UQALUGIKSUAT QULIAQTUAĠIRAŊAGUN JOHN

1

Uqaluk Iñuuruaq

1 Aullaqisaamiñ-qaŋa, taamna taggisiqaqtuaq Uqaluŋmik itaniŋaruq supayaat savaaguŋaiñŋaisa. Uqaluk itqatauŋaruq God-mun. Suli Uqaluk God-auŋaruq. 2 Tavraasii Uqaluk itqatauŋaruq God-mun aullaqisaamiñ-qaŋa, 3 aasii taavrumuuna Uqalukun God-im savaŋagai supayaat, suli atausiuraq-unnii savaaguŋaruaq savaaguŋaitchuq ilaa piiḷḷugu. 4 Uqaluŋmiñ kaŋiqaŋaruq iñuggun, aasii taavruma iñuggutim qaġġir­rigai iñuich qaummaġmik, iḷisautivlugich God-im iḷumun ittuaŋanik. 5 Qaummaqtun qaummaġiksuatun taaqtuami, suli taaqtuam qamilaiñmatun qaummaq, ilaalli iḷisautiŋagai iñuich God-im iḷumun ittuaŋanik aasii tamatkua akiḷḷiḷiqsuutiruat ilaanun payariŋaitkaat ilaa. 6 Iñuqaŋaruq atiqaqtuamik John-mik tiliŋaraanik God-im. 7 John qaiŋaruq quliaqtuaġiyaqtuqługu ilaa taamna qaummaqtun ittuaq, iñuich iluqaġmiŋ ukpiquvlugich. 8 John taamnauŋaitchuq qaummaqtun ittuatun, aglaan qaiŋaruq quliaqtuaġisukługu taamna qaummaqtun ittuaq, 9 iḷisaurriruaq iḷumun ittuamik, qaigaqsiruaq nunamun qaġġirriḷuni qaummaġmik iñupayaanun. 10 Ilaa nunamiinŋaruq, ilaan savaŋagaa nuna, aasiiḷi nunapayaat naluŋagaat. 11 Ilaa qaiŋaruq pimiñun, aasii nanmiñiq iñuŋisa akuqtuŋaitkaat. 12 Aglaan iluqaisa akuqtuqtini ukpiqtuat inmiñun, ilaan miqłiqtuliu­tipkaŋagai God-mun. 13 Tamatkua aniŋaitchut iñugruiññaum aniñiŋa tuvraġlugu, naaggaunnii pisuutaa iñuum. Iliŋich anitqiŋarut pisuutaagun God-im. 14 Tavra taamna taggisiqaqtuaq Uqaluŋmik iñuġuŋaruq aasii iñuuqataullakłuni uvaptiŋni, naamaruamik nagliktuutiqpaqaqłuni iḷumun ittuaguvluniḷu. Uvagut tautuŋagikput kamanautaa, kamanaun kisimisualuk Iġñitualuuruam Aapamun pigikkaŋa. 15 John quliaqtuaqaŋaruq ilaanik, suli nipatuvluni uqaqłuni, Uvva taimña quliaqtuaġiŋaraġa, iñuk qairuaq aqupkun kamanałhaaqtuq uvamniñ, qanuq sivumni inŋaruq. 16 Suli naammataaniñ ilaan nagliktuutiqpaŋmi, nagliktuġayukkaatigut iluqata, aitchuqtuaqłuta nagliktuutinik maligiikł̣ugich. 17 God-im qaiñŋagai pitqurat Moses-kun, aglaalli nagliktuutiqpak iḷumun ittuaġlu qaisauŋaruk Jesus Christ-kun. 18 Kialiqaa tautuŋaitkaa God qaŋaunnii, aglaan Iġñitualuum piviuttaġitchiqsuam Aapamiñ iḷitchuġipkaŋagaa.

John Paptaiqsim Uqaluŋi

19 Uvvali uqaluktuaŋi John. Jew-guruat tilisiŋarut aŋaayyuliqsi­miŋnik Levi-ñiglu Jerusalem-miñ apiqsruġiaqługu kiummagaan. 20 John-gum kiuŋagai nalupqinaiqł̣ugu, Uvaŋa Christ-guŋitchuŋa. 21 Tavra apiġiŋagaat, Kiuviñmi? Elijah-uvich? Ilaa uqallaŋaruq, Elijah-uŋitchuŋa. Uqaqtauvich God-mun Moses-tun itchumaaqtuaq? Ilaan kiuŋagai, Naagga. 22 Ilaisa apiġiŋagaat, Kiuviñmi? Kiggutiksraqaġumaugut tilisiruanun uvaptiŋnik. Qanuq uqallausiġiyumiñaqpich ilipkun? 23 Ilaa uqallaŋaruq, Uvaŋa nipatuvluŋa uqaqtuŋa nunagluktuami, uqaluatun Isaiah-m God-im uqaqtaata uqallaŋamman, “Sivukkiksaq­siuŋ apqutaa Atanġum.” 24 Taapkua apiqsruqtuiruat John-mik tilirauŋaniqsut Pharisee-ñiñ. 25 Ilaisa apiġiŋagaat, Christ-guŋitkuvich, naaggaunnii Elijah-uŋitkuvich, naagga taimñauŋitkuvich uqaqtaa God-im, summan paptaiqsivich? 26 John kiuŋagai, Uvaŋa paptaiġutiqaqtuŋa imiġmik. Akunnavsiññi imma makitaruq nalukkaqsi, 27 taimña qaiyumaaqtuaq aqupkun, aasii nalliummatiŋitchuŋa siŋiiġumiñaġlugik-unnii siŋiŋik aluġutiŋikta. 28 Tamatkua piŋarut Bethany-mi Perea-mi taavanitchiani Jordan, John paptaiqsiviani.

God-im Imnaiyaaŋa

29 Uvlutqiŋman John-gum tautuŋagaa Jesus qairuaq tuŋimiñun, aasii uqallaŋaruq, Avva, Imnaiyaaŋa God-im piiqsiruaq piḷuutiŋiññik nunam iñuŋisa. 30 Taavva taimña uqallausiġiŋaraġa, aqupkun iñuk qaiñiaqtuq kamanałhaaqtuaq uvamniñ, qanuq aniŋaiñŋaġma sivumni inŋaruq. 31 Naluŋagaluaġiga uvaŋaġruiññaq kisuutilaaŋanik taimña iñuk, naaggauvva tilirauŋaruŋa paptaiġutiqaquvluŋa imiġmik iḷitchuġipkaquvlugu Israel-guruanun kisuutilaaŋanik. 32 Tavra John quliaqtuaŋaruq uqaqłuni, Tautuŋagiga Ilitqusiġiksuaq atqaqtuaq tiŋmiatun qiḷaŋmiñ, aasii ilaaniiłłuni. 33 Taamna piŋaiñŋaan, naluŋagaluaġiga kisuutilaaŋa, aglaan God-im tilisiruam uvamnik paptaiqsitquvluŋa paptaiġutiqaġluŋa imiġmik uqallautiŋagaaŋa, Iñuk tautukkupku Ilitqusiġiksuam atqaġvigikpagu aasii nayuġlugu, taamnauruq iḷisiñiaqtuaq Ilitqusiġiksuamik iḷuvsiññun. 34 Aasii tautuŋavlugu quliaqtuaġigiga ilaa Iġñiġinivḷugu God-mun.

Sivulliik Iḷitchitqurak Jesus

35 Uvlaakumman John makitaqatigiŋagik iḷitchitquraŋni, 36 aasii qiñiqługu Jesus pisuaqtillugu uqallaŋaruq, Avva God-im Imnaiyaaŋa. 37 Iḷitchitqurak tusaaŋagaak taamna uqallausiġimmagu, aasii maliŋagaak Jesus. 38 Jesus kiŋiaqłuni tautuŋagik maliktuak, aasii uqallautiŋagik, Suvi­sik? Iliŋikta apiġiŋagaak, Rabbi, (sivuniqaqtuaq Iḷisaurrii), sumi iniqaqpich? 39 Ilaan uqallautiŋagik, Qaiḷutik tautugiatku. Tavra tautugiaŋagaak sumi iniqaqtilaaŋa, aasii nayuŋagaak taavrumani uvlumi, qanuq sisamanukpalliqł̣uni. 40 Andrew, Simon Peter-m aniqataa igḷuuŋaruq maliktuamun Jesus-mik tusaaqqaaqługu John uqallaŋman. 41 Ilaan paqitqaaŋagaa aniqatini Simon, aasii uqallautivlugu, Paqinŋagikput Messiah (sivuniqaqtuaq Christ-mik). 42 Ilaan qaġġisiŋagaa Jesus-mun. Jesus qiñiqługu uqallautiŋagaa, Simon-gurutin, iġñiŋa John. Tavraŋŋaaglaan atiqaġniaqtutin Cephas-mik (sivuniqaqtuamik Peter-mik Uyaġagmiglu).

Jesus Ququaġik Philip-lu Nathanael-lu

43 Uvlaakumman Jesus sivunniŋaruq Galilee-mugukłuni. Paqiłługu Philip uqallautiŋagaa, Maliŋŋa. 44 Philip Bethsaida-ġmiuguŋaniqsuq, iniqpaŋmi Andrew-vlu Peter-vlu iñuuviaŋni. 45 Tavra Philip paqinŋagaa Nathanael, aasii uqallautivlugu, Paqinŋagikput iñuk Moses-gum pitqurani uqaqtiŋisalu God-im aglautiŋaraat. Taamnauruq Jesus Nazareth-miu, Joseph-gum iġñiŋa. 46 Nathanael-gum uqallautiŋagaa, Sunapayaaq nakuuruaq qaiyumi­ñaqpa Nazareth-miñ? Philip-gum kiuŋagaa, Qaiḷutin tautugiaġuŋ. 47 Jesus tautukamiuŋ Nathanael ullautiruaq inmiñun, uqallautiŋagaa, Uvva Israel-miupiaġataq, inmiñi sagluqqutaitchuaq. 48 Nathanael-gum uqallautiŋagaa Jesus, Qanuqłutin iḷisimaviŋa? Tavra Jesus kiuŋagaa, Philip-mun qaitquŋaiñŋaqpich tautuŋagikpiñ ataaniitillutin fig napaaqtuata. 49 Nathanael-gum kiuŋagaa, Rabbi, Iġñiġigaatin God-im. Umialigi­gaatin Israel-guruat. 50 Tavra Jesus kiuŋagaa, Uvva uqallautikapkiñ tautugnivḷutin fig napaaqtuata ataani ukpiliqpich? Tautukkumaaqtutin kamanałhaaqtuanik taavsrumaŋŋa. 51 Suli Jesus uqallautivsaaŋagaa, Iḷumutupiaġataq uqallautigikpiñ, tautugniaġiñ qiḷak aŋmaqtuaq, suli God-im isaġuliŋi mayuqtuat atqaqtuallu Iġñiŋanun Iñuum.

2

Katirrusiqiruat Cana-mi

1 Tavra uvluk piŋayuaŋni katirrusiqiŋarut nunaaqqimi Cana-mi Galilee-miittuami, aasii Jesus aakaŋa tavraniinŋaruq. 2 Jesus-tauq iḷitchitquraniḷu aiyugaaqtauŋammiut katirrusiqiruanun. 3 Tavra wine nuŋumman Jesus aakaŋata uqallautiŋagaa wine-gutaiġñivḷugich. 4 Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Aġnaaq uŋiarrisigikkan uvaŋa uŋiarrisa­ġiŋitkiga. Ikarraġa tikiñŋaitchuqsuli. 5 Aakaŋa uqallaŋaruq kivganun, Pisitchi qanupayaaq pitqukpasi. 6 Tavra itchaksrat uyaġaich qattat tavrani inŋarut. Atausiq immaq­tutilaaqallaavluni 20 naagga 30 gallon-tulluunnii. Aasii taapkua qattat imaŋich atuġuuruat Jew-guruat piraġausiannun salummaqtauniġmi. 7 Jesus uqallautiŋagai, Immiqsigik qattat imiġmik. Tavra immiŋagaich qaqłuqpiuraqługich. 8 Suli uqallautiŋagai, Qalusiñaqsigaasi aasii qaiḷḷugu qaukłiannun niq­łiqirit. Tavra aanŋagaat ilaanun. 9 Niqinaqiruani niqłiqirit qaukłiata uukamiuŋ wine-ġuqtitauruaq nalu­ŋaniqsuq sumiñ pisilaaŋanik, kivgat aglaan imiqtaŋaruat iḷisimaga­luaqtut. Niqłiqirit qaukłiata niqinaqiruani ququaŋagaa uiksraun 10 aasii uqallautivlugu, Iñupayaam sivulliġisuugaa nakuuruaq wine aasii iñuich imianiŋmata iḷaŋaniñ, kiŋummuuruaq wine pivaallukługu, aglaan uvva tutquqtaġiniġiñ nakuuruaq wine paŋmapaŋmun-aglaan. 11 Taamna aliuġnaqtuaq Jesus pikkaŋa Cana-mi Galilee-miittuami sivulliuŋaruq nalupqinaiyautinun kamanautiqaqtilaaŋanun, aasii iḷit­chitquraŋi ukpiliŋarut ilaanun. 12 Taavsruma aquagun Jesus aullaŋaruq Capernaum-mun, piqatigivlugich aakaniḷu aniqatiiniḷu iḷitchitquraniḷu, aasii tavrani uvliuqtual­laŋarut.

Jesus Aŋaayyuvikpaŋmuktuq

13 Tavra Itqaivik Qulaurrusiqiviannik Jew-guruat tikiñŋaruq, aasii Jesus aullaŋaruq Jerusalem-mun. 14 Aŋaayyuvikpaŋmi paqinŋagai iñuich tuniuqqairuat immuliviich aŋusalluŋiññik imnaiñiglu tiŋmianiglu, suli simmiqsuqtit maniŋñik aquppiruat inimiŋni. 15 Tavra ipiġaqtuusivḷuni akłunaamik uŋuraŋagai iluqaisa aŋaayyuvik­paŋmiñ, iñuiḷḷu imnaiḷḷu immuliviiḷḷu aŋusalluŋich, suli naavinŋagai simmiqsuqtit maniŋich ulġuuqługiḷḷu aglagviŋich. 16 Suli uqallautiŋagai tamatkua tuniuqqairuat tiŋmianik, Aullautisigik tamatkua, tauqsiqsuġviġuġniaŋitkiksi Aapama iglua. 17 Iḷitchitquraŋi itqaŋarut aglaaguŋaruamik Bible-ni, “Siġñiksrautiqpaum igluŋnun God payarigaaŋa.” 18 Tavra Jew-guruat apiġiniqłaŋagaat, Sumik aliuġnaqtuamik piyu­miñaqpich nalupqinaiyautiksraġnik ataniġnaqutiqaqtilaaġnik tainna piyumiñaqłutin. 19 Jesus kiuŋagai, Suksraunġiqsiuŋ una aŋaayyuvikpak aasii uvluni piŋasuni nappatqigñiaġiga. 20 Tavra Jew-guruat uqallaŋarut, 46 ukiuni savaaguŋaruq una aŋaay­yuvikpak, aasii ilivich piŋasuni uvluni nappaġniaqpiuŋ? 21 Ilaan uqautigikamiuŋ aŋaayyuvikpak sivuniġiŋagaa ilaan timini. 22 Tavra aŋipkaqtauganiŋman tuqqunmiñ, iḷitchitquraŋisa itqaŋagaat taamna uqallautaa, aasii ukpiġiŋagaat Bible uqaluat uqaluiḷḷu Jesus uqausiġiŋaraŋi.

Jesus Iḷisimaruq Iñuich Isumaŋiññik

23 Tavra ilaa Jerusalem-miinman Itqautaanni Qulaurrusiqiviŋmun niqinaqiviŋmi, iñugiaktuat ukpiŋarut ilaanun tautukamisigik aliuġnaqtuat pikkaŋi nalupqinaiyautit kiutilaaŋanun. 24 Tavra Jesus ukpiġiŋaitkai ukpipiaġniḷugich inmiñun, qanuq iḷisima­ŋagai iñupayaat. 25 Iñuŋmik uqallaurrituŋitchuq qanuq iñuich isummatiqaqtilaaŋannik inmigun, inmiñi iḷisimavluni qanuq isumaqaqtilaaŋannik.

3

Jesus-lu Nicodemus-lu Kasimaruk

1 Tavra iñuk inŋaruq Pharisee-guruaq atiqaqtuaq Nicodemus-mik, atanauraq Jew-guruani. 2 Taamna iñuk qaiŋaruq Jesus-mun unnuami aasii uqallautivlugu, Rabbi, iḷisimarugut iḷisaurrautilaaġnik qairuaq God-miñ, qanuq kialiqaa piyumiñaitkai tamatkua aliuġnaqtuat nalupqinaiyautauruat savaa­ġiratin, God-im itqatigiŋisuaqpani. 3 Jesus kiuŋagaa, Iḷumutupiaġataq uqallautigikpiñ. Iñuk anitqiŋisuaġumi, iḷitchuġiyumiñaitchuq God-im atanniqsimmataanik. 4 Nicodemus uqallaŋaruq ilaanun, Qanuġluni iñuk aniyumiñaqpa utuqqalikami? Isitqikkumiñaqpa aakami iḷuanun aasii aniḷuni? 5 Tavra Jesus kiuŋagaa, Iḷumutupiaġataq uqallautigikpiñ. Iñuk aniŋisuaġumi imikun Ilitqusiġiksuakullu, isiġumiñaitchuq God-im atanniq­simavianun. 6 Tamatkua aniruat iñuŋniñ iñugruiññaurut. Tamatkualiasii kisiisa Ilitqusiġiksuam anitqiksitaŋi iñuuniaqtut Ilitqusiġiksuatun. 7 Aliuġnak uqallautikapkiñ inna, Anitqiksuksraupiaqtutin. 8 Anuġi anuqłiġuuruq suŋnamun pisukami, aasii tusaallagiñ anuġivaa­lua, aglaan nalurutin sumiñ qaisilaaŋanik naagga sumun aullaqtilaaŋa­nik. Tainnatun ittuq iñupayaaq aniruaq Ilitqusiġiksuakun. 9 Nicodemus uqallaŋaruq ilaanun, Qanuġluni taamna piyumiñaqpa? 10 Tavra Jesus kiuŋagaa, Iḷisaurraugaluaqłutin Israel-nun taamna kaŋiqsiḷaitpiuŋ? 11 Iḷumutupiaġataq uqallautigikpiñ. Uqautiqaqtugut iḷisimaraptiŋnik suli iḷitchuġipkairugut tautuŋakkaptigun, aasii akuqtuŋitkisi uqaluk­tuavut. 12 Uqautiŋagupkiñ nunamiŋŋaqtauruanik aasii ilivich arguagivlugich, qanuġlutin ukpiġiyumiñaqpigich quliaqtuaġutigupkiñ qiḷaŋmiŋŋaqtau­ruanik? 13 Kiñaliqaa mayuŋaitchuq qiḷaŋmun aglaan taamna atqaŋaruaq qiḷaŋmiñ, Iġñiŋa Iñuum. 14 Aasii Moses kiviŋmatun nimiġiaq nunagluktuami, tainnatun Iġñiŋa Iñuum kiviktaksraupiaqtuq, 15 kiñaliqaa ukpiqtuaq ilaanun iñuggutiqaquvlugu isuitchuamik. 16 God-im piviuttaġivaił̣ł̣ugich nunam iñuŋi aitchuutigiŋagaa Iġñitualuni, kiñaliqaa ukpiqtuaq iġñiŋanun tammaquŋił̣ł̣ugu aglaan iñugguti­qaquvlugu isuitchuamik. 17 Qanuq God-im tiliŋaitkaa Iġñiq nunamun isivġiqsigitqulugu nunam iñuŋiñun, aglaan annaurrigitquvlugu. 18 Iñuk ukpiqtuaq ilaanun isivġiqsauŋitchuq. Iñuk ukpiŋitchuaq isivġiqsauganiktuq, qanuq ukpiŋaitchuq Iġñitualuanun God-im. 19 Aasii iñuich isivġiqsaurut qanuq qaummaq qaiŋagaluaqtuq nunamun, aasii iñuich piviuttaġiłhaaġaat taaqtuaq qaummaġmiñ qanuq piḷ­ġusiŋich pigiitchuaguvlutiŋ. 20 Qanuq iñupayaam piḷġusiqaqtuam pigiitchuamik uumigigaa qaummaq, suli qaiḷaitchuq qaummaġmun, piḷġusiñi satqummiġasugalugich. 21 Aglaan iñuk iñuusiqaqtuaq iḷumun ittuamik qairuq qaummaġmun, iñuusiñi salapqiquvlugu qaummaġmun kamaksrisilaamiñik God-mik.

Jesus-lu John-lu Paptaiqsi

22 Taavsruma aquagun Jesus iḷitchitquraniḷu aullaŋarut Judea-mun, aasii tavraniinŋaruq itqatigivlugich iḷitchitqurani suli paptaiqsivḷuni. 23 John-tauq paptaiqsiŋammiuq Aenon-mi qaniŋani Salim, qanuq ayuġnaiñŋaruq imiq tavrani. Iñuich qaiŋarut tavruŋa aasii paptaiq­sauvlutiŋ, 24 qanuq John tigutaaqtauŋaił̣ł̣uni-suli. 25 Tavra Jew-guruaq John-lu iḷitchitquraŋi uqavaaŋarut pisigivlugu salummaqtauniq aŋaayyuliqiniġmi. 26 Tavra qaiŋarut John-mun aasii uqallautivlugu, Rabbi, taimña iñuk piqatauŋaruaq iliŋnun taavanitchiani Jordan iḷitchuġipkaŋaran iñuŋnun, amma paptaiqsiruq aasii iluqaġmiŋ iñuich ullakkaat. 27 John kiuŋagai, Iñupayaaq piyumiñaqtuq kisianik God-im pitquk­pani. 28 Ilivsi quliaqtuaġumiñaqsiŋarusi uqallakama Christ-guŋiññivḷuŋa, aglaan tilirauŋaruŋa itqanaiyautitquvlugu. 29 Iñuk tuvaaqatiksrautiniŋaruaq uiksrautauruq, aasii uiksrautim avi­laitqataa makitaruaq saniġaani, quviasuktuq atqunaqłuni tusaakamiuŋ uiksrautim nipaa. Tavra uiksrautim avilaitqataatun, paŋmapak quvia­supiaġataqtuŋa. 30 Ilaa kamanaqsisaiññaqtuksrauruq, aasii uvaŋa kamanaiqsaiññaq­tuksrauruŋa.

Ilaa Qairuaq Qiḷaŋmiñ Kamanałhaaqtuq

31 Iñuk qairuaq paŋmaŋŋa kamanałhaaqtuq iluqaiññiñ. Aasii iñug­ruiññaq nunam pigigaa, suli nunamiŋŋaqtanik uqaluqaqtuq. Iñuk qairuaq qiḷaŋmiñ kamanałhaaqtuq iluqaiññiñ, 32 aasii quliaqtuaqaqtuq tautuŋaramiñik tusaaŋaraġmiñiglu, naaggauvva kiapayaaq akuqtuŋitkaa quliaqtuaŋa. 33 Aglaan iñuum akuqtuiruam uqaluanik nalupqinaiġaa God iḷumun innivḷugu. 34 Iñuk God-im tiliraŋa uqaqtuq uqaluŋiñik God-im, qanuq God-im aitchuġaa iluqaanik suaŋŋataanik Ilitqusiġiksuam. 35 Aapam piviuttaġigaa Iġñiq, aasii aitchuutigiŋagai supayaat ilaanun. 36 Iñuk ukpiqtuaq Iġñiġmun isuitchuamik iñuggutiqaqtuq, aasii iñuk kamaksriŋitchuaq Iġñiġmik iñuggutiqaġniaŋitchuq, aglaan God-im tatavsaġniaġaa.

4

Jesus-lu Aġnaġlu Samaria-ġmiu

1 Pharisees tusaaŋarut Jesus iḷitchitquraukkałhaaqsiñivḷugu pap­taiqsił̣haaġnivḷugulu John-miñ. 2 (Ilaa-ami Jesus paptaiqsiŋitkaluaqtuq, aglaan iḷitchitquraŋi kisimiŋ.) 3 Tavra Jesus tusaakami taavrumiŋa, qimaŋagaa Judea aullatqikł̣uni Galilee-mun, 4 aasii ilaa Samaria-kuaqtuksrauŋaruq. 5 Tavra tikiñŋaruq iniqpaŋmun, atiliŋmun Sychar-mik, Samaria-miittuami qanittuaq nautchiaqaġviŋmun Jacob aitchuutigiŋaraanun iġñiġ­miñun Joseph-mun. 6 Jacob nivviaŋa tavraniinŋaruq, aasii Jesus piḷaiqł̣uni iglauvlutiŋ aquptaaŋaruq saniġaanun nivviam, uvluq qitiqqaqpalliŋman. 7 Aġnaq Samaria-ġmiu imiqtaŋaruq aasii Jesus uqallautiŋagaa, Imiksriñŋa. 8 Iḷitchitquraŋi iniqpaŋmuŋarut tauqsiġiaqłutiŋ niqiksramiŋnik. 9 Tavra Samaria-ġmium aġnam kiuŋagaa, Qanuġimña ilivich Jew-guruatiin qasiḷivich imiksraġnik uvamniñ, aġnamiñ Samaria-ġmiumiñ? Qanuq Jew-guruat piñiaqatiqalaitchut Samaria-ġmiunik. 10 Jesus kiuŋagaa, Iḷisimaŋagupku suutilaaŋa aitchuutaa God-im, suli kiutilaaŋa qasiḷiruaq iliŋniñ imiksritquvluni, tavra qasiḷiqqaaġumiña­ŋagaluaqtutin ilaanun aasii aitchuġumiñaŋagaluaġaatin iñuunaqtua­mik imiġmik. 11 Aġnam uqallautiŋagaa, Aŋuun, imiqtautiksraitchutin, nivviam imġa atchiksuq. Sumiñ piyumiñaqpiuŋ taamna iñuunaqtuaq imiq? 12 Kamanałhaaqpich maŋŋuptiŋniñ Jacob-miñ? Ilaan aitchuŋagaatigut uumiŋa nivviamik imiġvigisuuŋaraġmiñik iġñiŋisalu pamiqsaaŋisalu. 13 Jesus kiuŋagaa, Iñupayaaq imiqtuaq uumaŋŋa imiġmiñ, imiġulit­qigñiaqtuk, 14 aglaan kiñapayaaq imiqtuaq imiġmiñ aitchuutiginiakkamniñ imiġu­litqigñiaŋitchuq. Imiq aitchuutiginiakkaġa ilaanun, nivviatun imaiḷait­chuatun inniaqtuq iḷuani iñuupkaġlugu isuitchuamun. 15 Aġnam uqallautiŋagaa, Aŋuun, aitchuŋŋa taavrumiŋa imiġmik, imiġuliŋitchumauŋa imiqtallaiġḷuŋalu uvuŋa. 16 Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Aullaġlutin qaitquyaqtuaġuŋ uiñ, aasii utiġlutik uvuŋa. 17 Aġnam kiuŋagaa, Uigitchuŋa. Jesus uqallautiŋagaa, Nalauttutin uqallakkavich uigiññivḷutin, 18 qanuq uiqaŋagaluaqtutin tallimanik, aasii taamna paŋmapak pigikkan uigiŋitkiñ. Tainna uqallakkavich nalauttutin. 19 Tavra aġnam uqallautiŋagaa, Aŋuun, iḷitchuġiruŋa uqaqtautilaaġ­nik God-mun. 20 Maŋŋuvut Samaria-ġmiut aŋaayyusuurut uumani iġġimi, aasiiḷi ilivsi Jew-guruasii uqaġuurusi Jerusalem-mi iñuich aŋaayyuruksraunivḷugich. 21 Jesus uqallautiŋagaa, Aġnaaq, ukpiġiŋŋa, piviksraq qaiḷiqtuq aŋaayyuvigiŋaiġñiaġmarruŋ Aapa uumani-unnii iġġimi, naaggaunnii Jerusalem-mi. 22 Ilivsi Samaria-ġmiuguruasii iḷisimapiaŋitkiksi aŋaayyuvigikkaqsi. Uvagut Jew-guruaguut iḷisimagikput aŋaayyuvigikkaqput, qanuq annautiksraŋat iñuich kaŋiqaqtuq Jew-guruaniñ. 23 Piviksraq qaiḷiqtuq paŋmapaglu itaniktuq, iḷumutun aŋaayyurit aŋaayyuviginiaġmarruŋ Aapa, qaałhiñakun piraġausiŋiḷaatigun, aglaan ilitqutchikun iḷumun ittuakullu. Qanuq tainna piruanun God aŋaayyuvigitquruq. 24 God ilitqusiuruq, aasii tamatkua aŋaayyuruat ilaanun aŋaayyuruk­sraupiaqtut ilitqutchikun iḷumun ittuakkullu. 25 Aġnaq uqallaŋaruq ilaanun, Iḷisimaruŋa Messiah taggisiqaqtuaq Christ-mik qaiyumaaqtuq. Aasii qaigumi quliaqtuaġutiniaġaatigut supayaanik. 26 Tavra Jesus kiuŋagaa, Uvaŋa uqaqtuaŋaa iliŋnun ilaaguruŋa. 27 Tavrani iḷitchitquraŋi qaiŋarut. Niġiiḷḷaqtauŋarut ilaan uqaqati­gimammagu aġnaq, aglaan nalliat-unnii apiqsriŋaitchuq, Susukpich? naagga, Summan uqaqatigiviuŋ aġnaq? 28 Tavra aġnam qimaŋagaa qattani, aasii aivḷuni iniqpaŋmun, aasii uqallautiŋagai iñuich, 29 Qaiḷusi tautugiaqsiuŋ iñuk uqaurriga supayaanik piŋaramnik. Christ-guŋitkaluaqpa? 30 Tavra iliŋich aullaŋarut iniqpaŋmiñ, aasii qaivḷutiŋ Jesus-mun. 31 Aġnaq aullaaniŋman, iḷitchitquraŋisa uqallautiŋagaat, Rabbi, niġ­ġiiñ. 32 Tavra ilaan kiuŋagai, Niqiqaqtuŋa niġiramnik nalukkavsiññik. 33 Tavra iḷitchitqurat apiqsruqtuutiŋarut, Iñuum una qaġġirriŋavauŋ niqiksraŋanik? 34 Jesus uqallautiŋagai, Niqigauvva kamagilugu pisuutaa tilisiruam uvamnik, suli naatchiḷuŋa savaaŋanik. 35 Uqaġuurusi inna, kivriviksraq nautchianik tikiññiaqtuq sisamat tatqich pianikpata. Uvaŋaliasii uqallautigivsi, aaġluġlusi tautuksigik avva iñuich ittut palauvaksratun nauganiktuatun kivraksraġuqłutiŋ katillugiḷḷu. 36 Iñuktun kivrikami katitchikamiḷu palauvaksranik akiññaktuatun aasii quviasuqatigivlugu nautchirriiŋaruaq, tainnatuttauq iñuk ukpiq­titchiruaq iñuŋnik uvamnun, akiññagniaġmiuq isuitchuamun, suli quviasuqatigilugu quliaqtuaqtuaq sumulliqaa tusaayugaaġiksuanik. 37 Innauvva uqaluusuuruaq nalautitchuuruq. Iñuum igḷua nautchirriiruq palauvaksranik, aasiiḷi alla kivrivḷuni katitchivḷuniḷu palauvaksra­nik. 38 Tiliŋagivsi quliaqtuaġitquvlugu tusaayugaaġiksuaq. Ittusi iñuktitun kivriruatun katitchivḷutiglu palauvaksranik ilivsi nautchirriutigiŋisav­siññik. Allat iñuich nautchirriiŋarut, aasiiḷi ilivsi piqasiutivlusi savaa­ŋannun. 39 Iñugiaktuat Samaria-ġmiut iniqpaŋmiñ ukpiŋarut Jesus-mun, aġnaq quliaqtuaġman inna, Ilaan uqautiŋagaaŋa supayaanik piŋaram­nik. 40 Tavra Samaria-ġmiut qaikamiŋ ilaanun, apiġiŋagaat Jesus itqatigit­quvlutiŋ, aasii uvliŋaruq malġuŋni uvluŋni. 41 Aasii iñugiavsaaqtuat ukpiliŋarut pisigivlugich uqaluŋi. 42 Tavra uqallautiŋagaat aġnaq, Ukpiliŋaitchugut uqaluktin pisigigiñ­ñaġlugich, qanuq naalaġniŋagikput uvaptiŋnik, aasii iḷitchuġirugut ilaa iḷumutun Annaurriginiġaat iñuich.

Jesus Iłuaqsigaa Ataniġnaqutiqaqtuam Iġñiŋa

43 Pianiŋmaŋnik uvluk malġuk ilaa aullaŋaruq Galilee-mun. 44 Jesus uqallaŋaruq, God-im uqaqtaa nanġausiaqalaitchuq ilaan nunamiñi. 45 Tavra tikiñman Galilee-mun, Galilee-ġmiut paġlaŋagaat, tautuŋavlugich iluqaisa savaaŋi Jerusalem-mi niqinaqimmata, qanuq iliŋitchauq niqinaqiyaqtuŋavlutiŋ. 46 Tavra Jesus Cana-mutqiŋaruq Galilee-miittuamun, imiġmik wine-guqtitchiviŋmiñun. Aasii Capernaum-mi ataniġnaqutilgum iġñiŋa naŋinniqsuq. 47 Tusaakamiuŋ Jesus qaiñivḷugu Judea-miñ Galilee-mun, aullaqłuni apiġiŋagaa Jesus qaitquvlugu Capernaum-mun, aasii iłuaqsiḷugu iġñini tuquaqsiruaq. 48 Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Tautuŋisuaġuvsi aliuġnaqtuanik nalup­qiñaiyautinik kiutilaamnun, ukpiġumiñaitchusi. 49 Ataniġnaqutilgum uqallautiŋagaa, Aŋuun, qaiñasuaġiñ miqłiqtuġa tuquŋaiñŋaan. 50 Jesus uqallautiŋagaa, Aggiiñ, iġñiġiñ iñuuniaqtuq. Tavra iñuum ukpiġiŋagaa uqaluk Jesus uqallautaa inmiñun, aasii aullaqłuni. 51 Aiñiaqtillugu, kivgaŋisa paaŋagaat aasii uqallautivlugu iġñiŋa iñuunivḷugu. 52 Tavra apiġiŋagai qavsiñuŋman iłuaqsiñmuksaġmagaan aasii kiuŋagaat, Ikpaksraq uanukłaaġman uunnautaiŋaruq. 53 Aapaŋa iḷisimaŋaruq tainnaiḷimman Jesus uqallaŋatilaaŋanik inmiñun, Iġñiġiñ iñuuniaqtuq. Tavra ilaa ukpiliŋaruq, igluqatipayaaniḷu. 54 Tavra taamna igḷua aliuġnaqtuam Jesus piraata qaikami Judea-miñ Galilee-mun.

5

Jesus Iłuaqsigaa Naŋittuaq Imaqsuum Saniġaani

1 Taavruma aquagun niqinaqiviat Jews tikiñŋaruq, aasii Jesus Jerusalem-muŋaruq. 2 Tavra Jerusalem-mi imaqsuk inŋaruq tallimanik taġġisimaviḷik saniġaani paaqpaŋata, imnaich Hebrew-tun uqaluanni taggisilik Bethzatha. 3 Taapkunani iñugiaktuat aulasuitchuat nalaŋarut, ayauŋaruat, tusiattuat, avatiŋich tuquŋaruallu. 4 Utaqqiugaġayugniqsut tavrani aulayyaksiaġivlugu imaq, qanuq pivi­kaakun isaġulik atqaġayugniqsuq tavruŋa aasii aulapkaqługu imaq, aasii immamuqqaaqtuaq imaq nutqapqaġman iłuaqsirauraqtuq qanu­sipayauramiñ naŋirrunmiñiñ. 5 Iñuk tavraniinŋammiñiqsuq, naŋinŋaruaq 38 ukiuni. 6 Jesus tautukamiuŋ iḷisimavlugu sivisuruamik nalaruagutilaaŋa tavrani, ilaan uqallautiŋagaa, Iłuaqsirausukpich? 7 Naŋittuam uqallautiŋagaa, Aŋuun, imaq aularaġimman iñuqalait­chuŋa iḷiriksramnik imaqsuŋmun aasii piñiuraġniaqtilluŋa allam sivuli­gaġigaaŋa. 8 Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Makittin. Tigulugich ikuvġatin. Pisuaġiñ. 9 Tavra tavraŋŋatchiaq iñuk iłuaqsirauŋaruq, aasii tiguvlugich ikuv­ġani pisuaŋaruq. Taamna uvluq Jew-guruat Savaiññiŋat. 10 Tavraasii Jew-guruat uqallautiŋagaat iñuk iłuaqsirauruaq, Uvlupak Savaitchut. Pitquratiguaŋitchuq saagaġupkich ikuvġatin. 11 Ilaan kiuŋagai, Iñuum iłuaqsirima uqallautiŋagaaŋa, tigulugich ikuvġatin pisuaġiñ. 12 Ilaisa apiġiŋagaat, Kisuimma iñuk uqallaktuaq iliŋnun, tigulugich ikuvġatin pisuaquvlutin? 13 Tavra taamna iñuk iłuaqsirauruaq naluŋaruq kiutilaaŋanik iłuaqsi­rini. Qanuq Jesus piiŋaruq tavraŋŋa, iñuich iñugiakpaił̣ł̣utiŋ. 14 Taavruma aquagun Jesus paqinŋagaa aŋaayyuvikpaŋmi, aasii uqallautivlugu, Uumaa, iłuaqsirutin. Piḷuksitqigñak iḷaanni pigiił̣haaq­tuam kasuqpiaġaatin. 15 Tavra iñuk aullaŋaruq aasii uqallautivlugich Jews Jesus-gunivḷugu iłuaqsirini. 16 Taamna pisigivlugu Jew-guruat pimaqłuktaġniaŋagaat Jesus, taamna piñivḷugu Savaitchuani. 17 Tavra Jesus kiuŋagai, Aapaga savaktuq ataramik, aasiivsauq savaktuksraummiuŋa. 18 Taamna pisigivlugu Jew-guruat tuqutchumalipiaŋagaat Jesus, kisian navguiñiŋa pitquramik Savaiññikun pisigisuŋaġnagu, aglaan pisigivlugulu taimmagu God Aapamiñik, nalliummatirualiñivḷugu God-mun.

Iġñiġum Ataniġnaqutaa

19 Jesus uqallautiŋagai, Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, Iġñiq sumik piḷaitchuq ilimisun, aglaan piḷḷatualuktuq tautukkami Aapami piraŋiñik. Supayaanik Aapani pimman, Iġñiq tainnatun pimmiuq. 20 Qanuq Aapam piviuttaġigaa Iġñiq, suli iḷisautivlugu supayaanik piramiñik, aasii iḷisautiniaġaa kamanałhaaqtuanik savaanik tamatku­naŋŋa ilivsi aliuquvlusi. 21 Qanuq Aapa aŋipkairuq tuquŋaruanik aasii aitchuqługich iñuggunmik, tainnatuttauq Iġñiq aitchuimmiuq iñuggunmik kimun pisukami. 22 Aapa isivġiiŋitchuq iñuŋmik, aglaan Iġñiġmiñun aitchuutigiŋagaa iluqaan ataniġnaqun isivġiiyumiñaqsivḷugu. 23 Iñupayaanun taluġitquvlugu Iġñiq, tainnatuttauq taluġimmatun Aapa. Iñuum taluqsraŋitchuam Iġñiġmik taluġiŋiñmigaa Aapa tilisiruaq ilaanik. 24 Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi. Iñuk tusaaruaq uqalumnik ukpiġivlugulu tiliriga, iñuggutiqaqtuq isuitchuamik. Ilaa isivġiqsaunia­ŋitchuq suksrauniaŋitchuġlu, qanuq iñuggutiqaaniŋaruq isuitchuamik. 25 Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, ikarraq qaiḷiqtuq paŋmapaglu itaniktuq, tuquruat tusaaniaġmarruŋ nipaa Iġñiŋata God-im, aasii tamatkua tusaaruat iñuuniaqtut. 26 Aapatun inmiñi kaŋiuruatun iñuggunmun, tainnatulli aitchuŋagaa Iġñini suaŋŋanmik kaŋiuyumiñaqsivḷugu iñuggunmun ilaaniillugu. 27 Suli Aapam aitchuŋagaa ataniġnaqunmik isivġiitquvlugu iñuŋnik, qanuq Iġñiġimmagu Iñuum iñuuqatauvluni iñuŋni. 28 Aliuġinagu una, qanuq ikarraq qaiḷiqtuq iluqaġmiŋ iḷuvviviŋmiituat tusaaniaġaat ilaan nipaa 29 aasii aŋipkaqtaulutiŋ. Tamatkua piḷġusiqaqtuat nakuuruamik aŋip­kaqtauniaqtut iñuggunmun. Aasiiḷi tamatkua piḷġusiqaqtuat pigiit­chuamik aŋipkaqtauniaqtut suksraunġiunmun. 30 Sumik piḷaitchuŋa uvaptuġruiññaq, aglaan isivġiiruŋa God-im uqal­lautaagun uvamnun aasii isivġiutiga nalaunŋaruq, qanuq nalaunniata­ŋitkiga uvaŋa pisuutiga, aglaan pisuutaa tilisiŋaruam uvamnik. 31 Quliaqtuaġiguma uvamnik, quliaqtuaġa arguanaqtuq ilivsiññun. 32 Allaimma quliaqtuaqaqtuaq uvapkun, aasii iḷisimaruŋa quliaqtuaŋa uvapkun iḷumun ittuq. 33 Tilisiŋarusi iñuŋnik John-mun, aasii ilaan quliaqtuaġutiŋagai iḷumun ittuamik. 34 Piqutigiŋitkiga iñułhiñat quliaqtuaŋat uvapkun, aglaan taamna uqallausiġigiga annaurrautquvlusi. 35 John inŋaruq ikualaruatun qaummaġiksuatullu qulliqsun, aasii quviasuutigillakkaluaġiksi qaummaŋa. 36 Aglaan savaatka ukpiġnałhamaaqtut John-unnii quliaqtuaŋiñiñ uvapkun, qanuq savaat Aapam piraksriutigikkaŋi naatquvlugich iḷitchuġipkautaurut iñuŋnun Aapamun tiliŋatilaamnik. 37 Aapa ilaa tilisiŋaruaq uvamnik iḷitchuġipkairuq uvapkun. Ilaan nipaa qaŋaunnii tusaaŋaitkiksi, suli kiiñaŋa tautuŋaitkiksi qaŋaunnii, 38 aasii ilivsi iñuutuiññaŋitchusi kamagilugich uqaluŋi, qanuq ukpiġi­ŋitkiksi ilaan tiliŋaraŋa. 39 Taiguammaġiksaaġuugisi Bible uqaluŋich, isumavlusi taapkunuŋa aitchuġniaġasugalusi iñuggunmik isuitchuamik. Bible uqaluŋich quliaqtuaqaqtut uvapkun, 40 naaggauvva qaisuŋitchusi uvamnun iñuggutinnaguglusi isuitchuamik. 41 Nanġausiaqaġniataŋitchuŋa iñuŋniñ. 42 Aglaan iḷisimagivsi piviuttaġiŋisilaaŋanik God iḷuvsiññiñ. 43 Qaiŋaruŋa Aapama ataniġnaqutaagun, aasii ilivsi akuqtuŋitkivsiŋa. Alla qaikpan ilaan ataniġnaqunmigun akuqtuġayaġiksi. 44 Nanġautisuuruasii avanmun aasii suliqutigiŋił̣ł̣ugu nanġausiaksraqsi God-miñ kisianiñ, qanuġlusi ukpiġumiñaqpisi? 45 Isumanasi uvamnun pasiñiaġasugalusi Aapamun. Moses-mik nalup­qisuŋirrutigikkavsiññik pasiriqaqtusi. 46 Ukpiġipiaŋaguvsigik Moses aglaaŋi, ukpiġiyumiñaġaluaġivsiŋa, qanuq aglaŋaruq quliaqtuaġivluŋa. 47 Aasii ukpiġiŋiññavsigik aglaaŋi, qanuġlugich ukpiġiniaqpisigik uqalutka?

6

Jesus Niġipkaġai 5-000 Iñuich

1 Taavruma aquagun Jesus ikaaŋaruq taaguŋatchianun tasiata Galilee-m. Taamna tasiq taggisiqaġmiruaq Tiberias-mik. 2 Aasii iñusalaich maliŋagaat tautuŋavlutiŋ aliuġnaqtuanik nalupqi­naiyautinik kiutilaamiñik iłuaqsivḷugich naŋirrutiqaqtuat. 3 Jesus mayuŋaruq qimiqqamun, aasii tamauŋa aquptaaqłuni iḷitchit­quraniḷu. 4 Tavra Itqaun Qulaurrusiqiviŋmun niqinaqiviat Jews qalliŋaruq. 5 Qiviaqami tautuŋagai iñusalaich qairuat inmiñun, Jesus uqallautiŋagaa Philip, Sumiñ tauqsiġñiaqpisa punniġnik makua iñuich niġitqulugich? 6 Taamna uqallausiġiŋagaa uuktuaqsaqługu Philip, qanuq ilaa ilimiñi iḷisimaŋaruq suyumaaqtilaamiñik. 7 Philip kiuŋagaa, 200 taala naamayumiñaitchut punniqsisigisaġupti­gik iñullaa mikiruuramikunnii niġiyumiñaqsiḷugu. 8 Iḷaŋata iḷitchitquraŋisa, Andrew-m Simon Peter-m aniqataata, uqallautiŋagaa Jesus. 9 Imma nukatpiaġruk maaniittuq tallimanik barley-ñik punniġutilik malġugniglu iqalluŋnik. Suliqutauniaqpat innatun iñugiaktigiruanun? 10 Jesus uqallaŋaruq, Aquptaaqtitchigik iñuich. Taamna ini ivgukka­ŋaruq. Tavraasii iñuich iluqaġmiŋ aquvinŋarut. Iñugiaktilaaqaqpalli­ŋarut 5-000-tun aŋutit. 11 Tavra Jesus tiguŋagai punniġich, aasii quyaanikami God-mun, autaaŋagai aquppiruanun, tainnatunsuli iqalluk, qanutun niġisuktilaa­ŋatiktun. 12 Tavra niġianigataġmata pisuġuiqł̣utiŋ, ilaan uqallautiŋagai iḷitchit­qurani, Katitchigik iḷakut kisiŋŋuqtauruat iksaluquŋiḷḷugich. 13 Tavra iliŋisa katinŋagaich iḷakut aasii immiqł̣ugich qulit malġuk aguummaich tallimaniñ barley-ñiñ punniġniñ, iḷakuŋich taapkua niġiruat. 14 Iñuich tautukamirruŋ Jesus savaktuaq taavrumiŋa aliuġnaqtuamik nalupqinaiġutauruamik kiutilaamiñun, uqallaŋarut, Tavra iḷumun uqaqtaa God-im qaiyumaaŋaruaq nunamun. 15 Puttuqsrivḷuni iñuŋnun qaiḷutiŋ tigguġlugluni umialiguqtitchaaq­simmanni, Jesus kisimi aullatqiŋaruq qimiqqanun.

Jesus Pisuaqtuq Qaaŋagun Immam

16 Unnugiaġman, iḷitchitquraŋi atqaŋarut tatchimun. 17 Ikivlutiŋ umiaqpauramun, ikaaqsaŋagaat tasiq Capernaum-mun. Taaqsigaluaqtillugu Jesus ullaŋaitkai suli. 18 Tasiq qaiḷḷiġuŋaruq qanuq anuġiqpak anuqqaŋaruq. 19 Ipuqsruanikamiŋ piŋasutulluunnii naagga sisamatun mile-luuġutitun, tautukamirruŋ Jesus pisuaqtuaq immam qaaŋagun qalliruaq umiaqpauramun, iliŋich iqsitchapiaġataŋarut. 20 Ilaan uqallautiŋagai, Uvaŋauruŋa, iqsiñasi. 21 Tavra quyatchaŋarut ikitquyumavlugu umiaqpauramun, aasii tavrauvvaa nunaliñŋarut sivuniġikkamiŋnun.

Iñuich Ivaġaat Jesus

22 Uvlaakumman iñusalaich taaganitchianiinŋaruat tatchim, iḷit­chuġiŋagaat atausisualuk umiaqpauraq tavraniinŋatilaaŋanik. Iḷisima­ŋagaat Jesus ayaqatauŋaisilaaŋanik iḷitchitquramiñun, aglaan qimak­ługu aullaŋatilaaŋat. 23 Aasiivsauq allat umiaqpaurat Tiberias-miñ nunaliñŋarut qaniŋanun inim niġġivigiŋaraata iñuich punniġnik Atanġum quyyatiŋaraiññik. 24 Tavra iñuich iḷitchuġikamiŋ Jesus piisilaaŋanik, iḷitchitquraŋiḷu, iliŋich iksruŋammiut umiaqpauranun aasii aullaqłutiŋ Capernaum-mun, ivaqługu Jesus.

Jesus Punniġuruq Iñuunaqtuaq Isuitchuamun

25 Paqinnamirruŋ taaganitchiani tatchim, ilaisa uqallautiŋagaat, Rabbi, qaŋa mauŋaqpich? 26 Jesus kiuŋagai, Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, ivaġivsiŋa niqin­ŋuġniqsi punniġnik pisigivlugu, pisigisuŋaġnagich tautukkasi aliuġnaqtuat nalupqinaiyautit kiutilaamnun. 27 Siġġaqutiginagu niqiłhiñaq nuŋuraġaqtuaq, aglaallu siġġaqutigisiuŋ taamna nuŋulaitchuaq, niqitun ittuaq iñuupkaġumiñaqłusi isuitchuamun. Iġñiŋata Iñuum aitchuġumiñaġaasi taavrumiŋa niqimik, qanuq God-im Aapam ataniġnaqusiŋagaa tainna piḷḷasivḷugu. 28 Tavra ilaisa apiġiŋagaat, Suruksrauvisa siġġaqutiqaġniaġupta savaa­ġitquraŋiñik God-im? 29 Jesus kiuŋagai, Uvva savaaq savaaġitqukkaŋa God-im ilivsiññun, ukpiquvlusi Aapam tiliraŋanun. 30 Ilaisa kiuŋagaat, Sumik piñiaqpich aliuġnaqtuamik nalupqinaiġuglugu kiutilaan uvagut tautuaksraptiŋnik aasii ukpiġluta? Sumik piñiaq­pich? 31 Maŋŋuuvut niqiqaqtitautuiññaŋarut maana-mik nunagluktuamiin­namiŋ, aglausimaruq Bible-ni, “Ilaan niqiqaqtituiññaŋagai qilaŋmiñ.” 32 Jesus uqallautiŋagai, Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, Moses pamanŋaitkai taipkua maŋŋuusi punniġmik qiḷaŋmiñ, aglaan Aapama. Suli paŋmapak-unnii aitchuutigituiññaġaa taamna punniq qiḷaŋmiñ punnipiaguruaq. 33 Qanuq God-im pigikkaŋa punnipiaq ilaaguruq atqaqtuaq qiḷaŋmiñ aasii aitchuivḷuni iñuggunmik isuitchuamik nunam iñuŋiñun. 34 Tavra uqallautiŋagaat, Ataniiq, aitchuqsimaaqtigut taavrumiŋa punniġmik. 35 Jesus uqallautiŋagai, Taamnauruŋa punniq iñuupkairuaq iñuŋnik isuitchuamun. Iñuk qairuaq uvamnun kaakkumiñaipiaqtuq, suli iñuk ukpiqtuaq uvamnun imiġuksiuyumiñaipiaqtuq. 36 Aglaan uqallautiŋagaluaqtillusi tautuŋanivḷuŋa aasiuvva ukpi­ŋitchusi. 37 Iluqaġmiŋ iñuich Aapam qaisaŋi qaiñiaqtut uvamnun, aasii iñuk qairuaq uvamnun pisuŋiññiaŋitkiga. 38 Qanuq atqaŋaruŋa qiḷaŋmiñ piyaqtuqługu pisuutaa tilisiruam uvamnik, uvaŋa pisuutiŋiḷaaġa. 39 Aasiuvva pisuutaa tilisiruam uvamnik, tammaitquŋił̣ł̣uŋa sumik-unnii ilaan qaisaŋanik uvamnun, aglaan aŋipkaġlugich iluqaisa aqulliġmi uvlumi. 40 Uvva pisuutaa Aapama, iñupayaat tautuktuat Iġñiŋanik ukpiġvigivlugulu iñuggutiqaġniaqtut isuitchuamik, aasii uvaŋa aŋipkaġniaġitka aqulliġmi uvlumi. 41 Tavra Jew-guruat uqamayuutigirraqsiŋagaat pisigivlugu uqallautaa, Taamnauruŋa punniq atqaqtuaq qiḷaŋmiñ. 42 Iliŋich uqallaŋarut, Jesus-guŋitpauna, iġñiŋa Joseph-gum? Iḷisima­givut aapaŋalu aakaŋalu. Suvluniasii paŋmapak uqaqpa, Uvaŋa atqaŋaruŋa qiḷaŋmiñ? 43 Jesus uqallautiŋagai, Uqamayuŋaiġitchi. 44 Kiñaliqaa qaiyumiñaitchuq uvamnun Aapam tilisiruam uvamnik qaisuliqsinŋisuaqpani. Aasii uvaŋa aŋipkaġniaġiga uvlumi aqulliġmi. 45 Aglautiŋagaat uqaqtiŋisa God-im inna, “Iliŋitguuq iluqaisa iḷisauti­niaġai God-im.” Iñupayaaq naalaġniŋaruaq Aapamik iḷitchivḷuniḷu ilaaniñ qairuq uvamnun. 46 Taamna sivuniqaŋitchuq iñupayaamun tautuŋaniḷugu Aapa aglaan kisima God-miŋŋaqtuaŋaa tautuŋagiga Aapa. 47 Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, iñuk ukpiqtuaq iñuggutiqaqtuq isuitchuamik. 48 Uvaŋa taamnauruŋa punniq iñuunaqtuaq. 49 Maŋŋuusi niġiŋarut maana-mik nunagluktuami aasii tuquŋarut. 50 Aglaan punniq uqautigikkaġa, atqaqtuaq qiḷaŋmiñ aasii iñuum niġi­gumiuŋ tuquniaŋitchuq. 51 Uvaŋauvva iñuunaqtuaq punniq atqaqtuaq qiḷaŋmiñ. Kialiqaa niġi­gumiuŋ taamna punniq ilaa iñuuniaqtuq isuitchuamun, aasii uvaŋa timiga punniġuruq aitchuutiginiakkaġa nunam iñuŋi iñuggutiqaquvlugich. 52 Jew-guruat tavrani uqavaaqatigiirraqsiŋarut avanmun uqaqłutiŋ, Qanuġluni uuma iñuum aitchuġumiñaqpatigut timimiñik niġitqu­luta? 53 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, niġiŋi­suaġuvsi timaanik Iġñiŋata Iñuum suli imiġlugu auŋa, iñuggutaitchusi. 54 Iñuk niġiruaq timimnik suli imiqtuaq aumnik iñuggutiqaqtuq isuit­chuamik, aasii aŋipkaġniaġiga aqulliġmi uvlumi. 55 Qanuq timiga niqipiaġatauruq, suli auga imipiaġatauruq. 56 Iñuk niġiruaq timimnik suli imiqtuaq aumnik atausiŋŋuqatauruq uvamnun, uvaŋalu ilaanun. 57 Iñuupkaġaaŋa suaŋŋataata iñuuruam Aapam tilisiruam uvamnik, tainnatulliasii iñuich niġiruat uvamnik iñuupkaġniaġmigai suaŋŋanma. 58 Taamnauruŋa punniq atqaŋaruaq qiḷaŋmiñ, iñuum niġigumiuŋ iñuuniaqtuq taimuŋa. Inŋitchuq maana-tun maŋŋuuvsi niqigituiñña­ŋagaluaqługu aasii tuquvlutiŋ. 59 Taapkua Jesus uqalugiŋagai Jew-guruat aŋaayyuvianni, iḷisaurriḷ­ḷaġmi Capernaum-mi. 1Uqaluich Isuitchuakun Iñuggutikun 60 Iñugiaktuat iḷitchitquraŋisa tusaakamisigik tamatkua uqaluich uqallaŋarut, Siġḷiġnaqtut taapkua uqaluich. Kiña kaŋiqsiyumiñaqpa sumik sivuniqaqtilaaŋanik? 61 Tavra Jesus, puttuqsrivḷuni iḷitchitqurani uqamayuktilaaŋannik taavrumuuna, uqallautiŋagai, Taapkua uqaluich ukpiġutaiqsitkaqsi­vasi? 62 Qanuq-aasii piñiaqpisi tautuaqsiguvsiuŋ Iġñiŋa mayuqtuaq irvigiŋa­ramiñun sivuani? 63 Ilitqusiq aitchuiruq iñuggunmik, timi aitchuiḷaitchuq iñuggunmik. Uqaluich uqautigiŋaratka ilivsiññun sivuniqaqtut ilitqusivsiññun aasii aitchuivḷutiŋ iñuggunmik. 64 Aglaan iḷasi ukpiŋitchut. Jesus isuaniñ-qaŋa iḷisimaŋagai kisuutilaa­ŋat ukpiŋitchuat kiutilaaŋalu aitchuutiginnigniaqtuaq inmiñik. 65 Tavra ilaa uqallaŋaruq, Taamna pisigivlugu uqallautiŋagivsi kiñaliqaa qaiyumiñaiññivḷugu Aapam qaiyumaliqsinŋisuaqpagu uvamnun. 66 Taavruma aquagun iñugiaktuat iḷitchitquraŋiñiñ qapiŋarut aasii kukiḷuqatigiŋaiqł̣ugu tavraŋŋaaglaan. 67 Jesus uqallaŋaruq qulit malġugnun, Ilivsivsauq aullaġniaġmivisi? 68 Simon Peter-m kiuŋagaa, Ataniiq, kimun aullaġniaqpisa? Ilivich uqaluqaqtutin iñuunaqtuanik isuitchuamun. 69 Aasiiḷi uvagut ukpiliŋarugut, suli iḷitchuġianiŋagiptigiñ Piḷuutait­chuaġigaatin God-im. 70 Jesus kiuŋagai, Piksraqtaaġiŋagivsi, ilivsi qulit malġuk, naaggauvva iḷari tuunġauruq. 71 Uqautigiŋagaa Judas iġñiŋa Simon Iscariot, qanuq iḷaŋata qulit malġuk aitchuutigiyumaaŋagaa.

7

Jesus-lu Nukaaluuniḷu

1 Taavruma aquagun Jesus kukiḷuŋaruq Galilee-mi. Kukiḷuguŋiñŋaruq Judea-mi, qanuq Jew-guruat tuqurviksraqsiuŋagaat. 2 Tavra Jew-guruat niqinaqiviat tupiġni tikiyasiŋaruq. 3 Tavra Jesus nukaaluŋisa uqallautiŋagaat, Aullaġiñ maaŋŋa aasii Judea-muglutin, iḷitchitquratin taamani qiñiġumaut savaanik pikkaġ­nik. 4 Qanuq iñulimaaq nalunautchiḷuni savalaitchuq iḷisimatqugumi salapqiruakun. Tamatkua savaaġikapkich, salapqiġiñ iliŋnik iñupayaanun. 5 Qanuq nukaaluŋi-unnii ukpiŋaitchut ilaanun. 6 Jesus uqallautiŋagai, Nalautinŋaitchuq aullaġviksraġa. Aglaan ilivsi aullaġumiñaqtusi qakuguliqaa, 7 qanuq nunam iñuŋisa uumigiŋitkaasi. Aglaan uvaŋa nunam iñuŋisa uumigigaanŋa, qanuq uqautigaluamiiġuugitka ilaisa piḷġusiŋich pigiiññivḷugich. 8 Ilivsi niqinaqiyaqtuġitchi. Uvaŋa niqinaqiyaqtuŋitchuŋa paŋmapak, qanuq nalautinŋaitchuq-suli aullaġviksraġa. 9 Tainna uqallaqqaaqłuni, Galilee-miinŋaruq-suli.

Jesus Aullaqtuq Niqinaqiruanun Tupiġni

10 Tavra nukaaluŋi aullaaniŋmata niqinaqiyyaqłutiŋ, Jesus-tauq aullaŋammiuq nalunautchivḷuni. 11 Jew-guruat ivaġaluaŋagaat niqinaqiviŋmi uqaqłutiŋ, Sumiitpaimña? 12 Iñuich atqunaqługu uqamayuutigiŋagaat avanmun, iḷaŋich uqaqłutiŋ, Iñulluatauruq. Allalli uqaŋarut, Naumi, ilaa asiñuurriruq iñuŋnik. 13 Tavra sivuuġavlutiŋ Jew-guruanik, iñuich uqaġiŋagaat nalunaut­chivḷutiŋ. 14 Niqinaqivik qitiqquiḷivalliġman, Jesus aŋaayyuvikpaŋmuŋaruq aasii iḷisaurrivḷuni. 15 Jew-guruat aliuŋarut iḷisaurrutaagun uqaqłutiŋ, Qanuqłuni una iñuk iḷisimatigiva iḷisaurriqaŋaitkaluaŋŋaġmi? 16 Jesus kiuŋagai, Iḷisaurrutiga uvaŋa pigiŋitkiga, aglaan pigigaa tilisiruam uvamnik. 17 Kiñaliqaa pisukkumi tuvraġuglugu God-im pisuutaa, ilaa iḷisimayu­miñaqtuq iḷisaurrutiga God-miŋŋaqtautilaaŋanik naaggaqaa uvamniġ­ruiññaq. 18 Iñuk iḷisaurriruaq ilaan isummatimiñik ivaqłiaruq nanġausiaksrami­ñik iñuŋniñ, aglaan taamna ivaqłiaruaq nanġausiaksraŋanik God-im tilirimi iḷumun ittuaguruq nalaunŋaruġlu. 19 Moses aitchuŋaitpasi pitquranik? Naaggauvva nallivsiunnii kamagi­ŋitkai pitqurat. Summan tuqurviksraqsiuqpisiŋa? 20 Iñuich kiuŋagaat, Ilitqusiqł̣uqaqtutin. Kia tuqurviksraqsiuqpatin? 21 Jesus kiuŋagai, Piŋaruŋa atautchimik savaamik, aasii iluqasi aliuġi­ŋagiksi. 22 Moses piraksriŋagaasi nukatpiaġruich nalunaiñŋutchiqsuksrauvlugich. Nalunaiñŋutchiqsauviksraŋat miqłiqtut uvluq nalaurrutimman Savaiññiġmun nalunaiñŋutchiqsisuurusi Savaiññiġmi. Isagutiŋaitka­luaġmiuq taamna pitquraq Moses-miñ, aglaan maŋŋuuvsiññiñ sivuani Moses. 23 Nalunaiñŋutchiḷḷakavsiuŋ nukatpiaġruk Savaiññiġmi, Moses pitquraŋi naviguŋił̣ł̣ugich, summan qinnautivisiŋa pisigivlugu iłuaqsikapku iñuum timaa surruipiaqługu Savaiññiġmi? 24 Isivġiiñasi qiññałhiñakun, aglaan isivġiisitchi nalaunŋaruakun.

Ilaa Christ-guva?

25 Iḷaŋich Jerusalem-miut uqallaŋarut, Tavrauŋitpauna iñuk tuqur­viksraqsiukkaŋat? 26 Aasiuvva maaniittuq, uqaqtuq salapqiruami, aasii qanuq nivliuti­laitkaat. Iḷaanniipkua ataniġnaqusiraqtuat iḷitchuġipiaġisiuraaġaat Christ-gutilaaŋanik. 27 Christ niptaqpan kiñapayaaq iḷisimayumiñaitchuq sumiñ qaisilaa­ŋanik, aglaan una iñuk iḷisimagikput sumiñ qaisilaaŋanik. 28 Tavra Jesus iḷisaurrivḷuni aŋaayyuvikpaŋmi nipatuvluni uqallaŋaruq. Iḷisimagivsiŋaliqaa sumiñ qaisilaamnik. Aglaan qaiŋaitchuŋa uvaptuġruiññaq. Ilaa tilisiruaq uvamnik iḷumun ittuq. Ilivsi nalugiksi. 29 Uvaŋaaglaan iḷisimagiga, qanuq qairuŋa ilaaniñ, suli ilaan tiliŋagaaŋa. 30 Tavra tigutaaġviksraqsiurraqsiŋagaat, aasii kialiqaa tiguŋaitkaa, qanuq aitchuutauviksraŋa tikiñŋaitchuq. 31 Aasiivsauq iñugiaktuat iñuich ukpiliŋarut ilaanun, uqallakłutiŋ, Christ niptaġumi pił̣hamaniaqpa aliuġnaqtuanik uuma iñuum piŋara­ŋiñiñ?

Tigurit Tiliraurut Tigutaaquvlugu Jesus

32 Tavra Pharisees tusaakamisigik iñusalaich uqautiqaqtuat Jesus-mik, iliŋich aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu tilisiŋarut tigurinik tigutaaquvlugu. 33 Jesus uqallaŋaruq, Nayuvsaallagniaġivsi aasii aullaġluŋa tilirimnun. 34 Ivaġniaġaluaġivsiŋa aasii paqinniaŋitkivsiŋa, aullaġviksrautimnun qaiyumiñaiñmiusi. 35 Tavra Jew-guruat uqaurrutiŋarut avanmun, Sumuaqsivauna uvaptiŋnun paqitchumiñaiġḷuni? Ilaa sivuniqaqpa aullaġumavluni Jew-guŋitchuat nunaŋiññun, siaminŋaruat Jew-guruat iñuuviŋiññun, aasii iḷisautilugich Jew-guŋitchuat? 36 Sumik sivuniqaqpauŋ uqallakami, Ivaġniaġaluaġivsiŋa paqitchumi­ñaitkivsiŋa? Sumik suli sivuniqaqpauŋ, Aullaġviksrautimnun qaiyumi­ñaitchusi?

Kuuŋi Iñuunaqtuam Imġum

37 Aqulliġmi uvluani niqinaqivium, naumaniqsrami uvlumi, Jesus makinŋaruq aasii nipatuvluni uqallakłuni, Kiñaliqaa imiġuliġumi, qaiḷuni uvamnun imiġli. 38 Innauvva Bible uqaluŋich uqaqtut iñukun ukpiqtuakun uvamnun, Iḷuaniñ maqiniaqtut kuuŋi iñuunaqtuam imġum. 39 Tavra taamna uqallausiġiŋagaa sivuniqaqługu Ilitqusiġiksuamik, tamatkua ukpiqtuat ilaanun aitchuusiaġiyumaakkaŋat, qanuq Ilitqusiġiksuaq aitchuutauganiŋaitchuq-suli, Jesus aŋipkaqtauŋaił̣ł̣uni utiqti­tauŋaił̣ł̣uniḷu qiḷaŋmun.

Atiŋirrun Iñuŋni

40 Tusaakamisigik taapkua uqaluich, iḷaŋich iñuich uqallaŋarut, Una uqaqtigipiaġaa God-im qaiyumaaqtuaq sivuani Christ. 41 Allalli uqallaŋarut, Ilaa Christ-gupiaqtuq. Aglaan iḷaŋich uqalla­ŋammiut, Christ qaiyumaaqpa Galilee-miñ? 42 Bible uqaluŋich uqaŋaitpat Christ maŋŋuqaġnivḷugu David-mik, aasii qaiḷuni Bethlehem-miñ, nunaaqqimiñ David iñuuvigiŋaraaniñ? 43 Tavra atinġiŋarut iñuich ilaa pisigivlugu. 44 Iḷaŋisa tigutaaġumalliŋagaluaġaat, aglaan iñuum tiguŋaitkaa.

Ukpiġutairrutaat Jew-guruat Aullarriŋisa

45 Tavra tiguriŋich utiŋarut aŋaayyuliqsiqpagnun Pharisee-ñullu, uqallautipkaqłutiŋ-aasii, Summan qaġġisiŋitpisiuŋ? 46 Tigurit kiuŋagaich, Qaŋaunnii iñuk uqaŋaitchuq taavrumatun iñuktun. 47 Pharisees kiuŋagaich, Asiñuurrauvisivsauq ilivsi? 48 Nalliŋich ataniġnaqusiraqtuat naagga Pharisee-ñiñ ilaanun ukpili­ŋavat? 49 Aglaan makua iñuaġruich asiñuurraurut naluvlugich pitqurat iḷisi­makkavut uvagut. Iliŋich suksraunġiqsauyumaaqtut. 50 Nicodemus, sivuani uqaqatiqaŋaruaq Jesus-mik, iḷagikkaŋat Pharisees, uqallaŋaruq ilaiññun, 51 Pitqurapta isivġiqusuuvarruŋ iñuk uqaqtitqaaŋaunnagu suli iḷitchu­ġigaluaġnagu sumik piŋatilaaŋa? 52 Ilaisa kiuŋagaat, Ilivitchauq Galilee-miñ pimmivich? Taiguamma­ġiksaaġiñ Bible-niñ iḷitchuġiyumautin uqaqtaa God-im iñukpalliġu­maaŋisilaaŋanik Galilee-miñ.

8

Aġnaq Allatuqtuaq

1 Tavra aiyaaŋarut iglullaamiŋnun, aasii Jesus aullaŋaruq Iġġianun Olives. 2 Uvlaatchaurami Jesus qaitqiŋaruq aŋaayyuvikpaŋmun. Iñuich iluqaġmiŋ qaiŋarut ilaanun, aasii aquviłłuni iḷisautiŋagai. 3 Iḷisaurrit pitquranik Pharisees-lu qaġġisiŋagaat aġnaq paqitauruaq allatuqłuni, aasii inillakługu qitiġmun. 4 Uqallautiŋagaat ilaa, Iḷisaurrii, una aġnaq paqitauruq allatuqtillugu. 5 Moses pitqurani piraksriŋagaatigut tainnasiq uyaġaktautquvlugu. Qanuġli una aġnak uqallausiġiviuŋ? 6 Taamna uqallausiġiŋagaat uuktuaġutigisaqługu ilaanun, piqaġukka­luaqłutiŋ qanutchimik pasisukługu Jesus aġnakun qaġġirraġmikkun. Jesus pułłuni nunamun aglaŋaruq argagmiñik. 7 Apiqsruqtuġaluaġmanni, ilaan qiviaŋagai aasii uqallautivlugich, Nallivsi piḷuutaitchuam miḷuqsaqqaaġliuŋ uyaġaŋmik. 8 Atausivsaami putqiŋaruq aasii aglakłuni nunamun. 9 Tavra tusaakamirruŋ taamna, aullaŋarut atausiullaavlutiŋ, sivulliġivlugu utuqqauniqsraq, aasii Jesus kisiŋŋuqatauŋaruq aġnamun qikaq­tuamun sivuqqamiñi. 10 Jesus qiviaŋaruq aasii uqallautivlugu, Aġnaaq nauŋ ipkua iñuich? Nalliata-unnii isivġiŋitpatin suksraunġiqsauyumiñaqsiḷutin? 11 Aġnam kiuŋagaa, Aaŋ Ataniiq. Aasii Jesus uqallautiŋagaa, Uvaŋaptauq isivġiŋitkikpiñ suksraunġiqsauyumiñaqsiḷutin. Aullaġiñ piḷuksit­qigñak.

Jesus Qaumman Iñupayaanun

12 Jesus uqautivsaaŋagai iñuich uqaqłuni, Uvaŋa qaummatauruŋa iñupayaanun. Iñuk maliktuaq uvamnik pisuaġniaŋitchuq taaqtuami, aglaan pisuaġniaqtuq qaummaġmi iḷitchuġipkaqtitauluni iḷumun ittuakun iñuuniaġniġmik. 13 Pharisees uqallautiŋagaat, Quliaqtuaġirutin iḷiŋnun, uqaluktuaġiran ilumun inŋitchuq. 14 Jesus kiuŋagai, Quliaqtuaġaluaġumaunnii uvapkun, uqaluktuaġi­raġa iḷumun ittuq, qanuq iḷisimaruŋa sumiñ qaiŋatilaamnik suli sumun aullaġniaqtilaamnik. Aglaan ilivsi nalurusi sumiñ qaiŋatilaamnik naagga sumun aullaġniaqtilaamnik. 15 Ilivsi isivġiirusi iñugruiññaqtun, uvaŋa isivġiiŋitchuŋa iñuŋmik kimigliqaa. 16 Isivġiigaluaġmiguma, isivġiutiga iḷumun ittuq, qanuq kisima isivġii­ŋitchuŋa, aglaan Aapalu tiliriga isivġiiruguk. 17 Aglausimaruq pitquravsiññi uqaluktuaŋak malġuk iññuk iḷumun innivḷugu. 18 Quliaqtuaġiruŋa uvamnun, suli Aapa tilisiruaq uvamnik quliaqtua­qaqtuq uvapkun. 19 Tavra iliŋisa apiġiŋagaat, Aapan sumiitpa? Jesus kiuŋagai, nalugip­tiguk Aapagalu. Iḷitchuġiŋaguvsiŋa iḷisimayumiñaġaluaġmigiksivsauq Aapaga. 20 Taapkua uqaluich ilaan uqautigiŋagai inimi aitchuutiqaġviŋmi, iḷi­saurrivḷuni aŋaayyuvikpaŋmi. Iñuum tigutaalaiñmigaa, qanuq ikar­raŋa tikiñŋaił̣ł̣uni.

Aullaġumiñaitchusi Aullaġviksrautimnun

21 Jesus uqallautitqiŋagai, Aullaġniaqtuŋa. Ivaġniaġaluaġivsiŋa aasii tuquniaqtusi piḷuusiqiraulusi. Qaiyumiñaitchusi aullaġviksrautim­nun. 22 Tavra Jew-guruat uqallaŋarut, Tuqunniaqpa ilimiñik? Uqallaktuk­kiuvva qaiyumiñaitchusi aullaġviksrautimnun. 23 Ilaan uqallautiŋagai, Maaŋŋaqtaurusi, uvaŋa paŋmaŋŋaqtauruŋa. Ilivsi qairuagurusi mattumaŋŋa nunamiñ, uvaŋaasii qairuaguŋitchuŋa mattumaŋŋa nunamiñ. 24 Uqallautiŋagivsi tuquniaġnivḷusi piḷuusiqiraulusi. Qanukkiuvva ukpiŋisuaġuvsi Christ-gutilaamnik, tuquniaqtusi piḷuusiqiraulusi. 25 Iliŋisa uqallautiŋagaat, Kiña ilivich? Jesus uqallautiŋagai, Taavrumiŋauruŋa uqallautiŋasugaavsi isuaniñ-qaŋa. 26 Qanuqinniġaġumiñaġaluaġivsi iḷisautilusiḷu sutigun iñugiaktuati­gun, aglaan uqautigivsi iñupayaallu kisianik sunik tusaaŋakkamnik ilaaniñ iḷumun ittuaguruamiñ, tilisiŋaruamiñ uvamnik. 27 Iliŋich kaŋiqsiŋitchut ilaanun uqautitilaamiŋnik Aapakun. 28 Kiisaimmaa Jesus uqallakpuq, Kivianikkuvsiuŋ Iġñiŋa Iñuum iḷitchuġiniaqtusi Christ-gutilaamnik, suli pisuisilaamnik sunik ataniġna­qutipkun aglaan uqaqłuŋa Aapam iḷisaurrutaagun. 29 Aasii tilisiruam uvamnik itqatigigaaŋa. Kisiŋŋuŋaitkaaŋa, qanuq uvaŋa ataramik pisuuruŋa iviġaummatauruanik ilaanun. 30 Uqaġman tamatkuniŋa, iñugiaktuat ukpiliŋarut ilaanun.

Kivgauŋitchuallu Kivgallu

31 Jesus tavra uqallaŋaruq Jew-guruanun ukpiliqsuanun inmiñun, Iḷitchitquraġipiaġivsi kamagituiññaġuvsigik uqalutka, 32 aasii iḷitchuġiniaġiksi iḷumun ittuaq, suli iḷumun ittuam atanġiqsin­niaġaasi. 33 Ilaisa kiuŋagaat, Uvagut maŋŋuqaqtugut Abraham-mik, aasii kiv­gauŋaitchugut kimulliqaa. Qanuqłutin uqallakpich, Atanġiqsitauniaq­tusi? 34 Jesus kiuŋagai, Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, iñupayaaq piḷuusi­qiruaq kivgauruq piḷuunmun. 35 Kivgałhiñauruaq-aasii nayuutiłhaiññalaitchuq igluani ataniġmi isuitchuamun, aglaan atanġuruam iġñiŋa nayuutiruq isuitchuamun. 36 Tavra Iġñiġum atanġiqsitpasi, ilivsi atanġiqsitauniaqtusi nalupqi­naitchuamik. 37 Iḷisimagivsi maŋŋuqaqtilaavsiññik Abraham-mik, naaggauvva tuqurviksraqsiuġivsiŋa qanuq ukpiġiŋitkisi uqalutka. 38 Uqautiqaqtuŋa tautuŋaramnik Aapamniinnama, aasiiḷi ilivsi piusi tusaaŋaravsiññik aapavsiññiñ. 39 Ilaisa kiuŋagaat, Abraham aapagigikput. Jesus uqallautiŋagai, Ilivsi Abraham miqłiqtuġikpasi, piyumiñaġaluaqtusi Abraham pirai­ñik, 40 aasii paŋmapak tuqurviksraqsiuġivsiŋa, iñuk uqaurriruaq ilivsiññik iḷumun ittuamik tusaaŋakkamnik God-miñ. Tainna piŋaitchuq Abraham. 41 Ilivsi piusi aapavsi piŋaraŋanik. Tavra uqallautiŋagaat, Uvagut aapaiḷḷiaguŋitchugut. Aapaqaqtugut atautchimik God-mik. 42 Jesus uqallautiŋagai, God Aapagiguvsiuŋ, piviuttaġiniaġaluaġiv­siŋa. Qaiŋaruŋa God-miñ aasii paŋmapak maaniittuŋa. Qaiŋaitchuŋa uvaptuġruiññaq, aglaan God-im tiliŋagaaŋa. 43 Summan kaŋiqsiḷaitpisiuŋ uqautigikkaġa? Qanuq uqalumnik naa­laġniḷguitchusi. 44 Tuunġaq aapaksi, aasii pisuutigigiksi pisukługu aapavsi kipiġniuġu­taa. Ilaa iñuaqtauruq aullaqisaamiñqaŋa, suli suksraġiŋitkaa iḷumun ittuaq, qanuq iḷumun ittuagitchuq ilaani. Saglukami ilaa uqaqtuq nanmiñiq irrutchimiñiñ, qanuq sagluturuq suli aapauruq sagluruanun. 45 Aglaan uvva ukpiġiŋitkivsiŋa uvaŋa uqaqtuaŋaa iḷumun ittuamik. 46 Nallivsi qanuqpisiiḷḷiyumiñaitkaaŋa piḷuusiqiniḷuŋa. Summan aasii ukpiġisuŋitpisiŋa uqautikavsi iḷumun ittuamik? 47 Iñuum piruam God-miñ kaŋiqsigai uqaluŋi God-im. Ilivsi piŋił̣ł̣usi God-miñ kaŋiqsiḷaitkisi tamatkua.

Jesus-lu Abraham-lu

48 Jew-guruat kiuŋagaat, Nalauttugut uqallakapta Samaria-ġmiu­gunivḷutin aasii ilitqusiqł̣uqaqtutin. 49 Jesus kiuŋagai, Ilitqusiqł̣uitchuŋa. Aglaan iviġaumagiga Aapaga kamagivlugu, aasiiḷi ilivsi suksraġiŋitkivsiŋa. 50 Nanġaqtinniataŋitchuŋa iñuŋnun. Imma kamanaqsipkaiñiaqtua­qaqtuq uvamnik nalaunŋaruakun isivġiiruamik. 51 Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, kialiqaa kamagikpagich uqalutka tuquyumiñaipiaqtuq. 52 Jew-guruat uqallautiŋagaat, Paŋmapak iḷitchuġirugut ilitqusiqł̣u­qaqtilaaġnik. Abraham tuquŋaruq, uqaqtiŋiḷu God-im, aasii ilivich uqallaktutin, kialiqaa kamagikpagich uqaluktin tuquyumiñaipiaġniv­ḷugu. 53 Kamanałhaaqpich aapaptiŋniñ Abraham-miñ tuquŋaruamiñ? Suli uqaqtiŋi God-im tuquŋammiut. Kiunasugivich uvva? 54 Jesus kiuŋagai, Kamanaqsiḷiġuma uvamnik, kamanaqsiḷġutiga suu­ŋitchuq. Aapama kamanaqsiḷġusiaqaqtitkaaŋa, taavruma uqautigik­kavsi God-iginivḷugu ilivsi. 55 Aasii ilaa nalugiksi aglaan iḷisimagiga. Uqallakkaluaġuma naluni­ḷugu, saglurauniaġaluaġmiuŋa ilivsisun. Aglaan iḷisimagiga suli kamagivlugich uqaluŋi. 56 Aapari Abraham quviatchaŋaruq tautukkumaaġniqamiuŋ niptaġ­niksraġa. Paŋmapak tautuŋagaa qaisilaaġa aasii quyatchaŋaruq. 57 Tavra Jew-guruat uqallautiŋagaat, 50-nik ukiuniŋaitchutin-suli, aasii tautuŋaviuŋ Abraham? 58 Jesus uqallautiŋagai, Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, iñuusaŋaiñ­ŋaan Abraham, Inŋaruŋa. 59 Taamna uqallausiġimmagu, tigusiŋarut uyaġagnik miḷḷuuġukługu qanuq inmiñik nalliummatirualiñivḷugu God-mun. Tavra Jesus iriŋaruq, aasii anivḷuni aŋaayyuvikpaŋmiñ.

9

Jesus Iłuaqsigaa Ayauŋaruaq Anikami-qaŋa

1 Iglauvluni, Jesus tautuŋagaa iñuk anikami-qaŋa ayauŋaruaq. 2 Aasii iḷitchitquraisa apiġiŋagaat, Rabbi, kiña piḷuksiŋava, una iñuk naagga aŋayuqaak, aniŋaniqpauna ayauŋavluni? 3 Jesus kiuŋagai, Una iñuk piḷuksiŋaitchuq naaggaunnii aŋayuqaaŋik, aglaan tainnaittuq savaaŋa God-im qiñiġnaqsitquvlugu iłuaqsiḷugu. 4 Savaktuiññaqtuksraurugut savaaŋiñik tilisiruam uvamnik uvluuŋ­ŋaan. Taaqsimman iñuk savakkumiñaitchuq. 5 Sivisutilaaŋatun nunamiinniġma, qaummatauruŋa nunapayaanun. 6 Uqaġniallaġmi taavrumiŋa, tivvuaŋaruq nunamun aasii qikuyyaliv­ḷuni tivvuaġunmiñik aasii nanukługik iñuum irrak qikuyyamik, 7 uqallautivlugu ilaanun, Aullaġiñ iqaġiyaqtuaġiñ imaqsuanun Siloam, sivuniqaqtuam Tiliramik. Tavra ilaa aullaŋaruq aasii iqaġivluni. Utiŋaruq tautullasivḷuni. 8 Siḷalliŋisa tamatkualu tautuktikaaŋisa piatchiaqtaqtauvlugu, uqallausiġiŋagaat, Uvvauna taimñauŋitpa iñuk aquppisuuŋaruaq piat­chiaqtaqłuni? 9 Iḷaŋich uqallaŋarut, Tavrauruq. Allat uqallaŋarut, Naumi, aglaan taivrumatun uvva inniqsuq. Ilaa uqallaŋaruq, Taimñauruŋa. 10 Iliŋisa uqallautiŋagaat, Qanuqłutin ayauŋaiqpich? 11 Tavra kiuŋagai, Iñuum atiqaqtuam Jesus-mik qikuyyalivḷuni nanu­ŋagik irraka uqallautiŋagaaŋa, aullaġiñ Siloam-mun aasii iqaġilutin. Tavra aullaqłuŋa iqaġivluŋa ayauŋaiqsitauŋaruŋa. 12 Ilaisa apiġiŋagaat, Sumiitpaimma? Ilaan uqallautiŋagai, Naluruŋa.

Pharisees Apiqsruqtuġaat Iłuaqsirauruaq

13 Ilaisa qaġġisiŋagaat Pharisee-ñun iñuk sivuani ayauŋaruaq. 14 Tavra Jew-guruat Savaiññiŋanni Jesus qikuyyaliŋaruq aasii ayau­ŋaiqł̣ugik irrak. 15 Pharisees apiġitqiŋagaat qanuqłuni ayauŋaiġmagaan. Aasii uqallau­tiŋagai, Ilaan iḷiŋagaa qikuyyaq irramnun, aasii iqaġikama tautullasi­ruŋa. 16 Iḷaŋich Pharisees uqallaŋarut, Taimña iñuk God-miŋŋaqtuaguŋit­chuq, qanuq kamaksriḷaitchuq Savaiññikun pitquranik. Allalli uqallaŋarut, Qanuġluni iñuk piḷuusiqirauruaq piyumiñaqpa tainnatchiñik aliuġnaqtuanik? Tavrani atinġiŋarut. 17 Tavra Pharisees apiġitqiŋagaat ayauŋaŋaruaq, Qanuġli uqallau­siġiviuŋ ilaa ayauŋaiqsinŋammatin? Ilaan kiuŋagai, uqaqtauruq God-mun. 18 Jew-guruat arguagiŋagaat ayauŋaniŋa suli qiñillasiñiŋa, kiisaimmaa ququaqpaik aŋayuqaak ayauŋaiqsitauruam. 19 Aasii apiġiŋagaik, Una iġñiġivitku, uqausiġikkaqtik aniŋanivḷugu ayauŋavluni? Qanuqłuni paŋmapak qiñillasiva? 20 Ilaan aŋayuqaaŋikta kiuŋagaich, Iḷisimaruguk una iġñiġigikpuk, aniŋatilaaŋalu ayauŋavluni, 21 aglaan nalugikpuk qanuqłuni paŋmapak qiñillasisilaaŋa, naaggaunnii iḷisimaŋitchuguk kimun ayauŋaiqsilaaŋanik. Apiqsruqsiuŋ. Ukiuq­tusiŋaruq. Uqautiginiaqtuq inmiñik. 22 Aŋayuqaak uqallaŋaruk tainna sivuuġavlutik Jew-guruanik, qanuq Jew-guruat sivunnianiŋarut atisivḷutiŋ kialiqaa iḷisimanirualikpagu Jesus Christ-guniḷugu, ilaa anitauniaġnivḷugu Jew-guruat aŋaayyuvian­niñ. 23 Taamna pisigivlugu aŋayuqaak uqallaŋaruk, Ukiuqtusiŋaruq apiqsruqsiuŋ. 24 Tavra igḷuŋagaat qaitquriñiqtiŋ ayauŋaŋaruamik, aasii uqallautivlugu, Uqaġiñ iḷumun ittuamik. God nanġaġuŋ iłuaqsiraukavich. Iḷi­simagikput iñuk taimña piḷuusiqirauruq qiñillasipkairuaq iliŋnik. 25 Ilaan kiuŋagai, Piḷuusiqirautilaaŋa nalugiga. Aglaan atausiq iḷisi­magiga, ayauŋagaluaqtuaŋaa paŋmapak qiñillasiruŋa. 26 Ilaisa apiġiŋagaat, Qanusiġaqpatin? Qanuqłuni ayauŋaiqsitpatin? 27 Ilaan kiuŋagai, Quliaqtuaġutianiŋasugaavsi, aasii naalaġnisuŋit­chusi. Summan tusaatqigukpisiuŋ? Ilivsivsauq iḷitchitquraliutisukpisi ilaanun? 28 Tavra ilaisa kiuŋagaat suammautivlugu, Ilivitkiuvva iḷitchitquraġi­niġaatin, aglaan uvagut iḷitchitquraġigaatigut Moses. 29 Iḷisimarugut God-mun uqautisuuŋatilaaŋanik Moses, aglaan taimña iñuk nalugikput sumiñ qaisilaaŋa. 30 Iñuum kiuŋagai, Allayuaġnapaluktuq una naluniqavsiuŋ sumiñ qaisilaaŋa, naaggauvva ayauŋaiŋagaaŋa. 31 Iḷisimarugut God naalaġniḷaitchuq piḷuusiqirinun, aglaan kiñaliqaa aŋaayyuraumman God-mun suli kamagivlugu pisuutaa, God-im naalaġniḷḷagaa. 32 Nuna isagutilġataġman-qaŋa tusaġnaŋaitchuq iñuk aŋmaiñiḷugu irraŋnik iñuum aniŋaruam ayauŋavluni. 33 Taimña iñuk God-miŋŋaqtuaguŋaitkumi, sumik piyumiñaiñŋaga­luaqtuq. 34 Ilaisa kiuŋagaat, Aniŋapiallaktutin piḷuutikun. Aasiuvva iḷisauti­niaqsaavisigut? Tavra ilaisa aninŋagaat aŋaayyuviŋmiñ.

Iñuich Ayauŋaruatullu Tautullaruatullu Ittut

35 Jesus tusaaŋagaa ilaiññun anitilaaŋa, aasii paqiłługu uqallauti­ŋagaa, Ukpiqpich Iġñiŋanun Iñuum? 36 Ilaan kiuŋagaa, Aŋuun, imma kiuva ukpiġvigiyumagiga? 37 Jesus uqallautiŋagaa, Tautuaniŋagiñ, suli ilaaguruq uqaqtuaq iliŋnun. 38 Tavra ilaa uqallaŋaruq, Ataniiq, ukpiqtuŋa. Suli ilaan qiksiksrauti­kun sitquġvigiŋagaa. 39 Jesus uqallaŋaruq, Pisigilugu qaiŋaniġa nunamun, iñuich isivġiq­sauyumiñaqsirut. Ayauŋaruat qiñillasipkaġmatun ittuq kaŋiqsipkaqti­taummata iḷumun ittuamik. Aasiiḷi tamatkua tautuksiḷḷaruat ayaup­kaqtitaummatun kaŋiqsiḷaił̣ł̣ugu iḷumun ittuaq iḷisimagaluakkaqtiŋ. 40 Iḷaŋisa Pharisees qanittuat ilaanun tusaaŋagaat taamna, aasii apiġi­ŋagaat, Uvaguttauq ayauŋammivisa? 41 Jesus uqallautiŋagai, Ayauŋaguvsi piḷuutaiññiaġaluaqtusi. Aglaan paŋmapak uqaqtusi, Tautullarugut, tavra piḷuutiqaqtusi.

10

Uuktuun Imnaiqaġvikun

1 Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, iñuk isiŋitchuaq paakun imnai­qaġviŋmun aglaan mayuqtuaq allakun isiġiaqłuni, taamna iñuk tigguuraqtuaguruq tigligayuktiqpauruġlu. 2 Aglaan isiqtuaq paakun imnaiḷiqirauruq imnaiñun. 3 Upkurriqirim upkuiġutigaa. Imnaich tusaagaat nipaa, suli tuksiaġai imnaiñi atiŋisigun, aasii sivulliuqługich annisigai. 4 Annisianikamigich iluqaisa ilaan piñi, sivulliuġai aasii imnaich malikkaat, qanuq iḷisaġimaagaat nipaa. 5 Alla iñuk maliŋniaŋitkaat, aglaan pigruġniaqtut ilaaniñ, qanuq nalu­gaich nipiŋich allat iñuich. 6 Taamna uuktuun Jesus uqalugiŋagaa ilaiññun, aasii iliŋich kaŋiqsi­ŋitchut sumik uqautitilaamiŋnik.

Jesus Imnaiḷiqirigiksuaq

7 Tavra Jesus uqallatqiŋaruq ilaiññun, Iḷumutupiaġataq uqallauti­givsi, uvaŋa paatun ittuŋa imnaimñun. 8 Iluqaġmiŋ qairuat sivumni sagluqinnigiaqłutiŋ tigguuraqtuatullu tig­ligayuktiqpaktullu ittut, aglaan imnaima naalaġniŋaitkaich. 9 Uvaŋa paaguruŋa. Iñupayaaq isiġumi uvapkun annaurrauniaqtuq, suli imnaisun isiġniaqtuq aniñiaqtuġlu aasii paqilluni niqaanik nauruanik. 10 Tiggukti qaisuuruq tigligiaqsiññaqłuni tuqutchiyyaqłuniḷu suli maqutchiyyaqłuni. Uvaŋa qaiŋaruŋa iñuggutiqaquvlugich, suli iñuggu­simmaġiksaaġukługich. 11 Uvaŋa imnaiḷiqirigiksuaguruŋa. Imnaiḷiqirigiksuaq tuqutauyu­maruq pisigivlugich imnaiñi. 12 Iñuk akiññagniaqtuaguruaq imnaiḷiqirauŋił̣ł̣uni, nanmiñiq imnaich pigiŋił̣ł̣ugich, tautukkaa amaġuq qairuaq, aasii qimakkai imnaich pigruqłuni, aasii amaqqum kiŋmaġai imnaich siamiłługiḷḷu. 13 Ilaa pigruqtuq qanuq akiññagniaqtuaguruq suli suksraġiŋitkai imnaich. 14-15 Uvaŋa imnaiḷiqirigiksuaguruŋa. Aapam iḷisimmasiatun uvamnik uvaŋalu iḷisimmasivsun Aapamik, tainnatuttauq iḷisimagitka imnaitka, aasiivsauq ilaisa iḷisimagaanŋa. Aasii tuqqutiyumaaqtuaġitka imnaitka. 16 Aasii allanik imnaiqaġmiuŋa inŋitchuanik uumani imnaiqaġviŋmi. Qaġġisiraksraġimmigitkaptauq, aasii naalaġniñiaġaat nipiga. Tavra atautchiiguniaqtut imnaich, suli atausiuluni imnaiḷiqiri. 17 Aapam piviuttaġigaaŋa pisigivlugu tuqqurriyumaniġa iñuŋnik suli aŋipkaqtauluŋa. 18 Iñuum kialiqaa tuqutchumiñaitkaaŋa. Uvamnik tuqutausaaġiruŋa tainna pisukłuŋa. God-im ataniġnaqutiksriñŋagaaŋa tuqquriḷḷasivḷuŋa suli aŋiḷuŋa tuqqunmiñ. Tainna ilaan piraksriŋagaaŋa. 19 Jew-guruat atinġitqiŋarut pisigivlugich taapkua uqaluich. 20 Iñugiaktuat uqaŋarut, Ilaa ilitqusiqł̣uqaqtuq aasii kinnaġuqłuni. Summan naalaġniraksrauva? 21 Allat uqallaŋarut, Makua uqalugiŋitkai iñuum ilitqusiqł̣uqaqtuam. Ilitqusiqł̣uk qiñillasipkaiḷḷava ayauŋaruanik?

Jesus Pisuŋitkaat Jew-guruat

22 Niqinaqiŋarut Jerusalem-mi, itqaunmik salummaġniŋanun aŋaayyuvikpaum. 23 Ukiuguŋaruq aasii Jesus pisuaŋaruq aŋaayyuvikpaŋmi, taġġisi­maaġviŋmi atiqaqtuami Solomon-mik. 24 Tavra Jew-guruat katinŋarut avataanun aasii uqallautivlugu, Qanutun sivisutigiruamik nalautchuġaqtinniaqpisigut? Christ-guguvich, uqallautitigut nalupqinaiġḷugu. 25 Jesus kiuŋagai, Uqallautianiŋagaluaġivsi arguagigivsiŋa. Savaama ataniġnaqutaagun Aapama nalupqinaiyaġaluaġaa kiutilaaġa, 26 aasii ukpiŋitchusi qanuq imnaiġiŋitkivsi. 27 Imnaima naalaġnigaat nipiga, aasii iḷisimagitka, aasiiḷi maliġua­ġaanŋa. 28 Aasii isuitchuamik iñuupkaġniaġitka, iliŋich aasii nalupqinaitchua­mik tammaġumiñaipiaqtut. Suli supayaam aqsaaġniktaaġiyumiñaitkai uvamniñ. 29 Aapaga qaitchiŋaruaq iliŋiññik uvamnun, kamanałhaaqtuq iluqaiññiñ, aasii supayaam aqsaaġniktaaġiyumiñaitkai Aapamniñ. 30 Uvaŋalu Aapagalu atausiuruguk. 31 Jew-guruat tigusitqiŋagalualgitchut uyaġaŋnik miḷḷuuġukługu. 32 Jesus kiuŋagai, Qiñiqtinŋagivsi iñugiaktuanik savaalluatanik Aapamiñ, nalliatigun tamatkua uyaġagniaqpisiŋa? 33 Jew-guruat kiuŋagaat, Uyaġagniaqsaaŋitkiptigiñ nalliatigun savaaġiksuat aglaan uqamaqłuutipkun God-ikun. Qanuq ilivich, iñugruiñ­ñauvlutin, iḷiuqtutin iliŋnik God-aunivḷutin. 34 Jesus kiuŋagai, Aglautiŋaruq ilivsi nanmiñiq pitquravsiññi God uqallaŋanivḷugu inna, “Ilivsi god-aurusi.” 35 Iḷisimarugut Bible uqaluŋich iḷumun itilaaŋannik isuitchuamun, aasii ilaan taiŋagai god-inik tamatkua akuqtuiruat God-im uqaluŋiñik. 36 Taamna tainnainman, summan pasivisiŋa uqamaqłuŋnivḷuŋa uqallakama Iġñiġinivḷuŋa God-mun? Taamnauruŋa Aapam piksraqtaaġi­ŋakkaŋa aasii tilivḷuŋa nunamun. 37 Savaaqaŋitkuma savaaŋiñik Aapama ukpiġinasiŋa. 38 Aglaan savaaġigupkich God-im savaaŋi ukpiliutigisigik uvaŋaġruiñ­ñaq ukpiġiŋitkaluaġuvsiŋa. Tavraasii puttuqsriñiaqtusi nalupqisuŋaiġ­ḷusi Aapam uvamniitilaaŋanik suli uvaŋa Aapamiitilaamnik. 39 Tavra tigutaaqsatqikkalualgitkaat, aasii ilaa tigupkaŋitchuq. 40 Jesus aullatqiŋaruq ikaaqługu Jordan, inimun John paptaiqsivi­giqqaaŋaraŋanun, aasii tavraniitkaqsivḷuni. 41 Iñugiaktuat iñuich ullaŋagaat aasii uqaŋarut, John piŋaitchuq aliuġ­naqtuanik, aglaan supayaat John uqalugiŋakkaŋi uumuuna iñukun iḷumun ittut. 42 Tavra iñugiaktuat tavrani ukpiŋarut Jesus-mun.

11

Lazarus Tuquruq

1 Tavra iñuk naŋiliŋaruq atiqaqtuaq Lazarus-mik iñuuruaq Bethany-mi, aniqatigiik Mary-vḷu Martha-vlu iñuuviaŋni. 2 Taamna Mary tivraġiksaiŋaruaq Ataniġmik, aasii tilaktiqługich isigaŋi nutchamiñik. Aniqatiginiġaa naŋittuam Lazarus-gum. 3 Tavra aniqatigiik tilisiŋaruk Jesus-mun uqaqłutik, Ataniiq, taimña piviuttaġikkan naŋiliqsuq. 4 Tavra Jesus tusaakamiuŋ uqallaŋaruq, Taamna naŋirrun tuqqunmun isuqaŋitchuq, aglaan ittuq kamanaqsiḷġutigitquvlugu God-mun, taamna Iġñiŋa God-im kamanaqsiḷiqtautquvlugu taavrumuuna naŋir­rutikun. 5 Jesus piviuttaġiŋagai Martha-lu aniqataalu Mary Lazarus-lu. 6 Tavra tusaakamiuŋ Lazarus naŋinnivḷugu, uvlivsaaŋaruq malġugnik inimi irvigiramiñi. 7 Tavra ilaa uqallaŋaruq iḷitchitquramiñun, Utiqta Judea-mun. 8 Iḷitchitqurat uqallautiŋagaat, Rabbi, Jew-guruat uyaġagnik miḷḷuuġ­niaqqammiŋasugaatin, aasiuvva taamuŋatqiaqsiḷgitpich? 9 Jesus kiuŋagai, Qulit malġugnik ikarraqaŋitpa qaummaġiksuaq uvluq? Kiñaliqaa pisuaqtuaq uvlumi putukkitchuitchuq, qanuq tautuksipkallagaa qaummaŋata mattuma nunam. 10 Kiñaliqaa pisuaqtuaq unnuami putukkiññiaqtuq, qanuq qaummaġ­mik piitchuq. 11 Taavrumiŋa uqallaŋaruq. Aasii uqallautivlugich, Avilaitqatikput Lazarus siñiksaaniŋaruq, aglaan aullaġniaqtuŋa itiqtitchaqtuġlugu. 12 Iḷitchitqurat uqallautiŋagaat, Ataniiq, siñiksaaniŋagumi iłuaqsiñiaq­tuq. 13 Jesus uqautigiŋagaa tuquniŋa, aasiiḷi isumaŋarut sivuniġinasugalugu piḷaiŋaiqsiaġniŋa siñikłuni. 14 Tavra Jesus uqallautiŋagai nalupqinaiqł̣ugu, Lazarus tuquŋaruq. 15 Quyaruŋa pisigivlusi taamaniinŋiññama ukpiquvlusi. Ullaglakput. 16 Thomas taggisiqaqtuaq igḷuanik Malġim uqallautiŋagai iḷitchitqu­rauqatini, Uvagullu aullaqta tuquqatigiyumagikput Ataniq.

Jesus Aŋŋisauruq Iñuggutauruġlu

17 Tavra Jesus tikiññami, iḷitchuġiŋagaa Lazarus iḷuvviviŋmiitanik­ługu uvluni sisamani. 18 Bethany qaninŋaruq Jerusalem-mun, malġuktuvalliq mile-luuġutiktun. 19 Aasii iñugiaktuat Jew-guruaniñ qaiŋaniqsut Martha-mullu Mary-mullu quviasaaġiaqługik aniqataakkun. 20 Martha tusaakami Jesus qalliñivḷugu, aullaqłuni paaŋagaa, Mary aimmipkaqługu. 21 Martha-m uqallautiŋagaa Jesus, Ataniiq, maaniinŋaguvich aniqatiga tuqunayaitchuq. 22 Aasii paŋmapak-unnii iḷisimaruŋa supayaamik apiqsriguvich God-miñ, God-im aitchuġniaġaatin. 23 Jesus uqallautiŋagaa, Aniqatin aŋiñiaqtuq. 24 Martha-m uqallautiŋagaa, Iḷisimaruŋa ilaa aŋitqigñiaqtilaaŋanik aŋŋiviŋmi aqulliġmi uvlumi. 25 Jesus uqallautiŋagaa, Uvaŋa aŋŋisauruŋa iñuggutauruŋalu. Iñuk ukpiqtuaq uvamnun tuqugaluaġluqtum-unnii iñuuniaqtuq. 26 Suli kiñaliqaa iñuuruaq ukpiqtuaġlu uvamnun tuquyumiñaipiaqtuq. Taamna ukpiġiviuŋ? 27 Martha-m kiuŋagaa, Aaŋ Ataniiq, ukpiqtuŋa Christ-gutilaaġnik, Iġñiŋa God-im, qaiyumaaŋaruaq nunamun.

Jesus Qulviruq

28 Taamna uqallausiġianikamiuŋ, Martha aullaŋaruq aasii ququaqługu aniqatini Mary, uqautiŋagaa nipikisuuraqłuni, Iḷisaurri tikitchuq aasiamma qaitqugaatin. 29 Aasii Mary-m tusaakamiuŋ taamna, qilamik makinŋaruq aasii ullakługu Jesus. 30 Tavra Jesus tikipiaġataŋaitchuq-suli nunaaqqimun, aglaan inimiin­ŋaruq-suli Martha-m kasuutiviani. 31 Tavra Jew-guruat tuvaaqatauruat Mary-mun iglumi quviasaaqługu, tautukamirruŋ makittuaq qilamiqsruqłuni animman, maliŋagaat, isumavlutiŋ iḷuvviviŋmuksaġasugalugu qiayaqtuqłuni taamani. 32 Tavra Mary, tikiññami Jesus irvianun tautukługu, sitquŋaruq sivuġaanun, uqallakłuni ilaanun, Ataniiq, maaniinŋaguvich aniqatiga tuqunayaitchuq. 33 Jesus tautukamiuŋ qiaruaq, Jew-guruallu qaiqatiŋi qiarraqsimma­taptauq, ilaa aniqsaapaŋaruq iḷunŋutchakłuni. 34 Aasii ilaan apiġiŋagai, Sumun iḷiŋavisiuŋ? Ilaisa kiuŋagaat, Ataniiq, qaiḷutin tautugiaġuŋ. 35 Jesus qulviŋaruq. 36 Tavra Jew-guruat uqallaŋarut, Tautuksiuŋ piviuttaġipaluŋniġaa. 37 Aasiiḷi iḷaŋich uqallaŋarut, Uvvauma aŋmaiḷḷaruam ayauŋaruam irraŋnik tuqutchaiḷiyumiñaiñŋavauŋ taamna iñuk?

Lazarus Aŋipkaqtauruq

38 Tavra Jesus aniqsaapatqiŋaruq, aasii tikiñŋaruq iḷuvviviŋmun qaiġusuŋmun, uyaġaŋmik umiqaqtuamun. 39 Jesus uqallaŋaruq, Piiqsiuŋ uyaġak. Martha, aniqataa tuquŋaruam uqallaŋaruq ilaanun, Ataniiq, paŋmapaŋmun naimanaqsiyumiñaqsiruq qanuq sisamani uvluni tuquŋaaniktuq. 40 Jesus uqallautiŋagaa, Uqallautiŋaitpigiñ ukpiġumiñaġuvich tautukkumiñaġnivḷutin kamanautaanik God-im? 41 Tavra piiŋagaat uyaġak. Aasii Jesus qiviaqłuni qunmun uqallaŋaruq, Aapaaŋ, quyyavigigikpiñ tusaaŋakamŋa. 42 Iḷisimaruŋa tusaasuugiŋma ataramik, aglaan taapkua uqallausiġi­gitka pisigivlugich iñuich qikaqtuat uvani, ukpiliquvlugich iliŋnun tiliŋatilaamnik. 43 Taamna uqallausiġianikamiuŋ, Jesus ququulaŋagaa nipatuvluni, Lazarus anniiñ. 44 Tavra tuquŋaŋaruaq iñuk aniŋaruq, argaŋi isigaŋiḷu nimmaaġuti­qaqłutiŋ iḷuvviuġutinik, suli kiiñaŋa nimmaaġutiqaqłuni ukił̣haamik. Jesus uqallautiŋagai, Nimiġutaiyaqsiuŋ aasii aullaqtillugu.

Sivunniuġun Tuqutchukługu Jesus

45 Iñugiaktuat Jew-guruani qaiqatauruat Mary-mun suli tautukłu­tiŋ Jesus piraanik, ukpiliŋarut ilaanun. 46 Aglaan iḷaŋich aullaŋarut Pharisee-ñun aasii quliaqtuaġutivlugich sumik Jesus savaktilaaŋanik. 47 Tavra aŋaayyuliqsiqpaich Pharisees-lu katinŋagaich ataniġnaqusi­raqtuat aasii uqallakłutiŋ, Qanuġniaqpisa? Qanuq taimña iñuk savaktuq iñugiaktuanik aliuġnaqtuanik ukpiġnaqtuanik iñuŋnun. 48 Iḷatchiġuptigu tainna, iñupayaaq ukpiġniaqtuq ilaanun, suli Rome-miut qaiñiaqtut aasii suksraunġiġḷugik iluqaaktun aŋaayyuvikpakpullu nunauniqpullu. 49 Aasii iḷaŋat, Caiaphas, aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiġikkaŋat taavrumani ukiumi, uqallaŋaruq ilaiññun, Iḷisimaŋitchusi sumik-unnii. 50 Kaŋiqsiŋaitchusi anniqsuutauniaqtilaaŋanik uvaptiŋnun iñuk tuq qurrikpan iñuŋnik tamatkiġḷugu nunauniqput iñuktuummaan suksraunġiquŋiḷḷugu. 51 Ilaan uqallausiġiŋaitkaa taamna inmisuġruiññaq, aglaan aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiġivlugu taavrumani ukiumi uqaŋaruq God-miñ tuq­qurriruksraunivḷugu Jesus Jew-guruanik. 52 Aasiivsauqami Jew-guruanun kisiŋiḷaaŋiññun, aglaan atausiŋŋu­ġukługich miqłiqtuŋi God-im siaminŋaruat sumiḷiqaa. 53 Tavra taavrumaŋŋaaglaan uvlumiñ sivunniuŋarut qanuġlugu tuqutchukługu Jesus. 54 Jesus tavraŋŋaaglaan kukiḷuŋaiqsuq salapqiruakun akunġanni Jew-guruat, aglaan aullaŋaruq tavraŋŋa nunamun qanittuamun nunag­luktuamun, nunaaqqimun atiqaqtuamun Ephraim-mik, aasii tavraniin­ŋaruq iḷitchitquraniḷu. 55 Tavra niqinaqivia Itqautim Qulaurrusiqiviŋmun Jew-guruani qalliŋaruq. Aasii iñugiaktuat nunamiñ Jerusalem-muŋarut sivuani niqinaqivium itqanaiyaġiaqłutiŋ, salummaksaġiaqłutiŋ inmiŋnik pitqurat pitqutaatigun. 56 Ilaisa ivaŋagaat Jesus suli uqaqłutiŋ avanmun qikallaġmiŋ aŋaayyu­vikpaŋmi, Qanuq isumavisi? Niqinaqiyaqtuġniaŋiññasugivisiuŋ? 57 Tavra aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu Pharisees-lu piraksriiŋarut kialiqaa iḷisi­makpagu sumiitilaaŋa Jesus, iḷitchuġipkaquvlutiŋ tigutaaġukługu.

12

Jesus Tivraġiksaqtauruq Bethany-mi

1 Itchaksrat uvlut kisiŋŋuġmata Itqaġviŋmun Qulaurrusiqiviŋ­mik, Jesus qaiŋaruq Bethany-mun, Lazarus iñuuvianun, Jesus aŋipkaŋaraŋata tuqqunmiñ. 2 Nullautchiuġutiŋagaat Jesus tavrani. Martha savakłuni, suli Lazarus iḷauvluni taapkunuŋa niġiruani piqatigivlugu ilaa. 3 Mary tigusiŋaruq atautchisun uqumaisilaaqaqtuamik akisuruamik tivraġiksaunmik atiqaqtuamik Nard, aasii tivraġiksaŋagai isigaŋi Jesus, suli saluaqtiqługich nutchamiñik, aasii iglu naimanaqsiŋaruq tipaanik tivraġiksautim. 4 Tavra Judas Iscariot, iḷaŋat iḷitchitqurat, taamna aitchuutiginnikku­maaqtuaq Jesus-mik, uqallaŋaruq, 5 Summan una tivraġiksaun tuniŋaitpa 300 taalamun aasii aitchuutigi­lugich iḷiappauruanun? 6 Taamna uqallausiġiŋagaa, suksraġiŋitkaluaŋŋaisa iḷiappauruat aglaan ilaa tigligayuktauvluni, suli ilaan pigivlugu maniqaġviat tigusi­suuŋaruq tavraŋŋa iksraniñ. 7 Jesus uqallaŋaruq, Iḷaksianagu. Ilaan pigiliuŋ pigikkani uvluanun iḷuvviuqtauniksrama. 8 Iḷiappauruat nayuqtigigisi ataramik, aglaan uvaŋa nayuqtiginiaŋit­kivsiŋa ataramik.

Sivunniuġun Tuqutchukługu Lazarus

9 Iñugiapiaġataqtuat iñusalaich Jew-guruat qaiŋarut iḷitchuġikamiŋ Jesus tavraniitilaaŋanik, pisigisuŋaġnagu Jesus kisian aglaallu tautu­giaqługu Lazarus aŋipkaŋakkaŋa tuqqunmiñ. 10 Tavra aŋaayyuliqsiqpaich sivunniuŋammiut tuqutchukługu Lazarus, 11 qanuq ilaa pisigivlugu iñugiaktuat Jew-guruat maliġuaŋaiŋagaich qaukłisiŋ, aasii ukpiqłutiŋ Jesus-mun.

Jesus Isiġman Jerusalem-mun Kakaksiqł̣uni Umialiktun

12 Uvlutqigman iñugiapiaġataqtuat niqinaqiyaqtuŋaruat tusaaŋarut Jesus Jerusalem-uaqsiñivḷugu. 13 Tavra tigusiŋarut qisiqsiutinik palm napaaqtuŋiññiñ, aasii aullaqłutiŋ paaqsaqługu nipaalavlutiŋ, Hosanna. Nanġaqtauli God. Nanġaqtauli qairuaq pisivlugu Ataniq. God-im piḷḷuataqtilliuŋ umialgat Israel. 14 Tavra Jesus paqinŋaruq kakaktim nuġġaŋanik aasii kakaksiġvigivlugu, aglaaguniŋatun Bible-ni, 15 “Iqsiñasi iñuŋi Zion. Uvva umialiksi qairuq, kakaksiqł̣uni kakaktim nuġġaŋani.” 16 Iḷitchitquraŋisa taamna sivulliġmi kaŋiqsiŋaitkaat. Aglaan Jesus utiġman qiḷaŋmi kamanaunmiñun, iliŋich itqaŋarut taamna aglaagu­ŋatilaaŋanik Bible-ni ilaagun. Itqaŋammiut tainna iñuich piŋatilaaŋan­nik ilaanun. 17 Iñusalaich itqatauŋaruat Jesus ququaġmagu Lazarus iḷuvviviŋ­miñ, aŋipkaqługu tuqqunmiñ, quliaqtuaġiŋagaat taamna iñuŋnun. 18 Taamna pisigivlugu iñugiaktuat paaġiaŋagaat Jesus, tusaavlutiŋ ilaa savaktilaaŋanik taavrumiŋa aliuġnaqtuamik nalupqinaiyautauruamik kiutilaaŋanun. 19 Tavra Pharisees tavrani uqaŋarut avanmun, Iḷitchuġisitchi qanuġna­ġumiñaiqsilaaŋanik. Tautuksiuŋ, iñupayaat iluqaġmiŋ malliutigaat.

Greeks Iḷaŋisa Uqaqatigigaat Jesus

20 Greek-nik iḷaqaŋarut aŋaayyuyaqtuqtuanik nanġaiyaqtuqłutiglu God-mik niqinaqiviŋmi. 21 Tavra taapkua ullaŋagaat Philip, Bethsaida-ġmiu Galilee-miittuamiñ, aasii uqallautivlugu, Aŋuun, tautugukkikput Jesus. 22 Philip aullaqłuni uqallautiŋagaa Andrew. Tavra Andrew-vlu Philip-lu uqallautiŋagaak Jesus. 23 Tavra Jesus kiuŋagik, Ikarraq tikitchuq Iġñiŋan Iñuum kamanaq­sipkaqtauviksraŋa. 24 Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, palauvaksraq kataŋisuaqpan nunam iḷuanun aasii tuquliḷuni nauriḷaitchuq. Aglaan tuqulikpan, iñugiaksiḷuni nauniaqtuq. 25 Kiñaliqaa iñuullatuvaił̣aktuaq, tammaiñiaqtuq iñuggunmiñik. Aasii kiñaliqaa sullatuaġumiḷu atiruaq mattumani nunami, iñuuniaqtuq isuitchuamun. 26 Iñuum savautiniaġumiŋa, maliġuagaksraġipiaġaaŋa, aasii sumiitkuma, tavrani kivgaġa inniaġmiuq. Kialiqaa savautikpaŋa, Aapam nanġaġniaġaa savaurriruaq uvamnik.

Jesus Uqautigigaa Tuqqutiksrautini

27 Paŋmapak iłuiḷḷiuqpaktuŋa. Aasii qanuq uqallagniaqpik? Uqallagniaqpik, Aapaaŋ annautiŋŋa uumaŋŋa ikarraġmiñ? Naumi, taamna sivuniġivlugu tikitchuŋa uumuŋa ikarraġmun. 28 Aapaaŋ, nanġausiaqaġiñ nalautchumaagaqsikkapkun. Tavra nipi tusaġnaŋaruq qiḷaŋmiñ uqallaktuaq, Nanġausiaqaaniŋaruŋa ilivich savaaġianikkapkun, suli nanġausiaqavsaaġniaqtuŋa ilivich nalautchu­maagaqsikkapkun. 29 Iñugiaktuat makitaruat tamaani tusaaŋagaat nipi aasii uqallakłutiŋ kallulanivḷugu. Allalli uqallaŋarut, Isaġulgum uqautiŋagaa. 30 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Taamna nipi tusaġnaŋaruq ilivsi pisigivlusi, uvaŋaŋił̣aak. 31 Paŋmapak isivġiqsauniksraŋa mattuma nunam iñuata tikitchuq. Paŋmapak Tuunġaq atanniqsimariŋa mattuma nunam iñuŋisa akiiḷi­rauniaqtuq. 32 Aasii kiviktauguma aŋarraurakun uvaŋa qaisuliqsinniaġitka iñupayaat uvamnun. 33 Taamna uqallausiġiŋagaa iḷitchuġipkaqsaqługu qanutchikun tuqqutikun ilaan tuquniaqtilaani. 34 Iñugiaktuat kiuŋagaat, Tusaaŋarugut pitquraniñ Christ innivḷugu isuitchuamun. Qanuġlutin uqallakkumiñaqpich Iġñiŋa Iñuum kivik­tauruksrauniḷugu? Kiuvauna Iġñiŋa Iñuum? 35 Jesus kiuŋagai, Uvaŋa qaummatauruaŋaa nayuutiuravsaallaŋniaq­tuŋa ilivsiññun. Sivunmuktuġitchi qaummatiqaŋŋavsi, iḷaanni taaqsisi­viaġaasi. Iñuk pisuaqtuaq taaqtuami naluruq suŋnamuktilaamiñik. 36 Qaummatiqaŋŋavsi ukpiġitchi qaummatauruamun miqłiqtuliutiyu­mausi God-mun qaummatiqaġlusi.

Jews Arguasuutaat

Tavra Jesus uqallausiġianikamiuŋ taamna, aullaŋaruq aasii iriqłuni ilaiññiñ. 37 Tavra ilaa piŋagaluaqtillugu qanutun iñugiaktigiruanik aliuġnaq­tuanik nalupqinaiyautinik kiutilaamiñun takkuġmiŋni, iliŋich ukpiŋaitchut ilaanun. 38 Tainnainŋaniqsuq uqaluk uqautigiŋakkaŋa uqaqtaata God-im Isaiah-m taŋŋiquvlugu,“Ataniiq, kia ukpiġiŋavauŋ quliaqtuaqput, suli kimun Atanġum salapqiŋavauŋ suaŋŋatini.” 39 Tavraasii iliŋich ukpiġumiñaiñŋarut qanuq Isaiah uqallavsaaŋaruq, 40 “God-im ayaupkaġmatun piŋagai. Ilaan sivuniqsiḷguiḷiŋagai isumaŋich, iḷisaqsriḷḷaiqł̣ugich tautukkamiŋnik puttuqsriḷḷaiqł̣ugiḷḷu isumaŋich, aasii saallutiŋ uvamnun iłuaqsitqulutiŋ.” 41 Isaiah-m uqallausiġiŋagaa taamna qanuq tautuŋavlugu Jesus kamanautaa aasii ilaa uqautigivlugu. 42 Tainnaitkaluaŋŋaan iñugiaktuat ataniġnaqutiqaqtuaniñ ukpiŋarut ilaanun, aglaan sivuuġagivlugich Pharisees, iliŋich iḷitchuġipkaŋait­chut taavrumiŋa, anitauniaġasugalutiŋ Jew-guruat aŋaayyuvianniñ, 43 qanuq nakuaġiłhaaŋagaat nanġausiaqaġniq iñuŋniñ naumavlugu nanġausiaqaġniġmiñ God-miñ.

Isivġiusiaqaġniq Jesus Uqaluŋiñiñ

44 Tavra Jesus nipatusivḷuni uqallaŋaruq, Iñuk ukpiqtuaq uvamnun ukpiqsiññaŋitchuq uvamnun aglaan tilirimnullu. 45 Aasii iñuum tautuktuam uvamnik tautukkaa tilisiŋaruaq uvamnik. 46 Qaiŋaruŋa qaummatauvluŋa iñupayaanun, kiñaliqaa ukpiqtuaq uvamnun taaqtuamiitquŋił̣ł̣ugu. 47 Kialiqaa tusaakpagich uqalutka aasii kamagiŋił̣ł̣ugich, uvaŋa isivġi­ŋitkiga, qanuq qaiŋaitchuŋa isivġiġiaġlugich iñuich, aglaan annauti­yaqtuqługich. 48 Iñuk ayyairuaq uvamnik suli akuqtuŋił̣ł̣ugich uqalutka isivġiqsiqaq­tuq. Uqaluich uqautigikkaġma isivġiġñiaġaa aqulliġmi uvlumi. 49 Qanuq uqaŋaitchuŋa uvaŋaġruiññaq ataniġnaqutipkun, Aapam tilisiruam uvamnik ilaan piraksriŋagaaŋa sunik uqaqtuksrautilaamnik. 50 Aasii iḷisimaruŋa taapkua uqaluich iñuggutiqaġnaqtut isuitchuamik. Tavraasii suna uqallausiġiraġa iḷisaurrutigiraġalu pigiga Aapam uqallausiatun uvamnun.

13

Jesus Iqaġigai Iḷitchitqurami Isigaŋich

1 Tavra sivuani niqinaqivian Itqautim Qulaurrusiqiviŋmun, Jesus iḷitchuġiŋaruq ikarraq tikisilaaŋanik aullaġviksrani mattumaŋŋa nunamiñ Aapamun. Aasii ilaan piviuttaġivlugich nanmiñiq piñi nunamiittuat piviuttaġiŋagai isuanun-aglaan. 2 Tavra Jesus-lu iḷitchitquraniḷu nullautchiŋarut. Tuunġaum isum­miŋagaa Judas Simon Iscariot iġñiŋa aitchuutigitquvlugu Jesus. 3 Tavra Jesus iḷisimaŋaruq Aapamun qaisilaaŋanik iluqaan suaŋŋan inmiñun, suli iḷisimaŋammiuq qaiŋatilaamiñik God-miñ suli aullaġniaqtilaamiñik God-mun. 4 Jesus tavrani makinŋaruq niġġiviŋniñ, iḷivḷugich qalliich annuġaani, tavsiŋaruq imaiyaunmik. 5 Tavra kuvisiŋaruq imiġmik iqaqqiviŋmun, aasii iqaġirraqsivḷugich iḷitchitqurat isigaŋich, saluaqtiqługich imaiyaunmik tavsigikkamiñik. 6 Tikiñŋagaa Simon Peter, aasii Peter-m apiġiŋagaa, Ataniiq, iqaġiaq­sivigich isigatka? 7 Jesus kiuŋagaa, Sutilaaġa nalugaluaġiñ paŋmapak, aglaan aquvatigun kaŋiqsiñiaqtutin. 8 Peter-m uqallautiŋagaa, Iqaġiyumiñaipiaġitin isigatka. Jesus kiuŋagaa, Iqaġiŋitkupkiñ, piqatauyumiñaitchutin uvamnun. 9 Simon Peter-m uqallautiŋagaa, Ataniiq, iqaġikkich isigałhiñaŋi­ḷaatka aglaan argatka niaquġalu. 10 Jesus uqallautiŋagaa, Iñuk ivvaqtuaniŋaruaq iqaġiraksraitchuq isigaŋi-aglaan, qanuq salummaqtuq tamaġmi. Aasiuvva salumarusi, aglaan tamatkiŋitchusi. 11 Qanuq Jesus iḷisimaŋaruq kimun aitchuutiginiaqtilaamiñik, taamna pisigivlugu ilaa uqallaŋaruq, Tamatkiġḷusi salummaŋitchusi. 12 Iqaġianikamigich isigaŋich, tiguanikługiḷḷu qalliich annuġaani, inimiñukami uqallautiŋagai, Iḷisimavisi sutilaamnik ilivsiññun? 13 Taisuugivsiŋa Iḷisaurrimik Ataniġmiglu, aasii nalauttusi qanuq tain­nasiuruŋa. 14 Uvaŋaasii, ilivsi Ataniqsi Iḷisaurriksiḷu, iqaġiŋagupkich isigasi, ilivsivsauq iqaġiraksraġigaluaġmigisi isigasi avanmun. 15 Qanuq tuvraaksriŋagivsi, ilivsiḷi piruksraugaluaqtusi pikkaptun ilivsiññun. 16 Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, kivgaq una kamanałhaaŋitchuq ataniġmiñiñ, naaggaunnii taamna tilirauruaq kamanałhaaŋiñmiuq taavrumaŋŋa tilirimiñiñ. 17 Tamatkua iḷisimaguvsigik, quviaginiaġisi piguvsigik. 18 Sivuniġiŋitkivsi iluqasi, iḷisimagitka piksraqtaatka. Taamna ittuq Bible uqaluŋich nalautitquvlugich. “Iñuk niġiŋaruaq punniġu­timnik paaqłaŋasiruq uvamnun.” 19 Uqallautigivsi taavrumiŋa paŋmapak taŋŋiqsaŋaiñŋaan, nalautpan ukpiliquvlusi Christ-gutilaamnik. 20 Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, iñuk taamna akuqtuiruaq kimigliqaa tilikkamnik akuqtuiruq uvamnik, aasiivsauq taavruma akuqtuiruam uvamnik akuqtuġmigaa tiliriga.

Jesus Uqautigigaa Piŋaiñŋaan Aitchuutauniksrani

21 Tavra Jesus tainna uqaanikami, iłuiḷḷiuqpaliŋaruq aasii uqallakłuni, Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, iḷavsi aitchuutiginiaġaaŋa. 22 Tavra iḷitchitqurat qiñiġutiŋarut avanmun, nalupqisukłutiŋ kimik uqautiqaqtilaaŋanik. 23 Iḷaŋat iḷitchitquraŋisa, Jesus piviuttaġikkaŋa, ikusiksimaaŋaruq qaniłłuni Jesus-mun. 24 Tavra Simon Peter-m kiruaqtuŋagaa niaqqumiñik sivuniqaqługu, apiqquuŋ kimik uqautiqaqtilaaŋanik. 25 Tavra tainna ikusiksimaallaġmi qaniłłuni Jesus-mun uqallautiŋagaa, Ataniiq, kiuva? 26 Jesus kiuŋagaa, Taamnauruq aitchuġniakkaġa uumiŋa punniviñau­ramik misuqqaaġlugu. Tavra misuqqaaqługu punniviñauraq, qaiñŋagaa Judas-mun, iġñiŋanun Simon Iscariot. 27 Tavra Jesus qaisaniŋmagu punniviñauraq Judas-mun, Satan isiŋaruq ilaanun. Jesus uqallautiŋagaa, Piyumakkan piuŋ qilamik. 28 Tavra kiñaliqaa niġġiviŋñi kaŋiqsiŋitchuq summan Jesus taavrumiŋa uqallaktilaaŋanik Judas-mun. 29 Judas pigimmagu maniqaġviŋat, iḷaŋich isumaŋarut Jesus-mun uqallautinasugalugu, tauqsiġiaquvlugu pigiraksraġikkaġmiŋnik niqina­qikpata, naaggaqaa aitchuiyaqtuqunasugalugu iḷiappauruanun. 30 Tavra, aitchuusiaġianikamiuŋ punniviñauraq, tavrauvvaa Judas aniŋaruq. Unnuaguruq.

Nutauruaq Pitquraq

31 Tavra Judas anianiŋman, Jesus uqallaŋaruq, Paŋmapak Iġñiŋa Iñuum kamanaqsipkaqtauruq, aasii God kamanaqsipkaqtaummiuq ilaagun. 32 Tavra God kamanaqsipkaqtaukpan ilaagun, God-iptauq kamanaq­sipkaġniaġmigaa Iġñiŋa Iñuum, suli kamanaqsipkaġlugu tavrauvvaa. 33 Miqłiqtuuraat, paŋmapak itqatigiurallakkivsi. Ivaġniaġivsiŋa. Aasii uqallausivsun Jew-guruanun paŋmapaktauq uqallautigivsi, qaiyumiñaitchusi aullaġviksrautimnun. 34 Aitchuġivsi nutauruamik pitquramik, ilivsi piviuttaqqutisitchi avanmun, uvaŋaptauq piviuttaqqutiqaqtuatun ilivsiññun, piviuttaqqutisitchi avanmun. 35 Piviuttaqqutiguvsi avanmun, iñupayaat iḷisimaniaqtut ilivsi iḷitchit­quraġitilaavsiññik uvamnun.

Jesus Uqautigigaa Piŋaiñŋaan Peter-m Piiḷaaġniŋa

36 Simon Peter-m apiġiŋagaa, Ataniiq sumuŋniaqpich? Jesus kiuŋagaa, Aullaġviksrautimnun malikkumiñaitkivsiŋa paŋmapak, aglaan maligutiniaqtusi aquvatigun. 37 Peter-m apiġiŋagaa, Ataniiq summan malikkumiñaitpigiñ paŋmapak? Itqanaitchuŋa tuqqutisukłutin. 38 Jesus kiuŋagaa, Itqanaipiaqpich tuqqutisukłuŋa? Iḷumutupiaġataq uqallautigikpiñ, tiŋmiaq nipanniaŋitchuq iliŋnun piiḷaaġiŋaunnaŋa piŋasuni.

14

Jesus Apqutauruq Aapamun

1 Isumaaluutaittitchi. Ukpiqsimaaġitchi God-mun, ukpiqsimaa­ġitchiḷu uvamnun. 2 Aapama igluqpaŋani iñugiaktut inillaat. Taamna tainnainŋitpan, uqallautiniaġaluaġivsi. Aullaaqsiruŋa itqanaiyaġiaġlugu iniksraqsi. 3 Aasii aullaġuma itqanaiyaġiaġlugu iniksraqsi, qaitqigñiaġmiuŋa aasii nayuqsiutilusi uvamnun, sumiitkuma tavranivsauq itquvlusi. 4 Aasii iḷisimagiksi apqutaa aullaġviksraunma. 5 Thomas uqallautiŋagaa, Ataniiq, nalurugut sumugniaqtilaaġnik, qanuġlugu iḷisimaniaqpisigu apqun? 6 Jesus kiuŋagaa, Uvaŋa apqutauruŋa, iḷumun ittuaġlu, iñuggullu. Kiñaliqaa Aapamukkumiñaitchuq aglaan uvapkun kisian. 7 Iḷisimaŋaguvsiŋa, iḷisimayumiñaŋagaluaġmigiksi Aapaga. Tavraŋŋaaglaan iḷitchuġigiksi suli tautuaniŋagiksi. 8 Philip uqallautiŋagaa, Ataniiq, tautuktittigut Aapamik aasii qat­chuġniaqtugut. 9 Jesus uqallautiŋagaa, Itqatigiŋagaluaġikpiñ sivisuruamik, naluviŋa suli Philip? Iñuum tautuŋaruam uvamnik tautuŋammigaa Aapa. Qanuġlutin uqallakkumiñaqpich, tautuktittigut Aapamik? 10 Ukpiŋitpich uvaŋa Aapamiitilaamnik suli Aapa uvamniitilaaŋanik? Uqaluich uqalugikkatka ilivsiññun uqautigilaitkitka uvaŋa ataniġnaqu­tipkun, aglaan Aapam iñuuruam uvamni pigai savaani. 11 Ukpiġisiŋa uqallakama Aapamiitilaamnik suli Aapa uvamniitilaaŋa­nik, naaggaunnii ukpiġisiŋa pisigilugich savaatka. 12 Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, iñuk ukpiqtuaq uvamnun piñiaġ­miuq savaanik pikkamnik, suli kamanałhaaqtuanik savaanik makku­naŋŋa ilaa piñiaqtuq, qanuq aullaaqsiruŋa Aapamun. 13 Sunapayaaq apiqsriaqsi atipkun, piñiaġiga, Aapa kamanaqsipkaq­tautqulugu Iġñikun. 14 Apiġiguvsiŋa supayaamik atipkun, piñiaġiga.

Ilitqusiġiksuaq Unniqsuqłiisauruq Qaipkaġniaġnivḷugu

15 Piviuttaġiguvsiŋa, kamagisigik pitquratka. 16 Aasii aŋaayyuviginiaġiga Aapa, ilaanun aitchuqulusi allamik Ika­yuqtimik nayuqtiksravsiññik isuitchuamun. 17 Taamna Ilitqusia iḷumun ittuam, nunam iñuŋisa akuqtuġumiñaisa­ŋat qanuq tautulaitkaat naaggaunnii nalugaat. Ilivsi iḷisimagiksi, qanuq iñuuqatauruq piqatigivlusi, suli iḷuvsiññiinniaqtuq. 18 Qimaŋniaŋitkivsi kisiŋŋuġruiññaġlusi, aglaan qaiñiaqtuŋa ilivsiññun. 19 Sivikitchuami nunam iñuŋisa tautuaġiŋaiġñiaġaanŋa, aglaan tau­tugniaġivsiŋa, qanuq iñuuŋaiḷaiññama ilivsivsauq iñuuniaġmiusi. 20 Taamna uvluq tikitpan, iḷisimaniaqtusi uvaŋa Aapamniitilaamnik, suli ilivsi uvamni, aasiivsauq uvaŋa iḷuvsiññi. 21 Iñuk iḷisimaruaq pitquramnik kamagivlugiḷḷu piviuttaġigaaŋa. Aapama piviuttaġiniaġaa piviuttaqsriruaq uvamnik, aasiivsauq piviut­taġiniaġmigiga suli iḷisimapkaġniaqtuŋa ilaanun. 22 Judas Iscariot-guŋitchuaq uqallaŋaruq ilaanun, Ataniiq, qanuġlutin iḷisimapkaġniaqpich uvaptiŋnun, iḷisimapkaġaluaġnak nunam iñuŋiñun? 23 Jesus kiuŋagaa, Iñuum piviuttaġigumiŋa kamaginiaġai uqalutka, aasiiḷi Aapama piviuttaġiniaġaa, aasii uvaguk qaiñiaqtuguk ilaanun suli ilaa iñuuqatigilugu. 24 Iñuk piviuttaqsriŋitchuaq uvamnik kamaksriḷaitchuq uqalumnik, aasii uqaluich tusaakkasi uvaŋa uqalugiŋitkitka aglaan uqalugigai Aapam tilisiruam uvamnik. 25 Tamatkuniŋa uqautiŋagivsi itqatigiŋŋavsi-suli, 26 aglaan imma Ikayuqti, Ilitqusiġiksuaq, Aapam tiliñiakkaŋa uvamnik pirritqulugu, iḷisautiniaġaasi supayaanik suli itqaqtinniaġaasi iluqaiññik uqalugiŋakkamnik ilivsiññun. 27 Qimaaqsikavsi tutqiqugivsi. Tutqigitchi uvaptun tutqiksuatun. Nunam iñuŋi tutqiutaitchut tutqiutipiamik tutqiutiqaqtirrutiptun ittuamik. Isumaaluutaittitchi iqsiñasiḷu. 28 Tusaaŋagivsiŋa uqallautikavsi, aullaġniaġnivḷuŋa suli utiġniaġniv­ḷuŋa ilivsiññun. Piviuttaġipiaŋaguvsiŋa quviasugniaŋagaluaqtusi aullaġniaġnikama Aapamun, Aapakiataŋ kamanałhaaqtuq uvamniñ. 29 Aasii paŋmapak kilianikkivsi taŋŋiŋaiñŋaan nalaulġiñaqpan ukpiliquvlusi. 30 Tavraŋŋaaglaan uqaqatigipiaŋaiġñiaġivsi, qanuq Tuunġaq, atanauraŋat nunam iñuŋisa, qaigaqsiruq tigutaaqtitchukłuŋa. Suaŋŋataitka­luaqtuq payariyumiñaġluŋa. 31 Tuqutinniaqtuŋa. Taamna piraksriutigiŋagaa Aapam uvamnun, iḷitchuġipkaqsaġlugich iñupayaat uvamnun piviuttaġitilaaŋa Aapa. Makittitchi, aullaqta uvaŋŋa.

15

Jesus Iḷumun Napaaqtuayaapiatun Ittuq

1 Uvaŋa iḷumun napaaqtuayaapiatun ittuŋa, aasii Aapaga qau­naksritun ittuq napaaqtuayaamik. 2 Qisiqsiutipayaaq uvamniittuaq siiġñiḷaiñman, ilaan piiġaa. Aasii qisiqsiutipayaaq siiġñisuuruaq nauyumiññaksaġuugaa siiġñivsaaquvlugu. 3 Ilivsi salummaanikkaasi uqaluich uvaŋa uqautigikkaġma ilivsiññun. 4 Atausiŋŋuqatigimaaqsiŋa, uvaŋaptauq atausiŋŋuqatigimaaġniaġmi­givsi. Qisiqsiun siiġñiyumiñaitchuq inmisun pituummiŋitkumi napaaq­tuayaamun, tainnatuttauq atausiŋŋuqatigimaaŋisuaġuvsiŋa piyumiñaitchusi piraksriutimnik. 5 Uvaŋa napaaqtuayaatun ittuŋa, ilivsiḷi qisiqsiutitun ittusi. Tavraasii siiġñiqpaŋmatun piñiaqtusi atausiŋŋuqatigimaaġuvsiŋa, qanuq atausiŋŋuqatigiŋaisuaġuvsiŋa sumik piyumiñaitchusi. 6 Iñuk atausiŋŋuqatauŋaitchuaq uvamnun qisiqsiutitun igitauvluni palliġuqtuatun ittuq. Palliich qisiqsiutit katitchuugaich aasii igiłługich igniġmun aasii ikirauvlutiŋ. 7 Ilivsi atausiŋŋuqatigimaaġuvsiŋa suli kamagituiññaġlugich uqalutka, apiqsrisitchi supayaamik pisukkavsiññik qaisauniaqtuq ilivsiññun. 8 Siiġñiqpakavsi satqummiġiksi Aapama kamanautaa. Tainna pikavsi, ukpiġnaqsigiksi iḷitchitqurautilaaqsi uvamnun. 9 Aapam piviuttaġimmaŋa piviuttaqsrisiatun piviuttaġimmigivsi. Iñuusiqaġitchiḷi piviuttaġipkaġumiñaqsiḷusi uvamnun. 10 Ilivsi kamagiguvsigik pitquratka, piviuttaġipkaġniaqtusi uvamnun, uvaŋaptauq kamagimmatun Aapama pitquraŋi aasii piviuttaġipkaq­łuŋa ilaanun. 11 Tamatkuniŋa uqautiŋagivsi, uvaŋa quviasuutiga iḷuvsiññiitquvlugu, suli quviasuurri naamatquvlugu. 12 Uvva uvaŋa pitquraġa, piviuttaqqutisitchi avanmun piviuttaqsriñip­tun ilivsiññik. 13 Kiñaliqaa kamanałhaaqtuamik piviuttaqqutaitchuq uumaŋŋa, iñuum tuqqutigimmagich avilaitqatini. 14 Avilaitqatigigivsi kamaksriguvsi pitquramnik ilivsiññun. 15 Tavraŋŋaaglaan taiŋaiġivsi kivganik, qanuq kivgaq naluruq suliqiti­laaŋanik atanini, aglaan taigivsi avilaitqatinik, qanuq iluqaiññik iḷitchuġipkaŋagivsi tusaaŋakkamnik Aapamniñ. 16 Ilivsi piksraqtaaġiŋaitkivsiŋa, aglaan uvaŋa piksraqtaaġiŋagivsi aasii nalunaiqł̣usi aullaqtuksrauvlusi quliaqtuaġutiyaqtuġlugich iñuich tusaayugaaġiksuanik ukpiġumiñaqsiḷugich. Iliŋich siiġñiaġimmatun piñiaġisi nuŋulaiḷaagummatun illugich. Tavraasii sunapayaaq apiqsria­ġikkaqsi Aapamun atipkun, ilaan aitchuutigiyumiñaġniaġaa ilivsiññun. 17 Uumiŋa pitqurriġivsi, piviuttaqqutisitchi avanmun.

Nunam Iñuŋi Uumikłiqsut

18 Nunam iñuŋisa uumigikpasi, itqaumaruksraurusi uumigiqqaa­ŋagaanŋa uumikłiqsaŋaunnatiŋ ilivsiññik. 19 Ilivsi atausiŋŋuqatigimaaġuvsigik nunam iñuŋi, nakuaġinayaġaasi nakuaqsrisimiktun ilaisa iḷamiŋnik. Aglaan nunam iñuŋisa uumigi­gaasi qanuq atausiŋŋuqatigimaaŋitkisi, uvaŋa piksraqtaaġiŋavlusi iliŋiññiñ pigisukłusi uvaŋa. 20 Itqaumasigik uqaluich uqallautitka ilivsiññun, kivgaq kamanałhaa­ŋitchuq ataniġmiñiñ. Iliŋisa nagliksaaqtinŋakpanŋa, nagliksaaqtin­niaġmigaasivsauq. Iliŋisa kamagiŋakpatigik uqalutka, kamaginiaġmi­gaitchauq uqalusi. 21 Aglaan tamarra tamatkua piñiaġaich iluqaisa ilivsiññun uvaŋa pigikkavsi, qanuq ilaisa naluvlugu taamna tilisiruaq uvamnik. 22 Qaiŋaiḷḷuŋa uqautiŋaitkupkich pasirauyumiñaitkaluaqtut, aglaan paŋmapak pasiraurut piḷuunmikkun. 23 Iñuum uumikłiqsuam uvamnik uumigimmigaaptauq Aapaga. 24 Savaŋaitkuma savaanik akunġanni iñuum allam piŋaisaŋiñik, pasi­rauyumiñaitkaluaqtut. Aglaan paŋmapak tautuŋarut savaamnik suli uumigivlunuk uvaŋalu Aapagalu. 25 Taamna taŋŋiutausaġniqsuq uqaluŋmun aglausimaruamun ilaisa pitquraŋiññi, “Ilaisa uumigiŋagaanŋa patchisaiḷaakun.” 26 Aglaan Ikayuqti qaikpan, uvaŋa tiliñiakkaġa ilivsiññun Aapa miñ, taamna Ilitqusia iḷumun ittuam qairuaq Aapamiñ, ilaa iḷitchuġip­kaiñiaqtuq uvapkun. 27 Aasiivsauq ilivsi quliaqtuaġiniaġmigivsiŋa, qanuq nayuŋagivsiŋa isuaniñ-qaŋa.

16

1 Uqallausiġiŋagitka tamatkua iluqaisa ukpiġutaiquŋił̣ł̣usi. 2 Iñuich aninniaġaasi Jew-guruat aŋaayyuviŋiññiñ. Iḷumutun, piviksraq tikitchumaaqtuq qakugu kiapayaaq tuqutkumisi isumaniaq­tuq ilaa savaurriñasugaluni God-mik. 3 Aasii taamna piñiaġaat ilivsiññun qanuq iḷitchuġiŋaił̣ł̣ugu Aapa, naaggaunnii uvaŋa. 4 Aasiuvva tamatkua uqallausiġiŋagitka ilivsiññun, taimña piviksraq tikitpan, itqaquvlugich uqalutka ilivsiññun. Uqautiŋaitkivsi tamatkuniŋa isuaniñ-qaŋa, qanuq uvaŋa nayuqłusi.

Ilitqusiġiksuam Savaaŋa

5 Aasiuvva paŋmapak aullaaqsiruŋa tilirimnun, nallivsiunnii apiġi­ŋiñmigaaŋa sumuaqsimmagaaġma. 6 Pisigivlugu uqaluusiġa tamatkuniŋa ilivsiññun isumaalipiaġataqtusi. 7 Suŋiñmiuq, aasii uqallautigivsi iḷumun ittuamik, anniqsuutauniaqtuq ilivsiññun aullaġuma, qanuq aullaŋisuaġuma, Ikayuqtim ullaŋniaŋit­kaasi. Aglaan aullaġuma, tiliñiaġiga ilivsiññun. 8 Aasii qaigumi, ilaan qanuqpisiiḷḷiñiaġai nunam iñuŋi piḷuutikun nalaunŋarualiqinikullu isivġiġvikullu. 9 Qanuqpisiiḷḷiñiaġai piḷuutikun, qanuq ukpiŋitchut uvamnun. 10 Qanuqpisiiḷḷiñiaġai nalaunŋarualiqinikun, qanuq aullaqtuŋa Aapamun aasii ilivsi tautuaġiŋaiġñiaġivsiŋa. 11 Qanuqpisiiḷḷiñiaġai isivġiġvikun, qanuq Tuunġaq atanauraŋat mattuma nunam iñuŋisa isivġiqsauganiktuq. 12 Iñugiaktuanik suli uqautiksraqaġaluaqtuŋa ilivsiññun, kaŋiqsi­yumiñaitkisi paŋmapak. 13 Aglaan Ilitqusiata iḷumun ittuam qaigumi, kaŋiqsisaiññaqtinnia­ġaasi iluqaanik iḷumun ittuamik, qanuq ilaa uqaġniaŋitchuq ilaan ataniġnaqunmigun, aglaan sunapayaaq tusaarani uqautiginiaġaa. Aasii ilaa quliaqtuaġniaqtuq ilivsiññun sunik qaiyumaaqtuanik. 14 Ilaan kamanaqsiḷiġniaġaaŋa, qanuq uqautiniaġiga uqalumnik aasii ilaan qaaŋiqsinniaġaiḷḷi ilivsiññun. 15 Iluqaisa Aapam pigikkaŋi pigigitka. Taamna pisigivlugu uqallaŋaruŋa Ilitqusiġiksuaq uqautiniaġnivḷugu uqalumnik aasii qaaŋiqsinniaġai ilivsiññun.

Isumaaġullu Quviasuullu

16 Tautuaġiŋaiyasigivsiŋa. Aasiisuli sivikitchuami tautugniaġivsiŋa. 17 Iḷaŋich iḷitchitquraŋisa uqaurrutiŋarut avanmun, Sumik sivuniqaqługu uqallakpa, Tautuaġiŋaiyasiñivḷuni, aasiisuli, sivikitchuami tautug­niaġivsiŋa? Suli sumik sivuniqaqługu uqallakpa uqallakami, Qanuq aullaqtuŋa Aapamun? 18 Iliŋich uqallaŋarut, Sumik sivuniqaqpauŋ uqallausiġikamiuŋ sivikit­chuamiiġniñi? Nalugikput sumik uqautiqaqtilaaŋanik. 19 Jesus iḷisimaŋaruq apiġisuktilaamiñik iliŋiññun aasii uqallautiŋagai, Apiqsruqtuutivisi ilivsiññun sumik sivuniqaqtilaaŋanik uqallakama, tautuaġiŋaiyasiñivḷuŋa, aasiisuli, sivikitchuami tautugniaġnikama ilivsiññun? 20 Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, qianiaqtusi suli kiŋuvġulusi, aglaalli nunam iñuŋi quviasugniaqtut. Isumaaqpagniaqtusi, aglaan isumaa­ŋaiġḷusi quviatchagniaqtusi. 21 Aġnaq iġñisuliaqsikami sivuuġasuuruq, qanuq piviksraŋa tikitchuq. Aasii iġñianikami, itqaumaŋaiġayukkaa iłuiḷḷiuġun, quviasuutinikłuni miqłiqtuni animman. 22 Tainnatun isumaaġutiqaqtusi paŋmapak, aglaan taututqigñiaġivsi aasii quviatchaktitaupiaġniaqtusi, suli kiapayaaq ipiqtusuliqsitchumi­ñaitkaasi. 23 Taivrumani uvlumi apiqsruqtuġniaŋitkivsiŋa sutigun. Iḷumutu­piaġataq uqallautigivsi, qiññuaġuvsi supayaamik Aapamiñ, aitchuuti­giniaġaa ilivsiññun uvaŋa iḷitchitquraġikavsi. 24 Paŋmapaŋmun-aglaan apiqsriŋaitchusi sumik atipkun. Apiqsrisitchi, aasii aitchuusiaqaġniaqtusi quviasuutiksi naamatqulugu.

Jesus Akimaruq

25 Uqautigiŋagitka tamatkua ilivsiññun uuktuutitigun. Piviksraq tikitchumaaqtuq tavraŋŋaaglaan uqaŋaiġviksraġa ilivsiññun uuktuuti­qaġluŋa, aglaan uqautilusi Aapakun kaŋiqsiñaqsiḷugu. 26 Taimña piviksraq tikitpan apiqsriñiaqtusi aŋaayyulusi Aapamun atipkun. Uvaŋaunnii apiqsrisiŋiḷḷuġivsi Aapamun, aitchuġumiñaġaasi, 27 qanuq Aapam ilaan piviuttaġigaasi ilivsi piviuttaġiŋakavsiŋa, suli ukpiliŋakavsi uvaŋa qaiŋatilaamnik God-miñ. 28 Qaiŋaruŋa Aapamiñ aasii nunamukłuŋa. Qimaaqsiḷgitkiga nuna utiqsaqłuŋa Aapamun. 29 Ilaan iḷitchitquraŋisa uqallautiŋagaat, Aaŋ, paŋmapak uqaqtutin kaŋiqsiñaqsipiaqługu uuktuutiŋiḷaatigun. 30 Paŋmapak iḷitchuġirugut iḷisimatilaaġnik supayaanik. Nalupqisu­ŋaiqsugut apiqsruutiksraiqsugullu. Taamna pisigivlugu ukpiqtugut ilivich qaiŋatilaaġnik God-miñ. 31 Jesus kiuŋagai, Paŋmapak ukpiliqpisi? 32 Piviksraq qairuq, iḷumun tikisaniktuq, ilivsi siamitauniaqavsi, iñullaa aimaaġviŋmiñun, aasii kisiŋŋuġluŋa. Aglaan kisimġiuŋiñmiuŋa, qanuq Aapam nayuġaaŋa. 33 Uqautiŋagivsi tamatkuniŋa tutqiutiqaquvlusi atausiŋŋuqatigiŋakav­siŋa. Nunami iłuiḷḷiuġutiqpaqaġniaqtusi, aglaan qapiŋairrutiqaġluata­ġitchi, uvaŋa akiiḷipiaġataŋagitka nunam iñuŋi iłuiḷḷiuqtitchiruat ilivsiññik.

17

Jesus Aŋaayyutigai Iḷitchitqurani

1 Tavra Jesus uqautigianikamigich taapkua uqaluich, ilaa aaġlu­ŋaruq qiḷaŋmun uqallakłuni. Aapaa, ikarraq tikitchuq. Kamanaqsipkaŋŋa uvaŋa Iġñiġiñ Iġñiqpiḷḷi kamanaqsiḷiġumagaatin, 2 qanuq ilivich ataniġnaqusiŋagiŋma kamanałhaaġumiñaqsivḷuŋa iñu­payaaniñ. Taamna pisigivlugu iñuupkaiyumiñaqtuŋa isuitchuamun iluqaiññik qaisaġnik uvamnun. 3 Aasiuvva isuitchuaq iñuggun, ilaisa iḷitchuġivlutin kisivisualuk iḷumun God-autilaaġnik, suli Jesus Christ ilivich tiliŋakkan. 4 Iḷitchuġipkaŋagiga kamanautin iñuŋnun naatchivḷuŋa piraksriutiŋnik uvamnun nunami. 5 Paŋmapak Aapaa, kamanaqsipkaŋŋa sivuġaġni taavrumiŋa kama­naunmik pigiŋakkamnik piqatigivlutin nuna savaaguŋaunnagu. 6 Iḷitchuġipkaŋagikpiñ iñuŋnun qaisaġnun uvamnun nunam iñuŋi­ñiñ. Ilivich pigiŋagitin, aasii qaiñŋagitin iliŋich uvamnun, aasii kama­giŋagaich uqaluktin. 7 Paŋmapak iḷitchuġirut supayaat qaisatin uvamnun iliŋniŋŋaqtauti­laaŋannik. 8 Uqautiŋagitka uqaluksrirrutiŋnik uvamnun aasii iliŋisa ukpiġiŋa­gaich. Nalupqisuŋaiŋarut uvaŋa qaiŋatilaamnik iliŋniñ, ukpiliqł̣utiŋ tiliŋatilaamnik iliŋnun. 9 Aŋaayyutigitka. Aŋaayyutiŋitkitka nunam iñuŋi aglaan aŋaayyutigitka tamatkua qaisatin uvamnun, qanuq pigigitin. 10 Iluqaisa pitka pigigitin suli ilivich pisin pigigitka, aasii uvaŋa kama­nautiga iḷisimanaqsiruq ilaisigun. 11 Aasii paŋmapak nunamiinŋaigaqsiruŋa, aglaan iliŋich nunamiittut, aasii ullaaqsigikpiñ. Piḷuutaitchuatiin Aapa, qaunagikkich ilivich suaŋŋatipkun iñuich qaisatin uvamnun, atautchisun itqulugich atausiŋ­ŋuummatiptiktun. 12 Qaisatin uvamnun nayuŋŋaisa qaunagiŋagitka ilivich suaŋŋatipkun. Qaunagiŋagitka aasii atausiq-unnii tammaŋaitchuq, aglaan taamna iñuk tammaġumaaqtuaq Bible uqaluŋich nalautquvlugich. 13 Aasii paŋmapak qaiyasiruŋa iliŋnun, aasii tamatkua aŋaayyutigi­gitka takkuanni ukua, iliŋich quviasuutiqpaqaquvlugich quviasuutiqpaqaqtilaaptun. 14 Uqautiŋagitka piraksriutiŋnik iñuŋnun, aasii nunam iñuŋisa uumi­giŋagaich qanuq iliŋich iḷauŋitchut nunam iñuŋiñun, uvaptuttauq nunam iñuŋiñun iḷauŋitchuatun. 15 Aŋaayyuŋitchuŋa iliŋnun piiqulugich nunamiñ, aglaan qaunagit­quvlugich Tuunġaġmiñ. 16 Iliŋich iḷauŋitchut nunam iñuŋiñun, uvaptuttauq nunam iñuŋiñun iḷauŋitchuatun. 17 Ilaaguakkich iliŋnuksriḷugich iḷitchuġipkaġlugich iḷumun ittuanik ilivich uqaluŋnik. 18 Ilivich tiliŋakamŋali iñupayaanun, tainnatun tiliŋammigitka iñupayaanun. 19 Aasii iliŋich pisigivlugich ilaaguaqtuŋa uvamnik iliŋnun tuqqutikun, iliŋitchauq ilaaguaqtautquvlugich iḷumutun iliŋnun. 20 Aŋaayyutiŋitkitka ukua iḷitchitquratka kisiisa, aglaallu taipkua ukpiġumaaqtuat uvamnun quliaqtuaŋannik tusaayugaaġiksuamik. 21 Aŋaayyutigitka iluqaġmiŋ atautchisun itquvlugich. Aapaa, atautchi­suttuq illich uvaptiŋni, ilivich uvamniinmatun uvaŋalu iliŋni. Atautchi­suttuq illich nunam iñuŋi ukpiliqsitchumiñaqsiḷugich iliŋnun tiliŋatilaamnik. 22 Iḷisimanaqsiŋakavich iliŋnik uvamni, tainnatulli iḷisimanaqsiŋaruŋa uvamnik iliŋiññi, iliŋich atautchisun itquvlugich, uvaptiktun atausiuruatun. 23 Uvaŋa ilaiññi suli ilivich uvamni, iliŋich atausiŋŋupiaġataġumaut, nunam iñuŋi iḷitchuġiyumiñaqsiyumaut iliŋnun tiliŋatilaamnik nunamun, suli piviuttaġivlugich ilivich piviuttaqsrisiktuttauq uvamnik. 24 Aapaaŋ, kipiġniuqtuŋa taapkua aitchuutigiŋaratin uvamnun itqatigitquvluŋa sumiitkuma, tautuqulugu kamanaqsiḷiqtauniġa. Kamanautiqaqtinŋagiŋma piviuttaġiŋavluŋa nuna savaaguŋaiñŋaan. 25 Nalaunŋaruatiin Aapa, nunam iñuŋisa iḷitchuġiŋaitkaatin, aglaan uvaŋa iḷisimaŋagikpiñ, suli ukua iḷitchitquratka iḷisimarut iliŋnun tiliŋatilaamnik. 26 Iḷitchuġipkaŋagikpiñ ilaiññun, suli iḷitchuġipkavsaaġniaġikpiñ, iliŋich puttuqsrisaiññaqtuaġumaut iliŋnun piviuttaġitilaamiŋnik piviuttaqsrisiktun uvamnik, uvaŋalu iḷumiŋniitilaamnik.

18

Jesus Tigurauruq

1 Jesus aŋaayyutigianikamigich taapkua uqaluich, ilaa aullaŋaruq iḷitchitquraniḷu ikaaqługu kuuġuuraq Kidron isiqłutiŋ napaaqtut nauviannun Gethsemane-mun. 2 Judas-gum, aitchuutiginniktuam ilaanik, iḷisimaŋammiñiġaa taamna ini, qanuq Jesus akulaitchuami kasimaqatigisuugai iḷitchitqurani tavrani. 3 Tavra Judas aullaŋaruq piqasiqł̣uni aŋuyaktinik, suli iḷaŋiññik munaqsrich tilikkaŋiññik aŋaayyuliqsiqpaich Pharisee-ḷḷu. Tavruŋaŋa­rut naniġuaqtuqłutiŋ satkuliraqłutiglu. 4 Tavra Jesus, iḷisimavluni supayaamik piñiaqtuamik inmiñun, saarva­ŋaruq aasii uqallakłuni ilaiññun, Kiña ivaqpisiuŋ? 5 Ilaisa kiuŋagaat, Jesus Nazareth-miu. Tavra Jesus uqallautiŋagai, Ilaaguruŋa. Judas, aitchuutiginniktuaq ilaanik, makitaqatauŋaruq ilaiññun. 6 Jesus uqallautimmatiŋ ilaagunivḷuni, taluqsratchakłutiŋ utiqqia­ŋarut aasii ulġuvlutiŋ nunamun. 7 Jesus apiġitqiŋagai, Kiña ivaqpisiuŋ? Ilaisa kiuŋagaat, Jesus Nazareth-miu. 8 Jesus kiuŋagai, Uqallautiŋasugaavsi ilaagunivḷuŋa. Tavra ivaġuvsiŋa, ukua iḷitchitquratka aullaġlich. 9 Taamna taŋŋiutausalgiññiqsuq uqaluŋnun Jesus uqallausiġiŋaraŋiñ­ñun aŋaayyukami, Taapkunaŋŋa aitchuutiŋniñ uvamnun tammaiŋit­chuŋa atautchimik-unnii. 10 Tavrani Simon Peter savikpaqaqłuni, amuŋagaa aasii anauvlugu aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata kivgaŋa, aasii taliqpianik siutaiqł̣ugu. Kivgam atqa Malchus. 11 Jesus uqallautiŋagaa Peter, Iḷḷiuŋ savikpaiñ puuŋanun. Isumavich akuqtuġniaŋiññasugalugu uvamnun nagliksaaġutiqpak Aapama sivun­niŋakkaŋa uvamnun?

Annas Apiqsruqtuġaa Jesus

12 Tavra aŋuyaktit atanauraŋatalu Jew-guruat munaqsriŋisalu tiguŋagaat Jesus aasii qiḷiqsruivḷugu. 13 Aullautiqqaaŋagaat Annas-mun, qanuq aaparuaġimmagu Caiaphas-gum. Taamna Caiaphas aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiat taavrumani ukiumi. 14 Caiaphas-gum uqallautiŋagai Jew-guruat anniqsuutaupiaġniaġniv­ḷugu iñuk atausiq tuqukpan pisilugich iñupayaat.

Peter-m Piiḷaaġigaa Jesus

15 Simon Peter-m allavlu iḷitchitquram maliŋagaak Jesus. Iḷitchitquraq taamna iḷisimaŋavlugu aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata, isiġumiña­ŋaruq piqatigivlugu Jesus siḷalliġuaŋanun inaata aŋaayyuliqsiqpaum. 16 Peter qikaŋaruq siḷami paami. Tavra alla iḷitchitquraq, iḷisimakkaŋa aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata, aniŋaruq aasii uqallautivlugu niviaqsiaq upkurriqiri, itqutiŋagaa Peter. 17 Niviaqsiam upkurriqirim apiġiŋagaa Peter, Iḷagiŋitkaluaqpatin uuma iñuum iḷitchitquraŋisa? Ilaa uqallaŋaruq, Iḷagiŋitkaanŋa. 18 Tavra kivgat munaqsriḷḷu igniqsuŋarut qanuq qiiyanaqłuni, aasii qikaġniqsut pasiaqłutiŋ. Peter iḷagiŋagaat qikaqłuni pasiaqtuaq.

Aŋaayyuliqsiqpaich Qaukłiata Apiqsruqtuġaa Jesus

19 Tavra aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata apiqsruqtuŋagaa Jesus iḷit­chitquraŋigun iḷisaurrutiŋigullu. 20 Jesus kiuŋagaa, Uqaŋaruŋa iñuŋnun salapqiruakun, ataramik iḷi­saurrisuuruŋa aŋaayyuviŋiññiḷu aŋaayyuvikpaŋmiḷu, iluqaġmiŋ Jew-guruat katirvikaaŋannun. Uqaŋaitchuŋa sumik nalunautchiḷuŋa. 21 Summan apiqsruqpiŋa? Apiqsrukkich iñuich naalaġniritka qanuq uqaŋatilaamnik ilaiññun. Iḷisimarut uqautigiŋaramnik. 22 Taamna uqallausiġianiŋmagu, iḷaŋata munaqsrich qikaqtuam saniġaani patiŋagaa Jesus uqallakłuni, Tainna kiuraksraġiviuŋ aŋaayyuliq­siqpaich qaukłiat? 23 Jesus kiuŋagaa, Uqaŋaguma killukuaġluŋa, iḷitchuġipkaġuŋ iñuŋnun killukuaġutiga. Aasii nalaulluŋa uqaġuma, summan patikpiŋa? 24 Tavra Jesus qiḷiqsruiŋavlugu, Annas-gum aullaqtitkaa Caiaphas-mun aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiannun taavrumani ukiumi.

Peter-m Piiḷaaġivsaaġaa Jesus

25 Tavra Simon Peter qikaŋaruq pasiaqłuni. Iñuich iḷaŋisa uqallau­tiŋagaat, Iḷagiŋitpatin iḷitchitquraŋisa taavruma iñuum? Ilaa piiḷaaŋaruq aasii uqallakłuni, Iḷauŋitchuŋa. 26 Iḷaŋata kivgaŋisa aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata, nanmiñiŋata iñuum Peter-m siutaiŋakkaŋata, apiġiŋagaa, Tautuŋaitpigiñ Jesus piqatigivlugu Gethsemane-mi? 27 Peter piiḷaatqiŋaruq. Aasii tavrauvvaa tiŋmiaq nipanŋaruq.

Jesus Apiqsruqtuġaa Pilate-gum

28 Tavra iñuich aullautiŋagaat Jesus igluqpaŋaniñ Caiaphas isivġiġ­viŋmun igluqpaŋaniittuamun kavanam. Uvlaatchaurauŋaruq. Jew-guruat isiŋitchut isivġiġviŋmun salumaiḷisuŋił̣ł̣utiŋ niġiḷḷasukłutiŋ Itqaunmi Qulaurrusiqiviŋmun. 29 Tavra Pilate anniqiŋagai aasii uqallautivlugich, Sumik pasikkuti­qaqpisi uumuuna iñukun? 30 Ilaisa kiuŋagaat, Una iñuk pitquranik navguirauŋitpan aitchuutigi­nayaitkikput iliŋnun. 31 Pilate uqallautiŋagai, Pisiuŋ ilivsiññik aasii isivġiġḷugu ilivsi nanmiñiq pitquravsigun. Jew-guruat uqallautiŋagaat, Uvagut tuqutchipkaq­tauyumiñaitchugut iñuŋmik pitquraŋisigun Rome-miut. 32 Taamna taŋŋiutausaŋaniqsuq uqaluŋmun Jesus uqallautaanun qanutchikun tuqqutikun tuquniaqtilaamiñik. 33 Pilate isitqiŋaruq isivġiġviŋmun aasii ququaqługu Jesus uqallautivlugu, Ilivich Umialigivatin Jew-guruat? 34 Jesus kiuŋagaa, Taamna uqallausiġiviuŋ iliktuġruiññaq, naagga allat uqallautivatin uvapkun? 35 Pilate kiuŋagaa, Jew-gunasugiviŋa? Jew-guqativich nanmiñiq aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu qaiñŋagaatin uvamnun. Sumik piŋavich? 36 Jesus kiuŋagaa, Umialguŋitchuŋa mattumuŋa nunamun. Umialgu­guma mattumuŋa nunamun, kivgatka aŋuyakkayaqtut aitchuutautqu­ŋiḷḷuŋa Jew-guruanun. Umialguŋitchuŋa nunam iñuŋiñun. 37 Tavra Pilate uqallautiŋagaa, Uvva umialgurutin? Jesus kiuŋagaa, Ilivich uqallaktutin umialgunivḷuŋa. Taamna pisigivlugu aniŋaruŋa. Suli qaiŋaruŋa nunamun quliaqtuaġisukługu iḷumun ittuaq. Iñupayaam ivaqłiaruam iḷumun ittuamik naalaġnigaaŋa. 38 Pilate apiġiŋagaa, Suuva iḷumun ittuaq?

Jesus Tuquruksraġuġaat

Taamna uqallausiġiqqaaqługu, anitqiŋaruq Jew-guruanun, aasii uqallautivlugich, Iḷitchuġiruŋa patchisiksraisilaaŋanik. 39 Aglaan ilivsi piḷġusiqaqtusi uvaŋa tigutaaqtauŋaiqsitchitquvluŋa iñuŋmik Itqaġviŋmi Qulaurrusiqiviŋmun. Tigutaaqtauŋaiqsitchitquvi­siŋa Umialgannik Jew-guruat? 40 Iliŋich nipaallatqiŋarut, Ilaaniŋiḷaaq aglaan Barabbas-mik. Barabbas tigligayuktiqpauŋaruq.

19

1 Tavra Pilate tigupkaŋagaa Jesus aasii ipiġaqtuqtiłługu. 2 Aasiiḷi aŋuyaktit niaquġusiuŋarut kakiḷḷaġnaqtuanik qisiqsiutinik, aasii iḷivḷugu niaquanun, suli annuġaaqługu suŋauraammaġiksua­mik annuġaamik umialiktun. 3 Ilaisa ullakługu ilaanun kipagivlugu nanġarraqsiŋagaat, Sivisuruamik iñuuli Umialgat Jews, pattakługulu argagmiŋnik. 4 Pilate anitqiŋaruq aasii uqallautivlugich, Uvva, annisiniaġiga ilivsiññun iḷisimatquvlusi uvaŋa iḷitchuġiŋisilaamnik patchisiksramik ilaani. 5 Tavra Jesus aniŋaruq atuqłuni niaquġunmik kakiḷḷaġnaqtuanik suli suŋauraammaġiksuamik annuġaamik. 6 Aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu munaqsriḷḷu tautukamirruŋ, nipaallaŋarut, Kikiaktuutili, kikiaktuutili aŋarrauramun. Pilate uqallautiŋagai, Piḷugu ilivsiññik kikiaktuuttusiuŋ, qanuq uvaŋa iḷitchuġiruŋa patchisiksraisilaaŋanik. 7 Jew-guruat kiuŋagaat, Pitquraqaqtugut aasii taavrumuuna pitqura­kun tuquruksraugaluaqtuq, qanuq ilaa inmiñik iḷiuqtuq Iġñiġinivḷuni God-mun. 8 Tavra Pilate tusaakamigich taapkua uqaluich, iqsitchavsaaŋaruq. 9 Isitqiŋaruq isivġiġviŋmun aasii apiġivlugu Jesus, Sumiñ qaivich? Jesus kiuŋaitkaa. 10 Pilate apiġiŋagaa, Uqautiniaŋitpiŋa? Iḷisimaŋitpich ataniġnaquti­qaqtilaamnik tigutaaqtauŋaiqsitchumiñaqłutin, suli kikiaktuutipkaġu­miñaqłutin? 11 Jesus kiuŋagaa, Ataniġnaqutiqaġumiñaitkaluaqtutin qanuġumiñaġ­luŋa aitchuusiaġiŋisuaġupku ilivich God-miñ. Tavra taamna iñuk aitchuutiginniktuaq uvamnik iliŋnun piḷuusiqiłhamaaqtuq. 12 Taapkua uqaluich pisigivlugich Pilate-gum tigutaaqtauŋaiqsinniaŋagaluaġaa Jesus, aglaan Jew-guruat nipaallaksiññaŋarut, tigutaaqtauŋaiqsitkupku una iñuk, Caesar-m avilaitqatigiŋitkaatin. Iñupayaaq iḷiuqtuaq inmiñik umialiguqtiqłuni akiḷḷiḷiqsuutiruq Caesar-mun umial­guruamun Rome-mi. 13 Tavra Pilate tusaakamigich taapkua uqaluich, ilaan annisiŋagaa Jesus aasii aquviłłuni isivġiġvium aquppiutaŋiñun inimun atiqaqtuamun Uyaġagmik natilik, aasii Hebrew-tun uqaġniġmi taggisaa Gabbatha. 14 Taamna uvluġiŋagaa Jew-guruat itqanaiyaġmata Itqaunmik Qulaurrusiqiviŋmun, aasii uvluq qitiqqaqpalliqł̣uni. Pilate uqallautiŋagai Jew-guruat, Uvva Umialiksi. 15 Iliŋich nipaallaŋarut, Tuqulli. Tuqulli. Kikiaktuutilugu aŋarrauramun. Pilate uqallautiŋagai, Kikiaktuutiniaqpigu Umialiksi? Aŋaayyuliqsiqpaich uqallaŋarut, Umialgitchugut allamik, Caesar kisian. 16 Tavra ilaan aitchuutigiŋagaa ilaiññun kikiaktuutitquvlugu aŋarrauramun.

Jesus Kikiaktuurrauruq Aŋarrauramun

17 Tavra ilaisa tiguŋagaat Jesus, aasii anivḷuni iqsruŋagaa ilaan aŋarraurani, inimun taggisiqaqtuamun inaanik niaquġruam, taggisiqaqtuaq Hebrew-tun uqaġniġmi Golgotha. 18 Tavrani ilaisa kikiaktuutiŋagaat aŋarrauramun piqasiqł̣ugu malġugnik allaŋnik, Jesus qitqagnukługu. 19 Pilate suli aglaŋaruq aasii iḷivḷugu aŋarrauramun taiguaġnaqtuaq, Jesus Nazareth-miu, Umialgat Jew-guruat. 20 Iñugiaktuat Jew-guruat taiguaŋagaat taamna aglak, qanuq ini Jesus kikiaktuurrauvia qaninŋaruq iniqpaŋmun, suli aglaaguvluni Hebrew-tun Latin-tullu Greek-tullu. 21 Aŋaayyuliqsiqpaich tavrani uqallaŋarut Pilate-mun, Aglagnagu Umialgannik Jew-guruat, aglaan aglagiñ Una iñuk uqaqtuaq uvaŋa Umialguruŋa Jew-guruanun. 22 Pilate kiuŋagai, Aglaaġianikkaġa allaŋŋuġniaŋitchuq. 23 Aŋuyaktit Jesus kikiaktuutianikamirruŋ aŋarrauramun, tiguŋa­gaich annuġaaŋi aasii autaaqługich sisamaigułługich, atautchimik piḷ­ḷaayumiñaqsivḷugu aŋuyakti. Aglaan iḷagiŋaitkaat iḷulliat annuġaaŋisa kiluiḷaaq, qiḷaaq qulaaniñ anmun, 24 uqaqłutiŋ inmiŋnun, Aligaŋaiḷḷakput una, aglaan saaptautigilakput iḷitchuġisaġluta kimun piginiaqtilaaŋanik. Taamna taŋŋiutauniqsuq Bible uqaluannun inna,“Ilaisa autaaŋagaich annuġaatka inmiŋnun, suli annuġaaġa saaptautigiŋagaat.” 25 Tavra taamna aŋuyaktit piŋagaat. Aasiivsauq makitaŋarut saniġaani aŋarrauraŋan Jesus, aakaŋa, aakaŋallu aniqataa, Mary-ḷu nuliaŋa Clopas, Mary-ḷu Magdalene. 26 Tavra Jesus tautukamiuŋ aakani iḷitchitquraġlu ilaan piviuttaġirani makitaruak qaniłłutiŋ, uqallautiŋagaa aakani, Aġnaaq, ikka iġñiġiñ. 27 Aasii uqallaŋammiuq iḷitchitquramun, Ikka aakan. Tavraŋŋaaglaan iḷitchitquram nuutinŋagaa ilaan aimaaġviŋmiñun.

Jesus Tuquruq

28 Taavruma aquagun Jesus, iḷisimavluni supayaat paŋmapak naa­tilaaŋannik, uqallaŋaruq, Imiġuliqsuŋa. Taamna uqallausiġiŋagaa taŋ­ŋiquvlugich Bible uqaluŋich. 29 Tavrani napaŋaruq qattaq siḷivinŋaruaq wine-mik, tavra iḷiŋagaat ivsaktaqtuaq ivsaktilluataqługu wine-mik aasii isaaġutivlugu qiruat­chiamik qanġanun. 30 Jesus aitchuusiaġianikamiuŋ wine uqallaŋaruq, Naattuq. Aasii sikivlugu niaqquni aniġniġiŋaruq.

Jesus Kapigaat Saniqsuagun

31 Tavra uvluġimmagu Itqanaiyaġvium Qulaurrusiqivikun niqinaqivium, Jew-guruat apiġiŋagaat Pilate niuŋich navguġukługich, suli aul­lautitquvlugich, timit aŋarrauraniititquŋił̣ł̣ugich Jew-guruat Savaiññiŋanni. Qanuq taamna Savaiññiq nuimaruaguruq allaniñ Savaiññiġniñ. 32 Tavra aŋuyaktit qaiŋarut aasii navguqługik niuŋik sivullium, igḷua­talu kikiaktuurrauqatauruam Jesus-mun. 33 Aasii tikiññamirruŋ Jesus iḷitchuġivlugu tuquaniktilaaŋanik, navi­ŋaitkaich niuŋik. 34 Aglaan iḷaŋata aŋuyaktit kapiŋagaa saniqsuagun panamik, aasii tavrauvvaa maqiŋaruk auglu imiġlu. 35 Iñuk taamna tautuŋaruaq taavrumiŋa quliaqtuaŋaruq ilivsi ukpiliquvlusi. Ilaan quliaqtuaŋa iḷumun ittuq, suli ilaa iḷisimaruq iḷumun ittuamik uqaqtilaamiñik. 36 Tavra tamatkua piŋarut taŋŋiqsautquvlugich Bible uqaluŋich inna, “Atausiuraq-unnii sauniŋa naviktauniaŋitchuq.” 37 Aasiisuli alla Bible uqaluat uqaġmiuq, “Ilaisa qiñiġniaġaat kapiŋa­raqtiŋ.”

Jesus Iḷuvviuġaat

38 Taavruma aquagun Joseph Arimathea-ġmium ullakługu Pilate apiġiŋagaa pisukługu timaa Jesus. Taamna Joseph ukpiqtuaguruaq Jesus-mun aglaan nalunautchivḷuni sivuuġagivlugich Jew-guruat. Pilate-gum uqallautiŋagaa piyumiñaġnivḷugu timaa Jesus. Anivḷuni Joseph-gum aullautiyaqtuŋagaa Jesus timaa. 39 Nicodemus-lu, Jesus-mukpaalluŋaruaq unnuami, qaiŋammiuq qaġ­ġirrivḷuni akuvliġiiñik tivluktuaniglu tivraġiksuaniglu iḷuvviuġutinik tallimakipiatun uqumaisigiruanik. 40 Iliŋikta piŋagaak timaa Jesus, aasii nimmaaqługu qattiġiksuanik ukił̣haanik tivraġiksausiqł̣ugu, piḷġusiatitun iḷuvviuqamiŋ Jew-guruat. 41 Tavra qaniŋani ilaan kikiaktuurrauviata nauvianni napaaqtut inŋaruq nutaaq iḷuvvivik iñuum qaŋaunnii iḷuvġuvigiŋaisaŋa. 42 Tavra pisigivlugu uvluq sivuani Jew-guruat Savaiññiŋata, pisigivlugulu iḷuvvivium qaninniŋa, iḷiŋagaat Jesus tavruŋa.

20

Iñuitchuq Iḷuvvivik

1 Tavra Jew-guruat Itchaksriġmata Savaiññiŋat qaaŋiġman, Mary Magdalene iḷuvviviŋmuŋaruq uvlaaġuaqłuni taaŋŋaan­suli, aasii tautuŋagaa uyaġagruaq piiŋaruaq iḷuvvivium paaŋaniñ. 2 Tavra aqpamik aullaŋaruq Simon Peter-mun allamullu iḷitchitquramun taavrumuŋa Jesus piviuttaġikkaŋanun, aasii uqallautivlugik, Aul­lautiniġaat Ataniq iḷuvviviŋmiñ, aasii nalugikput sumun iḷisilaaŋanik. 3 Peter tavrani aniŋaruq piqatigivlugu alla taamna iḷitchitquraq, aasii aullaqiŋaruk iḷuvviviŋmun. 4 Iluqatik aqpanŋaruk, aglaan allam iḷitchitquram unitchaŋagaa Peter aasii tikitqaaqłuni iḷuvviviŋmun. 5 Aasii puuŋasivḷuni itchuaqami qiñiqsaqłuni, tautuŋagai qattiġiksuat ukił̣haat tamaani, aglaan isiŋitchuq. 6 Tavra Simon Peter tikiñŋaruq aasii isiqłuni iḷuanun iḷuvvivium. Aasii tautuŋagai qattiġiksuat ukił̣haat tamaaniittuat, 7 ukił̣haaġlu niaquaniinŋaruaq itqatauŋiññiqsuq qattiġiksuanun ukił̣­haanun, aglaan imulaaŋavluni inniqsuq inmigun. 8 Tavra alla iḷitchitquraq, tikitqaaŋaruaq iḷuvviviŋmun, isiŋammiuq aasii tautukługich ukpiliŋaruq. 9 Tamauŋanun-aglaan kaŋiqsiŋaitkaich Bible uqaluŋich, ilaan aŋiruk­srauniŋagun tuqqunmiñ. 10 Tavra iḷitchitqurak utiŋaruk aimaaġviŋmiŋnun.

Jesus Niptaqtuq Mary Magadalene-mun

11 Tavrali Mary makitaŋaruq qiavluni siḷataani iḷuvvivium, qianial­laġmi puuŋasivḷuni itchuaŋaruq iḷuvvivium iḷuanun, 12 aasii tautuŋaruq malġugnik isaġullaŋnik qatiqtuanik annuġaaqaq­tuaŋnik, aquppiruaŋnik timaata Jesus nallavigiŋaraani, igḷua niaquani aasii igḷua isigaŋiñi. 13 Iliŋikta apiġiŋagaak, Aġnaaq, summan qiavich? Ilaan kiuŋagik, Atakkiataŋimma aullautiŋaniġaat Ataniġa, aasii nalugiga sumun iliŋiññun iḷisilaaŋanik. 14 Tainna uqallaanikami, kiŋiaŋaruq aasii tautuŋagaa Jesus makitaruaq, aglaan iḷisaġiŋitkaa Jesus-gutilaaŋanik. 15 Jesus apiġiŋagaa, Aġnaaq, summan qiavich? Kiña ivaqpiuŋ? Isum­matigivlugu nunaliqiraunasugalugu, Mary uqallaŋaruq ilaanun, Iñuuk, sumun aullautiŋagupku uqallautiŋŋa sumun iḷiŋatilaaŋanik, aullautiyumagiga. 16 Jesus tuqłuŋagaa atqanik, Mary. Mary qiviaŋaruq aasii uqallakłuni ilaanun Hebrew-tun, Rabboni (sivuniqaqtuaq Iḷisaurrii). 17 Jesus uqallautiŋagaa, Tiggunaŋa qanuq mayuaniŋaitchuŋasuli Aapamun. Aglaan aullaġiñ aniqatiimnun aasii uqallautilugich, mayu­ġumaagaqsiruŋa Aapamnun Aapavsiññullu, suli God-imnun God-ivsiññullu. 18 Mary Magdalene aullaŋaruq aasii uqallautiŋagai iḷitchitquraŋi, Tautuŋagiga Ataniq. Suli quliaqtuaġutiŋagai Jesus uqaluŋiñik.

Jesus Niptaqtuq Iḷitchitquramiñun

19 Unnugiaġniŋani taavruma uvlum, tugliani uvlum Jew-guruat Savaiññiŋata, upkuat umiktuŋapkaqługich iḷitchitqurat irvianni, iqsivḷutiŋ Jew-guruanik, Jesus qaiŋaruq aasii makiłłuni akunġannun uqallautivlugich, Tutqiutiqaġitchi. 20 Taamna uqallausiġianikamiuŋ, ilaan maniŋagai ilaiññun argagni saniqqaniḷu. Tavra iḷitchitqurat quviatchaŋarut tautukamirruŋ Ataniq. 21 Jesus uqallautitqiŋagai, Tutqiutiqaġitchi. Aapavli tiliŋammaŋa, tainnatulli tiligivsi. 22 Taamnaasii uqallausiġianikamiuŋ, aniqsaaġvigiŋagai uqallautivlugich, Ilitqusiġiksuaq aitchuusiaġisiuŋ. 23 Uqallautiguvsigik iñuich God-mun suliqutigiŋaiġñiḷugich itqauma­yumiñaiġḷugich piḷuutiŋich ukpiliqpata, suliqutigiŋaiqsaurut. Aasiisuli uqallautimmiguvsigik God-mun suliqutigiŋaiŋiññiḷugich piḷuutiŋich ukpiliŋitpata, suliqutigiŋaiqsauŋitchut.

Jesus-lu Thomas-lu Kasuutiruk

24 Tavra Thomas, iḷaŋat qulit malġuk, taggisiqaqtuaq igḷuanik Malġim, piiñŋaruq iḷamiñi Jesus qaimman. 25 Tavraasii allat iḷitchitqurat uqallautiŋagaat, Tautuŋagikput Ataniq. Thomas uqallautigiññaŋagai, Tautuŋisuaġupkich argaŋiñi ikiŋich kikiagich, suli argatka iḷiḷugich ikiŋiññun kikiagich, iḷiḷugiḷḷu argatka saniġaanun, ukpiġumiñaipiaqtuŋa. 26 Tallimat piŋasut uvlut pianiŋmata, iḷitchitquraŋi iglumiinŋalgit­chut, aasii Thomas itqatauŋaruq. Upkuat umiktuutiqaŋarut, aasii Jesus qaiŋaruq qikaqłuni akunġannun. Uqallaŋaruq, Tutqiutiqaġitchi. 27 Tavraasii ilaan uqallautiŋagaa Thomas, Iḷḷiuŋ argaiñ uvuŋa suli tau­tukkich argatka, isaaġutilugiḷḷu argaktin aasii iḷiḷugich saniqsumnun. Arguasuŋaiġiñ aglaan ukpiqsimaaġiñ. 28 Thomas kiuŋagaa Jesus, Ataniiŋ, God-iŋ. 29 Jesus uqallautiŋagaa, Ukpiliqsutin tautuanikamŋa kisianik. Quvia­suglich iñuich tautuŋaitkaluaqłuŋa ukpiliqsuat.

Ukua Aglaagurut Ukpiliquvlusi

30 Tavra Jesus takkuanni iḷitchitqurat piŋagaluaqtuq iñugiaktuanik allanik aliuġnaqtuanik nalupqinaiyautinik kiutilaamiñik aglausimaŋit­chuanik ukunani makpiġaani. 31 Aglaan makua aglaagurut ilivsi ukpiquvlusi taamna Jesus Christ-gutilaaŋanik, Iġñiŋa God-im, aasii ukpiliġḷusi iñuggutinnaquvlusi ilaan suaŋŋataagun.

21

Jesus Niptaqtuq Tallimat Malġugnun Iḷitchitquranun

1 Taavruma aquagun Jesus salapqivsaaŋaruq iḷitchitquranun Tasiani Tiberias. Aasii salapqiŋaruq inna. 2 Simon Peter, Thomas taggisiqaqtuaq igḷuanik Malġim, Nathanael Cana-miu Galilee-miittuami, iġñiŋiglu Zebedee-m, suli malġuk allak iḷaŋich iḷitchitquraŋisa atautchimiinŋarut. 3 Simon Peter-m uqallautiŋagai, Iqalliagaqsiruŋa. Ilaisa uqallautiŋagaat, Piqasiġñiaġiptigiñ. Tavra aullaŋarut aasii ikivlutiŋ umiaqpauramun. Taavrumani unnuami aŋiiññaŋarut. 4 Uvluq qauksrauraqsaġataġman, Jesus makitaŋaruq tatchim siñaani, aasii iḷitchitqurat iḷisaġiŋaitkaat Jesus-gutilaaŋanik. 5 Jesus apiġiŋagai, Katkuqsii, iqaluutiqaqpisi? Ilaisa kiuŋagaat, Naumi. 6 Ilaan uqallautiŋagai, Niŋitchiuŋ kuvraq taliqpiata tuŋaanun umiaqpauram aasii iqalugniaqtusi. Tavra niŋinŋagaat aasii payyaksaŋagaat nuqitchaqamirruŋ umiam iḷuanun qanuq iqaluuvaił̣ł̣uni. 7 Taamna iḷitchitquraq Jesus piviuttaġikkaŋa uqallaŋaruq Peter-mun. Ataniq pikka. Simon Peter-m tusaakami Atanġutilaaŋanik, ilaan ati­ŋagai annuġaani, annuġaakłiḷiŋaruaq savakkumiññaksaaqłuni, naut­kiaŋaruq immamun. 8 Aasiiḷi allat iḷitchitqurat tulaŋarut umiaqpauramik, kaliłługu kuvraq siḷivinŋaruaq iqaluŋnik, qanuq uŋasiŋił̣ł̣utiŋ nunamiñ, tallimakipiatun avluġaaġniqtun. 9 Tulakamiŋ nunamun, tautuŋarut aluatun ittuaniñ igniġmik tavrani, iqaluŋmik qaamiutaqaqłuni punniġmiglu. 10 Jesus uqallautiŋagai, Qaġġirrisitchi iḷaŋiññik akkupak iqaluktavsi. 11 Tavra Simon Peter ikiŋaruq umiaqpauramun aasii nuqiłługu kuvraq nunamun, siḷivinŋaruaq iqalukpaŋnik 153 -ñik. Aasii iñugiakkaluaqtil­lugich iqaluich kuvraq aliktuŋitchuq. 12 Jesus uqallautiŋagai, Qaiḷusi itqutchiġiaġitchi. Nalliata-unnii iḷitchitqurat apiġisausiiñŋagaat, Kiñailivich? Iḷisimaŋagaat Atanġutilaaŋanik. 13 Jesus qaivḷuni tiguŋagaa punniq aasii aitchuutigivlugu ilaiññun, tainnatun suli iqaluk piŋagaa. 14 Tavrani piŋatchiŋagik Jesus salapqiqsitaunini iḷitchitquranun aŋip­kaqtitauganikami tuqqunmiñ.

Jesus-lu Peter-lu Kasuutiruk

15 Itqutchianikamiŋ, Jesus uqallautiŋagaa Simon Peter, Simon, iġñiŋa John, piviuttaġiłhaaqpiŋa ukua iḷitchitqurat piviuttaqqutaanniñ uvamnun? Aaŋ Ataniiq, ilaan kiuŋagaa, Iḷisimarutin uvaŋa nakuaġigikpiñ. Jesus uqallautiŋagaa Peter, Niġipkakkich imnaiyaatka. 16 Igḷuani Jesus uqallautitqiŋagaa, Simon, iġñiŋa John, piviuttaġi­viŋa? Aaŋ Ataniiq, iḷisimarutin uvaŋa nakuaġigikpiñ, Peter uqallaŋaruq. Ilaan uqallautiŋagaa, Qaunagikkich imnaitka. 17 Jesus uqallautiŋagaa piŋayuaŋni, Simon iġñiŋa John, nakuaġiviŋa? Peter atqunaqłuni ipiqtutchaŋaruq pisigivlugu Jesus apiqqutaa piŋayuaŋni, Nakuaġiviŋa? Tavra Peter-m uqallautiŋagaa, Ataniiq, iḷisimarutin supayaanik. Iḷisimarutin uvamnun nakuaġitilaaġnik. Jesus uqallautiŋagaa, Niġipkakkich imnaitka. 18 Iḷumutupiaġataq uqallautigikpiñ, nutaġaukavich iliŋnik tavsisuuru­tin aasii aullaqłutin sumugukavich. Aglaan utuqqaġuġuvich allam iñuum qiḷiqsruiñiaġaatin isaaqtillutin aasii aullautilutin ullaguŋisaġ­nun. 19 Jesus taamna uqallausiġiŋagaa Peter-mun iḷitchuġipkaqsaqługu qanutchikun tuqqutikun ilaanun kamanaqsiḷiġniaqtilaaŋa God. Aasii taavruma aquagun Jesus uqallautiŋagaa Peter, Maliŋŋa. 20 Peter-m kiŋiaqłuni tautuŋagaa iḷitchitquraq Jesus piviuttaġiraŋa maliktuaq inmiŋnun. Taamnauŋaruq iḷitchitquraq ikusiksimaaŋaruaq qaniłłuni Jesus-mi nullautchiqamiŋ aasii apiqsrivḷuni, Ataniiq, kia aitchuutiginiaqpatin? 21 Peter-m tautukamiuŋ, uqallautiŋagaa Jesus, Ataniiq, qanuġniaqpa­liuna? 22 Jesus kiuŋagaa, Uvaŋa pisuutiginiġupku ilaa iñuutqulugu qaiñim­nun-aglaan, suuva taamna iliŋnun? Maliŋŋa. 23 Taamna uqallaun siaminŋaruq akunġanni aniqatiit taamna Iḷitchitquraq tuquniaŋiññivḷugu. Jesus uqallaŋaitkaluaġmiuq ilaanun tuqu­niaŋiññiḷugu, aglaan uqallaŋaruaq, Pisuutiginiġupku iñuutqulugu qai­ñimnun-aglaan, suuva taamna iliŋnun? 24 Taamna iḷitchitquraq taamnauruq quliaqtuaqtuaq tamatkuniŋa, suli ilaaguruq aglaktuaq tamatkuniŋa, aasii iḷisimarugut ilaan quliaqtuaŋi iḷumun ittut. 25 Jesus piŋagaluaġmiuq iñugiaktuanik allanik sunik. Iluqaqpiuraġ­miŋ aglautiŋakpata makpiġarriuġlugich iñugiakpaiḷḷutiŋ matugaluaq­parruŋ nuna sippaqaġayaqtutsuli.