɔ!” 42 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cu nyal rɔ jiɛc, kä cuɛ ja̱l, (kä ɛn nyal ɛmɔ tëëkɛ run wäl wi̱cdɛ rɛw). Kɛ nɛmɛ cu naath ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ. 43 Kä cuɛ kɛ guɔk a bum i̱ a thil ram mi bi nɛmɛ ŋa̱c, kä cuɛ la̱r kɛ i̱ ba jɛ moc kɛ mi bɛ cam.

Mak 6

1 Ci Yecu jiɛɛn ɛn wi̱ni. Cuɛ wä wi̱i̱diɛn, kä cu ji̱ kɔaarɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r. 2 Kä kɛ cäŋ lɔ̱ŋä ji̱ Juudh cuɛ jɛ tok kɛ mi ŋi̱i̱cɛ naath guäth dolä ji̱ Juudh. Kä cu nɛy ti ŋuan tëë ca jɛ liŋ ga̱a̱c, wäkɛ i̱, “Wut ɛmɛ jekɛ ruaacni ti̱ti̱ winith? Kä ɛ pɛl ŋukä ɛnɔ ca ka̱m jɛ mɔ? Kä lätdɛ lät ti buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m ti ga̱ykɛ naath ti! 3 /Ciɛ jɛn ŋäät jiɛn, in la gat Mɛri däman Je-mɛth, kɛnɛ Jo-thɛth, kɛ Ju-däth, kɛ Thay-mɔn, kä /ci nyimani tekɛ kɔn kɛɛl ɛn wanɛ mɛ?” Kä cukɛ jɛ lo̱k. 4 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Luɔ̱thkɛ gök gua̱thni diaal, ɛ ni wecdiɛn lökɛ jɛ thi̱n ɔ ɛ nɛɛkɛ pa̱ny.” 5 Cuɛ thil lät ti bum ti cuɛ la̱t ɛn wi̱ni, kä ɛni ɣöö cuɛ tetkɛ la̱th pua̱nyni ji̱ jua̱thni ti tɔt, kä cuɛ kɛ jakä gɔw. 6 Kä cuɛ ga̱a̱c kɛ thil ŋäthädiɛn. Cu Yecu wä rɛy ciëëŋni ŋi̱i̱cɛ naath. 7 /Cuɛ jaakɛ da̱ŋ wäl rɛw cɔl, kä cuɛ jɛ tok kɛ mi jäkɛ kɛ kä raar, rɛw kɛɛl, rɛw kɛɛl. Cuɛ kɛ ka̱m lua̱ŋ mi wuɔc kɛ ni yiey ti jiäk. 8 Cuɛ kɛ la̱r ɣöö thilɛ duɔ̱ɔ̱r mi bi kɛn ɛ naŋ kɛ kui̱ ja̱liɛn ɛ ni mi ɛ kɛɛt kärɔa, thilɛ juray, kiɛ gök kiɛ yio̱w rɛy lääkiɛn, 9 kä a ramɔ tekɛ wa̱a̱ri ciöknikɛ, kä /cikɛ bi cieŋ kɛ bieyni rɛw. 10 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Guäth ɔ cia wä thi̱n ɔ, ta̱yɛ thi̱n amäni mi cia jiɛɛn ɛn guäth ɛmɔ. 11 Mi wëë wä tekɛ ciëŋ mi /ca yɛ bi nyuɔ̱ɔ̱r thi̱n agɔaa, kä lökɛ ɣöö bikɛ ruacdun liŋ, mi jiɛn yɛn, tɛ̈ŋɛ tur ciöknikun ala nyuuth mi jiääk kä kɛ.” 12 Cu jaakɛ jiɛɛn, kä cukɛ naath wä la̱t ɣöö bikɛ rɔ ri̱t dueerikiɛn. 13 Cukɛ kuth ti jiäk ti ŋuan tuɔ̱k raar pua̱nyni nath, kä cukɛ nɛy ti ŋuan ti tekɛ jua̱th yi̱r kɛ yieer, a cukɛ kɛ jakä gɔw. 14 Cu kuäär ni Ɣɛ-rod mɛmɛ liŋ, kɛ ɣöö ca ciöt Yecu këëk ɛ naath. Cu tha̱a̱ŋ nath wee i̱, “Ca Jɔ̱ɔ̱n in la lääk jiɛc li̱th, kɛ kui̱ ɛmɔ lät luäŋ ti̱ti̱ kä jɛ.” 15 Kä cu tha̱a̱ŋ nath ɛ lar i̱, “Ɛ E-li-yaa,” kä ɛ tha̱a̱ŋ nath i̱, “Ɛ gök mi ce̱tkɛ gök kɛl kä göök tëë wal.” 16 Kä mëë ci Ɣɛ-rod ɛ liŋ, cuɛ wee i̱, “Ca Jɔ̱ɔ̱n mëë cä ŋot jiɛc li̱th.” 17 Kɛ ɣöö mëëdan ci Ɣɛ-rod ruac ja̱k, kä cua Jɔ̱ɔ̱n wä käp, kä cuɛ jɛ kɔn la̱th dueel yieenä kɛ kui̱ Ɣɛ-ro-diäth in la ciek däman ni Pi-lip, kɛ ɣöö cɛ jɛ kuɛn. 18 Kɛ ɣöö ci Jɔ̱ɔ̱n Ɣɛ-rod jiök i̱, “/Ciɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ kä ji̱ ɛn ɣöö bi ciek dämuɔɔr kuɛn.” 19 Kä ɛnɔ cu Ɣɛ-ro-diäth tekɛ tiɛɛl kɛ jɛ, kä go̱o̱rɛ näkdɛ, kä cuɛ thil gua̱a̱th. 20 Kɛ ɣöö dual Ɣɛ-rod kɛ Jɔ̱ɔ̱n, kɛ ɣöö ŋäcɛ jɛ i̱ ɛ gua̱n cuŋni mi rɛl rɔ, kä cuɛ jɛ gaŋ. Kä la nhɔkɛ ɣöö bɛ Jɔ̱ɔ̱n liŋ, a cäŋ ni min la gakɛ kɛ li̱eŋ ruaacnikɛ. 21 Kɛ jɔak cu Ɣɛ-ro-diäth gua̱a̱th jek kɛ cäŋ ti̱mä däpä Ɣɛ-rod mëë cɛ mi̱th la̱t kɛ kui̱ bööthni kumɛkädɛ kɛnɛ bööth rɛ̈m kɛ bööth wec ji̱ Gɛ̈-lɛ-li. 22 Kä mëë ci nya Ɣɛ-ro-diäth ben duth nhiam nath, cuɛ lɔc Ɣɛ-rod kɛnɛ ja̱a̱lkɛ jakä tɛth. Kä cu kuäär nyam ɛmɔ jiök i̱, “Thiec ɣä kɛ mɔ go̱o̱ri mɔ, bä jɛ ka̱m ji̱.” 23 Cuɛ rɔ yac kɛ thuɔ̱k i̱, “Mɔ bi thiec kä ɣä mɔ, bä jɛ ka̱m ji̱, a cäŋɛ ni tha̱a̱ŋ kuäärädä.” 24 Kä cuɛ wä raar; cuɛ man wä thiec i̱, “Ɛ leeŋu mɔ bä thiec ɔ?” Kä cu man ɛ loc i̱, “Thiecɛ kɛ wi̱c Jɔ̱ɔ̱n in la lääk.” 25 Niɛn guäth ɛmɔ cuɛ loc jɔk kɛ pɛ̈th kä kuäär, kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Ɣän göörä ɣöö bi ɣä ka̱m wi̱c Jɔ̱ɔ̱n in la lääk rɛy thaak.” 26 Cu kuäär lɔcdɛ jiath ɛlɔ̱ŋ, kä kɛ kui̱ yäcädɛ min cɛ yac nirɔ, kɛnɛ ja̱a̱lkɛ ti tekɛ jɛ kɛɛl, /kenɛ jɛ nhɔk ɛn ɣöö derɛ ruacdɛ kɛ nyal nyɔk. 27 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cuɛ lathkëëri mi gaŋ jɛ ja̱k, kɛ ɣöö bɛ wi̱c Jɔ̱ɔ̱n wä nööŋ. Cuɛ wä, kä cuɛ wi̱c Jɔ̱ɔ̱n wä ŋok rɛy duëël yieenä. 28 Cuɛ wi̱cdɛ nööŋ kɛ thak, kä cua jɛ ka̱m nyal, kä cu nyal wä ka̱m man. 29 Mëë ci jaak Jɔ̱ɔ̱n liŋ, cukɛ ben, cukɛ puɔ̱nydɛ naŋ, kä cukɛ jɛ wä kony. 30 Cu jaak Yecu luny jɔk, kä cukɛ jɛ la̱t ŋɔak diaal tëë cikɛn kɛ la̱t kä ca ŋi̱eec. 31 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Yɛn pua̱nykun bia rɛy dɔaar, guäth mi thil naath, kä lɔ̱a̱ŋɛ kä mi tɔt.” Kɛ ɣöö tëëkɛ nɛy ti ŋuan tin wëë kä bëë, kä thilɛ kɛ gua̱a̱th mi dee mi̱th kɛ kɛ. 32 Cukɛ wä rɛy murkäbä wäkɛ rɛy dɔaar guäthdiɛn kärɔ̱. 33 Kä cu nɛy ti ŋuan kɛ nɛn wäkɛ, cukɛ kɛ ŋic, kä cukɛ riŋ ɛn wi̱ni kɛ pɛ̈th kɛ ciökiɛn rɛy ciëëŋni diaal, kä cu kɔŋ cop ni naath. 34 Min wä Yecu piny rɛy ria̱a̱y, cuɛ buɔ̱n mi di̱i̱t nɛn, kä cu lɔcdɛ luäkdiɛn go̱r, kɛ ɣöö ce̱tkɛ kɛ det ti thil yieen. Kä cuɛ kɛ tok kɛ ŋi̱i̱c kɛ ŋɔaani ti ŋuan. 35 Mëë ci cäŋ kuɛ̈ɛ̈, cu ji̱ kɔaarɛ ben kä jɛ. Cukɛ jɛ jiök i̱, “Gua̱a̱th ɛmɛ ɛ dɔr mi thil naath, kä ci cäŋ kuɛ̈ɛ̈. 36 Jakni naath kä wä rɛy ciëëŋni ti thia̱k, kɛ ɣöö bikɛ rɔ̱ wä kök mi̱th te ba cam.” 37 Kä cuɛ kɛ loc i̱, “Muɔcɛ kɛ kɛ mi ba cam.” Cukɛ jɛ jiök i̱, “Dëëkɔ wä a bakɔ yio̱w ti kur rɛw wä kɔk ni jurayni ti bikɛn kɛ cam?” 38 Kä cuɛ kɛ thiec, “Ta̱yɛ kɛ jurayni da̱ŋ di? Wiaa, guelɛ kɛ.” Kä mëë cikɛ pekdiɛn ŋa̱c, cukɛ wee i̱, “Kɛ jurayni da̱ŋ dhieec kɛnɛ rɛc da̱ŋ rɛw.” 39 Cuɛ kɛ jiök i̱ a nɛy diaal nyuur piny bua̱a̱ni rɛy juaacni tin tɔ̱ɔ̱c. 40 Kä cukɛ nyuur bua̱a̱ni, nɛy ti kuɔ̱r kɛl kɛɛl kɛ nɛy ti jiɛn dhieec kɛɛl. 41 Kä cu Yecu jurayni da̱ŋ dhieec kɛnɛ rɛc da̱ŋ rɛw ka̱n, kä cuɛ nhial liɛc kä cuɛ kɛ poth, kä cuɛ jurayni puɔ̱ny, kä cuɛ kɛ ka̱m ji̱ kɔaarɛ, kɛ ɣöö bikɛ kɛ dääk kä naath. Kä cuɛ rɛc da̱ŋ rɛw da̱a̱k kamnikiɛn diaal. 42 Cu kɛn diaal mith a cukɛ ria̱ŋ. 43 Kä cukɛ duɔth jurayni kɛnɛ rɛc kuany, a cu diënyni wäl wi̱cdɛ rɛw thia̱a̱ŋ. 44 Kä pek nath diaal tëë camkɛ jurayni kɛ wutni ti bathdɔɔri da̱ŋ dhieec. 45 Ni ɛn guäth ɛmɔ cuɛ ji̱ kɔaarɛ jak kä wä rɛy murkäbä, kä cukɛ wä kui̱c kä Beth-the-da kɛ nhiam kä jɛ, guäth in cɛ buɔ̱n jak kä wä. 46 Kä kɛ kɔr kä min cɛ kɛ la̱r ɣöö kua wä kɛ mal, cuɛ wä wi̱i̱ pa̱a̱m wëë pal. 47 Mëë ci ɣɔw a thiaŋ, kä te murkäb däär baar, kä ŋot Yecu raar kärɔa. 48 Cuɛ kɛ nɛn tekɛ kɛ riɛk kɛ gër murkäbä, kɛ ɣöö lɔakɛ jɛ ɛ jiɔm, kä a ŋot /ken ɣɔw ni baak, cuɛ ben kä kɛ a jälɛ wi̱i̱ pi̱i̱ni, kä lotdɛ ni ɣöö bëë kä kɛ. 49 Mëë cikɛ jɛ nɛn jälɛ wi̱i̱ pi̱i̱ni, cukɛ wak ɛlɔ̱ŋ, kɛ ɣöö car kɛn ɛ i̱ ɛ jɔak. 50 Cu kɛn diaal ɛ nɛn, kä cukɛ dual ɛlɔ̱ŋ. Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cuɛ ruac kɛ kɛ, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ka̱pɛ lo̱ckun a bum. Ɛ ɣän, /Cuarɛ dual!” 51 Mëë cɛ wä rɛy murkäbä kɛ kɛ kɛɛl, cu jiɔm cuɔ̱ŋ, kä cukɛ ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ. 52 Kɛ ɣöö /kenɛ cop lɔcdiɛn ɛn mi̱i̱th nɛɛni ti bathdɔɔri da̱ŋ dhieec. 53 Mëë cikɛ wä kui̱ci, cukɛ cop kä Gɛ-nɛ-tha-rɛt, kä cukɛ murkäb yiath thok waath. 54 Mëë cikɛ wä raar rɛy murkäbä, ni ɛn guäth ɛmɔ cu naath ɛ ŋic. 55 Cukɛ riŋ rɛy rööl ɛmɔ kɛɛliw, kä cukɛ ji̱ jua̱thni tok kɛ no̱o̱ŋ kɛ gali, guäth ëë ca jɛ liɛŋ thi̱n. 56 Kä guäth diaal tëë ci Yecu wä thi̱n, rɛy ciëëŋni kɛnɛ wi̱i̱ kɛ rɛy ka̱a̱kni, cu naath ji̱ jua̱thni naŋ guäth ko̱kä. Cukɛ Yecu thiec kɛ ɣöö a cäŋ deekɛ thiap ni thok bieydɛ. Kä nɛy diaal tëë ca bi̱i̱dɛ thiap gɔw.

Mak 7

1 Täämɛ mëë ci ji̱ Pa-ri-thii kɛnɛ tha̱a̱ŋ ji̱ gɔ̱rkä ti bä kä Jɛ-ru-tha-lɛm rɔ duɔ̱l jɛ, 2 kä cikɛ jɛ nɛn ɛn ɣöö ci tha̱a̱ŋ ji̱ kɔaar Yecu mi̱th kɛ tet ti jiäk, ti /ka̱n lak. 3 Kɛ ɣöö ji̱ Pa-ri-thii kɛnɛ ji̱ Juudh diaal /cikɛ a mi̱thkɛ a /ka̱n tetkiɛn kɔn lak agɔaa, kɛ ɣöö tiɛtkɛ ciaŋ ŋuɔ̱tni di̱tnikiɛn. 4 Kä /cikɛ mi nööŋkɛ guäth ko̱kä, /cikɛ mi̱th, ɛ ni mi cikɛ kɔŋ lak. Kä tekɛ kɛ ciɛŋ kɔ̱kiɛn ti nyin ŋuan ti guɔ̱ɔ̱rkɛ ɛ kɛn, ce̱tkɛ la̱k lieeri kɛ dha̱a̱ri kɛnɛ took la̱ŋni. 5 Cu ji̱ Pa-ri-thii kɛnɛ ji̱ gɔ̱rkä jɛ thiec, “Ɛŋu /ci ji̱ kɔaaru cieŋ kɛ ciaŋ di̱tnikɔn ɔ, kɛ ɣöö mi̱thkɛ a /ka̱n tet ti ci jiäk lak?” 6 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ci gök ni I-ca-yaa ruac in thuɔ̱k lat kɛ kui̱dun, yɛn ji̱ mɛtdä, mëë cɛ gɔ̱r i̱, ‘Nɛy ti̱ti̱ luɔ̱thkɛ ɣä kɛ lëëpkiɛn, kä na̱n lo̱ckiɛn kɛ ɣä. 7 Palkɛ ɣä baaŋ, kä ŋi̱eeckɛ ni cär nath ala ŋuɔ̱t Kuɔth.’ 8 Päl yɛn ciaŋ ŋutdä Kuɔth, kä ka̱pɛ ciaŋ nath a bum.” 9 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ta̱yɛ kɛ ca̱p mi gɔaa mi lökɛ ni ŋut Kuɔth, kɛ ɣöö bia ni käp ciaŋ ŋutädun. 10 Kɛ ɣöö ci Muthɛ jɛ lar i̱, ‘Luthni guur kɛnɛ muɔ̱ɔ̱r,’ kä, ‘Ram mi bi ruac a jiäk kɛ gua̱n kiɛ man bɛ dhil li̱w.’ 11 Duundɛ ɣöö ruac yɛn ɛn ɣöö dee raan gua̱n kiɛ man jiök i̱, ‘Min deri jek kä ɣä ɛ jɛn Kor-bɛ̈n’ (min lot ni ɣöö ɛ duŋ Kuɔth). 12 Kɛ kui̱ ɛmɔ cia ram ɛmɔ pën min derɛ lät kä gua̱n kɛnɛ man. 13 Kä ɛnɔ woc yɛn ni ruac Kuɔth kɛ ciaaŋdun min nyuth yɛn ɛ naath. Kä la̱tdɛ ni ŋɔaani ti ŋuan tin ce̱tkɛ ti̱ti̱.” 14 Kä cu Yecu naath lɛni cɔl, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Liɛŋɛ ɣä, yɛn diaal, kä a jɛ cup lo̱cnikun. 15 Thilɛ duɔ̱ɔ̱r mi te raar, kä wä jic ran mi dee jɛ jakä jiäk. 16 Kä duundɛ ɣöö ŋɔak diaal tin bä raar rɛy ran kɛn tin ya̱rkɛ jɛ.” Kä ɛ ram mi tekɛ ji̱th ti li̱ŋ kɛ jɛ, a jɛ li̱ŋ. 17 Mëë cɛ naath ba̱ny piny, kä cɛ wä dueel, cu jaakɛ jɛ thiec kɛ luɔt cäätdä ɛmɔ. 18 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Kä /kenɛ cop lɔcdun bä? /Ken yɛn ɛ ŋa̱c ɛn ɣöö /ciɛ duɔ̱ɔ̱r mi te raar kä wä jic ran ɛn min dee jɛ ya̱r? 19 Kɛ ɣöö /ci wä rɛy lɔaacdɛ, wëë jic ran kä wëë kɛ wä raar.” (Kä inɔ cuɛ jɛ lat ɛn ɣöö mi̱th diaal gɔwkɛ.) 20 Kä cuɛ wee i̱, “Min bä raar rɛy ran ɛ jɛn yär jɛ mɔ. 21 Kɛ ɣöö bëëkɛ raar rɛy lɔaacdɛ, kɛn cär ti jiäk, ciaŋ leerä, kuël, luc nath, 22 Dhöm di̱t lɔaac ŋɔaani, la̱t jiäkni, mët nath, la̱t nyuɔɔni, tiɛɛl, guer, kɛ liak kɛnɛ dɔ̱ɔ̱r. 23 Jiäk diaal ti̱ti̱ bäkɛ raar lɔɔc ran kä ya̱rkɛ jɛ.” 24 Cu Yecu jiɛɛn ɛn thɔ̱ŋɔ wëë ro̱o̱l Dhor kɛnɛ Dhi-don. Kä cuɛ coth dueel, kä go̱o̱rɛ jɛ i̱ /ca jɛ bi ŋa̱c ɛ raan ɛn ɣöö tëë ɛn wani, kä /kenɛ rɔ luäŋ kɛ teey. 25 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cu ciek mi te nyaadɛ mi tɔt kɛ yiëë mi jiääk ben kä jɛ, kɛ ɣöö cɛ kɛ̈kdɛ liŋ, kä cuɛ rɔ yuɔr piny ciöknikɛ. 26 Täämɛ, jɛn ciek ɛ ciek Gu-rith mi ca dap ro̱o̱l Thay-ro-po-ni-cia rɛy Thi-ri-ya. Cuɛ Yecu läŋ kɛ ɣöö bɛ yiëë in jiääk in te puɔ̱ny nyaadɛ woc. 27 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “A gaat kɔn ria̱ŋ, kɛ ɣöö /cɛ gɔaa ɛn ɣöö ba mi̱eth dho̱li ka̱n, kä ba jɛ yuɔ̱r jio̱o̱k.” 28 Kä cuɛ jɛ loc i̱, “Ɣɔ̱ɔ̱n, Kuäär, kä cäŋɛ jɛn inɔ la jio̱o̱k tin ci duɔth guäth mi̱eth dho̱li a cam.” 29 Kä cuɛ ciek ɛmɔ jiök i̱, “Kɛ ɣöö ci jɛ loc inɔ, locni jɔk, ci Yiëë in jiääk jiɛɛn puɔ̱ny nyaadu.” 30 Cu ciek ɛmɔ loc dhɔrɛ, kä cuɛ nyaadɛ jek tɔ̱ɔ̱cä wi̱i̱ dhaŋä, kä ci yiëë in jiääk jiɛɛn. 31 Kä cu Yecu jiɛɛn ro̱o̱l Dhor kä cuɛ wä kɛ duɔ̱ɔ̱p Dhi-don wëë Bar Gɛ̈-lɛ-li ro̱l Wi̱i̱ni da̱ŋ Wäl. 32 Cukɛ jɛ nöŋ wut mi cɛ di̱w mi /ci ruac agɔaa, kä cukɛ jɛ läŋ kɛ ɣöö bɛ tetdɛ kuëŋ puɔ̱nydɛ. 33 Kä cuɛ jɛ woc raar bunä, kä cuɛ jɛ naŋ guäthdɛ kärɔa. Kä cuɛ yiɛtkɛ la̱th ji̱thnikɛ, cuɛ ruɛy ŋol, kä cuɛ lɛpdɛ thiap. 34 Mëë cɛ nhial liɛc, cuɛ yiëë ŋɔk a di̱t, kä cuɛ wut jiök i̱, “Ɛ-pa-tha”, mi lot ni ɣöö, “Lɛprɔ.” 35 Ni ɛn wanɔ cu ji̱thkɛ rɔ̱ lɛp, kä cua lɛpdɛ lony, kä cuɛ ruac agɔaa. 36 Cuɛ Yecu kɛ gok a bum, ɛn ɣöö thilɛ radɔ̱diɛn mi bia la̱r mɛmɛ. Kä mɔ cɛ kɛ luek ɔ, ku kɛn a lat ni jɛ ɛlɔ̱ŋ. 37 Cu naath ga̱a̱c kɛ ga̱a̱c mi di̱i̱t i̱, “Cɛ ŋɔak diaal la̱t agɔaa! A cäŋɛ ni mi̱eeŋ cɛ kɛ jakä li̱ŋ, kä tin cɛ di̱w cikɛ ruac.”

Mak 8

1 Kä ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱ mëë ci buɔ̱n mi di̱i̱t lɛni duɔl, kä thilɛ kɛ mi camkɛ, cu Yecu ji̱ kɔaarɛ cɔl, kä cuɛ kɛ jiök i̱, 2 “Go̱o̱r lɔcdä luäk nɛɛni ti̱ti̱, kɛ ɣöö täämɛ cikɛ jääny kɛ ɣä kɛɛl kɛ ni̱n da̱ŋ diɔ̱k, kä thilɛ mi ba cam. 3 Kä mi dëë kɛ jak kä wä ciëëŋnikiɛn a näk buɔthkɛ, dee kɛ wä muɔ̱n däärɔ, kɛ ɣöö bä tha̱a̱ŋkiɛn gua̱thni ti nɔ̱a̱n.” 4 Cu ji̱ kɔaarɛ jɛ loc, “Kä dee raan nɛy diaal ti̱ti̱ moc kɛ mi̱eth rɛy dɔaar ɛmɛ i̱di?” 5 Cuɛ kɛ thiec i̱, “Ta̱yɛ kɛ jurayni da̱ŋ?” Cukɛ wee i̱, “Kɛ bärɔw.” 6 Cuɛ ruac la̱t buɔ̱n ɛn ɣöö bikɛ nyuur piny. Kä cuɛ jurayni da̱ŋ bärɔw ka̱n, mëë cɛ Kuoth la̱r tɛ̈th lɔaac, cuɛ kɛ puɔ̱ny, kä cuɛ kɛ ka̱m ji̱ kɔaarɛ kɛ ɣöö bikɛ kɛ wä dääk kä naath. Kä cukɛ kɛ dääk kä buɔ̱n. 7 Kä tekɛ kɛ rɛc ti tiɛtni bä, kä mëë cɛ kɛ poth, cuɛ jɛ lar bä ɛn ɣöö bakɛ da̱a̱k. 8 Cu naath mi̱th a cukɛ ria̱ŋ. Kä cukɛ duɔthkiɛn kuany a cukɛ diënyni da̱ŋ bärɔw thiäŋ. 9 Kä mat nɛɛni diaal kɛ bathdɔɔri da̱ŋ ŋuan. Cuɛ kɛ jak kä wä. 10 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cuɛ wä rɛy murkäbä kɛɛl kɛnɛ ji̱ kɔaarɛ, kä cukɛ wä ro̱o̱l Dal-ma-nu-tha. 11 Cu ji̱ Pa-ri-thii ben kä jɛ, kä cukɛ ŋaknɔm tok kɛ jɛ. Kɛ ɣöö görkɛ käpdɛ, cukɛ jɛ thiec kɛ nyuuth mi bɛ la̱t nhial. 12 Cuɛ yiëë mi di̱i̱t ŋɔk, kä cuɛ wee i̱, “Kä ɛŋu go̱o̱r ri̱c ɛmɛ ni nyuuth ɔ? Ɛpuc ɣän la̱rä jɛ yɛ, thilɛ nyuuth mi ba ka̱m ɛn ri̱c ɛmɛ.” 13 Cuɛ kɛ ba̱ny piny, cuɛ loc rɛy murkäbä, kä cuɛ wä kui̱c. 14 Ɛn guäth ɛmɔ cu ji̱ kɔaarɛ jɛ pa̱l ruëëc ɛn ɣöö bikɛ jurayni naŋ kɛ rɔ̱ kɛɛl. Tekɛ kɛ juray kɛl kärɔa mi ca naŋ rɛy murkäbä. 15 Cu Yecu kɛ luek, wëë i̱, “Niɛkɛ rɔ̱ kɛ thuɔp ji̱ Pa-ri-thii kɛnɛ thuɔp Ɣɛ-rod.” 16 Cukɛ ruac kä rɔ̱ wäkɛ i̱, “Ɛ ɣöö thilɛ kɔn juray.” 17 Mëë ci Yecu mɛmɛ ŋa̱c, cuɛ kɛ thiec i̱, “Kä ɛŋu ruac yɛn ɔ i̱ ɛ ɣöö thilɛ yɛ juray? Ŋotdɛ /ka̱nɛ jɛ ni mir, kä /kenɛ ni cop lɔɔcdun? A ku lo̱ckun buɔ̱m? 18 Ta̱yɛ kɛ wäŋ, kä, /ci yɛn gui̱c? Kä ta̱yɛ kɛ ji̱th, kä /ci li̱ŋ? Kä /ci yɛn ŋɔaani tit? 19 Mëë cä jurayni dhieec puɔ̱ny kɛ kui̱ nɛɛni ti bathdɔɔri da̱ŋ dhieec, cia diënyni da̱ŋ di kuany tëë ci thia̱a̱ŋ kɛ duɔth?” Cukɛ jɛ jio̱k i̱, “Kɛ diënyni da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw.” 20 “Kä mëë cä jurayni da̱ŋ bärɔw puɔ̱ny kɛ kui̱ nɛɛni ti bathdɔɔri da̱ŋ ŋuan, cia diënyni da̱ŋ di kuany tëë ci thia̱a̱ŋ kɛ thuɔr thuɔɔri?” Cukɛ jɛ jiök i̱, “Kɛ diënyni da̱ŋ bärɔw.” 21 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Ŋotdɛ /kenɛ ni cop lɔɔcdun?” 22 Cukɛ ben kä Beth-the-da, kä cu naath Yecu nöŋ wut mi cɔr, kä cu naath jɛ läŋ kɛ ɣöö bɛ jɛ thiap. 23 Cuɛ cɔr käp tetdä, kä cuɛ jɛ naŋ raar rɛy wec. Kä mëë cɛ nyinkɛ ŋuɔ̱l ruɛy, cuɛ tetkɛ la̱th puɔ̱nydɛ, kä cuɛ jɛ thiec i̱, “Ti̱i̱ kɛ mi nɛɛni?” 24 Kä cu wut waŋdɛ kap nhial, kä cuɛ wee i̱, “Guɛcä naath, duundɛ ɣöö ce̱tkɛ kɛ jiɛn ti jäl.” 25 Kä cu Yecu tetkɛ nyɔk kɛ läth wäŋnikɛ. Kä cuɛ guic agɔaa, kä cu wäŋkɛ cu gɔw. Cuɛ ŋɔak diaal guic a thil diw. 26 Kä cuɛ jɛ jakä wä dhɔrɛ, jio̱kɛ jɛ i̱, “A cäŋɛ ni wec, /cu wä thi̱n.” 27 Kä cu Yecu wä nhiam kɛnɛ ji̱ kɔaarɛ, wäkɛ rɛy ciëëŋni Thɛ-tha-ria kä Pi-li-pi. Kä min ŋotkɛ dup cuɛ ji̱ kɔaarɛ thiec i̱, “Täämɛ, laar naath ɛ i̱ ɛ ɣän ŋa?” 28 Cukɛ jɛ loc i̱, “Laar kɛn ɛ i̱ ɛ ji̱n Jɔ̱ɔ̱n in la lääk, kä ɛ tha̱a̱ŋkiɛn i̱ ɛ ji̱n E-li-yaa, kä larkɛ jɛ ɛ tha̱a̱ŋ nath i̱ ɛ ji̱n ram kɛl kä göök.” 29 Kä cu Yecu kɛ thiec i̱, “Kä laar yɛn ɛ i̱ ɛ ɣän ŋa?” Cu Pi-tɔr ɛ loc i̱, “Ɛ ji̱n Mɛ-thia.” 30 Kä cuɛ kɛ gok ɛ bum kɛ ɣöö, /ca ruac ɛmɔ bi la̱r radɔ̱diɛn. 31 Cuɛ Yecu ɛ tok kɛ mi ŋi̱i̱cɛ kɛ, wëë i̱, “Bi Gat Ran ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c ti ŋuan yi̱k rut, kä ba jɛ lo̱k ɛ di̱t kɛnɛ bööth palä tin di̱t amäni ji̱ gɔ̱rkä. Kä ba jɛ näk, kä kɛ kɔr ni̱ni da̱ŋ diɔ̱k bɛ rɔ jiɛc li̱th. 32 Cuɛ ruac ɛmɔ la̱t kɛ a jɔc. Kä cu Pi-tɔr jɛ naŋ gekä, kä cuɛ jɛ tok kɛ mi lueekɛ jɛ. 33 Kä cu Yecu rɔ ri̱t, kä cuɛ ji̱ kɔaarɛ guic, kä cuɛ Pi-tɔr luek, cuɛ jɛ jiök i̱, ‘Woc rɔɔdu kä ɣä, Cɛy-tan, kɛ ɣöö /ci car ni ti bä kä Kuoth pa̱ny, kä cäri kɛ cär nath.’ ” 34 Cuɛ buɔ̱n kɛnɛ jaakɛ cɔl, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Mi go̱o̱r raan ɣöö bɛ ɣä guɔ̱ɔ̱r, a jɛ jay rɔɔdɛ, kä a jɛ kap jiathdɛ, kä bɛ ɣä guɔ̱ɔ̱r. 35 Kɛ ɣöö ram mi wä tëkdɛ yop, bɛ jɛ bath. Kä ram mi wä tëkdɛ thöp, kɛ kui̱ cio̱tädä kɛnɛ kui̱ thukni ti gɔw bɛ jɛ kän. 36 Bi gɔɔydɛ a ŋu mi ci raan ɣɔw kɛɛliw jek ala duŋdɛ, kä bi tëkdɛ bath? 37 Kä dee raan ŋu thöp ala luël kɛ kui̱ tëkdɛ? 38 Kɛ ɣöö mi wä raan pöc kɛ ɣä kɛnɛ ruaacnikä rɛy ri̱cä mɛ jiääk ɛmɛ mɛ thil ŋa̱th, bi Gat Ran pöc kɛ jɛ bä, mi wëë wä ben kɛ gɔɔy puɔnyä Gua̱n kɛɛl kɛ ja̱a̱k nhial tin rɛl gɔɔydiɛn rɔ.”

Mak 9

1 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, tëëkɛ tha̱a̱ŋ nath ti te cuŋä ɛn wanɛ mɛ, ti /ca lia̱a̱ bi nɛn amäni mi ci kuäär Kuɔth ben kɛ buɔ̱m.” 2 Kä kɛ kɔr ni̱ni da̱ŋ bäkɛl cu Yecu Pi-tɔr kɛnɛ Je-mɛth kɛ Jɔ̱ɔ̱n naŋ kɛ jɛ kɛɛl. Cuɛ kɛ böth wi̱i̱ pa̱a̱m mi bäär, gua̱a̱thdiɛn kärɔ, kä cua puɔ̱nydɛ loc nhiamdiɛn. 3 Cu bieynikɛ buay ɛ pak a cukɛ riaw ɛlɔ̱ŋ, mi thilɛ ram mi dee kɛ lak inɔ wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n. 4 Kä cu E-li-yaa kɛnɛ Muthɛ päl nhiamdiɛn, ruackɛ kɛ Yecu. 5 Kä cu Pi-tɔr Yecu jiök i̱, “Ŋi̱i̱c, gɔaaɛ ɛn ɣöö ta̱kɔ wanɛ mɛ, a kɔ la̱tkɔ bi̱lɛni da̱ŋ diɔ̱k, bi kɛl a duŋdu, kɛl ɛ duŋ Muthɛ, kä kɛl ɛ duŋ E-li-yaa.” 6 Kɛ ɣöö kui̱cɛ min derɛ lar, kɛ ɣöö cikɛ dual ɛlɔ̱ŋ. 7 Cu pua̱r kɛ kuɔ̱m piny, kä cu jɔw ben rɛy puɔ̱rä ruacɛ i̱, “Nɛmɛ ɛ jɛn Gatdä min nhɔakä, liɛŋɛ ruacdɛ!” 8 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ min cikɛ gui̱c kui̱cni diaal, cuɛ thil ram mi cu kɛn ɛ nɛn kɛɛl kɛ kɛ ɛ ni Yecu kärɔa. 9 Kä min bäkɛ piny wi̱i̱ pa̱a̱m, cuɛ kɛ gok i̱ thilɛ radɔ̱diɛn mi bi kɛn ɛ la̱r min ci kɛn ɛ nɛn, amäni kɔr kä mi ca Gat Ran jiɛn li̱th. 10 Kä cukɛ biɛt kɛ jɛ, duundɛ ɣöö cukɛ thiec kɛ mɔ dee jiec ran, kɛ rɔ li̱th lat ni ŋu. 11 Kä cukɛ jɛ thiec i̱, “Ɛŋu laar ji̱ gɔ̱rkä jɛ mɔ i̱, ‘Bi E-li-yaa ben kɛ nhiam?’ ” 12 Kä cuɛ kɛ loc i̱, “Ɛpuc, bi E-li-yaa dhil ben kɛ nhiam, kɛ ɣöö bɛ ŋɔak diaal ben rialikä. Kä kua jɛ lɛ gɔ̱r i̱di kɛ kui̱ Gatdä Ran, ɛn ɣöö bɛ ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c ti ŋuan rut, kä ba jɛ yak ɛ naath? 13 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ ɛn ɣöö ci E-li-yaa ku thuŋ ben, kä ci naath ɛ lät kä min nhɔk kɛn ɛ, ce̱tkɛ min ca gɔ̱r kɛ kui̱dɛ.” 14 Mëë cikɛ ben kä ji̱ kɔaarɛ, cukɛ buɔ̱n nath mi di̱i̱t nɛn gekädiɛn, kä ŋak ji̱ gɔ̱rkä ŋaknɔm kɛ kɛ. 15 Cu naath diaal ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ, mëë cikɛ Yecu nɛn, kä cukɛ riŋ, cukɛ jɛ wä ner. 16 Kä cuɛ kɛ thiec i̱, “Ŋakɛ ni ŋu kɛ kɛ?” 17 Cu ram kɛl kä buɔ̱n ɛ loc i̱, “Ŋi̱i̱c, cä gatdä nöŋ ji̱, kɛ ɣöö tëëkɛ yiëë mi jiääk mi jak jɛ kä /ci ruac. 18 Kä mɔ cɛ jɛ käpɔ, la duäcɛ jɛ piny, kä bi thokdɛ te guɔ̱p, kä bɛ lɛckɛ moth, kä bɛ puɔ̱nydɛ ri̱l. Kä cä ruac kɛ ji̱ kɔaaru, kɛ ɣöö bikɛ jɛ woc, kä /ken kɛn ɛ luäŋ.” 19 Cu Yecu kɛ loc, “Yɛn, ri̱c mi thil ŋa̱th, bä te kɛɛl kɛ yɛ kɛ gua̱a̱th mi ni̱n di? Kä ɛ gua̱a̱th mi ni̱n di mi bä rut ni yɛ? Nöŋɛ jɛ ɣä.” 20 Cukɛ dho̱o̱l nöŋ jɛ, kä mëë ci yiëë in jiääk Yecu nɛn, ni ɛn guäth ɛmɔ cuɛ dho̱o̱l käp, kä cuɛ tɛɛth, cuɛ rɔ daŋ piny a te thokdɛ kɛ guɔ̱p. 21 Cu Yecu gua̱n dhöl thiec i̱, “Cɛ jääny kɛ juey ɛmɛ kɛ pek mi ni̱n di?” Kä cuɛ jɛ loc i̱, “Kääpɛ jɛ ni gaatädɛ. 22 Cuɛ tɛth maac kɛnɛ rɛy pi̱i̱ni kä ti ŋuan, kɛ ɣöö bɛ jɛ näk. Mi tëëkɛ mi deri luäŋ, a lɔcdu kɔ̱c kɛ kɔ, kä luäk kɔ.” 23 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Mi ti̱i̱kɛ lua̱ŋ! Ŋɔak diaal dëë kɛ lät kä ram mi tekɛ ŋa̱th.” 24 Ni ɛn guäth ɛmɔ cu gua̱n gatdä yɔal, wëë i̱, “Ɣän ŋa̱thä, kä luäk ɣä kɛ thil ŋäthädä.” 25 Kä min ci Yecu jɛ nɛn ɛn ɣöö bä buɔ̱n kɛɛl kɛ wuɔ̱ɔ̱r, cuɛ yiëë in jiääk luek, jio̱kɛ jɛ i̱, “Ji̱n, yiëë in ci dho̱o̱l ɛmɛ pën ruac kɛnɛ li̱eŋ, ɣän la̱tdä ji̱ ruac, bër raar puɔ̱nydɛ, kä /cu rɔɔdu nyɔk kɛ loc kä jɛ!” 26 Cu yiëë in jiääk wak, cuɛ dho̱o̱l ɛmɔ dhur ɛlɔ̱ŋ, kä cuɛ ben raar puɔ̱nydɛ, kä cu dho̱o̱l ɛmɔ muɔn, cuɛ ce̱tkɛ mi cɛ li̱w. Kä cu ri̱w nath wee i̱, “Cɛ li̱w.” 27 Kä cu Yecu tetdɛ käp, kä cuɛ jɛ jiac nhial, kä cuɛ rɔ jiɛc. 28 Mëë ci Yecu ben dueel, cu ji̱ kɔaarɛ jɛ thiec a tekɛ kärɔ̱ i̱, “Ɛŋu /ka̱n kɔ jɛ luäŋ kɛ käm raar ɔ?” 29 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Mi ce̱tkɛ nɛmɛ ka̱mkɛ jɛ raar kɛ pal kärɔa.” 30 Kä cu Yecu gua̱a̱th ɛmɔ ba̱ny piny cukɛ räth nhiam, cukɛ wä rët kɛ Gɛ̈-lɛ-li, kä lo̱kɛ jɛ ɛn ɣöö dee raan ɛ ŋa̱c, 31 kɛ ɣöö ŋi̱i̱cɛ ji̱ kɔaarɛ, jio̱kɛ kɛ i̱, “Ba Gat Ran kɔak tetni nath, kä bikɛ jɛ näk, kä mi ca jɛ näk bɛ rɔ nyɔk kɛ jiɛɛn li̱th kɛ kɔr ni̱ni da̱ŋ diɔ̱k.” 32 Kä duundɛ ɣöö /ken ruac ëë cɛ la̱rkɛ cop lo̱cnikiɛn, kä dualkɛ kɛ ɣöö ba jɛ thiec. 33 Cukɛ ben kä Ka-pɛr-ni-äm. Mëë cikɛ wä dueel, cuɛ kɛ thiec i̱, “Ŋakɛ ni ŋu dup ɛ ni?” 34 Kä duundɛ ɣöö cukɛ biɛt ɛtil, kɛ ɣöö ruackɛ kärɔ̱ dup, ɛn ɣöö di̱t ni ŋa kä kɛ. 35 Cuɛ nyuur, kä cuɛ jaakɛ da̱ŋ wäl rɛw cɔl, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Mi tëë ram mi go̱o̱r ɣöö bi a bo̱o̱th, bɛ la ram in jɔakdiɛn kä ba kuany nɛɛni diaal.” 36 Kä cuɛ gat mi tɔt ka̱n, cuɛ jɛ cuŋ nhiamdiɛn. Mëë cɛ jɛ kul kɛ tetdɛ, cuɛ kɛ jiök i̱, 37 “Ram mi nyuur gat kɛl mi ce̱tkɛ nɛmɛ kɛ ciötdä nyuurɛ ni ɣä. Kä ram mi nyuur ɣä, nyuurɛ ni ram ëë jäk ɣä.” 38 Cu Jɔ̱ɔ̱n jiök i̱, “Ŋi̱i̱c, cakɔ ram kɛl mi tuk yiey ti jiäk raar kɛ ciötdu nɛn, kä cua kɔ jɛ pën, kɛ ɣöö /cɛ guur ni kɔn.” 39 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “/Cuarɛ jɛ pen, kɛ ɣöö thilɛ ram mi lät ti buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m kɛ ciötdä, mi dee mi jiäk lat kɛ kui̱dä kɛ kɔr gua̱th mi tɔt. 40 Kɛ ɣöö ram mi /ci tɛr kɛ kɔn, ɛ raandan pa̱ny. 41 Kä ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ram ɔ bi yɛ moc pi̱ ti mathɛ mɔ, kɛ ɣöö lapɛ nɛɛ Kritho, bɛ muc mi gɔaa jek. 42 “Kä ram mɔ bi gat kɛl kä tiɛtni tin ŋa̱thkɛ ɣä jak kä dui̱r, bi gɔaa ni ɣöö ba päm gua̱r bɛɛl mi di̱i̱t yian ŋuäkdɛ ɛn ram ɛmɔ, kä ba jɛ yuɔr däär baar. 43 Mi ci tetdu ji̱ jak kä dui̱r, ŋok ɛ, kɛ ɣöö gɔaa ni jɛn kɛ ji̱ ɛn ɣöö bi wä teekä a ti̱i̱ kɛ tet kɛl, kä wädu maac mi /ca dee yieny kɛ tet da̱ŋ rɛw. 44 Ɛ jɛn gua̱a̱th in /ci lɔa̱a̱t li̱w thi̱n, kä /ca mac bi met yieny. 45 Mi ci cio̱o̱kdu ji̱ jak kä dui̱r, ŋok ɛ, kɛ ɣöö gɔaa ni jɛn kɛ ji̱ ɛn ɣöö bi wä teekä ŋo̱o̱tdä, kä yoru guäth maac mi thil pek kɛ ciök da̱ŋ rɛw. 46 Ɛ jɛn gua̱a̱th in /ci lɔa̱a̱t li̱w thi̱n, kä /ca mac bi met yieny. 47 Kä mi jak waŋdu ji̱ kä dui̱r lɔl ɛ, kɛ ɣöö gɔaa ni jɛn kɛ ji̱ ɛn ɣöö deri wä cieŋ kuäärä Kuɔth kɛ waŋ kɛl, kä yoru guäth maac mi thil pek kɛ wäŋ da̱ŋ rɛw. 48 Ɛ jɛn ‘Gua̱a̱th in /ci lɔa̱a̱t li̱w thi̱n, kä /ci mac bi met yieny.’ 49 “Kɛ kui̱ ɛmɔ ba yɛn diaal jakä gɔw kɛ mac ce̱tkɛ min la muc a jakɛ kä gɔw kɛ milɛ. 50 Milɛ gɔaaɛ, kä mi ci wac milɛ kä thuuk, dee yɛn wacdɛ luɔc thi̱n i̱di? Ta̱yɛ kɛ milɛ rɛydun, kä ta̱yɛ kɛ mal kamnikun.”

Mak 10

1 Cu Yecu jiɛɛn guäth ɛmɔ, kä cuɛ wä ro̱o̱l Ju-dia amäni kui̱c Jɔr-dɛn, kä cu nɛy ti ŋuan rɔ̱ nyɔk kɛ duɔ̱l gëëknikɛ, kä cuɛ kɛ nyɔk kɛ ŋi̱i̱c ce̱tkɛ ciaaŋdɛ mëë wen. 2 Kä cu tha̱a̱ŋ ji̱ Pa-ri-thii ben kä jɛ, cua jɛ thiec kɛ ɣöö ɣɔ̱a̱nkɛ jɛ i̱, “Ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ ɛn ɣöö dee wut ciekdɛ däk?” 3 Cuɛ kɛ loc i̱, “Ɛŋu mi ca la̱r yɛ ɛ Muthɛ?” 4 Cukɛ wee i̱, “Cu Muthɛ ɛ nhɔk ɛn ɣöö bi wut luɔt däkä ciëkdɛ kɔŋ lat, kä bɛ jɛ kulɛ jakä wä.” 5 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Cu ruac ɛmɛ gɔ̱r kɛ kui̱ bumä wecdun. 6 Kä ni tuk cäkä ɣɔaa, ci Kuoth naath cak tuut kɛnɛ ŋuɔ̱ɔ̱t. 7 Kɛ kui̱ ɛmɔ bi wut gua̱n kɛnɛ man ba̱ny piny, kä ba jɛ mat kɛnɛ ciekdɛ. 8 Kä bi kɛn da̱ŋ rɛw a kɛl. Kä inɔ, /cikɛ bi lɛ ŋot ala rɛw, cikɛ a kɛl. 9 Kɛ ɣöö, nɛy ti ci Kuoth kɛ mat kɛɛl, akɛ /ca däk ɛ raan.” 10 Kɛ gua̱a̱th ëë tekɛ dueel cu jaakɛ jɛ nyɔk kɛ thiec kɛ kui̱ ruac ɛmɔ. 11 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɛn ramɔ wä ciekdɛ däk ɔ, kä bɛ dɔ̱diɛn kuɛn, ca dho̱o̱m kä ciekdɛ. 12 Kä mi ci ciek da̱k cɔaadɛ, kä ca nyɔk kɛ kuën, jɛn cɛ dhɔm.” 13 Kä cu naath ɛ nöŋ gaat ti tiɛtni, kɛ ɣöö bɛ kɛ thiap, kä cu jaakɛ kɛ yɔ̱r. 14 Kä mëë ci Yecu nɛmɛ nɛn, cuɛ gaak, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “A gaat ti tiɛtni bä kä ɣä, /cuarɛ kɛ pen, kɛ ɣöö puɔ̱th kuäärä Kuɔth ɛ duŋ nath ti ce̱t kɛ dho̱li ti̱ti̱. 15 Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ram mi /ci Kuäär Kuɔth bi nhɔk, ce̱tkɛ gat mi tɔt, /cɛ bi wä rɛydɛ.” 16 Kä cuɛ kɛ kuɔ̱l tetnikɛ, kä cuɛ kɛ poth, kueŋɛ tetkɛ pua̱nynikiɛn. 17 Täämɛ min tɛthɛ piny wëë jälɛ, cu wut riŋ kä jɛ, kä cuɛ rɔ ka̱m mua̱a̱l nhiamdɛ, cuɛ jɛ thiec i̱, “Ŋi̱i̱c in gɔaa, ɛŋu bä yi̱k la̱t ɔ, kɛ ɣöö bä tëk mi do̱raar jek?” 18 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ɛŋu cɔɔli ɣä i̱ mi gɔaa ɔ? Thilɛ ram mi gɔaa, ɛ ni Kuoth kärɔa. 19 Ŋäci ŋut Kuɔth ti̱ti̱ i̱, ‘/Cu dho̱m, /cu riär lät, /cu kuel, /cu kac lat, /cu naath mac, kä luthni guur kɛnɛ muɔɔr.’ ” 20 Kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Ŋi̱i̱c, cä ŋut ti̱ti̱ diaal tit ni ŋuɛɛtädä.” 21 Kä cu Yecu jɛ guic, kä cuɛ jɛ nhɔk. Kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Duɔ̱ɔ̱r kɛl a jɔ̱ɔ̱r kä ji̱. Wër, kɔkni nyinku diaal, kä kämni kɛ can, kä bi ria̱ŋdu wä jek cieŋ nhial, kä bër guuri ɣä.” 22 Cuɛ ŋɛ̈ɛ̈r kɛ ruaacni Yecu, kä cuɛ jiɛɛn kɛ jiath lɔaac, kɛ ɣöö tëëkɛ ŋɔak ti ŋuan. 23 Cu Yecu ji̱ kɔaarɛ guic, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Kä bɛ buɔ̱m i̱di ɛn ɣöö bi nɛy ti ria̱ŋ ria̱a̱ŋ wä rɛy ciëŋ kuäärä Kuɔth!” 24 Kä cu ji̱ kɔaarɛ ga̱a̱c kɛ rieetkɛ. Kä cu Yecu kɛ lɛni jiök i̱, “Gaatkä, bɛ ku lɛ buɔ̱m i̱di ɛn wä nath cieŋ kuäärä Kuɔth! 25 Thia̱kni ɣöö dee thɔ̱rɔ̱l cooth kɛ waŋ riɛp, kä wä raam mi riäŋ riäŋ rɛy ciëŋ kuäärä Kuɔth.” 26 Cuɛ wuɔ̱thkiɛn yi̱c ɛlɔ̱ŋ, kä cukɛ ruac kä rɔ̱ i̱, “Kä ɛŋa bi kään ɔ?” 27 Cu Yecu kɛ guic, kä cuɛ wee i̱, “Mɛmɛ bumɛ kä naath, a /ci mɔ a Kuɔth, kɛ ɣöö ŋɔak diaal lua̱ŋ kɛ rɔ̱ kä Kuoth.” 28 Cu Pi-tɔr ɛ tok kɛ mi jio̱kɛ jɛ i̱, “Nɛnɛ, cakɔ nyinkɔ diaal ba̱ny piny, kä cakɔ ji̱ guɔ̱ɔ̱r.” 29 Cu Yecu wee i̱, “Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ ji̱, thilɛ ram mi ci ciëëŋdɛ, kiɛ dämani, kiɛ nyimani, kiɛ man, kiɛ gua̱n, kiɛ gaat, kiɛ ka̱a̱k ba̱ny piny kɛ kui̱dä kɛnɛ kui̱ thukni ti gɔw, 30 mi /ci rëpdiɛn ti kuɔ̱r bi jek ɛn täämɛ. Jɛn bɛ rëëp duëli ti kuɔ̱r, kɛnɛ dämani, kɛ nyimani, kɛ man, kɛnɛ gaat amäni ka̱a̱k jek, a cäŋ tëëkɛ rik. Kä bɛ tëk in do̱raar jek kɛ gua̱a̱th ɔ bëë ɔ. 31 Kä nɛy ti ŋuan ti te nhiam täämɛ bikɛ a nɛy tin jɔak, kä nɛy tin te jɔk bikɛ a nɛy tin nhiam.” 32 Min tekɛ dup, wäkɛ kä Jɛ-ru-tha-lɛm, a bo̱o̱th Yecu kɛ, cu wuɔ̱thkiɛn yi̱c, kä cu nɛy ti guɔ̱ɔ̱rkɛ kɛ dual. Kä mëë cɛ jaakɛ da̱ŋ wäl rɛw naŋ gekä, cuɛ kɛ tok kɛ mi lätdɛ kɛ min bi tuɔɔk kä jɛ. 33 Cuɛ wee i̱, “Nɛnɛ, wä kɔn kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kä ba Gat Ran la̱th tetni bööth palä tin di̱t, kɛnɛ gɔa̱a̱r, kä ba jɛ kuɛth li̱th, kä ba jɛ ka̱m jur. 34 Kä bi kɛn ɛ yak, kä bikɛ jɛ ŋul kä ruɛy, kä ba jɛ duäc kɛ waat, kä bikɛ jɛ näk. Kä kɛ kɔr ni̱ni da̱ŋ diɔ̱k bɛ rɔ jiɛc li̱th.” 35 Kä cu Je-mɛth kɛnɛ Jɔ̱ɔ̱n, gaat Dhɛ-ba-dii, ben kä jɛ, kä cukɛ jɛ jiök i̱, “Ŋi̱i̱c, görkɔ ɣöö bi kɔ lät kä mɔ bakɔ thiec kä ji̱ mɔ.” 36 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɛŋu go̱o̱r yɛn ɣöö bä la̱t kä yɛ mɔ?” 37 Cukɛ jɛ jiök i̱, “Jaknikɔ kä nyuur, a te ram kɛl cueecdu kä te min dɔ̱ŋ caamdu, rɛy gɔɔyä puɔnyädu.” 38 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Kui̱c yɛn mɔ thieec yɛn ɛ mɔ kä ɣä. Bia tekɛ lua̱ŋ kɛ ma̱th kɛ liɛɛr in mäth kɛ ɣä, kiɛ ba yɛ lak kɛ la̱k in ca lak ni ɣä?” 39 Cukɛ jɛ jiök i̱, “Ɣɔ̱ɔ̱n, ta̱kɔ lua̱ŋ.” Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Inɔ, bi yɛn maath kɛ liɛɛr in mäth kɛ ɣä, kä ba yɛ lak kɛ la̱k in lakɛ ni ɣä. 40 Kä duundɛ ɣöö nyuur cuëëcdä kiɛ caamdä /ciɛ duŋdä mi dee thöp ɣän, ɛ duŋ nɛɛni tin ca nɛmɛ rialikä kɛ kui̱diɛn.” 41 Mëë ci jaakɛ da̱ŋ wäl ɛ liŋ, cukɛ gaak kɛ Je-mɛth kɛnɛ Jɔ̱ɔ̱n. 42 Kä cu Yecu kɛ ciöl rɔ, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ŋa̱cɛ jɛ ɛn ɣöö nɛy tin ca ŋa̱c i̱ bi a ruëëc juri, ruackɛ naath kɛ buɔ̱m, kä bööthkiɛn la ruackɛ naath kɛ buɔ̱mdiɛn. 43 Kä /cɛ bi te inɔ rɛydun. Ram mɔ go̱o̱r ɣöö bɛ a ram mi di̱i̱t rɛydun bɛ dhil a läätdun, 44 kä ram mi go̱o̱r ɣöö ba bo̱o̱th rɛydun, bɛ dhil a kuanydun diaal. 45 Kɛ ɣöö /ken Gat Ran ben kɛ ɣöö ba jɛ lätikä, bëë kɛ ɣöö bɛ naath lätikä, kɛnɛ ɣöö bɛ tëkdɛ thöp ala lueel kɛ kui̱ nɛɛni ti ŋuan.” 46 Kä cukɛ ben kä Jɛ-ri-ko. Kä min bänyɛ Jɛ-ri-ko piny kɛnɛ jaakɛ kɛ buɔ̱n mi di̱i̱t, te Bar-ti-me-äth gat Ti-me-äth mi cɔr mi li̱i̱m nyuurä gekä duɔ̱p. 47 Mëë cɛ liŋ ɛn ɣöö ɛ Yecu raan Na-dha-rɛth, cuɛ rɔal ɛlɔ̱ŋ, kä cuɛ wee i̱, “Yecu, Gat Dee-bid, a lɔcdu kɔ̱c kɛ ɣä!” 48 Kä cu nɛy ti ŋuan cɔr yɔ̱r, kɛ ɣöö bɛ biɛt. Kä cu ku tuɔ̱l ni jɛn kɛ rɔal ɛlɔ̱ŋ i̱, “Gat Dee-bid, a lɔcdu kɔ̱c kɛ ɣä!” 49 Cu Yecu cuɔ̱ŋ, kä cuɛ wee i̱, “Ciölɛ jɛ ɣä.” Cukɛ wut in cɔr cɔl, jiökɛ jɛ i̱, “Bum lɔcdu, jiɛc rɔ, cɔlɛ ji̱.” 50 Cuɛ bi̱i̱dɛ min del yäk, kä cuɛ rɔ yuɔ̱th nhial, kä cuɛ ben kä Yecu. 51 Kä cu Yecu jɛ thiec i̱, “Ɛŋu mi go̱o̱ri i̱ bä lät kä ji̱?” Cu cɔr ɛ loc i̱, “Ŋi̱i̱cdä, jakni ɣä kä ɣöö bä rɔ nyɔk kɛ guic.” 52 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Wër dupdu. Ci ŋa̱thdu ji̱ jakä gɔaa.” Kä ɛn guäth ɛmɔ pa̱ny cu waŋkɛ rɔ̱ cu lɛp, kä cuɛ Yecu guɔ̱ɔ̱r rɛy duɔ̱p.

Mak 11

1 Mëë cikɛ thia̱k kɛ Jɛ-ru-tha-lɛm kä Beth-pac kɛnɛ Beth-ani, thieekä Pa̱a̱m Ɔ-lip, cu Yecu ji̱ kɔaarɛ da̱ŋ rɛw ja̱k, 2 cuɛ kɛ jiök i̱, “Wiaa rɛy ciëŋ mia̱ nhiamdun. Kä ni ɛn cuɔ̱pdun thi̱n, bia ruath muɔ̱l mi /ken raan met kɔt jɔkdɛ kä ca yian piny jek. Luɔnyɛ jɛ, kä nööŋɛ jɛ. 3 Kä mi wëë tekɛ ram mi wä yɛ thiec i̱, ‘Ɛŋu la̱tdɛ nɛmɛ ɔ?’ Jiökɛ jɛ i̱, ‘Go̱o̱r Kuäär ni Kuoth ɛ, kä bɛ jɛ ja̱k nikä kɛɛl.’ ” 4 Cukɛ wä kä cukɛ ruath muɔ̱l jek a ca yian piny thok kal gekä duɔ̱p. Kä min lony kɛn ɛ, 5 cu nɛy ti te cuŋä ɛn wi̱ni kɛ thiec i̱, “La̱tdɛ ni ŋu, mɔ luɔnyɛ ruath muɔ̱l ɔ?” 6 Cukɛ kɛ la̱t min ca la̱rkɛ ɛ Yecu, kä cukɛ kɛ pa̱l ɣöö naŋkɛ jɛ. 7 Kä cukɛ ruath muɔ̱l nöŋ Yecu, kä cukɛ bieynikiɛn la̱th jɔkdɛ, kä cu Yecu nyuur thi̱n. 8 Cu nɛy ti ŋuan bieynikiɛn ɣa̱r piny dup, kä cu tha̱a̱ŋkiɛn kar jiɛn tëm, cukɛ kɛ ɣa̱r dup. 9 Cu nɛy tin jäl nhiamdɛ kɛnɛ tin guɔ̱ɔ̱rkɛ jɛ rɔal wäkɛ i̱, “A liak tekɛ jɛ! Puɔ̱th akɛ ram mi bëë kɛ ciöt Kua̱r ni Kuoth! 10 Puɔ̱th akɛ kuäär gua̱ndɔɔŋdan ni Dee-bid in bëë! Liakɛ jɛ rɛy ciëŋ nhial!” 11 Mëë cɛ cop kä Jɛ-ru-tha-lɛm, cuɛ wä rɛy luaak Kuɔth, cuɛ ŋɔak diaal gueec, kä cuɛ loc Beth-ani kɛnɛ jaakɛ da̱ŋ wäl rɛw kɛ ɣöö ci ɣɔw ku thuŋ a wäär. 12 Mëë ruɔ̱n lunydiɛn jɔk kä Beth-ani, cu Yecu buɔthɛ näk. 13 Cu Yecu jiath ŋɔa̱a̱p mi tekɛ ji̱th ti tɔ̱ɔ̱c nɛn a na̱n, kä cuɛ wä thi̱n kɛ ɣöö dɔ̱ŋ derɛ dɛy wä jek thi̱n. Mëë cɛ cop thaar jiaath, cuɛ thil dɛy ti cɛ jek thi̱n, ɛ ni ji̱th kärɔ, kɛ ɣöö ŋot gua̱a̱th in la kui̱r kɛ ŋɔ̱a̱p. 14 Kä cuɛ ŋɔ̱p ɛmɔ jiök i̱, “Thilɛ ram mi bi dɛyku met nyɔk kɛ mi̱eth amäni cäŋ kɛl.” Kä cu jaakɛ jɛ liŋ. 15 Cukɛ ben kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kä cu Yecu wä rɛy luaak Kuɔth, kä cuɛ tok kɛ mi tukɛ ji̱ ko̱kä diaal kɛnɛ nɛy tin ko̱k raar. Cuɛ tharbëtni ji̱ luël yio̱o̱ni buɔ̱p, kɛnɛ kɔamni nyuurä nɛɛni tin kɔakɛ guɔ̱kni. 16 Kä /kenɛ jɛ nhɔk ɛn ɣöö dee raan duɔ̱ɔ̱r kap a rɛɛtdɛ rɛy luaak Kuɔth. 17 Kä cuɛ kɛ ŋi̱eec wëë i̱, “/Ka̱n ɛ gɔ̱r i̱, ‘Ba luaakdä cɔl i̱ luaak palä kɛ kui̱ dööri diaal?’ Kä ci yɛn ɛ jakä luaak ma̱a̱cni.” 18 Kä min ci bööth palä tin di̱t kɛnɛ ji̱ gɔ̱rkä jɛ liŋ, kä görkɛ ca̱p mi dëë näk ni jɛ, kä dualkɛ kɛ jɛ, kɛ ɣöö ci nɛy diaal ga̱a̱c kɛ ŋi̱i̱cdɛ. 19 Kä mëë ci ɣɔw a thiaŋ, cu Yecu wä raar rɛy rɛ̈ɛ̈k kɛnɛ jaakɛ. 20 Kä kɛ runwaŋ mi jälkɛ dup, cukɛ ŋɔ̱p nɛn, cɛ rɔɔl amäni ciökɛ. 21 Kä cu Pi-tɔr ruacdɛ tim, kä cuɛ wee i̱, “Ŋi̱i̱c, nɛn ɛ. Ci jiath ŋɔa̱a̱p ëë ci lam rɔɔl.” 22 Cu Yecu kɛ loc i̱, “Ŋa̱thɛ Kuoth. 23 Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, mi ci yɛn päm ɛmɛ jiök i̱, ‘Woc rɔɔdu wanɛ mɛ, kä wër där baar,’ mi thilɛ lɔcdu diw, a bi ŋa̱th ni ji̱n ɛn ɣöö bi min ci lar tuɔɔk ba lät kä ji̱. 24 Kɛ kui̱ ɛmɔ, ɣän la̱rä jɛ yɛ ɛn ɣöö mɔ bia thiec kɛ palɔ, ŋa̱thɛ jɛ ɛn ɣöö cia jɛ jek, kä bɛ cu a duŋdun. 25 “Kä mi ta̱yɛ cuŋä a palɛ, pa̱lɛ mi jiäk mi te kamdun kɛ ram mi dɔ̱ŋ, kɛ ɣöö dee Guurun in te nhial dueerkun pälikä bä.” 26 Kä mi /ci yɛn naath bi pälikä, amäni Guurun in te nhial /cɛ dueerkun bi pälikä bä. 27 Kä cukɛ lɛni ben kä Jɛ-ru-tha-lɛm. Kä min jälɛ rɛy luaak Kuɔth, cu bööth palä kɛnɛ ji̱ gɔ̱rkä amäni di̱t ben kä jɛ. 28 Cukɛ jɛ jiök i̱, “Ɛ lua̱ŋ ŋu kä lätdi ŋɔak ti̱ti̱ ɔ? Kä ɛŋa käm ji̱ lua̱ŋ mi lätdi kɛ?” 29 Cu Yecu kɛ loc i̱, “Täämɛ, bä yɛ thiec kɛ kɛl, kä mi dee yɛn ɛ luɔ̱c ɣä, bä yɛ la̱r lua̱ŋ in la̱tdä ŋɔak ti̱ti̱. 30 Bä la̱k Jɔ̱ɔ̱n nhial kä Kuoth, kiɛ bëë kä naath? Luɔ̱cɛ jɛ ɣä.” 31 Kä cukɛ ruac kärɔ̱, wäkɛ i̱, “Mi wä kɔn ɛ wä lar i̱ bëë nhial, bɛ kɔn jiök i̱, ‘Kä ɛŋu /ka̱nɛ jɛ ŋäth ɔ?’ 32 Kä mi wä kɔn ɛ lar i̱, ‘Ɛ duŋ nath’?” Kä dualkɛ kɛ naath, kɛ ɣöö ci nɛy diaal ɛ ŋäth ɛn ɣöö Jɔ̱ɔ̱n ɛ gök. 33 Kä inɔ cukɛ Yecu loc i̱, “Kɔn kueckɔ jɛ.” Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Kä amäni ɣän bä, /cä yɛ bi la̱r ɛn lua̱ŋ in la̱tdä ŋɔak ti̱ti̱.”

Mak 12

1 Cu Yecu jɛ tok kɛ mi ruacɛ kɛ kɛ, kɛ cäätni ti̱ti̱, cuɛ wee i̱, “Cu wut kɛl kak wal kɛ kui̱ kɔaŋ pith. Cuɛ jɛ rɛk kä cuɛ gua̱a̱th nhiecä kɔaŋ tɛt rɛydɛ, kä cuɛ dhaŋ mi bäär kɛ kui̱ yien bɛɛl la̱t rɛydɛ. Kä cuɛ kak ba̱ny pi̱eeth wal, kä cuɛ wä ro̱o̱l dɔ̱diɛn. 2 Mëë ci gua̱a̱th ciɛkädiɛn cop, cuɛ raan la̱tdɛ jäk kä pi̱eeth kakä, kɛ ɣöö kui̱dɛ kä dɛy wal kakä wä nööŋ. 3 Kä cukɛ jɛ käp, cukɛ jɛ duäc, kä cukɛ jɛ jakä loc jɔk baaŋ. 4 Cuɛ kɛ lɛni nyɔk kɛ jäk kä läät dɔ̱diɛn. Mëë cɛ ben kä kɛ, cukɛ jɛ duäc wi̱i̱dɛ, kä cukɛ jɛ yak. 5 Cuɛ kɛ jäk kä radɔ̱diɛn bä, kä cukɛ jɛ näk. Kä cua jɛn min cua lät kä nɛy kɔ̱kiɛn ti ŋuan. Cukɛ tha̱a̱ŋkiɛn duäc, kä cukɛ tha̱a̱ŋkiɛn näk. 6 Cu ŋot ni ram kɛl cieŋ min la gatdɛ min nhɔkɛ. Cuɛ jɛ jäk kä kɛ kɛ jɔak, wëë i̱, ‘Bikɛn gatdä luɔ̱th.’ 7 Kä cu pi̱eeth kakä ruac kärɔ̱ i̱, ‘Nɛmɛ ɛ jɛn gatdɛ min bi nyinkɛ guäl, bia kuanɛ jɛ näk, kɛ ɣöö banɛ nyinkɛ cu ka̱n.’ 8 Cukɛ jɛ käp, cukɛ jɛ näk, kä cukɛ jɛ yuɔr raar rɛy kakä wal kɛ kui̱ kɔaŋ. 9 Ɛŋu mi bi gua̱n kakä kɛ kui̱ kɔaŋ ɛmɔ jɛ la̱t? Bɛ ben kä bɛ ji̱ pi̱thä diaal tɔ̱tɔ̱ näk, kä bɛ kak wal kɛ kui̱ kɔaŋ ka̱m nɛy kɔ̱kiɛn. 10 /Ka̱nɛ ruac ɛmɛ kuɛn i̱, ‘Päm ëë ca lo̱k ɛ ta̱a̱th duëli, Ɛ jɛn ci ben a päm gɔŋtɔtdä mɔ. 11 Nɛmɛ ɛ la̱t Kua̱r ni Kuoth kä ɛ mi gääy nëndɛ naath’?” 12 Kä cukɛ käpdɛ go̱r kɛ ɣöö cikɛ jɛ mir ɛn ɣöö latdɛ cäät ɛmɛ kɛ kui̱diɛn, kä duundɛ ɣöö cukɛ dual kɛ buɔ̱n. Kä ɛnɔ cukɛ jɛ ba̱ny piny cukɛ jiɛɛn. 13 Kä cukɛ jɛ jäk kä tha̱a̱ŋ ji̱ Pa-ri-thii kɛnɛ ji̱ Ɣɛ-rod, kɛ ɣöö bikɛ jɛ bi̱m kɛ kui̱ ruacdɛ. 14 Mëë cikɛ ben, cukɛ jɛ jiök i̱, “Ŋi̱i̱c, ŋa̱ckɔ jɛ ɛn ɣöö ɛ ji̱n gua̱n thukä kä /ci riɛk kɛ raan. Kä ciɛŋi nɛy diaal a päär, kɛ ɣöö nyuthi naath ruac Kuɔth kɛ thuɔ̱k. Gɔaaɛ ɛn ɣöö ba Thii-thɛr luɔ̱ny tho̱lbo̱k, kiɛ /cɛ gɔaa? 15 Dëëkɔ jɛ luɔ̱ny jɛ, kiɛ /ca̱kɔ jɛ bi luɔ̱ny jɛ?” Kä kɛ ɣöö ŋäc Yecu ca̱riɛn, cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɛŋu ɣɔ̱n yɛn ɣä mɔ? Nöŋɛ ɣä yiëëth, a bä jɛ ben nɛn.” 16 Cukɛ jɛ nöŋ yiëëth, kä cuɛ kɛ thiec i̱, “Ɛ wi̱c kɛnɛ ciöt ŋa ɛn ca gɔ̱a̱r thi̱n ɔ?” Cukɛ jɛ loc i̱, “Ɛ wi̱c Thii-thɛr.” 17 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ka̱mɛ Thii-thɛr tin la nyin Thii-thɛr, kä ka̱mɛ Kuoth tin la nyin Kuɔth.” Kä cukɛ ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ kɛ jɛ. 18 Cu tha̱a̱ŋ ji̱ Thɛ̈d-du-thii tin ruac ɛn ɣöö thilɛ jiëc nath li̱th, ben kä Yecu. Cukɛ jɛ thiec, wäkɛ i̱, 19 “Ŋi̱i̱c, ci Muthɛ kɔ gɔ̱a̱r ruac ɛn ɣöö, mi ci däman ran li̱w, kä ci ciekdɛ duɔth a thilɛ kɛ gat, bi däman ciek ɛmɔ ka̱n, kɛ ɣöö bɛ gaat di̱eth kɛ kui̱ däman. 20 Tëëkɛ wutni da̱ŋ bärɔw ti gaat wutdä kɛl, cu kɛ̱̈ɛ̱̈ kuɛɛn, kä cuɛ li̱w a thil gaat. 21 Kä cu däman ciekdɛ guäl, kä cuɛ li̱w bä, a thilɛ kɛ gaat ti cɛ di̱eth. Kä cu diɔ̱ɔ̱kdiɛn ɛ la̱t inɔ bä. 22 Kä cu kɛn da̱ŋ bärɔw thil gaat. Kä kɛ jɔak cu ciek ɛmɔ li̱w bä. 23 Kä cäŋ jiecä nath li̱th bɛ ku la ciek ŋa kä kɛ? Kä ci kɛn da̱ŋ bärɔw tɔ̱ɔ̱c kɛ jɛ.” 24 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “/Ken duerun jɔɔc, kɛ ɣöö kuecɛ ruaacni Kuɔth tëë ca gɔ̱r kɛnɛ buɔ̱mdɛ? 25 Kɛ ɣöö mi wäkɛ wä jiɛɛn li̱th, /ci raan bi kuɛɛn kä /ca nyal bi kuɛn, kɛ ɣöö bikɛ ce̱t kɛ ja̱a̱k Kuɔth nhial. 26 Kä kɛ kui̱ ruac jiecä nath li̱th, /ka̱nɛ ruac kuɛn rɛy warɛgakä Muthɛ, kä gua̱a̱th ëë waŋ butbut thi̱n, ɛn ɣöö ci Kuoth ɛ lar i̱, ‘Ɛ ɣän Kuoth A-bɛ-ram, kä ɛ ɣän Kuoth Ay-dhɛk, kä ɛ ɣän Kuoth Je-kɔb’? 27 /Ciɛ Kuoth nɛɛni ti ci li̱w, ɛ Kuoth nɛɛni ti tëk. Ta̱yɛ kɛ duer pa̱ny.” 28 Cu raan gɔ̱rkä ben thieekädɛ, kä cuɛ kɛ liŋ tekɛ kɛ ŋaknɔm kamdiɛn. Mëë cɛ jek ɛn ɣöö ci Yecu naath loc agɔaa, cuɛ jɛ thiec i̱, “Ɛ ŋut in mith di̱t ni jɛn rɛy ŋuɔ̱tni diaalɔ?” 29 Cu Yecu jɛ loc i̱, “Ruac in nhiam ɛ jɛn nɛmɛ i̱, ‘Liɛŋɛ jɛ, yɛn ji̱ I-thɛ-rɛl, Kuäär ni Kuothdan ɛ jɛn Kuoth kɛl kärɔa, 30 kä bi Kuäär ni Kuothdu nhɔk kɛ lɔcdu kɛɛliw, kɛ tieydu kɛɛliw, kɛ ca̱ru kɛɛliw, kɛ buɔ̱mdu kɛɛliw.’ 31 Kä ŋut in rɛwdɛ ɛ jɛn nɛmɛ i̱, ‘Nhɔk gua̱n thieekädu ce̱tkɛ rɔɔdu.’ Thilɛ ŋut dɔ̱diɛn mi di̱t ni jɛn kä ŋut da̱ŋ rɛw ti̱ti̱.” 32 Kä cu raan gɔ̱rkä jɛ jiök i̱, “Ti̱i̱ kɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ, Ŋi̱i̱c, ji̱n ci thuɔ̱k lar pa̱ny ɛn ɣöö thilɛ Kuoth dɔ̱diɛn ɛ ni jɛn kärɔaadɛ. 33 Kɛnɛ ɣöö bi raan Kuoth nhɔk kɛ lɔcdɛ kɛɛliw, kɛ ca̱rɛ kɛɛliw, kɛ buɔ̱mdɛ kɛɛliw, kɛnɛ ɣöö bi raan gua̱n thieekädɛ nhɔk ce̱tnikɛ rɔɔdɛ. Kä gɔaa ni jiɛn kä muc diaal tin la thöpkɛ Kuoth kä waŋkɛ kɛ kɛn diaal kɛ kui̱dɛ.” 34 Mëë ci Yecu jɛ nɛn ɛn ɣöö cuɛ jɛ loc kɛ pɛl, cuɛ jɛ jiök i̱, “Thia̱ki kɛ ciëŋ kuäärä Kuɔth.” Kɛ kɔr kä mɔmɔ thilɛ ram mi ci jɛ thiec kɛ mi dɔ̱ŋ. 35 Kä min ŋi̱i̱c Yecu naath rɛy luaak Kuɔth, cuɛ wee i̱, “Dee ji̱ gɔ̱rkä jɛ lar ɛn ɣöö Mɛ-thia ɛ gat Dee-bid i̱di? 36 Kä ci Dee-bid ɛ lar kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ i̱, ‘Ci Kuäär ni Kuoth, Kuäärä jiök i̱, “Nyuuri kui̱c cuëëcdä, amäni mi wa̱a̱ ji̱ tɛ̈ru la̱th ciökniku.” ’ 37 Ci Dee-bid puɔ̱nydɛ jɛ cɔl i̱, ‘Kuäärä ni Kuoth,’ kuɛ la gatdɛ i̱di?” Kä cu nɛy ti ŋuan ruaacnikɛ liŋ kɛ tɛ̈th lɔaac. 38 Kä min ŋi̱i̱cɛ naath cuɛ kɛ jiök i̱, “Niɛkɛ rɔ̱ kɛ ji̱ gɔ̱rkä tin nhɔakɛ ja̱l kɛ bieyni ti ba̱a̱r ba̱a̱r, kä nhɔakɛ ner luthä guäth ko̱kä, 39 kɛnɛ ɣöö bikɛ nyuur kɛ kɔamni ti gɔw gua̱thni palä ji̱ Juudh kɛnɛ gua̱th mi̱thni kuën. 40 Mackɛ duël mään jɔɔkni, kä latkɛ la̱ŋ ti ba̱a̱r ba̱a̱r. Ɣän la̱rä jɛ yɛ i̱ bi nɛy ti̱ti̱ kuëth mi di̱t ni jɛn jek.” 41 Mëë ci Yecu nyuur lotdä guäth dolä yio̱o̱ni luaak Kuɔth, cuɛ nɛy ti ŋuan guic ti thöpkɛ yio̱o̱kiɛn gua̱a̱th yio̱o̱ni ɛmɔ. Kä cu nɛy ti ria̱ŋ ria̱a̱ŋ ti ŋuan yio̱w ti ŋuan ɛlɔ̱ŋ la̱th thi̱n. 42 Kä cu ciek jɔkä mi can ben, cuɛ yio̱w la̱ŋni ti nyin tiɛtni da̱ŋ rɛw ti ce̱tkɛ miliimni la̱th thi̱n. 43 Cu Yecu ji̱ kɔaarɛ cɔl, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, i̱ ciek jɔkä mɛ can ɛmɛ cɛ thöp ni yio̱w ti la̱nykɛ yio̱w nɛɛni diaal tin thöpkɛ wanɛ mɛ. 44 Kɛ ɣöö ci nɛy diaal tɔ̱tɔ̱ muɔ̱c rɛy yio̱o̱nikiɛn ti ŋuan, kä duundɛ ɣöö ci ciek ɛmɛ thöp ni pek nyinäkɛ tin dee tëk kɛ jɛ, cäŋ dakɛ.”

Mak 13

1 Min jiɛy Yecu luaak Kuɔth, cu raan kɔaarɛ jɛ jiök i̱, “Ŋi̱i̱c, nɛn pääm ti di̱t ti̱ti̱ kɛnɛ ti̱ec ti di̱t ti̱ti̱!” 2 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Nɛɛni ti̱ec ti di̱t ti̱ti̱? Thilɛ päm kɛl mi bi duɔth wanɛ mɛ wi̱i̱ pa̱a̱m dɔ̱diɛn, a /ca bi kuɛr piny.” 3 Min ci Yecu nyuur wi̱i̱ Pa̱a̱m Ɔ-lip lotdä luaak Kuɔth, cu Pi-tɔr kɛnɛ Je-mɛth kɛ Jɔ̱ɔ̱n kɛnɛ An-dɛ-röw jɛ thiec a tekɛ kärɔ̱. 4 Cukɛ jɛ jiök i̱, “Läri jɛ kɔ ɛn cäŋ ɛmɔ ba nɛy, kä bi nyuuth benä kä kɛn ti diaal ti̱ti̱ a ŋu?” 5 Cu Yecu jɛ tok kɛ mi lär jɛ kɛ i̱, “Niɛkɛ rɔ̱ kɛ ɣöö thilɛ ram mi bi yɛ buath jɔ̱ɔ̱r. 6 Bi nɛy ti ŋuan ben kɛ ciötdä, a wä i̱, ‘Ɛ ɣän!’ Kä bikɛ nɛy ti ŋuan buath jɔ̱ɔ̱r. 7 Mi wiaa ko̱o̱ri kɛnɛ thuk ko̱o̱r liŋ, a wuɔ̱thkun /cɛ yi̱c, nɛmɛ bɛ dhil tuɔɔk, kä ŋot guut. 8 Bi do̱rɔ nyiëëny kɛ do̱rɔ, kä bi kuäärɔ nyiëëny kɛ kuäärɔ. Bɛ tekɛ lath piɛny gua̱thni, kä bi ɣɔw tekɛ buaath ti di̱t. Kɛn ti̱ti̱ diaal bikɛ ce̱tnikɛ tuk bɛ̈c mäcni däpä gatdä. 9 “Niɛkɛ rɔ̱ kɛ kɛ, kɛ ɣöö bi nɛy tɔ̱tɔ̱ yɛ naŋ guäth luɔ̱ɔ̱kni, kä ba yɛ duäc gua̱th pali ji̱ Juudh. Bia cuɔ̱ŋ nhiam ruëëcni kɛnɛ kua̱r kɛ kui̱ cio̱tädä, ala nyuuth kä kɛ. 10 Kä ba thuk Kuɔth ti gɔw dhil la̱t döör diaal kɛ nhiam. 11 Mi wa yɛ wä yiɛn kä naŋkɛ yɛ luɔ̱k, /cuarɛ diɛɛr kɛ nhiam kɛ min bia lar, latdɛ min ba ka̱m yɛ ɛn guäth ɛmɔ, kɛ ɣöö /ci mɔ a yɛn kɛn tin bi ruac, kä ɛni jɛn Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ. 12 Bi raan dämani gɔany li̱th kä bi wutni gaatkiɛn kɔak, kä bi gaat tekɛ tɛ̈r kɛ diëëthkiɛn, kä bi kɛn kɛ jakä li̱w. 13 Ba yɛ nyir ɛ nɛy diaal kɛ kui̱ cio̱tädä, kä ba ram min te dhieel amäni pek teekädɛ kän.” 14 “Mi wä yɛn mi jiääk ɛlɔ̱ŋ mi bi Kuoth ɛ lo̱k nɛn guäth mi /ci mɔ a gua̱a̱thdɛ, (a cup lɔɔc raam mi kuɛɛn nɛmɛ), a nɛy diaal tin cieŋ kä Ju-dia rɔ̱ barkɛ wuɔ̱thni päämni. 15 A ram mi te wi̱i̱ duëël /ci lɛ ben piny, a bɛ wä rɛy duëël kɛ ɣöö bɛ nyinkɛ ka̱n. 16 Kä a ram mi te rɛy kakä /ci loc wi̱c kɛ ɣöö bɛ bi̱i̱dɛ wä ka̱n. 17 Kä bɛ a riɛk kä män tin ruët kɛnɛ tin lueth ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱! 18 Palɛ Kuoth kɛ ɣöö /ci nɛmɛ bi ben kɛ jiɔam. 19 Kɛ ɣöö ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱ bɛ tekɛ cuɔ̱c mi di̱i̱t ɛlɔ̱ŋ, mi /ka̱n met nɛn ni tukä ɣɔaa mëë cak Kuoth ɛ amäni täämɛ, kä /cɛ bi lɛ met nyɔk. 20 Kä mi /ken Kuoth ni̱n tɔ̱tɔ̱ jakä kuiy, thilɛ ram kɛl mi dee kään. Kä cɛ ni̱n tɔ̱tɔ̱ jakä kuiy, kɛ kui̱ nɛɛnikɛ ti cɛ mɛk. 21 Kä ɛn guäth ɛmɔ mi wëë tekɛ ram mi wä yɛ jiök i̱, ‘Nɛnɛ, Mɛ-thia ɛn!’ Kiɛ bɛ wee i̱, ‘Guɛcɛ jɛ, jɛn ni̱n!’ /Cuarɛ ruacdɛ liŋ. 22 Bi mɛthiani kɛnɛ go̱o̱k ka̱a̱cni jɔɔc, kä bikɛ nyuuthni kɛnɛ ti ga̱ykɛ naath la̱t, kɛ ɣöö mi tekɛ kɛ lua̱ŋ bikɛ nɛy ti ca mɛk buath jɔ̱ɔ̱r. 23 Kä niɛkɛ rɔ̱! Cä yɛ la̱r ti̱ti̱ kɛ nhiam.” 24 “Kä ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱, kɛ kɔr cu cä ɛmɔ, bi cäŋ a muth, kä /ci pay bi lɛ̈p, 25 Kä bi ciɛr pën nhial, kä ba buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m nhial yɔ̱k. 26 Kä bikɛ Gat Ran nɛn a bëë piny kɛ pua̱a̱r kɛ buɔ̱m mi di̱i̱t kɛnɛ gɔɔy puɔnyä. 27 Bɛ ja̱a̱k nhial jäk kä raar, bikɛ nɛɛkɛ tin cɛ mɛk wä ruɔ̱ɔ̱l kui̱cni da̱ŋ ŋuan diaal pek piɛny amäni nhial.” 28 “Carɛ ruac cäätdä jiaath ŋɔa̱a̱p. Mëë ci yuan kɛ kɔ̱a̱c, kä ci ji̱thkɛ tunh ŋa̱cɛ jɛ ɛn ɣöö ci ruel thia̱k. 29 Kä inɔ bä, mi wä ŋɔak ti̱ti̱ tuɔɔk bia cu ŋa̱c ɛn ɣöö ci gua̱a̱th thia̱k, a cɛ cop thukni duëli. 30 Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, /ci ri̱c ɛmɛ bi thuuk a /ken ŋɔak ti̱ti̱ diaal ni tuɔɔk. 31 Bi nhial kɛnɛ piny thuuk, kä /ci ruaacnikä bi met thil.” 32 “Thilɛ ram mi ŋäc cäŋ ɛmɔ kiɛ thaak ɛmɔ, a cäŋɛ ni ja̱a̱k nhial, kiɛ Gat, ŋäcɛ ni Gua̱a̱r in te nhial kärɔa. 33 Niɛkɛ rɔ̱, kä ta̱yɛ jinä, kɛ ɣöö kui̱c yɛn gua̱a̱th benädɛ. 34 Ce̱t ta̱a̱dɛ kɛ mi ci wut wä ja̱l. Mëë jiɛyɛ cieŋ, cuɛ nyinkɛ la̱th tetni la̱a̱tnikɛ, cuɛ ramɔ ka̱m la̱tdɛ, kä cuɛ ruac kɛ gääŋ thuɔk rɛ̈ɛ̈k kɛ ɣöö bɛ guic agɔaa. 35 Kɛ kui̱c ɛmɔ, ta̱yɛ jinä, kɛ ɣöö kuecɛ gua̱a̱th in bi ben kɛ gua̱n ciëŋ, mi ɛ thiaŋ kiɛ wäärdär, kiɛ bakä kiɛ runwaŋ. 36 Kä mi cɛ mal ben /cɛ yɛ bi jek ni̱n. 37 Kä mɛ cä la̱t yɛ mɛ, la̱tdä jɛ nɛy diaal i̱, ‘Ta̱yɛ jinä!’ ”

Mak 14

1 A ŋot ni̱n da̱ŋ rɛw jɔ̱ɔ̱r kɛ ɣöö bi Cäŋ Bälä cop, kɛnɛ cäŋ ti̱mä mi̱eth mi thil thuɔp. Cu bööth pälä tin di̱t kɛnɛ ji̱ gɔ̱rkä gua̱a̱th mi dëë käp ni Yecu go̱r kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈, kɛ ɣöö deekɛ jɛ näk. 2 Kä cukɛ wee i̱, “/Canɛ jɛ bi käp ɛn guäth ti̱mkä nɔmɔ, amäni mi dɔ̱ŋ dee rɔal tuɔɔk kam ni nath.” 3 Mëë te Yecu kä Beth-ani dueel Thay-mɔn mi tekɛ dhɔp, min tëë nyuurä guäth mi̱eth, cu ciek ben kä jɛ, kɛ cuk mi tekɛ yi̱eer mi ŋuäny kä di̱t kökdɛ ɛlɔ̱ŋ. Cuɛ kuum cukä lɛp, kä cuɛ yi̱eer tiɛth wi̱c Yecu. 4 Kä te tha̱a̱ŋ nath thi̱n ti cu gaak kamdiɛn, wäkɛ i̱, “Ɛŋu ŋarkɛ yi̱eer ɛmɛ ŋarɔ i̱ nɔ mɔ? 5 Kɛ ɣöö dëë yi̱eer ɛmɔ kɔak kɛ yio̱w ti la̱nykɛ yio̱w ti kur diɔ̱k, kä dëë kɛ ka̱m can.” Kä cukɛ ciek ya̱a̱m ɛlɔ̱ŋ. 6 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Pa̱lɛ jɛ. Ɛŋu jut yɛn ɛ mɔ? Jɛn cɛ ɣä lät kä mi gɔaa ɛlɔ̱ŋ. 7 Ta̱yɛ kɛɛl kɛ nɛy ti can ni ciaŋ, kä dërɛ kɛ lät kä ti gɔw kɛ gua̱a̱th ɛ cia go̱rɔ, kä /ci ɣän bi te kɛɛl kɛ yɛ ni ciaŋ. 8 Ci ciek ɛmɛ la̱t ni min derɛ la̱t, kɛ ɣöö cɛ puɔ̱nydä yi̱r a ŋuɔtdä /ka̱n ɣä ni kony. 9 Kä ɛpuc ɣän la̱rä jɛ yɛ, gua̱th diaal tɔ̱ ba thuk Kuɔth ti gɔw lat thi̱n ɔ rɛy ɣɔaa kɛɛliw, ba mɛ ci ciek ɛmɛ jɛ la̱t ɛ lat kɛ kui̱ ti̱mädɛ.” 10 Kä cu Ju-däth Ith-kɛ̈-ri-ɔt, ram kɛl kä jaak da̱ŋ wäl rɛw, wä kä bööth palä tin di̱t, kɛ ɣöö bɛ Yecu wä kök kɛ. 11 Mëë cikɛ jɛ liŋ, cu lo̱ckiɛn tɛɛth, kä cukɛ jɛ lar ɛn ɣöö ba jɛ moc yio̱w. Kä cu Ju-däth gua̱a̱th go̱r kɛ ɣöö bɛ jɛ kɔak. 12 Kɛ cäŋ in jio̱l kɛ gua̱a̱th ti̱mä mi̱eth mi thil thuɔp, cäŋ ëë na̱kɛ rueeth deet Cäŋ Bälä, cu jaakɛ jɛ thiec i̱, “Ɛ gua̱a̱th in mi̱th go̱o̱ri mɔ i̱ bakɔ mi̱eth Ca̱ŋ Bälä wä rialikä kɛ kui̱du thi̱n ɔ?” 13 Cuɛ jaakɛ da̱ŋ rɛw ja̱k, cuɛ kɛ jiök i̱, “Wiaa wi̱c, kä bia röm kɛ wut mi kap pi̱w kɛ dhaar, guɔ̱ɔ̱rɛ jɛ. 14 Kä duel in bɛ wä thi̱n, jiökɛ gua̱ndɛ ɛn ɣöö, ‘Ci Ŋi̱i̱c thiec i̱, “Duel ja̱a̱li anikä, min dëë mi̱eth Ca̱ŋ Bälä wä cam thi̱n kɔnɛ jaakä?” ’ 15 Bɛ yɛ nyuɔ̱th duel mi di̱i̱t mi te nhial, mi ca rialikä. Ɛn gua̱a̱th ɛmɔ bia ŋɔaani rialikä thi̱n.” 16 Cu jaak tɛth piny, cukɛ ben wi̱c, kä cu kɛn ɛ jek ce̱tkɛ min ca la̱rkɛ. Cukɛ mi̱eth Ca̱ŋ Bälä rialikä. 17 Mëë ci ɣɔw a thiaŋ, cuɛ ben kɛnɛ jaak da̱ŋ wäl rɛw. 18 Kä min cikɛ nyuur kä mi̱thkɛ cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, bi ram kɛl kä yɛ ɣä kɔak, ram mi mi̱th kɛ ɣä kɛɛl.” 19 Cu lo̱ckiɛn jiath ɛlɔ̱ŋ, kä cukɛ jɛ thiec kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li i̱, “Ɛ puc /ciɛ ɣän?” 20 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɛ ram kɛl kä yɛn da̱ŋ wäl rɛw, ɛ jɛn ram in jio̱m rɛy tokä kɛ ɣä kɛɛl. 21 Kɛ ɣöö wä Gat Ran, ce̱tkɛ min ca gɔ̱r kɛ kui̱dɛ, kä riɛk akɛ ram in bi Gat Ran kɔak! Kä kɛ kui̱dɛ ɛn ram ɛmɔ, dee gɔaa ni mi /ka̱n jɛ dap.” 22 Kä min mi̱thkɛ, cuɛ juray ka̱n, cuɛ jɛ poth, kä cuɛ jɛ puɔ̱ny, kä cuɛ jɛ ka̱m jaakɛ wëë i̱, “Ka̱nɛ jɛ, mɛmɛ ɛ puɔ̱nydä.” 23 Kä cuɛ liɛɛr ka̱n bä, kä cuɛ tɛ̈th lɔaac lar, cuɛ jɛ ka̱m kɛ, kä cu kɛn diaal maath thi̱n. 24 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Nɛmɛ ɛ riɛmdä ma̱tdä ruac, mi ci lo̱ny kɛ kui̱ nɛɛni ti ŋuan. 25 Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, /cä jɛ bi met nyɔk kɛ ma̱th kɛ jɛn liɛɛr ɛmɛ, amäni mi wä cäŋ ɛmɔ ben min bä nyɔk kɛ ma̱th cieŋ kuäärä Kuɔth.” 26 Mëë cikɛ dit puɔnyä kɛt, cukɛ wä wi̱i̱ Pa̱a̱m Ɔ-lip. 27 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Bi yɛn diaal kac jɔk kä ɣä, kɛ ɣöö ca jɛ gɔ̱r i̱, ‘Ɣän bä yieen deet näk, kä bi rɔɔm cu riaw dɔɔr.’ 28 Kä mi wa ɣä jiɛc li̱th, ɣän bä wä kä Gɛ̈-lɛ-li kɛ nhiam kä yɛ.” 29 Cu Pi-tɔr ɛ jiök i̱, “Cäŋ bi kɛn nɛy diaal kac jɔk, /ci ɣän bi kac jɔk.” 30 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ɛpuc ɣän la̱rä jɛ ji̱, ɛn wäär ɛmɛ pa̱ny, a ŋot /ken tuut manpalɛ̈k ni röt kä rɛɛw, bi ɣä gak nikä diɔ̱ɔ̱k.” 31 Kä cu Pi-tɔr jɛ jiök i̱, “Cäŋ bä li̱w kɛ ji̱ kɛɛl, /cä ji̱ bi gak.” Kä cu jaak tin kɔ̱kiɛn diaal lat ni mi ce̱tkɛ nɔ. 32 Cukɛ wä gua̱a̱th mi cɔal i̱ Gɛ-thɛ-ma-ni, kä cuɛ jaakɛ jiök i̱, “Nyuɔ̱ɔ̱rɛ wanɛ mɛ, wa̱a̱ pal.” 33 Cuɛ Pi-tɔr kɛnɛ Je-mɛth kɛ Jɔ̱ɔ̱n naŋ kɛ jɛ kɛɛl, kä cuɛ tok kɛ mi yi̱cɛ wi̱cdɛ kä jiɛth lɔcdɛ. 34 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Lɔcdä jiɛthɛ ɛlɔ̱ŋ a näkɛ ɣä. Duɔthɛ wanɛ mɛ, kä ta̱yɛ jinä.” 35 Kä min cɛ wä nhiam kä mi tɔt, cuɛ rɔ yuɔr piny, kä cuɛ pali, mi lotdɛ rɔ /ci cuɔ̱c ɛmɛ dee ben kä jɛ. 36 Kä cuɛ wee i̱, “Abba, Gua̱di̱n, ŋɔak diaal lua̱ŋkɛ rɔ̱ kä ji̱. Woc liɛɛr ɛmɛ kä ɣä, kä /ci mɔ a min göörä, ɛ min go̱o̱ri.” 37 Cuɛ luny jɔk cuɛ kɛ ben jek a ni̱n, kä cuɛ Pi-tɔr jiök i̱, “Thay-mɔn, ti̱i̱ ni̱n? Ji̱n /ci dee ji̱n kɛ thaak kɛl? 38 Jiɛnɛ, kä palɛ kɛ ɣöö /cia bi pɛn rɛy ɣɔmä. Yiëë go̱o̱rɛ la̱tdɛ, kä puɔ̱ny nyuänɛ.” 39 Cuɛ lɛni loc jɔk, kä cuɛ wä la̱ŋ a nyɔkɛ rieet tin wen. 40 Kä cuɛ luny jɔk cuɛ kɛ ben jek ni̱n, kɛ ɣöö cɛ wäŋkiɛn kum kɛ ni̱en ɛlɔ̱ŋ, kä cukɛ min dee kɛn ɛ la̱r jɛ kui̱c. 41 Cuɛ rɔ lɛni nyɔk kɛ ben kä kɛ kɛ diɔ̱ɔ̱kdiɛn. Cuɛ kɛ jiök i̱, “Yɛn ŋuɔtdɛ kɛ ni̱en kä lɔ̱a̱ŋɛ? Cɛ ro̱ŋ! Ci gua̱a̱th cop, kä nɛ̈nɛ jɛ, ca Gat Ran kɔat tetni ji̱ dueeri. 42 Jiacɛ rɔ̱, wanɛ. Kä nɛ̈nɛ jɛ, ci ram in kɔk ɣä thia̱k.” 43 Ni ɛn guäth ɛmɔ pa̱ny, min ŋot Yecu kɛ ruac, cu Ju-däth ram kɛl kä jaakɛ da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw ben kɛnɛ buɔ̱n nath ti jäl kɛ thɛpni kɛnɛ kɛtni, ti ca ja̱k ɛ bööth palä tin di̱t, kɛnɛ ji̱ gɔ̱rkä kɛ di̱t. 44 Täämɛ cu ram in kɔk jɛ naath nyuɔ̱th ca̱p ɛmɛ, wëë i̱, “Ɛn ramɔ wa̱a̱ cim ɔ, ɛ jɛn, ka̱pɛ jɛ kä buathɛ jɛ raar kä yiënɛ jɛ.” 45 Cuɛ ben, kä cuɛ wä kä Yecu nikä kɛɛl, kä cuɛ jɛ ner i̱, “Ŋi̱i̱c,” kä cuɛ jɛ cim. 46 Cukɛ jɛ käp a bum kɛ tetkiɛn. 47 Kä cu ram kɛl mi te cuŋä gekä Yecu thɛpdɛ guëëth raar, kä min cɛ kuany bööthni palä in di̱i̱t yɔ̱t, cuɛ ji̱thdɛ yup. 48 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Täämɛ, bä yɛn kɛ thɛpni kɛnɛ kɛtni kɛ ɣöö bia ɣä ben käp, ce̱tkɛ mi ɛ ɣän määc nath? 49 Cäŋ ɔ kɛ cäŋ ɔ la ta̱a̱ kɛɛl kɛ yɛ ŋi̱eecä naath rɛy luaak Kuɔth, kä /ken yɛn ɣä käp. Duundɛ ɣöö ɛ ruaacni Kuɔth tëë ca gɔ̱r kua̱ thuɔ̱k.” 50 Kä cu ji̱ kɔaarɛ diaal jɛ ba̱ny piny kä cukɛ rɔ̱ bar. 51 Kä cua jɛ guɔ̱ɔ̱r ɛ ŋuɛ̈t mi ciɛŋ bi̱i̱ mi puɔth. Cukɛ jɛ käp, 52 duundɛ ɣöö cuɛ kɛ ba̱ny bi̱i̱ cuɛ rɔ bar juutdä. 53 Cukɛ Yecu naŋ nhiam bo̱o̱thä palä in di̱i̱t, kä cu bööth palä diaal tin di̱t kɛ di̱t ji̱ Juudh, kɛ ji̱ gɔ̱rkä rɔ̱ dol. 54 Cu Pi-tɔr jɛ guɔ̱ɔ̱r a na̱n, amäni wädɛ rɛy kal bo̱o̱thä palä in di̱i̱t. Cuɛ nyuur kɛnɛ yiëën kɛɛl, ɣɔ̱ɔ̱cɛ mac. 55 Täämɛ cu bööth palä tin di̱t kɛnɛ kua̱r luɔ̱k diaal mi dëë gɔny ni Yecu go̱r, kɛ ɣöö dëë jɛ näk, kä thilɛ mi ci kɛn ɛ jek. 56 Kä cu nɛy ti ŋuan jɛ cäkikä, duundɛ ɣöö /ken ruacdiɛn a kɛl. 57 Cu tha̱a̱ŋ nëëni rɔ̱ jiɛc, kä cukɛ jɛ cäkikä, wäkɛ i̱, 58 “Cakɔ jɛ liŋ, wëë i̱, ‘Ɣän bä luaak Kuɔth in la̱tkɛ kɛ tet nath däk, kä kɛ ni̱n da̱ŋ diɔ̱k bä ti̱c dɔ̱diɛn la̱t, mi /ca bi cuŋ kɛ tet nath.’ ” 59 Kä cäŋɛ jɛn inɔ, /ken ruacdiɛn a kɛl. 60 Cu bo̱o̱th palä in di̱i̱t rɔ jiɛc nhiam nath, kä cuɛ Yecu thiec i̱, “Thilɛ mi looci? Ɛŋu mi gɔanykɛ ji̱ ɛ nɛy ti̱ti̱ mɔ?” 61 Kä cuɛ biɛt a thilɛ mi cuɛ loc. Kä cu bo̱o̱th palä in di̱i̱t jɛ nyɔk kɛ thiec i̱, “Ɛ ji̱n Mɛ-thia in la Gat Kuɔth in ca poth?” 62 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ɛ jɛn ɣän, kä bia Gat Ran nɛn a nyuurɛ cueec Kuɔth in Leny Buɔ̱mdɛ ti Diaal, kä bɛ ben piny kɛ pua̱a̱r nhial.” 63 Cu bo̱o̱th palä in di̱i̱t bieynikɛ rɛ̈t, kä cuɛ wee i̱, “Ɛŋu lɛ̈nɛ go̱r nëën kɔ̱kiɛn ɔ? 64 Cia kuethnidɛ kɛ Kuoth liŋ! Ɛŋu mi caar yɛn ɛ?” Cu kɛn diaal ɛ kuɛth i̱ ro̱ŋɛ kɛ lia̱a̱. 65 Kä cu tha̱a̱ŋkiɛn ɛ tok kɛ mi ŋuɔ̱lkɛ nhiamdɛ kä ruɛy. Cukɛ nyinkɛ kum kɛ bi̱i̱, kä pi̱emkɛ jɛ, jio̱k kɛn ɛ i̱, “Mar ram ɔ ci ji̱ pi̱m ɔ!” Cu yiëën jɛ naŋ, kä cukɛ jɛ pi̱em. 66 Min te Pi-tɔr nyuurä rɛy kal, cu nyam mi la läät bo̱o̱thä palä in di̱i̱t ben. 67 Mëë cɛ Pi-tɔr nɛn ɣɔ̱ɔ̱cɛ rɔ kɛ mac, cuɛ jɛ di̱el guic, kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Ji̱n bä, ti̱i̱ kɛɛl kɛ Yecu, raan Na-dha-rɛth.” 68 Kä cuɛ jɛ gak, wëë i̱, “Kuecä mɔ latdi mɔ, kä /cɛ cup lɔɔcdä bä.” Kä cuɛ wä cuɔ̱ŋ thok kal. Kä cu tuut manpalɛ̈k röt. 69 Cu nyam ɛ nɛn ɛn wani, kä cuɛ nɛy ti bä kɛ li̱eŋ tok kɛ mi jio̱kɛ kɛ i̱, “Wut ɛmɛ ɛ ram kɛl kä kɛ.” 70 Kä cu Pi-tɔr ɛ nyɔk kɛ mi gakɛ jɛ. Kɛ kɔr gua̱th mi tɔt cu nɛy ti bä kɛ li̱eŋ Pi-tɔr jiök i̱, “Ɛpuc, ji̱n lapi ram kɛl kä kɛ, kɛ ɣöö ɛ ji̱n raan Gɛ̈-lɛ-li.” 71 Cu Pi-tɔr ɛ tok kɛ mi biitdɛ rɔ, kä yaacɛ rɔ i̱, “Ɣän kuecä jɛn wut ɛ ruac yɛn kɛ kui̱dɛ mɔ.” 72 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cu tuut manpalɛ̈k röt kɛ lul in rɛwdɛ. Kä cu Pi-tɔr ɛ tim ɛn ɣöö ci Yecu ɛ la̱r jɛ i̱, “A ŋot /ken tuut manpalɛ̈k röt kä rɛɛw, bi ɣä gak ni kä diɔ̱ɔ̱k.” Kä cu Pi-tɔr wiee ɛlɔ̱ŋ.

Mak 15

1 Mëë ci ɣɔw a runwaŋ, cu bööth palä tin di̱t kɛnɛ di̱t, kɛ ji̱ gɔ̱rä kɛ kua̱r luɔ̱ɔ̱kni diaal rɔ̱ dol kɛ ruac. Cukɛ Yecu yiɛn, cu kɛn ɛ naŋ, cua jɛ wä ka̱m kuäär ni Pay-lɛt. 2 Cu Pay-lɛt Yecu thiec i̱, “Ɛ ji̱n Kuäär ji̱ Juudh?” Kä cuɛ jɛ loc i̱, “Ɣɔ̱ɔ̱n, ci jɛ lar.” 3 Kä cu bööth palä tin di̱t jɛ gɔany kɛ ti ŋuan. 4 Cu Pay-lɛt Yecu nyɔk kɛ thiec i̱, “Thilɛ mi looci? Nɛn ŋɔaani ti ŋuan ti gɔanykɛ ji̱ ti.” 5 Kä cuɛ thil mi dɔ̱ŋ mi cu Yecu ɛ loc. Kä ɛnɔ cu Pay-lɛt ga̱a̱c. 6 Täämɛ, kɛ cäŋ ti̱mä Bälä la Pay-lɛt ram kɛl kä ji̱ yieenä mi ca thiec ɛ naath a luny kɛ. 7 Kä tëëkɛ wut mi cɔal i̱ Bä-ra-bäth mi te yieenä, kɛ ɣöö cɛ raam näk rɛy rɔlä. 8 Cu buɔ̱n ben kä Pay-lɛt kä cukɛ jɛ tok kɛ thiec kɛ ɣöö bɛ kɛ lät kä min la lätdɛ ni wen. 9 Cu Pay-lɛt kɛ loc i̱, “Go̱o̱rɛ yɛn ɣöö bä yɛ luɔ̱ny Kuäär ji̱ Juudh?” 10 Kɛ ɣöö ci Pay-lɛt ɛ ŋa̱c ɛn ɣöö no̱o̱ŋ bööth palä tin di̱t nhiamdɛ kɛ kui̱ tiilä. 11 Kä cu bööth palä tin di̱t buɔ̱n nath com, ɛn ɣöö ba luɔ̱ny ni kɛ Bä-ra-bäth a /ci mɔ a Yecu. 12 Cu Pay-lɛt kɛ nyɔk kɛ jiök i̱, “Kä bä ŋu lät kä jɛ ɛn ram in la yɛn ɛ a cɔɔl i̱ Kuäär ji̱ Juudh?” 13 Kä cukɛ rɔal kɛ jɔw mi di̱i̱t i̱, “Pua̱tdɛ jɛ jiaath!” 14 Cu Pay-lɛt kɛ thiec i̱, “Ɛ kui̱ ŋukä? Kä ɛ mi jiääk ŋukä cɛ la̱t ɔ?” Kä cukɛ rɔal ɛlɔ̱ŋ wäkɛ i̱, “Pua̱tdɛ jɛ jiaath!” 15 Kɛ ɣöö go̱o̱r Pay-lɛt ɣöö bi buɔ̱n lɔcdɛ tɛɛth, cuɛ kɛ luɔ̱ny Bä-ra-bäth. Kä kɛ kɔr kä mëë cɛ Yecu duäc, cuɛ jɛ ka̱m kɛ, kɛ ɣöö ba jɛ wä pua̱t jiaath. 16 Cu lathkëëri Yecu naŋ rɛy kal dhɔaar kua̱r. Cukɛ rɔ̱ cɔl kɛn diaal. 17 Cukɛ Yecu rony kɛ bi̱i̱ mi bäär mi mɛr, kä mëë ca kum kuiyni tak, cukɛ jɛ la̱th wi̱cdɛ. 18 Cukɛ jɛ tok kɛ ner, wäkɛ i̱, “Malɛ Kuäär ji̱ Juudh!” 19 Cukɛ wi̱cdɛ yɔ̱t kɛ kɛɛt, kä cukɛ jɛ ŋul kä ruɛy, kä cukɛ rɔ̱ ka̱m mua̱a̱l ce̱tkɛ mi luɔ̱thkɛ ni jɛ. 20 Mëë ci kɛn ɛ buy, cukɛ bi̱i̱ in mɛr woc puɔ̱nydɛ. Kä cukɛ jɛ rony kɛ bieynikɛ. Cukɛ jɛ naŋ raar kɛ ɣöö ba jɛ wä pua̱t jiaath. 21 Mëë cikɛ röm kɛ jääl mi cɔal i̱ Thay-mɔn, raan rööl Thay-rin, mi la gua̱n A-lek-dhan-der kɛnɛ Ru-päth, cukɛ jɛ kok i̱ bɛ jiath in wa Yecu puɔ̱t thi̱n kap. 22 Cukɛ Yecu nööŋ guäth mi cɔal i̱ Gɔl-gö-tha, (min luɔtdɛ ɣöö gua̱a̱th po̱o̱rä). 23 Cukɛ jɛ ka̱m kɔaŋ mi ca liɔm kɛ wäl mi kɛ̈c kɛ̈ɛ̈c, kä cuɛ kɛ lo̱k. 24 Cukɛ jɛ pua̱t jiaath, kä cukɛ bieynikɛ da̱a̱k kamnikiɛn kɛ kɛ yor gaakni, kɛ ɣöö ba min bi ramɔ jɛ ka̱n ŋa̱c. 25 Kä ɛn guäth ɛmɔ kɛ runwaŋ cukɛ jɛ pua̱t jiaath a /ken thɔal ca̱ŋ ni cop. 26 Kä cukɛ cio̱o̱k kä min gɔanykɛ ni jɛ gɔ̱r i̱, “Kuäär ji̱ Juudh.” 27 Kä cua wutni ti ma̱a̱c nath da̱ŋ rɛw pua̱t kɛ jɛ kɛɛl, ca kɛl pua̱t cueecdɛ, kɛ kɛl caamdɛ. 28 Kä ɛnɔ cu ruaacni Kuɔth ti ca gɔ̱r a thuɔ̱k, tin wee i̱, “Cua jɛ mat kɛɛl kɛ ji̱ dueeri.” 29 Kä cu nɛy tin jäl kɛ duɔ̱ɔ̱p jɛ buy, tɛ̈ŋkɛ wuɔ̱thkiɛn wäkɛ i̱, “Aɣ, ji̱n ram mi dee luaak Kuɔth däk, kä cuuŋi jɛ kɛ ni̱n da̱ŋ diɔ̱k. 30 Ji̱n, kän rɔɔdu, kä bër piny wi̱c jiaath!” 31 Kä kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ cu bööth palä tin di̱t kɛnɛ ji̱ gɔ̱rä jɛ buy kamnikiɛn wäkɛ i̱, “Cɛ nɛy kɔ̱kiɛn kän, kä /cɛ rɔɔdɛ luäŋ kɛ ka̱n. 32 A Mɛ-thia, Kuäär ji̱ I-thɛ-rɛl, ku ben piny täämɛ wi̱c jiaath, kɛ ɣöö mi dëë kɔ jɛ nɛn kä dëëkɛ jɛ ŋäth.” Kä cu nɛy tin ca pua̱t kɛ jɛ kɛɛl jɛ yäp bä. 33 Mëë ci ɣɔw a cäŋ däär, cu ɣɔw cuɔl kɛɛliw cu mäni thaak diɔ̱k. 34 Kä mëë ci cäŋ rɔ buɔ̱k, cu Yecu ciöt kɛ jɔw mi di̱i̱t i̱, “Ɛloi, Ɛloi, lama thabakthanay?” mi lot ni ɣöö, “Kuothdä, Kuothdä, ɛŋu ci ɣä ba̱ny piny ɔ?” 35 Mëë ci tha̱a̱ŋ nath ti te cuŋä jɛ liŋ, cukɛ wee i̱, “Liɛŋɛ jɛ, cɔlɛ ni E-li-yaa.” 36 Cu ram kɛl riŋ, cuɛ li̱pa mi ci thia̱ŋ kɛ kɔaŋ mi kɛc wä nööŋ, cuɛ jɛ kuëŋ wi̱i̱ taŋ, cuɛ jɛ ka̱m ɛ, kɛ ɣöö bɛ jɛ lot. Cukɛ wee i̱, “Li̱epɛ, guɛcnɛ jɛ mi bi E-li-yaa jɛ ben ka̱p piny.” 37 Kä cu Yecu wak kɛ jɔw mi di̱i̱t, cuɛ yiëëdɛ min jɔak cu ŋök raar. 38 Kä cu bi̱i̱ luaak Kuɔth in di̱i̱t rɛ̈ɛ̈t ni däär, ni wi̱i̱dɛ amäni piny. 39 Kä mëë ci kuäär rɛ̈m ëë te cuŋä nhiam Yecu jɛ nɛn i̱ cɛ muɔn, cuɛ wee i̱, “Ɛpuc, wut ɛmɛ ɛ Gat Kuɔth!” 40 Kä te män thi̱n bä ti gui̱c ɛ na̱n. Te Mɛri raan Mag-da-la thi̱n, kɛnɛ Mɛri man Je-mɛth gatdɛ in tɔtdiɛn, kɛnɛ Jo-thɛth, kɛ Tha-lo-mi. 41 Kɛ kɛn män tëë guɔ̱ɔ̱rkɛ Yecu kä Gɛ̈-lɛ-li, kä cukɛ jɛ lätikä, kä te män ti ŋuan kɔ̱kiɛn thi̱n bä tëë ci wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm kɛ jɛ kɛɛl. 42 Mëë ci ɣɔw a thiaŋ, kɛ ɣöö ɛ cäŋ mi rialkɛ ŋɔak ikä kɛ jɛ, min la cäŋ in nhiam a /ken cäŋ lɔ̱ŋä ni ben, 43 cu Jo-thɛp, raan A-ri-ma-thia mi la raan luɔ̱ɔ̱kni kä luɔ̱thkɛ ɛ naath wä kä Pay-lɛt a thil dual, mi liip ben kuäärä Kuɔth. Cuɛ puɔ̱ny Yecu wä thiec kä Pay-lɛt. 44 Kä cu Pay-lɛt ga̱a̱c kɛ ɣöö ci Yecu ku thuŋ li̱w. Kä cuɛ kuäär rɛ̈m cɔl, cuɛ jɛ thiec mi ci Yecu ku thuŋ li̱w. 45 Kä mëë cɛ jɛ jek kä kuäär rɛ̈m ɛn ɣöö ci Yecu li̱w, cuɛ puɔ̱nydɛ ka̱m Jo-thɛp. 46 Cu Jo-thɛp bi̱i̱ mi puɔth mi gɔaa kɔk. Kä cuɛ puɔ̱ny Yecu ka̱p piny, kä cuɛ jɛ rith kɛ bi̱i̱ mi gɔaa. Kä cuɛ jɛ wä tɔa̱a̱c rɛy kɔ̱kä mi ca guaŋ puɔ̱ɔ̱ny pa̱a̱m ni wen. Kä cuɛ thok kɔ̱kä dil kɛ päm. 47 Kä cu Mɛri raan Mag-da-la, kɛnɛ Mɛri man Jo-thɛth, gua̱a̱th ëë ca jɛ tɔa̱a̱c thi̱n nɛn.

Mak 16

1 Mëë ci cäŋ lɔ̱ŋä ji̱ Juudh thuuk, cu Mɛri, raan Mag-da-la, kɛnɛ Mɛri man Je-mɛth, kɛ Tha-lo-mi wal ti tekɛ ŋuäny mi gɔaa kɔk, kɛ ɣöö dee kɛ puɔ̱ny Yecu wä yi̱r. 2 Mëë ruɔ̱n kɛ runwaŋ kɛ cäŋ in jio̱liɛn kä juɔk, cukɛ ben guäth kunykä min ci cäŋ käny. 3 Kä ruackɛ kärɔ̱ wäkɛ i̱, “Ɛŋa mi bi päm wä rial thok kɔ̱kä kɛ kui̱dan?” 4 Kä mëë cikɛ gui̱c, cukɛ jɛ nɛn ɛn ɣöö ca päm in di̱i̱t rial thok kɔ̱kä. 5 Mëë cikɛ coth guäth kunyä, cukɛ ŋuɛ̈t mi ciɛŋ bi̱i̱ mi bo̱r nɛn, nyuurɛ kui̱c cuëëc, kä cukɛ ga̱a̱c. 6 Duundɛ ɣöö cuɛ kɛ jiök i̱, “/Cuarɛ ga̱a̱c. Go̱o̱r yɛn ni Yecu, raan Na-dha-rɛth mëë ca pua̱t jiaath. Ca jɛ jiɛc li̱th, thilɛ jɛ ɛn wanɛ. Guɛcɛ gua̱a̱th ëë ca jɛ tɔa̱a̱c thi̱n. 7 Duundɛ ɣöö wiaa jiökɛ ji̱ kɔaarɛ kɛ Pi-tɔr, ɛn ɣöö cɛ wä nhiam kä yɛ cɛ wä kä Gɛ̈-lɛ-li. Bia jɛ wä nɛn ɛn wi̱ni, ce̱tkɛ mëë cɛ la̱r yɛ.” 8 Kä cukɛ ben raar, cukɛ rɔ̱ bar guäth kunyä, kɛ ɣöö cɛ kɛ lath kä cikɛ ga̱a̱c. Thilɛ ruac mi cu kɛn ɛ la̱t naath kɛ ɣöö dualkɛ. 9 Täämɛ, mëë ci Yecu rɔ jiɛc li̱th kɛ cäŋ in jio̱l kä juɔk kɛ runwaŋ, cuɛ rɔ nyuɔ̱th Mɛri raan Mag-da-la kɛ nhiam, mëë cɛ yiey da̱ŋ bärɔw ti jiäk woc puɔ̱nydɛ. 10 Kä jɛn cuɛ mɛmɛ wä la̱t nɛy tëë te kɛɛl kɛ Yecu, kä cuɛ kɛ jek a pärkɛ kä wieekɛ. 11 Kä mëë ci kɛn ɛ liŋ ɛn ɣöö Yecu tëkɛ a ca jɛ nɛn ɛ Mɛri /ken kɛn ɛ ŋäth. 12 Kɛ kɔr kä mɔmɔ cuɛ rɔɔdɛ nyuɔ̱th ji̱ kɔaarɛ da̱ŋ rɛw tëë jäl dup kɛ ta̱a̱ mi dɔ̱diɛn. 13 Cukɛ loc jɔk, kä cukɛ jɛ wä la̱r ji̱ kɔaarɛ tin kɔ̱kiɛn, kä /ka̱n ruacdiɛn ŋäth bä. 14 Kɛ kɔr kä mɔmɔ, mëë te jaak da̱ŋ wäl wi̱cdɛ kɛl guäth mi̱eth, cuɛ päl nhiamdiɛn. Kä cuɛ kɛ luek kɛ ɣöö thilɛ kɛ ŋa̱th kä bum wuɔ̱thkiɛn, kɛ ɣöö ca ruac nɛɛni tëë ca Yecu nɛn lo̱k, mëë cɛ rɔ jiɛc li̱th. 15 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Wiaa rɛy ɣɔaa kɛɛliw kä la̱tdɛ thuk Kuɔth ti gɔw nɛy diaal wi̱i̱ muɔ̱n. 16 Kä ramɔ ŋääth kɛ mɔ, kä ca lak bɛ kään. Kä ramɔ /cikɛ bi ŋäthɔ, ba jɛ duäc. 17 Kä bi nyuuthni ti ga̱ykɛ naath ti̱ti̱ ben jɔɔc kɛ ji̱ ŋäthä. Bikɛ kuth ti jiäk woc kɛ ciötdä, kä bikɛ ruac kɛ thuk ti gööl. 18 Bikɛ thɔ̱ɔ̱l käp, kä mi mathkɛ mi deekɛ luɛŋ, /cikɛ bi li̱w. Bikɛ tetkiɛn kuëŋ pua̱nyni ji̱ jua̱thni, kä bikɛ kɛ jakä gɔw.” 19 Mëë ci Kuäär ni Yecu ruac kɛ kɛ inɔ, cua jɛ naŋ nhial, kä cuɛ wä nyuur kui̱c cuëëc Kuɔth. 20 Cukɛ jiɛɛn, kä cukɛ ruac Kuɔth wä lat gua̱thni diaal, kä lät Kuäär ni Kuoth kɛ kɛ kɛɛl, kä nyoothɛ jɛ ɛn ɣöö ruaacni ti̱ti̱ kɛ thuɔ̱ɔ̱k kɛ lätni kä ti ga̱ykɛ naath. Inɔnɔ.

Luk 1

1 Nɛy ti ŋuan ca ɣɔ̱n ɛn ɣöö bikɛ ŋɔaani tëë ci tuɔɔk rɛydan gɔ̱r. 2 Ca tëë ca la̱t kɔ ɛ nɛy tëë ca ti̱ti̱ nɛn ni tukädɛ kɛn nɛy tëë la̱tkɛ ruac Kuɔth. 3 Kä min cä ti̱ti̱ diaal go̱r agɔaa ni tukädiɛn, ɣän cä jɛ car ɛn ɣöö bäkɛ gɔ̱a̱r ji̱ nikɛ ta̱a̱ in ci tuɔɔk kɛ kɛ lö määthdä ni Thi-ɔ-pi-läth. 4 Kɛ ɣöö bi thuɔ̱k ŋa̱c kɛ kui̱ ŋɔaani tin ca nyuɔ̱th ji̱. 5 Kɛ ni̱n tëë Ɣɛ-rod ɛ kuäär kä Ju-dia, tëëkɛ bo̱o̱th palä mi cɔal i̱ Dhɛ-kar-yaa, mi la ram kɛl kä bööth palä Ä-bi-yaa. Kä ciekdɛ ɛ kuɛ̈ɛ̈ Ä-ron, kä cɔalkɛ ciötdɛ i̱ I-li-dha-bɛth. 6 Kɛn da̱ŋ rɛw kɛ ji̱ cuŋni nhiam Kuɔth, cieŋkɛ ala nɛy ti thil bɛ̈l kɛ ɣöö ka̱pkɛ ŋut Kua̱r ni Kuoth diaal kɛnɛ ruaacnikɛ. 7 Kä duundɛ ɣöö thilɛ kɛ gaat, kɛ ɣöö I-li-dha-bɛth ɛ rol, kä ci kɛn da̱ŋ rɛw dɔŋ. 8 Kɛ cäŋ kɛl min lätdɛ la̱tdɛ ala bo̱o̱th palä rɛy luaak Kuɔth, kä te buɔ̱ndɛ lät. 9 Kä cua jɛ kuany kɛ yor gaakni, kɛ ciaaŋ bo̱thä palä ɛn ɣöö bɛ wä rɛy luaak Kuɔth, kɛ ɣöö bɛ wäl in kurkur wä waŋ. 10 Cu buɔ̱n nath kɛɛliw Kuoth pal raar, kɛ gua̱a̱th in waŋkɛ wäl. 11 Kä cu jääk kua̱r ni Kuoth päl kä jɛ, tëë cuŋä kui̱c cuëëc yi̱kä in la wäl a waŋkɛ thi̱n. 12 Mëë ci Dhɛ-kar-yaa jɛ nɛn, cuɛ wi̱cdɛ yi̱c, kä cuɛ dual ɛlɔ̱ŋ. 13 Kä cu jääk nhial ɛ jiök i̱, “/Cu dual, Dhɛ-kar-yaa, kɛ ɣöö ca palu liŋ. Bi ciekdu ni I-li-dha-bɛth ruët, kä bɛ dap kɛ gat mi dho̱o̱l, kä bi ciötdɛ cɔl i̱ Jɔ̱ɔ̱n. 14 Bi lɔcdu tɛɛth, kä bi nɛy ti ŋuan lo̱ckiɛn tɛɛth kɛ kui̱ däpädɛ. 15 Kɛ ɣöö jɛn bɛ a ram mi di̱i̱t nhiam Kua̱r ni Kuoth. Kä thilɛ kɔaŋ mi kɛc mi bɛ math. Kä bɛ thia̱a̱ŋ kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, /ka̱n jɛ ni dap. 16 Jɛn bɛ ji̱ I-thɛ-rɛl ti ŋuan luɔ̱c Kuäär ni Kuothdiɛn. 17 Bɛ wä nhiamdɛ kɛ yiëë kɛnɛ buɔ̱m E-li-yaa, kɛ ɣöö bɛ diëëth gan luɔc maarä kɛ gaatkiɛn. Kä bɛ nɛy tin thil luth luɔc pɛlä cuŋni, kä bɛ naath jakä ba rɔ̱ rialikä kɛ kui̱ kua̱r ni Kuoth.” 18 Kä cu Dhɛ-kar-yaa jääk nhial jiök i̱, “Bä nɛmɛ kulɛ ŋa̱c i̱di? Kɛ ɣöö ɛ ɣän wut mi di̱i̱t, kä ci ciekdä dɔŋ.” 19 Kä cu jääk nhial ɛ loc i̱, “Ɛ ɣän Gab-ri-yel. Ɣän cuɔ̱ŋä nhiam Kuɔth, kä cɛ ɣä ja̱k kɛ ɣöö bä ben ruac kɛ ji̱, nöŋä ji̱ thuk ti gɔw ti̱ti̱. 20 Kɛ ɣöö /keni ruacdä min bi cop guäthdɛ cäŋ kɛl ŋäth bɛ ji̱ di̱w a /ci bi ruac, amäni cäŋ in bi ŋɔaani ti̱ti̱ tuɔɔk.” 21 Kä ɛn guäth ɛmɔ liip naath Dhɛ-kar-yaa. Kä cukɛ ga̱a̱c kɛ mɔ cɛ jääny luaak Kuɔth ɔ. 22 Mëë cɛ ben raar, /kenɛ rɔ luäŋ kɛ ruac kɛ kɛ. Kä cukɛ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö cɛ nyuuth nɛn rɛy luaak Kuɔth. Cuɛ ruac kɛ tetkɛ, kä cuɛ ŋot kɛ mi /cɛ ruac luäŋ. 23 Mëë ci ni̱n la̱tdɛ thuuk, cuɛ wä cieeŋdɛ. 24 Kɛ kɔr ni̱ni tɔ̱tɔ̱ cu ciekdɛ ni I-li-dha-bɛth ruët, kä cuɛ te cieŋ kɛ päth da̱ŋ dhieec. 25 Kä cuɛ wee i̱, “Ci Kuäär ni Kuoth ɣä lät kä mi gɔaa, kɛ ɣöö bɛ pöcdä woc rɛy nath.” 26 Kɛ bäkɛl päthni cua jääk nhial ni Gab-ri-yel ja̱k ɛ Kuoth, jäkɛ jɛ rɛy ciëŋ Gɛ̈-lɛ-li mi cɔal i̱ Na-dha-rɛth. 27 Wëë kä nyam mi /ken met te kɛɛl kɛ wut mi ca la̱r kuën ɛ wut mi cɔal i̱ Jo-thɛp, raan thuɔk duëël Dee-bid. Kä cɔal ciöt nyam ɛmɔ i̱ Mɛri. 28 Cu jääk nhial ben kä Mɛri, kä cuɛ jiök i̱, “Malɛ, ji̱n nyam mi ca poth! Kuoth a kɛɛl kɛ ji̱.” 29 Kä cuɛ Mɛri wi̱cdɛ yi̱c ɛlɔ̱ŋ kɛ ruac ɛmɔ. Kä cuɛ ca̱r i̱ dee luɔt nërä nɔmɔ a ŋu. 30 Kä cu jääk nhial ɛ jiök i̱, “/Cu dual, Mɛri, kɛ ɣöö ci puɔ̱th jek kä Kuɔth. 31 Kä nɛn ɛ, bi ruët. Kä bi dap kɛ gat mi dho̱o̱l, kä bi ciötdɛ cɔl i̱ Yecu. 32 Jɛn bɛ a ram mi di̱i̱t, kä ba jɛ cɔl i̱ Gat Kuɔth Nhial in Di̱t ni jɛn. Kä bi Kuäär ni Kuoth jɛ ka̱m kɔm kuäärä gua̱ndɔɔŋdɛ ni Dee-bid. 33 Bɛ thok duëël Je-kɔb ruac amäni cäŋ kɛl, kä /ci kuäärɛ bi te kɛ pek.” 34 Kä cu Mɛri jääk nhial jiök i̱, “Dee mɛmɛ tuɔɔk i̱di, kä ɛ ɣä nyal?” 35 Cu jääk nhial jɛ jiök i̱, “Bi Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ ben kä ji̱, kä bi buɔ̱m Kuɔth in Di̱t ni jɛn ji̱ kum. Kɛ kui̱c ɛmɔ bi gat mi in ba dap a mi rɛl rɔ, kä ba jɛ cɔl i̱ Gat Kuɔth. 36 Kä täämɛ, ci watdu ni I-li-dha-bɛth ruët kɛ gat mi dho̱o̱l, dɔŋädɛ. Kä ɛ jɛn pay in bäkɛliɛn kä jɛ, ɛn ram in latkɛ i̱ rol. 37 Kɛ ɣöö thilɛ mi /ci Kuoth ɛ dee luäŋ kɛ lätni.” 38 Kä cu Mɛri wee i̱, “Ɣän ɛn, ɣän ja̱ŋ Kua̱r ni Kuoth. A jɛ tekɛ ɣä ce̱tkɛ min ci lar.” Kä cu jääk nhial jiɛɛn kä jɛ. 39 Kä ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱ cu Mɛri jiɛɛn, cuɛ wä Ju-dia kɛ pɛ̈th ro̱o̱l päämni. 40 Cuɛ wä dueel Dhɛ-kar-yaa, kä cuɛ I-li-dha-bɛth ner. 41 Mëë ci I-li-dha-bɛth ner Mɛri liŋ, cu gat rɔ wany jiidɛ. Kä cu I-li-dha-bɛth thia̱a̱ŋ kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ. 42 Kä cuɛ ciöt kɛ jɔw mi di̱i̱t i̱, “Ca ji̱ poth rɛy mään, kä puɔ̱th akɛ gat in te jiidu. 43 Kä ɛŋu ci mɛ di̱i̱t ɛmɛ tuɔɔk kä ɣä mɔ, ɛn ɣöö ci man Kua̱rä ni Kuoth ben kä ɣä? 44 Kɛ ɣöö niɛ guäth in cä neru liŋ, cu gat rɔ wany jiidä kɛ tɛ̈th lɔaac. 45 Ca ji̱ poth kɛ ɣöö ci ŋa̱th ɛn ɣöö bi min ca la̱r ji̱ ɛ Kuäär ni Kuoth dhil tuɔɔk kä ji̱.” 46 Kä cu Mɛri wee i̱, “Yiëëdä liakɛ Kuäär ni Kuoth, 47 kä tɛth lɔcdä kɛ Kuoth in la Käändä, 48 kɛ ɣöö cɛ ciaŋ kuɛɛkä nya la̱tdɛ nɛn. Kä nɛnɛ, a tɛmɛ ni ɛn täämɛ, bi ri̱c diaal ɣä cɔl i̱ mi ca poth. 49 Kɛ ɣöö ci Kuoth in Bum ni jɛn ɣä lät kä ti buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m, kä cɔl ciötdɛ i̱ mi Rɛl Gɔɔydɛ rɔ. 50 Kä te kɔ̱a̱c lɔɔcdɛ kɛ nɛy tin luɔ̱thkɛ jɛ, ri̱cɔ kɛ ri̱cɔ. 51 Cɛ buɔ̱m nyoth kɛ tetdɛ, kä cɛ nɛy tin liak rɔ rɛy cärikiɛn riaw dɔɔr. 52 Cɛ nɛy ti buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m woc wuɔ̱thni kɔamni kuäärädiɛn, kä cuɛ nɛy ti mua̱l mua̱a̱l kap nhial. 53 Cuɛ nɛy ti näk buɔthkɛ riäŋ kɛ ŋɔak ti gɔw, kä cuɛ nɛy ti ria̱ŋ ria̱a̱ŋ jakä wä baaŋ. 54 Cuɛ ja̱ŋdɛ ni I-thɛ-rɛl luäk, kɛ ti̱emdɛ kɛ kɔ̱a̱c lɔaacdɛ. 55 Ce̱tkɛ mëë cɛ la̱r gua̱ndɔɔŋnikɔn, kɛ A-bɛ-ram kɛnɛ kuaykɛ amäni cäŋ kɛl.” 56 Kä cu Mɛri te kɛɛl kɛ I-li-dha-bɛth kɛ päth da̱ŋ diɔ̱k, kä cu Mɛri loc cieeŋdɛ. 57 Täämɛ cu gua̱a̱th dapä I-li-dha-bɛth cop, kä cuɛ dap kɛ gat mi dho̱o̱l. 58 Kä cu ji̱ thieekädɛ kɛnɛ watkɛ jɛ liŋ ɛn ɣöö ci Kuäär ni Kuoth ɛ nyuɔ̱th kɔ̱a̱c lɔaac mi di̱i̱t, kä cu lo̱ckiɛn tɛɛth kɛ jɛ kɛɛl. 59 Kä kɛ bädäk ni̱ni cukɛ ben kɛ ɣöö ba gat ben cuɛl, kä ɛ kɛn i̱ ba jɛ cɔl i̱ Dhɛ-kar-yaa kɛ ciöt gua̱n. 60 Kä cu man wee i̱, “/Ciɛ jɛn, ba jɛ cɔl i̱ Jɔ̱ɔ̱n.” 61 Kä cukɛ jɛ jiök i̱, “Thilɛ ji̱ watdu mi cɔalkɛ kɛ jɛn ciöt ɛmɛ.” 62 Cukɛ gua̱n wɛt, thiëckɛ jɛ kɛ ciöt in go̱o̱rɛ i̱ ba cɔl ni jɛ. 63 Cuɛ kɛ thiec duɔ̱ɔ̱r mi derɛ gɔ̱a̱r thi̱n, kä cuɛ jɛ gɔ̱r i̱, “Ciötdɛ ɛ jɛn Jɔ̱ɔ̱n.” Kä cu kɛn diaal ga̱a̱c. 64 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cu jɔwdɛ rɔ nyɔk kɛ lɛ̈p. Cuɛ lɛpdɛ lony, kä cuɛ ruac a liakɛ Kuoth. 65 Kä cu ji̱ thieekädiɛn diaal dual. Kä ca ruaacni ti̱ti̱ diaal da̱k rɛy rööl päämni kä Ju-dia. 66 Cu nɛy diaal tëë cakɛ liŋ ga̱a̱c, wäkɛ i̱, “Bi gat ɛmɛ ku la ŋa?” Kɛ ɣöö te Kuäär ni Kuoth kɛ jɛ kɛɛl. 67 Cu gua̱n ni Dhɛ-kar-yaa ro̱ŋ kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, kä cuɛ ruac go̱o̱kä lat wëë i̱, 68 “Puɔ̱th akɛ Kuäär ni Kuoth ni Kuoth I-thɛ-rɛl, kɛ ɣöö cɛ nɛɛkɛ ben luäk, kä cuɛ kɛ ben kän. 69 Kä cuɛ moc kään mi bum, rɛy gɔaal Dee-bid in la kuanydɛ. 70 Cɛ jɛ lat kɛ thuk gööknikɛ tin rɛ̈lkɛ rɔ̱ ni wal. 71 Kɛ ɣöö ba kɔn kän kä ji̱ tɛ̈ran, kɛnɛ tet nɛɛni diaal ti nyiɛrkɛ kɔn. 72 Kɛ ɣöö bɛ lät kɛ kɔ̱a̱c lɔaac ce̱tkɛ mëë cɛ la̱r gua̱ndɔɔŋnikɔn, kä bɛ mat ruacdɛ min rɛl rɔ tit, 73 mëë yacɛ rɔ nhiam gua̱ndɔɔŋdan ni A-bɛ-ram, 74 ɛn ɣöö ca kɔn kän tetni ji̱ tɛ̈ran, banɛ jɛ lätikä a thil dual. 75 Kɛ rɛy ciɛɛŋä mi rɛl rɔ, kɛnɛ rɛy cuŋni nhiamdɛ kɛ pek teekädan kɛɛliw. 76 Kä ji̱n, gatdä ba ji̱ cɔl i̱, ‘Gök Kuɔth in Di̱t ni jɛn,’ kɛ ɣöö bi wä nhiam Kua̱r ni Kuoth, kɛ ɣöö bi dupkɛ rialikä, 77 kä bi jɛ la̱r nɛɛkɛ ɛn ɣöö bakɛ kän kɛ päl dueerikiɛn. 78 Kä kɛ kɔ̱a̱c lɔaac Kuothdan, bɛ cäŋ känä mi buɔy jakä lɛp kɛ kui̱dan. 79 Kä bɛ buay ka̱n nɛy ti nyuur rɛy muɔ̱th kɛnɛ rɛy ti̱pä li̱eth, kä bɛ kɔn böth dup malä.” 80 Kä cu gatdä piith, kä cuɛ buɔ̱m rɛy yieekä. Kä cuɛ cieŋ däär dɔaar amäni cäŋ nyuuthädɛ kɛ rɔ̱ ji̱ I-thɛ-rɛl.

Luk 2

1 Kɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱ cu ruac wä raar kä Thii-thɛr Ɔ-gäth-täth, i̱ ba ciööt nath diaal gɔ̱r wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n kɛɛliw. 2 Ɛ jɛn jio̱l gɔ̱rä ciöötni, mëë Ku-ri-niäth a rueec kä Thi-ri-ya. 3 Kä cu nɛy diaal wä dho̱rikiɛn, kɛ ɣöö ba ciöötkiɛn wä gɔ̱r. 4 Kä cu Jo-thɛp jiɛɛn kä Na-dha-rɛth, ro̱o̱l Gɛ̈-lɛ-li. Cuɛ wä rɛy ciëŋ Dee-bid mi cɔal i̱ Beth-lɛ-ɣɛm mi te kä Ju-dia, kɛ ɣöö ɛ raan thuɔk duëël Dee-bid. 5 Cuɛ wä kɛ ɣöö ba ciötdɛ wä gɔ̱r kɛɛl kɛnɛ Mɛri, mi cɛ la̱r kuën, kä ruetdɛ. 6 Mëë tekɛ ɛn wi̱ni, cu gua̱a̱th dapädɛ cop. 7 Cuɛ dap kɛ kɛ̱̈ɛ̱̈dɛ mi dho̱o̱l. Kä cuɛ jɛ kuäth kɛ bi̱i̱ gatdä mi pay dap, kä cuɛ jɛ tɔa̱a̱c rɛy diëny mi jek ɣɔ̱k wal thi̱n, kɛ ɣöö thilɛ kɛ gua̱a̱th mi ca jek dueel ja̱a̱li. 8 Rɛy rööl ɛmɔ tëëkɛ tha̱a̱ŋ yiëën deet ti yiënkɛ detkiɛn rɛy dɔaar kɛ wäär. 9 Kä cu jääk Kua̱r ni Kuɔth jɔɔc nhiamdiɛn, kä cu buay Kua̱r ni Kuoth kɛ mɛr, kä cukɛ dual ɛlɔ̱ŋ. 10 Kä duundɛ ɣöö cu jääk nhial kɛ jiök i̱, “/Cuarɛ dual. Kä nɛ̈nɛ jɛ, ɣän nöŋä ni yɛ thuk ti gɔw ti la nyin tɛthkä lɔaac kɛ kui̱ nɛɛni diaal. 11 Kɛ ɣöö ɛn walɛ rɛy ciëŋ Dee-bid ca yɛ da̱p Kään in la Mɛ-thia, Kuäär ni Kuoth. 12 Kä bi mɛmɛ nyuuth kä yɛ. Bia gat jek ca kuäth kɛ bi̱i̱ gatdä mi pay dap, kä ca jɛ tɔa̱a̱c rɛy diëny mi jek ɣɔ̱k wal thi̱n.” 13 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cu buɔ̱n ji̱ nhial mi di̱i̱t kɛ pärikä kɛ jääk nhial kɛɛl, liakɛ Kuoth wäkɛ i̱, 14 “A liak wä kä Kuoth ni nhial, kä a mal tekɛ ji̱ piɛny tin tɛ̈thkɛ lɔc Kuɔth!” 15 Mëë ci ja̱a̱k nhial jiɛɛn kä kɛ, lockɛ nhial, cu yiëën deet ruac kärɔ̱ i̱, “Kuanɛ wä ɛn täämɛ kä Beth-lɛ-ɣɛm, banɛ min ci tuɔɔk wä nɛn, min ci Kuäär ni Kuoth ɛ la̱r kɔn ɛ.” 16 Cukɛ wä kɛ pɛ̈th, kä cukɛ Mɛri kɛnɛ Jo-thɛp jek, kä te gat tɔ̱ɔ̱cä rɛy diëny mi jek ɣɔ̱k wal thi̱n. 17 Mëë cikɛ jɛ nɛn, cukɛ ruac ëë ca la̱rkɛ kɛ kui̱ gatdä nɔmɔ la̱t naath. 18 Kä cu nɛy diaal tëë ca jɛ liŋ ga̱a̱c kɛ tin ca la̱tkɛ ɛ yiëën deet. 19 Kä cu Mɛri rieet ti̱ti̱ diaal käp, kä cuɛ kɛ la̱th lɔɔcdɛ. 20 Kä cu yiëën deet loc jɔk puanykɛ Kuoth, kä liakɛ jɛ kɛ kui̱ ŋɔaani diaal tëë ci kɛn kɛ liŋ kä ca nɛn, ce̱tkɛ min ca la̱r kɛ. 21 Mëë ci ni̱n da̱ŋ bädäk thuuk, cua gua̱a̱th cuelä gatdä. Kä cua ciötdɛ cɔl i̱ Yecu. Ɛ jɛn ciöt ëë ca ka̱m jɛ ɛ jääk nhial ni mëë /ka̱n jɛ ni ruet ɛ man. 22 Kä mëë ci gua̱a̱th leyädiɛn cop ce̱tnikɛ ciaŋ ŋuɔ̱tni Muthɛ. Cukɛ gat naŋ kä Jɛ-ru-tha-lɛm, naŋkɛ jɛ nhiam Kua̱r ni Kuoth. 23 (Kä ce̱tkɛ mi ca gɔ̱r rɛy ŋuɔ̱tni Kua̱r ni Kuɔth i̱, “Key diaal ti tut bakɛ lëy Kuäär ni Kuoth ala ti lɛ̈y lɛ̈ɛ̈y”). 24 Kä cukɛ muc thöp kuäär ni Kuoth ce̱tkɛ min ca lar rɛy ŋuɔ̱tni Kua̱r ni Kuoth i̱, “Thöpɛ guɔ̱kni da̱ŋ rɛw kiɛ dɛy kunööri rɛw.” 25 Täämɛ, tëëkɛ wut kɛl kä Jɛ-ru-tha-lɛm mi cɔal ciötdɛ i̱ Cim-on. Ɛ wut mi gua̱n cuŋni mi ŋääth Kuoth, kä liipɛ ni ka̱n ji̱ I-thɛ-rɛl. Kä te Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ kɛ jɛ kɛɛl. 26 Kä ca nyuɔ̱th jɛ ɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, ɛn ɣöö /cɛ bi li̱w mi /kenɛ Kuäär ni Kuoth ni Mɛ-thia nɛn. 27 Cu Yiëë Kuɔth Thi-mɛ-ɔn naŋ luaak Kuɔth. Mëë ci diëëth gat ni Yecu nööŋ rɛy luaak Kuɔth, kɛ ɣöö ba jɛ ben lät kä ŋɔaani ce̱tkɛ ciaŋ ŋuɔ̱tni, 28 cu Thi-mɛ-ɔn gat käp kɛ tetkɛ, kä cuɛ Kuoth liak, wëë i̱, 29 “Täämɛ, Kuäär ni Kuoth, ku ɣän ja̱ŋdu jakä wä, a ɣä li̱ewä kɛ mal, ce̱tkɛ ruacdu. 30 Kɛ ɣöö ci wäŋkä ka̱ndu nɛn, 31 min ci rialikä nhiam dööri diaal. 32 Ɛ buay kɛ kui̱ nyuuthä kä Jur, kä ɛ gɔɔy puɔnyä kä nɛɛku, ni ji̱ I-thɛ-rɛl.” 33 Kä cu gua̱n kɛnɛ man ga̱a̱c kɛ tëë ca lat kɛ kui̱dɛ. 34 Kä cu Cim-on kɛ poth, kä cuɛ man gatdä ni Mɛri jiök i̱, “Ca gat ɛmɛ di̱eth, kɛ ɣöö bɛ nɛy ti ŋuan däk kä bɛ nɛy ti ŋuan kän kä ji̱ I-thɛ-rɛl, kä bɛ la nyuuth mi bi nɛy ti ŋuan ɛ lo̱k. 35 Kɛ ɣöö bi ca̱r lo̱cni nɛɛni ti ŋuan jɔɔc, kä bi jiath lɔaac lɔcdu rɛt ce̱tnikɛ thɛp.” 36 Täämɛ tëëkɛ ciek mi gök mi cɔal i̱ Anna, mi la nya Pan-wel thok duëël Ɛ̈-cɛr. Kä jɛn cɛ dɔŋ ɛlɔ̱ŋ. Kä ca jɛ kɔŋ kuɛn ala ciek kɛ run da̱ŋ bärɔw. 37 Kä cuɛ a ciek jɔkä kɛ run ti jiɛn da̱ŋ bädäk wi̱cdɛ ŋuan. /Kenɛ lɛ wä raar luaak Kuɔth, kä duundɛ ɣöö palɛ ni Kuoth kä thɛɛk mi̱th, kä palɛ kɛ wäär kɛnɛ cäŋ. 38 Kä cuɛ ben ɛn guäth ɛmɔ pa̱ny, cuɛ Kuoth la̱r tɛth lɔaac, kä cuɛ ruac kɛ kui̱ gatdä lätdɛ jɛ nɛy diaal tëë liɛpkɛ Kuoth kɛ ɣöö bɛ Jɛ-ru-tha-lɛm kän. 39 Mëë cikɛ ti diaal thuk kɛ lätni ce̱tkɛ ŋuɔ̱t Kua̱r ni Kuoth, cukɛ loc kä Gɛ̈-lɛ-li dhɔriɛn kä Na-dha-rɛth. 40 Cu gat piith, kä cuɛ buɔ̱m, cuɛ thia̱a̱ŋ kɛ pɛl, kä te puɔ̱th Kuɔth kɛ jɛ. 41 La diëëthkɛ a wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm runi diaal kɛ ti̱em Ca̱ŋ Bälä. 42 Kä mëë ci runkɛ a wäl wi̱cdɛ rɛw, cukɛ wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm ce̱tkɛ min la wäkɛ ti̱mä ni wen. 43 Mëë ci pek ni̱ni ti̱mä thuuk cukɛ loc jɔk, kä cu dho̱o̱l ni Yecu duɔth kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kä duundɛ ɣöö kui̱c diëëthkɛ jɛ. 44 Kä ɛ kɛn i̱ dɔ̱ŋ tëë kɛɛl kɛ ja̱a̱l tin kɔ̱kiɛn, cukɛ wä kɛ ja̱l ca̱ŋ kɛl. Kä cukɛ jɛ tok kɛ mi görkɛ jɛ rɛy watnikiɛn kɛnɛ mäthnikiɛn. 45 Kä mëë /ken kɛn ɛ jek, cukɛ loc Jɛ-ru-tha-lɛm, cukɛ jɛ wä go̱r. 46 Kɛ kɔr ni̱ni da̱ŋ diɔ̱k cukɛ jɛ jek rɛy luaak Kuɔth, tëë nyuurä rɛy ŋi̱eecni liŋɛ ruacdiɛn, kä thiecɛ kɛ. 47 Cu nɛy diaal tëë liɛŋkɛ ruacdɛ ga̱a̱c kɛ ŋäcdɛ kɛ ŋɔaani kɛnɛ luɔcdɛ kɛ kɛ. 48 Mëë ci diëëthkɛ jɛ nɛn, cukɛ ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ. Kä cu man ɛ jiök i̱, “Gatdä, ɛŋu ci kɔ ciɛŋ inɛ mɔ? Guic ɛ, ɣän kɔnɛ guur cakɔ ji̱ go̱r kɛ diɛɛr lɔaac mi di̱i̱t.” 49 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Kä ɛŋu go̱o̱r yɛn ɣä mɔ? /Ka̱nɛ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö bi ɣän dhil tey rɛy luaak Gua̱a̱r?” 50 Kä duundɛ ɣöö /ken ruacdɛ cop lɔɔcdiɛn. 51 Cuɛ loc kä Na-dha-rɛth kɛ kɛ kɛɛl, kä cuɛ kɛ luɔ̱th. Kä cu man ŋɔak diaal ti̱ti̱ käp kɛ lɔcdɛ. 52 Cu Yecu piith kɛ pɛl, kɛn pi̱eth pua̱ny, kä cu tɛ̈th lɔaac Kuɔth kɛnɛ naath kɛ jɛ rɔ rep.

Luk 3

1 Kɛ wäl dhieec runi, ruëc Tay-bi̱i̱-riäth kuäär in di̱i̱t, mëë Pɔn-tiäth Pay-lɛt ɛ mädhi̱i̱r kä Ju-dia, kä Ɣɛ-rod ɛ rueec Gɛ̈-lɛ-li, kä däman ni Pi-lip ɛ rueec rööl I-tu-ria kɛnɛ Tu-ri-kɔ-ni-tith, kä Li-thi-niäth ɛ rueec rööl Abi-liin, 2 kä ɛ jɛn gua̱a̱th ëë A-nath kɛnɛ Kay-pɛth kɛ bööth palä tin di̱t. Kä cu ruac Kuɔth ben kä Jɔ̱ɔ̱n, gat Dhɛ-kar-yaa däär dɔaar. 3 Cuɛ wä ro̱o̱l jɔak kiɛɛr Jɔr-dɛn kɛɛliw, latdɛ jɛ ɛn ɣöö ba naath lak, kɛ ɣöö bikɛ rɔ̱ ri̱t kɛ kui̱c päli dueerkiɛn. 4 Kä ce̱tkɛ min ca gɔ̱r rɛy buɔk go̱kä ni I-ca-yaa i̱, “Jɔw raam mi cio̱t där dɔaar i̱, ‘Rialɛ duɔ̱ɔ̱p Kua̱r ni Kuoth ikä. Jakɛ dupkɛ kä cuŋ. 5 Ba täp diaal di̱er, kä ba pääm diaal tin di̱t kɛnɛ tin tiɛtni pa̱a̱r kɛ piny. Ba gɔ̱a̱ŋ dupni cuɔ̱ŋ, kä ba dup tin yath yaath jakä puɔth. 6 Kä bi nɛy diaal ka̱n Kuɔth nɛn.’ ” 7 Kɛ kui̱ ɛmɔ cuɛ nɛy ti ŋuan tëë ci ben kä jɛ kɛ ɣöö bɛ kɛ ben lak jiök i̱, “Yɛn, dɛy thɔ̱ɔ̱li! Ɛŋa mi ci yɛ la̱r lär, kɛ ɣöö bia rɔ bar kä duäc Kuɔth in bi ben? 8 La̱tdɛ lät ti gɔw ti ro̱ŋ kɛ rietdun kɛ rɔ̱ dueeri. /Cuarɛ jɛ car a ruac yɛn kärɔ̱ i̱, ‘Kɔn akɛ gua̱ndɔɔŋda ni A-bɛ-ram’. Kɛ ɣöö ɣän la̱rä jɛ yɛ, ɛn ɣöö te Kuoth kɛ lua̱ŋ kɛ ɣöö bɛ A-bɛ-ram moc gaat kɛ pääm ti̱ti̱. 9 Kä ɛn täämɛ te jio̱p thäri jiɛn. Kɛ kui̱ ɛmɔ jiɛn diaal ti /ci dɛy ti gɔw bi kuir ɔ, ba jɛ jɔap piny, kä ba jɛ yuɔr maac.” 10 Kä cu buɔ̱n nath ɛ thiec i̱, “Kä ɛŋu mi ba̱kɔ la̱t?” 11 Cuɛ kɛ loc i̱, “Ram mi tekɛ luɔ̱ɔ̱t da̱ŋ rɛw akɛ nyuaakɛ kɛnɛ ram mi thil bi̱i̱. Kä ɛ ram mi tekɛ mi̱th, lät inɔ bä.” 12 A cäŋ ɛ thuɔ̱ɔ̱l tho̱lbo̱kä cukɛ ben kɛ ɣöö bakɛ ben lak, kä cukɛ Jɔ̱ɔ̱n thiec i̱, “Ŋi̱i̱c, ɛŋu mi ba̱kɔ la̱t?” 13 Cuɛ kɛ jiök i̱, “/Cuarɛ ti lɛ̱̈nykɛ pek kä tëë ca la̱r yɛ thol.” 14 Kä cu lathkëëri jɛ thiec bä i̱, “Kä kɔn, ɛŋu mi ba̱kɔ la̱t?” Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “/Cuarɛ yio̱w thol kä naath kɛ kok, kiɛ kɛ gɔny ran kɛ kac, a lo̱ckun ro̱ŋ kɛ pek ko̱kädun.” 15 Kä cu ŋa̱th nath rɔ tok kɛ mi jiɛɛcɛ rɔ, kä cukɛ jɛ tok kɛ mi ga̱a̱ckɛ mi dee Jɔ̱ɔ̱n a jɛn Mɛ-thia. 16 Cu Jɔ̱ɔ̱n kɛ loc kɛn diaal, wëë i̱, “Ɣän lakä yɛ kɛ pi̱, kä ram mi bum ni jɛn kä ɣä a bëëni. Kä cäŋɛ ni ɣän /ci gɔɔydä ro̱ŋ kɛ ɣöö dëë läk wa̱a̱rikɛ lony. Jɛn bɛ yɛ lak kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ kɛnɛ mac. 17 Kä te duŋ lök bɛɛl tetädɛ, bɛ do̱r kɔ̱mädɛ la̱t agɔaa, bɛ bɛl kuëŋ rɛy yiirä, kä bɛ jil waŋ kɛ mac mi /ca yieny.” 18 Kɛ dup ti ŋuan ti gööl cu Jɔ̱ɔ̱n thuk tin gɔw la̱t naath. 19 Kä cu Ɣɛ-rod in la rueec mëë ci Jɔ̱ɔ̱n ɛ luek kɛ kui̱ Ɣɛ-ro-diäth in la ciek däman kɛnɛ jiäk diaal tëë cɛ la̱t. 20 Cuɛ duer ɛmɛ lɛ mat wi̱i̱diɛn, mëë cɛ Jɔ̱ɔ̱n la̱th luaak yieenä. 21 Täämɛ mëë ca naath diaal lak, kä ca Yecu lak bä, cuɛ pal, kä cu nhial rɔ lɛp. 22 Cu Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ ben piny kä jɛ kɛ puɔ̱ny mi jɔc ce̱tkɛ guuk. Kä cu jɔw päl nhial wëë i̱, “Ɛ ji̱n Gatdä min nhɔakä, in tɛth lɔcdä kɛ jɛ.” 23 Mëë took Yecu la̱tdɛ, tëëkɛ run ti jiɛn da̱ŋ diɔ̱k. Kä cu naath ɛ car ɛn ɣöö ɛ gat Jo-thɛp, min la gat Ɣɛli, 24 min la gat Ma-that, min la gat Lii-bay, min la gat Mɛ̈l-ki, min la gat Ja-nay, min la gat Jo-thɛp, 25 min la gat Ma-ta-thiath, min la gat A-mɔth, min la gat Nɛ̈-ɣum, min la gat Ɛthli, min la gat Na-gay, 26 min la gat Maath, min la gat Ma-ta-thiath, min la gat Thɛ-mi-ɛn, min la gat Jo-thɛk, min la gat Joda, 27 min la gat Yo-a-nan, min la gat Re-tha, min la gat Dhɛ-ru-ba-bɛl, min la gat Cɛ-ɛ̈l-ti-el, min la gat Nɛ-ri, 28 min la gat Mɛl-ki, min la gat Adi, min la gat Ko-tham, min la gat Ɛl-ma-dam, min la gat Ër, 29 min la gat Jɔ-cua, min la gat Ɛ-li-dher, min la gat Jo-rim, min la gat Ma-that, min la gat Lii-bay, 30 min la gat Cim-on, min la gat Juda, min la gat Jo-thɛp, min la gat Jo-nam, min la gat Ɛl-ya-kim, 31 min la gat Mɛ-lia, min la gat Mɛ-na, min la gat Mɛ̈-ta-tha, min la gat Na-than, min la gat Dee-bid, 32 min la gat Jɛthi, min la gat O-bɛd, min la gat Bo-ɛ̈dh, min la gat Thal-mɔn, min la gat Na-con, 33 min la gat A-mi-na-dab, min la gat Ɛ̈d-min, min la gat Ar-ni, min la gat Ɣɛdh-ron, min la gat Pɛ-rɛdh, min la gat Juda, 34 min la gat Je-kɔb, min la gat Ay-dhɛk, min la gat A-bɛ-ram, min la gat Tɛra, min la gat Na-ɣor, 35 min la gat Thɛ-rug, min la gat Riw, min la gat Pɛ-lɛg, min la gat E-bɛr, min la gat Cɛla, 36 min la gat Kay-nan, min la gat Ar-pak-thad, min la gat Cɛm, min la gat Nowa, min la gat Lɛ-mɛk, 37 min la gat Mɛ-thu-cɛ-la, min la gat Ä-nɔk, min la gat Yɛ-rɛd, min la gat Ma-ɣala-lel, min la gat Kay-nan, 38 min la gat I-nɔth, min la gat Thɛth, min la gat A-dam, min la gat Kuɔth.

Luk 4

1 Cu Yecu loc jɔk kiir Jɔr-dɛn a cɛ ro̱ŋ kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, kä cu Yiëë Kuɔth ɛ buath där dɔaar, 2 guäth in ɣɔ̱a̱nkɛ jɛ thi̱n ɛ gua̱n jiäkni kɛ ni̱ni ti jiɛn da̱ŋ ŋuaan. Thilɛ mi cɛ cam kɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱. Kä mëë ci ni̱n tɔ̱tɔ̱ thuuk, cu buɔth ɛ näk. 3 Cu gua̱n jiäkni jɛ jiök i̱, “Mi ɛ ji̱n Gat Kuɔth, ruacni kɛ päm ɛmɛ kɛ ɣöö bɛ rɔ loc ni juray.” 4 Kä cu Yecu jɛ loc i̱, “Ca jɛ gɔ̱r i̱, ‘/Ci raan dee tëk kɛ mi̱eth kärɔa.’ ” 5 Cu gua̱n jiäkni jɛ naŋ nhial, kä kɛ gua̱a̱th mi tɔt cuɛ jɛ nyuɔ̱th kuääri ɣɔaa diaal. 6 Kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Ɣän bä ji̱ ka̱m rui̱c kä ti̱ti̱ diaal amäni gɔɔydiɛn, kɛ ɣöö ca jɛ ka̱m ɣä, kä bä jɛ ka̱m ram mɔ göörä mɔ. 7 Mi wi̱i̱ ɣä pal, ba duŋdu kɛɛliw.” 8 Cu Yecu jɛ loc i̱, “Ca jɛ gɔ̱r i̱, ‘Bi pal ni Kuäär ni Kuothdu, kä bi lätni jɛ ikä kärɔa.’ ” 9 Kä cu gua̱n jiäkni jɛ naŋ kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kä cuɛ jɛ naŋ wi̱i̱ luaak Kuɔth jio̱kɛ jɛ i̱, “Mi ɛ ji̱n Gat Kuɔth, yori rɔɔdu piny ɛn wanɛ mɛ, 10 kɛ ɣöö ca jɛ gɔ̱r i̱, ‘Jɛn bɛ ja̱a̱kɛ la̱t ruac kɛ kui̱du, kä ba ji̱ gaŋ. 11 Kä bikɛ ji̱ thak kɛ tetkiɛn, kɛ ɣöö /ci cio̱o̱kdu bi pi̱em pa̱a̱m.’ ” 12 Cu Yecu jɛ loc i̱, “Ca jɛ gɔ̱r i̱, ‘/Cu Kuäär in Kuothdu ɣɔ̱n.’ ” 13 Mëë ci gua̱n jiäkni thuɔ̱k kɛ ɣɔ̱ndɛ kɛ ti diaal, cuɛ jɛ ba̱ny piny kɛ gua̱a̱th mi tɔt. 14 Cu Yecu loc kä Gɛ̈-lɛ-li a cɛ thia̱a̱ŋ kɛ buɔ̱m Yieekä Kuɔth. Kä cu kɛ̈kdɛ räth rɛy rööl ɛmɔ kɛɛliw. 15 Kä cuɛ naath ŋi̱eec rɛy lueekni palä ji̱ Juudh, kä cu nɛy diaal ɛ liak. 16 Mëë ci Yecu ben kä Na-dha-rɛth, gua̱a̱th ëë pithɛ thi̱n. Cuɛ wä dueel palä ji̱ Juudh kɛ cäŋ lɔ̱ŋä, kɛ ɣöö ɛ jɛn ciaaŋdɛ. Cuɛ rɔ jiɛc kɛ ɣöö bɛ kuën. 17 Cua jɛ ka̱m bok go̱kä ni I-ca-yaa. Cuɛ bok lɛp kä cuɛ gua̱a̱th jek mi ca gɔ̱r thi̱n i̱, 18 “Te Yiëë Kua̱r ni Kuɔth puɔ̱nydä, kɛ ɣöö cɛ ɣä mɛk ɛn ɣöö bä thuk ti gɔw nöŋ can. Cɛ ɣä ja̱k kɛ ɣöö bä luɔ̱ny nath tëë ca pɛc lat, kɛnɛ ɣöö bä nyin ciööri lɛp, kä bä nɛy tin ciaŋkɛ a jiäk woc. 19 Kä bä naath la̱t gɔɔy runä Kuɔth.” 20 Cuɛ bok gäk, kä cuɛ jɛ luɔ̱c ram min yoop jɛ, kä cuɛ nyuur. Kä cu wäŋ nɛɛni diaal tëë te guäth dolä ji̱ Juudh guic ni jɛ. 21 Kä cuɛ jɛ tok kɛ mi ruacɛ kɛ kɛ i̱, “Ɛn walɛ ci ruac Kuɔth ɛmɛ a thuɔ̱k, ce̱tkɛ min cia jɛ liŋ.” 22 Cu nɛy diaal ruac agɔaa kɛ jɛ, cukɛ ga̱a̱c kɛ laat tin gɔw tin bä raar thokdɛ. Kä cukɛ wee i̱, “Ɛn nɛmɛ /ciɛ jɛn gat Jo-thɛp?” 23 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “A thil diw bi yɛn ɣä nya̱l cäät ɛmɛ i̱, ‘Ki̱i̱m tek rɔɔdu,’ Kä bia wee i̱, ‘Ɛn min cakɔ liŋ i̱ ci la̱t kä Ka-pɛr-ni-äm, lätni jɛ rɛy wecdun ɛmɛ bä.’ ” 24 Kä cuɛ wee i̱, “Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, thilɛ gök mi ca met nhɔk rɛy wecdiɛn. 25 Kä bä yɛ la̱r thuɔ̱k, mëëdan kɛ ni̱n E-li-yaa, te män jɔɔkni ti ŋuan kä I-thɛ-rɛl. Kä mëë /ken nhiaal dɛ̈m kɛ run diɔ̱k wi̱cdɛ päth bäkɛl, cu buɔth mi di̱i̱t ben wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n kɛɛliw. 26 Kä /ka̱n E-li-yaa jäk kä I-thɛ-rɛl, kä cua jäkä ciek jɔkä mi te kä Dhar-pɛ̈th, rɛy rööl Dhi-don. 27 Kä cuɛ tekɛ ji̱ dhɔapni ti ŋuan kä I-thɛ-rɛl, kɛ ni̱n go̱kä ni E-li-yaa, kä cuɛ thilɛ ram kɛl rɛydiɛn mi cua jakä gɔaa, ɛ ni Naa-man kärɔa, raan Thi-ri-ya.” 28 Mëë cikɛ ruac ɛmɛ liŋ, cu lo̱c nɛɛni diaal tin te rɛy luaak dolä ɛmɔ jiääk. 29 Cukɛ rɔ̱ jiɛc, kä cukɛ jɛ naŋ raar rɛy wec, naŋkɛ ŋɛpä pa̱a̱m in ca wec la̱t thi̱n, kɛ ɣöö deekɛ jɛ ɣɔak piny. 30 Kä cuɛ kamdiɛn rɛt, cuɛ wä kɛ wädɛ. 31 Kä cu Yecu wä kä Ka-pɛr-ni-äm, wec mi te ro̱o̱l Gɛ̈-lɛ-li, guäth ëë ŋi̱i̱cɛ naath thi̱n kɛ cäŋ lɔ̱ŋä. 32 Cu naath ga̱a̱c kɛ ŋi̱i̱cdɛ, kɛ ɣöö ruacɛ kɛ lua̱ŋ. 33 Kä te wut mi tekɛ yiëë mi jiääk rɛy duëël dolä ji̱ Juudh. Kä cuɛ wak kɛ jɔw mi di̱i̱t wëë i̱, 34 “Aɣ, ji̱n Yecu, raan Na-dha-rɛth, ɛŋu mi go̱o̱ri kä kɔ? Ji̱n bi̱i̱ kɛ ɣöö bi kɔ ben däk? Ɣän ŋa̱cä ji̱, ɛn ɣöö ɛ ji̱n kɛl Kuɔth in Rɛl rɔ.” 35 Kä cu Yecu jɛ gok, cuɛ wee i̱, “Bitni, kä bër raar puɔ̱nydɛ!” Mëë ci yiëë in jiääk wut ɛmɔ yuɔr piny nhiam nath, cuɛ ben raar puɔ̱nydɛ a thil mi jiääk mi cɛ lät kä jɛ. 36 Kä cu kɛn diaal ma̱a̱r, kä ruackɛ kärɔ i̱, “Ɛ ruac ŋukä ɛn nɛmɛ? Kɛ ɣöö jɛn ruacɛ kɛ yiey ti jiäk kɛ lua̱ŋ kɛnɛ buɔ̱m, kä la bäkɛ raar.” 37 Cua kɛ̈kdɛ wä lat gua̱thni diaal rɛy rööl ɛmɔ kɛɛliw. 38 Mëë jiɛy Yecu dueel dolä ji̱ Juudh, cuɛ wä duëël Thay-mɔn. Täämɛ manthu Thay-mɔn cucɛ kɛ lëth pua̱ny, kä cukɛ jɛ thiec kɛ kui̱dɛ. 39 Cu Yecu cuɔ̱ŋ wi̱i̱dɛ, kä cuɛ juey woc, kä cu juey jiɛɛn puɔ̱nydɛ. Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cuɛ rɔ jiɛc, kä cuɛ jɛ tok kɛ mi lätdɛ kɛ ikä. 40 Kɛ thiaŋ konyä ca̱ŋ, cu nɛy diaal tin tekɛ nɛɛkiɛn ti tekɛ jua̱th ti gööl nöŋ Yecu. Kä cuɛ tetkɛ la̱th wuɔ̱thnikiɛn, kä cuɛ kɛ jak kä gɔw. 41 Kä cu yiey ti jiäk ben raar pua̱nyni nɛɛni ti ŋuan, kä cukɛ rɔal i̱, “Ɛ ji̱n Gat Kuɔth!” Kä cuɛ kɛ gok, kɛ ɣöö /cikɛ bi ruac, kɛ ɣöö ŋa̱ckɛ jɛ i̱ ɛ jɛn Mɛ-thia. 42 Mëë ci ɣɔw baak, cu Yecu jiɛɛn, cuɛ wä guäthdɛ kärɔa. Kä cu naath ɛ go̱r, kä mëë cikɛ jɛ jek, cukɛ jɛ lo̱k ɛn ɣöö bɛ kɛ ba̱ny piny. 43 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɣän bä thuk ti gɔw kɛ kui̱ kuäärä Kuɔth lat wi̱i̱ni ti kɔ̱kiɛn bä, kɛ ɣöö ja̱kɛ ɣä kɛ jɛn kui̱ kä mɛmɛ.” 44 Kä cuɛ ŋot latdɛ ruac Kuɔth gua̱thni dolä ji̱ Juudh kä Ju-dia.

Luk 5

1 Kɛ cäŋ kɛl mëë te Yecu cuŋä thok yiëër Gɛ-nɛ-tha-rɛt, mëë dhoc nath duɔ̱pdiɛn kɛ ɣöö bikɛ ruac Kuɔth ben liŋ kä jɛ. 2 Kä cuɛ murkäbni da̱ŋ rɛw nɛn thok yiëër, kä ci deep rɛc wä raar rɛydiɛn, lakɛ cambaknikiɛn. 3 Kɛ cuɛ wä rɛy murkäbä Thay-mɔn, cuɛ jɛ thiec kɛ ɣöö bɛ jɛ ɣɔak yieer kä mi tɔt. Kä cuɛ nyuurɛ rɛy murkäbä, kä cuɛ naath ŋi̱eec. 4 Kä mëë cɛ thuɔ̱k kɛ ruac, cuɛ Thay-mɔn jiök i̱, “Gɛri murkäb guäth mi lueŋ, kä luay cambaknikun yieer kä bia ka̱p kɛ rɛc.” 5 Kä cu Thay-mɔn ɛ loc i̱, “Kuäär, cakɔ jɛ ɣɔ̱n kɛ wäär kɛɛliw, kä thilɛ mi cakɔ jek. Kä kɛ ɣöö ci jɛ lar bä cambakni luay yieer.” 6 Mëë cikɛ nɔmɔ la̱t, cukɛ rɛc ti ŋuan käp amäni min ci cambaknikiɛn thia̱k kɛ ɣöö deekɛ rɛ̈ɛ̈t. 7 Kä cukɛ gatikiɛn ti te rɛy murkäbä dɔ̱diɛn wɛt, kɛ ɣöö bikɛ kɛ ben luäk. Cukɛ ben, kä cukɛ murkäbni da̱ŋ rɛw diaal thiäŋ kɛ rɛc, a cukɛ thia̱k kɛ di̱ŋ. 8 Mëë ci Thay-mɔn Pi-tɔr ɛ nɛn, cuɛ rɔ yuɔr piny ciökni Yecu, cuɛ jɛ jiök i̱, “Kuäärä, woc rɔɔdu kä ɣä, kɛ ɣöö ɛ ɣän ram mi gua̱n dueeri!” 9 Kä jɛn cuɛ ga̱a̱c kɛnɛ nɛy diaal tëë te kɛɛl kɛ jɛ, kɛ pek rɛc tëë ci kɛn kɛ käp. 10 Kä te gaat Dhɛ-ba-dii, ni Jɔ̱ɔ̱n kɛnɛ Je-mɛth thi̱n bä, tin la la̱a̱t kɛɛl kɛ Thay-mɔn. Kä cu Yecu Thay-mɔn jiök i̱, “/Cuarɛ dual, a tɛmɛ ni ɛn täämɛ bi yɛn a dëëp nath.” 11 Mëë cikɛ murkäbnikiɛn nööŋ thok waath, cukɛ ti diaal ba̱ny piny, kä cukɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r. 12 Mëë te Yecu wi̱c kɛl kä wi̱i̱, cuɛ tekɛ wut mi tekɛ dhɔp. Kä mëë cɛ Yecu nɛn, cuɛ rɔɔdɛ yuɔr piny nhiamdɛ, kä cuɛ jɛ läŋ wëë i̱, “Kuäär ni Kuoth, duŋ mi nhɔki jɛ, deri ɣä jakä gɔaa.” 13 Kä cu Yecu tetdɛ riny, kä cuɛ jɛ thiap, wëë i̱, “Nhɔakä jɛ. A puɔ̱nydu ku gɔaa.” Kä cu dhɔp jiɛɛn puɔ̱nydɛ ni ɛn guäth ɛmɔ pa̱ny. 14 Kä cuɛ jɛ gok, ɛn ɣöö /cɛ jɛ bi la̱r naath. Kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Wër, nyuthni rɔ bo̱o̱th palä, kä ce̱tkɛ min ci Muthɛ jɛ lar, wër tho̱pni muc kɛ kui̱ kä ɣöö ci puɔ̱nydu gɔaa mi bi a nyuuth kɛ kui̱ nath.” 15 Kä cu kɛ̈kdɛ räth ɛlɔ̱ŋ. Cu bua̱n nath ti ŋuan rɔ̱ ma̱a̱t kɛ ɣöö ba ruacdɛ liŋ, kɛnɛ ɣöö bɛ kɛ jak kä gɔw kä jua̱thkiɛn. 16 Kä cuɛ wä pal där dɔaar gua̱a̱thdɛ kärɔa. 17 Kɛ cäŋ kɛl mëë ŋi̱i̱c Yecu naath, kä nyuur ji̱ Pa-ri-thii kɛnɛ ŋi̱eec ŋuɔ̱tni Muthɛ thiäkädɛ. (Bäkɛ rɛy ciëëŋni diaal kä Gɛ̈-lɛ-li kɛnɛ Ju-dia kɛ Jɛ-ru-tha-lɛm), kä te buɔ̱m Kua̱r ni Kuoth kɛ Yecu kɛ ɣöö bɛ ji̱ jua̱thni jakä gɔw. 18 Kä cu wutni ti kapkɛ ram mi cɛ nuäŋ kɛ gal ben. Cukɛ jɛ go̱r ɛn ɣöö bi kɛn ɛ nööŋ rɛc, kä dëë jɛ ben la̱th nhiam Yecu. 19 Mëë cɛ thil gua̱a̱th mi nööŋkɛ jɛ rɛy duëël kɛ ɣöö ŋuan naath, cukɛ jɛ kap wi̱i̱ duëël nhial, kä cukɛ jɛ luay piny kɛ gal däär nath nhiam Yecu. 20 Kä mëë cɛ ŋa̱thdiɛn nɛn, cuɛ wee i̱, “Määthdä, ca dueerku päl.” 21 Cu ji̱ gɔ̱rkä kɛnɛ ji̱ Pa-ri-thii jɛ tok kɛ mi thiëckɛ rɔ̱, wäkɛ i̱, “Ɛ ram mi te i̱di ɛnɔ kueth Kuoth ɔ? Ɛŋa mi dee dueer ran pälɔ, /ciɛ ni Kuoth kärɔa?” 22 Kä mëë ci Yecu thiecnikiɛn kɛ rɔ̱ mir, cuɛ kɛ loc i̱, “Ɛŋu thiëcɛ rɔ̱ kɛ lo̱ckun ɔ? 23 Thia̱kni mith, ɛ ɣöö ba lar i̱, ‘Ca dueerku päl,’ kiɛ ba wee i̱, ‘Jiɛc rɔɔdu kä jäli’? 24 Kä bi yɛn ɛ ŋa̱c ɛn ɣöö te Gat Ran kɛ lua̱ŋ mi päl ni dueer wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n,” Kä cuɛ wut in cɛ nuäŋ jiök i̱, “Ɣän la̱rä jɛ ji̱ i̱, ‘Jiɛc rɔɔdu, käni ko̱lu, kä wër dhɔru.’ ” 25 Ni ɛn guäth ɛmɔ, cuɛ rɔ jiɛc nhiamdiɛn kä cuɛ duŋ tɔ̱ɔ̱cädɛ ka̱n. Kä cuɛ wä cieeŋdɛ a liakɛ Kuoth. 26 Cu nɛy diaal ga̱a̱c. Cukɛ Kuoth liak, kä cukɛ jɛ luɔ̱th, wä kɛ i̱, “Cakɔ ti buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m ti ga̱ykɛ naath nɛn ɛn walɛ !” 27 Kɛ kɔr kä mɛmɛ cu Yecu wä raar, cuɛ thuul tho̱lbo̱kä mi cɔal i̱ Lii-bay nɛn, nyuurɛ dueel tho̱lbo̱kä. Cuɛ jɛ jiök i̱, “Guuri ɣä.” 28 Kä cu Lii-bäy rɔ jiɛc, cuɛ ti diaal ba̱ny piny, kä cuɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r. 29 Cu Lii-bay jɛ lät kä mi̱eth mi di̱i̱t cieeŋdɛ. Cukɛ nyuur guäth mi̱eth kɛɛl kɛ thuɔ̱ɔ̱l tho̱lbo̱kni kɛnɛ nɛy ti ŋuan kɔ̱kiɛn. 30 Kä cu ji̱ Pa-ri-thii kɛnɛ ji̱ gɔ̱rä göny kä ji̱ kɔaar Yecu, wäkɛ i̱, “Ɛŋu mi̱th yɛn kä mäth Yɛn kɛɛl kɛ thuɔ̱ɔ̱l tho̱lbo̱kni kɛnɛ ji̱ dueeri mɔ?” 31 Cu Yecu kɛ loc i̱, “Nɛy ti puɔl pua̱nykiɛn /cikɛ ki̱m go̱r, kä ji̱ jua̱thni görkɛ jɛ! 32 Ɣän /cä bä kɛ kui̱ ji̱ cuŋni, duundɛ ɣöö ba̱a̱ kɛ ɣöö bä ji̱ dueeri jakä riet kɛ rɔ̱ dueerikiɛn.” 33 Kä cu naath Yecu jiök i̱, “Ji̱ kɔaar Jɔ̱ɔ̱n thɛ̈kɛ mi̱th kä palkɛ Kuɔth gua̱thni ti ŋuan, kä lät ji̱ kɔaar Pa-ri-thii inɔ bä, kä ji̱ kɔaaru mi̱thkɛ kä mäthkɛ.” 34 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Dee ji̱ kuën mi̱th thɛk, mi te cɔ nyaal kɛɛl kɛ kɛ? 35 Bi ni̱n ben tin ba cɔ nyaal naŋ rɛydiɛn, kä bikɛ cu thɛɛk ɛ ni̱ni tɔ̱tɔ̱.” 36 Kä cuɛ kɛ la̱t ruac cäätdä bä i̱, “Thilɛ ram mi dee bi̱i̱ mi bo̱r rɛt a bɛ jɛ wä kɔac biey mi dɔaaŋ. Kä mi cɛ jɛ la̱t inɔ, bi bi̱i̱ in bo̱r rɛ̈ɛ̈t, kä /ci bi̱i̱ in bo̱r rɔ bi lot kɛnɛ bi̱i̱ in ci dɔŋ. 37 Kä thilɛ ram mi bi kɔaŋ mi pay mil piɛk rɛy göökni ti ci dɔŋ. Dee kɔaŋ in pay mil, göök ti ci dɔŋ pät, a bɛ lo̱ny jɔ̱ɔ̱r, kä bi göök cu da̱k. 38 Kä duundɛ ɣöö ba kɔaŋ mi pay mil yi̱k piɛk rɛy göökni ti bo̱o̱r. 39 Thilɛ ram mi go̱o̱r kɔaŋ mi pay mil, mi cɛ maath kɛ kɔaŋ mi ci jiɛɛn. Derɛ wee i̱, ‘Gɔaa ni kɔaŋ mi ci jiɛɛn.’ ”

Luk 6

1 Kɛ cäŋ lɔ̱ŋä ji̱ Juudh, mëë jäl Yecu rɛy ka̱a̱kni, cu ji̱ kɔaarɛ wuɔ̱th bɛɛl töl. Kä cukɛ kɛ muɔny, kä cukɛ kɛ cam. 2 Cu tha̱a̱ŋ ji̱ Pa-ri-thii wee i̱, “Ɛŋu lät yɛn mi /ci rɔ lot kɛ cäŋ lɔ̱ŋä mɔ?” 3 Cu Yecu ɛ loc i̱, “/Ka̱nɛ mëë ci Dee-bid ɛ la̱t kuɛn, mëë ci buɔth ɛ näk kɛnɛ nɛy tëë jäl kɛ jɛ kɛɛl? 4 Cuɛ wä rɛy luaak Kuɔth, cuɛ juray nhiam Kuɔth ka̱n, kä cuɛ jɛ cam, min /ci rɔ lot kɛ ɣöö dëë cam ɛ naath, ɛ ni bööth palä kärɔ̱ dee jɛ cam ɔ, kä cuɛ tha̱a̱ŋdɛ ka̱m nɛy tëë jäl kɛ jɛ kɛɛl?” 5 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Gat Ran ɛ jɛn Kuäär Ca̱ŋ Lɔ̱ŋä.” 6 Kɛ cäŋ lɔ̱ŋä min dɔ̱ŋ mëë cɛ wä luaak dolä ji̱ Juudh kä ŋi̱i̱cɛ naath, kä te wut mi cɛ tet cuëëcdɛ niŋ thi̱n. 7 Cu ji̱ gɔ̱rä kɛnɛ ji̱ Pa-ri-thii jɛ guic, mi derɛ raan jakä gɔaa kɛ cäŋ lɔ̱ŋä, kɛ ɣöö derɛ cu tekɛ mi gɔny kɛnɛ ni jɛ. 8 Mëë cɛ cärkiɛn ŋa̱c, cuɛ wut in cɛ tetdɛ niŋ jiök i̱, “Bër, cuŋni wanɛ mɛ.” Cuɛ rɔ jiɛc, cuɛ wä cuɔ̱ŋ ɛn wi̱ni. 9 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɣän bä yɛ thiec, ɛ mith la cuɔ̱ɔ̱ŋɔ, ɛ la̱t kä mi gɔaa kiɛ ɛ la̱t kä mi jiääk kɛ cäŋ lɔ̱ŋä ɛ dëë ku tek ni raan, kiɛ dëë däk ni jɛ?” 10 Kä kɛ kɔr kä min cɛ kɛ gueec kɛn diaal cuɛ wut jiök i̱, “Ri̱c tetdu.” Cuɛ jɛ riny, kä cu tetdɛ cu gɔaa. 11 Kä cuɛ lo̱ckiɛn waŋ ɛlɔ̱ŋ. Kä cukɛ ŋɛ̈r kärɔ̱ kɛ min dee kɛn ɛ lät kä Yecu. 12 Kä ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱ cu Yecu wä raar, wëë pal wi̱i̱ pa̱a̱m. Cuɛ Kuoth wä pal kɛ wäär kɛɛliw. 13 Mëë ci ɣɔw a runwaŋ, cuɛ ji̱ kɔaarɛ cɔl, kä cuɛ nɛy da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw kuany rɛydiɛn, tin cuɛ cɔl i̱, “Jaak”. 14 Thay-mɔn min cɛ cɔl i̱ Pi-tɔr, kɛnɛ däman ni An-dɛ-röw, kɛ Je-mɛth kɛnɛ Jɔ̱ɔ̱n, kɛ Pi-lip, kɛnɛ Bar-tho-lo-miw, 15 kɛ Mɛ̈-thiw kɛnɛ Tɔ-mäth, kɛ Je-mɛth in la gat Ɛ̈l-pi-uth, kɛ Thay-mɔn min cɔal i̱, “Nho̱o̱k döörɛ”, 16 kɛ Juda gat Je-mɛth, kɛ Juda Ith-kɛ̈-ri-ɔt mëë a ram ëë cu jɛ kɔak. 17 Kä mëë ci Yecu ben piny wi̱i̱ pa̱a̱m kɛɛl kɛ jaakɛ, cuɛ ben cuɔ̱ŋ guäth mi carcar kɛɛl kɛnɛ ji̱ kɔaarɛ ti ŋuan kɛ bua̱n nɛɛni ti ŋuan ti bä kä Ju-dia kɛnɛ Jɛ-ru-tha-lɛm, kɛ wi̱i̱ jɔak yiëër Dhor kɛnɛ Dhi-don. 18 Kä bä kɛn diaal kɛ ɣöö bikɛ ben liɛŋ kɛnɛ ɣöö bakɛ ben jakä gɔaa kä jua̱thkiɛn. Kä cuɛ nɛy tëë ca moc riɛk ɛ yiey ti jiäk jakä gɔw. 19 Cu nɛy diaal ɛ go̱r ɛn ɣöö bikɛ jɛ thiap, kɛ ɣöö ci buɔ̱m ben raar puɔ̱nydɛ, mi cu kɛn diaal jakä gɔw. 20 Kä cu Yecu ji̱ kɔaarɛ guic, kä cuɛ wee i̱, “Ca yɛ poth, yɛn nɛy ti can, kɛ ɣöö Kuäär Kuoth ɛ duŋdun. 21 Ca yɛ poth, yɛn nɛy tin näk buɔthkɛ ɛn täämɛ, kɛ ɣöö ba yɛ riäŋ. Ca yɛ poth, yɛn nɛy tin ro̱t ɛn täämɛ, kɛ ɣöö bia to̱k dɔl. 22 “Ca yɛ poth mi nyiir naath yɛ, kä wuɔckɛ yɛ rɛydiɛn, kä la̱tkɛ yɛ kä jiäk, kä lökɛ yɛ kɛ kui̱ cio̱tdä Gatdä Ran. 23 Kietdɛ kä ra̱wɛ kɛ tɛ̈th lɔaac ɛn cäŋ ɛmɔ, kɛ ɣöö mucdun nhial di̱tdɛ ɛlɔ̱ŋ. Kɛ ɣöö ɛ jɛn min ci gua̱ndɔɔŋnikiɛn ɛ lät kä göök. 24 Kä riɛk akɛ yɛ, yɛn nɛy tin ria̱ŋ ria̱a̱ŋ, kɛ ɣöö cia tɛth lɔaacdun jek. 25 Kä riɛk akɛ yɛ, yɛn nɛy tin ci ria̱ŋ kɛ mi̱eth ɛn täämɛ, kɛ ɣöö bi buɔth yɛ näk. Riɛk akɛ yɛn nɛy tin dɔalkɛ to̱k täämɛ, kɛ ɣöö bia pa̱r kä bia wiee. 26 “Riɛk akɛ yɛ, mi wä nɛy diaal yɛ liak, kɛ ɣöö ɛ jɛn mëë ci gua̱ndɔɔŋnikiɛn ɛ lät kä göök ka̱a̱cni.” 27 “Ɣän la̱rä jɛ yɛ, yɛn nɛy tin li̱ŋ ɛn ɣöö, nhɔakɛ ji̱ tɛ̈run. Kä la̱tdɛ nɛy tin nyiɛrkɛ yɛ kä gɔy. 28 Puɔthɛ nɛy tin lamkɛ yɛ, kä palɛ Kuoth kɛ kui̱ nɛɛni tin kuëthkɛ yɛ. 29 Mi ci raan raŋdu pat, ri̱tni jɛ pek in dɔ̱ŋ bä. Kä mi wä raan bi̱i̱ kɔ̱a̱cdu ka̱n, /cu jɛ pen käni biey mi luɔ̱t bä. 30 Moc nɛy diaal ti liɛmkɛ ji̱. Kä mi ci raan nyinku ka̱n, /cukɛ lɛ nyɔk kɛ thiec kä jɛ. 31 Kä la̱tdɛ nɛy tin kɔ̱kiɛn kä min görɛ i̱ dëë lät kä yɛ. 32 “Mi nhɔk yɛn ni nɛy tin nhɔakɛ yɛ, ɛ muc ŋukä bia jek ɔ? Kɛ ɣöö cäŋɛ ni ji̱ dueeri nhɔakɛ ni nɛy tin nhɔakɛ kɛ. 33 Kä mi lät yɛn gɔy kä nɛy ti la̱tkɛ yɛ kä gɔy, ɛ gɔɔy ŋukä bia jek ɔ? Kɛ ɣöö a cäŋɛ ni ji̱ dueeri lät kɛn inɔ. 34 Mi tho̱p yɛn ŋua̱l nɛy tin ŋa̱thɛ i̱ dëë yɛ moc ŋua̱l, ɛ gɔɔy ŋukä bia jek ɔ? A cäŋɛ ni ji̱ dueeri ka̱mkɛ ji̱ dueeri ŋua̱l, kɛ ɣöö bikɛ pek mi di̱i̱t lɛni jek. 35 Kä yɛn, nhɔakɛ ji̱ tɛ̈run, la̱tdɛ kɛ kä gɔy, kä ka̱mɛ kɛ ŋua̱l a thilɛ mi bia lɛ go̱r thi̱n. Bi mucdun di̱t, kä bi yɛn a gaat Kuɔth in Di̱t ni jɛn. Kɛ ɣöö gɔaa lɔcdɛ kɛ nɛy tin jiäk kɛnɛ ji̱ dueeri. 36 A lo̱ckun kɔ̱c, ce̱tkɛ min kɔ̱c lɔc Guurun in te nhial.” 37 “/Cuarɛ naath luk, kɛ ɣöö /ca yɛ bi luk. /Cuarɛ naath kueth duer, kɛ ɣöö /ca yɛ bi kueth duer. Pa̱lɛ naath dueerkiɛn, kä ba yɛ pa̱l dueerkun. 38 Muɔcɛ nɛy kɔ̱kiɛn, kä ba yɛ moc. Kɛ thuɔ̱k ba yɛ moc kɛ theem mi ro̱ŋ, kä ca yɔ̱k, kä lɛny wi̱cdɛ jɔ̱ɔ̱r, ba jɛ la̱th buɔ̱ɔ̱ru. Kɛ ɣöö theem in bia thöp, ɛ jɛn min ba luɔ̱c yɛ.” 39 Cuɛ kɛ la̱t ruac cäätdä bä i̱, “Dee ram mi cɔr, cɔr dɔ̱diɛn buɔth? /Ci kɛn da̱ŋ rɛw dee pɛn kɔ̱kä kɛɛl? 40 /Ci di̱t ni raan kɔaar, kä ŋi̱i̱cdɛ. Kä nɛy diaal tin ci ŋɔaani diaal ŋa̱c, bikɛ ce̱tkɛ ŋi̱i̱cdiɛn. 41 Ɛŋu nɛɛni ni thuɔr thuɔr mi te waaŋ dämuɔɔr ɔ, kä /ci jiath in te waaŋdu ŋäc? 42 Kä deri dämuɔɔr kulɛ jiök i̱di i̱, ‘A ka̱mä thuɔr thuɔr waŋdu raar, dämaar,’ kä /ci jiath in te waaŋdu nɛn? Ji̱n, gua̱n mɛtdä, kɔŋni jiath in te waaŋdu ka̱m raar, bi kulɛ guic agɔaa kɛ ɣöö bi thuɔr thuɔr mi te waaŋ dämuɔɔr kulɛ ka̱m raar.” 43 “Thilɛ jiath mi gɔaa mi kui̱r kɛ dɛy ti jiäk, kä thilɛ jiath mi jiääk mi kui̱r kɛ dɛy ti gɔw. 44 Kɛ ɣöö jiath ŋa̱ckɛ jɛ kɛ dɛykɛ. /Ca dɛy ŋɔa̱a̱p dee pon kä jiɛn kuiyni. Kä /ca dɛy buɔ̱cä dee pon kä tɔalɔar. 45 Ram mi gɔaa bä ti gɔw raar rɛy lɔaacdɛ mi gɔaa. Kä ram mi jiäk bä lät ti jiäk raar rɛy lɔaacdɛ mi jiääk. Kɛ ɣöö ruac raan kɛ tin te lɔɔcdɛ.” 46 “Ɛŋu cɔalɛ ɣä mɔ i̱, ‘Kuäär ni Kuoth, Kuäär ni Kuɔth,’ kä /cia lät ni mi ca la̱r yɛ? 47 Ɣän bä yɛ nyuɔ̱th ciaŋ nɛɛni diaal tin bëë kä ɣä, kä liɛŋkɛ ruaacnikä, kä la̱tkɛ kɛ. 48 Ce̱tkɛ kɛ ram mi lät duelɛ, cuɛ këŋdɛ tɛ̈t piny ɛlɔ̱ŋ, kä cuɛ cuɔ̱ɔ̱ŋkɛ guäth mi bum. Mëë ci nyɔc ben raar, kɛ löny mi di̱i̱t kuirɛ rɔ puɔ̱ny duëël, kä /kenɛ jɛ kuir, kɛ ɣöö ca jɛ täth a bum. 49 Kä ce̱t ram in ci ruaacnikä liŋ kä /cɛ kɛ lät, kɛ ram mi ci duelɛ la̱t guäth litdä mi thil keŋ mi bum. Mëë ci nyɔc ben, cuɛ jɛ kuir. Kä cuɛ tɛɛth ni ɛn guäth ɛmɔ, kä cu duel ɛmɔ tëthdɛ di̱t ɛlɔ̱ŋ.”

Luk 7

1 Mëë ci Yecu ruaacnikɛ diaal thuk kɛ lät naath, cuɛ wä kä Ka-pɛr-ni-äm. 2 Kä cuɛ tekɛ bo̱o̱th lathkëëri, mi tekɛ kuanydɛ mi nhɔkɛ ɛlɔ̱ŋ, mi tekɛ juey mi go̱o̱r ni näkdɛ. 3 Mëë cɛ kɛ̈k Yecu liŋ, cuɛ jɛ jäk kä di̱t ji̱ Juudh, thiëckɛ jɛ kɛ ɣöö bɛ kuanydɛ ben jakä gɔaa. 4 Mëë cikɛ ben kä Yecu, cukɛ jɛ läŋ, cukɛ wee i̱, “Ro̱ŋɛ ɛn ram ɛmɔ kɛ ɣöö deri jɛ luäk kɛ nɛmɛ, 5 kɛ ɣöö nhɔkɛ nɛɛkɔ, kä ɛ jɛn täth luaak doläda mɔ.” 6 Cu Yecu wä kɛ kɛ kɛɛl. Mëë cɛ thia̱k kɛ ciëŋ, cu bo̱o̱th lathkëëri jɛ jäk kä mäthnikɛ, jio̱kɛ jɛ i̱, “Kuäär ni Kuoth, /cu rɔɔdu jut kɛ ben, kɛ ɣöö /cä ro̱ŋ kɛ ɣöö deri ben duëëlä. 7 Kɛ kui̱ ɛmɔ /ka̱n ɛ go̱r ɛn ɣöö, a dee ben ni puɔ̱nydä kä ji̱. Ku lar ni riet mi bi raandä jakä gɔaa kärɔa. 8 Kɛ ɣöö cäŋɛ ɣän bä ta̱a̱ kɛ kuäär mi guɔ̱ɔ̱rä, kä ta̱a̱ kɛ lathkëëri ti guɔ̱ɔ̱rkɛ ɣä. Mi jiökä ram kɛl kä kɛ i̱, ‘Wër’, jɛn la wee. Kä mi jiökä dɔ̱diɛn i̱, ‘Bër’, jɛn la bëë. Kä mi jiökä kuanydä i̱, ‘Lätni nɛmɛ’, la lätdɛ jɛ.” 9 Mëë ci Yecu nɔmɔ liŋ, cuɛ ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ kɛ jɛ. Cuɛ rɔɔdɛ riet bunä in guur jɛ, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɣän la̱rä jɛ yɛ, /ka̱n ŋa̱th mi ce̱tkɛ ŋa̱th wutdä ɛmɛ met jek kä I-thɛ-rɛl.” 10 Kä mëë ci nɛy tëë ca ja̱k loc cieŋ, cukɛ kuany jek a ci puɔ̱nydɛ pual. 11 Kɛ kɔr gua̱th mi tɔt cu Yecu wä wi̱c mi cɔal i̱ Neen. Cu ji̱ kɔaarɛ kɛnɛ buɔ̱n nath mi di̱i̱t ɛlɔ̱ŋ wä kɛ jɛ kɛɛl. 12 Min cɛ thia̱k kɛ thok wec, cu nɛy ti kapkɛ ram mi ci li̱w ben raar. Ɛ jɛn gat ɛ kɛl ɔ kä man, min la ciek jɔkä. Kä te buɔ̱n mi di̱i̱t kä ji̱ wec kɛ jɛ kɛɛl. 13 Mëë ci Kuäär ni Yecu ciek nɛn, cu lɔcdɛ luäkdɛ go̱r, kä cuɛ jɛ jiök i̱, “/Cu wiee.” 14 Kä cuɛ ben, cuɛ gal thiap, kä cu nɛy tin kapkɛ gal cuɔ̱ŋ. Kä cuɛ wee i̱, “Ŋuɛ̈t, ɣän jiökä ji̱, jiɛc rɔɔdu!” 15 Kä cu ram in ci li̱w rɔ jiëc nyuur, kä cuɛ jɛ tok kɛ mi ruacɛ, kä cu Yecu jɛ ka̱m man. 16 Cu naath diaal dual ɛlɔ̱ŋ, kä cukɛ Kuoth liak, wäkɛ i̱, “Ci gök mi di̱i̱t jɔɔc rɛydan!” Kä cukɛ wee i̱, “Ci Kuoth ben kɛ ɣöö bɛ nɛɛkɛ ben kän.” 17 Cu kɛ̈kdɛ ɛmɛ räth kä Ju-dia kɛɛliw kɛnɛ wi̱i̱ tin thieek kɛ jɛ. 18 Cu ji̱ kɔaar Jɔ̱ɔ̱n ŋɔak tɔ̱tɔ̱ diaal ben la̱r Jɔ̱ɔ̱n. Kä cu Jɔ̱ɔ̱n ji̱ kɔaarɛ da̱ŋ rɛw cɔl, 19 cuɛ kɛ jäk kä Kuäär ni Yecu, kɛ ɣöö ba jɛ thiec i̱, “Ɛ jɛn ji̱n ram ëë ca lar i̱ bi ben, kiɛ bakɔ radɔ̱diɛn lip?” 20 Mëë ci wutni tɔ̱tɔ̱ ben kä jɛ, cukɛ jɛ jiök i̱, “Ci Jɔ̱ɔ̱n in la lääk kɔ jäk kä ji̱, kɛ ɣöö bakɔ ji̱ thiec i̱, ‘Ɛ jɛn ji̱n ram ëë ca lar i̱ bi ben, kiɛ bakɔ radɔ̱diɛn lip?’ ” 21 Ɛn guäth ɛmɔ ci Yecu nɛy ti ŋuan jakä gɔw kä jua̱th, kɛ liaw, kɛnɛ yiey ti jiäk, kä cɛ nɛy ti ciöör ti ŋuan jakä gui̱c. 22 Kä cuɛ kɛ loc i̱, “Wiaa, la̱rɛ Jɔ̱ɔ̱n min cia nɛn, kɛnɛ min ci yɛn ɛ liŋ, ɛn ɣöö ciöör gui̱ckɛ, kä ŋöt jälkɛ, kä ci ji̱ dhɔapni gɔw, kä mi̱eeŋ li̱ŋkɛ, kä nɛy ti ci li̱w ca kɛ jiɛc li̱th, kä ca thuk ti gɔw la̱t can. 23 Puɔ̱th akɛ ram mi thil mi lo̱kɛ kä ɣä.” 24 Mëë ci ji̱ kɔaar Jɔ̱ɔ̱n jiɛɛn, cu Yecu ruac tok kɛ buɔ̱n kɛ kui̱ Jɔ̱ɔ̱n, cuɛ kɛ jiök i̱, “Cia ŋu wä guic däär dɔaar? Ɛ ruɔ̱ɔ̱r mi yɔ̱k jiɔam ɛ? 25 Ɛŋu görɛ nëndɛ raar ɔ? Ɛ ɣöö bia ram mi ciɛŋ bieyni ti kɔ̱a̱c kɔa̱a̱c wä guic? Nɛ̈nɛ jɛ, nɛy ti ciaŋkɛ bieyni ti kɔ̱a̱c kɔa̱a̱c, kä cieŋkɛ riäŋä, tekɛ rɛy duëli kua̱ri ti di̱t. 26 Kä ɛŋu cia wä guic raar ɔ, ɛ gök? Ɣɔ̱ɔ̱n, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ɛ mi leny gök. 27 Kä nɛmɛ ɛ jɛn ram in ca mɛmɛ gɔ̱r kɛ kui̱dɛ i̱, ‘Nɛnɛ, ɣän ja̱kä jääkdä kä nhiamdu, mi bi duɔ̱ɔ̱pdu rialikä nhiamdu.’ 28 Ɣän la̱rä jɛ yɛ, ɛn ɣöö thilɛ ram mi di̱t ni jɛn kä Jɔ̱ɔ̱n rɛy nɛɛni diaal tin ca dap ɛ män, kä ram min kuiy ni jɛn kä nɛy diaal rɛy kuäärä Kuɔth, di̱t ni jɛn kä jɛ.” 29 (Kä cu naath diaal amäni thuɔ̱ɔ̱l tho̱lbo̱kä tëë ca ruac ɛmɔ liŋ, Kuoth liak, kɛ ɣöö ca kɛ lak kɛ la̱k Jɔ̱ɔ̱n. 30 Kä cu ji̱ Pa-ri-thii kɛnɛ ji̱ ŋuɔ̱tni ca̱p Kuɔth kɛ kui̱diɛn lo̱k, kɛ ɣöö /ka̱nkɛ lak kɛ la̱k Jɔ̱ɔ̱n.) 31 “Kä bä ri̱c ɛmɛ ku pa̱a̱r kɛ ŋu? Kä ce̱tkɛ kɛ ŋu? 32 Ce̱tkɛ kɛ gaat ti nyuur guäth ko̱kä, kä cɔal kɛ rɔ̱ i̱, ‘Cakɔ yɛ pua̱t thom, kä /ka̱nɛ duth. Cakɔ wiee, kä /ka̱nɛ pa̱r.’ 33 Kɛ ɣöö ci Jɔ̱ɔ̱n in la ben /cɛ mi̱th, kä /cɛ kɔaŋ math, kä laar yɛn ɛ i̱, ‘Jɛn tekɛ yiëë mi jiääk.’ 34 Kä ci Gat Ran ben, mi̱thɛ kä mäthɛ, kä laar yɛn ɛ i̱, ‘Nɛnɛ, ɛ gua̱n da̱r kä ɛ yɔ̱ŋ kɔaaŋni. Ɛ määth thuɔ̱ɔ̱l tho̱lbo̱kni kɛnɛ ji̱ dueeri!’ 35 Ba pɛl nyoth ɛn ɣöö ɛ thuɔ̱k ɛ gaatkɛ diaal.” 36 Cu raan Pa-ri-thii Yecu ciöl mi̱eth. Kä cuɛ wä dueel ran Pa-ri-thii, cuɛ nyuur guäth mi̱eth. 37 Kä mëë ci ciek mi gua̱n dueeri mi te rɛy wec ɛmɔ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö mi̱th Yecu dueel ran Pa-ri-thii. Cuɛ cuk mi tekɛ yieer nööŋ. 38 Kä cuɛ cuɔ̱ŋ jɔkdɛ ciöknikɛ ro̱tdɛ. Cuɛ ciökɛ luäny kɛ merkɛ, kä cuɛ kɛ coth kɛ mi̱em wecdɛ. Kä cuɛ ciökɛ ciɛm, kä cuɛ kɛ yi̱r kɛ yi̱eer. 39 Mëë ci raan Pa-ri-thii in ci Yecu cɔl ɛ nɛn, cuɛ ruac kärɔa i̱, “Duŋ mi wut ɛmɛ ɛ gök, derɛ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ciek ɛ ci jɛ thiapɛ ɛ gua̱n, dueeri.” 40 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Thay-mɔn, ta̱a̱kɛ mi bä la̱r ji̱.” Cuɛ jɛ loc i̱, “Ŋi̱i̱c, ruacni.” 41 Cu Yecu wee i̱, “Tëëkɛ wut mi go̱o̱r yio̱w kä ji̱ ŋua̱lɛ da̱ŋ rɛw. Go̱rɛ ram kɛl ŋua̱l yio̱o̱ni ti kur dhieec, kä go̱rɛ ram min dɔ̱ŋ yio̱w ti jiɛn da̱ŋ dhieec. 42 Mëë cikɛ thil yio̱w ti dëë cuɔ̱lɛ, cuɛ kɛn da̱ŋ rɛw pa̱l ŋuälkiɛn. Ɛŋa kä kɛn da̱ŋ rɛw mi bi jɛ nhɔk ɛlɔ̱ŋ?” 43 Cu Thay-mɔn ɛ loc i̱, “Diwdä ɛ jɛn ram min cɛ pa̱l ŋua̱l in di̱t ni jɛn.” Cu Yecu Thay-mɔn jiök i̱, “Ci jɛ luk kɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ.” 44 Kä cuɛ rɔ riet ciek, cuɛ Thay-mɔn jiök i̱, “Nɛɛni ciek ɛmɛ? Ci ɣän ben dueelu, kä /keni ɣä nöŋ pi̱ ti lakä ciökä, kä jɛn cɛ ciökä luäny kɛ merkɛ, kä cɛ kɛ puɔc kɛ mi̱em wecdɛ. 45 Kä ji̱n /keni ɣä cim, kä ni min ba̱a̱ dueel /kenɛ ci̱em ciöknikä päl. 46 Kä ji̱n /keni wi̱cdä yi̱r kɛ liɛɛth, kä jɛn cɛ ciökä yi̱r kɛ yi̱eer. 47 Kɛ kui̱ ɛmɔ, ɣän la̱rä jɛ ji̱, ca dueerkɛ ti ŋuan päl, kɛ ɣöö cɛ nhök mi di̱i̱t nyoth. Kä ram mi ca pälikä kɛ mi tɔt, tëëkɛ nhök mi tɔt.” 48 Kä cu Yecu ciek jiök i̱, “Ca dueerku päl.” 49 Cu nɛy tin nyuur kɛ jɛ kɛɛl guäth mi̱eth ɛ tok kɛ mi ruackɛ kärɔ̱ wäkɛ i̱, “Ɛŋa ɛn ram ɛmɛ, mɛ päl naath dueerkiɛn ɛ?” 50 Kä cuɛ ciek jiök i̱, “Ŋa̱thdu cɛ ji̱ kän. Wër kɛ mal.”

Luk 8

1 Kɛ kɔr gua̱th mi tɔt mëë jääl Yecu wi̱i̱ rɛy ciëëŋni, kä latdɛ thuk kuäärä Kuɔth ti gɔw. Cu jaakɛ da̱ŋ wäl rɛw wä kɛɛl, 2 amäni tha̱a̱ŋ mään ti ca yiey ti jiäk kɛnɛ jua̱th woc kä kɛ te Mɛri min cɔal i̱ raan Mag-da-la rɛydiɛn, mëë ca yiey da̱ŋ bärɔw ti jiäk woc puɔ̱nydɛ, 3 kɛ Jo-ana, mi la ciek Ko-dha yuup kuakni Ɣɛ-rod, kɛnɛ Thu-dha-na, kɛ män kɔ̱kiɛn ti ŋuan ti la̱tkɛ kɛ ikä kä nyinkiɛn. 4 Mëë ci buɔ̱n nath mi di̱i̱t rɔ dol, nɛy ti bëë wi̱i̱ni diaal rɔ̱ ma̱t jɛ, cuɛ kɛ la̱t ruac cäätdä wëë i̱, 5 “Ci pi̱i̱th wä pi̱eth a kithɛ kuay. Min pi̱thɛ cu tha̱a̱ŋ kuayni pɛn dup, kä cua kɛ dɔany cu diit nhial kɛ ben cam. 6 Kä cu tha̱a̱ŋkiɛn pɛn guäth päämni mi thil mun mi di̱i̱t. Mëë cikɛ do̱ny, cukɛ rɔɔl, kɛ ɣöö ci mun ɛmɔ mal kööt. 7 Cu tha̱a̱ŋkiɛn pɛn rɛy jiɛn kuiyni, kä cu jiɛn piith, kä cu jiɛn kuiyni kɛ miɛt. 8 Kä cu tha̱a̱ŋkiɛn pɛn muun mi gɔaa. Kä mëë cikɛ piith cukɛ rɔ̱ rep kɛ dɛy ti kuɔ̱r.” Mëë cɛ nɔmɔ lar, cuɛ ciöt i̱, “Mi tëëkɛ ram mi tekɛ ji̱th ti li̱ŋ kɛ jɛ, a jɛ li̱ŋ!” 9 Kä cu ji̱ kɔaarɛ jɛ thiec kɛ luɔt cäätdä ɛmɔ. 10 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ca yɛ ka̱m tɛ̱̈ɛ̱̈ni kuäärä Kuɔth, kä duundɛ ɣöö kɛ kui̱ nɛɛni tin kɔ̱kiɛn bakɛ la̱t ŋɔak kɛ cäätni kɛ ɣöö, ‘Deekɛ guic kä /cikɛ luɔtdɛ dee jek, kä deekɛ liɛŋ, kä /cɛ bi cop lo̱cnikiɛn.’ ” 11 “Täämɛ, luɔt ca̱a̱tdä ɛ ɣöö nɛ. Kuay kɛ ruac Kuɔth. 12 Ce̱t kuay tin ci pɛn dup kɛ nɛy tin ca ruac Kuɔth liŋ, kä cu gua̱n jiäkni ben, cuɛ ruac ben naŋ lo̱cnikiɛn, kɛ ɣöö /cikɛ bi ŋa̱th, kä /cakɛ bi kän. 13 Kä ce̱t kuay tin ci pɛn guäth päämni mi kuiy mundɛ kɛ nɛy tin ca ruac liŋ, kä cua jɛ nhɔk kɛ tɛ̈th lɔaac. Kä duundɛ ɣöö thilɛ kɛ mɛy, kä kɛ gua̱a̱th mi tɔt kackɛ jɔk kɛ gua̱a̱th ɣɔ̱nä. 14 Kä ce̱t kuay tin ci pɛn rɛy jiɛn kuiyni kɛ nɛy ti ca ruac liŋ, duundɛ min wäkɛ dupdiɛn cu diɛɛr kɛ nyin wec muɔ̱ɔ̱n kɛnɛ gör riäŋä, kɛ nyin tɛthkä lɔaac kɛ kui̱ teekä, kä /ci dɛykiɛn lɛ ciɛk. 15 Kä ce̱t kuay tin ci pɛn muun mi gɔaa kɛ nɛy tin ca ruac liŋ kä ka̱pkɛ jɛ kɛ luth kɛnɛ lo̱c ti gɔw, kä bikɛ dɛy ti gɔw kuir kɛ li̱ep bitdä kɛnɛ dhieel.” 16 “Thilɛ ram mi dee lɛmbär dɔp, kä bɛ jɛ kuɔ̱m piny kɛ dhaar kiɛ bɛ jɛ wä la̱th thaar dhaŋä. Kä derɛ jɛ kuëŋ nhial wi̱i̱ kä duɔ̱ɔ̱r nhial, kɛ ɣöö bi nɛy tin wä dueel buay nɛn. 17 Thilɛ duɔ̱ɔ̱r mi ca tɛ̱̈ɛ̱̈ mi /ci bi jɔɔc. Kä thilɛ mi ca tɛ̱̈ɛ̱̈ mi /ca bi jakä ŋa̱ckɛ ɛ naath. 18 Niɛkɛ rɔ̱ kɛ li̱eŋ in bi liɛŋ kɛ yɛ. Kɛ ɣöö ram mi tekɛ duɔ̱ɔ̱r ba jɛ ma̱t dɔ̱diɛn, kä ram mi thil duɔ̱ɔ̱r, a cäŋɛ ni min tekɛ jɛ, ba jɛ ka̱n kä jɛ.” 19 Cu man Yecu kɛnɛ dämani ben kä jɛ, kä cukɛ thil gua̱a̱th mi cupkɛ kɛ gekädɛ kɛ kui̱ bunä. 20 Kä cua jɛ jiök i̱, “Te muɔɔr kɛnɛ dämuɔɔri cuŋä raar görkɛ ji̱.” 21 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Maar kɛnɛ dämaari kɛ nɛy tin liɛŋkɛ ruac Kuɔth kä la̱tkɛ jɛ.” 22 Cäŋ kɛl cu Yecu wä rɛy murkäbä kɛnɛ ji̱ kɔaarɛ, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Wanɛ kui̱ yiëër.” Kä cukɛ tɛth piny. 23 Kä min wäkɛ, cu Yecu niɛɛn. Cu jiɔam mi di̱i̱t puɔ̱t, mëë ŋotkɛ däär yiëër, kä cu murkäb wäkɛ mi thiäŋɛ kɛ pi̱, kä cukɛ tekɛ riɛk. 24 Cukɛ Yecu wä ker ni̱n, wäkɛ i̱, “Kuäär, Kuäär, muakɔ!” Cuɛ rɔ jiɛc, kä cuɛ jiɔam kɛnɛ muaŋ luek, kä cukɛ rɔ̱ ka̱p cuɔ̱ŋ, kä cuɛ piny käp ɛ kur. 25 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Ŋa̱thdun anikä?” Cukɛ dual, kä cukɛ ga̱a̱c, kä cukɛ ruac kärɔ̱ i̱, “Ɛŋa ɛn nɛmɛ, min ruacɛ kɛ a cäŋɛ ni jiɔam kɛnɛ muaŋ liɛŋkɛ ruacdɛ?” 26 Cukɛ cop ro̱o̱l Gɛ-ri-thiin mi te kui̱c baar Gɛ̈-lɛ-li. 27 Kä min cɛ ben raar rɛy murkäbä, cuɛ röm kɛ wut mi bëë rɛy wec mi tekɛ yiey ti jiäk. Kɛ gua̱a̱th mi bäär tëë juutdä, kä /cɛ cieŋ rɛy ti̱ecni, la ciɛŋɛ ni rɛy kɔ̱a̱kni kunyä. 28 Mëë cɛ Yecu nɛn, cuɛ rɔ yuɔr piny nhiamdɛ, kä cuɛ yɔal kɛ jɔw mi di̱i̱t wëë i̱, “Ji̱n, Yecu Gat Kuɔth nhial in di̱i̱t, ti̱i̱ kɛ ŋu kɛ ɣä? Ɣän la̱ŋä ni ji̱, /cu ɣä lät kä mi jiääk.” 29 Kä ɣöö ci Yecu yiëë mi jiääk la̱t ɣöö bɛ ben raar puɔ̱ɔ̱ny wutdä mɔmɔ. (Kɛ ɣöö cɛ jɛ käp kä ti nyin ŋuan, kä cäŋni mëë gaŋkɛ jɛ, cä jɛ yian kɛ kuatni ciikni kɛnɛ dep, cuɛ tin ca yian kɛ jɛ puɔ̱t, kä cu yiëë mi jiääk ɛ yɔ̱a̱ŋ dɔɔr.) 30 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Cɔal ciötdu i̱di?” Cuɛ jɛ loc i̱, “Cɔal ciötdä i̱, ‘Ti nyin ŋuan,’ ” kɛ ɣöö ci yiey ti ŋuan wä puɔ̱ɔ̱nydɛ. 31 Kä cu yiey ti jiäk Yecu läŋ, kɛ ɣöö /cɛ kɛ bi jäk kä rɛy kɔ̱kä mi thil piny. 32 Ɛn guäth ɛmɔ tëëkɛ buɔ̱n kuɔ̱ndhuɔ̱ɔ̱ri mi läk wi̱i̱ pa̱a̱m. Kä cu yiey Yecu läŋ, kɛ ɣöö bɛ kɛ pa̱l wä puɔ̱ɔ̱ny kuɔ̱ndhuɔ̱ɔ̱ri tɔ̱tɔ̱. Kä cuɛ kɛ pa̱l wä. 33 Cu yiey ti jiäk ben raar puɔ̱ɔ̱ny wutdä ɛmɔ, kä cukɛ wä puɔ̱ɔ̱ny kuɔ̱ndhuɔ̱ɔ̱ri, cu buɔ̱n kuɔ̱ndhuɔ̱ɔ̱ri riŋ piny po̱mä mi luŋ luŋ, rɛy baar, kä cukɛ mua. 34 Mëë ci yiëën kuɔ̱ndhuɔ̱ɔ̱ri mëë ci tuɔɔk nɛn, cukɛ riŋ, kä cukɛ jɛ wä la̱r ji̱ wec kɛnɛ ji̱ rööl ɛmɔ. 35 Cu naath ben raar kɛ ɣöö bikɛ min ci tuɔɔk wä nɛn. Cukɛ ben kä Yecu, kä cukɛ wut in ca yiey ti jiäk woc puɔ̱ɔ̱nydɛ jek, nyuurɛ ciökni Yecu a ca kum kɛ bieyni, kä ci wi̱cdɛ lony. Kä cukɛ dual. 36 Kä cu nɛy tin ca jɛ nɛn ɛ la̱t naath ɛn ɣöö ca wut ëë tekɛ yiey ti jiäk jakä gɔaa i̱di. 37 Cu ji̱ Gɛ-ri-thiin diaal Yecu läŋ kɛ ɣöö bɛ jiɛɛn kä kɛ, kɛ ɣöö cikɛ dual ɛlɔ̱ŋ. Cu Yecu loc rɛy murkäbä, kä cuɛ loc jɔk. 38 Kä cu wut in ca yiey ti jiäk woc kä jɛ Yecu läŋ kɛ ɣöö bɛ te kɛɛl kɛ jɛ, kä duundɛ ɣöö cu Yecu jɛ jakä jiɛn, jio̱kɛ jɛ i̱, 39 “Locni dhɔru, wër läri naath min di̱i̱t in ci Kuoth ɛ lät kä ji̱.” Kä cuɛ jiɛɛn, cuɛ naath wä la̱t min di̱i̱t ëë ci Yecu ɛ lät kä jɛ rɛy wec. 40 Täämɛ mëë ci Yecu luny jɔk, cu buɔ̱n nath ɛ nyuɔ̱ɔ̱r agɔaa, kɛ ɣöö liip kɛn diaal ni jɛ. 41 Kä cu wut mi cɔal i̱ Jay-räth ben, mi la bo̱o̱th gua̱th dolä ji̱ Juudh. Min cuɛ rɔ yuɔr piny nhiam Yecu, cuɛ jɛ läŋ ɛn ɣöö bɛ wä cieeŋdɛ, 42 kɛ ɣöö tëëkɛ nyaadɛ kɛl kärɔa, mi tekɛ run wäl wi̱cdɛ rɛw, mi li̱w. Min wä Yecu, cu naath ɛ dhoc. 43 Kä täämɛ tëëkɛ ciek mi ci cuuc kɛ löny riɛm, kɛ run da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw.Kä cäŋ ni mëë cɛ nyinkɛ thuk kɛ lät ki̱mni cuɛ thil ram mi cu jɛ jak kä gɔaa. 44 Cuɛ ben kɛ jɔk Yecu, kä cuɛ thok bieydɛ thiap, kä ni ɛn guäth ɛmɔ, cu löny riɛmdɛ juuc. 45 Cu Yecu wee i̱, “Ɛŋa ci ɣä thiap ɔ?” Mëë ci kɛn diaal ɛ gak, cu Pi-tɔr ɛ jiök i̱, “Kuäär, ci bun ji̱ go̱l, kä dhuɔc kɛ ji̱.” 46 Cu Yecu wee i̱, “Tëëkɛ ram mi ci ɣä thiap, kɛ ɣöö ci ɣän ɛ jek ɛn ɣöö ci buɔ̱m jiɛɛn puɔ̱nydä.” 47 Mëë ci ciek ɛ ŋa̱c ɛn ɣöö /cɛ rɔɔdɛ luäŋ kɛ tey, cuɛ ben a lathɛ jɛ. Kä cuɛ rɔɔdɛ yuɔr piny nhiamdɛ, kä cuɛ luɔt kä min thiapɛ jɛ lat nhiam nɛɛni diaal, kɛnɛ ɣöö cu puɔ̱nydɛ cu gɔaa ni ɛn guäth ɛmɔ. 48 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Nyaadä, ci ŋa̱thdu ji̱ jak kä gɔaa, wër kɛ mal.” 49 Min ŋot Yecu kɛ ruac, cu raan ben dhɔr kua̱r, kä cuɛ kuäär jiök i̱, “Ci nyaadu li̱w, /cu ŋi̱i̱c lɛ jut.” 50 Mëë ci Yecu mɛmɛ liŋ, cuɛ jɛ loc i̱, “/Cu dual. A duŋdu la ŋa̱th, kä ba jɛ kän.” 51 Mëë ci Yecu ben cieŋ, cuɛ thil ram mi nho̱kɛ wä dueel kɛ jɛ kɛɛl, ɛni Pi-tɔr kɛnɛ Jɔ̱ɔ̱n, kɛ Je-mɛth, kɛ gua̱n kɛnɛ man gatdä. 52 Kä ro̱t nɛy diaal, kä parkɛ jɛ. Kä cuɛ wee i̱, “/Cuarɛ wiee, kɛ ɣöö /kenɛ li̱w, duŋdɛ ni̱en.” 53 Kä cukɛ jɛ dol, kɛ ɣöö ŋäc kɛn ɛ i̱ cɛ li̱w. 54 Kä duundɛ ɣöö cuɛ tet nyaal käp, kä cɔɔlɛ jɛ i̱, “Gat jiɛc rɔɔdu.” 55 Kä cu yiëëdɛ luny puɔ̱nydɛ, kä cuɛ rɔ jiɛc ni kä kɛɛl. Kä cu Yecu kɛ la̱r ɣöö ba jɛ moc kɛ mi camɛ. 56 Cu diëëthkɛ ga̱a̱c, kä cu Yecu kɛ gok, ɛn ɣöö thilɛ ram mi ba la̱r min ci tuɔɔk.

Luk 9

1 Cu Yecu jaakɛ da̱ŋ wäl rɛw cɔl, kä cuɛ kɛ ka̱m buɔ̱m kɛnɛ lua̱ŋ kɛ kui̱ yieyni ti jiäk diaal, kɛnɛ ɣöö bikɛ jua̱th jakä gɔw. 2 Cuɛ kɛ jäkä raar kɛ ɣöö bikɛ ruac kɛ kui̱ kuäärä Kuɔth wä la̱t naath, kä bikɛ naath jak kä gɔw. 3 Cuɛ kɛ jiök i̱, “/Cuarɛ ŋɔak naŋ kɛ kui̱ ja̱lun, thilɛ kɛɛt, kiɛ gök, kiɛ mi̱th, kiɛ yio̱w, kä /cuarɛ gɛ̈rɛ biey naŋ. 4 Kä duelɔ bia wä thi̱n ɔ, ta̱yɛ thi̱n amäni jiɛɛndun. 5 Kä gua̱a̱thɔ /ca yɛ bi nyuɔ̱ɔ̱r thi̱n agɔaa ɔ, tɛ̈ŋɛ tur ciöknikun ala neendiɛn, mi jiayɛ ɛn wi̱c ɛmɔ.” 6 Cukɛ jiɛɛn, kä cukɛ wä rɛy ciëëŋni, la̱tkɛ naath thuk Kuɔth ti gɔw, kä jakɛ jua̱th kä gɔw gua̱thni diaal. 7 Mëë ci kuäär ni Ɣɛ-rod ŋɔaani diaal tëë ca la̱t liŋ, cuɛ wi̱cdɛ yi̱c, kɛ ɣöö ci laar tha̱a̱ŋ nath ɛ ci Jɔ̱ɔ̱n rɔ jiɛc li̱th. 8 Kä ɛ tha̱a̱ŋkiɛn ɛ ci E-li-yaa jɔɔc, kä laar kɔ̱kiɛn ɛ ca ram kɛl kä göök tëë wal jiɛc li̱th. 9 Cu Ɣɛ-rod wee i̱, “Cä wi̱c Jɔ̱ɔ̱n ŋok, kä ɛŋa ɛn nɛ liɛŋä ŋɔaani ti̱ti̱ kɛ kui̱dɛ mɔ?” Kä cuɛ go̱r ɛn ɣöö bɛ jɛ nɛn. 10 Mëë ci jaak luny jɔk, cukɛ Yecu la̱t ŋɔaani tëë ci kɛn kɛ la̱t. Cuɛ kɛ naŋ kɛɛl kɛ rɔ, cukɛ jiɛɛn kɛn kärɔ̱ wäkɛ wi̱c mi cɔal i̱ Beth-the-da. 11 Mëë ci buɔ̱n nɛɛni ti ŋuan jɛ ŋa̱c, cukɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r. Kä cuɛ kɛ nyuɔ̱ɔ̱r, kä cuɛ kɛ la̱t ruac kuäärä Kuɔth, kä cuɛ nɛy tin tekɛ jua̱th jakä gɔw. 12 Mëë ci thia̱k ni kony ca̱ŋ cu jaakɛ da̱ŋ wäl rɛw ben kä jɛ. Cukɛ jɛ jiök i̱, “Jakni buɔ̱n kä jiɛy, kɛ ɣöö bikɛ wä rɛy ciëëŋni kɛnɛ wi̱i̱ tin thia̱k, bikɛ rɔ̱ wä gör gua̱a̱th tɔ̱ɔ̱cä kɛnɛ mi̱eth, kɛ ɣöö gua̱a̱th ɛ ta̱nɛ thi̱nɛ ɛ dɔr.” 13 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Yɛn muɔcɛ kɛ kɛ mi bi kɛn ɛ cam.” Cukɛ jɛ jiök i̱, “Tin tekɛ kɔ kɛ jurayni da̱ŋ dhieec kɛnɛ rɛc da̱ŋ rɛw kärɔ̱, ɛ ni mi wa̱kɔ mi̱th kɔk kɛ kui̱ nɛɛni diaal ti̱ti̱.” 14 Kä te wutni ti ce̱tkɛ bathdɔɔri dhieec ɛn wi̱ni. Cuɛ ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, “Jakɛ kɛ kä nyuur bua̱a̱ni, a te buɔ̱nɔ kɛ nɛy ti jiɛn dhieec.” 15 Cukɛ jɛ la̱t inɔ. Cukɛ kɛn diaal jakä nyuur. 16 Kä cu Yecu jurayni da̱ŋ dhieec kɛnɛ rɛc da̱ŋ rɛw ka̱n, cuɛ nhial liɛc, cuɛ kɛ poth, kä cuɛ kɛ puɔ̱ny. Cuɛ kɛ ka̱m ji̱ kɔaarɛ kɛ ɣöö bikɛ kɛ dääk kä bua̱n. 17 Cu kɛn diaal mi̱th a bikɛ ria̱ŋ. Kä cua tin ci duɔth kuany rɛy diënyni da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw. 18 Kɛ cäŋ kɛl mëë pal Yecu Kuoth kärɔa, cu ji̱ kɔaarɛ ben kä jɛ, kä cuɛ kɛ thiec i̱, “Laar naath ɛ i̱ ɛ ɣän ŋa?” 19 Cukɛ jɛ loc i̱, “Laar kɛn ɛ i̱ ɛ ji̱n Jɔ̱ɔ̱n in la lääk, kä ɛ tha̱a̱ŋkiɛn i̱ ɛ ji̱n E-li-yaa, kä ɛ kɔ̱kiɛn i̱ ɛ ji̱n ram kɛl kä göök tëë wal mi ci rɔ jiɛc li̱th.” 20 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Kä laar yɛn ɛ i̱ ɛ ɣän ŋa?” Cu Pi-tɔr ɛ loc i̱, “Ɛ ji̱n Mɛ-thia Kuɔth.” 21 Kä cuɛ kɛ la̱t ruac, cuɛ kɛ guɔk ɛn ɣöö /cikɛ mɛmɛ bi la̱t radɔ̱diɛn. 22 Cuɛ wee i̱, “Bi Gat Ran ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c rut, kä ba jɛ lo̱k ɛ di̱t kɛnɛ bööth palä, kɛ ji̱ gɔ̱rä, kä ba jɛ näk, kä ba jɛ jiɛc li̱th kɛ diɔ̱ɔ̱k ni̱ni.” 23 Kä cu Yecu kɛn diaal jiök i̱, “Mi go̱o̱r raan ɣöö bɛ ɣä guɔ̱ɔ̱r, a jɛ jay rɔɔdɛ, kä a jɛ kap jiathdɛ ni ciaŋ, kä a jɛ guur ɣä. 24 Kɛ ɣöö ramɔ wä tëkdɛ yop ɔ, bɛ jɛ bath. Kä ramɔ wä tëkdɛ thöp ɔ kɛ kui̱dä, bɛ jɛ kän. 25 Ɛŋu mi dee raan ɛ jek mi cɛ ɣɔw kɛɛliw jek kä bath kɛn diaal tëkdiɛn? 26 Kɛ kui̱ ɛmɔ, mi wä raan wä pöc kɛ ɣä kɛnɛ rieetkä, amäni Gat Ran bä bɛ pöc kɛ jɛ, mi wëë wä ben kɛ gɔɔy puɔnyädɛ kɛnɛ gɔɔy puɔnyä Gua̱n kɛ gɔɔy ja̱a̱kni nhial tin rɛ̈l kɛ rɔ̱. 27 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ kɛ thuɔ̱k, tëëkɛ tha̱a̱ŋ nath tia̱ cuŋä wanɛ mɛ ti /ca lia̱a̱ bi nɛn a /ka̱n kuäär Kuɔth ni nɛn.” 28 Mëë ci ni̱n da̱ŋ bädäk thuuk, kɛ kɔr kä mëë ci Yecu ruaacni ti̱ti̱ lat, cuɛ Pi-tɔr kɛnɛ Jɔ̱ɔ̱n kɛ Je-mɛth naŋ kɛ jɛ kɛɛl, cuɛ wä wi̱i̱ pa̱a̱m mi bäär, wëë pal. 29 Kä min palɛ, cu ta̱a̱ nhiamdɛ rɔ ri̱t, kä cu bieynikɛ buay ɛ pak. 30 Kä cukɛ wutni da̱ŋ rɛw Muthɛ kɛnɛ E-li-yaa nɛn, kä cukɛ ruac kɛ Yecu. 31 Cukɛ jɔɔc rɛy puɔnyä, kä cukɛ ruac kɛ kui̱ jiɛɛnä Yecu min bi wä thuɔ̱k kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 32 Täämɛ, cu Pi-tɔr kɛnɛ nɛy tin tekɛ jɛ kɛɛl dɔ̱ɔ̱l. Kä min cikɛ keer, cukɛ gɔɔy puɔnyädɛ nɛn kɛnɛ wutni da̱ŋ rɛw tin cuŋ kɛ jɛ kɛɛl. 33 Kä min jiɛy wutni tɔ̱tɔ̱ kä Yecu, cu Pi-tɔr Yecu jiök i̱, “Kuäärä, gɔaaɛ ɛn ɣöö ta̱kɔ ɛn wanɛ. A kɔ la̱tkɔ bi̱lɛni da̱ŋ diɔ̱k, kɛl kɛ kui̱du, kɛ kɛl kɛ kui̱ Muthɛ, kɛ kɛl kɛ kui̱ E-li-yaa,” a kui̱cɛ min latdɛ. 34 Kä min latdɛ nɛmɛ cu pua̱r ben, cuɛ kɛ kuɔ̱m piny, kä cukɛ dual ɛlɔ̱ŋ mëë kum pua̱r kɛ piny. 35 Kä cu jɔw ben raar rɛy puɔ̱rä wëë i̱, “Mɛmɛ ɛ jɛn Gatdä, min cä mɛk, liɛŋɛ ruacdɛ!” 36 Kä min ci jɔw thuɔ̱k kɛ ruac, cua Yecu jek kärɔa. Cukɛ biɛt, kä cuɛ thil ram mi cu kɛn ɛ la̱r min ci kɛn ɛ nɛn ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱. 37 Mëë ruɔ̱ndɛ mëë cikɛ luny piny wi̱i̱ pa̱a̱m, cu buɔ̱n nath mi di̱i̱t röm kɛ jɛ. 38 Kä ni ɛn wanɔ, cu ram kɛl yɔal rɛy bunä wëë i̱, “Ŋi̱i̱c, ɣän la̱ŋä ni ji̱, bër guic gatdä, ɛ jɛn gatdä ni kärɔa. 39 Ci yiëë mi jiääk ɛ käp, kä cuɛ jɛ yuɔr rɛy kɔ̱kä. Kä la thokdɛ cua̱ tekɛ guɔ̱p, kä duäcɛ jɛ piny, kä bumɛ ɛn ɣöö bɛ jɛ mal päl. 40 Kä cua̱ ji̱ kɔaaru läŋ ɛn ɣöö bikɛ jɛ woc, kä /ken kɛn ɛ luäŋ.” 41 Cu Yecu wee i̱, “Yɛn ri̱c mi thil ŋa̱th, mi thil luth, bä te kɛɛl kɛ yɛ, kɛ gua̱a̱th mi ni̱n di, kä yɛ rut kɛ pek mi ni̱n di? No̱o̱ŋni gatdu wanɛ mɛ.” 42 Min bëë, cu yiëë mi jiääk ɛ dua̱c piny, kä cuɛ rɔ daŋ. Kä cu Yecu yiëë in jiääk luek. Kä cuɛ dho̱o̱l jakä gɔaa, kä cuɛ jɛ luɔ̱c gua̱n. 43 Kä cu nɛy diaal ga̱a̱c kɛ gɔɔy wutdä Kuɔth. Kä min ga̱a̱c nɛy diaal kɛ ŋɔaani diaal tëë cɛ la̱t, cuɛ ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, 44 “A rieet ti̱ti̱ coth ji̱thnikun. Ba Gat Ran kɔak tetni nath.” 45 Kä /ken ruac ɛmɔ cop lo̱cnikiɛn, ca luɔtdɛ tey kä kɛ, kɛ ɣöö /ca jɛ bi ŋa̱c ɛ kɛn. Kä cukɛ dual kɛ ɣöö ba jɛ thiec kɛ kui̱ ruac ɛmɛ. 46 Cu ŋaknɔm tuɔɔk kam jaakni i̱, ɛŋa kä kɛ ɛnɔ di̱tɔ. 47 Mëë ci Yecu ca̱r lo̱cnikiɛn ŋa̱c, cuɛ gat mi tɔt nööŋ gekädɛ. 48 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ram mi nyuur gatdä mi tɔt mi ce̱tkɛ nɛ kɛ ciötdä, nyuurɛ ni ɣä. Kä ram ɔ ci ɣä nyuɔ̱ɔ̱rɔ, nyuurɛ ni ram ëë jäk ɣä. Kɛ ɣöö ram mi kuiy ni jɛn rɛydun diaal ɛ jɛn ram in di̱i̱t.” 49 Cu Jɔ̱ɔ̱n ɛ loc i̱, “Ŋi̱i̱c, cakɔ raan nɛn mi wooc yiey ti jiäk kɛ ciötdu, kä cua kɔ jɛ pën, kɛ ɣöö /cɛ guur ni kɔn.” 50 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “/Cuarɛ jɛ pen, kɛ ɣöö ram mi /ci gua̱c kɛ yɛ, ɛ raandun.” 51 Mëë ci ni̱n thia̱k kɛ ɣöö ba Yecu naŋ nhial, cuɛ wi̱cdɛ luɔc kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 52 Kä cuɛ ja̱a̱k jäkä nhiam. Kä cukɛ wä rɛy ciëŋ Tha-mɛ-ria, kɛ ɣöö ba gua̱a̱th wä rialikä kɛ kui̱dɛ. 53 Kä duundɛ ɣöö /ken naath ɛ nyuɔ̱ɔ̱r, kɛ ɣöö cɛ wi̱cdɛ luɔc kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 54 Kä mëë ci Je-mɛth kɛnɛ Jɔ̱ɔ̱n tin la ji̱ kɔaarɛ jɛ nɛn, cukɛ wee i̱, “Kuäär ni Kuoth, go̱o̱ri ɣöö bakɔ mac ciöl piny nhial kɛ ɣöö bɛ kɛ waŋ?” 55 Cuɛ rɔ ri̱t, kä cuɛ kɛ luek. 56 Kä cukɛ räth rɛy ciëŋ dɔ̱diɛn. 57 Min jälkɛ dup, cu wut kɛl Yecu jiök i̱, “Ɣän bä ji̱ guɔ̱ɔ̱r gua̱thni diaal tɔ̱ wi̱i̱ thi̱n tɔ̱.” 58 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Wa̱a̱ni tekɛ kɛ ɣo̱t, kä te diit nhial kɛ duël, kä Gat Ran thilɛ gua̱a̱th mi läthɛ wi̱cdɛ thi̱n.” 59 Kä cuɛ radɔ̱diɛn jiök i̱, “Guuri ɣä.” Kä cuɛ wee i̱, “Kuäär ni Kuoth, kɛ nhiam päl ɣä ɣöö bä gua̱a̱r wä kony.” 60 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Päli nɛy ti ci li̱w kuɔ̱ny nɛɛnikiɛn ti ci li̱w. Kä kɛ kui̱du, wër lätni naath ciaŋ kuäärä Kuɔth.” 61 Kä cu radɔ̱diɛn ɛ wee i̱, “Kuäär ni Kuoth, ɣän bä ji̱ guɔ̱ɔ̱r, kä kɛ nhiam päli ɣä ɣöö bä nɛy tin te dhɔrä wä ba̱ny mal.” 62 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Thilɛ ram mi ci puur ka̱n kä liɛcɛ jɔkdɛ, mi bi ro̱ŋ kɛ kuäär Kuɔth.”

Luk 10

1 Kɛ kɔr kä mɛmɛ cu Kuäär ni Yecu nɛy ti jiɛn bärɔw wi̱cdɛ rɛw kɔ̱kiɛn mɛk. Cuɛ kɛ jäkä nhiam rɛw kɛɛl rɛy wi̱i̱ni kɛnɛ gua̱th diaal tin bɛ wä thi̱n. 2 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Bɛl ŋuankɛ, kä ji̱ ŋër kuiy kɛ. Kɛ kui̱ ɛmɔ thiëcɛ Kuäär ŋër kɛ ɣöö bɛ ji̱ ŋër jäkä rɛy kakädɛ. 3 Wiaa dupdun. Kä nɛ̈nɛ jɛ, ɣän ja̱kä yɛ kä raar ce̱tkɛ dɛy rɔɔmni ti wä rɛy jio̱o̱kni nyapëc. 4 /Cuarɛ ki̱th yio̱o̱ni, kiɛ gök, kiɛ wa̱a̱ri naŋ, kä /cuarɛ raan ner dup. 5 Kä duelɔ bia wä thi̱n ɔ, kɛ nhiam wiaa i̱, ‘Ɛ mal te dueel ɛmɛ.’ 6 Kä mi tëëkɛ ram mi looc malun ɛn wa̱nɔ, bi malun wä kä jɛn ram ɛmɔ. Kä mi thilɛ ram mi te thi̱n bi malun luny kä yɛ. 7 Ta̱a̱ yɛ ɛn dueel ɛmɔ, camɛ kä mathɛ mɔ ca ka̱m yɛ mɔ, kɛ ɣöö läät ba jɛ ka̱m min lätkɛ jɛ. /Cuarɛ duël luk. 8 Kä mi cia wä rɛy wec, kä nyuur ji̱kɛ yɛ agɔaa, camɛ min ca la̱th nhiamdun. 9 Jakɛ ji̱ jua̱thni tin te wi̱ni kä gɔw, kä la̱rɛ jɛ kɛ i̱, ‘Ci kuäär Kuɔth ben thiäkä kä yɛ’ 10 Kä mi cia wä rɛy wec kä /ken ji̱kɛ yɛ nyuɔ̱ɔ̱r agɔaa, wiaa duɔ̱pnikɛ kä wiaa i̱, 11 ‘Cäŋɛ ni tur wecdun in ci dɔp ciöknikɔ, tɛ̈ŋkɔ jɛ kɛ ɣöö ba go̱o̱ny kɛ kui̱dun. Kä ŋa̱cɛ mɛmɛ ɛn ɣöö ci kuäär Kuɔth ben thiäkä.’ 12 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, i̱ bi ŋua̱n ni tɔa̱ŋ Thɔ-dɔm kä tɔ̱a̱ŋ wec ɛmɔ. 13 “Riɛk akɛ yɛ, yɛn ji̱ Ko-rä-dhin! Riɛk akɛ yɛ, yɛn ji̱ Beth-the-da! Kɛ ɣöö mi ca lät ti buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m tëë ca la̱t rɛydun la̱t kä Dhor kɛnɛ Dhi-don, ce̱t cikɛ rɔ̱ ri̱t dueeri ni wal kɛ läth bieyni cuali kɛnɛ nyuur rɛy ŋɛthä. 14 Bi gɔaa ni luk Dhor kɛnɛ Dhi-don kä luk in ba luk ni yɛ. 15 Kä yɛn ji̱ Ka-pɛr-ni-äm, ɛ yɛn i̱ ba yɛ kap nhial? Ëëy ba yɛ naŋ ni piny guäth li̱eth. 16 “Ramɔ ci ruacdun liŋ ɔ, liŋɛ ni ruacdä, kä ramɔ ci ruacdun lo̱k ɔ, lo̱kɛ ni ruacdä, kä ramɔ ci ruacdä lo̱kɔ, lo̱kɛ ni ruac raam ëë jäk ɣä.” 17 Cu nɛy ti jiɛn bärɔw wi̱cdɛ rɛw luny jɔk kɛ tɛ̈th lɔaac wäkɛ i̱, “Kuäär, a cäŋɛ ni yiey ti jiäk cikɛ rɔ̱ lua̱r kɔ kɛ ciötdu.” 18 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɣän cä Cɛy-tan nɛn pɛnɛ piny nhial ce̱tkɛ yiel nhial. 19 Nɛ̈nɛ jɛ, cä yɛ ka̱m lua̱ŋ kɛ ɣöö bia thɔ̱ɔ̱l kɛnɛ jiɛth dɔany, kɛnɛ ɣöö bia buɔ̱m gua̱n tɛ̈run kɛɛliw tiam, kä thilɛ mi bi yɛ guëër. 20 A lo̱ckun /ci tɛth kɛ ɣöö ci yiey ti jiäk rɔ̱ lua̱r yɛ, a lo̱ckun tɛth kɛ ɣöö ca ciöötkun gɔ̱r nhial.” 21 Ɛn guäth ɛmɔ cu Yecu lɔcdɛ tɛɛth rɛy Yieekä in Gɔaa in Rɛl Rɔ, kä cuɛ wee i̱, “Ɣän la̱rä ji̱ tɛ̈th lɔaac, Gua̱di̱n, in la Kuäär nhial kɛnɛ piny, kɛ ɣöö ci ŋɔaani ti̱ti̱ tey kä nɛy ti pɛl kɛnɛ ti ŋa̱ckɛ ŋɔak, kä ci kɛ nyuɔ̱th ruɔri. Ɣɔ̱ɔ̱n, Gua̱di̱n, ɛ jɛn min nhɔk lɔcdu jɛ. 22 Ŋɔaani diaal ca kɛ ka̱m ɣä ɛ Gua̱a̱r. Kä thilɛ ram mi ŋäc Gat ɛ ni Gua̱n kärɔa, kä thilɛ ram mi ŋäc Gua̱n ɛ ni Gat kärɔa, kɛnɛ ram mi ci Gat ɛ mɛk, ɛn ɣöö bɛ jɛ nyuɔ̱th jɛ.” 23 Kä cu Yecu rɔ riet ji̱ kɔaarɛ, mëë tekɛ kärɔ̱ wëë i̱, “Puɔ̱th akɛ wäŋ tin guɛckɛ min nɛɛn yɛn ɛ! 24 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, ɛn ɣöö ci göök kɛnɛ kua̱r ɛ go̱r i̱ nɛ̈nkɛ min nɛɛn yɛn ɛ, kä /ken kɛn ɛ nɛn. Kä cukɛ li̱eŋ kä min liɛŋɛ go̱r, kä /ken kɛn ɛ liŋ.” 25 Kä cu ram mi bo̱o̱th ŋuɔ̱tni rɔ jiɛc kɛ ɣöö bɛ Yecu ɣɔ̱n. Kä cuɛ wee i̱, “Ŋi̱i̱c, ɛŋu mi bä la̱t kɛ ɣöö bä tëk mi do̱raar jek?” 26 Kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Ɛŋu mi ca gɔ̱r ɛ ŋuɔ̱t Muthɛ? Ɛŋu ci kuɛn thi̱n ɔ?” 27 Kä cuɛ jɛ loc i̱, “Bi Kuäär ni Kuothdu nhɔk kɛ lɔcdu kɛɛliw, kɛ tieydu kɛɛliw, kɛ buɔ̱mdu kɛɛliw. Kɛ ca̱ru kɛɛliw, kä nhɔk gua̱n thieekädu, ce̱tkɛ min nhɔki rɔɔdu.” 28 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ci jɛ loc kɛ thuɔ̱k, lätni mɛmɛ kä bi tëk.” 29 Kä min go̱o̱rɛ ɣöö mocɛ rɔ cuɔ̱ɔ̱ŋ, cuɛ Yecu thiec i̱, “Gua̱n thieekädä ɛŋa?” 30 Cu Yecu jɛ loc i̱, “Tëëkɛ ram mi jiɛy kä Jɛ-ru-tha-lɛm, wëë kä Jɛ-ri-ko, kä cuɛ pɛn tetni ma̱a̱cni, cukɛ nyinkɛ ka̱n, kä cukɛ jɛ duäc, cukɛ jɛ ba̱ny piny a cɛ muɔn. 31 Kä cuɛ tekɛ bo̱o̱th palä mi cu wä kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ. Mëë cɛ jɛ nɛn, cuɛ jɛ gɔ̱l kä cuɛ wä nhiam. 32 Cu raan Lii-bay ɛ la̱t inɔ bä. Mëë cɛ ben kɛ jɛn gua̱a̱th ɛmɔ, cɛ jɛ nɛn, kä cuɛ jɛ gɔ̱l kä cuɛ wä nhiam. 33 Cu raan Tha-mɛ-ria mi jääl ben kɛ gua̱a̱th ëë tëë thi̱n. Kä mëë cɛ ɛ nɛn, cu lɔcdɛ luäkdɛ go̱r. 34 Cuɛ wä kä jɛ, kä cuɛ buɔ̱ɔ̱tkɛ yiɛn, kä yi̱i̱rɛ kɛ kɛ liɛɛth kɛnɛ kɔaŋ. Cuɛ jɛ kap jɔk muɔ̱lɛ, kä cuɛ jɛ nööŋ duëël ja̱a̱li, kä cuɛ jɛ ŋɔ̱th. 35 Kä mëë ruɔ̱n cuɛ yio̱w da̱ŋ rɛw ka̱n, cuɛ kɛ ka̱m gääŋ duëël ja̱a̱li, kä cuɛ jɛ jiök i̱, ‘Ŋɔ̱th ɛ, kä mi wi̱i̱ yio̱w kɔ̱kiɛn thöp kɛ kui̱dɛ, bäkɛ ben cuɔ̱l ji̱ mi wa̱a̱ wä luny jɔk.’ 36 Ɛŋadiɛn kä kɛn nɛy da̱ŋ diɔ̱k ti̱ti̱ mi caari ɛn ɣöö ɛ jɛn la gua̱n thieekä raam min ci pɛn tetni ma̱a̱cni nathɔ?” 37 Cuɛ jɛ loc i̱, “Ɛ jɛn ram min ci jɛ nyuɔ̱th kɔ̱a̱c lɔaac.” Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Wër, kä lätni mi ce̱tkɛ ɛ nɔ.” 38 Täämɛ, mëë wä Yecu kɛnɛ ji̱ kɔaarɛ dupdiɛn, cuɛ cop rɛy ciëŋ, guäth ëë cu ciek mi cɔal i̱ Mar-tha jɛ nyuɔ̱ɔ̱r dueelɛ. 39 Te Mar-tha kɛ nyiman mi cɔal i̱ Mɛri, mi cu nyuur ciökni Kua̱r ni Yecu liŋɛ ŋi̱i̱cdɛ. 40 Kä cu Mar-tha lɔcdɛ jiääk kɛ lät tin lätdɛ, kä cuɛ wä kä Yecu, cuɛ jɛ jiök i̱, “Kuäär, /ci riɛk kɛ ɣöö ci nyimaar ɣä pa̱l la̱t, ɣän kärɔa? Jio̱kni jɛ bɛ ɣä ben luäk.” 41 Kä cu kuäär ɛ loc i̱, “Mar-tha, Mar-tha, ji̱n diɛɛri kä ti̱i̱ kɛ riɛk kɛ ti ŋuan. 42 Kä ɛ kɛl kärɔa görkɛ mɔ. Kä ci Mɛri mɛkni min gɔaa ni jɛn, mi /ca bi woc kä jɛ.”

Luk 11

1 Kɛ cäŋ kɛl tëëkɛ gua̱a̱th mi pal Yecu thi̱n, kä mëë ci palɛ thuɔ̱k, cu ram kɛl kä ji̱ kɔaarɛ jɛ jiök i̱, “Kuäär, ŋi̱i̱cni kɔ kɛ pal, ce̱tkɛ mëë ci Jɔ̱ɔ̱n ji̱ kɔaarɛ ŋi̱eec.” 2 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Mi pal yɛn, wiaa i̱, ‘Gua̱a̱ra, a ciötdu luɔ̱thkɛ. Kä a kuääru bëë. 3 Käm nikɔ mi̱ethda ɛn cäŋ ɛ walɛ. 4 Kä päli kɔ dueerkɔ, kɛ ɣöö kɔn pua̱nykɔ pa̱lkɔ nɛy diaal tin la̱tkɛ kɔ kä jiäk. Kä /cu kɔ bo̱th gua̱a̱th mi bakɔ ɣɔam thi̱n.’ ” 5 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Mi te raan kɛ määth, kä bɛ wä kä määthdɛ kɛ wäärdär kä bɛ jɛ jiök i̱, ‘Määthdä, kämni ɣä jurayni da̱ŋ diɔ̱k kɛ ŋua̱l. 6 Kɛ ɣöö ci määthdä pay cop jäl, kä thilɛ mi̱eth mi dëë ka̱m jɛ.’ 7 Kä bɛ jɛ loc ni rɛy duëël i̱, ‘/Cu ɣä jut, ca duel gäk ni wen, cä tɔ̱ɔ̱c kɔnɛ gaatkä. Ɣän /cä rɔ bi lɛ jiɛc a bä ji̱ ka̱m duɔ̱ɔ̱r.’ 8 Ɣän la̱rä jɛ yɛ, a cäŋ /cɛ rɔɔdɛ bi jiɛc a bɛ jɛ ka̱m duɔ̱ɔ̱r kɛ ɣöö ɛ määthdɛ, bɛ rɔɔdɛ jiɛc a bɛ jɛ moc kɛ min go̱o̱rɛ, kɛ ɣöö cɛ jɛ kok ɛlɔ̱ŋ. 9 “Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, thiëcɛ, kä ba jɛ ka̱m yɛ, görɛ, kä bia jɛ jek, dɔaŋɛ thi̱i̱k kä ba jɛ lëp yɛ. 10 Kɛ ɣöö ram mi ci thiec, jekɛ duɔ̱ɔ̱r, kä ram mi go̱r jekɛ min go̱o̱rɛ, kä ram mi dɔɔŋ thi̱i̱k ba lëp jɛ. 11 Tëë kɛ raan rɛydun mi ci gatdɛ jɛ thiec kɛ rec, mi dee jɛ ka̱m ni thɔ̱l a /ci mɔ a rec? 12 Kiɛ mi ci gat thiec ni tuɔɔŋ manpalɛ̈k dërɛ ka̱m ni jɛ jith? 13 Kä yɛn nɛy ti jiäk mi ŋäc yɛn ɣöö bia gaatkun moc kɛ muc ti gɔw, bi Gua̱a̱r in te nhial yɛ moc kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ yɛn nɛy tin thiëckɛ jɛ.” 14 Kä ɛn guäth ɛmɔ cu Yecu yiëë mi jiääk woc puɔ̱ɔ̱ny raam mi cɛ mi̱l. Kä mëë ci yiëë mi jiääk jiɛɛn, cu wut in cɛ mi̱l ruac, kä cu naath ga̱a̱c. 15 Kä cu tha̱a̱ŋkiɛn wee i̱, “Tukɛ yiey ti jiäk raar kɛ lua̱ŋ Beel-dhi-bul in la kuäär yieyni ti jiäk.” 16 Kä cu tha̱a̱ŋkiɛn Yecu ɣɔ̱n, cukɛ jɛ thiec kɛ nyuuth mi bëë nhial. 17 Kä min cɛ cärkiɛn ŋa̱c, cuɛ kɛ jiök i̱, “Kuäär mi ci rɔ da̱a̱k kärɔ ba jɛ däk, kä bi duel tɛth wi̱i̱ duëël in dɔ̱ŋ. 18 Kä mi ci Cɛy-tan rɔ da̱a̱k bä, bi kuäärɛ cuɔ̱ŋ i̱di? Kɛ ɣöö wä yɛn i̱, ‘Tuɔ̱kä yiey ti jiäk raar kɛ Beel-dhi-bul.’ 19 Kä mi tuɔ̱kä yiey ti jiäk raar kɛ Beel-dhi-bul, ku gaatkun kɛ lɛ tuɔ̱k raar kɛ ŋa? Kɛ kui̱ ɛmɔ bikɛ a ji̱ luɔ̱kdun. 20 Kä mi ɛ yiat Kuɔth tuɔ̱kä yiey ti jiäk raar ɔ, kua jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ci kuäär Kuɔth ben kä yɛ. 21 Kä mi ci ram mi bum bum rɔ moc kɛ yio̱w köör, gaŋɛ duelɛ /ca kuakɛ dee guëër. 22 Kä mi ca jɛ mak ɛ ram mi bum ni jɛn kä jɛ, kä bɛ jɛ tiam, bɛ yio̱w köörɛ tin ŋääthɛ ka̱n, kä bɛ nyinkɛ tin cɛ pɛc da̱a̱k. 23 Ram mi /ci te kɛɛl kɛ ɣä, lo̱kɛ ɣä, kä ram mi /ci ɣä luäk kɛ ma̱t nath, jɛn riawɛ ni naath.” 24 “Mëë ci yiëë mi jiääk jiɛɛn puɔ̱ny ran, cuɛ wä wi̱el rɛy dɔaar mi thil pi̱, go̱o̱rɛ gua̱a̱th mi derɛ lɔ̱ɔ̱ŋ thi̱n, kä thilɛ gua̱a̱th mi cɛ jek, kä cuɛ wee i̱, ‘Ɣän bä loc dueelä mëë ba̱a̱ raar thi̱n.’ 25 Kä mëë cɛ ben, cuɛ jɛ jek, a ca yiɛc kä ca rialikä. 26 Kä mëë cɛ wä, cu yiey da̱ŋ bärɔw kɔ̱kiɛn ti jiäk ni kɛn kä jɛ wä nööŋ. Kä cu kɛn diaal wä rɛc kä cukɛ cieŋ rɛydɛ. Kä cu ta̱a̱ wutdä nɔmɔ ku jiääk ni jɛn kä ta̱a̱dɛ mëë nhiam.” 27 Mëë ci Yecu nɔmɔ lar, cu ciek mi te rɛy bunä jɔwdɛ kap nhial. Cuɛ jɛ jiök i̱, “Ca muɔɔr ëë daap ji̱, kä ci luɛth poth!” 28 Kä cuɛ wee i̱, “Puɔ̱th akɛ nɛy tin liɛŋkɛ ruac Kuɔth kä ka̱pkɛ kɛ.” 29 Kä mëë ci buɔ̱n nath wä kɛ mi reepɛ ni rɔ, cu Yecu jɛ tok kɛ mi ruacɛ, wëë i̱, “Ri̱c ɛmɛ ɛ ri̱c mi jiääk, thiëckɛ nyuuth mi gääy naath, kä thilɛ nyuuth mi ba ka̱mkɛ ɛ ni nyuuth Jona. 30 Ce̱tkɛ mëë ci Jona a nyuuth kä ji̱ Ni-nɛ-be, bi Gat Ran a nyuuth kä ri̱c ɛmɛ. 31 Kä bi kuäär ciëk rɔ jiɛc kui̱c cuëëc ɣɔaa kɛ luk ri̱cä ɛmɛ, kä bɛ kɛ kuɛth, kɛ ɣöö bëë ni peek ɣɔaa, bëë laat pɛlä Thɔ-lo-mon ben liŋ. Kä nɛnɛ mi di̱tni jɛn kä Thɔ-lo-mon a wa̱nɔ! 32 Kä bi ji̱ Ni-nɛ-be rɔ̱ jiɛc cäŋ luɔ̱k gɔanykɛ ri̱c ɛmɛ, kä bikɛ jɛ moc kɛ duer, kɛ ɣöö cikɛ rɔ̱ ri̱t dueerikiɛn, mëë ci Jona kɛ la̱t ruac Kuɔth. Kä nɛ̈nɛ jɛ, mi di̱t ni jɛn kä Jona a wa̱nɛ! 33 “Thilɛ ram mi ci lɛmbär dɔp a bɛ jɛ la̱th piny diëny. Duundɛ ɣöö derɛ kuëŋ ni jɛ wi̱i̱ cuuŋä lɛmbärä, kɛ ɣöö bi nɛy tin coth dueel buay nɛn. 34 Waŋdu ɛ jɛn lɛmbär pua̱a̱nydu. Mi gɔaa waŋdu, thiäŋ puɔ̱nydu kɛɛliw kɛ buay, kä mi te waŋdu kɛ diw thiäŋ puɔ̱nydu kɛ muth. 35 Kɛ kui̱ ɛmɔ, tiɛtdɛ jɛ ɛn ɣöö /ci buay in te rɛydun bi a muth. 36 Kä mi ci puɔ̱nydu kɛɛliw thia̱a̱ŋ kɛ buay, a thilɛ gua̱a̱th mi tɔt mi col, bɛ buay kɛɛliw, ce̱tkɛ min la ɛ lɛmbär ji̱ a mɛr kɛ buaydɛ.” 37 Min ruac Yecu ruac, cu raan Pa-ri-thii ɛ thiec kɛ ɣöö bi Yecu wä mi̱th kɛ jɛ kɛɛl. Cuɛ wä dueel, kä cuɛ nyuur guäth mi̱eth. 38 Cu raan Pa-ri-thii ɛmɔ ga̱a̱c, kɛ ɣöö cɛ Yecu nɛn a /kenɛ tetkɛ lak kɛ nhiam, min wëë mi̱th. 39 Kä cu Kuäär ni Yecu ɛ jiök i̱, “Täämɛ, yɛn ji̱ Pa-ri-thii, lak yɛn ni jɔk lirä kɛnɛ jɔk tokä, kä ci rɛydun thia̱ŋ kɛ da̱r kɛnɛ dueer. 40 Yɛn nɛy ti dɔa̱a̱r! /Ken ram min lät jɔk duɔ̱ɔ̱rä jicdɛ la̱t bä? 41 Kua tin te rɛy tokädun thöp can, bi bɛ ti diaal gɔw kä yɛ. 42 “Kä riɛk akɛ yɛ, yɛn ji̱ Pa-ri-thii! Kɛ ɣöö tho̱p yɛn Kuoth kɛl kä wäl nanani kɛnɛ wal kɔ̱kiɛn diaal ti gööl, kä duundɛ ɣöö /cia cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛnɛ nhök Kuɔth päl. Ti̱ti̱ kɛ kɛn tin dërɛ la̱t, a thilɛ kɔ̱kiɛn ti pa̱lɛ jɔ̱ɔ̱r. 43 Riɛk akɛ yɛ, yɛn ji̱ Pa-ri-thii! Kɛ ɣöö nhɔk yɛn kɔamni nyuurä tin gɔw ɛlɔ̱ŋ rɛy gua̱thni dolä ji̱ Juudh, kä nhɔakɛ ɣöö ba yɛ ner nhiam nath gua̱thni ko̱kä. 44 Riɛk akɛ yɛ! Kɛ ɣöö ce̱t yɛn kɛ kɔ̱a̱k kunyä ti /ca nɛn, kä jäl naath wi̱i̱diɛn a kui̱c kɛn ɛ.” 45 Cu gua̱n ŋuɔ̱tni ɛ jiök i̱, “Ŋi̱i̱c, min latdi ti̱ti̱, cikɔ kuëth bä.” 46 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Riɛk akɛ yɛ bä, yɛn ji̱ ŋuɔ̱tni! Kɛ ɣöö moc yɛn ɣa̱a̱c ti bum ka̱pdiɛn, kä /ci yɛn pua̱nykun kɛ luäk a cäŋɛ ni kɛ yiatdun. 47 Riɛk akɛ yɛ, kɛ ɣöö cia kɔ̱a̱k kunyä göökni tëë ca näk ɛ gua̱ndɔɔŋnikun täth. 48 Yɛn lapɛ nëën kɛ ɣöö cia lät gua̱ndɔɔŋnikun nyoth, kɛ ɣöö cukɛ kɛ näk, kä cu yɛn kɔ̱a̱k kunyädiɛn täth. 49 Kɛ kui̱ ɛmɔ, ci pɛl Kuɔth wee i̱, ‘Ɣän bäkɛ ɛ jäk kä göök kɛnɛ ja̱a̱k, tin bikɛ tha̱a̱ŋkiɛn näk kä bikɛ tha̱a̱ŋkiɛn moc riɛk.’ 50 Kɛ ɣöö dee riɛm göökni diaal tëë ca wuɔ̱th piny ni tukä ɣɔaa pɛn wi̱i̱ ri̱cä ɛmɛ. 51 Nikä riɛm lia̱a̱ E-bɛl amäni riɛm Dhɛ-kar-yaa min li̱w kam yi̱kä kɛnɛ luaak Kuɔth. Ɣɔ̱ɔ̱n, ɣän la̱rä jɛ yɛ, i̱ bɛ te wi̱i̱ ri̱cä nɛmɛ. 52 Riɛk akɛ yɛ, yɛn ji̱ ŋuɔ̱tni! Kɛ ɣöö cia leep ŋäcä ŋɔaani naŋ, kä yɛn pua̱nykun /ka̱nɛ wä rɛc, kä cia nɛy tin görkɛ wä rɛc pën wä rɛc.” 53 Kä mëë ci Yecu jiɛɛn ɛn wanɔ, cu ji̱ gɔ̱rä kɛnɛ Pa-ri-thii jɛ tok kɛ mi gakɛ kɛ jɛ, kä ɣɔ̱a̱nkɛ jɛ kɛ ti ŋuan, 54 biemkɛ jɛ, kɛ ɣöö dɔ̱ŋ bikɛ jɛ gɔany kɛ kui̱ kä mi bɛ lar.

Luk 12

1 Kä ɛn guäth ɛmɔ, mëë ci nɛy ti bathdɔɔri ti ŋuan rɔ̱ duɔ̱ɔ̱l, a kɔatkɛ rɔ̱, cu Yecu ruac tok kɛ ji̱ kɔaarɛ kɛ nhiam wëë i̱, “Niɛkɛ rɔ̱ kɛ thuɔp ji̱ Pa-ri-thii, min la mɛɛtdiɛn. 2 Thilɛ mi ca kum, mi /ca bi lɛp, kä thilɛ mi ca tɛ̱̈ɛ̱̈, mi /ca bi ŋa̱c. 3 Kɛ kui̱c ɛmɔ mɔ cia lar rɛy muɔ̱thɔ ba jɛ liŋ rɛy buɔyä, kä min cia lat kɛ mua̱th mua̱th rɛy duëël, ba jɛ lat raar, wuɔ̱thni duëli.” 4 “Ɣän la̱rä jɛ yɛ mäthnikä, /cuarɛ dual kɛ nɛy ti na̱kɛ ni puɔ̱ny, kä kɛ kɔrɛ thilɛ kɛ mi dɔ̱diɛn mi dee kɛn ɛ la̱t. 5 Kä bä yɛ la̱r lär kɛ ram in bia dual kɛ jɛ. Dualɛ kɛ ram min tekɛ buɔ̱m kɛ kɔr kä min ca raan näk, dërɛ raan yuɔr rɛy maac mi thil pek. Ɣɔ̱ɔ̱n, ɣän la̱rä jɛ yɛ, dualɛ kɛ jɛ. 6 /Ca kɛc da̱ŋ dhieec kɔk kɛ taripni da̱ŋ rɛw? Kä thilɛ kɛl kä kɛ mi dee Kuoth ɛ pa̱l ruëëc. 7 Kä a cäŋɛ ni mi̱em wecdun ca pekdiɛn diaal kuɛn. /Cuarɛ dual, di̱tni kökdun kä kök kɛcni ti ŋuan.” 8 “Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, ramɔ wä ciötdä wä lat nhiam nath ɔ, bi Gat Ran ɛ lat bä nhiam ja̱a̱kni Kuɔth nhial. 9 Kä ram mi wä ɣä gak nhiam nath, ba jɛ gak nhiam ja̱a̱kni Kuɔth nhial. 10 Kä ram mi wä Gat Ran wä kuëth ba duerɛ päl, kä /ca duer raam mi kueth Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ bi met pälikä. 11 Mi wa yɛ wä luk guäth dolä ji̱ Juudh kɛnɛ nhiam ruëëcni kɛnɛ kua̱ri, /cuarɛ diɛɛr kɛ kɛ ɣöö bia rɔ̱ gaŋ i̱di, kiɛ min bia lar. 12 Kɛ ɣöö bi Yiëë ni Gɔaa in Rɛl Rɔ yɛ ŋi̱eec kɛ jɛn thaak ɛmɔ pa̱ny kɛ min bia lar.” 13 Cu ram kɛl rɛy bunä Yecu jiök i̱, “Ŋi̱i̱c, jio̱kni dämaar, ɛn ɣöö bakɔ nyin gua̱a̱ra da̱a̱k.” 14 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Määthdä, ɛŋa mi ci ɣä jäk kä luuk kiɛ dääk mi bi yɛ dääk kä nyinkun?” 15 Kä cu Yecu naath jiök i̱, “Tiɛtdɛ rɔ̱ kä gaŋɛ rɔ̱ agɔaa kɛ nyin di̱tdä lɔaac diaal kɛ ɣöö /ci tëk ran a pek ŋɔaani ti ŋuan tin tekɛ jɛ.” 16 Kä cuɛ kɛ la̱t ruac cäätdä, wëë i̱, “Mun raam mi riäŋ riäŋ no̱o̱ŋɛ dɛy ti nyin ŋuan. 17 Kä cuɛ wi̱cdɛ car wëë i̱, ‘Bä ŋu la̱t, kɛ ɣöö thilɛ ɣä gua̱a̱th mi bä bɛlkä tɔ̱w thi̱n?’ 18 Kä cuɛ wee i̱, ‘Ɣän, bä nɛmɛ la̱t. Ɣän bä lueekä däk, kä bä ti di̱et ni kɛn la̱t. Bä bɛlkä diaal kɛnɛ kuakä diaal tɔ̱w thi̱n. 19 Kä bä tieeydä jiök i̱, “Tieey, ci kuak ti ŋuan dol kɛ kui̱ runi ti ŋuan dol. Ku lɔ̱ɔ̱ŋ, kä mi̱thni, kä mäthni, kä a lɔcdu tɛth.” ’ 20 Kä cu Kuoth ɛ jiök i̱, ‘Ji̱n dɔ̱a̱r! Ba tëkdu go̱r kä ji̱ ni ɛn wäär. Kä bi ŋɔak tin ci rialikä kula nyin ŋa?’ 21 Ɛ jɛn ta̱a̱ raam mi go̱r ŋɔak ti ŋuan kɛ kui̱dɛ kärɔa, kä duundɛ ɣöö /cikɛ riäŋ nhiam Kuɔth.” 22 Kä cu Yecu ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, “Kɛ kui̱ ɛmɔ ɣän la̱rä jɛ yɛ, i̱ /Cuarɛ diɛɛr kɛ kui̱ teekädun, kɛ mi bi yɛn ɛ cam, kiɛ kɛ puɔ̱nydun kɛ mi bia kum ni jɛ. 23 Kɛ ɣöö di̱t ni tëk ran kä mi̱eth, kä di̱t ni puɔ̱ny kä bieyni. 24 Carɛ wuɔ̱thkun kɛ jakɔa̱a̱k, /cikɛ pi̱th, kä /cikɛ ŋer, kä thilɛ kɛ duël tɔ̱wä kiɛ luaak, kä mi̱i̱th Kuoth kɛ. Kä gɔw ni yɛn ɛlɔ̱ŋ kä diit! 25 Ɛŋa kä yɛ, mi dee tëkdɛ rëp kɛ thaak kɛl kɛ diɛɛrɛ? 26 Kä mi thilɛ yɛ lua̱ŋ kɛ la̱t kä mɛ tɔt ɛmɛ, ɛŋu diɛɛr yɛn ɔ kɛ tin kɔ̱kiɛn? 27 Carɛ wuɔ̱thkun kɛ do̱ny tuaali, /cikɛ lät, kä /cikɛ täk. Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, a cäŋ ɛ ni Thɔ-lo-mon kɛ wuɔ̱tdɛ kɛɛliw, /ka̱nɛ runyikä ce̱tkɛ gaak kɛl kä ti̱ti̱. 28 Kä mi ci Kuoth juaac dɔaar moc biɛɛl ti gɔw, tin la tëk walɛ, kä iruun bakɛ pɛt, /cɛ yɛ bi kum bä, yɛn nɛy ti kuiy ŋa̱thdun? 29 /Cuarɛ go̱r kɛ mi bia cam, kiɛ kɛ mi bia math, kä /cuarɛ diɛɛr. 30 Kɛ ɣöö go̱o̱r ji̱ ɣɔaa ɛmɛ ti̱ti̱ diaal. Kä ŋäc Guurun ɣöö go̱o̱r yɛn kɛ bä. 31 Kä kɔanɛ go̱r ni ciaaŋ kuäärä Kuɔth kɛ nhiam, kä ba yɛ ka̱m ŋɔak diaal tɔ̱tɔ̱ bä.” 32 “/Cuarɛ dual, yɛn buɔ̱n deet mi tɔt, kɛ ɣöö ɛ tɛ̈th lɔaac Guurun ɛn ɣöö bɛ yɛ ka̱m kuäär. 33 Kɔakɛ nyinkun, kä thöpɛ yio̱w nɛy ti can. Muɔcɛ rɔ̱ ki̱thni yio̱o̱ni ti /ci bi met da̱k, kɛ ria̱ŋ ciëŋ nhial mi /ci bi met thuuk, gua̱a̱th mi /ci cueer cup thi̱n, kä /ci tor ŋɔak cam thi̱n. 34 Kɛ ɣöö gua̱a̱th ɔ bi ria̱ŋdu te thi̱n ɔ, ɛ jɛn bi lɔcdu te thi̱n ɔ bä.” 35 “Ruɔnyɛ rɔ̱ kä rialɛ rɔ̱ ikä kɛ la̱t, kä dɔapɛ lɛmbärikun. 36 Bia ce̱tkɛ nɛy ti liɛpkɛ ben kua̱riɛn mi luny jɔk guäth mi̱eth kuën, kɛ ɣöö dee kɛ jɛ lëp thi̱i̱k kɛ cuɔ̱pdɛ kɛɛl, mi wëë döŋ. 37 Puɔ̱th akɛ la̱a̱t tin bi kuääriɛn kɛ jek jinä mi wëë ben. Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, bɛ la̱a̱kdɛ yian agɔaa, kä bɛ la̱a̱tkɛ jakä nyuur guäth mi̱eth, kä jɛn puɔ̱nydɛ bɛ kɛ lätikä. 38 Mi wëë ben kɛ wäärdär kiɛ ni bakä, kä bɛ kɛ jek ɛ jinkɛ inɔ, bɛ la̱a̱t tɔ̱tɔ̱ poth. 39 “Kä ŋa̱cɛ nɛmɛ mi ci gua̱n ciëŋ thaak in bi ben kɛ cuer ŋa̱c, /cɛ ciëëŋdɛ dee jak kä ba jɛ to̱l. 40 Amäni yɛn bä, bia rɔ̱ yi̱k rialikä, kɛ ɣöö bi Gat Ran ben kɛ thaak in /ci yɛn ɛ car.” 41 Cu Pi-tɔr wee i̱, “Kuäär, latdi ruac cäätdä ɛmɛ kɛ kui̱da, kiɛ kɛ kui̱ nɛɛni diaal?” 42 Kä cu Kuäär ni Yecu ɛ jiök i̱, “Ɛŋa la läät mi ŋa̱thkɛ kä pɛl mi bi Kuäärɛ jɛ jakä bo̱o̱th la̱a̱tnikɛ mi bikɛ dääk kä mi̱thkiɛn kɛ gua̱a̱thdɛ? 43 Puɔ̱th akɛ läät in bi kuäärɛ jɛ jek lät mi wëë cop. 44 Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, bɛ jɛn ram ɛmɔ jakä kuäär nyinäkɛ diaal. 45 Kä mi wä läät ɛmɔ wä wee i̱, ‘Ci kuäärä jääny jɔ̱ɔ̱r’, kä bɛ jɛ tok kɛ mi duääcɛ la̱a̱t wutni kɛnɛ män, kä bɛ mi̱th kä bɛ maath, kä bɛ yɔ̱ŋ, 46 bi kuäär läätdä ɛmɔ ben kɛ cäŋ mi /kenɛ car, kɛnɛ thaak mi kui̱c ɛ. Bɛ jɛ ŋuɔk raar, kä bɛ jɛ mat kɛɛl kɛ nɛy ti thil ŋa̱th. 47 Läät mi ŋäc min göör kuäärɛ jɛ, kä /kenɛ rɔ rialikä agɔaa, a /kɛnɛ min görkɛ la̱t, ba jɛ duäc kɛ duäc mi bɛc bɛ̈c. 48 Kä läät mi kui̱c min göör kuäärɛ jɛ, kä cɛ jiäk ti ro̱ŋ kɛ duäcdɛ la̱t, bɛ duäc mi tɔt jek. Ram mi wa ka̱m mi di̱i̱t, ba mi di̱i̱t go̱r kä jɛ, kä ram mi wa ti nyin ŋuan kuëŋ tetädɛ, ba ti ŋuan ni kɛn go̱r kä jɛ bä.” 49 “Ba̱a̱ kɛ ɣöö bä mac yuɔr wi̱i̱ muɔ̱n, kä cua̱ go̱r ni ɣöö cɛ ku thuŋ dɔap! 50 Ɣän akɛ la̱k mi ba lak ni ɣä, kä duundɛ ɣöö diɛɛr lɔcdä amäni mi cɛ thuuk! 51 Caar yɛn ɛ ɛn ɣöö cä mal nööŋ wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n? Ëëy, ɣän la̱rä jɛ yɛ ɛn ɣöö nööŋä ni dääk. 52 A tɛmɛ ni ɛn täämɛ, bi nɛy da̱ŋ dhieec ti te dueel rɔ da̱a̱k, a bi nɛy da̱ŋ diɔ̱k tekɛ tɛr kɛ nɛy da̱ŋ rɛw, kä bi nɛy da̱ŋ rɛw tekɛ tɛr kɛ nɛy da̱ŋ diɔ̱k. 53 Kɛn, bakɛ da̱a̱k, bi gua̱n gatdä tekɛ gɛ̈m kɛnɛ gatdɛ, kä gat kɛnɛ gua̱n, kɛ man kɛnɛ nyaadɛ, kɛ nyal kɛnɛ man, kä bi manthu gɛɛm kɛnɛ ciek gatdɛ, kɛ ciek gatdä kɛnɛ manthudɛ.” 54 Cu Yecu buɔ̱n nath jiök i̱, “Mi cia pua̱r nɛn mi bä kui̱c konyä ca̱ŋ, ni ɛn guäth ɛmɔ la yɛn a wee i̱, ‘Bɛ dɛ̈m,’ kä la tuɔɔkɛ. 55 Kä mi nɛnɛ jiɔam, mi bëë kui̱c cuëëc ɣɔaa, la yɛn a wee i̱, ‘Bi piny lëth ɛlɔ̱ŋ,’ kä bɛ cu tuɔɔk. 56 Yɛn ji̱ mɛɛtdä! Ŋäc yɛn luɔt ciɛɛŋä piɛny kɛnɛ nhial, kä ɛŋu /cia luɔt kä min tuɔɔk ɛn täämɛ ŋäc ɔ?” 57 “Kä ɛŋu /cia rɔ̱ moc cuɔ̱ŋ kɛ kui̱dun yɛn kärɔ mɔ? 58 Min wi̱i̱ yɛnɛ ram min gɔɔny ji̱ nhiam luɔ̱ɔ̱kni, ɣɔ̱n ɛ ɛn ɣöö bi yɛn maar lat kamdun rɛy duɔ̱p, kiɛ bɛ ji̱ naŋ nhiam kua̱r luɔ̱k, kä bi kuäär luɔ̱k ji̱ ka̱m yiëën, a bi yiëën ji̱ la̱th dueel yieenä. 59 Kä ɣän la̱rä jɛ ji̱, /ca ji̱ bi met lony amäni mi ci yio̱w diaal thöp.”

Luk 13

1 Ɛn cäŋ ɛmɔ cu tha̱a̱ŋ nath Yecu la̱t ruac kɛ kui̱ ji̱ Gɛ̈-lɛ-li tëë ca näk ɛ Pay-lɛt, mëë thöpkɛ Kuoth muc thi̱n. 2 Kä cuɛ Yecu kɛ thiec i̱, “Carɛ jɛ i̱ jiäkni kɛn ji̱ Gɛ̈-lɛ-li tɔ̱tɔ̱ kä ji̱ Gɛ̈-lɛ-li diaal tin kɔ̱kiɛn, kɛ ɣöö cikɛ ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c rut inɔ? 3 Ëëy, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ɛ ni mi /cia rɔ̱ ri̱t dueerikun, bi yɛn diaal li̱w ce̱tkɛ kɛ. 4 Kiɛ carɛ jɛ i̱ jiäkni nɛy da̱ŋ wäl wi̱cdɛ bädäk tëë ci li̱w, mëë ci luaak mi bäär pɛn wuɔ̱thnikiɛn kä Thay-loam, kä nɛy diaal kɔ̱kiɛn tëë cieŋ kä Jɛ-ru-tha-lɛm? 5 Ëëy, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ɛ ni mi /cia rɔ̱ ri̱t dueerikun, bi yɛn diaal li̱w ce̱tkɛ kɛ.” 6 Kä cu Yecu ruac cäätdä mɛmɛ lat i̱, “Tëëkɛ wut mi ci jiath ŋɔa̱a̱p pith rɛy kakä wal kɛ kui̱ kɔaŋ, kä cuɛ dɛy wä go̱r thi̱n, kä thilɛ dɛy ti cuɛ jek. 7 Cuɛ pi̱i̱th kakä jiök i̱, ‘Nɛnɛ! Ɣän cä ben kɛ run da̱ŋ diɔ̱k ti la göörä dɛy kä jiath ŋɔa̱a̱p ɛmɛ, kä thilɛ mi la jëkä thi̱n. Jɔp ni jɛ piny! Ɛŋu thukɛ gɔɔy muɔ̱ɔ̱n ɔ?’ 8 Kä cuɛ jɛ jiök i̱, ‘Kuäärä, päli jɛ thi̱n ɛn walɛ! A bä mundɛ tɛt, kä bä jɛ moc kɛ wär. 9 Mi wëë dɛy wä kuir ithaar, bɛ cua mi gɔaa. Kä mi wëë thil dɛy bi jɛ jɔap piny.’ ” 10 Täämɛ mëë ŋi̱i̱c Yecu naath rɛy luaak dolä ji̱ Juudh kɛ cäŋ lɔ̱ŋä. 11 Kä cuɛ tekɛ ciek mi ca käp ɛ yiëë mi ci jɛ goŋ kɛ run da̱ŋ wäl wi̱cdɛ bädäk. Kä cuɛ jɔkdɛ to̱l, a /cɛ rɔ dee luäŋ kɛ mi cuuŋɛ rɔ. 12 Mëë ci Yecu ɛ nɛn, cuɛ jɛ cɔl, kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Ciek, ca ji̱ lony a lɔr kä riɛkdu.” 13 Kä cu Yecu tetkɛ la̱th puɔ̱nydɛ, kä ni ɛn guäth ɛmɔ cuɛ cuɔ̱ŋ. Kä cuɛ tok kɛ mi liakɛ Kuoth. 14 Kä cu bo̱o̱th duëël dolä ji̱ Juudh ruac kɛ naath a ci lɔcdɛ kac nhial kɛ ɣöö ci Yecu ciek jakä gɔaa kɛ cäŋ lɔ̱ŋä, wëë i̱, “Tëëkɛ ni̱n da̱ŋ bäkɛl ti ba lät la̱t thi̱n. Bia kɛ kɛn ni̱n tɔ̱tɔ̱ ba pua̱nykun ben jakä gɔw, kä /cuarɛ bä kɛ cäŋ lɔ̱ŋä.” 15 Kä cu Kuäär ni Yecu jɛ loc i̱, “Yɛn nɛy ti ji̱ mɛɛtdä! Thilɛ te ram kɛl kä yɛ mi /ci thääkdɛ kiɛ muulɛ met luɔny luaak, kä naŋɛ jɛ maath kɛ cäŋ lɔ̱ŋä? 16 /Cɛ rɔ lot ɛn ɣöö ba ciek ɛmɛ, min la nya A-bɛ-ram, kä ca yian ɛ Cɛy-tan kɛ run wäl bädäk, lony kä yieen ɛmɛ kɛ cäŋ lɔ̱ŋä?” 17 Mëë cɛ ti̱ti̱ lat, cu ji̱ tɛ̈rɛ diaal pöc, kä cu nɛy diaal lo̱ckiɛn tɛɛth kɛ lätkɛ ti gɔw diaal tëë lätdɛ. 18 Cuɛ wee i̱, “Ce̱t ciaŋ kuäärä Kuɔth kɛ ŋu? Kä bä jɛ pa̱a̱r kɛ ŋu? 19 Ce̱tdɛ kɛ kuɛ̈ɛ̈ mi duŋ tiit mi ci wut ɛ ka̱n, kä cuɛ jɛ pith rɛy kakädɛ. Cuɛ do̱ny, kä cua jiath mi di̱i̱t, kä cu diit duëlkiɛn ben la̱t nɔa̱a̱knikɛ.” 20 Cu Yecu lɛni ruac i̱, “Ɣän bä ciaŋ kuäärä Kuɔth pa̱a̱r kɛ ŋu? 21 Ce̱tdɛ kɛ thuɔp mi tɔt mi ci ciek ɛ ka̱n, kä cuɛ jɛ liɔam rɛy nuɔ̱p mi tekɛ theemni da̱ŋ diɔ̱k, amäni min cɛ pua̱a̱r kɛɛliw.” 22 Cu Yecu ja̱l rɛy ciëëŋni kɛnɛ wi̱i̱ ŋi̱i̱cɛ naath min wëë kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 23 Cu ram kɛl ɛ thiec i̱, “Kuäär, ba kän ni nɛy ti tɔt?” Kä cuɛ kɛ loc i̱, 24 “Riɛnyɛ rɔ̱ kɛ ɣöö bia wä rɛc kɛ thok mi ciw ciw, kɛ ɣöö ɣän la̱rä jɛ yɛ i̱ go̱o̱r nɛy ti ŋuan ɣöö bikɛ coth rɛc, kä /cikɛn ɛ bi luäŋ. 25 Ni ɛn guäth ɔ, bi gua̱n duëël rɔ jiɛc kä bɛ thi̱i̱k gäk ɔ, bia tok kɛ mi cuɔ̱ŋɛ raar, kɛnɛ mi dɔaŋɛ thi̱i̱k, wä yɛn i̱, ‘Kuäär lepni jɛ kɔ.’ Kä bɛ yɛ loc i̱, ‘Ɣän kuecä gua̱a̱th in bä yɛn thi̱n.’ 26 Bi yɛn ɛ tok kɛ mi jiökɛ jɛ i̱, ‘Kɔn cakɔ mi̱th kä cakɔ maath kɛ ji̱ kɛɛl, kä ci naath ŋi̱eec rɛy duɔ̱pnikɔ.’ 27 Kä bɛ kɛ jiök i̱, ‘Ɣän kuecä gua̱a̱th in bä yɛn thi̱n. Wuɔcɛ rɔ̱ kä ɣä, yɛn ji̱ la̱a̱t jiäkni diaal.’ 28 Bɛ tekɛ wiee kɛnɛ muɔ̱th lɛc, mi wä yɛn A-bɛ-ram kɛnɛ Ay-dhɛk, kɛ Je-kɔb kɛnɛ göök diaal wä nɛn cieŋ kuäärä Kuɔth, kä ca pua̱nykun yuɔr raar. 29 Kä bi naath ben kui̱c känyä ca̱ŋ kɛnɛ kony ca̱ŋ, kɛ kui̱c caam ɣɔaa kɛnɛ cuec ɣɔaa, kä bikɛ mi̱th cieŋ kuäärä Kuɔth. 30 Kä nɛ̈nɛ jɛ, tha̱a̱ŋ nath ti te jɔk bikɛ a nɛy tin nhiam, kä tha̱a̱ŋ nɛɛni tin te nhiam bikɛ a nɛy tin jɔak.” 31 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cu tha̱a̱ŋ ji̱ Pa-ri-thii ben kä Yecu, cukɛ jɛ jiök i̱, “Woc rɔ ɛn wanɛ mɛ, kɛ ɣöö go̱o̱r Ɣɛ-rod näkdu.” 32 Cuɛ kɛ loc i̱, “Wiaa la̱rɛ jɛ, ɛn wanɛ mɔ i̱, ‘Liŋɛ, ɣän wuɔcä kuth ti jiäk, kä jakä pua̱ny nath kä gɔw ɛn wa̱lɛ kɛnɛ ruun, kä kɛ diɔ̱ɔ̱k ni̱ni bä la̱tdä thuk. 33 Kä ŋotdɛ ɛn walɛ kɛnɛ ruun kɛ imuɔlä, ɣän bä wä dupdä kɛ ɣöö /cɛ rɔ lot ɛn ɣöö ba gök näk guäth mi /ci mɔ a Jɛ-ru-tha-lɛm.’ 34 Jɛ-ru-tha-lɛm, Jɛ-ru-tha-lɛm wec mi näk göök kä bo̱k nɛy tëë ca jäkä jɛ! Kɛ gua̱th da̱ŋ di ti cä go̱r ɛn ɣöö dëë gaatku kul, ce̱tkɛ min la rol manpalɛ̈k dɛykɛ kɛ gɔ̱kɛ, kä ci yɛn ɛ lo̱k! 35 Nɛ̈nɛ jɛ, ca duelun ba̱ny yɛ. Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, /ci yɛn ɣä bi nɛn, amäni mi wä yɛn ɛ lar i̱, ‘Puɔ̱th akɛ ram mi bëë kɛ ciöt Kua̱r ni Kuoth.’ ”

Luk 14

1 Kɛ cäŋ lɔ̱ŋä kɛl, mëë ci Yecu wä mi̱th dhɔr bo̱o̱thä mi la raan Pa-ri-thii, cukɛ jɛ tit agɔaa. 2 Nɛ̈nɛ jɛ, cuɛ tekɛ ram mi cu ben nhiamdɛ, mi te puɔ̱nydɛ kɛ muul. 3 Kä cu Yecu ŋi̱eec ŋuɔ̱tni kɛnɛ ji̱ Pa-ri-thii, thiec i̱, “Lotdɛ rɔ kɛ ŋuɔ̱t Muthɛ ɛn ɣöö ba raan jakä gɔaa kɛ cäŋ lɔ̱ŋä, kiɛ /cɛ rɔ lot?” 4 Kä duundɛ ɣöö cukɛ biɛt. Kä cu Yecu ram ɛmɔ käp, kä cuɛ jɛ jakä gɔaa, kä cuɛ jɛ jakä jiɛy. 5 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Mi te raan kɛ gat kä yɛ kiɛ thäk mi ci pɛn rɛy jiɛw kɛ cäŋ lɔ̱ŋä, ni ɛn guäth ɛmɔ cɛ jɛ dee ka̱m raar kɛ jɛn cäŋ lɔ̱ŋä?” 6 Kä cuɛ thil mi cu kɛn ɛ loc. 7 Kä mëë ci Yecu ɛ nɛn ɛn ɣöö ci tha̱a̱ŋ ja̱a̱li rɔ̱ mëk gua̱th nyuuri ti gɔw, cuɛ kɛ la̱t ruac cäätdɛ i̱, 8 “Mi ca ji̱ cɔal guäth mi̱thni kuën ɛ raan, /cu nyuur guäth luthä, kɛ ɣöö dɔ̱ŋ tëëkɛ ram mi di̱t ni jɛn kä ji̱ mi ca cɔal thi̱n. 9 Kä dɔ̱ŋ bi ram in ci yɛ cɔl ben a bɛ ji̱ ben jiök i̱, ‘Guenyni ram ɛmɛ gua̱a̱th ɛmɛ,’ bi cu pöc, kä bi wä nyuur ni guäth mi /ci gɔaa. 10 Mi ca ji̱ cɔal guäth mi̱eth, wër nyuuri guäth raam mi tɔt, kɛ ɣöö mi wä gua̱n cieŋ wä ben dɔ̱ŋ bɛ ji̱ jiök i̱, ‘Määthdä, bër, nyuuri guäth ɛmɛ,’ kä ba ji̱ cu luɔ̱th ɛ nɛy diaal tin nyuur guäth mi̱eth kɛ ji̱ kɛɛl. 11 Kɛ ɣöö nɛy diaal tin kapkɛ rɔ̱ nhial ba kɛ luɔc piny, kä nɛy diaal tin luɔckɛ rɔ̱ piny ba kɛ kap nhial.” 12 Kä cu Yecu ram in ci jɛ ciöl mi̱eth jiök i̱, “Mi cio̱li naath mi̱eth ca̱ŋda̱a̱r kiɛ thiaŋ, /cu cɔl ni mäthniku kiɛ dämuɔɔri, kiɛ watku, kiɛ ji̱ thieekädu tin ria̱ŋ ria̱a̱ŋ, kɛ ɣöö deekɛ ji̱ lɛ cɔl a bikɛ ji̱ luɔ̱c min ci la̱t. 13 Mi wi̱i̱ mi̱th wä rialikä, cɔl ni can kɛnɛ dua̱nyni, kɛ ŋöt kɛnɛ ciöör. 14 Kä ba ji̱ poth kɛ jɛ, kɛ ɣöö /ci nɛy tɔ̱tɔ̱ ji̱ dee luɔ̱c min ci lät kä kɛ. Ba jɛ luɔ̱c ji̱ kɛ cäŋ in wa ji̱ cuŋni jiɛc li̱th.” 15 Mëë ci ram kɛl kä ja̱a̱l mi ti nyuurä kɛɛl kɛ Yecu ruac ɛmɛ liŋ, cuɛ wee i̱, “Puɔ̱th akɛ nɛy tin bi mi̱th cieŋ kuäärä Kuɔth mac.” 16 Kä cu Yecu ɛ jiök i̱, “Tëë ram mi ci nɛy ti ŋuan cɔal guäth mi̱eth mi di̱i̱t. 17 Kä min ci gua̱a̱th mi̱eth cop, cuɛ läätdɛ ja̱k, kɛ ɣöö bɛ nɛy tin ca cɔl jiök i̱, ‘Bia, ci ti diaal rialikä ɛn täämɛ.’ 18 Kä cu kɛn diaal ɛ tok kɛ mi muɔckɛ rɔ̱ ca̱a̱p ti bi pa̱k kɛ kɛ. Cu ram min nhiam ɛ jiök i̱, ‘Ɣän payä mun kɔk, ɣän bä jɛ yi̱k wä guic. Ɣän la̱ŋä ji̱, päli ɣä wä.’ 19 Kä cu ram in dɔ̱diɛn wee i̱, ‘Ɣän cä thääk wäl kɔk, ɣän wa̱a̱ la̱t puɔ̱riɛn ɣɔ̱n. Ɣän la̱ŋä ji̱, päli ɣä wä.’ 20 Cu ram in dɔ̱diɛn wee i̱, ‘Ɣän payä kuɛɛn, kɛ kui̱c ɛmɔ cä bi ben.’ 21 Kä ɛnɔ cu läät luny jɔk cuɛ kuäärɛ ben la̱r mɛmɛ. Kä cu gua̱n ciëŋ lɔcdɛ jiääk, kä cuɛ läätdɛ jiök i̱, ‘Wër, rɛy caari kɛnɛ dup wec nikä kɛɛl, kä no̱o̱ŋni nɛy tin can kɛnɛ dua̱nyni, kɛ ciöör, kɛnɛ ŋöt.’ 22 Kä cu läät ɛmɔ wee i̱, ‘Kuäär, ca min ci lar ku thuŋ la̱t, kä ŋot gua̱a̱th di̱tdɛ.’ 23 Kä cu kuäär läätdɛ jiök i̱, ‘Wër duɔ̱pni tin di̱t kɛnɛ jɔk wec, jakni naath kä bä kɛ ɣöö dɔ̱ŋ bi dhɔrä thia̱a̱ŋ. 24 Ɣän la̱rä jɛ ji̱, ɛn ɣöö thilɛ ram kɛl kä nɛy tin ca cɔal guäth mi̱eth mi̱ethdä bi met.’ ” 25 Täämɛ cu buɔ̱n nɛɛni ti ŋuan ja̱l kɛɛl kɛ Yecu. Cuɛ rɔɔdɛ riet kɛ kä cuɛ kɛ jiök i̱, 26 “Kä ram ɔ bi ben kä ɣä mɔ, kä /cɛ gua̱n, kɛ ciekdɛ, kiɛ gaatkɛ, kiɛ dämani, kiɛ nyiemani bi lo̱k, ɣɔ̱ɔ̱n, a cäŋ lo̱kɛ ni tëkdɛ pa̱ny, /cɛ dee a raan kɔaarä. 27 Kä ram mi /ci jiathdɛ bi kap, kä bɛ ɣä guɔ̱ɔ̱r, /cɛ dee a raan kɔaarä. 28 Ɛŋa kä yɛ mi go̱o̱r ɣöö bi duel mi bäär la̱t, mi /ci bi nyuur kɛ nhiam a bɛ pek lätädɛ thɛm, kɛ ɣöö bɛ jɛ ŋa̱c i̱ tëëkɛ ti bi ro̱ŋ kɛ thuɔ̱kdɛ? 29 Kɛ ɣöö mi wëë keŋkɛ wä la̱t, kä bɛ thil lua̱ŋ kɛ thuɔ̱k la̱t duëël in cɛ tok, bi nɛy diaal tin ca jɛ nɛn ɛ ya̱a̱m. 30 Bikɛ wee i̱, ‘Ci wut ɛmɛ duel tok kɛ la̱t, kä /kenɛ jɛ luäŋ kɛ thuɔ̱k.’ 31 Kä ɛ kuäär in mi̱th, mi bi ko̱r wä tɛr kɛ kuäär mi dɔ̱diɛn, mi /ci bi kɔŋ nyuur kɛ nhiam a bɛ wi̱cdɛ car, ɛ mi bɛ tekɛ lua̱ŋ kɛ ɣöö bɛ ko̱r tɛr kuäär mi tekɛ lathkëëri ti bathdɔɔri ti jiɛn da̱ŋ rɛw, kä te ni jɛn kɛ bathdɔɔri da̱ŋ wäl kärɔ̱? 32 Kä mi cɛ jek i̱ thilɛ jɛ lua̱ŋ, bɛ nɛɛkɛ ja̱k a ŋot kuäär ɛmɔ kɛ na̱n, bɛ jɛ wä la̱t ruac kɛ kui̱ malä. 33 Kɛ kui̱c ɛmɔ, thilɛ ram kɛl kä yɛ, mi bi a raan kɔaarä, mi /ka̱nɛ nyinkun diaal päl.” 34 “Milɛ gɔaaɛ, kä mi ci wac milɛkä thuuk, dëë wacdɛ nyɔk kɛ loc thi̱n i̱di? 35 Thilɛ jɛ luɔt kɛ mun, kiɛ kɛ buth wäär, cu naath yäk ni jɛ. Kä ɛ ram mi tekɛ ji̱th ti li̱ŋ kɛ jɛ, a jɛ li̱ŋ.”

Luk 15

1 Täämɛ cu thuɔ̱ɔ̱l tho̱lbo̱kä kɛ ji̱ dueeri rɔ̱ ti̱ec thiäkä kɛ ɣöö ba ruac Yecu ben liŋ. 2 Cu ji̱ Pa-ri-thii kɛnɛ ji̱ gɔ̱rä guɔɔr, wäkɛ i̱, “Wut ɛmɛ nyuurɛ ji̱ dueeri kä mi̱thɛ kɛ kɛ kɛɛl.” 3 Kä cu Yecu kɛ la̱t ruac cäätdä ɛmɛ i̱, 4 “Ɛŋa kä yɛ mi tekɛ rɔɔm ti kuɔ̱r, kä ci kɛl bath thi̱n, /cɛ det ti jiɛn bäŋuan wi̱cdɛ bäŋuan a bänyɛ läk, kɛ ɣöö bɛ min ci bath wä go̱r, amäni mi cɛ jɛ jek? 5 Kä mi cɛ jɛ jek, la kapɛ jɛ kɛ ŋuäkdɛ, kä bi lɔcdɛ tɛɛth. 6 Kä mi cɛ ben cieŋ, bɛ mäthnikɛ kɛnɛ ji̱ thieekädɛ cɔl, kä bɛ kɛ jiök i̱, ‘A lo̱ckun tɛth kɛ ɣä kɛɛl, kɛ ɣöö cä dɛlä mëë ci bath jek.’ 7 A cäŋ ɛ jɛn inɔ, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ɛn ɣöö bɛ tekɛ tɛ̈th lɔaac mi di̱i̱t cieŋ nhial kɛ kui̱ gua̱n duerä kɛl mi ci rɔ ri̱t dueerikɛ, kä ji̱ cuŋni ti jiɛn bäŋuan wi̱cdɛ bäŋuan ti /ci riet kɛ rɔ̱ go̱r. 8 “Ɛ ciek in mith mi tekɛ yio̱w da̱ŋ wäl, kä ci kɛl bath, /cɛ lɛmbärɛ bi dɔp kä bɛ duel yiɛc, kä bɛ jɛ go̱r agɔaa, amäni mi cɛ jɛ jek? 9 Kä mi cɛ jɛ jek, bɛ mäthnikɛ kɛnɛ ji̱ thieekädɛ cɔl, kä bɛ kɛ jiök i̱, ‘A lo̱ckun tɛth kɛ ɣä kɛɛl, kɛ ɣöö cä yiëëthdä mëë ci bath jek.’ 10 A cäŋ ɛ jɛn inɔ, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ɛn ɣöö bɛ tekɛ tɛ̈th lɔaac nhiam ja̱a̱kni Kuɔth nhial kɛ kui̱ gua̱n duerä kɛl mi ci rɔ ri̱t.” 11 Kä cu Yecu wee i̱, “Tëëkɛ ram mi tekɛ gaat da̱ŋ rɛw. 12 Cu gat in tɔt gua̱n jiök i̱, ‘Guä, kämni ɣä kui̱c ŋɔaani diaal tin bi a nyinkä.’ Kä cuɛ nyinkɛ dääk kä kamdiɛn. 13 Kɛ kɔr ni̱ni ti tɔt cu gat in tɔt nyinkɛ diaal ruɔ̱ɔ̱l, kä cuɛ jiɛɛn, wëë ro̱o̱l mi na̱n. Cuɛ nyinkɛ wä ŋar ŋar kɛ lät ti jiäk. 14 Mëë ci nyinkɛ diaal thuuk, cuɛ tekɛ buɔth mi di̱i̱t ɛn ro̱o̱l ɛmɔ, kä cuɛ jɛ tok kɛ mi go̱o̱rɛ ŋɔak. 15 Kä cuɛ wä cuɛ rɔ wä kök ram mi diel rööl ɛmɔ, mi cu jɛ jäkä rɛy ka̱a̱knikɛ kɛ ɣöö bɛ kuɔ̱ndhuɔ̱ɔ̱ri wä la̱a̱k. 16 Kä cuɛ go̱r ni mi derɛ cam ni ko̱m ŋɔa̱a̱ri tin cam kuɔ̱ndhuɔ̱ɔ̱ri kɛ. Kä cuɛ thil ram mi ci jɛ moc mi camɛ. 17 Mëë cɛ wi̱cdɛ ku car agɔaa, cuɛ wee i̱, ‘Ji̱ la̱t gua̱a̱r a tekɛ kɛ mi̱th ti ŋuan ti doth tha̱a̱ŋkiɛn, kä li̱ewä kɛ buɔth wanɛ mɛ! 18 Ɣän bä jiɛɛn, bä wä kä gua̱a̱r, kä bä jɛ wä jiök i̱, “Guä, ɣän cä duer nhiam Kuɔth nhial, amäni nhiamdu. 19 /Cä lɛ ŋot kɛ gɔɔy kɛ ɣöö ba ɣä cɔl i̱ gatdu. Ciɛŋ ɣä ce̱tkɛ raan kɛl kä la̱a̱tku.” ’ 20 Cuɛ jiɛɛn, cuɛ ben kä gua̱n. Kä min ŋotdɛ kɛ na̱n, cu gua̱n ɛ nɛn. Cu lɔcdɛ thia̱a̱ŋ kɛ nhök. Cuɛ riŋ, kä cuɛ jɛ bom, kä ciimɛ jɛ. 21 Kä cu gatdɛ jɛ jiök i̱, ‘Ɣän cä duer nhiam Kuɔth nhial amäni nhiamdu. Ɣän /cä lɛ ŋot kɛ gɔɔy kɛ ɣöö ba ɣä cɔl i̱ gatdu.’ 22 Kä cu gua̱n ji̱ läätädɛ jiök i̱, ‘Wiaa, nöŋɛ bi̱i̱ in gɔaa ni jɛn kɛ pɛ̈th, kä la̱thɛ jɛ puɔ̱nydɛ. Kä kuëŋɛ tiɛl yiɛtädɛ kɛnɛ wa̱a̱ri ciöknikɛ. 23 Kä nööŋɛ ruath mi ci buuth kä na̱kɛ jɛ. Banɛ mi̱th, kä banɛ ŋar. 24 Kɛ ɣöö gatdä ɛmɛ cɛ li̱w, kä cɛ rɔ nyɔk kɛ tëk. Cɛ bath, kä ca jek!’ Kä cu ŋar cu tok. 25 “Kä täämɛ te gatdɛ min di̱i̱t rɛy kakä. Kä min bëë min cɛ thia̱k kɛ ciëŋ, cuɛ bul kɛnɛ duth liŋ. 26 Cuɛ ram kɛl kä ji̱ läätdä cɔl, cuɛ jɛ thiec kɛ mɔ lät rɔ mɔ. 27 Cuɛ jɛ loc i̱, ‘Ci dämuɔɔr ben, kä ci guur ruath mi ci buuth näk, kɛ ɣöö cɛ luny jɔk a puɔl puɔ̱nydɛ kä malɛ.’ 28 Kä cu lɔcdɛ jiääk, kä cuɛ wä rɛc lo̱k. Kä cu gua̱n ben raar kä cuɛ jɛ läŋ. 29 Kä cuɛ gua̱n loc i̱, ‘Guicɛ, ɣän cä ji̱ lätikä kɛ run ti ŋuan ce̱tkɛ kuany, kä /ka̱n ruacdu met lo̱k. Kä /keni ɣä met moc kɛ dɔdɛ̈ɛ̈l mi dee tɛɛth kɛ lo̱ckɔ kɔnɛ mäthnikä. 30 Kä min ci gatdu mɛmɛ luny jɔk min ci ŋɔaku ŋar ŋar kɛ lëër, ci na̱k ni jɛ ruath mi ci buuth!’ 31 Kä cu gua̱n ɛ jiök i̱, ‘Gatdä, ti̱i̱ kɛɛl kɛ ɣä ni ciaŋ, kä ŋɔakä diaal kɛ nyinku. 32 Kä banɛ ŋar kä bi lo̱ckun tɛɛth, kɛ ɣöö dämuɔɔr ɛmɛ, cɛ li̱w kä cɛ tëk, cɛ bath kä ca jɛ jek.’ ”

Luk 16

1 Cu Yecu ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, “Tëëkɛ wut mi riäŋ riäŋ mi tekɛ läät mi yoop nyinkɛ, kä cu wut in riäŋ ɛ liŋ i̱ yär wut ɛmɔ ni nyinkɛ. 2 Cuɛ wut in lät nyinkɛ cɔl kä cuɛ jɛ jiök i̱, ‘Ɛŋu ɛn mɛ cä liŋ kɛ kui̱du mɛ? Kueni ɣä pek la̱tdu kɛ nyinkä, kɛ ɣöö /ci biɛlɛ ŋot ala yuup nyinäkä.’ 3 Kä cu yuup ɛmɔ ruac kärɔaadɛ wëë i̱, ‘Bä ŋu la̱t, kä ci kuäärä ɣä tuk lät yupä ŋɔaanikɛ? /Cä lɛ ŋot kɛ buɔ̱m a dëë puɔ̱r luäŋ, kä pöcä kɛ li̱em. 4 Ɣän ŋa̱cä min bä la̱t, kɛ ɣöö bi naath ɣä nyuɔ̱ɔ̱r ciëëŋnikiɛn, mi wa ɣä wä woc guäth la̱tdä.’ 5 Kä cuɛ nɛy tin tekɛ ŋua̱l kɛ kuäärɛ cɔl kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li, kä cuɛ ram in nhiam thiec i̱, ‘Ti̱i̱ kɛ ŋua̱l mi ni̱n di kɛ kuäärä?’ 6 Cuɛ jɛ loc i̱, ‘Go̱o̱rɛ thapini liɛth ti kuɔ̱r kɛl kä ɣä.’ Cuɛ jɛ jiök i̱, ‘Käni warɛgak denädu, nyuuri kɛ pɛ̈th, kä gɔ̱rkɛ i̱ jiɛn dhieec.’ 7 Kä cuɛ ram in dɔ̱diɛn thiec i̱, ‘Ji̱n ti̱i̱ kɛ ŋua̱l mi ni̱n di?’ Cuɛ jɛ loc i̱, ‘Ta̱a̱kɛ theemni bɛɛl ti kuɔ̱r kɛl.’ Kä cuɛ jɛ jiök i̱, ‘Käni warɛgak denädu, kä gɔ̱rkɛ i̱ jiɛn bädäk.’ 8 Kä cu kuäär ɛmɔ raan la̱tdɛ min /ca ŋäth liak kɛ kui̱ pɛlädɛ, kɛ ɣöö pɛl ni ji̱ ɣɔaa ɛmɛ kɛ lätnidiɛn kɛ ŋɔak kä nɛy tin la gaat buɔyä. 9 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, muɔcɛ rɔ̱ kɛ mäthni a cäŋ kɛ nyin riäŋä ɣɔaa ɛ jiäk ɛmɛ, kɛ ɣöö mi wäkɛ wä thuuk, ba yɛ nyuɔ̱ɔ̱r ciëëŋni ti thil pek. 10 “Ram mi ŋa̱thkɛ kɛ mi tɔt, dëë jɛ ŋäth bä kɛ mi di̱i̱t. Kä ram mi /ca ŋäth kɛ mi tɔt, /ca jɛ dee ŋäth kɛ mi di̱i̱t bä. 11 Kä ɛnɔ, mi /ka̱n yɛ ŋäth kɛ ria̱ŋ piɛny ɛmɛ, ɛŋa mi dee yɛ ŋäth kɛ riäŋä in thuɔ̱k? 12 Mi /ka̱n yɛ ŋäth kɛ yuɔ̱pdun kɛ nyin raam mi dɔ̱diɛn, ɛŋa mi bi yɛ ka̱m ti la nyinkun? 13 Thilɛ kuany mi dee kua̱r da̱ŋ rɛw lätikä, kɛ ɣöö kuany bɛ kɛl dhil nyir, kä bɛ min dɔ̱ŋ nhɔk. Kiɛ bɛ rɔɔdɛ ka̱m kuäär kɛl, kä bɛ min dɔ̱diɛn to̱k cany. /Cia Kuoth kɛnɛ ria̱ŋ lätikä kɛn da̱ŋ rɛw kɛɛl.” 14 Cu ji̱ Pa-ri-thii tin nhɔakɛ yio̱w, ti̱ti̱ diaal liŋ, kä cukɛ Yecu cany. 15 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Kɛ yɛn nɛy ti muɔckɛ rɔ̱ cuɔ̱ɔ̱ŋ nhiam nɛɛni kɔ̱kiɛn, duundɛ ɣöö ŋäc Kuoth lo̱ckun. Kɛ ɣöö min liak naath ɛ, ɛ mi jiääk nhiam Kuɔth. 16 “Mëë ŋot a /ken Jɔ̱ɔ̱n ni ben, te ŋuɔ̱t Muthɛ kɛnɛ ruaacni göökni thi̱n, kä ni ɛn guäth ɛmɔ latkɛ thuk ti gɔw kɛ kui̱ kuäärä Kuɔth, kä go̱o̱r nɛy diaal coth thi̱n kɛ buɔ̱m. 17 Thia̱k ni ɣöö bi piny kɛnɛ nhial thuuk kä ɣöö bi riet kɛl mi tɔt kä ŋuɔ̱t Muthɛ bath. 18 “Ram mi bi ciekdɛ däk, kä bɛ dɔ̱diɛn kuɛn cɛ dhɔm, kä ram mi kuɛɛn ciek mi ca däk ɛ cɔwdɛ cɛ dhɔm.” 19 “Tëëkɛ wut mi riäŋ riäŋ, mi cieŋ kɛ bieyni ti mɛr ti ca tak agɔaa, kä riäŋɛ kɛ mi̱th ti gɔw ni ciaŋ. 20 Kä tëëkɛ li̱i̱m mi cɔal i̱ La-dha-räth mi ci tɔ̱ɔ̱c thok dhɔaarɛ, mi ci puɔ̱nydɛ thia̱a̱ŋ kɛ buɔ̱ɔ̱t. 21 Jɛn go̱o̱rɛ ɣöö derɛ thuɔr thuɔɔri tin ci pɛ̈ɛ̈n guäth mi̱eth wutdä min riäŋ riäŋ cam. Cäŋɛ ni jio̱o̱k deekɛ ben, ba buɔ̱ɔ̱tkɛ ben bɛ̈l. 22 Kä cu wut in cam ɛmɔ li̱w, kä cua jɛ naŋ ɛ ja̱a̱k nhial, kɛ ɣöö bɛ wä te kɛɛl kɛ A-bɛ-ram. Kä cu wut in riäŋ riäŋ li̱w bä, kä cua jɛ kony. 23 Rɛy maac mi thil pek, mëë ci puɔ̱nydɛ bɛ̈c ɛlɔ̱ŋ, cuɛ nhial liɛc kä cuɛ A-bɛ-ram nɛn guäth mi na̱n, kä te La-dha-räth gekädɛ. 24 Kä cuɛ ciöt kɛ jɔw mi di̱i̱t i̱, ‘A-bɛ-ram Gua̱di̱n, a lɔcdu kɔ̱c kɛ ɣä, kä jäkni La-dha-räth kɛ ɣöö bɛ wi̱c yiɛtädɛ cua̱th rɛy pi̱i̱ni kä bɛ lɛpdä ben jakä kɔ̱a̱c, kɛ ɣöö cuɔ̱cä guäth bo̱lä maac ɛ bɛc bɛc ɛmɛ.’ 25 Kä cu A-bɛ-ram ɛ jiök i̱, ‘Gatdä, timɛ ɛn ɣöö rɛy teekädu ci ti gɔw jek kä ci La-dha-räth ti jiäk jek. Kä ɛn täämɛ, buɔ̱mkɛ jɛ ɛn wanɛ mɛ, kä bɛc puɔ̱nydu ɛn wanɛ. 26 Kä dɔ̱diɛn ɛn, kamdan tëëkɛ lo̱o̱l mi lueŋ, kɛ ɣöö mi tëëkɛ ram mi go̱o̱r jiɛɛn kä kɔ mi kä yɛ, /cɛ jɛ dee luäŋ, kä thilɛ ram mi dee ben kui̱dun kä kɔ wanɛ mɛ.’ 27 Kä cuɛ wee i̱, ‘Mi ca jɛn inɔ, ɣän la̱ŋä ji̱, gua̱di̱n, ɛn ɣöö bi jɛ jäkä dhɔr gua̱a̱r, 28 (kɛ ɣöö ta̱a̱kɛ dämaari da̱ŋ dhieec) kɛ ɣöö derɛ kɛ wä luek a /cikɛ dee lɛ ben guäth bo̱lä maac ɛ bɛc bɛc ɛmɛ.’ 29 Cu A-bɛ-ram ɛ loc i̱, ‘Tekɛ kɛ ŋuɔ̱t Muthɛ kɛn ruaacni göökni. Akɛ liɛŋkɛ kɛ.’ 30 Kä cuɛ wee i̱, ‘Ëëy, A-bɛ-ram gua̱di̱n, mi wä ram mi ci rɔ jiɛc li̱th wä kä kɛ, bikɛ rɔ ri̱t kä dueerkiɛn.’ 31 Kä cu A-bɛ-ram ɛ jiök i̱, ‘Mi /cikɛ ŋuɔ̱t Muthɛ kɛnɛ ruaacni göökni bi liŋ, /cakɛ dee jakä ŋa̱th ɛ raan a cäŋɛ mi ci raan rɔ jiɛc li̱th.’ ”

Luk 17

1 Kä cu Yecu ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, “Tin ba naath jakä dui̱r dhil tuɔɔk, kä riɛk akɛ ram in bikɛ ben kɛ jɛ! 2 Bi gɔaa ni jɛn kä ji̱ ɛn ɣöö ba päm gua̱r mi di̱i̱t yian ŋuäkdu, kä ba ji̱ yuɔr rɛy baar, kä ɣöö bi gat kɛl kä nyin tiɛtni ti̱ti̱ jakä dui̱r. 3 Niɛkɛ rɔ̱! Mi dui̱r dämuɔɔr ji̱ duer, luek ɛ, kä mi cɛ rɔɔdɛ ri̱t dui̱rädɛ, päli jɛ ikä. 4 Kä mi cɛ ji̱ dui̱rä nikä bärɔw kɛ jɛn cäŋ ɔ kɛl ɔ, kä lunyɛ kä ji̱ kä bärɔw, a jio̱kɛ ji̱ i̱, ‘Cä duer,’ bɛ yi̱k pälikä.” 5 Cu jaak Kuäär ni Yecu jiök i̱, “Rep ŋa̱thda.” 6 Kä cu Kuäär wee i̱, “Mi ta̱yɛ kɛ ŋa̱th mi ce̱tkɛ kuɛ̈ɛ̈ mi duŋ tiit, dee yɛn jiath pi̱li̱i̱r ɛmɔ jiök i̱, ‘Cuni rɔɔdu raar, kä pith rɔɔdu baar,’ kä bɛ ruacdun liŋ. 7 “Ɛŋa kä yɛ, mi dee ci läätdɛ luny jɔk guäth puɔ̱r rɛy kakä kiɛ yien deet, mi bi jɛ jiök i̱, ‘Bër ɛn täämɛ, kä nyuuri bi mi̱th?’ 8 Kä ci yɛn dee jiök ni jɛ i̱, ‘Riali mi̱eth ikä kɛ kui̱dä moc rɔ bi̱i̱, kä bi ɣä lip guäth in mi̱ethä kä ma̱thä. Kä kɛ kɔrɛ bi kulɛ wä mi̱th kä mäthi’? 9 Kä /ca jɛ dee la̱r tɛ̈th lɔaac kɛ ɣöö cɛ min ca la̱r jɛ la̱t? 10 Amäni yɛn bä, mi cia tin diaal tin ca la̱r yɛ la̱t, la wä yɛn i̱, ‘Kɛ kɔn la̱a̱t ti thil luɔt, kɛ ɣöö cakɔ la̱t ni min dëëkɔ la̱t!’ ” 11 Kä min wä Yecu kä Jɛ-ru-tha-lɛm, cuɛ rët kɛ rɛy rööl in te kam Tha-mɛ-ria kɛnɛ Gɛ̈-lɛ-li. 12 Kä min wee rɛy wec, cu ji̱ dhɔapni da̱ŋ wäl ben kä jɛ. Cukɛ cuɔ̱ŋ a na̱n, 13 kä cukɛ ciöt i̱, “Yecu, Kuäär, a lɔcdu kɔ̱c kɛ kɔ!” 14 Mëë cɛ kɛ nɛn, cuɛ kɛ jiök i̱, “Wiaa nyuɔ̱thɛ pua̱nykun bööth palä.” Kä min wäkɛ cu pua̱nykiɛn cu gɔw. 15 Kä cu ram kɛl kä kɛ loc jɔk, mëë cɛ jɛ nɛn ɛn ɣöö ci puɔ̱nydɛ gɔaa, kä liakɛ Kuɔth kɛ jɔw mi di̱i̱t. 16 Cuɛ rɔɔdɛ yuɔr piny ciökni Yecu, kä cuɛ jɛ la̱r tɛ̈th lɔaac. Kä ram ɛmɔ ɛ raan Tha-mɛ-ria. 17 Kä cu Yecu wee i̱, “/Cikɛ nɛy da̱ŋ wäl kɛn tin ci gɔw? Kä nɛy da̱ŋ bäŋuan anikä? 18 Cuɛ thil ram kɛl mi cu luny jɔk mi dee Kuoth liak ɛ ni jur ɛmɛ kärɔa?” 19 Cuɛ jɛ jiök i̱, “Jiɛc rɔ, kä wër dupdu, ci ŋa̱thdu ji̱ jakä gɔaa.” 20 Kä cu tha̱a̱ŋ ji̱ Pa-ri-thii Yecu thiec kɛ gua̱a̱th in bi ben kɛ kuäär Kuɔth. Cuɛ kɛ loc i̱, “Kuäär Kuɔth /cɛ bi ben kɛ nyuuthni ti ba nɛn. 21 Kä /cikɛ bi wee i̱, ‘Nɛnɛ, jɛn ɛn,’ kiɛ ‘Jɛn ni!’ Kɛ ɣöö, ɛ puc, Kuäär Kuɔth a rɛydun.” 22 Kä cu Yecu ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, “Ci ni̱n thia̱k ti bia go̱r ɛn ɣöö bia cäŋ kɛl kä ni̱n Gatdä Ran nɛn, kä /ci yɛn ɛ bi nɛn. 23 Kä ba yɛ jiök i̱, ‘Guɛcɛ jɛ wanɛ mi!’ kiɛ ‘Guɛcɛ jɛ wanɛ mi!’ /Cuarɛ wä, kä /cuarɛ jɛ wä guic. 24 Ce̱tkɛ yiel nhial in la mɛr nhial kui̱cɔ kɛnɛ kui̱cɔ, ɛ jɛn bi ce̱tkɛ ta̱a̱ Gatdä Ran ɔ kɛ cäŋdɛ. 25 Kä duundɛ ɣöö kɛ nhiam bɛ cuuc ɛlɔ̱ŋ, kä ba jɛ lo̱k ɛ ri̱c ɛmɛ. 26 Ce̱tkɛ ta̱a̱ ni̱ni Nowa ɛ jɛn ta̱a̱ in bi tekɛ ni̱n Gatdä Ran. 27 Mëë mi̱thkɛ kä mäthkɛ, kä cukɛ kuɛɛn, kä kuɛ̈n kɛ kɛ, amäni cäŋ ëë wä kɛ Nowa rɛy murkäbä, kä cu nyɔc ben kä cuɛ kɛ näk kɛn diaal. 28 Kä bɛ ce̱tnikɛ ni̱n Lɔt bä. Mëë ci mi̱th naath kä mäthkɛ, kä ko̱kɛ kä kɔakɛ ŋɔak, pi̱thkɛ kä la̱tkɛ tiec. 29 Kä kɛ cäŋ ëë jiɛn kɛ Lɔt kä Thɔ-dɔm, cu mac kɛnɛ wäl mi kɛc ŋuänydɛ dɛ̈m nhial, kä cuɛ kɛn diaal näk. 30 Bɛ te inɔ bä kɛ cäŋ in bi jɔɔc kɛ Gat Ran. 31 Ɛn cäŋ ɛmɔ, a ram mi te wi̱i̱ duëël nhial /ci lɛ ben piny, kɛ ɣöö bɛ kuakɛ ti te rɛy duëël ben ka̱m raar. Kä inɔ bä kä ram mi te rɛy kakä a jɛ /ci lɛ loc wi̱c. 32 Tiɛmɛ ciek Lɔt. 33 Nɛy tin görkɛ ɣöö ba tëkdiɛn yop bikɛ jɛ bath, kä nɛy ti tho̱p tëkdiɛn bɛ jɛ yop. 34 Ɣän la̱rä jɛ yɛ, ɛn wäär ɛmɔ bi nɛy da̱ŋ rɛw tɔ̱ɔ̱c kɛɛl, ba kɛl naŋ kä bi min dɔ̱ŋ duɔth. 35 Bi män da̱ŋ rɛw guär kɛɛl, ba kɛl naŋ kä bi min dɔ̱ŋ duɔth.” 36 Kä bi män da̱ŋ rɛw te rɛy kakä, ba kɛl naŋ kä bi min dɔ̱ŋ duɔth. 37 Kä cu jaak Yecu thiec i̱, “Winith, Kuäär?” Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Gua̱a̱th mi te duɔ̱ɔ̱r mi ci li̱w thi̱n, bi cor rɔ̱ dol thi̱n.”

Luk 18

1 Kä cu Yecu ji̱ kɔaarɛ la̱t ruac cäätdä kɛ ɣöö bikɛ a pal ni ciaŋ, kä /ci lo̱ckiɛn bi baath. 2 Cuɛ wee i̱, “Tëëkɛ kuäär luɔ̱k mi te rɛy wec mi /ci dual kɛ Kuoth, kä thilɛ jɛ luth kɛ naath. 3 Kä ɛn wec ɛmɔ te ciek jɔkä thi̱n mi la bä kä jɛ, kä jio̱kɛ jɛ i̱, ‘Kämni ɣä cuɔ̱ɔ̱ŋ kä ram min go̱o̱ny kɛ ɣä.’ 4 Cuɛ jɛ lo̱k kɛ tha̱a̱ŋ ni̱ni, kɛ jɔak cuɛ rɔ jiök i̱, ‘Cäŋ thilɛ ɣä luth kɛ Kuoth kä thilɛ ram mi dualä kɛ jɛ, 5 kä kɛ ɣöö jut ciek ɛmɔ ɣä ɛlɔ̱ŋ, bä jɛ moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ɣöö /cɛ ɣä bi lɛ cuc kɛ bendɛ mi thil pa̱k.’ ” 6 Kä cu Kuäär ni Yecu wee i̱, “Liɛŋɛ ruac min lat kuäär luɔ̱k mi thil cuɔ̱ɔ̱ŋ ɛ. 7 Kä /ci Kuoth nɛɛkɛ tin cɛ mɛk, tin la cɔalkɛ jɛ kɛ cäŋ kɛnɛ wäär bi moc cuɔ̱ɔ̱ŋ? Kɛn bɛ gaal ɛlɔ̱ŋ kɛ luäkdɛ kɛ kɛ? 8 Ɣän la̱rä jɛ yɛ, bɛ kɛ moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ pɛ̈th. Kä mi wä Gat Ran wä ben, tëëkɛ nɛy ti ŋa̱thkɛ jɛ ti bɛ jek wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n?” 9 Cu Yecu cäät ɛmɛ la̱t tha̱a̱ŋ nath tin ŋa̱thkɛ ni rɔ̱, kɛ ji̱ cuŋni, kä canykɛ nɛy tin kɔ̱kiɛn. 10 “Cu wutni da̱ŋ rɛw wä pal luaak Kuɔth, ram kɛl ɛ raan Pa-ri-thii, kä min dɔ̱diɛn ɛ thuul tho̱lbo̱kä. 11 Cu Pa-ri-thii cuɔ̱ŋ kä rɔ a palɛ i̱, ‘Kuoth, ɣän la̱rä ji̱ tɛ̈th lɔaac kɛ ɣöö /cä ce̱tkɛ nɛy tin kɔ̱kiɛn, kuëël, ti thil cuŋ, ti dhööm, kä /cä ce̱tkɛ thuul tho̱lbo̱kä ɛ mɛ. 12 La thɛ̈ɛ̈kä mi̱th kä rɛɛw kɛ juɔk. Kä la ɣän kɛl kä wäli nyinkä diaal a tho̱p Kuoth.’ 13 Kä cu thuul tho̱lbo̱kä cuɔ̱ŋ a na̱n, a cäŋɛ ni nhial /kenɛ jɛ liɛc. Kä duundɛ ɣöö cuɛ lɔcdɛ pa̱t wëë i̱, ‘Kuoth, a lɔcdu kɔ̱c kɛ ɣä, ɛ ɣän gua̱n dueeri!’ 14 Ɣän la̱rä jɛ yɛ, ci wut ɛmɔ loc dhɔrɛ a cɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ jek nhiam Kuɔth kä ram in dɔ̱diɛn. Kɛ kui̱ ɛmɔ ram mi kap rɔɔdɛ nhial ba jɛ luɔ̱ɔ̱c piny, kä ram mi loc rɔɔdɛ piny ba jɛ kap nhial.” 15 Kä cu naath Yecu nöŋ gaatkiɛn ti tɔatni kɛ ɣöö bɛ kɛ thiap. Mëë ci ji̱ kɔaarɛ jɛ nɛn, cukɛ naath yɔ̱r. 16 Cu Yecu kɛ cɔl wëë i̱, “A dho̱li ti nyin tiɛtni bä kä ɣä. /Cuarɛ kɛ pen ben, kɛ ɣöö kuäär Kuɔth ɛ duŋ nɛɛni ti ce̱tkɛ kɛ. 17 Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ramɔ /ci kuäär Kuɔth bi nhɔk ɔ, ce̱tkɛ gat mi tɔt ɔ, /cɛ bi met coth thi̱n.” 18 Cu kuäär kɛl Yecu thiec i̱, “Ŋi̱i̱c mi gɔaa, ɛŋu mi bä la̱t kɛ ɣöö bä tëk mi do̱raar jek?” 19 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ɛŋu cɔɔli ɣä i̱ ram mi gɔaa ɔ? Thilɛ ram mi gɔaa ɛ ni Kuoth kärɔa. 20 Ji̱n, ŋäci ŋuɔ̱t i̱, ‘/Cu dho̱m, kä /cu raan näk, /cu kuel, /cu raan gɔny kɛ kac, kä luthni guur kɛnɛ muɔɔr.’ ” 21 Kä cuɛ wee i̱, “Cä ti̱ti̱ diaal la̱t ni mëë ɛ ɣän ŋuɛ̈t.” 22 Mëë ci Yecu mɛmɛ liŋ, cuɛ jɛ jiök i̱, “Ŋotdɛ te kɛl jɔ̱ɔ̱r kä ji̱. Wër, kɔk ni nyinku diaal, kä dääk ni yio̱w kä nɛy ti can, bi ria̱ŋ wä jek nhial, kä bër guuri ɣä.” 23 Mëë cɛ nɔmɔ liŋ cu lɔcdɛ jiääk, kɛ ɣöö ɛ ram mi riäŋ riäŋ ɛlɔ̱ŋ. 24 Kä cu Yecu ɛ guic, cuɛ wee i̱, “Kä bɛ buɔ̱m i̱di ɛn ɣöö bi nɛy ti ria̱ŋ ria̱a̱ŋ wä rɛy kuäärä Kuɔth! 25 Kɛ thuɔ̱k bi thia̱k ni ɣöö dee thɔ̱rɔ̱l cooth kɛ waŋ librɔkä kä wä raam mi riäŋ riäŋ rɛy kuäärä Kuɔth.” 26 Cu nɛy tëë ca nɔmɔ liŋ wee i̱, “Kä ɛŋa dee kään ɔ?” 27 Kä cu Yecu wee i̱, “Mi /ca dee luäŋ ɛ raan, luäŋ Kuoth ɛ.” 28 Kä cu Pi-tɔr wee i̱, “Nɛnɛ, kɔn cakɔ dho̱rkɔ ba̱ny piny kä guɔ̱ɔ̱rkɔ ji̱.” 29 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, thilɛ ram mi ci dhɔrɛ ba̱ny piny, kiɛ ciekdɛ, kiɛ dämani, kiɛ diëëthkɛ, kiɛ gaatkɛ, kɛ kui̱ kuäärä Kuɔth, 30 mi /ci ti ŋuan bi jek ɛn täämɛ, kɛnɛ tëk in do̱raar kɛ gua̱a̱th ɛ bi beni.” 31 Kä cu Yecu jaakɛ da̱ŋ wäl rɛw cɔal guäthdiɛn kärɔ̱, cuɛ kɛ jiök i̱, “Nɛ̈nɛ jɛ, wä kɔn kä Jɛ-ru-tha-lɛm. Kä bi ti diaal tëë ca gɔ̱r ɛ göök kɛ kui̱ Gatdä Ran a thuɔ̱ɔ̱k. 32 Ba jɛ wä la̱th tetni juri, kä ba jɛ dɔl, kä ba jɛ kuëth, kä ba jɛ ŋul kä ruɛy. 33 Kä kɛ kɔr duäcädɛ, ba jɛ näk, kä kɛ diɔ̱ɔ̱k ni̱ni bɛ rɔ nyɔk kɛ jiëc li̱th.” 34 Kä /ken ŋɔaani ti̱ti̱ cop rɛy lo̱cnikiɛn. Kɛ thuɔ̱k ca ruac ɛmɛ tëë kä kɛ, kä /ken kɛn luɔtdɛ ŋa̱c. 35 Kä mëë ci Yecu thia̱k kɛ Jɛ-ri-ko, tëëkɛ wut mi cɔr mi nyuur gekä duɔ̱p, li̱mɛ. 36 Mëë cɛ buɔ̱n mi ja̱l liŋ, cuɛ min lät rɔ thiec. 37 Cu kɛn ɛ jiök i̱, “Ret ni Yecu, raan Na-dha-rɛth kɛ wanɛ mɛ.” 38 Kä cuɛ ciöt i̱, “Yecu, Gat Dee-bid, a lɔcdu kɔ̱c kɛ ɣä!” 39 Cu nɛy tin te nhiam ɛ yɔ̱r, kɛ ɣöö bɛ biɛt. Kä cuɛ ku rɔal ɛlɔ̱ŋ wëë i̱, “Gat Dee-bid a lɔcdu kɔ̱c kɛ ɣä!” 40 Cu Yecu rɔ ka̱p cuɔ̱ŋ, kä cuɛ wee a wut ɛmɔ nöŋ kɛ jɛ. Kä min ci wut ben thiekä, cuɛ jɛ thiec i̱, 41 “Ɛŋu mi go̱o̱ri bä lät kä ji̱?” Cuɛ wee i̱, “Kuäär, göörä ɣöö bä rɔ nyɔk kɛ guec.” 42 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ku guic, ŋa̱thdu cɛ ji̱ kän.” 43 Cu wut ɛmɔ guic ni ɛn guäth ɛmɔ, kä cuɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r a puɔnyɛ Kuoth. Kä mëë ci naath ɛ nɛn, cu kɛn diaal Kuoth liak.

Luk 19

1 Cu Yecu wä kä Jɛ-ri-ko, kä cuɛ rët kɛ jɛ. 2 Kä te kuäär thuɔ̱l tho̱lbo̱kä mi cɔal i̱ Dhɛ̈-ki-yäth mi riäŋ riäŋ thi̱n. 3 Kä cuɛ go̱r ɛn ɣöö bɛ Yecu nɛn mi ɛ ram mi te di, kä kui̱ bunä, kɛ ɣöö ɛ wut mi ciɛk ciɛk. 4 Inɔ cuɛ riŋ nhiam, kä cuɛ wä kɔt wi̱i̱ jiaath, kɛ ɣöö bɛ Yecu nɛn, kɛ ɣöö bɛ rët kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ. 5 Mëë ci Yecu cop ɛn guäth ɛmɔ, cuɛ nhial liɛc kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Dhɛ̈-ki-yäth, bër piny kɛ pɛ̈th, kɛ ɣöö bä dhil wä te cieŋdu ɛn walɛ.” 6 Cuɛ ben piny kɛ pɛ̈th, kä cuɛ jɛ nyuɔ̱ɔ̱r kɛ tɛ̈th lɔaac. 7 Kä cu nɛy diaal tëë ca jɛ nɛn, ɛ tok kɛ mi kɛ wäkɛ i̱, “Jɛn bɛ wa̱a̱ ja̱l raam mi gua̱n dueeri.” 8 Cu Dhɛ̈-ki-yäth cuɔ̱ŋ ɛn wi̱ni, kä cuɛ Kuäär ni Yecu jiök i̱, “Nɛn ɛ, Kuäärä, bä kui̱c kɛl kä nyinkä diaal ka̱m nɛy ti can. Kä mi cä raan mac kɛ duɔ̱ɔ̱r, bä jɛ cuɔ̱lɛ ni kä ŋuaan.” 9 Kä cu Yecu ɛ jiök i̱, “Walɛ ci ka̱n teekä ben cieŋ ɛmɛ, kɛ ɣöö jɛn bä ɛ gat A-bɛ-ram. 10 Kɛ ɣöö bä Gat Ran kɛ ɣöö bɛ nɛy ti ci bath ben go̱r, kä bɛ kɛ kän.” 11 Mëë liŋ naath ŋɔaani ti̱ti̱, cu Yecu ruac cäätdä lat, kɛ ɣöö cɛ thia̱k kɛ Jɛ-ru-tha-lɛm, kɛnɛ ɣöö cukɛ jɛ car bi ciaŋ kuäärä Kuɔth mal ben ni ɛn guäth ɛmɔ. 12 Kɛ kui̱ ɛmɔ cuɛ wee i̱, “Ci wut mi luɔ̱thkɛ jiɛɛn, wëë ro̱o̱l mi na̱n, kɛ ɣöö bɛ buɔ̱m kuäärä wä jek kä bɛ luny jɔk. 13 Cuɛ kuaanykɛ da̱ŋ wäl cɔl, kä cuɛ kɛ ka̱m yio̱w dääpä da̱ŋ wäl. Kä cuɛ kɛ jiök i̱, ‘La̱a̱tdɛ yio̱w ti̱ti̱ amäni mi cä luny jɔk.’ 14 Kä duundɛ ɣöö cu ji̱ röölɛ jɛ nyir kä cukɛ naath jäkä kɔɔrɛ, wäkɛ i̱, ‘Cakɔ jɛ go̱r ɛn ɣöö bi wut ɛmɔ a kuäära.’ 15 Mëë cɛ luny jɔk, kä cɛ buɔ̱m kuäärä jek, cuɛ la̱a̱tkɛ tëë cɛ ka̱m yio̱w cɔl, kɛ ɣöö bɛ jɛ ben ŋa̱c ɛŋu mi ca jek ala rëp kɛ läätni yio̱o̱ni. 16 Cu ram in nhiam ben nhiamdɛ, wëë i̱, ‘Kuäär, yiëëth dääpädu cɛ yio̱w da̱ŋ wäl.’ 17 Kä cuɛ jɛ jiök i̱, ‘Gɔaaɛ ɛlɔ̱ŋ. Ɛ ji̱n läät mi gɔaa. Kɛ ɣöö ŋa̱a̱thä ji̱ kɛ yuɔ̱p kä min tɔt, bi a kuäär wi̱i̱ni da̱ŋ wäl.’ 18 Kä cu ram in rɛwdɛ ben bä, cuɛ wee i̱, ‘Kuäär, yiëëth dääpädu cɛ yio̱w da̱ŋ dhieec kɔ̱kiɛn nööŋ.’ 19 Kä cuɛ jɛ jiök i̱, ‘Bi ji̱n a rueec wi̱i̱ni da̱ŋ dhieec.’ 20 Cu ram in dɔ̱diɛn ben, kä cuɛ wee i̱, ‘Kuäär, yiëëth dääpädu mɛn. Cä jɛ yiɛn kɛ bi̱i̱. 21 Cä dual kɛ ji̱, kɛ ɣöö ɛ ji̱n ram mi tekɛ ruac mi jiääk. Kä la käni ti /ci tɔ̱ a nyinku, kä la ŋɛɛri ti /keni pith.’ 22 Cuɛ jɛ jiök i̱, ‘Bä ji̱ luk nikɛ ruaacni thuɔkdu pa̱ny lö kuany mi jiääk! Ɛpuc, ci jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ɛ ɣän ram mi bɛc ruacdɛ, kä ka̱nä ti /ci tɔ̱ a nyinkä, kä ŋɛ̈ɛ̈rä ti /ka̱n pith? 23 Kä kuɛ la ŋu /keni yio̱o̱kä la̱th guäth tɔ̱wä yio̱o̱ni mɔ? Kɛ ɣöö mi ca luny jɔk dëë kɛ ka̱n kɛ rëpdiɛn.’ 24 Kä cuɛ nɛy ti cuŋ gekädɛ jiök i̱, ‘Ka̱nɛ yiëëth dääpä kä jɛ, kä ka̱mɛ jɛ ram in tekɛ yio̱w da̱ŋ wäl.’ 25 Kä cukɛ jɛ jiök i̱, ‘Kuäär, jɛn akɛ yio̱w da̱ŋ wäl!’ 26 ‘Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, ram mi tekɛ ti ŋuan ba jɛ ma̱t ti ŋuan. Kä ram mi thil ŋu, a cäŋɛ ni min tekɛ jɛ, ba ka̱n kä jɛ. 27 Kä kɛ kui̱ ji̱ tɛ̈rä ti̱ti̱, tin lökɛ ɣöö bäkɛ ruac, nööŋɛ kɛ wanɛ mɛ, kä na̱kɛ kɛ nhiamdä.’ ” 28 Mëë ci Yecu mɛmɛ lar, cuɛ wä nhiam kä kɛ, wëë kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 29 Mëë cɛ ben thiekä Beth-pac kɛnɛ Beth-ani guäth mi cɔal i̱ Päm Ɔ-lip. Cuɛ ji̱ kɔaarɛ da̱ŋ rɛw ja̱k, 30 wëë i̱, “Wiaa rɛy ciëŋ mia̱ nhiamdun, kä niɛ wädun rɛc bia ruath muɔ̱l mi ca yian piny jek, mi /ken raan met kɔt jɔɔkdɛ. Luɔnyɛ jɛ kä nööŋɛ jɛ wanɛ mɛ. 31 Mi tëëkɛ ram mi wä yɛ thiec i̱, ‘Ɛŋu luɔnyɛ jɛ mɔ?’ bia luɔ̱c jɛ i̱, ‘Go̱o̱r Kuäär ɛ.’ ” 32 Cu nɛy tin ca ja̱k wä, kä cukɛ jɛ jek ce̱tkɛ min cɛ la̱r kɛ. 33 Kä min luɔnykɛ ruath muɔ̱l, cu ji̱kɛ kɛ thiec i̱, “Ɛŋu luɔnyɛ ruath muɔ̱l ɔ?” 34 Cukɛ wee i̱, “Go̱o̱r Kuäär ɛ.” 35 Kä cukɛ jɛ nöŋ Yecu, kä mëë cikɛ bieynikiɛn pap jɔk muɔ̱l, cukɛ Yecu jakä nyuur jɔɔkdɛ. 36 Kä min jälɛ jɔkdɛ, cu naath bieynikiɛn ɣa̱r dup. 37 Kä min wëë dup in wä piny kɛ Päm Ɔ-lip, cu ji̱ kɔaarɛ ti ŋuan ɛ tok kɛ mi liakɛ Kuoth kɛ tɛ̈th lɔaac kɛ jɔw mi di̱i̱t kɛ kui̱ lätni bumä diaal tëë ci kɛn kɛ nɛn, 38 wäkɛ i̱, “A puɔ̱th tekɛ kuäär min bëë kɛ ciöt Kua̱r ni Kuɔth! A mal te nhial kä a buay te ni puɔ̱ɔ̱rä nhial!” 39 Kä cu tha̱a̱ŋ ji̱ Pa-ri-thii ti te rɛy bunä jɛ jiök i̱, “Ŋi̱i̱c, luek ji̱ kɔaaru kɛ ɣöö bikɛ biɛt.” 40 Cuɛ kɛ loc i̱, “Ɣän la̱rä jɛ yɛ, mi ci nɛy ti̱ti̱ biɛt, bi pääm pua̱nykiɛn ɛ tok kɛ mi rɔalkɛ.” 41 Mëë ci Yecu ben thiekä wec, kä cɛ wec nɛn, cuɛ wiee kɛ kui̱dɛ, 42 wëë i̱, “Duŋ mi deri jɛ ŋa̱c a cäŋɛ walɛ kɛn tin nööŋkɛ mal! Kä täämɛ cakɛ tey kä ji̱. 43 Kɛ thuɔ̱k bi ni̱n ben, ti bi ji̱ tɛ̈ru ji̱ göl piny kɛ ko̱o̱tni kui̱cni diaal. 44 Kä bikɛ ji̱n Jɛ-ru-tha-lɛm da̱k piny, yɛnɛ gaatku tin cieŋ rɛydu, kä /ca päm kɛl mi ca täth rɛydu bi pa̱l wi̱i̱ pa̱a̱m mi dɔ̱diɛn. Kɛ ɣöö /keni gua̱a̱th ëë gui̱l Kuoth ɛ ni ji̱ ŋa̱c.” 45 Kä cu Yecu wä rɛy luaak Kuɔth, kä cuɛ tok kɛ mi tuk nɛy tin kɔakɛ ŋɔak ɛn wi̱ni raar. 46 Kä cuɛ wee i̱, “Ca jɛ gɔ̱r i̱, ‘Luaakdä bɛ a luaak palä,’ kä cia jɛ jakä gua̱a̱th dolä ma̱a̱cni nath.” 47 Ni ciaŋ la ŋi̱i̱cɛ naath rɛy luaak Kuɔth. Cu bööth palä tin di̱i̱t kɛnɛ ji̱ gɔ̱rkä kɛ bööth nath duɔ̱ɔ̱p go̱r ɛn ɣöö bikɛ jɛ näk. 48 Kä cuɛ thil gua̱a̱th mi cu kɛn ɛ jek mi dëë gueer ni jɛ, kɛ ɣöö ci nɛy diaal rɔ̱ mat kɛ ɣöö liɛŋkɛ min latdɛ.

Luk 20

1 Cäŋ kɛl mëë ŋi̱i̱c Yecu naath rɛy luaak Kuɔth kä lätdɛ kɛ thuk Kuɔth ti gɔw, cu bööth palä kɛnɛ ji̱ gɔ̱rkä kɛ di̱t ji̱ Juudh ben kä jɛ. 2 Cukɛ jɛ jiök i̱, “Läri jɛ kɔ, ɛ lua̱ŋ ŋa mi lätdi ŋɔaani ti̱ti̱? Kä ɛŋa mi käm ji̱ lua̱ŋ ɛmɛ?” 3 Cuɛ kɛ loc i̱, “Ɣän bä yɛ thiec kɛ duɔ̱ɔ̱r bä, kä luɔ̱cɛ jɛ ɣä. 4 La̱k Jɔ̱ɔ̱n ëë lakɛ ni naath, bëë nhial kiɛ bëë kä naath?” 5 Cukɛ ruac kärɔ̱, wäkɛ i̱, “Mi wanɛ jɛ lar i̱, ‘Bëë nhial’, bɛ wee i̱, ‘Kä ɛŋu /ka̱nɛ jɛ ŋäth ɔ?’ 6 Kä mi larnɛ jɛ i̱, ‘Bëë kä naath’, bi nɛy diaal kɔn bök, kɛ ɣöö ci kɛn ɛ ŋa̱c i̱ Jɔ̱ɔ̱n ɛ gök.” 7 Cukɛ jɛ loc i̱, “/Kɔn kueckɔ gua̱a̱th in bëë thi̱n.” 8 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Amäni ɣän bä, /cä yɛ bi la̱r lua̱ŋ in la̱tdä ŋɔak ti̱ti̱.” 9 Cu Yecu ɛ tok kɛ mi lätdɛ naath cäät ɛmɛ. “Ci raan kak wal kɛ kui̱ kɔaŋ pith, kä cuɛ jɛ ba̱ny ji̱ pi̱thä wal, kä cuɛ wä ro̱o̱l mi dɔ̱diɛn mi bɛ wä jääny thi̱n. 10 Mëë ci gua̱a̱th ciɛkä wal cop, cuɛ läätdɛ jäkä ji̱ pi̱thä, kɛ ɣöö bikɛ jɛ wä ka̱m kui̱dɛ kä dɛy wal. Kä cu ji̱ pi̱thä jɛ duäc, kä cukɛ jɛ jakä loc jɔk kɛ tetkɛ baaŋ. 11 Kä cuɛ läätdɛ dɔ̱diɛn jakä kɛ, kä cukɛ jɛ duäc bä, kä cukɛ jɛ kuëth, kä cukɛ jɛ jakä jiɛn nikɛ tetkɛ baaŋ. 12 Kä cuɛ kɛ jäk kä läätdɛ in diɔ̱ɔ̱kdiɛn bä. Kä cukɛ jɛ moc kɛ buɔ̱ɔ̱t, kä cukɛ jɛ yuɔr raar. 13 Kä cu gua̱n kakä wal kɛ kui̱ kɔaŋ wee i̱, ‘Ɣän bä ni ŋu la̱t? Ɣän bä ku ja̱k ni gatdä min nhɔakä, dɔ̱ŋ bikɛ jɛ luɔ̱th.’ 14 Kä mëë ci la̱a̱t ɛ nɛn a bëë, cukɛ ruac kärɔ̱ wäkɛ i̱, ‘Nɛmɛ ɛ jɛn gatdɛ min bi nyinkɛ guäl, kuanɛ jɛ näk, kɛ ɣöö bi nyin gua̱n cua̱ nyinkɔn.’ 15 Cukɛ jɛ yuɔr raar rɛy kakä wal kɛ kui̱ kɔaŋ, kä cukɛ jɛ näk. Täämɛ ɛŋu mi, bi gua̱n kakä wal kɛ kui̱ kɔaŋ ɛ lät kä ji̱ pi̱thä? 16 Bɛ ji̱ pi̱thä tɔ̱tɔ̱ ben näk, kä bɛ kakä wal wal kɛ kui̱ kɔaŋ gua̱l nɛy ti kɔ̱kiɛn.” Mëë cikɛ mɔmɔ liŋ, cukɛ wee i̱, “A jɛ /ci tuɔɔk!” 17 Kä cuɛ kɛ guic, cuɛ wee i̱, “Kä ɛŋu lot nɛmɛ jɛ mɔ? Mëë cɛ wee i̱, ‘Päm ëë ca lo̱k ɛ ta̱a̱th duëli, ɛ jɛn ci a päm gɔŋtɔtdä mɔ?’ 18 Kä ram ɔ bi tɛth wi̱i̱ pa̱a̱m ɛmɔ ɔ bɛ tööl. Kä mi wä päm ɛmɔ pɛn wi̱i̱ ran bɛ jɛ riac.” 19 Kä mëë ci ji̱ gɔ̱rä kɛnɛ bööth palä tin di̱t jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ci Yecu ruac cäätdä nɛmɛ lat kɛ kui̱diɛn. Cukɛ jɛ go̱r ɛn ɣöö deekɛ jɛ käp ɛn guäth ɛmɔ, kä duundɛ ɣöö cukɛ dual kɛ naath. 20 Kɛ kui̱ ɛmɔ cukɛ jɛ tit, kä cukɛ naath ja̱k ti bi̱emkɛ jɛ ti ca rɔ̱ lɛl i̱ kɛ nɛy ti gɔw, kɛ ɣöö bikɛ Yecu gɔany kɛ ruaacnikɛ, kɛnɛ ɣöö deekɛ jɛ naŋ nhiam kua̱ri luɔ̱k kɛnɛ ji̱ kumɛ tin tekɛ lua̱ŋ. 21 Kä cukɛ Yecu thiec i̱, “Ŋi̱i̱c, kɔn ŋa̱ckɔ jɛ ɛn ɣöö ti kɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ kä tin latdi kä ŋi̱i̱ci naath, kä /ci naath lɛy, kä duundɛ ɣöö ŋi̱i̱ci naath kɛ duɔ̱ɔ̱p Kuɔth kɛ thuɔ̱k. 22 Lotdɛ rɔ ɛn ɣöö bakɔ Thii-thɛr luɔ̱ny tho̱lbo̱k, kiɛ /cɛ rɔ lot?” 23 Kä duundɛ ɣöö cu Yecu pɛliɛn ŋic, kä cuɛ kɛ jiök i̱, 24 “Nyuɔ̱thɛ ɣä yiëëth. Kä ɛ wi̱c ŋa kɛnɛ ciöt ŋa ca gɔ̱a̱r thi̱n ɔ?” Cukɛ wee i̱, “Ɛ Thii-thɛr.” 25 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Kä ka̱mɛ Thii-thɛr tin la nyin Thii-thɛr, kä ka̱mɛ Kuoth tin la nyin Kuɔth.” 26 Kä /ken kɛn ɛ luäŋ kɛ käp nhiam naath, kɛ kui̱ ruaacnikɛ. Kä cukɛ ga̱a̱c kɛ min cɛ loc kä cukɛ biɛt. 27 Cu tha̱a̱ŋ ji̱ Thɛ̈d-du-thii tin larkɛ jɛ i̱ thilɛ jiëc nath li̱th, ben kä Yecu. 28 Cukɛ jɛ thiec i̱, “Ŋi̱i̱c, ci Muthɛ ruac gɔ̱r kɛ kui̱da ɛn ɣöö mi ci däman ran li̱w, kä tëëkɛ ciek kä thilɛ kɛ gat, bi wut ɛmɔ ciek däman ka̱n, kä bɛ däman diëth gaat. 29 Täämɛ tëëkɛ gaat raam kɛl da̱ŋ bärɔw. Cu kɛ̱̈ɛ̱̈ kuɛɛn, kä cuɛ li̱w a thilɛ jɛ gat. 30 Kä cu gat in rɛwdɛ ciek kuɛn, 31 kä cu gat in diɔ̱ɔ̱kdiɛn ciek kuɛn, kä cu kɛn da̱ŋ bärɔw diaal li̱w a thil gaat. 32 Kä kɛ kɔrɛ cu ciek li̱w bä. 33 Kɛ kui̱ ɛmɔ bi ciek ku la ciek ŋa jiecä nath li̱th? Kɛ ɣöö ci kɛn da̱ŋ bärɔw ciek kuɛn.” 34 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Gaat runi ti̱ti̱ kuenkɛ, kä kuɛ̈n kɛ kɛ. 35 Kä nɛy tin ro̱ŋ kɛ ɣöö ba jiɛc li̱th kä bi cieŋ runi tin bi ben /cikɛ bi kuɛɛn, kä /cakɛ bi kuɛn. 36 Kɛ thuɔ̱k /cikɛ bi lɛ li̱w, kɛ ɣöö ce̱tkɛ kɛ ja̱a̱k nhial, kä kɛ gaat Kuɔth tin la gaat jiecä li̱th. 37 Kä ci Muthɛ jɛ nyoth a jɔc, ɛn ɣöö jiɛc nɛy ti ci li̱w rɔ̱ li̱th. Cäät buɔ̱t buɔ̱ɔ̱t ëë waŋ, cɛ ruac thi̱n kɛ kui̱ Kua̱r ni Kuoth i̱, ‘Kuoth A-bɛ-ram, Kuoth Ay-dhɛk, Kuoth Je-kɔb.’ 38 Täämɛ, /ciɛ Kuoth nɛɛni ti ci li̱w, ɛ Kuoth nɛɛni ti tëk, kɛ ɣöö tëk kɛn diaal kɛ jɛ.” 39 Kä cu tha̱a̱ŋ ji̱ gɔ̱rkä jɛ loc i̱, “Ŋi̱i̱c, ci ruac agɔaa.” 40 Kɛ ɣöö /ci kɛn ɛ go̱r i̱ dëë lɛ thiec kɛ mi dɔ̱diɛn. 41 Kä cu Yecu kɛ thiec i̱, “Dee kɛn ɛ lar i̱di ɛn ɣöö Mɛ-thia ɛ gat Dee-bid? 42 Kɛ ɣöö ɛn Dee-bid puɔ̱nydɛ cɛ jɛ lar rɛy buɔk Diit i̱, ‘Ci Kuäär ni Kuoth Kuäärä jiök i̱, “Nyuuri kui̱c cuëëcdä, 43 amäni mi cä ji̱ tɛ̈ru jakä la̱th ciökniku.” ’ 44 Kä inɔ cɔɔl Dee-bid jɛ i̱ Kuäär ni Kuoth, kä derɛ ku la gatdɛ i̱di?” 45 Kä a liɛŋkɛ ɛ nɛy diaal, cu Yecu ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, 46 “Niɛkɛ rɔ̱ kɛ ji̱ gɔ̱rkä tin nhɔakɛ ɣöö bikɛ ja̱l kɛ bieyni ti ba̱a̱r ba̱a̱r kä nhɔakɛ ɣöö nërkɛ kɛ luthä guäth ko̱kä, kä nhɔakɛ nyuur kɔamni tin gɔw guäth duɔ̱ɔ̱li ji̱ Juudh, kɛnɛ gua̱th tin gɔw guäth mi̱thni. 47 Kɛn mackɛ dho̱r mään jɔɔkni kä nyuɔthkɛ rɔ̱ kɛ pali ti ba̱a̱r ba̱a̱r. Bikɛ duäc mi jiäk ni jɛn jek.”

Luk 21

1 Kä cu Yecu nɛy ti ria̱ŋ ria̱a̱ŋ nɛn la̱thkɛ muckiɛn guäth yio̱o̱ni luaak Kuɔth. 2 Kä cuɛ ciek jɔkä mi can nɛn, tho̱pɛ yio̱w la̱ŋni da̱ŋ rɛw ti nyin tiɛtni. 3 Cuɛ wee i̱, “Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ci ciek jɔkä mɛ can ɛmɛ thöp ni mi leny kɛn diaal. 4 Kɛ ɣöö kɛn diaal cikɛ muɔ̱c rɛy riäŋädiɛn mi di̱i̱t, kä ciek ɛmɛ rɛy canädɛ cɛ nyinkɛ diaal tin dee tëk kɛ jɛ thöp.” 5 Kä mëë ruac tha̱a̱ŋ ji̱ kɔaarɛ, kɛ kui̱ gɔɔyä luaak Kuɔth kɛ biɛlɛ min ca bil ni jɛ, kɛ pääm ti gɔw kɛnɛ muc tin ca thöp Kuoth, cuɛ wee i̱, 6 “Kɛ kui̱ ŋɔaani ti cia nɛn ti, bi ni̱n ben mi /ci päm kɛl bi duɔth wi̱i̱ pa̱a̱m dɔ̱diɛn, ba kɛn diaal yuɔr piny.” 7 Kä cukɛ Yecu thiec i̱, “Ŋi̱i̱c, bi nɔmɔ tuɔɔk i̱ nɛy? Kä bi nyuuthdɛ a ŋu, ɛn ɣöö bɛ tuɔɔk?” 8 Kä cuɛ wee i̱, “Niɛkɛ rɔ̱, kɛ ɣöö /ca yɛ bi buath jɔ̱ɔ̱r, kɛ ɣöö bi nɛy ti ŋuan ben kɛ ciötdä, wäkɛ i̱, ‘Ɛ jɛn ɣän!’ kä ‘Ci gua̱a̱th thia̱k!’ /Cuarɛ wä kɔɔriɛn. 9 “Kä mi wä yɛn thuk ko̱o̱ri liŋ kɛnɛ rɔal, /cuarɛ dual. Kɛ ɣöö bi tɔ̱tɔ̱ yi̱k tuɔɔk kɛ nhiam, kä /ci guut bi cu ben ni ɛn guäth ɛmɔ.” 10 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Bi do̱rɔ nyiëëny kɛ do̱rɔ, kä bi kuäärɔ nyiëëny kɛ kuäärɔ. 11 Bɛ tekɛ lath piɛny mi di̱t, kä bɛ tekɛ buaath kɛnɛ jua̱th gua̱thni ti gööl. Bɛ tekɛ nyin dualä kɛnɛ nyuuthni ti di̱t ti gäykɛ naath nhial. 12 “Kä a ŋot /ken ti̱ti̱ diaal ni tuɔɔk, ba yɛ yian, kä ba yɛ ciɛŋ a jiäk, ba yɛ gɔny guäth dolä ji̱ Juudh kä ba yɛ naŋ duëli yieenä, kä bikɛ yɛ naŋ nhiam kua̱ri kɛnɛ ruëëc kɛ kui̱ cio̱tädä. 13 Nɛmɛ bɛ yɛ moc ɣöö bia thuk tin gɔw la̱t naath. 14 Inɔ ca̱rɛ ɛ /ka̱nɛ rɔ̱ ni rialikä kɛ duɔ̱ɔ̱p in bia gaŋ ni rɔ̱ kɛ nhiam. 15 Kɛ ɣöö bä yɛ moc rieet kɛnɛ pɛl mi /ci ji̱ tɛ̈run ɛ bi luäŋ kɛ ga̱k kiɛ kɛ luɔc. 16 Kä cäŋɛ ni diëëthkun, kɛnɛ dämuɔɔri kɛnɛ watkun kɛ mäthnikun bikɛ yɛ kɔak, kä bikɛ tha̱a̱ŋdun näk. 17 Kä ba yɛ nyir ɛ nɛy diaal kɛ kui̱ cio̱tädä. 18 Kä thilɛ mi̱em wecdun kɛl mi bi bath. 19 Kɛ dhieelun bia tëkdun jek.” 20 “Mi wä yɛn Jɛ-ru-tha-lɛm nɛn a ca göl piny ɛ rɛm, kua ŋa̱c ɛn ɣöö ci däkdɛ thia̱k. 21 Kä bi nɛy tin te kä Ju-dia rɔ̱ bar wuɔ̱thni päämni, kä nɛy tin te rɛy wec jiɛɛn. Kä a nɛy tin raar rɛy wec /ci lɛ loc rɛydɛ. 22 Kɛ ɣöö ni̱n ti̱ti̱ kɛ ni̱n cutdä, kɛ ɣöö bi ruaacni tëë ca gɔ̱r a thuɔ̱k. 23 Riɛk akɛ män tin ruët kɛnɛ tin lueth ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱! Kɛ ɣöö bɛ tekɛ jiath lɔaac mi di̱i̱t wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n, kä bi waŋ lɔaac tekɛ kɛn nɛy tɔ̱tɔ̱. 24 Bakɛ näk kɛ thɛp, kä bakɛ naŋ ala pɛ̈ɛ̈c rɛy dööri diaal. Ba Jɛ-ru-tha-lɛm dɔany piny ɛ Jur, amäni ci gua̱a̱th juri thuɔ̱k.” 25 “Kä bi nyuuth te thi̱n kä cäŋ, kɛ pay kɛnɛ ciɛr, kä bɛ tekɛ jiath lɔaac wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n kä bɛ wi̱c dööri yi̱c, kɛ wuɔ̱w pi̱i̱ni bar, kɛnɛ muaŋ. 26 Bi naath muɔ̱n kɛ dual kɛ ŋäcdiɛn kɛ min bi tuɔɔk wi̱i̱ muɔ̱n, kɛ ɣöö ba buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m nhial yɔ̱k. 27 Kä kɛ kɔrɛ ba Gat Ran nɛn bëë piny rɛy puɔ̱rä kɛ buɔ̱m kɛnɛ buay mi di̱i̱t. 28 Täämɛ mi ci ti̱ti̱ diaal ku tuɔɔk, kua rɔ̱ jiɛc kä kapɛ wuɔ̱thkun nhial, kɛ ɣöö ci ka̱ndun thiekä.” 29 Cu Yecu kɛ la̱t ruac cäätdä i̱, “Guɛcɛ jiath ŋɔa̱a̱p kɛnɛ jiɛn diaal. 30 Mɔ ci ji̱thkiɛn tunh ɔ, la yɛn ɛ cua̱ ŋäc ɛn ɣöö ci ruel thia̱k. 31 Kä ŋa̱cɛ jɛ bä, mi wä yɛn ŋɔak tɔ̱tɔ̱ wä nɛn, bia jɛ cu ŋa̱c ɛn ɣöö ci kuäärä Kuɔth ku thia̱k. 32 Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, /ci ri̱c ɛmɛ bi thuɔ̱k a /ken ŋɔak diaal ti̱ti̱ tuɔɔk. 33 Bi nhial kɛnɛ piny thuɔ̱k, kä /ci rieetkä bi met thuɔ̱k.” 34 “Tiɛtdɛ rɔ̱ kɛ ɣöö /ca lo̱ckun bi tiam ɛ cuɔ̱c mi̱eth kɛnɛ yɔ̱ŋ kɔaaŋni, kɛ diɛɛr kɛ kui̱ teekä, dɔ̱ŋ bi cäŋ ɛmɔ yɛ mam, 35 ce̱tkɛ dhuur kɛ ɣöö bi cäŋ ɛmɔ dhil ben kä nɛy diaal ti cieŋ wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n kɛɛliw. 36 Kä ta̱yɛ jinä gua̱thni diaal. Kä palɛ kɛ ɣöö dërɛ tekɛ buɔ̱m kɛ ka̱ndun kä ŋɔaani diaal tin bi tuɔɔk, kɛnɛ ɣöö bia cuɔ̱ŋ nhiam Gatdä Ran.” 37 Gua̱thni diaal la ŋi̱i̱cɛ rɛy luaak Kuɔth, kä kɛ wäär la wëë raar, wi̱i̱ pa̱a̱m mi cɔal i̱ “Ɔ-lip.” 38 Kä la nɛy diaal a bä kä jɛ kɛ runwaŋ rɛy luaak Kuɔth, kɛ ɣöö bikɛ ruaacnikɛ ben liŋ.

Luk 22

1 Täämɛ ci gua̱a̱th thia̱k kɛ kui̱ ti̱mä mi̱eth jurayä mi thil thuɔp, min cɔali “Cäŋ Bälä”. 2 Cu bööth palä tin di̱t kɛnɛ ji̱ gɔ̱rkä ca̱p mi ba näk ni Yecu kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈ go̱r, kɛ ɣöö dualkɛ kɛ naath. 3 Cu Cɛy-tan wä lɔɔc Ju-däth min cɔal i̱ Ith-kɛ̈-ri-ɔt, ram kɛl kä jaak da̱ŋ wäl rɛw. 4 Cuɛ wä ruac kɛ bööth palä tin di̱t kɛnɛ ga̱a̱ŋ luaak Kuɔth, kɛ ca̱p in derɛ Yecu kök kɛ kɛ jɛ. 5 Kä cu lo̱ckiɛn tɛɛth ɛlɔ̱ŋ, kä cukɛ jɛ mat ɛn ɣöö bi kɛn ɛ moc yio̱w. 6 Kä cu Ju-däth ɛ nhɔk, kä cuɛ gua̱a̱th mi bɛ kɛ kök jɛ a /ci buɔ̱n te thi̱n go̱r. 7 Kä cu cäŋ ti̱mkä juray mi thil thuɔp cop, min la ruath dɛ̈ɛ̈l rɔɔmä Ca̱ŋ Bälä a thöpkɛ thi̱n. 8 Cu Yecu Pi-tɔr kɛnɛ Jɔ̱ɔ̱n ja̱k, jio̱kɛ kɛ i̱, “Wiaa, rialɛ mi̱eth Ca̱ŋ Bälä ikä kɛ kui̱dan, kɛ ɣöö dënɛ jɛ wä cam.” 9 Cukɛ jɛ thiec i̱, “Go̱o̱ri ɣöö bakɔ jɛ wä rialikä winith?” 10 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Liɛŋɛ jɛ, mi wä yɛn cop rɛy wec, bia röm kɛ wut mi kap pi̱ kɛ dhaar guɔ̱ɔ̱rɛ jɛ cieŋ ɔ bɛ wä thi̱n ɔ. 11 Kä jiökɛ gua̱n ciëŋ i̱, ‘Ci Ŋi̱i̱c thiec ɛn ɣöö, duel ja̱a̱li a nikä min bä mi̱eth Ca̱ŋ Bälä cam thi̱n kɔnɛ ji̱ kɔaarä?’ 12 Kä bɛ yɛ nyuɔ̱th duel mi di̱i̱t mi te nhial wi̱i̱ duëël mi ca pap ni wen. Rialɛ jɛ ikä kɛ kui̱dan.” 13 Cukɛ wä, kä cukɛ jɛ wä jek ce̱tnikɛ min cɛ la̱r kɛ. Kä cukɛ mi̱eth Ca̱ŋ Bälä rialikä. 14 Mëë ci thaak cop, cu Yecu nyuur guäth mi̱eth kɛnɛ jaakɛ kɛɛl. 15 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Cä jɛ go̱r ɛlɔ̱ŋ ɛn ɣöö bä mi̱eth Ca̱ŋ Bälä ɛmɛ cam kɛɛl kɛ yɛ a /ka̱n ni cuuc. 16 Kɛ ɣöö ɣän la̱rä jɛ yɛ, /cä mi̱eth ɛmɛ bi cam, amäni mi wëë wä thuɔ̱k rɛy kuäärä Kuɔth.” 17 Kä cuɛ liɛɛr ka̱n. Mëë cɛ tɛ̈th lɔaac lar, cuɛ wee i̱, “Ka̱nɛ nɛmɛ kä da̱a̱kɛ jɛ kamdun 18 kɛ ɣöö ɣän la̱rä jɛ yɛ a tɛmɛ ni ɛn täämɛ /cä bi maath kɛ pi̱ dɛɛni wal ti̱ti̱ amäni mi wä ciaŋ kuäärä Kuɔth wä ben.” 19 Kä cuɛ juray ka̱n. Mëë cɛ tɛ̈th lɔaac lar, cuɛ jɛ puɔ̱ny, kä cuɛ jɛ ka̱m kɛ wëë i̱, “Mɛmɛ ɛ jɛn puɔ̱nydä, min ca thöp kɛ kui̱dun. La̱tdɛ mɛmɛ kɛ kui̱ ti̱mädä.” 20 Kä cuɛ liɛɛr lɛni ka̱n bä, kɛ kɔr mi̱eth wëë i̱, “Jɛn liɛɛr ɛmɛ min ca tith kɛ kui̱dun, ɛ mat ruac in pay tuɔɔk kɛ riɛmdä. 21 Kä nɛ̈nɛ jɛ, ram in ɣä kɔak tëë kɛɛl kɛ ɣä, kä mi̱ethɛ kɛ ɣä kɛɛl. 22 Kɛ ɣöö Gat Ran bɛ wä ce̱tkɛ min ca rialikä, kä riɛk a kä jɛn ram in bi jɛ kɔak!” 23 Kä cu jaakɛ jɛ tok kɛ mi thiëckɛ rɔ̱ i̱ ɛŋa kä kɛ ɛnɔ bi jɛ ku lɛ la̱t ɔ? 24 Kä cu ŋaknɔm tuɔɔk kamdiɛn, kɛ kui̱ raam ɔ dëë car ɔ i̱ di̱t ni jɛn. 25 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Te kua̱r juri kɛ buɔ̱m nɛɛkiɛn, kä cɔalkɛ nɛy tin ruackɛ kɛ i̱, ‘lua̱a̱k nath’. 26 Kä /ciɛ jɛn inɔ kä yɛ, ram min di̱t ni jɛn kä yɛ bɛ la ram min kuiy ni jɛn, kä bi bo̱o̱th ce̱tkɛ ram min läät. 27 Kɛ ɣöö ɛŋa di̱t ɔ, ɛ ram min nyuur guäth mi̱eth kiɛ ɛ ram in lät naath ikä? /Ci di̱tni ram min nyuur guäth mi̱eth? Kä duundɛ ɣöö ta̱a̱ rɛydun ala ram mi läät. 28 “Kɛ yɛn nɛy tin ci cuɔ̱ŋ kɛɛl kɛ ɣä min luɔ̱kɛ ɣä. 29 Ɣän cä yɛ ka̱m ce̱tkɛ min ci Gua̱a̱r ɣä ka̱m ruec, 30 kɛ ɣöö dɔ̱ŋ bia mi̱th kä bia maath kɛ ɣä kɛɛl rɛy kuäärädä, kä bia nyuur wi̱i̱ kɔamni kuäärä luɔ̱kɛ thuk duëli I-thɛ-rɛl da̱ŋ wäl rɛw.” 31 “Thay-mɔn, Thay-mɔn, liŋɛ! Cia Cɛy-tan nhök ɣöö bɛ yɛn diaal ciɛth ce̱tkɛ bɛl. 32 Kä cä pal kɛ kui̱du, ɛn ɣöö /ci ŋa̱thdu bi bath, kä mi wi̱i̱ rɔ wä riet ɣä jakni dämuɔɔri kä bum.” 33 Kä cuɛ Yecu jiök i̱, “Kuäär, ɣän cä rɔ rialikä bä wä kɛɛl kɛ ji̱ guäth yieenä kɛnɛ gua̱a̱th li̱eth!” 34 Cu Yecu wee i̱, “Ɣän la̱rä jɛ ji̱, Pi-tɔr, /ci tuut manpalɛ̈k bi röt walɛ, a /keni ɣä gak ni kä diɔ̱ɔ̱k.” 35 Kä cu Yecu ji̱ kɔaarɛ kɛ jiök i̱, “Mëë cä yɛ jäkä raar a thil ki̱th yio̱o̱ni, kiɛ gök, kiɛ wa̱a̱ri, tëëkɛ mi cu dak kä yɛ?” Cukɛ wee i̱, “Thilɛ mi ci dak kä kɔ.” 36 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Kä täämɛ, a ram mi tekɛ ki̱th yio̱o̱ni kiɛ gök naŋ jɛ. Kä ram mi thil thɛp kɔk bi̱i̱dɛ, kä a kɔk thɛp. 37 Kɛ ɣöö ɣän la̱rä jɛ yɛ bi ruac Kuɔth ëë ca gɔ̱r dhil a thuɔ̱k kɛ ɣä i̱, ‘Cua jɛ mat rɛy nɛɛni ti ji̱ nyuɔɔni’, kä ɛ thuɔ̱k ci min ca gɔ̱r kɛ kui̱dä a thuɔ̱k.” 38 Kä cukɛ wee i̱, “Kuäär, nɛn ɛ, te thɛpni da̱ŋ rɛw wanɛ.” Cuɛ wee i̱, “Ro̱ŋkɛ.” 39 Cu Yecu jiɛɛn rɛy wec, kä cuɛ wä wi̱i̱ Pa̱a̱m Ɔ-lip kɛ ciaaŋdɛ min wen, kä cu ji̱ kɔaarɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r. 40 Kä min cɛ cop ɛn guäth ɛmɔ, cuɛ kɛ jiök i̱, “Pal kɛ ɣöö da̱ŋ /cia bi pɛn dui̱rä.” 41 Kä cuɛ kɛ ba̱ny piny, cuɛ räth nhiam kɛ kam mi ce̱tkɛ pek do̱lä mi ca yuɔr. Cuɛ rɔ ka̱m mua̱a̱l, kä cuɛ pal, 42 i̱, “Gua̱di̱n, mi nhɔki jɛ, woc liɛɛr ɛmɛ kä ɣä, kä /ciɛ ruacdä, kä duundɛ ɣöö ruacdu ba la̱t ɔ.” 43 Kä cu jääk Kuɔth mi bëë nhial päl kä jɛ kä cuɛ jɛ bum. 44 Kä kɛ jiath lɔaac, cuɛ pal kɛ loc mi thuɔ̱k, kä cu lethdɛ pɛn piny, tithɛ ce̱tnikɛ riɛm. 45 Min cɛ rɔɔdɛ jiɛcɛ guäth palä, cuɛ ben kä ji̱ kɔaarɛ. Cuɛ kɛ jek a cikɛ niɛɛn, kɛ kui̱ jiɛthä lɔaac. 46 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɛŋu niɛnɛ mɔ? Jiacɛ rɔ̱ kä palɛ, kɛ ɣöö /cia bi pɛn dui̱rä.” 47 Min ŋot Yecu kɛ ruac, cu buɔ̱n ben, kä böthkɛ kɛ ɛ wut mi cɔal i̱ Ju-däth, min la ram kɛl kä jaakɛ da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw. Cuɛ ben kä Yecu kɛ ɣöö bɛ jɛ wä cim. 48 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ju-däth, ji̱n kɔki Gat Ran kɛ ci̱emdɛ?” 49 Mëë ci nɛy tin te gekädɛ ɛ nɛn ɛn ɣöö bi duɔ̱ɔ̱r tuɔɔk, cukɛ thiec i̱, “Kuäär, bakɔ nyiëëny kɛ kɛ kɛ thɛp?” 50 Kä cu ram kɛl kä kɛ kuany bo̱o̱thä palä in di̱i̱t yɔ̱t, kä cuɛ ji̱th cuëëcdɛ yup. 51 Kä cu Yecu wee i̱, “/Cuarɛ nɛmɛ nyɔk!” Kä cuɛ ji̱thdɛ thiap kä cuɛ jakä gɔaa. 52 Kä cu Yecu bööth palä tin di̱t kɛnɛ ga̱a̱ŋ luaak Kuɔth kɛ di̱t tëë ci ben kä jɛ thiec i̱, “Ci yɛn ben kɛ thɛpni kɛnɛ kɛtni ce̱tkɛ mi lapä määc nath? 53 Mëë ta̱a̱ kɛɛl kɛ yɛ ni ciaŋ rɛy luaak Kuɔth, kä /ken yɛn ɣä käp. Kä nɛmɛ thaakdu kɛnɛ buɔ̱m muɔ̱th!” 54 Cukɛ Yecu käp, kä cukɛ jɛ naŋ, cukɛ jɛ naŋ dhɔr bo̱o̱thä palä in di̱i̱t. Cu Pi-tɔr ɛ guɔ̱ɔ̱r a na̱n. 55 Mëë ci naath mac dɔp rɛy kal, kä cikɛ nyuur gekä maac, cu Pi-tɔr nyuur rɛydiɛn. 56 Cu nyam mi läät, jɛ nɛn, mɛr mac ɛ cuɛ wee i̱, “Wut ɛmɛ tëë kɛɛl kɛ jɛ bä.” 57 Kä cu Pi-tɔr jɛ gak, wëë i̱, “Ciek, ɣän kuecä jɛ.” 58 Kä kɛ kɔr mi tɔt cu ram mi dɔ̱diɛn ɛ nɛn, kä cuɛ wee i̱, “Amäni ji̱n bä lapi ram kɛl kä kɛ.” Kä cu Pi-tɔr wee i̱, “Wutdɛ, /ciɛ ɣän!” 59 Kä kɛ kɔr mi ce̱tkɛ thaak, cu ram mi dɔ̱diɛn ɛ lar i̱, “Ɛpuc, wut ɛmɛ tëë kɛɛl kɛ kɛ, kɛ ɣöö ɛ raan Gɛ̈-lɛ-li.” 60 Kä cu Pi-tɔr wee i̱, “Wutdɛ, ɣän kuecä mɔ latdi mɔ!” Kä ni ɛn guäth ɛmɔ, min ŋotdɛ kɛ ruac, cu tuut manpalɛ̈k wak. 61 Cu Kuäär ni Yecu liɛɛc, cuɛ Pi-tɔr guic. Kä cu Pi-tɔr ruac Kua̱r tim, ɛn mëë cɛ la̱r jɛ i̱, “Ɛn walɛ, a ŋot /ken tuut manpalɛ̈k ni röt bi ɣä gak ni kä diɔ̱ɔ̱k.” 62 Cuɛ wä raar, kä cuɛ wä wiee kɛ jiath lɔaac mi di̱i̱t. 63 Täämɛ cu wutni tëë yiënkɛ Yecu ɛ tok kɛ mi yɔaŋkɛ jɛ, kä cukɛ jɛ duäc. 64 Cukɛ nyinkɛ yiɛn, kä cukɛ jɛ thiec i̱, “Mar ram mɔ ci ji̱ yɔ̱t ɔ?” 65 Cukɛ jɛ kuëth kɛ rieet ti ŋuan kɔ̱kiɛn. 66 Mëë ci ɣɔw baak, cu buɔ̱n di̱tni nath rɔ̱ dol bööth palä tin di̱t kɛnɛ ji̱ gɔ̱rkä. Cukɛ Yecu naŋ nhiam ji̱ luɔ̱ɔ̱kni. 67 Cukɛ jɛ jiök i̱, “Mi ɛ ji̱n Mɛ-thia, läri jɛ kɔ.” Kä cuɛ kɛ loc i̱, “Cäŋ la̱rä jɛ yɛ, /ci yɛn ɛ bi ŋäth. 68 Kä mi wa̱a̱ yɛ thiec /ci yɛn ɛ bi loc. 69 Kä duundɛ ɣöö a tɛmɛ ni ɛn täämɛ, bi Gat Ran nyuur kui̱c cuëëc bumä Kuɔth.” 70 Kä cu kɛn diaal ɛ thiec i̱, “Ɛ jɛn ji̱n Gat Kuɔth, jɔɔk?” Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ci yɛn ɛ lar i̱ ɛ ɣän.” 71 Cukɛ wee i̱, “Ɛ ruac nenä ŋukä dɔ̱diɛn mi gör nɛ? Kä canɛ jɛ liŋ ni thokdɛ pa̱ny!”

Luk 23

1 Cu buɔ̱n kɛɛliw rɔ jiɛc, kä cukɛ Yecu naŋ nhiam Pay-lɛt. 2 Cukɛ jɛ tok kɛ mi gɔanykɛ, jɛ wäkɛ i̱, “Cakɔ wut ɛmɛ jek nyonɛ do̱ra, kä penɛ kɔ ɣöö luɔ̱nykɔ Thii-thɛr tho̱lbo̱k, kä latdɛ jɛ ɛn ɣöö ɛ jɛn Mɛ-thia in la Kuäär.” 3 Kä cu Pay-lɛt ɛ thiec i̱, “Ɛ ji̱n Kuäär ji̱ Juudh?” Cuɛ jɛ loc i̱, “Ci jɛ lar.” 4 Cu Pay-lɛt bööth palä tin di̱t kɛnɛ buɔ̱n jiök i̱, “Thilɛ duer mi cä jek kä wut ɛmɛ.” 5 Kä cukɛ jɛ kuɔk thi̱n, wäkɛ i̱, “Jɛn jakɛ naath kä nyuɔɔn, kɛ ŋi̱i̱cdɛ rɛy Ju-dia kɛɛliw, ni kä Gɛ̈-lɛ-li gua̱a̱th in tookɛ jɛ thi̱n cu mäni wanɛ mɛ.” 6 Mëë ci Pay-lɛt mɛmɛ liŋ, cuɛ thiec mi wut ɛmɛ ɛ raan Gɛ̈-lɛ-li. 7 Mëë cɛ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ɛ raan rööl Ɣɛ-rod, cuɛ jɛ jäk kä Ɣɛ-rod mëë ci ben kä Jɛ-ru-tha-lɛm ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱. 8 Täämɛ, mëë ci Ɣɛ-rod Yecu nɛn, cu lɔcdɛ tɛɛth ɛlɔ̱ŋ, kɛ ɣöö go̱o̱rɛ ɣöö derɛ jɛ nɛn kɛ gua̱a̱th mi bäär, kɛ ɣöö cɛ kɛ̈kdɛ liŋ. Kä go̱o̱rɛ ɣöö derɛ jɛ nɛn a lätdɛ nyuuth mi gääy naath. 9 Kä cuɛ jɛ thiëc kɛ gua̱a̱th mi bäär, kä thilɛ mi ci Yecu ɛ loc. 10 Kä te bööth palä tin di̱t kɛnɛ ji̱ gɔ̱rkä cuŋä ɛn wanɔ, kä gɔanykɛ jɛ. 11 Cu mäni Ɣɛ-rod kɛnɛ lathkëërikɛ cukɛ jɛ la̱t a jiäk, kä cukɛ jɛ buy. Cua jɛ jäk kä jɔk kä Pay-lɛt a ca jɛ rony kɛ bi̱i̱ mi gɔaa. 12 Ni ɛn cäŋ ɛmɔ cu Ɣɛ-rod kɛnɛ Pay-lɛt cua mäth, kä mëëdan kɛ ji̱ tɛ̈r. 13 Cu Pay-lɛt bööth palä tin di̱t kɛ bööth kɛnɛ naath cɔl. 14 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Cia wut ɛmɛ nöŋ ɣä, kɛ ɣöö ɛ ram mi bo̱th naath jɔ̱ɔ̱r. Kä kɛ kɔr kä mëë cä jɛ thɛm ni nhiamdun /ka̱n ɛ jek ɛn ɣöö te wut ɛmɛ kɛ duer kɛ ŋɔaani tin ci yɛn ɛ gɔny ni jɛ. 15 Kä thilɛ mi ci Ɣɛ-rod ɛ jek kä jɛ bä, kɛ ɣöö cɛ jɛ jäk kä kɔn. Kä kɛ thuɔ̱k, thilɛ mi cɛ la̱t mi dee lia̱a̱ cop. 16 Kɛ kui̱ ɛmɔ ɣän bä jɛ duäc, kä bä jɛ lony.” 17 Täämɛ kɛ gua̱a̱th ti̱mä, la lunyɛ naath ram kɛl kä nɛy tin ca yian. 18 Kä cu kɛn diaal rɔal kɛɛl kɛ jɔw mi di̱i̱t i̱, “Naŋɛ wut ɛmɛ, kä luɔ̱nyɛ kɔ Bä-ra-bäth!” 19 (Ɛ jɛn wut ëë ca la̱th dueel yieenä kɛ kui̱ rɔlä mi ci tuɔɔk rɛy wec, kɛnɛ luc ran.) 20 Kä cu Pay-lɛt rɔ nyɔk kɛ ruac kɛ naath, kɛ ɣöö go̱o̱rɛ luɔ̱ny Yecu. 21 Kä cukɛ wak kɛ jɔw mi di̱i̱t ɛlɔ̱ŋ i̱, “Pua̱tdɛ jɛ jiaath, pua̱tdɛ jɛ jiaath!” 22 Cuɛ kɛ jiök kɛ diɔ̱ɔ̱kdiɛn, “Ɛŋu, mi jiääk ɛnɔ cɛ la̱t ɔ? /Ka̱n duer mi dee lia̱a̱ cop kä jɛ jek. Kɛ kui̱ ɛmɔ, ɣän bä jɛ duäc, kä bä jɛ lony.” 23 Cukɛ ŋot kɛ mi rɔalkɛ kɛ jɔw mi di̱i̱t ɛn ɣöö a jɛ pua̱tkɛ jiaath. Kä cua rɔaliɛn liŋ. 24 Kä cu Pay-lɛt ruac lat ɛn ɣöö ba min cikɛn ɛ thiec ka̱m kɛ. 25 Cuɛ wut in ca thiec luɔ̱nykɛ, mëë ca yian kɛ kui̱ rɔlä kɛnɛ luc ran. Kä cuɛ Yecu ka̱m kɛ, kɛ ɣöö dee kɛn ɛ lät kä min go̱o̱r kɛn ɛ. 26 Kä min naŋkɛ Yecu raar, cukɛ raan Thay-rin mi cɔal i̱ Thay-mɔn mi bëë rɛy ciëŋ käp, kä cukɛ jiath la̱th jɔɔkdɛ kɛ ɣöö bɛ jɛ kap kɔɔr Yecu. 27 Kä cu buɔ̱n nath mi di̱i̱t ɛ guɔ̱ɔ̱r kä te män rɛydiɛn ti pa̱tkɛ lo̱ckiɛn, kä parkɛ jɛ. 28 Kä cu Yecu rɔɔdɛ rietkɛ, cuɛ kɛ jiök i̱, “Yɛn nyier Jɛ-ru-tha-lɛm, /cuarɛ wiee kɛ kui̱dä wieeɛ kɛ kui̱dun kɛnɛ gaatkun. 29 Kɛ ɣöö bi ni̱n ben ti bikɛ wee i̱, ‘Ca rol poth kɛnɛ män ti /ka̱n gaat met dap, kɛ thi̱n ti /ka̱n met luɛth.’ 30 Bikɛ jɛ tok kɛ mi jiökɛ pääm i̱, ‘Tɛ̈thɛ wi̱i̱da kä kuɔ̱mɛ kɔ piny.’ 31 Kɛ ɣöö mi lätkɛ inɔ min ŋot jiath a tɔ̱c, ɛŋu mi bi tuɔɔk mi wä jiath wä kööt?” 32 Cua nɛy da̱ŋ rɛw ti ji̱ dueeri naŋ, kɛ ɣöö bakɛ wä näk kɛ jɛ kɛɛl. 33 Mëë cikɛ cop guäth mi cɔal i̱, “Pöör”, cukɛ jɛ pua̱t jiaath kɛnɛ ji̱ dueeri, te ram kɛl cueecdɛ, kä te ram min dɔ̱ŋ caamdɛ. 34 Cu Yecu wee i̱, “Gua̱di̱n, päli kɛ ikä, kɛ ɣöö kui̱c kɛn min lät kɛn ɛ.” Kä cukɛ bieynikɛ da̱a̱k kamnikiɛn kɛ yor gaakni. 35 Cu naath cuɔ̱ŋ gekä, guɛckɛ jɛ. Kä cu bööth ɛ buy wäkɛ i̱, “Cɛ nɛy kɔ̱kiɛn kän. A jɛ kään rɔ, mi ɛ Mɛ-thia Kuɔth in cɛ mɛk.” 36 Cu lathkëëri jɛ buy bä, cukɛ ben ka̱mkɛ jɛ kɔaŋ mi wac wac, 37 kä jiökɛ jɛ i̱, “Mi ɛ ji̱n Kuäär ji̱ Juudh, kän rɔɔdu!” 38 Tëëkɛ mi ca gɔ̱r nhial wi̱i̱dɛ i̱, “Mɛmɛ ɛ Kuäär ji̱ Juudh.” 39 Cu gua̱n dui̱rä kɛl mi ca pua̱t jiaath jɛ kuëth wëë i̱, “/Ciɛ ji̱n Mɛ-thia? Kän rɔɔdu, amäni kɔn!” 40 Kä cu wut in dɔ̱diɛn jɛ gak, wëë i̱, “Thilɛ ji̱ dual kɛ Kuoth, cäŋ nɛni jɛ i̱ ca ji̱ kuɛ̈th li̱th ce̱tkɛ jɛ? 41 Kä ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ ɛn kuɛthdan li̱th, kɛ ɣöö jek kɔn ni min ro̱ŋ kɛ lätkɔn, kä thilɛ mi jiääk mi ci wut ɛmɛ jɛ la̱t.” 42 Kä cuɛ Yecu jiök i̱, “Yecu tim ɣä mi wi̱i̱ wä cop rɛy kuäärädu.” 43 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ ji̱, ɛn walɛ bi tekɛ ɣä kɛɛl cieŋ Kuɔth mi gɔaa.” 44 Mëë ci ɣɔw a cäŋ däär, cu piny kɛɛliw cuɔl cu mäni bua̱k ca̱ŋ. 45 Kä min ci cäŋ kony däär, cu bi̱i̱ luaak Kuɔth in di̱i̱t rɛ̈ɛ̈t ni däär. 46 Kä cu Yecu wak kɛ jɔw mi di̱i̱t, wëë i̱, “Gua̱di̱n, ɣän kuëŋä yiëëdä tetädu.” Mëë cɛ nɔmɔ lar, cuɛ yiëëdɛ in jɔakdiɛn cu ŋök raar. 47 Mëë ci kuäär rɛ̈m min ci tuɔɔk nɛn, cuɛ Kuoth liak, kä cuɛ wee i̱, “Ɛpuc, wut ɛmɛ thilɛ jɛ duer.” 48 Kä mëë ci buɔ̱n kɛɛliw mëë ci rɔ dol min ci tuɔɔk nɛn, cukɛ loc ciëëŋnikiɛn a pa̱tkɛ kathkiɛn. 49 Cu nɛy diaal tëë ŋa̱ckɛ Yecu amäni män tëë guɔ̱ɔ̱rkɛ jɛ kä Gɛ̈-lɛ-li cuɔ̱ŋ ɛ na̱n, guɛckɛ ti̱ti̱ diaal. 50 Täämɛ tëëkɛ wut mi gɔaa kä gua̱n cuŋni mi cɔali Jo-thɛp, cäŋ ni mëë ɛ ram kɛl kä bööth luɔ̱k. 51 Jɛn /kenɛ ca̱a̱pkiɛn lätkiɛn nhɔk. Kä bëë wi̱c ji̱ Juudh mi cɔali A-ri-ma-thia kä liipɛ ni ben kuäärä Kuɔth. 52 Cu wut ɛmɔ wä kä Pay-lɛt, kä cuɛ puɔ̱ny Yecu wä thiec kä jɛ. 53 Cuɛ jɛ wä luɔny piny, kä cuɛ jɛ rith kɛ bi̱i̱ mi puɔth puɔth. Kä cuɛ jɛ tɔa̱a̱c rɛy kɔ̱kä pa̱a̱m mi ca guaŋ kä /ka̱n raan met kony thi̱n. 54 Kä ɛ cäŋ riali ŋɔaani ikä, kä ci cäŋ lɔ̱ŋä tuɔɔk. 55 Cu män tëë bä kɛɛl kɛ Yecu kä Gɛ̈-lɛ-li wä kɔɔr. Cukɛ gua̱a̱th kunyädɛ wä nɛn kɛnɛ tɔ̱ɔ̱c ëë ca tɔ̱ɔ̱c ni puɔ̱nydɛ. 56 Cukɛ loc jɔk, kä cukɛ wal kɛnɛ liɛɛth yi̱i̱rä wä rialikä. Kä cukɛ lɔ̱ɔ̱ŋ kɛ cäŋ lɔ̱ŋä, ce̱tkɛ ŋut.

Luk 24

1 Kɛ cäŋ in jio̱l kä juɔk ni bakä, cu män wä guäth kunyä, naŋkɛ wal tëë ci kɛn kɛ rialikä. 2 Kä cukɛ päm jek a ca rial thok kɔ̱kä. 3 Kä mëë cikɛ coth rɛc, /ka̱n puɔ̱ny Yecu jek thi̱n. 4 Mëë cɛ wi̱cdiɛn yi̱c kɛ nɛmɛ, niɛn wa̱nɔ cu wutni da̱ŋ rɛw ti tekɛ bieyni ti riaw riaaw cuɔ̱ŋ gekädiɛn. 5 Kä cu män dual kä cukɛ wuɔ̱thkiɛn guɔ̱l piny, kä cu wutni kɛ jiök i̱, “Ɛŋu go̱o̱r yɛn ram mi tëk rɛy nɛɛni ti ci li̱w ɔ? Thilɛ jɛ ɛn wanɛ, cɛ rɔ jiɛc li̱th. 6 Tiɛmɛ mëë cɛ la̱r yɛ, mëë ŋotdɛ kä Gɛ̈-lɛ-li, 7 ɛn ɣöö ba Gat Ran ka̱m ji̱ dueeri, kä ba jɛ pua̱t jiaath, kä kɛ diɔ̱ɔ̱k ni̱ni bɛ rɔ jiɛc li̱th.” 8 Kä cukɛ rieetkɛ tim. 9 Mëë cikɛ luny jɔk kɔ̱kä kunyädɛ, cukɛ nɛmɛ kɛɛliw ben la̱t jaakɛ da̱ŋ wäl kɛl kɛnɛ nɛy tin kɔ̱ŋ. 10 Kɛn män kɛ Mɛri raan Mag-da-la, kɛ Jo-ana, kɛnɛ Mɛri man Je-mɛth, kɛ män kɔ̱kiɛn ti tekɛ kɛ kɛɛl mɛmɛ wä la̱t ja̱a̱k. 11 Kä cu ruaacni tɔ̱tɔ̱ ce̱tkɛ ruac mi baŋ kä jaak. Kä /ken kɛn kɛ ŋäth. 12 Kä cu Pi-tɔr rɔ jiɛc, cuɛ riŋ guäth kunyä. Cuɛ rɔɔdɛ goŋ, cuɛ rɛy kɔ̱kä guic. Cuɛ nɛn ni bieyni tin puɔth kärɔ̱. Cuɛ loc cieŋ a ga̱a̱cɛ kɛ min ci tuɔɔk. 13 Kɛ jɛn cäŋ ɛmɔ pa̱ny cu ji̱ kɔaar Yecu da̱ŋ rɛw wä cieŋ mi cɔal i̱ Ɛ-me-äth, mi tekɛ ki̱lumi̱ti̱ri da̱ŋ wäl kamdɛ kɛnɛ Jɛ-ru-tha-lɛm. 14 Kä muaŋkɛ ŋɔak diaal tëë ci tuɔɔk. 15 Kä mëë muɔŋkɛ latkɛ ŋɔak, cu Yecu rɔɔdɛ tieec thiekä, kä cuɛ ja̱l kɛ kɛ kɛɛl. 16 Kä /ken kɛ jɛ ŋic. 17 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɛŋu lat yɛn ɛmɔ, min wiaa kɛ mi ja̱lɛ?” Cukɛ rɔ̱ ka̱p cuɔ̱ŋ kä jiɛth lo̱ckiɛn. 18 Kä cu ram kɛl kä kɛ mi cɔal i̱ Ki-lo-päth ɛ loc i̱, “Ɛ ji̱n ja̱l kɛl kärɔa kä Jɛ-ru-tha-lɛm, mi kui̱c tin ci tuɔɔk ɛn ni̱ni ti̱ti̱?” 19 Cuɛ kɛ thiec i̱, “Kɛ ŋɔak tin tith?” Cukɛ jɛ jiök i̱, “Kɛ tin ci tuɔɔk kä Yecu raan Na-dha-rɛth, mi la gök mi bum lätkɛ kɛnɛ ruacdɛ nhiam Kuɔth kɛnɛ nhiam nɛɛni diaal. 20 Ci bööth paläda kɛnɛ kua̱rkɔ jɛ kuɛ̈th li̱th, kä cukɛ jɛ pua̱t jiaath. 21 Kä ɛ jɛn ram ëë ŋa̱th kɔ i̱ bi I-thɛ-rɛl kän. Kä wi̱i̱kä nɛmɛ bä, walɛ ɛ jɛn cäŋ in diɔ̱ɔ̱kdiɛn in tuɔɔk kɛ ŋɔak ti̱ti̱. 22 Kä ci tha̱a̱ŋ mään kä buɔ̱nda kɔ jakä ga̱a̱c, cikɛ wä guäth kunyä bakä ɣɔaa. 23 Kä mëë /kenkɛ puɔ̱nydɛ jek, cukɛ jɛ ben lar ɛn ɣöö cikɛ ja̱a̱k nhial nɛn ti ci jɛ lar i̱ tëkɛ. 24 Cu tha̱a̱ŋ nath ti tekɛ kɔ kɛɛl wä guäth kunyä, kä cukɛ ti diaal wä jek ce̱tkɛ tin ci mänkɛ lat, kä /kenkɛ jɛ nɛn.” 25 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Yɛn nɛy ti dɔa̱a̱r ti kuiy ŋa̱thdun kɛ ti diaal tëë ci göök kɛ lat! 26 /Cɛ rɔ lot ɛn ɣöö bi Mɛ-thia ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c ti̱ti̱ rut, kä bɛ cu wä rɛy wutädɛ?” 27 Kä cu Yecu kɛ la̱t min ca lat kɛ kui̱dɛ rɛy buɔkni diaal a tookɛ jɛ ni kä buɔkni Muthɛ kɛnɛ buɔkni göökni diaal. 28 Kä mëë cikɛ ben thiekä ciëŋ in wäkɛ thi̱n. Cuɛ ce̱tkɛ mi räth Yecu nhiam. 29 Kä cukɛ jɛ läŋ, wäkɛ i̱, “Tey ni kɛ kɔ kɛɛl, kɛ ɣöö ci cäŋ thia̱k kɛ kony, ci ɣɔw ku thuŋ cuɔl.” Cuɛ wä rɛc kɛ ɣöö bɛ te kɛɛl kɛ kɛ. 30 Kä min tëë guäth mi̱eth, cuɛ juray ka̱n, kä cuɛ jɛ poth, kä cuɛ jɛ puɔ̱ny, kä cuɛ jɛ ka̱m kɛ. 31 Kä cu nyinkiɛn rɔ̱ lɛp, kä cukɛ jɛ ŋic. Kä cuɛ bath waaŋdiɛn. 32 Cukɛ ruac kärɔ̱, wäkɛ i̱, “/Kän lo̱ckɔn pɛ̈t ce̱tkɛ mac rɛci min ruacɛ kɛ kɔn dup, kä nyuthɛ kɔn luɔt ruaacni Kuɔth tëë ca gɔ̱r?” 33 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cukɛ rɔ jiɛc, kä cukɛ loc kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kä cukɛ jaak Yecu da̱ŋ wäl wi̱cdɛ kɛl kɛnɛ nɛy kɔ̱kiɛn ti ca rɔ̱ dol jek. 34 Kä lar kɛn ɛ i̱, “Ci Kuäär ni Yecu jiɛɛn li̱th ɛpuc, kä cɛ rɔ nyuɔ̱th Thay-mɔn!” 35 Kä cu kɛn tin ci tuɔɔk dup la̱tkɛ, amäni ɣöö ca jɛ ŋa̱c ɛ kɛn, mëë cɛ juray puɔ̱ny. 36 Kä min ruackɛ kɛ kui̱ kä nɛmɛ, cu Yecu puɔ̱nydɛ ben cuɔ̱ŋ däriɛn, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “A mal tekɛ yɛ.” 37 Cukɛ ga̱a̱c kä dualkɛ, kä cukɛ car ni ɣöö cikɛ jɔak nɛn. 38 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɛŋu dualɛ mɔ, kä ɛŋu ta̱yɛ kɛ diw ɔ? 39 Guɛcɛ tetkä kɛnɛ ciökä nɛ̈nɛ jɛ ɛn ɣöö ɛ ɣän puɔ̱nydä pa̱ny. Thiapɛ ɣä, kä guɛcɛ ɣä. Thilɛ jɔak mi tekɛ ri̱ŋ kɛnɛ cɔ̱w ce̱tkɛ ti nɛ̈nɛ kä ɣä ti.” 40 Kä mëë cɛ mɛmɛ lar, cuɛ kɛ nyuɔ̱th ciökɛ kɛnɛ tetkɛ. 41 Mëë ŋot lɔcdiɛn kɛ ga̱a̱c kɛnɛ diw kɛ kui̱ tɛthä lɔaac, cuɛ kɛ thiec i̱, “Ta̱yɛ kɛ mi camkɛ ɛn wanɛ?” 42 Cukɛ jɛ ka̱m ŋuɔk rɛ̱̈c mi ca thal. 43 Cuɛ jɛ ka̱n, kä cuɛ jɛ cam nhiamdiɛn. 44 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ti̱ti̱ kɛ kɛn rieetkä tëë cä la̱r yɛ, mëë ŋuɔtdä kɛɛl kɛ yɛ, ɛn ɣöö ti diaal tëë ca gɔ̱r kɛ kui̱dä rɛy ŋuɔ̱tni Muthɛ kɛnɛ ruaacni göökni, kɛ Diit bikɛ dhil a thuɔ̱ɔ̱k.” 45 Cuɛ cärkiɛn lɛp kɛ ɣöö bi ruaacni Kuɔth cop lɔɔcdiɛn. 46 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ca jɛ gɔ̱r ɛn ɣöö bi Mɛ-thia ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c rut, kä bɛ jiɛɛn li̱th kɛ diɔ̱ɔ̱k ni̱ni. 47 Kä kɛ ciötdɛ ba ruac ri̱tdä nath dueeri kɛnɛ pälikä dueeri la̱t döör diaal, a tuɔkɛ jɛ nikä Jɛ-ru-tha-lɛm. 48 Kä bi yɛn a nëën ŋɔaani ti̱ti̱. 49 Kä nɛ̈nɛ jɛ, ɣän ja̱kä yɛ kä mi ca lar ɛ Gua̱a̱r i̱ bɛ ka̱m yɛ, kä liɛpɛ rɛy wec ɛmɛ amäni mi ca yɛ kum kɛ buɔ̱m mi bä ni nhial.” 50 Cuɛ kɛ naŋ raar ni kä Beth-ani. Kä cuɛ tetkɛ kap nhial, kä cuɛ kɛ poth. 51 Kä min pothɛ kɛ, cuɛ jiɛɛn kä kɛ, kä cua jɛ naŋ nhial. 52 Kä cukɛ jɛ pal, kä cukɛ loc kä Jɛ-ru-tha-lɛm kɛ tɛ̈th lɔaac mi di̱i̱t. 53 Kä cukɛ te luaak Kuɔth ni ciaŋ liakɛ Kuoth.

Jɔ̱ɔ̱n 1

1 Ruac tëë wa̱nɔ a /ka̱n ɣɔw ni cak, kä Ruac tëë kɛɛl kɛ Kuoth, kä Ruac ɛ jɛn Kuoth. 2 Jɛn tëë kɛɛl kɛ Kuoth a /ka̱n ɣɔw ni cak. 3 Kä cu Kuoth ŋɔak diaal cak kɛ jɛ, duŋ mi thil ni jɛn, thilɛ mi dëë cak kä tin ca cak. 4 Tëk tëë kɛ jɛ, kä tëk ɛ jɛn buay nath diaal. 5 Buay mɛrɛ muth, kä /ci muth ɛ kum. 6 Tëëkɛ wut mi ca ja̱k ɛ Kuoth mi cɔal i̱ Jɔ̱ɔ̱n. 7 Kä jɛn cuɛ ben ala neen, kɛ ɣöö bɛ buay ben lar, kɛnɛ ɣöö bi nɛy diaal ŋa̱th kɛ jɛ. 8 /Ciɛ jɛn Jɔ̱ɔ̱n la buay ɔ, jɛn bëë kɛ ɣöö bɛ buɔy ben lat. 9 Nɛmɛ ɛ jɛn buay in thuɔ̱k, buay in ci ben rɛy ɣɔaa mɛrɛ nɛy diaal. 10 Jɛn tëë rɛy ɣɔaa, kä cu Kuoth ɣɔw cak kɛ jɛ, kä /ken ɣɔw ɛ ŋic. 11 Cuɛ ben dhɔrɛ kɛnɛ nɛɛkɛ, kä /ken nɛɛkɛ jɛ nhɔk. 12 Nɛy diaal tëë ca jɛ nhɔk kä ca ciötdɛ ŋäth, cuɛ kɛ moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ɣöö bikɛ a gaat Kuɔth. 13 Kɛn tin /ka̱n di̱eth kɛ riɛm, kiɛ ciaŋ ri̱eŋ, kiɛ ciaŋ ran, diëthkɛ kɛ ɛ Kuoth. 14 Cu Ruac ben ala Raan, kä cuɛ cieŋ rɛydan, kä canɛ gɔɔydɛ min ce̱tkɛ gɔɔy Gatdä Kuɔth in kɛl kärɔa nɛn cɛ thia̱ŋ kɛ nhök kɛnɛ thuɔ̱k. 15 (Cu Jɔ̱ɔ̱n ruac lat kɛ kui̱dɛ kɛ jɔw mi di̱i̱t, wëë i̱, “Mɛmɛ ɛ jɛn ram ëë laarä i̱, ‘Jɛn ram in guur ɣä di̱t ni jɛn kä ɣä, kɛ ɣöö te ni jɛn nhiam kä ɣä.’ ”) 16 Kɛ ro̱ŋ kɔ̱a̱cä lɔaacdɛ cɛ kɔn diaal poth, guɔ̱ɔ̱rkɛ puɔ̱th kɛ puɔ̱th mi dɔ̱ŋ. 17 Kɛ ɣöö ci Kuoth ŋuɔ̱t ŋun kɛ Muthɛ, kä bä puɔ̱th kɛnɛ thuɔ̱k kɛ Yecu Kritho. 18 Thilɛ ram mi ci Kuoth met nɛn. Ɛ ni Gat Kuɔth in kɛl kärɔa in te lɔɔc Gua̱n ni Kuoth, mëë cu jɛ jakä ŋa̱ckɛ. 19 Kä mɛmɛ ɛ jɛn ruac ëë lät Jɔ̱ɔ̱n ɛ ji̱ ŋuɔ̱tni kɛnɛ ji̱ Lii-bay tëë ca ja̱k kä Jɛ-ru-tha-lɛm ɛ ji̱ Juudh, kɛ ɣöö ba jɛ thiec i̱, “Ɛ ji̱n ŋa?” 20 Cuɛ jɛ lat, kä /kenɛ jɛ gak, cuɛ wee i̱, “/Ciɛ ɣän Mɛ-thia.” 21 Cukɛ jɛ lɛ thiec i̱, “Kä ku la ŋa? Ɛ ji̱n E-li-yaa?” Cuɛ wee i̱, “/Ciɛ ɣän.” “Ɛ jɛn ji̱n gök ëë larkɛ?” Cuɛ jɛ loc i̱, “Ëëy.” 22 Cu kɛn ɛ jiök i̱, “Kä ɛ ji̱n ŋa? Kɛ ɣöö bɛ tekɛ mi luɔ̱ckɔ nɛy tin ja̱kɛ kɔ. Ruacdu ɛ ji̱n, i̱ ɛ ji̱n ŋa?” 23 Cuɛ wee i̱, “Ɛ ɣän jɔw raam mi cio̱t därdɔaar i̱, ‘Jakɛ duɔ̱p Kua̱r kä cuŋ,’ ” ce̱tkɛ mëë ca gɔ̱r ɛ gök ni I-ca-yaa. 24 Kä cua naath ja̱k ɛ ji̱ Pa-ri-thii. 25 Cukɛ jɛ thiec i̱, “Kä ɛŋu laki naath ɔ, mi /ciɛ ji̱n Kritho kiɛ E-li-yaa kiɛ gök?” 26 Cu Jɔ̱ɔ̱n kɛ loc i̱, “Ɣän lakä naath kɛ pi̱. Kä cuŋ ram mi kui̱c yɛn ɛ rɛydun, 27 Ram mi bi ɣä guɔ̱ɔ̱r. Kä ɣän /cä ro̱ŋ kɛ ɣöö dëë läk wa̱a̱rikɛ lony.” 28 Ti̱ti̱ tuɔɔkɛ kä Beth-ani jɔk kiɛɛr Jɔr-dɛn, gua̱a̱th ëë lak Jɔ̱ɔ̱n naath thi̱n. 29 Mëë ruɔ̱n cu Jɔ̱ɔ̱n Yecu nɛn a bä kä jɛ, cuɛ wee i̱, “Nɛ̈nɛ jɛ, ɛ jɛn Ruath Dɛ̈ɛ̈l Kuɔth in bi dueer ɣɔaa woc! 30 Mɛmɛ ɛ jɛn ram ëë laarä i̱, ‘Jɛn ram in guur ɣä, di̱t ni jɛn kä ɣä, kɛ ɣöö kɔŋ te ni jɛn nhiam kä ɣä.’ 31 Ɣän puɔ̱nydä /ka̱n jɛ ŋa̱c. Kä kɛ kui̱ kä mɛmɛ cä ben a lakä naath kɛ pi̱ ɛn ɣöö dëë jɛ nyuɔ̱th ji̱ I-thɛ-rɛl.” 32 Kä cu Jɔ̱ɔ̱n ruac kɛ kui̱dɛ i̱, “Ɣän cä Yiëë mi bëë kä jɛ nhial ce̱tkɛ guuk, nɛn kä cuɛ te kɛ jɛ kɛɛl. 33 Ɣän puɔ̱nydä /ka̱n jɛ ŋa̱c. Kä ɛ Kuoth ɛ nëë jäk ɣä bä naath lak kɛ pi̱ cuɛ ɣä jiök i̱, ‘Ram min nɛɛni a ci Yiëë ben piny nhial kä jɛ kä tëë kɛɛl kɛ jɛ, ɛ jɛn ram min bi naath lak kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ.’ 34 Kä cu ɣän ɛ nɛn, kä cua jɛ lat ɛn ɣöö mɛmɛ ɛ jɛn Gat Kuɔth.” 35 Mëë ruɔ̱ndɛ cu Jɔ̱ɔ̱n lɛni cuɔ̱ŋ kɛnɛ jaakɛ da̱ŋ rɛw, 36 kä mëë cɛ Yecu nɛn jälɛ, cuɛ wee i̱, “Nɛ̈nɛ jɛ nɛmɛ, ɛ jɛn Ruath Dɛ̈ɛ̈l Kuɔth!” 37 Cu jaakɛ da̱ŋ rɛw jɛ liŋ latdɛ mɛmɛ, kä cukɛ Yecu guɔ̱ɔ̱r. 38 Cu Yecu liɛc cuɛ kɛ nɛn, guɔ̱ɔ̱rkɛ jɛ. Kä cuɛ kɛ thiec i̱, “Go̱o̱r yɛn ni ŋu?” Cukɛ jɛ jiök i̱, “Ra-bay,” (in lot ni ɣöö “Ŋi̱i̱c”) “Ti̱i̱ winith?” 39 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Bia, nɛ̈nɛ jɛ.” Cukɛ wä, cukɛ gua̱a̱th in tëë thi̱n wä nɛn. Cukɛ te kɛɛl kɛ jɛ amäni wäär, kɛ ɣöö gua̱a̱th ɛmɔ ɛ thiaŋ. 40 Ram kɛl kä nɛy da̱ŋ rɛw tëë ca Jɔ̱ɔ̱n liŋ a ruac kä cua Yecu guɔ̱ɔ̱r, ɛ An-dɛ-röw, däman Thay-mɔn Pi-tɔr. 41 Cu An-dɛ-röw kɔŋ jek ni däman ni Thay-mɔn, kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Kɔn cakɔ Mɛ-thia jek” min lot ni ɣöö Kritho kiɛ mi ca mɛk. 42 Cuɛ Thay-mɔn nöŋ Yecu. Cu Yecu jɛ guic, kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Ɛ ji̱n Thay-mɔn gat Jɔ̱ɔ̱n. Ba ji̱ cɔl i̱ Thi̱i̱-päth kiɛ Pi-tɔr,” min lot ni ɣöö Päm. 43 Mëë ruɔ̱n cu Yecu ɛ jek i̱ bɛ wä kä Gɛ̈-lɛ-li. Cuɛ Pi-lip jek kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Guuri ɣä.” 44 Pi-lip ɛ raan Beth-the-da rɛɛk An-dɛ-röw kɛnɛ Pi-tɔr. 45 Cu Pi-lip Na-than-el jek, kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Kɔn cakɔ Ram ëë ci Muthɛ gɔ̱a̱r kɛ kui̱dɛ rɛy buɔk ŋuɔ̱tni kä ci göök gɔ̱a̱r kɛ kui̱dɛ bä jek. Ɛ jɛn Yecu raan Na-dha-rɛth in la gat Jo-thɛp.” 46 Cu Na-than-el ɛ jiök i̱, “Tëëkɛ mi gɔaa mi dee ben raar kä Na-dha-rɛth?” Cu Pi-lip ɛ jiök i̱, “Bër, nɛn ɛ.” 47 Kä mëë ci Yecu Na-than-el nɛn a bä kä jɛ, cuɛ ruac kɛ kui̱dɛ, cuɛ wee i̱, “Nɛ̈nɛ, ɛ raan I-thɛ-rɛl mi thuɔ̱k pa̱ny, mi thil kac!” 48 Cu Na-than-el Yecu jiök i̱, “Ji̱n ŋäci ɣä i̱di?” Kä cu Yecu jɛ loc i̱, “Ni min /ken Pi-lip ji̱ ni cɔl, cä ji̱ nɛn min ti̱i̱ thaar ŋɔa̱a̱p.” 49 Cu Na-than-el ɛ jiök i̱, “Ŋi̱i̱c, ɛ Ji̱n Gat Kuɔth! Kä ɛ ji̱n Kuäär I-thɛ-rɛl in di̱i̱t!” 50 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ŋa̱thi kɛ ɣöö cä ji̱ jiök i̱, ‘Cä ji̱ nɛn thaar ŋɔa̱a̱p?’ Ji̱n bi ŋɔak ti di̱t ti la̱nykɛ ti̱ti̱ nɛn.” 51 Kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Ɛpuc, ɛpuc ɣän la̱rä jɛ yɛ, bi yɛn nhial nɛn a ca lɛp, bi yɛn ja̱a̱k Kuɔth nɛn ti wee nhial, kä bëë piny kä Gat Ran.”

Jɔ̱ɔ̱n 2

1 Kɛ kɔr ni̱ni da̱ŋ rɛw cuɛ tekɛ kuën kä Keena ro̱o̱l Gɛ̈-lɛ-li, kä te man Yecu thi̱n. 2 Kä cua Yecu cɔal kuen bä, kɛnɛ ji̱ kɔaarɛ. 3 Mëë ci kɔaŋ thuɔ̱k, cu man Yecu, Yecu jiök i̱, “Thilɛ kɛ kɔaŋ.” 4 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ciek, ɛŋu mi latdi kɛ ɣä? Ŋot gua̱a̱thdä /kenɛ ni cop.” 5 Kä cu man la̱a̱t jiök i̱, “La̱tdɛ min bi Yecu ɛ la̱r yɛ.” 6 Täämɛ tekɛ dha̱a̱ri da̱ŋ bäkɛl tin di̱t ti naŋ kɛl jaluuni pi̱i̱ni thi̱n. Ca kɛ nööŋ kɛ la̱k kɛ ciaŋ ji̱ Juudh. 7 Cu Yecu la̱a̱t jiök i̱, “Thia̱ŋɛ dha̱a̱ri kɛ pi̱.” Kä cukɛ kɛ thiäŋ amäni ŋɛpkiɛn. 8 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Täämɛ, kua ŋɔak jɔm, kä nöŋɛ kɛ gua̱n bo̱thni.” Kä cukɛ kɛ naŋ. 9 Mëë ci gua̱n bo̱thni pi̱ met, tin ca rɔ̱ pay looc ni kɔaŋ, kä kui̱cɛ gua̱a̱th ɔ bä kɛ jɛ mɔ a cäŋ ŋa̱ckɛ jɛ ɛ la̱a̱t tin ca kɛ jɔm, cuɛ cɔ nyaal cɔl. 10 Kä cu gua̱n bo̱thni jɛ jiök i̱, “La nɛy diaal kɔaŋ dɛɛni wal ti gɔw a käm naath kɛ nhiam, kä mëë ci naath diaal ku maath a com, ba kɔaaŋ ti ba̱l ba̱a̱l nööŋ kɔɔr, kä cu ji̱n kɔaaŋ ti gɔw gän amäni täämɛ.” 11 Cu Yecu nyuuthdɛ min jio̱l ɛmɛ la̱t kä Keena ro̱o̱l Gɛ̈-lɛ-li, kä cuɛ puɔ̱nydɛ nyuɔ̱th naath. Kä cu ji̱ kɔaarɛ jɛ ŋäth. 12 Kɛ kɔr kä mɛmɛ cuɛ wä kä Ka-pɛr-ni-äm kɛnɛ man, kɛ dämani amäni ji̱ kɔaarɛ, kä cukɛ ni̱n ti tɔt nin thi̱n. 13 Mëë ci gua̱a̱th ti̱mä Ca̱ŋ Bälä ji̱ Juudh thia̱k, cu Yecu wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 14 Cuɛ nɛy ti kɔakɛ ɣɔ̱k, kɛ det, kɛnɛ guukuri (kiɛ kunööri) jek rɛy luaak Kuɔth, kä te nɛy tin luɛlkɛ yio̱w nyuurä gua̱a̱th la̱tdiɛn. 15 Kä cuɛ waat la̱t kɛ dep, cuɛ ley diaal juɔc raar rɛy luaak Kuɔth kɛnɛ det kɛ ɣɔ̱k kɛɛl, cuɛ tharbëtni nɛɛni tin luɛlkɛ yio̱w puɔ̱p, kä cuɛ tharbëtnikiɛn buɔ̱p. 16 Kä cuɛ naath tin kɔakɛ kunööri jiök i̱, “Naŋɛ ti̱ti̱ raar, cuarɛ luaak Gua̱a̱r jakä gua̱a̱th ko̱kä.” 17 Cu ji̱ kɔaarɛ jɛ tim ɛn ɣöö ca gɔ̱r i̱, “Buɔ̱m nho̱kädä kɛ luaakdu lö Kuoth pɛtdɛ rɛydä ce̱tkɛ mac” 18 Kä ɛnɔ, cu ji̱ Juudh ɛ jiök i̱, “Nyuuthdu ɛŋu kɛ kɔ, ɛn ɣöö ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋdu ɛn min lätdi mɛ?” 19 Cu Yecu kɛ loc, “Da̱kɛ luaak Kuɔth ɛmɛ, kä bä jɛ nyɔk kɛ lätni kɛ ni̱n da̱ŋ diɔ̱k.” 20 Kä cu ji̱ Juudh wee i̱, “Luaak Kuɔth ɛmɛ cɛ run ti jiɛn ŋuan wi̱cdɛ bäkɛl ka̱n kɛ lätnidɛ, kä bi ji̱n ɛ la̱t kɛ ni̱n da̱ŋ diɔ̱k?” 21 Kä ruac Yecu kɛ kui̱ luaak Kuɔth in la puɔ̱nydɛ. 22 Kɛ kɔr kä, mëë cɛ rɔ jiɛc li̱th, cu ji̱ kɔaarɛ ruac ëë cɛ lat tim. Kä cukɛ ruaacni Kuɔth tëë ca gɔ̱r kɛnɛ ruac ëë ci Yecu jɛ lat, ŋäth. 23 Täämɛ mëë tëë kä Jɛ-ru-tha-lɛm guäth ti̱mä Ca̱ŋ Bälä, cu nɛy ti ŋuan ciötdɛ ŋäth, mëë ca nyuuthni tëë ga̱ykɛ naath tëë cɛ la̱t nɛn. 24 Kä /ken Yecu rɔɔdɛ ŋa̱th kɛ, kɛ ɣöö ŋäcɛ lo̱c nɛɛni diaal. 25 Kä thilɛ ram mi go̱o̱rɛ mi dee jɛ la̱t naath kɛ ɣöö jɛn puɔ̱nydɛ ŋäcɛ min te lo̱cnikiɛn.

Jɔ̱ɔ̱n 3

1 Mëëdan tëëkɛ raan ji̱ Pa-ri-thii mi cɔal i̱ Ni-kɔ-di̱i̱-mäth mi la kuäär ji̱ Juudh. 2 Cuɛ ben kä Yecu kɛ wäär, cuɛ wee i̱, “Ŋi̱i̱c, ŋa̱ckɔ jɛ ɛn ɣöö ɛ ji̱n ŋi̱i̱c mi bëë ni kä Kuoth, kɛ ɣöö thilɛ ram mi dee lätdi ga̱ykɛ naath ti lätdi ti la̱t, ɛ ni mi te Kuoth kɛɛl kɛ jɛ.” 3 Cu Yecu jɛ loc i̱, “Ɛpuc, ɛpuc ɣän la̱rä jɛ ji̱, mi /ca raan bi nyɔk kɛ di̱eth, /cɛ dee cop cieŋ kuäärä Kuɔth.” 4 Cu Ni-kɔ-di̱i̱-mäth jɛ jiök i̱, “Dëë raan lɛ nyɔk kɛ di̱eth i̱di kä cɛ kɔŋ di̱t? Derɛ rɔɔdɛ nyɔk kɛ loc jic man, a dëë lɛ nyɔk kɛ da̱p?” 5 Cu Yecu jɛ loc i̱, “Ɛpuc, ɛpuc ɣän la̱rä jɛ ji̱, mi /ka̱n raan di̱eth kɛ pi̱ kɛnɛ Yiëë, /cɛ dee wä cieŋ kuäärä Kuɔth. 6 Ram mi ca di̱eth kɛ ri̱ŋ ɛ jɛn ri̱ŋ, kä ram mi ca di̱eth kɛ Yiëë ɛ jɛn yiëë. 7 /Cu ga̱a̱c kɛ ɣöö cä wee i̱, ‘Ba yɛ dhil nyɔk kɛ di̱eth.’ 8 Jiɔam la putdɛ kui̱c in go̱o̱rɛ, kä la liŋi wuɔ̱wdɛ, kä kui̱ci gua̱a̱th in bëë kɛ jɛ kä kui̱ci gua̱a̱th in wee kɛ jɛ. Tëë thi̱n inɔ kä nɛy diaal tin diëthkɛ kɛ Yiëë.” 9 Cu Ni-kɔ-di̱i̱-mäth jɛ loc i̱, “Dee ŋɔak tɔ̱tɔ̱ a thuɔ̱ɔ̱k i̱di?” 10 Cu Yecu ɛ luɔ̱c jɛ, “Ɛ ji̱n ŋi̱i̱c ji̱ I-thɛ-rɛl kä ŋotdi kui̱ci luɔt kä ti̱ti̱? 11 “Ɛpuc, ɛpuc ɣän la̱rä jɛ ji̱, latkɔ ni min ŋa̱ckɔ, kä larkɔ ni min cakɔ nɛn, kä /ken yɛn nënda nhɔk. 12 Mi cä yɛ la̱r nyin piɛny kä /ci yɛn kɛ ŋäth, dee yɛn nyin ciëŋ nhial kulɛ ŋäth i̱di, a cäŋ la̱tdä kɛ yɛ? 13 Thilɛ ram mi ci wä nhial, ɛ ni jɛn min bëë piny nhial, in la Gat Ran. 14 Kä ce̱tnikɛ mëë ci Muthɛ thɔ̱l kap nhial därdɔaar, inɔ bä, ba Gat Ran kap nhial ni 15 kɛ ɣöö ram mi wä jɛ ŋäth bɛ tekɛ tëk mi thil pek. 16 “Kɛ ɣöö nhɔk Kuoth nɛy diaal ɛlɔ̱ŋ, cuɛ Gatdɛ kɛl ni kärɔa muɔc, kɛ ɣöö ram mi wä jɛ ŋäth, /cɛ bi li̱w, bɛ tekɛ tëk mi thil pek. 17 “Kɛ ɣöö /ken Kuoth Gatdɛ jäkä piny kɛ ɣöö bɛ ɣɔw ben kuɛth ɛ ɣöö bi ɣɔw kään kɛ jɛ. 18 /Ca nɛy tin ŋääth jɛ kuɛth, kä nɛy tin /ca jɛ ŋäth cakɛ ku thuŋ kuɛ̈th li̱th, kɛ ɣöö /kenkɛ ciöt Gatdä Kuɔth in kɛl kärɔa ŋäth. 19 Kä mɛmɛ ɛ jɛn kuëth luɔ̱k, kɛ ɣöö ci buay ben rɛy ɣɔaa, kä cu naath nhɔk ni muth kä buay kɛ ɣöö jiäk lätkiɛn. 20 Ram mi lät ti jiäk nyirɛ buay, kä /cɛ bä kä buay amäni mi dee lätkɛ yi̱k jɔɔc nhiam nath. 21 Kä nɛy tin la̱tkɛ thuɔ̱k bäkɛ kä buay, kɛ ɣöö dee lätkiɛn kɛ jɔɔc a gɔaa ɛn ɣöö lätkɛn kɛ nhiam Kuɔth.” 22 Kɛ kɔr kä nɔmɔ cu Yecu kɛnɛ ji̱ kɔaarɛ wä ro̱o̱l Juda, cuɛ tekɛ kɛ kɛɛl, kä cuɛ naath lak. 23 Kä Jɔ̱ɔ̱n bä, lakɛ naath kä I-non mi thieek kɛ Tha-lim kɛ ɣöö ŋuani pi̱kɛ ɛn wani mi, cu naath ben, kä cuakɛ lak. 24 Kɛ ɣöö ŋot Jɔ̱ɔ̱n /ka̱nɛ ni yiɛn. 25 Cu ŋaknɔm cu tuɔɔk kam ji̱ kɔaar Jɔ̱ɔ̱n kɛ raan ji̱ Juudh kɛ kui̱ ciɛŋä gɔɔyädiɛn. 26 Cukɛ ben kä Jɔ̱ɔ̱n, kä cukɛ wee i̱, “Ŋi̱i̱c, jɛn ram indaan, mëë tekɛ ji̱ kɛɛl kui̱c Jɔr-dɛn, kä ci ruac lat kɛ kui̱dɛ, jɛn ɛn lakɛ naath, kä wä nɛy diaal kä jɛ.” 27 Cu Jɔ̱ɔ̱n ɛ loc, “Thilɛ mi dee raan ɛ jek, ɛ ni mi ca ka̱m jɛ ni nhial. 28 Yɛn pua̱nykun kɛ yɛn nëënkä, mëë cä wee i̱, ‘/Ciɛ ɣän Kritho, duundɛ ɣöö ca ɣä jäk kä nhiamdɛ.’ 29 Ram mi tekɛ kaw ɛ jɛn cɔ nyaal. Määth cɔa nyaal min te cuŋä kä liŋɛ jɔwdɛ, tɛth lɔcdɛ ɛlɔ̱ŋ kɛ jɔw cɔa nyaal. Kɛ kui̱c ɛmɔ täämɛ, ci tɛ̈th lɔaacdä ɛmɛ ro̱ŋ. 30 Jɛn bɛ dhil di̱t, kä bä lɛ kuɛ̈ɛ̈.” 31 Ram mi bëë nhial di̱t ni jɛn kä ti diaal. Kä jɛn min la raan piɛny, ɛ raan muɔ̱ɔ̱n, kä ruacɛ kɛ nyin wec muɔ̱ɔ̱n. Jɛn min bëë cieŋ nhial lenyɛ ti diaal. 32 Jɛn latdɛ ruacdɛ kɛ min cɛ nɛn kä cɛ liŋ, kä thilɛ ram min ci nëndɛ nhɔk. 33 Ram mi wä nëndɛ nhɔk latdɛ jɛ kɛ pek lɔaacdɛ ɛn ɣöö Kuoth ɛ thuɔ̱k. 34 Kä jɛn ram in ci Kuoth ɛ ja̱k, lätdɛ ruac Kuɔth kɛ ɣöö käm Kuoth jɛ Yiëë kɛɛliw a thil pek. 35 Kɛ ɣöö nhɔk Gua̱a̱r in te nhial Gatdɛ, cɛ ŋɔak diaal kuëŋ tetädɛ. 36 Ram mi ŋääth Gat Kuɔth tëëkɛ tëk mi thil pek kä ram mi lo̱k ruac Gatdä Kuɔth /cɛ tëk bi nɛn te waŋ lɔaac Kuɔth kɛ jɛ.

Jɔ̱ɔ̱n 4

1 Täämɛ, mëë ci Kuäär ni Yecu ɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ci ji̱ Pa-ri-thii ɛ liŋ i̱, “Ci Yecu jaak ti la̱nykɛ jaak Jɔ̱ɔ̱n jek, kä lakɛ kɛ,” 2 (a cäŋ ni mëë /ciɛ Yecu ɛnɔ lak naath ɔ, a kɛ jaakɛ läk tɔ̱) 3 cuɛ Juda ba̱ny piny, kä cuɛ loc kä Gɛ̈-lɛ-li. 4 Kä duundɛ ɣöö bɛ rët kɛ Tha-mɛ-ria. 5 Kä inɔ cuɛ ben rɛɛk ji̱ Tha-mɛ-ria, mi cɔali Thi-kar, mi thieek kɛ mun ëë ci Je-kɔb ɛ ka̱m gatdɛ ni Jo-thɛp. 6 Kä te jiw Je-kɔb ɛn wa̱nɔ. Kä kɛ ɣöö ci Yecu cuuc kɛ ja̱l, cuɛ nyuur wi̱i̱ jiɛw. Kä gua̱a̱th ɛmɔ ce̱tdɛ kɛ gua̱a̱th in te cäŋ däär. 7 Cu ciek Tha-mɛ-ria ben, bëë pi̱ ben jɔm. Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Moc ɣä kɛ pi̱ ti maathä.” 8 (Kä ci jaakɛ wä rɛɛk ca mi̱th wä kɔk.) 9 Cu ciek Tha-mɛ-ria ɛmɔ jɛ jiök i̱, “Dee ji̱n ɣä thiec kɛ pi̱ i̱di kä ɛ ji̱n raan ji̱ Juudh, kä lapä ciek Tha-mɛ-ria?” (Kä ji̱ Juudh thilɛ kɛ nyuaak kɛ ji̱ Tha-mɛ-ria.) 10 Kä cu Yecu jɛ loc i̱, “Duŋ mi ŋäci muc Kuɔth kɛnɛ ram ɛ thiec ji̱ mɛ i̱, ‘Moc ɣä kɛ i̱ pi̱ ti maathä’, deri jɛ thiec kɛ ɣöö derɛ ji̱ moc kɛ pi̱ teekä.” 11 Cu ciek ɛ jiök i̱, “Kuäär, thilɛ ji̱ mi bi jɔm ni pi̱, kä jiw lueŋɛ, kɛ kui̱ ɛmɔ pi̱ teekä tɔ̱tɔ̱ dee ji̱n kɛ jek winith? 12 Ji̱n lenyi gua̱ndɔɔŋda ni Je-kɔb ëë käm kɔ jiw ɛmɛ, kä cɛ maath thi̱n amäni gaatkɛ, kɛnɛ ɣɔ̱ɔ̱kɛ?” 13 Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Nɛy diaal ti mathkɛ pi̱ ti̱ti̱ bi rɛw kɛ lɛni nyɔk kɛ näk, 14 kä ram mi maath pi̱ ti bi ɣän kɛ ka̱m jɛ, /ci rɛw ɛ bi met näk amäni cäŋ kɛl. Pi̱ tin bi ɣän kɛ ka̱m jɛ bikɛ a jiw pi̱i̱ni mi lo̱ny rɛydɛ mi moc jɛ tëk mi thil pek.” 15 Cu ciek ɛmɔ jɛ jiök i̱, “Kuäär, kämni ɣä pi̱ tɔ̱tɔ̱, kɛ ɣöö /ci rɛw ɣä dee lɛ näk, kiɛ /cä dee lɛ ben jiɔm kɛ pi̱ ɛn wanɛ mɛ.” 16 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Wër, cɔl cɔwdu, bia wä ben wanɛ mɛ.” 17 Kä cu ciek ɛ loc i̱, “Thilɛ ɣä cɔw.” Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ti̱i̱kɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ lärɛ i̱, ‘Thilɛ ɣä cɔw,’ 18 kɛ ɣöö ci kɔŋ tekɛ cɔw da̱ŋ dhieec, kä ram min te kɛɛl kɛ ji̱ täämɛ /ciɛ cɔwdu, mɛ ci larɛ ɛ thuɔ̱k!” 19 Cu ciek ɛ jiök i̱, “Kuäär, cä jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ɛ ji̱n gök Kuɔth. 20 Ci gua̱ndɔɔŋnikɔ Kuoth pal ɛn pa̱a̱m ɛmɛ, kä laar yɛn ɛ ɛn ɣöö Jɛ-ru-tha-lɛm ɛ jɛn gua̱a̱th in bi naath Kuoth dhil pal thi̱n.” 21 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ciek, liŋ ruacdä, gua̱a̱th a bëëni mi /cia Gua̱a̱r in te nhial bi pal wi̱i̱ pa̱a̱m ɛmɛ, kiɛ kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 22 Yɛn palɛ mi kui̱c yɛn ɛ, kä kɔn palkɔ mi ŋa̱ckɔ, kɛ ɣöö bä ka̱n kä ji̱ Juudh. 23 Kä gua̱a̱th a bëëni, kä cɛ cop täämɛ min bi nɛy tin palkɛ Gua̱ndiɛn kɛ thuɔ̱k jɛ pal kɛ yiëë kɛnɛ thuɔ̱k, kɛ ɣöö go̱o̱r Gua̱a̱r in te nhial ni nɛy ti ce̱tkɛ tɔ̱tɔ̱ kɛ ɣöö ba jɛ pal. 24 Kuoth ɛ yiëë, kä nɛy tin palkɛ jɛ, bikɛ jɛ yi̱k pal kɛ yiëë kɛnɛ thuɔ̱k.” 25 Cu ciek ɛ jiök i̱, “Ɣän ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö Mɛ-thia in cɔali Kritho a bëëni kä mi wee ben, bɛ ŋɔak diaal ben nyuɔ̱th kɔ.” 26 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ɛ jɛn ɣän ruac kɛ ji̱ mɛ.” 27 Ɛn guäth ɛmɔ pa̱ny cu jaakɛ cu ben. Cukɛ ga̱a̱c kɛ ɣöö ruac Yecu kɛ ciek, kä thilɛ ram mi ci jɛ thiec i̱, “Ɛŋu mi go̱o̱ri?” Kiɛ “Latdɛ ni ŋu yɛnɛ ciek ɛmɔ?” 28 Cu ciek ɛmɔ dhaar pi̱i̱nidɛ ba̱ny piny. Cuɛ wä wi̱c, kä cuɛ naath jiök i̱, 29 “Bia, nɛ̈nɛ wut ɛ ci ɣä la̱t ŋɔak diaal tëë cä la̱t. Der a jɛn Kritho?” 30 Cukɛ wä raar rɛɛk, bäkɛ kä jɛ. 31 Ɛn guäth ɛmɔ cu jaakɛ jɛ läŋ, cukɛ wee i̱, “Ŋi̱i̱c, mi̱thni.” 32 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɣän akɛ mi̱ethdä mi bä cam mi kui̱c yɛn ɛ.” 33 Kɛ kui̱ ɛmɔ cu jaakɛ rɔ̱ thiec, “Tëëkɛ ram mi ci jɛ nöŋ mi̱eth?” 34 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Mi̱ethdä ɛ ɣöö la̱tdä ruac raam ëë jäk ɣä, kä bä la̱tdɛ thuk. 35 Kä /ken yɛn wee i̱, ‘Ŋot päth da̱ŋ ŋuaan bi gua̱a̱th ŋër ku cop?’ Duundɛ ɣöö bä jɛ la̱r yɛ, mëtdɛ guic bɛ bia ka̱a̱k nɛn cikɛ ciɛk a ci gua̱a̱th ŋër cop. 36 A cäŋɛ ni ŋeer cɛ yio̱wkɛ jek, kä dolɛ dɛy jiɛn kɛ kui̱ teekä mi do̱raar, kɛ ɣöö dee pi̱i̱th kɛnɛ ŋeer lo̱ckiɛn tɛɛth kɛɛl. 37 Kɛ kui̱ kä mɛmɛ ruac ɛmɛ ɛ thuɔ̱k i̱, ‘Bi ram kɛl kuay pith, kä bi ram in dɔ̱ŋ kɛ ŋɛr.’ 38 Cä yɛ ja̱k kɛ ɣöö bia ti /ka̱nɛ pith ŋɛr. Ci nɛy kɔ̱kiɛn pi̱eth, kä cam yɛn ni tin ca pith.” 39 Cu ji̱ rɛ̈ɛ̈k Tha-mɛ-ria ti ŋuan ruacdɛ ŋäth kɛ kui̱ ruac ciëk ëë cɛ lar i̱, “Cɛ ɣä la̱t ŋɔak diaal tëë cä la̱t.” 40 Mëë ci ji̱ Tha-mɛ-ria ben kä jɛ, cukɛ jɛ läŋ i̱ bɛ te kɛɛl kɛ kɛ, kä cuɛ tëë ɛn wi̱ni kɛ ni̱n da̱ŋ rɛw. 41 Cu nɛy ti nyin ŋuan kɔ̱kiɛn jɛ ŋäth kɛ kui̱ ruacdɛ pa̱ny. 42 Cukɛ ciek ɛmɔ jiök i̱, “Täämɛ /cakɔ lɛ ŋot kɛ ŋa̱th kɛ kui̱ ruacdu, kä ɛ ɣöö cakɔ liɛŋ kɛ ji̱thkɔ kä ŋa̱ckɔ jɛ ɛn nɛmɛ ɛ jɛn Kään ɣɔaa pa̱ny.” 43 Kɛ kɔr ni̱ni da̱ŋ rɛw, cuɛ wä kä Gɛ̈-lɛ-li. 44 Kɛ ɣöö ci Yecu puɔ̱nydɛ jɛ lar i̱, “/Ca gök luth ro̱o̱liɛn.” 45 Kä mëë cɛ ben Gɛ̈-lɛ-li, cu ji̱ Gɛ̈-lɛ-li ɛ nyuɔ̱ɔ̱r. Cukɛ ŋɔak diaal tëë cɛ la̱t cäŋ Ti̱mä Ca̱ŋ Bälä kä Jɛ-ru-tha-lɛm nɛn, kɛ ɣöö kɛn bä, cikɛ wä ɛn cäŋ ti̱mä ɛmɔ. 46 Kä jɛn cuɛ rɔ nyɔk kɛ ben kä Keena kä Gɛ̈-lɛ-li, guäth ëë cɛ pi̱ kɔŋ loc ni kɔaŋ thi̱n. Kä tëëkɛ kuäär kä Ka-pɛr-ni-äm mi te gatdɛ kɛ juey. 47 Mëë cɛ jɛ liŋ ɛn ɣöö ci Yecu jiɛɛn kä Juda bendɛ kä Gɛ̈-lɛ-li, cuɛ wä, wëë jɛ lip kɛ ɣöö bɛ gatdɛ ben jakä gɔaa, kɛ ɣöö cɛ thia̱k kɛ lia̱a̱. 48 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “/Ci yɛn bi ŋa̱th ɛ ni mi nɛ̈nɛ nyuuthni kɛnɛ ti ga̱y kɛ naath.” 49 Cu kuäär ɛmɔ jɛ jiök i̱, “Kuäär, mal ben, a ŋot gatdä /kenɛ ni li̱w.” 50 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Wër, gatdu bɛ tëk.” Cu wut ɛmɔ ruac in ca la̱r jɛ ɛ Yecu ŋäth, kä cuɛ tɛth piny. 51 Kä min ŋotdɛ dup, cuɛ röm kɛ ji̱ läätädɛ. Cukɛ jɛ la̱r ɣöö gatdɛ tëkɛ. 52 Cuɛ kɛ thiec kɛ thaak ëë tëk kɛ jɛ. Cukɛ jɛ loc i̱, “Ci lëth pua̱nydɛ thuuk pan kɛ cäŋdäär kɛ thaak kɛl.” 53 Cu gua̱n gatdä jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ɛ jɛn thaak ëë jio̱k Yecu jɛ thi̱n i̱, “Bi gatdu tëk.” Kä cuɛ jɛ ŋäth, amäni gɔlɛ kɛɛliw. 54 Mɛmɛ cuɛ a rɛw nyuuthä mëë ci Yecu ɛ la̱t, mëë jiɛyɛ kä Juda wädɛ kä Gɛ̈-lɛ-li.

Jɔ̱ɔ̱n 5

1 Kɛ kɔr kä nɔmɔ cuɛ tekɛ gua̱a̱th ti̱mä ji̱ Juudh, kä cu Yecu wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 2 Täämɛ, kä Jɛ-ru-tha-lɛm tëë kɛ pul mi thiek kɛ Thok Deet mi cɔali Beth-dha-tha kɛ thok ji̱ Ɣi-bɛ-ru, kä tëë kɛ ba̱ŋni da̱ŋ dhieec. 3 Ɛn gua̱a̱th ɛmɔ tɔ̱ɔ̱c ji̱ jua̱thni ti ŋuan thi̱n, ciöör, kɛ dua̱nyni kɛnɛ tin cɛ nuäŋ. Kä liɛpkɛ ni wa̱l pi̱i̱ni, 4 kɛ ɣöö tha̱a̱ŋ gua̱thni la wä jääk Kuɔth nhial rɛy puɔl, kä la jakɛ pi̱ kä wa̱l. Kä ram mɔ ci kɔŋ wä rɛy pi̱i̱ni mɔ la gɔaa puɔ̱nydɛ kä liaw in tekɛ jɛ. 5 Te ram kɛl piny thi̱n mi ci tekɛ liaw kɛ run ti jiɛn diɔ̱k wi̱cdɛ bädäk. 6 Mëë ci Yecu jɛ nɛn, kä cuɛ ŋa̱c i̱ cɛ jääny ɛlɔ̱ŋ, cuɛ jɛ jiök i̱, “Go̱o̱ri ɣöö ba ji̱ jakä gɔaa?” 7 Wut ëë tekɛ juey, cuɛ wee i̱, “Kuäär, thilɛ ram mi naŋ ɣä rɛy puɔ̱ɔ̱l, mi ci pi̱ rɔ̱ wa̱l, kä min ŋuɔtdä a wa̱a̱ bi radɔ̱diɛn ɣä cu dhɔ̱ŋ.” 8 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Jiɛc rɔ, käni ko̱lu, kä jäli.” 9 Kä ni ɛ ɛn täämɛ cu puɔ̱ny wutdä indaan gɔaa, cuɛ ko̱lɛ ka̱n, kä cuɛ ja̱l. Täämɛ, cuɛ la cäŋ lɔ̱ŋä ji̱ Juudh. 10 Kä cu ji̱ Juudh wut ëë cɛ puɔ̱nydɛ jakä gɔaa jiök i̱, “Wa̱lɛ ɛ cäŋ lɔ̱ŋä, /cɛ rɔ lot kɛ ciaŋ ŋuɔ̱tni Muthɛ ɛn ɣöö bi ko̱lu kap.” 11 Kä cuɛ kɛ loc i̱, “Cu ram in teek ɣä, ɣä jiök i̱, ‘Käni ko̱lu, kä wër.’ ” 12 Kä cukɛ jɛ thiec i̱, “Ɛŋa jio̱k ji̱ mɔ i̱, ‘Kap ko̱lu, kä wër jäli’?” 13 Täämɛ, ram in ci puɔ̱nydɛ gɔaa kui̱cɛ ram in teek jɛ, kɛ ɣöö ci Yecu jiɛɛn, kɛ ɣöö te buɔ̱n mi di̱i̱t ɛn guäth ɛmɔ. 14 Kɛ kɔrɛ cu Yecu wut indaan jek rɛy luaak Kuɔth in di̱i̱t, kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Nɛnɛ, ci puɔ̱nydu pual! /Cu duer nyɔk, kɛ ɣöö bi thil mi jiäk mi bi tuɔɔk kä ji̱.” 15 Cu wut indaan wä, kä cuɛ wä la̱r ji̱ Juudh ɛn ɣöö ɛ Yecu ɛn nëë ci puɔ̱nydɛ jakä gɔaa. 16 Kä ɛ jɛn kui̱ kä mɛmɛ ɛn nëë cu ji̱ Juudh Yecu moc riɛk, kɛ ɣöö lätdɛ lät ti ce̱tkɛ mɛmɛ kɛ cäŋ lɔ̱ŋädiɛn. 17 Kä cu Yecu jɛ luɔ̱c kɛ i̱, “Lät Gua̱a̱r amäni täämɛ, kä la̱tdä bä.” 18 Kä ɛ jɛn kɛ kui̱ kä mɛmɛ, cu ji̱ Juudh näk Yecu go̱r ɛlɔ̱ŋ, /ci mɔ a ɣöö cuɛ ciaŋ ca̱ŋ lɔ̱ŋä ya̱r kärɔa, kä ɛ ɣöö cɔlɛ Kuoth ala Gua̱n, kä päärɛ rɔɔdɛ kɛ Kuoth. 19 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, thilɛ mi dee Gat Kuɔth ɛ luäŋ kɛ lätni jɛn kärɔaadɛ, ɛ ni min cɛ nɛn ɛ lät Gua̱n ɛ, kɛ ɣöö mi lät Gua̱n ɛ, ɛ jɛn min lät Gatdɛ bä. 20 Kɛ ɣöö nhɔk Gua̱n in te nhial Gatdɛ, kä nyuthɛ jɛ tin diaal tin lätdɛ. Kä bɛ lät tin di̱t ni kɛn kä lät ti̱ti̱ nyuɔ̱th jɛ kä bi yɛn ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ. 21 Kä ce̱tkɛ min la jiɛɛc Gua̱a̱r in te nhial nɛy ti ci li̱w li̱th kä kämɛ kɛ tëk, bi Gatdɛ ram min nhɔkɛ ka̱m tëk bä. 22 Thilɛ ram kɛl mi luk Gua̱a̱r in te nhial ɛ, cɛ lua̱ŋ luɔ̱k kɛɛliw ka̱m Gatdɛ, 23 ɛ ɣöö dee nɛy diaal Gat Kuɔth luɔ̱th, ce̱tkɛ min luɔ̱thkɛ Gua̱n. Jɛn mi /ci Gat Kuɔth luth, thilɛ jɛ luth kɛ Gua̱n ëë jäk jɛ. 24 Ɛpuc, ɛpuc ɣän la̱rä jɛ yɛ, ram mi liŋ ruacdä kä ŋääthɛ ram ëë jäk ɣä tëëkɛ tëk mi do̱raar, /ca jɛ bi luk, cɛ lia̱a̱ bäl, a cɛ cop teekä. 25 “Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, gua̱a̱th a bëëni, kä cɛ cop, mi bi nɛy ti ci li̱w jɔw Gatdä Kuɔth liŋ. Kä bi nɛy tin ca jɛ liŋ rɔ̱ jiɛc li̱th. 26 Kɛ ɣöö ce̱tkɛ min te Gua̱a̱r in te nhial kɛ tëk puɔ̱nydɛ pa̱ny, cuɛ Gatdɛ ka̱m gua̱a̱th bä i̱ bɛ tekɛ tëk kärɔa. 27 Cuɛ jɛ ka̱m lua̱ŋ i̱ bɛ naath luk, kɛ ɣöö ɛ jɛn Gat Ran. 28 /Cuarɛ ga̱a̱c kɛ nɛmɛ, kɛ ɣöö gua̱a̱th a bëëni mi bi nɛy diaal ti ca kony jɔwdɛ liŋ, 29 kä bikɛ rɔ̱ jiɛc kä tëkɛ, nɛy tin ca ti gɔw la̱t bikɛ rɔ̱ jiɛc kä tëkɛ, kä kɛn tin ca jiäk la̱t bikɛ rɔ̱ jiac luɔ̱k in di̱i̱t.” 30 “Thilɛ ŋu mi dëë la̱t kɛ lua̱ŋdä. Ɣän luɔ̱kä kɛ min cä liŋ, kä lukdä ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ, kɛ ɣöö /cä go̱r ni liakdä. Göörä ni ruac raam ëë jäk ɣä. 31 “Mi latdä ni ruac nenädä kärɔa, /ci ruac nenädä a thuɔ̱k. 32 Tëë ram mi dɔ̱diɛn mi lat nën kɛ kui̱dä, kä ŋa̱cä jɛ, i̱ ruac nenädɛ kɛ kui̱dä ɛ thuɔ̱k. 33 Cia naath jäkä Jɔ̱ɔ̱n, kä cuɛ ruac nenä lat kɛ kui̱ thukä. 34 /Ciɛ ɣöö nhɔakä ni nën ɛ lat raan ɛ mɛ kɛ kui̱dä, ɣän latdä ti̱ti̱, kɛ ɣöö dee yɛn kään. 35 Ɛ jɛn lɛmbär in pɛt kä mɛrɛ gua̱a̱thdɛ, kä cia nhɔk ɛn ɣöö bi lo̱ckun tɛth lɛɛr ɔ rɛy buɔyädɛ. 36 Duundɛ ɣöö ta̱a̱ kɛ nën mi di̱t ni jɛn kä nën in tekɛ Jɔ̱ɔ̱n. Kä la̱t in ci Gua̱a̱r ɛ ka̱m ɣä i̱ bä la̱t, kɛ kɛn lät ti la̱tdä ti pa̱ny, kä nyooth kɛn ɣöö ɛ Gua̱a̱r ɛn nɔ jäk ɣä mɔ. 37 Kä cu Gua̱a̱r puɔ̱nydɛ mëë jäk ɣä nën lat kɛ kui̱dä. /Ken yɛn jɔwdɛ met liŋ, kä /ken yɛn puɔ̱nydɛ met nɛn, 38 kä /ci ruacdɛ te rɛydun, kɛ ɣöö /ci yɛn ram min cɛ ja̱k, ŋäth. 39 “Go̱o̱rɛ yɛn Ruac Kuɔth in Rɛl Rɔ, kɛ ɣöö caar yɛn ɛ i̱ rɛydɛ te yɛn kɛ tëk mi do̱raar, kä kɛ jɛn min lat ruac nenä kɛ kui̱dä. 40 Kä lökɛ ɣöö bia ben kä ɣä, kɛ ɣöö bia tëk jek. 41 Ɣän /cä liak go̱r kä naath. 42 Kä ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö cia thil nhök Kuɔth rɛydun. 43 Ɣän ba̱a̱ kɛ ciöt Gua̱a̱r, kä /ci yɛn ɣä nhɔk. Kä mi bä radɔ̱diɛn kɛ ciötdɛ kärɔa, kä la nhɔk yɛn jɛ. 44 Kä dee yɛn tekɛ ŋa̱th i̱di, mi nhɔk yɛn liak kä rɔ̱, kä /ci yɛn liak in bëë kä Kuoth nhɔk? 45 /Cuarɛ jɛ car i̱ bä yɛ gɔany nhiam Gua̱a̱r. Ɛ Muthɛ min ŋa̱thɛ, ɛn nɔ gɔɔny yɛ mɔ. 46 Mi ŋääth yɛn Muthɛ, dee yɛn ɣä ŋäth bä, kɛ ɣöö cɛ gɔ̱a̱r kɛ kui̱dä. 47 Kä mi /ci yɛn ruac in cɛ gɔ̱r ŋäth, dee yɛn ruac in latdä kulɛ ŋäth i̱di?”

Jɔ̱ɔ̱n 6

1 Kɛ kɔr kä mɛmɛ cu Yecu wä kui̱ Bar Gɛ̈-lɛ-li min la Bar Tay-bi̱i̱-riath. 2 Kä cu buɔ̱n nɛɛni ti ŋuan jɛ guɔ̱ɔ̱r, kɛ ɣöö cikɛ nyuuthni ti ga̱ykɛ naath tëë cɛ lät kä ji̱ jua̱thni nɛn. 3 Cu Yecu wä wuɔ̱thni päämni, kä cuɛ wä nyuur ɛn wi̱ni kɛ jaakɛ kɛɛl. 4 Cu gua̱a̱th ti̱mä ji̱ Juudh min la Cäŋ Bälä thia̱k. 5 Kä min cɛ guic, cuɛ nɛy ti ŋuan nɛn bäkɛ kä jɛ, cuɛ Yecu Pi-lip jiök i̱, “Banɛ mi̱eth kɔk nikä, mi dëë cam ɛ nɛy ti̱ti̱?” 6 Lärɛ jɛ nɛmɛ kɛ ɣöö jɛn puɔ̱nydɛ ŋäcɛ min bɛ la̱t. 7 Cu Pi-lip ɛ loc i̱, “Yio̱w ti kur rɛw /cikɛ dee ro̱ŋ kɛ kök mi̱eth, a cäŋɛ ni mi tɔt /ci ramɔ kä kɛ ɛ dee jek.” 8 Cu ram kɛl kä jaakɛ min la An-dɛ-röw, däman Pi-tɔr jɛ jiök i̱, 9 “Tëëkɛ dhɔl mi a wanɛ mɛ mi tekɛ jurayni da̱ŋ dhieec kɛnɛ rɛc da̱ŋ rɛw, kä kɛ ŋuni kɛ kui̱ nɛɛni ti ŋuan ti̱ti̱?” 10 Cu Yecu wee i̱, “Jakɛ naath kä nyuur piny.” Täämɛ tëëkɛ juaac ti ŋuan ɛn wi̱ni. Kä cu wutni ti dee pekdiɛn bathdɔɔri da̱ŋ dhieec cop nyuur. 11 Cu Yecu jurayni ka̱n, kä mëë cɛ Kuoth la̱r tɛth lɔaac kɛ kui̱diɛn, cuɛ kɛ dääk kä naath tin ci nyuur piny. Kä cuɛ rɛc da̱a̱k inɔ bä, ce̱tkɛ pek in go̱o̱r naath ɛ. 12 Mëë cikɛ mi̱th a cikɛ ria̱ŋ, cuɛ ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, “Kuanyɛ tɔ̱ ci duɔth tɔ̱, kɛ ɣöö bɛ thil mi bi duɔth piny.” 13 Cukɛ ŋɔak duɔ̱ɔ̱l, kä cu tin ci duɔth diënyni da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw thiäŋ kä jurayni tin ca doth ɛ nɛy tin ci mi̱th. 14 Mëë ci naath nyuuth mi gääy kɛ nɛn, cukɛ wee i̱, “Ɛpuc, mɛmɛ ɛ gök Kuɔth min bi ben wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n.” 15 Mëë cɛ jɛ mir ɛn ɣöö go̱o̱r naath käpdɛ kɛ buɔ̱m, kɛ ɣöö bikɛ jɛ jakä kuääriɛn in di̱i̱t, cu Yecu rɔ riɛc wi̱i̱ pa̱a̱m jɛn kärɔaadɛ. 16 Mëë ci ɣɔw a thiaŋ, cu jaakɛ wä rɛy bar. 17 Cukɛ wä rɛy murkäbä, wäkɛ kui̱c kä Ka-pɛr-ni-äm. Kä ci ɣɔw a wäär, kä ŋot Yecu /kenɛ ni ben kä kɛ. 18 Cuɛ tekɛ muaŋ mi di̱i̱t rɛy bar, kɛ ɣöö put jiɔam mi di̱i̱t. 19 Mëë cikɛ gɛɛr kä mi tɔt, cukɛ Yecu nɛn jälɛ wi̱i̱ pi̱i̱ni, kä wëë kɛ thia̱k kɛ murkäb, cukɛ dual ɛlɔ̱ŋ. 20 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɛ ɣän, /cuarɛ dual.” 21 Kä ɛnɔ cu lo̱ckiɛn cu tɛɛth kɛ bendɛ rɛy murkäbä, kä cu murkäb mal cop thok waath ëë wäkɛ thi̱n. 22 Mëë ruɔ̱n cu nɛy tin ci duɔth kui̱c bar jɛ nɛn ɛn ɣöö ci duɔth ni murkäb kɛl kärɔa ɛn wi̱ni, kä /ken Yecu wä rɛy murkäbä kɛ jaakɛ kɛɛl, wä ni jaakɛ kärɔ̱. 23 Kä cuɛ tekɛ tha̱a̱ŋ murkäbni ti bëë kä Tay-bi̱i̱-riath ben thia̱kä kɛ gua̱a̱th ëë ci naath mi̱th kɛ jurayni thi̱n, kɛ kɔr kä mëë ci Kuäär ni Yecu Kuoth la̱r tɛ̈th lɔaac. 24 Kä mëë ci naath ɛ nɛn ɛn ɣöö thilɛ Yecu ɛn wi̱ni, kiɛ jaakɛ, cu kɛn wä rɛy murkäbni wäkɛ kä Ka-pɛr-ni-äm, görkɛ Yecu. 25 Mëë ci kɛn ɛ jek kui̱c bar, cukɛ jɛ jiök i̱, “Ŋi̱i̱c, bi̱i̱ wanɛ mɛ nɛy?” 26 Cu Yecu kɛ loc i̱, “Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, /ci yɛn ɣä go̱r kɛ ɣöö cia nyuuthni ti ga̱ykɛ naath nɛn, ɛ ɣöö cia mi̱th a cia ria̱ŋ kɛ jurayni. 27 /Cuarɛ lät kɛ kui̱ mi̱eth mi la jiäk, la̱tdɛ kɛ kui̱ mi̱eth mi bi yɛ nöŋ tëk mi thil pek, min bi Gat Ran ɛ ka̱m yɛ. Kɛ ɣöö ci Gua̱a̱r in te nhial ɛ ka̱m lua̱ŋ la̱tdɛ.” 28 Kä cukɛ jɛ jiök i̱, “Ɛŋu mi bakɔ la̱t, kɛ ɣöö bakɔ lät Kuɔth la̱t?” 29 Cu Yecu kɛ loc i̱, “Nɛmɛ ɛ jɛn la̱t Kuɔth, ɛn ɣöö bia ram min ci Kuoth ɛ ja̱k ŋäth.” 30 Kä cukɛ jɛ jiök i̱, “Ɛ nyuuth ŋukä ɛn mɔ bi nyuɔ̱th kɔ mɔ, kɛ ɣöö dëëkɔ jɛ nɛn a bakɔ ji̱ ŋäth? Lätdi ni la̱t mi ŋu? 31 Cu gua̱ndɔɔŋnikɔn mi̱eth mi ca ŋun ɛ Kuoth cam därdɔaar, ce̱tkɛ mëë ca gɔ̱r i̱, ‘Cuɛ kɛ ka̱m juray mi ŋuɔ̱nkɛ nhial kɛ ɣöö bikɛ jɛ cam.’ ” 32 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, /ciɛ Muthɛ ɛn nëë käm yɛ juray ëë bä nhial. Ɛ Gua̱a̱r ɛn nëë moc yɛ juray in thuɔ̱k mëë bä nhial. 33 Juray Kuɔth ɛ jɛn mi̱eth mi bä piny nhial, kä kämɛ ji̱ wec muɔ̱ɔ̱n tëk.” 34 Kä cukɛ jɛ jiök i̱, “Kuäär, kämni kɔ mi̱eth ɛmɛ ni ciaŋ.” 35 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɛ ɣän mi̱eth teekä. Ram mi bëë kä ɣä, /ci buɔth ɛ bi näk, kä ram mi ŋääth ɣä, /ci rɛw ɛ bi met näk. 36 Duundɛ ɣöö cä yɛ la̱r ɣöö cia ɣä nɛn, kä /ka̱nɛ ɣä ŋäth. 37 Bi nɛy diaal tin ci Gua̱a̱r kɛ ka̱m ɣä ben kä ɣä, kä /cä ram mi bëë kä ɣä bi lo̱k. 38 /Ka̱n ben piny nhial kɛ ɣöö bä la̱t ni ruacdä, ba̱a̱ kɛ ɣöö bä la̱t ni ruac raam min jäk ɣä. 39 Kä mɛmɛ ɛ jɛn ruac raam min jäk ɣä, kɛ ɣöö /cä ram kɛl kä kɛn tin diaal tin cɛ ka̱m ɣä bi bath, kä bä jɛ jiɛc li̱th kɛ cäŋ guutdä ɣɔaa. 40 Kä mɛmɛ ɛ jɛn ruac Gua̱a̱r, ɛn ɣöö nɛy diaal tin ca Gat nɛn, kä ŋa̱thkɛ jɛ, tekɛ kɛ tëk mi thil pek. Kä bäkɛ jiɛc li̱th kɛ cäŋ guutdä ɣɔaa.” 41 Kä cu ji̱ Juudh ŋɛ̈r kɛ kui̱dɛ, kɛ ɣöö cɛ wee i̱, “Ɛ ɣän juray in bä piny nhial.” 42 Cukɛ wee i̱, “/Ciɛ jɛn Yecu, gat Jo-thɛp, min ŋäc kɔn gua̱n kɛnɛ man? Kä ɛŋu derɛ jɛ lar täämɛ ɔ i̱, ‘Ci ɣän ben piny nhial’?” 43 Cu Yecu kɛ loc i, “/Cuarɛ ŋɛ̈r kamnikun. 44 Thilɛ ram mi dee ben kä ɣä, mi /ken Gua̱a̱r ëë jäk ɣä jɛ nööŋ, kä bi ɣän ɛ jiɛc li̱th kɛ cäŋ guutdä ɣɔaa. 45 Ca jɛ gɔ̱r rɛy ruaacni göökni Kuɔth i̱, ‘Ba kɛn diaal ŋi̱eec ɛ Gua̱a̱r.’ Kä bi nɛy diaal tin ca ruac liŋ kä ca ŋi̱eec nhiam Gua̱a̱r ben kä ɣä. 46 /Ciɛ ɣöö tëëkɛ ram mi ci Gua̱a̱r in te nhial ni Kuoth nɛn, ɛ ni ram in bä kä Kuoth ci Gua̱a̱r nɛn ɔ. 47 Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ram ɔ tekɛ ŋa̱th ɔ tëë kɛ tëk mi do̱raar. 48 Ɛ ɣän juray teekä. 49 Cu gua̱ndɔɔŋnikun mi̱eth mi bëë nhial cam därdɔaar, kä cu li̱w. 50 Mɛmɛ ɛ jɛn juray mi bëë piny nhial, kɛ ɣöö dee raan ɛ cam, kä /cɛ bi li̱w. 51 Ɛ ɣän juray teekä min bä piny nhial, kä ram ɔ bi mi̱th kä juray ɛmɛ ɔ, bɛ tëk kɛ tëk mi thil pek, kä juray in bä thöp kɛ kui̱ teekä ɣɔaa ɛ jɛn ri̱ŋdä.” 52 Cu ji̱ Juudh ŋaknɔm ŋak kärɔ̱, wäkɛ i̱, “Dee wut ɛmɔ kɔn ka̱m ri̱ŋdɛ kɛ ɣöö banɛ jɛ cam i̱di?” 53 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, mi /cia ri̱ŋ Gatdä Ran bi cam, kä /cia riɛmdɛ bi math, bia thil tëk rɛydun. 54 Kä nɛy tin camkɛ ri̱ŋdä kä maath kɛ riɛmdä bikɛ tekɛ tëk mi do̱raar, kä bä kɛ jiɛc li̱th kɛ cäŋ guutdä ɣɔaa. 55 Kɛ ɣöö ri̱ŋdä ɛ jɛn mi̱eth pa̱ny, kä riɛmdä ɛ jɛn in maath naath ɛ pa̱ny. 56 Kä nɛy tin camkɛ ri̱ŋdä kä mathkɛ riɛmdä tekɛ rɛydä, kä ta̱a̱ rɛydiɛn. 57 Ce̱tkɛ min ci Gua̱a̱r in tëk ɣä ja̱k, kä ɣän tëk ɣä kɛ kui̱ Gua̱a̱r, kä bi ram in bi ɣä cam tëk kɛ kui̱dä bä. 58 Mɛmɛ ɛ jɛn juray min bä piny nhial, a /ci mɔ a mëë cam gua̱ndɔɔŋnikun ɛ, kä cukɛ li̱w. Kä ram mi cam juray ɛmɛ bɛ tëk kɛ tëk mi thil pek.” 59 Cuɛ ti̱ti̱ lat min ŋi̱i̱cɛ naath rɛy dolä ji̱ Juudh kä Ka-pɛr-ni-äm. 60 Mëë cikɛ mɛmɛ liŋ, cu ji̱ kɔaarɛ ti ŋuan wee i̱, “Ŋi̱i̱c ɛ mɛ ɛ mi bum bum, Kä ɛŋa mi dee jɛ nhɔk?” 61 Duundɛ ɣöö mëë ci Yecu jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ci ji̱ kɔaarɛ ŋɛ̈r kɛ jɛn nɔmɔ, cuɛ kɛ jiök i̱, “Jiäk lo̱ckun kɛ ruac ɛmɛ? 62 Kä derɛ kulɛ tee i̱di, mi dee yɛn Gat Ran nɛn a wee nhial, guäth ëë cɛ kɔŋ te thi̱n? 63 Ɛ yiëë ɛ nin käm raan tëkɔ, ri̱ŋ thilɛ jɛ luɔ̱t. Kä ruaacni tëë cä la̱t yɛ ɛ yiëë kɛnɛ tëk. 64 Kä tëë tha̱a̱ŋkun ti thil ŋa̱th rɛydun.” Kä ŋäc Yecu kɛ nikɛ nhiam ɛn ɣöö kɛ ŋaani kɛn nɛy tin thil ŋa̱th kɛnɛ ram in bi jɛ kɔak. 65 Kä cuɛ wee i̱, “Kɛ kui̱ kä mɛmɛ, cä la̱r yɛ ɛn ɣöö thil ram mi dee ben kä ɣä, ɛ ni mi ca jɛ ka̱m jɛ ɛ Gua̱a̱r.” 66 Kɛ kɔr kä mɛmɛ cu ji̱ kɔaarɛ ti ŋuan kac jɔk, kä /kenkɛ lɛ ŋot kɛ ja̱l kɛɛl kɛ jɛ. 67 Cu Yecu jaakɛ da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw thiec i̱, “Bi yɛn jiɛɛn bä?” 68 Cu Thay-mɔn Pi-tɔr ɛ loc i̱, “Kuäärä, ɛŋa mi dee kɔ wä kä jɛ? Ɛ ji̱n min te kɛ ruaacni teekä mi do̱raar. 69 Kä cakɔ jɛ ŋäth, kä cakɔ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ɛ ji̱n Kɛl Kuɔth mi Rɛl Gɔɔydɛ rɔ.” 70 Cu Yecu kɛ loc i̱, “/Ka̱n yɛ mɛk ala jaakä da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw? Kä ram kɛl kä yɛ ŋotdɛ ɛ gua̱n jiäkni?” 71 Laarɛ nɔmɔ kɛ kui̱ Ju-däth, gat Thay-mɔn Ith-kɛ̈-ri-ɔt, kɛ ɣöö ɛ ram kɛl kä jaakɛ da̱ŋ wäl rɛw min bi jɛ kɔak.

Jɔ̱ɔ̱n 7

1 Kɛ kɔr kä nɛmɛ cu Yecu wä ja̱l rɛy Gɛ̈-lɛ-li, kɛ ɣöö /cɛ jɛ go̱o̱r i̱ bɛ ja̱l rɛy Juda, kɛ ɣöö go̱o̱r ji̱ Juudh näkdɛ. 2 Kä ci cäŋ ti̱mä ji̱ Juudh min la cäŋ ti̱mä bi̱lɛ kä thia̱k. 3 Kä cu dämani jɛ jiök i̱, “Jiɛyni ɛn wanɛ, wër kä Juda, kɛ ɣöö dɔ̱ŋ dee ji̱ kɔaaru lät tin ci la̱t nɛn. 4 Kɛ ɣöö thilɛ ram mi lät ŋɔaani kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈, mi go̱o̱rɛ ɣöö ba jɛ ŋa̱c ɛ naath. Mi lätdi ŋɔak ti̱ti̱, nyuthni rɔ ɣɔw.” 5 Kɛ ɣöö a cäŋɛ ni dämani, /ka̱n jɛ ŋäth. 6 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ŋot gua̱a̱thdä /kenɛ ni cop, kä te gua̱a̱thdun ɛn wanɛ thi̱n ni ciaŋ. 7 /Ci ɣɔw yɛ dee nyir, kä nyiirɛ ɣä, kɛ ɣöö cä ruac nenä lat ɛn ɣöö jiäk lätkɛ. 8 Yɛn pua̱nykun wiaa guäth ti̱mä, kä /cä bi wä thi̱n ɛn guäth ti̱mä ɛmɔ, kɛ ɣöö ŋot gua̱a̱thdä /kenɛ ni cop.” 9 Kä min cɛ nɔmɔ lat, cuɛ duɔth kä Gɛ̈-lɛ-li. 10 Mëë ci dämani wä guäth ti̱mä, jɛn puɔ̱nydɛ cuɛ wä bä kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈, a /ca ŋäc ɛ naath. 11 Kä cua jɛ go̱r ɛ ji̱ Juudh guäth ti̱mä, kä thieckɛ i̱, “Jɛn a ni kä?” 12 Cuɛ tekɛ ŋaknɔm mi cua ŋak ɛ naath kɛ kui̱dɛ. Laar tha̱a̱ŋkiɛn ɛ i̱, “Ɛ wut mi gɔaa,” kä ɛ tha̱a̱ŋkiɛn i̱, “Ëëy, jɛn la mɛɛtdɛ ni naath.” 13 Kä /ken naath ruac a jɔc kɛ kui̱dɛ, kɛ ɣöö dualkɛ kɛ ji̱ Juudh. 14 Mëë ci tha̱a̱ŋ ni̱ni ti̱mä mɔmɔ thuɔ̱k, cu Yecu wä nyuur rɛy luaak Kuɔth in di̱i̱t, kä cuɛ jɛ tok kɛ mi ŋi̱i̱cɛ naath. 15 Cu ji̱ Juudh ga̱a̱c, kä cukɛ wee i̱, “Ɛn wut ɛmɛ kuɛ ŋɔak lɛ ŋa̱c nikä, kä /ka̱nɛ met ŋi̱eec?” 16 Kä cu Yecu kɛ loc i̱, “Ŋi̱i̱cdä /ciɛ duŋdä, bëë kä ram ëë jäk ɣä. 17 Mi tëëkɛ ram mi lät ni ruac Kuɔth, bɛ jɛ ŋa̱c mi bä ŋi̱i̱c ɛmɛ kä Kuoth, kiɛ latdä ni ruacdä ɣän Kärɔa. 18 Kä nɛy tin latkɛ ni ruacdiɛn kärɔa görkɛ ni liakdiɛn kä naath. Kä ram min go̱o̱r ni puɔny raam min jäk jɛ, ɛ gua̱n thuɔ̱ɔ̱kni, kä thilɛ, rɛydɛ kac. 19 “/Ken Muthɛ yɛ ka̱m ŋuɔ̱t Kuɔth? Kä thilɛ ram kɛl kä yɛ mi käp kɛ. Kuɛ la ŋu go̱o̱r yɛn ni näkdä mɔ?” 20 Kä cu naath ɛ loc i̱, “Ji̱n ti̱i̱ kɛ yiëë mi jiääk! Ɛŋa mi go̱o̱r ɣöö bɛ ji̱ näk?” 21 Cu Yecu kɛ loc i̱, “Cä la̱t ni la̱t kɛl mi gääy naath, kä cu yɛn diaal ga̱a̱c kɛ jɛ. 22 Ci Muthɛ yɛ ka̱m ciaŋ cuelä, cäŋɛ ni mi bëë kɛ ciaŋ gua̱ndɔɔŋnikun, a /ci mɔ a Muthɛ puɔ̱nydɛ. Kä cuɛl yɛn gat kɛ cäŋ lɔ̱ŋä. 23 Kä, mi dëë raan cuɛl kɛ cäŋ lɔ̱ŋä, kɛ ɣöö /ca ŋuɔ̱t Muthɛ bi ya̱r, ɛŋu jiäk lo̱ckun ɔ kɛ ɣä, kɛ ɣöö cä puɔ̱ny ran kɛɛliw jakä gɔaa kɛ cäŋ lɔ̱ŋä? 24 Cuarɛ naath luk kɛ guec pua̱nynikiɛn, luɔ̱kɛ naath kɛ thuɔ̱k kɛnɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ.” 25 Kä täämɛ cu tha̱a̱ŋ ji̱ Jɛ-ru-tha-lɛm wee i̱, “Ram ɛmɛ /ciɛ jɛn ram min görkɛ näkdɛ? 26 Kä jɛn ɛn, ruacɛ nhiam nath kä thilɛ mi la̱rkɛ jɛ! Derɛ a mi ŋäc kua̱r ɛ i̱ ɛ jɛn Kritho? 27 Kä ŋäc kɔn gua̱a̱th in bä wut ɛmɛ thi̱n, kä mi wä Kritho ben, thil ram mi dëë gua̱a̱th in bëë thi̱n ŋa̱c.” 28 Kä mëë ŋi̱i̱c Yecu naath rɛy luaak Kuɔth in di̱i̱t, cu yɔal wëë i̱, “Ŋäc yɛn ɣä, kɛnɛ gua̱a̱th in ba̱a̱ thi̱n? /Ka̱n ben kɛ ruacdä, duundɛ ɣöö ram ëë jäk ɣä ɛ thuɔ̱k, kä kui̱c yɛn ɛ. 29 Ɣän ŋa̱cä jɛ, kɛ ɣöö ba̱a̱ kä jɛ, kä ɛ jɛn ɛn ëë jäk ɣä.” 30 Kɛ kui̱c ɛmɔ cukɛ käpdɛ go̱r, kä cuɛ thil ram mi cu jɛ guëër, kɛ ɣöö ŋot gua̱a̱thdɛ /kenɛ ni cop. 31 Kä cu nɛy ti ŋuan ɛ ŋäth, cukɛ wee i̱, “Mi wä Kritho wä ben, bɛ nyuuthni ti ga̱ykɛ naath ti la̱nykɛ ti ci wut ɛmɛ kɛ la̱t ti la̱t?” 32 Cu ji̱ Pa-ri-thii naath liŋ a ruackɛ kä rɔ̱ kɛ kui̱ Yecu, kä cu bööth palä kɛnɛ ji̱ Pa-ri-thii bolithni ja̱k, kɛ ɣöö ba jɛ wä yiɛn. 33 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɣän bä te kɛɛl kɛ yɛ kɛ gua̱a̱th mi tɔt, bä kulɛ loc kä ram ëë jäk ɣä. 34 Bia ɣä go̱r, kä /cia ɣä bi jek, kɛ ɣöö gua̱a̱th in ta̱a̱ thi̱n, /cia bi ben thi̱n.” 35 Kä cu ji̱ Juudh ruac kamnikiɛn i̱, “Go̱o̱rɛ ram ɛmɔ wä ni kä, mɔ /canɛ jɛ dee jek ɔ? Go̱o̱rɛ jɛn ɣöö bɛ wä kä ji̱ Juudh ti ci riaw ro̱o̱l ji̱ Gɛ-rith, kä bɛ ji̱ Gɛ-rith wä ŋi̱eec? 36 Kä lotdɛ ni ŋu min wëë i̱, ‘Bia ɣä go̱r, kä /cia ɣä bi jek?’ kɛnɛ ɣöö ‘Gua̱a̱th in ta̱a̱ thi̱n, /cia bi ben thi̱n’?” 37 Kɛ cäŋ ti̱mä min jɔak cäŋ in di̱i̱t, mëë te Yecu cuŋä cuɛ ruac kɛ jɔw mi di̱i̱t wëë i̱, “Mi tëëkɛ ram mi näk rɛw ɛ, a jɛ bëë kä ɣä, kä a jɛ mäth. 38 Kä ram in ŋääth ɣä, ce̱tkɛ min ci ruac Kuɔth ɛ lar i̱, ‘Bi pi̱ teekä loony rɛy raam ɛmɔ.’ ” 39 Täämɛ, cuɛ ruac ɛmɔ lat kɛ kui̱ Yieekä, min ba jek ɛ nɛy tin ŋa̱thkɛ, kɛ ɣöö ŋotdɛ /ka̱n Yiëë ni kamkɛ, kɛ ɣöö /ka̱n Yecu ni naŋ nhial. 40 Mëë cikɛ rieet ti̱ti̱ liŋ, cu tha̱a̱ŋ nath ɛ lar i̱, “Ram ɛmɛ kɛ thuɔ̱k ɛ jɛn gök.” 41 Kä cu kɔ̱kiɛn wee i̱, “Nɛmɛ ɛ jɛn Kritho ëë ca lar i̱ bi ben.” Kä cu tha̱a̱ŋkiɛn wee i̱, “Kɛ thuɔ̱k /ci Kritho bä kä Gɛ̈-lɛ-li, kiɛ jɛn bëë kä Gɛ̈-lɛ-li? 42 Kä /ka̱nɛ gɔ̱r rɛy ruaacni Kuɔth ɛn ɣöö Kritho ɛ kuɛ̈ɛ̈ Dee-bid, kä bëë kä Beth-lɛ-ɣɛm, mi la cieŋ Dee-bid thi̱n?” 43 Kɛ kui̱c ɛmɔ cu naath rɔ̱ da̱a̱k kɛ kui̱ Yecu. 44 Go̱o̱r tha̱a̱ŋ nath ɣöö ba jɛ käp, kä cuɛ thil ram mi cu jɛ guëër. 45 Cu bolithni loc kä bööth palä tin di̱t kɛnɛ ji̱ Pa-ri-thii, kä cua kɛ thiec i̱, “Ɛŋu /ken yɛn ɛ yiɛn ɔ?” 46 Cu bolithni kɛ loc i̱, “Thilɛ ram mi ci met ruac ce̱tkɛ wut ɛmɛ.” 47 Kä cu ji̱ Pa-ri-thii kɛ loc i̱, “Amäni yɛn bä, ca yɛ mɛt? 48 Tëëkɛ ram kɛl kä kua̱r kiɛ ji̱ Pa-ri-thii mi ci jɛ ŋäth? 49 Duundɛ ɣöö ca buɔ̱n ɛmɛ, mi kui̱c ŋuɔ̱tdɛ lam.” 50 Kä cu Ni-kɔ-di̱i̱-mäth, mëë kɔŋ wä kä Yecu, min la ram kɛl kä kɛ thiec i̱, 51 “Kɛ ciaaŋ ŋuɔ̱tnikɔn /ca raan dee kum ɛ /ka̱n ruacdɛ kɔŋ liŋ, kä /ka̱n min la̱tdɛ ŋa̱c?” 52 Cukɛ jɛ loc i̱, “Bi̱i̱ kä Gɛ̈-lɛ-li bä? Kuɛn ruac Kuɔth, kä bi jɛ jek, ɛn ɣöö thilɛ gök mi bi rɔ jiɛc kä Gɛ̈-lɛ-li.” 53 Kä cu kɛn diaal wä dho̱rikiɛn,

Jɔ̱ɔ̱n 8

1 guäth in ci Yecu wä wi̱i̱ Pa̱a̱m Ɔ-lip. 2 Kɛ runwaŋ ɛlɔ̱ŋ cuɛ rɔ nyɔk kɛ ben luaak Kuɔth. Kä cu nɛy diaal ben kä jɛ, kä cuɛ nyuur, kä cuɛ tok kɛ mi ŋi̱i̱cɛ kɛ. 3 Cu gɔa̱a̱r ŋuɔ̱t ni kɛnɛ ji̱ Pa-ri-thii ciek mi ca käp dho̱m nöŋ, kä cukɛ jɛ la̱th nhiamdiɛn diaal. 4 Cukɛ Yecu jiök i̱, “Ŋi̱i̱c, ɛn ciek ɛmɛ ca jɛ käp dho̱m. 5 Kä kɛ ciaaŋ ŋuɔ̱tni ci Muthɛ jɛ la̱t kɔ ɛn ɣöö ba ciek mi ce̱tkɛ nɛ bök kɛ pääm. Ɛn täämɛ ɛ ji̱n i̱di?” 6 Lat kɛn nɛmɛ kɛ ɣöö ɣɔ̱n kɛn ni jɛ, kɛ ɣöö derɛ tekɛ mi ba gɔny ni jɛ. Cu Yecu rɔ goŋ, kä cuɛ piny gɔ̱r kɛ yiatdɛ. 7 Kä min ŋotkɛ kɛ mi thiëckɛ jɛ, cuɛ rɔ jiëc cuɔ̱ŋ, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “A ramɔ thil duer ɔ rɛydun bo̱k jɛ kɛ päm kɛ nhiam.” 8 Cuɛ rɔ lɛni goŋ, kä cuɛ lɛni gɔ̱a̱r piny kɛ yiatdɛ. 9 Mëë cikɛ ruacdɛ liŋ, cukɛ jiɛɛn kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li, tookɛ ni kä di̱t cu mäni ŋuɛ̈tni, kä cu Yecu duɔth kärɔa, kä te ciek cuŋä nhiamdɛ. 10 Cu Yecu rɔ jiac nhial, kä cuɛ ciek jiök i̱, “Ciek, kä naath anikä? Cɛ thil ram mi kuɛth ji̱ dui̱rä?” 11 Kä cu ciek ɛ loc i̱, “Thilɛ raan, kuäär.” Kä cu Yecu wee i̱, “Kä /cä ji̱ bi kuɛ̈th dui̱rä bä. Kä wër, /cu duer lɛ nyɔk kɛ lätni.” 12 Cu Yecu lɛni ruac kɛ kɛ, wëë i̱, “Ɛ ɣän buay ɣɔaa. Kä ram mi guur ɣä /cɛ bi ja̱l rɛy muɔ̱th, bɛ tekɛ buay teekä.” 13 Cu ji̱ Pa-ri-thii jɛ jiök i̱, “Ji̱n latdi ruac nenä kɛ kui̱du kärɔa, /ci ruac nenädu a thuɔ̱k.” 14 Kä cu Yecu ɛ loc i̱, “A cäŋ latdä ruac nenädä kɛ kui̱dä, nëndä ɛ thuɔ̱k, kɛ ɣöö ŋa̱cä gua̱a̱th in ba̱a̱ thi̱n, kä ŋa̱cä gua̱a̱th in wa̱a̱ thi̱n. Duundɛ ɣöö kui̱c yɛn gua̱a̱th in ba̱a̱ thi̱n, kä kui̱c yɛn gua̱a̱th in wa̱a̱ thi̱n. 15 Luk yɛn naath kɛ ciaaŋ nath, kä thilɛ ram mi luɔ̱kä. 16 Kä ŋotdɛ bä cäŋɛ mi luɔ̱kä naath, lukdä ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ, kɛ ɣöö /ciɛ ɣän kärɔa ɛnɔ luk naath ɔ, ɛ ɣän kɔnɛ Gua̱a̱r ëë jäk ɣä. 17 Ca jɛ gɔ̱r rɛy ŋuɔ̱tnikun ɛn ɣöö ɛ ruac nenä nɛɛni da̱ŋ rɛw la thuɔ̱k ɔ. 18 Ɣän cä ruac nenä lat kɛ kui̱dä, kä ci Gua̱a̱r ëë jäk ɣä ruac nenä lat kɛ kui̱dä.” 19 Kɛ kui̱ ɛmɔ cukɛ jɛ thiec i̱, “Jɛn a nikä ɛn Guur?” Kä cu Yecu jɛ loc i̱, “Kui̱c yɛn ɣä, kä kui̱c yɛn Gua̱a̱r. Duŋ mi ŋäc yɛn ɣä, dërɛ Gua̱a̱r ŋa̱c bä.” 20 Cuɛ ruaacni ti̱ti̱ lat guäth ëë ŋi̱i̱cɛ naath rɛy luaak Kuɔth guäth yio̱o̱ni, kä cuɛ thil ram mi cu jɛ yiɛn, kɛ ɣöö ŋot gua̱a̱thdɛ /kenɛ ni cop. 21 Kä cu Yecu kɛ lɛni jiök i̱, “Ɣän jiayä, bia ɣä go̱r, kä bia li̱w kɛ dueerkun. Kä gua̱a̱th in wa̱a̱ thi̱n, /cia bi ben thi̱n.” 22 Kä cu ji̱ Juudh wee i̱, “A bɛ rɔɔdɛ ku wä näk? Kä ɛ jɛn min lotdɛ min wëë i̱, ‘Gua̱a̱th in wa̱a̱ thi̱n, /cia bi ben thi̱n’?” 23 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Kɛ yɛn ji̱ piɛny ɛmɛ, kä ɛ ɣän raan nhial, kä kɛ yɛn ji̱ ɣɔaa ɛmɛ, /ciɛ ɣän raan ɣɔaa ɛmɛ. 24 Cä la̱r yɛ ɛn ɣöö bia li̱w rɛy dueerikun, kä bi yɛn li̱w rɛy dueerikun ɛ ni mi bi yɛn ɛ ŋäth, i̱ ɛ jɛn ɣän.” 25 Kä cukɛ jɛ thiec i̱, “Ɛ ji̱n ŋa?” Cu Yecu kɛ loc i̱, “Ɛ ɣän ram min ci rɔ la̱r yɛ ni kɛ nhiam. 26 Ɣän ta̱a̱ kɛ ti ŋuan ti bä lat kɛ kui̱dun, kä ta̱a̱ kɛ ti ŋuan ti bä yɛ kuɛth kɛ kui̱diɛn, kä ram ëë jäk ɣä ɛ thuɔ̱k, kä cä wi̱c muɔ̱ɔ̱n la̱t min cä liŋ kä jɛ.” 27 Kä /kenɛ wä lɔɔcdiɛn ɛn ɣöö ruacɛ kɛ kɛ kui̱ Gua̱a̱r in te nhial. 28 Kä inɔ cu Yecu wee i̱, “Mi wä yɛn Gat Ran wä kap nhial, bi yɛn ɛ cu ŋa̱c ɛn ɣöö ɛ jɛn ɣän, kä thilɛ mi cä la̱t kɛ lua̱ŋdä ɣän kärɔa, duundɛ ɣöö latdä ti̱ti̱ ce̱tkɛ min ci Gua̱a̱r ɛ nyuɔ̱th ɣä. 29 Kä te ram ëë jäk ɣä kɛ ɣä kɛɛl, kä /kenɛ ɣä ba̱ny piny ɣän kärɔa kɛ ɣöö la la̱tdä ni ŋɔak tin tɛ̈thkɛ lɔcdɛ gua̱thni diaal.” 30 Min cɛ ruac ɛmɔ lat, cu nɛy ti ŋuan ɛ ŋäth. 31 Kä cu Yecu ji̱ Juudh tin ŋa̱thkɛ jɛ jiök i̱, “Mi wä yɛn kɛ wä nhiam kɛ nhök ruacdä, lapɛ ji̱ kɔaarä pa̱ny. 32 Kä bia thuɔ̱k ŋa̱c, kä bi thuɔ̱k yɛ jakä cieŋ alɔr.” 33 Cukɛ jɛ loc i̱, “Kɛ kɔn gaat A-bɛ-ram, kä /ka̱n kɔ met pɛc ɛ raan. Kä ɛ ŋu deri jɛ lar ɔ, ɛn ɣöö bä yɛ jakä cieŋ a lɔr?” 34 Cu Yecu kɛ loc i̱, “Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, Nɛy diaal tin duerkɛ dueer kɛ kuaany dueeri. 35 /Ci kuany lɛ te rɛy gɔaal a wee wä, ɛ jɛn gat gɔaal min te thi̱n a thil pek. 36 Mi lony Gat Kuɔth yɛ, bia cieŋ ɛ lɔr ciaaŋdun pa̱ny. 37 Ɣän ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö lapɛ gaat A-bɛ-ram, kä go̱o̱r yɛn näkdä, kɛ ɣöö /ci ruaacnikä gua̱a̱th jek rɛy lo̱cnikun. 38 Ɣän ruacä kɛ min cä nɛn kä Gua̱a̱r, kä lät yɛn ni min cia liŋ kä Gua̱ndan.” 39 Cukɛ jɛ loc i̱, “A-bɛ-ram ɛ jɛn gua̱a̱ra.” Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Mi lapɛ gaat A-bɛ-ram dee yɛn la̱t ni min ci A-bɛ-ram ɛ la̱t. 40 Kä täämɛ go̱o̱r yɛn näkdä, ɣän ram in ci yɛ la̱t thuɔ̱k in cä liŋ kä Kuoth. Mɛmɛ /ciɛ mi ci A-bɛ-ram ɛ la̱t. 41 Lät yɛn ni min ci guurun ɛ la̱t.” Cukɛ jɛ jiök i̱, “/Ka̱nkɔ di̱eth läkä, ta̱kɔ kɛ Gua̱a̱ra kɛl, min la Kuoth.” 42 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Duŋ mi guurun ɛ jɛn Kuoth dee yɛn ɣä nhɔk, kɛ ɣöö, ɣän ba̱a̱ kä jɛ. /Ka̱n ben kɛ wi̱cdä, ɛ jɛn jäk ɣä mɔ. 43 Ɛŋu mɔ /ci min latdä cup lo̱cnikun ɔ? Ɛ ɣöö cia thil lua̱ŋ kɛ li̱eŋ ruacdä. 44 Kɛ yɛn gaat guurun ni gua̱n jiäkni, kä cia nhɔk ni ɣöö bia la̱t ni tin go̱o̱r guurun kɛ. Ɛ luuc nath ni tukä ɣɔaa, kä thilɛ jɛ thuɔ̱k, kɛ ɣöö thilɛ thuɔ̱k rɛydɛ. Kä jɛn la ruacɛ, kɛ ciaaŋdɛ pa̱ny, kɛ ɣöö ɛ gua̱n kacä, kä ɛ gua̱n ka̱a̱cni. 45 Kä kɛ ɣöö latdä ni thuɔ̱k /ci yɛn ɣä ŋäth. 46 Ɛŋa kä yɛ bi ɣä kuëth duer ɔ? Mi latdä thuɔ̱k, kä ɛŋu /ci yɛn ɣä ŋäth? 47 Jɛn min la raan Kuɔth liŋɛ ruaacni Kuɔth. Luɔt kä min /ci yɛn ɛ liŋ nikɛ ɛ ɣöö /cia bä kä Kuoth.” 48 Cu ji̱ Juudh ɛ loc i̱, “/Ciɛ thuɔ̱k ɛn ɣöö larkɔ jɛ ɛn ɣöö ɛ ji̱n raan Tha-mɛ-ria, kä ti kɛ yiëë mi jiääk?” 49 Cu Yecu kɛ loc i̱, “Thilɛ ɣä yiëë mi jiääk, luɔ̱thä Gua̱a̱r, kä /ci yɛn ɣä luth. 50 Kä /cä go̱r ni liakdä, tëëkɛ ram mi go̱o̱r jɛ, kä ɛ jɛn kuäär luɔ̱k. 51 Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ram mi käp ruacdä, /cɛ lia̱a̱ bi met nɛn.” 52 Cu ji̱ Juudh ɛ jiök i̱, “Täämɛ ŋa̱ckɔ jɛ ɛn ɣöö ti̱i̱ kɛ yiëë mi jiääk. Ci A-bɛ-ram li̱w amäni göök, kä laari jɛ i̱, ‘Mi tëë kɛ ram mi kääp ruacdä, /cɛ lia̱a̱ bi met nɛn.’ 53 Ji̱n lenyi gua̱a̱ra gua̱ndɔɔŋda ni A-bɛ-ram ëë ci li̱w? Kä ci göök li̱w bä! Kä ku lɛ wee i̱ ɛ ji̱n ŋa?” 54 Cu Yecu jɛ loc i̱, “Mi puanyä rɔɔdä, thilɛ puɔnydä luɔt. Ɛ Gua̱a̱r ɛn ni puɔny ɣä, min laar yɛnɛ i̱, ‘Ɛ Kuothda’. 55 Kä /ken yɛn ɛ ŋa̱c, kä ɣän ŋa̱cä jɛ. Mi cä wee i̱, ‘Ɣän kuecä jɛ’, dee ɣän a gua̱n kacä ce̱tkɛ yɛ. Kä ɣän ŋa̱cä jɛ pa̱ny, kä ka̱pä rieetkɛ. 56 Cu gua̱ndɔɔŋdun ni A-bɛ-ram lɔcdɛ tɛɛth kɛ ɣöö derɛ cäŋdä nɛn. Kä cuɛ jɛ nɛn, kä cu lɔcdɛ tɛɛth.” 57 Kä cu ji̱ Juudh ɛ jiök i̱, “/Ken runku ni a jiɛn dhieec, kä ci A-bɛ-ram nɛn?” 58 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, mëë ŋot A-bɛ-ram ɛ /ka̱n ɛ ni dap, ta̱a̱ wa̱nɔ.” 59 Kä ɛnɔ cukɛ pääm kuany kɛ ɣöö bikɛ jɛ bök, kä cu Yecu rɔ ric kɛ kam naath, kä cuɛ wä raar rɛy luaak Kuɔth.

Jɔ̱ɔ̱n 9

1 Kä min jäl Yecu, cuɛ wut mi ca dap ala cɔr nɛn. 2 Kä cu ji̱ kɔaarɛ jɛ thiec i̱, “Ŋi̱i̱c, ɛŋa ci duer ɔ, ɛ jɛn wut ɛmɛ kiɛ ɛ diëëthkɛ mɔ ca jɛ dap ala cɔr ɔ?” 3 Cu Yecu ɛ loc i̱, “/Ciɛ ɣöö ci wut ɛmɛ duer, kiɛ diëëthkɛ, dapkɛ jɛ a la cɔr kɛ ɣöö ba lät Kuɔth nyoth kɛ jɛ. 4 Banɛ lät raam ëë jäk ɣä yi̱k la̱t a ŋot ɣɔw kɛ buay, wäär a bëëni min thil ram mi dee lät thi̱n. 5 Kä min ŋuɔtdä ta̱a̱ rɛy ɣɔaa, ɛ ɣän buay ɣɔaa.” 6 Mëë cɛ ruac ɛmɛ lat, cuɛ ruɛy ŋuɔl piny, kä cuɛ mun nyɔp kɛ ruɛy, kä cuɛ wäŋ wutdä nɔmɔ bat kɛ mun. 7 Kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Wër, läkni puul Thay-loam” (min lot ni ɣöö ja̱k). Cuɛ wä lak, kä cuɛ luny jɔk, a gui̱cɛ. 8 Mëë ci ji̱ thieekädɛ kɛnɛ nɛy tëë ŋa̱ckɛ jɛ i̱ ɛ li̱i̱m mëëdan jɛ nɛn, cukɛ thiec i̱, “/Ciɛ jɛn ram mëë la te nyuurä kä li̱m?” 9 Cu tha̱a̱ŋkiɛn wee i̱, “Ɛ jɛn.” Kä cu tha̱a̱ŋkiɛn wee i̱, “Ëëy, cäät ni kɛn.” Kä cu wut wee i̱, “Ɛ jɛn ɣän.” 10 Cukɛ ŋot thiec kɛ jɛ i̱, “Kä ku wäŋku rɔ̱ lɛ lɛp i̱di?” 11 Kä cuɛ kɛ loc i̱, “Ci ram in cɔal i̱ Yecu mun nyɔp, kä cuɛ jɛ bat wäŋnikä, kä cuɛ ɣä jiök i̱, ‘Wër, läkni puul Thay-loam.’ Cua wä lak, kä cua cu guic!” 12 Kä cukɛ jɛ thiec i̱, “Jɛn anikä?” Kä cuɛ loc i̱, “Kuecä gua̱a̱thdɛ.” 13 Cukɛ wut ëë ci kɔŋ a cɔr nöŋ ji̱ Pa-ri-thii. 14 Kä ɛ cäŋ lɔ̱ŋä, mëë nyɔp Yecu mun, kä cuɛ wäŋ cɔaar lɛp. 15 Kä cu ji̱ Pa-ri-thii ɛ lɛni thiec bä, i̱ ku lɛ guic i̱di. Cuɛ kɛ loc i̱ i̱, “Cɛ wäŋkä bat kɛ mun. Kä cua̱ wä lak, kä cua̱ cu guic.” 16 Cu tha̱a̱ŋ ji̱ Pa-ri-thii wee i̱, “/Ɛn ram ɛmɔ /cɛ bä kä Kuoth, kɛ ɣöö thilɛ jɛ luth kɛ cäŋ lɔ̱ŋä.” Kä cu kɔ̱kiɛn wee i̱, “Dee ram mi gua̱n dueeri nyuuthni ti ga̱ykɛ naath la̱t i̱di?” Kä cukɛ rɔ̱ cu da̱a̱k. 17 Cukɛ wut in cɔr lɛni thiec i̱, “Ɛŋu mi deri lat kɛ kui̱dɛ? Kɛ ɣöö lɛpɛ ni wäŋku.” Cuɛ wee i̱, “Jɛn ɛ gök.” 18 /Ken ji̱ Juudh ɛ ŋäth ɛn ɣöö cɛ kɔŋ cɔr, kä cɛ lɛ guic, amäni mëë cukɛ diëëth wutdä min ci guic cɔl. 19 Kä cukɛ kɛ thiec i̱, “Ɛn nɛmɛ ɛ jɛn gatdun in laar yɛn ɛ i̱ ca dap ala cɔr? Kä täämɛ kuɛ lɛ guic i̱di?” 20 Cu diëëthkɛ jɛ loc i̱, “Ŋa̱ckɔ jɛ ɛn ɣöö ɛ gatda, kä dap kɛ jɛ ala cɔr. 21 Kä kueckɔ mɔ jak jɛ kä gui̱c ɔ täämɛ, kä kui̱c nɛy ram mɔ lɛp wäŋkɛ mɔ. Thiëcɛ jɛ, ɛ wut. Bɛ ruacdɛ lat.” 22 Cu diëëthkɛ nɛmɛ lat kɛ ɣöö dualkɛ kɛ ji̱ Juudh, kɛ ɣöö ci ji̱ Juudh ɛ mat ɛn ɣöö ram mi wä jɛ lat ɛn ɣöö Yecu ɛ jɛn Kritho, ba jɛ tuɔ̱k rɛy guäth palä. 23 Kɛ kui̱c ɛmɔ cu diëëthkɛ wee i̱, “Ɛ wut, thiëcɛ jɛ.” 24 Cukɛ wut ëë ca dap ala cɔr nyɔk kɛ ciöt, kä cukɛ jɛ jiök i̱, “Liakni Kuoth! Ŋa̱ckɔ jɛ ɛn ɣöö wut ɛmɔ ɛ gua̱n dueeri.” 25 Cuɛ kɛ loc i̱, “Kuecä jɛ, mi ɛ gua̱n dueeri. Ɣän ŋa̱cä duɔ̱ɔ̱r kɛl, mëëdan lapä cɔr, kä täämɛ cä guic.” 26 Cukɛ jɛ jiök i̱, “Ɛŋu cɛ lät kä ji̱ mɔ? Lɛpɛ wäŋku i̱di?” 27 Cuɛ kɛ loc i̱, “Ɣän cä jɛ la̱r yɛ ni wen, kä lök yɛn li̱eŋdɛ.” 28 Kä cukɛ jɛ kuëth, wäkɛ i̱, “Ɛ ji̱n raan kɔaarɛ, kä kɛ kɔn ji̱ kɔaar Muthɛ. 29 Ŋa̱ckɔ jɛ ɛn ɣöö ci Kuoth ruac kɛ Muthɛ, kä kueckɔ gua̱a̱th ɔ bä wut ɛmɔ thi̱n ɔ.” 30 Cu wut ɛmɔ jɛ loc i̱, “Kua mi gääy naath ɛ di! Kui̱c yɛn gua̱a̱th ɔ bëë thi̱n ɔ, kä cɛ wäŋkä lɛp! 31 Ŋäc kɔn ɛ ɛn ɣöö /ci Kuoth ruac ji̱ dueeri liŋ, kä duundɛ ɣöö liŋɛ ram mi pal jɛ kä luth ruacdɛ. 32 Ni cäkä ɣɔaa /ka̱nɛ met liŋ ɛn ɣöö cuɛ tekɛ ram mi ci wäŋ raam mi ca dap ala cɔr kɔŋ lɛp. 33 Mi /ci wut ɛmɛ bä kä Kuoth, thilɛ mi derɛ luäŋ kɛ lätni.” 34 Cukɛ jɛ loc i̱, “Ji̱n, ca ji̱ dap rɛy dueeri, kä go̱o̱ri ɣöö bi kɔ ŋi̱eec?” Kä cukɛ jɛ tuɔ̱k raar. 35 Cu Yecu ɛ liŋ ɛn ɣöö cikɛ jɛ tuɔ̱k raar. Kä mëë cɛ jɛ jek, cuɛ jɛ jiök i̱, “Ji̱n, ŋääthi Gat Ran?” 36 Cuɛ loc i̱, “Kä jɛn ɛ ŋa, Kuäär? Lär ni jɛ ɣä kɛ ɣöö dëë cu ŋäth ni jɛ?” 37 Cu Yecu jiök i̱, “Ci ji̱n ɛ nɛn, kä ɛ jɛn ɛnɛ ruac kɛ ji̱ mɛ.” 38 Kä cuɛ wee i̱, “Kuäär, cä ŋa̱th,” kä cuɛ jɛ pal. 39 Cu Yecu wee i̱, “Ɣän ba̱a̱ rɛy ɣɔaa ɛmɛ kɛ kui̱ luɔ̱k kɛ ɣöö dee ciöör gui̱c, kɛnɛ ɣöö dee nɛy tin guic a ciöör.” 40 Cu tha̱a̱ŋ ji̱ Pa-ri-thii ti thia̱k kɛ jɛ mɛmɛ liŋ, kä cukɛ jɛ jiök i̱, “Kɛ thuɔ̱k kɛ kɔn ciöör?” 41 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Mi kɛ yɛn ciöör, /cia dee tekɛ duer. Kä täämɛ min cia wee i̱, ‘/Cikɛ kɔn ciöör’, ŋot dueerkun thi̱n.”

Jɔ̱ɔ̱n 10

1 “Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ram mi /ci bi wä rɛc kɛ thok pa̱a̱ny deet, a bɛ kɔt kɛ gua̱a̱th mi dɔ̱diɛn, ɛ wään kä ɛ määc nath. 2 Kä ram mi wä rɛc kɛ thok pa̱a̱ny ɛ yieen deet. 3 Bi gääŋ thuɔk pa̱a̱ny jɛ lëp thi̱i̱k, bi det jɔwdɛ liŋ. Kä cɔɔlɛ detkɛ kɛ ciöötkiɛn, kä bo̱thɛ kɛ raar. 4 Mi wëë kɛ wä naŋ raar kɛn diaal, bɛ wä nhiamdiɛn, kä bi detkɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r, kɛ ɣöö ŋa̱ckɛ jɔwdɛ. 5 /Cikɛ ja̱l bi guɔ̱ɔ̱r. Bikɛ rɔ̱ bar kɛ jɛ, kɛ ɣöö kui̱c kɛn jiööth ja̱a̱li.” 6 Cu Yecu kɛ la̱t ruac cäätdä ɛmɛ, kä /ken ruac in lätdɛ kɛ cop lɔɔcdiɛn. 7 Cu Yecu kɛ lɛni nyɔk kɛ jio̱k i̱, “Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ɛ ɣän thok pa̱a̱ny deet. 8 Nɛy diaal tëë ben kɛ nhiam kä ɣä kɛ kuëël kɛnɛ ma̱a̱c nath, duundɛ ɣöö /ken det ruacdiɛn liŋ. 9 Ɛ ɣän thok. Kä ram ɔ bi ben rɛc kɛ ɣä mɔ bɛ kään, bɛ ben rɛc kä bɛ wä raar, kä bɛ gua̱a̱th la̱k jek. 10 Bä wään kɛ ɣöö bɛ kual, kä bɛ näk, kä bɛ duɔ̱ɔ̱r ya̱r. Kä ɣän ba̱a̱ kɛ ɣöö bikɛ tekɛ tëk, kä bi kɛ tekɛ tëk mi ro̱ŋ. 11 “Ɛ ɣän yieen deet in gɔaa. Yieen deet mi gɔaa la tho̱pɛ tëkdɛ kɛ kui̱ deet. 12 Läät mi yieen deet, mi /ci mɔ a gua̱n deet, mi cɛ jio̱k nyapëc nɛn a bëë, la bänyɛ det piny kä bɛ rɔ bar. La jio̱k nyapëc kɛ cua̱ cam, kä bɛ kɛ cu riaw dɔɔr. 13 La ram mi juɔ̱rkɛ rɔɔdɛ a bar kɛ ɣöö ɛ läät, kä /cɛ riɛk kɛ kui̱ deet. 14 Ɛ ɣän yieen deet in gɔaa. Ɣän ŋa̱cä nyinkä, kä nyinkä ŋa̱ckɛ ɣä, 15 ce̱tkɛ min ŋäc Gua̱a̱r ɣä, kä ŋa̱cä jɛ. Kä ɣän cä tëkdä thöp kɛ kui̱ deet. 16 Ɣän ta̱a̱kɛ det ti kɔ̱kiɛn ti /ci te rɛy pa̱a̱ny deet. Ɣän bä kɛ nööŋ bä, kä bikɛ jɔwdä liŋ. Kä inɔ, bi buɔ̱n deet cua̱ kɛl kɛ yieen deet kɛl. 17 Kɛ kui̱c ɛmɔ nhɔk Gua̱a̱r ɣä, kɛ ɣöö cä tëkdä thöp, kɛ ɣöö bä nyɔk kɛ käni. 18 Kä thilɛ ram mi ci jɛ ka̱n kä ɣä, ɛ ɣän puɔ̱nydä ɛnɔ tho̱p jɛ mɔ baaŋ. Ta̱a̱ kɛ buɔ̱m kɛ tho̱pdɛ, kä ta̱a̱ kɛ buɔ̱m kɛ luucdɛ jɔk. Jëkä ruac ɛmɛ kä Gua̱a̱r.” 19 Cuɛ lɛni tekɛ dääk kam ji̱ Juudh kɛ kui̱ ruac ɛmɛ. 20 Cu tha̱a̱ŋkiɛn ti ŋuan wee i̱, “Tëëkɛ yiëë mi jiääk, kä cɛ kac wi̱i̱dɛ. Kä ɛŋu liŋ yɛn ni jɛ mɔ?” 21 Kä cu tha̱a̱ŋkiɛn wee i̱, “Ruaacni ti̱ti̱ /cikɛ ruaacni raam mi tekɛ yiëë mi jiääk. Ɛ dee yiëë mi jiääk wäŋ raam mi cɔr lɛp?” 22 Kä mëë ci cäŋ ti̱mä leyä luaak Kuɔth kɛ jiɔam kä Jɛ-ru-tha-lɛm cop. 23 Kä wä Yecu rɛy luaak Kuɔth kɛ yacɛ Thɔ-lo-mon. 24 Cu ji̱ Juudh rɔ̱ duɔ̱l jɛ, kä cukɛ jɛ jiök i̱, “Bi kɔ jak kä li̱p amäni nɛy? Mi ɛ ji̱n Kritho, läri jɛ kɔ a jɔc.” 25 Cu Yecu kɛ loc i̱, “Ɣän cä la̱r yɛ, kä /cia jɛ ŋäth. Lät ti la̱tdä ti kɛ ciöt Gua̱a̱r, kɛ nëënkä. 26 Kɛ ɣöö /ci yɛn a detkä, /ci yɛn ɣä ŋäth. 27 Liŋ detkä jɔwdä. Kä ŋa̱cä kɛ, kä guɔ̱ɔ̱rkɛ ɣä. 28 Ɣän cäkɛ ka̱m tëk mi thil pek, kä /cikɛ bi met nuɔɔr. Kä thilɛ ram mi bikɛ ka̱m raar tetädä. 29 Min ci Gua̱a̱r ɛ ka̱m ɣä di̱t ni jɛn kä ti diaal, kä thilɛ ram mi bi kɛ luäŋ kɛ yuth tetdä Gua̱a̱r. 30 Ɣän kɔnɛ Gua̱a̱r lapkɔ kɛl.” 31 Cu ji̱ Juudh pääm lɛni ka̱n kɛ ɣöö bikɛ jɛ bök. 32 Cu Yecu jɛ loc i̱, “Cä yɛ nyuɔ̱th lät ti gɔw ti ŋuan kä Gua̱a̱r kä bɛ ku la kui̱ kä min mith kä ti̱ti̱ bi yɛn ɣä bök kɛ jɛ mɔ?” 33 Cu ji̱ Juudh ɛ loc i̱, “/Ciɛ kui̱ la̱t mi gɔaa ɛn min dëëkɔ ji̱ bök kɛ jɛ, ɛ ɣöö kuethi Kuoth. Ɛ ɣöö ji̱n lapi raan, kä jaki rɔ kä Kuoth.” 34 Cu Yecu kɛ loc i̱, “/Ka̱nɛ gɔ̱r rɛy ŋuɔ̱tnikun i̱, ‘Cä jɛ lar, ɛn ɣöö lapɛ kuth?’ 35 Kä ŋa̱ckɔ jɛ pa̱ny ɛn ɣöö mi ci ruac Kuɔth ɛ lar ɛ thuɔ̱k amäni cäŋ kɛl. Kä cu Kuoth nɛy tɔ̱tɔ̱ cɔl i̱ kuth, kɛn nɛy tin ca ka̱m ruacdɛ. 36 Kä dee yɛn ram in ci Gua̱a̱r ɛ lɛy kä cɛ jäk kä rɛy ɣɔaa cɔli kuethɛ ni Kuoth kɛ ɣöö cä wee i̱, ‘Ɛ ɣän Gat Kuɔth’? 37 Mi /ci ɣän lät ni lät Gua̱a̱r, /cuarɛ ɣä ŋäth. 38 Kä mi la̱tdä kɛ, a cäŋ /cia ɣä bi ŋäth, ŋa̱thɛ lät ti la̱tdä ti, kɛ ɣöö dërɛ jɛ ŋa̱c kä dërɛ jɛ ŋäth ɛn ɣöö te Gua̱a̱r rɛydä, kä ta̱a̱ rɛy Gua̱a̱r.” 39 Kä cukɛ jɛ lɛni go̱r i̱ ba yiɛn, duundɛ ɣöö cuɛ rɔ pot tetnikiɛn. 40 Cuɛ lɛni jiɛɛn, wëë kui̱c kiɛɛr Jɔr-dɛn, gua̱a̱th ëë ci Jɔ̱ɔ̱n naath kɔŋ lak thi̱n, kä cuɛ wä tee wi̱ni. 41 Cu nɛy ti ŋuan ben kä jɛ, kä cukɛ wee i̱, “Thilɛ nyuuth mi ci Jɔ̱ɔ̱n ɛ la̱t, kä kɛn tëë diaal tëë ci Jɔ̱ɔ̱n kɛ lat kɛ kui̱ wutdä nɛmɛ kɛ thuɔ̱ɔ̱k.” 42 Kä cu nɛy ti ŋuan ɛ ŋäth ɛn wi̱ni.

Jɔ̱ɔ̱n 11

1 Täämɛ, cu wut mi cɔal i̱ La-dha-räth raan Beth-ani tekɛ juey. Ɛn Beth-ani ɛ wec Mɛri kɛnɛ nyiman ni Mar-tha. 2 Kä Mɛri ɛ jɛn ɛn nëë ci Kuäär ni Yecu yi̱r kɛ liɛɛth yi̱rä, kä cuɛ ciökɛ coth kɛ mi̱emkɛ. Kä ɛ däman ni La-dha-räth ɛ nin tekɛ juey. 3 Cu nyiman Yecu nöŋ thok i̱, “Kuäär, määthdu min nhɔki tëëkɛ juey.” 4 Mëë ci Yecu jɛ liŋ, cuɛ wee i̱, “/Ci juey ɛmɔ a juey li̱eth, ɛ ɣöö ba Kuoth puany, kä ba Gat Kuɔth puany kɛ kui̱dɛ.” 5 Kä cäŋɛ ni min nhɔk Yecu Mar-tha kɛnɛ nyiman kɛ La-dha-räth. 6 Kä ŋotdɛ bä cäŋɛ ni mëë cɛ liŋ i̱ te La-dha-räth kɛ juey, cuɛ ni̱n da̱ŋ rɛw nin guäth ëë te thi̱n. 7 Kɛ kɔr kä mɛmɛ, cuɛ ji̱ kɔaarɛ jiök i̱, “Luɔc nɛ kä Ju-dia.” 8 Kä cu ji̱ kɔaarɛ jɛ jiök i̱, “Ŋi̱i̱c, pay ji̱ Juudh go̱r ni ɣöö dëë ji̱ bök kɛ pääm, bi rɔ nyɔk kɛ loc thi̱n?” 9 Cu Yecu kɛ loc i̱, “/Ci cäŋ tekɛ thaakni da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw? Nɛy tin jäl kɛ cäŋ däär, /ca kɔ̱a̱a̱th Kɔ̱thikä, kɛ ɣöö nɛɛnɛ buay ɣɔaa. 10 Duundɛ ɣöö nɛy tin jäl kɛ wäär kɔ̱a̱thkɛ kɔ̱a̱a̱thikä, kɛ ɣöö thilɛ rɛydiɛn buay.” 11 Kä kɛ kɔr kä min cɛ mɛmɛ lar, cuɛ kɛ jiök i̱, “Ci määthdan ni La-dha-räth pay niɛɛn, duundɛ ɣöö wa̱a̱ kɛ ɣöö bä jɛ wä ker ni̱n.” 12 Kä cu ji̱ kɔaarɛ jɛ jiök i̱, “Kuäär mi duŋdɛ ni̱en, bi puɔ̱nydɛ pual.” 13 Kä ɛn Yecu lotdɛ ni lia̱a̱ La-dha-räth, kä cukɛ ŋa̱c ni ɣöö lotdɛ ni ɣöö cɛ niɛɛn. 14 Kä cu Yecu jɛ la̱r kɛ a jɔc i̱, “Ci La-dha-räth li̱w. 15 Kä kɛ kui̱dun ci lɔcdä tɛɛth kɛ ɣöö /ka̱n te ɛn wi̱ni, kɛ ɣöö dɔ̱ŋ bia ŋa̱th. Duundɛ ɣöö wanɛ kä jɛ.” 16 Tɔ-mäth, min cɔalkɛ i̱ “Cuɛ̈k”, cuɛ gaatman ni ji̱ kɔaar Yecu jiök i̱, “Kuanɛ wä bä, kɛ ɣöö dënɛ wä li̱w kɛɛl kɛ jɛ.” 17 Mëë ci Yecu cop, cuɛ La-dha-räth jek ca kony, a tëë kɛ ni̱n da̱ŋ ŋuan kɔ̱kä. 18 Kä Beth-ani thieekɛ kɛ Jɛ-ru-tha-lɛm a te ni kamdiɛn kɛ meeli da̱ŋ rɛw. 19 Cu ji̱ Juudh ti ŋuan ben kä Mar-tha kɛnɛ Mɛri, kɛ ɣöö bikɛ kɛ ben bum kɛ kui̱ dämandiɛn. 20 Mëë ci Mar-tha jɛ liŋ i̱ bä Yecu, cuɛ jɛ wä lor, kä te Mɛri cieŋ. 21 Cu Mar-tha Yecu jiök i̱, “Kuäär, duŋ mi ti̱i̱ wanɛ mɛ, /ci dämaar dee li̱w. 22 Kä amäni täämɛ, ɣän ŋa̱cä jɛ i̱ bi Kuoth ji̱ ka̱m min bi thiec kä jɛ.” 23 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Bi dämuɔɔr rɔ nyɔk kɛ jiëc li̱th.” 24 Kä cu Mar-tha jɛ jiök i̱, “Ɣän ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö bɛ rɔ nyɔk kɛ jiëc, mi wä naath rɔ̱ jiɛc li̱th kɛ cäŋ guutdä ɣɔaa.” 25 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ɛ ɣän jieec nath li̱th, kä ɛ ɣän tëk. Nɛy tin ŋa̱thkɛ ɣä acäŋ cikɛ li̱w, bikɛ tëk. 26 Kä nɛy diaal tin tëk, kä ŋa̱thkɛ ɣä, /cikɛ bi met li̱w. Ji̱n ŋääthi mɛmɛ?” 27 Cuɛ Yecu jiök i̱, “Ɣɔ̱ɔ̱n, Kuäär, ɣän ŋa̱a̱thä jɛ ɛn ɣöö ɛ ji̱n Kritho, in la Gat Kuɔth, min ci ben wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n.” 28 Mëë ci Mar-tha nɛmɛ lar, cuɛ nyiman ni Mɛri wä cɔl, kä cuɛ wä la̱tdɛ guäthdiɛn kä rɔ̱ i̱, “Ci ŋi̱i̱c ben, kä cɔɔlɛ ji̱.” 29 Mëë ci Mɛri jɛ liŋ, cuɛ rɔ jiɛc kɛ pɛ̈th, kä cuɛ wä kä jɛ. 30 Täämɛ, /ken Yecu ni ben cieŋ, ŋotdɛ guäth ëë ci Mar-tha jɛ wä lor thi̱n. 31 Mëë ci ji̱ Juudh tëë te kɛɛl kɛ jɛ cieŋ, tëë buɔ̱mkɛ kɛ Mɛri nɛn cɛ rɔ jiɛc kɛ pɛ̈th kä wëë raar. Cukɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r kɛ ɣöö ɛ kɛn i̱ dɔ̱ŋ wëë guäth kunyä, kä bɛ wä wiee wi̱i̱ kɔ̱kä ɛn wi̱ni. 32 Kä mëë ci Mɛri ben guäth ëë te Yecu thi̱n, mëë cɛ jɛ nɛn, cuɛ rɔ yuɔr piny ciöknikɛ, kä cuɛ wee i̱, “Kuäär, duŋ mi ti̱i̱ wanɛ mɛ, /ci dämaar dee li̱w.” 33 Mëë ci Yecu jɛ nɛn wieeɛ, kä wiee ji̱ Juudh tin bëë kɛɛl kɛ jɛ bä, cu lɔcdɛ jiath, kä cuɛ yiëë ŋɔk. 34 Kä cuɛ thiec i̱, “Cia puɔ̱nydɛ la̱th ni kä?” Kä cukɛ jɛ jiök i̱, “Kuäär, bër, nɛn ɛ!” 35 Cu Yecu wiee. 36 Kä cu ji̱ Juudh wee i̱, “Guɛcɛ jɛ, nhɔkɛ jɛ i̱di!” 37 Kä cu tha̱a̱ŋkiɛn wee i̱, “/Ci ram ɛmɛ mëë cu wäŋ cɔaar lɛp, ram ɛmɛ dee gaŋ kä lia̱a̱?” 38 Cuɛ Yecu lɛni ŋɔ̱ŋ kä cuɛ ben guäth kunyä. Ɛ kɔ̱a̱k mi ca guaŋ, kä te päm thokdɛ. 39 Cu Yecu wee i̱, “Wuɔcɛ päm ɔ te thok kɔ̱kä mɔ.” Kä cu Mar-tha, min la nyiman raam ëë ci li̱w jɛ jiök i̱, “Kuäär, ɛn walɛ bɛ tekɛ ŋuäny, kɛ ɣöö cɛ tekɛ ni̱n da̱ŋ ŋuan kɔ̱kä.” 40 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ɣän /ka̱n ji̱ jiök i̱, mi ŋa̱thi, bi lua̱ŋ puɔnyä Kuɔth nɛn?” 41 Kä inɔ, cukɛ päm ka̱m raar. Kä cu Yecu nhial liɛc, cuɛ wee i̱, “Gua̱di̱n, ɣän la̱rä ji̱ tɛth lɔaacdä kɛ ɣöö ci ɣä liŋ. 42 Cä jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö la liŋi ruacdä ni ciaŋ, kä cä nɛmɛ lat kɛ kui̱ nɛɛni ti thia̱k ti, kɛ ɣöö dee kɛn ɛ ŋäth ɛn ɣöö ci ɣä ja̱k.” 43 Mëë cɛ nɛmɛ lar, cuɛ ciöt kɛ jɔw mi di̱i̱t i̱, “La-dha-räth, bër raar!” 44 Cu ram in ci li̱w ben raar, a te tetkɛ kɛnɛ ciökɛ kɛ bieyni tin ca rith nikɛ, kä ca nhiamdɛ kuäth kɛ bi̱i̱ mi tɔt. Cu Yecu naath jiök i̱, “Luɔnyɛ jɛ, kä a jɛ wä.” 45 Kä cu ji̱ Juudh ti ŋuan tëë ci ben kɛɛl kɛ Mɛri, kä cikɛ min ci Yecu ɛ la̱t nɛn, cukɛ jɛ ŋäth. 46 Kä cu tha̱a̱ŋkiɛn wä kä ji̱ Pa-ri-thii, cukɛ kɛ wä la̱r tin ci Yecu kɛ la̱t. 47 Kä inɔ, cu bööth palä kɛnɛ ji̱ Pa-ri-thii rɔ̱ dol kɛ kui̱ luɔ̱k, kä thiëckɛ rɔ̱ i̱, “Banɛ ŋu la̱t? Kɛ ɣöö lät wut ɛmɛ nyuuthni ti ŋuan ti ga̱ykɛ naath. 48 Kä mi pa̱lnɛ jɛ ɣöö bɛ lät inɔ, bi nɛy diaal ɛ ŋäth ni jɛ, kä bi ji̱ Röm ben, kä bikɛ gua̱a̱thdan ɛ gɔaa ɛmɛ ben ka̱n kɛnɛ wecdan.” 49 Kä cu ram kɛl kä kɛ ni jɛn Kay-pɛth, in la bo̱o̱th palä in di̱i̱t ɛn runä ɛmɔ kɛ jiök i̱, “Thilɛ mi ŋäc yɛn ɛ! 50 Kä thilɛ mi wä lɔɔcdun agɔaa ɛn, ɣöö gɔaani lia̱a̱ ram kɛl kɛ kui̱ nath, kä ɣöö dee do̱r ria̱r kɛɛliw.” 51 Kä /ken Kay-pɛth mɛmɛ lat kɛ ruacdɛ kärɔa, kä kɛ ɣöö ɛ jɛn la bo̱o̱th palä min di̱i̱t ɛn runä nɔmɔ, cuɛ ruac go̱o̱kä lat i̱ ba Yecu näk kɛ kui̱ döör. 52 Kä /ciɛ kui̱ döör kärɔa, ɛ ɣöö bɛ gaat Kuɔth tin ca riaw mat guäth kɛl. 53 Ɛn cäŋ ɛmɔ a wä nhiam cukɛ ca̱r kɛ ca̱p in ba näk ni Yecu. 54 Kɛ kui̱ ɛmɔ /ken Yecu lɛ ŋot kɛ ja̱l nhiam ji̱ Juudh. Cuɛ jiɛɛn ɛn wi̱ni wëë wi̱c mi cɔal i̱ Ɛ-pa-rim, mi thieek kɛ därdɔaar, kä cuɛ te thi̱n kɛnɛ ji̱ kɔaarɛ kɛɛl. 55 Täämɛ, cu Cäŋ Bälä, mi la cäŋ ti̱mä ji̱ Juudh thia̱k, kä cu nɛy ti ŋuan ti te rɛy ciëŋ wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kɛ ɣöö bikɛ rɔ̱ jak kä gɔw, a /ken Cäŋ Bälä ni cop. 56 Kä kɛn go̱o̱r kɛn Yecu, kä min tekɛ cuŋä rɛy luaak Kuɔth, thiëckɛ rɔ̱ i̱, “Kɛ ca̱run ɛ yɛn, i̱ /cɛ bi ben guäth ti̱mä ɛmɛ?” 57 Kä cu bööth palä tin di̱t kɛnɛ ji̱ Pa-ri-thii ruac lat, i̱ mi tëëkɛ ram min wä gua̱a̱thdɛ wä ŋa̱c a jɛ, laar ɛ, kɛ ɣöö dee kɛn ɛ wä käp.

Jɔ̱ɔ̱n 12

1 Kɛ nin da̱ŋ bäkɛl a ŋot /ken Cäŋ Bälä ni cop, cu Yecu ben kä Beth-ani, min la ciëŋ La-dha-räth, ëë ci Yecu ɛ jiɛc li̱th. 2 Cu kɛn ɛ lät kä mi̱th ɛn wi̱ni. Cu Mar-tha mi̱th dëëth, kä nyuur La-dha-räth guäth mi̱eth kɛ Yecu kɛɛl. 3 Cu Mɛri ria̱a̱k mi tekɛ ŋuäny mi gɔaa mi di̱t kökdɛ ɛlɔ̱ŋ nööŋ. Cuɛ ciök Yecu yi̱r, kä cuɛ ciökɛ coth kɛ mi̱emkɛ. Cu duel thia̱a̱ŋ kɛ ŋuäny yi̱rä mi gɔaa. 4 Kä cu Ju-däth Ith-kɛ̈-ri-ɔt in la raan kɔaarɛ, min bi jɛ wä kɔak, wee i̱, 5 “Kä ɛŋu /ka̱n ria̱a̱k ɛ gɔaa ɛmɛ kɔak ɔ kɛ yio̱w ti kur diɔ̱k ɔ, kɛ ɣöö dee yio̱w ka̱m nɛy tin can?” 6 /Cɛ jɛ lar kɛ ɣöö diɛɛrɛ kɛ kui̱ cani, ɛ ɣöö ɛ cuer, kɛ ɣöö ɛ ro̱o̱m yio̱o̱ni, kä la luäkɛ rɔ thi̱n. 7 Cu Yecu wee i̱, “Pa̱lɛ Mɛri kärɔa. Cɛ jɛ kɔk a jɛ tekɛ jɛ amäni cäŋ kunyädä. 8 Te can kɛ yɛ kɛɛl gua̱thni diaal, duundɛ ɣöö /cä bi te kɛɛl kɛ yɛ ni ciaŋ.” 9 Mëë cua ŋa̱c ɛ ji̱ Juudh ti ŋuan i̱ te Yecu ɛ wi̱nɛ mi, cukɛ ben, a /ci mɔ a ɣöö bäkɛ kɛ kui̱ Yecu kärɔa, ɛ ɣöö ba La-dha-räth mi ca jiɛc li̱th ben nɛn bä. 10 Kä inɔ cu bööth palä tin di̱t ca̱p cäp kɛ ɣöö ba La-dha-räth näk bä, 11 kɛ ɣöö kɛ kui̱ La-dha-räth cu ji̱ Juudh ti ŋuan kɛ ba̱ny piny, kä cukɛ Yecu wä ŋäth. 12 Mëë ruɔ̱ndɛ cua jɛ liŋ ɛ buɔ̱n mi di̱i̱t mi ci ben guäth ti̱mä, i̱ Yecu a bëëni kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 13 Kä cukɛ kar nöör ka̱n, kä cukɛ jɛ wä lor, rɔalkɛ i̱, “Liakɛ Kuoth! A puɔ̱th tekɛ ram in bëë kɛ ciöt Kua̱r, min la Kuäär I-thɛ-rɛl!” 14 Cu Yecu ruath muɔ̱l jek, kä cuɛ kɔt jɔɔkdɛ, ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, 15 “/Cu dual, lö nya Dha-yɔn. Nɛ̈nɛ jɛ, kuääru a bëëni, kä ko̱tdɛ kɛ muul.” 16 /Ken ruac ɛmɛ cop lɔɔc ji̱ kɔaarɛ kɛ nhiam, kä mëë ca Yecu puany, cukɛ jɛ tim i̱ ca mɛmɛ gɔ̱r kɛ kui̱dɛ, kä ca jɛ lät kä jɛ. 17 Cu nath ëë di̱i̱t ëë tekɛ jɛ kɛɛl, mëë cɔlɛ La-dha-räth kɔ̱kä kunyädɛ kä cuɛ jɛ jiɛc li̱th, cukɛ mëë ca nɛn lat. 18 Kä kɛ kui̱ kä mɛmɛ, cu buɔ̱n jɛ wä lor, kɛ ɣöö cukɛ jɛ liŋ i̱ cu nyuuth mi gääy naath ɛmɔ la̱t. 19 Cu ji̱ Pa-ri-thii ruac kamnikiɛn kärɔ̱ i̱, “Nɛ̈nɛ jɛ thilɛ mi bia luäŋ kɛ lätni, kä nɛnɛ, wä ji̱ wec muɔ̱ɔ̱n diaal kɔɔrɛ.” 20 Täämɛ nɛy tin ci wä pal guäth ti̱mä, te rɛydiɛn kɛ ji̱ Gɛ-rith. 21 Cukɛ ben kä Pi-lip raan Beth-the-da kä Gɛ̈-lɛ-li, kä cukɛ jɛ jiök i̱, “Kuäär, kɔn görkɔ ɣöö bakɔ Yecu nɛn.” 22 Kä cu Pi-lip ɛ wä la̱r An-dɛ-röw, kä cu An-dɛ-röw kɛnɛ Pi-lip jɛ wä la̱r Yecu. 23 Cu Yecu kɛ loc i̱, “Ci gua̱a̱th cop min ba Gat Ran puany thi̱n. 24 Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, mi /ken waŋ bël pɛn rɛy muɔ̱ɔ̱n a bɛ riɔw, bɛ te ni kärɔa. Kä mi cɛ riɔw a cɛ rɔ cak, ɛ jɛn bɛ kulɛ tekɛ dɛy ti ŋuanɔ. 25 Kä ram mi nhɔk tëkdɛ bɛ jɛ bath, kä ram mi nyiir tëkdɛ wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n ɛmɛ, yoopɛ ni jɛ kɛ kui̱ teekä mi do̱raar. 26 Kä ram ɔ lät ɣä ikä mɔ, bɛ ɣä dhil guɔ̱ɔ̱r. Kä gua̱a̱th ɔ ta̱a̱ thi̱n ɔ ɛ jɛn gua̱a̱th in bi läätdä te thi̱n bä. Ram ɔ bi ɣä lätikä mɔ, bi Gua̱a̱r ɛ thiɛk.” 27 “Täämɛ diɛɛr tieydä ɛlɔ̱ŋ. Kä ɛ ŋu bä larɔ, bä wee i̱, ‘Gua̱di̱n kän ɣä kä thaak ɛmɔ’? Ëëy, ɛ kui̱ kä mɛmɛ ɛ nin bä kɛ ɣä kɛ thaak ɛmɛ. 28 Gua̱di̱n, liak ciötdu.” Kä cu jɔw ben ni nhial wëë i̱, “Cä jɛ liak, kä bä jɛ nyɔk kɛ liak bä.” 29 Cu nɛy ti ŋuan ti te cuŋä ɛn wi̱ni jɛ liŋ, kä cukɛ wee i̱ ɛ ma̱r nhial. Kä cu tha̱a̱ŋ nath wee i̱, “Ɛ jääk Kuɔth nhial ci ruac kɛ jɛ mɔ.” 30 Kä cu Yecu kɛ loc i̱, “/Jɔw ɛmɛ bëë kɛ kui̱ gɔɔyädun /cɛ bä kɛ kui̱dä. 31 Ɛn täämɛ ɛ luk kɛ kui̱ ɣɔaa ɛmɛ. Kä täämɛ, ba kuäär ɣɔaa ɛmɛ tuɔ̱k raar. 32 Kä ɣän mi wa ɣä kap nhial wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n, bä nɛy diaal nöŋ rɔɔdä.” 33 Cuɛ mɛmɛ lar kɛ ɣöö lotdɛ ni lia̱a̱ in bi li̱w kɛ jɛ. 34 Cu naath ɛ loc i̱, “Cakɔ jɛ liŋ rɛy ŋuɔ̱tni Kuɔth i̱ bi Kritho te thi̱n amäni cäŋ kɛl. Kä ɛŋu deri jɛ lar ɔ i̱ ba Gat Ran dhil kap nhial? Ɛŋa ɛn Gat Ran ɛmɔ?” 35 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Bi buay te kɛ yɛ kɛɛl kɛ pek mi tɔt. Ja̱lɛ min ŋuɔtdɛ te yɛn kɛ buay, kɛ ɣöö /ci muth yɛ bi mam. Mi wä yɛn ja̱l rɛy muɔ̱th, bia gua̱a̱th in wä yɛn thi̱n kui̱c. 36 Min ŋot buay kɛɛl kɛ yɛ, ŋa̱thɛ buay, kɛ ɣöö bi yɛn cua̱ gaat buɔyä.” Mëë ci Yecu mɛmɛ lat, cuɛ jiɛɛn, kä cuɛ rɔ wä tɛ̱̈ɛ̱̈ kɛ kɛ. 37 Cäŋ ni mëë cɛ nyuuthni ti ga̱ykɛ naath ti ŋuan la̱t nhiamdiɛn, /ken kɛn Yecu ŋäth. 38 Ɛn nɛmɛ cuɛ nyothni ɣöö ruac ëë ca lat ɛ gök ni I-ca-yaa ɛ thuɔ̱k i̱, “Kuäär, ɛŋa ci ruacda ŋäth ɔ? Kä ɛŋa ci Kuäär ɛ nyuɔ̱th buɔ̱mdɛ mɔ?” 39 Kɛ kui̱ ɛmɔ /ken kɛn ɛ luäŋ kɛ ŋa̱th kɛ ɣöö ci I-ca-yaa jɛ lar bä i̱, 40 “Ciɛ Kuoth kɛ cɔr, kä cɛ lo̱ckiɛn jakä bum, kɛ ɣöö /cikɛ dee guic kɛ wäŋkiɛn, kä /cikɛ ŋɔak dee tit kɛ lo̱ckiɛn, a bikɛ rɔ̱ riet ɣä, a dëë kɛ jakä gɔw.” 41 Cu I-ca-yaa nɛmɛ lat kɛ ɣöö cɛ gɔɔy puɔnyädɛ nɛn, kä cɛ ruac kɛ kui̱dɛ. 42 Kä cäŋɛ jɛn inɔ bä, cu kua̱r ti ŋuan Yecu ŋäth. Kä /ken kɛn ɛ la̱t naath kɛ ɣöö dualkɛ kɛ ji̱ Pa-ri-thii, kɛ ɣöö dɔ̱ŋ dëë kɛ tuɔ̱k raar gua̱a̱th palä. 43 Kɛ ɣöö cukɛ nhɔk ni liak nath kɛ kɛ ɛlɔ̱ŋ kä liak in bëë kä Kuɔth. 44 Kä cu Yecu ruac kɛ jɔw mi di̱i̱t wëë i̱, “Ram mi ŋääth ɣä, /cɛ ŋäth ni ɣä, ŋääthɛ ni ram ëë ci ɣä ja̱k. 45 Kä ram mi ci ɣä nɛn, cɛ ram ëë jäk ɣä nɛn. 46 Ɣän cä ben rɛy ɣɔaa ala buay, kɛ ɣöö /ci ram mi ŋääth ɣä bi lɛ ŋot rɛy muɔ̱th. 47 Ɣän /cä ram mi liŋ ruacdä kä /cɛ jɛ lät luk, kɛ ɣöö /cä bä kɛ ɣöö bä ɣɔw ben luk, ba̱a̱ kɛ ɣöö bä ɣɔw ben kän. 48 Kä ram mi lo̱k ɣä, kä /cɛ ruacdä nhɔk, ba jɛ luk. Kä ruac ëë cä lat bɛ la luuk kɛ cäŋ guutdä ɣɔaa. 49 Kɛ ɣöö /cä lat ni ruacdä, ɛ jɛn Gua̱a̱r in la puɔ̱nydɛ mëë jäk ɣä, ci ɣä ka̱m ruac in bä latɔ, kɛnɛ min bä lar. 50 Ɣän ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö ruacdɛ ɛ tëk mi do̱raar. Kɛ kui̱ ɛmɔ, min cä lar, ɣän latdä ni min ci Gua̱a̱r ɛ la̱r ɣä.”

Jɔ̱ɔ̱n 13

1 Täämɛ, a ŋot /ken Cäŋ Bälä ni cop, cu Yecu ɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ci ni̱n tin bi jiɛɛn kɛ jɛ wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n wädɛ kä Gua̱n cop. Cuɛ nɛɛkɛ tin te wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n nhɔk, kä cuɛ kɛ nhɔk kɛ pek lɔaacdɛ kɛɛliw. 2 Min nyuurkɛ guäth mi̱eth, kä ci gua̱n jiäkni ku thuŋ wä lɔɔc Ju-däth Ith-kɛ̈-ri-ɔt, gat Thay-mɔn, kɛ ɣöö bɛ Yecu kɔak. 3 Kä ŋäc Yecu jɛ ɛn ɣöö ci Gua̱n ti diaal la̱th tetädɛ, kä ŋäcɛ jɛ ɛn ɣöö bëë kä Kuoth kä wëë kä jɛ! 4 Kä cu Yecu rɔ jiɛc guäth mi̱eth, cuɛ bi̱i̱ in te jɔk bieynikɛ ka̱m raar, kä cuɛ lɛ̈tdɛ yiɛn kɛ bi̱i̱ puɔɔkä. 5 Kä cuɛ pi̱ tiɛth rɛy thaak la̱k, cuɛ ciök jaaknikɛ tok kɛ la̱k, kä cothɛ kɛ kɛ bi̱i̱ puɔɔkä min cɛ yian lɛ̈tdɛ. 6 Cuɛ ben kä Thay-mɔn Pi-tɔr, kä cu Pi-tɔr ɛ jiök i̱, “Kuäär, ji̱n bi ciökä lak, ɛ ji̱n?” 7 Cu Yecu jɛ loc i̱, “Ji̱n kui̱ci min la̱tdä ɛn täämɛ, duundɛ ɣöö bi jɛ ŋa̱c cäŋ kɛl.” 8 Cu Pi-tɔr jɛ jiök i̱, “/Ci ciökä bi met lak.” Kä cu Yecu ɛ luɔ̱c jɛ i̱, “Mi /cä ciöku bi lak, kä thilɛ ji̱ kui̱c kɛ ɣä kɛɛl.” 9 Kä cu Thay-mɔn Pi-tɔr ɛ jiök i̱, “Kuäär, /ci bi lak ni ciökä kärɔ̱, bikɛ lak amäni tetkä kɛnɛ wi̱cdä!” 10 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ram mi ci puaak, thilɛ la̱k mi go̱o̱rɛ ɛ ni ciökɛ kärɔ̱, kɛ ɣöö puɔth puɔ̱nydɛ kɛɛliw. Kä gɔw yɛn, cäŋɛ ni mɔ /cikɛ yɛn diaal ɔ.” 11 Kɛ ɣöö ŋäcɛ ram in bi jɛ wä kɔak, kɛ kui̱c ɛmɔ ɛ jɛn larɛ ɣöö i̱, “/Ci yɛn diaal gɔw.” 12 Mëë ci Yecu ciökiɛn lak, cuɛ bi̱i̱dɛ la̱th puɔ̱ɔ̱nydɛ, kä cuɛ loc guäthdɛ, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ŋäc yɛn min cä lät kä yɛ? 13 La yɛn ɣä a cɔl i̱ ‘Ŋi̱i̱c’ kä ‘Kuäär’, kä ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋdun, kɛ ɣöö ɛ jɛn ciötdä. 14 Mi ci ɣän Kuäärun kä Ŋi̱i̱cdun ciökun lak, kä yɛn bä bi ramɔ ciök raamɔ lak. 15 Ɣän cä yɛ ka̱m nyuuth, kɛ ɣöö dee yɛn la̱t ni min ce̱tkɛ min cä lät kä yɛ. 16 Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ i̱, ‘/Ci di̱t ni kuany kä kuäärɛ, kä /ci di̱t ni jääk kä ram min jäk jɛ.’ 17 Mi ŋäc yɛn ti̱ti̱, ba yɛ poth mi wä yɛn kɛ la̱t. 18 Ɣän /cä ruac kɛ kui̱dun yɛn diaal, ɣän ŋa̱cä nɛy tin cä mɛk. Duundɛ ɣöö bi ruaacni Kuɔth tëë ca gɔ̱r a thuɔ̱k mëë wee i̱, ‘Ram mi ci mi̱eth cam kɛ ɣä kɛɛl, cuɛ ɣä la̱t jiäk kɛ ka̱p ŋul cio̱kädɛ nhial kɛ kui̱dä.’ 19 Ɣän la̱rä yɛ mɛmɛ täämɛ, a ŋot /kenɛ ni cop, kɛ ɣöö mi wëë wä tuɔɔk dee yɛn ɛ cu ŋäth ɛn ɣöö ɛ jɛn ɣän. 20 Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ i̱, ‘Ram mi nhɔk ram mëë cä ja̱k, nhɔkɛ ɣä, kä ram mi nhɔk ɣä, nhɔkɛ ram ëë jäk ɣä.’ ” 21 Kä kɛ kɔr kä mëë ci Yecu nɔmɔ lat, cu lɔcdɛ diɛɛr, kä cuɛ wee i̱, “Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, bi ram kɛl kä yɛ ɣä kɔak.” 22 Cu jaakɛ rɔ̱ guic, a ga̱a̱ckɛ kɛ ram ɔ latdɛ mɔ. 23 Kä cu ram kɛl kä jaakɛ, min nhɔk Yecu jɛ, rɔ tieec Yecu. 24 Cu Thay-mɔn Pi-tɔr wä kä jɛ, kä cuɛ jɛ thiec kɛ ram ɔ ruacɛ kɛ kui̱dɛ mɔ. 25 Kä min tëë gekä Yecu, cuɛ jɛ thiec i̱, “Kuäär, ɛŋa ɛn nɔmɔ?” 26 Cu Yecu ɛ loc i̱, “Ɛ jɛn ram min bä ka̱m mi̱eth ɛmɛ, mi wa̱a̱ jɛ cua̱th rɛy mula̱a̱kä.” Kä cuɛ möm cua̱th rɛy mula̱a̱kä, kä cuɛ jɛ ka̱m Ju-däth, gat Thay-mɔn Ith-kɛ̈-ri-ɔt. 27 Mëë ci Ju-däth möm ɛmɔ ka̱n, cu gua̱n jiäkni wä lɔɔcdɛ. Kä cu Yecu jɛ jiök i̱, “Lätni mɔ bi la̱t ɔ, kɛ pɛ̈th.” 28 Cuɛ thil ram mi nyuur guäth mi̱eth mi cu jɛ ŋa̱c ɛŋu cɛ la̱r nɛmɛ ɔ. 29 Cu tha̱a̱ŋkiɛn car ni ɣöö min ɛ jɛn rɔm yio̱w ɔ ci Yecu jɛ jiök i̱, “Wër, kɔk tin görnɛ kɛ kui̱ ca̱ŋ ti̱mä,” kiɛ dɔ̱ŋ bɛ tekɛ ti kämɛ nɛy ti can. 30 Kä niɛ min ci Ju-däth möm muam, cuɛ wä raar nikä kɛɛl. Kä ɣɔw ɛ wäär. 31 Kä min ci Ju-däth wä raar, cu Yecu wee i̱, “Ca Gat Ran liak ɛn täämɛ, kä ca Kuoth liak kɛ jɛ. 32 Kä mi ca Kuoth liak kɛ jɛ, bi Kuoth puɔ̱nydɛ jɛ liak, kä bɛ jɛ liak nikä kɛɛl. 33 Gaat ti tiɛtni, ɣän bä te kɛɛl kɛ yɛ kɛ gua̱a̱th mi tɔt. Bi yɛn ɣä go̱r, kä ce̱tkɛ min cä la̱r ji̱ Juudh, ɣän la̱rä jɛ yɛ ɛn täämɛ i̱, ‘Gua̱a̱th in wa̱a̱ thi̱n, /ci yɛn bi ben thi̱n.’ 34 Ɣän ka̱mä yɛ ŋut mi pay tuɔɔk ɛn ɣöö, ramɔ nhɔk ram ɔ. Ce̱tnikɛ min cä yɛ nhɔk, a ramɔ nhɔk ram in dɔ̱ŋ bä. 35 Kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ bi nɛy diaal ɛ ŋa̱c ɛn ɣöö lapɛ ji̱ kɔaarä, mi nhɔk yɛn rɔ̱.” 36 Cu Thay-mɔn Pi-tɔr ɛ jiök i̱, “Kuäär, wi̱i̱ nikä?” Cu Yecu jɛ loc i̱, “/Ci ɣä dee guɔ̱ɔ̱r ɛn täämɛ, guäth in wa̱a̱ thi̱n, duundɛ ɣöö bi ɣä lɔ̱ guɔ̱ɔ̱r kɛ kɔrɛ.” 37 Cu Pi-tɔr jɛ jiök i̱, “Kuäär, kä ɛŋu /cä ji̱ dee guɔ̱ɔ̱r ɔ ɛn täämɛ? Ɣän bä tëkdä thöp kɛ kui̱du.” 38 Kä cu Yecu jɛ loc i̱, “Ɛpuc, bi ji̱n tëkdu thöp kɛ kui̱dä? Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ ji̱ ɛn ɣöö, /ci tuut nyaateer bi röt a /keni ɣä gak kä diɔ̱ɔ̱k.”

Jɔ̱ɔ̱n 14

1 “A lo̱ckun /ci diɛɛr. Ŋa̱thɛ Kuoth, kä ŋa̱thɛ ɣä bä. 2 Te rɛy ciëŋ Gua̱a̱r kɛ duël ti ŋuan kä mi /ciɛ jɛn inɔ dëë jɛ lɛ la̱r yɛ, ɛn ɣöö wa̱a̱ kɛ ɣöö bä gua̱a̱th wä rialikä kɛ kui̱dun? 3 Kä mi bä wä kä bä gua̱a̱th ɛmɔ wä rialikä kɛ kui̱dun, ɣän bä lɛni luny jɔk, kä bä yɛ ben ka̱n ala nɛɛkä, kɛ ɣöö dee yɛn wä te guäth in ta̱a̱ thi̱n bä. 4 Kä ŋäc yɛn duɔ̱ɔ̱p in wa̱a̱ kɛ jɛ.” 5 Cu Tɔ-mäth ɛ jiök i̱, “Kuäär, kɔn kueckɔ gua̱a̱th in wi̱i̱ thi̱n, kä dëëkɔ duɔ̱ɔ̱p in wä kɛ ji̱ ŋa̱c i̱di?” 6 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ɛ ɣän duɔ̱ɔ̱p, ɛ ɣän thuɔ̱k, kä ɛ ɣän tëk. Thilɛ ram mi wä kä Kuoth Nhial, a /cɛ bä kɛ ɣä. 7 Mi ci yɛn ɣä ŋa̱c, dee yɛn Gua̱a̱r cu ŋa̱c bä. Kä a tɛmɛ ni ɛn täämɛ, ŋäc yɛn ɛ, kä cia jɛ nɛn.” 8 Cu Pi-lip ɛ jiök i̱, “Kuäär, nyuthni kɔ Guur, kä bi lo̱ckɔ cu ro̱ŋ.” 9 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ci ɣän jääny kɛ yɛ kɛɛl, kä ŋotdi kui̱ci ɣä Pi-lip? Ram mi ci ɣä nɛn, cɛ Gua̱a̱r nɛn bä. Kä ɛŋu deri jɛ lar ɔ i̱, ‘Nyuthni kɔ Guur ɔ?’ 10 /Ci jɛ ŋäth ɛn ɣöö ta̱a̱ kɛɛl kɛ Gua̱a̱r, kä te Gua̱a̱r kɛ ɣä kɛɛl? Kɛn rieet ti cä la̱t yɛ ti /cäkɛ lat. Ɛ Gua̱a̱r in te rɛydä lät lätkɛ mɔ. 11 Ŋa̱thɛ jɛ ɛn ɣöö ta̱a̱ rɛy Gua̱a̱r, kä te Gua̱a̱r rɛydä. Kiɛ ŋa̱thɛ ɣä kɛ kui̱ lätni pua̱nykiɛn. 12 Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, ram mi ŋääth ɣä bɛ la̱t ni lätkä bä. Kä bɛ la̱t ni lät ti di̱t ni kɛn kä ti̱ti̱, kɛ ɣöö wa̱a̱ kä Gua̱a̱r. 13 Kä ɛnɔ bia thiec kɛ ciötdä mɔ, bä jɛ la̱t, kɛ ɣöö dëë Kuoth puany kɛ Gatdɛ. 14 Mi tëëkɛ duɔ̱ɔ̱r, mi wä yɛn ɛ thiec kɛ ciötdä, bä jɛ la̱t.” 15 “Mi nhɔk yɛn ɣä, bi yɛn ŋutkä tit. 16 Kä bä Gua̱a̱r thiec, kä bɛ yɛ moc kɛ Cuum mi dɔ̱diɛn, kä bɛ te kɛɛl kɛ yɛ amäni cäŋ kɛl. 17 Kä ɛn nɛmɛ ɛ jɛn Yiëë thukä, min /ci ɣɔw ɛ dee nhɔk, kɛ ɣöö /cɛ jɛ nɛn, kä /cɛ jɛ ŋäc. Ŋäc yɛn ɛ, kɛ ɣöö tëë kɛɛl kɛ yɛ, kä bɛ cieŋ rɛydun. 18 “Ɣän /cä yɛ bi ba̱ny piny ce̱tkɛ rɛ̈tni, bä ben kä yɛ. 19 Kɛ kɔr gua̱th mi tɔt, /ci ɣɔw ɣä bi lɛ nɛn, kä bi yɛn ɣä nɛn. Kä kɛ ɣöö ɣän tëkä, bi yɛn tëk bä. 20 Kä ɛn cäŋ ɛmɔ, bi yɛn ɛ ŋa̱c i̱ ta̱a̱ rɛy Gua̱a̱r kä ta̱yɛ rɛydä, kä ta̱a̱ rɛydun. 21 Kä nɛy tin ŋäc ŋuɔ̱tkä kä ka̱pkɛ kɛ, kɛ kɛn nɛy tin nhɔakɛ ɣä, kä ba nɛy tin nhɔakɛ ɣä, nhɔk ɛ Gua̱a̱r. Bi ɣän kɛ nhɔk, kä bä rɔ nyuɔ̱th kɛ.” 22 Cu Ju-däth min, /ci mɔ a Ith-kɛ̈-ri-ɔt jɛ jiök i̱, “Kuäär, deri rɔ nyuɔ̱th kɔ i̱di? A /ci mɔ a ji̱ ɣɔaa ɛmɛ?” 23 Cu Yecu ɛ loc i̱, “Mi nhɔk raan ɣä, bɛ ruacdä käp. Kä bi Gua̱a̱r ɛ nhɔk, kä bakɔ ben kä jɛ, kä bakɔ cieŋ kɛ jɛ kɛɛl. 24 Ram mi /ci ɣä nhɔk, /cɛ ruaacnikä käp. Kä /ci ruac in liŋ yɛn ɛ a duŋdä, ɛ ruac Gua̱a̱r ëë ci ɣä ja̱k. 25 “Ɣän la̱tdä yɛ ti̱ti̱, min ŋuɔtdä kɛɛl kɛ yɛ. 26 Kä bi Cuum, min la Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, min bi Gua̱a̱r ɛ ja̱k kɛ ciötdä yɛ ŋi̱eec kɛ ti diaal, kä bɛ yɛ ti̱em ti diaal tëë cä la̱t yɛ. 27 Ɣän ba̱nyä yɛ mal, malä ka̱mä jɛ yɛ. Ɣän /cä jɛ käm yɛ, ce̱tkɛ min käm ɣɔw ɛ yɛ. A lo̱ckun, /ci diɛɛr, kä akɛ /ci dual. 28 Ci yɛn ɣä liŋ i̱ cä la̱r yɛ i̱, ‘Jiayä, kä bä luny kä yɛ.’ Mi nhɔk yɛn ɣä, dee lo̱ckun tɛɛth, kɛ ɣöö wa̱a̱ kä Gua̱a̱r, kɛnɛ ɣöö di̱t ni Gua̱a̱r kä ɣä. 29 Kä täämɛ, cä jɛ la̱r yɛ a /kenɛ ni tuɔ̱ɔ̱k, kɛ ɣöö mi wëë tuɔɔk, dee yɛn ɛ cu ŋäth. 30 /Cä bi ruac kɛ yɛ ɛlɔ̱ŋ, kɛ ɣöö kuäär ɣɔaa ɛmɛ a bëëni. Kä thilɛ jɛ lua̱ŋ kɛ ɣä. 31 Ɣän la̱tdä ni min ci Gua̱a̱r ɛ la̱t ɣä, kɛ ɣöö dee ji̱ ɣɔaa ɛ ŋa̱c i̱ nhɔakä Gua̱a̱r. Jiacnɛ rɔ̱, kuanɛ wä raar.”

Jɔ̱ɔ̱n 15

1 “Ɛ ɣän jiath in thuɔ̱k, kä Gua̱a̱r ɛ jɛn gua̱n pi̱thä. 2 Jɛn wocɛ kar diaal ti /ca dɛy kuir, kä thomɛ kar diaal tin kuɛrkɛ dɛy ti tɔt, kɛ ɣöö de kɛ kuer kɛ dɛy ti ŋuan ni kɛn. 3 Ca yɛ jakä gɔw, kɛ ruac ëë cä la̱t yɛ. 4 Ta̱yɛ rɛydä kä bä te rɛydun. Ce̱tkɛ mɔ /ci kaar dɛy dee kuir kärɔaadɛ ɛ ni mi tëë puɔ̱ny jiaath, amäni yɛn bä /cia ti gɔw dee la̱t ɛ ni mi te yɛn rɛydä. 5 Ɛ ɣän jiath, kä kɛ yɛn kar. Kä nɛy tin te rɛydä, kä ta̱a̱ rɛydiɛn, kɛ kɛn tin kuɛrkɛ dɛy ti ŋuan, kä mi /canɛ bi te kɛɛl, /cia dee te lua̱ŋ kɛ la̱t kä duɔ̱ɔ̱r. 6 Mi /ci raan te rɛydä, ya̱kɛ jɛ ce̱tkɛ kaar kä bɛ rɔɔl, kä kar ti ce̱tkɛ tɔ̱tɔ̱ la ruɔlkɛ kɛ, kä yuɔrkɛ kɛ maac, kä bikɛ waaŋ. 7 Mi ciëŋɛ rɛydä kä te ruaacnikä rɛy lɔaacdun, thiëcɛ min go̱o̱r yɛn ɛ, kä ba jɛ lät kä yɛ. 8 Puanykɛ ni Gua̱a̱r kɛ nɛmɛ, ɛn ɣöö cia lät ti ŋuan ti gɔw la̱t, kä ci yɛn a ji̱ kɔaarä. 9 Ce̱tkɛ min ci Gua̱a̱r ɣä nhɔk, cä yɛ nhɔk, kua cieŋ rɛy nho̱kädä. 10 Mi ka̱pɛ ŋuɔ̱tkä, bia cieŋ rɛy nho̱kädä, ce̱tkɛ mëë ci ɣän ŋut Gua̱a̱r käp, kä cä cieŋ rɛy nho̱kädɛ. 11 Ɣän latdä yɛ ŋɔaani ti̱ti̱ kɛ ɣöö dee tɛ̈th lɔaacdä te rɛydun, kɛ ɣöö bi tɛ̈th lɔaacdun ro̱ŋ. 12 “Nɛmɛ ɛ jɛn ŋutdä, ɛn ɣöö bia rɔ̱ nhɔk ce̱tkɛ min cä yɛ nhɔk. 13 Thilɛ ram mi tekɛ nhök mi leny nhök ɛmɛ, ɛn ɣöö tho̱p raan tëkdɛ kɛ kui̱ mäthnikɛ. 14 Lapɛ mäthnikä, mi lät yɛn ŋuɔ̱t in cä la̱r yɛ. 15 /Cä bi ŋot kɛ mi cɔalä yɛ i̱ ‘la̱a̱tkä’, kɛ ɣöö kui̱c läät min lät kuäärɛ jɛ. Kä cä yɛ cɔl i̱ ‘mäthnikä’, kɛ ɣöö cä ŋɔaani diaal tëë cä liŋ kä Gua̱a̱r la̱t yɛ. 16 /Ken yɛn ɣä mɛk, kä cä yɛ mɛk kä cä yɛ kuany, kɛ ɣöö bia lät ti gɔw wä la̱t, kä bi gɔɔy la̱tdun cu te thi̱n amäni cäŋ kɛl. Kä inɔ bi Gua̱a̱r yɛ ka̱m min bi yɛn ɛ thiec kɛ ciötdä. 17 Ɣän ka̱mä yɛ ŋut ɛmɛ, ɛn ɣöö bia rɔ̱ nhɔk.” 18 “Mi nyir ɣɔw yɛ, ŋa̱cɛ jɛ i̱ kɔŋɛ nyir ni ɣä kä yɛ. 19 Mi lapɛ ji̱ ɣɔaa, dee ɣɔw yɛ nhɔk. Kä kɛ ɣöö /ci yɛn a ji̱ ɣɔaa, kä cä yɛ mɛk rɛy ɣɔaa. Kɛ kui̱c ɛmɔ ɛ jɛn nyir ɣɔw ɛ yɛ mɔ. 20 Tiɛtdɛ ruac ëë cä la̱t yɛ, ‘/Ci di̱t ni kuany kä kuäärɛ.’ Mi ca ɣä moc rik ɛ kɛn, bikɛ yɛ moc rik. Kä mi ca ruacdä käp ɛ kɛn, bikɛ ruacdun käp bä. 21 Kä bikɛ ti diaal ti̱ti̱ lät kä yɛ kɛ kui̱dä, kɛ ɣöö kueckɛ ram ëë jäk ɣä. 22 Mi /ka̱n ben kä /ka̱n ruac kɛ kɛ, /cikɛ dee te kɛ duer. Kä täämɛ cikɛ thil cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ kui̱ dueerikiɛn. 23 Ram mi nyir ɣä, nyirɛ Gua̱a̱r bä. 24 Mi /ka̱n lät tin /ca dee la̱t ɛ radɔ̱diɛn rɛydiɛn, /cikɛ dee tekɛ duer. Kä täämɛ cikɛ lät nɛn, kä ci kɛn ɣä nyir amäni Gua̱a̱r. 25 Ɛ jɛn ɣöö bi ruac ëë ca gɔ̱r rɛy ŋuɔ̱tnikiɛn a thuɔ̱k i̱, ‘Cu kɛn ɣä nyir baaŋ a thil luɔt.’ 26 Mi wä Cuum wä ben, min bä jäkä yɛ kä Gua̱a̱r, jɛn bɛ yɛ la̱t ruac nenä kɛ kui̱dä, kä ɛ jɛn Yiëë thukä min bä kä Gua̱a̱r. 27 Kä bia ruac nenä lat kɛ kui̱dä bä, kɛ ɣöö cia te kɛɛl kɛ ɣä ni tukädɛ.”

Jɔ̱ɔ̱n 16

1 “Ɣän cä ŋɔaani diaal ti̱ti̱ la̱t yɛ kɛ ɣöö /cia bi kac jɔk. 2 Bikɛ yɛ tuɔ̱k raar guäth palä ji̱ Juudh. Ɛpuc, gua̱a̱th a bëëni, mi bi nɛy tin na̱kɛ jɛ car i̱ thöpkɛ ni Kuoth muc. 3 Kä bikɛ mɛmɛ la̱t, kɛ ɣöö kueckɛ Gua̱a̱r, amäni ɣän. 4 Kä ɣän la̱tdä yɛ ŋɔak ti̱ti̱, kɛ ɣöö mi wä gua̱a̱thdiɛn cop, bia jɛ tim ɛn ɣöö ci ɣän kɛ la̱t yɛ.” “/Ka̱n yɛ la̱t ti̱ti̱ kɛ nhiam, kɛ ɣöö ta̱a̱ kɛɛl kɛ yɛ. 5 Kä täämɛ ɣän wa̱a̱ kä ram ëë jäk ɣä, kä ŋotdɛ thilɛ ram kɛl kä yɛ mi thiec ɣä i̱, ‘Wi̱i̱ nikä?’ 6 Kä kɛ ɣöö cä ŋɔaani ti̱ti̱ la̱t yɛ, ci lo̱ckun jiath ɛlɔ̱ŋ. 7 Kä cäŋ ɛ jɛn inɔ, ɣän la̱tdä yɛ ruac in thuɔ̱k. Kä gɔaaɛ kɛ kui̱dun ɛn ɣöö jiayä, kɛ ɣöö mi /cä bi wä, /ci Cuum dee ben kä yɛ. Kä mi wa̱a̱ wä, bä jɛ jäkä yɛ. 8 Kä mi wëë wä ben bɛ ji̱ ɣɔaa nyuɔ̱th duer kɛ kui̱ dui̱rä, kä tekɛ kɛ duer kɛ kui̱ cuŋni kä tekɛ kɛ duer kɛ kui̱ luɔ̱k Kuɔth. 9 Tekɛ kɛ duer kɛ kui̱ dui̱rä, kɛ ɣöö /cikɛn ɣä ŋäth. 10 Kä tekɛ kɛ duer kɛ kui̱ cuŋni kɛ ɣöö wa̱a̱ kä Gua̱a̱r /ci yɛn ɣä bi nyɔk kɛ nën. 11 Kä tekɛ kɛ duer kɛ kui̱ luɔ̱k, kɛ ɣöö ca kuäär ɣɔaa ɛmɛ kuɛth luk. 12 “Ɣän ŋuɔtdä ta̱a̱ kɛ ti ŋuan ti bä la̱t yɛ, kä /cia kɛ dee luäŋ kɛ ruɔ̱t täämɛ. 13 Mi wä Yiëë thukä wä ben, bɛ yɛ böth kä ruac in thuɔ̱k kɛɛliw, kɛ ɣöö /cɛ bi ruac kɛ lua̱ŋdɛ kärɔa. Duundɛ ɣöö bɛ lat ni min cɛ liŋ, kä bɛ yɛ la̱t ŋɔaani tin bi ben. 14 Kä jɛn bɛ ɣä puany, kɛ ɣöö bɛ ka̱n ni ruac in cä lat, kä bɛ jɛ la̱r yɛ. 15 Kä ti diaal tin tekɛ Gua̱a̱r kɛ nyinkä. Kɛ kui̱c ɛmɔ cä lar ɛn ɣöö bɛ ruacdä ka̱n, kä bɛ jɛ la̱r yɛ. 16 “Kɛ gua̱a̱th mi tɔt /ci yɛn ɣä bi nɛn, kä kɛ kɔr gua̱th mi tɔt bi yɛn ɣä nɛn.” 17 Cu tha̱a̱ŋ ji̱ kɔaarɛ ruac kä rɔ̱ wäkɛ i̱, “Ɛŋu lätdɛ kɔn nɛmɛ ɔ i̱, ‘Kɛ gua̱a̱th mi tɔt, /cia ɣä bi nɛn, kä kɛ kɔr gua̱th mi tɔt bi yɛn ɣä nɛn,’ amäni min wëë i̱, ‘Kɛ ɣöö wa̱a̱ kä Gua̱a̱r.’ ” 18 Kä cukɛ wee i̱, “Luɔtdɛ ŋu, min wëë i̱, ‘Kɛ gua̱a̱th mi tɔt?’ Kä kui̱c kɔn min ruacɛ kɛ kui̱dɛ.” 19 Cu Yecu jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö görkɛ thiecdɛ, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɛ jɛn nɛmɛ ɛn min ruac yɛn kɛ jɛ kamnikun i̱, ‘Kɛ gua̱a̱th mi tɔt, /cia ɣä bi nɛn, kä kɛ kɔr gua̱th mi tɔt bi yɛn ɣä nɛn?’ 20 Ɛpuc ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, bia wiee, kä bia pa̱r, kä bi ji̱ ɣɔaa lo̱ckiɛn tɛɛth. Bia tekɛ bɛ̈c lɔaac, kä bi bɛ̈c lɔaacdun rɔ̱ loc ni tɛ̈th lɔaac. 21 Mi te ciek kɛ mäc la tëë kɛ bɛ̈c lɔaac, kɛ ɣöö ci gua̱a̱th dapädɛ cop. Kä mi cɛ ku dap, /cɛ bɛ̈cdɛ la timɛ, kɛ kui̱ tɛthä lɔaacdɛ, kɛ ɣöö cɛ gat dap wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n. 22 Ta̱yɛ kɛ jiath lɔaac täämɛ, duundɛ ɣöö bä yɛ nyɔk kɛ nën, kä bi lo̱ckun tɛɛth, kä thilɛ ram mi bi tɛ̈th lɔaacdun ka̱n kä yɛ. 23 Ɛn cäŋ ɛmɔ, /ci yɛn ɣä bi thiec. Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ yɛ, mi wä yɛn duɔ̱ɔ̱r wä thiec kä Gua̱a̱r kɛ ciötdä bɛ jɛ ka̱m yɛ. 24 A mäni täämɛ thilɛ duɔ̱ɔ̱r mi cia thiec kɛ ciötdä. Thiëcɛ, kä bia jɛ jek, kɛ ɣöö bi tɛ̈th lɔaacdun cu ro̱ŋ.” 25 “Ɣän cä mɛmɛ la̱r yɛ kɛ ruaacni pärikä. Gua̱a̱th a bëëni mi /cä yɛ bi la̱t ruac kɛ pärikä thi̱n, bä yɛ la̱t ruaacni a jɔc kɛ kui̱ Gua̱a̱r. 26 Kä ɛn cäŋ ɛmɔ bia Gua̱a̱r thiec kɛ ciötdä. Kä /ka̱n jɛ lar ɛn ɣöö bä Gua̱a̱r thiec kɛ kui̱dun, 27 kɛ ɣöö Gua̱a̱r puɔ̱nydɛ nhɔkɛ yɛ, kä cia ɣä nhɔk, kä ci yɛn ɛ ŋa̱th ɛn ɣöö ba̱a̱ kä Kuoth. 28 Ɣän ba̱a̱ kä Gua̱a̱r, kä cä ben wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n. Kä täämɛ jiayä wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n kä wa̱a̱ kä Gua̱a̱r.” 29 Cu ji̱ kɔaarɛ wee i̱, “Gɔaaɛ, täämɛ ruaci a jɔc, /ci lɛ ruac kɛ pärikä. 30 Täämɛ, ŋa̱ckɔ jɛ ɛn ɣöö ŋäci ŋɔak diaal, kä /ci jɛ go̱r ɛn ɣöö bi raan i̱ thiec kɛ duɔ̱ɔ̱r. Kɛ kui̱ kä nɛmɛ cakɔ jɛ ŋäth ɛn ɣöö bi̱i̱ kä Kuoth.” 31 Kä cu Yecu kɛ loc i̱, “Ɛn täämɛ cia ŋa̱th? 32 Gua̱a̱th a bëëni, kä cɛ cop, ba yɛ riaw dɔɔr bi ramɔ wä ni dhɔrɛ, kä bia ɣä ba̱ny piny ɣän kärɔa. Kä inɔ /cä doth kärɔa, kɛ ɣöö te Gua̱a̱r kɛ ɣä kɛɛl. 33 Ɣän la̱rä yɛ mɛmɛ kɛ ɣöö dee yɛn mal jek kä ɣä. Rɛy ɣɔaa ca yɛ ciɛŋ a jiäk. Kä a lo̱ckun bum, cä ɣɔw puɔ̱t.”

Jɔ̱ɔ̱n 17

1 Kɛ kɔr kä mëë ci Yecu ruaacni tɔ̱tɔ̱ lat, cuɛ nhial liɛc, kä cuɛ wee i̱, “Gua̱di̱n, ci gua̱a̱th ben. Puɔnyni Gatdu, kɛ ɣöö dee Gatdu ji̱ puany, 2 kɛ ɣöö ci jɛ ka̱m lua̱ŋ wi̱i̱ nɛɛni diaal, mi derɛ moc nɛy diaal tin ci ka̱m jɛ tëk mi thil pek. 3 Kä mɛmɛ ɛ jɛn tëk mi do̱raar ɛn ɣöö ŋa̱ckɛ ji̱, i̱ ɛ ji̱n Kuoth in thuɔ̱k kärɔa, kɛnɛ Yecu Kritho min ci ja̱k. 4 Ɣän cä ji̱ puany wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n kɛ thuɔ̱kdä, kɛ la̱t ëë ci ji̱n ɛ ka̱m ɣä i̱ bä la̱t. 5 Kä täämɛ, Gua̱di̱n, puɔnyni ɣä nhiamdu kɛ gɔɔy puɔnyä mëë tekɛ ɣä nhiamdu mëë /ka̱n ɣɔw ni cak. 6 “Ɣän cä ciötdu nyuɔ̱th nɛy tëë ci ka̱m ɣä wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n. Kɛn kɛ nɛɛku mëëdan, kä cikɛ ka̱m ɣä, kä cikɛ ruacdu käp. 7 Täämɛ ŋäc kɛn ɛ ɛn ɣöö ti diaal tin ci ka̱m ɣä bäkɛ kä ji̱, 8 kɛ ɣöö cäkɛ ka̱m ruaacni tëë ci ka̱m ɣä. Cikɛ kɛ nhɔk, kä cikɛ jɛ ŋa̱c kɛ thuɔ̱k ɛn ɣöö ba̱a̱ kä ji̱. Kä cikɛ jɛ ŋäth ɛn ɣöö ɛ ji̱n jäk ɣä mɔ. 9 Ɣän palä ji̱ kɛ kui̱diɛn. Ɣän /cä pal kɛ kui̱ ji̱ ɣɔaa, ɛ kui̱ nɛɛni tëë ci ka̱m ɣä, kɛ ɣöö kɛ nɛɛku. 10 Nɛɛkä diaal kɛ nɛɛku, kä nɛɛku kɛ nɛɛkä, kä ca ɣä puany kɛ kɛ. 11 Kä ɣän /cä lɛ ŋot wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n, duundɛ ɣöö tekɛ rɛy ɣɔaa, kä ɣän ba̱a̱ kä ji̱. Gua̱a̱r in Rɛl Rɔ, gaŋkɛ kɛ ciötdu mëë ci ka̱m ɣä, kɛ ɣöö deekɛ a kɛl ce̱tkɛ kɔn. 12 Guäth ëë ta̱a̱ kɛɛl kɛ kɛ cä kɛ gaŋ kɛ ciötdu mëë ci ka̱m ɣä. Kä cä kɛ gaŋ a thilɛ ram kɛl mi ci bath kä kɛ, ɛ ni gat ëë ca lari bi bath, kɛ ɣöö bi ruaacni Kuɔth tëë ca gɔ̱r a thuɔ̱k. 13 Kä täämɛ, ba̱a̱ kä ji̱, kä latdä ti̱ti̱ wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n, kɛ ɣöö dee tɛ̈th lɔaacdä ro̱ŋ rɛydiɛn. 14 Ɣän cä kɛ ka̱m ruacdu, kä nyir ɣɔw kɛ, kɛ ɣöö /cikɛ ji̱ ɣɔaa, ce̱tkɛ min /ci ɣän a raan ɣɔaa. 15 Kä /cä ji̱ pal kɛ ɣöö bi kɛ ka̱m raar rɛy ɣɔaa, ɛ ɣöö bikɛ gaŋ kä gua̱n jiäkni. 16 /Cikɛ ji̱ ɣɔaa, ce̱tkɛ min /ci ɣän a raan ɣɔaa. 17 Leynikɛ rɔ, kɛ ɣöö ruacdu ɛ thuɔ̱k. 18 Ce̱tkɛ mëë ci ɣä jäkä wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n, cä kɛ jäkä rɛy ɣɔaa. 19 Kä kɛ kui̱diɛn cä rɔ thöp, kɛ ɣöö dee kɛ rɔ̱ lɛni thöp ji̱ kɛ thuɔ̱k. 20 “Kä ɣän /cä ji̱ pal kɛ kui̱ nɛɛni ti̱ti̱ kärɔ̱, palä ji̱ kɛ kui̱ nɛɛni ti ba ɣä ŋäth kɛ kui̱ ruacdiɛn bä. 21 Kä palä kɛ ɣöö dee kɛn diaal a kɛl. Kä ji̱n, Gua̱a̱r ti̱i̱, rɛydä, kä ta̱a̱ rɛydu, kɛ ɣöö dee kɛn diaal te rɛydan bä. Kɛ kui̱ kä nɔmɔ dee ɣɔw ɛ ŋäth ɛn ɣöö ɛ ji̱n jäk ɣä mɔ. 22 Kä liak ëë ci ka̱m ɣä, cä jɛ ka̱m kɛ, kɛ ɣöö dee kɛ a kɛl, ce̱tkɛ min kɛ kɔn kɛl. 23 Ta̱a̱ rɛydiɛn kä ti̱i̱ rɛydä, kä dee kɛn a kɛl pa̱ny, kɛ ɣöö dee ɣɔw ɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ɛ ji̱n jäk ɣä mɔ, kä cikɛ nhɔk kɛ nhök in ci nhɔk ni ɣä. 24 Gua̱di̱n, go̱o̱r lɔcdä ɣöö dee nɛy tin ci ka̱m ɣä te kɛɛl kɛ ɣä guäth in ta̱a̱ thi̱n, kɛ ɣöö bikɛ liakdä mëë ci ka̱m ɣä rɛy nho̱kädu a /ka̱n ɣɔw ni cak nɛn. 25 Aɣ, Gua̱a̱r mi Gua̱n cuŋni, a cäŋɛ mi kui̱c ɣɔw ji̱, ɣän ŋa̱cä ji̱. Kä ŋäc nɛy ti̱ti̱ jɛ ɛn ɣöö ɛ ji̱n jäk ɣä mɔ. 26 Cä ciötdu jakä ŋäc kɛn ɛ, kä bä jɛ jakä ŋa̱ckɛ, kɛ ɣöö dee nhök ëë ci nhɔk ni ɣä te rɛydiɛn, kä bä te rɛydiɛn.”

Jɔ̱ɔ̱n 18

1 Kä kɛ kɔr kä mëë ci Yecu rieet ti̱ti̱ lat, cuɛ wä raar kui̱c lo̱o̱lä Kid-ron kɛnɛ jaakɛ kɛɛl, gua̱a̱th mi tekɛ kak jiɛn. Kä cukɛ wä rɛydɛ kɛnɛ jaakɛ. 2 Täämɛ Ju-däth, mëë kɔk jɛ, ŋäcɛ gua̱a̱th ɛmɔ bä, kɛ ɣöö la Yecu a duɔl thi̱n ɛn wi̱ni kɛnɛ jaakɛ. 3 Kä cu Ju-däth wä rɛy kakä a jälɛ kɛɛl kɛ ji̱ rɛ̈m kɛ ga̱a̱ŋ thuɔk luaak Kuɔth ti ca ja̱k ɛ bööth palä tin di̱t kɛ ji̱ Pa-ri-thii, cukɛ wä thi̱n a tekɛ kɛ lɛmbärni kɛnɛ rithni kɛ yio̱w köör. 4 Kä ŋäc Yecu ɛ ɛn ɣöö kɛn ti̱ti̱ diaal bikɛ tuɔɔk kä jɛ, cuɛ ben kä kɛ, kä cuɛ kɛ thiec i̱, “Go̱o̱r yɛn ni ŋa?” 5 Cukɛ jɛ loc i̱, “Ɛ Yecu raan Na-dha-rɛth.” Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Ɛ jɛn ɣän.” Kä te Ju-däth mëë kɔk jɛ cuŋä kɛ kɛ kɛɛl. 6 Kä min ci Yecu kɛ jiök i̱, “Ɛ jɛn ɣän,” cukɛ rɔ̱ yuɔ̱th jɔk, kä cukɛ tɛɛth. 7 Kä cuɛ kɛ nyɔk kɛ thiec i̱, “Go̱o̱r yɛn ni ŋa?” Kä cukɛ jɛ loc i̱, “Ɛ Yecu raan Na-dha-rɛth.” 8 Cu Yecu jɛ loc i̱, “Cä jɛ la̱r yɛ ɛn ɣöö ɛ jɛn ɣän. Kä mi go̱o̱r yɛn ni ɣä kua wutni ti̱ti̱ jakä wä.” 9 Cuɛ nɛmɛ lat kɛ ɣöö bi ruac ëë cɛ lat a thuɔ̱k i̱, “Thilɛ kɛl mi cä bath kä nɛy tëë ci ka̱m ɣä.” 10 Kä cu Thay-mɔn Pi-tɔr min tekɛ thɛp, thɛp guëëth raar, kä yɔ̱ɔ̱tdɛ kuany bo̱o̱thä palä in di̱i̱t, kä cuɛ ji̱th cuëëcdɛ ŋuɔk jɔ̱ɔ̱r. Cɔal kɛ ciöt kuanyä nɔmɔ i̱ “Mal-käth”. 11 Kä cu Yecu Pi-tɔr jiök i̱, “Locni thɛpdu rɛy go̱kädɛ. Ɛ /cä liɛɛr in ci Gua̱a̱r ɛ ka̱m ɣä bi ku math?” 12 Cu rɛm kɛ bo̱o̱thdiɛn kɛ lathkëëri ji̱ Juudh Yecu käp, kä cukɛ jɛ yian. 13 Cukɛ jɛ naŋ nhiam A-nath kɛ nhiam, min la gua̱nthu Kay-pɛth, min la bo̱o̱th palä in di̱i̱t ɛn runä nɔmɔ. 14 Ɛ jɛn Kay-pɛth mëë lueek ji̱ Juudh i̱ gɔaa ni ɣöö bi li̱w ni ram kɛl kɛ kui̱ nɛɛni diaal. 15 Cu Thay-mɔn Pi-tɔr kɛnɛ jak mi dɔ̱diɛn Yecu guɔ̱ɔ̱r. Kä kɛ ɣöö ŋa̱ckɛ jak ɛmɔ ɛ bo̱o̱th palä in di̱i̱t, cuɛ wä rɛy kal bo̱o̱thä palä in diit kɛ Yecu kɛɛl, 16 duundɛ ɣöö cu Pi-tɔr cuɔ̱ŋ raar thok kal. Kä cu jak in ŋa̱ckɛ ɛ bo̱o̱th palä in di̱i̱t wä raar, kä cuɛ ruac kɛ ciek in gaŋ thok kal, kä cuɛ Pi-tɔr nööŋ rɛc. 17 Cu ciek in gaŋ thok kal Pi-tɔr jiök i̱, “/Ciɛ ji̱n ram kɛl kä ji̱ kɔaar wutdä nɛmɛ bä?” Cuɛ wee i̱, “Ëëy, /ciɛ ɣän!” 18 Täämɛ cu kuaany kɛnɛ bolithni mac miim dɔp, kɛ ɣöö kɔ̱c ɣɔw, kä ɣɔ̱ckɛ cuŋä. Kä te Pi-tɔr cuŋä kɛ kɛ kɛɛl kä ɣɔ̱cɛ bä. 19 Kä cu bo̱o̱th palä min di̱i̱t Yecu thiec kɛ kui̱ ji̱ kɔaarɛ kɛnɛ ŋi̱i̱cdɛ. 20 Cu Yecu jɛ loc i̱, “Cä ruac a jɔc nhiam nath. Cä naath ŋi̱eec gua̱thni diaal rɛy lueekni palä kɛnɛ rɛy luaak Kuɔth min la ji̱ Juudh diaal a mät thi̱n. Thilɛ ruac mi cä la̱t kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈. 21 Ɛŋu thieci ɣä mɔ? Thiec ni nɛy tin ca ɣä liŋ kɛ kui̱ kä min cä la̱t kɛ. Ŋäc kɛn min cä lar.” 22 Mëë cɛ nɛmɛ lat, cu bolith mi te cuŋä gekä, Yecu pat ni nhiamdɛ, wëë i̱, “Ɛ jɛn luɔc in deri loc ni bo̱o̱th palä in di̱i̱t ɛn nɔmɔ?” 23 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Mi cä ruac a jiäk, kä lat min la duerä. Kä mi latdä ni cuɔ̱ɔ̱ŋ, ɛŋu patdi ɣä mɔ?” 24 Kä cu A-nath jɛ ja̱k ɛ ca yian, naŋkɛ jɛ nhiam Kay-pɛth bo̱o̱th palä in di̱i̱t. 25 Min ŋöt Thay-mɔn Pi-tɔr ɣɔ̱cɛ cuŋä. Cukɛ jɛ jiök i̱, “/Ciɛ ji̱n ram kɛl kä ji̱ kɔaarɛ bä?” Cuɛ jɛ gak, kä cuɛ wee i̱, “Ëëy, /ciɛ ɣän.” 26 Kä cu kuany bo̱o̱thä palä in di̱i̱t min la wat kɛ wut ëë ci Pi-tɔr ji̱thdɛ ŋok, thiec i̱, “/Ka̱n ji̱ nɛn rɛy kakä jiɛn kɛ jɛ kɛɛl?” 27 Cu Pi-tɔr ɛ lɛni gak, kä ni ɛn guäth ɛmɔ pa̱ny cu tuut nyaateer wak. 28 Kä cukɛ Yecu ka̱n dhɔr Kay-pɛth naŋkɛ jɛ dhɔr kua̱r ni Pay-lɛt. Kä ɛ runwaŋ ɛlɔ̱ŋ. Kä /ken ji̱ Juudh pua̱nykiɛn wä guäth luɔ̱k, kɛ ɣöö /cikɛ rɔ̱ bi ya̱r, kɛ ɣöö deekɛ mi̱eth Cäŋ Bälä cam. 29 Kä cu Pay-lɛt wä raar kä kɛ, kä cuɛ wee i̱, “Go̱o̱nydun kɛ wut ɛmɛ ɛŋu?” 30 Cukɛ jɛ loc i̱, “Mi /ci wut ɛmɛ a gua̱n nyuɔɔni, /cakɔ jɛ dee nöŋ ji̱.” 31 Cu Pay-lɛt kɛ jiök i̱, “Naŋɛ jɛ, wiaa latdɛ lukdɛ ɛ yɛn kɛ ciaŋ ŋuɔ̱tnikun.” Cu ji̱ Juudh ɛ jiök i̱, “Thilɛ nɛy lua̱ŋ rɛy ŋuɔ̱tnikɔ mi dee nɛy ɛ näk ni raan.” 32 Cua nɛmɛ lat kɛ ɣöö bi ruac ëë ci Yecu ɛ lat a thuɔ̱k, kɛ kui̱ li̱eth in bi li̱w kɛ jɛ. 33 Cu Pay-lɛt lɛni loc guäth luɔ̱k, kä cuɛ Yecu cɔal nhiamdɛ, cuɛ jɛ thiec i̱, “Ɛ ji̱n Kuäär ji̱ Juudh in di̱i̱t?” 34 Cu Yecu jɛ loc i̱, “Thieci nɛmɛ kɛ ŋäcdu kärɔa, kiɛ ci nɛy kɔ̱kiɛn ɛ la̱r ji̱?” 35 Cu Pay-lɛt jɛ loc i̱, “Lapä raan Juudh? Ci ji̱ dööru kɛnɛ bööth palä tin di̱t ji̱ nööŋ nhiamdä. Ɛŋu ci la̱t ɔ?” 36 Cu Yecu jɛ loc i̱, “Kuäärä, /ciɛ duŋ ɣɔaa ɛmɛ. Mi bä kuäärä kä ɣɔw, dee ji̱ kɔaarä ko̱r tɛr, kɛ ɣöö /ca ɣä dee la̱th tetni ji̱ Juudh. Kä /ce̱tnikɛ nɔ ci kuäärä a duŋ ɣɔaa ɛmɛ.” 37 Cu Pay-lɛt ɛ jiök i̱, “Ɛ ji̱n kuäär?” Cu Yecu ɛ loc i̱, “Ci jɛ lar ɛn ɣöö ɛ ɣän kuäär. Diëthkɛ ɣä kɛ kui̱ kä nɛmɛ, kä ba̱a̱ rɛy ɣɔaa kɛ kui̱dɛ, kɛ ɣöö bä nën thukä ben lat. Nɛy diaal tin ji̱ thukä liɛŋkɛ ruacdä.” 38 Cu Pay-lɛt ɛ thiec i̱, “Thuɔ̱k ɛŋu?” Kä kɛ kɔr kä mëë cɛ nɛmɛ lar, cuɛ lɛni wä raar kä ji̱ Juudh, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Thilɛ duer mi cä jek kä jɛ. 39 Kä ta̱yɛ kɛ ciaŋ ɛn ɣöö la ɣän yɛ a luny ram kɛl kɛ Cäŋ Bälä. Go̱o̱r yɛn ɣöö bä yɛ luɔ̱ny Kuäär ji̱ Juudh?” 40 Cukɛ jɛ loc kɛ rɔal i̱, “Lunyni kɔ Bä-ra-bäth, a /ci mɔ a wut ɛmɛ!” Kä Bä-ra-bäth ɛmɛ ɛ määc nath.

Jɔ̱ɔ̱n 19

1 Cu Pay-lɛt Yecu naŋ, kä cuɛ jɛ jakä dua̱ckɛ. 2 Cu lathkëëri thac mi ca tak kɛ kuiy la̱th wi̱i̱dɛ, kä cukɛ bi̱i̱ mi mɛr la̱th puɔ̱nydɛ. 3 Cukɛ ben kä jɛ, kä jiökɛ jɛ i̱, “Bi, Kuäär ji̱ Juudh jääny kɛ tëk.” Kä cukɛ jɛ pa̱t. 4 Cu Pay-lɛt loc raar, kä cuɛ naath jiök i̱, “Guɛcɛ jɛ, ɣän nöŋä jɛ yɛ, kɛ ɣöö bia jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö thilɛ duer mi cä jek kä jɛ.” 5 Cu Yecu ben raar a ciɛŋɛ thac kuiyni kɛnɛ bi̱i̱ mi mɛr. Kä cu Pay-lɛt kɛ jiök i̱, “Guɛcɛ jɛ, jɛn ɛ ɛn wut!” 6 Kä mëë ci bööth palä kɛnɛ lathkëëri jɛ nɛn, cukɛ wak kɛ jɔw mi di̱i̱t i̱, “Pua̱tdɛ jɛ jiaath, pua̱tdɛ jɛ jiaath!” Cu Pay-lɛt kɛ jiök i̱, “Naŋɛ jɛ ɛ yɛn pua̱nykun, bia jɛ wä pua̱t jiaath, kɛ ɣöö thilɛ duer mi cä jek kä jɛ.” 7 Cu ji̱ Juudh ɛ loc i̱, “Kɔn ta̱kɔ kɛ ŋut, kä kɛ kui̱ ŋutdä ɛmɔ bɛ li̱w, kɛ ɣöö cɔlɛ rɔɔdɛ Gat Kuɔth.” 8 Täämɛ mëë ci Pay-lɛt ruaacni ti̱ti̱ liŋ, cuɛ dual ɛlɔ̱ŋ. 9 Cuɛ rɔ nyɔk kɛ wä guäth luɔ̱k, kä cuɛ Yecu thiec i̱, “Ji̱n bi̱i̱ nikä?” Kä thilɛ mi ci Yecu ɛ loc. 10 Cu Pay-lɛt ɛ jiök i̱, “Lo̱ki ɣöö ruaci kɛ ɣä? Kui̱ci jɛ ɛn ɣöö ta̱a̱ kɛ lua̱ŋ mi dëë lony ni ji̱, kä ta̱a̱ kɛ lua̱ŋ mi dëë puɔ̱t ni ji̱ jiaath?” 11 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ji̱n thilɛ lua̱ŋ kɛ ɣä, ɛ ni mi /ca jɛ ka̱m ji̱ ni nhial. Kɛ kui̱ ɛmɔ ram ëë käm ɣä ji̱ cɛ duer kɛ duer mi di̱i̱t.” 12 Kä niɛ wanɔ cu Pay-lɛt luɔ̱nydɛ go̱r, duundɛ ɣöö cu ji̱ Juudh wak i̱, “Mi wi̱i̱ wut ɛmɔ lony, /ciɛ ji̱n määth kua̱r. Kä ram mi cɔl rɔ i̱ kuäär lo̱kɛ ni ruac Thii-thɛr.” 13 Mëë ci Pay-lɛt ruaacni ti̱ti̱ liŋ, cuɛ Yecu ciöl raar, kä cuɛ nyuur wi̱i̱ kɔam luɔ̱k, guäth mi cɔalkɛ i̱ “Ga-ba-tha” kɛ thok Ɣi-bɛ-ru. 14 Täämɛ ɛ jɛn cäŋ riali ŋɔaani ikä kɛ kui̱ Ca̱ŋ Bälä, ce̱tdɛ kɛ gua̱a̱th ca̱ŋda̱a̱r. Cuɛ ji̱ Juudh jiök i̱, “Kuäärun in di̱i̱t ɛn!” 15 Cukɛ wak i̱, “Naŋɛ jɛ, Naŋɛ jɛ! Pua̱tdɛ jɛ jiaath!” Cu Pay-lɛt kɛ thiec i̱, “Bä Kuäärun jakä pua̱tkɛ jiaath?” Cu bööth palä tin di̱t wee i̱, “Thilɛ kɔ kuäär mi di̱i̱t dɔ̱diɛn ɛ ni Thii-thɛr kärɔa.” 16 Cuɛ jɛ ka̱m kɛ, kɛ ɣöö ba jɛ wä pua̱t jiaath. Cukɛ Yecu ka̱n, 17 kä cuɛ ben raar a kapɛ jiathdɛ, cuɛ wä guäth mi cɔal i̱ “Gua̱a̱th Po̱o̱rä”, kä cɔalkɛ i̱ “Gɔl-gö-tha” kɛ thok Ɣi-bɛ-ru. 18 Cukɛ jɛ pua̱t jiaath ɛn wi̱ni kɛɛl kɛnɛ wutni da̱ŋ rɛw kɔ̱kiɛn. Te ram kɛl cueecdɛ kä te ram in dɔ̱ŋ caamdɛ, kä te Yecu däär. 19 Kä cu Pay-lɛt ciöt gɔ̱a̱r puɔ̱ny jiaath, ca jɛ gɔ̱r i̱, “Yecu raan Na-dha-rɛth, Kuäär ji̱ Juudh.” 20 Kɛ kui̱ ɛmɔ cu ji̱ Juudh ti ŋuan ruac ɛmɔ kuɛn, kɛ ɣöö thieek gua̱a̱th in ca Yecu pua̱t thi̱n kɛ wec. Kä ca jɛ gɔ̱r kɛ thok Ɣi-bɛ-ru, kɛ Lɛ̈-tin amäni thok Gɛ-rith. 21 Cu bööth palä tin di̱t Pay-lɛt jiök i̱, “/Cu jɛ gɔ̱r i̱, ‘Kuäär ji̱ Juudh,’ gɔ̱r ɛ i̱, ‘Cɛ lar i̱ ɛ ɣän Kuäär ji̱ Juudh.’ ” 22 Cu Pay-lɛt kɛ jiök i̱, “Min cä gɔ̱r, cä gɔ̱r.” 23 Kä mëë ci lathkëëri Yecu ku pua̱t jiaath, cukɛ bieynikɛ dääk kä gua̱th da̱ŋ ŋuan a te ramɔ kɛ kɛl. Kä luɔ̱tdɛ thilɛ jɛ ko̱c, ca jɛ tak kɛɛl kɛɛliw. 24 Cukɛ ruac kä rɔ̱ i̱, “/Cuar nɛ jɛ rɛt, yuɔrnɛ ni gaakni kä bɛ jɔɔc i̱ ɛ duŋ ŋa.” Mɛmɛ ɛ ɣöö bi ruac Kuɔth ëë ca gɔ̱r a thuɔ̱k i̱, “Cikɛn bieynikä da̱a̱k kamnikiɛn, kä cikɛ yor gaakni la̱t kɛ kui̱ lutädä.” 25 Cu lathkëëri jɛ la̱t inɔ. Kä te man Yecu cuŋä gekä jiaath in ca Yecu pua̱t thi̱n, kɛnɛ manlendɛ, kɛ Mɛri min la ciek Ki-lo-päth, amäni Mɛri raan Mag-da-la. 26 Mëë ci Yecu man nɛn, kä te jakdɛ min nhɔkɛ cuŋä thiäkä, cuɛ man jiök i̱, “Ciek, nɔmɔ ɛ jɛn gatdu.” 27 Kä cuɛ jak jiök i̱, “Nɔmɔ ɛ jɛn muɔɔr.” Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cu jak ɛ naŋ cieŋdɛ. 28 Kɛ kɔr kä mɛmɛ, mëë ci Yecu ɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ci ŋɔaani diaal ku thuuk, cuɛ mɛmɛ lat kɛ ɣöö bi ruacni Kuɔth tëë ca gɔ̱r a thuɔ̱k, cuɛ wee i̱, “Ci rɛw ɣä näk.” 29 Kä tëëkɛ dhaar mi ci thia̱ŋ kɛ kɔaŋ mi wac ɛn wanɔ. Cukɛ li̱pä mi ci thia̱a̱ŋ kɛ kɔaŋ, la̱th wi̱i̱ taŋ lurä, kä cua jɛ thi̱eŋ thok Yecu. 30 Kä mëë ci Yecu jɛ lot, cuɛ wee i̱, “Cɛ ku thuuk!” Cuɛ wi̱cdɛ guɔ̱l piny, kä cu yiëëdɛ cu jiɛɛn. 31 Täämɛ ɛn cäŋ ɛmɔ ɛ cäŋ mi rial naath rɔ̱ ikä kɛ jɛ, kɛ ɣöö cäŋ ɛ bëë mɔ ɛ cäŋ lɔ̱ŋä mi rɛl rɔ. Kä kɛ ɣöö ci ji̱ Juudh ɛ go̱r i̱ bi pua̱ny nɛɛni tɔ̱tɔ̱ duɔth wuɔ̱thni jiɛn tin cakɛ pua̱t thi̱n kɛ cäŋ lɔ̱ŋä. Cukɛ Pay-lɛt thiec kɛ ɣöö ba ciök nɛɛni tin ca pua̱t jiɛn töl, kä ba pua̱nykiɛn cu woc. 32 Kä inɔ cu lathkëëri ben, cukɛ ciök raam kɛl töl amäni ciök raam in dɔ̱diɛn tëë ca pua̱t kɛ jɛ kɛɛl. 33 Mëë cikɛ ben kä Yecu, cukɛ jɛ nɛn ɛn ɣöö cɛ thuŋ li̱w, /ka̱n ciökɛ lɛ töl. 34 Kä cu ram kɛl kä lathkëëri bua̱lɛ yiɛth kɛ mut, kä ni kä kɛɛl cu riɛm kɛnɛ pi̱ lo̱ny raar. 35 Kä ram ëë ci mɛmɛ nɛn, cɛ nëndɛ lat kɛ ɣöö dee yɛn ɛ ŋäth bä. Kä nëndɛ ɛ thuɔ̱k, kä ŋäcɛ ɣöö latdɛ ni thuɔ̱k. 36 Cu ŋɔak ti̱ti̱ tuɔɔk, kɛ ɣöö bi ruacni tëë ca gɔ̱r a thuɔ̱ɔ̱k i̱, “Thilɛ cɔa̱a̱dɛ kɛl mi ba to̱l.” 37 Kä ca jɛ gɔ̱r rɛy ruacni Kuɔth bä i̱, “Bikɛ ram ëë cikɛn ɛ yiɛth guic.” 38 Kɛ kɔr kä mɛmɛ, cu Jo-thɛp raan A-ri-ma-thia, mëë guur Yecu kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈ kɛ ɣöö dualɛ kɛ ji̱ Juudh, Pay-lɛt thiec, kɛ ɣöö derɛ puɔ̱ny Yecu wä kony. Cu Pay-lɛt ɛ nhök jɛ, cuɛ ben kä cuɛ puɔ̱ny Yecu naŋ. 39 Cu Ni-kɔ-di̱i̱-mäth ben bä, ram ëë ci kɔŋ ben kä Yecu kɛ wäär, no̱o̱ŋɛ ni wal kunyä ti ca liɔm, kä tekɛ ŋuäny mi gɔaa, mi te thiak thëmdɛ kɛ ki̱luni ti jiɛn diɔ̱k. 40 Cukɛ puɔ̱ny Yecu ka̱n, kä cukɛ jɛ rith kɛ bieyni kɛnɛ wal, kɛ ciaŋ kunyä ji̱ Juudh. 41 Täämɛ gua̱a̱th ëë ca jɛ pua̱t thi̱n tëëkɛ kak wal mi tekɛ kɔ̱a̱a̱k mi ca guaŋ puɔ̱ny pa̱a̱m, kä /ka̱n raan met kony thi̱n. 42 Cukɛ puɔ̱ny Yecu tɔa̱a̱c thi̱n, kɛ ɣöö kɔ̱a̱a̱k kunyä ɛmɔ thia̱kɛ, kɛnɛ ɣöö ɛ cäŋ rialikä ŋɔaani kä ji̱ Juudh.

Jɔ̱ɔ̱n 20

1 Kɛ cäŋ in jio̱l kä juɔk nikɛ runwaŋ a ŋot ɣɔw nikɛ cuɔl cu Mɛri, raan Mag-da-la, ben kɔ̱kä kunyä, kä cuɛ jɛ nɛn ɛn ɣöö ca päm woc thok kɔ̱kä. 2 Kä inɔ cuɛ riŋ, kä cuɛ jɛ wä la̱r Thay-mɔn Pi-tɔr kɛnɛ jak in dɔ̱ŋ min nhɔk Yecu jɛ, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Cikɛ Kuäär ni Kuoth woc rɛy kɔ̱kä kunyä, kä kueckɔ gua̱a̱th ɔ ca jɛ la̱th thi̱n ɔ.” 3 Cu Pi-tɔr kɛnɛ jak in dɔ̱ŋ ben raar, kä cukɛ wä luɔtkɛ ni gua̱a̱th kunyä. 4 Riŋkɛ kɛn da̱ŋ rɛw kɛɛl, kä cu jak in dɔ̱ŋ Pi-tɔr leny, kä cu kɔŋ cop ni jɛn kɔ̱kä kunyä. 5 Kä cuɛ rɔ goŋ guicɛ rɛydɛ. Kä cuɛ jɛ nɛn te bieyni tëë ca rith ni Yecu piny, kä /kenɛ wä rɛc. 6 Cu Thay-mɔn Pi-tɔr cop kɔɔrɛ, kä cuɛ coth rɛc. Kä cuɛ bieyni tëë ca rith ni Yecu nɛn piny, 7 kä bi̱i̱ ëë ca kum ni nhiam Yecu /cɛ te kɛɛl kɛ bieyni tëë ca rith ni jɛ, duundɛ ɣöö tëë go̱lä a ca jɛ riy. 8 Kä inɔ cu jak in dɔ̱ŋ min kɔŋ cop ni jɛn gua̱a̱th kunyä wä rɛc bä, kä cuɛ jɛ nɛn, kä cuɛ jɛ ŋäth. 9 Kä ŋotkɛ /ken ruaacni Kuɔth tëë ca gɔ̱r ni cop lɔɔcdiɛn, ɛn ɣöö bɛ rɔ dhil jiɛc li̱th. 10 Kä cu jaak loc ciëëŋnikiɛn. 11 Kä duundɛ ɣöö cu Mɛri cuɔ̱ŋ thok kɔ̱kä kunyä ro̱tdɛ. Kä min ro̱tdɛ, cuɛ rɔ goŋ kɛ ɣöö bɛ rɛy kɔ̱kä guic. 12 Kä cuɛ ja̱a̱k nhial da̱ŋ rɛw ti ciaŋkɛ bieyni ti bo̱o̱r nɛn, nyuurä guäth ëë ca puɔ̱ny Yecu tɔa̱a̱c thi̱n, te kɛl guäth wecdɛ kä te min dɔ̱ŋ guäth ciöknikɛ. 13 Kä cu kɛn ɛ jiök i̱, “Ciek, ɛŋu ro̱li mɔ?” Cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɛ ɣöö ci kɛn Kuäärä naŋ, kä kuecä gua̱a̱th ɔ ca jɛ la̱th thi̱n ɔ.” 14 Kä min cɛ mɛmɛ lat, cuɛ rɔ ri̱t, kä cuɛ Yecu nɛn cuŋä, kä /kenɛ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ɛ Yecu. 15 Cu Yecu ɛ jiök i̱, “Ciek, ɛŋu ro̱li mɔ? Ɛŋa go̱o̱ri mɔ?” Kä cuɛ jɛ car i̱ dɔ̱ŋ ɛ yieen kakä, cuɛ jɛ jiök i̱, “Mi ci jɛ naŋ guäth mi dɔ̱ŋ, läri ɣä gua̱a̱th ɔ ci jɛ la̱th thi̱n ɔ, kä bä jɛ wä naŋ.” 16 Cu Yecu jɛ cɔl cio̱tdä i̱, “Mɛri.” Kä cuɛ rɔɔdɛ riet jɛ, kä cuɛ jɛ jiök kɛ thok Ɣi-bɛ-ru i̱, “Ra-bo-ni,” min luɔtdɛ ɣöö “Ŋi̱i̱c.” 17 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “/Cu ɣä gueer, kɛ ɣöö ŋuɔtdä /ka̱n ni wä nhial kä Gua̱a̱r. Duundɛ ɣöö wër jio̱kni dämaari i̱, ‘Ɣän wa̱a̱ nhial kä Gua̱a̱r in la Guurun, kä Kuothdä min la Kuothdun.’ ” 18 Cu Mɛri raan Mag-da-la jɛ wä la̱r jaak i̱, “Ɣän cä Kuäär ni Kuoth nɛn,” kä cuɛ kɛ la̱t ruaacni tin ca la̱r jɛ. 19 Kä kɛ thiaŋ ɛmɔ kɛ jɛn cäŋ in jio̱l kä juɔk, kä te thi̱ekni duëël in te jaak thi̱n gääkä, kɛ ɣöö dualkɛ kɛ ji̱ Juudh. Kä cu Yecu ben cuɔ̱ŋ dääriɛn, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “A mal tekɛ yɛ.” 20 Kɛ kɔr kä mëë cɛ mɛmɛ lar, cuɛ kɛ nyuɔ̱th tetkɛ kɛnɛ bua̱lɛ. Kä cu jaak lo̱ckiɛn tɛɛth ɛlɔ̱ŋ, mëë cikɛ Kuäär nɛn. 21 Cu Yecu kɛ nyɔk kɛ jio̱k i̱, “A mal tekɛ yɛ. Ce̱tkɛ min ci Gua̱a̱r ɣä ja̱k, ɣän ja̱kä yɛ bä.” 22 Kä mëë cɛ mɛmɛ lar, cuɛ kɛ ŋök yiëë, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ka̱nɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ. 23 Mi wä yɛn dueer ran wä päl, ba kɛ päl. Kä mi rɔm yɛn dueer ran, ba kɛ rɔm.” 24 Kä Tɔ-mäth min la ram kɛl kä jaak da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw, kä cɔal ɛ i̱ “Cuɛ̈k”, tëë jɔ̱ɔ̱r mëë bä Yecu kä kɛ. 25 Kä cu jaak tin kɔ̱kiɛn ɛ jiök i̱, “Kɔn cakɔ Kuäär nɛn.” Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Ɛ ni mi cä buɔ̱ɔ̱t thötni nɛn pa̱a̱t tetnikɛ kä cäkɛ thiap kɛ yiatdä, kä cä tetdä la̱th bua̱lädɛ, bä cu ŋäth.” 26 Kä kɛ kɔr ni̱ni da̱ŋ bärɔw cu jaak lɛ te rɛy duëël, kä te Tɔ-mäth kɛ kɛ kɛɛl. Cäŋɛ ni mëë ca thiekni duëël ga̱k, cu Yecu wä rɛc, kä cuɛ cuɔ̱ŋ dääriɛn, cuɛ wee i̱, “A mal tekɛ yɛ.” 27 Kä cuɛ Tɔ-mäth jiök i̱, “Läthni yiatdu wanɛ mɛ, kä guic pa̱a̱t tetnikä. No̱o̱ŋni tetdu kä läthni jɛ bua̱lädä. A lɔcdu /ci tekɛ diw, kä ŋäth ɣä.” 28 Cu Tɔ-mäth ɛ loc i̱, “Kuäärä, kä Kuothdä.” 29 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Ŋääthi ɣä kɛ ɣöö ci ɣä nɛn? Ɛpuc, puɔ̱th akɛ nɛy tin ŋa̱thkɛ ɣä ɛ /ka̱n ɣä nɛn.” 30 Täämɛ, cu Yecu nyuuthni kɔ̱kiɛn ti ŋuan ti ga̱ykɛ naath la̱t nhiam ji̱ kɔaarɛ, ti /ka̱n gɔ̱r rɛy buɔk ɛmɛ. 31 Duundɛ ɣöö ca ti̱ti̱ gɔ̱r kɛ ɣöö dee yɛn ɛ ŋäth ɛn ɣöö Yecu ɛ jɛn Mɛ-thia in la Gat Kuɔth, kä kɛ ŋa̱th, dee yɛn tekɛ tëk kɛ ciötdɛ.

Jɔ̱ɔ̱n 21

1 Kɛ kɔr kä mɛmɛ cu Yecu rɔ lɛni nyuɔ̱th ji̱ kɔaarɛ Baar Tay-bi̱i̱-riath kɛ duɔ̱ɔ̱p ɛmɛ, 2 te Thay-mɔn Pi-tɔr, kɛ Tɔ-mäth min cɔalkɛ i̱ Cuɛ̈k, kɛ Na-than-el mi la raan Keena, ro̱o̱l Gɛ̈-lɛ-li, kɛ gaat Dhɛ-ba-dii, amäni jaak da̱ŋ rɛw kɔ̱kiɛn kɛɛl. 3 Cu Thay-mɔn Pi-tɔr kɛ jiök i̱, “Ɣän wa̱a̱ dɛɛp kɛ rɛc.” Cu kɛn ɛ jiök i̱, “Banɛ wä kɛɛl.” Cukɛ wä rɛy murkäbä, kä thilɛ mi cikɛn ɛ käp kɛ jɛn wäär ɛmɔ. 4 Bakä ɣɔaa cu Yecu cuɔ̱ŋ thok baar, kä /ken jaakɛ jɛ ŋic ɛn ɣöö ɛ jɛn Yecu. 5 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Dho̱li, ta̱yɛ kɛ rɛc?” Cukɛ jɛ loc i̱, “Ëëy.” 6 Cuɛ kɛ jiök i̱, “Luayɛ cambak yieer kui̱c cuëëc murkäbä, kä bia ŋɔak jek.” Cukɛ jɛ luay yieer, kä ni ɛn guäth ɛmɔ, /kenkɛ jɛ luäŋ kɛ luay rɛy murkäbä, kɛ ɣöö ŋuan rɛc ɛlɔ̱ŋ. 7 Cu jak in nhɔk Yecu jɛ Pi-tɔr jiök i̱, “Ɛ jɛn Kuäär.” Mëë ci Thay-mɔn Pi-tɔr ɛ liŋ i̱ ɛ jɛn Kuäär, cuɛ bi̱i̱dɛ la̱th, kɛ ɣöö tëë juutdä, kä cuɛ rɔ yuɔr rɛy baar. 8 Cu jaak tin kɔ̱kiɛn ben kɛ murkäb kä yɔ̱a̱ckɛ cambak mi ci thia̱ŋ kɛ rɛc, kɛ ɣöö /cikɛ nɔ̱a̱n kɛ rar, kä ɛ kam mi tekɛ mi̱ti̱ri ti kuɔ̱r. 9 Mëë cikɛ ben thok waath cukɛ mac miim nɛn ɛn wi̱ni, kä te rɛc wi̱i̱dɛ kɛnɛ juray. 10 Cu Yecu kɛ jiök i̱, “Nööŋɛ tha̱a̱ŋ rɛc tin pay käp.” 11 Cu Pi-tɔr wä rɛy murkäbä, kä cuɛ cambak yɔ̱a̱c thok waath raar, kä cɛ thia̱a̱ŋ ɛliŋ kɛ rɛc ti kuɔ̱r wi̱cdɛ jiɛn dhieec wi̱cdɛ diɔ̱k ti di̱t. Kä cäŋɛ ni mëë ŋuankɛ, /kenkɛ cambak rɛt. 12 Kä cu Yecu kɛ jiök i̱, “Bia, mi̱ethɛ.” Kä cuɛ thil jak mi ci rɔ jut kɛ ɣöö bɛ jɛ thiec i̱, “Ɛ ji̱n ŋa?” Ŋäc kɛn ɛ i̱ ɛ jɛn Kuäär. 13 Cu Yecu kɛ ben ka̱m juray amäni rɛc. 14 Ɛ jɛn gua̱a̱th in diɔ̱ɔ̱kdiɛn mëë ci Yecu jɔɔc nhiam ji̱ kɔaarɛ kɛ kɔr kä mëë ca jɛ jiɛc li̱th. 15 Mëë cikɛ thuɔ̱k kɛ mi̱eth, cu Yecu Thay-mɔn Pi-tɔr thiec i̱, “Thay-mɔn, gat Jɔ̱ɔ̱n, nhɔki ɣä kɛ nhök mi leny nhök nɛɛni ti̱ti̱?” Cuɛ jɛ loc i̱, “Ɣɔ̱ɔ̱n, Kuäär, ŋäci jɛ ɛn ɣöö nhɔakä ji̱.” Cuɛ jɛ jiök i̱, “Mi̱i̱thni dɛy deetkä.” 16 Cuɛ jɛ lɛni thiec kɛ thiec in rɛwdɛ i̱, “Thay-mɔn gat Jɔ̱ɔ̱n, Nhɔki ɣä?” Cuɛ jɛ loc i̱, “Ɣɔ̱ɔ̱n, Kuäär, ŋäci jɛ ɛn ɣöö nhɔakä ji̱.” Cuɛ jɛ jiök i̱, “Yien detkä.” 17 Kä cuɛ jɛ thiec kɛ thiec in diɔ̱ɔ̱kdiɛn i̱, “Thay-mɔn, gat Jɔ̱ɔ̱n, nhɔki ɣä?” Cu lɔc Pi-tɔr cu jiath, kɛ ɣöö cuɛ jɛ thiec kɛ thiec in diɔ̱ɔ̱kdiɛn i̱, “Nhɔki ɣä?” Kä cuɛ jɛ loc i̱, “Kuäärä, ŋäci ti diaal, ŋäci ɣöö nhɔakä ji̱!” Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Mi̱i̱thni detkä. 18 Ɛpuc, ɛpuc, ɣän la̱rä jɛ ji̱, mëë ŋotdi kɛ ŋuɛɛt la moci rɔ kɛ bieyni, kä bi wä ja̱l guäth ɛ go̱o̱ri mɔ. Kä mi wi̱i̱ wä di̱t, bi tetku riny, kä bi radɔ̱diɛn lɛ̈tdu yiɛn, kä bɛ ji̱ naŋ guäth mi /ci wä thi̱n go̱r.” 19 Cuɛ mɛmɛ lat, kɛ ɣöö bɛ lia̱a̱ in bi li̱w kɛ Pi-tɔr min bɛ Kuoth puany kɛ jɛ nyoth. Kɛ kɔr kä mɛmɛ cuɛ jɛ jiök i̱, “Guuri ɣä.” 20 Cu Pi-tɔr rɔ ri̱t, kä cuɛ jak in nhɔk Yecu jɛ nɛn guurɛ kɛ. Ɛ jɛn ram mëë thia̱k kɛ Yecu guäth mi̱eth thiaŋ ëëdan, kä thiec ɛ i̱, “Kuäär, ɛ jɛn ŋa bi ji̱ kɔak ɔ?” 21 Mëë ci Pi-tɔr jɛ nɛn, cuɛ Yecu jiök i̱, “Kuäär, ɛŋu bi tuɔɔk kä wut ɛmɔ ɔ?” 22 Cu Yecu jɛ jiök i̱, “Mi göörä jɛ i̱ bɛ ŋot amäni mi wa̱a̱ wä ben, bɛ lot ni ŋu kä ji̱? Guuri ni ɣä!” 23 Cu thok däk rɛy nath ɛn ɣöö /ci jak ɛmɔ bi li̱w. Kä /ken Yecu jɛ lar i̱ /cɛ bi li̱w. Duundɛ ɣöö cɛ wee i̱, “Mi göörä jɛ i̱ bɛ ŋot amäni mi wa̱a̱ wä ben, bɛ lot ni ŋu kä ji̱?” 24 Kä ɛ jɛn jak ɛmɛ ci ti̱ti̱ lat ɔ, kä cuɛ kɛ gɔ̱r, kä ŋäc kɔn ɛn ɣöö nëndɛ ɛ thuɔ̱k. 25 Kä tëëkɛ lät ti ŋuan kɔ̱kiɛn ti ci Yecu kɛ la̱t. Kä mi ca kɛn diaal gɔ̱r kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li, diɛɛwä jɛ /ci ɣɔw dee tekɛ gua̱a̱th mi dëë buɔkni tɔ̱tɔ̱ la̱th thi̱n.

Lät 1

1 Rɛy buɔk in jio̱l, ji̱n Thi-ɔ-pi-läth, cä ji̱ gɔ̱a̱r ŋɔaani diaal ti ci Yecu kɛ tok kɛ la̱t kɛnɛ tin cɛ ŋi̱eec, 2 amäni cäŋ ëë naŋkɛ ni jɛ nhial, kɛ kɔr kä mëë cɛ jaakɛ tin cɛ mɛk lat ruac kɛ buɔ̱m Yieekä in Gɔaa in Rɛl Rɔ. 3 Kä kɛ kɔr li̱ethdɛ, cuɛ rɔɔdɛ nyuɔ̱th kɛ kɛ nyuuthni ti ŋuan ti thil diw ɛn ɣöö tëkɛ. Cu jaak ɛ nɛn kɛ ni̱n ti jiɛn ŋuan, kä cɛ ruac kɛ kɛ kɛ kui̱ kuäärä Kuɔth. 4 Kä mëë tëë kɛɛl kɛ kɛ, cuɛ kɛ la̱r ɣöö /cikɛ bi jiɛɛn kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kɛ ɣöö bikɛ mëë ci Gua̱a̱r in te nhial ɛ lar lip. Kä cuɛ wee i̱, “Cia jɛ liŋ kä ɣä, 5 ɛn ɣöö Jɔ̱ɔ̱n cɛ naath lak kɛ pi̱, kä ba yɛ lak kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, kɛ rɛy ni̱n ti tɔt.” 6 Kä mëë ci jaak ben guath kɛl kɛ Yecu, cukɛ jɛ thiec i̱, “Kuäär, nɛmɛ jɛn gua̱a̱th in bi kuäär luɔ̱c ji̱ I-thɛ-rɛl thi̱n?” 7 Kä cuɛ kɛ loc i̱, “/Ciɛ la̱tdun ɛn ɣöö bia ni̱n kiɛ pek tin ci Gua̱a̱r in te nhial kɛ la̱tkɛ buɔ̱mdɛ kärɔa ŋa̱c. 8 Kä yɛn bia buɔ̱m jek mi wä Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ ben kä yɛ. Kä bi yɛn a nëënkä kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kɛnɛ rɛy Ju-dia kɛɛliw, kɛ Tha-mɛ-ria kɛnɛ pek ɣɔaa kɛɛliw.” 9 Min cɛ ti̱ti̱ lat cua Yecu naŋ nhial a guɛckɛ jɛ, kä cu pua̱a̱r ɛ kum waaŋdiɛn. 10 Kä min wëë, kä ŋot jaak kɛ mi guɛckɛ nhial, cu wutni da̱ŋ rɛw ti tekɛ bieyni ti bo̱o̱r cuɔ̱ŋ gekädiɛn. 11 Kä cukɛ wee i̱, “Yɛn wutni Gɛ̈-lɛ-li, ɛŋu mi cuɔ̱ŋɛ kä guɛcɛ nhial ɔ? Ɛn Yecu ɛmɛ, ca naŋ nhial kä yɛ, bɛ luny jɔk ce̱tkɛ wädɛ nhial in cia nɛn.” 12 Cukɛ loc kä Jɛ-ru-tha-lɛm, jiɛɛndiɛn pääm mi cɔal i̱ Ɔ-lip, mi thia̱k kɛ Jɛ-ru-tha-lɛm kɛ ja̱l mi ciɛk kɛ cäŋ lɔ̱ŋä. 13 Kä min cikɛ ben rɛy wec, cukɛ wä duëël in te nhial guäth ëë cieŋkɛ thi̱n, Pi-tɔr kɛ Jɔ̱ɔ̱n kɛ Je-mɛth, kɛ An-dɛ-röw, kɛ Pi-lip kɛnɛ Tɔ-mäth, kɛ Bar-tho-lo-miw kɛnɛ Mɛ̈-thiw, kɛ Je-mɛth gat Ɛ̈l-pi-uth, kɛnɛ Thay-mɔn min cɔal i̱ Dhɛ-lɔt, kɛ Ju-däth gat Je-mɛth. 14 Kɛn nɛy ti̱ti̱ diaal amäni män, kɛ Mɛri man Yecu, kɛnɛ gaatman Yecu, cukɛ pal kɛ lɔc kɛl. 15 Kä ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱ cu Pi-tɔr rɔ jiɛc rɛy dämani tin la ji̱ ŋäthä (kɛn diaal nɛy ti kuɔ̱r kɛl wi̱cdɛ jiɛn da̱ŋ rɛw), kä cuɛ wee i̱, 16 “Dämaari, bi ruaacni Kuɔth a thuɔ̱k, tëë ca lat ɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ kɛ thok Dee-bid, kɛ kui̱ Ju-däth mëë cu a bo̱o̱th nɛɛni tëë ka̱pkɛ Yecu. 17 Kɛ ɣöö ca jɛ mat rɛydan, kä ca jɛ moc gua̱a̱th rɛy läätdä mɛmɛ.” 18 (Wut ɛmɛ cɛ kak kɔk kɛ yio̱w läätdä jiäknikɛ, kä mëë cɛ pɛ̈n, cuɛ rɛ̈ɛ̈t kä cu ci̱nkɛ diaal käny raar. 19 Kä cua nɔmɔ ŋa̱c ɛ nɛy diaal tin cieŋ kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kä inɔ cua kak ɛmɔ cɔl i̱ Ɣa-kɛl-da-ma kɛ thokdiɛn mi lot ni ɣöö, “Kak Riɛm.”) 20 “Kɛ ɣöö ca jɛ gɔ̱r rɛy buɔk Diit i̱, ‘A ciëëŋdɛ te ni lɔrä, kä a jɛ thil ram mi cieŋ thi̱n.’ kä ‘A gua̱a̱th la̱tdɛ gua̱lkɛ ɛ radɔ̱diɛn.’ 21 Kä ɛnɔ bi ram kɛl kä nɛy tin ci ja̱l kɛɛl kɛ kɔn gua̱thni diaal mëë te Yecu rɛydan, 22 a tookɛ jɛ nikä la̱k Jɔ̱ɔ̱n amäni gua̱a̱th ëë naŋkɛ Yecu nhial kä kɔn. Ɛn ram ɛmɔ bɛ la neen kɛɛl kɛ kɔn amäni jiëcdɛ kɛ rɔ li̱th.” 23 Cukɛ nɛy da̱ŋ rɛw lar, Jo-thɛp mi cɔal i̱ Bar-tha-bath, kä cɔalkɛ ciöt in dɔ̱ŋ i̱ Jäth-täth, kɛnɛ Ma-thay-äth. 24 Kä cukɛ pal wäkɛ i̱, “Kuäär, ji̱n ŋäci lo̱c nɛɛni diaal. Nyuthni kɔ ram ɔ ci mɛk ɔ kä kɛn nɛy da̱ŋ rɛw ti̱ti̱, 25 mi bi gua̱a̱th la̱t jääkä nɛmɛ guäl, min ci Ju-däth ɛ ba̱ny piny kɛ, wädɛ guäth ëë bëë thi̱n.” 26 Kä cukɛ gaakni yuɔr kɛ kui̱diɛn, kä cu pɛn kä Ma-thay-äth, kä cua jɛ mat kä jaak da̱ŋ wäl wi̱cdɛ kɛl.

Lät 2

1 Kä mëë ci cäŋ ni̱ni kä Jiɛn Dhieec cop, kä te kɛn diaal guäth kɛl. 2 Ni ɛn guäth ɛmɔ cu jɔw kɛ pärikä nhial mi ce̱tkɛ puɔ̱t jiɔam mi di̱i̱t, kä cuɛ duel in nyuurkɛ thi̱n thiäŋ kɛɛliw. 3 Kä cu ti ce̱tkɛ bo̱l maac jɔɔc kä kɛ, cukɛ rɔ̱ dääk kä wuɔ̱thnikiɛn kɛn diaal. 4 Kä cu kɛn diaal thia̱a̱ŋ kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, kä cukɛ ruac kɛ thuk ti kɔ̱kiɛn, kɛ lua̱ŋ in ci Yiëë ɛ ka̱m kɛ. 5 Täämɛ tëëkɛ ji̱ Juudh ti cieŋ kä Jɛ-ru-tha-lɛm ti ca lo̱ckiɛn ka̱m Kuoth, ti bä kä döör wec muɔ̱ɔ̱n kɛɛliw. 6 Kä mëë ca jɔw ɛmɔ liŋ cu buɔ̱n nath rɔ dol, kä cuɛ wi̱cdiɛn yi̱c ɛlɔ̱ŋ, kɛ ɣöö liŋ ramɔ thokdɛ min ruac jaak. 7 Kä kɛ ga̱a̱c wee i̱, “/Ci nɛy diaal ti ruac ti, a ji̱ Gɛ̈-lɛ-li? 8 Kä ɛŋu liŋ ramɔ thokdɛ mëë daapkɛ ni jɛ kä kɔ mɔ ruac kɛn kɛ jɛ? 9 Kɔn ji̱ Par-thia kɛ ji̱ Ma-day, kɛ ji̱ Ee-lam, kɛ nɛy ti cieŋ kä Mɛ-tho-po-ta-mia, kɛ Ju-dia, kɛ Ka-pa-do-cia, Pɔn-täth, kɛnɛ E-cia, 10 Pɛ-ri-jia, kɛnɛ Pam-pi-lia, I-jëp kɛnɛ tha̱a̱ŋ Lib-ya min la duŋ Thay-rin, kɛnɛ ja̱a̱l ti bä kä Röm tin la ji̱ Juudh kɛnɛ Jur, 11 ji̱ Ku-riit amäni ji̱ Ä-rab-ya, liŋ kɔn kɛ a latkɛ lät Kuɔth ti buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m kɛ thukɔn.” 12 Kä cu kɛn diaal ga̱a̱c, kä cukɛ ma̱a̱r, a ruackɛ kä rɔ̱ i̱, “Mɛmɛ luɔtdɛ ɛŋu?” 13 Kä cu nɛy kɔ̱kiɛn ti buɔ̱ykɛ kɛ wee i̱, “Kɛn cikɛ yɔ̱ŋ kɛ kɔaŋ.” 14 Kä cu Pi-tɔr rɔ jiɛc kɛnɛ jaak da̱ŋ wäl wi̱cdɛ kɛl tin kɔ̱ŋ. Cuɛ jɔwdɛ kap nhial, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Yɛn, ji̱ Ju-dia kɛ yɛn nɛy diaal tin cieŋ kä Jɛ-ru-tha-lɛm, a mɛmɛ cup lo̱cnikun, kä liɛŋɛ min laarä. 15 Kɛ thuɔ̱k nɛy ti̱ti̱ /kenkɛ yɔ̱ŋ, ce̱tkɛ min caar yɛn ɛ, kɛ ɣöö ŋotdɛ ɛ thaak bäŋuan kɛ runwaŋ. 16 Kä mɛmɛ ɛ mëë ca lar ɛ gök ni Yo-el i̱, 17 ‘Ci Kuoth ɛ lar ɛn ɣöö, kɛ ni̱n tin jɔk bä mɛmɛ la̱t, ɛn ɣöö bä Yiëëdä wuɔc kä nɛy diaal, kä bi gaatkun kɛnɛ nyiekun ruaacni go̱o̱kä lat, kä bi ŋuɛ̈tnikun nyuuthni nɛn, kä bi dɔŋ wutnikun la̱a̱k läkikä. 18 Kä bä Yiëëdä wuɔc kä wutni läätädä kɛnɛ män läätädä ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱, kä bikɛ ruaacni go̱o̱kä lat. 19 Kä ɣän bä ti ga̱ykɛ naath nyoth nhial puɔ̱ɔ̱rä kɛnɛ nyuuthni wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n, riɛm, kɛ mac, kɛ tol. 20 Ba cäŋ loc ni muth, kä ba pay loc ni riɛm, a /ken cäŋ Kua̱r in di̱i̱t, in buɔy ni cop. 21 Kä ramɔ wä ciöt Kua̱r ni Kuoth cɔl ɔ, ba jɛ kän.’ 22 “Yɛn ji̱ I-thɛ-rɛl, liɛŋɛ min bä lar. Yecu raan Na-dha-rɛth, ɛ ram mi ca nyuɔ̱th yɛ pa̱ny ɛ Kuoth kɛ lät ti buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m ti ga̱ykɛ naath kɛnɛ nyuuthni tin ci Kuoth kɛ la̱t kɛ jɛ rɛydun, ce̱tkɛ min ŋäc yɛn ɛ. 23 Yecu ɛmɛ ca kuëŋ tetnikun kɛ ca̱p Kuɔth in thuɔ̱k, kɛnɛ ŋäcdɛ min wen, cuarɛ jɛ pua̱t jiaath, kä cuarɛ jɛ näk kɛ tet nɛɛni ti thil ŋut. 24 Kä cu Kuoth Ɛ jiɛc li̱th, kɛ ɣöö cɛ cuɔ̱c li̱eth woc kä jɛ, kɛ ɣöö /ken lia̱a̱ ɛ luäŋ kɛ ka̱p kɛ buɔ̱mdɛ. 25 Kɛ ɣöö ci Dee-bid ruac kɛ kui̱dɛ i̱, ‘Ɣän la nɛ̈ɛ̈nä Kuäär ni Kuoth nhiamdä ni ciaŋ. Kɛ ɣöö jɛn tëë tetdä cuëëcdä, thilɛ mi bi ɣä wany. 26 Kɛ kui̱ ɛmɔ tɛth lɔcdä, kä cu lɛpdä tɛ̈th lɔaac lar. Kä bi puɔ̱nydä cieŋ kɛ ŋa̱th. 27 Kɛ ɣöö /ci yiëëdä bi pa̱l guäth maac. Kä /ci Kɛlu min rɛl rɔ bi jakä wä ro̱o̱l jɔɔkni. 28 Kä ci ɣä nyuɔ̱th dup teekä. Bi tɛ̈th lɔaacdä jakä ro̱ŋ kɛ ta̱a̱du kɛɛl kɛ ɣä.’ 29 “Dämaari ni ji̱ I-thɛ-rɛl, dëë la̱r yɛ kɛ pek lɔaacdä kɛɛliw kɛ kui̱ gua̱ndɔɔŋdan ni Dee-bid ɛn ɣöö cɛ li̱w kä ca kony, kä te kɔa̱a̱k kunyädɛ kɛɛl kɛ kɔn amäni walɛ. 30 Kä min ɛ gök, ŋäcɛ jɛ ɛn ɣöö ci Kuoth ɛ ya̱cɛ ɛn ɣöö bi ram kɛl kä kuaykɛ nyuur wi̱i̱ kɔam kuäärädɛ. 31 Kä kɛ ɣöö ci Dee-bid nɛmɛ nɛn, cuɛ ruac kɛ kui̱ jiecä Mɛ-thia li̱th, cuɛ wee i̱, ‘/Ka̱n jɛ pa̱l guäth li̱eth, kä /ken puɔ̱nydɛ nuɔɔr.’ 32 Ɛn Yecu ɛmɛ ci Kuoth ɛ jiɛc li̱th, kɛ kui̱ ɛmɔ kɔn diaal lapnɛ nëën. 33 Kä ca jɛ kap nhial kui̱c cuëëc Kuɔth, kä cɛ ruac ëë ci Gua̱a̱r in te nhial ɛ lar ɛn ɣöö bɛ ka̱m Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ jek, cɛ mɛmɛ wuɔ̱c nɛy ɛn mɛ min nɛ̈nɛ kä cia liŋɛ. 34 Kɛ ɣöö Dee-bid /kenɛ wä nhial, kä jɛn puɔ̱nydɛ cɛ wee i̱, ‘Ci Kuäär ni Kuoth Kuäärä jiök i̱, “Nyuuri kui̱c cuëëcdä, 35 amäni mi cä ji̱ tɛ̈ru jakä kɔm ciökniku.” ’ 36 Kɛ kui̱ ɛmɔ a jɛ ŋa̱ckɛ ɛ ji̱ I-thɛ-rɛl diaal, ɛn ɣöö ci Kuoth ɛ jakä Kuäär ni Kuoth kä Mɛ-thia, ɛn Yecu in cia ŋap wi̱i̱ jiaath.” 37 Täämɛ mëë ci naath ruac ɛmɛ liŋ, cu lo̱ckiɛn ŋɛ̈p, kä cukɛ Pi-tɔr kɛnɛ jaak tin kɔ̱kiɛn jiök i̱, “Dämaari, kɔn bakɔ ŋu la̱t?” 38 Kä cu Pi-tɔr kɛ loc i̱, “Rietdɛ rɔ̱ kä dueerkun, kä ɛ ram ɔ kä yɛn diaal lakɛ kɛ ciöt Yecu Kritho kɛ ɣöö ba dueerkun päl. Kä bia muc Yieekä in Gɔaa in Rɛl Rɔ jek. 39 Kɛ ɣöö min ci Kuoth ɛ lar ɛ duŋdun, kä ɛ duŋ gankun, kä ɛ duŋ nɛɛni diaal tin na̱n tin bi Kuäär ni Kuothdan kɛ ciöl rɔ.” 40 Kä cuɛ rieet kɔ̱kiɛn lat, cuɛ kɛ com, wëë i̱, “Ka̱nɛ rɔ̱ kä ri̱c ɛ jiääk ɛmɛ.” 41 Kä cua nɛy tëë ca ruacdɛ nhɔk lak, kä cua nɛy ti bathdɔɔri da̱ŋ diɔ̱k ma̱t kɛ ɛn cäŋ ɛmɔ. 42 Kä cua lo̱ckiɛn la̱th ŋi̱i̱cä jaakni kɛnɛ matdiɛn kɛ mi̱eth kɛ̈ɛ̈l kɛnɛ pal. 43 Kä cu dual ben kä nɛy diaal, kɛ ɣöö cua ti ga̱ykɛ naath kɛnɛ nyuuthni ti ŋuan la̱t ɛ jaak Yecu. 44 Kä cu nɛy diaal tëë ci ŋa̱th te kɛɛl, kä cukɛ ŋɔakiɛn diaal nyuak kɛɛl. 45 Kä la kɛn nyinkiɛn a kɔk kä bi kɛn kɛ dääk kä nɛy diaal ce̱tkɛ min go̱o̱r raan ɛ. 46 Kä ni ciaŋ la duɔlkɛ rɔ̱ rɛy luaak Kuɔth, kä camkɛ mi̱thkiɛn ciëëŋnikiɛn, la mi̱thkɛ kɛ tɛ̈th lɔaac kɛnɛ kɔ̱a̱c lɔaac. 47 Kä liakɛ Kuoth, kä jëkɛ tɛ̈th lɔaac nɛɛni diaal. Kä ni ciaŋ la Kuäär ni Kuoth kɛ a reep kɛ nɛy tin ca kän.

Lät 3

1 Cäŋ kɛl cu Pi-tɔr kɛnɛ Jɔ̱ɔ̱n wä luaak Kuɔth kɛ gua̱a̱th palä kɛ bua̱k ca̱ŋ. 2 Kä tëëkɛ wut mi duääny ni däpädɛ mi la naŋkɛ thok luaak Kuɔth, mi cɔal i̱ Thok mi tekɛ Maan, kɛ ɣöö bɛ nɛy tin wä rɛy luaak Kuɔth lim kɛ yio̱w. 3 Kä mëë cɛ Pi-tɔr kɛnɛ Jɔ̱ɔ̱n nɛn wäkɛ luaak Kuɔth, cuɛ kɛ lim. 4 Kä cu Pi-tɔr kɛnɛ Jɔ̱ɔ̱n ɛ diel guec, kä cukɛ wee i̱, “Guic kɔ.” 5 Kä cuɛ kɛ guic, carɛ jɛ i̱ dɔ̱ŋ bɛ duɔ̱ɔ̱r jek kä kɛ. 6 Kä cu Pi-tɔr ɛ jiök i̱, “Ɣän thilɛ ɣä yio̱w dääpä, kä duundɛ ɣöö min tekɛ ɣä bä jɛ ka̱m ji̱. Kɛ ciöt Yecu Kritho raan Na-dha-rɛth, jiɛc rɔ kä jäli.” 7 Kä cuɛ jɛ käp tetdä cuëëcdɛ kä cuɛ jɛ jiac nhial, kä cu ciökɛ kɛnɛ copkɛ buɔ̱m ni kä kɛɛl. 8 Kä cuɛ rɔ yuɔr nhial cuɛ cuɔ̱ŋ kɛ ciökɛ, kä cuɛ tok kɛ mi jälɛ kä cuɛ wä rɛy luaak Kuɔth kɛ kɛ kɛɛl, jälɛ kä räwɛ kä liakɛ Kuoth. 9 Kä cu nɛy diaal ɛ nɛn, jälɛ kä liakɛ Kuoth. 10 Kä cu kɛn ɛ ŋic ɛn ɣöö ɛ jɛn ram in la nyuur thok luaak Kuɔth Thok in tekɛ Maan limɛ naath. Kä cukɛ ga̱a̱c kä cuɛ wuɔ̱thkiɛn yi̱c kɛ min ci tuɔɔk kä jɛ. 11 Kä min ci wut ɛmɔ rɔ ka̱p kä Pi-tɔr kɛnɛ Jɔ̱ɔ̱n, cu naath diaal ga̱a̱c kä cukɛ riŋ kä kɛ kä Yacɛ Thɔ-lo-mon. 12 Kä min ci Pi-tɔr ɛ nɛn, cuɛ ruac kɛ naath i̱, “Yɛn ji̱ I-thɛ-rɛl, ɛŋu gääy nɛmɛ yɛ mɔ, kä ɛŋu guecɛ kɔ mɔ ce̱tkɛ mi ɛ buɔ̱mda kiɛ gɔɔyda ɛnɔ jak wut ɛmɛ kä jäl ɔ? 13 Kuoth gua̱ndɔɔŋnikɔn ni A-bɛ-ram, kɛnɛ Ay-dhɛk kɛ Je-kɔb cɛ läätdɛ ni Yecu ka̱m buɔ̱m, min ci yɛn ɛ thöp kä cia gak nhiam Pay-lɛt, cäŋ ni mëë cɛ go̱r ɛn ɣöö derɛ jɛ lony. 14 Kä cia Ram in rɛl rɔ kä Gua̱n Cuŋni lo̱k, kä cuarɛ thiec ni ɣöö bɛ yɛ luɔ̱ny ram mi nääk nath. 15 Cia Ram in no̱o̱ŋ tëk in ci Kuoth ɛ jiɛc li̱th näk. Kä kɛ kɔn nëën kä nɛmɛ. 16 Kä kɛ ŋa̱th kɛ ciötdɛ, kä puɔ̱ny cio̱tädɛ, cɛ wut ɛmɛ jakä gɔaa, ɛn ram ɛ nɛ̈nɛ kä ŋa̱cɛ ɛ. Kä ɛ jɛn ŋa̱th kɛ Yecu ɛnɔ ci wut ɛmɔ moc pual pua̱ny nhiamdun diaal ɔ. 17 “Kä täämɛ dämaari, ɣän ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö cia mɛmɛ la̱t a kui̱c yɛn ɛ, ce̱tkɛ min ci kua̱rkun ɛ la̱t bä. 18 Kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ cu Kuoth mëë cɛ lar jak kä thuɔ̱ɔ̱k kɛ thuk göökni diaal ɛn ɣöö bi Mɛ-thia ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c rut. 19 Kɛ kui̱ ɛmɔ, rietdɛ rɔ̱ kä dueerkun, kä rietdɛ lo̱ckun Kuoth, kɛ ɣöö ba dueerkun woc, 20 kɛ ɣöö dee gua̱a̱th gɔɔyä nɔmɔ ben kä Kuäär ni Kuɔth, kɛnɛ ɣöö derɛ Mɛ-thia min ca kuany kɛ kui̱dun ja̱k min lap Yecu. 21 Jɛn bɛ dhil te nhial, amäni gua̱a̱th in ba ŋɔak diaal jakä cuŋ, tëë ci Kuoth kɛ lat kɛ thuk gööknikɛ tëë cieŋ ni wal tin rɛ̈l kɛ rɔ̱. 22 Cu Muthɛ wee i̱, ‘Bi Kuäär ni Kuoth in la Kuothdu yɛ jiëc gök rɛy dämuɔɔri mi ce̱tkɛ ɣä. Kä bia min bɛ la̱t yɛ liŋ. 23 Kä bɛ te inɛ, kä nɛy diaal tin /ca ruac go̱kä mɛmɛ bi liŋ ba kɛ däk rɛy nath.’ 24 Kä göök diaal tin ci ruac, tuɔɔkɛ ni kä Tha-muɛl amäni göök tin bëë kɔɔr, cikɛ ruac lat kɛ kui̱ ni̱ni ti̱ti̱. 25 Lapɛ gaat göökni kɛnɛ mat ruac ëë ci Kuoth ɛ ka̱m gua̱ndɔɔŋnikun mëë jio̱kɛ A-bɛ-ram i̱, ‘Ba döör wec muɔ̱ɔ̱n diaal poth kɛ kuayku.’ 26 Mëë ci Kuoth raan läätdɛ jiɛc, cuɛ jɛ jäkä yɛ kɛ nhiam, kɛ ɣöö bɛ yɛ poth kɛ rietdun kɛ rɔ̱ yɛn diaal jiäknikun.”

Lät 4

1 Kä min ruac Pi-tɔr kɛnɛ Jɔ̱ɔ̱n kɛ naath cu bööth palä kɛnɛ kuäär yiëëni luaak Kuɔth kɛ ji̱ Thɛ̈d-du-thii ben kä kɛ. 2 Cɛ lo̱ckiɛn waŋ kɛ ɣöö ŋi̱eeckɛ naath kä latkɛ jiëc nath li̱th kɛ Yecu. 3 Kä cukɛ kɛ käp kä la̱thkɛ kɛ luaak yieenä amäni mëë ruɔ̱n, kɛ ɣöö ci ɣɔw ku thuŋ a thiaŋ. 4 Cu nɛy ti ŋuan tëë ci ruac liŋ ŋa̱th, kä cu pekdiɛn a bathdɔɔri da̱ŋ dhieec. 5 Mëë ruɔ̱ndɛ cu kua̱rkiɛn kɛnɛ di̱t, kɛ ji̱ gɔ̱rä rɔ̱ dol kɛɛl kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 6 Te A-nath bo̱o̱th palä in di̱i̱t, kɛnɛ Kay-pɛth, kɛ Jɔ̱ɔ̱n kɛnɛ A-lek-dhan-der kɛ nɛy diaal tin la ji̱ dhɔaar bo̱o̱thä palä in di̱i̱t. 7 Mëë cikɛ jaak cuŋ dääriɛn, cukɛ kɛ thiec i̱, “Ɛ buɔ̱m in mith kiɛ ciöt in mith ɛnɛ cia lät ni mɛmɛ ɔ?” 8 Kä cu Pi-tɔr, thia̱a̱ŋ kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, cuɛ kɛ jiök i̱, “Yɛn kua̱r nath kɛnɛ yɛn di̱t, 9 mi thiecɛ kɔ ɛn wa̱lɛ kɛ kui̱ la̱t mi gɔaa mi ca lät kä ram mi duääny, kɛnɛ duɔ̱ɔ̱p in ca ram ɛmɔ jakä gɔaa kɛ jɛ, 10 ŋa̱cɛ jɛ yɛn diaal, kɛ ji̱ I-thɛ-rɛl diaal, ɛn ɣöö wut ɛ cuŋ nhiamdun ɛ ca jɛ jak kä gɔaa ciöt Yecu Kritho raan Na-dha-rɛth, mëë cia pua̱t jiaath, kä ci Kuoth ɛ jiɛc li̱th. 11 Ɛn Yecu ɛmɛ ‘Jɛn ɛ päm in cia lo̱k yɛn ta̱a̱th duëli, kä ɛ jɛn ci ben a päm gɔŋtɔtdä mɔ.’ 12 Kä thilɛ ka̱n teekä kä radɔ̱diɛn, kä thilɛ ciöt dɔ̱diɛn wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n mi ca ka̱m naath, min bi kɔn dhil kän.” 13 Täämɛ mëë cikɛ buɔ̱m lɔaac Pi-tɔr kɛnɛ Jɔ̱ɔ̱n nɛn, kä ca jek ɛn ɣöö kueckɛ gɔ̱a̱r akɛ naath baaŋ, cukɛ ga̱a̱c. Kä cukɛ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö cikɛ kɔŋ te kɛɛl kɛ Yecu. 14 Kä mëë cikɛ wut in ca jakä gɔaa nɛn cuŋä gekädiɛn, cukɛ thil mi dëë gak kɛ kui̱diɛn. 15 Kä cukɛ kɛ tuɔ̱k raar guäth luɔ̱k, min ŋɛ̈rkɛ kärɔ̱. 16 Cukɛ wee i̱, “Banɛ ŋu lät kä wutni ti̱ti̱? Kɛ ɣöö ŋa̱ckɛ jɛ agɔaa ɛ nɛy diaal tin cieŋ kä Jɛ-ru-tha-lɛm ɛn ɣöö ca mi gääy naath la̱t ɛ kɛn, kä /canɛ jɛ dee gak. 17 Kä kɛ ɣöö /cikɛ mɔmɔ bi dääkä rɛy nath, kuanɛ kɛ luek ɛn ɣöö /ci kɛn ruac bi nyɔk kɛ radɔ̱diɛn kɛ ciöt ɛmɛ.” 18 Kä ɛnɔ cukɛ kɛ cɔl kä cukɛ kɛ gok ɛn ɣöö /cikɛ bi ruac kä /cikɛ naath bi ŋi̱eec kɛ ciöt Yecu. 19 Kä cu Pi-tɔr kɛnɛ Jɔ̱ɔ̱n kɛ loc i̱, “Mi ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ nhiam Kuɔth ɛn ɣöö bakɔ liŋ ni ruacdun kä ruac Kuɔth, bi yɛn ɛ dhil luk. 20 Kɛ ɣöö /cakɔ bi biɛt kɛ kui̱ kä tin cakɔ nɛn kä cakɔ liŋ.” 21 Kä min ci ji̱ luɔ̱k kɛ nyɔk kɛ dhiät, cukɛ kɛ pa̱l wä, kɛ ɣöö thilɛ kɛ duɔ̱ɔ̱p mi dëë duäc nikɛ kɛ kui̱ nath. Kä cu nɛy diaal Kuoth liak kɛ mëë ci tuɔɔk. 22 Kä ɛn wut in ca lät kä mi gääy naath tëë run ti lënykɛ run ti jiɛn ŋuan. 23 Kä kɛ kɔr kä mëë ca kɛ lony cukɛ wä kä mäthnikiɛn, kä cukɛ kɛ la̱t ŋɔak diaal tëë ca la̱tkɛ ɛ bööth palä kɛnɛ di̱t. 24 Kä mëë cikɛ jɛ liŋ, cukɛ jiööthkiɛn kap nhial kɛɛl palkɛ Kuoth i̱, “Kuäär mi di̱i̱t, mi cak nhial kɛnɛ piny, kɛ bar, kɛ ti diaal tin te rɛydiɛn, 25 ɛ ji̱n ɛ nëë ruac kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ kɛ thok gua̱ndɔɔŋda ni Dee-bid ja̱ŋdu i̱, ‘Ɛŋu ci Jur gaak ɔ? Kä ɛŋu lät naath cär ti jiäk baaŋ ɔ? 26 Ci kua̱r wec muɔ̱ɔ̱n rɔ̱ rialikä, kä cu ruëëc mat kɛɛl, nyieenykɛ kɛ Kuäär ni Kuoth, kɛnɛ Mɛ-thia.’ 27 Kä ɛpuc rɛy wec ɛmɛ cu Ɣɛ-rod kɛnɛ Pɔn-tiäth Pay-lɛt kɛ Jur kɛnɛ ji̱ I-thɛ-rɛl rɔ̱ mat kɛɛl, gakɛ kɛ Yecu läätdu mi rɛl rɔ, mëë ci mɛk. 28 Kä cukɛ ti diaal tëë ci rialikä i̱ bi tuɔɔk kɛ buɔ̱mdu kɛnɛ ca̱ru la̱t. 29 Täämɛ, Kuäär, guic dhia̱a̱tkiɛn kɛ kɔ, kämni ji̱ läätdu lua̱ŋ mi ba lat ni ruacdu kɛ buɔ̱m lɔaac. 30 Kä riny tetdu kɛ ɣöö bi naath jakä gɔw, kä jakni nyuuthni kɛnɛ lät ti ga̱ykɛ naath kä la̱tkɛ kɛ ciöt läätdu min rɛl rɔ ni Yecu.” 31 Kä mëë cikɛ thuɔ̱k kɛ pal, cuɛ gua̱a̱th ëë ca rɔ̱ dol thi̱n lath. Kä cu kɛn diaal thia̱a̱ŋ kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, kä cukɛ ruac Kuɔth lat kɛ buɔ̱m lɔaac. 32 Kä täämɛ cu buɔ̱n nath in ci ŋa̱th tekɛ lɔc kɛl kɛnɛ tiey kɛl, kä cuɛ thil ram mi laar jɛ i̱ bɛ nyinkɛ ɣɛl, cukɛ nyinkiɛn diaal nyuak kɛɛl. 33 Kä cu jaak Yecu nëndiɛn kɛ jiëc Kua̱r ni Yecu li̱th la̱t naath kɛ buɔ̱m, kä cu kɛn diaal tekɛ puɔ̱th mi di̱i̱t ɛlɔ̱ŋ. 34 Kä cuɛ thil ram kɛl mi cu duɔ̱ɔ̱r go̱r rɛydiɛn. Kɛ ɣöö nɛy tin tekɛ ka̱a̱k kɛnɛ ti̱ec la kɛn nyinkiɛn a kɔakɛ, kä bikɛ tin ca kɔk ni nyinkiɛn nööŋ. 35 Kä bi kɛn ɛ la̱th nhiam jaakni, kä bi jaak ɛ da̱a̱k ce̱tkɛ min go̱o̱r raan jɛ. 36 Kä te rɛydiɛn kɛ raan Lii-bay mi dapkɛ kä Ki-ti-yim mi cɔl jaak ɛ i̱ Bar-na-bäth (mi lot ni ɣöö gat comä). 37 Cuɛ kaakdɛ kɔak, kä cuɛ yio̱wkɛ nööŋ, cuɛ kɛ ben la̱th nhiam jaakni.

Lät 5

1 Kä cu wut mi cɔal i̱ A-na-ni-ath kɛnɛ ciekdɛ ni Tha-pay-ra tha̱a̱ŋ kuaknikiɛn kɔak. 2 Kä cuɛ tha̱a̱ŋ yio̱wni tɛ̱̈ɛ̱̈ a ŋäc ciekdɛ jɛ, cuɛ nööŋ ni tha̱a̱ŋkiɛn kä rɔ̱, kä cuɛ kɛ ben la̱th nhiam jaakni. 3 Kä cu Pi-tɔr wee i̱, “A-na-ni-ath, ɛŋu ci Cɛy-tan lɔcdu thiäŋ ɔ a käci ni Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ kac, kɛ bäny tha̱a̱ŋ yio̱wni kuakni piny? 4 Mëë ŋotdɛ a /ka̱n jɛ kɔak, /ciɛ duŋdu? Kä kɛ kɔr kä min ci jɛ kɔak, /ci yio̱w a nyinku? Ku ca̱p ɛmɛ lɛ cäp kɛ lɔcdu i̱di? Ɛn kac ɛmɛ /ciɛ käc naath, käci ni jɛ Kuoth!” 5 Täämɛ mëë ci A-na-ni-ath rieet ti̱ti̱ liŋ, cuɛ tɛɛth kä cuɛ li̱w. Kä cu dual mi di̱i̱t ben kä nɛy diaal tëë ca nɔmɔ liŋ. 6 Kä cu ŋuɛ̈tni rɔ̱ jiɛc cukɛ puɔnydɛ rith, kä cukɛ jɛ kap raar cua jɛ wä kony. 7 Kɛ gua̱a̱th mi tɔt, kɛ kɔr thaakni da̱ŋ diɔ̱k, cu ciekdɛ ben rɛc, kä kui̱cɛ min ci tuɔɔk. 8 Kä cu Pi-tɔr ɛ jiök i̱, “Läri jɛ ɣä, mi yɛnɛ cɔwdu cia kuak kɔak kɛ jɛn pek ɛmɛ?” Kä cuɛ wee i̱, “Ɣɔ̱ɔ̱n, ɛ jɛn pek ɛmɔ.” 9 Kä cu Pi-tɔr ɛ jiök i̱, “Ɛŋu cia mat ɔ yɛnɛ cɔwdu, ɛn ɣöö bia Yiëë Kua̱r ɣɔ̱n ɔ? Nɛnɛ, ciök nɛɛni tin ca cɔwdu wä kony kɛn te thok duëël ɔ, ba ji̱ naŋ raar bä.” 10 Ni ɛn guäth ɛmɔ cuɛ tɛɛth ciökni Pi-tɔr kä cuɛ li̱w. Mëë ci ŋuɛ̈tni ben rɛc cukɛ jɛ jek a cɛ li̱w, kä cukɛ jɛ kap raar kä cua jɛ wä kony gekä cɔaadɛ. 11 Cu dual mi di̱i̱t ben kä ji̱ duëël Kuɔth diaal kɛnɛ nɛy tëë ca ŋɔaani ti̱ti̱ liŋ. 12 Täämɛ cua nyuuthni kɛnɛ lät ti ga̱ykɛ naath ti ŋuan la̱t rɛy nath kɛ tet jaakni. Kä te kɛn diaal kɛɛl yacɛ kä Thɔ-lo-mon. 13 Thilɛ ram kɛl kä duɔth nath kɔ̱kiɛn mi cu jɛ ɣɔ̱n ɛn ɣöö bɛ rɔ ma̱t kɛ, kä cu naath tekɛ luth mi di̱i̱t kɛ kɛ. 14 Kä cua nɛy ti ŋuan ma̱tkɛ, wutni kɛnɛ män tëë ci Kuäär ni Kuoth ŋäth. 15 Kä kɛ kui̱ kä nɔmɔ cu naath ji̱ jua̱thni kap duɔ̱pni, kä tɔa̱a̱ckɛ kɛ dhaŋni kɛnɛ beriecni, kɛ ɣöö dɔ̱ŋ dee ti̱eep Pi-tɔr pɛn kä tha̱a̱ŋ nath mi retdɛ kɛ jɛn gua̱a̱th ɛmɔ. 16 Kä cu nɛy ti ŋuan ben wi̱i̱ni tin thia̱k kɛ Jɛ-ru-tha-lɛm, nööŋkɛ ji̱ jua̱thni kɛnɛ nɛy tin ca käp ɛ kuth ti jiäk, kä cua kɛn diaal jakä gɔw. 17 Kä cu bo̱o̱th palä in di̱i̱t kac nhial kɛnɛ nɛy diaal tin tekɛ jɛ kɛɛl, (tin la ji̱ Thɛ̈d-du-thii), cukɛ thia̱a̱ŋ kɛ tiɛɛl. 18 Cukɛ jaak Yecu käp kä cua kɛ la̱th luaak yieenä. 19 Kä kɛ wäär cu jääk nhial thiekni luaak yieenä lëëp, kä cuɛ kɛ nööŋ raar, wëë i̱, 20 “Wiaa cuɔ̱ŋɛ rɛy luaak Kuɔth, kä la̱tdɛ naath ruaacni kɛ kui̱ teekä mɛmɛ.” 21 Mëë ci jaak mɛmɛ liŋ, cukɛ wä rɛy luaak Kuɔth bakä kä cukɛ naath ŋi̱eec. Kä min ci bo̱o̱th palä in di̱i̱t ben kɛnɛ nɛy tin tekɛ jɛ kɛɛl, cukɛ ji̱ luɔ̱k kɛnɛ di̱t I-thɛ-rɛl diaal cɔal guäth kɛl, kä cuɛ naath jäkä luaak yieenä kɛ ɣöö ba jaak wä nööŋ. 22 Mëë ci yiëën thuɔk luaak ben, /ken kɛn kɛ jek luaak yieenä, kä cukɛ loc jɔk cukɛ jɛ wä lat i̱, 23 “Cakɔ luaak yieenä jek gääkä, kä te yiëën cuŋä thukni thiekni, kä mëë cakɔ kɛ lɛp, thilɛ ram mi cakɔ jek thi̱n.” 24 Täämɛ mëë ci kuäär yiëëni kɛnɛ bo̱o̱th palä rieet ti̱ti̱ liŋ, cuɛ wuɔ̱thkiɛn yi̱c ɛlɔ̱ŋ, kä cukɛ ga̱a̱c kɛ mɔ lät rɔ mɔ. 25 Cu ram kɛl ben kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Wutni tin cia la̱th luaak yieenä kɛn a cuŋä rɛy luaak Kuɔth ŋi̱eeckɛ naath!” 26 Kä cu kuäär yiëëni luaak Kuɔth kɛnɛ yiëën thuɔk luaak wä, cua kɛ wä nööŋ a thil ko̱r, kɛ ɣöö dualkɛ i̱ dɔ̱ŋ bakɛ bök ɛ naath. 27 Mëë cakɛ nööŋ, cua kɛ la̱th nhiam ji̱ luɔ̱k. Kä cu bo̱o̱th palä in di̱i̱t kɛ thiec, 28 wëë i̱, “Cakɔ yɛ gok a bum ɛn ɣöö /cia naath bi ŋi̱eec kɛ jɛn ciöt ɛmɛ, kä täämɛ yɛn cia Jɛ-ru-tha-lɛm thiäŋ kɛ ŋi̱i̱cdun, kä go̱o̱r yɛn ɣöö bi riɛm wutdä mɛmɛ pɛn wi̱i̱da.” 29 Kä cu Pi-tɔr kɛnɛ jaak kɛ loc i̱, “Kɔn bakɔ dhil luɔ̱th ni ruac Kuɔth kä ruac nath. 30 Ci Kuoth gua̱ndɔɔŋnikɔ Yecu in cia näk kä cia pua̱t jiaath jiɛc li̱th. 31 Ci Kuoth ɛ kap nhial tetdä cuëëcdɛ a la Bo̱o̱th kä Kään, kɛ ɣöö bɛ ji̱ I-thɛ-rɛl jakä rietkɛ rɔ̱ kä dueerkiɛn kɛnɛ päl dueeri. 32 Kä kɛ kɔn nëën kä ŋɔaani ti̱ti̱, kä ɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ ci Kuoth ɛ ka̱m nɛy tin luɔ̱thkɛ jɛ mɔ.” 33 Mëë cikɛ mɛmɛ liŋ, cuɛ lo̱ckiɛn waŋ a cukɛ go̱r ni näkdiɛn. 34 Kä cu raan Pa-ri-thii mi te rɛy luɔ̱k ɛmɔ mi cɔal i̱ Gam-li-el mi ŋi̱i̱c ŋuɔ̱tni, kä luɔ̱thkɛ jɛ ɛ nɛy diaal, rɔ jiɛc, kä cuɛ jɛ lar ɛn ɣöö a wutni ti̱ti̱ naŋkɛ raar kä mi tɔt. 35 Kä cuɛ ji̱ luɔ̱k jiök i̱, “Yɛn ji̱ I-thɛ-rɛl, carɛ mɔ bia lät kä wutni ti̱ti̱ mɔ agɔaa. 36 Kɛ ɣöö kɛ run tëë kɔn, ci Thiu-däth rɔ jiɛc, kä cuɛ wee ɛ ram mi di̱i̱t. Kä cu nɛy ti ŋuan ti ce̱tkɛ kur da̱ŋ ŋuaan rɔ̱ ma̱t jɛ. Kä cua jɛ näk, kä cu ji̱ kɔaarɛ diaal däk dɔɔr kä cukɛ riaw. 37 Kɛ kɔrɛ cu Ju-däth raan Gɛ̈-lɛ-li rɔ̱ jiɛc kɛ ni̱n tëë gɔ̱a̱rkɛ ni pek nath, kä cuɛ nɛy ti guɔ̱ɔ̱rkɛ jɛ jek. Kä cuɛ li̱w bä, kä cu nɛy diaal tëë guɔ̱ɔ̱rkɛ jɛ däk dɔɔr. 38 Kä ɛn gua̱a̱th ɛmɛ la̱rä jɛ yɛ, pa̱lɛ wutni ti̱ti̱ kärɔ̱, akɛ tekɛ ta̱a̱diɛn, kɛ ɣöö mi ca̱p kiɛ mɛ tuɔɔkɛ bëë kä naath, bɛ thöl. 39 Kä mi bëë kä Kuoth, /cia kɛ bi luäŋ kɛ tiëm. Derɛ ŋɔa̱a̱ŋ dee gaak ni yɛn kɛ Kuoth!” Cukɛ ruacdɛ liŋ, 40 kä mëë cikɛ jaak cɔal rɛc, cukɛ kɛ duäc. Kä cukɛ kɛ gok ɛn ɣöö /cikɛ bi ruac kɛ ciöt Yecu, kä cua kɛ pa̱l wä. 41 Kä min ca gua̱a̱th luɔ̱k ba̱ny piny, cu lo̱ckiɛn tɛɛth kɛ ɣöö cakɛ car i̱ ro̱ŋkɛ kɛ ruɔ̱t yaakä kɛ kui̱ cio̱tdä Yecu. 42 Kä ni ciaŋ rɛy luaak Kuɔth kɛnɛ ciëŋ /kenkɛ ŋi̱i̱c kɛnɛ lat ruaacni ɛn ɣöö Yecu ɛ Mɛ-thia met ka̱p cuɔ̱ŋ.

Lät 6

1 Kɛn ni̱ni ti̱ti̱ mëë wä ji̱ kɔaar Yecu kɛ mi rëpkɛ ni rɔ̱, cu ji̱ Gɛ-rith göny kɛ kui̱ ji̱ Ɣi-bɛ-ru ɛn ɣöö /ca män jɔɔknikiɛn tit kɛ dääk mi̱thni ni ciaŋ. 2 Cu jaak da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw ji̱ kɔaar Yecu diaal cɔal guäth kɛl, kä cukɛ wee i̱, “/Ci cuɔ̱ɔ̱ŋ ɛn ɣöö bakɔ la̱t ruac Kuɔth päl kɛ kui̱ lätni ŋɔaani. 3 Kɛ kui̱ ɛmɔ mäthnikä, kuany wutni da̱ŋ bärɔw rɛydun ti tekɛ kɛ̈k mi gɔaa, kä ci thia̱a̱ŋ kɛ Yiëë kɛnɛ pɛl, ti dënɛ kuany läätdä ɛmɛ. 4 Kä kɔn pua̱nykɔ bakɔ rɔ̱ la̱th lät palä kɛnɛ ruaacni Kuɔth.” 5 Kä cua ruac in ci kɛn ɛ lat nhɔk ɛ buɔ̱n kɛɛliw, kä cukɛ mɛk ni Thi-bɛn, ram mi ci thia̱a̱ŋ kɛ ŋa̱th kɛnɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, kɛɛl kɛnɛ Pi-lip, kɛ Po-ro-ko-räth, kɛ Ni-ka-nor, kɛ Ti-mɔn, kɛ Par-mɛ-nath, kɛ Ni-ko-läth raan Ɛ̈n-ti-ɔk mi ci rɔ ri̱t ciɛŋä ji̱ Juudh. 6 Cukɛ nɛy ti̱ti̱ la̱th nhiam jaakni Yecu, kä cukɛ pal, kä la̱thkɛ tetkiɛn wuɔ̱thnikiɛn. 7 Cu ruac Kuɔth wee kɛ wä nhiam, kä cu pek ji̱ kɔaar Yecu rɔ rep ɛlɔ̱ŋ rɛy Jɛ-ru-tha-lɛm, kä cu bööth palä ti ŋuan tekɛ ŋa̱th. 8 Kä cu Thi-bɛn, mi ci thia̱a̱ŋ kɛ puɔ̱th kɛnɛ buɔ̱m, ti di̱t ti ga̱ykɛ naath kɛnɛ nyuuthni la̱t rɛy nath. 9 Kä cu tha̱a̱ŋ nath ti duɔl guäth palä mi cɔal i̱, “Gua̱a̱th nɛɛni ti Lɔr”, (ala ciöt in cɔalkɛ jɛ) kɛ ji̱ Thay-rin, kɛ ji̱ A-lek-dhan-dri-ya, amäni nɛy tin bëë kä Thi-li-cia kɛnɛ E-cia rɔ̱ jiɛc kä ŋakɛ ŋaknɔm kɛ Thi-bɛn. 10 Kä /kenkɛ pɛ̈lɛ kɛnɛ Yiëë in ruac kɛ jɛ luäŋ kɛ ruɔ̱t. 11 Kä cukɛ tha̱a̱ŋ wutni com kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈ ti wee i̱, “Cakɔ jɛ liŋ latdɛ ruaacni ti jiäk kɛ kui̱ Muthɛ kɛnɛ Kuoth.” 12 Cukɛ naath kɛnɛ di̱t ji̱ Juudh kɛ ji̱ gɔ̱rä jiac nhial, kä cukɛ ben kä jɛ, kä ka̱pkɛ jɛ, kä cukɛ jɛ nööŋ nhiam luɔ̱k. 13 Cukɛ nëën kacä jakä gɔanykɛ jɛ kɛ kac, cukɛ wee i̱, “Wut ɛmɛ /ken ruac jiääkdɛ met pa̱k kɛ jɛn gua̱a̱th ɛ rɛl gɔɔydɛ rɔ ɛmɛ kɛnɛ ŋuɔ̱t Muthɛ. 14 Kɔn cakɔ jɛ liŋ ruacɛ, ɛn ɣöö ɛn Yecu raan Na-dha-rɛth ɛmɛ bɛ gua̱a̱th ɛmɛ däk, kä bɛ ŋuɔ̱t Muthɛ tëë cɛ ka̱m kɔn guäl.” 15 Kä min guic nɛy diaal tin te guäth luɔ̱k Thi-bɛn cukɛ nhiamdɛ nɛn ce̱tdɛ kɛ nhiam jääkä nhial.

Lät 7

1 Cu bo̱o̱th palä in di̱i̱t Thi-bɛn thiec i̱, “Ɛn ruac ɛmɛ ɛ thuɔ̱k?” 2 Kä cu Thi-bɛn ɛ loc i̱, “Dämaari, kɛ yɛn gua̱a̱ri, liɛŋɛ ruacdä. Kuoth in buɔy cɛ rɔ nyuɔ̱th gua̱ndɔɔŋdan ni A-bɛ-ram mëë tëë kä Mɛ-tho-po-ta-mia a ŋot /kenɛ ni cieŋ kä Ɣa-ran. 3 Kä cu Kuoth ɛ jiök i̱, ‘Bänyni ro̱lu kɛnɛ watku piny, kä wër ro̱o̱l in bä nyuɔ̱th ji̱.’ 4 Kä cuɛ jiɛɛn ro̱o̱l Kɛ̈l-da-ya, cuɛ wä cieŋ kä Ɣa-ran. Kɛ kɔr kä mëë ci gua̱n li̱w, cu Kuoth ɛ nööŋ ro̱o̱l ɛ ta̱yɛ thi̱n ɛ täämɛ. 5 Kä thilɛ gua̱a̱th mi ci Kuoth ɛ ka̱m jɛ a cäŋɛ ni käth cio̱kä. Kä cu Kuoth ɛ la̱r ɣöö bɛ jɛ ka̱m mun ɛmɛ ala duŋdɛ amäni kuaykɛ, a cäŋɛ mëë thilɛ jɛ gat. 6 Kä cu Kuoth ruac kɛ jɛ kɛ duɔ̱ɔ̱p ɛmɛ, ɛn ɣöö bi kuaykɛ a jur ro̱o̱l nɛɛni kɔ̱kiɛn, ti bakɛ yak kä bakɛ ciɛŋ a jiäk kɛ run ti kur ŋuaan. 7 Kä cu Kuoth wee i̱, ‘Ɣän bä do̱r in lätkɛ thi̱n ala kuaany luk. Kä kɛ kɔrɛ bikɛ ben raar kä bikɛ ɣä ben pal ɛn wanɛ mɛ.’ 8 Kä cu Kuoth ruac mat kɛnɛ A-bɛ-ram ɛn ɣöö bakɛ cuɛl. Kä ɛnɔ cu A-bɛ-ram a gua̱n Ay-dhɛk, kä cuɛ jɛ cuɛl ɛ tekɛ ni̱n kɛ bädäk ni̱n. Kä cu Ay-dhɛk a gua̱n Je-kɔb, kä cu Je-kɔb a gua̱n gua̱ndɔɔŋni da̱ŋ wäl rɛw. 9 “Kä cu gua̱ndɔɔŋnikɔn tekɛ tiɛɛl kɛ Jo-thɛp, kä cukɛ jɛ kök ji̱ I-jëp. Kä duundɛ ɣöö cu Kuoth te kɛɛl kɛ jɛ. 10 Kä cuɛ jɛ kän kä rikɛ diaal, kä cuɛ jɛ ka̱m pɛl kɛnɛ nhök nhiam Pɛro kuäär ji̱ I-jëp in di̱i̱t. Mëë cu jɛ jakä kuäär kä I-jëp kɛnɛ ji̱ dhɔaarɛ diaal. 11 Täämɛ, cu buɔth te kä I-jëp kɛnɛ Kɛ-naan, kä cuɛ a riɛk mi di̱i̱t, kä cu gua̱ndɔɔŋnikɔn thil mi camkɛ. 12 Kä mëë ci Je-kɔb ɛ liŋ ɛn ɣöö bɛl a kä I-jëp, cuɛ gua̱ndɔɔŋnikɔn ja̱k kɛ jio̱lɛ. 13 Kä kɛ wä in rɛwdɛ cu Jo-thɛp rɔ nyuɔ̱th dämani, kä cua ji̱ gɔaal Jo-thɛp ŋa̱c ɛ Pɛro. 14 Kä cu Jo-thɛp raan ja̱k kɛ ɣöö ba gua̱n ni Je-kɔb wä nöŋ jɛ kɛnɛ ji̱ maarädɛ diaal ti jiɛn bärɔw wi̱cdɛ dhieec. 15 Cu Je-kɔb wä kä I-jëp. Kä cuɛ li̱w ɛn wani, amäni gua̱ndɔɔŋnikɔn, 16 kä cua pua̱nykiɛn luɔ̱ɔ̱c kä Cɛ-kɛm, kä cua kɛ kony guäth mëë ci A-bɛ-ram ɛ kɔk kɛ yio̱w kä gaat Ɣa-mor kä Cɛ-kɛm. 17 “Mëë ci gua̱a̱th ku thia̱k kɛ ɣöö bi Kuoth mëë cɛ la̱r A-bɛ-ram la̱t, cu nɛɛkɔn rɔ̱ rep ɛlɔ̱ŋ kä I-jëp, 18 amäni mëë ci kuäär dɔ̱diɛn mi kui̱c Jo-thɛp ben kä I-jëp. 19 Cuɛ ca̱p la̱t ɛ wän wän kɛ do̱ran, kä cuɛ gua̱ndɔɔŋnikɔn kuɔ̱k ɣöö ba ruɔrikiɛn ba̱ny raar, kɛ ɣöö bikɛ li̱w. 20 Kɛ jɛn gua̱a̱th ɛmɔ cua Muthɛ dap, kä gɔaaɛ nhiam Kuɔth. Kä cua jɛ luëëth kɛ päth da̱ŋ diɔ̱k dueel gua̱n. 21 Kä mëë ca jɛ ba̱ny raar, cu nya Pɛro ɛ kuany kä cuɛ jɛ rɔm ce̱tkɛ gatdɛ pa̱ny. 22 Kä cua Muthɛ ŋi̱eec kɛ pɛl ji̱ I-jëp diaal, kä cuɛ bum kɛ ruac kɛnɛ lätkɛ. 23 “Mëë cɛ tekɛ run ti jiɛn ŋuan, cuɛ ben lɔaacdɛ ɛn ɣöö bɛ ji̱ maarädɛ ni ji̱ I-thɛ-rɛl wä gui̱l. 24 Kä mëë cɛ raan I-thɛ-rɛl kɛl nɛn a la̱tkɛ jɛ a jiäk, cuɛ jɛ ɣɔr kä ram in yaak jɛ, kä cuɛ jɛ col kɛ näk ran I-jëp. 25 Cuɛ jɛ car i̱ bi dämani jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö bi Kuoth kɛ kän kɛ tetdɛ. Kä duundɛ ɣöö /ken kɛn ɛ ŋa̱c. 26 Mëë ruɔ̱n cuɛ ji̱ I-thɛ-rɛl da̱ŋ rɛw nɛn gakɛ, kä cuɛ go̱r ɛn ɣöö bɛ kɛ rëëc, kä cuɛ wee i̱, ‘Wutni, lapɛ gaat raam kɛl. Ɛŋu ciaŋɛ rɔ̱ a jiäk ɔ?’ 27 Cu ram min lät däman a jiäk Muthɛ ɣɔk wëë i̱, ‘Ɛŋa mi ci ji̱ jakä rueec kä luuk kä kɔ? 28 Go̱o̱ri ɣöö bi ɣä näk ce̱tkɛ mëë ci raan I-jëp näk pan?’ 29 Kä mëë ci Muthɛ nɔmɔ liŋ cuɛ rɔ bar, kä cuɛ wä cieŋ ala juɔ̱r kä Mid-yan. Ɛn wi̱ni cuɛ gaat da̱ŋ rɛw wä di̱eth thi̱n. 30 “Täämɛ mëë ci run ti jiɛn da̱ŋ ŋuan thuuk, cu jääk nhial päl kä Muthɛ däär dɔaar, Pääm Thi-nay kɛ bo̱l maac mi pɛt rɛy butbutdä. 31 Mëë ci Muthɛ jɛ nɛn cuɛ ga̱a̱c kɛ nëndɛ, kä mëë cɛ rɔ ti̱ec thi̱n kɛ ɣöö bɛ jɛ guic, cu jɔw Kua̱r ni Kuoth ben wëë i̱, 32 ‘Ɛ ɣän Kuoth guuri, Kuoth A-bɛ-ram, kɛnɛ Ay-dhɛk, kɛ Je-kɔb.’ Kä cuɛ Muthɛ lath kɛ dual kɛ guecdɛ. 33 Kä cu Kuäär ni Kuoth Muthɛ jiök i̱, ‘Woc wa̱a̱ri ciökniku kɛ ɣöö ɛn gua̱a̱th ɛ cuŋi thi̱n ɛ rɛlɛ rɔ. 34 Ɣän cä yaak nɛɛnikä tin te kä I-jëp nɛn ɛpuc, kä cä pa̱riɛn liŋ, kä cä ben piny kɛ ɣöö bäkɛ ben luäk. Bër täämɛ, bä ji̱ jäk kä I-jëp.’ 35 “Ɛn Muthɛ ɛmɛ ɛ jɛn mëë ca kɔŋ lo̱k ɛ kɛn, mëë ɛ kɛn i̱, ‘Ɛŋa mi ci ji̱ jakä rueec kä luuk?’ Ci Kuoth ɛ ja̱k ala rueec kɛnɛ kään kɛ luäk jääkä nhial mëë ci päl kä jɛ rɛy butbutdä. 36 Cuɛ ji̱ I-thɛ-rɛl böth raar, mëë cɛ nyuuthni kɛnɛ ti ga̱ykɛ naath la̱t kä I-jëp kɛnɛ Bar in Tith, kɛ därdɔaar kɛ run ti jiɛn ŋuan. 37 Ɛ jɛn Muthɛ ɛmɛ ɛn nëë jio̱k ji̱ I-thɛ-rɛl i̱, ‘Bi Kuoth yɛ jäk kä gök rɛy dämuɔɔri ce̱tkɛ mëë cɛ ɣä jak.’ 38 Ɛ jɛn ram mëë te rɛy bunä ji̱ I-thɛ-rɛl däär dɔaar kɛnɛ jääk nhial ëë ruac kɛ jɛ Pääm Thi-nay, kɛɛl kɛ gua̱ndɔɔŋnikɔn kɛɛl, kä cuɛ ŋuɔ̱t teekä jek kä Kuoth kɛ ɣöö bɛ kɛ ka̱m kɔn. 39 Cu gua̱ndɔɔŋnikɔn ruacdɛ lo̱k, kä cukɛ jɛ ɣɔak gekä, kä cukɛ go̱r ni mi lockɛ kä I-jëp. 40 Kä cukɛ Ä-ron jiök i̱, ‘Lätni kɔn kuth ti ba kɔn bo̱th, kä ɛn Muthɛ ɛmɛ mëë bo̱th kɔn raar muun I-jëp, kueckɔ mɔ ci tuɔɔk kä jɛ mɔ.’ 41 Kä ɛn guäth ɛmɔ cukɛ ruath täth ala Kuoth, kä cukɛ jɛ thöp muc, kä cu lo̱ckiɛn tɛɛth kɛ min ca la̱t kɛ tetkiɛn. 42 Kä cu Kuoth loc jɔk kä kɛ, kä cuɛ kɛ pa̱l ɣöö palkɛ nyin nhial, ce̱tkɛ min ca gɔ̱r rɛy buɔk göökni i̱, ‘Yɛn ji̱ I-thɛ-rɛl /ken yɛn ɣä nöŋ muc kɛnɛ luuri, mëë jäl yɛn rɛy dɔaar kɛ run ti jiɛn da̱ŋ ŋuaan. 43 Ëëy, /cuarɛ pal ni kuoth mi cɔal i̱ Mo-lɔk, kɛnɛ kuoth ci̱rä ni Re-pan, kɛn pua̱ny tin cia täth kɛ tetkun kɛ ɣöö bia kɛ pal, kä inɔ bä yɛ naŋ ni kui̱ Bɛ̈-bi-lɔn.’ 44 “Gua̱ndɔɔŋnikɔn tekɛ kɛɛl kɛ kɛmɛ Kuɔth däär dɔaar. Kä ca jɛ la̱t ce̱tkɛ min ci Kuoth ɛ nyuɔ̱th Muthɛ, cuɛ jɛ la̱t, ce̱tkɛ ta̱a̱ in cɛ nɛn ni jɛ. 45 Cu gua̱ndɔɔŋnikɔn jɛ nööŋ kɛɛl kɛ kɛ, kɛ Jɔ-cua, mëë cikɛ mun dööri tëë ci Kuoth kɛ joc nhiamdiɛn ka̱n. Cuɛ te thi̱n amäni ni̱n Dee-bid, 46 mëë ci nhök Kuɔth jek, kä cuɛ Kuoth thiec kɛ ɣöö bɛ gua̱a̱th cieŋä mi bɛ lät kä Kuoth Je-kɔb jek. 47 Kä duundɛ ɣöö ɛ Thɔ-lo-mon ɛn nëë tääth luaak kɛ kui̱dɛ. 48 Kä Kuoth in Di̱t ni Jɛn /cɛ cieŋ rɛy ti̱ecni ti ca la̱t kɛ tet nath, ce̱tkɛ mëë ca lar ɛ gök i̱, 49 ‘Ciëŋ nhial ɛ kɔm kuäärädä, kä piny ɛ cääk ciöknikä. Kä cu Kuäär wee ɛ duel mi te i̱di ɛn nɔ bi lät kä ɣä mɔ? Kiɛ ɛ gua̱a̱th lɔ̱ŋädä mi te i̱di? 50 /Ciɛ tetdä ɛn nɔ lät ŋɔak ti̱ti̱ diaal ɔ?’ 51 “Yɛn nɛy ti bum wuɔ̱thkun, kä /ka̱n cuɛl rɛy lo̱ckun kɛnɛ ji̱thkun li̱eŋ thukni Kuɔth, la yɛn Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ a gɛɛw, ce̱tkɛ mëë la guurikun, a lät. 52 Ɛŋa kä göök mi /ken guurikun ɛ moc riɛk? Kä cukɛ nɛy tëë latkɛ ben Raam in Gua̱n Cuŋni näk. Kä täämɛ ci yɛn ɛ kɔak kä cia jɛ näk. 53 Kä kɛ yɛn kɛn tëë ci ŋuɔ̱t jek kä ja̱a̱k nhial jek, kä /ken yɛn ɛ käp.” 54 Kä mëë cikɛ rieet ti̱ti̱ liŋ, cuɛ lo̱ckiɛn waŋ, kä cukɛ lɛckiɛn kac kɛ kui̱ Thi-bɛn. 55 Kä cu Thi-bɛn thia̱a̱ŋ kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, cuɛ nhial guec kä cuɛ buay Kuɔth nɛn, kä te Yecu cuŋä kui̱c cuëëc Kuɔth. 56 Kä cuɛ wee i̱, “Nɛnɛ, ɣän nɛ̈ɛ̈nä nhial a cɛ rɔ lɛp, kä te Gat Ran cuŋä kui̱c cuëëc Kuɔth!” 57 Kä cukɛ ji̱thkiɛn kum kä wakɛ kɛ jɔw mi di̱i̱t, kä cu kɛn diaal ɛ ban nikä kɛɛl. 58 Kä cukɛ jɛ yɔ̱a̱c raar rɛy wec, kä cukɛ jɛ bök, kä cu nëën bieynikiɛn la̱th nhiam ŋuɛtdä mi cɔal i̱ Thɔɔl. 59 Kä min bo̱k kɛn Thi-bɛn, cuɛ pal i̱, “Kuäär ni Yecu, käni yiëëdä.” 60 Kä cuɛ rɔ ka̱m mua̱a̱l, kä cuɛ wak kɛ jɔw mi di̱i̱t i̱, “Kuäär, /cu duer ɛmɛ kueŋ wi̱i̱diɛn.” Kä mëë cɛ mɛmɛ lar, cuɛ li̱w.

Lät 8

1 Kä Thɔɔl nhɔkɛ lia̱a̱dɛ. Kä ɛn cäŋ ɛmɔ, cu riɛk mi di̱i̱t tuɔɔk kä ji̱ duëël Kuɔth kä Jɛ-ru-tha-lɛm. Kä cua kɛn diaal riaw kä rɛy ciëëŋni Ju-dia kɛnɛ Tha-mɛ-ria, cu duɔth ni jaak kärɔ̱. 2 Cu nɛy ti tekɛ ŋa̱th Thi-bɛn kony, kä cukɛ pa̱r ɛlɔ̱ŋ kɛ kui̱dɛ. 3 Kä cu Thɔɔl ɛ go̱r ɛn ɣöö bɛ duel Kuɔth däk, kä cothɛ duelɔ kɛnɛ duelɔ, cuɛ wutni kɛnɛ män yɔ̱a̱c raar kä cuɛ kɛ kuëŋ luaak yieenä. 4 Täämɛ cu nɛy tëë ca riaw dɔɔr wä kɛ mi latkɛ ruac Kuɔth gua̱thni diaal tin cikɛ wä thi̱n. 5 Cu Pi-lip wä rɛɛk rɛy wec Tha-mɛ-ria, kä cuɛ naath la̱t ruac kɛ kui̱ Mɛ-thia. 6 Kä cu nɛy ti ŋuan ruac Pi-lip liŋ agɔaa, mëë cikɛ ruaacnikɛ liŋ kä cikɛ lät tin ga̱ykɛ naath ti cɛ la̱t nɛn. 7 Kä cu yiey ti jiäk ben raar kɛ wiee kɛ jɔw mi di̱i̱t kä nɛy ti ŋuan tin ci kɛn kɛ käp, kä cu nɛy tin cɛ nuäŋ kɛnɛ ŋöt gɔw. 8 Kä ɛnɔ cuɛ tekɛ tɛ̈th lɔaac mi di̱i̱t rɛy wec ɛmɔ. 9 Kä täämɛ tëëkɛ wut mi cɔal i̱ Thay-mɔn mi ti̱et ɛn rɛy wec ɛmɔ, kä cuɛ ji̱ rööl Tha-mɛ-ria gäy kɛ ti̱i̱tdɛ. Kä la latdɛ jɛ ɛn ɣöö i̱ jɛn ram mi di̱i̱t. 10 Cu nɛy diaal ruacdɛ liŋ nɛy tin tɔatni amäni nɛy tin di̱t, wäkɛ i̱, “Wut ɛmɛ jɛn ɛ buɔ̱m Kuɔth in cɔal i̱, ‘Mi Di̱i̱t.’ ” 11 Kä cu naath ruacdɛ liŋ agɔaa, kɛ ɣöö cɛ kɛ gäy kɛ ti̱i̱tdɛ kɛ gua̱a̱th mi bäär. 12 Kä mëë cikɛ Pi-lip ŋäth mëë latdɛ thuk ti gɔw kɛ kui̱ kuäärä Kuɔth kɛnɛ ciöt Yecu Kritho, kä cua wutni kɛnɛ män lak. 13 A cäŋɛ Thay-mɔn puɔ̱nydɛ cuɛ ŋäth. Kä kɛ kɔr kä mëë ca jɛ lak cuɛ cieŋ kɛɛl kɛ Pi-lip. Kä cuɛ ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ kɛ nyuuthni kɛnɛ ti di̱t tin ga̱ykɛ naath tëë ca la̱t. 14 Täämɛ, mëë ci jaak tin te kä Jɛ-ru-tha-lɛm ɛ liŋ ɛn ɣöö ci ji̱ Tha-mɛ-ria ruac Kuɔth nhɔk, cukɛ kɛ jäkä Pi-tɔr kɛnɛ Jɔ̱ɔ̱n. 15 Kä cu kɛn da̱ŋ rɛw wä kä cukɛ pal kɛ kui̱diɛn, kɛ ɣöö deekɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ jek. 16 Kɛ ɣöö ŋotdɛ /ken Yiëë ni ben kä kɛ, kä ca lak nikɛ kɛ ciöt Yecu Kritho kärɔa. 17 Kä Pi-tɔr kɛnɛ Jɔ̱ɔ̱n tetkiɛn kuëŋ wuɔ̱thnikiɛn, kä cukɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ jek. 18 Täämɛ mëë ci Thay-mɔn ɛ nɛn ɛn ɣöö thöpkɛ Yiëë kɛ kueŋ tetni jaakni wuɔ̱thni nath, cuɛ kɛ moc kɛ yio̱w, 19 kä wëë i̱, “Ka̱mɛ ɣä ɛn buɔ̱m ɛmɛ bä, kɛ ɣöö ram mɔ wa̱a̱ tetdä kuëŋ wi̱i̱dɛ mɔ derɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ jek.” 20 Kä cu Pi-tɔr jɛ jiök i̱, “A yio̱o̱ku nuɔɔr kɛ ji̱ kɛɛl, kɛ ɣöö caari jɛ bi muc Kuɔth jek kɛ yio̱w! 21 Thilɛ ji̱ gua̱a̱th kiɛ duɔ̱ɔ̱r kä la̱t ɛmɛ, kɛ ɣöö /ci lɔcdu gɔaa nhiam Kuɔth. 22 Kɛ kui̱ ɛmɔ ri̱t rɔ kä ciaŋ jiäkniku ɛmɛ, kä pal Kuäär kɛ ɣöö dɔ̱ŋ derɛ ji̱ pälikä kä ca̱ru ɛmɔ. 23 Kɛ ɣöö nɛ̈ɛ̈nä ji̱ ti̱i̱ rɛy kɛthä mi kɛc kɛc, kä ti̱i̱ rɛy yieenä dui̱rä.” 24 Kä cu Thay-mɔn ɛ loc i̱, “Palɛ Kuäär kɛ kui̱dä kɛ ɣöö thilɛ mi bi tuɔɔk kä ɣä kä tin ci lat.” 25 Täämɛ kɛ kɔr kä, mëë ci Pi-tɔr nëndiɛn kɛnɛ ruac Kua̱r ni Kuoth lat, cukɛ loc kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kä latkɛ thuk Yecu ti gɔw rɛy ciëëŋni ji̱ Tha-mɛ-ria ti ŋuan. 26 Kä cu jääk Kua̱r Pi-lip jiök i̱, “Jiɛc rɔ, wër lot ni kui̱c cuëëc ɣɔaa kɛ dup in jiɛy kä Jɛ-ru-tha-lɛm min luŋ rɔ kä Gadha.” (Mɛmɛ ɛ duɔ̱ɔ̱p rɛy rɛ̈y dɔaar.) 27 Cuɛ rɔ jiɛc kä cuɛ wä. Kä täämɛ, tëëkɛ raan Bunyni mi jio̱w mi ci ben pal kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kä ɛ kuäär yupä kuakni Kɛ̈n-dath, kuäär ciëk Bunyni. 28 Kä mëë tëë nyuurä rɛy thurbiɛɛlɛ mi yɔackɛ ɛ jio̱o̱k tuɔ̱ruɔ̱k, kuɛɛnɛ bok go̱kä ni I-ca-yaa. 29 Kä cu Yiëë Pi-lip jiök i̱, “Wër mätni rɔ jɛ rɛy thurbiɛɛlɛ ɛmɛ.” 30 Kä cu Pi-lip riŋ kä jɛ, kä cuɛ jɛ liŋ kuɛnɛ bok go̱kä ni I-ca-yaa, kä cuɛ jɛ thiec i̱, “Cupɛ lɔɔcdu ɛnɔ kuɛɛni mɔ?” 31 Kä cuɛ jɛ loc i̱, “Dëë jɛ ŋa̱c i̱di, ɛ ni mi tëëkɛ ram mi nyuth jɛ ɣä?” Kä cuɛ Pi-lip cɔl kɛ ɣöö bɛ ben nyuur gekädɛ. 32 Täämɛ gua̱a̱th in kuɛɛnɛ rɛy ruaacni Kuɔth in ca gɔ̱r ɛ nɛmɛ, “Ce̱tkɛ rɔaam ca jɛ buath guäth ŋuɔ̱tdä, kiɛ dɔw rɔɔmä mi bit nhiam raam mi tem mi̱emkɛ, kä /kenɛ thokdɛ lɛp. 33 Kä cua jɛ ciɛŋ a jiäk kä cua cuɔ̱ɔ̱ŋdɛ gak. Ɛŋa mi bi ri̱cdɛ lat ɔ? Kɛ ɣöö ca tëkdɛ woc wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n.” 34 Kä cu jio̱w Pi-lip jiök i̱, “Ɣän la̱ŋä ni ji̱, ɛ kui̱ ŋa lat gök ɛ ni mɛmɛ ɔ? Ɛ kui̱ pua̱nydɛ, kiɛ ɛ kui̱ radɔ̱diɛn?” 35 Cu Pi-lip ɛ tok kɛ mi ruacɛ, kä cuɛ jɛ tok kɛ ruac Kuɔth in ca gɔ̱r, cuɛ jɛ la̱t thuk ti gɔw kɛ kui̱ Yecu. 36 Kä mëë jälkɛ dup cukɛ cop guäth pi̱i̱ni, kä cu jio̱w wee i̱, “Guic ɛ pi̱ ti̱n! Ɛŋu mi bi ɣä pën ɣöö ba ɣä lak?” 37 Kä cu Pi-lip wee i̱, “Mi ŋa̱thi kɛ lɔcdu kɛɛliw, dëë ji̱ lak.” Kä cuɛ loc i̱, “Ɣän ŋa̱a̱thä jɛ ɛn ɣöö Yecu Kritho ɛ Gat Kuɔth.” 38 Kä cu jio̱w thurbilɛ ka̱p cuɔ̱ŋ, kä cu kɛn da̱ŋ rɛw Pi-lip kɛnɛ jio̱w, wä rɛy pi̱i̱ni kä cu Pi-lip ɛ lak. 39 Mëë cikɛ ben raar rɛy pi̱i̱ni, cu Yiëë Kua̱r ni Kuoth Pi-lip naŋ. Kä /ken jio̱w ɛ nyɔk kɛ nën, kä cuɛ wä dupdɛ kɛ tɛ̈th lɔaac. 40 Kä cu Pi-lip rɔ jek kä A-dho-täth, kä mëë wëë cuɛ thuk Kuɔth ti gɔw lat rɛy wi̱i̱ni diaal amäni cuɔ̱pdɛ kä Thɛ-tha-ria.

Lät 9

1 Kä cu Thɔɔl, ŋot kɛ mi dhiätdɛ kɛ gör na̱k ji̱ kɔaar Kua̱r ni Kuoth, cuɛ wä kä bo̱o̱th palä in di̱i̱t, 2 kä cuɛ jɛ thiec kɛ warɛgakni ti gɔ̱a̱rkɛ gua̱thni palä ji̱ Juudh tin te kä Da-math-kɛth, kɛ ɣöö mi wëë nɛy tin guɔ̱ɔ̱rkɛ Duɔ̱p wä jek, wutni kiɛ män, derɛ kɛ nööŋ kä Jɛ-ru-tha-lɛm a ca yian. 3 Täämɛ min wëëkɛ a cɛ thia̱k kɛ Da-math-kɛth ni ɛn guäth ɛmɔ, cu buay mi bëë nhial gua̱a̱th in tëë thi̱n mɛr. 4 Cuɛ tɛɛth kä cuɛ jɔw liŋ, mi jio̱k jɛ i̱, “Thɔɔl, Thɔɔl, ɛŋu ciɛŋi ɣä a jiäk ɔ?” 5 Kä cuɛ wee i̱, “Ɛ ji̱n ŋa, Kuäär?” Kä cuɛ loc i̱, “Ɛ ɣän Yecu in ciɛŋi a jiäk! 6 Kä duundɛ ɣöö jiɛc rɔ kä wër rɛy wec, kä ba ji̱ wä la̱r min bi la̱t.” 7 Kä cu wutni tin jäl kɛ jɛ kɛɛl cuɔ̱ŋ bitdä, kɛ ɣöö cikɛ jɔw liŋ, kä thilɛ ram mi nɛ̈nkɛ. 8 Cu Thɔɔl rɔ jiac nhial, kä cäŋɛ ni mëë te wäŋkɛ lɛp lɛɛpä, thilɛ mi cuɛ nɛn. Kä ɛnɔ cukɛ jɛ buɔth tetdä, cukɛ jɛ nööŋ rɛy Da-math-kɛth. 9 Cuɛ te cio̱o̱rä kɛ ni̱n da̱ŋ diɔ̱k, /cɛ mi̱th kä /cɛ mäth. 10 Täämɛ, tëëkɛ raan kɔaar Yecu mi te kä Da-math-kɛth mi cɔal i̱ A-na-ni-ath. Cu Kuäär ni Kuoth ruac kɛ jɛ kɛ nyuuth i̱, “A-na-ni-ath,” kä cuɛ wee i̱, “Ɣän nɛ, Kuäär.” 11 Kä cu Kuäär ɛ jiök i̱, “Jiɛc rɔ, kä wër dup in cɔal i̱ ‘Cuŋ’, kä wër dueel Ju-däth kä thiec wut Tar-thäth mi cɔal i̱ Thɔɔl. Kä Thɔɔl ɛn guäth ɛmɔ tëë palä, 12 kä cuɛ wut mi cɔal i̱ A-na-ni-ath nɛn kɛ nyuuth a bëë rɛc, kä kueŋɛ tetkɛ wi̱i̱dɛ kɛ ɣöö derɛ rɔ nyɔk kɛ guec.” 13 Kä duundɛ ɣöö cu A-na-ni-ath jɛ loc i̱, “Kuäär, cä ruac liŋ kɛ kui̱ wutdä ɛmɛ kä nɛy ti ŋuan kɛ kui̱ kä ti jiäk tin cɛ lät kä nɛy tin ci Kuoth kɛ lɛy kä Jɛ-ru-tha-lɛm, 14 kä ɛn wanɛ mɛ cɛ ben kɛ lua̱ŋ mi ca ka̱m jɛ ɛ bööth palä tin di̱t kɛ ɣöö bɛ nɛy diaal tin cɔal kɛ ciötdu yiɛn.” 15 Kä duundɛ ɣöö cu Kuäär ni Kuoth ɛ jiök i̱, “Wër, kɛ ɣöö ɛ duŋ läätädä mi cä mɛk, kɛ ɣöö bɛ ciötdä lat nhiam juri, kɛnɛ kua̱r kɛ nhiam ji̱ I-thɛ-rɛl. 16 Kä ɣän puɔ̱nydä bä jɛ nyuɔ̱th ɣöö bɛ dhil cuuc kɛ kui̱ cio̱tädä.” 17 Kä ɛnɔ, cu A-na-ni-ath wä, kä cuɛ coth dueel. Kä cuɛ tetkɛ kuëŋ wi̱i̱ Thɔɔl, kä cuɛ wee i̱, “Dämaar ni Thɔɔl, ci Kuäär ni Yecu mëë päl kä ji̱ dup mëë bi̱i̱ ɛn wanɛ ɣä ja̱k, kɛ ɣöö bi rɔ nyɔk kɛ guec, kä bi thia̱a̱ŋ kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ.” 18 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cu ti ce̱tkɛ kuac pɛ̈ɛ̈n wäŋnikɛ, kä cuɛ rɔ nyɔk kɛ guec. Kä cuɛ rɔ jiɛc kä cua jɛ lak. 19 Kä kɛ kɔr kä min cɛ mi̱th, kä cu puɔ̱nydɛ cu buɔ̱m. Kɛ ni̱n ti tɔt cuɛ te kɛɛl kɛ ji̱ kɔaar Yecu kä Da-math-kɛth. 20 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cuɛ tok kɛ mi latdɛ ciöt Yecu gua̱thni palä ji̱ Juudh, wëë i̱, “Jɛn ɛ Gat Kuɔth.” 21 Kä cu nɛy diaal tëë ci jɛ liŋ ga̱a̱c, kä cukɛ wee i̱, “/Ciɛ jɛn wut ëë näk nɛy tëë palkɛ ciöt ɛmɛ kä Jɛ-ru-tha-lɛm? Kä cɛ ben ɛn wanɛ mɛ kɛ kui̱ kä ɣöö bɛ kɛ ben naŋ nhiam bööthni palä tin di̱t a cakɛ yiɛn?” 22 Kä cu Thɔɔl wee kɛ mi reep buɔ̱mdɛ ni rɔ, kä cuɛ ji̱ Juudh tin te kä Da-math-kɛth tiam kɛ ruac kɛ nyuuthdiɛn ɣöö ɛn Yecu ɛ Mɛ-thia ɛpuc. 23 Mëë ci ni̱n ti ŋuan thuuk, cu ji̱ Juudh ca̱p cäp kɛ ɣöö bikɛ jɛ näk, 24 kä duundɛ ɣöö cu Thɔɔl ca̱pdiɛn ŋa̱c. Cukɛ jɛ la biemkɛ thukni rɛ̈ɛ̈k kɛ cäŋ kɛnɛ wäär, kɛ ɣöö bikɛ jɛ näk. 25 Kä duundɛ ɣöö cu ji̱ kɔaarɛ jɛ naŋ raar kɛ wäär, kä cukɛ jɛ luay piny kɛ kuɛl pa̱a̱ny wec a tëë rɛy diëny. 26 Kä mëë ci Thɔɔl ben kä Jɛ-ru-tha-lɛm, cuɛ jɛ ɣɔ̱n i̱ matdɛ rɔ kä ji̱ kɔaar Yecu. Kä cu kɛn diaal dual kɛ jɛ, kɛ ɣöö /ken kɛn ɛ ŋäth i̱ ɛ raan kɔaar Yecu. 27 Kä duundɛ ɣöö cu Bar-na-bäth jɛ naŋ, kä cuɛ jɛ nöŋ jaak Yecu, kä cuɛ kɛ la̱t nën mëë cɛ nɛn ni Kuäär ni Kuoth dup, mëë cu ruac kɛ jɛ, kɛnɛ ruac mëë cɛ lat kä Da-math-kɛth kɛ buɔ̱m lɔaac kɛ ciöt Yecu. 28 Kä cu Thɔɔl ja̱l kɛ ja̱lɛ rɛydiɛn kä Jɛ-ru-tha-lɛm, latdɛ ruacni kɛ buɔ̱m lɔaac kɛ ciöt Kua̱r ni Kuoth. 29 Cuɛ ruac kä cuɛ ŋaknɔmni ŋak kɛ ji̱ Juudh tin ruac kɛ thok ji̱ Gɛ-rith. Kä duundɛ ɣöö cukɛ näkdɛ go̱r. 30 Kä mëë ci dämani rɛy ŋäthä mɛmɛ ŋa̱c, cukɛ jɛ naŋ kä Thɛ-tha-ria, kä cukɛ jɛ jäkä Tar-thäth. 31 Kä ɛnɔ cu duel Kuɔth kɛɛliw kä Ju-dia kɛ Gɛ̈-lɛ-li kɛnɛ Tha-mɛ-ria tekɛ mal. Kä cuɛ ciëŋ rɛy luthä Kua̱r ni Kuoth kä buɔ̱mkɛ jɛ ɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, kä cuɛ rɔ rep. 32 Täämɛ mëë jääl Pi-tɔr rɛy ji̱ ŋäthä diaal, cuɛ ben bä kä nɛy tin ci Kuoth kɛ lɛy tin cieŋ kä Li̱da. 33 Ɛn wani cuɛ wut mi cɔal i̱ I-ni-yäth mi te piny kä cɛ puɔ̱nydɛ nuäŋ kɛ run da̱ŋ bädäk jek. 34 Kä cu Pi-tɔr jɛ jiök i̱, “I-ni-yäth, bi Yecu Kritho ji̱ jak kä gɔaa, jiɛc rɔ kä riy ko̱lu.” Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cuɛ rɔ jiɛc. 35 Kä cu nɛy diaal tin cieŋ kä Li̱da kɛnɛ Ca-ron jɛ nɛn, kä cukɛ rɔ̱ riet Kuäär ni Kuoth. 36 Täämɛ kä Yapa tëëkɛ raan kɔaar Yecu mi cɔal i̱ Ta-bi-tha, mi cɔali Dor-käth kɛ thok Gɛ-rith. Ɛn ciek ɛmɛ cɛ thia̱a̱ŋ kɛ lät ti gɔw kɛnɛ luäk can. 37 Kä ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱ cuɛ tekɛ juey, kä cuɛ li̱w. Kä mëë cikɛ puɔ̱nydɛ lak, cukɛ jɛ la̱th dueel in te nhial. 38 Kä kɛ ɣöö Li̱da thia̱kɛ kɛ Yapa, mëë ci ji̱ kɔaar Yecu ɛ liŋ i̱ te Pi-tɔr ɛn wani, cukɛ wutni da̱ŋ rɛw jäk kä jɛ, thieckɛ jɛ i̱, “/Cu jäny kɛ ben kä kɔ.” 39 Kä ɛnɔ cu Pi-tɔr rɔ jiɛc kä cuɛ wä kɛɛl kɛ kɛ. Kä mëë cɛ cop, cukɛ jɛ naŋ duëël in te nhial. Cu män jɔɔkni diaal cuɔ̱ŋ gekädɛ, wieekɛ kä nyuɔthkɛ bieyni tëë ci Dor-käth kɛ kɔc mëë ŋotdɛ kɛɛl kɛ kɛ. 40 Cu Pi-tɔr kɛ tuɔ̱k raar kɛn diaal, kä cuɛ rɔ ka̱m mua̱a̱l kä cuɛ pal. Kä cuɛ rɔ riet puɔ̱ɔ̱nydɛ, kä cuɛ wee i̱, “Ta-bi-tha, jiɛc rɔ.” Kä min cuɛ wäŋkɛ lɛp, kä cɛ Pi-tɔr nɛn, cuɛ rɔ jiëc nyuur. 41 Kä cu Pi-tɔr ɛ käp tetdä, kä cuɛ jɛ luäk kɛ jiɛc nhial. Kä cuɛ nɛy tin ci Kuoth kɛ lɛy kɛnɛ män jɔɔkni cɔl, cuɛ jɛ ka̱m kɛ a tëkɛ. 42 Kä cua nɛmɛ ŋa̱c kä Yapa kɛɛliw, kä cu nɛy ti ŋuan tekɛ ŋa̱th kɛ Kuäär ni Kuoth. 43 Kä cu Pi-tɔr cieŋ kɛɛl kɛnɛ Thay-mɔn mi duuny guup kɛ ni̱n ti ŋuan kä Yapa.

Lät 10

1 Tëëkɛ wut mi te kä Thɛ-tha-ria mi cɔal i̱ Kor-ni-läth, mi kuäär lathkëëri ti kuɔ̱r tin ŋa̱ckɛ kɛ ciöt i̱ Buɔ̱n ji̱ I-ta-li. 2 Jɛn ɛ ram mi ci lɔcdɛ ka̱m Kuoth kä luthɛ jɛ kɛnɛ ji̱ dhɔaarɛ diaal. Kä jɛn la moocɛ naath tin can, kä la palɛ Kuoth ni ciaŋ. 3 Kɛ cäŋ kɛl kɛ bua̱k kɛ gua̱a̱th thaak diɔ̱k cuɛ jääk Kuɔth nhial nɛn ɛ jɔc kɛ nyuuth bëë rɛc kä jɛ, kä cuɛ wee i̱, “Kor-ni-läth.” 4 Kä cuɛ jääk di̱el guec kɛ dual, kä cuɛ wee i̱, “Ɛŋu, Kuäär?” Kä cu jääk ɛ jiök i̱, “Ci palu kɛnɛ mucku wä nhial ala ti̱em nhiam Kuɔth. 5 Kä täämɛ jäkni naath kä Yapa, kä Thay-mɔn in cɔal i̱ Pi-tɔr. 6 Jɛn cieŋɛ kɛɛl kɛ Thay-mɔn mi duuny guup, mi te dhɔrɛ gekä bar.” 7 Mëë ci jääk ëë ruac kɛ jɛ jiɛɛn, cuɛ nɛy da̱ŋ rɛw kä ji̱ läätädɛ kɛ lathker mi ci lɔcdɛ ka̱m Kuoth cɔl rɛy nɛɛni tin la̱tkɛ jɛ ikä. 8 Kä kɛ kɔr kä mëë cɛ kɛ la̱t ti diaal, cuɛ kɛ jäkä Yapa. 9 Mëë ruɔ̱n, mëë ŋotkɛ kɛ ja̱l kä cikɛ thia̱k kɛ wec, cu Pi-tɔr wä wi̱i̱ duëël kɛ cäŋdäär kɛ ɣöö bɛ wä pal. 10 Kä cu buɔth ɛ näk, kä cuɛ mi̱eth mi derɛ cam go̱r, kä gua̱a̱th in rialkɛ mi̱eth ikä, cuɛ nyuuth nɛn. 11 Cuɛ nhial nɛn cɛ rɔ lɛp kä cuɛ mi ce̱tkɛ bi̱i̱ mi di̱i̱t mi bëë piny luaykɛ jɛ piny kɛ tuɔ̱ŋkɛ da̱ŋ ŋuan. 12 Kä rɛydɛ te ley diaal ti gööl, kɛnɛ muɔɔl piɛny, kɛ diit nhial thi̱n. 13 Cu jɔw liŋ mi wee i̱, “Jiɛc rɔ, Pi-tɔr, näkni kä mi̱thni.” 14 Kä duundɛ ɣöö cu Pi-tɔr ɛ loc i̱, “/Ciɛ jɛn, Kuäär ni Kuoth, kɛ ɣöö /ka̱n duɔ̱ɔ̱r mi jiääk kiɛ mi /ci gɔaa met ca̱m.” 15 Cu jɔw rɔ nyɔk kɛ ben, jio̱kɛ jɛ i̱, “Mi ci Kuoth ɛ jak kä gɔaa /cu jɛ lar i̱ jiäkɛ.” 16 Ɛn nɛmɛ cuɛ tuɔɔk ni kä diɔ̱ɔ̱k, kä cua nɔmɔ naŋ nhial. 17 Täämɛ min ci Pi-tɔr ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ kɛ mɔ dee a luɔt nyuuthä min cɛ nɛn ɔ, ni ɛn täämɛ cu wutni tin ca ja̱k ɛ Kor-ni-läth päl, kä cukɛ duel Thay-mɔn thiec, kä tekɛ cuŋä thok ciëŋ. 18 Kä cukɛ ciöt, kä thieckɛ mi cieŋ Thay-mɔn in cɔal i̱ Pi-tɔr ɛn wa̱nɔ. 19 Kä min ŋot Pi-tɔr caarɛ kɛ jɛn nyuuth ɛmɔ, cu Yiëë ɛ jiök i̱, “Nɛnɛ, go̱o̱r wutni da̱ŋ diɔ̱k ji̱. 20 Ɛn täämɛ jiɛc rɔ, wër piny, kä wër kɛɛl kɛ kɛ a thil gal, kɛ ɣöö jäk kɛ ɣän.” 21 Kä cu Pi-tɔr wä piny kä wutni, kä cuɛ wee i̱, “Ɛ jɛn ɣän ram in go̱o̱r yɛnɛ, luɔt benädun ɛŋu?” 22 Cukɛ jɛ loc i̱, “Tëëkɛ ram mi cɔal i̱ Kor-ni-läth kuäär lathkëëri ti kuɔ̱r. Ɛ wut mi gua̱n cuŋni kä luthɛ Kuoth, kä luɔthkɛ jɛ ɛ do̱r ji̱ Juudh kɛɛliw. Ca jɛ jiök ɛ jääk in rɛl rɔ, ɛn ɣöö bɛ ji̱ jäk kä raan kɛ ɣöö bi wä dueelɛ kä bɛ mɔ bi lat ɔ liŋ.” 23 Kä ɛnɔ cuɛ kɛ ciööl rɛc kɛ ɣöö bikɛ moc gua̱a̱th tɔ̱ɔ̱cä. Mëë ruɔ̱ndɛ cu Pi-tɔr wä kɛɛl kɛ kɛ, kä cu tha̱a̱ŋ ji̱ ŋäthä kä Yapa wä kɛ jɛ kɛɛl. 24 Kä mëë ruɔ̱ndɛ, cukɛ cop kä Thɛ-tha-ria. Kä te Kor-ni-läth li̱pädiɛn, kä cuɛ ji̱ maarädɛ kɛnɛ mäthnikɛ pa̱ny cɔal guäth kɛl. 25 Kä niɛ cuɔ̱p Pi-tɔr, cu Kor-ni-läth ɛ lor, kä cuɛ rɔ yuɔr piny ciöknikɛ kä palɛ jɛ. 26 Kä cu Pi-tɔr ɛ jiac nhial, jio̱kɛ jɛ i̱, “Jiɛc rɔ, ɣän lapä raan.” 27 Kä min ruacɛ kɛ jɛ, cuɛ wä rɛc kä cuɛ nɛy ti ŋuan jek ɛ ca rɔ̱ dol. 28 Kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Yɛn pua̱nykun ŋa̱cɛ jɛ ɛn ɣöö /ciɛ ŋut ji̱ Juudh ɛ nhɔk ɛn ɣöö dee raan Juudh mat kiɛ derɛ Juɔ̱r gui̱l. Kä duundɛ ɣöö ci Kuoth ɛ nyuɔ̱th ɣä ɛn ɣöö /cä raan bi cɔl i̱ jiääk kiɛ mi /ci gɔaa. 29 Kä mëë ca ɣä jäk kä raan cua ben a thil thɛ̈r. Kä täämɛ dëë ji̱ thiec kɛ min cio̱li?” 30 Kä cu Kor-ni-läth ɛ loc i̱, “Kɛ ni̱n da̱ŋ ŋuan tëë ci wä, cɔ̱tänɛ, kɛ thaak diɔ̱k ɣän ta̱a̱ palä dueelä. Kä cu wut cuɔ̱ŋ nhiamdä kɛ bi̱i̱ mi bo̱r. 31 Kä cuɛ wee i̱, ‘Kor-ni-läth, ca palu liŋ kä ca mucku tim nhiam Kuɔth. 32 Kɛ kui̱ ɛmɔ jäkni naath kä Yapa kä bikɛ Thay-mɔn in cɔal i̱ Pi-tɔr wä cɔl. Jɛn cieŋɛ dueel Thay-mɔn mi duuny guup gekä bar.’ 33 Kɛ kui̱c ɛmɔ cua ji̱ jäkä naath ni ɛn wanɔ, kä ci jɛ nhɔk ɛn ɣöö bi ben. Täämɛ kɔn diaal ta̱nɛ wa̱nɛ mɛ nhiam Kuɔth, kɛ ɣöö bakɔ ŋɔaani diaal tin ca la̱t ji̱ ɛ Kuäär ni Kuoth tin bi lat liŋ.” 34 Cu Pi-tɔr ɛ tok kɛ mi ruacɛ wëë 1, “Ɛpuc cä jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö /ci Kuoth naath dääk, 35 kä duundɛ ɣöö rɛy dööri diaal ram mi luth jɛ kä lät cuŋ bɛ jɛ nhɔk. 36 Yɛn ŋa̱cɛ ruac mëë cɛ jäkä ji̱ I-thɛ-rɛl, kɛ lät nath thuk tin gɔw kɛ kui̱ malä min bëë kɛ Yecu Kritho min la Kuäär ni Kuoth nɛɛni diaal. 37 Ɛn ruac ɛmɔ cɛ däk rɛy Ju-dia kɛɛliw, tuɔɔkɛ kä Gɛ̈-lɛ-li, kɛ kɔr la̱k nath ëë ci Jɔ̱ɔ̱n ɛ lat. 38 Kä ŋäc yɛnɛ ɛn ɣöö ci Kuoth Yecu raan Na-dha-rɛth yi̱r kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, kɛnɛ buɔ̱m. Kä cɛ wä gua̱thni diaal lätdɛ ti gɔw, kä teekɛ naath diaal tin te piny bumä gua̱n jiäkni, kɛ ɣöö te Kuoth kɛɛl kɛ jɛ. 39 Kä kɔn lapkɔ nëën kɛ ŋɔaani diaal tëë cɛ la̱t rɛy rööl ji̱ Ju-dia kɛnɛ Jɛ-ru-tha-lɛm. Cikɛ jɛ näk kɛ ŋa̱pdɛ wi̱i̱ jiaath. 40 Kä duundɛ ɣöö cu Kuoth ɛ jiɛc li̱th kɛ diɔ̱ɔ̱k ni̱ni, kä cuɛ jɛ jakä jɔc, 41 kä /cɛ jɔc kä nɛy diaal, kä duundɛ ɣöö kɛ kɔn nɛy tëë ca mɛk ɛ Kuoth ala nëën, kɔn nɛy tëë ci mi̱th kä ci maath kɛ jɛ kɛɛl kɛ kɔr kä mëë cɛ rɔ jiɛc li̱th. 42 Kä cuɛ kɔ la̱r ɣöö bakɔ ruaacni Kuɔth la̱t naath, kä bakɔ nënda lat ɛn ɣöö ɛ jɛn ram mi ci Kuoth ɛ kuany kɛ ɣöö bɛ a luuk nɛɛni tin tëk kɛnɛ nɛy tin ci li̱w. 43 Ci göök diaal nëndiɛn lat ɛn ɣöö nɛy diaal tin ŋa̱thkɛ jɛ bikɛ päl dueeri jek kɛ ciötdɛ.” 44 Min ŋot Pi-tɔr kɛ ruac, cu Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ ben kä nɛɛni diaal tëë ca ruac liŋ. 45 Cu ji̱ ŋäthä tin ca cuɛl tin ci ben kɛɛl kɛ Pi-tɔr ga̱a̱c ɛn ɣöö ca muc Yieekä in Gɔaa in Rɛl Rɔ wuɔ̱c naath a cäŋɛ ni Jur. 46 Kɛ ɣöö cikɛ kɛ liŋ ruackɛ kɛ thuk gööli kä liakɛ Kuoth. Kä cu Pi-tɔr wee i̱, 47 “Tëëkɛ ram mi dee pi̱ ti lakɛ nɛy ti ca Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ jek ce̱tkɛ kɔn ti pën?” 48 Kä cuɛ la̱r kɛ ɛn ɣöö ba kɛ lak kɛ ciöt Yecu Kritho. Kä cukɛ jɛ thiec, kɛ ɣöö bɛ ni̱n ni̱n kɛɛl kɛ kɛ.

Lät 11

1 Täämɛ cu jaak kɛnɛ ji̱ ŋäthä tin te kä Ju-dia jɛ liŋ ɛn ɣöö ci Jur ruac Kuɔth nhɔk bä. 2 Kä mëë ci Pi-tɔr wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm, cu ji̱ ŋäthä tin ca cuɛl Pi-tɔr lat jɔ̱ɔ̱r, 3 wäkɛ i̱, “Ɛŋu wi̱i̱ kä nɛy ti /ka̱n cuɛl ɔ, kä curi wä mi̱th kɛ kɛ kɛɛl?” 4 Cu Pi-tɔr ɛ tok kɛ mi lukɛ jɛ kɛ ni tukädɛ i̱, 5 “Ɣän mëë ta̱a̱ palä rɛy wec kä Yapa, kä cua nyuuth nɛn. Tëëkɛ mi bëë piny ce̱tkɛ bi̱i̱ mi di̱i̱t mi bëë piny nhial, luaykɛ jɛ piny kɛ thukɛ da̱ŋ ŋuan, kä cuɛ ben ni kutdä. 6 Mëë cä jɛ diel guec, cua ley ti ciök ŋuaani nɛn, ley dɔaar, kɛnɛ muɔɔl piɛny, kɛ diit nhial. 7 Kä cua jɔw liŋ, jio̱kɛ ɣä i̱, ‘Jiɛc rɔ, Pi-tɔr, näkni kä mi̱thni.’ 8 Kä duundɛ ɣöö cua jɛ loc i̱, ‘/Ciɛ jɛn, Kuäär ni Kuoth kɛ ɣöö thilɛ mi jiääk kiɛ mi /ci gɔaa mi cä kɔŋ met cam.’ 9 Kä duundɛ ɣöö cu jɔw ɛ nyɔk kɛ luɔ̱c nhial i̱, ‘Mi ci Kuoth ɛ jak kä mi gɔaa, /cu jɛ cɔl i̱ jiäkɛ.’ 10 Ɛn nɛmɛ cuɛ tuɔɔk ni kä diɔ̱ɔ̱k, kä cuɛ kɛn diaal nyɔk kɛ ti̱c nhial. 11 Ni ɛn guäth ɛmɔ pa̱ny, cu wutni da̱ŋ diɔ̱k ti ca jäk kä ɣä kä Thɛ-tha-ria cop dueel ëë ta̱kɔ thi̱n. 12 Kä cu Yiëë ɣä jiök, i̱ bä wä kɛɛl kɛ kɛ a thil gal. Cu dämaari da̱ŋ bäkɛl ti̱ti̱ wä kɛɛl kɛ ɣä bä, kä cua kɔ coth dueel wutdä ɛmɔ. 13 Kä cuɛ kɔ la̱t nën mëë cɛ nɛn ni jääk nhial cuŋä rɛy duëëlɛ, wëë i̱, ‘Jäkni naath kä Yapa, kä ba Thay-mɔn in cɔal i̱ Pi-tɔr wä nööŋ, 14 bɛ ji̱ ben la̱t ruac in ba kään ni ji̱, yɛnɛ ji̱ ciëŋdu diaal.’ 15 Kä min cä ruac tok, cu Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ ben kä kɛ ce̱tkɛ mëë cɛ ben kä kɔn ni tukädɛ. 16 Kä cua riet Kua̱r ni Yecu tim, mëë ɛ jɛn i̱, ‘Ci Jɔ̱ɔ̱n naath lak kɛ kɛ pi̱, kä duundɛ ɣöö yɛn ba yɛ lak kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ.’ 17 Kä mi ci Kuoth kɛ ka̱m muc mi päär kɛ mucdan, mëë ŋa̱thnɛ Kuäär ni Yecu Kritho. Ku ɣän la ŋa mɔ dëë Kuoth gaŋ ɔ?” 18 Mëë cikɛ mɛmɛ liŋ, cukɛ biɛt ɛ lik. Kä cukɛ Kuoth liak, wäkɛ i̱, “Kä ɛnɔ, ci Kuoth riet nath kɛ rɔ̱ dueeri min naŋ naath teekä ka̱m Jur bä.” 19 Täämɛ cu nɛy tëë ca riaw dɔɔr kɛ kui̱ ciaaŋ jiääk mëë ci tuɔɔk kɛ näk Thi-bɛn wä a räth nikä Po-ni-cia, Ki-ti-yim, kɛnɛ Ɛ̈n-ti-ɔk, thilɛ ram mi cua la̱t ruac Yecu ɛ ni ji̱ Juudh kärɔ̱. 20 Kä cu tha̱a̱ŋ wutni ti bä kä Ki-ti-yim, kɛnɛ Thay-rin, wä kä Ɛ̈n-ti-ɔk, cukɛ ruac la̱t Jur bä, latkɛ thuk ti gɔw kɛ kui̱ Kua̱r ni Yecu. 21 Kä cu buɔ̱m Kua̱r ni Kuoth tekɛ kɛ kɛɛl, kä cu nɛy ti ŋuan ŋa̱th kä cua rɔ̱ riet Kuäär ni Yecu. 22 Cu thuk ɛ ti räth dueel Kuɔth kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kä cukɛ Bar-na-bäth jäkä Ɛ̈n-ti-ɔk. 23 Mëë cɛ ben kä nɛnɛ puɔ̱th baaŋ Kuɔth, cu lɔcdɛ tɛɛth, kä cuɛ kɛn diaal com kɛ ɣöö bikɛ te kɛ ŋa̱th kɛ Kuäär ni Kuoth kɛ lo̱ckiɛn kɛɛliw. 24 Bar-na-bäth ɛ wut mi gɔaa mi ci thia̱a̱ŋ kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ kɛnɛ ŋa̱th. Kä cua nɛy ti ŋuan nöŋ Kuäär ni Yecu. 25 Kä cu Bar-na-bäth wä Tar-thäth wëë Thɔɔl go̱r, 26 kä mëë cɛ jɛ jek, cuɛ jɛ nööŋ kä Ɛ̈n-ti-ɔk. Kɛ ruɔ̱n kɛɛliw cukɛ mat kɛ duel Kuɔth, kä cukɛ nɛy ti nyin ŋuan ŋi̱eec. Kä cua ji̱ kɔaar Yecu cɔl kɛ nhiam i̱ “Krith-cini” kä Ɛ̈n-ti-ɔk. 27 Ɛn guäth ɛmɔ cu göök jiɛɛn kä Jɛ-ru-tha-lɛm wäkɛ kä Ɛ̈n-ti-ɔk. 28 Cu ram kɛl kä kɛ mi cɔal i̱ A-ga-buth rɔ jiɛc, kä cuɛ jɛ mar kɛ Yiëë, ɛn ɣöö bi ɣɔw kɛɛliw tekɛ buɔth mi di̱i̱t. Kä cu mɛmɛ tuɔɔk kɛ ni̱n rui̱cä Ki-lɔ-diäth. 29 Kä cu ji̱ kɔaar Yecu ɛ jek, ɛn ɣöö bikɛ luäk jäkä dämani tin cieŋ kä Ju-dia, ramɔ kɛ pek luäŋädɛ. 30 Kä cukɛ jɛ la̱t inɔ, cukɛ luäk jäk kä bööth kɛ tet Bar-na-bäth kɛnɛ Thɔɔl.

Lät 12

1 Kɛ gua̱a̱th mi ce̱tkɛ nɛ, cu kuäär ni Ɣɛ-rod ɛ tok kɛ mi ciɛŋɛ tha̱a̱ŋ ji̱ duëël Kuɔth a jiäk. 2 Cuɛ däman Jɔ̱ɔ̱n ni Je-mɛth näk kɛ thɛp. 3 Kä mëë cɛ jɛ nɛn ɛn ɣöö nhɔkɛ lɔc ji̱ Juudh, cuɛ wä wëë Pi-tɔr yian bä. (Ɛn nɔmɔ tuɔɔkɛ kɛ ni̱n mi̱eth jurayä mi thil thuɔp.) 4 Mëë cɛ Pi-tɔr käp, cuɛ jɛ kuëŋ luaak yieenä, kä cuɛ jɛ ka̱m lathkëëri ti bun ŋuaan ti te buɔ̱n kɛl kɛ nɛy da̱ŋ ŋuaan, go̱o̱rɛ ɣöö bɛ jɛ nööŋ raar nhiam nath, kɛ kɔr Ca̱ŋ Bälä. 5 Kä min gaŋkɛ Pi-tɔr luaak yieenä cu ji̱ dueel Kuɔth pal kɛ kui̱dɛ kɛ lo̱ckiɛn kɛɛliw. 6 Kɛ wäär ëë dee Ɣɛ-rod ɛ kulɛ naŋ raar kɛ bakdɛ, te Pi-tɔr ni̱n kam lathkëëri da̱ŋ rɛw a ca jɛ yiɛn kɛ kuatni rɛw. Kä te yiëën thok thiek, guɛckɛ luaak yieenä. 7 Ni ɛn guäth ɛmɔ, cu jääk Kua̱r päl, kä cu buay rɛy duëël yieenä mɛr. Cu jääk Pi-tɔr wɛt jiɛrɛ kä cuɛ jɛ ker, jio̱kɛ jɛ i̱, “Jiɛc rɔ kɛ pɛ̈th.” Kä cu kuatni pɛ̈ɛ̈n tetnikɛ. 8 Kä cu jääk nhial ɛ jiök i̱, “Yiɛni la̱a̱kdu kä kueŋni wa̱a̱riku.” Cuɛ jɛ la̱t inɔ. Kä cu jääk nhial ɛ jiök i̱, “Läthni bi̱i̱du kä guuri ɣä.” 9 Cu Pi-tɔr wä raar kä cuɛ jɛ guɔ̱ɔ̱r. Kui̱cɛ jɛ ɛn ɣöö luäk jääkä i̱ ɛ thuɔ̱k. Cuɛ ŋa̱c ni ɣöö nɛɛnɛ ni nyuuth. 10 Mëë cikɛ yieen in jio̱l kɛnɛ yieen in rɛwdɛ bäl, cukɛ cop thok thiek yieethä min wä rɛy wec. Cuɛ rɔ lëpkɛ kärɔa, cukɛ wä raar kä cukɛ lɛr dup, kä ni ɛn guäth ɛmɔ cu jääk nhial Pi-tɔr ba̱ny piny. 11 Kä cu Pi-tɔr puɔ̱nydɛ jek kä cuɛ wee i̱, “Täämɛ cä jɛ ŋa̱c ɛpuc ɛn ɣöö ci Kuäär ni Yecu jääkdɛ ja̱k, kɛ ɣöö bɛ ɣä ben kän tetdä Ɣɛ-rod, kɛnɛ ŋɔaani diaal tin carkɛ ɛ ji̱ Juudh i̱ bi tuɔɔk.” 12 Kä min ta̱a̱ ɛmɛ ŋa̱c, cuɛ wä dhɔr Mɛri man Jɔ̱ɔ̱n min cɔalkɛ bä i̱ Mak, guäth in ci nɛy ti ŋuan rɔ̱ dol thi̱n, kä palkɛ. 13 Kä min cɛ thi̱i̱k raar dɔŋ, cu nya läätdä mi cɔal i̱ Rö-dä ben, kɛ ɣöö bɛ jɛ ben gui̱l. 14 Mëë cɛ jɔw Pi-tɔr ŋic, /kenɛ thi̱i̱k lɛp kɛ kui̱ tɛthä lɔaacdɛ mi di̱i̱t, kä cuɛ riŋ dueel kä laarɛ jɛ i̱ Pi-tɔr a cuŋä thok kal. 15 Cukɛ nyal jiök i̱, “Nyɔ̱tdɛ wi̱cdu.” Kä cuɛ jɛ kuɔk thi̱n ɛn ɣöö ɛ ni jɛn pa̱ny. Cukɛ wee i̱, “Ɛ jɛn jiääk Pi-tɔr.” 16 Kä cu Pi-tɔr ŋot kɛ mi dɔɔŋɛ thi̱i̱k, kä mëë cikɛ thi̱i̱k lɛp, cukɛ jɛ nɛn kä cukɛ ga̱a̱c ɛlɔ̱ŋ. 17 Kä cuɛ kɛ gok kɛ tetdɛ ɛn ɣöö bikɛ biɛt, kä cuɛ kɛ la̱t duɔ̱ɔ̱p in ci Kuäär ni Yecu ɛ no̱o̱ŋ ni jɛ raar luaak yieenä. Kä cuɛ wee i̱, “La̱rɛ mɛmɛ Je-mɛth kɛnɛ ji̱ ŋäthä.” Kä ɛnɔ cuɛ jiɛɛn, kä cuɛ wä guäth dɔ̱diɛn. 18 Kä mëë ci cäŋ käny, cuɛ tekɛ nyuɔɔn mi di̱i̱t rɛy lathkëëri kɛ kui̱ kä min ci tuɔɔk kä Pi-tɔr. 19 Mëë ci Ɣɛ-rod ɛ go̱r, kä /kenɛ jɛ jek, cuɛ yiëën ɣɔ̱n, kä cuɛ ruac lat ɛn ɣöö ba kɛ näk. Kä cuɛ jiɛɛn kä Ju-dia cuɛ wä kä Thɛ-tha-ria, kä cuɛ cieŋ ɛn wani. 20 Täämɛ cu Ɣɛ-rod lɔcdɛ jiääk kɛ ji̱ Dhor kɛnɛ Dhi-don. Kä cukɛ ben nhiamdɛ ala buɔ̱n. Kä mëë cikɛ Bi-la-täth raan la̱t in guic dhɔr kua̱r lop, cukɛ maar thiec, kɛ ɣöö jek ro̱liɛn mi̱th ro̱o̱l kua̱r ni Ɣɛ-rod. 21 Kä kɛ cäŋ ëë ca lät, cu Ɣɛ-rod bieyni kuäärädɛ kuëŋ. Cuɛ nyuur wi̱i̱ kɔam kuäärädɛ, kä cuɛ kɛ naath la̱t ruac. 22 Kä cu naath wak kɛ jɔw mi di̱i̱t wäkɛ i̱, “Mɛmɛ ɛ jɔw kuɔth, a /ciɛ jɔw ran!” 23 Ni ɛn guäth ɛmɔ cu jääk nhial ɛ yɔ̱t kɛ ɣöö /kenɛ tekɛ luth kɛ Kuoth, cua jɛ cam ɛ kɔ̱a̱m, kä cuɛ li̱w. 24 Kä cu ruac Kuɔth wee kɛ mi reepɛ rɔ kɛ di̱t. 25 Cu Bar-na-bäth kɛnɛ Thɔɔl loc jɔk kä Jɛ-ru-tha-lɛm mëë ci la̱tdiɛn thuɔ̱k, kä cukɛ Jɔ̱ɔ̱n in cɔal i̱ Mak naŋkɛ kɛ kɛɛl.

Lät 13

1 Täämɛ duel Kuɔth kä Ɛ̈n-ti-ɔk tëëkɛ göök kɛnɛ ŋi̱eec, Bar-na-bäth kɛnɛ Cim-on min cɔal i̱ Ni-jɛr, kɛ Lu-ciäth raan Thay-rin, kɛ Ma-në-an mi ci piith kɛɛl kɛ Ɣɛ-rod in la kuäär, kɛnɛ Thɔɔl. 2 Kä min palkɛ Kuäär ni Kuoth kä thɛ̈kɛ mi̱th, cu Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ wee i̱, “Kuɔ̱cɛ ɣä Bar-na-bäth kɛnɛ Thɔɔl kɛ kui̱ läätdä min cä kɛ cɔal thi̱n.” 3 Kä kɛ kɔr kä mëë cikɛ thuɔ̱k kɛ thëk kɛnɛ pal, cukɛ tetkiɛn kuëŋ wuɔ̱thnikiɛn kä cua kɛ jakä wä. 4 Kä ɛnɔ min cakɛ ja̱k ɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, cukɛ rɔ̱ luɔ̱ŋ kä Thɛ-lu-cia, kä ɛn wi̱ni cukɛ wä kä Ki-ti-yim kɛ riey. 5 Kä mëë cikɛ cop kä Tha-la-mith, cukɛ ruac Kuɔth lat gua̱thni palä ji̱ Juudh. Kä te Jɔ̱ɔ̱n kɛɛl kɛ kɛ bä kɛ ɣöö bɛ kɛ luäk. 6 Mëë cikɛ dhuɔ̱ɔ̱l kɛɛliw jäl a räth nikä Pa-poth cukɛ ti̱et kɛl jek, jɛn ɛ gök ji̱ Juudh mi baŋ, mi cɔɔl rɔ i̱, “Gat Yecu”. 7 Kä jɛn tëë kɛɛl kɛ kuäär ni Ther-jiɛth Puɔl-äth, ram mi ŋäc ŋɔak ɛlɔ̱ŋ, mi cu Bar-na-bäth kɛnɛ Thɔɔl cɔl kɛ ɣöö go̱o̱rɛ li̱eŋ ruac Kuɔth. 8 Kä duundɛ ɣöö cu ti̱et ni Ɛ-li-mäth (kɛ ɣöö nɔmɔ ɛ jɛn luɔt cio̱tädɛ) kɛ gak, kä cuɛ jɛ ɣɔ̱n ɛn ɣöö bɛ kuäär ri̱t ŋäthädɛ. 9 Kä cu Thɔɔl, in cɔal i̱ Puɔl bä, thia̱a̱ŋ kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, cuɛ ti̱et diel guec, 10 kä cuɛ wee i̱, “Ji̱n gat gua̱n jiäkni, kä ji̱n gua̱n tɛ̈r cuŋni diaal, mi ci thia̱a̱ŋ kɛ mɛɛt kɛnɛ jiäk diaal, kä ji̱n /ci gɔ̱ŋ dupni Kua̱r ti cuɔ̱ŋ cuɔ̱ɔ̱ŋ bi päl? 11 Ɛn täämɛ liŋɛ, bi tet Kua̱r ni Kuoth te wi̱i̱du, kä bi cɔr kɛ gua̱a̱th mi tɔt, /ci cäŋ bi nɛn.” Ni ɛn guäth ɛmɔ cu rur kɛnɛ muth ɛ kum, kä cuɛ wä go̱o̱rɛ ram mi dee jɛ buɔth tetdä. 12 Kä mëë ci kuäär min ci tuɔɔk nɛn, cuɛ ŋa̱th, kɛ ɣöö cɛ ga̱a̱c kɛ ŋi̱i̱c Kua̱r ni Yecu. 13 Täämɛ cu Puɔl kɛnɛ buɔ̱ndɛ jiɛɛn kɛ riey kä Pa-poth, cukɛ ben Per-gä rɛy rööl Pam-pi-lia. Kä cu Jɔ̱ɔ̱n kɛ ba̱ny piny, cuɛ loc kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 14 Kä duundɛ ɣöö cukɛ räth kä Per-gä kä cukɛ ben kä Ɛ̈n-ti-ɔk ro̱o̱l Pi-thi-dia. Kä kɛ cäŋ lɔ̱ŋä cukɛ wä guäth palä ji̱ Juudh, kä cukɛ nyuur. 15 Kɛ kɔr kuenä ŋuɔ̱tni Muthɛ kɛnɛ ruaacni göökni cu kua̱r luaak palä ji̱ Juudh kɛ nhök gua̱a̱th, jiökɛ kɛ i̱, “Dämaari, mi ta̱yɛ kɛ riet comä kɛ kui̱ nath, latdɛ jɛ.” 16 Kä cu Puɔl rɔ jiɛc, kä min cɛ rɔ nyoŋ, cuɛ ruac tok wëë i̱, “Yɛn wutni I-thɛ-rɛl kɛ yɛn nɛy tin kɔ̱ŋ tin luɔ̱thkɛ Kuoth, liɛŋɛ jɛ. 17 Kuoth döör I-thɛ-rɛl ɛmɛ, cɛ gua̱ndɔɔŋnikɔn mɛk, kä cuɛ do̱r jakä di̱t, kɛ gua̱a̱th ëë cieŋkɛ kɛ ro̱o̱l I-jëp, kä cuɛ kɛ nööŋ raar kɛ tet mi bum. 18 Kä kɛ run ti jiɛn da̱ŋ ŋuan cuɛ ciɛŋkiɛn rut däär dɔaar. 19 Kä kɛ kɔr kä mëë cɛ döör da̱ŋ bärɔw däk rɛy rööl Kɛ-naan, cuɛ mundiɛn ka̱m ji̱ I-thɛ-rɛl ala duŋdiɛn, 20 kɛ runi ti kur ŋuan wi̱cdɛ jiɛn da̱ŋ dhieec. Kɛ kɔrɛ cuɛ kɛ moc ruëëc cu mäni ben go̱kä ni Tha-muɛl. 21 Kä cukɛ thiec kɛ kuäär, cu Kuoth kɛ ka̱m Thɔɔl gat Kic, raan döör Ben-ya-min, mëë cu ruëc kɛ run ti jiɛn ŋuaan. 22 Kä mëë cɛ jɛ woc, cuɛ Dee-bid kuëŋ ala kuääriɛn. Cu Kuoth nëndɛ lat kɛ kui̱dɛ kä cuɛ wee i̱, ‘Ɣän cä Dee-bid, gat Jɛthi, jek ala ram mi nhɔk lɔcdä jɛ, mi bi tin göörä diaal lat.’ 23 Kä kɛ kui̱ wutdä ɛmɛ ci Kuoth Kään ni Yecu nöŋ ji̱ I-thɛ-rɛl, ce̱tkɛ mëë cɛ lat. 24 Mëë ŋot gua̱a̱th tukä la̱t Yecu, cu Jɔ̱ɔ̱n nɛy diaal la̱t ruac ɛn ɣöö bikɛ rɔ̱ ri̱t dueeri kä bakɛ lak. 25 Kä mëë thuuk Jɔ̱ɔ̱n la̱tdɛ, cuɛ wee i̱, ‘Carɛ jɛ i̱ ɛ ɣän ŋa? /Ciɛ ɣän jɛn. Ɛ ram mia̱ bëë kɔɔrä ni a thilɛ ɣä gɔɔy mi dëë lony yieni wa̱a̱rikɛ.’ 26 “Dämaari, yɛn gaat kuay A-bɛ-ram, kɛ yɛn nɛy tin kɔ̱ŋ tin luɔ̱thkɛ Kuoth, ca ruac känä nɛmɛ jäk kä kɔn. 27 Kɛ ɣöö nɛy tin cieŋ kä Jɛ-ru-tha-lɛm kɛ kua̱rkiɛn, /kenkɛ jɛ ŋic, kä /ken ruaacni göökni tin la kuɛ̈nkɛ kɛ cäŋ lɔ̱ŋni diaal cop lo̱cnikiɛn. Kä cukɛ ruaacni ti̱ti̱ jakä thuɔ̱k kɛ kuɛthdɛ li̱th. 28 Kä a cäŋɛ ni mëë thilɛ mi ca jek mi dëë näk ni jɛ, cukɛ Pay-lɛt thiec kɛ ɣöö ba jɛ näk. 29 Kä mëë cikɛ ti diaal tëë ca gɔ̱r kɛ kui̱dɛ thuk kɛ lätni, cukɛ jɛ ka̱p piny wi̱c jiaath, kä cua jɛ wä kony kɔ̱k. 30 Kä duundɛ ɣöö cu Kuoth ɛ jiɛc li̱th. 31 Kä kɛ ni̱n ti ŋuan cuɛ rɔɔdɛ nyuɔ̱th nɛy tëë cu jiɛɛn kɛ jɛ kɛɛl kä Gɛ̈-lɛ-li wäkɛ kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kä kɛ nëënkɛ ɛn täämɛ kä naath. 32 Kä nöŋkɔ yɛ thuk ti gɔw ala min ci Kuoth ɛ la̱r gua̱ndɔɔŋnikɔn. 33 Ɛ jɛn ɛn ni̱n cɛ jakä thuɔ̱k kɛ kɔn gaat gankiɛn kɛ jiëc Yecu li̱th. Kä ɛ jɛn ɛn ni̱n ca gɔ̱r bä rɛy Diit in rɛwdɛ i̱, ‘Ɛ ji̱n Gatdä, kä ɛn walɛ ɛ ɣän guur.’ 34 Kä nɛmɛ ɛ jɛn min ci Kuoth ɛ lar kɛ kui̱ jiecädɛ li̱th ɛn ɣöö /cɛ loc noorä bi met, ‘Ɣän bä yɛ ka̱m min rɛl rɔ, tin ca la̱r Dee-bid.’ 35 Kɛ kui̱ ɛmɔ cuɛ jɛ lar bä rɛy Diit guäth dɔ̱diɛn i̱, ‘Ji̱n /ci Kɛlu min Rɛl Rɔ bi pa̱l nuɔɔr.’ 36 Kɛ ɣöö mëë ci Dee-bid ruac Kuɔth lat rɛy ri̱cnikɛ, cuɛ li̱w. Cua jɛ kony gekä gua̱ndɔɔŋnikɛ, kä cu puɔ̱nydɛ nuɔɔr. 37 Kä duundɛ ɣöö ram in ci Kuoth ɛ jiɛc /kenɛ nuɔɔr nɛn. 38 Kɛ kui̱ ɛmɔ, dämaari, ŋa̱cɛ mɛmɛ ɛn ɣöö kɛ wut ɛmɛ ca yɛ la̱t päl dueeri. 39 Kä kɛ Yecu ca nɛy diaal tin ŋa̱th lony kä ti diaal tin /ca yɛ dee luäŋ kɛ luɔ̱ny thi̱n ɛ ŋut Muthɛ. 40 Kɛ kui̱ ɛmɛ, niɛkɛ rɔ̱ kɛ ɣöö /ci tëë ca lar ɛ göök bi ben kä yɛ i̱, 41 ‘Nɛ̈nɛ jɛ, yɛn ji̱ diɛw diɛɛwni! Ga̱a̱cɛ kä bia cu li̱w, kɛ ɣöö ɣän la̱tdä duɔ̱ɔ̱r rɛy teekädun, la̱t mi /cia bi met ŋäth, a cäŋ ca jɛ la̱t yɛ ɛ raan.’ ” 42 Kä min wä Puɔl kɛnɛ Bar-na-bäth raar, cu naath kɛ pal ɛn ɣöö dee kɛ ŋɔaani ti̱ti̱ nyɔk kɛ la̱t kɛ cäŋ lɔ̱ŋä mi bëë mi. 43 Kä mëë ci duɔl däk piny guäth palä, cu ji̱ Juudh ti ŋuan kɛnɛ nɛy ti ca rɔ̱ riet ciɛŋä ji̱ Juudh Puɔl kɛnɛ Bar-na-bäth guɔ̱ɔ̱r. Kä cu jaak ruac kɛ kɛ kä cukɛ kɛ com kɛ ɣöö bikɛ cieŋ rɛy puthä baaŋ Kuɔth. 44 Kɛ cäŋ lɔ̱ŋä in dɔ̱ŋ cu ri̱w ji̱ wec rɔ̱ dol ɛn ɣöö bikɛ ruac Kua̱r ni Kuɔth ben liŋ. 45 Kä mëë ci ji̱ Juudh buɔ̱n nath nɛn, cu lo̱ckiɛn thia̱a̱ŋ kɛ tiɛɛl. Kä cukɛ kuëth kä latkɛ ruac Puɔl jɔ̱ɔ̱r. 46 Kä cu Puɔl kɛnɛ Bar-na-bäth ruac kɛ buɔ̱m lɔaac, wäkɛ i̱, “Cɛ ku gɔaa pa̱ny ɛn ɣöö dëë ruac Kuɔth kɔŋ la̱t yɛ. Kä täämɛ min cia jɛ lo̱k, kä cia rɔ̱ luk ɛn ɣöö /cia gɔw kɛ kui̱ teekä mi do̱raar, kä täämɛ, bakɔ wä kä Jur. 47 Kɛ ɣöö ci Kuäär ni Kuoth kɔ la̱t lat, wëë jɛ i̱, ‘Ɣän cä yɛ jakä buay Juri, kɛ ɣöö bia ka̱n naŋ pekni wec muɔ̱ɔ̱n.’ ” 48 Mëë ci Jur mɛmɛ liŋ, cu lo̱ckiɛn tɛɛth, kä cukɛ ruac Kua̱r ni Kuoth liak. Kä cu nɛy diaal tin ca mɛ̈k teekä mi do̱raar ɛ Kuoth ŋa̱th. 49 Kä cu ruac Kua̱r ni Kuoth däk rɛy rööl ɛmɔ kɛɛliw. 50 Cu ji̱ Juudh män tin luɔthkɛ kä ca lo̱ckiɛn ka̱m pal Kuɔth kä luɔ̱thkɛ kɛnɛ bööth wutni wec jakä kac nhial. Kä cukɛ jɛ tok kɛ mi ciaŋkɛ Puɔl kɛnɛ Bar-na-bäth a jiäk, kä cukɛ kɛ tuk ro̱o̱liɛn. 51 Cu Puɔl kɛnɛ Bar-na-bäth tur ciöknikiɛn tëŋ kɛ ala nyuuth lökdiɛn, kä cukɛ wä kä Ay-ko-niäm. 52 Cu ji̱ kɔaar Yecu thia̱a̱ŋ kɛ tɛ̈th lɔaac kɛnɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ.

Lät 14

1 Kä cu mi ce̱tkɛ nɔmɔ tuɔɔk kä Ay-ko-niäm, cu Puɔl kɛnɛ Bar-na-bäth wä guäth dolä ji̱ Juudh, cukɛ ruac agɔaa a cu nɛy ti ŋuan kä ji̱ Juudh kɛnɛ Jur ŋa̱th. 2 Kä duundɛ ɣöö cu ji̱ Juudh tin thil ŋa̱th Juri jakä kac nhial, a cukɛ rɔ̱ luɔ̱c ji̱ ŋäthä. 3 Kä ɛnɔ cukɛ jääny ɛn wi̱ni kɛ gua̱a̱th mi bäär, ruackɛ kɛ lo̱c ti bum kɛ kui̱ Kua̱r ni Yecu, mëë cu nëndɛ nyoth kɛ kui̱ ruac puthädɛ ɛn ɣöö ɛ thuɔ̱k, kɛ kämdɛ kɛ lua̱ŋ mi la̱tkɛ nyuuthni kɛnɛ ti ga̱ykɛ naath. 4 Kä cu ji̱ wec rɔ̱ da̱a̱k. Cu tha̱a̱ŋ nath rɔ̱ ma̱t ji̱ Juudh, kä cu tha̱a̱ŋkiɛn rɔ̱ ma̱t jaak Yecu. 5 Mëë ca jɛ ɣɔ̱n ɛ Jur, kɛnɛ ji̱ Juudh kɛɛl kɛ kua̱rkiɛn, ɛn ɣöö bikɛ jaak yak kä bakɛ bök kɛ pääm. 6 Mëë ca jɛ mir ɛ jaak, cukɛ rɔ̱ bar kä Lith-tɛ-ra, kɛnɛ Dɛr-bi wi̱i̱ tin te ro̱o̱l Lay-ko-nia, kɛnɛ wi̱i̱ tin thia̱k. 7 Kä cukɛ thuk ti gɔw kɛ kui̱ Yecu lat ɛn wi̱ni. 8 Täämɛ, tëëkɛ wut kä Lith-tɛ-ra mi te nyuurä mi /ken met ja̱l kɛ ciökɛ kɛ ɣöö ɛ duäny ni mëë dapkɛ jɛ. 9 Cuɛ Puɔl liŋ mëë ruacɛ. Kä cu Puɔl ɛ di̱el guec, cuɛ jɛ nɛnɛ ɛn ɣöö tëëkɛ ŋa̱th mi dee jɛ jak kä gɔaa, 10 cuɛ ruac kɛ jɔw mi di̱i̱t i̱, “Jiec ni rɔ cuɔ̱ŋ kɛ ciöku.” Cuɛ rɔ yuɔr nhial kä cuɛ ja̱l. 11 Mëë ci buɔ̱n min ca la̱t ɛ Puɔl nɛn, cukɛ rɔal kɛ thokdiɛn, thok ji̱ Lay-ko-nia i̱, “Ci kuth ben piny kä kɔn ce̱tkɛ ta̱a̱ nath.” 12 Cukɛ Bar-na-bäth cɔl i̱ Dhuth, kä cua Puɔl cɔl, i̱ Ɣer-miith kɛ ɣöö ɛ jɛn kuäär ruac. 13 Kä cu bo̱o̱th palä Dhuth, min te luaak palädɛ raar wec, cuɛ thääk kɛnɛ gaakni jiɛn nööŋ thok thiek, kä go̱rɛ ɣöö bɛ muc thöp kɛɛl kɛnɛ buɔ̱n. 14 Kä mëë ci Bar-na-bäth kɛnɛ Puɔl tin la jaak Yecu ɛ liŋ, cukɛ bieynikiɛn rɛ̈t, kä cukɛ rɔ̱ yuɔ̱th raar wäkɛ rɛy bunä, rɔalkɛ i̱, 15 “Mäthnikɔ, ɛŋu lät yɛn mɛmɛ ɔ? Kɔn lapkɔ naath ce̱tkɛ yɛ, kä nöŋkɔ ni yɛ thuk ti gɔw, kɛ ɣöö bia rɔ̱ ri̱t kä kɛn ti thil luɔt ti, bia rɔ̱ riet Kuoth in tëk, min ci nhial kɛnɛ piny cak kɛ bar kɛ ŋɔaani diaal tin te rɛydiɛn. 16 Kä ri̱c tëë kɔn cu Kuoth döör diaal pa̱l ɣöö bikɛ cieŋ kɛ ciaaŋdiɛn. 17 Kä jɛn ni ciaŋ la nyoothɛ ta̱a̱dɛ thi̱n kɛ lätni kä mi gɔaa. Cɛ yɛ moc nhiaal ni puɔ̱ɔ̱rä kɛnɛ bɛl kɛ gua̱a̱thdiɛn. Cɛ yɛ moc kɛ ria̱ŋ, kä cɛ lo̱ckun thiäŋ kɛ tɛ̈th lɔaac.” 18 Kä kɛ rieet ti̱ti̱ cu jaak naath luäŋ a bum kä tho̱pdiɛn muc. 19 Cu ji̱ Juudh ben kä Ɛ̈n-ti-ɔk, kɛnɛ Ay-ko-niäm, kä cukɛ naath com. Kä cukɛ Puɔl bök kɛ pääm, kä cukɛ jɛ yɔ̱a̱c raar rɛy wec, ŋa̱ckɛ ni ɣöö cɛ li̱w. 20 Kä mëë ci ji̱ kɔaar Yecu jɛ go̱l, cuɛ rɔ jiɛc kä cuɛ loc rɛy wec. Mëë ruɔ̱ndɛ cuɛ wä kä Dɛr-bi kɛnɛ Bar-na-bäth kɛɛl. 21 Mëë cikɛ thuk ti gɔw kɛ kui̱ Yecu la̱t ji̱ wec ɛmɔ, kä cikɛ nɛy ti ŋuan jakä ji̱ kɔaar Yecu, cukɛ loc kä Lith-tɛ-ra kɛnɛ Ay-ko-niäm, kɛ Ɛ̈n-ti-ɔk. 22 Ɛn wi̱ni cukɛ ji̱ kɔaar Yecu bum, kä cuɛ kɛ com kɛ ɣöö bikɛ wä nhiam rɛy ŋäthä, wäkɛ i̱, “Ɛ ciaaŋ jiääk ɛn ni̱n banɛ wä rɛy kuäärä Kuɔth kɛ jɛ.” 23 Kä kɛ kɔr kä mëë cikɛ kɛ kuëny bööth rɛy luekni Kuɔth diaal, kɛ pal kɛnɛ thëk mi̱thni, cukɛ kɛ kuëŋ tetdä Kua̱r ni Kuoth in ci kɛn ɛ ŋäth. 24 Kä cukɛ rët kɛ Pi-thi-dia, kä cukɛ ben kä Pam-pi-lia. 25 Kä mëë cikɛ ruac Yecu lat kä Per-gä, cukɛ rɔ̱ luɔ̱ŋ kä A-ta-lia. 26 Kä ɛn wi̱ni cukɛ ben kä Ɛ̈n-ti-ɔk kɛ riey, guäth ëë ca kɛ ka̱m puɔ̱th baaŋ Kuɔth kɛ kui̱ la̱t in ci kɛn ɛ thuk. 27 Mëë cikɛ cop, cukɛ ji̱ duëël Kuɔth rol, kä cukɛ kɛ la̱t ŋɔaani diaal tëë ci Kuoth kɛ la̱t kɛ kɛ, kɛnɛ ɣöö cɛ duɔ̱ɔ̱p ŋäthä lɛp kɛ kui̱ Juri. 28 Kä cukɛ te ɛn wi̱ni kɛɛl kɛ ji̱ kɔaar Yecu kɛ ni̱n.

Lät 15

1 Kä cu tha̱a̱ŋ wutni ben kä Ju-dia, kä cukɛ ji̱ ŋäthä ŋi̱eec wäkɛ i̱, “/Ca yɛ dee kän ɛ ni mi ca yɛ cuɛl kɛ ciaŋ ŋuɔ̱tni Muthɛ.” 2 Kä cu Puɔl kɛnɛ Bar-na-bäth gua̱c kɛ kɛ, kä cukɛ te kɛ ŋaknɔm mi di̱i̱t, cua Puɔl kɛnɛ Bar-na-bäth kɛ tha̱a̱ŋ nath kɔ̱kiɛn kuany kɛ ɣöö bikɛ wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm wäkɛ jaak Yecu kɛnɛ di̱t thiec kɛ kui̱ ruac ɛmɔ. 3 Kä min, ci duel Kuɔth kɛ jäkä dupdiɛn, cukɛ rët kɛ Po-ni-cia kɛnɛ Tha-mɛ-ria, cukɛ jɛ lat ɛn ɣöö ci Jur rɔ̱ riet Kuoth, kä cu thuk ɛ tɔ̱ tɛ̈th lɔaac mi di̱i̱t nöŋ dämani diaal rɛy Kritho. 4 Mëë cikɛ ben kä Jɛ-ru-tha-lɛm cua kɛ nyuɔ̱ɔ̱r agɔaa ɛ duel Kuɔth kɛnɛ jaak kɛ di̱t, tëë cu kɛn kɛ la̱t ŋɔaani diaal tëë ci Kuoth kɛ la̱t kɛ kɛ. 5 Kä cu tha̱a̱ŋ ji̱ ŋäthä ti ji̱ Pa-ri-thii rɔ̱ jiɛc, kä cukɛ wee i̱, “Ɛ luɔt pa̱ny ɛn ɣöö bakɛ yi̱k cuɛl, kä bakɛ la̱t ɣöö bikɛ ŋut Muthɛ tit.” 6 Cu jaak kɛnɛ di̱t rɔ̱ dol kɛɛl kɛ ɣöö ba ruac ɛmɛ car. 7 Kä kɛ kɔr ruac mi di̱i̱t, cu Pi-tɔr rɔ jiɛc kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Dämaari, ŋäc yɛn ɛ ɛn ɣöö kɛ ni̱n tëë kɔn ci Kuoth mɛɛk rɛydun, kɛ ɣöö dee Jur thuk ti gɔw kɛ kui̱ Yecu liŋ thokdä, kä bikɛ ŋa̱th. 8 Kä Kuoth in ŋäc lo̱c nath cɛ kɛ ka̱m nën kɛ muɔ̱cdiɛn Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, ce̱tkɛ mëë cɛ lät kä kɔn. 9 Kä thilɛ dääk mi cɛ la̱t kamdan kɛ kɛ, cɛ cueerkiɛn päl kɛ ɣöö cikɛ ŋa̱th. 10 Täämɛ, ɛ kui̱ ŋukä ɣɔ̱a̱nɛ Kuoth ɔ, kɛ käm ji̱ kɔaar Yecu la̱t mi bum mi /ci gua̱nikɔn kiɛ kɔn ɛ dee luäŋ kɛ ruɔ̱t? 11 Kä ŋa̱thnɛ jɛ ɛn ɣöö ba kɔn kän kɛ puɔ̱th baaŋ Kua̱r ni Yecu, ce̱tnikɛ kɛ.” 12 Kä cu duɔl kɛɛliw biɛt, kä liɛŋkɛ ruac Bar-na-bäth kɛnɛ Puɔl min latkɛ nyuuthni kɛnɛ ti ga̱ykɛ naath tëë ci Kuoth kɛ la̱t kɛ kɛ rɛy Juri. 13 Mëë cikɛ thuɔ̱k kɛ ruac, cu Je-mɛth ruac wëë i̱, “Dämaari, liɛŋɛ ɣä. 14 Ci Thay-mɔn ɛ la̱r yɛ ɛn ɣöö ci Kuoth Jur nhɔk i̱di kɛ nhiam, kɛ ɣöö bɛ rɔɔdɛ kuëny naath rɛydiɛn kɛ kui̱ cio̱tädɛ. 15 Kä nɛmɛ cɛ mat kɛ ruaacni göökni ce̱tkɛ mi ca gɔ̱r i̱, 16 ‘Kɛ kɔr kä mɛmɛ, ɣän bä luny jɔk, kä bä dhɔr Dee-bid in ci tɛɛth nyɔk kɛ cuɔ̱ŋ, bä gua̱th tin ci da̱k nyɔk kɛ lätni, kä bä jɛ jiac nhial, 17 kɛ ɣöö bi nɛy tin kɔ̱kiɛn, Kuäär ni Kuoth go̱r, amäni Jur diaal tin cɔalkɛ kɛ ciötdä. Nɛmɛ laarɛ Kuäär ni Kuoth, min bi jɛ jakä tuɔɔk. 18 Kä kɛn ŋɔaani ti̱ti̱ diaal ŋa̱ckɛ kɛ ni wal.’ 19 Kɛ kui̱ ɛmɔ ca̱rä pa̱ny ɛ ɣöö /canɛ Jur tin ca rɔ̱ riet Kuoth bi jut, 20 kä duundɛ ɣöö banɛ kɛ gɔ̱a̱r warɛgak ɛn ɣöö bikɛ rɔ̱ guɔk kä ca thöp kuth jiɛn, kɛnɛ ciaŋ riäärä kä /cikɛ mi ca dɛc bi cam amäni riɛm. 21 Kɛ ɣöö kä ri̱c tëë wal cua ŋuɔ̱t Muthɛ ŋi̱eec rɛy naath, kɛ ɣöö kuɛ̈nkɛ kɛ cäŋ lɔ̱ŋni diaal gua̱thni palä ji̱ Juudh.” 22 Kä cu jaak Yecu kɛnɛ di̱t ji̱ dueel Kuɔth diaal jɛ mat ɛn ɣöö bikɛ naath kuany rɛydiɛn ti ba jäk kä Ɛ̈n-ti-ɔk kɛɛl kɛ Puɔl kɛnɛ Bar-na-bäth. Cukɛ Ju-däth mi cɔal i̱ Bar-tha-bath kɛnɛ Thay-läth ti la di̱t rɛy dämani, 23 cua warɛgak ɛmɛ jak kɛ kɛ i̱, “Kɔn dämuɔɔri rɛy Kritho, tin la jaak kɛ di̱t, nërkɔ yɛ, yɛn dämaari tin la Jur kɛ di̱eth tin te kä Ɛ̈n-ti-ɔk, kɛnɛ Thi-ri-ya kɛ Thi-li-cia. 24 Kɔn cakɔ jɛ liŋ ɛn ɣöö ci tha̱a̱ŋ nath kä kɔ yɛ wä jut kɛ rieet ti ŋuan, kä nyuɔnkɛ wuɔ̱thkun, kɛn thilɛ ruac mi cakɔ la̱t kɛ. 25 Kɔn cakɔ jɛ mat kɔn diaal ɛn ɣöö bakɔ wutni kuany kä ja̱kɛ kɛ kä yɛ kɛɛl kɛ Bar-na-bäth kɛnɛ Puɔl tin la mäthnikɔ tin gɔw. 26 Kɛn wutni tin ca tëkdiɛn thöp kɛ kui̱ Kua̱ran ni Yecu Kritho. 27 Kɛ kui̱ ɛmɔ cakɔ Ju-däth kɛnɛ Thay-läth ja̱k, tin kɛn pua̱nykiɛn ba yɛ la̱t ŋɔaani ti̱ti̱ kɛ thokdiɛn. 28 Ci Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ kɛ kɔn lat kɛ ɣöö thilɛ riɛk mi ba la̱th wi̱i̱dun, bia la̱t ni ti̱ti̱, 29 ɛ ɣöö cia bi mi̱th kä tin ca na̱k kuth baaŋ, kɛnɛ riɛm, kɛnɛ tin ca dɛc, kɛ ciaaŋ riäärä. Mi wiaa rɔ̱ wä tit kä kɛn ti̱ti̱ bia gɔw. Kua tekɛ mal.” 30 Kä cua kɛ jakä wä, cukɛ wä kä Ɛ̈n-ti-ɔk. Kä mëë cikɛ ji̱ ŋäthä dol kɛɛl, cukɛ warɛgak thöp. 31 Kä mëë cikɛ jɛ kuɛn cu lo̱ckiɛn tɛɛth kɛ ruac comä. 32 Kä cu Ju-däth kɛnɛ Thay-läth tin la göök, cukɛ dämani com, kä cukɛ kɛ bum kɛ rieet ti ŋuan. 33 Kɛ kɔr kä mëë cikɛ te wi̱ni, cua kɛ ja̱k kɛ mal ɛ dämani rɛy Kritho, lunydiɛn kä nɛy tëë ja̱kɛ kɛ. 34 Kä cu Thay-läth ɛ car ɛn ɣöö bɛ duɔth. 35 Kä cu Puɔl kɛnɛ Bar-na-bäth duɔth kä Ɛ̈n-ti-ɔk, kɛ nɛy kɔ̱kiɛn ti ŋuan cukɛ naath ŋi̱eec kä latkɛ ruac Kua̱r ni Yecu. 36 Kä kɛ kɔr ni̱ni cu Puɔl Bar-na-bäth jiök i̱, “Bër, kuanɛ loc jɔk, ban dämanikɔn wä gui̱l rɛy wi̱i̱ni diaal tëë can ruac Kua̱r ni Yecu lat thi̱n, kä banɛ ta̱a̱diɛn wä nɛn.” 37 Kä cu Bar-na-bäth jɛ go̱r ɛn ɣöö bikɛ Jɔ̱ɔ̱n in cɔal i̱ Mak naŋ kɛ kɛ kɛɛl. 38 Kä cu Puɔl ɛ lar ɛn ɣöö /cikɛ ram mi cikɛ ba̱ny kä Pam-pi-lia bi naŋ kɛɛl kɛ kɛ, kä /ken wä lät kɛ kɛ kɛɛl. 39 Kä cu kamdiɛn tekɛ gak a cukɛ rɔ̱ da̱a̱k. Cu Bar-na-bäth Mak naŋ kɛ jɛ kɛɛl, cuɛ wä kä Ki-ti-yim kɛ riey. 40 Kä cu Puɔl Thay-läth mɛk, kä cuɛ jiɛɛn, kä cu ji̱ ŋäthä ɛ la̱th rɛy puthä Kua̱r ni Yecu. 41 Kä cuɛ wä kä Thi-ri-ya kɛnɛ Thi-li-cia, bumɛ duël Kuɔth.

Lät 16

1 Kä cu Puɔl wä kä Dɛr-bi kɛnɛ Lith-tɛ-ra gua̱a̱th in te raan kɔaar Yecu mi cɔal i̱ Ti-mo-thi thi̱n, mi gat nya ji̱ Juudh mi ŋa̱th, kä gua̱n ɛ raan Gɛ-rith. 2 Kä ruac naath kɛ ciötdɛ a gɔaa kä Lith-tɛ-ra kɛnɛ Ay-ko-niäm. 3 Go̱o̱r Puɔl ɣöö bi Ti-mo-thi rɔ ma̱t jɛ. Cuɛ jɛ naŋ kä cuɛ jɛ cuɛl kɛ kui̱ ji̱ Juudh tin te gua̱thni tɔ̱tɔ̱, kɛ ɣöö ŋäc kɛn diaal ɛ ɛn ɣöö gua̱n ɛ raan Gɛ-rith. 4 Kä mëë jälkɛ rɛy wi̱i̱ni, cukɛ mëë ca mat ɛ jaak Yecu kɛnɛ di̱t tin te kä Jɛ-ru-tha-lɛm ka̱m kɛ, kɛ ɣöö bakɛ luɔ̱th. 5 Kä ɛnɔ cu duël Kuɔth bum rɛy ŋäthä, kä wäkɛ kä mi rëpkɛ rɔ̱ ni ciaŋ. 6 Kä cukɛ wä kɛ Pɛ-ri-jia kɛnɛ Gä-lëë-cia, kɛ ɣöö ca kɛ gok ɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ ɛn ɣöö /cikɛ ruac Kuɔth bi lat kä E-cia. 7 Kä mëë cikɛ ben lotdä Midh-ya, cukɛ jɛ go̱r ɛn ɣöö bikɛ wä kä Bi-thi-nia, kä duundɛ ɣöö /ken Yiëë Yecu kɛ nhök wä. 8 Kä kɛ ba̱liɛn kɛ Midh-ya, cukɛ rɔ̱ luɔ̱ŋ kä Ti-ro-ath. 9 Kä wäär cu Puɔl nyuuth nɛn cuɛ raan Ma-tha-do-nia mi te cuŋä nɛn mi pal jɛ kä jio̱kɛ jɛ i̱, “Bër kui̱c kä kɔ kä Ma-tha-do-nia, bikɔ ben luäk.” 10 Mëë cɛ nyuuth nɛn, ni ɛn guäth ɛmɔ cua kɔ jɛ go̱r ɛn ɣöö dëëkɔ wä kui̱c kä Ma-tha-do-nia, kɛ ɣöö cakɔ jɛ car ɛn ɣöö ci Kuoth kɔ cɔl i̱ bakɔ thuk ti gɔw wä la̱t kɛ. 11 Kä ɛnɔ mëë jiay kɔ kä Ti-ro-ath kɛ riey, cua kɔ jɛ cuɔ̱ŋ Tha-mo-ti-reth, kä mëë ruɔ̱ndɛ cua kɔ wä kä Nia-po-lɛth, 12 kä ɛn wi̱ni cua kɔ wä kä Pi-li-pi min mɔ wec in nhiam rɛy rööl Ma-tha-do-nia, kä ruackɛ jɛ ɛ ji̱ Röm. Cua kɔ tekɛ ni̱n ɛn wi̱c ɛmɔ. 13 Kɛ cäŋ lɔ̱ŋä ji̱ Juudh cua kɔ wä raar kɛ thok in lot ni thok kiɛɛr, mi carkɔ i̱ dɔŋ derɛ tekɛ gua̱a̱th palä. Kä cua kɔ nyuur, kä cua kɔ ruac kɛ män ti ca rɔ dol ɛn wi̱ni. 14 Kä cu ciek kɛl mi cɔali Lu-dia mi pääl Kuɔth ruacda liŋ. Jɛn ɛ raan wec Thay-tay-ra, mi la kɔk bieyni ti mɛ̈r. Cu Kuäär ni Kuoth lɔcdɛ lɛp kɛ ɣöö bɛ ruaacni tin ca lat ɛ Puɔl liŋ kɛ di̱t lɔaac. 15 Kä mëë ca jɛ lak kɛnɛ ji̱ ciëŋdɛ diaal, cuɛ kɔ pal, wëë i̱, “Mi cia jɛ jek ɛn ɣöö ta̱a̱kɛ ŋa̱th kɛ Kuäär ni Yecu, bia ciëŋɛ dueelä.” Kä cuɛ kɔ kok kɛ ɣöö bakɔ cieŋ kɛ jɛ kɛɛl. 16 Kɛ cäŋ kɛl mëë wa̱kɔ guäth palä, cua kɔ Röm kɛ nyam mi kuany, mi tekɛ yiëë mi jiääk mi mar ŋɔaani ti bi jɔɔc, kä no̱ŋɛ ji̱kɛ ria̱ŋ kɛ kui̱ latädɛ kɛ ŋɔaani ti bi ben. 17 Kä cuɛ kɔ kɛ Puɔl guɔ̱ɔ̱r, kä rɔalɛ wëë i̱, “Kɛn wutni ti̱ti̱ kɛ ja̱a̱ŋ Kuɔth nhial in Di̱t ni Jɛn, tin la̱tkɛ yɛ duɔ̱ɔ̱p känä.” 18 Kä cuɛ mɛmɛ lat kɛ ni̱n ti ŋuan. Kä cu Puɔl gaak ɛlɔ̱ŋ, kä cuɛ rɔ riet jɛ, kä cuɛ yiëë in jiääk jiök i̱, “Ɣän jiökä ji̱ kɛ ciöt Yecu Kritho, i̱ bër raar kä jɛ.” Kä cuɛ ben raar kɛ jɛn thaak ɛmɔ. 19 Kä mëë ci ji̱kɛ jɛ nɛn ɛn ɣöö ci duɔ̱ɔ̱p in jek kɛn ɛ ni yio̱w thil, cukɛ Puɔl kɛnɛ Thay-läth käp, kä cukɛ kɛ yɔ̱a̱c nhiam kua̱ri guäth ko̱kä. 20 Mëë cikɛ kɛ nöŋ nhiam ji̱ luɔ̱k cukɛ wee i̱, “Wutni ti̱ti̱ nyuɔnkɛ wecdan kä kɛ ji̱ Juudh. 21 Kɛn ŋi̱eeckɛ naath kɛ ciɛŋ tin /ca rɔ̱ lot kɛ ŋut kɔn, kɔn ji̱ Röm. /Canɛ kɛ dee nhɔk kiɛ la̱t.” 22 Cu buɔ̱n rɔ mat kä makɛ kɛ, kä cu ji̱ luɔ̱k bieynikiɛn rɛ̈t kä cukɛ jɛ lat ɛn ɣöö bakɛ duäc kɛ kɛtni. 23 Kä kɛ kɔr kä mëë cikɛ kɛ duäc ɛlɔ̱ŋ, cua kɛ yuɔr luaak yieenä, kä cua la̱t yieen ɛn ɣöö bɛ kɛ yien agɔaa. 24 Kɛ guridɛ kɛ ruac ɛmɛ, cuɛ kɛ la̱th dueel yieenä in te ni rɛci, kä cuɛ ciökiɛn gak kɛ jiɛn. 25 Kä kɛ gua̱a̱th wa̱rda̱a̱r cu Puɔl kɛnɛ Thay-läth pal kä kietkɛ Kuoth diit, kä liŋ ji̱ yieenä tin kɔ̱ŋ kɛ. 26 Ni ɛn guäth ɛmɔ cuɛ tekɛ lath piɛny mi di̱i̱t, mi cu cuɔ̱ɔ̱ŋ duëël yieenä yɔ̱k. Kä ni ɛn guäth ɛmɔ, cu thiekni diaal rɔ̱ lɛp, kä cu kuatni ciikni nɛɛni diaal rɔ̱ lony. 27 Mëë ci yieen keer, kä cɛ thiekni duëël yieenä nɛn ca rɔ̱ lɛp, cuɛ thɛpdɛ ka̱n, kä cuɛ go̱r ɛn ɣöö bɛ näk, ŋäcɛ ni ɣöö ci ji̱ yieenä rɔ̱ kual. 28 Kä cu Puɔl yɔal kɛ jɔw mi di̱i̱t i̱, “/Cu rɔ lät kä mi jiääk, kɛ ɣöö kɔn diaal a thi̱n.” 29 Kä cuɛ yieen mac cɔl, kä cuɛ wä rɛc kɛ pɛ̈th kä cuɛ rɔ yuɔr piny nhiam Puɔl kɛnɛ Thay-läth kä lath jɛ. 30 Cuɛ kɛ nööŋ raar kä cuɛ wee i̱, “Kua̱r, ɛŋu mi bä dhil kɛ la̱t kɛ ɣöö bä kään?” 31 Kä cukɛ jɛ loc i̱, “Ŋäth ni Kuäär ni Yecu, kä ba ji̱ kän, ji̱n amäni ji̱ ciëŋdu diaal.” 32 Kä cukɛ ruac Kua̱r ni Yecu la̱t jɛ, kɛnɛ ji̱ ciëŋdɛ nɛy diaal. 33 Kä cuɛ kɛ naŋ kɛ jɛn thaak wa̱r ɛmɔ, cuɛ buɔ̱ɔ̱tkiɛn lak, kä ni ɛn guäth ɛmɔ pa̱ny, cua jɛ lak kɛnɛ ji̱ gɔaalɛ diaal a thil gal. 34 Kä ɛnɔ, cuɛ kɛ nööŋ dueelɛ, kä cuɛ kɛ moc mi̱eth. Kä cu lɔcdɛ tɛɛth kɛnɛ ji̱ ciëŋdɛ diaal, kɛ ɣöö cɛ Kuoth ŋäth. 35 Mëë ci ɣɔw baak, cu ji̱ luɔ̱k bolithni ja̱k, jiökɛ kɛ i̱, “A wutni tɔ̱tɔ̱ wä.” 36 Kä cu yieen rieet ti̱ti̱ la̱t Puɔl, jio̱kɛ jɛ i̱, “Ci ji̱ luɔ̱k yɛ jäkä ruac i̱, ‘Wiaa. Kɛ kui̱ ɛmɔ täämɛ bia raar, kä wiaa kɛ mal.’ ” 37 Kä cu Puɔl kɛ loc i̱, “Cikɛ kɔ duäc nhiam nath, a /ka̱n duera jek rɛy luɔ̱k, kä kɛ kɔn wutni ti dieel ji̱ Röm, kä cikɛ kɔ yuɔr dueel yieenä. Kä täämɛ luɔnykɛ kɔ kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈? Ëëy! A bä ni pua̱nykiɛn, bikɛ kɔ ben ka̱m raar.” 38 Cu bolithni rieet ti̱ti̱ la̱t ji̱ luɔ̱k, kä cukɛ dual, mëë cikɛ jɛ liŋ ɛn ɣöö kɛ ji̱ Röm. 39 Kä ɛnɔ cukɛ ben, cukɛ duer ben lar. Cukɛ kɛ ka̱m raar kä la̱ŋkɛ kɛ kɛ ɣöö bikɛ jiɛɛn wi̱c. 40 Kä kɛ kɔr kä min cikɛ wä raar dueel yieenä, cukɛ wä dhɔr Lu-dia. Kä mëë cikɛ dämani kɛnɛ nyimani rɛy Kritho nɛn, cukɛ kɛ com, kä cukɛ jiɛɛn.

Lät 17

1 Kä kɛ kɔr kä, mëë ci Puɔl kɛnɛ Thay-läth rët kɛ Am-pi-po-lɛth kɛnɛ A-po-lo-nia, cukɛ ben kä Thɛ-tha-lo-ni-ka, in tekɛ gua̱a̱th palä ji̱ Juudh thi̱n. 2 Cu Puɔl wä rɛc guäth palä, ce̱tkɛ ciaaŋdɛ, kä kɛ cäŋ lɔ̱ŋni da̱ŋ diɔ̱k, cuɛ ŋaknɔm ŋak kɛ kɛ kɛ kui̱ ruaacni Kuɔth. 3 Kä cuɛ kɛ la̱t luɔt ruaacni Kuɔth kɛnɛ thuɔ̱kdiɛn ɛn ɣöö bi Mɛ-thia cuuc kä bɛ rɔ jiɛc li̱th. Kä cuɛ wee i̱, “Ɛn Yecu ɛ, la̱tdä yɛ ɛ, ɛ jɛn Mɛ-thia.” 4 Kä cu tha̱a̱ŋkiɛn ɛ nhɔk, kä cukɛ rɔ̱ ma̱t Puɔl kɛnɛ Thay-läth, ce̱tkɛ mëë ca la̱t ɛ ji̱ Gɛ-rith ti ŋuan ti palkɛ Kuoth amäni män ti bööth ti ŋuan. 5 Kä duundɛ ɣöö cu ji̱ Juudh tekɛ tiɛɛl, kä cukɛ tha̱a̱ŋ wutni ti ji̱ nyuɔɔni dol guäth ko̱kä, kä cukɛ wec jakä rɔal. Cukɛ dhɔr Je-thon mak, görkɛ Puɔl kɛnɛ Thay-läth kɛ ɣöö dëëkɛ nööŋ raar nhiam nath. 6 Kä mëë /ka̱n kɛ jek ɛ kɛn, cukɛ Je-thon kɛnɛ tha̱a̱ŋ ji̱ ŋäthä yɔ̱a̱c nhiam kua̱ri ji̱ wec, wäkɛ i̱, “Kɛn wutni ti̱ti̱ tin ca ɣɔw bup kɛ nyuɔɔn cikɛ ben ɛn wanɛ mɛ bä, 7 kä ci Je-thon kɛ nyuɔ̱ɔ̱r. Kä lät kɛn diaal ni ti gua̱c kɛ ŋuɔ̱t Thii-thɛr, larkɛ jɛ ɛ kɛn, i̱ tëëkɛ Kuäär mi dɔ̱diɛn mi cɔali Yecu.” 8 Kä cu naath kɛ kua̱r wec diɛɛr mëë cikɛ nɛmɛ liŋ. 9 Mëë cikɛ ti luɛ̈lkɛ nikɛ jek kä Je-thon kɛnɛ nɛy tin kɔ̱kiɛn, cua kɛ jakä wä. 10 Nikɛ jɛn wäär ɛmɔ cu ji̱ ŋäthä Puɔl kɛnɛ Thay-läth jäkä Bɛ-ria. Kä mëë cikɛ cop cukɛ wä gua̱a̱th palä ji̱ Juudh. 11 Kɛn ji̱ Juudh ti̱ti̱ gɔaa ni ciaaŋdiɛn kä ji̱ Thɛ-tha-lo-ni-ka, kɛ ɣöö cikɛ ruac Kuɔth liŋ kɛ di̱t lɔaac, kä görkɛ ruaacni Kuɔth ni ciaŋ, kɛ ɣöö ba jɛ jek mi kɛn ti ca lat ɛ Puɔl ti kɛ thuɔ̱ɔ̱k. 12 Kä cu nɛy ti ŋuan ŋa̱th kä kɛ, kɛ män ji̱ Gɛ-rith ti ŋuan ti luɔ̱thkɛ amäni wutni Gɛ-rith ti ŋuan cukɛ ŋa̱th bä. 13 Kä mëë ci ji̱ Juudh tëë te kä Thɛ-tha-lo-ni-ka jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ca ruac Kuɔth lat ɛ Puɔl kä Bɛ-ria bä, cukɛ ben ɛn wänɛ mɛ kɛ ɣöö bikɛ buɔ̱n jakä rɔal. 14 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cu ji̱ ŋäthä Puɔl jäkä thok waath, kä duundɛ ɣöö cu Thay-läth kɛnɛ Ti-mo-thi duɔth ɛn wa̱nɔ. 15 Cu nɛy tëë namkɛ Puɔl jɛ nööŋ nikä A-thɛn, cukɛ rɔ̱ ri̱t kä no̱o̱p Puɔl kɛ ɛn ɣöö dee Thay-läth kɛnɛ Ti-mo-thi ben kä jɛ kɛ pɛ̈th, mi lotdɛ rɔ. 16 Kä mëë lip Puɔl kɛ kä A-thɛn, cu lɔcdɛ jiääk mëë cɛ jɛ nɛn ɛn ɣöö ci wec thia̱a̱ŋ kɛ kuth jiɛn. 17 Kä ɛnɔ cuɛ ŋaknɔm ŋak guäth palä kɛ ji̱ Juudh kɛnɛ Jur tin ca rɔ̱ ka̱m Kuoth, kä la ŋakɛ ŋaknɔmni guäth ko̱kä ni ciaŋ kɛnɛ nɛy tɔ̱ te wanɛ mɔ tɔ̱. 18 Kä cu tha̱a̱ŋ ŋi̱eecni tin guɔ̱ɔ̱rkɛ ŋi̱i̱c Ɛpi-ku-ruth kɛnɛ nɛy tin guɔ̱ɔ̱rkɛ ŋi̱i̱c in cɔali Thɛ-to-ik ŋaknɔm ŋak kɛ jɛ. Cu tha̱a̱ŋkiɛn wee i̱, “Ɛŋu mi go̱o̱r ram ɛ kui̱c ŋu ɛ jɛ i̱ bɛ lat?” Cu nɛy ti kɔ̱kiɛn ɛ loc i̱, “Ce̱tdɛ kɛ mi lätdɛ ni naath kuth kɔ̱kiɛn.” (Kä nɛmɛ ɛ ɣöö ci Puɔl kɛ la̱t thuk ti gɔw kɛ kui̱ Yecu kɛnɛ jiëcdɛ li̱th.) 19 Kä cukɛ Puɔl ka̱n, kä cukɛ jɛ nööŋ guäth mi cɔal i̱ A-ri-ɔ-pa-gäth, kä cukɛ thiec jɛ i̱, “Görkɔ ɣöö bakɔ ŋi̱i̱c in pay i̱ nööŋ min kämi naath ŋa̱c. 20 Kɛ ɣöö tha̱a̱ŋ ŋɔaani tin liɛŋkɔ tin latdi ga̱ykɛ kɔ, kɛ kui̱ ɛmɔ görkɔ ɣöö bakɔ luɔtdɛ ŋa̱c.” 21 Kä ji̱ A-thɛn diaal kɛnɛ Jur ti cieŋ thi̱n thilɛ mi latkɛ ɛ ni lat kɛnɛ li̱eŋ kä mi pay tuɔɔk. 22 Kä ɛnɔ cu Puɔl rɔ cuŋ nhiam nath kä A-ri-ɔ-pa-gäth wëë i̱, “Yɛn ji̱ A-thɛn, cä nɛn kɛ dup ti ŋuan ɛn ɣöö ta̱yɛ kɛ ciaaŋ kuoothä. 23 Kɛ ɣöö min ja̱a̱lä rɛy wec kä guɛcä tin pal yɛn kɛ, rɛydiɛn cua yi̱k jek mi ca gɔ̱r i̱, ‘Duŋ kuɔth mi /ca ŋäc.’ Kä ɛn min palɛ kä /cia ŋäc, ɛ jɛn la̱tdä yɛ mɛ. 24 Kuoth in ci ɣɔw cak kɛnɛ ti diaal tin te rɛydɛ min la Kuäär nhial kɛnɛ piny, /cɛ cieŋ rɛy lueekni palä ti la̱tkɛ ɛ naath kɛ tetkiɛn. 25 Kä /ca jɛ lätikä kɛ tet nath, ce̱tkɛ mi tëëkɛ mi go̱o̱rɛ. Kä jɛn puɔ̱nydɛ ɛ jɛn käm nɛy diaal tëk ɔ, kɛnɛ yiëë kɛ ŋɔaani diaal. 26 Kä ni kä ram kɛl cɛ döör diaal cak kɛ ɣöö bikɛ cieŋ wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n kɛɛliw. Kä cu puɔ̱nydɛ jɛ car ɛ nɛy kä ɛ wi̱ni ɛnɔ bikɛ cieŋ thi̱n ɔ, 27 kɛ ɣöö bikɛ Kuoth go̱r, kä dɔ̱ŋ bikɛ jɛ jek mi cikɛ jɛ go̱r, a cäŋ ni mɔ /cɛ na̱n kɛ ramɔ kä kɔn ɔ. 28 Kɛ ɣöö ‘Rɛydɛ, ciëŋnɛ kä ja̱lnɛ, kä tëknɛ thi̱n.’ Ce̱tkɛ min ci tha̱a̱ŋ ca̱a̱kni dinkun ɛ lar i̱, ‘Kɛ ɣöö kɔn bä lapnɛ gaatkɛ.’ 29 Kä ɛnɔ min lapnɛ gaat Kuɔth, /canɛ jɛ dee car i̱ ce̱t ta̱a̱ Kuoth kɛ da̱a̱p kiɛ ciɛk in bo̱r kiɛ päm mi ca la̱t kɛ tet raam mi kuur. 30 Cu Kuoth gua̱th tëë kui̱c naath ŋɔaani thi̱n päl, kä duundɛ ɣöö täämɛ lärɛ naath lat gua̱thni diaal kɛ ɣöö bikɛ rɔ ri̱t dueeri. 31 Kɛ ɣöö cɛ cäŋ in bɛ ɣɔw luk kɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ nyoth kɛ ram in cɛ kuany. Kä kɛ mɛmɛ cuɛ thuɔ̱k nyuɔ̱th nɛy diaal kɛ jiëcdɛ li̱th.” 32 Kä mëë ca ruac jiecä li̱th liŋ, cu tha̱a̱ŋkiɛn ɛ buy. Kä duundɛ ɣöö cu tin kɔ̱ŋ wee i̱, “Bakɔ ji̱ nyɔk kɛ li̱eŋ, kɛ kui̱ kä mɛmɛ.” 33 Kä ɛnɔ cu Puɔl kɛ ba̱ny piny. 34 Kä duundɛ ɣöö cu tha̱a̱ŋ nath rɔ̱ ma̱t jɛ, kä cukɛ ŋa̱th, te rɛydiɛn kɛ Day-o-nii-thiäth raan A-ri-ɔ-pa-gäth, kɛ ciek mi cɔal i̱ Da-ma-rith, amäni nɛy kɔ̱kiɛn kɛɛl kɛ kɛ.

Lät 18

1 Kɛ kɔr kä mɛmɛ cu Puɔl A-thɛn ba̱ny piny, kä cuɛ wä kä Ko-rinth. 2 Ɛn wi̱ni cuɛ raan ji̱ Juudh mi cɔal i̱ A-kui-lä jek, mi raan rööl Pɔn-täth mi bëë kä I-ta-li kɛnɛ ciekdɛ mi cɔal i̱ Pɛ-ri-thil-ä, kɛ ɣöö ci Ki-lɔ-diäth ɛ lat ɛn ɣöö bi ji̱ Juudh diaal jiɛɛn kä Röm. Kä cu Puɔl kɛ wä gui̱l, 3 kä kɛ ɣöö la̱tdiɛn ɛ jɛn kɛlɔ cuɛ cieŋ kɛ kɛ kɛɛl, kä cukɛ lät, kɛ ɣöö la̱tdiɛn ɛ köc kɛmɛni. 4 Kä la Puɔl ŋaknɔm a ŋak guäth palä ji̱ Juudh kɛ cäŋ lɔ̱ŋni diaal, go̱o̱rɛ ɣöö bɛ ji̱ Juudh kɛnɛ ji̱ Gɛ-rith ri̱t. 5 Mëë ci Thay-läth kɛnɛ Ti-mo-thi cop benädiɛn kä Ma-tha-do-nia, cua Puɔl la̱t ni lat ruac Kuɔth, lätdɛ jɛ ji̱ Juudh, ɛn ɣöö Mɛ-thia ɛ jɛn Yecu. 6 Kä mëë ci naath ɛ lo̱k, kä kuëthkɛ jɛ, cuɛ tur bieynikɛ tɛŋ, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “A riɛmdun te wi̱i̱dun! Thilɛ ɣä ŋu thi̱n. Ni ɛn täämɛ a wä nhiam, bä wä kä Jur.” 7 Cuɛ jiɛɛn ɛn wi̱ni, kä cuɛ wä dueel wutdä mi cɔal i̱ Ti-cäth Jäth-täth mi la pääl Kuɔth. Kä te duelɛ gekä guäth palä ji̱ Juudh. 8 Cu Ki-rith-päth, mi la kuäär gua̱th palä, Kuäär ni Yecu ŋäth kɛɛl kɛ ji̱ dhɔaar diaal. Kä mëë ca Puɔl liŋ ɛ ji̱ Ko-rinth ti ŋuan, cukɛ ŋa̱th kä cua kɛ lak. 9 Kɛ wäär kɛl cu Kuäär ni Yecu ruac kɛ Puɔl kɛ nyuuth wëë i̱, “/Cu dual, duundɛ ɣöö ruacni kä /cu bit, 10 kɛ ɣöö ta̱a̱ kɛɛl kɛ ji̱. Thilɛ ram mi bi ji̱ moc riɛk, kɛ ɣöö ta̱a̱ kɛ nɛy ti ŋuan ɛn wi̱c ɛmɛ.” 11 Kä cuɛ cieŋ ɛn wi̱ni kɛ ruɔ̱n kɛl wi̱cdɛ päth bäkɛl, ŋi̱i̱cɛ kɛ kɛ ruaacni Kuɔth. 12 Mëë ci Gɛ̈-lio a kuäär kä A-ke-ya, cu ji̱ Juudh rɔ̱ mat kɛ mak Puɔl, kä cukɛ jɛ nööŋ guäth luɔ̱k. 13 Kä cukɛ wee i̱, “Wut ɛmɛ comɛ naath ɛn ɣöö ba Kuoth pal kɛ duɔ̱ɔ̱p mi gua̱c kɛ ŋut.” 14 Kä min ɛ Puɔl i̱ lɛpɛ thokdɛ, cu Gɛ̈-lio ji̱ Juudh jiök i̱, “Mi ɛ la̱t kä mi jiääk kiɛ duer mi di̱i̱t, dëë tekɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ mi liɛŋä go̱o̱nydun, lö ji̱ Juudh. 15 Kä min kuɛ la thiec kɛ kui̱ ruaacni kɛnɛ ciööt kɛ ŋuɔ̱tkun, guɛcɛ jɛ yɛn kä rɔ̱. Ɣän /cä jɛ go̱o̱r ɛn ɣöö bi ɣän a luuk kä ti̱ti̱.” 16 Kä cuɛ kɛ tuk guäth luɔ̱k. 17 Kä cu kɛn diaal Thɔ-thɛ-niith bo̱o̱th gua̱th palä ji̱ Juudh käp, kä cukɛ jɛ duäc nhiam luɔ̱k. Kä duundɛ ɣöö /ken Gɛ̈-lio rɔ jut kɛ mɔmɔ. 18 Kɛ kɔr kä mëë ci Puɔl jääny kä Ko-rinth kɛ ni̱n ti ŋuan, cuɛ dämani rɛy Kritho la̱t malɛ, kä cuɛ wä kä Thi-ri-ya kɛ riey kɛɛl kɛ Pɛ-ri-thil-ä kɛnɛ A-kui-lä. Kä Thɛn-ka-ria cuɛ mi̱em wecdɛ tëm, kɛ kui̱ kä ɣöö cɛ rɔ yac. 19 Kä mëë cikɛ cop kä Ɛ-pɛ-thäth, cuɛ kɛ ba̱ny ɛn wi̱ni. Kä jɛn puɔ̱nydɛ cuɛ wä guäth palä ji̱ Juudh kɛ nhiam, kä cuɛ wä ruac kɛ ji̱ Juudh. 20 Kä mëë cikɛ jɛ thiec i̱ bɛ cieŋ kɛɛl kɛ kɛ, kɛ gua̱a̱th mi bäär /kenɛ jɛ nhɔk. 21 Kä duundɛ ɣöö mëë jiɛyɛ kä kɛ, cuɛ wee i̱, “Mi nhɔk Kuoth ɛ, bä luny kä yɛ.” Kä cuɛ jiɛɛn kä Ɛ-pɛ-thäth kɛ riey. 22 Mëë cɛ käny piny kä Thɛ-tha-ria cuɛ wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm cuɛ duel Kuɔth wä ner, kä cuɛ wä kä Ɛ̈n-ti-ɔk. 23 Mëë cɛ ni̱n ni̱n thi̱n, cuɛ jiɛɛn wëë ro̱l Gä-lëë-cia kɛnɛ Pɛ-ri-jia kɛɛliw jäl, bumɛ ji̱ kɔaar Yecu diaal. 24 Täämɛ cu raan Juudh mi cɔal i̱ A-pɔ-löth mi la raan rööl A-lek-dhan-dri-ya ben kä Ɛ-pɛ-thäth. Ɛ wut mi ŋäc ruac kä ŋäc ruaacni Kuɔth ɛlɔ̱ŋ. 25 Jɛn ca jɛ kɔŋ ŋi̱eec kɛ Duɔ̱ɔ̱p Kua̱r ni Yecu. Kä cuɛ ruac kɛ tɛ̈th lɔaac kä cuɛ naath ŋi̱eec kɛ thuɔ̱k kɛ kui̱ ŋɔaani tin lotni Yecu, a cäŋ ni mëë ŋäcɛ ni la̱k Jɔ̱ɔ̱n kärɔa. 26 Cu A-pɔ-löth ɛ tok kɛ ruac kɛ buɔ̱m lɔaac guäth palä ji̱ Juudh. Kä mëë ci Pɛ-ri-thil-ä kɛnɛ A-kui-lä jɛ liŋ, cukɛ jɛ naŋ gekä, kä cua jɛ luäk kɛ ɣöö bɛ Duɔ̱ɔ̱p Kuɔth in thuɔ̱k ŋa̱c agɔaa. 27 Kä min ci A-pɔ-löth jɛ lar ɛn ɣöö bɛ wä kui̱ci kä A-ke-ya cu ji̱ ŋäthä jɛ com, kä cukɛ ji̱ kɔaar Yecu gɔ̱a̱r warɛgak kɛ ɣöö bikɛ jɛ nyuɔ̱ɔ̱r. Kä mëë cɛ cop, cua luäk mi di̱i̱t ɛlɔ̱ŋ kä nɛy tëë ci ŋäth kɛ puɔ̱th Kuɔth, 28 kɛ ɣöö cɛ ji̱ Juudh tiam kɛ ruac mi bum nhiam nath, lätdɛ jɛ kɛ kä ruaacni Kuɔth ɛn ɣöö Mɛ-thia ɛ jɛn Yecu.

Lät 19

1 Mëë te A-pɔ-löth kä Ko-rinth, cu Puɔl ja̱l rɛy wec ɛmɔ kɛɛliw, cuɛ ben kä Ɛ-pɛ-thäth. Ɛn wi̱ni cuɛ tha̱a̱ŋ ji̱ kɔaar Yecu jek thi̱n. 2 Cuɛ kɛ jiök i̱, “/Ken yɛn Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ jek, mëë cia ŋa̱th?” Kä cukɛ jɛ loc i̱, “Ëëy, /ka̱n kɔ jɛ met liŋ ɛn ɣöö tëëkɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ.” 3 Kä cuɛ wee i̱, “Kä ɛ la̱k ŋukä ca lak ni yɛ mɔ?” Kä cukɛ jɛ loc i̱, “Ɛ la̱k Jɔ̱ɔ̱n ɛ ni̱n ca lak ni kɔ.” 4 Kä cu Puɔl wee i̱, “Jɔ̱ɔ̱n lak naath kɛ rietdiɛn kɛ rɔ̱ dueeri, lätdɛ jɛ naath ɛn ɣöö bikɛ ram in bëë kɔɔrɛ ŋäth, min la Yecu.” 5 Kɛ li̱eŋ kä mɛmɛ cua kɛ lak kɛ ciöt Kua̱r ni Yecu. 6 Kä mëë ci Puɔl tetkɛ kuëŋ wuɔ̱thnikiɛn cu Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ ben kä kɛ, kä cukɛ ruac kɛ thuk ti gööl, kä latkɛ ruacni go̱o̱kä. 7 Kɛn diaal kɛ nɛy da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw. 8 Kä cu Puɔl wä guäth palä ji̱ Juudh, kä kɛ päth da̱ŋ diɔ̱k cuɛ ruac lat kɛ buɔ̱m lɔaac, ŋakɛ ŋaknɔm kä comɛ naath kɛ kui̱ kuäärä Kuɔth. 9 Mëë ci tha̱a̱ŋkiɛn wuɔ̱thkiɛn buɔ̱m kä cikɛ ŋa̱th lo̱k, kä cua ti jiäk lat kɛ Duɔ̱ɔ̱p Kuɔth nhiam ji̱ dolä. Cuɛ jiɛɛn kä kɛ, a naŋɛ ji̱ kɔaar Yecu kɛ jɛ kɛɛl, kä la ŋaknɔm a ŋakɛ ni ciaŋ rɛy luaak ŋi̱i̱cä Ti-ra-näth. 10 Cu mɔmɔ wee wä kɛ run da̱ŋ rɛw, kä ɛnɔ cu nɛy diaal tin cieŋ kä E-cia ruac Kua̱r ni Yecu liŋ, ji̱ Juudh kɛnɛ ji̱ Gɛ-rith. 11 Kä cu Kuoth lät ti ga̱ykɛ naath ɛlɔ̱ŋ la̱t kɛ tet Puɔl, 12 a cäŋɛ ni putdɛ kɛnɛ bi̱i̱ ŋua̱a̱kdɛ tin ca puɔ̱nydɛ nyɔt nöŋ ji̱ jua̱thni, la liawkiɛn cua̱ jiɛy pua̱nynikiɛn, kä la yiey ti jiäk a bä raar kä kɛ. 13 Kä tëë kɛ ji̱ Juudh ti ja̱lkɛ rɛy ciëŋ kä ka̱mkɛ yiey ti jiäk raar kä naath. Cukɛ jɛ ɣɔ̱n ɛn ɣöö bikɛ yiey tin jiäk kɛ ciöt Kua̱r ni Yecu kɛ käm raar jiök i̱, “Ɣän la̱tdä jɛ yɛ kɛ ciöt Yecu in lat Puɔl ɛ bër raar.” 14 Cua mɛmɛ la̱t ɛ gaat bo̱o̱thä palä ji̱ Juudh in di̱i̱t mi cɔal i̱ Thi̱-ba da̱ŋ bärɔw. 15 Kä cu yiëë in jiääk kɛ loc i̱, “Ɣän ŋa̱cä Yecu, kä ŋa̱cä Puɔl bä. Kä ku yɛn la ŋaani?” 16 Kä cu wut in tekɛ yiëë mi jiääk kac kä kɛ, cuɛ kɛn diaal puɔ̱t kä cuɛ kɛ tiam, kä cukɛ rɔ̱ bar dhɔrɛ ni juutdä, kä tekɛ kɛ buɔ̱ɔ̱t. 17 Mëë ca mɔmɔ ŋa̱c ɛ nɛy diaal ti te cieŋ kä Ɛ-pɛ-thäth, ji̱ Juudh kɛnɛ ji̱ Gɛ-rith. Kä cu kɛn diaal dual, kä cua ciöt Kua̱r ni Yecu liak. 18 Cu nɛy ti ŋuan ti pay ŋa̱th ben, latkɛ lätkiɛn tëë ca la̱t. 19 Kä cu tha̱a̱ŋ nɛɛni tin la̱tkɛ nyin ti̱tni buɔknikiɛn dol, kä cukɛ kɛ waŋ nhiam nɛɛni diaal. Kä cua pek ko̱kädiɛn kuɛn, kä cua jek kɛ yio̱w cikä min bo̱r ti bathdɔɔri ti jiɛn dhieec. 20 Kä ɛnɔ cu ruac Kua̱r ni Yecu piith, kä cuɛ buɔ̱m. 21 Kɛ kɔr kä mëë ci ŋɔaani ti̱ti̱ thuɔ̱k, cu Puɔl ɛ jek ɛn ɣöö bɛ wä kɛ Ma-tha-do-nia kɛnɛ A-ke-ya kä bɛ cu wä räth kä Jɛ-ru-tha-lɛm. Kä cuɛ wee i̱, “Kɛ kɔr kä mi cä wä ɛn wani, ɣän bä Röm dhil wä nɛn bä.” 22 Kä cuɛ lua̱a̱kɛ da̱ŋ rɛw jäkä Ma-tha-do-nia, Ti-mo-thi kɛnɛ Ɛ-rath-täth, gua̱a̱th in jɛn puɔ̱nydɛ cuɛ te kä E-cia kɛ gua̱a̱th mi bäär. 23 Kä ɛn ni̱ni tɔ̱tɔ̱ cuɛ tekɛ nyuɔɔn mi di̱i̱t kɛ kui̱ Duɔ̱ɔ̱p Yecu. 24 Kɛ ɣöö tekɛ wut kɛl mi cɔal i̱ Di-mi-triäth, mi tääth cikä in bo̱r mi tääth duël palä cikä in bo̱r kɛ kui̱ kuɔth Ar-tɛ-mith kä no̱ŋɛ nɛy tin ta̱a̱th yio̱w ti ŋuan. 25 Cuɛ nɛy tɔ̱tɔ̱ dol kɛɛl kɛ nɛy tin lät ce̱tkɛ kɛ, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Wutni, ŋa̱cɛ jɛ ɛn ɣöö jëknɛ ria̱ŋdan kɛ kui̱ la̱t ɛmɛ. 26 Kä yɛn bä cia jɛ nɛn kä cia jɛ liŋ ɛn ɣöö ɛn E-cia kɛɛliw a /ci mɔ a Ɛ-pɛ-thäth kärɔa, ci Puɔl ɛmɛ nɛy ti ŋuan com, laarɛ jɛn ɛn ɣöö /ci kuth ti ca la̱t kɛ tet a kuth. 27 Kä nɔmɔ ɛ riɛk kä /ci mɔ a ɣöö bi la̱tdan ɛmɛ thil kɛ̈k kärɔa, kä duundɛ ɣöö bi luaak kuɔth Ar-tɛ-mith in di̱i̱t thil luɔt, kä bi luthdɛ min di̱i̱t cu riaw, jɛn kuoth in palkɛ ɛ ji̱ E-cia diaal kɛnɛ wi̱c muɔ̱ɔ̱n kɛɛliw.” 28 Mëë cikɛ mɛmɛ liŋ cuɛ lo̱ckiɛn waŋ, kä cukɛ yɔaal i̱, “Ar-tɛ-mith, kuoth ji̱ Ɛ-pɛ-thäth, di̱t ni jɛn!” 29 Kä cu wec rɔal kɛɛliw. Kä cu naath riŋ, guäth ŋarä kɛɛl, yɔ̱a̱ckɛ Gay-äth, kɛnɛ A-rith-tar-keth, wutni Ma-tha-do-nia tëë jäl kɛ Puɔl kɛɛl. 30 Kä cu Puɔl wä rɛy bunä go̱r, kä /ken ji̱ kɔaar Yecu jɛ nhök wä. 31 Kä cu tha̱a̱ŋ kua̱ri ji̱ E-cia tin la mäthnikɛ jɛ jäk kä ruac, thieec kɛn ɛ ɛn ɣöö /cɛ bi wä guäth ŋarä. 32 Ɛn wanɛ mɔ lat tha̱a̱ŋ nath kɛl, kä lat kɔ̱kiɛn mi dɔ̱diɛn, kɛ ɣöö ci duɔl rɔal, kä kui̱c ri̱wdiɛn luɔt in duɔl kɛ kɛ. 33 Cu tha̱a̱ŋ bunä ruac la̱t A-lek-dhan-der in ci ji̱ Juudh ɛ thuɔ̱c nhiam. Kä cu A-lek-dhan-der tetdɛ kap nhial kɛ ɣöö bi naath biɛt, go̱rɛ ɣöö bɛ ruac ga̱ŋ la̱t naath. 34 Kä mëë cikɛ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ɛ raan Juudh, cu kɛn diaal rɔal kɛ jɔw kɛl kɛ thaakni rɛw wäkɛ i̱, “Ar-tɛ-mith, kuoth ji̱ Ɛ-pɛ-thäth, di̱t ni jɛn!” 35 Kä duundɛ ɣöö mëë ci bulkamiin wec naath jakä bit, cuɛ wee i̱, “Wutni Ɛ-pɛ-thäth, ɛŋa mi kui̱c jɛ ɛn ɣöö wec Ɛ-pɛ-thäth ɛ yuup luaak kuɔth Ar-tɛ-mith in di̱i̱t, kɛnɛ päm in kui̱th kui̱th mëë pɛn ni nhial? 36 Kä kɛ ɣöö /ca ŋɔaani ti̱ti̱ dee gak, gɔaa ni ɣöö bia biɛt kä thilɛ mi bia la̱t kɛ pɛ̈th. 37 Kä cia wutni ti̱ti̱ nööŋ wanɛ mɛ tin /ka̱n luaak kuoth mac, kä /kenkɛ ruac a jiäk kɛ kuothdan mi ciek. 38 Kɛ kui̱ ɛmɔ mi te Di-mi-triäth kɛnɛ ji̱ la̱t kɛ̈ɛ̈l kɛ jɛ kɛ go̱o̱ny kɛ raan, gua̱th luɔ̱ɔ̱kni a thi̱n, kä kua̱r luɔ̱ɔ̱kni a thi̱n. Akɛ naŋkɛ go̱o̱nynikiɛn ɛn wani. 39 Kä mi tëë kɛ mi dɔ̱diɛn mi görɛ, ba jɛ wä lat guäth duɔ̱ɔ̱li ji̱ wec. 40 Kɛ ɣöö kɔn akɛ riɛk kɛ ɣöö ba kɔn bɛl kɛ rɔalan ɛn wa̱lɛ mɛ, min thilɛ luɔt mi dënɛ lat ɛn ɣöö ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ kui̱ rɔlä ɛmɛ.” 41 Mëë cɛ mɛmɛ lat, cuɛ duɔl jakä däk piny.

Lät 20

1 Kä kɛ kɔr kä mëë ci rɔal cuɔ̱ŋ, cu Puɔl ji̱ kɔaar Yecu cɔal guäth kɛl, kä mëë cɛ kɛ com, cuɛ kɛ la̱t mal, kä cuɛ wä kä Ma-tha-do-nia. 2 Kä mëë cɛ ja̱l kɛ gua̱th tɔ̱tɔ̱, cuɛ kɛ com ɛlɔ̱ŋ, kä cuɛ ben kä Gɛ-rith, 3 guäth in cuɛ te thi̱n kɛ päth da̱ŋ diɔ̱k. Kä mëë go̱o̱r wä kä Thi-ri-ya kɛ riey mëë cuɛ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ca jɛ ca̱p ca̱p ɛ ji̱ Juudh, cuɛ jɛ lar ɛn ɣöö bɛ loc jɔk kɛ Ma-tha-do-nia. 4 Cu Tho-pa-tɛr, gat Pay-räth, raan Bɛ-ria wä kɛ jɛ kɛɛl, kɛ A-rith-tar-keth kɛnɛ Thɛ-kun-däth tin la ji̱ Thɛ-tha-lo-ni-ka, kɛ Gay-äth raan Dɛr-bi kɛ Ti-mo-thi, kɛ Ti-ki-käth kɛnɛ Ti-ro-ath tin la ji̱ E-cia. 5 Kɛn cukɛ wä nhiam kä liɛpkɛ kɔ kä Ti-ro-ath. 6 Kä cua kɔ jiɛɛn kä Pi-li-pi kɛ riey kɛ kɔr ti̱mä mi̱eth mi thil thuɔp, kä kɛ ni̱n da̱ŋ dhieec cua kɔ ben kä kɛ kä Ti-ro-ath, guäth ëë cua kɔ te thi̱n kɛ ni̱n bärɔw. 7 Kɛ cäŋ jokä min jio̱l mëë cakɔ rɔ dol kɛɛl kɛ punyni jurayä, cu Puɔl ruac kɛ kɛ, kɛ ɣöö go̱rɛ ɣöö bɛ jiɛɛn iruun, kä cuɛ jääny kɛ ruac amäni wäärdär. 8 Kä te lɛmbäri ti ŋuan rɛy duëël in te nhial guäth ëë duɔlkɔ thi̱n. 9 Kä cu ŋuɛ̈t mi cɔal i̱ Yu-ti-käth nyuur waaŋ wernyinä. Cuɛ dɔ̱ɔ̱l a cuɛ niɛn ɛlɔ̱ŋ, mëë ci Puɔl jääny kɛ ruac. Kä mëë ci ni̱en di̱t puɔ̱ɔ̱nydɛ, cuɛ pɛn piny kä duel in diɔ̱ɔ̱kdiɛn in te nhial, kä cua jɛ kap a cɛ li̱w. 10 Kä cu Puɔl wä piny, kä cuɛ rɔ goŋ wi̱i̱dɛ, kä cuɛ jɛ käp tetnikɛ, wëë i̱, “A wi̱cdun /cɛ yi̱c, kɛ ɣöö ŋot yiëëdɛ puɔ̱ɔ̱nydɛ.” 11 Kä cu Puɔl loc nhial, cuɛ juray puɔ̱ny kä cuɛ jɛ cam, cuɛ ruac kɛ kɛ amäni bak ɣɔaa, kä cuɛ cu jiɛɛn. 12 Kä cukɛ ŋuɛ̈t naŋ a tëk, kä cu lo̱ckiɛn buɔ̱m ɛlɔ̱ŋ. 13 Kä cua kɔ wä nhiam wakɔ rɛy ria̱a̱y, cuakɔ wä kä A-thoth, guäth in bakɔ Puɔl wä la̱th ria̱a̱y thi̱n. Kä cɛ mɛmɛ rialikä, kɛ ɣöö cɛ jɛ car i̱ bɛ ja̱l kɛ rar. 14 Kä mëë cɛ röm kɛ kɔ kä A-thoth, cuakɔ jɛ nöŋ rɛy ria̱a̱y, kä cuakɔ ben kä Mi-ta-le-ni. 15 Kä cuakɔ jiɛɛn kɛ riey ɛn wi̱ni, cuakɔ ben lotdä Ki-ɔth mëë ruɔ̱ndɛ. Kä kɛ bakdɛ min dɔ̱ŋ cuakɔ cop kä Tha-moth, kɛ bakdɛ mi dɔ̱ŋ cuakɔ ben kä May-li-täth. 16 Kɛ ɣöö ci Puɔl ɛ car ɛn ɣöö bɛ Ɛ-pɛ-thäth rɛ̈t piny kɛ riey, kɛ ɣöö /cɛ bi jääny kä E-cia. Jɛn pɛ̈thɛ kɛ wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm mi lotdɛ rɔ, kɛ cäŋ in la Cäŋ kä Jiɛn Dhieec. 17 Kä May-li-täth cuɛ ruac jäk kä Ɛ-pɛ-thäth ɛn ɣöö bɛ röm kɛ di̱t duëël Kuɔth. 18 Kä mëë cikɛ ben kä jɛ, cuɛ kɛ jiök i̱, “Yɛn pua̱nykun ŋa̱cɛ ciaaŋ ëë cieŋ kɛ rɛydun nikɛ cäŋ ëë nhiam ëë cup kɛ ɣä kä E-cia. 19 Cua Kuäär lätikä kɛ ciaŋ mi muɔ̱l muɔ̱l kɛnɛ mer, kɛ ruɔ̱ɔ̱tdä kɛ ciaaŋ mi bɛc bɛc mëë ci tuɔɔk kä ɣä kɛ ca̱a̱p ji̱ Juudh. 20 Kä thilɛ mi cä ka̱p jɔk mi dee yɛ luäk kɛl mi kɛ lätdä kɛ yɛ ruac Kuɔth, kɛnɛ ŋi̱i̱cdun nhiam nath, duelɔ kɛ duelɔ. 21 Kä cä ji̱ Juudh kɛnɛ ji̱ Gɛ-rith la̱t nëndä kɛ ri̱t nath kɛ rɔ̱ kä Kuoth, kɛnɛ ŋa̱th Kua̱ran ni Yecu. 22 Kä täämɛ kɛ luth Yieekä in Gɔaa in Rɛl Rɔ wa̱a̱ kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kä kuecä mɔ bi wä tuɔɔk kä ɣä ɛn wi̱ni. 23 Kä ɣän ŋa̱cä ni ɣöö rɛy wi̱i̱ni diaal nyuth Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ ɣä ɣöö liip yieen kɛnɛ rik ɣä. 24 Kä duundɛ ɣöö /cä tëkdä kuɛn i̱ ɛ mi di̱i̱t kiɛ mi gɔaa kɛ ɣä, ɛ ni ɣöö bä pek la̱tdä cuɔ̱p kɛnɛ la̱t in ca ka̱m ɣä ɛ Kuäär ni Yecu, ɛn ɣöö bä thuk ti gɔw kɛ kui̱ puthä Kuɔth la̱t naath. 25 “Kä täämɛ, ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö thilɛ raan rɛydun kä yɛn nɛy tëë ca ruac kɛ kui̱ kuäärä Kuɔth lat thi̱n mi bi ɣä nyɔk kɛ nën. 26 Kɛ kui̱ ɛmɔ bä jɛ la̱t yɛ ɛn wa̱lɛ, ɛn ɣöö thilɛ ɣä ŋu kɛ riɛm raam ɔ bi dueerɔ. 27 Kɛ ɣöö thilɛ mi cä ba̱ny jɔk mi /ka̱n la̱t yɛ kä min lot Kuoth kɛɛliw. 28 Inɔ tiɛtdɛ rɔ̱ kä tiɛtdɛ det diaal, tin ci Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ yɛ jakä ga̱a̱ŋkiɛn. Kä jakɛ rɔ̱ kä yiëën duëël Kuɔth, min cɛ jek kɛ riɛm Gatdɛ pa̱ny. 29 Kä ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö mi wa̱a̱ wä jiɛɛn bi jio̱o̱k nyapëc ti ci wa̱th ben rɛydun, kä /cikɛ det bi päl. 30 Kä bi tha̱a̱ŋ nath rɔ̱ jiɛc rɛydun kä ba ka̱a̱cni lat, kɛ ɣöö bi ji̱ kɔaar Yecu kɛ guɔ̱ɔ̱r. 31 Kɛ kui̱ ɛmɔ, jiɛnɛ, kä tiɛmɛ jɛ ɛn ɣöö kɛ run da̱ŋ diɔ̱k /ka̱n cuɔ̱mdun diaal kɛ mer päl kɛ wäär kɛnɛ cäŋ. 32 Kä täämɛ kuëŋä yɛ tetdä Kuɔth kɛnɛ ruac puthädɛ, min tekɛ lua̱ŋ kɛ no̱o̱ŋdun nhial, kɛnɛ muɔ̱cdun kɛ puɔ̱th rɛy nɛɛni diaal tin ca lɛy. 33 Kä ɣän thilɛ ciɛk in bo̱r kiɛ da̱a̱p kiɛ bi̱i̱ ran mi cä go̱r. 34 Ŋäc yɛnɛ pua̱nykun ɛn ɣöö cä lät kɛ tetkä kɛ ɣöö bä rɔ lätikä, kɛnɛ nɛy tin tekɛ ɣä kɛɛl. 35 Kɛ ti diaal ti̱ti̱ cä yɛ nyuɔ̱th ɣöö kɛ la̱t mi ce̱tkɛ ɛnɔ bi raan nɛy tin thil lua̱ŋ dhil luäk, a tiɛmɛ ruaacni Kua̱r ni Yecu, mi cɛ wee i̱, ‘Ɛ puɔ̱th mi tho̱pi ni duɔ̱ɔ̱r kä känidɛ.’ ” 36 Kä mëë cɛ thuɔ̱k kɛ ruac, cuɛ rɔ ka̱m mua̱a̱l kɛɛl kɛ kɛn diaal, kä cuɛ pal. 37 Kä cu kɛn diaal wiee, kä cukɛ Puɔl kuak, kä ciɛmkɛ jɛ, 38 kä jiɛth lo̱ckiɛn kɛ kui̱ ruac in cɛ lat, ɛn ɣöö /ci kɛn ɛ bi nyɔk kɛ nën. Kä cukɛ jɛ naŋ rɛy ria̱a̱y.

Lät 21

1 Mëë cakɔ jiɛɛn kä kɛ wäda kɛ riey, cuakɔ ben a cuɔ̱ŋkɔ jɛ kä Koth, kä mëë ruɔ̱ndɛ cuakɔ ben kä Ro-dɛth, kä ɛn wi̱ni cuakɔ ben kä Pa-ta-ra. 2 Kä mëë cakɔ riey mi wee kui̱c kä Po-ni-cia jek, cuakɔ wä thi̱n, cuakɔ ben kɛ jɛ. 3 Kä mëë cakɔ Ki-ti-yim nɛn a thia̱k, kä guɛckɔ jɛ caam, cuakɔ räth kä Thi-ri-ya kɛ riey. Kä cuakɔ kac piny kä Dhor, kɛ ɣöö ɛ jɛn gua̱a̱th in ba kuak ria̱a̱y ka̱m raar thi̱n. 4 Kä mëë cakɔ ji̱ kɔaar Yecu jek, cuakɔ ni̱n bärɔw ni̱n kɛɛl kɛ kɛ. Kɛ Yiëë cukɛ Puɔl jiök ɛn ɣöö /cɛ bi wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 5 Mëë ci ni̱nkɔ thuuk ɛn wi̱ni, cuakɔ jiɛɛn, cuakɔ wä jäla. Kä cu kɛn diaal, kɛɛl kɛ mänkiɛn kɛnɛ gaatkiɛn kɔ nam, amäni ba̱la kɛ wec. Kä ɛn wani cuakɔ rɔ̱ ka̱m mua̱a̱l thok yiëër, kä cuakɔ pal, 6 kä cuakɔ rɔ̱ lät kä malɛ. Kä ɛnɔ cuakɔ wä rɛy ria̱a̱y, kä cukɛ loc wi̱c. 7 Mëë ŋuɔtkɔ kɛ wä ja̱la cuakɔ jiɛn kä Dhor, cuakɔ cop kä Tɔ-lo-me-ith, kä cuakɔ ji̱ ŋäthä ner, kä cuakɔ ni̱en kɛl ni̱n kɛɛl kɛ kɛ. 8 Mëë ruɔ̱ndɛ cuakɔ jiɛɛn, kä cuakɔ ben kä Thɛ-tha-ria, kä cuakɔ coth dhɔr Pi-lip, min la dääk ruaacni Kuɔth, kä ram kɛl kä nɛy da̱ŋ bärɔw tëë ca kuanykä kɛ ɣöö ba naath luäk kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kä cuakɔ cieŋ kɛ jɛ kɛɛl. 9 Kä jɛn tëëkɛ guaar nyieet da̱ŋ ŋuan ti latkɛ ruac Kuɔth. 10 Mëë ta̱kɔ ɛn wi̱ni kɛ ni̱n ti tɔt, cu gök mi cɔal i̱ A-ga-buth ben kä Ju-dia. 11 Kä cuɛ ben kä kɔ, cuɛ la̱a̱k Puɔl ka̱n, kä cuɛ ciökɛ kɛnɛ tetkɛ yiɛn kɛ jɛ, kä cuɛ wee i̱, “Ɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ i̱, ‘Bi ji̱ Juudh tin te kä Jɛ-ru-tha-lɛm gua̱n lääkä ɛmɛ yian inɛ, kä ba jɛ ka̱m Juri!’ ” 12 Mëë cakɔ mɛmɛ liŋ, cu kɔn kɛ nɛy tin te wi̱ni Puɔl pal kɛ ɣöö /cɛ bi wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 13 Kä cu Puɔl ɛ loc i̱, “Ɛŋu ɛnɔ la̱tdɛ mɔ, wiee yɛn kä jiathɛ lɔcdä? Kɛ ɣöö cä rɔ rialikä, /ci mɔ a ɣöö ba ɣä yiɛn kärɔa, amäni ɣöö bä li̱w kä Jɛ-ru-tha-lɛm kɛ kui̱ cio̱tdä Kua̱r ni Yecu.” 14 Kä mëë /kenɛ luekda liŋ, cakɔ jɛ päl, kä cuakɔ wee i̱, “A min go̱o̱r Kuoth ba la̱t.” 15 Kɛ kɔr ni̱ni ti̱ti̱ cuakɔ rɔ̱ rialikä kä cuakɔ wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 16 Kä cu tha̱a̱ŋ ji̱ kɔaar Yecu kä Thɛ-tha-ria wä kɛ kɔ kɛɛl, nööŋkɛ kɔ dhɔr Na-thon raan Ki-ti-yim, mi la raan kɔaar Yecu kɛ ni̱n tëë nhiam, ɛ jɛn ram in bakɔ cieŋ kɛ jɛ kɛɛl. 17 Kä mëë cakɔ cop kä Jɛ-ru-tha-lɛm cu dämaari rɛy Kritho kɔ lor kɛ tɛ̈th lɔaac. 18 Kä mëë ruɔ̱ndɛ cu Puɔl Je-mɛth wä gui̱l kɛ kɔ kɛɛl, kä te di̱t diaal thi̱n. 19 Mëë cɛ kɛ thuk kɛ ner, cuɛ kɛ la̱t tëë ci Kuoth kɛ la̱t rɛy Juri kɛ la̱tdɛ kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li rɛy la̱tdɛ. 20 Kä mëë cikɛ jɛ liŋ, cukɛ Kuoth liak. Kä cukɛ Puɔl jiök i̱, “Nɛnɛ, dämaar, te nɛy ti bathdɔɔri da̱ŋ di ti ji̱ ŋäthä rɛy ji̱ Juudh, kä luɔ̱thkɛ ŋut Muthɛ. 21 Kä cakɛ la̱t ruac kɛ kui̱du ɛn ɣöö ŋi̱i̱ci ji̱ Juudh diaal tin te rɛy Juri kɛ ɣöö bikɛ ŋut Muthɛ päl, kä jio̱ki kɛ ɛn ɣöö /ca gaatkiɛn bi cuɛl, kä /ca ta̱a̱ ciɛɛŋädiɛn bi la̱t. 22 Kä ba ŋu kulɛ la̱t? Kɛn bikɛ jɛ liŋ ɛn ɣöö ci ben. 23 Kɛ kui̱ ɛmɔ lätni min bakɔ la̱t ji̱. Ta̱kɔ kɛ wutni da̱ŋ ŋuan ti yackɛ rɔ̱. 24 Mätni rɔɔdu wutni ti̱ti̱, bi rɔ wä lɛy kɛ kɛ kɛɛl, kä tho̱pni min ba mut ni wuɔ̱thkiɛn. Kä ɛnɔ bi nɛy diaal ɛ cu ŋa̱c ɛn ɣöö thilɛ thuɔ̱k rɛy kä tin ca la̱t kɛ kɛ kui̱du, kä duundɛ ɣöö ji̱n puɔ̱nydu cieŋi kɛ ciaŋ ŋuɔ̱tni. 25 Kä duundɛ ɣöö kɛ kui̱ Juri tin ci ŋa̱th, cakɔ warɛgak ja̱k kɛ ŋukda ɛn ɣöö ba rɔ̱ gok kä ŋɔaani tin ca thöp kuth jiɛn, kɛ riɛm, kɛnɛ tin ca dɛc, kɛnɛ ciaŋ riäärä.” 26 Kä cu Puɔl wutni naŋ, kä mëë ruɔ̱ndɛ cuɛ rɔ wä lɛy kɛ kɛ kɛɛl, kä cuɛ wä rɛy luaak Kuɔth kɛɛl kɛ kɛ, wëë cäŋ in bi thuɔ̱k kɛ ni̱n leyädiɛn lar min ba tho̱p ni muc kɛ kui̱ raamɔ kä kɛ. 27 Mëë ci ni̱n da̱ŋ bärɔw thia̱k kɛ thuɔ̱k, cu ji̱ Juudh ti bëë kä E-cia, ti ca Puɔl kɔŋ nɛn luaak Kuɔth cukɛ buɔ̱n jiac nhial kɛɛliw, kä cukɛ jɛ käp, 28 rɔalkɛ i̱, “Wutni I-thɛ-rɛl, lua̱kɛ kɔ! Ɛn wut ɛmɛ ɛ jɛn ɛn ni̱n ŋi̱i̱c naath diaal gua̱thni diaal a gua̱c kɛ ji̱ Juudh kɛnɛ ŋuɔ̱t, kɛ gua̱a̱th ɛmɛ. Kä min di̱t ni jɛn bä cɛ ji̱ Gɛ-rith nööŋ rɛy luaak Kuɔth, a cɛ gua̱a̱th ɛ rɛl rɔ mɛ ya̱r.” 29 Kɛ ɣöö cikɛ Ti-ro-ath raan Ɛ-pɛ-thäth kɔŋ nɛn kɛɛl kɛ Puɔl rɛy wec, cikɛ cu ŋa̱c ni ɣöö cɛ jɛ nööŋ rɛy luaak Kuɔth. 30 Kä cu wec kɛɛliw rɔ jiɛc, kä cu naath riŋ kɛɛl. Kä cukɛ Puɔl käp, kä cukɛ jɛ yɔ̱a̱c raar rɛy luaak Kuɔth, kä ni ɛn guäth ɛmɔ cua thiekni luaak Kuɔth lek kä thi̱n. 31 Kä mëë görkɛ ɣöö na̱kɛ jɛ, cu ruac wä kä kuäär lathkëëri in di̱i̱t ɛn ɣöö Jɛ-ru-tha-lɛm kɛɛliw nyuɔɔnɛ. 32 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cuɛ lathkëëri kɛnɛ kua̱rkiɛn ka̱n, kä cukɛ riŋ kä kɛ. Kä mëë ci naath kuäär lathkëëri kɛnɛ lathkëëri nɛn, cukɛ duäc Puɔl päl. 33 Kä cu kuäär lathkëëri ben, kä cuɛ jɛ yiɛn, kä cuɛ jɛ lar ɛn ɣöö ba jɛ rɛk kɛ kuatni ciikni da̱ŋ rɛw. Kä cuɛ thiec, i̱ ɛ jɛn ŋa, kä ɛŋu mi cɛ la̱t. 34 Kä cu tha̱a̱ŋ bunä kɛl lat, kä cu tin kɔ̱kiɛn mi dɔ̱ŋ lat. Kä cuɛ thil thuɔ̱k mi jekɛ kɛ ɣöö rɔal nath, kä cuɛ jɛ lar ɛn ɣöö ba jɛ nööŋ dhɔr lathkëëri. 35 Mëë ci Puɔl ben guäth ko̱o̱tni, cu gak nath di̱t ɛlɔ̱ŋ, kä cua kap ni jɛ ɛ lathkëëri. 36 Kä cu buɔ̱n in ci jɛ guɔ̱ɔ̱r rɔal wäkɛ i̱, “Na̱kɛ jɛ!” 37 Mëë ci Puɔl thia̱k kɛ ɣöö ba jɛ naŋ dhɔr lathkëëri, cuɛ kuäär lathkëëri jiök i̱, “Dëë ji̱ la̱r duɔ̱ɔ̱r?” Kä cuɛ jɛ loc i̱, “Ji̱n ŋäci thok Gɛ-rith? 38 /Ciɛ ji̱n raan I-jëp ëë pay naath jakä kac raar, kä cuɛ na̱a̱k nath ti bathdɔɔri da̱ŋ ŋuan böth där dɔaar?” 39 Kä cu Puɔl ɛ loc i̱, “Ɛ ɣän raan Juudh kä Tar-thäth ro̱o̱l Thi-li-cia, ɛ ɣän diel wec mi di̱i̱t, ɣän la̱ŋä ni ji̱, jak ni ɣä kä ruac kɛ naath.” 40 Kä mëë cɛ jɛ nhök ruac, cu Puɔl cuɔ̱ŋ wi̱i̱ ko̱o̱tdä kä cuɛ naath thany kɛ tetdɛ kɛ tetkɛ kɛ ɣöö bikɛ biɛt. Kä mëë ci naath biɛt ɛ til, cuɛ ruac kɛ kɛ kɛ thok Ɣi-bɛ-ru, wëë i̱,

Lät 22

1 “Dämaari yɛnɛ gua̱a̱ri, liɛŋɛ ruacdä min gaŋä rɔ mɛ latdä nhiamdun ɛ.” 2 Kä mëë cikɛ jɛ liŋ ɛ ruacɛ kɛ thok Ɣi-bɛ-ru, cukɛ cu biɛt ɛ lik. Kä cuɛ wee i̱, 3 “Ɛ ɣän raan Juudh, diëth kɛ ɣä kä Tar-thäth ro̱o̱l Thi-li-cia, kä duundɛ ɣöö piɛth kɛ ɣä ɛn wi̱c ɛmɛ ala mi ca ŋi̱eec ɛ Gam-li-el. Kä ca ɣä ŋi̱eec kɛ ciaŋ ŋuɔ̱tni gua̱ndɔɔŋnikɔn a thil diw, kä ɣän di̱t lɔcdä kɛ Kuɔth ce̱tkɛ min te yɛn diaal ɛn wa̱lɛ mɛ. 4 Ɣän cua Duɔ̱ɔ̱p ɛmɛ ciɛŋ a jiäk cu mäni lia̱a̱, yianä naath kä naŋä wutni kɛnɛ män kä naŋä kɛ luaak yieenä, 5 ce̱tkɛ mi ci bo̱o̱th palä in di̱i̱t kɛnɛ duɔl di̱tni kɛɛliw nën lat kɛ kui̱dä. Ɣän cä warɛgakni ka̱n kä kɛ kɛ nöŋäkɛ dämanikɔn ni Juudh, tin te kä Da-math-kɛth, cua wä ɛn wi̱ni kɛ ɣöö bä nɛy tin te ɛn wi̱ni wä yian, kä nööŋä kɛ kä Jɛ-ru-tha-lɛm kɛ ɣöö bakɛ ben tɔ̱ŋ. 6 “Mëë ta̱a̱ jälä a cä thia̱k kɛ Da-math-kɛth, kɛ gua̱a̱th ca̱ŋda̱a̱r ni kä kɛɛl cu buay mi di̱i̱t ben nhial kä cuɛ gua̱a̱th in ta̱a̱ thi̱n mɛr. 7 Kä cua tɛɛth, kä cua jɔw liŋ jio̱kɛ ɣä i̱, ‘Thɔɔl, Thɔɔl, ɛŋu ciɛŋi ɣä a jiäk ɔ?’ 8 Kä cua jɛ loc i̱, ‘Ɛ ji̱n ŋa, Kuäär?’ Kä cuɛ ɣä jiök i̱, ‘Ɛ ɣän Yecu raan Na-dha-rɛth min ciɛŋi a jiäk.’ 9 Kä täämɛ nɛy tëë te kɛɛl kɛ ɣä cua buay nɛn kä /kenkɛ jɔw raam ëë ruac kɛ ɣä liŋ. 10 Kä cua wee i̱, ‘Ɛŋu mi bä la̱t, Kuäär?’ Kä cu Kuäär ɣä jiök i̱, ‘Jiɛc rɔ, kä wër kä Da-math-kɛth, ɛn wi̱ni ba ji̱ wä la̱t ŋɔaani diaal tin ca ka̱m ji̱ bi la̱t.’ 11 Kä mëë thilɛ mi nɛ̈ɛ̈nä, kɛ kui̱ buɔyä ɛmɔ, cua ɣä käp tetdä ɛ nɛy tëë tekɛ ɣä kɛɛl, kä cua ɣä buath kä Da-math-kɛth. 12 “Kä te ram mi cɔal i̱ A-na-ni-ath mi luth Kuoth kɛ ciaŋ ŋuɔ̱t, kä tëëkɛ kɛ̈k mi gɔaa kä ji̱ Juudh diaal tin cieŋ ɛn wi̱ni. 13 Cuɛ ben kä ɣä, kä cuŋɛ gekädä cuɛ ɣä jiök i̱, ‘Dämaar ni Thɔɔl, nyɔk rɔ kɛ guec!’ Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cua rɔ nyɔk kɛ guec, kä cua jɛ nɛn. 14 Kä cuɛ ɣä jiök i̱, ‘Kuoth gua̱ndɔɔŋnikɔn cɛ ji̱ kuany kɛ ɣöö bi min go̱o̱rɛ ŋa̱c, kɛnɛ ɣöö bi Gua̱n Cuuŋä nɛn, kä bi jɔwdɛ min ruackɛ jɛ liŋ. 15 Kä bi ji̱n a neendɛ kä nɛy diaal kɛ kui̱ kä tin ci nɛn kä ci liŋ. 16 Kä täämɛ ɛŋu mi liipi? Jiɛc rɔ, kä ba ji̱ lak, kä a dueerku lakɛ jɔ̱ɔ̱r, kɛ palu kɛ ciötdɛ.’ 17 “Kä kɛ kɔr kä mëë cä luny kä Jɛ-ru-tha-lɛm mëë palä rɛy luaak Kuɔth, cua nyuuth nɛn, 18 kä cua Kuäär nɛn jio̱kɛ ɣä i̱, ‘Pɛ̈thni, kä mali wä raar rɛy Jɛ-ru-tha-lɛm, kɛ ɣöö /cikɛ la̱t nenädu kɛ kui̱dä bi nhɔk.’ 19 Kä cua wee i̱, ‘Kuäär, kɛn pua̱nykiɛn ŋa̱ckɛ jɛ ɛn ɣöö gua̱th pali ji̱ Juudh diaal cä nɛy tin ŋa̱thkɛ ji̱ yian kä cäkɛ duäc. 20 Kä mëë wuɔ̱thkɛ riɛm Thi-bɛn in la neendu piny, ɣän bä ta̱a̱ cuŋä kä nhɔakä lia̱a̱dɛ, kä yiënä bieyni nɛɛni tëë na̱kɛ jɛ.’ 21 Kä cuɛ ɣä jiök i̱, ‘Jiɛyni kɛ ɣöö bä ji̱ jäkä Jur guäth mi na̱n.’ ” 22 Cu naath te liŋ Puɔl amäni mëë cɛ nɛmɛ lat, kä cukɛ rɔal ɛlɔ̱ŋ, cukɛ wee i̱, “A ram mi ce̱tkɛ nɔ wuɔckɛ wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n! Kɛ ɣöö /cɛ ro̱ŋ kɛ ɣöö bɛ tëk.” 23 Kä mi rɔalkɛ, kä yɔ̱a̱kɛ bieynikiɛn, kä yuɔrkɛ tup nhial, 24 cu kuäär lathkëëri in di̱i̱t jɛ lar ɛn ɣöö ba jɛ nööŋ rɛc guäth lathkëëri, kä cuɛ jɛ lar ɛn ɣöö ba jɛ ɣɔ̱n kɛ duäc kɛ ɣöö ba min rɔal kɛ naath kɛ kui̱dɛ jek. 25 Kä mëë cikɛ jɛ yian kɛ ɣöö ba duäc, cu Puɔl kuäär lathkëëri mi te cuŋä gekädɛ jiök i̱, “Ɛ ŋut kä yɛ ɛn ɣöö ba ram mi diel kä Röm duäc, ɛ /ka̱nɛ kuɛth guäth luɔ̱k?” 26 Mëë ci kuäär in tɔt mɔmɔ liŋ, cuɛ wä kä kuäär in di̱i̱t, kä cuɛ jɛ jiök i̱, “Ɛŋu mi go̱o̱ri bi la̱t? Wut ɛmɛ ɛ diel kä Röm.” 27 Kä cu kuäär lathkëëri in di̱i̱t ben, kä cuɛ Puɔl thiec i̱, “Läri jɛ ɣä, ɛ ji̱n diel Röm?” Kä cu Puɔl wee i̱, “Ɣɔ̱ɔ̱n.” 28 Cu kuäär lathkëëri in di̱i̱t jɛ loc i̱, “Ɣän cä di̱i̱l ɛmɛ kɔk kɛ yio̱w ti ŋuan.” Kä cu Puɔl wee i̱, “Kä ɣän ca ɣä dap ala diel.” 29 Kä ni ɛn guäth ɛmɔ cu nɛy tin görkɛ duäcdɛ, rɔ lɛ̈k jɔk kä jɛ. Kä cu kuäär lathkëëri in di̱i̱t dual bä, kɛ ɣöö cɛ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö Puɔl ɛ diel Röm, kä cɛ jɛ yiɛn. 30 Kä min go̱o̱r kuäär lathkëëri ɣöö bɛ thuɔ̱k lotdä min gɔanykɛ Puɔl ɛ ji̱ Juudh ŋa̱c, mëë ruɔ̱ndɛ cuɛ Puɔl lony, kä cuɛ lar ɛn ɣöö bi bööth palä tin di̱t kɛnɛ ji̱ luɔ̱k diaal mat. Kä cuɛ Puɔl nööŋ, kä cuɛ jɛ jakä cuŋ nhiamdiɛn.

Lät 23

1 Kä mëë di̱l Puɔl ji̱ luɔ̱k guec, cuɛ wee i̱, “Dämaari, ɣän cä cieŋ nhiam Kuɔth kɛ ŋäc lɔaac mi gɔaa, amäni wa̱lɛ mɛ.” 2 Kä cu bo̱o̱th palä in di̱i̱t ni A-na-ni-ath nɛy tëë te cuŋä gekädɛ jiök ɛn ɣöö bikɛ thokdɛ pat. 3 Kä cu Puɔl ɛ jiök i̱, “Bi Kuoth ji̱ pat, ji̱n päny mi ca rɔth kɛ buɔ̱yɛ! Ji̱n nyuuri ɛn wi̱ni kɛ ɣöö bi ɣä luk kɛ ciaaŋ ŋuɔ̱tni, kä a gua̱c kɛ ŋut lari jɛ i̱ ba ɣä pat?” 4 Cu nɛy tin cuŋ gekädɛ wee i̱, “Ji̱n kuethi bo̱o̱th palä Kuɔth in di̱i̱t?” 5 Kä cu Puɔl wee i̱, “/Ka̱n jɛ ŋa̱c dämaari, ɛn ɣöö ɛ bo̱o̱th palä in di̱i̱t, kɛ ɣöö ca jɛ gɔ̱r i̱, ‘/Ci bi ruac a jiäk kɛ bo̱o̱th nɛɛniku.’ ” 6 Mëë ci Puɔl ɛ mir ɛn ɣöö tha̱a̱ŋkiɛn kɛ ji̱ Thɛ̈d-du-thii, kä tin kɔ̱kiɛn kɛ ji̱ Pa-ri-thii, cuɛ rɔal rɛy luɔ̱k i̱, “Dämaari, ɛ ɣän Pa-ri-thii, ɛ ɣän gat Pa-ri-thii pa̱ny. Gɔanykɛ ɣä kɛ kui̱ ŋäthädä kɛ jiëc nɛɛni ti ci li̱w li̱th.” 7 Kä mëë cɛ mɛmɛ lat, cu gak tuɔɔk kam ji̱ Pa-ri-thii kɛnɛ Thɛ̈d-du-thii, kä cu duɔl rɔ da̱a̱k. 8 (Kɛ ɣöö ɛ ji̱ Thɛ̈d-du-thii i̱ thilɛ jiëc li̱th, kiɛ jääk nhial, kiɛ yiëë, kä duundɛ ɣöö ji̱ Pa-ri-thii ti̱ti̱ diaal ŋa̱c.) 9 Kä cuɛ tekɛ wuɔ̱w mi di̱i̱t, kä cu tha̱a̱ŋ gɔa̱a̱ri ji̱ Pa-ri-thii rɔ̱ jiɛc, cukɛ ruac a bum i̱, “Thilɛ duer mi cakɔ jëk kä jɛn wut ɛmɛ. Kä dɔ̱ŋ ci yiëë kiɛ jääk nhial ruac kɛ jɛ.” 10 Kä mëë ci gak wee kɛ di̱t, kä cu kuäär lathkëëri dual kɛ ɣöö ba Puɔl näk ɛ kɛn, cuɛ lathkëëri la̱t lat kɛ ɣöö bikɛ wä, ba jɛ wä ka̱m raar kɛ buɔ̱m rɛydiɛn kä ba jɛ nööŋ guäth lathkëëri. 11 Kä kɛ jɛn wäär ɛmɔ, cu Kuäär ni Yecu cuɔ̱ŋ gekädɛ wëë i̱, “A lɔcdu bum! Kä ce̱tkɛ min ci nën lat kɛ kui̱dä kä Jɛ-ru-tha-lɛm, ɛnɔ bi nën dhil lat kä Röm bä kɛ kui̱dä.” 12 Mëë ruacɛ kɛ runwaŋ, cu tha̱a̱ŋ ji̱ Juudh rɔ̱ mat kä cua ca̱p cäp. Kä cukɛ rɔ yac i̱ /cikɛ bi mi̱th kä /cikɛ bi maath, ɛ ni mi cikɛ Puɔl näk. 13 Cuɛ tekɛ wutni ti la̱nykɛ jiɛn ŋuan tin ca ca̱p ɛmɛ la̱t. 14 Kä cukɛ wä kä bööth palä tin di̱t kɛnɛ di̱t, kä cukɛ wee i̱, “Cakɔ rɔ̱ yac a bum ɛn ɣöö thilɛ mi̱eth mi bakɔ met, ɛ ni mi cakɔ Puɔl näk. 15 Kɛ kui̱ ɛmɔ täämɛ bi yɛn amäni ji̱ luɔ̱k kuäär lathkëëri in di̱i̱t jakä thok, kɛ ɣöö bɛ Puɔl nöŋ yɛ, ce̱tkɛ mi görɛ ɣöö bia ŋäc mi gɔaa jek kɛ kui̱ luɔ̱kdɛ. Kä cakɔ rɔ rialikä, bakɔ jɛ näk a ŋot a /kenɛ ni cop.” 16 Täämɛ cu gat nyiman Puɔl ca̱p bi̱mä nɔmɔ liŋ, kä cuɛ wä guäth lathkëëri, kä cuɛ jɛ wä la̱r Puɔl. 17 Kä cu Puɔl kuäär lathkëëri kɛl cɔl, kä cuɛ jɛ jiök i̱, “No̱ŋni ŋuɛ̈t ɛmɛ kuäär lathkëëri in di̱i̱t kɛ ɣöö tëëkɛ mi bɛ wä la̱t jɛ.” 18 Kä ɛnɔ cuɛ jɛ naŋ kä kuäär lathkëëri in di̱i̱t, kä cuɛ wee i̱, “Puɔl in la mabuuth, cɛ ɣä cɔl kä cɛ ɣä thiec i̱ bä ŋuɛ̈t ɛmɛ nöŋ ji̱, kɛ ɣöö tëëkɛ mi bɛ ben la̱r ji̱.” 19 Cu kuäär lathkëëri jɛ käp tetdä, kä cɛ jɛ naŋ gekä, kä cuɛ jɛ thiec a tek kä rɔ̱ i̱, “Ɛŋu ɛn ni̱n bi la̱r ɣä?” 20 Kä cu ŋuɛ̈t ɛ loc i̱, “Ji̱ Juudh cikɛ ruac mat ɛn ɣöö ba ji̱ thiec kɛ ɣöö bi Puɔl nööŋ guäth luɔ̱k iruun, ce̱tkɛ mi görkɛ ɣöö ba ruac ŋäcä mi gɔaa wä thiec kɛ kui̱dɛ. 21 A ji̱ /ca pɛl ɛ kɛn, kɛ ɣöö nɛɛkiɛn ti la̱nykɛ jiɛn da̱ŋ ŋuan a biemkɛ jɛ ni. Cikɛ rɔ̱ yac ɛn ɣöö /cikɛ bi mi̱th kiɛ ma̱th ɛ ni mi cikɛ Puɔl näk. Kä täämɛ ca rɔ̱ rialikä, kä liɛpkɛ ni ruac kä ji̱.” 22 Kä ɛnɔ cu kuäär ŋuɛ̈t jakä wä, gokɛ jɛ i̱, “A thil ram mi lätdi jɛ ɛn mɛ ci la̱r ɣä mɛ.” 23 Kä cu kuäär lathkëëri in di̱i̱t kua̱r lathkëëri da̱ŋ rɛw ti tɔatni cɔl, kä cuɛ wee i̱, “Rialɛ rɔ̱ ikä kɛ gua̱a̱th thaak bäŋuan ɛn wääri bia wä kä Thɛ-tha-ria kɛ lathkëëri ti kur rɛw kɛ ji̱ jiöŋkööri ti jiɛn bärɔw kɛ ji̱ mutni ti kur rɛw. 24 Kä muɔcɛ Puɔl jio̱o̱k tuɔ̱ruɔ̱k ti bɛ kɔt bä, kä nöŋɛ jɛ kuäär ni Pi-lik, a thil mi gueer jɛ.” 25 Kä cu kuäär lathkëëri in di̱i̱t warɛgak gɔ̱r kɛ ruac ɛmɛ: 26 “Ɣän Ki-lɔ-diäth Li-thiäth, nërä ji̱, ji̱n kuäär in gɔaa ni Pi-lik. 27 Wut ɛmɛ ca jɛ käp ɛ ji̱ Juudh, kä cua jɛ dee näk ɛ kɛn. Kä mëë cä jɛ liŋ ɛn ɣöö ɛ di̱el Röm, cua wä kɛ lathkëëri kä cua jɛ luäk. 28 Kä mëë cä go̱r ɛn ɣöö bä luɔt kä min gɔanykɛ ni jɛ ŋäc, cua jɛ naŋ guäth luɔ̱kdiɛn. 29 Cua jɛ jek ɛn ɣöö gɔanykɛ jɛ kɛ kui̱ thiecni ŋuɔ̱tnikiɛn, kä cuɛ thil duer mi dee lia̱a̱ kiɛ yieen cop. 30 Kä mëë ca ɣä la̱r thok ɛn ɣöö ɛ tëëkɛ ca̱p mi biemkɛ ɛn wut ɛmɛ, cua jɛ jäkä ji̱ ni kä kɛɛl, kä cä nɛy tin gɔanykɛ jɛ jiök bä ɛn ɣöö bikɛ min gɔanykɛ ni jɛ wä lat nhiamdu.” 31 Kä ɛnɔ cu lathkëëri Puɔl naŋ, kä cukɛ jɛ nööŋ An-ti-pa-trith kɛ jɛn wäär ɛmɔ ce̱tkɛ mëë ca la̱t kɛ. 32 Kä mëë ruɔ̱n cu lathkëëri luny guäth lathkëëri, cu wä ni ji̱ jiöŋkööri kɛɛl kɛ Puɔl. 33 Mëë cikɛ cop kä Thɛ-tha-ria cua warɛgak ka̱m kuäär, kä cukɛ Puɔl naŋ nhiamdɛ bä. 34 Kä mëë cɛ warɛgak kuɛn, cuɛ wec in bä Puɔl thi̱n thiec. Kä mëë cɛ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ɛ raan Thi-li-cia, 35 cuɛ wee i̱, “Bä ruacdu ben liŋ mi wä nɛy tin gɔanykɛ ji̱ wä cop.” Kä cuɛ jɛ lar ɛn ɣöö ba jɛ yien guäth in la kuäär a te thi̱n.

Lät 24

1 Kɛ kɔr ni̱ni da̱ŋ dhieec cu bo̱o̱th palä in di̱i̱t ni A-na-ni-ath ben kɛnɛ tha̱a̱ŋ di̱tni ji̱ Juudh kɛ gua̱n ŋuɔ̱tni ni Ter-tä-läth. Cukɛ lukdiɛn kuëŋ nhiam mädhi̱i̱r kɛ kui̱ Puɔl. 2 Kä mëë ca Puɔl cɔl, cu Ter-tä-läth jɛ tok kɛ mi gɔnyɛ jɛ, wëë i̱, “Ji̱n kuäär, kɛ pɛl bo̱thädu, ci kɔ nöŋ mal kɛ gua̱a̱th mi bäär, kä ci ti ŋuan rialikä, kɛ kui̱ döör ɛmɛ. 3 Kä mɛmɛ cakɔ jɛ nhɔk kɛ dup diaal, gua̱thni diaal kɛ tɛ̈th lɔaac mi di̱i̱t. 4 Kä kɛ ɣöö /cä gua̱a̱th mi di̱i̱t bi naŋ kä ji̱, ɣän la̱ŋä ji̱ ɛn ɣöö bi kɔ liŋ kä mi tɔt kɛ kɔ̱a̱c lɔaacdu. 5 Kɛ thuɔ̱k cakɔ wut ɛmɛ jek ɛn ɣöö ɛ gua̱n riirä mi di̱i̱t, kä ɛ ram mi gua̱n kuuthä nath rɛy ji̱ Juudh diaal wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n, kä ɛ bo̱o̱th bunä ji̱ Na-dha-rɛth. 6 Kä jɛn cuɛ jɛ ɣɔ̱n bä ɛn ɣöö bɛ luaak Kuɔth ya̱r, kä cuakɔ jɛ käp. Kä cuakɔ jɛ car ɛn ɣöö bakɔ jɛ luk ce̱tkɛ ciaaŋ ŋuɔ̱tnikɔ. 7 Kä duundɛ ɣöö cu kuäär lathkëëri ni Li-thiäth jɛ ben naŋ kä kɔ kɛ buɔ̱m mi di̱i̱t. 8 Kä cu Li-thiäth wee bi gua̱n goo̱nyädɛ ben nhiamdu. Kä kɛ thiecnidu kɛ jɛ bi ji̱n puɔ̱nydu ŋɔaani diaal tin gɔanykɔ ni jɛ luäŋ kɛ ŋäc kä jɛ.” 9 Kä ci ji̱ Juudh rɔ̱ mat kä gɔnydɛ, latkɛ jɛ ɛn ɣöö mɛmɛ kɛɛliw ɛ thuɔ̱k. 10 Mëë ci kuäär ɛ nyoth kɛ tetdɛ kɛ ɣöö bɛ ruac, cu Puɔl ɛ loc i̱, “Ɣän ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö kɛ run ti ŋuan cɛ ji̱n luuk rööl ɛmɛ, kɛ kui̱c ɛmɔ tɛth lɔcdä kɛ ɣöö bä rɔ gaŋ nhiamdu. 11 Ce̱tkɛ mɔ bi jɛ jek ɔ, /cikɛ ni̱n ti ba̱lkɛ ni̱n wäl rɛw kɛn tëë wä kɛ ɣä pal kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 12 Kä /kenkɛ ɣä jek a gakä kɛ raan, kiɛ jakä naath kä rɔal rɛy luaak Kuɔth, kiɛ gua̱thni palä ji̱ Juudh, kiɛ rɛy wec. 13 Kä /cikɛ ji̱ dee nyuɔ̱th thuɔ̱k kä min gɔanykɛ ni ɣä. 14 Kä ɣän bä ji̱ la̱t mɛmɛ, ɛ ɣöö palä Kuoth gua̱ndɔɔŋnikɔ ce̱tkɛ ciaŋ Duɔ̱ɔ̱p in cɔl kɛn ɛ i̱ kac, kä ɣän ŋa̱a̱thä ti diaal tin ca gɔ̱r rɛy ŋuɔ̱tni kɛnɛ ruaacni göökni. 15 Kä ta̱a̱ kɛ ŋa̱th rɛy Kuɔth, ɛn ɣöö ba ji̱ cuŋni kɛnɛ ji̱ dueeri jiɛc li̱th, ce̱tkɛ min ŋa̱thkɛ ɛ kɛn nɛy ti̱ti̱. 16 Kɛ kui̱c ɛmɔ la ɣɔ̱a̱nɛ jɛ ni ciaŋ ɛn ɣöö /cä bi tekɛ duer nhiam Kuɔth kɛnɛ nhiam nath. 17 Täämɛ mëë cä te jɔ̱ɔ̱r kɛ run, cua ben kɛ ɣöö bä do̱rä nöŋ yio̱w kɛnɛ ɣöö bä muc ben thöp. 18 Kä mëë la̱tdä mɛmɛ, cukɛ ɣä jek rɛy luaak Kuɔth kɛ kɔr kä min cä nyin leyä thuk, kä thilä buɔ̱n kiɛ wuɔ̱w. 19 Kä duundɛ ɣöö te tha̱a̱ŋ ji̱ Juudh ti bëë kä E-cia thi̱n deekɛ dhil ben nhiamdu wanɛ mɛ, kä deekɛ go̱o̱ny ben lat, mi tekɛ kɛ mi lökɛ kä ɣä. 20 Kiɛ a wutni ti̱ti̱ pua̱nykiɛn latkɛ duerɔ ca jekɔ, mëë ta̱a̱ cuŋä nhiam ji̱ luɔ̱k, 21 ɛ ni mi ɛ riet kɛl ɛmɛ mëë cä yɔal mëë ta̱a̱ cuŋä nhiamdiɛn i̱, ‘Ɛ kui̱ jiecä nɛɛni ti ci li̱w, ɛn ɔ gɔanykɛ ni ɣä nhiamdu mɔ wa̱lɛ.’ ” 22 Kä cu Pi-lik in ca la̱t Duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ agɔaa luk ka̱p cuɔ̱ŋ a wëë i̱, “Mi wä Li-thiäth kuäär lathkëëri in di̱i̱t ben, bä lukdun ben ŋok.” 23 Kä cuɛ kuäär lathkëëri in tɔt jiök ɛn ɣöö ba jɛ yien, kä bɛ te lɔrä kä mi tɔt, kä ba mäthnikɛ nhök ɣöö bikɛ tin go̱o̱rɛ lät kä jɛ. 24 Kɛ kɔr ni̱ni cu Pi-lik ben kɛnɛ ciekdɛ ni Di-ru-thi-la mi la nya ji̱ Juudh. Kä cuɛ Puɔl jäkä raan, kä cuɛ jɛ liŋ mëë ruacɛ kɛ kui̱ ŋäthä kɛ Kritho Yecu. 25 Kä mëë cɛ ruac kɛ kui̱ cuŋni kɛnɛ ciaŋ in luäkni rɔ kɛnɛ luk in bi ben, cu Pi-lik dual, kä cuɛ wee i̱, “Jiɛyni ɛn, täämɛ. Kä mi wa̱a̱ wä tekɛ gua̱a̱th bä ji̱ cɔl.” 26 Kä ɛn guäth ɛmɔ bä cuɛ ŋäth ni ɣöö ba jɛ moc yio̱w ɛ Puɔl. Kɛ kui̱ kä nɔmɔ cuɛ jɛ la cɔlɛ kä bɛ muɔɔŋ kɛ jɛ. 27 Kä kɛ kɔr kä mëë ci run da̱ŋ rɛw thuuk, cua gua̱a̱th Pi-lik guäl ɛ Por-ciäth Pɛth-täth. Kä cu Pi-lik Puɔl ba̱ny rɛy duëël yieenä kɛ ɣöö go̱o̱rɛ ɣöö ba jɛ nhɔk ɛ ji̱ Juudh.

Lät 25

1 Kɛ kɔr ni̱ni da̱ŋ diɔ̱k mëë ci Pɛth-täth cop wi̱c, cuɛ wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm jiɛɛndɛ kä Thɛ-tha-ria, 2 guäth in cu bööth palä tin di̱t kɛnɛ bööth ji̱ Juudh jɛ la̱r ruac kɛ kui̱ Puɔl. Kä cukɛ jɛ pal, 3 thiëckɛ Pɛth-täth kɛ ɣöö bɛ kɛ nhök ɣöö ba Puɔl naŋ kä Jɛ-ru-tha-lɛm. Kä kɛ thuɔ̱k cikɛ ca̱p bi̱mä la̱tkɛ ɣöö bikɛ jɛ wä näk dup. 4 Kä cu Pɛth-täth ɛ loc ɛn ɣöö Puɔl yiënkɛ jɛ kä Thɛ-tha-ria, kä ɣän puɔ̱nydä göörä loc ɛn wi̱ni kɛ gua̱a̱th mi tɔt. 5 Kä ɛnɔ cuɛ wee i̱, “A bööthkun wä kɛɛl kɛ ɣä, kä mi tëëkɛ mi jiäk kä wut ɛmɛ, akɛ gɔanykɛ jɛ.” 6 Kɛ kɔr kä mëë cɛ cieŋ rɛydiɛn kɛ ni̱n bädäk kiɛ wäl, cuɛ loc kä Thɛ-tha-ria. Kä kɛ cäŋ in dɔ̱ŋ cuɛ nyuur wi̱i̱ kɔamdɛ guäth luɔ̱k, kä cuɛ jɛ lat ɛn ɣöö ba Puɔl nööŋ. 7 Kä mëë ci Puɔl cop, cu ji̱ Juudh tin bëë kä Jɛ-ru-tha-lɛm jɛ go̱l, kä cukɛ jɛ tok kɛ mi gɔanykɛ jɛ kɛ go̱o̱nyni ti ŋuan ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c ti /ca thuɔ̱kdiɛn dee lat. 8 Kä cu Puɔl ɛ lar rɛy ga̱ŋdɛ i̱, “Ɣän thilɛ mi jiääk mi cä la̱t kɛ kui̱ ŋut ji̱ Juudh, kiɛ luaak Kuɔth, kiɛ Thii-thɛr.” 9 Kä Pɛth-täth go̱o̱rɛ ɣöö ba jɛ nhɔk ɛ ji̱ Juudh, cuɛ Puɔl thiec i̱, “Ji̱n go̱o̱ri wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kä ɛn wi̱ni ba ji̱ wä luk kɛ go̱o̱nyni ti̱ti̱ nhiamdä?” 10 Kä cu Puɔl wee i̱, “Ɣän naŋä diɛwdä nhiam luɔ̱k Thii-thɛr, guäth in ba ɣä wä luk thi̱n. Thilɛ duer mi cä lät kä ji̱ Juudh, ce̱tkɛ min ŋäci jɛ agɔaa. 11 Kä täämɛ mi ta̱a̱kɛ duer mi cä la̱t mi dee ɣä jak kä li̱w, /cä jɛ go̱r ɛn ɣöö bä lia̱a̱ wän. Kä duundɛ ɣöö mi thilkɛ go̱o̱nynikiɛn luɔt kɛ kui̱dä, thilɛ ram kɛl mi dee ɣä ka̱m kɛ. Bä diwdä nöŋ Thii-thɛr.” 12 Kä mëë ci Pɛth-täth ruac kɛ ji̱ luɔ̱kdɛ, cuɛ jɛ loc i̱, “Ji̱n ci diwdu nöŋ Thii-thɛr, kä bi wä ni kä Thii-thɛr.” 13 Kɛ kɔr kä mëë ci ni̱n ti tɔt thuuk, cu kuäär ni Ag-ri-pa kɛnɛ Ber-nith cop kä Thɛ-tha-ria, kɛ ɣöö ba Pɛth-täth ben ner. 14 Kä mëë cikɛ ni̱n ti ŋuan ni̱n ɛn wi̱ni, cu Pɛth-täth ruac luɔ̱k Puɔl la̱t kuäär, wëë i̱, “Tëëkɛ wut mia̱ wanɛ mɛ mi ca ba̱ny yieenä ɛ Pi-lik. 15 Kä mëë ta̱a̱ kä Jɛ-ru-tha-lɛm, cu bööth palä tin di̱t kɛnɛ di̱t ji̱ Juudh ɣä la̱t ruac kɛ kui̱dɛ, thiëckɛ ɣöö ba jɛ kum. 16 Kä cua kɛ jiök ɛn ɣöö /ciɛ ciaŋ ji̱ Röm ɛn ɣöö ba ram mi tekɛ go̱o̱ny thöp a ŋot /kenɛ ni röm kɛnɛ göönykɛ, kä bɛ tekɛ gua̱a̱th kɛ ɣöö bɛ rɔ gaŋ kä go̱o̱ny in gɔanykɛ ni jɛ. 17 Kɛ kui̱ ɛmɔ mëë cikɛ ben duɔl ɛn wanɛ mɛ, ɣän thilɛ gua̱a̱th mi cä thuk, kä duundɛ ɣöö mëë ruɔ̱ndɛ, cä nyuur wi̱i̱ kɔamdä guäth luɔ̱k, kä cua jɛ lat ɛn ɣöö ba wut ɛmɔ nööŋ rɛc. 18 Kä mëë ci nɛy tëë gɔanykɛ jɛ rɔ̱ jiɛc, cukɛ thil duer mi cua gɔny ni jɛ mëë diɛwä dëë lat. 19 Kä cukɛ tekɛ tha̱a̱ŋ ruaacni ti gua̱c thi̱n kɛ kui̱ kuoothädiɛn kɛnɛ kɛ kui̱ raam mi cɔal Yecu, mi ci li̱w, kä lat Puɔl ɛ i̱ tëk ɛ. 20 Kä mëë cɛ wi̱cdä yi̱c kɛ duɔ̱ɔ̱p mi dëë, cua jɛ thiec mi go̱o̱rɛ wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm kɛ ɣöö ba jɛ wä luk ɛn wi̱ni kɛ go̱o̱nyni ti̱ti̱. 21 Kä mëë ci Puɔl ɛ go̱r ɛn ɣöö bɛ te yieenä, kɛ ɣöö ba diw luɔ̱kdɛ nöŋ kuäär Röm in di̱i̱t, cua jɛ lat ɛn ɣöö ba jɛ yien amäni mi cä jɛ jäkä Thii-thɛr.” 22 Kä cu Ag-ri-pa Pɛth-täth jiök i̱, “Ɣän puɔ̱nydä nhɔakä jɛ ɛn ɣöö bä wut ɛmɛ liŋ.” Cuɛ jɛ loc i̱, “Iruun bi jɛ liŋ.” 23 Kä mëë ruɔ̱ndɛ cu Ag-ri-pa kɛnɛ Ber-nith ben kɛ ben liakä mi di̱i̱t, kä cukɛ coth dueel luɔ̱k kɛɛl kɛ kua̱r lathkëëri, kɛnɛ bööth wutni wec. Kä cu Pɛth-täth ruac lat, cua Puɔl nööŋ rɛc. 24 Kä cu Pɛth-täth wee i̱, “Kuäär ni Ag-ri-pa kɛ yɛn nɛy diaal tin te kɛɛl kɛ kɔ, yɛn cia wut ɛmɛ nɛn, min ci ji̱ Juudh diaal tin te kä Jɛ-ru-tha-lɛm kɛnɛ wanɛ mɛ ɣä thiec kɛ kui̱dɛ rɔal kɛn, i̱ /cɛ dee lɛ ŋot kɛ tëk. 25 Kä duundɛ ɣöö thilɛ mi cä jek kä jɛ mi dee lia̱a̱ cop. Kä min ci puɔ̱nydɛ diwdɛ nöŋ kuäär Röm in di̱i̱t, cä jɛ lar ɛn ɣöö bä jɛ ja̱k. 26 Kä thilɛ ɣä mi ro̱ŋ mi dëë gɔ̱a̱r kuäärä kɛ kui̱dɛ. Kɛ kui̱ ɛmɔ cä jɛ nööŋ nhiamdun, kä ɛ ni nhiamdu, lö kuäär ni Ag-ri-pa, kɛ ɣöö kɛ kɔr kä mi canɛ jɛ thiec, dɔ̱ŋ bä tekɛ mi gɔa̱a̱rä. 27 Kɛ ɣöö caarä jɛ /cɛ gɔaa ɛn ɣöö ja̱kä raan yieenä, a thil luɔ̱ɔ̱tni go̱o̱ny ti ca gɔ̱a̱r jɛ.”

Lät 26

1 Cu Ag-ri-pa Puɔl jiök i̱, “Ji̱n ti̱i̱ kɛ gua̱a̱th kɛ ɣöö bi ruacdu lat.” Kä cu Puɔl tetdɛ riny kä cuɛ ga̱ŋdɛ kɛ rɔ lat i̱, 2 “Ɣän caarä jɛ ɛn ɣöö ta̱a̱ kɛ baŋ kɛ ɣöö ɛ nhiamdu, ji̱n kuäär ni Ag-ri-pa, ɛn ni̱n bä ga̱ŋdä kɛ rɔ lat thi̱n wa̱lɛ kɛ kui̱ go̱o̱nyni diaal tin gɔanykɛ ni ɣä ɛ ji̱ Juudh. 3 Kɛ ɣöö ŋäci ciɛŋ ji̱ Juudh diaal ɛlɔ̱ŋ, kɛnɛ ŋaknɔmnikiɛn. Kɛ kui̱ ɛmɔ ɣän la̱ŋä ji̱ kɛ ɣöö bi ɣä liŋ kɛ päl piny.” 4 “Ji̱ Juudh diaal ŋa̱ckɛ tëkdä ni ŋuɛɛtädä. Ŋäc kɛn tëkdä kɛɛliw, a tookɛ jɛ kɛ nhiam ni wi̱i̱dä cu mäni Jɛ-ru-tha-lɛm. 5 Ci kɛn ɛ ŋa̱c kɛ gua̱a̱th mi bäär, mi deekɛ thuɔ̱k lat, ɛn ɣöö ɛ ɣän raan Pa-ri-thii buɔ̱n in cuŋ ciaaŋdiɛn ɛlɔ̱ŋ kɛ ciaŋ Kuoothäda. 6 Kä täämɛ cuɔ̱ŋä rɛy luɔ̱k wanɛ mɛ, kɛ kui̱ ŋäthä kɛ min ci Kuoth ɛ la̱t gua̱ndɔɔŋnikɔ. 7 Kä ɛ jɛn ɛn ni̱n go̱o̱r thuk duëlikɔ da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw ɛ i̱ dëë jek, min palkɛ Kuɔth kɛ wäär kɛnɛ cäŋ. Kä ɛ kui̱ ŋäthä ɛmɔ Kuäär ɛn min gɔanykɛ ni ɣä ɛ ji̱ Juudh! 8 Kä ɛŋu caar yɛn ɛmɔ, yɛn nɛy ti̱ti̱ ɛn ɣöö /ci Kuoth naath dee jiɛc li̱th? 9 “Ɣän bä cua jɛ car ɛn ɣöö bä la̱t ni ti ŋuan ti gua̱c kɛ ciöt Yecu raan Na-dha-rɛth. 10 Kä ɛ jɛn min cua̱ lat kä Jɛ-ru-tha-lɛm. Cua buɔ̱m jek kä bööth palä tin di̱t kɛ ɣöö bä nɛɛ Kuɔth ti ŋuan la̱th dueel yieenä, kä mëë cakɛ kum kɛ lia̱a̱, cua mëkdä la̱th kä ɣöö bakɛ näk. 11 Kä gua̱thni ti ŋuan cäkɛ jak kä dua̱ckɛ gua̱thni palä ji̱ Juudh diaal, kä cua̱ jɛ ɣɔ̱n ɛn ɣöö bikɛ ruac jiäk kɛ Yecu. Kä kɛ kɛ̈c lɔaac mi di̱i̱t kä kɛ, cua wä wi̱i̱ni ti kɔ̱kiɛn kɛ ɣöö bäkɛ wä duäc.” 12 “Kä ɛ kui̱ kä nɛmɛ ɛ nëë wä kɛ ɣä kä Da-math-kɛth kɛ lua̱ŋ kɛnɛ ruac bööthni palä tin di̱t. 13 Kä kɛ cäŋdäär, lö kuäär rɛy duɔ̱p, cua buay mi bëë nhial nɛn mi buɔy ni jɛn kä buay ca̱ŋ, mɛrɛ gua̱a̱th ëë ta̱a̱ thi̱n kɔnɛ nɛy tëë jäl kɛɛl kɛ ɣä. 14 Kä mëë cakɔ tɛɛth kɔn diaal, cua jɔw liŋ mi ruac kɛ ɣä kɛ thok Ɣi-bɛ-ru i̱, ‘Thɔɔl, Thɔɔl, ɛŋu ciɛŋi ɣä a jiäk ɔ? Moci ni rɔ kɛ buɔ̱t kɛ kuëtdu kɛ taŋ mi moth thokdɛ.’ 15 Kä cua thiec i̱, ‘Ɛ ji̱n ŋa, Kuäär?’ Kä cu Kuäär wee i̱, ‘Ɛ ɣän Yecu in ciɛŋi a jiäk. 16 Kä duundɛ ɣöö jiɛc rɔ kä cuŋni kɛ ciöku. Kɛ ɣöö cä päl kä ji̱ kɛ kui̱ kä mɛmɛ, ɛn ɣöö cä ji̱ kuany ala läätdä. Kä bi naath la̱t tin ci nɛn kä ɣä kɛnɛ ŋɔaani tin bä nyuɔ̱th ji̱ kɛ nhiam. 17 Ɣän bä ji̱ luäk kä nɛɛku kɛnɛ Jur tin ja̱kä ji̱ kä thi̱n. 18 Kä bi wäŋkiɛn lɛp, kɛ ɣöö dee kɛ rɔ̱ ri̱t kä muth kä dee kɛ wä buɔyä, kɛnɛ rietdiɛn kɛ rɔ̱ kä buɔ̱m Cɛy-tan, wädiɛn kä Kuoth, kɛnɛ ɣöö dee kɛ päl dueeri jek, kɛnɛ gua̱a̱th rɛy nɛɛni tin ca lɛy kɛ ŋa̱thdiɛn kɛ ɣä.’ ” 19 “Kɛ kui̱ ɛmɔ, lö kuäär ni Ag-ri-pa, /ka̱n thil luth kɛ nyuuth in cä nɛn nhial. 20 Kä cua la̱t nɛy tëë te kä Da-math-kɛth kɛ nhiam kɛ Jɛ-ru-tha-lɛm, kɛnɛ ro̱l Ju-dia kɛɛliw cu amäni Jur bä, ɛn ɣöö bikɛ rɔ̱ ri̱t dueeri kä bikɛ rɔ̱ riet Kuoth, kä bikɛ lät ti ro̱ŋ kɛ rietdiɛn kɛ rɔ̱ la̱t. 21 Kɛ kui̱ kä mɔmɔ cu ji̱ Juudh ɣä käp rɛy luaak Kuɔth, kä cukɛ go̱r ni näkdä. 22 Kä amäni ɛn wa̱lɛ luäk ɣä Kuoth. Kä ɛnɔ ɣän cuɔ̱ŋä wanɛ mɛ, la̱tdä nëndä nɛy diaal tin tɔatni kɛnɛ tin di̱t. Kä thilɛ mi latdä ɛ ni tëë ci göök kɛ Muthɛ kɛ lat ɛn ɣöö bi tuɔɔk. 23 Min la ɣöö bi Mɛ-thia ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c dhil rut, kä ɛ jɛn ram in kɔŋ rɔ jiɛc li̱th, kä bɛ ruac buɔyä la̱t nɛɛkɔn kɛnɛ Jur.” 24 Kä mëë gaŋ Puɔl rɔɔdɛ inɔ, cu Pɛth-täth ruac kɛ jɔw mi di̱i̱t i̱, “Puɔl, ji̱n ci yɔ̱ŋ! Ŋäc ŋɔaanidu ɛ di̱i̱t ɛmɛ cɛ ji̱ jakä yɔ̱ŋ!” 25 Kä cu Puɔl ɛ loc i̱, “Ɣän /ka̱n yɔ̱ŋ, kuäär in gɔaa ni Pɛth-täth. Ɣän latdä ni thuɔ̱k. 26 Kɛ thuɔ̱k kuäär ŋäcɛ ŋɔaani ti̱ti̱, kä ruacä kɛ jɛ a thil dual. Kɛ ɣöö ŋa̱cä jɛ kɛ lɔcdä ɛn ɣöö thilɛ duɔ̱ɔ̱r kɛl kä ruaacni ti̱ti̱ mi ci wi̱cdɛ bäl, kɛ ɣöö /ka̱n mɛmɛ lat gukä. 27 Kuäär ni Ag-ri-pa, ji̱n, ŋääthi göök? Ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö ŋääthi kɛ.” 28 Kä cu Ag-ri-pa Puɔl jiök i̱, “Ji̱n pɛ̈thi kɛ ɣöö bi ɣä jakä raan kɔaar Kritho?” 29 Kä cu Puɔl ɛ loc i̱, “Cäŋɛ mi ɛ gua̱a̱th mi tɔt kiɛ gua̱a̱th mi bäär, ɣän palä Kuɔth ɛn ɣöö bi ji̱n yɛnɛ nɛy diaal tin liɛŋkɛ ɣä wa̱lɛ, dee yɛn ce̱tkɛ ɣä a thil ni kuatni ciikni ti̱ti̱.” 30 Kä cu kuäär rɔ jiɛc kɛnɛ mädhi̱i̱r, kɛ Ber-nith amäni nɛy tëë nyuur kɛ kɛ kɛɛl. 31 Kä mëë wäkɛ raar cukɛ ruac kä rɔ̱ i̱, “Ɛn wut ɛmɛ thilɛ mi /cɛ lat mi dee lia̱a̱, kiɛ yieen cop.” 32 Kä cu Ag-ri-pa Pɛth-täth jiök i̱, “Wut ɛmɛ dëë jɛ lony, duŋ mi /kenɛ diwdɛ nöŋ Thii-thɛr.”

Lät 27

1 Kä mëë ca jɛ lat ɛn ɣöö bakɔ wä kä I-ta-li kɛ murkäb, cukɛ Puɔl kɛnɛ tha̱a̱ŋ nɛɛni kɔ̱kiɛn ti ca yian kuëŋ tetdä kua̱r bunä lathkëëri A-gäth-teth mi cɔal i̱ Ju-liäth. 2 Kä cuakɔ wä rɛy ria̱a̱y mi bëë kä A-dra-mi-tum mi go̱r wä wi̱i̱ni E-cia ti te wi̱c bar, cuakɔ wä bar, a te A-rith-tar-keth raan Ma-tha-do-nia kä Thɛ-tha-lo-ni-ka kɛ kɔ kɛɛl. 3 Kä mëë ruɔ̱ndɛ cuakɔ yiën kä Dhi-don, kä cu Ju-liäth Puɔl ciɛŋ agɔaa, kä cua jɛ nhök ɣöö bɛ wä kä mäthnikɛ kɛ ɣöö ba jɛ wä ka̱m min go̱o̱rɛ. 4 Kä mëë cakɔ wä bar ɛn wi̱ni kɛ murkäb cuakɔ wä kɛ gëk Ki-ti-yim kui̱c mi thil jiɔam kɛ ɣöö luɔrkɔ ni jiɔam. 5 Mëë cakɔ wä kui̱ bar mi thia̱k kɛ Thi-li-cia kɛnɛ Pam-pi-lia, cuakɔ ben kä May-ra rɛy rööl Li-cia. 6 Ɛn wi̱ni cu kuäär lathkëëri murkäb ji̱ A-lek-dhan-dri-ya mi di̱i̱t mi wä kä I-ta-li jek, kä cuɛ kɔ kuëŋ thi̱n. 7 Cakɔ ja̱l a mäth kɛ ni̱n, kä cuakɔ cop a bɛc kä Kä-ni-däth, kä mëë /ken jiɔam kɔ nhök wä nhiam, cuakɔ wä kɛ gëk Thal-mo-ni kui̱c Ku-riit mi thil jiɔam. 8 Mëë ca̱kɔ thia̱k kɛ gëëkdɛ kɛ cuɔ̱p mi bɛc, cuakɔ ben guäth mi cɔal i̱ “Thok Waath mi Gɔaa”, mi thia̱k kɛ wec La-thia. 9 Kɛ ɣöö ci gua̱a̱th mi bäär thuuk baaŋ, kɛnɛ ɣöö ci ja̱l ku bɛ̈c, kä ci cäŋ ti̱mä mi̱eth ku thuŋ wä. Cu Puɔl kɛ luek, 10 wee i̱, “Kuäär, guɛcä jɛ ɛn ɣöö bi ja̱lan bɛ̈c ɛlɔ̱ŋ kɛnɛ bath ŋɔaani mi di̱i̱t, kä /ciɛ kuak kɛnɛ murkäb kärɔ̱, amäni tëkdan bä.” 11 Kä duundɛ ɣöö cu kuäär lathkëëri liŋ ni ruac kua̱r gëëri murkäbä kɛnɛ gua̱n murkäbä kä min ca la̱tdɛ ɛ Puɔl. 12 Kä kɛ ɣöö /ci thok waath ɛmɔ gɔaa kɛ ɣöö dee naath jiɔam thi̱n, cu ri̱w nath nhɔk ni ɣöö bikɛ wä rɛy bar ɛn wi̱ni, kɛ ca̱r kä ɣöö dee kɛ Pi-nik cop, gua̱a̱th in deekɛ jiɔam thuk thi̱n. Jɛn Pi-nik ɛ thok waath Ku-riit mi lot ni kui̱c cuëëc konyä ca̱ŋ kɛnɛ kui̱ caam konyä ca̱ŋ. 13 Kä mëë ci jiɔam kuec cuëëc ɣɔaa ɛ tok kɛ puɔ̱t, cukɛ ŋa̱c ni ɣöö bikɛ cop guäth in görkɛ. Inɔ cukɛ löc murkäbä lueey raar kä cukɛ rɔ̱ ruɛc kɛ pöm bar Ku-riit. 14 Kɛ gua̱a̱th mi tɔt cu thul mi di̱i̱t, min cɔal i̱ “Jiɔam kuec caam känyä ca̱ŋ” puɔ̱t, putdɛ raar kä dhuɔ̱ɔ̱l. 15 Kä mëë cɛ murkäb käp, a /cɛ jiɔam dee lor, cuakɔ jɛ päl, kä cuɛ kɔ lɔk. 16 Kä mëë cakɔ cop kui̱ dhuulä mi cɔal i̱ Kɔda cuakɔ riey in tɔt yɔ̱a̱c rɛc a bum. 17 Kä kɛ kɔr kä mëë ca riey nööŋ rɛc, cukɛ puɔ̱ny murkäbä yiɛn kɛ dep. Kä kɛ ɣöö dualkɛ kɛ ɣöö bikɛ do̱o̱t rɛy litdä Thir-tith, cukɛ tin jäl kɛ murkäb lony, kä cuɛ murkäb lɔk kɛ jiɔam. 18 Kä mëë ci ɛ muaŋ kɔ ciɛŋ a jiäk, mëë ruɔ̱ndɛ cukɛ jɛ tok kɛ mi yuɔrkɛ kuak yieer. 19 Kɛ cäŋ in diɔ̱ɔ̱kdiɛn cukɛ tin la yiankɛ ni murkäb yuɔr yieer kɛ tetkiɛn. 20 Kä mëë /ken cäŋ kiɛ kuɛl jɔɔc kɛ ni̱n ti ŋuan, kä put jiɔam mi di̱i̱t, kä cu ŋa̱thda kɛ ɣöö bakɔ kään thil. 21 Kä kɛ ɣöö cikɛ tey a /cikɛ mi̱th kɛ gua̱a̱th mi bäär, cu Puɔl rɔ jiɛc rɛydiɛn, kä cuɛ kɛ jiök i̱, “Wutni, dee gɔaa ni mi cia ɣä liŋ, mëë /ka̱nɛ jiɛɛn kä Ku-riit, kä /canɛ däk ɛmɛ kɛnɛ bath ŋɔaani dee lɛ tuɔɔk. 22 Kä täämɛ cuɔmä yɛ ka̱nɛ buɔ̱m lɔaac, kɛ ɣöö thil tëk raam kɛl mi bi bath rɛydun, kä ɛ ni murkäb kärɔa bi bath ɔ. 23 Kɛ ɣöö min wa̱r cuɛ tekɛ jääk Kuɔth mi ci cuɔ̱ŋ gekädä, Kuoth in lapä raandɛ kä palä, 24 cɛ ɣä jiök i̱, ‘/Cu dual, Puɔl, ji̱n bi rɔ dhil kɛ cuɔ̱p nhiam Thii-thɛr. Kä kɛ thuɔ̱k, Kuoth bɛ nɛy diaal tɔ̱ jäl kɛ ji̱ kɛɛl tɔ̱ kän.’ 25 Kä ɛnɔ, wutni, ka̱nɛ buɔ̱m lɔaac, kɛ ɣöö ta̱a̱ kɛ ŋa̱th kɛ Kuoth ɛn ɣöö bɛ a jɛn pa̱ny ɛn ni̱n cɛ lar ɣä. 26 Kä duundɛ ɣöö banɛ dhil cop dhuulä kɛl.” 27 Mëë ci wäär in wäl ŋuandiɛn cop, mëë lɔakɛ kɔ kui̱ bar A-dɛ-ria kɛ wädäär cu gëër murkäbä jɛ diw i̱ cikɛ thia̱k kɛ rar. 28 Kä ɛnɔ cukɛ luëŋdɛ thɛm, kä cua jɛ jek ala mi̱ti̱ri ti jiɛn ŋuaan mëë cikɛ wä nhiam kä mi tɔt cukɛ jɛ nyɔk kɛ thëm, kä cua jɛ jek ala mi̱ti̱ri ti jiɛn diɔ̱k. 29 Kä mëë dualkɔ kɛ ɣöö bakɔ rɔ̱ yiath kä pääm, cukɛ löc da̱ŋ ŋuan yuɔr piny thaar murkäbä, cukɛ pal kɛ ɣöö bi ɣɔw baak. 30 Kä mëë go̱o̱r gëër ɣöö bikɛ rɔ̱ bar rɛy murkäbä, kä cukɛ riey in tɔt luay yieer, ce̱tkɛ mi luaykɛ ni löc nhiam murkäbä piny, 31 kä cu Puɔl kuäär lathkëëri kɛnɛ nɛɛkɛ jiök i̱, “/Ca yɛ bi kän, ɛ ni mi te wutni ti̱ti̱ rɛy murkäbä.” 32 Kä cu lathkëëri dep ria̱a̱y in tɔt tɛm, kä ca jɛ pa̱l wä. 33 Kä a ŋot /ken ɣɔw ni baak, cu Puɔl nɛy diaal com kɛ ɣöö bikɛ mi̱th, wee i̱, “Wa̱lɛ ɛ jɛn cäŋ in wäl ŋuandiɛn in ta̱yɛ li̱pä baaŋ a thil mi̱eth, mi cia camɛ. 34 Kɛ kui̱ ɛmɔ, ɣän la̱ŋä yɛ kɛ ɣöö bia mi̱th, kɛ ɣöö bia tëk. Kɛ ɣöö thilɛ mi̱em wec raam kɛl kä yɛ mi bɛ bath.” 35 Mëë cɛ mɛmɛ lat, cuɛ juray ka̱n, kä cuɛ Kuoth la̱r tɛ̈th lɔaac nhiamdiɛn diaal, cuɛ jɛ puɔ̱ny kä cuɛ mi̱eth tok. 36 Kä cu lo̱ckiɛn diaal buɔ̱m, kä cu kɛn diaal mi̱th. 37 (Kɔn nɛy diaal tëë te rɛy murkäbä kɛ kɔn nɛy ti kur rɛw wi̱cdɛ jiɛn bärɔw wi̱cdɛ bäkɛl.) 38 Kä mëë cikɛ ria̱ŋ, cukɛ murkäb jakä puɔl, kɛ yoriɛn kɛ bɛl yieer. 39 Mëë ci ɣɔw baak, /kenkɛ rar ŋa̱c, kä cukɛ go̱r bar mi car car nɛn, kä cukɛ jɛ car ɛn ɣöö ba murkäb gɛ̈r raar, mi lotdɛ rɔ. 40 Kä ɛnɔ cukɛ löc murkäbä luɔny yieer. Kä cua tin yiankɛ ri̱i̱tni lony. Kä cua bi̱i̱ in la jäl kɛ murkäb kuëŋ nhiam murkäbä kui̱c jiɔam, cukɛ cu wä go̱rä mi car car. 41 Kä duundɛ ɣöö cu murkäb kɔ̱k röm yiëri mi jany jany. Kä cu nhiam murkäbä rɔ pi̱em, kä cuɛ do̱o̱t a /cɛ jäl, kä cua thar murkäbä töl ɛ muaŋ. 42 Kä cu ca̱r lathkëëri a ɣöö, bikɛ mabuuthni näk, kɛ ɣöö thilɛ kɛl mi bi kɛt a bi rɔ leny. 43 Kä kɛ ɣöö go̱o̱r kuäär lathkëëri ɣöö bɛ Puɔl kän, cuɛ kɛ pën ca̱pdiɛn in görkɛ la̱tdɛ ɛn ɣöö /ca bi la̱t. Kä cuɛ nɛy ti ŋa̱ckɛ kët la̱t ɣöö bikɛ rɔ̱ yuɔr yieer kɛ nhiam kä bikɛ kɛt thok waath. 44 Kä bi duɔth nath wä kɛ jiɛn kɛnɛ tööl murkäbä. Kä cuɛ cua̱ jɛn min cup kɛ nɛy diaal raar.

Lät 28

1 Kä mëë cakɔ cop raar kɛ mal cuakɔ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö cɔalkɛ dhuɔ̱ɔ̱l ɛmɔ i̱ Mal-ta. 2 Kä cu ji̱ ciëŋ ɛmɔ kɔ nyuɔ̱th kɔ̱a̱c lɔaac ɛlɔ̱ŋ. Kä min ci nhiaal dɛ̈m tok kä ci ɣɔw kɔ̱a̱c, cukɛ mac dɔp, kä cua kɔn diaal cɔal thi̱n. 3 Cu Puɔl tɔŋ jiɛn ruɔ̱ɔ̱l kä cuɛ kɛ la̱th maac, kä ɛn guäth ɛmɔ cu dɛŋciɛk ben raar kɛ lëth maac, kä cuɛ rɔ thac tetädɛ. 4 Mëë ci ji̱ ciëŋ thɔ̱l nɛn cɛ rɔ thac tetädɛ, cukɛ ruac kä rɔ̱ i̱, “Wut ɛmɛ bɛ la luuc nath. Cäŋ mɔ cɛ kään yieer ɔ, /ken kuoth ɛ nhök ɣöö bɛ tëk.” 5 Kä jɛn cuɛ thɔ̱l tɛ̈ŋ maac, kä cuɛ thilɛ mi ci jɛ jek. 6 Cukɛ li̱ep, carkɛ jɛ ɛn ɣöö bɛ puɔ̱nydɛ pua̱a̱t kiɛ bɛ tɛɛth a bɛ li̱w. Kä mëë cikɛ li̱ep kɛ gua̱a̱th mi bäär, kä /kenkɛ riɛk mi ci tuɔɔk kä jɛ nɛn, cukɛ ca̱riɛn ri̱t kä cukɛ jɛ tok kɛ mi ruackɛ i̱ ɛ kuoth. 7 Kä ɛn ciëŋ ɛmɔ thieekɛ kɛ ka̱a̱k wutdä mi cɔal i̱ Pu-bɛ-liäth, mi la bo̱o̱th dhuulä. Kä cuɛ kɔ nyuɔ̱ɔ̱r agɔaa ɛlɔ̱ŋ, cɛ kɔ gɔŋ kɛ ni̱n da̱ŋ diɔ̱k. 8 Kä ɛnɔ cu gua̱n Pu-bɛ-liäth tɔ̱ɔ̱c kɛ juey lethä pua̱a̱ny kɛnɛ wä raar. Kä cu Puɔl ɛ wä gui̱l, kä cuɛ jɛ jak kä gɔaa kɛ pal kɛnɛ läth tetnikɛ puɔ̱ɔ̱nydɛ. 9 Kä kɛ kɔr kä mëë ci mɛmɛ tuɔɔk, cu duɔth nɛɛni tin tekɛ liaw wi̱i̱ dhuulä ɛmɔ ben bä, kä cua kɛ jakä gɔw. 10 Cukɛ muc ti ŋuan ka̱m kɔ, kä mëë cakɔ thia̱k kɛ jiɛɛn, cukɛ ŋɔaani diaal tin görkɔ la̱th rɛy murkäbä. 11 Kɛ kɔr päthni da̱ŋ diɔ̱k cuakɔ wä kɛ murkäb mi ci jiɔam wi̱i̱ dhuulä. Ɛ murkäb A-lek-dhan-dri-ya mi cɔali “Kuth ti Cuɛ̈ɛ̈k”. 12 Mëë cakɔ cop kä Thi-ra-kuudh cuakɔ ni̱n diɔ̱k ni̱n thi̱n. 13 Kä ɛn wi̱ni cuakɔ cop kä Re-jum. Kɛ kɔr ca̱ŋ kɛl cu jiɔam mi bëë kui̱ cuëëc jɛ tok kɛ puɔ̱t, kä kɛ cäŋ in rɛwdɛ cuakɔ ben kä Pu-te-oli. 14 Ɛn wi̱ni cuakɔ ji̱ ŋäthä jek, kä cukɛ kɔ cɔl kɛ ɣöö bakɔ te kɛɛl kɛ kɛ kɛ ni̱n da̱ŋ bärɔw. Kä ɛnɔ cuakɔ ben kä Röm. 15 Kä mëë ci ji̱ ŋäthä tin te kä Röm kɔ liŋ cukɛ ben amäni Gua̱a̱th “Kokä A-pi-uth” kɛnɛ “Duël ja̱a̱li da̱ŋ Diɔ̱k bakɔ ben Lor”. Mëë ci Puɔl kɛ nɛn, cuɛ Kuoth la̱r tɛ̈th lɔaac, kä cuɛ buɔ̱m. 16 Mëë cakɔ ben kä Röm, cua Puɔl nhök ɣöö bɛ tekɛ ta̱a̱dɛ kɛnɛ lathker min yien jɛ. 17 Kɛ kɔr ni̱ni da̱ŋ diɔ̱k cuɛ bööth ji̱ Juudh tin te ɛn wi̱ni ruɔl guäth kɛl. Mëë cikɛ rɔ̱ dol, cuɛ kɛ jiök i̱, “Dämaari, cäŋɛ mëë thilɛ mi cä lät kä naath kiɛ ciɛŋ gua̱ndɔɔŋnikɔn, ŋotdɛ cua ɣä yiɛn kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kä cua ɣä la̱th tetni ji̱ Röm. 18 Mëë cikɛ ɣä thiec, cukɛ jɛ go̱r ɛn ɣöö ba ɣä lony, kɛ ɣöö thilɛ luɔt mi dëë kuɛth ni ɣä li̱th rɛy luɔ̱kdä. 19 Kä duundɛ ɣöö mëë ci ji̱ Juudh luɔ̱nydä lo̱k, cuɛ ɣä kuɔ̱k ɣöö bä diwdä nöŋ Thii-thɛr cäŋ ni mëë thilɛ mi gɔanyä nɛɛkä. 20 Kɛ kui̱ lot kä mɛmɛ cä thiec ɛn ɣöö bä yɛ gui̱l kä bä ruac kɛ yɛ. Kä kɛ thuɔ̱k ca ɣä yian kɛ kuat ciikni ɛmɛ kɛ kui̱ raan in ŋäth ji̱ I-thɛ-rɛl ɛ.” 21 Kä cukɛ Puɔl loc i̱, “Thilɛ warɛgakni ti cakɔ jek kɛ kui̱du kä Ju-dia, kä thilɛ raan kä dämanikɔn tin ci ben ɛn wanɛ mɛ ci ruac mi jiääk lat kɛ kui̱du. 22 Kä duundɛ ɣöö görkɔ ɣöö bakɔ min caari liŋ kä ji̱, kɛ ɣöö kɛ kui̱ bunä ɛmɛ ŋa̱ckɔ jɛ ɛn ɣöö gua̱thni diaal latkɛ jɛ jɔ̱ɔ̱r ɛ naath.” 23 Kä mëë cikɛ cäŋ mɛk ɣöö bikɛ jek kɛ jɛ, cukɛ ben kä jɛ dueel in nyuurɛ thi̱n a ŋuankɛ. Kä cuɛ kɛ la̱t mɛmɛ nikɛ runwaŋ amäni thiaŋ, cuɛ kɛ la̱t nëndɛ kɛ kui̱ kuäärä Kuɔth, kä ɣɔ̱nɛ jɛ ɛn ɣöö bikɛ Yecu ŋa̱c kɛ lo̱ckiɛn kä ŋut Muthɛ kɛnɛ ruaacni göökni. 24 Kä cuɛ tha̱a̱ŋ nath ri̱t kä cu tha̱a̱ŋkiɛn tin kɔ̱kiɛn ɛ lo̱k ɛn ɣöö ba min cɛ lar ŋäth. 25 Kä ɛnɔ, cukɛ gua̱c kärɔ̱, kä mëë däk piny, cu Puɔl ruac kɛl lat i̱, “Te Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ kɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ lärɛ gua̱ndɔɔŋnikun kɛ thok go̱kä ni I-ca-yaa i̱, 26 ‘Wër jio̱kni nɛy tɔ̱tɔ̱ i̱, Li̱eŋɛ agɔaa duundɛ ɣöö /cɛ bi cop lɔɔcdun, kä guecɛ agɔaa duundɛ ɣöö /cia bi ŋa̱c. 27 Kɛ ɣöö nɛy ti̱ti̱ ci lo̱ckiɛn dɔ̱r, kä ji̱thkiɛn bum li̱eŋdiɛn, kä cikɛ nyinkiɛn kum, kɛ ɣöö /cikɛ bi guic kɛ nyinkiɛn, kä /cikɛ bi liŋ kɛ ji̱thkiɛn, kä cɛ bi cop lo̱cnikiɛn, kɛ ɣöö /cikɛ rɔ̱ bi riet ɣä a bakɛ jakä gɔw.’ 28 Kä ŋa̱cɛ jɛ ɛn ɣöö ca ka̱n Kuɔth ɛmɛ jäk kä Jur. Kä bikɛ jɛ liŋ.” 29 Kä mëë ci Puɔl rieet ti̱ti̱ lat, cu ji̱ Juudh däk piny, kä gakɛ kamnikiɛn ɛlɔ̱ŋ. 30 Kä cu Puɔl cieŋ ɛn wi̱ni kɛ run da̱ŋ rɛw kɛ tetdɛ kärɔa, kä la nyuurɛ nɛy diaal tin ci ben kä jɛ. 31 Kä la latdɛ kuäär Kuɔth kä ŋi̱i̱cɛ kɛ kui̱ Kua̱r ni Yecu Kritho a jɔc, a thilɛ mi pen jɛ.

Röm 1

1 Ɛ ɣän Puɔl, läät Yecu Kritho, kä ca cɔl kɛ ɣöö bɛ a jak, mi ca lɛ̈y go̱lä kɛ kui̱ thukni ti gɔw kɛ kui̱ Kuɔth. 2 Ci Kuoth kɛ lar ni wal kɛn thuk tin gɔw kɛ kui̱ Yecu kɛ thok gööknikɛ ce̱tnikɛ min cakɛ gɔ̱r kä Ruac Kuɔth in Rɛl Rɔ. 3 Kɛ kɛn thuk ti gɔw kɛ kui̱ Yecu Gatdɛ, min la kuɛ̈ɛ̈ Dee-bid kɛ dieth. 4 Kä kɛ ɣöö ca jɛ jiɛc li̱th, ca jɛ lat ɛn ɣöö ɛ Gat Kuɔth kɛ yiëë in rɛl rɔ rɛy bumä mi di̱i̱t. Kä ɛ jɛn Yecu Kritho Kuääran. 5 Kä kɛ Yecu Kritho Kuääran, ci Kuoth ɣä ka̱m cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ɣöö bi ɣän a jääk kɛ ɣöö bä jur diaal nööŋ rɛy luthä ŋäthä kɛ kui̱ cio̱tädɛ. 6 Kä yɛn tin cieŋ kä Röm ca yɛ cɔl bä kɛ ɣöö bi yɛn a nɛy Yecu Kritho. 7 Kä ɣän gɔ̱a̱rä yɛ mɛmɛ yɛn nɛɛ Kuoth diaal tin te kä Röm, tin nhɔkɛ kä cɛ cɔl kɛ ɣöö bikɛ a nɛɛkɛ. A puɔ̱th kɛnɛ mal Kuɔth in la Gua̱a̱ra kɛnɛ Kuäär ni Yecu Kritho tekɛ yɛ. 8 Kɛ nhiam, la̱rä Kuothdä tɛ̈th lɔaac rɛy Yecu Kritho kɛ kui̱dun yɛn diaal, kɛ ɣöö ca ŋa̱thdun lat rɛy ɣɔaa kɛɛliw. 9 Kɛ ɣöö Kuoth in la̱tdä ikä kɛ yiëëdä kɛ latdä kɛ thuk ti gɔw kɛ kui̱ Gatdɛ, jɛn ɛ neendä kɛ ɣöö la yɛ a tiɛɛmä gua̱thni diaal rɛy palikä a thil pa̱k. 10 Thiëcä, i̱ mi nhɔk Kuoth ɛ kɛ jɔak dɔ̱ŋ bɛ tekɛ gua̱a̱th mi bä kɛ ɣä kä yɛ. 11 Kɛ ɣöö ɣän göörä jɛ ɛlɔ̱ŋ i̱ dëë yɛ nɛn, kɛ ɣöö dëë muc yieekä nyuak kɛɛl kɛ yɛ kä dëë yɛ bum. 12 Kä luɔtdä ni ɣöö banɛ rɔ̱ com kɛɛl kɛ ciaŋ ŋäthädan, ŋa̱thdun kɛnɛ ŋa̱thdä. 13 Ɣän göörä ɣöö bi yɛn ɛ ŋa̱c, dämaari kä nyiemaari, ɛn ɣöö cä ɣɔ̱n gua̱thni ti ŋuan, i̱ bä ben kä yɛ, duundɛ ɣöö tëëkɛ mi pen ɣä ben. Ɣän göörä ɣöö bä naath jakä ŋa̱th rɛydun ce̱tkɛ min cä la̱t rɛy Juri tin kɔ̱ŋ. 14 Ɣän ta̱a̱ kɛ la̱t kɛ kui̱ ji̱ Gɛ-rith kɛnɛ Jur ti kueckɛ ciɛŋ ti com, kɛnɛ kui̱ nɛɛni ti pɛl kɛnɛ nɛy ti dɔa̱a̱r. 15 Ɛ jɛn görä ɣöö dëë yɛ wä la̱t thuk ti gɔw kɛ kui̱ Yecu, ɔ yɛn nɛy tin te kä Röm. 16 Kɛ ɣöö ɣän liakä rɔ kɛ kui̱ thukni tin gɔw kɛ kui̱ Yecu, kɛ ɣöö ɛ buɔ̱m Kuɔth kɛ kui̱ känä nɛɛni diaal tin ŋa̱th, kɛ kui̱ ji̱ Juudh kɛ nhiam cu mäni ji̱ Gɛ-rith bä. 17 Kɛ ɣöö ci thuk tin gɔw ɛ nyoth ɛn ɣöö ci Kuɔth naath la̱th rɛy cuŋni kɛ jɛ kɛɛl. Cɛ jɛ la̱t kɛ ŋa̱th ni tukä cu mäni guutdɛ, ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, “Jɛn ram in tekɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ bɛ tëk kɛ ŋa̱th.” 18 Kɛ ɣöö ci waŋ lɔaac Kuɔth jɔɔc nhial kɛ kui̱ dui̱rä kɛnɛ jiäk nath tin ci ciaŋ dueerikiɛn thuɔ̱k nhiat piny. 19 Kɛ ɣöö min dëë ŋa̱c kɛ kui̱ Kuɔth ca la̱t kɛ, kɛ ɣöö ci Kuoth ɛ nyuɔ̱th kɛ. 20 Ni mëë ku Kuoth ɣɔw cak, ta̱a̱dɛ min ci jɔc, ala buɔ̱mdɛ min do̱raar kɛnɛ ciaaŋdɛ min rɛl rɔ, kɛn cikɛ jɔɔc kä tin cɛ la̱t. Kɛ kui̱c ɛmɔ kɛn nɛy ti̱ti̱ cikɛ thil cuɔ̱ɔ̱ŋ ɛn ɣöö deekɛ wee kueckɛ jɛ. 21 Kɛn ŋäc kɛn Kuoth kä /ken kɛn ɛ luɔ̱th ce̱tkɛ Kuoth kiɛ ka̱m tɛ̈th lɔaac. Kä cu ca̱riɛn cua̱ mi thil luɔt, kä cu ca̱r baaŋädiɛn cua ni muth. 22 Ruac kɛn i̱ pɛlkɛ, duundɛ ɣöö cu dɔ̱r ni kɛn, 23 kä cukɛ pal Kuɔth in tëk päl wa pal ni ti ca la̱t ce̱tkɛ naath, kɛ diit, kɛ ley, kɛnɛ muɔɔl piɛny tin la li̱w. 24 Kɛ kui̱c ɛmɔ cu Kuoth kɛ cu pa̱l ɣöö la̱tkɛ tin go̱o̱r lo̱ckiɛn ɛ, kä cukɛ cu la̱t ni nyin po̱cä kɛ rɔ̱. 25 Cikɛ thuɔ̱k kɛ kui̱ Kuɔth luɛl kɛ kac, kä kɛn palkɛ ni mi ca cak kä lät kɛnɛ ikä, a /ci mɔ a Kuoth in cak ti diaal, min dëë liak ni jɛ amäni cäŋ kɛl! Inɔnɔ. 26 Kɛ kui̱ kä mɛmɛ ci Kuoth kɛ cu pa̱l ciaaŋ po̱cädiɛn ɛ jiääk ɛmɔ. Ci mänkiɛn ciaŋ tɔ̱ɔ̱cä cɔɔnikiɛn luɛl kɛ tɔ̱ɔ̱c mään ti kɔ̱kiɛn. 27 Kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ bä ci wutni ciaaŋdiɛn kɛ män päl, cukɛ wä go̱r ni pua̱nykiɛn kɛ rɔ̱. Lät wutni ni lät po̱cä kɛ wutni ti kɔ̱kiɛn, kɛ kui̱c ɛmɔ cikɛ rɔ̱ nöŋ duäc kɛ kui̱ dueerikiɛn. 28 Kä kɛ kui̱ kä ɣöö cikɛ thuɔ̱k lo̱k kɛ kui̱ Kuɔth, ci Kuoth kɛ pa̱l ca̱r mi baŋ kɛ ɣöö bikɛ la̱t ni tin /ca dee la̱t. 29 Cikɛ cu thia̱a̱ŋ kɛ ciaŋ dueeri diaal kɛ jiäk, kɛ di̱t lɔaac, kɛnɛ nyi̱r. Thiäŋkɛ kɛ tiɛɛl, kɛ luc nath, gak, kac, kaŋ, kɛ ji̱ guɛɛri, 30 ti ji̱ luɔm, nɛy ti nyiɛr kɛ Kuoth, kɛ jiääk thuɔk, ji̱ liakä, nɛy ti lar liakdiɛn, ji̱ ca̱a̱p jiäkni, nɛy ti thil luth kɛ diëëthkiɛn, 31 nɛy ti dɔa̱a̱r, ti /ca ŋäth, ti thil lo̱c, nɛy ti rɛ̈ŋ. 32 Ŋäc kɛn ŋut Kuɔth ɛn ɣöö bi nɛy ti la̱tkɛ ti jiäk ti ce̱tkɛ ti̱ti̱ li̱w. Kä /cikɛ lät ni ti̱ti̱ kä rɔ, kä nhɔakɛ nɛy tin la̱tkɛ ti̱ti̱ bä.

Röm 2

1 Kɛ kui̱c ɛmɔ thilɛ ji̱ cuɔ̱ɔ̱ŋ, cäŋɛ ji̱n ŋa, mi wi̱i̱ radɔ̱diɛn wä luk, kɛ ɣöö mi wi̱i̱ luk ŋok kɛ kui̱ raadɔ̱diɛn kuethi ni rɔ, kɛ ɣöö ji̱n luuk lätdi ŋɔak ti ce̱tkɛ kɛ pa̱ny. 2 Ŋa̱cnɛ jɛ ɛn ɣöö luk Kuɔth ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ mi lukɛ nɛy ti la̱tkɛ ti ce̱tkɛ ti̱ti̱. 3 Kä ji̱n ram ɔ luk nɛy tin la̱tkɛ tɔ̱tɔ̱, kä ji̱n puɔ̱nydu lätdi kɛ ɛ ji̱n i̱, bi kään kä luk Kuɔth? 4 Kiɛ dɔ̱ŋ bi gɔɔydɛ min di̱i̱t kɛnɛ ruɔ̱tdɛ, amäni li̱ep bitädɛ lo̱k? Kui̱c ji̱n ɛn ɣöö Kuoth gɔaa lɔcdɛ kɛ ɣöö bɛ ji̱ böth kä ɣöö bi rɔ ri̱t kä dueerku? 5 Kä kɛ buɔ̱m wecdu, kä ɛnɔ jaki ni duäcdu kä bɛ di̱t ɛlɔ̱ŋ kɛ cäŋ luɔ̱k, in bi jɔɔc kɛ cäŋ gaak luɔ̱k Kuɔth in cuŋ. 6 Kɛ ɣöö jɛn bɛ ramɔ culikä ce̱tkɛ pek lätnikɛ. 7 Kä nɛy tin la̱tkɛ ni gɔy kä görkɛ ni buay kɛnɛ luth, a thil pek, bi Kuoth kɛ ka̱m tëk mi do̱raar. 8 Kä kɛ kui̱ nɛɛni tin görkɛ ni rɔ̱, kä /cikɛ thuɔ̱k luth, tin luɔ̱thkɛ ni ciaŋ dueeri, bi Kuoth kɛ wuɔ̱c gakdɛ kɛnɛ waŋ lɔaacdɛ. 9 Bɛ tekɛ cuɔ̱c kɛnɛ jiath lɔaac kɛ kui̱ nɛɛni diaal tin la̱tkɛ jiäk, bɛ la ji̱ Juudh kɛ nhiam amäni Jur bä. 10 Kä duundɛ ɣöö bi Kuoth buay, kɛnɛ luth, kɛ mal ka̱m nɛy diaal tin la̱tkɛ gɔy, kä ji̱ Juudh kɛ nhiam kɛnɛ Jur bä. 11 Kɛ ɣöö Kuoth bi nɛy diaal luk a päär. 12 Jur diaal tin ci duer a thil ŋut Muthɛ bikɛ li̱w a thil ŋut bä. Kä ji̱ Juudh diaal tin ci duer a tekɛ rɛy ŋutdä ba kɛ luk kɛ ŋut. 13 Kä /ciɛ li̱eŋ ŋutdä ɛ ni̱n moc naath kɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ nhiam Kuɔth, duundɛ ɣöö ɛ lätni kä min ci ŋuɔ̱t ɛ lat. 14 Kä Jur thilɛ kɛ ŋut kä latkɛ tin go̱o̱r ŋutkɛ kɛ ta̱a̱diɛn, kɛn nɛy tɔ̱tɔ̱ kɛ ŋut kä rɔ̱, a cäŋ thilɛ kɛ ŋut. 15 Nyooth ciaaŋdiɛn ɣöö min go̱o̱r ŋutdɛ ca jɛ gɔ̱r rɛy lo̱cnikiɛn. Kä ŋäc lo̱cnikiɛn nyoothɛ jɛ ɛn ɣöö nɔmɔ ɛ thuɔ̱k, min gɔɔny cärkiɛn kɛ kɛ tha̱a̱ŋ gua̱thni, kä gaŋkɛ kɛ kɛ dueerkiɛn. 16 Kɛn ti̱ti̱ diaal bikɛ tuɔɔk kɛ cäŋ in wä Kuoth tɛ̱̈ɛ̱̈ni cäri nath wä luk kɛ Kritho Yecu, ce̱tkɛ min ca lat ɛ thuk tin gɔw kɛ kui̱ Yecu tin latdä. 17 Kä ji̱n, mi cɔɔli rɔ, i̱ raan ji̱ Juudh, kä ŋääthi ni ŋut, kä liaki rɔ kɛ thiëëkdu kɛ Kuoth, 18 kä ŋäci min go̱o̱r Kuoth ɛ i̱ deri la̱t, kä ŋäc mi gɔaa kɛ ɣöö ŋäci ŋut. 19 Go̱o̱ri jɛ kɛ lɔcdu ɛn ɣöö bi ji̱n a bo̱o̱th cɔaar, kä ɛ ji̱n buay kä nɛy tin te rɛy muɔ̱th? 20 Ɛ ji̱n ko̱o̱c dɔa̱a̱ri, kä ŋi̱i̱c gan, a ti rɛy ŋutdä kä ŋäci ŋɔaani diaal kɛnɛ thuɔ̱k kɛɛliw? 21 Ji̱n ram mi ŋi̱i̱c nɛy kɔ̱kiɛn, /ci rɔ bi ku ŋi̱eec? Gua̱a̱thɔ latdi jiääk kuëlɔ, ji̱n la kueli? 22 Ji̱n ram min laar jɛ i̱, /ci raan dee dhɔm, la dho̱mi? Ji̱n ram min lat kuth jiɛn jɔ̱ɔ̱r, ji̱n la lueek kuthni a maci? 23 Ji̱n ram min liak rɔ kɛ ŋut, thilɛ ji̱ luth kɛ yäri ciɛɛŋä ŋutdä Kuɔth? 24 Ce̱tdɛ kɛ min ca gɔ̱r i̱, “Yaak naath ciöt Kuɔth kɛ kui̱dun yɛn ji̱ Juudh rɛy Juri.” 25 Cuël ɛpuc tëëkɛ gɔɔy, mi luthi ŋut, kä mi to̱li ŋut ci ciaaŋ cuelädu thil luɔt. 26 Kä mi ɛ ram mi /ka̱n cuɛl kääp ŋuɔ̱t tɔ̱, /ca thil cuelädɛ dee lar i̱ ɛ cuël? 27 Inɔ, bi nɛy tin /ka̱n cuɛl kä ka̱pkɛ ŋut yɛ kuɛth, yɛn nɛy tin tekɛ ŋut mi ca gɔ̱r kä ca cuɛl, kä tölɛ ŋut. 28 Kɛ ɣöö /ci raan dee a raan Juudh mi thuɔ̱k kɛ jɔacdɛ, kiɛ kɛ cuël mi thuɔ̱k mi la duŋ pua̱a̱ny. 29 Kä raan Juudh in thuɔ̱k, ɛ raan Juudh kɛ rɛydɛ min ca cuɛl lɔɔcdɛ, kä nɔmɔ ɛ la̱t yieekä Kuɔth, a /ciɛ la̱t ŋutdä min ca gɔ̱r ɛn ram ɛmɔ. /Ci liakdɛ bä kä naath, bëë kä Kuoth.

Röm 3

1 Ɛ gɔɔy in mi̱th tekɛ ji̱ Juudh ɔ? Kiɛ ɛ gɔɔy ŋukä tekɛ cuël ɔ? 2 Ɛ mi di̱i̱t gua̱thni diaal! Kɛ nhiam ci Kuoth ruacdɛ ka̱m ji̱ Juudh. 3 Kä ɛŋu mi dee tuɔɔk mi /ken tha̱a̱ŋ ji̱ Juudh ŋa̱th? Derɛ lot ni ɣöö bi Kuoth thil ŋa̱th? 4 /Cɛ der a jɛn! Kuoth bɛ dhil ŋot ala thuɔ̱k, a cäŋ ni mɔ ci nɛy diaal a ji̱ ka̱a̱cni ɔ, ce̱tkɛ min ci Ruac Kuɔth ɛ lar i̱, “Ba ji̱ moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ruacdu, kä bi tekɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ mi wa ji̱ luk.” 5 Kä mi ciaaŋ jiääkdan nyoothɛ ɣöö lät Kuoth ni cuŋ, banɛ ŋu kulɛ lar? Dënɛ wëë thilɛ Kuoth cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ duäcdɛ kɛ kɔn? (Ɣän ruacä ce̱tkɛ raan.) 6 /Cɛ der a jɛn! Kä mi /ci Kuoth lät ni cuɔ̱ɔ̱ŋ, derɛ ɣɔw kulɛ luk i̱di? 7 Kä mi kacdä nyoothɛ thuɔ̱k Kuɔth kɛnɛ puɔnyädɛ, kuɛ la ŋu kua ɣä lɛ luk ɔ, ce̱tkɛ gua̱n duerä? 8 Kä ɛŋu /canɛ jɛ larɔ i̱, “La̱tnɛ jiäk kɛ ɣöö dee gɔɔy kulɛ ben? Kɛ thuɔ̱k ci tha̱a̱ŋ nath ɣä kuëth, kä ca ɣä gɔny i̱ cä mi ce̱tkɛ nɔmɔ lar. Kɛn bakɛ duäc kɛ duäc in ro̱ŋ kɛ kɛ.” 9 Ɛŋu dɔ̱ŋ? Gɔw ni kɔn ji̱ Juudh kä nɛy tin kɔ̱ŋ? Ëëy, /ciɛ jɛn, kɛ ɣöö cä kɛ ku thuŋ lat ɛn ɣöö te nɛy diaal rɛy bumä dui̱rä, mat ji̱ Juudh kɛnɛ Jur. 10 Ce̱tkɛ ti ca gɔ̱r i̱, “Thilɛ gua̱n cuŋni, Ëëy, thilɛ raan. 11 Thilɛ ram mi ŋäc ŋɔak. Thilɛ ram mi go̱o̱r Kuoth. 12 Ci kɛn diaal rɔ̱ riet gekä, cikɛ wä dui̱rä kɛɛl. Thilɛ ram mi lät gɔy. Thilɛ a cäŋɛ kɛl.” 13 “Ce̱t rölkiɛn kɛ kɔ̱a̱k ti ɣöŋ. Latkɛ ni kaŋ nath kɛ lëëpkiɛn.” “Te lueŋ dɛŋciɛkni thokdiɛn.” 14 “Thiäŋ thukiɛn kɛ kuethni amäni rieet ti jiäk.” 15 “Puɔl ciökiɛn kɛ wuth riɛm piny, 16 te ni da̱k kɛnɛ jiath lɔaac dupnikiɛn, 17 kä kui̱c kɛn ciaŋ malä.” 18 “Thil waŋdiɛn dual kɛ Kuoth.” 19 Täämɛ ŋäc kɔnɛ ɛn ɣöö nɔmɔ mi wä ŋut ɛ lar, la̱tkɛ jɛ kä nɛy tɔ̱ te rɛy ŋuɔ̱t tɔ̱, kɛ ɣöö thilɛ ram mi dee wee kui̱cɛ, kä derɛ te wi̱i̱ ɣɔaa kɛɛliw kɛ kuën lätnikiɛn nhiam Kuɔth. 20 Kä thilɛ ram mi ba moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ lät ŋutdä, kɛ ɣöö rɛy ŋutdä bä ŋäc dui̱rä thi̱n. 21 Kä täämɛ ci duɔ̱ɔ̱p Kuɔth in mocɛ raan cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛɛl kɛ jɛ jɔɔc, a /ci mɔ a ŋut. A cäŋ ni mëë ci ŋut kɛnɛ göök nëndiɛn lat kɛ kui̱dɛ. 22 Ɛ jɛn ciaŋ cuŋni Kuɔth min bä kɛ ŋa̱th kɛ Yecu Kritho kɛ kui̱ nɛɛni diaal tin ŋa̱th. Kɛ ɣöö thilɛ dääk, 23 ci kɛn diaal duer, kä pɛnkɛ a ciɛk kä gɔɔy puɔnyä Kuɔth. 24 Cɛ kɛ moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ puɔ̱th baaŋdɛ ala muc baaŋ kɛ luëliɛn dueeri kɛ Kritho Yecu. 25 Ci Kuoth ɛ thöp ala duɔ̱ɔ̱p mi ba päl dueer nath kɛ lia̱a̱dɛ kɛ ŋa̱th nath kɛ jɛ. Nɛmɛ nyoothɛ ni ɣöö Kuoth gua̱thni diaal la lätdɛ ni cuŋ, ce̱tkɛ puɔ̱th baaŋdɛ mëë pälɛ ɣöö bɛ naath duäc kɛ kui̱ dueerikiɛn. 26 Kä tho̱pɛ jɛ kɛ ɣöö ba nyoth ɛn täämɛ i̱ te ni jɛn kɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ, kä mocɛ ram in tekɛ ŋa̱th kɛ Yecu kɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ. 27 Kä banɛ rɔ liak kɛ ŋu? Thilɛ ŋu! Kä bɛ ku la kui̱ ŋukä? Bɛ ku la ɣöö luth kɔn ŋut? Ëëy, ɛ ɣöö ŋa̱thnɛ. 28 Kä ka̱pnɛ jɛ ɛn ɣöö ba raan moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ŋa̱th go̱lä kä lät ŋutdä. 29 Caari jɛ i̱ ɛ Kuoth ji̱ Juudh kärɔ̱? A /ciɛ Kuoth Juri bä? Ɣɔ̱ɔ̱n, ɛ Kuoth Juri bä, 30 kɛ ɣöö Kuoth ɛ kɛl, kä bɛ nɛy tin ca cuɛl moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ kui̱ ŋäthädiɛn, amäni nɛy tin /ka̱n cuɛl kɛ kui̱ ŋäthädiɛn. 31 La kɔn ŋut a yär kɛ kui̱ ŋäthä ɛmɛ? /Cɛ der a jɛn! Kä inɔ, la kɔn ŋut a jak kä ɣöö ba thuɔ̱k.

Röm 4

1 Ɛŋu mi banɛ lar i̱ ci A-bɛ-ram, gua̱n gua̱ndɔɔŋnikɔn ɛ ŋa̱c? 2 Kä mi ca A-bɛ-ram moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ lät, jɛn tëëkɛ luɔt mi derɛ liak ni rɔ, a /ci mɔ a nhiam Kuɔth. 3 Kä ɛŋu ci ruac Kuɔth in rɛl rɔ ɛ lar ɔ? “Ci A-bɛ-ram Kuoth ŋäth, kä ca jɛ nhɔk ala ciaŋ cuŋni kä jɛ.” 4 Täämɛ pek ko̱kä raam mi ci lät /ca jɛ dee car i̱ ɛ muc, ɛ jɛn min ba yi̱k ka̱m jɛ a la duŋdɛ. 5 Kä mi ɛ ram mi /ci lät, kä ŋääthɛ Kuoth in moc nɛy tin tekɛ dueer kɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ, ɛn ŋa̱th ɛmɔ ca jɛ car i̱ ɛ ciaŋ cuŋni. 6 Kä inɔ bä, cu Dee-bid ruac kɛ kui̱ raam mi ci Kuoth ɛ poth kä cɛ car i̱ tekɛ ciaŋ cuŋni a thil lätkɛ mëë wëë i̱, 7 “Puɔ̱th akɛ nɛy tin ca dueerkiɛn päl, nɛy tin ca dueerkiɛn woc. 8 Puɔ̱th akɛ ram min /ci Kuäär ni Kuoth ɛ lar i̱ thilɛ jɛ duer.” 9 Latkɛ puɔ̱th ɛmɛ kɛ kui̱ nɛɛni tin ca cuɛl kärɔ̱, kiɛ amäni nɛy tin /ka̱n cuɛl bä? Kä la kɔn a wee i̱, “Ca ŋa̱th lar i̱ ɛ ciaŋ cuŋni kä A-bɛ-ram.” 10 Kä cuɛ tuɔɔk i̱di? Ɛ kɔr kä mëë ca cuɛl kiɛ mëë /ka̱nɛ ni cuɛl? /Ciɛ kɔrɛ, ɛ mëë ŋotdɛ /ka̱nɛ ni cuɛl. 11 Jɛn cuɛ cuël jek ala nyuuth ciɛɛŋä cuŋni mëë cɛ jek kɛ ŋa̱th, a ŋotdɛ /ka̱nɛ ni cuɛl. Luɔtdɛ ɛ ɣöö bɛ jɛ jakä gua̱n nɛɛni diaal tin ŋa̱th a /ka̱n cuɛl, kä ca lar i̱ tekɛ kɛ ciaŋ cuŋni. 12 Kä jɛn bä ɛ gua̱n nɛɛni tin ca cuɛl, kä /ciɛ nɛy tin ca cuɛl kärɔ̱, kɛ nɛy tin guɔ̱ɔ̱rkɛ ni ŋa̱th gua̱ndan ni A-bɛ-ram ëë nhiam ɛ /ka̱nɛ ni cuɛl. 13 Min ca lar i̱ ba ka̱m A-bɛ-ram amäni karkɛ ɛn ɣöö dee ɣɔw a duŋdɛ, /cɛ bä kä ŋut, bëë kä ciaŋ cuŋni ŋäthä. 14 Mi dee naath min ca lar ɛ Kuoth jek kɛ guuri ŋutdä, ŋa̱th cɛ la baŋ, kä min ci Kuoth ɛ lar cɛ thil luɔt. 15 Kɛ ɣöö ŋut no̱o̱ŋɛ waŋ lɔaac, kä gua̱a̱th mi thil ŋut thilɛ jɛ kac dui̱rä. 16 Kɛ kui̱ ɛmɔ ruac in ci Kuoth ɛ lar thi̱ŋɛ rɔ ŋäthä kɛ ɣöö min ca lar ba jɛ ŋun kɛ puɔ̱th baaŋ Kuɔth ka̱mkɛ jɛ kar A-bɛ-ram diaal ala muc baaŋ. Kä /ciɛ duŋ nɛɛni tin ka̱pkɛ ŋut kärɔ̱, amäni nɛy tin nyuakɛ ŋa̱th A-bɛ-ram, (kɛ ɣöö ɛ gua̱ndan kɔn diaal), 17 ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, “Cä ji̱ jakä gua̱n dööri ti ŋuan.” Ruac ɛmɔ ɛ thuɔ̱k nhiam Kuɔth A-bɛ-ram, min ŋääthɛ, min jak nɛy tin ci li̱w kä tëk, min jak mi /ken kɔn te wanɔ kä te wanɔ. 18 Cu A-bɛ-ram ŋa̱th a cäŋ ni mëë thilɛ mi dee ŋa̱th kɛ jɛ, kä cuɛ ben a gua̱n dööri ti ŋuan, ce̱tkɛ mëë ca lar i̱, “Bi karku ŋuan, ce̱tkɛ kuɛl.” 19 /Kenɛ kɔ̱a̱c rɛy ŋäthä mëë cɛ guicɛ rɔɔdɛ i̱, ce̱tdɛ kɛ ram mi ci li̱w, (kɛ ɣöö ci runkɛ a kuɔ̱r kɛl diëëthdɛ, kɛnɛ mëë cɛ Thara car i̱ ɛ rol.) 20 Thilɛ diw ŋäthä mi jak jɛ kä te leek leek kɛ kui̱ kä mëë ci Kuoth ɛ lar, kä cuɛ piith bumɛ rɛy ŋäthädɛ a liakɛ Kuoth, 21 kä ro̱ŋɛ lɔɔcdɛ ɛn ɣöö te Kuoth kɛ lua̱ŋ kɛ la̱t kɛ mi cɛ lar. 22 Kɛ kui̱ ɛmɔ cua ŋa̱thdɛ cu lar, i̱ ɛ ciaŋ cuŋni. 23 Kä rieet ti̱ti̱ ni ɣöö, “Ca jɛ lar i̱ ɛ gua̱n cuŋni,” /ka̱n kɛ gɔ̱r kɛ kui̱dɛ kärɔa. 24 Cakɛ gɔ̱r kɛ kui̱dan bä, kɔn nɛy tin ba jɛ lar i̱ ji̱ cuŋni kɔn nɛy tin ŋa̱thkɛ Kuoth ëë jiɛc Yecu Kritho li̱th. 25 Kä ca Yecu jakä li̱w kɛ kui̱ dueerikɔn, kä ca jɛ jiɛc kɛ ɣöö ba kɔn moc kɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ.

Röm 5

1 Kɛ kui̱c ɛmɔ, ca kɔn moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ŋa̱th, ta̱nɛ kɛ mal kɛ Kuoth rɛy Kua̱ran ni Yecu Kritho. 2 Ci Yecu kɔn nööŋ rɛy ŋäcä nho̱kä Kuɔth min te kɔn thi̱n. Kä liaknɛ rɔ̱ rɛy ŋäthädan kɛ nyuak gɔɔyä Kuɔth. 3 Min di̱t ni jɛn, ɛ tɛ̈th lɔaacdan rɛy cucädan kɛ ɣöö ŋa̱cnɛ jɛ cuɔ̱c no̱o̱ŋɛ ruɔ̱t, 4 kä ruɔ̱t no̱o̱ŋɛ ciaŋ wutdä, kä ciaŋ wutdä no̱o̱ŋɛ ŋa̱th kɛ mi bi ben. 5 Kä ŋa̱th kɛ mi bi ben /cɛ kɔn moc bath lɔaac, kɛ ɣöö nhök Kuɔth ca tiɛth rɛy lo̱cnikɔn Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ min ca ka̱m kɔn. 6 Ni mëë ŋot kɔn a thil lua̱ŋ, ɛn gua̱a̱th ɛmɔ pa̱ny ci Kritho li̱w kɛ kui̱ ji̱ dueeri. 7 Bumɛ ɛlɔ̱ŋ ɛn ɣöö bi raan li̱w kɛ kui̱ raam mi gua̱n cuŋni. Cäŋ inɔ bä dɔ̱ŋ dee raan ɛ go̱r i̱ bɛ li̱w kɛ kui̱ raam mi gɔaa. 8 Kä ci Kuoth kɔn nyuɔ̱thɛ nhökdɛ kɛ ɣöö mëë ŋuɔtnɛ ala ji̱ dueer cu Yecu li̱w kɛ kui̱dan. 9 Kä täämɛ ca kɔn moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ lia̱a̱dɛ, kä min di̱t ni jɛn, ba kɔn kän kä waŋ lɔaac Kuɔth kɛ Yecu. 10 Kɛ ɣöö mëë ŋot kɔn ala ji̱ tɛ̈r Kuɔth, ca kɔn luɔc maarä kɛ lia̱a̱ Gatdɛ. Kä min di̱t ni jɛn ɛn täämɛ, ɛ ɣöö kɔn luɔc maar, kä ba kɔn kän kɛ tëkdɛ. 11 /Ciɛ jɛn kärɔa inɔ, liaknɛ rɔ̱ kɛ min ci Kuoth ɛ la̱t rɛy Kua̱ran ni Yecu Kritho, min ci kɔn luɔc maarä kɛ Kuoth. 12 Kɛ kui̱ ɛmɔ ce̱tkɛ min ci duer ben rɛy ɣɔaa kɛ ram kɛl, kä lia̱a̱ bëë kɛ duer, kä inɔ ci lia̱a̱ däk kä nɛy diaal, kɛ ɣöö ci nɛy diaal duer. 13 Ɛpuc te duer rɛy ɣɔaa ni mëë /ka̱n ŋut ni ŋun, kä /ca duer kuɛn mi thilɛ ŋut. 14 Kä cu lia̱a̱ ji̱ ɣɔaa yiɛn ni kä A-dam a bä kä Muthɛ, kä cu mäni nɛy ti /ken duer kɛ duɔ̱ɔ̱p dui̱rä A-dam, mëë /kenɛ ruac Kuɔth luɔ̱th. Kä ɛn A-dam ɛ cät raam in bi ben. 15 Kä muc Kuɔth baaŋ /cɛ cäät kɛ A-dam in ci duer. Kä kɛ ɣöö ci nɛy ti ŋuan li̱w kɛ duer raam kɛl, kulɛ di̱t ni nhök Kuɔth kɛnɛ muc baaŋ rɛy nho̱kä raam kɛl ni Yecu Kritho min cɛ thöp kɛ kui̱ nɛɛni diaal. 16 Kä muc Kuɔth baaŋ /cɛ ce̱tkɛ duer raam kɛl. Kɛ ɣöö luk mi bä kɔɔr dui̱rä kɛl nööŋɛ kuëth, kä muc baaŋ mi guur dueer ti ŋuan mocɛ naath cuɔ̱ɔ̱ŋ. 17 Kɛ duer raam kɛl, cu lia̱a̱ nɛy diaal yiɛn kɛ kui̱ raam kɛl. Kä ku min ca la̱t ɛ ram kɛl ni Yecu Kritho di̱tdɛ lɛ ni̱n i̱di! Kä nɛy diaal tin ca puɔ̱th baaŋ Kuɔth jek kä tekɛ rɛy cuŋni kɛ jɛ kɛɛl, bikɛ ruëc kɛ Yecu kɛɛl rɛy teekä. 18 Kɛ kui̱c ɛmɔ ce̱tkɛ min ci duer raam kɛl nɛy diaal böth kuethä, inɔ bä, bi la̱t ciɛɛŋä cuŋni raam kɛl nɛy diaal lony kä bɛ kɛ moc tëk. 19 Kɛ thil luthä raam kɛl, ca nɛy ti ŋuan jakä ji̱ dueeri, inɔ bä ba nɛy ti ŋuan jakä ji̱ cuŋni kɛ luth raam kɛl. 20 Duundɛ ɣöö bä ŋut kɛ ɣöö bi dueer rɔ̱ rep, kä kɛ gua̱a̱th in ci duer rɔ ku rep, bi puɔ̱th baaŋ rɔ rep ɛlɔ̱ŋ. 21 Kä inɔ bä, ce̱tkɛ min ci duer yien rɛy li̱eth, inɔ bä bi puɔ̱th baaŋ ruëc rɛy cuŋni kɛ tëk in do̱raar rɛy Yecu Kritho Kuääran.

Röm 6

1 Banɛ ŋu kulɛ lar? Banɛ lɛ ŋot kɛ wä nhiam rɛy dui̱rä, kɛ ɣöö bi puɔ̱th baaŋ Kuɔth rɔ rep? 2 /Cɛ dee a jɛn! Ci ciaaŋ dui̱rädan ëë wal li̱w, ɛŋu banɛ lɛ ŋot kɛ ciaaŋ rɛy dui̱rä mɔ? 3 Kä /ci yɛn ɛ ŋäc ɛn ɣöö kɔn nɛy diaal tin ca lak kɛ matdan kɛ Kritho Yecu ca kɔn lak kɛ matdan rɛy li̱ethdɛ? 4 Kɛ kui̱ ɛmɔ ca kɔn kony kɛ jɛ kɛɛl kɛ lakdan li̱th, kɛ ɣöö ce̱tkɛ mëë ca Kritho jiɛc li̱th ɛ buɔ̱m Gua̱n, amäni kɔn bä dënɛ cieŋ rɛy teekä mi pay tuɔɔk. 5 Kɛ ɣöö mi ca kɔn mat kɛ jɛ kɛɛl rɛy li̱eth mi ce̱tkɛ lia̱a̱dɛ, ba kɔn diaal mat kɛ jɛ kɛɛl rɛy jiecä li̱eth mi ce̱tkɛ jiëcdɛ. 6 Ŋäc kɔn ɛ ɛn ɣöö ca puɔ̱nydan ëë wal pua̱t jɔk jiaath in ri̱ew kɛ jɛ kɛɛl, kɛ ɣöö ba puɔ̱ny mi ci thia̱a̱ŋ kɛ dueer däk, kä /canɛ bilɛ ŋot ala kuany dui̱rä. 7 Kɛ ɣöö ram mi ci li̱w cɛ lɔar kä dueer. 8 Kä mi canɛ li̱w kɛ Kritho kɛɛl, banɛ ŋa̱th ɛn ɣöö banɛ tëk kɛ jɛ kɛɛl bä. 9 Kɛ ɣöö ŋäc kɔn ɛ i̱ mi ca Kritho jiɛc li̱th, /cɛ rɔ bi nyɔk lia̱a̱, kä /ci lia̱a̱ bi lɛ tekɛ lua̱ŋ kɛ jɛ. 10 Lia̱a̱ ëë li̱w kɛ jɛ, ci duer thil lua̱ŋ kɛ jɛ, kä ɛ jɛn lia̱a̱ ɛ kɛlɔ. Kä tëk in tëk kɛ jɛ tëkɛ kɛ Kuoth. 11 Kä amäni yɛn bä carɛ rɔ i̱ ci ciaaŋ dui̱rädun ëë wal li̱w, kä tëk yɛn kɛ Kuoth rɛy Yecu Kritho. 12 Kɛ kui̱c ɛmɔ a duer /ci pua̱nykun tiam, kɛ ɣöö bikɛ yɛ jakä tekɛ luth kɛ tin go̱o̱r pua̱nykun kɛ. 13 /Cuarɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ pua̱nynikun käm duer kɛ kui̱ kä mi jiääk, kä ka̱mɛ rɔ̱ Kuoth ce̱tkɛ nɛy ti ca luɔ̱c jɔk li̱th, no̱o̱ŋdiɛn teekä, kä ka̱mɛ cuŋ pua̱nynikun Kuoth kɛ kui̱ cuŋni. 14 Kɛ ɣöö bi duer thil lua̱ŋ kɛ yɛ, kɛ ɣöö /cia te rɛy ŋutdä, ta̱yɛ rɛy puthä baaŋ Kuɔth. 15 Ɛŋu dɔ̱ŋ? Banɛ duer, kɛ ɣöö /ci kɔn te rɛy ŋutdä kä ta̱nɛ rɛy puthä baaŋ Kuɔth? /Cɛ der a jɛn! 16 /Ci yɛn ɛ ŋäc ɛn ɣöö mi ci rɔ̱ ka̱m raan, ce̱tkɛ kuany mi tekɛ luth, ɛ ji̱n kuany raam min luthi, mi ɛ ji̱n kuany dui̱rä in bo̱th naath li̱th, kiɛ ɛ ji̱n kuany luthä in bo̱th naath cuŋni? 17 Kä a tɛ̈th lɔaac tekɛ Kuoth, kɛ ɣöö ci yɛn kɔŋ a kuaany dui̱rä, cia thuɔ̱k luɔ̱th kɛ lɔcdun kɛ ŋi̱i̱c in cia jek. 18 Kä mëë ca yɛ jakä lɔr kä duer, ci yɛn a kuaany cuŋni. 19 Ɣän ruacä ce̱tkɛ raan kɛ kui̱ kuaayä cärädun. Kɛ ɣöö nɔ ce̱tkɛ mëë cia cuŋ pua̱nynikun ka̱m ciaŋ jiäkni, kɛnɛ ciaaŋ dui̱rä mi di̱i̱t, inɔ bä täämɛ ka̱mɛ cuŋ pua̱nynikun ciaŋ cuŋni kɛ kui̱ lätni kä ti gɔw. 20 Mëë lapɛ kuaany dui̱rä, cu yɛn lɔar kä ciaŋ cuŋni. 21 Kä cia ŋu kulɛ jek, kä ŋɔak tin muɔckɛ yɛ pöc täämɛ? Pek ŋɔaani tɔ̱tɔ̱ ɛ lia̱a̱. 22 Kä täämɛ mëë ca yɛ jakä lɔr dui̱rä, kä ci yɛn a kuaany Kuɔth, kä min cia jek ɛ tëk kä Kuoth. Kä guutdɛ, ɛ tëk mi do̱raar. 23 Kɛ ɣöö pek la̱t duerä ɛ lia̱a̱, kä muc Kuɔth baaŋ ɛ tëk mi do̱raar rɛy Kritho Yecu Kuääran.

Röm 7

1 Kɛ ɣöö täämɛ, dämaari, ɣän ruacä kɛ nɛy ti ŋa̱ckɛ ŋuɔ̱t. /Ci yɛn ɛ ŋäc ɛn ɣöö ŋut tëë kɛ lua̱ŋ kɛ raan kärɔa min ŋotdɛ teekä? 2 Inɔ, ciek mi ca kuɛn bɛ te kɛɛl kɛnɛ cɔwdɛ kɛ ciaŋ ŋutdä min ŋot cɔwdɛ teekä. Kä mi ci cɔwdɛ li̱w, ca jɛ lony kä ŋut in yien jɛ kɛ cɔaadɛ. 3 Kä jɛn ba jɛ cɔl i̱ “Dho̱o̱m” mi cɛ cieŋ kɛɛl kɛ wut mi dɔ̱diɛn a ŋot cɔwdɛ teekä. Kä mi ci cɔwdɛ li̱w, jɛn cɛ lɔar kä ŋut ɛmɔ, kä mi ca kuɛn ɛ wut dɔ̱diɛn, /cɛ la dho̱o̱m. 4 Kä bɛ tee nɔ bä kɛ yɛ mäthnikä. Kɛ ciaaŋ ŋutdä cia li̱w kɛ ɣöö kɛ yɛn puɔ̱ny Kritho. Kä ɛn täämɛ kɛ yɛn nɛɛkɛ ɛn ram in ca jiɛc li̱th kɛ ɣöö dee kɔn a la̱a̱t kɛ kui̱ Kuɔth. 5 Kä mëë tëknɛ kɛ ciaaŋ ran, jiäk tëë go̱o̱r puɔ̱nykɛ tëë ca jiac nhial ɛ ŋut, tëë lät pua̱nyni kɔn, kɛ ti ro̱ŋ kɛ no̱ŋdan lia̱a̱. 6 Kä täämɛ ca kɔn lony kä ŋuɔ̱t, canɛ li̱w kɛ jɛn mëë ci kɔn yiɛn, kɛ ɣöö /ci kɔn lät rɛy ŋutdä mëë wal ëë ca gɔ̱r, lät kɔn rɛy teekä Yieekä mi pay tuɔɔk. 7 Ɛŋu dɔ̱ŋ mi banɛ lɛ lar? Ɛ ɣöö ŋut ɛ duer? /Cɛ dee a jɛn! Kä mi /ken ŋut te thi̱n, /cä duer dee ŋa̱c. Mi thil ni ŋut cä di̱t lɔaac go̱rä kä duɔ̱ɔ̱r dee ŋa̱c, mi /ken ŋut ɛ lar i̱, “A lɔcdu /ci di̱t kɛ duŋ radɔ̱diɛn.” 8 Kä mëë ci duer gua̱a̱th jek kɛ kui̱ ŋutdä, cɛ di̱t lɔaac ŋɔaani diaal la̱th rɛydä. Mi thilɛ ŋut, thilɛ duer buɔ̱m. 9 Mëëdan cä kɔŋ, tëk a thil ŋuɔ̱t, kä mëë ci ŋuɔ̱t ben, cu duer rɔ nyɔk kɛ tëk 10 kä cua̱ cu li̱w, kɛ jɛn ŋuɔ̱t ɛmɔ pa̱ny, min dee ŋun ni tëk, cɛ nööŋ ni lia̱a̱ kä ɣä. 11 Kɛ ɣöö mëë ci duer gua̱a̱th jek kɛ ŋuɔ̱t, cɛ ɣä mɛt, kä cuɛ ɣä cu näk. 12 Inɔ, ŋut ɛ mi rɛl rɔ, kä luek ɛ mi rɛl rɔ bä, ɛ thuɔ̱k, kä gɔaa ɛ. 13 Kä ɛn nɔmɔ derɛ lot ni ɣöö ci mi gɔaa ɣä nöŋ lia̱a̱? /Cɛ dee a jɛn! Ɛ jɛn duer, lät lia̱a̱ rɛydä mɔ, rɛy kä mi gɔaa, kɛ ɣöö ba duer nyoth i̱ ɛ duer, kä rɛy ŋutdä ca duer jek i̱ ci jiääkdɛ di̱t. 14 Ŋäc kɔn ɛ ɛn ɣöö ŋut ɛ duŋ Yieekä, kä duundɛ ɣöö ɛ ɣän ri̱ŋ mi ca kɔak ala kuany dui̱rä. 15 Kä /cä luɔt lätnikä ŋäc. Kɛ ɣöö /cä lät ni min göörä, kä la̱tdä niɛ min nyiɛrä pa̱ny. 16 Täämɛ mi la̱tdä ni min /cä go̱r, ɣän nhɔakä ɛn ɣöö ŋut ɛ mi gɔaa. 17 Kɛ thuɔ̱k, /ci ɣän lät jɛ mɔ, ɛ duer in cieŋ rɛydä. 18 Kɛ ɣöö ŋa̱cä jɛ i̱ thilɛ mi gɔaa mi cieŋ rɛydä, ɛ ni ciaaŋ ri̱eŋdä. Ɣän ŋa̱cä mi gɔaa, kä cä jɛ luäŋ kɛ ɣöö dëë jɛ la̱t. 19 Kɛ ɣöö /cä lät ni min gɔaa in göörä, kä la̱tdä ni jiääk min /ca go̱r. 20 Täämɛ mi la̱tdä ni min /cä go̱r, /ci ɣän lät jɛ mɔ, ɛ jɛn duer in te rɛydä. 21 Kä inɔ, cä jek ɛn ɣöö ɛ ŋut ɛn min göörä ɣöö bä mi gɔaa la̱t, thia̱k jiäk kɛ ɣä. 22 Kɛ ɣöö tɛth lɔcdä rɛci kɛ ŋut Kuɔth. 23 Kä nɛ̈nä ŋut dɔ̱diɛn mi lät rɛydä puɔ̱nydä mi tɛr ko̱r kɛ ŋut cärä wecdä, kä jakɛ ɣä kä pɛ̈c ŋutdä dui̱rä min cieŋ rɛy cuŋni pua̱a̱nydä. 24 Kua jiath lɔaac mi tee di tekɛ ɣä mɛ! Ɛŋa mi bi ɣä luäk puɔ̱ɔ̱ny ɛ li̱w ɛ? 25 A tɛ̈th lɔaac tekɛ Kuoth, kɛ Yecu Kritho Kuääran! Kä inɔ, ɛ ɣän kuany ŋutdä Kuɔth kɛ ca̱r wecdä kä ɛ ɣän kuany ŋutdä dui̱rä kɛ ri̱ŋdä.

Röm 8

1 Kɛ kui̱ ɛmɔ, thilɛ kuëth täämɛ kä nɛy tin te rɛy Kritho Yecu. 2 Kɛ ɣöö ci ŋut Yieekä teekä rɛy Kritho Yecu ɣä lony kä ŋut dui̱rä kɛnɛ lia̱a̱. 3 Min /ci ŋut ɛ luäŋ kɛ lätni, kɛ ɣöö puɔ̱ny kɔ̱cɛ, ci Kuoth ɛ la̱t. Cɛ duer kuɛ̈th rɛy ri̱eŋ kɛ jäknidɛ kɛ Gatdɛ in kɛl kärɔa, mëë cu ben kɛ puɔ̱ny mi ce̱tkɛ puɔ̱ny ran in tekɛ duer, kɛ ɣöö bɛ duer woc. 4 Kä lät Kuoth mɛmɛ kɛ ɣöö ba gɔɔy ŋutdä cuŋä jakä ro̱ŋ rɛydan, kɔn nɛy tin /ci jäl cieŋ rɛy ri̱eŋ, tin cieŋ rɛy Yieekä. 5 Kɛ ɣöö nɛy tin cieŋ kɛ ciaŋ ri̱eŋ, carkɛ wuɔ̱thkiɛn kɛ nyin ri̱eŋ. Kä nɛy tin cieŋ kɛ ciaŋ Yieekä, carkɛ wuɔ̱thkiɛn kɛ nyin Yieekä. 6 Läth cärä wec kä nyin ri̱eŋ ɛ lia̱a̱, kä läth cärä wec kä nyin Yieekä ɛ tëk kɛnɛ mal. 7 Kɛ kui̱c ɛmɔ ca̱r wec ran kɛ nyin ri̱eŋ tëëkɛ gɛ̈m kɛ Kuoth, kä /cɛ rɔ käm ŋut Kuɔth, ɛpuc /cɛ jɛ luth. 8 Kä nɛy tin luɔ̱thkɛ ni ri̱ŋ /ci kɛn Kuoth moc kɛ tɛ̈th lɔaac. 9 Kä /cia te rɛy ri̱eŋ, ta̱yɛ rɛy Yieekä, kɛ ɣöö cieŋ Yiëë Kuɔth rɛydun. Ram mi /ci tekɛ Yiëë Kritho, /ciɛ raandɛ. 10 Kä mi te Kritho rɛydun, cäŋ li̱w pua̱nykun kɛ kui̱ dui̱rä, Yiëë tëkɛ kɛ kui̱ ciɛɛŋä cuŋni. 11 Mi cieŋ Yiëë Kuɔth, mëë ci Yecu jiɛc li̱th rɛydun, Kuoth ëë ci Kritho Yecu jiɛc li̱th bɛ pua̱nykun tin la li̱w ka̱m tëk bä kɛ Yiëëdɛ min te rɛydun. 12 Kä ɛnɔ, dämaari, lapnɛ ji̱ ŋuäli, /ciɛ kɛ ri̱ŋ kɛ ɣöö banɛ cieŋ kɛ ciaŋ ri̱eŋ, 13 kɛ ɣöö mi cieŋ yɛn kɛ ciaŋ ri̱eŋ bia li̱w. Kä mi näk yɛn lät pua̱nyni kɛ Yiëë bia tëk. 14 Kɛ ɣöö nɛy diaal tin bo̱o̱th Yiëë Kuɔth kɛ, kɛ gaat Kuɔth. 15 Kɛ ɣöö /ken yɛn yiëë kuaanyä mi dee yɛ jak kä dual jek duundɛ ɣöö /cia jek ni yiëë mi jak yɛ kä gaat Kuɔth. Mi wä kɔn wiee i̱, “Abba, Gua̱a̱ra!” 16 Ɛ jɛn Yiëë ɛmɔ la neen kɛ yiëëdan ɔ i̱ kɛ kɔn gaat Kuɔth. 17 Kä mi lapnɛ gaat, kɛ kɔn dieel dhɔaar Kuɔth pa̱ny, amäni ɣöö lapnɛ dieel dhɔaar kɛɛl kɛ Kritho, mi ruɔ̱tnɛ bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c kɛ jɛ kɛɛl kä ba kɔn puany kɛ jɛ kɛɛl bä. 18 Ɣän carä jɛ ɛn ɣöö bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c ti täämɛ ti /cikɛ bi pa̱a̱r kɛ puɔny gɔɔyä min ba nyuɔ̱th kɔn. 19 Kɛ ɣöö ɣɔw in ca cak lipɛ nyuth gan Kuɔth kɛ di̱t lɔaacdɛ kɛɛliw, 20 kɛ ɣöö ca ɣɔw in ca cak kuëŋ nɛy rikni a /ci mɔ a ruacdɛ, ɛ ruac raam ëë ci jɛ kuëŋ thi̱n kɛ ŋa̱th. 21 Kɛ ɣöö ba ɣɔw puɔ̱nydɛ lony a lɔr rɛy yieenä jiääkä, kä bɛ lɔar gɔɔyä puɔnyä gan Kuɔth jek. 22 Ŋäc kɔn ɛ ɛn ɣöö ɣɔw ro̱o̱tdɛ röt kɛ bɛ̈c mi ce̱tkɛ bɛ̈c däpä gatdä. 23 Kä /ciɛ ɣɔw kärɔa amäni pua̱nykɔn tin tekɛ dɛy Yieekä tin nhiam, rötnɛ röt kɛ rɛydan guäth in liɛpnɛ ɣöö bɛ kɔn jak kä gaatkɛ, min la luel pua̱nynikɔn. 24 Kɛ ŋa̱th ca kɔn kän. Täämɛ ŋa̱th duɔ̱ɔ̱rä mi nɛn raan ɛ /ciɛ ŋa̱th. Kɛ ɣöö ɛŋa ŋa̱thɔ kɛ mi cɛ nɛnɛ ɔ? 25 Kä mi ŋa̱thnɛ mi /canɛ nɛn liɛpnɛ jɛ bitdä. 26 Inɔ bä, luäk Yiëë kɔn kɛ kɔ̱a̱cdan, kɛ ɣöö kui̱c kɔn pal in dee pal kɛ kɔn, kä Yiëë puɔ̱nydɛ palɛ kɛ kui̱dan kɛ jɔw jiɛthä lɔaac mi leny rieet. 27 Kä Kuoth in go̱r lo̱c nath, ŋäcɛ min caar Yiëë ɛ, kɛ ɣöö Yiëë la la̱ŋɛ kɛ kui̱ gan Kuɔth tin cɛ lɛy ce̱tkɛ min go̱o̱r Kuoth ɛ. 28 Ŋäc kɔn ɛ rɛy kä ti diaal, i̱ lät Kuoth kɛ kui̱ gɔɔyä nɛɛni tin nhɔakɛ jɛ, tin ca cɔl ce̱tkɛ luɔtdɛ. 29 Kɛ ɣöö nɛy tin cɛ ŋa̱c kɛ nhiam cɛ kɛ rialikä i̱ bikɛ ce̱tkɛ Gatdɛ, kɛ ɣöö derɛ a kɛ̱̈ɛ̱̈ rɛy gan ti ŋuan. 30 Kä nɛy tin cɛ lɛ̈y gekä cɛ kɛ cɔl bä, kä nɛy tin cɛ cɔl cɛ kɛ moc cuɔ̱ɔ̱ŋ bä, kä nɛy tin cɛ moc cuɔ̱ɔ̱ŋ cɛ kɛ puany bä. 31 Banɛ ŋu kulɛ lar kɛ kui̱ ŋɔaani ti̱ti̱? Mi te Kuoth kɛɛl kɛ kɔn, ɛŋa te gɛ̈m kɛ kɔn ɔ? 32 Jɛn Ram mi /ken Gatdɛ pa̱ny pën, kä cuɛ jɛ thöp kɛ kui̱dan, /cɛ kɔn bi ka̱m ŋɔak diaal bä kɛ jɛ kɛɛl? 33 Ɛŋa mi bi nɛy ti ci Kuoth kɛ kuany nöŋ go̱o̱ny ɔ? Ɛ jɛn Kuoth ɛnɔ tho̱p cuɔ̱ɔ̱ŋ ɔ. 34 Ɛŋa mi bikɛ kuɛth ɔ? Ɛ jɛn Kritho Yecu min ci li̱w, ɣɔ̱ɔ̱n, kä ca jiɛc li̱th, min te tetdä cuëëc Kuɔth, in läŋ pa̱ny kɛ kui̱dan? 35 Ɛŋu bi kɔn da̱a̱k ɔ kɛ nhök Kritho? Bɛ a cuɔ̱c, kiɛ bɛ̈c, ciaaŋ jiääk, buɔth, ciaŋ juutdä, riɛk bɛcä teekä, kiɛ ko̱r köör? 36 Ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, “Kɛ kui̱du la na̱kɛ kɔ ni ciaŋ. Kä ce̱t nɛy kɛ rɔɔm ti ba wä ŋuɔ̱t.” 37 Ëëy, rɛy ŋɔaani diaal ti̱ti̱ leny kɔn nɛy tin pua̱tkɛ naath rɛy Yecu min nhɔk kɔn. 38 Kɛ ɣöö ŋa̱cä jɛ ɛpuc pa̱ny ɛn ɣöö cäŋɛ lia̱a̱, kiɛ tëk, ja̱a̱k nhial, ruac kua̱ri, ŋɔaani ti te thi̱n, kɛnɛ ŋɔaani tin bi ben, kiɛ tin te lua̱ŋ, 39 kiɛ mi te ni nhial, kiɛ mi te ni piny i̱, kiɛ mi dɔ̱ŋ rɛy cäkä kɛɛliw, thilɛ duɔ̱ɔ̱r mi bi kɔn da̱a̱k kä nhök Kuɔth rɛy Kritho Yecu Kuääran!

Röm 9

1 Ɣän latdä ni thuɔ̱k rɛy Kritho. /Ci ɣän kac ni kac. Ŋäc lɔaacdä nyothɛ jɛ ɛn ɣöö ɛ thuɔ̱k rɛy Yieekä in Gɔaa in Rɛl Rɔ, 2 ɣän ta̱a̱ kɛ jiath lɔaac mi di̱i̱t ɛlɔ̱ŋ kɛnɛ bɛ̈c lɔaac mi /ci thuk. 3 Kɛ ɣöö dee ŋua̱n ni ɣöö ɣän puɔ̱nydä ca ɣä kuɛth, kä ca ɣä ŋuɔ̱k jɔ̱ɔ̱r kä Kritho kɛ kui̱ dämaari tin maar kɛ ɣä kɛ ri̱ŋ. 4 Kɛ kɛn ji̱ I-thɛ-rɛl, gaat Kuɔth tin cɛ mɛk, kä cɛ kɛ nyuɔ̱th buaydɛ, kä cɛ mat ruac lat kɛ kɛ, kä cɛ kɛ ka̱m ŋuɔ̱t, kɛ pal in thuɔ̱k, amäni tin ci Kuoth kɛ lar, 5 kä kɛ kuay gua̱ndɔɔŋni kɔn tin di̱t, kä kɛ ciaaŋ ri̱eŋ bä Mɛ-thia kä kɛ, min te wi̱i̱ kä ti diaal. A puɔ̱th tekɛ Kuoth amäni cäŋ kɛl. Inɔnɔ. 6 Ɣän /cä lat ni ɣöö /ken ruac Kuɔth cop guäthdɛ. Ɛ ɣöö /cikɛ gaat I-thɛ-rɛl la di̱eel gan I-thɛ-rɛl ɔ. 7 Kä /cikɛ kuay A-bɛ-ram la di̱eel gan A-bɛ-ram, kɛ ɣöö ci Kuoth wee i̱, “Bi kuay tin cä la̱r ji̱ ben kä Ay-dhɛk.” 8 Ɛn nɛmɛ lotdɛ ni ɣöö /cikɛ gaat ri̱eŋ kɛn tɔ̱ la gaat Kuɔth tɔ̱, kɛ gaat tin ci Kuoth kɛ lar kɛ kɛn la kuay tɔ̱. 9 Kɛ ɣöö mɛmɛ ɛ jɛn min ca lar i̱, “Ithaar cɔ̱tänɛ bä luny jɔk kä bi Thara tekɛ gat.” 10 Kä /ciɛ jɛn kärɔa. Ci mi ce̱tkɛ jɛ tuɔɔk, cɛ tuɔɔk kä Rɛ-bɛ-ka kɛ gaatkɛ da̱ŋ rɛw tin gua̱ndiɛn kɛl ni Ay-dhɛk gua̱ndɔɔŋdan. 11 A cäŋɛ ni mëë ŋotkɛ a /ka̱nkɛ ni dap, kiɛ thilɛ mi ca ni la̱t, mi gɔaa kiɛ mi jiääk (kɛ ɣöö bi luɔt kuëny Kuɔth wee wä, 12 kä a /ci mɔ a lät, duundɛ ɣöö kɛ ciötdɛ kɛ kɛ), cuɛ Rɛ-bɛ-ka jiök i̱, “Bi gat in di̱i̱t gat in tɔt lätikä.” 13 Ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, “Cä Je-kɔb nhɔk, kä cä E-thɔ lo̱k.” 14 Banɛ ŋu mi dɔ̱ŋ kulɛ lar? Ɛ ɣöö /ci Kuoth lät ni cuŋ? /Cɛ dee a jɛn! 15 Kɛ ɣöö cɛ jɛ la̱r Muthɛ i̱, “Bä tekɛ kɔ̱a̱c lɔaac kɛ ramɔ bä tekɛ kɔ̱a̱c lɔaac kɛ jɛ mɔ, kä bä tekɛ gɔɔy lɔaac kɛ ram bä tekɛ gɔɔy lɔaac kɛ jɛ mɔ.” 16 Kä bɛ te nɔ a /ci mɔ a min go̱o̱r raan ɛ kiɛ min lätdɛ, duundɛ ɣöö ɛ kɔ̱a̱c lɔaac Kuɔth. 17 Kɛ ɣöö ci Ruac Kuɔth in Rɛl Rɔ Pɛro jiök i̱, “Cä ji̱ kap nhial kɛ luɔt mi nyoth buɔ̱mdä kä ji̱, kɛ ɣöö ba ciötdä lat rɛy ɣɔaa kɛɛliw.” 18 Kɛ ɣöö inɔ, tekɛ kɔ̱a̱c lɔaac kɛ ram in ci nhɔk ni kɔ̱a̱c lɔaac, kä jakɛ lɔcdɛ kä bum kɛ ram in ci nhɔk ni buɔ̱m lɔaac. 19 Bi yɛn ɣä jiök i̱, “Ɛŋu ŋot Kuoth kɛ mi jekɛ duer ɔ? Kä ɛŋa dee car Kuɔth rut ɔ?” 20 Kä ɛ ji̱n ŋa, a deri raan ŋaknɔm ŋak kɛ Kuoth? Dee duɔ̱ɔ̱r mi ca täth ram min täth jɛ thiec i̱, “Ɛŋu mɔ ci ɣä la̱t inɔ mɔ?” 21 /Ci tääth dha̱a̱ri tekɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ mun, kɛ ɣöö derɛ dhaar mi tekɛ maan kɛnɛ dhaar mi jiääk täth kɛ ŋuɔ̱l muɔ̱ɔ̱nɔ kɛlɔ? 22 Kä ɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p in lät kɛ Kuoth ɛn nɔmɔ. Jɛn nyoothɛ ni gakdɛ kä jakɛ ni buɔ̱mdɛ kä ba ŋa̱c. Kä jɛn cɛ nɛy tin jakɛ jɛ kä gak rut, tëë ca rialikä kɛ kui̱ däkä. 23 Kä jɛn bä go̱o̱rɛ ni ɣöö bɛ buaydɛ nyoth, buaydɛ min cɛ wuɔ̱c kɔn nɛy tin la ji̱ kɔ̱cä lɔaacdɛ, kɔn nɛy tin cɛ rialikä kɛ ɣöö banɛ buaydɛ jek. 24 Kɛ ɣöö kɛ kɔn nɛy tin cɛ cɔl, /ciɛ ji̱ Juudh kärɔ̱, amäni Jur bä. 25 Kä nɛmɛ ɛ min cɛ lar kä bok go̱kä ni Ɣocä i̱, “Tin /ci a nɛɛkä bä kɛ cɔl i̱, ‘Nɛɛkä.’ Kä min /ka̱n nhɔk, bä jɛ cɔl i̱, ‘Min nhɔakä.’ ” 26 “Kä niɛ guäth in ca kɛ jiök thi̱n i̱, ‘/Ci yɛn a nɛɛkä,’ Ɛn wi̱ni bakɛ cɔli, ‘Gaat Kuɔth in tëk.’ ” 27 Kä cu I-ca-yaa wak kɛ kui̱ ji̱ I-thɛ-rɛl, “Cäŋ ce̱t gaat I-thɛ-rɛl kɛ liɛt bar, ba kän ni tha̱a̱ŋdiɛn ti tɔt, 28 kɛ ɣöö bi Kuäär ni Kuoth lukdɛ ŋok wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n kɛ buɔ̱m kɛ pɛ̈th.” 29 Kä ce̱tkɛ mëë ci I-ca-yaa jɛ lat i̱, “Mi /ken Kuäär in la Ruey Ɣɔaa kɔn ba̱ny kuay, dënɛ ce̱tkɛ Thɔ-dɔm, kä jakɛ kɔn kä ce̱tkɛ Go-mo-ra.” 30 Ɛŋu mi banɛ kulɛ lar? Kä ca nɛy tin /ci tɔ̱ a ji̱ Juudh kä /ken rɔ̱ moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛɛl kɛ Kuoth cakɛ moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ŋa̱thdiɛn, 31 kä ji̱ I-thɛ-rɛl tin ca rɔ̱ moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛɛl kɛ Kuoth kɛ guuridiɛn kɛ ŋut, /ken kɛn ŋut luäŋ kɛ guur. 32 Ɛŋu? Ɛ ɣöö /ken kɛn ɛ do̱t rɛy ŋäthä, kä cikɛ ŋäth ni lätkiɛn. Cukɛ kɔa̱a̱th kɔ̱thikä wi̱i̱ pa̱a̱m kɔa̱a̱thni, 33 ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, “Nɛ̈nɛ jɛ, ɣän kuëŋä päm kä Dha-yɔn, mi bi naath jakä kɔ̱a̱thkɛ kɔ̱thikä, ɛ päm mi bi kɛ jakä tɛth. Kä ram ɔ bi jɛ ŋäthɔ /ca jɛ bi jakä po̱c.”

Röm 10

1 Dämaari, min go̱o̱r lɔcdä jɛ ɛlɔ̱ŋ, min la palä Kuoth ɛ jɛn ɣöö dee nɛɛkä kään. 2 Ɣän dëë lar ni ɣöö cikɛ rɔ̱ ka̱m Kuoth, duundɛ ɣöö /kenkɛ rɔ̱ ka̱m Kuoth kɛ duɔ̱ɔ̱p ŋäcä mi thuɔ̱k. 3 Kɛ ɣöö kui̱c kɛn duɔ̱ɔ̱p in moc Kuoth naath cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ jɛ, kä cukɛ go̱r ni duɔ̱ɔ̱pdiɛn, kä /ken kɛn go̱r ni duɔ̱ɔ̱p cuŋni Kuɔth. 4 Kɛ ɣöö Kritho ɛ jɛn pek ŋutdä, kɛ ɣöö dee nɛy diaal tin tekɛ ŋa̱th tekɛ cuŋ. 5 Muthɛ cɛ gɔ̱a̱r kɛ kui̱ cuŋni tin jëkɛ kɛ ŋuɔ̱t i̱, “Ram mi wä ŋuɔ̱t ti̱ti̱ wä luɔ̱th bɛ tëk kɛ kɛ.” 6 Kä duundɛ ɣöö ɛ cuŋ tin jëkɛ kɛ ŋa̱th i̱, “/Cu rɔ jio̱k i̱, ‘Ɛŋa mi bi wä nhial?’ ” (kɛ ɣöö bɛ Kritho wä nööŋ piny) 7 kiɛ bi wee i̱, “Ɛŋa mi bi wä piny?” (kɛ ɣöö bɛ Kritho wä nööŋ raar li̱th). 8 Kä nɛmɛ ɛ min latdɛ i̱, “Riet thia̱kɛ kɛ yɛ, tëë thokdun, kɛnɛ lo̱ckun” (ɛ jɛn riet ŋäthä min latnɛ). 9 Kɛ ɣöö mi wiaa jɛ lar kɛ thokdun ɛn ɣöö Yecu ɛ Kuäär, kä ŋäth yɛn ɛ rɛy lɔaacdun ɛn ɣöö ci Kuoth ɛ jiɛc li̱th, bia kään. 10 Kɛ ɣöö muɔckɛ raan cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ŋa̱th lɔaacdɛ, kä ram mi lat ŋa̱thdɛ kɛ thokdɛ bɛ kään. 11 Ci ruac Kuɔth wee i̱, “Thilɛ ram mi ŋääth jɛ mi ba jakä po̱c.” 12 Kɛ ɣöö thilɛ dääk kam ji̱ Juudh kɛnɛ ji̱ Gɛ-rith, kɛ ɣöö Kuäär ni Kuoth ɛ kɛl, kä ɛ jɛn Kuäär ni Kuoth nɛɛni diaal, kä la tho̱pɛ puɔ̱th nɛy diaal tin ŋa̱thkɛ jɛ. 13 Kä ci ruac Kuɔth wee i̱, “Nɛy diaal tin cɔalkɛ ciöt Kua̱r ni Kuoth bikɛ kään.” 14 Kä dee naath ɛ cɔl kɛ luäk i̱di mi /ci kɛn ɛ ŋäth? Kä dee kɛn ɛ ŋäth i̱di ɛn ram min /ken kɛn ɛ met liŋ? Kä dee kɛn ɛ liŋ i̱di, mi thilɛ ram mi ci jɛ la̱tkɛ? 15 Kä dee naath ruac lat i̱di, mi /ka̱n kɛ ja̱k? Ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, “Ku ben nɛɛni tin ŋööŋkɛ thuk ruaacni tin gɔw lɛ gɔw i̱di!” 16 Kä /ken kɛn diaal ruaacni tin gɔw luɔ̱th, kɛ ɣöö ci I-ca-yaa wee i̱, “Kuäär ni Kuoth, ɛŋa mi ci ruacda ŋäth?” 17 Kɛ ɣöö ŋa̱th bëë kä mi ca liŋ, kä mi ca liŋ bëë kɛ lat cio̱tdä Kritho. 18 Kä cua̱ thiec i̱, /ken kɛn ɛ liŋ? Ɛpuc, ca liŋ, kɛ ɣöö ca lat i̱, “Ci jɔwdiɛn wä rɛy ɣɔaa kɛɛliw, ci rieetkiɛn cop pekni ɣɔaa.” 19 Kä cua̱ rɔ nyɔk kɛ thiec, /kenɛ cop lɔc ji̱ I-thɛ-rɛl? Kɛ nhiam ci Muthɛ wee i̱, “Bä yɛ jakä tekɛ tiɛɛl kɛ kui̱ nɛɛni tin /ci tɔ̱ a do̱r, bä yɛ jakä ŋɛ̈ny kɛ kui̱ döör mi dɔ̱a̱r.” 20 Inɔ cu I-ca-yaa rɔ liak wëë i̱, “Ca ɣä jek ɛ nɛy ti /ka̱n ɣä go̱r, cä rɔ nyuɔ̱th nɛy ti /ka̱n ɣä thiec.” 21 Kä kɛ kui̱ ji̱ I-thɛ-rɛl cuɛ wee i̱, “Kɛ cäŋ kɛɛliw cä tetkä ta̱r nɛy ti thil luth ti bum wuɔ̱thkiɛn.”

Röm 11

1 Kä cua̱ thiec i̱, ci Kuoth nɛɛkɛ ɣer? /Cɛ dee a jɛn! Ɣän puɔ̱nydä lapä raan I-thɛ-rɛl mi kuɛ̈ɛ̈ A-bɛ-ram, thok duëël Ben-ya-min. 2 /Ken Kuoth nɛɛkɛ tëë cɛ mɛk ni wal ɣer. Kui̱c yɛn min ci ruac Kuɔth ɛ lar kɛ kui̱ E-li-yaa, ɛn ɣöö cɛ Kuoth pal kɛ kui̱ ji̱ I-thɛ-rɛl? 3 Cuɛ wee i̱, “Kuäär ni Kuoth, ci kɛn gööku näk, ci kɛn yi̱kniku däk, ci duɔth ni ɣän kärɔa, kä go̱o̱r kɛn näkdä.” 4 Kä ci Kuoth ɛ loc i̱di? Cuɛ wee i̱, “Cä rɔɔdä ka̱p nɛy ti bathdɔɔri da̱ŋ bärɔw ti /ka̱n rɔ̱ ka̱m mua̱a̱l kɛ kuoth Baal.” 5 Inɔ bä, kɛ jɛn gua̱a̱th ɛmɛ, ɛ te duɔth nath thi̱n, ti ca kuany kɛ puɔ̱th baaŋ Kuɔth. 6 Kä mi kuanyɛ kɛ kɛ puɔ̱th baaŋ, /cɛ kɛ kuany kɛ lätkiɛn. Kɛ ɣöö mi ɛ lätkiɛn /ci puɔ̱th baaŋ Kuɔth dee lɛ ŋot ala puɔ̱th baaŋ. 7 Kä ɛŋu mi ci tuɔɔk? /Ken I-thɛ-rɛl min go̱o̱rɛ jek. Ci nɛy tin ca kuany ɛ jek, kä cua wuɔ̱th nɛɛni tin kɔ̱ŋ jakä bum. 8 Kä ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, “Ci Kuoth kɛ ka̱m yiëë mi di̱w di̱w, tekɛ wäŋ ti /ci guic, kɛ ji̱th ti /ci li̱ŋ, amäni cäŋ ɛn walɛ.” 9 Kä cu Dee-bid wee i̱, “A gua̱a̱th mi̱ethdiɛn la dhuur mi kääpkɛ, kä ala päm mi kɔ̱a̱thkɛ ikä ala cut kä kɛ. 10 A wäŋkiɛn col kɛ ɣöö /cikɛ bi guic, kä a rikiɛn goŋ jio̱kiɛn amäni cäŋ kɛl!” 11 Kä inɔ, cua̱ thiec i̱, min cikɛ kɔ̱th kɔ̱thikä kɛn ji̱ Juudh ɛ tëth mi cikɛ nor? /Cɛ dee a jɛn! Kä kɛ ɣöö cikɛ duer ci ka̱n ben kä Jur kɛ ɣöö bɛ ji̱ I-thɛ-rɛl jakä tekɛ tiɛɛl. 12 Kä täämɛ, duer ji̱ Juudh no̱ŋɛ ni ɣɔw puɔ̱th mi di̱i̱t, kä thöliɛn no̱ŋɛ ni Jur puɔ̱th mi di̱i̱t, kä bi puɔ̱th kulɛ ni̱n di mi wä ji̱ Juudh diaal rɔ̱ wä mat! 13 Täämɛ ruacä kɛ yɛn Jur. Ce̱tnikɛ mɔ ɛ ɣän jääk kä Jur, jakä la̱tdä kä di̱t. 14 Kɛ ɣöö bä nɛɛkä jakä tekɛ tiɛɛl, kä bi tha̱a̱ŋkiɛn cu kään. 15 Kɛ ɣöö ɣeriɛn lotdɛ ni loc maarä kɛ ɣɔw, kä nhökdiɛn lotdɛ ni tëk li̱eth! 16 Mi ca tha̱a̱ŋ wacä min nhiam thöp ala muc mi rɛl rɔ, bi wac kɛɛliw rɔ rɛl, kä mi rɛl cio̱o̱k jiaath rɔ, bi kaar rɔ rɛl bä. 17 Kä mi ca tha̱a̱ŋ kari jiaath Ɔ-lip to̱l kä piny, kä ca kaar jiaath Ɔ-lip mi te dɔɔr mat kɛ jɛ kɛɛl. Yɛn jur ce̱t yɛn kɛ jiath Ɔ-lip in te dɔɔr. Kä täämɛ ci buɔ̱m teekä yieekä nyuak kɛ ji̱ Juudh. 18 /Cu rɔ liak kɛ kaar. Mi wi̱i̱ rɔ wä liak, tit ɛ ɛn ɣöö /ciɛ ji̱n ɛnɔ luäk cio̱o̱k jiathɔ, duundɛ ɣöö ɛ cio̱o̱k ɛnɔ luäk ji̱ mɔ. 19 Kä bi wee i̱, “Ca kar töl kä piny kɛ ɣöö bä gua̱a̱th jek.” 20 Nɔmɔ ɛ thuɔ̱k. Ca kɛ töl kä piny kɛ thil ŋäthädiɛn, kä ji̱n cuŋi a bum kɛ ŋa̱th kärɔa. Kɛ ɣöö inɔ /cu bia̱ gua̱n liakä, cuŋni kɛ dual. 21 Kɛ kui̱ ɛmɔ mi /ken Kuoth kar tin bä puɔ̱ny jiaath ɛmɔ päl, kä dɔ̱ŋ /cɛ ji̱ bi päl bä. 22 Inɔ, nɛn gɔɔy lɔaac Kuɔth kɛnɛ ŋɛ̈nydɛ, ŋɛ̈ny kɛ kui̱ nɛɛni tin ci thöl, kä gɔɔy lɔaac Kuɔth kɛ ji̱, bɛ ji̱ jak kä te rɛy gɔɔyä lɔaacdɛ, kiɛ bɛ ji̱ tɛ̈m raar. 23 Kä a cäŋɛ nɛy tin kɔ̱kiɛn, mi /ci kɛn ŋot kɛ buɔ̱m kɛ ciaaŋdiɛn mi thil ŋa̱th, ba kɛ piɛth thi̱n, kɛ ɣöö te Kuoth kɛ lua̱ŋ kɛ ɣöö bɛ kɛ nyɔk kɛ pith thi̱n. 24 Kɛ ɣöö mi ca ji̱ tɛ̈m kä kä jiath Ɔ-lip mi ci do̱ny dɔɔr, kä ca ji̱ piɛth jiath Ɔ-lip mi ci do̱ny rɛy kakä min gua̱c kɛ ciaŋ pi̱thä, bɛ kulɛ thia̱k i̱di ɛn ɣöö ba kar tin thuɔ̱k nyɔk kɛ pith jiathdiɛn. 25 Göörä ɣöö bi yɛn mi cuäŋ naath ɛmɛ ŋa̱c, dämaari, kɛ ɣöö /cia rɔ̱ bi lɛ lat i̱ pɛl yɛn. Cu buɔ̱m wec cu ben kä tha̱a̱ŋ ji̱ I-thɛ-rɛl, amäni mëë ci Juri diaal ben thi̱n. 26 Kä inɔ, bi ji̱ I-thɛ-rɛl diaal cu kään, ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, “Bi Luääk ben kä Dha-yɔn. Bɛ ciaŋ mi thil luth kɛ Kuoth woc kä do̱r Je-kɔb.” 27 “Kä nɛmɛ bɛ a jɛn ma̱t ruacdä kɛ kɛ, mi wa̱a̱ dueerkiɛn wä woc.” 28 Kä thuk ti gɔw kɛ kui̱ Yecu kɛ kɛn ji̱ tɛ̈r Kuɔth, kɛ kui̱dun, kä ni kɛ kuëny Kuɔth kɛ kɛn nɛy tin nhɔakɛ kɛ kui̱ gua̱ndɔɔŋnikiɛn tëë wal. 29 Kɛ ɣöö /ca muc kɛnɛ ciöt Kuɔth nyɔk kɛ loc jɔk. 30 Ce̱tkɛ ɣöö mëëdan /ci yɛn Kuoth luth, kä täämɛ cia kɔ̱a̱c lɔaac jek kɛ thil luthädiɛn. 31 Kä ɛn täämɛ cikɛ thil luth, kä ca kɔ̱a̱c lɔaac jek bä kɛ kɔ̱a̱c lɔaac in ca nyuɔ̱th yɛ. 32 Ci Kuoth nɛy diaal yiɛn kɛ thil luthä, kɛ ɣöö bɛ tekɛ kɔ̱a̱c lɔaac kɛ nɛɛni diaal. 33 Kua di̱t riäŋä kɛnɛ pɛl amäni ŋäc Kuɔth mi ŋuɛɛnɛ! Kä ɛŋa mi dee lukdɛ ŋa̱c? Kä ɛŋa ŋäc dupkɛ mɔ? 34 Ce̱tkɛ min ci ruac Kuäär ni Kuɔth ɛ lar i̱, “Kä ɛŋa mi ŋäc ca̱r Kuɔth? Kä ɛŋa mi bia̱ lueekdɛ?” 35 “Kä ɛŋa ci jɛ moc muc ɔ, kɛ ɣöö ba jɛ luɔ̱c muc?” 36 Kɛ ɣöö ŋɔak diaal bäkɛ kä jɛ, kä tëkɛ kɛ jɛ, kä wäkɛ kä jɛ. A puɔny tekɛ jɛ, amäni cäŋ kɛl! Inɔnɔ.

Röm 12

1 Kɛ kui̱ ɛmɔ, dämaari, la̱ŋä yɛ kɛ kɔ̱a̱c lɔaac Kuɔth, ɛn ɣöö thöpɛ rɔ̱, Kuɔth ala muc ti tëk, ala ti rɛ̈lkɛ rɔ̱, kä nhɔk Kuoth kɛ, min la duɔ̱ɔ̱p palä yieenikun in thuɔ̱k. 2 /Cuarɛ ce̱tkɛ ji̱ ɣɔaa ɛmɛ, gɛ̈rɛ ciaaŋ cärädun, ɛn ɣöö dee yɛn min go̱o̱r Kuoth ɛ ŋa̱c agɔaa, mi gɔaa, min nhɔkɛ, kä thil diw ŋa̱c. 3 Ɣän ruacä kɛ ramɔ kä yɛn diaal kɛ puɔ̱th baaŋ in ci Kuoth ɛ ka̱m ɣä, kɛ ɣöö /ci raan rɔɔdɛ bi car i̱ di̱tni jɛn a leny ca̱r in dee ca̱r kɛ jɛ, kä bi raan ca̱r muɔ̱lä, ramɔ kɛ pek ŋäthä min ci Kuoth ɛ ka̱m ɛ. 4 Ce̱tkɛ min te kɔn kɛ cuŋ ti ŋuan rɛy pua̱a̱ny kɛl, kä /ci cuŋ pua̱ny diaal lät ni kɛl. 5 Kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ kɔn diaal, cäŋ ŋuan kɔn lapnɛ puɔ̱ny kɛl rɛy Kritho, kä kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li ca kɔn mat ala cuŋ pua̱a̱ny kɛl. 6 Ta̱nɛ kɛ muc ti gööl ce̱tkɛ puɔ̱th baaŋ Kuɔth in cɛ ka̱m kɔn. Ram mi tekɛ muc go̱o̱kä, a jɛ lätdɛ ce̱tkɛ ciaaŋ ŋäthädɛ. 7 Kä ram mi tekɛ lua̱ŋ läätdä, a jɛ lät kɛ jɛ, kä mi ɛ lua̱ŋ ŋi̱i̱cä, a jɛ ŋi̱i̱c. 8 Kä ram mi luäŋ cuɔ̱m nath, a jɛ com naath, ram mi muuc, a jɛ muc a lɔr tetdɛ. Kä ram mi tee muc bo̱thä a jɛ ɣɔ̱nɛ bɛ naath bo̱th agɔaa, kä mi ram mi luäŋ la̱t kɔ̱cä lɔaac, a jɛ lät kɛ tɛ̈th lɔaac. 9 A nhök la thuɔ̱k, kä nyi̱r mi jiääk. Kä käp ni mi gɔaa. 10 Nhɔakɛ rɔ̱ ala raan kɛnɛ däman, kä görɛ jɛ i̱ bia rɔ̱ nyuɔ̱th luth kamnikun. 11 La̱tdɛ a bum a yɛ cɛ dual, la̱tdɛ Kuäär ni Kuoth ikä kɛ yiëëdun kɛɛliw. 12 A lo̱ckun tɛth kɛ ŋa̱th kɛ mi bi ben, ta̱yɛ kɛ dhieel rɛy rikni, kä la̱ŋɛ ni ciaŋ. 13 Nyuekɛ kɛ nɛɛ Kuɔth tin thil duɔ̱ɔ̱r, lëpɛ dho̱rkun jur. 14 Puɔthɛ nɛy tin ciaŋkɛ yɛ a jiäk, puɔth kɛ, kä /cuarɛ kɛ lam. 15 A lo̱ckun tɛth kɛɛl kɛ nɛy tɔ̱ tɛth lo̱ckiɛn tɔ̱, kä ro̱tdɛ kɛɛl kɛ nɛy tɔ̱ ro̱t tɔ̱. 16 Ciaŋɛ rɔ kɛɛl rɛy nho̱kä, /cuarɛ rɔ kap nhial kɛ liak, kä ka̱nɛ ni ciaaŋ kɔ̱cä. Kä /cuarɛ jɛ car i̱ pɛl ni yɛn. 17 /Cuarɛ mi jiääk col kɛ mi jiääk, kä carɛ wi̱cdun kɛ min gɔaa nhiam nɛɛni diaal. 18 Mi derɛ rɔ lot, görɛ jɛ ɛn ɣöö bia cieŋ kɛ mal kɛ nɛy diaal. 19 Nhöökä, /cuarɛ rɔ̱ col, pa̱lɛ jɛ waŋ lɔaac Kuɔth, kɛ ɣöö ca gɔ̱r ɛn ɣöö ɛ Kuäär ni Kuoth i̱, “Cut ɛ duŋdä, bä jɛ col.” 20 Ca gɔ̱r bä i̱, “Mi näk gua̱n tɛ̈ru buɔth ɛ, mi̱i̱thni jɛ. Kä mi näk rɛw ɛ, määthni jɛ, kɛ ɣöö kɛ la̱t kä nɔmɔ bɛ jɛ jak kä po̱c.” 21 A yɛ /ca tiam ɛ jiäk, kä tiamɛ ni jiäk kɛ gɔɔy.

Röm 13

1 A nɛy diaal luɔ̱thkɛ ruëëc nath. Kɛ ɣöö thilɛ ruëëc ti tekɛ lua̱ŋ mi /ka̱n ɛ lar ɛ Kuoth, kä lua̱ŋ ruëëcni min te thi̱n ŋun ɛ Kuoth. 2 Kɛ kui̱ ɛmɔ ram mi theew ruëëc, theewɛ ni ti ci Kuoth kɛ mɛk, kä kɛn ti theewkɛ ruëëc bikɛ kuëth luɔ̱k jek. 3 Kɛ ɣöö ruëëc /ci nɛy ti la̱tkɛ gɔy dual kɛ kɛ, dual ni nɛy tin la̱tkɛ ti jiäk. Go̱o̱ri ɣöö ci bi dual kɛ ruëëc? Kä inɔ, la̱tdɛ ni mi gɔaa, kɛ ɣöö ba yɛ liak ɛ kɛn. 4 Kɛ ɣöö ɛ läät Kuɔth kɛ kui̱dun. Kä mi lät yɛn ni duer, bia dual, kɛ ɣöö /cɛ thɛp kän baaŋ! Jɛn ɛ läät Kuɔth min bi ŋɛ̈ny Kuɔth nöŋ ji̱ la̱t jiäkni. 5 Kɛ kui̱ ɛmɔ a raan luär rɔɔdɛ kua̱r, /ciɛ kui̱ ŋɛɛnyä Kuɔth duundɛ ɣöö kɛ kui̱ ŋäcä lɔaac bä. 6 Kɛ jɛn luɔt ɛmɛ bi yɛn tho̱lbo̱k thöp bä, kɛ ɣöö ruëëc kɛ la̱a̱t Kuɔth, lät kɛn ni jɛn la̱t ɛmɛ pa̱ny. 7 Ka̱mɛ kua̱r diaal tin la nyinkiɛn, a tho̱lbo̱k wä kä tin görkɛ tho̱lbo̱k, dualɛ kɛ tin ro̱ŋ kɛ dual, kä luɔ̱thɛ nɛy tin dëë luɔ̱th. 8 /Cuarɛ tekɛ mi ŋua̱l kɛ raan, kä nhɔakɛ ni rɔ̱, kɛ ɣöö ram mi nhɔk ram mi dɔ̱ŋ cɛ pek ŋutdä kɛɛliw la̱t. 9 Ci ŋut ɛ lar i̱, “/Cu dho̱m, /cu raan näk, /cu kuel, /cu lɔcdu bi jakä di̱t.” Kä luëëk tin kɔ̱kiɛn matkɛ kɛ ɛ riet kɛl ɛmɛ i̱, “Nhɔk gua̱n thieekädu ce̱tkɛ min nhɔki rɔɔdu.” 10 Nhök /cɛ gua̱n thieekä a lätdɛ kä duer, kɛ ɣöö nhök ɛ jɛn pek ŋutdä kɛɛliw. 11 Kä kɛ nɛmɛ bä, kɛ ɣöö ŋäc yɛnɛ ci thaak cop gua̱a̱th in bi keer kɛ yɛ ni̱n täämɛ. Kɛ ɣöö ka̱n thia̱k ni jɛn kɛ kɔn täämɛ, kä gua̱a̱th ëë tuɔknɛ ni ŋa̱th. 12 Ci wäär thia̱k kɛ thuɔ̱k, ci bak ɣɔaa thia̱k. Ka̱mnɛ lät muɔ̱th raar, kä la̱thnɛ ko̱t buɔyä. 13 Yuɔpnɛ rɔ̱ agɔaa ce̱tkɛ nɛy ti te rɛy buɔyä, a thil rɔal kiɛ yɔ̱ŋ kɔaaŋni, a thil ciaŋ leerä, a thil gak kɛnɛ tiɛɛl. 14 Kä ruɔnyɛ rɔ kɛ Kuäär ni Yecu Kritho, Kä /cuarɛ go̱r ni puɔ̱ny ikä kɛ lätnidun kɛ tin go̱o̱rɛ.

Röm 14

1 Kɛ kui̱ raam mi kɔ̱c ŋa̱thdɛ nyuɔ̱ɔ̱rɛ jɛ agɔaa, kä /ciɛ kɛ kui̱ ŋaknɔmni cärä. 2 Tha̱a̱ŋ nath ŋa̱thkɛ ni min camkɛ, kä cam nɛy tin kɔ̱c camkɛ ni wal kärɔ̱. 3 A nɛy ti mi̱th /ci nɛy tin lökɛ mi̱eth lat jɔ̱ɔ̱r, kä a nɛy tin lo̱k mi̱eth /ci nɛy tin mi̱th luk, kɛ ɣöö ci Kuoth kɛ nyuɔ̱ɔ̱r agɔaa. 4 Ɛ ji̱n ŋa mɔ deri la̱a̱t radɔ̱diɛn luk ɔ? Bi jɛ lat Kuääriɛn mi la̱tkɛ ni cuŋ kiɛ duer. Kɛ ɣöö bi, Kuäär kɛ luäk, bɛ kɛ jak kä lät ni mi gɔaa. 5 Car tha̱a̱ŋ nath ɛ bi gɔaa ni cäŋ kɛl kä cäŋ in dɔ̱diɛn, kä car tha̱a̱ŋkiɛn ɛ päär ni̱n diaal. A nɛy tɔ̱ jëkɛ ca̱r lɔaacdiɛn kärɔ̱. 6 Nɛy tin tiɛtkɛ cäŋ, tiɛtkɛ kɛ kui̱ luthä Kua̱r ni Kuoth. Kä nɛy tin mi̱th, mi̱thɛ kɛ kui̱ luthä Kua̱r ni Kuoth, min la̱rkɛ Kuoth tɛ̈th lɔaac. Kä nɛy tin /ci mi̱th, lökɛ mi̱eth kɛ kui̱ luthä Kua̱r ni Kuoth, kä ka̱mkɛ Kuoth tɛ̈th lɔaac. 7 Thilɛ raan kä kɔn mi tëk kɛ tëkdɛ kärɔa, kä thilɛ raan kä kɔn mi li̱w kɛ lia̱a̱dɛ kärɔa. 8 Mi tëk kɔn, tëk kɔn kɛ Kuäär ni Kuoth, kä mi li̱w kɔn, li̱w kɔn kɛ Kuäär ni Kuoth. Kä inɔ, cäŋ tëk kɔn kiɛ li̱w kɔn kɛ kɔn nɛɛ Kua̱r ni Kuoth. 9 Kä kɛ kui̱ ɛmɔ ci Kritho li̱w, kä cɛ lɛni tëk kɛ ɣöö derɛ a Kuäär ni Kuoth nɛɛni tin ci li̱w kɛnɛ nɛy tin tëk. 10 Ɛŋu ŋoki luk wi̱i̱ ganmuɔɔr ɔ? Kä ji̱n, ɛŋu latdi gaatmuɔɔr jɔ̱ɔ̱r ɔ? Kɛ ɣöö bi kɔn diaal cuɔ̱ŋ nhiam kɔam luɔ̱k Kuɔth. 11 Kɛ ɣöö ca jɛ gɔ̱r i̱, “Ce̱tkɛ min tëkä, lar Kuäär ni Kuoth ɛ, bi mua̱a̱l diaal rɔ̱ goŋ nhiamdä, kä bi lëëp diaal Kuoth liak.” 12 Ba kɔn diaal luk nhiam Kuɔth inɔ. 13 Inɔ, /cuarnɛ ŋuɔk luɔ̱k lɛ nyɔk kamdan, kä ŋua̱ni ɣöö bi kɔn dhil ca̱r i̱ /canɛ päm kɔ̱thä kiɛ riɛk bi met la̱th dup dämandan. 14 Ŋa̱cä jɛ kä jëkä jɛ kɛ lɔcdä kɛɛliw rɛy Kua̱r ni Yecu ɛn ɣöö thilɛ mi la jiäk kärɔaadɛ, kä la jiäkɛ kɛ kui̱ cärä raam mi car jɛ i̱ jiäkɛ. 15 Mi jek gaatmuɔɔr mi bɛc kɛ mi cami, /ci lɛ ŋot kɛ ta̱a̱ rɛy nho̱kä. /Cu mi cami jakä yär ram mi ci Kritho li̱w kɛ kui̱dɛ. 16 Kä inɔ, /cu mi gɔaa kä ji̱ jakä larkɛ jɛ i̱ jiäkɛ. 17 Kɛ ɣöö ciaŋ kuäärä Kuɔth /cɛ lot ni mi̱eth kɛnɛ ma̱th, lotdɛ ni ciaŋ cuŋni kɛnɛ mal kɛ tɛ̈th lɔaac rɛy Yieekä in Gɔaa in Rɛl Rɔ. 18 Jɛn ram mi lät Kritho ikä inɛ, mocɛ Kuoth tɛ̈th lɔaac, kä nhɔakɛ jɛ ɛ naath. 19 Inɔ, kuanɛ min no̱ŋ mal kɛnɛ pi̱eth ciɛɛŋä matdä döt lɛɛr. 20 /Cuarɛ la̱t Kuɔth yär kɛ kui̱ mi̱eth. Ŋɔaani diaal gɔwkɛ pa̱ny, kä ɛ duer ɛn ɣöö bi raan nɛy kɔ̱kiɛn jakä tɛth dui̱rä kɛ kui̱ kä mi camɛ. 21 Ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ ɛn ɣöö /ci ri̱ŋ bi cam, kiɛ /ci kɔaŋ bi math, kiɛ la̱t kɛ mi dɔ̱ŋ mi bi gaatmuɔɔr jakä dui̱r. 22 Ŋa̱th in tekɛ ji̱ ɛ mi te kamdu yɛnɛ Kuoth. Puɔ̱th akɛ nɛy tin /ca rɔ̱ bɛl kɛ kui̱ kä min cɛ lar i̱ ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ. 23 Kä nɛy tin diɛwkɛ min camkɛ cakɛ ku thuŋ kuɛth, kɛ ɣöö /cikɛ lät kɛ ŋa̱th, kɛ ɣöö min /ci bä kä ŋa̱th ɛ duer.

Röm 15

1 Kä kɔn nɛy tin bum ŋäthä banɛ a lua̱k nɛɛni tin kɔc ŋa̱thdiɛn, kä /cuarnɛ moc ni rɔ̱ kɛ tɛ̈th lɔaac. 2 A ramɔ kä kɔn jak lɔc gua̱n thieekädɛ kä tɛth kɛ kui̱ gɔɔyädiɛn, kɛ ɣöö bɛ kɛ luäk kɛ pi̱eth rɛy ŋäthä. 3 Kɛ ɣöö /ken Kritho moc ni rɔɔdɛ kɛ tɛ̈th lɔaac, kä ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, “Ci kuethni tin kuëthkɛ ni yɛ pɛn wi̱i̱dä.” 4 Kɛ ɣöö tëë diaal tëë ca gɔ̱r ni wal, gɔ̱a̱rkɛ kɛ kui̱ ŋi̱i̱cädan, kɛ ɣöö banɛ tekɛ ŋa̱th kɛnɛ dhieel kɛ buɔ̱m lɔaac min ci ruac Kuɔth ɛ ka̱m kɔn. 5 A Kuoth in bä dhieel kɛnɛ buɔ̱m lɔaac kä jɛ käm yɛ ciaaŋ malä kamnikun, ce̱tkɛ ta̱a̱ Yecu Kritho, 6 kɛ kui̱ kä ɣöö dee yɛn Kuoth kä Gua̱n Kua̱ran ni Yecu Kritho puany kɛ jɔw kɛl. 7 Nyuɔ̱ɔ̱rɛ rɔ̱ agɔaa, ce̱tkɛ min ci Kritho yɛ nyuɔ̱ɔ̱r agɔaa kɛ kui̱ puɔnyä Kuɔth. 8 Kä bä jɛ la̱r yɛ ɛn ɣöö Kritho ɛ läät kɛ kui̱ ji̱ Juudh kɛ ɣöö bɛ thuɔ̱k Kuɔth nyoth, mëë ci Kuoth ɛ la̱r gua̱ndɔɔŋni ji̱ Juudh jakä thuɔ̱k. 9 Kä dee Jur Kuoth puany kɛ kui̱ kɔ̱cä lɔaacdɛ. Ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, “Kɛ kui̱c ɛmɔ bä ji̱ liak rɛy Juri, kä bä ciötdu puany kɛ diit.” 10 Kä cua lɛ gɔ̱r bä i̱, “A lo̱ckun tɛth lö Jur, kɛ nɛɛkɛ kɛɛl.” 11 Kä ca nyɔk kɛ gɔ̱a̱r i̱, “Liakɛ Kuäär ni Kuoth, yɛn Jur diaal, kä a nɛy diaal liakɛ jɛ.” 12 Kä cu I-ca-yaa jɛ nyɔk kɛ lär i̱, “Bi kuɛ̈ɛ̈ Jɛthi ben, jɛn ram min jiɛc rɔ kɛ ɣöö bɛ Jur ruac, kä kɛ jɛ bi Jur tekɛ ŋa̱th.” 13 A Kuoth ŋäthä thiäŋ yɛ kɛ tɛ̈th lɔaac kɛnɛ mal rɛy ŋäthä, kɛ ɣöö bi ŋa̱thdun te thi̱n kɛ lua̱ŋ Yieekä in Gɔaa in Rɛl Rɔ. 14 Ɣän puɔ̱nydä gaatmaari lɔcdä ro̱ŋ kɛ kui̱dun, ɛn ɣöö thiäŋ yɛn kɛ gɔɔy, kä thia̱ŋ yɛn kɛ ŋäc ŋɔaani, kä ta̱yɛ kɛ lua̱ŋ kɛ ŋi̱i̱cdun kɛ rɔ̱. 15 Kɛ tha̱a̱ŋ ŋɔaani cä yɛ gɔ̱a̱r warɛgak kɛ ɣöö bia kɛ tim kɛ kui̱ kɔ̱cä lɔaac in ca ka̱m ɣä ɛ Kuoth, 16 kɛ ɣöö bi ɣän a läät Kritho Yecu kɛ kui̱ Juri. La̱tdä ala bo̱o̱th palä mi ŋi̱i̱c thuk tin gɔw kɛ kui̱ Kuɔth, kɛ ɣöö dee Juri a muc ti nhɔk Kuoth kɛ ti ca lɛy ɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ. 17 Inɔ, ɣän liakä rɔ rɛy Kritho Yecu kɛ tin cä la̱t kɛ kui̱ Kuɔth. 18 Ɣän thilɛ mi bä lat ɛ ni min ci Kritho ɛ la̱t kɛ ɣä kɛ ɣöö bä Jur jak kä ɣöö ba Kuoth luɔ̱th. Kɛn cikɛ Kuoth luɔ̱th kɛ min cä lat kä cä la̱t, 19 kɛ buɔ̱m nyuuthni kɛnɛ ti ga̱ykɛ naath kɛ lua̱ŋ Yieekä Kuɔth. Ɣän cä ruac Kuɔth lat nikä Jɛ-ru-tha-lɛm a räth nikä I-li-ri-kum cä thuk ti gɔw lat kɛ kui̱ Kritho. 20 Di̱t lɔcdä, kɛ ɣöö bä thuk ti gɔw kɛ kui̱ Yecu lat gua̱thni tin /ka̱n ciöt Kritho kɔŋ liŋ thi̱n, kɛ ɣöö /cä jɛ go̱r ɛn ɣöö bä la̱tdä la̱t wi̱i̱ la̱t mi ci radɔ̱diɛn ɛ tok. 21 Kä ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, “Bi nɛy tin /ka̱n la̱t thuk kɛ kui̱ Yecu bikɛ jɛ nɛn. Kä bi nɛy tin /ka̱n jɛ met liŋ jɛ ŋa̱c.” 22 Nɛmɛ ɛ jɛn luɔt kä min gaŋ ɣä jɔ̱ɔ̱r kɛ bendä kä yɛ gua̱thni ti ŋuan. 23 Kä ɛn täämɛ cä thuɔ̱k kɛ la̱t ɛn gua̱thni ti̱ti̱, kä mëë göörä ben kä yɛ kɛ run ti ŋuan, 24 ɛn täämɛ göörä ben kä yɛ. Ɣän bä yɛ bak kɛ wädä kä Thɛ-peen, kä bia ɣä wä luäk kɛ wädä ɛn wi̱ni, guäth in ci lɔcdä tɛ̈th lɔaac kɛ gui̱lun. 25 Kä ɛn täämɛ wa̱a̱ kä Jɛ-ru-tha-lɛm wa̱a̱ nɛɛ gan Kuɔth tin cɛ lɛy luäk. 26 Kɛ ɣöö ci ji̱ Ma-tha-do-nia kɛnɛ ji̱ A-ke-ya ɛ nhɔk ɛn ɣöö bikɛ muc thöp kɛ kui̱ caani tin te rɛy nɛɛni Kuoth tin te kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 27 Cu kɛn ɛ nhɔk i̱ ba la̱t, kä ɛpuc ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ kä kɛ. Kä kɛ ɣöö ci Jur ben nyuaakä puthä yieekä ji̱ Juudh, gɔaa ɛ bä ɛn ɣöö bi kɛn nyinkiɛn nyuak kɛ ji̱ Juudh. 28 Mi wa̱a̱ nɛmɛ wä thuk inɔ, kä cä kɛ ka̱m tin ca dol, ɣän bä yɛ bak kɛ wädä kä Thɛ-peen. 29 Kä ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö mi wa̱a̱ ben kä yɛ bä ben kɛ puɔ̱th Kritho mi ro̱ŋ. 30 Dämaari, ɣän la̱ŋä yɛ kɛ kui̱ Kua̱ran ni Yecu Kritho kɛnɛ nhök Yieekä, ɛn ɣöö bia lät kɛ ɣä kɛɛl rɛy palikun kɛ Kuoth kɛ kui̱dä. 31 Palɛ kɛ ɣöö dëë ɣä kän kä nɛy ti thil ŋa̱th kä Ju-dia, kɛnɛ ɣöö dëë la̱tdä kä Jɛ-ru-tha-lɛm nhɔk ɛ nɛɛ Kuɔth tin cɛ lɛy ɛn wi̱ni, 32 inɔ, kɛ ruac Kuɔth dëë ben kä yɛ kɛ tɛ̈th lɔaac, a dee puɔ̱nydä wä, pɛl rɛydun. 33 A Kuoth malä tekɛ yɛn diaal. Inɔnɔ.

Röm 16

1 La̱thä nyimandan ni Pi-bi la läät duëël Kuɔth kä Thɛn-ka-ria tetnikun, 2 kɛ ɣöö dee yɛn ɛ nyuɔ̱ɔ̱r agɔaa rɛy Kua̱r kɛ ciaaŋ ji̱ Kuɔth tin cɛ lɛy. Kä lua̱kɛ jɛ kɛ ti diaal tin bɛ go̱r kä yɛ, kɛ ɣöö cɛ kɔŋ a luääk nɛɛni ti ŋuan amäni ɣän bä. 3 Nërɛ Pɛ-rith-ka kɛnɛ A-kui-lä, nɛy tee lät kɛ ɣä kɛɛl rɛy Kritho Yecu, 4 nɛy tëë ca rɔ̱ nöŋ riɛk kɛ kui̱ teekädä, kä /cä lär nikɛ tɛ̈th lɔaac kä rɔ̱, amäni duël Kuɔth Juri diaal. 5 Kä nërɛ duel Kuɔth bä in la duɔl dueeliɛn. Nërɛ nho̱o̱kdä ni Ɛp-ɛ-ni-täth mëë kɔn rɔ riet Kritho kɛ nhiam rɛy rööl E-cia. 6 Nërɛ Mɛri mëë ci lät a bum rɛydun. 7 Nërɛ An-dro-ni-kuth kɛnɛ Ju-niäth ji̱ maarädä, nɛy tëë ca kɔ yiɛn kɛɛl, kɛn kɛ jaak ti gɔw rɛy jaakni Yecu. Kɔŋ te ni kɛn rɛy Kritho kä ɣä. 8 Nërɛ Am-pi-la-tuth, nho̱o̱kdä rɛy Kua̱r. 9 Nërɛ Ur-ba-näth läät kɛɛl kɛ kɔn rɛy Kritho, amäni nho̱o̱kdä ni Tha-kith. 10 Nërɛ A-pɛl-lɛth min ca nhökdɛ rɛy Kritho ŋic. Nërɛ ji̱ dhɔaar A-rith-tɔ-bu-leth. 11 Nërɛ ram in la watdä ni Ɣɛ-ro-diɔn. Nërɛ tin te rɛy Kua̱r ni Yecu, tin la ji̱ dhɔaar Nar-thi-thäth. 12 Nërɛ ji̱ la̱t tɔ̱tɔ̱ rɛy Kua̱r ni Kuoth, Tri-pë-na, kɛnɛ Tri-po-tha. Nërɛ nho̱o̱k ni Per-thith min ci lät a bum rɛy Kua̱r ni Kuoth. 13 Nërɛ Ru-päth, ram min ca mɛk rɛy Kua̱r ni Kuoth, kä nërɛ man in la maar bä. 14 Nërɛ A-thin-ka-ri-tuth, Plɛ-gon, Ɣer-miith, Pa-tro-bath, Ɣer-mäth kɛnɛ gaatmani tin te kɛɛl kɛ kɛ. 15 Nërɛ Pi-lo-lo-gäth, Ju-lia, Nɛ-re-äth, kɛ nyiman, kɛ O-lim-päth kɛnɛ nɛɛ Kuɔth ti cɛ lɛy tin te kɛɛl kɛ kɛ. 16 A ramɔ neer ramɔ kɛ ci̱em nho̱kä mi rɛl rɔ. Kä duël Kuɔth Kritho diaal nërkɛ yɛ. 17 Ɣän cuɔmä yɛ dämaari, i̱ niɛkɛ rɔ̱ kɛ nɛy tin nöŋkɛ yɛ ŋaknɔmni kɛnɛ rik, tin gua̱c kɛ luɔt ŋi̱i̱cä min ca ŋi̱i̱c ni yɛ. Nɔ̱a̱nɛ rɔ̱ kɛ kɛ. 18 Kɛ ɣöö nɛy ti ce̱tkɛ ti̱ti̱, /cikɛ Kuääran ni Kritho lätikä, la̱tkɛ ni jia̱ckiɛn ikä. Kä kɛ rieet pɛlä ka̱a̱cni kaŋkɛ lo̱c nɛɛni ti ma̱ŋ ma̱a̱ŋ. 19 Ci nɛy diaal luthdun kɛ thuk ti gɔw kɛ kui̱ Yecu liŋ, kɛ kui̱c ɛmɔ tɛth lɔcdä kɛ yɛ. Kä göörä ɣöö bia pɛl kɛ kui̱ kä mi gɔaa, kä /cuarɛ ti jiäk lät. 20 Inɔ, bi Kuoth malä Cɛy-tan riac piny ciöknikun. A puɔ̱th Kua̱ran ni Yecu Kritho tekɛ yɛ kɛɛl. 21 Ti-mo-thi min la läät kɛ ɣä kɛɛl nerɛ yɛ, amäni Lu-ciäth kɛnɛ Je-thon, kɛ Tho-thi-pa-tɛr, nɛy tin la watkä. 22 Ɣän Ter-ciäth min gɔ̱r warɛgak ɛmɛ, nërä yɛ rɛy Kua̱r ni Kuoth. 23 Gay-äth min nyuur ɣä kɔnɛ ji̱ duëël Kuɔth, nërkɛ yɛ. Ɛ-rath-täth, yuup yio̱o̱ni wec, amäni dämandan ni Kuar-täth nërkɛ yɛ. 24 A puɔ̱th Yieekä Kua̱ran ni Yecu Kritho tekɛ yɛn diaal kɛɛl. Inɔnɔ. 25 A puɔny tekɛ Kuoth! Jɛn tëë kɛ lua̱ŋ kɛ ɣöö bɛ yɛ jakä bum rɛy ŋäthädun ce̱tnikɛ thuk ti gɔw tëë cä la̱t yɛ kɛ kui̱ Yecu Kritho. Kä ce̱tkɛ thuɔ̱ɔ̱k tëë ca nyoth tëë /ca ŋäc ni wal kɛ run tëë ci wä. 26 Kä täämɛ cɛ jɔɔc, kä ca jɛ jakä ŋa̱ckɛ rɛy warɛgakni göökni, kä kɛ ruac Kuɔth in do̱raar, ca jɛ jak kä ŋa̱ckɛ ɛ döör diaal kɛ ɣöö deekɛ tekɛ ŋa̱th kɛnɛ luth. 27 A puɔny tekɛ Kuoth in kɛl kärɔa kɛ Yecu Kritho amäni cäŋ kɛl! Inɔnɔ.

1 Ko-rinth 1

1 Ɛ ɣän Puɔl, mi ca cɔl ce̱tkɛ min go̱o̱r Kuoth ɛ ɛn ɣöö bä a jak Kritho Yecu, kɔnɛ dämandan ni Thɔ-thɛ-niith, 2 Gɔ̱a̱rkɔ jɛ ji̱ duëël Kuɔth in te kä Ko-rinth, kä yɛn tin ca lɛy kɛ Kritho Yecu, tin ca cɔl ala nɛɛ Kuɔth, kɛɛl kɛ nɛy diaal tin cɔalkɛ ciöt Kua̱ran ni Yecu Kritho, Kuääriɛn kä Kuääran, gua̱thni diaal. 3 A puɔ̱th baaŋ kɛnɛ mal Kuɔth in la Gua̱a̱ra kɛnɛ Kuäär ni Yecu Kritho tekɛ yɛ. 4 Ɣän la̱rä Kuoth tɛ̈th lɔaac ni ciaŋ kɛ kui̱dun, kɛ kui̱ puthä baaŋ Kuɔth min ca ka̱m yɛ rɛy Kritho Yecu. 5 Kɛ ɣöö kɛ mat kɛ Kritho ci yɛn riäŋ rɛy kä ti diaal, a te ruac kɛnɛ ŋäc ŋɔaani diaal. 6 Ca ruac nenä kɛ kui̱ Kritho jakä thuɔ̱k rɛydun. 7 Kɛ kui̱c ɛmɔ thilɛ muc yieekä mi te jɔ̱ɔ̱r kä yɛ, min liɛpɛ jɔac Kua̱ran ni Yecu Kritho. 8 Kä bɛ yɛ jakä bum amäni guutdɛ bia thil bɛ̈ɛ̈l kɛ cäŋ Kua̱ran ni Yecu Kritho. 9 Kuoth ɛ Gua̱n ŋäthä, kä jɛn cɛ yɛ cɔl rɛy matdä kɛ Gatdɛ ni Yecu Kritho Kuääran. 10 Ɣän la̱ŋä yɛ, dämaari kä nyiemaari, kɛ ciöt Kua̱ran ni Yecu Kritho, ɛn ɣöö dee yɛn diaal rɔ̱ mat kɛ ɣöö bɛ thil dääk rɛydun. Kä duundɛ ɣöö ma̱tdɛ kɛ ca̱r kɛl kɛnɛ ruac kɛl. 11 Kɛ ɣöö ca jɛ la̱r ɣä ɛ ji̱ Ko-lo-i, dämaari, ɛn ɣöö ta̱yɛ kɛ ŋak kamnikun. 12 Min luɔtdä ɛ ɣöö laar ramɔ jɛ kä yɛ i̱, “Ɛ ɣän raan Puɔl,” kiɛ “Ɛ ɣän raan A-pɔ-löth,” kiɛ “Ɛ ɣän raan Thi̱i̱-päth,” kiɛ “Ɛ ɣän raan Kritho.” 13 Ca Kritho da̱a̱k? Ca Puɔl pua̱t jiaath kɛ kui̱dun? Kiɛ ca yɛ lak kɛ ciöt Puɔl? 14 Ɣän tɛth lɔcdä kɛ Kuoth ɛn ɣöö thilɛ ram kɛl kä yɛ mi cä lak, ɛ ni Ki-rith-päth kɛnɛ Gay-äth. 15 Kä bɛ thil ram mi laar jɛ ɛn ɣöö ca jɛ lak kɛ ciötdä. 16 (Kä cua ji̱ dhɔaar Thɛ-pa-näth lak bä. Kä kuecä jɛ mi tëë kɛ radɔ̱diɛn mi cä lak.) 17 Kä /ken Kritho ɣä ja̱k kɛ ɣöö bä naath lak, kä ɛ ɣöö bä thuk Kuɔth ti gɔw lat, kä /cä jɛ lat kɛ ruac pɛlä nath, kɛ ɣöö /ci lua̱ŋ jiaath Kritho ëë pua̱t kɛ jɛ thi̱n bi thil. 18 Kɛ ɣöö ruac kɛ kui̱ jiaath in ca Yecu pua̱t thi̱n ɛ dɔ̱ɔ̱r kä nɛy tin li̱w, kä duundɛ ɣöö ɛ buɔ̱m Kuɔth kä kɔn nɛy tin ka̱nkɛ. 19 Kɛ ɣöö ca jɛ gɔ̱r i̱, “Ɣän bä pɛl nɛɛni tin pɛl däk, kä bä ŋäc ŋɔaani nɛɛni tin ŋa̱ckɛ ŋɔak woc.” 20 Ram mi pɛl anikä? Kä ram in ŋäc gɔ̱a̱r anikä? Kä gua̱n ŋaknɔmä ɣɔaa ɛmɛ anikä? Kä /ken Kuoth pɛl ɣɔaa ɛmɛ jakä dɔ̱ɔ̱r? 21 Kɛ ɣöö rɛy pɛlä Kuɔth, /ken ɣɔw Kuoth ŋa̱c kɛ pɛlɛ ɛmɛ. Ci Kuoth ɛ lar ɛn ɣöö bɛ nɛy ti tekɛ ŋa̱th kän kɛ dɔ̱ɔ̱r latädan kɛ ruaacnikɛ. 22 Kɛ ɣöö ji̱ Juudh görkɛ ni nyuuthni ti ga̱ykɛ naath, kä ji̱ Gɛ-rith nhɔakɛ ni pɛl. 23 Kä duundɛ ɣöö latnɛ puɔ̱t Kritho jiaath. Ɛ jɛn la riɛk kä ji̱ Juudh ɔ, kä ɛ jɛn la dɔ̱ɔ̱r kä Jur ɔ. 24 Kä kɛ kui̱ nɛɛni tin ca cɔl ɛ Kuoth, ji̱ Juudh kɛnɛ ji̱ Gɛ-rith, jɛn Kritho ɛmɔ ɛ jɛn la buɔ̱m Kuɔth ɔ kä pɛl Kuɔth. 25 Kɛ ɣöö dɔ̱ɔ̱r Kuɔth lenyɛ pɛl nath, kä kɔ̱a̱c Kuɔth lenyɛ buɔ̱m nath. 26 Kä carɛ mëë cɔalkɛ yɛ, dämaari, thilɛ nɛy ti ŋuan ti pɛl kɛ ta̱a̱ nath, kä /cikɛ nɛy ti ŋuan bum tɔ̱, kä /cikɛ nɛy ti ŋuan luɔ̱thkɛ rɛydun ɔ. 27 Kä duundɛ ɣöö Kuoth cɛ mi dɔ̱a̱r mɛk rɛy ɣɔaa, kɛ ɣöö bɛ nɛy ti pɛl jakä po̱c. Kä Kuoth cɛ mi kɔ̱c mɛk rɛy ɣɔaa, kɛ ɣöö bɛ nɛy ti bum jakä po̱c. 28 Kuoth cɛ mi kuiy kä latkɛ jɔ̱ɔ̱r kä caar ɣɔwɛ i̱ thil luɔt mɛk, kɛ ɣöö bɛ ŋɔaani tin caar ɣɔwkɛ i̱ tekɛ luɔt däk. 29 Kɛ ɣöö thilɛ ram mi bi rɔ liak nhiam Kuɔth. 30 Kä duundɛ ɣöö ɛ jɛn la tëkdun ɔ rɛy Yecu Kritho, min ci Kuoth ɛ jakä pɛlädan. Kɛ jɛ cakɔn moc cuɔ̱ɔ̱ŋ ɛ Kuoth, kä cikɔn a nɛɛkɛ ti rɛl rɔ̱ ti ca lony ɛ lɔr. 31 Kɛ kui̱ ɛmɔ, ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, “Ram mi liak rɔ̱ a jɛ liak ni Kuäär ni Yecu.”

1 Ko-rinth 2

1 Mëë cä ben kä yɛ, dämaari, ɣän /ka̱n ben ɛ la̱tdä yɛ ruac kɛ kui̱ Kuɔth kɛ rieet ti di̱t kiɛ pɛl. 2 Kɛ ɣöö cä jɛ lar ɛn ɣöö thilɛ mi bä ŋa̱c rɛydun ɛ ni Yecu Kritho, kɛnɛ lia̱a̱dɛ wi̱c jiaath in ri̱ew. 3 Kä ɣän mëë ba̱a̱ kä yɛ kɔ̱a̱cä kä lathɛ ɣä kɛ dual mi di̱i̱t. 4 Kä ruacdä kɛnɛ ŋi̱i̱cdä /cäkɛ lat kɛ rieet pɛlä nath, duundɛ ɣöö latdä kɛ kɛ ŋäc bumä Yieekä Kuɔth. 5 Kɛ ɣöö /ci ŋa̱thdun lɔ̱ŋ rɛy pɛlä nath, duundɛ ɣöö lɔ̱ŋɛ rɛy bumä Kuɔth. 6 Kä ŋotdɛ bä ruacä kɛ pɛl kɛ nɛy tin ci dël. Kä /ciɛ pɛl runi ti̱ti̱ kiɛ pɛl ruëëcni runi ti̱ti̱ tin bathkɛ buɔ̱mdiɛn. 7 Kä ɣän latdä ni pɛl Kuɔth tin la tɛ̱̈ɛ̱̈ni, ci Kuoth kɛ car kɛ kui̱ bumädan ni mëë /ka̱n ɣɔw ni cak. 8 Thilɛ ram kɛl kä ruëëc runi ti̱ti̱ mi ŋäc mɛmɛ. Kɛ ɣöö mi ca jɛ ŋa̱c ɛ kɛn, /cikɛ Kuäär buɔyä dee pua̱t jiaath. 9 Ce̱tkɛ mëë ca gɔ̱r i̱, “Min /ken waŋ ɛ met nɛn, /ken ji̱th ɛ met liŋ, kä mi /ken raan ɛ car kɛ lɔcdɛ, ɛ jɛn min ci Kuoth ɛ rialikä, kɛ kui̱ nɛɛni tin nhɔakɛ jɛ.” 10 Ci Kuoth ti̱ti̱ nyuɔ̱th kɔn kɛ Yiëëdɛ. Kɛ ɣöö Yiëë go̱o̱rɛ ŋɔaani diaal, amäni tɛ̱̈ɛ̱̈ni Kuɔth. 11 Kɛ ɣöö ɛŋa mi ŋäc cär ran /ciɛ ni yiëë ran in te rɛydɛ? Kä inɔ bä, thilɛ ram mi ŋäc cär Kuɔth diaal, ɛ ni Yiëë Kuɔth. 12 Täämɛ canɛ yiëë jek mi /ci mɔ a yiëë ɣɔaa, duundɛ ɣöö ɛ Yiëë mi bä kä Kuoth, kɛ ɣöö dënɛ muc tin ci Kuoth kɛ ka̱m kɔn ŋa̱c. 13 Kä latnɛ ruac ɛmɛ kɛ rieet ti /ca ŋi̱i̱c kɛ pɛl nath ti ŋi̱eeckɛ kɛ Yiëë, kɛ ɣöö ŋi̱eecnɛ nyin yieekä nɛy tin tekɛ yiëë. 14 Kä nɛy tin /ci a ji̱ yieekä /ca mucni Yieekä Kuɔth jek, kɛ ɣöö kɛ dɔ̱ɔ̱r kä kɛ. Kä /cikɛ cup lɔɔcdiɛn, kɛ ɣöö jëkɛ luɔtdiɛn kɛ ciaaŋ yieekä kärɔa. 15 Kä nɛy tin tekɛ yiëë luɔ̱kɛ luɔ̱ɔ̱tni ŋɔaani diaal, kä thilɛ ram mi bikɛ luk. 16 “Kä ɛŋa mi ŋäc ca̱r Kua̱r ni Kuoth, mɔ dee jɛ luek ɔ?” Kä kɔn ta̱nɛ kɛ ca̱r Kritho.

1 Ko-rinth 3

1 Kä ɣän, dämaari, /cä bi ruac kɛ yɛ ce̱tkɛ ji̱ yieekä, kä bä ruac kɛ yɛ ce̱tkɛ ji̱ ri̱eŋ, ce̱tkɛ ruɔri ti tɔatni rɛy Kritho. 2 Ɣän cä yɛ ruëëth kɛ cak, a /ci mɔ a mi̱eth mi dɔk, kɛ ɣöö /ka̱nɛ rɔ̱ rialikä kɛ kui̱dɛ. Kä a cäŋɛ ɛn täämɛ, /ken yɛn rɔ̱ ni rialikä, 3 kɛ ɣöö ŋuɔtdɛ ala ji̱ ri̱eŋ. Kä min ŋot tiɛɛl kɛnɛ gak kamnikun, /ci yɛn a ji̱ ri̱eŋ, kä ciëŋɛ kɛ ciaŋ nath? 4 Kɛ ɣöö mi lar ram kɛl ɛ i̱, “Ɛ ɣän raan Puɔl,” kä laar ram mi dɔ̱diɛn ɛ i̱, “Ɛ ɣän raan A-pɔ-löth,” /ci yɛn cieŋ kɛ pek ciɛŋä nath? 5 Kä A-pɔ-löth ɛŋa? Kä Puɔl ɛŋa? Kɛ ji̱ läätdä ti ca yɛ nööŋ ŋäthä ce̱tkɛ min ci Kuäär ɛ ka̱m ramɔ i̱ bɛ la̱t. 6 Ɣän cä pi̱eth, kä ci A-pɔ-löth kɛ wac, kä ci Kuoth kɛ jakä pith. 7 Kä ɛnɔ, /ciɛ pi̱i̱th kiɛ wääc ɛnɔ tee luɔt ɔ, ɛ jɛn Kuoth kärɔa min jakɛ kä pith. 8 Ram mi pi̱i̱th kɛnɛ ram mi wääc päärkɛ, kä bi ramɔ mucdɛ jek kɛ pek la̱tdɛ. 9 Kɛ ɣöö kɛ kɔn la̱a̱t Kuɔth ti lät kɛɛl. Kä kɛ yɛn kak Kuɔth, kä kɛ yɛn ti̱c Kuɔth bä. 10 Kä ce̱tkɛ puɔ̱th baaŋ Kuɔth in cɛ ka̱m ɣä, cä keŋ rialikä ce̱tkɛ läät mi kuur, kä lät radɔ̱diɛn wi̱cdɛ. A ramɔ nik la̱t in lätdɛ ni jɛ. 11 Kɛ ɣöö thilɛ ram mi dee keŋ täth a /ci mɔ a min ca la̱t ni wen. Keŋ ɛmɔ ɛ jɛn Yecu Kritho. 12 Täämɛ mi cuŋ raan luaak wi̱i̱ keŋä kɛ da̱a̱p, kiɛ ciɛk in bo̱r, kiɛ pääm ti di̱t kökdiɛn, kiɛ jiɛn, juaac, kiɛ nyon, 13 bi la̱t raamɔ jɔɔc. Kɛ ɣöö bi cäŋ luɔ̱k ɛ nyoth kɛɛliw, kä ba jɛ nyoth kɛ mac, kä bi mac lät tin ca lat ɛ ram ɛmɔ ɣɔ̱n. 14 Kä mi bi min ca täth wi̱i̱ keŋä ɛmɔ ŋot kɛ cuɔ̱ŋ, bi ram in tääth jɛ muc jek. 15 Kä mi ca min ca täth waaŋ, bi tääth la̱tdɛ bath, ba kän ni tääth kärɔa, ce̱tkɛ mi känɛ kɛ mac. 16 Yɛn /cia jɛ ŋäc, ɛn ɣöö lapɛ luaak Kuɔth, kä cieŋ Yiëë Kuɔth rɛydun? 17 Mi yär raan luaak Kuɔth bi Kuoth ram ɛmɔ däk, kɛ ɣöö luaak Kuɔth rɛlɛ rɔ, kä kɛ yɛn luaak Kuɔth ɛmɔ. 18 Yɛn /cuarɛ rɔ met. Mi caar raan ɛ i̱ pɛlɛ ɛn runi ti̱ti̱, a jɛ la dɔ̱a̱r kɛ ɣöö bɛ pɛl kɛ thuɔ̱k. 19 Kɛ ɣöö pɛl ɣɔaa ɛmɛ ɛ dɔ̱ɔ̱r kä Kuɔth. Kɛ ɣöö ca jɛ gɔ̱r i̱, “Jɛn kääpɛ nɛy tin pɛl rɛy ca̱a̱pnikiɛn,” 20 Kä ca jɛ lar guäth mi dɔ̱ŋ i̱, “Kuäär ni Kuoth ŋäcɛ cär nɛɛni ti pɛl, ɛn ɣöö thilɛ kɛ luɔt.” 21 Kä a thil ram mi liak min la̱tkɛ ɛ naath. Kɛ ɣöö ti diaal kɛ nyinkun, 22 a cäŋɛ Puɔl, kiɛ A-pɔ-löth, kiɛ Thi̱i̱-päth, kiɛ ɣɔw ɛmɛ, kiɛ tëk, kiɛ lia̱a̱, kiɛ täämɛ mɛ, kiɛ nhiam, kɛn diaal kɛ nyinkun, 23 kä yɛn lapɛ nɛy Kritho, kä Kritho ɛ raan Kuɔth.

1 Ko-rinth 4

1 Carɛ kɔ inɛ, lapkɔ ji̱ läätdä Kritho, ti ci Kuoth kɛ jakä yuɔ̱ɔ̱p tɛ̱̈ɛ̱̈nikɛ. 2 Kä min görkɛ kä läät mi ce̱tkɛ nɔ ɛ ɣöö ɛ a läät mi ŋa̱thkɛ ɛ kuäärɛ. 3 Kä kɛ kui̱dä cä riɛk ɛn ɣöö bia ɣä luk kiɛ ba ɣä luk ɛ naath. A cäŋɛ ni ɣän /cä rɔ luk. 4 Kä thilɛ duer mi ŋa̱cä kärɔ, kä duundɛ ɣöö /cɛ ɣä jakä thil duer. Kɛ thuɔ̱k ɛ Kuäär ni Yecu ɛn ni̱n luk ɣä. 5 Kɛ kui̱ ɛmɔ, /cu luk ŋok mi /ken gua̱a̱thdɛ ni ben. Li̱epɛ amäni mi ci Kuäär ni Yecu ben. Jɛn bɛ ŋɔaani tin ca tɛ̱̈ɛ̱̈ täämɛ rɛy muɔ̱th nööŋ rɛy buɔyä, kä bɛ cär lo̱cni jakä jɔc. Kä bi ram ɔ liakdɛ jek kä Kuoth. 6 Ɣän cä kɛn ti diaal ti̱ti̱ lät kä A-pɔ-löth kä cäkɛ lät kärɔɔdä kɛ kui̱ gɔɔyädun, dämaari, kɛ ɣöö dee yɛn luɔt kä min larkɛ i̱, “Thilɛ mi bääl min ca gɔ̱r rɛy ruac Kuɔth,” kɛ ɣöö thilɛ raan kä yɛ mi bi rɔ liak kɛ raan kä lo̱kɛ ram in dɔ̱ŋ. 7 Kɛ ɣöö ɛŋa mi jak ji̱ kä göl kä ram in dɔ̱ŋ? Kä ɛŋu tekɛ ji̱ mɔ mi /ka̱n ka̱m ji̱? Kä mi ca jɛ ka̱m ji̱, kä ɛŋu liaki rɔ mɔ ce̱tkɛ mi /ciɛ muc? 8 Cia ro̱ŋ kɛ tin görɛ! Kä cia ria̱ŋ! Kä ci yɛn a kua̱r a thilɛ kɔ thi̱n! Kɛ thuɔ̱k, ɣän göörä jɛ ɛn ɣöö dee yɛn a kua̱r, kɛ ɣöö dee nɛy a kua̱r kɛ yɛ kɛɛl! 9 Kɛ ɣöö caarä jɛ ɛn ɣöö Kuoth cɛ kɔn jaak la̱th guäth in jɔak, ce̱tkɛ nɛy ti ca kum kɛ lia̱a̱. Kɛ ɣöö cakɔ ben a nɛy ti guɛckɛ ɛ ɣɔw, kɛ ja̱a̱k nhial kɛnɛ naath. 10 Kɔn lapkɔ dɔa̱a̱r kɛ kui̱ Kritho, kä yɛn pɛlɛ rɛy Kritho. Kɔn nyua̱nkɔ, kä duundɛ ɣöö bum yɛn. Luth naath yɛ, kä canykɛ kɔ. 11 Amäni täämɛ näk buɔth kɛnɛ rɛw kɔ, kä ciaŋkɔ ni bieyni ti ci rɛ̈t, kä dua̱ckɛ kɔ, kä thilɛ kɔ ciëëŋ. 12 Kä kɔn cuɔ̱ckɔ kɛ lät tetnikɔ. Mi cakɔ lam, poth nɛy naath. Mi cakɔ ciɛŋ a jiäk ɛ naath, la ruɔ̱tkɔ jɛ. 13 Mi cakɔ kuëth, la nɛy a ruac agɔaa. Cua kɔ ce̱tnikɛ di̱r jiäkni ɣɔaa kɛnɛ nyaal wec muɔ̱ɔ̱n, amäni cäŋ ɛmɛ. 14 Ɣän /cä yɛ gɔ̱a̱r mɛmɛ kɛ ɣöö bɛ yɛ jakä po̱c, duundɛ ɣöö luëëkä ni yɛ ce̱tkɛ gaatkä tin nhɔakä. 15 Kɛ ɣöö cäŋ te yɛn kɛ ga̱a̱ŋ ti bathdɔɔri da̱ŋ wäl rɛy Kritho, kä thilɛ yɛ guuri ti ŋuan. Kɛ thuɔ̱k rɛy Kritho Yecu ci ɣän a guurun kɛ thuk tin gɔw. 16 Ɣän la̱ŋä yɛ ɛn ɣöö bi yɛn a nyiath ni ciaaŋdä. 17 Kɛ kui̱ kä mɛmɛ ɣän ja̱kä yɛ Ti-mo-thi min la gatdä min nhɔakä kä tekɛ ŋa̱th rɛy Kua̱r ni Yecu, ɛn ɣöö bɛ yɛ ti̱em ciɛŋkä rɛy Kritho, ce̱tkɛ min cäkɛ ŋi̱eec gua̱thni diaal rɛy lueekni Kuɔth diaal. 18 Kä tha̱a̱ŋkun liakɛ, rɔ̱ kɛ ɣöö carkɛ jɛ /cä bi ben kä yɛ. 19 Kä bä ben kä yɛ kɛ gua̱a̱th mi thia̱k, mi nhɔk Kuäär ɛ, kä bä buɔ̱m nɛɛni tɔ̱ liakɛ rɔ̱ tɔ̱ ben jek a /ci mɔ a min lat kɛn ɛ. 20 Kɛ ɣöö ciaŋ kuäärä Kuɔth /cɛ te rɛy ruac kärɔa, te rɛy bumä. 21 Ɛŋu mi bi yɛn ɛ mɛk? Bä ben kä yɛ kɛ kɛɛt, kiɛ kɛ yiëë nho̱kä kɛnɛ ciaŋ gɔɔyä?

1 Ko-rinth 5

1 Ca jɛ lat ɛpuc ɛn ɣöö te rɛydun kɛ ciaaŋ leerä, ɛn ni ce̱tkɛ nɔ, ɛ mi /ca dee jek a cäŋɛ ni rɛy nɛɛni ti kueckɛ Kuoth. Cä jɛ liŋ ɛn ɣöö nyuur raan kɛɛl kɛ ciek gua̱n. 2 Kä liak yɛn rɔ̱! /Ci gɔaa ni ɣöö dee pa̱r ni yɛn? Kä ram mɔ ci mɔmɔ la̱t ɔ a jɛ wuɔckɛ rɛydun. 3 Kɛ ɣöö cäŋ te puɔ̱nydä jɔ̱ɔ̱r, ta̱a̱ kɛɛl kɛ yɛ kɛ yiëë. Kä ce̱tkɛ mi ta̱a̱ thi̱n, cä lukdä ku thuŋ ŋok 4 kɛ ciöt Kua̱r ni Yecu kɛ kui̱ wutdä min ci mi ce̱tkɛ nɔ la̱t. Mëë cia duɔl, kä te yiëëdä thi̱n kɛ buɔ̱m Kua̱ran ni Yecu, 5 ka̱mɛ ram ɛmɔ Cɛy-tan kɛ kui̱ däkä pua̱a̱nydɛ, kɛ ɣöö dee yiëëdɛ kään kɛ cäŋ Kua̱r ni Yecu. 6 Liakdun /ciɛ mi gɔaa. Kuecɛ jɛ, ɛn ɣöö thuɔp mi tɔt jiɛcɛ nup kɛɛliw? 7 Lɛ̈yɛ thuɔp ëë wal raar, kɛ kui̱ kä ɣöö bi yɛn a nup mi gɔaa, mi /ka̱n liɔm kɛ thuɔp ce̱tkɛ mɔ te yɛn ɔ. Kɛ ɣöö ca Kritho min la Ruath Ca̱ŋ Bälä thöp. 8 Kɛ kui̱ ɛmɔ kuanɛ juray Cäŋ Bälä la̱t, duundɛ ɣöö a /ci mɔ a juray mi tekɛ thuɔp ëë wal, min mɔ thuɔp nyier kɛnɛ nyuɔɔn. Duundɛ ɣöö la̱t nɛ jɛ kɛ juray thukä mi wic wic mi /ka̱n liɔm kɛ thuɔp. 9 Cä jɛ gɔ̱a̱r yɛ rɛy warɛgakädä ɛn ɣöö /cia bi mat kɛ nɛy ti nhɔakɛ la̱t leer. 10 Ɣän /cä lot ni leer ɣɔaa ɛmɛ, kiɛ ji̱ da̱r kɛnɛ ma̱a̱c nath, kiɛ nɛy tin palkɛ kuth baaŋ. Kä kɛ ɣöö dërɛ jiɛɛn kä kɛ, dërɛ dhil ben raar rɛy ɣɔaa ɛmɛ. 11 Kä ɛn täämɛ ɣän gɔ̱a̱rä yɛ warɛgak ɛmɛ kɛ ɣöö /cia bi mat kɛ ram mi cɔali dämuɔɔr mi tekɛ ciaŋ leerä kiɛ da̱r kiɛ pa̱l kuthni baaŋ, mi kueth naath, mi yɔ̱ŋ kɔaŋ, kiɛ määc nath. A cäŋɛ mi̱eth, /cuarɛ jɛ cam kɛɛl kɛ ram mi ce̱tkɛ ɛnɔ. 12 Kɛ ɣöö ɛŋu mi dëë lɛl kɛ luk ji̱ raar? /Cikɛ nɛy tin te rɛy duëël Kuɔth kɛn tin dee yɛn kɛ luk? 13 Kuoth lukɛ nɛy tin /ci te dueel Kuɔth. “Tuɔ̱kɛ ram mɔ jiääk ɛmɔ raar rɛydun.”

1 Ko-rinth 6

1 Mi te raan kä yɛ kɛ gak kɛ däman, la yɛn a go̱o̱r ni naŋdɛ guäth luɔ̱k nhiam nɛɛni tin thil cuŋ, kä naŋdɛ nhiam nɛɛni tin ci Kuoth kɛ lɛy? 2 Kuecɛ jɛ ɛn ɣöö bi nɛy tin ca lɛy ɣɔw luk? Kä mi bi yɛn ɣɔw luk, /cia ro̱ŋ kɛ luɔ̱k kä tin tɔatni? 3 /Cia jɛ ŋäc ɛn ɣöö banɛ ja̱a̱k nhial luk? Kä derɛ kulɛ te i̱di kɛ nyin teekä mɛmɛ? 4 Kä mi ta̱yɛ kɛ go̱o̱nyni ti ce̱tkɛ tɔ̱tɔ̱, ɛ bia naath ku kuany ti bikɛ luk nɛy ti thil luɔt rɛy duëël Kuɔth? 5 Ɣän latdä mɛmɛ kɛ kui̱ po̱cädun. Kɛ thuɔ̱k ɛpuc, te rɛydun kɛ ram mi pɛl, mi dee ruac ŋok kam Krith-cini. 6 Kä duundɛ ɣöö la raan Yecu däman a naŋ guäth luɔ̱k, ala yɛn mɛmɛ a lät nhiam nɛɛni tin thil ŋa̱th! 7 Kä kɛ thuɔ̱k mi ta̱yɛ kɛ go̱o̱nyni kamnikun nyoothɛ ni ɣöö ca yɛ tiam. /Ci ŋua̱n ni ɣöö ba yɛ dui̱rikä? /Ci ŋua̱n ni ɣöö ba yɛ mac? 8 Kä yɛn pua̱nykun la̱tdɛ dueer kä macɛ naath, a cäŋɛ ni dämuɔɔrikun rɛy Kritho! 9 Kä /cia jɛ ŋäc ɛn ɣöö ji̱ dueeri /cikɛ ciëŋ kuäärä Kuɔth bi jek? A yɛ /ca mɛt ɛ raan. Nɛy tin lër, tin pa̱a̱l kuthni baaŋ, tin dhööm, wutni tin kɔarkɛ rɔ, 10 nɛy tin kuëël, tin ji̱ da̱r, tin la yɔ̱a̱ŋ kɔaaŋni, tin ji̱ kueethä, tin la ma̱a̱c nath, kɛn tɔ̱tɔ̱ /ca ciëŋ kuäärä Kuɔth bi jek. 11 Kä tha̱a̱ŋkun ce̱tkɛ kɛ nɛy ɛ tɔ̱. Kä duundɛ ɣöö ca yɛ lak, ca yɛ jak kä gɔaa ci Kuoth yɛ lɛy, kä ca yɛ moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ciöt Kua̱r ni Yecu Kritho kɛnɛ rɛy Yieekä Kuɔthdan. 12 Dee raan wee i̱, “Ŋɔaani diaal luɔtkɛ rɔ̱ kɛ ɣä,” kä duundɛ ɣöö /ciɛ ŋɔak diaal gɔw rɔ̱ kɛ ji̱ mɔ. “Ŋɔaani diaal luɔtkɛ rɔ̱ kɛ ɣä,” kä duundɛ ɣöö thilɛ mi bi ɣä jakä kuanydɛ. 13 Kä dee raan wee i̱, “Mi̱eth lotdɛ ni jic, kä jic lotdɛ ni mi̱eth,” kä bi Kuoth kɛnɛ da̱ŋ rɛw däk. Kä puɔ̱ny /cɛ lot ni leer, lotdɛ ni Kuäär, kä Kuäär lotdɛ ni puɔ̱ny. 14 Kuoth cɛ Kuäär ni Yecu jiɛc li̱th, kä kɛ buɔ̱mdɛ bɛ kɔn jiɛc li̱th bä. 15 /Cia jɛ ŋäc ɛn ɣöö pua̱nykun kɛ cuŋ pua̱a̱ny Kritho? Kɛ kui̱ ɛmɔ bä cuŋ Kritho ka̱n kä bäkɛ jakä cuŋ leerä? Ëëy! 16 Kuecɛ jɛ ɛn ɣöö ram mi ci rɔ mat kɛ ler bɛ a puɔ̱ny kɛl kɛ jɛ? Kɛ ɣöö ca jɛ lar i̱, “Kɛn da̱ŋ rɛw bikɛ a puɔ̱ny kɛl.” 17 Kä ram mi ca mat kɛ Kuäär bɛ a yiëë kɛl kɛ jɛ. 18 Yiënɛ rɔ̱ kä leer! Dueer diaal kɔ̱kiɛn tin lät raan kɛ tekɛ raar pua̱ny, kä duundɛ ɣöö ram mi duer kɛ leer dui̱r ni puɔ̱nydɛ duer pa̱ny. 19 Kiɛ kuecɛ jɛ ɛn ɣöö puɔ̱nydun ɛ jɛn duel in cieŋ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ thi̱n rɛydun, min ca ka̱m yɛ ɛ Kuoth? Yɛn, /ci yɛn la nyin pua̱nynikun, 20 kɛ ɣöö ca yɛ kɔk kɛ ko̱k. Kɛ kui̱c ɛmɔ liakɛ Kuoth kɛ pua̱nykun.

1 Ko-rinth 7

1 Täämɛ kɛ kui̱ ruaacni tin cia gɔ̱r i̱, “Gɔaaɛ ɛn ɣöö wut /cɛ ciek bi guëër.” 2 Kä kɛ kui̱ go̱o̱nyni käni mään, ɛ wut ɔ tekɛ ciekdɛ, kä a ciekɔ tekɛ cɔwdɛ. 3 Kä ɛ wut lät la̱tdɛ ala wut, kä ɛ ciek lät la̱tdɛ ala ciek. Kä ɛ ram ɔ ro̱o̱ŋ lɔc raam ɔ kɛ min go̱o̱rɛ. 4 Kɛ ɣöö ciek thilɛ jɛ lua̱ŋ kɛ puɔ̱nydɛ, ɛ cɔwdɛ tekɛ lua̱ŋ kɛ jɛ mɔ. Kä cɔw bä thilɛ jɛ lua̱ŋ kɛ puɔ̱nydɛ, ɛ ciekdɛ tekɛ lua̱ŋ kɛ jɛ mɔ. 5 /Cuarɛ rɔ̱ pen rɔ̱, ɛ ni mi cia jɛ mat ɛn ɣöö bia te gööli kɛ pek gua̱th mi tɔt, kɛ ɣöö bia gua̱a̱th ɛn thuk palä. Kä nyɔakɛ rɔ̱ kɛ ma̱t, kɛ ɣöö /ci Cɛy-tan yɛ bi ɣɔam kɛ kui̱ kä ɣöö /cia rɔ̱ luäŋ kɛ guɔ̱k. 6 Ɣän laarä ni mɛmɛ yɛ /ciɛ ɣöö la̱tdä ni jɛ yɛ. 7 Ɣän göörä ni ɣöö dee nɛy diaal ce̱tkɛ ɣä. Kä te ramɔ kɛ mucdɛ mi ca ka̱m jɛ ɛ Kuoth, te ram ɛmɛ kɛ muc ɛmɛ, kä te min dɔ̱ŋ kɛ muc mi göl. 8 Kɛ kui̱ nɛɛni tin /ken kuɛɛn kɛnɛ män jɔɔkni, ɣän la̱rä kɛ ɣöö gɔaaɛ kɛ kɛ ɛn ɣöö bikɛ cieŋ a /ci kuën ce̱tkɛ mɛ ta̱a̱ mɛ. 9 Kä mi /cikɛ rɔ̱ luäŋ kɛ guɔ̱k, akɛ kuen. Kɛ ɣöö ŋua̱ni kuën kä di̱t lɔaac leerä. 10 Ɣän la̱tdä jɛ nɛy tin ci kuɛɛn, kä /ciɛ ɣän, laarɛ Kuäär ni Yecu, ɛn ɣöö ciek /cɛ bi da̱k kä cɔwdɛ, 11 (kä mi cɛ da̱k a jɛ cieŋ a /ca kuɛn, kiɛ a jɛ loc kä cɔwdɛ) kä wut /cɛ ciekdɛ bi däk. 12 Ɣän la̱rä jɛ nɛy tin kɔ̱kiɛn, a /ciɛ laar Kuäär, ɛn ɣöö mi te raan ŋäthä kɛ ciek mi /ci ŋa̱th, kä nhɔk ciek ɛ ɛn ɣöö bikɛ te kɛɛl, a jɛ /ci ciekdɛ däk. 13 Kä mi tëë kɛ ciek mi /ci cɔwdɛ ŋa̱th, kä nhɔk cɔw ɛ ɛn ɣöö bikɛ te kɛɛl, a jɛ /ci cɔwdɛ däk. 14 Kɛ ɣöö cɔw mi thil ŋa̱th jakɛ jɛ kä lɛy lɛy kɛ ciekdɛ, kä ciek mi thil ŋa̱th jakɛ jɛ kä lɛy lɛy kɛ cɔwdɛ. Mi /ciɛ jɛn inɔ, gaatkun /cikɛ bi gɔw, kä kɛ ta̱a̱ ɛmɔ kɛn rɛl gɔɔydiɛn rɔ. 15 Kä mi ci ram in thil ŋa̱th go̱r ɛn ɣöö bikɛ da̱k, a jɛ däk. Mi ci nɔmɔ tuɔɔk inɔ, bi ciek kiɛ wut in ŋa̱th lɔar. Kɛ ɣöö ci Kuoth yɛ cɔl kɛ ɣöö bia cieŋ kɛ mal. 16 Ciek, ŋäci jɛ i̱di ɛn ɣöö dɔ̱ŋ /ci cɔwdu bi kän? Cɔw, ŋäci jɛ i̱di ɛn ɣöö dɔ̱ŋ /ci ciekdu bi kän? 17 Kä ɛ ram ɔ kä yɛ cieŋ kɛ duɔ̱ɔ̱p in ci Kuoth ɛ ka̱m jɛ, kɛ ciaaŋ ëë cieŋ kɛ jɛ mëë cɔɔl Kuoth jɛ. Mɛmɛ ɛ jɛn ŋut in ŋi̱eecä duëli Kuɔth diaal. 18 Tëëkɛ ram mi ca thuŋ cuɛl guäth ëë cɔalkɛ ni jɛ? A jɛ /ci ciaŋ cuelädɛ päl. Tëëkɛ ram mi /ka̱n cuɛl guäth ëë cɔalkɛ ni jɛ? A jɛ /ci cuël go̱r. 19 Kɛ ɣöö thilɛ cuël luɔt, kä thil cuelä thilɛ jɛ luɔt, kä luth ŋuɔ̱tni Kuɔth ɛnɔ tekɛ luɔt ɔ. 20 A ram ɔ tekɛ ta̱a̱dɛ mëë cɔalkɛ jɛ thi̱n. 21 Mi ɛ ji̱n kuany mëë cɔalkɛ ji̱? /Cu rɔ jut kɛ jɛ. Kä mi deri ciaŋ lɔrädu jek, käpɛ ala baŋdu. 22 Kɛ ɣöö jɛn ram mi ca cɔl rɛy Kua̱r ni Yecu ala kuany, ɛ ram mi ca lony rɛy Kua̱r ni Yecu. Kä ce̱tkɛ inɔ bä, jɛn ram mi lɔr mëë cɔalkɛ jɛ, ɛ kuany Kritho. 23 Ca yɛ kɔk kɛ ko̱k, /cuarɛ bi a kuaany nath. 24 Kä ɛnɔ, dämaari, ɛ ram ɔ tekɛ ta̱a̱dɛ mëë cɔalkɛ jɛ thi̱n kä yɛ, kä a jɛ te kɛɛl kɛ Kuoth. 25 Täämɛ kɛ kui̱ nɛɛni ti /ken kuɛɛn, thilɛ ɣä ruac kä Kuäär ni Yecu kɛ kui̱diɛn, kä ɣän thöpä ca̱rä ce̱tkɛ ram mi ŋa̱thkɛ kɛ kɔ̱a̱c lɔaac Kua̱r ni Yecu. 26 Ɣän caarä jɛ kɛ kui̱ rikni ti̱ti̱, gɔaaɛ ɛn ɣöö bi raan tekɛ ta̱a̱ in tekɛ jɛ. 27 Ji̱n ci kuɛɛn kɛ ciek? /Cu däkdɛ lɛ go̱r. Ji̱n /keni kuɛɛn? /Cu kuën lɛ go̱r. 28 Kä mi ci kuɛɛn thilɛ ji̱ duer, kä mi ca nyal kuɛn, jɛn thilɛ jɛ duer. Kä nɛy tin ci kuɛɛn bikɛ rik jek rɛy teekä ɛmɛ, kä göörä ɣöö dëë yɛ gaŋ kä riɛk ɛmɔ. 29 Dämaari, ɣän luɔtdä ni ɣöö gua̱a̱th in ca lar cɛ thia̱k. Kä a tɛmɛ ni ɛn täämɛ a wä nhiam, a nɛy ti tekɛ män cieŋ ce̱tkɛ nɛy ti thil män, 30 kä a nɛy ti pär cieŋ ce̱tkɛ nɛy ti /ci pär, kä a nɛy ti tɛth lo̱ckiɛn cieŋ ce̱tkɛ nɛy ti /ci lo̱ckiɛn tɛth, kä a nɛy ti ko̱k cieŋ ce̱tkɛ nɛy ti thil ŋɔaani, 31 kä nɛy ti tekɛ maar kɛ ɣɔw cieŋ ce̱tkɛ nɛy ti thil maar kɛ jɛ. Kɛ ɣöö ta̱a̱ ɣɔaa ɛmɛ wee kɛ mi thukɛ. 32 Ɣän göörä jɛ ɛn ɣöö bia thil diɛɛr. Ram mi thil ciek diɛɛrɛ kɛ lät Kua̱r ni Yecu, kɛ ɣöö go̱o̱r ɣöö bɛ lɔc Kua̱r ni Yecu tɛth. 33 Kä ram mi ci kuɛɛn diɛɛrɛ kɛ nyin ɣɔaa, kɛ ɣöö go̱o̱rɛ ɣöö bɛ lɔc ciëkdɛ tɛth, 34 kä ca tin diaal tin go̱o̱rɛ da̱a̱k. Kä ciek mi thil cɔw kiɛ nyal diɛɛrkɛ kɛ lät Kua̱r ni Yecu, kɛ ɣöö dee puɔ̱nydiɛn kɛnɛ yiëëdiɛn rɔ rɛl. Kä ciek mi ca kuɛn diɛɛrɛ kɛ nyin ɣɔaa, kɛ ɣöö go̱o̱rɛ ɣöö bɛ lɔc cɔaadɛ jakä tɛth. 35 Ɣän la̱rä yɛ mɛmɛ kɛ kui̱ gɔɔyädun, /ciɛ ɣöö bä yɛ gok, kä ɛ ɣöö bia la̱t ni cuŋ, kä bia Kuäär luɔ̱th a thil mi dɔ̱diɛn mi bi yɛ gaŋ. 36 Mi caar raan ɛ, ɛn ɣöö /cɛ rɔɔdɛ ciɛŋ gɔaa kɛ nyam min cɛ la̱r kuën, kä mi go̱o̱r lɔcdɛ kuëndɛ kä bɛ jɛ lat, a jɛ lätdɛ ce̱tkɛ min go̱o̱rɛ, akɛ kuɛ̈nkɛ rɔ̱. /Ciɛ duer. 37 Kä duundɛ ɣöö mi ci raan a car kɛ lɔcdɛ ɛn ɣöö /cɛ kuën lɛ go̱r, kä cɛ rɔ käp ɛ bum, kä cɛ lat ɛn /cɛ nyam in cɛ la̱r kuën bi kuɛn ɛn täämɛ jɛn, bɛ la̱t ni mi gɔaa. 38 Kɛ kui̱c ɛmɔ ram mi kuɛɛn nyam in go̱o̱rɛ kuëndɛ lätdɛ ni mi gɔaa, kä ram mi /ci kuen bɛ la̱t ni mi ŋua̱n ni jɛn. 39 Bi ciek dhil te kɛɛl kɛnɛ cɔwdɛ min ŋot cɔwdɛ teekä. Kä mi ci cɔwdɛ li̱w, tëëkɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ ɛn ɣöö dëë jɛ nyɔk kɛ kuën ɛ ram mi go̱o̱rɛ, kä bɛ a ram mi te rɛy Kua̱r ni Yecu. 40 Kä kɛ ca̱rä dee di̱t ni tɛ̈th lɔaacdɛ, mi /ka̱nɛ nyɔk kɛ kuën. Kä caarä jɛ ɛn ɣöö ta̱a̱ kɛ Yiëë Kuɔth.

1 Ko-rinth 8

1 Täämɛ kɛ kui̱ mi̱thni tin ca ka̱m kuth jiɛn, ŋa̱cnɛ jɛ ɛn ɣöö, “Kɔn diaal ta̱nɛ kɛ ŋäc ŋɔaani.” Kä ŋäc ŋɔaani kɔ̱pɛ raan kɛ liak, kä nhök piithɛ raan. 2 Kä mi caar raan ɛ ɛn ɣöö ŋäcɛ duɔ̱ɔ̱r, ŋotdɛ /cɛ jɛ ŋäc, ce̱tkɛ ŋäc in derɛ ŋäc ni jɛ. 3 Kä duundɛ ɣöö mi nhɔk raan Kuoth, jɛn ŋäc Kuoth ɛ. 4 Kä kɛ kui̱ mi̱eth kä min ca ka̱m kuth baaŋ, ŋa̱cnɛ jɛ ɛn ɣöö, “thilɛ kuoth baaŋ rɛy ɣɔaa mi te wanɔ” kɛnɛ ɣöö “thilɛ Kuoth ɛ ni kɛl.” 5 Kɛ ɣöö cäŋ tëëkɛ ti cɔalkɛ i̱ kuth nhial kiɛ piny, ɛpuc tëëkɛ ti cɔalkɛ “kuth” kɛnɛ “kua̱r” ti ŋuan. 6 Kä ŋotdɛ kɛ kui̱dan Kuoth ɛ kɛl, in la Gua̱a̱r in te nhial. Kä ɛ cääk kä ti diaal, kä ɛ jɛn ɛ ni̱n tëk kɔn kɛ jɛ. Kä te ni Kuäär kɛl thi̱n, min la Yecu Kritho, min ca ŋɔaani diaal cak kɛ jɛ, kä tëk kɔn kɛ jɛ. 7 Kä /cikɛ nɛy diaal ŋa̱ckɛ thuɔ̱k ɛmɛ ɔ. Tha̱a̱ŋ nath cikɛ ŋa̱c ni kuth baaŋ, kɛ ɣöö mi cikɛ mi̱eth mi ce̱tkɛ ɛn ɔ cam, ŋotdɛ carkɛ jɛ ɛn ɣöö ɛ mi̱eth mi ca thöp kuoth baaŋ. Kɛn kɔ̱c ca̱r lo̱cnikiɛn, la kɛn ɛ a caar i̱ ca rɔ̱ ya̱r kɛ mi̱ethdiɛn kɛ mi̱eth ɛmɔ. 8 Mi̱eth /cɛ kɔn bi nööŋ gekä Kuɔth. /Ci jiääkdan di̱t mi /canɛ mi̱th, kä /ci gɔɔydan di̱t mi mi̱ethnɛ. 9 Kä duundɛ ɣöö niɛkɛ rɔ̱ kɛ ɣöö /ci ciaŋ lɔrädun ɛmɛ nɛy tin kɔ̱c ŋäthädiɛn bi pɛn dui̱rä. 10 Kä mi ca ji̱ nɛn ɛ nɛy kɔ̱kiɛn, ji̱n ram min ŋäc ŋɔak, a mi̱thi rɛy luaak kuɔth baaŋ. /Ci nɛy ɛ tɔ̱ min kɔ̱c ca̱r lo̱cnikiɛn, rɔ̱ bi com ɛn ɣöö bikɛ mi̱eth in ca ka̱m kuth baaŋ cam? 11 Kä kɛ ŋäc ŋɔaanidu ba nɛy tin kɔ̱c ŋa̱thdiɛn tin ci Kritho li̱w kɛ kui̱dɛ däk. 12 Kä mi wi̱i̱ duer wä lät kä dämuɔɔri rɛy Kritho, kä bia ca̱riɛn ya̱r min ŋot kɛ kɔ̱a̱c, dui̱r yɛn ni Kritho duer. 13 Kɛ kui̱ ɛmɔ, mi ɛ mi̱eth ɛn ni̱n jak dämaar kä pɛn dui̱rä, ɣän /cä ri̱ŋ bi met cam, kɛ ɣöö /cä dämaar bilɛ jakä tɛth.

1 Ko-rinth 9

1 /Ciɛ ɣän ram mi lɔr? /Ciɛ ɣän jak? /Ka̱n Yecu in la Kuääran nɛn? /Cikɛ yɛn kuay la̱tdä kɛ kui̱ Kua̱r ni Yecu? 2 Mi /ci ɣän a jak kä nɛy kɔ̱kiɛn, ɛ ɣän jak kä yɛ. Kɛ ɣöö lapɛ nyuuth kɛ thuɔ̱k ɛn ɣöö ɛ ɣä jak rɛy Kua̱r ni Yecu. 3 Nɛmɛ ɛ jɛn ruac ga̱ŋdä kɛ rɔ, kä nɛy tin ba ɣä ɣɔ̱n. 4 /Ci kɔn tekɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ, kɛ mi̱ethdan kɛnɛ min mathnɛ? 5 /Canɛ tekɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ja̱lan kɛɛl kɛ ciek mi tekɛ ŋa̱th ce̱tkɛ jaak tin kɔ̱ŋ, kɛ dämani Kua̱r ni Yecu amäni Thi̱i̱-päth? 6 Kiɛ Bar-na-bäth kɛnɛ ɣän kärɔ̱ kɛn tɔ̱ bi lät tɔ̱ kɛ kui̱ nyinä ciɛŋädä? 7 Ɛŋa mi lät ala raan rɛ̈m kä mocɛ rɔ kɛ nyinkɛ? Ɛŋa mi piith kak wal kɛ kui̱ kɔaŋ thilɛ dɛy ti camɛ thi̱n? Ɛŋa mi lääk det a thil cak ti jekɛ thi̱n? 8 Ɣän latdä mɛmɛ kɛ lua̱ŋ mi bëë kä naath? /Ci ŋut lat ni mi ce̱tkɛ jɛ? 9 Kɛ ɣöö ca jɛ gɔ̱r rɛy ŋutdä Muthɛ i̱, “/Ca thok tha̱a̱k dee kum, mi kɔ̱ɔ̱mɛ bɛl.” Ɛ kui̱ thääkni ɛn nɔ diɛɛr kɛ Kuoth ɔ? 10 Jɛn /cɛ ruac kɛ kui̱dan kɔn diaal? Ca jɛ gɔ̱r kɛ kui̱dan pa̱ny, ɛn ɣöö ram mi pur derɛ puur kɛ ŋa̱th kɛ ti bɛ jek, kä dee kɔ̱ɔ̱m bɛl kɔ̱a̱m kɛ ŋa̱th ɛn ɣöö bi tha̱a̱ŋ bɛɛl a nyinkɛ. 11 Kä mi cakɔ kuay yieekä piɛth rɛydun, derɛ a mi di̱i̱t ɛlɔ̱ŋ mi cakɔ tha̱a̱ŋ ŋɛr kä yɛ kɛ kui̱ teekä ɛmɛ? 12 Kä mi te nɛy kɔ̱kiɛn kɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ jek kä mɛmɛ kä yɛ, /ci di̱t ni cuɔ̱ɔ̱ŋda ɛlɔ̱ŋ? Kä cäŋ ɛ jɛn inɔ, /ka̱nkɔ cuɔ̱ɔ̱ŋ ɛmɛ ka̱m rɔ̱. Kä kɛ kui̱c ɛmɔ cakɔ rut ni ti diaal, kä ɣöö /bakɔ mi bum la̱th dup Thukni ti gɔw kɛ kui̱ Kritho. 13 Kui̱c yɛn ɛ, ɛn ɣöö nɛy tin ca cɔal läätdä rɛy luaak Kuɔth jëkɛ mi̱ethdiɛn thi̱n, kä nɛy tin lät wi̱i̱ yi̱kä Kuoth nyuakɛ ŋɔaani tin thöpkɛ wi̱i̱ yi̱kä? 14 Kä ɛnɔ, ci Kuäär ni Kuoth ɛ lat ɛn ɣöö nɛy tin latkɛ thuk ti gɔw bikɛ nyin teekädiɛn jek kɛ ruac Kuɔth. 15 Kä ɣän /ka̱n cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛl kä cuŋ ti̱ti̱ ka̱m rɔ, kä /ka̱n warɛgak ɛmɛ gɔ̱r kɛ ɣöö bä duɔ̱ɔ̱r mi ce̱tkɛ mɛmɛ jek thi̱n. Kɛ ɣöö ŋua̱n ni lia̱a̱dä kä ɣöö bi raan luɔt liakädä ɛmɛ mac! 16 Kɛ ɣöö mi latdä ni thuk Kuɔth ti gɔw, thilɛ luɔt mi dëë liak ni rɔ, kɛ ɣöö ɛ jɛn min bä la̱t ni jɛ. Kä riɛk akɛ ɣä, mi /cä thuk Kuɔth ti gɔw bi la̱t naath. 17 Kä mi la̱tdä ruac ɛmɛ a laar ɣän bä tekɛ muc, kä duundɛ ɣöö mi la̱tdä ruac ɛmɛ a /ci jɛ lar ɣän i̱ bä jɛ la̱t, ɣän la̱tdä ni la̱t mi ca ka̱m ɣä i̱ bä la̱t ɛ Kuoth. 18 Kä ɛnɔ, kökdä ɛŋu? Ɛ jɛn ɣöö kɛ latdä kɛ ruac Kuɔth dëë thuk ti gɔw la̱t naath a thil kök. Kɛ kui̱c ɛmɔ /cä thuk Kuɔth lat kɛ kui̱ cuuŋädä. 19 Cäŋ lɔarä kä nɛy diaal, kä duundɛ ɣöö cä rɔɔdä jakä kuany kä nɛy diaal, kɛ ɣöö dëë nɛy ti ŋuan ri̱t. 20 Kä min la̱tdä kɛɛl kɛ ji̱ Juudh cä rɔɔdä ciɛŋ ce̱tkɛ raan ji̱ Juudh, kɛ ɣöö bä ji̱ Juudh ri̱t. Kä nɛy tin guɔ̱ɔ̱rkɛ ciaŋ ŋuɔ̱tni cä rɔɔdä ciɛŋ ce̱tkɛ ram mi guur ciaŋ ŋuɔ̱tni. Cäŋ /ci ɣän te piny ŋutdä kɛ ɣöö dëë nɛy tin guɔ̱ɔ̱rkɛ ŋuɔ̱t ri̱t. 21 Kä nɛy tin te raar ŋutdä cä rɔɔdä ciɛŋ ce̱tkɛ ram mi te raar ŋutdä, kɛ ɣöö bä nɛy tin te raar ŋutdä ri̱t, (a cäŋ /cä lɔr kä ŋut Kuɔth, kä duundɛ ɣöö ta̱a̱ piny ŋutdä Kritho). 22 Rɛy nɛɛni tin kɔ̱c cua rɔ jakä ram mi kɔ̱c kɛ ɣöö dëë nɛy tin kɔ̱c ri̱t. Cu ɣän a ti diaal kä nɛy diaal, kɛ ɣöö dɔ̱ŋ dëë tha̱a̱ŋ nath kän kɛ duɔ̱ɔ̱p dee rɔ lot ɔ. 23 Ɣän cua jɛ la̱t kɛɛliw kɛ kui̱ thuk Kuɔth ti gɔw, kɛ ɣöö dëë te rɛy nyuaakä puthni thukni tin gɔw. 24 Kä /ci yɛn ɛ ŋäc, ɛn ɣöö ji̱ wuurä diaal ko̱o̱ŋni kɛn, kä ɛ ram kɛl ɛn ni̱n bi muc jek? Riŋni inɔ kɛ ɣöö dɔ̱ŋ bi muc ɛmɔ jek. 25 Nɛy diaal tin ko̱o̱ŋ kɛ ŋa̱a̱ri yuɔpkɛ rɔ̱ kä ŋɔaani diaal. Lät kɛn ɛ kɛ kui̱ kä ɣöö bikɛ muc mi bi thuuk jek, kä kɔn kööŋnɛ kɛ mi /ci bi met thuuk. 26 Ɣän /cä riŋ baaŋ, kä /cä pi̱m ce̱tkɛ ram mi pi̱i̱m ni jiɔam. 27 Ɣän cä puɔ̱nydä duäc kä cä jɛ gaŋ kä ŋɔaani, kä inɔ kɛ kɔr kä min cä nɛy kɔ̱kiɛn cɔal wuurä, ca ɣä dee lɛ cany.

1 Ko-rinth 10

1 Ɣän göörä ɣöö bia jɛ ŋa̱c, dämaari, ɛn ɣöö te gua̱ndɔɔŋnikɔn diaal bo̱th ɛ pua̱a̱r, kä ci kɛn diaal rët kɛ bar, 2 kä cua kɛn diaal lak ala ji̱ kɔaar Muthɛ piny puɔ̱rä kɛnɛ rɛy bar. 3 Kä cu kɛn diaal mi̱eth yieekä kɛl cam. 4 Kä cu kɛn diaal maath kɛ pi̱ yieekä mɔ kɛl ɔ. Cikɛ maath kä päm yieekä min cikɛ guɔ̱ɔ̱r, ɛn päm ɛmɔ ɛ jɛn Kritho. 5 Kä cäŋ ɛ jɛn inɔ, cu Kuoth lɔcdɛ jiääk kɛ ri̱wdiɛn ti ŋuan, kä cuɛ ri̱ŋkiɛn riaw där dɔaar. 6 Täämɛ cu ti̱ti̱ tuɔɔk kɛ ala luëëk kɛ kui̱dan, kɛ ɣöö /canɛ ciaŋ ti jiäk bi go̱r ce̱tkɛ kɛ. 7 /Cuarɛ kuth baaŋ pal ce̱tkɛ mëë ci tha̱a̱ŋkiɛn ɛ la̱t, ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, “Ci naath nyuur, kɛ ɣöö bikɛ mi̱th kä bikɛ maath, kä cukɛ rɔ̱ jiɛc kɛ ɣöö bikɛ duth.” 8 /Cuarnɛ duer lät kɛ leer ce̱tkɛ min ci tha̱a̱ŋkiɛn ɛ la̱t, kä cu nɛy ti bathdɔɔri ti jiɛn rɛw wi̱cdɛ diɔ̱k li̱w kɛ jɛn cäŋɔ kɛlɔ. 9 Kä /cuarnɛ Kuäär ni Kuoth ɣɔ̱n, ce̱tkɛ mëë ci tha̱a̱ŋkiɛn ɛ la̱t, kä cua kɛ däk ɛ thɔ̱ɔ̱l. 10 Kä /cuarnɛ go̱o̱ny, ce̱tkɛ mëë ci tha̱a̱ŋkiɛn ɛ la̱t kä cua kɛ däk ɛ Dääk. 11 Cu ti̱ti̱ tuɔɔk kä kɛ ala luek, kä cua kɛ gɔ̱a̱r piny kɛ kui̱ ŋi̱i̱cädan, kɔn nɛy ti ci guut thiak kɛ ben. 12 Kä mi caari jɛ ɛn ɣöö bumi, ku rɔ tit, kɛ ɣöö /ci bi tɛɛth. 13 Thilɛ ɣɔ̱n mi ci ben kä yɛ, mi /ken tuɔɔk kä nɛy diaal. Kuoth ɛ gua̱n ŋäthä, kä /cɛ yɛ bi pa̱l ɣöö ba yɛ ɣɔam kɛ buɔ̱m mi leny buɔ̱mdun. Kä mi wa yɛ ɣɔam bɛ yɛ moc duɔ̱ɔ̱p känä, kɛ ɣöö bia jɛ luäŋ kɛ ruɔ̱t. 14 Kɛ kui̱ ɛmɔ, dämaari, nɔ̱a̱nɛ rɔ̱ kä pal kuthni jiɛn. 15 Ruacä ce̱tkɛ mi ruacä kɛ nɛy ti tekɛ ca̱r, yɛn pua̱nykun luɔ̱kɛ mɔ cä la̱r yɛ mɔ. 16 Liɛɛr puthä min puɔthnɛ /ciɛ nyuaak kɛ riɛm Kritho? Kä juray in puɔ̱nynɛ /ciɛ nyuaak kɛ puɔ̱ny Kritho? 17 Kɛ ɣöö te ni juray kɛl thi̱n, kɔn nɛy ti ŋuan ti̱ti̱ lapnɛ puɔ̱ny kɛl, kɛ ɣöö canɛ nyuak ni ɛn juray ɔ kɛlɔ. 18 Carɛ ji̱ I-thɛ-rɛl, nɛy tin camkɛ muc tin thöpkɛ Kuoth /cikɛ a mät guäth mucä? 19 Kä ɛŋu mi luɔtdä? Ɛ ɣöö ɛn mi̱eth in ca thöp kuth baaŋ tëëkɛ luɔt, kiɛ jɛn kuoth baaŋ puɔ̱nydɛ tee luɔt ɔ? 20 Ëëy, ɣän luɔtdä ni ɣöö, min tho̱p nɛy ti kueckɛ Kuoth ɛ, thöpkɛ jɛ kuth ti jiäk, a /ci mɔ a Kuoth. Kä /cä jɛ go̱r ɛn ɣöö dërɛ rɔ̱ mat kɛ kuth ti jiäk. 21 Yɛn /cia dee maath kɛ liɛɛr Kua̱r ni Yecu kä bia maath kɛ liɛɛr kuthni ti jiäk. Kä /cia dee mat guäth mi̱eth Kua̱r ni Yecu kɛnɛ gua̱a̱th mi̱eth kuthni ti jiäk. 22 Kiɛ görnɛ ɣöö bi Kuäär ni Kuoth tekɛ tiɛɛl? Kä car nɛ jɛ bum ni kɔn kä jɛ? 23 Ŋɔaani diaal luɔtkɛ rɔ̱, kä /cikɛ ŋɔak diaal gɔw tɔ̱. Ŋɔaani diaal luɔtkɛ rɔ̱, kä /cikɛ ŋɔak diaal lua̱kɛ naath tɔ̱. 24 A raan /ci go̱r ni mi gɔaa kɛ kui̱dɛ, a jɛ go̱o̱r ni mi gɔaa kɛ kui̱ nɛɛni kɔ̱kiɛn. 25 Camɛ ri̱ŋɔ kɔakɛ guäth ko̱kä mɔ, a thil thiec kɛ kui̱ cärä lɔaac. 26 Kɛ ɣöö “piny ɛ duŋ Kua̱r ni Kuoth amäni ŋɔaani diaal tin te rɛydɛ.” 27 Mi ca yɛ cɔl ɛ nɛy ti /ci Kuɔth ŋäth, kä nhɔakɛ wä, camɛ mɔ ca kuëŋ nhiamdun ɔ a thil thiec kɛ kui̱ cärä lɔaac. 28 Kä mi ci raan yɛ jiök i̱, “Mɛmɛ ca thöp ala muc kɛ kui̱ kuɔth,” ɛnɔ /cuarɛ jɛ cam, kɛ kui̱ raam in ci jɛ kɛnɛ kui̱ cärä lɔaac. 29 Ɣän luɔtdä ni ca̱r lɔaac raam ɛmɔ, a /ci mɔ a ca̱r lɔaacdun inɔ dɔ̱ŋ dee raan thiec i̱, “Kɛ kui̱ ŋukä bä ciaaŋdä päl kɛ kui̱ cärä lɔaac raam mi dɔ̱diɛn ɔ? 30 Mi mi̱ethä kɛ tɛ̈th lɔaac, ɛŋu bä ɣä lat jɔ̱ɔ̱r ɔ kɛ kui̱ kä mi cä Kuoth la̱t tɛ̈th lɔaac kɛ jɛ?” 31 Kä ɛnɔ, mi mi̱th yɛn kiɛ mäth yɛn, kiɛ ɛn duɔ̱ɔ̱r ɔ bia la̱t ɔ, la̱tdɛ kɛn diaal kɛ kui̱ puɔnyä Kuɔth. 32 /Cuarɛ ji̱ Juudh kiɛ ji̱ Gɛ-rith, kiɛ duel Kuɔth moc kɛ riɛk, 33 ce̱tkɛ min cä jɛ ɣɔ̱n ɛn ɣöö bä lo̱c nɛɛni diaal jakä tɛth kä ti diaal tin la̱tdä, kä /cä go̱r ni mi gɔaa kɛ kui̱dä, ɛ mi gɔaa kɛ kui̱ nɛɛni ti ŋuan ɛn ɣöö dee kɛ kään.

1 Ko-rinth 11

1 Kuɛ̈ɛ̈ ɣä nyiath, ce̱tkɛ min nyiathä Kritho. 2 Ɣän liakä yɛ kɛ ɣöö cia ɣä tim rɛy ŋɔaani diaal, kä cia guɔ̱ɔ̱r ni ŋi̱i̱cni ce̱tkɛ tëë cä ka̱m yɛ. 3 Kä duundɛ ɣöö göörä ɣöö bia jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö wi̱c wutni diaal ɛ Kritho, kä wi̱c ciëk ɛ cɔwdɛ, kä wi̱c Kritho ɛ jɛn Kuoth. 4 Kä wut ɔ bi pal kiɛ bi ruac go̱o̱kä lat ɔ a te wi̱cdɛ kɛ kum, jakɛ ni wi̱cdɛ kä po̱c, 5 kä duundɛ ɣöö ciek ɔ bi pal kiɛ bi ruac go̱o̱kä lat ɔ kɛ wi̱c mi /ka̱n kum, jakɛ ni wi̱cdɛ kä po̱c, päärɛ kɛ ciek mi ca wi̱cdɛ mut. 6 Kɛ ɣöö mi /ci ciek wi̱cdɛ bi kum, ŋua̱n ni ɣöö bɛ mi̱emkɛ tëm. Kä mi ɛ pöc kä ciek ɛn ɣöö ba mi̱emkɛ tëm kiɛ ba wi̱cdɛ mut, a jɛ kum wi̱cdɛ kɛ bi̱i̱. 7 Kä gɔaa ni ɣöö /ci wut wi̱cdɛ bi kum, kɛ ɣöö ɛ cät kä ɛ gɔɔy puɔnyä Kuɔth. Kä duundɛ ɣöö ciek ɛ wuɔ̱t wutdä. 8 Kɛ thuɔ̱k /ka̱n wut cak kä ciek, ɛ ciek ɛn ni̱n cakɛ kä wut. 9 Kä /ka̱n wut cak kɛ kui̱ ciëk, kä ɛ ciek kɛ kui̱ wutdä. 10 Kɛ kui̱c ɛmɔ gɔaaɛ ɛn ɣöö dee ciek wi̱cdɛ kum mi la nyuuth bumä kɛ kui̱ jaakni nhial. 11 Kä rɛy teekädan, rɛy Kua̱r ni Yecu /ci ciek te kärɔa a thil wut kä /ci wut te kärɔa a thil ciek. 12 Kɛ ɣöö ce̱tkɛ min ca ciek cak kä wut, ɛnɔ wut diëthkɛ jɛ ɛ ciek. Kä duundɛ ɣöö ti diaal bäkɛ kä Kuoth. 13 Carɛ jɛ ɛ yɛn, gɔaaɛ kɛ ciek ɛn ɣöö bɛ Kuoth pal a /kenɛ wi̱cdɛ kum rɛy nath? 14 Kä /ci ciaŋ ɛ nyuth yɛ ɛn ɣöö ciaŋ wutdä kɛ mi̱em ti ba̱a̱r ba̱a̱r nöŋkɛ jɛ pöc, 15 kä duundɛ ɣöö ciaaŋ ciëk kɛ mi̱em ti ba̱a̱r ba̱a̱r /ciɛ liak kä jɛ? Kɛ ɣöö ka̱mkɛ jɛ mi̱emkɛ kɛ kui̱ kä ɣöö ba jɛ kum. 16 Mi tëëkɛ ram mi ŋak mɛmɛ, min dëë lar ɛ ɣöö thilɛ kɔn ciaaŋ mi ce̱tkɛ nɔ, kä thilɛ ji̱ dolä Kuɔth ciaaŋ mi ce̱tkɛ nɔ. 17 Kä täämɛ kɛ nyuuthni ti bëë ti, ɣän /cä yɛ liak, kɛ ɣöö mi cia ben guäth kɛl, /ciɛ kɛ kui̱ kä mi gɔaa, duundɛ ɣöö kui̱ kä mi jiääk. 18 Kɛ ɣöö, mi cia ben kɛɛl ala ji̱ dolä Kuɔth, ɣän liɛŋä jɛ ɛn ɣöö tëëkɛ dääk kamnikun, kä cua jɛ ŋäth kɛ tha̱a̱ŋdɛ. 19 Kɛ thuɔ̱k bɛ dhil tekɛ dääk rɛydun, kɛ kui̱ kä ɣöö ba jɛ ŋa̱c kɛ ŋaani la nɛɛ Kuɔth ɔ. 20 Mɔ cia mat guäth kɛl ɔ, /ciɛ mi̱eth Kua̱r ni Yecu ɛnɔ camɛ mɔ. 21 Kɛ ɣöö mɔ ci gua̱a̱th mi̱eth cop ɔ la ramɔ mi̱ethdɛ cua cam, kä näk buɔth tha̱a̱ŋ nath, kä yɔ̱ŋ tha̱a̱ŋ nath tin kɔ̱ŋ kɛ kɔaaŋ. 22 Ɛŋu! Thilɛ yɛ ciëëŋ ti mi̱ethɛ kä ma̱thɛ thi̱n? Kiɛ ɛ ɣöö bia luaak Kuɔth lat jɔ̱ɔ̱r, kä bia nɛy tin thil ŋu jakä po̱c? Ɛŋu mi bä la̱r yɛ? Ɣän dëë yɛ liak kɛ ɛnɛ? Ëëy, /cä yɛ bi liak! 23 Kɛ ɣöö ŋi̱i̱c ëë cä jek kä Kuäär ɛ jɛn ɛ ni̱n cä ka̱m yɛ, kɛ ɣöö, jɛn Kuäär ni Yecu kɛ wäär ëë kɔakɛ ni jɛ, cuɛ juray ka̱n, 24 kä mëë cɛ tɛ̈th lɔaac lar, cuɛ jɛ puɔ̱ny kä cuɛ wee i̱, “Mɛmɛ ɛ puɔ̱nydä, min cä thöp yɛ. La̱tdɛ mɛmɛ ala ti̱emdun kɛ ɣä.” 25 Kä kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ bä kɛ kɔr mi̱eth, cuɛ liɛɛr ka̱n, kä cuɛ wee i̱, “Liɛɛr ɛmɛ ɛ mat ruac in pay tuɔɔk kɛ riɛmdä. Kä ɛn guäthɔ bi yɛn jɛ a maath thi̱n ɔ, la̱tdɛ jɛ ala ti̱emdun kɛ ɣä.” 26 Kɛ ɣöö gua̱thni diaal tɔ̱ bi yɛn juray ɛmɛ cam kä ma̱thɛ kɛ liɛɛr ɛmɛ, bi yɛn lia̱a̱ Kua̱r ni Yecu lat amäni mi cɛ ben. 27 Ram mi wä juray wä cam kiɛ mäth kɛ liɛɛr Kua̱r ni Yecu kɛ duɔ̱ɔ̱p mi /ci gɔaa bɛ duer kɛ yäri pua̱ny kɛnɛ riɛm Kua̱r ni Yecu. 28 A raan caar rɔɔdɛ kɛ nhiam, bɛ kulɛ juray cam kä bɛ maath kɛ liɛɛr. 29 Kɛ ɣöö ram mi mi̱th kä mäth a /kenɛ puɔ̱ny Yecu kɔŋ ŋa̱c, camkɛ kä ma̱thkɛ ni rɔ̱ luk Kuɔth. 30 Ɛ jɛn ɛn ni̱n kɔ̱c kɛ yɛ, kä te nɛy ti ŋuan kɛ jua̱th, kä ci tha̱a̱ŋkun li̱w. 31 Kä mi luɔ̱knɛ rɔ̱, /ca kɔn bi luk. 32 Kä mi luɔ̱kɛ kɔn ɛ Kuäär ni Yecu, ca kɔn tɔ̱ŋ kɛ kui̱ kä ɣöö /ca kɔn bi kuɛth kɛɛl kɛ ɣɔw. 33 Kä ɛnɔ, dämaari, mi cia rɔ̱ dol guäth kɛl kɛ ɣöö bia mi̱eth Kua̱r ni Yecu cam, liɛpɛ rɔ̱. 34 Mi na̱kɛ raan ɛ buɔth a jɛ mi̱th cieŋ, kɛ ɣöö /ca yɛ bi luk mi wiaa wä mat kɛɛl. Kɛ kui̱ ŋɔaani tin kɔ̱kiɛn bäkɛ ben la̱t yɛ mi wa̱a̱ wä ben.

1 Ko-rinth 12

1 Täämɛ dämaari rɛy Kritho, ɣän /cä jɛ go̱r ɛn ɣöö bia a nɛy ti /ka̱n la̱r lär kɛ kui̱ mucni yieekä. 2 Yɛn ŋa̱cɛ jɛ mëë thilɛ yɛ ŋa̱th, cua yɛ böth palä kuthni jiɛn ti /ci ruac. 3 Kɛ kui̱ ɛmɔ ɣän göörä ɣöö bɛ wä lo̱cnikun ɛn ɣöö thilɛ ram mi ruac kɛ Yiëë Kuɔth mi dee wee i̱, “A lam tekɛ Yecu!” Kä thilɛ ram mi dee wee i̱, “Yecu ɛ Kuäär,” ɛ ni mi tëëkɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ. 4 Täämɛ tëëkɛ muc ti gööl, kä ɛ jɛn Yiëë ɔ kɛl ɔ. 5 Kä tëëkɛ lät ti gööli, kä duundɛ ɣöö Kuäär ɛ kɛl. 6 Kä tëëkɛ luäŋ lätni ti gööl, kä duundɛ ɣöö ɛ Kuoth kɛl ɛ ni̱n läth lua̱ŋ lätni diaal rɛy nɛɛni diaal. 7 Ka̱mkɛ ramɔ muc Yieekä kɛ kui̱ gɔɔyä nɛɛni diaal. 8 Ka̱mkɛ ram kɛl muc ruac pɛlä ɛ Yiëë, kä kämɛ ram in dɔ̱ŋ muc ruac ŋäcä ŋɔaani ɛ jɛn Yiëë ɔ kɛl ɔ. 9 Jɛn Yiëë ɛmɔ mocɛ ram kɛl ŋa̱th, kä kämɛ ram in dɔ̱ŋ muc jakä nath kä gɔw ɛn Yiëë ɔ kɛl ɔ. 10 Ɛn yiëë cɛ ram kɛl moc lua̱ŋ lätni ti ga̱ykɛ naath, kɛ cɛ min dɔ̱ŋ moc kɛ ruac go̱o̱kä, kä cɛ min dɔ̱ŋ moc kɛ lua̱ŋ mi ŋäcɛ yiey ti gɔw kɛnɛ ti jiäk, kɛ cɛ min dɔ̱ŋ moc kɛ lua̱ŋ ruac kɛ thuk ti kueckɛ, kä cɛ min dɔ̱ŋ moc kɛ lua̱ŋ lucä thukni. 11 Kä kɛn muc gööli ti̱ti̱ diaal lätkɛ ni ɛn Yiëë ɔ kɛl ɔ, ce̱tkɛ min go̱o̱rɛ cɛ ram ɔ ka̱m muc mi göl. 12 Ce̱tkɛ min puɔ̱ny ran ɛ kɛl, kä tëëkɛ cuŋ ti ŋuan, kä cuŋ pua̱a̱ny diaal tekɛ puɔ̱ny kɛl, cäŋ ŋuankɛ, inɔ ɛ jɛn ta̱a̱ Kritho bä. 13 Kɛ ɣöö rɛy Yieekä kɛl ca kɔn diaal lak puɔ̱ɔ̱ny kɛl, (ji̱ Juudh, kiɛ ji̱ Gɛ-rith, kuaany kiɛ nɛy ti lɔr) ca kɔn diaal jakä mäth kɛ Yiëë kɛl. 14 Kɛ thuɔ̱k puɔ̱ny /cɛ tekɛ cuɔ̱ŋ kɛl, kɛ cuŋ ti ŋuan. 15 Mi laar pät cio̱kä jɛ i̱, “Kɛ ɣöö /ciɛ ɣän pät tetdä, /ciɛ ɣän cuɔ̱ŋ pua̱a̱ny,” /ciɛ jɛn ɛ ni̱n dee jɛ jakä ɣöö /ciɛ tha̱a̱ŋ pua̱a̱ny. 16 Kä mi laar ji̱th jɛ i̱, “Kɛ ɣöö /ciɛ ɣän waŋ, /ciɛ ɣän tha̱a̱ŋ pua̱a̱ny,” /ciɛ jɛn ɛ ni̱n dee jɛ jakä ɣöö /ciɛ tha̱a̱ŋ pua̱a̱ny. 17 Kä mi puɔ̱ny kɛɛliw ɛ waŋ, dee li̱eŋ te ni? Kä mi puɔ̱ny kɛɛliw ɛ ji̱th, dee ŋua̱c te ni? 18 Kä duundɛ ɣöö kɛ ta̱a̱dɛ inɔ, ci Kuoth cuŋ pua̱ny diaal guir, cuɔ̱ŋɔ kä kɛ ce̱tkɛ min go̱o̱rɛ. 19 Kä mi kɛn diaal ɛ cuɔ̱ŋ kɛl, dee puɔ̱ny te ni? 20 Kä duundɛ ɣöö kɛ ta̱a̱dɛ inɔ, cuŋ ŋuankɛ, kä ŋotdɛ puɔ̱ny ɛ kɛl. 21 Waŋ /cɛ tet dee jiök i̱, “/Ci ɣän ji̱ go̱r,” kä /ci wi̱c pa̱a̱t cio̱o̱k dee jiök i̱, “/Ci ɣän ji̱ go̱r.” 22 A gua̱c kɛ nɔmɔ pa̱ny, kɛn cuŋ pua̱ny, tin caar naath kɛ i̱ nyuän ni kɛn tekɛ kɛ luɔt. 23 Kä cuŋ pua̱ny tin kuiy luthdan kɛ kɛ, kɛ kɛn tin ciaŋnɛ luthä ɛlɔ̱ŋ, kä cuŋ pua̱ny tin tiɛtni yuɔpnɛ kɛ ɛlɔ̱ŋ, 24 kä /ci cuŋ pua̱a̱ny tin luɔ̱th nɛ tɔ̱tɔ̱ go̱r. Kä Kuoth cɛ puɔ̱ny rialikä inɔ, a mocɛ cuɔ̱ŋ mi tɔt luth mi di̱i̱t. 25 Kä inɔ thilɛ puɔ̱ny dääk, kä duundɛ ɣöö dee cuŋ diaal ram ɔ tit. 26 Mi bɛc cuɔ̱ŋ kɛl bɛckɛ kɛn diaal kɛɛl, kä mi luɔ̱thkɛ cuɔ̱ŋ kɛl bi cuŋ diaal lo̱ckiɛn tɛɛth kɛɛl. 27 Täämɛ kɛ yɛn puɔ̱ny Kritho, kä lapɛ cuŋ pua̱nydɛ kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li. 28 Kä ci Kuoth naath kuany rɛy duëël Kuɔth, kɛ nhiam jaak, kɛ rɛwdɛ göök, diɔ̱ɔ̱kdiɛn ŋi̱eec, kɛ nɛy ti la̱tkɛ ti ga̱ykɛ naath, kɛ nɛy tin jakɛ naath kä gɔw, kɛ lua̱a̱k nath, kɛ ruëëc nath, amäni nɛy ti ruac kɛ thuk gööli. 29 Kɛn ti̱ti̱ diaal kɛ jaak? Kɛn diaal kɛ göök? Kɛn diaal kɛ ŋi̱eec? Lät kɛn diaal ti ga̱ykɛ naath? 30 Te kɛn diaal kɛ muc luäŋä jakä nath kä gɔw? Ruac kɛn diaal kɛ thuk ti kueckɛ? Te kɛn diaal kɛ lua̱ŋ lucädiɛn? 31 Kä inɔ görɛ ni lua̱ŋ mucni tin di̱t. Kä bä yɛ nyuɔ̱th duɔ̱ɔ̱p in gɔaa ni jɛn ɛlɔ̱ŋ.

1 Ko-rinth 13

1 Mi ruacä kɛ thuk nath kiɛ kɛ thuk ja̱a̱kni nhial, kä thilɛ ɣä nhök, ɣän ca̱tdä kɛ löth mi ro̱t, kiɛ jɔw dëthni ti ta̱thkɛ. 2 Kä mi ta̱a̱kɛ lua̱ŋ go̱o̱kä, kä ŋa̱cä ti diaal ti cua̱ŋkɛ naath, kä ta̱a̱kɛ ŋäc ŋɔaani diaal, kä ta̱a̱kɛ ŋa̱th kɛɛliw mi dëë woc ni pääm gua̱thnikiɛn, kä duundɛ ɣöö thilɛ ɣä nhök, ɛ ɣän baŋ. 3 Mi da̱kä nyinkä diaal kä piny, kä thöpä puɔ̱nydä kɛ ɣöö ba waŋ, kä thil ɣä nhök, thilɛ mi jëkä thi̱n. 4 Nhök ɛ päl piny, kä ɛ gɔɔy. Nhök thilɛ jɛ tiɛɛl, kiɛ ŋuën kiɛ liak kɛ rɔ, 5 kä /ciɛ jua̱ŋ jua̱ŋ, kä /ciɛ rɛŋ. Nhök /cɛ naath kok kɛ ca̱rɛ kärɔa, /cɛ mal a ŋɔ̱a̱ŋɛ, kä /cɛ naath ŋuɛn. 6 Nhök /ci lɔcdɛ tɛth kɛ mi jiääk, duundɛ ɣöö tɛth lɔcdɛ kɛ mi la thuɔ̱k. 7 Nhök ruutdɛ ŋɔaani diaal, kä ŋääthɛ ŋɔaani diaal, ŋääthɛ ŋɔak diaal ti bi ben, kä dhi̱i̱lɛ ŋɔaani diaal. 8 Nhök /cɛ thuk. Kä duundɛ ɣöö bi ruaacni go̱o̱kä thuuk, kä bi ruaacni thukni ti kueckɛ cuɔ̱ŋ, kä bi ŋäc ŋɔaani thuuk. 9 Kɛ ɣöö ŋäc ŋɔaanidan tëëkɛ diw, kä ruac go̱o̱kädan tëëkɛ diw. 10 Kä mi wä min thil diw ben, bi min tekɛ diw thuuk. 11 Mëë ɛ ɣän gat, cua̱ ruac ce̱tkɛ gat, kä cua̱ ca̱r ce̱tkɛ gat, kä cua̱ luɔt ŋɔaani lat ce̱tkɛ gat. Kä mëë cä di̱t, cua̱ ciaŋ gaatädä päl. 12 Kɛ ɣöö ɛn täämɛ, guɛcnɛ rɔ̱ rɛy neenä ɛ mi̱r mi̱r, kä duundɛ ɣöö banɛ Kuoth guic agɔaa. Täämɛ ŋäcdä tëëkɛ diw, kä bä ŋɔak ŋa̱c kɛn diaal, ce̱tkɛ mëë ca ɣä ŋa̱c ɛ Kuoth. 13 Kä ɛn täämɛ, ti̱ti̱ da̱ŋ diɔ̱k tekɛ thi̱n, ŋa̱th, kɛ ŋa̱th kɛ ti bi ben, kɛnɛ nhök, kä min di̱t ni jɛn ɛlɔ̱ŋ kä kɛn ti̱ti̱ ɛ nhök.

1 Ko-rinth 14

1 Guɔ̱ɔ̱rɛ ni nhök, kä görɛ ni muc yieekä kɛ lɔcdun kɛɛliw, min la muc ruac go̱o̱kä. 2 Kɛ ɣöö nɛy tin ruac kɛ thok gööli ruackɛ kɛ Kuoth, /cikɛ ruac kɛ naath, kɛ ɣöö thilɛ ram mi liŋ kɛ. Latkɛ ti cua̱ŋkɛ naath rɛy Yieekä. 3 Kä kɛ pek in dɔ̱ŋ, ram mi lat ruaacni go̱o̱kä ruacɛ kɛ naath kɛ kui̱ pi̱ethdiɛn, kɛnɛ cuɔ̱mdiɛn, kɛ buɔ̱mdiɛn. 4 Kä nɛy tin ruac kɛ thuk gööli piɛthkɛ ni rɔ̱, kä nɛy tin lat ruaacni go̱o̱kä piɛthkɛ ni duel Kuɔth. 5 Täämɛ ɣän göörä ɣöö bi yɛn diaal ruac kɛ thuk ti kueckɛ, kä min göörä ɛlɔ̱ŋ ɛ ɣöö bia ruaacni go̱o̱kä lat. Kä ram in lat ruaacni go̱o̱kä, lenyɛ ram in ruac kɛ thuk gööli, ɛ ni mi ci raan ɛ loc kɛ ɣöö bɛ duel Kuɔth kulɛ pith. 6 Täämɛ dämaari, mi ba̱a̱ kä yɛ a ruacä kɛ thuk ti kueckɛ, dëë yɛ luäk i̱di, /ciɛ ni mi nöŋä ni yɛ nyuuth kiɛ ŋäc ŋɔaani, kiɛ ruac go̱o̱kä, kiɛ ŋi̱i̱c? 7 Ce̱t ta̱a̱diɛn kɛ ŋɔak ti /ci tëk tin nööŋkɛ, ce̱tkɛ kuɔ̱th kaaŋä kiɛ tuŋ, kɛ jiööth ti /ca rɔ̱ lot, dee raan min kuɔthkɛ ŋa̱c i̱di? 8 Kä mi /ci jɔw kaaŋä köör ro̱t agɔaa, ɛŋa mi bi rɔɔdɛ rialikä kɛ kui̱ köör? 9 Ɛ jɛn inɔ kɛ kui̱dun, mi ruac yɛn kɛ thuk gööli ti /ci cup lɔɔc nath, dee raan min ca lat ŋa̱c i̱di? Kɛ ɣöö inɔ bi ruacni ji̱n kɛ jiɔam. 10 Thilɛ diw ɛn ɣöö tëëkɛ thuk ti ŋuan rɛy ɣɔaa, kä thilɛ kɛl mi thil luɔt kä kɛ. 11 Kä mi kuecä luɔt thuɔk, bä a juɔ̱r kä ram in ruac, kä bi ram in ruac a juɔ̱r kä ɣä. 12 Ɛ jɛn inɔ kɛ kui̱dun, kä min görɛ mucni yieekä ɛlɔ̱ŋ, görɛ ni mucni tin ba naath jakä piɛthkɛ ni duel Kuɔth agɔaa. 13 Kɛ kui̱ ɛmɔ, gɔaa ni ɣöö bi ram in ruac kɛ thok go̱lä pal kɛ ɣöö bɛ min cɛ lat loc. 14 Kɛ ɣöö mi palä kɛ thok go̱lä, yiëëdä palɛ, kä ca̱rä cɛ lät. 15 Ɛŋu mi bä la̱t? Ɣän bä pal kɛ yiëë, kä bä pal kɛ ca̱r wec bä. Ɣän bä kiet kɛ yiëë, kä bä kiet kɛ ca̱r wec bä. 16 Kä mi pothi Kuoth kɛ yiëë, dee juɔ̱r, mi /kenɛ cop lɔcdɛ, ɛ lar i̱di, “Inɔnɔ” kɛ palu, mi kui̱cɛ min latdi? 17 Kɛ ɣöö dɔ̱ŋ ci tɛ̈th lɔaac lar a ro̱ŋ, kä /ken ram in dɔ̱ŋ ben nhial. 18 Ɣän la̱rä Kuoth tɛ̈th lɔaac ɛn ɣöö lënyä yɛn diaal kɛ ruac thukni ti kueckɛ. 19 Kä rɛy duëël Kuɔth dëë lat ni rieet da̱ŋ dhieec kɛ ca̱rä rɛy, kɛ ɣöö bä nɛy tin kɔ̱kiɛn ŋi̱eec, kä ɣöö dëë lat ni rieet ti bathdɔɔri wäl kɛ thok go̱lä. 20 Dämaari kä nyiemaari, /cuarɛ bi ce̱tkɛ gaat rɛy cärädun, a cär ni yɛn ce̱tkɛ ruɔri rɛy kä mi jiääk, kä duundɛ ɣöö ca̱rɛ ce̱tkɛ nɛy ti di̱t. 21 Rɛy ŋuɔ̱t ca jɛ gɔ̱r i̱, “Kɛ nɛy ti tekɛ thok go̱lä, kɛ nɛy ti tekɛ lëëp gööli ɣän bä ruac kɛ nɛy ti̱ti̱, kä cäŋ ɛ jɛn inɔ, /cikɛ ɣä bi liŋ.” Ruac ni Kuäär ni Kuoth. 22 Kä ɛnɔ thuk ti kueckɛ ɛ nyuuth mi /ci mɔ akɛ kui̱ ji̱ ŋäthä, duundɛ ɣöö ɛ kui̱ nɛɛni ti thil ŋa̱th. Kä ruac go̱o̱kä /ciɛ kɛ kui̱ nɛɛni ti thil ŋa̱th, duundɛ ɣöö ɛ kui̱ ji̱ ŋäthä. 23 Kä mi, ci duɔl ji̱ Kuɔth ben guäth kɛl kä ruac kɛn diaal kɛ thuk ti kueckɛ, kä bi ja̱a̱l kiɛ nɛy ti thil ŋa̱th ben rɛc, /cikɛ jɛ dee lar ɛn ɣöö cia yɔ̱ŋ? 24 Kä mi lat yɛn diaal ni ruaacni go̱o̱kä, kä bi ja̱l kiɛ ram mi thil ŋa̱th ben rɛc, jɛn derɛ duerɛ jek kä kɛn diaal kä ba jɛ luk kɛ tin diaal tin cɛ liŋ. 25 Kä kɛ kɔr kä min ca nyin lɔaac raam in /ci ŋa̱th nööŋ raar, jɛn ram ɛmɔ bɛ rɔ goŋ nhiam Kuɔth kä palɛ jɛ, kä bɛ jɛ la̱r i̱, “Kuoth a rɛydun pa̱ny.” 26 Ɛŋu mi dëë la̱t, dämaari? Mi wä yɛn ben guäth kɛl, te ramɔ kɛ dit, kɛ ŋi̱i̱c, kɛ nyuuth, kɛ thok go̱lä, kiɛ luɔc ŋɔaani. A ŋɔaani diaal latkɛ kɛ kui̱ pi̱thä nath. 27 Mi tëë ram mi ruac kɛ thok go̱lä, a ruac ni nɛy da̱ŋ rɛw kiɛ diɔ̱k kärɔ̱, kä ɛ ramɔ la ruac, kä a ram kɛl lat luɔcdɛ. 28 Kä mi thilɛ ram mi lat luɔcdɛ, a ramɔ bit rɛy duëël Kuɔth, kä a jɛ ruac kärɔ̱ kä akɛ ruac kɛ Kuoth. 29 A göök rɛw kiɛ diɔ̱k latkɛ ruaacni go̱o̱kä, kä a nɛy kɔ̱kiɛn thɛ̈mkɛ tin ca lar. 30 Mi ca nyuuth ka̱m ram min nyuur gekä, a ram min ruac kɛ nhiam bit. 31 Kɛ ɣöö dee yɛn diaal ruac go̱o̱kä lat kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li, kɛ ɣöö dee nɛy diaal tekɛ ŋäc, kä dee kɛn diaal cu buɔ̱m. 32 Kä yiey göökni tëë piny göökni. 33 Kɛ ɣöö Kuoth /ciɛ Kuoth nyuɔɔni, ɛ Kuoth malä. (Ce̱tkɛ min te rɛy duëli Kuɔth nɛɛni Kuɔth diaal, 34 gɔaa ni ɣöö bi män biɛt rɛy duëli Kuɔth. Kɛ ɣöö /ka̱n kɛ nhök ruac, duundɛ ɣöö bikɛ guɔ̱ɔ̱r ni naath, ce̱tkɛ min ca lar ɛ ŋut. 35 Mi tëëkɛ mi görkɛ ɛ kɛn ɛn ɣöö ba ŋa̱c, akɛ thiëckɛ cɔwkiɛn cieŋ. Kɛ ɣöö ɛ pöc ɛn ɣöö bi ciek ruac rɛy duëël Kuɔth. 36 Kiɛ ɛn ruac Kuɔth tuɔɔk kä yɛ? Kiɛ ci ruac Kuɔth peek kɛ yɛn kärɔ̱?) 37 Mi caar raan ɛ ɛn ɣöö ɛ gök, kiɛ tëë kɛ buɔ̱m yieekä, derɛ jɛ ŋa̱c ɛnɛ gɔ̱a̱rä yɛ mɛ, ɛn ɣöö ɛ guk kä Kuäär ni Yecu. 38 Mi /ci raan mɛmɛ ŋäc, jɛn /ca jɛ bi ŋa̱c. 39 Kä ɛnɔ, dämaari, görɛ jɛ ɛn ɣöö bia ruaacni go̱o̱kä lat, kä /cuarɛ ruac kɛ thuk ti kueckɛ pen, 40 kä duundɛ ɣöö ba ŋɔak diaal guir kɛ ciaŋ mi com.

1 Ko-rinth 15

1 Täämɛ dämaari, ɣän ti̱emä yɛ thuk Kuɔth ti gɔw tëë cä la̱t yɛ, tëë cia jek, kä cia cuɔ̱ŋ thi̱n. 2 Kɛ kɛn tin ka̱n kɛ yɛ, mi ka̱pɛ kɛ a bum kɛn tëë cä la̱t yɛ (ɛ ni mi ŋa̱thdun ɛ lɔar. 3 Kɛ ɣöö cä yɛ ka̱m min di̱t ni jɛn ɛlɔ̱ŋ, min cä jek bä. Ɛn ɣöö ci Kritho li̱w kɛ kui̱ dueerikɔn, ce̱tkɛ min ca gɔ̱r rɛy ruaacni Kuɔth, 4 cua jɛ kony, kä ca jɛ jiɛc li̱th kɛ diɔ̱ɔ̱k ni̱ni, ce̱tkɛ mi ca gɔ̱r rɛy ruaacni Kuɔth, 5 ɛn ɣöö cɛ päl kä Thi̱i̱-päth kä cɛ päl kä jaak da̱ŋ wäl rɛw. 6 Kä cuɛ päl kä nɛy ti la̱nykɛ kur dhieec kä ji̱ kɔaarɛ guäth ɔ kɛlɔ, ti ŋot ri̱wdiɛn teekä, cäŋ ni min ci tha̱a̱ŋkiɛn li̱w. 7 Cuɛ päl kä Je-mɛth, kä cuɛ päl kä jaak diaal. 8 Kä kɛ jɔakdɛ cuɛ päl kä ɣä bä, ɣän ram mi ca dap kɛ gua̱a̱th mi /ci a gua̱a̱thdɛ. 9 Kɛ ɣöö ɛ ɣän jak in kuiy ni jɛn, mi /ci ro̱ŋ kɛ ɣöö ba cɔl i̱ jak, kɛ ɣöö cä duel Kuɔth kɔŋ moc riɛk. 10 Kä duundɛ ɣöö kɛ puɔ̱th Kuɔth ɛ jɛn ɣän min mɔ ɣän, kɛ ɣöö /ken puɔ̱th baaŋdɛ a lɔar kä ɣä. A gua̱c kɛ mɔmɔ ɣän cä lät a bum ɛlɔ̱ŋ kä kɛn diaal,) cäŋ /ciɛ ɣän lätdɛ mɔ, ɛ puɔ̱th Kuɔth in tekɛ ɣä. 11 Mi ɛ ɣän latdɛ mɔ kiɛ kɛn, cakɔ ruac Kuɔth lat, kä cia cu ŋa̱th. 12 Täämɛ, mi latkɔ jɛ ɛn ɣöö ca Kritho jiɛc li̱th, ɛŋu laar tha̱a̱ŋkun ɛ ɛn ɣöö thilɛ jiëc nath li̱th ɔ? 13 Kä mi thilɛ jiëc nath li̱th, kä /ka̱n Kritho jiɛc li̱th. 14 Kä mi /ka̱n Kritho jiɛc li̱th, latdä kɛ ruaacni Kuɔth ɛ baŋ, kä ŋa̱thdun ɛ baŋ. 15 Kä kɔn cakɔ duer kɛ lat ruaacni Kuɔth, kɛ ɣöö cakɔ jɛ lar ɛn ɣöö Kuoth cɛ Kritho jiɛc li̱th. Kä mi ɛ thuɔ̱k ɛn ɣöö /ka̱n naath jiɛc li̱th, kä /kenɛ Kritho jiɛc li̱th. 16 Kä mi /ka̱n nɛy ti ci li̱w jiɛc li̱th, kä inɔ /ka̱n Kritho jiɛc li̱th. 17 Kä mi /ka̱n Kritho jiɛc li̱th, ŋa̱thdun ɛ baŋ, kä ŋot yɛn rɛy dueerikun. 18 Kä nɛy tin ci li̱w bä rɛy Kritho cikɛ dhiap. 19 Kä mi ŋa̱thdan rɛy Kritho ɛ kui̱ teekä mɛmɛ kärɔa, kä ba par ni kɔn ɛlɔ̱ŋ kä ji̱ ɣɔaa ɛmɛ diaal. 20 Kä kɛ thuɔ̱k ca Kritho jiɛc li̱th. Ɛ jɛn ram in nhiam mi nyooth ɣöö bi nɛy tëë ci li̱w rɔ jiɛc li̱th. 21 Kɛ ɣöö ce̱tkɛ min bä lia̱a̱ kä ram kɛl, bi jiëc nath kɛ rɔ̱ li̱th ben kä ram kɛl bä. 22 Kɛ ɣöö ci nɛy diaal li̱w kɛ A-dam, ba nɛy diaal jakä tëk kɛ Kritho. 23 Kä ba ramɔ jiɛc kɛ gua̱a̱thdɛ, bi Kritho ben kɛ nhiam, kä kɛ bendɛ min rɛwdɛ ba nɛɛkɛ jiɛc li̱th. 24 Kä ɛ jɛn bi guut ɣɔaa cu ben, mi wa̱a̱ Kuoth in la Gua̱a̱r in te nhial ka̱m kuäär, kɛ kɔr kä mi cɛ ruëëc diaal kɛnɛ buɔ̱mdiɛn däk. 25 Kɛ ɣöö jɛn bɛ dhil ruëc amäni mi cɛ ji̱ tɛ̈rɛ diaal la̱th piny ciöknikɛ. 26 Kä gua̱n tɛ̈r in jɔak in ba däk ɛ lia̱a̱. 27 Kɛ ɣöö ca jɛ gɔ̱r i̱, “Kuoth cɛ ŋɔaani diaal la̱th piny ciöknikɛ.” Kä mëë wëë i̱, “Ŋɔaani diaal tekɛ piny ciöknikä,” kä jɔcɛ ɛn ɣöö /ci Kuoth in läth ŋɔaani diaal pinydɛ te thi̱n. 28 Kä mëë ca ŋɔaani diaal la̱th pinydɛ, bi Gat ran puɔ̱nydɛ te piny raam ëë läth ŋɔaani diaal pinydɛ, kɛ ɣöö bi Kuoth a ti diaal kä ti diaal. 29 Mi /ciɛ jɛn, lot naath ni ŋu mi lakɛ rɔ̱ kɛ kui̱ nɛɛnikiɛn ti ci li̱w? Mi /ca nɛy tin ci li̱w jiɛc, ɛŋu lakɛ naath ɔ kɛ kui̱diɛn? 30 Kä ɛŋu lathnɛ rɔ̱ rɛy rikä gua̱thni diaal ɔ? 31 Ɣän la li̱ewä ni ciaŋ, dämaari! Ɣän liakä rɔ kɛ kui̱dun liak mi latdä rɛy Kritho Yecu Kuääran. 32 Kä mi cä nyiëëny kɛ ley dɔaar kɛ kui̱ kä tin ŋääth naath kɛ kä Ɛ-pɛ-thäth ɛŋu mi cä jek thi̱n? Mi /ca nɛy tin ci li̱w jiɛc li̱th, “Mi̱ethnɛ kä ma̱thnɛ kɛ ɣöö iruun banɛ li̱w.” 33 A yɛ /ca mɛt, “Ja̱l kɛ̈ɛ̈l kɛ mäthni ti jiäk yärɛ ciɛŋ ti gɔw.” 34 Luɔ̱nyɛ kä ca̱run in gɔaa, kä /cuarɛ duer lɛ nyɔk. Kɛ ɣöö tha̱a̱ŋ nath thilkɛ ŋäc Kuɔth. Latdä mɛmɛ kɛ kui̱ po̱cädun. 35 Kä bi ram kɛl thiec i̱, “Jiackɛ nɛy tin ci li̱w i̱di? Kä bäkɛ kɛ puɔ̱ny mi te i̱di?” 36 Ji̱n ram mi dɔ̱a̱r! Mɔ piithi mɔ /cɛ tëk ɛ ni mi cɛ kɔŋ riɔw. 37 Kä ɛnɔ piithi mɔ /ciɛ jɛn bia puɔ̱ny ɔ, ɛ kuɛ̈ɛ̈ baaŋ dɔ̱ŋ ɛ manytap kiɛ beel dɔ̱diɛn. 38 Kä Kuoth mocɛ jɛ puɔ̱ny ce̱tkɛ mi cɛ mɛk, kä mocɛ kuɛ̈ɛ̈ ɔ kɛ puɔ̱nydɛ pa̱ny. 39 Kɛ ɣöö /ci ri̱ŋ diaal a kɛl, tëëkɛ ri̱ŋ kɛ kui̱ nath, kɛ kɛl kɛ kui̱ leyni, kɛ kɛl kɛ kui̱ din, kɛ kɛl kɛ kui̱ rɛc. 40 Tëëkɛ pua̱ny nhial kä tëëkɛ pua̱ny piɛny. Kä gɔɔy pua̱a̱ny nhial ɛ kɛl, kä maan pua̱a̱ny piɛny ɛ mi dɔ̱ŋ. 41 Maan ca̱ŋ ɛ kɛl, kä maan path ɛ mi dɔ̱ŋ, kä maan kuɛli ɛ göl. Kɛ thuɔ̱k te kuɛl kɛ dääk kɛ kuɛl in dɔ̱ŋ kɛ maan. 42 Tëë thi̱n inɔ bä kɛ jiëc nɛɛni ti ci li̱w li̱th. Mɔ ca pith ɔ bɛ thil, kä mɔ ca jiɛc ɔ /cɛ bi thil. 43 Piɛthkɛ jɛ rɛy thil luthä, kä jiackɛ jɛ rɛy luthä. Piɛthkɛ jɛ rɛy nyuänä, kä jiackɛ jɛ rɛy bumä. 44 Piɛthkɛ jɛ kɛ puɔ̱ny ri̱eŋ, kä jiackɛ jɛ ɛ puɔ̱ny yieekä. Mi tekɛ puɔ̱ny ri̱eŋ, tëëkɛ puɔ̱ny yieekä bä. 45 Kä ca jɛ gɔ̱r i̱, “Ram min nhiam ni A-dam, cɛ a ram mi tëk,” kä A-dam in jɔak yiëë mi ŋun tëk. 46 Kä /ciɛ yiëë ɛ nëë nhiam, duundɛ ɣöö ɛ ri̱ŋ, cu yiëë kulɛ ben. 47 Ram ëë jio̱l bëë piny, jɛn ɛ tur, kä ram in rɛwdɛ bëë nhial. 48 Ce̱t ji̱ tuɔ̱ɔ̱r kɛ raan tuɔ̱ɔ̱r, kä ce̱t ji̱ nhial kɛ raan nhial. 49 Ce̱tkɛ min ce̱t kɔn kɛ cät ran tuɔ̱ɔ̱r, kä banɛ cu tekɛ ta̱a̱ ran nhial bä. 50 Ɣän la̱rä mɛmɛ yɛ, dämaari, ɛn ɣöö nɛy tin tekɛ ri̱ŋ kɛnɛ riɛm /cikɛ kuäär Kuɔth bi jek, kä nɛy tin bi thil /cikɛ mi /ci bi thil bi jek. 51 Liɛŋɛ jɛ, ɣän la̱rä yɛ ruac mi cuäŋ naath. /Ci kɔn diaal bi li̱w, kä duundɛ ɣöö ba kɔn diaal loc, 52 kɛ gua̱a̱th mi tɔt mi ce̱tkɛ nyuɔ̱p waŋ, kɛ kuɔ̱th kaaŋä min jɔak. Kɛ ɣöö bi kaaŋ röt, kä ba nɛy tin ci li̱w jiɛc a /cikɛ bi lɛ thil, kä ba kɔn cu loc. 53 Kɛ ɣöö bi ta̱a̱ pua̱a̱ny ɛ bi thil ɛmɛ ta̱a̱ pua̱a̱ny mi /ci bi thil dhil la̱th, kä bi ta̱a̱ pua̱a̱ny ɛ dhiapɛ ta̱a̱ pua̱a̱ny mi /ci bi dhiap dhil la̱th. 54 Mi wa ta̱a̱ pua̱a̱ny mi /ci bi thil la̱th wi̱i̱kä mi bi thil, kä ba ta̱a̱ pua̱a̱ny mi /ci bi dhiap la̱th wi̱i̱kä mi bi dhiap, ɛ jɛn inɔ bi min ca gɔ̱r cu tuɔɔk ɔ i̱, “Ca lia̱a̱ roc kɛ puɔ̱t.” 55 “Ji̱n lia̱a̱, guëthdu anikä? Ji̱n lia̱a̱, kacdu anikä?” 56 Kac li̱eth ɛ duer, kä buɔ̱m dui̱rä ɛ ŋut. 57 A liak tekɛ Kuoth mi mooc kɔn juc kɛ Kuääran ni Yecu Kritho. 58 Kɛ kui̱ ɛmɔ, dämaari tin nhɔakä, cuɔ̱ŋɛ a bum, a yɛ /ca wany, la̱tdɛ ɛlɔ̱ŋ ni ciaŋ rɛy la̱t Kua̱r ni Yecu, kä ŋa̱cɛ jɛ ɛn ɣöö la̱tdun rɛy Kua̱r ni Yecu /ciɛ baŋ.

1 Ko-rinth 16

1 Täämɛ kɛ kui̱ mucä kɛ nɛy tin ci Kuoth kɛ lɛy, guɔ̱ɔ̱rɛ ni duɔ̱ɔ̱p ëë ŋi̱i̱c ni ji̱ duëël Kuɔth kä Gä-lëë-cia. 2 Kɛ cäŋ in jio̱l rɛy juɔkni diaal bi ramɔ kä yɛ duɔ̱ɔ̱r la̱th go̱lä, kä tɔ̱wɛ jɛ, ce̱tkɛ mi bi tekɛ rëp, kɛ ɣöö /ca muc bi lɛ dol mi wa̱a̱ ben. 3 Kä mi wa̱a̱ cop, bä nɛy tin cia car ɛn ɣöö bi wä ja̱k kɛ warɛgak, kɛ ɣöö ba muckun naŋ kä Jɛ-ru-tha-lɛm. 4 Mi cia jɛ car ɛn ɣöö bä wä bä, kä bikɛ rɔ̱ ma̱t ɣä. 5 Ɣän bä yɛ ben gui̱l mi wa̱a̱ rët kɛ Ma-tha-do-nia, (kɛ ɣöö göörä rët kɛ Ma-tha-do-nia,) 6 kä dɔ̱ŋ bä te kɛɛl kɛ yɛ, kiɛ bä mäy thuk, kɛ kui̱ kä ɣöö bia ɣä nam rɛy ja̱lä, guäthɔ wa̱a̱ thi̱n ɔ. 7 Kɛ ɣöö /cä gui̱lun go̱r ɛn täämɛ, ɣän bakä ni yɛ. Ɣän göörä jɛ ɛn ɣöö bä jääny kɛ yɛ kɛɛl, mi nhɔk Kuäär ɛ. 8 Kä ɣän bä te kä Ɛ-pɛ-thäth amäni Cäŋ kä jiɛn dhieec. 9 Kɛ ɣöö ca ɣä lëp thi̱i̱k ɛlɔ̱ŋ kɛ kui̱ läätdä mi gɔaa, kä tëëkɛ löök ti ŋuan. 10 Mi wä Ti-mo-thi wä ben, tiɛtdɛ jɛ ɛn ɣöö bɛ thil mi dualkɛ jɛ rɛydun, kɛ ɣöö lätdɛ ni la̱t Kua̱r ni Yecu ce̱tkɛ ɣä. 11 Kä ɛnɔ, a thil ram mi caany jɛ. Namɛ jɛ dupdɛ kɛ mal, kɛ ɣöö derɛ ben kä ɣä. Kɛ ɣöö diɛɛwä jɛ ɛn ɣöö bɛ ben kɛnɛ dämaari. 12 Kɛ kui̱ dämandan ni A-pɔ-löth, ɣän cä jɛ läŋ ɛlɔ̱ŋ ɛn ɣöö bɛ yɛ gui̱l kɛnɛ dämanikɔn tin kɔ̱kiɛn, kä duundɛ ɣöö /ken Kuoth ɛ nhɔk ɛn ɣöö bɛ ben kä yɛ ɛn täämɛ. Bɛ ben, mi wëë tekɛ gua̱a̱th. 13 Niɛkɛ rɔ, cuɔ̱ŋɛ a bum rɛy ŋäthädun, a lo̱ckun bum, kä buɔ̱mɛ. 14 La̱tdɛ lätkun diaal kɛ nhök. 15 Täämɛ dämaari, ŋa̱cɛ jɛ ɛn ɣöö ji̱ gɔaal Thɛ-pa-näth kɛ kɛn nɛy tëë jio̱l tëë rietkɛ rɔ̱ dueeri kä A-ke-ya, kä cikɛ rɔ̱ ka̱m luäk nɛɛni tin ci Kuoth kɛ lɛy. 16 La̱ŋä yɛ ɛn ɣöö bia rɔ̱ ka̱m luäk nɛɛni ti ce̱tkɛ tɔ̱, kɛ nɛy diaal tin lät kɛɛl kɛ kɛ. 17 Ɣän tɛth lɔcdä kɛ ben Thɛ-pa-näth kɛnɛ Por-tu-na-täth kɛ A-ke-kuth, kɛ ɣöö cikɛ lät kɛ gua̱a̱thdun mëë ta̱yɛ jɔ̱ɔ̱r, 18 kɛnɛ ɣöö cikɛ yiëëdä jakä gɔaa amäni yieykun. Inɔ ŋiɛcɛ nɛy ti ce̱tkɛ tɔ̱. 19 Nërkɛ yɛ ɛ duël Kuɔth tin te kä E-cia. Nërkɛ yɛ ɛlɔ̱ŋ rɛy Kua̱r ni Yecu ɛ A-kui-lä kɛnɛ Pɛ-rith-ka, kɛɛl kɛ ji̱ duëël Kuɔth in te dhɔriɛn. 20 Dämuɔɔri diaal nërkɛ yɛ. A ramɔ ner ramɔ kɛ ci̱em nho̱kä mi rɛl rɔ. 21 Ner ɛmɛ gɔ̱ɔ̱rɛ ɣän Puɔl kɛ tetdä pa̱ny. 22 Mi tëëkɛ ram mi thil nhök kɛ Kuäär, a jɛ lamkɛ. Kuäära, bër! 23 A puɔ̱th Kua̱r ni Yecu tekɛ yɛ. 24 A nhök tekɛ yɛn diaal rɛy Kritho Yecu. Inɔnɔ.

2 Ko-rinth 1

1 Ɛ ɣän Puɔl, jak Yecu Kritho kɛ ruac Kuɔth, kɔnɛ dämandan ni Ti-mo-thi, Gɔ̱a̱rkɔ jɛ duel Kuɔth in te kä Ko-rinth, kɛnɛ nɛy diaal tin ci Kuoth kɛ lɛy rɛy rööl A-ke-ya kɛɛliw. 2 A puɔ̱th tekɛ yɛ kɛnɛ mal kä Kuoth in la Gua̱a̱ra kɛnɛ Kuääran ni Yecu Kritho. 3 A liak tekɛ Kuoth in la Gua̱n Kua̱ran ni Yecu Kritho, kä Gua̱n kɔ̱cä lɔaac, kä Kuoth in buum lo̱c nɛɛni diaal! 4 Jɛn la buumɛ kɔn rɛy rikni kɔn diaal, kɛ ɣöö dee kɔn tekɛ lua̱ŋ kɛ buɔ̱m nɛɛni kɔ̱kiɛn tin tekɛ rik, kɛ buɔ̱m in ca bum kɔn ɛ Kuoth. 5 Kɛ ɣöö ce̱tkɛ min nyuaknɛ bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c Kritho ti ŋuan, inɔ bä, nyuaknɛ buɔ̱m lo̱cnikɔn ti ŋuan kɛ Kritho. 6 Mi cuɔ̱ckɔ, ɛ kui̱ bumädun kɛnɛ ka̱ndun, kä mi ca kɔ bum, ca yɛ bum bä min ci yɛn ɛ jek, mëë ruɔ̱tdɛ cuɔ̱c bitdä mi ce̱tkɛ cuɔ̱c ëë ci cuuc kɛ kɔ. 7 Ŋa̱thda kɛ yɛ thilɛ mi wany jɛ, kɛ ɣöö ŋa̱ckɔ jɛ, ɛn ɣöö ci yɛn cuɔ̱cda nyuak kɛɛl kɛ kɔ, inɔ bä cia buɔ̱mda nyuak kɛɛl kɛ kɔ. 8 /Cakɔ jɛ go̱r, dämaari, ɛn ɣöö bia riɛk in ci tuɔɔk kä kɔ kä E-cia kui̱c. Cuɔ̱c ëë tekɛ kɔ di̱tdɛ ɛlɔ̱ŋ kä thiɛkɛ a cua kɔ lo̱c ɛn ɣöö dëë kɔ tëk. 9 Kɛ thuɔ̱k cakɔ jɛ jek ɛn ɣöö cakɔ kum kɛ lia̱a̱, kɛ ɣöö /cakɔ bi ŋäth ni pua̱nykɔ bakɔ ŋäth ni Kuoth in jiɛc naath li̱th. 10 Cɛ kɔ kän kä riɛk li̱eth, kä bɛ kɔ kän. Cakɔ ŋa̱thda la̱th kä jɛ, ɛn ɣöö jɛn bɛ kɔ nyɔk kɛ ka̱n, 11 Ce̱tkɛ min cia kɔ luäk bä kɛ palun, kɛ kui̱ kä ɣöö bi nɛy ti ŋuan Kuoth la̱r tɛ̈th lɔaac kɛ kui̱da, kɛ kui̱ puthä mi ca ka̱m kɔ ala luɔc pali nɛɛni ti ŋuan. 12 Nɛmɛ ɛ jɛn min liak nɛy ɛ ni rɔ̱, kä bä jɛ lat kɛ ca̱r mi thil duer. Rɛy kä ti diaal tin cakɔ la̱t rɛy ɣɔaa, cakɔ jɛ la̱t kɛ thuɔ̱k kɛ lɔc mi gɔaa rɛy. Lät nɛy ɛ kɛ puɔ̱th Kuɔth a /ci mɔ a pɛl ɣɔaa, kä kɛn diaal ɛ kui̱dun. 13 Thilɛ ruac dɔ̱diɛn mi gɔ̱a̱rkɔ yɛ, ɛ ni min dee yɛn ɛ kuɛn, kä dee cop lɔɔcdun kä dee gɔaa ni mi dërɛ cop lo̱cnikun amäni guut. 14 Ce̱tkɛ min ci tha̱a̱ŋda cop lɔɔcdun, kɛ ɣöö bia tekɛ liak kɛ kui̱da, ce̱tkɛ min bakɔ tekɛ liak kɛ kui̱dun kɛ cäŋ Kua̱r ni Yecu. 15 Kä min cä ŋa̱c ɛpuc, ɛn ɣöö bä yɛ ben gui̱l kɛ nhiam kɛ ɣöö dee lo̱ckun tɛɛth kä rɛɛw. 16 Cä jɛ car ɛn ɣöö bä yɛ gui̱l kɛ wädä kä Ma-tha-do-nia, kä bä luny jɔk kä yɛ kä Ma-tha-do-nia kɛ ɣöö dee yɛn ɣä ben nam dupdä wädä kä Ju-dia. 17 Kä caar yɛn ɛ ɛn ɣöö la̱tdä cär ɛ ti /cä lot ni jɛ? Kiɛ diiw yɛnɛ la̱tdä cär ti̱ti̱ ce̱tkɛ min lät ɣɔw ɛ, a dëë wee “Ɣɔ̱ɔ̱n” kä dëë wee “Ëëy” ni ɛn guäth ɔ kɛl ɔ? 18 Ce̱tkɛ min ro̱ŋ Kuoth kɛ ŋa̱th a thil diw, ruacda kɛ yɛ a /kenɛ a ɣöö “Ɣɔ̱ɔ̱n” kɛnɛ “Ëëy”. 19 Kɛ ɣöö Gat Kuɔth ni Yecu Kritho min cakɔ la̱t yɛ ɣän, kɔnɛ Thil-ba-näth kɛ Ti-mo-thi, /kenɛ a ɣöö “Ɣɔ̱ɔ̱n” kɛnɛ “Ëëy”, duundɛ ɣöö kä Yecu gua̱thni diaal ɛ “Ɣɔ̱ɔ̱n”. 20 Kɛ ɣöö ɛ jɛn ɛn ni̱n nyin Kuɔth diaal tin cɛ lar ɛ ɣöö “Ɣɔ̱ɔ̱n” rɛydɛ. Kä ɛ Kritho ɛ ni̱n latnɛ ni ɣöö “Inɔnɔ”, kɛ kui̱ gɔɔyä puɔnyä Kuɔth. 21 Kä täämɛ ɛ jɛn Kuoth ɛ ni̱n jak kɔ kɛnɛ yɛ kä bum rɛy Kritho. Kä cɛ kɔ kuany ala nɛɛkɛ. 22 Jɛn cɛ ciötdɛ gɔ̱a̱r wi̱i̱da, kä cɛ Yiëëdɛ jäkä rɛy lo̱cnikɔn ala min nhiam kä tin cɛ tɔ̱w kɛ kui̱dan. 23 Kä ɣän cä Kuoth cɔl ɛn ɣöö bɛ a neen kä ɣä. Kä kɛ ɣöö /ca yɛ bi duäc, cä lar ɛn ɣöö /cä bi ben kä Ko-rinth. 24 Kɔn /cakɔ kuk ni yɛ min bia ŋäth, kɔn ŋa̱ckɔ jɛ ɛn ɣöö bum yɛn rɛy ŋäthädun. Duundɛ ɣöö kuakɔ la la̱a̱t kɛɛl kɛ yɛ kɛ kui̱ tɛthä lɔaacdun.

2 Ko-rinth 2

1 Ɣän cä ca̱rä nyɔk ɛn ɣöö /cä bi ben kä yɛ, /cä lɔcdun bi jak kä jiäk. 2 Kɛ ɣöö mi jakä lo̱ckun kä jiäk, ɛŋa mi bi lɔcdä jakä tɛth, /cɛ bia ni jɛn ram in cä lɔcdɛ jakä jiäk? 3 Kä cä mɛmɛ gɔ̱a̱r yɛ, kɛ ɣöö mi wa̱a̱ wä ben, /cä dee lɛ cuuc kä nɛy tin dee ɣä moc kɛ tɛ̈th lɔaac. Kä ta̱a̱ kɛ ŋa̱th kɛ yɛn diaal pa̱ny ɛn ɣöö bi tɛ̈th lɔaacdä tekɛ yɛn diaal. 4 Kɛ ɣöö ɣän cä yɛ gɔ̱rikä kɛ riɛk mi di̱i̱t, kɛnɛ jiath lɔaac kɛ mer ti ŋuan, kä /ciɛ ɣöö bä yɛ moc kɛ jiääk lɔaac, ɛ ɣöö yɛn nhökdä min di̱i̱t kɛ yɛ ŋa̱c. 5 Kä mi tëëkɛ ram mi moc yɛ kɛ riɛk, /cɛ moc ni ɣä kɛ riɛk, kɛ tha̱a̱ŋdɛ kɛ yɛn diaal, kä /ca jɛ lat ɛlɔ̱ŋ. 6 Kɛ kui̱ raam mi ce̱tkɛ ɛnɔ tɔ̱a̱ŋ in cia ka̱m jɛ ro̱ŋɛ, 7 inɔ täämɛ dërɛ päl ni jɛ ikä kä dërɛ jɛ com, kɛ ɣöö /ci jiath lɔaac ɛ dee lɛ tiam. 8 Kɛ kui̱c ɛmɔ ɣän la̱ŋä yɛ kɛ ɣöö bia nhökdun kɛ jɛ dhil la̱r jɛ. 9 Cä yɛ gɔ̱rikä kɛ kui̱ kä mɛmɛ kɛ ɣöö bä yɛ ɣɔ̱n, kɛ ɣöö dëë jɛ ŋa̱c mi te yɛn kɛ luth kɛ ti diaal. 10 Ram mɔ bia pälikä mɔ, bä jɛ pälikä bä. Mi tëëkɛ mi cä pälikä, pa̱lä jɛ ikä kɛ kui̱dun nhiam Kritho, 11 kɛ ɣöö bɛ Cɛy-tan gaŋ kä ɣöö bɛ thil lua̱ŋ mi bɛ jek kɔn, kɛ ɣöö ŋäc kɔn ca̱a̱p tin te lɔɔcdɛ. 12 Mëë cä cop kä Ti-ro-ath kɛ ɣöö bä thuk Kritho ti gɔw lat, ca ɣä lëp thi̱i̱k kɛ kui̱ Kua̱r ni Yecu. 13 Kä /ken ca̱r wecdä rɔ pa̱l piny, kɛ ɣöö /ka̱n dämaar ni Tay-täth jek ɛn wi̱ni. Kä ɛnɔ cua kɛ ba̱ny mal, kä cua räth kä Ma-tha-do-nia. 14 Duundɛ ɣöö a tɛ̈th lɔaac tekɛ Kuoth, min bo̱th kɔn rɛy jucä kɛ Kritho min ci ŋäcdɛ dääk gua̱thni diaal kɛ kɔn ce̱tkɛ ŋuäny mi gɔaa. 15 Kɛ ɣöö lapnɛ wäl mi waŋkɛ kɛ Kritho kɛ kui̱ Kuɔth rɛy nɛɛni tin ca kän kɛnɛ rɛy nɛɛni tin ci bath. 16 Kɛ kui̱ nɛɛni tin ci bath ɛ ŋuäny li̱eth mi näk naath, kɛ nɛy tin tëk ɛ ŋuäny teekä mi no̱o̱ŋ tëk. Ɛŋa mi ro̱ŋ kɛ kɛn ŋɔaani ti̱ti̱? 17 Kä /ci kɔn ruac Kuɔth kɔk, ce̱tkɛ tha̱a̱ŋ nɛɛni tin kɔ̱kiɛn. Kä duundɛ ɣöö rɛy Kritho ruackɔ nhiam Kuɔth ala nɛy ti ji̱ thukä, ti ci Kuoth kɛ ja̱k.

2 Ko-rinth 3

1 A banɛ jɛ tok kɛ mi liaknɛ rɔ̱? Kiɛ dëëkɔ warɛgakni ti nyuɔ̱thkɔ rɔ̱ yɛ kiɛ kä yɛ, ce̱tkɛ tha̱a̱ŋ nɛɛni tin kɔ̱kiɛn? 2 Yɛn lapɛ warɛgaknikɔ tin ca gɔ̱r rɛy lo̱cnikɔn, min ba ŋa̱c kä dëë kuɛn ɛ nɛy diaal. 3 Kä nyooth yɛn ɛ ɛn ɣöö lapɛ warɛgak mi ca gɔ̱r ɛ Kritho min ca̱kɔ ja̱k, mi /ka̱n gɔ̱r kɛ wäl gɔ̱rä, duundɛ ɣöö gɔ̱a̱rkɛ jɛ kɛ Yiëë Kuɔth in tëk. Kä /ka̱n jɛ gɔ̱a̱r päämni ti pat paat, duundɛ ɣöö ca jɛ gɔ̱a̱r rɛy lo̱cni nath. 4 Mɛmɛ ɛ jɛn min cakɔ jek kɛ ŋa̱th kɛ lɔcda rɛy Kritho kɛ kui̱ Kuɔth. 5 Kä /ciɛ ɣöö röŋkɔ kɔn kärɔ̱, ɛn ɣöö tëëkɛ lua̱ŋ mi dëë kɔ lät ni duɔ̱ɔ̱r, lua̱ŋda bëë kä Kuoth, 6 min ci kɔ jakä ro̱ŋ kɛ ɣöö bakɔ a la̱a̱t matdä ruac in pay tuɔɔk, mi /ci mɔ a ŋuɔ̱t mi ca gɔ̱r duundɛ ɣöö ɛ yiëë. Kɛ ɣöö ŋuɔ̱t tin ca gɔ̱r näkɛ, kä Yiëë ŋunɛ tëk. 7 Täämɛ ca ŋut in no̱o̱ŋ lia̱a̱ gɔ̱r, kɛ rieet wi̱i̱ pa̱a̱m. Cukɛ ben kɛ buay Kuɔth, a /ci ji̱ I-thɛ-rɛl nhiam Muthɛ dee di̱el guec, kɛ ɣöö riaw buaydɛ wäŋkiɛn. Kä cu buay ɛmɔ te thi̱n kärɔa kɛ gua̱a̱th mi tɔt. 8 Kɛ thuɔ̱k la̱t Yieekä bi te ni jɛn kɛ buay mi di̱i̱t kä jɛn buay ɛmɔ. 9 Kä mi te la̱t in no̱o̱ŋ da̱k kɛ buay, kä bi la̱t in no̱o̱ŋ ka̱n buaydɛ di̱tdɛ kulɛ ni̱n ɛ di! 10 Kɛ thuɔ̱k mëë ci kɔŋ tekɛ buay mëëdan, cuɛ cu thil buay, kɛ kui̱ kä ɣöö ci buay mi di̱t ni jɛn ben. 11 Kä mi ci mi wäkɛ thuɔ̱k te kɛ buay, bi min te thi̱n a thil pek jɛ leny kɛ buay. 12 Kɛ ɣöö te kɔn kɛ ŋa̱th inɔ kɛ min bi ben, ta̱nɛ kɛ buɔ̱m lɔaac mi di̱i̱t. 13 /Canɛ ce̱tkɛ Muthɛ mi ci nhiamdɛ kum kɛ bi̱i̱, kɛ ɣöö /ci ji̱ I-thɛ-rɛl buay nhiamdɛ min wäkɛ thuɔ̱k bi nɛn. 14 Kä ca̱riɛn kɛ thuɔ̱k bumɛ, kɛ ɣöö amäni wa̱lɛ, mi liŋ kɛn ma̱t ruac ëë wal a kuɛnkɛ, ŋot bi̱i̱ ɛmɔ thi̱n, kɛ ɣöö /ca jɛ woc ɛ ni mi ci raan rɔ riet Kritho. 15 Ɣɔ̱ɔ̱n, amäni wa̱lɛ mi kuɛ̈nkɛ ruaacni Muthɛ kuɔ̱mkɛ ca̱riɛn ɛ bi̱i̱. 16 Kä mi ci raan rɔɔdɛ riet Kuäär ni Yecu, la bi̱i̱ ɛmɔ a wuɔckɛ. 17 Täämɛ, Kuäär ni Yecu ɛ jɛn Yiëë, kä gua̱a̱thɔ jëkɛ Yiëë Kua̱r ni Yecu thi̱n ɔ ɛ jɛn gua̱a̱th in te lɔar thi̱n. 18 Kɔn diaal, nyuɔthnɛ buay Kua̱r ni Yecu kɛ nhiamdan mi thil bi̱i̱. Kä jɛn buay ɛmɔ, bëë kä Kuäär min la Yiëë, cɛ kɔn loc ce̱tkɛ jɛ cɛ buay mi di̱i̱t mi thil pek nööŋ.

2 Ko-rinth 4

1 Kɛ kui̱ ɛmɔ, min ɛ kɔ̱a̱c lɔaac Kuɔth ɛn min la̱tdɛ la̱t ɛmɔ ci lɔcdan bi baath. 2 Canɛ ciaŋ po̱cä tin la̱tkɛ kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈ lo̱k. Kä lo̱k kɔn la̱t wän wäänä, kä canɛ ruac Kuɔth bi cäkikä. Kä kɛ ruac thukä mi jɔc, cakɔ rɔ̱ nyuɔ̱th yɛn diaal rɛy ŋäcä lo̱cnikun a jɔc nhiam Kuɔth. 3 Kä a cäŋ ca thuk Kuɔth ti gɔw kɛ kui̱dan kum, kuɔ̱mkɛ kɛ kɛ kui̱ nɛɛni tin li̱w kärɔ̱. 4 Kɛ kui̱ nɛɛni ti̱ti̱ ci kuoth ɣɔaa ɛmɛ ca̱r nɛɛni tin thil ŋa̱th cɔr, kɛ ɣöö bɛ kɛ pën guec buɔyä thukni ti gɔw kɛ kui̱ buɔyä Kritho, min la cät Kuɔth. 5 Kɛ ɣöö /ka̱nkɔ lat ni pua̱nykɔ, latkɔ ni Yecu Kritho ɛn ɣöö ɛ Kuäär, kä kɛ kɔn la̱a̱tkun kɛ kui̱ Yecu. 6 Kɛ ɣöö ɛ Kuoth ɛn ni̱n lar jɛ i̱, “A buay riaw kä muth,” ɛ jɛn Kuoth ci buaydɛ jakä buɔy rɛy lo̱cnikɔn, kɛ ɣöö bɛ kɔn nöŋ ŋäc buɔyä Kuɔth min buɔy nhiam Yecu Kritho. 7 Kä ta̱nɛ kɛ ria̱ŋ yieekä ɛmɛ kɔn nɛy ti ce̱tkɛ dha̱a̱ri muɔ̱ɔ̱n, kɛ ɣöö ba jɛ jakä jɔc agɔaa ɛn ɣöö buɔ̱m ɛ di̱i̱t ɛmɛ, /ciɛ duŋdan, ɛ duŋ Kuɔth. 8 Cakɔ moc riɛk kɛ dup diaal, kä duundɛ ɣöö /ka̱n kɔ riac, kä yi̱cɛ wuɔ̱thkɔ kä duundɛ ɣöö /ci lo̱ckɔ bath. 9 Kä cakɔ ciɛŋ a jiäk, kä duundɛ ɣöö /ka̱n kɔ päl, cakɔ duäc a bɛc, kä duundɛ ɣöö /ka̱n kɔ näk. 10 Kä rɛy pua̱nyni ni ciaŋ kapnɛ lia̱a̱ Yecu, kɛ ɣöö dënɛ tëk Yecu jakä jɔc rɛy pua̱nynikɔn bä. 11 Kɛ ɣöö min ŋuɔtnɛ kɛ tëk, la ka̱mkɛ kɔn lia̱a̱ ni ciaŋ kɛ kui̱ Yecu, kɛ ɣöö dee tëk Yecu jɔɔc rɛy pua̱nynikɔn tin la li̱w. 12 Lia̱a̱ lätdɛ rɛydan inɔ, kä duundɛ ɣöö tëk lätdɛ rɛydun. 13 Kɛ ɣöö te kɔn kɛ jɛn yiëë ŋäthä mɔ kɛl ɔ ce̱tkɛ min lat bok ɛ i̱, “Ɣän ŋa̱thä, kä cä cu ruac inɔ,” kɛ kui̱c ɛmɔ ta̱kɔ kɛ ŋa̱th ɛmɔ bä, kä ruackɔ inɔ. 14 Ŋa̱ckɔ jɛn ɛn ɣöö jɛn ram min ci Kuäär ni Yecu jiɛc li̱th bɛ kɔ jiɛc bä kɛ Yecu kɛɛl, kä bɛ kɔ naŋ nhiamdɛ kɛ yɛ kɛɛl. 15 Kä ŋɔak diaal ti̱ti̱ ɛ kui̱dun, kɛ ɣöö ce̱tkɛ min räth puɔ̱th Kuɔth kä nɛy kɔ̱kiɛn ti ŋuan, kɛ ɣöö dee liak tɛthä lɔaac buɔyä Kuɔth rɔ rep. 16 Kä inɔ /ci lo̱ckɔn baath. A cäŋ wä puɔ̱nydan kɛ thuɔ̱k, ŋotdɛ la ciaaŋ yieekädan a nyɔakɛ kɛ muɔc lua̱ŋ ni ciaŋ. 17 Kä rik pua̱a̱nydan ɛ tɔt ɛmɛ, rialɛ kɔn ikä kɛ kui̱ buɔyä mi do̱raar mi /canɛ dee luäŋ kɛ thëm. 18 Kɛ ɣöö /canɛ guic ni ŋɔaani tin la nɛ̈nkɛ, guic kɔn ni ŋɔaani tin /ca nɛn, kɛ ɣöö ŋɔaani tin nɛ̈nkɛ la thukɛ, kä ŋɔaani tin /ca nɛn kɛ do̱raari.

2 Ko-rinth 5

1 Kɛ ɣöö ŋa̱cnɛ jɛ, mi wä kɛmɛ wec muɔ̱ɔ̱n in ciëŋnɛ thi̱n min la puɔ̱nydan wä da̱k, ta̱nɛ kɛ ti̱c mi do̱raar nhial kä Kuoth, duel mi /ca lät kɛ tet. 2 Kä ɛn täämɛ rɛy kɛmɛkä nɛmɛ guɔɔrnɛ thi̱n, kä di̱t lo̱ckɔn kɛ ɣöö dëë kɔn kum kɛ ciëŋ nhial, 3 kɛ ɣöö mi ba kɔn kum kɛ jɛ, /ci kɔn bi te baaŋ juutdä. 4 Kɛ ɣöö min ŋuɔtnɛ rɛy kɛmɛkä mɛmɛ, kuɔmkɔn kɛ kui̱ cucädan, kä /ciɛ ɣöö ba kuum ka̱m raar, duundɛ ɣöö ba repni kumdan a di̱t, kɛ ɣöö ba puɔ̱ny in la li̱w bät ɛ tëk. 5 Ram mi ci kɔn rialikä kɛ kui̱ kä mɛmɛ ɛ jɛn Kuoth, in ci kɔn ka̱m Yiëëdɛ ala lär in thuɔ̱ɔ̱k kɛ kui̱ kä tin ca rialikä kɛ kui̱dan. 6 Kä ɛnɔ ta̱nɛ kɛ buɔ̱m lɔaac ni ciaŋ. Ŋa̱cnɛ jɛ mi ŋuɔtnɛ kɛ ciaŋ rɛy pua̱ny ɛmɛ, te kɔn jɔ̱ɔ̱r kä Kuäär, 7 kɛ ɣöö cieŋkɔn kɛ ŋa̱th, a /ci mɔ a min nɛ̈nɛ. 8 Ɣɔ̱ɔ̱n ta̱nɛ kɛ buɔ̱m lɔaac, dënɛ nhɔk ni ɣöö ta̱nɛ jɔ̱ɔ̱r kɛ puɔ̱ny kɛ ɣöö banɛ te kɛɛl kɛ Kuäär ni Yecu. 9 Kä ɛnɔ a cäŋ ciëŋnɛ rɛy pua̱ny ɛmɛ kiɛ ta̱nɛ jɔ̱ɔ̱r, min görnɛ ɛ ɣöö banɛ lɔcdɛ jakä tɛth. 10 Kɛ ɣöö bi kɔn diaal dhil jɔɔc nhiam kɔam luɔ̱k Kritho, kɛ ɣöö dee ramɔ jek kɛ min ca lät kä puɔ̱ny, mi gɔaa kiɛ mi jiääk. 11 Kɛ kui̱ ɛmɔ mi ŋa̱cnɛ luth Kua̱r ni Yecu, bi kɔn naath jak kä ŋa̱ckɛ jɛ. Kä kɔn diaal ŋäc Kuoth kɔn, kä ŋa̱a̱thä jɛ ɛn ɣöö ŋäc yɛn ɣä kɛ lo̱ckun. 12 /Cakɔ nyɔk ni rɔ̱ kɛ lät yɛ, ka̱mkɔ ni yɛ luɔt mi bia liak ni rɔ̱ kɛ kui̱da, kɛ ɣöö dërɛ tekɛ lua̱ŋ kɛ luɔc nɛɛni tin liakɛ rɔ̱ kɛ tin jɔc, a /ci mɔ a tin te lɔɔc ran. 13 Kɛ ɣöö mi nyuɔɔn ca̱ra, ɛ kui̱ Kuɔth. Kä mi carkɔ agɔaa, ɛ kui̱dun. 14 Kɛ ɣöö nhök Kritho comɛ kɔn, kɛ ɣöö canɛ jɛ jek a thil diw, ɛn ɣöö ci ram kɛl li̱w kɛ kui̱ nɛɛni diaal, kɛ kui̱ ɛmɔ ci nɛy diaal li̱w. 15 Kä cɛ li̱w kɛ kui̱ nɛɛni diaal, kɛ ɣöö /ci nɛy tin tëk bi̱lɛ tëk kärɔ̱, kä bikɛ tëk nikɛ jɛ ɛn min ci li̱w kä ca jiɛc li̱th kɛ kui̱diɛn. 16 Kä ni ɛn täämɛ a wee wä nhiam, thilɛ raan mi banɛ car ala raan kɛ ciaaŋ nath. A cäŋ ɛ mëë canɛ Kritho car ala raan kɛ ciaaŋ nath, /canɛ bi̱lɛ ŋot kɛ ca̱r inɔ. 17 Kɛ kui̱ ɛmɔ, mi te raan rɛy Kritho, ɛ jɛn ram mi ca nyɔk kɛ di̱eth. Ci ta̱a̱dɛ mëë wal thuuk, nɛnɛ, ci ciaŋ mi pay tuɔɔk ben. 18 Nɔmɔ kɛɛliw bëë kä Kuoth, min ci kɔn diaal luɔc maarä kɛ jɛ kɛ Kritho, kä cɛ kɔn ka̱m la̱t locä maarä. 19 Nɔmɔ luɔtdɛ ɣöö ci Kuoth ji̱ ɣɔaa luɔc maarä kɛ jɛ kɛ Kritho, a /kenɛ dueerikiɛn kuën kɛ, kä cɛ kɔn ka̱m la̱t locä maarä. 20 Inɔ lapnɛ ja̱a̱k kɛ kui̱ Kritho, a cɔɔl Kuoth naath kɛ kɔn. La̱ŋkɔ yɛ kɛ kui̱ Kritho, luɔcɛ maarä kɛ Kuoth. 21 Cɛ Yecu jakä tekɛ duer kɛ kui̱dan, jɛn ram min /ken met duer, kɛ ɣöö rɛydɛ dënɛ ciaaŋ cuŋni Kuɔth jek.

2 Ko-rinth 6

1 Kɛ ɣöö min la̱tkɔ kɛɛl kɛ jɛ, inɔ, la̱ŋkɔ yɛ i̱ /cia puɔ̱th Kuɔth bi ka̱n baaŋ. 2 Kɛ ɣöö cɛ lar i̱, “Kɛ gua̱a̱th mi ro̱ŋ cä yɛ liŋ, kä kɛ cäŋ känä cä yɛ luäk.” Nɛnɛ, mɛmɛ ɛ jɛn gua̱a̱th in ro̱ŋ, kä nɛnɛ, ɛn wa̱lɛ ɛ cäŋ känä! 3 Thilɛ mi bum mi cakɔ la̱th dup ran, kɛ ɣöö bɛ thilɛ bɛ̈l mi ba jek kä la̱tda. 4 Kä duundɛ ɣöö ce̱tkɛ ji̱ läätdä Kuɔth nyuɔthkɔ rɔ̱ kä ti diaal, kɛ dhi̱eel mi di̱i̱t, rɛy rikni, kɛnɛ ciaaŋ jiääk, kɛ ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c, 5 kɛ duäc, kɛnɛ yiɛni, kɛ rɔal, kɛnɛ lät ti bɛc, kɛ thil ni̱en, kɛnɛ buɔth. 6 Kä kɛ ciaaŋda mi wic wic, kɛnɛ ŋäc ŋɔaani, kɛ päl, lɔaac piny, kɛ gɔɔy, kɛ yiëë mi rɛl rɔ, kɛnɛ nhök mi thuɔ̱k, 7 kɛ ruac mi thuɔ̱k, kɛnɛ buɔ̱m Kuɔth, kä yio̱w kööran ɛ ciaaŋ cuŋni kɛ kui̱ tetdä cuëëc kɛnɛ tet caam. 8 Luɔ̱thkɛ kɔn, kä jakɛ kɔn kä po̱c, kuëthkɛ kɔn kä liakɛ kɔn. Ciaŋkɛ kɔ ce̱tkɛ ji̱ kacä, kä ŋotdɛ latnɛ ni thuɔ̱k, 9 kä ce̱tkɛ nɛy ti kueckɛ, kä ŋotdɛ ŋa̱ckɛ kɔ agɔaa, kä ce̱tkɛ mi cakɔ li̱w, kä nɛnɛ, tëk kɔ, kä ce̱tkɛ ti ca duäc, kä ŋuɔtkɔ /ka̱nkɔ näk, 10 ciaŋkɛ kɔ ce̱tkɛ nɛy ti jiɛth lo̱ckiɛn, kä tɛth lo̱ckɔ ni ciaŋ, ce̱tkɛ nɛy ti can, kä ŋotdɛ ria̱ŋkɔ nɛy ti ŋuan, kä ce̱tkɛ nɛy ti thil ŋu, kä ŋotdɛ ta̱kɔ kɛ ti diaal. 11 Kä cakɔ ruac kɛ yɛ kɛ thuɔ̱k, yɛn ji̱ Ko-rinth, kɔn cakɔ lo̱ckɔ lëp yɛ. 12 Kɔn /ka̱nkɔ yɛ gaŋ, ɛ nhök lɔaacdun ɛn nɔ gaŋ yɛ mɔ. 13 Kä ɣän ruacä kɛ yɛ ce̱tkɛ mi ruacä kɛ gaatkä. Yɛn bä nyuɔ̱thɛ kɔ ɛn ciaaŋ ɛmɔ. Lɛ̈pɛ lo̱ckun bä. 14 /Cuarɛ rɔ̱ mat kɛ nɛy tin thil ŋa̱th. Kɛ ɣöö ɛ ma̱t in mi̱th te kam ŋuɔ̱tni mɔ kɛnɛ ciaŋ cuŋni? Kiɛ ɛ mat in mi̱th te kam buɔyä kɛnɛ muth ɔ? 15 Kä ɛ mat ŋukä te kam Kritho kɛnɛ Be-lay-al min la gua̱n jiäkni? Kiɛ ɛ nyuaak ŋukä mi te kam gua̱n ŋäthä kɛnɛ ram mi thil ŋa̱th? 16 Ɛ mat ruac ŋukä te kam luaak Kuɔth kɛnɛ kuth guäyni mɔ? Kɛ ɣöö lapnɛ luaak Kuɔth in tëk, kä ce̱tkɛ min ca lar ɛ Kuoth i̱, “Bi ɣän cieŋ rɛydiɛn, kä bä ja̱l kamdiɛn, kä bi ɣän a Kuothdiɛn, kä bikɛ a nɛɛkä. 17 Kɛ kui̱ ɛmɔ bia raar kä kɛ kä bia a gööl kä kɛ, ruac ni Kuäär. /Cuarɛ mi jiääk gueer, kä ɛnɔ bä yɛ nyuɔ̱ɔ̱r agɔaa. 18 Kä bi ɣän a guurun, kä bi yɛn a dhɔɔlkä kɛnɛ nyieekä, ruac ni Kuäär in Leny Buɔ̱mdɛ ti Diaal.”

2 Ko-rinth 7

1 Mäthnikä, kɛ ɣöö ta̱nɛ kɛ lääri ti̱ti̱, kuanɛ rɔ̱ lak kä ti diaal tin jakɛ puɔ̱ny kɛnɛ yiëë kä jiäk, kä jaknɛ ciaŋ gɔɔyä kä thil diw rɛy luthä Kuɔth. 2 Muɔcɛ nɛy gua̱a̱th rɛy lo̱cnikun. Thilɛ ram mi cakɔ duer duer, kä thilɛ ram mi cakɔ jakä nuɔɔr, kä thilɛ ram mi cakɔ mac. 3 /Cä mɛmɛ lar kɛ kuethnidun, kɛ ɣöö cä jɛ lar kɛ nhiam ɛn ɣöö ta̱yɛ lɔɔcda, kɛ ɣöö dënɛ li̱w kɛɛl kä dënɛ tëk kɛɛl. 4 Ta̱a̱ kɛ liak kɛ yɛ ni ciaŋ, kä ta̱a̱ kɛ liak mi di̱i̱t kɛ yɛ. Ci lɔcdä thia̱a̱ŋ kɛ buɔ̱m, rɛy riknikɔ diaal tɛth lɔcdä ɛlɔ̱ŋ. 5 Kä cäŋ ni mëë cakɔ cop kä Ma-tha-do-nia, /ken pua̱nykɔ lɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ɣöö ca kɔ moc rik gua̱thni diaal, kä gak nɛy kɛ nɛy tin kɔ̱ŋ, kä te dual rɛyda. 6 Kä Kuoth in buum lo̱c nɛɛni ti jiɛth, cɛ kɔ bum kɛ ben Tay-täth, 7 kä /ciɛ kɛ bendɛ kärɔa, kä amäni cuɔ̱m ëë cia buum ni jɛ, kɛ ɣöö cɛ di̱t lɔaacdun kɛnɛ pa̱run, amäni ca̱run kɛ ɣä la̱r kɔ, kä inɔ ci tɛ̈th lɔaacdä cu di̱t. 8 A cäŋ ci lo̱ckun jiath kɛ warɛgakdä, /ci lɔcdä jiɛth cä gɔ̱r. Kä dee lɔcdä jiääk mëë cä nɛn ɛn ɣöö warɛgak ɛmɔ cɛ lo̱ckun jak kä jiɛth kɛ gua̱a̱th mi tɔt. 9 Kä täämɛ tɛth lɔcdä, kä /ciɛ ɣöö cä lo̱ckun jiath, kä ɛ ɣöö ci jiath lɔaacdun yɛ jakä rietdɛ rɔ̱ ciɛŋnikun kɛ ɣöö jiath lɔaac ɛmɔ no̱o̱ŋɛ Kuoth, a thilɛ riɛk mi cakɔ lät kä yɛ. 10 Kɛ ɣöö jiath lɔaac in lät Kuoth no̱ŋɛ naath riet kɛ rɔ̱ dueeri min bo̱th naath känä, kä thilɛ bɛ̈l mi no̱o̱ŋɛ, kä duundɛ ɣöö jiath lɔaac in no̱o̱ŋ ɣɔwɛ no̱o̱ŋɛ lia̱a̱. 11 Nɛ̈nɛ jɛ ci Kuoth yɛ luäk i̱di kɛ jɛn jiath lɔaacdun ɛmɔ. Cɛ yɛ jakä bia duɔ̱ɔ̱r la̱t kɛ lɔcdun kɛɛliw. Kä cɛ yɛ jakä gak, kä cɛ yɛ jakä ŋa̱cɛ ciaaŋ jiääk. Kä cɛ yɛ jakä tekɛ gör kɛ lätni kä mi gɔaa kɛnɛ lo̱k kä mi jiääk! Kɛ gua̱th diaal cia rɔ̱ nyoth kɛ thuɔ̱k ɛn ɣöö thilɛ yɛ duer kɛ mɔmɔ. 12 Kä ɛnɔ cäŋ ni mɔ cä yɛ gɔ̱r warɛgak ɔ, /ciɛ kɛ kui̱ raam in ci duer lat, kiɛ ram in ca lät kä duer ɔ, kä ɛ ɣöö ba di̱t lɔaacdun kɛ kɔ nyuɔ̱th yɛ nhiam Kuɔth. 13 Kä ɛnɔ cakɔ buɔ̱m jek. Kä a matkɔ cuɔ̱m bumäda thi̱n, ci lɔcda tɛɛth ɛlɔ̱ŋ kɛ kui̱ tɛthä lɔaac Tay-täth, kɛ ɣöö ci yɛn diaal lɔcdɛ jakä tɛth. 14 Kɛ ɣöö cä jɛ la̱r tha̱a̱ŋ liakädä kɛ yɛ, kä /ken yɛn ɣä jakä po̱c. Kä ce̱tnikɛ ruaacni diaal tëë cakɔ la̱t yɛ kɛ thuɔ̱ɔ̱k, inɔ ci lär liakädä nhiam Tay-täth cu a thuɔ̱k. 15 Kä lɔcdɛ tɛthɛ kɛ yɛ ɛlɔ̱ŋ, mɔ tiimɛ luthdun diaal kɛ jɛ, kɛnɛ nyuur ëë cia nyuur ni jɛ kɛ dual lathä. 16 Ɣän tɛth lɔcdä kɛ ɣöö ta̱a̱ kɛ ŋa̱th kɛ yɛ.

2 Ko-rinth 8

1 Dämaari görkɔ ɣöö bia puɔ̱th Kuɔth in ca kam ji̱ duëël Kuɔth in te kä Ma-tha-do-nia ŋa̱c, 2 kɛ ɣöö cakɛ ɣɔ̱n kɛ rik ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c, kä duundɛ ɣöö di̱t tɛ̈th lɔaacdiɛn a cukɛ muɔ̱c kɛ tet ti lɔr a cäŋni mëë kɛ can ti di̱t. 3 Kä ce̱tkɛ min dëë lar cikɛ muɔ̱c kɛ pek luäŋädiɛn, kiɛ a leny min tekɛ kɛ, nikɛ pek cärä lɔaacdiɛn. 4 Kä cukɛ kɔ la̱ŋ kɛ thuɔ̱k, ɛn ɣöö dee kɛ tekɛ kui̱c nɛɛni tin ci Kuoth kɛ lɛy. 5 Kä cukɛ mi /ci nɛy ɛ dee met car ŋun, cikɛ rɔ̱ ka̱m Kuäär ni Yecu kɛ nhiam, kä kɛ kɔrɛ cukɛ rɔ̱ ka̱m kɔn nikɛ ruac Kuɔth. 6 Kä inɔ, cuakɔ Tay-täth com mëë kɔŋ la̱t ɛmɔ tok, kɛ ɣöö bɛ yɛ luäk kɛ thuɔ̱k la̱t puthä mɔmɔ rɛydun. 7 Täämɛ yɛn ria̱ŋɛ kɛ ti diaal, ria̱ŋɛ rɛy ŋäthä, kɛnɛ lat ruaacni, kɛ rɛy ŋäcä ŋɔaani, kɛnɛ görun kɛ luäk nath, kɛ nhökdun kɛ kɔ. Kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ buɔ̱mɛ bä rɛy puthä mucä mɛmɛ. 8 /Ci ɣän mɛmɛ lat ce̱tkɛ ŋuk, kä ɛ ɣöö bä nhökdun ŋa̱c kɛ thuɔ̱k kɛ cäätdun kɛ nɛy tin kɔ̱kiɛn tin görkɛ luäk nath. 9 Kɛ ɣöö yɛn ŋa̱cɛ puɔ̱th Kua̱ran ni Yecu Kritho, kä cäŋ ni mëë riäŋɛ cɛ ben a can kɛ kui̱dun, kä kɛ ciaŋ canädɛ dee yɛn a nɛy ti ria̱ŋ ria̱a̱ŋ. 10 Kä kɛ kui̱ kä mɛmɛ ɣän ka̱mɛ yɛ lui̱kdä. Kä lui̱kdä lotdɛ rɔ kɛ ɣöö bia mëë cia tok thaar thuk kɛ la̱t. Kä kɛ yɛn nɛy tëë nhiam a /ci mɔ a ɣöö bia duɔ̱ɔ̱r la̱t, kä duundɛ ɣöö bia go̱r i̱ bia duɔ̱ɔ̱r la̱t. 11 Kä ɛn täämɛ thuɔ̱kɛ jɛ kɛ la̱t, kɛ ɣöö bi görun kɛ la̱tdɛ cu pa̱a̱r thuɔ̱kdu kɛ jɛ kɛ min tekɛ yɛ. 12 Kä mi go̱o̱ri ɣöö bi muɔ̱c, ba mucdu nhɔk, kä ba nhɔk ni min te thi̱n, a /ci mɔ a min thil kä jɛ. 13 Kä /cä lot ni ɣöö bi nɛy tin kɔ̱ŋ lɔar, bia kulɛ cuuc, duundɛ ɣöö go̱o̱r nɛy ti diaal i̱ bikɛ pa̱a̱r. 14 Kä ɛn täämɛ te yɛn kɛ ti ŋuan, kä dëë nɛy tin kɔ̱ŋ luäk tin thil ŋu, kɛ ɣöö dee ria̱ŋdiɛn yɛ luäk kɛ gua̱a̱th in thilɛ yɛ ŋu, kä inɔ dee pa̱a̱r cu te thi̱n. 15 Ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, “Ram mi tekɛ ti ŋuan /ci nyinkɛ ŋuan ɛlɔ̱ŋ, kä ram mi tekɛ ti tɔt /ci nyinkɛ kuiy ɛlɔ̱ŋ.” 16 A tɛ̈th lɔaac tekɛ Kuoth in ci nhök mi ce̱tkɛ min tekɛ ɣä la̱th lɔɔc Tay-täth. 17 Kä /ciɛ ɣöö cɛ cuɔ̱mda nhɔk kärɔa, kä ɛ gör lɔaacdɛ kɛ wä kä yɛ kɛ ca̱r lɔaacdɛ. 18 Kɔn ja̱kɔ jɛ kɛɛl kɛ ram mi dämandan rɛy Kritho, mi di̱t kɛ̈kdɛ ɛlɔ̱ŋ rɛy duëli Kuɔth diaal kɛ kui̱ latädɛ kɛ thuk ti gɔw. 19 Kä /ciɛ jɛn nɔmɔ kärɔa, ca jɛ kuany ɛ duël Kuɔth ɛn ɣöö bɛ ja̱l kɛ kɔ kɛɛl min naŋkɔ muc ti̱ti̱ kɛ kui̱ buɔyä Kua̱r, kɛnɛ ɣöö bakɔ jɛ nyoth ɛn ɣöö go̱o̱r nɛy luäk nath. 20 Görkɔ jɛ ɛn ɣöö bɛ thil ram mi bi kɔ bɛl kɛ kui̱ mucä mɛ di̱i̱t ɛmɛ mɛ la̱tkɔ mɛ, 21 kɛ ɣöö kɔn luɔtkɔ ni lätni kä mi gɔaa a /ci mɔ a nhiam Kua̱r ni Yecu kärɔa kä duundɛ ɣöö amäni nhiam nath bä. 22 Kä ja̱kɔ dämaara mi cakɔ ɣɔ̱n kɛ ti ŋuan kɛɛl kɛ kɛ, kä cakɔ jɛ jek go̱o̱rɛ luäk nath kɛ ŋɔaani ti ŋuan, kä täämɛ tëëkɛ gör lua̱k mi leny ni görɛ mëëdan kɛ kui̱ ŋäthädɛ in di̱i̱t kɛ yɛ. 23 Kä kɛ kui̱ Tay-täth, jɛn ɛ rɛwdä mi nyuakɔ la̱t kɛɛl bɛ yɛ luäk, kä kɛ kui̱ dämanikɔn, kɛn kɛ ja̱a̱k duëli Kuɔth tin nöŋkɛ buay Kritho. 24 Kɛ kui̱ ɛmɔ nyuɔthɛ nhökdun, a ba jɛ nɛn nhiam ɛ ji̱ duëli Kuɔth diaal kä ba jɛ ŋa̱c ɛn luɔt liakäda kɛ yɛ.

2 Ko-rinth 9

1 Täämɛ thilɛ luɔt mi bä yɛ gɔ̱a̱r warɛgak kɛ jɛ, kɛ kui̱ luäkä mi dëë jäkä nɛɛ Kuɔth tin cɛ lɛy. 2 Kɛ ɣöö ŋa̱cä jɛ go̱o̱r yɛn ɣöö bia luäk, a cä yɛ liak nhiam ji̱ Ma-tha-do-nia, cä la̱rkɛ ɛn ɣöö ci ji̱ A-ke-ya rɔ̱ rialikä kɛ luäk ni thaar. Kä cu görun kɛ luäk ri̱wdiɛn jakä cär kɛ ɣöö bikɛ muɔ̱c. 3 Kä ja̱kä dämanikɔn rɛy Kritho kä yɛ, kɛ ɣöö /ci liakda kɛ yɛ bi a baŋ rɛy kä mɛmɛ, kä dee yɛn rɔ̱ rialikä ce̱tkɛ min cä lar kɛ kui̱dun. 4 Kä mi cä ben kɔnɛ tha̱a̱ŋ ji̱ Ma-tha-do-nia, kä dëëkɔ yɛ jek a /ka̱nɛ rɔ̱ rialikä, bakɔ pöc amäni yɛn bä bia pöc, kɛ ɣöö bakɔ cu pöc kɛ ŋa̱thda kɛ yɛ. 5 Kä inɔ cä jɛ car ɛn ɣöö bä dämanikɔn läŋ kɛ wädiɛn kä yɛ kɛ nhiam kɛ ɣöö bikɛ muc in cia lar wä rialikä. Kä ɛnɔ dërɛ jɛ rialikä ala muc mi laar yɛn, a /ci mɔ a kok. 6 Mɛmɛ ɛ jɛn luɔtdɛ, ram mi pi̱th a kuiy, bɛ ŋɛɛr a kuiy bä, kä ram mi wä pi̱eth a di̱t, bɛ ŋɛɛr a di̱t bä. 7 Bi ramɔ dhil muɔ̱c ce̱tkɛ min cɛ car a /ci mɔ akɛ tha̱a̱ŋ lɔaac kiɛ kɛ kok, kɛ ɣöö nhɔk Kuoth ram mi muc kɛ tɛ̈th lɔaac. 8 Kä te Kuoth kɛ lua̱ŋ kɛ ɣöö bɛ yɛ moc puth diaal ti ŋuan, kɛ ɣöö bia tekɛ mi ro̱ŋ kɛ min görɛ ciaŋ, kɛ ɣöö dee yɛn kɛ nyuak rɛy lätni diaal ti gɔw. 9 Ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, “Jɛn mocɛ nɛy ti can, kä ciaŋ cuŋnidɛ tëë thi̱n a thil pek.” 10 Kä Kuoth in käm pi̱i̱th kuay kä käm jɛ juray kɛ kui̱ mi̱eth, bɛ nyinkun ka̱m yɛ kä bɛ kɛ jakä ŋuan, kä bɛ ŋër ciɛŋä cuŋnikun rep. 11 Ba yɛ jakä riäŋ kɛ ŋɔaani diaal, kɛ lɔar tetdun, min bi Kuoth nöŋ tɛ̈th lɔaac kɛ kɔ. 12 Kɛ lätni lua̱k ɛmɛ min käm yɛnɛ nɛy tin ci Kuoth kɛ lɛy, jakɛ naath kä la̱rkɛ Kuoth tɛ̈th lɔaac ɛlɔ̱ŋ. 13 Kɛ ɣɔ̱n la̱t lua̱k ɛmɛ, cia Kuoth liak kɛ luthdun kɛ ŋa̱thdun kɛ thuk ti gɔw kɛ kui̱ Kritho, kä kɛ muɔ̱cdun kɛ tet ti lɔr kɛ kɛ amäni kɛ kui̱ nɛɛni tin kɔ̱kiɛn diaal. 14 Kä mi palkɛ kɛ kui̱dun la görkɛ ni ɣöö deekɛ te kɛɛl kɛ yɛ kɛ kui̱ puthä Kuɔth in di̱i̱t in cɛ ka̱m yɛ. 15 A liak tekɛ Kuoth kɛ kui̱ mucädɛ min di̱i̱t min /ca dee luäŋ kɛ lär.

2 Ko-rinth 10

1 Ɣän Puɔl puɔ̱nydä la̱ŋä yɛ, kɛ ciaŋ thiɛkä kɛnɛ gɔɔy Kritho. Laar tha̱a̱ŋ nath jɛ lapä ram mi muɔ̱l muɔ̱l, kä mi ta̱a̱ jɔ̱ɔ̱r ɛ ɣän ram mi bum bum! 2 Ɣän cuɔmä yɛ ɛn ɣöö mi wa̱a̱ wä cop kä yɛ, /cä jɛ go̱o̱r i̱ bä buɔ̱m, ce̱tkɛ min dëë ruac a bum kɛ nɛy tin diɛwkɛ kɔ i̱ la̱tkɔ kɛ ciaŋ ɣɔaa. 3 Kä kɛ thuɔ̱k cieŋ kɔn rɛy ɣɔaa ɛmɛ, kä duundɛ ɣöö /ci kɔn ko̱r tɛr kɛ ciaaŋ ɣɔaa ɛmɛ. 4 Kɛ ɣöö yio̱w kööran /cikɛ nyin ɣɔaa, kä duundɛ ɣöö tekɛ kɛ buɔ̱m Kuɔth kɛ ɣöö banɛ kɛ däk gua̱th ti buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m. Canɛ ŋaknɔmni däk 5 kɛnɛ nyin liakä diaal tin galkɛ naath kä ŋäc Kuɔth, kä ka̱pnɛ cär diaal kɛ kui̱ luthä Kritho. 6 Cakɔ rɔ̱ rialikä kɛ ɣöö bakɔ nɛy diaal tin thil luth duäc, mi wa luthdun pekdɛ cop. 7 Guɛcɛ min te nhiamdun. Mi tëëkɛ ram mi ŋääth rɔɔdɛ ɛn ɣöö ɛ raan Kritho, a jɛ caarɛ ɛn ɣöö ce̱tkɛ min ɛ raan Kritho, kɛ kɔn nɛɛ Kritho bä. 8 Täämɛ a cäŋ mi liakä rɔ a di̱t kä tɔt kɛ buɔ̱m, in ci Kuoth ɛ ka̱mkɔ, ɛn buɔ̱m ɛmɔ ɛ mi kap ni yɛ nhial, /ciɛ mi däk ni yɛ. 9 /Cä jɛ go̱r ɛn ɣöö bɛ jɔɔc i̱ jakä ni yɛ kä dual kɛ warɛgaknikä. 10 Kɛ ɣöö laar kɛn ɛ i̱, “Bum luɔt warɛgaknikɛ, kä puɔ̱nydɛ nyuänɛ, kä ruaacnikɛ thil kɛ luɔt.” 11 A jɛ cop lo̱c nɛɛni tin ce̱tkɛ ɛn tɔ̱ ɛn ɣöö min latkɔ kɛ warɛgak a ta̱kɔ jɔ̱ɔ̱r, bakɔ jɛ lat ɛ ta̱kɔ thi̱n bä. 12 /Cakɔ jɛ go̱r ɛn ɣöö bakɔ rɔ̱ pa̱a̱r kɛ tha̱a̱ŋ nath tin latkɛ di̱tdiɛn kärɔ̱. Kä mi thɛ̈mkɛ rɔ̱ kamnikiɛn kä pa̱a̱rkɛ rɔ̱ kamnikiɛn, thilɛ mi gɔaa mi nyooth kɛn ɛ. 13 Kä /ci liakda bi räth ɛlɔ̱ŋ, bɛ peek rɛy la̱t in ci Kuoth ɛ ka̱m kɔ, ɛ ni ɣöö bakɔ cop kä yɛ. 14 Kɛ ɣöö /cakɔ pek këthda bi bäl, mi wakɔ wä cop kä yɛ, kɛ ɣöö kɛ kɔn nɛy tëë jio̱l tëë cuɔpkɛ gua̱a̱thdun kɛ thuk ti gɔw kɛ kui̱ Kritho. 15 Kä /ci liakda bi räth kɛ lät nɛɛni kɔ̱kiɛn, kä duundɛ ɣöö ŋa̱thda ɛ ɣöö bi ŋa̱thdun rɔ rep, kɛ ɣöö dëëkɔ la̱t mi di̱i̱t la̱t rɛydun, 16 kɛ ɣöö dëë kɔ thuk ti gɔw lat rɛy röli ti te kui̱dun, a thilɛ mi liakɔ rɔ̱ kɛ la̱t min ca la̱t ɛ radɔ̱diɛn. 17 Ca lar i̱, “Ram mi liak rɔ, a jɛ liak ni Kuäär ni Yecu.” 18 Kɛ ɣöö /ciɛ nɛy tin latkɛ gɔɔydiɛn kärɔ̱ kɛn tin nhɔakɛ, ɛ ni nɛy tin latkɛ gɔɔydiɛn ɛ Kuäär.

2 Ko-rinth 11

1 Ɣän dëë go̱r ni ɣöö bi yɛn ɣä rut, a cäŋ ɛ ɣän dɔ̱a̱r kä mi tɔt. Ruɔ̱tdɛ jɛ kɛ ɣä kɛɛl. 2 Ɣän ta̱a̱ kɛ tiɛɛl kɛ kui̱dun, tiɛɛl mi bëë kä Kuoth. Ɣän cä jɛ lar ɛn ɣöö bä yɛ ka̱m Kritho, a thil diw ce̱tkɛ nyam mi ka̱mkɛ ni cɔwdɛ kärɔa. 3 Kä ɣän dualä ɛn ɣöö, ce̱tkɛ mëë ci thɔ̱l Iib mɛt kɛ ca̱p wän wäänädɛ, ba cärkun böth jɔ̱ɔ̱r kä nhök luthä Kritho in thuɔ̱k in lɛy lɛy. 4 Kä la yɛn rɔ̱ a päl piny mi tëëkɛ ram mi ci ben kä yɛ, kä lätdɛ yɛ ruac Yecu mi göl kä Yecu in cak ɔ la̱t yɛ. Kä nhɔk yɛn yiëë kiɛ thuk ti gɔw ti gööl kä yiëë kɛnɛ thuk tin gɔw tin cia jek kä kɔ. 5 Caarä jɛ ɛn ɣöö /ci kuiy ni ɣän kä jaak ti̱ti̱ tin kapkɛ rɔ̱ nhial. 6 A cäŋɛ mi /ciɛ ɣän ram mi ca ŋi̱eec kɛ ruac, /ciɛ ɣän ram mi kui̱c ŋɔak. Gua̱thni diaal cakɔ mɛmɛ jakä jɔc nhiamdun kɛ dup diaal. 7 Tëëkɛ duer mi cä dui̱r kɛ locdä kɛ rɔ piny, kɛ ɣöö bä yɛ kap nhial, kɛnɛ ɣöö cä thuk Kuɔth ti gɔw la̱t yɛ a thilɛ mi käm yɛn ɛ ɣä? 8 Ɣän cä duël Kuɔth kɔ̱kiɛn mac kɛ känidä kɛ luäk kä kɛ, kɛ ɣöö bä yɛ lätikä. 9 Kä mëë ta̱a̱ kɛɛl kɛ yɛ, kä ta̱a̱ kɛ mi göörä, thilɛ ram mi cä cuc, kɛ ɣöö tëë göörä cakɛ ka̱m ɣä ɛ dämanikɔn rɛy Kritho tëë bëë kä Ma-tha-do-nia. Kä ɛnɔ /cä yɛ bi cuc, kä thilɛ duɔ̱ɔ̱p kɛl mi bä cuc yɛ. 10 Ce̱tkɛ min te thuɔ̱k Kritho rɛydä, liakdä kɛ rɔ ɛmɛ /cɛ bi biɛt rɛy rööl A-ke-ya kɛɛliw. 11 Kä ɛ kui̱ ŋukä? Kä derɛ a ɣöö /cä yɛ nhɔk? Ŋäc Kuoth ɛ ɛn ɣöö nhɔakä yɛ. 12 Kä bi min la̱tdä, ŋot kɛ mi la̱tdä jɛ a wee wä nhiam, kɛ ɣöö göörä ɣöö bä nɛy ti latkɛ ɣöö la̱tdiɛn in liakɛ rɔ̱ päärɛ kɛ la̱tdan pën latdɛ. 13 Kɛ ɣöö kɛn nɛy tɔ̱ ji̱ liakä tɔ̱tɔ̱ kɛ jaak ti guäy, ti la̱a̱t mɛɛtdä, jakɛ rɔ̱ kä ce̱tkɛ jaak Kritho. 14 Kä thilɛ mi gääy naath! A cäŋɛ ni Cɛy-tan puɔ̱nydɛ, jakɛ rɔ kä ce̱tkɛ jääk buɔyä. 15 Kä ɛnɔ /cakɔ ga̱a̱c mi ci ji̱ la̱tdɛ rɔ̱ jakä la̱a̱t cuŋni bä. Bi guutdiɛn pa̱a̱r kɛ lätkiɛn. 16 Ɣän nyɔakä jɛ kɛ lär, a thil ram mi caar jɛ ɛn ɣöö ɛ ɣän dɔ̱a̱r. Kä duundɛ ɣöö mi cär yɛn inɔ, nhɔakɛ ɣä ce̱tkɛ dɔ̱a̱r, kɛ ɣöö dëë rɔ liak kä mi tɔt bä. 17 Min laarä kɛ kui̱ liakä nɛmɛ /cä jɛ lar kɛ buɔ̱m Kua̱r ni Yecu, kä duundɛ ɣöö ruac ni ɣän ce̱tkɛ dɔ̱a̱r. 18 Kä min tëë nɛy ti ŋuan ti liakɛ rɔ̱ kɛ ciaaŋ ran ɣän bä, bä rɔ liak. 19 Kɛ ɣöö la yɛn dɔa̱a̱r a ruut kɛ tɛ̈th lɔaac, kɛ ɣöö yɛn pua̱nykun pɛlɛ! 20 Kä la yɛn ram mi ci yɛ jakä kuany, kiɛ ram mi pɛɛc yɛ, kiɛ mi mac yɛ, kiɛ mi kaaŋ yɛ, kiɛ ram mi pät yɛ nhiamdun a ruut. 21 Kä ɣän pöcä ɛn ɣöö bä jɛ lar, kɔn bä kɔ̱c kɔn kɛ jɛn nɔmɔ! Ɣän ruacä ce̱tkɛ dɔ̱a̱r, mi tëëkɛ mi liak raan rɔɔdɛ kɛ jɛ, amäni ɣän bä, bä rɔ liak kɛ jɛn nɔmɔ. 22 Kɛ kɛn ji̱ Ɣi-bɛ-ru? Amäni ɣän bä. Kä kɛn kɛ ji̱ I-thɛ-rɛl? Amäni ɣän bä? Kä kɛn kɛ kuay A-bɛ-ram? Amäni ɣän bä. 23 Kä kɛn kɛ la̱a̱t Kritho? Ɣän ruacä ce̱tkɛ ram mi ci yɔ̱ŋ, gɔaa ni ɣän. Kä duundɛ ɣöö ci lät ni ɣän ɛlɔ̱ŋ, kä ca ɣä yiɛn nikä ti nyin ŋuan, kɛ yɔ̱a̱t ti /ca kuɛn, kä thia̱k ni lia̱a̱ gua̱thni diaal. 24 Gua̱thni da̱ŋ dhieec ca ɣä moc yɔ̱a̱t ti jiɛn da̱ŋ diɔ̱k wi̱cdɛ bäŋuan ɛ ji̱ Juudh. 25 Kä gua̱thni da̱ŋ diɔ̱k ca ɣä duäc kɛ kɛtni. Kä ca ɣä bök kɛ pääm kä kɛɛl. Gua̱thni da̱ŋ diɔ̱k cu murkäb töl, kɛ wäär kɛnɛ cäŋ däär lɔakä rɛy bar. 26 Rɛy jäli ti ŋuan, cua̱ tekɛ rik rɛy kiɛri, kä cua̱ tekɛ rik kɛ ma̱a̱c, kɛ rik kä nɛɛkä, kɛ rik kä Jur, kɛ rik rɛy wec, kɛ rik rɛy dɔaar, kɛ rik rɛy bar, kɛnɛ rik kä nɛy tin thil ŋa̱th. 27 Cua̱ tekɛ cuɔ̱c kɛnɛ riɛk, kɛ thil ni̱en kɛ wääri ti ŋuan, kɛ buɔth kɛnɛ rɛw, kɛ thil mi̱eth kɛ tha̱a̱ŋ gua̱thni, kɛ kɔ̱c, kä thilɛ ɣä bieyni. 28 Kä a /ci ti diaal ti̱ti̱ te thi̱n tiamkɛ ɣä ɛ diɛɛr lɔaacdä kɛ kui̱ duëli ji̱ Kuɔth diaal. 29 Ɛŋa ɛnɔ kɔ̱c ɔ, kä /cä kɔ̱c? Ɛŋa ɛnɔ ca jakä tɛth ɔ, kä /ci lɔcdä jiɛth ɔ? 30 Mi bä rɔ liak, bä rɔ liak kɛ kui̱ ŋɔaani tin nyuɔ̱thkɛ kɔ̱a̱cdä. 31 Kuoth in la Gua̱n Kua̱r ni Yecu (ba jɛ puany amäni cäŋ kɛl!) ŋäcɛ jɛ ɛn ɣöö /cä lat ni kac. 32 Kä Da-math-kɛth cu kuäär in guur Kuäär ni A-re-täth rɛk Da-math-kɛth yien kɛ ɣöö bɛ ɣä käp, 33 kä duundɛ ɣöö cua ɣä luay piny kɛ dep kɛ wernyin pa̱a̱ny a ta̱a̱ rɛy diëny, kä cua rɔ kual kä jɛ.

2 Ko-rinth 12

1 Ɣän bä rɔ liak, a cäŋ thilɛ mi gɔaa mi bä jek thi̱n, kä duundɛ ɣöö bi ɣän wee wä nhiam kɛ tin ci Kuäär ni Yecu kɛ nyuɔ̱th ɣä. 2 Ɣän ŋa̱cä wut kɛl mi Krith-cin mi ca naŋ ni puɔ̱ɔ̱rä nhial kɛ run da̱ŋ wäl ŋuan tëë ci wä, ɣän kuecä jɛ mi puɔ̱nydɛ kɛnɛ mi ɛ nyuuth, ɛ Kuoth ŋäc jɛ mɔ. 3 Kä ɣän ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö wut ɛmɛ ca jɛ naŋ cieŋ nhial. Kä duundɛ ɣöö kuecä jɛ mi ca jɛ naŋ kɛ puɔ̱nydɛ kɛnɛ mi ɛ nyuuth, ɛ Kuoth ŋäc jɛ mɔ. Jɛn ci ti /cɛ dee luäŋ kɛ lat liŋ, ti thilɛ thok raam mi dëë nhök ɣöö bɛ kɛ lat. 5 Kɛ kui̱ wutdä ɛmɛ bä rɔ liak, kä kɛ kui̱ pua̱a̱nydä /cä rɔ bi liak, bä rɔ liak nikɛ kɔ̱a̱cdä. 6 Kä mi göörä ɣöö bä rɔ liak, /cä bi a dɔ̱a̱r, kɛ ɣöö bä lat ni thuɔ̱k. Kä /cä rɔ bi liak kɛ ɣöö thilɛ ram mi bi ɣä car a leny ni min la̱tdä kiɛ min liɛŋkɛ kä ɣä. 7 Kä kɛ ɣöö /cä rɔ bi liak kɛ nyuuthni ti gɔw tin ca nyuɔ̱th ɣä, ca puɔ̱nydä moc kɛ gua̱r. Ce̱tkɛ kɛ jääk Cɛy-tan kɛ ɣöö bɛ ɣä cuc, kɛnɛ ɣöö /ci lɔcdä bi tɛɛth ɛlɔ̱ŋ. 8 Cä Kuäär ni Yecu läŋ ni kä diɔ̱ɔ̱k kɛ kui̱ kä mɛmɛ ɛn ɣöö derɛ ɣä päl. 9 Kä duundɛ ɣöö cuɛ ɣä jiök i̱, “Puɔ̱thdä ro̱ŋɛ kɛ ji̱, kɛ ɣöö buɔ̱mdä cɛ lät agɔaa rɛy kɔ̱cädu.” Kä inɔ bä rɔ liak kɛ tɛ̈th lɔaac kɛ kui̱ kɔ̱cädä, kɛ ɣöö dee buɔ̱m Kritho cieŋ rɛydä. 10 Kɛ kui̱c ɛmɔ ɣän tɛth lɔcdä mi kɔ̱a̱cä kä kuëthkɛ ɣä kä la̱tdä ɛlɔ̱ŋ, kä ciaŋkɛ ɣä a jiäk kɛnɛ rik kɛ kui̱ Kritho. Kɛ ɣöö mi kɔ̱a̱cä, ɣän bä buɔ̱m. 11 Cu ɣän a dɔ̱a̱r! Cu yɛn ɣä kuɔk thi̱n. Kɛ thuɔ̱k kɛ yɛn dee ruac kɛ kui̱dä mɔ. Kɛ ɣöö /ci kuiy ni ɣän kä jaak ti̱ti̱ tin gɔw ni kɛn, a cäŋɛ ɣä baŋ. 12 Kɛ li̱ep bitdä ca nyuuthni ti nyuɔthkɛ ɣöö ɛ ɣän jääk mi thuɔ̱k la̱t rɛydun, kɛ nyuuthni kɛnɛ ti ga̱ykɛ naath, kɛ lät ti buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m. 13 Ɛ duɔ̱ɔ̱p in mi̱th /ka̱n yɛ lätikä ce̱tkɛ duël Kuɔth tin kɔ̱ŋ kɛ jɛ mɔ? Ɛ derɛ ku la ɣöö ɣän puɔ̱nydä /ka̱n yɛ thiec kɛ duɔ̱ɔ̱r? Pa̱lɛ ɣä ikä kɛ ɣöö /ka̱n yɛ pa̱a̱r! 14 Täämɛ ɣän ɛn cä rɔ rialikä kɛ ɣöö bä ben kä yɛ kɛ ben in diɔ̱ɔ̱kdiɛn. Kä /ci ɣän bi a riɛk kä yɛ, kɛ ɣöö /cä go̱r ni nyinkun, göörä ni yɛ. Kɛ ɣöö /ci gaat ŋɔak dol kɛ kui̱ diëëthnikiɛn, duundɛ ɣöö kɛ diëëth la ŋɔak a dol ɔ kɛ kui̱ gankiɛn. 15 Ɣän bi lɔcdä tɛɛth kɛ ɣöö bä ti diaal thöp kɛ kui̱dun amäni puɔ̱nydä. Mi nhɔakä yɛ ɛlɔ̱ŋ, dërɛ ɣä lɛ nhɔk kɛ nhök mi kuiy ni jɛn? 16 Kuanɛ jɛ car ɛn ɣöö /ka̱n yɛ riɛk. Ŋotdɛ lat yɛn ɛ i̱ pɛlɛ, kä cä yɛ cam kɛ kac. 17 Ɣän tëëkɛ mi cä mac ni yɛ kɛ nɛy tëë cä jäkä yɛ? 18 Ɣän cä Tay-täth com ɛn ɣöö bɛ wä, kä cä dämandan mi Krith-cin ja̱k kɛ jɛ kɛɛl. A ku yɛn lat ni ɣöö ci Tay-täth yɛ mac /ka̱nkɔ ku lät kɛ yiëë kɛl? Kä /ka̱nkɔ cieŋ kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɔ kɛl ɔ? 19 A ci yɛn ɛ ku car kɛ gua̱a̱th mi bäär ɛn ɣöö gaŋkɔ ni rɔ̱ nhiamdun? Kɔn ruac nɛy rɛy Kritho nhiam Kuɔth. Kä ti diaal tin la̱tkɔ mäthnikä, la̱tkɔ kɛ kɛ kui̱dun. 20 Kɛ ɣöö ɣän dualä mi wa̱a̱ wä ben, dɔ̱ŋ bä yɛ jek a /ci yɛn tekɛ ta̱a̱ in göörä, kä /ci yɛn ɣä bi jek kɛ ta̱a̱ in go̱o̱r yɛn ɛ. Kä ɣän dualä ɛn ɣöö dɔ̱ŋ bɛ tekɛ gak, kɛ tiɛɛl, waŋ lɔaac, rɛɛŋ, guer, lom, lat jɔ̱ɔ̱r, kɛ liak, kɛnɛ nyuɔɔn. 21 Ɣän dualä ɛn ɣöö mi wa̱a̱ rɔ nyɔk kɛ ben, bi Kuothdä ɣä jakä po̱c nhiamdun, kä bä ben pa̱r kɛ ruɔ̱t kɛ kui̱ nɛɛni ti ŋuan tëë ci duer mëëdan, kä /ka̱n rɔ̱ ri̱t nyuɔɔni, kɛ ciaŋ leerä, kɛnɛ nyin po̱cä tin jiäk tin ci kɛn kɛ la̱t.

2 Ko-rinth 13

1 Mɛmɛ ɛ jɛn diɔ̱ɔ̱k benädä kä yɛ. “Mi tëëkɛ go̱o̱ny bɛ dhil tekɛ nëën da̱ŋ rɛw kiɛ diɔ̱k.” 2 Ɣän cä nɛy diaal tëë ci duer mëëdan luek, kɛnɛ nɛy diaal tin kɔ̱kiɛn, kä luëëkä kɛ täämɛ min ta̱a̱ jɔ̱ɔ̱r, ce̱tkɛ mëë cä lat kɛ guelä mëë rɛwdɛ, ɛn ɣöö mi wa̱a̱ rɔ nyɔk kɛ ben, /cä kɛ bi päl. 3 Kɛ ɣöö go̱o̱r yɛn nyuuth, kɛ ɣöö ruac Kritho kɛ ɣä. Jɛn /cɛ kɔ̱c mi lätdɛ kɛ yɛ, kä duundɛ ɣöö bumɛ rɛydun. 4 Ca jɛ pua̱t jiaath rɛy kɔ̱cä, kä duundɛ ɣöö cɛ tëk kɛ buɔ̱m Kuɔth. Kä ɛ thuɔ̱k kɔ̱ckɔn rɛydɛ, kä min la̱tkɔ kɛ yɛ, banɛ tëk kɛ jɛ kɛɛl kɛ buɔ̱m Kuɔth. 5 Thɛ̈mɛ rɔ̱, kɛ ɣöö bia jɛ nɛn mi tëk yɛn rɛy ŋäthä. Ɣɔ̱a̱nɛ rɔ̱. A /ken yɛn ɛ ŋa̱c ɛn ɣöö te Yecu Kritho rɛydun? Kä ɛni mi cia thöl guäth ɣɔ̱nä! 6 Ŋa̱a̱thä jɛ ɛn ɣöö bia jɛ jek ɛn ɣöö /ka̱nkɔ thöl. 7 Kɔn palkɔ Kuoth ɛn ɣöö thilɛ duer mi bia la̱t. Kä /ci bi jɔɔc bä ɛn ɣöö cakɔ ɣɔ̱ɔ̱n luäŋ, kä ɛ ɣöö dërɛ la̱t ni cuɔ̱ɔ̱ŋ, a cäŋ bɛ ce̱tkɛ mi cakɛ thöl. 8 Thilɛ mi dëëkɔ la̱t mi gua̱c kɛ thuɔ̱k, bakɔ la̱t ni thuɔ̱k kärɔa. 9 Kɛ ɣöö tɛth lo̱ckɔ min kɔ̱a̱ckɔ kä buɔ̱mɛ. Nɔmɔ ɛ jɛn min pal kɛ kɔ ɛn ɣöö bia thil diw. 10 Inɔ gɔ̱a̱rä yɛ ti̱ti̱ min ŋuɔtdä na̱nä kɛ yɛ, kɛ ɣöö mi wa̱a̱ wä ben, /cä bi lɛ lät a bɛc kɛ läätdä kɛ buɔ̱m in ci Kuäär ɛ ka̱m ɣä kɛ kui̱ kapädun nhial, a /ciɛ kɛ kui̱ da̱kdun. 11 Kɛ jɔakdɛ, gaatmaari, kua duɔth kɛ mal. Jakɛ ciɛŋkun kä gɔw, kä liɛŋɛ ruacdä, a ruacdun la kɛl, ciëŋɛ kɛ mal, kä bi Kuoth nho̱kä kɛnɛ mal te kɛɛl kɛ yɛ. 12 Nërɛ rɔ̱ kɛ ci̱em nho̱kä mi rɛl rɔ. Nɛy diaal tin ci Kuoth kɛ lɛy nërkɛ yɛ. 13 A puɔ̱th Kua̱r ni Yecu Kritho, kɛnɛ nhök Kuɔth, kɛ mat Yieekä in Gɔaa in Rɛl Rɔ tekɛ yɛn diaal.

Gä-lëë-cia 1

1 Ɛ ɣän Puɔl, jak mi /ci jäk raan, kä mi /ci bä kä raan, kä duundɛ ɣöö bëë kä Yecu Kritho kɛnɛ Kuoth in la Gua̱a̱r in te nhial, min ci jɛ jiɛc li̱th. 2 Kä ɛn warɛgak ɛmɛ bä bëë kä dämanikɔn tin te kɛɛl kɛ ɣä. Gɔ̱a̱rkɔ jɛ duël Kuɔth tin te kä Gä-lëë-cia. 3 A puɔ̱th tekɛ yɛ kɛnɛ mal in bä kä Kuoth in la Gua̱a̱ra, kɛnɛ Kuäär ni Yecu Kritho. 4 Jɛn Yecu cɛ rɔ thöp kɛ kui̱ dueerikɔn, kɛ ɣöö bɛ kɔn kän kɛ gua̱a̱th ɛ jiääk ɛmɛ, ce̱tnikɛ ruac Kuɔthdan kä Gua̱a̱ra. 5 A liak wä kä jɛ amäni cäŋ kɛl. Inɔnɔ. 6 Ɣän cä ga̱a̱c kɛ ɣöö ci yɛn rɔ cu ri̱t kɛ pɛ̈th kä ram ëë cɔɔl yɛ rɛy nho̱kä Kritho, kä ŋa̱thɛ ni thok mi gɔaa mi göl. 7 /Ciɛ ɣöö tëëkɛ thok mi gɔaa mi dɔ̱diɛn, kä duundɛ ɣöö tëëkɛ tha̱a̱ŋ nath ti nyuɔnkɛ yɛ, kä görkɛ ɣöö bikɛ thok in gɔaa kɛ kui̱ Kritho ri̱t. 8 Kä duundɛ ɣöö cäŋ tëëkɛ raan kä kɔ kiɛ jääk nhial mi wä yɛ la̱t thok in gɔaa mi gua̱c kɛ min cakɔ la̱t yɛ, a jɛ kuɛ̈thkɛ! 9 Ce̱tkɛ min cakɔ kɔŋ lar kɛ nhiam, ɛn täämɛ nyɔakä jɛ kɛ lär, mi tëëkɛ ram mi lät yɛ thok in gɔaa mi gua̱c kɛ min cia jek, a jɛ kuɛ̈thkɛ! 10 Täämɛ, caar yɛn ɛ göörä ni liak kä naath, kiɛ kä Kuoth? Kiɛ göörä ni ɣöö bä lo̱c nath jakä tɛth? Mi ŋuɔtdä göörä ni ɣöö lo̱c nath jakä tɛth, /ci ɣän bi a kuany Kritho. 11 Ɣän göörä ɣöö bi yɛn ɛ ŋa̱c, gaatmaari, ɛn ɣöö thok in gɔaa in cä la̱t yɛ /cɛ tuɔɔk kä raan. 12 Kɛ ɣöö /cä jɛ jek kä raan, kä thilɛ ram mi ci ɣä ŋi̱eec kɛ jɛ, kä duundɛ ɣöö jëkä jɛ kɛ nyuuth kä Yecu Kritho. 13 Kɛ ɣöö ci yɛn tëkdä ëëdan rɛy ciɛŋä ŋäthä ji̱ Juudh liŋ. Ɣän cä duel Kuɔth ciɛŋ a jiäk ɛlɔ̱ŋ, cä jɛ go̱r ɛn ɣöö bä jɛ däk. 14 Kä cä wä nhiam ɛlɔ̱ŋ rɛy ŋäcä ciɛŋä ŋäthä ji̱ Juudh a lënyä ri̱cnikä ti ŋuan rɛy nɛɛnikä, kɛ ɣöö cä rɔ la̱th rɛy ŋuɔ̱tni gua̱ndɔɔŋnikɔ. 15 Kä duundɛ ɣöö ci Kuoth ɣä lɛy a /ka̱n ɣä ni dap, kä cuɛ ɣä cɔl nikɛ puɔ̱thdɛ. Cuɛ jɛ nhɔk 16 kä cuɛ ɣä nyuɔ̱th Gatdɛ, kɛ ɣöö bä thuk ti gɔw lat kɛ kui̱dɛ rɛy Juri. Kä /ka̱n lui̱k wä go̱r kä raan, 17 kä /ka̱n wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm kä nɛy tëë la jaak kä ɣä kɛ nhiam, kä duundɛ ɣöö cu wä ni ɣän kä Ä-rab-ya nikä kɛɛl. Kä kɛ kɔrɛ cua luny kä Da-math-kɛth. 18 Kä kɛ kɔr runi da̱ŋ diɔ̱k, cä wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm, kɛ ɣöö wa̱a̱ Thi̱i̱-päth gui̱l, kä cua te kɛɛl kɛ jɛ kɛ ni̱n wäl dhieec. 19 Kä cuɛ thil jaak ti kɔ̱kiɛn ti cua nɛn, cua nɛn ni däman Kua̱r ni Je-mɛth kärɔa. 20 Kä ŋäc Kuoth ɛ, mɛ gɔ̱a̱rä yɛ mɛ ɛ thuɔ̱k, /ci ɣän kac ni kac! 21 Kä cua wä rɛy röli Thi-ri-ya kɛnɛ Thi-li-cia. 22 Kä cua ŋot /ka̱n ɣä ŋa̱c ɛ ji̱ duëli Kuɔth Kritho tin te kä Ju-dia. 23 Cu kɛn liŋ ni min latkɛ i̱, “Jɛn ram mëë ci kɔn kɔŋ ciɛŋ a jääk, jɛn täämɛ latdɛ ŋa̱th ëë cɛ kɔŋ go̱r i̱ bɛ däk.” 24 Kä cukɛ Kuoth liak kɛ kui̱dä.

Gä-lëë-cia 2

1 Kä kɛ kɔr runi da̱ŋ wäl ŋuan, cua rɔ nyɔk kɛ wä kä Jɛ-ru-tha-lɛm kɔnɛ Bar-na-bäth kɛɛl, kä cua Tay-täth naŋ kɛ ɣä kɛɛl. 2 Ɣän cua wä kɛ ɣöö ci Kuoth ɛ nyuɔ̱th ɣä bä wä. Kä kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈ cua bööthkiɛn la̱t thuk tin gɔw tin cä la̱t Jur. Cä jɛ go̱o̱r ɛn ɣöö bä la̱tdä mëëdan kɛnɛ mɛ la̱tdä mɛ ɛn täämɛ ɛn ɣöö bɛ la baŋ. 3 Kä cäŋɛ ni Tay-täth ëë tekɛ ɣä kɛɛl, /ka̱n jɛ kuɔ̱k ɣöö ba jɛ cuɛl, cäŋɛ ni mëë ɛ raan Gɛ-rith. 4 Ruackɔ kɛ kui̱ rikä mɛmɛ kɛ ɣöö tëëkɛ ji̱ ŋäthä kacä ti ci cunh rɛy bunädan kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈. Cikɛ ben rɛc ce̱tkɛ li̱eem kɛ ɣöö ba lɔaran rɛy Kritho Yecu ben ŋa̱c. Görkɛ ni ɣöö ba kɔn jakä kuaany. 5 Kä /ken nɛy rɔ̱ lua̱rkɛ a cäŋɛ gua̱a̱th mi tɔt. Kä görkɔ ni ɣöö bakɔ thuɔ̱k thukni ti gɔw jakä te thi̱n ni ciaŋ kɛ kui̱dun. 6 Kä nɛy tin ce̱tkɛ ti dee a bööth (kɛn /cikɛ ŋu kä ɣä. Kä Kuoth nɛy diaal kɛ kɛl.) Kɛn bööth tɔ̱tɔ̱ thilɛ ca̱r mi ci kɛn ɛ mat rɛy ruacdä. 7 Kɛ kui̱c in dɔ̱ŋ, ci nɛy tin di̱t ti̱ti̱ jɛ nɛn ɛn ɣöö ca thuk ti gɔw ka̱m ɣä kɛ ɣöö bäkɛ la̱t Jur, ce̱tkɛ mëë ca thuk ti gɔw ka̱m Pi-tɔr kɛ ɣöö bɛ kɛ la̱t ji̱ Juudh. 8 Kɛ ɣöö Kuoth cɛ Pi-tɔr moc buɔ̱m kɛ ɣöö bɛ lät rɛy ji̱ Juudh ala jak, amäni ɣän bä cɛ ɣä moc buɔ̱m kɛ ɣöö bä lät rɛy Juri ala jak. 9 Kä mëë ci bööth ti̱ti̱, Je-mɛth, kɛnɛ Thi̱i̱-päth, kɛ Jɔ̱ɔ̱n puɔ̱th in ca ka̱m ɣä ɛ Kuoth nɛn, cukɛ ɣä nhɔk kɔnɛ Bar-na-bäth, kä cukɛ wäda lät rɛy Juri nhɔk, kä kɛn bikɛ wä kä ji̱ Juudh. 10 Kɛl in ci kɛn ɛ thiec, ɛ ɣöö bi kɔn nɛy ti can tim, kä ɛ jɛn min göörä i̱ bä la̱t. 11 Kä mëë ci Thi̱i̱-päth ben kä Ɛ̈n-ti-ɔk, cua̱ jɛ gak ni nhiamdɛ, kɛ ɣöö jɛn cɛ duer. 12 Kɛ ɣöö mëë ŋot a /ken tha̱a̱ŋ nath tëë ca ja̱k ɛ Je-mɛth ni ben, Pi-tɔr la mi̱thɛ kɛnɛ Jur kɛɛl. Kä mëë ci nɛy tɔ̱tɔ̱ ben cuɛ rɔ guath jɔk, kä cuɛ rɔ da̱a̱k kɛ kɛ, kɛ ɣöö dualɛ kɛ nɛy tin ca cuɛl. 13 Kä cu ji̱ Juudh tin kɔ̱ŋ rɔ̱ ma̱t jɛ kä mɛɛt ɛmɔ, kä a cäŋɛ ni Bar-na-bäth cua jɛ buath raar, kɛ jɛn mɛɛt ɛmɔ. 14 Kä mëë cä jɛ nɛn ɛn ɣöö /cikɛ thuk ti gɔw lat kɛ thuɔ̱kdɛ, cua Thi̱i̱-päth jiök nhiamdiɛn diaal i̱, “Mi ji̱n, ɛ ji̱n raan Juudh, kä cieŋi ce̱tkɛ Juɔ̱r, a /ci ce̱tkɛ raan Juudh deri Jur kok i̱di ɛn ɣöö bikɛ cieŋ ce̱tkɛ ji̱ Juudh?” 15 Kɔn pua̱nykɔn lapnɛ ji̱ Juudh kɛ di̱eth, a /ci kɔn a Jur ti ji̱ dueeri. 16 Kä ŋotdɛ ŋa̱cnɛ jɛ ɛn ɣöö /ca raan moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛɛl kɛ Kuoth kɛ guuri ŋuɔ̱tni Muthɛ, muɔckɛ raan cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ŋa̱th kɛ Yecu Kritho. Kä kɔn bä ŋa̱thnɛ Kritho Yecu, kɛ ɣöö banɛ tekɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ŋa̱th rɛy Kritho, a /ci mɔ akɛ ɣöö guɔ̱ɔ̱rnɛ ŋuɔ̱t, kɛ ɣöö thilɛ ram mi ba moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ guuri ŋuɔ̱tni. 17 Kä mi ɣɔ̱a̱nɛ jɛ ɛn ɣöö banɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ jek rɛy Kritho, ca kɔn jek ɛn ɣöö lapnɛ ji̱ dueeri, kä Kritho ba ja̱ŋ dui̱rä? Ëëy /Cɛ bi a jɛn! 18 Kä mi nyɔakä ŋɔak ti cä kɔŋ da̱k piny kɛ lätni, inɔ ɣän cä jɛ nyoth ɛn ɣöö cä duer la̱t. 19 Inɔ, rɛy ŋuɔ̱tni ɣän cä li̱w kɛ ŋut, kɛ ɣöö dëë tëk kɛ Kuoth. Ca ɣä näk kɛ Kritho kɛɛl wi̱c jiaath in ri̱ew, 20 /ci lɛ ŋot ni ɣän teekä, kä duundɛ ɣöö ɛ Kritho tëk rɛydä mɔ. Kä tëk in tëk kɛ ɣä täämɛ rɛy pua̱ny, ɛ jɛn tëk in tëk kɛ ɣä kɛ ŋa̱th kɛ Gat Kuɔth, min nhɔk ɣä, kä cuɛ rɔɔdɛ thöp kɛ kui̱dä. 21 /Cä jak ni puɔ̱th Kuɔth kä thil luɔt, kɛ ɣöö mi muɔckɛ raan cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ guuri ŋuɔ̱tni, kä li̱w Kritho kɛ mi thil luɔt.

Gä-lëë-cia 3

1 Yɛn ji̱ Gä-lëë-cia ti dɔa̱a̱r! Ca Yecu Kritho nyoth nhiamdun, a ca pua̱t jiaath in ri̱ew! Kä ɛŋa ci yɛ tueth ɔ? 2 Yɛn la̱rɛ ɣä kɛl ɛmɛ. Ci yɛn Yiëë jek kɛ guuri ŋuɔ̱tni kiɛ ɛ ŋa̱thdun kɛ min cia liŋ? 3 Aku yɛn a dɔa̱a̱r? Ci yɛn tëkdun tok kɛ Yiëë, kä täämɛ go̱o̱r yɛn ɣöö bia thuk kɛ buɔ̱m pua̱ny? 4 A ci ŋäcdun cua̱ ni baŋ? Kä mi ɛ jɛn inɔ jɛn ca ni baŋ pa̱ny. 5 Kä Kuoth cɛ yɛ ka̱m Yiëë, kä cɛ ti ga̱ykɛ naath la̱t rɛydun, kɛ kui̱ guuri ŋuɔ̱tni kiɛ kɛ ŋa̱thdun kɛ min cia liŋ? 6 Kä cu Ruac Kuɔth in Rɛl Rɔ ruac kɛ kui̱ A-bɛ-ram i̱, “Cu A-bɛ-ram Kuoth ŋäth, kä cua ŋa̱th ɛmɔ nhɔk ɛ Kuoth min cua kuën A-bɛ-ram ala cuɔ̱ɔ̱ŋ.” 7 Inɔ, kua jɛ nɛn ɛn ɣöö nɛy tin ŋa̱thkɛ Kuoth, kɛ kɛn gaat A-bɛ-ram. 8 Kä cu ruac Kuɔth in Rɛl Rɔ jɛ lat kɛ nhiam ɛn ɣöö bi Kuoth Jur ka̱m cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ŋa̱th. Kä cu Ruac Kuɔth in Rɛl Rɔ thuk ti gɔw la̱t A-bɛ-ram a ŋotdɛ /kenɛ ni cop wëë i̱, “Kɛ ji̱ ba döör diaal poth.” 9 Inɔ, kɛn nɛy tin ŋa̱th cakɛ poth kɛɛl kɛ A-bɛ-ram mëë ci ŋa̱th. 10 Kɛ kui̱ ɛmɔ nɛy diaal, tin guɔ̱ɔ̱rkɛ ni ŋut tekɛ kɛ lam, kɛ ɣöö ca gɔ̱r i̱, “Lam akɛ nɛy diaal, tin /ca ŋɔak diaal tin ca gɔ̱r rɛy buɔk ŋutdä lät, kä /ca kɛ luth.” 11 Täämɛ cɛ jɔɔc agɔaa ɛn ɣöö thilɛ ram mi bi cuɔ̱ɔ̱ŋ jek nhiam Kuɔth kɛ ŋut, kɛ ɣöö ca gɔ̱r i̱, “Jɛn ram mi tekɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ bɛ tëk kɛ ŋa̱th.” 12 Kä duundɛ ɣöö ŋut /cɛ cuŋ wi̱i̱ ŋäthä, kɛ ɣöö ca gɔ̱r i̱, “Ram mi lät tin go̱o̱r ŋuɔ̱tkɛ bɛ tëk kɛ kɛ.” 13 Ci Kritho kɔn luɛl kä lam in ci ŋut ɛ ka̱m kɔn, kɛ ɣöö ca gɔ̱r i̱, “Lam akɛ nɛy diaal tin ca pua̱t jiaath.” 14 Kɛ kui̱ kä ɣöö dee puɔ̱th A-bɛ-ram ben kä Jur kɛ Kritho Yecu, kɛ ɣöö dënɛ puɔ̱th Yieekä min ca lar jek kɛ ŋa̱th. 15 Gaatmaari ka̱mä yɛ nyuuth kɛ tin tëk kɛ naath. Mi ci nɛy da̱ŋ rɛw ruac mat kä ci kɛn min ca mat thany, thilɛ ram mi dee jɛ däk, kiɛ dee duɔ̱ɔ̱r mat thi̱n. 16 Täämɛ ca ruac la̱t A-bɛ-ram kä ca la̱t kuɛ̈ɛ̈dɛ. /Ka̱nɛ lar i̱, “Kɛnɛ kuaykɛ,” ce̱tkɛ nɛy ti ŋuan, kä duundɛ ɣöö cɛ lar kɛ kui̱ raam kɛl min la Kritho i̱, “Kɛnɛ kuɛ̈ɛ̈du”. 17 Min luɔtdä jɛn ɛn. Jɛn ŋut min lɔ̱ ben a ci run ti kur ŋuan wi̱cdɛ jiɛn da̱ŋ diɔ̱k thuuk, /cɛ mat ruac ëë ci Kuoth ɛ lar bi däk, a bɛ mat ruac in ca lar jakä baŋ. 18 Kɛ ɣöö mi muc Kuɔth bëë kä ŋut, /cɛ dee lɛ ŋot ala ruac mi cɛ lar. Kä duundɛ ɣöö ci Kuoth muc ɛmɔ ka̱m A-bɛ-ram kɛ min cɛ la̱r jɛ. 19 Kä ɛŋu mi lot ŋut ɛ? Matkɛ ni jɛ thi̱n kɛ ɣöö bɛ duer nyoth, amäni mi wä kuɛ̈ɛ̈ in ca lat wä ben. Kä ŋut ca jɛ ŋun ɛ ja̱a̱k nhial kɛ ram mi te kam ɔ. 20 Täämɛ /ca ram mi te kamɔ go̱r mi te ni kui̱ kɛl thi̱n, kä Kuoth ɛ kɛl. 21 Täämɛ nɛmɛ lotdɛ ni ɣöö ŋut gɛmɛ kɛ min ci Kuɔth ɛ lar? /Cɛ dee a jɛn! Kɛ ɣöö mi ca ŋut ŋun kɛ ɣöö bɛ tëk nööŋ, kä dee cuɔ̱ɔ̱ŋ ben kɛ ŋut. 22 Kä duundɛ ɣöö ci Ruac Kuɔth in Rɛl Rɔ jɛ lar ɛn ɣöö ŋɔak diaal piny bumä dui̱rä, kɛ ɣöö dëë muc in ca lar kɛ ŋa̱th rɛy Yecu Kritho ka̱m nɛy tin tekɛ ŋa̱th. 23 Täämɛ, a /ken ŋa̱th ni ben, ca kɔn yiɛn ɛ ŋut, käpɛ kɔn piny amäni mi ci ŋa̱th jɔɔc. 24 Kɛ kui̱c ɛmɔ, cu ŋut a lueekdan amäni mëë ci Kritho ben, kɛ ɣöö dee kɔn tekɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ŋa̱th. 25 Kä ɛn täämɛ ci ŋa̱th ɛmɔ ben, /ci kɔn lɛ ŋot kɛ mi ta̱nɛ kɛ lui̱i̱k. 26 Kɛ ɣöö rɛy Kritho Yecu yɛn diaal lapɛ gaat Kuɔth kɛ ŋa̱th. 27 Kä ca yɛ lak kɛ matdun kɛ Kritho, cia rɔ̱ kum kɛ Kritho. 28 Cia cu thil raan Juudh kiɛ Gɛ-rith, kä cɛ thil kuany kiɛ ram mi lɔr, kä cɛ thil wut kiɛ ciek, kɛ ɣöö yɛn diaal lapɛ kɛl rɛy Kritho Yecu. 29 Kä mi lapɛ nɛɛ Kritho, lapɛ kuay A-bɛ-ram, kä bi yɛn min ca lar ɛ Kuoth jek.

Gä-lëë-cia 4

1 Ɣän min luɔtdä mɛn. Kɛn gaat tin bi nyin gua̱ni guäl, ca kɛ ciɛŋ ce̱tnikɛ kuaany mëë ŋotkɛ kɛ gaat, a cäŋ kɛ kɛn gaat tekɛ ŋɔaani diaal ɔ. 2 Kä min ŋot kɛn kɛ kuɛ̈ɛ̈, tëëkɛ wutni ti tiɛtkɛ kɛ, amäni cäŋ in ci gua̱n ɛ lar. 3 Kä cua jɛn ta̱a̱ ëë tekɛ kɔn, mëë ŋot kɔn kɛ gaat, lapnɛ kuaany yieeni tin ruackɛ ɣɔaa ɛmɛ. 4 Kä mëë ci gua̱a̱th in ro̱ŋ cop, cu Kuoth Gatdɛ ja̱k, cua jɛ dap ɛ ciek, dapkɛ jɛ piny ŋutdä, 5 kɛ ɣöö bɛ nɛy tin te piny ŋutdä kän, kɛ ɣöö dee kɔn ciöt ni ɣöö gaat Kuɔth mi dɔap jek. 6 Kä kɛ ɣöö lapɛ gaat, ci Kuoth Yiëë Gatdɛ jäkä rɛy lo̱cnikɔn, min wiee i̱, “Abba! Guä!” 7 Inɔ, ji̱n /ci lɛ ŋot ala kuany, ɛ ji̱n gat, kä mi lapi gat, akuoth bɛ ji̱ ka̱m ti diaal tin tekɛ jɛ kɛ kui̱ gatdɛ. 8 Mëëdan, mëë kui̱c yɛn Kuoth, cu yɛn a kuaany kä ti /ci tɔ̱a̱ kuth ti thuɔ̱ɔ̱k. 9 Kä täämɛ min cia ben a cia Kuoth ŋa̱c, kiɛ kɛ ɣöö ba yɛ ŋa̱c ɛ Kuoth, ɛŋu dee yɛn rɔ̱ nyɔk kɛ loc jɔk kä ti jiäk ɔ tin la ruëëc yieeni ti jiäk ɔ? Ɛŋu go̱o̱r yɛn, ɣöö bi yɛn rɔ̱ nyɔk ala kuaanykiɛn ɔ? 10 Ŋot yɛn tiit yɛn ni̱n, kɛ päth, kɛ gua̱th runä, kɛnɛ run! 11 Ɣän dualä kɛ yɛ ɛn ɣöö la̱tdä min cä lät kä yɛ ba baŋ. 12 Dämaari, ɣän la̱ŋä yɛ, gɔaani ɣöö bia ce̱tkɛ ɣä, kɛ ɣöö bä cu ce̱tkɛ yɛ bä. Thilɛ duer mi cia lät kä ɣä. 13 Ŋäc yɛn ɛŋu cä yɛ la̱t thuk ti gɔw kɛ nhiam ɔ, ɛ ɣöö ta̱a̱ kɛ juey. 14 Kä a cäŋ ni mëë jueydä ɛ riɛk kä yɛ, /ken yɛn ɣä buy, kä /ken yɛn ɣä lo̱k, kä duundɛ ɣöö ci yɛn nyuɔ̱ɔ̱r ni ɣä agɔaa ce̱tkɛ mi nyuur yɛn ni jääk nhial, kä ce̱tkɛ mi nyuur yɛn ni Yecu Kritho. 15 Ɛŋu ci tuɔɔk ɔ kä tɛ̈th lɔaac ëëdan? Kä ɣän puɔ̱nydä dëë wee dee yɛn wäŋkun lööl raar kä dërɛ kɛ ka̱m ɣä mi lotdɛ rɔ ɛ nëë. 16 Ɛn täämɛ, ci ɣän a gua̱n tɛ̈run, kɛ ɣöö cä yɛ la̱t ruac mi thuɔ̱k? 17 Kɛn nɛy ti̱ti̱ pɛ̈lkɛ ni yɛ, kä /ciɛ kui̱ kä mi gɔaa. Go̱o̱r kɛn ni ɣöö da̱kɛ ni kɔn, kɛ ɣöö bia kulɛ guɔ̱ɔ̱r nikɛ. 18 Gɔaa ɛ ɛn ɣöö dee naath yɛ go̱r kɛ kui̱ kä mi gɔaa gua̱thni diaal, kä /ciɛ gua̱a̱th in ta̱a̱ kɛɛl kɛ yɛ kärɔa. 19 Gaatkä tin tɔatni, ce̱tkɛ min la mäc dapä a bɛc kä ciek, ɛ jɛ bɛ̈c in tekɛ ɣä kɛ kui̱dun amäni mi ci ciaaŋ Kritho cop lɔɔcdun. 20 Dëë go̱r ni mi ta̱a̱ kɛɛl kɛ yɛ ɛn täämɛ a dëë duɔ̱ɔ̱p in ruackɛ ɣä päl, kɛ ɣöö kuecä mɔ dëë carɔ kɛ kui̱dun. 21 La̱rɛ jɛ ɣä, yɛn nɛy tin nhɔakɛ ɣöö bia cieŋ kɛ ŋut, a /ci yɛn ŋut bi ku liŋ? 22 Ca jɛ gɔ̱r ɛn ɣöö te A-bɛ-ram kɛ dhɔɔl da̱ŋ rɛw, kɛl ɛ gat ciëk mi kuany, kä min dɔ̱ŋ ɛ gat ciëk mi lɔr. 23 Kä gat ciëk in kuany dapkɛ jɛ kɛ ta̱a̱ ri̱eŋ, kä gat ciëk in lɔr dapkɛ jɛ kɛ ruac mi ca larɛ. 24 Täämɛ, nɛmɛ ɛ ruac cäätdä, kɛn män da̱ŋ rɛw ti̱ti̱ kɛ mat ruaacni Kuɔth da̱ŋ rɛw. Ciek kɛl ɛ A-gar, kä bëë kä Päm Thi-nay, daapɛ gaat kɛ kui̱ kuaanyä. 25 Täämɛ jɛn A-gar ɛ Päm Thi-nay rɛy rööl Ä-rab-ya, kä jɛn lotdɛ ni Jɛ-ru-tha-lɛm mɛ täämɛ, kɛ ɣöö cieŋɛ kuaanyä kɛnɛ gaatkɛ. 26 Kä ciek in dɔ̱ŋ lotdɛ ni Jɛ-ru-tha-lɛm min te nhial. Jɛn lɔrɛ, kä ɛ jɛn mandan. 27 Kɛ ɣöö ca jɛ gɔ̱r i̱, “A lɔcdu tɛth, ji̱n ciek mi rol mi /ci dap, rɔalni kä ki̱tni kɛ tɛ̈th lɔaac ji̱n ciek mi /ken bɛ̈c dapä met rut. Kɛ ɣöö jɛn ciek in ca päl bi te ni jɛn kɛ gaat ti ŋuan kä jɛn ciek in te kɛɛl kɛnɛ cɔwdɛ.” 28 Täämɛ dämaari, lapɛ gaat tin ca lar ce̱tkɛ Ay-dhɛk. 29 Kä ce̱tkɛ gua̱a̱th ëëdan, jɛn gat ëë ca dap kɛ ta̱a̱ ri̱eŋ cɛ gat ëë ca dap kɛ Yiëë ciɛŋ a jiäk, a jɛn ce̱tkɛ täämɛ ɔ. 30 Kä ɛŋu ci ruac Kuɔth in Rɛl Rɔ jɛ lar ɔ? Cɛ jɛ lar i̱, “Tuk ni kuany raar kɛnɛ gatdɛ, kɛ ɣöö gat ciëk in kuany /cɛ nyin gua̱n bi nyuak kɛɛl kɛnɛ gat ciëk in lɔr.” 31 Kä inɔ, dämaari, /ci kɔn a gaat ciëk in kuany, lapnɛ gaat ciëk in lɔr.

Gä-lëë-cia 5

1 Kɛ ɣöö banɛ cieŋ a lɔr ci Kritho kɔn lony a lɔr. Kɛ kui̱ ɛmɔ cuɔ̱ŋɛ a bum, kä /cuarɛ rɔ lɛ nyɔk kɛ loc kuaanyä. 2 Täämɛ liɛŋɛ jɛ, ɣän Puɔl la̱rä jɛ yɛ, mi bia rɔ jakä cuɛlkɛ, bi Kritho thil luɔt kä yɛ. 3 Nyɔakä jɛ kɛ lät yɛ, mi wä yɛn rɔ̱ jak kä cuɛ̈lkɛ bɛ ŋut dhil guɔ̱ɔ̱r. 4 Kä yɛn nɛy tin görkɛ ɣöö ba yɛ moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ŋuɔ̱t, ci tëkdun thuɔ̱k kɛ Kritho, cia jiɛɛn puthä Kuɔth. 5 Kä kɛ kui̱dan, ŋa̱thdan ɛ ɣöö bi Kuoth kɔn moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ jɛ kɛɛl. Kä ɛ jɛn min liɛpnɛ kɛ buɔ̱m Yieekä Kuɔth kɛ ŋa̱th. 6 Kɛ ɣöö rɛy Kritho Yecu /ciɛ cuël kiɛ thil cuelä tekɛ luɔt ɔ, ɛ ni ŋa̱th in lät rɛy nho̱kä tekɛ luɔt ɔ. 7 Yɛn cia wuɔ̱ɔ̱r mi agɔaa kɔŋ. Kä ɛŋa mi ci yɛ pën ɣöö bia thuɔ̱k luɔ̱th? 8 Cuɔ̱m ɛmɛ /cɛ bä kä ram in ci yɛ cɔl. 9 Thuɔp mi tɔt la nup mi la̱ny a jakä pua̱a̱r kɛɛliw. 10 Ɣän ta̱a̱kɛ ŋa̱th rɛy Kua̱r ni Yecu ɛn ɣöö bia thil ca̱r mi dɔ̱ŋ kä ca̱rä. Kä ram mi nyoon yɛ a cäŋɛ ŋa ba jɛ duäc ɛ Kuoth. 11 Kä ɛŋu gaatmaari ŋuɔtdä kɛ mi ciaŋkɛ ɣä a jiäk ɔ mi latdä ni ruac cuelä? Kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ ruacdä kɛ kui̱ jiaath ŋa̱a̱p thilɛ riɛk mi bɛ nööŋ. 12 Dëë go̱r ni ɣöö dee nɛy tin juɔ̱tkɛ yɛ rɔ̱ kuit. 13 Kɛ ɣöö ca yɛ cɔal ciɛɛŋä mi lɔr, dämaari. Kä /cuarɛ ciaŋ lɔrädun kän ala gua̱a̱th kɛ kui̱ ciɛŋni pua̱ny ti jiäk, kä kɛ nhök bia rɔ̱ lätikä kamnikun. 14 Kɛ ɣöö ca ŋut kɛɛliw mat ala riet kɛl i̱, “Nhɔk ram mi thieek kɛ ji̱ ce̱tkɛ rɔɔdu.” 15 Kä mi ciaŋɛ rɔ̱ a jiäk kä muɔcɛ rɔ̱ kɛ buɔ̱ɔ̱t, niɛkɛ rɔ̱ ɛn ɣöö /cia rɔ̱ bi däk. 16 Kä ɣän la̱rä jɛ yɛ, ciëŋɛ kɛ Yiëë, kä /cuarɛ lo̱ckun jakä pua̱tkɛ ɛ tin görkɛ ɛ puɔ̱ny. 17 Kɛ ɣöö min go̱o̱r puɔ̱nyɛ gua̱cɛ kɛ min go̱o̱r Yiëë ɛ, kä min go̱o̱r Yiëë ɛ gua̱cɛ kɛ min go̱o̱r puɔ̱ny. Kɛ ɣöö ti̱ti̱ gua̱ckɛ kä rɔ̱, kɛ ɣöö ba yɛ pën la̱t kä min nhɔk yɛn ɛ. 18 Kä mi böthkɛ yɛ ɛ Yiëë /ci yɛn te rɛy ŋuɔ̱tni. 19 Täämɛ, lät pua̱a̱ny jɔckɛ, ɛ leer, kɛ ciaŋ mi /ci gɔaa, kɛ nyuɔɔn, 20 kɛ pal kuthni guäyni, kɛ ti̱i̱t, ciaŋ nyier, gak, kɛ tiɛɛl, waŋ lɔaac, ciaŋ rɔlä, kuuth nath, kɛ dääk nath, 21 tiɛɛl, yɔ̱ŋ kɔaaŋni, rɔal, amäni ciɛŋ tin cäät kɛ kɛn ti̱ti̱. La̱rä jɛ yɛ, ce̱tkɛ mëë cä yɛ kɔŋ luek. Kɛn nɛy tin la̱tkɛ ŋɔak ti̱ti̱ /cikɛ kuäär Kuɔth bi jek. 22 Kä kuay Yieekä Kuɔth ɛ jɛn nhök, tɛ̈th lɔaac, mal, li̱ep bitdä, ciaŋ gɔɔyä, kɛ muɔ̱c mi lɔr, ŋa̱th mi ro̱ŋ, 23 ciaŋ wutdä pa̱ny, puɔ̱t lɔaac. Thilɛ ŋut kɛ kui̱ kä ti ce̱tkɛ ti̱ti̱. 24 Kä nɛy tin la nɛɛ Kritho Yecu cikɛ puɔ̱ny pua̱t jiaath kɛnɛ nyinkɛ tin go̱o̱rɛ. 25 Mi tëk kɔn kɛ Yiëë a kɔn böthkɛ bä ɛ Yiëë. 26 /Cuarnɛ rɔ̱ liak kɛ rɔ̱, kä a thil gak gaakni kamnikun, kɛnɛ tiɛɛl.

Gä-lëë-cia 6

1 Mäthnikä, mi ca raan käp kä yɛ a lätdɛ duer, kä yɛn nɛy tin ca Yiëë jek, gɔaa ni ɣöö deri ram ɛmɔ luɔ̱ɔ̱c duundɛ ɣöö kɛ duɔ̱ɔ̱p yieekä wutdä. Niɛkɛ rɔ kɛ ɣöö /ca yɛ bi ɣɔam bä. 2 A ramɔ kap ɣa̱c raam in dɔ̱diɛn, kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ bia la̱t ni ŋut Kritho kɛɛliw. 3 Kɛ ɣöö mi caar ram mi thil ŋu ɛn ɣöö ŋäcɛ ŋu kaŋɛ ni rɔ. 4 Kä a ramɔ ɣɔ̱n la̱tdɛ kä a rɔ /cɛ cäät kɛ lät raadɔ̱diɛn. Kä jɛn ba duɔ̱ɔ̱p mi duŋ liakä. 5 Kɛ ɣöö bi ramɔ dhil kap ni ɣa̱cdɛ. 6 Kɛn nɛy tin ca ŋi̱eec kɛ ruac ŋäthä, akɛ nyuak ŋɔak diaal ti gɔw kɛ ram in ŋi̱eeckɛ. 7 A yɛ /ca kaŋ. Kä /ca Kuoth dee kaŋ, kɛ ɣöö bi ŋɛr ni min ci pith. 8 Kɛ ɣöö ram mi pi̱th kɛ kui̱ ri̱eŋdɛ bɛ ŋɛr ni da̱k kä ri̱ŋ. Kä ram mi pi̱th kɛ kui̱ Yieekä bɛ tëk mi do̱raar ŋɛr kä Yiëë. 9 /Cuarɛ cuc kɛ lätni kä ti gɔw, kɛ ɣöö banɛ ŋɛɛr gua̱a̱th ŋer, mi /ci kɔn rɔ̱ luär. 10 Inɔ, mi ta̱nɛ kɛ gua̱a̱th la̱tnɛ gɔɔyä nɛɛni diaal, kä la̱tnɛ ɛlɔ̱ŋ kɛ kui̱ nɛɛni tin la ji̱ thuɔk duëël ŋäthä. 11 Nɛ̈nɛ rieetkä ti dhök dhöök tin gɔ̱a̱rä yɛ kɛ tetdä. 12 Kä kɛn nɛy tin görkɛ ɣöö bikɛ nyuuth mi gɔaa la̱t rɛy pua̱a̱ny, kɛn tin kuk yɛ ɣöö ba yɛ cuɛl, kä lätkɛ inɔ, kɛ ɣöö /ca kɛ bi ciɛŋ a jiäk kɛ kui̱ jiaath ŋäpä Kritho. 13 Kä cäŋɛ kɛn nɛy tin ca cuɛl /cikɛ ŋuɔ̱t guur, kä görkɛ ɣöö ba yɛ cuɛl kɛ ɣöö dee kɛ rɔ̱ liak kɛ pua̱nykun. 14 Kä a rɔ /cä liak kɛ min ce̱tkɛ ɛnɔ, kɛ ɣöö liakä ni jiath ëë li̱w Kuääran ni Yecu Kritho thi̱n kärɔa. Kɛ kui̱dɛ ci ɣɔw li̱w kä ɣä, kä ci ɣän li̱w kä ɣɔw. 15 Cuël kɛnɛ thil cuelä /ciɛ kɛn tekɛ luɔt ɔ, ɛ jɛn mi pay cak ɛ Yiëë Kuɔth tekɛ luɔt ɔ. 16 A mal kɛnɛ kɔ̱a̱c lɔaac tekɛ nɛy diaal tin guɔ̱ɔ̱rkɛ ŋut mɛmɛ. Kä a jɛ te kɛɛl kɛ nɛɛ Kuɔth. 17 A tɛmɛ ni ɛn täämɛ a thil ram mi jut ɣä, kɛ ɣöö te puɔ̱nydä kɛ pia̱ri kɛ kui̱ Yecu. 18 A puɔ̱th Kua̱ran ni Yecu Kritho te kɛɛl kɛ yiëëdun, gaatmaari. Inɔnɔ.

Ɛ-pɛ-thäth 1

1 Ɣän Puɔl, jak Kritho Yecu kɛ ruac Kuɔth, gɔ̱a̱rä jɛ yɛ, yɛn nɛy tin ci Kuoth kɛ lɛy tin te kä Ɛ-pɛ-thäth, amäni nɛy tin tekɛ ŋa̱th rɛy Kritho Yecu. 2 A puɔ̱th kɛnɛ mal in bä kä Gua̱a̱ra ni Kuoth kɛnɛ Kuäär ni Yecu Kritho tekɛ yɛ. 3 A liak te kɛ Kuoth in la Gua̱n Kua̱ran ni Yecu Kritho, min ci kɔn poth rɛy Kritho kɛ nyin yieekä diaal tin te ro̱o̱l nhial. 4 Kä cɛ kɔn mɛk a /ka̱n ɣɔw ni cak rɛy Kritho kɛ ɣöö bi kɔn a nɛy ti rɛ̈l kɛ rɔ̱, ti thil bɛ̈l nhiamdɛ rɛy nho̱kä. 5 Jɛn cɛ kɔn rialikä rɛy nho̱kä ɛn ɣöö bi kɔn a gaatkɛ rɛy Kritho Yecu nikɛ tɛ̈th lɔaacdɛ min cɛ car. 6 Kä liak nɛ Kuoth kɛ kui̱ gɔɔyä puthädɛ, kɛ kui̱ mucä baaŋ min cɛ ka̱m kɔn kɛ Gatdɛ min nhɔkɛ. 7 Rɛy Yecu te kɔn kɛ ka̱n kɛ riɛmdɛ, min la päl dueerikɔn, ce̱tkɛ di̱t puthädɛ, 8 min cɛ ka̱m kɔn ɛlɔ̱ŋ. Kɛɛl kɛ pɛlɛ kɛnɛ ŋäc ŋɔaani 9 kɛ ɣöö cɛ kɔn nyuɔ̱th mi cuäŋ naath kɛ ruacdɛ ce̱tnikɛ gɔɔy lɔaacdɛ a min cɛ jakä jɔc rɛy Kritho. 10 Kä ca̱p ɛmɛ ba jɛ thuk mi wä gua̱a̱thdɛ wä cop, kɛ ɣöö ba ŋɔaani diaal mat kɛɛl tin te nhial kɛnɛ tin te piny bi Kritho ku la wi̱cdiɛn. 11 Ŋɔak diaal cakɛ la̱t kɛ ca̱r Kuɔth kɛnɛ min cɛ lar. Kä Kuoth cɛ kɔn mɛk kɛ ɣöö bi kɔn a nɛɛkɛ kɛ matdan kɛ Kritho kɛ kui̱ kä min cɛ car. Kä nɛmɛ bëë kä ca̱rɛ nikɛ tukdɛ. 12 Kɛ kui̱c ɛmɔ kɔn nɛy tin nhiam tin ci Kritho ŋäth, dënɛ tëk kɛ ɣöö liaknɛ buay Kuɔth. 13 Yɛn bä ca yɛ bil kɛ biɛl Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ min ca lar. Kä nɛmɛ cɛ tuɔɔk mëë ci yɛn ruac in thuɔ̱k liŋ, min la thuk ti gɔw kɛ kui̱ känädun. Kä cu yɛn ɛ ŋäth. 14 Jɛn Yiëë ɛmɔ ɛ jɛn läär in thuɔ̱k min banɛ jek min ci Kuoth ɛ la̱r nɛɛkɛ, kä nɔmɔ nyuthɛ jɛ kɔn ɛn ɣöö bi Kuoth ciaaŋ lɔrä ka̱m nɛɛkɛ. Kä bikɛ buaydɛ liak! 15 Kɛ ɣöö cä ŋa̱thdun rɛy Kua̱r ni Kritho liŋ, kɛnɛ nhökdun kɛ nɛy tin ci Kuoth kɛ lɛy, 16 kä /ka̱n lär tɛthä lɔaac päl kɛ kui̱dun. Ɣän la tiɛɛmä yɛ ciaŋ rɛy palikä. 17 Ɣän la̱ŋä Kuoth Kua̱ran ni Yecu Kritho, min la Gua̱n buɔyä, ɛn ɣöö derɛ yɛ ka̱m yiëë pɛlä kɛnɛ nyuuth kɛ ɣöö bi yɛn ɛ ŋa̱c. 18 Kä ɣän thiëcä ɛn ɣöö bia jɛ ŋa̱c kɛ lo̱ckun kɛ ɣöö bi yɛn ŋa̱th in cɛ yɛ cɔal thi̱n ŋa̱c, kɛnɛ ria̱ŋ puthä min ci Kuoth ɛ la̱r nɛy tin cɛ lɛy, 19 kɛnɛ di̱t bumädɛ, min lät rɛydan kɔn nɛy tin ŋa̱th. Kä jɛn buɔ̱m ɛmɔ, ɛ jɛn buɔ̱m luäŋä mi di̱i̱t. 20 Kä cu Kuoth buɔ̱m ɛmɛ la̱th lät kɛ Kritho, guäth ëë cɛ Yecu jiɛc li̱th, kä cuɛ jɛ nyuɔ̱ɔ̱r cueecdɛ ro̱o̱l ciëŋ nhial. 21 Cu Yecu a rueec mi te wi̱i̱ ruëëcni, wi̱i̱ luäŋni, kɛnɛ bum kɛ Kua̱r. Kä di̱tni ciötdɛ kä ciööt diaal tin ca cɔal, rɛy ɣɔaa ɛmɛ amäni rɛy ɣɔaa ɛ bi ben ɔ. 22 Kä cuɛ ŋɔak diaal la̱th ciöknikɛ, kä cuɛ jɛ jakä wi̱c ŋɔaani diaal kɛ kui̱ duëël Kuɔth. 23 Kä duel Kuɔth ɛ puɔ̱nydɛ. Kä jɛn duel Kuɔth cɛ Kritho ro̱ŋ, kä jɛn Kritho cɛ ti diaal ro̱ŋ kɛ dup diaal.

Ɛ-pɛ-thäth 2

1 Cia li̱w kɛ kui̱ thil luthädun kɛnɛ dueer. 2 Kɛ gua̱a̱th ëëdan cia guɔ̱ɔ̱r ni dup ɣɔaa ɛ jiääk ɛmɛ, kä guur yɛn ni buɔ̱m kua̱r jiɔam mi jiääk, ɛ jɛn yiëë in lät täämɛ rɛy nɛɛni tin /ca Kuoth luth. 3 Kɛ thuɔ̱k ce̱t kɔn diaal kɛ kɛ, ce̱tkɛ min go̱o̱r pua̱nykɔn ɛ, kä guur kɔn ni tin go̱o̱r puɔ̱nykɛ kɛnɛ ca̱r. Kä kɛ ta̱a̱ ciɛŋädan ce̱t kɔn kɛ nɛy tin kɔ̱kiɛn, bi kɔn waŋ lɔaac Kuɔth jek. 4 Kä Kuoth tëëkɛ kɔ̱a̱c lɔaac mi di̱i̱t kä nhökdɛ di̱tdɛ kɛ kɔn, 5 cäŋ ni mëë canɛ li̱w kɛ kui̱ dueeri, cɛ kɔn jakä tëk kɛ Kritho kɛɛl. Kä kɛ puɔ̱th baaŋ Kuɔth ca yɛ kän. 6 Kä cɛ kɔn jiɛc kɛ Kritho kɛɛl, kä cɛ kɔn jakä nyuur kɛ jɛ kɛɛl nhial rɛy Kritho Yecu. 7 Cɛ nɛmɛ la̱t kɛ ɣöö kɛ gua̱a̱th ɔ bi ben ɔ bɛ kɔn nyuɔ̱th ria̱ŋ puthädɛ min di̱i̱t kɛ gɔɔydɛ kɛ kɔn rɛy Kritho Yecu. 8 Kɛ ɣöö kɛ puɔ̱th baaŋ Kuɔth ca yɛ kän kɛ ŋa̱th. Kä mɛmɛ /ciɛ lät yɛn ɛ muc kä Kuoth. 9 /Ciɛ luɔt lätnikun, a thilɛ ram mi dee rɔ liak. 10 Kɛ ɣöö Kuoth cɛ kɔn la̱t kɛ ta̱a̱dan ɛmɛ, cakɛ kɔn rɛy Kritho Yecu kɛ kui̱ lätni ti gɔw, min ci Kuoth ɛ rialikä nikɛ nhiam, kɛ ɣöö ba duɔ̱ɔ̱p teekädan. 11 Kɛ kui̱ ɛmɛ tiɛmɛ jɛ ɛn ɣöö mëëdan yɛn nɛy tin diëthkɛ ala Jur tin cɔalkɛ i̱ “nɛy ti /ka̱n cuɛl” ɛ nɛy tin “ca cuɛl”, min la̱tkɛ kä puɔ̱ny kɛ tet nath. 12 Kä tiɛmɛ jɛ ɛn ɣöö mëëdan na̱n yɛn kɛ Kritho. Kä kɛ yɛn jur ti thil mat kɛ nɛɛ Kuɔth tin cɛ mɛk. Kä thilɛ yɛ gua̱a̱th rɛy matdä ruaacni, min bä kɛ ruac in ci Kuoth ɛ la̱r nɛɛkɛ, kä bia cieŋ rɛy ɣɔaa ɛmɛ a thil ŋa̱th kä thil Kuoth. 13 Kä täämɛ rɛy Kritho ca yɛn tin ci kɔn na̱n ɛlɔ̱ŋ, nöŋ thiäkä kɛ riɛm Kritho. 14 Kɛ ɣöö ɛ jɛn malan, mi ci kɔn mat ala kɛl ji̱ Juudh kɛnɛ Jur, kä cɛ päny ëë te kamdan min dääk naath töl piny. 15 Cuɛ ŋuɔ̱t kɛnɛ luëëk woc, kɛ ɣöö bɛ gua̱th nɛɛni da̱ŋ rɛw mat ala ram kɛl kɛ mat kɛ jɛ kɛɛl. Kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ lätdɛ ni mal. 16 Kä kɛ lia̱a̱ Yecu wi̱c jiaath, cɛ tɛriɛn däk. Kɛ jɛn lia̱a̱ ɛmɔ wi̱c jiaath cɛ kɛn bun da̱ŋ rɛw mat ala kɛl. Kä cɛ kɛ luɔc maarä kɛ Kuoth. 17 Kä cuɛ ben lätdɛ mal kɛ yɛn nɛy tëë na̱n, kɛnɛ yɛn nɛy tin thia̱k. 18 Kɛ kui̱ Yecu te kɔn da̱ŋ rɛw kɛ gua̱a̱th mi banɛ cop ni nhiam Gua̱a̱ra in te nhial rɛy Yieekä kɛl. 19 Kɛ kui̱ ɛmɔ /ci yɛn ŋot ala Jur kiɛ ja̱a̱l, lapɛ ji̱ rööl kɛl kɛ nɛy tin ci Kuoth kɛ lɛy kä kɛ yɛn ji̱ dhɔaar Kuɔth. 20 Kä yɛn bä ca yɛ cuŋ wi̱i̱ keŋni min ca la̱t ɛ jaak kɛnɛ göök, kä jɛn Yecu Kritho puɔ̱nydɛ ɛ päm gɔŋtɔtdä. 21 Kä rɛydɛ ca ti̱c kɛɛliw mat thi̱n, kä cuɛ piith ala luak Kuɔth in rɛl rɔ rɛy Kua̱r ni Yecu. 22 Kä yɛn bä rɛy Kritho, ca yɛ la̱t kɛɛl kɛ ji̱ Juudh guäth in cieŋ Kuoth thi̱n kɛ Yiëë.

Ɛ-pɛ-thäth 3

1 Kɛ kui̱ ɛmɔ, ɣän Puɔl, min la raan yieenä kɛ kui̱ Yecu Kritho, ka̱mä rɔ mua̱a̱l kɛ kui̱dun yɛn Jur. 2 Kɛ thuɔ̱k cia jɛ liŋ ɛn ɣöö ci Kuoth ɣä ka̱m la̱t ɛmɔ kɛ puɔ̱thdɛ kɛ kui̱ gɔɔyädɛ. 3 Kä cɛ ruacdɛ min cuäŋ naath jakä ŋa̱cä jɛ kɛ ɣöö cɛ nyuɔ̱th ɣä. Ɣän cä mi tɔt gɔ̱r kɛ kui̱dɛ. 4 Kä mi cia min cä gɔ̱r kuɛn, dee yɛn ɛ nɛn kɛ thuɔ̱k ɛn ɣöö cä tɛ̱̈ɛ̱̈ ŋa̱c kɛ kui̱ Kritho. 5 Kä kɛ gua̱a̱th ëë ci wä /ka̱n raan kɔn nyuɔ̱th tɛ̱̈ɛ̱̈ ɛmɔ. Kä täämɛ ca nyuɔ̱th jaak tin rɛ̈l kɛ rɔ̱ kɛnɛ göök kɛ Yiëë. 6 Kä tɛ̱̈ɛ̱̈ ɛmɛ, ɛ ɣöö kɛ thuk ti gɔw nɛy tin /ci tɔ̱ a ji̱ Juudh bikɛ puɔ̱th Kuɔth nyuak kɛ ji̱ Juudh. Kɛn diaal kɛ ji̱ pua̱a̱ny ɔ kɛl ɔ, kä nyuaak kɛn min ca lar ɛ Kuoth kɛ Kritho Yecu. 7 Cu ɣän a läät thuɔk in gɔaa ɛmɛ kɛ muc puthä Kuɔth min cɛ ka̱m ɣä kɛ la̱t bumädɛ. 8 Ɣän kuiy ni ɣän kä nɛɛ Kuɔth diaal, kä duundɛ ɣöö ci Kuoth ɣä ka̱m muc kä ɣöö bä Jur la̱t thuk ti gɔw riäŋä Kritho. 9 Kä ci Kuoth ɣä ka̱m ɣöö bä nɛy diaal la̱t ca̱p ëë ca tɛ̱̈ɛ̱̈, min ci rɔ tɔ̱w rɛydɛ ni tukä jɛn Kuoth in cak ti diaal. 10 Kä min lotdɛ ɛ ɣöö kɛ duel Kuɔth bɛ kua̱r diaal kɛnɛ bum rööl nhial ɛn täämɛ bikɛ pɛl Kuɔth ŋa̱c kɛnɛ dupkɛ ti gööl. 11 Cu Kuoth mɛmɛ la̱t kɛ ca̱rɛ mi do̱raar mi cuɛ la̱t kɛ Kritho Yecu Kuääran. 12 Rɛy Kritho dënɛ ben nhiam Kuɔth a lɔr kä a thil dual. Kä dënɛ nɔmɔ la̱t kɛ ŋa̱th Kritho. 13 Kä ɛnɔ ɣän la̱ŋä yɛ ɛn ɣöö /ci lo̱ckun bi baath kɛ ɣöö cuɔ̱cä kɛ kui̱dun, ɛn cuɔ̱cdä ɛ kui̱ gɔɔyädun. 14 Kɛ kui̱ ɛmɛ ka̱mä rɔ mua̱a̱l nhiam Gua̱a̱r in te nhial, 15 min ca ciötdɛ ka̱m dho̱r diaal tin te nhial kɛnɛ wi̱c muɔ̱ɔ̱n. 16 Ɣän palä Kuoth ɛn ɣöö rɛy riäŋädɛ derɛ yɛ moc kɛ buɔ̱m rɛy lo̱cnikun kɛ buɔ̱m Yieekädɛ. 17 Ɣän palä kɛ ɣöö dee Kritho cieŋ lo̱cnikun kɛ ŋa̱th. Kä palä bä kɛ ɣöö dee nhökdun buɔ̱m, 18 kɛ ɣöö dee yɛn tekɛ buɔ̱m kɛɛl kɛ nɛy diaal tin ci Kuoth kɛ lɛy, kɛ ɣöö dee yɛn ɣäp ɣääp kɛnɛ bär jɔakdɛ kɛ bärɛ nhial kɛnɛ luëŋ nho̱kä Kritho ŋa̱c ɛn ɣöö ɛŋu. 19 Kɛnɛ ɣöö bia nhök Kritho min leny ti diaal ŋa̱c, kɛ ɣöö dee yɛn ro̱ŋ kɛ pek tääkä Kuɔth kɛɛliw. 20 Täämɛ jɛn ram in tekɛ lua̱ŋ in lät rɛydan, tëëkɛ lua̱ŋ mi lätdɛ ti ŋuan ɛlɔ̱ŋ ti leny ti diaal tin dënɛ thiec kɛnɛ tin dënɛ car. 21 A liak wä kä jɛ rɛy dueel Kuɔth kɛnɛ rɛy Kritho Yecu, kä ri̱c diaal a thil pek. Inɔnɔ.

Ɛ-pɛ-thäth 4

1 Ɣän ram mi ca yian kɛ kui̱ Kua̱r ni Yecu, la̱ŋä yɛ kɛ ɣöö bia cieŋ kɛ ciaŋ mi ro̱ŋ kɛ ciöt ëë cɔalkɛ yɛ. 2 Ni ciaŋ jakni rɔ kä muɔ̱l, kä jakni rɔ kä wut pa̱ny, kɛ li̱ep bitdä, kä nhɔakɛ rɔ̱ kamnikun rɛy nho̱kä, 3 kä la̱tdɛ ti diaal kɛ ɣöö bia mat Yieekä rɔm ni ciaŋ rɛy malä. 4 Tëëkɛ puɔ̱ny kɛl, kɛnɛ Yiëë kɛl, ce̱tkɛ mëë ca yɛ cɔal kä ŋa̱th kɛl min ca yɛ cɔal thi̱n. 5 Tëëkɛ Kuäär kɛl, kɛ ŋa̱th kɛl, kɛ la̱k kɛl, 6 kɛ Kuoth kɛl in la Gua̱n nɛɛni diaal, mi te wi̱i̱ kä ti diaal, kä lätdɛ kɛ ti diaal, kä tëë rɛy kä ti diaal. 7 Kä duundɛ ɣöö ca ram ɔ ka̱m mucdɛ kä puɔ̱th Kuɔth, ce̱tkɛ pek theemä mucä Kritho. 8 Kɛ kui̱ ɛmɔ ca jɛ lar i̱, “Jɛn mëë cɛ wä ni nhial, cuɛ pɛ̈ɛ̈c ti ŋuan naŋ kɛ jɛ kɛɛl, kä cuɛ naath moc kɛ muc.” 9 Kä min wëë i̱, “Cɛ wä nhial,” lotdɛ ni ɣöö? Jɛn lotdɛ ni ɣöö cɛ wä piny muɔ̱ɔ̱n guäth jɔɔkni? 10 Jɛn ram in ci wä piny ɛ jɛn ram min ci wä nhial wi̱i̱ pua̱a̱ri diaal, kɛ ɣöö bɛ ti diaal thiäŋ. 11 Kä muc tin cɛ ŋun ɛ ɣöö bi tha̱a̱ŋ nath a jaak, bi tha̱a̱ŋkiɛn a göök, kä bi tha̱a̱ŋkiɛn a da̱a̱k ruac Kuɔth, bi tha̱a̱ŋkiɛn a bööth palä kɛnɛ ŋi̱eec. 12 Cɛ nɔmɔ la̱t kɛ ɣöö bɛ nɛɛ Kuɔth diaal rialikä kɛ ɣöö bikɛ la̱t la̱t, kɛ ɣöö ba puɔ̱ny Kritho jakä bum. 13 Kä bɛ wee wä amäni mi ci kɔn diaal ben kä ŋa̱th kɛl, kɛnɛ ɣöö banɛ Gat Kuɔth ŋa̱c. Kä bi kɔn cop ŋäcä ce̱tnikɛ Kritho. 14 Kä /canɛ bi ce̱tkɛ gaat tin la rietkɛ cärkiɛn kɛ ŋi̱i̱cni ti gööl, kɛ pɛl nɛɛni ti ji̱ mɛɛtdä ti ji̱ ca̱a̱pni. 15 Kä duundɛ ɣöö banɛ thuɔ̱k dhil lat rɛy nho̱kä, banɛ piith kɛ dup diaal rɛy Kritho min la bo̱o̱th. 16 Kä jɛ ɛn puɔ̱ny kɛɛliw ca jɛ mat kä ca jɛ yiɛn kɛ ra̱a̱l kɛɛl. Kä mi ci cuɔ̱ɔ̱ŋ pua̱a̱ny lät agɔaa, dee puɔ̱ny kɛɛliw piith a bɛ buɔ̱m rɛy nho̱kä. 17 Täämɛ ɣän la̱rä yɛ kä la̱tdä yɛ nɛmɛ kɛ ciöt Kua̱r ni Yecu, ɛn ɣöö /canɛ bi lɛ yi̱k ŋot kɛ ciaŋ mi ce̱tkɛ ciaaŋ Juri ala ciaŋ cärä wuɔ̱thnikiɛn mi baŋ. 18 Kɛn /ca ŋɔak ŋäc, kä thilɛ mi ŋäc kɛn ɛ, kä cakɛ woc rɛy teekä min ŋun Kuoth ɛ kɛ thil ŋäcä ŋɔaanidiɛn kɛnɛ buɔ̱m lo̱cnikiɛn. 19 Kɛn cikɛ po̱c, kä cikɛ rɔ̱ ka̱m ciaŋ riärä, a di̱t lo̱ckiɛn kɛ lätni ŋɔaani diaal ti jiäk. 20 Kä mëë cia ŋa̱c kä Kritho /ciɛ jɛn ɛn nɔmɔ! 21 Kä ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö cia liɛŋ kui̱dɛ, kä ca yɛ ŋi̱eec kɛ thuɔ̱k in te rɛy Yecu. 22 Ca yɛ ŋi̱eec kɛ ɣöö bia ciaaŋdun ëëdan päl, puɔ̱nydun ëëdan cɛ jiääk, ca jɛ ya̱r ɛ tin go̱o̱rɛ i̱ bia la̱t. 23 Kä ba yɛ jakä nɛy ti bi ciaŋ yieekä cärädun a mi gɔaa, 24 kä bia pua̱nykun kum kɛ puɔ̱ny mi pay tuɔɔk, mi ca cak kɛ cät Kuɔth rɛy ciɛɛŋä thukä kɛnɛ ciaaŋ cuŋni kɛ ciaaŋ mi rɛl rɔ. 25 Kɛ kui̱ ɛmɔ wuɔcɛ ciaŋ kacä. Kä kɔn diaal latnɛ ni thuɔ̱k kɛ ji̱ thieekädan, kɛ ɣöö lapnɛ ji̱ bunä kɛl ramɔ kä kɔn. 26 Mi ci gaak, /cu duer lät, kä a cäŋ /ci kony a ŋot lɔcdu kɛ gak. 27 Kä /cuarɛ gua̱n jiäkni moc gua̱a̱th rɛydun. 28 A cueer pa̱lkɛ kuël, kä gɔaani ɣöö bikɛ lät, kɛ la̱t mi gɔaa kɛ tetkiɛn, kɛ ɣöö deekɛ tekɛ mi nyuaak kɛn ɛ kɛ nɛy tin dak nyinkiɛn. 29 A thil ruac mi jiääk mi bä raar thokdun, kä latdɛ ni min gɔaa min luäk ni naath kä ŋun ni min görkɛ, kɛ ɣöö mɔ bia lar ɔ bɛ mi gɔaa lät kä nɛy tɔ̱ bi jɛ liŋ tɔ̱. 30 Kä /cuarɛ Yiëë Kuɔth in Gɔaa in Rɛl Rɔ lɔcdɛ jakä jiɛth, kɛ ɣöö jɛn yiëë ɛ biɛl mi nyooth ɣöö kɛ yɛn nɛɛ Kuɔth kɛ cäŋ luël. 31 Wuɔcɛ ciɛŋ kɛcä lɔaac diaal kɛnɛ gakdu kɛ ŋaknɔm, kɛ guer kɛ la̱a̱t jiäkni diaal. 32 A lo̱ckun kɔ̱c kɛ rɔ̱ kä nhɔakɛ rɔ̱, pa̱lɛ rɔ̱ ikä, ce̱tkɛ min ci Kuoth yɛ pälikä rɛy Kritho.

Ɛ-pɛ-thäth 5

1 Kɛ kui̱ ɛmɔ bia nyiath ni Kuoth, ce̱tkɛ gaat ti nhɔkɛ. 2 Kä ciëŋɛ rɛy nho̱kä, ce̱tkɛ min ci Kritho kɔn nhɔk, kä cɛ tëkdɛ thöp kɛ kui̱dan, ala ŋuäny mi gɔaa kä muc mi tɛɛth lɔc Kuɔth. 3 Kä leer kɛnɛ nyuɔɔn diaal kiɛ di̱t lɔaac, akɛ /ca cak kɛk rɛydun, kɛ ɣöö jiäkɛ rɛy nɛɛni tin ci Kuoth kɛ lɛy. 4 Kä cɛ gɔaa ɛn ɣöö bi ruac mi jiääk lat, kiɛ kuëëth, kiɛ to̱k baaŋä, kä gɔaa ni ɣöö bia la̱t ni Kuoth tɛth lɔaac. 5 Kä ŋa̱cɛ nɛmɛ agɔaa, ɛn ɣöö thilɛ ram mi lät leer kiɛ mi jiääk kiɛ ram mi di̱t lɔc (mi pääl kuthni guääyni) mi bi tekɛ kui̱c rɛy Kuäärä Kritho kɛnɛ Kuoth. 6 A thil ram mi mɛɛt yɛ kɛ rieet ti thil luɔt, kɛ ɣöö kɛ kui̱ ŋɔaani ti̱ti̱ bä waŋ lɔaac Kuɔth wi̱i̱ nɛɛni ti thil luth. 7 Kɛ kui̱ ɛmɛ /cuarɛ rɔ̱ mat kɛ kɛ kɛɛl. 8 Kɛ ɣöö mëëdan lapɛ ji̱ muɔ̱th, kä täämɛ rɛy Kua̱r ni Yecu lapɛ ji̱ buɔyä. Ciëŋɛ ce̱tkɛ gaat buɔyä, 9 kɛ ɣöö dɛy buɔyä kɛ lät diaal ti gɔw kɛnɛ cuŋ kɛ thuɔ̱k. 10 Kä ɣɔ̱a̱nɛ jɛ ɛn ɣöö bia min tɛth lɔc Kua̱r ni Yecu ŋa̱c. 11 A thil gua̱a̱th mi kän yɛn ɛ kä lät muɔ̱th ti thil gɔy, kä nööŋɛ nikɛ rɛy buɔyä. 12 Kɛ ɣöö ɛ pöc, a cäŋ nyääl raan ni min ca lat ɛ nɛy ɛ tɔ̱ kɛ tɛ̱̈ɛ̱̈. 13 Kä ti diaal ti ca nööŋ rɛy buɔyä, kɛn cikɛ jɔɔc ɛ cakɛ nɛn. 14 Kä ti diaal tin ca nɛn agɔaa cikɛ a buay. Kɛ kui̱c ɛmɔ ca jɛ lar i̱, “Keri ji̱n ram in ni̱i̱n! Kä jiɛc rɔ li̱th, kä bi Kritho ji̱ mɛr.” 15 Niɛkɛ rɔ̱ kɛ ɣöö bia cieŋ i̱di. /Cuarɛ cieŋ ce̱tkɛ nɛy ti dɔa̱a̱r, duundɛ ɣöö ciëŋɛ ti pɛl. 16 La̱tdɛ agɔaa gua̱thni diaal kɛ ɣöö ni̱n ti̱ti̱ jiäkɛ. 17 Kä yɛn /cuarɛ bi a dɔa̱a̱r, kä duundɛ ɣöö ŋa̱cɛ min go̱o̱r Kuäär ni Yecu ɛ. 18 Kä /cuarɛ yɔ̱ŋ kɛ kɔaŋ, kɛ ɣöö nɔmɔ bɛ ya̱r ni yɛ, kä a thiäŋ ni yɛn kɛ Yiëë. 19 Ruacɛ kamnikun, kɛ diit puɔnyä kɛnɛ wɛ̈ɛ̈ni kɛ diit yieekä. Kietdɛ kä liakɛ Kuäär kɛ lo̱ckun. 20 Ni ciaŋ la̱rɛ Kuoth in la Gua̱a̱ra tɛ̈th lɔaac kɛ ti diaal kɛ ciöt Kua̱ran ni Yecu Kritho. 21 Kua rɔ̱ lua̱r rɔ̱ kɛ luth kɛ ɣöö luth yɛn Kritho. 22 Män lua̱rɛ rɔ̱ cɔwkun ce̱tkɛ min luɔ̱thɛ Kuäär ni Yecu. 23 Kɛ ɣöö cɔw ɛ wi̱c ciëk, ce̱tkɛ min te Kritho ala wi̱c duëël Kuɔth, min la puɔ̱ny, kä Kritho la käändɛ. 24 Ce̱tkɛ min ci duel Kuɔth rɔ lua̱r Kritho, inɔ bä a män lua̱rkɛ rɔ̱ cɔwkiɛn rɛy kä ti diaal bä. 25 Wutni, nhɔakɛ mänkun ce̱tkɛ min nhɔk Kritho duel Kuɔth, kä cuɛ rɔ thöp kɛ kui̱dɛ, 26 kɛ ɣöö derɛ jɛ jakä mi rɛl rɔ, kɛ la̱kdɛ kɛ pi̱ kɛ riet. 27 Cɛ nɔmɔ la̱t kɛ ɣöö bi duel Kuɔth ben cuɔ̱ŋ nhiamdɛ kɛ gɔɔydɛ kɛɛliw, kɛ ɣöö bɛ a wic wic mi thil pia̱a̱r, kiɛ biɛl mi jiääk kiɛ duɔ̱ɔ̱r mi ce̱tkɛ nɔ, kɛ ɣöö derɛ a mi rɛl rɔ mi thil bɛ̈l. 28 Kɛ duɔ̱ɔ̱p mi ce̱tkɛ ɛ nɔ, a bi wutni mänkiɛn dhil nhɔk ce̱tkɛ min nhɔakɛ pua̱nykiɛn. Kɛ ɣöö jɛn ram mi nhɔk ciekdɛ nhɔkɛ ni rɔɔdɛ. 29 Kɛ ɣöö thilɛ ram mi ci puɔ̱nydɛ met lo̱k, la mi̱i̱thɛ jɛ, kä yoopɛ jɛ, ce̱tkɛ min yoop Kritho duel Kuɔth, 30 kɛ ɣöö lapnɛ cuŋ pua̱a̱nydɛ. 31 Ce̱tkɛ min ci Ruac Kuɔth ɛ lät i̱, “Kɛ kui̱ lotdä nɛmɛ bi wut gua̱n kɛnɛ man ba̱ny piny, kä bakɛ mat kɛnɛ ciekdɛ, kä bi kɛn da̱ŋ rɛw cua kɛl.” 32 Nɛmɛ ɛ ruac mi cuäŋ naath, kä caarä jɛ ɛn ɣöö lotdɛ ni Kritho kɛnɛ duel Kuɔth. 33 Kä a ramɔ kä yɛ nhɔk ciekdɛ ce̱tkɛ rɔɔdɛ, kä a ciek luth cɔwdɛ.

Ɛ-pɛ-thäth 6

1 Yɛn gaat, luɔ̱thɛ diëëthkun rɛy Kua̱r ni Yecu, kɛ ɣöö nɛmɛ ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ. 2 “Luthni guur kɛnɛ muɔɔr,” nɔmɔ ɛ jɛn luek in nhiam kɛ min ca lar, 3 “kɛ ɣöö dɔ̱ŋ bɛ gɔaa kɛ ji̱, kä bi tëkdu jääny wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n.” 4 Gua̱ni gan, /cuarɛ gaatkun ciɛŋ kɛ kɛ ciaaŋ mi bikɛ jakä gak, kä piɛthɛ kɛ rɛy luthä kɛnɛ ŋi̱i̱c Kua̱r ni Yecu. 5 Kuaany, luɔ̱thɛ kua̱rikun tin te wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n kɛ dual kɛnɛ lath, kɛ lɔc kɛl, ce̱tkɛ min luth yɛn Kritho. 6 La̱tdɛ nɛmɛ a /ci mɔ a ɣöö guɛckɛ yɛ, kɛ ɣöö bi yɛn lo̱ckiɛn jakä tɛth. Kä duundɛ ɣöö la̱tdɛ jɛ kɛ lo̱ckun ce̱tkɛ min go̱o̱r Kuoth ɛ, ce̱tkɛ nɛy ti luɔ̱thkɛ Kritho. 7 La̱tdɛ kɛ lo̱c ti gɔw ce̱tkɛ mi lät yɛn ni Kuäär ikä a /ci mɔ a naath. 8 Ŋa̱cnɛ ɣöö mɔ gɔaa ɔ banɛ la̱t ɔ, banɛ mi päär kɛ nyɔk kɛ jek kä Kuäär, mi cäŋ lapnɛ kuaany kiɛ lɔr kɔn. 9 Kua̱r, la̱tdɛ mi ce̱tkɛ min ci kɛn ɛ la̱t, kä pa̱lɛ dhietdiɛn, kɛ ɣöö ŋäc yɛn ɣöö te yɛn kɛ Kuäär kɛl min te nhial, kä jɛn ciɛŋɛ nɛy diaal a päär. 10 Kɛ jɔak, buɔ̱mɛ rɛy Kua̱r ni Yecu kɛnɛ rɛy bumädɛ min di̱i̱t. 11 La̱thɛ ko̱t köör Kuɔth kɛɛliw, kɛ ɣöö dërɛ rɔ̱ luäŋ kɛ cuɔ̱ŋ a bum, kɛ ko̱r kɛ gua̱n jiäkni. 12 Kɛ ɣöö /ci kɔn ko̱r tɛr kɛ naath ti tekɛ ri̱ŋ kɛnɛ riɛm, kä duundɛ ɣöö ɛ tɛ̈r kɛ ruëëc, kɛnɛ lua̱ŋ, kɛ buɔ̱m kua̱ri muɔ̱th ɣɔaa ɛmɛ, kɛnɛ buɔ̱m yieeni tin te ro̱o̱l nhial. 13 Kɛ kui̱ ɛmɔ ka̱nɛ ko̱t Kuɔth kɛɛliw, kɛ ɣöö dërɛ rɔ̱ luäŋ kɛ cuɔ̱ŋ kɛ jɛn cäŋ ɛ jiääk ɛmɔ, kä kɛ kɔr köör ɛmɔ, bia ŋot cuŋä. 14 Cuɔ̱ŋɛ inɔ, kä yianɛ lɛ̈tdun kɛ thuɔ̱k ala la̱a̱k, kä bia kawdun kum kɛ ko̱t cuŋni. 15 Kɛ gua̱a̱th wa̱a̱rikun rialɛ ni rɔ̱ ikä kɛ ɣöö bia thuk malä ti gɔw wä lat. 16 Kɛɛl kɛ kɛn ti̱ti̱ diaal ka̱nɛ ko̱t ŋäthä, kɛ ɣöö kɛ jɛ bia bääri diaal tin ca dɔp kɛ mac kä ca yuɔr ɛ gua̱n jiäkni luäŋ kɛ yieny. 17 Kä ka̱nɛ kum känä, kɛnɛ thɛp Yieekä, min la ruac Kuɔth. 18 Palɛ rɛy Yieekä gua̱thni diaal, kɛ pali diaal kɛnɛ thiecni. Kɛ kui̱c ɛmɔ jiɛnɛ kä /cuarɛ rɔ̱ luär. Palɛ ni ciaŋ kɛ kui̱ nɛɛni diaal tin ci Kuoth kɛ lɛy. 19 Kä palɛ bä kɛ kui̱dä, kɛ ɣöö bi Kuoth ɣä ka̱m ruac thuɔk in cuääŋ naath. Kä palɛ kɛ ɣöö bä jɛ lat kɛ buɔ̱m lɔaac guäth ɔ bä gua̱a̱th jek thi̱n ɔ. 20 Kɛ kui̱ thukni ti̱ti̱ lapä jääk ni rɛy yieenä. Palɛ kɛ ɣöö dee ɣän kɛ lat kɛ buɔ̱m lɔaac, ce̱tkɛ min dëë lat. 21 Täämɛ, kɛ ɣöö bi yɛn ciaaŋdä kɛnɛ la̱tdä ŋa̱c, bi Ti-ki-käth, min la dämandan rɛy Kritho läät mi tekɛ ŋa̱th rɛy la̱t Kua̱r, yɛ wä la̱r ŋɔaani diaal. 22 Ɣän ja̱kä jɛ kä yɛ kɛ luɔt ɛmɛ, kɛ ɣöö bi yɛn ta̱a̱da ŋa̱c, kä jɛn bɛ lo̱ckun bum. 23 A mal kɛnɛ nhök kɛɛl kɛ ŋa̱th tin bä kä Kuoth in la Gua̱a̱ra kɛnɛ Kuäär ni Yecu Kritho tekɛ yɛ. 24 A puɔ̱th tekɛ nɛy diaal tin nhɔakɛ Kuääran ni Yecu Kritho kɛ nhök mi thil pek.

Pi-li-pi 1

1 Ɣän Puɔl kɔnɛ Ti-mo-thi, la̱a̱t Kritho Yecu, gɔ̱a̱rkɔ warɛgak ɛmɛ yɛ, yɛn tin ci Kuoth kɛ lɛy, tin te kä Pi-li-pi kɛɛl kɛ bööth palä tin cɔali “bicipni” kɛnɛ “dikɛni”. 2 A puɔ̱th kɛnɛ mal mi bä kä Kuoth in la Gua̱a̱ra kɛnɛ Kuäär ni Yecu Kritho tekɛ yɛ. 3 Ɣän la Kuothdä a la̱rä tɛ̈th lɔaac gua̱thni diaal mi cä yɛ tim, 4 kä gua̱thni diaal la palä kɛ kui̱dun diaal kɛ tɛ̈th lɔaac. 5 Tɛth lɔcdä kɛ luäk ëë ci yɛn ɛ luäk ni ɣä mëë latdä thuk ti gɔw nikɛ cäŋ ëë nhiam mëë liŋ yɛnɛ ti̱ti̱ amäni walɛ. 6 Ɣän ŋa̱a̱thä jɛ ɛn ɣöö Kuoth in ci mi gɔaa ɛmɛ tok kɛ lätni rɛydun, bɛ jɛ cuɔ̱p amäni cäŋ in bi ben kɛ Yecu Kritho. 7 Jɛn ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ kä ɣä ɛn ɣöö bä ca̱r inɔ kɛ kui̱dun diaal, kɛ ɣöö caarä yɛn diaal kɛ lɔcdä. Ci yɛn diaal puɔ̱th Kuɔth nyuak kɛ ɣä kɛɛl, rɛy yieenädä, kɛnɛ ga̱ŋ thukni ti gɔw. 8 Kɛ ɣöö Kuoth ɛ neendä ɛn ɣöö göörä ɣöö bä yɛ nɛn kɛ ɣöö nhɔakä yɛn diaal kɛ nhök Kritho Yecu. 9 Kä palä ɛ ɣöö dee nhökdun rɔ rep a wee wä kɛ ŋäc ŋɔaani amäni ŋukdiɛn diaal, 10 kä bɛ yɛ luäk kɛ ɣöö bia ka̱n ni min gɔaa, kɛnɛ ɣöö dee yɛn a wiɛc wiɛɛc, ti thil bɛ̈l kɛ cäŋ Kritho. 11 Kɛ ɣöö dërɛ thia̱ŋ kɛ ti gɔw ti bä kä ciaŋ cuŋni rɛy Yecu Kritho kɛ puɔny kɛnɛ liak Kuɔth. 12 Ɣän göörä ɣöö bi yɛn ɛ ŋa̱c, dämaari, ɛn ɣöö min ci tuɔɔk kä ɣä cɛ luäk kɛ naŋ thukni ti gɔw raar, 13 kɛ ɣöö ca jɛ ŋa̱c ɛ ga̱a̱ŋ dhɔaar kua̱r kɛnɛ nɛy tin kɔ̱kiɛn ɛn ɣöö yiankɛ ɣä kɛ kui̱ Kritho. 14 Kä kɛ ɣöö ca ɣä yiɛn, cɛ ri̱w nɛɛni tin ŋa̱th moc kɛ ŋa̱th kɛ Kuäär ni Yecu, kɛ ɣöö bikɛ piith kɛ liak kɛ latdiɛn kɛ ruac Kuɔth a thil dual. 15 Cu tha̱a̱ŋ nath ruac Kritho Yecu lat kɛ ɣöö tekɛ kɛ tiɛɛl kɛnɛ tɛ̈r, kä duundɛ ɣöö cu kɔ̱kiɛn ɛ lat kɛ thuɔ̱k kɛnɛ kɔ̱a̱c lɔaac. 16 Nɛy ti̱ti̱ latkɛ Kritho kɛ nhök, a ŋäc kɛn ɛ, ɛn ɣöö ca ɣä la̱th ɛn wanɛ mɛ kɛ ga̱ŋ thukni ti gɔw. 17 Kä tha̱a̱ŋ nath la̱tkɛ ruac Kritho kɛ tiɛɛl go̱rä ŋɔaani, a /ciɛ thuɔ̱k, kä caar kɛn ɛ ɛn ɣöö ba riɛkdä rep min ta̱a̱ yieenä. 18 Ɛŋu la riɛk ɔ? Min di̱t ni jɛn thi̱n ɛ ɣöö kɛ dup diaal latkɛ ni ruac kɛ kui̱ Kritho, a cäŋ kua lat kɛ kac kiɛ kɛ thuɔ̱k, ɣän tɛth lɔcdä. Kä bi lɔcdä wäkɛ tɛ̈th, 19 kɛ ɣöö ŋa̱cä jɛ kɛ palun kɛnɛ luäk Yieekä Yecu Kritho, ɛn nɔmɔ bɛ ben ala ka̱ndä. 20 Kä min göörä kɛnɛ min ŋa̱a̱thä, ɛ ɣöö /ca ɣä bi jakä po̱c kɛ duɔ̱ɔ̱r, kä duundɛ ɣöö bä ruac kɛ liak ɛn täämɛ ce̱tkɛ min wen, kɛ ɣöö bä Kritho nöŋ liak rɛy teekädä a tëkä kiɛ a cä li̱w. 21 Kɛ ɣöö mi tëkä, ɣän tëkä kɛ Kritho Yecu, kä mi cä li̱w, gɔaa ni jɛn. 22 Kä mi tëkä rɛy ri̱eŋ, nɔmɔ lotdɛ ni ɣöö dëë ti gɔw la̱t, kä ɣän kuecä min dëë mɛk. 23 Ɣän ga̱lä ɛlɔ̱ŋ kamdiɛn da̱ŋ rɛw. Min göörä ɛ ɣöö bä jiɛn, bä wä te kɛɛl kɛ Kritho, kɛ ɣöö nɔmɔ gɔaa ni jɛn. 24 Kä ɣöö bä tëk rɛy ri̱eŋ gɔaa ni jɛn kɛ kui̱dun. 25 Kä min kua̱ nɛmɛ lɛ ŋa̱c, ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö bä duɔth, kä bä ŋot kɛ yɛ kɛɛl, kɛ ɣöö bä yɛ luäk kɛ pi̱eth kä bia tekɛ tɛ̈th lɔaac rɛy ŋäthä, 26 kɛ ɣöö dëë liak ben nyuak kɛ yɛ kɛɛl rɛy Kritho Yecu mi wa̱a̱ rɔ nyɔk kɛ ben kä yɛ. 27 Min la kɛl in göörä kärɔa a ciaŋ teekädun ro̱ŋ kɛ gɔɔy thukni Kritho ti gɔw. Kɛ ɣöö cäŋ wa̱a̱ ben a bä yɛ ben gui̱l, kiɛ ta̱a̱ jɔ̱ɔ̱r, dëë jɛ liŋ ɛn ɣöö cuŋ yɛn kɛ yiëë kɛl a bum, kä la̱tdɛ ɛlɔ̱ŋ kɛ ca̱r kɛl ramɔ kɛnɛ ramɔ kɛ kui̱ ŋäthä thukni ti gɔw, 28 kä cia thil dual rɛy duɔ̱ɔ̱rä kɛl kɛ ji̱ tɛ̈run. Nɛmɛ ɛ nyuuth mi jɔc kä kɛ, kɛ kui̱ da̱kdiɛn, kä ɛn nɛmɛ lätdɛ Kuoth kɛ kui̱ käänädun. 29 Kä ci Kuoth yɛ ka̱m luth kä /ciɛ ɣöö bia ŋäth ni Kritho kärɔa, kä duundɛ ɣöö bia cuuc kɛ kui̱dɛ bä. 30 Täämɛ yɛn ka̱nɛ kui̱c kä ko̱r in tɛ̈ɛ̈rä. Ɛ jɛn ko̱r ëë cia nɛn a tɛ̈ɛ̈rä mëëdan, kä ɛ jɛn min cia liŋ, kä ɛ jɛn min ŋot ɛ tɛ̈ɛ̈rä.

Pi-li-pi 2

1 Tëkdun rɛy Kritho mi moocɛ yɛ kɛ buɔ̱m, kä com nhökdɛ yɛ, kä te yɛn kɛ nyuaak rɛy Yieekä, kä ta̱yɛ kɛ kɔ̱a̱c lɔaac kɛnɛ nhök kamnikun, 2 bia tɛ̈th lɔaacdä jakä ro̱ŋ mi wiaa tekɛ ca̱r kɛl, kä nyuakɛ nhök ɔ kɛl ɔ kä bia mat ni kɛl kɛ lɔc kɛl. 3 /Cuarɛ tekɛ mi lät yɛn ɛ kɛ di̱t lɔaac kiɛ liak, kä luɔcɛ ni rɔ̱ piny carɛ ni nɛy kɔ̱kiɛn ɛn ɣöö gɔw ni kɛn kä yɛn pua̱nykun. 4 A ramɔ kä yɛ /ci guic ni tin nhɔkɛ kärɔa, kä a guic ni tin nhɔk nɛy kɔ̱kiɛn kɛ. 5 A te ni ca̱r ɛmɛ rɛydun, ca̱r in te rɛy Kritho Yecu, 6 Jɛn min tekɛ ta̱a̱ Kuɔth /kenɛ jɛ car ɛn päär kɛ Kuoth ɛ mi dëë mac. 7 Kä cuɛ rɔ jakä thil luɔt, kä cuɛ ka̱n ni ta̱a̱ kuanyä, kä cua jɛ dap ce̱tkɛ raan. Kä cua jɛ jek jɔcɛ kɛ ta̱a̱ ran, 8 jɛn cɛ rɔ luɔ̱ɔ̱c piny cuɛ tekɛ luth amäni lia̱a̱ ala lia̱a̱dɛ wi̱c jiaath in ri̱ew. 9 Kɛ kui̱c ɛmɔ cu Kuoth ɛ kap ni guäth in te ni nhial. Kä cuɛ jɛ ka̱m ciöt min te wi̱i̱ ciöötni diaal, 10 kɛ ɣöö kɛ ciöt Yecu bi mua̱a̱l diaal rɔ̱ goŋ, nɛy diaal tin te nhial kɛnɛ piny kɛ piny muɔ̱ɔ̱n. 11 Kä bi lëëp diaal ɛ lat ɛn ɣöö Yecu Kritho ɛ Kuäär, kɛ kui̱ buɔyä Kuɔth in la Gua̱a̱r in te nhial. 12 Kɛ kui̱ ɛmɔ, mäthnikä, ce̱tkɛ min luth yɛn ɣä ni ciaŋ mi ta̱a̱ kɛɛl kɛ yɛ, kä min di̱t ni jɛn ɛn täämɛ luɔ̱thɛ ɣä min na̱nä kɛ yɛ. La̱tdɛ kɛ dual kɛnɛ lath kɛ ɣöö bi ka̱ndun thuk. 13 Kɛ ɣöö lätni Kuoth rɛydun, kɛ ɣöö bɛ yɛ moc kɛ lua̱ŋ mi go̱r yɛn ɛ la̱t kä mi bi lɔcdɛ jakä tɛth. 14 La̱tdɛ ŋɔak diaal a thil kuɔm kiɛ ŋaknɔm, 15 kɛ ɣöö bi yɛn thil bɛ̈l kä bia thil duer, ala gaat Kuɔth ti thil gua̱r ti riaw, ce̱tkɛ kuɛl rɛy ɣɔaa, rɛy ri̱cä mi wän wän mi thil luth. 16 Kä kɛ käpdun kɛ riet teekä a bum, ɣän bä rɔ liak kɛ cäŋ Kritho kɛ ɣöö /ka̱n riŋ baaŋ, kiɛ /ken la̱tdä a baŋ. 17 Cäŋɛ bä riɛmdä thöp ala muc mi wuɔcä wi̱i̱ mucä ŋäthädun ɣän gɔaa lɔcdä, kä tɛth lɔcdä kɛ yɛ kɛɛl. 18 Kä amäni yɛn bä a lo̱ckun gɔaa kä akɛ tɛth kɛ ɣä kɛɛl. 19 Ta̱a̱ kɛ ŋa̱th rɛy Kua̱r ni Yecu ɛn ɣöö bä Ti-mo-thi mal jäkä yɛ, kɛ dee lɔcdä tɛɛth kɛ thuk tin bä kä yɛ. 20 Thilɛ ɣä ram mi päär kɛ Ti-mo-thi, mi diɛɛr kɛ kui̱dun. 21 Nɛy tin kɔ̱kiɛn görkɛ ni tin nhɔk kɛn kɛ, a /ci tɔ̱ a nyin Yecu Kritho. 22 Kä ŋäc yɛn gɔɔy Ti-mo-thi. Jɛn cɛ lät kɛɛl kɛ ɣä kɛ lat thukni ti gɔw ce̱tkɛ gat kɛnɛ gua̱n. 23 Kɛ kui̱ ɛmɔ ɣän ŋa̱thä ɛn ɣöö bä jɛ jäkä yɛ kɛ pɛ̈th kɛ gua̱a̱th in bä ta̱a̱ in tekɛ ɣä mɔ ŋa̱c. 24 Kä ɣän ta̱a̱ kɛ ŋa̱th rɛy Kua̱r ɛn ɣöö ɣän bä ben puɔ̱nydä bä. 25 Cä car bä ɛn ɣöö bä yɛ jäkä Ɛ-pa-pro-day-täth min la dämaar rɛy Kritho, kä lät kɛ ɣä kɛɛl, kä raan rɛ̈m kɛ ɣä kɛɛl, kä jɛn ɛ jääkdun, ɛ läät kɛ kui̱ kä min göörä. 26 Kɛ ɣöö cɛ yɛn diaal tim, kä ci lɔcdɛ jiath kɛ ɣöö ci yɛn ɛ liŋ ɛn ɣöö te puɔ̱nydɛ kɛ juey. 27 Ɛpuc jɛn cɛ tekɛ juey, mi ci jɛ dee näk. Kä duundɛ ɣöö ci Kuoth tekɛ kɔ̱a̱c lɔaac kɛ jɛ, kä /ciɛ jɛn kärɔa amäni ɣän bä, kɛ ɣöö /cä bilɛ te kɛ jiath lɔaac mi di̱i̱t. 28 Ɣän göörä jɛ ɛlɔ̱ŋ ɛn ɣöö dëë jɛ ja̱k, kɛ ɣöö dee lo̱ckun tɛɛth mi wä yɛn ɛ nyɔk kɛ nën, kɛ ɣöö bi diɛɛr lɔaacdä kuɛ̈ɛ̈. 29 Inɔ, nyuɔ̱ɔ̱rɛ jɛ agɔaa rɛy Kua̱r ni Yecu kɛ tɛ̈th lɔaac kɛɛliw, kä luɔ̱thɛ wutni tin ce̱tkɛ jɛ, 30 kɛ ɣöö cɛ dee li̱w kɛ kui̱ la̱t Kritho, jakɛ tëkdɛ kä bɛc kɛ ɣöö bɛ la̱tdun min /ci yɛn ɛ dee lät kä ɣä la̱t.

Pi-li-pi 3

1 Kɛ jɔak, dämaari, a lo̱ckun tɛth rɛy Kua̱r ni Yecu. /Ciɛ riɛk kä ɣä ɛn ɣöö nyɔakä yɛ kɛ gɔ̱r mëë cä kɔn gɔ̱a̱r yɛ, kä ɛ mi gɔaa kɛ kui̱ ga̱ŋdun. 2 Niɛkɛ rɔ̱ kɛ nɛy ti ce̱tkɛ jio̱o̱k, niɛkɛ rɔ̱ kɛ la̱a̱t jiäkni, niɛkɛ rɔ̱ kɛ nɛy ti tëmkɛ rɔ̱. 3 Kɛ ɣöö kɛ kɔn ca cuɛl tɔ̱ kɛ thuɔ̱k, kɔn nɛy tin palkɛ Kuoth rɛy Yieekä, kä liakdan tëë rɛy Kritho Yecu, kä thilɛ kɔn ŋa̱th kɛ ri̱ŋ, 4 a cäŋ ɛ ɣän bä ta̱a̱ kɛ luɔt kɛ ŋa̱th ri̱eŋ. Kä mi tëëkɛ radɔ̱diɛn mi tekɛ luɔt ŋäthä kɛ riŋ, ɣän ta̱a̱ kɛ luɔt mi di̱t ni jɛn. 5 Cuɛ̈lkɛ ɣä ɛ ta̱a̱ kɛ ni̱n bädäk diëëth, ɛ ɣän raan ji̱ I-thɛ-rɛl, thok duëël Ben-ya-min, ɛ ɣän raan Ɣi-bɛ-ru mi ca di̱eth ɛ ji̱ Ɣi-bɛ-ru. Kɛ ciaŋ ŋuɔ̱tni ɛ ɣän raan ji̱ Pa-ri-thii, 6 kɛ tɛ̈th lɔaac cua ji̱ duëël Kuɔth moc riɛk, kɛ ciaŋ cuŋni piny ŋutdä thilɛ ɣä bɛ̈l. 7 Kɛn tɔ̱tɔ̱ gɔwkɛ kɛ ɣä mëëdan, kä ɛn täämɛ caarä kɛ thilɛ kɛ luɔt kɛ kui̱ Kritho. 8 Ɛpuc, ɣän caarä ŋɔak diaal ce̱tkɛ ti ci bath kɛ kui̱ gɔɔyä ŋäcä Yecu Kritho Kuäärä. Kɛ kui̱dɛ cä ŋɔaani diaal bath, kä caarä kɛ ce̱tkɛ kɛ nuɔɔr kɛ ɣöö dëë Kritho jek, 9 kɛ ɣöö dëë te rɛydɛ, ɣän thilɛ ɣä cuɔ̱ɔ̱ŋ mi rɛ̈lä, mi jëkä kɛ luth ŋuɔ̱tni, kä duundɛ ɣöö bëë kɛ ŋa̱th kɛ Kritho, jɛn ciaŋ cuŋni min bä kä Kuɔth kɛ ŋa̱th. 10 Ɣän göörä ɣöö bä Kritho ŋa̱c amäni buɔ̱m jiecädɛ li̱th, kɛnɛ ɣöö dëë cuɔ̱cdɛ nyuak kɛ jɛ, ɛn ɣöö dëë cu ce̱tkɛ jɛ rɛy li̱ethdɛ, 11 kä tha̱a̱ŋ gua̱thni, dëë ɣän jiɛc li̱th. 12 /Ciɛ ɣöö cä nɛmɛ ku thuŋ jek, kiɛ cä ku thuŋ cop kä min göörä, kä kuɔkä rɔ nhiam kɛ ɣöö ba rɛ̈lä, kɛ ɣöö ci Kritho Yecu ɣä jakä rɛ̈lɛ. 13 Dämaari, /cä jɛ car ɛn ɣöö cä jakä rɛ̈lä, kä duundɛ ɣöö tëëkɛ duɔ̱ɔ̱r kɛl mi la la̱tdä, pa̱lɛ min ci duɔth jɔk ruëëc, kä görɛ ni min ŋot nhiam. 14 Kä ɣɔ̱a̱nä jɛ bä riŋ nhiam kɛ ɣöö bä min göörä jek min ci Kuoth ɣä cɔal thi̱n kɛ Kritho Yecu. 15 A nɛy tin ci dël kä kɔn cär kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ, kä mi caar yɛn ni dɔ̱diɛn kɛ kui̱ kä duɔ̱ɔ̱r, bi Kuoth nɔmɔ nyuɔ̱th yɛ bä. 16 Kä duundɛ ɣöö ka̱pnɛ min canɛ thuɔ̱k in canɛ jek. 17 Dämaari, nyiathɛ ɣä, kä tiɛtdɛ nɛy tin guɔ̱ɔ̱rkɛ nyuuth in cakɔ nyuɔ̱th yɛ. 18 Kä ɣän cä la̱r yɛ nikä ti nyin ŋuan, kä ɛn täämɛ la̱rä jɛ yɛ kɛ mer ɛn ɣöö nɛy ti ŋuan, cieŋkɛ ce̱tkɛ ji̱ tɛ̈r kɛ jiath ŋäpä Kritho. 19 Pekdiɛn ɛ lia̱a̱, kä kuothdiɛn ɛ jicdiɛn, kä liakdiɛn ɛ pöcdiɛn, kä cikɛ ca̱riɛn la̱th kä nyin piɛny. 20 Kä kɛ kɔn ji̱ ciëŋ nhial, kä liip kɔn ni Kään, min la Kuäär ni Yecu Kritho. 21 Jɛn bɛ pua̱ny kɔn ti thil luɔt ti loc kɛ ɣöö bikɛ ce̱tkɛ puɔ̱ny gɔɔyädɛ, kɛ buɔ̱m mi moc jɛ kɛ lua̱ŋ mi jakɛ ŋɔaani diaal kɛ ɣöö bikɛ te pinydɛ.

Pi-li-pi 4

1 Kɛ kui̱ ɛmɔ, dämaari, tin nhɔakä kä cä tim, ci yɛn ɣä moc kɛ tɛ̈th lɔaac, liakä rɔ kɛ yɛ, cuɔ̱ŋɛ a bum inɔ rɛy Kua̱r, lö nhöökä. 2 Ɣän la̱ŋä U-ɔ-dia, kä la̱ŋä Thin-ti-ke kɛ ɣöö bikɛ mat rɛy Kua̱r ni Yecu. 3 Kä ɣän thiëëcä ji̱ bä, ji̱n läät kɛ̈ɛ̈l kɛ ɣä, luäk män ti̱ti̱ kɛ ɣöö cikɛ lät kɛɛl kɛ ɣä rɛy thukni ti gɔw kɛɛl kɛ Kä-lɛ-mɛnt, kɛ nɛy tin kɔ̱kiɛn tin lät kɛ ɣä kɛɛl, tin te ciöötkiɛn rɛy buɔk teekä. 4 A lo̱ckun tɛth rɛy Kua̱r ni Yecu ni ciaŋ. Kä bä jɛ nyɔk kɛ lär, a lo̱ckun tɛth. 5 A nɛy diaal ŋa̱ckɛ ciaŋ wuutädun. Ci ben Kua̱r ni Yecu thia̱k. 6 /Cuarɛ diɛɛr kɛ duɔ̱ɔ̱r, kä duundɛ ɣöö kɛ pal thiëcɛ Kuoth kɛ ti diaal tin görɛ, thiëcɛ jɛ ni ciaŋ kɛ tɛ̈th lɔaac. 7 Mal Kuɔth min leny ni ŋäc ŋɔaani nath, bɛ lo̱ckun amäni ca̱r wuɔ̱thnikun tit rɛy Kritho Yecu. 8 Kɛ jɔak, dämaari, carɛ ni min la thuɔ̱k, kɛ min ro̱ŋ kɛ luth, min la cuɔ̱ɔ̱ŋ, min la wic wic, kɛnɛ mi tekɛ maan, kɛ min gɔaa kɛnɛ mi tëëkɛ mi gɔaa mi ro̱ŋ kɛ ɣöö dëë liak ɛ naath, carɛ ni kɛn tɔ̱tɔ̱. 9 La̱tdɛ ni min ci yɛn ɛ ŋa̱c, kä cia jek, kä cia liŋ kä cia nɛn kä ɣä, kä bi Kuoth malä te kɛɛl kɛ yɛ. 10 Tɛth lɔcdä ɛlɔ̱ŋ rɛy Kua̱r, kɛ ɣöö täämɛ kɛ kɔr gua̱th mi bäär ci yɛn diɛɛrun lɛni nyɔk kɛ kui̱dä, kɛ thuɔ̱k ci yɛn diɛɛr kɛ kui̱dä, kä duundɛ ɣöö cia thil gua̱a̱th mi nyoth yɛnɛ ni jɛ. 11 /Ciɛ ɣöö tëëkɛ mi dak kä ɣä, kɛ ɛ ɣöö cä jɛ ŋic ɛn ɣöö bä ro̱ŋ kɛ min tekɛ ɣä. 12 Ɣän ŋa̱cä ɣöö bä tëk i̱di mi ɛ ɣän can, kä ŋa̱cä ɣöö bä tëk i̱di mi ria̱ŋä. Ɣän cä ŋa̱c kɛ ciɛŋ diaal ɛn tëk ɛmɔ, ɛn ɣöö mi riäŋi kiɛ näk buɔth ji̱, mi ti̱i̱ kɛ, ti ŋuan kɛnɛ min dak ŋɔaani kä ji̱. 13 Dëë ti diaal la̱t rɛydɛ ɛn min jak ɣä kä bum. 14 Kä ɛ mi gɔaa kä yɛ ɛn ɣöö nyuak kɔn riɛkdä kɛɛl. 15 Kä yɛn ji̱ Pi-li-pi ŋäc yɛn ɛ nikɛ tuk la̱t thukni ti gɔw, mëë cä Ma-tha-do-nia ba̱ny piny, thilɛ duel Kuɔth mi ci nɛy muc nyuak kɛɛl, kɛ ni yɛn kärɔ̱. 16 Kä cäŋɛ mëë ta̱a̱ kä Thɛ-tha-lo-ni-ka cu yɛn ɣä jäkä luäk kä ti nyin ŋuan. 17 Kä /ciɛ ɣöö göörä ni muc, göörä ni rëp in ci duɔl kä yio̱o̱kun. 18 Kä ɣän ca ɣä ka̱m ti diaal, a cä tekɛ ti ŋuan. Cä ria̱ŋ kɛ muckun tin cia jäkä ɣä kɛ Ɛ-pa-pro-day-täth, ce̱tdɛ kɛ muc mi tekɛ ŋuäny mi gɔaa, mi ca thöp Kuoth mi cɛ nhɔk, kä tɛɛthɛ lɔcdɛ. 19 Kä bi Kuothdä yɛ ka̱m ŋɔaani diaal tin dak kä yɛ ce̱tkɛ pek riäŋädɛ rɛy buɔyädɛ kɛ Kritho Yecu. 20 A liak wä kä Kuothdan in la Gua̱ndan a thil pek. Inɔnɔ. 21 Ner nɛy diaal tin ci Kuoth kɛ lɛy rɛy Kritho Yecu. Kä neer mäthnikun tin te kɛɛl kɛ ɣä yɛ. 22 Neer ji̱ Kuɔth diaal yɛ, ce̱tkɛ nɛy tin te dhɔr Thii-thɛr. 23 A puɔ̱th Kua̱r ni Yecu Kritho tekɛ yiëëdun kɛɛl.

Ko-lɔ-thi 1

1 Ɛ ɣän Puɔl in la jak Kritho Yecu kɛ ruac Kuɔth kɔnɛ Ti-mo-thi dämandan. 2 A puɔ̱th kɛnɛ mal in bä kä Kuoth in la Gua̱a̱ra tekɛ ji̱ Kuɔth ti ca lɛy kɛnɛ dämanikɔn rɛy ŋäthä kɛ Kritho kä Ko-lɔ-thi. 3 Mɔ palkɔ mɔ kɛ kui̱dun la nɛy Kuoth in la Gua̱n Kua̱ran ni Kritho Yecu a lär tɛ̈th lɔaac. 4 Kä cakɔ ŋa̱thdun kɛ Kritho Yecu liŋ, kɛnɛ nhök in nhɔk yɛn ɛ ji̱ Kuɔth diaal tin ca lɛy. 5 Kä jɛn ŋa̱th ɛmɔ min bä kä ŋa̱th min ŋäc yɛnɛ ca tɔ̱w kɛ kui̱dun nhial. Kä cia jɛn ŋa̱th ɛmɔ liŋ kɛ nhiam rɛy ri̱tdä min thuɔ̱k, min la thuk ti gɔw 6 min ci ben kä yɛ. Kä ce̱tkɛ min kuiirɛ dɛy kä pithɛ rɛy ɣɔaa kɛɛliw, kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ kuiirɛ dɛy rɛydun nikɛ cäŋ ëë cia liŋ ni jɛ, kɛ thuɔ̱k cia thuɔ̱k Kuɔth ŋa̱c. 7 Ci yɛn ɛ jek kä Ɛ-pa-rath, läät in nhɔk kɔn ɛ. Jɛn ɛ la̱t Kritho mi ŋa̱thkɛ kɛ kui̱dan. 8 Kä cɛ nhökdun rɛy Yieekä nyuɔ̱th kɔ. 9 Kɛ kui̱c ɛmɔ kɛ cäŋ ëë liɛŋkɔ nɔmɔ, /ka̱nkɔ pal ka̱p cuɔ̱ŋ kɛ kui̱dun. Thiëckɔ kɛ ɣöö dee yɛn thia̱a̱ŋ kɛ ŋäc kɛ min go̱o̱r Kuoth ɛ rɛy pɛlä yieekä kɛnɛ ŋäc ŋɔaani. 10 Kɛ ɣöö bi yɛn tëk kɛ tëk mi ro̱ŋ kɛ Kuäär ni Yecu kɛ dup diaal. Kä bia dɛy kuir rɛy lätni diaal ti gɔw, kä bia piith rɛy ŋäcä Kuɔth. 11 A yɛ ba jakä bum kɛ buɔ̱m kɛɛliw, min bëë kä buɔ̱mdɛ min diit kɛ ruɔ̱t kä ti diaal kɛ biɛt kɛ tɛ̈th lɔaac. 12 La̱rɛ Gua̱a̱ra min ci kɔn cɔl, kɛ ɣöö bi kɔn tekɛ kui̱c kä ti diaal tin cɛ rialikä kɛ kui̱ nɛɛnikɛ tɛth lɔaac rɛy buɔyä. 13 Jɛn cɛ kɔn kän kä buɔ̱m muɔ̱th, kä cɛ kɔn naŋ rɛy kuäärä Gatädɛ min nhɔkɛ. 14 Ɛ jɛn min ca kɔn luɛl kɛ jɛ kä ca päl dueerkɔn. 15 Ɛ jɛn cät Kuɔth mi /ca nɛn, ɛ jɛn gat in kɛ̱̈ɛ̱̈ kä ŋɔaani diaal tin ca cak, 16 kɛ ɣöö rɛydɛ ca ŋɔaani diaal cak kɛ jɛ, tin te nhial kɛnɛ wi̱c muɔ̱ɔ̱n, tin nɛ̈nkɛ kɛnɛ tin /ca nɛn, kuääri kiɛ bööth kiɛ kua̱r, kiɛ ruëëc, ca ŋɔaani diaal cak kɛ jɛ kɛnɛ kui̱dɛ. 17 Jɛn tëë thi̱n kä ti diaal kɛ nhiam, kä jɛn käpɛ ŋɔaani diaal kɛɛl kɛ jɛ. 18 Ɛ jɛn la wi̱c pua̱a̱ny in la duel Kuɔth, ɛ jɛn tuk kä ɛ jɛn min nhiam in kɔn ben raar li̱th, kä ɛ jɛn tekɛ gua̱a̱th in di̱t ni jɛn kä ŋɔak diaal ɔ. 19 Kä cu Kuoth ɛ nhɔk ɛn ɣöö bɛ cieŋ rɛy Kritho. 20 Kä kɛ Yecu cu Kuoth ti diaal luɔc maar kɛ rɔ, wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n kiɛ nhial. Kä cu Kuoth mal la̱t kɛ riɛm Yecu wi̱c jiaath in ri̱ew. 21 Mëëdan na̱ŋ yɛn kɛ Kuoth kä kɛ yɛn ji̱ tɛ̈rɛ rɛy cärädun, kä la̱tdɛ lät ti jiäk, 22 kä täämɛ cɛ yɛ luɔ̱c maarä kɛ puɔ̱nydɛ pa̱ny kɛ lia̱a̱dɛ, kɛ ɣöö bɛ yɛ naŋ nhiam Kuɔth a cia rɔ̱ rɛl, a thil bɛ̈l, kä /ca yɛ dee cäkikä. 23 Bi nɔmɔ tuɔɔk mi wä yɛn kɛ wä nhiam, kä buɔ̱mɛ kä ta̱yɛ rɛy ŋäthä. /Cuarɛ rɔ woc ŋäthä min ca lar ɛ thuk ti gɔw tin cia liŋ, kä ca la̱t ji̱ piɛny diaal, kä ɣän, Puɔl, cua kɛ lat kɛn thuk ti̱ti̱. 24 Täämɛ ɣän tɛth lɔcdä kɛ ɣöö ruɔ̱ɔ̱tdä ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c kɛ kui̱dun, kä ruɔ̱ɔ̱tdä kɛ rɛy ri̱eŋdä, kɛn tin ci duɔth kä rik Kritho, tin te thi̱n kɛ kui̱ pua̱nydɛ min la duel Kuɔth. 25 Kä cu ɣän cua läät duëël Kuɔth ce̱tnikɛ min ci Kuoth ɛ ka̱m ɣä kɛ kui̱dun, kɛ ɣöö bä ruac Kuɔth jakä ŋa̱ckɛ kɛɛliw. 26 Ɛ ruac mi cuäŋ naath mi ca tɛ̱̈ɛ̱̈ kɛ run tëë kɔn kɛnɛ ri̱c ti ŋuan, kä täämɛ ca jɛ nyuɔ̱th nɛy tin ci Kuɔth kɛ lɛy. 27 Kä ca̱r Kuɔth ɛ ɣöö bɛ tɛ̱̈ɛ̱̈dɛ nyuɔ̱th nɛɛkɛ, jɛn ruac ti̱lä mɛ cuääŋ naath ɛ min cɛ rialikä kɛ kui̱ nɛɛni diaal. Kä ruac ɛ cuääŋ naath ɔ ɛ ɣöö te Kritho rɛydun, min lot ni ɣöö bia tekɛ nyuaak rɛy buɔyä Kuɔth. 28 Ɛ jɛn min lat kɔnɛ, kä lueek kɔn nɛy diaal, kä ŋi̱i̱c kɔn nɛy diaal rɛy pɛlä ruac Kuɔth kɛɛliw, kɛ ɣöö dënɛ nɛy diaal nöŋ Kritho a cikɛ di̱t. 29 Kɛ ɣöö bä nɛmɛ la̱t, cä lät kä cä kueer kɛ buɔ̱m in di̱i̱t in cɛ ka̱m ɣä min lät rɛydä.

Ko-lɔ-thi 2

1 Kä göörä ɣöö bia ŋa̱c ɛn ɣöö cä lät a bum kɛ kui̱dun kɛnɛ kui̱ nɛɛni tin te kä La-o-di-thia, kɛ nɛy diaal tin /ka̱n ɣä met nɛn. 2 Ɣän göörä ɣöö bi lo̱ckiɛn buɔ̱m, kä bikɛ mat rɛy nho̱kä, kɛ ɣöö bikɛ tekɛ ti̱el ŋäcä ŋɔaani, kä bikɛ ruac Kuɔth in cuääŋ naath ŋa̱c, min la Kritho. 3 Kɛ ɣöö rɛydɛ te ti̱l pɛlä kɛnɛ ŋäc ŋɔaani kɛ ti diaal thi̱n. 4 Ɣän laarä nɛmɛ kɛ ɣöö thilɛ ram mi bi yɛ mɛt kɛ ruac wän wäänä. 5 Kä cäŋ ta̱a̱ jɔ̱ɔ̱r kɛ puɔ̱nydä, ta̱a̱ kɛɛl kɛ yɛ rɛy yieekä, kä tɛth lɔcdä kɛ nën teekädun mi gɔaa kɛnɛ buɔ̱m ŋäthädun rɛy Kritho. 6 Kä ce̱tkɛ min cia Kritho Yecu nhɔk ala Kuäär, kua cieŋ rɛydɛ, 7 a ciökun cui̱t rɛydɛ, kä yiathɛ rɔ̱ piny rɛy ŋäthä, ce̱tkɛ mëë /ca yɛ ŋi̱eec, kɛ tɛ̈th lɔaac mi di̱i̱t. 8 Kä ŋa̱cɛ jɛ ɛn ɣöö thilɛ ram mi bi yɛ jakä carɛ ti jiäk kɛ ŋi̱i̱c kacä mi baaŋ, ce̱tkɛ ta̱a̱ ciɛŋä nath tin bä kä kuäär yieekä ɣɔaa ɛmɛ, min /ci bä kä Kritho. 9 Kɛ ɣöö rɛydɛ te ciaŋ Kuɔth kɛɛliw thi̱n puɔ̱nydɛ, 10 kä cu yɛn tekɛ tëk mi ro̱ŋ rɛydɛ. Kä ɛ jɛn Yecu la Kuäär kua̱ri kɛnɛ kuääri. 11 Rɛy Yecu ca yɛ cuɛl, kä /ciɛ cuël mi la̱tkɛ kɛ tet nath, ɛ wuɔ̱c jiäkni pua̱ny kɛ cuël Kritho. 12 Mëë ca yɛ kony kɛ jɛ kɛɛl rɛy la̱kdun, kä ca yɛ jiɛc kɛ jɛ kɛɛl bä kɛ ŋa̱th rɛy bumä Kuɔth min ci jɛ jiɛc li̱th. 13 Kä mëë cia li̱w rɛy dueeri kɛnɛ thil cuelä pua̱a̱nydun, ci Kuoth yɛ jakä tëk kɛ Kritho kɛɛl. Cɛ mɛmɛ la̱t mëë cɛ kɔn pa̱l dueerkɔn diaal, 14 kä cɛ tin ca gɔ̱r thi̱n coth tin ca gɔ̱a̱r kɔn kɛ duɔ̱ɔ̱p in lat ŋuɔ̱tdɛ. Cuɛ kɛ coth kɛ mëë cɛ Yecu jakä pua̱tkɛ jiaath. 15 Cuɛ buɔ̱m ruëëcni kɛnɛ kua̱r woc, kä cuɛ jɛ nyoth nhiam nɛɛni diaal ɛn ɣöö thilɛ kɛ buɔ̱m, kɛ ɣöö cɛ kɛ puɔ̱t kɛ lia̱a̱dɛ jɔk jiaath. 16 Kɛ kui̱c ɛmɔ a yɛ /ca luk ɛ radɔ̱diɛn kɛ kui̱ mi̱eth kɛnɛ ma̱th, kiɛ kɛ kui̱ mi̱eth ti̱mä kiɛ tëth path kiɛ cäŋ lɔ̱ŋä ji̱ Juudh. 17 Ti̱ti̱ kɛ ti̱eep kärɔ̱, kä min bi ben, kä min la thuɔ̱k ɛ Kritho. 18 A thil ram mi jak yɛ kä thil luɔt kɛ palun kɛ jaak nhial. Kä ram mi ce̱tkɛ nɔmɔ, la latdɛ luɔ̱ɔ̱tni diaal kä min cɛ nɛn. Kä kɛ ca̱r wecdɛ mi thil ŋa̱th la liakɛ ni rɔ. 19 Kä /cɛ rɔ mat kɛ Kritho, min la wi̱c. Kä Kritho ɛ jɛn min luäk kä mat puɔ̱ny kɛɛl, kɛ ɣöö derɛ piith kɛ duɔ̱ɔ̱p in go̱o̱r Kuoth ɛ. 20 A mi cia li̱w kɛɛl kɛ Kritho, a ca yɛ lony kä ruec yieeni ɣɔaa, ɛŋu tëk yɛn ɔ, ce̱tkɛ mi ŋot yɛn ala ji̱ ɣɔaa ɔ? Ɛŋu luɔ̱thɛ ŋut ti ce̱tkɛ ti̱ti̱ ɔ, 21 ɛn ɣöö “/Cu jɛ rɔm, kä /cu jɛ met, kä /cu jɛ thiap”? 22 Kɛn ŋut ti̱ti̱ luɔtkɛ ni tin bi thuuk kɛ läät, kɛn kɛ ruaacni nath kɛnɛ ŋi̱i̱c nath. 23 Kɛn ŋuɔ̱t ti̱ti̱ tekɛ kɛ pɛl, kɛ ɣöö kapkɛ rɔ̱ nhiam kä jakɛ rɔ̱ kä kuiy, kɛ ruɔ̱tdiɛn kɛ nyin pua̱ny ti bɛc, kä thilɛ kɛ lua̱ŋ kɛ ga̱ŋ di̱tdä lɔaac jiäkni pua̱a̱ny.

Ko-lɔ-thi 3

1 Mi ca yɛ jiɛc kɛ Kritho kɛɛl, görɛ ni ŋɔaani tin la nyin nhial, gua̱a̱th in te Kritho thi̱n, nyuurä cueec Kuɔth. 2 Carɛ ni nyin nhial, a /ci tɔ̱ a nyin wec muɔ̱ɔ̱n. 3 Kɛ ɣöö ci yɛn li̱w kä ca tëkdun tɛ̱̈ɛ̱̈ kɛɛl kɛ Kritho rɛy Kuɔth. 4 Mi wä Kritho in la tëkdan jɔɔc, bi yɛn jɔɔc bä kɛ jɛ kɛɛl rɛy buɔyä. 5 Kɛ kui̱ ɛmɛ la̱thɛ tin la nyin ɣɔaa rɛy teekädun ɛmɛ li̱th, ce̱tkɛ leer, kɛ nyuɔɔn, lät jiäkni, kɛ di̱t lɔaac, min la pal kuthni ti guäy. 6 Kɛ kui̱ jiäkni ti̱ti̱ bä waŋ lɔaac Kuɔth kä nɛy tin thil luth. 7 Kä kɛn ti̱ti̱ kɛ kɛn dup tëë cia kɔn guɔ̱ɔ̱r mëë cieŋ yɛn rɛy nɛɛni ti̱ti̱. 8 Kä ɛn täämɛ bia ciɛŋ diaal ti̱ti̱ woc, waŋ lɔaac, ŋɛ̈ny, wieec, guer, kuëëth jiääkä thuɔkdun. 9 /Cuarɛ kac lat kamnikun, kä ŋa̱cɛ jɛ ɛn ɣöö cia ciaaŋdun ëëdan kɛnɛ lätkɛ päl, 10 kä cia ciaŋ mi pay tuɔɔk la̱th, min ca nyɔk kɛ rialikä rɛy ŋäcä ce̱tkɛ cät Kuɔth in cak jɛ. 11 Rɛy teekä mɛ pay tuɔɔkɛ /cɛ thil raan Gɛ-rith kiɛ Juudh, ram mi ca cuɛl kiɛ mi /ka̱n cuɛl, ram mi kui̱c ciaŋ mi com, raan rööl Thi-thia, kuany kiɛ ram mi lɔr, kä duundɛ ɣöö Kritho ɛ ti diaal, kä jɛn tëë rɛy kä ti diaal! 12 Kä kɛ ɣöö ci Kuoth yɛ mɛk, ala ti rɛ̈lkɛ rɔ̱, kä nhɔkɛ, kä kuɔ̱mɛ rɔ̱ kɛ nhök, kɛ gɔɔy, kɛ mua̱l, kɛ kɔ̱a̱c, kɛ li̱ep bitdä. 13 Kä pa̱lɛ rɔ̱ ikä mi te raan kɛ mi bɛlɛ radɔ̱diɛn, ce̱tkɛ mëë ci Kuäär yɛ pälikä, amäni yɛn bä bia rɔ̱ dhil pälikä. 14 Kä wi̱i̱ kä ti diaal ti̱ti̱ kuɔ̱mɛ rɔ̱ kɛ nhök, min jak ŋɔak diaal kä matkɛ rɔ̱ kɛɛl kɛ mat mi thuɔ̱k. 15 Kä a mal Kritho yiɛɛn lo̱ckun, min ca cɔl ni yɛ ala puɔ̱ny kɛl. Kä a lo̱ckun tɛth. 16 A riet Kritho cieŋ rɛydun riäŋä, ŋi̱eecɛ rɔ̱ kä cuɔmɛ rɔ̱ rɛy pɛlä kɛɛliw. Kä kɛ̈tdɛ diit kɛnɛ diit puɔnyä Kuɔth kɛ diit yieekä kɛ tɛ̈th lɔaacdun. 17 Kä ɛnɔ bia la̱t ɔ kɛ riet kiɛ kɛ la̱t, la̱tdɛ ti diaal kɛ ciöt Kua̱r ni Yecu, la̱rɛ Kuoth in la Gua̱a̱r in te nhial tɛ̈th lɔaac kɛ jɛ. 18 Män, lua̱rɛ rɔ̱ cɔwkun kɛ ɣöö ɛ jɛn mi dërɛ la̱t rɛy Kua̱r ni Yecu. 19 Wutni, nhɔakɛ mänkun, kä /cuarɛ kɛ cieŋ a jiäk. 20 Dho̱li, luɔ̱thɛ diëëthkun kä ti diaal, kɛ ɣöö nɛmɛ ɛ la̱t mi tɛɛth lɔc Kua̱r ni Yecu. 21 Gua̱ni gan, /cuarɛ lo̱c gankun jakä jiäk, kɛ ɣöö dɔ̱ŋ dee lo̱ckiɛn baath. 22 Kuaany, luɔ̱thɛ kua̱rkun wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n rɛy lätni diaal, a /ci mɔ a ɣöö guɛckɛ yɛ kɛ ɣöö dee yɛn lo̱ckiɛn jakä tɛth, kä la̱tdɛ kɛ lɔc kɛl, a dual yɛn kɛ Kuäär ni Yecu. 23 Kä mɔ la la̱tdun ɔ, la̱tdɛ jɛ kɛ pek lɔaacdun kɛɛliw, ce̱tkɛ mi la̱tdɛ kä Kuäär ni Yecu, a /ci mɔ a mi la̱tkɛ kä naath. 24 Tiɛmɛ jɛ ɛn ɣöö bia muc jek kä Kuäär ni Yecu, min cɛ la̱r nɛɛkɛ. Yɛn la̱tdɛ ni Kuäär in la Kritho ikä. 25 Kɛ ɣöö ba ram mi lät dueer, cuɔ̱l dueer tin cɛ la̱t, kä lät Kuäär nɛy diaal a päär.

Ko-lɔ-thi 4

1 Kua̱r, ciaŋɛ kuaanykun agɔaa a päär, kɛ ɣöö ŋäc yɛn ɛ ɛn ɣöö ta̱yɛ kɛ Kuäär mi te nhial. 2 Ta̱yɛ palä ni ciaŋ, kä ta̱yɛ jinä kä la̱rɛ Kuoth tɛ̈th lɔaac. 3 Kä palɛ kɛ kui̱da bä, kɛ ɣöö dee Kuoth kɔ lëp thi̱i̱k kɛ ɣöö dëëkɔ ruac lat, kɛ kui̱ ruac Kritho mi cuäŋ naath, min ta̱a̱ yieenä kɛ kui̱dɛ. 4 Kä palɛ ɛn ɣöö dëë ruac lat kɛ duɔ̱ɔ̱p mi bi jɛ jakä jɔc, ce̱tkɛ min dëë lat. 5 Ciaŋɛ rɔ̱ pɛlä kɛ duɔ̱ɔ̱p in ruackɛ yɛ kɛ nɛy tin /ci ŋa̱th la̱tdɛ, kä /cuarɛ nyuur lɔrä. 6 Kä a ruacdun la ruac mi nhɔakɛ mi bɛɛr naath, kɛ ɣöö bia luɔc in bia loc ni naath ŋa̱c. 7 Bi Ti-ki-käth yɛ la̱t ti diaal tin ci tuɔɔk kä ɣä, jɛn ɛ dämandan mi nhɔaknɛ kä ɛ läät mi ŋa̱thkɛ, kä ɛ kuany Kua̱r ni Yecu kɛɛl kɛ kɔ. 8 Ɣän ja̱kä jɛ kä yɛ kɛ kui̱ kä mɛmɛ, kɛ ɣöö bia ta̱a̱dä ŋa̱c, kɛnɛ ɣöö bɛ lo̱ckun bum. 9 Kä wä O-nɛ-thi-mäth kɛ jɛ kɛɛl, dämandan rɛy Kritho mi ŋa̱thkɛ kä nhɔaknɛ, min la ram kɛl kä yɛ. Bikɛ yɛ la̱t ŋɔak diaal tin ci tuɔɔk wanɛ mɛ. 10 Kä A-rith-tar-keth, mi ca yiɛn kɛ ɣä kɛɛl kɛnɛ Mak gat way Bar-na-bäth nërkɛ yɛ. Mi wä Mak wä ben kä yɛ, ɣän cä yɛ la̱t ruac kɛ kui̱dɛ ni wen, nyuɔ̱ɔ̱rɛ jɛ. 11 Kä Yecu, min cɔali Jäth-täth, neerɛ yɛ. Ti̱ti̱ kɛ kɛn ji̱ Juudh tin ca rɔ̱ ri̱t kärɔ̱ tin lät kɛɛl kɛ ɣä kɛ kui̱ kuäärä Kuɔth, kä cikɛ ɣä luäk ɛlɔ̱ŋ. 12 Ɛ-pa-rath, ram kɛl kä yɛ mi ja̱ŋ Kritho Yecu, neerɛ yɛ. Kä palɛ ɛlɔ̱ŋ kɛ kui̱dun, kɛ ɣöö bia piith a bia di̱t rɛy yieekä, kä bia jɛ ŋa̱c rɛy kä ti diaal tin go̱o̱r Kuoth kɛ. 13 Kɛ ɣöö la̱tdä yɛ min ŋa̱cä ɛn ɣöö wut ɛmɔ cɛ lät a bum kɛ kui̱dun kɛnɛ kui̱ nɛɛni tin cieŋ kä La-o-di-thia kɛnɛ Ɣay-ra-po-lɛth. 14 Kä nërkɛ yɛ ɛ Luk min la ki̱i̱m in nhɔk kɔn ɛ, kɛnɛ Dii-mɛth. 15 Kä la̱tdɛ gaatmanikɔn rɛy Kritho tin te kä La-o-di-thia malɛ, kä nërɛ Nim-pa kɛnɛ duel Kuɔth in la mät dhɔrɛ. 16 Kä mi ca warɛgak ɛmɛ kuɛn rɛydun, jakɛ jɛ kä kuɛ̈nkɛ jɛ bä rɛy duëël Kuɔth kä La-o-di-thia. Kä kuɛ̈nɛ warɛgak in ba jäkä yɛ ɛ ji̱ La-o-di-thia bä. 17 Kä jiökɛ Ar-ki-puth i̱, “Ŋäc ni jɛ ɛn ɣöö ci la̱t in ca ka̱m ji̱ thuk rɛy Kua̱r ni Yecu.” 18 Ɛ ɣän, Puɔl, gɔ̱a̱r ner ɛmɛ ɔ kɛ tetdä. Tiɛmɛ yieendä. A puɔ̱th Kuɔth te kɛɛl kɛ yɛ.

1 Thɛ-tha-lo-ni-ka 1

1 Ɛ ɣän Puɔl kɔnɛ Thay-läth kɛ Ti-mo-thi, gɔ̱a̱rkɔ warɛgak ɛmɛ ji̱ duëël Kuɔth kä Thɛ-tha-lo-ni-ka rɛy Kuɔth in la Gua̱a̱ra kɛnɛ Kuäär ni Yecu Kritho. A puɔ̱th kɛnɛ mal te kɛɛl kɛ yɛ. 2 La la̱rkɔ Kuoth tɛ̈th lɔaac ni ciaŋ kɛ kui̱dun diaal kä la nɛy yɛ a tiim rɛy paläda ni ciaŋ. 3 Kä la tiim nɛy la̱t in cia la̱t kɛ kui̱ ŋäthädun nhiam Kuɔth in la Gua̱a̱ra kɛnɛ la̱t in cia la̱t kɛ kui̱ nho̱kädun. Kä lär nɛy ɛ tɛ̈th lɔaac kɛ ɣöö cia cuɔ̱ŋ a bum ŋäthädun rɛy Kua̱ran ni Yecu Kritho. 4 Ŋa̱ckɔ jɛ, dämaari, ɛn ɣöö nhɔk Kuoth yɛ, kɛ ɣöö cɛ yɛ mɛk, 5 kɛ ɣöö /ken thuk ti gɔw ben kä yɛ kɛ riet kärɔa, cɛ ben bä kɛ buɔ̱m kɛnɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, amäni cuɔ̱pdɛ rɛy lɔaacdun kɛ thuɔ̱k. Ŋäc yɛn ciaŋ ëë cieŋ kɛ kɔ mëë ta̱kɔ rɛydun, kä ɛ kui̱ gɔɔyädun. 6 Kä cu yɛn kɔ nyiath kɛnɛ Kuäär ni Yecu, kä cäŋɛ mëë ca yɛ ciɛŋ a jiäk cia ruac Kuɔth jek kɛ tɛ̈th lɔaac min bä kä Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ. 7 Kä cu yɛn a nyuuth mi gɔaa kä ji̱ ŋäthä diaal tin te kä Ma-tha-do-nia kɛnɛ A-ke-ya. 8 Kä cu ruac Kua̱r ni Yecu wä raar kä yɛ a /ciɛ rɛy Ma-tha-do-nia kɛnɛ A-ke-ya kärɔa, kä duundɛ ɣöö ci kɛ̈k ŋäthädun rɛy Kuɔth räth gua̱thni diaal, kä ɛnɔ thilɛ duɔ̱ɔ̱r mi dëëkɔ lɛ lat kɛ kui̱dɛ. 9 Kɛ ɣöö kɛn ji̱ gua̱thni tɔ̱tɔ̱ cikɛ jɛ lat ɛn ɣöö cia kɔ nyuɔ̱ɔ̱r i̱di, amäni ɣöö cia lo̱ckun riet Kuoth kä kuth guäyni, kɛ ɣöö bia lätni Kuoth mi tëk kä thuɔ̱k ikä, 10 kɛnɛ ɣöö bia lip ni Gatdɛ nhial, mëë cɛ jiɛc li̱th ala Yecu, min ci kɔn kän kä waŋ lɔaac in bi ben.

1 Thɛ-tha-lo-ni-ka 2

1 Ŋäc pua̱nykun ɛ gaatmaari, ɛn ɣöö /benda kä yɛ /ciɛ baŋ. 2 Kä cäŋɛ mëë cakɔ kɔŋ cuuc, kä ciaŋkɛ kɔ kɛ ciaŋ po̱cä kä Pi-li-pi, ce̱tkɛ min ŋäc yɛn ɛ, cuakɔ tekɛ buɔ̱m lɔaac rɛy Kuɔthdan, kɛ ɣöö bakɔ yɛ la̱t thuk Kuɔth ti gɔw cäŋ ni min te löök ti ŋuan thi̱n. 3 Kä thiecda /cɛ no̱o̱ŋ ni kac kiɛ jiääk, kä /cakɔ go̱r ni ɣöö tëëkɛ ram mi ba duäc. 4 Kä duundɛ ɣöö lat nɛy thuk ti gɔw kɛ ɣöö ci Kuoth kɔ ka̱m ɣöö bakɛ kɛ lat. Kä mi ruackɔ /ciɛ ɣöö jakɔ ni lo̱c nath kä tɛth, kä ɛ ni ɣöö jakɔ lɔc Kuoth, in la ɣɔ̱n lo̱ckɔn, kä tɛth. 5 Kä ce̱tkɛ min ŋäc yɛn ɛ kä Kuoth ɛ neenda, /ken nɛy ben kɛ ruac pɛli kiɛ kɛ ruac go̱rä nyinäkun. 6 Kä /ka̱nkɔ liak go̱r kä naath, kä yɛ kiɛ kä nɛy kɔ̱kiɛn, 7 a cäŋ mi dëëkɔ naath kok, kɛ ɣöö lapkɔ jaak Kritho. Kä cua kɔ a wutni pa̱ny ti kɔ̱c lo̱ckiɛn rɛydun, ce̱tkɛ ciek in la tiit gaatkɛ. 8 Kä täämɛ, kɛ ɣöö cakɔ yɛ nhɔk ɛlɔ̱ŋ, /ka̱nkɔ go̱r ni ɣöö bakɔ nyuak ni thuk Kuɔth ti gɔw kärɔ̱ kɛ yɛ, cakɔ jɛ nyuak bä amäni tëkda kɛ yɛ, kɛ ɣöö ci nhökda di̱t ɛlɔ̱ŋ kɛ yɛ. 9 Kä ci yɛn la̱tda kɛnɛ cuɔ̱cda tim gaatmaari, cakɔ lät kɛ wäär kɛnɛ cäŋ, kɛ ɣöö thilɛ ram mi bakɔ moc riɛk gua̱a̱th in lät nɛy yɛ thuk Kuɔth ti gɔw. 10 Yɛn lapɛ nëën, amäni Kuoth bä, kɛ ɣöö ciaaŋda kä yɛ, yɛn ji̱ ŋäthä, ɛ mi wic wic, kä ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ, kä ɛ mi thil bɛ̈l. 11 Kä ŋäc yɛnɛ ɛn ɣöö cakɔ yɛ ciɛŋ ce̱tkɛ min la gua̱n gan gaatkɛ a yiɛɛn, 12 cuɔmkɔ yɛ kä buɔ̱mkɔ yɛ, kä läŋ nɛy yɛ, ɛn ɣöö bia tëk kɛ tëk mi ro̱ŋ gɔɔydɛ kɛ Kuoth, min ci yɛ cɔal rɛy kuäärädɛ kɛnɛ buaydɛ. 13 Kä bakɔ Kuoth la̱r tɛ̈th lɔaac ni ciaŋ kɛ kui̱ kä nɛmɛ, ɛn ɣöö mi wä yɛn ruac Kuɔth ëë ci yɛn ɛ liŋ kä kɔ jek, /ci yɛn ɛ bi nhɔk ce̱tkɛ ruac nath, kä bi yɛn ɛ nhɔk ala ruac Kuɔth in thuɔ̱k min lät rɛydun, yɛn ji̱ ŋäthä. 14 Kɛ ɣöö cu yɛn, dämaari, a nɛy ti nyiathkɛ duël Kuɔth rɛy Kritho Yecu tin te kä Ju-dia, kɛ ɣöö cia cuuc kɛ ŋɔaani ti ce̱tkɛ tɔ̱tɔ̱ kä ji̱ röölun te päär kɛ te ruut kɛn kɛ kä ji̱ Juudh. 15 Cu ji̱ Juudh Kuäär ni Yecu kɛnɛ göök näk, kä cukɛ kɔ juɔc raar. Kä cukɛ Kuoth jakä jiäk lɔcdɛ, kä lo̱k kɛn nɛy diaal, 16 kä pënkɛ kɔ ruac kɛ Jur, kɛ ɣöö deekɛ kään. Kɛ lätni kä mɛmɛ cɛ naŋ ni dueerkiɛn ni peekdiɛn. Kä kɛ jɔak cu waŋ lɔaac Kuɔth cu ben kä kɛ. 17 Kä kɛ kui̱da dämaari, mëë cakɔ da̱a̱k kɛ yɛ kɛ gua̱a̱th mi tɔt a /ci mɔ a ca̱ra duundɛ ɣöö kɛ puɔ̱ny, cakɔ jɛ go̱r ɛlɔ̱ŋ ɛn ɣöö dëëkɔ yɛ nyɔk kɛ nën a guic kɔn rɔ̱. 18 Kä cuakɔ jɛ go̱r ɛn ɣöö bakɔ ben kä yɛ, ce̱tkɛ ɣän Puɔl cua jɛ go̱r i̱ bä rɔ nyɔk kɛ ben nikä ti nyin ŋuan, kä duundɛ ɣöö ci Cɛy-tan rɔ ga̱k dupda. 19 Kä ɛŋu la ŋa̱th lɔaacda kiɛ nhök lɔaacda, kiɛ luɔt liakäda nhiam Kua̱ran ni Yecu kɛ cäŋ benädɛ? /Cikɛ yɛn? 20 Kɛ thuɔ̱k kɛ yɛn liakda kɛnɛ tɛ̈th lɔaacda.

1 Thɛ-tha-lo-ni-ka 3

1 Kɛ kui̱ ɛmɔ mëë /ka̱nkɔ jɛ luäŋ kɛ ruɔ̱t, cuakɔ jɛ nhɔk ɛn ɣöö bakɔ duɔth kärɔ̱ kä A-thɛn, 2 kä cuakɔ Ti-mo-thi min la dämandan kä läät Kuɔth kɛɛl kɛ kɔ rɛy thukni Kritho tin gɔw ja̱k. Kä jäk nɛy ɛ kɛ ɣöö bɛ yɛ wä bum kä bɛ yɛ com rɛy ŋäthädun, 3 kɛ ɣöö bɛ thil ram mi loc jɔk kɛ kui̱ rikni ti̱ti̱. Ŋäc yɛn ɛ pua̱nykun ɛn ɣöö banɛ kɛn rik ti̱ti̱ dhil jek. 4 Kä kɛ thuɔ̱k mëë ta̱kɔ kɛɛl kɛ yɛ, cuakɔ jɛ la̱r yɛ nikɛ nhiam ɛn ɣöö bakɔ riɛk rut, kä cuɛ ben tuɔɔk ala jɛn, ce̱tkɛ min ŋäc yɛn ɛ. 5 Kɛ luɔt ɛmɛ, mëë /ka̱n jɛ luäŋ kɛ ruɔ̱t, cua̱ raan ja̱k, kɛ ɣöö bä ŋa̱thdun ŋa̱c. Kä ɣän dualä ɛn ɣöö dɔ̱ŋ ci gua̱n mɛɛtdä yɛ ɣɔam, a dee la̱tda cua̱ ni baŋ. 6 Kä täämɛ ci Ti-mo-thi luny jɔk, kä cɛ kɔ nöŋ thuk ti gɔw kɛ kui̱ ŋäthädun kɛnɛ nhökdun. Kä cɛ la̱r kɔ bä ɛn ɣöö la yɛn kɔ a tiim ni ciaŋ agɔaa, kä go̱o̱r yɛn ɣöö dërɛ kɔ nɛn ce̱tkɛ min görkɔ nëndun. 7 Kɛ kui̱ ɛmɔ, dämaari, cuakɔ buɔ̱m kɛ yɛ kɛ kui̱ ŋäthädun rɛy bɛ̈c bɛ̈ɛ̈cnikɔ kɛnɛ rikɔ diaal. 8 Kä täämɛ, cakɔ tëk, mi cuŋ yɛn a bum rɛy Kua̱r ni Yecu. 9 Ɛ tɛ̈th lɔaac mi te di mi dëëkɔ la̱r Kuoth kɛ kui̱dun mi ro̱ŋ mi dëëkɔ luɔ̱c yɛ kɛ kui̱ tɛthä lɔaac min cakɔ jek nhiam Kuɔthdan? 10 Palkɔ Kuoth kɛ wäär kɛnɛ cäŋ kɛ lɔcdä kɛɛliw, kɛ ɣöö dɔ̱ŋ dëëkɔ yɛ nɛn a guɛcnɛ rɔ̱, kä dëëkɔ yɛ luɔ̱c min te jɔ̱ɔ̱r rɛy ŋäthädun. 11 Täämɛ, a Kuothdan in la Gua̱ndan puɔ̱nydɛ kɛnɛ Kuääran ni Yecu rial duɔ̱ɔ̱pdä ikä kɛ ɣöö bakɔ ben kä yɛ. 12 Kä a Kuäär jak yɛ kä bia rɔ̱ rep a bia thia̱a̱ŋ kɛ nhökdun kɛ rɔ̱ kamnikun kɛnɛ nɛy diaal, ce̱tnikɛ min nhɔk nɛy yɛ. 13 Kä derɛ lo̱ckun jakä bum a bi yɛn a nɛy ti rɛl rɔ ti thil bɛ̈ɛ̈l nhiam Kuɔthdan in la Gua̱ndan, kɛ gua̱a̱th benä Kua̱ran ni Yecu kɛɛl kɛnɛ nɛɛkɛ diaal tin ci Kuoth kɛ lɛy.

1 Thɛ-tha-lo-ni-ka 4

1 Gaatmaari cakɔ yɛ ŋi̱eec kɛ ciaaŋ in dee cieŋkɛ yɛ min dee lɔc Kuɔth jakä tɛth. Kä ɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p in cieŋkɛ yɛ. Kä täämɛ la̱ŋkɔ yɛ kä cuɔmkɔ yɛ rɛy Kua̱r ni Yecu ɛn ɣöö dërɛ cieŋ inɔ kɛ ciaaŋ mi leny nɔmɔ. 2 Kɛ ɣöö ŋäc yɛn ruac in cakɔ la̱t yɛ kɛ buɔ̱m Kua̱r ni Yecu. 3 Kɛ ɣöö nɛmɛ ɛ jɛn ciaŋ in nhɔk Kuoth ɛ, ɛn ɣöö bia rɔ̱ cu rɛl kä bia nɔ̱a̱n kä nyin leerä. 4 Kä ramɔ kä yɛ ŋäcɛ ciaŋ in derɛ jek ni rɔ ciek kɛ duɔ̱ɔ̱p mi gɔaa kä duɔ̱ɔ̱p luthä, 5 a /ciɛ duɔ̱ɔ̱p leerä mi jiääk ce̱tkɛ nɛy ti /ca Kuoth ŋäc. 6 Kä a jɛ thil ram mi dui̱r raan duer kiɛ mi mac däman kiɛ nyiman kɛ duɔ̱ɔ̱p ɛmɛ, kɛ ɣöö Kuäär ɛ jɛn cuul kä ŋɔaani ti̱ti̱ diaal, ce̱tkɛ mëë cakɔ la̱r yɛ kɛ nhiam kä cakɔ luekni yɛ. 7 Kɛ ɣöö /ken Kuoth kɔn cɔal ciɛɛŋä mi jiääk, cɔlɛ ni kɔn rɛy ciɛɛŋä mi rɛl rɔ. 8 Kɛ kui̱c ɛmɔ ram mi wä nɛmɛ wä lo̱k, /cɛ lo̱k ni buɔ̱m ran, lo̱kɛ ni Kuoth min ci Yiëëdɛ in Gɔaa in Rɛl Rɔ thöp yɛ. 9 Kä thilɛ ram mi go̱o̱r ɣöö bɛ yɛ gɔ̱a̱r warɛgak kɛ kui̱ nhökdun kɛ dämuɔɔrikun, kɛ ɣöö ca yɛ ŋi̱eec ɛ Kuoth ɛn ɣöö bia rɔ̱ nhɔk kamnikun. 10 Kä ɛpuc nhɔk yɛn dämuɔɔrikun diaal rɛy Kritho tin te kä Ma-tha-do-nia. Kä cuɔmkɔ yɛ, dämaari, ɛn ɣöö bia nhökdun kɛ kɛ rep, 11 kɛ ɣöö bia cieŋ kɛ mal, kä bia lätkun la̱t, kɛnɛ ɣöö bia lät kɛ tetkun, ce̱tkɛ mëë cakɔ nyuɔ̱th yɛ. 12 Kɛ lätni kä nɔmɔ dɔ̱ŋ dëë yɛ ka̱m luth ɛ nɛy tin /ci ŋa̱th, kɛnɛ ɣöö /cia rɔ̱ bi thi̱eŋ kä radɔ̱diɛn. 13 Kä /cakɔ jɛ go̱r, dämaari ɛn ɣöö bia ŋɔaani kui̱c, kɛ kui̱ nɛɛni tin ci li̱w, kɛ ɣöö /ci lo̱ckun bi jiääk ce̱tkɛ, nɛy tin kɔ̱kiɛn tin thil ŋa̱th. 14 Kɛ ɣöö min ŋa̱thnɛ jɛ ɛn ɣöö ci Yecu li̱w kä cɛ rɔ nyɔk kɛ jiëc, ce̱tkɛ inɔ bä, bi Kuoth nɛy tin ci li̱w jiɛc kɛ Yecu kɛɛl. 15 Kɛ ɣöö la̱rkɔ yɛ nɛmɛ kɛ ruac Kua̱r ni Yecu, ɛn ɣöö kɔn nɛy ti tëk ti, tin ca ba̱ny piny amäni cäŋ benä Kua̱r, /canɛ nɛy tin ci li̱w bi leny. 16 Kä bi Kuäär puɔ̱nydɛ ben piny nhial kɛ rɔal läärä, kɛ jɔw cio̱tdä jääkä nhial in di̱i̱t, kɛnɛ jɔw kaaŋä Kuɔth, kä bi nɛy tin ci li̱w rɛy Kritho rɔ̱ jiɛc kɛ nhiam. 17 Inɔ, ba kɔn tin tëk, tin ca ba̱ny piny cu kap nhial kɛ rɛy pua̱a̱ri kɛɛl kɛ nɛy tin ci li̱w, banɛ wä röm kɛ Kuäär rɛy jiɔam. Kä ɛnɔ banɛ cu te kɛɛl kɛ Kuäär ni Yecu amäni cäŋ kɛl. 18 Kɛ kui̱ ɛmɔ cuɔmɛ rɔ̱ kamnikun kɛ kɛn rieet ti̱ti̱.

1 Thɛ-tha-lo-ni-ka 5

1 Kä täämɛ dämaari thilɛ mi go̱o̱r nɛy ɛ ɛn ɣöö dëë gɔ̱a̱r yɛ kɛ kui̱ gua̱a̱thä kɛnɛ pek runä. 2 Kɛ ɣöö ŋäc yɛn pua̱nykun agɔaa ɛn ɣöö bi Cäŋ Kuɔth ben pa̱ny ce̱tkɛ cuer kɛ wäär. 3 Gua̱a̱th in wä naath i̱, “Ci ɣɔw tekɛ mal kɛnɛ thil rikä,” ni ɛn guäth ɛmɔ bi riɛk cu ben kä kɛ, ce̱tkɛ min la mäc dapä a bä kä ciek, kä bɛ cu thil ram mi leny rɔ! 4 Kä /cia te rɛy muɔ̱th dämaari, kɛ ɣöö dee Cäŋ ɛmɔ yɛ mam ce̱tkɛ cuer. 5 Kɛ ɣöö yɛn diaal lapɛ gaat buɔyä kɛnɛ cäŋ däär, /ci kɔn a ji̱ wa̱r kiɛ ji̱ muɔ̱th. 6 Inɔ, /cuarnɛ lɛ niɛɛn ce̱tkɛ nɛy tin kɔ̱kiɛn, kuanɛ te jinä, kä tiɛtnɛ ciaaŋdan, 7 kɛ ɣöö nɛy tin ni̱n la ni̱nkɛ kɛ wäär, kä nɛy tin yɔ̱ŋ kɛ kɔaaŋ, la yɔ̱ŋkɛ kɛ wäär bä. 8 Kä kɛ ɣöö lapnɛ ji̱ ca̱ŋ da̱a̱r tiɛtnɛ ciaaŋdan, kä la̱thnɛ ŋa̱th kɛnɛ nhök ce̱tkɛ ko̱t yieethä baapdan, kä la̱thnɛ ŋa̱th känä wi̱i̱dan, ce̱tkɛ kum yieethä. 9 Kɛ ɣöö /ken Kuoth kɔn kuany kɛ kui̱ waŋä lɔaac, cɛ kɔn kuany kɛ ɣöö banɛ ka̱n jek kɛ Kuäär ni Yecu Kritho, 10 min ci li̱w kɛ kui̱dan. Kɛ ɣöö cäŋ jiɛnɛ kiɛ canɛ niɛɛn dɔ̱ŋ dënɛ cieŋ kɛɛl kɛ jɛ. 11 Kɛ kui̱ ɛmɔ buɔ̱mɛ lo̱ckun kamnikun, kä lua̱kɛ rɔ̱ ce̱tkɛ min lät yɛn ɛ täämɛ. 12 Kä la̱ŋkɔ yɛ dämaari, ɛn ɣöö luɔ̱thɛ nɛy tin lät rɛydun, tin böthkɛ yɛ rɛy Kua̱r ni Yecu, kä ŋi̱eeckɛ. 13 Kä luɔ̱thɛ kɛ ɛlɔ̱ŋ rɛy nho̱kä kɛ kui̱ la̱tdiɛn. Kä ta̱yɛ kɛ mal kamnikun. 14 Kä cuɔmkɔ yɛ, dämaari, ɛn ɣöö luëkɛ nɛy tin nyuur baaŋ, kä buɔ̱mɛ nɛy tin jiɛth lo̱ckiɛn, kä lua̱kɛ nɛy tin kɔ̱c ŋa̱thdiɛn, kä pa̱lɛ lo̱ckun piny kɛ kɛn diaal. 15 Nɛ̈nɛ jɛ ɛn ɣöö thilɛ ram kɛl kä yɛ mi bi mi jiääk col kɛ mi jiääk, kä ni ciaŋ görɛ ni la̱t kä mi gɔaa kamnikun amäni nɛy diaal. 16 A lo̱ckun tɛth ni ciaŋ. 17 Palɛ Kuoth a thil lɔ̱a̱ŋ. 18 La̱rɛ jɛ tɛ̈th lɔaac rɛy ciɛŋni diaal, kɛ ɣöö mɛmɛ ɛ jɛn min go̱o̱r Kuoth ɛ rɛy Kritho Yecu kɛ kui̱dan. 19 /Cuarɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ gaŋ jɔk. 20 /Cuarɛ rieet göökni lo̱k, 21 kä ɣɔ̱a̱nɛ ŋɔaani diaal, ka̱pɛ lät ti gɔw a bum, 22 kä pa̱lɛ lät diaal tin jiäk. 23 A Kuoth malä puɔ̱nydɛ jak yɛ kä lɛ̈y lɛ̈ɛ̈y, kä a yiëëdun, kɛ tieydun, kɛ pua̱nykun ba yop a puɔth a thil bɛ̈l kɛ cäŋ benä Kua̱ran ni Yecu Kritho. 24 Ram in cɔɔl yɛ ɛ ram mi ro̱ŋ kɛ ŋa̱th, kä bɛ jɛ la̱t. 25 Dämaari, palɛ Kuoth kɛ kui̱da. 26 Nërɛ dämanikɔn diaal kɛ ci̱em nho̱kä mi rɛl rɔ. 27 Kɛ ciöt Kua̱r ni Yecu ɣän la̱rä jɛ yɛ ɛn ɣöö ba warɛgak ɛmɛ kuën dämanikɔn diaal. 28 A puɔ̱th Kua̱ran ni Yecu Kritho te kɛɛl kɛ yɛ.

2 Thɛ-tha-lo-ni-ka 1

1 Ɛ ɣän Puɔl kɔnɛ Thil-ba-näth kɛ Ti-mo-thi gɔ̱a̱rkɔ mɛmɛ yɛ yɛn ji̱ duëël Kuɔth tin te kä Thɛ-tha-lo-ni-ka rɛy Kuɔth in la Gua̱a̱ra kɛnɛ Kuäär ni Yecu Kritho. 2 A puɔ̱th kɛnɛ mal kä Kuoth in la Gua̱a̱ra kɛnɛ Kuäär ni Yecu Kritho tekɛ yɛ kɛɛl. 3 Bakɔ Kuoth dhil la̱r tɛ̈th lɔaac ni ciaŋ kɛ kui̱dun, dämaari, jɛn ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ɣöö ŋa̱thdun wëë kɛ mi pithɛ ɛlɔ̱ŋ, kɛnɛ ɣöö nhökdun kɛ rɔ̱ kamnikun reepɛ rɔ. 4 Kɛ kui̱ ɛmɔ kɔn pua̱nykɔ, liakɔ rɔ̱ kɛ kui̱dun rɛy duëli Kuɔth kɛ kui̱ dhi̱i̱lädun kɛnɛ ŋa̱thdun rɛy riknikun diaal kɛnɛ bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c tin rut yɛn kɛ. 5 Mɛmɛ ɛ nyuuth kɛ kui̱ cuuŋä luɔ̱k Kuɔth, ɛn ɣöö bɛ yɛ jakä ro̱ŋ kɛ ciaaŋ Kuäärädɛ min cuc yɛn kɛ kui̱dɛ bä. 6 Kɛ ɣöö ɛpuc, ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ kä Kuoth ɛn ɣöö bɛ nɛy tin muɔckɛ yɛ kɛ riɛk cuɔ̱l riɛk, 7 kä bɛ yɛ moc lɔ̱a̱ŋ yɛn nɛy tin tekɛ rik, amäni kɔn bä bɛ kɔ moc lɔ̱a̱ŋ, mi wä Kuäär ni Yecu jɔɔc nhial kɛɛl kɛnɛ ja̱a̱kɛ tin bum, 8 rɛy maac mi bo̱l, kɛ ɣöö bɛ nɛy tin lökɛ Kuoth kɛnɛ nɛy tin /ca thuk ti gɔw kɛ kui̱ Kua̱ran ni Yecu luth duäc. 9 Kɛn bikɛ duäc däkä mi do̱raar rut, bakɛ tuɔ̱k raar nhiam Kua̱r kɛnɛ gɔɔy bumädɛ, 10 mi wee wä ben ɛn Cäŋ ɛmɔ, min ba jɛ ben liak ɛ nɛɛkɛ tin ci Kuoth kɛ lɛy, kä bi nɛy diaal tin ci ŋa̱th jɛ ka̱m luth. Kä bia te rɛy nɛɛni tɔ̱tɔ̱ kɛ ɣöö cia nënda ŋäth. 11 Kɛ jɛn luɔt ɛmɔ la nɛy a pal ni ciaŋ kɛ kui̱dun, thiec nɛy Kuothdan ɛn ɣöö derɛ yɛ jakä cieŋ kɛ ciaaŋ in cɛ cɔl ni yɛ. Kä pal nɛy ɛn ɣöö bɛ yɛ luäk kɛ lätnidun kɛ gɔy diaal tin görɛ, kä dërɛ la̱t ŋäthädun thuk. 12 Kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ, ba ciöt Kua̱ran ni Yecu liak rɛydun, kä ba yɛ liak rɛydɛ, ce̱tnikɛ puɔ̱th Kuɔthdan kɛnɛ Kuäär ni Yecu Kritho.

2 Thɛ-tha-lo-ni-ka 2

1 Täämɛ, kɛ kui̱ benä Kua̱ran ni Yecu Kritho kɛnɛ matdan guäth kɛl kɛ ɣöö banɛ te kɛɛl kɛ jɛ la̱ŋkɔ yɛ, dämaari, 2 ɛn ɣöö a wuɔ̱thkun /cɛ yi̱c cärädun kiɛ bia dual, kɛ yiëë kiɛ kɛ ruac go̱o̱kä, kiɛ derɛ jɛ lat, kɛ ruac, kiɛ kɛ warɛgak ce̱tkɛ mi bëë kä kɔ. Ce̱tkɛ mi ca lat ɛn ɣöö bi cäŋ Kua̱r Yecu ben. 3 A thil ram mi mɛɛt yɛ kɛ ca̱p dɔ̱diɛn. Kɛ ɣöö /ci Cäŋ ɛmɔ bi ben ɛ ni mi ci gua̱a̱th kacä nath raar kɔŋ ben, kä ci ram in thil ŋut jɔɔc, jɛn ram in ba däk. 4 Kä jɛn bɛ mɔ cɔalkɛ mɔ i̱ Kuoth kiɛ mɔ palkɛ mɔ gak, kä bɛ rɔ kap nhial wi̱i̱diɛn diaal. Kä jɛn bä bɛ wä nyuur ni rɛy Luaak Kuɔth, kä bɛ wee ɛ jɛn Kuoth. 5 Kä /ci yɛn ɛ tim ɛn ɣöö cä yɛ la̱t ti̱ti̱ mëë ŋuɔtdä kɛɛl kɛ yɛ? 6 Kä ŋäc yɛn min käp ram ɛmɔ cuɔ̱ŋ ɔ täämɛ, kɛ ɣöö derɛ jɔɔc kɛ gua̱a̱thdɛ min lot rɔ. 7 Kɛ ɣöö tɛ̱̈ɛ̱̈ bumä gua̱n jiäkni tëë lät, kä duundɛ ɣöö ram in käp jɛ jɔk täämɛ te thi̱n, amäni mi ca jɛ woc. 8 Kɛ kɔrɛ, bi ram in thil ŋut cu jɔɔc, kä bi Kuäär ni Yecu jɛ däk kɛ duäŋ thuɔkdɛ, kä bɛ jɛ jakä thil kɛ buay benädɛ. 9 Bi ram in thil ŋut ben kɛ buɔ̱m Cɛy-tan, kä bɛ nyuuthni ka̱a̱cni ti ŋuan ti ga̱ykɛ naath la̱t, 10 kä bɛ pɛl mɛɛtdä jiäkni diaal la̱t kɛ kui̱ nɛɛni ti bi li̱w. Bikɛ li̱w kɛ ɣöö cikɛ nhök thukä lo̱k, min dee kɛ kän. 11 Kɛ kui̱ ɛmɔ ci Kuoth kɛ jäkä buɔ̱m mɛɛtdä, kɛ ɣöö bɛ kɛ jakä ŋa̱th kɛ ni mi mɔ kac. 12 Kä ɛnɔ ba nɛy diaal tin /ka̱n thuɔ̱k ŋäth kä ca nhɔk ni tɛ̈th lɔaacdiɛn kɛ ti /ci tɔ̱ a cuŋ bakɛ kuɛth. 13 Kä bakɔ Kuoth dhil la̱r tɛ̈th lɔaac kɛ kui̱dun ni ciaŋ, dämaari tin nhɔk Kuäär ni Yecu kɛ, kɛ ɣöö ci Kuoth yɛ mɛk ni tukä ɣɔaa, kɛ ɣöö ba yɛ kän kɛ lëydun kɛ Yiëë kɛnɛ ŋa̱thdun rɛy thukä. 14 Ci Kuoth yɛ cɔal kä mɛmɛ kɛ thuk ti gɔw tin cakɔ la̱t yɛ, kɛ ɣöö dee yɛn buay Kua̱ran ni Yecu Kritho jek. 15 Kä inɔ, dämaari, cuɔ̱ŋɛ a bum, kä ka̱pɛ ŋi̱i̱c in cakɔ nyuɔ̱th yɛ kɛ riet thuɔkda kiɛ warɛgak. 16 Täämɛ a Kuääran ni Yecu Kritho puɔ̱nydɛ kɛnɛ Kuoth in la Gua̱a̱ra min nhɔk kɔn kä kɛ puɔ̱th cɛ kɔn ka̱m cuum mi do̱raar kɛnɛ ŋa̱th mi gɔaa, 17 cuɔmɛ lo̱ckun, kä akɛ bum, rɛy lätni diaal ti gɔw kɛnɛ ruacni.

2 Thɛ-tha-lo-ni-ka 3

1 Kɛ jɔakdɛ, dämaari, palɛ Kuoth kɛ kui̱da, kɛ ɣöö dee ruac Kua̱r ni Yecu wä raar kɛ pɛ̈th, kä ba jɛ nhɔk ce̱tkɛ min tëë rɛydun. 2 Kɛnɛ ɣöö dëëkɔ kän kä ji̱ dueeri kɛnɛ nɛy tin jiäk, kɛ ɣöö /ciɛ kɛn diaal ŋa̱th tɔ̱. 3 Kä duundɛ ɣöö Kuäär ni Yecu tëëkɛ ŋäth, jɛn bɛ yɛ jakä bum, kä bɛ yɛ gaŋ kä jiäk. 4 Ta̱kɔ kɛ ŋa̱th rɛy Kua̱r ni Yecu kɛ kui̱dun, ɛn ɣöö lät yɛn kä bia la̱t ni ŋɔaani tin cakɔ la̱t yɛ. 5 A Kuäär bo̱th lo̱ckun kä nhök Kuɔth kɛnɛ dhieel in tekɛ Kritho. 6 Täämɛ, dämaari, kɛ ciöt Kua̱ran ni Yecu Kritho jio̱k nɛy yɛ, ɛn ɣöö nɔ̱a̱nɛ rɔ̱ kä ji̱ ŋäthä tin cieŋ kɛ ciaŋ baaŋ a /ci mɔ a ciaaŋ ëë ci yɛn ɛ jek kä kɔ. 7 Kɛ ɣöö yɛn pua̱nykun ŋäc yɛn nyiɛth in dee yɛn ɛ nyiɛth ni kɔ. Kɛ ɣöö /ka̱nkɔ nyuur baaŋ mëë ta̱kɔ kɛɛl kɛ yɛ. 8 Thilɛ mi̱eth ran mi cakɔ cam a thilɛ mi cakɔ thöp, kä kɛ ɣöö /ci nɛy bi a riɛk kä yɛ. La la̱tkɔ kɛ wäär kɛnɛ cäŋ. 9 Kä /ciɛ ɣöö thilkɔ cuɔ̱ɔ̱ŋ kä nɔmɔ, kä ɛ ɣöö bakɔ yɛ nyuɔ̱th ciaaŋ mi bia nyiath. 10 Kɛ ɣöö cäŋɛ mëë ta̱kɔ kɛɛl kɛ yɛ, cakɔ yɛ ka̱m ruac ɛmɛ i̱, “Ram mi lo̱k la̱t, /cuarɛ jɛ jakä mi̱th.” 11 Kä cakɔ jɛ liŋ ɛn ɣöö nyuur tha̱a̱ŋkun baaŋ, kä lätkɛ kɛ pua̱ny nath, thilɛ mi la̱tkɛ. 12 Täämɛ nɛy ti ce̱tkɛ tɔ̱ jio̱k nɛy kɛ rɛy Kua̱r ni Yecu Kritho, ɛn ɣöö bikɛ la̱tdiɛn la̱t kɛ biɛt, kɛ ɣöö bikɛ mi̱ethdiɛn jek thi̱n. 13 Dämaari, /cuarɛ ŋɔa̱a̱ŋ kɛ lätni kä mi gɔaa. 14 Mi tëëkɛ nɛy ti lökɛ ruac ɛ cakɔ la̱t yɛ rɛy warɛgakä mɛ, ŋa̱cɛ kɛ, kä /cuarɛ kɛ lät kä duɔ̱ɔ̱r, kɛ ɣöö bikɛ pöc. 15 Kä /cuarɛ kɛ car ɛn ɣöö kɛ ji̱ tɛ̈r, luëkɛ kɛ ala ji̱ ŋäthä. 16 Täämɛ a Kuäär malä puɔ̱nydɛ moc yɛ kɛ mal gua̱thni diaal kɛ dup diaal. A Kuäär ni Yecu te kɛɛl kɛ yɛn diaal. 17 Ɛ ɣän Puɔl ɛ nɔ gɔ̱ɔ̱r ner ɛmɛ ɔ kɛ tetdä. Kä nɛmɛ ɛ biɛl gɔ̱rädä rɛy warɛgaknikä diaal, ɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p in la gɔ̱r kɛ ɣä. 18 A puɔ̱th Kua̱ran ni Yecu Kritho te kɛɛl kɛ yɛn diaal.

1 Ti-mo-thi 1

1 Ɛ ɣän Puɔl in la jak Kritho Yecu kɛ ruac Kuɔth in la Käändan, kɛnɛ Kritho Yecu min la ŋa̱thdan. 2 Ɣän gɔ̱a̱rä ji̱ warɛgak, ji̱n Ti-mo-thi, gatdä min thuɔ̱k rɛy ŋäthä, A puɔ̱th kɛnɛ kɔ̱a̱c lɔaac, kɛ mal kä Kuoth in la Gua̱a̱ra kɛnɛ Kritho Yecu in la Kuääran tekɛ ji̱. 3 Ɣän cä ji̱ com mëë wa̱a̱ kä Ma-tha-do-nia, ɛn ɣöö bi te kä Ɛ-pɛ-thäth, kɛ ɣöö tëëkɛ nɛy ti bi ŋi̱eec kɛ ɣöö /cikɛ ŋi̱i̱c mi göl bi ŋi̱eec. 4 Akɛ /ca car ni cäätni ti thil luɔt kɛnɛ ciööt käkni nath ti thil pek, tin nööŋkɛ ni ŋaknɔmni a /ca ŋi̱i̱c ni cär Kuɔth tin ŋa̱ckɛ kɛ ŋa̱th. 5 Kä luɔt ruac ɛmɔ ɛ nhök in bä raar rɛy lɔaac mi buɔy kɛnɛ ŋäc lɔaac mi gɔaa, kɛ ŋa̱th mi thuɔ̱k. 6 Tha̱a̱ŋ nath cikɛ bath kä ti̱ti̱, kä cikɛ rɔ̱ riet kä ti thil luɔt. 7 Go̱o̱r kɛn ɣöö bikɛ a ŋi̱eec ŋutdä, kä duundɛ ɣöö /ken rieetkiɛn cop lo̱cnikiɛn ɛn min lat kɛn ɛ kɛ ŋa̱th mi di̱i̱t. 8 Täämɛ ŋäc kɔn ɛ ɛn ɣöö gɔaa ŋut, mi ci raan ɛ la̱a̱t kɛ la̱t in dëë lätni jɛ. 9 Kä ŋäc kɔn ɛ ɛn ɣöö /ca ŋut lät kɛ kui̱ nɛɛni tin ji̱ cuŋni, duundɛ ɣöö la̱tkɛ jɛ kɛ kui̱ nɛɛni ti thil ŋut kɛnɛ nɛy ti thil luth kɛ kui̱ nɛɛni ti thil Kuoth ti ji̱ dueeri, kɛnɛ kui̱ nɛɛni ti /ca rɔ̱ lɛy ti ji̱ kueethä, kɛ kui̱ nɛɛni tin la na̱kɛ gua̱ni kɛnɛ mani, kɛ kui̱ nɛɛni ti luɔ̱ɔ̱c nath. 10 Kä la̱tkɛ jɛ kɛ kui̱ lëëri, kɛnɛ nɛy tin tɔ̱ɔ̱c kɛ rɔ̱ kä biɛl ɔ kɛl ɔ, kɛ nɛy tin kɔakɛ naath, kɛ ji̱ ka̱a̱cni, nɛy tin cɔalkɛ Kuoth kɛ kac, kɛ nɔ dɔ̱diɛn ɔ gua̱c kɛ ŋi̱i̱c in thuɔ̱k ɔ. 11 Jɛn ŋi̱i̱c ɛmɔ jëkɛ jɛ kä thuk ti gɔw kɛ kui̱ Kuɔth in ca poth tëë ca ka̱m ɣä i̱ bä lat. 12 La̱rä Kritho Yecu Kuääran tɛ̈th lɔaac, jɛn ram in ci ɣä moc buɔ̱m, kɛ ɣöö cɛ ɣä jek ala raan ŋäthä kä cɛ ɣä kuany lätädɛ. 13 A cäŋ ni mëë jɛ kɔŋ kuëth, kä cä jɛ moc riɛk, kä ɛ ɣän ram mi gua̱n köör. Kä duundɛ ɣöö cä kɔ̱a̱c lɔaac jek kɛ ɣöö cä lät ala ram mi kui̱c ŋu kɛ thil ŋäthä. 14 Kä ci puɔ̱th Kua̱ran ni Yecu ɣä thiäŋ kɛ ŋa̱th kɛnɛ nhök tin te rɛy Kritho Yecu. 15 Ɛ ruac mi thuɔ̱k pa̱ny, kä ɛ mi gɔaa ɛn ɣöö dëë nhɔk kɛɛliw, ɛn ɣöö Kritho Yecu cɛ ben rɛy ɣɔaa kɛ ɣöö bɛ ji̱ dueeri ben kän, tin jiäk ni ɣän rɛydiɛn ɛlɔ̱ŋ. 16 Kä kɛ cio̱o̱k ɛmɔ cä kɔ̱a̱c lɔaac jek, ɛn ɣöö dee Yecu Kritho li̱ep bitädɛ nyoth rɛydä, ɣän min leny naath kɛ dueer, derɛ ɣä la̱t ala nyuuth kɛ kui̱ nɛɛni diaal tin bi jɛ ŋäth kä bi tëk mi do̱raar jek. 17 A Kuäär in di̱i̱t mi do̱raar, mi /ci bi met li̱w, mi /ca nɛn, Kuoth in kɛl kärɔa, tekɛ luth kɛnɛ puɔny amäni cäŋ kɛl. Inɔnɔ. 18 Ruac ɛmɛ la̱tdä jɛ ji̱, ji̱ Ti-mo-thi, gatdä, ce̱tkɛ ruaacni go̱o̱kä tëë ca lat ni mëë kɛ kui̱du, kɛ ɣöö mi cikɛ guɔ̱ɔ̱r deri ko̱r mi gɔaa tɛr, 19 kä tit ŋa̱thdu kɛnɛ ŋäc lɔaac mi gɔaa. Kɛ lo̱k ŋäcä lɔaac ci tha̱a̱ŋ nath ŋa̱thdiɛn kɔn ya̱r. 20 Rɛydiɛn te Ɣay-mɛ-ni-äth kɛnɛ A-lek-dhan-der thi̱n, tin cä pa̱l gua̱n jiäkni, kɛ ɣöö dee kɛn ɛ ŋa̱c ɛn ɣöö /cikɛ Kuoth bi kuëth.

1 Ti-mo-thi 2

1 Kä nikɛ jio̱liɛn, la̱ŋä ji̱ ɛn ɣöö ba, pali, kɛnɛ thiecni, kɛ lär tɛthä lɔaac la̱t kɛ kui̱ nɛɛni diaal, 2 kɛ kui̱ kua̱ri, kɛnɛ nɛy diaal tin te gua̱thni ti di̱t, kɛ ɣöö banɛ cieŋ kɛ tëk malä kɛ, ciaaŋ Kuoothä mi tekɛ luth gua̱thni diaal. 3 Mɛmɛ gɔaaɛ kä lotdɛ rɔ nhiam Kuɔth in la Käändan, 4 min go̱o̱r ɣöö bi nɛy diaal kään, kä bikɛ ben ŋäcä thukä. 5 Kɛ ɣöö Kuoth ɛ kɛl, kä ram kɛl a thi̱n mi te kam Kuɔth kɛnɛ naath, ɛ jɛn raan ni Kritho Yecu, 6 min ci rɔ thöp ala lueel nɛɛni diaal, kä a jɛn thuɔ̱k in ci jɔɔc kɛ gua̱a̱thdɛ. 7 Kɛ kui̱ ɛmɛ ca ɣä mɛk ala dääk thukni ti gɔw kä bi ɣä a jak. Ɛ ɣän ŋi̱i̱c Juri rɛy ŋäthä kɛnɛ thuɔ̱k. (Ɣän latdä ni thuɔ̱k. /Ci ɣän kac ni kac.) 8 Ɣän göörä jɛ ɛn ɣöö dee wutni pal gua̱thni diaal a kapkɛ tet ti rɛ̈lkɛ rɔ̱ nhial a thil jiäk lɔaac kiɛ ŋaknɔm. 9 Kä dee män rɔ̱ moc kɛ bieyni ti gɔw ti nyin luthä a /ciɛ ta̱k mi̱emni kiɛ läth dääpä, kɛnɛ dɔ̱a̱kni, kiɛ bieyni ti di̱t kökdiɛn. 10 Kä akɛ la̱tkɛ ni lät ti gɔw ti ro̱ŋ kɛ män ti palkɛ Kuoth. 11 A ciek ŋäc ŋɔak bitdä, kä bɛ rɔ jakä kuiy kɛ ciɛŋkɛ diaal. 12 Cä jɛ ŋok ɛn ɣöö a thil ciek mi ŋi̱i̱c wutni kiɛ mi bi kɛ ruac, a jɛ bit. 13 Kɛ ɣöö kɔaŋ cak ni A-dam, kä Iib, 14 kä /ka̱n A-dam mɛt, kä ca ciek mɛt, kä cuɛ cu tekɛ duer. 15 Kä ŋotdɛ ba ciek kän kɛ kui̱ däpä gan, a wä ni kɛn nhiam rɛy ŋäthä kɛnɛ nhök kɛ ciaaŋ mi rɛl rɔ ni thiɛkä.

1 Ti-mo-thi 3

1 Mɛmɛ ɛ ruac mi thuɔ̱k pa̱ny. Ɛn ɣöö mi go̱o̱r raan ɣöö ba bo̱o̱th duëël Kuɔth go̱o̱rɛ ni la̱t mi gɔaa. 2 Täämɛ ɛn bo̱o̱th bɛ a ram mi thil bɛ̈l, bɛ kuɛɛn kä kɛɛl, bɛ a ram mi puɔ̱t lɔc, kä te wi̱cdɛ cuŋä, kä luɔ̱thkɛ jɛ ɛ nɛy tin kɔ̱ŋ, kä bɛ ja̱a̱l nyuɔ̱ɔ̱r dhɔrɛ, kä bɛ a ŋi̱i̱c mi ro̱ŋ. 3 Kä /ciɛ yɔ̱ŋ kɔŋä, kä /ciɛ gua̱n gaak, duundɛ ɣöö wuɔ̱t, kä /ciɛ gua̱n rɔlä, kä /ciɛ nho̱o̱k yio̱o̱ni. 4 Bɛ gɔlɛ yi̱k yiɛn agɔaa, kä jakɛ gaatkɛ kä kɔ̱c, kä tekɛ luth gua̱thni diaal. 5 Kä mi kui̱c raan yiën gɔaalɛ derɛ diɛɛr kɛ duel Kuɔth i̱di? 6 Jɛn bo̱o̱th /cɛ bi a ram mi pay rɔ ri̱t, kiɛ bɛ thia̱a̱ŋ kɛ liak, a ba jɛ luk ce̱tkɛ gua̱n jiäkni. 7 Kä jɛn ba yi̱k luɔ̱th ɛ nɛy tin te raar, kɛ ɣöö /ca jɛ bi bɛl ɛ nɛy tin kɔ̱ŋ a ba jɛ käp ɛ gua̱n jiäkni. 8 Bööth ni di̱kɔni bikɛ yi̱k a nɛy ti ji̱ thiɛkä bä, kä /cikɛ bi a nɛy ti wa̱n wa̱a̱n, /cikɛ rɔ̱ bi ka̱m kɔaŋ ɛlɔ̱ŋ, kä /ci lo̱ckiɛn bi di̱t kɛ yio̱w. 9 Kɛn bikɛ thuɔ̱k bumä ŋäthä yi̱k käp kɛ ŋäc lɔaac mi jɔc. 10 Kä akɛ ɣɔ̱a̱nkɛ kɛ nhiam, kä mi ca kɛ jek ala nɛy ti thil bɛ̈l, bakɛ jakä lät ala di̱kɔni. 11 Kä inɔ bä, män bikɛ yi̱k thiak, /cikɛ bi a ji̱ luɔm, kä pua̱tkɛ lo̱ckiɛn kä ŋa̱thkɛ kɛ rɛy ŋɔaani diaal. 12 A di̱kɔn kuen kä kɛɛl kärɔa, kä akɛ yiankɛ gaatkiɛn kɛnɛ gɔalkiɛn agɔaa. 13 Kɛ ɣöö kɛn tin lät agɔaa ala di̱kɔni cikɛ ciaaŋ mi gɔaa jek nhiam nath, kä bikɛ rɔ̱ liak rɛy ŋäthädiɛn min te rɛy Kritho Yecu. 14 Ɣän göörä ɣöö dëë ŋal ben kä ji̱, kä duundɛ ɣöö gɔ̱a̱rä ji̱ ruaacni ti̱ti̱, kɛ ɣöö 15 mi bä jääny, bi jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö dee raan cieŋ i̱di rɛy gɔaal Kuɔth, min la duel Kuɔth in tëk, min la thi̱r pa̱a̱m kä ro̱o̱m in thuɔ̱k. 16 A thil diw, min cuääŋ naath rɛy ŋäthädan di̱tdɛ ɛlɔ̱ŋ. Jɛn ca jɛ nyoth rɛy ri̱eŋ, kä tëëkɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ rɛy yieekä, ca jɛ nɛn ɛ ja̱a̱k nhial, Ca ciötdɛ lat rɛy Juri, kä ca jɛ ŋäth rɛy ɣɔaa, ca jɛ naŋ nhial rɛy buɔyä.

1 Ti-mo-thi 4

1 Täämɛ ci Yiëë ɛ lat ɛn ɣöö gua̱a̱th in ŋot jɔk bi tha̱a̱ŋ nath ŋa̱th lo̱k kɛ li̱eŋdiɛn kɛ yiey kacä, kɛnɛ ŋi̱eec kuthni ti jiäk. 2 Kä jɛn ŋi̱i̱c ɛmɔ bëë ruac mɛɛtdä ji̱ ka̱a̱cni tin ci ŋäc lɔaacdiɛn jiääk ce̱tkɛ mi ca jɛ waŋ ɛ ladiit mi ci leeth. 3 Kɛn pënkɛ naath kuën, kä pënkɛ naath tha̱a̱ŋ mi̱thni tin ci Kuoth kɛ cak, kɛ ɣöö dëëkɛ cam kɛ tɛ̈th lɔaac ɛ nɛy tin ŋa̱th kä ŋa̱ckɛ thuɔ̱k. 4 Kɛ ɣöö tin diaal ti ci Kuoth kɛ cak gɔwkɛ, kä thilɛ mi dëë lo̱k thi̱n, mi ca jɛ nhɔk kɛ tɛ̈th lɔaac. 5 Kɛ ɣöö ca jɛ jakä rɛl rɔ kɛ riet Kuɔth kɛnɛ pal. 6 Mi ci ruaacni ti̱ti̱ la̱th nhiam ganmuɔɔri, bi ji̱n a läät Kritho Yecu mi gɔaa, mi ca mi̱eth kɛ ruaacni ŋäthä kɛnɛ ŋi̱i̱c in gɔaa min ci guɔ̱ɔ̱r. 7 /Cu tekɛ mi lätdi kɛ cäätni dɔ̱ɔ̱rä tëë wal tin gua̱c kɛ Kuoth. Ŋi̱i̱cni rɔɔdu kɛ ɣöö bi Kuoth lätikä. 8 Kɛ ɣöö yɔ̱k pua̱ny tëëkɛ luɔt, kä lät Kuɔth ikä te ni jɛn kɛ luɔt kä ti diaal, kɛ ɣöö no̱ŋɛ ji̱ puɔ̱th rɛy teekä ɛmɛ kɛnɛ tëk in bi ben bä. 9 Ɛ ruac mi thuɔ̱k pa̱ny, kä ro̱ŋɛ kɛ ɣöö ba jɛ nhɔk kɛɛliw. 10 Kä kɛ pek kä nɛmɛ lät kɔn, kä kui̱i̱r kɔn, kɛ ɣöö canɛ ŋa̱thdan kuëŋ kä Kuɔth in tëk, min la Kään nɛɛni diaal, min kulɛ di̱t kä nɛy tin ŋa̱th. 11 Kä ti̱ti̱ kɛ kɛn tin bi dhil la̱t kä bi ŋi̱eec. 12 A thil ram mi lat ji̱ jɔ̱ɔ̱r kɛ ɣöö ɛ ji̱n ŋuɛ̈t, kä lapni a nyuuth kä ji̱ ŋäthä rɛy ruacdu kɛnɛ ciaaŋdu, kɛ rɛy nho̱kä, kɛnɛ rɛy ŋäthä, rɛy wic wiicä. 13 Amäni mi wa̱a̱ wä cop lapni ruaacni Kuɔth a kuɛɛni nhiam nath, kä latkɛ, kä ŋi̱i̱cni kɛ. 14 Kä /cu muc in te rɛydu guic jɔ̱ɔ̱r, mëë ca ka̱m ji̱ kɛ ruac go̱o̱kä, kɛ läth bööthni kɛ tetkiɛn wi̱i̱du. 15 Läätni kɛn ti̱ti̱. Läthni rɔɔdu thi̱n, kɛ ɣöö dee nɛy diaal wädu nhiam nɛn. 16 Tit rɔɔdu kä tit ŋi̱i̱cdu. Kä lätni ti̱ti̱, kɛ ɣöö kɛ la̱tdu kɛ nɛmɛ, bi puɔ̱nydu kɛnɛ nɛy tin liɛŋkɛ ji̱ kän.

1 Ti-mo-thi 5

1 /Cu wut mi di̱i̱t yɔ̱r, ruacni kɛ jɛ ce̱tkɛ guur, kä ciɛŋ ŋuɛ̈tni ce̱tkɛ gaatmuɔɔri, 2 kä ciɛŋ män tin di̱t ce̱tkɛ muɔɔri, kä ciɛŋ män ti tɔatni ce̱tkɛ nyimuɔɔri rɛy ciɛɛŋä mi wic wic. 3 Luthni män jɔɔkni tin la män jɔɔkni pa̱ny. 4 Mi tëëkɛ ciek jɔkä mi tekɛ gaat kiɛ gaat gankɛ akɛ kɔaŋ ŋa̱c ni lät Kuɔthdiɛn kɛ kui̱ dhɔaariɛn, kä akɛ cuɔ̱lkɛ diëëthkiɛn ikä, kɛ ɣöö nɔmɔ nhɔkɛ lɔc Kuɔth. 5 Kä ciek jɔkä pa̱ny, min ci duɔth kärɔa, cɛ ŋa̱thdɛ la̱th kä Kuoth, kä ŋotdɛ kɛ wee wä nhiam rɛy thiecni mäni pali kɛ wäär kɛnɛ cäŋdäär. 6 Kä ciek jɔkä min ci rɔ ka̱m ŋar cɛ li̱w a cäŋ ŋotdɛ teekä. 7 Kä luekɛ kɛ nɛmɛ, kɛ ɣöö dee kɛ cu thil bɛ̈ɛ̈l. 8 Mi /ci raan riɛk kɛ watkɛ, kɛnɛ ji̱ dhɔaarɛ pa̱ny, cɛ ŋa̱th jay, kä jiäkni jɛn kä ram mi thil ŋa̱th. 9 A thil ciek jɔkä mi ba ciötdɛ gɔ̱r, mi /ken runkɛ cop kä jiɛn bäkɛl, kä ca kuɛn kä kɛɛl. 10 Kä ba jɛ yi̱k ŋa̱c kɛ gɔɔy lätnikɛ, ce̱tkɛ ram mi ci gaat pith, kä nyuurɛ ja̱a̱l, kä la̱kɛ ciök nɛɛni tin ci Kuoth kɛ lɛy, kä luäkɛ nɛy tin tekɛ rik, kä cɛ rɔɔdɛ la̱th lätni ti gɔw gua̱thni diaal. 11 Kä lo̱k gɔ̱a̱r mään jɔɔkni tin tiɛtni. Kɛ ɣöö mi wäkɛ piith yäämä, ci nɔ̱a̱n kɛ Kritho, kä go̱o̱r kɛn ni kuën, 12 kä inɔ cikɛ kuëth jek, kɛ ɣöö ca mëë ca lar ɛ kɛn päl. 13 Kä a /ciɛ nɔmɔ kärɔa, cikɛ rɔ̱ ŋi̱eec kɛ thil la̱t, jälkɛ, wäkɛ dueelɔ kɛnɛ duelɔ, kä /ciɛ thil la̱t kärɔa, kɛ ji̱ guɛɛri kä cuɔ̱ckɛ ni naath, latkɛ ni min /ca dee lar. 14 Inɔ nhɔakä ɣöö ba män jɔɔkni tin tɔatni nyɔk kɛ kuën, bikɛ gaat dap, kä bikɛ ciëëŋkiɛn yop, kä bikɛ gua̱n tɛ̈r jakä thil gua̱a̱th mi bɛ lat ni kɔn jɔ̱ɔ̱r. 15 Kɛ ɣöö ci tha̱a̱ŋkiɛn rɔ̱ ku thuŋ riet kɔɔr Cɛy-tan. 16 Mi te ciek mi ŋa̱th kɛ watkɛ ti la män jɔɔkni, a jɛ luäk kɛ, a duel Kuɔth /ca moc kɛ riɛk, kɛ ɣöö dee duel Kuɔth luäk ni tin la män jɔɔkni pa̱ny. 17 Kä a ɛldɛri tin böthkɛ duel Kuɔth, ka̱mkɛ luth mi di̱i̱t nɛy tin latkɛ ni la̱t ruac Kuɔth kɛnɛ ŋi̱i̱c. 18 Kɛ ɣöö ci ruac Kuɔth ɛ lar i̱, “/Ca thok tha̱a̱k dee kum mi kɔ̱ɔ̱mɛ bɛl,” kä amäni, “Dëë la̱a̱t ka̱m yio̱w la̱tdiɛn.” 19 /Cu mi ca gɔny ni ɛldɛr nhɔk ɛ ni mi ɛ ruac nëëni da̱ŋ rɛw kiɛ diɔ̱k. 20 Kä kɛ kui̱diɛn kɛn nɛy tin kuɔkɛ rɔ̱ rɛy dui̱rä, luëkɛ kɛ nhiam nɛɛni diaal, kɛ ɣöö bi nɛy tin kɔ̱kiɛn dual. 21 Kä ɣän nhiam Kuɔth kɛnɛ Kritho Yecu, kɛ ja̱a̱k nhial tin ca mɛk jiökä ji̱ ɛn ɣöö bi ti̱ti̱ la̱t a thil ram mi nyuthi nhökdu kä kɛ. 22 /Cu yuäl kɛ läth tetni wi̱i̱ ran, kä /cu rɔɔdu mat rɛy dueeri nɛɛni kɔ̱kiɛn. Yop rɔɔdu kɛ ciaaŋ mi wic wic. 23 /Cu ŋot kɛ ma̱th pi̱i̱ni kärɔ̱, kä math kɔaŋ mi tɔt kɛ kui̱ jiɛcdu kɛnɛ jua̱th tin la ji̱ a ka̱pkɛ ni ciaŋ. 24 Tha̱a̱ŋ nath jɔc dueerkiɛn a /ka̱nkɛ ni naŋ guäth luɔ̱k, kä dueer tha̱a̱ŋ nath bikɛ lɛ lɔ̱ jɔɔc kɛ jɔak. 25 Inɔ bä, lät ti gɔw thia̱k nëndiɛn, kä cäŋɛ kɛn tin /ci jɔc, /cikɛ dee lɛ ŋot a tɛ̱̈ɛ̱̈kɛ kɛ.

1 Ti-mo-thi 6

1 A nɛy diaal tin la kuaany ka̱mkɛ kua̱rkiɛn luth, kɛ ɣöö /ca ciöt Kuɔth kɛnɛ ŋi̱i̱cdan dee kuëth. 2 Kɛn kuaany tin te kua̱rkiɛn kɛ ŋa̱th, akɛ /ca kua̱rkiɛn nyuth thil luthä kɛ ɣöö kɛ ji̱ ŋäthä, akɛ la̱tkɛ kua̱rkiɛn ikä ɛlɔ̱ŋ, kɛ ɣöö kɛn nɛy tin jëkɛ duɔ̱ɔ̱r kɛ la̱tdiɛn kɛ ji̱ ŋäthä, kä kɛ ji̱ nho̱kä. Ŋi̱i̱cni kä com lät ti̱ti̱. 3 Mi tëëkɛ ram mi tekɛ ŋi̱i̱c mi dɔ̱ŋ mi /ci mät kɛ ruaacni Kua̱ran ni Yecu Kritho tin thuɔ̱k, kɛnɛ ciaŋ Kuoothä. 4 Jɛn cɛ kɔ̱p kɛ liak, kä thilɛ mi ŋäcɛ, kä di̱t lɔcdɛ kɛ nyuɔɔn jiäkni kɛnɛ ŋaknɔmni kɛ kui̱ rieetni. Kɛn tɔ̱tɔ̱ nööŋkɛ tiɛɛl, ko̱r, guer kɛnɛ diɛw diɛɛwni, 5 kɛ gak gaakni rɔlä kam nɛɛni tin jiäk ca̱riɛn kä ci thuɔ̱k bath. Car kɛn ɛ lätni Kuɔth ikä ɛ duɔ̱ɔ̱p mi jëkɛ ria̱ŋ. 6 Kɛ thuɔ̱k, lätni Kuɔth ikä no̱o̱ŋɛ ria̱ŋ, mi canɛ ro̱ŋ kɛ tin tekɛ kɔn. 7 Kä kɛ ɣöö thilɛ mi canɛ nööŋ rɛy ɣɔaa, thilɛ duɔ̱ɔ̱r mi banɛ naŋ kä ɣɔw. 8 Kä mi ta̱nɛ kɛ mi̱eth kɛnɛ bieyni, kɛ kɛn tɔ̱tɔ̱ bi kɔn ro̱ŋ ɔ. 9 Kä nɛy tin görkɛ ɣöö bikɛ a ria̱ŋ tɔ̱ pɛnkɛ rɛy ɣɔmä, kä ka̱pkɛ kɛ ɛ cär di̱tdä lo̱cni tin thil luɔt, kɛnɛ gör jiäkni tin yär naath kä däkɛ. 10 Kä nhök yio̱o̱ni ɛ jɛn tuk jiäkni diaal. Kä kɛ göriɛn kɛ göriɛn kɛ ria̱ŋ, cu tha̱a̱ŋkiɛn ciɛc raar rɛy ŋäthä, cikɛ nöŋ ni tɔ̱ bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c ti ŋuan. 11 Kä kɛ kui̱du, ji̱n raan Kuɔth, nɔ̱ɔ̱ni rɔɔdu kɛ ti̱ti̱ diaal, go̱r ni ciaŋ cuŋni, ciaŋ Kuɔth, ŋa̱th, nhök, dhieel, amäni ciaŋ gɔɔyä. 12 Tɛr ko̱r ŋäthä mi gɔaa. Käp tëk mi do̱raar min ca ciöl ji̱, mi latdi thuɔ̱k nhiam nɛɛni diaal. 13 Nhiam Kuɔth in käm ŋɔaani diaal tëk, kɛnɛ nhiam Kritho Yecu min ci thuɔ̱k lat mëë tëë nhiam Pɔn-tiäth Pay-lɛt, ɣän la̱tdä ji̱ ruac 14 ɛn ɣöö yop luek a thil mi jiääk kiɛ bɛ̈ɛ̈l amäni ben Kua̱ran ni Yecu Kritho. 15 Kä bi Kuoth nɛmɛ jakä tuɔɔk kɛ gua̱a̱thdɛ pa̱ny. Jɛn ram in ca poth jɛn Bo̱o̱th kärɔa, Rueec Ruëëcni, kä Kuäär Kua̱ri. 16 A luth kɛnɛ ruec mi do̱raar tekɛ jɛ kärɔa, jɛn ram min /ci bi met li̱w, kä cieŋ buɔyä mi /ci raan dee cop thi̱n, mi thilɛ ram mi /ciɛ met nɛn kiɛ dee jɛ nɛn. Inɔnɔ. 17 Kɛ kui̱ nɛɛni tin te rɛy ɣɔaa ɛmɛ tin riäŋ, luëëkä kɛ, ɛn ɣöö /cikɛ rɔ̱ bi liak, kä /cikɛ ŋa̱th lo̱cnikiɛn bi ka̱m ria̱ŋ mi tekɛ diw, kä ba la̱th ni ŋa̱thdiɛn kä Kuoth min riäŋ kɔn kɛ ŋɔak diaal tin bi lo̱ckɔn tɛɛth kɛ kɛ. 18 Kɛn bikɛ gɔy la̱t, kɛ ɣöö bikɛ ria̱ŋ kɛ lät ti gɔw, kä bikɛ muɔ̱c kɛ ɣöö bikɛ ŋɔak nyuak. 19 Kɛ kɛn lät tɔ̱tɔ̱, duɔ̱lkɛ ni rɔ̱ ria̱ŋ mi gɔaa kɛ gua̱a̱th in bi ben, kɛ ɣöö deekɛ tëk in la tëk in thuɔ̱k jek. 20 Ti-mo-thi, gaŋ mi ca ka̱m ji̱. Nɔ̱a̱ni kɛ ruac lop loopä mi baŋ mi thil ciaŋ mi gɔaa kɛnɛ ruaacni tin cɔɔl tha̱a̱ŋ nath kɛ ŋäc ŋɔaani. 21 Kä nikɛ läriɛn kɛ jɛ ci tha̱a̱ŋ nath duɔ̱ɔ̱p ŋäthä dui̱r. A puɔ̱th Kuɔth tekɛ ji̱.

2 Ti-mo-thi 1

1 Ɛ ɣän Puɔl, jak Kritho Yecu kɛ ruac Kuɔth kɛ kui̱ ruac teekä min ca lar min te rɛy Kritho Yecu. 2 Gɔ̱a̱rä warɛgak ɛmɛ ji̱, lö Ti-mo-thi, gatdä min nhɔakä. A puɔ̱th, kɛnɛ kɔ̱a̱c lɔaac, kɛ mal kä Kuoth in la Gua̱a̱ra kɛnɛ Kritho Yecu in la Käändan tekɛ ji̱ kɛɛl. 3 Ɣän la̱rä Kuoth in palä tɛ̈th lɔaac kɛ ŋäc lɔaac mi gɔaa, ce̱tkɛ mëë ci gua̱ndɔɔŋni kä jɛ la̱t, mi tiɛmä ji̱ ni ciaŋ rɛy palikä kɛ wäär kɛnɛ cäŋ däär. 4 Mɔ cä merku tim ɔ la göörä ni ɣöö dëë ji̱ nɛn, kɛ ɣöö dëë cu thia̱a̱ŋ kɛ tɛ̈th lɔaac. 5 Ɣän tiɛmä ŋa̱thdu in thuɔ̱k, jɛn ŋa̱th in ci kɔŋ tekɛ muɔɔrdɔɔŋ ni Lo-ith kɛnɛ muɔɔr ni Yu-nith, kä täämɛ ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö tëë rɛydu. 6 Kɛ kui̱ ɛmɔ ti̱emä jɛ ji̱ ɛn ɣöö bi muc Kuɔth, in te rɛydu kɛ läth tetädä wi̱i̱du nyɔk kɛ döp. 7 Kɛ ɣöö /ken Kuoth kɔn ka̱m yiëë dualä kä duundɛ ɣöö ɛ yiëë bumä, kɛnɛ nhök, kɛ ruɔ̱t lɔaac. 8 /Cu po̱c, kɛ ɣöö bi naath la̱t ruac kɛ kui̱ Kua̱ran ni Yecu kiɛ kɛ kui̱dä ɣän ram min ca yiɛn kɛ kui̱dɛ. Kä duundɛ ɣöö cucni kɛ ɣä kɛɛl kɛ kui̱ thukni ti gɔw kä ŋäth ni buɔ̱m Kuɔth. 9 Kä cɛ kɔn kän, kä cɛ kɔn cɔl ala nɛɛkɛ ti rɛl rɔ, kä /ciɛ kui̱ lätnikɔn kä duundɛ ɣöö ɛ kui̱ cäpädɛ pa̱ny kɛnɛ puɔ̱thdɛ. Jɛn puɔ̱th ɛmɔ ca jɛ ka̱m kɔn rɛy Kritho Yecu /ka̱n gua̱a̱th ni tok. 10 Kä duundɛ ɣöö ɛn täämɛ ca jɛ nyoth kɛ jɔac Käänädan ni Kritho Yecu, min cɛ lia̱a̱ woc, kä cɛ tëk mi do̱raar mi /ci bi met thil nööŋ buɔyä kɛ thuk ti gɔw. 11 Kɛ kui̱ thukni ti gɔw ti̱ti̱ ca ɣä mɛk ala läätdiɛn, kä jak, kä ŋi̱i̱c, 12 kɛ kui̱ ɛmɔ ruɔ̱ɔ̱tdä bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c kɛ ɣöö la̱tdä. Kä ɣän /cä po̱c, kɛ ɣöö ŋa̱cä ram min ŋa̱a̱thä, kä ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö tëëkɛ lua̱ŋ kɛ ga̱ŋ kä min ca la̱th tetädä amäni cäŋ ɛmɔ. 13 Guurni ŋi̱i̱c in cuŋ in ci liŋ kä ɣä, rɛy ŋäthä kɛnɛ nhök tin te rɛy Kritho Yecu. 14 Gaŋ thuɔ̱k in ca la̱th tetädu kɛ luäk Yieekä in Gɔaa in Rɛl Rɔ min cieŋ rɛydan. 15 Kä ŋäci jɛ ɛn ɣöö nɛy diaal tin te kä E-cia ci kɛn ɣä ba̱ny piny, amäni Pi-jɛl-äth kɛnɛ Ɣer-mɔ-jɛ-nith. 16 A Kuäär ni Yecu käm ji̱ dhɔaar O-nɛ-thi-po-räth kɔ̱a̱c lɔaac, kɛ ɣöö cɛ puɔ̱nydä bum gua̱thni ti ŋuan, kä /kenɛ pöc kɛ kuatni yieenädä. 17 Mëë cɛ cop kä Röm, cuɛ ɣä go̱r kɛ di̱t lɔaac, kä cuɛ ɣä jek. 18 A Kuäär nhɔkɛ ɛn ɣöö bɛ kɔ̱a̱c lɔaac jek ɛn cäŋ ɛmɔ! Kä ŋäc yɛn ɛ gɔaa ɛn ɣöö cɛ ɣä lätikä kä Ɛ-pɛ-thäth.

2 Ti-mo-thi 2

1 Ji̱n gatdä, bumni rɛy puthä min te rɛy Kritho Yecu. 2 Kä ruac in ci liŋ kä ɣä nhiam nëëni ti ŋuan kä läthni jɛ tetni nɛɛni ti ŋa̱thkɛ, kä tekɛ lua̱ŋ kɛ ŋi̱i̱c nɛɛni kɔ̱kiɛn bä. 3 Käni kui̱du rɛy cucä ce̱tkɛ raan rɛ̈m Kritho Yecu mi thuɔ̱k. 4 Thilɛ raan rɛ̈m mi lät, mi dee rɔɔdɛ liam rɛy lätni nath, kɛ ɣöö luɔt la̱tdɛ ɛ ɣöö bɛ kuäär rɛ̈m min ci jɛ kuany ka̱m tɛ̈th lɔaac. 5 /Ca gua̱n wuurä moc muc ɛ ni mi cɛ wur kɛ ca̱a̱p ko̱o̱ŋä. 6 Ɛ gua̱n kakä min ci lät ɛlɔ̱ŋ min dee ciɛk bɛɛl tin nhiam jek ɔ. 7 Car ruac in la̱rä ji̱, kɛ ɣöö bi Kuäär ni Yecu ka̱m ŋäc ŋɔaani diaal. 8 Tim Yecu Kritho min ca jiɛc li̱th, min la kuɛ̈ɛ̈ Dee-bid, ce̱tkɛ mëë cä lat rɛy thukni ti gɔw, 9 tin cä cuuc kɛ kui̱diɛn, a cua ɣä yian kɛ kuatni, ce̱tkɛ ram mi läät jiäkni. Kä duundɛ ɣöö /ka̱n ruac Kuɔth yiɛn. 10 Kɛ kui̱ ɛmɔ ruɔ̱ɔ̱tdä ŋɔak diaal kɛ kui̱ nɛɛni tin ca kuany, kɛ ɣöö bikɛ ka̱n teekä buɔyä mi do̱raar rɛy Kritho Yecu jek. 11 Nɛmɛ ɛ ruac mi thuɔ̱k pa̱ny i̱, “Mi canɛ li̱w kɛ Yecu kɛɛl, banɛ tëk kɛ jɛ kɛɛl bä. 12 Mi ruɔ̱tnɛ ti bɛc, banɛ ruëc kɛ jɛ kɛɛl bä. Mi wä kɔn ɛ jay, jɛn bɛ kɔn jay bä. 13 Cäŋ thilɛ kɔn ŋa̱th, jɛn ŋotdɛ tëëkɛ ŋa̱th, kɛ ɣöö jɛn /cɛ rɔɔdɛ dee jay.” 14 Nyɔkɛ kɛ ti̱m mɛmɛ, kä luekɛ nhiam Kuɔth ɛn ɣöö akɛ nɔ̱a̱nkɛ rɔ̱ kä rieet ŋaknɔmni ti thil gɔɔy, kä duundɛ ɣöö nyuɔnkɛ ni nɛy ti liɛŋkɛ kɛ. 15 Lätni kɛ pek luäŋädu a bi rɔ nyuɔ̱th Kuoth ce̱tkɛ ram mi cɛ nhɔk, raan la̱t mi /ci jɛ go̱r ɛn ɣöö bɛ pöc, mi lat ni ruac thukä a cuŋ. 16 Nɔ̱ɔ̱ni rɔ kɛ muɔŋ kueethä, kɛ ɣöö bikɛ naath buɔth jɔ̱ɔ̱r nhiam Kuoth. 17 Wä ruacdiɛn kɛ däk piny ce̱tkɛ jiöör. Kä te Ɣay-mɛ-ni-äth kɛnɛ Pay-li-täth rɛydiɛn. 18 Kɛn cikɛ thuɔ̱k ba̱ny piny ruac kɛn ɛn ɣöö ci jiëc nath li̱th ku thuŋ thuɔ̱k. Kɛn ya̱rkɛ ŋa̱th tha̱a̱ŋ nath. 19 Kä min ci Kuoth ɛ yiath piny a bum tëë cuŋä, kä ca rieet ti̱ti̱ gɔ̱a̱r thi̱n i̱, “Ŋäc Kuäär nɛy tin la nɛɛkɛ,” kä “A nɛy diaal tin cɔalkɛ kɛ ciöt Kua̱r ni Kuɔth wuɔckɛ rɔ̱ kä jiäk.” 20 Rɛy duëël mi di̱i̱t /ci te ni dha̱a̱ri dääpä kɛnɛ dha̱a̱ri cikä min bo̱r thi̱n kärɔ̱, te dha̱a̱ri jiɛn kɛnɛ dha̱a̱ri muɔ̱ɔ̱ni thi̱n bä, kä la̱a̱tkɛ tha̱a̱ŋ dha̱a̱ri kɛ la̱t mi göl, kä tha̱a̱ŋkiɛn kɛ kui̱ lätni tin kɔ̱ŋ. 21 Mi ci raan rɔɔdɛ lak kä ti diaal tin jiäk, bakɛ jakä ti gɔw ti ca lɛy kɛ kui̱ la̱t mi gɔaa, kɛ ɣöö cakɛ lëy Kuääri kɛ kui̱ la̱t mi gɔaa. 22 /Cu rɔ thieek kɛ tin jiäk tin go̱o̱r ŋuɛ̈tni la̱tdiɛn. Kä go̱rɛ ɛn ɣöö bi ciɛŋ kɛ ciaaŋ cuŋni kɛ ŋa̱th kɛnɛ nhök, kɛ mal, kɛɛl kɛ nɛy tin cɔalkɛ Kuäär ni Yecu kɛ lo̱c ti wiɛc wiɛɛc. 23 /Cu tekɛ mi latdi kɛ ŋaknɔmni dɔ̱ɔ̱rä tin thil luɔt, ŋäci jɛ ɛn ɣöö la kɛn gak gaakni a dieeth. 24 Kä läät Kua̱r ni Yecu /cɛ dee dhil a ram mi gua̱n gaak, derɛ cieŋ a gɔaa kɛ nɛy diaal, bɛ a ŋi̱i̱c mi ro̱ŋ mi tekɛ päl piny, 25 kä lueekɛ ji̱ rɛkädɛ ni wuutdä. Dɔ̱ŋ dee Kuoth ɛ nhɔk ɛn ɣöö bikɛ rɔ̱ ri̱t, kä bikɛ ben kä ŋäc thukä. 26 Kɛnɛ ɣöö dee kɛ rɔ̱ kän kä dhuur gua̱n jiäkni min cikɛ pɛc, kɛ ɣöö bikɛ ruacdɛ lat.

2 Ti-mo-thi 3

1 Kä ŋäcni nɛmɛ ɛn ɣöö kɛ ni̱n guutdä bi gua̱a̱th rikä ben. 2 Kɛ ɣöö bi naath a nhɔk ni pua̱nykiɛn, bi kɛn a nhöök yio̱o̱ni, kä ji̱ liakä, ti ji̱ thuɔk jiääk, ji̱ kueethä, ti /ca diëëthkiɛn luth, ti thil tɛ̈th lɔaac, ti thil Kuoth, 3 nɛy ti /ci a naath, ti thil pälikä, ji̱ luɔm, ti ji̱ gaak, ti ji̱ ŋɛnyni, ti löök gɔyni, 4 ti la kɔakɛ naath, ti /ci riɛk, ti cɛ kɔ̱p kɛ liak, ti nhɔakɛ ni nyin tɛthä lɔaac kä nhök Kuɔth, 5 ti jɔc raar ɛn ɣöö kɛ ji̱ Kuɔth, kä gaak kɛn buɔ̱mdɛ. Nɔ̱ɔ̱ni rɔ̱ kɛ nɛy ti ce̱tkɛ tɔ̱tɔ̱! 6 Kɛ ɣöö te rɛydiɛn kɛ nɛy ti coth rɛy dho̱ri, ti ka̱pkɛ män ti jiäk piny tin ci thia̱a̱ŋ kɛ duer tin böthkɛ ɛ gör kä ti jiäk, ti ŋuan, 7 tin la ruac nɛɛni diaal a liŋ, kä /cikɛ dee met cop kɛ ŋäc thukä. 8 Ce̱tkɛ mëë ci Jä-nɛth kɛnɛ Jam-bɛ-rɛth ruac Muthɛ gak, inɔ bä ci nɛy tɔ̱tɔ̱ thuɔ̱k gak, nɛy tin ci ca̱r wecdiɛn nyuɔɔn ti thil ŋa̱th. 9 Kä /cikɛ bi räth ɛlɔ̱ŋ, kɛ ɣöö bi dɔ̱ɔ̱riɛn jɔɔc nhiam nɛɛni diaal ce̱tnikɛ jɔac dɔ̱ɔ̱rä wutni da̱ŋ rɛw. 10 Täämɛ ci ŋi̱i̱cdä guɔ̱ɔ̱r, kɛ ciaaŋdä, kɛ luɔt teekädä, kɛ ŋa̱thdä, kɛ biɛtdä, kɛ nhökdä, kɛ cuɔ̱ɔ̱ŋdä a bum, 11 kɛ muɔ̱cdä kɛ riɛk, kɛ cuɔ̱cdä, kɛ tëë ci tuɔɔk kä ɣä kä Ɛ̈n-ti-ɔk, kɛnɛ Ay-ko-niäm, kɛ Lith-tɛ-ra, kɛ kɛn rik tëë cä rut! Kä duundɛ ɣöö ci Kuäär ni Yecu ɣä kän kä kɛn diaal. 12 Ɛpuc, nɛy diaal tin görkɛ ciaaŋ teekä Kuɔth rɛy Kritho Yecu bakɛ ciɛŋ a jiäk. 13 Kä duundɛ ɣöö bi nɛy ti jiäk, kɛnɛ nɛy tin thil ca̱p wäkɛ wä nhiam kɛ jiääkdiɛn ɛlɔ̱ŋ, mɛ̈tkɛ naath, kä mɛ̈tkɛ kɛ bä. 14 Kä kɛ kui̱du, ŋotni kä min ci ŋa̱c, kä cuŋni a bum rɛy ŋäthädɛ, a ŋäci ram ëë nyuth ji̱. 15 Kä timɛ ni gaatädu ɛn ɣöö ŋäci Ruac Kuɔth in Rɛl Rɔ. Ruaacni tin tekɛ lua̱ŋ kɛ nyuuthdu kɛ kui̱ känä kɛ ŋa̱th Kritho Yecu. 16 Ruac Kuɔth kɛɛliw ŋunɛ Kuoth, kä gɔaaɛ kɛ kui̱ ŋi̱i̱cä, kɛnɛ kui̱ luekä kä mi jiääk, kɛ kui̱ nyuuthä dui̱rä, kɛnɛ kui̱ ŋi̱i̱cä ciɛŋä cuŋni, 17 kɛ ɣöö dee raan Kuɔth ro̱ŋ agɔaa diaal tin go̱o̱rɛ kɛ kui̱ lätni diaal ti gɔw.

2 Ti-mo-thi 4

1 Nhiam Kuɔth kɛnɛ nhiam Kritho Yecu min bi nɛy tin tëk kɛnɛ nɛy tin ci li̱w luk, kɛnɛ jɔacdɛ kɛnɛ kuäärɛ ɣän la̱tdä jɛ ji̱, 2 lätni ruac Kuɔth naath mi gua̱a̱th lotdɛ rɔ kiɛ /cɛ rɔ lot. Lätni jɛ naath mi cikɛ duer, bumkɛ min ŋi̱i̱cikɛ kɛ ciaaŋ mi päl piny. 3 Kɛ ɣöö gua̱a̱th a bëëni, mi /ci naath ŋi̱i̱c in thuɔ̱k bi liŋ, kä duundɛ ɣöö kuukɛ ji̱thkiɛn, bikɛ rɔ̱ jëk ŋi̱eec ti ŋuan ti bikɛ la̱t ni tin nhɔk kɛn kɛ. 4 Kä bikɛ rɔ̱ riet jɔk kä li̱eŋ thukä, kä bikɛ wä liŋ ni muaaŋ tëë wal. 5 Kä kɛ kui̱du bumni ni ciaŋ, kä rut bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c, lätni la̱t raam mi dääk ruac Kuɔth, kä cuupni la̱tdu. 6 Kä kɛ kui̱dä ci gua̱a̱th ben kɛ ɣöö ba ɣä thöp ala muc, ci gua̱a̱th jiɛɛnädä ben. 7 Cä ko̱r mi gɔaa tɛr, cä kööŋ thuk, cä ŋa̱th käp. 8 A tɛmɛ ni ɛn täämɛ a wä nhiam ca kum kuäärä cuŋni tɔ̱a̱w ɣä, min bi Kuäär ni Yecu in la luuk cuŋni jɛ ka̱m ɣä ɛn cäŋ ɛmɔ, kä /ciɛ ɣän kärɔa, amäni nɛy diaal tin liɛpkɛ jɔacdɛ bä. 9 Luäŋɛ ɛn ɣöö bi mal ben kä ɣä. 10 Kɛ ɣöö ci Dii-mɛth min nhɔk ɣɔw ɛmɛ ɣä ba̱ny piny cɛ wä kä Thɛ-tha-lo-ni-ka, Ku-rɛ-thɛn cɛ wä kä Gä-lee-cia, ci Tay-täth wä kä Dal-me-cia. 11 Ɛ Luk kärɔaadɛ tekɛ ɣä kɛɛl ɔ. Käni Mak, kä no̱o̱ŋni jɛ kɛ ji̱ kɛɛl, kɛ ɣöö derɛ ɣä ben luäk kɛ la̱tdä. 12 Cä Ti-ki-käth jäk kä Ɛ-pɛ-thäth. 13 Mi wi̱i̱ wä ben, no̱o̱ŋni luɔ̱t in cä ba̱ny kä Kar-päth kä Ti-ro-ath, amäni buɔkni bä, kä min di̱t görä kɛ jɛ ɛ dua̱l gɔ̱rä. 14 Ci A-lek-dhan-der min la bël la̱ŋni, ɣä lät kä riɛk mi di̱i̱t, bi Kuäär ni Yecu ɛ culikä kɛ kui̱ lätnikɛ. 15 Amäni ji̱n bä niɛkɛ rɔ̱ kɛ jɛ, kɛ ɣöö cɛ ruacda lo̱k ɛlɔ̱ŋ. 16 Kä kɛ ga̱ŋdä mëë nhiam thilɛ ram mi ci ɣä luäk, kä duundɛ ɣöö cu nɛy diaal ɣä ba̱ny piny. Akɛ /ca kuɛth kɛ jɛ! 17 Kä cu Kuäär ni Yecu cuɔ̱ŋ gekädä, kä cuɛ ɣä ka̱m buɔ̱m ɛn ɣöö kɛ ɣä bä ruac kɛɛliw lat, kä bi Jur diaal ɛ liŋ. Inɔ cua ɣä luäk thok luɔny. 18 Bi Kuäär ni Yecu ɣä ka̱m raar kä jiäk diaal, kä bɛ ɣä kän kɛ kui̱ kuäärädɛ nhial. A puɔny tekɛ jɛ amäni cäŋ kɛl! Inɔnɔ. 19 Ner Pɛ-ri-thil-ä kɛnɛ A-kui-lä amäni ji̱ dhɔaar O-nɛ-thi-po-räth. 20 Ci Ɛ-rath-täth duɔth kä Ko-rinth, kä cä Ti-ro-pi-mäth ba̱ny piny a tëëkɛ juey kä May-li-täth. 21 Luäŋ ɣöö bi ben a /ken jiɔam ni cop. Yu-bu-läth kɛnɛ Pu-dɛn, kɛ Lay-näth, kɛ Ki-lɔ-dia amäni dämanikɔn tin Krith-cini lät kɛn ji̱ maalɛ. 22 A Kuäär ni Yecu tekɛ yiëëdu kɛɛl. A puɔ̱th tekɛ ji̱ kɛɛl.

Tay-täth 1

1 Ɛ ɣän Puɔl, läät Kuɔth kä jak Yecu Kritho, kɛ ɣöö bä ŋa̱th nɛɛni tin ci Kuoth kɛ kuany jakä bum, kä bäkɛ jakä ŋa̱c thuɔ̱k min lot rɔ kɛ ciaŋ Kuɔth. 2 Jɛn ŋa̱th ɛmɔ bëë kä ŋa̱th teekä mi do̱raar, min ci Kuoth in kui̱c kac ɛ lar ɛ /ka̱n gua̱a̱th ni tok. 3 Kɛ gua̱a̱th in gɔaa cuɛ ruacdɛ nyoth kɛ lat ruac Kuɔth min ca ka̱m ɣä kɛ ɣöö bä jɛ lat ɛ Kuoth in la Käändan. 4 Gɔ̱a̱rä warɛgak ɛmɛ Tay-täth, gatdä min nhɔakä rɛy ŋäthä min nyuakɔ. A puɔ̱th kɛnɛ mal kä Kuoth in la Gua̱a̱ra kɛnɛ Kritho Yecu in la Käändan tekɛ ji̱ kɛɛl. 5 Kɛ kui̱ ɛmɔ cä ji̱ ba̱ny kä Ku-riit, kɛ ɣöö deri min tekɛ diw rialikä, kä bi ɛldɛri kuany rɛy wi̱i̱ni diaal ce̱tkɛ min cä nyuɔ̱th ji̱. 6 Ɛn ɛldɛr bɛ la ram mi thil bɛ̈l, kä cɛ kuɛɛn kä kɛɛl, kä gaatkɛ kɛ ji̱ ŋäthä, ti /ka̱n gɔany kɛ thil lɔaac kɛnɛ thil luthä. 7 Kɛ ɣöö bo̱o̱th duëël Kuɔth, ɛ yuup la̱t Kuɔth, bɛ a ram mi thil bɛl. Kä /cɛ rɔ bi dhil liakä, kiɛ mi la mal a kɛ̈c, kiɛ yɔ̱ŋ kɔaŋ, kiɛ gua̱n rɔlä, kiɛ di̱t lɔc kɛ jek ŋɔaani. 8 Kä jɛn bɛ la ram nyuur naath agɔaa, kä bɛ a nho̱o̱k kä mi gɔaa, kä bɛ ŋɔak ŋa̱c, mi lät cuŋ, mi rɛl rɔ, kä käpɛ lɔcdɛ piny. 9 Bɛ käp ni ruac mi thuɔ̱k mi ŋa̱thkɛ mi lot rɔ kɛ ŋi̱i̱c, kɛ ɣöö derɛ tekɛ lua̱ŋ kɛ ŋi̱i̱c ruaacni Kuɔth agɔaa, kɛnɛ ɣöö derɛ nɛy tin gakɛ ruac nyuɔ̱th dueriɛn. 10 Kä tëëkɛ nɛy ti ŋuan ti ci kac raar bä, ji̱ ruac lɔrä, kä mɛɛtdä nath, kä di̱tdiɛn kɛ ji̱ Juudh tin nhɔakɛ ciaŋ cuelä. 11 Bakɛ jakä bit, kɛ ɣöö nyuɔnkɛ dho̱r diaal kɛ ŋi̱i̱cdiɛn kɛ ti /ca dee ŋi̱eec. Kä lät kɛn ɛ kɛ ɣöö ba duɔ̱ɔ̱r jek thi̱n. 12 Ci ram kɛl kä kɛ mi la gökdiɛn pa̱ny ɛ lar i̱, “Ji̱ Ku-riit kɛ ji̱ ka̱a̱cni ni ciaŋ, kɛ ley ti jiäk, kɛ nɛy ti nyɔap.” 13 Nën ɛmɔ ɛ thuɔ̱k. Kɛ kui̱ ɛmɛ luekɛ a bum, kɛ ɣöö dɔ̱ŋ bikɛ tekɛ ŋa̱th mi gɔaa, 14 kä /cikɛ ruaacni ji̱ Juudh tëë wal kɛnɛ luëëk nɛɛni tin lökɛ thuɔ̱k bi liŋ. 15 Kɛ kui̱ nɛɛni tin buɔy lo̱ckiɛn, ŋɔaani diaal kɛ wiɛc wiɛɛc, kä kɛ kui̱ nɛɛni tin jiäk tin thil ŋa̱th thilɛ duɔ̱ɔ̱r kɛl mi wic wic. Ca̱riɛn kɛnɛ ŋäc lo̱cnikiɛn cɛ nyuɔɔn. 16 Laar kɛn ɛ ɛn ɣöö ŋa̱ckɛ Kuoth, kä jay kɛn ɛ kɛ lätkiɛn. Kɛ nɛy ti lökɛ ti thil luth, kä /cikɛ ro̱ŋ kɛ la̱t kä mi gɔaa.

Tay-täth 2

1 Kä kɛ kui̱du, ŋi̱i̱cni min ro̱ŋ kɛ luɔt ŋi̱i̱cä ruaacni Kuɔth ti cuŋ. 2 Com wutni tin di̱t kɛ ɣöö bikɛ a nɛy ti pua̱tkɛ lo̱ckiɛn, ti luɔtkɛ ni jɛ, kä ŋa̱ckɛ ŋɔak, ti gɔw rɛy ŋäthä, rɛy nho̱kä, kɛnɛ rɛy dhi̱i̱lä. 3 Lätni jɛ män tin di̱t bä, kɛ ɣöö bikɛ cieŋ kɛ luth Kuɔth, /cikɛ bi a ji̱ luɔm kiɛ nhöök kɔaaŋni, kä bikɛ ŋi̱eec ni mi gɔaa, 4 kɛ ɣöö deekɛ män tin tɔatni bum kɛ ɣöö bikɛ cɔwkiɛn kɛnɛ gaatkiɛn nhɔk, 5 kɛ ɣöö bikɛ ŋɔak ŋa̱c, kä bikɛ a wiɛc wiɛɛc, kä bikɛ a la̱a̱t ciëëŋni ti gɔw, kä gɔw lo̱ckiɛn, kä liɛŋkɛ ruac cɔɔnikiɛn, kɛ ɣöö /ca ruac Kuɔth dee dhɔt. 6 Ce̱tkɛ ɛnɔ bä com ŋuɛ̈tni wutni kɛ ɣöö bikɛ rɔ̱ yien. 7 Nyoth rɔ rɛy ŋɔaani diaal ala nyuuth lätni ti gɔw, kä rɛy ŋi̱i̱cädu nyothɛ ɛ thuɔ̱k kä lotdi ni jɛ. 8 Lat ni ruac mi thuɔ̱k mi /ca dee cäkikä, kä bi nɛy tin lökɛ ji̱ pöc, kɛ ɣöö bɛ thil mi jiääk mi dee kɛn ɛ lar kɛ kui̱dan. 9 Lätni jɛ kuaany ɛn ɣöö bikɛ rɔ̱ ka̱m kua̱rkiɛn liŋ, kä bikɛ lo̱ckiɛn jakä tɛth rɛy ŋɔaani diaal. Akɛ /ci ŋaknɔm ŋak kɛ kɛ, 10 kä akɛ /ci kuel. Akɛ nyuɔthkɛ ni ciaŋ mi dëë ŋäthkɛ mi gɔaa, kɛ ɣöö rɛy ŋɔaani diaal tin la̱tkɛ bikɛ ŋi̱i̱c Kuɔth in la Käändan jakä mi gɔaa. 11 Kɛ ɣöö ci puɔ̱th Kuɔth jɔɔc no̱ŋ ka̱n nɛy diaal. 12 Jɛn puɔ̱th nyuuthɛ kɔn kɛ ɣöö banɛ tin /ci a nyin Kuɔth kɛnɛ di̱t lɔaac nyini ɣɔaa päl, kä ɛn täämɛ banɛ tëk kɛ tëk mi gɔaa, kɛ ciaaŋ mi cuŋ, mi la ciaŋ Kuɔth rɛy ɣɔaa ɛmɛ. 13 Min liɛpnɛ puɔ̱th kɛnɛ ŋa̱th, min la jɔac buɔyä Kuɔth in la Käändan in di̱i̱t kɛnɛ Yecu Kritho. 14 Jɛn cɛ rɔɔdɛ thöp kɛ kui̱dan, kɛ ɣöö bɛ kɔn luɛl kä jiäk diaal, kä bɛ kɔn jakä wiɛc wiɛɛc ti la nɛɛkɛ, ti di̱t lo̱ckiɛn kɛ lätni kä ti gɔw. 15 Lat ŋɔaani ti̱ti̱. Kä comkɛ kä luekɛ kɛ buɔ̱m kɛɛliw. A thil ram mi cany ji̱.

Tay-täth 3

1 Ti̱mni jɛ ji̱ ŋäthä ɛn ɣöö bikɛ ruëëc kɛnɛ ji̱ bumni liŋ, bikɛ tekɛ luth, kä bikɛ rɔ̱ rialikä kɛ kui̱ la̱t mi gɔaa. 2 /Cikɛ bi ruac a jiäk kɛ raan, /cikɛ bi a ji̱ gaak, bikɛ a nɛy ti kɔ̱c, kä bikɛ ciaŋ mi gɔaa nyuɔ̱th nɛy diaal. 3 Kɛ ɣöö kɔn pua̱nykɔn canɛ kɔŋ a dɔ̱a̱r mëëdan, ti thil luth, ca kɔn buath jɔ̱ɔ̱r, cua kɔn yiɛn ɛ ciɛŋ diaal ti gööl kɛnɛ nyin tɛthä lɔaac. Cu kɔn ni̱n kɔn thuk kɛ gak kɛnɛ tiɛɛl, ca kɔn nyir ɛ naath, kä cuanɛ rɔ̱ nyir. 4 Kä mëë ci gɔɔy kɛnɛ kɔ̱a̱c lɔaac Kuɔth in la Käändan jɔɔc, 5 cuɛ kɔn kän, kä /ciɛ kui̱ lätni cuŋni tin canɛ la̱t, kä ɛ kui̱ kɔ̱cä lɔaacdɛ, kɛ la̱k in ci kɔn moc kɛ tëk mi pay tuɔɔk Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ. 6 Yiëë ɛmɛ cɛ jɛ wuɔc wi̱i̱dan ɛlɔ̱ŋ kɛ Yecu Kritho in la Käändan, 7 kɛ ɣöö ba kɔn moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ puɔ̱thdɛ, kä banɛ a dieel gɔaal kɛ kui̱ ŋäthä teekä mi do̱raar. 8 Ruac ɛmɛ ɛ thuɔ̱k. Ɣän göörä ɣöö bi la̱t ni kɛnɛ ti̱ti̱, kɛ ɣöö bi nɛy tin ca Kuoth ŋäth rɔ niɛk kɛ ɣöö bikɛ rɔ̱ ka̱m lät ti gɔw. Lät ti̱ti̱ gɔwkɛ ɛlɔ̱ŋ, kä lua̱kɛ naath. 9 Nɔ̱ɔ̱ni rɔ kɛ gak gaakni dɔ̱ɔ̱rä, kɛnɛ ciööt kuayni nath, kɛ lo̱k ŋɔaani, kɛ ŋaknɔmni kɛ kui̱ ŋutdä, kɛ ɣöö /cikɛ naath luäk, kä thilɛ kɛ luɔt. 10 Kä kɛ kui̱ lui̱kä min nhiam kɛnɛ min rɛwdɛ, cu tekɛ mi lätdi kɛ ram mi ci naath jakä da̱a̱kɛ rɔ̱. 11 Kä min ŋäci jɛ ram mi ce̱tkɛ inɔ ɛ ram mi jiääk kä cɛ thia̱a̱ŋ kɛ dueer, kuethɛ ni rɔɔdɛ. 12 Mi wa̱a̱ ji̱ jäkä Ar-te-math kiɛ Ti-ki-käth ɣɔ̱nɛ ɛn ɣöö bi ben kä ɣä kä Ni-ko-po-lith, kɛ ɣöö cä jɛ car ɛn ɣöö bä jiɔam thi̱n. 13 Ɣɔ̱nɛ ɛn ɣöö bi Dhi-näth in la ŋuuk kɛnɛ A-pɔ-löth mal jakä dupdiɛn, kä ŋäcni ɣöö thilɛ mi dak kä kɛ. 14 Kä jakni naath kä ŋa̱ckɛ ɣöö bikɛ rɔ̱ ka̱m lät ti gɔw, kɛ ɣöö bikɛ rik mal luäk, kɛ ɣöö /ci tëkdiɛn bi a mi jiääk. 15 Nɛy diaal tin te kɛɛl kɛ ɣä nërkɛ ji̱. Ner nɛy tin nhɔakɛ kɔn rɛy ŋäthä. A puɔ̱th te kɛɛl kɛ yɛn diaal.

Pay-le-mon 1

1 Ɛ ɣän Puɔl, mi ca yiɛn kɛ kui̱ Kritho Yecu, kɔnɛ dämandan ni Ti-mo-thi, gɔ̱a̱rä warɛgak ɛmɛ ji̱, ji̱n Pay-le-mon määthdä kä raan la̱t kɛ̈ɛ̈l kɛ ɣä, 2 kä wëë kä nyimandan ni A-pia, kɛ Ar-ki-puth raan rɛ̈m Yecu kɛ kɔn kɛɛl, kä wëë kä ji̱ duëël Kuɔth tin la mät dueelu. 3 A puɔ̱th kɛnɛ mal kä Kuoth in la Gua̱a̱ra kɛnɛ Kuäär ni Yecu Kritho tekɛ yɛ. 4 Ɣän la Kuothdä a la̱rä tɛ̈th lɔaac gua̱thni diaal, mi cä ji̱ tim rɛy palnikä, 5 kɛ ɣöö cä nhökdu kɛ nɛy diaal tin ci Kuoth kɛ lɛy liŋ kɛnɛ ŋa̱thdu kɛ Kuäär ni Yecu. 6 Ɣän palä kɛ ɣöö ŋa̱th in ci nyuak kɛ naath bɛ ji̱ jakä ŋäci puth kɔn diaal tin tekɛ kɔn rɛy Kritho. 7 Kä ɣän cä tɛ̈th lɔaac mi di̱i̱t kɛnɛ buɔ̱m lɔaac jek kɛ kui̱ nhökdu, kɛ ɣöö ci lo̱c nɛɛni tin ci Kuoth kɛ lɛy jakä gɔaa kɛ ji̱ dämaar. 8 Kɛ kui̱ lotdä nɛmɛ ɣän dëë rɔ liak ɛlɔ̱ŋ rɛy Kritho ɛn ɣöö dëë ji̱ la̱t mi lot rɔ i̱ bi la̱t. 9 Kä kɛ ɣöö nhɔakä ji̱, bä thiec ni ji̱. Ɛ ɣän, Puɔl, la̱tdä nɛmɛ ala wut mi di̱i̱t, kä täämɛ bä ɛ ɣän raan yieenä kɛ kui̱ Kritho. 10 Ɣän la̱ŋä ji̱ kɛ kui̱ gatdä ni O-nɛ-thi-mäth, min ci ɣän pay a gua̱n, mɛ ta̱a̱ yieenä mɛ. 11 Mëëdan thilɛ jɛ luɔt kä ji̱, kä täämɛ cɛ tekɛ luɔt kä ji̱ amäni ɣän. 12 Ɣän ja̱kä jɛ kä jɔk kä ji̱, kɛɛl kɛ jɛ ja̱kä ni lɔcdä pa̱ny. 13 Kä cua̱ go̱r ni mi derɛ te kɛɛl kɛ ɣä, kɛ ɣöö derɛ ɣä lätikä kɛ gua̱a̱thdu, min ta̱a̱ yieenä kɛ kui̱ thukni ti gɔw. 14 Kä /cä jɛ go̱o̱r ɛn ɣöö bä duɔ̱ɔ̱r la̱t a /cä ji̱ thiec kɛ nhiam, kɛ ɣöö min bi lät kä ɣä bɛ ben kä ji̱ a /ca kok ni ji̱. 15 Dɔ̱ŋ ɛ jɛn luɔt ɛmɛ ɛ nëë jiɛy kɛ O-nɛ-thi-mäth kä ji̱ kɛ gua̱a̱th mi tɔt, kɛ ɣöö bɛ loc kä ji̱ amäni cäŋ kɛl, 16 kä /cɛ lɛ ŋot ala kuany jɛn lenyɛ kuany, ɛ dämandan mi nhɔaknɛ. Nhɔakä jɛ ɛlɔ̱ŋ, kä ku nhökdu lɛ te i̱di kɛ jɛ ala kuany kä ala dämuɔɔr rɛy Kua̱r ni Yecu. 17 Kä ɛnɔ mi caari ɣä lapä raan la̱t kɛ̈ɛ̈l kɛ ji̱ nyuuri jɛ kɛ nyuur in deri nyuur ni ɣä. 18 Mi cɛ ji̱ duer duer, kiɛ mi tëëkɛ ŋua̱l kɛ ji̱, gɔ̱ri mɔmɔ piny kɛ ciötdä. 19 Ɛ ɣän, Puɔl, gɔ̱ɔ̱r mɛmɛ kɛ tetdä mɔ, ɣän bä jɛ cuɔ̱l ji̱. Kä thilɛ mi bä lat kɛ kui̱du kɛ ɣöö ci thöp ni puɔ̱nydu ɣä. 20 Ɣɔ̱ɔ̱n dämaar, ɣän thiëëcä ji̱ lätni ɣä kä nɔmɔ rɛy Kua̱r! Jakni lɔcdä kä gɔaa rɛy Kritho. 21 Ɣän gɔ̱a̱rä ji̱ warɛgak ɛmɛ, kɛ ɣöö ŋa̱a̱thä ji̱ ɛn ɣöö bi jɛ la̱t, kä ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö bi mi leny min cä thiec la̱t. 22 Kä min dɔ̱ŋ, ɛ ɣöö riali duel ikä kɛ kui̱dä, kɛ ɣöö caarä ɛn ɣöö bi Kuoth palu liŋ a ba ɣä luɔ̱c yɛ. 23 Nërkɛ ji̱ ɛ Ɛ-pa-rath, ram min ca yiɛn kɛɛl kɛ ɣä kɛ kui̱ Kritho Yecu, 24 amäni Mak, kɛnɛ A-rith-tar-keth, kɛ Dii-mɛth, kɛnɛ Luk, nɛy tin lät kɛɛl kɛ ɣä nërkɛ ji̱. 25 A puɔ̱th Kua̱r ni Yecu Kritho te kɛɛl kɛ yiëëdu.

Ɣi-bɛ-ru 1

1 Ni wal ci Kuoth ruac kä ti nyin ŋuan kɛ gua̱ndɔɔŋnikɔn kɛ thuk göökni, kɛ dup ti gööl. 2 Kä ɛn ni̱ni ti jɔak ti thia̱k ti, cɛ ruac kɛ kɔn kɛ Gat, min cɛ kuany kɛ ɣöö bɛ nyin wec muɔ̱ɔ̱n diaal guäl, kä ca ɣɔw cak kɛ jɛ. 3 Jɛn min nyoth buay Kuɔth, kä ɛ jɛn cät Kuɔth pa̱ny, kääpɛ ɣɔw kɛɛliw kɛ rietdɛ min buɔ̱m. Mëë cɛ dueer thuk kɛ wuɔ̱c, cuɛ nyuur cuëëc Kua̱r in di̱t ni jɛn nhial. 4 Ɛn gat cu di̱t ni jɛn kä ja̱a̱k, kɛ ɣöö ciöt in ca ka̱m jɛ di̱t ni jɛn kä ciöötkiɛn. 5 Kä thilɛ jääk ci Kuoth ɛ kɔŋ jiök ɔ i̱, “Ɛ ji̱n Gatdä, ɛn wa̱lɛ ci ɣän a Guur.” Kä thilɛ jääk mi ci Kuoth ɛ jiök i̱, “Bi ɣän a Gua̱n, kä jɛn bɛ la Gatdä.” 6 Kä cuɛ jɛ lɛni lar bä, mëë no̱o̱ŋɛ kɛ̱̈ɛ̱̈dɛ wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n i̱, “A ja̱a̱k nhial diaal palkɛ jɛ.” 7 Kä kɛ kui̱ ja̱a̱kni, cu Kuoth wee i̱, “Kuoth cɛ jaakɛ jak kä jiɔam, kä cɛ laatkɛ jak kä lew maac.” 8 Kä kɛ kui̱ Gatdä cu Kuoth wee i̱, “Kɔm kuäärädu, lö Kuoth, te thi̱n amäni cäŋ kɛl, kä bi cuŋ a kɛɛt kuäärädu. 9 Ji̱n ci nhɔk ni cuŋ, kä lo̱ki nyuɔɔn, kɛ kui̱ ɛmɔ Kuoth, in la Kuothdu, cɛ ji̱ yi̱r kɛ liɛɛth tɛthä lɔaac mi leny ni yieer mäthniku.” 10 Kä cu Kuoth wee i̱, “Ji̱n Kuäär ni Kuoth, ni tukä ci piny cak, kä ci pua̱a̱r la̱t kɛ tetku. 11 Kɛn bikɛ nuɔɔr, kä bi ŋot thi̱n. Kɛn diaal bikɛ da̱k ce̱tnikɛ bi̱i̱. 12 Bikɛ riy ce̱tnikɛ bi̱i̱, kä bikɛ wän ce̱tnikɛ bieyni. Kä ba ni jɛn ta̱a̱du, kä run teekädu thilɛ kɛ pek.” 13 Kä ɛ jääk in mith ɛnɔ ci Kuoth ɛ jiök ɔ i̱, “Nyuuri kui̱c cuëëcdä, amäni mi wa̱a̱ ji̱ tɛ̈ru jakä cääk ciökniku”? 14 Kä /ci ja̱a̱k diaal a yiey ti la̱tkɛ Kuoth ikä kä ja̱kɛ kɛ, kɛ kui̱ lua̱k nɛɛni tin ba ka̱n jek?

Ɣi-bɛ-ru 2

1 Kɛ kui̱ ɛmɔ banɛ tekɛ tiit mi di̱i̱t kɛ min canɛ liŋ, kɛ ɣöö canɛ bi lɛ bath thi̱n. 2 Kɛ ɣöö ruac in ca lat ɛ ja̱a̱k a thuɔ̱k, kä ram mi /ci jɛ guur kä /cɛ jɛ luth bɛ duäc mi ro̱ŋ kɛ jɛ jek. 3 Kä banɛ kulɛ kään thi̱n i̱di, mi /ci kɔn ka̱n ɛ di̱i̱t ɛmɛ tit? Kɛ nhiam ca jɛ la̱r kɔn ɛ Kuäär puɔnydɛ, kä ca jɛ la̱t kɔn a gɔaa ɛ nɛy tëë ca jɛ liŋ ɛn ɣöö ɛ thuɔ̱k. 4 Kä ci Kuoth nëndɛ mat thi̱n bä kɛ nyuuthni kɛnɛ ti ga̱ykɛ naath, amäni muc Yieekä in Gɔaa Rɛl Rɔ, tin cɛ da̱a̱k ce̱tkɛ min go̱o̱rɛ. 5 Kɛ ɣöö /ken Kuoth ja̱a̱k ka̱m kuäär ɣɔaa in bi ben, jɛn ɣɔw in ruac kɔn kɛ kui̱dɛ. 6 Tëë kɛ gua̱a̱th mi ca gɔ̱r thi̱n kä ruac Kuɔth i̱, “Kɛ ŋaani kɛn naath tin cäri kɛ kui̱diɛn, kɛn gaat nath ti tiitdi ti? 7 Kä cikɛ cak a kuiy ni kɛn kä ja̱a̱k nhial kɛ gua̱a̱th mi tɔt, kä cikɛ ka̱m wuɔ̱t kɛnɛ luth, 8 kä ci ti diaal la̱th pinydiɛn.” Täämɛ kɛ läth kä ti diaal pinydiɛn, thilɛ mi ci Kuoth ɛ ba̱ny raar mi /ci kɛn ɛ bi ruac. Kä kɛ jɛn ta̱a̱ ɛmɔ, ŋotdɛ /ka̱nɛ ti diaal ni nɛn a ruaac kɛn kɛ. 9 Kä duundɛ ɣöö canɛ Yecu nɛn, mi ca jakä kuiy ni jɛn kä ja̱a̱k kɛ gua̱a̱th mi tɔt. Kä täämɛ cɛ kum buɔyä kɛnɛ luth la̱th kɛ ɣöö cɛ cuuc kä cɛ li̱w. Kä kɛ puɔ̱th baaŋ Kuɔth cɛ li̱w kɛ kui̱ nath diaal. 10 Kä ro̱ŋɛ kä Kuoth in cak ti diaal kä tëk ti diaal kɛ jɛ, bɛ Yecu lɛy kɛ ruɔ̱tdɛ kɛ ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c kɛ ɣöö bɛ gaat ti ŋuan nööŋ rɛy nyuaakä buɔyädɛ. Kɛ ɣöö ɛ Yecu bo̱thkɛ känä mɔ. 11 Kɛ ɣöö ɛn ram min jak naath kä lɛ̈y lɛ̈ɛ̈y kɛnɛ nɛy tin cɛ lɛy, Gua̱ndiɛn ɛ kɛl. Kɛ kui̱c ɛmɔ Yecu /cɛ po̱c kɛ ɣöö bɛ kɛ cɔl i̱ gaatmani. 12 Kä cuɛ Kuoth jiök i̱, “Ɣän bä ciötdu la̱t gaatmaari, kä bä ji̱ puany rɛy bunä nɛɛni ti ŋuan.” 13 Kä cuɛ lɛni wee i̱, “Ɣän bä ŋa̱thdä la̱th kä Kuoth.” Kä cuɛ wee i̱, “Ɣän nɛ, kɔnɛ gaat tëë ci Kuoth kɛ ka̱m ɣä.” 14 Kä kɛ ɣöö te gaat kɛ ri̱ŋ kɛnɛ riɛm, jɛn Yecu bä tëëkɛ puɔ̱ny mi ce̱tkɛ puɔ̱nydiɛn, kɛ ɣöö kɛ lia̱a̱dɛ derɛ ram in tekɛ buɔ̱m li̱eth min la gua̱n jiäkni däk. 15 Kä cuɛ nɛy diaal tin la kuaany kɛ pek teekädiɛn kɛɛliw kɛ dual li̱eth lony. 16 Kä cɛ jɔɔc ɛn ɣöö /cɛ bä kɛ ɣöö bɛ ben luäk ni ja̱a̱k, bëë kɛ ɣöö bɛ kuay A-bɛ-ram ben luäk. 17 Kɛ kui̱ ɛmɔ ca jɛ pa̱a̱r kɛ gaatmani kä ti diaal, kɛ ɣöö bɛ la raandiɛn mi ŋa̱thkɛ kä kɔ̱c lɔc mi bo̱o̱th palädiɛn in di̱i̱t mi lät Kuoth ikä, kɛ ɣöö bɛ bɛ nath luɛl dueeri. 18 Kä kɛ ɣöö jɛn puɔ̱nydɛ ca jɛ ɣɔ̱n kɛ ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c, tëëkɛ lua̱ŋ kɛ luäk nɛɛni tin ca ɣɔ̱n.

Ɣi-bɛ-ru 3

1 Kɛ kui̱ ɛmɔ, dämaari ti rɛl gɔɔydun rɔ̱, tin ca cɔl bä ɛ Kuoth, guɛcɛ Yecu in ca ja̱k ɛ Kuoth kɛ ɣöö ba bo̱o̱th palä in di̱i̱t ŋäthädan. 2 Jɛn cuɛ tekɛ ŋa̱th kɛ ram mëë kuany jɛ, ce̱tkɛ mëë ca Muthɛ ŋäth bä rɛy duëël in la duŋ Kuɔth. 3 Kä cu Yecu tekɛ luth mi di̱t ni jɛn kä luth Muthɛ, ce̱tkɛ min la te ni läät duëël kɛ kɛ̈k mi di̱t ni jɛn kä duel. 4 (Kä ɣöö kɛn duël diaal, te duelɔ kɛ ram mi lät jɛ, kä läät ŋɔaani diaal ɛ Kuoth.) 5 Täämɛ, cu Muthɛ a läät dhɔaar Kuɔth mi ŋa̱thkɛ, kɛ cuɛ ruac kɛ kui̱ kä ti bi Kuoth kɛ lat cäŋ kɛl. 6 Kä cua Kritho ŋäth dhɔr Kuɔth ala gat mi tiit ti diaal dhɔr Kuɔth. Kä kɛ kɔn dhɔr Kuɔth mi cuɔmnɛ rɔ̱ a bum in thuɔ̱k kɛ kui̱ kä min ŋa̱thnɛ. 7 Kɛ kui̱ ɛmɔ ce̱tkɛ min ci Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ jɛ lar i̱, “Ɛn walɛ mi wiaa jɔwdɛ wä liŋ, 8 /cuarɛ lo̱ckun jakä bum, ce̱tkɛ mëëdan, ce̱tkɛ cäŋ ɣɔ̱nä där dɔaar, 9 guäth ëë ɣɔ̱n guurikun ɣä, cäŋ ni mëë ca lätkä nɛn kɛ run ti jiɛn ŋuan. 10 Kɛ kui̱ ɛmɔ cuɛ lɔcdä waŋ kɛ ri̱c ɛmɔ, kä cua̱ wee i̱, ‘Kɛn /ca ɣä ŋäth kä /ca ruacdä luth.’ 11 Kä kɛ gakdä cä rɔ yac i̱, ‘/Cikɛ bi wä guäth lɔ̱ŋädä.’ ” 12 Niɛkɛ rɔ̱, gaatmaari, ɛn ɣöö a thil ram kɛl kä yɛ mi te kɛ lɔc mi jiääk mi thil ŋa̱th, mi bi yɛ böth jɔ̱ɔ̱r kä Kuoth in tëk. 13 Cuɔmɛ rɔ̱ ni ciaŋ, min ŋuɔtdɛ kɛ mi cɔalɛ jɛ i̱ “wa̱lɛ”, kɛ ɣöö bɛ thil ram kɛl kä yɛ mi bi lɔcdɛ jakä bum kɛ ciaŋ mɛɛtdä dui̱rä. 14 Kɛ ɣöö kɔn diaal ta̱nɛ kɛ nyuaak kɛ Kritho mi ka̱pnɛ ŋa̱thdan ëë nhiam amäni pekdɛ. 15 Kä cu ruac Kuɔth ɛ lar i̱, “Ɛn walɛ mi wiaa jɔwdɛ wä liŋ /cuarɛ lo̱ckun jakä bum, ce̱tkɛ mëëdan.” 16 Kä kɛ ŋaani kɛn tëë ci jɔw Kuɔth liŋ ŋotdɛ lo̱kɛ jɛ? /Cikɛ nɛy diaal tëë jiɛy kä I-jëp tëë böthkɛ ɛ Muthɛ? 17 Kä kɛ ŋaani kɛn tëë te waŋ lɔaac Kuɔth kɛ kɛ, kɛ run ti jiɛn ŋuan? /Cikɛ kɛn nɛy tëë ci duer, tëë ci li̱w däär dɔaar? 18 Kä kɛ ŋaani kɛn tëë ci Kuoth kɛ yac ɛn ɣöö /cikɛ bi wä guäth lɔ̱ŋädɛ? /Cikɛ nɛy tëë ca ruacdɛ lo̱k? 19 Kä ɛnɔ, canɛ jɛ nɛn, ɛn ɣöö /ken rɔ luäŋ kɛ wä muun kɛ thil ŋäthä.

Ɣi-bɛ-ru 4

1 Kɛ kui̱c ɛmɔ min ŋot lär kä ɣöö banɛ wä lɔ̱ŋädɛ thi̱n, kuanɛ rɔ̱ niɛk kɛ ɣöö a jɛ thil ram kɛl kä yɛ mi /ci bi cop thi̱n. 2 Kɛ ɣöö canɛ thuk ti gɔw liŋ ce̱tkɛ kɛ, duundɛ ɣöö ruac in ci kɛn ɛ liŋ thilɛ mi gɔaa mi cɛ lät kä kɛ, kɛ ɣöö /kenkɛ min ca liŋ nhɔk kɛ ŋa̱th. 3 Kä kɔn nɛy tin ŋa̱th banɛ wä rɛy lɔ̱ŋä ce̱tkɛ min ci Kuoth ɛ lar i̱, “Ce̱tkɛ mëë cä rɔ yac kɛ waŋ lɔaacdä i̱, ‘/Cikɛ bi wä guäth lɔ̱ŋädä,’ ” Cuɛ nɔmɔ lar cäŋ ni mëë cɛ lätkɛ thuuk mëë cakɛ ɣɔw. 4 Kɛ ɣöö tëëkɛ gua̱a̱th mi cɛ ruac thi̱n kɛ kui̱ ca̱ŋ kä bärɔw ni̱ni i̱, “Cu Kuoth lɔ̱ɔ̱ŋ kɛ bärɔw ni̱ni kɛ kɔr lätnikɛ diaal.” 5 Kä wanɛ mɛ cɛ lɛni wee i̱, “/Cikɛ bi wä guäth lɔ̱ŋädä.” 6 Kä ŋotdɛ tëëkɛ tha̱a̱ŋ nath ti bi wä lɔ̱ŋä Kuɔth, duundɛ ɣöö nɛy tëë ca thuk ti gɔw kɔŋ liŋ kɛ nhiam cikɛ thöl kɛ wä thi̱n kɛ kui̱ thil luthädiɛn kɛ ruac Kuɔth. 7 Kɛ kui̱c ɛmɔ cɛ cäŋ dɔ̱diɛn nyɔk kɛ lär mi cɔal i̱ “wa̱lɛ”. Latdɛ jɛ kɛ Dee-bid, kɛ kɔr gua̱th mi bäär kɛ rieet ti ca kɔŋ lat wëë i̱, “Ɛn wa̱lɛ, mi wä yɛn jɔwdɛ wä liŋ, /cuarɛ lo̱ckun jakä bum.” 8 Kä mi ci Jɔ-cua kɛ ka̱m lɔ̱a̱ŋ, /ci Kuoth rɔ dee nyɔk kɛ ruac kɛ cäŋ mi dɔ̱diɛn. 9 Kä inɔ ŋot cäŋ lɔ̱ŋä kɛ kui̱ nɛɛni Kuɔth, 10 kɛ ɣöö ramɔ wä lɔ̱ŋä Kuɔth ɔ, bɛ lɔ̱ɔ̱ŋ kä lätkɛ, ce̱tkɛ mëë ci Kuoth ɛ la̱t. 11 Kɛ kui̱ ɛmɔ kuanɛ jɛ ɣɔ̱n ɛn ɣöö banɛ wä lɔ̱ŋä ɛmɔ, kɛ ɣöö bɛ thil ram mi bi pa̱k thi̱n kɛ lo̱k ruac Kuɔth ce̱tkɛ kɛ. 12 Kɛ ɣöö ruac Kuɔth tëkɛ, kä lätdɛ ɛlɔ̱ŋ, leny muɔthdɛ muɔ̱th thɛpä mi ca thɛr kui̱cnikɛ da̱ŋ rɛw, la yiethɛ amäni mi cɛ tieey kɛnɛ yiëë da̱a̱k, kɛ kam cɔ̱ɔ̱ni kɛnɛ kua̱th, kä lukɛ cär lɔaac ran. 13 Kä thilɛ mi ca cak mi dëë tɛ̱̈ɛ̱̈ kä jɛ, kä kɛn diaal jɔckɛ kä tekɛ ɣo̱o̱ŋä nhiamdɛ ɛn ram min banɛ rɔ̱ wä lat nhiamdɛ. 14 Kä kɛ ɣöö ta̱nɛ kɛ bo̱o̱th palä in di̱i̱t min ci wä nhial, ni Yecu Gat Kuɔth, kuanɛ ŋa̱thdan in latnɛ käp a bum. 15 Kɛ ɣöö thilɛ kɔn bo̱o̱th palä in di̱i̱t mi /ci dee te kɛɛl kɛ kɔn rɛy nyuänädan, ta̱nɛ kɛ bo̱o̱th palä mi ca ɣɔ̱n kɛ dup diaal ce̱tkɛ kɔn, kä duundɛ ɣöö thilɛ jɛ duer. 16 Kä inɔ, kuanɛ rɔ̱ ti̱ec thiäkä nhiam Kuɔth guäth puthä, kɛ ɣöö dënɛ kɔ̱a̱c lɔaac kɛnɛ puɔ̱th baaŋ jek kɛ gua̱a̱th in gör nɛ luäk.

Ɣi-bɛ-ru 5

1 Kä bööth palä diaal tin ca kuany rɛy nath kuanykɛ kɛ kɛ ɣöö bikɛ Kuoth lätikä kɛ kui̱ nath, kɛ ɣöö ba muc kɛnɛ loori thöp Kuoth kɛ kui̱ dueeri. 2 Kä jɛn min kɔ̱cɛ, cuɛ luäŋ ɛn ɣöö bɛ lät agɔaa kɛ nɛy tin kueckɛ ŋu tin la̱tkɛ jiäk a kueckɛ. 3 Kɛ kui̱c ɛmɔ, jɛn bɛ muc thöp kɛ kui̱ dueerikɛ, kɛnɛ kui̱ dueeri nɛɛni tɔ̱tɔ̱ bä. 4 Kä /ci raan rɔ dee la̱th ɛn guäth luthä nɔmɔ, wä raan thi̱n a cɔɔlɛ Kuoth, ce̱tkɛ mëë te Ä-ron. 5 Kä inɔ bä, /ken Kritho rɔ mɛk kɛ ɣöö bɛ la bo̱o̱th palä in di̱i̱t, duundɛ ɣöö kuanyɛ ram ëë jio̱k jɛ i̱, “Ɛ ji̱n Gatdä, ɛn wa̱lɛ ci ɣän a Guur”. 6 Kä cuɛ jɛ lar guäth dɔ̱diɛn i̱, “Ɛ ji̱n bo̱o̱th palä amäni cäŋ kɛl, bo̱o̱th palä mi ce̱tkɛ Mal-ki-dhɛ-dɛk.” 7 Ni̱ni tëë cieŋ Yecu wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n, cuɛ pal kä la̱ŋɛ kɛ jɔw mi di̱i̱t kɛ wiee, palɛ Kuoth in tekɛ lua̱ŋ kɛ ka̱ndɛ li̱th, kä cua palɛ liŋ kɛ kui̱ luthädɛ kɛ Kuoth. 8 Cäŋɛ mëë ɛ Gat Kuɔth, cuɛ luth Kuɔth ŋa̱c kɛ ruɔ̱tdɛ kɛ ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c. 9 Kä kɛ ɣöö ca jɛ jakä thil diw, cua jɛn min tho̱p ka̱n in do̱raar nɛy diaal tin luɔ̱thkɛ jɛ, 10 Cu Kuoth ɛ kuany ala bo̱o̱th palä in di̱i̱t ce̱tkɛ Mal-ki-dhɛ-dɛk. 11 Kɛ kui̱ kä mɛmɛ ta̱kɔ kɛ ti ŋuan ti dëëkɔ lat, kä jɛn bum latdɛ, kɛ ɣöö kuiy ŋäcdun. 12 Kä ɛn täämɛ ca gua̱a̱th mi bäär kɛ ɣöö dee yɛn a ŋi̱eec, kä go̱o̱r yɛn ram mi bi yɛ nyɔk kɛ ŋi̱i̱c kɛ ŋi̱i̱c in nhiam kɛ ruac Kuɔth. Go̱o̱rɛ yɛn ni cak, kä ɣöö dërɛ cam ni mi̱eth mi bum. 13 Kä ram mi rueeth ni cak, ŋotdɛ ɛ gat mi tɔt, jɛn ŋotdɛ kui̱cɛ ŋi̱i̱c in la cuɔ̱ɔ̱ŋ. 14 Kä mi̱eth mi bum ɛ mi̱eth nɛɛni ti ci dit, nɛy ti kɛ lät cikɛ tekɛ lua̱ŋ kɛ dääk kä mi gɔaa kä mi jiääk.

Ɣi-bɛ-ru 6

1 Kɛ kui̱c ɛmɔ, wanɛ nhiam kɛ ŋi̱i̱c, ba̱nynɛ tuk ŋi̱i̱cä kɛ kui̱ Kritho jɔkdan. Kä /cuarnɛ ŋi̱i̱c lɛ nyɔk kɛ kui̱ ŋäthä Kuɔth, rietnɛ ni rɔ̱ kä lät tin nööŋkɛ lia̱a̱, a te ni kɔn kɛ ŋa̱th kɛ Kuoth. 2 /Canɛ rɔ̱ bi riet ŋi̱i̱cä kɛ kui̱ la̱k nath kɛnɛ kui̱ läth tetni wuɔ̱thni nath kɛ jiëc nath li̱th kɛnɛ luk in do̱raar. 3 Kä banɛ jɛ la̱t ɛn ŋi̱i̱c, mi nhɔk Kuoth ɛ. 4 Bumɛ ɛn ɣöö dëë nɛy tin ci ŋa̱thdiɛn päl luɔ̱ɔ̱c jɔk kɛn nɛy tëë ci kɔŋ te rɛy buɔyä Kuɔth kä ci muc nhial jek kä ci kɔŋ te rɛy nyuaakä Yieekä in Gɔaa in Rɛl Rɔ, 5 kä cikɛ gɔɔy ruac Kuɔth kɛnɛ lua̱ŋ runi ti bi ben tɔ̱ ŋa̱c. 6 Duundɛ ɣöö cikɛ kac jɔk ŋäthädiɛn, bumɛ ɛn ɣöö dëëkɛ luɔ̱ɔ̱c jɔk a bikɛ dueerkiɛn päl kɛ ɣöö pua̱tkɛ ni Gat Kuoth puɔ̱ɔ̱ny jiaath kä yɔaŋkɛ jɛ nhiam nath. 7 Kɛ ɣöö naath ce̱tkɛ kɛ mun in la dem nhiaal ɛ ikä, kä jakɛ wal ti gɔw kä do̱ny kɛ kui̱ nɛɛni tin puɔ̱rkɛ jɛ, jɛn jekɛ puɔ̱th kä Kuoth. 8 Kä mi do̱ny ni jiɛn kuiyni kɛnɛ thil lual thi̱n, cɛ thil luɔt, jɛn ca jɛ bit ɛ Kuoth, kä bi mac ɛ waŋ. 9 Kä a cäŋ ruac nɛy inɔ, mäthnikä, kɔn carkɛ ni ti gɔw kɛ kui̱dun, ti la nyin känä. 10 Kɛ ɣöö Kuoth /ciɛ ram mi thil cuŋ bɛ lätkun car, kɛnɛ nhök in cia nyoth kɛ kui̱dɛ kɛ lätni nɛɛni Kuɔth ikä, ce̱tkɛ min ŋot yɛn kɛ la̱tdɛ. 11 Kä görkɔ jɛ ɛn ɣöö bi ramɔ kä yɛ nyoth ni mi ce̱tkɛ ɛnɔ amäni guut, kɛ ɣöö bi tin ŋa̱thɛ kulɛ ben ala thuɔ̱ɔ̱k. 12 Kɛ ɣöö /ci nɛy ɛ go̱o̱r ɛn ɣöö bi yɛn a duaali, duundɛ ɣöö bia ce̱tkɛ nɛy tin ŋa̱th kä lip bitdä, kä jëkɛ min ci Kuoth ɛ lar. 13 Mëë ci Kuoth mëë cɛ lar lät kä A-bɛ-ram, kä kɛ ɣöö thilɛ ram mi di̱t ni jɛn mi derɛ rɔ yac kɛ jɛ, cuɛ rɔ yac kɛ rɔɔdɛ, 14 wee i̱, “Ɛpuc, ɣän bä ji̱ poth, kä bä kuayku jakä ŋuan.” 15 Kä inɔ, mëë ci A-bɛ-ram li̱ep bitdä, cuɛ puɔ̱th ëë ca lat ɛ Kuoth jek. 16 Ɛpuc, yac naath rɔ̱ kɛ ram mi di̱t ni jɛn kä kɛ, kä ya̱c ɛ jɛn ŋuk gak gaaknikiɛn diaal. 17 Kä inɔ mi go̱o̱r Kuoth ɣöö bɛ min cɛ lar jak kä mi thil diw kä nɛy tin bi jɛ jek, kä go̱o̱rɛ ɣöö bɛ nyuɔ̱thkɛ min cɛ car /ca jɛ gɛr, la ya̱cdɛ cua̱ matdɛ thi̱n. 18 Kɛ ɣöö nɔ tëëkɛ rɛw ti /ca dee gɛr, a la ɣöö /ci Kuoth kac dee kac, kä /cɛ rɔ dee gɛr. Kɛn ti̱ti̱ cuɔmkɛ kɔn nɛy tin ci ben känä Kuɔth, bikɛ kɔn moc buɔ̱m kɛ ɣöö banɛ te rɛy ŋäthä min ca kam kɔn. 19 Kä ŋa̱th ɛmɛ ɛ jɛn la dep teekädan kɛnɛ buɔ̱mdan ɔ. Kä jɛn wëë ni rɛy geelä, guäth in rɛl gɔɔydɛ rɔ ni rɛci. 20 Ni guäth in ci Yecu wä thi̱n nhiamdan, kä ca bo̱o̱th palä in di̱i̱t amäni cäŋ kɛl, ɛ bo̱o̱th palä mi ce̱tkɛ Mal-ki-dhɛ-dɛk.

Ɣi-bɛ-ru 7

1 “Kä Mal-ki-dhɛ-dɛk ɛmɛ, jɛn ɛ kuäär Ca-lɛm, kä ɛ bo̱o̱th palä Kuɔth in Di̱t ni jɛn kä ti diaal, cuɛ röm kɛ A-bɛ-ram lunyädɛ jɔk jucä kua̱ri, kä cuɛ A-bɛ-ram poth”, 2 kä cu A-bɛ-ram ɛ ka̱m “wäl wäli ŋɔaani diaal tëë cɛ pɛc.” Kä luɔt cio̱tädɛ kɛ nhiam “lotdɛ ni ɣöö kuäär cuŋni”, kä jɛn bä ɛ kuäär Ca-lɛm, min lot ni ɣöö “kuäär malä.” 3 Jɛn thilɛ jɛ gua̱n kiɛ man kiɛ gua̱ndɔɔŋnikɛ, kä thilɛ jɛ tuk ni̱ni, kiɛ pek teekä bä, kä jɛn cäätdɛ kɛ Gat Kuɔth, kä jɛn tëë thi̱n ala bo̱o̱th palä mi do̱raar. 4 Nɛ̈nɛ jɛ di̱tdɛ i̱di! A cäŋɛ ni gua̱ndɔɔŋdan ni A-bɛ-ram cuɛ jɛ ka̱m wäl wäli ŋɔaani diaal tëë pɛɛcɛ ko̱o̱r. 5 Kuay Lii-bay tëë la bööth palä tekɛ kɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ rɛy ŋutdä kɛ ɣöö ba wäl wäli ka̱n kä ji̱ I-thɛ-rɛl tin la ji̱ wecdiɛn, a cäŋ ni mɔ kɛn diaal kuay A-bɛ-ram ɔ. 6 Kä jɛn wut ɛmɛ mɛ thil kaar kuayni ji̱ Lii-bay ɛ cuɛ wäl wäli ka̱n kä A-bɛ-ram, kä cuɛ A-bɛ-ram poth ram in ci tëë ca la̱r jɛ jek. 7 Kä thilɛ diw, ɛn ɣöö puɔthkɛ ram mi tɔt ɛ ram mi di̱i̱t. 8 Kɛ gua̱a̱th kɛl ka̱nkɛ wäl wäli ɛ ji̱ Lii-bay, kä kɛ gua̱a̱th mi dɔ̱ŋ ka̱nkɛ kɛ ɛ Mal-ki-dhɛ-dɛk ce̱tkɛ min ca gɔ̱r. 9 Dee raan ɛ lar ɛn ɣöö Lii-bay in kän wäl wäli nyinä nath puɔ̱nydɛ, cuɛ wäl wäli nyinikɛ thöp kɛ A-bɛ-ram mëë tho̱pɛ nyinkɛ, 10 kɛ ɣöö ŋotdɛ tëë puɔ̱ny gua̱ndɔɔŋdɛ, ɛ nëë ro̱m Mal-ki-dhɛ-dɛk kɛnɛ A-bɛ-ram. 11 Ɛ kui̱ bo̱thä palä ji̱ Lii-bay ɛn nëë ka̱mkɛ ji̱ I-thɛ-rɛl ŋuɔ̱t kɛ jɛ. Kä mi dee naath ciaaŋ mi thil diw jek kɛ jɛn ciaaŋ palä ɛmɔ, kuɛ la ŋu ruac naath kɛ kui̱ bo̱o̱th palä dɔ̱diɛn mi dee jɔɔc ce̱tkɛ Mal-ki-dhɛ-dɛk ɔ a /ci mɔ a bo̱o̱th palä mi ce̱tkɛ Ä-ron? 12 Kä mi tëëkɛ ciaaŋ bo̱thä palä mi dɔ̱ŋ, bɛ tekɛ ŋuɔ̱t ti kɔ̱ŋ bä. 13 Kɛ ɣöö ɛn ram min latkɛ ti̱ti̱ kɛ kui̱dɛ ɛ raan thuɔ̱k duëël mi dɔ̱diɛn, mi thilɛ ram mi ci met lät ala bo̱o̱th palä wi̱i̱ yi̱kä. 14 Kɛ ɣöö jɔcɛ ɛn ɣöö Kuääran ni Kuoth ɛ kuɛ̈ɛ̈ mi bëë kä ji̱ Juda, kä thilɛ ruac bo̱thä palä mi ci Muthɛ ɛ lat kɛ kui̱ thuɔk duëël ɛmɔ. 15 Kä ɛn nɛmɛ cua ŋa̱c a gɔaa, mëë ci bo̱o̱th palä mi dɔ̱diɛn ɛmɛ jɔɔc mi ce̱tkɛ Mal-ki-dhɛ-dɛk. 16 Ka̱n jɛ jak kä bo̱o̱th palä kɛ buɔ̱m nath kɛnɛ ŋuɔ̱tkiɛn, duundɛ ɣöö ɛ buɔ̱m teekädɛ mi thil pek. 17 Kɛ ɣöö ca lar kɛ kui̱dɛ i̱, “Ɛ ji̱n bo̱o̱th palä amäni cäŋ kɛl, bo̱o̱th palä mi ce̱tkɛ Mal-ki-dhɛ-dɛk.” 18 Cua ŋut ëëdan woc kɛ ɣöö kɔ̱cɛ kä ɛ baŋ. 19 Kɛ ɣöö ŋut /ca duɔ̱ɔ̱r dee jakä gɔaa a thil diw. Kä täämɛ ca ŋa̱th mi gɔaa nööŋ min ti̱c kɔn thieekä Kuɔth. 20 Kä cua nɛmɛ la̱t kɛ ya̱c ɛ Kuoth. Kä cu nɛy tin kɔ̱ŋ a bööth palä a thil ya̱c. 21 Duundɛ ɣöö cu Yecu a bo̱o̱th palä kɛ ya̱c mëë ci Kuoth ɛ jiök i̱, “Ci Kuäär ni Kuoth ɛ yac, kä /cɛ wi̱cdɛ bi nyɔk kɛ ca̱r i̱, ‘Ɛ ji̱n bo̱o̱th palä amäni cäŋ kɛl.’ ” 22 Kɛ kui̱ yäcä nɛmɛ, cɛ Yecu jak kä nyuuth mi la guk ruac mi gɔaa ni jɛn. 23 Bööth palä tëë nhiam ŋuankɛ, kɛ ɣöö /cakɛ pën la̱tdiɛn ɛ lia̱a̱. 24 Kä kɛ ɣöö tëk Yecu kɛ tëk mi do̱raar, bɛ lät ala bo̱o̱th palä mi thil pek. 25 Kɛ kui̱ ɛmɔ tëëkɛ lua̱ŋ gua̱thni diaal kɛ ka̱n nɛɛni tin bä kä Kuoth kɛ jɛ, kä tëkɛ ni ciaŋ kɛ ɣöö bɛ la̱ŋ kɛ kui̱diɛn. 26 Kɛ ɣöö ro̱ŋɛ ɛn ɣöö dënɛ tekɛ bo̱o̱th palä in di̱i̱t mi ce̱tkɛ nɔ, mi rɛl gɔɔydɛ rɔ, mi thil bɛ̈l, kä thil mɛ̈ɛ̈ny, mi ca lɛy kä ji̱ dueeri, kä ca kap nhiam kä nyin nhial diaal. 27 Jɛn /cɛ ce̱tkɛ bööth palä tin di̱t tin kɔ̱kiɛn, tin la thöpkɛ muc ni ciaŋ kɛ kui̱ dueerikiɛn kɛ nhiam, kɛnɛ kui̱ dueeri nath. Kä duundɛ ɣöö jɛn cɛ mucdɛ thöp kä kɛl kärɔa mëë cɛ puɔ̱nydɛ thöp. 28 Ɛpuc ciaŋ ŋuɔ̱t kuanyɛ naath ala bööth palä tin di̱t rɛy nyuänädiɛn, duundɛ ɣöö ya̱c in ci ben kɔɔr ŋutdä, cɛ Gat kuany min ca jakä thil diw amäni cäŋ kɛl.

Ɣi-bɛ-ru 8

1 Täämɛ luɔt kä min lat nɛy ɛ, ɛ ɣöö ta̱nɛ kɛ bo̱o̱th palä in di̱i̱t, mi ci nyuur kui̱c cuëëc kɔam Kua̱r in di̱i̱t nhial. 2 Jɛ cɛ lät ala bo̱o̱th palä in di̱i̱t guäth in Rɛl Gɔɔydɛ rɔ rɛy kɛmɛkä palä in thuɔ̱k min ca cuŋ ɛ Kuäär ni Kuoth, a /ci mɔ a raan. 3 Kä ca bööth palä tin di̱t diaal kuany kɛ ɣöö bikɛ muc kɛnɛ luuri thöp Kuoth, kɛ kui̱ ɛmɔ bo̱o̱th palä ɛmɛ bɛ dhil tekɛ duɔ̱ɔ̱r mi bɛ thöp bä. 4 Täämɛ duŋ mi tëë wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n, /cɛ dee met a bo̱o̱th palä ɛ tɛk, kɛ ɣöö te bööth palä ti thöpkɛ muc kɛ ciaŋ ŋuɔ̱t thi̱n. 5 Kä la̱t in lät kɛn ɛ ala bööth palä jɛn ɛ ta̱a̱ kä ɛ ti̱eep kä min nhial, kɛ kui̱c ɛmɔ cua Muthɛ luek mëë go̱o̱rɛ ɣöö bɛ kɛmɛ palä cuŋ, cu Kuoth ɛ, jiök i̱, “Ŋäcni jɛ a gɔaa ɛn ɣöö bi ti diaal la̱t ce̱tnikɛ tëë cä nyuɔ̱th ji̱ wi̱i̱ pa̱a̱m.” 6 Kä täämɛ, ca Kritho ka̱m la̱t bo̱thä palä mi gɔaa ni jɛn kä lätkiɛn, ce̱tkɛ min gɔaa ni mat ruac ëë cɛ la̱t kam Kuɔth kɛnɛ nɛɛkɛ, kɛ ɣöö cuŋɛ kä tin a gɔw tëë ca lat. 7 Kä mi thilɛ mi ci dueer kä mat ruac ëë nhiam, kä thilɛ mi dëë lɛ go̱r mat ruac in rɛwdɛ. 8 Duundɛ ɣöö cu Kuoth diw jek kä nɛɛkɛ mëë wëë i̱, “Laar Kuäär ni Kuoth ɛ, i̱ ni̱n a bëëni, mi bä lät ni mat ruac, mi pay tuɔɔk kɛ dhɔr I-thɛ-rɛl kɛnɛ dhɔr Juda. 9 /Cɛ bi ce̱tkɛ mat ruac ëë cä lat kɛ gua̱ndɔɔŋnikiɛn, cäŋ ëë cäkɛ käp tetdä, mëë böthä kɛ raar ro̱o̱l I-jëp, /kɛ ɣöö /kenkɛ wä nhiam kɛ rɛy matdä ruacdä, kä inɔ thilɛ ɣä diɛɛr kɛ kɛ, ruac ni Kuäär ni Kuoth. 10 Mɛmɛ ɛ jɛn mat ruac in bä la̱t kɛ dhɔr I-thɛ-rɛl kɛ kɔr ni̱ni tɔ̱tɔ̱, ruac ni Kuäär ni Kuoth. Ɣän bä ŋuɔ̱tkä la̱th wuɔ̱thnikiɛn, kä bä kɛ gɔ̱a̱r lo̱cnikiɛn. Bi ɣän a Kuothdiɛn, kä bikɛ a nɛɛkä. 11 Kä bɛ thil ram mi ŋi̱i̱c gua̱n thieekädɛ kiɛ ram mi jio̱k däman i̱, ‘Ŋäcni Kuäär ni Kuoth,’ kɛ ɣöö bi kɛn diaal ɣä ŋa̱c, ni kä nɛy tin tɔatni amäni nɛy tin di̱t. 12 Kɛ ɣöö bä tekɛ kɔ̱a̱c lɔaac kɛ kui̱ jiäknikiɛn, kä /cä dueerkiɛn bi nyɔk kɛ ti̱et.” 13 Min ruacɛ kɛ mat ruac mi pay tuɔɔk, cuɛ jak ni ruac ëë nhiam kä dɔŋ. Kä mi ca jakä dɔŋ a däkɛ cɛ ku thuŋ riaw.

Ɣi-bɛ-ru 9

1 Täämɛ, a cäŋɛ mat ruac in nhiam tëëkɛ ŋut kɛ kui̱ palä kɛnɛ gua̱a̱th palä wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n. 2 Kɛ ɣöö ca kɛmɛ cuŋ, kä ɛn kɛnɛ min te raar te cuuŋ lɛmbärä, kɛnɛ tharbët, kɛ juray nhiam Kuɔth thi̱n, cɔalkɛ jɛ i̱ “Gua̱a̱th mi Rɛl Rɔ”. 3 Kä jɔk geelä min rɛwdɛ tëëkɛ kɛmɛ mi cɔal i̱ “Gua̱a̱th mi Rɛl Di̱t Gɔɔyädɛ Rɔ”. 4 Rɛydɛ te yi̱k dääpä mi la waŋkɛ wal tin kur thi̱n, kɛnɛ thanduk matdä ruac mi ca rɔth kɛ da̱a̱p kui̱ni diaal, min te rɛydɛ kɛ bul dääpä mi te nup mana thi̱n kɛ kɛɛt Ä-ron ëë ci tunh, kɛnɛ pääm matdä ruac tin pat paat thi̱n. 5 Kä wi̱c thandukä matdä tëë pua̱ny ti wi̱i̱dɛ kɛ ti ca la̱t ti te gɔ̱k, ce̱tkɛ pua̱ny ja̱a̱kni thi̱n nhial ti kuɔ̱mkɛ kɔm kɔ̱cä lɔaac piny. Kä kɛ kui̱ ŋɔaani ti̱ti̱ /canɛ bi ruac kɛ kui̱diɛn ɛn täämɛ. 6 Mëë ca ti diaal rialikä inɔ, la wä bööth palä rɛy duëël in nhiam ni ciaŋ, wa lätkiɛn la̱t. 7 Duundɛ ɣöö la wä ni bo̱o̱th palä in di̱i̱t kärɔaadɛ rɛy duëël in rɛwdɛ, kä wee thi̱n kä kɛɛl kɛ ruɔ̱n. Kä /cɛ dee wä dueel in te rɛci mi thilɛ muc mi tho̱pɛ kɛ kui̱dɛ kɛ kui̱ dueeri nath. 8 Kɛ mɛmɛ nyothɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ ɣöö /ka̱n duɔ̱ɔ̱p in wä guäth palä min rɛl rɔ ni lɛp min ŋot kɛmɛ palä in te raar cuŋä. 9 Nɛmɛ ɛ nyuuth kɛ jɛn gua̱a̱th ɛ täämɛ mɛ. Min kulɛ lat ni ɣöö muc kɛnɛ luuri tin thöpkɛ Kuoth, kɛ ti /ca lɔc raam in pal dee jakä gɔaa a thil diɛw, 10 kä min la̱tkɛ ni nyin mi̱eth kɛnɛ ma̱th kɛ dup la̱k tin kɔ̱ŋ, kɛ ŋuɔ̱t kɛ kui̱ pua̱a̱ny kɛ ti la̱tkɛ nikɛ amäni mi wä gua̱a̱th wä ben min bi Kuoth ŋɔak jak kä gɔaa. 11 Kä duundɛ ɣöö ci Kritho ben ala bo̱o̱th palä in di̱i̱t kɛ kui̱ ŋɔaani ti gɔw ti ci ben. Kä kɛmɛ min lätdɛ thi̱n di̱t ni jɛn kä thilɛ jɛ diw, kä /ci jɛ lät raan kɛ tetdɛ, kä /ciɛ tha̱a̱ŋ ɣɔaa ɛ ca cak ɛ. 12 Kä mëë ci Kritho coth Guäth mi Rɛl Rɔ nikä kɛɛl kärɔa. Kä /kenɛ naŋ ni riɛm deet kɛnɛ rueeth ala muc, duundɛ ɣöö naŋɛ ni riɛmdɛ. Kɛ kui̱c ɛmɔ cɛ kɔn kän kä dueerkɔn. 13 Kä kɛ riɛm deet kɛnɛ thääk kɛ ŋɛ̈th näcni ɣɔ̱ɔ̱k tin ca waŋ kiɛth puɔ̱ny ji̱ nyuɔɔni, cɛ kɛ jakä gɔw a cikɛ gɔw raariɛn. 14 Kä bi riɛm Kritho kulɛ la̱t ni mi ni̱n di. Jɛn cɛ rɔ thöp kɛ Yiëë mi do̱raar ala muc mi thil mɛ̈ɛ̈ny kä Kuoth. Kä bi riɛmdɛ lo̱ckɔn jak kä gɔw kä lät tin jiäk kɛ ɣöö dënɛ cu lät ni Kuoth in tëk ikä. 15 Kɛ kui̱ ɛmɔ ci Kritho mat ruac mi pay tuɔɔk nööŋ, kɛ ɣöö dee nɛy tin ca cɔl nyin puthä mi do̱raar tin ci Kuoth kɛ lat jek. Bɛ mɛmɛ la̱t kɛ ɣöö ci lia̱a̱ Kritho tuɔɔk min luɛlkɛ kä dueer piny matdä ruac ëë nhiam. 16 Mi tëëkɛ ruac mi ca mat kɛ kui̱ dääkä kuakni kɛ kɔr li̱eth ran, ba jɛ kɔŋ ŋa̱c ɛn ɣöö ci ram in lat ruac li̱w. 17 Ɛn ruac ɛmɔ lätdɛ kä rɔa a ci raan li̱w, kä ruac ɛmɔ thilɛ jɛ luɔt mi ŋot raan teekä. 18 Kä ɛnɔ, a cäŋɛ mat ruac ëë nhiam /kenɛ tekɛ lua̱ŋ a thil riɛm. 19 Kɛ nhiam ci Muthɛ naath la̱t ŋuɔ̱t ce̱tkɛ min ca gɔ̱r rɛy buɔk ŋuɔ̱tni. Kä cuɛ riɛm rueethni kɛnɛ det ka̱n, cuɛ kɛ liɔm kɛ pi̱, cuɛ kɛ kith ni bok ŋuɔ̱tni kɛnɛ nɛy diaal, kithɛ kɛ kɛ lath mi dɛɛr kɛnɛ yiec. 20 Cuɛ wee i̱, “Mɛmɛ ɛ riɛm matdä ruac ëë ci Kuoth ɛ dhil kɛ lät yɛ.” 21 Kä inɔ bä, cuɛ kɛmɛ kɛnɛ kuak palä diaal ki̱eth riɛm. 22 Ɛpuc, kɛ ŋuɔ̱t ca ŋɔaani diaal jakä puɔth kɛ riɛm, kä mi /ken riɛm lo̱o̱ny thil päl dueeri. 23 Kä kɛn tin la cäätni nyinä nhial bakɛ jakä puɔth a thil diw kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ, kä kɛn nyin nhial pua̱nykiɛn bakɛ jakä puɔth kɛ muc ti gɔw ni kɛn. 24 Kɛ ɣöö /ken Kritho coth rɛy kɛmɛ kä min ca la̱t kɛ tet ran, min la cäät luaak palä in thuɔ̱k. Jɛn cɛ wä nhial pa̱ny, kä cɛ jɔɔc ɛn ɣöö cuŋɛ nhiam Kuɔth kɛ kui̱dan. 25 Kä /kenɛ wä nhial kɛ ɣöö bɛ rɔ wä nyɔk kɛ tho̱p, ce̱tkɛ min la wä bööth palä tin di̱t Gua̱a̱th mi Rɛl Rɔ kä kɛɛl kɛ ruɔ̱n kɛ riɛm mi /ci mɔ a duŋdɛ, 26 kɛ ɣöö inɔ derɛ bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c rut ni kä ti nyin ŋuan ni mëë cakɛ ɣɔw. Kä kɛ ta̱a̱dɛ cuɛ jɔɔc kä kɛɛl kärɔa kɛ guut ɣɔaa kɛ ɣöö bɛ duer woc kɛ tho̱pdɛ kɛ rɔ ala muc. 27 Kä ce̱tkɛ min ca rialikä ɛn ɣöö bi naath li̱w kä kɛɛl, kɛ kɔrɛ bi cäŋ luɔ̱k cu ben inɔ, 28 kä bi Kritho in ca thöp kä kɛɛl kɛ ɣöö bɛ dueer nɛɛni ti ŋuan woc, rɔ nyɔk kɛ ben, kɛ ɣöö bɛ nɛy tin liɛpkɛ jɛ ben kän, a /ci mɔ a ɣöö bɛ duer ben woc.

Ɣi-bɛ-ru 10

1 Kɛ ɣöö ŋuɔ̱t min ɛ ti̱eep ŋɔaani ti gɔw ti bi ben kärɔa, a /ciɛ jɛn thuɔ̱k kä ti̱ti̱, /cɛ nɛy tin ti̱eckɛ rɔ̱ Kuoth dee met jakä gɔw a thil diw, kɛ tho̱p mucni ti̱ti̱ runi diaal. 2 Kä mi ci nɛy tin palkɛ Kuoth gɔaa kä dueerkiɛn, /cikɛ dee lɛ ŋot kɛ mi tekɛ kɛ duer, kä dee muc diaal cu cuɔ̱ŋ. 3 Duundɛ ɣöö kɛn muc ti̱ti̱ ti̱emkɛ kɛ ɣöö tekɛ kɛ dueer runi diaal. 4 Kä bumɛ ɛn ɣöö bi riɛm thääkni kɛnɛ det dueer luäŋ kɛ wuɔ̱c. 5 Kɛ kui̱c ɛmɔ, mëë ci Kritho ben rɛy ɣɔaa, cuɛ wee i̱, “Ji̱n /keni luuri kɛnɛ muc go̱r, kä ci puɔ̱ny rialikä kɛ kui̱dä. 6 Thilɛ ji̱ tɛ̈th lɔaac kɛ muc tin waŋkɛ kɛnɛ muc kɛ kui̱ dui̱rä. 7 Kä cua̱ wee i̱, ‘Nɛnɛ, ɣän cä ben kɛ ɣöö bä ruacdu la̱t, lö Kuoth’ ce̱tkɛ mëë ca gɔ̱r kɛ kui̱dä rɛy warɛgakä Kuɔth.” 8 Mëë cɛ kɔŋ lar i̱, “/Keni jɛ go̱r, kä /ci lɔcdä tɛth kɛ luuri kɛnɛ muc tin ka̱mkɛ Kuoth, tin waŋkɛ, kɛnɛ muc kɛ kui̱ dui̱rä” (kɛn ti̱ti̱ thöpkɛ kɛ kɛ ciaaŋ ŋutdä). 9 Kä cuɛ jɛ lɛni lar bä i̱, “Nɛnɛ, ɣän cä ben kɛ ɣöö bä ruacdu la̱t” Cuɛ ciaŋ ëë nhiam woc, kɛ ɣöö bɛ ciaaŋ dɔ̱diɛn la̱th guäthdɛ. 10 Kä kɛ ruac ɛmɔ, ca kɔn lɛy kɛ tho̱p pua̱ny Yecu Kritho kä kɛɛl kärɔa. 11 Bööth palä diaal cuŋkɛ lätnikiɛn ni ciaŋ, kä nyiöökɛ muc kɛ tho̱p gua̱thni diaal, ti /ca dueer dee met luäŋ kɛ wuɔ̱c. 12 Kä mëë ci Kritho muc kɛl thöp kɛ kui̱ dueeri, cuɛ nyuur kui̱c cuëëc Kuɔth. 13 Kä jɛn li̱pɛ ɛn wi̱ni amäni mi wa ji̱ tɛ̈rɛ jakä cääk ciöknikɛ. 14 Kä kɛ jɛn muc ɔ kɛl ɔ cuɛ nɛy tin cɛ lɛy jakä gɔw kɛ run diaal. 15 Kä Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ cɛ kɔn la̱t ruac ɛmɛ bä, kɛ kɔr kä mëë cɛ wee i̱, 16 “Laar Kuäär ni Kuoth ɛ, mɛmɛ ɛ mat ruac mi bä la̱t kɛ kɛ kɛ kɔr ni̱ni tɔ̱tɔ̱. Ɣän bä ŋuɔ̱tkä la̱th lo̱cnikiɛn, kä bäkɛ gɔ̱a̱r wuɔ̱thnikiɛn.” 17 Cuɛ jɛ lar bä i̱, “/Cä dueerkiɛn kɛnɛ nyuɔɔnkiɛn bi lɛ nyɔk kɛ tiɛmä.” 18 Gua̱a̱th mi te pälikä kä ti̱ti̱ thi̱n, thilɛ muc kɛ kui̱ dui̱rä. 19 Kɛ kui̱ ɛmɔ dämaari, ta̱nɛ kɛ ŋa̱th kɛ wädan rɛy gua̱th in rɛl rɔ kɛ riɛm Yecu. 20 Cɛ kɔn lëp duɔ̱ɔ̱p mi pay tuɔɔk mi tëk, kɛ geel, min la puɔ̱nydɛ. 21 Kä ta̱nɛ kɛ bo̱o̱th palä in di̱i̱t min te ruac dhɔaar Kuɔth kɛ jɛ. 22 Kɛ kui̱ ti̱ecnɛ rɔ̱ thiäkä kɛ lo̱c ti thuɔ̱ɔ̱k, kɛnɛ ŋa̱th mi ro̱ŋ, kɛ lo̱ckɔn ti ca jakä puɔth kä mi jiääk, kɛnɛ pua̱nykɔn ti ca lak kɛ pi̱ ti wi̱er wi̱eer. 23 Kuanɛ ŋa̱thdan in latnɛ käp a bum a thil guɛ̈l, kɛ ɣöö jɛn ram in ci ruacdɛ lat ŋääthɛ rɔ. 24 Kuanɛ diɛɛr kɛ rɔ kä lua̱knɛ rɔ̱ kä nyuɔthnɛ nhök kɛnɛ lät ti gɔw. 25 /Cuarɛ ma̱tdan kɛ̈ɛ̈l päl, ce̱tkɛ ciaŋ in tekɛ tha̱a̱ŋ nath, kä cuɔmnɛ rɔ̱ ɛlɔ̱ŋ kɛ ɣöö nɛ̈nɛ jɛ ɛn ɣöö ci cäŋ thia̱k. 26 Kɛ ɣöö mi duernɛ a ŋa̱cnɛ, kɛ kɔr kä min canɛ ŋäc thukä jek, thilɛ muc mi ci duɔth kɛ kui̱ dueeri. 27 Kä thilɛ mi ci duɔth ɛ ni li̱ep dualä kɛ luk in bi ben kɛnɛ maac in bi ji̱ tɛ̈r Kuoth waŋ. 28 Ram mi ci ciaŋ ŋuɔ̱t Muthɛ to̱l bɛ li̱w a thil kɔ̱a̱c lɔaac kɛ ruac nëëni da̱ŋ rɛw kiɛ diɔ̱k. 29 Kuɛ tɔ̱a̱ŋ mi jiääk mi te di ɛnɔ caarɛ mɔ i̱ ba jek ɛ nɛy tin /ca Gat Kuɔth luth, kä guɛckɛ riɛm matdä ruac ëë ca lɛy ni kɛ ce̱tkɛ mi /ciɛ mi gɔaa, kä kueth Yiëë nho̱kä Kuɔth? 30 Kɛ ɣöö ŋa̱cnɛ ram ëë lar jɛ i̱, “Cut ɛ duŋdä, bä jɛ dhil kɛ cuɔ̱l.” Kä laarɛ jɛ bä i̱, “Bi Kuäär ni Kuoth nɛɛkɛ luk.” 31 Ɛ dual mi di̱i̱t ɛn ɣöö bi raan pɛn tetdä Kuɔth in tëk. 32 Kä tiɛmɛ ni̱n tëë kɔn, tëë cia ruut ni rik ti ŋuan ti buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m, kɛ kɔr kä mëë cia thuɔ̱k ŋa̱c. 33 Kɛ tha̱a̱ŋ gua̱thni ca yɛ yak, kä ca yɛ moc ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c nhiam nath, kä kɛ tha̱a̱ŋ gua̱thni cia te kɛɛl kɛ nɛy ti ca ciɛŋ a jiäk inɔ. 34 Cu lo̱ckun luäk ji̱ yieenä go̱r, kä cia kuäk nyinikun rut kɛ tɛ̈th lɔaac, kɛ ɣöö yɛn pua̱nykun cia jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ta̱yɛ kɛ duɔ̱ɔ̱r mi gɔaa ni jɛn, kä te thi̱n ni ciaŋ. 35 Kɛ kui̱ ɛmɔ /cuarɛ ŋa̱thdun päl, kɛ ɣöö tëëkɛ muc mi di̱i̱t. 36 Kä yɛn görɛ dhieel, kɛ ɣöö mi wä yɛn ruac Kuɔth la̱t, bia min ca la̱r yɛ jek. 37 Kä ci ruac Kuɔth wee i̱, “Kɛ ɣöö ŋot ni gua̱a̱th mi tɔt, bi ram in bëë ben kä /cɛ bi jääny. 38 Kä raandä mi gua̱n cuŋni bɛ tëk kɛ ŋa̱th, kä ram mi ti̱c rɔ jɔk, thil tieydä tɛ̈th lɔaac kɛ jɛ.” 39 Kä /ci kɔn te rɛy nɛɛni tin ti̱eckɛ rɔ̱ jɔk, kä ca däk, te kɔn rɛy nɛɛni tin tekɛ ŋa̱th, kä ca kän.

Ɣi-bɛ-ru 11

1 Täämɛ ŋa̱th ɛ thuɔ̱k kɛ ŋɔaani ti görkɛ i̱ bi ben, kɛnɛ ŋäc ŋɔaani ti /ca nɛn. 2 Kɛ thuɔ̱k ŋa̱th ɛ jɛn jek gua̱ndɔɔŋnikɔn ɛ ni nhök Kuɔth ɔ. 3 Kɛ ŋa̱th canɛ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ca ɣɔw cak kɛ ruac Kuɔth, kä inɔ min nɛ̈nɛ nɛ, cakɛ jɛ kɛ mi /ca nɛn. 4 Kɛ ŋa̱th cu E-bɛl Kuoth thöp muc mi gɔaa ni jɛn kä muc Këën. Kɛ jɛn nɔmɔ cuɛ nhök Kuɔth jek ala gua̱n cuŋni, kä cu Kuoth puɔ̱nydɛ muckɛ nhɔk. Cuɛ li̱w, kä kɛ ŋa̱thdɛ ŋotdɛ kɛ mi ruacɛ. 5 Kɛ ŋa̱th cua Ä-nɔk naŋ nhial a /kenɛ lia̱a̱ nɛn, kä /ka̱n jɛ jek, kɛ ɣöö ci Kuoth ɛ riw. Täämɛ a ŋot /ka̱n jɛ ni naŋ cua jɛ lat ɛn ɣöö cɛ lɔc Kuɔth jakä tɛth. 6 Kä mi thil raan ŋa̱th /cɛ rɔ dee met luäŋ ɛn ɣöö bɛ lɔc Kuɔth tɛth. Kɛ ɣöö ram mi go̱o̱r ɣöö dee rɔ thiëëk kɛ Kuoth bɛ jɛ dhil ŋäth ɛn ɣöö te Kuoth thi̱n, kä kämɛ nɛy tin görkɛ jɛ muc. 7 Kɛ ŋa̱th cu, Nowa ruac Kuɔth liŋ kɛ kui̱ kä tin bi tuɔɔk a /kenɛ kɛ nɛn, cuɛ jɛ luɔ̱th kä cuɛ riey mi di̱i̱t la̱t kɛ ka̱n ji̱ gɔaalɛ. Kä kɛ nɛmɛ cuɛ ɣɔw kuɛth kä cuɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ jek, min bëë kɛ ŋa̱th. 8 Kɛ ŋa̱th cu A-bɛ-ram ruac Kuɔth liŋ, mëë ca cɔl i̱ bɛ wä raar cieeŋdɛ wëë guäth mi ba ka̱m jɛ, kä cuɛ jiɛɛn a kui̱cɛ gua̱a̱th in wëë thi̱n. 9 Kɛ ŋa̱th cuɛ cieŋ rɛy rööl ëë ca lar i̱ ba ka̱m jɛ kɛ gua̱a̱th mi tɔt, ce̱tkɛ juɔ̱r, ciɛŋɛ ni rɛy kɛmɛni ce̱tkɛ Ay-dhɛk kɛnɛ Je-kɔb tëë ci ben kɔɔr, kä cu mëë ci Kuoth ɛ la̱rkɛ nyuak. 10 Kä cu A-bɛ-ram lip ni wec in ci Kuoth ɛ car kä cɛ täth. 11 Kɛ ŋa̱th cu A-bɛ-ram puɔ̱nydɛ lua̱ŋ jek ɛn ɣöö bɛ gat di̱eth, a cäŋɛ mëë cɛ dɔŋ kä Thara ɛ rol, kɛ ɣöö ŋääthɛ jɛ ɛn ɣöö bi Kuoth mëë cɛ lat tit. 12 Kɛ kui̱ ɛmɔ A-bɛ-ram mi ce̱tkɛ ram mi ci li̱w, cua da̱p gaat ti ŋuan ti ce̱tkɛ kuɛli nhial kɛnɛ liɛt thuɔk bar, ti /ca dee luäŋ kɛ kuën. 13 Cu nɛy diaal ti̱ti̱ li̱w rɛy ŋäthä, kä /kenkɛ mëë ca lar jek, kä cukɛ kɛ nɛn a na̱n kä cu lo̱ckiɛn tɛɛth. Kä cukɛ jɛ nyoth ɛn ɣöö kɛ rööl kä kɛ ja̱a̱l wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n. 14 Kä nɛy ti ruac inɔ nyuɔth kɛ jɛ ɛn ɣöö görkɛ ni gua̱a̱th mi la duŋdiɛn. 15 Kä mi cikɛ ro̱l ëë jiɛykɛ thi̱n car, kä ce̱t cikɛ loc jɔk. 16 Kä duundɛ ɣöö, görkɛ ni ro̱l dɔ̱diɛn mi gɔaa ni jɛn min la ciëŋ nhial. Kɛ kui̱ ɛmɔ /ci Kuoth po̱c ɛn ɣöö cɔal kɛ jɛ i̱ Kuothdiɛn, kɛ ɣöö cɛ wec rialikä kɛ kui̱diɛn. 17 Kɛ ŋa̱th cua, A-bɛ-ram ɣɔ̱n, cuɛ Ay-dhɛk thöp ala muc. Kä ɛ jɛn ram ëë ci Kuoth ɛ la̱t ruac, cuɛ jɛ nhɔk bä ɛn ɣöö bɛ gatdɛ kɛl kärɔa thöp Kuoth ala muc. 18 Cäŋ ni mëë ci Kuoth ɛ jiök i̱, “Kɛ Ay-dhɛk ba gaat tin cä la̱r ji̱ cɔl kɛ jɛ.” 19 Cuɛ jɛ car ɛn ɣöö te Kuoth kɛ lua̱ŋ mi derɛ jiɛc ni raan li̱th, kɛ kui̱ ɛmɔ cuɛ ce̱tkɛ mi ca jɛ luɔ̱ɔ̱c jɔk. 20 Kɛ ŋa̱th cu Ay-dhɛk puɔ̱th mi ŋot nhiam ciöl Je-kɔb kɛnɛ E-thɔ. 21 Kɛ ŋa̱th, Je-kɔb mëë li̱wɛ, cuɛ gaat Jo-thɛp poth kɛ̈l kɛ̈ɛ̈li, cuɛ rɔ goŋ wi̱i̱ kɛɛtädɛ kɛ pal. 22 Kɛ ŋa̱th, Jo-thɛp kɛ thuɔ̱k teekädɛ, cuɛ ruac lat kɛ kui̱ ɣöth ji̱ I-thɛ-rɛl, kä cuɛ ruac lat kɛ kui̱ kunyädɛ. 23 Kɛ ŋa̱th, mëë ca Muthɛ dap, cua jɛ tɛ̱̈ɛ̱̈ ɛ diëëthkɛ kɛ päth da̱ŋ diɔ̱k, kɛ ɣöö cikɛ jɛ nɛn ɛn ɣöö ɛ gat mi tekɛ maan, kä /kenkɛ dual kɛ ruac kua̱r ëë cɛ lat. 24 Kɛ ŋa̱th, mëë ci Muthɛ di̱t, cuɛ jɛ lo̱k ɛn ɣöö ba jɛ cɔl i̱ “gat nya Pɛro”. 25 Kä cuɛ nhɔk ni ɣöö bɛ ciaŋ jiäk nyuak kɛɛl kɛ nɛɛ Kuɔth, kä ɣöö derɛ te rɛy nyini tɛthä lɔaac dueeri ti bi thuɔ̱k. 26 Cuɛ jɛ car ɛn ɣöö gɔaa ni ciɛŋ ti jiäk kɛ kui̱ Mɛ-thia kä ria̱ŋ I-jëp, kɛ ɣöö guicɛ ni muc Kuɔth mi bɛ jek. 27 Kɛ ŋa̱th, cu Muthɛ jiɛɛn kä I-jëp a /kenɛ dual kɛ ŋɛ̈ɛ̈ny kua̱r, cuɛ ce̱tkɛ mi cɛ Kuoth mi ci jɔc nɛn kä /kenɛ loc jɔk. 28 Kɛ ŋa̱th cuɛ mi̱th Ca̱ŋ Bälä la̱t, kä cuɛ riɛm kith, kɛ ɣöö Nääk keyni /cɛ key gan I-thɛ-rɛl bi näk. 29 Kɛ ŋa̱th cu naath Bar in Tith rɛt ce̱tkɛ mi jälkɛ ko̱o̱tdä, kä cu ji̱ I-jëp mua, mëë cikɛ wee ɣɔ̱a̱nkɛ mi ce̱tkɛ ɛnɔ. 30 Kɛ ŋa̱th cu pa̱nyni Jɛ-ri-ko tɛɛth kɛ kɔr kä mëë ca kɛ wil ni kä bärɔw. 31 Kɛ ŋa̱th /ka̱n Ra-ɣab ëë la riär näk kɛɛl kɛ nɛy tëë thil ŋa̱th ruacni Kuɔth, kɛ ɣöö cɛ nɛy tëë ci wä li̱em nyuɔ̱ɔ̱r a gɔaa. 32 Kä ɛŋu mi dɔ̱diɛn mi bä lat? Kɛ ɣöö thilɛ gua̱a̱th mi bi ruac kɛ ɣä kɛ kui̱ Gi-don, kɛnɛ Ba-rak, kɛ Cim-con, kɛnɛ Yip-ta, kɛ Dee-bid kɛnɛ Tha-muɛl amäni göök. 33 Kä kɛ ŋa̱th cukɛ kuääri puɔ̱t, cukɛ lät kɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ, kä cukɛ ti ca lat i̱ ba ka̱m kɛ jek, kä cukɛ thuk lonyni gäk, 34 Kä cukɛ mac mi di̱i̱t yieny, cukɛ kään li̱th ko̱o̱r, kɛn kɛ nyua̱n kä cua kɛ jak kä bum, cukɛ buɔ̱m ɛlɔ̱ŋ ko̱o̱r, cukɛ rɛm röli kɔ̱kiɛn joc. 35 Kɛ ŋa̱th cu män nɛɛkiɛn ti ci li̱w jek kɛ jiëcdiɛn li̱th. Cu tha̱a̱ŋ nath luɔ̱ny ɛ lɔr lo̱k, cukɛ li̱w rɛy kä ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c kɛ ɣöö ba jiëc li̱th mi gɔaa jek. 36 Kä cua tha̱a̱ŋkiɛn yak kɛ duäc rut, kä cua tha̱a̱ŋkiɛn yian kɛ ciik kä cua kɛ naŋ guäth yieenä. 37 Cua kɛ bök kɛ pääm cu mäni lia̱a̱diɛn, cua kɛ ŋuk ni rɛw, kä cua kɛ näk kɛ thɛp. Ciɛŋ tha̱a̱ŋ nath köl rɔɔmni kɛnɛ böwni, ala can ti, yakɛ, kä ciaŋkɛ kɛ a jiäk ɛlɔ̱ŋ. 38 Kä di̱t ni gɔɔydiɛn ɛlɔ̱ŋ kä ɣɔw. Kɛn jäl ni kɛn rɛy dɔaar rɛ̈w kɛnɛ wuɔ̱th päämni, kä ciaŋkɛ ni ɣo̱t kɛnɛ kɔ̱a̱k piɛny. 39 Kä nɛy ti̱ti̱ diaal, ŋa̱ckɛ kɛ kɛ ŋa̱thdiɛn, duundɛ ɣöö thilɛ ram mi ci min ca lat jek kä kɛ, 40 kɛ ɣöö ci Kuoth duɔ̱ɔ̱r mi gɔaa ni jɛn car kɛ ɣöö /cakɛ dee jakä gɔw a thil diw duŋ mi thil ni kɔn.

Ɣi-bɛ-ru 12

1 Kɛ kui̱ kä mɔmɔ, kɛ ɣöö ca kɔn go̱l ɛ buɔ̱n nëëni mi di̱i̱t, kuanɛ tin dɛ̈c kɛ kɔn woc kɛnɛ jiäk tin ca kɔn käp, kä riɛŋnɛ kɔanɛ min te nhiamdan kɛ dhieel. 2 Kä guɛcnɛ ni Yecu in la tuk kä pek ŋäthädan, min ci lia̱a̱ rut wi̱c jiaath kɛ kui̱ tɛthä lɔaac in te nhiamdɛ, kä /kenɛ riɛk kɛ duŋ po̱cä, kä nyuurɛ kui̱ cuëëc kɔam Kuɔth. 3 Carɛ ram in ci nyier ji̱ dueeri rut, kɛ ɣöö /cia bi cuuc kä /ci lo̱ckun bi baath. 4 Kä töörun kɛ duer ŋotdɛ /kenɛ ni cop kä ɣöö ba riɛmdun wuɔ̱th piny. 5 Cia rieet comä tin cɔɔl yɛ gaatkɛ pa̱l ruëëc tin wee i̱, “Gatdä, /cu luek Kua̱r ni Kuoth car ala mi tɔt, kä a lɔcdu /ci bath, mi cɛ ji̱ duäc. 6 Kɛ ɣöö la lueek Kuäär ni Kuoth nɛy tin nhɔkɛ, kä ŋi̱i̱cɛ gaat diaal tin la gaatkɛ.” 7 Ruɔ̱tdɛ min cuuc yɛ kɛ ɣöö ɛ guurun duääc yɛ mɔ. Kuoth ciɛŋɛ yɛ ce̱tkɛ gaatkɛ, kɛ ɣöö ɛ gat in mith mi /ca ŋi̱i̱c ɛ gua̱n ɔ? 8 Kä mi /ca yɛ ŋi̱i̱c ce̱tkɛ gaat diaal tin kɔ̱ŋ, /ci yɛn dee a gaatkɛ, kɛ yɛn gaat läkä. 9 Kä te kɔn kɛ gua̱nikɔn wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n ti ŋi̱eeckɛ kɔn kä luɔ̱thnɛ kɛ. /Ci bi gɔaa ni ɣöö banɛ rɔ̱ lua̱r Gua̱n yieyni kɔn, kä banɛ tëk? 10 Kɛn gua̱nikɔn ca kɔn ŋi̱eec kɛ gua̱a̱th mi tɔt ce̱tkɛ min görkɛ, kä Kuoth ŋi̱i̱cɛ kɔn kɛ ɣöö banɛ gɔw, kɛ ɣöö dënɛ gɔɔydɛ nyuak. 11 Kä täämɛ ŋi̱i̱c kɛ tha̱a̱ŋ gua̱thni mocɛ nikɔn jiääk lɔaac a /ci mɔ a tɛ̈th lɔaac. Kä nɛy tin ci luek kɛ ŋi̱eec mocɛ kɛ mal kɛnɛ ciɛŋ cuŋni. 12 Kɛ kui̱ ɛmɔ kapɛ tetkun tin luaaŋɛ nhial, kä jakɛ mua̱a̱lkun tin nyuän kä bum, 13 kä ja̱lɛ kɛ duɔ̱p mi cuŋ, kɛ ɣöö /ci cio̱o̱k mi ŋɔl bi thil lua̱ŋ, kä ba jak ni jɛ kä gɔaa. 14 Ɣɔ̱a̱nɛ jɛ ɛn ɣöö bia cieŋ kɛ mal kɛ nɛy diaal, kɛ ciaŋ mi rɛl rɔ, kɛ ɣöö thil ram mi bi Kuäär ni Kuoth nɛnɛ a thil mal. 15 Guɛcɛ jɛ ɛn ɣöö a thil ram mi /ci puɔ̱th Kuɔth bi jek, kɛnɛ ɣöö bɛ thil kɛ̈c lɔaac mi bi tuɔɔk a bi riɛk nööŋ, mi bi nɛy ti ŋuan jakä jiäk. 16 Kä a jɛ thil ram mi gua̱n nyuɔɔni mi thil kuoth ce̱tkɛ E-thɔ, mëë ci gua̱a̱th di̱tdä diëëthdɛ kɔk ni tuɔk kua̱n kɛl. 17 Kä ŋäc yɛn ɛ, kɛ kɔrɛ mëë go̱o̱rɛ ɣöö bɛ puɔ̱th di̱tädɛ jek, cua jɛ pën jɛ kɛ ɣöö /kenɛ gua̱a̱th mi bɛ ri̱t ni rɔ jek, a cäŋɛ ni mëë cɛ jɛ go̱r kɛ mer. 18 Kɛ ɣöö /ka̱nɛ ben wi̱i̱ pa̱a̱m mi /ca dee guëër, mi te mac mi bo̱l, kɛ muth, kä gua̱a̱th jiɛthä lɔaac, kɛnɛ thul, 19 kä tekɛ jɔw kaaŋä, kɛnɛ jɔw ëë jak nɛy tëë ca liŋ kä la̱ŋkɛ jɛ ɛn ɣöö bɛ thil ruac mi dɔ̱ŋ mi ba la̱t kɛ. 20 Kɛ ɣöö /ka̱n ruac in ca la̱tkɛ luäŋ kɛ ruɔ̱t i̱, “Cäŋɛ ni ley ci päm ɛmɛ guëërɔ, ba jɛ bök kɛ pääm a mäni lia̱a̱.” 21 Ɛpuc, ɛ dual mi di̱i̱t ɛn nëë ca nɛn a cu Muthɛ wee i̱, “Lathɛ ɣä kɛ dual.” 22 Cia ben Pääm Dha-yɔn wec Kuɔth in tëk, jɛn Jɛ-ru-tha-lɛm in te nhial, kɛ ja̱a̱k nhial tin /ca dee luäŋ kɛ kuën tin ca rɔ̱ dol kɛ tɛ̈th lɔaac. 23 Cia ben matdä keyni gan Kuɔth tin ca ciöötkiɛn gɔ̱r cieŋ nhial, cia ben kä Kuoth in la luuk nɛɛni diaal, kɛ yiey ji̱ cuŋni tin ca jak gɔw a thil diw. 24 Kä cia ben kä Yecu min no̱o̱ŋ mat ruac mi pay tuɔɔk, amäni kɛ riɛm in ca kith min te ni jɛn kɛ lua̱ŋ a leny riɛm E-bɛl. 25 Guɛcɛ jɛ ɛn ɣöö /cia ruacdɛ bi lo̱k ɛn ram ɛ ruacɛ. Kɛ ɣöö mi /ka̱n rɔ̱ leny, mëë cikɛ jɛ lo̱k ɛn ram mëë ci kɛ luek wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n, /canɛ rɔ̱ bi leny mi löknɛ ram in lueek kɔn nhial. 26 Kä cu jɔwdɛ piny lath, kä täämɛ cuɛ jɛ lat i̱, “Kɛ nyɔakdɛ /ca bi lath ni piny kärɔa bɛ jɛ lath amäni nhial.” 27 Rieet ti̱ti̱ “Kɛ nyɔakdɛ”, nyuɔthkɛ ni wuɔ̱c kä min cɛ lath ce̱tkɛ min ca cak, kɛ kui̱ kä ɣöö bi min /ca dee luäŋ kɛ lath duɔth. 28 Kɛ kui̱ ɛmɔ mi canɛ ciaaŋ kuäärä mi/cɛ lath jek, kuanɛ Kuoth la̱r tɛ̈th lɔaac kɛ pa̱lan kɛ jɛ, kɛ luth kɛnɛ dual, 29 kɛ ɣöö Kuothdan ce̱tdɛ kɛ ɛ mac mi pɛt ŋɔak.

Ɣi-bɛ-ru 13

1 A nhökdun kɛ rɔ̱ te thi̱n ni ciaŋ. 2 /Cuarɛ nyuur nɛɛni ti kuecɛ päl, kɛ ɣöö inɔ cu tha̱a̱ŋ nath ja̱a̱k nhial nyuɔ̱ɔ̱r a kuec kɛn ɛ. 3 Tiɛmɛ nɛy tin te yieenä ce̱tkɛ mi ta̱yɛ yieenä kɛ kɛ kɛɛl. Kä tiɛmɛ nɛy tin ciaŋkɛ a jiäk, ce̱tkɛ mi ciaŋkɛ yɛ a jiäk ce̱tkɛ kɛ. 4 A kuën luɔ̱thkɛ ɛ nɛy diaal, ɛ wut kɛnɛ ciek luɔ̱thkɛ kuëndiɛn agɔaa, kɛ ɣöö bi Kuoth nɛy ti ria̱r kɛnɛ dhööm luk. 5 Gaŋɛ rɔ̱ kä nhök yio̱o̱ni, kä a lo̱ckun pek kä min tekɛ yɛ, kɛ ɣöö ci Kuoth wee i̱, “Ɣän /cä yɛ bi met ba̱ny piny.” 6 Kä ɛnɔ dënɛ jɛ lat kɛ pek lɔaacdan i̱, “Kuäär ni Kuoth ɛ luäkdä, /cä bi dual. Ɛŋu mi dee raan ɛ lät kä ɣä?” 7 Tiɛmɛ bööthkun tëë la̱tkɛ yɛ ruac Kuɔth, carɛ pek teekädiɛn kä dɔapɛ ŋa̱thdiɛn. 8 Yecu Kritho, päärɛ pan, kä päärɛ wa̱lɛ, kä päärɛ a thil pek. 9 A yɛ /ca bo̱th jɔ̱ɔ̱r kɛ ŋi̱i̱cni diaal ti gööl ti kuecɛ. Gɔaaɛ ɛn ɣöö bi buɔ̱m lɔaac jek kɛ puɔ̱th baaŋ, a /ci mɔ a guur ŋuɔ̱tni kɛ kui̱ mi̱eth, tin /ca ciaaŋ gɔɔyä dee nöŋ nɛy tin guɔ̱ɔ̱rkɛ kɛ. 10 Ta̱nɛ kɛ yi̱k mi /ci nɛy tin lät rɛy kɛmɛkä te kɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ɣöö dee kɛ mi̱th thi̱n. 11 Kɛ ɣöö pua̱ny leyni tin ca riɛmdiɛn naŋ rɛy luaak palä ɛ bo̱o̱th palä in di̱i̱t, ala muc kɛ kui̱ dui̱rä, waŋkɛ kɛ jɔk wec. 12 Kä inɔ bä cu Yecu ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c rut jɔk wec kɛ kui̱ kä ɣöö bɛ naath lɛy kɛ riɛmdɛ. 13 Kɛ kui̱ ɛmɔ kuanɛ wä kä jɛ jɔk wec, kä ruɔ̱tnɛ ciaaŋ jiäk ce̱tkɛ mëë cɛ rut. 14 Kɛ ɣöö ɛn wanɛ mɛ thilɛ kɔn wec mi bi te thi̱n ni ciaŋ, görnɛ ni wec in bi ben. 15 Kä kɛ Yecu, kuanɛ Kuoth thöp muc liakä ni ciaŋ, tin la rieet thuɔk nɛɛni tin cɔalkɛ jɛ i̱ Kuäär. 16 /Cuarɛ lät kä ti gɔw päl, kɛnɛ nyuak kɛ tin tekɛ yɛ, kɛ ɣöö kɛn muc tɔ̱tɔ̱ tɛ̈thkɛ lɔc Kuɔth. 17 Luɔ̱thɛ bööthkun kä lua̱rɛ rɔ̱ kɛ, kɛ ɣöö tiɛtkɛ yieykun, kɛ ɣöö bikɛ Kuoth la̱t la̱tdiɛn. Akɛ la̱tkɛ jɛ kɛ tɛ̈th lɔaac, a /ci mɔ a jiääk lɔaac, kɛ ɣöö ɛn nɔmɔ thilɛ gɔɔy mi bɛ nöŋ yɛ. 18 Palɛ kɛ kui̱da, kɛ ɣöö ŋa̱ckɔ jɛ pa̱ny ɛn ɣöö cakɔ la̱t ni ti gɔw, kɛ ɣöö görkɔ ni lät cuŋni gua̱thni diaal. 19 Ɣän la̱ŋä yɛ kɛ ɣöö bia pal, kɛ ɣöö dee Kuoth ɣä luɔ̱c yɛ kɛ pɛ̈th. 20 Täämɛ a Kuoth malä, mëë jiɛc Kuääran ni Yecu li̱th, min la yieen deet in di̱i̱t, kɛ riɛm matdä ruac mi do̱raar, 21 kämɛ yɛ ciɛŋ gɔyni diaal kɛ ɣöö dërɛ ruacdɛ la̱t, kä derɛ min tɛɛth lɔcdɛ la̱t rɛydan kɛ Yecu Kritho. Kä a liak tekɛ jɛ a thil pek. Inɔnɔ. 22 Ɣän thiëëcä yɛ dämaari, ɛn ɣöö bia ruac comädä liŋ, kɛ ɣöö cä yɛ gɔ̱rikä a ciɛk. 23 Gɔaaɛ ɛn ɣöö bia jɛ ŋa̱c i̱ ca dämandan ni Ti-mo-thi lony yieenä, kä mi wëë mal ben bakɔ yɛ ben gui̱l kɛɛl. 24 Nërɛ bööthkun kɛnɛ ji̱ kɔaar Yecu tin ci Kuoth kɛ lɛy. Nërkɛ yɛ ɛ nɛy tin bëë kä I-ta-li. 25 A puɔ̱th Kuɔth tekɛ yɛn diaal.

Je-mɛth 1

1 Ɛ ɣän Je-mɛth in la kuany Kuɔth, kɛnɛ Kuääran ni Yecu Kritho. Thiëcä malun, yɛn döör I-thɛ-rɛl da̱ŋ wäl wi̱cdɛ rɛw tëë ca riaw wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n. 2 Dämaari, mi te yɛn kɛ rik ti ŋuan ti gööl a tɛth ni lo̱ckun, 3 kɛ ɣöö ŋäc yɛn ɛ ɛn ɣöö ɣɔ̱n ŋäthädun nöŋkɛ yɛ dhi̱eel. 4 Kä a dhi̱eel cop pekdɛ kɛ ɣöö dee ciaaŋdun kɛɛliw a mi gɔaa mi ro̱ŋ, kä thilɛ mi dee te jɔ̱ɔ̱r kä yɛ. 5 Mi tëëkɛ raan kä yɛ mi dak pɛlɛ, a jɛ pal Kuoth in mooc nɛy diaal kɛ tet mi lɔr kɛ tɛ̈th lɔaac, kä ba jɛ ka̱m ji̱. 6 Kä duundɛ ɣöö thiecɛ kɛ ŋa̱th a thil diw, kɛ ɣöö ram mi te diw ce̱tdɛ kɛ muaŋ baar mi jak jiɔam ɛ kä yɔ̱k ɛ jɛ. 7 Kɛ ɣöö ram mi ce̱tkɛ nɔ cärɛ kä rɛɛw, kä thilɛ mi ŋokɛ piny kä ti diaal tin lätdɛ, a jɛ /cɛ car ɛn ɣöö bɛ duɔ̱ɔ̱r jek kä Kuäär ni Yecu. 9 A raan ŋäthä mi can Kuoth liak, kɛ ɣöö ca kɛ kap nhial, 10 kä ɛ Krith-cin mi riäŋ riäŋ lɔcdɛ gɔaa mi ca jɛ luɔ̱c piny, kɛ ɣöö ram mi riäŋ bɛ thuɔ̱k ce̱tkɛ gaakni juaacni dɔaar. 11 Kɛ ɣöö la cäŋ a lɛp kɛ lëthdɛ kä bɛ juaac waŋ. Kä bɛ gaakni juaacni jakä pɛn, kä bi gɔɔydiɛn thuɔ̱k. Bɛ a jɛn ta̱a̱ raam mi riäŋ riäŋ ɛn nɔmɔ bä, jɛn bɛ ria̱r gua̱a̱th in lätdɛ lätkɛ. 12 Puɔ̱th akɛ ram mi ci ɣɔ̱ɔ̱n rut, kɛ ɣöö mi cɛ ɣɔ̱ndɛ luäŋ, bɛ muc teekä min cɛ lar ka̱m nɛy tin nhɔakɛ jɛ. 13 A thil ram mi laar jɛ, mi ca jɛ ɣɔam i̱, “Ɣɔ̱n ɣä Kuoth”, kɛ ɣöö /ca Kuoth dee ɣɔ̱n kɛ jiäk, kä thilɛ ram mi derɛ ɣɔ̱n. 14 Kä duundɛ ɣöö la raan a ɣɔ̱a̱nkɛ ɛ tin go̱o̱rɛ kä ba jɛ buath jɔ̱ɔ̱r ɛ di̱t lɔaacdɛ kɛ nyuɔɔnkɛ. 15 Di̱t lɔaac di̱ethɛ duer, kä mi ci duer piith a cɛ di̱t, duer no̱o̱ŋɛ lia̱a̱. 16 Dämaari ti nhɔakä, a yɛ /ca mɛt! 17 Ŋɔaani ti gɔw kɛnɛ muc diaal ti gɔw ɛlɔ̱ŋ bäkɛ nhial, ŋunkɛ Gua̱n buɔyä mi /ci rɔɔdɛ wany ce̱tkɛ ti̱eep in wany rɔ. 18 Kɛ ca̱rɛ kärɔaadɛ cɛ kɔn di̱eth kɛ ruacdɛ min thuɔ̱k, kɛ ɣöö bi kɔn a key nɛɛnikɛ tin nhiam tin cɛ cak. 19 Tiɛtdɛ nɛmɛ, dämaari ti nhɔakä, a nɛy diaal pɛ̈th kɛ li̱eŋ ŋɔaani kä akɛ, /ci pɛ̈th kɛ ruac, kä akɛ /ci gak kɛ pɛ̈th, 20 kɛ ɣöö gak ran /cɛ lät ni ciaŋ cuŋni Kuɔth. 21 Kɛ kui̱ ɛmɔ wuɔcɛ ciɛŋ nyuɔɔni diaal kɛnɛ jiäk diaal. Kä nhɔakɛ ruac mi ca piɛth rɛydun kɛ ciaŋ mi kɔ̱c kä te lua̱ŋ kɛ ɣöö bɛ tieydun kän. 22 La̱tdɛ min ca la̱r yɛ, mi wä liɛŋ ni yɛn kärɔa, kaaŋ yɛn ni rɔ̱. 23 Kɛ ɣöö mi la raan a liŋ ni ruac kärɔa, a /cɛ jɛ lät, ce̱tdɛ kɛ ram mi guic nhiamdɛ rɛy neenä. 24 Kɛ ɣöö guicɛ ni rɔɔdɛ, kä ni ɛn guäth in cɛ jiɛɛn bɛ ta̱a̱ in tekɛ jɛ cu pa̱l ruëëc. 25 Kä ram mi guic ŋut in thuɔ̱k pa̱ny ŋut in jak naath kä lɔr. /Ci wi̱cdɛ bi ruëëc, latdɛ ni lätkɛ diaal, kä jɛn ba jɛ poth rɛy lätnikɛ. 26 Kä mi caar raan ɛn ɣöö ɛ gua̱n ŋäthä, kä /cɛ thokdɛ yien, mɛɛtdɛ ni rɔ. Ɛn ciaŋ ŋäthädɛ thilɛ jɛ luɔt. 27 Ciaŋ ŋäthä min gɔaa pa̱ny kä /ka̱n nyon nhiam Kuɔth in la Gua̱a̱ra ɛ nɛmɛ, ɛ ɣöö bi tit ni gaat ti rɛ̈tni kɛnɛ män jɔɔkni rɛy riknikiɛn, kɛnɛ ɣöö bia rɔ̱ gaŋ a thil mɛ̈ɛ̈ny kä ɣɔw ɛ jiääk ɛmɛ.

Je-mɛth 2

1 Dämaari, ce̱tkɛ ji̱ ŋäthä rɛy Kua̱ran in buɔy ni Yecu Kritho, /cuarɛ jɛ car ɛn ɣöö tëëkɛ ram mi gɔaa ni jɛn kä ram in dɔ̱ŋ. 2 Kɛ ɣöö, mi tëë wut mi tekɛ ciik yiɛtni ti da̱a̱pni kɛnɛ bieyni ti gɔw mi ci ben dolädun, kä ci wut mi can mi tekɛ bieyni ti ci lɔth ben bä, 3 kä mi bia luɔ̱th ni wut in tekɛ bieyni ti gɔw, a wä yɛn i̱, “Kɛ puɔ̱ny kɔ̱a̱cdu, nyuuri wi̱i̱ kɔam ɛmɛ,” kä jiökɛ ram in can i̱, “Cuŋni wi̱nɛ mi,” kiɛ “Nyuuri piny ciöknikä.” 4 Kä /ken yɛn rɔ̱ ku thuŋ koc kamnikun, kä ci yɛn a kua̱r luɔ̱k ti carkɛ ni ti jiäk? 5 Yɛn, dämaari ti nhɔakä, liɛŋɛ jɛ. /Ken Kuoth nɛy ti can wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n ɛmɛ mɛk kɛ ɣöö bikɛ ria̱ŋ kɛ ŋa̱th, kä bikɛ a dieel kuäärä min ci Kuoth ɛ lar i̱ bɛ ka̱m nɛy tin nhɔakɛ jɛ? 6 /Ken yɛn can luɔ̱th! /Cikɛ kɛn nɛy tin ria̱ŋ ria̱a̱ŋ kɛn tin ciaŋkɛ yɛ a jiäk? Kä /cikɛ kɛn tin yɔ̱a̱ckɛ yɛ luɔ̱ɔ̱kni tɔ̱? 7 /Cikɛ kɛn nɛy tin kuëthkɛ ciöt in gɔaa min cɔalkɛ ni yɛ? 8 Mi ka̱pɛ ciaŋ ŋuɔ̱t kua̱r kɛɛliw kɛ thuɔ̱k la̱tdɛ ni gɔɔy, ce̱tkɛ min ca gɔ̱r i̱, “Bi gua̱n thieekädu nhɔk, ce̱tkɛ min nhɔki rɔɔdu.” 9 Mi nyuɔthɛ jɛ ɛn ɣöö koc yɛn naath, lät yɛn ni duer, kä bi ŋut yɛ lat ɛn ɣöö lapɛ ji̱ dueeri. 10 Kɛ ɣöö ram mi kääp ŋuɔ̱t kɛɛliw, kä bɛ tekɛ kɛl mi bɛ ya̱r, cɛ ŋut to̱l kɛɛliw. 11 Kä ɛ jɛn ram min ci jɛ lar i̱, “/Cu dho̱m,” cɛ jɛ lar bä i̱, “/Cu raan näk.” Mi /keni dhɔm, kä ci raan näk, ci ji̱n a gua̱n dui̱rä mi ci ŋuɔ̱t to̱l. 12 Ruacɛ, kä la̱tdɛ ce̱tkɛ nɛy ti ba luk kɛ ciaŋ ŋuɔ̱t in jak naath kä lɔr. 13 Kɛ ɣöö bi luk thil kɔ̱a̱c lɔaac kɛ kui̱ raam mi /ken kɔ̱a̱c lɔaac nyoth, kä kɔ̱a̱c lɔaac tiamɛ luk piny. 14 Dämaari, bi gɔɔydɛ a ŋu, mi laar raan ɛ i̱ tëëkɛ ŋa̱th kä thilɛ jɛ la̱t? Dee ŋa̱th ɛmɔ jɛ kän? 15 Mi tëë dämuɔɔr kiɛ nyimuɔɔr mi te juutdä kä dak mi̱ethdɛ min camɛ ni ciaŋ, 16 kä bi ram kɛl kä yɛ kɛ jiök i̱, “Wër kɛ mal, kum rɔ kä riäŋ rɔ,” kä /ka̱n jɛ moc ŋɔaani kɛ kui̱ pua̱ny, bi gɔɔydɛ a ŋu? 17 Kä ɛnɔ ŋa̱th kärɔaadɛ mi thil la̱t cɛ li̱w. 18 Kä bi ram kɛl wee i̱, “Ji̱n ti̱i̱ kɛ ŋa̱th, kä ta̱a̱ kɛ lät.” Nyuthni ɣä ŋa̱thdu a /ci lätku te thi̱n, kä bä ji̱ nyuɔ̱th ŋa̱thdä kɛ lätkä. 19 Mi ŋääthi jɛ ɛn ɣöö Kuoth ɛ kɛl, ci lät agɔaa. A cäŋɛ ni kuth tin jiäk ŋääth kɛn ɛ, kä lathɛ kɛ kɛ dual. 20 Ji̱n dɔ̱a̱r ɛmɛ, go̱o̱ri jɛ ɛn ɣöö ba ji̱ nyuɔ̱th ɣöö ŋa̱th mi thil la̱t ɛ baŋ? 21 /Ken A-bɛ-ram in la gua̱ndɔɔŋdan cuɔ̱ɔ̱ŋ jek kɛ kui̱ lätni, mëë cɛ gatdɛ ni Ay-dhɛk ka̱m Kuoth wi̱i̱ yi̱kä ala muc. 22 Nɛni jɛ bä ɛn ɣöö ci ŋa̱th lät ɛlɔ̱ŋ kɛnɛ lätkɛ kɛɛl, kä cu ŋa̱th cu a thuɔ̱k kɛ lät. 23 Kä ŋäci jɛ ɛn ɣöö cu ruac Kuɔth in ca gɔ̱r a thuɔk, min wee i̱, “Ci A-bɛ-ram Kuoth ŋäth, kä cua jɛ nhɔk kä jɛ ala ciaŋ cuŋni,” kä cua jɛ cɔl i̱, “määth Kuɔth”. 24 Nɛ̈nɛ jɛ ɛn ɣöö jek raan cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ kui̱ lätni a /ci mɔ a kɛ kui̱ ŋäthä kärɔa. 25 Kä ɛnɔ bä, /ken Ra-ɣab min la ciek mi riär cuɔ̱ɔ̱ŋ jek kɛ kui̱ lätnikɛ, mëë cɛ ja̱a̱k nyuɔ̱ɔ̱r cieŋdɛ, kä cuɛ kɛ jakä wä kɛ duɔ̱ɔ̱p mi dɔ̱ŋ? 26 Kɛ ɣöö ɛn nɔmɔ ce̱tdɛ kɛ puɔ̱ny mi thil yiëë mi ci li̱w, inɔ ŋa̱th mi thil lät ɛ mi ci li̱w bä.

Je-mɛth 3

1 Dämaari, a nɛy ti ŋuan kä yɛ /ci a ŋi̱eec, kɛ ɣöö ŋa̱cɛ jɛ ɛn ɣöö ba kɔn nɛy tin ŋi̱eeckɛ naath luk a bum ɛlɔ̱ŋ. 2 Kɛ ɣöö kɔn diaal la̱tnɛ dueer ti ŋuan. Kɛ ɣöö nɛy diaal tin /ca duer lät rɛy ruacdiɛn kɛ kɛn nɛy ti gɔaa a thil diw, kä tekɛ kɛ lua̱ŋ kɛ yiën pua̱nydiɛn kɛɛliw. 3 Mi la̱thnɛ gäk yieethä thukni jio̱o̱kni tuɔ̱ruɔ̱k kɛ ɣöö bikɛ kɔn luɔ̱th, ri̱tkɔn pua̱nykiɛn bä. 4 Kiɛ guɛcɛ murkäbni, a cäŋ ni min di̱tkɛ ɛlɔ̱ŋ, la lɔakɛ kɛ ɛ jiɔam ti buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m, kä ŋotkɛ rietkɛ kɛ ɛ ri̱i̱tni ti tɔatni, guäth ɔ go̱o̱r geer ɛ mɔ kɛ lɔcdɛ. 5 Kä ɛnɔ bä kä lɛp jɛn ɛ cuɔ̱ŋ pua̱ny mi tɔt, kä liakɛ rɔ kɛ ti di̱t. Kua rup mi di̱t i̱di kua waŋ ɛ mac mi tɔt ɛ! 6 Ce̱t lɛp ran kɛ mac. Lɛp ca la̱th rɛy cuŋni pua̱a̱nydan ala ro̱l nyuɔɔni, jɛn jakɛ puɔ̱ny kɛɛliw kä bi tekɛ nyuɔɔn, jakɛ ciaŋ ran mi gɔaa kɛɛliw kä waŋɛ, kä waŋɛ jɛ kɛ mac mi bä ni jɔɔkni. 7 Dëë ley diaal, kɛnɛ diit diaal, kɛ muɔɔl piɛny kɛnɛ rɛc yiëër diaal jakä muɔ̱l, kä cakɛ muɔ̱l ɛ raan. 8 Kä thilɛ ram mi dee lɛp muɔ̱l, ɛ gua̱n jiäkni mi /ci cuc, kä cɛ thia̱a̱ŋ kɛ lueŋ li̱eth. 9 Kä kɛ lɛp liaknɛ Kuäär ni Yecu kɛnɛ Gua̱a̱r in te nhial, kä lamnɛ naath tin ca cak kɛ cät Kuɔth. 10 Kä kɛ jɛn thok ɔ kɛl ɔ bä puɔ̱th kɛnɛ lam raar thi̱n. Dämaari, /cɛ rɔ lot inɔ. 11 Dee pi̱ ti gɔw kɛnɛ ti wac waac lo̱ny raar jiɛw ɔ kɛl ɔ? 12 Dee jiath ŋɔa̱a̱p kuer kɛ dɛy Ɔ-lipä, dämaari, kiɛ dee buɔ̱c kuer kɛ dɛy ŋɔa̱a̱p? Ɛpuc, /ci pi̱ ti wac waac rɔ dee loc ni pi̱ ti gɔw. 13 Ɛŋa mi pɛl mi jek luɔt ŋɔaani rɛydun? Nyuɔthɛ jɛ rɛy teekädun in gɔaa ɛn ɣöö lätkun la̱tdɛ kɛ kɛ gɔɔy rɛy pɛlä. 14 Kä mi ta̱yɛ kɛ tiɛɛl nyi̱ri kɛnɛ dääk nath rɛy lo̱cnikun, /cuarɛ rɔ liak thi̱n, kä /cuarɛ min la thuɔ̱k yär. 15 Pɛl ɛmɛ /ciɛ pɛl mi bä nhial, ɛ pɛl piɛny, mi /ci mɔ a duŋ yieekä, kä ɛ duŋ gua̱n jiäkni. 16 Kɛ ɣöö gua̱a̱th in te tiɛɛl thi̱n kɛnɛ dääk nath bɛ tekɛ nyuɔɔn kam nath kɛnɛ lät jiäkni diaal. 17 Kä pɛl in bëë nhial ɛ mi wic wic kɛ nhiam, kä tëëkɛ mal bä, gɔaaɛ, kä liŋɛ lui̱k, kä cɛ thia̱a̱ŋ kɛ kɔ̱a̱c lɔaac kɛnɛ lät ti gɔw, kä thilɛ jɛ li̱eny kiɛ mɛɛt. 18 Tekɛ gɔy cuŋni ti ba jek ɛ rëëc tëë ci pi̱eth kɛ mal.

Je-mɛth 4

1 Ɛŋu mi no̱ŋ ko̱o̱ri, kä ɛŋu mi no̱ŋ gak gaakni kamnikun? /Cikɛ no̱o̱ŋ di̱t lo̱cnikun kɛ ŋɔaani tin nyieeny rɛydun? 2 Go̱o̱r yɛn ŋɔaani, kä thilɛ kɛ kä yɛ, inɔ näk yɛn naath. Kä go̱o̱r yɛn ŋɔaani, kä /cia kɛ jek, inɔ gak yɛn, kä lat yɛn ni ko̱o̱ri. Thilɛ min go̱o̱r yɛn ɛ, kɛ ɣöö /ken yɛn Kuoth thiec. 3 Thiëcɛ ŋɔaani kä /cia kɛ jek, kɛ ɣöö thiec yɛn kɛ duer, thiec yɛn ni tin tɛ̈thkɛ lo̱ckun. 4 Yɛn nɛy tin /ca ŋäth! /Ci yɛn ɛ ŋäc ɛn ɣöö maar kɛ ɣɔw lotdɛ ni ɣöö tɛri kɛ Kuoth? Kɛ kui̱ ɛmɔ ram mi go̱o̱r ɣöö ba määth ɣɔaa, jakɛ ni rɔɔdɛ kä gua̱n tɛ̈r kɛ Kuoth. 5 Kä carɛ jɛ ɛn ɣöö ɛ baŋ ɛn min ca gɔ̱r rɛy ruaacni Kuɔth i̱, “Jɛn yiëë in ci Kuoth ɛ jakä cieŋ rɛydan go̱o̱rɛ jɛ bi kɔn a nɛɛkɛ kärɔa?” 6 Kä Kuoth cɛ kɔn moc kɛ puɔ̱th min di̱t, kɛ kui̱ ɛmɔ cuɛ wee i̱, “Lo̱k Kuoth nɛy ti liakɛ rɔ, kä duundɛ ɣöö cɛ puɔ̱th ka̱m nɛy ti mua̱l mua̱a̱l.” 7 Kɛ kui̱ ɛmɔ lua̱rɛ rɔ̱ Kuoth. Kä cuɔ̱ŋɛ a bum kɛ gua̱n jiäkni, kä bɛ rɔ bar kä yɛ. 8 Thiëëkɛ rɔ̱ kä Kuoth, kä jɛn bɛ rɔ thiëëk kɛ yɛ. Lakɛ tetkun, yɛn ji̱ dueeri, kä jakɛ lo̱ckun kä gɔw, yɛn nɛy ti cär kä rɛɛw. 9 A lo̱ckun jiath kä pa̱rɛ kä rötdɛ. A to̱kdun la pa̱run, kä ɛ tɛ̈th lɔaacdun la bath lɔaacdun. 10 Jakɛ rɔ kä ma̱l ma̱a̱l nhiam Kua̱r, kä bɛ yɛ kap nhial. 11 Dämaari kiɛ bɛ jɛ luk rɛy Kritho, /cuarɛ rɔ̱ lat jɔ̱ɔ̱r kamnikun. Ram mi wä mi jiääk lat kɛ kui̱ raadɔ̱diɛn, cɛ ruac a jiäk kɛ ŋut kä cɛ jɛ luk. Kä duundɛ ɣöö mi ci ŋut luk, ciɛ ji̱n läät ŋutdä, ɛ ji̱n luukdɛ. 12 Tëëkɛ ram kɛl mi la gua̱n ŋuɔ̱tni kä gua̱n luɔ̱k. Ɛ jɛn ɛn in tekɛ lua̱ŋ kɛ ka̱n nath kiɛ däk nath. Kä ɛ ji̱n ŋa mɔ deri gua̱n thieekädu luk ɔ? 13 Bia täämɛ, yɛn nɛy tin larkɛ jɛ i̱, “Ɛn walɛ kiɛ iruun banɛ wä cieŋ ɛmɛ kiɛ cieŋ ɛmi, kä banɛ te thi̱n kɛ ruɔ̱n kɛl, banɛ ŋɔaani wä kɔak kä banɛ yio̱w jek.” 14 Kä ŋotdɛ kui̱c yɛn min bi tuɔɔk iruun. Tëkdun ɛŋu? Ce̱t yɛn kɛ rur min la jɔc kɛ gua̱a̱th mi tɔt kä bɛ cu riaw. 15 Kä min dee yɛn ɛ lar dee yɛn wee i̱, “Mi nhɔk Kuäär ɛ, dɔ̱ŋ banɛ tëk banɛ nɛmɛ kiɛ ni mi wä la̱t.” 16 Kɛ ta̱a̱dun ɛmɔ lat yɛn ni liakdun kärɔ̱. Ɛn liak ɛmɔ kɛɛliw ɛ mi jiääk. 17 Inɔ ram mi ŋäc ɣöö derɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ la̱t, kä /cɛ jɛ bi la̱t, ɛ duer kä jɛ.

Je-mɛth 5

1 Bia täämɛ, yɛn nɛy tin ria̱ŋ ria̱a̱ŋ, rötdɛ kä wiee ɛ kɛ kui̱ rikni tin bä kä yɛ. 2 Ci ria̱ŋdun nuɔɔr, kä ca bieynikun cam ɛ diɛɛr. 3 Ci da̱a̱pdun kɛnɛ ciɛkdun in bo̱r kɛɛth, kä bi kɛ̈thdiɛn ɛmɔ a nyuuth kɛ kui̱dun, kä bɛ pua̱nykun cam ce̱tkɛ mi ca waŋ kɛ mac. Cia ria̱ŋdun dol kɛ kui̱ ni̱ni gutdä. 4 Nɛ̈nɛ jɛ, kök la̱a̱tni tëë ci lät rɛy ka̱a̱knikun /ken yɛnkɛ ka̱mkɛ wieekɛ, kä wiee la̱a̱tni tɔ̱tɔ̱ ca liŋ ɛ Kuäär in la Ruey Ɣɔaa. 5 Cia cieŋ wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n kɛ ti̱el kɛnɛ tɛ̈th lɔaac mi di̱i̱t. Cia rɔ̱ cuay kɛ cäŋ ŋutdä. 6 Cia gua̱n cuŋni kuɛ̈th li̱th, kä ci yɛn ɛ näk, kä /kenɛ yɛ thak jɔk. 7 Kɛ kui̱ ɛmɔ, dämaari, li̱epɛ kɛ biɛt amäni cäŋ in bi ben kɛ Kuäär ni Yecu. Nɛ̈nɛ jɛ, liip pi̱i̱th kakä ciɛk bɛɛl tin cɛ pith muun, bɛ kɛ lip bitdä, amäni mi ci nhiaal in jio̱l kɛnɛ nhiaal in jɔak dɛ̈m. 8 Amäni yɛn bä, li̱epɛ bitdä, buɔ̱mɛ lo̱ckun, kɛ ɣöö ci ben Kua̱r ni Yecu thia̱k. 9 /Cuarɛ rɔ̱ gɔny kamnikun dämaari kɛ ɣöö /ca yɛ bi luk. Nɛ̈nɛ jɛ, te Kuäär luɔ̱k cuŋä thok thiek. 10 Carɛ göök Kuɔth tëë wal dämaari tëë ci ruac kɛ ciöt Kua̱r ni Kuoth ala nyuuth kɛ ruɔ̱t kä ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c kɛnɛ li̱ep bitdä. 11 Ɛ puc cɔɔl kɔn kɛ i̱ ti ca poth kɛn nɛy tin tekɛ dhi̱eel. Cia dhi̱eel I-yob liŋ, kä cia ca̱p Kua̱r ni Kuoth nɛn, ɛn ɣöö Kuäär gɔaaɛ kä kɔ̱c lɔcdɛ. 12 Kä min te wi̱i̱ kä ti̱ti̱ diaal, dämaari, /cuarɛ rɔ̱ yac kɛ nhial, kiɛ wi̱c muɔ̱ɔ̱n kiɛ kɛ mi dɔ̱diɛn. Kä duundɛ ɣöö ɛ “Ɣɔ̱ɔ̱ndun” la “Ɣɔ̱ɔ̱n”, kä a “Ëëydun” la “Ëëy”, kɛ ɣöö dɔ̱ŋ /ca yɛ dee kuɛth kɛ luk. 13 Tëëkɛ ram kɛl kä yɛ mi tekɛ riɛk? A jɛ pal. Tëëkɛ ram mi tɛth lɔcdɛ? A jɛ kɛt diit puɔnyä. 14 Tëëkɛ raan rɛydun mi cɛ moc kɛ juey? A jɛ cɔɔl ɛldɛri, kä akɛ pal kɛ kui̱dɛ, kä a jɛ yierkɛ kɛ yieer kɛ ciöt Kua̱r ni Yecu. 15 Bi pal ŋäthä puɔ̱ny raam in tekɛ juey jakä gɔaa, kä bi Kuäär ni Yecu jɛ jiɛc. Kä bɛ ram mi ci dueer la̱t pälikä. 16 Kɛ kui̱ ɛmɔ a ramɔ lär ramɔ dueerkɛ, kä a ramɔ kɛ kui̱ raamɔ, kɛ ɣöö dee pua̱nykun gɔw. Pal gua̱n cuŋni bumɛ kä lätdɛ. 17 E-li-yaa ɛ raan ce̱t ta̱a̱dɛ kɛ ta̱a̱dan. Cuɛ pal kɛ lɔcdɛ kɛɛliw kɛ ɣöö /ci nhiaal bi dɛ̈m, kä /ken nhiaal dɛ̈m kɛ run da̱ŋ diɔ̱k wi̱cdɛ päth da̱ŋ bäkɛl. 18 Kä cuɛ rɔ nyɔk kɛ pal, kä cu pua̱r rɔ lɛp cuɛ dɛ̈m, kä cu mun dɛykɛ kuir. 19 Dämaari, mi tëëkɛ ram kɛl kä yɛ mi ci rɔ ciac raar kä thuɔ̱k, kä ca jɛ ɛ luɔ̱ɔ̱c jɔk ram kɛl, 20 ŋa̱cɛ jɛ ɛn ɣöö ram mi ci gua̱n dui̱rä luɔ̱c jɔk bathä bɛ tiey raam in ci duer kän li̱th, kä bɛ päl dueer ti ŋuan nööŋ.

1 Pi-tɔr 1

1 Ɛ ɣän Pi-tɔr in la jak Yecu Kritho, gɔ̱a̱rä yɛ warɛgak ɛmɛ yɛn nɛy tin la pɛ̈ɛ̈c kä Pɔn-täth, kɛnɛ Gä-lëë-cia, kɛ Ka-pa-do-cia, kɛnɛ E-cia, kɛ Bi-thi-nia. 2 Kɛ yɛn nɛy ti ca mɛk ce̱tkɛ ca̱r Kuɔth in la Gua̱a̱r in te nhial, kä ca yɛ jakä nɛy ti gɔw kɛ Yiëë Kuɔth kɛ ɣöö ba Yecu Kritho luɔ̱th kä bakɛ lɛy kɛ riɛmdɛ. A puɔ̱th kɛnɛ mal mi di̱i̱t te kɛɛl kɛ yɛ. 3 A liak tekɛ Kuoth in la Gua̱n Kua̱ran ni Yecu Kritho! Kɛ kɔ̱a̱c lɔaacdɛ min di̱i̱t ca kɔn nyɔk kɛ di̱eth kɛ ŋa̱th mi tëk pa̱ny kɛ jiëc Yecu Kritho li̱th. 4 Kä ɛn täämɛ ŋa̱thnɛ puth tin tekɛ Kuoth kɛ kui̱ nɛɛnikɛ. Kɛn puth ɛ tɔ̱ ci Kuoth kɛ tɔ̱w kɛ kui̱dun nhial guäth in /cikɛ bi kɛɛth kä /cikɛ bi jiääk kä /ci gɔɔydiɛn bi jiääk thi̱n. 5 Ca yɛ gaŋ ɛ buɔ̱m Kuɔth kɛ kui̱ ŋäthädun amäni mi ca ka̱n nyoth kɛ gua̱a̱th guutdä ɣɔaa. 6 Ɛn nɛmɛ bɛ lo̱ckun jakä tɛth, a cäŋ ɛn täämɛ kɛ gua̱a̱th mi tɔt bi yɛn rik ti gööl rut. 7 Kä luɔt rikni ɛ ɣöö bɛ thuɔ̱k ŋäthädun ŋa̱c, min gɔaa ni jɛn kä da̱a̱p in la däk mi ca jɛ ɣɔ̱n kɛ mac. Ŋa̱thdun bɛ yɛn nöŋ liak kɛnɛ wuɔ̱t kɛ luth mi wa Yecu Kritho nyoth. 8 Cäŋ ni min /ken yɛn ɛ nɛn, nhɔk yɛn ɛ. Kä a cäŋ ni min /ken yɛ jɛ nɛn ɛn täämɛ, ŋäth yɛn ɛ, kä tɛth lɔcdun kɛ jɛ ɛlɔ̱ŋ kɛ tɛ̈th mi /cia dee met luäŋ kɛ lat. 9 Kɛ kui̱ ɛmɔ jek yɛn ni ka̱n yieynikun min la luɔt ŋäthädun. 10 Ci göök ɛ go̱r agɔaa kä cikɛ jɛ ɣɔ̱n ɛn ɣöö bikɛ duɔ̱ɔ̱r ŋa̱c kɛ kui̱ känä nɛmɛ. Kä cukɛ ruac go̱o̱kä lat kɛ kui̱ puthä min ka̱mkɛ yɛ. 11 Kä cukɛ jɛ go̱r i̱ ba jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ɛ nɛy bi gua̱a̱th ben ɔ, kä bɛ ben i̱di. Ɛ jɛn gua̱a̱th in bi Yiëë Kritho in te rɛydiɛn ɛ nyuɔ̱thkɛ, min lat rik tin bi Kritho kɛ rut, kɛnɛ buay in bi ben kä jɛ. 12 Ca jɛ nyuɔ̱th göök tɔ̱tɔ̱ ɛn ɣöö lätkɛ kɛ kui̱dun a /ci mɔ a kui̱diɛn. Cakɛ nyuɔ̱th ŋɔaani tin ca la̱r yɛ täämɛ ɛ kɛn nɛy tin la̱tkɛ yɛ thuk ti gɔw kɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ, min ca ja̱k ni nhial. Kɛ kɛn ŋɔaani tin go̱o̱r ja̱a̱k nhial ɣöö bikɛ kɛ nɛn. 13 Kɛ kui̱ ɛmɔ rialɛ ca̱run ikä kɛ kui̱ la̱t, kä a wi̱cdun te jinä. La̱thɛ ŋa̱thdun kɛɛliw kä puɔ̱th in ba nööŋ ɛ Yecu Kritho mi wëë wä jɔɔc. 14 Ce̱tdɛ kɛ gaat ti tekɛ luth, /cuarɛ tëkdun lɛ jakä la̱tkɛ ɛ di̱t lɔaac nyuɔɔnikun ëë wal mëë ŋuɔtdɛ a kui̱c yɛn ŋɔak. 15 Gɔaa ni jɛn ɛn ɣöö bi yɛn a nɛy ti rɛl gɔɔydun rɔ rɛy lätnikun diaal, ce̱tkɛ min Kuoth in cɔɔl yɛ rɛl gɔɔydɛ rɔ. 16 Kä ca jɛ gɔ̱r rɛy buɔk i̱, “A gɔɔydun rɔ rɛl kɛ ɣöö rɛl gɔɔydä rɔ.” 17 Kä mi cɔl yɛn ɛ ala Guurun, ɛn ram in luk nɛy diaal a päär kɛ pek lätnikiɛn pa̱ny, ciaŋɛ rɔ kɛ dual kɛ gua̱a̱th ɛ lapɛ rööl wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n ɛ. 18 Ŋa̱cɛ jɛ ɛn ɣöö ca yɛ luɛl kä ciaaŋ nyuɔɔni mëë cia jek kä guurdɔɔŋnikun, /ca yɛ luɛl kɛ ti däk ce̱tkɛ ciɛk in bo̱r kɛ da̱a̱p. 19 Kä duundɛ ɣöö ca yɛ luɛl kɛ riɛm Kritho mi gɔaa mi ce̱tkɛ riɛm ruath dɛ̈ɛ̈l rɔɔmä mi thil mɛ̈ɛ̈ny kiɛ gua̱r. 20 Jɛn ca jɛ mɛk ɛ Kuoth a /ka̱n ɣɔw ni cak, kä duundɛ ɣöö ca jɛ nyoth kɛ gua̱a̱th ɛ jɔak ɛmɛ kɛ kui̱dun. 21 Kɛ jɛ ta̱yɛ kɛ ŋa̱th kɛ Kuoth, mi ci jɛ jiɛc li̱th, kä cuɛ jɛ ka̱m buay, kɛ ɣöö bi ŋa̱thdun kɛnɛ ŋa̱thdun kɛ ti bi ben te kä Kuoth. 22 Täämɛ kɛ kui̱ luthädun kɛ thuɔ̱k cia tieydun jakä wic wic, a cia tekɛ nhök mi thuɔ̱k kɛ dämuɔɔrikun tin Krith-cini. Inɔ nhɔakɛ rɔ̱ ɛlɔ̱ŋ kɛ lɔcdun kɛɛliw. 23 Kä ca yɛ nyɔk kɛ da̱p, kä jɛn tëk ɛmɔ /cɛ bä kä mi bi li̱w, duundɛ ɣöö bëë kä mi /ci bi li̱w. Bëë kä ruac Kuɔth in tëk. 24 Ci ruac Kuɔth wee i̱, “Ce̱t nɛy diaal kɛ juaac, kä ce̱t wuɔ̱t nath kɛ gaakni juaacni. Juaac la rɔlkɛ, kä la pɛn gaaknikiɛn, 25 kä ruac Kuɔth tëë thi̱n a thil pek.” Ruac ɛmɔ ɛ jɛn thok in gɔaa min ca la̱t yɛ.

1 Pi-tɔr 2

1 Wuɔcɛ rɔ kä jiäk diaal, kä kac kɛɛliw, kɛnɛ mɛɛt kɛɛliw, kɛ tiɛɛl kɛnɛ guer. 2 Ce̱tkɛ gaat ti ruɔri tin görkɛ ni cak ti wiɛc wiɛɛc, kä yɛn bä görɛ ni ŋi̱i̱c yieekä mi wic wic. Kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ bia cu rɛy känä, 3 mi cia jɛ ŋa̱c kä cia jɛ nɛn ɛn ɣöö Kuäär ni Kuoth gɔaaɛ. 4 Bia kä Kuäär, jɛn päm teekä min ca lo̱k ɛ naath, kä duundɛ ɣöö ca jɛ mɛk ɛ Kuoth, kä jɛn tëë luɔt mi di̱i̱t. 5 Kä yɛn pua̱nykun ce̱t yɛn kɛ päm in tëk a yɛ ta̱thkɛ ala duel yieekä, kɛ ɣöö bi yɛn a bööth palä ti gɔw ti rɛ̈lkɛ rɔ̱, kɛ ɣöö bia muc yieekä ti nhɔakɛ thöp Kuoth kɛ Yecu Kritho. 6 Kɛ ɣöö ca jɛ gɔ̱r rɛy ruaacni Kuɔth i̱, “Nɛ̈nɛ jɛ, ɣän kuëŋä päm rɛy Dha-yɔn, min la päm gɔŋtɔtdä mi ca mɛk, mi tekɛ luɔt mi di̱i̱t, Kä ram ɔ wä jɛ ŋäth ɔ, /ca jɛ bi jakä po̱c.” 7 Kɛ kui̱dun, yɛn nɛy tin ŋa̱th, jɛn ɛ min gɔaa mi tekɛ luɔt. Kä duundɛ ɣöö kɛ kui̱ nɛɛni tin /ca jɛ ŋäth, “Päm in ca lo̱k ɛ ta̱a̱th duëli, ɛ jɛn päm in ci ben a päm gɔŋtɔtdä duëël.” 8 Kä, “Ɛ jɛn päm in jak naath kä kɔ̱a̱thkɛ kɔa̱a̱thikä, ɛ jɛn päm in jak naath kä tɛth.” Kɔ̱a̱thkɛ kɔa̱a̱thikä kɛ ɣöö /ka̱n ruaacni Kuɔth luɔ̱th, ce̱tkɛ min ca la̱tkɛ i̱ bi kɛn ɛ la̱t. 9 Yɛn lapɛ thok duëël mi ca mɛk, ti bööth palä, mi la do̱r mi rɛl rɔ, nɛɛ Kuɔth ti rɛlɛ, kɛ ɣöö dee yɛn lätkɛ tin buɔ̱m buɔ̱ɔ̱m lat jɛn ram min cɔl yɛ raar rɛy muɔ̱th, cɔlɛ yɛ rɛy buɔyädɛ min gɔaa. 10 Mëëdan /ci yɛn a do̱r, kä duundɛ ɣöö ɛn täämɛ kɛ yɛn nɛɛ Kuɔth. Kä mëëdan /ka̱nɛ kɔ̱a̱c lɔaacdɛ jek, kä duundɛ ɣöö ɛn täämɛ ci yɛn kɔ̱a̱c lɔaac jek. 11 Nhöökä, ɣän la̱ŋä yɛn tin ce̱tkɛ rööl kɛnɛ ja̱a̱l ti ci jiɛɛn ro̱o̱liɛn ɛn ɣöö /ci lo̱ckun bi di̱t kɛ nyin jiäkni pua̱a̱ny tin tɛ̈rkɛ ko̱r kɛ tieydun. 12 Ciëŋɛ agɔaa rɛy Juri, kɛ ɣöö mi dee kɛ yɛ lat jɔ̱ɔ̱r i̱ lapɛ ji̱ nyuɔɔni, bikɛ lätkun tin gɔw nɛn kä bikɛ Kuoth liak kɛ cäŋ in bɛ ɣɔw ben gui̱l. 13 Kɛ kui̱ Kua̱r ni Yecu nhɔakɛ ruaacni nɛɛni diaal tin ruackɛ yɛ nhɔakɛ ruec kua̱r in di̱t ni jɛn kä ti diaal, 14 kiɛ ruëëc tin cɛ ja̱k kɛ ɣöö ba ji̱ dueeri ben duäc, kä ba nɛy ti la̱tkɛ cuŋ ben liak. 15 Kɛ ɣöö go̱o̱r Kuoth jɛ ɛn ɣöö ba ruac dɔa̱a̱ri ti kueckɛ ŋɔak jak kä bit kɛ lätni cuŋni. 16 Ciëŋɛ ala nɛy ti lɔr kä /cuarɛ lɔarun jak kä lät ti jiäk, kä duundɛ ɣöö ciëŋɛ ce̱tkɛ kuaany Kuɔth. 17 Luɔ̱thɛ nɛy diaal. Nhɔakɛ dämuɔɔri tin la ji̱ ŋäthä. Dualɛ kɛ Kuoth. Luɔ̱thɛ kuäär in di̱i̱t. 18 Kuaany, lua̱rɛ rɔ kua̱rkun kɛ luth mi di̱i̱t ɛlɔ̱ŋ, a /ci mɔ a kua̱r tin gɔw tin kɔ̱c lo̱ckiɛn kärɔ̱, amäni kua̱r tin ruac a jiäk. 19 Ɛn nɔmɔ ba cuɔ̱ɔ̱ŋ kä ji̱ mi rut raan ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c kɛ ɣöö tiimɛ Kuoth, a cäŋ cucɛ kɛ mi thil luɔt. 20 Kɛ ɣöö mi ruutdi duäc kɛ ɣöö ci duer la̱t, ɛ luɔt ŋukä ci jek ɔ? Kä duundɛ ɣöö mi lät yɛn ni cuŋ, kä cia cuuc kɛ kui̱dɛ, ɛ min gɔaa ɛlɔ̱ŋ nhiam Kuɔth. 21 Ca yɛ cɔl kɛ kui̱ kä mɛmɛ, kɛ ɣöö ci Kritho cuuc kɛ kui̱dun, kä cɛ yɛ ba̱ny nyuuth kɛ ɣöö bia guɔ̱ɔ̱r ni ciökɛ. 22 “Thilɛ duer mi cɛ la̱t, kä thilɛ ruac kacä mi ca met jek thokdɛ.” 23 Mëë ca jɛ kuɛth /kenɛ naath luɔ̱c kuëth. Kä mëë ca jɛ yak, /kenɛ naath dhiät, kä duundɛ ɣöö cuɛ ŋäth ni Kuoth in la luk kɛ cuŋ. 24 Jɛn puɔ̱nydɛ cɛ dueerkɔn kap, kɛ puɔ̱nydɛ mëë ca pua̱t jiaath, kɛ ɣöö bɛ kɔn lony a lɔr dueeri, kä banɛ tëk kɛ ciaŋ cuŋni. Ca yɛ jakä gɔw kɛ buɔ̱ɔ̱tkɛ. 25 Kɛ ɣöö mëëdan ci yɛn bath dup ce̱tkɛ rɔɔm. Kä duundɛ ɣöö ɛn täämɛ cia luny ni kä yieen deet kä gääŋ tieynikun.

1 Pi-tɔr 3

1 Kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ män, lua̱rɛ rɔ cɔwkun, a cäŋ thilɛ tha̱a̱ŋkiɛn luth kɛ ruac Kuɔth. Kɛ ɣöö dɔ̱ŋ ba lo̱ckiɛn ri̱t ɛ ciɛŋ määnkiɛn a thil ruac, 2 mi wäkɛ ciaŋ luthädun kɛ Kuoth kɛnɛ ciaŋ yupä pua̱a̱nydun wä nɛn. 3 /Cuarɛ maandun jakä gɔaa raar kɛ ta̱k mi̱emkun kiɛ pi̱ek pua̱ny kɛ da̱a̱p, kiɛ kɛ läth bieyni da̱p da̱a̱p. 4 Kä a maandun te rɛc lo̱cnikun. Kä a jɛ la gɔɔy mi kɔ̱c kɛnɛ yiëë mi bit, min tekɛ luɔt mi di̱i̱t nhiam Kuɔth. 5 Kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ, mëëdan cu män tin rɛ̈lkɛ rɔ̱ tin ci ŋa̱thdiɛn la̱th kä Kuoth rɔ pik kɛ maan ruac cɔɔnikiɛn nhɔk. 6 Ɛ jɛn ta̱a̱ ëë tekɛ Thara mëë cuɛ A-bɛ-ram luɔ̱th a cɔlɛ jɛ i̱, “Kuäärä.” Kɛ yɛn nyieekɛ pa̱ny, mi lät yɛn ni cuɔ̱ɔ̱ŋ, kä thilɛ mi dual yɛn kɛ jɛ. 7 Kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ yɛn wutni, ciëŋɛ kɛɛl kɛ mänkun kɛ ŋäc mi gɔaa ɛn ɣöö kɛ nɛy ti kɔ̱c. Ciaŋɛ kɛ luthä, kɛ ɣöö nyuakɛ puɔ̱th teekä Kuɔth kɛɛl kɛ kɛ. La̱tdɛ nɔmɔ kɛ ɣöö thilɛ mi bi palun gaŋ. 8 Kɛ jɔakdɛ bi yɛn diaal tekɛ mat rɛy yieekä, kɛnɛ ca̱r kɛl, kä nhɔakɛ rɔ ala ji̱ ciëŋ kɛ lo̱c ti kɔ̱c kɛnɛ cär ti mua̱l mua̱a̱l. 9 /Cuarɛ mi jiääk col kɛ mi jiääk, kiɛ kuëth kɛ kuëth, kä duundɛ ɣöö cuɔ̱lɛ naath ni mi gɔaa. Kɛ ɣöö ca yɛ cɔl kɛ jɛn nɛmɛ, kɛ ɣöö dee yɛn puɔ̱th jek. 10 Kä ca jɛ gɔ̱r i̱, “Ram mi go̱o̱r ɣöö bi lɔcdɛ tɛɛth kɛ tëk, kä go̱o̱rɛ ɣöö bɛ tekɛ ni̱n ti gɔw, a jɛ tiit lɛpdɛ kä ruac mi jiääk, kä a jɛ gaŋ thokdɛ kä lat ka̱a̱cni. 11 A rɔ ri̱i̱tdɛ kä jiäk, kä a jɛ lät cuŋ. A jɛ go̱o̱r mal, kä a jɛ do̱tdɛ lɛɛr. 12 Kɛ ɣöö waŋ Kua̱r ni Kuoth guɛcɛ ni ji̱ cuŋni, kä la ji̱thkɛ a lɛpɛ kɛ ɣöö bɛ paliɛn liŋ. Kä duundɛ ɣöö gak Kua̱r ni Kuoth kɛ nɛy tin la̱tkɛ jiäk.” 13 Täämɛ, ɛŋa mi bi yɛ lät kä mi jiääk mi görɛ ni lätni kä mi gɔaa? 14 A cäŋɛ mi cuc yɛn kɛ lätnidun kɛ ciaaŋ cuŋni, ba yɛ poth. /Cuarɛ dual kɛ min dual kɛ kɛ, kä /cuarɛ diɛɛr. 15 Kä duundɛ ɣöö luɔ̱thɛ Kritho ala Kuäär ni Yecu rɛy lo̱cnikun. Ni ciaŋ rialɛ rɔ̱ ikä kɛ ɣöö bia tekɛ mi luc yɛn ɛ ram mi thieec yɛ kɛ ŋa̱th in tekɛ yɛ, 16 kä latdɛ jɛ kɛ lɔc mi gɔaa mi tekɛ luth mi di̱i̱t. Jakɛ ca̱r lo̱cnikun kä buɔy, kɛ ɣöö mi cäŋ ca yɛ kuëth, bikɛ pöc kɛn nɛy tin ci ruac a jiäk kɛ kui̱ teekädun mi gɔaa rɛy Kritho. 17 Mi go̱o̱r Kuoth ɛ ɛn ɣöö bia cuuc, gɔaa ni ɣöö bia cuuc kɛ lätni kä mi gɔaa, kä ɣöö bia cuuc kɛ lätni kä mi jiääk. 18 Kɛ ɣöö ci Kritho cuuc bä kɛ duer ni kä kɛɛl kɛ nɛɛni diaal, ɛn ram mi gua̱n cuŋni cɛ cuuc kɛ kui̱ nɛɛni ti thil cuŋ, kɛ ɣöö bɛ yɛ naŋ nhiam Kuɔth. Cua puɔ̱nydɛ näk, kä cua jɛ jakä tëk kɛ yiëë. 19 Kä kɛ ta̱a̱dɛ thi̱n kɛ yiëëdɛ cuɛ wä kɛ ɣöö bɛ ruac Kuɔth wä la̱t yiey tin te guäth yieenä. 20 Kɛ yiey nɛɛni tëë /ka̱n Kuoth luɔ̱th mëëdan, mëë tëë li̱pä bitdä kɛ ni̱n tëë lät Nowa murkäbdɛ in di̱i̱t. Rɛy murkäbä cu nɛy ti tɔt ti pekdiɛn nɛy da̱ŋ bädäk kä rɔ̱, cukɛ kään thi̱n kɛ pi̱w. 21 Kɛn pi̱w tɔ̱tɔ̱ kɛ nyuuth la̱k nath in ci yɛ kän täämɛ. Kä /ciɛ lak nitdä raar puɔ̱nydun, duundɛ ɣöö ɛ ruac mi ca la̱r Kuoth kɛ lo̱c ti gɔw min ci yɛ kän kɛ jiëc Yecu Kritho li̱th. 22 Jɛn cɛ wä nhial a nyuurɛ cueec Kuɔth a ruaacɛ ja̱a̱k nhial, kɛnɛ kua̱r nhial diaal kɛnɛ bum.

1 Pi-tɔr 4

1 Kɛ kui̱ ɛmɔ mëë ci Kritho ti bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c rut kɛ puɔ̱nydɛ, amäni yɛn bä buɔ̱mɛ rɔ, kɛ ca̱r mi ce̱tkɛ ca̱rɛ, kɛ ɣöö ram mi ci bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c rut kɛ puɔ̱nydɛ /ci dueer lɛ ŋot thi̱n. 2 Kä ɛn täämɛ a wä nhiam bi tha̱a̱ŋ teekädu wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n thuk kɛ ca̱r Kuɔth, a /ci mɔ a min go̱o̱r raan ɛ. 3 Ci yɛn gua̱a̱th mi ro̱ŋ thuk kɛ lätni kä ti nhɔk Jur la̱tdiɛn, ci yɛn tëkdun thuk kɛ ciaŋ leerä, kɛnɛ lät jiäkni, kɛ yɔ̱ŋ kɔaaŋni, kɛnɛ ŋar baaŋ, kɛ lɔk, kɛ pa̱l kuthni guääyni. 4 Cikɛ ga̱a̱c kɛ ɣöö /ken yɛn rɔ̱ ma̱t kɛ täämɛ rɛy ciɛɛŋä yäämädiɛn, kä inɔ kuëthkɛ yɛ. 5 Kä duundɛ ɣöö bikɛ pek lätnikiɛn kuën ram min ci rɔ rialikä kɛ ɣöö bɛ nɛy tin tëk kɛnɛ nɛy tin ci li̱w luk. 6 Ɛ jɛn min ca thuk ti gɔw la̱t nɛy tin ci li̱w bä kɛ jɛ, kɛ ɣöö cäŋ ca pua̱nykiɛn luk ce̱tkɛ min ca nɛy diaal luk, dɔ̱ŋ bikɛ cieŋ kɛ yiëë ce̱tkɛ Kuoth. 7 Ci guut ŋɔaani diaal thia̱k, kɛ kui̱ ɛmɔ a wuɔ̱thkun ɣööŋ, kä ruɔ̱tdɛ rɔ̱ kɛ kui̱ palikun. 8 Kä min di̱t ni jɛn kä ti diaal nhɔakɛ rɔ̱ kɛ nhök mi thuɔ̱k, kɛ ɣöö nhök kumɛ dueer ti ŋuan piny. 9 Nyuɔ̱ɔ̱rɛ rɔ̱ agɔaa, a thil ŋɔa̱a̱ŋ. 10 Ce̱tdɛ kɛ yuup mucni Kuɔth ti gööl, lua̱kɛ rɔ̱ kamnikun ram ɔ kɛ muc in cɛ jek. 11 Ram mi ruac, a jɛ ruac ce̱tkɛ ram mi lat ni ruac Kuɔth. Kä ram mi lät naath ikä, a jɛ lät kɛ buɔ̱m min ci Kuoth ɛ ka̱m jɛ, kɛ ɣöö dëë Kuoth liak rɛy kä ti diaal kɛ Yecu Kritho. Kä buay kɛnɛ buɔ̱m kɛ nyinkɛ a thil pek. Inɔnɔ. 12 Nhöökä, /cuarɛ ga̱a̱c kɛ riɛk mi bɛc bɛc mi bi tuɔɔk kä yɛ kɛ ɣɔ̱ndun, ce̱t tëëkɛ mi yi̱i̱c naath mi tuɔɔk kä yɛ. 13 Kä a tɛth ni lo̱ckun ce̱tkɛ mi ruut yɛn bɛ̈c bɛ̈ɛ̈c Kritho kɛ jɛ kɛɛl, kɛ ɣöö dee lo̱ckun tɛɛth bä, mi wä buaydɛ wä jɔɔc. 14 Mi ca yɛ kuëth kɛ kui̱ cio̱tdä Kritho, ca yɛ poth, kɛ ɣöö te yiëë buɔyä min la Yiëë Kuɔth kɛ yɛ. 15 Kä duundɛ ɣöö a thil raan kä yɛ mi bi cuuc kɛ ɣöö ɛ nääk nath, kiɛ cuer, kiɛ gua̱n nyuɔɔni, kiɛ gua̱n wi̱eecni. 16 Kä mi cuc raan kɛ ɣöö ɛ Krith-cin, /cuarɛ jɛ car i̱ ɛ pöc, kä liak ni Kuoth kɛ ɣöö cia ciöt ɛmɔ jek. 17 Kɛ ɣöö ci gua̱a̱th cop kɛ ɣöö ba luk tok, kä ba jɛ tok kɛ ji̱ dhɔaar Kuɔth. Kä mi ba jɛ tok kɛ kɔn, kä bɛ kulɛ thuɔ̱k i̱di kɛ nɛy tin lökɛ thuk Kuɔth ti gɔw? 18 Kä ci bok wee i̱, “Mi bumɛ ɛn ɣöö ba gua̱n cuŋni kän, bɛ kulɛ te i̱di kɛ raam mi thil Kuoth, mi gua̱n dueeri?” 19 Kɛ kui̱ ɛmɔ a nɛy tin cuc ce̱tkɛ ruac Kuɔth akɛ la̱thkɛ rɔ̱ tetdä Cääkä in tekɛ ŋa̱th guäth in wäkɛ kɛ lätni gɔyni.

1 Pi-tɔr 5

1 Ɛn täämɛ ta̱a̱kɛ mi bä la̱r yɛ ɛldɛri. Ɣän bä ɛ ɣän ɛldɛr puɔ̱nydä, kä ɛ ɣän neen cucä Kritho. Kä ɣän bä buay nyuak kɛɛl kɛ yɛ. 2 Yienɛ det Kuɔth tin ca ka̱m yɛ, kä la̱tdɛ ce̱tkɛ yuɔ̱ɔ̱p ti gɔw. La̱tdɛ jɛ, kä /ciɛ ɣöö kuɔkɛ ni yɛ, ɛ ɣöö nhɔk yɛn ɛ i̱ bia jɛ la̱t ce̱tkɛ min go̱o̱r Kuoth ɛ. Kä /cuarɛ jɛ lät kɛ ɣöö bia yio̱w jek thi̱n, kä ɛ ɣöö go̱o̱r yɛnɛ i̱ bia jɛ la̱t kɛ lɔcdun kɛɛliw. 3 /Cuarɛ jɛ go̱r ɛn ɣöö bi yɛn a ruëëckiɛn, duundɛ ɣöö jakä rɔ̱ kä nyuuth mi gɔaa kä kɛ. 4 Kɛ ɣöö mi wä Yieen Deet in di̱i̱t wä jɔɔc bia kum kuäärä mi buɔy mi /ci bi met yaaw jek. 5 Kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ yɛn tin la ŋuɛ̈tni kɛn, nhɔakɛ ruac nɛɛni tin di̱t ni kɛn kä yɛ. Kä yɛn diaal la̱thɛ ni ciaŋ mi kɔ̱c kɔ̱c kɛ ɣöö bia rɔ̱ lätikä, kɛ ɣöö ci Ruac Kuɔth wee i̱, “Kuoth gaakɛ nɛy ti liakɛ rɔ̱, kä duundɛ ɣöö tho̱pɛ puɔ̱th ram mi kɔ̱c.” 6 Kɛ kui̱ ɛmɔ jakɛ rɔ kä kuiy tetdä Kuɔth in bum, kɛ ɣöö bɛ yɛ kap nhial kɛ gua̱a̱th in lot rɔ. 7 Ka̱mɛ jɛ ti diaal tin diɛrkɛ yɛ, kɛ ɣöö diɛɛrɛ kɛ kui̱dun. 8 Ruɔ̱tdɛ rɔ̱ɔ̱dun, kä ta̱yɛ jinä. Gua̱n tɛ̈run in la gua̱n jiäkni wurɛ ce̱tkɛ lony mi ŋa̱a̱r kä go̱o̱rɛ ram mi bɛ roc. 9 /Cuarɛ rɔ̱ luär jɛ, cuɔ̱ŋɛ a bum rɛy ŋäthädun kɛ ɣöö ŋa̱cɛ jɛ i̱ te dämuɔɔri rɛy ŋäthä diaal tin te wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n kɛn a rɛy cucä mi päär kɛ cuɔ̱c ɛmɛ. 10 Kɛ kɔr kä mi cia cuuc kä mi tɔt, bi Kuoth in tekɛ puth diaal min ci yɛ cɔal rɛy buɔyädɛ min do̱raar rɛy Kritho, jɛn puɔ̱nydɛ bɛ yɛ luäk kä bɛ yɛ jakä bum, kä bɛ yɛ jakä cuŋ a bum. 11 A buɔ̱m tekɛ jɛ amäni cäŋ kɛl. Inɔnɔ. 12 Cä yɛ gɔ̱a̱r warɛgak ɛ ciɛk ɛmɛ kɛ luäk Thil-ba-näth, min caarä ɛn ɣöö ɛ dämandan mi ŋa̱a̱thä. Ɣän cuɔmä yɛ kä latdä ŋäcdä ɛn ɣöö nɛmɛ ɛ puɔ̱th Kuɔth in thuɔ̱k. Cuɔ̱ŋɛ rɛydɛ a bum. 13 Kä ji̱ dolä Kuɔth in te kä Bɛ̈-bi-lɔn min ca mɛk ce̱tkɛ yɛ, ja̱kɛ yɛ kä maalɛ, kä nërkɛ yɛ ɛ gatdä ni Mak. 14 Nërɛ rɔ kamnikun, kɛ ci̱em nho̱kä Krith-cini. A mal tekɛ yɛn diaal tin te rɛy Kritho.

2 Pi-tɔr 1

1 Ɛ ɣän Thay-mɔn Pi-tɔr in la läät kä jak Yecu Kritho, gɔ̱a̱rä yɛ warɛgak ɛmɛ, yɛn nɛy tin ci ŋa̱th mi gɔaa mi ce̱tkɛ ŋa̱thda jek kɛ ciaŋ cuŋni Kuɔthdan kɛnɛ Käändan ni Yecu Kritho. 2 A puɔ̱th kɛnɛ mal mi di̱i̱t tekɛ yɛ rɛy ŋäcä Kuɔth kɛnɛ Yecu in la Kuääran. 3 Kä buɔ̱m kuoothä Kuɔth cɛ kɔn ka̱m ti diaal tin görnɛ kɛ kui̱ teekä ŋäthä mi thuɔ̱k kɛ ŋäcdan kɛ ram in cɔɔl kɔn kɛ buaydɛ kɛnɛ gɔɔydɛ. 4 Kɛ kɛn muc ti̱ti̱ cɛ kɔn ka̱m mi di̱i̱t kɛnɛ muc tin di̱t gɔɔydiɛn ɛlɔ̱ŋ tin cɛ la̱r kɔn. Kɛ ɣöö kɛ kɛ dee yɛn kään kä nyuɔɔn in te wi̱i̱ muɔ̱ɔ̱n, min bä kɛ kui̱ di̱tdä lɔaac kɛ ti jiäk, kä dɔ̱ŋ dee yɛn te nyuaakä ciɛɛŋä Kuɔth in rɛl rɔ. 5 Kɛ kui̱ ɛmɔ la̱tdɛ a bum kɛ ɣöö bia ŋa̱thdun rep kɛ ciaŋ mi gɔaa, kä bia ciaŋ mi gɔaa rep kɛ ŋäc ŋɔaani, 6 kä bia ŋäc ŋɔaani rep kɛ ruɔ̱t lɔaac, kä bia ruɔ̱t lɔaac rep kɛ dhieel, kä bia dhieel rep kɛ ciaŋ luthä mi gɔaa, 7 kä bia ciaŋ luthä mi gɔaa rep kɛ gɔɔydun kɛ gaatmuɔɔri, kä bia gɔɔydun kɛ gaatmuɔɔri rep kɛ nhök. 8 Mi te ŋɔaani ti̱ti̱ rɛydun kä rëpkɛ rɔ̱ agɔaa, ba yɛ luäk kɛ ɣöö bi yɛn a nɛy ti gɔw ti tekɛ dɛy rɛy ŋäcä Kua̱ran ni Yecu Kritho. 9 Kɛ ɣöö ram mi dak ŋɔaani ti̱ti̱ kä jɛ dak guecdɛ, kä ɛ cɔr, kä cɛ jɛ pa̱l ruëëc ɛn ɣöö ca jɛ lak kä dueerkɛ tëë kɔn. 10 Kɛ kui̱ ɛmɔ, dämaari, ɣɔ̱a̱nɛ jɛ ɛlɔ̱ŋ ɛn ɣöö bia ciötdun kɛnɛ mëkdun kä Kuoth jakä thuɔ̱k, kɛ ɣöö mi wä yɛn ɛ la̱t /cia kɔ̱th bi kɔ̱thikä. 11 Kɛ jɛn duɔ̱ɔ̱p ɛmɔ ba yɛ moc cuɔ̱ɔ̱ŋ kɛ ɣöö bia wä rɛy Kuäärä Kua̱ran kä Käändan ni Yecu Kritho mi do̱raar. 12 Kɛ kui̱ ɛmɔ göörä jɛ ɛn ɣöö bä yɛ la ti̱emä ŋɔaani ti̱ti̱, a cäŋ ŋäc yɛn kɛ ni wen, kä ca yɛ yiath piny a bum rɛy thukä min bä kä yɛ. 13 Caarä jɛ ɛ cuɔ̱ɔ̱ŋ kä ɣä ɛn ɣöö bäkɛ ti̱em yɛ min ŋuɔtdä kɛ tëk. 14 Kɛ ɣöö ŋa̱cä jɛ ɛn ɣöö bä puɔ̱ny ɛmɛ ba̱ny piny ce̱tnikɛ min ci Kuääran ni Yecu Kritho jɛ la̱r ɣä a jɔc. 15 Kä bä jɛ ɣɔ̱n ɛn ɣöö dee yɛn ŋɔaani ti̱ti̱ lɔ̱ tim gua̱thni diaal kɛ kɔr li̱ethdä. 16 Kä mëë la̱rkɔ yɛ buɔ̱m benä Kua̱ran ni Yecu Kritho, /ci nɛy lät ni yɛ cäätni pɛlä ti ca la̱t ɛ raan. Kä duundɛ ɣöö kɔn cakɔ di̱t Yecu nɛn kɛ wäŋkɔ pa̱ny. 17 Kɛ ɣöö cɛ luth kɛnɛ wuɔ̱t jek kä Kuoth in la Gua̱n, mëë ci jɔw Kuɔth ruac kɛ jɛ kɛ buaydɛ wëë i̱, “Nɛmɛ ɛ jɛn Gatdä min nhɔakä, in tɛth lɔcdä kɛ jɛ.” 18 Kɔn pua̱nykɔ cakɔ jɔw ɛmɔ liŋ min bëë nhial, mëë ta̱kɔ wi̱i̱ pa̱a̱m mi rɛl rɔ kɛ jɛ kɛɛl. 19 Kä cuɛ ruaacni göökni cu jakä thuɔ̱k kä kɔ. Gɔaa ɛ ɛn ɣöö bia ruac ɛmɛ dhil liŋ agɔaa, kɛ ɣöö ce̱tdɛ kɛ lɛmbär mi buɔy guäth mi col col, amäni mi ci ɣɔw baak kä ci cier bakä buay rɛy lo̱cnikun. 20 Kɛ nhiam kä ti diaal bia nɛmɛ dhil ŋa̱c, ɛn ɣöö thilɛ ruac go̱o̱kä buɔk mi la ruac mi lat gök ɛ kärɔa. 21 Kɛ ɣöö thilɛ ruac go̱o̱kä mi ci met tuɔɔk kä raan, duundɛ ɣöö ɛ Yiëë in Gɔaa in Rɛl Rɔ ɛn min kämkɛ ruac Kuɔth.

2 Pi-tɔr 2

1 Cu göök ka̱a̱cni rɔ jiɛc bä rɛy nath, ce̱tkɛ min bɛ tekɛ ŋi̱eec ka̱a̱cni rɛydun. Kɛn bikɛ ŋi̱i̱c mi kac mi bi naath bath ŋi̱eec. Kä bikɛ Ŋi̱i̱c in di̱i̱t, in ci kɛ luɛl jay, inɔ kɛn bikɛ rɔ̱ nöŋ da̱k kɛ pɛ̈th. 2 Kä cäŋɛ jɛn inɔ bi nɛy ti ŋuan dup nyuɔɔnikiɛn guɔ̱ɔ̱r, kä kɛ kui̱diɛn ba duɔ̱ɔ̱p thukä lat jɔ̱ɔ̱r. 3 Kä kɛn ŋi̱eec ka̱a̱cni ti̱ti̱ kɛ di̱t lɔaacdiɛn ba nyinkun pɛl kɛ ruaacni ka̱a̱cni. Kä luk ëë ca lar kɛ kui̱diɛn ni wal /ka̱n jɛ päl, kä /ken dääkdiɛn niɛɛn. 4 /Ken Kuoth ja̱a̱k nhial tëë ci duer pälikä. Cuɛ kɛ yuɔr guäth maac mi thil pek, kä cuɛ kɛ jakä wä kɔ̱a̱kni ti cuɔl cuɔɔl, kɛ ɣöö ba kɛ gaŋ thi̱n amäni caŋ luɔ̱k 5 /Ken Kuoth ɣɔw ëë wal päl, kä cuɛ Nowa mëë lat ruac kɛ kui̱ ciɛŋä cuŋni kän kɛnɛ nɛy da̱ŋ bärɔw kɔ̱kiɛn, mëë cɛ nyɔc nööŋ rɛy nɛɛni ti thil Kuoth. 6 Ci Kuoth rɛk Thɔ-dɔm kɛnɛ Go-mo-ra waŋ a bikɛ a ŋɛ̈th. Kä cuɛ kɛ jakä nyuuth kɛ kui̱ kä min bi tuɔɔk kä ji̱ jiäkni ti thil Kuoth. 7 Kä cuɛ Lɔt in la gua̱n cuŋni kän, mëë ca lɔcdɛ jakä jiɛth kɛ ciaŋ leerä nɛɛni ti jiäk, 8 Cu wut ɛ gua̱n cuŋni nɔmɔ cieŋ rɛydiɛn, kɛ cäŋ kɛ cäŋ cu lɔcdɛ jiath kɛ kui̱ lätni tin jiäk tin cɛ nɛn kä cɛ liŋ. 9 Kä inɔ ŋäc Kuoth ɛ ɛn ɣöö bɛ ji̱ cuŋni kän rɛy ɣɔ̱ɔ̱nikiɛn, kä bɛ nɛy tin thil Kuoth duäc amäni cäŋ luɔ̱k. 10 Kä bɛ di̱t kä nɛy tin guɔ̱ɔ̱rkɛ ni tin go̱o̱r pua̱nykiɛn kɛ kɛnɛ nɛy tin lo̱k luth Kuɔth. Kɛn ŋi̱eec kacä ti̱ti̱ kɛn bumkɛ kä ruackɛ ni nyiäthä. /Cikɛ dual kɛ ɣöö bikɛ ja̱a̱k nhial ti gɔw lat jɔ̱ɔ̱r. 11 Kä cäŋ ni min di̱t ni buɔ̱m ja̱a̱kni kɛnɛ lua̱ŋdiɛn kä kɛn ŋi̱eec kacä ti̱ti̱, /ken ja̱a̱k nhial kɛ gɔany kɛ kui̱ kuethni tɔ̱tɔ̱ nhiam Kua̱r ni Kuoth. 12 Kä duundɛ ɣöö kɛn nɛy ti̱ti̱ la kɛn mi kui̱c kɛn ɛ a kueth. Kɛn ce̱t kɛn kɛ ley tin thil ca̱r rɛy lätnikiɛn, dapkɛ kɛ kɛ ɣöö bakɛ käp kä bakɛ näk. Mi wa ley ɛ tɔ̱ wä däk bakɛ däk bä. 13 Kɛn bakɛ cuɔ̱l cuɔ̱c mi ce̱tkɛ cuɔ̱c ëë ci kɛn ɛ lät kä naath. Kä ca̱riɛn kɛ kui̱ tɛthä lɔaac ɛ ɣöö bikɛ yɔ̱ŋ kɛ cäŋ däär kɛɛliw. Kɛn kɛ pia̱ri kɛnɛ mɛ̈ɛ̈nyni, kɛn ŋarkɛ kɛ tɛ̈th lɔaac guäth in mi̱thkɛ kɛɛl kɛ yɛ. 14 Kɛ wäŋ ti ci thia̱a̱ŋ kɛ dhöm, /ka̱n lätni dueeri ka̱p cuɔ̱ŋ. La buathkɛ nɛy tin kɔ̱c dui̱rä. Tekɛ kɛ lo̱c ti ca ŋi̱eec kɛ da̱r. Kɛ gaat ti ca bit! 15 Kɛn ca duɔ̱ɔ̱p in cuŋ ba̱ny piny, cu bath ni kɛn, cukɛ guɔ̱ɔ̱r ni ciaŋ Bil-am gat Bɛ-or, min nhɔk ni kök kɛ kui̱ lätni ti jiäk. 16 Kä cua jɛ luek kɛ duerɛ. Cu muul mi /cia ruac, ruac kɛ jɛ kɛ jɔw ran, kä cuɛ yɔ̱ŋ go̱kä nɔmɔ ka̱p cuɔ̱ŋ. 17 Ce̱t nɛy ti̱ti̱ kɛ jieer ti thil pi̱ kɛnɛ pua̱a̱r ti lɔk thulkɛ. Ca gua̱a̱th mi col rialikä kɛ kui̱diɛn. 18 Kɛn liakɛ rɔ̱ kɛ rieet ti thil luɔt, kɛ gör kä tin go̱o̱r puɔ̱nykɛ. Kɛn pɛlkɛ nɛy tin pay rɔ̱ bar kä nɛy tin guɔ̱ɔ̱rkɛ dup ti jek. 19 Kä lät kɛn kɛ ɣöö bakɛ jakä lɔr, kä duundɛ ɣöö kɛn pua̱nykiɛn kɛ kuaany nyuɔɔni. Kä naath kɛ kuaany kä mɔ cikɛ tiam ɔ. 20 Kä mi cikɛ rɔ̱ bar kä jiäk ɣɔaa ɛmɛ kɛ ŋäcdiɛn kɛ Kuääran kä Käändan ni Yecu Kritho, kä mi cakɛ nyɔk kɛ käp ɛ kɛn, kä cakɛ nyɔk kɛ tiëm, kɛn bi ciaaŋdiɛn ɛ jɔak ɛmɛ jiääk ni jɛn kä ciaaŋdiɛn ëë nhiam. 21 Kä dee gɔaa ni jɛn kɛ kɛ ɛn ɣöö /ka̱n duɔ̱ɔ̱p ciɛŋä cuŋni kɔŋ ŋa̱c. Kä kɛ kɔr kä mi jɛ ŋa̱c, bɛ jiääk ɛlɔ̱ŋ ɛn ɣöö bikɛ rɔ̱ riet jɔk kä ŋut in rɛl rɔ min ca ka̱mkɛ. 22 Cɛ tuɔɔk kä kɛ ce̱tkɛ min ca lat ɛ ruac pɛli i̱, “La jio̱k a loc kä min cɛ ŋɔk,” kä, “Kundhur mi ca lak la locɛ tuääk.”

2 Pi-tɔr 3

1 Nhöökä, nɛmɛ ɛ jɛn rɛw warɛgakä mëë cä gɔ̱a̱r yɛ. Kä rɛydiɛn kɛn da̱ŋ rɛw jiaacä ni ca̱run in gɔaa kɛ ti̱mdun ti̱ti̱. 2 Göörä ɣöö bi yɛn ruaacni tëë ca lat ɛ göök tin rɛ̈lkɛ rɔ̱ tëë wal tim, kɛnɛ luëëk Kua̱r ni Yecu kä Kään mëë ca la̱t yɛ ɛ jaakun tin la ji̱ kɔaar Yecu. 3 Bia nɛmɛ dhil ŋa̱c kɛ nhiam, ɛn ɣöö bi ji̱ boorä ben kɛ ni̱n tin jɔak, nɛy ti guɔ̱ɔ̱rkɛ ni di̱t lɔaacdiɛn kɛ tin go̱o̱r pua̱nykiɛn kɛ. 4 Kä bikɛ wee i̱, “Ruac ëë cɛ lat kɛ kui̱ benä Yecu anikä? Kɛ ɣöö ni mëë ci gua̱ndɔɔŋnikɔ li̱w, ŋot ti diaal nikɛ ta̱a̱ ëë tekɛ kɛ ni mëë tuɔkɛ ɣɔw kɛ ca̱k!” 5 Kä a ŋäc kɛn ɛ cukɛ thuɔ̱k ɛmɛ lo̱k, ɛn ɣöö mëëdan kɛ ruac Kuɔth cua nhial cak, kä cu piny päl raar rɛy pi̱i̱ni, kä cua jɛ da̱a̱k kɛ pi̱. 6 Kä kɛ pi̱ cua ɣɔw gua̱th ëëdan luɔ̱ny pi̱ nyɔac, kä cuɛ jɛ däk. 7 Kä kɛ jɛn riet Kuɔth ɔ kɛl ɔ, ca nhial kɛnɛ piny tin te thi̱n täämɛ kuëŋ go̱lä kɛ ɣöö bakɛ däk kɛ mac. Cakɛ tɔ̱w kɛ kui̱ ca̱ŋ luɔ̱k in di̱i̱t kɛnɛ däk nɛɛni tin thil luth kɛ Kuoth. 8 Kä duundɛ ɣöö yɛn nhöökä, /cuarɛ thuɔ̱k ɛmɛ päl ruëëc, ɛn ɣöö ce̱t cäŋ kɛl kɛ run ti bathdɔɔr kä Kuäär ni Kuoth, kä ce̱t run ti bathdɔɔr kɛ cäŋ kɛl kä jɛ. 9 /Ci Kuäär ni Kuoth a niy niy kɛ min cɛ lar i̱ bɛ la̱t, ce̱tkɛ duɔ̱ɔ̱p in car tha̱a̱ŋ nath ɛ niy niiy. Kä duundɛ ɣöö päl Kuoth ni lɔcdɛ piny kɛ yɛ. Kɛ ɣöö /cɛ jɛ go̱r i̱ bi ram kɛl bath kä yɛ, go̱o̱rɛ ɣöö bi nɛy diaal rɔ ri̱t dueerikiɛn. 10 Kä duundɛ ɣöö bi cäŋ Kua̱r ni Yecu ben ce̱tkɛ kueel, kä bi pua̱a̱r cu thil kɛ wuɔ̱w mi di̱i̱t, kä bi nyin nhial diaal waaŋ kɛ mac. Kä bi piny kɛnɛ ti diaal tin ca la̱t thi̱n, bikɛ pɛ̈t. 11 Kɛ ɣöö bi ŋɔaani diaal ti̱ti̱ däk kɛ duɔ̱ɔ̱p ɛmɛ, kä bi yɛn ku la nɛy ti te i̱di? Gɔaaɛ ɛn ɣöö bia cieŋ kɛ ciaaŋ mi rɛl rɔ kä tekɛ luth Kuɔth. 12 Liɛpɛ cäŋ Kuɔth kä jakɛ jɛ kä bëë kɛ pɛ̈th, kɛ jɛn cäŋ in ba nhial kɛɛliw dɔp a bɛ waaŋ, kä bi nyin nhial diaal cu lëër. 13 Kä duundɛ ɣöö ce̱tkɛ ruacdɛ min ca lar liɛpnɛ ciëŋ nhial kɛnɛ piny tin pay cak, gua̱a̱th in cieŋ cuŋ thi̱n. 14 Kɛ kui̱c ɛmɔ nhöökä, min liɛpɛ ŋɔaani ti̱ti̱, ɣɔ̱a̱nɛ jɛ ɛn ɣöö bi yɛn a wiɛc wiɛɛc ti thil bɛ̈ɛ̈l kä thil mɛ̈ɛ̈ny, kä ta̱yɛ kɛ mal kɛ Kuoth. 15 Kä carɛ jɛ ɛn ɣöö päl lɔaac Kua̱ran piny ɛ jɛn la ka̱ndan ɔ. Ce̱tkɛ mëë ca gɔ̱a̱r yɛ ɛ dämandan min nhɔaknɛ ni Puɔl, kɛ pɛl ëë ca ka̱m jɛ. 16 Cɛ gɔ̱a̱r kɛ kui̱ kä mɛmɛ rɛy warɛganikɛ diaal. Tëëkɛ tha̱a̱ŋ ŋɔaani rɛydiɛn ti bum luɔtdiɛn, ti ca lat ɛ nɛy ti kui̱c ŋu ti thil ca̱r ni dɔ̱ɔ̱rä kɛ kui̱ däkädiɛn, ce̱tkɛ min la kɛn jɛ a lät kä ruaacni Kuɔth tin kɔ̱ŋ. 17 Yɛn nhöökä, kɛ ɣöö cia mɛmɛ kɔŋ ŋa̱c, niɛkɛ rɔ̱, kä a yɛ /ca bi böth jɔ̱ɔ̱r ɛ dueer nɛɛni tin lökɛ ŋut, a bia bath kä ŋa̱thdun. 18 Kä duundɛ ɣöö piɛthɛ rɛy puthä kɛnɛ ŋäc Kua̱ran kä Käändan ni Yecu Kritho. A buay tekɛ jɛ ɛn täämɛ, amäni cäŋ kɛl. Inɔnɔ.

1 Jɔ̱ɔ̱n 1

1 Kɔn la̱rkɔ yɛ mëë te thi̱n ni tukä ɣɔaa, mëë cakɔ liŋ, kä cakɔ nɛn kɛ wäŋkɔ, mëë cakɔ guic kä cakɔ thiap kɛ tetkɔ, min la riet teekä. 2 Ca tëk ɛmɔ jakä jɔc, kä cakɔ jɛ nɛn, kä cakɔ ruac kɛ kui̱dɛ, kä la̱rkɔ yɛ tëk in do̱raar mëë te kɛɛl kɛ Gua̱a̱r in te nhial, kä ca nyuɔ̱th kɔn. 3 Ɛn min cakɔ nɛn kä cakɔ liŋ cakɔ jɛ la̱t yɛ bä, kɛ ɣöö dee yɛn tekɛ nyuaak kɛ kɔ kɛɛl. Kä nyuakdan tëë kɛɛl kɛ Gua̱a̱ra kɛnɛ Gatdɛ ni Yecu Kritho. 4 Kä gɔ̱a̱rkɔ yɛ ti̱ti̱ kɛ ɣöö dee tɛ̈th lɔaacdan ro̱ŋ. 5 Mɛmɛ ɛ jɛn ruac ëë cakɔ liŋ kä jɛ, kä la̱rkɔ jɛ yɛ, ɛn ɣöö Kuoth ɛ buay kä thilɛ muth mi te rɛydɛ. 6 Mi laar kɔn ɛ ɛn ɣöö ta̱nɛ kɛ nyuaak kɛ jɛ, kä jäl kɔn rɛy muɔ̱th, kac kɔn ni kac, kä /ci kɔn lät ni thuɔ̱k. 7 Kä mi jäl kɔn rɛy buɔyä, ce̱tkɛ min tëë rɛy buɔyä, ta̱nɛ kɛ nyuaak kamnikɔn, kä ci riɛm Gatdɛ ni Yecu dueerkɔn diaal lak raar. 8 Mi laar kɔn ɛ ɛn ɣöö thilɛ kɔn duer, kaaŋ kɔn ni rɔ̱, kä /ci thuɔ̱k te rɛydan. 9 Kä mi lat kɔn dueerkɔn, jɛn ram in gua̱n cuŋni min tekɛ ŋa̱th, bɛ kɔn pälikä kɛ dueerkɔn, kä bɛ kɔn lak kä nyuɔɔn diaal. 10 Mi laar kɔn ɛ ɛn ɣöö /ka̱nkɔ duer, jak kɔn ni jɛ kä gua̱n kacä, kä /ci rietdɛ te rɛydan.

1 Jɔ̱ɔ̱n 2

1 Nyin tiɛtnikä, ɣän gɔ̱a̱rä yɛ ti̱ti̱ kɛ ɣöö /ci yɛn bi duer. Kä mi tëëkɛ ram mi ci duer, te kɔn kɛ ɣo̱o̱r kɛɛl kɛ Gua̱a̱ra ɛ jɛn Yecu Kritho in la gua̱n cuŋni. 2 Kä ɛ jɛn muc in ca luɛl ni dueerkɔn, kä /ciɛ kui̱ dueerikɔn kärɔ̱, kä amäni dueer ɣɔaa diaal. 3 Täämɛ kɛ nɛmɛ banɛ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö ŋäc kɔn Yecu, mi luɔ̱thnɛ luëëkɛ. 4 Ram mi laar jɛ i̱, “Ɣän ŋa̱cä jɛ,” kä yärɛ luëëkɛ ɛ gua̱n kacä, kä ram mi ce̱tkɛ ɛnɔ /ci thuɔ̱k te rɛydɛ. 5 Kä ram mi luth rietdɛ jɛn ram ɛmɔ ci nhök Kuɔth cop rɛydɛ kɛ thuɔ̱k. Banɛ jɛ ŋa̱c ɛn ɣöö te kɔn rɛydɛ kɛ nɛmɛ. 6 Kä ram mi laar jɛ i̱, “Ta̱a̱ rɛy Yecu,” gɔaa ni ɣöö bɛ cieŋ kɛ ciaŋ ëë cieŋ kɛ Yecu. 7 Nhöökä, /ciɛ luek mi pay tuɔɔk ɛ nɛ gɔ̱a̱rä yɛ mɛ, kä duundɛ ɣöö ɛ luek ëë wal, mëë tekɛ yɛ ni tukä ɣɔaa. Luek ëë wal ɛmɛ ɛ jɛn riet ëë cia kɔŋ liŋ. 8 Kä täämɛ, gɔ̱a̱rä yɛ luek mi pay tuɔɔk bä, min la thuɔ̱k rɛy Yecu kɛnɛ rɛydun, kɛ ɣöö muth wee kɛ wä, kä ci buay in thuɔ̱k ku thuŋ lɛ̈p. 9 Kä ram mi laar jɛ i̱, “Ta̱a̱ rɛy buɔyä,” kä nyiirɛ gaatman, ŋotdɛ rɛy muɔ̱th. 10 Kä ram mi nhɔk gaatman, cieŋɛ rɛy buɔyä, kä rɛydɛ thilɛ mi dee radɔ̱diɛn jakä bɛ duer. 11 Kä ram mi nyiir däman tëë rɛy muɔ̱th, kä jälɛ rɛy muɔ̱th, kä kui̱cɛ duɔ̱ɔ̱p mi wä kɛ jɛ, kɛ ɣöö ci muth nyinkɛ cɔr. 12 Ɣän gɔ̱a̱rä yɛ mɛmɛ, nyin tiɛtnikä, kɛ ɣöö ca dueerkun päl kɛ kui̱ cio̱tädɛ. 13 Ɣän gɔ̱a̱rä yɛ nɛmɛ, gua̱ni gan, kɛ ɣöö ŋäc yɛn ram ëë te thi̱n ni tukädɛ. Ɣän gɔ̱a̱rä yɛ nɛmɛ, ŋuɛ̈tni kɛ ɣöö cia gua̱n jiäkni puɔ̱t. 14 Dho̱li gɔ̱a̱rä yɛ, kɛ ɣöö ŋäcɛ yɛ Gua̱a̱r in te nhial. Gua̱ni gan, gɔ̱a̱rä jɛ yɛ kɛ ɣöö ŋäc yɛn ram in te thi̱n ni tukädɛ. Ŋuɛ̈tni, gɔ̱a̱rä jɛ yɛ kɛ ɣöö ta̱yɛ kɛ buɔ̱m, kä cieŋ riet Kuɔth rɛydun, kä cia gua̱n jiäkni puɔ̱t. 15 /Cuarɛ ɣɔw ɛ jiääk ɛmɛ nhɔk kiɛ ŋɔak tin te rɛy ɣɔaa. Nɛy tin nhɔakɛ ni ɣɔw ɛmɛ, /ci nhök Kuɔth in la Gua̱a̱r in te nhial te rɛydiɛn. 16 Kɛ ɣöö ti diaal tin te rɛy ɣɔaa kɛ kɛn tin go̱o̱r puɔ̱nykɛ, kɛ ti go̱o̱r waŋ kɛ, kɛ kɛn tin liak naath rɔ̱ kɛ kɛ, bäkɛ kä ɣɔw ɛmɛ, /cikɛ bä kä Gua̱a̱r in te nhial. 17 Ɣɔw kɛnɛ nyinkɛ bikɛ thuɔ̱k, kä duundɛ ɣöö nɛy tin la̱tkɛ ruac Kuɔth bikɛ tëk amäni cäŋ kɛl. 18 Nyin tiɛtnikä, nɛmɛ ɛ jɛn thaak in jɔak! Kä ce̱tkɛ min cia jɛ liŋ ɛn ɣöö gua̱n tɛ̈r Kritho a bëëni, kä täämɛ ci ji̱ tɛ̈r Kritho ti ŋuan ben. Kɛ kui̱ ɛmɔ ŋäc kɔn ɛ ɛn ɣöö ɛ jɛn thaak in jɔak. 19 Cikɛ jiɛɛn rɛydan, kä duundɛ ɣöö /cikɛ te kɛɛl kɛ kɔn. Duŋ mi tekɛ kɛɛl kɛ kɔn, dee kɛ ŋot kɛɛl kɛ kɔn. Kä kɛ wädiɛn raar, cɛ jɔɔc ɛn ɣöö /ci kɛn diaal te kɛɛl kɛ kɔn. 20 Kä ca yɛ mɛk ɛ Kɛl in Gɔaa in Rɛl Rɔ, kä ci yɛn diaal thuɔ̱k ŋa̱c. 21 /Cä gɔ̱r yɛ /ciɛ ɣöö kui̱c yɛn thuɔ̱k, ɛ ɣöö ŋa̱cɛ jɛ, kä ŋa̱cɛ ɣöö thilɛ kac mi bëë raar rɛy thukä. 22 Ɛŋa mi la gua̱n kacä /ciɛ ram mi gaak jɛ ɛn ɣöö Yecu /ciɛ Kritho? Ram ɛmɔ ɛ jɛn gua̱n tɛ̈r Kritho, jɛn ram mi gaak Gua̱a̱r in te nhial kɛnɛ Gatdɛ. 23 Thilɛ ram mi gaak Gat mi tëë Gua̱n. Kä ram mi lat ŋäcdɛ kɛ Gat Kuɔth tëëkɛ Gua̱n bä. 24 Jakɛ mëë ci yɛn ɛ liŋ ni tukä kä cieŋ rɛy lo̱cnikun. Mi wä min cia liŋ ni tukädɛ wä cieŋ rɛy lo̱cnikun bia cieŋ rɛy Gatdä Kuɔth kɛnɛ rɛy Gua̱n. 25 Kä min cɛ la̱r kɔn, ɛ tëk mi thil pek. 26 Ɣän gɔ̱a̱rä yɛ mɛmɛ kɛ kui̱ nɛɛni tin dee yɛ kaŋ. 27 Kɛ kui̱dun, ɛn mëk in ca mɛk ni yɛ min cieŋ rɛydun, /ci yɛn radɔ̱diɛn go̱r mi dee y