The New Testament of our Lord and Saviour Jesus Christ
1 Uvva ukua aglaŋich sivulliaŋiñ Jesus Christ-ŋum, kiŋuviaŋupluni David-miñ Abraham-miñḷu. 2 Abraham aapagigaa Isaac-ŋum, Isaac-li aapagigaa Jacob-ŋum, Jacob-li aapagigaa Judah-ŋum aniqataiñḷu. 3 Aasiiñ Judah aapagigaak Perez-ŋumlu Zerah-ŋumlu, taapkuak aakaŋak Tamar, Perez aapagigaa Hezron-ŋum. Hezron-li aapaŋa Ram-ŋum. 4 Ram-li aapagigaa Amminadab-ŋum, Amminadab-li aapagigaa Nashon-ŋum. Nashon-li aapagigaa Salmon-ŋum. 5 Salmon-li aapagigaa Boaz-ŋum, Rahab-mik aakaqaqtuam, Boaz-li aapagigaa Obed-ŋum, aakaqaqtuam Ruth-mik, Obed-li aapagigaa Jesse-m, 6 Jesse-aasiiñ aapagigaa umialgum David. David-li aapagigaa Solomon-ŋum, aakaqaqtuam Uriah-m nuliaġaluaŋanik. 7 Aasiiñ Solomon aapagigaa Rehoboam-ŋum, Rehoboam-li aapagigaa Abijah-ŋum, Abijah-li aapagigaa Asa-ŋum. 8 Asa-li aapagigaa Jehoshaphat-ŋum, Jehoshaphat-li aapagigaa Jehoram-ŋum, Jehoram-li aapagigaa Uzziah-ŋum, 9 Uzziah-li aapagigaa Jotham-ŋum, Jotham-li aapagigaa Ahaz-ŋum, Ahaz-li aapagigaa Hezekiah-ŋum. 10 Hezekiah-li aapagigaa Manasseh-ŋum, Manasseh-li aapagigaa Amon-ŋum, Amon-li aapagigaa Josiah-ŋum. 11 Josiah-li aapagigaa Jeconiah-ŋum aniqataiñḷu. (Ukua taimani Israel-aaġmiut aullautraupmata Babylon-mun.) 12 Iñuich tikiutikkauŋanikmata Babylon-mun, Jeconiah aapagigaa Shealtiel-ŋum, Shealtiel-aasiiñ aapagigaa Zerubbabel-ŋum, 13 Zerubbabel-li aapagigaa Abiud-ŋum, Abiud-li aapagigaa Eliakim-ŋum, Eliakim-li aapagigaa Azor-ŋum, 14 Azor-li aapagigaa Zadok-ŋum, Zadok-li aapagigaa Achim-ŋum, Achim-li aapagigaa Eliud-ŋum, 15 Eliud-li aapagigaa Eleazar-ŋum, Eleazar-li aapagigaa Matthan-ŋum, Matthan-li aapagigaa Jacob-ŋum, 16 Aasiiñ Jacob aapagigaa Joseph-ŋum, uiŋan Mary-m, taamna Mary Jesus annivigikkaŋa taiguutiqaqtuam Christ-mik. 17 Iluqatiŋaasiiñ kiŋuviaġiich aullaġniipḷutiŋ Abraham-miñ David-munaglaan akimiaġuutaiḷauniqsut, suli aullaġniipḷutiŋ David-miñ iñuich aullautraułhatnunaglaan Babylon-mun kiŋuviaġiich akimiaġuutaiḷaupmiñiqsut. Aasiiḷi iñuich aullautraułhatniñaglaan akimiaġuutaiḷaupmiut kiŋuviaġiich anił̣hanunaglaan Christ-ŋum. 18 Uvva Jesus Christ-ŋum aniłha itnaiḷipḷugu inniqsuq. Aakaŋa Mary nuliaksrausiutianikami Joseph-mun, aglaan katigaluaqatik iḷitchuġiniqsuq siŋaiyautilaaġmiñik Ipqitchuakun Irrutchikun. 19 Aasiiñ uiksrautaa Joseph nalaunŋaruaŋuniqsuq. Iḷisimagaa katchuutiłiksrani Mary-mik nalaunŋaitkisilaaŋa, aglaan kanŋusaaġuŋiññiġaa iñuŋnun. Taatnamik sivunniġñiqsuq avitchukługu nalunautchipḷuni. 20 Taavrumiŋa isumaaluktitlugu Atanġum isaġulgan sagviutiniġaa siññaktukun nipliqhuni, “Joseph, kiŋuviaġigaatin David-ŋum, sivuuġanak Mary-mik tuvaaqatniŋñiaqniḷutin atakkii siŋaiyaupkaġaa Ipqitchuam Irrutchim. 21 Iġñiqaġisiruq. Atchiġisigiñ Jesus-mik. Atakkii anniqsuġisigai iñuŋni killuqsautiŋitñiñ.” 22 Tamatkua iluqatiŋ atuumarut taŋŋiqsaqługu Atanġum uqauttutigikkaŋa tumigiplugu taimña sivuniksriqiri, 23 “Taamna aŋutituqsimaitchuaq siŋaiyauniaqhuni iġñiqaġisiruq. Iñuich taiguutiqaġisigaat Emmanuel” (itnautauruaq, Agaayyutim iqatigigaatigut). 24 Joseph-ŋum itiqami taimma iḷaqatiksraqtaaġigaa Mary isaġulgan Atanġum uqauttutaagun. 25 Iḷaksiaŋiññiġaa iġñiqałhanunaglaan; aasiiñ Joseph-ŋum atchiġñiġaa Jesus-mik.
1 Jesus anianikman Bethlehem-mi Judea-miittuami, Herod umialgułhani, aŋutit puqiksaat tikiññiqsut Jerusalem-mun, apiqsruqtuqhutiŋ, 2 “Sumiimma aniva umialgat Jew-ŋuruat? Tautukkikput uvluġiaŋa kivaknamiñ, taatnaqhuta aggiqsugut sitquġvigityaqtuaqługu.” 3 Umialgum Herod tusaakamiuŋ taamna isumaalutchaŋniqsuq iluqatiŋlu Jerusalem-miut. 4 Tavra katipkaqługich iluqaisa qaukłiŋich agaayuliqsit aglaliqirit, iliŋich apiqsruġniġai sumi Christ, anniqsuqti akiqsruutauruaq, aniñiaqmagaan. 5 Iliŋisa kiuniġaat, “Bethlehem-mi Judea-miittuami, itna sivuniksriqiri aglaŋatigun ittuq, 6 ‘Iñuich iñuuruasii Bethlehem-mi, nunaŋaniittuami Judah-m, kamanaiññiqsrauŋuruasii akunġatni iñuiñ Judah-m, ilipsitñiñ sivulliuqti aggiġisiruq aŋalatchityaqtuaġuni iñugikkamnik Israel-ŋum.’ ” 7 Herod atanġum nalunautchipḷuni puqiksaat aŋutit tikisinniġai, iḷitchuġiviginiallapiaqługich napmun iḷipman uvluġiaq sagviqmagaan. 8 Iḷitchuġianikamiuŋ Bethlehem-muquniġai nipliqhuni, “Aullaġusi pakallapiaqsiuŋ iḷiḷgauraq, aasiiñ paqitkupsiuŋ iḷitchuġipkaġumagipsitŋa. Uvaŋaptuuq utlakkumagiga sitquġvigityaqtuaġlugu.” 9 Taavrumiŋa umialgum uqautianikmatiŋ aullaġniqsut. Tautuŋniġaat uvluġiaq qiñikkaqtiŋ kivaknamiñ. Sivulliukkauniqsut uvluġiam nutqaġniałhanunaglaan inimun iḷiḷgauram nayukkaŋanun. 10 Tautukamitruŋ uvluġiaq quviatchallapiaġniqsut. 11 Isiqhutiŋ tupiġmun tautuŋniġaat iḷiḷgauraq aakaŋalu Mary. Sitquġviginiġaat sivuġaanun iḷiḷgauraq. Aŋmaġniġaich akisuruaġikkatiŋ qaitchipḷuguasiiñ maniŋñik kaviqsaanik tipraġiksautiniglu, frankincense-nik suli myrrh-niglu. 12 Aasiiñ kilikkauniqsut siññaktukun utiquŋitḷugich Herod-mun. Tavra aiñiqsut atlakun apqutikun. 13 Taapkua aullaanikmata isaġulga atanġum sagviġñiqsuq Joseph-mun siññaktukun nipliqhuni, “Makillutin. Pigruutiuŋ iḷiḷgauraq aakaŋalu Egypt-mun, aasiiñ taamaniitchumausi uvamnun uqautiniałłapsiknunaglaan. Atakkii Herod pakaŋniaġaa iḷiḷgauraq tuqutchuglugu.” 14 Joseph makitluni aullautiniġaa iḷiḷgauraq aakaŋalu unnuami Egypt-mun. 15 Immiġñiqsuq Atanġum uqauttutigikkaŋa tumigiplugu sivuniksriqiri, “Egypt-miñ tuqłuġiga Iġñiġa.” Taatnamik tavraniinniqsut tuquniałhanunaglaan Herod-ŋum. 16 Herod iḷitchuġikami saglutaqtilaaġmiñik puqiksaanun aŋutinun qinnallapiaġniqsuq. Tilisiñiqsuq tuqutquplugich nukatpiaġruurapayaat Bethlehem-miittuat suli iluqaisa avataaniittuat, tamatkua ukiuqaqtuat malġuŋnik nutautluktuatlu, atakkii iḷitchuġiplugu puqiksaat aŋutit uqautigikkaŋat uvluġiam sagvił̣hagun. 17 Uqauttutauruaq tumigiplugu sivuniksriqiri Jeremiah taimña immiumaniqsuq, 18 “Nipi tusaġnaġniqsuq Ramah-mi qiaruaq kiŋuvġupluni. Rachel-ŋum qianiġai qitunġaurani arayunaiqhuniunniiñ atakkii qitunġaŋich iluqatiŋ tuquplutiŋ.” 19 Herod tuquanikman isaġulga Atanġum sagviġñiqsuq Joseph-mun siññaktukun Egypt-mi uqaqhuni, 20 “Makillutin aullautiuŋ iḷiḷgauraq aakaŋalu nunaŋanun Israel-ŋum. Taipkua tuqutchiñiaqtuat iḷiḷgauramik tuqurut.” 21 Makitluni aullautiniġaa iḷiḷgauraq aakaŋalu nunaŋanun Israel-ŋum. 22 Aglaan tusaakamiuŋ Archelaus atanġunipḷugu Judea-mi inaani aapami Herod sivuuġatchaŋniqsuq aullałiksraġmiñik. Kilikkaukami siññaktukun aullaġniqsut nunaŋanun Galilee-m. 23 Aasiiñ iñuuniagaqsipḷutiŋ nunaaqqimi Nazareth-mi. Immiumaniqsuq uqautaumaruaq tumigiplugich sivuniksriqirit, “Taiguutiqaġisiruq Nazareth-miumik.”
1 Taipkunani uvluni John Paptaaqtitchiri quliaqtuaġniqsuq iñuiḷaami Judea-mi, 2 uqaqhuni, “Isummitqigitchi atakkii Agaayyutim aŋaayuqautaa qalliruq.” 3 Taamna John ilaaŋuruq sivuniksriqirim Isaiah-m uqautigikkaŋa nipliqhuni, “Iñuk tuqłiraqtuq iñuiḷaamiñ, Itqanaiyautisiuŋ apqutiksraŋa Atanġum, nalġuġlugu tumiksraŋa.” 4 John atnuġaaqaġniqsuq pikukturuam amian nuyaiñik, qisiŋmik tapsiqaqhuni, niqiqaqhuni pigliġianik suli igutchaich siiġñaqtaalliaŋitñik nanipayaaq paqitchumiuŋ. 5 Iñuich utlaŋniġaat John Jerusalem-miñḷu, Judea-miñḷu, nunaaqqiñiñḷu avataani kuuŋan Jordan-ŋum ittuat. 6 Iñuich quliaġiniġaich killuqsautitiŋ aasiiñ John-ŋum paptaaġniġai kuuŋani Jordan-ŋum. 7 Aglaan tautukamigich iñugiaktuat Pharisee-ŋuruat Sadducee-ŋuruatlu utlautiruat paptaaġvianun uqautiniġai, “Tuqunaliktun nimiġiatun ittusi. Qimakkumiñaitchusi-asu aggiġñiaqtuamiñ qinnautaaniñ? 8 Qiñiqtittitchi iñuuniałłapsigun isummitqiḷḷapiaqtilaapsitñik. 9 Suli isumaniaqasi, ‘Uvagut Abraham-mik aapaqaqtugut.’ Nipliutiniaġipsi uumiŋa, uyaġaŋniñ makunakŋa Agaayyun iñiqsił̣hiñauruq iḷiḷgaanik Abraham-mun. 10 Ipiġautaqaqtuaq kiprił̣hiñaaġuqtuq napaaqtunik kaŋiŋisigun. Napaaqtupayaaq asirritḷaitchuaq kipikkaugisiruq aasiiñ igitauluni ikniġmun. 11 “Iḷumun paptaaġipsi imiġmik isummitqił̣iġmun, aglaan aqupkun aggiġisiruq kamanatluktuaq uvaŋniñ. Nakuuŋitchuŋa saagałiksramnik aluġutiknik. Paptaaġisigaasi Ipqitchuamik Irrutchimik suli ikniġmik. 12 Tigumiaġigaa tiktitaun salummallapiaġukługich mukkaaksrat sanikłuŋniñ. Katitkisigai mukkaaksrat siġḷuaġmiñun, aglaan ikipkaġisigai sanikłuich ikniġmun qamiyumiñaitchuamun.” 13 Aquagun Jesus tikiññiqsuq Galilee-miñ Jordan-mun John-mun paptaaqupluni ilaanun. 14 Aglaan John-ŋum paptaaġuŋitkaluagaqsiñiġaa uqautiplugu, “Ilvich paptaaqtaksraġigaluaġikma. Suvaata utlautivich uvaŋnun paptaaquplutin?” 15 Aglaan Jesus kiuniġaa, “Nakuuruq. Taamna taatnaġuptigu taŋŋiġñiaġikpuk iluqaan Agaayyutim iŋiaŋa.” John taatna piyumaliġñiqsuq. 16 Jesus paptaakkauŋanikami mayuġniqsuq imiġmiñ. Aasiiñ qiḷak aŋmaqhuni tautuŋniġaa Irrusia Agaayyutim atqaqtuaq tiŋmiaġruuratun mitḷuni ilaanun. 17 Aasiiñ nipi qiḷaŋmiñ nipliġñiqsuq, “Taamnatavra piqpagikkaġa Iġñiġa. Quyalisimaaġaaŋa.”
1 Taatnaanikman Ipqitchuam Irrutchim sivulliġñiġaa Jesus iñuiḷaamun uuktuaqsiutyaqtitlugu tuunġaġmun. 2 Aasiiñ uisauraaqhuni malġukipiani uvluni unnuaniḷu niġisuliġñiqsuq. 3 Uuktuaqtitchirim utlakamiuŋ uqautiniġaa, “Iġñiġipiaqpatin Agaayyutim makua uyaġaich qaqqiaġuqtitkich.” 4 Aglaan Jesus kiuniġaa, “Aglausimaruq Agaayyutim uqałhani, ‘Iñuk iñuuniaŋitchuq niqiłhiñakun aglaan uqałipayaatigun aniruatigun qanġaniñ Agaayyutim.’ ” 5 Tavrani tuunġaum aullautiniġaa Jesus Jerusalem-mun, aasiiñ inillakługu qutchiŋñiqsraŋanun nuvukkaŋan agaayyuvikpaum, 6 uqautiplugu, “Iġñiġipiaqpatin Agaayyutim nutigiaġiñ. Aglausimaruq, ‘Tiligisigai isaġuligikkani munaġitqulutin. Argagikkaġmiknik akigaġisigaatin. Atniŋitchumaittin isigaktin uyaġaŋnun.’ ” 7 Jesus-ŋum uqautiniġaa, “Aglausimaruqsuli, ‘Uuktuaġumiñaitchiñ Ataniq Agaayyutin.’ ” 8 Tuunġaum aullautitqiḷgiññiġaa Jesus qutchiḷḷapiaqtuamun iġġimun, aasiiñ qiñiqtitlugu atanġuvipayaaŋiñik nunam kamanautiŋitñiglu. 9 Uqautiniġaa, “Tamatkua supayaat qaitkisigitka ilipnun sitquġvigigupŋa sivumnun.” 10 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Tuunġaaq, piiġiñ! Atakkii aglausimaruq, ‘Ataniq Agaayyutigikkan kisian agaayyuvigiyumagiñ savautilugulu.’ ” 11 Tavra tuunġaum uniññiġaa, aasiiñ isaġulgich tikiññiġaat savautityaqługu Jesus. 12 Jesus-ŋum tusaakamiuŋ John isiqtaunipḷugu aullaġniqsuq Galilee-mun. 13 Unitḷugu Nazareth utlautiniqsuq Capernaum-mun itchaqtuaqhuni siñaani narvaqpaum nunaŋakni Zebulun-ŋumlu Naphtali-mlu. 14 Taamna immiumatquplugu uqauttutauruaq tumigiplugu sivuniksriqiri Isaiah, 15 “Iñuich tamatkua nunaŋakni Zebulun-ŋumlu Naphtali-mlu tuŋaani narvaqpaum, taaganitchiaŋani Jordan-ŋum, Galilee-mi nunaŋatni Jew-ŋuŋitchuat, 16 tamatkua iñuuniaqtuat taaqtuami tautuŋniġaat kamanaqtuaq qauma, aasiiñ qaumam qaggutiniġai iñuuniaqtuat taġġaŋani tuqułhum.” 17 Tikiñŋanikami Capernaum-mun Jesus-ŋum aullaġniiñiġaa quliaqtuałłi, “Isummitqigitchi atakkii Agaayyutim aŋaayuqautaa qalliruq.” 18 Jesus pisukhuni siñaagun narvaqpaŋan Galilee-m tautuŋniġik aniqatigiik, Simon taiguutiqaqtuaq Peter-mik suli Andrew aniqataa, kuvriqsuak narvaqpaŋmun aqaluŋniaqtauplutik. 19 Uqautiniġik, “Maliksikŋa, uvakŋaniñaglaan piññaŋniaġisirutik iñuŋnik aqaluŋniaqtitun.” 20 Tavrauvaa Simon-ŋum suli Andrew-m uniññiġaik kuvratik malikługuasiiñ. 21 Jesus igliqtuiñaqhuni apqusaaqługu narvaqpaŋa Galilee-m. Tautukmiñiġik aniqatigiik James-lu John-lu, iġñak Zebedee-m, ikimmiruak umiami aapariŋlu Zebedee iḷaaqtuiruat kuvramiknik. Jesus-ŋum tuqłuġniġik maliqupluni. 22 Tavrauvaa uniññiġaak umiaqtik aapariŋlu malikługu Jesus. 23 Jesus kukiḷuŋniqsuq iluqaani Galilee-mi, iḷisautripḷuni Jew-ŋuruat katraġviŋitñi suli quliaqtuaġiplugu tusaayugaallautaq Agaayyutim aŋaayuqautaata, mavruuqługiḷḷu iñuich atniġñautipayaaŋitñik. 24 Tusaayugaallautaq Jesus-kun siaminniqsuq iluqaanun Syria-ŋum, aasiiñ iñuich tikiutruġniġaich atniġñapayaaqtuat naŋirrutipayaaqtuatlu, iḷaŋich irrusiqł̣uqaqhutiŋ qiiqsruqtaqhutiŋlu suli avatiŋich tuquŋaplutiŋ. Jesus-ŋum mavruuġniġai iluqaitñik. 25 Iñugiaktuat iñuich maliŋniġaat, aggiqhutiŋ Galilee-miñ, avataaniittuaniñḷu nunamiñ atiliŋmiñ Decapolis-mik, Jerusalem-miñ, Judea-miñḷu, suli nunamiñ igḷuani ittuam Jordan-ŋum kuuŋan.
1 Jesus-ŋum qiñiqamigich iñugiallapiaqtuat mayuġniqsuq qimiġaamun, aquvitluniasii. Maliġuaqtai Jesus-muŋniqsut. 2 Ilaan iḷisautiaqsiñiġai nipliqhuni, 3 “Quvianamiurut tamatkua iḷitchuqsriruat inuqsrałiġmiknik irrutchikun, atakkii Agaayyutim aŋaayuqautaa pigigaat. 4 Quvianamiurut tamatkua kiŋuvġuruat, atakkii Agaayyutim arakkisigai. 5 Quvianamiurut tamatkua piisaaŋitchuat, atakkii nunapayaaq pigigisigaat. 6 Quvianamiurut tamatkua kimmutiqaqtuat nalaunŋaruałiġmik, atakkii Agaayyutim pisuiqsimaaqtitkisigai. 7 Quvianamiurut tamatkua nagliktauruat, atakkii Agaayyutim nagliktuġisipmigai. 8 Quvianamiurut tamatkua uummatiqaqtuat ipqitchuamik, atakkii qiñiġisigaat Agaayyun. 9 Quvianamiurut tamatkua tutqiutiqaqtitchiruat akunġatni iñuich, atakkii Agaayyutim taiguutiqaġisigai qitunġaġmiñik. 10 Quvianamiurut tamatkua piyuaqsiuruat piqutigiplugu nalaunŋaruałiq, atakkii Agaayyutim aŋaayuqautaa pigigaat. 11 Quvianamiurusi piiŋiḷaqsruutigikpasi suli piyuaġusi suli niplialutiŋ qanusipayaanik pigiitchuanik ilipsigun sagluturuaġilusi pisigilugu maliġuaqtaułiqsi uvamnun. 12 Quviatchapiaġataġitchi atakkii kamanaqtuq akiḷiusiaksraqsi ittuaq qiḷaŋmi. Taatnatuntuuq piyuaqsiupmiñiqsut taipkua sivuniksriqirit sivupsitñi iñuuniaqtuat. 13 “Ilipsi taġiuġigaasi nunam. Taġiuq taġiuġniiġumi qanuġuni taġiuġniḷitqikkisiva? Atuġumiñaiqsuq aglaan igitaksraġułhiñaqtuq tutmiġaġuqhuni iñuŋnun. 14 Naniġigaasi nunam. Nunaaqqiq nappakkauruaq qimiġaamun iriqsimatlaitchuq. 15 Kisupayaam ikitnamiuŋ naniq iḷitḷaitkaa ataanun utkusium aglaan naniqaġviŋmun qaummatautlasipḷugu tupqum iḷuani ittuapayaanun. 16 Taatnatun qaumapkaqsigik nannisi sivuġaatni iñuich. Tautukkumagaat savaallautaqsi, aasiiñ kamaksruaqsiḷugu aapari ittuaq qiḷaŋmi. 17 “Isumanasi aggiġñiḷuŋa piyaqquġiaġlugich maliġutaksraŋi Moses-ŋum naagaqaa iḷisauttutiŋich sivuniksriqirit. Aggiŋitchuŋa piyaqquġiaġlugich aglaan taŋŋiġiaġlugich. 18 Uqautigipsi, Qiḷaglu nunalu piiġumiñaitchuk aglausimaruapayaaq maliġutaksrani immiumagaluaqnagu. 19 Kiñapayaaq navguiruaq kamanaiññiqsrallapiaŋatnik tillisit aasiiñ iḷisautripḷuni atlanik iñuŋnik taatnaquplugich, taamna iñuk kamanaiññiqsrauniaqtuq ukunakŋa iñuŋniñ Agaayyutim aŋaayuqautaani. Aglaan kiñapayaaq kamaksriruaq tillisiñik iḷisautripḷuniasiiñ atlanik taatnaquplugich, taamna iñuk taiguutiqaġisiruq kamanaqtuamik ukunakŋa iñuŋniñ Agaayyutim aŋaayuqautaani. 20 Uvva uqautigipsi, Nalaunŋaruałiqsi nakuutluŋitpan iñuuniaġusiatniñ aglaliqirit suli Pharisee-ŋuruat suuramikunniiñ isiġumiñaitchusi aŋaayuqautanun Agaayyutim. 21 “Tusaamarusi uqautauruamik iñuŋnun iŋiḷġaan, ‘Iñuaġniaqnak’. Kiñapayaaq iñuaqtuaq tikiutraugisiruq atanniiviŋmun. 22 Aglaan uqautigipsi, Kiñapayaaq qinnautriruaq aniqatmiñik tikiutraugisiruq atanniiviŋmun, suli kiñapayaaq nipliraqtuaq aniqatmiñun suksrauŋiññipḷugu tikiutraugisiruq uqaqsittaaġviŋmun, suli kiñapayaaq nipliraqtuaq aniqatmiñun kinnaunipḷugu tikiutraugisiruq ikniŋanun anasiñŋuqsaġvium. 23 Taatnamik, aatchuityaġniġuvich aatchuutiksraqnik Agaayyutmun tuniḷḷaqtuġviŋmi itqaġluguasiiñ aniqatvich sua-tasamma akikŋautaa ilipnun, 24 uniḷḷugu aatchuutiksrautin sivuġaanun tuniḷḷaqtuġvium aasiiñ iłuaqsityaqqaaġlugu taimña akiŋautaa aniqatiupnun, aasiiḷḷi utiġutin aatchuutigityaġlugu aatchuutiksrautin. 25 Akiḷḷiġikkaqpich uqaqsittaaġviŋmuutiniaqpatin iḷauraaġiliutiyumagiñ qilamik piqatigiŋŋaan apqutmi. Aatchuutigiviaġaatin atanniqsuqtimun, aasiiñ atanniqsuqtim qaiḷḷutin qaunaksrimun isiqtautqulutin. 26 Uqautigikpiñ, Aniyumiñaipiaqtutin kisianik akiḷiiguvich akiqsruutipnik ilaanun. 27 “Tusaamarusi itna uqaqsimaruamik, ‘Atlatuġniaqnak.’ 28 Aglaan uqautigipsi, Kiñapayaaq qiñiqtuaq aġnamik ikł̣igiplugu atlatuaniktuq isumamiñi. 29 Taliqpium irivich killuqsaqtitpatin piiġḷugu igirruŋ. Nakuutluŋniaqtuq piyaqquġupku iḷaviñġa timivich uumakŋa iluqaan timivich igitaułiksraŋaniñ anasiñŋuqsaġviŋmun. 30 Suli taliqpium argakpich killuqsaqtitpatin kipilugu igirruŋ. Nakuutluŋniaqtuq piyaqquġupku argałhiñan uumakŋa iluqaan timivich aullałiksraŋaniñ anasiñŋuqsaġviŋmun. 31 “Uqaqsimaruqsuli, Kisupayaam avitkumiuŋ nuliani qaitchiḷiuŋ aglaamik nalupqinaiġutinik avinnikun. 32 Aglaan uqautigipsi, Aŋutim nuliani tuniqsimagaluaŋŋaan ilaanun avitkumiuŋ atlatuqtitkaa. Taamna avittuaq patchisauruq. Suli aŋun nuliaqtuaq avittuamik atlatuqmiuq. 33 “Tusaasimagiksisuli itna uqautaumaruaq iñugikkaptiknun iŋiḷġaan, Akiqsruqtaġuvich naviŋñiaqnagu aglaan atuumayumagiñ akiqsruutigikkan iñuŋnun Atanġum sivuġaani. 34 Aglaan uqautigipsi, Sumiunniiñ akiqsruġumiñaitchusi qiḷakun atakkii qiḷak Agaayyutim aquppiutaġigaa, 35 naagalu nunakun atakkii iñiqtuiqsiaqvigigaa isigaŋmiñun, naagalu Jerusalem-kun atakkii nunaaqqiġigaa kamanaqtuam umialgum. 36 Naagaqaa akiqsruġumiñaitchutin niaqupkun, atakkii atausiq nuyaq qatiqsipkaġumiñaitkiñ unniiñ taaqsipkaġlugu. 37 Taatnamik, aŋiġniaġuvich aŋillapiaġumuutin suli naagaaġniaġuvich naagaallapiaġutin, atakkii supayaam uqałhum iḷḷatauruam tamatkuŋnuŋa pigiitchuamitŋaqtauruq. 38 “Tusaamagiksi uqauttutauruaq, ‘Iri akisautiqaġli irimik, kiguttuuq kigutmun.’ 39 Aglaan uqautigipsi, Akisaqtuġniaqnagu iñuum pimaqłuktaqpatin. Kisupayaam isaksaqpatin taliqpiagun iqsraqpich alaġumagiñ igḷuanik iqsraqpich. 40 Kisupayaam akiḷiipkaġniaqpatin atnuġaapnik uqaqsittaaġviŋmi pipkaġumagiñ quppiġaan. 41 Suli aŋuyaktim nunuriḷusi saagaqtitpasi natmaŋmiknik atautchimik mile-lamik saagautiyumagiñ malġuŋnik mile-laaknik. 42 Iñuum iŋiqpatin sumik-tasamma qaitchumagiñ ilaanun. Suli iñuk atugaksraġukpan itigautipkaġniaqnagu. 43 “Tusaamagiksi itna uqaqsimaruaq, ‘Piqpagiyumagisi iñuuniaqatiusi aasiiñ uumigilugich uumiksrigikkasi.’ 44 Aglaan uqautigipsi, Piqpagiyumagisi uumiksrigikkasi suli agaayyutilugich tamatkua piyuaqtigikkasi. 45 Taatnaġupsi qiñiqtitkiksi iñuŋnun iłuaqqun atripḷugu aapari qiḷaŋmi ittuaq, atakkii siqiñini siqiññaaġiksitkaa pigiitchuanunlu nakuuruanunlu suli sialuktitlugu nalaunŋaruanunlu nalaunŋaitchuanunlu. 46 Piqpagigupsigik kisiitñik tamatkua piqpaksrigikkasi, suvaata akiññaktaaqaġniaqpisi Agaayyutmiñ? Taatnatun tax-siliqirit pitḷapmiut. 47 Suli paġlagupsigik kisiitñik aniqatiusi, savaaqaġniqpisi pitḷukhusi atlaniñ? Taatnatuntuuq tax-siliqirit pitḷapmiut. 48 Taatnamik nalaunŋaruksraurusi atriḷugu aapagikkaqsi qiḷaŋmi nalaunŋallapiaqtuaq.”
1 “Qaunagititchi savaaġiniaqasiuŋ nalaunŋaruakun savaaqsi qiñiqqusaaqsiñaġusi sivuġaatni iñuich. Taatnaġupsi aapapsi qiḷaŋmittuam akiḷiġumiñaitkaasi. 2 Taatnamik aatchuġuvich nagliktuutinik nipitusiraġautiginiaqnagich atriḷugich ukpiŋŋuaqtit Jew-ŋuruat katraġviŋitñi suli tumitchiani kamasruqusaaqsiñaqhutiŋ iñuŋnun. Uqautigipsi, akiḷiusiaqaaniktut. 3 Aglaan aatchuġuvich nagliktuutinik inuqsraqtuanun saumik argaiñ iḷisimapkaġniaqnagu taliqpium argakpich savaaŋanik. 4 Nagliktuisitchi nalunaqtuakun. Aapavich qiḷaŋmi qiñitlaruam supayaanik akiḷiusiaksritkisigaatin. 5 “Aasiisuli agaayugupsi piñiaqasi atriḷugich ukpiŋŋuaqtit, atakkii agaayullaturut makitaplutiŋ katraġviŋitñi suli saqquviŋitñi tumitchiat qiñillaŋniaquplutiŋ iñuŋnun. Uqautigipsi, akiḷiusiaqaaniktut. 6 Aglaan agaayyutyaġniaġuvich isiġutin inipnun taluluguasiiñ suli agaayuyumautin aapapnun qiñiġnaitchuamun. Aapavich qiñitlaruam nalunaqtuakun akiḷḷiġisigaatin. 7 Suli agaayuguvich nipliraġniaqnak imaiḷaanik uqautinik atriḷugich ukpiqtuaŋuŋitchuat, atakkii isumasuurut Agaayyutmun tusaagisiñipḷutiŋ takłiḷugu agaayugumiŋ. 8 Tuvrautinasi, atakkii Agaayyutim aapapsi iḷisimagaa sumik inuqsraqtilaaqsi apiqsruġaluaqtitnasi ilaanun. 9 Itna agaayuyumuusi, ‘Aapapta qiḷaŋmiittuatiin! Iñupayaaq nunami kamaksriḷi ilipnik ipqiqsitlugu taavrumuuna atqiñ. 10 Aullaġniiḷi aŋalatchił̣hiñ iñupayaanik. Iñupayaaq nunami tupiksriḷi pisułiġikkapnik qiḷaŋmi itmatuntuuq. 11 Aatchuqtigut uvluġaġikpan niqimik inuġikkaptiknik. 12 Suli natqigutiluta killuqsautiptiknik natqigutrisimaaqmatun tamatkua savamaqłuutriruanik uvaptiknun. 13 Suli sivulliutiniaqasigut uuktuaqsiułiġmun, aglaan annautiluta pigiitchuamiñ. [Atakkii umialgurutin saŋŋipayaaqaqhutin kamanautiqaqhutinlu isuitchuamun. Amen.]’ 14 Atakkii natqigutigupsigik iñuich killuqsautrigikkasi, Aapapsi qiḷaŋmiittuam natqigutigisipmigaasi. 15 Aglaan natqigutiŋitkupsigik iñuich killuqsautrigikkasi, Aapapsi qiḷaŋmiittuam natqigutiyumiñaitmigaasi killuutipsitñik. 16 “Suli uisauraaġupsi, qiññaqaqnasi ipiqtunaqsiḷusi ukpiŋŋuaqtitun. Qiññaġiiḷiraġaġniġaich kiiñatiŋ qiñiqqusaałhiñaqhutiŋ iñuŋnun iliŋitñik uisauraałiġmikni. Uqautigipsi, akiḷiusiaqaaniktut. 17 Aglaan uisauraaġupsi uqsruqtiġlugich niaqusi, suli iġġuġlugich kiiñasi; 18 Qiñiqtiłhiñaġniaqasi iñuŋnun uisauraaġusi aglaan Aapapsitñun qiñiġnaitchuamun, suli Aapapsi qiñiqtuam nalunaqtuakun akiḷiusiaksritkisigaasi. 19 “Tugvaiñasi umialgutinik marrumuŋa nunamun, qupilġullu qałhumlu piiñġiqsakkaŋanun, suli tigliŋniaqtit siqumitchipḷutiŋ tigliktuġviatnun. 20 Aglaan tugvaisitchi anniġikkapsitñik qiḷaŋmun qupilġullu qałhumlu piiñġiqsaġumiñaisaŋanun, suli tigliŋniaqtit siqumitchumiñaisaŋatnun tigliŋniaġutiŋ. 21 Atakkii anniġipayaakkavich irviatni uummatin tavraniitkisipmiuq. 22 “Iri naniġigaa timim. Irrakkiñ qiñitlakpaknik qaunagilguniaqtutin aullapayaaġuvich. 23 Aasiiñ irrakkiñ pigiitpaknik ilvich saptaaqsiñiaqtutin. Aglaan qiñilguitchupku Agaayyun [kaŋiqsitḷaiḷḷutin pisułhanik] qanutunaglaan taaqtuaq ilipni tatamnaqtiginiaqpa! 24 “Kiñaliqaa savautriyumiñaitchuq malġuŋnik aŋaayuqaqaġuni. Atakkii uumigigisigaa iḷaqataa aasiiñ piqpagilugu iḷaqataa, naagaqaa iluqnauqsimaaġisiruq iḷaqataanun aasiiñ suksraaġlugu iḷaqataa. Savautriyumiñaitchutin iluqaaknik Agaayyutmiglu maniŋmiglu. 25 Taatnamik uqautigipsi, isumaaluŋniaqasi iñuułipsitñik, sumik niġigisipmagaapsi suli imiġusi, naagaqaa timigikkaqsi sumik atnuġaaġisipmagaapsi. Uvva iñuułiq pitḷuktuaŋuŋitpa niqimiñ suli timi atnuġaaniñ? 26 Qiñiqsigik tiŋmiurat siḷami. Nautchirriitḷaitchut naagaqaa kipritḷaitchut tugvaiḷutiŋlu siġḷuaġmiknun. Naagauvva Aapapsi qiḷaŋmiittuam niġipkaqsimaaġaġigai. Ilipsimi akisutluktuaŋuŋiññiqpisi tiŋmiuraniñ? 27 Nallipsi isumaaluguni iñuuniqtusiḷaaġisivauŋ iñuułłi? 28 Suli suvaata isumaalugaġivisi atnuġaaksrapsitñik? Isummatigillaksigik qanuq nauriat nunami nauraġitilaaŋatnik. Savatlaitmiut naagaqaa ukił̣harritḷaitmiut. 29 Aglaan uqautigipsisuli, Solomon-unniiñ qanutun kamanaqtigigaluaqhuni atnuġaaqaŋiññiqsuq atripḷugich piññaqnaqtuat nauriat. 30 Taatna Agaayyutim qaunagitlaniqpagich ivgich ittuat ugluvak aasiiñ uvlaakun igitauplutiŋ ikniġmun, qaitchigisigaasi atnuġaanik inuġikkapsitñik. Ukpiqsrił̣ikiññiaqpat! 31 Isumaalukasi itnaġusi, Sumik niġiñiaqpisa imiġutalu atnuġaaqaġutalu? 32 Atakkii ukpiŋaitchuat isumaalukmiraqtut supayaanik tamatkuniŋa. Aasiiñ aapari qiḷaŋmiittuaq iḷisimaruq inuqsraqtilaapsitñik iluqaitñik tamatkuniŋa. 33 Pakaaqqaaġilugu Agaayyun aŋalatchiruaq nalaunŋaruaŋupluni umialiktun. Taatnaġupsi qaitchigisigipsi inuġikkapayaapsitñik. 34 Taatnamik isumaaluŋniaqasi uvlaakuksramik atakkii uvlaakuksraq isumaaluutiqaqtuq iŋmigun. Uvlulaat iłuiḷḷiuġutiqaaniktut iŋmigulaa.”
1 “Atanniiñiaqasi atlanik, Agaayyutimli atanniŋitchumagaasi. 2 Atakkii atanniigupsi atlanik, taatnatuntuuq atanniikkaugisipmiusi. Taatnatuntuuq qanuq irrutrigupsi atlanik irrutikkaugisipmiusi. 3 Suvaata tautukpiuŋ irriutaŋuluuraq aniqatvich iraani aasiiñ suliqutigiŋitḷugu tamanna qirugraitchiaq iripni? 4 Qanuġuvva uqautriñiaġniqpich aniqatiupnun, ‘Piiġḷagu irriutaŋuluuraq irimiitan,’ qiñisuŋaqnagu qirugraitchiaq irimiitan? 5 Ukpiŋŋuaqtii, sivulliulugu piiqsirruŋ qirugraitchiaq iripniñ. Qiñilguniaġiñḷi nalupqinaiġḷugu irriutaiqsił̣iksran aniqatvich iraaniñ. 6 Qaiññiaqasigiŋ ipqitchuat sut qipmiñun, atakkii saatpiaġaasi siqumitchugusi. Naagaqaa iginniaqasigiŋ akisuruat suŋaurat sivuġaatnun kuniat, atakkii tutmaluginiaġaich isigaŋmiknik. 7 “Iŋiġupsi qaisaugisiruq ilipsitñun, pakaaqaġupsi paqitkisigiksi; katchaktuġupsi talu aŋmakkauniaqtuq ilipsitñun. 8 Atakkii kiñapayaaq iŋiqsruqtuaq akuqtuigisiruq, suli pakaaqaqtuaq paqitchigisiruq, suli talu aŋmakkaugisiruq kisupayaamun katchaktuqtuamun. 9 Kia iġñiñi qaitchigisivauŋ uyaġaŋmik iŋiqpan qaqquqtuġuguni? 10 Naagaqaa qaitchigisivauŋ nimiġiamik iŋiqpan aqaluktuġuguni? 11 Pigiitchaluaqhusi iḷisimaraġigiksi qanuq qaitchił̣iksraqsi nakuuruanik sunik qitunġaurapsitñun, maatnaasu aapasi qiḷaŋmiittuaq qaitchiñiapiaqtuq nakuuruamik tamatkunuŋa iŋiqsruqtuanun ilaanun. 12 Qanusipayaatigun irrutitqusuugupsi atlanun iñuŋnun taatnatuntuuq irrutriyumausi atlanik. Taavruma atunim iḷigai iluqaisa iḷisauttutiŋich sivuniksriqirit suli maliġutaksraŋi Moses-ŋum. 13 “Isiġitchi amisuurakun paakun. Atakkii paa sivuniqaqtuaq piyaqquġviksramun aŋiruq, suli tumi tasamuŋa qaġanaqtuq aasiiñ iñugiaktuat igliġvigiplugu. 14 Aglaan paa sivuniqaqtuaq iñuułiġmun amisuurauraqtuq suli apqun tasamuŋa qaġanaitchuq. Aasiiñ iñugiakisuurat paqitkaat. 15 “Qaunagititchi sivuniksriqiŋŋuaqtaunik utlautruqtuat ilipnun atnuġaaġutiŋ ipnaisun qaamiktigun, aglaan iḷumiktigun amaqqutun ugiaġnaqhutiŋ. 16 Asiaŋisigun iḷisaġiniaġisi. Iñuich asiaġniaġuuvat asiaviŋñik kakitḷuŋnaniñ, naagaqaa aqpiŋñik kakitḷaġnaligaaniñ? 17 Napaaqtuġiksuaq nauriraqtuq asiaġiksuanik, aglaan napaaqtuġiiḷaq nauriraqtuq asiaġiitchuanik. 18 Napaaqtuġiksuaq nauritḷaitchuq asiaġiitchuanik, suli napaaqtuġiitchuaq nauritḷaitchuq asiaġiksuanik. 19 Napaaqtupayaaq asirritḷaitchuaq asiaġiksuanik kipikkauraqtuq igitaupluniasiiñ ikniġmun. 20 Taatnamik asiaŋisigun iḷitchuġiniaġisi, ami iñuuniallaułhatigun. 21 “Kiñapayaaq uqaqtuaq uvaŋnun, ‘Ataniiq,’ isiġumiñaitchuq aŋaayuqautaanun Agaayyutim, aglaan kisiitñik tamatkua tupiksriruat pisułhanik aapam qiḷaŋmiittuam. 22 Aqulliġmi uvlumi iñugiaktuat iñuich uqaġisirut uvaŋnun, ‘Ataniiq, sivuniksriqisuurugut atiġikkapkun anitqataqługich irrusiqł̣uich suli savaaqaqhuta iñugiaktuanik quviqnaqtuanik.’ 23 Aasiiñ nalupqinaiġḷugu uqautigisigitka, ‘Piiġitchi uvaŋniñ. Iḷisimaŋiññiġipsi, pigiiḷiqirisii!’ 24 “Taatnamik kisupayaaq tusaaruaq tamatkuniŋa nipliuttutigikkamnik aasiiñ atuġlugich, atriqaqtuq puqiksaamik iñuŋmik tuppiruamik uyaġaum qaaŋanun. 25 Sialugruaġuqman kuugich ulitlutiŋ, suli anuqłiġruaġuqman makitalgupluni taamna tupiq ulġuŋiññiqsuq, atakkii turviqaqhuni uyaġaŋmik. 26 Aglaan kisupayaaq tusaagaluaqhuni nipliuttutimnik atuumaŋitñamigich atriqaqtuq isumalguitchuamik iñuŋmik tuppiruamik qaviam qaaŋanun. 27 Sialugruaġuqman kuugich ulitlutiŋ, suli anuqłiġuqman makitalguitḷuni tupiq ulġuniqsuq suksraunġiḷḷapiaqhuni.” 28 Jesus uqaŋaiqman taapkuniŋa iñugiaktuat iñuich quviġusuŋniqsut iḷisauttutaiñik. 29 Atakkii Jesus-ŋum iḷisautiniġai aŋalatchisiqaqtuatun iñuktun, atrisuŋaqnagich aglaliqirit.
1 Jesus atqaqman qimiġaamiñ, iñugayaaqpaurat maliŋniġaat. 2 Tavrani auyugaqtualgum utlakami sitquġviginiġaa sivuġaanun uqaqhuni, “Ataniiq, pisuksiñaġuvich mamitiłhiñaugikma.” 3 Jesus-ŋum isakługich argakni aksiŋñiġaa nipliqhuni, “Piyummatiqaqtuŋa, mamittin!” Tavrauvaa aŋutim auyugaqtuaŋa mamitikkauruq. 4 Jesus-ŋum uqautiniġaa, “Uqaġniaqnak kisumun-unniiñ iñuŋmun, aglaan tautuktitchaqtuaġiñ agaayuliqsimun isivġiuqtillutin. Aatchuiyumautin tuniḷḷautinik Agaayyutmun tuvraġlugu Moses-ŋum tillisaa. Taatnaġuvich iñupayaam iḷitchuġiniaġaa mamitilaan.” 5 Jesus tikitman Capernaum-mun, aŋuyyiuqtit qaukłiata Rome-maġmium paaġniġaa apiqsruqługu ikayuqupluni. 6 Tavra nipliġñiqsuq, “Ataniiq, savaktiga amma kiŋunimni nalaruq aulatlaitchuaq iłuiḷḷiullapiaqhuni.” 7 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Utlakkisigiga aasiiñ iłuaqsiḷugu.” 8 Aŋuyyiuqtit qaukłiata kiuniġaa, “Ataniiq, utlaktaksrauŋiḷuqtuŋaunniiñ tupimnun, aglaan tillisiqałhiñaġiñ savaktigali iłuaqsiyumuuq. 9 Atakkii aŋalatiqaqmiuŋa qaukłiġñik suli aŋuyyiuqtiqaqłuŋa aŋalatamnik. Tilikapku una, ‘Aullaġiñ!’ aullaġaqtuq. Suli tilikapku taamna, ‘Qaġġaiñ!’ aggiġaqtuq. Suli tilikapku savaktigikkaġa, ‘Taamna piuŋ!’ piraġigaa.” 10 Jesus-ŋum tusaakamiuŋ taamna quviġusuŋniqsuq. Nipliutiniġai iñuich maliktuat iŋmiñik, “Iḷumun uqautigipsi, paqitchiŋitchuŋa Israel-unniiñ kisumik ukpiqsriḷḷapiaqtuamik uumatun. 11 Suli nipliutigipsi, Iñugiaktuat Jew-ŋuŋitchuat aggiġisirut kivaknamiñ suli kanaknamiñ aquvillutiŋasiiñ niġiqpaktuani Agaayyutim aŋaayuqautaani piqatigilugich Abraham-lu Isaac-lu Jacob-lu. 12 Aglaan tamatkua Agaayyutmun qitunġaġiniruat igitaugisirut taaġniqsrallapiamun. Tavrani qiagisirut tiriquulalutiŋunniiñ kigutiŋich.” 13 Jesus-ŋum nipliutiniġaa aŋuyyiuqtit aŋalataat, “Aŋiḷaaġiñ. Ukpiqsrił̣ł̣apkun iñiqtaugisiruq.” Taavrumatavra savaktaa mamitkaniktiġñiqsuq taavrumani sassaġniġmi. 14 Jesus isiqami Peter-m tupqanun tautuŋniġaa Peter-m aakaruaŋa nalaruaq uunaqłuktitluni. 15 Jesus-ŋum aksiŋñiġaa argaigun aasiiñ uunaqłuŋaiqhuni. Tavra makitiqhuni niqłiuġutiaqsiñiġai. 16 Unnuksraaqman iñugiaktuat irrusiqł̣uqaqtuat tikiutruġniġaich ilaanun, aasiiñ Jesus-ŋum anittaġniġai irrusiqł̣uich uqałiġmiñik, suli iłuaqsipḷugich iluqaisa atniġñaqtuat. 17 Atuumakamiuŋ taamna taŋŋiġñiġaa sivuniksriqirim Isaiah-m uqautigikkaŋa, “Ilaan piiġai sayairrutivut timikun suli akigaġiplugich atniġñautivut.” 18 Jesus-ŋum tautukamigich iñugayaat avatimiñi tiliñiġai maliġuaqtini ikaaquplugich igḷuanun narvaqpaum. 19 Aglaliqiri utlautiniqsuq ilaanun nipliqhuni, “Iḷisautrii, malikkisiikpiñ sumupayaaġuvich.” 20 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Kayuqtut sisiqaqtut tiŋmiuratlu siḷam ugluqaqhutiŋ, aglaan Iġñiŋan Iñuum iniksraitkaa napmun tullałiksraŋa niaquġikkaġmi.” 21 Atlamsuli maliġuaqtim nipliutiniġaa, “Ataniiq, iḷuviġiallaktiqqaaġlugu aapaga malikkumaikpiñḷi.” 22 Aglaan Jesus-ŋum uqautiniġaa, “Maliŋŋa, tamatkua tuquŋaruat irrutchikun iḷuviqsillich tuquŋaruanik.” 23 Aasiiñ ikiniqsuq umiamun maliġuaqtaiḷu malikhutiŋ. 24 Tavrakŋatchiaq anuqłiġruaġuġniqsuq narvaqpak qaiqpaich immautruġnialiqługu umiaq, aglaan Jesus siñiktuaġniqsuq. 25 Maliġuaqtaiñ utlakługu iqiiqsaġniġaat nipliqhutiŋ, “Ataniiq, anniqsuqtigut piyaqquaqsirugut.” 26 Aglaan nipliutiniġai, “Ukpiqsrił̣ikiññiaqpat! Suvaata iqsivisi?” Makitnami iñiqtiġniġik anuġilu qaiqpaiḷḷu, aasiiñ quunniġuġniqsuq. 27 Maliġuaqtai quviġusukhutiŋ uqaġniqsut, “Qanusiuniqpa una aŋun anuġimunniiñ qaiḷiqpauratlu kamagivatruŋ?” 28 Jesus tikitman igḷuanun narvaqpaum nunaŋanun Gadarenes, malġuk aŋutik irrusiqł̣ullak nuyuaġnallapiaqtuak aggiqhutik iḷuviġniñ paaġniġaak, kia-unniiñ iñuum qaaŋiḷguisak apqutmi. 29 Iġialaniqsuk, “Suniaqpisiguk? Aggiqpich nagliksaaqtitchaqtuaqhunuk sivuani piviksram?” 30 Kuniaqaġniqsuq iñugiallapiaqtuanik niġiruanik uŋasipiaŋitchuami. 31 Irrusiqł̣uich iŋiqsruaġniġaat Jesus, “Aninniaġuptigut tuyuġisigut tamatkunuŋa kunianun.” 32 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Aullaġitchi!” Aasiiñ anikamiŋ malġuŋniñ aŋutiŋniñ isiġniqsut munaqsranun kunianun. Iluqatiŋ kuniat paŋaliŋniqsut tuŋaanun narvaqpaum, naparaqhutiŋ qutaiḷakun ipnakun aasiiñ ipiplutiŋ. 33 Qaunaksriruat kunianik pigruġniqsut nunaaqqimun. Tarani uqautiginiġaat iluqaan qanuqtilaaŋak aŋutik irrusiqł̣ullak. 34 Iluqatiŋ nunaaqqim iñuiñ paaġniġaat Jesus. Tautukamitruŋ iŋiqtiġniġaat unitquplugu nunaaqqiqtiŋ.
1 Jesus ikipluni umiamun ikaaġniqsuq aasii tikitḷuni nunaaqqimiñun. 2 Iḷaŋich iñuich tikiutriñiqsut aulatlaitchuamik nalaruamik ikivġani. Jesus-ŋum tautukamiuŋ ukpiqsrił̣hat nipliġñiqsuq aulatlaitchuamun, “Iḷauraamaaŋ, quviatchauġigiñ. Killuqsautitin natqigutikkaurut.” 3 Iḷaŋich aglaliqirit uqaġniqsut iŋmiknun, “Una iñuk uqaġniqłuktaġniqsuq.” 4 Jesus iḷisimaplugich isummatiŋich nipliġñiqsuq, “Suvaata isumavisi pigiitchuanik? 5 Nalliaknik qaġanatlukpa nipliqsuni, ‘Killuqsautitin natqigutikkaurut,’ naagaqaa nipliqsuni, ‘Makillutin pisugiñ?’ 6 Iḷitchuġitqugipsi Iġñiŋanik Iñuum aŋalatchisiqaqtilaaŋanik nunami natqigutritḷaruamik killuqsautinik.” Tavraasiiñ nipliġñiqsuq aulallaitchuamun, “Makillutin tigulugich ikivġatin aggiñ.” 7 Aŋun makitluni aiñiqsuq. 8 Iñugayaat qiñiqtuat taavrumiŋa quviġutchaŋniqsut, aasiiñ kamaksruġniġaat Agaayyun qaitchiruaq taatnatchimik aŋalatchił̣iġmik iñuŋnun. 9 Jesus aullaqami tavrakŋa tautuŋniġaa aŋun atilik Matthew-mik aquppiruaq tax-siliqiviŋmi nipliutipluguasii, “Maliŋŋa.” Matthew-m makitluni maliŋniġaa. 10 Jesus niġiñiaqtitlugu Matthew-m tupqani iñugiaktuat tax-siliqirit suli killuliqirit isiqhutiŋ niġiqasiġniġaich Jesus-ŋum maliġuaqtaiñḷu. 11 Pharisee-ŋuruat tautukamitruŋ taamna apiqsruġniġaich maliġuaqtai, “Suvaata iḷisautriksi niġiñiaqatauva tax-siliqirini suli killuliqirini?” 12 Jesus-ŋum tusaakamiuŋ Pharisee-ŋuruat apiqsruutaat nipliġñiqsuq, “Tamatkua surruitchuat inuqsratlaitchut taaktimik, aglaan tamatkua atniġñaqtuat. 13 Ki, iḷitchaqsiuŋ-ata taavruma uqałhan qanuutautilaaŋanik, ‘Kimmutigitlukkiga nagliktaq uumakŋa tuniḷḷaqtułiġmiñ.’ Aggiŋitchuŋa tuqłuġiaġlugich nalaunŋaruat, aglaan killuliqirit.” 14 Maliġuaqtaiñ John-ŋum utlaŋniġaat Jesus aasii apiqsruqługu, “Suvaata uvagut Pharisee-ŋuruatlu uisauraaġaġivisa aasiiḷi maliġuaqtitin taatnatun piñġitmipkaqługich?” 15 Jesus-ŋum kiuniġai, “Iḷauraaŋi iḷaqatniŋniaqtuam alianniutlaitchut ilaan nayuqataułhani iliŋitñi. Aglaan katchuutiniaqtuam unitchiviksraŋa tikiññiaqtuq. Tavrali aullaanikpan iḷauraaŋi alianniuġisirut uisauraaġutiŋ. 16 Iñuk iḷaaqtuitḷaitchuq nutaamik iḷiqniġmik atnuġaaluŋmun, atakkii iḷaaġutauruaq algutiniaqtuq utuqqaqtuamiñ atnuġaamiñ aasiiñ allaq aglitḷukhuni. 17 Naagaqaa iñuich kuviritlaitchut nutaamik misuqqumik puuġruanun. Taatnaġaluaqmikpata puuġruat qaaġniaqtut aasiiñ misuġuq kuviḷuni suli puuŋich suksraunġiġutiŋ. Aglaan kuviraġigaat nutaaq misuġuq nutaamun puumun. Iluqatikli puuġlu misuġuġlu piiñġiŋitchumuuk.” 18 Taatna uqaqtitlugu tamatkunuŋa sivulliuqtim Jew-ŋuruat katraġviata tikiññiqsuq sitquqhuni sivuġaanun Jesus nipliqhuni, “Paniga amma tuquqammiqsuq. Maligluŋa aksigiaġuŋ argaknik iñuuluniasiiñ.” 19 Jesus-ŋum makitluni maliŋniġaa piqatigiplugich maliġuaqtini. 20 Maliktitlugu aġnam aunaaqsruġuitḷaiqsuam qulit malġuŋni ukiuni tikiññiġaa tunuanun Jesus-ŋum, aksikł̣uguasiiñ atnuġaaŋan akuagun 21 isumapluni iŋmiñun, “Aksiḷḷagukkaluaġiga quppiġaaŋa mamilluŋaasiiñ.” 22 Jesus-ŋum kiŋiaqami qiñiġniġaa aġnaq nipliutipluguasiiñ, “Aġnaaq, quviatchauġigiñ. Ukpiqsrił̣iqpich iłuaqsipkaġaatin.” Tavrakŋatchiaq aġnaq iłuaqsikkauniqsuq. 23 Jesus-ŋum tikitñami sivulliuqtim tupqanun tautuŋniġai supluaqtuġnanik atuqtuuraqtit iñugayaatlu kiŋuvġuruat. 24 Nipliġñiqsuq, “Annisitchi. Niviaqsiaġruk tuquŋaŋitchuq. Siñiktuaqsiñaqtuq.” Aglaan iñuich mitautiginiġaat Jesus. 25 Iñugayaat anianikmata, Jesus isiġniqsuq niviaqsiaġruum inaanun. Tigupmaniasiiñ argaŋmigun niviaqsiaġruk makinniqsuq. 26 Iñuich siaminniġaat tusaayugaallautaq taavrumuuŋa nunaaqqipayaanun. 27 Jesus aullaqman tavrakŋa malġuk ayauŋaruak aŋutik maliŋniġaak kappaiŋaplutik, “Nagligillaŋniaqtiguk, iġñiġikkaŋatiin David-ŋum.” 28 Jesus isiqman tupiġmun ayauŋaruak utlaŋniġaak. Aasiiñ Jesus-ŋum apiqsruġniġik, “Ukpiġivitku uvamnun taamna savaaġitlatilaaŋa?” Taapkuak kiuniġaak, “Aa, Ataniiq.” 29 Jesus-ŋum aksiŋñiġik iriŋikkun nipliutiplugik, “Ukpiġipluŋa taatnaqhutik qiñitlasitqiksutik.” 30 Taapkuak aŋutik qiñitlasitqiŋñiqsuk. Jesus-ŋum alġaqsrullapiaġniġik uqaquŋitḷugik kisumun-unniiñ taavrumiŋa, 31 aglaan aullaqamik siaminniġaak tusaayugaallautaq Jesus-kun nunaaqqipayaanun. 32 Taapkuak aniaqsipmiuglu. Aŋun irrusiqł̣ulik uqatlaiḷaaq Jesus-muutikkauniqsuq. 33 Irrusiqł̣uk anitmagu uqatlaiḷaaq aŋun uqaaqsiñiqsuq, iñugayaat quviġusukhutiŋ nipliġñiqsut, “Qaŋaunniiñ tautuksimaiññiqsugut atriŋanik uuma Israel-mi.” 34 Aglaan Pharisee-ŋuruat nipliġñiqsut, “Anitchiraqtut irrusiqł̣uŋnik atuqługu saŋŋia aŋalataata irrusiqł̣uich.” 35 Aasiiñ Jesus kukiḷuŋniqsuq nunaaqqipayaani nunaaqqiuraniḷu, iḷisautripḷuni Jew-ŋuruat katraġviŋitñi quliaqtuaġiplugulu tusaayugaallautaq Agaayyutim aŋaayuqautaagun suli mamititlugich qanusipayaanik atniġñautilgiḷḷu naŋirrutilgiḷḷu. 36 Tautukamigich iñugayaat iḷunŋutchaŋniqsuq, atakkii iłuiḷḷiuqhutiŋ qanuqsausiuqhutiŋlu atripḷugu ipnaiq qaunaksraiḷaaq. 37 Jesus-ŋum uqautiniġai maliġuaqtini, “Katitaksraq iḷumun iñugiakkaluaqtuq, aglaan savaktit ikittut. 38 Iŋiqsruqsiuŋ aŋaayuqaŋa katitchivium tuyuqaqulugu savaktinik katitchiviŋmun.”
1 Jesus-ŋum iŋmiñuquniġai qulit malġuk maliġuaqtini, aasiiñ saŋŋiksriññiġai anitchitḷasipḷugich irrusiqł̣uŋnik suli iłuaqsipkaitḷasipḷugich qanusipayaanik naŋirrutiliŋnik. 2 Uvva ukua qulit malġuk uqqiraqtaiñ atiŋich: Sivulliq Simon taiguutiqaqtuaq Peter-mik, aniqataalu Andrew, James-lu John-lu iġñak Zebedee-m, 3 Philip-lu, Bartholomew-lu, Thomas-lu, Matthew-lu tax-siliqiri, James-lu iġñiŋa Alphaeus-ŋum, suli Thaddaeus, 4 Simon-lu iḷaŋata Zealot-kuaqtuat, suli Judas Iscariot aatchuutigitniktuaq Jesus-mik aquvatigun. 5 Taapkua qulit malġuk Jesus-ŋum tuyuġiniġai alġaqsruqługich itnaqhuni, “Aullaġniaqasi Jew-ŋuŋitchuanun naagaqaa isiġniaqasi nunaaqqipayaaŋitñun Samaria-ġmiut. 6 Aglaan aullałhiñaġitchi iñuiñun Israel-ŋum ittuanun tammaummiruatitun ipnaisun. 7 Aasiiñ iglaułłapsitñi quliaqtuaġiyumagiksi, ‘Agaayyun aŋalatchił̣hiŋaaġuqtuq iñuŋnik nutaakun.’ 8 Iłuaqsipkaiḷusi atniġñaqtuanik, aŋipkaqtillugich tuquruat, mamititchiḷusi auyugaqtualgitñik, anittaġlugich irrusiqł̣uich, suli aatchuutigiyumagiksi akuqtuaġikkaqsi akiiḷaaġlugu. 9 Maniḷigaaġniaqasi kaviqsaamiglu qatiqtaamiglu unniiñ kanŋuyamiglu. 10 Puukataiḷaaġusi aullaġupsi, quppiġaatqiutaiḷaaġusiḷu, suli aluġutitqiutaiḷaaġusi, naagaqaa ayauppiaŋiḷaaġusi, atakkii savakti piqaqtitaksrauruq inuġikkaŋanik. 11 Nunaaqqimupayaaġupsi naagaqaa nunaaqqiuramun pakakkumausi iñuŋmik tukkiiyumaruamik, aasiiñ tukkuummiḷusi tupqani aullaġniałłapsitñunaglaan. 12 Tukkuummigupsi taavrumani tupiġmi nipliġumuusi, ‘Agaayyutim iłuaqqutillaŋniaġumagaasi.’ 13 Iñuich taapkua paġlakpasi tutqiutiqaġniaqtut. Aglaan paġlaŋitpasi tutqiutiqaġumiñaitchut. 14 Kisupayaam akuqtuŋitpasi naagaqaa naalaġnisuŋitpatigik uqauttutisi, ipsuktuqsiuŋ apyuq isigapsitñiñ aniñiaġupsi tupiġmiñ naagaqaa nunaaqqimiñ. 15 Iḷumun uqautigipsi, qaġanatluŋniaqtuq iñuiñi Sodom-ŋum Gomorrah-ŋumlu Atanniivium uvluani taapkunakŋa iñuiñiñ tukkuliiŋitchuamiñ ilipsitñik nunaaqqiatni. 16 “Tuyuġiniaġipsi ipnaisun akunġatnun amaqqut. Taatnamik puqikkumausi nimiġiatun suli suqłukkatatlaitchuatun tiŋmiaġruuratun. 17 Qaunagilugich iñuich, atakkii uqaqsittaaġviŋmuutigisigaasi ipiġaqtuġlusi Jew-ŋuruat katraġviŋitñi. 18 Suli pisigiluŋa tikiutrauniaqtusi sivuġaatnun kavanauruat umialgiḷḷu. Piviksraqaġisirusi iḷisimaraulusi iliŋitñun suli Jew-ŋuŋitchuanun. 19 Aglaan tiguraugupsi isumaaluŋniaqasi qanuq naagaqaa sumik uqaġniaqtilaapsitñik, atakkii tavraġuqpan qaitchikkauniaqtusi uqaksrapsitñik. 20 Atakkii ilipsi uqaġumiñaitchusi, aglaan Irrusiŋa Aapapsi uqaġisiruq ilipsigun. 21 Aniqatim aatchuutigigisigaa aniqatni tuqutautqulugu, suli aapam pigisipmigaa taatnatun qitunġaurani; iḷiḷgaat akikŋaqtuipmiñiqsut aŋayuqaaġmiknik aasiiñ aŋayuqaatiŋ tuqutillugich. 22 Iñupayaam uumigiliutigisigaasi piqutigiluŋa, aglaan makitaruaq payaŋaiġuni isuanun anniqsukkaugisiruq. 23 Piyuaqsiugupsi uumani nunaaqqimi, qimakkumuusi atlamun nunaaqqimun. Iḷumun uqautigipsi naatchitḷasigaluaqasi savaapsitñik nunaaqqipayaaŋitñi Israel-ŋum Iġñiŋa Iñuum aggiġisiruq. 24 Maliġuaqti kamanatlutlaitchuq iḷisautrimiñiñ, naagaqaa savakti aŋaayuqaġmiñiñ. 25 Iñuich uumigigisigaat maliġuaqti atunim iḷiḷugu uumigipmatun iḷisautrigikkaŋa, suli taatnatuntuuq savakti aŋaayuqaŋatun. Iñuich tuqłiraġniqpatruŋ aŋaayuqaŋa tupqum Beelzebub-mik tupiqatauruat maatnaasu tuqłiraġniaġaich taavrumiŋa atiġmik. 26 “Iqsiginiaqnasigik iñuich. Supayaaq matuqaqtuaq sagvikkaugisiruq, suli nalunaqtuapayaaq iḷitchuġipkakkaugisiruq. 27 Uqautigikkaġa ilipsitñun taaġmi uqautigiyumagiksi qaumami. Suli iñuich isivruutigikkaŋat siuttapsitñun quliaqtuaġiyumagiksi tupqich qaaŋatniñ. 28 Suli iqsiginiaqnagich iñuich tuqutchiraġaqtuat timimik, aglaan tuqutchumiñaitkaat iñuusiq; sivuuġagiłhiñaqsiuŋ taamna piyaqquitḷaruaq iluqaaknik iñuutchimiglu timimiglu anasiñŋuqsaġviŋmi. 29 Uvva malġuk tiŋmiurak tunitḷaitpak atautchimun nalliġḷugik maniuramik? Naagauvva nalliakunniiñ katakkumiñaitchuq nunamun aapagikkaqsi naluŋŋaan. 30 Agaayyutim iḷisimagai iluqaisa nutchasi niaqupsitñi suli qanutun iñugiaktilaaŋat. 31 Taatnaġusi sivuuġanasi, akisuruaŋutluktusi tamatkunakŋa tiŋmiuraġayaaniñ. 32 “Taatnamik kisupayaaq nalupqinaiqhuni uqaqpan sivuġaatni iñuich piginiḷuni uvamnun, ilaa nalupqinaiġḷugu uqaġigisipmigiga sivuġaani Aapaa qiḷaŋmiittuam. 33 Aglaan kisupayaam piiḷaaġikpaŋa iñuŋnun piiḷaaġigisipmigiga Aapaanun qiḷaŋmiittuamun. 34 “Isumaniaqasi aggiġñiḷuŋa tikiutityaġlugu tutqiun nunamun aglaan savikpak. Aggiŋitchuŋa iñuich piqatigiiksityaġlugich aglaan atinġiquplugich. 35 Atakkii piqutigiluŋa iġñiġuruat akikŋaqtuitḷasipḷugich aapamiknik, paniuruat aakamikniglu, ukuaŋuruat aakaruamikniglu. 36 Iñuum tupiqatiŋi uumigirigigisigai. 37 Iñuum piqpagitlukkumiuŋ aapani naagaqaa aakani uvamniñ maliġuaqtaulguyumiñaitchuq uvamni, suli iñuum piqpagitlukkumiuŋ iġñiġikkani naagaqaa panigikkani uvamniñ maliġuaqtigiŋitkiga. 38 Suli iñuum akiggiutiŋitkumiuŋ sanniġutani maligluŋa maliġuaqtigiŋitkiga. 39 Iñuum tigummiñiaqtuam iñuułiġmiñik tammaigisigaa iḷumutuuruaq iñuułiq; aasiiñ iñuum tammaigumiuŋ iñuułłi piqutigiluŋa piññaktaaġigisigaa. 40 “Iñuum akuqtuqpasi akuqtullapiaqmigaaŋa, suli kisupayaaq akuqtuiruaq uvamnik akuqtullapiaqmigaa tuyuġiriga. 41 Kiña iñuk akuqtuiruaq sivuniksriqirimik pisigiplugu sivuniksriqiraupluni akuqtuigisiruq sivuniksriqirit akiññaktaaksraŋatitun, suli iñuk akuqtuiruaq nalaunŋaruamik iñuŋmik pisigiplugu nalaunŋaruaŋułha iñuum akuqtuigisiruq nalaunŋaruaŋułha iñuum akiḷiusiaŋatun. 42 Suli kisupayaaq aatchuiruaq atautchimununniiñ makua kamanaiññiqsrauruat maliġuaqtima nigliñaqtuamik imiġmik qallutmun pisigilugu maliġuaqtaułha, iḷumun uqautigipsi, tammaiyumiñaiḷḷapiaġaa akiḷiusiaksrani.”
1 Jesus naatchianikami iḷisautrił̣iġmiñik qulit malġuk maliġuaqtimiñik aullaġniqsuq tavrakŋa iḷisautrityaqhuni suli quliaqtuaġiaqhuni nunaaqqiŋitñun Galilee-m. 2 John tusaakami isiqtaułiġmiñi qanuq Christ, anniqsuqti akiqsruutauruaq, savaaqaqtilaaŋanik, tuyuġiniġik malġuk maliġuaqtiŋni 3 apiqsruġiaquplugu Jesus, “Taimñauvich John-ŋum uqautigikkaŋa aggiġñiaġnipḷugu? Naaga niġiuŋniaqpisa atlamik?” 4 Jesus-ŋum kiuniġik, “Utiġusik uqautigityakku John-mun tusaakkaqsik suli qiñikkaqsik. 5 Ayauŋaruat qiñitlasipḷutiŋ, pisutlaitchuatlu pisutlasipḷutiŋ, auyugaqtualgiḷḷu mamitikkauplutiŋ, tusaatlaitchuat tusaatlasipḷutiŋ, tuquŋaruat aŋipkaqługich, suli tusaayugaallautaq quliaqtuaŋupluni iḷaippaŋnun. 6 Quvianamiuruq iñuk qapiqtaŋitchuaq pisigiluŋa.” 7 John-ŋum maliġuaqtik aullaaqsipmaknik Jesus uqaaqsiñiqsuq iñugayaanun John-kun, “Sumik qiñiġiaqpisi iñuiḷaami nunami, ivigaamik aŋalataakkaŋanik anuġim? 8 Sumikmi qiñiġiaġniqpisi? Iñuŋmik atnuġaaqaqtuaq akisuruanik? Naagga, tamatkua atuqtuat akisuruanik atnuġaanik iñuuniaqtuaŋurut umialgum tupiqpaŋani. 9 Taitñiŋitpan sumikmi qiñiġiaqpisi? Sivuniksriqirimik? Aa, John qiñikkaqsi pitḷuktuq sivuniksriqirimiñ. 10 Uvvauna aglausimaruaq John-kun, ‘Ataŋii, tuyuġigisigiga uqqiraqtiga sivupni. Itqanaiyaġisigaa apqutiksran sivunnapni.’ 11 Iḷumutuuruamik uqaqtuŋa ilipsitñun, John Paptaaqtitchiri kamanatluktuq iñuŋniñ aniruaniñ nunami uvuŋanunaglaan. Aglaan iñupayaaq kamanaiññiqsrauruaq ukunakŋa Agaayyutim aŋalataŋiñiñ kamanatluktuq John-miñ. 12 John Paptaaqtitchiri sagviqman Agaayyun aullaġniiñiqsuq aŋalataġmiñik iñuŋnik, aglaan iñuich saqłaktuat aippaavak akiḷḷiḷiqsuiñiqsut uvuŋanunaglaan. 13 Atakkii sivuniksriqiripayaat suli Moses-ŋum maliġutaksraŋiñ uqaġigaat John-ŋum aggiġñiałhanunaglaan. 14 Ukpiġisukkupsiuŋ sivuniksriqirit uqaġikkaŋat ukpiġiniaġiksi John Elijah-ŋutilaaŋanik aggiqsaġumaruamik. 15 Kiña iñuk siutiqaqtuaq tusaali. 16 Sumik atriqaqpat makua iñuuruat pakma? Ittut iḷiḷgaatun aquppipḷutiŋ tuniriñiaqtuatun katimmaviŋñi suli tuqłirautiplutiŋ avatmun, 17 ‘Atuqtuurautigaluaġipsi aglaan aġġiŋitḷusi.’ ‘Atuqhutali kiŋuvġuutinik aglaan qiaŋitchusi.’ 18 John aggiqami niġitḷaiññiqsuq imiġluniḷu, naagasuli iñuich uqaqtut irrusiqł̣uqaġnipḷugu. 19 Iġñiŋa Iñuum aggiqami niġitḷapluni imitlapluniḷu atlatitun, aglaan uqautiginiġaat itna, ‘Marra niġġiqsuruaq imiqtuqtilu, iḷauraaġiniġaat tax-siliqirit killuliqiritlu.’ Agaayyutim puqiutaa iḷitchuġipkautauruq iḷumutuuplugu savaaŋagun.” 20 Aasiiñ Jesus-ŋum iñiqtiaqsiñiġai iñuich nunaaqqiñi savaaqaġvigitlukkani quviqnaqtuanik atakkii isummitqiŋitmata. 21 “Nakłiuŋ Chorazin-naġmiusii! Nakłiuŋ Bethsaida-ġmiusii! Savaaqaġaluaqtuŋa iñugiaktuanik quviqnaqtuanik akunnapsitñi. Makua quviqnaqtuat qiñikkasi savaaŋuniqpata iŋiḷġaanimma Tyre-miḷu Sidon-miḷu iñuich taimani isummitqianikkayaqtut miissuŋnik atnuġaaġutiŋ suli aġramun aquvillutiŋ qiñiqtitlugu taavrumuuna mumił̣iqtiŋ killuqsautmikniñ. 22 Aglaan uqautigipsi, Uvluani atanniivium igḷutuyunaitḷukkisiruq ukuŋnakŋa Tyre-miñḷu Sidon-miñḷu ilipsitñi. 23 Aasiiñ Capernaum-miusii! Kamanaġasugivisi? Iktaugisirusi anasiñŋuqsaġviŋmun. Atakkii quviqnaqtuat savaaŋuruat ilipsitñi savaaŋuniqpata Sodom-mi, ittuiñaġayaġaluaqtuq uvuŋanunaglaan. 24 Aglaan uqautigipsi, Sodom-miut atanniusiaksraŋat qaġanatluŋniaqtuq atanniusiaksrapsitñiñ.” 25 Tavraasiiñ Jesus nipliġñiqsuq, “Aapaaŋ, atanġuruatiin qiḷaŋmi nunamiḷu, quyagikpiñ! Sagviġitin puqiitchuanun sut iriqsimaruat puqiksuaniñ iḷisimaruaniñḷu. 26 Aa, Aapaaŋ, taamna sivunniutigikkan quviagigiñ. 27 Aapaa saŋŋipayaat qaitkai uvamnun. Kia-unniiñ iñuum iḷisimaŋitkaa iġñiġuruaq aglaan kisimi aapam. Suli kia-unniiñ iḷisimaŋitmigaa aapa aglaan kisimi iġñiġuruam iñupayaamlu iġñiġuruam iḷitchuġipkakkaŋa aapamik. 28 Minġuqtuasii uqumaiḷḷiuqtuasiiḷu! Uvuŋaġitchi, minġuiqsiaqtitchumagipsiḷi. 29 Akiyaqasiutititchi uvamnun iḷisaġvigiluŋaasiiñ. Taatnaġupsi iñuutchisi minġuiqsiaġniaqtut atakkii piisaaŋitchuŋa atchikł̣uŋalu. 30 Akiyautiga naammaktuq atuqtuni, suli savaaksrirrutiga ilipsitñun qaġanaqtuq.”
1 Akuniisuŋaqatiŋ Jesus-lu maliġuaqtaiḷu apqusaaġniqsut mukkaaksrat nautchiiviatigun minġuiqsiaġvium uvluani. Jesus-ŋum maliġuaqtai niġisuliqhutiŋ nutchuigaqsiñiqsut mukkaaksranik aasiiñ niġipḷutiŋ. 2 Pharisee-ŋuruat tautukamisigik upyaŋniġaat Jesus, “Qiñillakkich maliġuaqtitin. Navgiḷḷapiaqtut maliġutaksraptiknik minġuiqsiaġvium uvluagun.” 3 Jesus-ŋum kiuniġai, “Agliqisimasuknaġiksi sumik David-ŋumlu piqataiñḷu pisilaaŋat niġisuliqamiŋ. 4 David isiqhuni tupqanun Agaayyutim, ilaalu piqataiḷu, niġirut ipqiqsakkauruamik qaqqiamik niġiraksriutauruamik kisiitñun agaayuliqsinun. Maliġutaksrakuaġnanġitchuq niġipmatruŋ taamna qaqqiaq. 5 Suli agliqisimasuknaġiksi maliġutaksrani, qanuq agaayuliqsit agaayyuvikpaŋmi qaayuġnaqsiḷiuġniałhat minġuiqsiaġvium uvluani, tavraami patchisaił̣hat navguikamiŋ maliġutaksranik. 6 Aglaan uqautigipsi, iñuk maaniitkaluaqtuq kamanatluktuaq agaayyuvikpaŋmiñ. 7 Iḷisimanayaġniġupsi qanuutautilaaŋanik uuma uqałhum, ‘Kimmutigitlukkiga nagliktaq uumakŋa tuniḷḷaqtułiġmiñ,’ suksraunġiġayaitchisi iñuich killukuaŋitchuat. 8 Atakkii Iġñiŋa Iñuum ataniġigaa minġuiqsiaġvium uvluan.” 9 Jesus tavrakŋa aullaqami isiġniqsuq Jew-ŋuruat katraġviatnun. 10 Aŋutiqaġniqsuq tavrani pannaqłuktanik argalik. Atlanik iñuqaġmiñiqsuq tavrani agvisiksraiḷiqiruanik Jesus-mik. Apiqsruġniġaat maliġutaksrakuaġnaqmagaan iłuaqsipkairuni minġuiqsiaġvium uvluani. 11 Jesus nipliutiniġai, “Nalliqsi piqaġniġumi atautchimik ipnaimik aasiiñ ipnaiq kataguni iḷunaamun minġuiqsiaġvium uvluani, taavruma amunayaiññiqpauŋ taavrumakŋa? 12 Nalupqinaitchuq, Iñuk piqpaknatluktuq ipnaimiñ. Taatnaqhuni maliġutaksrakuaġnaqtuq ikayuiruni minġuiqsiaġvium uvluani.” 13 Aasiiñ nipliutiplugu taamna aŋun, “Isakkich argaktin!” Taavruma isaŋniġai argaŋni aasiiñ iłuaqsipḷutiŋ igḷuŋisitun argaiñ iḷipḷutiŋ. 14 Tavrakŋa Pharisee-ŋuruat anikamiŋ katiplutiŋ sivunniuġniqsut qanuġlugu Jesus tuqutchukługu. 15 Jesus iḷisimapluni sumik sivunniuqtilaaŋatnik, aullaġniqsuq tavrakŋa. Iñugiaktuat iñuich maliŋniġaat. Jesus-ŋum iłuaqsiraġaġniġai iluqaisa atniġñaqtuat. 16 Jesus-ŋum iñiqtiġniġai iñuich uqaġitquŋitḷuni. 17 Taamna immiqsaqługu uqautaumaruaq tumigiplugu sivuniksriqiri Isaiah, itnaqhuni, 18 “Uvvauna savaktiga piksraqtaaġikkaġa! Ilaaŋuruq piqpagikkaġa suli ilaagun quyalikkaupluŋa. Iḷigisigiga irrusiḷḷautaġa ilaanun, suli quliaqtuaġigisigaa iñupayaanun qanuq atanniił̣iksraġa iñupayaanik atisiḷugich. 19 Uqaalatlaitchuq iġialaluniḷu. Kia-unniiñ tusaayumiñaitkaa nipaa tumitchiani. 20 Piyaqquġniaŋitkai sayaitchuat iñuich ittuat piġittuatun ivikpaktun naagaqaa qamiyasiuraqtuatun nanipiam ipiġaŋatun atanniił̣iksraġmiñunaglaan iñupayaanik nalaunŋaluniḷu atisiḷuniḷu. 21 Suli ilaan atqagun nunaaqqipayaat niġiugaqaġisirut.” 22 Iñuich Jesus-muutiniġaat aŋun irrusiqł̣ulik ayauŋaruaġlu uqatlaitchuaġlu. Jesus-ŋum iłuaqsiñiġaa. Tavrali taamna aŋun uqatlasiruq qiñitlasipḷuniḷu. 23 Iluqatiŋ iñuich quviġutchaŋniqsut uqaqhutiŋ, “Kiŋuviaġiŋitkaluaġniqpauŋ una David-ŋum?” 24 Aglaan Pharisee-ŋuruat tusaakamitruŋ uqaġniqsut, “Jesus anitchiraġaiñiqsuq irrusiqł̣uŋnik iñuŋniñ atuqługu saŋŋia Beelzebul-ŋum aŋalataata irrusiqł̣uich.” 25 Jesus-ŋum iḷisimaplugich sumik isummatilaaŋatnik uqautiniġai, “Iñuich atanġuviŋmiguuq akikŋautirut avatmun; ataniġliasiiñ taavrumani suksraunġiġñiaqtuq iñugikkaŋi avgumakpata. Nunaaqqipayaat naagaqaa tupiqatigiich avikamiŋ makitatlaitchut. 26 Taatnatuntuuq tuunġaq irrusiqł̣uŋi avgumagumiŋ akikŋautilutiŋ avatmun atanġuvia isukłiññiaqtuq. 27 Aasiiñ anittaġupkich irrusiqł̣uich Beelzebul-kun, kisukunli iñugikkapsi anittaġuuvatigik irrusiqł̣uich? Taatnamik atanniqsuqtiginiaġisi. 28 Aglaan Irrutchiagun Agaayyutim anittaiguma irrusiqł̣uŋnik, nalupqinaitchuq Agaayyutim aŋalatchianiktilaaŋa iñuŋnik akunnapsitñi. 29 Kiñapayaaq isiġuktuaq saŋŋiruam iñuum tupqanun tigliguguni, qiḷiqsruqqaaġlugu saŋŋiruaq iñuk tiglikkisiruq suuraŋiñik. 30 Iñuk piqatauŋitchuaq uvamni akikŋautiruq uvamnun, suli iñuk katitchiqatauŋitchuaq siamitchił̣hiñaqtuq. 31 Taatnaqhusi uqautigipsi, Agaayyutim natqigutitlagai iñuich killuqsautipayaaŋich itqagitqikkumiñaiġḷugich uqaġniqłuktapayaaŋich. Aglaan uqaġniqłuktuaq akikŋaqługu Ipqitchuaq Irrusiq natqigutikkauyumiñaitchuq sumiunniiñ. 32 Kiñapayaaq uqaqtuaq pigiitchuamik akikŋaġlugu Iġñiŋa Iñuum natqigutikkaugisiruq, aglaan kiñapayaaq uqaqtuaq pigiitchuamik akikŋaġlugu Ipqitchuaq Irrusiq natqigutikkauyumiñaitchuq pakmapak suli taimuŋa. 33 “Napaaqtuq iḷitchuġinaqtuq asiaŋigun. Napaaqtuġiksuaq asirriḷḷautaġaqtuq aasiiñ napaaqtuġiitchuaq asirripḷuni asiaġiitchuanik. 34 Ilipsi tuqunalgich nimiġiat! Uqatlaitchusi nakuuruanik atakkii pigiitchuaŋuplusi. Qanġaum uqaġiraġigaa taatnasiq ittuaq uummatmi. 35 Iñullautaq piqaġaqtuq nakuuruamik uummatmiñi aasiiñ uqallautat aniraġaqhutiŋ uummatmiñiñ, aasiiḷi pigiitchuaq iñuk uummatiġmiutaġaqtuq killuġmik uqaqhuniasiiñ nakuuŋitchuanik. 36 Uqautigipsi, uvluani atanniivium iñuich pasirauniaqtut uqaġiiḷḷapayaaġmiktigun uqautigikkaġmikkun. 37 Atakkii uqaġikkapsigun nalaunŋasripkakkauniaqtusi, suli uqaġikkapsigun suksraunġiqsaugisirusi.” 38 Tavrani iḷaŋisa Pharisee-ŋuruat suli iḷaŋich aglaliqirit uqaġniqsut Jesus-mun, “Iḷisautrii, qiñiġuktugut quviqnaqtuamik savaamik nalupqinaiġutauplugu kisuutilaaqnik.” 39 Jesus-ŋum kiuniġai, “Makua iñuich pigiitchuatlu sayuŋaruatlu qiñiġuktut quviqnaqtuanik savaanik nalupqinaiġutaulugich, aglaan qiñiġumiñaitḷutiŋ taatnatchimik. Qiñiłhiñaġisigaat quviqnaqtuaq savaaq atuupmatun Jonah-mun sivuniksriqirimun. 40 Jonah aqalukpaum narraaŋni inniqsuq piŋasuni uvluniḷu unnuaniḷu. Taatnatuntuuq Iġñiŋa Iñuum iḷuviġmiitkisipmiuq piŋasuni uvluniḷu unnuaniḷu. 41 Atanniivium uvluani iñuŋisa Niniveh-m patchisiginiaġaasi iñuuruasi pakmapak, atakkii taimani isummitqikhutiŋ killuqsautmikniñ Jonah-m quliaqtuaġutipmatiŋ. Ataŋii, iñuk maaniittuq kamanatluktuaq Jonah-miñ. 42 Atanniivium uvluani atanġum aġnam patchisiginiaġaasi iñuuruasi pakmapak, atakkii aggiqhuni uŋallam tuŋaaniñ uŋasiksuamiñ naalaġnityaqługu Solomon-ŋum puqiksilaaŋa. Ataŋii, iñuk maaniittuq kamanatluktuaq Solomon-miñ. 43 “Irrusiqł̣uk anipman iñuŋmiñ kukiḷugaqtuq paliqsaakun nunakun pakakhuni iñiqtuiqsiaġviksraġmiñik, aasiiñ paqinġitḷugu. 44 Iŋmiñun uqaġaqniqsuq, ‘Utiġlaŋa tupiġmun annivigikkamniñ.’ Aasiiñ utiqami paqillaġniġaa imaiḷaaq inigisimakkani salikuqtaatchiaq suli inillaktullautaqtaq. 45 Anipḷuni aggiutriraqniqsuq tallimat malġuŋnik atlanik irrusiqł̣uŋnik pigiitḷuktuanik iŋmiñiñ. Aasiiñ isiqhutiŋ iñuuniagaqsiraġniqsut tavrani. Aqullia taavruma iñuum pigiitḷuksiraqtuq sivulliġmiñ iñuuniałiġmiñiñ. Taatnatuntuuq itkisiruq killuliqirini iñuuniaqtuat pakmapak.” 46 Jesus-ŋum uqaqtitlugu iñuŋnun aakaŋalu aniqatiŋiḷu qikaġniqsut tatqaani uqaqatigisukługu Jesus. 47 Iñuich iḷaŋata uqautiniġaa Jesus, “Aakanlu aniqatiutinlu qaani qikaqtut uqaqatigisukhutin.” 48 Jesus-ŋum kiuniġaa taamna iñuk uqautriñi, “Kisuuva aakaga? Suli kisuuvat aniqatiutka?” 49 Tikkuaqługich maliġuaqtini nipliġñiqsuq, “Qiñiqsigik, ukua aakagigitkalu aniqatiutkalu. 50 Atakkii kiñapayaaq savaaqaqtuaq pisułhanik aapaa qiḷaŋmiittuam aniqatigigiga naagaqaa aakagiplugu.”
1 Taavrumani uvlumi Jesus anikami tupiġmiñ, utlautiniqsuq narvam siñaanun aquvitluniasii. 2 Iñugiallapiaqtuat iñuich katirviginiġaat avatlugu. Kiisaimma ikiniqpuq umiamun aquvitluni, iñugayaaqpaurat makitaplutiŋ narvam siñaani. 3 Aasiiñ Jesus-ŋum uqautiaqsiñiġai iñugiaktuanik atrikusautinik itnaqhuni, “Iñugguuq nunaliqiri nautchiityaġniqsuq. 4 Nautchirripkaqługu nautchiaksrat iḷaŋich katagaġniqsut apqutmun, aasiiñ tiŋmiurat niġipḷugich. 5 Iḷaŋitsuli katagaġniqsut uyaġauruamun nunamun nunaqapiaŋitchuamun, aasiiñ nauplutiŋ qilamik atakkii nunakitḷuni, 6 aasiiñ siqiñiq nuipman pasikł̣ugich pannaqłuŋniġai atakkii kaŋiḷiviksraitḷutiŋ. 7 Suli iḷaŋich nautchiaksrat katagaġniqsut akunġatnun kakitḷaġnat, aasiiñ kakitḷaġnat naukamiŋ nagguviksraiġñiġaich nautchiaġiksaat. 8 Aglaan iḷaŋich katagaġniqsut nunagiksuamun, aasiiñ nauriñiqsut asianik iñugiaksipḷugich, iḷaŋich atautchimiñ tallimakipiaŋuttaaqhutiŋ naaga piŋasukipiaŋuttaaqhutiŋ naaga iñuiññaq quliŋuttaaqhutiŋ.” 9 Aasiiñ Jesus nipliġñiqsuq, “Kiña siutiqaqtuaq naalaġniḷi.” 10 Maliġuaqtaiñ utlakługu Jesus apiqsruġniġaat, “Suvaata uqaqpich iñuŋnun atrikusautitigun?” 11 Jesus-ŋum kiuniġai, “Ilipsitñułhiñaq Agaayyutim sagviġñiġaa nalunaqtuaŋanik aŋaayuqautaan qiḷaum, aglaan makunuŋa iñuŋnun sagvikkauŋitchuq. 12 Atakkii iñuk piqaqtuaq akuqtullaaġisiruq, aglaan taavruma piqaŋitchuam anniagisigaa mikiruuraqunniiñ pigikkani. 13 Una pisigiplugu uqaqtuŋa iñuŋnun atrikusautitigun: Atakkii qiñiġaluaqhutiŋ iḷisaqsritḷaitchut suli naalaġnigaluaqhutiŋ tusaatlaitchut aasiiñ kaŋiqsitḷaitḷutiŋ. 14 Aasiiñ makunuuna iñuktigun immiumaniqsuq Isaiah-m sivuniksriqutaa itnaqhuni, ‘Tusaagaluaġupsi kaŋiqsiyumiñaitchusi, suli qiñiġumaaġaluaġupsi iḷitchuqsriyumiñaitchusi. 15 Atakkii makua iñuich uummatiŋich pitchiġiiḷiġñiqsut, tusaasunġitḷutiŋ supayaamik, iritiŋḷu siquplugich. Utitqiñġitchut Agaayyutmun mamitiłiksramiknun atakkii qiñitlaitḷutiŋḷu tusaatlaitḷutiŋlu kaŋiqsitḷaitḷutiŋlu.’ 16 Aglaan quvianamiurusi, atakkii irigikkasi qiñitlarut suli siutigikkasi tusaatlaplutiŋ. 17 Iḷumun uqautigipsi, iñugiaktuat sivuniksriqirit nalaunŋaruatlu Agaayyutim iñuiñ qiñiġukkaluaġaat tamanna pakma qiñikkaqsi aglaan qiñiŋitkaat. Tusaasukkaluaġaattuuq pakma tusaakkaqsi, aglaan tusaaŋitkaat. 18 “Naalaġniḷḷaksiuŋ qanuutautilaaŋa atrikusautim nautchirriqirikun. 19 Tamatkua tusraaruat uqaliġmik aŋaayuqautaagun Agaayyutim kaŋiqsisuŋaqatiŋ atriqaqtut nautchiaksranik kataktuanik apqutmun. Aquagun pigiitchuam aggiqhuni aattaġigai nautchirriutauruat uummataatniñ, suli piiguipkaġai tusaakkaŋatnik. 20 Aasiiḷi akuqtuiruat uqałiġmik quviasuutigiplugu tusaapqauraqamitruŋ atriqaqtut nautchiaksranik kataktuanik uyaġaulamun nunamun. 21 Aglaan kaŋiḷiviksraitman akuniutlaitchuq. Tavra iłuiḷḷiułiq piyuaqsiułiġlu tikitmata iñuich taapkua qilamik qapiqtiġaqtut. 22 Suli nautchiaksrat kataktuat akunġatnun kakitḷaġnat atrigigaat iñuk tusaaruaq uqałiġmik, aglaan isumaaluutit iñuuniałikun kinnitñiŋniaġutitlu umialgutitigun suqutiginġiġaġigaat uqałiq taimmaasiiñ naurisuŋaqani asianik. 23 Aglaan iñuk akuqtuiruaq nautchiaksranik nautchirriutauruanik katakhutiŋ nunagiksuamun atriqaqtuq iñuktun tusaaruatun uqałiġmik kaŋiqsipḷugu. Ilaa naurisuuruq asianik, iḷaŋich tallimakipiatun, iḷaŋich piŋasukipiatun, suli atlat iñuiññaq qulitun.” 24 Jesus uqaġniqsuq atlamiksuli atrikusautmik, “Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan itkisiruq iñuktun nautchiiruatun mukkaaksraġiksaanik nautchiiviŋmiñun. 25 Aglaan iñuich siñiktitlugich uumiksri aggiqhuni nautchiiñiqsuq mukkaaksraġiiḷanik akunġatnun mukkaaksraġiksaat aullaqhuniasiiñ. 26 Naugaqsipmata nautchiat mukkaaksraurat nuiŋuraqmata mukkaaksraġiiḷattuuq sagviġmiñiqsut. 27 Savaktit utlakamitruŋ aŋaayuqaqtiŋ apiqsruġniġaat, ‘Ataniiq, nautchiiñigiptigiñ mukkaaksraġiksaanik. Nakiñ makua mukkaaksraġiiḷat nuivat?’ 28 Qaukłiata kiuniġai, ‘Uumiksrim savaaġigaa taamna.’ Savaktit apiqsruġniġaat, ‘Aullaquvisigut nutchugiaġlugich mukkaaksraġiiḷat?’ 29 Tavra kiuniġai, ‘Naaga, nutchuigupsi mukkaaksraġiiḷanik taputriviaqtusi mukkaaksraġiksaanik. 30 Iluqatik naulik kipriviksramunaglaan, aasiiñ kiprivik tikitpan uqautigisigitka kipririt sivulliulugu katitqulugich mukkaaksraġiiḷat qiḷiqtaulaalugich ikipkaaqsriuġlugich, aglaan katillugich mukkaaksraġiksaat siġḷuamun.’ ” 31 Jesus-ŋum uqautilgiññiġai atlamik atrikusautmik itnaqhuni, “Agaayyutim aŋaayuqautaa ittuq mustard-ŋum nautchiaksrauraŋatun iñuum nautchiikkaŋatun nunautmiñi. 32 Mikiniqsraugaluaŋŋaġmi nautchiaksrapayaaniñ naagatarra naukami aŋiniqsrauraqtuq nautchiapayaaniñ napaaqtuġuqhuni. Aasiiñ tiŋmiuraŋi siḷam aggiqamiŋ ugluliñiqsut qisiqsiutiŋitñun.” 33 Jesus-ŋum uqautilgiññiġai atlamik atrikusautmik, “Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan itkisiruq aġnaq akutchipmatun puvlaksautmik mukkaaksramun iḷuturuamun puvlagataqtitlugu iluqaan qaqqiaksraq.” 34 Jesus-ŋum uqaġiniġai iluqaisa sut tamatkua iñugayaanun atrikusautitigun. Atrikusautaiḷaaġuni uqatlaiññiqsuq. 35 Tavra immiumaniqsuq uqauttutauruaq sivuniksriqirikun itnaqhuni, “Atrikusautitigun uqaġisiruŋa iliŋitñun. Uqautigisigitka sutigun iriqsimaruatigun nunam aullaġniił̣haniñaglaan.” 36 Jesus-ŋum aullaqtitqaaqługich iñuich isiġniqsuq tupiġmun. Maliġuaqtai utlautiniqsut ilaanun itnaqhutiŋ, “Kaŋiqsipkallaktigut atrikusaun mukkaaksraġiiḷatigun nautchiiviŋmi.” 37 Jesus-ŋum kiuniġai, “Iñuk taamna nautchiiruaq mukkaaksraġiksaanik Iġñiġigaa Iñuum. 38 Nautchiivik nunauruq. Mukkaaksraġiksaat tamatkuaŋurut qaitchuat iŋmiknik Agaayyutmun aŋalatquplutiŋ, mukkaaksraġiiḷatli tamatkuaŋurut qaitḷutiŋ iŋmiknik pigiitchuamun aŋalatquplutiŋ. 39 Taamna uumiksri nautchiiruaq tamatkuniŋa mukkaaksraġiiḷanik tuunġauruq. Kiprivik isugigaa nunam aasiiñ kipririt isaġulguplutiŋ. 40 Atriḷugich mukkaaksraġiiḷat katitauruat ikipkaqługich ikniġmun taatnatuntuuq itkisipmiuq isukłitpan nuna. 41 Iġñiŋan Iñuum tuyuġigisigai isaġuligikkani aasiiñ katityaġlugich ukunakŋa Agaayyutim aŋaayuqautmiñiñ killuqsaqusaaġutipayaat suli iñupayaat pigiiḷiqiruat. 42 Isaġulgich igitkisigaich ikkaularuamun uunaksautmun. Tavrani iñuich qiagisirut suli tiriquulatchiḷugich kigutitiŋ. 43 Nalaunŋaruatli qaumagisirut siqiñiqtun aŋaayuqautaani aapagikkaġmiŋ. Kiña siutiqaqtuaq tusaali. 44 “Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan itkisiruq akisuruaq iriqsimapmatun nautchiiviŋmi. Iñuum paqitnamiuŋ iritqikł̣ugu nautchiiviŋmun; iñuk taamna quviatchakhuni tunirityaġniqsuq sulliñaurapayaaġmiñik, aasiiñ tauqsiġñiġaa nautchiivik. 45 “Aasiisuli Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan itkisiruq tauqsiġñiaqtitun pakaktuatun akisuruamik suŋauraqpagiksaamik. 46 Paqitnami akisullapiaqtuamik suŋauraqpaŋmik aipḷuni tunityaqługich sulliñaurapayaani tauqsiqł̣ugu taamna akisullapiaqtuaq suŋauraqpagiksaaq. 47 “Aasiisuli Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan itkisiruq qaaqtuutitun niŋitauruatun taġiumun aasiiñ qaaqhuni qanusipayaanik aqaluŋnik. 48 Qaałallaanikamiŋ aqaluŋniaqtit nuqitlugu siñaanun aquvitlutiŋ avguaqsipḷugich aqaluich, nakuuruat iḷipḷugich aqaluqaġviŋmiknun aasiiñ nakuuŋitchuat igitlugich. 49 Itna itkisiruq isukłitpan nuna. Isaġulgich avguityaġisirut pigiitchuanik iñuŋnik akunġatniñ nalaunŋaruat iñuich 50 igitlugich ikkaularuamun uunaksautmun. Tavrani iñuich qiagisirut suli tiriquulatchiḷugich kigutitiŋ.” 51 Jesus-ŋum apiqsruġniġai maliġuaqtini, “Kaŋiqsivisigik sut tamatkua iluqaisa?” Kiuniġaat, “Aa, kaŋiqsigivut.” 52 Aasiiñ Jesus-ŋum uqautiniġai, “Aglaliqipayaaq iḷisaaqaqtuaq Agaayyutim aŋaayuqautaanik atriqaqtuq tupqum iñuanik sagviqsruiruamik suuraġmiñik nutauruanik naagaqaa utuqqauruanik tugvaqsiviŋmiñiñ.” 53 Jesus-ŋum uqaġiŋaiqamigich tamatkua atrikusautit aullaġniqsuq tavrakŋa. 54 Tikitḷuni iñuguġviŋmiñun iḷisautiniġai iñuich katraġviatni. Iñuich tusaaruat quviġusukhutiŋ apiqsruqtautiaqsiñiqsut avatmun, “Sumiñ una iñuk piññakpa puqiutmik suli saŋŋimik savaaqatlasipḷuni quviqnaqtuanik? 55 Uvvauna kaapintam taivruma iġñiġiŋitpauŋ? Aakaŋa taimña atiqaŋitpa Mary-mik? Aniqatigiŋitpagich ipkua James-lu, Joseph-lu, Simon-lu, suli Judas? 56 Iluqatiŋsuli nukatchiaŋi iñuuniaqatauŋiññiqpat uvaptikni? Sumiñ una iñuk piññaŋniqpa tamatkuniŋa supayaanik?” 57 Tavra atniummatiqaġniqsut Jesus-mik. Aglaan Jesus-ŋum uqautiniġai, “Agaayyutim sivuniksriqiraa kamagikkauraqtuq nanipayaaq aglaan kamagikkauŋitḷuni iñuguġviŋmiñiḷu naagaqaa iḷamiñiḷu.” 58 Tavra Jesus savaaqaŋiññiqsuq iñugiaktuanik quviqnaqtuanik atakkii iñuich tavrani ukpiqsriŋitḷutiŋ ilaanik.
1 Taatnałhatni Herod, atanġa Galilee-m, tusaaniqsuq uqqamik Jesus-kun, 2 uqautiniġai savaktini, “Jesus una John Paptaaqtitchirauniqsuq aŋitqikhuni tuqułiġmiñ. Taatnaqhuni savaaqatlaniqsuq quviqnaqtuanik.” 3 Sivuaniimma Herod-ŋum tigupkaġniġaa John qiḷiqsruqługu isiqtaupkaqługu. Taatnaqtinniġaa pisigiplugu Herodias, aniqatmi Philip-ŋum nuliaŋa. 4 Atakkii John Paptaaqtitchirim akulaiqł̣ugu uqautiniġaa Herod, “Maliġutaksrakuaġnanġitchuq iḷaqatiginiaġupku aniqatvich nuliaŋa.” 5 Herod-ŋum tuqutchukkaluaġniġaa John, aglaan iqsiñiqsuq iñuŋnik atakkii iliŋisa isummatigiplugu John sivuniksriqirauplugu. 6 Herod-ŋum annivia tikitman, pania Herodias-ŋum sayuġniqsuq sivuġaatni Herod-ŋumlu tuyuġmiaŋiñḷu quyaliḷḷapiaqługu. 7 Akiqsruġniġaa nalupqinaiqł̣ugu qaitchigisiñipḷugu supayaamik iŋiqpan. 8 Niviaqsiaq pitchuksaakkaupluni aakamigun nipliġñiqsuq, “Qaitchiŋŋa niaquanik John Paptaaqtitchirim iḷiḷugu alluiyamun.” 9 Umialik aliatchaŋniqsuq, aglaan pisigiplugu akiqsruutni suli tamatkua niġiqatini tiliriñiqsuq qaitquplugu niviaqsiam iŋiaġikkaŋa. 10 Herod tiliriñiqsuq isiqsiviŋmun niaquiġiaquplugu John. 11 Itqutiniġaat niaqua iḷipḷugu alluiyamun qaitḷuguasiiñ niviaqsiamun, aasiiḷi taavruma aakamiñuutiplugu. 12 John-ŋum maliġuaqtaiñ aggiqhutiŋ piñiġaat timaa iḷuviqługuasiiñ. Taatnaanikamiŋ uqautityaġniġaat Jesus. 13 Jesus tusaakami qanuqtilaaŋanik John-ŋum, aullaġniqsuq umiakun quvġutiplugu iñuiḷaamun kisimi. Iñugayaat tusaakamiŋ maliutiniġaat nunaaqqipayaaniñ pisukkataqhutiŋ. 14 Jesus tulakami tautukługich iñugayaaqpaurat iḷunŋutchaŋniqsuq. Mamitinniġai atniġñautiŋitñiñ. 15 Unnuksraaġataqman maliġuaqtaiñ utlaŋniġaat uqautiplugu, “Unnuaġuqtuq. Suviksraiḷaaq manna. Tuyuġikkich iñuich nunaaqqiuranun tauqsiġiaqulugich niqiksramiknik.” 16 Jesus-ŋum uqautiniġai, “Aullaŋitkumiŋ suŋitchut. Ilipsi niġipkaqsigik.” 17 Kiuniġaat, “Piqaqtugut tallimałhiñanik qaqqianiglu malġuŋniglu aqaluŋnik.” 18 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Uvuŋautisigik uvamnun.” 19 Aasiiñ tiliñiġai iñugayaat aquvitquplugich iviŋnun. Tigukamigich taapkua tallimat qaqqiat malġuglu aqaluk aaġluġniqsuq qiḷaŋmun quyyatiplugich. Tavra Jesus-ŋum avguqługich qaqqiat qaiññiġai maliġuaqtimiñun aasiiḷi taapkua autaaqługich iñugayaanun. 20 Iluqatiŋ iñugayaat niġiñiqsut niġisuiqhutiŋ. Niġiŋaiqmata maliġuaqtit katitchiñiqsut iḷakuŋitñik immiġataqługich qulit malġuk aguupmaich. 21 Taapkua niġiruat 5,000-tuyuŋnaq inniqsut aŋutit, kisiqatigisuŋaqnagich aġnat iḷiḷgaatlu. 22 Jesus-ŋum maliġuaqtini ikipkaqtiġniġai umiaqpauramun ikaaġiaquplugich igḷuanun narvaqpaum aasiiñ aipkaqługich iñugayaat. 23 Taatnaanikami mayuġniqsuq iġġimun agaayyutyaqtuaqhuni kisimi. Anaqaksraaqman Jesus kisiŋŋuġniqsuq. 24 Taavra umiaqpauraq tikiññiqsuq qitqanun narvaqpaum. Umiaqpauraq piyaqniuliġniqsuq qaiḷġutiplugu atakkii anuġim paġġaġuutiplugulu. 25 Aasiiñ Jesus-ŋum utlaŋniġai maliġuaqtini uvluyasipman pisukhuni imġum qaaŋagun. 26 Maliġuaqtaiñ tautukamitruŋ Jesus pisuktuaq imġum qaaŋagun iqsitchaŋniqsut nipliqhutiŋ, “Aliuqtuaq marra!” Kappaiŋaaqsiñiqsut tatavrauplutiŋ. 27 Aglaan tavrauvaa Jesus nipliutiniġai, “Quviatchauġigitchi. Uvaŋauruŋa. Iqsiñasi!” 28 Peter-m kiuniġaa, “Ataniiq, ilviupiaġuvich tiliŋŋa utlaqulutin imġum qaaŋagun.” 29 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Uvuŋaġiñ.” Peter niukami umiaqpauramiñ pisukhuni imġum qaaŋagun utlautiniqsuq Jesus-mun. 30 Aglaan Peter-m tautukamiuŋ qanutun saŋŋisilaaŋa anuġim iqsitchaŋniqsuq. Kiviaqsikami kappaiŋaniqsuq, “Ataniiq, annautiŋŋa.” 31 Tavrauvaa Jesus-ŋum isautiplugich argaŋni tiguniġaa Peter nipliutiplugu, “Ukpiqsrił̣ikiññiaqpat! Suvaata arguaqtuqpich?” 32 Ikipmaknik umiaqpauramun anuġaiġñiqsuq. 33 Taapkua umiaqpauramiittuat sitquġviginiġaat sivuġaanun Jesus uqaqhutiŋ, “Iḷumun iġñiġiniġaatin Agaayyutim.” 34 Ikaaqamiŋ igḷuanun nunaliññiqsut Gennesaret-mun. 35 Aasiiñ iñuŋi taavruma nunam iḷitchuġikamiŋ Jesus-mik tuyuġniqsut uqqamik avalliupayaamiknun nunaaqqiuranun, tikiutruaqsipḷugich aasiiñ atniġñautilipayaat Jesus-mun. 36 Iŋiqsrullapiaqługu aksiḷḷaŋniaqsiñaġukługuunniiñ akua atnuġaaŋan, aasiiñ aktuipayaaqtuat ilaanik mamitikkauniqsut.
1 Pharisee-ŋuruat aglaliqiritlu utlaŋniġaat Jesus Jerusalem-miñ apiqsruqługu, 2 “Suvaata maliġuaqtivich kamagitlaitpatigik iḷisauttutiŋich sivulliaġikkapta? Iġġuŋitkaich argatiŋ niġigaluaqatiŋ.” 3 Jesus-ŋum kiuniġai, “Suvaatamipsuuq kamagitlaitpisigik Agaayyutim tillisai? Kamaksritḷaitchusi atakkii maliġukkisi iḷisauttutiŋich sivulliaġikkapta. 4 Agaayyun uqaqtuq, ‘Kamagisigik aapanlu aakanlu. Kiñapayaaq uqamaqłuutriruaq aapamiñik naagaqaa aakamiñik tuquruksraupiaqtuq.’ 5 Ilipsiḷiasiiñ iḷisautrirusi iñuŋmun uqautiłhiñaunipḷugu aapani naagaqaa aakani, ‘Piqaġaluaqtuŋa aatchuutiksramik. Aatchuutigiyumiñaitkiga ilipsiknun, atakkii akiqsruutigianikkiga Agaayyutmun.’ 6 Taatnatun iḷisautigupsiuŋ iñuk kamaksritquŋitḷugu aapaŋanik naagaqaa aakaŋanik suunġiġisi Agaayyutim tillisaa pisigiplugich sivulliapsi iḷisauttutiŋich. 7 Ukpiŋŋuaqtisii! Qanutun nalauttiginiqpa Isaiah sivuniksriqiri uqaqami ilipsigun, 8 Tamatkua iñuich kamaksrulgugaluaġaatŋa uqałhiñaġmiktigun aglaan uummatiŋich uŋasiksut uvamniñ piqpagillapianġitḷuŋa. 9 Agaayyuvigiraġigaatŋa imaiḷaakun, atakkii iḷisautrirut iñuich iḷisauttutiŋitñik iḷipḷugich maliġutaksraġiruatun Agaayyutun.” 10 Jesus-ŋum iŋmiñuquniġai iñugayaat nipliutiplugich, “Naalaġniḷḷaksiŋŋa kaŋiqsiḷusiasiiñ. 11 Sum isiqtaqtuam iñuum qanġagun qaayuġnaqsipkatlaitkaa, aglaan taavruma aniraġaqtuam qaniġmiñ, uqałhum qaayuġnaqsipkaġaġigaa iñuk.” 12 Maliġuaqtaiñ utlakługu apiqsruġniġaat, “Iḷisimavigich Pharisee-ŋuruat atniummatilaaŋat tusaakamitruŋ taamna uqautigikkan?” 13 Kiuniġai, “Nautchiapayaaq aapama qiḷaŋmiittuam nautchirriutiŋaisaŋa amuruaniaqtuq kaŋituummaan. 14 Iŋmiktuuġlich. Ayauŋaruani sivulliuqtaurut ayauŋaplutiŋ. Ayauŋaruam sivulliuqpagu ayauŋaruaq, iluqatik katakkisiruk itiqsramun.” 15 Tavra Peter-m kiuniġaa, “Uqautitigut qanuutautilaaŋanik taavruma atrikusautim.” 16 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Ilipsipsuuq kaŋiqsisaitmivisi? 17 Kaŋiqsiŋitpisisuli? Suapayaaq qaniġmuktuaq aqiaġuqmugaqtuq aasiiñ anipḷuni timimiñ. 18 Aglaan sut tamatkua aniraġaqtuat qanikun aniraġaqtut uummatmiñ, aasiiñ qaayuġnaqsiraġaqługu iñuk. 19 Atakkii uummatmiñ aniraqtut pigiitchuat isummatit, iñuaqtułiq, iḷaqatiqaġaluaqhuni atlatułiq, iḷaqataiḷḷuni sayuŋałiq, tigliyułiq, taŋiġiḷaakun iḷisimaraułiq, uqaniqłuktałiġlu. 20 Taapkuatavra qaayuġnaqsiraġaġaat iñuk, aglaan niġiruni iġġuġaluaġnagich argaich qaayuġnaqsitḷaitchaat iñuk.” 21 Jesus aullaġniqsuq tavrakŋa nunaŋanun Tyre-m suli Sidon-ŋum. 22 Canaanit-aġmiu aġnaq tamaani iñuuniaqtuaq utlautiniqsuq ilaanun kappaiŋapluni, “Ataniiq, kiŋuviaŋa David-ŋum! Nagligillaŋniaŋŋa! Paniga pigiiḷiḷḷapiaqtuq irrusiqł̣uqaqhuni.” 23 Aglaan Jesus kiuŋiññiġaa. Maliġuaqtaiñ utlakługu iŋiqsrullapiaġniġaat itnaqhutiŋ, “Aqpigiuŋ una aġnaq. Nipraulapluni malikkaatigut.” 24 Jesus-ŋum kiuniġai, “Tuyuġikkauruŋa kisiitñun iñuiñun Israel-ŋum ittuanun tammaummiruatun ipnaisun.” 25 Aġnaq utlautikami sitquġniqsuq sivuġaanun nipliqhuni, “Ataniiq, ikayullaŋniaŋŋa.” 26 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Nakuunġitchuq pigupsiuŋ iḷiḷgaat qaqquksrautaat qaiḷḷuguasii qipmiñun.” 27 Aġnaq nipliġñiqsuq, “Aa Ataniiq, aglaan qipmichunniiñ niġipmiraqtut kanġakunik kanġaalaruanik iñuŋmiŋ niġġiviŋitñiñ.” 28 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Aġnaaq, kamanallapiaqtuamik ukpiqsrił̣iqaġniqsutin; iŋiqsruaġikkan savaaŋugisiruq ilipnun.” Tavra aġnam pania iłuaqsikkauniqsuq taavrumani sassaġniġmi. 29 Jesus aullaqami tavrakŋa iglauniqsuq siñiqsraqługu narvaqpaŋa Galilee-m; aasiiñ mayuqhuni qimiġaamun aquvinniqsuq tamauŋa. 30 Iñugiallapiaqtuat iñuich utlautiniqsut ilaanun tikiutruipḷutiŋ pisutlaitchuanik, ayauŋaruanik, uqatlaitchuanik, sulguiḷimaruanik, suli iñugiaktuanik atlanik. Iḷiuqqaġniġaich Jesus-ŋum sivuġaanun. Aasiiḷi Jesus-ŋum iłuaqsiñiġai. 31 Iñuich quviġutchaŋniqsut qiñiqamisigik uqatlaiḷaat uqaaqsipmata, sulguiḷimaruat iłuaqsikkaupmata, pisutlaitchuat pisutlasipḷutiŋ, suli ayauŋaruat qiñitlasipḷutiŋ; kamaksruġniġaat Agaayyutaat Israel-ŋum. 32 Jesus-ŋum maliġuaqtini iŋmiñuquniġai nipliutiplugich, “Iḷunŋutchaliqsuŋa makuniŋa iñuŋnik nayuutituiñaqtuanik uvamni piŋasuni uvluni, atakkii niqiksraitmiut. Aullaqtinniaŋitkitka niġisuŋaitñik atakkii taaqtukkaqpiaqtut apqutmi.” 33 Maliġuaqtaiñ nipliutiniġaat, “Sumiñ paqitkisivisa naamayumiñaqtuamik qaqqiamik marrumani iñuiḷaami niġipkautiksramik iñugayaanun?” 34 Jesus-ŋum apiqsruġniġai, “Qanutun iñugiaktigiruanik qaqqianik piqaqpisi?” Kiuniġaat, “Tallimat malġuŋnik suli iñugiakisuuranik aqalugauranik.” 35 Jesus-ŋum tiliriñiġai iñugayaat aquvitquplugich nunamun. 36 Tiguniġai tallimat malġuk qaqqiat aqalugauratlu. Quyaanikamiuŋ Agaayyun avguqługich qaiññiġai maliġuaqtimiñun, aasiiḷi taapkua autaaqługich iñugayaanun. 37 Iluqatiŋ iñuich niġiñiqsut niġisuiġataqhutiŋ. Aquagun maliġuaqtai katitchiñiqsut iḷakunik immiġataqługich tallimat malġuktun aguupmaŋnik. 38 Tamatkua niġiruat 4,000-tun iñugiaktiginiqsut, aġnatlu iḷiḷgaatlu kisirrutisuŋaqnagich. 39 Jesus-ŋum aullaqtinŋanikamigich iñugayaat ikiniqsuq umiaqpauramun tikitḷuni nunaŋanun Magadan-ŋum.
1 Pharisee-ŋuruatlu Sadducee-ŋuruatlu utlautiniqsut Jesus-mun uuktuaġiaqługu. Apiqsruġniġaat qiñiqtitquplutiŋ quviqnaqtuamik savaamik nalupqinaiġutaulugu Agaayyutim tuyuqtilaaŋanik qiḷaŋmiñ. 2 Kiuniġai, “Unnuksraaqman uqaġuurusi, ‘Siḷaŋŋuġniaqtuq atakkii qiḷak kaviqsiruq.’ 3 Suli uvlaami uqaġaqtusi, ‘Siḷaqłuŋniaqtuq ugluvak atakkii qiḷak kaviqsiruq nuviyaqłuġuqman.’ Sivuniqsitḷagaluaqhusi siḷamik qiḷaum qiññaŋagun, aglaan iḷitchuġitlaiññiġisi qanuutautilaaŋat quviqnaqtuat savaat atuumaruat akunnapsitñi. 4 Makua iñuich pigiitchuatlu sayuŋaruatlu qiñiġuktut quviqnaqtuanik savaanik, aglaan qiñiġumiñaitḷutiŋ taatnatchimik. Qiñiłhiñaġisigaat quviqnaqtuaq savaaq sivuniksriqirikun Jonah-kun.” Tavra Jesus-ŋum uniññiġai taapkua aullaqhuni. 5 Jesus maliġuaqtaiḷu ikaaġniqsut igḷuanun narvaqpaum. Maliġuaqtai iḷitchuġiniqsut piiguisilaaġmiknik qaqqianik. 6 Jesus-ŋum uqautiniġai, “Qaunagititchi puvlaksautiŋatniñ Pharisee-ŋuruatlu Sadducee-ŋuruatlu.” 7 Aglaan uqauraġniqsut iŋmiknun itnaqhutiŋ, “Uqautigigaa taamna qaqqialigaaŋiññapta.” 8 Jesus-ŋum iḷisimaplugich qanuq uqaqtilaaŋat apiqsruġniġai, “Suvaata ilipsiguuraq uqauraqpisi qaqquiññipḷugu? Ukpiqsrił̣ikiññiaġniqpat ilipsitñi. 9 Kaŋiqsitḷaitpisisuli? Naagaunniiñ itqatlaitpisigik avguqapkich tallimat qaqqiat 5,000-nun aŋutinun? Qapsiñik aguupmaŋnun immiqsitpisi? 10 Naagaunniiñ tallimat malġuk qaqqiat avguqapkich 4,000 iñuŋnun? Qapsiñun aguupmaŋnun immiqsitpisi? 11 Qanuġimña kaŋiqsiŋiññiqpisi uqautiqaŋisilaamnik qaqqianik? Qaunagititchi puvlaksautiŋatniñ Pharisee-ŋuruatlu Sadducee-ŋuruatlu.” 12 Taatnaanikman maliġuaqtai kaŋiqsiñiqsut ilaanun uqautiŋisilaaġmiknik puvlaksautinik aglaan qaunagitquplugich iḷisauttutiŋitñiñ Pharisee-ŋuruatlu Sadducee-ŋuruatlu. 13 Jesus utlautikami nunaŋanun Caesarea Philippi-m apiqsruġniġai maliġuaqtini, “Iġñiŋa Iñuum kisuunipḷugu uqaġaġivat?” 14 Kiuniġaat, “Iḷaŋisa John Paptaaqtitchiraunigaat, atlatli Elijah-ŋunipḷugu, atlatsuli Jeremiah-ŋunipḷugu naagaqaa iḷaginasugiplugu sivuniksriqiraiñun Agaayyutim.” 15 Apiqsruġniġai, “Ilipsiḷimi kisuunasugivisitŋa?” 16 Simon Peter-m nipliutiniġaa, “Christ-ŋurutin. Iġñiġigaatin iñuuruam Agaayyutim.” 17 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Simon, iġñiŋa Jonah-m! Quvianamiurutin! Atakkii uqautigikkan iñuum sagviaqtuŋitkaa ilipnun aglaan aapaam qiḷaŋmiittuam. 18 Uqautillakkikpiñ, Peter-ŋurutin [itnautauruaq Uyaġaŋmik] aasiiñ taavrumuŋa uyaġaŋmun nappaġniaġiga agaayyuviga, suli saŋŋipayaaŋiñ tuqułhum akiiḷiyumiñaitkai. 19 Ilvichuvva, qaitchigisigikpiñ itqutiksranik aŋaayuqautaanun Agaayyutim. Suapayaaq qiḷiqsruumakkaqsi maani nunami qiḷġutiqaqtuiñaġisiruq qiḷaŋmi, aasiiñ suapayaaq qiḷġutaiyakkaqsi maani nunami qiḷġutaiyakkaugisiruq qiḷaŋmi.” 20 Jesus-ŋum maliġuaqtini uqaquŋiññiġai kisumun-unniiñ iñuŋmun Christ-ŋuniḷuni. 21 Tavrakŋaniñaglaan Jesus uqautriaqsiñiqsuq maliġuaqtimiñik nalupqinaiqł̣ugu, “Jerusalem-muktuksrauruŋa. Tavraniasiiñ nagliksaaqtuksraupluŋa sivulliuqtiġruaniñ qaukłiŋitñiñḷu agaayuliqsit aglaliqiriniñḷu, suli tuqutauruksraupluŋa. Aglaan aŋipkakkaugisiruŋa piŋayuatigun uvlut.” 22 Peter-m avuŋaqtaaġutiplugu Jesus iñiqtiġniġaa itnaqługu, “Ataniiq, Agaayyutimtuq taatniitinġiḷḷiuŋ taamna. Atuumaruksrauŋipiaqtuq ilipnun.” 23 Jesus-ŋum qiviaqługu Peter nipliutiniġaa, “Tuunġaaq, piiġiñ uvamniñ! Piñaiḷutaurutin uvamni. Isummatiqaŋitchutin Agaayyutim isummataiñik, aglaan isummatiqaqtutin iñuich isummataatun.” 24 Jesus-ŋum nipliutiniġai maliġuaqtini, “Kisupayaam maligukkumiŋa suksraaqtaksraġigaa pisułłi, iqsriutilugu sanniġutani aasiiñ maligluŋa. 25 Atakkii kiapayaaq anniġiniaġumiuŋ iñuułłi tammaigisigaa, aglaan kiapayaaq tammaiyumiuŋ iñuułłi piqutigiluŋa piññakkisiruq iḷumun iñuułiġmik. 26 Iñuum piññaktaaġiłhiñaugaluaġaa suurapayaaŋa marruma nunam, aglaan tammautigisigaa iñuutchii. Sakuuŋuraġniałha sumun atuġumiñaitchuq! Tarra simmiutiksraitchaa iñuum iñuutchii. 27 Atakkii Iġñiŋa Iñuum aggiqsaġumaruq piqatigilugich isaġuliŋni quvianaŋagun aapami, tavraniasiiñ akiḷḷiġisigaa iñupayaaq savaaŋigun. 28 Iḷumun uqautigipsi, Iñuqaqtuq-samma makitaruanik uvani tuquniaŋitchuanik qiñiġaluaqnagu Iġñiŋa Iñuum aggiqpan umialgulugu.”
1 Itchaksrat uvlut aquatigun Jesus-ŋum aullautiniġai Peter-lu James-lu John-lu, aniqataa James-ŋum, kisiitñik qutchiksuamun iġġimun. 2 Tavrani qiñiqtitlugich Jesus atlaŋŋuġniqsuq sivuġaatni. Kiiñaŋa qaummaġiksiñiqsuq siqiñiqtun atnuġaaŋi qatiqsipḷutiŋ kirratchiatun. 3 Taatnaġmiutlu Moses suli Elijah sagviġñiqsuk uqaqatigiaqsipḷugu Jesus. 4 Peter-m nipliutiniġaa Jesus, “Ataniiq, nakuuniqsuq nayuutikapta uvani. Nappaitquguptigut nappaiñayaqtuŋa piŋasunik palapkaaksranik, atautchimik ilipnun, suli atautchimik Moses-mun, suli atautchimik Elijah-mun.” 5 Uqaqtitlugusuli qaumaruam nuviyam qulaŋiutiniġai aasiiñ nipi nipliqhuni nuviyamiñ, “Tavrataamna piqpagikkaġa Iġñiġa quyalimaaqtigillapiakkaġa, naalaġniyumagiksi.” 6 Maliġuaqtit tusaakamitruŋ nipi punniqsut nunamun iqsitchakhutiŋ. 7 Aglaan Jesus-ŋum utlakługich aksiŋñiġai aasiiñ nipliutiplugich, “Makititchi, suli iqsiŋaiġitchi.” 8 Aaġluqamiŋ maliġuaqtit qiñiŋiññiqsut iñuŋnik. Jesus inniqsuq kisimi. 9 Atqaaqsikamiŋ iġġimiñ Jesus-ŋum tilisiñiġai, “Uqaġniaqasi kisumun-unniiñ tamatkuniŋa qiñikkapsitñik Iġñiŋa Iñuum aŋitqił̣hanunaglaan tuqułiġmiñ.” 10 Maliġuaqtaiñ apiqsruġniġaat Jesus, “Suvaata aglaliqirit uqaqpat Elijah aggiqqaaqtuksraunipḷugu aggiŋaiñŋaan Christ?” 11 Jesus-ŋum kiuniġai, “Taapkua uqaqtut iḷumutuuruamik. Elijah aggiqqaaġniaqtuq Christ-miñ itqanaiyaġiaġlugu suapayaaq. 12 Aglaan uqautigipsi, Elijah aggianiktuq, aasiiñ iñuich nalurut kisuutilaaŋanik. Qanupayaaq aŋalatchukamitruŋ aŋalatkaat. Taatnatuntuuq Iġñiŋa Iñuum nagliksaaqtinniaqmigaat.” 13 Maliġuaqtaiñ kaŋiqsiḷġataġniġaat Jesus-ŋum uqałha John Paptaaqtitchirimik. 14 Jesus maliġuaqtiŋiḷu tikitmata iñugayaanun iñuum utlaŋniġaa sitquqhuni sivuġaanun 15 nipliqhuni, “Ataniiq, nagligillaŋniaġuŋ iġñiġa. Qiiqsruġuupluni nagliksaallapiaqtuq. Akulaiqł̣ugu puukaġaqtuq ikniġmunlu imiġmunlu. 16 Maliġuaqtipnuutigaluaġiga, aglaan iłuaqsiḷguiññiġaat.” 17 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Ukpiqqutaitchuasii ilipsitñi! Naagasuli killukuaqmiusi! Qanutunaglaan nayuutiniaqpik ilipsitñi? Qanutunaglaan igḷutuqtaksraġivisisuli? Uvuŋautisaqsiuŋ-ata nukatpiaġruk.” 18 Jesus suamasipḷuni tilisiñiqsuq irrusiqł̣uŋmik anitquplugu nukatpiaġruŋmiñ. Irruqsiqłuk anitman nukatpiaġruk iłuaqsiḷiġñiqsuq. 19 Maliġuaqtaiñ utlaŋniġaat Jesus kisipquqhutiŋ apiqsruqługu, “Suvaata irrusiqł̣uk anitlaitpisigu?” 20 Jesus-ŋum uqautiniġai, “Pisigiplugu ukpiqsriŋił̣iqsi. Uqautigipsi, Ukpiqsrisiqaġupsi mikitilaaŋatun mustard-ŋum nautchiaksrauraŋatun uqautiłhiñaugiksi una iġġiq, Nuuttin iñuŋa uvakŋa, aasiiñ nuunniaqtuq. Pił̣hiñaugisirusi supayaanik. 21 [Aglaan kisiagun agaayułikun uisauraałikunlu anitlagai taatnatchich irrusiqł̣uich. Atlam sum anitchumiñaitkai.]” 22 Atautchimukamiŋ Galilee-mi Jesus-ŋum uqautiniġai maliġuaqtini, “Iġñiŋa Iñuum aatchuutigikkauniaqtuq iñuŋnun; 23 iliŋisa tuqutkisigaat. Aglaan piŋayuatigun uvlut aŋipkakkauniaqtuq tuqutaułhaniñ.” Tavra maliġuaqtai ipiqtutchallapiaġniqsut. 24 Jesus maliġuaqtiŋiḷu tikitñamiŋ Capernaum-mun nalautchirut iñuŋnik katitchiraunik aatchuutinik agaayyuvikpaŋmun. Tamatkua Peter apiqsruġniġaat, “Umaa, iḷisautriksi akiḷiqsuġaġiva tax-sinik agaayyuvikpaŋmun?” 25 “Aa, akiḷiisuuruq,” Peter-m kiuniġaa. Aasii isiqman tupiġmun Jesus nipliqqaaġniqsuq ilaanun apiqsruqługu, “Simon, sumik isumavich? Kisuniñ umialiŋi nunam katitchiraġivat tax-sinik? Nunaqatmikniñ naagaqaa avakŋaqtaniñ?” 26 Peter-m kiuniġaa, “Atlaniñ.” Jesus nipliutiniġaa Peter, “Tavra, nunaqatit akiḷiqsuġniaŋiññiqsut tax-sinik. 27 Aglaan atniummativiaġivut iñuich. Aullaġutin niksigiaġiñ narvamun. Qanġaniñ sivullium aqaluum niksiksaqpich paqitkisirutin maniŋmik. Tigulugu taamna qaitchumagiñ iliŋitñun, aasii akiḷiutilunuk.”
1 Maliġuaqtaiñ utlakługu Jesus apiqsruġniġaat, “Kiña kamanaġniqsrauva Agaayyutim aŋaayuqautaani?” 2 Jesus-ŋum tuqłuġniġaa iḷiḷgauraq iŋmiñuquplugu, aasiiñ qikaqtitlugu akunġatnun maliġuaqtit 3 nipliqhuniasii, “Uqautigipsi, isummitqiŋisuaġupsi aasiiñ iḷiḷusi iḷiḷgauratun isiġumiñaitchusi Agaayyutim aŋaayuqautaanun. 4 Kiñapayaaq atchiksiruaq iŋmiñik atripḷugu taamna iḷiḷgauraq kamanaġniqsrauruq ukunakŋa Agaayyutim aŋaayuqautaani. 5 Suli kisum iñuum akuqtuġumiuŋ iḷiḷgauraq pisigiluŋa akuqtuġaaŋa. 6 “Aglaan kia iñuum killuqsaqtitpagu iḷaŋat makua ukpiqsrisiqaqtuat uvaŋnun iḷiḷgaatun nakuutlukkayaqtuq taamna quŋisiġmiutchiġḷugu uyaġakpaŋmik ipipkaqpan itiniqsraŋani taġium. 7 Qanutun tatamnaqtigivat nunam iñui killuqsaqusaaqtuat iñuŋnik. Taatnatchich killuqsaqusaaġutit atuumarut ataramik. Aglaan qanutun tatamnaqtigiva taamna iñuk ukpiġutaiqsitchiruaq iñuŋnik killuqsaqusaałiġmigun. 8 Argapsi naagaqaa isigapsi killuqsaqtitpasi, kipilugich igitchumagisi. Nakuutlukkayaqtuq isiġupsi iñuułiġmun argaiḷḷusi naagaqaa isigaiḷḷusi uumakŋa igḷuktun argaliŋmiñ naagaqaa isigaliŋmiñ igitauluniasiiñ isuitchuamun ikniġmun. 9 Suli iripsi killuqsaqtitpasi piiġḷugu igitchumagiksi. Nakuutluŋniaqtuq isiġupsi isuksraitchuamun iñuułiġmun atautchimik iriqaġusi uumakŋa malġuŋnik iriliŋmiñ igitauluniasiiñ anasiñŋuqsaġvium ikniŋanun. 10 “Qaunagititchi suuŋiḷḷaġiłiksraŋatniñ makua iḷiḷgaurat. Atakkii isaġuliŋich ataramik aapamnułhiñaurut qiḷaŋmi. 11 [Iġñiŋa Iñuum aggiqsuq anniqsuġiaqługu tammaqtuaq]. 12 Qanuq isummatiginayaġniqpisiuŋ iñuk piqaqtuaq tallimakipianik ipnaiñik aasiiñ atausiq tammaġuni? Pakkiaġumiñaiññiqpauŋ taamna atausiq tammaqtuaq? Uniññiaġai taapkua tallimakipiaġuutaiḷat ipnaich qimiġaamun. 13 Uqautigipsi, paqitkumiuŋ taamna atausiq ipnaiq quviatchautigitluŋniaġaa ukunakŋa tallimakipiaġuutaiḷaniñ tammaŋitchuaniñ. 14 Taatnatuntuuq aapapsi qiḷaŋmiittuam pisułiġiŋitkaa atausiġunniiñ iḷaŋat tamatkua ukpiqsriruat iḷiḷgauratun iḷipḷutiŋ tammaqulugu. 15 “Aniqatin killuqsaqpan akikŋaġutin uqautityaġuŋ killuqsautaanik kisiŋŋuġusik ilaalu ilviḷḷu. Naalaġnikpatin aniqatigiliutitqiŋñiaġiñ utitmun. 16 Aglaan naalaġnisuŋitpatin utlatqikkumagiñ piqasiġutin atautchimik naagaqaa malġuŋnik iññuŋnik. Taapkua iñuich iḷisimarautlaniaqtut uqaġipayaakkapkun aniqatiupnun. Atakkii pasikkutipayaaq inillakkaugisiruq malġukkun naagaqaa piŋasutigun iḷisimarauruatigun. 17 Naalaġnisuŋiḷgitpagich uqaġilugu ukpiqtuaŋuruanun; naalaġnisuŋitchuiñaqpan aasiiñ ukpiqtuaŋuruanikunniiñ irrutigisigiksi Jew-ŋuŋitchuatun naagasuli tax-siliqiritun. 18 Iḷumun uqautigipsi, Suapayaaq qiḷiqsruumakkaqsi maani nunami qiḷġutiqaqtuiñaġisiruq qiḷaŋmi; suli suapayaaq qiḷġutaikkaqsi maani nunami qiḷġutaiyakkaugisiruq qiḷaŋmi. 19 Uqautipsaaġipsi, Malġuugupsik maani nunami aasii aŋiġutilusik supayaakun apiqsruġupsik, aapaa qiḷaŋmi savaaġigisigaa ilipsitñun. 20 Atakkii nani malġuk naagaqaa piŋasut katikpata pisigiluŋa nayuutigisiruŋa iliŋitñi.” 21 Aasiiñ Peter-m utlakługu Jesus apiqsruġniġaa, “Ataniiq, qapsiñiaglaan natqigutiraksraġivigu aniqatiga akitñaġluŋa killuqsaqpan? Tallimat malġuŋniaglaan?” 22 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Tallimat malġułhiñauŋiḷaaŋnik aglaan piŋasukipiaq qulit tallimat malġuŋniaglaan. 23 Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan atriqaġisiruq umialiŋmik apiqsruqtuamik savaktimiñik qanutun iliŋitñun akiqsruutiqaqmagaaġmi. 24 Makpiġarriqisaanikman iñuk akiqsruummirigikkaŋa manikpauramik tikiutikkauniqsuq ilaanun. 25 Akiḷiiyumiñaiññiqman aŋaayuqaŋan tunirautquniġaa aġnaatlu suli qitunġauraŋi suli iluqaisa suurapayaaŋi aasiiñ akiḷiutigilugich niġġiuqsruutaiñun. 26 Savakti sitquqami sivuġaanun uqapsaaġniqsuq, ‘Ataniiq, utaqqiurallaŋŋa. Utiqtitchigisigikpiñ iluqaitñik.’ 27 Aŋaayuqaŋan iḷunŋutchautiplugu aullaqtinniġaa natqigutiplugich niġġiuqsruutai. 28 Aglaan savakti anikami tavrakŋa nalaunniġaa iḷaŋat savaqatmi niġġiuqsruummirigikkani qapsiuranik maniŋñik. Tiguniqłukamiuŋ qimitchiqsruaqsiñiġaa nipliutiplugu, ‘Niġġiuqsruutin utiqtirruŋ uvamnun.’ 29 Savaqataan purviginiġaa iŋiqsruaqługuasiiñ, ‘Utaqqiurallaŋŋa. Utiqtitchigisigikpiñ iluqaitñik.’ 30 Aglaan akiqsruġvigikkaŋa utaqqisuŋiññiqsuq. Aullautiłhiñaġniġaa isiqsiviŋmun aasiiñ isiqtaupkaqługu utiqtitchiñiałhanunaglaan niġġiuqsruutaanik. 31 Atlat savaktit qiñiqamitruŋ taamna atuumaruaq ipiqtutchallapiaġniqsut. Utlakługu aŋaayuqaqtiŋ uqautiniġaat iluqaitñik atuumaruanik. 32 Aŋaayuqaŋan savakti isiquniġaa nipliutiplugu, ‘Pigiitchuatiin savaktii! Natqigutigaluaġikpiñ niġġiuqsruutipnik uvamnun iŋiqsruaqapŋa. 33 Suvaata iḷunŋuksriñġiññiqpich savaqatiknik atriḷuŋa nagliksrił̣ł̣aptun ilipnik?’ 34 Tavra aŋaayuqaŋan qinnautiplugu tuyuġiniġaa isiqsirinun anasiñŋuqsaquplugu akiḷiiñiałhanunaglaan niġġiuqsruutipayaaŋiñik. 35 Taatnatuntuuq aapama qiḷaŋmi irrutiniaqmigaasi natqigutriŋitchupsi aniqatiupsitñik uummatipsitñiñ.”
1 Jesus uqaŋaiqami tamatkuniŋa aullaġniqsuq Galilee-miñ utlautipluni nunaaqqiuraŋiñun Judea-m akiani Jordan-ŋum. 2 Iñugiaktuat iñuich maliŋniġaat. Jesus-ŋum mamitinniġai atniġñaqtuat tavrani. 3 Iḷaŋisa Pharisee-ŋuruat utlaŋniġaat. Tavra uuktuaqsaqługu apiqsrulgiññiġaat, “Aŋutim avitpagu nuliani patchitchiġuni supayaanik, maliġutaksrakuaġnaqpa?” 4 Jesus-ŋum kiuniġai, “Agliqisimasuknaġiksi aullaġniipman Agaayyutim iñiqsił̣ha aŋutmiglu aġnamiglu. 5 Taatnaqhuni aŋutim unisaksraġigaa aapani suli aakani aasiiñ piqasiutiluni nuliaġmiñun, iluqatik-aasii atautchisun timinigutik. 6 Malġuuŋaiqsuk aglaan atausiŋŋuqtuk. Iñuum avitiŋiḷḷiuŋ tuvaaqatini Agaayyutim piqasiutipkaqmatik.” 7 Pharisee-ŋuruat apiqsruġniġaat, “Suvaatami Moses tillisiqaġniqpa aŋutmun agliutiqqaaġlugu aullaqtilluguasiiñ nuliani?” 8 Jesus-ŋum kiuniġai, “Moses-ŋum avititkaasi nuliapsitñiñ atakkii iḷisautitchiġiitpaitḷusi. Aglaan itniinġitkaluaqtuq aullaġniił̣haniñaglaan. 9 Uqautigipsi, Aġnaq tuniqsimauraqnaiñŋaan aŋutmiñun naagasuli aŋutim avitkumiuŋ, iḷaqatnitqiguniasii atlamik aġnamik. Taamna aŋun atlatuqtauruq.” 10 Maliġuaqtaiñ nipliutiniġaat, “Taatna inniaqpan akunġakni nuliaġiik nakuutluŋniaġniqsuq iḷaqatniŋitchuni.” 11 Aglaan Jesus kiuniġai, “Iñugiaktuat iñuich akuqtutlaitkisigaat taamna iḷisauttun. Kisimiŋaglaan tamatkua Agaayyutim qaitchikkaŋi akuqtutlagisigaat. 12 Atakkii aŋutiqaqtuq isuanunaglaan iḷaqatnikkummataitchuanik; suli aŋutiqaqmiuq iḷaqatnikkumiñaiyakkaŋitñik iñuich; atlatsuli, iḷaqatnikkummataitḷutiŋ atakkii savautisutlukkaat Agaayyun. Iñuum akuqtuġumiñaġumiuŋ taamna iḷisauttun akuqtuġliuŋ.” 13 Iñuich iḷiḷgaurat tikiutruġniġaich Jesus-mun argaŋi iḷiḷugich iḷiḷgauranun agaayyutitquplugich. Aglaan maliġuaqtit iñiqtiġniġaich tamatkua iñuich. 14 Jesus nipliġñiqsuq, “Iḷiḷgaurat uvamnuktitchigik. Avriaqutaunasi iliŋitñun atakkii Agaayyutim aŋaayuqautaa aŋmaruq iñuŋnun atriqaqtuanun iḷiḷgaanik.” 15 Iḷikamigich argaŋi agaayyutiqqaaqługich aullaġniqsuq. 16 Aŋun utlautiniqsuq Jesus-mun apiqsruqhuni, “Iḷisautrii, sunik nakuuruanik savagluŋa piqatlasiñayaqpik isuitchuamik iñuułiġmik?” 17 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Suvaata taiguutiqaqpiŋa nakuuruamik? Kisimi Agaayyun nakuuruaŋuruq. Aglaan iñuułiqaġukkuvich tupigiyumagitin tillisit.” 18 Nukatpiam apiqsruġniġaa, “Nalliŋich?” Jesus nipliġñiqsuq, “Iñuaġniaqnak, atlatuġniaqnak atlam iḷaqataanik, tigliŋniaqnak, sagluniaqnak iḷisimarauguvich. 19 Kamagilugik aapan aakanlu, piqpagilugu iñuuniaqatin iliptun iḷiḷugu.” 20 Nukatpiaq nipliġñiqsuq, “Tamatkua iluqaisa qaunagigitka nutaułłamniñaglaan. Sumik minitchivik?” 21 Jesus-ŋum uqautiniġaa, “Taŋŋiisukkuvich tillisipayaanik tunityakkich suurat pisin aasiiñ qaiḷḷugich maniich iḷaippauranun. Taatnaġuvich piññakkisirutin akisuruamik qiḷaŋmi. Taatnaanikkuvich maliŋŋa.” 22 Nukatpiam tusaakamiuŋ taamna ipiqtutchakhuni aullaġniqsuq atakkii sulliñaurauqaqhuni. 23 Jesus-ŋum nipliutiniġai maliġuaqtini, “Iḷumun uqautigipsi, Sakiqnallapiaġisiruq umialguruami iñuŋmi isiġniałiksraŋa Agaayyutim aŋaayuqautaanun. 24 Uqautipsaaġipsi, qaġanatluktuq pikukturuam isiłiksraŋa ‘Mitqutim Iraagun’ uumakŋa umialguruam isiłiksraŋaniñ Agaayyutim aŋaayuqautaanun.” 25 Maliġuaqtaiñ tusaakamitruŋ taamna quviġutchallapiaġniqsut nipliqhutiŋ, “Kiñami anniqsuġisiñiqpa?” 26 Jesus-ŋum takusaqługich nipliutiniġai, “Sua iñuich savaaġiyumiñaisaŋat Agaayyutim savaġitlapiaġataġaa.” 27 Peter-m kiuniġaa, “Supayaat unitkivut maligukhutin. Aasiiḷi sumik piññaŋniaqpisa?” 28 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Uqautigipsi, Iġñiŋa Iñuum aquvinŋanikpan aquppiutaqpaŋmiñun quvianaġmiñi suli supayaaq nutaaġuqpan, tavra ilipsi maliġuaqtuasii uvamnik, aquppigisipmiusi qulit malġuŋnun aquppiutaqpaŋnun atanniqsuġlugich kiŋuviaŋi qulit malġuk iġñiŋiñ Israel-ŋum. 29 Suli kiñaliqaa unitchiruaq kiŋuniġmiñiglu aniqatmiñiglu aapamiñik aakamiñiglu, iḷiḷgaaġmiñiglu naagaqaa nunamiñik pisigiluŋa akuqtuigisiruq akiḷiusianik tallimakipiaġuġlugu. Piññakkisiruq isuitchuamik iñuułiġmik. 30 Aglaan iñugiaktuat sivulliuruat pakma aqulliġuġisirut, suli iñugiaktuat aqulliuruat pakma sivulliġuġutiŋ.”
1 “Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan itkisiruq iñuktun nautchiiviqaqtuatun. Anipḷuni uvlaatchaurami savaktiksraqsiuġniqsuq nautchiiviŋmiñun. 2 Sivunniuqatigiqqaaqługich savaktiksrat akiḷiġisiñipḷugich uvlum akiksraŋanik savakpata nautchiiviŋmiñi tiliñiġai. 3 Quliŋuġutaiḷamun sassaq tikitman aullalgitñami qiñiġniġai atlat tunisiñiaġviŋñi qikaqtuat ittuaqsiñaqhutiŋ. 4 Nipliutiniġai, ‘Savviaġitchiḷi nautchiivimñun. Nalaunŋaruamik akiḷiġisigipsi.’ Savviaġniqsut. 5 Aullalgiññiqsuq uvluq qitiqquġuŋnaqman suli piŋasunun sassaq iḷipman, taanatunsuli savviaqtitchipḷuni. 6 Suli aullalgiññiqsuq tallimanun sassaq tikitchuŋnaqsipman, aasiiñ paqilgitñami atlanik qikaġaaqsiñaqtuanik apiqsruġniġai, ‘Suvaata qikaqtuaqsiñaqpisi taatna uvluvakpauraq ittuaqhusi?’ 7 Kiuniġaat, ‘Atakkii kia-unniiñ iñuum savaktiksraqtaaġiŋitḷuta.’ Uqautiniġai, ‘Aullaġitchiḷi savviaġusi nautchiivimñun.’ 8 Anaqaksraaqman nautchiiviqaqtuaq uqaġniqsuq savaktit aŋaayuqaŋatnun, ‘Tuqłuġlugich savaktaut akiḷikkich akiññaktaaŋitñik, aullaġniiḷugich aqulliuplutiŋ savviaqtauniñ sivulliġñunaglaan.’ 9 Aggiqmataasiiñ taapkua savaktiksraqtaaŋuruat tallimanun sassaq iḷipman, akiḷiqł̣ugich uvlum akiksraŋanik. 10 Taapkuali savaktiksraqtaaqqaaŋuruat aggiqamiŋ, isumaniqsut akikŋatluŋniaqhutiŋ. Aglaan atausiullaaplutiŋ akuqtuipmiñiqsut uvlum akiksraŋanik. 11 Taapkua akuqtuikamiŋ akiññaktaaġmiknik uqapiḷuaqsiñiqsut akikŋaqługu nunautilik 12 uqaqhutiŋ, ‘Tamatkua aqulliich savviaqtuat savaktut atautchił̣hiñami sassaġniġmi. Akiḷiġitin atunim uvaptiktun naagauvva igḷutuqługu uunaq savakhuta uvluqtutilaaŋatun.’ 13 Aglaan kiuniġaa iḷaŋat, ‘Iḷauramaaŋ, savvaqłuutiŋitkikpiñ ivayaġniaġutin. Sivunniuqatigiŋitpiŋa savagukhutin akiksraŋatun uvlum? 14 Tigulugu akiḷiusian aŋiḷaaġiñ. Qaitchisukkiga aŋun savviaqtuaq aqulliupluni ilipniktuaq akiḷiipmatun. 15 Nalaunŋaiññiqpik isumaptun aŋalatchikama pigikkamnik? Naagaqaa killuqsraqpich anniqsraitñama?’ 16 Taatnatuntuuq aqulliich sivulliġuutigisirut, suli sivulliich aqulliġuutilutiŋ. [Iñugiaktuat iñuich tuqłirakkaugaluaqtut, aglaan ikituurat piksraqtaaŋurut.]” 17 Jesus Jerusalem-mukhuni saniqpaktaaġutiniġai qulit malġuk maliġuaqtini uqautiplugich, 18 “Naalaġnisitchi, Jerusalem-muŋniaqtugut Iġñiŋa Iñuum aatchuutigikkauviksraŋanun qaukłiŋitñun agaayuliqsit suli aglaliqirinun. Iliŋisa tuqutaksraġuġniñiaġaat. 19 Qaitkisigaat Jew-ŋuŋitchuanun mitautigitqulugu ipiġaqtuġlugulu, suli kikiaktuutipkaġlugu sanniġutamun; aglaan aŋitqiksikkauniaqtuq piŋayuatigun uvlut.” 20 Aasiiñ Zebedee-m iġñakkiñ aakaŋak utlautiniqsuq Jesus-mun piqatigiplugik iġñaŋni. Sitquġviginiġaa sivuġaanun iŋiqługu pisitquplutiŋ. 21 Jesus-ŋum apiqsruġniġaa aġnaq, “Sumik pisukpich?” Aġnam kiuniġaa, “Tilikkik ukuak iġñakka aquppitḷasiḷugik ilipni, iḷaqataa taliqpiqñun suli iḷaqataa saumipñun atanniqsuiguvich aŋaayuqautipni.” 22 Jesus-aasiiñ nipliġñiqsuq, “Nalurusi sumik iŋiqsruqtilaapsitñik. Imiłhiñauvitku qallun imiqsaġumakkaġa [naagaqaa apqusaałhiñauvitku naŋinnaqtuaq apqusaagaksrautigikkaġa]?” Taapkuak iġñakkiñ kiuniġaak, “Imiłhiñaugikpuk.” 23 Jesus-ŋum nipliutiniġik, “Iḷumun imiġniaġaluaqtusik qallutmiñ imiġniakkamniñ. Aglaan piksraqtuksrauŋitchuŋa aquppiruksraŋnik taliqpimñi saumimñiḷu. Taapkuak innak iñuqaġniaqtuk aapaa itqanaiyautikkaŋiknun.” 24 Qulit tusaakamiŋ taavrumiŋa iłuagiŋiññiġaich taapkuak malġuk aniqatigiik. 25 Jesus-ŋum tuqłuġniġai maliġuaqtini uqautiplugich, “Iḷisimarusi aŋalatiŋich Jew-ŋuŋitchuat aŋalanniġlugaqtilaaŋatnik iñuŋitñik suli kamanaġniqsraŋisa naŋititchuuplugich. 26 Aglaan taatnaittuksraunġitchuq ilipsitñi. Kiñapayaaq kamanaġuktuaq akunnapsitñi ilipsitñun savaktiruksrauruq. 27 Suli kisupayaaq qaukłiusukkumi savaktaaġruguqtuksrauruq iluqapsitñun. 28 Taatnatun Iġñiŋa Iñuum aggiŋitchuq savautipkaġiaġuni, aglaan savautrityaqhuni suli qaitchaqtuqługu iñuułłi tasuġukługich iñugiaktuat iñuich.” 29 Jesus maliġuaqtiniḷu aullaaqsipmata Jericho-mun, iñugiallapiaqtuat maliŋniġaat. 30 Malġuk aŋutik ayauŋaruak aquppiñiqsuk saniġaatni tumitchiat. Tusaakamik Jesus apqusaaġnipḷugu kappaiŋaniqsuk, “Ataniiq, kiŋuviaŋa David-ŋum! Nagligillaŋniaqtiguk.” 31 Iñugayaat iñiqtiġniġaich nipaisaaquplugik, aglaan nipitutluuraqhutik kappaiŋaniqsuk, “Ataniiq, kiŋuviaŋa David-ŋum! Nagligillaŋniaqtiguk.” 32 Jesus nutqaqhuni tuqłuġniġik, aasiiñ apiqsruqługik, “Sutquvisik uvamnun?” 33 Kiuniġaak, “Ataniiq, qiñitlasisuktuguk.” 34 Jesus iḷunŋutchaŋniqsuq taapkuŋniŋa. Aksiŋñiġik iriŋik. Tavrauvaa qiñitlasiñiqsuk, aasiiñ malikługu Jesus.
1 Aasiiñ qallikamiŋ Jerusalem-mun tikiññiqsut Bethphage-mun, iġġiġnun atiqaqtuamun Olives-mik. Tavrakŋa Jesus-ŋum tiliñiġik malġuk maliġuaqtiŋni, 2 uqautiplugik, “Aullaġutik nunaaqqiuramun sivunnaptikniittuamun. Amaniaŋani paqitkisigiksik pituqaqtuaq natmaksiġvik nuġġaŋalu. Pituiġḷugik uvuŋautiyumagitik uvamnun. 3 Kia iñuum qanuqpatik uqautiyumagiktik atanġuruamun inuġiniḷugik. Taavruma tavrauvaa aullaqtinniaġik.” 4 Iluqaan atuumaniqsuq taŋŋiqsaqługu sivuniksriqirim uqautigikkaŋa itnaqhuni, 5 “Uqautisigik iñuŋi Zion-ŋum, Ataŋii, umialiksi aggiqsuq ilipsitñun. Piisaaŋitchuq usiaqsiqsuq natmaksiġviŋmi, nuġġaŋaniunniiñ natmaksiġvium.” 6 Maliġuaqtik aullaġniqsuk tuvraqługu Jesus-ŋum uqauttutaa iŋmiknun. 7 Taapkuak aggiutiniġaak natmaksiġvik nuġġaŋalu Jesus-mun. Iḷiñiġaich atnuġaatik natmaksiġviŋmun aasii Jesus aquvitluni taapkuŋnuŋa. 8 Iñugiallapiaqtuat iñuich siaminniġaich atnuġaatiŋ tumitchianun. Atlatli kipriñiqsut akiqqunik napaaqtuniñ siapsiutiplugich tumitchianun. 9 Iñugayaat pisuktuat sivuagun Jesus-ŋum suli tamatkualu maliktuat niprualaniqsut, “Hosanna. Nanġaġlakput iġñiŋa David-ŋum. Uvvatuq Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ tikitchuaq piqusiqhuni Ataniġmik. 10 Tavra Jesus isiqman Jerusalem-mun iñupayaaŋi nunaaqqim aġayaullaŋniqsut, aasiiñ iñuich apiqsruqtuġniqsut, “Kiña una?” 11 Tamatkua iñugayaat kiuniġaich, “Taamna tavra Jesus-ŋuruq, sivuniksriqiri Nazareth-miñ Galilee-mi.” 12 Jesus-ŋum isiqami agaayyuvikpaŋmun anittaġniġai iluqaisa tauqsiqsuktuat suli tunisiullaqtuat tavrani, suli ulġutaqługich tiivlut maniŋñik simmiqsuġviŋich aquppiutaŋitḷu tamatkua tunisiullaqtuat tiŋmiaġruuranik. 13 Jesus-ŋum uqautiniġai tamatkua, “Aglausimaruq Agaayyutim makpiġaaŋiñi, Tupiġa taggisiqaġniaqtuq agaayyutyaġviŋmik, aglaan iriqtuġvigiliutipkaġiksi tigliŋniaqtinun.” 14 Tavrani agaayyuvikpaŋmi ayauŋaruat suli pisutlaitchuat Jesus-muŋniqsut, aasiiñ Jesus mamititlugich. 15 Qaukłiŋich agaayuliqsit aglaliqiritlu uumitchaŋniqsut qiñiqamitruŋ Jesus savaaqaqtuaq quviqnaqtuanik suli iḷiḷgaat niprualaruat agaayyuvikpaŋmi nipliqhutiŋ, “Nanġaġlakput iġñiŋa David-ŋum.” 16 Tamatkuali nipliutiniġaat Jesus, “Tusaavigich makua sumik uqaqtilaaŋat?” Jesus-ŋum kiuniġai, “Ii, agliqisimasuknaġiksi uqałiq uqaqsimaruaq, ‘Aniqammiurat iḷiḷgauratlu nanġaipkaġniġitin quyyatillautamik’?” 17 Jesus-ŋum uniññiġai. Aullaġniqsuq nunaaqqiqpaŋmiñ siñiktaqhuni Bethany-mi. 18 Uvlaaġuqman Jesus utillaġmi nunaaqqiqpaŋmun niġisuliġñiqsuq. 19 Qiñiqamiuŋ fig napaaqtua apqutmi utlaŋniġaa aglaan paqitchiŋitḷuni fig-nik, tamarra milukataigaluaq. Jesus-ŋum nipliutiniġaa napaaqtuq, “Tavrakŋaniñaglaan asianik nauritqiŋñiaqnak.” Taamna napaaqtuq pannaqłuktiġniġaa. 20 Maliġuaqtaiñ qiñiqamitruŋ taamna quviġutchakhutiŋ uqaġniqsut, “Qanuqhuni manna fig napaaqtua paniqtiqpauŋ?” 21 Jesus-ŋum kiuniġai, “Uqautigipsi, Ukpiqsrisiqaġupsi arguaqtusuŋaqasi pitḷanayaqtusi savaaġikkaptun taavrumiŋa fig napaaqtuanik, aglaantuuq nipliġupsiunniiñ uumuŋa iġġimun, ‘Nuutittin igitaulutin taġiumun’ taatnallapiaq atuumanayaqtuq. 22 Ukpiqsrił̣ikun apiqsruġupsi supayaamik akuqtuigisirusi agaayułikun.” 23 Jesus Jerusalem-mun tikiñŋanikman isiġniqsuq agaayyuvikpaŋmun. Qaukłiŋisa agaayuliqsit sivulliuqtiġruatlu utlaŋniġaat Jesus iḷisautripkaqługu aasii nipliutiplugu, “Kisum aŋalatchił̣hagun savaaġivigich tamatkua? Kia saŋŋiksritpatin taatnatun?” 24 Jesus-ŋum kiuniġai, “Uvaŋaptuuq apiqsruġniaġipsi atautchił̣hiñamik. Kiugupsitŋa uqautigisipmigipsi nakiñ aŋalatchił̣iqaqłuŋa savaaġitilaaŋatnik tamatkua. 25 Kia saŋŋiksritpauŋ John paptaaqtitchiquplugu, Agaayyutim naagaqaa iñuich?” Uqaqtuyaaġniqsut iŋmiknun, “Uqaġupta agaayyutmiqsauniḷugu Jesus-ŋum uqautiniaġaatigut, ‘Suvaatami ukpiġiŋitpisiuŋ John?’ 26 Aglaan uqaġupta iñukmiqnisauniḷugu, iłuiġutchaktinniaġivut iñuich atakkii iñupayaat nalupqigiŋitkaat John sivuniksriqirautilaaŋa.” 27 Aasiiḷi kiuniġaat Jesus, “Nalurugut.” Tavra nipliutiniġai, “Uqautiyumiñaitmigipsi sumiñ aŋalatchisiqaqłuŋa savaaqaqtilaamnik tamatkuniŋa. 28 “Qanuq isummatigiviuŋli aŋun iġñiqaqtuaq malġuŋnik? Utlaŋniġaa aŋayukłiq nipliutiplugu, ‘Iġñiiŋ savviaġiñ nautchiivimñun ugluvak.’ 29 Taavruma kiuniġaa, ‘Savviaġumiñaitchuŋa,’ aglaan aquagun nunuuraniqsuq aullaqhuniasii. 30 Aapaŋak utlautilgiññiqsuq iḷaqataanun iġñiġmi uqautiplugu sivuanisun. Taavruma kiuniġaa, ‘Savviaġisiruŋa,’ aglaan aullaŋiññiqsuq. 31 Nalliak taapkuak iġñakkiñ tupiginiqpatku aaparik?” Kiuniġaat, “Taavruma sivullium.” Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Nipliutigipsi, tax-siliqirit suli akiisut iñugiliutiniaġai Agaayyutim aŋaayuqautmiñi sivupsitñiñ. 32 John aggiġaluaqtuq ilipsitñun iḷisautityaqhusi nalaunŋaruakun iñuuniaġviksrakun, aglaan ukpiġiŋitkiksi John. Aglaan tax-siliqirit akiisutlu ukpiġigaat. Aasiiḷi qiñiqapsigik nunuuraŋitchusi aquvatigun ukpiġilugu. 33 “Naalaġniḷḷagitchi atlamik atrikusautmik, Iñuqaġniqsuq nunaqaqtuamik. Nautchirriġviḷiuġniqsuq, sapukutchiqł̣ugu avataagun, nivakhuni misuġuliuġviksramik, nappaipḷuni nasiqsruġviŋmik, tavraasiiñ atukkirrutigiplugu nautchirriqirinun. Taatnaanikami aullaġniqsuq uŋasiksuamun nunamun. 34 Tavra qallipman pukugviksraq asianik tuyuġiniġai savaktini nautchirriqirinun aitquplugich piññaktaaksrautni iliŋitñiñ. 35 Aglaan nautchirriqirit tiguniġaich savaktai, aasiiñ anaumikł̣ugu atausiq, suli tuqutlugu iḷaŋat, atlasuli miḷuqtuqługu uyaġaŋnik. 36 Tuyuqalgiññiqsuq atlanik savaktinik, iñugiatluktuanik sivulliġñiñ. Aglaan savvaġlulgiññiġaich taatnatun. 37 Aqulliqpiaŋuplugu tuyuġniqsuq iġñiġmiñik iliŋitñun uqaqhuni, ‘Taluġiniaġaat iġñiġa.’ 38 Aglaan nautchirriqirit qiñiqamitruŋ iġñiq uqaġniqsut iŋmiknun, ‘Tamarra paitchaktaaksralik, ki tuqullakput piññaktaaġilugu-asii paitchaktaaksrautaa.’ 39 Tiguplugu aninniġaat asialiviŋmiñ tuqutluguasiiñ. 40 Taatnamik, iñua asirrivium aggiġumi qanuġniaqpagich tamatkua nautchirriqirit?” 41 Kiuniġaat, “Taapkua iñukłuich naŋitillugich tuqunniaġai, aasiiñ atukkirrutigilugu asialivik atlanun nautchirriqirinun aatchuġumiñaqtuanun iŋmiñun asianik pivik tikitpan.” 42 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Agliqisimasuknaġiksi Agaayyutim uqałha, ‘Uyaġak tuppirit ayakkaŋat, taamna uyaġak piitchuiḷḷapiaġaqtuq tuppirauni. Taamna atanġum savaaġigaa suli quviqnaqtuaŋunasugigikput.’ 43 Taatnamik uqautigipsi, Iñuginġiġisigai Agaayyutim aŋaayuqautaa, uvakŋaniñaglaan Agaayyun aŋalatchiñiaqtuq iñuŋnik tupiksriruanik pisułiġmiñik. 44 Aasiiñ kisupayaaq puukaqtuaq taavrumuŋa uyaġaŋmun siqumitauniaqtuq, aglaansuli taavruma uyaġaum kattaqitñikkumi iñuŋmik kanuġġiñiaġaa.” 45 Qaukłiŋich agaayuliqsit suli Pharisee-ŋuruat tusaakamisigik Jesus atrikusautiŋi iḷisimaniqsut Jesus-mun uqautigitilaaġmiknik. 46 Tigusukkaluaġniġaat, aglaan iqsiñiqsut iñugayaanik atakkii iñuich ukpiqhutiŋ Jesus sivuniksriqiraunipḷugu.
1 Taimma uqaaqtuagaqsiḷgiññiqsuq atrikusautitigun uqaqhuni, 2 “Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan atriqaġisiruq umialiŋmik itqanaiyairuamik niġiqpagviksramik iġñi iḷaqatnigviksrautaani. 3 Tiliñiġai savaktini tuqłuġiaquplugich tamatkua aiyugaaqtauruat niġiqpagviksramun, aglaan aggiġuŋiññiqsut. 4 Umialik tiliritqiḷgiññiqsuq atlanik savaktimiñik uqaqhuni, ‘Uqautiyumagisi tamatkua aiyugaaqtauruat, Itqanaiŋanikkiga nullautchiġviksraġa. Tuqutchianiktuŋa uqsraqsaŋitñik tuttuqpałuŋma nuġġaġmalu. Suapayaaq itqanaiqsuq. Aggiġusi niġiqpagiaġitchi katchuutiniaqtuaŋnun.’ 5 Tamatkua aiyugaaqtauruat suliqutigiŋiññiġaich aglaan aullałhiñaġniqsut, iḷaŋat savviaqhuni nautchiiviŋmiñun suli atla tauqsiġñiaġviŋmiñun. 6 Iḷaŋisa tiguniqłuŋniġaich savaktit anaumikł̣ugich suli tuqutqataqługich. 7 Umialgum tusaakamiuŋ taamna uumitchaŋniqsuq. Tuyuġiniġai aŋuyyiuqtini tuqutchaqtuaquplugich tamatkua iñuaqtuqtuat suli ikipkaġlugu nunaaqqiŋat. 8 Tavra nipliutiniġai savaktini, ‘Iḷaqatnigviksraun itqanaitkaluaqtuq aglaan taipkua aiyugaaqtaugaluaqtuat nalliummatiŋitchut. 9 Aullaġusi tumitchiat kaŋiġaluŋitñun aiyugaaqłiġiaġitchi kisupayaanik qiñikkapsitñik aggiqulugich katchuutiniaqtuak niġipkaiviksrautaaknun.’ 10 Savaktit aullaġniqsut tumitchianun aasiiñ katitchiaqsipḷutiŋ iñuŋnik atisipḷugich nakuuruatlu pigiitchuatlu. Iḷaqatnigviksraunaasiiñ immiġñiqsuq paqitapayaaġmiknik. 11 Aglaan umialik isiqami qiñiġiaqługich tuyuġmiaksraqtaaŋuruat, qiñiġniġaa iñuk tavrani atnuġaaqtummaaŋitchuaq piqutigilugu iḷaqatniŋniaqtuaq. 12 Umialgum nipliutiniġaa taamna iñuk, ‘Iḷauraamaaŋ, qanuqhutin isiqpich niġiqpagvianun atnuġaaqtusuŋaqnak nalaunŋaruanik?’ Taamna iñuk nipiksraiññiqsuq. 13 Umialgum uqautiniġai savaktini, ‘Qiḷiqsigik argaiḷḷu isigaiḷḷu igillugu aasii taaġniqsrallapiamun. Tavrani itkisiruq qiałiq suli tiraalatchił̣iq kigutinik.’ ” 14 Tavrani Jesus niplipsaaġniqsuq, “Iñugiaktuat iñuich aiyugaakkaugaluaqtut, aglaan ikituurat piksraqtaaŋurut.” 15 Pharisee-ŋuruat sivunniugaqsiñiqsut pitchaġukługu Jesus uqałhigun. 16 Tuyuqaġniqsut maliġuaqtimiknik ilaanun, piqasiqł̣ugich Herod-kuaqtuanik uqaqhutiŋ, “Iḷisautrii, iḷisimarugut nalaunŋaruaŋutilaaqnik. Iḷisautrirutin Agaayyutim iñuuniaġvigitqukkaŋanik iḷumutuuruakun sugisuŋaqnagu qanuq iñuich isummatiqaqtilaaŋat, aasiiñ sugiŋitmigiñ iñuum suurautilaaŋa. 17 Uqautitigut sumik isummatilaaqnik taavrumuuna, Maliġutaksrakuaġnaqpa akiḷiiruni tax-sinik Caesar-mun naaga nalaunŋaitpa?” 18 Aglaan Jesus iḷisimaplugu sivunniuġutaat pigiiḷiqiłikun nipliġñiqsuq, “Ukpiŋŋuaqtisii! Suvaata uuktuaqpisitŋa? 19 Qiñiqtillaksitŋa maniŋmik akiḷiqsuutauruamik tax-sinun!” Qaitchiñiqsut maniŋmik. 20 Jesus-ŋum apiqsruġniġai, “Kia-una agliutraŋa maniŋmi? Kiasuli aglaŋa?” 21 Kiuniġaat, “Caesar-m.” Aasiiñ Jesus-ŋum uqautiniġai, “Akiḷḷiutigilugu Caesar-mun Caesar-m pigikkaŋa, suli Agaayyutmun pigikkaŋa Agaayyutim.” 22 Tusaakamitruŋ Jesus-ŋum uqaġikkaŋa quviġusuŋniqsut unitḷuguasiiñ. 23 Taavrumani uvlumi Sadducee-ŋuruat, tamatkua uqaġuuruat tuquruat aŋitqitḷaiññipḷugich, utlautiniqsut Jesus-mun apiqsruġukługu, 24 “Iḷisautrii, Moses-ŋum uqautigaatigut itnaqhuni, Aŋun iḷaqatiqaqtuaq tuqukpan qitunġigaluaqani, taavruma aŋutim aniqataan iḷaqatniktaaġiraksraġiniġaa uiḷgaġnaaq qitunġisiḷugu aŋutmik iḷisimanaġuniasiiñ tuquruam qitunġaġitilaaŋanik. 25 Samma maani ittut tallimat malġuktun aniqatigiich akunnaptikni: aŋayukłiq nuliaqtuaq tuqupluni qitunġaitḷuni, unitḷugu nuliani aniqatmiñun. 26 Tugliasuli aniqataa taatnatun tuqupluni piŋayuaglu, kiisaimma iluqatiŋ aniqatigiich tuquvut. 27 Aqulliupluniasiiñ aġnaq tuqupmiñiqsuq. 28 Taapkua tallimat malġuuruat aŋutit nuliaqtuat iluqatiŋ taavrumiŋa aġnamik, nalliata nuliaġigisiñiqpauŋ taamna aŋitqigviŋmi?” 29 Jesus-ŋum kiuniġai, “Qanutun killukuaqtigivisi! Nalugisi Agaayyutim uqałhich ilaanlu saŋŋia. 30 Iñuich aŋitqigumiŋ tuqumiñ iḷaqatniktuġumiñaitchut naagaqaa iḷaqatniktitakkauyumiñaitchut. Aglaan itkisirut isaġuliktitun qiḷaŋmiittuatun. 31 Agliqisimasuknaġiksi Agaayyutim uqauttutaa ilipsitñun aŋitqił̣ikun tuqułiġmiñ. 32 ‘Agaayyutigigaatŋa Abraham-lu Isaac-ŋumlu Jacob-ŋumlu.’ Agaayyutigiŋitkaat tuquŋaruat aglaan iñuuruat.” 33 Iñugayaat tusaakamitruŋ Jesus-ŋum iḷisauttutaa quviġusuŋniqsut. 34 Pharisee-ŋuruat katimaniqsut tusaakamiŋ Jesus-mun nipaiqsiñipḷugich Sadducee-ŋuruat. 35 Iḷaŋata iḷisautriŋuruam maliġutaksranik apiqsruġniġaa Jesus uuktuaġukługu, 36 “Iḷisautrii, nalliat tillisit kamanaġniqsrauva maliġutaksrani?” 37 Jesus-ŋum kiuniġaa, “ ‘Piqpagiyumagiñ ataniq agaayyutigikkan iluqaaniñ uummatipniñ, iluqaaniñ iñuutchipñiñ, suli iluqaaniñ isummatipniñ.’ 38 Taamna tavra sivulliq suli kamanaġniqsraq tilliñ. 39 Suli tuglia taanatun itmiuq, ‘Piqpagilugu iñuuniaqatin iḷiḷugu iliptun.’ 40 Maliġutaksrapayaaq suli sivuniksriqirit iḷisauttutigikkaŋich tunŋaviqaqtut taapkuŋnuŋa malġuŋnun tillisiŋñun.” 41 Pharisee-ŋuruat katimapkaqługich Jesus-ŋum apiqsruġniġai, 42 “Qanuq isummatigivisiuŋ Christ, anniqsuqti akiqsruutauruaq? Kia kiŋuniaġivauŋ?” Kiuniġaat, “David-ŋum.” 43 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Qanuqhunimi David-ŋum, uqaqhuni Irrutchikun, taiguutiqaġniqpauŋ ataniġmik? Atakkii uqaġniġuguuq, 44 ‘Ataniq uqaqtuq Atanimnun: Aquvittin kamagitchiuviksrapnun uvaŋnun akiiḷiñiałhatnunaglaan uumigiritin.’ 45 David-ŋum iŋmiñik taiguutiqaqpagu Ataniġmik, qanuġmi Anniqsuqti David-ŋum kiŋuviaġitlaniqpauŋ?” 46 Nalliataunniiñ Pharisee-ŋuruat kiulguiññiġaich Jesus-ŋum apiqsruutai. Tavrakŋaniñaglaan uvlumiñ kia-unniiñ apiqsruqtaġuŋaiġñiġaat Jesus.
1 Taatnaanikman Jesus uqaġniqsuq iñugayaanun maliġuaqtimiñunlu, itnaqhuni, 2 “Aglaliqirit Pharisee-ŋuruatlu maliġutaksriuqtut Moses-tun iŋiḷġaanimma. 3 Taatnamik tupigiraksraġigisi atuġlugiḷḷu supayaanik uqautikpasi tuvrasuŋaqnagich qanuq pisuutilaaŋat. Atakkii atuummitḷaitchaat sumik uqaqqaaqhutiŋ. 4 Natmiqsuiraqtut iñuŋnun uqumaiḷanik. Aasiisuli ikayuġummataitkaich akiyautisuglugich. 5 Savaapayaaqtiŋ iñiqtaġiraġigaat qiñiqqusaałhiñaġutiŋ iñuŋnun. Agliḷaaqtaġniġaich puukataurat qauġmikniḷu taliġmikniḷu imaqaqtuat uqałiġnik suli atnuġaaġmiŋ niviŋalukkataŋich takłiḷaaqługich. 6 Iniqallatuniqsut qaukłiŋich aquppiutaŋitñik niġiqpakmata, suli Jew-ŋuruat katraġviŋitñi aquppiḷḷatuplutiŋ qaukłiuruam inaani, 7 suli tumitchiani paġlatqutuplutiŋ suli iñuŋnun tuqłiraqusuuplutiŋ iḷisautriñik. 8 Aglaan taiguutiqaġumiñaitchusi iḷisautriñik, atakkii atautchił̣hiñamik iḷisautriqaqhusi aasiiñ iluqasi aniqatigiiksusi. 9 Taiguġniaqasiuŋsuli kiñapayaaq maani nunami aapapsitñik, atakkii atautchił̣hiñamik aapaqaqtusi qiḷaŋmiittuamik. 10 Naagaqaa taiguqasiuŋ kiñapayaaq sivulliuqtinik atakkii atautchił̣hiñamik sivulliuqtiqaqtusri, taamna Christ-ŋuruq, anniqsuqti akiqsruutauruaq. 11 Iñuk kamanaġniqsrauruaq akunnapsitñi savaktigiyumagiksi. 12 Suli kiñapayaaq kamanaġasugiruaq iŋmiñik atchiksipkakkaugisiruq. Kiñapayaaq atchiksiruaq iŋmiñik kamanaqsipkakkaugisiruq. 13 “Nakłiuŋ, aglaliqirisiiḷu Pharisee-ŋuruasiiḷu, ukpiŋŋuaqtisii! Kaŋiqsitḷaitkiksi Agaayyutim uqałha uqqiraqtaalu suli iḷisautriŋitḷugich. Atriqaqtusi iñuŋnik aŋmautiqaqtuanik Agaayyutim aŋaayuqautanun aglaan aŋmaŋitḷugu. Isiŋitchusi sulipsuuq isiqtaiḷigisi tamatkua isiġniuraqtuat. 14 [Nakłiuŋ, aglaliqirisiiḷu Pharisee-ŋuruasiiḷu, ukpiŋŋuaqtisii! Ivayaqtuipḷusi tupiŋitñik sulliñauraŋitñiglu uiḷgaġnaat, aasiiñ taimma qiñiqtinniagaqsipḷusi takiruamik agaayuplusi, taamna pisigilugu anasiñŋuqsaqsiułiksraqsi pigiitḷuŋniaqtuq.] 15 Nakłiuŋ, aglaliqirisiiḷu Pharisee-ŋuruasiiḷu, ukpiŋŋuaqtisii! Kukiḷuktusi taġiukunlu nunakunlu atautchimikunniiñ maliġuaqtinigukhusi. Aasiiñ maliġuaqtiksraqtaaġianikapsiuŋ anasiñŋuqsaġviŋmutlasiraġigiksi pigiiḷitḷukługu ilipsitñiñ. 16 Nakłiuŋ, ayauŋaplusi sivulliuqtauruasii! Uqaqtusi, ‘Kiñapayaaq akiqsruqami agaayyuvikpakun taamna suuŋitchuq, aglaan kiñapayaaq akiqsruqami kaviqsaakun manikun agaayyuvikpakun, tavra akiqsruutiniktuq!’ 17 Ayauŋaplusi isumalguitchuasii! Nalliak ukuak pitḷuktuaŋuva—kaviqsaaq manik naaga agaayyuvikpak ipqiqsitchipkairuaq kaviqsaamik maniŋmik? 18 Uqaqtusisuli kiña iñuk akiqsruqami tuniḷḷaqtuġvikun taamna suuŋitñipḷugu, aglaan akiqsruqami aatchuutauruakun tuniḷḷaqtuġviŋmi akiqsruutiniktuq. 19 Ayauŋaruasii! Nalliak ukuak pitḷuktuaŋuva aatchuun naaga tuniḷḷaqtuġvik ipqiqsitchipkairuaq aatchuutmik? 20 Taatnamik iñuum tuniḷḷaqtuġvikun akiqsruqami taputiraġigai aatchuutit tuniḷḷaqtuġviŋmiittuat. 21 Iñuk akiqsruqami agaayyuvikpakun, taputipmiraġigaa Agaayyun ittuaq tavrani. 22 Iñuk pakivrumuuna akiqsruqtaqami taputipmiraġigaa Agaayyutim aquppiutaŋa taamnalu aquppiruaq tavrani. 23 Nakłiuŋ, aglaliqirisiiḷu Pharisee-ŋuruasiiḷu, ukpiŋŋuaqtisii! Qulikuraqtusi avuuġutipsitñik—mint, dill suli cummin-nik; aglaan minitlugich qulliupiaqtuat iḷisauttutit maliġutaksrani: nalaunŋaruałiq, nagliktaq suli ukpiqsrił̣iq—taapkua atuumaraksraġaluasi minitchiraġasuŋaqasiaglaan sivulliġñik. 24 Ayauŋaplusi sivulliuqtisii, milugiatchiat piiġñiaġaġigisi qallutipsitñiñ salummautituqługich, aglaan iiḷġataqtiġaġigiksi pikukturuaq natmaksiġvik. 25 Nakłiuŋ, aglaliqirisiiḷu Pharisee-ŋuruasiiḷu, ukpiŋŋuaqtisii! Salumapkairusi qaałhiñaŋitñik qallutipsi suli puggutapsi, aglaan iḷuŋich immaukkaqhutiŋ ivayaqtułiġmik suli killiqiłiġmik. 26 Pharisee-ŋuruasii, qanutun qiñitlaisigivisi! Salummaqqaaqsigik iḷuaŋnik qallutimlu puggutamlu, qaaŋigli salumayumauk. 27 Nakłiuŋ, aglaliqirisiiḷu Pharisee-ŋuruasiiḷu, ukpiŋŋuaqtisii! Ittusi qiñiyunaqtuatun iḷuvġich siḷataatitun, aglaan iḷuŋich immaukkaqhutiŋ tuquŋaruat iñuich sauniŋitñik suli qaayuġnapayaaqtuanik. 28 Taatnallapiaq qaałhiñapsigun sagviaqtuġaqtusi iñuŋnun nalaunŋaruatun iḷipḷusi, aglaan iḷupsitñi immaukkaqtusi ukpiŋŋuaġutinik pigiiḷiqiłiġniglu. 29 “Nakłiuŋ, aglaliqirisiiḷu Pharisee-ŋuruasiiḷu, ukpiŋŋuaqtisii! Qiñiyunaqsaġisi iḷuviŋich sivuniksriqirit suli nalaunŋaruat iñuich. 30 Uqaqtusisuli, ‘Iñuuniaqsimagupta iŋiḷġaan taimani aapaavut iñuuniaqmata, piqasiqsuutinayaitchugut iliŋitñi iñuaqtuqmata sivuniksriqirinik.’ 31 Taatna uqaqapsi ilipsitñik iḷisimarauniqsusi kiŋuviaġitilaapsitñik tuqutchiraunun sivuniksriqirinik. 32 Ki naatchiuŋ sivulliapsi aullaġniikkaŋat. 33 Ilipsi qitunġaŋich tuqunaqaqtuat nimiġiat! Qanuġlugu naŋaqniaqpisiuŋ anasiñŋuqsaġviŋmuktitauviksraqsi? 34 Taatnamik tuyuġisiruŋa sivuniksriqirinik ilipsitñun puqiksaaniglu iñuŋnik aglaliqiriniglu—iḷaŋich tuqutkisigisi, suli iḷaŋich kikiaktuutilugich, atlatsuli ipiġaqtuġlugich katraġvipsitñi suli qimaaratchiḷugich nunaaqqimiñ atlanun nunaaqqiñun. 35 Taamna pisigiplugu anasiñŋuqsaqsiułiksraqsi tikiññiaqtuq ilipsitñun maqitchipkaił̣ł̣apsigun auŋatnik nalaunŋaruat iñuich mauŋa nunamun, aullaġniiḷugu iñuaqtułhaniñ Abel-ŋum iñuaqtułhanunaglaan Zechariah-m iġñiŋan Barachiah-m, iñuaqtapsi akunġakni agaayyuvikpaumlu tuniḷḷaqtuġviumlu. 36 Uqautigipsi iḷumutuuruamik, iluqani tamanna anasiñŋuqsautiksraq tikiumagisiruq makunuŋa iñuŋnun pakmapak iñuuruanun. 37 “Annaatuk, Jerusalem-miusii! Tuqutchuuruasii sivuniksriqirinik miḷuqtuiruasiiḷu uyaġaŋnik tamatkuniŋa tuyuurauruanik ilipsitñun! Akulaiqł̣ugu katitchummiuġaluaġaġigitka iñugikkasi, atriḷugu aqargiqpak piyaqquqtaiḷitñiktuatun paiyaaġmiñik ataaknun isaqquŋmi. 38 Ataŋii, tupiqsi suksraakkaullapiaġniaqtuq suuŋiḷḷaġuġlugu. 39 Taatnaqłuŋa uqautigipsi, qiñitqikkumiñaitkipsitŋa nipliġñiałłapsitñunaglaan, ‘Uvvatuq Agaayyutim piḷiutigiliuŋ taamna tikitchuaq atqagun atanġum.’ ”
1 Jesus unitkaqsipmagu agaayyuvikpak maliġuaqtaiñ upyauġniġaat iniŋitñik agaayyuvikpaum. 2 Jesus-ŋum apiqsruġniġai, “Iluqaisa makua tupqich qiñiŋitpisigich? Uqautigipsi, Kisiŋŋuqtaqaġumiñaitchuqunniiñ uyaġaŋmik qalliani atlam ulġusimaitchuamik.” 3 Jesus aquppipkaqtitlugu iġġimi taggisiqaqtuamik Olives-mik maliġuaqtaiñ utlaŋniġaat kisipkuqhutiŋ apiqsruqługu, “Uqautitigut uumiŋa. Qakugun tamanna atuummiñiaqpa? Sukun iḷitchuqqutigun iḷitchuġigisivisa aggiyasiguvich suli nuna isukłiyasikpan?” 4 Jesus-ŋum kiuniġai, “Qaunatqiaġigitchi iñuiḷḷi kinniŋitchumagaasi. 5 Atakkii iñugiaktuat iñuich aggiġisirut uqaġutiŋ, ‘Christ-ŋuruŋa,’ aasiiñ kinnitñigutiŋ iñugiaktuanik iñuŋnik. 6 Tusaagisirusi aŋuyaktuanik qanittuamiñ uŋasiksuamiñḷu. Iqsiñiaqasi atakkii iluqatiŋ tamatkua atuumaruksraurut aglaan isukłiñġitchuqsuli. 7 Nunaaqqich aŋuyyiuġisirut akiḷḷiġiiksillutiŋ avatmun suli atanġuviich akiḷḷiġiiksillutiŋ avatmun, niġisuksiuliqmiḷutiŋ, suli nuna aulapmiḷuni nanipayaaq nunani. 8 Iluqaitñik tamatkua aullaġniisaaġigai auliyautiłhum. 9 Qaisaugisirusi nagliksaaqsiuviksrapsitñun, suli tuqutaułiksrapsitñun, uumigitchiulusi nunaaqqipayaaniñ piqutigiluŋa. 10 Taimaniġuqpan iñugiaktuat iñuich ukpiġutaiġñiaqtut, aatchuutigiraġautilutiŋ avatmun suli uumikkutilutiŋ avatmun. 11 Iñugiaktuat sivuniksriqiriŋŋuaqtuat aggiġisipmiñiqsut kinnitñigutiŋ iñugiaktuanik iñuŋnik. 12 Suli pisigilugu iñuich pigiiḷiqiłhat iñugiaksitmukhutiŋ piqpakkutaat niglaqsiñiaġaa. 13 Aglaan iñuk makitaruaq payaŋaiġuni isuanun anniqsukkaugisiruq. 14 Quliaqtuaġigisigaat taamna tusaayugaallautaq Agaayyutim aŋaayuqautaagun, uqautigilugu nunaaqqipayaanun. Aquagun isukłitkisiruq. 15 “Iñuk agliqiruaq ukuniŋa kaŋiqsiḷi. Qiñiġniaġiksi naġġunallapiaġataqtuaq qikaġlugu ipqitchuami inimi iniksraġiŋisamiñi, Daniel-ŋum Agaayyutim sivuniksriqiraa uqautigikkaŋa. 16 Taipkunani uvluni iñuuniaqtuat nunaŋani Judea-m qimakkumaut iġġiñun. 17 Iñuksuli itkumi tupiġmi qaaŋani atqaġniaqani aikł̣iġuni sumik tupiġmi iḷuaniñ. 18 Kiñasuli iñuk nautchiiviŋmi itkumi utiġniaqani aikł̣iġuni quppiġaaġmiñik. 19 Taipkua uvlut tikitpata, nakłiuŋ aġnat siŋaiyauniġumiŋ suli aakat miluktitchigumiŋ iḷiḷgauraġmiknik. 20 Agaayutitchi qimałiksraqsi atuumatquŋiḷḷugu ukiumi naagaqaa minġuiqsiaġvium uvluani. 21 Atakkii taivrumani nagliksaaqpaurałiksraq atuumagisiruq atrigiŋisaŋa atuumaruam aullaġniił̣haniñ nunam uvuŋanunaglaan. Taatnasiq nagliksaaqpaurałiq atuummitqiŋñiaŋitchuq taavruma aquagun. 22 Aasii Atanġum makua uvlut iḷaŋŋaqtaaŋisuaqpagich, kiña iñuk anniqsukkauyumiñaitchuq. Aglaan pisigiplugich piksraqtaani Agaayyutim taapkua uvlut iḷaŋŋaqtaaġisigai. 23 Taimaniġuqpan kia iñuum uqautikpasi, ‘Qiñiqsiuŋ, uvva Christ,’ naagaqaa itnaqpasi, ‘Ikaniittuq,’ ukpiġiniaqasigik. 24 Atakkii anniqsuqtiŋŋuat suli sivuniksriqiriŋŋuat iḷigisirut savaaqaġutiŋ kamanaqtuanik savaanik suli quviqnaqtuanik. Taapkunuuna kinniñiaġniġaich Agaayyutim piksraqtaaŋi pisaġiyumiñaġumisigik. 25 Ataŋii, uqautigipsi taavrumiŋa atuummigaluaqnagu. 26 Aasiiḷi kisupayaam uqautikpasi Christ iñuiḷaami inniḷugu tatpavuŋaqasi naagaqaa iriqsimaniḷugu uvani tupqum iḷuani ukpiġiniaqasiuŋ. 27 Atakkii Iġñiŋa Iñuum aggiġisiruq atriḷugu ikniqpalaŋmun qaummaġiksipmatun qiḷak kivaknamiñ kanaknamun. 28 Sumipayaaqsuli tuquŋaruaq itpan, tavruŋa tiŋmiaqpaich tuquŋaraqtuġuuruat katisuurut. 29 “Aquuraŋagunaasiiñ uvluiñ nagliksaaqsiułhum, siqiñiq taaqsigisiruq suli tatqiq qaumaġinġiġuni, uvluġiat katagaqmiḷutiŋ qiḷaŋmiñ suli qaummatipayaaŋi siḷam nuktitaulutiŋ inimikniñ. 30 Taivrumani uvluni iḷitchuqqutaa Iġñiŋan Iñuum sagviġisiruq qiḷaŋmi. Iñupayaaŋa nunam qialuni qiñiġisigaat Iġñiŋa Iñuum aggiqsuaq nuviyakun qiḷaŋmiñ saŋŋimigun suli kamanallapiaqtuakun kamanautmigun. 31 Qalġuqtautiqpaktuġlugich nipituruat tuyuġigisigai isaġuligikkani katitchityaqtillugich piksraqtaaġmiñik iñuŋnik nakitñapayaaq nunami. 32 “Iḷisaaqaġitchi fig napaaqtumiñ, itnaqhuni, akiġuiñ milukataŋich naugaqsipmata suli suŋaaqsipḷutiŋ qituglipmata iḷisimaraġigiksi upinġaam qallił̣ha. 33 Taatnatuntuuq qiñiġupsigik tamatkua atuummiruat iḷisimaniaqmigiksi Iġñiŋa Iñuum qalliḷḷapiaqtilaaŋa qakma. 34 Iḷumun uqautigipsi, Iñuich iñuuniaqtuat pakma tuquaniŋniaŋitchut tamanna suapayaaq atuumaanikkaluaqnagu. 35 Iluqani nuna suli qiḷak piyaqqukkaugisiruk, aglaan uqałhich uqautigikkatka piiñġiġumiñaitchut. 36 “Kia-unniiñ iñuum nalugaa uvluq naagaqaa sassaq sumi tikisilaaksraŋa. Isaġulgich qiḷaŋmiittuat unniikii iġñiġuruam nalugaat. Kisimi aapam iḷisimagaa. 37 Iġñiŋa Iñuum aggiqpan taimanisun itkisiruq atriḷugich iñuich iñuuniaqmatun uvluiñi Noah-m. 38 Atakkii taipkunani uvluni sivuani uliqpałhum iñuich niġimaaqtut imiqsimaaqhutiŋlu, iḷaqatniktuqhutiŋ suli qitunġatiŋ iḷaqatniktuqtitlugich Noah-m isiġniałhanunaglaan umiamun. 39 Iñuich iḷitchuġiŋiññiqsut atuumaniaqtuamik uliqpaŋmun pisaġilġataqtitlutiŋ. Taatnatun itkisipmiuq Iġñiŋa Iñuum aggiqpan. 40 Malġuk aŋutik savaktuak nautchiiviŋmi, iḷaqataa tigurauliġisiruq aasiiñ iḷaqataa uniktauliġuni. 41 Malġuk aġnak mukkaaksriuqtuak mukkaaksriuġviŋmi, iḷaqataa tigurauliġisiruq aasiiñ iḷaqataa uniktauliġuni. 42 Taatnaġusi ataramik itqanaitchuksraurusi, atakkii nalugiksi sumi uvlumi atannapsi aggiġñiaqtilaaŋanik. 43 Aglaan iḷisimayumagiksi una, tupqum iñuan iḷisimayumiuŋ napmun iḷikpan unnuaq tigliŋniaqtim aggiġñiaqtilaaŋa qaunaginayaqtuq tigliŋniaqti siqumġutitquŋiḷḷugu tupiġmiñun. 44 Taatnatuntuuq itqanaitchuksraupmiusi atakkii Iġñiŋa Iñuum aggiġñiaqtuq sassaġniġmi niġiugvigiŋisapsitñi. 45 “Kiña tuniqsimaruaŋupluni isumatupluniḷu savaktauva? Ilaaŋuruq aŋaayuqam qaukłiḷiutikkaŋa atlanun savaktimiñun tupiġmiñi ittuanun niqiksritñiktaqtuamun piviksraq nallaullapiaqługu. 46 Qanutun quviasuktigigisiva taamna savakti aŋaayuqam utiġumi paqitaŋa savaaġiglugu. 47 Iḷumun uqautigipsi, atanġum piksraqtaaġigisigaa taamna savakti qaunaksritqulugu iluqaitñik suuraġmiñik. 48 Aglaan qanuq savaktauniqpan pigiitḷuni? Isumapiaġniqsuq iŋmiñun, ‘Aŋaayuqaġa maunauraq utiġniaŋitchuq,’ 49 aasiiñ anaumiaqsiḷugich atlat savaqatini suli niġiqatigiplugiḷḷu imiqatigiplugiḷḷu imiqtuqtit. 50 Aŋaayuqaŋa taavruma savaktim utiġniaqtuq iḷaŋatigun uvlut niġiugiŋisillugu ilaanik sassaġniġmiḷu qaunagiŋisillugu. 51 Atanġata aggiġumi tatapsallapiaġisigaa piqasiutipkaġlugulu ukpiŋŋuaqtinun. Tavrani iñuich qiagisirut tiriquulatchiḷugiḷḷu kiggutitiŋ.
1 “Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan itkisiruq qulitun aŋutituqsimaitchuatun tigummiaqaqtuanik nanniuramiknik paaġiaqługu iḷaqatniŋniaqtuaq. 2 Tallimat taapkunani isumaturuaŋuniqsut, suli tallimat isumatuitḷutiŋ. 3 Taapkua isumatuitchuat saagaġmiñiġaich nanniuratiŋ, aglaan uqsritqiutiksraŋitñik saaganġiññiqsut. 4 Isumaturuataasiiñ uqsritqiutiksraligaaġniqsut nanniuramiknun. 5 Iḷaqatniŋniaqtuaq tuuliuŋapkaqługu taapkua iluqatiŋ siñiŋnialiqamiŋ siñiksaġniqsut. 6 Tavra unnuaq qitiqquqman iñuk nipliqsuq, ‘Marra, iḷaqatniŋniaqtuaq aggiqsuq. Aniḷusi paaġiaqsiuŋ.’ 7 Iluqatiŋ aŋutituqsimaitchuat makitnamiŋ ikummaktaaġniġaich nanniuratiŋ. 8 Isumatuitchuat uqautiniġaich isumaturuat, ‘Qaitchisigut iḷaŋanik uqsrupsi atakkii nanniuravut qamiaqsiñiqsut.’ 9 Aglaan isumaturuat kiuniġaich, ‘Naaga, naamayumiñaitpaluŋmiugut uvaptiknunlu ilipsitñunlu pigupta, aglaan aullaġusi taipkunuŋa tunisiullaqtuanun uqsrunik tauqsiġiaġitchi piksrapsitñik.’ 10 Tavrali isumatuitchuat aullaġniqsut, aasiiñ tauqsiġiaqtitlugich iḷaqatniŋniaqtuaq aggiġñiqsuq. Taapkua itqanaitchuat isiqatigigaat katchuutiviŋmun niġiqpagiaqhutiŋ, tavraasiiñ taluplugu. 11 Aquvatigunli aggiqmiñiqsut alġiaŋich niviaqsiat. Uqaaqsigaluaqtut, ‘Ataniiq, aŋmautillaŋniaqtigut.’ 12 Aglaan kiuniġai, ‘Naluniġipsi. Kisuuvisi?’ 13 Taatnaġusi qaunatqiaġigitchi. Atakkii nalugiksi uvluq unniiñ sassaġniq Iġñiŋa Iñuum aggił̣iksraŋa. 14 “Suliuvva Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan atriqaqtuq aŋutmik iglausuktuamik uŋasiksuamun nunamun. Iŋmiñuquplugich savaktigikkani qaunaksriḷiutiniġai suuraġmiñun. 15 Atausiq iñuk qaitchiñiġaa 5,000-tun maniŋñik, atla iñuk 2,000-tun, atlasuli 1,000-tun, iñullaa akuqtuipḷuni pitḷakkaġmigun. Aasiiñ aullaġniqsuq iglauviksraġmiñun. 16 Taamna iñuk akuqtuiruaq 5,000-tun maniŋñik aullaqhuni piñatchiasuŋaqani tauqsiġñiutiginiġai maniksriusriani, aasiiñ piññautigiplugich 5,000-sipsaanik. 17 Taatnatunsuli taamna iñuk akuqtuiruaq 2,000-tun piññapsaaqmiuq atlanik 2,000-nik. 18 Aglaali iñuk akuqtuiruaq 1,000-tun aullaqhuni paksrautiplugu nunamun iriġniġaa aŋaayuqaġmi maniŋa. 19 Akuni piiḷġataġaluaqami aŋaayuqaŋat taapkua savaktit utiġñiqsuq, aasiiñ makpiġarriqutiaqsipḷugich maniksriusriaŋatigun. 20 Tavra taamna iñuk akuqtuiruaq 5,000-tun tikiutriruq atlamik 5,000-naktaaġmiñik uqaqhuni, ‘Ataniiq, qaitchikapŋa 5,000-tun maniŋñik, uvva piññapsaaqtuŋa 5,000-nik.’ 21 Aŋaayuqaŋan taavruma uqautigaa, ‘Savaaqallautaġniqsutin, nakuuplutin tuniqsimaruaŋuniqsutin savakti! Tuniqsimmatriñiqsutin iñugiakitchaluaqtuatigun suuratigun; inillaŋniaġikpiñ aŋalatiġuġutin iñugiaktuanun suuranun. Quviasuqatautyaġiñ aŋaayuqaġikkapni.’ 22 Taamnaptuuq iñuk akuqtuiruaq 2,000-tun maniŋñik aggiqhuni uqaġmiuq, ‘Ataniiq, qaitchikapŋa 2,000-tun maniŋñik, uvva piññapsaaqtuŋa 2,000-nik.’ 23 Aŋaayuqaŋantuuq uqautipmigaa, ‘Savaaqallautaġniqsutin, nakuuplutin tuniqsimaruaŋuniqsutin savakti. Tuniqsimmatriñiqsutin iñugiakitchaluaqtuatigun suuratigun. Inillakkisigikpiñ iñugiaktuanun suuranun. Quviasuqatautyaġiñ aŋaayuqaġikkapni.’ 24 Tavrali iñuk akuqtuiruaq 1,000-tun maniŋñik aggiqhuni uqaqtuq, ‘Ataniiq, iḷisimagikpiñ. Anayaktuaqtauŋunġitchutin aŋun. Pukuiraqtutin nautchiivigiñġisapniñ katitchisuuplutinlu kanġaqsruiviginġisaqniñ nautchiaksranik. 25 Sivuuġapluŋa taatnaqłuŋa iriġitka maniksin nunamun. Uvva, pisin pigigitin.’ 26 Aŋaayuqaŋan uqautigaa, ‘Pigiitchuatin iqiasruuplutinlu savaktii! Iḷisimagaluaqtutin kiprisuutilaamnik nautchiiġviginġisamniñ katitchipḷuŋalu kanġaqsruiviginġisamniñ nautchiaksranik. 27 Iḷiñayaġniġitin manitka manniqiriñun, aasiiñ utiġuma akuqtuitḷanayaqtuŋa pimñik naggutiŋitñik.’ 28 Aasiiñ uqautiniġai atlat savaktit, ‘Pisigiŋ taapkua maniich ilaaniñ qaityaġiaġlugichaasii taavrumuŋa 10,000-tun maniqaqtuamun.’ 29 Tavraasiiñ kiñapayaaq aŋalatchiḷḷautaqtuaq aatchuusriaġmiñik piññapsaaġisiruq sippakuuqtualiġuni. Aglaan taamna piññanġitchuaq, mikiruamikunniiñ piginasugikkaġmiñik piikkaugisiruq ilaaniñ. 30 Siŋitchiuŋ piññaŋniuranġitchuaq savakti taaqtuam taaġniqsraŋanun. Tavrani qiagisirut tiriquullaisa kiggutitiŋ. 31 “Iġñiŋa Iñuum aggitqikpan kamanaqtuakun qaumamigun iluqaisa ipqitchuat isaġuligikkani piqatigilugich, aquvinniaqtuq aquppiutaqpaŋmiñun kamanaqtuamun. 32 Aasiiñ iñupayauraŋi nunam katitaugisirut sivuġaanun. Tavrani aviktuġisigai atausiuttaaġlugich, atriḷugu munaqsri aviktuipmatun ipnaiñik tuttułuuraniñ. 33 Suli inillakkisigai ipnaich taliqpiŋmi tuŋaanun, aglaali tuttułuurat saumium tuŋaanun. 34 Umialgum uqautigisigai taliqpiŋmiñi ittuat, ‘Mauŋaġitchi, aatchuusriaqaqtuasii piḷiusiamik Aapamniñ, paitchaktaaġisiuŋ Agaayyutim aŋaayuqautaa itqanaiyaaŋuruaq ilipsitñun iñiqtaułhaniñaglaan nunam. 35 Atakkii niġisuktauqama niqiksritchaġigikma. Imiġukamalu imiksritchaġigikma. Iglaaŋukama aiyugaaqłuŋa isiqtitaġigikma. 36 Atnuġaaŋitñama atraksritchaġigikma atnuġaamik. Atniġñaqama takuraġigikma. Isiqtaukama tikitḷuŋa isiqattaaġaġigikma.’ 37 Tavrali iñuich nalaunŋaruat kiuniaġaat, ‘Ataniiq, qaŋaaglaan qiñiqpisigiñ niġisukavich aasiiñ niġipkaqhutin naagaqaa imiġukavich imiqtitaġivisigiñ? 38 Qaŋasuli qiñiqpisigiñ iglaaŋuplutin aasiiñ isiqtitlutin naagaqaa atnuġaaŋitñavich atnuġaaqtitpisigiñ? 39 Suli qaŋaaglaan qiñiqpisigiñ atniġñaqhutin naagaqaa isiqsiviŋmiitnavich takuniqpisigiñ?’ 40 Umialgum kiugisigai tamatkua itnaġlugich, ‘Iḷumun uqautigipsi. Qanutunaglaan savautrikapsi nagliŋnaqniqsraŋatnun aniqatiuma savaaġigiksi uvaŋnun.’ 41 Aasiiḷi uqautiniaqmigai tamatkua saumium tuŋaani, ‘Piiġitchi uvaŋniñ! Anasiñŋuqsakkauniaqtusi isuitchuami ikniġmi itqanaiyaaŋuruamun tuunġaġmun isaġuliŋiñunlu. 42 Atakkii niġisukama niqiksritḷaitchipsitŋa. Imiġuliqama imiksritḷaitchipsitŋa. 43 Iglaaŋukama aiyugaatlaitchipsitŋa. Atnuġaitñama atnuġaaqtitlaitchipsitŋa. Atniġñaqamalu isiqsiviŋmiitnamalu isiqattaatlaitchipsitŋa.’ 44 Tavraptuuq kiuniaġaat itnaġutiŋ, ‘Ataniiq, qaŋaaglaan qiñiqpisigiñ niġisukavich imiġukaviḷḷu naagaqaa iglaaŋukavich atnuġaitñaviḷḷu, naagaunniiñ atniġñaqavich isiqtaukaviḷḷu aasiiñ savautinġitḷutin?’ 45 Aasiiñ kiuniaġai, ‘Uqautigipsi, qanusipayaamik savautrisunġitñapsi atautchimununniiñ nagliŋnaqniqsraqtuamun savautriñġitchusi uvaŋnik.’ 46 Tamatkuali aullaqtitkisigai isuitchuamun anasiñŋuqsaqsiuviŋmun, aglaali nalaunŋaruat isuitchuamun iñuułiġmun.”
1 Jesus uqaġuiqami tamatkuniŋa, uqautigai maliġuaqtini, 2 “Iḷisimarusi, malġuk uvluk aquagun atuumagisiruq Jew-ŋuruat niġiqpagvikaaŋat atilik Apqusaakkaułiġmik, aasiiñ Iġñiŋa Iñuum aatchuutigikkauniaqtuq kikiaktuutraksrauluni.” 3 Qaukłiŋich agaayuliqsit [suli aglaliqirit] suli sivulliuqtiġruat katinniqsut igluqpaŋanun qaukłiat agaayuliqsit atilgum Caiaphas-mik. 4 Sivunniugaqsiñiqsut tigusraġukługu Jesus nalunautchiḷutiŋ tuqulluguasiiñ. 5 Aglaan uqaġniqsut, “Niġiqpagvikaam uvluani taatnaġnianġitchikput. Iñuich aŋalanniqłuktaiviaqtut.” 6 Uvvaasriiñ Jesus Bethany-miititlugu tupqani Simon-ŋum auyugaqtualgum 7 tikiññiġaa aġnam saagaqhuni nakasruŋŋuaŋuramik tipraġiksautmik akisuruamik nanuutiksramik, aasiiñ kuvipḷugu Jesus-ŋum niaquanun niġiñiaqtitlugu. 8 Maliġuaqtaiñ qiñiqamitruŋ iłuagiŋiññiġaat nipliqhutiŋ avatmun, “Supman asiñun tipraġiksaun atuqpauŋ? 9 Una tipraġiksaun tunikpan atqunautaunayaqtuq qaisauluniasiiñ nagliŋnaqtuanun.” 10 Jesus-ŋum iḷitchuġiplugu nipliutigikkaŋat uqautiniġai, “Suvaata una isumaaluksaaqpisiuŋ aġnaq? Savautigaaŋa savaallautamik. 11 Nagliŋnaqtuat nayuqtigigisi ataramik, aglaan nayuqtiginianġitchipsitŋa ataramik. 12 Uvvauna aġnam kuvikamiuŋ tipraġiksaun timimnun itqanaiyautigaa iḷuvikkaułiksraġa. 13 Iḷumun uqautigipsi, nanipayaaq tusaayugaallautaq quliaqtuaŋukpan nunapayaani, taavrumaptuuq aġnam savaaŋa uqautaugisipmiuq itqakkutauluni ilaanun.” 14 Taimmali iḷaŋata qulit malġuk maliġuaqtit, atiqaqtuaq Judas Iscariot-mik, utlautiniqsuq qaukłiŋitñun agaayuliqsit 15 uqautiplugich, “Sumik qaitchiñiaqpisitŋa Jesus aatchuutigigupku ilipsitñun?” Akiḷiññiġaat iñuiññaq qulitun maniŋñik. 16 Tavrakŋaniñaglaan Judas qaunaksruaqsiruq piviksramik aatchuutigisrukługu Jesus. 17 Sivulliqpiami uvluani niġiqpagvikaam puvlaksiġniġiḷaanik qaqqunik maliġuaqtit tikiññiġaat Jesus uqautipluguasiiñ, “Nani itqanaiyaquvisigut niġiqpałiksrapnik atiliŋmik Apqusaakkaułiġmik?” 18 Kiuniġai, “Nunaaqqimugitchi aŋutmun iḷisimakkamnun uqautilugu, ‘Iḷisautri uqaqtuq, piviksraġa qalliuraqtuq. Niġiqpagvia atilik Apqusaakkaułiġmik niġġivigisukkiga tupipni piqatigilugich maliġuaqtitka.’ ” 19 Maliġuaqtit piñiqsut Jesus-ŋum piraksrirrutaatun iliŋitñun, aasiiñ itqanaiyaqhutiŋ niġiqpagviksramun atiliŋmun Apqusaakkaułiġmik. 20 Unnuksraaqman Jesus aquvinniqsuq niġisukhuni piqatigiplugich qulit malġuk [maliġuaqtini]. 21 Niġiñiallaġmiŋ Jesus-ŋum uqautigai, “Uqautigipsi, iḷapsisamma aatchuutiginiaġaaŋa uumiksriñun.” 22 Iluqatiŋ isumaalutchallapiaġataqtut. Atausiuttaaqhutiŋ apiqsrullaagaqsigaat, “Ataniiq, uvaŋaunġitchuq, amii?” 23 Uqautigai, “Ilaaŋuruq misuqatauruaq argaŋmiñik uvapkun puggutauramun. Taavruma aatchuutiginiaġaaŋa uumiksriñun. 24 Iġñiŋa Iñuum aullaġisiruq uqałhum aglaksimałhatun pisigiplugu ilaa, aglaan qanutun tatamnaqtigigisiva taamna aŋun Iġñiŋanik Iñuum aatchuutigitniktuaq uumiksriñun. Nakuutlukkayaqtuq taamna iñuk taimani aniñġiññiġumi.” 25 Tavrali Judas-ŋum aatchuutigitniktuaŋan apiqsruġniġaa, “Iḷisautrii, uvaŋaunġitchuq, amii?” Jesus-ŋum uqautiniġaa, “Ii, ilviuruq.” 26 Niġiḷḷaġmiŋ Jesus-ŋum tigugaa qaqqiaq quyaplugu Agaayyun siqumitkaa qaitḷuguasii maliġuaqtimiñun uqaqhuni, “Tigulugu niġġisiuŋ, tavrataamna timiga.” 27 Tigupluguasiiñ qallun quyaanikami qaitkaa iliŋitñun uqaqhuni, “Imiġvigisiuŋ! 28 Taamna auga maqipkakkauruaq iñugiaktuanun aullaġniiruq nutaamik sivunniuġutmik Agaayyutmiḷu iñuŋniḷu. Taavrumuuna aukun Agaayyutim nalupqinaiġñiaġaa sivunniuġutni iñuŋnun natqigutiksraupluni killuqsautiŋitñun. 29 Imitqiŋñianġitchuŋa taavruma asiam misuġuaniñ uvakŋaniñaglaan tikiḷġataqtillugu taimña uvluq imitqikkuma piqatigilusi Aapaa aŋaayuqautaani.” 30 Atuanikamiŋ atuutmik aullaqtut iġġimun taggisiqaqtuamun Olives-mik. 31 Pisullaġmiŋ Jesus-ŋum uqautiniġai maliġuaqtini, “Iluqasi uniññiaġipsitŋa uumani unnuami. Atakkii aglausimaruq uqałiġni itna, ‘Tuqutkisigiga munaqsri, aasiiñ ipnaich siamillapiaġutiŋ.’ 32 Aglaan aŋipkakkauŋanikkuma tuqułiġmiñ, aullaġisiruŋa sivupsitñi Galilee-mun.” 33 Peter-m uqautigaa Jesus, “Iluqatiŋ atlat suksraaġaluaqpatin sumiunniiñ taatnaġumiñaitchikpiñ.” 34 Jesus-ŋum uqautigaa Peter, “Uqautigikpiñ, anaqavak piiḷaaġutiginiaġikma piŋasuniaglaan aqargiqpak qalġuqtaġaluaqnagu.” 35 Peter-m uqautigaa, “Tuquqatigiraksraġigupkiñunniiñ piiḷaaġiyumiñaipiaġikpiñ.” Taatnatuntuuq uqaqtaġmiut iluqatiŋ maliġuaqtit. 36 Jesus-ŋum aullautigai maliġuaqtini inimun atiliŋmun Gethsemane-mik uqautiplugich, “Aquppiuraallagitchi uvani, agaayyutyaqtuaqtilluŋa iñuŋa.” 37 Aullautiplugich Peter malġuglu iġñaŋik Zebedee-m alianniuliqsuq iłuiḷḷiuliḷḷapiaqhuniḷu. 38 Uqautigai, “Arrii, uvva uqumaiḷḷiullapiaġniqsuŋa. Alianam pisaġiłhiñaaġuqtaġaaŋa. Tavraniittuallagitchi qaunaksruqasiḷḷagluŋa.” 39 Taiñuŋaqtaallakhuni pullapiaqługu kiiñani agaayuruq, “Aapaaŋ, pisułiġigupku piiġuŋ qallutaa nagliksaałhum uvaŋniñ. Uvaŋa pisułiġiŋiḷḷaaptun aglaan ilvich pisułiptun.” 40 Jesus utiqami maliġuaqtimiñun paqinniġai siñiktuat. Apiqsruġniġaa Peter, “Qaunagiuraallakkumiñaitpisitŋa atautchimiunniiñ sassaġniġmi? 41 Siñiŋniasuŋaqasi agaayulusiḷu. Ukpiqsrisaiŋitchumausiḷi uuktuaqsiugupsi. Iḷumun irrusiq piyummatiqaġaluaqtuq aglaan timi sayaitchuq.” 42 Jesus aullatqiḷgitchuq iḷaqataani agaayupluni uqaqhuni, “Aapaaŋ, una qallugauraq piiġumiñaitpan uvaŋniñ imiqtaksraġipiaġupku piḷagu pisułiġikkan.” 43 Utilgitñami paqilgitchai siñiktuat atakkii iriŋich siqupsaġuliḷḷapiaqhutiŋ. 44 Uvvaasiiñ aullalgitchuq agaayyutyaqhuni piŋatchiqł̣ugich, uqaqhuni taapkuniŋasuli uqautigikkaġmiñik sivuani. 45 Jesus utiqami maliġuaqtimiñun uqautigai, “Siñiktuaqpisisuli iñiqtuiqsiaqhusi? Uvva, sassaq tikitchuq aatchuutigikkauviksraŋa Iġñiŋan Iñuum argaŋitñun killuliqirit. 46 Makillusi aullaqta! Aatchuutigitniktuaġa imma tikitchuq.” 47 Jesus uqaġugaaqtitlugu Judas aggiġñiqsuq, iḷaŋat qulit malġuk maliġuaqtit. Piqatiqaġniqsuq iñugiallapiaqtuanik iñuŋnik savikpiraqtuanik anautchiraqtuaniglu, tuyuumaruanik qaukłiŋitñiñ agaayuliqsit sivulliuqtiġruaŋitñiñḷu. 48 Taavruma aatchuutigitniktuam piqatini iḷitchuqqutiksriññiġai uqaqhuni, “Kiñataimma kunikkupku tavra taamnaugisiruq. Tiguyumagiksi.” 49 Taavrumatavra naliŋiñaaqługu utlakkaa Jesus paġlaplugu, “Paġlagikpiñ, iḷisautrii!” aasiiñ kunikł̣ugu. 50 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Iḷauraamaaŋ, tavra taatnaġiaġuguutinkii.” Tamatkua iñuich tiguniqłukługu Jesus tigugaat. 51 Tavrali iḷaŋata taapkua piqatiŋiñ Jesus-ŋum amuniġaa savikpani uugiraqtiqługuasii savaktiŋa qaukłiata agaayuliqsit. Uugiraqamiuŋ tavra siutaiqsiġniġaa. 52 Tavrani Jesus-ŋum uqautigaa taamna, “Utiqtirruŋ savikpaiñ puuŋanun atakkii iluqatiŋ aŋuyaktuat savikpakun piyaqquġisirut savikpakun. 53 Isumaŋitpich iŋiqsruġupku Aapaga ikayuqtaiḷiqiluŋa, akkuvaurapiaq tuyuġayaġaaŋa qulit malġuktun kavluutinik isaġuliŋnik. 54 Taatnaġupku qanuġuni Agaayyutim uqałha immiumagisiva uqaġiruaq taatna ittuksraupluni?” 55 Taavrumani Jesus-ŋum uqautigai iñugiallapiaqtuat iñuich, “Savvaqłuktauvik, atakkii aggiqhusi tigutyaqłuŋa savikpaŋnik anautaniglu. Uvluġaġipman aquppigaluaġaqtuŋa piqatigiplusi agaayyuvikpaŋmi iḷisautripḷuŋa, aglaan tigusratlaitchipsitŋa. 56 Aglaan iluqatiŋ tamatkua atuumarut atakkii Agaayyutim uqałhich uqaġikkaŋich sivuniksriqirit immiumaruksraupmata.” Tavrali iluqatiŋ maliġuaqtit unitchaat pigruqhutiŋ. 57 Taapkua tiguriruat Jesus-mik aullautiniġaat Caiaphas-mun qaukłiat agaayuliqsit katimmavigikkaŋatnun aglaliqirit sivulliuqtiġruatlu. 58 Aasiiñ Peter-m maliŋniġaa uŋasiuraaqhuni qaukłiata agaayuliqsit igluqpaŋan siḷataanunaglaa. Isiqhuni aquppiqatauniqsuq qaunaksrini qiñiġukługu qanuġisitilaaŋa. 59 Qaukłiŋich agaayuliqsit suli iluqatiŋ uqaqsittaaqtitchirit pakaaqaġniqsut taŋiġiḷaanik iḷisimarauruanik sagluutigilugu Jesus tuqutchukługu. 60 Aglaan paqitchiŋiññiqsut sumikunniiñ, iñugiakkaluaqhutiŋ tikiaruat taŋiġiḷaakun iḷisimarauniaqtuat. Naagatai paqitchiŋitchut. Kiisaimmalu malġuk taŋiġiḷaakun iḷisimarauruak saavitpuk 61 uqaqhutik, “Uvvauna iñuk uqaqtuaq, ‘Piyaqqułhiñaugiga agaayyuvikpaŋa Agaayyutim aasiiñ nappatqigḷugu piŋasuni uvluni.’ ” 62 Uvvaasiiñ qaukłiata agaayuliqsit makitluni uqautigaa Jesus, “Kiggutiksraitpich sumik ukuak iññuk uqautaakkun ilipkun?” 63 Aglaan Jesus nipaisaaqtuq. Qaukłiata agaayuliqsit uqautiniġaa Jesus, “Itqaġuŋ una, Pakma nayuutirugut sivuġaani iñuuruam Agaayyutim. Taatnamik uqautitigut, Christ-ŋuvich, Iġñiŋa Agaayyutim?” 64 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Uvva ilvich uqaaniktutin taatna. Aglaan uqautigipsi, qakugun taimma qiñiġisigiksi Iġñiŋa Iñuum aquppiruaq taliqpian tuŋaani saŋŋipayaaqaqtuam, aggiġuni nuviyatigun.” 65 Tavrani qaukłiata agaayuliqsit aligaaġniġai atnuġaani uqaqhuni, “Iŋmiñik uqaġniqłuktaġniqsuq! Suvaatami piqaġupsaaqpisa iḷisimarinik? Pakma tusaagisi uqaġniqłuutai. 66 Qanuq isumavisi?” Kiuniġaat, “Tuquruksraġuqtuq.” 67 Aasiiñ tivvuaqtuaqsiñiġaat kiiñaŋagun qakiqtaqsimmaan pattakługu argaŋmiknik. 68 Uqaġniqsut, “Christ-ŋuruatiin! Nalautchaġutin uqautitigut, kia qakiqpatin?” 69 Taatnałhatni Peter aquppiñiqsuq siḷataani igluqpaum. Niviaqsiġaam tikitḷugu nipliutiniġaa, “Ilvichtuuq piqatigipmikkan Jesus Galilee-ġmiu.” 70 Aglaan Peter piiḷaaqtuq iluqaŋisa takkuatni uqaqhuni, “Naluruŋa sumik uqautiqaqtilaapnik.” 71 Aasiiñ anipman qanitchaġruamun, atlam qiñiqługu uqautiniġai tamatkua tavraniittuat, “Uvvauna iñuk piqatauruaq Jesus-mi Nazareth-miumi.” 72 Tavrani Peter piiḷaatqiksuq suamasipḷugu, “Nalugiga taamna aŋun.” 73 Suli akkunilitchiallakługu qikaqtuat tamaani utlakkaat uqautilgitḷugu Peter, “Iḷumun iḷagigaatin taapkua, atakkii uqausipkun iḷisimanaqtutin.” 74 Tavra Peter suviagaqsiñiqsuq itnaqhuni, “Agaayyutim anasiñŋuqsaġliŋa uqanġiññiġuma iḷumutuuruamik. Nalugiga kisuutilaaŋa taavruma aŋutim.” Uqaqtitlugu tavrakŋatchiaq aqargiqpak qalġuqtaġniqsuq. 75 Peter-m itqaqtiġai uqautai Jesus-ŋum iŋmiñun itna, “Aqargiqpak qalġuqtaġaluaqnagu piiḷaaġutiginiaġikma piŋasuniaglaan.” Tavra anipḷuni qianiqsuq iłuiḷḷiullapiaqhuni.
1 Uvlaatchaurami qaukłiŋich agaayuliqsit suli sivulliuqtiġruaŋich Jew-ŋuruat sivunniġñiqsut tuqutchukługu Jesus. 2 Qiḷiqługu aullautiniġaat Pilate-mun kavanauruamun. 3 Tavrali Judas, Jesus-ŋum aatchuutigiriŋa, iḷitchuġikami Jesus-ŋum tuqutaksraġuqtilaaŋanik nunuuratchallapiaġniqsuq utiqtitlugich taapkua iñuiññaq qulit maniurat qaukłiŋitñun agaayuliqsitlu sivulliuqtiġruaŋitñunlu Jew-ŋuruat 4 nipliqhuni, “Killuqsaqtuŋa atakkii aatchuutigitnikłuŋa patchisaiḷaamik iñuŋmik.” Kiuniġaat, “Suutauniaqpami taamna uvaptiknun? Tavra savaaġigiñ.” 5 Judas-ŋum miḷuqsautiniġai maniich agaayyuvikpaŋmun. Aullaqami qimiññiqsuq iŋmiñik. 6 Qaukłiŋich agaayuliqsit tiguplugich taapkua maniich nipliġñiqsut, “Maliġutaksrakuaġnanġitchuq tugvaigupta maniŋmik iḷirakuvianun agaayyuvikpaum, atakkii taamna manik akigigaa tuqutauruam.” 7 Sivunniġñiqsut tauqsiutigisukługu utkutchirim nunaŋanik iḷuviqaġvigisukługu iglaaŋuruanun. 8 Taatnaqługu taamna nuna taiguutiqaġaat nunaŋanik augum ugluvaŋnunaglaan. 9 Taamna immiumaniqsuq uqauttutauruaq tumigiplugu Jeremiah sivuniksriqiri uqautigikkaŋa, “Tiguniġaich iñuiññaq qulit maniich. (Taapkua maniich iñugiaktilaaŋat Israel-aaġmiut sivunniutigikkaŋich akiḷiutigisukługich ilaanun.) 10 Tauqsiutiginiġaat utkutchirim nunaŋa, maliġutlugu atanġum tillisaa uvamnun.” 11 Jesus qikaqtitlugu sivuġaanun Pilate kavanauruam taavruma apiqsruġniġaa Jesus, “Umialigivatin Jew-ŋuruat?” Jesus kiuniġaa, “Uqaaniktutin taatna.” 12 Aasiiñ Jesus pasiikkaukami qaukłiŋitñiñ agaayuliqsit sivulliuqtiġruaniñḷu kiuŋiññiġai. 13 Kiisaimma Pilate nipliqpuq ilaanun, “Tusaqsaġiŋitpigich iḷisimarriqsuutiŋich akikŋaqhutin?” 14 Aglaan Jesus-ŋum kiuŋiññiġaa atautchimikunniiñ uqaqsaġniġmik. Kavanauruaq quviġutchallapiaġniqsuq. 15 Uvvaasiiñ ukiuġaġipman niġiqpagvikaami kavanauruaq anipkairaġniqsuq atautchimik isiqtamik iñuich pisukkaŋatnik. 16 Taatnałhatni iñuk isiqtauniqsuq iḷisimallautakkaŋat atiqaqtuaq Barabbas-mik. 17 Iñugayaat katipmata Pilate-ŋum apiqsruġniġai, “Nalliaknik anipkaitquvisitŋa—Barabbas-mik naagaqaa Jesus-mik taiguutiqaqtuamik Christ-mik?” 18 Ilaan iḷitchuġiniġaa tamatkua qaisilaaŋat Jesus iŋmiñun siqñataqałiġmiktigun. 19 Aasiiñ Pilate aquppipkaqługu atanġum aquppiutaŋani, aġnaata tuyuġniġaa uqqamik itnaqługu, “Iḷaksianagu taamna nalaunŋaruaq iñuk, atakkii iłuiḷḷiuġutigillakkiga ugluvak siññaktuġiplugu.” 20 Aglaan qaukłiŋisa agaayuliqsit sivulliuqtiġruatlu maliksuŋniġaich iñugayaat apiqsruġlugu anipkaquplugu Barabbas aasiiñ tuqutillugu Jesus. 21 Kavanauruam apiqsruġniġai, “Nalliaknik ukuak iññuk anipkaitquvisitŋa?” Iñuich kiuliġñiġaat, “Barabbas.” 22 Pilate-ŋum apiqsruġniġai, “Suniaqpiguasiiñ Jesus taiguutiqaqtuaq Christ-mik?” Iluqatiŋ kiuniġaat, “Kikiaktuutili sanniġutamun.” 23 Pilate-ŋum nipliutiniġai, “Sumik savamaqłuqaqpa?” Aglaan nipaalapsaaqsiñaġniqsut nipitusiḷḷapiaqhutiŋ, “Kikiaktuutili sanniġutamun!” 24 Pilate iḷitchuġiniqsuq qanuġunniiñ piyumiñaił̣hanik suliasiiñ apai nipruaqhutiŋ iñuich. Imiksraqhuni iġġuġniġai argaŋni sivuġaatni iñugayaat. Aasiiñ nipliqhuni, “Uvva, patchisauŋitchuŋa uuma iñuum tuqutauniałhagun. Taamna savaaġigiksi.” 25 Iluqatiŋ iñuich nipaalaniqsut, “Anasiñŋuqsausiaksraq tuqutaułhagun illi uvaptiknun qitunġaptiknunlu.” 26 Tavrani Pilate-ŋum anipkaġniġaa Barabbas, aasiiñ ipiġaqtuqtitqaaqługu qaiññiġaa Jesus aŋuyyiuqtinun kikiaktuutityaquplugu sanniġutamun. 27 Aasiiñ Pilate-ŋum aŋuyyiuqtiŋiñ Jesus aullautiniġaat kavanauruam igluqpaŋanunaasii, katipkaqługich aŋuyyiuqtipayaat avataŋiqł̣ugu Jesus. 28 Atnuġaiyaqługu atipkaġniġaat kaviqsaamik atnuġaamik. 29 Niaquġusiuġniqsut kakitḷaġnanik iḷipḷugu niaquanun tigumialiqługulu ayauppiamik taliqpiagun. Aasiiñ sitquqhutiŋ sivuġaanun mitautigiaqsiñiġaat nipliqhutiŋ, “Paġlagiptigiñ, umialgat Jew-ŋuruat.” 30 Taatnaanikmata tivvuaqtuġniġaat Jesus pipḷugu taamna ayauppiaq anaumiaqsipḷuguasiiñ niaquagun. 31 Mitautigisuiqamitruŋ Jesus aŋuyyiuqtit mattaqługu atnuġaaq atukkaŋa atnuġaatqiksinniġaat atnuġaaŋiñik. Aasiiñ aullautiniġaat kikiaktuutikkauviksraŋanun. 32 Aŋuyyiuqtit aniḷḷaġmiŋ nalaunniġaat aŋun Cyrene-naġmiu atilik Simon-mik. Nunuripḷugu taamna aŋun iqsruktinniġaat Jesus-ŋum sanniġutaŋanik. 33 Tikitñamiŋ inimun atiliŋmun Golgatha, itna mumiutiqaqtuaq “Saunġa niaqum,” 34 aŋuyyiuqtit qaitchiñiġaat misuqqumik avuuqtamik suŋŋamik. Aglaan Jesus-ŋum uuktuallakkaluaqamiuŋ imiġuŋiññiġaa. 35 Kikiaktuutianikamitruŋ Jesus aŋuyyiuqtit autaaġniġaich atnuġaaŋi iŋmiknun saaptaqtuutigiplugich. 36 Aquvinniqsut qaunagiaqsipḷugu tavrani. 37 Qulaanun niaquan iḷiñiġaat pasikkun ilaagun, aglausimaruaq itna, “Uvvauna Jesus, umialgat Jew-ŋuruat.” 38 Malġuk tigliŋniaqtik kikiaktuutiqatigipmiñiġik Jesus-ŋum, iḷaqataa taliqpianun aasiiñ iḷaqataa saumianun. 39 Iñuich apqusaaqtuat niaqulaniqsut nipliaplutiŋ pisaaŋŋatinik Jesus-mun, 40 “Uqaġuuruatin piyaqqułhiñaunipḷugu agaayyuvikpak nappatqigḷugu piŋasuni uvluni, anniqsuġiñ ilipnik. Iġñiġikpatin Agaayyutim, atqaġiñ sanniġutamiñ.” 41 Taatnatun qaukłiŋisa agaayuliqsit aglaliqiritlu sivulliuqtiġruatlu pisaaŋapmiñiġaat Jesus. 42 Uqaġniqsut, “Ikayutlagaluaġai atlat iñuich, aglaan iŋmiñun ikayulguiññiqsuq! Umialgikpauŋ Israel-ŋum, ki atqaġli kikiaktuutriviŋmiñ. Aasiiḷi ukpiġigisigikput. 43 Tunŋaniqsuq Agaayyutmun. Ki, Agaayyutim pigisullapiaġumiuŋ anniqsuġliuŋ Jesus pakma, atakkii uqaġniqsuq iġñiġinipḷuni Agaayyutmun.” 44 Taapkuak tigliŋniaqtik kikiaktuutiqatauruak ilaani pisaaŋapmiñiġaat Jesus. 45 Uvluq qitiqquqman taaqsiñiqsuq nunapayaami piŋasuni sassaġniġñi. 46 Iḷiyuŋnaqsipman quliŋŋuġutaiḷam sassaġniŋanun Jesus nipliġñiqsuq nipitusiḷḷapiaqhuni, “Eli, Eli, lama sabachthani?” (Taamna itnautauruaq, Agaayyutmaaŋ, Agaayyutmaaŋ, suvaata suksraaqpiŋa?) 47 Iḷaŋisa iñuich tamaani qikaqtuat tusaakamitruŋ taamna uqaġniqsut, “Uvva uuma aŋutim tuqłiraġaa Elijah.” 48 Tavrauvaa iḷaŋat iñuich tigusiñiqsuq misuktaqtuamik. Immiqsinniġaa misuġuqłuŋmik iḷipḷugu qiruum nuvukkaŋanun. Aasiiñ qaiññiġaa ilaanun imiquplugu. 49 Aglaan iḷaŋich iñuich nipliġñiqsut, “Iḷaksianasiuŋ. Naipiqtuġlakput Elijah aggiġisipmagaan annautityaġlugu.” 50 Aasiiñ Jesus nipliatqikami nipitusipḷuni aniġniŋiġñiqsuq. 51 Tavraguuq talukuyaaq niviŋaruaq agaayyuvikpaŋmi siiksiġniqsuq tatpichakŋa takanuŋaaglaan. Nuna aulapmiñiqsuq suli uyaġaich qupluqhutiŋ. 52 Iḷuvġiḷḷu aŋmaġniqsut aasiiñ iñugiaktuat Agaayyutim iñuŋi tuqugaluaqtuat aŋitqikhutiŋ. 53 Aŋitqianikamiŋ uniññiġaich iḷuviqtiŋ, aglaan aquagun aŋitqił̣han Jesus-ŋum nunaaqqimuŋniqsut ipqitchuamun sagviqhutiŋ iñugiaktuanun iñuŋnun. 54 Aŋuyyiuqtit aŋalatiŋiḷḷu qaunaksriruat Jesus-mik qiñiqamiŋ aularuamik nunamik suli supayaanik atuumaruanik, iqsitchallapiaġniqsut nipliqhutiŋ, “Iḷumun iġñiġiniġaa Agaayyutim.” 55 Iñugiaktuat aġnat qiñiqtuaġniqsut uŋavaniñ. Tamatkua aġnat maliktuat Jesus-mik Galilee-miñ savautrityaqhutiŋ ilaanik. 56 Iḷaupmiñiqsut Mary Magdalene, Mary aakaŋak James-ŋumlu Joseph-ŋumlu, suli aakaŋak iġñaŋisa Zebedee-m. 57 Unnuksraaqman umialik aggiġñiqsuq atilik Joseph-mik Arimathea-ġmiumik maliġuaqtaupmiñiqsuamik Jesus-mi. 58 Utlautipluni Pilate-mun apiqsruutiginiġaa timaa Jesus-ŋum. Pilate tiliriñiqsuq qaitquplugu timi Joseph-mun. 59 Tavra Joseph-ŋum atqaqamiuŋ timi aasii nimiqsruġniġaa salumaruamik ukił̣haamik. 60 Aasiiñ inillaŋniġaa Jesus-ŋum timaa nutaamun iḷuviḷiuqtamun uyaġaŋmi, iḷuviksraġmiñun iŋmiñik. Aksraanikamitruŋ uyaġakpak umiŋniġaa talua iḷuvġum aullaqhuniasiiñ. 61 Mary Magdalene-lu atlalu Mary aquppiñiqsuk akiani iḷuvġum. 62 Uvvaasiiñ uvlutqikman, itqanaiyaġvium uvluan aquagun, qaukłiŋich agaayuliqsit suli Pharisee-ŋuruat utlautiniqsut Pilate-mun 63 nipliqhutiŋ, “Aŋuun, itqaġikput taavruma kinnirim uqaġikkaŋa iñuuŋŋaġmi makitqikkisiñipḷuni aquatigun piŋasut uvlut. 64 Taamna pisigilugu tilisiiñ iḷuviq qaunagillapiaqulugu taapkunani piŋasuni uvluni. Maliġuaqtai aggiqpiaqtut tigliglugu timaa Jesus-ŋum aasii uqautilugich iñuich aŋitqiŋñiḷugu tuqumiñ. Taatnasiq saglułiq pigiitḷukkisiruq sivulliġmiñ sagluutimiñ.” 65 Pilate-ŋum uqautiniġai, “Piksraġusi aŋuyyiuqtinik qaunaksriksrapsitñik qaunagityaqsiuŋ iḷuviq pisuqtilaapsitñi.” 66 Tavrali utlautiniqsut iḷuviġmun aŋmaġumiñaiyaġiaqługu uyaġak, suli qaunaksriḷiqł̣ugu aŋuyyiuqtinik.
1 Aquagun minġuiqsiaġvium, qauniuraaġataqtuami sivulliġmi uvluani akunniqsaam, Mary Magdalene-ŋumlu atlamlu Mary-m qiñiġiaġniġaak iḷuviq. 2 Tavratavrani suamaruamik nuna iḷiqsraqtuq, atakkii isaġulgan Atanġum atqaqhuni qiḷaŋmiñ aksraktinniġaa uyaġagruaq paaŋaniñ aasii aquvirvigiplugu. 3 Qiññaŋa atriqaġniqsuq ikniqpalaŋmik, suli atnuġaaŋi qatiġniqsut aputitun. 4 Iqsigiplugu qaunaksrit uuliksiñiqsut. Iḷiñiqsut tuquŋaruatun iñuktitun. 5 Isaġulgum uqautiniġik aġnak, “Iqsiñatik. Iḷisimagiga ivaqłiqtik Jesus-mik kikiaktuutrauruamik. 6 Uvaniinġitchuq. Aŋitqiksuq niplił̣iġmisun. Mauŋaġitchik. Qiñiġiatku Atanġuruam nallavia. 7 Aullaġitchik qilamik uqautilugich maliġuaqtai, ‘Aŋitqiŋñiqsuq tuqułiġmiñ aullaanikhuni sivupsitñi Galilee-mun. Taamani qiñiġisigiksi.’ Tavruŋaaglaan.” 8 Aullaqtiqtuk qilamiksruaqhutik iḷuviġmiñ iqsiḷḷaġmik quviasullapiaġataqhutiglu. Aqpaqsruaqhutik uqautrityaqtuk maliġuaqtaiñik. 9 Uqautrityaqtuaqtitlugik maliġuaqtaiñik taimmaiñaq Jesus-ŋum nalaunniġik nipliutigaluni, “Paġlagiptik.” Taapkuak utlakługu tiguniġaak isigaŋigun, aasiiñ agaayyuvigiplugu. 10 Uvvaasiiñ Jesus-ŋum uqautiniġik, “Iqsiñatik. Aullaġutik uqautityatkik aniqatiutka Galilee-muqulugich. Taamani qiñiġisigaatŋa.” 11 Tavraguuq, igliqtitlugik iḷaŋich qaunaksrit nunaaqqimuŋniqsut uqautiaqsipḷugich qaukłiŋich agaayuliqsit iluqaŋitñik atuumaruanik. 12 Uvvaasiiñ taapkua katimaanikmata sivulliuqtiġruatlu sivunniuqhutiŋ aŋuyyiuqtitlu qaitchiñiġaich manigayaanik 13 uqautiplugich, “Uqautiyumagisi iñuich, maliġuaqtaiñ tikitḷugu unnuami timaa tigliŋniġaat siñiktitluta aullautipluguasiiñ. 14 Taamnaasii uqautauruaq kavanauruam tusaaniqpauŋ quyaliñiaqsaġisigikput qanuutaisitchaġusi.” 15 Aŋuyyiuqtit akuqtuġniġaich maniich tupigiplugu urriqsuusiaqtiŋ. Taamna quliaqtuaq siaminŋasugaaqtuq akunġatni Jew-ŋuruat uvluvaŋnunaglaan. 16 Tavraasiiñ qulit atautchimik maliġuaqtit Galilee-muŋniqsut iġġimun Jesus aullaġvigitqukkaŋanun. 17 Uvvaasiiñ qiñiqamitruŋ agaayyuviginiġaat, aglaan iḷaŋisa nalupqisuutigiplugu. 18 Jesus-ŋum tikitḷuni uqautiniġai, “Agaayyutim saŋŋiksriññiġaaŋa aŋalataġitlasipḷugich qiḷaŋmiittuat nunamiittuatlu. 19 Taatnamik aullaġusi iñuŋnun nanipayaaq nunami maliġuaqtiġuqtititchi, paptaaġlugich atqagun Aapauruamlu Iġñiġuruamlu Ipqitchuam Irrutchimlu, 20 Iḷisautilugich kamaksritqulugich iluqaŋitñik tillisigikkamnik ilipsitñun. Nalupqigiyumiñaitkiksi nayuutiłiġa ilipsitñi ataramik isukłitchaaġatałhanunaglaan nunam.”
1 Uvvauna tusaayugaallautauruq Jesus Christ-kun, iġñiŋagun Agaayyutim. 2 Agaayyutim uqautaa aglausimaruq sivuniksriqirikun Isaiah-kun, itna, “Ataŋii, tuyuġigisigiga uqqiraqtiga sivupni itqanaiyautitqulugu tumiksran sivunnapni.” 3 “Iñuk tuqłiraqtuq iñuiḷaamiñ: Itqanaiyautisiuŋ apqutiksraŋa Atanġum, nalġuġlugu tumiksraŋa!” 4 Atuumasimaruq taatnatun, John Paptaaqtitchiri quliaqtuaqami iñuŋnun iñuiḷaami itnaqhuni, “Paptaaqtillusi mumiqqaaġusi killuqsautipsitñiñ Agaayyutimli natqigutigisigai killuqsautisi.” 5 Iñugiaktuat iñuich aggiumauraaġniqsut ilaanun nakikŋapayaaq Judea-miñ suli Jerusalem-miñ. Quliaġimatigik killuqsautitiŋ John-ŋum paptaaġniġai kuuŋmi taggisiqaqtuami Jordan-mik. 6 John atnuġaaqaġniqsuq pikukturuam amianik, qisiŋmik tapsiqaqhuniḷu, niqiqaqhuniḷu pigliġianik suli igutchaich siiġñaqtaalliaŋitñik nanipayaaq paqitnami. 7 Quliaqtuaqtuq, “Aŋunimma tikiumagisiruq kamanatluktuaq uvaŋniñ, aasiiñ siŋiiḷguyumiñaitchuŋaunniiñ aluġutiŋnik. 8 Aa, iḷumutun paptaaġaluaġipsi imikun, aglaan ilaan paptaaġisigaasi Ipqitchuakun Irrutchikun,” itnaqhuni. 9 Taipkunani uvluni Jesus aggiġñiqsuq Nazareth-miñ Galilee-miittuami. John-ŋum paptaaġniġaa Jordan-mi. 10 Jesus-ŋum qakipqauraqami imiġmiñ tautuŋniġaa qiḷaq aŋmaqman. Agaayyutim Irrusia atqaqhuni miññiqsuq ilaanun tiŋmiaġruuratun. 11 Nipi tusaġnaġniqsuq pakmakŋa, “Ilvich piqpagiplutin Iġñiġigikpiñ, quyalimaaġikma.” 12 Tarakŋatarra Ipqitchuam Irrutchim aullaqtinniġaa iñuiḷaamun. 13 Taavani iñuiḷaami inniqsuq malġukipiaq uvluni, aasiiñ tuunġaum uuktuallaŋniġaa. Nayuutiniqsuq iñuiḷaam niġrutaiñi, aasiiñ isaġulgich savautityaġniġaat. 14 Taipkunani uvluni Herod-ŋum, umialguruam, John tiguplugu isiġniġaa. Jesus utlautiniqsuq Galilee-mun quliaqtuaqhuni tusaayugaaŋanik Agaayyutim. 15 Nipliġñiqsuq, “Pakma aŋaayuqautaa Agaayyutim qallipḷuni atuumaaqsiruq. Isummitqigitchi ukpiġilugulu tusaayugaaġiksuaq.” 16 Uvvaasiiñ Jesus pisuktualgitḷuni siñaagun narvaŋan Galilee-m, tautuŋniġik aniqatigiik, Simon-lu Andrew-lu, kuvriġñiaġniqsuak narvami, iqaluŋniaqtauplutik. 17 Jesus-ŋum nipliutigik, “Maliksikŋa. Uvakŋaniñaglaan piññaŋniaġisirutik iñuŋnik aqaluŋniaqtitun.” 18 Tarvauvaa uniññiġiŋik kuvraġikkatik maliaqsipḷuguasiiñ. 19 Tarakŋatarra Jesus pisuktuallaallakhuni tautukkik aniqatigiik, James-lu John-lu, iġñak Zebedee-m, kuvriuġniqsuak umiaġmikni. 20 Jesus-ŋum tautupqauraqamigik tuqłuġniġik. Unisiġaaktarra aapagikkaqtik Zebedee akiññakniaqtuanun savaktaiñun umiami, maliaqsipḷuguasiiñ Jesus. 21 Tikitñamiŋ Capernaum-mun minġuiqsiaġvium uvluani Jesus katraġviatnuktiġniqsuq iḷisautriaqsipḷuniasiiñ. 22 Katimaruat aarigaaġusuŋniqsut iḷisauttutaiñik atakkii iḷisautripḷuni aŋalatchił̣iqaqtuatun, atlakaupluni ukunakŋa aglaliqiriniñ. 23 Jew-ŋuruat katraġviani piqaġniqsuq irrusiqł̣uliŋmik nipliaruamik, 24 “Iḷaksianatigut. Jesus Nazareth-miu, suniaqpisigut? Uvuŋaqpich piyaqquġukhuta? Naluŋitchiga kisuutilaan, ipqitchuaŋurutin Agaayyutim tuyuġikkaŋa.” 25 Jesus-ŋum tarra tiliñiġaa irrusiqł̣uk itnaqługu, “Qiñuisaaġiñ! Aniḷutinaasii aŋutmiñ!” 26 Irrusiqł̣uum iñukniaq nagliksaaqtituullaŋniġaa qiiqsruqmatun-unniiñ iġialapkaqpauraqługu uniksaqamiuŋ. 27 Iluqatiŋ tautuktuat taavrumiŋa quviġutchakpagitḷutiŋ apiqsruqtuutiaqsiñiqsut avatmun, “Qanusiuniqpa una? Qanusiuniqpa nutaaq iḷisauttun? Una aŋun aŋalatchił̣iqaqhuni tilitḷaniġai irrusiqł̣uich, aasii iliŋisa tupigitlaniġaat.” 28 Qilamik tavra siaminniqsuq taamna atuumaruaq nunaaqqipayaanun Galilee-mi. 29 Anikamiŋ Jew-ŋuruat katraġviatniñ tupqatnuŋniqsut Simon-kutlu Andrew-tkutlu, piqatigiplugik James-lu John-lu. 30 Simon-ŋum aakaruaŋa nalaniqsuq uunaqłukhuni. Jesus tikipqauraqman uqautiniġaat atniġñaġnipḷugu. 31 Utlakługu aġnaq tiguniġaa argaigun makititlugu, aasiiñ uunaqłunġiqsiqhuni. Tavra niqłiuġutiaqsiñiġai. 32 Minġuiqsiaġvium uvlua nuŋitman, unnuksraakun siqiñiq nipianikhuni, iñuich tikiutriñiqsut ilaanun tamatkuniŋa atniġñautiliŋnik atlakaaġiiñik suli irrusiqł̣uliŋnik. 33 Iluqatiŋ nunaaqqim iñui katiniqsut taavruma tupqum sivuġaanun. 34 Jesus mamititchiñiqsuq iñugiaktuanik atniġñautiqaqtuanik atlakaaġiiñik suli anipkaipḷuni iñugiaktuanik irrusiqł̣uŋnik. Ilaan irrusiqł̣uich nipliquŋiññiġai atakkii iḷisimaniġaat kisuutilaaŋa. 35 Uvlaatchaurami qaugaluaqnagu Jesus aullaġniqsuq nunaaqqimiñ iñuiḷaamun. Tavrani agaayuniqsuq. 36 Simon-ŋum piqasiqhuni piqatmiñik pakaaqsiñiġaa. 37 Paqitnamitruŋaasiiñ nipliutiplugu, “Iluqatiŋ iñuich qiñiġukkaatin.” 38 Aglaan Jesus-ŋum kiunigai, “Aullaqtuksraurugut atlamun nunaaqqimun. Uvaŋali quliaqtuaġumauŋa taamani atakkii piqutigiplugu aggiqsuaŋuruŋa.” 39 Tarra ilaa quliaqtuaqtuq katraġviŋitñi iluqaani Galilee-mi, anipkaipḷuniḷu irrusiqł̣uŋnik. 40 Tarrasuli una auyugaqtualik tikiumaniqsuq Jesus-mun sitquqhuniasii iŋiqsruqługu ikayuqupluni, “Ilvich pisuksiñaġuvich mamitiłhiñaugikma.” 41 Jesus iḷunŋutchaŋniqsuq, isakługich argagikkani aksikł̣uguasiiñ. Nipliutiniġaa, “Pisugaaġluŋa, mamititqugikpiñ.” 42 Jesus nipliġḷuqqaaqtuq taavrumiŋa, taamna tavrakŋatchiaq iłuaqsiruq auyugaqtuaġmiñiñ. 43 Tarra Jesus-ŋum taamna aŋun aullaqtitkaluaqnagu iñiqtiġniġaa, 44 “Uqautiniaqnagu kiñaunniiñ aglaan agaayuliqsimugutin, qiñiqtitchumigiñ iłuaqsił̣hiñ ilaanun. Aatchuutiyumautin tuniḷḷautinik Agaayyutmun tuvraġlugu Moses-ŋum tillisigikkaŋa mamititkaatinkii. Taatnaġuvich iñupayaam iḷitchuġiniaġaa mamitilaan.” 45 Aglaan taamna aŋun aullaqami uqallaaqsiñiqsuq atqunallapiaq siamitlugu mamitikkaułłi. Taatnaqhuni Jesus isitqiḷguiññiqsuq nunaaqqiñun, aglaan aullaġniqsuq iñuiḷaamun, iñuichaasiiñ utlaaġaaqsipḷugu nakitŋapayaaq.
1 Kiŋuagun ikituurat uvlut Jesus utitqiŋñiqsuq Capernaum-mun. Iñupayaat uqaaqsiñiqsut aiñipḷugu. 2 Iñugiaktuat kativagitḷutiŋ tavruŋa iniksraigutiniqsut tupqum iḷuani naagaunniiñ paam siḷataani. Jesus-ŋum quliaqtuaġutiniġai Agaayyutim uqałhanik. 3 Tarra sisamat iñuich tavruŋautriñiqsut aulatlaiḷaamik iñuŋmik. 4 Qalligaluaqhutiŋ tikiḷguiññiġaat Jesus iñugiakpagitḷutiŋ iñuich. Tavra aŋmaqługu tupqum qiḷaŋa atqaqtinniġaat taamna aulatlaiḷaaq qaatchiaqtuummaan. 5 Jesus-ŋum iḷitchuqłiqamiuŋ ukpiqsrisiqaqtilaaŋat, nipliutiniġaa aulatlaiḷaq, “Nukatpiaq, killuqsautipnik natqigutigikpiñ.” 6 Iḷaŋich aglaliqirit aquppiruat tamaani isummatiqaġniqsut itna, 7 “Suvaata una uqaqpa Agaayyutitun? Taamna uqaġniqłuktauruq. Agaayyun kisimi natqigutritḷaruq killuqsautinik!” 8 Jesus-ŋum irrutchiġmigun kaŋiqsiaġiliqamigich uqapiḷułhat, nipliutliġniġai, “Suvaata uqapiḷukpisi isummatipsigun? 9 Qanuq una nipliutitquvisiuŋ aulatlaiḷaq, ‘Killuqsautipnik natqigutigikpiñ’ naagaqaa nipliutiłhanik, ‘Makillutin, uqummatitin tigulugich pisugiñ’? Nalliak qaġanatlukpa? 10 Aglaan iḷitchuġitqugipsi Iġñiŋan Aŋutim aŋalatchił̣iqałhanik maani nunami natqigutritḷapluni killuqsautinik.” Tavrani nipliutigaa aulatlaiḷaq, 11 “Tiligikpiñ, ‘Makillutin, tigulugu qaatchian aggiiñ!”’ 12 Tavrakŋatchiaq taamna aŋun makitiqtuq. Tiguplugu qaatchiani aullaġniqsuq nakuqsipqauraqami. Qiñiqtuapayaat taavrumiŋa quviġutchaŋniqsut. Kamasruaqsiñiġaat Agaayyun, “Tautunġaŋitchugut taatnatchimik,” itnaqhutiŋ. 13 Jesus taivrumuŋalgiññiqsuq siñaanun narvaŋan Galilee-m aasii katirviginiġaat iñugaaġruich. Ilaan iḷisautiaqsiñiġai. 14 Tamaani apqusaaqami tautuŋniġaa Levi, iġñiġikkaŋa Alphaeus-ŋum aquppiruaq savaaġmiñi manniqipluni. Tavra Jesus-ŋum nipliutipmani itna, “Maliŋŋa,” taavruma makitluni maliutliġniġaa. 15 Aasiiñ taavruma aquagun Jesus niġiñiqsuq tupqani Levi-ŋum. Iñugiaktuat tax-siliqiritlu atlat killuliqiritlu aquppiqatiginiġaich Jesus-ŋumlu maliġuaqtaiñḷu. Tamatkua iluqatiŋ maliaqsipmiñiġaat. 16 Aglaliqirit suli Pharisee-ŋuruat tautuŋniġaat niġiqatiqaqługu tax-siliqirinik suli killuliqirinik. Taapkua nipliutigaich maliġuaqtai, “Suvaata ilaa niġiqatauva suli imiqatauva tax-siliqirini suli killuliqirini?” 17 Jesus-ŋum tusaakamigich nipliutigai, “Iłuaqtuat taapkua atniġñaitchuat inuqsraŋitchut taaktinik aglaan iliŋich atniġñaqtuat. Uvaŋa aggiŋitchuŋa aiyugaaġiaġlugich nalaunŋaruat aglaan killuliqirit.” 18 Maliġuaqtai John-ŋum Paptaaġirim suli Pharisee-ŋuruat uisauraaġuuniqsuat piqusiġiplugu. Iḷaŋich iñuich utlakamitruŋ apiqsruġniġaat, “Suvaata maliġuaqtai John-ŋum suli Pharisee-ŋuruat uisauraaqmata, ilviḷḷi maliġuaqtitin taatnatlaiññiqpat?” 19 Jesus-ŋum kiuniġai atrikusautmik, “Iḷagiich uumani iḷaqatnigiaqtuami uisauraaġniqpat iḷaqatnigiaqtuam nayuutiniŋanisuli? Taatnaġumiñaitchut iḷaqatnigiaqtuam nayuutiłhani. 20 Aglaan uvluq tikitkisiruq iḷaqatnigiaqtuam aullaġviksraŋa iliŋitñiñ. Tavra uisauraaġviksraqpaaluk.” 21 Jesus-ŋum iḷisautipsaaġniġai atrikusrautmik, “Iñuum utuqqaq atnuġaaq iḷaaġumiñaitchaa nutaamik ukił̣haamik atakkii iḷaaŋuyumi nutaam utuqqaq alikpalaaġisigaa, aasiiñ allaq aglitḷukhuni. 22 Naagasuli, iñuum utuqqaq puuq immiġumiñaitchaa nutaamik asiam misuġuanik atakkii nutaam misuqqum alikkisigaa asiam misuġuan puuŋa, suli asiam misuġua maqigisiruq taavrumakŋa puumiñ. Aglaan nutaaq asiam misuġua immiutraksrauruq nutaamun puumun.” 23 Uvluani minġuiqsiaġvium Jesus pisuŋniqsuq nautchiivikun. Tarra maliġuaqtai tamaunnaaqamiŋ pukuŋniqsut mukkaaksranik, niġiaqsipḷugitaasiiñ. 24 Tavra iḷaŋisa Pharisee-ŋuruat nipliutilgiññiġaat, “Ataŋii, suvaata iliŋich savakpat minġuiqsiaġvium uvluani maliġutaksrakuaġnaŋitkaluaqtuat tamarrumani uvlumi?” 25 Ilaan kiuniġai, “Agliqimasuknaġiksi David-ŋumlu piqataiñḷu inuqsriułhat niqiksraġmiknik? 26 David isiġniġuguuq tupqanun Agaayyutim niġipḷuniasii qaqqumik tuniḷḷaqtuutmik Agaayyutmun. Taatna atuumasruuniqsuaq Abiathar-ŋum qaukłiułhatni agaayuliqsit. Maliġutaksraptigun kimun-unniiñ niqiksrautitquŋiññiġaa avataatigun agaayuliqsit. Aglaan David-ŋum niġiñiġaa qaqqiaq, aasiiñ aatchuġniġaa maliktigikkani.” 27 Taatnaġaluaqamigich Jesus-ŋum nipliutipsaaġniġai, “Minġuiqsiaġvium uvlua iñiqtauruq iñuŋmun aglaan iñuk iñiqtauŋitchuq minġuiqsiaġvium uvluanun. 28 Taatnamik Iġñiŋa Iñuum atanġuruq unniiñ minġuiqsiaġvium uvluani.”
1 Jesus isitqiŋñiqsuq Jew-ŋuruat katraġvianun. Aasiiḷi tarani itmiñiqsuq aŋun argalik pannaqłuktanik. 2 Jew-ŋuplutiŋ sivulliuqtuat qaunaksruaqsiḷgiññiġaat mavruigisikmaŋaan minġuiqsiaġvium uvluani, tavraami agvisiksraqsiuqługu. 3 Jesus-ŋum tarra nipliutiniġaa aŋun argalik pannaqłuktanik, “Makillutin uvuŋaġiñ.” 4 Tavraniasii apiqsruqługich taapkua, “Nalliak maliġutaksrakuaġnaqpa Minġuiqsiaġvium uvluani—savaaqałiq nakuuruamik naagaqaa pigiitchuamik, anniqsuił̣iq iñuułiġmik naagaqaa tuqutchił̣iq?” Aglaan iliŋich nipaisaaġniqsut. 5 Uumitchaksaałhum tikiumaliġaluaġniġaa tarani aglaantuuq iłuirrutiginiġaa pitchiġiił̣hatigun suli suksraqaŋił̣hatigun, uummatiqaqhutiŋ siqquqtuamik. Tarra nipliutiniġaa aŋun taamna, “Isivitkich argaktin.” Taavruma tarra isivinniġai, aasiitai argai iłuaqsiñiqsut igḷumiktitun iḷipḷutiŋ. 6 Tarra taapkua Pharisee-ŋuruat aullaqtiġniqsut, tarvauvaa sivunniuqatigityaqługich Herod-kuayyaat qanuq tuqułiksraŋagun Jesus-ŋum. 7 Jesus aullaqasriqhuni maliġuaqtimiñik Galilee-m narvaŋanuŋniqsuq. Iñugaaġruich malilgiññiġaat Galilee-miñḷu Judea-miñḷu, 8 Jerusalem-miñḷu, Idumaea-miñḷu, uŋataaniñḷu Jordan-ŋum, avataaŋniñḷu Tyre-mlu Sidon-ŋumlu. Taapkua tusaaniġaat kamanaqtuanik savaaqałha utlakługuasiiñ. 9 Tarra Jesus-ŋum uqautiniġai maliġuaqtini umiaq ikkiviksrani tigułhiñaaġuquplugu qanimiñun atakkii iñugaaġruich ukua iñugiaksivagitḷutiŋ tatruliġaat. 10 Mamititchianikman iñugiaktuanik, atlat atniġñautilgich tatviksraiġñiġaat aksigukługu Jesus. 11 Tamarrasuli irrusiqł̣ulgich tautukamitruŋ putqataġvigiplugu niplianiqsutli itna, “Ilvich Iġñiŋa Agaayyutim.” 12 Aglaan iñiqtiqtaġniġai tamatkua iliŋitñun iḷitchuġipkautigitquŋitḷuni. 13 Jesus kilvaqtaaġniqsuq tuŋaanun kiŋiktaam nunam. Tarani qiññuaġniġai tamatkua pigisukkani. Tarra utlaŋniġaat. 14 Nalunaiqsaġai qulit malġuk maliġuaqtiksrat, uqqiraqtaunik taiyuqługich piqatigisukługich, tuyuġisukługich quliaqtuaġiaquplugich. 15 Saŋŋiksriññiġai mamititchitḷasipḷugich atniġñaqtuanik suli anitchitḷasipḷugich irrusiqł̣uŋnik. 16 Uvva ukua qulit malġuich Jesus-ŋum nalunaiqsaġikkaŋi: Simon-lu atchikkaŋa Peter-mik, 17 James-lu John-lu iġñak Zebedee-m Jesus-ŋum atchikkak Boanerges-mik, mumiutiqaqhuni “Iġñiġikkak katlulam” [uumitchiyałallakhutigguuq]. 18 Suli Andrew-lu, Philip-lu, Bartholomew-lu, Matthew-lu, Thomas-lu, James-lu iġñiŋa Alphaeus-ŋum, Thaddaeus-lu, atla suli Simon Zealot-ŋuruaq, 19 suli Judas Iscariot, taamna aatchuutigitniktuaq ilaanik. 20 Akuniisuŋaqani Jesus isiġniqsuq tupiġmun. Iñugaaġruich malilgiññiġaat. Kiisaimmatai taatnaqhutiŋ Jesus-lu maliġuaqtiniḷu niġiḷguiḷiġniqputunniiñ. 21 Tavra iḷaiñ tusaakamitruŋ taatnaqtuaq aullaġniqsut aggisityaġukługu Jesus, atakkii iñuich uqautigigaat iłuanġiġñipḷugu. 22 Iḷaŋich aglaliqirit tikiññiġaat Jerusalem-miñ itnaqhutiŋ, “Jesus Beelzebul-mik aŋalatiqaqtuq, aasiiñ anitchiraġaqtuq irrusiqł̣uŋik atuqługu saŋŋia aŋalataata irrusiqł̣uich.” 23 Jesus-ŋumtarra qalliḷaaquniġai iñuich iŋmiñun uqautiuraagaqsipḷugichaasiiñ atrikusautitigun itna, “Qanuġuni tuunġaq anittaigisiva tuunġaġmik? 24 Uvva nunaaqqim aŋalatai akiḷḷiḷiqsuutikpata avatmun, taamna nunaaqqiq suksraunġiġñiaqtuq. 25 Uvvasuli iñuich tupiġmi atinġiqpata akitŋaqtuutilutiŋ suksraunġiġñiaqmiut. 26 Uvva taatna qaukłiat tuunġaich irrusiqł̣uŋi piyuutigumiŋ avatmun, ilaan saŋŋia isukłiññiaqtuq. 27 Uvvasuli atla atrikusaun: Kiñaunniiñ iñuk isiġumiñaitchuq saŋŋiruam iñuum tupqanun ivayaqtuaqsiḷuniasiiñ sulliñauraŋiñik aglaan sivulliulugu pitukkayaġaa saŋŋiruaq iñuk, tavrakŋaasiiñ ivayaqtuaqsiḷuni sulliñauraŋiñik. 28 “Uvvauna uqautigipsi, Agaayyun natqigutriyumaaqtuq pisugaaqhuni iñuich killuqsautipayaaŋitñik suli uqaġniqłuktałipayaaŋitñik Agaayyutmik. 29 Aglaan Agaayyutim natqigutiyumiñaitchaa taimuŋa iñuk uqaġniqłuutriruaq Ipqitchuamik Irrutchimik; taamna iñuk patchisaugisiruq isuitchuaġuni.” 30 Jesus taatnaġniqsuq atakkii taapkua upyaktuqługu itna, “Taamna aŋalatiqaqtuq irrusiqł̣uŋmik.” 31 Uvvali Jesus-ŋum aakaŋa suli aniaqatiuŋi tikiññiqsut. Qichaqhutiŋ qakma kiligiaqtinniġaat. 32 Iḷaŋata aquppiruat avataani nipliutigaa Jesus, “Ataŋii, aakanlu aniaqatiutinlu kigga utaqqiñiġaatin.” 33 Jesus-ŋum kiuniġai, “Kiña uvaŋa aakapiaġiviyu unniiñ aniaqatiupiaġiviyu?” 34 Saatlugich aquppiruat avatmiñi nipliutipsaaġniġai, “Ataŋii, uvaŋa aakapiaġa suli aniaqatiupiatka! 35 Kisupayaaq savaaqaqtuaq pisułhanik Agaayyutim, taamna iñuk aniaqatiugigiga suli aakagiplugu.”
1 Tarrasuli Jesus-ŋum iḷisautiaqsiḷgiññiġai narvam siñaani imma. Iñuich katilgiññiqsut iñugiaksipḷutiŋ. Taatnaqmataasiiñ ikiniqsuq umiamun, mikiruuramik ayaktaallakługu, aquvinniqsuq. Iñugaaġruich qichaqtuiñaqtut narvam siñaani. 2 Ilaan iḷisautiniġai iñugiaktuatigun atrikusautitigun. Aasii iḷisauttutmiñi uqaaqtuutiuraaqługich. 3 “Naalaġniḷḷagitchi! Iñugguuq nautchiityaġniqsuq. 4 Nautchirapkaqługu nautchiaksrat iḷaŋich katagaġniqsut apqutmun, aasiitai tiŋmiurat tikitḷutiŋ niġiñiġaich. 5 Iḷaŋich kataŋniqsut uyaġauruamun nunamun nunaqapiaŋitchuamun. Nauniqsut qilamik atakkii nunakitḷuni. 6 Aasiiñ siqiñġum mayuaqami pasikł̣ugich atakkii kaŋiqapiaŋitḷutiŋ pannaqłuŋniġai. 7 Suli iḷaŋich kataŋniqsut akunġatnun kakitḷaġnat, aasiiñ kakitḷaġnat naukamiŋ nagguviksraiġñiġaich asirriŋitḷutiŋaasiiñ. 8 Iḷaŋitsuli katakhutiŋ nunagiksaamun asirriaqaġniqsut. Iñugiaksipḷutiŋ nauriñiqsut mukkaaksranik atautchimiñ iñuiññaq quliŋuttaaqhutiŋ suli iḷaŋich piŋasukipiaŋuttaaqhutiŋ suli iḷaŋich tallimakipiaŋuttaaqhutiŋ.” 9 Ilaan nipliutigai, “Taamna iñuk siutiqaqtuaq naalaġniḷi.” 10 Kisiŋŋuqamiŋ, maliġuaqtaiñ iñuiḷḷu tusaaruat ilaanik apiqsruġniġaat taavrumuuna atrikusautikun. 11 Jesus-ŋum nipliutigai, “Agaayyutim sagviġaa nalunaqtuaŋanik aŋaayuqautaan ilipsitñułhiñaq, aglaali tamatkunuŋa ukpiqsriŋitchuanun uqaġaqtuŋa atrikusautitigułhiñaq. Taamna aglausimaruaq uqałiġni immiumaruq Agaayyutim itnauttutigikkaŋa, 12 ‘Qiñiġaluaqhutiŋ irimiknik iḷisaqsritḷaitchut, unniiñ tusaagaluaqhutiŋ siutimiknik kaŋiqsiḷḷaitchut. Kaŋiqsiñiġumiŋ mumikpiaqtut Agaayyutmun, ilaanli natqigutigai killuqsautiŋitñik.’ ” 13 Jesus-ŋum apiqsruġniġai, “Naluniqpisiuŋ taamna atrikusaun? Qanuġmi kaŋiqsiñiaqpisigich atlat atrikusautit? 14 Nautchiiri nautchiiruq tusaayugaallautamik. 15 Iḷaatni uqałiq nautchiaksratun katagaqhuni apqutmun; tamatkua iñuich tusaaplugu uqałiq, aglaan tuunġaum tikitḷugu qilamik aattaġniġai uqałhich nautchirriutauruat uummatiŋitñi. 16 Suli atlat iñuich atripḷugich nautchiaksrat kataktuat uyaġauraaliŋmun; tusaaplugulu uqałiq qilamik quviasukhutiŋ akuqtuqługulu, 17 aglaan uqałiq kaŋiḷiŋitman akuniutlaitchuq. Kiŋuagun iłuiḷḷiułiġlu piyuaqsiułiġlu iḷipmaknik pigiplugu uqałiq qapiqtiġaġniqsut. 18 Suli atlat iñuich atripḷugich nautchiaksrat kataktuat akunġatnun kakitḷaġnat. Taapkua tusaaruat uqałiġmik 19 aglaan isumaaluutit iñuuniałikun, kinnitñiŋniaġutitlu umialgutmik suli kimmutit supayaanik suqutiginġiġaġigaat Agaayyutim uqałha. Taimmaasii nauritḷaitchut asianik. 20 Suli atlat iñuich atripḷugich kataktuat nunagiksaumun: tusaakamitruŋ uqałiq akuqtuqługu suli asirriaqaqhutiŋ, iḷaŋich iñuiññaq qulitun, iḷaŋich piŋasukipiatun, iḷaŋitsuli tallimakipiatun.” 21 Jesus nipliutigikkani iḷaniġai, “Ataŋii, iñuich iḷiraġinġitchaa naniq ataanun utkusium unniiñ ataatnun siñigviich. Aglaan iñuich naniq iḷiraġigaa naniqaġviŋmun. 22 Agaayyutim iriqsimakkaŋi pakma sagviġisigai iḷaatnigu. Iñuich kaŋiqsimaŋitchaluaġumisigik pakma kaŋiqsigisigaich taimanigu. 23 Kiña iñuk siutiqaġumi tusaatlaruaŋnik, ki ilaa tusaali.” 24 Ilaan nipliutimmiñiġai, “Ki, naalaġnimmaaġiksi ata! Qanutun naalaġnisilaaqsi taimma itpan, taatnatun kaŋiqsiaqtilaaqsi itkisiruq, suli kaŋiqsisaiñaġniaqtusi. 25 Ilaa piqaqtuaq akuqtullaaġisiruq aglaan taavruma piqaŋitchuam anniagisigaa pigikkani.” 26 Jesus nipliqsuq, “Atriqaqtuq aŋaayuqautaa Agaayyutim iñuŋmik nautchiiruamik nautchiaksranik nunamun. 27 Unnuaġaġikman siñikhuni suli uvluġaġikman makitluni savaaqaqtuq. Qaunaksraiḷaat nautchiaksrat nauraqtut, suli qanupiaq nalugaa naułhat. 28 Aglaan nunam naupkaqługu asirriraqtuq, sivulliuplugu nautchiaksraq nuiḷḷagaqtuq qiñiġnaqsiuraqhuni aasiitai nauqqaaqhuni puuŋa piŋŋuqmata mukkaaksram, tavrakŋa iluqani niqiksraq nauvaalukhuni. 29 Aglaan asiat nautchiirim kipputmik kipiaqsiraġigai, katitchivik tikiumaplunikii.” 30 Jesus nipliqsuq, “Sumun atritḷavisigu Agaayyutim aŋaayuqautaa iñuŋnik? Uqautiniaġipsi atrisilaaŋanik. 31 Atriqaqtuq nautchiaksrauramik atiqaqtuamik mustard-mik. Mikiniqtaġaluaqtuq nautchiaksrapayaaniñ nunami. Aglaan nautchirriutaukami nunami 32 naugaqsiraqtuq aglitḷukhuni nauriapayaaniñ. Akiġuġluksipḷuni tiŋmił̣uich uvluutiqaġvigiraġniġaat taġġaŋatni akutuqpalgich.” 33 Suli iñugiaktuatigun atrikusautitigun Jesus-ŋum uqaaqtuutiraġniġai iñuich kaŋiqsiḷgutilaaŋatitun. 34 Ilaan uqautitlaitkai atrikusautaiḷaaqhuni. Aglaan kisiŋŋuqamiŋ maliġuaqtini kaŋiqsipkaġniuraapiaqługich piraġniġai. 35 Tamarrumani uvlumi anaqaksraaqman ilaan nipliutiniġai maliġuaqtini, “Akmuŋaqta” 36 Tavrani iliŋisa uniññiġaich iñugaaġruich. Maliġuaqtai ikiniqsut umiamiknun Jesus-ŋum ikimmivianun. Atlat umiat itmiñiqsut. 37 Anuqłiġuqman qaiḷiġuqhuni umiaŋat immautiaqsiñiġaa. 38 Jesus aquani umiam siñiŋniqsuq akitchiḷḷakhuni. Iliŋisa itiqsaġniġaat niplialaplutiŋ, “Ataniiq, sugiŋitpiuŋ piyaqquġupta?” 39 Ilaa makitluni iñiqtiġniġik anuġilu qaiḷiġḷu, “Ki, anuġaiġḷi!” itnaqhuni. Anuġaiqhuni quunniġuġniqsuq taatnaqman. 40 Nipliutiniġai, “Suvaata iqsivisi ukpiqqutaitmatun?” 41 Taapkua iqsiḷiqpauraġniqsut. Apiqsruutiaqsiñiqsut avatmun, “Qanusiuniqpa una iñuk anuġimunniiñ qaiḷiqpauratlu kamagivatruŋ?”
1 Iliŋich ikaaġniqsut igḷuanun narvam nunaŋatnun Gerasene-naġmiut. 2 Niupqauraqman umiamiñ paaġniġaa irrusiqł̣ulgum iḷuvġich akunġatniñ. 3 Uvvaguuq taamna iñuuniaġniqsuaq tamaani. Kia-unniiñ iñuum qiḷiqsimalguitḷugu kalimñiġñik; 4 Akulaiqł̣ugu qiḷiġaluaġaġniġaat niukkunlu argaigunlu. Kiktuġaalaraġniġai qilġutini piiyaqługich. Kia-unniiñ iñuum nuyuiqsalguiññiġaa. 5 Ataramik unnuamiḷu uvlumiḷu nayuutiraġniqsuq nipaalapluni qipiqsralakami iḷuviġich akunġatniḷu qimiġaat qaaŋatniḷu, suli iñugiaktuami kiḷḷialapluni uyaġaŋnun. 6 Taiññaqiuraq qiñiqamiuŋ Jesus aqpaliqsruġniqsuq ilaanun, sitquġvigipluguasiiñ sivuġaanun. 7 Iñuum iḷuaniñ irrusiqł̣uum piyaa nipitugalukut, “Jesus, Iġñiŋa Qutchiŋñiqsrauruam Agaayyutim, suniaqpiŋa? Agaayyutim atqagun iŋiġikpiñ anasiñŋuqsaquŋitḷuŋa.” 8 Jesus-ŋum tiligaa irrusiqł̣uk anitquplugu taavrumakŋa iñuŋmiñ. 9 Atakkii Jesus-ŋum apiqsruġaa, “Sumik atiqaqpich?” Ilaan kiuniġaa, “Uvaŋa atiġa Iñugiaktuaq atakkii uvagut iñugiaktugut.” 10 Tarra taavruma iŋiqsruaġniġaa, “Tuyuġiniaqasigut tamarrumakŋa nunamiñ.” 11 Qanimi munaqsraqpauraqaġniqsuq malġuŋnik kavluutiŋnik kunianik, niġiñiaqhutiŋ qimiġaami. 12 Irrusiqł̣uich iŋiqsruaqsiñiġaat, “Isiqtittigut kunianun taapkunuŋa.” 13 Jesus-ŋum aŋiġniġai. Irrusiqł̣uk aullaġniqsut aŋutmiñ, isiqhutiŋaasiiñ kunianun. Iluqatiŋ kuniat paŋalikhutiŋ anayasuktuasuŋaqatiŋ ipnakun. Naparaġniqsut narvamun aasiiñ ipiplutiŋ. 14 Munaqsriruat taapkuniŋa kunianik qimakhutiŋ uqautityaġniġaich nunaaqqiġmiut. Tamatkua iñuich aullaqhutiŋ tautugiaġniġaat tamanna atuumaruaq. 15 Iñuich utlautikamiŋ Jesus-mun tautuŋniġaat irrusiqł̣uqaġuugaluaqtuaq aquppiruaq atnuġaaqhuni qauġrimapluniḷu. Taatnaqhutiŋ iñuich iqsitchaŋniqsut. 16 Tamatkua qiñiqatauruat uqautigiaqsiñiġaat iñupayaanun qanuq atuumałha atlaġuqman irrusiqł̣uqaġuugaluaqtuaq suli qanuq piyaqqułhat kuniat. 17 Tavra iñuich iŋiqsruagaqsiñiġaat Jesus aullaquplugu nunamikniñ. 18 Jesus ikiaqsipman umiamun taavruma irrusiqł̣uqaġuugalauqtuam iŋiqsruaqsiñiġaa maligukługu Jesus. Maliguliḷḷapiaġniġaa Jesus. 19 Naagauvva Jesus-ŋum maliquŋiññiġaa aglaan itna nipliutiłhiñaġniġaa, “Aiḷutin iḷauraaqnun uqautityakkich tamarrumiŋa kamanaqtuamik Atanġum savauttutaanik ilipnun suli iḷunŋuksrił̣hanik ilipnun.” 20 Tavra iñuk aullaġniqsuq, aasiiñ quliaqtuagaqsipḷuni nanipayaaq Qulini Nunaaqqiñi qanuq kamanaqtuamik savaaqałha Jesus-ŋum iŋmiñun. Tarra iluqatiŋ iñuich quviġusuŋniqsut. 21 Jesus utiqami igḷuanun narvam, iñugiaktuat iñuich katilgiññiqsut siñaani narvam. 22 Tavra aggiqmiñiqsuq aŋalataa Jew-ŋuruat katraġviata, Jairus-mik atilik. Tautukamiuŋ Jesus punniqsuq sivuġaanun. 23 Iŋiqsrullapiaġniqsuq itnaqhuni, “Paniuraġa amma tuqułhiñaaġuqtuq. Iḷiḷḷaŋniaqugitka argaktin ilaanun mamitquplugu. Iñuuyumauġli.” 24 Taatnaqmantarra Jesus taamuŋaqatiqagiññiqsuq. Iñuich iñugiakpagitḷutiŋ malilgiññiġaat tatruqługuunniiñ. 25 Aġnaqtuuq tamaaniitmiñiqsuq atniġñautiqaqtuaq auŋmik qulit malġuŋni ukiuni, 26 iłuaqsipkaġniaġaluaqtitluni iñugiaktuanun taaktinun. Akiḷiqsuutigiplugitunniiñ sulliñaurani iłuaqsiŋiññiqsuq, aglaan atniġñaliqsaiññaġniqsuq. 27 Ilaan tusaakamiuŋ Jesus utlautiniqsuq iñugiaktuat akunġatigun. Tarra tunuaniñ aksiŋñiġaa atnuġaaġikkaŋa, 28 isumapluni, “Aksikkupku Jesus-ŋum atnuġaaŋa iłuaqsiyumiñaqtuŋa.” 29 Tavrakŋatchiaq aunaaqsruŋaiġñiqsuq. Ikpiginiġaa timigikkaġmiñi iłuaqsił̣ł̣i taavrumakŋa atniġñautmiñ. 30 Jesus iḷisimaliqhuni saŋŋi aullaqtilaaŋanik iŋmiñiñ kiŋiaġniqsuq tatruqtuani nipliqhuni, “Kia aksiksiqpauŋ atnuġaaġa?” 31 Maliġuaqtaiñ nipliutigaat, “Iḷisimagaluaqługu iñugiaktuanun tatruqtilaan, naagasuli apiqsruqtutin kimun aksiksilaaqnik.” 32 Jesus qiñiġniaġniqsuq kimun aksiksilaaġmiñik. 33 Taavruma aġnam Jesus utlaŋniġaa iqsiḷiqsiqhuni attaqsraliqsiqhuni iḷisimaplunikii iłuaqsisilaaġmiñik. Putluni sivuġaanun uqautiniġaa aksiŋñipḷugu. 34 Jesus-ŋum nipliutigaa, “Ukpiqsrił̣iqpich iłuaqsipkaġaatin. Tutqiksautlasirutin, iłuaqsirutin atniġñautigikkaqniñ.” 35 Jesus uqaqtitlugu iḷaŋich iñuich tikiññiqsut tupiġikkaŋaniñ taivruma aŋalataan katraġvium nipliqhutiŋ, “Paniuran tuquaniktuq. Iḷaksiatqiŋñiaqnagu Iḷisautri.” 36 Jesus-ŋum suliqutigisuŋaqnagich nipliqsuat nipliutigaa aŋalataa katraġvium, “Iqsiñak, ukpiqsrił̣hiñaġiñ.” 37 Ilaan kiñaunniiñ iñuk maliquŋiññiġaa avataatigun Peter-mlu, James-lu, suli John aniqatigikkaŋa James-ŋum. 38 Tikitñamiŋ tupqanun aŋalataan katraġvium Jesus-ŋum qiñiġniġai kiñuvġurit tamatkualu qiarit atqunallapiaq. 39 Isiqhuni nipliutigai, “Suvaata itnaġniqpisi qiaplusiḷu? Una iḷiḷgaaq tuquŋitchuq, siñiktuaqsiñaqtuq.” 40 Tamatkua mitautigiaqsiñiġaat. Uvvaasiiñ anitquniġai. Kisiŋŋuqhutiŋ aŋayuqaaglu iḷiḷgaam suli taapkualu piŋasut maliġuaqtai isiġniqsut iḷiḷgaam nalavigikkaŋanun. 41 Tiguniġaa iḷiḷgaaq argaigun nipliutipluguasii, “Talitha Coum” (mumiutiqaqtuaq “Niviaqsiaġruuk, nipliutigikpiñ, makittin”). 42 Tavrakŋatchiaq iḷiḷgaaq makinniqsuq pisuaqsipḷuniasiiñ. Taamna ukiuqtutilaaqaġniqsuq qulit malġuŋnik. Taapkua nayuutiruat quviġutchallapiaġniqsut. 43 Ilaan iñiqtiġniġai kisumun-uniiñ iḷitchuġipkaquŋitḷugu tamanna atuumaruaq aglaan niġipkaquniġaa.
1 Taavrumakŋa Jesus aullaġniqsuq iñuguqniaġviŋmiñun. Maliġuaqtaiñ maliŋniġaat. 2 Minġuiqsiaġvium uvluani ilaa iḷisautriaqsiruq Jew-ŋuruat katraġviatni. Iñugiaktuat tusaakamitruŋ quviġusuŋniqsut nipliqhutiŋ, “Nakikŋakiaq iḷisimmatiqaġnikpa, una iñuk? Kia marrumiŋa puqiutmik aatchuġniqpauŋ suli saŋŋimik savaaqatlasipḷuni quviqnaqtuanik? 3 Taamna qiruŋnik savaaqaġuusruguuq, amii? Iġñiġigaa Mary-m. Suli aniaqatigigaat James-ŋumlu, Joseph-ŋumlu, Judas-ŋumlu Simon-ŋumlu, suli aġnat aniaqatai marra iñuuniaqhutiŋ akunnaptikni.” Tarraasiiñ ukpiġiŋiññiġaat kamanałha. 4 Aglaan Jesus-ŋum itnaġniġai, “Iñuich nanipayaaq kamagiraqniġaat sivuniksriqiri aglaan kamagitlaiññiġaat iñuguġviani unniiñ akunġatni iḷagikkaiñ naagaunniiñ kiñunġani.” 5 Jesus savaaqalguiññiqsuq quviqnaqtuanik savaanik. Iḷigaluaġniġai argaŋni ikituuranun atniġñaqtuanun iłuaqsipḷugichaasiiñ. 6 Ilaan quviġusuutiginiġaa Nazareth-miut ukpiqsrisuŋił̣hat. Jesus nunaaqqiñuktaġniqsuq iḷisautriaqsipḷuniasiiñ. 7 Jesus-ŋum sivunniuqatiginiġai qulit malġuich maliġuaqtini, aasii aullaqtitkaqsipḷugich malġuuttaaqługich. Saŋŋiksriññiġai anitchitḷasipḷugich irrusiqł̣uŋnik, 8 tilipḷugich, “Iglaułłapsitñi saagaġniaqasi sumik aglaan ayauppiuramik kisian; qaqqumik unniiñ iŋiularim puukataŋanik unniiñ maniŋmik aullautriñiaqasi. 9 Aluġuaqtuġusi suli atnuġaatqiutiksraiḷaaġusi.” 10 Suli ilaan nipliutiniġai, “Tukkuniġupsi tupiġmun atlamik tukkuksraqsiuġumiñaitchusi aullaġniałłapsitñunaglaan, 11 suli iñuich paġlaŋitpasi naalaġnisuŋitpatigiglu uqalusi, uniḷḷugu nunaaqqiq ipsuktuġumagiksi apyuq isigapsitñiñ. Taamna kilgutaugisiruq iliŋitñun akuqtuiŋisilaaŋatnik tusaayugaaġiksuamik. [Iḷumun uqautigipsi, qaġanatluŋniaqtuq iñuiñi Sodom-ŋum Gomorrha-ŋumlu atanniivium uvluani taapkunakŋa iñuiñiñ nunaaqqim.]” 12 Quliaqtuaġutiginiġaat iñuŋnun isummitqiquplugich mumikługich killuqsautiŋitñiñ. 13 Suli anittaiñiqsut iñugiaktuanik irrusiqł̣uŋnik iñuŋniñ, uqsruqtiqługiḷḷu uqsruġutnik iñugiaktuat atniġñaqtuat iłuagsipḷugichaasiiñ. 14 Herod-tuuq, Galilee-m umialga, tusaaniqsuq Jesus-mik atakkii iñuich uqaqaġniqsut ilaanik nanipayaaq. Iḷaŋich iñuich nipliġñiqsut, “John Paptaaqtitchiri aŋitqiŋñiqsuq tuqułiġmiñ. Taatnamik savaaqatlasiñiqsuq quviqnaqtuanik.” 15 Atlat nipliġñiqsut, “Elijah-ŋuvaluktuq.” Suli atlattuuq uqaġniqsut, “Sivuniksriqirauvaluktuq iḷaŋatitun taipkua kamanaqtaut sivuniksriqiritun iŋiḷġaan.” 16 Aglaan Herod tusaakami nipliġñiqsuq, “Una John-ŋuniqsuq niaquikkaġa, makitqikhuni tuqułiġmiñ.” 17 Sivuani Herod-ŋum iḷaqatigiliutinikkaŋa aniaqatmi Philip-ŋum nuliaŋa atilik Herodias-mik, John-ŋum suakataġaluaġniġaa Herod, “Maliġutaksrakuaġnanġitchuq aniaqatvich nuliaġikkaŋa tuvaaqasiutigupku.” Taatnaqługu Herod-ŋum tigupkaġniġaa John isiqsiuviŋmuktitluguasiiñ aġnaqtiŋ quyalisukługu. 19 Aasiiñ Herodias-ŋum qinnautigaluaġniġaa tuqutchukkaluaqługu, aglaan taatnalguiññiġaa piqutigiplugu Herod. 20 Herod-ŋum attaġiniġaa John iḷisimaplugu nalaunŋapluni ipqitchuaq iñuk. Taatnamik tugluaqsimaaġniġaa. Naalaġnisuullapiaġaa John tutqiiḷisuugaluaŋŋaġmi naalaqtuapayaaqamiuŋ. 21 Kiisaimma Herodias-ŋum piviksrani nalautitpaa. Herod-ŋum annivilirvia tikitman aiyugaaqłiqhuni qaukłiŋitñik kavamauruat, aŋuyaktillu qaukłiŋitñik suli sivulliuqtiŋitñiglu Galilee-m. 22 Tavra pania Herodias-ŋum isiqhuni sayuġniqsuq quyalipḷugu Herod suli tuyuġmiaŋi. Umialgum nipliutiniġaa aġnauraq, “Iŋiqsruġiñ, sumik piqaġukkapnik aatchuġisigikpiñ.” 23 Akiqsruutiniġaa taamna aġnauraq, “Qanutchipayaamik iŋiġupŋa qaitchigisigikpiñ, avvaŋanikunniiñ atanġuviŋma.” 24 Niviaqsiaq aakamiñukhuni itnaġniġaa, “Sumik apiqsruġisivik?” “Apiqsruġumautin niaquanik John Paptaaġirim,” aakaŋan itnaġniġaa. 25 Taamna utiġñiqsuq qilamiksruaqhuni umialiŋmun nipliutiplugu, “Uvaŋa aatchuquruŋa ilipnun akkupak niaquanik John Paptaaqtitchirim puggutamun iḷiḷugu.” 26 Umialgum tusaakamiuŋ aliasuliḷḷapiaġniqsuq. Aglaan akiqsruqtuutni pigiplugu suli pigiplugich tuyuġmiani itigautipchanġitchaa. 27 Tarva Herod umialik tilisiñiqsuq niaquiqsirimik niaquanik John Paptaaqtitchirim aggiutritquplugu. Taavruma isiqsiviŋmukhuni niaquiġñiġaa John. 28 Aasiiñ aggiutiplugu niaqua puggutamun iḷipḷugu qaiññiġaa aġnauramun, aasiiñ aġnauram qaitḷugu aakamiñun. 29 Tavrakŋa John-ŋum maliġuaqtaiñ tusaapqauraqamitruŋ taamna, aiñiġaat timaa tugvaġiaqługuasiiñ. 30 Uqqiraqtit utiġniqsut Jesus-mun, uqautipluguasii savaaġikkaġmiknik suli iḷisautrił̣iġmikniglu. 31 Iñuich utiqtaqpaitḷutiŋ maliġuaqtai niġġiviksraiġniġaichunniiñ. Taatnaqhuni Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Kiata, kisiŋŋuġuutiluta iñuiḷaamun, minġuiqsiallagiaġitchi.” 32 Tavra aullaġniqsut iñuiḷaamun umiakun kisimiŋ. 33 Iñuich tautukamisigiŋ aullaqmata, iḷisaqłiġniġaich. Aqpatkaqsiḷiġñiqsut iluqaitñiñ nunaaqqiñiñ tikiumasukhutiŋ sivuniġvigikkaŋatnun taapkua sivuatni. 34 Jesus niukami umiamiñ tautuŋniqsuq iñugiaktuanik iñuŋnik. Iḷunŋutchaŋniqsuq atriḷiutiplugich ipnaiyaatun munaqsraiḷaatun. Tavra Jesus-ŋum iḷisautiuraaġatasrugruŋniġai. 35 Uvluqpaguqman maliġuaqtaiñ utlaŋniġaat Jesus nipliutiplugu, “Manna nayukkaqput iñuitchuq, suli unnuaqsiyaa. 36 Aullaqtitkich iñuich nunaaqqiuranun. Tauqsiġiaġlich niqiksraġmiknik.” 37 Tarra Jesus-ŋum kiuniġai, “Aatchuqsigik niqiksraŋitñik.” Taapkua apiqsruġniġaat, “Qaqquqsitquvisigut malġuk tallimakipiak akiksraŋaknik niġipkautiksraŋatnik?” 38 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Qanutunmi samma qaqqiaŋuraqaqpisi? Iḷitchuġiniurallaktiġitchi.” Iḷitchuġikamitruŋ Jesus uqautigaat, “Paqittugut tallimanik qaqqiaŋuranik suli malġuŋnik iqaluŋnik.” 39 Tiligai iñuich aquvititquplugich ivigaamun. 40 Tavra tallimakipiaŋutqataaqługich suli malġukipiaq qulitqataaqługich aquvititkaich. 41 Tiguniġai tallimat qaqqiaŋurat suli malġuk iqalugauraak, aaġluqhuni qiḷaŋmun quyyatiplugich. Aasiiñ avguqługich qaqqiat suli iqalugauraak qaiññiġai maliġuaqtimiñun autaaquplugich tamatkunuŋa niġisuktuanun. 42 Iñuich niġiñiaġniqsut, iluqatiŋaasiiñ niġisuiḷḷapiaqhutiŋ. 43 Niġisuiŋanikmata katinniġaich qulit malġuk aguupmaich iḷakunik imalgich. 44 Taapkunani niġiruani 5,000-ŋuniqsut aŋutit. 45 Niġianipqauraqmata maliġuaqtai aullaqtitkai umiakun sivumiñi narvam igḷuanun, amuŋa nunaaqqiuramun Bethsaida-mun. Aasii taatnaanikami aitquniġai taapkua iñugayaat. 46 Suli aullaqtitkanikamigich mayuġniqsuq iġġimun agaayyutyaqhuni. 47 Qaumauraaŋŋaan unnuksraaqman umiaq iḷiñiqsuq qitqanun narvam, Jesus kisivlipkaqługu nunami. 48 Qiñiġniġai sakuullapiaqhutiŋ iputtuat atakkii paaqługu anuġi. Tamaaniguuq uvlaatchauraġuqman pisuktuaġniqsuq qaaŋagun imġum. Qaaŋiqsaġumaruatun piñiġai. 49 Tautuŋniġaat iḷisaġipmiñagulu pisuktuaqtuaq qaaŋani imġum. Aliuqtuaqsiñasugiplutiŋ nipliagaqsiñiqsut. 50 Qiñiqamitruŋ iluqatiŋ tataminniqsut. Qilamik Jesus-ŋum nipliutigai, “Quviatchauġigitchi, uvaŋauruŋa, iqsiñasi.” 51 Tarra utlaŋniġai ikipluni umiamun, aasii anuġaiqhuni. Taapkua quviġutchallapiaġniqsut. 52 Tautukkaluaqługu Jesus niġipkaipman qaqqunik iñugiaktuanun kaŋiqsimalguiññiġaatsuli kisuutilaaŋa, ukpiġilguitḷugu tavrakii. 53 Taapkua ikaaqługu narvaq tulaŋniqsut Gennesaret-mun. 54 Niukamiŋ umiamiñ iñuich iḷisaqłiġutiniġaat Jesus. 55 Iglauniqsut iluqaani nunami Jesus-muutriaqsipḷutiŋ atniġñaqtuanik akiyaqhutiŋ siñigviksuummaisa iḷitchuġikamitruŋ Jesus sumiitilaaŋa. 56 Napmupayaaq Jesus nunaaqqiuramukman suli nunaqpaŋmun iñuich aggiutruġniġaich atniġñaqtuat iḷḷiuqaqługich tumitchaanun apqusaagaksraŋiñun Jesus. Tamatkua iñuich iŋiqsruġniġaat Jesus atniġñaqtuat aksiḷḷaŋniaġukługuunniiñ atnuġaaŋa. Aasiiñ taatnaqamitruŋ nakuqsiraġautiginiġaat.
1 Tavra iḷaŋisa Pharisee-ŋuruat suli aglaliqirit aggiqsuat Jerusalem-miñ utlaŋniġaat Jesus. 2 Tautuŋniġaich Jesus-ŋum maliġuaqtit iḷaŋisa niġiruat iġġuġaluaqnagich argatiŋ Pharisee-ŋuruat piraksriutaatitun iñuŋnun. 3 Pharisee-ŋuruat suli atlat Jew-ŋuruat niġiḷḷaiññiqsut iġġuġaluaqnagich argatiŋ, kamagiplugu iḷisauttutaat sivulliaġikkaġmiŋ iŋiḷġaan-imakŋa. 4 Aikamiŋ tauqsiġñiaġviŋmiñ sunik niġiḷḷaiññisut iġġuġaluaqatiŋ. Suli iñugiaktuat piraksriutiŋich aapamiŋ maliġutmigaich itnatun ittuat, iġġuġlugich qallutit suli utkusiich suli puggutat. 5 Tavra Pharisee-ŋuruat suli aglaliqirit apiqsruġniġaat Jesus, “Suvaata maliġuaqtitin maliġutiŋitpat iḷisauttutigikkaŋitñik sivulliapta, niġipḷutiŋ qaqqianik iġġuġniġiḷaanik argaŋmiknik?” 6 Jesus nipliutigai, “Ukpiŋŋuaqtauruasii, Isaiah sivuniksriqiri nalauttuq uqaqami ilipsigun, itnaqhuni, Iñuich kamaksrulgugaluaġaatŋa uqałhiñaġmiktigun aglaan uummatiŋich uŋasiksut uvamniñ [piqpagillapianġitḷuŋa]. 7 Kamaksruutaat uvamnun taŋiġiḷaaŋuruq atakkii iḷisautrirut iñuich iḷisauttutaitñik iḷipḷugich maliġutaksraġiruatun Agaayyutim. 8 Kamagiŋitkaluaġisi tillisai Agaayyutim, aglaan kamaksripḷusi ilitqutchiñik iñuknitŋaqtauruanik.” 9 Jesus-ŋum nipliutipsaaġniġai, “Yaiy, nalunġitkaluaġniġiksi qanuq ayaksimaałiksraŋat tillisai Agaayyutim. Iḷisimagaluaqługu atuumaniaqtaksrauruaq Agaayyutim pisułhagun kamagiraġiŋitkisi aglaan iḷisauttutisi malikkisi. 10 Moses tilisiñiqsuq, ‘Kamagiyumagiñ aapan suli aakan’ suli ‘Kiñaimña uqapiḷuutriruaq aapamiñik suli aakamiñik tuqutaksraupiaqtuq’. 11 Aglaan itna iḷisautrirusi iñuum nipliutiłhiñauplugik aŋayuqaaŋni ‘Corban’ (mumiutiqaqtuaq ‘Ikayuġukkaluaġiptik aglaan qaiñŋaniktuŋa Agaayyutmun’). 12 Taatnaqamigguuq patchisaiyaġniraqtuq ikayuił̣iksraġaluaġmiñik aŋayuqaaŋmiñik. 13 Taatnaqapsi ayakkisi uqałhi Agaayyutim taavrumuuna iḷisauttutipsigun. Suli iñugiaktuat atlat iḷisauttutipsi atuumanġiġaġigisi.” 14 Uumaguuq tuqłuġniġai iluqaisa iñuich iŋmiñun nipliutiplugich, “Naalaġniḷḷaksitŋa, kaŋiqsiyumausi! 15 Isaaġaqtuaq iñuŋmun siḷataaniñ qaayuġnaqsiraġutauŋitchuq aglaan samna anniuġaqtuaq uummatmiñiñ. 16 [Kiña iñuk siutiqaqtuaq tusaali.]” 17 Jesus-ŋum unitñamigich iñugayaat isiġniqsuq tupiġmun. Maliġuaqtaiñ kaŋiqsimasrukhutiŋ apiqsrulgiññiġaat tavrumuuna atrikusautikun. 18 Suakataġniġai, “Kaŋiqsiḷḷaiññiaqpat! Tusaaŋitchuatun! Uvvaami qanutchim siḷataaniñ isaaġaqtuam qaayuġnaqsiraġaŋitchaa iñuk. 19 Atakkii isaaġaqtaŋitchuq uummataanun aglaan aqiaġuanun anipḷuniasiiñ timimiñ.” (Jesus-ŋum nipliutigikmauŋ taamna niġiñaqsigai niqipayaurat.) 20 Niplipsaaqtuq, “Sagviqsiqataqtuam iñuŋmiñ taavruma qaayuġnaqsiraġigaa iñuk. 21 Samakŋa anniuġaġaqtut uummataaniñ iñuum, pigiitchuat isummatit: sayuŋałiq iḷaqataunnani, tigliyułiq, iñuaqtułiq, 22 atlatułiq, kaviuġutiqałiq, pigiiḷiqiłiq, kinnitñiłiq, iŋmiñun aŋalalguił̣iq, saŋiaktułiq, uqaġniqłuktałiq, kamanaġasrugiłiq, kinnaŋaałiq. 23 Iluqatiŋ taapkua pigiitchuat sagviġaqtut iñuŋmiñ, qaayuġnaqsipḷuguasiiñ taamna iñuk.” 24 Tavrakŋa Jesus aullaġniqsuq tuŋaanun Tyre-m suli Sidon-ŋumlu. Isiġniqsuq tupiqmun nalutqugaluaqhuni iñuŋnun. Aglaan naluŋiḷgiññiġaat. 25 Uvvauna aġnaq paniuraqaġniqsuaq irrusiqł̣uliŋmik. Tusaaniġaa imma Jesus tikiumanipḷugu. Utlakamiuŋ purviginiġaa isigaiñun. 26 Aġnaq Jew-ŋuŋitchuq, animapluni Phoenicia-mi Syria-mi ittuami. Taavruma iŋiqsruġniġaa irrusiqł̣uk anillaŋniaquplugu paniuraġikkaġmiñiñ. 27 Aglaan Jesus-ŋum nipliutigaa atrikusautmik, “Iḷiḷgaat sivulliulugu niġisuiqsuksraurut. Nalaunŋaŋitchuq iḷiḷgaat qaqquksraŋat aatchuutigiłiksraŋat makunuŋa qipmiñun.” 28 Aġnam kiuniġaa, “Aa tarraami, Ataniiq, naagaunniiñ qipmich niġġiviich ataatni niġisuupmiut kanġaniŋitñik iḷiḷgaat.” 29 Ilaan nipliutiniġaa, “Aarigaa, kiusriḷḷautaqtutintarra, ikayuġisigikpiñ. Aggiiñ, taamma irrusiqł̣uk aniruq paniuraġikkaqniñ.” 30 Taavruma aikami paqinniġaa paniuraġikkani nalauraaqtuaq siñigviŋñi, irrusiqł̣uqaġniaŋitchalukut. 31 Tarra Jesus aullalgiññiqsuq avataaniñ Tyre-m Sidon-kuaqhuni utlautipluni narvaŋanun Galilee-m, apqusraaqługu nunakun atilikun Decapolis-mik. 32 Iñuich Jesus-muutilgiññiġaat iñuk tusaallaitchuaq suli uqallaitmisigalugu. Tarra iŋiqsruġnigaat patiglugu argaiñik iłuaqsitquplugu. 33 Tavra uŋavaqtaaġutillaŋniġaa iñugaaġruŋniñ. Iḷipḷugu tikiġikkani siutaŋnun suli tivvuaqtuqługich aksiŋñiġaa uqaġikkaŋa iłuaqsisukługu. 34 Aaġluqhuni qiḷaŋmun aniqsaaqpaŋniqsuq nipliqhuni, “Ephphatha” (mumiutiqaqtuaq “Aŋmaġiñ”). 35 Tavrakŋatchiaq siuttak aŋmaġniqsuk suli uqaŋa iłuaqsipḷuni, uqaaqsipḷuniasiiñ kaŋiqsiñaqsipḷuni. 36 Jesus-ŋum tiliñiġai uqaquŋitḷugich, aglaan iñiqtiġaluaqtitlutiŋ uqapsaaġniqsut tamarrumuuna uuma savaaġikkaŋagun. 37 Quviġutchallapiaġniqsut nipliqhutiŋ, “Ilaa savaaqaqtuq supayaamik piḷḷautaqługu: tusaallaiḷaat tusaatlasipḷugich suli uqallaitchuat uqatlasipḷugich.”
1 Taipkunani uvluni iñugiaktuat iñuich katiniqsut. Niqiksraitmata, Jesus-ŋum tuqłuġniġai maliġuaqtini iŋmiñun, aasii nipliutiplugich, 2 “Uvaŋa iḷunŋugigitka iñugiaktuat iñuich, atakkii nayuutirut uvaptikni piŋasuni uvluni niqiksraigutiplutiŋaasiiñ; 3 uvaŋa aullaqtitkupkich niġipkaġaluaġnagich iliŋich taaqtukkaġisirut apqutmi. Iḷaŋich aggiġñiqsut uŋasiksuamiñ.” 4 Jesus-ŋum maliġuaqtaiñ kiuniġaat, “Nakikŋami maani iñuiḷaami qaqquqtuġisivat taatnatun iñugiaktigiruat iñuich niġisuiġutiŋ?” 5 Tarra apiqsruġniġai, “Qapsiñik qaqqiaŋuranik piqaqpisi?” Kiuniġaat, “Tallimat malġuŋnik.” 6 Tarra tiliñiġai iñuich aquvitquplugich nunamun; aasiiñ tigukamigich tallimat malġuk qaqqiaŋurat quyyavigiqqaaqługu Agaayyun, avguqługich qaqqiat qaiññiġai maliguaqtimiñun autaaġutigitquplugich iñuŋnun. Aasiiñ piñiġaat taamna. 7 Taapkua piqaqmiñiqsuttuuq mikiruuranik iqalugauranik. Jesus-ŋum quyyatiplugich tiliñiġai maliġuaqtini tamatkuaptuuq autaaġutigitquplugich. 8 Iluqatiŋ iñuich niġiñiqsut niġisuiġataqhutiŋ. Maliġuaqtit iḷakut pukukmatigich immiġñiġaich tallimat malġuk aguupmaich. 9 Taapkua niġiruat iñugiaktilaaqaġniqsut 4,000 iñuich. Jesus-ŋum aipkaqqaaqługich 10 ikiniqsuq umiamun maliġuaqtiniḷu tiksiqhutiŋ nunaŋanun Dalmanutha-m. 11 Pharisee-ŋuruat aggiqhutiŋ uqavaaġutiaqsiḷgiññiġaat Jesus uuktuaqsaġukługu, “Savaaqaġiñ quviqnaqtuamik. Taavrumuuna iḷitchuġipkaġumigaatigut Agaayyutim tuyuġipiałhanik ilipnik.” 12 Aniqsaaqpagataqhuni Jesus-ŋum qatmigiliutiniġai nipliqhuni, “Uvvali ukua tautugukamiŋaglaan quviqnaqtuamik! Nipliutigipsi, Makua iñuich tautukkumiñaitchut quviqnaqtuanik savaanik nalupqinaiġutaulugu kisuutilaamnik.” 13 Taatnaqqaaqhuni uniŋñiġai. Ikipluniasiiñ umiayamun aullaġniqsuq taavruma narvam siñaan igḷuanun. 14 Maliġuaqtai aullaqamiŋ piiguqtiġniqsut qaqqumikunniiñ aglaan atausił̣hiñaq qaqqiaŋuraq taquaġiliġniġaat. 15 Jesus-ŋum tiliñiġai, “Qaunagiyumausi puvlaksautaatniñ Pharisee-ŋuruat suli puvlaksautaaniñ taavruma Herod atanġum.” 16 Taapkua uqaqtuyaagaqsiñiqsut avatmun, “Una uqaqtuq taavrumiŋa taquaŋitñapta qaqqiamik.” 17 Jesus-ŋum iḷisimalgiññiġai kaŋiqsitḷaił̣hatigun. Uqaqtuaq iḷisautrił̣hatnik Pharisee-ŋuruat suli suraġałhanik Herod-ŋum, taapkuali uqaqhutiŋ taquaŋił̣iġmiknik qaqqumik. Taatnaqhuni apiqsruġniġai, “Suvaata uqaqtuyaagaqsiḷgitpisi akunnapsitñi qaqqumik taquaŋiññipḷusi? Kaŋiqsiŋitpisisuli? Puqiisigivisi taatnatun? 18 Iriqaġaluaqhusi qiñilguitchusi suli siutiqaġaluaqhusi tusaalguitchusi. Itqagiŋiññiqpisiuŋ tallimat qaqqiat niġipkautikapkich 5,000 iñugiaktilaaliŋnun? Qapsiñik aguupmaŋnik immiuvisi iḷakunik katitchikapsi?” Tamatkua kiuniġaat, “Qulit malġuŋnik.” 20 “Suli niġipkautikapkich tallimat malġuŋnik qaqqiat 4,000 iñugiaktilaaliŋnun aasiiñ iḷakugikkaŋich pukukapsigich qapsiñik immiuvisi aquupmaŋnik?” Tamatkua kiugaat, “Tallimat malġuŋnik.” 21 Ilaan nipliutigai, “Suvaatami kaŋiqsiḷguitkaqsiḷgitpisi?” 22 Tikitmata Bethsaida-mun, tavruŋautiniġaat qiñitḷaitchuaq iñuk iŋiqsruqługuasii iłuaqsitquplugu. 23 Jesus-ŋum tiguplugu qiñitlaitchuaq iñuk argaigun, tasiuqługu annisiniġaa nunaaqqimiñ. Aasiiñ tivvuaqtuqqaaqługik irrak patiŋniġik argaŋmiñik nipliutipluguasii, “Sumik qiñitlasiñiqpich?” 24 Iñuk tautuŋniagaqsiñiqsuq nipliqhuni, “Uvaŋa tautukkitka iñuich atriqaqługich napaaqtunik pisuktuatun.” 25 Jesus-ŋum iḷitqiŋñiġai argagikkani irraknun, taututqiksaqamiasiiñ taamna iłuaqsiñiqsuq. Takpiksiḷiġñiqsuq. 26 Qiñitlasipkaanikamiuŋ Jesus-ŋum uqautiniġaa, “Aiḷḷaaġiñ, aglaan nunaaqqimun utiqtiġniaġnak.” 27 Jesus aullaġniqsuq piqatigiplugich maliġuaqtini nunaaqqinun qaniŋanun Caesarea Philippi-m. Igliqtuałiġmikni apiqsruġniġai, “Kisuunivatŋa makua iñuich?” 28 Tamatkua kiuniġaat, “Iḷaŋisa iñuich John Paptaaqtitchiraunipḷutin, iḷaŋisa Elijah-ŋunipḷutin, atlatlu sivuniksriqiraunipḷutin iŋiḷġaanimma, itna uqaġaqtut.” 29 Ilaan nipliutigai, “Ilipsimi kisuunivisitŋa?” Peter-m kiuniġaa, “Christ-ŋurutin Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa.” 30 Jesus-ŋum tiliñiġai uqautitquŋitḷugu kimun-unniiñ. 31 Tavra Jesus-ŋum iḷisautiuraagaqsiñiġai maliġuaqtini, “Iġñiŋa Iñuum nagliksaaqtuksrauruq, suli sivulliuqtiġruat suli qaukłiŋisa agaayuliqsit suli aglaliqirit ayakkisigaat. Tuqutkisigaat, aglaan piñayuakun uvlut aŋipkakkaugisiruq.” 32 Nalupqinaiyautigai tamatkuniŋa. Peter-m saniqpaktaaġutillakługu uqautiniġaa Jesus taatnatchiñik uqaquŋitḷugu. 33 Jesus-ŋum takullakkaluaqamigich maliġuaqtini iñiqtiġniġaa Peter, “Tuunġaaq, aullaġiñ uvamniñ atakkii isumaŋitchutin Agaayyutim isummasianik aglaan iñuich isumaŋatnik.” 34 Jesus-ŋum tuqłuqmiñiġai iñugayaat iŋmiñun maliġuaqtimiñunlu nipliutiplugich, “Kisupayaam maligukkumiña suksraaqtaksraġigaa pisułłi, iqsriutilugu sanniġutani aasiiñ maligluŋa. 35 Atakkii kisupayaam anniġiniaġumiuŋ iñuułłi tammaigisigaa aglaan kisupayaam tammaiyumiuŋ iñuułłi pigiluŋa suli pigilugu tusaayugaallautaq anniqsuġiakun, taamna iñuugisipiaqtuq. 36 Iñuum piññaktaaġiłhiñaugaluaġaa suurapayaaŋa marruma nunam, aglaan tammautigisigaa iñuutchii. Sakuuŋuraġniałha atuġumiñaitchuq sumun. 37 Tarra simmiutiksraitchaa iñuum iñuutchii. 38 Iḷapsi kanŋugivalukkaatŋa iḷisauttutitkalu sivuġaatni iñuich killuuruat sayuŋaruatlu. Taatnatun Iġñiŋan Aŋutim kanŋugigisipmigaaptuuq utiġumi kamanautiqaġuni aapamisun piqasiġuni ipqitchuanik isaġuliŋnik.”
1 Suli iḷaniġai uumiŋa, “Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, Iḷaŋich marra iñuich tuquyumiñaitchut qiñiŋaiñŋaan Agaayyutim aŋaayuqautaa saŋŋigun.” 2 Kiñuagun itchaksrat uvlut Jesus-ŋum kayuŋiġñiġai Peter-lu, James-lu John-lu aasii sivulliaqsipḷugich iġġimun kisiisa. Qiñiqtitlugich Jesus atlaŋŋuġniqsuq sivuġaatni. 3 Atnuġaaŋi qivliqisirauraqhutiŋ qatiqsipḷutiŋ aniutun, kia-unniiñ nunami salummaġumiñaitkai qatiqsitḷuglugich. 4 Tavrakŋatchiaq tamatkua qiñiġmiñiġaich Elijah-lu Moses-lu uqaqatigiaqsipmatku Jesus. 5 Tarra Peter-m nipliutiniġaa Jesus, “Iḷisautrii, nakuunayaqtuq uvani ittuiñaġupta. Nappaitquguptigut nappaiñayaqtugut piŋasunik palapkaaksranik, atautchimik ilipnun, atautchimik Moses-mun suli atautchimik Elijah-mun.” 6 Peter qanuġviiḷḷapiaġniqsuq tupaŋapluni, taatnaqhuni iḷisimanġiññiqsuq sumikunniiñ uqaġikkaġmiñik. 7 Taatnaqsaqtitlugich nuviyam qulaŋiutiniġai. Nipi nuviyamiñ tusaġnaqsiñiqsuq itnaqhuni, “Taamna ilaaŋuruq piqpagikkaġa Iġñiġa, naalaġniyumagiksi!” 8 Taapkua alaqtaaqsikmata iḷagikkak qiñiġnaiŋaniktiġniqsuk. Qiñiłhiñaġniqsut kisianik Jesus-mik. 9 Iluqatiŋ atqaaqsikamiŋ taavrumakŋa iġġimiñ Jesus-ŋum tiliñiġai uqautigitquŋitḷugich qiñikkaŋit Iġñiŋan Aŋutim aŋitqił̣hanunaglaan. 10 Tamatkua tusaakamitruŋ tillisaa qanuqsaġviitkaluaqhutiŋ apiqsruqtuutiaqsiñiġaat avatmun, “Qanuutauruaq una aŋitqił̣iq tuqumiñ pivauŋ?” 11 Tavra apiqsruġniġaat Jesus, “Suvaata aglaliqirit uqaġuuvat Elijah aggiqsuksraunipḷugu sivulliuluni?” 12 Kiuniġai, “Tavra Elijah aggiqqaaġniaqtuq Christ-miñ itqanaiyaġlugich supayaat. Uvvasuli aglausimaruaq Iġñiŋa Iñuum nagliksaallapiaqtuksraugisiñipḷugu suli suksraġinġiġisiñipḷugu iñuŋnun. 13 Aglaan nipliutigipsi, Elijah aggianiktuq. Iñuichaasiiñ aŋallaqłukkaat qanupayaaq, tuvraqługu aglausimaruaq ilaagun.” 14 Tamatkua utiqamiŋ atlanun maliġuaqtaiñun tautuŋniġaich iñugayaat suli aglaliqirit uqavaaqtuat maliġuaqtinun. 15 Iñuich tautukamitruŋ Jesus quviġusullapiaqhutiŋ aqpaliqsruqhutiŋ ilaanun paaġniġaat. 16 Ilaan aglaliqirit apiqsruġniġai, “Sumik uqaqtuyaaġutiqaqpisi?” 17 Iḷaŋata iñugaaġruich nipliutiniġaa, “Iḷisautrii, tikiutriruŋa iġñiġikkamnik irrusiqł̣uqaqhuni uqatlaiqsitlugu pitchaŋanik. 18 Irrusiqł̣uum aŋalataġipmagu ulġutkaa nunamun. Ilaa qiluraġallapiaġaqtuq, innuliqipluni qaniġmigun, tiriquulaplugich kigutini suli tikkaksiḷḷapiaqhuni iluqaġmi tuqurautununniiñ. Uqautigaluaġitka maliġuaqtitin anitquplugu aglaan taatnalguiññiġaat.” 19 Tavrali Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Aatai, ukpiqqutaiññiaqpat ilipsitñi! Qanutunaglaansuli nayuġniaqpisi? Qanutunaglaan igḷutuqtaksraġivisi? Taamna nukatpiaq uvuŋautisaqsiuŋ-ata.” 20 Iñuich Jesus-muutiniġaat. Irrusiqł̣uum tautupqauraqamiuŋ Jesus, nukatpiaġruk qiiqsruqtitkaqsiñiġaa. Ulġupluni nunamun aksralikhuni innuliqiaqsiñiqsuq qaniġmiñi. 21 Jesus-ŋum apiqsruġaa aapaŋa, “Qaŋaaglaan taatnaiḷiva?” Taavruma nipliutigaa, “Imma iḷiḷgauraułiġmiñiñaglaan. 22 Akulaiqł̣ugu irrusiqł̣uum tuqunniaqsimagaa igitqataqługu ikniġmun suli imiġmun. Pitḷagupku suraġallaŋniaġuŋ-tuq! Iḷunŋugillaŋniaġuta ikayuqtigut!” 23 Jesus-ŋum uqautiniġaa, “Arguasuktuksrauŋitchutin pitḷaniḷuŋa. Ukpiqsrił̣hiñaġuvich supayaaq pił̣hiñauruq!” 24 Tavrauvaa aapaŋa iḷiḷgaam kappiaŋaruq nipliqhuni, “[Ataniiq.] Ukpiqtuŋa. Ikayuŋŋa ukpiqsrisiqatluquluŋa!” 25 Jesus-ŋum qiñiġai iñuich utlaktigikkani. Iñiqtiġaa irrusiqł̣uk itnaqhuni, “Uqallaitchuaq suli tusaallaitchuaq irrusiq, anitqugikpiñ uumakŋa nukatpiaġruŋmiñ, aasiiñ isitqisuŋaqnak.” 26 Irrusiqł̣uk iġiallaksaqtuq qiluraġaqtitlugu taamna nukatpiaġruk, aasiiñ uulillaktitlugu aniruq ilaaniñ. Taamna nukatpiaġruk tuquŋaruatun iḷiḷiqtuq. Iñuich uqaaqsiñiqsut, “Ilaa tuquliqtuq.” 27 Aglaan Jesus-ŋum tiguplugu argaigun ikayuqługu makitinniġaa. 28 Jesus isianikman tupiġmun maliġuaqtaiñ apiqsruġniġaat kisiŋŋuġuutiplugu, “Suvaata aniḷguitpisigu taamna irrusiqł̣uk?” 29 Ilaan kiuniġai, “Agaayułhiñałikun piḷiqillapiaqhuni [uisauraałikunlu] anitlagaa taatnasiq irrusiq.” 30 Taavrumakŋaqhutiŋ Galilee-kuaġniqsut. Iḷisimatquŋiññiġaa kimun-unniiñ naniitilaani, 31 atakkii iḷisautrisukhuni maliġuaqtimiñik, itna, “Iñuich tigugisigaat Iġñiŋa Iñuum tuqulluguasiiñ. Tuqutauŋanikkumi piñayuakun uvlut taamna aŋitqikkisiruq.” 32 Aglaan maliġuaqtaiñ kaŋiqsiŋiññiġaat uqaaqtuutigikkaŋa, taluqsraqhutiŋaasiiñ apiqsruaġalguiññiġaat Jesus. 33 Tavra tikiññiqsut Capernaum-mun. Tupiġmiillaġmiŋ Jesus-ŋum maliġuaqtini apiqsruġniġai, “Sumik uqaqtuyaaġutiqaqpisi iglaułłaptikni?” 34 Kiuŋiññiġaat atakkii iglaullaġmiŋ uqaqaqhutiŋ avatmun nalliġmiknik kamanaġniqsrauniaqmagaan. 35 Ilaan tarra aquvitluni tuqłuġniġai qulit malġuich maliġuaqtigikkani nipliutiplugich, “Kiña iñuk sivulliusukkumi aqulliuruksrauruq savaktiġuqmiḷuni iluqaŋitñun.” 36 Aasii qiññuaġniġaa iḷiḷgaaq inillakługu akunġatnun, saġliriutiplugu itnaqhuni, 37 “Kisupayaam akuqtuġumiuŋ iḷiḷgaaq pisigiluŋa akuqtuġaaŋa, suli kisupayaam akuqtuġumiña akuqtuġumiñaitchaaŋa uvaŋałhiñaq aglaan akuqtuġaa taamna tuyuġirigikkaġa.” 38 John-ŋum Jesus nipliutiniġaa, “Iḷisautrii, qiñiġikput una anitchiraġiiruaq irrusiqł̣uŋnik atuqługu atqiñ. Taavruma iñuum maliġuaŋitmigaatigut. Uvvaasiiñ iñiqtiġikput atakkii maliġuaqtigiŋitḷugu uvaptikni.” 39 Aglaan Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Nutqaqtitnasiuŋ atakkii iñuum savaaqaqtuam quviqnaqtuanik atuqługu atiġa uqautigiyumiñaitkaaŋa pigiiḷiḷuŋa. 40 Akitñaqtuqtiŋitchuaq uvaptiknun iḷagillapiaġikput. 41 Nipliutigipsi, kisupayaam aatchuġumisi qallugauramun imiksrapsitñik Christ pigipmasi akiḷḷiusiaġitlasipiaġisigaa. 42 “Kia iñuum killuqsaqusaaqpagu iḷaŋat makua ukpiqsrisiqaqtuat uvamnik iḷiḷgaatun, nakuutlukkayaqtuq taamna quŋisiġmiutchiġḷugu uyaġakpaŋmik ipipkaqpan taġiumi. 43 Suli argakpich killuqsaqtitpatin piiġumagitin. Iłuatlukkayaqtuq ilipni isiġuvich iñuułiġmun argaiḷḷutin uumakŋa argaqaġutin igḷuktun aullałiksraqniñ anasiñŋuqsaġviŋmun ikniġmun qamitlaiḷaamun. 44 [Tavrani qupilġut tuquyumiñaitchut suli ikniq qamiyumiñaitmiuq.] 45 Naagasuli isigakpich killuqsaqtitpatin piiġumagitin. Iłuatlukkayaqtuq isiġuvich iñuułiġmun isigaiḷḷutin uumakŋa isigaqaġutin igḷuktun iktaułiksraqniñ anasiñŋuqsaġviŋmun. 46 [Tavrani qupilġut tuquyumiñaitchut suli ikniq qamiyumiñaitmiuq.] 47 Suli ilvich irigikkaqpich killuqsaqtitpatin piiqsiġumagiñ qaquliġlugu. Iłuatlukkayaqtuq ilipni isiġuvich aŋaayuqautaanik Agaayyutim atautchimik iriqaŋŋaqpich uumakŋa malġuŋnik iriqaġutin iktaułiksraqniñ anasiñŋuqsaġviŋmun. 48 Tavrani qupilġut tuquyumiñaitchut suli ikniq qamiyumiñaitmiuq. 49 “Maaniḷi iñuk iŋmiguuraq makitalgutillaakkaugisiruq iknikun. 50 Taġiuq nakuuruq, aglaan taġium taġiuġniiqpan qanuq taġiuġniḷiġñiaqpisiuŋ? Taatnamik qanusriułiqaġitchi taġiutun, tutqiutiqaġusi akunnapsitñi.”
1 Jesus aullaqami tavrakŋa Judea-muŋniqsuq igḷuanun Jordan-ŋum kuuŋan. Tavrani iñuich katirvigilgitmatni sivuanisun Jesus-ŋum iḷisautiuraagaqsiḷgiññiġai. 2 Iḷaŋich Pharisee-ŋuruat tikitḷugu uuktuaqsaġniaġalualgiññiġaat, “Uvva, maliġutaksrakuaġnaqpa iñuum avitkumiuŋ aġnaqtiŋ?” 3 Taavrumali kiuniġai apiqsruutmik, “Qanuġmi Moses-ŋum tillisiqaqpasi?” 4 Tamatkua kiugaat, “Moses aglausimaruq, Iñuum aġnaqtiŋ avitchukkumiuŋ qaitchiqiliuŋ aglaŋnik avirrutiksranik aullaqtilluguasiiñ.” 5 Jesus-ŋum kiuniġai, “Moses qaitchiruq taavrumiŋa tillitmik pitchiġiił̣ipsigun. 6 Aglaan aullaġniił̣hani Agaayyun iñiqsipman supayaanik iñiqsipmiñiqsuq aŋutmik suli aġnamik. 7 Taatnamik aŋutim unitkisigaa aapaniḷu aakaniḷu, aġnamiknun iḷiḷuni atausiŋŋuġutikaasiiñ. Tavra malġuuŋŋaiġutik aglaan atausriŋŋuġisiruk. 9 Taatnamik kia-unniiñ iñuum avitinniaqnagik Agaayyutim atautchimuktitaġikkak.” 10 Isiqamiŋ tupiġmun maliġuaqtaiñ apiqsrutqiḷgiññiġaat taavrumuuna. 11 Jesus nipliutigai, “Kisupayaaq avitchumi aġnaġmiñiñ aasiiñ kasuutiluni atlamun atlatuqtuq akitñaġlugu aġnaqqaaqtiŋ. 12 Naagaqaa aġnam avitchumiuŋ aŋutni aasiiñ kasuutiluni atlamun taamna aġnaq atlatuqtuq.” 13 Iḷaŋisa iñuich iḷiḷgaat Jesus-muutiniġaich aksiquplugich. Maliġuaqtaiñaasiiñ iñiqtiaqsiñiġaich iñuich tikiutriruat iḷiḷgaanik. 14 Jesus-ŋum iḷitchuġikamigich iłuagiŋiññiġai. Nipliutiniġai, “Iḷiḷgaurat uvamnuktitchigik. Avriaqutaunagich iliŋitñun atakkii Agaayyutim aŋaayuqautaa aŋmaruq iñuŋnun atriqaqtuanun iḷiḷgaanik. 15 Itqagisiuŋ una! Taapkua akuqtuqtuat aŋaayuqautaanik Agaayyutim iḷiḷgaurat akuqtuipmatun, kisimiŋ taapkua tavruŋaġisirut.” 16 Tarra ilaan saġliriutikamigich iḷiḷgaat, iḷipḷugich argaŋni iliŋitñun agaayyutiniġai. 17 Jesus aullapqauraqman iñuum aqpaliqsruqhuni purviginiġaa itnaqługu, “Nakuuruaq iḷisautrii, qanuġluŋa piññaktaaqatlasiñayaqpik isuitchuamik iñuułiġmik?” 18 Jesus-ŋum apiqsruġniġaa, “Suvaata atchiqpiŋa nakuuruamik? Atautchił̣hiñaq nakuuruq, taamna Agaayyun. 19 Iḷisimagitin tillisauruat, ‘Iñuaqtuqnak, atlatuqnak, tigliktuqnak, saglunak, saglutaqnak, kamagilugu aapan suli aakan.’ ” 20 Taavruma iñuum kiugaa, “Iḷisautrii, iluqaisa tamatkua tupigigitka nutaułłamniñaglaan.” 21 Tavra Jesus-ŋum tautuŋniġaa piqpaksrił̣ikun itnaqługu, “Atautchimik inuġniqsutin. Aullaġutin tunityakkich sulliñipayaaġikkatin aasiiñ qaiḷḷugich maniññaktatin inuqsraqtuanun. Ilviḷḷi umialgutiqaġumautin pakmani. Aasiiḷi taatnaanikkuvich maligluŋa.” 22 Iñuk tusaakami taavrumiŋa aliasuliġniqsuq, aasiiñ aullaġniqsuq iłuiḷḷiuliqhuni atakkii suuraupkaqpaitḷuni. 23 Jesus qiñiqtuaġataġaluaqamigich nipliutiniġai maliġuaqtini, “Qanutun sakiqnaqtigigisiva tamatkunani umialguruani isiłiksraŋat Agaayyutim aŋaayuqautaanun.” 24 Maliġuaqtai quviġusuŋniqsut taavrumiŋa nipliqman. Aglaan Jesus-ŋum nipliutitqiŋñiġai, “Iḷiḷgaat, qanutun sakiqnaqtigiva [umialguruani] isiłiksraŋat Agaayyutim aŋaayuqautaanun. 25 Qaġanatlukkayaqtuq pikukturuam isiłiksraŋa ‘Iraagun Mitqutim’ uumakŋa umialguruamiñ isiġniałiksraŋaniñ Agaayyutim aŋaayuqautaanun.” 26 Maliġuaqtai quviġutchallapiaġniqsut, suli apiqsruaqsipḷutiŋ iŋmiknun, “Kiñami anniqsuġisiñiqpa?” 27 Jesus-ŋum qiñiqamigich iriġruiñaqługich nipliġñiqsuq, “Iñuk anniqsuġumiñaitchuq iŋmiñik, aglaan Agaayyutim kisimi anniqsutlagaa atakkii Agaayyutim supayaaq savaaġitlaplugu.” 28 Tavra Peter-m nipliutiniġaa, “Ataŋii, unitchikput sua iluqaan malikhutin.” 29 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Nipliutigipsi, Iñuk unitchiyumi kiŋuniġmiñik, aniaqatmiñik, aapamiñiglu aakamiñiglu, qitunġamiñik, unniiñ umialgutmiñik pigiluŋa suli pigilugu tusaayugaaġiksuaq, tamatkua utiġisirut iluqaitñik ilaanun tallimakipiatunaglaan marrumani iñuułiġmi piyuaqsiugaluaŋŋaġmiunniiñ, suli pigigisipḷugu isuitchuaq iñuułiq sivuniġmi tikiumaraksrani. 31 Tamatkua sivulliunasugiruat pakma aqulliġuġisiñiqsut aasiiñ aqulliuruat sivulliġuġutiŋ.” 32 Ukua igliġniqsut tuŋaanun Jerusalem. Jesus-ŋum sivulliuqtuaġniġai maliġuaqtit kapyaliḷḷaktuat. Atlat iñuich maliqsruqtuat iqsiḷiḷḷaktut. Aasiiñ katitaallakamigich qulit malġuich iñugiaktigiruat uqautiaqsiḷgiññiġai tamatkua atuumaruaksrat iŋmiñun, 33 nipliqhuni, “Ataŋii, Jerusalem-muŋniaqtugut. Iñuum aatchuutiniaġaa Iġñiŋa Iñuum qaukłiŋitñun agaayuliqsinun aglaliqirinunlu. Tamatkua tuqutaksraġuġniñiaġaat. Tavrali qaitkisigaat Jew-ŋuŋitchuanun. 34 Taipkua mitautigigisigaat suli tivvuaqtuġlugu suli anaumigmiḷugu, aasiiñ tuqutkisigaat. Aglaan piñayuakun uvlut aŋitqikkisiḷgitchuq.” 35 James-lu John-lu, iġñak Zebedee-m, utlautiniqsuk ilaanun nipliqhutik, “Iḷisautrii, apiqsruutiksraqaġiptigiñ pisullapiakkaptiknik.” 36 Tavra nipliutiniġik, “Suqaġukkaluaqpisik?” 37 Taapkuak kiuniġaak, “Aquppiqasriġukhutin uvvaami iḷaqatikpuk taliqpikñi suli iḷaqatikpuk saumipni pigaluaqtuguk taivrumani uvlumi aquvitkuvich kamanaqtuani atanġuvipni.” 38 Aglaan Jesus-ŋum nipliutigik, “Iḷisimaniġuptiku apqusaagaksrautigikkaġa apiqsruġayaitpaluktutik taatna. Imiłhiñauvitku qallun imiġviksrautigikkaġa naagaqaa apqusaałhiñauvitku naŋinnaqtuaq apqusaagaksrautigikkaġa?” 39 Taapkuak malġuk nipliutigaak, “Pił̣hiñauruguk.” Jesus-ŋum nipliutigik, “Iliptik iḷumutun imiġisirutik alianaqtuamik imigaksrautimnik suli apqusaaġisipḷutik naŋinnaqtuakun apqusaagaksrautipkun. 40 Aglaan piksraqtuksrauŋitchuŋa kimik aquppiruksramik taliqpimñi unniiñ saumimñi, aglaan Agaayyun qaiññiaġik taapkuak inik tamatkunuŋa iñuŋnun itqanaiyautikkaġmiñun inigitquplugik.” 41 Atlat qulit tusaakamitruŋ iłuagiŋiññiġaich James-lu John-lu. 42 Jesus-ŋumli iŋmiñuutiniġai aasiiñ nipliutiplugich, “Iḷisimarusi aŋalatiŋich Jew-ŋuŋitchuat aŋalanniġlugaqtilaaŋatnik iñuŋitñik, suli kamanaġniqsraŋisa naqititchuuplugich. 43 Aglaan taatnatun ittuksrauŋitchuq akunnapsitñi. Kisupayaaq kamanaġukkumi akunnapsitñi savaktigiyumagiksi. 44 Suli kisupayaaq qaukłiusukkumi akunnapsitñi savautrisuuyumauq iluqapsitñik. 45 Iġñiŋa Iñuum aggiŋitchuq iñuŋnun savautityaġuni aglaan savautrityaqhuni suli qaitchaqługu iñuułłi tasuqsautiksrauplugu iñugiaktuanun.” 46 Jesus maliġuaqtiniḷu tikiumaniqsut Jericho-mun. Aasiiñ aullalgitñamiŋ Jericho-miñ qiñitlaiḷaq iŋiulauraaġniaqti aquppiñiqsuq tumitchaam saniġaani, atilik Bartimaeus-mik iġñiŋa Timaeus-ŋum. 47 Qiñitlaiḷam iḷitchuqłiqamiuŋ Jesus Nazareth-miu apqusaagaqsiñipḷugu tuqłuġaaqsiñiqsuq, “Jesus, kiŋuviaŋa David-ŋum, anniqsuqtaurutin Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa iŋiḷġaanimma. Nagligillaŋniaŋŋa.” 48 Iñugiaktuat iñiqtiġaluaġniġaat nipaisaaquplugu, aglaan nipitusipsaaġniqsuq, “Kiŋuviaŋa David-ŋum, nagligillaŋniaŋŋa.” 49 Jesus nutqaqtiqami tiliñigai tikiutitquplugu. Tamatkua utlaŋniġaat qiñitlaiḷaq nipliutiplugu, “Quviatchauġigiñ, makillutin. Tuqłuġaatin.” 50 Quyaliqpagitḷuni maksrikami quppiġaaġniutigalugu aqpaqsruġniqsuq Jesus-mun. 51 Jesus-ŋum apiqsruġniġaa, “Suvaata akku tuqłullaviŋa?” Qiñitlaiḷam uqautiniġaa, “Iḷisautrii, qiñitlasitqigukkaluaqtuŋa.” 52 Uuma kiugaa, “Itqanaiŋaniktiġniqsuq ukpiqsrił̣ipkun.” Tavrakŋatchiaq qiñitlasiñiqsuq. Nakuqsiḷiqami maliutigaluguuġniġaa Jesus.
1 Qaniŋani Jerusalem Jesus iglauqataiḷu qalliñiqsut nunaaqqiuraaŋnun Bethphage-mun suli Bethany-mun ittuaŋnun iñġiŋani atiqaqtuam Olives-mik. Jesus tuyuqaġniqsuq malġuŋnik maliġuaqtimiñik nipliutiplugik, 2 “Nunaaqqiuramukkitik. Taamuŋaasii isipqauraġuptik paqitkisigiktik pituksimaruaq nuġġaŋa natmaksiġvium natmaksiġvigimaiḷaq sivuani. Pituiġḷugu uvuŋautityatku! 3 Kia iñuum apiqsruqpatik suvaata pituiġñiaqmagaan nipliutiyumagiktik, ‘Atanġuruam inuġigaa aglaan utiqtitkisiyaa qilamik.’ ” 4 Taapkuak tarra aullaġniqsuk. Paqinniġaak natmaqsiġvium nuġġaŋa tumitchiani pituqaqtuaq paaŋani tupqum. Tarra pituiġñiġaak. 5 Taatnalu iñuiḷḷi qichaqtuat tamaani nipliutigaik, “Ukuqtiik, suniaqługu una pituiqpitku?” 6 Aikł̣iqsuak taapkuak kiggutiniqsuk Jesus-ŋum tillisaatun. Iñuiḷḷi taapkua aullaqtinniġaich. 7 Taapkuak taamna nuġġaq Jesus-muutiplugu, aasiiñ quppiġaatik mattaqługik iḷiñiġaik taavrumuŋa nuġġaġmun. Jesus natmaksiaqsiñiqsuq. 8 Iñugiaktuat iñuich quppiġaatiŋ siamitkaqsiñiġaich apqutmun, suli iḷaŋich akiġuiñik napaaqtum navguqługich iḷḷiuqaiñiqsut apqutmun. 9 Iñuich sivuagun Jesus-ŋum suli tamatkua aquagun nipruagaqsiñiqsut, “Hosanna. Nanġaġlakput Agaayyun! Uvvatuq Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ tikitchuaq piqusiqhuni Ataniġmik. 10 Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ taamna aŋalatchiaqsiruaq pakma sivulliaptiktun David-tun. Nanġakkauli Agaayyun qutchiŋñiqsrami qiḷaŋmi.” 11 Taatnatun Jesus Jerusalem-muŋniqsuq. Tavruŋaqami isiqhuni agaayyuvikpaŋmun, qiñiqtuagataġaluaqami aniñiqsuq. Tanuġaksipḷuni aullaġniqsuq Bethany-mun piqatigiplugich qulit malġuk maliġuaqtini. 12 Uvlaakuqman iluqatiŋ pisuktuaqamiŋ Bethany-miñ Jesus niġisuliġñiqsuq. 13 Tautuŋniġaa asirrisuuruaq napaaqtuq uŋavaniñ akutuqpaliqaġniqman. Tarra takuniġaa asrirritmaŋaaġiaqługu. Tikitñamiuŋ suqaġnianġitchuq. Akutuqpalił̣hiñanik paqittuq atakkii pukuŋnaqsinġitḷunisuli. 14 Jesus-ŋum nipliutigaa napaaqtuq, “Kia-unniiñ iñuum asiaqtuġvigitqikkumiñaitchaatin pakmakŋaniñaglaan.” Maliġuaqtaiñ tusaaniġaat taatnaqman. 15 Tikitñamiŋ Jerusalem-mun Jesus isilgitchuq agaayyuvikpaŋmun. Anitkaqsiḷiġniġai tunisiullaqtuat suli tauqsiqsuktuat taavrumakŋa agaayyuvikpaŋmiñ, ulġutqataqługiḷḷu niġġiviich akiñik simmiqsuġviich suli aquppiutaŋich tunisiullaqtuat tiŋmiaġruuranik tuniḷḷautiksrauruanik, 16 suli kiñaunniiñ akiyaqtitchumiñaiññiġaa tuniaksranik agaayyuvikpakuaġlugu. 17 Iḷisautiniġai iñuich, “Aglausimaruq, ‘Uvaŋa tupiġa taiyuutiqaġisiruq iñupayaat agaayyutyaqtuġviatnik.’ Aglaan ilipsi iriqtuġviḷiutiniġiksi tigliŋniaqtinun.” 18 Qaukłiŋich agaayuliqsit suli aglaliqirit tusaakamitruŋ taamna, pakaaġiaqsiñiġaat qanuq taimma piyaqquġukługu. Nuyuaġiliutiniġaat atakkii iluqatiŋ iñuich quviġusuutigiplugich Jesus-ŋum iḷisauttutai. 19 Unnuksraaqman Jesus aullalgiññiqsuq nunaaqqimiñ piqatiqaqhuni maliġuaqtimiñik. 20 Suli uvlaaġuqman apqusaaqamiŋ taututqiŋñiġaat asirrisuuruaq taimña napaaqtuq. Pannaqłuŋniqsuq kaŋisuummaġmi. 21 Peter-m itqaqtilgiññiġaa imña atuumaruaq aasiiñ nipliutiplugu Jesus, “Iḷisautrii, asirrisuuruaq napaaqtuq piuŋiḷḷaqsruqtikkan paniqtiġniqsuq.” 22 Jesus-ŋum kiugai, “Ukpiqsrisitchi Agaayyutmik. 23 Iḷumutun uqautigipsi, Nipliutigupsiuŋ iġġiq, ‘Ki, nuutittin igitaulutiŋ taġiumun’ atuumagisipiaqtuq. Taamna nalupqinaitchuq. Ukpiġillapiaġupsiuŋ iluqnauġusi taatna atuumagisiniḷugu, tavra savaaŋupkałhiñaugiksi. 24 Taatnamik nipliqsuŋa, qanutchipayaat kipiġniuġutigikkasi agaayyutigigupsigik ukpiġitchi akuqtuġiniḷugich, suli piginiaġisi. 25 Agaayugupsi, natqigutimaaġumagisi iḷagikkasi qanutchimik akikŋaqtuutiqaġniġupsi. Taatnaġupsi aapagikkapsi pakmani ittuam natqigutimaaġisigaasi killuutipsitñik. 26 [Natqigutrisimaitkupsi iñuŋnik atlanik aapapsi pakmani ittuam natqigutiyumiñaitmigaasi killuutipsitñik.]” 27 Utitqikkamiŋ Jerusalem-mun, Jesus isiġniqsuq agaayyuvikpaŋmun. Qaukłiŋich agaayuliqsit suli aglaliqirit suli sivulliuqtiġruat tikiññiġaat 28 apiqsruqługu, “Kia aatchuqpatin aŋalatchił̣iġmik savautiplutin tamatkuniŋa? Kia saŋŋiksriññiqpatin taatnatun?” 29 Jesus-ŋum kiuniġai, “Apiqsruġniaġipsi atautchił̣hiñamik apiqsruutmik. Kiulgugupsitŋa uqautigisigipsi aŋalatchił̣ikun tamatkuniŋa savalgutilaamnik. 30 Nakitña John aŋalatchił̣inikpa ilaan paptaaqtitchisilaaŋanik? Agaayyutmiñ naaga iñuŋniñ? Uqautisitŋa.” 31 Taapkua uqqaaġiaqsiñiqsut iŋmiknun, “Kiuguptigu pakmakŋaktauniḷugu nipliutigisigaatigut, ‘Suvaatami ukpiġiññiqpisiuŋ John?’ 32 Naagaqaa uqaġumiñaitchugut aŋalatchił̣ha iñukmiqnisauniḷugu.” Iliŋisa sivuuġaginiġaich iñuich, atakkii iñupayaaq ukpiġipiaġniġaaq John sivuniksriqiraunipḷugu. 33 Taatnagaluaqamiŋ kiułhiñaġniġaat Jesus, “Uqautilguiññiġiptiġiñ.” Jesus-ŋumli kiugai, “Uvaŋaptuuq uqautiyumiñaitmiñiġipsi nakikŋa aŋalatchił̣inikłuŋa tamatkuniŋa savaaqaqtilaamnik.”
1 Tavrali Jesus uqautriñiqsuq Pharisee-ŋuruanik atrikusautmik. “Unaguuq iñuk nautchiiviqaġniqsuq. Nautchirriġviḷiuġniqsuq, sapukutchiqł̣ugu avataagun, nivakhuni misuġuliuġviksramik, nappaipḷuni nasiqsruġviŋmik, tarraasiiñ atukkirrutigiplugu nautchirriqirinun, Taatnaanikami aullaġniqsuq uŋasiksaumun nunamun. 2 Katitchiñaqsipman nautchiiviqaqtuaq tuyuqaġniqsuq savaktaaġruk-niamik atugaksraqtuanun piññaktaaksrautni aitquplugu iliŋitñiñ. 3 Tamatkua taamna tigukamitruŋ anauliġniġaat, aullaqtitluguasiiñ saagaiḷaaqługu. 4 Una tuyuqatqiŋñiqsuq atlamik savaktimik. Aasiasii tamatkua atniaqługu niaquagun, aullaqtinniġaat uqapiḷuutiplugu. 5 Tuyuqatqiḷgiŋñiqsuq atlamik. Maatna tamatkua tuqunniġaat. Tarra iñugiaktuat atlat tuyuġikkaŋi iñuum naŋititqatapiaqtaġniġaich, iḷaŋich anauraġaqługich, atlat tuquttaqługich. 6 Uvvaguuq taamna nautchiiviqaqtuaq atautchimik iġñiqaġniqsuq piqpagikkaġmiñik. Aqulliuplugu tuyuġiniġaa itnaqhuni, ‘Tamatkua taluġigisivalukkaat iġñiġikkaġa.’ 7 Aglaan taapkua nautchiiriqirit iŋmiknun uqaġniqsut, ‘Taamnauvva paitchaktaaksralguruq. Ki, tuqullakput, aasii paitchaktaaksrautaa piyumagikput.’ 8 Atugaksraqtuat tigguqłuŋniġaat iġñiŋa, aasiiñ tuqutlugu iginniġaat taavrumakŋa siḷataanun nautchiivium. 9 Qanuġniaqpa iñua nautchiivium? Utiġisiruq tuqutchaġlugich taapkua nautchiiriqirit. Qaitkisigaa nautchiivik atlanun atugaksraqtuanun. 10 Agliqisimasruknaġiksi Agaayyutim uqałha: ‘Uyaġak tuppirit ayakkaŋat, taamna uyaġak piitchuiḷḷapiaġaqtuq tuppirauni. 11 Taamna atanġum savaaġiġaa suli quviqnaqtuaŋunasugigikput.’ ” 12 Jew-ŋuplutiŋ sivulliuqtit iḷisimaniġaat uqaaqtuutigiplugu atrikusautmik akikŋałiqtiŋ. Taatnaqługu tigusuliqpiavsaaġaluaġniġaat Jesus maatna aglaan taluqsraġniqsut iñuŋnik. Aasiiñ qanuusiksraiqamiŋ uniññiġaat. 13 Jew-ŋuplutiŋ sivulliuqtit tuyuġiniġaich iḷaŋich Pharisee-ŋuruat suli Herod-kuaqtuat pitchaquplugu Jesus apiqsruqtuutinik. 14 Tikiumakamiŋ nipliutiniġaat, “Iḷisautrii, iḷisimarugut nalaunŋaruaŋutilaaqnik sugisuŋaqnagu qanuq iñuich isummatiqaqtilaaŋat. Sugiŋitmigiñ iñuum suurautilaaŋa, aglaan iḷisautrirutin Agaayyutim iñuuniaġvigitqukkaŋanik. Maliġutaksrakuaġnaqpa akiḷiiruni tax-sinik Caesar-mun Rome-mi? 15 Akiḷiiruksrauvisa tax-sinik naaga akiḷiiñiaŋitpisa?” Aglaan Jesus-ŋum iḷisimaniġaa ukpiŋŋuaġutaat nipliutiplugich, “Suvaata uuktuaqpisitŋa? Kiata aatchuqsitŋa qiñillaaksramnik maniŋmik!” 16 Tamatkua aatchuqmatni maniuramik apiqsruġniġai, “Kisumik atriqaġniqpa?” Kiuniġaat, “Caesar-mik.” 17 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Utiqtitchumagiksi pigikkaŋa Caesar-m sua-samna ilaanun, suli Agaayyutmun sua-samna pigikkaŋa Agaayyutim.” Tamatkuatarra quviġusuutiginiġaat nipliutipmatiŋ taavrumiŋa. 18 Tavra iḷaŋich Sadducee-ŋuruat Jesus-muŋniqsut, taapkua nipliġuuruat tuquruat aŋitqitḷaiññipḷugich. Iliŋisa apiqsruġniġaat, 19 “Iḷisautrii, Moses-ŋum uqautigaatigut maliġutaksrakun itnaqhuni, Aŋun iḷaqatiqaqtuaq tuqukpan qitunġigaluaqani, taavruma aŋutim aniqataan iḷaqatniktaaġiraksraġiniġaa uiḷgaġnaaq qitunġisiḷugu aŋutmik iḷisimanaġuniasiiñ tuquruam qitunġaġitilaaŋanik. 20 Uvva uqaaqtauŋurut itna, Iḷaatniguuq tallimat malġuich aniaqatigiich. Aŋayukłium nuliaġiliutiniġaa una aġnaq, tuqupluniasiiñ qitunġigaluaqani, 21 suli tuglian nuliaġiliutilgiññiġaa taamna aġnaq aasiiñ tuqulgitḷuni qitunġigaluaqani, taatnatunsuli piŋayuak. 22 Tarra taatnatunsuli tallimat malġuich nuliaġiniġaat qitunġigaluaqatiŋ. Aqulliupluni aġnaq tuqupmiñiqsuqtuuq. 23 Taivrumani aŋitqił̣iġmi makitqikkumiŋ nalliata nuliaġigisivauŋ? Atakkii iluqatiŋ tallimat malġuich nuliaġiniġaat.” 24 Jesus-ŋum kiugai, “Naluniqpisiuŋ nalaunġił̣iqsi? Naluniġiksi Agaayyutim uqałha aglausimaruaq ilaanlu saŋŋia. 25 Tuquŋaruat aŋitqikkumiŋ atrigigisigaich isaġulgich atakkii iḷaqatniktułiq itchumiñaitchuq pakmani. 26 Agliqisimasuknaġiksi makpiġaaŋiñi Moses-ŋum aŋitqił̣ikun tuqułiġmiñ—Agaayyutim nipaa tusaġnaqtuq ikualaruamiñ uqpigauramiñ itnaqhuni, ‘Uvaŋa Agaayyutaa Abraham-ŋum Isaac-ŋumlu Jacob-ŋumlu’. 27 Kaŋiqsimaiññiqsusri. Agaayyutigiŋitkaat tuquŋaruat aglaan agaayyutigiplugu iñuuruat. Taatnamik kinnirusi ilipsitñun.” 28 Iḷaŋata aglaliqirit tusaaniġaa Jesus-ŋum uqautigikkaŋa Sadducee-ŋuruatnun. Iḷitchuġiplugu Jesus-ŋum kiggutillautaqałha apiqsruġniġaa, “Nalliat tillisit tupigitluktaksrauva iluqaŋitñiñ?” 29 Jesus-ŋum kiugaa, “Una tilliñ piitchuiḷḷapiaqtuq, ‘Naalaġnisitŋa, Israel-aaġmiuŋuruasii, Saŋŋiruaq Agaayyutvut kisimisauluk Atanġuruq. 30 Piqpagiraksraġigiñ Ataniq Agaayyutin iluqaaniñ uummatipniñ suli iluqaaniñ iñuutchipñiñ suli iluqaaniñ isummatipniñ suli iluqaaniñ sayagikkapniñ.’ Sivulliuruksraq tilliñ tavrataamna. 31 Tuglia taatnatun, ‘Piqpagiyumagiñ iñuuniaqatin iliptun iḷiḷugu.’ Atlamik piitchuq tillitmik kamanatluktuamik taapkuŋnakŋa.” 32 Taavruma aglaliqirim kiuniġaa, “Iḷisautrii, uqaqtutin iḷumutuuruamik. Agaayyutaipiaqtuqtavra atlamik. 33 Iñuum piqpagiraksraġigaa Agaayyun iluqaaniñ uummatmiñiñ suli iluqaaniñ kaŋiqsimałiġmiñiñ, suli iluqaaniñ sayagikkaġminiñ, suli piqpagilugu iñuuniaqatni iŋmisun iḷiḷugu. Iłuatluktuq tupiksriruni taapkuŋniŋa tillisiŋñik tikiutrił̣iġmiñ niġrutinik suli atlanik tuniḷḷautiksranik Agaayyutmun.” 34 Taavruma kiupmani isumaturuatun, Jesus-ŋum nipliutigaa, “Ukpiġiłhiñaaġuġniġiñ Agaayyutmun aŋalatchiił̣iksran.” Tavrakŋa Jesus apiqsruqausiksraiġñiġaat. 35 Jesus iḷisautriḷḷaġmi agaayyuvikpaŋmi apiqsruġniqsuq, “Suvaata aglaliqirit nipliġaġivat Christ, anniqsuqti akiqsruutauruaq, kiŋuviaġinipḷugu David-mun? 36 David, aŋalatlugu Ipqitchuam Irrutchim, itnaġniqsuq, ‘Atanġum uqaqtuq Atanimnun: Aquvittin kamagitchiiviksrapnun uvaŋnun akiiḷiñiałhatnunaglaan uumigiritin.’ 37 David-ŋum iŋmiñik taiguutiqaqpagu Atanġuruamik, qanuġmi Anniqsuqti David-ŋum kiŋuviaġitlaniqpauŋ?” Iñugaaġruich naalaġnisuurut Jesus-mik. 38 Iḷisautrił̣iġmiñi nipliutigai, “Qaunagiyumagisi aglaliqirit pisuktuatlaturuat akuqturuanik atnuġaaqhutiŋ suli iñuŋnun paġlatqusuuplutiŋ tauqsiġñiaġviŋñi. 39 Katraġviŋitñi suli iñuich niġiqpakmata aquppitḷaturut nakuutluktuani aquppiutaŋitñi. 40 Ivayaqtuqmigaich uiḷgaġnaat tupiġikkaŋich, aasiiñ agaayuuraalgupmiut sivisuplugu agaayuŋŋuałikun. Tamatkua tamarra anasiñŋuusiaqaġisirut pitḷuglugu atlaniñ iñuŋniñ.” 41 Jesus aquvinniqsuq igḷuanun iḷirrivium aasiiñ tautuktuagaqsipḷugich iñuich iḷiriruat iḷirriviŋmun. Iñugiaktuat umialguruat iḷiriqpaŋniqsut. 42 Piqaqmiñiqsuq naalgiiktuamik uiḷgaġnaamik iḷiriruamik malġuŋnik susauraaŋnik maniayauraaŋnik. 43 Jesus-ŋum tuqłuġniġai maliġuaqtini nipliutiplugich, “Nipliutigipsi, taamna naalgiiktuaq uiḷgaġnaaq iḷiritḷuktuq tamatkunakŋa atlaniñ iḷiriruaniñ. 44 Iluqatiŋ atlat piksraqaqhutiŋ iḷirirut sippakuuqtuaqhutiŋ, aglaan aġnaq piksraiñŋaġmi iḷiriruq tamatkiqł̣ugu iluqaan pigikkani iñuuniutiksraiġḷuqhuniunniiñ.”
1 Jesus aullaaqsipman agaayyuvikpaŋmiñ, maliġuaqtaan iḷaŋata nipliutiniġaa, “Iḷisautrii qiñiġuŋ. Qanutun piññaqnaqtigivat makua uyaġaich marrumani agaayyuvikpaŋmi!” 2 Jesus-ŋum kiugaa, “Quviġusuutigivigich makua kamanaqtuat tupqich qiñikkatin? Kisiŋŋuqtaqaġumiñaitchuq uyaġaŋmik qalliani atlam ulġutauniaŋitchuamik.” 3 Aquppiuqtuaqhutiŋ Jesus-lu iġġiñi atiqaqtuaq Olives-mik akiani agaayyuvikpaum, Peter-mlu, James-ŋumlu, John-ŋumlu, suli Andrew-m apiqsruġniġaat kisiŋŋuutiplugu, 4 “Uqautitigut, qakugun tamanna atuumaniaqpa? Suli sukun iḷitchuqqutigun iḷitchuġigisivisa iluqaġmiŋ tamatkua atuumaaqsikpata?” 5 Jesus-ŋum uqaaqsiñiġai, “Qaunagiyumausi; kisumun iñuŋmun kinnipkaġniaqasi! 6 Iñugiaktuat tikiumagisirut atuġlugu atiġa nipliġutiŋ, ‘Uvaŋa Christ-ŋuruŋa’. Kinnitñikkisirut iñugiaktuanik. 7 Iłuiḷḷiuġniaqasi tusaqsraqaġupsi aŋuyaŋmik maani naagaqaa uŋasiktuani. Aglaan isukłitchumiñairgaqtuqsuli. 8 Nunaaqqich akikŋaqtuliġisigaich atlat nunaaqqich, suli atanġuviich akikŋaqtuliġisigaich atanġuviich atlat, nuna iḷiqsraġisiruq atlakaaġiiñi nunani. Itkisipmiuq niġisuŋnaq suli iłuiḷḷiułiq. Tamarra tamatkua aullaġniisaaġigisigai nagliksaałhum. 9 “Aglaan qaunakkiaġikkumausi ilipsitñik. Qaitqataġisigaasi uqaqsittaaqtitchirinun, suli ipiġaqtuġisiyaasi katraġviŋñi. Tikiutigisigaasi kavanauruanun umialguruanunlu pisigiluŋa. Tavra piviksraqaġisiñiqsusi iḷisimaraulusi. 10 Tamatkua atuumagaluaqtitnagich quliaqtuaġigisigaat tusaayugaaġiksuaq iñuŋnun nanipayaaq. 11 Qakugun tigukpasi aullautilusi uqaqsittaaġviŋmun isumaalusuŋaqasi sivuani piviksram sumik uqaksrapsitñik. Taivrumani Ipqitchuam Irrutchim iḷisautigisigaasi nipliutiksrapsitñik. Tavra nipliutigiyumagiksi. Taamna Irrusia Agaayyutim uqaġisiruq ilipsigun; nipliayumiñaitchusi. 12 Aniaqatiuŋuruat qaitqataliġisigaich aniaqatiutiŋ tuqutaksraulugich, suli aapagikkatiŋ iġñiġuruat. Iḷiḷgaat akikŋaqtuliġisigaich aŋayuqaatiŋ unniiñ tuqutaksraulugich tamatkua. 13 Iñuich nanipayaaq uumigigisigaasi pigiluŋa. Aglaan Agaayyutim anniqsuġisigaa sivutmuulguruaq isuanunaglaan. 14 “Iñuk agliqiruaq ukuniŋa kaŋiqsiḷi! Tautukkisigiksi naġġunallapiaġataqtuaq qikaġuni tavrani qikaġviksraġvigiŋisaġmiñi. Taipkunani uvlut tamatkua Judea-mi ittuat qimakkumaut iġġiñun. 15 Iñuk inniġumi tupqum qaaŋani isiġniaqani saagaksraqsiuġiaġuni tupqum iḷuaniñ. 16 Suli taamna qakma nautchiiviŋmi utiġniaqani saagaġniaġuni atnuġaamiñik. 17 Qanutun tatamnaqtigigisivat tamatkunani siŋaiyauruani suli miluktitchiruani taipkunani uvluni. 18 Agaayuyumuusi qimagviksraqsi inġitqulugu ukiumi. 19 Taipkunani uvluni iñuich nagliksaatlullapiaġniaqtut qaŋapaŋniñaglaan Agaayyutim nuna iñiġataqmagu. Aasiiñ taatnatun nagliksaaqtigitqikkumiñaitchut aquagun taavruma. 20 Aasiiñ Atanġum iḷaŋŋaqtaaŋisuaqpagich taipkua uvlut kiña iñuk anniqsukkauyumiñaitchuq, aglaan pisigilugich piksraqtaaġikkaŋi iḷaŋŋaqtaaġisigai taipkua uvlut. 21 Taimanigun kia iñuum uqautikpasi, ‘Ataŋii, uvva Christ-ŋuruaq Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa’ naagaqaa uqautikpasi ‘Ataŋii, ilaa taimña’, ukpiġiniaqnagich. 22 Anniqsuqtiŋŋuat suli sivuniksriqiriŋŋuat iḷigisirut savaaniglu quviqnaqtuaniglu. Taavrumuuna kinniñiaġniġaich Agaayyutim piksraqtaaŋi pisaġiyumiñaġumisigik. 23 Taatnamik qaunatqiaġikkumausi! Kilikkipsi sivuani tamatkuniŋa iluqaŋitñik piŋaiñŋaisa. 24 “Taipkunani uvluni, pianikpan taamna iłuiḷḷiuġutiqpak, siqiñiq taaqsigisiruq, suli tatqiq qaumaġinġiġuni. 25 Uvluġiat katakkisirut qiḷaŋmiñ, suli qaummatipayaaŋi siḷam nuktitaulutiŋ inimikniñ. 26 Taivrumani uvlumi iñuich tautukkisigaat Iġñiŋa Iñuum aggiqsuaq nuviyakun piqaġuni kamanaqtuamik saŋŋimik kamanautituummaġmi. 27 Taamna tuyuqaġisiruq isaġuliŋnik katitchityaqtuanik atautchimun Agaayyutim piksraqtaaġikkaŋiñik nakikŋapayaaq. 28 “Iḷisaaqaġitchi asiaviqutiniñ, itnaqhuni, nauriuraq nauŋuraaqsivaalukman qiñiġnaqsiuraaqsipmata akutuqpaliksrai iḷisimaraġigiksi upinġaam qallił̣ha. 29 Taatnatuntuuq, tautukkupsigik tamatkua atuumaruat iḷisimagisigiksi isuksram tikiumaaqsił̣ha. 30 Iḷumun nipliutigipsi, ukua iñuich tuquyumiñaitchut atuumagaluaqtitnagu iluqaan tamanna. 31 Qiḷaglu nunalu piiġisiruk aglaan uqałitka piiġumiñaitchut. 32 “Kia-unniiñ iñuum nalugaa taimanigun Iġñiŋan Aŋutim qakugun aggił̣iksraŋa, uvaŋa unniiñ isaġulgich ittuat pakmani nalugaat, aglaan kisimi Aapaa iḷisimagaa. 33 Qaunatqiaġiksiḷusi, itqummaaġikkumausi, atakkii nalugiksi sumi atuumałiksraŋa. 34 Atriqaqtuq umialiŋmik aullaqtuamik uŋasiksuamun nunamun unitchipḷuni tupiġmiñik. Saŋŋiksriññiġaa pirigikkani savaaksraŋanik, tilipḷuguasiiñ talum munaqsraa qaunatqiaġiquplugu. 35 Taatnamik itqummaaġikkumausi atakkii nalugiksi qakugu aŋaayuqaŋa tupqum aggił̣iksraŋan, unnuami naaga unnuaġruami naaga uvlaatchaurami unniiñ uvlaami. 36 Aggiġumi tavrakŋatchiaq paqinġitchumagaasi siñigusi. 37 Nipliutigikkaġa iluqapsitñun sivuani uqautigigiga iñupayaanun, Itqummaaġikkumausi!”
1 Atuumagaluaqtitnagik malġuk uvluk Jew-ŋuruat niġiqpagvikaaŋatalu atilik Apqusaakkaułiġmik suli niġił̣hata puvlaksiġniġiḷaamik qaqqumik, qaukłiŋisa agaayuliqsit suli aglaliqirit pakaaġiniġaat qanuġimña tigusukługu Jesus iriġaqtuġutiŋ tuqulluguasiiñ. 2 Aglaan iliŋich nipliġñiqsut, “Niġiqpagvikaam uvluani taatnaġnianġitchikput. Iñuich aupatchakpiaqtut.” 3 Jesus-uvva inniqsuq Bethany-mi, tupqani Simon-ŋum atniġñautiqaqtuam auyugaqtuamik. Aasii niġipkaqługu aġnam tikiññiġaa saagaqhuni akisullapiaqtuamik uqsruġutmik atiqaqtuamik Nard-mik. Taavruma aŋmaġniġaa nakasruŋŋuaŋa kuvikługu uqsruġun Jesus-ŋum niaquanun. 4 Iḷaŋisa iñuich iłuagiŋiḷgiññiġaat aasiiñ avatmun nipliqhutiŋ, “Suvaata una piiḷaamun uqsruġun atuqpa? 5 Tuniñayaqtuq qaaŋiġḷugu piŋasut kavluutit taalanik aasii qaiḷḷugu manik nagliŋnaqtuanun.” Taatnaqhutiŋ uqapiḷuktut akikŋaqługu aġnaq. 6 Jesus-ŋum nipliutigai, “Sugiŋaiqsiuŋ! Suvaata iłuiḷḷiuqtitpisiuŋ taamna aġnaq? Una savaaqaqtuq nakuuruamik uvaŋnun. 7 Nagliŋnaqtuat itchaġataqtut. Taimma qanutun savautiłhiñaugisi nakuuruamik piyumiñaġupsi, aglaan nayuutiłhaiñaġumiñaitchuŋa. 8 Aġnaq savaaqaqtuq piyumiñakkaġmiñik. Tipraġiksaġaa timigikkaġa itqanaiyautiplugu iḷuvikkaułiksraŋanun. 9 Uqautigipsi, nanipayaaq nunami quliaqtuaġikpatruŋ tusaayugaaġiksuaq iñuich uqautigigisigaat nalupqinaiġḷugu aġnam taavruma taatnałha itqakkutauluniasii ilaanun.” 10 Judas Iscariot, iḷaŋat qulit malġuich maliġuaqtit, utlautiniqsuq qaukłiŋitñun agaayuliqsit aatchuutigisukługu Jesus iliŋitñun. 11 Tusaakamitruŋ quviasuliġniqsut, suli akiqsruġniġaat aatchuġukługu maniŋñik. Tavrakŋa Judas utaqqiaqsiñiqsuq aatchuiviksramik Jesus-mik pisuġnaqsiḷugu. 12 Sivulliqpiami uvluani niġiqpagvikaam puvlaksiġniġiḷaamik qaqqumik ipnaiyaaq tuqutauraqtuq itqakkutaupluni Apqusaakkaułiġmun. Jesus-ŋum maliġuaqtaiñ apiqsruġniġaat, “Nanili itqanaiyaquvisigut niġiqpałiksraptiknik atiliŋmik Apqusaakkaułiġmik?” 13 Jesus-ŋum tuyuġigik malġuk maliġuaqtiŋni nipliutiplugik, “Nunaaqqimukkitchik. Tavrani paaġisigiktik iñuk saagaqtuaq qikumik imiqaġviŋmik. Malikkumagiktik. 14 Napmun isiqpan nipliutiyumagiktik tupilik, ‘Iḷisautri nipliqsuq, nanili iniqaqpich niġġiviksramnik ipnaimik atiliŋmik Apqusaakkaułiġmik piqasiġḷuŋa maliġuaqtimnik?’ 15 Taavruma urriqsuutigisigaatik nalauraallagviŋmik inituruamik qulliġmi inimi itqanaiḷaamik inuqsraŋaiqł̣ugu. Tavrani itqanaiyautiyumagiptigut.” 16 Jesus-ŋum maliġuaqtai aullaqtut nunaaqqimukhutiŋ. Paqinniġaat niplił̣ha taatnatupiaq, itqanaiyaqhutiŋ niġiqpagviksramun atiliŋmun Apqusaakkaułiġmik. 17 Anaqaksraaqman Jesus tikiññiqsuq piqatigiplugich qulit malġuich. 18 Niġipkaqługich Jesus-ŋum nipliutigai, “Iḷapsisamma niġiqatigikkaġma aatchuutigigisigaaŋa.” 19 Taapkua aliasuliġñiqsut nipliutiplugich atausiuttaaqhutiŋ, “Uvaŋa piviŋa?” atlatsuli, “Naaga uvaŋa?” 20 Jesus-ŋum kiuniġai, “Iḷapsisamma qulit malġuuplusi ittuasi misuksiqatigikkaġma puggutamiñ. 21 Iñuk agaayyutitŋaqtauruaq nalunaiqsaq tuquruksrauruq tuvraġlugu aglausimaruaq ilaagun. Nakłiuŋ iñuk tamna aatchuiruaq Iñuŋmik agaayyutitŋaqtauruamik! Iłuatlukkayaqtuq taimani aniŋitchumi.” 22 Tamatkua niġiḷġataqtitlugich Jesus-ŋum tigummipḷugu qaqquq quyyatipluguasiiñ avguqługu qaiññiġaa maliġuaqtimiñun nipliqhuni, “Tigulugu niġġisiuŋ, taamna timiga.” 23 Jesus-ŋum tigukamiuŋ qallun quyalgitḷugu Agaayyun, qaiññiġaa tamatkunuŋa imiqsiḷḷaavigipluguasiiñ. 24 Nipliutigai, “Una auga maqiruaq iñugiaktuanun. Taavrumuuna Agaayyutim taluġniqusiġaa akiqsruutni. 25 Nipliutigipsi, imitqikkumiñaitchuŋa asiam misuġuanik taivrumuŋaaglaan imiġviksramnun nutaakun aŋaayuqautaani Agaayyutim.” 26 Tavra atuanikamiŋ atuutmik aullaġniqsut iġġimun atiliŋmun Olives-mik. 27 Jesus-ŋum nipliutigai, “Marrumani unnuami iluqasi nikatchakkisirusi piqutigiluŋa. Atakkii aglausimaruaq, ‘Tuqutchiruŋa munaqsrimik, taatnamik ipnaich siamitkisirut.’ 28 Aglaan kiñuagun aŋitqianikkuma aullaġisiruŋa sivupsitñi Galilee-mun.” 29 Peter-m nipliutigaa, “Iluqatiŋ unitkaluaqpatinunniiñ, nikatchakkumiñaitchuŋa.” 30 Jesus-ŋum itnaġniġaa, “Uqautilakpiñ, marrumani unnuami aqargiqpak qalġuqtaġaluaqnagu malġuŋniaglaan piiḷaaġutigigisigikma piñasuniaglaan.” 31 Aglaan Peter nipliqsuq qapiŋaiqhuni, “Tuquluŋaunniiñ nayuġniaġikpiñ. Piiḷaaġiyumiñaipiaġikpiñ sumiunniiñ.” Taatnatuntuuq nipliqmiñiqsut iluqatiŋ. 32 Jesus-lu maliġuaqtiniḷu tikitñamiŋ nunagiksaaŋanun atiliŋmun Gethsemane-mik nipliutigai, “Aquppiuraallagitchi uvani agaayyutyaqtilluŋa.” 33 Piqatiginiġai Peter-lu, James-lu, suli John. Uqumaiḷḷiullapiaġniqsuq nagliŋnaqsipḷuniunniiñ irrutchiġmigun 34 nipliqhuniasiiñ, “Arrii, uqumaiḷḷiullapiaġniqsuŋa. Alianam pisaġiłhiñaaġuqtaġaaŋa. Tavraniittuallagitchi qaunaksruqasiḷḷagluŋa.” 35 Taavuŋaqtaallakhuni sitquġniqsuq nunamun agaayupluniasiiñ nagliksaaġuŋitḷuni piñaġumiñaqpan. 36 Itnaġniqsuq, “Abba, Aapaaŋ, suapayaaq aŋalatkiñ piiqugaluaġiga nagliksaaġutiqpak uvamniñ. Aglaan pisułhiñ atuumayumuuq, pisułiġiŋiḷaapkun.” 37 Jesus-ŋum utiqami paqitlugich siñiktuat nipliutiniġaa Simon Peter, “Simaan, siñikpich? Munaġiuraallakkumiñaiññiqpichunniiñ akkuvauraq?” 38 Tavra nipliutilgiññiġai, “Siñiŋniasuŋaqasi agaayulusiḷu, ukpiqsrisaiŋitchumausiḷi uuktuakkaugupsi. Iñuk iḷumutun piyummatiqaġaluaqhuni irrutchiġmigun, aglaan timimigun sayaitchaqtuq.” 39 Jesus aullatqiŋñiqsuq agaayyutyaqhuni sivuanisun. 40 Utiqami paqilgiññiġai siñiktuat, irratiŋ uisalguiḷḷiḷḷakługichunniiñ. Taatnamik kiuqausiksraiññiġaat. 41 Utiqami piñayuakni nipliutiniġai, “Kiikaa, siñigitchi qanutun minġuiqsiġusiḷu. Aglaan siñikpaaniktusi. Uvva aatchuutaułiksraŋa iñuum Iġñiŋan tikitchuq aŋalataġiyumiñaqsipḷugu killuliqirinun. 42 Makillusi, utlaglavut, ataŋii tunirigikkaġa imma tikitchuq.” 43 Jesus uqaqtitlugu Judas, iḷaŋat qulit malġuich maliġuaqtaiñ tikiññiqsuq. Aggiqasiqhuni iñugiaktuanik iñuŋnik, saviqaqhutiŋ suli anautchiraqhutiŋ. Qauqłiŋich agaayuliqsit, aglaliqiritlu suli sivulliuqtiġruat tuyuġiniġaich. 44 Taavruma tuniritñiktuam ilaanik qaiññiġaa itnaqhuni iḷitchuġipchautigigisiñipḷugu, “Taamna kunikkaġa, tavra ilaaŋugisiruq. Tiguyumagiksi aullautiluguasiiñ qaunagilugu.” 45 Judas-ŋum tikirgauraqamiuŋ Jesus nipliutiniġaa, “Iḷisautrii,” kunikł̣ugu. 46 Aasiiñ tamatkua tigguqłuŋniġaat. 47 Iḷaŋata maliġuaqtaiñ qichaqtuam amuliqamiuŋ savikpani anauniġaa savaktaat qaukłiata agaayuliqsit, siutaiqsiqługu. 48 Jesus-ŋum nipliutigai, “Suvaata tigutyaqpisitŋa savikpaliraaqhusi anautaniglu? Savvaqłuktaunasugivisitŋa? 49 Uvlutauġaġipman agaayyuvikpaŋmi iḷisautiplusi naagauvva tigullaitchipsitŋa, aglaan aglaksimaaqtuaq taatna Agaayyutim uqałhani ittuksraupluni.” 50 Tarrali maliġuaqtai iluqatiŋ suksraaqługu qimaŋniqsut. 51 Nukatpiaq, maliġuaqtaiñ iḷaŋat, atnuġaaqaġniqsuq qalipquałhiñamik. Tiguliqsaqmanituuq 52 qalipquani unitḷugu qimaŋniqsuq atnuġaunnani. 53 Taapkua tigusiruat pituigun tasiuġniġaat Jesus qaukłiatnun agaayuliqsit, katimaruanun iluqatiŋ qaukłiŋich agaayuliqsit sivulliuqtiġruat aglaliqiritlu. 54 Peter malikmiñiqsuq uŋasiuraaqhuni siḷataanunaglaa igluqpaŋan agaayuliqsit qaukłiata. Aquppiqatauniksuq qaunaksrini naniaqtuaqhuni ikniġmi. 55 Qaukłiŋich agaayuliqsit suli iluqatiŋ uqaqsittaaqtitchirit pakaaqaġniqsut agvisiksraŋanik akikŋaġlugu Jesus tuqutchukługu, aglaan paqitchitḷaiññiqsut. 56 Iñugiaktuat iḷisimaraugaluaqtut akikŋaqługu, aglaan iḷisimaruaruat atiŋitqataqtut. 57 Tavra iḷisimarit iḷaŋich makinniqsut akikŋaqługu nipliqhutiŋ, 58 “Tusaagikput nipliqman, ‘Piyaqquġisigiga agaayyuvikpak iñiqtauruaq argaŋnik, aglaan piŋayuakkun uvlut nappaiñiaqtuŋa atlamik iñiqtauŋitchuamik argaŋnik.’ ” 59 Iḷisimaritunniiñ taapkua piqasiutilguiññiqsut taavrumuuna. 60 Qaukłiat agaayuliqsit makinniqsuq sivuġaatni. Tarra apiqsruġniġaa Jesus, “Kiggutiksraitpiuŋ una iḷisimarit uqaġikkaŋat akikŋaqhutin?” 61 Aglaan Jesus nipaisaaqtuq uqaŋitḷuni sumik. Apiqsrutqiḷgiññiġaa qaukłiata agaayuliqsit nipliqhuni, “Christ-ŋuvich, Iġñiŋa Nanġakkauruam Agaayyutim?” 62 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Tarra, Ilaaŋuruŋa. Tautukkisigiksi Iñuum Iġñiŋa aquppikpan taliqpiani Saŋŋipayaalgum qiñiġisipḷugu atqaqpan nuviyakun qiḷaŋmiñ.” 63 Qaukłiata agaayuliqsit aliktuġniġai atnuġaani nipliqhuni, “Inuqsraŋaiqsugut iḷisimarauruksramik! 64 Tusaagiksi uqaġniqłuutaa! Qanuq sivunniġñiqpisi?” Iluqatiŋ katimaruat tuqutaksraġuġnigaat. 65 Iḷaŋisa tivvuaqtuqługu, irrak matuqqaaqługik anaumikkaat apiqsruqługu, “Ki, nalautchaġiñ kimun anaumiktilaaqnik.” Taatnaanikmata qaunaksrit tiguplugu pattaŋniġaat. 66 Peter ititlugu siḷataani uqaqsittaaġvium tikiññiġaa aġnam savaktaan qaukłiata agaayuliqsit. 67 Uuma tautukamiuŋ naniaqtuaqtuaq iŋmiñik iḷisaqłiġniġaa nipliutiplugu, “Ilvittuuq piqatigipmikkaŋatin Jesus Nazareth-mium!” 68 Peter piiḷaaqtiqtuq, “Naluruŋa…Kaŋiqsimaŋitchiga qanutchimik uqaqtilaan.” Nuktaaqtitlugu aqargiqpak qalġuġniqsuq. 69 Suli aġnam taututqiḷgitñamiuŋ nipliutiniġai tamatkua qichaqtuat, “Uvvauna iḷagipmikkaŋat.” 70 Peter piiḷaatqiḷgiññiqsuq. Kiŋuagunsuli qichaqtuat tavrani nipliutiniġaat Peter, “Iḷumun iḷagigaatin Galilee-ġmiuŋuplutin.” 71 Aglaan suviagaqsiñiqsuq itnaqhuni, “Agaayyutim anasiñŋuqsaġliŋa uqaŋitkuma iḷumutuuruamik. Nalugiga kisuutilaaŋa taavruma aŋutim.” 72 Tugliḷiqł̣ugu aqargiqpak qalġuġniqsuq. Peter-m itqaġniġai uqałiġikkaŋi Jesus-ŋum, “Aqargiqpak qalġuqtaġaluaqnagu malġuŋniaglaan piiḷaaġutigigisigikma piŋasuniaglaan.” Itqaqamiuŋ taamna qiagaqsiñiqsuq.
1 Tavra uvlaatchaurami qaukłiŋich agaayuliqsit piqatigiplugich sivulliuqtiġruat suli aglaliqirit suli iluqaġmiŋ uqaqsittaaqtitchirit katimaniqsut sivunniuqhutiŋ. Tamatkua Jesus qiḷiqtinniġaat. Qiḷġutilik tasikuaqługu Pilate-muutiniġaat kavanauruamun. 2 Pilate-ŋum apiqsruġaa, “Uvva Jew-ŋuruat umialigivatin?” Jesus-ŋum kiugaa, “Tavra ilvich taatnaqtutin.” 3 Qaukłiŋich agaayuliqsit pasiuġniġaat iñugiaktuatigun sutigun. Aglaan Jesus kiumaksriñġiññiqsuq. 4 Pilate-ŋum apiqsrulgitkaa, “Kiggutiksraiññiqpich? Qanutunaglaan iñugiaktautigiruanik pasiuqpatin!” 5 Jesus nipliñġitchuq. Taatnamik Pilate quviġusuŋniqsuq. 6 Ukiupayaaqman Jew-ŋuruat niġiqpagvikaatni atiliŋmi Apqusaakkaułiġmik Pilate annaktitchiraġniqsuq atautchimik isiqtamik kisupayaamik pisukamiŋ. 7 Akunġatni isiqtat iñuk inniqsuq atilik Barabbas-mik iñuaqatauruaq taapkua aŋuyakmata akikŋaqługu Roman kavamaŋatnik. 8 Iñugayaat Pilate-mukamitruŋ qasriḷiaqsiñiġaat pituiquplugu isiqtaq piraġiłiġmisun sivuani. 9 Pilate-ŋum kiugai, “Pituiġitquvisitŋa Umialgatnik Jew-ŋuruat?” 10 Iḷitchuġiniġaa qaukłiŋisa agaayuliqsit qaitchił̣hat Jesus-mik siqñataqałiġmiktigun. 11 Aglaali qaukłiŋich agaayuliqsit akatchiñiqsut iñuŋnik Pilate-ŋum pituiġitquplugu Barabbas-mik. 12 Pilate kiugai, “Qanuġisiñiqpigu una taiguutiqaqtuaq Umialgatnik Jew-ŋuruat?” 13 Iluqatiŋ iñuich nipliaqpaŋniqsut, “Kikiaktuutili!” 14 Pilate-ŋum apiqsruġniġai, “Suvaata? Savamaqłuqaqpa?” Aglaan iñuich nipliaqpaurallapiaġniqsut, “Kikiaktuutisiuŋ!” 15 Pilate-ŋum quyalisukługich iñuich pituiġñiġaa Barabbas iliŋitñun. Qaitkamiuŋ Jesus aŋuyyiuqtimiñun tiliñiġai, “Ki, ipiġaqtuqsiuŋ! Kikiaktuutinaqsiruq.” 16 Aŋuyyiuqtit itqutiniġaat Pilate-ŋum tupiqpaŋanun, aasiiñ katitquniġaich atlat aŋuyyiuqtit, 17 atnuġaaqługu akisuruanik kaviqsaamik suli niaquusipḷugu kakitḷaġnanik aasiiñ iḷipḷugich niaquanun. 18 Kamagiŋŋuaġniġaat sivuġaani nipliqhutiŋ, “Uvvaguuq Umialgat Jew-ŋuruat!” 19 Anaullaġniġaat niaquagun anautamik suli tivvuaqtuqługu sitquġvigiplugu sivuġaani Jesus. 20 Mitautigianikamitruŋ mattaqtinniġaat kaviqsaaq siḷatiġuaq atipkaqługuasiiñ ilaan atnuġaaŋiñik. Tavra aullautiniġaat kikiaktuutiviksraŋanun. 21 Uvvaguuq iglaullaġmiŋ aŋuyyiuqtit paaġniġaat iñuk atiqaqtuaq Simon-mik utiqtuaq nunaaqqimun. Nunuriñiġaat iqsruquplugu Jesus-ŋum kikiaktuutriviksraŋa. Taamna Simon Cyrene-naġmiu aapaŋak Alexander-mlu Rufus-ŋumlu. 22 Tikiutiniġaat nunaŋanun taiyuutiliŋmik Golgotha-mik mumiutiqaqhuni “Niaqum Saunġa.” 23 Imiksritkaluaġniġaat asiam misuġuanik avuplugu suŋaġnitchuamik. Aglaan Jesus imiŋiññiġaa. 24 Tamatkua aŋuyyiuqtit kikiaktuutigaat. Tavra aviktuġniġaich atnuġaaŋi aasiiñ saaptautigiplugich qanutchimik iñuk piksraquplugu. 25 Nine-akłaaqman uvlaami kikiaktuutiniġaat. 26 Aglaich pasikkusiaŋi iḷiñiġaich niaquan qulaanun itna aglakługich, “Umialgat Jew-ŋuruat.” 27 Ilaani kikiaktuutriqatauniqsuk malġuk tigliŋniaqtik, iḷaqataa taliqpian tuŋaani suli iḷaqataa saumiani. 28 [Sivuniksriqirim tarra Agaayyutim uqałha immiumaruq, “Irrutiniġaat savamaqłuktuatun.”] 29 Iñuich apqusaaqtuat niaqulaniqsut nipliaplutiŋ pisaaŋŋatinik Jesus-mun, “Aa! Uqaġuuruatin piyaqqułhiñaunipḷugu agaayyuvikpak aasiiñ nappatqigḷugu piŋasuni uvluni, 30 ki, anniqsuġiñ ilipnik, aasiiñ atqaġiñ sanniġutamiñ.” 31 Taatnatuntuuq qaukłiŋisa agaayuliqsit piqasiqhutiŋ aglaliqirinik mitautigigaat, “Una anniqsuiraqtuq atlanik, aglaan iŋmiñik anniqsulguitmiñiqsuq. 32 Ki, Christ, Umialga Israel-ŋum, atqaġutin kikiaktuutrivipniñ! Uvagut tautukkuptigu ukpiġiyumaikput.” Taapkuak kikiaktuutriqatauruak suviaġutiniġaak. 33 Uvluq qitiqquqman taaqsiñiqsuq nunapayaami. 34 Three-akłaaqman Jesus nipitusiñiqsuq, “Eloi, Eloi, lama sabachthani?” mumiutiqaqhuni, “Agaayyutmaaŋ, Agaayyutmaaŋ, suvaata suqutiginġiqpiŋa?” 35 Iḷaŋich tamatkua qichaqtuat tusaakamiuŋ nipliqsut, “Ataŋii, tuqłuġaġaa Elijah.” 36 Iḷaŋat iñuich tiguliqamiuŋ allaqtiġun qilamiksruaqhuni misuktiqługu misuqqumun, isautchiqsiqługu ayauppiŋmik qaqłuukkun aktuqługu nipliqhuniasiiñ, “Ki, qiñiġumagikput Elijah aggiġisipmagaan atqautityaġlugu.” 37 Jesus nipaalaliqhuni tuquniqsuq. 38 Talukuyaaq agaayyuvikpaŋmi siiksiġniqsuq tatpichakŋa takanuŋa taatna. 39 Tavra aŋuyyiuqtit qaukłiat qichaqtuaq Jesus-ŋum qaniŋani tuqupman nipliġñiqsuq, “Iḷumutun taamna aŋun iġñiġiniġaa Agaayyutim.” 40 Itmiñiqsut aġnat tautuktuat uŋavaniñ, iḷagiplugich Salome suli Mary Magdalene suli Mary, aakagikkaŋak taivruma kamanaiññiqsram James-ŋum suli Joses-ŋum. 41 Tamatkua piqasiqsuġniġaat Jesus Galilee-mi itman savautiplugulu. Atlat iñugiaktuat aġnat maliŋniġaat Jerusalem-mun. 42 Unnuksraaġuraaqman Joseph Arimathea-ġmiu tikiññiqsuq. Uvva uvluani sivuani Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviat piuq. 43 Taatnamik ilaa taluqsraiqhuni utlautiniqsuq Pilate-mun. Iŋiaġiniġaa Jesus-ŋum timaa. Joseph kamagikkaupluni sivulliuqtiġruaŋuniqsuaq niġiugaqaġniqsuq aullaġniił̣iksraŋanik aŋaayuqautaanik Agaayyutim. 44 Pilate quviġusuŋniqsuq Jesus tuquaniktiġniqman. Tuqłuġniġaa aŋuyyiuqtit qaukłiat apiqsruqługu tuquaniktiqmagaan. 45 Tarra iḷitchuġianikamiuŋ taavrumakŋa aŋuyyiuqtit qaukłiatniñ Jesus-ŋum tuqutilaaŋa, qaitkaa timaa Joseph-mun. 46 Joseph tauqsiġñiqsuq ukił̣haaġiksaamik. Atqautiplugu Jesus-ŋum timaa puuqługu ukił̣haaġiksuamik iḷiñiġaa iḷuviḷiuqtamun uyaġaŋmi. Aksrakługu uyaġaŋmik taluniġaa taamna iḷuviq. 47 Mary Magdalene suli Mary aakagikkaŋa Joses-ŋum qiñiġniġaak napmun iḷiñiaqmaŋaan.
1 Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviat qaaŋianikman, Mary Magdalene suli Mary aakaŋa James-ŋum suli Salome tauqsiġñiqsut tipraġiksaanik uqsruqtiġukługu Jesus. 2 Uvlaatchaurami sivulliġmi uvlauni akunniqsaam tikitchut iluviġmun nuiyasriuraqmiuġlu siqiñiq. 3 Uqaksraqtuniqsut iŋmiknun, “Kiami aksrakkisivauŋ uyaġak paaŋaniñ iḷuvġum?” (Atakkii uyaġak aŋigaluaqtuaq). 4 Tavrakŋa tautuŋniġaat uyaġak aksraksimaanikługu. 5 Tavra aġnat isiġniqsut iḷuviġmun. Tautukkaat nukatpiaq aquppiuraaqtuaq taliqpian tuŋaani atnuġaaqaqhuni takiruamik qatiqtaamik. Quviġutchaŋniqsut. 6 Aasiiñ nukatpiam nipliutigai, “Quviġusuŋaqasi! Pakakkiksi Jesus Nazareth-miu kikiaktuutrauruaq. Agaayyutim aŋitqiksitkaa. Uvani inġitchuq. Qiñiqsiuŋ nallavia. 7 Aglaan uqautityaqsigik maliġuaqtit Peter-lu, ‘Immaimña Galilee-muŋniaqtuq sivupsitñi, taamani tautukkisigiksi tuvraġlugu uqauttutaa ilipsitñun.’ ” 8 Tarra uniññiġaat iḷuviq qilamik. Tatamitpaitḷutiŋ uuliksiñiqsut. Nipliŋiññiqsut iñuŋmun apqutmikni iqsitchakpaitḷutiŋ. 9 Jesus aŋitqikhuni uvlaatchaurami sivulliġmi uvluani akunniqsaam, sagviġñiqsuq sivulliuplugu taivrumuŋa Mary Magdalene-mun irrusiqł̣uiyakkamiñ tallimat malġuŋnik. 10 Taavruma utlaŋniġai piqatigisuukkaŋi Jesus-ŋum kiñuvġuruat qaipḷutiŋlu. 11 Uqautiniġai Jesus iñuunipḷugu suli tautuŋnipḷugu. Tamatkua naagatai kiñuvġuruat tusaakamiŋ ukpiġinġiññigaat. 12 Kiŋuagun Jesus sagviqmiñiqsuq iglaatun iḷipḷuni malġuŋnun iḷaŋiknun aullaqtuaŋnun nunaaqqimiñ. 13 Tavrakŋatchiaq utiġniqsuk. Uqauraaqsiñiaġaluaġniqsuk atlanun maliġuaqtinun, aglaan tamatkua ukpiġiŋitmiñiġaich. 14 Kiŋuagun Jesus sagviqmiñiqsuq taapkunuŋa qulit atautchiñun niġiñiaqtitlugich. Suakataġniġai ukpiqsriḷguił̣hatigun pitchiġiił̣hatigunlu atakkii ukpiġiŋitḷugich qiñiqtuat ilaanik kiŋuagun aŋitqił̣han. 15 Nipliutigai, “Aullaġusi iluqaanun nunamun, quliaqtuaġiyumagiksi tusaayugaaġiksuaq anniqsuġiakun iluqaitñun iñuŋnun. 16 Kisupayaaq ukpiqsriruaq suli paptaakkauruaq anniqsuġisiruq. Aglaan kisupayaaq ukpiqsriŋitchuaq suksraunġiqsaugisiruq. 17 Tamatkua ukpiqtuat piqaġniaqtut iḷitchuqqutaiñik saŋŋim taavrumuuna: Atuġlugu atiġa anittaigisirut irrusiqł̣uŋnik suli uqatlagisirut atlakaaġiiñik uqqanik. 18 Tigugaluaġumiŋ nimiġianik unniiñ imiġaluaġumiŋ tuqunamik nuyuaġnamiuyumiñaitchut. Iḷigisigaich argagikkatiŋ atniġñaqtuanun aasiiñ tamatkua iłuaqsiḷutiŋ.” 19 Kiŋuagun Jesus-ŋum Atanġum uqaqatigianikamigich, Agaayyutim aullautiuraagaqsiñiġaa pakmuŋa aquvititluguasiiñ taliqpiŋmi tuŋaanun. 20 Maliġuaqtai aullaqhutiŋ quliaqtuaġniqsut tusaayugaaġiksuamik nanipayaaq. Atanġuruam savaqatiginiġai nalupqinaiġutiplugu uqauttutaat iḷumun itilaaŋanik quviqnaqtuatigun savaaŋisigun.
1 Piqpagiplutin iḷauramaaŋ Theophilus! Iñugiaktuat iñuich pisuqtilaaġmiktigun aglaŋniqsut atuumaruanik akunnaptikni. 2 Iḷisimarauruat uqautiniġaatigut tautukkaġmiknik taimakŋaniñ aullaġniił̣haniñ. Iñuich tamatkua pakmapak quliaqtuaġniqsut tusaayugaaġiksuamik. 3 Qutchiksuaŋuruatiin, aglaŋniaqtuŋa iḷitchuġiraksraqnik iḷisaaġillapiaqqaaġlugich uqaġipayaakkaŋich aullaġniił̣hatniñaglaan. 4 Aglaktuŋa taavrumiŋa iḷisimatquplutin iḷumutuupiałhanik iḷisauttusiaġikkaqpich. 5 Herod-ŋum umialguniŋani Judea-mi agaayuliqsiqaqmiñiqsuq atiliŋmik Zechariah-mik. Agaayyuvikpaŋmi savaqatauniqsuq agaayuliqsini taggisiqaqtuani Abijah-tkutnik. Aġnaata atqa Elizabeth, paniginiġaali atlam agaayuliqsim. 6 Iluqatik nalaunŋaruaŋuniqsuk Agaayyutim qiñiłhani, tupiksripḷutik iluqaitñik Atanġum tillisaiñiglu atuqtaksraiñiglu. 7 Qitunġaiññiqsuk atakkii Elizabeth qitunġitlaitḷuni, suli iluqatik utuqqanaaġuqhutik. 8 Abijah-tkut savagviksriutaata Agaayyuvikpaŋmi tikiummipman, Zechariah-m savautiniġaa Agaayyun agaayuliqsaupluni. 9 Tuvraqługu atuiraġiłhat agaayuliqsit piksraqtaaġiniġaat ikipkairuksraupluni tipraġiksautmik. Isiġniqsuq agaayyuvikpaŋanun Atanġum. 10 Zechariah ikipkaipkaqtitlugu tipraġiksautmik iñugaaġruich agaayuniqsut siḷataani. 11 Isaġulgan Atanġum sagviutiniġaa qichaqhuni taliqpiani ikipkaiviuram tipraġiksautmik. 12 Zechariah-m tautukamiuŋ tupaŋniqsuq iqsiḷiqsiqhuni. 13 Aglaan isaġulgum nipliutiniġaa, “Zechariah, iqsiñak! Agaayyutim tusaaniġaa iŋiqsrułhiñ. Nuliaġikkan Elizabeth iġñigisiruq aŋugauramik. Atchiġisigiñ John-mik. 14 Quviasuutiqaġniaqtutin! Atlatlu iñugiaktuat quviatchakkisirut anikpan. 15 Iñullautaugisiruq kamanaġuni Agaayyutim qiñiłhani. Imiġumiñaitchuq asiam misuqquanik saŋŋisimaruamik. Aniḷġatałiġmiñiñaglaan aŋalatiqaġisiruq Ipqitchuamik Irrutchimik. 16 Utiqtinniaġai iñugiaktuat Israel-ŋuruat Ataniġmun agaayyutaatnun. 17 Ataniq aggitḷaiñŋaan taamna John quliaqtuaġniaqtuq saŋŋiqaġuni sivuniksriqiritun Elijah-tun. Iḷauraaġiiksitkisigai aapauruat qitunġaŋitñun. Utiqtitkisigai tupiksritḷaitchuat isummatiqatlasiḷugich nalaunŋaruamik. Itqanaiyautigisigai iñuich akuqtuġumiñaqsiḷugu Ataniq.” 18 Zechariah-m nipliutiniġaa isaġulik, “Qanuġluŋa iḷisimaniaqpik iḷumutuutilaaqnik? Ataŋii, aŋayuqaaqtuŋa suli nuliaġikkaġa utuqqaġuqmiuq.” 19 Isaġulgum kiuniġaa, “Gabriel-ŋuruŋa. Qichaqtuŋa sivuġaani Agaayyutim. Tuyuġigaaŋa uqautityaquplutin taavrumiŋa tusaayugaallautamik. 20 Ukpiġilguitchiñ uqauttutigikkaġa aglaan atuumagisiruq. Atakkii ukpiġilguitñapŋa uqaġumiñaitchutin tikiḷġataġlugu uvluq tamatkua atuumaviksraŋat.” 21 Taatnaqtitlugu iñuich utaqqiñiġaat Zechariah iḷisimasukhutiŋ suvaata muluvaałłakmagaan iḷuani agaayyuvikpaum. 22 Anisulliġataqami uqalguiññiqsuq. Iñuich iḷitchuġiniġaat qiñiqquuraaqałha agaayyuvikpaum iḷuani. Uqalguitḷuni urriqaniqsuq argaŋmiñik. 23 Abijah-tkut savagviksriutaat Agaayyuvikpaŋmi naatnamiuŋ Zechariah aiñiqsuq. 24 Aquvatigun taavruma nuliaŋa Elizabeth siŋiayauniqsuq. Aasiiñ tallimani tatqiñi aimmiñiqsuq 25 itnaqhuni, “Kiisaimma saŋŋiruam Atanġum Agaayyutim ikayuqpaaŋa. Kanŋusutqikkumiñaiqsuŋa qitunġitlaiññiḷuŋa.” 26 Itchaksrani tatqiñi Elizabeth siŋiayauŋanikman, Agaayyutim tuyuġilgiññiġaa isaġulik Gabriel nunaaqqimun Galilee-miittuamun atiliŋmun Nazareth-mik. 27 Tuyuġiniġaa niviaqsiamun aŋutituqsimaitchuamun atiliŋmun Mary-mik nuliaksrausiutianiktuamun aŋutmun atiliŋmun Joseph-mik. Joseph kiŋuviaġiniġaa Atanġum David. 28 Isaġulgum tikiññiġaa nipliutiplugu, “Paġlagikpiñ! Atanġum Agaayyutim piksraqtaaġigaatin iqatigiplutin. [Quvianaġniqsraurutin aġnapayaaniñ.]” 29 Mary tupallapiaġniqsuq isaġulgum nipliuttutaagun kaŋiqsiŋitḷugu suvaata uqaqtilaaŋa taatna. 30 Isaġulgum nipliutiniġaa, “Iqsiñak Marii! Agaayyutim iłuaqqutigigaatin. 31 Siŋiayaugisirutin iġñiḷutinaasiiñ aŋugauramik atchiqsaksraġikkaqnik Jesus-mik. 32 Taamna kamanaġisiruq, suli iñuich taiguutiqaġisigaat iġñiŋanik Qutchiŋñiqsrauruam Agaayyutim. Agaayyutim ataniġuqtinniaġaa David-tun sivulliaŋatun. 33 Ataniġuġisiruq kiŋuviaŋiiñi Jacob-ŋum qaŋapak taimuŋa, suli aŋaayuqautaa isuksraqaġumiñaitchuq.” 34 Mary-m tarra nipliutiniġaa isaġulik, “Qanuq una itkisiñiqpa? Iḷaqatniksimaitchuŋasuli.” 35 Isaġulgum kiuniġaa, “Ipqitchuaq Irrusiq tikiumagisiruq ilipnun. Agaayyutim Qutchiŋñiqsrauruam saŋŋigikkaŋan nayuġisigaatin. Taatnaġuni iḷiḷgaaq ipqitkisiruq taiguutiqaġuni Iġñiŋanik Agaayyutim. 36 Aasiiñ, itqallauŋ iḷan Elizabeth. Uqautigimasugauq qitunġaqatlaiññipḷugu. Aglaan pakma siŋaiyauruq itchaksrani tatqiñi utuqqanaaġuġaluaŋŋaġmi. 37 Atakkii Agaayyutim supayaaq savaaġitlagaa.” 38 Mary nipliġñiqsuq, “Atanġum savaktigigaaŋa. Atuumali uvaŋnun uqauttutigikkaptun.” Tavrakŋa isaġulgum uniññiġaa. 39 Taavruma aquagun, Mary paqnaliqtuqhuni aullaqtiġniqsuq nunaaqqiuramun qimiġaaŋiñiittuamun Judea-m. 40 Tarra isiqhuni Zechariah-m tupqanun iqinniġaa Elizabeth. 41 Elizabeth-ŋum tusaapqauraqmagu Mary-m paġlataa iḷummiutaq iḷiqsraqtiġniqsuq. Elizabeth aŋalatiqaġniqsuq Ipqitchuamik Irrutchimik 42 nipliqhuni nipitusipḷuni, “Quvianaġniqsraurutin aġnapayaaniñ. Quvianamiuruq iḷiḷgaaq siŋaiyaukkan. 43 Qanutun quyyasiusiaqaqtigivik, ataniġma aakagikkaŋan utlagluġniġaaŋa qiñiġiaqłuŋa! 44 Tusaapqauraqapku paġlatigikkan iḷummiutaġa quviatchakhuni iḷiqsraqtiqtuq. 45 Qanutun quviasuktigivich ukpiġikapku Atanġum uqałha tuyuutigikkaŋa ilipnun atuumagisiñipḷugu.” 46 Mary nipliġñiqsuq, “Iñuutchimniñ iluqaaniñ kamaksruġiga Ataniq. 47 Quviatchautigigiga Agaayyun Anniqsuqtigikkaġa. 48 Suuŋiḷuqtuaŋa itqaginiġaaŋa. Uvakŋaniñaglaan iluqatiŋ iñuich taiguutiqaġisigaatŋa quvianamiuruamik 49 atakkii kamanaqtuaq Saŋŋiruaq Agaayyun savaaqaqhuni kamanaqtuanik uvamnun. Atqa ipqitchuq. 50 Kiŋuviaġiiñi aippaavak nagliktuutiqaġai taluġirigikkani. 51 Agaayyun isaŋniqsuq saŋŋiruamik taliġmiñik aasiiñ siammayaaqługich kamanaġasuktuat sivunniuġutituummaitñik. 52 Atchiksinniġai kamanaqtuat atanġich suli atchiksuat kamanaqsipkaqługich. 53 Inuqsraqtuat pisuiqsinniġai nakuuruanik suli aullaqtitlugich umialguruat saagaiḷaaqługich. 54 Ikayuġniġaa savaktigikkani Israel nagliktuqługich, akiqsruutmisun sivulliaptiknun Abraham-mun kiŋuviapayaaŋiñunlu qaŋapak taimuŋa.” 56 Mary nayuutiuraaġniqsuq piñasuni tatqiñi Elisabeth-mi, aasiiñ utiġmun aipḷuni. 57 Iġñiviksrani tikitman, Elisabeth iġñiñiqsuq aŋugauramik. 58 Iḷaiñ iḷauraaŋiñḷu tusaaniġaat Atanġum kamanaqtuamik nagliktuił̣ha Elizabeth-mun. Aasiiñ tamatkua quviasuqasiġñiġaat. 59 Aniqammiuraq tallimat malġuŋnik uvlianikman nalunaitŋutchiaqsiñiġaat atchiġukługu Zechariah-mik, aapaŋan atqanik. 60 Aglaan aakaŋa nipliġñiqsuq, “Naagga, atiqaqtuksrauruq John-mik.” 61 Nipliutilgiññiġaat, “Aglaan nalliatunniiñ iḷavich atiqaŋitchut taavrumiŋa atiġmik.” 62 Urriqaplutiŋ apiqsruġniġaat aapaŋa kisumik atchiġukkisipmagaan aniqammiuraq. 63 Zechariah aatchuquniqsuq aglagviksramik, aglakhuniasiiñ, “Atiqaġisiruq John-mik.” Quviġusuŋniqsut iluqatiŋ. 64 Taatnaanikami Zechariah uqatlasitqiŋñiqsuq quyaaqsipḷuguasiiñ Agaayyun. 65 Siḷalliuŋich atlayuatchaŋniqsut, aasiiñ iñuich nunapayaani Judea-mi uqaġiniġaat. 66 Tusaapayaaqtuat taavrumiŋa isummatiginiġaat apiqsruqhutiŋ, “Qanusiugisiñiqpa una iḷiḷgaaq?” Nalupqinaitchuq Ataniġmun iqatigitilaaŋa. 67 John-ŋum aapaŋa Zechariah aŋalatiqaġniqsuq Ipqitchuamik Irrutchimik. Uqaġniqsuq sivuniksriqipluni, 68 “Quyalakput Ataniq Agaayyutaat Israel-aaġmiut! Atakkii ikayuġiaġniġai tasuqsaġiaqługich iñuni. 69 Akunġatniñ kiŋuviaġikkaŋiñ David-ŋum Agaayyun piksraqtaaqaġniqsuq iñuŋmik saŋŋiqaqtuamik anniqsuġiaqhuta. 70 Taimakŋaaglaan akiqsruġaatigut tumigiplugich ipqitchuat sivuniksriqirini 71 anniqsuġisiñipḷuta akiḷḷiḷiqsuqtigikkaptikñiñ suli saŋŋiatniñ uumigirigikkapta. 72 Uqaġniqsuq nagligigisiñipḷugich sivulliaġikkavut itqagilugu ipqitchuaq sivunniuġutni. 73 Agaayyutim akiqsruġniġaa sivulliaqput Abraham 74 annautigisiñipḷuta akiḷḷiḷiqsuqtigikkaptikñiñ uvaptiknun savautitqupluni iqsisuŋaqata 75 ipqił̣ikun nalaunŋaruałikunlu iñuuniqtutilaaptikni. 76 Ilvich iḷiḷgauramaaŋ, taiguutiqaġisirutin sivuniksriqiraanik Qutchiŋñiqsrauruam Agaayyutim. Igliġisirutin sivuani Atanġum itqanaiyaġiaġlugu aggił̣iksraŋa 77 uqautilugich iñugikkaŋi anniqsuġisiñiḷugich natqigutigisiñiḷugiḷḷu killuqsautiŋitñik. 78 Agaayyutigikkaqput iḷunŋuktauruq nagliktaupluniḷu. Tuyuġikpagu anniqsuqti inniaqtuq uvaptiknun uvlum qausaġatauraġniŋatun. 79 Ikayuġisigai iñuuniaqtuat taaqtuami iqsiñaŋani tuqułhum, aasiiñ ilaan iñuupkaġuta tutqiksilluta.” 80 John aglipḷuni timimigun saŋŋisiñiqsuq irrutchikun. Iñuuniaġniqsuq iñuiḷaami aullaġniiñiałhanunaglaan ilaan quliaqtuaqałhan Israel-aaġmiunun.
1 Augustus atanġuŋŋaġmi Rome-mi tillisiñiqsuq iñuich nanipayaaq atqiqsitquplugich. 2 Taamna atqiqsitchivik sivulliuniqsuq. Taamna atuumapman aŋun atiqaqtuaq Quirinius kavanauniqsuq Syria-mi. 3 Iñupayaat utlautiniqsut sivulliaġmiŋ anniviŋitñun atqiqsitchaqtuqhutiŋ. 4 Joseph-tuuq iglaupmiñiqsuq. Aullaġniipḷuni Nazareth-miñ Galilee-miittuamiñ Bethlehem-muŋniqsuq, nunaaqqimun Judea-miittuamun, annivianun atanġum David. Joseph tavruŋaġniqsuq atakkii ilaaptuuq kiŋuviaġiplugu David-ŋum. 5 Atqiqsitchaqtuqami aullautinniġaa Mary nuliaksrausiutianikkani siŋiayauruaq. 6 Bethlehem-miititlugik Mary iġñisuliġñiqsuq. 7 Iġñiñġaġniqsuq aŋugauramik. Nimiqsruqtuallaŋniġaa iḷipḷuguasiiñ tuttuqpaich niġġiviatnun atakkii iniksraitḷutiŋ nullaġviŋmi. 8 Iḷaŋich munaqsrit unnuiñiqsut taavani nunami munaqsripḷutiŋ ipnaimiknik. 9 Isaġulgan Atanġum sagviutiniġai aasiiñ qaumaŋan Atanġum qaggutiplugich. Taapkua tatamitchallapiaġniqsut. 10 Aglaan isaġulgum nipliutiniġai, “Iqsiñasi, uvuŋaqłuŋa uqautityaġipsi tusaayugaallautamik quviatchaktirrutiksrauruamik iñupayaamun. 11 Marrumani unnuami anniqsuqti ilipsitñun aniruq David-ŋum nunaaqqiani, Christ-ŋuruaq Ataniq. 12 Una iḷitchuqqutauruq ilipsitñun ilaaŋutilaaŋanik, paqitkisigiksi aniqammiuraq nimiqsrullaktaq nalaruaq tuttuqpaich niġġiviatni.” 13 Tavrakŋatchiaq iñugiallapiaqtuat isaġulgich qiḷaŋmiñ sagviġñiqsut. Piqasiqł̣ugu isaġulik nanġaġniġaat Agaayyun itnaqhutiŋ, 14 “Kamanaun illi Agaayyutmun qutchiŋñiqsrami qiḷaŋmi, suli tutqiutiqaġli nunami akunġatni iñuich quyalitñiktuat ilaanik.” 15 Isaġulgich utiqmata qiḷaŋmun munaqsrit nipliġñiqsut iŋmiknun, “Ki, aullaqta Bethlehem-mun tautugiaġlugu Atanġum uqauttutigikkaŋa uvaptiknun!” 16 Qilamiksruaqhutiŋ paqinniġaich Mary-lu Joseph-lu suli aniqammiuraq nalauraqtuaq tuttuqpaich niġġiviatni. 17 Munaqsrit tautukamitruŋ uqaġiniġaich isaġulgum nipliuttutigikkaŋi taavrumuuna aniqammiurakun. 18 Tusaapayaaqtuat quviġusuŋniqsut tamatkuniŋa munaqsrit nipliuttutigikkaŋitñik. 19 Mary-m uummatiġmiitchiutiniġai uqautigikkaŋich aasiiñ isummatigiuraaqługich. 20 Munaqsrit utiġniqsut kamaksruqługu nanġaqługu Agaayyun iluqaisigun tusaakkaġmiktigunlu tautukkaġmiktigunlu. Atuumaruq atriḷipḷugu isaġulgum atuumagisiñikkaŋa. 21 Tallimat malġuk uvlut naatmata suli aniqammiuraq nalunaitŋutchiqsauŋanikman, atchiġñiġaat Jesus-mik, atiġmik isaġulgum qaisaŋanik Mary siŋaiyaugaluaqtitnagu. 22 Ipqiqsaġviksraŋat tikitman, Joseph-lu Mary-mlu aniqammiuraq Jerusalem-muutiniġaak qaitchaqtuaqługu Agaayyutmun tuvraqługu maliġutaksraŋa Moses-ŋum, 23 maliġutlugu aglausimaruaq maliġutaksraŋiñi Atanġuruam, “Aniqqaaqtuapayaaq aŋugauraq qaisaksrauruq Agaayyutmun.” 24 Tuniḷḷaqtuġiaġniqsuk malġuŋnik tiŋmiaġruuraŋnik, iŋiaŋuruamik maliġutaksraŋagun Agaayyutim. 25 Jerusalem-mi aŋutiqaġmiñiqsuq atiliŋmik Simeon-mik. Una aŋun nalaunŋaniqsuq taluqsriruaq Agaayyutmik, suli utaqqiñiqsuaq Israel-aaġmiut annautikkaułiksraŋatnik. Ipqitchuam Irrutchim nayuġniġaa. 26 Ilaan uqautiniġaa tuquyumiñaiññipḷugu qiñiġaluaqnagu Christ Anniqsuqti Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa. 27 Simeon sivullikkaupluni Ipqitchuakun Irrutchikun utlautiniqsuq agaayyuvikpaŋmun. Jesus-ŋum aŋayuqaaŋiñ tikiutipmatku aniqammiuraq Jesus agaayyuvikpaŋmun atuumatyaqługu atuiraġiłhagun maliġutaksram, 28 Simeon-ŋum akiggiutiniġaa iḷiḷgaaq aasiiñ quyaplugu Agaayyun, 29 “Ataniiq, akiqsruutigikkan atuumapkaġiñ, suli tuqutlasiruŋa tutqigḷuŋa. 30 Irramnik tautukkiga anniqsuqti 31 tuyuġikkan annautitquplugich iñuich sumipayaaq. 32 Ilaa qaumauruq sagviiruaq anniqsuġiamik Jew-ŋuŋitchuanun suli kamanautaugisiruq iñuiñun Israel-ŋum.” 33 Iḷiḷgaam aapaŋa aakaŋalu quviġusuŋniqsuk tamatkunuuna Simeon-ŋum uqauttutaigun Jesus-kun. 34 Simeon-ŋum qiññuaġutiniġik piḷiusiamik suli nipliutiplugu Mary aakagikkaŋa, “Agaayyutim una iḷiḷgaaq piksraqtaaġiniġaa agvisautyaquplugu tammałiksraŋatnun naagaqaa anniqsułiksraŋatnun iñugiaktuanun Israel-aaġmiunun. Iḷitchuqqutaugisiruq, aasii pisigiplugu ilaan kisuutilaaŋa iñugiaktuat iñuich uqaġisirut akitñaġlugu. 35 Taatnaġumiŋ sagviġisiñiġaich iriġaqtuqhutiŋ isummatigikkaŋich ilaagun. Suli alianaq savikpaktun ipiktuatun kapirigisiruq uummatipnik.” 36 Sivuniksriqiriqaġmiñiqsuq uiḷgaaġnaamik atiliŋmik Anna-mik panianik Phanuel-ŋum kiŋuviaŋiñiñ Asher-ŋum. Anna utuqqauruq. Uiqaġniqsuq tallimat malġuŋni ukiuni, aasii uiŋa tuqupluni. 37 Taimakŋaaglaan iñuuniaġniqsuq uiḷgaaġnaaŋupluni, aasiiñ pakma ukiuniŋniqsuq sisamakipiaq sisamanik. Uniḷḷaiññiġaa agaayyuvikpak. Uvlumi unnuaqtuummaan savautiniġaa Agaayyun uisauraaqhuniḷu agaayupluniḷu. 38 Taavrumani sassaġniġmi tikiññiqsuq qaitchipḷugu quyyatmik Agaayyun. Uqautiginiġaa taamna iḷiḷgaaq iluqaitñun niġiugaqaqtuanun tasuqsaityałiksraŋanik Jerusalem-ŋum. 39 Joseph-ŋum suli Mary-m taŋŋianikamitkik iluqaisa atuqukkat maliġutaksraŋigun Agaayyutim utiġniqsuk kiŋuniġmiknun Nazareth-mun Galilee-miittuami. 40 Iḷiḷgaaq Jesus aglipḷuni saŋŋisiñiqsuq, puqiutiqallapiaqhuniḷu. Suli Agaayyutim iłuaqqutiniġaa. 41 Ukiuġaġipman aŋayuqaak Jesus-ŋum utlautiraġniqsuk Jerusalem-mun niġiqpagvikaamun atiliŋmun Apqusaakkaułiġmik. 42 Jesus qulit malġuŋnik ukiunikman utlautiniqsut niġiqpagvikaamun piraġiłiġmiktitun. 43 Niġiqpagvikaam aquagun aigaqsiñiqsut. Utiqsaġmaknik nukatpiaġruk Jesus uniŋñiqsuq Jerusalem-mun, aasiiñ aakaŋan Joseph-ŋumlu naluniġaak. 44 Igliġasuginipḷugu iglauqatauruani iglauniqsuk naalġataqługu uvluq. Uvvaasiiñ tikiumakamik nullaġviksraġmiknun pakaaqsiñiġaak akunġatni iḷamiŋ suli iḷauraaŋiñi. 45 Paqiŋitñamitku utiaqsiñiqsuk Jerusalem-mun pakkiaqługu. 46 Piñayautigun uvlut paqinniġaak agaayyuvikpaŋmi aquppiqataupluni Jew-ŋuplutiŋ iḷisautriñi, naalaġnipḷugich apiqsruqtaqługiḷḷu. 47 Iluqatiŋ tusaaruat ilaanik quviġusuutiginiġaat puqikhuni kiggutaigun. 48 Aŋayuqaakkiñ quviġusuutiginiġaak tautukamitku. Aakaŋan nipliutiniġaa, “Iġñiiŋ, qanulgitpisiguk? Aapanlu piŋiksraliḷḷapiaqhunuk taatnaqhunuk pakkiaġiptigiñ.” 49 Jesus-ŋum kiuniġik, “Suvaata pakakpisitŋa? Naluniqpitku nayuutiruksraułiġa aapaa tupqani?” 50 Aglaan kaŋiqsiŋiññiġaak kiggutaa. 51 Tavrakŋa Jesus utiqasiġniġik Nazareth-mun tupigiplugik. Aakagikkaŋan itqagiplugich iluqaisa tamatkua uummatiġmiitchiutiniġai. 52 Jesus agliñiqsuq puqiksipḷuni. Agaayyutimlu iñuiḷḷu nakuaġiniġaat.
1 Akimiaġuutaatni ukiut atanniqsuił̣hani Caesar-m atilgum Tiberius, Pontius Pilate kavanaupmiñiqsuq nunami taggisiqaqtuami Judea-mik, Herod atanġupluni Galilee-mi, aniqataa Philip atanġupluni nunami taggisiqaqtuami Iturea-mik Trachonitis-miglu, Lysanias atanġupluni Abilene-mi, aasiiñ 2 Annas-lu Caiaphas-lu qaukłiuplutik agaayuliqsini. Taapkua atanġupkaqługich uqałha Agaayyutim tikiumaniqsuq John-mun iġñiŋanun Zechariah-m iñuiḷaami. 3 John kukiḷuŋniqsuq kuuŋan Jordan-ŋum avataani quliaqtuaqhuni, “Isummitqigitchi mumigusi killuqsautipsitñiñ paptaaqtillusi. Taatnaġupsi Agaayyutimli natqigutigisigai killuqsautisi.” 4 John aggiġñiqsuq tuvraqługu aglausimaruaq makpiġaaŋani sivuniksriqirim Isaiah-m itna, “Iñuk tuqłuiraqtuq iñuiḷaamiñ: Itqanaiyautisiuŋ apqutiksraŋa Atanġum, nalġuġlugu tumiksraŋa! 5 Natiġnapayaat immiġḷugich, iñġich qimiġaallu naqigḷiḷugich, saquŋaruat apqutit nalġuqsaqmiḷugich, qaiġiitchuat tumitchaat qaiqsaġlugich. 6 Tarrali iñupayaaq iḷitchuġiniaqtuq anniqsuqtimik Agaayyutim akiqsruutigikkaŋanik.” 7 Iñugiaktuat iñuich utlautiniqsut John-mun paptaaquplutiŋ. Uqautiniġai, “Nimiġiatun ittuasii, kia uqautivasi annatlasiñipḷusi anasiñŋuqsautiksraŋaniñ Agaayyutim? 8 Iḷitqutchipsigun qiñiġnaqsisiuŋ isummitqił̣iqsi killuqsautipsitñiñ. Isumanasi, ‘Abraham sivulliaġigikput.’ Uqautigipsi, Agaayyutim makua uyaġaich kiŋuvialiutlagai Abraham-mun! 9 Agaayyutim atanniił̣ha qallipiaġataqtuq, iñuktun itqanaiqsuatun kipiłhiñaaġukługu napaaqtuq kaŋiagun. Napaaqtupayaaq asirriŋitchuaq kipikkaugisiruq iktauluniasiiñ ikniġmun.” 10 Iñuich apiqsruġniġaat, “Qanuġmi pigisiñiqpisa?” 11 Kiuniġai, “Kisupayaam malġuŋnik qaliġuaqaġumi qaitchiḷi iñuŋmun atnuġaaksraitchuamun, suli kisupayaaq niqiksrautiqaġumi niġipkaiḷi niqiksraitchuamik.” 12 Iḷaŋich tax-siliqirit utlautipmiñiqsut paptaaquplutiŋ aasiiñ apiqsruqługu, “Iḷisautrii, Sugisiñiqpisali?” 13 Uqautiniġai, “Katitchiñasi qaaŋiġḷugu piraksriusiaqsi.” 14 Iḷaŋisa aŋuyyiuqtit apiqsruqmiñiġaat, “Uvagutaasiiñ, qanuġisiñiqpisa?” Nipliutiniġai, “Aqsaknasigik iñuich nunuritñigusi naagaqaa saglutiginasigik iñuich. Apaigilugu akiḷiusiaġikkaqsi.” 15 Iñupayaat niġiugaqaġniqsut Anniqsuqtimik aggiqsaġumaruamik, aasiiñ isumaniqsut taamna John Christ-ŋupmagaan, anniqsuqti akiqsruutauruaq. 16 Aasiiñ John-ŋum uqautiniġai, “Paptaaqtitchiruŋa imikun, aglaan taimma iñuk aggiqsaġumaruaq kamanatluktuq uvamniñ. Siŋiiḷguyumiñaitchuŋaunniiñ aluġutiŋnik. Paptaaġisigaasi Ipqitchuakun Irrutchikun suli iknikun. 17 Tigumiaġigaa tiktitaun salummaġukługich mukkaaksrat sanikłuŋniñ, katillugichaasiiñ mukkaaksrat siġḷuaġmiñun. Aglaan ikipkaġisigai sanikłuich ikniġmun qamiyumiñaitchuamun.” 18 Atlakaaġiikun John quliaqtuaġniqsuq tusaayugaallautamik iñuŋnun pitchuksaaqługich atlaġuquplugich iñuuniałhat. 19 John-ŋum iñiqtiqmiñiġaa ataniq Herod atakkii iḷaqatnikhuni Herodias-mik aniqataan nuliaŋanik suli savaaqaqhuni iñugiaktuanik atlanik pigiitchuanik. 20 Aasiiñ Herod savaaqaġniqsuq pigiitḷuktuamik isiqtaupkaqamiuŋ John. 21 Iluqaisa iñuich John-mun paptaaqtinŋanikmata, Jesus-tuuq paptaaqtinniqsuq. Agaayupkaqługu qiḷak aŋmaqtuq 22 suli Ipqitchuaq Irrusiq atqaġniqsuq ilaanun tiŋmiaġruuratun. Nipi tusaaniġaat pakmakŋa, “Piqpagiplutin Iġñiġigikpiñ. Quyalimaaġikma.” 23 Jesus-ŋum aullaġniikamiuŋ savaani, iñuiññaq qulinik ukiuqtutilaaqaġniqsuq. Iñuich isummatiginiġaat iġñiġinipḷugu Joseph-mun, iġñiŋa Heli-m, 24 iġñiŋa Matthat-ŋum, iġñiŋa Levi-m, iġñiŋa Melchi-m, iġñiŋa Jannai-m, iġñiŋa Joseph-ŋum, 25 iġñiŋa Mattathias-ŋum, iġñiŋa Amos-ŋum, iġñiŋa Nahum-ŋum, iġñiŋa Esli-m, iġñiŋa Naggai-m, 26 iġñiŋa Maath-ŋum, iġñiŋa Mattathias-ŋum, iġñiŋa Semein-ŋum, iġñiŋa Josech-ŋum, iġñiŋa Joda-m, 27 iġñiŋa Joanan-ŋum, iġñiŋa Rhesa-m, iġñiŋa Zerubbabel-ŋum, iġñiŋa Shealtiel-ŋum, iġñiŋa Neri-m, 28 iġñiŋa Melchi-m, iġñiŋa Addi-m, iġñiŋa Cosam-ŋum, iġñiŋa Elmadam-ŋum, iġñiŋa Er-ŋum, 29 iġñiŋa Joshua-m, iġñiŋa Eliezer-ŋum, iġñiŋa Jorim-ŋum, iġñiŋa Matthat-ŋum, iġñiŋa Levi-m, 30 iġñiŋa Simeon-ŋum, iġñiŋa Judah-m, iġñiŋa Joseph-ŋum, iġñiŋa Jonam-ŋum, iġñiŋa Eliakim-ŋum, 31 iġñiŋa Melea-m, iġñiŋa Menna-m, iġñiŋa Mattatha-m, iġñiŋa Nathan-ŋum, iġñiŋa David-ŋum, 32 iġñiŋa Jesse-m, iġñiŋa Obed-ŋum, iġñiŋa Boaz-ŋum, iġñiŋa Salmon-ŋum, iġñiŋa Nahshon-ŋum, 33 iġñiŋa Amminadab-ŋum, iġñiŋa Admin-ŋum, iġñiŋa Arni-m, iġñiŋa Hezron-ŋum, iġñiŋa Perez-ŋum, iġñiŋa Judah-m, 34 iġñiŋa Jacob-ŋum, iġñiŋa Isaac-ŋum, iġñiŋa Abraham-ŋum, iġñiŋa Terah-m, iġñiŋa Nahor-ŋum, 35 iġñiŋa Serug-ŋum, iġñiŋa Reu-m, iġñiŋa Peleg-ŋum, iġñiŋa Eber-ŋum, iġñiŋa Shelah-ŋum, 36 iġñiŋa Cainan-ŋum, iġñiŋa Arphaxad-ŋum, iġñiŋa Shem-ŋum, iġñiŋa Noah-m, iġñiŋa Lamech-ŋum, 37 iġñiŋa Methuselah-m, iġñiŋa Enoch-ŋum, iġñiŋa Jared-ŋum, iġñiŋa Mahalaleel-ŋum, iġñiŋa Cainan-ŋum, 38 iġñiŋa Enos-ŋum, iġñiŋa Seth-ŋum, iġñiŋa Adam-ŋum, iġñiŋa Agaayyutim.
1 Jesus utiġniqsuq Jordan-miñ aŋalatiqaqhuni Ipqitchuamik Irrutchimik. Sivullikkauniqsuq Irrutchikun iñuiḷaamun 2 uuktuaqsiutyaqhuni tuunġaġmiñ malġukipiami uvluni. Iluqaani taapkunani uvluni niġiŋiññiqsuq, aasiiñ niġisuliqhuni piviksrani isukłitmata. 3 Tuunġaum nipliutiniġaa, “Agaayyutim iġñiġipiaqpatin tilliuŋ una uyaġak qaqquġuqulugu.” 4 Aglaan Jesus-ŋum kiuniġaa, “Agaayyutim uqałha nipliqsimaaqtuq, ‘Iñuk iñuuyumiñaitchuq qaqqułhiñakun.’ ” 5 Tavrakŋa tuunġaum aullautilgiññiġaa qiñiqtitluguasiiñ atanġuviŋiñik nunam 6 nipliutiplugu, “Aatchuġisigikpiñ iluqaanik aŋalatchił̣iġmik suli iluqaanik umialgutmik. Tamanna iluqani qaisauruq uvaŋnun. Aasiiñ qaitḷagiga kisumupayaaq qaitchukkupku. 7 Iluqaan tamanna piginayaġiñ agaayyuvigigupŋa.” 8 Aglaan Jesus-ŋum kiuniġaa, “Agaayyutim uqałha nipliqsimaaqtuq, ‘Agaayyuvigisaġiñ Atanġuruaq Agaayyutin savautilugu kisian.’ ” 9 Tavrakŋa tuunġaum aullautilgiññiġaa Jerusalem-mun inillakługuasiiñ qutchiŋñiqsraŋanun nuvukkaŋanun agaayyuvikpaum nipliutiplugu, “Iġñiġipiaqpatin Agaayyutim igittin ilipnik taunuŋa. 10 Atakkii Agaayyutim uqałha nipliqsimaaqtuq, ‘Agaayyutim isaġuliŋmiñun munaġipkaġisigaatin.’ 11 Nipliqhunisuli, ‘Akiyaġigisigaatin argaŋmiknik, aasii atniġumiñaitchitin isigaktin uyaġaŋnun.’ ” 12 Aglaan Jesus-ŋum kiuniġaa, “Agaayyutim uqałha uqaqmiuqtuuq, ‘Uuktuaġumiñaitchiñ Atanġuruaq Agaayyutin.’ ” 13 Tuunġaum uuktuaqsaaġuiqamiuŋ Jesus qanutchipayaakun unisimaallaŋniġaa. 14 Tavrakŋa Jesus utiġniqsuq Galilee-mun saŋŋiqaqhuni Ipqitchuakun Irrutchikun. Iñuich uqaġiniġaat nanipayaaq. 15 Ilaa iḷisautripḷuni katraġviŋitñi suli kamaksruġniġaat iluqatiŋ. 16 Jesus Nazareth-muŋniqsuq iñuguġvigikkaġmiñun. Jew-ŋuruat minġuiqsiaġvium uvluani piraġiłiġmigun isiġniqsuq katraġviŋmun. Makinniqsuq agliqipluniasiiñ Agaayyutim uqałhaniñ. 17 Aatchuġniġaat makpiġaaŋiñik sivuniksriqirim Isaiah-m. Aŋmaqamigich makpiġaat paqinniġaa aglausimaruaq, 18 “Irrusian Agaayyutim nayuġaaŋa. Piksraqtaaġigaaŋa-kii quliaqtuaġitquplugu tusaayugaallautaq inuqsraqtuanun. Tuyuġigaaŋa uqaġitquplugu patchisaiġun tigutaaŋuruanun suli mamirrutiksraq qiñitlaitchuanun suli patchisaiquplugich naŋitaaqsiruat 19 suli quliaqtuaġitquplugu Atanġum anniqsuił̣iksraŋan iñugikkaġmiñik tikiññiqsuq.” 20 Jesus-ŋum umikługich makpiġaat utiqtinniġai katraġvium savaktigikkaŋanun aquvitluniasii. Iluqatiŋ iñuich katraġviŋmi qiñiaqsiñiġaat. 21 Iḷisautiaqsiñiġai itnaqhuni, “Taamna Agaayyutim uqałha atuumaniqsuq uvlupak agliqiaŋupman tusaałłapsitñi.” 22 Iñupayaat aarigaaġutchaŋniqsut quviġusuutigiplugich saŋŋiqaqtuat uqałhich uqauttutigikkaŋi. Nipliġñiqsut, “Una taimña iġñiġinġitpauŋ Joseph-ŋum?” 23 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Uqautiniaġipsitŋa uqauttutauruamik iŋiḷġaanimma itna, ‘Taaktii, iłuaqsiiñ ilipnik!’ Tusaagivut savaaġikkatin Capernaum-mi. Ki, Savaaqaġiñ uvani iñuguġvipni. 24 Iḷumutuuruq, Sivuniksriqiri paġlatlaitchaat iñuguġviŋmiñi. 25 Naalaġniḷḷaksitŋa, Iḷumun iñugiaktuanik uiḷgaġnaaqaqtuq Israel-mi taimani Elijah iñuupman. Imani sialuŋitchugguuq piŋasuni ukiuni ukium avvaŋaik iḷaplugich niġisuksiullapiaqhutiŋ iluqaani nunami. 26 Naagauvva Elijah tuyuuŋiññiqsuq nalliatnun uiḷgaġnaat Israel-mi aglaan kisianun uiḷgaġnaamun iñuuniaqtuamun Zarephath-mi Sidon-miut nunaŋatni. 27 Suli iñugiaktuanik iñuqaqmiñiqsuq auyugaqtualiŋnik iñuuniaqtuanik Israel-mi imani sivuniksriqiri Elisha iñuupman. Aglaan nalliatunniiñ mamikkauŋiññiqsuq avataagun Naaman Syria-ġmiu.” 28 Iñuiñ katraġviŋmi tusaakamitruŋ taamna qinnallapiaġniqsut. 29 Makitiqhutiŋ tinuraqługu Jesus annisiniġaat nunaaqqiġmikniñ. Qaaŋanuutiniġaat iñġiuram nunaaqqimiŋ irvianun igitchukługu ipnamiñ. 30 Aglaan akunniraqługich iñugayaat aullaġniqsuq. 31 Tavrakŋa Jesus Capernaum-muŋniqsuq, nunaaqqimun Galilee-miittuamun aasiiñ iḷisautripḷuni iñuŋnik Jew-ŋuruat minġuiqsiaġvium uvluani. 32 Iñuich quviġusuŋniqsut tamarrumiŋa iḷisauttutaanik, atakkii uqaġniqsuq liilaa aŋalatchił̣iqaqtuatun. 33 Katraġviŋmi iñuqaqmiñiqsuq irrusiqł̣uliŋmik iġialaruamik, 34 “[Iḷaksianatiguk.] Jesus Nazareth-miu, suniaqpisiguk? Uvuŋaqpich piyaqquġukhunuk? Naluŋitchiga kisuutilaan, ipqitchuaŋuplutin Agaayyutim tuyuġikkaŋa!” 35 Jesus-ŋum tiliñiġaa irrusiqł̣uk, “Qiñuisaaġiñ! Anniiñ iñuŋmiñ!” Irrusiqł̣uum ulġusaaqtinniġaa aŋun sivuġaatnun iñuich unitḷuguasiiñ atnisuŋaqnagu. 36 Iñuich quviġutchaŋniqsut nipliqhutiŋ avatmun, “Qanusiuniqpa una nipliun? Aŋalatitchił̣iġmik saŋŋimiglu uuma iñuum tilitḷaniġai aasiiñ irrusiqł̣uich anipḷutiŋ.” 37 Tusaayugaaq taamna Jesus-kun siaminniqsuq napmupayaaq tamarrumani nunami. 38 Aasiiḷi Jesus anikami katraġviŋmiñ utlautiniqsuq Simon Peter-m kiŋunġanun. Simon-ŋum aakaruaŋa atniġñaġniqsuq uunaqłukpakhuni. Uqautiniġaat Jesus taavrumiŋa. 39 Utlakługu qichaqhuni siñigviiñ saniġaatnun tiliñiġaa uunaqłuk aullaquplugu ilaaniñ. Tarra uunaqłunġiqsiġniqsuq. Makitiqhuniasiiñ niqłiuġutiaqsiñiġai. 40 Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviat nuŋitman, siqiñiq nipianikmanimma iluqatiŋ iḷauraaqaqtuat atniġñaqtuanik atniġñautilgich atlakaaġiiñik tikiutiniġaich Jesus-mun. Iḷiñiġai argaŋni iluqaŋitñun aasii iłuaqsipḷugich iluqaisa. 41 Irrusiqł̣uich aninniġai iñugiaktuaniñ iñuŋniñ nipliaplutiŋ, “Iġñiġigaatin Agaayyutim.” Jesus-ŋum tiliñiġai irrusiqł̣uich nipliquŋitḷugich, atakkii iḷisimaniġaat Christ-ŋutilaaŋa. 42 Uvlaaġuqman Jesus-ŋum uniññiġaa nunaaqqiq iñuiḷaamukhuniasiiñ. Iñuich pakaaqsiñiġaat. Paqitnamitruŋ iġḷigiaqsiñiġaat aullaquŋitḷugu. 43 Aglaan nipliutiniġai, “Quliaqtuaqtuksrauruŋa tusaayugaallautaŋanik aŋaayuqautaan Agaayyutim iñuŋnun atlani nunaaqqiñi. Taatnaqhuni Agaayyutim tuyuġigaaŋa.” 44 Taatnamik quliaqtuaġniqsuq Jew-ŋuruat katraġviŋitñi nanipayaaq.
1 Iḷaŋatni uvlut Jesus qichaġniqsuq siñaani narvam taggisiqaqtuami Gennesaret-mik. Iñuich tinurautraġniqsut tusaasukhutiŋ uqałhanik Agaayyutim. 2 Tautuŋniġik malġuk umiak siñaani. Iqaluŋniaqtit niuplutiŋ salummaiñiqsut kuvramiknik. 3 Jesus ikiniqsuq iḷaqataaknun umiak (umiaġikkaŋanun Simon-ŋum) uqautipluguasiiñ ayaktaallaquplugu siñaaniñ. Jesus aquppipḷuni umiami iḷisautriaqsiñiqsuq iñuŋnik. 4 Iḷisautriŋaiqami nipliutiniġaa Simon, “Ayallaguŋ umiaq itiruamun aasiiñ kuvriġiaġusri, ilvich piqatigikkatinlu.” 5 Simon-ŋum kiuniġaa, “Ataniiq, sakuukkaluaqtugut unnuapak. Iqaluŋiḷḷaktugut. Aglaan nipliutigikkan maliglugu kuvriġisirugut.” 6 Kuvriqamiŋ iqalukpauraġniqsut kuvratiŋunniiñ aliŋniuraliqługich. 7 Isaaqtaġniġaich piqatitiŋ atlami umiami ittuat ikayuġiaquplutiŋ. Utlautikamiŋ immiġñiġaich taapkuak umiak iqaluŋnik kiviñialiġataqługik. 8 Simon Peter-m tautukamiuŋ tamanna sitquġniqsuq sivuġaanun Jesus-ŋum nipliqhuni, “Ataniiq, aullaġiñ uvamniñ! Killiqirauruŋa.” 9 Atakkii ilaalu piqatiniḷu narġiasruŋniqsut iqalukpauraqtaġmiktigun. 10 Simon-ŋum piqatik James-lu John-lu, iġñak Zebedee-m, quviġusukmiñiqsuttuuq. Jesus-ŋum Simon nipliutiniġaa, “Iqsiñak, uvakŋaniñaglaan piññaŋniaġisirutin iñuŋnik aqaluŋniaqmatun.” 11 Iqaluŋniaqtit qakitiġniġaich umiatiŋ siñaanun, unisiqługichaasiiñ supayaat maliaqsipḷugu Jesus. 12 Jesus nunaaqqimiitnami nalautchiñiqsuq aŋutmik auyugaqtualiŋmik. Aŋutim tautukamiuŋ Jesus sivuġaanuŋniqsuq iŋiqsruqługuasiiñ, “Ataniiq, pisuksiñaġuvich mamitiłhiñaugikma.” 13 Jesus-ŋum isakługich argaŋni aksiŋñiġaa, “Piyummatiqaqtuŋa. Iłuaqsiiñ!” Tavrauvaa aŋutim auyugaqtuaŋa mamitikkauruq. 14 Jesus-ŋum tiliñiġaa, “Uqautiginiaqnagu kisumununniiñ, aglaan agaayuliqsimugutin isivġiuqtitchumuutin. Aatchuiyumuutin tuniḷḷautinik Agaayyutmun tuvraġlugich Moses-ŋum tillisaa mamititkaatinkii. Taatnaġuvich iñupayaam iḷitchuġiniaġaa mamitilaan.” 15 Aglaan tusaayugaaq Jesus-kun siaminniqsuq iñugiaksipḷuni. Iñugiaktuat iñuich utlautiniqsut ilaanun tusaasukługu suli mamititausukhutiŋ atniġñautmikniñ. 16 Aglaan iñuiḷaamuaqsiñiqsuq agaayyutyaqhuni. 17 Iḷaatni Pharisee-ŋuruat suli iḷisautrit maliġutaksranik aggiġñiqsut nunaaqqipayaaniñ Galilee-miittuamiñ Judea-miittuamiñḷu suli Jerusalem-miñ. Jesus iḷisautripkaqługu taapkua aquppiñiqsut naalaġnipḷugu. Agaayyutim Jesus saŋŋiksritmiñiġaa iłuaqsitquplugich atniġñaqtuat. 18 Iḷaŋich iñuich aggiġñiqsut akiyaqługu aulatlaitchuaq aŋun ilaan qaatchiaŋagun. Itqutiniaġaluaġniġaat iḷuanun tupqum iḷisukługu sivuġaanun Jesus. 19 Aglaan apqutiksraniḷguiññamitruŋ, iñuit-kii tatiplutiŋ, akiyautiniġaat qaaŋanun tupqum, aasriiñ alikługu qiḷaŋa tupqum atqaqtinniġaat qaatchiaŋagun akunġatnun iñugayaat iḷipḷugu sivuġaanun Jesus. 20 Jesus-ŋum tautukamiuŋ ukpiqsrił̣hat nipliutiniġaa atniġñaqtuaq, “Aŋuun! Killuqsautitin natqigutikkaurut.” 21 Aglaliqirit suli Pharisee-ŋuruat isumaaqsiñiqsut, “Taamna iñuk kisuunasugiva uqaġniqłuutriruaq Agaayyutmik? Kiña natqigutriyumiñaitchuq killuqsautinik aglaan Agaayyun kisimi.” 22 Jesus-ŋum iḷisimaniġai sumik isummatiqaqtilaaŋat apiqsruqługich, “Suvaata isumavisi taatnatchimik? 23 Qaġanatlukpa nipliqsuni, ‘Killuqsautitin natqigutikkaurut’ naagaqaa ‘Makillutin pisugiñ’? 24 Iḷitchuġipkaġisigipsi Iġñiŋan Iñuum aŋalatchirrutiqałhanik natqigutritḷapluni killuqsautinik nunami.” Tavra nipliutiniġaa aulatlaitchuaq aŋun, “Makillutin tigulugu qaatchian aŋiḷaaġiñ.” 25 Tavrakŋatchiaq aŋun makinniqsuq sivuġaatnun nayuutipayaaqtuat. Tiguplugich qaatchiani nallavigikkani aiñiqsuq kamaksruqługu Agaayyun. 26 Iñuich katimapayaaqtuat quviġusuliḷḷapiaġniqsut, aasriiñ taluqsraliqhutiŋ nipliqhutiŋ, “Maatnatavra quviqnallapiaqtuamik qiñiqtugut uvlupak.” Tarra kamaksruġniġaat Agaayyun. 27 Kiñuagun taavruma Jesus anikami tautuŋniġaa aŋun atilik Levi-mik aquppiruaq tax-siliqiviŋmiñi. Taamna tax-siliqiri katitchiñiqsuq maniŋñik Rome-maġmiunun. Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Maliŋŋa!” 28 Levi makitiqhuni unitḷugu suapayaaq maliaqsiñiġaa. 29 Aquvatigun Levi niġiqpautriñiqsuq Jesus-mik tupiġmiñi. Aiyugaaqtauruani iḷaupmiñiqsut iñugiaktuat tax-siliqirit atlatlu iñuich. 30 Uvvaasiiñ Pharisee-ŋuruat suli aglaliqirit uqaalaaqsiñiqsut maliġuaqtaiñun Jesus-ŋum, “Suvaata niġiqatauvisi imiqatauvisiḷu tax-siliqirini suli killuliqirini?” 31 Aglaan Jesus kiuniġai, “Iñuich atniġñaŋitchuat taaktiqaġniaŋitchut aglaan tamatkua atniġñaqtuat. 32 Aggiŋitchuŋa tuqłuġiaġlugich nalaunŋagiruat iŋmikni iñuich aglaan killuliqirit mumiquplugich.” 33 Iḷaŋisa iñuich nipliutiniġaat Jesus, “Maliġuaqtai John-ŋum uisauraaġniqsut akulaiqł̣ugu agaayuplutiŋ suli maliġuaqtiŋich Pharisee-ŋuruat taatnatunsuli; aglaan maliġuaqtitin niġiraqtut imiqhutiŋlu.” 34 Jesus-ŋum kiuniġai, “Isummatigivisigik aiyugaaqtauruat katchuutiviŋmi uisauraaquplugich uiksraun inŋaan? Naagga! 35 Uiksrautaan aullaġviksraŋa tikiññiaqtuq. Aglaan aullaanikpan iḷauraaŋi uisauraaġniaqtut.” 36 Jesus-ŋum uqautitqiŋñiġai atrikusautmik, “Kiñapayaaq iḷaaksraġumiñaitchuq nutaamiñ quppiġaamiñ iḷaaġluguasiiñ utuqqaq quppiġaaq. Taatnaġumi aliksiñaġniaġaa nutaaq quppiġaaq, atakkii nutaamiñ quppiġaamiñ iḷaaksraġumiuŋ atriginiaŋitchaa utuqqam. 37 Uvvasuli nutaaq asiam misuġua ittuksrauŋitchuq utuqqaġmi puumi atakkii nutaam misuqqum alikkisigaa utuqqaq puuq maqiluni, aasiiñ misuġuq puuġlu suunġiġisiruk. 38 Aglaan nutaaq asiam misuġua ittuksrauruq nutaami puumi. [Iluqatigli puuġlu misuġuġlu piiñġiŋitchumuuk.] 39 Kiñaunniiñ imiġukkumiñaitchuq nutaamik imiqqaaġuni asiam misuġuanik saŋŋisimaruamik. Atakkii nipliġisiruq, ‘Utuqqaġuqsiaq nakuutluŋniqsuq.’ ”
1 Jesus pisuŋniqsuq tamauna mukkaaksrat nautchiiviatigun minġuiqsiaġvium uvluani. Maliġuaqtiŋi pukuŋniqsut mukkaaksranik sanŋiyaqługich argaŋmiknik niġiaqsipḷugichaasiiñ. 2 Pharisee-ŋuruat apiqsruġniġaich, “Suvaata savakpisi minġuiqsiaġvium uvluani? Maliġutaksraġikkaptigun savakkumiñaitchusi ugluvak.” 3 Jesus-ŋum kiuniġai tamatkua, “Agliqisimasuknaġiksi sumik David-ŋumlu piqataiñḷu pisilaaŋat niġisuliqamiŋ. 4 David isiġniġuguuq tupqanun Agaayyutim. Aasiiñ qaqquksraqhuni tuniḷḷautauruamik Agaayyutmun niġiñiġaa aatchuqługich maliktigikkani. Maliġutaksraptigun kimununniiñ niqiksrautigitquŋiññiġaa taatnasiq qaqquq avataatigun agaayuliqsit.” 5 Jesus nipliġñiqsuqsuli, “Iġñiŋa Iñuum atanġuruq minġuiqsiaġvium uvluaniunniiñ.” 6 Atlami minġuiqsiaġvium uvluani Jesus katraġviŋmukhuni iḷisautriñiqsuq. Tavrani itmiñiqsuq aŋun argalik pannaqłuktanik. 7 Aglaliqirit sussli Pharisee-ŋuruat patchisiksraiḷiqiniġaat Jesus savaaqaġasugalugu nalaunŋaitchuamik; naipiqtuġniġaat tautugiaqhutiŋ iłuaqsiriigisipmagaan iḷisratlaitchuamik minġuiqsiaġvium uvluani. 8 Aglaan Jesus-ŋum iḷisimaniġai isummatiŋich. Uvvaasiiñ nipliutiniġaa aŋun argalik pannaqłuktanik, “Makittin uvuŋaġutin.” Aŋun makitluni tavruŋaġniqsuq. 9 Jesus nipliutiniġai tamatkua, “Apiqsruġniaġipsi una, Nalliak maliġutaksrakuaġnaqpa: savaaqałiq nakuuruamik naagaqaa pigiitchuamik minġuiqsiaġvium uvluani? Ikayuqtuksrauvisa iñuŋnik naagaqaa piyaqquqtillugich?” 10 Qiñiqługich iñuich avatmiñi nipliġñiqsuq aŋutmun, “Isakkich argaktin!” Taatnaqman argai iłuaqsiñiqsut. 11 Aglaliqirit Pharisee-ŋuruatlu qinnallapiaġniqsut. Aasiiñ uqautigiaqsiñiġaat avatmun qanuġukługu Jesus. 12 Taipkunani uvluni Jesus qimiġaamuŋniqsuq agaayyutyaqhuni, unnuaq naatluguasiiñ agaayupluni Agaayyutmun. 13 Uvluqman iŋmiñuquniġai maliġuaqtini. Piksraġniqsuq qulit malġuiñik taiguutiqakkaġmiñik uqqiraqtinik: 14 Simon-mik atchikkaġmiñik Peter-mik suli aniqataaniglu Andrew-mik, James-mik suli John-mik, Philip-mik suli Bartholomew-mik, 15 Matthew-mik suli Thomas-mik, James-mik iġñiŋanik Alphaeus-ŋum suli Simon-mik taiguutiqaqtuaq Zealot-ŋuruamik, 16 Judas-mik iġñiŋanik James-ŋum suli Judas Iscariot-mik aatchuutigitniktuaq ilaanik aquagun. 17 Tavrakŋa Jesus atqaqatiginiġai maliġuaqtini qimiġaamiñ. Qichaġataġniqsuq qaiġiksaamun nunamun piqatigiplugich iñugiaktuat maliġuaqtigikkani. Iñugiaktuat iñuich aggiġñiqsut nakikŋaliqaa Judea-miñ Jerusalem-miñḷu suli nunaaqqiŋñiñ taġium siñaani atiqaqtuamiñ Tyre-miglu Sidon-miglu. 18 Utlautiniqsut tusaasukługu Jesus suli iłuaqsisukhutiŋ atniġñautmikniñ. Uvvasuli tamatkua iłuiḷḷiuqtitauruat irrusiqł̣uŋmiñ iłuaqsikkauniqsut. 19 Iñupayaat aksiguŋniġaat atakkii saŋŋiqaqhuni iŋmiñi iłuaqsitḷaplugich. Aasiiñ tamatkua utlautiruat ilaanun iłuaqsikkauniqsut. 20 Jesus-ŋum tautuŋniġai maliġuaqtini nipliqhuni, “Quvianamiurusi inuqsraqtuasii; Aŋaayuqautaa Agaayyutim pigigiksi! 21 Quvianamiurusi niġisuktuasii pakma; Agaayyutim niġisuiqsitkisigaasi! Quvianamiurusi alianniuqtuasii pakma; Iglaġisirusi! 22 Quvianamiurusi iñuich uumigikpasi, ayaksimakpasi pigilugu Iġñiŋa Iñuum aivakpasiunniiñ suli nipliutigikpasi pigiitchuaŋuniḷusi. 23 Quviatchapiaġitchi tamanna atuumakpan, nuttaglusi quvianakun, atakkii akiḷiusiaksraqsi pakmani kamanaġniaqtuq. Itqaumasigik, sivulliaŋisa taatnautipmiraġigaich sivuniksriqirit. 24 Aglaan iqsiñamiurusi umialguruasii pakma; qaġanaqtuaq iñuułiqsi isukłiññiaqtuq! 25 Iqsiñamiurusi niġisuiqsimaaqtuasii pakma; niġisuliġisirusi! Iqsiñamiurusi iglaqtuasii pakma; kiñuvġugisirusi qialusiḷu! 26 Iqsiñamiurusi iñupayaat uqautigillautaqpasi. Itqaumasigik, sivulliaŋisa uqautigillautaqmiraġigaich sivuniksriqiŋŋuaqtuat. 27 “Aglaali naalaġniruasii uqautigipsi, Piqpagiyumagisi akiḷḷiḷiqsuqtigikkasi, iłuaqqutilugich uumigirigikkasi. 28 Apiqsruqsiuŋ Agaayyun iłuaqqutitqulugich tamatkua taiyuaniqłuutriruat ilipsitñik, agaayyutilugich tamatkua iłuaqqutrigiŋisasi. 29 Kia qakiqpatin iqsrapkun, ki, maniyumagiñ igḷuanik iqsraqpich; kia iñuum piñiqpagu quppiġaan, ki, pipkaġumagiñ atnuġaanlu. 30 Kisupayaam apiqsruqpatin suqaġuguni qaiḷḷugu, suli kia tiguniqpagu pigikkan apiqsruġniaqnagu utiqtitqulugu. 31 Qanuq irrutitqusuugupsi atlanun iñuŋnun taatnatuntuuq irrutriyumuusi atlanik.” 32 “Piqpaksrigupsi kisiitñik iñuŋnik piqpaksrigikkapsitñik suvaata akuqtuiñiaġasugivisi quyyatmik? Killuliqiritunniiñ piqpagipmiraġigaich tamatkua piqpagirigikkatiŋ. 33 Iłuaqqutigupsigik kisiisa iłuaqqutrigikkasi suvaata akuqtuiñiaġasugivisi quyyatmik? Killuliqiritunniiñ taatnaġaqtuttuuq! 34 Atugaksritñikkupsi tamatkunuŋa kisiitñun utiqtitchitḷaruanun atugaksraqtaaġmiknik suvaata akuqtuiñiaġasugivisi quyyatmik? Killuliqiritunniiñ atugaksritñikamiŋ killuliqiriqatmiknun utiqtitchivigitqupmiraqtut aktilaaŋatun! 35 Aglaan ilipsi, piqpagiyumagisi uumigirigikkasi, iłuaqqutilugich iñuich suli atuaksriḷḷugich niġiugisuŋatnagu utiqtitkisiñiḷugich. Taatnaġupsi akuqtuigisirusi kamanaqtuamik akiḷiusiamik, suli iġñiġigisigaasi Qutchiŋñiqsrauruam Agaayyutim iłuaqqutriruaq quyyataitchuanik pigiitchuaniglu. 36 Nagliktausitchi Aapapsisun nagliktuutiqaqtuatun. 37 “Suksraunġiqnasi atlanik, suksraunġiqsauŋitchumausiḷi; pigiiññiġaiñiaqasi atlanik, pigiiññiġakkauŋitchumausiḷi; natqigutisimaaġlugich atlat, natqigutisimaakkauyumausiḷi. 38 Aatchuġlugich atlat, aatchuusiaqaġumausiḷi; aa, akuqtuigisirusi immiġḷugu uuktuun, naqiqsraġlugu, aŋalallugu, ulipkaulalugu: akiyaġniqtutilaapsitñun. [Agaayyutim aatchuġaġigaasi iġḷikkutaiḷaakun.] Uuktuutigikkaqsi atlanun taamna Agaayyutim uuktuutigigisipmigaa ilipsitñun.” 39 Jesus uqautiniġai atrikusautmik, “Qiñitlaitchuam iñuum sivulliġumiuŋ atla qiñitlaitchuaq iluqatik katakkisiruk nivviamun. 40 Maliġuaqti kamanatluŋitchuq iḷisautrimiñiñ, aglaan iḷisaqtaupayaaq naatchigumi iḷisaaġmiñik atrigaigutigisigaa iḷisautriñi.” 41 “Suvaata tautukpiuŋ irriutaŋuluuraq aniqatvich iraani, aasiiñ suliqutigisuŋaqnagu qirugraitchiaq iripni? 42 Qanuq uqautriñiaġniqpich aniqatiupnun, ‘Aniqatmaaŋ, piiġḷagu irriutaŋuluuraq iripniñ!’ qiñisuŋaqnagu qirugraitchiaq iripni? Ukpiŋŋuaqtii! Sivulliulugu piiqsirruŋ qirugraitchiaq iripniñ. Qiñilguniaġiñḷi nalupqinaiġḷugu irriutaiqsił̣iksran aniqatvich iraaniñ. 43 “Napaaqtuġiksaaq nauritḷaitchuq asiaġiitchuanik, naagaqaa napaaqtuġiitchuaq asirritḷaitchuq nakuuruanik. 44 Napaaqtupayaaq iḷisimanaġaqtuq asirrianigun; pukutlaitchusi aqpiŋñik kakitḷaġnaniñ, naagaqaa asiaviŋñik kakitḷaġnaqaqtuanik uqpiŋniñ. 45 Iñullautaq nakuurualiqiruq atakkii nakuuruamik isumaqaqhuni; iñullautauŋitñami pigiitchualiqiruq atakkii pigiitchuamik isumaqaqhuni. Taatnamik, iñuk uqaqami irrusipiani salapqiġaa uqałiġmigun. 46 “Taiguqtaksraġiŋitchipsitŋa Atanipsitñik kamagiyumaŋitkupsigik uqauttutigikkatka ilipsitñun! 47 Kiña iñuk uvaŋnukkumi naalaġniḷugich uqałiġikkatka aasiiñ tupigilugich—iḷisautigisigipsi qanuq atriqaqtilaaŋanik. 48 Taamna atriqaqtuq iñuŋmik nappairuamik tupiġmiñik nivakhuni itisipḷugu aasii iḷipḷugu turvia uyaġaŋmun. Kuuk uliqłukman qasaqtaqługu taamna tupiq auliyaŋitchuq atakkii payaŋaitḷuni. 49 Aglaan kiña iñuk tusaaruaq uqałiġikkamnik tupigiŋitḷugich atriqaqtuq iñuŋmik nappairuamik tupiġmiñik nunamun turviiḷaaqługu; uliqłuum qasaqtaqmagu taamna tupiq ulġuruq siqumitipiaqhuni.”
1 Jesus-ŋum iḷisautrisuiqami tamatkunuuna iñuŋnik, ilaa Capernaum-muŋniqsuq. 2 Taavaniguuq Roman aŋuyyiuqtaiñ qaukłiat savaktiqaġniqsuq piqpagikkaġmiñik; taamnaasii iñuk atniġñaqhuni tuqułhiñaaġuqhuni. 3 Uvvauna aŋuyyiuqtit qaukłiat tusaakami Jesus-mik tuyuqaġniqsuq Jew-ŋuruat sivulliuqtiġruaŋitñik apiqsruġiaqtitlugu mamititquplugu savaktigikkani. 4 Tikitñamitruŋ Jesus iŋiġniġaat pipiaqhutiŋ, “Taamna iñuk ikayuqtaksraġipiaġiñ, 5 atakkii ilaan piqpagigai iñugikkavut. Nappairuqunniiñ katraġviksraptiknik.” 6 Tavra Jesus maliŋniġai. Uŋasiŋaiqmiuġlu tupqaniñ aŋuyyiuqtit qaukłiata tuyuġiniġai iḷauraani nipliutitquplugu Jesus, “Ataniiq, uvuŋaŋiññaqpich. Uvva utlaktaksrauŋiḷuqtuŋaunniiñ tupimnun. 7 Naagalu suuŋiḷuqpaitḷuŋa utlaktaksraġiŋiḷuġikpiñunniiñ. Uqallaksiñaġiñ uqałiġmik aasiiñ savaktigikkaġa atniġñaqtuaq iłuaqsiñiaqtuq. 8 Atakkii aŋalatiqaqmiuŋa qaukłiġñik suli aŋuyyiuqtiqaqłuŋa aŋalatamnik. Tilikapku una, ‘Aullaġiñ!’ aullaġaqtuq; tilikapkusuli taamna, ‘Qaġġaiñ!’ aggiġaqtuq; suli tilikapku savaktigikkaġa, ‘Taamna piuŋ!’ piraġigaa.” 9 Jesus-ŋum quviġusuutiginiġaa taamna tusaakamiuŋ. Kiŋiaqami iñugaaġruŋnun maliktigikkaġmiñun uqaġniqsuq, “Paqisimaitchuŋasuli ukpiqsrił̣iġmik taatnatun Israel-aaġmiuni!” 10 Aŋutit tuyuuruat utiqamiŋ aŋuyyiuqtit qaukłiata tupqanun paqinniġaat savakti iłuaqsipḷugu. 11 Tamanna atuumaanikman Jesus utlautiniqsuq nunaaqqimun atiliŋmun Nain-mik. Maliġuaqtaiñ suli iñugiaktuat iñuich maliŋniġaat. 12 Tikiññiqsuq paaŋanun nunaaqqim aniḷġataqmiñiqsullu akigaqtuat tuquŋaruamik iñuŋmik. Taamna tuquŋaruaq iġñitauġinikkaŋa uiḷgaġnaam. Iñugiaktuat iñuich nunaaqqimiñ maliŋniġaat taamna aġnaq. 13 Atanġuruam Jesus tautukamiuŋ iḷunŋutchallapiaġniqsuq. Nipliutiniġaa aġnaq, “Qianak!” 14 Utlakługu aksiŋñiġaa tuquŋaruam akigautaat. Iñuich akigaqtuat taavrumiŋa nutqaqmata Jesus nipliġñiqsuq, “Nukatpiaq, tiligikpiñ, makittin!” 15 Tuquŋaruaq aŋun aquvitiġniqsuq uqaaqsipḷuniasiiñ. Jesus-ŋum utiqtinniġaa aakaŋanun. 16 Iñuich iluqatiŋ taluqsratchaŋniqsut kamaksruaqsipḷuguasiiñ Agaayyun itnaqhutiŋ, “Kamanaqtuaq sivuniksriqiri salapqiġñiqsuq akunnaptiknun. Agaayyun aggiqsimaniqsuq anniqsuġiaqługich iñugikkani!” 17 Taamna tusaayugaaq Jesus-kun siaminniqsuq nunaaqqipayaanun Judea-mun suli avataanun nunanun. 18 John-ŋum maliġuaqtaiñ uqautiniġaat iluqaitñik tamatkuniŋa. 19 Tuqłuqługik malġuk maliġuaqtiŋni tuyuġiniġik atanġuruamun apiqsruquplugu, “Anniqsuqtauvich aggiqsaġumaruaq, naagaqaa niġiuktuksrauvisasuli atlamik?” 20 Utlautiruk Jesus-mun nipliutiplugu, “John Paptaaqtitchirim tuyuġigaatiguk apiqsruquplutin, ‘Anniqsuqtauvich aggiqsaġumaruaq, naagaqaa niġiuktuksrauvisasuli atlamik?’ ” 21 Taavrumani taatnałhatni Jesus iłuaqsiraġaiñiqsuq iñugiaktuanik iñuŋnik atniġñautiŋitñik naŋirrutiŋitñiglu, suli anittaqługich irrusiqł̣uich, qiñitlasipḷugiḷḷu qiñitlaitchuat iñuich. 22 Jesus-ŋum kiuniġai John-ŋum maliġuaqtik, “Uqautityatku John qiñikkaptiknik suli tusaakkaptiknik: ‘Qiñitlaitchuat qiñitlasirut, pisutlaitchuat pisutlasirut, tamatkua auyugaqtualgich mamittut, tusaatlaitchuat tusaatlasirut, tuquŋaruat aŋitqiksikkaurut iñuułiġmun, suli tusaayugaallautaq quliaqtuaŋuruq inuqsraqtuanun.’ 23 Qanutun quvianaqtigiva iñuk ukpiġutaiñġitchuaq piqutigipluŋa.” 24 John-ŋum uqqiraqtik aullaqmaknik Jesus-ŋum uqautigiaqsiñiġaa iñugaaġruŋnun John-kun, “Uvva John-mukapsi iñuiḷaamun sumik qiñiġasugivisi? Iviŋmik anuġim aŋalataŋanik liilaa? 25 Uvvasuli qiñiġasugivisi iñuŋmik atnuġallautaliŋmik? Iñuich atnuġaallautaqaġaqtuat inuqsrasuŋaqatiŋ iñuuniaġuurut inillautani. 26 Uqautisitŋa, sumik qiñiġiaqpisi? Sivuniksriqirimik? Taamna iḷumutuuruq, aglaan tautukkaqsi kamanatluktuaŋuruq sivuniksriqirił̣hiñamiñ. 27 John taamna ilaaŋuruq Agaayyutim uqałhan uqautigikkaŋa itna, Agaayyun nipliqsuq, ‘Ataŋii, tuyuġigisigiga uqqiraqtiga sivupni itqanaiyautitqulugu tumiksran sivunnapni.’ ” 28 Jesus niplipsaaqtuq, “John [Paptaaqtitchiri] kamanatluktuq anipayaaqtuaniñ. Aglaan kiñaunniiñ kamanaiññiqsrauruaq aŋaayuqautaani Agaayyutim kamanatluktuq John-miñ. 29 (Tusaapayaaqtuat ilaanik tax-siliqirituummaġmiŋ tupiksriñiqsut Agaayyutim nalaunŋaruanik atuqukkaŋiñik paptaakkauplutiŋ John-kun. 30 Aglaan Pharisee-ŋuruat suli iḷisautrit maliġutaksranik ayaksimaniġaat Agaayyutim sivunniutaa iŋmiknun, suli paptaaquŋitḷutiŋ John-mun.) 31 “Sumik atriqaqpat iñuich iñuuruat pakmapak? Sutun itpat? 32 Atriqaqtut iḷiḷgaanik aquppiruanik tuniriñiaqtuat katimmaviŋitñi tuqłirautiplutiŋ avatmun, ‘Atuqtuurautigaluaġipsi katchuutituutinik aglaan aġġiŋitḷusi.’ ‘Uvagutli, atuqapta kiŋuvġuutinik qiaŋitchusi.’ 33 John Paptaaqtitchiri aggiqami niġitḷaiññiqsuq suli iminġitḷuni asiam misuġuanik, naagasuli uqaqtusi irrusiqł̣uqaġnipḷugu. 34 Iġñiŋa Iñuum niġiraqtuq imiqhuniḷu. Pakma nipliġaqtusi, ‘Tautullaksiuŋ iñuk niġġiqsuruaq imiqtuqtilu, iḷauraaŋat tax-siliqiritlu killuliqiritlu.’ 35 Agaayyutim puqiutaa iḷitchuġipkautauruq iḷumutuuplugu savaaŋagun.” 36 Iḷaŋata Pharisee-ŋuruat aiyugaaġniġaa Jesus niġiyaqtuaquplugu. Jesus utlautikami tupqanun, nayummagataqhuni tamauŋa niġiaqsiñiqsuq. 37 Taavrumani nunaaqqimi aġnaq iñuuniaqmiñiqsuq killuliqiraupluni. Tusaakamiuŋ Jesus niġiñiaġnipḷugu Pharisee-ŋuruam tupqani aggiutriñiqsuq nakasuŋŋuamik imaliŋmik piññaqnaqtuamik tipraġiksautmik. 38 Qichaġniqsuq tunuani Jesus-ŋum isigaiñi qiapluni, imaġuqługich qulvimiñik, ivikługich nutchaġmiñik, kunikł̣ugich, suli kuvipḷugich tipraġiksautmik. 39 Pharisee-ŋuruaq aiyugaaqtuaq Jesus-mik tautukami taavrumiŋa nipliġñiqsuq iŋmiñun, “Uuma iñuum sivuniksriqiraupiaġumi naluŋiññayaġaa una aġnaq aksiksigikkani; naluŋiññayaġaa qanutchimik iñuuniusiqaqtilaaŋa! Atakkii ilaa killuliqirauruq.” 40 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Simon, uqautraksraġigikpiñ.” “Aa, iḷisautrii, uqautiŋŋa!” 41 Jesus unipkaagaqsiruq, “Malġuk iññugguuq simmiḷiaksraqtuġvik akiqsruumaniġaak maniŋñik. Iḷaqataan akiqsruumaniġaa naliksraliŋmik tallimat kavluutit uvlut savaaŋatnik, iḷaqataanaasiiñ malġukipiaq qulinik. 42 Iluqatik taapkuak akiḷiiḷguiññiqmaknik akiqsruutaiġñiġik. Nalliak taapkuak piqpaksritḷukpa ilaanik?” 43 Simon-ŋum kiuniġaa, “Uumaqanuġii natqigutrikkauruam aŋitluktuamik akiqsruutmik.” Jesus nipliġñiqsuq, “Nalauttutin.” 44 Kiŋiaqługuasiiñ aġnaq nipliutiniġaa Simon, “Tautuguŋ una aġnaq! Uvaŋa isiqama tupipnun qaitchiŋitchikma imiġmik iġġuutiksraŋatnik isigaŋma. Aglaan uuma aġnam iġġuġai isigatka qulvimiñik aasiiñ ivikługich nutchamiñik. 45 Ilvich iqiŋitchikma kunigḷuŋa. Aglaan uuma aġnam nutqautiŋitchai kunniuqługich isigatka isiġataqamaaglaan. 46 Uqsruqtiŋitchiñ niaquġa. Aglaan uuma aġnam uqsruqtiġai isigatka tipraġiksautmik. 47 Uqautigikpiñ, uuma aġnam kamanaqtuamik piqpaksrił̣han qiñiqtitkaa iñugiaktuat killuqsautini natqigutikkaułhat. Aglaan iñuk killuqsautiqapiaŋiññasugiruaq natqigutiraksramik piqpaksripiaġniaŋitchuq.” 48 Tavrakŋa Jesus-ŋum uqautiniġaa aġnaq, “Killuqsautitin natqigutikkaurut.” 49 Atlat aiyugaaqtauruat niġiqatigiplugu Jesus nipliġñiqsut avatmun, “Kisuunasugiva una? Natqigutritḷaniqsuqunniiñ killuqsautinik.” 50 Aglaan Jesus nipliutiniġaa taamna aġnaq, “Ukpiqsrił̣iqpich anniqsuġaatin. Iñuuniaġiñ tutqiksiḷutin.”
1 Taavruma kiñuagun Jesus iglauniqsuq apqusaaqługich nunaaqqich nunaaqqiuratlu quliaqtuaqhuni tusaayugaallautamik aŋaayuqautaanik Agaayyutim. Qulit malġuich maliġuaqtaiñ maliŋniġaat. 2 Iḷaŋisa aġnattuuq malikmiñiġaat iłuaqsikkauruat irrusiqł̣uŋniñ suli atniġñautiniñ. Taapkua Mary-lu (taiguutiqaqtuaq Magdalene-mik), taamna Jesus-ŋum tallimat malġuŋnik irrusiqł̣uŋnik anitchirvigikkaŋa, 3 Joanna-lu, uiqaqtuaq Chuza-mik aŋalatauruamik atanġum Herod-ŋum iniqpaŋani, suli Susanna suli iñugiaktuat atlat aġnat. Tamatkua ikayuuttutiginiġaich pigikkatiŋ Jesus-mun suli maliġuaqtaiñun. 4 Iḷaatni iñugiaktuat iñuich utlautruġniqsut Jesus-mun nunaaqqipayaaniñ. Iñugayaat katikmata uqautiniġai uumiŋa atrikusautmik. 5 “Iḷaatni iñuk nautchiityaġniqsuq. Nautchirripkaqługu nautchiaksrat iḷaŋich katagaġniqsut apqutmun tutmiġaqatauplutiŋaasii, suli tiŋmiurat siḷami niġipḷugich. 6 Iḷaŋich kataŋniqsut uyaġauruamun nunamun. Nautchiaksrat qilamik naurut, aglaan pannaqłuŋniqsut atakkii nuna aiḷaŋitḷuni. 7 Iḷaŋich nautchiaksrat kataŋniqsut kakitḷaġnalgich akunġatnun. Aasiiñ kakitḷaġnat nauqasiqługich nautchiaksrat nagguviksraiġñiġaich. 8 Suli iḷaŋich nautchiaksrat kataŋniqsut nunagiksaamun. Naukamiŋ nauriñiqsut mukkaaksranik tallimakipiaŋuttaaqhutiŋ atautchimiñ.” Taamna uqausiġillaan nipitusipḷuni uqallaŋniqsuq, “Kiña siutiqaqtuaq naalaġniḷi!” 9 Maliġuaqtaiñ apiqsruġniġaat Jesus qanuutautilaaŋanik taavruma atrikusautim. 10 Kiuniġai, “Agaayyutim sagviġaa nalunaqtuaŋa aŋaayuqautmi ilipsitñułhiñaq, aglaali tamatkunuŋa ukpiqsriŋitchuanun uqaqtuŋa atrikusautitigułhiñaq. Taatnamik qiñiġaluaqhutiŋ iḷisaqsritḷaitchut, suli naalaġnigaluaqhutiŋ kaŋiqsitḷaitchut. 11 “Uvvauna qanuutaułha atrikusautim: nautchiaksraq uqałiġigaa Agaayyutim. 12 Nautchiaksrat kataktuat apqutmun atriqaqtut tamatkuniŋa tusaaruanik tusaayugaallautamik, aglaan Tuunġaum tikitḷuni aattaġigai uqałhich uummatiŋitñiñ ukpiqsritquŋitḷugich anniqsukkautquŋitḷugiḷḷu. 13 Nautchiaksratli kataktuat uyaġauruamun nunamun atriqaqtut tamatkuniŋa tusaaruanik tusaayugaallautamik akuqtuqługu quviasukhutiŋ aglaan kaŋiḷiŋitḷutiŋ. Ukpiqsriuraallakkaluaqhutiŋ akkuniisuŋaqani aasiiñ uuktuaqsiułiq tikitman qapiqtiġaġniqsut. 14 Nautchiaksratli kataktuat akunġatnun kakitḷaġnat atriqaqtut tamatkuniŋa tusaaruanik tusaayugaallautamik, aglaan isumatuyaałhum umialgułhumlu suli quvianaŋan marruma iñuuniałhum suqutiginġiqsitaġiġaat ukpiqsrił̣iq, aasiiñ asiaŋat piġutlaitchuq. 15 Nautchiaksratli kataktuat nunagiksaamun atriqaqtut tamatkuniŋa tusaaruanik tusaayugaallautamik akuqtupiaġataqługu. Tamatkua tupiginiġaat Agaayyutim uqałha aasiiñ asirriaqaqhutiŋ anuqsrułikun, suli iñuusiŋich atlaŋŋuqtauplutiŋ. 16 “Kia iñuum ikitnamiuŋ naniq matutlaitchaa utkusiŋmik naagaqaa iḷitlaitchaa ataatnun siñigviich. Aglaan iḷiraġigaa naniqaġviŋmun, iñuiḷḷi isiqtuat taututlarut naniqaqman. 17 Qanutchipayaaq irikkauruaq sagvikkaugisiruq, suli qanutchipayaaq matukkauruaq paqitaugisiruq. 18 Qaunagititchi taatnamik qanuq naalaġnisilaapsitñik atakkii kisupayaaq piqaqtuaq akuqtullaaġisiruq, aglaan taavruma piqaŋitchuam anniagisigaa taamnaunniiñ mikillapiaqtuaq pigikkani.” 19 Jesus-ŋum aakaŋan suli aniqatiuŋiñ utlaŋniġaat. Aglaan tikiḷguiññiġaat iñugiakpaitḷutiŋ. 20 Iḷaŋata iñuich nipliutiniġaa Jesus, “Aakanlu aniqatiutinlu qichaqtut kigga qiñiġukhutin.” 21 Jesus-ŋum nipliutiniġai iluqaisa, “Aakagigiga aniqatigigitkalu makua tusaaruat uqałhanik Agaayyutim tupigiplugulu.” 22 Iḷaŋatni uvlut maliġuaqtiniḷu ikiniqsut umiamun, ilaa nipliqhuni, “Ki, ikaaqta igḷuanun narvam.” Tarra ayaksaaġniqsut. 23 Tiŋilġaqsiaġviŋmikni Jesus siñiksaġniqsuq. Tavrakŋatchiaq anuqłiġuutiqpauraġniġai narvami, umiaŋat immiaqsipḷuguasiiñ suli iluqatiŋ navianniuliqhutiŋ. 24 Maliġuaqtaiñ utlakługu Jesus itiqsaġniġaat nipliqhutiŋ, “Iirigii, Ataniiq! Kiviaqsirugut.” Jesus makitluni iñiqtiġniġaa anuġi qaiqpauratlu. Aŋniġuiqman quunnitchiaġullapiaġniqsuq. 25 Tavra Jesus-ŋum nipliutiniġai maliġuaqtini, “Naami ukpiqsrił̣iqsi?” Aglaan quviġusuŋniqsut iqsiḷiqhutiŋ, aasiiñ uqaqhutiŋ iŋmiknun, “Qanusiuniqpa una iñuk anuġimunniiñ qaiḷiqpauratlu kamagivatruŋ?” 26 Jesus maliġuaqtaiḷu tiŋiḷġaqsiaġniqsut nunaŋanun Gerasene-naġmiut, igḷuanun narvaŋan Galilee-m. 27 Jesus niupman umiamiñ paaġniġaa iñuum nunaaqqimiñ irrusiqł̣uqaqtuam. Taamna iñuk atnuġaiḷaaġaġniqsuq aimmitḷaiqhuni, aglaan nayuutiraqniqsuq iḷuviġni. 28 Tautukamiuŋ Jesus igitluni isigaiñun nipliġñiqsuq nipitusipḷuni, “Jesus, iġñiŋa Qutchiŋñiqsrauruam Agaayyutim, suniaqpiŋa? Iŋiġikpiñ anasiñŋuqsaquŋitḷuŋa!” 29 Nipliutiniġaa taavrumiŋa atakkii Jesus-ŋum tilipḷugu irrusiqł̣uk anitquplugu ilaaniñ. Aippaavak aŋallaqłuŋniġaa akulaiqł̣ugu, tiguraugaluaġaqtuq argaiḷḷu isigaiḷu qiḷiqsruqługich kalimñiġñik kiktuġaaġaġniġai, aasii iñuiḷaamuktitaqługu irrusiqł̣uum. 30 Jesus apiqsruġniġaa, “Kisumik atiqaqpich?” Taavruma kiuniġaa, “Uvaŋa atiġa Iñugiaktuaq,” atakkii iñugiakhutiŋ irrusiqł̣uich isiqsimaniqsut ilaanun. 31 Irrusiqł̣uich iŋiqsruaġniġaat Jesus tuyuġitquŋitḷutiŋ samuŋa natiqsiñaitchuamun. 32 Uvvaasiiñ iñugiallapiaqtuat kuniat qanimi niġiñiaġniqsut qimiġaami. Irrusiqł̣uich iŋiqsruaġniġaat Jesus aullaqtitquplutiŋ kunianun. Jesus-ŋum aullaqtinniġai tamatkunuŋa. 33 Irrusiqł̣uich anikamiŋ iñuŋmiñ isiġniqsut kunianun. Iluqatiŋaasiiñ kuniat paŋaliŋniqsut ipnakun. Naparaġniqsut narvamun aasiiñ ipiplutiŋ. 34 Iñuich munaqsriruat kunianik tautukamitruŋ taamna atuumaruaq, qimakhutiŋ tusaayugaaġutiginiġaat nunaaqqimi avataaniḷu. 35 Iñuich utlautiniqsut tautugiaqhutiŋ supmagaisa. Tikitñamitruŋ Jesus paqinniġaat iñuk anitchivigikkaŋa irrusiqł̣uŋnik aquppiruaq isigaiñi Jesus-ŋum, atnuġaaqaqhuni suli qauġrimmaaġikhuni. Iñuich tamatkua iqsitchaŋniqsut. 36 Tamatkua munaqsriruat tautuktuat taavrumiŋa uqautiginiġaat iñuŋnun qanuq iñuum mamitikkaułha. 37 Iluqatiŋ Gerasene-naġmiut apiqsruġniġaat Jesus aullaquplugu iqsiḷiḷḷapiaqhutiŋ. Jesus ikipluni umiamun utiaqsiñiqsuq Galilee-mun. 38 Iñuum anitchivigikkaŋan irrusiqł̣uŋnik iŋiġniġaa Jesus, “Maligukkaluaġikpiñ.” Aglaan Jesus-ŋum aullaqtitkaa nipliutiplugu, 39 “Aiḷutin uqaġiaġiñ Agaayyutim savauttutaanik ilipnun.” Taamna iñuk nunaaqqimukhuni uqaaqsiñiqsuq qanuq Jesus-ŋum savauttutaanik iŋmiñun. 40 Jesus utiqami igḷuanun narvam iñugayaat paġlagaat atakkii utaqqiñiġaat. 41 Iñuk atilik Jairus-mik, sivulliuqtaa Jew-ŋuruat katraġviata, tikiumaniqsuq. Punniqsuq isigaiñun Jesus-ŋum iŋiqsruqługu kiñuniġmiñuquplugu, 42 atakkii panitaulua, qulit malġuŋnik ukiuqaqtuaq, tuquaqsiñiqsuq. Jesus taamuŋaqami iñugiaktuat iñuich tatviksraiġñiġaat avataaniñ. 43 Iñuich akunġatni itmiñiqsuq aġnaq aunaaqsruġuitḷaiqsuaq qulit malġuŋni ukiuni. Akiḷiqsuutigigaluaġniġai suurapayaani taaktinun, aglaan kia-unniiñ mamitilguiññiġaa. 44 Akunġatigun iñugayaat aġnam utlakługu tunuaniñ aksiŋñiġaa Jesus-ŋum akuagun atnuġaaŋan. Tavrakŋatchiaq aunaaqsruġuiqsiġniqsuq. 45 Jesus apiqsruġniqsuq, “Kia aksikpaŋa?” Iluqatiŋ naluniñiqsut. Peter nipliġñiqsuq, “Ataniiq! Iñuich tatviksraiqhutiŋ tinuraġaatin. [Naagauvva apiqsruqtutin kimun aksiksilaaqnik?]” 46 Aglaan Jesus nipliqsuq, “Kia-imña aksikkaaŋa. Iḷisimaliġiga anipman saŋŋigikkaġa uvamniñ.” 47 Aġnam tautukamiuŋ iḷitchuġikkaułłi utlautiniqsuq uulillaġmi putluni Jesus-ŋum isigaiñun. Sivuġaatni iluqaisa iñuich uqautiniġaa suvaata aksił̣hanik Jesus suli qanuq iłuaqsikkaułłi tavrakŋatchiaq. 48 Jesus uqautiniġaa, “Aġnaaq, [quviatchauġigiñ,] ukpiqsrił̣iqpich iłuaqsipkaġaatin. Aullałhiñaaġuqtutin tutqiksiḷutin.” 49 Jesus uqaqtitlugu kiliktuiruaq tikiññiqsuq Jairus-mun nipliqhuni, “Paniuran tuquruq. Iḷaksiatqiŋñiaqnagu iḷisautri.” 50 Aglaan Jesus-ŋum tusaaplugu nipliutiniġaa Jairus, “Iqsiñak; ukpiqsrił̣hiñaġiñ. Paniuran iłuaqsigisiruq.” 51 Tikitñamiŋ tupiġmun Jesus-ŋum isiquŋitchai iñuich avataagun Peter, John, James suli iḷiḷgaam aapaŋalu aakaŋalu. 52 Iḷuqatiŋ iñuich qiaplutiŋ kiñuvġugaat iḷiḷgaaq. Jesus nipliutiniġai, “Qianasi. Iḷiḷgaaq tuquŋitchuq, siñiksiñaqtuq.” 53 Iluqatiŋ mitautigiaqsigaat iḷisimaplugu aġnauram tuqułha. 54 Aglaan Jesus tigukamigich argai tuqłuġniġaa, “Niviaqsiaq! Makittin.” 55 Iḷiḷgaaq iñuutqiŋñiqsuq makitluniasiiñ tavrakŋatchiaq. Jesus-tavra tilisiñiqsuq aatchuquplugu niqiksraŋanik. 56 Aŋayuqaak quviġutchaŋniqsuk. Aglaan Jesus-ŋum uqaquŋiññiġik kisumun taavrumiŋa atuumaruamik.
1 Jesus-ŋum katipkaqamigich qulit malġuich maliġuaqtini saŋŋiksriññiġai anitchitḷasipḷugich irrusiqł̣uŋnik suli mamititchitḷasipḷugich atniġñautinik. 2 Taatnaanikami tuyuġiniġai quliaqtuaġiaquplugich aŋaayuqautaanik Agaayyutim suli iłuaqsiitquplugich atniġñaqtuanik, 3 nipliqhuni, “Aullautriñiaqasi iglaugupsi: ayaupiamik unniiñ iŋiularim puukataŋanik unniiñ niqiksrapsitñiglu unniiñ maniŋmiglu naagaqaa atnuġaatqiutiksrapsitñik. 4 Kisupayaam akuqtuqpasi nayuutiyumausi taavrumani inaani aullaġniałłapsitñunaglaan taavrumakŋa. 5 Iñuich nani akuqtuŋitpasi unitchumagiksi taamna nunaaqqiq aasii ipsuktuġlugu apyuq isigapsitñiñ. Taamna kilgutaugisiruq iliŋitñun akuqtuiŋisilaaŋatnik tusaayugaaġiksuamik.” 6 Maliġuaqtit aullaqamiŋ iglauniqsut nunaaqqiurapayaatigun quliaqtuaqhutiŋ tusaayugaallautamik suli mamititchipḷutiŋ iñuŋnik nanipayaaq. 7 Herod-ŋum, aŋalatauruam Galilee-mi, tusaaniġai iluqaisa Jesus-ŋum savaaŋi. Tupaŋaniqsuq atakkii iñuich uqaqhutiŋ John Paptaaqtitchiri iñugutqiŋñipḷugu, 8 iḷaŋich uqaqhutiŋ Elijah sagviġñipḷugu, iḷaŋitsuli uqaqhutiŋ sivuniksriqiri iŋiḷġaaqnisaq iñugutqiŋñipḷugu. 9 Herod nipliqsuq, “Uvaŋa John niaquiqsitaġa, aglaan una iñuk kisuuniqpa tusaqsraġikkaġa tamatkunuuna?” Taatnamik iḷitchuġisuŋniġaa Jesus kisuutilaaŋa. 10 Uqqiraqtit utiqamiŋ uqautigaat Jesus iluqaanik savaaġikkaġmiknik. Uvvaasiiñ aullaqatiginiġai kisiitñik nunaaqqianun Bethsaida-m. 11 Iñugaaġruich tusaakamitruŋ maliŋniġaat. Jesus-ŋum paġlaplugich uqautiniġai aŋaayuqautaanik Agaayyutim, suli iłuaqsipḷugich tamatkua ikayuġnaqtuat. 12 Unnuksraaqhuni siqiñiq nipipman, qulit malġuk maliġuaqtit utlaŋniġaat Jesus nipliutiplugu, “Tuyuġikkich iñuich nunaaqqiuranun suli nautchiiviḷiŋnun nullaġniuraġiaqulugich suli niqiksraġiaqulugich, atakkii iñuiḷaamiittugut.” 13 Jesus nipliutigai, “Naagga! Aglaan ilipsi, aatchuqsigich niqiksraŋitñik.” Tamatkua kiuniġaat, “Uvva piqaġaluaqtugut tallimanik qaqqiaŋuranik suli malġuŋnik iqalugauraaŋnik. Tauqsiġiaquvisigut niqiksraŋitñik iñugaaġruich?” 14 Aŋutit 5,000-siyuŋnaq iñugiaktigirut tarani. Jesus nipliutigai maliġuaqtini, “Iñuich aquvititchigik malġukipiaq quliŋullaalugich.” 15 Maliġuaqtit iñupayaat aquvitinniġaich. 16 Jesus tiguniġai tallimat qaqquurat suli malġuk iqalugauraak aasii aaġluqhuni qiḷaŋmun quyyatigiplugich. Avguaġai qaqqut iqalugauraaglu qaitḷugich maliġuaqtimiñun autaaġutigitquplugich iñuŋnun. 17 Iñuich niġiñiqsut niġisuiġataqhutiŋ. Tavra maliġuaqtit immiġñiġaich qulit malġuk aguupmaich iḷakunik. 18 Iḷaatniguuq Jesus agaayupman kisiŋŋuqhuni maliġuaqtaiñ utlaŋniġaat. Jesus-ŋum apiqsruġniġai, “Kisuunasugivatŋa iñuich?” 19 Maliġuaqtaiñ kiugaat, “Iḷaŋisa uqaġigaat John paptaaqtitchiraunipḷutin, iḷaŋisasuli Elijah-ŋunipḷutin, atlatlu uqaqhutiŋ sivuniksriqiri iŋiḷġaaqnisaq iñugutqiŋñipḷugu.” 20 Jesus apiqsruġniġai, “Ilipsiasii? Kisuunasugivisitŋa?” Peter-m kiuniġaa, “Ilvich Christ-ŋurutin, anniqsuqti akiqsruutauruaq.” 21 Jesus-ŋum iñiqtillapiaġniġai uqautigitquŋitḷuni kisuutilaaġmiñik kimununniiñ. 22 Uqautipsaaġniġai, “Sivulliuqtiġruatlu, qaukłiŋisa agaayuliqsitlu suli aglaliqirit nagliksaaqtitkisigaat ayaglugulu Iġñiŋa Iñuum tuqulluguasiiñ. Aglaan piŋayuakkun uvlut aŋipkakkaugisiruq.” 23 Iluqaisa nipliutiniġai, “Kia iñuum maligukkumiña suksraaqtaksraġigaa pisułłi, iqsriutilugu sanniġutani uvluġaġikpan aasii maligluŋa. 24 Atakkii kia iñuum anniġiniaġumiuŋ iñuułłi tammaigisigaa, aglaan kiapayaaq tammaiyumiuŋ iñuułłi piqutigiluŋa piññakkisiruq iḷumun iñuułiġmik. 25 Iñuum piññaktaaġiłhiñaugaluaġaa suurapayaaŋa marruma nunam aglaan tammautigisigaa iñuułłi. Sakuuguraġniałha sumun atuġumiñaitchuq! 26 Iḷapsi kanŋugivalukkaatŋa iḷisauttutitkalu sivuġaatni iñuich suksraqaŋitchuat Agaayyutmik. Taatnatun Iġñiŋan Aŋutim kanŋugigisipmigaaptuuq utiġumi kamanautiqaġuni aapamisun piqasiġuni ipqitchuanik isaġuliŋnik. 27 Iḷumun nipliutigipsi, Iñuqaqtuq iḷaŋitñik uvani makitaruat tuquŋaiñŋaġmiŋ qiñiġniatuanik Agaayyutim aŋaayuqautaanik.” 28 Akunniqsaaŋanikman Jesus-ŋum kayuŋiutiplugich Peter-lu, John-lu suli James mayuġniqsuq qimiġaamun agaayyutyaqhuni. 29 Agaayupkaqługu qiññaŋa atlaŋŋuġniqsuq atnuġaaŋiḷu qivliqisirauraqhutiŋ. 30 Tavrakŋatchiaq malġuk aŋutik uqaqatiginiġaak Jesus. Taapkuak Moses-lu Elijah-lu 31 aasiiñ qiññaŋak qaummaġił̣allaŋniqsuq. Uqaqatiginiġaak Jesus tuqutaułiksraŋagun Jerusalem-mi Agaayyutim sivunniutaagun. 32 Peter-lu piqataiḷu siñiŋnialiḷḷapiaġniqsut, aglaan itiqamiŋ tautuŋniġaat Jesus kamanałhagun qichaqatigiplugu malġuk aŋutik. 33 Aŋutik unitkaqsipmatku Jesus Peter-m nipliutiniġaa, “Ataniiq, nakuullapiaqtuq uvaniiłiqput. Nappaitquguptigut nappaiñayaqtugut piŋasunik palapkaaksranik, atautchimik ilipnun, atautchimik Moses-mun suli atautchimik Elijah-mun.” Iḷisimaŋitkaluaġniġaa uqaġikkani. 34 Peter uqaqtitlugu nuviyam qulaŋiutiġniġai; maliġuaqtai iqsitchaŋniqsut nuviya qulaŋiutipman. 35 Nipi nipliqsuq nuviyamiñ, “Tavrataamna Iġñiġa piksraqtaaġikkaġa; naalaġniyumagiksi.” 36 Uqaġuiqman Jesus kisiŋŋuġniqsuq. Taipkunani uvluni maliġuaqtaiñ uqautigiŋiññiġaat kisumununniiñ tautukkaqtiŋ. 37 Uvlutqikman Jesus-lu piŋasutlu maliġuaqtai atqaqamiŋ qimiġaamiñ iñugiaktuat iñuich paaġniġaat Jesus. 38 Iñuk nipliġñiqsuq akunġatniñ iñugayaat, “Iḷisautrii, tautullaguŋ iġñiġa, tarra iġñitualuga. 39 Irrusiqł̣uum aŋalatmani kapyaaqsiñiqsuq. Ilaa qiluraġallapiaġaqtuq suli innuliqiaqsiruq qaniġmigun. Irrusiqł̣uum atniaqtuiñaġaa suli unitḷaiqł̣ugu. 40 Uqapsaaġaluaġitka maliġuaqtitin anitquplugu taamna irrusiqł̣uk aglaan anipkalguiññiġaat.” 41 Jesus kiusriñiqsuq, “Ukpiqutaiññiaqpat ilipsitñi. Naagasuli killukuaqmiusi. Qanutunaglaan nayuqtigiraksraġivisi? Qanutunaglaan igḷutuqtigiraksraġivisi?” Tavrali nipliutiniġaa iñuk, “Uvuŋautisaqsiuŋ-ata iġñiġiñ!” 42 Nukatpiaġruum utlautiłhani irrusiqł̣uum ulġuqsraaqtinniġaa nunamun qiiqsruqtitkaqsipḷugu. Jesus-ŋum iñiqtiġniġaa irrusiqł̣uk aasiiñ mamititlugu nukatpiaġruk utiqtitlugu aapaŋanun. 43 Iluqatiŋ iñuich quviġusuutiginiġaat kamanaqtuaq saŋŋigikkaŋa Agaayyutim. Iñuich quviġusuktitlugitsuli Jesus-ŋum savaaġikkaŋanik nipliutiniġai maliġuaqtini, 44 “Piiguġniaqnagu una uqauttutiginiakkaġa ilipsitñun! Iġñiŋa Iñuum aatchuutigikkaugisiruq iñuŋnun tuqutqulugu.” 45 Aglaan qanuutautilaaŋa uqautigikkaŋan iriqsimaniqsuq maliġuaqtaiñiñ. Taatnaqługu kaŋiqsiḷguiññiġaat. Taluqsraqhutiŋ apiqsrulguiññiġaat taavrumuuna. 46 Maliġuaqtit qapiqtaiḷitraaqsiñiqsut nalliqtiŋ kamanaġniqsraupmagaan. 47 Jesus-ŋum iḷisimaniġai isummatilaaŋat. Qiññuaġniġaa iḷiḷgaaq inillakługu saniqqamiñun 48 nipliutiplugich tamatkua, “Kisupayaam akuqtuġumiuŋ iḷiḷgaaq pisigiluŋa tavra akuqtuġaaŋa; suli kisupayaam akuqtuġumiña akuqtuġisipmigaa taamna tuyuġirigikkaġa. Iñuk kamanaiññiqsrauruaq akunnapsitñi ilaa kamanaġniqsrauruq.” 49 John nipliqsuq, “Ataniiq, tautukkikput iñuk anitchiraġaqtuaq irrusiqł̣uŋnik atuqługu atqiñ. Iñiqtiġikput atakkii uvagut iḷagiŋitḷugu.” 50 “Nutqaqtinniaŋaiqsiuŋ,” Jesus-ŋum nipliutiniġaa atlatlu maliġuaqtai, “Atakkii kiñapayaaq akiḷḷiḷiqsuŋitchuaq ilipsitñik ilipsitñuktuqtuq.” 51 Jesus-ŋum iḷitchuġikamiuŋ utiqtuksraułłi Agaayyutmun isummiġñiqsuq Jerusalem-mugukhuni. 52 Iglaułiġmiñi tuyuqaġniqsuq uqqiraqtiŋnik sivumiñi nunaaqqianun Samaria-m itqanaiyautitqupluni tukkuksraġmiñik. 53 Aglaan iñuich tarani akuqtuŋiññiġaat atakkii Jerusalem-muŋniaqhuni. 54 James-ŋum suli John-ŋum, maliġuaqtikkiñ, tautukamitku taamna nipliutiniġaak, “Ataniiq, qiññuaquvisiguk ikniġmik qiḷaŋmiñ piyaqquityaqulugu tamatkuniŋa?” 55 Jesus-ŋum kiŋiaqługich iñiqtiġniġai. 56 Aasiiñ Jesus maliġuaqtaiḷu iglauniqsut atlamun nunaaqqiuramun. 57 Igliqtaułiġmikni iñuum nipliutiniġaa Jesus, “Malikkisigikpiñ napmupayaaġuvich.” 58 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Kayuqtut sisiqaqtut, suli tiŋmiurat siḷami ugluqaqhutiŋ, aglaan Iġñiŋa Iñuum iniksraitchuq minġuiqsiaġviksraġmiñik.” 59 Jesus-ŋum atla iñuk nipliutiniġaa, “Maliŋŋa.” Aglaan taavruma iñuum nipliutiniġaa, “Ataniiq, sivulliulugu aiḷaŋa iḷuviġiaġlugu aapaga.” 60 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Ki, tuquŋaruat iḷuviġḷitruŋ tuquruaġikkaqtiŋ. Aglaali ilvich quliaqtuaġiaġiñ aŋaayuqautaanik Agaayyutim nanipayaaq.” 61 Atla iñuk nipliqsuq, “Ataniiq, malikkisigikpiñ. Aglaan sivulliulugu qiñiġuiqsaaġiaġlagich iḷagikkatka.” 62 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Kiña iñuk nunniuqtuaq kiŋiaŋŋatigalugu atuġumiñaitchuq sumun aŋaayuqautaani Agaayyutim.”
1 Kiñuagun taavruma atanġuruaq piksraqtuq piñasukipiaq qulit malġuŋnik iñuŋnik tuyuġiplugich malġuullaaplugich. Aullaqtitkai sivumiñi nunaaqqipayaanun tikitchaġumakkaġmiñun. 2 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Katitaksraqtugaluaqtuq aglaan savaktit katitchiruksrat ikittut. Iŋiqsruġumausi atanġanun katitchivium tuyupsaaqulugu katitchiruksranik savaqulugich nautchiiviŋmiñi. 3 Aullałhiñaurusi. Tuyuġiniaġipsi ipnaiyaatun liilaa akunġatnun amaqqut. 4 Aullautriñiaqasi manikuviuramik naagaqaa puukatauramik naagaqaa sakpakkimik; igliqtaułłapsitñi nutqaaqtuġniaqasi kisumununniiñ. 5 Supayaami isiġniġupsi tupiġmun nipliutiyumagisi, ‘Tutqiun iñuiñun uumani tupiġmi illi.’ 6 Iñuk tavrani iñuuniaġniqpan piqpaksriḷuni tutqiutmik, taamna tutqiun ittuiñaġisiruq ilaani. Aasiiñ taatniinġiññikpan taamna tutqiun utiġisiruq ilipsitñun. 7 Nayuutiyumausi taavrumani tupiġmi niġiḷusiḷu imiġusiḷu qanutchipayaamik aatchuqpasi, atakkii savakti akiḷiusiaksraqaqtuksrauruq. Nuktaġniaqasi tupiġmiñ atlamun. 8 Supayaami nunaaqqimukkupsi paġlakpasi niġiyumausi payugutaatnik, 9 mamititchiḷusi atniġñaqtuanik taavrumani nunaaqqimi, uqautilugich iñuich, ‘Aŋaayuqautaa Agaayyutim qalliruq ilipsitñun.’ 10 Aglaan nunaaqqimukkupsi nani iñuich paġlaŋitpasi nipliġumausi tumitchaani, 11 ‘Apyua nunaaqqipsi isigaptikniñ ipsuktuġisigikput; aglaan itqagiyumagiksi una, Aŋaayuqautaan Agaayyutim qallisigaasi!’ 12 Uqautigipsi, atanniivium uvluani Agaayyutim iḷunŋugitlukkisigai Sodom-miut taavrumakŋa nunaaqqimiñ taatniittuamiñ. [Jesus uqaanikman taavrumiŋa, maliġuaqtai aullaġniqsut.] 13 “Nakłiuŋ, Chorazin-naġmiusii! Nakłiuŋ, Bethsaida-ġmiusii! Savaaqaġaluaqtuŋa iñugiaktuanik quviqnaqtuanik akunnapsitñi. Makua quviqnaqtuat qiñikkasi savaaŋuniqpata Tyre-miḷu Sidon-miḷu iŋiḷġaanimma, iñuich taimani isummitqianikkayaqtut miissuŋnik atnuġaaġutiŋ suli aġramun aquvillutiŋ qiñiqtillugu taavrumuuna mumił̣iqtiŋ killuqsautmikniñ! 14 Atanniivium uvluani igḷutuyunaitḷukkisiruq ilipsitñi ukunakŋa Tyre-miñḷu Sidon-miñḷu. 15 Ilipsitñunlu Capernaum-miusii! Kamanaġnasugivisi qiḷaŋmunaglaan? Iktaugisirusi anasiñŋuqsaġviŋmun!” 16 Jesus nipliutiniġai maliġuaqtini, “Kisupayaam naalaġnikpasi naalaġnigisipmigaaŋa, suli kisupayaam ayakpasi ayakkisipmigaaŋa, suli kisupayaam ayakpaŋa, ayakkisipmigaa taamna tuyuġirigikkaġa.” 17 Piŋasukipiaq qulit malġuich iñuich utiqamiŋ quviasullapiaġniqsut nipliqhutiŋ, “Ataniiq, makua irrusiqł̣uichunniiñ tupigiraġigaatigut tilikaptigiŋ anitquplugich atuqługu atqiñ!” 18 Jesus-ŋum kiuniġai, “Tautukkiga tuunġaq atqaqman atripḷugu ikniqpalak pakmakŋa. 19 Naalaġniḷḷagitchi! Saŋŋiksritkipsi tutmatlasipḷusi nimiġianik putyuutiliŋniglu akimatlasipḷusiḷu saŋŋianiñ piyuaqtigikkapsi. Suli tamatkua atniġumiñaitchaasi. 20 Quviatchautiginagu irrusiqł̣uŋnun tupiginiḷusi aglaan quviatchautigitluksiuŋ atiġikkasi aglausimaaġniḷugich pakmani.” 21 Taavrumani Ipqitchuam Irrutchim quviatchaktinniġaa Jesus suli uqaqtitlugu, “Aapaaŋ, atanġuruatiin qiḷaŋmi nunamiḷu, quyagikpiñ! Sagviġitin puqiitchuanun sut iriqsimaruat puqiksuaniñ iḷisimaruaniñḷu. Aa, Aapaaŋ, taamna sivunniġikkan quviagigiñ. 22 Aapaa qaitchigaaŋa saŋŋipayaamik. Kia-unniiñ nalugaa Iġñiġuruam kisuupiaqtilaaŋa aglaan kisimi Aapauruam, suli kia-unniiñ nalugaa Aapauruam kisuutilaaŋa aglaan Iġñiġuruam, suli tamatkua Iġñiġuruam sagviutisukkani Aaparuamik.” 23 Jesus-ŋum kiŋiaqamigich maliġuaqtini nipliutiniġai kisiŋŋuutiplugich, “Quvianamiurusi atakkii iñuurusi taututlasipḷusi atuumaruanik! 24 Uqautigipsi, Iñugiaktuat sivuniksriqirit suli umialgich tautugummiuġniġaat tamanna tautukkaqsi aglaan tautulguitḷugu, suli tusaayummiuqługu tusaakkaqsi aglaan tusaalguitḷugu.” 25 Iḷisautrim maliġutaksranik utlakługu Jesus uuktuaġuŋniġaa apiqsruqtaqługu, “Iḷisautrii, sumik savaktuksrauvik akuqtuisukkuma isuitchuamik iñuułiġmik?” 26 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Qanuġmi maliġutaksrani aglaksimaaqpa? Qanuq agliqiplugu iḷisauttutigiraġiviuŋ?” 27 Aŋutim kiuniġaa, “Piqpagiyumagiñ ataniq Agaayyutin iluqaaniñ uummatipniñ, iluqaaniñ iñuutchipñiñ, iluqaaniñ sayagikkapniñ, iluqaaniñ isummatipniñ; suli piqpagilugu iñuuniaqatin iḷiḷugu iliptun.” 28 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Tarra, nalauttutin. Taatna iñuuniaġuvich iñuugisirutin.” 29 Aglaan aglaliqirim nalaunŋanasugniaqhuni iŋmiñik apiqsrulgitchaa Jesus, “Kiña iñuuniaqatigivigu?” 30 Jesus uqaaqtuagaqsiruq, “Iḷaatniguuq iñuqaġniqsuq Jericho-muktuamik Jerusalem-miñ. Iglauŋŋaan tigliŋniaqtit aŋallaqłuŋniġaat atnuġaiqł̣ugu karukługu unitḷuguasiiñ tuqułhiñaaġuqtuaq. 31 Agaayuliqsiptuuq igliġmiñiqsuq tamarrumuuna tumitchaakun. Tautukamiuŋ taamna iñuk apqusaałhiñaġniġaa igḷuagun tumitchaam. 32 Ikayuqtiptuuq agaayyuvikpaŋmi taatnatun pipmiñiqsuq, aasiiñ tautukamiuŋ taamna iñuk apqusaaġmiñiġaa igḷuagun tumitchaam. 33 Aglaan Samaria-ġmiu iglaupmiñiqsuq tamarrumuuna tumitchaakun. Tikitmiuq taavrumuŋa aŋallaqłuktamun, aasiiñ tautukamiuŋ iḷunŋugiliutiplugu. 34 Utlakługu kuvviqiniġai uqsruġutmik wine-miglu kiḷḷiaġniŋi aasiiñ mamitaqługich. Taatnaanikami iḷiñiġaa taamna iñuk natmaksiġviuraġmiñun nullaġviŋmuutiplugu qaunagiaqsipḷuguasii. 35 Uvlutqikman manniññiġaa malġuŋnik nullaġvium iñua uqautiplugu, ‘Qaunagiyumagiñ. Tikiumatqikkuma tamaunnaaġluŋa akiḷiġisigiga qaunaksrił̣ipkun ilaanik akiqsruutiqaġniġupkiñsuli.’ ” 36 Jesus-ŋum apiqsruġniġaa iḷisautri, “Qanuq isumaniqpich taapkunuuna piŋasutigun? Nalliat iñuuqatauva taavrumuŋa iñuŋmun aŋallaqłukkauruamun tigliŋniaqtitigun?” 37 Aglaliqirim kiuniġaa, “Taamna nagliktuiruaq ilaanik.” Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Taatnatun iñuuniaġiñ.” 38 Jesus maliġuaqtiniḷu iglautuiñaqhutiŋ tikiññiqsut nunaaqqiuramun. Aġnam tavrani atilgum Martha-mik aiyugaaġniġaa kiŋuniġmiñun. 39 Aasiiñ aniqatiqaġniqsuq atiqaqtuamik Mary-mik. Aquptaaqhuni isigaiñ saniġaatnun atanġuruam naalaqtuaġniġaa iḷisautripman. 40 Aglaan Martha alapisrautiqaġniqsuq suraksraġayaaġmiñik. Utlakługu Jesus uqautiniġaa, “Ataniiq, sugiŋitpiuŋ aniqatma kisivripkaqmaŋa? Uqauttuuŋ uvuŋaqulugu ikayuġiaġluŋa!” 41 Atanġuruam kiugaa, “Annaa, Martha! Isumaaluktutin supayaanik. 42 Aglaan atausiq piitchuiḷḷapiaqtuq. Mary-m piksraqtaaġigaa nakuuniqtaq atlat piiġumiñaisaŋat ilaaniñ.”
1 Iḷaŋatni uvlut Jesus agaayulgiññiqsuq kisiŋŋuqhuni. Agaayuŋŋaiqman iḷaŋata maliġuaqtaiñ nipliutigaa, “Ataniiq, iḷisauttutigut qanuq agaayułiksraptiknik John iḷisautripmatun maliġuaqtimiñik.” 2 Jesus nipliutiniġai, “Agaayugupsi itnaġusi, ‘Aapapta: Iñupayaaq nunami kamaksriḷi ilipnik ipqiqsitlugu taavrumuuna atqiñ. Aullaġniiḷi aŋalatchił̣hiñ iñupayaanik. 3 Aatchuqtigut uvluġaġikpan niqimik inuġikkaptiknik. 4 Natqigutiluta killuqsautiptiknik natqigutrisimaaqmatun savamaqłuutriruanik uvaptiknun. Sivulliutiniaqasigut uuktuaqsiułiġmun.’ ” 5 Jesus nipliutigai maliġuaqtini, “Iḷapsisamma utlakkayaġaa iḷauraani tupqanun unnuami nipliutilugu, ‘Iḷauraaŋ, simmiḷiaksraġuktuŋa piŋasunik qaqqianik. 6 Iḷauraaġa iglauruaq tikiumaruq tupimnun. Niqaitchuŋa niġipkautiksraŋanik.’ 7 Iḷauraaŋan kiunayaġaa tupqum iḷuaniñ, ‘Iḷaksianaŋa! Talu kiluussaaniktuq. Qitunġatkalu uvaŋalu nallaaniktugut. Makitchuŋitchuŋa aatchuġiaġutin.’ 8 Uqautigipsi, una makitchuŋitkaluaġuni aatchuġiaġlugu qaqqumik iḷauraaġiłhagun, makitchumiñaqtuq aatchuġiaġlugu inuġikkaŋanik atakkii taamna iŋiqsruqtuiñaqhuni. 9 Taatnamik nipliutigipsi, Iŋiġupsi qaisaugisiruq ilipsitñun; pakaaqaġupsi paqitkisigiksi; katchaktuġupsi talu aŋmakkauniaqtuq ilipsitñun. 10 Atakkii kisupayaaq apiqsruqtuaq akuqtuigisiruq, suli pakaaqaqtuaq paqitchigisiruq, suli talu aŋmakkaugisiruq kisupayaamun katchaktuqtuamun. 11 Uvva kisupayaam aapauruam aatchuġayaqpauŋ iġñi nimiġiamik iŋiqsruqpani iqaluktuġukhuni? 12 Naagaqaa aatchuġayaqpauŋ putyuutiliŋmik iŋiqsruqpani manniksuġukhuni? 13 Pigiitchaluaqhusi iḷisimaraġigiksi qanuq aatchułiksraqsi nakuuruanik qitunġapsitñun. Maatnaasu Aapa pakmaniittuaq aatchuiñiapiaqtuq Ipqitchuamik Irrutchimik tamatkunuŋa iŋiqsruqtuanun iŋmiñun.” 14 Jesus anitchiñiqsuq irrusiqł̣uŋmik uqalguitchuamik. Aasiiñ irrusiqł̣uk anipman taamna iñuk uqaaqsiñiqsuq. Iñuich quviġutchaŋniqsut 15 aglaan iḷaŋich nipliqhutiŋ, “Beelzebul-ŋum, aŋalataata irrusiqł̣uich, qaitchiñiġaa saŋŋimik anitqataitḷasipḷugu.” 16 Atlat uuktuaġukługu Jesus apiqsruġniġaat savaaqaquplugu quviqnaqtuamik iḷitchuqqutaulugu Agaayyutmun tuyuġitilaaŋanik qiḷaŋmiñ. 17 Aglaan Jesus-ŋum iḷisimaniġai qanuq isummatiqałhat. Nipliutiniġai, “Iñuich nunaaqqikpaŋmi akikŋautikpata avatmun makitayumiñaitchuq akuni. Atanġuviich aviksimagumiŋ suksraunġiġñiaqtut. 18 Taatnatuntuuq tuunġaum irrusiqł̣uŋi avgumagumiŋ akikŋaqtuutilutiŋ avatmun aŋaayuqautaa isukłiññiaqtuq. Nipliqsusi anitchiraġaġnipḷuŋa irrusiqł̣uŋnik atakkii Beelzebul qaitchipḷuŋaguuq saŋŋimik savaaqatlasipḷuŋa taatnatchimik. 19 Anitchiraġaġuma irrusiqł̣uŋnik Beelzebul-kun kisukun maliġuaqtigikkasi anitchiraqmiraġivat? Tarra iliŋich atanniqsuqtiginiaġisi iḷisimanaqsiḷugu killukuapiaġataqtilaaqsi. 20 Aglaan anitchiraġaqtuŋa irrusiqł̣uŋnik Agaayyutim irrusiḷḷautaŋagun, taavrumuuna nalupqinaitchuq Agaayyutmun aullaġniiŋaniktilaaŋa aŋaayuqautaa akunnapsitñi.” 21 “Saŋŋiruam iñuum paqnasimaaqmagich satkupayaani qaunaksripḷuni tupiġmiñik, suurai tiglikkautlaitchut. 22 Aglaan saŋitḷuktuam aŋuyakługu akiiḷikamiuŋ aullautiraġigai satkui tunŋavigikkaŋi, avguqługich tiglikkani piqatmiñun. 23 Iñuk piqatauŋitchuaq uvamni akikŋautiruq uvamnun, suli iñuk katitchiqatauŋitchuaq siamitchił̣hiñaqtuq. 24 “Irrusiqł̣uk anikami iñuŋmiñ iglauraqtuq paliumaruakun nunakun pakakhuni minġuiqsiallagviksraġmiñik. Paqiŋitñamiuŋ nipliqsuq, ‘Utiġniaqtuŋa tupiġmun unisaġikkamnun.’ 25 Utiqami paqinniġaa ini salumaplugu suli iłuaqsaqsimapluni. 26 Aasiiñ anipḷuni aggiutigai tallimat malġuich irrusiqł̣uich pigiitḷuktuat iŋmiñiñ. Isiqhutiŋ iñuuniaġniqsut tavrani. Taamnaasiiñ iñuk pigiiḷitḷuŋniqsuq sivuaniġniñ.” 27 Jesus uqaqtitlugu aġnam iñugayaaniñ nipliutiniġaa, “Qanutun quvianaqtigiva aġnaq iġñiruaq ilipnik suli miluktitlutin!” 28 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Aa, aglaan qanutun quvianatluktigivat tamatkua tusaaruat uqałhanik Agaayyutim aasiiñ tupigiplugu!” 29 Iñuich iñugiaksisaiñaaqsipmata Jesus uqaaqsiñiqsuq, “Iñuich uvlupak pigiitchuaŋuruat qiñiġuktut quviqnaqtuamik savaamik iḷitchuqqutaulugu kisuutilaamnik, aglaan qiñiġumiñaitchut taatnatchimik. Qiñiłhiñaġisigaat quviqnaqtuaq savaaq atuupmatun sivuniksriqirimun Jonah-mun. 30 Iġñiŋa Iñuum iḷitchuqqutauniaqtuq iñuŋnun marrumani uvlumi, atripḷugu sivuniksriqiri Jonah iḷitchuqqutauruaq iñuiñun Nineve-m. 31 Atanniivium uvluani atanġuruam aġnam aggiqsuam uŋallamiñ maatnaasru patchisigigisigai iñuich iñuuruat uvlupak atakkii taimmani iglauniqsuq uŋasiksuamiñ naalaġnityaqhuni Solomon iḷisautripman puqiutmigun. Ataŋii, iñuk maaniittuq kamanatluktuaq Solomon-miñ. 32 Atanniivium uvluani iñuŋisa Nineveh-m patchisigigisipmigai iñuuruat pakmapak, atakkii taimani isummitqiŋñiqsut mumikhutiŋ killuqsautmikniñ tusaakamitruŋ Jonah-m quliaqtuaqałha. Ataŋii, iñuk maaniittuq kamanatluktuaq Jonah-miñ! 33 “Kia-unniiñ ikitnamiuŋ naniq iritlaitchaa naagaqaa iḷitḷaitchaa ataanun utkusium aglaan iḷiraġigaa naniqaġviŋmun. Iñuiḷḷi qiñiġumagaat qauma isiġumiŋ. 34 Irisi nannisun ittut timipsitñun. Irrakkiñ qiñitlakpaknik qaunagilguniaqtutin aullapayaaġuvich. Aglaan irrakkiñ pigiitpaknik saptaaqsiñiaqtutin. 35 Qaunagititchi qaumaruaq iḷupsitñi taaqtuaŋitchumuuq. 36 Iluqani timin qaummaaġikpan, iḷaŋa taaqtuamiisuŋaqani, qaummaaġikkisiruq iluqaani, atriḷugu naniq qaummatripmatun ilipnik qaumamiñik.” 37 Jesus uqaŋaiqman, Pharisee-ŋuruam aiyugaaġniġaa niġiyaqtuaquplugu. Malikługu nayummagataġniqsuq tamauŋa niġiaqsipḷuniasiiñ. 38 Pharisee-ŋuruaq atlasuktuq iḷitchuġikamiuŋ Jesus-ŋum iġġuŋisilaaŋat argaŋiñ niġigaluaqani. 39 Atanġuruam nipliutiniġaa, “Aatai Pharisee-ŋuruasii, salumapkairusi qaałhiñaŋitñik qallutipsi suli puggutapsi, aglaan iḷupsitñi immaukkaqtusi ivayaqtułiġmik suli pigiiḷiqiłiġmik. 40 Ukunani iḷisaġunġitchalukkut. Agaayyutim iñiqtaġigik iluqaanik qaaŋalu iḷualu. Taatnatuntuuq iñiqtaġigik iñuum timaalu isumaalu. 41 Aatchuutigisiuŋ immaŋat qallutipsiḷu puggutapsiḷu nagliŋnaqtuanun. Taatnaġupsi suapayaaq salumagisiruq sivuġaani Agaayyutim. 42 Nakłiuŋ Pharisee-ŋuruasii! Qulikuraqtusi Agaayyutmun avuuġutinik naurianik. Naagatai iñuŋnik aŋalatchitḷaitchusi nalaullugu suli piqpaksriñġitḷusi Agaayyutmik. Atuumaraksraqtarra suli qulikuruksraupmiusi. 43 Nakłiuŋ, Pharisee-ŋuruasii! Qiñiqusaaġaqtusi aquppiutaġiksaanun aquvitlusi katraġviŋñi suli paġlatqusuurusi kamagilusi tauqsiġñiaġviŋñi. 44 Nakłiuŋ, [ukpiŋŋuaqtisii]! Atriqaqtusi nalunaitŋutchiġniġiḷaanik iḷuviġnik iñuich pisugvigikkaŋitñik qaaŋatigun naluplugich.” 45 Iḷaŋata iḷisautrit maliġutaksranik nipliutiniġaa, “Iḷisautrii, taavrumiŋa nipliqavich upyaktuġiptiguttuuq.” 46 Jesus-ŋum kiuniġai, “Nakłiuŋ, iḷisautrisii maliġutaksranik. Iñuich natmiġaġigisi kivipqaqtaġnaqtuanik aglaan ilipsi isatlaitchisi argagikkasi ikayuutigisuglugich natmaŋnun. 47 Nakłiuŋ! Iñiqsiraqtusi iḷuviġiksaanik sivuniksriqirinun, taipkunuŋa-ami sivuniksriqiripayaanun sivulliaġikkapsi tuqutaġikkaŋitñun. 48 Taatnaqapsi aŋiqataupmiusi, aasiisuli iłuagigiksi tamanna savaaġikkaŋat sivulliaġikkapsi. Taipkua tuqutchiñiqsut sivuniksriqirinik, naagasuli nappairusi iḷuviŋitñik. 49 Piqutigiplugu Agaayyun nipliġñiqsuq puqił̣iġmigun, ‘Tuyuqaġisiruŋa sivuniksriqirinik uqqiraqtiniglu iñugikkamnun. Tamatkua tuqutkisiḷgitchaich iḷaŋich suli piyuaġlugich atlat.’ 50 Taatnaqhutiŋ Agaayyutim anasiñŋuqsaġisigai iñugikkaŋi pakmapak iñuaqtułhatigun iluqaŋitñik sivuniksriqirinik aullaġniił̣haniñaglaan nunam, 51 aullaġniipḷutiŋ tuqutaułhaniñ Abel-ŋum tuqutaułhanun Zechariah-m, tuqutauruam akunġakni tuniḷḷaġvium suli ipqitchuam inim. Aa, nipliutigipsi, iñuich iñuuruat pakmapak anasiñŋuqsakkaugisirut iluqaagun tamarrumuuna. 52 Nakłiuŋ, iḷisautrisii maliġutaksranik! Kaŋiqsitḷaitkiksi Agaayyutim uqałha uqqiraqtaalu suli iḷisauttutigiŋitḷugich. Atriqaqtusi iñuŋmik aŋmautiqaqtuaq Agaayyutim aŋaayuqautaanun aglaan aŋmaŋitḷugu. Isiŋitchusi sulipsuuq piñaiḷutchiqsuġmipḷugich tamatkua isiġniuraqtuat.” 53 Jesus aullaaqsipman tavrakŋa aglaliqirit suli Pharisee-ŋuruat naipiqtuaqsiñiġaat apiqsruqtaqługu supayaatigun, 54 pisaġisukługu uqaqpan nalaunġiḷḷuni.
1 Iñugaaġruich kativiiñaqhutiŋ tatruutivaitḷutiŋ tutiliqatautiniqsut. Jesus-ŋum nipliutiqqaaġniġai maliġuaqtini, “Qaunagititchi qaqqiam puvlaksrautaatniñ Pharisee-ŋuruat, ami ukpiŋŋuaġutaatniñ. 2 Qanutchipayaaq matukkauruaq matuiġisiruq, suli iluqani iriqsimaruaq iḷitchuġipkakkaugisiruq. 3 Taatnamik qanutchipayaamik nipliaguvich taaqtuami tusaġnaġisiruq qaumaruami, suli qanutchipayaamik isivrukkuvich inaurami nipitusiḷuni uqautaugisiruq nunaaqqiñi. 4 “Uqautigipsi, iḷauramaaŋ, iqsiginagich tamatkua tuqutchiraġaqtuat timimik aasiiñ taavruma aquagun savaaqalguiḷutiŋ pigiitḷuktuamik. 5 Urriqsuutiniaġipsi taluġiraksramik, Sivuuġagisiuŋ Agaayyun tuqupkaiŋanikami aŋalatchił̣iqaqtuaq anasiñŋuqsaġviŋmuktitchitḷapluni. Ukpiġisitŋa, ilaa taluġiraksraġigiksi. 6 Tallimat tiŋmiurat tunitḷaiññiqpat malġuŋnun maniuraaŋnun? Naagasuli Agaayyutim atausiqunniiñ tiŋmiuraq piiguumaŋitchaa. 7 Taatnatuntuuq ilipsitñi, nuyaġikkasiunniiñ niaqupsitñi kisisimaaqtut. Taatnamik iqsiñasi, akisutluktusi iñugiaktuaniñ tiŋmiuraniñ. 8 “Nipliutigipsi, Kiña nalupqinaiġuni uqaqpan sivuġaatni iñuich piginiḷuni uvamnun, Iġñiŋan Iñuum nalupqinaiġḷugu uqaġigisipmigaa sivuġaatni isaġuligikkaŋiñ Agaayyutim. 9 Aglaan kia ayakpaŋa sivuġaatni iñuich Iġñiŋan Iñuum ayakkisipmigaa sivuġaatni isaġuligikkaŋiñ Agaayyutim. 10 Agaayyutim natqigutiyumaaġaa iñuk uqaġniqłuktaqtuaq Iġñiŋanik Iñuum. Aglaan Agaayyutim natqigutiyumiñaitchaa iñuk uqaġniqłuutiqaqtuaq Ipqitchuamik Irrutchimik. 11 Iñuich uqaqsittaaġviŋmuutikpasi sivuġaatnun atanġich suli aŋalatit, isumaaluŋniaqasi qanuq naagaqaa sumik uqaġniaqtilaapsitñik. 12 Atakkii tavraġuqpan Ipqitchuam Irrutchim iḷisautrigisigaasi uqaksrapsitñik.” 13 Iñuk iñugaaġruŋniñ nipliġñiqsuq Jesus-mun, “Iḷisautrii, uqauttuuŋ aniqatiga aviqulugich paisannaktaaksravuk aapamnuk unisaġikkaŋi.” 14 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Aŋuun, atanniqsuqtauyumiñaitchuŋa avguitḷasiḷuŋa suuraksrapsitñik ilipnunlu aniqatipnunlu!” 15 Nipliġñiqsuq iluqaŋitñun, “Munaġititchi siqñaktuałiġmiñ! Atakkii suuraġaiksigaluaġumi iñuk piññautigiyumiñaitchaa iñuułiġmik.” 16 Tavrali Jesus-ŋum uqautiniġai atrikusautmik, “Iḷaatniguuq iñuqaġniqsuq umialguruamik. Nunaŋa nauqpauraqhuni kipraksranik. 17 Isumaaqsiñiqsuq, ‘Iniksraigutigitka iluqaisa nauriatka. Qanuġisivik? 18 Itnaġisiruŋaliqaa,’ uqaġniqsuq iŋmiñun, ‘siqumitkisigitka tugvaġvitka aasiiñ nappaiḷuŋa aŋitluktuanik. Tavruŋa tugvaġisigitka nauriaġikkatka suli atlat suuratka. 19 Taatnaanikkuma nipliġisiruŋa uvamnun, Iñuuk, anaktaitchutin. Piññaktutin suurapayaanik inuġikkaqnik iñugiaktuani ukiuni atugaksranik. Ki aasiiñ iñuuniaġiñ qaġalutin niġiḷutin imiġutinlu. Quviasugiñ!’ 20 Aglaan Agaayyutim nipliutiniġaa, ‘Kinnauniqsutin! Marrumani unnuami tuqugisirutin. Kia pigigisivagich suurannaktapayaatin tugvakkatin ilipnun?’ ” 21 Jesus niplipsaaġniqsuq, “Taatna ittuq tugvairuani umialgutiksranik iŋmiknułhiñaq aasriiñ suksraitḷutiŋ Agaayyutitŋaqtauruamik.” 22 Jesus-ŋum nipliutitqiŋñiġai maliġuaqtini, “Uqautigipsi isumaaluquŋitḷusi iñuułiġmik, sumik niġiñiaqtilaaksrapsitñik naagaunniiñ sumik atnuġaaġniaqtilaapsitñik. 23 Iñuułiq pitḷuktuaŋuniqsuq niqimiñ, suli timi pitḷuktuaŋuruq atnuġaaniñ. 24 Tautullaksigich-ata tulukkat, Nautchiitḷaitchut naagaqaa katitchitḷaitchut, suli siġḷuaqaŋitchut tugvaġviksramiknik. Naagatai Agaayyutim niġipkaġaġigai! Akisutluktusi tamatkunakŋa tiŋmił̣uŋniñ! 25 Iḷapsi iñuułłi takłiḷaalguitchaa isumaaluutigilugu. 26 Aŋalataġilguiññiġupsiuŋ sua-samna mikiruaq, suvaata isumaaluutiqaqpisi atlanik sunik? 27 Tautullaksigich nauriat atnuġarritḷaitchuat iŋmiknik. Aglaan uqautigipsi, Atanġum Solomon atnuġaallautat pigigaluaqługich atriŋitchai tamatkua piññaqnaqtuat nauriat. 28 Agaayyutim atnuġaaqatlakpagich nauriat—ivgich illakhutiŋ uvlupak aasiiñ ikipkaqługich uvlaakun—atnuġaatlukkumiñaiññiqpasi? Aatai, ukpiqsrił̣ikiññiaqpat! 29 Isumaalukasi niġił̣iksrapsitñik imiłiksrapsitñiglu. 30 Atakkii ukpiŋaitchuat marrumani nunami isumaaluutiqaġaqtut tamatkuniŋa. Aapagikkapsi iḷisimagaa inuġikkaqsi. 31 Taatnaqhusi pakaaqqaaġilugu Agaayyun aŋalatchiruaq nalaunŋaruaŋupluni umialiktun. Taatnaġupsi qaitchigisigipsi inuġikkapayaapsitñik. 32 “Iqsiñasi iñugiakitchuasii, atakkii aapagikkapsi qiḷaŋmiittuam aatchuġukkaasi ilaan pigikkaŋanik qaunagilusriḷu. 33 Tunisigik sulliñaurasi qaiḷḷuguasiiñ akuqtuaq nagliŋnaqtuanun. Taatnaġupsi inniaqtuq maniqaġviqaqmatun piunġiġumiñaitchuamik. Tugvaqsiuŋ umialgutiksraqsi pakmuŋa piyaqquġumiñaitchuamun, atakkii tigliŋniaqtim tiglikkumiñaitchai suli qupilġut piyaqquġumiñaitḷugich. 34 Nani umialgutitin itpata tavrani uummatin itkisipmiuq. 35 “Itqanaiyaġumausi savautrił̣ipsitñun suli nannisi ikumalugich, 36 atriḷugich savaktit utaqqiruat aŋaayuqaġmiknik utiqsaġumaruamik katchuutiruat niġiqpagviatniñ. Tikiḷḷuni katchaktuqpan aŋmautinayaġaat utaqqipkasuŋatnagu. 37 Qanutun quviasuktigivat savaktit aŋaayuqaġmiŋ paqitpatiŋ itqumalutiŋ suli itqanaiḷḷutiŋ utiqpan. Naalaġnisitchi, Aŋaayuqaq saalisaġisiruq aquvitillugich aasiiñ payuglugich. 38 Qanutun quvianaqtigivat Ataniġmiŋ paqitpatiŋ pił̣hiñaaġuġutiŋ aggiqsiġniqpan unnuam qitqani unniiñ aquagun. 39 Nalupqigiŋitchiksi taamna, tupqum iñuan iḷisimagumiuŋ tigliŋniaqtim tikiumałiksraŋa isiqtinnayaitchaa tupiġikkaġmiñun. 40 Ilipsipsuuq, taatnatun pił̣hiñaaŋuyumausi, atakkii Iġñiŋa Iñuum aggiġisiruq sassaġniġmi niġiugiŋisapsigun.” 41 Peter nipliġñiqsuq, “Ataniiq, uqautrivich taavrumiŋa atrikusautmik uvaptiknun naagaqaa iñupayaanun?” 42 Atanġuruam kiuniġaa, “Uqallaglaŋa tuniqsimapluni suli puqikhuni savaktimik. Taamnauruq aŋaayuqaŋata iglaułiġmiñi qaukłiḷiutikkaŋa atlat, savaktit niqiksritquplugich piñaqsikpan. 43 Quvianamiuruq taamna savakti aŋaayuqaŋan paqitpani savaguni utiqpan. 44 Iḷumun uqautigipsi, Atanġum taamna savakti munaqsriḷiutiniaġaa iluqaitñun suuraġmiñun. 45 Aglaan taamna savakti qaukłiḷiutikkaŋa isummiġñiġumi, ‘Aŋaayuqaġa muluruq,’ tavrakŋaaglaan ipiġaqtuaqsiḷugich atlat savaktit aŋutit aġnatlu, suli niġiaqsiḷuni imiliġuniḷu, 46 tavrauvaali aŋaayuqaŋa utiġisiruq niġiugiŋisillugu kilikkaluaqnagulu. Uuma atanġum piiġisigaa savagvianiñ piqasiutipkaġlugu tuniqsimaitchuanun. 47 Taamna savakti qaukłiḷiutikkaŋa iḷisimagaluaqtuq aŋaayuqaġmi pisułhanik. Aglaan tupiksriŋitḷuni anasiñŋuqsausiaqallapiaġniaqtuq. 48 Aglaan savakti naluruaq ataniġmi pisułhanik nalaunŋaiḷiqiruaġlu anasiñŋuqsakkaugisiruq atqunaunġiḷaamik. Iñuk aatchuusiaqaqtuaq atqunaq iñuich niġiugvigigisigaat atqunaq. Aasiiñ iñuk aatchuusiaqatluktuaq iñuich niġiugvigitlukkisigaat. 49 “Aggiqsuŋa nunamun isummitqigiaqługich iñuich. Aggił̣iġa ittuq ikniqsuġmatun nunamun, aa, uvvatuq iknaktinŋaniksimali. 50 Akuqtuigisiruŋa paptaaġutiksramik; qanutun iłuiḷḷiuqtigivik atuumaniałhanunaglaan! 51 Isumavisi aggiutriñipḷuŋa tutqiutmik nunamun? Qaŋaa, aggiutriruŋa aviktuił̣iġmik. 52 Pakmaniñaglaan aŋayuqaaġiich tallimauyumiŋ avikkisirut, piñasut akiḷḷiḷiġlugich malġuk suli malġuk akiḷḷiḷiġlugich piñasut. 53 Aapa akiḷḷiḷiutiniaqtuq iġñiġmiñun suli iġñiq aapamiñun; aaka akiḷḷiḷiutiniaqtuq paniŋmiñun suli panik aakamiñun; aakaruam akiḷḷiḷiġisigaa ukuani suli ukuaŋuruaq aakaruani.” 54 Jesus-ŋum nipliutilgiññiġai iñuich, “Tautukapsiuŋ nuviya kanaknamiñ nipliġaqtusi sialuguġniaġnipḷugu, aasii sialuguġaqtuq. 55 Ikpigikapsiuŋ anuġi uŋallamiñ nipliġaqtusi uunaqsiñiaġnipḷugu, aasii uunaġuġaqtuq. 56 Ukpiŋŋuaqtausii! Iḷisimagaluaqtusi siḷaksramik qiññaŋagun nunam qiḷaumlu. Suvaatami naluvisiuŋ qanuutaułha atuumaruam pakmapak? 57 “Suvaata isivġiutlaitpisi ilipsitñik sum nalaunŋatilaaŋanik piraksrapsi? 58 Kia iñuum pasikpatin maliġutaksratigun aasii uqaqsittaaġviŋmuutilutin, pisuqtilaapni inillaksaġumagiñ agvisigikkan tikitkaluaqnagu uqaqsittaaġvik. Taatnaŋitchuvich tikiutigisigaatin atanniqsuqtimun, aasiiñ atanniqsuqtim qaitkisigaatin aikł̣iqsuqtinun, aasii aikł̣iqsuqtit iḷigisigaatin isiqtauviŋmun. 59 Uqautigikpiñ, aniyumiñaitchutin isiqtauviŋmiñ akiḷiġaluaġnagich akiḷiaksrapayaatin.”
1 Jesus uqaqtitlugu iḷaŋich iñuich Jesus-muŋniqsut uqautiplugu Galilee-ġmiunik Pilate-ŋum tuqutaŋiñik tuniḷḷaqtuqtitlugich Agaayyutmun; auŋiḷḷu auŋich niġrutitlu avugiiksitlugich. 2 Jesus-ŋum kiuniġai, “Isummatigivisigich taapkua Galilee-ġmiut killiqirautluŋnipḷugich atlaniñ Galilee-ġmiuniñ tuqutaupmata taatna? 3 Qaŋaa, uqautigipsi, isummitqiŋitchupsi mumigusi killuutipsitñiñ iluqasi tuqugisirusi taapkunatitun. 4 Itqallaksigik taapkua akimiaq piñasut iñuich Siloam-mi tuqutauruat nasirvium kattaqipmagich? Isummatigivisigiŋ killiqirautluŋnipḷugich iluqaitñiñ iñuŋniñ Jerusalem-miñ? 5 Naagga, uqautigipsi, isummitqiŋitchupsi mumigusi killuutipsitñiñ iluqasi tuqugisirusi taapkunatitun.” 6 Jesus-ŋum uqautiniġai uumiŋa atrikusautmik, “Iḷaatniguuq iñuk asirrisuuruamik napaaqtuqaġniqsuq nautchiiviŋmiñi. Asiaqaqmagaaqamiuŋ paqitchiŋiññiqsuq. 7 Aasiiñ nipliutiniġaa nautchirriqirini, ‘Uvva, piŋasuni ukiuni asiaqaqmagaaqapku taamna napaaqtuq paqitchiŋitchuŋa. Kippuuŋ! Atuqsiñaġaa manna nuna.’ 8 Aglaan nautchirriqirim kiuniġaa, ‘Aŋuun, taatniillagli atautchimi ukiumi. Nivaŋniaqtuŋa avataagun suli iḷḷiqilugu nagguksautmik. 9 Aasiiñ asirriñiqpan ukiutqikpan nakuuniaqtuq aglaan piŋitpan kipiniaġiga.’ ” 10 Iḷaŋatni Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviata Jesus iḷisautriñiqsuq katraġviŋmi. 11 Tavrani itmiñiqsuq aġnaq irrusiqł̣uqaqtuaq naŋititchiruamik ilaanik akimiaq piñasut ukiuni. Taatnaqhuni imupluni isiviḷguiḷiġñiqsuq. 12 Jesus-ŋum tautukamiuŋ tuqłuġniġaa iŋmiñuquplugu, “Aġnaaq, atniġñautaiqsutin.” 13 Iḷigai argaŋni ilaanun. Aġnam isivitiqami kamaksruaqsigaa Agaayyun. 14 Aŋalataan katraġvium iłuagiŋiññiġaa Jesus-ŋum iłuaqsił̣ha minġuiqsiaġvium uvluani. Tarra uqautiniġai iñuich, “Itchaksrat uvlut ittut savagviksravut. Aggiġaġutitchi taapkunani uvluni iłuaqsirautyaqtuġlusi minġuiqsiaġvium uvluŋiḷaaŋani.” 15 Atanġuruam Jesus kiuniġaa, “Ukpiŋŋuaqtisii! Iluqapsi pituiġayaġaa qunŋiñi unniiñ natmaktini inaaniñ imiġiaqtuqtilluguasii minġuiqsiaġvium uvluani. 16 Una aġnaq kiñuviaġigaa Abraham-ŋum naagaunniiñ tuunġaum pituksimaplugu akimiaq piñasuni ukiuni. Pituitḷaiññiqpigu marrumani minġuiqsiaġvium uvluani?” 17 Taavruma kiggutaan kanŋutchaktinniġai akiḷḷiqsuqtiŋi, atlat iñuich quviatchakmipkaqługich iluqaagun quviqnaqtautigun savaaŋigun. 18 Jesus apiqsruġniqsuq, “Sumik atriqaqpa aŋaayuqautaa Agaayyutim? Sumik atriḷiġñiaqpigu? 19 Ittuq mustard-ŋum nautchiaksrauraŋatun aŋutim nautchiikkaŋatun nunautmiñi. Nautchiaq naukami napaaqtuqpaġuqtuq aasiiñ tiŋmiurat siḷami ugluliuqhutiŋ akiġuiñun.” 20 Jesus apiqsrutqiŋñiqsuq, “Sumik atriḷiġñiaqpigu aŋaayuqautaa Agaayyutim? 21 Itnatun ittuq puvlaksautitun aġnam akarrutiksraŋatun mukkaaksramun, iluqani puvlaŋniałhanunaglaan qaqqiaksram.” 22 Jesus igliġniqsuq nunaaqqisigun suli nunaaqqiuratigun, iḷisautripḷuni iñuŋnik iglaułiġmiñi Jerusalem-mun. 23 Iḷaŋata apiqsruġniġaa, “Ataniiq, ikituurałhiñat anniqsuġniaqpat?” Jesus kiuniġai, 24 “Pisuqtilaapsitñi isiġniaġitchi amitchuakun talukun, atakkii iñugiaktuat iñuich isiġniaġisigaluaqtut aglaan piḷguyumiñaitchut. 25 Iñuan tupqum umikkisigaa talu. Qichaġupsi siḷataani katchaktuġisirusi talumi suli nipliġusi, ‘Aŋuun, aŋmautillaktigut!’ Kiugisigaasi, ‘Nalugiga nakitña aggiqsilaaqsi!’ 26 Tavrali kiugisigiksi, ‘Niġirugut imiqatigiplutinlu iḷisautrikavich nunaaqqiptikni.’ 27 Aglaan niplitqikkisiruq, ‘Nalugiga nakitña aggiqsilaaqsi. Piiġitchi uvaŋniñ, iluqasi pigiiḷiqirauruasii.’ 28 Qanutun qiatigigisirusi tiriquulatchiḷugich kigutisi tautukkupsigik Abraham, Isaac, suli Jacob, suli iluqaisa sivuniksriqirit aŋaayuqautaani Agaayyutim igitaupkaġusi! 29 Iñuich aggiġisirut kivaknamiñ kanaknamiñḷu suli nigiġmiñḷu uŋallamiñḷu aasiiñ aquvillutiŋ niġiqpagviŋmun aŋaayuqautaani Agaayyutim. 30 Isummatigillaksiuŋ una, iḷasi suvasaġiŋisasi pakma kamanaqsikkaugisirut suli kamanaqhutiŋ isumaruat pakma suvasaunġiġisirut.” 31 Iḷaŋisa Pharisee-ŋuruat utlakkaat Jesus nipliutiplugu, “Aullaqtuksraurutin maakŋa, atakkii Herod-ŋum tuqutchukkaatin.” 32 Jesus kiuniġai, “Uqautityaqsiuŋ taamamna Herod kayuqtumik atriqaqtuaq, ‘Anitqataġitka irrusiqł̣uich suli iłuaqsiraġaipḷuŋa atniġñaqtuanik uvlupak uvlaakunlu, suli piñayaukun uvluk naatchigisiruŋa savaamnik.’ 33 Igliqtuksraupiaqtuŋa tumipkun uvlupak, uvlaakunlu, suli uvlutqikpan, atakkii sivuniksriqiri tuqutautlaitchuq Jerusalem-ŋum avataani. 34 Annaatuk, Jerusalem-miut! Tuqutaġigitin sivuniksriqirit, uyaġaŋnik miḷḷuuqługiḷḷu uqqiraqtit Agaayyutim tuyuġikkaŋi iḷipsitñun! Qapsiñiaglaan katitchukkaluaġaġigipsi atriḷugu aqargiqpak piyaqquqtaiḷitniktuaq paiyaaġmiñik ataani isaqquŋmi, aglaan pitchiġiitchusi! 35 Taatnamik tupiqsi suksraakkaullapiaġniaqtuq suuŋiḷḷaġuġlugu. Qiñitqikkumiñaitchipsitŋa nipliġviksrapsitñunaglaan, Uvvatuq Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ taamna tikitchuaq atqagun atanġum.”
1 Minġuiqsiaġvium uvluani Jesus niġiyaqtuaġniqsuq kiñunġanun sivulliuqtaata Pharisee-ŋuruat. Iñuich naipiqtulgiññiġaat. 2 Iñuk Jesus-muŋniqsuq puvinniqsuaq iluqaani timimiñi. 3 Jesus-ŋum apiqsruġniġai iḷisautrit maliġutaksranik Pharisee-ŋuruatlu, “Maliġutaksrakuaġnaqpa mamititchiruni minġuiqsiaġvium uvluani?” 4 Aglaan nipliŋiññiqsut. Jesus-ŋum aksikł̣ugu iñuk iłuaqsipkaġniġaa aasiiñ aullaqtitlugu. 5 Tavra nipliutiniġai, “Iġñiqaġupsi kataguniasiiñ nivviamun minġuisiałhum uvluani nuqinnayaqpisiuŋ tavrakŋa qilamik? Taatnatun piñayaitpisi pamiqsaaqaġupsi? [Taatnamik nalaunŋaruq mamititchikama minġuiqsiaġvium uvluani.]” 6 Aglaan kiggutiksraiññiġaat. 7 Jesus-ŋum iḷitchuġiniġai iḷaŋich aiyugaakkauruat piksrałhat aquppiutaġiŋñiqsranik. Uqautiniġaiḷi atrikusautmik. 8 “Kia aiyugaaqpatin kasuutiruam niġiqpagvianun aquvinniaqnak aquppiutaġiŋñiqsramun. Kiña tavrani kamanatluktuaq ilipniñ aiyugaakkauviaqtuq. 9 Aiyugaaqtivich aiyugaaqłiqsuam iliptiknik utlakkayaġaatin nipliġuni, ‘Ki, una iñuk aquvilli uvuŋa.’ Kanŋusuliġayaqtutin aquvititpatin atchitḷuktuamun. 10 Uvvaasiiñ, aiyugaakkauyuvich aquvillutinaasiiñ atchitḷuktuamun, ilviḷḷi aiyugaaqtivich utlakkayaġaatin nipliutilutin, ‘Iḷauramaaŋ, uvuŋaġiñ aquppiutaġitḷuktuamun.’ Taavrumuuna kamagigisigaatin sivuġaatni iluqatiŋ aiyugaakkauruat. 11 Atakkii kisupayaaq iŋmiñik kamanaqsiruaq atchiksikkaugisiruq, suli kisupayaaq atchiksiruaq iŋmiñik kamanaqsikkauluni.” 12 Tavrakŋa Jesus-ŋum nipliutiniġaa aiyugaaqłiqsuaq, “Qitiquutaqtitchiñiaġuvich unniiñ nullautchiqsitchiñiaġuvich, aiyugaaġniaqnagich iḷauraatin aniaqatiutinlu naagaunniiñ iḷatin umialguruat siḷalliutinlu, atakkii aiyugaaġisipmigaatin. Taavrumuuna akiḷiusiaqaġisirutin. 13 Niġiqpaktitchiñiaġuvich aiyugaaġumagisi nagliŋnaqtuat aulatlaitchuatlu suli pisutlaitchuat qiñitlaitchuatlu. 14 Aasiiñ quviatchaktitauniaqtutin atakkii ilaisa akiḷiutiksraitchaatin. Agaayyutim akiḷiġisigaatin taivrumani uvlumi aŋitqikpata tuqułiġmiñ tamatkua savaaqaqtuat Agaayyutim pisułhanik.” 15 Iḷaŋat iñuich aquppiqatauruaq niġġiviŋmi tusaakami taavrumiŋa nipliutiniġaa Jesus, “Quvianamiurut tamatkua niġiqatauniaqtuat aŋaayuqautaani Agaayyutim.” 16 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Iḷaatniguuq iñuk aiyugaaqniŋniqsuq iñugiaktuanik iñuŋnik niġiqatiksraġmiñik. 17 Niġiñaqsipman tuyuġiniġaa savaktini uqautitquplugich aiyugaakkani, ‘Uvuŋaġitchi, supayaaq pił̣hiñaaġuqtuq!’ 18 Aglaan iluqatiŋ patchisiqsuaqsiñiqsut. Sivullium uqautiniġaa, ‘Tauqsiqsuŋa nunamik. Tautugiaġniaġiga. Uvvatuq akuqtuġuŋ pisaŋitchuuġutiga.’ 19 Atla nipliġñiqsuq, ‘Tauqsiqammiqł̣uŋa tallimanik unirrautiqatigiiñik uuktuaġiaġniaġitka. Uvvatuq akuqtuġuŋ pisaŋitchuuġutiga.’ 20 Suli atla nipliġñiqsuq, ‘Iḷaqatnikpaalukłuŋa, taatnaqłuŋa utlautilguitchuŋa.’ 21 Savakti utiġniqsuq uqautipluguasiiñ aŋaayuqani. Taavruma qinnakhuni nipliutiniġaa pirini, ‘Qilamiksruġutin tumitchaanugiñ suli akunġatnun tupqich nunaaqqimi qaġġisilugich nagliŋnaqtuatlu aulalguitchuatlu suli qiñitlaitchuatlu pisutlaitchuatlu.’ 22 Aquvatigun savakti nipliġñiqsuq, ‘Ataniiq, savaaġigiga savaaġitqukkan aglaan iniksraqaqtuqsuli.’ 23 Aŋaayuqam nipliutiniġaa savakti, ‘Aullaġiñ tumitchaanun. Uqautityakkich iñuich nanipayaaq niġiqasiquluŋa. Tupiġa immiġḷi iñuŋnik. 24 Uqautigipsi, taipkua iñuich utlautiŋitchuat aiyugaaqtaugaluaqhutiŋ uuksiyumiñaitchut nullautchiukkamnik!’ ” 25 Iñugiaktuat iñuich maliŋniġaat Jesus. Kiŋaiqamigich nipliutiniġai, 26 “Kiña maligukkumi maliġuaqtaulguyumiñaitchuq kisianik piqpagitlugluŋa aapamiñiñ aakamiñiñḷu, nuliaġmiñiñ qitunġamiñiñḷu, suli aniqatiumiñiñ naagaunniiñ iŋmiñiñ. 27 Kisupayaaq igḷutuiŋitchumi sanniġutaġmiñik maligluŋalu maliġuaqtaulguyumiñaitchuq. 28 Nalliqsi nappaisukami nasirviŋmik aquvitluni naarrutiksraqaqmagaaġaqtuq savaaksraġmiñik. 29 Turviḷianikkaluaqługu maniksraiññiġumi tupqum naarrutiksraŋanik tamatkua qiñiqtuat iglautiginayaġaat 30 nipliġutiŋ, ‘Taamna iñuk nappaisaġaluaqhuni naatchiŋitchuq.’ 31 Aasiisuli ataniq qulit kavluutinik aŋuyyiuqtiqaqtuaq akiḷḷiḷiutisukkumi atlamun umialiŋmun piqaqtuamun iñuiññanik kavluutinik aŋuyyiuqtinik, ilaa aquvitqaaġuni sivunniuġayaqtuq saŋŋigaluaqmagaaġmi igḷuliuġumiuŋ atla umialik. 32 Igḷuliutiyumiñaiññiġumi tuyuqaġayaqtuq kiliktimik paaġlugu atla ataniq apiqsruġlugu qiñuirrutitquluni uŋasiŋŋaan.” 33 Jesus nipliġñiqsuq, “Taatnatuntuuq, kiñapayaaq maliġuaqtigiyumiñaitchiga suksraanġisuaqpan iŋmiñik suli suksraaġlugulu iluqaan pigikkani. 34 “Taġiuq nakuuruq, aglaan taġiuġniraaŋaiġumi, nakitña taġiuġniraalitqikkisiva? 35 Nakuuŋitchuq nautchiiviksrautmun unniiñ naggutiksriuganun. Iktaksrałhiñauruq. Naalaġniḷḷagitchi, siutiqaqtuasi!”
1 Iḷaŋatni uvlut iñugiaktuat tax-siliqirit suli killuliqirit utlautiniqsut tusaasukługu Jesus. 2 Pharisee-ŋuruat suli aglaliqirit uqapiḷuaqsiñiqsut, “Uuma iñuum paġlagai killuliqirit niġiqatigiplugiḷḷu!” 3 Tavrakŋa Jesus-ŋum uqautiniġai atrikusautmik, itna, 4 “Iḷarisamma tallimakipiamik ipnaiqaġumi tammaiḷugu iḷaŋat, suniaqpa? Uniññiaġai tallimakipiaġuutaiḷat ipnaich iñuiḷaami aasii pakkiaġlugu atausiq tammaqtuaq paqinniałhanunaglaan. 5 Paqitnamiuŋ quviatchallapiaġniqsuq natmiutiplugu 6 aggisiniġaa. Tuqłuqługich iḷauraani siḷalliuniḷu nipliutiniġai, ‘Quviatchaktuŋa paqitnapku tammaqtuaq ipnaiġa. Quviasuqasiqsikŋa!’ 7 Uqautigipsi, taatnatuntuuq quvianatlukkisiruq pakmani atausiq killuliqiri isummitqikpan taapkunakŋa tallimakipiaġuutaiḷaniñ nalaunŋaruaniñ iñuŋniñ isummitqiŋñiaŋiññasugiruaniñ. 8 “Aġnaq qulinik qatiqtaanik maniuraqaġumi tammaiḷugu iḷaŋat, suniaqpa? Ikillugu naniq salikuġniaġaa natiq, pakiglugu maniuraq nanipayaaq paqinniałhanunaglaan. 9 Paqitnamiuŋ tuqłuġai iḷauraani siḷalliuniḷu nipliutiplugich, ‘Quviatchaktuŋa paqitnapku maniuraġa tammaitchaġa. Quviasuqasiqsikŋa!’ 10 Uqautigipsi, taatnatuntuuq isaġulgi Agaayyutim quviasugaqtut atausiq killuliqiri isummitqikman.” 11 Jesus uqaaqtupsaaġniqsuq, “Iñugguuġuvva malġuŋnik iġñiqaqtuaq. 12 Nukaqłium nipliutiniġaa, ‘Aapaaŋ, aatchuŋŋa pakma paisannaktaaksrautimnik.’ Uvvaasiiñ aŋutim aviŋniġai suurani taapkuŋnuŋa iġñaŋmiñun. 13 Uvlut aquuraŋatigun nukaqłium tuniñiġai supayaat pigikkani, aullaqhuni nunamun uŋasiksuamun. Tavraniasii maniiġutiniqsuq iñuuniamaqłukhuni. 14 Maniiġutipman kakkaaqsiułiq iḷiñiqsuq iñupayaanun taapkunani nunaaqqiñi. Suiḷḷapiaqmiuġlu. 15 Kiisaimmalu savaaqsiñiqpuq iḷaŋatnun nunalgich tamarrumani nunami. Taavruma munaqsriḷiutiniġaa qaunagitquplugich kuniani. 16 Niġisukpaitḷuni niġisukkaluaġniqsuq kuniat niqiksraŋitñik aglaan iñuich niġipkaġuŋiññiġaat. 17 Tavrakŋa qauġriaqpalaŋniqsuq nipliqhuniasiiñ, ‘Iluqatiŋ aapaa savaktai sippakuuqtuaqhutiŋ niqiksraqaġaqtut. Aglaan kakkaaġataqtuŋa. 18 Makilluŋa aullaġisiruŋa aapaanun nipliutiluguasiiñ, Aapaaŋ, killuqsaqtuŋa akitñaqługu Agaayyun ilviḷḷu. 19 Taiguutiqaqtuksraunġiqsuŋa iġñipnik. Iḷaliutiŋŋa akiññaŋniaqtaunun savaktipnun.’ 20 Tavra makitluni aapamiñuŋniqsuq. Uŋasiksitlugusuli aapaŋan tautuŋniġaa aasiiñ iḷunŋutchakhuni. Aqpaqsruġniqsuq iġñiġmiñun iqitluguasiiñ kunikł̣ugulu. 21 Iġñiŋan nipliutiniġaa, ‘Aapaaŋ, killuqsaqtuŋa akitñaqługu Agaayyun ilviḷḷu. Taiguutiqaqtuksraunġiqsuŋa iġñipnik.’ 22 Aglaan aapaŋan tuqłuġniġai savaktini, ‘Qilamik, aggiutrisitchi nakuġniqsramik atnuġaatqiutikraŋiñik qitiqłiġutilugulu suli sakpakkiġḷugu. 23 Taatnaanikkupsi aikł̣iġitchi uqsraqsaamik nuġġamik tuqulluguasiiñ, uvagulli quviasuguta niġiqpakkumaugut. 24 Iġñiġa tuqugaluaqtuaq pakma iñuuruq, tammaġaluaqtuaq pakma paqitauruq.’ Tavraasiiñ niġiqpaaqsiñiqsut. 25 “Taatnaqtitlugich aŋayukłiq nautchiiviŋmiñ aiñiqsuq. Qallikami tupiġmun tusaagaqsiñiqsuq atuqtuuramik aġġiruaniglu. 26 Tuqłuqługu iḷaŋat savaktit apiqsruġniġaa, ‘Suvat ipkua?’ 27 Savaktim kiuniġaa, ‘Nukatchian aiñiqsuq suli aapavich tuqutchisipḷugu uqsraqsaamik nuġġamik. Niġġisigaa utitqigḷuqman nakuupluni.’ 28 Aapiyaŋa qinnakpaitḷuni isiġuŋiññiqsuq tupiġmun niġiqpaktuanun. Aapaŋan anipḷuni iŋiqsruaġniġaa isiquplugu. 29 Aglaan uqautiniġaa aapani, ‘Ataŋii, iluqaitñi ukiuni savautigikpiñ kamagiplugulu tilliñ. Aglaan nagruligauramikunniiñ aatchunġaŋitchikma niġiqpautiksramnik iḷauraatkalu. 30 Aglaan taamna iġñiġiñ maniiġutiniqsuq akiisutigunlu. Aasiiñ aipman tuqutchirutin uqsraqsaamik nuġġamik pisigiplugu.’ 31 Aapaŋan kiuniġaa, ‘Iġñiiŋ, ittutin ataramik uvaŋni. Suuratka iluqaisa pigigitin. 32 Aglaan niġiqpaktuksraurugut quviasullapiaġuta, atakkii nukatchian tuquruaq pakma iñuuruq, tammaqtuaq pakma paqitauruq.’ ”
1 Jesus-ŋum uqaaqtuutiniġai maliġuaqtini, “Taimmaguuq umialik savaktiqaġniqsuaq aŋalatchiruamik suuraġmiñik. Iñuich umialik uqautiniġaat aŋalatchiruamun maniiġutchaġnipḷugu. 2 Umialgum tuqłuqamiuŋ uqautiniġaa, ‘Sua uvvauna tusaakkaġa ilipkun? Uqautiŋŋa qanuq aŋalatchisilaaqnik suuramnik. Aŋalatchitqikkumiñaitchutin suuramnik atakkii maniiġutchaġniġikma.’ 3 Savakti isummiġñiqsuq, ‘Aŋaayuqaġma piiġataġaaŋa savaamniñ. Qanuġisivik? Paulġiralguitmiuŋa nunamik suli kanŋugipmigiga iŋiulałiksraġa. 4 Uvvaliqaa itnaġisiruŋa! Savaŋaiġuma iḷauraaqaġumuuŋa tukkiqsiksramnik.’ 5 Aŋalatauruam tuqłuġniġai iluqaisa iñuich akiqsruutiqaqtuat aŋaayuqaġmiñun. Apiqsruġniġaa sivulliq, ‘Qanutun akiqsruumaviuŋ aŋaayuqaġa?’ 6 Taavruma kiuniġaa, ‘Tallimakipiatun iñugiaktilaaliŋnik qattaġruŋnik uqsrunik.’ Suuranik aŋalatauruam uqautiniġaa, ‘Uvva akiqsruutitin. Aquvillutin aglaguŋ tavruŋa malġukipiaq qulit.’ 7 Apiqsrulgiññiġaa atla, ‘Ilvichaasiiñ, qanutun akisruutiqaqpich?’ Taavruma kiuniġaa, ‘Tallimakipiatun iñugiaktilaaliŋnik miissuŋnik mukkaaksranik.’ Suuranik aŋalatauruam uqautiniġaa, ‘Uvva akiqsruutitin. Aglaguŋ sisamakipiaq.’ ” 8 Atanġum Jesus-ŋum uqaġiniġaa nalaunŋaitchuaq aŋalatchiruaq suuranik piḷḷautaġnipḷugu pisaasułhagun. Atakkii iñui nunam pisaasutluktut piqatiqaqamiŋ iñuuqatiumiknik tamatkunakŋa ukpiqsriruaniñ. 9 “Uqautigipsi, Iḷauraalliuġusi atuġusi manigikkapsitñik ikayuutiksraŋatnik tamatkua inuqsralliuqtuat. Iḷaatnigun tuquniġuvich aasiiñ manik nuŋutpan iniqaġisirusi pakmani. 10 Kisupayaaq tuniqsimaruaq mikiruatigun tuniqsimagisipmiuq aŋiruatigun. Kisupayaaq tuniqsimaitchumi mikiruatigun tuniqsimaitkisipmiuq aŋiruatigun. 11 Uvvaasiiñ tuniqsimaitchuvich aŋalatchił̣iqni nunam suuraiñik, qanuġuni Agaayyutim tunŋavigitlagisiñiqpatin aŋalatchił̣iqni iḷumutun umialgutauruanik? 12 Tuniqsimaitchuvich atlam suuraŋigun, qanuġuni Agaayyutim aatchutlagisivatin piksraqnik. 13 Kiñaunniiñ savautriḷguitchuq malġuŋnik aŋaayuqaŋnik. Atakkii uumigigisigaa atausiq aasiiñ piqpagilugu iḷaqataa; kamagigisigaa atausiq aasiiñ naġġugilugu iḷaqataa. Savautriḷguyumiñaitchusi iluqaaknik Agaayyutmiglu maniŋmiglu.” 14 Pharisee-ŋuruat tusaakamitruŋ iluqaan tamanna, mitautiginiġaat Jesus atakkii piqpaksripḷutiŋ maniŋmik. 15 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Nalaunŋanisuurusi takkuatni iñuich, aglaan Agaayyutim iḷisimapiaġai uummatisi. Atakkii sut kamanaqsipkakkauruat akunġatni iñuich Agaayyutim naġġugipiaġai.” 16 “Aggił̣hanunaglaan John Paptaaqtitchirim maliġutaksraŋalu Moses-ŋum aglaŋisalu sivuniksriqirit aŋalatkaich iñuuniałivut. Aasiiñ tavrakŋaniñaglaan tusaayugaallautaŋa aŋaayuqautaan Agaayyutim quliaqtuaŋuniqsuq, suli piyumalaaqtuat sakuuktut Agaayyutmun atanniqsimatquplutiŋ. 17 Mikiniqsrallapiaqunniiñ titiġnauraŋa aglaum maliġutaksrani simmiġumiñaitchuq kisianik qiḷaglu nunalu piiqpaknik. 18 “Kia aŋutim avitchumiuŋ nuliani aasiiñ kasuutiluni atlamun aġnamun atlatuġaqtuq; taatnatuntuuq aŋun kasuutiyumi avisimaruamun aġnamun atlatuqmiuq.” 19 Jesus uqaaqtulgitchuq, “Iḷaatniguuq umialiqaġniqsuq atnuġaaqaġuuruamik akisuruanik suli iñuuniaqhuni ayuqsraŋitḷuni uvluġaġipman. 20 Uvvaguuġuna iŋiularikniaq atilik Lazarus-mik kiḷḷiġruaqaqtuaq. Iñuich inillaŋniġaat paaŋanun umialgum tupqan, 21 niġiḷḷakkasugaluni kanġanauranik kataktuanik umialgum niġġivianiñ. Qipmich utlakługu aluktuġaqniġaich kiḷḷii. 22 Iŋiularikniaq tuqupman isaġulgich akiyautiniġaat saniġaanun Abraham-ŋum. Umialik tuqupmiñiqsuq iḷuvikkaupluniasiiñ. 23 Aasiiñ anasiñŋuqsaġviŋmi nagliksaallapiaġataqtuq. Aaġluqhuni tautuŋniġaa Abraham uŋavanun Lazarus-lu saniġaniittuaq. 24 Umialik tuqłuġniqsuġli, ‘Abraham Aapaaŋ. Nagligillaŋniaŋŋa! Tuyuġiuŋ Lazarus kiñiḷḷaglugu tikini imiġmun niglaqtiġiaġliuŋ uqaġa, atakkii nagliksaallapiaqtuŋa ikniġmi!’ 25 Aglaan Abraham nipliġñiqsuq, ‘Iġñiiŋ, itqallauŋ una! Iñuułiqni piqaqtutin iluqaanik nakuuruamik, aasiiñ Lazarus piqaqhuni iluqaanik pigiitchuamik. Aglaan pakma arauttutiqaqtuq uvani nagliksaaqtitlutin. 26 Naagaunniiñ itiruamik ikaaġnaġumiñaitchuamik piqaqtuq akunnaptikni. Kiñaasiiñ ikaatlaitchuq uvakŋa ilipnun, naagaqaa kiña ikaatlaitchuq uvaptiknun ilipniñ.’ 27 Umialik nipliġñiqsuq, ‘Abraham, aapaaŋ! Iŋiġikpiñ, tuyuġilugu Lazarus aapaa tupqanun. 28 Tavrani tallimanik aniqatiqaqtuŋa. Kiliktuġiaġligich tatamnaqtuamik, tarrali uvuŋaŋitchumagaat inaanun nagliksaaġvium.’ 29 Abraham nipliġñiqsuq, ‘Aniqatiutin piqaqtut aglaaŋitñik Moses-ŋum suli sivuniksriqirit uqautriqaqhutiŋ tatamnaqtuamik. Aniqatiuvich naalaġniraksraġigaich taipkua uqaqpata.’ 30 Umialgum kiuniġaa, ‘Abraham, aapaaŋ! Taamna apaiŋuŋitchuq. Aglaan kiña utiqhuni tuquruamiñ utlautikpan, isummitqikkayaqtut killuqsautmikniñ.’ 31 Aglaan Abraham nipliġñiqsuq, ‘Naalaġniŋitchumisigich aglaaŋi Moses-ŋumlu sivuniksriqiritlu tusaayumiñaitmiut kia-unniiñ utiġuni tuquruamiñ uqautikpatiŋ.”’
1 Jesus-ŋum nipliutiniġai maliġuaqtini, “Nalupqinaitchuq. Killuqsaqusaaġutit atuumaniaqtut ataramik. Aglaan qanutun tatamnaqtigiva taamna iñuk ukpiġutaiqsitchiruaq iñuŋnik killuqsaqusaaġiłiġmigun. 2 Nakuutlukkayaqtuq taatnasiq iñuk igitaukpan taġiumun uyaġaŋmik quŋisiġmiutchiġḷugu, taamna iḷiḷgaamik killuqsaqusaaġitñiktuaq. 3 Taatnamik munaġititchi! Aniqatiksi killuqsaqpan suakataġumagiñ, aasiiñ isummitqikpan natqiutiyumagiñ. 4 Killuqsaġniqpan akitñaġutin tallimat malġuŋniaglaan atautchimi uvlumi nipliġuni, ‘Nunuuraqłuŋa isummitqiksuŋa,’ natqiutiraksraġigiñ.” 5 Uqqiraqtit nipliutiniġaat Ataniq Jesus, “Ukpiqsrił̣iqput iḷalaaġuŋ.” 6 Atanġuruam kiuniġai, “Ukpiqsrił̣iqaġniġupsi aktilaaliŋmik mikiniqsraŋatitun nautchiaksrat, nipliutiłhiñaugiñ una napaaqtuq, Amulutin ilipnik kaŋisuummaqpich aasiiñ nautchirriutilutin ilipnik taġiumun. Ukpiqsrił̣iqaġniġupsi tupiginayaġaatin. 7 “Nalliqsi savaktiqaqtuaq nunniuqhuni naagaqaa munaqsriḷuni ipnaiñik aipman, uqautinayaqpiuŋ, ‘Aquvillaglutin niġġiiñ’? 8 Naagga! Uqautisuugiñ, ‘Itqanaiyaġiñ niqiksramnik. Saalisaġutin niġipkaŋŋa imiqtilluŋalu. Niġianikkuma niġiyumautintuuq.’ 9 Savaktin quyaraksraġiŋitchiñ tupigipmatin! 10 Taatnatuntuuq ilipsi, savaaqaġupsi uqauttusiapsitñik nipliġniaqtusi, ‘Uvagut nalliummatiŋitchuat savaktit savałhiñaqtugut savaaksriusiaptiknik.’ ” 11 Jesus utlautiniqsuq Jerusalem-mun akunġakkun Samaria-m Galilee-mlu. 12 Nunaaqqiuramukami paaqsiruq qulinik iñuŋnik auyugaqtualiŋnik. Qichaqtut uŋasiksipḷutiŋ 13 aasiiñ kappaiŋaplutiŋ, “Jesus! Ataniiq! Nagligillaŋniaqtigut!” 14 Jesus-ŋum tautukamigich nipliutiniġai, “Agaayuliqsinugitchi isivġiuqulusi.” Utlautillaġmiŋ iłuaqsiñiqsut. 15 Iḷaŋat iḷitchuġikami mamitilaaġmiñik utiġñiqsuq, kamaksruqługu Agaayyun nipitusipḷuni, 16 putluni Jesus-ŋum isigaiñun aasiiñ quyaniġaa. Taamna iñuk Samaria-ġmiuŋuniqsuq. 17 Jesus nipliġñiqsuq, “Qulit iñuich mamitchugaut. Naamiimma quliŋŋuġutaiḷat? 18 Suvaata una sumiuŋuruaq kisimi utiqpa quyasukługu Agaayyun?” 19 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Makillutin. Ukpiqsrił̣iqpich iłuaqsigaatin.” 20 Iḷaŋich Pharisee-ŋuruat apiqsruġniqsut Jesus qakugun aŋaayuqautaa Agaayyutim aggiġisipmagaan. Jesus-ŋum kiuniġai, “Aŋaayuqautaa Agaayyutim aggiġumiñaitchuq tautuŋnaġuni. 21 Kiñaunniiñ nipliġumiñaitchuq, ‘Ataŋii, uvva uvaniittuq!’ naagaqaa ‘Iñña iñaniittuq!’ Atakkii Agaayyutim aŋaayuqautaa uvaniittuq akunnapsitñi.” 22 Tavra nipliġñiqsuq maliġuaqtimiñun, “Iḷaatnigu qiñiġuliġisirusi iḷaŋatnik uvluġikkaiñ Iġñiŋan Iñuum. Aglaan tautukkumiñaitchiksi. 23 Iḷaŋich iñuich uqaġisirut ilipsitñun, ‘Qiñiqsiuŋ, iñña’ naagaqaa ‘Ataŋii, uvaniittuq!’ Aglaan tautugiaġniaqnagich! 24 Atriqaġuni ikniqpalaŋmik qaummaġiksipmatun qiḷak kivaknamiñ kanaknamun, taatnatuntuuq sagviġisiruq Iġñiŋa Iñuum uvluġikkaġmiñi. 25 Aglaan sivulliulugu nagliksaaqtuksrauruq ayakkauluni iñuŋniñ marrumani uvlumi. 26 Uvluġikkaŋisun Noah-m itkisiruq Iġñiŋan Iñuum utiłha. 27 Iñuich niġipḷutiŋ imiqhutiŋlu suli aŋutit aġnat katchuutiplutiŋ uvlumunaglaan Noah-m isiłhanun umiamun, aglaan uliqłuum tuqutkai iluqaisa. 28 Itkisipmiuq uvluŋisun Lot-ŋum, iñuich niġipḷutiŋ suli imiqhutiŋ, tauqsiqsuqhutiŋ suli tunisiullaqhutiŋ, nautchiipḷutiŋ suli nappaipḷutiŋ. 29 Taivrumani uvlumi Lot-ŋum unikmagu Sodom, ikniq suli aġralitlaiḷaat kataŋniqsut qiḷaŋmiñ aasiiñ tuqutlugich iluqaisa. 30 Taatnatun itkisiruq Iġñiŋa Iñuum sagviqpan. 31 Taivrumani uvlumi iñuk itchumi qaaŋani tupqum atqaġniaqani isiġuguni tupiġmiñun aikł̣iġuni sulliñauraġmiñik. Taatnatunsuli iñuk nautchiiviŋmi itchumi aiñiaqani tupiġmiñun. 32 Itqallaksiuŋ qanuq pił̣ha Lot-ŋum nuliaŋa! 33 Kia anniġiniaġumiuŋ iñuułłi tammaigisigaa, aglaan kisupayaam tammaiyumiuŋ iñuułłi piqutigipluŋa piññakkisiruq iḷumun iñuułiġmik. 34 Uqautigipsi, tamarrumani unnuami malġuk iññuk siñiktuak siñigviŋñi; atausiq aullautlikkaugisiruq, aasii iḷaqataa unisikkaugisiruq. 35 Malġuk aġnak siqupsiruak mukkaaksramik, atausiq aullautlikkaugisiruq, aasii iḷaqataa unisikkaugisiruq. 36 Malġuk aŋutik nautchiiviŋmiittuak; atausiq aullautlikkaugisiruq, aasiiñ iḷaqataa unisikkaugisiruq.” 37 Maliġuaqtaiñ apiqsruġniġaat, “Naniitkisiva, Ataniiq?” Jesus-ŋum kiuniġai, “Sumipayaaq tuquŋaruaq itpan tiŋmiaqpaich tuquŋaruaqtuġuuruat katisuurut.”
1 Jesus-ŋum maliġuaqtini uqautiniġai atrikusautmik. Iḷisautiniġai ataramik agaayyutquplugich nikaliġasuŋaqnagich. 2 “Nunaaqqiq atanniqsuqtiqaġniqsuq taluqsriŋitchuamik Agaayyutmik naagaqaa suvasaġiŋitḷugich iñuich isummataat. 3 Taavrumaniguuq nunaaqqimi uiḷgaġnaaqaqmiñiqsuq utlautraqtuamik taavrumuŋa isivġiqsimun ikayuqupluni akitñaġlugu igḷuliuqtini. 4 Akuniguuq isivġiksaum suqutigiŋiññiġaa. Kiisaimmatai nipliġñiqpuq iŋmiñun, ‘Taluqsriŋitchaluaŋŋaġma Agaayyutmik suli suvasaġiŋiḷḷugich iñuich isummataat, 5 naagasuli taamna uiḷgaġnaaq minġitñiłhagun uvamnik ikayuġisigiga akuqtutlasiḷugu pigikkaŋanik nalaullugu. Taatnaŋitchuma utlakpaitḷuŋa minġisaġataġisigaaŋa.’ ” 6 Jesus-ŋum iḷapsaaġniġaa, “Isummatigisiuŋ qanuq pigiitchuam atanniqsuqtim nipliutaa. 7 Agaayyutim ikayuġumiñaiññiqpagich piksraqtaaġikkani iŋiqsruqtuat iŋmiñun unnuaqtuummaan? Pisaġumagisiva ikayułiksraŋatigun? 8 Naalaġnisitchi. Agaayyutim ikayuġisigai nalaullugu iñuŋni, suli pisaġumautisuŋaqnagich. Aglaan Iġñiŋa Iñuum utiġumi paqitkisiva taatnatchimik ukpiqsrił̣iġmik nunami?” 9 Jesus-ŋum uqautiniġai iñuich atrikusautmik tunŋaruatigun naluanŋałiġmiknun aasii naġġugiplugich atlat. 10 “Iḷaatni malġuk iññuk agaayyuvikpaŋmun agaayutyaġniqsuk, iḷaqataa Pharisee-ŋuruaq atlaasiiñ tax-siliqiri. 11 Pharisee-ŋuruaq qichaqhuni ilaagun agaayuniqsuq, ‘Agaayyuun, quyagikpiñ siqñatuaŋiḷuqtuŋa, qanutitaŋitḷuŋalu naagaqaa atlatuqłuŋa atlatitun. Quyagikpiñ atrigiŋiḷuġiga iñña tax-siliqiri. 12 Uisauraaqłuŋa malġuŋni uvluŋni akunniqsaami suli qaitchaġigiga qulikuat akiññaktaaġma.’ 13 Aglaan tax-siliqiri qichaġniqsuq uŋavanun aasii aaġluqsuŋaqaniunniiñ pattakługu satqani nipliqhuni, ‘Agaayyuun, nagligillaŋniaŋŋa, killuliqirauruŋakii!’ ” 14 Jesus nipliġñiqsuq, “Uqautigipsi, tax-siliqiri aiñiqsuq nalaunŋasiḷuni Agaayyutmi, aglaan Pharisee-ŋuruaq nalaunŋaŋitchuq. Atakkii kisupayaaq kamanaqsipkaqtuaq iŋmiñik atchiksigisiruq, suli kisupayaaq atchiksiruaq iŋmiñik kamanaqsipkakkauniaqtuq.” 15 Iḷaŋich iñuich tikiutriñiqsut aniqammiuranik Jesus-mun aksiquplugich. Maliġuaqtit tautukamisigich suakataġaich. 16 Aglaan Jesus-ŋum iḷiḷgaat iŋmiñuquniġai nipliqhuni, “Ki, iḷiḷgaat uvamnuktitchigik. Avriaqutaunasi iliŋitñun atakkii aŋaayuqautaa Agaayyutim aŋmaruq iñuŋnun atriqaqtuanun iḷiḷgaanik. 17 Itqaqsiuŋ una! Kisupayaaq akuqtuiŋitchuaq aŋaayuqautaanik Agaayyutim atriḷiḷugich iḷiḷgaat isiġumiñaitchuq.” 18 Jew-ŋuruat sivulliuqtaata apiqsruġniġaa Jesus, “Nakuuruaq iḷisautrii, sumik savaktuksrauvik akuqtuitḷasiḷuŋa isuitchuamik iñuułiġmik?” 19 Jesus-ŋum apiqsruġniġaa, “Suvaata taiviŋa nakuuruamik? Nakuuruamik piitchuq avataagun Agaayyutim. 20 Iḷisimagitin tillisit, ‘Atlatuġniaqnak, iñuaġniaqnak, tigliŋniaqnak, naagaqaa sagluuqtuaġniaqnak atlatigun, suli kamagilugik aapan aakanlu.’ ” 21 Iñuum kiuniġaa, “Nutaułłamniñaglaan tupigigitka iluqaisa tillisit.” 22 Jesus-ŋum tusaakamiuŋ taamna nipliutiniġaa, “Atautchimiksuli savaktuksraurutin. Tuniḷugich iluqaisa pigikkatin qaiḷḷugiḷḷu maniich inuqsraqtuanun, ilviḷḷi umialgutiqaġumautin pakmani. Taatnaanikkuvich uvuŋaġutin maliŋŋa.” 23 Aglaan taavruma iñuum tusaakamiuŋ taamna, aliatchaŋniqsuq atakkii umialgupluni. 24 Jesus tautukamiuŋ aliatchakługu nipliġñiqsuq, “Qanutun sakiqnaqtigiva umialguruat iñuich isiłiksraŋat aŋaayuqautaanun Agaayyutim! 25 Sakiqnatluktuq umialguruam iñuum isiłiksraŋa aŋayuqautaanun Agaayyutim uumakŋa pikukturuam isiłiksraŋaniñ ‘Mitqutim Iraagun’.” 26 Iñuich tusaakamitruŋ apiqsruġniġaat, “Kiñami anniqsukkaugisiva?” 27 Jesus-ŋum kiuniġai, “Sua iñuich savaaġiyumiñaisaŋat Agaayyutim savaaġitlapiaġataġaa.” 28 Peter nipliġñiqsuq, “Ataŋii! Unitchivut kiñunnavut malikhutin.” 29 Jesus nipliutiniġai, “Aa, kiñaunniiñ unitchigumi kiŋuniġmiñik, nuliaġmiñik, aniqatiumiñik aŋayuqaaġmiñiglu naagaqaa qitunġaġmiñik piqutigilugu aŋaayuqautaa Agaayyutim akuqtuitḷukkisiruq pitḷuktuamik marrumani iñuułiġmi suli iñuuluni Agaayyutmi qaŋapak taimuŋa.” 31 Jesus-ŋum qulit malġuich maliġuaqtini kisiŋŋuutiplugich uqautiniġai, “Naalaġniḷḷagitchi! Jerusalem-muŋniaqtugut. Tavraniasiiñ sivuniksriqirit aglaaŋich Iñuum Iġñiŋagun atuumaniaqtut. 32 Iñuich qaitchigisirut ilaanik Jew-ŋuŋitchuanun. Mitautigigisigaat kanŋunakun suli tivvuaqtuġlugu. 33 Ipiġaqtuġlugu tuqutkisigaat. Aglaan piñayuatni uvlut aŋitqikkisiḷgitchuq.” 34 Aglaan maliġuaqtit kaŋiqsiŋiññiġaat uqaġikkaŋa. Qanuutautilaaŋa uqałhan iriqsimaniqsuq iliŋitñiñ. Nalugaat sumik Jesus uqaqtilaaŋa. 35 Jesus qallipman Jericho-mun qiñitlaiḷaq iŋiulari aquppiñiqsuq saniġaatni tumitchaat. 36 Tusaakamigich iñugiaktuat iñuich apqusaaqtuat apiqsruġniqsuq, “Suvat ukua?” 37 Uqautiniġaat, “Jesus Nazareth-miu apqusaaqtuq.” 38 Taamna kappaiŋaaqsiñiqsuq, “Jesus! Kiŋuviaŋa David-ŋum! Anniqsuqtaurutin Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa iŋiḷġaanimma. Nagligillaŋniaŋŋa!” 39 Iñuich sivulliuruat suakataġniġaat uqautiplugu, “Nipaisaaġiñ.” Aglaan nipitusiḷaaġniqsuq, “Kiŋuviaŋa David-ŋum, nagligillaŋniaŋŋa.” 40 Jesus-ŋum nutqaqami iŋmiñuutitquniġaa qiñitlaiḷaq iñuk. Qallipman Jesus-ŋum apiqsruġniġaa, 41 “Sumik uvaŋnun savautitquvich?” Kiuniġaa, “Ataniiq, qiñitlasitqiguktuŋa.” 42 Jesus nipliutiniġaa, “Qiñitlasiiñ! Ukpiqsrił̣iqpich iłuaqsigaatin.” 43 Tavrakŋatchiaq qiñitlasiruq maliaqsipḷuguasiiñ Jesus kamaksruqługu Agaayyun. Iñugaaġruich tautukamitruŋ, iluqatiŋ nanġaġniġaat Agaayyun.
1 Jesus isiqtuq Jericho-mun apqusaałhiñaġukługu. 2 Itmiñiqsuq qaukłiat tax-siliqirit atilik Zacchaeus-mik, aasiiñ umialgupluni. 3 Qiñiġuŋniġaa kisuutilaaŋa Jesus. Aglaan iñuŋuluuraupluni qiñilguiññiġaa atakkii iñugiakpaitḷutiŋ iñuich. 4 Taatnaqhuni aqpaqsruġniqsuq sivuatnun iñugaaġruich mayuqhuniasiiñ napaaqtumun qiñiġukługu Jesus apqusaaġniaqtuaq taavrumuuna. 5 Jesus taruŋaqami aaġluġniqsuq nipliutiplugu Zacchaeus, “Qilamik atqaġiñ, atakkii tukkuniaqtuŋa tupiqnun uvlupak.” 6 Zacchaeus qilamik atqaġniqsuq. Paġlaniġaa Jesus quviasullapiaqhuni. 7 Iluqatiŋ iñuich qiñiqtuat uqapiḷuaqsiñiqsut, “Una aŋun Jesus tukkuruq tupqanun iñuum killuliqirauruam!” 8 Kiŋuniġmiñi Zacchaeus makitluni nipliutiniġaa Atanġuruaq, “Naalaġniḷḷagiñ! Qaitkisigiga avvaŋa suuraġikaġma inuqsraqtuanun. Aqsakniksimaniġuma kisupayaamik utiqtitchigisigitka sisamaullugu.” 9 Jesus-ŋum Zacchaeus nipliutiniġaa, “Uvluvak una iñuk tupiqatniḷu anniqsukkauniqsut, atakkii ilaaptuuq kiŋuviaġipmigaa Abraham-ŋum. 10 Iġñiŋa Iñuum aggiqsuq ivaqłiġiaqhuni suli anniqsuityaqhuni tammaummiruanik iñuŋnik.” 11 Iñuich naalaġnipkaqługich taavrumiŋa Jesus uqautipsaaġniġai atrikusautmik. Tikiyasipḷuni Jerusalem-mun iñuich isummatiginiġaat aŋaayuqautaa Agaayyutim sagviaqsiñipḷugu. 12 Uvvaasiiñ nipliġñiqsuq, “Iḷaatniguuq umialiqaġniqsuq aullaġniaqtuamik nunamun uŋasiksuamun umialiguqtitqupluni, aasii utiġuni. 13 Aullaġaluaqani qulit savaktini aatchuġniġai ilaagullaa kaviqsaamik maniŋmik uqautiplugich, ‘Aglipkaġniuraġumagiksi utiġniałłamnunaglaan.’ 14 Aglaan nunaqataiñ uumiginiġaat. Tuyuqaġniqsut uqqiraqtinik maliquplugu nipliqhutiŋ, ‘Taamna iñuk umialigisuŋitchikput.’ 15 Taamna iñuk umialiguqami utiġniqsuq. Iŋmiñuquniġai savaktit tavrauvaa iḷitchuġisukługu qanutun piññaktilaaŋat. 16 Sivulliq tikitñami nipliġñiqsuq, ‘Ataniiq, manik qaisan atuqługu quliniksuli piññaktuŋa.’ 17 ‘Aarigaa! Savallautaġniqsutin. Tuniqsimarutin mikiruatigun. Aŋalatiġuġisigikpiñ qulinun nunaaqqiñun.’ 18 Tuglianli pirim tikitñami nipliutiniġaa, ‘Ataniiq, manik qaisan atuqługu tallimaniksuli piññaktuŋa.’ 19 Taavrumuŋa taamna nipliġñiqsuq, ‘Aŋalatiġuġisirutin tallimani nunaaqqiñi.’ 20 Piŋayautsuli piri tikiññiqsuq nipliqhuni, ‘Ataniiq, uvva kaviqsaaq maniiñ tugvakkaġa iriqługu kakkiiḷisamun. 21 Iqsigiplutin atakkii nagliktaitchutin. Piksraġaqtutin pigiŋisaqnik suli katitchiraqtutin nautchiiŋisaqnik.’ 22 Atanġum nipliutiniġaa, ‘Suksrauŋił̣allaktutin! Nipliutipkun atanniġisigikpiñ! Naluŋitchiñ nagliktaił̣iġa, piksratlałiġa pigiŋisamnik suli katitchitḷałiġa nautchiiŋisamnik. 23 Suvaatami iḷiŋitpiuŋ maniga manikuviŋmun? Akuqtuġayaġiga iḷḷataa manium utiġuma.’ 24 Nipliutiniġai qichaqtuat tamaani, ‘Piḷugu kaviqsuaq manik ilaaniñ qaitchiuŋ pirimun piqaqtuamun qulinik maniŋñik.’ 25 Aglaan nipliutiniġaat, ‘Ataniiq, piqaaniktuq qulinik maniŋñik!’ 26 Ilaan nipliutipsaaġniġai, ‘Iñupayaaq piqaqtuaq aatchuusiaġmiñik piññapsaaġisiruq sippakuuqtauliġuni, aglaan iñuk piqaŋitchuaq, mikiruaqunniiñ piginasugikkaŋa piikkaugisiruq. 27 Pakma taipkua igḷuliuqtitka ataniqaġuŋitchuat uvaŋnik, uvuŋautisigich tuqullugich aasii sivuqqamni!’ ” 28 Jesus uqautiqqaaqługich taavrumiŋa igliqtuiñaġniqsuq Jerusalem-ŋum tuŋaanun. 29 Qallikami Bethphage-mun suli Bethany-mun iġġiani atiqaqtuam Olives-mik, tuyuġiniġik malġuk maliġuaqtik sivumiñi, 30 itnaqługik, “Aullaġitchik nunaaqqiuramun taichuŋa. Tikitchaġluqaaqtutik paqitkisigiktik nuġġaŋa natmaqsiġvium pituksimaruaq natmaqsiġviunġaŋiḷaaq. Pituiġḷugu uvuŋautiyumagiktik. 31 Kia apiqsruqpatik, ‘Suvaata pituiqpitku,’ uqautiyumagiktik, ‘Atanġuruam inuġigaa.’ ” 32 Tikitñamik tamauŋa paqinniġaak iluqaan Jesus-ŋum uqałhatun. 33 Uvvaasiiñ pituiġñiaqtitlugu nuġġaŋa natmaqsiġvium iñuan nipliutigik, “Suvaata pituiqpitku?” 34 Kiuniġaak, “Atanġuruam inuġigaa.” 35 Asiiñ Jesus-muutiniġaat. Taatnaqqaaqługu quppiġaatiŋ iḷiñiġaik qaaŋanun natmaqsiaġvium, Jesus aquvitluniasii. 36 Natmaqsiaqtitlugu iñuich quppiġaatiŋ tutmaġvigiliutiniġaich tumitchaanun. 37 Tikiññiqsut inimun tavrakŋa Jerusalem qiñiġnaqsipḷugu. Tavra iñugiaktuat maliġuaqtit Agaayyun quviatchautigiaqsiñiġaat suli nanġaqługu nipitusipḷutiŋ iluqaisigun quviqnaqtuatigun qiñikkaġmiktigun, 38 “Uvvatuq Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ umialik tikitchuaq piqusiqhuni Ataniġmik! Illi tutqiun qiḷaŋmi suli kamanaun qutchiŋñiqsrami qiḷaŋmi.” 39 Aasiiñ iḷaŋisa Pharisee-ŋuruat akunġatniñ iñugaaġruich uqautiniġaat Jesus, “Iḷisautrii, tilikkich maliġuaqtitin iñuksruisaaqulugich!” 40 Jesus kiuniġai, “Uqautigipsi, maliġuaqtitka nipaisaaġniqpata uyaġaitḷi niplianayaqtut nipitusiḷutiŋ.” 41 Natmaksiḷḷaġmi nunaaqqiq tautukamiuŋ qiagaqsiñiqsuq. 42 Aasiiñ nipliġñiqsuq, “Uvvatuq iḷisimatitchi uvlupak suruksrautilaapsitñik tutqiutiqaġukkupsi. Aglaan kaŋiqsitḷaitchusi! 43 Uvlut tikitkisirut akiḷḷiḷiqsuqtipsi puuġisigaasi, saulugu avatiksi aniyumiñaiyaġusi quġġutilusiḷu sumiḷḷiqaa. 44 Suksraunġiḷḷapiaġisigaasi iñugikkasiḷu. Atausiqunniiñ uyaġak minitchumiñaitkaat. Atuumaniaqtuq atakkii ilipsi iḷisaġiŋitḷugu Agaayyun aggiqman anniqsuġiaqhusi.” 45 Jesus isiġniqsuq agaayyuvikpaŋmun aasiiñ anitlugich tunisiullaqtuatlu tauqsiqsuqtuatlu, 46 nipliutiplugich, “Aglausimaruq uqałhani Agaayyutim itnaqhuni, ‘Tupiġa agaayyuviksrauruq.’ Aglaan iriqtuġvigiliutipkaġiksi tigliŋniaqtinun.” 47 Uvluġaġipman Jesus iḷisautriñiqsuq agaayyuvikpaŋmi. Qaukłiŋich agaayuliqsit suli aglaliqirit suli sivulliuqtiġruat tuqutchuŋniġaat, 48 aglaan qanuqsausiiññiġaat, atakkii iluqatiŋ iñuich naalaġnituiñaġaat.
1 Uvlut iḷaŋatni Jesus agaayyuvikpaŋmi inniqsuq iḷisautripḷuni iñuŋnik quliaqtuaġiplugu tusaayugaallautaq. Qaukłiŋich agaayuliqsitlu aglaliqiritlu piqasiqhutiŋ sivulliuqtiġruanik utlaŋniġaat 2 nipliutiplugu, “Uqautitigut, kisum aŋalatchił̣hagun savaaġivigich tamatkua? Kia saŋŋiksritpatin taatnatun?” 3 Jesus-ŋum kiuniġai, “Apiqsrullaglapsi uumiŋa. Uqautisitŋa, 4 nakitña John-ŋum paptaaġiłha taluġniqusiqpa, Agaayyutmiñ naaga iñuŋniñ?” 5 Iŋmiknun kiumġatraaqsiñiqsut, “Qanuġmi uqautigisiñiqpisigu? Nipliġupta, ‘Agaayyutmiñ’, nipliġisiruq, ‘Suvaatami ukpiġiŋitpisiuŋ John?’ 6 Aglaan nipliġupta, ‘Iñuŋniñ’, iñugaaġruich miḷuqtuġisigaatigut uyaġaŋnik atakkii nalupqigiŋitchaat John sivuniksriqiraułha.” 7 Uvvaasiiñ kiuniġaat, “Nalugikput nakitñaqtaułha.” 8 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Uvaŋaptuuq uqautiyumiñaitmigipsi nakitña saŋŋiqaqłuŋa savaaqaqtilaamnik tamatkuniŋa.” 9 Uqaanikami taavrumiŋa Jesus-ŋum uqaaqtuutiniġai iñuich atrikusautmik, “Iḷaatniguuq iñuqaġmiñiqsuq nautchirriġviḷiuġniqsuamik, atukkirrutigiplugu nautchirriqirinun aasiiñ aullaqami mulupluni. 10 Katitchivik asianik tikitman tuyuqaġniqsuq savaktimik nautchirriqirinun akuqtuquplugich piksraġmiñik katittaŋitñiñ. Aglaan nautchirriqirit savakti anaullaġniġaat utiqtitlugu saagaunnagu. 11 Tuyuqalgiññiqsuq atlamik savaktimik. Aglaan nautchirriqirit anaullaqmiñiġaat uqaniqłuutiplugu kanŋunakun, suli utiqtitmiñiġaat saagaunnagu. 12 Tuyuqalgiññiqsuq piŋayuaknik savaktimik. Nautchirriqirit aŋallaqłukługu aninniġaat. 13 Aquagun taamna iñua nautchiivik nipliġñiqsuq, ‘Qanuġisiñiqpik? Tuyuġigisigiga iġñiġa piqpagikkaġa. Iḷumutun kamagigisigaat iłuatun.’ 14 Aglaan nautchirriqirit tautukamitruŋ nipliġñiqsut avatmun, ‘Taamna tavra paitchaktaaksrautilik. Ki, tuqullakput suuraŋiasiiñ piññaktaaġilugich!’ 15 Uvvaasiiñ anitlugu nautchiiviŋmiñ tuqunniġaat.” Jesus apiqsruġniqsuq, “Nautchiiviḷgum sugisiñiqpagitmi tamatkua nautchirriqirit? 16 Aggiġisiruq aasiiñ tuqullugich taapkua iñuich, qaiḷḷuguasiiñ nautchiivik atlanun nautchirriqirinun.” Iñuich tusaakamitruŋ taamna nipliġñiqsut, “Naagga, taatnaqtuksrauŋitchuq!” 17 Jesus-ŋum tautukługich apiqsruġniġai, “Taamna uqałiq qanuutauva? ‘Uyaġak tuppirit ayakkaŋat, taamna uyaġak piitchuiḷḷapiaġaqtuq tuppirauni.’ 18 Kisupayaaq puukaqtuaq tavrumuŋa uyaġaŋmun siqumitauniaqtuq; aglaansuli taavruma uyaġaum kattaqitñikkumi iñuŋmik kanuġiñiaġaa.” 19 Aglaliqirit suli qauqłiŋich agaayuliqsit tigusuŋniġaat Jesus tavrani. Atakkii iḷitchuġiniġaat uqaġnipḷugu taavrumiŋa atrikusautmik iŋmiktigun. Aglaan iqsiñiqsut iñuŋnik. 20 Naipiqtuaqsiñiġaat Jesus. Tuyuqaġniqsut naipiqtuqtiksranik nalaunŋaŋŋuaqtuanik. Pisaġisuŋniġaat Jesus uqayusautinik, qaitchukługu aŋalatchił̣iqaqtuamun kavanauruamun. 21 Tamatkua naipiqtuqtit pisaasuġmigaqługu nipliutiniġaat Jesus, “Iḷisautrii, iḷisimagikput uqałiqtin suli iḷisauttutitin nalaunŋałhat. Iḷisimagikput suqutiksriŋił̣hiñ iñuich iłhatnik, aglaan iḷisautrirutin Agaayyutim iñuuniaġvigitqukkaŋatnik iḷumutuuruakun. 22 Uqautitigut, maliġutaksrakuaġnaqpa akiḷiiruni tax-sinik Caesar-mun naaga nalaunŋaitpa?” 23 Aglaan Jesus-ŋum kaŋiqsiñiġaa pisaasuġmigałhat aasiiñ nipliutiplugich, 24 “Maniḷḷaksaqsiuŋ uvamnun maniuraq. Kia agliutraŋa maniŋmi itpa? Kiasuli aglaŋa?” Kiuniġaat, “Caesar-m.” 25 Uvvaasiiñ Jesus nipliġñiqsuq, “Nakuuruq, akiḷiutigigiksi Caesar-mun Caesar-m pigikkaŋa aasiiñ Agaayyutmun pigikkaŋa Agaayyutim.” 26 Tavrani sivuġaatni iñuich pisaġilguitchaat sukununniiñ. Nipaisaaqhutiŋ quviġusuutiqaġniqsut kiggutaiñik. 27 Iḷaŋich Sadducee-ŋuruat, uqaġuuruat iñuich aŋitqitḷaiññipḷugich tuquŋaruaniñ, utlautiniqsut Jesus-mun nipliqhutiŋ, 28 “Iḷisautrii, Moses aglaŋniqsuq maliġutaksramik uvaptiknun itnaqhuni, ‘Aŋun iḷaqatiqaqtuaq tuqukpan qitunġigaluaqani, taavruma aŋutim aniaqataan iḷaqatniktaaġiraksraġiniġaa uiḷgaġnaaq qitunġisiḷugu aŋutmik iḷisimanaġuniasiiñ tuquruam qitunġaġitilaaŋanik.’ 29 Iḷaatniguuq tallimat malġuk aniqatigiich inniqsut. Aŋayukłiq iḷaqatniŋniqsuq tuqupluniasiiñ qitunġigaluaqani. 30 Tuglian nuliaġniġaa uiḷgaġnaaq, 31 aasiiñ piñayuaknik. Taatnatuntuuq iluqatiŋ tallimat malġuich tuquniqsut qitunġigaluaqatiŋ. 32 Aqulliupluni uiḷgaġnaaq tuquniqsuq. 33 Uvvaasiiñ, uvluni tuquŋaruat aŋitqikpata iñuułiġmun, nuliaġiplugu iluqatiŋ tallimat malġuk kia nuliaġigisivauŋ?” 34 Jesus kiuniġai, “Katchuutrułiq pigigaa marruma iñuuniałhum, 35 aglaan aŋutit aġnatlu aŋitqikkumiŋ tuqułiġmiñ katchuutiraġaġumiñaitchut pakmani. 36 Atriqaġisirut isaġuliŋnik tuqutlaitchuanik. Iġñiġigai Agaayyutim atakkii aŋitqikkauplutiŋ tuqułiġmiñ nutaamun iñuułiġmun. 37 Suli Moses nalunaiqł̣ugu ukpiqnaqsiñiġaa aŋitqił̣iq iñuułiġmun ikualaruakun uqpigaurakun. Moses-ŋum uqautiginiġaa Ataniq itna, ‘Agaayyutaa Abraham-ŋum Isaac-ŋumlu, suli Jacob-ŋum.’ 38 Ilaa Agaayyutiginiġaat iñuuruat, pigiŋitchaat tuquŋaruat, atakkii ilaanun iluqatiŋ iñuich iñuurut.” 39 Iḷaŋich aglaliqirit uqaġniqsut, “Aarigaa kiggutin, iḷisautrii!” 40 Tavrakŋa apiqsrutqiŋaiġñiġaat taavrumuuna. 41 Jesus-ŋum Pharisee-ŋuruat apiqsruġniġai, “Suvaata iñuich uqaġniqpat Christ, Anniqsuqti akiqsruutauruaq, kiŋuviaġinipḷugu David-mun? 42 Atakkii David ilaa nipliġñiqsuq Psalms-ni, ‘Ataniq uqaqtuq Atanimnun: Aquvittin kamagitchiiviksrapnun 43 uvaŋnun akiiḷiñiałhatnunaglaan uumigiritin.’ 44 David-ŋum iŋmiñik taiguutiqaqpagu Ataniġmiñik, qanuġmi Anniqsuqti David-ŋum kiŋuviaġiniqpauŋ?” 45 Iluqatiŋ iñuich naalaġnipkaqługich Jesus-ŋum nipliutiniġai maliġuaktini, 46 “Qaunagititchi tamatkunakŋa aglaliqiriniñ. Pisuktuatlaturut akuqturuanik atnuġaaqhutiŋ. Suli purvigitqutlaturut iñuŋnun paġlatqusuuplutiŋ tauqsiġñiaqviŋñi. Aquppiutaksraqtuuraaqmiut aquppiutaġiksaanik katraġviŋñi iñuich niġiqpakmata. 47 Ivayaqtuqmigaich uiḷgaġnaat, tigliktuipḷugich kiŋunauraŋitñik, suli qiñiqqusaatlaturut agaayuuraaqamiŋ! Anasiñŋuqsausiaqaġisirut pitḷuglugu atlaniñ iñuŋniñ.”
1 Jesus tautuŋniqsuq umialguruanik iñuŋnik iḷiripmata aatchuutmiknik agaayyuvikpaum iḷirivianun, 2 tautukmiñiġaa inuqsraqtuaq uiḷgaġnaaq iḷisiruaq malġuŋnik patukpaaŋnik maniuraaŋnik. 3 Nipliġñiqsuq, “Uqautigipsi, taamna inuqsraqtuaq uiḷgaġnaaq iḷisitḷuktuq iluqaitñiñ atlaniñ, 4 atakkii atlat iḷisirut aatchuutmiknik iḷaŋatniñ umialgutmiŋ, aglaan aġnam inuqsraqtuam qaitkaa iluqaan iñuuniutiksraġaluani.” 5 Iḷaŋisa maliġuaqtit uqautiginiġaat qanutun qiñiyunaqtilaaŋa agaayyuvikpaum, piññaqusiqsaqtaq uyaġaŋnik suli aatchuutauruaniglu qaisauruanik Agaayyutmun. Jesus nipliġñiqsuq, 6 “Iluqaan tamanna tautukkaqsi—taimanigu kisiŋŋuqtaqaġumiñaitchuqunniiñ uyaġaŋmik qalliani atlam ulġusimaitchuam.” 7 Iñuich apiqsruġniġaat, “Iḷisautrii, qakugun tamanna atuummiñiaqpa? Sukun iḷitchuqqutikun iḷitchuġigisivisa piyaqquġviksraq aullaġniigaqsikpan?” 8 Jesus-ŋum kiuniġai, “Qaunagititchi ukpiqsakkauniaqasi. Iñugiaktuat iñuich aggiġisirut uqaġutiŋ, ‘Christ-ŋuruŋa! Pivik tikiumaruq!’ aglaan maliŋniaqnasigik. 9 Iqsiñiaqasi tusaagupsi aŋuyaktuanik aġayaktuaniglu. Tamatkua atuumagisirut sivulliulutiŋ aglaan isukłitchumiñaitchuq taapkunuuna.” 10 Niplipsaaġniqsuq, “Nunaaqqich aŋuyyiuġisirut atlanik nunaaqqiñik, atanġuviich aŋuyyiuġisirut atlanik atanġuviŋñik. 11 Nuna iḷiksraġisiruq tatamnaqsiḷuni. Iñuich kakkaaġisirut. Iñuich atniġñautiqaġisirut tigupqutnaqtuanik naniliqaa. Atlayuaġnaqtuat sagviġisirut qiḷaŋmi iqsipkaġlugich iñuich. 12 Sivuatni tamatkua tikiumagaluaqnagich, tiguraulusi piyuaqsiugisirusi. Iñuich uqaqsittaaġviŋmuktitkisigaasi katraġviŋmiknun isiqtaupkaġusi, tikiutruġusi sivuġaatnun umialgich kavanauruatlu pisigiluŋa. 13 Taivrumani piviksraqaġisiñiqsusi iḷisimaraulusi. 14 Isumaaluŋaiġitchi kiggutiksrapsitñik tiguraugaluaqasi. 15 Atakkii uqaksritkisigipsi isumatułiġmiglu uumigiripsiunniiñ igḷuliuġumiñaisaŋatnik. 16 Aŋayuqaapsi aniqatiupsiḷu iḷapsiḷu suli iḷannapsiḷu qaitkisigaasi uumigiripsitñun, aasii iḷasi tuqutaugisirut. 17 Iluqatiŋ iñuich uumigigisigaasi pigiluŋa. 18 Aglaan atausiqunniiñ nuyaŋa niaquqpich tammakkauyumiñaitchuq. 19 Qichaġitchi anuqsrułikun. Nikaitkupsi piññaktaaġiniaġiksi iñuułiqsi. 20 “Tautukkupsiuŋ Jerusalem puuqpatruŋ aŋuyaich iḷitchuġigisigiksi qallił̣ha piyaqqukkaułiksraŋan. 21 Taipkunani uvluni kiñapayaaq iñuuniaqtuaq Judea-mi qimakkumauq iġġiñun. Kiñapayaaq nunaaqqimiittuaq aullaqtuksrauruq, suli avataani nunaviŋmiittuaq nunaaqqimuktuksrauŋitchuq. 22 Atakkii taapkua uvluġigai anasiñŋuqsautiksram immiumatquplugich iluqaisa sivuniksriqirit uqauttutiŋich. 23 Qanutun tatamnaqtigigisiva taipkunani uvluni aġnanun siŋiayauruanun suli aakanun miluktitchiruanun. Tatamnaqtuaq iłuiññaq tikiumagisiruq tamarrumuŋa nunamun, atakkii Agaayyutim qinnautaa akikŋautaugisiruq makunuŋa iñuŋnun. 24 Iḷaŋich tuqutaugisirut savikpakun atlat suli tigutaaqsiulutiŋ Jew-ŋuŋitchuanun. Iliŋisa tutmiġaġigisigaat Jerusalem piviksraqtiŋ isukłiññiałhatnunaglaan. 25 “Atlayuaġnaġisirut siqiñiġlu tatqiġḷu suli uvluġiatlu. Iñuich nanipayaaq qanuusiksriaġisirut, iqsiḷutiŋ nipruaġniŋanik taġium aksraligruaŋiñiglu. 26 Iñuich iġivrugaġisirut iqsiḷutiŋ isumaalułiġmikni sumsuli tikitchuksraŋanik iluqnaanun nunamun, atakkii qaummatipayaaŋi siḷam nuktitaulutiŋ inimikniñ. 27 Qiñiġisigaat Iġñiŋa Iñuum aggiqsuaq nuviyakun qiḷaŋmiñ saŋŋimigun kamanallapiaqtuakun kamanautmigunlu. 28 Tamatkua atuumaaqsikpata qichaġitchi niġiugaqaġusi. Atakkii tasuqsakkaułiksraqsi qalliruq.” 29 Jesus-ŋum uqautiniġai atrikusautmik, “Qiñillaksaqsiuŋ asirrisuuruaq napaaqtuq suli iluqaisa atlat napaaqtut. 30 Milukatat sagviaqsipmata iḷisimaraġigiksi upinġaam qallił̣ha. 31 Taatnatuntuuq atuumaaqsikpata tamatkua uqautigikkatka iḷitchuġigisigiksi aŋaayuqautaan Agaayyutim tikiññialił̣ha. 32 Itqallaksiuŋ una! Iñuich iñuuniaqtuat pakma tuquyumiñaitchut tamatkua iluqatiŋ atuumagaluaqtitnagich. 33 Qiḷaglu nunalu piiġisiruk aglaan uqałitka piiġumiñaitchut. 34 “Munaġititchi! Isumaiqsitnasi taaŋŋaġmunlu isumaaluutaanunlu marruma iñuuniałhum. Taatnaŋitchupsi uvlum quviqpiaġaasi tavrakŋatchiaq niġiunġisillusi. 35 Naniġiatun pisaġigisigai iluqaisa iñuich nanipayaaq nunami. 36 Munaġiyumausiḷi agaayulusi ataramik makitalgulusiasiiñ payaŋaiġusi iluqaani atuumarauksrani aggiġñiałhanunaglaan Iġñiŋan Iñuum.” 37 Uvluġaġipman Jesus iḷisautriraqtuq agaayyuvikpaŋmi. Anaqaksraaqman siñiktaġiaġniqsuq iġġiani atiqaqtuam Olives-mik. 38 Uvlaaġuqman iñuich utlautiraqtut agaayyuvikpaŋmun naalaġnisukługu uqaqpan.
1 Niġiqpagvikaaq atilik Apqusaakkaułiġmik qalliñiqsuq iñuich niġipmata puvlaksiġniġiḷaamik qaqqumik. 2 Qaukłiŋich agaayuliqsit suli aglaliqirit tuqutchuŋniġaat Jesus nalunautchiḷutiŋ aglaan iqsiginiġaich iñuich. 3 Tavrakŋa tuunġaq isiġniqsuq Judas-mun atiqaqtuamun Iscariot-mik, iḷaŋat qulit malġuk maliġuaqtit. 4 Judas-ŋum uqaqatigityaġniġai qaukłiŋich agaayuliqsit aŋalatiŋitḷu agaayyuvikpaum iłuaqtitchiñiaqtiŋiñ qanuq aatchuutigisukługu Jesus iliŋitñun. 5 Quviasukhutiŋ akiqsruġaat akiḷiġukługu maniŋmik. 6 Judas aŋiġniqsuq. Piviksraqsiugaqsiñiġaa aatchuutigisukługu Jesus iliŋitñun iñuich nalupkaġlugich. 7 Akunniqsaami uvlua Puvlaksiġniġiḷaam qaqqum tikiññiqsuq, taamna Apqusaakkaułhum ipnaiyaam tuqurviksraŋa. 8 Jesus-ŋum tuyuġigik Peter-lu John-lu itnaqługik, “Itqanaiyaġiatku niġiqpałiksraqput.” 9 Apiqsruġniġaak, “Nani itqanaiyaquvisiguk?” 10 Jesus-ŋum kiuniġik, “Isiġuptik nunaaqqimun paaġisigiktik iñuk akiyaqtuaq qattamik imiliŋmik. Malikkumaiktik isiqpan tupiġmun, 11 suliasiiñ nipliutilugu iñua tupqum, ‘Iḷisautri nipliġñiqsuq, Nani iniqaqpich tuyuġmiaqaġviŋmik niġġiviksramnik ipnaimik piqasiġḷuŋa maliġuaqtimnik niġiqpagvikaami atiqaqtuami Apqusaakkaułiġmik?’ 12 Uuma urriqsuutigisigaatik inimik nallauraallagviuluumaaqtuamik qulliġmi itqanaiḷaamik inuqsraŋaiqł̣ugu. Tavrani itqanaiyałhiñaurutik.” 13 Aullaqamik paqinniġaak taatnatun Jesus-ŋum uqałhatun, aasiiñ itqanaiyaqhutiŋ niġiqpagviksramun atiliŋmun Apqusaakkaułiġmik. 14 Niġġiviksraqtiŋ tikitman Jesus aquvinniqsuq piqasiqhuni uqqiraqtinik. 15 Nipliutiniġai, “Niġiqatigisullapiaġipsi uumiŋa ipnaimik niġiqpagvikaami atiqaqtuami Apqusaakkaułiġmik nagliksaaŋŋaiñŋaġma! 16 Uqautigipsi, niġitqiŋñiaŋitkiga immiumaniałhanunaglaan aŋaayuqautaani Agaayyutim.” 17 Taatnaanikami Jesus-ŋum tiguplugu qallun, quyaniġaa Agaayyun nipliqhuni, “Tigulugu taamna imillagvigisiuŋ! 18 Uqautigipsi, uvakŋaniñaglaan imitqikkumiñaitchuŋa asiam misuġuanik aggiġñiałhanunaglaan Agaayyutim aŋaayuqautaan.” 19 Jesus-ŋum tiguplugu qaqquq quyaniġaa Agaayyun. Avguqługu qaqquq qaiññiġaa nipliqhuni, “Taamna qaqquq timigigiga qaisauruaq ilipsitñun. Niġġisiuŋ itqakkutigilugu uvaŋnun.” 20 Taatnatuntuuq, niġianikamiŋ qallun qaiññiġaa nipliqhuni, “Asiam misuġua uumani qallutmi Agaayyutim nutaaq sivunniuġutigigaa taluġniqusiqł̣ugu aupkun maqikkauruamik ilipsitñun.” 21 “Ataŋii! Iḷapsisamma aquppiqatima qaiññiaġaaŋa. 22 Iġñiŋa Iñuum tuquruksrauniaqtuq Agaayyutim sivunniutaagun, aglaan nakłiuŋ iñuŋmi qaitchiruami ilaanik!” 23 Maliġuaqtai apiqsruqtautiaqsiñiqsut avatmun nalliqsiŋ qaitchiyummatiqaqmagaan ilaanik. 24 Maliġuaqtai qapiqtaiḷitraġniqsut nalliqsiŋ kamanaġniqsraugisipmagaan. 25 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Jew-ŋuŋitchuat umialgich saŋŋiqaqtut iñuŋmikni suli aŋalatit taigukkautlatuplutiŋ Iḷauraaŋitñik Iñuich. 26 Aglaan taatnatun itchuksrauŋitchusi. Kamanaġniqsrauruaq akunnapsitñi iḷiḷi nukaqłiqsun suli sivulliuqti savaktitun. 27 Kiña kamanaġniqsrauva—taamna aquvitluni niġiruaq naagaqaa taamna payuktaqtuaq? Tavrataamna aquppiruaq kamanatluktuq. Aglaan iqasiġipsi payuktaqtitun. 28 “Ilipsi, nayuġipsitŋa uuktuaqsiupayaaqama. 29 Atriḷiḷugu aapaa aŋalatchitḷasipkaił̣ha uvamnik, taatnatuntuuq aŋalatchitḷasipkaġisipmigipsi. 30 Niġiqasiġisigipsitŋa imiqasiġḷuŋalu aŋalatchiaqsiguma iñuŋnik, suli aquppiqasiġisigipsitŋa taivrumani atanniityaġuma kiŋuviaġiiñik qulit malġuŋnik iġñiŋitñik Israel-ŋum. 31 “Annaa, Simon! Naalaġniḷḷagiñ! Tuunġaum uuktuaġumiñaqsiñiġaasi iluqasi, nautchirriqiri aviktuipmatun mukkaaksranik sanikłuŋniñ. 32 Aglaan agaayyutigikpiñ ukpiqsrił̣hiñ qapiquŋiḷḷugu. Utiġuvich uvaŋnun sayyiġisigitin aniqatiutin.” 33 Simon Peter-m kiuniġaa, “Ataniiq, isiqtauqasił̣hiñaugikpiñ suli tuquqasiġutin!” 34 Jesus nipliqsuq, “Peter, uqautigikpiñ, aqargiqpak qalġuqtaġaluaqnagu uvlaami piiḷaaġigisigikma piñasuniaglaan.” 35 Jesus-ŋum uqaanikami taavrumiŋa apiqsruġniġai maliġuaqtini, “Taimani tuyuġikapsi manikuviiḷaaqhusi puukataiḷaaqhusiḷu sakpakkiiḷaaqhusiḷu, inuqsraqpisi?” Kiuniġaat, “Inuqsraŋitchugut.” 36 Jesus nipliġñiqsuq, “Aglaan pakma, kiña maniqaġviqaġumi naagaqaa puukataqaġumi saagaġligik. Suli kiñapayaaq savikpaitchumi tuniraksraġigaa quppiġaani aasiiñ tauqsiġuni savikpaŋmik. 37 Uqautigipsi, Taamna uqałiq aglausimaruaq Agaayyutim makpiġaaŋiñi atuumaruksrauruq, itna ‘Irrutiniġaat savamaqłuktuatun.’ Iluqaan aglausimaruaq uvapkun immiumakkauniaqtuq.” 38 Maliġuaqtit nipliġñiqsut, “Ataniiq, uvva malġuk savikpaak!” Kiuniġai, “Tavra apai!” 39 Jesus aullalgiññiqsuq iġġimun atiliŋmun Olives-mik piraġiłiġmisun, aasiiñ maliġuaqtaiñ malikkaat, [aglaan Judas maliŋitchuq.] 40 Tikitñamiŋ taruŋa nipliutiniġai, “Agaayulusi ukpiqsrisaiŋitchumausiḷi uuktuaqsiugupsi.” 41 Tavrakŋa aullaqtaallakhuni sitquqhuni agaayuniqsuq. 42 Nipliġñiqsuq, “Aapaaŋ, pisułiġiyupku piiġuŋ qallutaa nagliqsaałhum uvaŋniñ. Uvaŋa pisułiġiŋiḷaaptun aglaan pisułhiñ savaaŋuli.” 43 [Isaġulgum qiḷaŋmiñ sagviutiniġaa sayyiqł̣ugu. 44 Iłuiḷḷiuqpałikun agaayuniqsuq piḷiqitlukhuni, aasii ilaan siiqsipkałha kataktuq auktun nunamun.] 45 Makitnami agaayułiġmiñiñ utiqhuniasiiñ maliġuaqtimiñun tavra paqinniġai siñiktuat, minġuqhutiŋ iłuiḷḷiuqpaitḷutiŋ. 46 Nipliutiniġai, “Suvaata siñikpisi? Makillusi, agaayyutitchi ukpiqsrisaiŋitchumausiḷi uuktuaqsiugupsi.” 47 Jesus uqaqtitlugu iñugiaktuat iñuich tikiññiqsut, sivulliqł̣ugich Judas-ŋum, iḷaŋata qulit malġuk maliġuaqtit. Utlakługu Jesus kuniŋñiġaa. 48 Aglaan Jesus nipliutiniġaa, “Judas, kunikł̣ugu aatchuutigiviuŋ Iġñiŋa Iñuum?” 49 Maliġuaqtit nayuutiruat Jesus-mi tautukamitruŋ taamna atuumaruaq uqautiniġaat, “Ataniiq, atuġlavut savikpavut!” 50 Iḷaŋata anauniġaa qaukłiata agaayuliqsit savaktaa siutaiqsiqługu taliqpianik. 51 Aglaan Jesus nipliġñiqsuq, “Aŋŋaa! Apaiqsuq!” Aksikł̣ugu iñuum siutaa mamitinniġaa. 52 Taavruma aquagun Jesus-ŋum nipliutiniġai qaukłiŋich agaayuliqsit suli aŋalatiŋich agaayyuvikpaum iłuaqtitchiñiaqtiŋiñ suli sivulliuqtiġruat tikitchuat aipḷugu ilaa, “Aatai, tikitchuksrauvisi savikpaligaaġusi anautaniglu uvaŋa liilaa savamaqłukti? 53 Nayuġaġikapsi agaayyuvikpaŋmi uvluġaġipman tiguniatlaitchipsitŋa. Aglaan pakma savagviksraġigiksi saŋŋiagun taaqtuam.” 54 Tamatkua tiguplugu Jesus aullautiniġaat tupqanun qaukłiata agaayuliqsit, suli Peter-m maliŋniġai taavakŋatluk. 55 Ikniqaġniqsut siḷataani tupqum, aasii Peter-m iḷaliġniġai aquppiruat tavrani. 56 Iḷaŋata pirit aġnam tautuŋniġaa Peter aquppiruaq saniġaani ikniġum. Qiñiqługu naliŋiñaaqługu nipliutiniġaa, “Una iñuk piqataupmiruaq Jesus-mi!” 57 Aglaan Peter piiḷaaġniqsuq, “Aġnaaq, nalugiga!” 58 Kiñuuraŋagun iñuk iḷitchuqsripmiñiqsuq Peter-mik nipliqhuni, “Ilvich, iḷagigaatintuuq taapkua!” Aglaan Peter-m kiuniġaa, “Naagga, iḷagiŋitchaatŋa.” 59 Sassaġniġum kiñuagun atlam iñuum qapiŋaiqhuni upyaŋniġaa, “Iḷumun una iñuk piqataupmiruaq Jesus-mi, atakkii Galilee-ġmiuŋuruq!” 60 Aglaan Peter-m kiuniġaa, “Nalullapiaġiga sumik uqaqtilaan.” Uqaqtitlugu tavrakŋatchiaq aqargiqpak qalġuqtaġniqsuq. 61 Atanġuruam qiviaqhuni tautuŋniġaa naliŋiñaaqługu Peter, aasii Peter-m itqaġniġaa atanġum niplił̣ha iŋmiñun, “Aqargiqpak qalġuqtaġaluaqnagu uvlaapak piiḷaaġutigigisigikma piñasuniaglaan.” 62 Peter tavra anipḷuni qianiqsuq iłuiḷḷiullapiaqhuni. 63 Iñuich munaqsriruat Jesus-mik mitautiginiġaat anaullaqługulu. 64 Matuplugik irrak apiqsruġniġaat, “Kia anauvatin? Nalautchaġiñ?” 65 Nipliutipmiñiġaat iñugiaktuanik pisaaŋŋatinik. 66 Uvlaaġuqman Jew-ŋuruat sivulliuqtiġruat qaukłiŋich agaayuliqsitlu aglaliqiritlu katiniqsut, aasiiñ Jesus tikiutiniġaat uqaqsittaaqtitchirinun, 67 nipliqhutiŋ, “Uqautitigut! Ilvich Christ-ŋuvich, taimña akiqsruutauruaq Anniqsuqti?” Jesus-ŋum kiuniġai, “Uqautigupsi ukpiġiniaŋitchipsitŋa; 68 suli apiqsruġupsi apiqsruutmik kiuyumiñaitchipsitŋa. 69 Aglaan uvakŋa Iġñiŋa Iñuum aquppigisiruq tuŋaani taliqpian Agaayyutim piqaqtuam saŋŋipayaamik.” 70 Iluqatiŋ nipliġñiqsut, “Ilvich, Iġñiġivatin Agaayyutim?” Kiuniġai, “Ilipsi, uqaqtusi Iġñiġinipḷuŋa.” 71 Kiisaimmalu nipliġñiqput, “Inuqsraŋaiqsugut iḷisimarimik! Tusaagikput qanuq niplił̣ha.”
1 Iluqatiŋ iñuich makitlutiŋ Jesus Pilate-muutiniġaat kavanauruamun. 2 Tavrani pasiaqsiñiġaat Jesus itnaqhutiŋ, “Iḷitchuġigikput una aŋun killukuaqtitchił̣ha iñuptiknik atakkii uqautiniġai akiḷiquŋitḷugich tax-sinik Caesar-mun Rome-mi. Uqautiniġaisuli ilaa Christ-ŋunipḷuni umialik.” 3 Pilate-ŋum apiqsruġniġaa, “Umialigivatin Jew-ŋuruat?” Jesus aŋiġniqsuq, “Aa, nalauttutin.” 4 Taamna atuumaanikman Pilate-ŋum nipliutiniġai qaukłiŋich agaayuliqsit iñugaaġruiḷḷu, “Iḷitchuġiŋitchuŋa patchisiksramik uumani aŋutmi.” 5 Aglaan qapiŋaipsauraqtut, “Iḷisauttutimigun aġayagaġigai iñuich iluqaani Judea-mi. Aullaqniiruq Galilee-mi pakma mauŋaqhuniasiiñ.” 6 Pilate-ŋum tusaakamiuŋ taamna apiqsruġniġaa, “Una aŋun Galilee-ġmiuŋuva?” 7 Iḷitchuġikamiuŋ Jesus-ŋum aggiqsilaaŋa nunamiñ aŋalataŋaniñ Herod-ŋum, tuyuġiniġaa Herod-mun tavraniitmiñiqsuamun Jerusalem-mi. 8 Herod quviasupiaġataġniqsuq tautukamiuŋ Jesus, atakkii tusaaplugu suli qiñiġummiuqługu iŋiḷġatluk. Tautukkummiuġniqsuq Jesus savakpan quviqnaqtuanik. 9 Herod-ŋum apiqsruqtaaqsiñiġaa Jesus iñugiaktuanik apiqsruutinik, aglaan Jesus-ŋum kiuŋiññiġaa. 10 Qaukłiŋich agaayuliqsit suli aglaliqirit qapiŋaipsauraqhutiŋ pasiuġniġaat Jesus. 11 Herod-ŋum aŋuyyiuqtaiñḷu mitautiginiġaat Jesus suvasaġiŋitḷugu. Atipkaqługu atanġum atnuġaallautaŋanik utiqtinniġaat Pilate-mun. 12 Taavrumani uvlumi Herod-lu Pilate-lu iḷauraġiiksinniqsuk sivuani uumigiikkaluaqtuak. 13 Pilate-ŋum katipkaġniġai qaukłiŋich agaayuliqsitlu sivulliuqtit iñuiḷḷu, 14 suli nipliutiplugich tamatkua, “Tikiutigiksi una aŋun uvaŋnun nipliqhusi sivulliullautaŋiññipḷugich iñuich. Isivġiuġaluaqługu sivuqqapsitñi paqitlaitchiga savamaqłuutiqaġlugu pasiuġutipsitñik. 15 Unniiñ Herod-tuuq paqitchiŋitchuq agvisiksramik, atakkii utiqtitqiŋñiġaa uvaptiknun. Una aŋun piitchuq sumik tuqurrutauyumiñaqtuamik ilaanun. 16 Taatnaġluŋa ipiġaqtuqtitqaaġlugu aullaqtitkisigiga.” 17 [Pilate patchisaiqsitchisuuruq atautchimik isiqtamik niġiqpagvikaam uvluani]. 18 Iñugaaġruich niplianiqsut, “Tuqutchiuŋ taamna iñuk aasiiñ tigutaaqtauŋaiqsillugu Barabbas!” 19 (Barabbas isiqtauniqsuq atakkii iḷaupluni tamatkunani aġayakhutiŋ nunaaqqimi tuqutchirauniḷu). 20 Pilate-ŋum Jesus patchisaiġukkaluaġaa. Taatnamik uqaġvigitqikkaluaġai iñugaaġruich. 21 Aglaan iġialaniqsut nipitusipḷutiŋ, “Kikiaktuutisiuŋ! Kikiaktuutili sanniġutamun!” 22 Pilate-ŋum piŋatchiqł̣ugu nipliġñiqsuq, “Sumik savamaqłuutiqaqpa? Paqitchiŋitchuŋa sumik tuqurrutauyumiñaqtuamik ilaanun. Ipiġaqtuqtillugu patchisaiġisigiga.” 23 Aglaan iġialapsauraġniqsut kikiaqtuutiraksraupiaġnipḷugu sanniġutamun. Kiisaimmalu iġialałiġmiktigun akimavut. 24 Uvvaasiiñ Pilate-ŋum atanniġñiġaa Jesus kipiqniuġutaatitun. 25 Pilate-ŋum pituiġñiġaa Barabbas pisukkaŋat, taamna isiqtauruaq atakkii iḷaupluni tamatkunani aġayakhutiŋ iñuaqtuani, aasiiñ qaitḷugu Jesus iliŋitñun pisułhatitun. 26 Aŋuyyiuqtit sivulliġñiġaat Jesus. Pisullaġmiŋ paaqsiñiqsut iñuŋmik Cyrene-naġmiumik atiqaqtuamik Simon aitmuktuamik nautchiiviŋmiñ. Tamatkua nunuriñiġaat akiyaġiaquplugu sanniġutamik aquagun Jesus-ŋum. 27 Iñugiallapiaqtuat iñuich maliŋniġaat. Akunġatni itmiñiqsut aġnat qairuat uiġualaplutiŋ. 28 Jesus-ŋum kiŋiaqami nipliutiniġai, “Aġnaaŋisii Jerusalem-ŋum! Qirratiginasitŋa aglaan qirratigisitchi ilipsitñun qitunġapsitñunlu. 29 Atakkii uvlut qallirut iñuich nipliġisił̣hat, ‘Quvianamiurut taapkua aġnat qitunġaitchuat siŋaiyautlaitchuatlu miluktitchisimaitchuatlu.’ 30 Taivrumani uvlumi iñuich nipliġisirut iġġiñun, ‘Katagitchi uvaptiknun!’ suli qimiġaanun, ‘Iriqtigut.’ 31 Atakkii taatnatun irrutikpatruŋ patchisaitchuaq pakmapak, qanutun irrutriñiaqmivat iñuŋnik taimanigu?” 32 Malġuk atlak iññuk, iluqatik savamaqłuksimaruak, tuqutauruksraupmiñiqsuk piqataulugik Jesus-mi. 33 Aŋuyyiuqtit tikiññiqsut atiqaqtuamun “Saunġa niaqum.” Tavrani kikiaktuutiniġaat Jesus suli taapkuak savamaqłuksimaruak piqasiqł̣ugu, iḷaqataa taliqpian tuŋaanun suli iḷaqataa saumian tuŋaanun. 34 Jesus nipliġñiqsuq, “Aapaaŋ, natqigutikkich tamatkua iñuich! Nalugaat sumik savaaqaqtilaaqtiŋ.” Avguġniġaich atnuġaaŋi nalautchaġautigiplugich. 35 Iñuich qichaqtuat tautuktuaġniġaat. Jew-ŋuruat sivulliuqtiŋisa mitautiginiġaat, “Annautiraġigai atlat. Ki anniqsuġli iŋmiñik Christ-ŋuyumi, Anniqsuqti akiqsruutauruaq Agaayyutim piksraqtaaġikkaŋa!” 36 Aŋuyyiuqtit mitautigipmiñiġaat. Utlakługu aatchuġniġaat suŋaġnitchuamik misuqqumik 37 nipliqhutiŋ, “Anniqsuġiñ ilipnik umialigikpatin Jew-ŋuruat!” 38 Niaquan qulaagun aglakługich uqałhich, “Taamna-uvva umialgat Jew-ŋuruat.” 39 Iḷaqataan savamaqłuksimaruam niviŋaruam uqaġniqłuktaqmiñiġaa, “Christ-ŋuguvich anniqsuġiñ ilipnik uvaguglu!” 40 Aglaan iḷaqataan iñiqtiġniġaa nipliqhuni, “Taluġiŋitpiuŋ Agaayyun? Tuqutaksraurutintuuq ilaatun. 41 Tuquniaqtuguk nalautlugu atakkii taatnaġnaqhunuk; aglaan taamna savaaqaŋitchuq pigiitchuamik.” 42 Aasiiñ nipliutiniġaa, “Jesus, itqagillaŋniaŋŋa tikitchuvich aŋaayuqautipnun!” 43 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Akiqsruġikpiñ, marrumani uvlumi piqasiġisigikma utaqqiviŋmi.” 44 Uvluq qitiqquqman siqiññaaġiŋaiġñiqsuq taaqsipḷuni nunapayaami piñasunun iḷipman sassaq; 45 talukuyaaq [sapukutchiutauruaq] niviŋaruaq agaayyuvikpaŋmi siiksiġniqsuq tatpichakŋa takunuŋaaglaan. 46 Jesus nipaalaliġniqsuq, “Aapaaŋ! Argaknun iḷigiga irrusiġa!” Taatnaanikami tuquniqsuq. 47 Rome-maġmiut qaukłiata aŋuyyiuqtit tautukługu tamanna atuumaruaq kamaksruġniġaa Agaayyun nipliqhuni, “Iḷumutun taamna aŋun nalaunŋaruq!” 48 Iñuich katiruat qiñiġiaqługu kikiaktuutrił̣iq tautukamitruŋ tamanna atuumaruaq, utiġniqsut kiŋuniġmiknun ipiqtutchallapiaqhutiŋ. 49 Iluqatiŋ tamatkua iḷisimaruat Jesus-mik iḷagiplugiḷḷu aġnat maliktuat Galilee-miñ qichaġniqsut taiñakŋatluk qiñiġiaqhutiŋ. 50 Iñuqaqmiñiqsuq atiliŋmik Joseph-mik Arimathea-ġmiumik, nunaaqqimiñ Judea-mi, nalaunŋaruaq qanutitaŋitchuaġlu iñuk, suli utaqqiñiqsuaq tikił̣iqsraŋanik aŋaayuqautaan Agaayyutim. Iḷaugaluaqhuni uqaqsittaaqtitchirini aŋiqatauŋiññiqsuq sivunniuqmata tuqutchukługu Jesus. 52 Joseph-ŋum utlautipluni Pilate-mun apiqsruutiginiġaa timaa Jesus-ŋum pisukługu. 53 Tavrakŋa atqaqługu timaa Jesus-ŋum, nimiqsruġniġaa ukił̣haaġiksaamik, iḷipḷuguasiiñ iḷuviḷiuqtamun uyaġaŋmi atunġaŋitchuamun. 54 Iluqani tamanna atuumaniqsuq minġuiqsiaġvium uvlua aullaġniiyasipman. 55 Aġnat maliktuat Jesus-mik Galilee-miñ maliŋniġaat Joseph tautukługuasiiñ qanuq Jesus-ŋum timaa iḷipmagu iḷuviġmun. 56 Utiqhutiŋ kiŋuniġmiknun itqanaiyaġniġaich tipraġiksautilgich uqsruġutiksrai timaan Jesus. Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviatni minġuiqsiġniqsut kamagiplugu tillisaa Moses-ŋum.
1 Uvlaatchauraŋani sivullium uvlum akunniqsaami aġnat iḷuviġmuŋniqsut saagaqhutiŋ tipraġiksautiliŋnik uqsruġutiksraiñik itqanaiyaaġmiknik. 2 Paqinniġaat uyaġak aqsraqtiŋaniqsuaq paaŋaniñ iḷuvġum. 3 Tavraasii isiqamiŋ paqinġiññiġaat timaa atanġuruam Jesus. 4 Qanuqsausiuqtitlugich tavrakŋatchiaq malġuk aŋutik qitñaġnaqtuanik atnuġaallak qichaġniqsuk saniġaatni. 5 Iqsitchakhutiŋ aġnat sikinniqsut nunamun. Aŋutik nipliutiniġaich, “Suvaata tautugiaqpisi iñuuruamik akunġatni tuquŋaruat? 6 Uvaniinġitchuq atakkii iñugutqiksuq. Itqallaksiuŋ qanuq uqaqtilaaŋa ilipsitñun Galilee-miinŋaġmiñi, itna, 7 ‘Iġñiŋa Iñuum qaisauruksrauruq killuuruanun iñuŋnun kikiaktuutikkauluni, aasiiñ piñayuatigun uvlut aŋitqikkumapluni iñuułiġmun.’ ” 8 Aġnat itqaġniġaat uqaġikkaŋa. 9 Utiqhutiŋ iḷuviġmiñ uqautiniġaich qulit atausiq maliġuaqtit atlatlu iluqaitñik tamatkuniŋa. 10 Taapkua aġnat Mary Magdalene, Joanna-lu, Mary-lu aakaŋa James-ŋum, suli atlat aġnat. Uqautiniġaich uqqiraqtit tamatkuniŋa atuumaruanik iḷuviġmi. 11 Aglaan maliġuaqtit isumaniqsut aġnat piiŋiḷiqinipḷugich. Taatnamik ukpiġiŋiññiġaich. 12 Aglaan Peter makitiqhuni aqpaliqsruġniqsuq iḷuviġmun; auġrukami tautuŋniġaa nimġutaa ukił̣haaġiksuaq kisian. Kiŋuniġmukhuni quviġusuutiginiġai tamatkua atuummiruat. 13 Taavrumani uvlumi malġuk Jesus-ŋum maliġuaqtik nunaaqqiuramuŋniaġniqsuk atiliŋmun Emmaus-mik, uŋasiksilaaqaqtuaq tallimat malġuŋni mile-lanik Jerusalem-miñ. 14 Pisullaġmik uqaġniqsuk iluqaanik atuumaruamik. 15 Uqqaaġiksitlugik Jesus pisuqasiġniġik; 16 tautukkaluaġniġaak aglaan iḷisaġiŋiññiġaak. 17 Jesus-ŋum nipliutiniġik, “Sumik uqaqpisik pisuktuałłaptikni?” Qichaqpaałłaŋniqsuk alianaqsipḷutik. 18 Iḷaqataan atilgum Cleopas-mik apiqsruġniġaa, “Kisivich naluvaluŋniqsutin Jerusalem-mi atuumapman tamanna ikpaksravak.” 19 Jesus-ŋum apiqsruġniġik, “Sunik?” Kiuniġaak, “Tamatkuniŋa atuumaruanik Jesus Nazareth-miumun. Taamna aŋun sivuniksriqirauniqsuq saŋŋiqaqtuaq uqałiġmigun savaaġmigunlu sivuġaatni Agaayyutimlu iñuiḷḷu. 20 Qaukłiŋich agaayuliqsipta suli sivulliuqtipta sivunniġñiġaat kikiaktuutitquplugulu tuqutautquplugulu. 21 Niġiugaġigaluakkaqput ilaaŋunipḷugu tasuqsairuksrauplugu Israel-aaġmiunik. Marrumani uvluni piŋayuġigaat atuumapmanaglaan. 22 Iḷapta aġnat tupakkaatigut pitḷukługuunniiñ. Taapkua utlautiniqsut qauniuraami iḷuviġmun, 23 aglaan paqinġiññiġaat timaa. Utiqamiŋ nipliġñiqsut tautuŋnipḷutiŋ isaġullaŋnik uqautriruaŋnaŋnik Jesus iñuunipḷugu. 24 Iḷavut utlautiniqsut iḷuviġmun paqitlugu taatnatupiaq aġnat uqałhatitun, aglaan qiñiŋitmiñiġaat Jesus.” 25 Tavrali Jesus-ŋum nipliutiniġik, “Qanutun isumaiḷaaqtigivisik! Qanutun sukaisigivisik ukpiqsrił̣iksrapsitñik supayaanik sivuniksriqirit uqautaitñik! 26 Uqaġniġugaut Christ, Anniqsuqti akiqsruutauruaq nagliksaaqtuksraunipḷugu tamatkuniŋa isiġaluaqani kamanautmiñun.” 27 Jesus-ŋum iḷitchuġipkaġniġik uqautigikkauruanik iŋmigun iluqaitñi Agaayyutim uqałhiñi, aullaġniipḷuni makpiġaaŋiñiñ Moses-ŋum suli aglaŋitñiñ iluqatiŋ sivuniksriqirit. 28 Qallikamiŋ nunaaqqiuramun igliġviŋmiknun, Jesus pisuktuiñaġniqsuq qaaŋiiñaġniaqtuatun. 29 Aglaan nutqaqtinniġaak nipliqhutik, “Ittuallagiñ uvaptikni. Taaqsisiaqsigaatigut.” Malikługik nayuġniġik. 30 Jesus aquvinniqsuq niġiqasiġukługik. Tigusikami qaqqumik quyaniġaa Agaayyun. Avguqługu qaqquq qaiññiġaa iliŋiknun. 31 Irratik aŋmaqmata iḷisaġiaqsiḷiġniġaak. Aglaan qiñiġnaiqsiġniqsuq iliŋikniñ. 32 Uqaaqsiñiqsuk iŋmiknun, “Uunaaqsaaġaluaqpiñuk uummatiptikni uqaqatigipmatiguk tumitchaani suli kaŋiqsipkaqługu Agaayyutim uqałha uvaptiknun.” 33 Maksrikhutik utiqtiġniqsuk Jerusalem-mun. Paqinniġaik qulit atautchich maliġuaqtit katimaqatiqaqtuat atlanik. 34 Tamatkua katimaruat niplianiqsut, “Atanġuruaq aŋitqiŋñiqsuq iḷumun! Sagviġñiqsuq Simon-mun.” 35 Malġuk utiqtiqtuak uqautiniġaich atuumaruamik tumitchaani suli qanuq iliŋiknik iḷisaqsrił̣iġmiknik Ataniġmik avguipman qaqqumik. 36 Malġuk uqaqtitlugik taavrumiŋa, tavrakŋatchiaq ataniq Jesus qichaaniktiġniqsuq akunġatni nipliutiplugich, “Tutqiutiqaġitchi!” 37 Tatamitchaŋniqsut atakkii tautukkasuŋniaqhutiŋ aliuqtumik. 38 Aglaan nipliutiniġai, “Suvaata tupaktiqpisi? Suvaata ukpiqsriŋitpisi? 39 Tautuksigich argatka isigatkalu. Uvaŋaupiaqtuŋa. Aksigḷuŋa iḷitchuġiniaqtusi. Atakkii aliuqtuq timiqaŋitchuq sauniqanġitḷuniḷu uvaptun.” 40 Uqaqami taavrumiŋa qiñiqtitkai argaŋmiñik suli isigaŋmiñik. 41 Maliġuaqtit ukpiġilguiññiġaatsuli aglaan quviġusukhutiŋ quviasullapiaqhutiŋlu. Jesus-ŋum apiqsruġniġai, “Uvani niqiksraqaqpisi?” 42 Aatchuġniġaat igaamik iqaluŋmik. 43 Tiguplugu niġiñiġaa sivuġaatni. 44 Tavra nipliutiniġai, “Tamatkua uqautigikkatka ilipsitñunimma nayuutiŋŋaġma ilipsitñi, suapayaaq atuumaniaġnipḷugu aglausimaruatun uvapkun maliġutaksraŋa Moses-ŋum suli aglaaŋitñi sivuniksriqirit suli Psalms-ni.” 45 Tavra aŋmaġniġai isummatiŋich kaŋiqsitquplugich uqałhanik Agaayyutim. 46 Nipliutiniġai, “Taamna aglausimaruaq, Christ, Anniqsuqti akiqsruutauruaq, nagliksaaqtuksrauruq tuquluniḷu aŋitqiksuksraupluni tuquŋaruaniñ piñayuatigun uvlut, 47 suli atqagun tusaayugaaġiksuaq quliaqtuakkaugisiruq isummitqił̣ikun suli natqiutikkaułikun killuqsautiniñ iñuŋnun nanipayaaq, aullaġniiḷugu Jerusalem-miñ. 48 Iḷisimaraugisirusi tamatkunuuna. 49 Tuyuġisigipsi Irrusiḷḷautamik Agaayyutim akiqsruutigikkaŋanik. Utaqqiruksraurusi nunaaqqimi saŋŋim pakmakŋa tikiññiałhanunaglaan ilipsitñun.” 50 Jesus-ŋum annisiniġai nunaaqqimiñ Bethany-m tuŋaanun. Tavrani isakługich argaŋni piḷiutiksriññiġai maliġuaqtini. 51 Jesus agaayyutillaisa aullautikkauniqsuq pakmuŋa. 52 Maliġuaqtit agaayyuviginiġaat utiqhutiŋaasiiñ Jerusalem-mun quviasullapiaġataqhutiŋ. 53 Ataramik agaayyuvikpaŋmiinniqsut [nanġaqługu] quyaplugu Agaayyun.
1 Aullaġniisaqqaaġatałiġmi ittuq Uqałiq, Uqałiq iqataupluni Agaayyutmi, suli Uqałiq Agaayyutaupluni. 2 Ilaa piqatauniqsuq Agaayyutmi aullaġniisaqqaaġatałiġmi. 3 Taavrumuuna Uqałikun Agaayyutim iñiqtaġigai supayaat. Atausriuraqunniiñ iluqaaniñ iñiqtaġikkaŋaniñ iñiqtaunġitchuq ilaa piiḷḷugu. 4 Uqałiq kaŋigigaa iñuułhum. Taavruma iñuułhum iñuich qaggutigai, kaŋiqsił̣iksraŋatnun Agaayyutmik. 5 Taamna qauma qaggutriruaq taaqtuamik, taaqtuam qamilguitchaa. 6 Agaayyun kilgiruaksramik tuyuqaġniqsuq, iñuŋmik atiliŋmik John-mik, 7 taivrumuuna qaumakun iñuŋnik uqautrityaqtitlugu. Aggiġñiqsuq iluqaisa kilgutmik tusraatquplugich ukpiqsritquplugiḷḷu. 8 John ilaa taivrumiŋaunġitchaluaqhuni, aggiġñiqsuq taivrumiŋa qaumamik uqautrityaqhuni. 9 Taimmataimña qauma iḷumun aggił̣iġmiñi nunam iñuiñun kaŋiqsipchaityaqtuaq iñupayaanik nunami. 10 Ilaa itman nunami, nuna iñiqtaupluni Ilaagun, naagasuli nunam iñuiñ iḷitchuġinġiññiġaat. 11 Ilaa iḷamiñun tikitman, iḷaiñ akuqtunġitchaat. 12 Aglaan iḷaŋich ukpiqsripḷutiŋ akuqtuiruat ilaanik, ilaan qitunġaġiliutipkaġai Agaayyutmun. 13 Tamatkua aninġitchut timim qitunġiułhagun naagaqaa iñuum pisułhagun, aglaan anitqiŋñiqsut tuvraġlugu Agaayyutim pisułha. 14 Taamna taggisiqaqtuaq Uqałiġmik iñuguqhuni akunnaptikni iñuuniaqtuq. Uvagut qiñiġikput kamanautaa inuqtuummataitchuaq iłuaqqutrił̣ikun suli iḷumutuułikun. Taamna kamanaun piḷiun Ilaan akuqtuaġigaa aapamiñiñ Iġñituaŋułiġmigun. 15 John-ŋum taamna uqautiginiġaa. Itnautigiplugu, “Taamna uqautigikkaġa itnaqama, ‘Taimña aggiqsuaksraq aqupkun kamanatluktuq uvaŋniñ, takku anigaluaqnaŋa inŋaniksimaaqhuni.’ ” 16 Inuqtuusrimaił̣iġmiñiñ nagliktaġmigun Ilaan piḷiutiqaġaatigut; iluqata ikayuġaatigut ikayutqigaaqhuta iłuaqqutmigun. 17 Agaayyutim qaitchaa maliġutaksraq uumuuna Moses-kun, aglaan iłuaqqun suli iḷumutuułiq Jesus Christ-kun aggiqsuk. 18 Kia-unniiñ Agaayyun qiñinġaqsimaitchaa, kisimi Atautchim, taavruma atriŋuruam Agaayyutmi suli Aapam saniġaaniittuam, iḷitchuġipkautigigaa. 19 Jew-ŋuruat Jerusalem-miñ tuyuqaġniqmata agaayuliqsinik Levi-tkuayaaniglu apiqsruġiaqługu John kisuupmaŋaan, 20 itna kiggutiksraisuŋaqani uqautiniġai nalupqinaiqł̣ugu, “Uvaŋa Christ-ŋunġitchuŋa; Anniqsuqtiksrautaunġitchuŋa.” 21 “Kisuuvitmi? Elijah-ŋuvich?” John-ŋum kiuniġai, “Taavrumiŋaunġitchuŋa.” “Naaga taimña Moses-ŋum uqautigikkaŋa sivuniksriqirauvich?” John-ŋum piñiġai, “Taimñaunġitchuŋa.” 22 Nipliutilgiññiġaat, “Uqautitigutmi kisuutilaaqnik. Uvagut kiggutiqaqtuksraurugut tuyuġiriptiknun. Qanuqsamma nipliutigivich ilipkun?” 23 John kiuniġai, “Uvaŋa taimñauruŋa uqaġimakkaŋa Isaiah-m sivuniksriqirim, itna, Iñuk tuqłuqtuaq iñuiḷaamiñ, Itqanaiyautisiuŋ apqutiksraŋa Atanġum, nalġuġlugu tumiksraŋa.” 24 Taapkua uqqiraqtit tuyuuruat Pharisee-ŋuruaniñ, John apiġilgiññiġaat, “Uvva, Christ-ŋunġiññiġuvich naagaqaa Elijah-ŋunġitchuvich, naagaqaa taimña sivuniksriqiraunġitchuvich, suvaata paptaaġivich?” 26 John kiuniġai, “Uvaŋa paptaaġutiqaqtuŋa imikun. Aglaan akunnapsitñi qichaqtuq iḷitchuġimaisaqsi. 27 Ilaa aqupkun sagviġisiruq. Uvaŋa siŋiiḷguyumiñaitchuŋaunniiñ aluġutiŋnik.” 28 Tamatkua atuummiñiqsut Bethany-mi Perea-mi Jordan taavanitchiaŋani John-ŋum paptaaqtitchiviani. 29 Uvlutqikman John-ŋum Jesus qiñiġniġaa utlautiruaq iŋmiñun, aasrii upyakługu, “Uvvauna Agaayyutim ipnaiyaaŋa piiġityaqtuaq nunam iñuiñ killuutaatnik! 30 Ilaa taimñauruq uqautigikkaġa itnautigiplugu, ‘Iñuk imma aggiġñiaqtuq akiaqtiksraġa. Kamanatluktuaq uvaŋniñ, takku ilaa anigaluaqnaŋa inŋaniksimaaqhuni.’ 31 Uvaŋa nalugaluaqługu kisuugisił̣ha, tikiumaruŋa paptaaġusriqł̣uŋa imiġmik iḷitchuġipkautigisrukługu Israel-aaġmiunun.” 32 Uvva itnaiḷiplugu John-ŋum iḷisimarriġaa, “Uvaŋa qiñiġiga Ipqitchuaq Irrusriq atqaqtuaq pakmakŋa atriqaqhuni tiŋmiaġruuratun aasrii ilaaniitluni. 33 Kaŋiqsianinġitchaluaġiga kisuutilaaŋa, aglaan Agaayyutim tuyuġirima imikun paptaaġityaqłuŋa, uqautigaaŋa itna, ‘Ilvich qiñiġisigiñ Ipqitchuaq Irrusriq atqaqpan aasrii inillaguni iñuŋmun, ilaa taimñaugisiruq paptaaġiruksraq Ipqitchuakun Irrutchikun.’ 34 Aasrii uvaŋa qiñianikkiga taamna atuumaruaq aasrii uqautigitlaplugu Iġñiġiłhagun Agaayyutmun.” 35 Uvlutqikman John taraniilgiññiqsuq malġuŋnik maliġuaqtiŋmiñik piqasriqhuni. 36 Qiñiqamiuŋ Jesus apqusraaqtuaq John-ŋum upyaŋniġaa, “Uvvauna Agaayyutim ipnaiyaaŋa.” 37 Taapkuak maliġuaqtik tusraaplugu taatnaqman, maliutiniġaak Jesus. 38 Jesus-ŋum kiŋiaqami, maliutiniqmakni qiñiqługik apiġiniġik, “Sua pakikpitchu?” Taapkuak kiuniġaak, “Rabbi, nani tukkuqaqpich?” (Taamnaguuq Rabbi mumiutiqaqtuaq iḷisautrimik.) 39 Ilaan kiuniġik, “Uvuŋaġutik qiñiġiatku!” Taapkuak utlauti'amik qiñiġniġaak nani irviqaqtilaaŋa, aasrii uvlivigiplugu. Sisamanun tuqtuqtaq iḷiyuŋnaqsiruami sassaq unnuksraaqman. 40 Taapkuak tusraaplutik John-ŋum uqautaanik maliutriruak Jesus-mik iḷaqataa atiqaġniqsuq Andrew-mik, Simon Peter-m aniqatigiplugu. 41 Andrew-m sivulliuplugu paqilġaaġniġaa aniqatni Simon uqautiplugu, “Uvaguk paqitkikpuk Messiah” (mumiutiqaqtuaq Christ-mik naagaqaa Anniqsuqtimik), 42 aasrii Simon Jesus-muutiplugu. Jesus-ŋum qiñiqługu nipliutiniġaa, “Ilvich-uvva Simon, iġñiŋa John. Taiyuutinikkisirutin Cephas-mik” (mumiutiqaqtuamik Peter-mik Iyaġaŋmiglu). 43 Uvlutqikman Jesus sivunniġñiqsuq Galilee-mugukhuni. Ilaan Philip paqitlugu nipliutiniġaa, “Maliġuaŋŋa!” 44 Philip-guuq Bethsaida-ġmiuŋuniqsuaqtuuq Andrew-mlu Peter-mlu irviakni. 45 Philip-ŋumli nalautlugu Nathanael, uqautiniġaa “Uvagut paqitkikput taimña Moses-ŋum uqautigimakkaŋa maliġutaksrani suli sivuniksriqirit uqautigikkaŋat. Ilaa Jesus-ŋuniqsuq, Nazareth-miu, Joseph-ŋum iġñiŋa.” 46 Nathanael-ŋum piñiġaa, “Qanusriq nakuuruaq aggitḷava Nazareth-miñ?” Philip kiugaa, “Kiataamiḷi qiñiġiaqsaġuŋ!” 47 Jesus-ŋum qiñiqamiuŋ Nathanael utlautiruaq iŋmiñun nipliġñiqsuq, “Uvvauna Israel-aaġmiupiaġataq! Ilaani piitchuq pigiiḷaq.” 48 Nathanael-ŋum apiqsruġniġaa, “Qanuqługu iḷisimaviŋa?” Jesus-ŋum kiugaa, “Philip-mun tuqłuġaluaqtitnak qiñianiŋniġikpiñ ataŋiusrima'avich asrirriraġaqtuami napaaqtumi.” 49 Nathanael-ŋum kiugaa, “Iḷisautrii! Ilvich Agaayyutim Iġñiġiniġaatin! Israel-aaġmiut umialiginiġaatin!” 50 Jesus-ŋum kiugaa, “Ilvich ukpiliqsiqpich qiñiġni'apkiñ sivuani ataani napaaqtum asrirriraġaqtuam? Qiñiġisirutin kamanatluktuanik taavrumakŋa.” 51 Jesus-ŋum nipliutipsaaġniġai, “Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, Ilipsi qiñiġisigiksi qiḷak aŋmaqpan suli Agaayyutim israġulgi mayutmuktuat naagaqaa atqaqtuat Iñuum Iġñiŋanun.”
1 Uvluk piñayuakun katchuutniaqtuak inniqsuk Cana-mi nunaaqqimi Galilee-mi ittuami. Jesus-ŋum aakaŋa itmiñiqsuq. 2 Suli Jesus-lu maliġuaqtiniḷu aiyugaaqtaupmiñiqsut katchuutniaqtuaŋnun. 3 Misruġuutaat nuŋupman, Jesus-ŋum aakaŋan nipliutiniġaa, “Ukua misruġuutaiqsut.” 4 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Tiliuqtaksraġinġitchikma sutquluŋa. Piviksraġasuli tikiumaitchuq.” 5 Jesus-ŋum aakaŋan uqautiniġai savaktit, “Piyumigiksi qanupayaaq tilikpasri.” 6 Taraniguuq itchaksrat qattaliat iyaġaich imiġnun inniqsut, atausriq immaqtutilaaqallaapluni iñuiññaqtun naagaqaa iñuiññaq qulit gallon-tun, Jew-ŋuruat maliġutaksrirrusriaġikkaġmikkun iġġuutiksraqtuġvikaaŋich. 7 Jesus-ŋum uqautiniġai, “Immiqsigik qattat imiġmik.” Tarra immiġñiġaich qaqłukpiuraqługich. 8 Tarakŋaasrii Jesus-ŋum nipliutigai, “Tarakŋa qalusriḷusri, niġiqpaktuat aŋalataat payuksiuŋ!” Taapkua payuŋniġaat. 9 Aŋalataata niġiqpaktuat uukamiuŋ imiq misruġuġuqtitaq naluniġaa nakitñaqtautilaaŋa tamarruma misruqqum, aglaan taapkua savaktit qalusriruat imiġmik iḷisimaniġaat. Taavruma aŋalataata niġiqpaktuat tuqłuġniġaa uiksraun, 10 nipliutiplugu, “Atlat autaaqtitchiraqtut misruġuġiŋñiksramik sivulliuplugu, aasrii aiyugaaktat imianikmata, akiitḷuŋniqsramik piqaqtitkaqsipḷugich. Aglaan ilvich itinniġiñ misruġuġiŋñiqsraq isruanunaglaan.” 11 Sivulliqpiaŋuplugu taamna quviqnaqtuaq savaaq Jesus-ŋum iñiqtaġiniġaa Cana-mi Galilee-miittuami. Ilaan kamanautni qiñiqtinniġaa. Aasrii maliġuaqtaiñ ukpiġiliutipsaagniġaat. 12 Tamarruma aquagun Jesus aakaniḷu nukatchiaŋiḷu suli maliġuaqtiŋi Capernaum-muŋniqsut, taraniasrii itlutiŋ ikituurani uvluni. 13 Jew-ŋuruat niġiqpagvikaaŋat atilik Apqusaakkaułiġmik tikiyasriruq, aasriiñ Jesus Jerusalem-mun aullaġniqsuq. 14 Agaayyuvikpaŋmi pakinniġaa iñuich tunniuqqairuat aŋusalluŋnik ipnaiñiglu tiŋmiaġruuraniglu suli simmiqsuqtit maniŋñik aquppiruat manniqiviŋmikni. 15 Aasriiñ akłunaamik, ipiġaqtuusriqhuni uumaruapayaat aninniġai Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatniñ, manniqiviŋich simmiqsuirit maniŋñik ulġutlugich, simmiqsuutiŋich siamitlugich. 16 Suli tilipḷugich tunisiullaqtuat tiŋmiaġruuranik itnaqhuni, “Tamatkua uvakŋa anitchigik! Aapaa tupqa tunisiuqqaiviguqnagu!” 17 Maliġuaqtaiñ itqaġniġaat uqałiq aglausimaruaq itna, “Agaayyuun! Siqñigillapiałiġma tupiġikkapnik iluqnauqsimaaqtitkaaŋa.” 18 Jew-ŋuruat nipliutitqiŋñiġaat apiqsruutmik, “Sumik quviqnaqtuamik iñiqtaqaġutin qiñiqtinnayaqpiuŋ uvaptiknun nalaułhiñ taatnasriġaqavich?” 19 Jesus-ŋum kiugai, “Unauvva agaayyuvikpak piiyaġupsiuŋ, piñasruni uvluni nappatqikkisigiga.” 20 Jew-ŋuruat apiqsruġniġaat, “Piñasruni uvluni nappatqikkisiviuŋ? Malġukipiaq itchaksrani ukiuni nappaġniakkauruq agaayyuvikpak una!” 21 Aglaan Jesus uqautigikkaŋa agaayyuvikpak atriŋuniqsuq ilaan timaanun. 22 Taamani tuqułiġmiñ aŋitqikman, maliġuaqtaiñ itqaġniġaat taatna uqałha, arguaqqutaitḷugich aglausimaruat uqałhich, suli Jesus uqautigikkaŋi. 23 Jesus Jerusalem-mi ititlugu niġiqpagvikaami taggisiqaqtuami Apqusraaqtitaułiġmik iñugiaktuat ukpiġiniġaat qiñiqamisigik quviqnaqtuat savaaŋi. 24 Aglaan Jesus-ŋum iḷumutuuginġiññiġai, atakkii ilaan iñuich iḷisimmaaġikł̣ugich. 25 Iñuktigun kaŋiqsipkaġniaġnaqhuni inġiññiqsuq, ilaan kaŋiqsimmaaġikł̣ugich iñuich isrummatiŋich.
1 Uvvaasrii inniqsuq iñuk atiqaqtuaq Nicodemus-mik, Jew-ŋuruat sivulliuqtaiñ iḷaŋat, piqataupluni taapkunani Pharisee-ŋuruani. 2 Unnuat iḷaŋatni utlautiniqsuq Jesus-mun nipliqhuni, “Iḷisautrii! Iḷitchuġigikput ilvich iḷisautriksrauplutin tuyuułhiñ Agaayyutmiñ. Kia-unniiñ piyumiñaitchai quviqnaqtuat savaat kisianik Agaayyutim piqasriumalugu.” 3 Jesus-ŋum kiugaa, “Iḷumutuuruamik uqautigikpiñ, iñuum anitqiñġisuaġuni, Agaayyutim aŋaayuqautaa qiñitlasriyumiñaitchaa.” 4 Nicodemus-ŋum apiqsrulgiññiġaa, “Qanuġuni iñuguaniktuaq anitqikkisiva? Nalupqinaitchuq, aakami iḷuanun isitqiaqsiyumiñaitchuq, anił̣ł̣i tugliḷgitḷasriḷugu.” 5 Jesus-ŋum kiugaa, “Iḷumutuullapiaqtuamik nipliutigikpiñ, Iñuk anitqiñġisuaġuni imikun suli Ipqitchuakun Irrutchikun isitlasriyumiñaitchuq Agaayyutim aŋaayuqautaanun. 6 Tamatkua aniruat iñuŋniñ iñugruiñaurut. Tamatkualiasrii kisiisa Ipqitchuam Irrutchim anitqiksitaŋi iñuugisirut Ipqitchuakun Irrutchikun. 7 Quviġusruutiginagu nipliutiga, ‘Anitqiksuksraupiaqtusri’. 8 Anuġi igliġaqtuq napmupayaaġukami, ilipsiasriiñ tusraaplugu anuġim siiġruŋniŋa, aglaan iḷisimatlaitchiksi nakiñ aggił̣ha unniiñ napmułha. Taatnatun kiñapayaaq ittuq animaaqtuaq Ipqitchuakun Irrutchikun.” 9 Nicodemus-ŋum apiqsruġniġaa, “Qanuġuni taatniitlagisiva?” 10 Jesus-ŋum kiugaa, “Ilvich iḷisautraugaluaqhutin Israel-mi taamna naluniqpiuŋ? 11 Iḷumutuullapiaqtuamik nipliutigikpiñ, Uvagut uqaġaqtugut iḷisimakkaptiknik suli iḷisautriraqtugut qiñikkaptiknik. Aglaan nallipsi uqałiqput akuqtuġummataitchaa. 12 Ilipsi ukpiġinġitchipsitña uqautikapsi nunakŋaqtatigun; qanuġusri ukpiġitlasrigisivisitña uqautigupsi pakmakŋaqtatigun? 13 Kiñaunniiñ pakmuŋa mayuqsimaitchuq, aglaan Iñuum Iġñiŋa atqaqtuaq tatpakmakŋa. 14 Moses kivikmatun nimiġiaŋŋuaq nappaqutamun suviksraiḷaami, taatnatun Iñuum Iġñiŋa kiviktaksraugisiruq. 15 Kisupayaaq ukpiqsripḷuni turviñiktuaq ilaanik isruitchuamik iñuugisiruq. 16 “Agaayyutim nunam iñui piqpagivagitḷugich, Iġñitualuni aatchuutiginiġaa. Kisupayaaq ukpiqsrił̣ikun turviñiktuaq ilaanik tuquyumiñaitchuq, aglaan isruitchuamik iñuugisiruq. 17 Atakkii Agaayyutim Iġñiñi tuyuġinġitchaa atanniqsuqtautquplugu nunam iñuiñun aglaan anniqsuqtautquplugu iluqaitñun. 18 Kisupayaaq ukpiqsripḷuni tunŋaviñiktuaq Iġñiŋanik, atanniusriaksraitchuq. Aglaan ukpiqsriñġitchuaq atanniqsimaaŋaniktuq, takku ukpiqsrił̣ikun tunŋaviñiksimaitḷuni Agaayyutim Iġñituaġikkaŋanik. 19 Taatnaiḷipḷugu taamna atanniusriaksraq ittuq, qauma nunam iñuiñun tikitman. Aglaan iñuich piqpagitlukkaat taaqtuaq taavrumakŋa qaumamiñ, takku iliŋich irrusriñiksimaaqhutiŋ pigiitchuamik. 20 Kisupayaam irrusriñiksimaaqtuam pigiitchuakun qauma uumigigaa, suli utlautisrutlaitchuq qaumamun, takku ilaan irrusriġiliutikkani pigiitchuaq sagviqunġitḷugu. 21 Aglaan kisupayaaq irrusriñikkami iḷumutuuruamik qaumamun utlautiraqtuq, taavrumuŋa qaumamun sagviumatquplugu irrusriġiliutikkani tupiksrił̣ikun Agaayyutmik.” 22 Taavruma aquagun Jesus-lu maliġuaqtiniḷu aullaġniqsut nunaŋanun Judea-m. Tarani ittuallaŋniqsuq iliŋitñi suli paptaaġipluni. 23 John-tuuq paptaaġiniqsuq Aenon-mi uŋasriñġitchuamiñ Salem-miñ, takku imġukkaqhuni tamanna. Iñuich utlaaġaqługu ilaan paptaaqtaġniġai. 24 John taamna isiqsimaitchuqsuli isiqsiviŋmun. 25 John-ŋum maliġuaqtaiñ iḷaŋich uqaksraqtuaqsiñiqsut Jew-ŋuruatlu taavrumuuna ipqiqsakkaułikun. 26 Aasriiñ John-mun utlautiplutiŋ uqautiplugu, “Iḷisautrii! Aŋun itqagiviuŋ Jordan-ŋum igḷuani piqatigikkan, ilvich uqautigikkan? Ilaa paptaaġiaqsiruq, aasrii iñuum iluqani utlakkaa!” 27 John-ŋum kiuniġai, “Kiñaunniiñ sumik piqaġumiñaitchuq, Agaayyutmun qaitchiñġunnani. 28 Ilipsi iḷisimarigigipsi nipliqsimałłapkun ‘Uvaŋa Christ-ŋunġitchuŋa, aglaan ilaan sivuani tuyuumaruŋa,’ itqanaiyautityaqtitlugu. 29 Nukatpiaq katchuutniaqtuaq niviaqsiam uiksrautigigaa. Nukatpiam iḷauraaŋa qichaqatauraqtuq naalaġnipḷugu, quviagiplugu tusraałha nukatpiam katchuutniaqtuam nipaa. Taatnatun quviasrułiġa naammatigiruq. 30 Ilaa piġuqtuksrauruq kamanaqsitḷuguni, uvaŋaasrii nuimaiġḷuŋa. 31 “Ilaa aggiqsuaq pakmakŋa iluqaitñiñ kamanatluktuq. Nunakŋaqtaġli iñułhiñaupluni nunamiittuaŋuruq, nunakŋaqtanik nipiqaqhuni. Ilaa aggiqsuaq qiḷaŋmiñ kamanatluktuq iluqaitñiñ. 32 Aasrii uqautigigaa qiñikkani tusraakkaniḷu, aglaan kisupayaat uqałha akuqtunġitchaat. 33 Kia akuqtuiruam uqałhanik nalupqiginġiġaa Agaayyutim iḷumutuułha. 34 Taavruma Agaayyutim tuyuġikkaŋan Agaayyutim uqałhi uqaġigai, takku Agaayyutim qaitchipḷugu inuŋaiqł̣ugu Ipqitchuamik Irrutchiġmiñik. 35 Aapam Iġñiñi piqpagiplugu aasrii supayaat aatchuutigigai ilaanun. 36 Ilaa ukpiqsriruaq Iġñiġmik isruitchuamik iñuułiqaqtuq, aasrii tupiksriñġitchuaq Iġñiġmik iñuułiqaġumiñaitchuq. Aglaan Agaayyutim qinnautaa nayuutigisiruq ilaani qaŋavak taimuŋa.”
1 Pharisee-ŋuruat tusraaniqsut Jesus iñunnatluaqsiñipḷugu paptaaġitlukhuniḷu John-miñ 2 (Jesus ilaa paptaaġinġitchaluaqtitlugu, aglaan maliġuaqtai). 3 Jesus-ŋum tusraa'amiuŋ uqaġikkaŋat, Judea-miñ aullaġniqsuq Galilee-mun utiqhuni. 4 Utiłiġmiñi taavrumani Samaria-kuaqtuksrauniqsuq. 5 Tikiññiqsuq Samaria-m nunaaqqiŋanun atiqaqtuamun Sychar uŋasriñġiññiqsuamun nunaŋaniñ Jacob-ŋum qaisaŋaniñ iġñiġmiñun Joseph-mun. 6 Jacob-ŋum nivviaŋa taraniinniqsuaq. Aasrii Jesus igluałiġmikniñ iñiqtuqhuni, nivviam saniġaanun aquvinniqsuq, uvluq qitiqquqman. 7 Samaria-ġmiu aġnaq aggiġñiqsuq imiqtaġiaqhuni. Aasrii Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Imiksriŋŋa!” 8 Immali maliġuaqtai nunaaqqimuŋniqsut niqiksramiknik tauqsiġiaqhutiŋ. 9 Aġnam Samaria-ġmium nipliutiniġaa, “Ilvich Jew-ŋurutin aasrii Samaria-ġmiuŋupluŋa. Qanuqhutin iŋiqpiña imiġukhutin?” (Uvvatakku Jew-ŋuruat piqatiqatlaitchut Samaria-ġmiunik.) 10 Jesus-ŋum kiugaa, “Iḷisimagupku Agaayyutim aatchuutiksraŋa suli kisuułha iŋiqtigikkaqpich imiksritqupluni iŋiġayaġiñ, aasrii Ilaan qaitchiḷutin iñuunaqtuamik imiġmik.” 11 Aġnam nipliutigaa, “Ilvich qattaitmiutin, aasrii nivviaq itipmiuq. Nakiñmi imiq iñuunaqtuaq piñayaqpiuŋ? 12 Jacob-ŋum sivulliapta uumiŋa nivviamik piqaqtitaŋatigut, qitunġaiñḷu suli pamiqsaaŋisa imiġvigimakkaŋatnik. Ilvich Jacob-miñ kamanatluktuaŋunasrugivich?” 13 Jesus-ŋum kiugaa, “Kiñapayaaq imiqtuaq imiġmiñ uumakŋa imiġulitqikkisiruq. 14 Aglaan kiñapayaaq imiġmiñ aatchuutiksramniñ imiġumi imiġulitqiŋñianġitchuq, takku imiq aatchuutiksraġa itkisiruq ilaani suvliktuatun nivviatun imiġmik iñuunaqtuamik, piqaqtillugu ittuksramik isruiḷaamun iñuułiġmun.” 15 Aġnam nipliutigaa, “Taavrumiŋa imiġmik qaitchiŋŋa, imiġulitqiñġitchumuuŋali unniiñ uvuŋa imiqtatqiñġitchumuuŋa.” 16 Tarra Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Aullaġutin uqautityaġuŋ iḷaqatin pakma nayuqtigikkan, aasriiñ uvuŋatqigutik.” 17 Aġnam kiuniġaa, “Iḷaqataitchuŋa.” Jesus-ŋum kiugaa, “Ilvich nalauttutin nipliqavich iḷaqataiññipḷutin. 18 Ilvich iḷaqatniktuqsimaruami tallimani, aasrii nayuqtigikkan pakma nalaullugu iḷaqatiginġitchiñ katchuusrimaitchiñ. Taatnaqavich nalauttutin.” 19 Aġnam nipliutigaa, “Taatnaiḷipḷugu iḷisimmatiqaġniqavich kaŋiqsigiga sivuniksriqiraułhiñ. 20 Samaria-ġmiut sivulliavut agaayumaaġuurut uumani iñġimi aasriiḷi ilipsi Jew-ŋuruani uqaġaqtusri iñuich agaayumaaqtuksraunipḷugich Jerusalem-mi.” 21 Jesus-ŋum nipliutiniġaa “Aġnaaq, ukpiġiŋŋa, Piviksraq tikitkisiruq iñuich agaayyuvigitlaiġniaqmatruŋ Aapa uumaniunniiñ iñġimi naagaunniiñ Jerusalem-mi. 22 Samaria-ġmiusri iḷisimanġipiaġiksi kisumun agaayumaałiqsi; uvagut aglaan Jew-ŋuruani iḷisimagikput kisumun agaayumaałiqput, takku iñuich anniqsuqtiksraŋat Jew-ŋuruaniñ kaŋiqaqtuq. 23 Aglaan piviksraq tikisaaqtuq, pakmaunniiñ tikiumaaniktuq, iḷumun putqataġviqaqtuat agaayyumaaġviginiaqmatruŋ Aapa Ipqitchuakun Irrutchikunlu iḷumutuułikunlu. Takku Aapauruaq piqaġuktuq iñuich agaayyumaaġviginiaqtuanik iŋmiñun taatnaiḷiḷugu. 24 Agaayyun Irrusriuruq. Tamatkua putqataġviqaqtuat ilaanik agaayumaaqtuksraupiaqtut Ipqitchuakun Irrutchikunlu iḷumutuułikunlu.” 25 Aġnam nipliutiniġaa, “Uvaŋa kaŋiqsimagiga Messiah taiyuutilik Christ-mik aggiqsaġumaruaq. Ilaan aggiġumi uqautisraġumakkaŋatigut supayaamik.” 26 Jesus-ŋum nipliutigaa, “Uvaŋa uqaqatin Ilaaŋuruŋa.” 27 Taatnaanigmiuglu tarani Jesus-ŋum maliġuaqtai utiġniqsut. Atqunaq quviġutchaŋniqsut Jesus aġnamik uqaqatiqaġniqman. Aglaanguuq nalliata nipliutinġiññiġaa aġnaq, “Sumik pisukpich?” naagaqaa apiqsrunġiññiġaat Jesus, “Suvaata aġnamik uqaqatiqaqpich?” 28 Tarakŋa aġnam imiqtautni unitḷugu, nunaaqqimun utiġniqsuq, uqaaqsipḷuniasriiñ iñuŋnun, 29 “Maligluŋa qiñiġiaqsiuŋ iñuk uqautriga suraġałipayaamnik. Ilaa Christ-ŋunġitchaluaqpa?” 30 Tamatkua uniññiġaat nunaaqqiq utlautiplutiŋ Jesus-mun. 31 Taatnałhatniguuq, maliġuaqtaiñ Jesus uqapsaaġniġaat, “Iḷisautrii, niġġiiñ!” 32 Ilaan kiuniġai, “Niqautiqaqtuŋa iḷisimanġisapsitñik.” 33 Taatnaqman maliġuaqtai avatmun apiqsruqtautiaqsiñiqsut, “Iñuum una payunġitchaluaġniqpauŋ niqiksramik?” 34 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Niqautiqaqtuŋa tupiksriḷiġmik tuyuġirima pitqutaanik suli itqanaił̣iksraŋanik savaam qaisaŋan iñiqtaġitquplugu.” 35 “Uqaġaqtusri, itnaiḷiplugu nautchiiviksigun, ‘Sisamani tatqiñi ittaqtuq katitchiviksraq.’ Uvaŋali nipliutigipsi, qiñiqtuallautaqsigik nauruat pakma piŋŋuqtuat katitaułhiñaaġuqhutiŋ. 36 Iñuk kipripḷuni katitchiruaq akiññagaqtuq katitchił̣iġmiñi nauruanik isruitchuamun iñuułiġmun, atunim aasrii nautchiiruaġlu kipriruaġlu quviasruqatigiikkisipḷutik. 37 Uqautauruaq iḷumutuuruq itna, ‘Iñuk nautchiiraqtuq atlam aasrii kipiplugu, katitlugu mukkaaksraq.’ 38 Uvaŋa tuyuġipsi kipriḷusri katitchitquplusri nautchiiviŋmi savaaqaġvigimaisapsitñi atlat savaaŋatni aasrii piññagusri taipchua savaaŋatniñ.” 39 Samaria-ġmiut iñugiaktuat nunaaqqimikni ukpiqsriñiqsut Jesus-mik aġnam itnałhagun, “Ilaan uqautigaaŋa supayaamik atuqsimakkamnik.” 40 Taatnaqługu Samaria-ġmiut tikitñamitruŋ, ittuallaquaqsiñiġaat iŋmikni. Jesus-ŋumaasriiñ malġuŋni uvluŋni nayuġniġai. 41 Iñugiaksiḷaaġniqsut ukpiqsriruat ilaan uqauttutaigun. 42 Aasrii aġnaq uqautiniġaat, “Ukpiqsriḷiqsugut ilvich nipiłhiñaġinġisapkun aglaan uvaptiknik tusraaplugu, iḷitchuġigikput iḷumutun anniqsuqtiksraułha nunam iñuiñik.” 43 Kiñuagun malġuk uvluk Jesus aullaġniqsuq Galilee-mun. 44 Ilaan iḷisimagaluaqługu, “Sivuniksriqiri kamakkusriaqatlaitchuq iŋmi nunamiñi,” aullaġviginiġaa. 45 Galilee-mun tikitman iñuich paġlaniġaat, qiñianikługu supayaaq savaaġikkaŋa niġiqpagvikaami taggisiqaqtuami Apqusaakkaułiġmik, takku iliŋittuuq utlautiniqsut niġiqpagvikaamun Jerusalem-mi. 46 Taatnaqhuni Jesus utitqiŋñiqsuq Cana-mun Galilee-mi ittuamun, sivuani imiġmik misruġuġuqtitchiviŋmiñun. Aasrii Capernaum-mi inniqsuq aŋalatchiri iġñiqaġniqsuaq atniġñaqtuamik. 47 Tusraa'amiuŋ Jesus tikitḷugu Galilee-mun Judea-miñ, utlakługu apiqsruġniġaa Capernaum-muglugu iłuaqsipkaġayaitmaŋaan iġñi tuqułhiñaaġuqtuaq. 48 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Nalliqsiunniiñ tarra ukpiqsriyumiñaipiaqtuq, qiñiġaluaqani kamanaqtuaniglu savaanik quviqnaqtuaniglu.” 49 Aŋalatchirim kiulgiññiġaa, “Maliŋŋa, qitunġauraġa tuqugaluaqtitnagu!” 50 Jesus nipliutigaa, “Aullaġiñ, iġñiġiñ iñuugisiruq!” Taavruma iñuum Jesus-ŋum nipliutaa ukpiġiplugu aullaġniqsuq. 51 Aŋiḷaatmuktitlugu savaktaiñ paaġniġaat tusraapkaġiaqługu “Iġñiġiñ iñuugaqsiruq.” 52 Apiqsruġniġai qaŋaaglaan iġñi iłuaqsitmuaqsipmaŋaan. Taapkua kiuniġaat, “Ikpaksraq uvluqpaguġniġmiñiñ atautchimun iḷiyuŋnaqsipman uunaqłuutaiqsuq.” 53 Aapauruam iḷitchuġiniġaa atuummił̣ha taivrumani sassaġniġmi Jesus-ŋum nipliutikmani, “Iġñiġiñ iñuugisiruq,” Taatnaqhuni ukpiliġñiqsuq, suli iluqaġmiŋ tupiqatipayaaŋiḷu. 54 Taavruma tugliḷiġniġaa quviqnaqtuaq savaaŋa Jesus-ŋum Galilee-mukman Judea-miñ.
1 Aquagun tamarruma Jew-ŋuruat niġiqpagvikaaŋat ilgiññiqsuq. Aasrii Jesus-tuuq utlautipluni Jerusalem-mun. 2 Taamani Jerusalem-mi Ipnaich Paaŋatni narvauraqaġniqsuq tallimanik quliġutilik. Hebrew-tguuq uqaŋatigun taiyuutiqaġniqsuq Bethzatha-mik. 3 Iñugiallapiaqhutiŋ iñuich atniġñaqtuat nalaniqsut tamatkunani quliġutit atiŋitñi qiñitlaitchuat, pisrutlaitchuat, suli auliyatlaiḷat taqqipḷutiŋ imġum iḷiqsraqtiłiksraŋanik. 4 Uvvaguuqtakku qakugulitchiaqługu Agaayyutim israġulgan imiq iḷiqsraqtitaġniqmagu aasrii sivulliq atniġñaqtuaniñ kiñiḷġaaqtuaq aŋalataupkaqqaaqługu imiq mamitauraġniqsuq qanusripayaamik atniġñautiqaġaluaŋŋaġmi. 5 Iñugguuq atniġñaqtuaq iñuiññaq akimiaq piñasruni ukiuni tarani itmiñiqsuq. 6 Jesus-ŋum qiñiġniġaa nalaruaq suli kaŋiqsipḷugu ilaan atniġñałha takiruami, aasrii nipliutiniġaa, “Iłuaqsisukkaluaqpich?” 7 Atniġñaqtuam kiuniġaa, “Uvaŋa kiñisaitchaqtuŋa imiq iḷiqsraqtitaupman. Takanuŋaġniaqtitluŋa atlam sivulliugaġigaaŋa.” 8 Jesus-ŋum nipliutigaa, “Makillutin, ikivġatin tigulugich pisrugiñ.” 9 Taimmaiñaq taamna mamitauniqsuq; ikivġani tiguplugich, pisruŋniqsuq. Uvluq tamanna taavruma atuummivia Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviginiġaat. 10 Taatnaqługu Jew-ŋuruat nipliatiaqsiñiġaat iñuk iłuaqsikkauruaq, “Ugluvak minġuiqsiaġviuruq. Atuqtaksraptiknun akitñautiniqsutin ikivġapnik akiyaqavich.” 11 Ilaan kiuniġai, “Taivruma iłuaqsipkaqtima uqautigaaŋa, ‘Ikivġatin tigulugich pisrugiñ.”’ 12 Taapkua apiqsruġniġaat, “Kia taatnaquvatin?” 13 Aglaan taavruma iłuaqsikkauruam iḷitchuġinġiññiġaa kisuutilaaŋa, atakkii Jesus tamaakŋa piiġñiqsuq iñugiakpagitḷuni tamanna. 14 Aquagun taavruma Jesus-ŋum paqinniġaa Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatni aasriiñ nipliutiplugu, “Ataŋii. Pakma iłuaqsirutin. Killuqsatqiŋñiaqnak. Takku killuqsaġuvich pigiitḷuktuaq tikitpiaqtuq ilipnun.” 15 Taavruma iñuum aullaqami Jew-ŋuruat uqautiaqsiñiġai Jesus-ŋunipḷugu iłuaqsipkaqtini. 16 Taavrumiŋa piqusriqhutiŋ Jew-ŋuruat piyuagaqsiñiġaat Jesus, ilaa iłuaqsiiñipḷugu minġuiqsiaġvium uvluani. 17 Jesus kiuniġai, “Aapaga savaktuq ataramik iñiqługu, suli uvaŋaptuuq savaktuksraupmiuŋa.” 18 Taavruma nipliutim Jew-ŋuruat sivunniqsillapiaġniġai tuqutchukługu, taavrumuunałhiñaunġitchuaq minġuiqsiaġvium atuqtaqsraigun aglaan niplił̣hagunlu Agaayyutmik aapaqaġnipḷuni suli atriḷiutipluni iŋmiñik Agaayyutmun. 19 Jesus kiugai, “Uqautigipsi iḷumutuuruamik itna, Iġñiq iñiqtaqatlaitchuq iŋmigułhiñaq. Ilaa savaaqaġaqtuq taavrumiŋa qiñikkaġmiñik Aapani savaaqaqman. Supayaamik Aapauruaq iñiqtaqaqman, Iġñiŋantuuq savaaġiraġigaa. 20 Aapam Iġñi urriqsuutiraġigaa iluqaanik savaaġitlakkaġmiñik, atakkii piqpagiplugu. Ilaan iḷisautigisipḷugu kamanatluktuanikunniiñ tamatkunakŋa iñiqtaġikkaŋiñiñ, ilipsi quviġusrullapiatlasriḷusri. 21 Atripḷugu Aapaa aŋipchairaġiłha tuquruanik iñugutqił̣iġmun, taatnatullapiaq Iġñiŋa qaitchitḷaruq iñuułiġmik tamatkunuŋa pisukkaġmiñun. 22 Aapaŋa iŋmiñik atanniqsunġiqhuni, aglaan Iġñi qaitchianiŋniġaa atanniił̣iġmik. 23 Taatnaqhuni iluqani kamakkun itkisiruq Iġñiŋanun atriḷugu iñuich kamaqsrił̣hat Aapaŋanik. Kiñapayaaq kamakkutaitchumi Iġñiŋanun kamakkutaitmiuq Aapaŋanun tuyuġiraanun. 24 Iḷumutuullapiaqtuamik uqautigipsi, Kiñapayaaq tusraaruaq uqautimnik suli ukpiqsriruaq tuyuġirimnik piññaktaqtuq isruitchuamik iñuułiġmik. Taamna atanniqsiuyumiñaitchuq, aglaan pituġaaniktuq tuquŋałiġmiñ iñuułiġmun. 25 Uqautigipsi iḷumutuullapiaqtuamik, Piviksraq tikiññiaqtuq, ami tikiumaaniktuq tuquŋaruat tusraałiksraŋat nipaanik Iġñiŋan Agaayyutim, aasrii tamatkua tusraaruat iñuuniaqtut. 26 Atripḷugu Aapauruaq Ilaa kaŋiuruaq iñuułiġmi, taatnatun Aapauruam inillakkaa Iġñiġikkani kaŋiutlasripḷugu iñuułiġmi. 27 Suli qaitchaa Iġñi nalaullugu aŋalatchił̣iksramik atanniqsuił̣iġmik, atakkii Ilaa Iñuum Iġñiġiplugu. 28 Taamna quviġusruutiginagu, piviksraq tikiññiaqtuq tuquruat iluqatiŋ iḷuviġni tusraagisił̣hat nipaanik. 29 Aasrii iliŋich aŋitqigḷutiŋ iḷuviġniñ, tamatkua savaaġiksuat aŋiḷutiŋ iñuułiġmun suli tamatkua savaaġiitchuat aŋiḷutiŋ sivuuġanaqtuamun atanniqsiuviksraġmiknun. 30 “Sumik savaaqaġumiñaitchuŋa uvapkuiñaq. Uqausriusriaġa tuvraqługu Agaayyutmiñ atanniiraqtuŋa. Taatnaqhutiŋ atanniutitka nalaunŋarut, takku pisułłapkun itinġitḷugu, aglaan tuyuġirima pisułhagun. 31 Uvapkuiñaq uqaqsaġniaġuma, iñuich ukpiġiyumiñaitchaat iḷumutuuniḷugu. 32 Aglaan ittuq uqautigiriga, uqaqtuaq iḷumutun uvapkun. 33 Ilipsi tuyuqaqapsi iñuŋnik kaŋiqsiuqtuksranik John-mun Paptaaqtitchirimun, ilaan uqautigaasri taavrumuuna iḷumutuuruamik. 34 Iñuŋmik iḷisimariqaġnanġitchaluaqłuŋa, aglaan taamna nipliutigigiga ilipsi anniqsuquplusri. 35 John atriqaqtuaq nannimik ikimaruamik qaummaġiksipḷugu, ilipsipsuuq sivikitchuami taimani quviagigiksi qaumagikkaŋa. 36 Aglaansuli uvapkun piqaqtuŋa iḷisimarimik kamanatluktuamik John-ŋum iḷisimaraułhaniñunniiñ, makua savaat iñiqtaġikkaġma, Aapaa qaisaŋiñ savaaġitquplugich itqanaiġḷugich tamatkua nalupqinaiqsruġaat Aapamun tuyuġiłiġa. 37 Aapauruaqtuuq tuyuqaqtuaq uvaŋnik uqaqtuq tamarrumuuna, ilipsi tusraanġaqsimaitchaluaġiksi nipaa unniiñ kigiñaŋa qiñiġlugu. 38 Ilipsi uqauttutai piginġitḷugich unniiñ ukpiġinġitḷugu taamna tuyuġikkaŋa. 39 Iḷisaaġigisi uqałhich aglausimaruat iñuułiġmik isruitchuamik paqitchiñasugiplusri. Tamarra tamatkua uqautiqaqtuat uvapkun, 40 aglaan piyummataitchusri uvaŋnun utlautisrugusri aasrii piññagusri iñuułiġmik uvapkun. 41 “Nanġaqsiułiksraq iñuŋniñ qiñiġniaġaginġitchiga. 42 Aglaan iḷisimagiksi, suutnaġinġitchiksi piqpaksrił̣iq suvaluk Agaayyutim piqpaktaŋa. 43 Aggiqsuŋa Aapaa aŋalatchisaagun aasii akuqtunġitchipsitña. Naagasuli iñuk kiña aggiqpan iŋmi saŋŋimigun, ilipsi akuqtuġniaġiksi. 44 Ilipsi nanġautisruuruani avatmun aasriiñ suliqutiginġitchiksi nanġausriaksraqsi Agaayyutmiñ kisianiñ. Qanuġusrimi ukpiqsriñiaqpisi? 45 Isrummatiginagu uvaŋnun patchisiqutigisiñiḷusri Aapaanun. Moses-ŋum patchitri sagviummigaa, taimña-ami Moses ilipsi tunŋavigikkaqsi. 46 Iḷumun ukpiġiniġupsiuŋ Moses, tunŋaviginayaqmigipsitña ukpiġiluŋa takku ilaan aglaktigun uqautigigaaŋa. 47 Aglaan aglaaġikkaŋi ukpiġinġitñapsigik, qanuġusri ukpiqsrigisivisi uvaŋa uqałimnik?”
1 Taavruma aquagun Jesus ikaaŋaruq taagatchiaŋanun narvaŋan Galilee-m. Taamna narvaq taggisiqaqmiuq Tiberias-mik. 2 Iñugiallapiaqtuat malilgiññiġaat, atakkii iliŋisa qiñiqługich quviqnaqtuat savaaŋi iłuaqsiraġaił̣ikun atniġñaqtuanik. 3 Jesus qimiġaamun mayuqhuni, aquvinniqsuq maliġuaqtiniḷu. 4 Jew-ŋuruat niġiqpagvikaaŋat taggisiqaqtuaq Apqusraaqtitaułiġmik tarani qalliñiqsuq. 5 Jesus qiñiqługich iñugiallapiaqtuat iñuich utlautiruat iŋmiñun nipliutiniġaa Philip, “Nakiñ tauqsiġayaqpisa niġisuiġutiksraŋatnik ukua iñuich?” 6 Taavrumiŋaguuq nipliutiniġaa Philip uuktuaqługu, Jesus-ŋum iḷisimaanikkaluaqługu sułiksrani. 7 Philip-ŋum kiuniġaa, “Malġuk kavluutik akiaknik naamayumiñaitchut qaqqiaqsisigisaġuptigik iñullaa mikiruuramikunniiñ niġiyumiñaqsiḷugu.” 8 Maliġuaqtit iḷaŋata, Andrew, Simon Peter-m aniqataa, nipliqsuq, 9 “Uvvauvani nukatpiaġruk piqaġniqsuq tallimanik qaqquuranik barley-nik suli qaluuraaŋnik. Aglaan suugisivat taapkua itna iñugiaktigiruami iñuŋmi?” 10 Jesus nipliutigai, “Iñuich aquvititchigik.” Ivigaaŋupluniguuq tamanna. Iñuk iluqani aquvinniqsuq. Aŋutiłhiñat 5,000-siyuŋnaq. 11 Jesus-ŋum qaqqiaq tigu'amiuŋ, Agaayyun quyaniġaa agaayupluni, autaaġutaupluniasrii iñuŋnun aquppiruanun. Taatnatunsuli iñiqtaqaġniqsuq qalukkun. Aasrii iluqatiŋ niġiñiqsut pisuiġataqhutiŋ. 12 Niġisuiḷḷakmata, Jesus nipliutigai maliġuaqtini, “Iḷakupayaat katitchigik aasrii iksisruŋaqasri.” 13 Katitchi'amiŋ, immiġñiġaich qulit malġuŋnik aguupmaich iḷakuatnik tallimaniñ barley-niñ qaqquuraniñ iñuich niġġivigikkaŋatñiñ. 14 Iñuich qiñiqamitruŋ quviqnaqtuaq savaaq Jesus-ŋum iñiqtaŋa nipliġñiqsut, “Iḷumutun una ilaaŋuniqsuq. Tarra sivuniksriqirauniqsuq aggiqsuksrautauruaq nunam iñuiñun.” 15 Jesus-ŋum kaŋiqsiñiġaa iñuŋnun umialiguqtinniałiksrani nunuriḷuni. Taatnaqhuni unitḷugich aullaumiugallaŋniqsuq qimiġaanun kisimi. 16 Unnuksraaqman maliġuaqtai narvamun utlautiniqsut. 17 Umiamun iki'amiŋ utiaqsiñiqsut Capernaum-mun ikaaqługu narvaq. Unnuaġuqman Jesus-ŋum utlanġiññiġaisuli. 18 Anuġiġuutiqpauraġniġai qaiḷġuutipḷugich. 19 Maliġuaqtit iputlutiŋ piñasrunik naagaqaa sisamanik mile-lanik iglianigmiullu, qiñiaqsiñiġaat Jesus pisruktuaq imiġmi qalliruaq umiamun. Aasrii iliŋich iqsitchallapiaġniqsut. 20 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Iqsiñasri! Uvaŋauruŋa.” 21 Taapkua ikiyumaliqsipiaġniġaat, aasrii ikipman taimmaiñaq umiam tikiñŋaniktiġniġaa sivuniġikkani. 22 Uvlutqikman iñuich iñugiaktuat aullanġitchuat tamaaniaŋaniñ narvam, iḷitchuġinigaat atausrisualuk umiaq taraniitilaaŋanik. Jesus aullaqataunġił̣ha maliġuaqtimigun suli itqaginiġaat kisimiŋ maliġuaqtaiñ aullałhat. 23 Atlat umiat Tiberias-miñ tulaagaqsiñiqsut qaniŋanun niġiqpagviata Atanġuruaq agaayutrianikman. 24 Iñugiaktuat kaŋiqsima'amitruŋ Jesus taraniinġił̣ha unniiñ maliġuaqtai, umianun ikiplutiŋ Capernaum-mun aullaġniqsut pakakługu. 25 Narvam igḷuani iñuich Jesus paqitnamitruŋ, nipliutiniġaat, “Iḷisautrii! Qaŋaaglaan mauŋaqpich?” 26 Jesus-ŋum kiugai, “Iḷumutuullapiaqtuamik nipliutigipsi, paqitkipsitña takku niġił̣ł̣apsigun qaqqiamik pisuiġataqhusri piqutigitlusruŋaqnagich qiñikkasri quviqnaqtuat savaatka saŋŋigikkapkun. 27 Sakuugutiqaqasri niqimik piunġiqsaqtuamik aglaan sakuugutiqaġitchi niqimun ittuaksramun isruitchuamun iñuułiġmun. Taamna niqi Iñuum Iġñiŋan qaitkisigaa ilipsitñun, takku Agaayyutim Aapam nalunaiqsaġigaa iłuaġikkaułhagun Ilaa.” 28 Tamatkua apiqsruġaat, “Suruksrauvisa savaaqaġniaġupta Agaayyutim savaaŋiñik?” 29 Jesus kiugai, “Uvva savaaq savaaġitqukkaŋa Agaayyutim ilipsitñun, ukpiqsritqugaasri ilaanik tuyuġikkaġmiñik.” 30 Tamatkua kiugaat, “Sumik qiñikkiġayaqpisigut quviqnaqtuamik saŋŋipkun, uvagut qiñiġlugu ukpiqsritḷasriḷuta ilipnik. Sumik iñiqtaqaġayaqpich? 31 Sivulliavut niġimarut taiyuutiliŋmik Manna-mik qaqqumik pakmakŋaqtamik suviksraiḷaami atripḷugu uqautigimaruaq iŋiḷġaan uqałiġmi, itna, ‘Ilaan qaitchigai qaqqumik niqiksraŋatnik pakmakŋa.’ ” 32 Jesus nipliqsuq, “Iḷumun nipliutigipsi, taimña Moses niqiqaqtitchiruq ilipsitñik pakmakŋa timiłhiñamun ittuamik, taiyuutiliŋmik Manna-mik. Uvvaaglaa Aapaa qaitchigaasri iñuunaqtuamik iḷumutuuruamik niqiksramik pakmakŋa qiḷaŋmiñ. 33 Uvvatakku niqiksraq Agaayyutim qaisaŋa ilaaŋuruq atqaqtuaq pakmakŋa iñuułiġmik qaitchipḷuni nunam iñuiñun.” 34 Tamatkua nipliutiniġaat, “Ataramik qaitchisigut taavrumiŋa niqiksramik.” 35 Jesus-ŋum nipliutigai, “Uvaŋa atrigigaaŋa qaqqiam niqiksrauruam timikun, uvaŋa kaŋigigaaŋa iñuutlasrił̣iksram iñuutchikun. Iñuk utlautiruaq uvaŋnun niġisulitqikkumiñaitchuq, suli ukpiqsriruaq uvapkun imiġulitqikkumiñaitchuq. 36 Aglaan uvaŋa uqautianikkipsi arguaqtułłapsigun, takku ilipsi qiñiġaluaqłuŋa savaaġikkapkun ukpiqsrisunġitchusri. 37 Kiñapayaaq Aapaa qaisaŋa uvaŋnun utlautigisiruq. Aasrii kiñapayaaq uvaŋnun utlautiruaq saqitchumiñaitchiga. 38 Takku atqaqtuŋa pakmakŋa tuyuġirima pitqutigikkaŋa iñiqtaġityaqługu, pisułłapkuunġitchuaq. 39 Uvvauna pisułiġigaa tuyuġirim uvamnik tammaitqunġił̣iksraġa nalliatnikunniiñ qaisaġianikkaŋiñiñ uvaŋnun aglaan iluqaisa aŋitqiksillugich iñuułiġmun uvlumi aqulliġmi. 40 Uvvauna Aapaa pisułiġigaa iluqatiŋ qiñiqtuat iġñiġuruamik suli ukpiqsriruat ilaanik piqałiksraŋat isruitchuamik iñuułiġmik aasrii uvaŋa makititkisipḷugich iñuułiġmun aqulliġmi uvlumi.” 41 Jew-ŋuruat uqapiḷuutigiaqsiñiġaat ilaan niplił̣hagun, itna, “Uvaŋa niqiksrauruŋa atqaqtuaq pakmakŋa.” 42 Iliŋich nipliġñiqsut, “Jesus-ŋunġitpauna, Joseph-ŋum iġñiŋa? Uvagut iḷisimagivut aapaŋalu aakaŋalu. Qanuqhunimi nipliava atqaġnipḷuni pakmakŋa?” 43 Jesus kiugai, “Uqapiḷuguiqitchi! 44 Kiñaunniiñ uvaŋnun utlautilguitchuq kisianik Aapauruam tuyuġirima uvaŋnun utlautipkaqmani. Aasrii uvaŋa aŋitqiksitkisigiga iñuułiġmun uvlumi aqulliġmi. 45 Sivuniksriqirit aglausimaruat, ‘Agaayyutim iñupayaat iḷisautigisigai.’ Kisupayaaq naalaġniruaq Aapamik suli iḷitchiyumaruaq Ilaaniñ utlautiraqtuq uvaŋnun. 46 Kia-unniiñ qiñiqsimaitchaa Aapa, aglaan kisimi Agaayyutmiqnisauruam qiñiqsimagaa Aapa. 47 Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, kiñapayaaq ukpiqsriruaq isruitchuamik iñuułiqaqtuq. 48 Uvaŋa qaqqiaŋuruŋa iñuunaqtuaq. 49 Ilipsi sivulliasri niġimaŋŋaġmiŋ pakmakŋaktamik qaqqumik suviksraiḷaami tuqurut timimikkun. 50 Aglaan qaqqiaq atqaqtuaq pakmakŋa itniittuq, kiapayaaq niġikpagu tuquyumiñaitchuq. 51 Uvaŋa iñuunaqtuaq qaqqiaq atqaqtuaq pakmakŋa. Kiñapayaaq iñuk niġigumi taavrumakŋa qaqqiamiñ iñuugisiruq taimuŋa, aasrii timiga qaqqiaŋuruq qaisaksraġikkaġa nunam iñui iñuutlasritquplugich.” 52 Taatnaqman Jew-ŋuruat uqaatchagutiniqsut iŋmiknun aasrii apiqsruqługu, “Qanuġuni uuma iñuum timimiñik niqiksriññiaqpatigut?” 53 Jesus-ŋum kiugai, “Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, ilipsi niġiñġitchupsiuŋ timaa Iġñiŋan piqaġumiñaitchusri iñuułiġmik ilipsitñi. 54 Kiñapayaaq niqiniktuaq timimnik suli iminiktuaq augikkamnik isruitchuamik iñuułiññaktaqtuq, aasrii aŋitqiksitkisigiga iñuułiġmun aqulliġmi uvlumi. 55 Uvvatakku timiga iḷumun niqiksrauruq, suli auga iḷumun imiksrauruq. 56 Kisupayaaq niqiqaqtuaq timimnik suli imiqaqtuaq augikkamnik iñuuruq uvapkun suli iñuugisipḷuni piqasriutiluni uvaŋni. 57 Iñuuruam Aapam tuyuġipluŋa, suli uvaŋaptuuq iñuuruŋa ilaagun, taatnatuntuuq kiña niqiqaqtuaq uvamnik iñuugisipmiuq uvapkun. 58 Iñuum taamna qaqqiaq niqigigumiuŋ iñuugisiruq qaŋavak taimuŋa. Taamnauruŋa qaqqiaq atqaqtuaq pakmakŋa atriginġisaŋa qaqqiam sivulliapsi niġitchaŋat, naagaunniiñ tuquplutiŋ.” 59 Taatnaġniġai Jesus-ŋum iḷisautriñiġmiñi katraġviŋmi Capernaum-mi. 60 Iñugiaktuat maliġuaqtaiñ tusraaplugu nipliġñiqsut, “Taamna iḷisauttun akuqtułiksraŋa sakiqnaqtuq. Kia naalaġnigisivauŋ?” 61 Uqautigaluaqtitnaniguuq, Jesus-ŋum kaŋiqsimapmitchaŋi maliġuaqtini uqapiḷuktuat tamarrumuuna uqaġikkaġmigun. Taatnaqługich nipliutiniġai, “Taavruma nipim piyummataiqsitkaqsivasri? 62 Isrummatigisriuŋ qiñiłiksraŋa Iġñiŋan Iñuum utiaqsikpan sivuani irvigimakkaġmiñun. Taatnaaqsikpan nikaliġukkayaġniqpisi? 63 Ipqitchuaq Irrusriq iñuułiqaqtitchiruaŋuruq. Timi iñuułiqaqtitchiñġitchuq. Uqałhich ilipsitñun uqautigianikkatka Irrusriurut, suli iñuupkaġisipiaġaasri. 64 Naagauvva iḷapsi ukpiġinġitchaich,” Jesus-ŋum taatnaġniġai. Iḷisimaplugu aullaġniisaġatałhaniñ kisuułhat ukpiqsriñġitchuaq suli kisuugisił̣ha tuniriksraġmi. 65 Aasrii nipliġñiqsuq. “Taavrumiŋa piqusriqł̣ugu uqautigipsi, kia-unniiñ utlautiyumiñaił̣ha uvaŋnun kisianik Aapam utlautipkaqpani taatnatlasriḷugu.” 66 Taavruma aquagun iñugiaktuat maliġuaqtai kiñumuaktut malitqikkummataiqł̣ugu ilaa. 67 Taatnaqhuni Jesus nipliutiniġai qulit malġuk maliġuaqtini, “Ilipsipsuuq kiñumuakkumanġitchaluaqmivisi?” 68 Simon Peter-m kiuniġaa, “Ii, Ataniiq, kimunmi aullaġisivisa? Ilvich pigigitin uqałhich isruitchuamik iñuunaqtuat. 69 Pakma ukpiġigikput iḷitchuġiplugu ipqitchuaŋutilaan Agaayyutmiqnisauplutin.” 70 Jesus kiugai, “Ilipsi qulit malġuuplusri piksraqtaaġinġitpisimi? Aglaan iḷari Tuunġaqmiqnisauruq.” 71 Ilaanguuq uqautiginiġaa Judas, iġñiŋa Simon Iscariot-ŋum. Uvvatakku Judas qulit malġuuqataugaluaqhuni, tunisiyumaniqsuq Jesus-mik.
1 Tamarruma kiñuagun Jesus igliġniqsuq Galilee-mi, igliġummataiḷaqhuni Judea-mi, atakkii Jew-ŋuruat tuqutchukługu. 2 Jew-ŋuruat niġiqpagvikaaŋata Palapkaat tikiyasriruq. 3 Uvvaasrii Jesus-ŋum nukatchiaŋiñ aŋutit nipliutiniġaat, “Uniḷḷugu mannaaq, aullaġiñ Judea-mun, ilviḷḷi maliġuaqtivich taamani qiñiġumigaat savaaq iñiqtaġikkan. 4 Kiñaunniiñ iriqsimatlaitchuq savaaġmigun iḷisimatqullapiaqami. Ilvich iñiqtaqaqtuami tamatkuniŋa, iluqaitñun iñuŋnun iḷitchuġipkaġiñ.” 5 Taatnaġniġaat nukatchiaŋiunniiñ ukpiqsriñġitḷutiŋ Ilaanik. 6 Jesus nipliutigai, “Piviksraġa nalaullugu tikiumanġitchuqsuli. Ilipsi aullałhiñaaŋurusri sumipayaaq. 7 Nunam iñuiñ uumigikkaġinġitchaasri uvaptun, atakkii uvaŋa uqausrimaplugich iñuuniałhat pigiił̣hagun. 8 Ilipsi niġiqpagvikaanukkitchi. Aullanġitchuŋa pakma atakkii aullaġviksraġa tikiumanġitchuqsuli.” 9 Taatna uqautilġaaqługich Galilee-mi ittuallaŋniqsuqsuli. 10 Aquagun nukatchiani niġiqpagvikaanuanikmata, Jesus-tuuq aullaġniqsuq sagviaqtusruŋaqani iñuŋnun, aglaan nalunautchipḷuni. 11 Jew-ŋuruat qiñiġniaġaluaġniġaat niġiqpagvikaaŋani itnaqhutiŋ, “Naamiimma taimña?” 12 Iñuich atqunaq uqaksraqtuniqsut Ilaagun, iḷaŋich uqaqhutiŋ iñullautaunipḷugu aasriiḷu iḷaŋich uqaqhutiŋ pigiiññipḷugu kinnitñiŋnipḷugu iñuŋnik. 13 Aglaan kia-unniiñ uqaksraqtutiginġiññiġaa sagviġḷugu, atakkii iqsipḷutiŋ Jew-ŋurut sivulliuqtinik. 14 Niġiqpagvikaaŋata avvaŋa atuumaanikman, Jesus utlautiniqsuq Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatnun aasriiñ iḷisautriaqsipḷuni. 15 Jew-ŋuruat atqunaq quviġutchaŋniqsut nipliqhutiŋ, “Qanuqhuni una iñuk iḷisimaniqpa apai, iḷisaqsimaitchaluaqhuni?” 16 Jesus kiugai, “Iḷisauttutiga uvamniqnisaunġitchuq aglaan Agaayyutmiñ tuyuġirimniñ. 17 Kisupayaam piyummatiqaġumi maliguglugu Agaayyutim pisułha iḷisimatlagisigaa iḷisauttutma Agaayyutiqniqsaukmagaan naagaqaa uvamniqnisaukmagaan. 18 Iñuk nipiqaqtuaq iŋmigułhiñaq piññaŋniaġaqtuq kamagitchiułiksraġmiñik. Aglaan taamna kamanaqtitchiruaq tuyuġirimiñik iḷumutuuruq, ilaani piitchuq taŋiġiḷaq. 19 Moses-ŋumliumaa qaitchitchaŋasri maliġutaksranik? Aglaan nallipsiunniiñ maliġutaksrapayaaq tupiginġitchaa. Suvaata tuqutchumavisitña?” 20 Iñugiaktuat kiugaat, “Ilvich tuunġaqtaqaqtutin! Kia tuqutchukpatin?” 21 Jesus kiugai, “Atautchimik quviqnaqtuamik savaaqaqama, iluqasri quviġusruutigigiksi. 22 Moses-ŋum tiliñigaasri iġñaurasri nalunaitŋutchiquplugich. Nalunaitŋutchiqsauviksraŋat nukatpiaġruich uvluq nalaurrutipman minġuiqsiaġviŋmun nalunaitŋutchiqsuurusri minġuiqsiaġviŋmi. Uvvasuli, taamna tillisiñ aullaġniiñġitchaluaqmiuq Moses-miñ aglaan sivulliapsitñiñ ilaan sivuani. 23 Nukatpiaġruk nalunaitŋutchikkautlaniqpan Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviatni, Moses-ŋum maliġutaksraŋa navigunġiḷḷugu, suvaatami uumisuutivisitña iñuŋmik iłuaqsipkaiñipḷuŋa Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviatni? 24 Atanniqsuiñasri sagvirautigułhiñaq qiññałhiñakun aglaan atanniqsuisitchi naluanŋaruakun.” 25 Jerusalem-miut iḷaŋich nipliġñiqsut, “Imñaunġitchaluaqpa iñuk ipchua tuqutchukkaŋat? 26 Aasrii maaniittuq! Ilaa uqautriruq sagviqhuni. Naagauvva nalliatunniiñ akitñanġitchaat. Ipchua sivulliuqtit kaŋiqsiñġitchaluaqpatruŋ Christ-ŋuniḷugu? 27 Aglaan Christ aggiqpan, kia-unniiñ iḷisimayumiñaitchaa nakitñaqtaułha. Naagauvva iḷisimagikput uuma iñuum kisuŋnik aŋayuqaaqałha.” 28 Jesus iḷisautriñiġmiñi Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatni nipliġñiqsuq nipitusripḷuni, “Ilipsi iḷitchiġipiaġaluaqpisitña? Kaŋiqsivisiuŋ nakitñaqtautilaaġa? Uvaŋa agginġitchuŋa uvapkuiñaq, aglaan tuyuġiriga iḷumutuuruq. Ilipsi nalugiksi. 29 Aglaan iḷisimagiga atakkii Ilaaniñ aggiqł̣uŋa, aasriiñ Ilaan tuyuġipluŋa.” 30 Tamatkuaguuq iñuich tiguyumagaluaġniġaat, aglaan kia-unniiñ tigunġiññiġaa takku Ilaan tigukkauviksraŋa tikimanġitḷuni. 31 Iñugiakpauraqtuat ukpiqsriñiqsut Ilaanik, aasrii nipliqhutiŋ, “Taimña Christ aggiġumi, quviqnatluktuanik savaanik iñiqtaqaġisiva uuma iñuum iñiqtaŋiñiñ?” 32 Pharisee-ŋuruat tusraa'amisigik, iñugiaktuat isivruaġutiqaqtuat ilaanik, iliŋich piqasriqhutiŋ qaukłiŋich agaayuliqsinik tuyuqaġniqsut qaunaksrinik tigutaaquplugu Jesus. 33 Jesus nipliġñiqsuq, “Uvaŋa nayuqtaullapsaaġaluaġupsi aullaġisiruŋa Ilaanun tuyuġirimnun. 34 Ilipsi pakiaqsigisigipsitña, aglaan paqitchumiñaitchipsitña, aasriiñ irviksramnun tikitchumiñaitchusri.” 35 Taatnaqman Jew-ŋuruat uqaaqsiḷgiññiqsut iŋmiknun, “Napmuŋniaqpa una iñuk uvaptiknun paqitchumiñaiññiva? Ilaa aullaġniaqpa Jew-ŋunġitchuat nunaaqqiatnun, Jew-ŋuruat iñuuniaġviatnun iḷisautityaġlugich Jew-ŋunġitchuat? 36 Uvvatakku nipliqsuq, ‘Ilipsi pakikkisigaluaġipsitña, aglaan paqitchumiñaitchipsitña.’ Nipliqsuqsuli, ‘Irviksramnun tikitchumiñaitchusri.’ Qanuqpami taatnaqami?” 37 Niġiqpagvikaam uvlua aqulliq nuimatluktauŋuniqsuq. Taavrumani uvlumi Jesus qichaqhuni nipliġñiqsuq nipitusripḷuni, “Kisupayaaq imiġukkumi utlautiluni uvaŋnun imiġli. 38 Atriḷugu aglausimaruat uqałhich, itna, ‘Kiñapayaaq ukpiqsriqpan uvapkun imġa suvliktuaġuġniaqtuq siḷatmun uummataaniñ.”’ 39 Taatnaiḷipḷugu Jesus-ŋum uqautiginiġaa Ipqitchuaq Irrusriq akuqtuġniakkaŋat ukpiqsriruat ilaanik. Tarani taatnałhani Ipqitchuaq Irrusriq aatchuutaumaitḷunisuli, takku Jesus utiqsimaitḷunisuli pakmuŋa qiḷaŋmun. 40 Iñugiaktuam iñuum tusraa'amitruŋ Jesus-ŋum uqałhi nipliġñiqsut, “Una tarra iñuk iḷumun taimña sivuniksriqiraupiaqtuq!” 41 Iḷaŋiḷḷi niplianiqsut, “Christ-ŋuruq (itnautauruamik Anniqsuqtimik).” Aglaali atlat itnaġniqsut, “Christ aggiġumiñaitchuq Galilee-miñ. 42 Agaayyutim uqałhich aglausimaruat itnaqtut Christ kiñuviaġigisiñipḷugu David-mun, suli anigisiñipḷugu Bethlehem-mi nunaaqqiani David-ŋum.” 43 Taatnaqhutiŋ igḷugiiksinniqsut iñugiaktuat piqusriqhutiŋ ilaanik. 44 Iḷaŋisa tiguyumagaluaġniġaat aglaan kia-unniiñ tigunġiññiġaa. 45 Qaunaksrit utiġniqsut qaukłiŋich agaayuliqsinun suli Pharisee-ŋuruanun. Taapkua apiqsruġniġaich, “Suvaata uvuŋautinġitpisiuŋ?” 46 Qaunaksrit kiuniġaich, “Uvagut tusraavaaluktugut iñuŋmik taatna uqalgutigiruamik.” 47 Pharisee-ŋuruat nipliḷgiññiqsut, “Ilipsi kinnipchanġitchaluaqpisi? 48 Iḷitchuġimaitpisiuŋ nalliata sivulliuqtipsa suli Pharisee-ŋuruat ukpiqsriñġił̣hat Ilaanik? 49 Aglaan iñugaaġruich kisimiŋ ukpiġigaat. Tamatkua iñuich kaŋiqsimmataitchut maliġutaksranik Moses-kun. Taatnaqhutiŋ suksraunġiqsauyumaaqtut.” 50 Nicodemus-guuq iḷauniqsuq taapkunani qaukłiġñi suli Pharisee-ŋuruani. Taamna qiñiġiaqtuaq Jesus-mik sivuani, aasrii nipliġñiqsuq, 51 “Maliġutaksraġikkaptigun atanniipkatlaitchaatigut iñuŋmik tusraagaluaqnagu naagaqaa iḷitchuġigaluaqnagu sumik pisilaaŋa.” 52 Taapkua iḷaiñ kiuniġaat, “Uvva, Galilee-ġmiuŋupmivich? Iḷitchuġimaiññiqpiuŋ uqałhich aglausimaruat? Iḷisaġlugich aasriiñ kaŋiqsigisigiñ sivuniksriqirit agginġaqsimaił̣hat Galilee-miñ.” 53 [Tarani iluqatiŋ aŋiḷaaġniqsut,
1 aglaali Jesus utlautiniqsuq iñġiuramun atiliŋmun Olives-mik. 2 Uvlaakuagun uvlaatchaurami Jesus utlautilgiññiqsuq Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatnun. Iñuich iñugiakpauraqtuat kattivigilgiññiġaat. Aasrii aquvitluni iḷisautiaqsiḷgiññiġai. 3 Aglaliqirit suli Pharisee-ŋuruat tikiutriñiqsut aġnamik aŋukkauruamik sayuŋałikun aasrii iluqaisa sivuġaatnun qichaqtitlugu. 4 Jesus-mun nipliġñiqsut, “Iḷisautrii! Una aġnaq aŋukkauruq sayuŋałikun. 5 Uvagut maliġutaksriusriaptikni Moses-ŋum tillisiqakkaŋatigut taatnasriq aġnaq iyaġaŋnik miḷuqtuġlugu tuqutaksrauplugu. Qanuġli una aġnaq nipliutiginayaqpiuŋ?” 6 Taatnaġniġaat Jesus pitchaqługu iliŋich piqaġukkaluaqhutiŋ agvisiksramik. Aglaan Jesus sikitluni nunamun aglaŋniqsuq argaŋmiñik. 7 Taapkua apiqsruqtaqtuiñaaqsipmata, Jesus qichaqhuni nipliutiniġai, “Nallipsi killuqsaqsimaitchuam sivulliuluni iyaġaŋmik miḷuqsaqqaaġliuŋ.” 8 Taatnaqqaaqhuni sikitluni nunamun aglaaqsiḷgiññiqsuq. 9 Taamna tusraa'amitruŋ, taapkua iluqatiŋ aullaġniqsut atausriuttaaqhutiŋ aullaġniipḷutiŋ utuqqautluŋniġmikniñ, Jesus kisiŋŋuqługu aġnaġlu qichaqtuaq tarani. 10 Qichatqikhuni nipliutiniġaa aġnaq, “Naamiimma taipchua? Nalliataunniiñ tuqutaksraġuġnivatin?” 11 Aġnam kiuniġaa, “Ii, Aŋuun! Nalliatnik israaqtaitchuŋa.” Jesus nipliutigaa, “Uvaŋaptuuq tuqutaksraġuġumiñaitchikpiñ. Aullałhiñaaġuqtutin aglaan killuqsatqisruŋaqnak!”] 12 Jesus-ŋum iñuich nipliutitqiŋñiġai, “Qaumaksrauruŋa nunam iñuiñun. Kisupayaam malikkumiña, qaumamik iñuunaqtuamik piññakkisiruq. Taatnaġuni iñuuniatqikkumiñaitchuq taaqtuakun.” 13 Pharisee-ŋuruat kiuniġaat, “Ilvich iḷisimarriqsimarutin ilipniłhiñaq, taatnaqługu iḷumutuugilguitchikput. Sumun atuġumiñaitchuq taamna.” 14 Jesus kiugai, “Taatniinġitchuq. Uqautigigaluaŋŋaġma uvamnik, nipliutipayaaġa iḷumutuuruq, takku iḷisimagiga nakitñaqtautilaaġa suli napmun aullaġniaqtilaaġa. Ilipsi iḷisimanġitchiksi nakiñ aggiqsilaaġa unniiñ napmuŋniaqtilaaġa. 15 Ilipsi atanniqsuiraqtusri iñułhiñaułikun, atanniġviaġautaitchuŋa kimun-unniiñ. 16 Aglaan atanniiruksrauniġuma atanniutiksraġa iḷumutuuniaqtuq, takku tamarrumuuna kisima inġitchuŋa, aglaan Aapauruam tuyuġirima piqasriqsuġaaŋa. 17 Aglausimaruq maliġutaksriusriapsitñi malġuulutik iḷisimarik atikpaknik uqautaak iḷumutuuginipḷugu. 18 Uvaŋa uvamnik iḷisimarriqsimaaqtuŋa suli Aapam tuyuġirima iḷisimarriqsimaaqmigaaŋa.” 19 Tamatkua apiqsruġniġaat, “Naami aapagikkan?” Jesus kiugai, “Nalugiptiguk Aapagalu. Iḷisimaniġupsitña, Aapagaptuuq iḷisimanayaġiksi.” 20 Jesus-ŋum taatnaġniġai tarani Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatni iḷiraqaġvigiplugu pivigikkaŋatni. Aglaan nalliataunniiñ tigunġiññiġaa, takku tuqutauviksraŋa tikiumanġitḷuni. 21 Jesus nipliutitqiŋñiġai, “Uvaŋa aullaqsaġumaruŋa. Pakiaqsigisigaluaġipsitña, aglaan tuqugisirusri killuuŋŋapsi natqiguttusriaqanġitchupsi. Atlaŋunġiḷḷusri, aullalguyumiñaitchusri aullaġviginiakkamnun.” 22 Jew-ŋuruat nipliġñiqsut, “Qanuqpa una, naaga iŋmiñik tuqunniaqpa? Takku nipliqsuq, ‘Aullaġumiñaitchusri aullaġviginiakkamnun.’ ” 23 Jesus kiugai, “Ilipsi maakŋaqtaurusri, aglaan pakmakŋaqtauruŋa. Ilipsi aggiqsauŋurusri marrumakŋa nunamiñ, aglaan nunamiqnisaunġitchuŋa. 24 Taatnaqhusri uqautigipsi killuliqirauŋŋapsi tuqugisiñipḷusri. Tuqugisipiaqtusri killuliqirauŋŋapsi ukpiġinġisuaġupsiuŋ ilaaŋutilaaġa.” 25 Taapkua apiqsruġniġaat, “Kisuuvichuvva?” Jesus kiugai, “Aullaġniisaqqaapiałhaniñ uqautigaluaġipsi kisuutilaamnik. 26 Iñugiaktuatigun nipliġḷuŋa isiḷġiġumiñaġaluaġipsi. Uvaŋa nipiqaqtuŋa nunam iñuiñun tusraakkałhiñamnik Ilaaniñ tuyuġirimniñ iḷumutuuruamiñ.” 27 Tamatkua kaŋiqsiñġiññiġaat uqautrisilaaqtiŋ Agaayyutikun Aapauruakun. 28 Taatnaqługich Jesus nipliutilgiññiġai, “Iñuum Iġñiŋa kivianikkupsiuŋ, iḷitchuġipmiḷugulu pigisigiksi ilaaŋutilaaġa, suli iñiqtaqaqtanġił̣iġa uvapkuiñaq aglaan nipiqałiġa Aapam kisimi iḷisauttutaagun. 29 Aasrii tuyuġiriga uvamni piqatauruq, Ilaan kisivripchanġitchaaŋa, takku ataramik quyalimaaġiga.” 30 Iñugiaktuat tusraaruat Jesus taatnaqman ukpiqsriñiqsut Ilaanik. 31 Taatnaqługich Jesus nipliutiniġai Jew-ŋuruat ukpiqsriruat ilaanik, “Ilipsi iḷisauttutitka tupigituiñaġupsigik sivutmun, iḷumutun maliġuaqtiginiaġipsi. 32 Iḷumutuuruaq iḷitchuġiniaġiksi, iḷumutuułhum patchisaisitkisigaasri.” 33 Taapkua kiuniġaat, “Uvagut Abraham-ŋum kiñuviaġigaatigut. Kimununniiñ savaktaaġruumaitchugut. Uvvami qanuqpich nipliqavich ‘patchisaisitkisigaasri’ itna?” 34 Jesus nipliutiniġai, “Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, kiñapayaaq killuqsaqtaqtuaq savaktaaġruliutraqtuq killuġmun. 35 Savaktaaġrugli nayuutitlaitchuq aŋayuqaaġiiñi ataramik, aglaan iġñiġuruaq nayuutiraqtuq. 36 Ilipsi Agaayyutim Iġñiŋan patchisaisitpasri, tarra nalupqinaitchuanik patchisaitkisirusri. 37 Iḷisimagiga Abraham-mun kiñuviaġiłiqsi, naagasuli tuqurviksraqsiuġipsitña, takku akuqtuumanġitḷugu iḷisauttutiga. 38 Uqautiqaqtuŋa Aapama qiñiqtitaŋanik uvamnun, aasriiḷi iñiqtaqaġaqtusri Aapapsitñiñ uqauttusriapsitñik.” 39 Tamatkua kiuniġaat, “Uvagut aapagigikput Abraham.” Jesus-ŋum kiuniġai, “Ilipsi iḷumun Abraham-ŋum qitunġaġikpasri, savaaqaġayaqtusri ilaatun. 40 Naagauvva tuqurviksraqsiuġipsitña, uqautigaluaqtitlusri iḷumutuuruamik tusraakkamnik Agaayyutmiñ. Abraham taatnaqsimaitchuq. 41 Ilipsi savaaqaqtusri Aapagikkapsi savaaŋiñik.” Tamatkua kiuniġaat, “Uvagut aapaiḷauŋunġitchugut. Aapa atausriq pigigikput, Agaayyun ilaa.” 42 Jesus kiugai, “Agaayyutmik iḷumun aapaqaġupsi piqpaginayaġipsitña, takku aggiqsauŋuruŋa Agaayyutmiñ, aasrii pakma uvaniitluŋa aggiñġitchuŋa uvapkuiñaq aglaan ilaan tuyuġipluŋa. 43 Suvaata kaŋiqsitḷaitpisiuŋ uqałiġa? Ilipsi naalaġniyummatiqanġitchiksi uqauttutiga. 44 Tuunġaum aapagikkapsi qitunġaġiplusri aasrii maliġutchiyumaruaŋuplusri aapagikkapsi kimmutaiñik. Aullaġniisaqqaapiałhaniñaglaan ilaa tuqutchirauruq. Ilaa tapiqsuusrimaitchuq tuŋaanun iḷumutuułhum ilaa piitḷuni iḷumutuuruamik iŋmiñi. Uqaqami saglumik iñiqtaqaġaqtuq takku sagluturuaŋupluni, sagluuqtuałipayaam aapagiplugu. 45 Uvaŋa iḷumutuuruamik uqautigipsi, taatnaqhusri ukpiġinġitchipsitña. 46 Kiñaunniiñ nipliḷguitchuq uvapkun iḷumutuġuġlugu killuuruaŋuniḷuŋa? Uvvami uqauti'apsi iḷumutuuruamik, suvaata ukpiġisrunġitpisitña? 47 Iñuum aggiqsuam Agaayyutmiñ naalaġnigai Agaayyutim uqautai. Ilipsi agaayutiqniqsaunġitḷusri naalaġniyummataitchusri.” 48 Jew-ŋuruat kiuniġaat Jesus, “Uvagut nalauttugut nipliqapta ilvich Samaria-ġmiunipḷutin suli tuunġaqtaqaqhutin.” 49 Jesus kiuniġai, “Uvaŋa tuunġaqtaqanġitchuŋa. Aapaga kamagikkaġigiga aglaan kamakkutaitchipsitña. 50 Pakkiaġinġitchiga kamagikkaułiksraq uvapkuiñaq, aglaan atlam pakkiaġigaa kamanaqtitaułiksraġa, aasrii ilaa atanġuruq. 51 Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, kisupayaam uqauttutitka tupigigumigich tuquyumiñaipiaqtuq.” 52 Jew-ŋuruat kiuniġaat, “Pakma nalupqiginġiġikput tuunġaqtaqałhiñ. Abraham sivuniksriqirillu tuqumarut, naagasuli uqaqtutin, kisupayaam tupigikpagu uqauttutin tuquyumiñaipiaġnipḷugu. 53 Uvagut sivulliaqput Abraham tuquaniksimaaqtuaq sulipsuuq sivuniksriqiripayaatlu. Kamanatlukkumavich Abraham-miñ? Kisuunasrukniaqpiñmiuvva ilvich?” 54 Jesus kiugai, “Uvapkuiñaq kamakkutiqaġniaġuma suutnauyumiñaitchuq. Aapamnik kamagiriqaqtuŋa, taavrumiŋa ilipsi Agaayyutiginitchapsitñik. 55 Aasriisuli iḷitchuġianiksimaitchiksi, aglaan uvaŋa iḷisimagiga Agaayyun. Uqaġuma Ilaa naluniḷugu sagluturuaŋuniaqtuŋa ilipsisun. Aglaan iḷisimallapiaġiga aasriiñ uqałha tupigiplugu. 56 Abraham-ŋum sivulliapsi ukpiqsrił̣iġmigun kaŋiqsipḷugu aggiġisił̣iġa nunamun quviatchautigikkaŋa suli qiñiġummiuqługu taimña uvluġa. Arguaqqutaiḷḷapiaqługu aggiġisił̣iġa ilaa quviasruktuq.” 57 Jew-ŋuruat kiuniġaat, “Malġukipiaq qulimik ukiuniksimaitchutinsuli aasiiñ qiñiqsimaniviuŋ Abraham?” 58 Jesus kiugai, “Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, Sivuaniunniiñ Abraham-ŋum anił̣iksraŋan, inŋaniktuŋa.” 59 Tamatkua tigusriñiqsut iyaġaŋnik miḷuqtuġukługu, aglaan Jesus iriġniqsuq aasriiñ anipḷuni Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatniñ.
1 Jesus pisruksaałiġmiñi qiñiġniqsuq aŋutmik ayauŋaniqsuamik aniḷġatałiġmiñiñaglaan. 2 Maliġuaqtaiñ apiqsruġniġaat, “Iḷisautrii! Kia killuqsautaan anił̣haniñ ayauŋapkaġniqpauŋ? Ilaan naagaqaa aŋayuqaakkiñ killuqsautaaknik?” 3 Jesus-ŋum kiugai, “Taavruma ayauŋałha kaŋiqanġitchuq ilaan killuqsałhanun unniiñ aŋayuqaakkiñ killuqsałhaknun. Ayauŋaruq Agaayyutim saŋŋia qiñiġnaqtitquplugu ilaagun. 4 Savaaġiraksraġigikput sivutmun piyumiñaġnaptikni. Unnuaq tikiññiaqtuq, kia-unniiñ savagvigiyumiñaisaŋa. 5 Uvaŋa maani nunami innamni qaumaksrauruŋa nunam iñuiñun.” 6 Taatnaanikami Jesus-ŋum tivvuaqhuni nunamun akurrutiniġaa maġġamun, aasriiñ nanukługik maġġamik taavruma aŋutim irrak, 7 nipliutiplugu, “Aullaġutin iġġuġiaġuŋ kigiñan narvauraŋanun Siloam.” (Taamnaguuq mumiutiqaqtuaq Tuyuułiġmik.) Taamna aŋun aullaqhuni, kigiññi iġġuġiaqamiuŋ utiġniqsuq qiñitlasripḷuni. 8 Iñuuniaqataiñ suli tamatkua qiñiqtikaaŋiñ iŋiularaupman apiqsruqtautiaqsiñiqsut, “Unauvva taimñaunġitpa aŋun aquppipḷuni iŋiulayuk?” 9 Iḷaŋisa taivrumiŋaunigaat. Iḷaŋiḷḷi nipliġñiqsut, “Qaŋaa! Taivrumiŋaunġitchuq, taatnatun qiññaqaqsiñaqtuq.” Taamna aŋun iŋmiñik nipliġñiqsuq, “Taimñauruŋa.” 10 Tamatkua apiqsruġniġaat, “Qanuqhutinmi qiñitlasripkakkauvich?” 11 Ilaan kiugai, “Iñuum atiqaqtuam Jesus-mik irrakka maqatlamik nanuqqaaqługik aasriiñ tiligaaŋa Siloam-mun iġġuġiaquplugu kigiñaġa. Tarra aullaqtuŋa, aasriiñ iġġuqsaġluqqaaqtuŋa qiñitlasriruŋa.” 12 Taapkua apiqsruġniġaat, “Naamiimmami ilaa?” Kiuniġai, “Naluruŋa.” 13 Tamatkua taamna aŋun qiñitlaisimaruaq aullautiniġaat Pharisee-ŋuruanun. 14 Tamannaguuq uvluq Jesus-ŋum maqatlamik nanukługik aŋutim irrak pił̣ha qiñitlasritquplugu Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviginiġaat. 15 Tarra Pharisee-ŋuruat apiqsrulgiññiġaat qanuqhuni qiñitlasripmaŋaan. Aasrii uqautiniġai, “Taivruma maqatlatiqługik irrakka, iġġuqapku kigiñaġa pakma qiñitlasriruŋa.” 16 Pharisee-ŋuruatguuq iḷaŋich nipliġñiqsut, “Taimña iñuk taatnaiḷipḷugu iñiqtaqaqtuaq Agaayyutmiqnisaunġiññiqsuq, takku atuqtaksraq minġuiqsiaġvikun tupikkutaiñiġaa.” Atlatli nipliġñiqsut, “Qanuġunimi iñuk killuliqirauruaq iñiqtaqatlagisiva taatnatchiñik quviqnaqtuamik savaanik?” Taapkua igḷugiiksinniqsut taavrumuuna. 17 Pharisee-ŋuruat apiqsrutqiḷgiññiġaat taamna aŋun, “Qanuġli nipliutigitlanayaqpiuŋ ilaa qiñitlasripkaġnipḷutin?” Taavruma kiuniġai, “Sivuniksriqirauruq.” 18 Jew-ŋuruat ukpiqqutiqaġumanġiññiġaat qiñitlaił̣iġmiñiñ qiñitlasrił̣ha. Kiisaimma tuqłuqpaich taavruma aŋutim aŋayuqaak. 19 Iliŋisa apiqsruġniġaich, “Una iġñiġivitchu? Nipliutigitlavitchu animałha ayauŋapluni? Qanuqhunimi qiñitlasriva pakma?” 20 Aŋayuqaakkiñ kiuniġaich, “Uvaguk iḷisimagikpuk ilaa iġniġikkaqpuk suli iḷisimagikpuk anił̣iġmiñiñaglaan ayauŋałha. 21 Aglaan nalugikpuk qanuqhuni pakma qiñitlasrił̣ha, naagaqaa nalugikpuk kimun qiñitlasripchałha. Ilaa iñuguaniksimaaqtuq suli kiggutitlasrimaaqtuq iŋmiñun. Apiqsruqtaqsiuŋ.” 22 Aŋayuqaaŋuruak taatna nipliġñiqsuk iqsikkutiqaqhutik Jew-ŋuruanun, takku sivunnianiksimaaqtut kia iñuum nalupqinaiġḷugu uqaġikpagu Jesus Christ-ŋuniḷugu anitkisipḷugu katraġviŋmikniñ. 23 Taatnaqhutik taapkuak aŋayuqaaŋuruak nipliġñiqsuk, “Ilaa iñuguaniksimaruq, apiqsruqtaqsiuŋ!” 24 Tugliḷiqł̣ugu tuqłulgiññiġaat iŋmiknun taimña aŋun animaruaq ayauŋapluni aasriiñ nipliutiplugu, “Agaayyutim sivuġaani akiqsruġiñ iḷumutun uqaġisił̣ł̣apkun. Uvagut iḷitchuġigikput taimña uisitin killuliqiraułha.” 25 Taavruma kiuniġai, “Ilaan qanusriułha nalugiga. Atausriq iḷisimagiga, uvaŋa ayauŋagaluaqtuami pakma qiñitlasriruŋa.” 26 Taapkua apiqsrutqilgiññiġaat, “Qanusriġaqhutin qiñitlasripkaqpatin?” 27 Kiuniġai, “Uqautianikkaluaġipsi aglaan naalaġnisunġitchusri. Suvaatami tusraatqiguaqsiḷgitpisiuŋ? Naaga maliġuaqsiutisrukpisi ilaanun?” 28 Tamatkua kiuniġaat uqaniġluutiplugu, “Ilvich taivruma maliġuaqtigiliutigaatin. Uvagut Moses-ŋum pigigaatigut. 29 Iḷisimagikput Agaayutmun uqautrułha taimña Moses, aglaan nalugikput tamanna iñuk nakiñ aggiqsilaaŋa.” 30 Taavruma aŋutim kiuniġai, “Atlayuaġnarruqtugalukkut nalunikapsiuŋ nakitñaqtaułhagun, aglaan qiñitlasripkaġaaŋa. 31 Iḷisimagikput, Agaayyutim naalaġnitḷaił̣ha killuuruanun, aglaan naalaġniraġigai kamagirini suli tupiksriruat pisułiġmiñik. 32 Nunam aullaġniisaġatałhaniñ tusraanġaqsimaitchut iñuŋmik qiñitlasripkakkauruamik ayauŋapluni animaruamik. 33 Kisianik taimña iñuk aggiqsuaŋuluni Agaayyutmiñ pigumi avataagun sumik iñiqtaqalguyumiñaitmiuq.” 34 Tamatkua kigguqłuŋniġaat, “Animagaluaqtutin killukun iñukkuksaaŋuplutinlu aglaan iḷisautniagaqsivisigut?” Taatnaqqaaqługu iliŋisa aninniġaat katraġviŋmiñ. 35 Jesus tusraaniġaa ilaa aninnipḷugu. Paqitnamiuŋ nipliutiniġaa, “Ukpiġiviuŋ Iġñiŋa Iñuum?” 36 Taavruma Jesus kiuniġaa, “Uqautiŋŋa kisuutilaaŋanik. Uvaŋali ukpiġiyumigiga ilaa.” 37 Jesus nipliutigaa, “Ilvich qiñianiksimaaġiñ, suli ilaaŋuruq pakma uqaqatin.” 38 “Ataniiq! Uvaŋa ukpiġigikpiñ,” taamna nipliġñiqsuq, aasrii sitquqhuni sivuġaanun Jesus-ŋum. 39 Jesus nipliġñiqsuq, “Aggiġñiqsuŋa nunamun pisigiplugu atanniqsuił̣iksraq, ayauŋaruat qiñitlasripkaġlugich, suli qiñitlanasrugiruat ayaupkaġiaqługich.” 40 Iḷaŋisaguuq Pharisee-ŋuruat tarani ittuat tusraa'amitruŋ taatna nipliqman apiqsruġniġaat, “Uvaguttuuq qiñitlaitchuaġivisigut?” 41 Jesus-ŋum kiugai, “Ilipsi qiñitlaitchupsi killuutaiññiaġaluaqtusri, aglaan qiñitlaruaġiplusri ilipsitñik killuutiqaġugaaqtusri.”
1 Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, “Iñuk isinġitchuaq ipnaiqaġvium taluagun, aglaan mayuaqtaqtuaq atlakun tigliŋniaqtauruq ivayaqtuqtaupluniḷu. 2 Aglaan isiġaqtuaq talukun ipnaich munaqsrigiraġigaat. 3 Taluliqirim taluiġutiraġigaa. Ipnaich tusraaraġigaat nipaa tuqłuġaqmatiŋ atiġmiktigun, aasrii ilaan annisiraġigai. 4 Annisianikamigich sivulliuġaġigai aasrii ipnaich malikługu nipaa iḷisimaplugu. 5 Tamatkua atlamik maliutritḷaitchut, aglaan qimagaġigaat nipaa iḷisimanġitḷugu.” 6 Jesus atrikusrautmik uqautipmatiŋ, iliŋisa kaŋiqsiñġiññiġaat sumik uqautitilaaqtiŋ. 7 Jesus nipliutitqiŋñiġai, “Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, Uvaŋa taluuruŋa ipnaiñi. 8 Atlakauplutiŋ sivumni tikiaruat iluqatiŋ tigliŋniaqtaurut ivayaqtuqtauplutiŋḷu aglaan ipnaich naalaġnisaitchaich tamatkua. 9 Uvaŋa taluuruŋa. Kisupayaaq isiġumi uvapkun anniqsuġisiruq; ilaa isiqtuni naagaqaa aniruni paqittaġnaqtuq niqiksraq. 10 Tigliŋniaqti tikitchaqtuq kisianik tigligiaqhuni tuqutchityaqhuni unniiñ piyaqquqtaityaqhuni. Uvaŋali aggiqsuŋa tamatkua iñuich iñuułiġmik piññaquplugich inuŋaiḷḷapiaġlugu. 11 “Uvaŋa munaqsriḷḷautaġigaatŋa ipnaich. Munaqsriq nakuuruaq tuquyummatiqaqtuq ipnaiñik piqusriġuni. 12 Akiññaŋniaqtim munaqsriŋunġitchua ipnaich piginġitchai. Unitḷugich qimagaqtuq qiñiqami amaqqumik aggiaqsiruamik. Amaqqumaasrii kiŋmaqługich siamitkaqsipḷugich tamatkua ipnaich. 13 Akiññaŋniaqti iñuk qimagaqtuq akiññaŋniaqtaułhiñałiġmigun. Suksraġinġitchai ipnaich. 14 “Uvaŋa ipnaich munaqsraat nakuuruaq. Iḷisimmaagitka ipnaitka suli iliŋisa uvaŋa. 15 Taatnatun Aapam iḷisimałha uvamnik, uvaŋaptuuq Aapa iḷisimagiga. Uvaŋa piyummatiqaġiga tuqułiksraġa piqutigilugich. 16 Aasrii atlattuuq ipnaich pigigitka munaqsriviŋmi uvaniinġitchuat. Tikiutraksraġitmigitka, aasriiñ naalaġniñiaġaat nipiga. Tarra atautchiiñaġuġniaqtut ipnaich suli munaqsriri atautchiiñamik. 17 Aapam piqpagigaaŋa tuqqutriyumałłapkun piqusriġḷuŋa iñuŋnik, aasriiñ tuqutauŋanikkuma iñugutqikkił̣hitchuŋa. 18 Kia-unniiñ tuqutchumiñaitchaaŋa nunuriḷuŋa. Uvapkuiñaq qaisaġigiga pisułłapkun, qaił̣hiñaaġiplugu suli satułhiñaaġiplugu. Taamna tillisiaġikkaġa Aapaaniñ atuqugiga.” 19 Tarani Jew-ŋuruat atinġiḷgiññiqsut piqusriqhutiŋ tamatkuniŋa uqauttutinik. 20 Iñugiaktuat niplianiqsut, “Ilaa tuunġaġmik piqaġniqsuq, kinniqiruq. Suvaata naalakpisiuŋ?” 21 Atlatli niplianiqsut, “Iñuk tuunġaqtalik uqaġumiñaitchuq taatna. Qanuġuni tuunġaqtalik qiñitlasripkaigisiva ayauŋaruamik?” 22 Ilgiññiqsuq niġiqpagvikaaq Jerusalem-mi. Itqauttutiginiġaa Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋat aŋmalgitqikman taimani qaayuġnaiŋanikmagich. 23 Jesus pisruksaaġniqsuq Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatni Solomon-ŋum Quliġutaanik taggisiliŋmi. 24 Aasriiñ Jew-ŋuruat avataanun kati'amiŋ nipliutiniġaat, “Qanutun taktigiruami naliġutitchaaqsivisigut? Iḷumutun uqauttutigut, Ilvich Christ-ŋuvich?” 25 Jesus kiugai, “Uqautianikkaluaġipsi, aglaan ukpiġinġitchipsitña. Savaat iñiqtaġikkaġma Aapaa saŋŋiqutaagun uqautigigaatŋa. 26 Aglaan ukpiġinġitchipsitña atakkii ipnaiġinġitḷusri. 27 Uvaŋa ipnaima nipiga naalagaġigaat, uvaŋa iḷisimaplugich, iliŋisa malikłuŋa. 28 Iñuułiġmik isruitchuamik qaitchigitka, iliŋich tuquyumiñaiqł̣ugitunniiñ. Kia-unniiñ ivayaaġiyumiñaitchai uvaŋniñ. 29 Sua Aapaa qaiñŋanikkaŋa uvaŋnun kamanatluktuq iluqaaniñ. Kia-unniiñ ivayaaġiyumiñaitchaa Aapam qaunakkutaaniñ. 30 Aapagalu atausriuruguk.” 31 Jew-ŋuruat iyaġaŋnik tigusritqiḷgiññiqsut miḷḷuuġukługu. 32 Jesus nipliutiniġai, “Sivuqqapsitñi uvaŋa savaaqaqtuami iñugiaktuanik savaallautanik Aapam uvaŋnun iñiqtaġitqukkaŋiñik, nalliatigun tamatkua miḷuqtuġukpisitña?” 33 Jew-ŋuruat kiuniġaat, “Savaallautatigun miḷuqtuġunġitchiptigiñ, aglaan sagluuqtuaġutiqałłapkun, takku iñułhiñaugaluaqhutin uqaqtutin ilipnik Agaayyutaunipḷutin.” 34 Jesus kiugai, “Maliġutaksraġikkapsitñi aglausimaruq, ‘Agaayyun nipliġñiqsuq, Ilipsi agaayyutaurusri.’ 35 Kaŋiqsimagivut uqałhich aglausimaruat iḷumutuugisiłhat taimuŋa. Agaayyutim taiñiġai agaayyutinik taipchua iñuich akuqtuiruat uqałiġmiñik. 36 Uvaŋali tigusriaġipluŋa Aapam tuyuġikkaġigaaŋa nunam iñuiñun, qanuqhusrimi nipliavisi saglupluŋa uqaġniġluutigiñipḷugu Agaayyun nipliqama iġñiġinipḷuŋa Agaayyutmun. 37 Ukpiġinaŋa savaaqanġitchuma Aapaa savaaŋiñik, 38 aglaan savaaġiniġupkich, ukpiġiñġitchaluaġupsitñaunniiñ, savaaġikkatka ukpiġiraksraġigisri. Taatnaġupsiuŋ kaŋiqsiñiaqtusri nalupqisrunġiġḷusri Aapam uvamniitilaaŋanik suli uvaŋa Aapamniitilaamnik.” 39 Taapkuaguuq tiguyumatqiaqsiḷgiññiġaat aglaan annalgiññiqsuq iliŋisa argaŋitñiñ. 40 Jesus utilgiññiqsuq Jordan kuuk ikaaqługu taivruma John paptaaġivianun, aasrii tarani itkaqsipḷuni. 41 Iñugiaktuat iñuich tikiagaqsiñiġaat avatmun itnaqhutiŋ, “John taimña iñiqtaqanġitchaluaqtuq quviqnaqtuanik aglaan uqauttutipayaaŋa uumuuna iñukun iḷumutuuruq.” 42 Taatnaqhutiŋ iñugiaktuam iñuum ukpiġiniġaa Jesus.
1 Iñuk Bethany-mi iñuuniaqtuaq atiqaqtuaq Lazarus-mik atniġñaliġñiqsuq. Taamna Bethany nunaaqqiuraq nukaġiik Mary-mlu Martha-mlu irviak. 2 Taamnaguuq Mary taimña kuviriruaq tipraġiksaumik Atanġum isigaiñun aasrii allakługich nutchamiñik. Taavruma aŋutnunġa Lazarus atniġñaliġñiqsuq. 3 Nukaġiik aġnak tuyuqaġniqsuk Jesus-mun kilgutmik itnaqługu, “Ataniiq, iḷauraannan piqpagikkan atniġñaliqsuq.” 4 Jesus tusraa'ami nipliqsuq, “Taamna atniġñaq isruqanġitchuq tuqułiġmun. Atuummigisiruq kamagikkaułiksraŋanun Agaayyutim, aasriiñ Agaayyutim Iġñiŋa kamanaqsikkautquplugu taavrumuuna atniġñakun.” 5 Jesus-ŋum piqpagigai Martha-lu aniqataalu Mary Lazarus-lu. 6 Ilaan tusraa'amiuŋ Lazarus atniġñaġnipḷugu, irviŋmiñi ittuallapsaaġniqsuq malġuŋni uvluŋni. 7 Tarakŋa maliġuaqtini nipliutiniġai, “Ki, utitqiḷḷakta Judea-mun!” 8 Maliġuaqtaiñ kiuniġaat, “Iḷisautrii! Uvvaquyuuraq-naami Jew-ŋuruat iyaġaŋnik miḷuqtuġniaġugaatin, utiġnialgitpiñmi taamuŋa?” 9 Jesus nipliqsuq, “Uvlum qaumaniŋa sassaqanġitpa qulit malġuŋnik? Iñuk uvlum qaumaniŋani igliġumi putukkitchumiñaitchuq, atakkii qiñiqługu siqiñġum qaummataa marruma nunam. 10 Aglaan unnuam taaqtuami igliġumi, putukkitkisiruq piiḷḷuni qaumamik.” 11 Jesus taatnaqqaaqługich nipliġñiqsuq, “Iḷauraaqput Lazarus siñiksaqtuq, aglaan iqiiqsitchaqtuġniaġiga.” 12 Maliġuaqtaiñ kiuniġaat, “Ataniiq, siñikkumi iłuaqsiñiaqtuq.” 13 Aglaan Jesus piñiqsuaq Lazarus tuqunipḷugu. Taapkua isrumaniqsut uqaġasrukniaqługu siñiksapiaqtuamik. 14 Jesus nipliutiniġai nalupqinaiqł̣ugu, “Lazarus tuquruq. 15 Aglaan piqutigiplusri, quyaruŋa taamani inġił̣ł̣apkun, ukpiqsrisiñiquplusri pitḷuglugu. Utlaglakput!” 16 Thomas, taiyuutilik Malġimik, nipliġñiqsuq maliġuaqtauqatmiñun, “Ki! Iḷisautrii, piqasriġḷakput! Uvagullu tuquqatigiyumigikput!” 17 Jesus tikitñami, iḷitchuġiniġaa Lazarus iḷuviqtauŋaniksimaplugu sisamani uvluni. 18 Bethani-guuq uŋasriguni inġiññiqsuq Jerusalem-miñ. Sivisutilaaqaġniqsuq malġuktun mile-laksrayuŋnatun. 19 Aasriiñ Jew-ŋuruat iñugiaktuat aggiġñiqsut, Martha-lu Mary-lu qiñiġiaqługik araaqtuġiaqługik aniŋauraŋaknik tuqułhagun. 20 Martha-m tusraa'amiuŋ Jesus aggiaqsipḷugu anipḷuni paaġniġaa. Aglaan Mary aimmiñiqsuq. 21 Martha-m Jesus nipliutigaa, “Ataniiq! Uvani itchuvich, aniŋauraġa tuqunayaitchuq. 22 Aglaan iḷisimagiga, pakmaunniiñ Agaayyutim qaitchitḷagaatin, qanusripayaamik iŋiġuvich iŋmiñiñ.” 23 Jesus-ŋum nipliutigaa, “Aniŋauran aŋipchakkaugisiruq.” 24 Martha-m nipliutigaa, “Kaŋiqsimagiga Ilaan aŋipchakkaugisił̣ha aqulliġmi uvlumi.” 25 Jesus-ŋum nipliutigaa, “Uvaŋa aŋitqigviuruŋa suli iñuułhupluŋa. Kisupayaaq tunŋapluni ukpiqsriruaq uvamnik iñuugisiruq tuquŋagaluaqtuaqunniiñ. 26 Suli kisupayaaq iñuuruaq ukpiqsripḷuni uvamnik tuquyumiñaipiaqtuq. Taamna ukpiġiviuŋ?” 27 Martha-m kiugaa, “Aa! Ataniiq! Ukpiġigiga Christ-ŋułhiñ, Agaayyutim Iġñiġiplutin, aggiqsuksrautauruaq nunamun.” 28 Martha taatnaqqaaqhuni utiġniqsuq, aasrii Mary aniqatni tuqłuqługu nalunaitchipḷuni, “Iḷisautri aggiġñiqsuq, amma utlaqugaatin.” 29 Mary-m tusraa'amiuŋ iġñiqsruqhuni paaġiaġniġaa. 30 Jesus-suli tikiñŋaniksimaitḷuni nunaaqqimun aglaan itluni taivrumani Martha-m paaġiviani. 31 Jew-ŋuruatguuq tarani Mary-m tupqani ittuat araaqtuġniaqługu qiñiqamitruŋ makitluni aniaqsiḷiqman, isrumaniqsut iḷuviġmun qiatyaaqsiñipḷugu aasrii aniqasriqł̣ugu. 32 Mary-m tikitḷugu Jesus qiñiqamiuŋ isigaiñun punniqsuq nipliqhuni, “Ataniiq! Uvani itchuvich, aniŋauraġa tuqunayaitchuq.” 33 Jesus-guuq qiñiqamiuŋ Mary kiñuvġuruaq qiapluni tamatkualu Jew-ŋuruat tuvaaqataiñ qiaqasriqł̣ugu, ilaaptuuq iłuiḷḷiullapiaġniqsuq Irrutchiġmiñi iḷunŋutchakhuni. 34 Apiqsruġniqsuq, “Napmunimma iḷuviqpisiuŋ?” Taapkua kiuniġaat, “Ataniiq! Maliguta qiñiġiaġuŋ!” 35 Jesus-tuuq qulviruq. 36 Jew-ŋuruat qiñiqamitruŋ nipliġñiqsut, “Qanutun atqunaq piqpagitigigaluaġniqpauŋ!” 37 Aglaali iḷaŋich nipliġñiqsut, “Uvva uuma qiñitlasripchaitḷaruam ayauŋaruam irraknik tuqutchaiḷiyumiñaiññayaġniqpauŋ Lazarus, amaġaa?” 38 Iłuiḷḷiullapiaqhuni Jesus utlautiniqsuq iḷuviġmun inillaksimaruamun sisitun ittuamun taluplugu iyaġakpaŋmik. 39 Jesus tiliñiġai, “Iyaġak piiqsiuŋ!” Martha nipliġñiqsuq tuquruam aġnaunġa, “Ataniiq! Tipliġuŋnaqsiruq. Sisamani uvluni iḷuviqtuaŋaniksimaruq.” 40 Jesus nipliutigaa, “Uqautianikkugaakpiñ, ukpiqqutiqaġuvich qiñiġayaġniqsutin Agaayyutim kamanautaanik.” 41 Tarakŋa tamatkua iñuich iyaġak piiqmatruŋ, Jesus aaġluqhuni nipliġñiqsuq, “Aapaaŋ! Quyagikpiñ tusraaraġi'apŋa. 42 Iḷisimaruŋa ataramik naalaġnigikma. Taamna nipliutigigiga piqutigiplugich makua iñuich qichaqtuat uvani ukpiqsritquplugich tuyuqałłapkun uvamnik.” 43 Taatnaanikami nipitusripḷuni tuqłuġniqsuq, “Lazarus, anniiñ!” 44 Tuquŋaruaq aniñiqsuq iḷuviqsisinik nimiqsruqtat argai isigaiḷḷu kigiñaŋalu. Jesus nipliutiniġai, “Qiḷġutaiġḷugu aullaqtitchiuŋ.” 45 Jew-ŋuruat iñugiaktuat Mary-muqattaaqsimaruat qiñiqługu Jesus iñiqtaŋa, turvigiplugu ukpiġiagutriñiqsut ilaanik. 46 Aglaan iḷaŋich Jew-ŋuruat Pharisee-ŋuruanun utiġniqsut, aasrii uqautiplugich Jesus iñiqtaŋanik. 47 Taatnaqhutiŋ Pharisee-ŋuruatlu qaukłiŋiḷḷu agaayuliqsit kattutriñiqsut uqaqsittaaqtitchirinik uqaqatigiigukhutiŋ itnaqhutiŋ, “Qanuġisivisa quviqnaqsipḷugu savaaŋigun taivruma iñuum iñiqtaigun?” 48 “Ilaatuuqtitchuptigu taatna iñupayaam ukpiġiagutigisigaa. Aasriiḷi Rome-maġmiut qaukłiŋich piyaqquġisigaat agaayyuvikpakput suli nunaaqqiqput.” 49 Taapkua iḷaŋarguuq atiqaqtuaq Caiaphas-mik, qaukłiupluni agaayuliqsi tamarrumani ukiumi, nipliġñiqsuq, “Kaŋiqsimaiḷġataqtusri! 50 Iḷisimanġitpisiuŋ iłuatlułha uvaptiknun atautchim iñuum tuqutaułha piqusriġuni iñuŋnik uumakŋa iluqaġmi nunaaqqim piyaqqukkaułhaniñ?” 51 Taatnaguuq nipliñġiññiqsuq iŋmiñiłhiñaq, aglaan qaukłiupluni agaayuliqsaupluni tamarrumani ukiumi, ilaan sivuniksriqiginiġaa Jesus-ŋum tuqqutrił̣iksraŋa Jew-ŋuruanik, 52 taapkuniŋałhiñaunġitchuaq aglaan atausriġuqtitchitqiguni aŋayuqaaġiisun iluqaitñik siammayaaqsimaruanik ukpiqsriruanik Agaayyutmun. 53 Taatnaqhutiŋ tamarrumakŋa uvlumiñaglaan Jew-ŋuruat qaukłiŋich sivunniuġniqsut, qanuġlugu tuqutchukługu Jesus. 54 Taatnaqhuni Jesus igliġatqiñġiññiqsuq sagviḷuni Judea-mi. Aglaan aullaġniqsuq nunamun qanittuamun suviksraiḷaamun nunaaqqimun atiqaqtuamun Ephraim-mik, aasrii tarani itkaqsipḷutiŋ maliġuaqtiniḷu. 55 Jew-ŋuruat niġiqpagvikaaŋat taggisiqaqtuaq Apqusraaqtitaułiġmik qalliñiqsuq, aasrii iñugiaktuat iñuich nunamiñ utlautipluni Jerusalem-mun niġiqpagvikaam sivuani itqanaiyaġiaqhutiŋ, qaayuġnaityaqhutiŋ iŋmiknik [maliglugu maliġutaksraq]. 56 Iñuich niġiuŋniqsut Jesus-mik, Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatnun kati'amiŋ apiqsruqtautiplutiŋ, “Qanuġli isrumavich? Nalupqinaitchuq utlautigisuknaitchuq niġiqpagvikaamun taavrumani.” 57 Qaukłiŋich agaayuliqsit Pharisee-ŋuruatlu tiliriñiqsuat kia iñuum iḷitchuġikpagu naniitilaaŋa Jesus kilgutigitquplugu iliŋisa tigusrukługu.
1 Itchaksrat uvlut sivuatni niġiqpagvikaam taggisiqaqtuam Apqusraaqtitaułiġmik Jesus utlautiniqsuq Bethany-mun, Lazarus iñuuniaġvianun, taimña Jesus-ŋum aŋipchakkaŋa tuqułiġmiñ. 2 Nullautchiuġutiniġaat Jesus tarani. Martha-m savautigai Lazarus aquppiqataupkaqługu Jesus-mi niġġiviŋñi. 3 Aasriiñ Mary-m tigusripḷuni akisullapiaqtuamik tipraġiksautmik kuvviqiniġai Jesus-ŋum isigai, aasrii nutchamiñik allaqługich. Naimasruġnaqtuam tipraġiksautim immiġñiġaa iluqaan tupiq. 4 Jesus maliġuaqtaiñ iḷaŋat, Judas Iscariot, taimña tunisirauksraq Jesus-mik, nipliġñiqsuq, 5 “Suvaata tipraġiksaun tunikkaunġitpa piñasrunun kavluutinun maniŋñun, qaisauluniasriiñ inuqsraqtuanun?” 6 Taatnaġniqsuq pigaqatlułikuunġiḷaaq inuqsraqtuanik, aglaan ilaa tigliktuqtaupluni; maniqaġviat akiyaġikkani piksraqtuġvigiraqniġaa. 7 Jesus nipliqsuq, “Iḷaksianagu aġnaq! Ilaan pigiliuŋ iḷakuni taivrumuŋa uvluanun iḷuviqtuaviksraġma. 8 Ilipsi ataramik piqaġniaqtusri inuqsraqtuanik iñuŋnik, aglaan nayuutiyumiñaitchuŋa ataramik.” 9 Iñugiaktuarguuq Jew-ŋuruat tusraaniġaat Jesus iłha Bethani-mi aasriiñ taamuŋaqhutiŋ, pisigisruŋaqnagu Jesus kisian aglaan Lazarus qiñiġiaġukługu, Jesus-ŋum aŋipkakkaŋa tuqułiġmiñ. 10 Taatnaqługu qaukłiŋich agaayuliqsit sivunniuqmiñiqsut tuqutchukługuptuuq Lazarus; 11 atakkii ilaa piqutigiplugu Jew-ŋuruat iñugiaktuat unitkaqsiñiġaich qaukłiisiŋ ukpiġiagutripḷutiŋ Jesus-mik. 12 Uvlutqikman, iñugiakpauraqtuat utlautiruat niġiqpagvikaamun taggisiqaqtuaq Apqusraaqtitaułiġmik tusraaniqsut Jesus Jerusalem-mun aggiaqsipḷugu. 13 Iliŋich Palm napaaqtuŋitñiñ akiġuksraqhutiŋ paagaqsiñiġaat nipliaplutiŋ, “Hosanna. [Nanġaġlakput Agaayyun!] Uvvatuq Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ tikitchuaq piqusriqhuni Ataniġmik, Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ Israel-aaġmiut Umialgat!” 14 Jesus paqitluni natmaksiġviŋmik natmaksiaġniqsuq uqałhich aglausimaruatun, itna, 15 “Israel iñugikkaŋasri, Iqsiñasri! Umialigikkapsi aggiqigaasri, natmaksiġvium nuġġaŋani usriaqsiaqhuni.” 16 Tarani maliġuaqtaiñ kaŋiqsiñġiññiġaat taamna; aglaan Jesus aŋitqianikman pakmuŋaanikhuni, iliŋisa itqaġniġaat aglausimaruam uqałhum taatnaqsimałha, suli itqaqmigaat iñuich immiutiłhat taivrumuŋa uqauttutmun. 17 Iñugiaktuarguuq nayuutiruat Jesus-mi Lazarus-mik iḷuviġmiñ tuqułiġmiñ aŋitqiksitman, tusraayugaaqtirrutiginiġaat tamanna atuumaaniktuaq. 18 Taatnaqhutiŋ iñugiaktuat Jesus paaġniġaat, atakkii tusraaŋanikhutiŋ ilaa savaktilaaŋanik taavrumiŋa quviqnaqtuamik. 19 Pharisee-ŋuruatguuq avatmun uqaaqsiñiqsut, “Uvagut piġunġiḷḷapiagaqsirugut! Takkua, iñupayaat iluqatiŋ maliutigaat!” 20 Iḷaŋitguuq Jew-ŋunġitchuat akunġuruat tamatkunani Jerusalem-muktuani kamaksrityaqhutiŋ Agaayyutmik niġiqpagvikaami. 21 Tikiññiqsut Philip-mun Bethsaida-ġmiumun Galilee-mi, uqaqhutiŋ, “Aŋuun! Uqaqatigillagukkaluaġikput Jesus.” 22 Philip-ŋum uqautityaġniġaa Andrew, malġuuplutikaasrii uqautityaġniġaak Jesus. 23 Jesus kiuniġik, “Tuqutauviksraġa tikiumaruq, sivuniqaqtuaq Iñuum Iġñiŋan atqunaq kamagikkaułiksraŋanun. 24 Uvaŋa iḷumutuullapiaqtuamik uqautigipsi, mukkaaksram nautchiaksraŋa suunġitchuq kisianik kataktitau'ami nunamun tuqupluni. Taatnaiḷipḷugu tuquanikami tikiutriraqtuq iñugiatluktuanik nautchiaksranik. 25 Kisupayaam iñuułłi piqpagigumiuŋ tammaigisigaa. Aglaan kisupayaam iñuułłi piqpaginġitchumiuŋ nunami marrumani pigigisigaa isuitchuamun taimuŋa. 26 Kisupayaam savautisrukkumiña maliktaksraġigaaŋa, aasrii sumiitchuma tarani savaktiga inniaqmiuq. Kiapayaaq savautikpaŋa Aapam kamanaqtitkisigaa. 27 “Pakma uummatiga iłuiḷḷiuġniqsuq. Qanuq nipliġisivik? Nipliġayaqpik itna, ‘Aapaaŋ! Tikiumapkaqnagu taamna nagliksaaqsiułiq uvaŋnun?’ Taatnaġnianġitchuŋa, takku taamna piqutigiplugu aggiqsauŋuruŋa apqusraaġiaqługu taamna nagliksaaqsiułiq. 28 Aapaaŋ! Kamanaqtirruŋ atqiñ!” Taatnaqman nipi nipliqsuq qiḷaŋmiñ, “Uvaŋa kamanaqtinŋanikkiga, suli kamanaqtitqikkisipḷugu.” 29 Iñugiaktuam iñuum qichaqtuam tarani nipi tusraaniġaa aasrii nipliqhutiŋ, “Katlularuq!” Atlatliguuq nipliqsut, “Israġulgum uqaqatigigaa ilaa.” 30 Aglaan Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Uvaŋa piqutigiluŋa taamna nipi tusaġnanġitchuq, aglaan ilipsi. 31 Pakma tikiumaruq nunam iñuiñ atanniusriaqałiksraŋat. Tuunġaq, nunam marruma aŋalataa akiiḷirauniaqtuq. 32 Aasrii kivikkauguma marrumakŋa nunamiñ nuqitkisigitka iluqaisa iñuich uvaŋnun.” 33 Taatnaqamiguuq uqautiginiġaa qanuq tuqutauluni nagliksaałiksrani. 34 Iñugiaktuat iñuich kiuniġaat, “Maliġutaksraġikkapta uqausrimagaatigut, Christ iñuugisiñipḷugu taimuŋa. Qanuqhutinmi uqaqpich, Iñuum Iġñiŋa kivikkaugisiñipḷugu? Kisuuva una Iñuum Iġñiŋa?” 35 Jesus kiugai, “Qauma ittuatlullakkisiruq akunnapsitñi. Qauma pigiŋŋaan iñuuniaġitchi taaqsisikkaunġitchumuusriḷi. Uvvatakku iñuum taaqtuakun iñuuniaqami, iḷisimatlaitchaa napmun sivuniqaqtilaani. 36 Qaummatiqaŋŋapsi ukpiksrisitchi qaumamik, aasriiḷi iñugiliutiyumagaasri qaumam.” Jesus taatnaqqaaqhuni aullaġniqsuq tamatkunakŋa iriqhuni iliŋitñiñ. 37 Jesus iñiqtaqaġaluaqtitlugu quviqnaqtuanik savaanik sivuġaatni ukpiġinġiññiġaat. 38 Taavrumuuna sivuniksriqirim Isaiah-m uqauttutaa taŋŋiqsitauniqsuq itnaqsimałha, “Ataniiq! Kisut ukpiqsrivat uqauttutigikkaptiknik? Kisumun Atanġuruam saŋŋiñi urriqsuqpauŋ?” 39 Taatnaqhutiŋ tamatkua ukpiqqutaiññiqsut, takku Isaiah-suli itnaqhuni, 40 “Agaayyutim ayaupkaġai, isrummatiŋich muliktuġai, iḷitchuqsritḷaiqł̣ugich qiñikkamiknik suli isrummatiŋich kaŋiqsiyumiñaiqł̣ugich, aasriiñ saatkumiñaiqł̣ugich uvamnun mamititqulutiŋ.” 41 Isaiah-m taatna nipliutiginiġaa takku ilaan qiñiqługu Jesus-ŋum kamanałha. 42 Iñugiaktuat Jew-ŋuruat sivulliuqtit ukpiqsrigaluaqmiñiqsut Jesus-mik, aglaan sivuuġagiplugich Pharisee-ŋuruat anitqunġitḷutiŋ Jew-ŋuruat katraġviatniñ. Taatnaqhutiŋ uqautiginġiññiġaat sagviġḷugu ukpiqsrił̣iqtiŋ Jesus-mik. 43 Iliŋisa piqpagitlukługu iłuaġitchiułiq iñuŋniñ uumakŋa iłuaġitchiułiksraġmikniñ Agaayyutmiñ. 44 Jesus nipliutiniġai nipitusripḷuni, “Kisupayaaq uvamnik ukpiqsriyumi ukpiqsrił̣hiñanġitchuq uvamnun, aglaan ukpiġigisipmigaa tuyuġiriga. 45 Kisupayaam qiñiqsimaruam uvamnik qiñiqsimaaqmigaa ilaa tuyuġiriga. 46 Uvaŋa nunamun qaumatun iḷipḷuŋa aggiqsauŋuruŋa, kisupayaaq uvamnik ukpiqsrikpan, irviqaġumiñaiqł̣ugu taaqtuamik. 47 Kia ivruma tusraagaluaġlugich uqauttutitka tupiginġitpagich atanniġumiñaitchiga. Atakkii aggiñġitchuŋa atanniqsuityaġluŋa nunam iñuiñik aglaan anniqsuġiaqługich. 48 Kisupayaam ayagluŋa, uqauttutiga akuqtunġitchumiuŋ, atanniqsimaaqtiqaqtuq. Uqałhum uqautigianikkaġma atanniġisigaa aqulliġmi uvlumi. 49 Takku uqanġitchuŋa uvapkuiñaq, aglaan Aapam tuyuġirima tillisiqaġaaŋa sumik uqaġiraksramnik. 50 Uvaŋa iḷisimagiga ilaan tillisigikkaŋa isruitchuamik iñuułhuruq. Tamanna uqauttutigikkaġa Aapam uqautigaaŋa uqaġitquplugu.”
1 Aasriiñ sivuuraŋani niġiqpagvikaam taggisiqaqtuam Apqusraaqtitaułiġmik, Jesus iḷisimaniqsuq aullaġviksrani tikisilaaŋanik nunamiñ marrumakŋa Aapamun. Ilaan pigikkani piqpagiraġiplugich marrumani nunami ittuat piqpaginiġai isruanunaglaan. 2 Jesus-lu maliġuaqtiniḷu nullautchiġñiqsut. Tuunġaum isrummianiŋniġaa Judas Iscariot, Simon iġñiġikkaŋa, tunitquplugu Jesus. 3 Jesus-ŋum iḷisimaniġaa Aapam aatchuutigitilaaŋa iluqaan saŋŋi iŋmiñun. Iḷisimapmigaa aggiqsilaani Agaayyutmiñ suli aullaġniaqtilaani Agaayyutmun. 4 Tarraasriiñ Jesus makinniqsuq niġġiviŋñiñ, aasriiñ qalliich atnuġaani piiqł̣ugich, ivgutmik tapsipḷuni. 5 Aasriiñ kuviripḷuni imiġmik iġġuġviuramun, iġġuaqsipḷugich maliġuaqtigikkaġmi isigaŋich, aasriiñ allaqtiqługich ivgutmik tapsigikkaġmiñik. 6 Simon Peter-m tikitmani nipliutiniġaa Jesus, “Ataniiq! Ilvich iġġuġniaqpigich isigatka?” 7 Jesus-ŋum kiugaa, “Pakma nalugiñ savaaġikkaġa, aglaan aquvatigun iḷitchuġigisigiñ.” 8 Peter-m nipliutilgiññiġaa, “Qakugununniiñ isigatka iġġuġumiñaipiaġitin.” Jesus-ŋum kiuniġaa, “Iġġunġitchupkich isigaktin piqatauyumiñaitchutin uvaŋni.” 9 Simon Peter-m kiulgiññiġaa, “Ataniiq! Isigałhiñaġinġisatka aglaan argatkalu niaquġalu.” 10 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Kisupayaaq iġġuaniksimaruaq salumallapiaqhuni iġġutqiksuksraunġitchuq avataagun isigaiñ. Iluqasri salummaqsimarusri aglaan taamna atausriq.” 11 Jesus iḷisimaniġaa kisumun tuniñiaqtilaani; taatnaqhuni nipliutiginiġaa, “Iluqasri salummaqsimarusri, aglaan atausriq.” 12 Ilaan isigaŋich iġġuanikamigich atitqianikługich atnuġaaniḷu utiġniqsuq inimiñun niġġiviŋñun. Aasriiñ apiqsruġniġai, “Kaŋiqsivisi sutilaamnik ilipsitñun? 13 Taiyuġipsitña Iḷisautrimik suli Ataniġmik, aasrii nalaunŋapluni taatnałiqsi, atakkii taavrumiŋauruŋa. 14 Uvaŋaasrii, ilipsi Atannapsi suli Iḷisautripsi, isigasri iġġuġitka. Ilipsipsuuq iġġuutiruksraurusri isigapsitñik avatmun. 15 Qaitchigipsi urrautiksrapsitñik, ilipsipsuuq iñiqtaqaquplusri iñiqsił̣ł̣aptun ilipsitñun. 16 Iḷumutuullapiaqtuamik uqautigipsi, Savaktaaġruk kamanatluktuaŋunġitchuq ataniġmiñiñ, unniiñ uqqiraqti kamanatlunġitchuq taavrumakŋa tuyuġirimiñiñ. 17 Iḷisimagupsigik tamatkua qanutun quvianamiuniaqtusri atuġupsigik. 18 Taamna nipliutiginġitchiga iluqapsigun. Iḷisimaniġitka taapkua piksraqtaaġikkatka, aglaantuuq uqałiq aglausimaruaq immiqsuksrauruq itna, ‘Iñuk niġiqatiga niqimik akiḷḷiġuqtuq uvamni.’ 19 Kilikkipsi taavrumiŋa pakma atuumałiksraŋan sivuani aasriiñ taamna qakugu atuummikpan ukpiġitquplugu ilaaŋutilaamnik. 20 Iḷumutuullapiaqtuamik nipliutigipsi, iñupayaam akuqtuġumiuŋ kiñapayaaq tuyuġikkaġa akuqtuqmiraġigaaŋaptuuq. Suli akuqtuipayaaqtuat uvamnik akuqtuqmiraġigaat tuyuġiriga.” 21 Taatnaqqaaqługich Jesus iłuiḷḷiuliġñiqsuq irrutchiġmiñi aasrii nipliutiplugich, “Iḷumutuullapiaqtuamik nipliutigipsi, iḷapsi tuniñiaġaaŋa.” 22 Maliġuaqtit qiñġutiaqsiñiqsut avatmun, kaŋiqsiñġiḷḷapiaqługu. 23 Maliġuaqtit iḷaŋat, taimña Jesus piqpagikkaŋa, aquppiñiqsuq tugliupluni Jesus-mun. 24 Simon Peter-m urriqaniġaa itnaqhuni, “Apiqsruġuŋ kisumik uqautiqaqtilaaŋa.” 25 Taamna maliġuaqti qalliḷaaqhuni Jesus-mun apiqsruġniqsuq, “Kisuuva, Ataniiq?” 26 Jesus kiugaa, “Ilaaŋuruq qaitchikkaġa uumiŋa qaqqiaviñauramik misruqqaaġlugu imiqqamun.” Tarakŋa tigusripḷuni qaqqiaviñiġmik misruqqaaqługu qaiññiġaa Judas-mun, iġñiŋanun Simon Iscariot. 27 Judas tiguluqqaaġaa qaqqiaq Tuunġaum isiġniġaa. Tarani Jesus-ŋum nipliutigaa, “Savaaġisrukkan piuŋ qilamik!” 28 Nalliataunniiñ niġiñiaqatauruat kaŋiqsiñġiññiġaat qanuutautilaaŋanik Jesus-mun nipliutiłha. 29 Iḷaŋich maliġuaqtit isrumaniqsut, Judas aŋalatigipmagu maniqaġviŋat, Jesus-mun tauqsiġiaqunipḷugu inuġikkaġmiknik niġiqpagvikaami, unniiñ qaitchityaquplugu sumik inuqsraqtuanun. 30 Judas akuqtuanikamiuŋ qaqqiaviñauraq, tarvauvaa aniñiqsuq. Tarra unnuaŋuruq. 31 Judas anianikman Jesus nipliqsuq, “Pakma Iñuum Iġñiŋa kamanaqsipkakkauruq. Suli Agaayyun kamanaqsipkakkauruq Ilaagun. 32 Aasrii Agaayyun kamanaqsipkakkauniqpan Ilaagun, Agaayyutimtuuq iŋmiñik sagviġisigaa kamanautaa Iġñiŋan Iñuum, Ilaan kamanausriġḷugu tarvauvaa. 33 Iḷilgauramaaŋ! Uvaŋa nayuutiqpakkumiñaiqsuŋa. Pakaaqsigisigaluaġipsitña, aglaan Jew-ŋuruat uqautipmatun nipliutigipsi pakma, ‘Aullalguitchusri aullaġviginiakkamnun.’ 34 Nutaamik tillitmik qaitchigipsi, Avatmun piqpakkutiyumuusri! Atriḷugu piqpaksrił̣iġa ilipsitñik, taatnatuntuuq piqpagiikkumuusri. 35 Avatmun piqpakkutigupsi, iñupayaat iḷitchuġigisigaat uvamni maliġuaqtaułiqsi.” 36 Simon Peter-m apiqsruġniġaa, “Ataniiq! Napmuŋniaqpich?” Jesus-ŋum kiuniġaa, “Pakma malilguitchiñ aullaġviginiakkaġa, aglaan aquvatigun malikkisigikma.” 37 Peter-m apiġiniġaa, “Ataniiq! Suvaata malilguitpigiñ pakma? Uvaŋa tuqułhiñaaġuqtuŋa pisigilutin.” 38 Jesus-ŋum kiugaa, “Itqanaipiaqpich tuqqutisukłuŋa? Iḷumutuuruamik nipliutigikpiñ, aqargiqpak qalġuŋaiñŋaan piiḷaaġutigigisigikma piñasruniaglaan.”
1 Jesus-ŋum nipliutigai, “Iłuiḷḷiuqtitnagich uummatisri. Ukpiqsrimaaġitchi Agaayyutmun, uvamnun ukpiqsriḷusripsuuq! 2 Aapaa kiñunġani iniksrat iñugiaktuat ittut. Itqanaiyautityaġniaġipsi iniksrapsitñik. Taatna uqautinayaitchipsi, taatniinġitpan. 3 Aasrii aullaġuma itqanaiyaġiaġlugu iniksraqsi aggitqikkisiruŋa, aasrii uvaŋnun iŋmagusri nayuutitlasriḷusri nani itchuma. 4 Aasrii iḷitchuġianikkiksi qanuq tikiññiałiksraqsi taivrumuŋa aullaġniaġvigikkamnun.” 5 Thomas-ŋum nipliutigaa, “Ataniiq! Iḷisimanġitchikput napmuŋniaqtilaan. Qanuġlugu taivrumuŋaġniałhum apqutaa iḷisimagisivisigu?” 6 Jesus-ŋum kiugaa, “Uvaŋa apqutauruŋa, iḷumutuupluŋa, suli iñuułhupluŋa. Kiñaunniiñ Aapaanukkumiñaitchuq kisianik uvapkun. 7 Pakma iḷitchuġi'apsitña iḷitchuġipmigiksipsuuq Aapaga. Aasriiñ uvakŋaniñaglaan iḷisimagiksi suli qiñiqsimaplugu.” 8 Philip-ŋum nipliutiniġaa, “Ataniiq! Aapamik urriqsuutitigut. Taamna inuġikkatuaġigikput.” 9 Jesus-ŋum kiugaa, “Takiruami nayuuti'ama ilipsitñi naagasuli iḷitchuġinġitpiña, Philip? Kisupayaam qiñiqsimaruam uvaŋnik qiñianiksimagaa Aapa. Suvaatami nipliqpich Aapamik urriqsuutitquplusri? 10 Philip! Ukpiġinġitpiuŋ uvaŋa Aapami nayuutitilaaġa suli Aapa uvaŋni itilaaŋa? Tamatkua uqałhich uqautigianikkatka ilipsitñun uvamniqnisaunġitchut. Aapauruam nayuutiruam uvaŋni iñiqtaġigai savaani. 11 Ukpiġisritña uqaqama Aapami itilaamnik suli Aapa uvaŋni itilaaŋanik! Naagaunniiñ ukpiġisritña savaapkun. 12 Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, kisupayaaq ukpiqsriruaq uvapkun savaŋniaqmiuq savaaġikkamnik, piñiaqtuqunniiñ kamanatluktuanik savaanik tamatkunakŋa, atakkii aullaaqsiruŋa Aapaanun. 13 Aasrii iñiqsisigisigipsi qanusripayaamik iŋiġupsi attapkun piqutigilugu Aapauruam kamanaqtitaułiksraŋagun uvapkun Iġñiġuruakun. 14 Sukupayaaq iŋiġupsitña atiġikkapkun, iñiqtaġigisigiga. 15 “Piqpagigupsitña tupigigisigisri tillisitka. 16 Aasrii iŋiġisigiga Aapa qaitchitqulusri atlamik ikayuqtiksramik nayuqtiksrapsitñik qaŋavak taimuŋa. 17 Taamna Irrusriġigaa iḷumutuułhum. Nunam iñuiñ akuqtulguitchaat qiñinġitḷugu unniiñ kaŋiqsimaitḷugu. Aglaan iḷisimagiksi, takku iñuuqatauruq piqatigiplusri suli ilipsitñiinniaqtuq. 18 Unitchumiñaitchipsi kisiŋŋuġusri. Utiġiłhitchuŋa ilipsitñun. 19 Sivikisuurami nunam iñuiñ qiñitqikkumiñaiġisaatŋa aglaan ilipsi qiñiġisigipsitña, takku iñuułłapkun ilipsipsuuq iñuugisirusri. 20 Taimña uvluq tikitpan iḷitchuġigisigiksi Aapamni itilaaġa suli ilipsi uvamni, aasriipsuuq uvaŋa ilipsitñi. 21 Kisupayaaq piqaqtuaq tillisimnik tupigiplugiḷḷu ilaaŋuruq piqpaksrirauruq uvamnik. Aapaa piqpagigisigaa piqpaksriruaq uvamnik. Uvaŋaptuuq piqpagigisigiga iḷisimapkaġluŋa ilaanun.” 22 Judas-ŋum (Iscariot-ŋunġitchuam) nipliutiniġaa, “Ataniiq! Qanuġutin iḷisimapkaġisivich uvaptiknun iḷisimapkasruŋaqnak nunam iñuiñun?” 23 Jesus-ŋum kiugaa, “Kisupayaam piqpaksriruam uvamnik tupigigisigai uqałłatka. Aapaa piqpagigisigaa suli Aapagalu tikitkisigikpuk iñuuniaqasriġḷugu. 24 Kisupayaam piqpaksriñġitchuam uvamnik tupigitlaitchai uqałłatka. Uqałhich tusraakkasri uqałiġinġitchitka, aglaan aggiaġaqtuq Aapamiñ tuyuġirimniñ. 25 “Tamatkuniŋa uqautigipsi nayuutiŋŋaġmasuli ilipsitñi. 26 Ikayuqtim Ipqitchuam Irrutchim Aapauruam tuyuġiraksraŋan attapkun iḷisautigisigaasri supayaamik itqaqtitaġlugiḷḷu iluqaisa uqauttutitka ilipsitñun. 27 Qiñuiññamik unirvigigipsi. Tutqiutimnik tutqiutiqaqqitchi. Nunam iñui qiñuiññaqaġumiñaitchut qiñuiññaqaqtirrutiptun. Iłuiḷḷiuqtitnagich uummatisri! Iqsisuŋaqasri! 28 Tusraagipsitña nipliqama aullaġniaġnipḷuŋa, aglaan aggitqiŋñiaġnipḷuŋa ilipsitñun. Piqpagipiaġniġupsitña quviasrugayaġaluaqtusri aullaġniałłapkun Aapamun, atakkii Ilaa kamanatluktuq uvamniñ. 29 Tamarrumiŋa pakma kilianikkipsi atuummigaluaqnagu ukpiqsritquplusri atuummiḷuni pikpan. 30 Tarakŋaaglaan uqaaqtuqatigilguiġñiaġipsi, takku nunam marruma aŋalataa, Tuunġaq, aggiaqsiruq. Ilaa piitchaluaqtuq saŋŋimik akiiḷiḷuŋa, 31 aglaan nunam iñuiñ iḷitchuġiraksraġigaat piqpaksrił̣iġa Aapamik. Taatnaqługu tupigiraġigiga Aapam tillisipayaaŋa. Makillusri, uvakŋa aullakta!”
1 “Uvaŋa atriqaqtuŋa napaaqtupiamik aasrii Aapaga nautchirriqiraupluni. 2 Ilaan piiġaġigaa akiġupayaaq uvamniittuaq asrirriraġanġitman, suli nagguksaqługu akiġupayaaq asrirriraġaktuaq asrirripsaaquplugu. 3 Ilipsi salummakkauŋaniktusri uqałikun uqautigianikkapkun ilipsitñun. 4 Piqatautuiñaġitchi uvamni suli uvaŋaptuuq ilipsitñi. Uvamni nayuutinġiqsuaŋugupsi asrirriaqaġumiñaitchusri, atriḷugu akiġuq iŋmigun asrirritlaitchuaq kisianik napaaqtumi itnami. 5 Uvaŋa atriqaqtuŋa napaaqtumik, ilipsiasrii akiqqutun. Kisupayaaq nayuutiruaq uvaŋni suli uvaŋa ilaani, atqunaq asrirriaqaġisiruq, takku sumik iñiqsiyumiñaipiaqtusri piiḷḷuŋa uvaŋa. 6 Kiñapayaaq nayuutinġitchuaq uvamni ittuq akiqqutun igitaupluni tuqulliruatun. Taatnatchich akiqqut katitlugich ikniġmun igittaġigaich ikipkaġviksraŋatnun. 7 Ilipsi uvamni nayuutigupsi suli uqałiġikkatka ilipsitñi, aasriiḷi qanutchimik pigiyumakkapsitñik iŋiqsruġupsi qaisauniaqtuq ilipsitñun. 8 Aapaa kamanautaa qiñiġnaqtitaugisiruq tumigilugu atqunaq savaaqqallautałiqsi. Taatnatun ukpiqnaqsigiksi maliġuaqtigitilaaqsi uvamnun. 9 Piqpagikkaġigipsi atripḷugu Aapaa piqpaksrił̣ha uvamnik. Nayuutititchi piqpakkutimni. 10 Tillisitka tupigigupsigik piqpakkutimni itkisirusri, atriḷuguptuuq uvaŋa Aapaa tillisaiñik tupiksripḷuŋa itmatun piqpakkutaani. 11 Tamatkuniŋa uqautigipsi quvianaġikkaġa ilipsitñiitquplugu, suli quvianaqaquplusri naamaruamik. 12 Unauvva tillisiga, piqpakkutiyumuusri avatmun atriḷugu piqpaksrił̣iġa ilipsitñik. 13 Kiñaunniiñ kamanatluktuamik piqpakkutaitchuq uumakŋa iñuum qaitchił̣haniñ iñuułiġmiñik piqutigiplugich iḷauraani. 14 Ilipsi uvaŋni iḷauraaŋurusri tillisitka atuġupsigik. 15 Savaktaaġrunik taiyutqikkumiñaitchipsi, takku savaktaaġruum iḷisimatlaitchaa ataniġmi suraġałha. Aglaan iḷauraanik taiyuutiqaġisigipsi, takku supayaamik Aapamniñ tusraakkamnik iḷitchuġipkaġipsi. 16 Ilipsi piksraqtaaġinġitchipsitña, aglaan piksraqtaaġigipsi suli nalunaiġusri asrirriaqaquplusri iñugiaglugu suli asrirrituiñaġusri itquplusri. Aasrii Aapam qaitchigisigaasri qanusripayaamik iŋiġupsiuŋ attapkun. 17 Taatnaqhusri taatnaiḷipḷugu tiligipsi piqpakkutitquplusri avatmun. 18 “Nunam iñuiñ uumigikpasri itqagiraksraġigiksi uumigikkaułiġaptuuq sivupsitñi. 19 Ilipsi pigipkaġupsi nunam iñuiñun, piqpaginayaġaasri pimiktitun iḷiḷusri. Aglaan piksraqtaaġigipsi marrumakŋa nunakuałiġmiñ piginġiqsitlusri tamarrumuŋa; taatnaqhuni nunam iñuiñ uumigigaasri. 20 Itqagiyumagiksi uqałhich uqautigikkatka ilipsitñun, ‘Savaktaaġruk kamanatluktuaŋunġitchuq ataniġmiñiñ.’ Iliŋisa piyuakkaġigaatŋa, tarrali piyuaġisigaasripsuuq. Tupigigaich uqauttutitka, tarrali tupigigisigaasripsuuq. 21 Aglaan iliŋisa taatna irrutigisigaasri piqutigilugu pigipkałiqsi uvaŋnun, iḷisimanġitḷugu tuyuġiriga. 22 Aggiñġitchuma suli uqautinġitchupkich patchisaikkaunayaqtut. Aglaan pakma pisanġitchuuġutiksraitchut killuqsautmiktigun. 23 Kisupayaam uumigi'amiña Aapagaptuuq uumigipmiraġigaa. 24 Savaaqaqsimaitchuma akunġatni iñuum iñiqtaġinġaqsimaisaŋanik patchisaikkaunayaqtut, aglaan qiñianikkaluaqługu iñiqtaġa uumigituiñaġaatŋa suli Aapaga. 25 Taamna taatniittuksrauruq taŋŋiquplugu taimña uqautauruaq aglaksimakkaŋa maliġutaksriusraiŋitñi, ‘Uumigigaatŋa patchisaiḷaakun.’ 26 “Aglaan ikayuqti aggiqpan, tuyuġiniakkaġma Aapamiñ, Irrusria iḷumutuułhum Aapamiqnisauruaq, ilaa uqautiniaqtuq uvapkun. 27 Uqaġigisigipsitñapsuuq takku iqataurusri uvamni aullaġniiłhaniñ.”
1 “Uqautigipsi tamatkuniŋa ukpiqqutaiqunġitḷusri. 2 Iñuich anitqataġisigaasriunniiñ iliŋisa katraġviŋmikniñ. Aa, piviksraq tikitchumaaqtuq kia iñuum tuqutchumisi savautriñasrukniaġisiruq Agaayyutmik. 3 Taatnaiḷiḷugu irrutigisigaasri iḷitchuqsrimaił̣iġmikkun Aapamik unniiñ uvaŋnik. 4 Aglaan uqautigipsi tamatkuniŋa itqagitquplugich uqauttutitka ilipsitñun taimanigu irrutiaqsikpasri taatnaiḷiḷugu. Uqautinġitchaluaġipsi tamatkuniŋa maliġuaqsiutiqqaaqapsi takku nayuqtuiñaqhusri. 5 “Aglaan pakma utiġniaqama ilaanun tuyuġirimnun nallipsi apiqsruqtanġitmigaatŋa napmuaqsisilaapkun, ‘Napmuŋniaqpich?’ 6 Aasriiñ pakma kilikapsi aliatchaktusri. 7 Aglaan iḷumutuuruamik nipliutigipsi, iłuatlukkisiruq aullałiksraġa. Uvvatakku aullanġitchuma ikayuqtiksrapsi utlaŋnianġitchaasri. Aglaan aullaġuma tuyuġigisigiga ilipsitñun. 8 Aasrii aggiġumi iḷitchuġipkaaqsigisigai iñui nunam nalaunġitḷutiŋ killuqsautikun suli nalaunŋaruałikunlu atanniiviksrakunlu. 9 Uqautigisigai nalaunġiññiḷutiŋ killuqsautikun takku ukpiqsriñġitḷutiŋ uvamnik, 10 suli nalaunŋaruałikun takku Aapamuŋniaqtuŋa aasrii qiñitqikkumiñaitchipsitña, 11 suli atanniivikun takku aŋalatchiruaq marrumani nunami Tuunġaq atannikkauŋaniktuq. 12 “Uqaksraqaġaluaqtuŋa iñugiaktuanik ilipsitñun aglaan pakma kaŋiqsiyumiñaitchusri. 13 Aglaan Ipqitchuaq Irrusriq iḷumutuułiġmik iḷitchuġipkairuksraq aggiġumi, ilaan kaŋiqsipchaaqsigisigaasri iluqaanik iḷumutuuruanik. Ilaa uqaġumiñaitchuq aŋalatchił̣iqaqmatun iŋmigun aglaan uqautigisigaasri tusraakkaġmiñik, suli quliaqtuaġutiniaġaasri sunik tikitchuksranik. 14 Ilaan kamanaqtitkisigaaŋa, takku uqaksraġikkaġa quliaqtuaġiniaġaa ilipsitñun. 15 Iluqaan Aapam pigikkaŋa pigipmigigaptuuq. Taatnaqługu nipliutigigiga Ipqitchuamun Irrutchimun quliaqtuaġiniaġnipḷugu ilipsitñun uqaksraġikkaġa. 16 “Sivikisuurami qiñinġisaallakkisigipsitña, aasriiñ kiñuvaaŋagun qiñiaqsiḷgiḷḷuŋa.” 17 Iḷaŋitguuq maliġuaqtaiñ uqaaqsiñiqsut avatmun, “Sumik uqautivatigut itnaqami, ‘Akuniisruŋaqasri qiñinġiġisigipsitña aasriiñ taamuunavak qiñiaqsiḷgiḷḷuŋa,’ suli itnaqami, ‘Aullaġniaqtuŋa Aapamun’? 18 Qanuutauva ‘sivikisuuraq’? Uvagut kaŋiqsitḷaitchikput sumik uqautiqałha.” 19 Jesus-ŋum kaŋiqsimaplugu apiqsruġułhat taavrumuuna nipliutiniġai, “Apiqsruqtuutivisi ilipsitñun sumik qanuutautiqaqtilaaŋanik uqaqama, ‘Akuniisruŋaqasri qiñinġiġisigipsitña aasriiñ taamuunavak qiñiaqsiḷgiḷḷuŋa.’ Taamna apiqsruutigisukługu uqaksraqtutigivisiuŋ akunnapsitñi? 20 Uvaŋa nipliutigipsi iḷumutuuruamik, qiapkaġusriḷu alianniuqtillusriḷu nunam iñui quviatchakkisirut, aglaan alianniułiqsi mumikkisiruq quviasrułiġmun. 21 Aġnaq qitunġiuqtuaq auliyautipmani nagliksaaġaqtuq tikiumałhagun atniġñam, aglaan annaaniktiqami puuyuġaġigaa nagliksaałłi auliyausrima'ami, quviatchagaqtuq iḷaalugruaq anipman nunamun. 22 Taatnatun alianniuġutiqaġaluaqtusri pakma aglaan qiñitqikkisiḷgitchipsi suli uummatisri quviatchakkisirut, aasrii kia-unniiñ iñuum ivayaaġiyumiñaitchaa quvianaq ilipsitñiñ. 23 Taivrumani uvlumi apiqsruqtaaqsiyumiñaitchipsitña sutigun. Uqautigipsi iḷumutun, Aapam qaitchigisigaasri ilipsi iŋiġupsiuŋ qanusripayaamik attapkun. 24 Uvuŋanunaglaa iŋiqsruqtanġitchusri sumik attapkun. Iŋiqsruġitchi ilipsiḷi akuqtuiyumuusri suli quvianaksraqsi inuŋaitchumuuq. 25 “Uqautigipsi tamatkuniŋa atrikusrautitigun. Pivik tikitchaġumaruq uqaġuiġviksraġa ilipsitñun atrikusrautitigun aglaan uqautitlasrigisigipsi kaŋiqsiñaqsiḷugu Aapauruakun. 26 Taimña uvluq tikitpan, iŋiqsruqtaġisigiksi attapkun. Uvaŋaunniiñ iŋiqsruutinġitkipsi Aapamun. 27 Uvvatakku Aapam piqpagigaasri takku piqpaksripḷusri uvamnik suli ukpiqsripḷugu aggiqsimałiġa Agaayyutmiñ. 28 Uvaŋa iḷumun aggiqsuami Aapamiñ marrumuŋa nunamun. Uvva pakma aullaaqsiḷgitchuŋa maakŋa nunamiŋ utiqsaqłuŋa Aapamun.” 29 Maliġuaqtaiñ nipliutiniġaat, “Uvvaliqaa uqałhiñ kaŋiqsiñaqtuq. Pakma uqanġitchutinunniiñ atritigun. 30 Uvagut kaŋiqsigikput pakma iḷisimałhiñ supayaamik. Inuqnanġitchuq kisumun apiqsruqtaqulutin. Taavrumuuna ukpiġigikput aggiqsuaŋułhiñ Agaayyutmiñ.” 31 Jesus kiugai, “Uvvapakma ukpiqsriḷiqpaalukpisi? 32 Pivik tikiññiaqtuq, tikiumaaniktuq-ami, iluqasri siammayaaqtitaułiksraqsi, atausriukattaaġusri kiñunnapsitñun kisiŋŋuġluŋa. Aglaan kisimallapiaq inġitchuŋa, takku Aapaa nayuġaaŋa. 33 Tamarrumiŋa uqautigipsi qiñuiññaqaquplusri piqataułłapsigun uvamni. Nunam iñuiñ nagliksaaqtitkisigaasri, aglaan quviatchauġikkitchi. Uvaŋa akiiḷianiksimagiga nunam aŋalataa.”
1 Jesus taatnaanikami, ilaa aaġluqhuni nipliġñiqsuq, “Aapaaŋ, pakma piviksraq tikiumaruq. Kamanaqsipkaġuŋ Iġñiġiñ, Iġñiqpiḷḷi kamanaqsiyumagaatin. 2 Uvvatakku ilvich aŋalatchitḷapkaġiñ iluqaitñik iñuŋnik suli qaitchitḷapluni isruitchuamik iñuułiġmik iluqaitñun qaisaġikkaqnun ilaanun. 3 Una isruitchuaq iñuułiq itnautauruq, iñuich iḷitchuqsrił̣iksraŋat ilipnik kisivich iḷumun Agaayyutautilaaqnik suli iḷitchuġilugu Jesus Christ ilvich tuyuġikkan. 4 Iḷitchuġipkautianikkiga kamanałhiñ nunam iñuiñun. Itqanaiŋanikkiga savaaksrirrutigikkan uvaŋnun. 5 Pakma, Aapaaŋ, kamanaqsipkaŋŋa sivuqqapni, kamanautim atriŋanik pigikkaġma itnama ilipni nuna iñiqtaugaluaqnaguunniiñ.” 6 Uvaŋa iḷitchuġipkautigianikkikpiñ iñuŋnun ilvich qaisaqnun uvaŋnun marrumakŋa nunamiñ. Ilvich pigiliutigitin, aasriiñ qaitkitin uvaŋnun, aasriiñ tupigigaat uqałhiñ. 7 Pakma iḷitchuġigaat suapayaaq qaisan uvaŋnun aggiqsałha ilipniñ. 8 Qaitchigitka uqałiġmik qaisaqnik uvaŋnun. Iliŋisa akuqtuqługu, iḷitchuġigaat iḷumun aggiqsuaŋułiġa ilipniñ ukpiġiplugu ilipnun tuyuġiłiġa. 9 Agaayyutigitka tamatkua. Pakma agaayyutinġitchitka nunam iñui, aglaan agaayyutigitka tamatkua qaisatin uvaŋnun, takku iliŋich pigigitin. 10 Iluqaan uvaŋa piga pigipmigiñ suli iluqaan ilvich piñ uvaŋaptuuq pigigiga, aasriiñ kamanałiġa qiñiġnaqtitauruq tamatkunuuna. 11 Pakma utlautiniaqtuŋa ilipnun nunami inġiġḷuŋa, aglaan tamatkua inniaqtut nunami. Ipqitchuaq Aapaaŋ! Qaunagiyumigitin annautruġlugich saŋŋigikkaŋagun atiġikkaqpich qaisaġikkapkun uvaŋnun, iliŋiḷḷi atautchiiñauyumuut atriḷḷugu uvaguk atausriułiqpuk. 12 Uvaŋa nayuutinnamni nunami iliŋitñi qaunagigikkatka annautruqługich saŋŋiagun atiġikkaqpich, ilvich atchiutigikkapkun. Qaunagigitka aasrii atausriqunniiñ tammanġitchuq, aglaan taimña iñuk tammaqtuksrauruaq, Agaayyutim uqałha immiutaupluni. 13 Pakma utlautiyasriruŋa ilipnun. Taatnaiḷipḷugu uqaqtuŋa innamni nunami, iliŋich piqaquplugich quvianaġikkamnik inuŋaiġḷugu. 14 Qaitchiruŋa uqałiqnik iliŋitñun, aasrii nunam iñuiñ uumigigaich, takku piqatiginġiqł̣ugich nunam iñui atripḷugu uvaŋa piqataunġił̣iġa nunam iñuiñun. 15 Uvaŋa iŋiqsrunġitchikpiñ piiqulugich marrumakŋa nunamiñ, aglaan iŋiġikpiñ qaunagitquplugich piŋiŋnaiġḷugich tuunġaġmiñ. 16 Uvaŋa piqataunġitmatun nunam iñuiñun iliŋittuuq piqataunġitchut nunam iñuiñi. 17 Iḷumutuułłapkun ipqiqsimaakkich ilipnun. Uqałhiñ iḷumutuuruq. 18 Tuyuġigitka nunamun, ilvittuuq tuyuqaqmatun uvamnik nunamun. 19 Iliŋich piqutigiplugich ipqiqsimaaqtuŋa ilipnun, iliŋittuuq ipqiqsimaaquplugich ilipnun iḷumutuułikun. 20 “Agaayyutinġitchitka kisiisa tamatkua, aglaantuuq taipchua ukpiqsriruaksrat uvamnik iliŋisa uqałhatigun. 21 Agaayyutigitka iluqaġmiŋ atautchisun itquplugich. Aapaaŋ! Atautchisuttuq illich uvaptikni, atriḷugu ilvich uvamniitmatun suli uvaŋa ilipni. Taatnatuq atausriuyumuut, taavrumuunali nunam iñuiñ ukpiġiagutiyumigaat ilvich tuyuqałhiñ uvaŋnik. 22 Uvaŋa qaitchigitka atriŋanik kamanałiqpich qaisaqpich uvaŋnun, piqutigiplugu iliŋich atautchiiñaułiksraŋat atriḷugu uvaguk atausriułiqpuk. 23 Uvaŋa illuŋa iliŋitñi suli ilvich uvaŋni, taavrumuuna iliŋich atausriŋŋuġumuut. Nunamli iñuiñ kaŋiqsiyumigaat ilipnun tuyuġiłiġa suli ilvich piqpaksrił̣hiñ iliŋitñik piqpaksripmatun uvaŋnik. 24 Aapaaŋ, tamatkua qaisatin uvaŋnun iqatigisrukkitka sumiitchuma iliŋitñun qiñiqquplugu kamanaun pigipkakkan uvaŋnun takku ilvich piqpagipluŋa nuna iñiqtauŋaiñŋaan. 25 Nalaunŋaruaq Aapaaŋ! Nunam iñuiñ nalugaatin, aglaan uvaŋa iḷisimagikpiñ suli ukua maliġuaqtit iḷitchuġigaat tuyuġitilaaġa ilipnun. 26 Iḷitchuġipkaġikpiñ iliŋitñun, suli iḷitchuġipkapsaaġniaġikpiñ. Tarrali piqpaksrił̣iq piqpakkutigikkan uvaŋnun uvaŋalu nayuutiyumuuq iliŋitñi.”
1 Jesus agaayuanikami taavrumani, aullaġniqsuq maliġuaqtiniḷu ikaaqługu kuuġuuraq taiñaqtuaq Kidron-mik. Taakmaniaŋani inniqsuq nautchiivik. Jesus maliġuaqtiniḷu isiġniqsut taavrumuŋa. 2 Judas-ŋumaasrii, aatchuutigitniktuam ilaanik, iḷisimaniġaa suniitilaaŋa. Uvvatakku Jesus-ŋum taruŋautisruuniġai akulaiqł̣ugu maliġuaqtini tarani. 3 Taatnaqhuni Judas utlautiniqsuq nautchiiviŋmun piqasriqhuni aŋuyyiuqtinik suli agaayyuvikpaum qaunaksraiñik, tuyuuplutiŋ qaukłiŋitñiñ agaayuliqsiniñ suli Pharisee-ŋuruaniñ, saagaqhutiŋ satkunik suli nanniñik. 4 Jesus-ŋum kaŋiqsimaplugu suapayaaq atuumaniaqtuaq iŋmiñun paaġniġai nipliutiplugich, “Kiña pakikpisiuŋ?” 5 Taapkua kiuniġaat, “Jesus Nazareth-miu.” Ilaan kiugai, “Uvaŋa taimñauruŋa.” Judas-ŋum, aatchuutigitniktuam ilaanik, qichaqasriqsimaniġai tamatkua pakaktuat. 6 Jesus-ŋum nipliutipmatiŋ, “Uvaŋa taimñauruŋa,” tamatkua kiñumuktuqhutiŋ ulġusraaġniqsut nunamun. 7 Jesus-ŋum apiqsrutqiŋñiġai, “Kiña pakikpisiuŋ?” Kiuniġaat, “Jesus Nazareth-miu.” 8 “Uqautianikkipsi ilaaŋutilaamnik. Ilipsi pakakkupsitña, maliġuaqtitka aullaqtitchigik!” 9 Taatna nipliutiniġai Jesus-ŋum taŋŋiqsaqługu nipliutigimaanikkani itnaiḷipḷugu, “Aapaaŋ, atausriqunniiñ tammanġitchuq qaisaqniñ uvaŋnun.” 10 Simon Peter-guuq savikpaqaqhuni, aasriiñ amuliqamiuŋ anaupluni ilaan siutaiqsiġniġaa taliqpianik tamarrumiŋa qaukłiata agaayuliqsit savaktaa, atiqaqtuaq Malchus-mik. 11 Jesus-ŋum nipliutigaa Peter, “Tugvaġuŋ satkugikkan puuŋanun. Isrumavich akuqtuġnianġiññasrugalugu uvamnun nagliksaaġutiqpak Aapama sivunniaġikkaŋa uvamnun? Uvaŋa nagliksaaġluŋa tuquruksrauruŋa. Imiqtaksraġigiga taamna imaŋa qallutim Aapama qaisaŋa uvamnun?” 12 Aŋuyyiuqtit piqasriqhutiŋ qaukłiġmiknik suli Jew-ŋuruat qaunaksriŋisa tiguniġaat Jesus qiḷiqsruqługu, 13 aasrii sivulliuplugu Annas-muutiplugu ataniġmun, taataruaŋanun Caiaphas-ŋum. Caiaphas-guuq qauqłiupluni agaayuliqsauniqsuaq tamarrumani ukiumi, niŋuagiplugu taavruma Annas-ŋum atanġum. 14 Taamna Caiaphas uqautriñiqsuaq qaukłiŋitñik Jew-ŋuruat iłuatlukkisiñipḷugu atausriq iñuk tuqutaukpan piqusriġuni iluqaitñik iñuŋnik. 15 Simon Peter-m suli atlam maliġuaqtim kiñuagun maliŋniġaak Jesus. Taamna atla maliġuaqti, iḷisimaplugu qaukłiata agaayuliqsit, isiġniqsuq igluqpaŋanun qaukłiata agaayuliqsit piqatigiplugu Jesus. 16 Peter-li qichaġniqsuq tatkiani paami. Taamna atla maliġuaqti, iḷisimaplugu qaukłiata agaayuliqsit, aniñiqsuq kiñumun. Itqutiniġaa Peter tatqamuŋa uqatigianikamiuŋ niviaqsiaġruk taluliqiri. 17 Taavruma taluliqirim niviaqsiaġruum nipliutiniġaa Peter, “Uvva, iḷagivatin maliġuaqtaiñ tatqavruma iñuum?” Peter-m kiugaa, “Iḷaginġitchaatŋa.” 18 Alappaaŋupluniguuq savaktit suli qaunaksrit ikniqsuqhutiŋ aumaniñ qichaġniqsut avataani auksiqhutiŋ iŋmiknik. Peter-m qichaqasriqamigich, auksiaqsipmiñiqsuq iŋmiñik. 19 Qaukłiata agaayuliqsit apiqsruqtuġniġaa Jesus ilaan maliġuaqtaigun suli ilaan iḷisauttutaigun. 20 Jesus-ŋum kiugaa, “Uqaġaqtuŋa sagvipḷuŋa kisupayaamun. Iḷisautrisruuruŋa Jew-ŋuruat katraġviŋitñi suli agaayyuvikpaŋatni. Nipiqanġitchuŋa qanutchiñik iriġaqtuġluŋa. 21 Suvaatami apiqsruqtaqpisitña uvaŋa. Apiqsruqsigik tamatkua iñuich tusraaritka sumik uqautiłhat uvaŋnun. Iliŋisa iḷisimagaat qanuq uqałiġa.” 22 Taatnaqman Jesus iḷaŋataguuq qaunaksrit patiktiqługu nipliutigaa, “Qanuqhutin itnaiḷiplugu kiuliqpiuŋ qaukłiat agaayuliqsit?” 23 Jesus-ŋum kiugaa, “Uvaŋa nipliġuma qanutchimik nalaunŋaiġḷugu uqautigiuŋ iluqaitñun uvaniittuanun. Aglaan nalaunŋaruamik pakma nipliġñiġuma, suvaata patikpiña?” 24 Annas-ŋum tuyuġiniġaa Jesus qiḷiqsruutraq Caiaphas-mun qaukłiat agaayuliqsitnun. 25 Peter-guuq auksiġugaaġniqsuq ikniġmun aasriiñ iñuich apiqsruġniġaat, “Taavruma iñuum iḷaginġitpatin maliġuaqtaiñ?” Peter-m piiḷaaġutiniġai, “Iḷaginġitchaatŋa ilaan maliġuaqtaiñ.” 26 Iḷaŋataguuq qaukłium agaayuliqsim savaktaiñ, iḷaginikkaŋan taivruma siutaiqsikkaŋan Peter-m, nipliutiniġaa, “Qiñinġitpigiñ piqatauplutin ilaani nautchiiviŋmi?” 27 Peter piiḷaalgiññiqsuq, “Iḷaginġitchaatŋa.” Taatnaqmiuġlu taimña aqargiqpak qalġuqtaġniqsuq. 28 Taapkua aullautiniġaat Jesus Caiaphas-ŋum tupqaniñ kavanam Pilate-ŋum inaanun uvlaatchaurami. Aglaan Jew-ŋuruat isiqataunġiññiqsut tatqamuŋa agliqsrałikun salumaiġumanġitḷutiŋ iŋmiknik. Piqutigiplugu niġiqataułiksraqtiŋ itquplugu niġiqpagvikaami taggisiqaqtuaq Apqusraaqtitaułiġmik. 29 Taatnaqhuni Pilate anipḷuni uqaqatigityaqtuaġniġai nipliutiplugich, “Sumik agvisiqaqpisiuŋ qamna iñuk?” 30 Taapkua kiuniġaat, “Uvagut tikiutinayaitchikput ilipnun ilaa savvaqłukkataġuni piñġitpan.” 31 Pilate-ŋum nipliutiniġai, “Tigusriuŋ ilipsitñik atanniqsuġlugu tuvraġlugich maliġutaksrasri.” Jew-ŋuruat kiuniġaat, “Rome-maġmiut tuqutchipkaiyumiñaitchaatigut iñuŋmik maliġutaksrirrutiptigun.” 32 Taamnaguuq atuummiñiqsuq immiutaupluni Jesus uqautigimakkaŋanun qanuq iḷiḷugu tuqutaułiksraġmigun. 33 Pilate isiġniqsuq kiñumun inimiñun aasrii tuqłuqługu Jesus-ŋum apiqsruġniġaa, “Uvva umialigivatin Jew-ŋuruat?” 34 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Taamna apiqsruutigiviuŋ ilipnił̣hiñaq naaga atlat uqautivatin uvapkun?” 35 Pilate nipliqsuq, “Jew-ŋunasugiviña? Jew-ŋuqativich suli qaukłiŋisa agaayuliqsit qaisaġigaatin uvaŋnun. Suruami pivatin?” 36 Jesus-ŋum kiugaa, “Uvaŋa umialgunġitchuŋa marrumani nunami. Umialguguma atriḷugu umialik marrumani nunami, maliġuaqtitka aŋuyakkayaqtut tigutqunġiḷḷuŋa Jew-ŋuruanun. Aglaan aŋalatchił̣iġa maakŋaqtaunġipiaqtuq.” 37 Pilate-ŋum apiqsrulgiññiġaa, “Ilviñmi umialguvich?” Jesus-ŋum kiugaa, “Tarra, nipliutigigiñ umialgunipḷuŋa. Uvaŋa aniruaŋuruŋa suli nunamuktuaŋuruŋa piqusriqł̣uŋa uqałiksrapkun iḷumutuuruamik. Kisupayaam iñuuruam iḷumutuułikun naalagaġigaaŋa.” 38 Pilate-ŋum apiqsruġaa, “Suami una iḷumutuułiq?” Pilate-ŋum kiñumun aniḷgitḷuni Jew-ŋuruanun nipliutiniġai, “Uvaŋa paqitchiḷguiññiqsuŋa sumik tuqurrutiksraŋanik. 39 Aglaan tuvraqługu atuumiraġikkaqsi pił̣hiñaaġuutigiga patchisaiġiłiksraġa isiqtamik ilipsitñun uumani niġiqpagvikaami taggisiqaqtuaq Apqusraaqtitaułiġmik. Ilipsi uvaŋnun patchisaiqsitquvisiuŋ umialgat Jew-ŋuruat ilipsitñun?” 40 Taapkua kiugaat nipitusriḷḷapiaqhutiŋ, “Taamnaunġitchuaq, pisutlukkikput Barabbas.” Taamna tigliŋniaqtauruq.
1 Tarra Pilate-ŋum Jesus tigupkaqługu ipiġaqtuqsiupkaġniġaa. 2 Aŋuyyiuqtit niaquusriġñiġaat kakitḷaġnanik suli atnuġaaqługu umialiktamik ukił̣haaġiksaamik aasrii nipliatiaqsipḷugu, “Iñuuqpakkumuutin umialgat Jew-ŋuruat.” Suli tikiññiġaat patiktiqataaqsipḷuguasrii. 4 Pilate-ŋum anitqikhuni nipliutiniġai iñuich, “Pakma ilaa annisigisigiga ilipsitñun, iḷitchuġitqulugu uvaŋa sumik paqitchiñġił̣hagun atanniusriaksraŋanik pigiiḷiḷugu.” 5 Jesus aniñiqsuq niaquutilik kakitḷaġnanik suli umialiktamik atnuġaalik. Pilate nipliutiniġai iñuich, “Uvva, qiñiqsiuŋ iñuk!” 6 Qaukłiŋich agaayuliqsit suli qaunaksrit qiñiqamitruŋ iġiallaksaġniqsut, “Kikiaktuutisriuŋ sanniġutamun, kikiaktuutisriuŋ sanniġutamun!” Pilate-ŋum nipliutigai, “Ilipsi tigulugu kikiaktuutisriuŋ sanniġutamun. Paqitchiñġitchuŋa agvisiksraŋanik atanniusriaqałiksraŋan taatna.” 7 Jew-ŋuruat kiuniġaat, “Maliġutaksraqaqtugut uqałiqaqtuamik ilaa tuquruksrauplugu takku nipiqaqtuq iġñiġinipḷuni Agaayyutmun.” 8 Pilate-ŋum tusraa'amigich taatna nipliaruat, ilaa naviasruliḷḷapiaqhuni itqutipkaġniġaa Jesus. 9 Aasrii ilaa isitqikhuni tatqamuŋa uqaqsittaaġviŋmun nipliutiniġaa Jesus, “Nakiñ aggiqsuami?” Aglaan Jesus kiunġiññiġaa. 10 Pilate-ŋum nipliutilgiññiġaa, “Ilvich uqautisrunġitpiña? Itqagiuŋ uvaŋa aŋalatchirrutiqałiġa patchisaił̣hiñauplutin suli kikiaktuutipkałhiñauplutin sanniġutamun.” 11 Jesus-ŋum kiugaa, “Pigigiñ aŋalatchił̣iq uvapkun kisianik qaisaułhagun ilipnun Agaayyutikun. Taatnaqhuni taimña iñuk qaitchiruaq uvamnik ilipnun killuqsautiqaqtuq kamanatluktuamik ilipniñ.” 12 Pilate-ŋum tusraa'amiuŋ taamna ilaan annautisruliḷḷapiatlukkaluaġniġaa patchisaiġḷugu. Aglaan Jew-ŋuruat iġialaplutiŋ kiumaniġaat, “Annaktitchupku una iñuk, Caesar-m Rome-miittuam iḷauraaġiyumiñaitchaatin. Kiñapayaaq iŋmiñik ataniġuqtaqtuaq Caesar-m akiḷḷiġigaa umialguruam Rome-mi.” 13 Pilate tusraa'amigich tamatkua nipliatit, ilaan annisiniġaa Jesus aasrii aquvitluni atanġum inaanun, taggisiliŋmun “Iyaġaŋmik Natilik,” aasrii Hebrew-tigun taiyuutiqaqhuni “Gabbatha.” 14 Uvluqpaguqtuami uvluani paqnałhum niġiqpagvikaamun taggisiqaqtuam Apqusraaqtitaułiġmik, Pilate nipliutiniġai Jew-ŋuruat, “Kiikaami, uvva umialiksi!” 15 Tamatkua iñuich iġialaplutiŋ kiuniġaat, “Tuqulli! Tuqulli! Kikiaktuutili sanniġutamun.” Pilate-ŋum apiqsruġniġai, “Uvaŋnun kikiaktuutipkaqtitquvisiuŋ umialigikkaqsi sanniġutamun?” Qaukłiŋich agaayuliqsit kiuniġaat, “Uvagut qaukłiġmik umialiqaqtugut Rome-mi. Avataagun atlamik umialiqanġitchugut.” 16 Tarra Pilate-ŋum qaiññiġaa Jesus iliŋitñun aŋuyyiuqtinun kikiaktuutitquplugu sanniġutamun. 17 Tamatkua iñuich aŋalatkaqsiñiġaat Jesus. Aniñiqsuq akiyaqhuni kikiaktuutriviksraġmiñik, tikiutiplugu nunamun taiyuutiqaqtuamun “Niaqum Saunġanik,” Hebrew-tigunaasrii taiyuutiqaqhuni “Golgotha-mik.” 18 Taapkua aŋuyyiuqtit kikiaktuutiniġaat Jesus sanniġutamun, piqasriqł̣ugu malġuŋnik atlaŋnik iññuŋnik kikiaktuutiplugik sanniġutaŋnun avataanun, Jesus qitiqłiḷiutiplugu. 19 Pilate-ŋum aglaŋniġaa iḷisimmatiksraq aglak aasrii taapkua aŋuyyiuqtit iḷipḷugu sanniġutam qulaanun, itna aglalik, “Jesus Nazareth-miu, umialgat Jew-ŋuruat.” 20 Iñugiaktuat Jew-ŋuruat agliqiniġaat, taamna Jesus kikiaktuutikkauvia uŋasriñġitḷuni nunaaqqimiñ. Iḷisimmatiksraq aglak aglaksimapluni piñasruiŋutlugu uqautchisigun Hebrew-tigullu Latin-tigullu suli Greek-tigun. 21 Jew-ŋuplutiŋ qaukłiŋisa agaayuliqsit itnaġniġaat Pilate, “Aglaknagu ‘Umialgatnik Jew-ŋuruat,’ aglaan ‘Taamna iñuk uqaġniḷugu, uvaŋa umialigigaatŋa Jew-ŋuruat.’ ” 22 Pilate-ŋum kiuniġai, “Qanuq iḷipḷugu uvaŋa aglakkaġa taatna aglaksimagisiruq.” 23 Aŋuyyiuqtit kikiaktuutianikmatruŋ Jesus sanniġutamun, tiguniġaich atnuġaaŋi autaagaqsipḷugich sisamaiŋutlugich, atausriuttaaġutiŋ piqatlasripḷutiŋ, aasriiñ atnuġaaŋa kiluiḷaaq ukił̣haaq aulaiḷaq qaliġurriaŋumaniqsuq. 24 Aŋuyyiuqtit uqaaqsiñiqsut avatmun, “Aliktusruŋaqnagu una, nalautchaaġautigilakput iḷitchuġisaġlugu kimun piginiaqtilaaŋa.” Taatnaqamitruŋ immiġñiġaat uqałiq uqautigimaruaq itna, “Iliŋisa autaaġaich atnuġaatka iŋmiknun, suli nalautchaaġautigiplugu atnuġaaġa.” Aŋuyyiuqtit piñiġaat taamna. 25 Taatnaqtitlugich qichaġniqsut killiŋani kikiaktuutrivium Jesus aakaŋalu, suli aakaŋan aniqataa, Mary-lu iḷaqataa Clopas, suli Mary Magdalene. 26 Jesus-ŋum qiñiqamiuŋ aakani suli maliġuaqti piqpagikkani qichaqatauruak, nipliutiniġaa aakani, “Aakaaŋ, tarra iġñiġiñ!” 27 Suli nipliutiplugu taamna maliġuaqti, “Tarra ilvich aakan!” Tarakŋaniñaglaan taavruma maliġuaqtim iŋmaŋniġaa kiñuniġmiñun. 28 Jesus-ŋum iḷisimaniġaa, sum iluqani immikkaułha, suli agliqsimaruaq uqałiq immianiktitchaqługu nipliġñiqsuq, “Imiġuktuŋa.” 29 Piŋaluguuq tamaani inniqsuq imalik siiġñaġluktuamik misruqqumik. Tarra iḷiñiġaat misruktaqtaq misruqqumun, aasiiñ akiqqumik israuttusriqł̣ugu takpichuŋa israaġutiplugu qaqłuuknun. 30 Jesus akuqtuqamiuŋ misruġuq nipliġñiqsuq, “Tarra naattuq.” Aasriiñ sikitlugu niaquni aniġniŋiġñiqsuq. 31 Tarra Jew-ŋuruat iŋiġniġaat Pilate, niugaaqtaġukługich tuqunaġiaquplugich taapkua aŋutit tuqutauruat aasrii atqaqtillugich sanniġutaŋitñiñ. Taatnaġuŋniqsut takku tikiumapluni tallimmiułiq akunniqsaami iliŋisa niviŋatqunġitlugich timit sanniġutaŋitñi minġuiqsiaġvium uvluani, takku tikiumaniaqhuni nuimaniqsraq minġuiqsiałiq atlaniñ minġuiqsiałiġniñ. 32 Aŋuyyiuqtit taruŋaqamiŋ niugaaqtaġniġaich taapkuak avataani Jesus-ŋum tuqutauqatauruak Jesus-kun. 33 Aglaan tikitmatruŋ Jesus iḷitchuġiniġaat tuquaniksimałha. Taatnaqługu iliŋisa niugaaqtanġiññiġaat. 34 Aglaan iḷaŋata aŋuyyiuqtit kapiniġaa panamiñik Jesus-ŋum sanniġaagun aasrii tarvauvaa auglu imiġlu maqiplutik. 35 Iñuk taamna qiñiqtuaq taavrumiŋa iḷisimarriġñiġaa ilipsipsuuq ukpiqsritquplusri. Ilaan uqauttutaa iḷumutuuruq, suli iḷisimagaa uqauttutmi iḷumutuułha. 36 Taatnaiḷipḷugu iñiqtauniqsuq aglausimaruaq uqałiġmi immiqł̣ugu, “Nalliatunniiñ sauniġikkaŋiñ piiyaqtakkauyumiñaitchut.” 37 Suli atla uqałiq itnaqsimaruaq, “Iliŋisa sukuiġḷugu qiñiġisigaat ilaa kapukkaqtiŋ.” 38 Taavruma aquagun Joseph-guuq Arimathea-ġmiu maliġuaqtaupmiñiqsuq Jesus-mi nalunautchipḷuni takku iqsimmaġmi Jew-ŋuruanik pipḷuni. Apiqsruqman Pilate-ŋum pitquniġaa timi, Joseph-ŋumaasrii aullautiplugu. 39 Nicodemus, taimñaptuuq qiñiġiaqtuaq Jesus-mik unnuami, tuvaaqatauniqsuq Joseph-mi saagaqhuni tallimakipiatun uqumaisilaaliŋmik tipraġiksautinik atlagiiñik atiqaqtuanik myrrh-miglu aloe-miglu. 40 Taapkuak iññuk piñiġaak Jesus-ŋum timaa nimiqsruqługu ukił̣haamik piunġiyaikkusriqsuqsimmaan, taatnatun Jew-ŋuruat timimik savaaqaġaġiłhat atripḷugu. 41 Taavrumaniguuq nautchiiviŋmi Jesus-ŋum tuqutauviani inniqsuq nutaaq iḷuviksraq atuqsimaiḷaaq. 42 Uvvaasrii pisigiplugu Jew-ŋuruat paqnaviat, suli taavruma iḷuviksram qaniłhagun, inillaŋniġaat Jesus taruŋa.
1 Uvlaatchaurami aullaġniisautaani akunniqsaam tanuġagugaaqtitlugu, Mary Magdalene iḷuviġmuŋniqsuq aasrii qiñiqługu iyaġak. Piiqsimaniqsuq paaŋaniñ iḷuvġum. 2 Aqpaqsruqhuni utlautiniqsuq Simon Peter-mun suli atlamun maliġuaqtimun, Jesus-ŋum piqpagikkaŋanun, aasrii uqautiplugik, “Iñuich aullautiniġaat Ataniq iḷuviġmiñ. Iḷitchuġinġitchikput napmun inillaktilaaŋa.” 3 Peter-lu atlalu taamna maliġuaqti utlautiniqsuk iḷuviġmun. 4 Iluqatik aqpaqsruqhutik, aglaan iḷaqataan maliġuaqtim uniññiġaa Peter tikiḷġaaqhuniasrii iḷuviġmun. 5 Auġrukami qiñiġniġaa ukił̣haaġiksaaq nimiqsruutaa aglaan isinġiññiqsuq. 6 Kiñuagun tikitñami Simon Peter uiyuiñaqhuni isiġniqsuq tatqamuŋa qiñiqługich aasriiñ ukił̣haat nallaviani, 7 suli ukił̣haaq nimġutauruaq Jesus niaquanun inillaksimanġiññiqsuq taapkunuŋa ukił̣haanun aglaan imullaksimaniqsuq ilaagun. 8 Taimñali atla maliġuaqti tikiḷġaaġaluaqtuaq iḷuviġmun isiqmiñiqsuq, qiñiqługu aasrii ukpiqsripḷuni. 9 Iliŋik kaŋiqsianilguiññiġaaksuli aglausimaruaq uqałiq itnaqsimaruaq ilaa aŋitqikkisiñipḷugu tuqułiġmiñ. 10 Tarakŋa taapkuak maliġuaqtik utiġniqsuk aŋiḷaaqhutik. 11 Mary-li siḷataani itluni iḷuvġum qianiqsuq. Qiallaġmi auġruaġniqsuq qiñiġukhuni iḷuviġmun. 12 Aasrii qiñiqtuq malġuŋnik israġullaŋnik atnuġaallaŋnik qatiqtaanik aquppiruak Jesus-ŋum timaan irviani, iḷaqataa niaquan tuŋaani aasriiñ iḷaqataa isigaiñ tuŋaatni. 13 Taapkuak nipliutiniġaak, “Marii, suvaata qiavich?” Kiuniġik, “Iñuich aullautiniġaat Ataniġa, aasriiñ nalugiga iliŋitñun napmun inillaktilaaŋa.” 14 Taatnaqqaaqhuni kiŋiaqhuniasrii qiñiġniġaa Jesus qichaqtuaqtuaq, aglaan iḷitchuġinġiññiġaa Jesus-ŋutilaaŋa. 15 Jesus-ŋum apiqsruġniġaa Mary, “Suvaata qiavich? Kiña pakikpiuŋ?” Aġnam nautchialiqinasugiplugu nipliutiniġaa, “Iñuuk, aullautigupku uvakŋa, uqautillaŋŋa napmun inillaktilaaŋa; uvaŋali aiyumigiga.” 16 Tarra Jesus tuqłuġaa atqanik, “Marii!” Aġnaq kiŋiaqhuni uqaġniqsuq ilaanun, “Rabboni!” (itnautauruaq Hebrew-t uqausriŋisigun, Iḷisautrii!) 17 Jesus-ŋum nipliutitqiŋñiġaa, “Aksiŋñiaqnaŋa takku aullanġitchuŋasuli pakmuŋa Aapamun. Aglaan aullaġutin aniaqatiumnun kiligiakkich pakmuŋaġniaġniḷuŋa ilaanun Aapamnun Aapagikkapsitñunlu, uvaŋa Agaayyutimnun suli ilipsi Agaayyutipsitñun.” 18 Mary Magdalene uqautityaġniġai maliġuaqtit qiñiġnipḷugu Ataniq suli tamatkuniŋa uqautinipḷuni. 19 Tamarrumani uvlumi unnukman aullaġniisautaani akunniqsaam, maliġuaqtit katimmiñiqsut atautchimi kiluussautipḷutiŋ nuyuaqhutiŋ Jew-ŋuruaniñ. Taimmaiñaq Jesus-ŋum tikitḷugich akunaŋiġñiġai nipliutiplugich, “Qiñuiññaq ilipsitñun!” 20 Taatnaqqaaqhuni qiñiqtinniġai ikiñiġmiñik argaŋmiñi suli saniqqamiñi. Tarra maliġuaqtit quviatchaŋniqsut qiñiqamitruŋ Ataniq. 21 Jesus-ŋum nipliutitqiŋñiġai, “Qiñuiññaq illi ilipsitñun! Atripḷugu Aapam tuyuqałha uvamnik, taatnatuntuuq tuyuġigipsi.” 22 Taatnaqamigich aniqsaaġviginiġai taapkua maliġuaqtini nipliutiplugich, “Akuqtuqsiuŋ Ipqitchuaq Irrusriq. 23 Ilipsi natqiusrimaaġupsigik iñuich killuqsautiŋich natqikkaurut, aglaan natqiusrimaanġitchupsigik killuqsautiŋich natqikkaunġitchut.” 24 Iḷaŋarguuq maliġuaqtit, Thomas-mik taiyuutilik Malġimik, tarani inġiññiqsuq Jesus tikitman. 25 Atlat maliġuaqtit uqautiniġaat, “Qiñiġikput Ataniq!” Thomas nipliutiniġai, “Qiñinġisuaġupkich ikiñiŋi kikiagich argaiñi suli iḷiḷugich argatka ikiñiŋanun saniġaani ukpiqsriyumiñaitchuŋa.” 26 Akunniqsaaŋanikhutiŋ kiñuvatigun maliġuaqtit katimalgiññiqsut, Thomas piqataupluni taavrumani. Talut umiktuutiqaġniqsut, aglaan Jesus akunaŋianilgiññiġai nipliqhuni, “Qiñuiññaq ilipsitñun!” 27 Ilaan nipliutiniġaa Thomas, “Israutilugich argaktin uvuŋa, qiñikkich argatka, israaġutilugich argaktin saniqqamnun. Arguaqtunġiġutin ukpiqsriiñ!” 28 Thomas kiuniġaa, “Ilvich ataniġigikpiñ suli Agaayyutigigikpiñ!” 29 Jesus-ŋum nipliutigaa, “Ukpiliqpich qiñianikapŋa kisianik? Qanutun quvianaqtigivat tamatkua ukpiqsriruat qiñiġaluaqnaŋa.” 30 Jesus-guuq iñiqtaqaġniqsuq iñugiaktuanik atlanik quviqnaqtuanik savaanik maliġuaqtimi sivuġaatni, aglaksimalutiŋ inġitchuanik ukunani makpiġaani. 31 Aglaan tamatkua aglausimarut ukpiqsritquplusri Jesus Christ-ŋutilaaŋanik Iġñiŋa Agaayyutim, suli iñuutlasritquplusri ukpiqsrił̣ipsigun ilaanik.
1 Kiñuagun tamarruma Jesus sagviaqtupsaaġniqsuq iŋmiñik maliġuaqtimiñun siñaani narvam taiyuutiqaqtuam Tiberias-mik, uvva itnaiḷipḷugu, 2 Simon Peter-lu, Thomas-lu taiyuutilik Malġimik, Nathanael-lu Cana-ġmiu Galilee-mi, iġñaglu Zebedee-m suli malġuk atlak maliġuaqtik, iluqatiŋ atautchimiinniqsut. 3 Simon Peter nipliġñiqsuq iḷamiñun “Qalliaġniaqtuŋa.” Taatnaqman taapkua atlat nipliutipmiñiġaat, “Malikkisigiptigiñ.” Iluqatiŋ ikiniqsut umiamun, aglaan unnuaqtutilaaŋani sumikunniiñ qalunġiññiqsut. 4 Siqiñġum mayuuraałhani Jesus qichaġniqsuq imġum siñaani aglaan maliġuaqtaiñ iḷitchuġinġiññiġaat Jesus-ŋutilaaŋa. 5 Ilaan nipliutiniġai, “Iḷiḷgaat, qaluutiqaqpisi?” Iliŋisa kiuniġaat, “Naami.” 6 Ilaan nipliutiḷgiññiġai, “Siŋitchiuŋ kuvraqsi taliqpian tuŋaaŋanun umiapsi, ilipsiḷi qalukkumuusri.” Maliġuaqtit siŋinniġaat kuvraqtiŋ aasriiñ payyaksaġniġaat nuqitchaqamitruŋ umiam iḷuanun takku qaluuvagitḷuni. 7 Maliġuaqtim Jesus-ŋum piqpagikkaŋan nipliutiniġaa Peter, “Piñña Ataniġiniġikput.” Simon Peter-m tusraa'amiuŋ takpiñña Atanġułha, ilaan atitqiksiqamiuŋ atnuġaani mattaummitchani misiŋñiqsuq taġiumun. 8 Taapkua iḷai maliġuaqtit kilvaġniqsut umiakun nuqirrutigalugu kuvraq imalik qaluŋnik iliŋich uŋasriuraqhutiŋ siñaaniñ, tallimakipiatun apluqpaktaaqhuni urraksrayuŋnaliktun. 9 Iliŋich tulakamiŋ, qiñiqtut iknipiamik qaluŋnik uutaliŋmik suli qiñiqhutiŋ qaqqunik. 10 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Uvuŋautrisitchi iḷaŋitñik qaluich qaluktapsi akkuvak.” 11 Simon Peter-m ikitqikhuni umiamun kaliŋñiġaa kuvraq siñaanun imalik qalukpaŋnik, tallimakipiaq malġukipiaq qulit piñasrunik iñugiaktilaaliŋnik; naagatarra iñugiakkaluaqhutiŋ kuvraŋat alinġiññiqsuq. 12 Jesus-ŋum nipliutigai, “Uvuŋaġusri niġisitchi.” Nalliataunniiñ maliġuaqtit apiqsruġumanġiññiġaa, “Kisuuvich?” Iliŋisa iḷitchuġiniġaat Atanġutilaaŋanik. 13 Jesus-ŋum qalliḷaaqhuni tigu'amiuŋ qaqqiaq autaaġniġaa iliŋitñun. Taatnatunsuli piñiġaa qaluk. 14 Taavrumani piñatchiġñiġai Jesus-ŋum qiñiqtitałłi iŋmiñik maliġuaqtinun aŋitqiqqaaqhuni tuqułiġmiñ. 15 Iliŋich niġianikmata Jesus-ŋum nipliutigaa Simon Peter, “Simon! Iġñiŋa John! Piqpagitlukpiña ukunakŋa?” Peter-m kiugaa, “Aa, Ataniiq! Iḷisimagiñ uvaŋnun piqpagiłhiñ.” Jesus-ŋum nipliutigaa, “Niġipkakkich ipnaiyaatka.” 16 Tugliḷiqługu Jesus nipliutilgiññiġaa, “Simon! Iġñiŋa John! Piqpagiviña?” Peter-m kiugaa, “Aa, Ataniiq! Iḷisimagiñ uvaŋnun piqpagiłhiñ.” Jesus-ŋum nipliutilgitchaa, “Qaunagikkich ipnaitka.” 17 Piñatchiqł̣ugik Jesus-ŋum nipliutilgitchaa “Simon, Iġñiŋa John, piqpagiviña?” Peter aliatchaŋniqsuq Jesus-ŋum apiqsruqmani piñasruni atiruamik, “Piqpagiviña?” Aasrii Peter-m kiuniġaa, “Ataniiq! Iḷisimagiñ suapayaaq. Iḷisimagiñ uvaŋnun piqpagiłhiñ.” Jesus-ŋum kiugaa, “Niġipkakkich ipnaitka. 18 Iḷumutuuruamik nipliutigikpiñ, nutau'avich tapsiaġiksipḷutin igliġaqtutin napmupayaaġukavich. Aglaan utuqqaġuġuvich atlam iñuum qiḷiġniaġaatin israaqtillutin aullautilutin aullaġvigisrunġisaqnun.” 19 Taatnaqamiuŋ Jesus-ŋum uqautiginiġaa qanutchikun tuqułikun Peter-mun kamanaqtinniaqtilaaŋa Agaayyun. Taatnaqqaaqługu nipliutiniġaa, “Maliġuaŋŋa!” 20 Peter-m kiŋiaqhuni qiñiġniġaa maliġuaqti Jesus-ŋum piqpagikkaŋa maliktuaq. Taimñauniqsuq ikusiksimaaqtuaq qanitluni Jesus-mi nullautchiqamiŋ suli apiqsruqtuaq, “Ataniiq, kia aatchuutigitniŋñiaqpatin?” 21 Peter-m qiñiqamiuŋ taamna apiqsruġniġaa Jesus, “Ataniiq! Qanuġniaqpaliuna?” 22 Jesus-ŋum kiugaa, “Uvaŋa iñuupkaġukkupku aggitqiŋñiałłamnunaglaan, suuva taamna ilipnun? Maliŋŋa!” 23 Taamna uqauttutaa siaminniqsuq akunġatnun aniqatigiiñun taamna maliġuaqti tuquyumiñaiññipḷugu. Jesus taatnanġiññiqsuq tuquyumiñaiññiḷugu, aglaan itnałhiñaqhuni, “Iñuupkaġukkupku aggitqiŋñiałłamnunaglaan, suuva taamna ilipnun?” 24 Taamna maliġuaqti taamnauruq quliaqtuaqtuaq tamatkuniŋa, sulipsuuq aglaktuaq tamatkuniŋa, aasrii nalunġitchikput quliaqtuaġikkaŋan iḷumutuułha. 25 Iñugiakkaluaqtuq atla qanusriq Jesus iñiqtaġikkaŋa. Iluqatiŋ aglaksimalutiŋ atausriukattaaġlugich pimakpata, iluqaniqanu nunam tigummianilgunayaitpalukkai aglaich aglakkaukpata.
1 Aglaktuŋa uumiŋa Theophilus-mun piqpagikkamnun. Sivulliġñi makpiġaani aglaktuaŋaa suraġałipayaaŋiñik Jesus aullaġniił̣haniñaglaan savaaqałiġmiñik 2 taivrumuŋaaglaan uvlumun Agaayyutim aullautipmani tatpakmuŋa. Sivuani Jesus aullaġaluaqani ilaan Ipqitchuakun Irrusikun alġaqsruġai piksraqtaaġikkani uqqiraqtauruksrauplugich. 3 Jesus tuqutitqaaqhuni piqatigiraġigai uqqiraqtit sagviaqtuutigai arguaqtuġnaġumiñaiqł̣ugu aŋitqił̣ha malġukipiat uvlut akunġatni, suli Jesus-ŋum uqautiplugich aŋaayuqautaanik Agaayyutim. 4 Iḷaatniguuq Jesus-ŋum piqatigilgitñamigich tiliñiġai itna, “Uniññiaqnagu Jerusalem aglaan utaqqiyumigiksi aatchuutiksraŋa Aapaa akiqsruutigikkaŋa qaitkisiñipḷugu, uqautigikkaġa ilipsitñun. 5 Taimñaguuq John paptaaġutiqaqtuaq iñuŋnun imiġmik aglaan aquatigun qapsich uvlut paptaakkaugisirusi Ipqitchuakun Irrutchikun.” 6 Taapkua uqqiraqtauruksrat katilgitñamiŋ piqatigiplugu Jesus apiqsruġniġaat, “Ataniiq! Uvva taavrumani nappatqiŋñiaqpiuŋ aŋaayuqaun Israel-aaġmiunun [umialiqaġumiñaġlugich taimanisun]?” 7 Jesus-ŋum kiuniġai, “Aapaa kisimi sivunniġisigaa qakugun atuumałiksraŋa. Ilaan iḷisimapkaġumiñaitkaa tamanna ilipsitñun. 8 Akuqtuigisirusi saŋŋimik taimña Ipqitchuaq Irrusriq aggianikpan ilipsitñun, aasii iḷisimaraugaqsiḷusi uvapkun Jerusalem-mi iluqaaniḷu Judea-mi suli Samaria-mi unniiñ nunaaqqipayaaŋiñi nunam.” 9 Taatnaanikamigich Agaayyutim nuqinniġaa tatpakmuŋa iliŋitñun qiñiqtitluni aasii iliŋisa qiñitlaiqsiġniġaat nuviyam puuqtiqmauŋ. 10 Aullaqtiqman qiñiġugaaqtitlugich tatpakmuŋa, taimmaiñaq malġuk iññuk atnuġaallak qatiqtaanik qikaqasiitḷiġñiqsuk iliŋitñun, 11 nipliqhutik, “Galilee-ġmiut, suvaata qikaqhusi qiñiqniaqpisi qiḷaŋmun? Tamanna Jesus aullaqtuaq ilipsitñiñ tatpakmuŋa aggitqikkił̣hitchuq taatnatun ilipsi qiñiqmatun aullaqman tatpakmuŋa.” 12 Maliġuaqtit tavrakŋa utiġniqsut Jerusalem-mun iñġiuramiñ taiguutiqaqtuamiñ Olives-mik uŋasikpaguni inġiññiqsuamiñ nunaaqqimiñ. 13 Tavruŋa tikitñamiŋ Jerusalem-mun, iliŋich mayuġniqsut inimun taivrumuŋa irvigikkaġmiknun, Peter, John, James, Andrew, Philip, Thomas, Bartholomew, Matthew, James iġñiġikkaŋa Alphaeus, Simon-lu Zealot-ŋuruaq, suli Judas iġñiġikkaŋa James-ŋum. 14 Iluqaġmiŋ katiniqsut akulaiqł̣ugu iŋiqsruġviksraġmiknun piqasiqhutiŋ aġnanik suli Mary-mik aakagikkaŋanik Jesus nukatchiaŋiñiglu. 15 Ikituurat uvlut aquatigun ukpiqtuat katimaniqsut, tallimakipiaq iñuiññamik iñugiaktigiyuŋnaqhutiŋ. Peter-m makitluni nipliutiniġai, 16 “Aniqatiumaaŋ, Ipqitchuam Irrusim uqaqtinniġaa David makpiġaaŋiñi Agaayyutim. Uqaġiniġaa Judas-kun sivuani atuumagaluaqtitnagu ilaan savaaqałiksraŋa, taamna Judas sivulliuruaq tiguriruksranik Jesus-mik. 17 Judas iḷaugaluaqtuaq uvaptikni atakkii Jesus-ŋum piksraqtaaġikkaŋa savaqatigitquplugu uvaptikni. 18 Judas-ŋum aatchuutigianikamiuŋ Jesus akiññaktaaqaġniqsuq maniŋñik. Taavrumiŋaasiiñ tauqsiġñiqsuq nunaviñiġmik ilaan iḷuviġikkaġmiñik. Tavrani katakami iluqani iḷua qaaġniqsuq. 19 Iluqaġmiŋ iñuich Jerusalem-mi ittuat tusaaniġaat, aasii iŋmiŋ uqaġmikkun taiguusiġniġaat Judas-ŋum tuqquvia Akeldama-mik (mumiutiqaqtuamik nuna augum maqqivia). 20 Agaayyutim makpiġaaŋani aglausimaruaq Psalms-ni itna, ‘Ilaan tupqa iñuiġumauq iññitqikkumiñaiġuni.’ Aglausimaruaqsuli, ‘Atlamik iñuŋmik inaŋiqsiqaġumauq savaaŋa.’ 21 Taatnaqługu iñuk inaŋiutiruksrauruq Judas-ŋum savaaŋanun. Taamna iñuk ittuksrauruq aullaġniimaruaq uvaptikni aasiisuli iḷisimarautlasiruaq aŋitqił̣hagun Atannapta Jesus. Ilaa piqatigisimakkaqput John-ŋum quliaqtuaġipmauŋ paptaaktitchił̣ł̣isuli nayuqtigisimakkaqput uvlumunaglaan Agaayyutim aullautipmauŋ Jesus pakmuŋa qiḷaŋmun.” 23 Iliŋich nalunaiġiñiqsut malġuŋnik iññuŋnik Joseph-miglu taiguutiliŋmik Barsabbas-mik atiqaqmiruaq Justus-mik suli Matthias-miglu. 24 Aasii agaayuniqsut itnaqhutiŋ, “Ataniiq! Ilvich iḷisimarauŋuruatin uummatiŋitñik iñupayaat, taatnaġlugu tikkuaġutillaŋniaqtigut nalliaknik piksraqtaaqaġuvich. 25 Taamna uqqiraqti inaŋiutiyumuuq Judas-mun atakkii unisaġigaatigut aullaqhuni piksraqtaaġmiñun.” 26 Taatnaqqaaqhutiŋ tigusiñiqsut attak ilaqataaknik. Taatnaqmata Matthias piksraqtaaŋuniqsuq aasii iḷaliutikkaupluni qulit atautchinun uqqiraqtinun.
1 Uvluġġuuq taiguutilik Pentecost tikiumapman iluqatiŋ ukpiqsriruat katimalgiññiqsut. 2 Taimmaiñaq iliŋisa tusaagaqsiḷiġniġaat siiġruktuaq pakmakŋa liilaa anuqłiqpaktitmatun. Taamna siiġruktuaq tusaġnaqsiñiqsuq iluqaani inimi. 3 Iliŋich qiñiaqsiñiqsut ikniġmik liilaa qiññaliŋnik uqqatun siamitlutiŋ iñupayaanun. 4 Ipqitchuam Irrusim aŋalatkaqsiñiġai iluqnaaqługich. Taapkua iñuich uqaaqsiñiqsut atlakaaġiiñik uqqiqhutiŋ, taatna kaŋiqsiñaqsipḷugich Ipqitchuam Irrusim uqaqupmatiŋ. 5 Tavraniguuq Jerusalem-mi Jew-ŋuruat iñuuniaqtut nunaaqqipayaaŋiñiñ nunam taluqsriruat Agaayyutmik. 6 Tusaakamitruŋ siiġruktuaq iñugiaktuat iñuich katiniqsut taapkunuŋa. Iluqatiŋ qanuġviiġñiqsut tusaakamisigik taapkua uqaqtuat kaŋiqsiñaqsipḷutiŋ sumiugiisigun uqqatigun. 7 Quviġutchallapiaqhutiŋ uqaaqsiñiqsut, “Tamatkua uqaqtuat Galilee-ġmiuŋurut, amii? Qanuqhutiŋ ukua uqaqpat uqaptiknik? 8 Naagaunniiñ kaŋiqsitḷanigivut uqaqmata uqausiḷḷaaptigun iñuguqniałłaptigun. 9 Uvagut Parthia-ġmiut, Media-ġmiut, Elam-miut, Mesopotamia-ġmiut, Judea-ġmiut, Cappadocia-ġmiut, Pontus-miut, Asia-ġmiut, 10 Phrygia-ġmiut, Pamphylia-ġmiut, Egypt-miut. Uvagut iñuich nunaaqqimiñ Cyrene-miñ nunami Libya-mi, suli iglaat nunaaqqimiñ Rome-miñ, 11 suli Crete-taġmiut Arabia-ġmiutlu. Aniŋaruaguut Jew-ŋupluta aasiiñ mumiksuaguut Jew-ġuqsimaaqhuta—iluqapta tusaagivut kaŋiqsipḷugiḷḷu tamatkua uqaqmata kamanaqtuatigun Agaayyutim iñiqtaigun.” 12 Quviġutchallapiaqamiŋ kaŋiqsitḷaiqhutiŋlu apiqsruqtautiniqsut avatmun, “Qanuutauva una?” 13 Iñuiḷḷiasiiñ iḷaŋich mitautigiplugich ukpiqtuat uqaaqsiñiqsut, “Ukua imiliḷḷapiaqsimaplutiŋ piñiqsut.” 14 Taatnaaqsipmata Peter makittuq piqasiqhuni uqqiraqtiqatmiñik kiutyaqługich. Nipitusipḷuni nipliutiniġai, “Jew-ŋuqatiptaa suli iñuuniaqtuasii Jerusalem-mi, naalaġniḷḷaksitŋa! Nalupqinaiġḷugu uqautiuraallaglapsi taavruma suutautilaaŋanik. 15 Ukua imiliqsauŋuŋitchut isumałłapsisun atakkii uvlaaŋusugaaqtuqsuli. 16 Taamna atuumaruaq Joel-ŋum sivuniksriqirim uqautigikkaŋa itna, 17 ‘Agaayyun uqaqtuq, itnaiḷiḷugu itkisiruq aqulliġñi uvluni, Uvaŋa siamitkisigiga Irrusiġikkaġa iluqaitñun iñuŋnun, Iġñasi suli panigikkasi sivuniksriqiaqsigisirut, nutaaġikkasi qiñiqquuraaliġutiŋ suli utuqqanaasi siññaqtuqtaġutiŋ; 18 aa, kuvviqigisigitka savaktitka aŋutitlu aġnatlu Irrusiġikkamnik taipkunani uvluni aasii sivuniksriqiaqsiḷutiŋ. 19 Qiñiqtitkisigitka quviqnaqtuat qiḷaŋmi suli atlayuaġnaqtuat nunami, auglu ikniġlu suli itchialaruaq, 20 siqiñiqunniiñ tanuġaaqsiḷugu unnuatun unniiñ tatqiq kaviqsaaġuġlugu auktun sivuani kamanallapiaqhuni uvluan Atanġuruam tikiumałiksraŋa. 21 Taipkunaniasii kisupayaaq tuqłuqpan Agaayyutmun ilaan anniqsuġisigaa.’ 22 Israel-aaġmiut, naalaġnisitchi uqałłamnun! Jesus Nazareth-miñ aŋutauruq Agaayyutim tilikkaŋa. Agaayyutim savaaġipkaġaa saŋŋiqaqhutiŋ atlayuaġnaqhutiŋlu qiñikkiqsuutinik. Qiñiġisi nalupqinaiqł̣ugu iḷisimaplugich tamanna atakkii atuummipḷuni maani akunnapsitñi. Taavrumuuna iḷisimapmigiksipsuuq Agaayyutmun tuyuġiłha. 23 Ilipsi aŋalataksrirrutigigiksi Jesus sumiuŋuruanun tuqutitlugu kikiaktuutipkaqługu sanniġutamun. Aglaan Agaayyutim pisułiġmigunlu iḷisimałiġmigunlu sivunniuŋanikkaŋa taatna. 24 Aglaan Agaayyutim makititnamiuŋ tuqułiġmiñ pituiqł̣ugu iñuułiġmun. Jesus tuqutqikkumiñaitchuq atakkii ilaa nayuutiyumiñaitchuq iḷuviġmi tuquŋaruapayaatitun. 25 Taivruma David-ŋum uqautiginiġaa itna, ‘Uvaŋa qiñiġiga Atanġuruaq sivuqqamni ataramik. Ilaa taliqpimniitluni aasiiñ tunŋalguruŋa ilaani iłuiḷḷiuqama. 26 Taatnaqługu uummatiga quviasuktuq, suli nipiqaqtuŋa quviasułiġmik. Tuqugisigaluaŋŋaġmaunniiñ niġiugaġigiga nalupqinaiqł̣ugu, 27 Agaayyuun, unitchumiñaitchiñ iñuusiġa iḷuviġmun, naagaqaa timaa savaktivich piunġiġniaqulugu. 28 Urriqsuutriruasii uvamnun apqutmik iñuuniaġviksramnik, aasii quviasukkisiruŋa atakkii nayuutipluŋa ilipni.’ 29 Aniqatiut, uvaŋa uqautiraksraġigipsi nalupqinaiġḷugu sivulliaptigun David-kun. Ilaa tuqupman iḷuviġaat, aasiiñ iḷisimagaat iḷuvġa marrumuŋaaglaan uvlumun. 30 Ilaa sivuniksriqirauruaq suli kaŋiqsimaplugu Agaayyutim akiqsruutigikkani iŋmiñun, Agaayyutim nalupqinaiqsruutinikkaŋa David-ŋum kiŋuviaŋiñ iḷaŋat ataniġuqtitkisiñipḷugu iŋmisun. 31 David-ŋum qiñiqquuraaġiniġaa qanuq Agaayyutim aŋipkatqił̣iksraŋa anniqsuqti akiqsruutigikkaŋa taamna Christ uqautigiplugu itnaqhuni, ‘Agaayyutim uniŋitchaa ilaa iḷuviġmun suli timaa piunġiŋitchuq.’ 32 Taamna Jesus Agaayyutim aŋitqiksitkaa iḷuviġmiñ, aasii uvagut iḷisimaraurugut taavrumuuna. 33 Agaayyutim ilaa taliqpiŋmiñuktitkaa kamanaqsipḷugu suli qaitchipḷugu Ipqitchuamik Irrusiġmiñik Aapami akiqsruutigikkaŋatun aasiiñ Jesus-ŋum qaitchipḷugu uvaptiknun. Tamanna akuqtuġikput pakma, taatnamik qiñiaqsigiksi tusaaplugulu savaaqsipman uvaptigun. 34 David iŋmi timituummaġmi pakmuŋaqsimaitkaluaqtuq, aglaan nipliġñiqsuq, ‘Agaayyutim nipliutiniġaa Ataniġa, Aquvittin kamagiviksraułipnun, 35 aquppił̣ł̣apni uumiksritin aŋalataksrirrutigigisigitka ilipnun.’ 36 Aasiiñ Israel-aaġmiupayaasii iḷitchuġiraksraġigiksi nalupqinaiġḷugu, taamna Jesus kikiaktuutikkaqsi Agaayyutim inillakkaa ataniġuqługu suli anniqsuutauplugulu.” 37 Taapkua iñuich tusaakamitruŋ Peter-m uqautigikkaŋa iłuiḷḷiuġniqsut. Apiqsruġniġaat Peter-lu atlatlu uqqiraqtit, “Aniqatiut, Qanuġisiñiqpisami?” 38 Peter-m uqapsaaġniġai, “Nunuuraliġusi mumigitchi killuqsautipsitñiñ. Suli atausriukattaaġusi paptaaqtittitchi ukpiqsririġuġusi atqagun Jesus Christ. Agaayyutimli natqiutiyumagaasi killuqsautipsitñiñ, aasiiñ ilaan aatchuġisigaasi Ipqitchuamik Irrusimik. 39 Taamna Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa tuŋaaqaqtuq ilipsitñun qitunġapsitñunlu iluqaitñunlu ittuanun uŋasiksuami, iñuich iluqaisa Atanġuruam Agaayyutipta tuqłuġai iŋmiñun.” 40 Peter uqaqtuq iñugiaktuanik atlanik uqałiġnik. Aasiiñ ilaa naatchiqami itnaqługich, “Annautillaksaġniaġitchi ilipsitñik anasiñŋuqsautmiñ tikiññiaqtuamiñ pigiitchuanun iñuŋnun tuqutchiruanun Jesus-mik.” 41 Iñugiaktuat ukpiqsriñiqsut uqałiġmik suli paptaaqtitlutiŋ, iñuk 3,000-yuŋnaq iḷaliutiniqsuq ukpiqsriruanun tamarrumani uvlumi. 42 Iliŋich iḷisaaqaaqsiñiqsut uqqiraqtiniñ, aasii piqasiqsuutiniqsut niġiqatigiikhutiŋ suli iŋiqsruqatigiikhutiŋ. 43 Uqqiraqtit iñiqtaqaġniqsut iñugiaktuanik quviqnaqtuanik savaanik, naagaunniiñ iñupayaat ikpigiagutiniġaat Agaayyutim savaaqałha uqqiraqtitigun. 44 Iluqaġmiŋ ukpiqtuat atautchimiiyusiñiqsut suli piqaqtirrutiplutiŋ suuraġmikkun avatmun. 45 Inuqsriuliqamiŋ tunisiñiqsut nunautmiknik suli suuramiknik, aasiiñ autaaqługich piññaktaatiŋ iluqaitñun inuqsriuqtuanun. 46 Uvlutauġaġipman iliŋich katraġniqsut agaayuvikpaŋmun. Niġiraġaġniqsut atautchimi kiŋuniqmikni, aasiiñ niġikamiŋ quviasukhutiŋ pisuiḷḷapiaqhutiŋlu. 47 Iliŋisa quyaraġigaat Agaayyun, aasiiñ atlat iñuich nakuaġigaich ukpiqsriruapayaat. Suli uvluġaġipman Atanġum iḷaniktuuqtinniġai iñuŋnik ukpiqtuaŋuruanun tamatkuniŋa anniqsukkaġmiñik.
1 Iḷaatniguuq Peter-lu John-lu utlautiniqsuk agaayuvikpaŋmun, iñuich iŋiqsruġviat tikitmałhani. 2 Agaayyuvikpaŋmi paaqaġniqsuq taggisiliŋmik Piññaqnaqtuamik. Tavraniguuq aŋun una aquppiraqniqsuq pisunġaŋitchuaq aniñiġmiñaglaan. Uvluġaġipman iḷamiñun tavruŋautipkaġaġniqsuq taavrumuŋa paamun iŋiqsruġviksraġmiñun maniuranik iñuŋniñ isiqtuaniñ agaayuvikpaŋmun. 3 Peter-mlu John-ŋumlu apqusaaqmakni isiaqsipḷutik agaayyuvikpaŋmun iŋiġniġik aatchullałiksraġmigun maniŋmik. 4 Taapkuak kiŋiaqamitku iriġruiñaaqługu Peter-m nipliutiniġaa, “Qiñiqtiguk!” 5 Taavruma iñuum qiñiaqsiñiġik niġiukhuni aatchuusiaksraġmiñik iliŋikñiñ. 6 Peter-m nipliutiniġaa, “Maniitchuŋa suuramikunniiñ aglaan aatchuġniaġikpiñ pigikkamnik, atqagun Jesus Christ Nazareth-mium pisuqugikpiñ.” 7 Peter-m tigukamiuŋ taliqpiagun makitquplugu, taimmaiñaq aŋutiq-niam niuŋi sayaniktiġniqsuk. 8 Nutiŋniqsuq qikaqtiqhuniasiiñ pisuaqsipḷuni. Ilaan isiqatiginiġik Peter-lu John-lu agaayyuvikpaŋmun pisukhuni misigaqsimmaġmi quyyasimmaan Agaayyun. 9 Iñuich tavrani qiñiġniġaat pisukługu quyammaġmi Agaayyutmik. 10 Iñupayaat iḷisaġiniġaat iŋiularauplugu aquppisuuruaq agaayyuvikpaum paaŋani taggisiliŋmi Piññaqnaqtuamik. Iluqaġmiŋ quviġutchallapiaġniqsut taavrumuuna atuumaruakun taavrumuŋa aŋutmun. 11 Iñuitguuq qiñiqamitruŋ pisutlasipkakkauruam saqunaurapayaaŋak Peter-mlu John-ŋumlu aupił̣ł̣autiginiġaat, aasiiñ qiñiġiaqługich katimmaviŋmun taggisilikkun Solomon. 12 Peter-m qanuġviiqsuat qiñiqamigich nipliutiniġai, “Israel-aaġmiut, qanuġmi taamna quviġutchautigivisiuŋ qiñiqpaaqsipḷutaasiiñ? Uvaguk pisutlasipkaŋitkikpuk manna aŋun saŋŋiptikkun naagaqaa ukpiqsrił̣ł̣aptikkun. 13 Aglaan Agaayyutaata sivulliapta Abraham-ŋumlu Isaac-ŋumlu Jacob-ŋumlu iłuaqsipkaġaa manna aŋun Jesus-kun, aasiiñ taavrumuuna ilaan kamanaqtitkaa iġñiñi Jesus. Ilipsi qaitkiksi Jesus aŋalatinun pigiitchuanun suksraaqługu sivuġaani Pilate-ŋum sivunniutianikmauŋunniiñ patchisaiġukługu. 14 Ilaa iluqnauqsimaruaq Agaayyutmun naluanŋaruaġlu naagasuli ayakkiksi, iŋiqsruqługu Pilate pituiġitquplugu iñuaqtuqtimik. 15 Taatnałłapsigun tuqutkiksi taamna qaitchiruaq iñuułiġmik aglaan Agaayyutim aŋitqiksitaŋa tuquŋaruaniñ. Uvagut iḷisimarriqsimmaaġikput taamna. 16 Turviqaqhuni atqanik Jesus-ŋum manna pisutlaiḷaaq qiñikkaqsi iḷisimakkaqsiḷu mamititkauruq. Taamna aŋun ukpiqsriñiqsuq Jesus-ŋum atqanik, taatnaqługu iłuaqsikkauruq sivuqqapsitñi. 17 Aniqatiumaaŋ, iḷisimagaluaġmigiga una, ilipsiḷu sivulliuqtituummapsiḷu qaitkiksi Jesus sumiuŋuruanun aglaan nalugiksi suvaata taatnatun irrutrił̣iqsi Jesus-mik. 18 Agaayyutim iŋiḷġaan uqaġikkaŋa iluqaisigun sivuniksriqirimigun akiqsruutauruaq anniqsuqti nagliksaaqtuksraunipḷugu, aasiiñ ilaan taatnaqtitkaa. 19 Aasiiñ mumigitchi suli saallusi Agaayyutmun, ilaanli piiġumagai killuqsautigikkasi. 20 Taatnaġupsi Atanġum sayyaaġiksipkaġisigaasi irrutchipsigun. Taivrumani ilaan tuyuġitlayumagaa Jesus annautriksraqtaġianikkani ilipsitñun. 21 Taamna Jesus qiḷaŋmi ittuksrauruq taivrumuŋa uvlumun supayaat nutaaġułiksraŋatnunaglaan, Agaayyutim ipqitchuat sivuniksriqiraiñ uqautigipmatun iŋiḷġaan. 22 Moses-ŋum nipliutiginiġaa, ‘Agaayyutim Atanipsi tuyuqaġisigaasi sivuniksriqirimik, atriḷugu tuyuqałłi uvamnik; taimña itkisiruq iñupsitñiñ. Ilipsi naalaġniraksraġigiksi supayaamik uqautikpasi. 23 Kiñapayaaq naalaġniŋitkumi sivuniksriqirim nipliutigikkaŋanik iḷauyumiñaitchuq Agaayyutim iñuiñi suli piyaqqukkaugisipḷuni.’ 24 Iluqaġmiŋ atlat sivuniksriqirit Samuel-miñaglaan uqaqsritkaumaruat uqautigigaich makua nayukkavut uvlut. 25 Atuumaruaq uglupak atuumaruq pisigiplusi, ilipsi kiŋuviaġikkaŋasi Abraham-ŋum. Agaayyutim akiqsruġaa qitunġanik, suli sivuniksriqirit uqautigaatigut taavrumiŋa akiqsruutmik, itna, Uvaŋa piḷiutiqaġisigitka iluqaisa iñuich nunami kiŋuviaġikkaptigun. 26 Taatnaqługu Agaayyutim aŋitqiksitmauŋ savaktini Jesus tuyuġigaa ilipsitñun sivulliuplugu ikayuġukhusi mumigusiḷu pigiiḷiqiłiġikkapsitñiñ.”
1 Peter-lu John-lu uqautrisugaaqtitlugik iñuŋnik agaayuliqsit suli qaunaksria agaayyuvikpaum piqasiqhutiŋ Sadducee-ŋuruanik tikiññiqsut. 2 Iliŋisa iłuaġiŋiññiġaich uqqiraqtik iḷisautripmaknik Jesus aŋitqiŋñipḷugu tuquŋaruaniñ, taamnaasiiñ iḷitchuqqutaupluni tuquruat aŋitqikkisił̣hatnun. 3 Tigupkaġniġaich isiqtaupkaqługik isiqsiviŋmi unnuapak unnuaġuqhunikii. 4 Aglaan iñugiaktuat tusaaruat uqautaaknik ukpiqsriñiqsut, iñugiaktilaaliyuŋnat 5,000-mik aŋutiłhiñat. 5 Uvlutqikman Jew-ŋuruat sivulliuqtiŋiḷḷu sivulliuqtiġruatlu aglaliqiritlu katiniqsut Jerusalem-mi. 6 Annas-tuuq qaukłiat agaayuliqsit itmiñiqsuq suli Caiaphas-lu John-lu Alexander-lu piqasiqhutiŋ atlanik ittuanik qaukłium agaayuliqsim iḷaiñiñ. 7 Taapkua Peter-lu John-lu itqutipkaqamisigik apiqsruqtaaqsiñiġaich, “Qanuqługu iłuaqsipkaqpitku taamna aŋun? Qanutchimik saŋŋiqaqpisik? Kia atqagun taamna pivitku?” 8 Peter-m aŋalatiqaqhuni Ipqitchuamik Irrutchimik kiuniġai, “Sivulliuqtauruasii sivulliuqtiġruaŋuplusi, 9 Suvaata-tai tamarrumani uvlumi uqaqsittaaġutikkauviñuk ikayuił̣ł̣aptigun taavrumiŋa pisutlaiḷaamik iłuaqsipkakkaptiknik? 10 Iluqasi suli Israel-aaġmiupayaat iḷisimaraksraġigiksi una, Saŋŋiqaqtuq atiġikkaŋagun Jesus Christ Nazareth-mium kikiaktuutikkaqsi aasiiñ Agaayyutim aŋitqiksitlugu tuquŋaruaniñ. Taatnaqługu taamna aŋun qikaqtuq iłuaqsikkaupluni sivuqqapsitñi. 11 Taamna Jesus taimña Agaayyutim uqałhiñ uqautigikkaŋat itna, ‘Uyaġak tuppirit ayakkaŋat, taamna uyaġak piitchuiḷḷapiaġaqtuq tuppirauni.’ 12 Aasiiñ Agaayyun atchiiruq atautchił̣hiñamik iluqaani nunami taavrumuuna atikun anniqsuġumiñaqsipḷuta. Taamna anniqsuqti Jesus Christ kisimi ittuq.” 13 Tarra uqaqsittaaqtitchirit quviġutchaŋniqsut qiñiqamisigik Peter-mlu John-ŋumlu taluqsrautaisilaaŋakniglu iḷisaqsimaisilaaŋakniglu. Iḷisimagaich piqataułhak Jesus-mi. 14 Aasiiñ qiñiġniġaat aŋun iłuaqsikkauruaq qikaqataułha Peter-miḷu John-miḷu. Taatnaqhutiŋ nipliḷguiññiqsut akikŋaġlugik. 15 Taatnaqqaaqhutiŋ aniḷḷaquniġaich uqaqsittaaġviŋmiñ, aasiiñ anipmaknik sivunniuqtaullakhutiŋ itna: 16 “Qanuġlugik atanniġisivisigik ukuak aŋutik? Jerusalem-miupayaat iḷitchuġianiŋniġaat atlayuaġnaqtuaq iłuaqsipkaił̣iq atuumakkaŋa taapkuŋnuuna, aasiiñ naagaaġumiñaitkikput. 17 Aglaan siamitquŋitḷugu marrumanni tusaayugaaq iñuŋnun, taatnaġuta aniqsraaqtuġlavut uqatqiquŋiḷḷugik kimununniiñ taavrumuuna Jesus-kun.” 18 Taatnaiḷipḷugu sivunnianikamiŋ iñiqtiġniġaich quliaqtuaquŋitḷugik Jesus-kun iñuŋnun sumiunniiñ naagaqaa itqautitqiquŋitḷugich taavruma atqanik. 19 Aglaan Peter-mlu John-ŋumlu kiuniġaik, “Nalliqsi tupiginaġayaqpisigu? Ilipsi naagaqaa Agaayyun? Nalliak nakuaġitlukpauŋ ilaan? Sivunniqsiuŋ taamna! 20 Uqautigiŋaiġumiñaitkikpuk sua qiñikkaqpuk tusaakkaqpuglu.” 21 Aniqsraaqtutqianikamisigik aasiiñ pilitlugik agvisiksraitḷutiŋ anasiñŋuqsalguiññiġaich. Iqsigipḷugittuuq iñuich atakkii iñupayaat kamaksriḷḷapiaqhutiŋ Agaayyutmik tamarrumuuna atuumaaniktuakun pisutlaiḷaamun. 22 Taamnaguuq aŋun quviqnaqtuakun iłuaqsipkakkauruaq malġukipiaġuaniksimaruaq. 23 Taapkuagguuq Peter-lu John-lu anipkapqauraqmatik utiġniqsuk ukpiqtuaŋuruaqatiumiknun uqautiplugich qanuq qaukłiata agaayuliqsit suli sivulliuqtiġruat sivunniułhatnik. 24 Iliŋisa tusaakamitruŋ agaayuqatiqaġniqsut itnaqhutiŋ, “Kamanaqtuatiin atanġuruaq, iñiqsiruatiin iluqaanik qiḷaŋmiḷu nunamiḷu taġiumiḷu. 25 Aasiiñ ilvich uqaqtuatin Ipqitchuakun Irrutchikun sivulliaqput David savaktigikkan uqaqman itna, ‘Suvaata Jew-ŋuŋitchuat qinnakpat? Suvaata iñuich sivunniuqpat imaiḷaanik? 26 Umialgi nunaaqqipayaani sivulliuqtillu paqnaniġaich aŋuyautnatiŋ akiḷḷiḷiġuqługu Agaayyutauruaq ilaan anniqsuqtiksriukkaŋalu.’ 27 Iḷumun marrumani nunaaqqimi Herod-lu Pontius Pilate-lu piqasiqhutik Jew-ŋuŋitchuanik suli iñuiñik Israel katimaniqsut. Sivunniutiginiġaat akikŋaqługu Jesus savaktin ipqitchuaq anniqsuutiksriukkan. 28 Katinniqsut savaŋniaġukhutiŋ supayaanik sivunniutigikkan kamanaqtuakun isumałipkun iŋiḷġaan atuumaruksrauruaq. 29 Aasiiñ pakma, Ataniiq, itqaġlugich Jew-ŋuruat qulliŋich qanuqhutiŋ aniqsraaqtuqmatigut. Savaktigikkaqpich, uqaqtitigut uqałiqnik taluqsrautaiġuta. 30 Ikayuqtigut iłuaqsitḷasiḷugich naŋittuat suli savaktitigut atlayuaġnaqtuaniglu quviqnaqtuaniglu atanniutaagun ipqitḷuni savaktigikkapkun Jesus.” 31 Agaayuanikmata taamna ini katimavigikkaŋat aulaniqsuq. Tavraami aŋalatiliqhutiŋ Ipqitchuamik Irrutchimik aullaqhutiŋ uqaaqsiñiqsut Agaayyutim uqałhiñik taluqsrautaiqhutiŋ. 32 Uvvaguuq ukpiqsripayaaqtuat atausiŋŋuutripḷutiŋ atipiaġniqsut irrutchimikkun. Nalliatunniiñ iġḷiginġiqł̣ugu iŋmi suurani aglaan atunim atuġniġaat suuraġikkaqtiŋ. 33 Uqqiraqtit kamanaqtuakun saŋŋikun iḷisimarauniqsut aŋitqił̣hagun atanġuruam Jesus suli Agaayyutim ikayuqpaŋniġai iluqaisa. 34 Taapkunani ukpiqsriruani piiññiqsuq inuqsraqtuamik. Sua inuqnaqsipman iḷaŋa tunisiraqtuq nunaviñiġmik naagaqaa tupiġmiñik, tunisianikamiasiiñ tavruŋautiraġniġaa akuqtuani tuniaġmiñiñ 35 aatchuutigiplugu uqqiraqtinun. Taapkuaasiiñ autaaġaġniġaat taamna manik inuqsriupayaaqtuanun. 36 Ukpiqsriraumik iñuqaġniqsuq Joseph-mik, Levi-tkuayaaŋupluni iñuguqtuaq Cyprus-mi, taavrumiŋa uqqiraqtit taiguutiqakkaŋat Barnabas-mik (mumiutiqaqtuamik pitchuksaaqtimik). 37 Ilaaptuuq tuniripmiñiqsuq nunautmiñik qaitḷuguasiiñ akuqtuani uqqiraqtinun.
1 Tavraniguuq iñuqaġmiñiqsuq nuliaġiiŋñik atiqaqtuaŋnik Ananias-miglu Sapphira-miglu. Taapkuak iññuk tuniriñiqsuk nunautmiknik iluqatik pigikkaġmiknik. 2 Akuqtuaġmik iḷaŋanik tugvaiñiqsuq aġnaataasiiñ iḷisimaplugu aŋiġaa. Aglaan sippaŋa qaitkaa uqqiraqtinun. 3 Peter-m nipliutiniġaa, “Suvaata tuunġaġmun aŋalatitpich? Suvaata sagluqsruutiviuŋ Ipqitchuaq Irrusriq iriqqakun tugvaqsipḷutin iḷaŋanik nunautvich akian? 4 Tunigaluaqnagu nuna pigikkan aasiiñ kiŋuagun tunił̣han akuqtuaġikkan pigigiñ. Sum taatna isummiqpatin? Sagluqsruutriŋitchutin iñuŋnik aglaan Agaayyutmik.” 5 Ananias-ŋum tusaapqauraqamigich Peter-m uqaġikkaŋi puuktiġniqsuq tuqupluni. Tusaapayaaqtuat taavrumiŋa taluqsratchaŋniqsut. 6 Nukatpiat nimiqsruqtuallakamitruŋ timaa annisipḷugu iḷuviġiaġniġaat. 7 Uvvaasiiñ piŋasut sassaġniġich kiŋuatigun aġnaat aggiġñiqsuq sutilaaŋatnik nalupluni. 8 Peter-m apiqsruġniġaa, “Uqautiŋŋa, iliptik tunivitku nunautrik taatnatunaglaa?” Aġnam kiuniġaa, “Ii, tavra taatnatunaglaan ittuq.” 9 Peter-mli piñiġaa, “Suvaata uuktuaġniqpitku Agaayyutim Irrusia? Ataŋii, taapkua iḷuviqsiruat iḷaqatipnik qakma aullautigisipmigaatin taatnatun.” 10 Tavrauvaa puuktiġniqsuq Peter-m sivuġaanun tuquliqhuni. Nukatpiat isiqamiŋ qiñiqługu tuquruaq aullautiniġaat iḷuviġiaqługu saniġaanun aŋutaata. 11 Tavra ukpiqtuaŋuruat suli iñupayaat tusaaruat taavrumiŋa taluqsratchaŋniqsut atqunaq. 12 Uqqiraqtit savaaqaġniqsut iñugiaktuanik atlayuaġnaqtuanik suli quviqnaqtuanik akunġatni iñuich. Iluqatiŋ ukpiqsriruat atausiŋŋuġniqsut katimmavianun Solomon-ŋum. 13 Ukpiqtuaŋuŋitchuat iḷaliqsuaqsiniġaich taluġiplugich aglaan iliŋisa uqautigillautaġaluaqługich. 14 Aglaan iñugiaktuat aŋutitlu aġnatlu ukpiqsriḷiqsuat Ataniġmik Jesus-mik, taatnaqługu ukpiqtuat iñugiaksitmullapiaġniqsut. 15 Iñuich iḷḷiuqaigaqsiñiqsut atniġñaqtuanik tumitchaanun siñigviŋnun naagaqaa ikivġanun niġiugiplugu qakugun Peter tamaunnaaqpan taġġaŋanun mamitinnasugalutiŋ. 16 Suli nunaaqqiñiñ avataaniñ Jerusalem iñugiaktuat iñuich tikiutriñiqsut atniġñaqtuanik suli iłuiḷḷiuqtittaŋitñik irrusiqł̣uich. Taatnaiḷipḷugu iluqatiŋ iłuaqsikkauniqsut. 17 Taamna atuumaanikman qaukłiat quliaqtuaqtit piqasiqhutiŋ maliġuaqtaiñik Sadducee-ŋuruanik qinnallapiaġniqsut uqqiraqtitigun. Sivunniuġniqsut qanuq aŋalałiksraŋatigun. 18 Iliŋisa tiguniġaich uqqiraqtit aasii inillaktitlugich isiqsiviŋmun. 19 Aglaan tamarrumani unnuami isaġulgan Agaayyutim aŋmaġniġai isiqsivium paaŋi aasii annisipḷugich, itnaqhuni, 20 “Agaayyuvikpaŋmugusi uqaġiaġitchi iñuŋnun nutaakun iñuuniałikun tumigiplugu Jesus.” 21 Taamna tusaapqauraqamitruŋ agaayyuvikpaŋmukhutiŋ qauŋuraaqman tavraniasiiñ iḷisautriaqsipḷutiŋ. Qaukłiat agaayuliqsit piqatiniḷu katinniġaich uqaqsittaaqtitchirit suli iluqaisa Jew-ŋuruat sivulliuqtiġruaŋich. Tuyuqaġniqsut isiqsiviŋmun uqqiraqtit tavruŋautitquplugich. 22 Uvvaasii qaunaksrit tikitmata isiqsiviŋmun paqinġiññiġaich tavrani uqqiraqtit. Aasiiñ utiqhutiŋ taamuŋa katimaruanun uqautiniġaich, 23 “Isiqsiviŋmun tikitñapta kiluussaqaqhuni suli qaunaksrit paani qaunaksrigaluaġniqsut. Aglaan paat aŋmaqaptigik paqitchiŋitchugut iñuŋmik iḷuani.” 24 Agaayyuvikpaum qaunaksraŋata qaukłiata suli qaukłiŋisa agaayuliqsit tusaakamitruŋ taamna isumatuyaagaqsiñiqsut sutilaaksraŋagun. 25 Taatnaqtitlugich iñuk isiqhuni, “Ataŋii, isiqtasi amma agaayyuvikpaŋmi iḷisautrirut iñuŋnik” itnaqtiġniġai. 26 Agaayyuvikpaum qaunaksrit piqasiqhuni qaukłiġmiknik taamuŋaġniqsuq tavruŋautityaqługich uqqiraqtit. Aglaan aŋallaġluutaiqhutiŋ nuyuaġiplugu iñuŋnun miḷuqtuaqsił̣iksraqtiŋ uyaġaŋnik. 27 Iliŋisa uqqiraqtit tavruŋautikamisigik sivuġaatnun uqaqsittaaqtitchirit, qaukłiata agaayuliqsit apiqsruqtaaqsiñiġai, 28 “Qanusiġalgitpisi?” itnaqhuni, “Uvagut aniqsraaqtuutigigaluakkaqput iḷisautritquŋitḷusi taavrumuuna Jesus-kun, aglaan pakma Jerusalem-miupayaat iḷisauttutri iḷisimagaat suli iliŋisa patchisiġuqhuta tuqułhanun Jesus-ŋum!” 29 Peter-m atlatlu uqqiraqtitlu kiuniġaich, “Tupiksriruni Agaayyutmik sivulliuruq tupiksrił̣iġmiñ iñuŋnik. 30 Ilipsi Jesus kikiaktuutikkaqsi sanniġutamun aglaan Agaayyutaata sivulliapta aŋitqiksitaŋa tuquŋaruaniñ 31 kamanaġviksraŋanun ataniġuqługu anniqsuutiġuqługulu. Taavrumuuna Jesus-kun Israel-aaġmiut mumikkumiñaqsipḷugich natqigutikkauniqsut killuqsautmikniñ. 32 Uvagut iḷisimarriqsimmaaġikput piqasiqhuta Ipqitchuamik Irrutchimik Agaayyutim qaisaġikkaŋa tamatkunuŋa tupiksriruanik ilaanik.” 33 Jew-ŋuruat uqaqsittaaqtitchirit tusaakamitruŋ taamna uumitchallapiaġniqsut, suli tuqutchisuliġñiqsut uqqiraqtinik. 34 Uqaqsittaaqtitchirit iḷaŋata Pharisee-ŋuruaq makinniqsuq uqallagukhuni, atiqaqtuaq Gamaliel-mik suli kamagikkaupluni iḷisautrauruaq maliġutaksramiknik. Makitnami tiliñiġai uqqiraqtit aniḷḷaquplugich. 35 “Israel-aaġmiuŋuruasii!” itnaqtiġniqsuq ataniġnun, “Aniyagilugu qanuq aŋalatchił̣ł̣aksraqsi taapkuniŋa aŋutinik. 36 Aippaaniguuq iñuqaġniqsuq atiliŋmik Theudas-mik kamanaġasugaluni iḷiruamik. Iñunnaŋniqsuq sisamanik kavluutinik iñugiaktigiruanik. Aglaan tuqutaupman iluqaġmiŋ maliġuaqtai siaminniqsut taatnaqługuasiiñ suuŋaiqhuni. 37 Aquagunsuli Judas itmiñiqsuq Galilee-miñ tamarrumani kisitchikamiŋ iñupayaanik nunami. Ilaaptuuq iñunnakhuni iñugiaktuanik iŋmiñun naagatarra tuqutaupman iluqaġmiŋ maliġuaqtai siaminniqsut. 38 Pakmaasiiñ alġaqsrullaglapsi itniiḷiḷugu, Aullaġlich ukua iñuich. Iḷaksianagich. Tamanna sivunniuġutaatlu savaaŋatlu iñukmiqnisaukpan atlatitun piunġiġisiruq, 39 aglaan agaayyutmiqnisaukpan akiiḷiyumiñaipiaġisi. Inniaqtusi nuyuaġnami akiḷḷiḷiuġutisaġupsi Agaayyutmi.” Taatnaiḷipḷugu Gamaliel-ŋum alġaqsruġniġai. 40 Atanġich akuqtuġniġaat alġaqsruutaa aulaiḷaŋuġutiŋ kamakkutiqaġukługukii. Uqqiraqtit isiqtitqiŋñiġaich kiŋumun aasiiñ ipiġaqtuqtitlugich. Aniqsraaqtuġniġaich uqatqiquŋitḷugich taavrumuuna Jesus-kun, asiiñ anipkaqługich. 41 Uqqiraqtit aullaġniqsut uqaqsittaaqtitchiriniñ. Iliŋich quviasuktut atakkii Agaayyutmun piksraqtaaġiplutiŋ nagliksautigiłiksraŋagun Jesus. 42 Uvluġaġipman agaayyuvikpaŋmi iñuich tupiŋitñiḷu iḷisauttutigituiñaġniġaat quliaqtuaġiplugu Jesus akiqsruutaupluni anniqsuqtauruaq, Jew-ŋuruat niġiugikkaŋat.
1 Taipkunani uvluni ukpiqtuat iñugiaksipmata Greek-ŋuraaqtuat suli Hebrew-ŋuraaqtuat uqaallatiniqsut. Tamatkua Greek-ŋuraaqtuat nipliġñiqsut uiḷgaġnaatiŋ miñitchuunipḷugich uvluġaġipman autaaqmata iñuuniutiksranik. 2 Taatnaqhutiŋ qulit malġuuplutiŋ uqqiraqtit ukpiqtuapayaat katitquniġaich nipliqhutiŋ, “Nalaunŋaŋitchuq quliaqtuaŋaiġupta piqusiġuta aŋalatchiñiałikun autaałiksraŋanik. 3 Taatnaġusi, aniqatiut, piksraġitchi tallimat malġuŋnik aŋutinik akunnapsitñiñ, iñuŋnik aŋalatiqaqtuanik Ipqitchuamik Irrutchimik puqikhutiŋlu. Aŋalatchipkaġniaġivut autaałiksraŋanik. 4 Uvagut iŋiqsruqtuiñaġisirugut suli quliaqtuaqtuiñaġuta.” 5 Taapkua sivunniuġutaat quyaqnaġniqsuq iluqaitñi katiruani, aasiiñ nalunaiqsiñiqsut Stephen-mik ukpiqsriḷḷapiaqtuamik aŋalatiqaqhuni Ipqitchuamik Irrutchimik. Iḷaksraqługu Philip, Prochorus, Nicanor, Timon, Parmenas, suli Nicolaus-mik Antioch-miñ mumikhuni Jew-ġuqsimaruamik. 6 Taapkua katimaruat tikiutiniġaich piksraqtaatiŋ uqqiraqtinun aasii iliŋisa iŋiqsruutiplugich iḷipḷugiḷḷu argatiŋ iliŋitñun. 7 Tavra Agaayyutim uqałha siaminniqsuq. Ukpiqtuat Jerusalem-mi iñugiaksitmuktuġniqsut suli iñugiaktuat agaayuliqsit ukpiqsriḷiqmipḷutiŋ. 8 Stephen, iłuaqqutaagun suli saŋŋiagun Agaayyutim, savatlasiñiqsuq quviqnaqtuanik suli atlayuaġnaqtuanik akunġatni iñuich. 9 Iñuqaġniqsuġġuuq ittuanik Jew-ŋuruanik Cyrenia-miñ Alexandria-miñḷu sulipsuuq Cilicia-miñ Asia-miñḷu. Tamatkua taggisiqaqhutiŋ Pituikkauruanik uqaallatiaqsiñiġaat Stephen. 10 Aglaan Ipqitchuam Irrutchim puqiutiqaqtinniġaa. Tavraasiiñ nipliqman qapiqtalguiññiġaat. 11 Taatnaqhutiŋ tamatkua piyuaqtit akiḷiiñiqsut aŋutinik sagluuqtuaquplugich, “Tusaagikput uqaqman akikŋaqługu maliġutaksraq Moses aglagikkaŋa suli akikŋaqługu Agaayyun.” 12 Tamatkua taatnałiġmikkun aŋalanniġaich sivulliuqtiġruat suli aglaliqirit. Kiisaimma Stephen tiguniqpaat sivuġaŋiutipkaqługu Jew-ŋuruat uqaqsittaaqtitchiriŋitñun. 13 Aasii iḷaŋitñik aŋutinik itqutripḷutiŋ sagluuqtuaqtuksranik ilaagun. Taapkua nipliagaqsipḷutiŋ itna, “Una aŋun ataramik uqaqtuq akikŋaqługu uvagut ipqitchuaġikkaqput agaayyuvikpak suli akikŋaqługu maliġutaksraŋa Moses-ŋum. 14 Aasiisuli tusaagikput nipliapman Jesus-mun Nazareth-miumun siqumitqaaġlugu agaayyuvikpak simmiġisiñipḷugich atuqtaksrat tamatkua ivrumakŋa Moses-miñ tunŋavigikkavut.” 15 Iñupayaarguuq aquppiruat uqaqsittaaġviŋmi qiñiqpaaqsiñiġaat iriġruiñaaqługu Stephen, tautukługuasiiñ kiiñaŋa iḷiruaq kiiñaŋatun isaġulgum.
1 Qaukłium agaayuliqsim apiqsruġniġaa Stephen, “Tamanna iḷumutuuva ukua nipliałhat?” 2 Stephen kiuniġaa, “Aniqatiut suli Aapaaŋuruasii, naalaġniḷḷaksikŋa! Agaayyun kamanaqtuaq sagviġñiqsuaq sivulliaptiknun Abraham-mun iñuuniaġugaaqtitlugu Mesopotamia-mi sivuani aullałiksraŋan Haran-mi itchaqtuqhuni. 3 Nipliutiplugich itna, ‘Unigḷugu nunan suli iḷatin aullaġiñ nunamun tikirvigitqukkamnun ilipnun.’ 4 Taatnaqhuni nunaŋatniñ Chaldea-ġmiut aullaġniqsuq Haran-mun iñuuniaġiaqhuni. Aasii kiŋuagun Abraham-ŋum aapaŋa tuquanikman tavrani Agaayyutim nuutinniġaa marrumuŋa nunamun nayukkaptiknun pakma. 5 Taatnaqtiłhani tamaani Agaayyutim qaitchiŋitkaluaġniġaa Abraham iŋmaktillugu ilaanun tamanna nuna. Aglaan akiqsruġniġaa qaitchigisiñipḷugu pigiliutilugulu ilaanun suli kiŋuviaŋiñun, naagaunniiñ Abraham qitunġiuŋŋaan. 6 Agaayyutim nipliutiniġaa itna, ‘Kiŋuviaġikkatin iñuuniaġisirut iglaaŋulutiŋ atlami nunami. Sumiuŋuruat nunurilugich savaktitaulutiŋ suli sisamani kavluutini ukiuni iłuaqqutitchiuŋiḷḷutiŋ. 7 Aglaan anasiñŋuqsaġisigitka taapkua savaktaaġruqaqtuat iñugikkamnik. Kiŋuagun tamarruma iliŋich utiġutiŋ taivrumakŋa agaayumaaġvigiaqsiḷuŋa marrumani nunami.’ Taatna Agaayyutim uqautiniġaa. 8 Agaayyutim akiqsruutikamiuŋ Abraham tiliñiġaa nalunaitŋutchiquplugich aŋutitiŋ. Taatnaqami qiñiqtitkaa tupiksrisukhuni Agaayyutim akiqsruutaiñik ilaanun. Tavra Isaac anipman Abraham-ŋum nalunaitŋutchiqmiñiġaa tallimat piŋayuatigun uvlut. Isaac-ŋum nalunaitŋutchiqmiñiġaa Jacob, ilaanli piñiġai qulit malġuk sivulliavut. 9 Aglaan taapkua sivulliaġuqtuat killuġiniġaat nukatchiaqtiŋ Joseph tunipḷuguasii savaktauviksraŋanun Egypt-mi. Aglaan Agaayyutim nayuġniġaa 10 ikayuqługu iłuiḷḷiuġviŋmiunniiñ itman. Agaayyutim nakuaġiliutipkaġaa puqiisiqługulu. Taatnaqhuni Pharaoh-m umialgum Egypt-mi aŋalatiġuġniġaa Joseph iluqaanun Egypt-mun suli iŋmi tupiġmiñun. 11 Kiŋuagun niġisuŋnaqsiñiqsuq Egypt-mi Canaan-miḷu, taatna sivulliavut niġisuksiuliqhutiŋ. 12 Aasiiñ Jacob tusaakami niqiksraqaqnipḷugu Egypt-mi ilaan sivulliavut tuyuġiqqaaġniġai tasamuŋa. 13 Iḷaŋatni tasamuŋalgitmata Joseph iḷitchuġipkaġniqsuq iŋmiñik aniqatiumiñun, aasiiñ Pharaoh-m iḷitchuġiniġai Joseph-ŋum iḷai. 14 Joseph-ŋum aapani Jacob aiyugaaġniġaa Egypt-muquplugu qitunġaqtuummaan. Taapkuaguuq iñugiaktiginiqsut piŋasukipiaq akimiamik. 15 Tavra Jacob-ŋum qitunġani nuurrutiniġai Egypt-mun, tavraniasii ilaalu sivulliavutlu tuquplutiŋ. 16 Iliŋisa timiŋich iḷuviġiaqtaġniġaich Shechem-mun taivrumuŋa Abraham-ŋum tauqsiaġimakkaŋanun iḷuviġviksrauplugu iŋmiknun Hamor-m kiŋuviaŋiñiñ. 17 Tamauna Agaayyutim akiqsruutaa Abraham-mun atuumaaqsipman, kiŋuviaŋi iñugikkapta tavrani Egypt-mi iñugiaksiḷḷapiaġniqsut. 18 Umiallitqiŋñiqsut atlamik tavrani naluruamik Joseph-mik. 19 Taavruma umialgum kinniaqsiñiġai iñuvut suli nagliksaaqtitlugich sivulliavut, nunuripḷugitunniiñ igitqataqtitlugich aniqqamiurat tuquviksraŋatnun. 20 Taatnałhatniguuq Moses aniñiqsuq qiñiyunaqhuni, aasiiñ aŋayuqaakkiñ qaunagiplugu piŋasuni tatqiñi. 21 Iriqsimalguiqł̣ugu kiŋunġani anipkaġniġaat. Taatna Pharao-m panian tiguaqługu iġñiġmisun pamiqsaġniġaa. 22 Ilaa iḷisaaqaġniqsuq iluqaagun Egypt-miut isumatuutaatigun, kamanaqsipḷugu uqałiġmiñi savaamiñiḷu. 23 Aasiiñ malġukipiamik ukiunikkami Moses sivunniġñiqsuq takuqattaaġukługich Israel-aaġmiuqatiuni. 24 Tikitqammiqhuniḷu Egypt-miu aŋallaġluipman iḷaŋatnik tamatkua taatnaqhuni ikayuġiaġniġaa payyaksaqtuaq. Ikayuisaġniaqhuni tuqunniġaa taamna Egypt-miu. 25 Isumapluni aniqatiumiñun kaŋiqsimanasukniaqługu Agaayyutmun atułiksrani annautrił̣iksraŋagun iñuŋmiñik. Aglaan taapkua kaŋiqsimaŋiññiġaat. 26 Uvlutqikman qiñilgiññiqsuq Israel-aaġmiuŋnik aŋuyaktauŋnik. Ilaan iłuaqsisipkaġniagaqsiñiġik itnaqługik, ‘Ukuqtiik, aniqatigiiksutik! Qanuqhusik iliptiknun piyuutivisik?’ 27 Aglaan iḷaqataaknik piyuutiruak piñuniġaa Moses itnaqługu, ‘Kisuunasugivichuvva? Aŋalatchiñiaqpich atanniqsuiñiaqhutinlu uvaptiknik? 28 Tuqutchuaqsiḷgitpiŋa taivrumatun Egypt-miutun tuqutaptun ikpaksraq?’ 29 Moses-ŋum tusaakamiuŋ taamna qimaŋniqsuq Egypt-miñ iñuuniagaqsipḷuniasii Midia-ġmiut nunaŋatni. Taapkunani malġuŋnik iġñiqaġniqsuq. 30 Malġukipiami ukiuŋanikman isaġulgum sagviutiniġaa Moses ikualaraukun uqpikun iñuiḷaami qaniŋani iġġian Sinai-m. 31 Moses-ŋum qiñiqamiuŋ atlayuaġiplugu utlaŋniġaa taamna uqpik qiñimmaġiksaaġukługu. Tavraasiiñ tusaaniġaa Agaayyutim uqautigikkaŋa, 32 ‘Uvaŋa sivulliaqpich Abraham-ŋum Isaac-ŋumlu Jacob-ŋumlu Agaayyutaat.’ Moses tatavraullaŋniqsuq qiñiġnianġiqł̣uguunniiñ. 33 Agaayyutim nipliutiniġaa, ‘Aluġutikin mattakkik, taamna qikaġviiñ Agaayyutim nunagigaa. 34 Iḷumun qiñiġniġiga pigiiḷipḷuni nagliksaaqtitaułhat iñuŋma Egypt-miittuat tusaaplugich minġuqtułhat, atqaqtuŋaasiiñ ikayuġiaġlugich. Pakma mauŋaġiñ, tuyuġigisigikpiñ Egypt-mun.’ 35 Taamna taimña Moses Israel-aaġmiuqataiñ ayakkaŋat itnaqługu, ‘Kia uvaptiknun sivulliuqtiġuqpatin atanniqsuitquplutin uvaptiknik?’ taimñauruq Agaayyutim tuyuġikkaŋa iliŋitñun sivulliuqtaulugu anniqsuityaquplugulu, ikayuqługu isaġulikun qiñikkaŋa ikualaruami uqpiŋmi. 36 Moses-ŋum annisiniġai Egypt-miñ. Iñiqtaqaqniqsuq quviqnaqtuanik suli atlayuaġnaqtuanik Egypt-miḷu, Kaviqsaami Taġiumiḷu suli iñuiḷaami malġukipiani ukiuni. 37 Taamna Moses nipliqsimaruaq Israel-aaġmiunun, ‘Agaayyutim sivuniksriqirimik tuyuġisigaasi atriḷugu tuyuqałłi uvamnik; taimña itkisiruq iḷapsitñiñ.’ 38 Israel-aaġmiut katimałhatni iñuiḷaami iġġiani Sinai-m isaġulgum uqaqatiqaġniqsuq Moses-mik, aquagunaasiiñ Moses-ŋum uqautiplugich sivulliavut uqałiġnik akuqtuaġikkaŋitñik Agaayyutmiñ. Taimakŋaaglaan iḷitchuġirugut qanuq iñuuniałiksraptiknik. 39 Sivulliapta tupigiyumaŋiññiġaat, aglaan suqutigiŋitkaat aŋalatiqaqhutiŋ kimmutmikkun utiġukhutiŋ Egypt-mun. 40 Taatnaqhutiŋ Aaron uqautiniġaat, ‘Kiikaa, aanġurrisigut sivulliqsiksraptiknik, atakkii imña Moses annitrivut Egypt-miñ naluplugu sutilaaŋa.’ 41 Iliŋich iñiqsiñiqsut aanġuamik nuġġaqtun aasiiñ tuniḷḷaqtuaqsipḷutiŋ aanġuaġmiknun, quviasuutigiplugu iñiqtaġikkaqtiŋ argaŋmiknik. 42 Taatnaqmata Agaayyutim suqutigiŋisaallaŋniġai agaayuyumiñaqsipḷugich uvluġianun qiḷaŋmi, aglausimaruatun makpiġaaŋatni sivuniksriqirit itnaiḷipḷugu, ‘Israel-aaġmiuŋuruasii, malġukipiami ukiumi iñuiḷaami tuniḷḷaqtuqtusi agaayuvigigaluaqnaŋa. 43 Igliġutiniġiksi panapkaaqtuummaan aanġuaq Moloch suli atriŋa uvluġiaŋan aanġuaġikkapsi Raiphan. Tamatkuak aanġurrigigaasi iñiqtaġikkasi putqataġvigisrukługich. Taatnaġusi tuyuġigisigipsi uŋataanun Babylon.’ 44 Sivulliapta iñuiḷaami igliġutiniġaat panapkaaq. Taavrumuuna Agaayyun nayuutiruq akunġatni. Moses-ŋum iñiqtaġikkaŋa Agaayyutim pigisukkaŋatun, tuvraqługu iḷiktiġun iŋmi iḷisauttusiaŋatun. 45 Kiŋuvatigun sivulliapta akuqtuqługu taamna panapkaaq sivulliamikniñ igliġutiniġaat akiqsruutauruamun nunamun. Joshua-mlu iliŋisalu tigusiaġisaaqsiñiġaat nuna taipkunakŋa iñuŋniñ Agaayyutim uŋutaŋiñiñ, tavruŋaasii panapkaaq nappaqługu David-ŋum aŋalatiġułhanunaglaan. 46 Agaayyutim David nakuaġiginiġaa. Aasiiñ David-ŋum iŋiġniġaa Agaayyun nappaitḷasipḷuni tupiġmik ilaanun. 47 Kiisaimmaguuq Solomon nappaiñiqpuq taavrumiŋa tupiġmik, agaayyuvikpaŋmik. 48 Aglaan Agaayyun qutchiŋñiqsraqtuaq irviqaŋitkaluaqtuq tupiġmik iñuich nappakkaŋatnik, nipliqmatun Isaiah-m sivuniksriqirim itnaiḷipḷugu, 49 ‘Agaayyun nipliqsuq, Qiḷak atanġuvigigiga aasii nuna tutmaġvigiplugu. Qanutchimikmi tupiġmik nappaiñayaqpisi uvamnun? Sumimi minġuiqsiaġviqaġisivik? 50 Iḷumun iñiqtaġimakkaġa supayaaq tamanna.’ 51 Taipkunatitun pitchiġiiḷaurusi tiggakhusiḷu. Tusaasuŋitmiusi Agaayyutim uqałhanik naagasuli ukpiksrisuŋitmipḷusiunniiñ. Sivulliapsitun ilipsipsuuq ataramik akiḷḷiḷiqsuirusi Ipqitchuamik Irrutchimik. 52 Sivuniksriqiripayaat sivulliapsi nagliksaaqtinniġaat, tuqutlugich Agaayyutim uqqiraqtaiñik uqaqtuanik iŋiḷġaan aggił̣iksraŋagun Agaayyutim naluanŋaruaq savaktiksraŋa. Pakma ilipsi aatchuutigigiksi tuqutluguasii. 53 Ilipsi akuqtuigaluaqhusi maliġutaksraq tumigiplugu isaġuliŋñi Agaayyutim qaisaŋanik naagasuli tupigiŋitkiksi.” 54 Iḷauruat uqaqsittaaqtitchirit naalaġnił̣iġmikni Stephen-mun qinnallapiaġniqsut. Qinnakpaitḷutiŋ iŋmiknununniiñ aŋalalguiḷiñiqsut. 55 Aglaan Stephen Ipqitchuam Irrutchim aŋalatlugu aaġluqhuni Agaayyutim qaumanġa qiñiġniġaa suli Jesus qikaqługu Agaayyutim taliqpiani. 56 Nipliġñiqsuq, “Ataŋii, qiñiġiga qiḷak aŋmaqługu suli Iġñiŋa Iñuum qikaqługu Agaayyutim taliqpiani.” 57 Tamatkua qulliŋich niprallaŋniqsut umikługich siuttatiŋ argaŋmiknik. Iluqaġmiŋ pitchaqługich 58 aasiiñ nunaaqqimiñ anitnamitruŋ miḷuqtuġataġniġaat uyaġaŋnik. Iḷisimariksraqtaat mattaġniġaich quppiġaatiŋ iḷiplugich nukatpiamun atiligaamun Saul-mik qaunagitquplugich. 59 Iliŋitñun miḷuqtuqtitluni Stephen agaayuniqsuq, “Ataniiq Jesus! Aniġniġa piuŋ!” 60 Sitquqami niplianiqsuq, “Ataniiq! Taavrumuuna killuqsałhatigun anasiñŋuqsaqnagich.” Taatnaanikami tuquniqsuq.
1 Saul-ŋum iłuaginiġaa tamatkunuŋa tuqutaułha. Taivrumakŋa uvlumiñ ukpiqtuaŋuruat Jerusalem-mi nagliksaaqtitaugaqsiñiqsut atqunallapiaq. Tavrakŋa ukpiqtuat siamitkaqsiñiqsut nunaaqqiuraiñun Judea-mlu Samaria-mlu, aglaan uqqiraqtit kisiŋŋuqługich Jerusalem-mi. 2 Iḷaŋisa iñuich taluqsriruat Agaayyutmik iḷuviġniġaat Stephen aliasułikun kiŋuvġuplugu. 3 Taavrumali Saul-ŋum piyaqquaqsisiġniġai ukpiqtuaŋuruat. Siñiqsraqługich iliŋisa tupiŋich pakagiaqługich aŋutitlu aġnatlu isiqtautquplugich. 4 Qimaktuat nanipayaaq tusaayugaallautaq quliaqtuaġiniġaat. 5 Philip-li nunaaqqimukhuni Samaria-mun quliaqtuaqmiñiqsuq Christ-mik taavrumiŋa akiqsruutauruamik anniqsuutmik iñuŋnun tavrani. 6 Iñugiaktuat iñuich naalaġniḷḷapiaġniqsut Philip-ŋum uqaġikkaŋiñun. Atakkii qiñiġviginiġaat atlayuaġnaqtuanik ilaa. 7 Nipitusipḷutiŋ irrusiqł̣uich anitauniqsut iñugiaktuaniñ iñuŋniñ, suli iñugiaktuat sayairrutilgich aulatlaitchuatlu iłuaqsikkauplutiŋ. 8 Taatnaqhutiŋ Samaria-ġmiut quviatchallapiaġniqsut. 9 Taavrumaniguuq nunaaqqimi iñuqaġniqsuq atiliŋmik Simon-mik. Ilaa quviġutchaktitchiñiqsuq Samaria-ġmiunik aŋatkuułikun aasiiñ uqaviutigiplugu kamanaġasukniaqhuni. 10 Iluqaġmiŋ nunaaqqimi kamanaiññiqsramiñḷu kamanaġniqsramiñḷu naalaġnitqiaġipiaġniġaat aasiiñ uqaqhutiŋ, “Taavrumani iñuŋmi ittuq Agaayyutim saŋŋia iḷisimakkaqput Saŋŋiqpauraq.” 11 Sivisuruamik ilaan quviġutchaktinnikkaŋi aŋatkuułikun, taatnaqhutiŋ naalaġnitqiaġiŋñiġaat. 12 Aglaan Philip-ŋum quliaqtuaġiaqsipmauŋ tusaayugaallautaq Agaayyutim aŋaayuqautaagun suli Jesus-kun anniqsuqtauruakun tamatkua iñuich ukpiġiniġaat, aasiiñ paptaakkauplutiŋ aŋutitlu aġnatlu. 13 Simon-tuuq ukpiqsripḷuni aasii aquagun paptaaqtiłiġmi nayuutiaqsiñiqsuq Philip-mi. Quviġutchaŋmiñiqsuq qiñiqami Philip-ŋum iñiqtaġikkaŋigun quviqnaqtuaniglu atlayuaġnaqtuaniglu. 14 Aasiiñ uqqiraqtit Jerusalem-mi tusaakamisigik Samaria-ġmiunun Agaayyutim uqałhi akuqtuġnipḷugich tuyuqaġniqsut Peter-miglu John-miglu tavruŋa. 15 Ukpiqsriḷiqsuat paptaakkauplutiŋ Atanġum Jesus atqagun aglaan akuqtuisimaiññiqsutsuli Ipqitchuamik Irrutchimik. Taatnaqhutiŋ taapkuak tikitñamik iŋiqsruutiniġaich akuqtuitquplugich. 17 Peter-mlu John-ŋumlu iḷḷiqiniġaich taapkua argaŋmiknik. Tarvauvaa Ipqitchuam Irrutchim aŋalatkaqsiñiġai. 18 Simon-ŋum qiñiġniġaa Ipqitchuam Irrutchim qaisauraġałha tamatkunuŋa uqqiraqtik iḷḷiqipmatigik argaŋmiknik. Taatnaqhuni Simon-ŋum Peter-lu John-lu qaitchisuaqsiñiġik maniŋñik 19 itnaqhuni, “Tunisisitŋaptuuq taavrumiŋa saŋŋimik. Uvvatuq iḷḷiqigupku argamnik iñuk akuqtuitḷayumauq Ipqitchuamik Irrutchimik.” 20 Tavra Peter-m kiuniġaa, “Piyaqquġviŋmugiñ maniksuummaqpich! Uvvaa tauqsitḷanasugiviuŋ maniŋñik Agaayyutim aatchuutigikkaŋa? 21 Sivuġaani Agaayyutim nalautisimaitḷutin naagasuli tupigiŋitḷugu, taatnaqhutin iḷaliqsuutiviksraiññiqsutin uvaptikni suli Agaayyutim savaaŋani. 22 Mumigiñ taavrumakŋa nalaunŋaił̣iqniñ! Iŋiqsruġutin Agaayyutmun natqiutitqulutin kaviuġuksaałipnik! 23 Iḷitchuġigikpiñ immaukkaqsipḷutin killuqsrił̣iġmik suli killuġmun aŋalatitlutin.” 24 Simon-ŋum itnaġniġik Peter-lu John-lu, “Iŋiqsruutillaŋniaqsitŋa Agaayyutmun anasiñŋuqsaquŋiḷḷuŋa.” 25 Taatna Peter-lu John-lu iñuuniaqtaullaŋniqsuk Samaria-mi quliaqtuaqhutik uqałhiñik atanġuruam aasiiñ utiqhutik Jerusalem-mun. Iglaułiġmikni tusaayugaallautaq quliaqtuaġiniġaak nunaaqqiuraiñi Samaria-m. 26 Aasiiñ isaġulgan atanġuruam Philip uqautiniġaa, “Paqnalutin uŋallam tuŋaanugiñ tikirviksraqnunaglaan iñuitchuamun apqutmun Jerusalem-miñ Gaza-mun.” 27 Ilaa aullaqtiġniqsuq. Igliqtaullakhuni nalautchiñiqsuq Ethiopia-ġmiumik. Taamnali iñuk iḷirakuviuraqniqsuq Ethiopia-ġmiut Kandaki-ŋatni (Ethiopia-ġmiut taggisiqaġnikkaŋat ataniqtiŋ Kandaki-mik), aasiiñ ilaa Jerusalem-muŋniqsuaq agaayutyaqhuni Agaayyutmun. 28 Aitmułiġmiñi tuttuqpagaqtuaġmiñi agliqiniqsuq Isaiah-m sivuniksriqirim makpiġaaŋiñik. 29 Ipqitchuam Irrutchim nipliutiniġaa Philip, “Utlaguŋ tamanna tuttuqpagaqtuaq maliaqsiḷuguasiiñ.” 30 Tavra Philip malikkaa. Aasii tusaakamiuŋ taamna iḷirakuvik agliqipluni makpiġaaŋiñiñ sivuniksriqirim Isaiah-m apiqsruġniġaa, “Kaŋiqsiviuŋ agliqikkan?” 31 Taavruma kiuniġaa, “Kaŋiqsipkaġniaqtaunnaŋa qanuġluŋa kaŋiqsiñiaqpik?” 32 Taamna uqałiq agliqiaġikkaŋa itniinniqsuaq, “Iñuk ipnaisun tasikuaqtauruatun tuqutaksraqtimiñun, ipnaiyaatun niplitḷaitchuatun salikkaukami ilaa nipliġñiayuġattuq. 33 Uqaqsittaałiġmiñi iñupayaam aŋallaqłuutiniġaa atchiksipkaqługuasiiñ. Kia-unniiñ kaŋŋiulguvagich? Ilaa kiŋuviaŋitchuq atakkii tuqutlugu.” 34 Taavruma iḷirakuvium qanuġviiqhuni apiqsruġniġaa Philip, “Uqautiłhiñauviŋa kisumik sivuniksriqirim Isaiah-m uumani uqautiqaqtilaaŋanik? Iŋmiñik naaga atlamik uqautiqaqpa?” 35 Philip-ŋum iḷitchuġipkaqługu Isaiah-m uqałhaniñ sivulliuplugu uqautiniġaa tusaayugaallautamik Jesus-kun. 36 Iglaułiġmikñi tikiññiqsuk imiġmun. Taavruma iḷirakuvium nipliutiniġaa, “Uvva imiq! Sum piraiḷigisivaŋa paptaakkaułiksramniñ?” 37 [Philip-ŋum piñiġaa, “Ukpiqsriguvich iluqaaniñ uummatipniñ paptaałhiñaurutin.” Ilaa nipliġñiqsuq, “Ukpiġillapiaġiga Jesus Christ Agaayyutmun iġñiġiłha.”] 38 Taavruma iḷirakuvium tuttuqpagaqtuaq nutqaqtinniġaa aasii Philip-lu ilaalu atqaqhutik imiġmun. Philip-ŋum paptaaġniġaa. 39 Imiġmiñ qakikamikaasiiñ Agaayyutim Irrusian nuktitiġniġaa Philip atlamun. Taavruma iḷirakuvium qiñitqiŋitñamiuŋ igliqtuiñaġniqsuq quviatchallapiaqhuni. 40 Philip iḷitchuġiniqsuq Ashdod-mi itilaaġmiñik. Tavrakŋa tusaayugaallautamik quliaqtuaġniqsuq iluqaŋitñi nunaaqqiurani tikiḷġatałiġmiñunaglaan Caesarea-mun.
1 Saul-ŋumli sivutmuutiniġaa aniqsraaqtuił̣ł̣i tuqutchisułikun tamatkuniŋa Atanġum ukpiqtuaŋuruaŋiñik. Ilaa utlautiniqsuq qaukłiatnun agaayuliqsit 2 aglaqaġukhuni taluġnaqutiksraġmiñik Jew-ŋuplutiŋ katraġviŋitñi Damascus-mi. Aasiiñ iḷitchuqsrigumi ukpiqtuanik Ataniġmun Jesus taamani ilaan tigutlalugich aŋutitlu aġnatlu utqutiraksraulugich Jerusalem-mun. 3 Tavra iglauniaqtitlugu qallipḷuni Damascus-mun, taimmaiñaq qaumanġum qiḷaŋmiñ qaggutiniġaa. 4 Katakami nunamun tusaaniqsuq tuqłuġaqtimiñik, “Saul! Ataŋii! Suvaata nagliksaaqtitpiŋa?” 5 Saul-ŋum kiuniġaa, “Ataniiq, kisuuvich?” Uqautraan nipliutiniġaa, “Uvaŋa Jesus ilvich nagliksaaqtitaġikkan. 6 Makillutin utlautiiñ nunaaqqimun. Taamani taamma uqautigisigaatin qanuq pił̣iksraqnik.” 7 Tavrani Saul-ŋum igliqatai taatnakkaułhani qikaġniqsut niplitḷaiqhutiŋ, tusaagaluaqługu nipi aglaan iñua qiñiŋitḷugu. 8 Saul makitnami nunamiñ uiññami qiñitlaiġñiqsuq. Taapkua tasiuqługu Damascus-muutiniġaat. 9 Ilaa piŋasuni uvluni qiñitlaiññiqsuq, niġiŋitmiuq naagaunniiñ imiŋitmiuq. 10 Ukpiqsrirauqaqtuġġuuq Damascus-mi atiqaqtuaq Ananias-mik. Agaayyutim qiñiqquuraaqtitlugu tuqłuġniġaa, “Ananias!” Ilaan kiuniġaa tuqłuusiani, “Aa, Ataniiq! Uvaniittuŋa, naalakkikpiñ.” 11 Atanġum piñiġaa, “Makillutin aullaġiñ apqutmun atiqaqtuamun Nalġuqtuamik. Taamma Judas-ŋum tupqani apiqsruġumuutin Tarsus-miumik atiqaqtuamik Saul-mik. Taamna taamma agaayuruq. 12 Ilaan taamna qiñiqquuraakun qiñiġniġaa aŋun atilik Ananias-mik utlakługu iŋmiñun patikługu argaŋmiñik qiñitlasitqiksinniġaa.” 13 Ananias-ŋum kiuniġaa, “Ataniiq! Iñugiaktuat iñuich uqautigigaat taamamna aŋun Saul qanutun kapyapkaiñipḷugu Jerusalem-mi. 14 Pakmaimma tikiññiqsuq Damaskus-mun qaukłiat agaayuliqsitñiñ taluġnaqusiqł̣ugu tigusił̣iksraŋagun kisupayaanik agaayumaaqtuanik ilipnun.” 15 Agaayyutim nipliutilgiññiġaa, “Ananias, Saul-mugiñ. Piksraqtaġigiga savautritquplugu uvamnik iḷitchuġipkautigiluŋa iñuŋnun Jew-ŋuŋitchuanunlu umialiŋitñunlu suli Israel-aaġmiunun. 16 Suli kaŋiqsipkaġisigiga qanutun nagliksaałiksraŋa piqutigipluŋa.” 17 Tavrakŋa Ananias aullaġniqsuq. Isiqamiasiiñ taamavrumuŋa tupiġmun patiŋniġaa Saul argaŋmiñik nipliqhuni, “Aniaqaan Saul! Atanġum Jesus tuyuġigaaŋa ilipnun taivruma qiñikkaqpich apqutmi utlautiniqñi mauŋa. Ilaan tuyuġigaaŋa qiñitlasitqiquplutin aasiiñ Ipqitchuamun Irrutchimun sivulliquplutinlu.” 18 Taimmaiñaq sutimña iqaluum kavisaiŋisun katagaalaaqsiñiqsut Saul-ŋum irrakniñ aasiiñ ilaa qiñitlasitqikhuni. Makitnami paptaaqtinniqsuq. 19 Niġianikman sayaŋan uttaqiniġaa. Aasriiñ Saul nayuutiuraallaŋniqsuq ukpiqsriruani Damascus-mi. 20 Ilaa utlautiniqsuq Jew-ŋuruat katraġviŋitñun quliaqtuaġutiplugich Jesus-kun itnaiḷiplugu, “Taamna Jesus Agaayyutim iġñiġiniġaa.” 21 Tamatkua iluqaġmiŋ tusaaruat taavrumiŋa quviġutchakhutiŋ itnaaqsiñiqsut, “Unuuna Saul taimñauŋitkaluaqpa Jerusalem-mi tuqutchiraġaqtuaq ukpiqtuaŋuruanik? Suli mauŋa utlautipluni sivuniqaqhuni tigusiḷuni taatnatchiñik utqutrisukhuni qaukłiŋitñun agaayuliqsit?” 22 Aglaan Saul quliaqtuałiġmiñi kaŋiqsipkaiñiqsuq iñugiaktuanik iñuŋnik Jesus taamna Christ-ŋułhanik nalupqinaiqł̣ugu. Jew-ŋuruat iñuuniaqtuat Damascus-mi kiggutiksraiññiqsut. 23 Aquagun iñugiaktuat uvlut Jew-ŋuruat katimaaqsiñiqsut sivunniuqhutiŋ tuqutchukługu Saul. 24 Aglaan kiliŋniġaat taatna sivunniuġnipḷugich. Unnuaqtuummaan uvlumiḷu Jew-ŋuruat qaunaksruġniġaat nunaaqqim paaŋiñi tuqutchumaplugu. 25 Tamatkuali ukpiqsriruat unnuat iḷaŋatni ikiniġaat Saul aguupmaŋmun atqautipluguasiiñ siḷatmun aŋmanġagun katchiqpaum. 26 Tavrakŋa Saul utiġniqsuq Jerusalem-mun. Tavraniasiiñ iḷaliutniagaqsigaluaġniqsuq ukpiqtuanun. Tamatkua arguaġiplugu ukpiqtuaġułha iqsigiaqsiñiġaat. 27 Aglaan Barnabas-ŋum ikayuġniġaa Saul taapkunuŋautiplugu uqqiraqtinun. Ilaan kaŋiqsipkautiginiġai Saul-ŋum qiñiłha Agaayyutmik apqutmiñi suli Agaayyutmun tuqłuġnipḷugu suli uqautipmipḷugich Saul-ŋum quliaqtuałhanik taluqqutaiqhuni Jesus-kun Damascus-mi. 28 Saul itkaqsiñiqsuq iluqaani Jerusalem-mi taluqqutaiqhuni quliaqtuaqaqhuni Jesus-mik. 29 Uqaqatiqaqmiuq akiḷḷiḷiqługich Greek-ŋuraaqtuat aglaan iliŋitñun tuqutchumagaluaqtitluni. 30 Ukpiqtuaqatiuŋiñ (iḷitchuġikamiŋ taavrumiŋa) samuŋautiniġaat Caesarea-mun Saul aullaqtitlugu Tarsus-mun. 31 Tavrali ukpiqtuaŋuruapayaat Judea-mi, Galilee-miḷu suli Samaria-mi tutqiksiñiqsut sayyikkauplutiŋ irrusiġmikkun. Ukpiqtuaŋuruat iñuuniqsut taluqsripḷutiŋ Agaayyutmik, suli Ipqitchuam Irrutchim pitchuksaaġniġai aasiiñ iñugiaksisaiñaqhutiŋ. 32 Peter-li igliġniqsuq napmupayaaq. Igliłiġmiñi utlakmiñiġai Agaayyutim iñui Lydda-mi. 33 Taavrumani nalautchiñiqsuq aŋutmik atiqaqtuamik Aeneas-mik, taamna aulatlaiḷaq, makinġiññiqsuaq tallimat piŋasuni ukiuni siñigviŋmiñiñ. 34 Peter-m nipliutiniġaa Aeneas, “Jesus Christ-ŋum iłuaqsigaatin. Makittin, imulugich uqummatitin!” Taimmaiñaq taamna makinniqsuq. 35 Iñupayaat Lydda-mi Saron-miḷu qiñiqamitruŋ taamna ukpiliġñiqsut Agaayyutmik. 36 Joppa-miḷi aġnaqaġniqsuq ukpiqtuaq atilik Tabitha-mik (Greek-tigun atqa taiñaġniqsuq Dorcas-mik mumiutiqaġniqsuaq tuttumik). Ataramik savaaqaġniqsuq nakuuruamik ikayuipḷuni inuqsraqtuanik. 37 Taamna aġnaq atniġñaliqhuni tuquniqsuq. Iġġuanikamitruŋ inillaŋniġaat qullianun tupqum. 38 Joppa taamna qaninniqsuq Lydda-miñ. Ukpiqtuat taamani tusaakamitruŋ Peter innipḷugu Lydda-mi, malġuŋnik iññuŋnik tuyuqaġniqsut ilaanun, itna uqaksriuqługik, “Qilamiksruġutin utlautiiñ.” 39 Peter-m itqanaiyaqtiqami maliŋniġik taapkuak. Tikitmata taamuŋa mayuutiniġaat qulliġmun inimun. Uiḷgaġnaat puuġniġaat qiaplutiŋ qiñiqtitaqługu atnuġarraiŋiñik Dorcas-ŋum iñuuŋŋaġmi. 40 Peter-m anipkaqługich iluqaisa taapkua tavrakŋa inimiñ. Sitquqhuni agaayuniqsuq aasii kiŋiaqługu taamna timi nipliutiniġaa, “Tabitha makittin!” Taavruma aġnam uitñami qiñiġniġaa Peter aquvitluniasii. 41 Peter-m isakhuni ikayuġniġaa makititlugu. Tavrakŋa ukpiqtuat uiḷgaġnaatlu isiqtitlugich qiñiqtinniġaa iliŋitñun iñuuplugu. 42 Iñugiaktuat iñuich Joppa-mi tusaaniqsut taavrumiŋa aasiiñ ukpiqsriḷiqhutiŋ Agaayyutmik. 43 Peter tuyuġmiaŋuniqsuq Joppa-mi iñugiaktuani uvluni, tukkuqaqhuni Simon-mik qitummairimik.
1 Tavra Caesarea-mi aŋutiqaġniqsuq atiliŋmik Cornelius-mik aŋalatchipḷuni tallimakipianik aŋuyyiuqtinik. Taapkuali aŋuyyiuqtit aggiġñiqsuat Italy-miñ. 2 Taamna Cornelius agaayyutiqaġniqsuq tupiqatituummaġmi taluqsripḷutiŋ Agaayyutmik. Ikayuiñiqsuq Jew-ŋuruat nagliŋnaqtuaŋitñik agaayumaaqtuaŋupluni. 3 Iḷaŋatni unnuksraat piŋasuġuġuŋnaqsipman qiñiqquuraaġniqsuq nalupqinaiqł̣ugu qiñiġniġaa Agaayyutim isaġulga isiqhuni tuqłuqtini, “Cornelius!” 4 Cornelius-ŋum qiñiqpakługu isaġulik iqsił̣ikun kiuniġaa, “Suva? Aŋuun! Qanuq-samna?” Isaġulgum itnaġniġaa, “Agaayyutim tusaagaa iŋiqsrułhiñ tautukługu ikayuił̣hiñ nagliŋnaqtuanik. Taatnaqhuni itqagigaatin. 5 Pakma Joppa-mun tuyuqaġiñ iñuŋnik uvuŋautityaqtillugu Simon taggisiqaqtuaq Peter-mik. 6 Taamamna tukkumaruaq Simon-miptuuq qitummairimi taġium siñaani irviqaqtuami.” 7 Taatna uqautianikamiuŋ taamna isaġulik qiñiġnaiġñiqsuq. Cornelius tuqłuiñiqsuq malġuŋnik savaktiŋmiñik suli atautchimik aŋuyyiuqtimik agaayyutiqaqhuni savautriruamik. 8 Ilaan uqautiqqaaqługich tamarrumiŋa atuumaruamik Joppa-munaasiiñ tuyuġiniġai. 9 Uvlutqikman qallipmiullu Joppa-mun, Peter-li mayuġniqsuq tupqum qaaŋanun iŋiqsruġiaqhuni uvluqpaguqtuami. 10 Ilaa niġisuliḷḷapiaqmiuġlu. Niqiksranik itqanaiyaqtitlugich Peter-li qiñiqquuraaġniqsuq tatpakmani. 11 Qiñiġniġaa qiḷak aŋmaqługu sumimña atqaqiaqsiñiġaa atriqaqtuam ukił̣haaqpaktun niŋitauruatun nunamun sisamatigun iqirġuigun. 12 Taamna imaqaġniqsuq qanusipayaanik nunam niġrutaiñik paamġuqtuanik suli tiŋmiruanik. 13 Agaayyutim nipliutiniġaa, “Peter! Makillutin tuqutchiḷutin niġġiiñ!” 14 Peter-m kiuniġaa, “Ataniiq! Taatnaġumiñaipiaqtuŋa! Niġiñġaqsimaitchuŋa qanutchimik agliġikkamnik unniiñ qaayuġikkaŋatnik.” 15 Peter-m tusaatqiḷgiññiġaa nipi, “Qanutchich Agaayyutim salummakkaŋi ilvich isummatigiyumiñaitchitin qaayuġnaġlugich.” 16 Taatnaiḷiñiqsuq piŋasuniaglaan aasii taavruma aquagun ukił̣haaq nuqitqiŋñiġaa tatpakmuŋa. 17 Peter isumaksraqtuaqsiñiqsuq qanuutautilaaŋanik qiñikkiutauruam iŋmiñun. Taatnaqtitlugu taipkuali Cornelius-ŋum tuyuġikkaŋi apiqsruqtaġniqsut nani Simon tupqa itmaŋaan, aasiiñ iḷitchuqsrianikamiŋ nutqaġniqsut talum sivuġaanun. 18 Apiqsruġniqsut, “Tukkumaruaqaqpa uvani atiliŋmik Simon Peter-mik?” 19 Peter-mli taamna kaŋiqsiñiaqtitlugu qiñiqquuraakkaġmi qanuutautilaaŋanik Ipqitchuam Irrutchim nipliutiniġaa, “Qakma siḷatipni piŋasut iñuich pakakkaatin. 20 Paqnalutin atqaġiñ. Piqasiġiakkich tuyuġikkaġigitkakii.” 21 Peter atqaqami nipliutipiaġai, “Uvaŋa pakiŋñiġipsitŋa. Suplusi aggiqpisi?” 22 Taapkua kiuniġaat, “Cornelius-ŋum aŋuyyiuqtit atanġata tuyuġigaatigut. Ilaa nakuuruaŋuniqsuq aŋun agaayusuuruaq Agaayyutmun suli iluqatiŋ Jew-ŋuruat kamagiplugu. Agaayyutim isaġulgan uqautiniġaa tupqanun aiyugaaquplutin tusaatquplugu uqauttutiksraqnik.” 23 Peter-m tukkiġñiġai taapkua unnuitquplugich tavrani. Uvlaakuġuqman aullaqmata maliŋniġai. Iḷaŋisaptuuq ukpiqtuat tavrakŋa Joppa-miñ tuvaaqasiġñiġaat. 24 Uvlutqiḷgitman Caesarea-mun tikiññiqsut. Cornelius-ŋum niġiukhuni iḷani suli iḷauraani katinŋaniksimaniġai. 25 Aasiiñ Peter isiaqsipman Cornelius-ŋum purviginiġaa agaayuvigiplugu. 26 Aglaan Peter-m makitinniġaa nipliutiplugu, “Makittin! Uvaŋaptuuq iñułhiñauruŋa.” 27 Peter-m uqaqatiginiġaa Cornelius itqutigalugu tupiġmun. Tavraniasiiñ iḷitchuġiniġai iñugiaktuat iñuich katianiŋniqsuat. 28 Tavraasii nipliutiniġai, “Ilipsipsuuq iḷisimallapiakkaqsi Jew-ŋuruat piqasiqsuutilguyumiñaitchuat atuqtaksraŋisigun Jew-ŋuŋitchuat. Aglaan Agaayyutim iḷisautigaaŋa uvaŋnun kiñapayaaq iñuk qaayuġitquŋitḷugu. 29 Taatnaqłuŋa qanniġñiqapŋa utlautiruŋa pisaġumasuŋaqnaŋa. Apiqsrullaglakpiñ, suvaata qanniġñiqpiŋa?” 30 Cornelius-ŋum kiuniġaa, “Sisamat uvlut uŋataatni itnaiḷiyuŋnaqsiruami uvlumi kiñunnamni uvluqpaguqman agaayulgisitḷuŋa, taimmaiñaq aŋun atnuġaalik qaummaġiksuanik qikaaniktiġniqsuq sivuqqamnun. 31 Itnaġaaŋa, ‘Cornelius! Iŋiqsruutigikkatin Agaayyutim tusaagai suli nagliksripḷutin savaatin itqagigai. 32 Tuyuqaġiñ Joppa-mun aŋutinik uvuŋautityaqtillugu Simon taggisiqaqtuaq Peter-mik. Taamamna taamma tukkuumiruq Simon-miptuuq qitummairimi taġium siñaani ittuami.’ 33 Taatnaqłuŋa uiguiñaqługu qanniġikpiñ, iłuaqqutiluġniġiptigut uvuŋałłapkun. Uvva iluqata katirugut Agaayyutim sivuġaanun tusaayumaplugu qanuq Agaayyutmun uqautiłiksraptigun ilipkun.” 34 Peter aullaġniiñiqsuq itnaqhuni, “Pakma puttuqsrigiga iḷumutun Agaayyutim irrutrił̣ha iñuŋnik atisipḷugich. 35 Nanipayaaq nunaaqqimi iñuk taluqsripman ilaanik nalaunŋarualiqipluni Agaayyutim akuqtuumaaġniġaa, taamna sumiuŋugisiŋŋaan. 36 Nalupqisuŋitchuŋa tusaatilaapsitñik tusaayugaallautakun Agaayyutim tuyuġikkaŋa Israel-aaġmiunun, itnaqhuni, Agaayyutim qiñuiġutripkaġaa iñuŋnik Jesus Christ-kun, taamna Jesus Atanġuruaq iñupayaani. 37 Tamanna tusaayugaallautaq aullaġniipḷuni Galilee-miñ kiŋuagun John-ŋum Paptaaqtitchirim quliaqtuałhan siamittuq iluqaanun Judea-mun. 38 Tusaakkaqsi Jesus Nazareth-miu Agaayyutmun sayyiqł̣ugu piqasiqł̣ugu Ipqitchuamik Irrutchimik pikkaŋa. Taamna Jesus napmupayaaqami nakuurualiqiniqsuq suli iłuaqsiraġakkaŋi tamatkua tuunġaum aŋalataŋi, atakkii Agaayyutim piqasiqsuqługu. 39 Aasiiñ uvagulli qiñiqługu iluqaan iñiqtaġikkaŋa Jew-ŋuruat nunaŋatni suli Jerusalem-mi, uqautigilgugikput qanuq iḷiplugu kikiaktuutiłha sanniġutamun suli iñuŋnun tuqutaġiłha. 40 Taamna taatnakkaŋat Agaayyutim aŋitqiksitkaa tuqułiġmiñ piŋayuakni uvlut. Iḷaŋisa iñuich nalupqinaiqł̣ugu qiñiġaat. 41 Iluqallapiaġmiŋ iñuich qiñinġitchaluaġaat, aglaan qiñiġikput Agaayyutim piksraqtaaġipluta quliaqtuaġitquplugu ilaagun. Uvagut niġiqatigigikput imiqatigiplugu Agaayyutim aŋitqiksinŋanikmagu tuqułiġmiñ. 42 Aasiiñ ilaan tiligaatigut tusaayugaallautaq uqautigitquplugu iñuŋnun, iḷisimarausimaaqupluta ilaa taivrumiŋaułłi Agaayyutim piksraqtaaŋa ataniġuqługu iñuuruani suli tuquŋaruani. 43 Taamna Jesus sivuniksriqiripayaat uqautigikkaŋat, itna, Kiñapayaaq ukpiqsrigumi ilaanik Jesus-ŋum natqigutigisigai killuqsautai atiġmigun.” 44 Tavrani Peter uqautrisugaaqtitlugu iluqaitñun naalaġniruanun uqauttutaanik Ipqitchuam Irrutchim atqaqiniġai. 45 Tamatkua Jew-ŋuplutiŋ ukpiqsriruat taamakŋa Joppa-miñ maliktuat Peter-mik quviġusuŋniqsut Agaayyutmun qaił̣ha Ipqitchuamik Irrutchimik tamatkunuŋaptuuq Jew-ŋuŋitchuanun. 46 Sumiuliraaqhutiŋ uqqatigun tusaagaqsiñiġaich uqaqtuat Agaayyutmik quyaplutiŋ. 47 Tavraasiiñ Peter nipliġñiqsuq, “Uvaptiktituntuuq ukua Ipqitchuam Irrutchim aŋalatkai. Kiami paptaaqsaiḷiraġniaqpagich imiġmik?” 48 Taatnaqługich ilaan tiliñiġai paptaaqtitquplugich Jesus atqagun. Taapkua iŋiqsruġniġaat uvliuqtuallaquplugu piqatigilutiŋ.
1 Uqqiraqtit suli ukpiqtuapayaat iluqaani Judea-mi tusaaniqsut qanuq Jew-ŋuŋitchuanik Agaayyutim uqałhanik akuqtuiruanik. 2 Aasiiñ Peter Jerusalem-mun utiqman iḷaŋich ukpiqsriruat Jew-ŋuplutiŋ isumaqaqtuat Jew-ŋuŋitlutiŋ ukpiqsriruat nalunaitŋutchiquplugich nakuaġiŋiññiġaat Peter-m quliaqtuałha Jew-ŋuŋitchuanun. 3 Piñiġaat ilaa, “Uvva aiyugaaqtauplutin kiŋunġatnun nalunaitŋutchiŋaitchuat, niġiqatigikapkich killuqsaġniqsutin.” 4 Taatnaqługich Peter-m uqautiaqsiñiġai qanuq atuumałhagun aullaġniiḷġatałhaniñaglaan. 5 Itnaġniqsuq, “Itluŋa nunaaqqiani Joppa-m iŋiqsrułłamni qiñiqquuraaqtuŋa. Qiñiġiga sua-imña atqaqtuaq qiññalik ukił̣haaqpaktun. Niŋititauruq sisamatigun iqirġuigun tatpakmakŋa, nutqaqhuni saniqqamnun. 6 Qiñiviksuqapku qiñiqtuŋa niġrutinik uumaruanik paamġutlaruaniglu suli tiŋmitḷaruanik, imaiñik taavruma. 7 Tavraasiiñ Agaayyutim nipliutigaaŋa, ‘Peter! Makillutin tuqutchiḷutin niġġiiñ!’ 8 Taamna kiugiga, ‘Taatnaġumiñaipiaqtuŋa, Ataniiq! Qanusiq agliġikkaġa qaayuġnaqtuaq uvaŋa uqummiqsimaitchiga.’ 9 Agaayyutim tatpakmakŋa nipliutitqikkaaŋa, ‘Qanusiq Agaayyutim salummaanikkaŋa isummatigiyumiñaitchiñ qaayuġnaġlugu.’ 10 Taatnaiḷipḷugu atuummiruq piŋasuniaglaan, aasiiñ taamna qiñikkaġa nuqitaupluni kiŋumun tatpakmuŋa. 11 Taatnaqtitluŋa piŋasut iñuich tikiññiqsut taavrumuŋa tupiġmun nayukkamnun. Taapkua tuyuġirauniqsuat uvaŋnun Caesarea-miñ. 12 Ipqitchuaq Irrutchim uqautipmaŋa maliquplugich qanuġviitchuŋaqnaŋa. Ukua itchaksrat aniqatiut tuvaaqasiġaatŋa Caesarea-mun. Iluqata isiqtugut Cornelius-ŋum tupqanun. 13 Aasii uqautipluta Cornelius-ŋumli qiñiqquuraakkaġmiñik isaġuliŋmik tupiġmiñi aasiiñ nipliutiplugu, ‘Joppa-mun tuyuqaġutin uvuŋautityaqtirruŋ Simon Peter. 14 Taamavruma amma uqautiginiakkaŋan anniqsuġisigaatin kiŋuniqtuummaqpitḷu.’ 15 Aasiiñ tasamuŋitḷuta uqaaqsikama Ipqitchuam Irrutchim atqaqigai iliŋich atriḷḷapiaqługu pił̣ł̣i uvaptiknuntuuq taimani Pentecost-mi. 16 Itqaġitka Agaayyutim uqałhi itnaqsimaruat, ‘John-ŋum imikun paptaaqtitchił̣ha aglaan ilipsi paptaakkaugisił̣iqsi Ipqitchuakun Irrutchikun.’ 17 Taamna nalupqinaiḷḷapiaqtuq Agaayyutim qaitchił̣haptuuq Ipqitchuamik Irrutchimik Jew-ŋuŋitchuanun atripḷugu qaisaġikkani uvaptiknun ukpiqsriqapta Atanġuruakun Jesus Christ-kun. Qanuġlugu nutqaqtitkisivigu Agaayyun savaaksraŋaniñ?” 18 Taatnaiḷipḷugu tusaakamitruŋ Peter-m tusaayugaaqtirrutaa iliŋisa nutqautiniġaat pisaaŋŋatriŋ. Iliŋich quyaaqsiñiqsut Agaayyutmik itnaqhutiŋ, “Agaayyutimtuuq piviqaqtilluġniġai mumił̣iksraŋatigun Jew-ŋuŋiḷaat piññaktaaqaquplugich isuitchuamik iñuułiġmik.” 19 Tamaakŋa ukpiqtuat siaminniqsut atakkii piyuaqsiuplutiŋ aquagun Stephen tuqutaupkaqqaaqługu. Iḷaŋich tikiumaniqsut Phoenicia-mun iḷaŋich Cyprus-mun suli Antioch-mun, tusaayugaallautamik uqautiqaqhutiŋ tuŋaaqaqługu Jew-ŋuruanun kisiitñun. 20 Aglaan iḷaŋiḷḷi ukpiqtuat Cyprus-miñ Cyrene-miñḷu utlautiruat Antioch-mun tamatkunuŋaptuuq Jew-ŋunġitchuanun uqautigiluumaaġniġaat tusaayugaallautaq Atanġuruakun Jesus-kun. 21 Agaayyutim sayyiqsimaniġai, aasiiñ iñugiaktuat tusaaruat mumiksitḷasipḷugich Ataniġmun ukpiqsrił̣ikun. 22 Ukpiqtuaŋuruat Jerusalem-mi tusaaniqsut tamatkunuuna. Taatnaqhutiŋ tuyuqaġniqsut Barnabas-mik Antioch-mun. 23 Barnabas tikitñami, ilaan iḷitchuġiniġaa Agaayyutim savaaġikkaŋa taamani, aasiiñ quyallapiaġniqsuq. Ilaan pitchuksaaġniġai iluqaisa tuniqsimmatritquplugich Agaayyutmi iluqnaaqsimaałikun. 24 Barnabas iñullautaupluni ukpiqsriḷḷapiaqhuni Ipqitchuam Irrutchim aŋalataġiniġaa. Tavraasiiñ iñugiaktuat iñuich maliġuaqtiġuġniqsut Agaayyutmi. 25 Tavrakŋa Barnabas aullaġniqsuq Tarsus-mun pakkiaqługu Saul. 26 Aasiiñ paqitnamiuŋ Antioch-muutiniġaa. Tavraniasiiñ atautchimi ukiumi iqatauplutik iñugiaktuanik ukpiqtuaŋuruanik iḷisautripḷutik. Taavrumani Antioch-mi ukpiqtuaŋuruat taiyuutiniŋniqsut sivulliuplugu “Christ-ŋum iñuiñik.” 27 Taatnałhatni tamaani iḷaŋiḷḷi sivuniksriqirit utlautiniqsuat Jerusalem-miñ Antioch-mun. 28 Iḷaŋat atiqaġniqsuq Agabus-mik sivullikkaułiġmigun Ipqitchuakun Irrutchikun makitluni uqaġniqsuq niġisuŋnamun tikitkisiñipḷugu iluqaanun nunamun. Taamnaasiiñ niġisuŋnaq taavruma uqautigikkaŋa atuumaruq Claudius qaukłiupkaqługu Rome-mi. 29 Taatnaqhutiŋ ukpiqtuat sivunniġñiqsut aatchuutinik tuyuqaġukhutiŋ piyummiñaġniqtutilaaġmikni ukpiqtuaqatiumiknun Judea-mi. 30 Iliŋich tuyuġniqsut aatchuutinik Barnabas-kunlu Saul-kunlu ukpiqtuaŋuruat qaukłiŋitñun.
1 Umialgumli Herod-ŋum aullaġniiñiġaa nagliksaaqtitchił̣iq iḷaŋitñik ukpiqtuaŋuruat. 2 James, John-ŋum aniqataa, savikpaŋmik tuqutinniġaa. 3 Aasiiñ Herod kaŋiqsikamiuŋ quyalitñił̣ł̣i Jew-ŋuruanik tiguniġaa Peter suli naŋititchiaqsiñiqsuq ukpiqtuanik. Taatna irrutrił̣ha atuummiñiqsuq niġił̣hatni pupsaŋniġiḷaamik qaqqiamik. 4 Peter taamna tigukamitruŋ inillaŋniġaat isiqsiviŋmun, qaitḷugu sisamaiñun aŋuyyiuqtinun qaunagitquplugu. Herod-ŋum sivunniġaa Peter tikiutilugu iñuŋnun atanniqsitchukługu niġiqpagvikaaq atilik Apqusaakkaułiġmik pitḷukpan. 5 Peter isiqtaułhani ukpiqtuaŋuruatli iŋiqsruutiniġaat piḷiqillapiaqhutiŋ Agaayyutmun. 6 Herod-ŋum tikiutisukkaa Peter iñuŋnun atanniġukługu sivuġaatni iñuich. Unnuaŋani anitchił̣iksraŋan iñuŋnun Peter siñiŋniqsuq akunġatni malġuk munaqsrik, malġuiñik kalimñiġñik pituqaqhuni, suli isiqsivium paaŋi qaunaksriqaqhutiŋ munaqsriñik. 7 Taimmaiñaq atanġum isaġulga sagviġñiqsuq, isiqsivium iḷua qauplugu. Isaġulgum iqiiqsaġniġaa aksikł̣ugu Peter tuiqqaŋagun nipliutiplugu, “Qilamik makittin!” Tavrauvaa kalimñiġich kataŋniqsut tayaġnikniñ. 8 Isaġulgum qilamiksriġñiġaa, “Tapsiaġiksaaġutin, aluġutikkiñ atilugik.” Peter taatnatun piñiqsuq. Isaġulgum nipliutipsaaġniġaa, “Uligaaġutin maliŋŋa!” 9 Peter-m maliaqsiñiġaa isiqsiviŋmiñ kaŋiqsiḷḷapiaġaluaqnagu isaġuliŋmun taatna pił̣ł̣i. Ilaa siññaqtuġasukniaġniqsuq. 10 Apqusaaġutiniġaa sivulliġñi qaunaksriñi tugliŋitñi sulipsuuq, aqulliupluguasiiñ tikiññiqsuk savigruaġmun paamun anigisipḷutik nunaaqqimun. Taamna paa aŋmalgiññiqsuq iŋmigun, iliŋikaasiiñ anipḷutik. Iliŋik qilamiksruqhutik apqutikun, aasiiñ taimmaiñaq isaġulgum uniŋñiġaa Peter tamauŋa. 11 Tavrani Peter-m kaŋiqsivaaluaqsiñiġaa tamanna atuumaruaq. Uvva itnaġniqsuq, “Nalupqigiŋaiġiga Agaayyutim tuyuqałha isaġuliŋmiñik annautisaqłuŋa Herod-ŋum aŋalatchił̣haniñ. Ilaan anniqsuqmigaaŋa Herod-miñ suli Jew-ŋuruaniñ piyaqquisuktuaniñ uvamnik.” 12 Taamna qauġriaqpalaktiqami utlautiniqsuq kiŋunġanun Mary-m, aakaŋan John Mark-ŋum. Tavraniḷi iñugiaktuat katimaniqsut iŋiqsruqhutiŋ. 13 Taluata siḷataani Peter katchaqtuġniqsuq. Niviaqsiaq atiqaġniqsuaq Rhoda-mik utlautiniqsuq paamun kisuupmagaan. 14 Peter-m nipaa iḷisaqłiġniġaa. Quviatchaqtiqpaitḷuni aŋmautigaluaqnaguunniiñ utiqtiġniqsuq kiñumun uqaġiaqhuni, “Peter qakma!” 15 Taapkua nipliutiniġaat, “Kinniqivaluktutin!” Aglaan taamna niviaqsiaġruk nalupqisuŋiññiqsuq. Aasiiñ kiulgiññiġaat, “Irrusia pivalukkiñ.” 16 Peter-m nutqautiŋiññiġaa katchaqtułłi. Kiisaimmatai aŋmautiniqpaat. Iliŋisa qiñiqamitruŋ quviġutchaŋniqsut niġiunġiḷḷaqhutiŋ. 17 Peter-m urriqaniġai nipaisaaquplugich aasiiñ uqautiaqsipḷugich qanuq Agaayyutmun annisisilaaġmiñik isiqsiviŋmiñ. Uqautipsaaġniġai, “Kilikkumagisi James-lu atlatlu ukpiqtuat.” Aasiiñ ilaa aullaġniqsuq atlamun inimun. 18 Uvlutqikman isiqsivium qaunaksrai aupił̣ł̣aŋniqsut. Kaŋiqsitḷaiġñiġaat qanuqtilaaŋa Peter-m. 19 Herod-aasiiñ tiliriñiqsuq iñuŋnun pakaquplugu Peter aglaan paqiŋiññiġaat. Herod-ŋum apiqsruqtuqqaaġniġai munaqsrit aasiiñ tilisigiplugich tuqutquplugich. Tamanna atuumaanikman Herod Judea-miñ aullaġniqsuq ittuallagiaqhuni Caesarea-mi. 20 Herod-ŋumguuq qinnausimallapiaġniġai iñuich iñuuniaqtuat Tyre-miḷu Sidon-miḷu. Taatnaqhutiŋ iliŋisa katiplutiŋ qiñiġiaġniġaat Herod. Taapkua utlautiruat sivulliuplugu iḷauraannaktaaġiniġaat umialgum tuglia, taamna atiqaqtuaq Blastus-mik. Aasiiñ taatnaqqaaqhutiŋ utlautiplutiŋ Herod-mun iŋiqsruġiaġniġaat qiñuiġusimaałiksraġmiktigun, atakkii taapkua Tyre-miut Sidon-miut niqiqaġviqaqtut umialgum nunagikkaŋaniñ. 21 Uvvaasii nalunaiqsami uvlumi Herod atnuġaaqtuqhuni umialgutnaġmiñik aquvinniqsuq atanġuviŋmiñun uqautriviksraġmiñun iñuŋnik. 22 Tyre-miut suli Sidon-miut naalaġniruat Herod-mik nipliagaqsiñiqsut itnaqhutiŋ, “Taamna Agaayyutim nipigigaa. Iñułhiñaq nipiqaŋitchuq taatnatchiñik.” 23 Taimmaiñaq Agaayyutim isaġulgan Herod atniġñatchiġñiġaa iŋalauŋiñi atakkii kamakkutaitḷuni Agaayyutmik. Qumaich niġiñiġaat aasiiñ tuquniqsuq. 24 Aglaan ukpiqtuarguuq siamitchiñiqsut Agaayyutim uqałhanik aasiiñ iñugiallapiaqtuat akuqtuġniġaat. 25 Suli Barnabas-lu Saul-lu naatchikamik savaaġmiknik utiġniqsuk Jerusalem-miñ Antioch-mun tuvaaqatigiplugu John Mark iŋmikkun.
1 Ukpiqtuaŋuruat Antioch-mi iḷaqaġniqsut iñuŋnik sivuniksriqiriniglu iḷisautriñiglu itna, Barnabas-miglu, Simeon-miglu (taiyuutiliŋmik Taaqsipaŋmik), Lucius-miglu (Cyrene-miumik) Manaen-mik (iñuguqatiqaġniqsuaq Herod-mik kavanauruamik) suli Saul-mik. 2 Uisauraaġniqsut tamarrumani uvlumi. Agaayupkaqtitlugich Ipqitchuam Irrutchim nipliutiniġai, “Barnabas-lu Saul-lu piksraqtaaġisigik uvaŋnun savaaksranun tuqłuummatigikkamnun iliŋiknun.” 3 Tavra uisauraaqhutiŋ agaayuanikamiŋ argaŋmiknik patikługigḷu tuyuġiniġaich. 4 Ipqitchuam Irrutchim tuyuġiniġik Barnabas-lu Saul-lu. Igliqhutik Seleucia-mun aasii tavrakŋa tiksiġñiqsuk qikiqtamun taiyuutiliŋmun Cyprus-mik. 5 Iliŋik tikitñamik Salamis-mun nunaaqqiuramun Cyprus-mi quliaqtuaġniqsuk Agaayyutim uqałhanik Jew-ŋuruat katraġviatni. John Mark-mik ikayuqtiqaġniqsuk. 6 Tavrakŋa nunakuaqhutik taavrumuuna qikiqtakun tikiññiqsuq Paphos-mun. Taavrumani nalautchiñiqsuk aŋatkumik Jew-ŋuruamik atiqaqtuamik Bar-Jesus-mik Hebrew-miutun [suli Elymas-mik Greek-miutun]. Ilaa nipiqaġniqsuq sivuniksriqiraunipḷuni. 7 Ilaan iḷannaġiniġaa kavanauruaq taavrumani qikiqtami, atiqaqtuaġġuuq Sergius Paulus-mik suli puqiksuaŋupluni. Taavruma kavanauruamguuq aiyugaaqtullapiaġniġik Barnabas-lu Saul-lu tusaasukhuni Agaayyutim uqałhanik. 8 Aglaan taavruma aŋatkum Elymas-ŋum akiḷḷiḷiqsuġniġik taapkuak atakkii kavanauruaq ukpiqsritquŋitḷugu Christ-mik. 9 Aasiiñ Ipqitchuam Irrutchim aŋalataġigaa Saul, taggisiqaġmiruaqtuuq Paul-mik. Taavruma Paul-ŋum qiñiqamiuŋ naliŋiñaaqługu taamna aŋatkuq 10 nipliutiniġaa, “Ilvich tuunġaum atrigigaatin! Iluqaan nakuuruaq uumiginiġiñ ataramik kinnipḷugich iñuich pisaasułipkun. Uqautigiŋaiġuŋ Agaayyutim iḷumutuułha sagluuqtuaŋuniḷugu. 11 Pakma Agaayyutim anasiñŋuqsaġniaġaatin. Qiñitlaisaallakkisirutin qaumamik.” Taatnaġluqaaqtuq Elymas-ŋum iḷitchuqłiġniġaa taaqtuamun matułhak irraŋmi. Ilaa saptaaqsiñiqsuq kisumun iñuŋmun tasiullaŋniaqupluni argaŋmigun. 12 Kavanauruam qiñiqamiuŋ taamna atuummiruaq ukpiliġñiqsuq quviġutchakhuni iḷisauttutaanik Agaayyutikun. 13 Paul-lu tuvaaqatiuniḷu Paphos-miñ tiksiġñiqsut Perga-mun Pamphylia-mi. John Mark-ŋum uniŋñiġik utiqhuni Jerusalem-mun. 14 Taapkuak Perga-miñ igliġniqsuk tikitḷutik Antioch-mun Pisidia-mi. Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviata uvluani utlautiniqsuk katraġviatnun aquvitlutikaasiiñ. 15 Moses-ŋum maliġutaksraŋa suli sivuniksriqirit aglaaŋitñiñ agliqianikman katraġvium qaukłiŋisa itnaġniġiŋik, “Aniaqatiuk, uqauttutiksraqaġuptik pitchuksaaġutmik iñuŋnun uqaqugiptigiñ iliŋitñun.” 16 Paul makitnami urriqaplugich uqautiaqsiñiġai, “Jew-ŋuqatiumaaŋ suli sumiuŋuruapayaasii taluqsriruasii Agaayyutmik! Naalaġniḷḷaksitŋa! 17 Agaayyutaata Israel-aaġmiut sivulliavut piksraqtaaġinikkaŋi. Ilaan kamanaqsipkaqługich taimani iñuuniałhatni Egypt-mi. Suli Agaayyutim annisipḷugich Egypt-miñ saŋŋimigun kamanaqtuakun. 18 Suli malġukipiani ukiuni Agaayyutim igḷutuqługich Israel-aaġmiut iglaułhatni suviksraiḷaami munaġiplugich. 19 Tavra iñugaaġruich Canaan-mi piyaqquanikamigich iñuksraqtaġmiñun nunaksrirrutiginiġaa. 20 Suli aquagun tamatkua sisamat tallimakipiat malġukipiaq qulit ukiut ilaan qaitchiñiġai sivulliuqtiksraŋitñik iñuguġniałhanunaglaan Samuel-ŋum taivruma sivuniksriqirim. 21 Aasiiñ taapkua Jew-ŋuruat umialiqaġuaqsipmata Agaayyutim qaitchiñiġai Saul-mik iġñiŋanik Kish-ŋum kiŋuviaŋiñiñ Benjamin-ŋum. Malġukipiani ukiuni atanniqsuqtigiluummaan umialiginiġaat. 22 Aglaan Agaayyutim Saul piiqł̣ugu inaŋiqsinniġaa David-mun umialiguqługuasii taapkunuŋa. Taamna iñuk Agaayyutim itnautigimanikkaŋa sivuani, ‘Taamna David iġñiŋa Jessi-m iñuk quviasuutigigiga atuigisipḷuni pisułiġikkamnik iluqaagun.’ 23 Taavrumakŋa David-ŋum kiŋuviaŋiñiñ Agaayyun tikiutriruq Jesus-mik anniqsuqtiksramik Jew-ŋuruanun, taatna ilaan akiqsrułiġmisun. 24 Sivuani Jesus-ŋum aggił̣han John-ŋumli quliaqtuaġutiniġai iluqaisa Jew-ŋuruat mumiquplugich paptaaqtillugiḷḷu. 25 Aasiiñ John naatchiyasikami savaaġmiñik ilaan nipliutiniġai, ‘Kisuunasugivisitŋa? Uvaŋa taivrumiŋauŋitchuŋa niġiugikkaqsi. Ilaa-piaq aggiġñiaqtuq kiŋupkun. Uvaŋa taivruma isigaiñi aluġutaiqsiksrauluŋaunniiñ nalliummatiŋitchuŋa.’ 26 “Aniqatiumaaŋ, Abraham kiŋuviaġikkaŋasii suli iluqasi uvani taluqsriruasii Agaayyutmik, taamna tusaayugaallautaq anniqsuġiakun tuyuuruq uvaptiknun. 27 Jew-ŋuruat iñuuniaqtuat Jerusalem-mi suli sivulliuqtituummaġmiŋ iḷitchuġiŋiññiġaat Jesus Anniqsuutaułha. Minġuiqsiaġvipayaami agliqiraġigaich uqauttutiŋich sivuniksriqirit katraġviŋmikni aglaan kaŋiqsisaitḷugich. Patchisigikamitruŋ Jesus iliŋisa iḷumun atuumapkaġniġaich sivuniksriqirit uqautigikkaŋich. 28 Sumikunniiñ patchisiksraitchaluaŋŋaġmiŋ agvisiksraitḷugu iŋiġniġaat Pilate tuqutitquplugu. 29 Aasiiñ immianikmatigik supayaat Agaayyutim uqauttutai maliġuaqtaiñ atqaġniġaat kikiaktuutriviŋmiñ inillakługuasiiñ iḷuviġmun. 30 Aglaan Agaayyutim aŋitqiksinniġaa tuqułiġmiñ. 31 Iñugiaktuani uvluni Jesus sagviaqtuġniqsuq tamatkunuŋa igliqatmiñun Jerusalem-mun Galilee-miñ. Pakma taapkua iḷisimaraurut ilaagun iñugikkaptiknun Jew-ŋuruanun. 32 Uvaguttuuq uqautigiptigiñ tusaayugaallautamik, itna, Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa sivulliaptiknun pakma atuumapkaġniġaa uvaptiknun kiŋuviaŋuruanun aŋitqiksitnamiuŋ Jesus iñuułiġmun. Atakkii tugliani Psalm aglausimaruq itna, ‘Ilvich iġñiġigikpiñ, ugluvak aapaġuqtuŋa ilipnun.’ 34 Agaayyutim aŋipkaqamiuŋ Jesus tuqutqikkumiñaiqł̣ugu akiqsrupsaaġniqsuq itna, ‘Aatchuqniaġipsi ipqitchuaniglu nalupqinaitchuaniglu akiqsruutigikkamnik David-mun.’ 35 Taatnaqhuni atlamisuli Psalm-mi David-li nipliġñiqsuq, ‘Savaktin ipqitchuaq aupkaġumiñaitkiñ.’ 36 David-guuq savautrigaluaqmiruaq Agaayyutmik iñuułiġmiñi. Tuqupman iḷuviġniġaat piqasiutiplugu sivulliaŋiñun, timaa asiiñ tavrani aupluni. 37 Aglaan taimña Jesus Agaayyutim aŋipkakkaŋa tuqułiġmiñ auŋaitchuq. 38 Iḷauramaaŋ, iluqasi kaŋiqsiruksraurusi iḷumutuułiġmik quliaqtuaġikkamnik ilipsitñun, Taavrumuuna Jesus-kun Agaayyutim natqił̣hiñaugai killuqsautisi. Kiñaunniiñ tupiksriñiałiġmigun maliġutaksraiñik Moses-ŋum nalaunŋasipkakkauyumiñaitchuq Agaayyutmi. 39 Aglaan kisupayaaq ukpiqsriruaq ilaanik nalaunŋasipkakkauruq ilaani. 40 Taatnamik qaunagititchi. Atuummiŋitchumauq ilipsitñun taipkua sivuniksriqirit itnautaat, 41 ‘Ataŋii, mitautiqaqtuasii Agaayyutmik! Atlayuaġilugu piyaqquġniaqtusi. Iñuupkaġlusi savaaqaġisiruŋa ukpiġiyumiñaisapsitñik unniiñ iñuum uqautiniaġaluaqpasi.’ ” 42 Paul-lu Barnabas-lu aniaqsipmaknik katraġviatniñ iñuich aiyugaaqtuaqsiñiġaich utitqiquplugik minġuiqsiaġvik tikitqikpan uqautipsaaġiaquplutiŋ tamarrumuuna. 43 Kiŋuagun katimałhum iñugiaktuat Jew-ŋuruat suli mumiksimaaqtuat Jew-ŋuruat ukpiġusiatnun maliaqsiñiġaich Paul-lu Barnabas-lu. Aasii iliŋik pitchuksaaġniġaich ataramik tunŋavigitquplugu Agaayyutim iłuaqqutrisaa. 44 Minġuiqsiaġvik tikitqiḷgitman iñuich iluqatiqayaq katiniqsut naalagiaqhutiŋ Agaayyutim uqałhanik. 45 Tavrali Jew-ŋuruat qiñiqamisigiŋ iñugiakpauraqtuat siqñaliḷḷapiaqhutiŋ akikŋaqługich Paul-ŋum uqautai uqaġniqłuutiaqsiñiġaat. 46 Aglaan Paul-lu Barnabas-lu uqaġniqsuk taluqsraŋiḷḷapiaqhutik itna, “Agaayyutim uqałha sivulliulugu uqautauruksrauruq ilipsitñun Jew-ŋuruanun aglaan tusaasukkumiñaitkiksi. Taatnałipsigun ayakkiksi iñuułiq Agaayyutitŋaqtauruaq. Taatnamik uniŋñiaġipsi aullaġunuk tamatkunuŋa Jew-ŋuŋitchuanun. 47 Taatnakii Agaayyutim urriqsuġaatiguk itnaiḷipḷugu, ‘Nalunaiqsaġigikpiñ qaumaruatun itquplutin Jew-ŋuŋitchuanun anniqsuquplugich iñuich suniaŋanipayaaq nunam.’ ” 48 Tavra Jew-ŋuŋitchuat tusaakamitruŋ taamna quyaaqsiñiqsut Agaayyutim uqałhanik quviatchallapiaqhutiŋ. Aasiiñ taapkua piksraqtaaŋuruat iñuułiqaquplugich Agaayyutitŋaqtauruamik ukpiqsriḷiġñiqsut. 49 Uvvaguuq Agaayyutim uqałha siaminniqsuq napmupayaaq tamaani nunami. 50 Tavrali Jew-ŋuruat akatchiñiqsut aġnanik kamagikkauruanik taluqsriruanik Agaayyutmik suli qaukłiiñik taavrumani nunaaqqimi. Piyuaqtinniġaich Paul-lu Barnabas-lu anititlugikaasiiñ nunamikniñ. 51 Uqqiraqtik ipsuŋniġaak qavia isigaŋmikniñ. Tavrakŋaasiiñ aullaġniqsuk Iconium-mun. 52 Aglaan ukpiqtuat unisauruat Antioch-mi quviasuŋniqsut Ipqitchuam Irrutchim aŋalatlugich.
1 Taapkuak Paul-lu Barnabas-lu tikitñamik Iconium-mun, sivuanisun utlautilgiññiqsuk Jew-ŋuruat katraġviatnun. Uqautriḷḷautapiaġataġniqsuk aasiitai iñugiaktuat Jew-ŋuruatlu Jew-ŋuŋitchuatlu ukpiqsriḷiqsitlugich. 2 Aglaan Jew-ŋuruat ukpiqsriyumiñaitchuat akatchiñiqsut Jew-ŋuŋitchuanik. Iliŋisaunniiñ akikŋaqtuliqsitkaich ukpiqsriruanik. 3 Uqqiraqtik nayuutiniqsuk tavrani akuni uqautripḷutik taluqsrautaiqhutik Agaayyutikun. Quliaqtuałhakni iłuaqqutrił̣iġmigun Agaayyutim savaktitlasipḷugik quviqnaqtuanik savaanik, taavrumuuna qiñiqtinniġaa uqauttutaak iḷumutuułha. 4 Nunaaqqim iñui malġuiguġniqsut, iḷaŋich iñuich iḷaliutiplutiŋ Jew-ŋuruanun atlatsuli tappiutiplutiŋ uqqiraqtiŋnun. 5 Kiisaimma Jew-ŋuŋitchuat suli Jew-ŋuruat sivulliuqtituummaġmiŋ sivunniġñiqput aŋallaqługukługik unniiñ miḷuqtuġlugik uyaġaŋnik. 6 Uqqiraqtik iḷitchuġikamitku taamna sivunniuġun qimaŋniqsuk Lystra-munlu Derbe-munlu, nunaaqqiŋñun Lycaonia-mi. 7 Lycaonia-mi quliaqtuagaqsiḷgiññiqsuk tusaayugaallautamik. 8 Tavraniguuq Lystra-mi qiñiġniqsuk iñuŋmik piḷguirrutiqaqtuamik isigaŋmigun aniḷġatałiġmiñiñaglaan. Pisunġaŋiññiqsuq aglaan aquppitḷapluni. 9 Taamnaguuq naalaġniñiqsuq Paul-ŋum uqauttutaiñun. Aasiiñ iḷitchuġiplugu taavruma ukpiqsrisilaaŋa iłuaqsikkaułiksraġmigun Paul-ŋum qiñiaqsiñiġaa nalaagun 10 nipliutiniġaa nipitusipḷuni, “Qikaġiñ.” Taamnaguuq aŋun maksriŋñiqsuq pisukkataaqsipḷuniasii. 11 Uvvaguuq iñugiaktuam Paul-ŋum savaaġikkaŋa qiñiqamiuŋ Lycaonia-ġmiuraaqhutiŋ niprallaŋniqsut itnaqhutiŋ, “Agaayyutivut iñuguġniqsut aasii atqaqhutiŋ uvaptiknun.” 12 Atchiġñiġaat Barnabas Zeus-mik Paul-aasii Hermes-mik atakkii taamna Paul nipliraqtaupman. 13 Tavraniguuq piqaġniqsuat agaayyuviŋmik aanġuaġmiknun Zeus-mun siḷataani nunaaqqim. Aasiiñ agaayuliqsi taamavrumuŋa Zeus-mun tikiutriñiqsuq uumaruanik aŋusalunik naurianiglu paamun. Tavrataamna iñuiḷḷu tavrani tuniḷḷaġuaqsiñiqsut kamaksrisukhutiŋ uqqiraqtiŋnik. 14 Uvvaasii iḷitchuġiaqsikamitku taamna Barnabas-ŋumlu Paul-ŋumlu aliktuġniġaik atnuġaatik aasiiñ upaktuutiplutik itnaqhutik tamatkunuŋa, 15 “Ukuqsii, suvaata itnasiġaqpisi? Iñułhiñauruguk ilipsisuntuuq. Aggiqsuaŋuruguk uqautityaqhusi tusaayugaallautamik mumiqugaluaqhusi matkunakŋa agaayyutiŋŋuaniñ iñuuruamun Agaayyutmun, iñiqtaanun qiḷamlu nunamlu taġiumlu supayaamlu taapkunani ittuam. 16 Taavruma Agaayyutim qaaŋianiktuami iluqaisa iñuich iḷatchiġñiġai sivunnitḷasipḷugich iñuuniałhatigun. 17 Aglaan ataramik kaŋiqsimapkaġniġaa nakuuruaŋułłi savaallautaġmigun, sialuk tatpakmakŋa qaitḷugu suli niqiksrat nautchiat piviksraŋisigun qaisimaaġai, ilipsiḷiasii quviasuktitlusi.” 18 Taatnaiḷipḷugu uqautiuraġniallaisa Barnabas-ŋumlu Paul-ŋumlu nutqaqtipqauraġniġaik tuniḷḷałiksraŋatniñ iŋmiknun. 19 Aasiiñ iḷaŋich Jew-ŋuruat Antioch-miñ Pisidia-miittuamiñ suli Iconium-miñ tavruŋalgiññiqsut. Tavra piqatiksraġniaqtuqhutiŋ iñugiaktuanik iŋmiknun uyaġaŋnik miḷuqtulgiññiġaat Paul. Kaliŋñiġaat anitlugu nunaaqqimiñ tuqunasukniaqługu. 20 Aglaan ukpiqtuaqatiuŋi katipmata avataanun Paul makitluni utiġniqsuq nunaaqqimun, uvlaakuqmanaasiiñ ilaalu Barnabas-lu aullalgitḷutik Derbe-mun. 21 Paul-lu Barnabas-lu quliaqtuaqmaknik tusaayugaallautamik Derbe-mi iñugiaktuat ukpiqsriḷiġñiqsut. Tavraasiiñ utiġniqsuk Antioch-mun Pisidia-miittuamun Lystra-kun Iconium-kunlu. 22 Pitchuksaaqługich tunŋaviqaquplugich Agaayyutmik, uqautiniġaich itna, “Uvagut igḷutuqtuksraurugut iñugiaktuanik iłuiḷḷiuġutinik isitḷasiñiapiaġuta aŋaayuqautaanun Agaayyutim.” 23 Tikitchaġikamik ukpiqtuaŋuruanun nalunaiqsisiraqniġaich ukpiqtuaŋuruat qaukłiksraŋitñik, suli agaayuqqaaqhutiŋ uisauraaqhutiŋlu tamarrumani uvlumi iŋiqsruutiniġaich Agaayyutmun qaunagitquplugich tunŋavigikkaŋatnun. 24 Taapkuak iglianikamik Pisidia-m nunaŋani Pamphylia-mun tikiññiqsuk. 25 Tamatkunani Perga-miḷu tusaayugaallautaq uqautigiaqsiḷgiññiġaak, tavrakŋaasii Attalia-mukhutik. 26 Taavrumakŋa tiksiqhutik utiġniqsuk Antioch-mun aullaqqaaġataġviŋmiknun. Tavrakŋa aullaqtuak ukpiqtuaŋuruat iŋiqsruutianikamisigik Agaayyutmun qaunagitquplugik savautiłhakni iŋmiñun. Taavrumuŋa utiġniqsuk naatchikamik savaaġmiknik. 27 Tikitmaknik Antioch-mun ukpiqtuaŋuruat katipmata taapkuak tusaayugaaqtinniġaich iluqaanik Agaayyutim savaaŋanik tumigiplugik suli Jew-ŋuŋitchuatunniiñ ukpiliqsitlugich. 28 Tavraniasii ukpiqtuaqatiumikni taapkuak nayuutiniqsuk akuni.
1 Kiŋuagun iñuich iḷaŋich tikiññiqsut Antioch-mun. Iḷisautriaqsiñiqsut ukpiqtuanik itna, “Nalunaitŋutchiqsimaitchupsi timipsigun tuvraqługich Moses-ŋum tillisai anniqsukkauyumiñaitchusi.” 2 Paul-lu Barnabas-lu qapiqtaiḷiaqsiñiqsuk iliŋitñik taavrumuuna. Taatnaqhutiŋ sivunniġñiqsut Paul-lu Barnabas-lu iḷalugik atlanik Antioch-miunik Jerusalem-muquplugich. Taakmani uqaqatigiruksraġigaich uqqiraqtitlu ukpiqtuaŋuruat qaukłiŋitḷu tamatkunuuna Moses-ŋum tillisaigun. 3 Taatnaqhutiŋ ukpiqtuaŋuruaqatiŋisa tuyuġiniġaich. Igliġniqsut Phoenicia-kunlu Samaria-kunlu uqautripḷutiŋ Jew-ŋuŋitchuatunniiñ mumiŋñipḷugich Agaayyutmun. Taatnatchim tusaayugaam iluqaisa aniaqatigiich quviatchaktinniġai. 4 Aasiiñ Jerusalem-mun tikitmata ukpiqtuaŋuruat piqasiqhutiŋ uqqiraqtinik suli qaukłiġñik paġlaniġaich. Taapkunuŋa tusaayugaaqtirrutiginiġaat Agaayyutim iluqaan savaaġikkaŋa iŋmiktigun. 5 Aglaan iḷaŋich ukpiqsriruat Pharisee-ŋusuuruat makinniqsut itnaqhutiŋ, “Jew-ŋuŋitchuat ukpiqsriruat nalunaitŋutchiqsuksraupiaqtut uqautikkaulutiŋ tupigiraksraġiniḷugu maliġutaksraŋa Moses-ŋum.” 6 Taatnaqhutiŋ uqqiraqtitlu ukpiqtuaŋuruat qaukłiŋisalu katimaniqsut isummatigisukługu taamna. 7 Uqaksraqtugaluaqmata Peter makitluni nipliġñiqsuq, “Aniqatiumaaŋ! Iḷisimarusi iŋiḷġaan akunnapsitñiñ Agaayyutim piksraqtaaġipmaŋa uqaġiaqupluŋa tusaayugaallautamik Jew-ŋuŋitchuanun ukpiqsritquplugich Jesus-mik. 8 Aasiiñ Agaayyutim iḷisimałiġmigun iñuich isumaŋitñik uqaġigaa akuqtuił̣ł̣i Jew-ŋuŋitchuanik qaitchipḷugich Ipqitchuamik Irrutchimik, atripḷugu qaitchił̣ł̣i uvaptiknun. 9 Uvagullu iliŋiḷḷu atlakaaġiiksinġitkaatigut. Killuqsautiŋitñik natqiutiniġai ukpiġiagutripmata. 10 Uvvami suvaata naipitchukpisiuŋ Agaayyun suli Jew-ŋuŋitchuat tupiksripkaġniaġlugich tillisinik sivulliaptalu uvagullu tupigilguisaptiknik? 11 Uvagut ukpiġigikput Agaayyutmun anniqsułiqput iłuaqqutrił̣hagun Atanikun Jesus Christ tamatkunatuntuuq.” 12 Katimaruarguuq iñuksruiqhutiŋ naalaġniñiqsut Barnabas-ŋumlu Paul-ŋumlu tusaayugaaqtirrutaaknun atlayuaġnaqtuaniglu quviqnaqtuaniglu Agaayyutim iñiqtaġikkaŋagun iŋmikkun akunġatni Jew-ŋuŋitchuat. 13 Uqaġuiqmaknik James-ŋum uqautiaqsiñiġai, “Aniaqatiumaaŋ, naalaqsitŋa! 14 Simon Peter-m uqautigaatigut qanuq Agaayyutmun aullaġniipḷuni ukpiqtitlugich iŋmiguaqtitchaqługu Jew-ŋuŋitchuaniñ iñuksraqtaaqaqtuq ukpiqsriyumiñaqsipḷugich. 15 Suli sivuniksriqirit uqautaatnun immiutiłha itnauvva aglausimaruamun, 16 ‘Aquagun Atanġuruaŋaa utiġisiruŋa. Aasiiḷi ikayuitqikkisiruŋa David-ŋum kiŋuviaŋiñik tupaaġruktitun ittuanik. Nappatqikkisigiga piyaqqukkauruaq. 17 Iluqaġmiŋ atlatlu iñuich pakaaqaġumuut Agaayyutmik, iluqaġmiŋ Jew-ŋuŋitchuat piksraqtaaġikkatka uvaŋnun. 18 Taatna Atanġuruaq uqaqsimaruq, iḷitchuġipkairuaq tamatkuniŋa iŋiḷġaan.’ 19 Aasiiñ uvaŋali sivunniutigiga uqumaiḷḷiuqtitpałłasuŋaqnagich piḷavut Jew-ŋuruat atuqtaksraŋisigun Jew-ŋuŋitchuat mumiksuat Agaayyutmun. 20 Aglaan aglaglugich uqautilavut qanusiq niqi tuniḷḷautaumakpan aanġuanun niġitquŋiḷḷugu, suli qaayuġnaqtuałiġmiñ atlatułikun piisimaaqulugich, suli augiqsimaiḷaanik niġrutituquŋiḷḷugich unniiñ auktuquŋiḷḷugich. 21 Taimakŋaqaŋa Jew-ŋuruapayaat iḷisimagaat atuqtaksrat Moses-kun qaisauruat atakkii minġuiqsiaġvipayaami agliqiplugich iñuŋnun katraġviŋitñi. Tavra.” 22 Tusaakamisigiŋ uqqiraqtit suli qaukłiuruatlu iluqaġmiglu ukpiqtuaŋuruat sivunniġñiqsut aŋutinik piksraġukhutiŋ Antioch-muktuksranik Paul-kunlu Barnabas-kunlu, aasii nalunaiqsipḷutiŋ Judas-mik taggisiqaqtuamik Barsabbas-mik suli Silas-mik. Taapkuak iññuk sivulliuqtillautauniqsuak ukpiqtuaqatiumikni. 23 Taapkuŋnuuna tuyuutiŋich tuyuuniqsut, “Aniaqatiusii, uvagut uqqiraqtauruaguutlu qaukłiuruaguutlu, tuyuqtugut nayaaŋŋaġmik iluqaitñun Jew-ŋuŋitchuanun ukpiqtuanun Antioch-mi, Syria-miḷu suli Cilicia-mi. 24 Tusaaniġikput iḷaŋitñun iḷagikkaptiknun iłuiḷḷutaaġnipḷusi akatlusi uqałiġmikkun, taatna pitqulugich piŋitkaluaqtitlutiŋ uvaptiknun. 25 Tavra-taatna katimapluta suli iluqata atisipḷuta, piksraqtaaqaqtugut uqaġiaqtauksranik aasii aullaqtillugich ilipsitñun. Taapkuak piqataugisiruk iḷauraannaptikni Barnabas-miḷu Paul-miḷu, 26 taapkuak iññuk suksraaġiruak iñuułiġmiknik savautrił̣iġmikni Atannaptiknik Jesus Christ. 27 Judas-lu Silas-lu tuyuġiniaġivut ilipsitñun. Uqautipsaaġisigaasi tamatkunuuna aglakkaptigun. 28 Atakkii Ipqitchuaq Irrusiq piqatigiplugu sivunniqsugut qaitchisuŋitḷusi malilgunaitchuanik tuvraaksranik, aglaan taapkuniŋa atuumanapiaqtuanik: 29 niqinik tuniḷḷautigimaruanik aanġuanun niġiñasi auktusuŋaqasiḷu unniiñ qimisimaruamik niġrutmik niġiñasi, suli piisimaaġusi qaayuġnaqtuałiġmiñ atlatułikun. Taapkunakŋa qaunagigupsi piḷḷautaġniaqtusi. Tavra.” 30 Aullaqtitauruat tikitmata Antioch-mun katipkaġniġaich iluqaisa ukpiqtuat aasiiñ qaitchipḷugich taapkuniŋa aglaŋnik. 31 Iñuich agliqianikamisigik tuyuutiŋich quviatchaŋniqsut pitchuksaaġiłiġmikkun. 32 Judas-lu Silas-lu sivuniksriqiraułiġmikkun uqautriñiqsuk ukpiqtuanik pitchuksaaqługich ukpiqsrił̣iġmikkun sayyaksaqługiḷḷu. 33 Aasiiñ tavraniisugruanikmaknik ukpiqtuaqatiuŋitñik taikuuqhutiŋ aullaqtinniġaich kiŋumun tuyuġiriŋitñun. 34 [Aglaan Silas sivunniġñiqsuq nayuutisukhuni.] 35 Taapkuagli Paul-lu Barnabas-lu ittuiñaġniqsuk Antioch-mi. Piqasiqhutik atlanik iḷisautriñiqsuk Atanġuruam uqałhiñik quliaqtuaqhutik. 36 Kiŋuvatigun Paul-ŋum nipliutiniġaa Barnabas, “Kiata, utiġvigilavuk nunaaqqiurapayaat Agaayyutim uqałhanik quliaqtuaġvigikkavuk tikitqattaaġlugich aniaqatiut kaŋiqsityaġlugu qanuġli pisilaaŋat.” 37 Barnabas-ŋum tuvaaqatigisuŋniġaa John Mark aullaġumik. 38 Aglaali Paul-ŋum iłuaġiŋitkaa aullautiłha ikayuŋitḷugikkii quliaqtuaqmaknik, unitḷugikunniiñ Pamphylia-qsiułhakni. 39 Taatnaqhutik qapiqtaiḷiḷḷapiaġniqsuk piqatigiiñġiqhutikunniiñ. Barnabas-li tuvaaqasiqhuni Mark-mik Cyprus-mun umiakun aullaġniqsuq. 40 Taamnali Paul tuvaaqatiksraqhuni Silas-mik aullaġniqsuq. Ukpiqtuaqatiutik iŋiqsruutiniġaich Agaayyutmun qaunagitquplugik igliłhakni. 41 Igliġniqsuk Syria-kuaqhutik suli Cilicia-kun, aasiiñ Paul-ŋum sayyaksaqługich ukpiqtuaŋuruat ukpiġutiŋich.
1 Paul-kuk iglaugaluaqamik tikiḷġataġniqsuk Derbe-mun suli Lystra-mun. Tavraniguuq ukpiqtuaqaqmiñiqsuq atiliŋmik Timothy-mik, aakaŋaptuuq ukpiqtuaŋupmiñiqsuaq Jew-ŋupluni aglaali aapaŋa Greek-ŋupluni. 2 Iluqaġmiŋ ukpiqtuat Lystra-mi Iconium-miḷu uqautigillautaġniġaat taamna Timothy. 3 Paul-ŋum Timothy maliquniġaa iŋmigun. Taatnaqługu nalunaitŋutchiqsinniġaa piqutigiplugich Jew-ŋuruat iñuuniaqtuat tamaani naluŋitmatruŋ taamna Timothy aapaqałha Jew-ŋuŋitchuamik. 4 Apqusrautiłiġmikni nunaaqqiurani uqautiniġaich ukpiqtuaŋuruat tuvraqtaksranik, uqqiraqtit suli qaukłiich Jerusalem-mi sivunnikkaŋitñik iliŋitñun tupigitquplugich. 5 Taatnaqhutiŋ ukpiqtuaŋuruat sayyikkauniqsut ukpiqsrił̣iġmiktigun suli iḷaniktuuġniqsut ukpiqtuaġuqtuanik uvluġaġipman. 6 Taapkua igliġniqsut tumigiplugu Phrygia-miut Galatia-ġmiut nunaŋat. Ipqitchuam Irrutchim piyummataisitmatiŋ tusaayugaallautamik Asia-muutriŋiññiqsut. Iliŋich taunuŋaŋiññiqsut. 7 Aasiiñ qallikamitruŋ Mysia-m killiŋa saqusukkaluaġniqsut Bithynia-m tuŋaanun, aglaan Jesus-ŋum Irrutchiġmigun taatnamuquŋiññiġai. 8 Taatnaqhutiŋ nalġuġniqsut Mysia-kun tasamuŋa Troas-mun. 9 Tamarrumani unnuami Paul qiñiqquuraaġniqsuq Macedonia-ġmiumik qiññuaqtuqtuamik itnaqhuni, “Macedonia-mun ikaaġutin ikayuġiaqtigut!” 10 Paul qiñiqquuraaqtitqaaqługu itqanaiyaqtiqapta aullaqtiqtugut Macedonia-mun. Ikpigigikput tuqłułiqput tusaayugaallautamik quliaqtuaġiaqupluta iñuŋnun taakipkunuŋa. 11 Troas-miñ umiakun aullaqtugut nalġuqhuta qikiqtamun Samothrace-mun, aasiiñ taavrumakŋa uvlutqikman Neapolis-mun tiksiqhuta. 12 Tavrakŋa tagraqtugut Philippi-mun, qaukłiġmun nunaaqqiatnun Macedonia-ġmiut, iñugiaktuanik Rome-maġmiunik iñuqaqtuamun. Taavrumani nunaaqqimi uvliuqtugut. 13 Minġuiqsiaġvium uvlua tikitman anipḷuta nunaaqqimiñ utlautirugut kuugum siñaanun iŋiqsruġiaġasugiplugich. Aquvitnapta uqaaqtuutrirugut aġnanik tavruŋaptuuq katiruanik. 14 Iḷaŋat naalaqtikput atiqaġniqsuaq Lydia-mik. Taamna tunniuqqairuaŋuniqsuq suŋauraammaġiksuanik ukił̣haanik, aggiqsuaŋumapluni nunaaqqianiñ Thyatira-m. Kamaksriruaŋuniqsuq Agaayyutmik. Aasriiñ Agaayyutim piyumiñaqsipkaġaa akuqtuił̣iksraŋanun Paul-ŋum uqaġikkaŋiñik. 15 Taamna aġnaq paptaakkaukami piqasiqhuni tupiqatiuŋiñik ilaan aiyugaaqługich itnaqhuni, “Ukpiqtauŋunasugigupsitŋa utlauttuttitchi tuppamni itchaqtuaġusi.” Kayuŋaiġñiġai tukkiqł̣ugichaasiiñ. 16 Uvlut iḷaŋatni iŋiqsruġviptiknun utlautiłłaptikni kipaluuniksuaq niviaqsiġaksraq nalautkikput. Ilaa tuunġaqtaqaġniksuaq taatnatchikun saŋŋiqałiġmigun sivuniksriqipluni, aasiiñ atqunaq maniŋmik piññautinikkaŋa atanni. 17 Taavruma Paul-lu uvagullu maliaqsigaatigut nipliapluni itna, “Ukua iñuich savaktai kamanaġniqsrauruam Agaayyutim.” 18 Iñugiaktuani uvluni taamna niviaqsiġaksraq taatnaġniqsuq. Uvvaasii Paul-ŋum aġiuplugu kiŋiaqługu irrusiq itnaġniġaa, “Jesus Christ-ŋum atqagun tiligikpiñ anitquplutin taavrumakŋa.” Tavrauvaaguuq tuunġaqtaq aniñiqsuq niviaqsiġaksramiñ. 19 Tavra pigirai iḷitchuġikamiŋ maniññaŋniutriŋ piiqsiġniqman Paul-lu Silas-lu tiguniġaich. Kaliksraqługik katimmaviŋmuutiniġaich sivulliuqtiŋitñun. 20 Rome-maġmiunun atanniqsuqtinun tikiutiniġaich itnaqhutiŋ, “Ukua iñuich Jew-ŋuruat akatchirut iñuŋnik nunaaqqipsitñi. 21 Iḷisautripḷutiŋ atuqtaksrirrutit akikŋaqługich maliŋniakkavut. Rome-maġmiuŋurugut! Iliŋisa iḷisauttutiŋich akuqtuġumiñaitkivut unniiñ tupigiyumiñaitkivut.” 22 Iñugaaġruich tappiutiniqsut piyuaqniktuanun. Rome-maġmiut aŋalarrutilgich tilisiñiqsut aliktuiḷugik atnuġaaŋiknik Paul-ŋumlu Silas-ŋumlu aasii ipiġaqtuquplugik. 23 Ipiġaqtuqqaaqługik isiqtaupkaġniġaich, tilipḷugu isiqsivium qaunaksraa qaunagillautaquplugik. 24 Taatna tilianikmatni qaunaksrim inillaŋniġik qamaniakłiġmun inimun, isigaŋiglu payaŋaiqsuusiqługik uqumaiḷanik qiruŋnik. 25 Uvvaasii unnuaqpaguġuŋnaqsipman Paul-lu Silas-lu agaayuniqsuk quyaplugulu Agaayyun atuqhutik. Atlat isiqtauqatiŋikñik naalaġniñiġaich. 26 Taimmaiñaq nuna iḷiqsraaqsiñiqsuq. Isiqsivium tunŋavii auliyaŋniqsut, talupayaat aŋmaqługich suli kalimñiġich isiqtapayaaniñ katakhutiŋ. 27 Isiqsivium qaunaksraa itiqtiqami iḷitchuġiplugu talut aŋmaniqmata isumaniqsuq isiqtapayaat aninipḷugich. Taatnaqhuni satkuni tiguplugu tuqutchaġumaaqsiḷiġniqsuq iŋmiñun. 28 Aglaan Paul-ŋum nipitusipḷuni nipliutiniġaa, “Aniyasaaqnak ilipnun! Iluqata ittugut!” 29 Isiqsiri qiññuaġniqsuq nannimik. Itchaġlukami tatkivuŋa punniqsuq uulillaġmi sivuġaaknun Paul-lu Silas-lu. 30 Tavrakŋa annisikamigik atlamun apiqsruġniġik, “Aŋutiik! Qanuġluŋali anniqsuġayaqpik?” 31 Taapkuak nipliutiniġaak, “Atanġuruakun Jesus Christ-kun ukpiqsriḷutin anniqsuġisirutin tupiqatituummaqpich.” 32 Agaayyutim uqałhiñik quliaqtuaġvigiaqsiñiġaak atlallu ittuat tupqani. 33 Unnuaqpaguqman isiqsirim iġġuaqsiñiġik atniaġniŋik aasiiñ ilaa tupiqatituummaġmi paptaaqtikkauniqsuq. 34 Taatnaanikami ilaan Paul-lu Silas-lu tupiġmiñuutiplugik niġipkaġniġik. Tupiqatigiich quviatchaŋniqsut ukpiġiagutripḷutiŋ Agaayyutmik. 35 Uvlaaġutqikman Rome-maġmiut aŋalatiŋisa aikł̣iqsuqtitiŋ tiliñiġaich anipkaquplugik taapkuak aŋutik aullaqtillugiglu. 36 Taavruma isiqsirim Paul uqautiniġaa itna, “Qaukłiich anitqugaatik Silas-lu. Aullałhiñaaġuqtutik aniuraġniaġitchik.” 37 Aglaan Paul-ŋum aikł̣iqsuqtit nipliutiniġai, “Pasiyumiñaitkaatiguk savvaġluutiqaqtilaaptiknik aglaan ipiġaqtuqhunuk iñuŋnun qiñiqtitlugu inillakmipḷunuk isiqsiviŋmun. Uvaguktuuq Rome-maġmiuŋuruguk. Uvvami pakma aullaqtitchuŋniqpatiguk iriqqakun? Taatniitchumiñaipiaqtuq! Rome-maġmiut qaukłiich iŋmiknik uvuŋaġutiŋ anipkaġlisiguk!” 38 Aikł̣iqsuqtit Rome-maġmiut aŋalatiŋitñun uqautiginiġaich Paul-ŋum uqautai. Tusaakamiŋ Paul-lu Silas-lu Rome-maġmiuŋułhakkuntuuq iqsitchaŋniqsut. 39 Taatnaqhutiŋ uqapsaaġiaġniqsut iliŋikñun. Anipkaġniġaich isiqsiviŋmiñ aullaquplugik nunaaqqimiñ. 40 Paul-lu Silas-lu anikamik isiqsiviŋmiñ utlautiniqsuk Lydia-m kiŋunġanun. Tavrani ukpiqtuaqatiutik qiñilgiññiġaik suli pitchuksaaqługich aasiiñ unitḷugich.
1 Amphipolis-kuaqhutik suli Apollonia-kun igliġniqsuk Thessalonica-mun piqaġniqsuamun Jew-ŋuruat katraġviatnik. 2 Piraġiłiġmisun tavruŋalgiññiqsuq iñuŋni uqaqataupluniasiiñ. Piŋasuni minġuiqsiaġvium uvluani kaŋiqsipkautiginiġai Agaayyutim uqałhi, 3 suli nalupqinaiyaġuŋniġaa Anniqsuutim nagliksaaqhuni tuqutauruksraułha suli aŋitqiksuksraułha tuqułiġmiñ. Paul-ŋum itnaġniġai, “Taamna Jesus uqaġikkaġa ilipsitñun Anniqsuutauruq.” 4 Iḷaŋich Jew-ŋuruat ukpiqsriḷiḷḷapiaqhutiŋ iḷaliutiniqsut Paul-mullu Silas-mullu. Taatnaqmiñiqsuttuuq iñugiaktuat Greek-ŋuruat agaayusriqisruuruat suli qulliuruat aġnat. 5 Aglaan Jew-ŋuruat siqñaliġñiqsut. Katitchiñiqsut nalaunŋaniuraŋitchuanik iññukhutiŋ piqatiksraġmiknik. Iliŋisa nunaaqqim iñui akatkaqsiñiġaich. Isiġiaġniġaat Jason-ŋum tupqa pakakhutiŋ Paul-miglu Silas-miglu iñuŋnuutisukługik. 6 Aglaan paqiŋitñamisigik Jason-lu atlatlu ukpiqtuatlu kaliksraġniġaich nunaaqqim aŋalataiñun. Tavraniasii Paul-lu Silas-lu pasipḷugik niplianiqsut itna, “Taapkuak iññuk akatchiñiqsuk iñuŋnik nanipayaaq. Pakmatuuq nunaaqqiptiknuŋniqsuk 7 aasiiñ Jason-ŋum tukkiqsimaplugik. Paaqłaŋniġaich tillisai umialgum Rome-mi, uqaqhutiŋ atlamik umialiqaġnipḷugu atiqaqtuamik Jesus-mik.” 8 Taatnaqmata iñugiaktuat iñuich nunaaqqimlu aŋalatai akanniġaich uqaatchagutiłiġmun. 9 Taatnamik aŋalatit Jason-lu atlallu annitchiqsinniġaich maniŋñik aasiiñ aullaqtitlugich. 10 Unnupqauraqman ukpiqtuaqatiuŋiknik Paul-lu Silas-lu aullaqtinniġaich Berea-mun. Tavrani utlautilgiññiqsuk Jew-ŋuruat katraġviatnun sivuanisun. 11 Iñuich Berea-mi uqautisuŋnatlukpayaaġniqsut apkunakŋa Thessalonica-ġmiuniñ. Tusaayumallapiaqhutiŋ uqałiq naalaqługu, suli uvluġaġipman Agaayyutim uqałhi iḷisaaġiniġaich iḷitchuġiniapiaqługu tamanna Paul-ŋum uqaġikkaŋa iḷumutuutilaaŋagun. 12 Iñugiaktuat tavrani ukpiqsriḷiġñiqsut, iñugiaktuat qulliuŋuplutiŋ Greek-ŋuruat aġnatlu aŋutitlu. 13 Aglaan Jew-ŋuruat Thessalonica-mi tusaaniġaat Paul-ŋum Agaayyutim uqałhiñik quliaqtuaqaġnipḷuguptuuq Berea-mi. Taatnamik tavruŋaqtiġniqsut akatchiaqsiḷgitḷutiŋ iñuŋnik isaałhiñaaġuqługich. 14 Ukpiqtuat qilamiksriġñiġaat Paul aullaquplugu taunuŋa taġium siñaanun, aglaan Silas-lu Timothy-lu tavraniittuiñaġniqsuk Berea-mi. 15 Taapkua aullautriruat Paul-mik taunuŋautinniġaat Athen-mun. Taapkuali Berea-ġmiut utiġniqsut. Paul-ŋum uqautitquniġik Silas-lu Timothy-lu iŋmiñuquplugik piyumiñaqsipqauraqpaknik. 16 Paul taqqił̣iġmiñi Silas-miglu Timothy-miglu Athen-mi aliatchallapiaġniqsuq qiñiqami iñugiaktuanik aanġuanik nunaaqqimi. 17 Paul uqaqatiqaġniqsuq Jew-ŋuruaniglu katraġviatni suli Jew-ŋuŋitchuaniglu agaayyiaqtaqtuanik. Uvvasuli uvluġaġipman uqaqatiginiġai nalautnamigich atautchimugviatni. 18 Taatnaqami nalautchikami Epicurea-ŋuruaniglu Stoic-ŋuruaniglu iḷisautriŋitñik qapiqsiġiutraqatiqaġniqsuq. Iḷaŋich uqaġniqsut, “Sumik una uqavaałłakti uqaksraqtuva?” Iḷaŋiḷḷiguuq niplianiqsut, “Atlanik agaayyutinik una uqaqaqpalliqsuq.” Taatnautiginiġaarguuq Paul quliaqtuaqman Jesus-mik suli aŋitqił̣iġmik. 19 Aasiiñ tikiutiniġaat Paul sivuġaatnun katimaruat Areopagus-mi itnaqługu, “Iḷisimasukkaluaqtugut tamarrumiŋa nutaamik iḷisauttutigikkapnik. 20 Iḷaŋa tusaakkapta atlayuaġigikput. Iḷitchuġisukkikput qanuutautilaaŋa tamarruma.” 21 Tamaanili iluqaġmiŋ Athen-naġmiut suli avakŋaqtat tavrani naalaguuniqsut tamarrumuuna nutauplugu tusaakkaġmikkun unniiñ uqaksraqtuutigiplugich. 22 Tavrani Paul qikaġniqsuq sivuġaatnun taapkua katimaruat Areopagus-mi itnaqhuni, “Athen-naġmiut! Iḷitchuġigiga agaayyutinik ukpiqsriḷḷapiałiqsi. 23 Pisuktaułłamni nunaaqqipsitñi qiñiġitka agaayumaniaġvigikkasi. Paqittuŋa aanġuaqtuġviŋmik aglaqaqtuamik, ‘Agaayyutmun nalukkaptiknun.’ Taavrumuuna agaayumaniaġvigikkapsitñun nalugaluaqługu uqautiniaġipsi. 24 Agaayyun iñiqtaqaqtuq nunamik suli supayaanik imaġikkaŋiñik. Atanġuruaq qiḷaŋmiḷu nunamiḷu irviqaŋitchuq agaayyuvikpaŋni iñuich iñiqtaŋitñi. 25 Unniiñ tunŋaŋitchuq iñuŋnun qaitchił̣iksraŋatnun inuġikkaġmiñik atakkii iñupayaat qaitchigai iñuułiġmiglu aniġniġmiglu supayaaniglu. 26 Iñuŋmiñ atautchimiñ iñiqtaġigaa iñupayaaq, taamna aggiġvigiplugu iñuuniaqtuapayaat iluqaani nunami. Sivuani iñiqtaġigaluaqnagich sivunniqsimagai qanutun suli nani iñuich iñuutilaaksraŋat. 27 Agaayyutim inillaŋniġaa taatnatun iñuich pakaaġikpatni paqitauyumiñaqsipḷuni atakkii Agaayyun qanitkaluaqtuq iluqaptikni. 28 Atakkii ilaagun kisian iñuuniaqhutalu aulaalukhutalu ittugut. Taatnaqhutiŋ aglaktipsi iḷaŋisa uqaġigaat itna, ‘Uvaguttuuq ilaan qitunġaġigaatigut.’ 29 Tavra qitunġaġiniqmatigut isumaruksrauŋitchugut Agaayyutim irrusia atriqaġasukniaġlugu aanġuanik maniŋñik kaviqsaanik naagaqaa qatiqtaanik unniiñ uyaġaŋnik piḷiukkanik savvayułhatigun iñuich. 30 Taipkunani ukiuni iñuich naluplutiŋ pił̣hatni Agaayyutim tautuiñaġaa iłhat aglaan pakma tillisiqaġaa iñupayaaq mumiquplugu killukun iłhatniñ. 31 Ilaa nalunaiqsaqaqtuq uvlumik atanniigaqsigumi nunam iñuanik nalaunŋaruałikun tumigiplugu iñuk piksraqtaaġimakkani. Ilaan nalupqinaiyaġniġaa iñupayaanun aŋipkaqamiuŋ piksraqtaaġimakkani tuqutaułhaniñ.” 32 Tusaakamitruŋ Paul-ŋum uqaaqtuutaa aŋitqił̣ikun tuqutaułiġmiñ iḷaŋisa tipsisautiginiġaat aglaan iḷaŋiḷḷi nipliġñiqsut, “Naalaqtaupsaaġukkiptigiñ.” 33 Tavra Paul-ŋum uniññiġai katimaruat. 34 Iḷaŋisa iñuich piqasiġñiġaat ukpiliqhutiŋ. Piqasiqsai iḷaqaġniqsut Dionysius-mik, iḷaŋnatniglu Areopaa-ŋuruat aġnamiglu atiliŋmik Damaris-mik suli atlanik.
1 Taatnaanikami Paul aullaqhuni Athen-miñ Corinth-muŋniqsuq. 2 Taamani nalautchiñiqsuq Jew-ŋuruamik atiqaqtuamik Aquila-mik animaruamik Pontus-mi suli aġnaatnik Priscilla-mik. Tavruŋaptuuq tikitqammiġñiqsuk atakkii Rome-maġmiut atanġata Claudius-ŋum aqpigiplugich Jew-ŋuruapayaat Rome-miñ aullaquplugich. Tavra Paul-ŋum qiñiġiaġniġik. 3 Piññaŋniutiqaġniqsuk iñuuniutigiplugu palapkarriruałiġmik atripḷugu Paul. Taatnaqhuni tukkuniqsuq taapkuŋnuŋa. 4 Aasii minġuiqsiġaġipmata Jew-ŋuruat katraġviatni uqaqatiqaġaġniqsuq Jew-ŋuruaniglu Greek-niglu ukpiliqsinniaqługich. 5 Silas-lu Timothy-lu Macedonia-miñ tikitmaknik Paul-ŋum aullaġniiŋaniŋniġaa quliaqtuatlułłi tusaayugaallautamik Jew-ŋuruanun uqautigiplugu taimña Jesus Christ-ŋunipḷugu anniqsuqtaunipḷugulu. 6 Jew-ŋuruat igḷuliqmatni uqaqhutiŋ pigiiḷipḷugu, Paul-ŋum ipsuŋniġaa qavia atnuġaamiñiñ aasiiñ ilaan kaŋiqsipkaqsaqługich qanuqhuni taatnałiġmiñik itnaqhuni, “Anniqsuqtitchumiñaitkupsi patchisigiruksraurusi ilipsitñun. Uvaŋa patchisaiqsuŋa. Uvakŋaniñaglaan Jew-ŋuŋitchuanun quliaqtuaġisiruŋa.” Taatnaqqaaqługich uniŋñiġai. 7 Paul nayuutiaqsiruq tupqani Jew-ŋuŋitchuam atiqaqtuam Titius Justus agaayusuuruam Agaayyutmun. Tupqa siḷalliġiplugu Jew-ŋuruat katraġviata inniqsuaq. 8 Crispus, qaukłiq Jew-ŋuruat katraġviatni, ukpiġiagutiniġaa Agaayyun qitunġaqtuummaġmi. Suli iñugiaktuat Corinth-aġmiut tusaakamiŋ uqałiġmik ukpiqsriḷiġmiñiqsut suli paptaaqtitlutiŋ. 9 Unnuat iḷaŋatni Paul qiñiqquuraaġniqsuq. Agaayyutim uqautiniġaa itna, “Iqsisuŋaqnak! Sivutmun uqaġiñ! Qapiqtasuŋaqnak! 10 Piqasiumagikpiñ. Kia-unniiñ iñuum aniyasaaġumiñaitkaatin atakkii uumani nunaaqqimi iñugikkatka iñugiaktut.” 11 Ukiuq avvaġmik iḷaqasiqł̣ugu Paul inniqsuq tavrani iḷisautripḷuni iñuŋnik Agaayyutim uqałhanik. 12 Gallio kavanauŋupkaqtitlugu Greece-mi Jew-ŋuruat katiplutiŋ tigguġlukługu Paul uqaqsittaaġviŋmuutiniġaat 13 itnaqhutiŋ, “Uuma iñuum ukpiliqsinniaġai iñuich agaayutquplugich Agaayyutmun akikŋaqługu maliġutaksraq.” 14 Paul-aasiiñ niplił̣hiñaaġuqtuġlu Gallio-m uqautiniġai Jew-ŋuruat, “Taamna iñuk iñiqtaqaqpan nalaunŋaitchuamik tuvraqtaksrallu tupigiŋiḷḷugich, nalaunŋanayaqtuq uvamni naalaġnił̣iksraġa anuqsrusiḷuŋa ilipsitñun. 15 Aglaan pasikapsiuŋ uqałiqtigun iñuiḷḷu atiŋisigun ilipsiḷu maliġutaksrapsigun, ilipsitñik iłuaqsaqtaksraġigiksi. Taatnatchisigun atanniqsuiyumiñaitchuŋa.” 16 Taatnaanikami anipkaġniġai uqaqsittaaġviŋmiñ. 17 Jew-ŋuruat tigguġluŋniġaat Sosthenes, aŋalataa Jew-ŋuruat katraġviata, ipiġaqtuqługu sivuġaani uqaqsittaaġvium. Aglaan Gallio-m suqutigiŋiññiġai. 18 Iñugiaktuani uvluni Paul itkaluaqami Corinth-mi ukpiqtuaqatmiñi uniññiġai piqasiqhuni Priscilla-miglu Aquila-miglu tiksiqhutiŋ Syria-mun. Sivuani ayałiksraġmi Cenchreae-miinŋaġmi niaqqi salipkaġniġaa piḷġusiatitun Jew-ŋuruat pisigiplugu akiqsruutmigun Agaayyutmun. 19 Paul-kut tikiññiqsut Ephesus-mun. Utlautipluni Jew-ŋuruat katraġviatnun tavrani uqaqatiqaġniqsuq Jew-ŋuruanik. 20 Ittuatluuraallaqugaluaġniġaat iŋmikni aglaan Paul aŋiŋiññiqsuq. 21 Unitkaqsikamigich uqautiniġai, “Agaayyutim pitqutigikpagu utiġiłhitchuŋa ilipsitñun.” Aullalgiññiqsuq Ephesus-miñ umiakun aasii ilaan uniññiġik Priscilla-lu Aquila-lu tavruŋa. 22 Tikitñami Caesarea-mun utlautipluni Jerusalem-mun qiñiġiaqługich ukpiqtuaŋuruat tavrakŋaasiiñ aullaġniqsuq Antioch-mun. 23 Tavrani itkalualgitñami qanutuntai aullalgiññiqsuq Galatia-mun Phrygia-munlu pitchuksaaġiaqługich iluqaisa ukpiqtuat. 24 Jew-ŋuruatliguuq iḷaŋat atiqaqtuaq Apollos-mik animapluni Alexandria-mi tikiññiqsuq Ephesus-mun. Taamnaguuq uqalgurauŋuniqsuaq kaŋiqsimmaaġiksauŋupluni Agaayyutim uqałhanik. 25 Iḷisausiaqaqhuni Agaayyutikun aasiiñ piyummatiqallapiaqługu iḷisauttutiginiġaa Jesus nalautlugu. Aglaan Apollos-ŋum iḷisimałhiñaġniġaa John Paptaaqtitchirim quliaqtuaġiłhalu paptaaqtitchił̣halu. 26 Uqautriaqsiñiqsuq taluqsrautaiqhuni Jew-ŋuruat katraġviatni. Priscilla-mlu Aquila-mlu tusaakamitku aggisiñiġaak kiŋuniġmiknun aasii iḷisautipsaaqługu sukuitḷukługu Agaayyutim annautriḷḷatilaaŋanik iñuŋnik. 27 Apollos sivunniqman aullaġukhuni Greece-mun ukpiqtuaŋuruat Ephesus-mi ikayuġniġaat aglakhutiŋ ukpiqtuaqatiumiknun Greece-mi pitchuksaaqługich paġlatquplugu taakmani. Apollos tikitñami ikayuutaullapiaġniqsuq ukpiliqsuanun Agaayyutim iłuaqqutrił̣hagun. 28 Kaŋiqsiñaqsipḷugu uqaaqtuutrił̣iġmigun akiiḷitḷaniġai Jew-ŋuruat aasiiñ uqaqatigiił̣iġmikni Agaayyutim uqałhatniñ nalunaiġaqługu taamna Jesus Christ-ŋułha.
1 Apollos-li Corinth-miititlugu Paul-li kukiḷukhuni kivataagun tikiḷġataġniqsuq Ephesus-mun. Tavraniguuq nalautchiñiqsuq iḷaŋitñik ukpiqtuat. 2 Apiqsruġniġai, “Akuqtuivisi Ipqitchuamik Irrutchimik ukpiliqapsiaglaan?” Taapkua kiuniġaat, “Tusaaŋiññiqsugutunniiñ Ipqitchuamik Irrutchiqaqtilaaŋanik.” 3 Paul-ŋum apiqsruġniġai, “Qanuqhusimi paptaaqtitpisi?” Taapkua kiuniġaat, “John-ŋum paptaaqtitchisaagun.” 4 Paul-ŋum itnaġniġai, “John paptaaqtitchiruaq iñuŋnik mumiksuanik killuqsautmikniñ. Uqautiniġai Israel-aaġmiut ukpiqsriruksraułhat aggiqsuksrauruamik kiŋumigun, taavrumiŋa Jesus-mik.” 5 Tusaakamitruŋ paptaaqtitauniqsut atqagun Atanġuruam Jesus. 6 Aasiiñ Paul-ŋum aksikmagich argaŋmiñik Ipqitchuam Irrutchim ukpiqtuaŋuruat aŋalatkaqsiñiġai. Uqaaqsiñiqsut uqautchikun kaŋiqsiñatlaitchuakun suli sivuniksriqipmiñiqsut. 7 Iñugiaktilaaqaġniqsut qulit malġuiyuŋnamik iñuŋnik. 8 Paul inniqsuq tavrani piŋasuni tatqiñi isaaġaqhuni Jew-ŋuruat katraġviatnun. Uqaqatauniqsuq taluqsrautaiqhuni iñuŋni Agaayyutim aŋaayuqautaanik ukpiqsriḷiqsinniaqługich. 9 Aglaan iḷaŋich taapkua pitchiġiiḷauniqsut ukpiqsriŋitḷutiŋ. Uqautigiaqsiñiġaat akiḷḷiḷiqł̣ugu agaayyutikuaġiaq katimaqatiumiknun. Taatnaqhuni Paul-ŋum uniññiġai maliktitluni ukpiqsriruanun iŋmigun. Aasiiñ uvluġaġipman iḷisautriaqsiñiqsuq Tyrannus-ŋum iḷisautriviani. 10 Taamna atuummiñiġaa malġuŋni ukiuŋni. Taatnamik iluqatiŋ iñuich Jew-ŋuruatlu Jew-ŋuŋitchuatlu iñuuniaqtuat Ephesus-ŋum avataani tusaaniġaat Agaayyutim uqałha. 11 Agaayyun iñiqtaqaġniqsuq quviqnaqtuanik tumigiplugu Paul. 12 Iñuich iŋiqsruġniġaat Paul qaitquplugich nasaġaurat atuanikmagich. Iliŋisa tikiutiniġaich atniġñaqtuanun. Iḷikamisigik nasaġaurat atniġñaqtuanun iłuaqsikkauniqsut suli irrusiqł̣uich unitḷugich. 13 Iḷaŋich Jew-ŋuruat iñuuniaġniqsutunniiñ irrusiqł̣uiyaipḷutiŋ iñuŋnik. Iliŋich igliġaġumaatchaŋniqsut nunaaqqipayaanun. Uuktuaġniġaat anitchiullałiksraqtiŋ irrusiqł̣uŋnik Jesus atqagun, nipliutruqługich itna, “Tiligipsi anitquplusi atqagun Jesus Paul-ŋum quliaqtuaġikkaŋagun.” 14 Sceva-m Jew-ŋuruat qaukłiat agaayuliqsiŋisa tallimat malġuŋnik iġñiġutai uuktuaqpaalukmiñiqsuttuuq taatnatun. 15 Aglaan taapkua irrusiqł̣uich nipliutiniġai, “Jesus iḷisimagikput suli Paul iḷisimapmipḷugu. Aglaan ilipsi—kisuuvisi?” 16 Taatnaguuq nipliutiqqaaqługich iñuum irrusiqł̣ulgum mitchiqiniġai piyukługich. Tatamnaqsiḷḷapiaqługu akiiḷiñiġai. Taapkuaguuq taatnasiġaġniaqtuat pikiaġniqsut tupiġmiñ atniaqtat suli atnuġaigutrat. 17 Iluqaġmiŋ Jew-ŋuruatlu Jew-ŋuŋitchuatlu Ephesus-mi tusaakamitruŋ tamanna atuumaruaq iqsitchaŋniqsut. Taluqsriḷiġñiqsut atanġuruam Jesus atqanik. 18 Iñugiaktuat ukpiqtuaġuqtuat uqaġiaqsiñiġaat sagviqł̣ugu iñuŋnun iñuuniaġaluałiqtiŋ aŋatkukun. 19 Suli iñugiaktuat iḷisaaqaqtuat aŋatkuułiġnik katitlugich makpiġaat ikipkaġniġaich iluqaitñun qiñiġnaqsipḷugu. Kisiiqipmatigik makpiġaat akisutilaaŋat 50,000 taalaŋuniqsut. 20 Taatnaiḷipḷuni Agaayyutim uqałha siaminniqsuq suli iñugiaktuat iñuich iḷitchuqsripḷutiŋ saŋŋianik. 21 Kiŋuagun Paul Ipqitchuam Irrutchim sivulliutaagun sivunniġñiqsuq Macedonia-kuaġukhuni Greece-kunlu utlautipluni Jerusalem-mun. “Taavrumuŋaqqaaġluŋa igliqtuksraugisiruŋa Rome-mun,” itnaġniqsuq. 22 Timothy-lu Erastus-lu ikayuqtiŋni tuyuġiniġik Macedonia-mun inŋaġmi Ephesus-mi uŋataaniḷu. 23 Taatnałhatni tamaani Ephesus-miut akatauniqsut tamarrumuuna agaayyutikuaġiakun. 24 Iñuk suliuqti atiqaġniqsuq Demetrius-mik. Agaayyuviŋŋualiuġniqsuq aanġuanik atiqaqtuamik Artemis-mik maniŋmiñ qatiqtaamiñ. Taatnaasii savaaŋata maniññaktitpagaġniġai savaktit. 25 Taatnaqhuni tuqłuġniġai iluqaisa savaktini piqasiquplugich atlanik piŋŋualiuqtinik aasii nipliutiplugich, “Aŋutiit, iḷisimarusi taavruma savaapta maniññaktillautaġaġigaatigut. 26 Ilipsi iḷitchuġigiksi qanuġli taimña Paul nipliġaġiłha aanġuat iñiqtauruat iñuktigun agaayyutauŋiññipḷugich. Uvani Ephesus-mi suli iluqaaniyuŋnak Asia-mi iñugiaktuat iñuich maliġualiġaich iḷisauttutai. 27 Pakma iḷirugut navianaqtuamun savaaġikkapta piił̣iksraŋanun. Taatnałhiñauŋitchuq. Atuumaniaqpaluktuq taamavruma agaayyuvikpaum aanġuaqpauraŋan Artemis suuyumiñaił̣iksraŋa suli taavruma aanġuaqpauram piigukkaugisił̣iksraŋaptuuq, taavruma aanġuaqpauram putqataġvigikkaŋata iñupayaam Asia-mi unniiñ iluqaani nunam.” 28 Taapkuaguuq iñugiaktuat tusaakamitruŋ tamanna qinnaŋniqsut aasiiñ iġiallaksaqhutiŋ, “Kamanaqtuq Artemis Ephesus-mi!” 29 Akarrutauruaq siaminniqsuq iluqaanun nunaaqqimun. Taapkua akiḷḷiuruat tiguplugik Gaius-lu Aristarchus-lu, malġuk Macedonia-ġmiuk Paul-ŋum igliqatik, aullautiniġaich katimmavikpauraġmiknun. 30 Paul-tuuġġuuq taamuŋaġukkaluaġniqsuq uqaġiaġuni katimaruanun aglaan ukpiqtuaqatiuŋiñ pitquŋiññiġaat. 31 Iḷaŋisali qaukłiich iḷannaaŋiñ qanniuġniġaat qiñiqtitquŋitḷugu katimaruanun. 32 Taamapkua katimaniqtutilaaġmikni uqaatchagusimaniqsut. Avvaġiiksinniqsut kaŋiqsimallapiasuŋaqnagu sumik kattutiqaqtilaaqtiŋ. 33 Jew-ŋuruat Alexander saqinniġaat sivuġaatnun katimaruat uqaġviŋmun nipliutiksraqaqhunikii. Urriqaplugich uqaqniuraġaluaġniqsuq iñuŋnun. 34 Iñuich iḷitchuġikamitruŋ Jew-ŋutilaaŋa iluqaġmiŋ iġialaniqsut malġuŋni sassaġniyuŋnaaŋni itna, “Kamanaqtuq Artemis Ephesus-mi!” 35 Kiisaimmatai nunaaqqim aŋalataata nipaiqsiḷġataqamigich iñugiakpauraqtuat nipliutiniġai, “Ephesus-miut! Iñupayaam iḷisimagaa Ephesus-mi piqałha agaayyuvikpauraŋanik kamanaqtuam aanġuam atriḷiaŋuruam atqaqtitlugu pakmakŋa qiḷaŋmiñ. 36 Tamanna kia-unniiñ piiḷaaġilguitkaa. Taatnaġusi nipaiqsuksraurusi, qanułłaktitchiñiaġuiqitchi. 37 Iññuk uvuŋautiniġisi ivayaqtuiŋitkaluaqtitlugik agaayyuvikpapsitñiñ unniiñ uqaqaŋitkaluaqtitlugik akikŋaġlugu aanġuaqpauraqput. 38 Demetrius-ŋum suli savaktaiñ akikŋautiqaġumitruŋ nalliat iñuich, ittut piviksrat uqaqsittaałiġmun suli taatnatchimun nalunaiqsaqaqtugut ataniġnik. Taapkunuŋa iñuich tikiutitlagaich agvisitiŋ. 39 Aglaantuuq piqaġniġupsi qanutchimik pigisukkapsitñik inillałhiñaupmiuq nalaullugu katimałhatni nunaaqqim iñuiñ. 40 Nuyuaġnallapiaqtuami ittugut itnaiḷipḷugu akataułłaptigun uglupak. Pisaŋitchuuġutiksraitḷugu iġialałiqput qaisaksraitchugut agvisiksrallautamik.” 41 Taatnaqqaaqługich aġiupkaġniġaa katimałhat.
1 Akataulġataanikmata iñuich Paul-ŋum katinniġai ukpiqtuat. Tavra pitchuksaaqqaaġlugich aullaġniqsuq Macedonia-mun. 2 Igliłiġmiñi tamatkunani nunaaqqiñi uqautriñiqsuq ukpiqtuanik pitchuksaaġillapiaqhuni sivutmuquplugich. Aasiiñ tikiḷgitḷuni Greece-mun, 3 aasiiñ nayuutiniqsuq tavrani piŋasuni tatqiñi. Kiŋuagun utiaqsiñiqsuq Syria-mun umiakun. Iḷitchuġiniġai Jew-ŋuruat sivunniułhat piyaqquġukługu. Taatnaqhuni igliġniqsuq Macedonia-kun. 4 Sopater Pyrrhus-ŋum iġñiŋa Berea-ġmiu, Aristarchus suli Secundus Thessalonica-ġmiu, Gaius Derbe-ġmiu, Timothy Lystra-ġmiu, Tychicus suli Trophimus nunaŋaniñ Asia-m tuvaaqatiginiġai. 5 Aullaġniqsut sivuptikni Troas-mun aasiiñ utaqqipḷuta tavrani. 6 Kiŋuagun niġiqpagvikaam puvlaŋniġiḷaanik qaqqianik atuumaanikman tiksiqsugut Philippi-miñ aasii tallimat uvlut kiŋuatigun Troas-mi iḷaliqługich taipkua sivuptikni aullaqtuat. Tavraniasiiñ nayuutipluta akunniqsaami. 7 Sivulliuplugu uvluani akunniqsaam katirugut atautchimun nullautchiġviḷiqiniaqhuta. Atakkii aullaqhuni uvlutqikman Paul-ŋum quliaqtuaġviginiġai katimaruat unnuaqpaguġataqtitlugu. 8 Iñugiaktuanik naniqaqtut qulliġmi katimmaviptikni. 9 Nukatpiaġġuuq atilik Eutychus-mik aquppiñiqsuq igalġum siñaani Paul uqaqtitlugu. Taamna Eutychus siñiŋnialiḷḷapiaqhuni kiisaimmatai siñiksaġniqpuq. Taavrumakŋaasii qulliġiiñiñ piŋayuakniñ init kataŋniqsuq nunamun. Iḷaiñ tikitmatruŋ tuquaniŋniqsuq. 10 Paul-aasiiñ atqaqhuni qulaŋiqsiqamiuŋ iqittaaġniġaa nipliqhuni, “Isumatuyaaqasi! Iñuuruqsuli.” 11 Utianikami tatpakmuŋa autaaġniqsuq qaqqiamik niġipḷutiŋaasiiñ. Aquagun Paul-ŋum uqautipsaaġniġai uvluġataqtitluguaglaan. Tavra aullaġniqsuq. 12 Iñuich taimña nukatpiaq aggisiñiġaat iñuuplugu. Aasiiñ iñupayaat quviatchallapiaġniqsut. 13 Tavraasiiñ ayupluta umiaqpaŋmun tiksiqsugut Assos-mun. Taavrumani nunaaqqimi ikisaġumaplugu Paul sivuniqaqtuaq timautchukhuni. 14 Paul-ŋum iḷaliutikamisigut Assos-mi uvagut ikipkaġikput umiaqpaŋmun igliqtuiñaqhutaasiiñ Mitylene-mun. 15 Taavrumakŋa tiksiḷgitchugut uvlaakuagun tikitḷugu Chios qikiqtaq. Uvlutqiḷgitman Samos-mun atlamun qikiqtamun tikitqaaqhuta, piŋayuatni uvlut kinilitchugut Miletus-mun. 16 Paul sivuniqaġniqsuq nutqaġuŋitḷuni Ephesus-mun akuniitchuŋitḷuni Asia-mi. Tikiḷuaġuliġniqsuq Jerusalem-mun, itchukhuni taamani piyumiñaqpan uvluani Pentecost-liqikpata Jew-ŋuruat niġiqpagvikaaŋata. 17 Miletus-miñ Paul-ŋum qanniġñiġai ukpiqtuaŋuruat qaukłiŋich Ephesus-mi katimaqatigisukługich. 18 Taapkua tikitmata nipliutiniġai, “Iḷisimagiksi iñuuniałiġa akunnapsitñi taivrumakŋa sivulliuplugu uvlumiñ tikitñama Asia-mun. 19 Atanġuruaq Jesus savautigiga iluqnauqłuŋa. Iḷaatniḷu qulvisigun unniiñ sakiqniuġutitigun Jew-ŋuruat nagliksaaqtitkaatŋa. 20 Iḷisimaplusi anniqqutitlaitkipsi supayaamik ikayuutauyumiñaqtaumik ilipsitñun uqautrił̣ł̣amni iḷisautiplusi katimmaviŋñi suli kiŋunnapsitñi. 21 Jew-ŋuruatlu Jew-ŋuŋitchuatlu atisipḷugich alġaqsruġitka killuqsautiŋitñiñ Agaayyutmun mumiquplugich suli Atannaptiknik Jesus-mik ukpiqsritquplugich. 22 Pakma Ipqitchuam Irrutchim piyumapkaqłuŋa Jerusalem-mun aullaġniaqtuŋa iḷisimaŋitkaluaqługu qanuq irrutikkaułiksraġa taamani. 23 Aglaan iḷisimatuaġiga una, iluqaŋitñi nunaaqqiñi Ipqitchuam Irrutchim kiligaġigaaŋa isiqtaugisiñipḷuŋa nagliksaaqtitaugisiñipḷuŋalu. 24 Aglaan iñuułiġa pitḷuktuaŋuŋitchuq uvamni. Naatchisuktuŋa savaamnik Atanġuruam Jesus qaisaŋanik uvamnun, Ilaan uqaqupmaŋa tusaayugaallautamik Agaayyutmun iłuaqqutiginipḷugich iñuich. 25 Akuni itkaluaqtuaŋaa ilipsitñi quliaqtuaġiplugu Agaayyutim uqałha ilipsitñun, aglaan pakma iḷisimagiga ilipsitñun qiñitqikkumiñaił̣iġa. 26 Taatnaqługu kilikkipsi pakma, nalliqsi anniqsukkauyumiñaiññiqpan ukpiqsrił̣ikun patchisauyumiñaiqsuŋa, 27 atakkii anniqqutiŋitḷusi uqautikapsi iluqaan Agaayyutim sivunniutaanik. 28 Qaunagiyumuusi ilipsitñun suli ukpiqsriruapayaanun Ipqitchuam Irrutchim qaunaksraqsrirrutigikkaŋi ilipsitñun. Munaqsriġuġusi Agaayyutim iñuiŋiñi pigiliutikkaŋiñun iġñiġmi tuqutaułhagun. 29 Naluŋitkiga aullaanikkuma iḷisautrit ittuat iqsiñaqtuatun amaqqutitun tikitkisił̣hat akunnapsitñun, aasii atniiḷutiŋ ukpiqtuanik. 30 Suli akunnapsitñiñ iñuich sagviġisirut sagluuqtuaqtit ukpiqtuanik maliksuaqtitchiñiaġutiŋ iŋmiknun. 31 Qaunakkiaġikkumuusi. Itqagilugu uvaŋnun qulvisigun alġaqsrułiqsi piŋasuni ukiuni uvluŋitñi unnuaqtuummaisa. Taatnamik munaġitqugipsi. 32 Pakma agaayyutigipsi Agaayyutmun qaunagitquplusi suli maliktuatquplusi uqauttutaanik iḷisautigikkaġma ilipsitñun. Agaayyutim sayaksraqaġaasi suli qaitchiḷusi ikayuutmik pigikkaġmiñik iluqaitñun iñugikkaġmiñun. 33 Uvaŋa kaviuŋitchuŋa iñuum manianik naagaqaa atnuġaaŋiñik. 34 Iḷisimagiksi argamnik savaaqałiġa piqaġniutigiplugich supayaamik tuvaaqatiumalu inuġikkaptiknik. 35 Tamatkunuuna iḷisautianikkipsi sakuuguni iñuum ikayuił̣iksraŋanik sayaitchuanik itqagilugu Atanġuruam Jesus-ŋum uqauttutaa itna, ‘Quvianatluktuq aatchuiruni aatchuusiaqałiġmiñ.”’ 36 Paul-ŋum uqaaqtuutianikamigich sitquqatiginiġai iŋiqsrułiġmun. 37 Qianiqsut iqitlugu Paul kunikł̣ugulu, 38 aasiiñ aliasruutigiplugu niplił̣ha qiñitqikkumiñaiññipḷuni iliŋitñun. Tuvaaqatchiġñiġaat ikityaqman umiaqpaŋmun.
1 Tavra avitnapta iliŋitñiñ tiksiqhuta nalġuqhuta ikaaqtugut qikiqtamun Cos-mun. Uvlutqikmanaasiiñ tikitchugut qikiqtamun Rhodes-mun tavrakŋaasii tiksiḷgitḷuta Patara-mun. 2 Tavrani iḷitchuġigikput umiaq ikaaġniaġniqsuaq Phoenicia-mun. Taavrumuŋa ikipluta tiksiḷgitchugut. 3 Qiñiqnaqsipman qikiqtaq Cyprus uŋalliñaaŋagun qikiqtam tiksiqsugut Syria-mun. Tyre-mun tulaktugut, taavrumaniasiiñ taamna umiaqpak niuriñiaqhuni usiamiñik. 4 Paqitlugich iḷaŋich ukpiqtuat nayuġivut akunniqsaami. Aŋalataagun Ipqitchuam Irrutchim iñiqtiġaluaġaat Paul Jerusalem-muquŋitḷugu. 5 Aglaan tavrani irviksraqput nuŋitman aullalgitchugut. Iluqaġmiŋ ukpiqtuat iḷaqatituummaġmiŋ suli qitunġaqtuummaġmiŋ malikkaatigut siḷataanun Tyre-m. Tasamaniasiiñ taġium siñaani sitquqhuta iŋiqsruqtugut. 6 Tavra ikikapta umiaqpaŋmun iliŋiḷḷi airut. 7 Tyre-miñ tikitchugut Ptolemais-mun. Taavrumani piqasiḷgitkivut aniqatiut nayuqługich uvlumi. 8 Uvlutqikman pisuktuaqhuta tikitchugut Caesarea-mun. Taavrumani uqaqtim Philip-ŋum tupqanukapta nayuutirugut ilaani. Philip tallimat malġuġuutigikkaŋat ikayuqtiksraqtat Jerusalem-mi piksraqtaaŋuruat. 9 Taamna Philip paniqaġniqsuaq sisamanik niviaqsianik uiñiŋniġiḷaanik sivuniksriqirauplutiŋtuuq. 10 Inŋanikmiugullu qapsiñi uvluni sivuniksriqiri atilik Agabus-mik aggiġñiqsuq Judea-miñ. 11 Aasii utlakamisigut Paul-ŋum tapsia tigukamiuŋ isigaŋni argaŋniḷu qiḷiġniġai nipliqhuni, “Taatna Ipqitchuaq Irrusiq nipliqsuq taatnatun, Jew-ŋuruat Jerusalem-mi qiḷiqsruġisiġaat marruma tapsim iñua aasii Jew-ŋuŋitchuanun qaisaġilugu.” 12 Taamna tusaakaptigu uvagutlu atlatlu tavraniittuat uqapsaaġaluaġikput utlautitquŋitḷugu Jerusalem-mun. 13 Aglaan Paul-ŋum kiugaatigut, “Suvaata qiaplusi sayaiġniaqpisitŋa? Uvaŋa itqanaigutianiksimagiga qiḷiqsrukkaułiksraq Jerusalem-mi unniiñ tuqutaułiksraq piqusiġḷuŋa Ataniġmik Jesus-mik.” 14 Nutqaqtilguitñaptigu nipliutiłhiñaġikput, “Agaayyutim pitqutaa iñiqtauyumuuq!” 15 Ipsaaġaluaqapta paġnapluta aullaqtugut Jerusalem-mun. 16 Iḷaŋisa ukpiqtuat Caesarea-miñ tuvaaqatchiġaatigut Mnason-ŋum kiŋunġanun nullaŋaviksraptiknun anaqami. Mnason-guuq Cyprus-miuŋuruaq ukpiqtuaġuniqsuaq sivulliqsigun sivuaniimma. 17 Jerusalem-mun tikitñapta aniaqatiupta quyaplutiŋ paġlagaatigut. 18 Uvlutqikmanaasii Paul-ŋum piqasiġaatigut qiñiġiaqługu James, aasiiñ ukpiqtuaŋuruatlu qaukłiŋich nayuutiniqsut tavrani. 19 Paul-ŋum paġliiŋanikamigich tusaayugaaqtinniġai iluqaanik Agaayyutim iñiqtaŋanik tumigiplugu savaaġikkani akunġatni Jew-ŋuŋitchuat. 20 Naalaqtauŋanikamitruŋ quyaniġaat Agaayyun nipliutiplugu Paul itna, “Aniqatmaaŋ, kaŋiqsiḷḷagiñ piqałha iñugiallapiaqtuanik Jew-ŋuruanik ukpiqsriruaniktuuq aglaan iliŋich piipkaitḷutiŋ Moses-ŋum maliġutaksraŋanik. 21 Iñuich uqautigigaich iḷisautriñipḷutin Jew-payaanik iñuuniaqtuanik atlat nunaaqqiŋitñi suksraaquplugich maliġutaksraq qaisauruaq Moses-kun, uqautinipḷugich nalunaitŋutchiqsuquŋitḷugich qitunġauraġikkaŋich naagaunniiñ kamagitquŋitḷugich Jew-ŋuruat ilitqusiat. 22 Taipkua nalupqinaitchuamik tusaagisigaat aggił̣hiñ. Qanuġisiñiqpisami? 23 Atuiruksraurutin. Piqaqtuq-samma sisamanik aŋutinik uvani akiqsruqtuanik Agaayyutmun taaŋŋaġumiñaił̣hat salipkaġumiñaił̣hatlu niaquŋich. 24 Taapkunuŋa aŋutinun iḷaliutilutin Jew-ŋuruat ilitqusiatigun salummaqsaġutin suli akiḷiutilugich tuniḷḷautiksranik nuyaitḷasiḷugich. Taatnaġuvich iluqaġmiŋ iḷitchuġinayaġaat taŋiġił̣ha qanutchim tusaakkaġmiŋ ilipkun, suliptuuq tupiksrił̣hiñ maliġutaksraŋanik Moses-ŋum. 25 Aglaan Jew-ŋuŋitchuat ukpiqtuaġuqtuat iḷitchuġipkaanikkivut sivunniutiptiknik itna, iliŋitñun niġitquŋitkivut niqiniglu tuniḷḷautauruamik aanġuanun aukmiglu unniiñ qimisanik suli piisimaaġlugich qaayuġnaqtuałiġmiñ atlatułikun.” 26 Aasiiñ Paul iḷaliutiniqsuq aŋutinun. Uvlutqikmanaasiiñ salummaqsaqatauniqsuq tuvraqługu Jew-ŋuruat ilitqusiatigun suli utlautipluni agaayyuvikpaŋmun uqautityaqługu agaayuliqsi qakuguaglaan salummaqsaqtiłiqtiŋ naanniaqtilaaŋanik. Akunniqsaaŋanikpan tuniḷḷaqsaġumaniqsut. 27 Tallimat malġuk uvlut nuŋitchautaatni iḷaŋisa Jew-ŋuruat Asia-ġmiuŋuruat qiñiġniġaat Paul agaayyuvikpaum iḷuani. Akatiġniġaat iñugiaktuat iñuich, aasiiñ tigguġlukługu Paul. 28 Iġialaplutiŋ itna, “Israel-aaġmiut! Ikayuġitchi. Uuma iñuum iḷisautriruam iñuŋnik nanipayaaq akikŋaqługich Israel-aaġmiut suli akikŋaqługu maliġutaksraq qaisauruaq Moses-kun unniiñ akikŋautipluni uumuuna agaayyuvikpaŋmun. Pakmaunniiñ itqutrimalgitchuq Jew-ŋuŋitchuanik uvuŋa qaayuġnaqsipkaqługu ipqitchuaq ini.” 29 (Taatna niplianiqsut atakkii sivuani qiñiqługu Paul nunaaqqimi piqatiqałha Jew-ŋuŋitchuamik Trophimus-mik Ephesus-miumik aasiiñ itqutinasugniaqługu agaayyuvikpaum iḷuanun. Taatnaqługu tigguġluŋniġaat.) 30 Taatnaqhutiŋ iluqatiŋ iñuich nunaaqqimi akatauniqsut. Iñuich atautchikun aqpaqsruqhutiŋ Paul tigguġluŋniġaat aasii kalikługu agaayyuvikpaŋmiñ. Tavrauvaa agaayyuvikpaum paaŋi umiŋniġaich. 31 Taapkua aupił̣ł̣autriruat tuqułhiñaaġuqsaqmigaatlu Paul, imma kiliŋniġaat Rome-maġmiut aŋuyyiuqtiŋisa qaukłiat iñupayaat Jerusalem-mi akataunipḷugich. 32 Taavruma qaukłium katitiqługich aŋalatit suli aŋuyyiuqtini upaktuġniġai iñugiakpauraqtuat iñuich. Qiñiqamitruŋ qaukłiq aŋuyyiuqtituummaan anauminġiġñiġaat Paul. 33 Taavruma qaukłium tikitñamiuŋ Paul tiguniġaa aasii tillisigiplugu qiḷiqsruquplugu malġuiñik kalimñiġñik. Tavraasii apiqsruqtaaqsiñiġai itna, “Kiña una aŋun? Sumik savvaqłukpa?” 34 Tamatkua iñugiakpauraqtuat iġialaaqsiñiqsut atiŋitchuamik nipimik. Qaukłium iḷitchuġilguiññiġaa sumik agvisiqhutiŋ itnasiġałhat. Taatnaqhuni tiliñiġai aŋuyyiuqtit Paul inaatnuutitquplugu. 35 Tikiutikamitruŋ tutipqiñun aŋuyyiuqtit akiyaġaat Paul atakkii iñuich qinnaktaliqpaitḷutiŋ. 36 Iñuich malgutigaluaġniqsut iġialaplutiŋ, “Tuqutchiuŋ!” 37 Aŋuyyiuqtit itqutiłhiñaaġuqmatni Paul inimiknun ilaan nipliutiniġaa qaukłiq, “Uqaqatigillakkumiñaqpigiñ?” Taavruma apiqsruġniġaa, “Uqatlavich Greek-tun? 38 Ivrumiŋauŋitpich Egypt-miu qaŋaqammiuraq akatchipḷuni akiḷḷiḷiqsuutmik, sivulliqł̣ugich sisamanik kavluutiyuŋnanik satkuliŋnik iñuiḷaamun?” 39 Paul-ŋum kiuniġaa, “Jew-ŋuruŋa animapluŋa Tarsus-mi Cilicia-miittuami, iñugipluŋa taavrumani nunaaqqimi iñuich iḷisimallautakkaŋatni. Nipliqsillaŋniaŋŋa iñuŋnun!” 40 Tavra qaukłium uqaquniġaa. Paul-guuq tutipqiñun qikaqhuni urriqaniġai iñuich. Nipaiqmata ilaan nipliutiniġai Hebrew-tun itna,
1 “Aniaqatiumaaŋ suli aapaŋuruasii, naalaġniḷḷaksiuŋ uqautiksraġa patchisaił̣ł̣apkun sivuqqapsitñi!” 2 Taapkuaguuq tusaagaqsikamitruŋ uqaqługu Hebrew-tun iñuksruiġñiqsut. Paul-ŋum uqautipsaaġniġai itna, 3 “Uvaŋa Jew-ŋuruŋa. Tarsus-mi Cilicia-miittuami animagaluaqłuŋa, uvaniasiiñ Jerusalem-mi iñuguqtuŋa. Gamaliel-mik iḷisautriqaqtuŋa. Ilaan piḷḷautaqługu iḷisautigaaŋa sivulliapta maliġutaksraŋanik. Nalaunŋasuktuaŋuruŋaptuuq Agaayyutikun iluqapsisun uvaniittuatun uvlupak. 4 Nagliksaaqtitkitka iñuich tuqunniaqługich ukpiqsripmata Christ-mik, aŋutiniglu aġnaniglu tigusiullakłuŋa inillaktaqługich isiqsiviŋmun. 5 Qaukłiat agaayuliqsit suli iluqaġmiŋ sivulliuqtiġruat Jerusalem-mi nalupqinaiyaġaat uqaqtilaaġa iḷumutun. Iliŋitñiñ aglaksraqłuŋa Jew-ŋuruat katraġviatnun Damascus-miittuanun, aullalgitchuŋa tigusityaqłuŋa ukpiqtuanik Jesus-mik Jerusalem-mun utqutrityaqłuŋa kalimñiġñik qiḷiġlugich anasiñŋuqsaġviksraŋatnun. 6 “Uvluqpaguqtuami igliłłamni qallipḷugu Damascus taimmaiñaq qaumanġum pakmakŋa qaggutigaaŋa. 7 Katakkama nunamun tusaagiga nipi uvaŋnun itnaqtuaq, ‘Saul, suvaata naŋititpiŋa?’ 8 Apiqsruġiga, ‘Ataniiq, kisuuvich?’ Kiugaaŋa, ‘Uvaŋa Jesus-ŋuruŋa Nazareth-miu nagliksaaqtitaġikkan.’ 9 Tuvaaqatiuma qaumaniq qiñiġaluaġaat aglaan nipaa uqautrima tusaaŋitkaat. 10 Apiqsruġiga, ‘Ataniiq, sutquviŋa?’ Atanġum kiugaaŋa, ‘Makillutin Damascus-mugiñ. Taamma taamani uqautiniaġaatin iluqaanik Agaayyutim sivunniutaanik ilipnun atuquplugu.’ 11 Taavruma qaumaniqpauram qiñitlaiqsitiġniqmaŋa tuvaaqatiuma tasiuqłuŋa Damascus-mun tikiutigaatŋa. 12 “Taavrumani aŋun inniqsuaq atilik Ananias-mik agaayyutiqaqhuni tupiksriruaq maliġutaksranik kamagikkaupluniḷu Jew-ŋuruanun Damascus-mi. 13 Taavruma utlaŋniġaaŋa. Qikaqami saniqqamnun nipliutigaaŋa, ‘Aniaqaan Saul, qiñitlasitqigiñ!’ Taimmaiñaq qiñitlasitqiksuŋa. 14 Nipliutigaaŋa, ‘Sivulliapta Agaayyutaata piksraqtaaġigaatin iḷitchuġitquplugu pisułłi, qiñiquplugu Agaayyutim savaktini suli tusaatquplugu taavruma nipaa. 15 Iḷisimaraugisirutin ilaagun uqautilugich iñupayaat qiñikkapnik suli tusaakkapnik. 16 Pakma utaqqisuŋaqnak! Makillutin paptaaqtillutin, killuqsautitin piiqsillugich agaayuiñ atqagun.’ 17 “Jerusalem-mun utiqama agaayyuvikpaŋmi iŋiqsrułłamni qiñiqquuraaqtuŋa, 18 Agaayyutmun uqautipkaqłuŋa itna, ‘Qilamiksruġutin Jerusalem-miñ aullaġiñ atakkii iñuich uvani akuqtuġumiñaitkaat iḷisimaraułhiñ uvapkun.’ 19 Kiugiga, ‘Ataniiq, iliŋisa iḷisimallapiaġaat katraġviŋñi isiqtaksraqtułiġa ukpiqsriruanik ilipnik ipiġaqtuqługich. 20 Suli Stephen iḷisimarigikkan tuqutaupman uvaŋaptuuq tavraniittuŋa iłuagiplugu tuqutaułha unniiñ qaunaksipḷuŋa tuqutchiraut atnuġaaŋitñik.’ 21 ‘Aullaġiñ tuyuġigisigikpiñ Jew-ŋuŋitchuanun uŋasiksuanun,’ Atanġuruam nipliutigaaŋa.” 22 Iñuich naalaġniñiġaat Paul. Aglaan nipliutigikmagu taamna iġialaksaġniqsut nipitutilaaġmikni, “Igitchiuŋ, tuqutchiuŋ! Ilaa iñuuruksrauŋitchuq!” 23 Iliŋich iġiallaġmiŋ atnuġaamiknik isaaqtausiqhutiŋ qavia siḷamun tiŋipkaġniġaat. 24 Aasii Rome-maġmiut atanġata iñugikkani tiliñiġai Paul itqutitquplugu aŋuyyiuqtit inaatnun tillisigiplugu ipiġaqtuquplugu iḷitchuġiniaġlugu suvaata Jew-ŋuruat qinnallapiaqtilaaŋatnik. 25 Iliŋisa qiḷiqsruanikmatni ipiġaqtuġviksraġmiñun Paul-ŋum nipliutiniġaa aŋuyyiuqtit qaukłiat qikaqtuaq tavrani, “Ipiġaqtułhiñauvisiuŋ Rome-ŋum iñugikkaŋa apiqsruqtaġaluaqnaguunniiñ savvaġlukmaŋaan?” 26 Taavruma aŋuyyiuqtit aŋalataata tusaakamiuŋ ilaan qulliqpiaq nipliutiniġaa, “Qanuq savaaqaqpich? Taamna aŋun Rome-ŋum iñuginiġaa.” 27 Taatnaqhuni aŋuyyiuqtit qulliqpiaŋata Paul utlakługu apiqsruġniġaa, “Uqautiŋŋa. Rome-ŋum iñugivatin?” Paul-ŋum aŋiġniġaa. 28 Qulliqpiam nipliutiniġaa, “Uvaŋali tauqsiaġikkaġa Rome-maġmiuġułiksraġa maniŋmik.” “Aglaan uvaŋa animaruŋa Rome-maġmium iñugipluŋa,” Paul-ŋum itnaġniġaali. 29 Taatnaqmarguuq tamatkua apiqsruqtaqtiksrautai Paul-ŋum piiqsaaġniqsut tavrauvaa. Taamnaunniiñ qulliqpiaq iqsitchaŋniqsuq kaŋiqsikamiuŋ Paul-ŋum Rome-maġmiuŋutilaaŋa suli ilaan qiḷiqsruqtinniqamiuŋ kalimñiġñik. 30 Taavrumaguuq aŋuyyiuqtit qulliqpiaŋata kaŋiqsisuŋniġaa nalupqinaitḷukługu sumik piqusiqł̣ugu Jew-ŋuruanun patchisiqutiłha Paul. Taatnaqhuni uvlutqikman ilaan kalimñiġich piiqsinniġai aasii qaukłiŋisa agaayuliqsit suli iluqaisa uqaqsittaaqtitchirit tiliñiġai katitquplugich. Tavrakŋa Paul tavruŋautiniġaa aasii qikaqtitlugu sivuġaatnun.
1 Paul-ŋum qiñiqtuaġataġniġai iriġruiñaaqługich taapkua uqaqsittaaqtitchirit aasii nipliqhuni, “Aniqatiumaaŋ! Uumuŋaaglaan uvlumun patchisaitchuakun qauġrimmaaġiutillautakun iñuuruaŋuruŋa sivuġaani Agaayyutim.” 2 Paul taatnaqman Ananias-ŋum, qaukłiat agaayuliqsit, tiliñiġai tamatkua qikaqtuat qaniŋani Paul-ŋum patiktiquplugu qanġagun. 3 Paul-ŋum nipliutiniġaa, “Ilvich ukpiŋŋuaqtii! Agaayyutimtuuq nalupqinaiġḷugu patikkisipmigaatin. Ilvich aquppiruatiin tavrani atanniqsaksraġipluŋa tuvraqługu maliġutaksraq naagasuli ilvich naviksimaaġitin tilirikavich patiqupluŋa.” 4 Aŋutirguuq qanittuat Paul-mun nipliutiniġaat, “Agaayyutim qaukłiŋuruaq agaayuliqsaa uqamaqłuutigiñ.” 5 Paul-ŋum kiuniġai, “Aniqatiumaaŋ! Uvaŋa iḷisimaŋiññiġiga sivulliuqtaupluni agaayuliqsautilaaŋa. Atakkii Agaayyutim makpiġaaŋiñi aglausimaruq itna, ‘Ilipsi uqamaqłuutiyumiñaitkisi iñugikkapsi aŋalatiŋich.’ ” 6 Paul-ŋum iḷitchuġikamigich iḷaŋich katimaruat Sadducee-ŋuruaŋułhat suli iḷaŋich Pharisee-ŋuplutiŋ ilaan nipliutiniġai taapkua uqaqsittaaqtitchirit, “Aniqatiumaaŋ, uvaŋa Pharisee-ŋuruŋa iġñiġipluŋa Pharisee-ŋuruam. Ittitauruŋa uqaqsittaaġviŋmi uvani piqutigiplugu niġiugaqałiġa tuquruat aŋitqił̣iksraŋatigun iñuułiġmun.” 7 Taatnaguuq Paul nipliqman tavrauvaa Pharisee-ŋuruatlu Sadducee-ŋuruatlu uqaalatraaqsiñiqsut, aasiiñ katimaruat atiŋaiqhutiŋ. 8 Atakkii Sadducee-ŋuruatguuq uqaqhutiŋ tuquruat iñuutqikkumiñaitḷugich suli piiññipḷugu irrutchiñiglu isaġuliŋniglu. Aglaali Pharisee-ŋuruat ukpiqsripḷutiŋ iluqaitñik taapkuniŋa. 9 Taatnaqhutiŋ katimaruat nipitusisaiñaġniqsut. Iḷaŋich aglaliqirit Pharisee-ŋuruaŋuplutiŋ qapiqtaiḷiḷḷapiaġniqsut itnaqhutiŋ, “Paqitchiḷguitchugut savvaqłuutaanik uuma iñuum. Isaġulgum naagaqaa irrutchim iḷumun uqautivalukkaa.” 10 Taapkua uqavaałhat igḷutuyunaiqman taamna aŋuyyiuqtit qulliqpiaŋat isummiġñiqsuq iliŋitñun siquminnasugalugu Paul. Taatnaqhuni aŋuyyiuqtini tiliñiġai taapkunuŋa katimaruanun ivayaaġitquplugu Paul iliŋitñiñ aasii itqutilugu aŋuyyiuqtit inaatnun. 11 Tamarrumani unnuami Atanġuruam qikaqasiqługu Paul nipliutiniġaa, “Qapiqtaqnak! Iḷisimaraupmatun uvapkun uvani Jerusalem-mi taatnatuntuuq Rome-mi iḷisimaraugisirutin.” 12 Uvlaaġutqikman Jew-ŋuruat katimakamiŋ sivunniuġniqsut. Nalupqinaiqsruqhutiŋ akiqsruġniqsut, “Uvagut niġiyumiñaitchugut unniiñ imiġumiñaitchugut sumik Paul tuqunŋanikkaluaqnagu.” 13 Sippaqaqługuguuq malġukipiaq taapkua inniqsut sivunniuqtuat itna. 14 Aasii utlautiplutiŋ agaayuliqsit qaukłiŋitñun suli sivulliuqtiġruatnun itnaġniqsut, “Uvagut nalupqinaiqł̣ugu akiqsruqtugut qanutchimik niġiyumiñaitḷuta Paul tuqutkaluaqnagu. 15 Taatnaġusi, ilipsi uqaqsittaaqtitchirituummapsi tuyuqaġitchi aŋuyyiuqtit qulliqpiaŋatnun Paul tavruŋautitqulugu liilaa apiqsruqtapsaaŋŋuaġukługu. Uvagut tuqutkisipmigikput sivuani tikił̣iksraŋan uvuŋa.” 16 Aglaarguuq Paul-ŋum uyuġuan, aġnaunġan iġñiŋa, tusaaniġaa taamna sivunniukkaŋat. Taatnaqhuni aŋuyyiuqtit inaatnun isiqhuni utlaŋniġaa Paul uqautityaqługu taavrumiŋa. 17 Paul-ŋumaasii tuqłuqamiuŋ aŋuyyiuqtit aŋalataat nipliutiniġaa, “Aŋuyyiuqtit qulliqpiaŋatnun taamuŋautiuŋ una nukatpiaq, piqaġniqsuq uqauttutiksraġmiñik ilaanun.” 18 Taavruma aŋalatim taamuŋautiniġaa qulliqpiaŋatnun aŋuyyiuqtit itnaqhuni, “Paul-ŋum isiqtauruam tuqłuqłuŋa iŋiġaaŋa ilipnuutitquplugu una nukatpiaq. Sammaguuq uuma uqauttutiksraqaġaatin.” 19 Taavruma aŋuyyiuqtit qulliqpiaŋata tasirriutipluguguuq avuŋaqtaaġutiniġaa aasiiñ apiqsruqługu, “Sumik uqauttutiksraqaqpiŋa?” 20 Taavruma nukatpiam nipliutiniġaa, “Jew-ŋuruat sivunniuqtut iŋiġukhutin uvlaakun tikiutitquplugu Paul uqaqsittaaġviŋitñun apiqsruqtapsaaŋŋuaġukługu. 21 Aglaan aŋiqnagich atakkii malġukipiaq iñuich sippalik iriqsimaniaqtut utaqqiruat ilaanik apqutmi. Iliŋich akiqsruqtaanikhutiŋ niġitqikkumiñaitḷutiŋ unniiñ imitqikkumiñaitḷutiŋ tuqutkaluaqnagu ilaa. Iliŋich-amma itqanaiqhutiŋ utaqqigaat ilvich aŋił̣iksran.” 22 Taavruma qulliqpiam nipliutiniġaa taamna nukatpiaq, “Kisumununniiñ taamna iḷitchuġipkaġniaqnagu suli tamatkuniŋa uqaqtilaan uvamnun.” Taatnaqqaaqługu taamna nukatpiaq aullaqtinniġaa. 23 Taamna qulliqpiaq tuqłuiñiqsuq malġuŋnik aŋalatiŋitñik aŋuyyiuqtit uqautiniġik, “Itqanaiyaġitchik malġuk kavluutik aŋuyyiuqtinik suli piŋasukipiaq qulinik tuttuqpiraqtinik suli malġuk kavluutik panaliraqtinik Caesarea-muktuksranik. Itqanaiġumagitik anaqapak aullatlasiḷugich. 24 Suli itqanaiyautilugu tuttuqpaŋnik Paul-ŋum usiaqsiġviksraŋiñik tikiutriksraŋiñik aniyaŋniusuŋaqani kavanauruamun Felix-mun.” 25 Aasii taamna qulliqpiaq aglaŋniqsuq taamuŋa itna, 26 “Claudius Lysias tuyuqtuq uumiŋa kavanauruamun kamanaqhuni Felix-mun, iłuaqqun! 27 Una aŋun Jew-ŋuruat tiguplugu tuqułhiñaaġuġnikkaŋat aasiiñ piqasiqł̣uŋa aŋuyyiuqtimnik annautikkaqput, atakkii iḷitchuġigiga ilaa Rome-miñ kaŋiqałha. 28 Kaŋiqsipsaaġukługu sumik pił̣hagun patchitchiqł̣ugu uqaqsittaaqtitchiriŋitñun utlautigiga. 29 Iḷitchuġiruŋa qanutchimik piŋaisilaaŋanik tuqurrutauyumiñaqtuamik unniiñ isiqtauluni. Aglaan iŋmiŋ maliġutaġmikkun patchisiqusimagaat. 30 Uvaŋa kilikkaukama Jew-ŋuruanun sivunniuġutinipḷugu tuqutchukługu piñatchiasuŋaqnagu tuyuġigiga ilipnun, tamatkuaptuuq patchisiqutrai uqautigitka tikiutitquplugich agvisiŋich akikŋaqługu ilipnun.” 31 Aŋuyyiuqtit atuummiñiġaat tillisiusiaqtiŋ. Aullautiniġaat Paul tamarrumani anaqami tikiutiplugu Antipatris-munaglaan. 32 Uvlutqikman tamatkua pisukhutiŋ aŋuyyiuqtit piruat utiġniqsut aglaan tuttuqpiraqtuat igliġutituiñaqługu Paul. 33 Tikiutikamitruŋ Caesarea-mun kavanauruamun qaiññiġaich aglaiḷḷu Paul-lu. 34 Taavruma kavanam agliqianikamigich apiqsruġniġaa Paul sumiuŋupmagaan. Iḷitchuġikamiuŋ taamakŋa Cilicia-ġmiuŋułha, 35 Felix-ŋum Paul uqautiniġaa, “Ilvich pasiritin tikitpata naalaġnigisiñiġikpiñ.” Aasii ilaan tillisiginiġaa Herod-ŋum atanġum inaani Paul qaunagitquplugu.
1 Kiŋuatigun tallimat uvlut Ananias, qaukłiat agaayuliqsit, piqasiqhuni iḷaŋitñik sivulliuqtiġruat suli maliġutaksraliqirimik atiliŋmik Tertullus-mik tikiññiqsut Caesarea-mun. Aasii uqaġigaat akikŋautriŋ Paul-kun taavrumuŋa kavanauruamun. 2 Tavruŋautianikmatruŋ Paul, Tertullus uqaġniqsuq itna, “Kamanaqtuatiin Felix! Tumigiplugu aŋalatillautaułhiñ sivisuruamik aŋuyautairrutiqaqtitkiptigut suli isumatułipkun ikayuġitin iñuvut tumigiplugich iñugiaktuat iłuaqsruutit. 3 Quyyatigigikput sumiunniiñ nanipayaaq, aasii quyyatiqallapiaġiptigiñ. 4 Aglaan minġuqtillutin piyumagaluaqnak iŋiġikpiñ naalallaquplugu naigḷiḷugu uqaġiraksraqput. 5 Una iñuk iḷitchuġikkaqput iñukłuqutauplugu, akunġatni Jew-ŋuruat iluqaani nunami aullaġniiraġaqtuaq akarrutinik suli ilaa qaukłiupluni Nazarene-ŋuruani. 6 Agaayyuvikpaŋmik qaayuġnaqsiḷiuġniałha pisigiplugu uvagut tigukkaqput atanniġukługu tuvraġlugu maliġutaksraqput. 7 [Aglaan qaukłium aŋuyyiuqtit qulliqpiaŋata Lysias-ŋum upaktuqhuta uvaptikniñ ivayaaġigaa. 8 Aasii Lysias-ŋum uqautigaatigut tikiutritquplugich patchisaatnik ilipnun.] Ilvich apiqsruqtaġupku iḷitchuġinayaqmigiñ ilaaniñ iluqaan akikŋautivut ilaagun.” 9 Tamatkuaptuuq atlat Jew-ŋuruat tavrani tappiġñiġaat Tertullus-ŋum akikŋautaa Paul-kun itnaqhutiŋ, “Iluqani tamanna uqauttun iḷumutuuruq.” 10 Taavruma kavanauruam urriqaniġaa Paul nipliquplugu. Paul nipliaqsiñiqsuq, “Iḷisimagiga iñugiaktuami ukiumi aŋalatchił̣hiñ uumiŋa nunaaqqimik. Quyagigiga patchisaiyałiksraġa sivuqqapni. 11 Iḷitchuġiraksraġigiñ qulit malġuk uvlut qaaŋianikkaluaqtitnagich utlautiłiġa Jerusalem-mun Agaayyutmik kamaksrityaqłuŋa. 12 Jew-ŋuruat iḷitchuġiŋitkaluaġaatŋa taamavrumani agaayyuvikpaŋmi qapiqsiġiutraġluŋa iñuŋnik naagaunniiñ akatchiḷuŋa iñuŋnik katimmaviŋmikni tupiġni naagaqaa nanipayaaq nunaaqqiñi. 13 Naagaunniiñ iliŋisa nalupqinaiyaġlugu piḷguitkaat akikŋautriŋ uvamnun. 14 Aglaan nalupqinaiqł̣ugu uqautigikpiñ, maliktaullakkiga tamanna apqutaa nutaupluni ukpiġiraksram iliŋisa uqaġikkaŋata sagluuqtuaŋuplugu. Sivulliapta Agaayyutaat agaayumaaġvigigiga, ukpiġigitkaptuuq tuvraqługu maliġutaksraq qaisauruaq Moses-kun suli aglausimaruat makpiġaaŋitñi sivuniksriqirit. 15 Niġiugaqaqmiuŋaptuuq iliŋisitun, itna, Agaayyutim iluqaisa tuquruat iñuich aŋipkaġisipḷugich, nakuuruatlu pigiitchuatlu. 16 Taatnaqłuŋa ataramik qauġrimmaaġiutillautaqaġuktuŋa patchisaitḷuŋa sivuġaani Agaayyutim suli iñuich. 17 Iñugiaguraqtuani ukiuni piisaallaqqaaqłuŋa Jerusalem-miñ utiqtuŋa saagaqaqłuŋa maniŋmik aatchuutinik nunaaqqiġmiuŋuqatimnun suli tuniḷḷaġiaqłuŋa. 18 Taamna savaaġipkaqtitlugu paqinniġaatŋa agaayyuvikpaŋmi, naatchianikama iġġuutiksraqtuġvikaanik atuqtaksraŋisigun Jew-ŋuruat. Tavrani iñugiaktuat iñuich iqatauŋitchut uvamni unniiñ qanusiq akarrun inġitchuq. 19 Aglaan iḷaŋich Jew-ŋuruat Asia-ġmiuŋuplutiŋ ittuat. Taipkuaptuuq uvuŋa sivuġaŋiutiruksraugaluaqtut ilipnun iḷitchuġipkaġiaġlugu akikŋautriŋ piqaġumiŋ qanutchimik uvapkun. 20 Ki, ukua iñuich uvaniittuat uqaġilitruŋ paqitaġikkaqtiŋ nalaunġirrutiga sivuġaŋiusimmałłamni uqaqsittaaqtitchirinun. 21 Aglaan una atausiq nipliutigigiga makitałłamni sivuġaatni, ‘Ilipsi atanniġñiaqpisitŋa ugluvak piqutigilugu ukpiqsrił̣iġa tuquruat aŋitqikkisiñipḷugich.’ ” 22 Felix-ŋum iḷitchuqsriruam agaayyutikuaġiamik katimałiq umikkaa itnaqhuni, “Aŋuyyiuqtit qulliqpiaŋat, Lysias, aggiqpan sivunniġisigiga taamna uqavaaġutiksi.” 23 Taatnaqman Felix-ŋum tillisiginiġaa aŋuyyiuqtit qaukłiatnun Paul qaunagitquplugu aglaan tigutaaġisuŋaqnagu, aasiiñ tillisigiplugu iḷannaaŋiñun piqaqtiłhiñaaġuqługu inuġikkaŋigun. 24 Qavsich uvlut qaaŋianikmiullu Felix Jew-ŋuruamik iḷaqatilik Drusilla-mik tikiññiqsuk aasii uqaqatigisukługu Paul. Taatnakii Felix tusaapsaaġuktuq ukpiqsrił̣ikun Christ Jesus-mik. 25 Paul uqaġaluaqman nalaunŋaruałikun, iŋmun aŋalalgusił̣iksrakun, suli atanniivium uvluagun tikitchuksrakun Felix isumallaagaqsiñiqsuq. Aasii nipliqhuni, “Aullałhiñaaġuqtutin pakma. Piviksranitqikkuma qanniġisigikpiñ.” 26 Suli ilaan niġiugaġigaluaġniġaa Paul qaitchiñasugalugu maniŋmik. Taatnaqługu ilaan uqaqatigigaluaġniġaa akulaiqł̣ugu. 27 Aglaan malġuk ukiuk atuumaanikmaknik Porcius Festus inaŋiġñiġaa Felix kavanaułhagun. Taatnaqhuni Felix-ŋum iłuaqnaġukhuni Jew-ŋuruanun isiqtaġituiñaġniġaa Paul.
1 Tavra Festus taamna piŋasunik uvlianikami tavrani nunamiñi qaukliġuqamiaglaan Caesarea-miñ Jerusalem-muŋniqsuq. 2 Tavrani Jew-ŋuruat qaukłiŋich agaayuliqsiŋisa suli sivulliuqtiġruaŋisa tikiutiniġaich iliŋisa akikŋautigikkatiŋ Paul-kun. 3 Taamna kavanauruaq Festus apiġiniġaat quyalitqulutiŋ Paul Jerusalem-muktitquplugu. Iliŋich sivunniuġaqaqhutiŋ tamaani apqutaani tuqutchukługu. 4 Festus-ŋum kiuniġai, “Tasamani Caesarea-mi Paul isiqsimakkauruq. Uvaŋali sivuniqaqtuŋa utitqigukłuŋa. 5 Qaukłiġikkasi Caesarea-muktiłhiñaugisi uvapkun akikŋaġiaġlugu tasamma iñuk savvaqłuksimakpan.” 6 Festus taamna itkaluaqami tallimat piŋasuniḷu naagaqaa qulini uvluni. Utiġñiqsuq Caesarea-mun. Uvlutqikman atanġum aquppiviani aquppipḷuni tiliriñiqsuq Paul tavruŋautitquplugu. 7 Paul tikitman Jew-ŋuruat aggiqatauruat Jerusalem-miñ qikaqhutiŋ avataanun igḷulisullapiaġniġaat supayaatigun, iḷumutuutilaallapiaġlugich piḷguisaġmiktigun. 8 Aglaan Paul uqautiginiqsuq iŋmiñun itna, “Savvaġluutaitchuŋa akikŋaqługu Jew-ŋuruat maliġutaksraŋa unniiñ agaayyuvikpak naagaqaa Rome-maġmiut umialgata tillisai.” 9 Taatnaqman Festus-ŋum quyaliñiaqługich Jew-ŋuruat apiqsruġniġaa Paul itna, “Jerusalem-mukkumiñaqpich atannikkautyaġutin sivuqqamni taamani tamatkunuuna akikŋausiapkun?” 10 Paul-ŋum kiuniġaa, “Qikaġuktuŋa sivuġaani atanniivian Caesar-m, umialgum Rome-mi. Sivunniuġliŋŋa taakmani. Killuqsaġumiñaitkitka Jew-ŋuruat supayaakun, ilvittuuq taamna iḷisimapmigiñ. 11 Savvaġluktauŋuluŋa piguma uvaŋnun tuqurrutiksrauyumiñaqtuamik iŋiqsruŋitchuŋa annagugluŋa anasiñŋuqsautmiñ. Aglaan tamatkua akikŋautaat akikŋaqtima taŋiġiḷaukpan, kia-unniiñ qaisaksraġiŋitkaaŋa iliŋitñun aŋalataksrauluŋa. Taatnaqługu Rome-maġmiut umialganun utlautiłiksrapkun iŋiaqaqtuŋa.” 12 Tavra Festus-ŋum uqaqatigiqqaaqługich sivunniuqtini kiuniġaa, “Rome-maġmiut umialgatnun iŋiaqaqtuatiin, taakmuŋa umialgamun aullaġisirutin.” 13 Qavsich uvlut kiŋuatigun Umialik Agrippa suli Bernice tikiññiqsuk Caesarea-mun paġlatyaqługu Festus. 14 Iliŋik qapsiñik uvlianikmaknik tavrani Festus-ŋum uqautiniġaa umialik Agrippa Paul-ŋum pasikkusiaŋanik itna, “Aŋun-samma uvani ittuq Felix unisaŋa isiqsiviŋmun. 15 Uvaŋa utlautikama Jerusalem-mun Jew-ŋuruat qaukłiŋisa agaayuliqsit suli sivulliuqtiġruaŋisa akikŋaqługu uvaŋnun tuqutitqukkaŋat. 16 Aglaan kiugitka Rome-maġmiut taatnalguiññipḷugich, uvagut uqaqsittaaqtitlaitkikput pasikkauruaq iñuk uqapsaaġaluaqtitnagu kigiñaaġlugich taipkua pasirai. 17 Taatnaqługu taipkua pasirai tikitmata uvuŋa piñatchiasuŋaqnagu uvlutqikman isivġiuġukługu tilisiruŋa taamamna aŋun sivuġaŋiutitquplugu. 18 Taapkua igḷuliqsuutiruat makitnamiŋ akikŋautiksraiññiġaat savvaġluutaanik niġiugikkamnik. 19 Naagatai iliŋisa uqaksraqtuutigiłhiñaaqsigaat ukpiġusiġmikkun suli iñukun tuquruakun atiqaqtuakun Jesus-mik Paul-ŋum uqaġikkaŋagun iñuuplugu. 20 Uvaŋa nalupqisrukama qanuq iḷitchuġiniałiksraŋatnik tamatkua, apiqsruġiga Paul ilaa piyummatiqaġayaqmagaan Jerusalem-mułiksraŋagun tamatkunuuna uqaqsittaaġiaġuni tasamani. 21 Aglaan Paul-ŋum iŋiaġikkaŋa ataniġmuutitqupluni Caesar-mun umialiŋmun Rome-mi. Taatnaqłuŋa tiligiga qaunagitquplugu tuyuġiniałhanunaglaan taakmuŋa umialiŋnun.” 22 Agrippa-m nipliutiniġaa Festus, “Taamamna aŋun tusaayummiuqmiñiġiga.” “Uvlaakuġuqpan tusaagisiñiġiñ,” Festus-ŋum kiuniġaa. 23 Uvlaakuagun Agrippa-lu Bernice-lu utlautiniqsuk atnuġaallauqhutik savaktituummaġmik. Isiqtut katimmaviŋmun piqasiqhutik qaukłiġñik aŋuyyiuqtinik suli nunaaqqim sivulliuqtaiñik. Festus-ŋum tillisiginiġaa Paul tavruŋautitquplugu 24 nipliqhuni, “Ataniiq Agrippaa suli iluqasi uvaniiqatauruasii! Una aŋun ittuq iluqaġmiŋ Jew-ŋuruat uvani suli Jerusalem-mi pasikkaŋat uvaŋnun niplirautigiplugu iñuuruksraunġiġñipḷugu. 25 Aglaan paqitchiḷguitkiga qanutchimik tuqurrutiksraŋanik. Aasii ilaa Caesar-mun iŋiaqaqman sivunniutigiga tuyuġisukługu taakmuŋa. 26 Aglaan nalupqinaitchuamik piitchuŋa agvisiksraŋanik Paul-ŋum umialimnun tuyuksramnik. Taatnaqługu sivuġaŋiutipkaġiga ilipsitñun, suvaluk sivuqqapnun, Umialiik Agrippaa, iḷitchuġiniurapsaaqqaaġlugu aglaaksranikkasugaluŋa qanutchimik. 27 Uvamni nalaunŋaitḷuni tuyuqałiksraq isiqtamik Rome-mun nalupqinaiqł̣ugu akikŋautiksraitḷuni ittuamik.”
1 Agrippa-m nipliutiniġaa Paul, “Ilvich uqautigiłhiñaaġuqtutin ilipkun.” Tavra Paul isakługich argaŋni aullaġniiñiġaa itna, 2 “Umialiik Agrippaa! Uvaŋa quviasullapiaqtuŋa uvlupak sivuqqapni uqaġviqaqtitaułłapkun tamarrumuuna iluqaġmiŋ Jew-ŋuruat akikŋautaatigun uvamnun. 3 Ilvich suvaluk iḷisimmaaġiksutin iluqaitñik Jew-ŋuruat ilitqusiatnik suli uqaksraqtutigisuukkaŋitñik. Taatnaqługu iŋiġikpiñ naalaġnitqupluŋa qiñuiġutin. 4 “Iluqaġmiŋ Jew-ŋuruat iḷisimagaat iluqaan iñuuniałiġa, atakkii nutaułłamniñaglaan iñuuniaqtuŋa iñumni nunamni suli Jerusalem-miḷu. 5 Uqałhiñaaŋurut iḷisimakkaqtiŋ uqautigisugluŋa piyumiŋ. Iḷisimapmiut aullaġniił̣haniñaglaan iḷagitilaamnik Pharisee-ŋuruanun tuvraiñiapiaġaqtuat maliġutaksranik pitḷuglugu atlaniñ. 6 Pakma qikaqtuŋa uvuŋa atanniqsaksraġukłuŋa piqutigiplugu niġiugaqałiġa Agaayyutmun immiumaniałhanik akiqsruutmiñik sivulliaptiknun. 7 Iluqatiŋ qulit malġuich qitunġaġiich sivulliapta niġiugigaattuuq Agaayyutim akiqsruutaa agaayumaaġvigikkaqtiŋ uvluġaġipman. Umialiik, taavrumuuna niġiugaqaġnipḷuŋaptuuq patchisiqutigaatŋa Jew-ŋuruat. 8 Suvaata Jew-ŋuruasi ukpiġilguitpisiuŋ Agaayyutim aŋipkaitḷałha iñuŋnik tuquŋaruaniñ? 9 “Uvaŋaptuuq isumaqaġaluaqtuaŋaa piyumiñaġniqtutilaaptun akikŋaqtuġukługich iñuich Jesus Nazareth-mium maliġuaqtai. 10 Taatnaiḷipḷugu savaaqaqłuŋa Jerusalem-mi. Qaukłiŋitñiñ agaayuliqsiniñ akuqtuiruŋa aŋalatchirrutiksramnik Agaayyutim iñugiaktuat iñui isiqtaupkatlasipḷugich. Tuqutaksraġuqmatigik iḷaupmiraqtuŋa qaukłiġñi. 11 Iñugiaktuani anisiŋuqsaqługich Jew-ŋuruat katraġviŋitñi piiḷaaġipkaġniaqługu ukpiġikkaŋat. Uvaŋa qinnausimavaitḷugich aullaaġaqtuŋaunniiñ uŋasiksuamun nunaaqqiñun tamatkua naŋititchukługich. 12 “Taatnatchimik piqusiqł̣uŋa Damascus-mun aullalgitchuaŋaa aŋalatchisaigun suli tillisaigun qaukłiŋisa agaayuliqsit. 13 Umialiik, igliłłamni uvluqpaguqtuami qauma siqiñiġmiñ qaumatluŋniqsuaq qiñiġiga. Puuqtiġaatigut taapkualu igliqatitka qaumanġum pakmakŋa. 14 Iluqata katakapta nunamun nipi tusaagiga Hebrew-liraaqhuni uqaqtuaq uvaŋnun, ‘Saul, suvaata nagliksaaqtitpiŋa? Ilipnun atniaqsiñaqtutin akiḷḷiḷiuqapŋa atripḷugu natmaqsiġvik atniaqtitaqtuaq akiḷḷiḷiqsuikami iñumi anautaŋanun.’ 15 Apiqsruġiga, ‘Ataniiq, kisuuvich?’ Atanġum nipliutigaaŋa, ‘Jesus-ŋuruŋa nagliksaaqtitaġikkan. 16 Makittin! Sagviutigikpiñ nalunaiġiaqługu savaktiksraqtaaŋułhiñ uvaŋnun. Uqautritqugikpiñ iñuŋnik iḷitchuġikkapnik uvapkun uglupak suli iḷitchuġipkaġumaakkamnik ilipnun aquagun. 17 Uvaŋa annautigisigikpiñ Jew-ŋuruaniñ suli Jew-ŋuŋitchuaniñ tuyuġigupkiñ iliŋitñun. 18 Ilvich aŋmaqsruġisigitin irigikkaŋich mumiksillugich taaqtuamiñ qaumaruamun suli tuunġaum saŋŋianiñ taavrumuŋa Agaayyutim saŋŋianun. Tunŋaviñigutiŋ uvamnik natqigutigisigitka killuqsautiŋich aasiisuli iḷaliutiniaġlutiŋ Agaayyutim iñuŋiñun piksraqtaaġikkaŋiñun.’ 19 “Umialiik Agrippaa! Taatnaqłuŋa savaaqaqtuŋa tupigiplugu qiñiqtirrusiaġa pakmakŋa. 20 Quliaqtuaqtuŋa sivulliuplugu Damascus-mi Jerusalem-miḷu, kiŋuagunsuli iluqaani Judea-mi akunġatniḷu Jew-ŋuŋitchuat. Uqautigitka iñupayaat mumiquplugich killuqsautiŋitñiñ Agaayyutmun aasiiñ iñuuniagaqsitquplugich simmikkauŋaruatitun. 21 Taamna pisigiplugu Jew-ŋuruat tigguġlukłuŋa agaayyuvikpaŋmi tuqunniuraġaatŋa. 22 Uvlupaŋnunaglaan Agaayyutim ikayuqłuŋa qikaqtitkaaŋa uqatlasipḷuŋa iluqapsitñun kamanaġniaŋitchuanunlu kamanaqtuanunlu. Tamanna uqaġikkaġa atrigigaa uqautigikkaŋata sivuniksriqirit Moses-ŋumlu atuumagisiñipḷugu 23 taamna Christ-ŋuruaq nagliksaaqtuksraunipḷugu, suli sivulliuruksraupluni aŋitqiksuaniñ tuquŋaruapayaaniñ iḷitchuġipkaġlugulu anniqsuġiaq iluqaitñun Jew-ŋuruanunlu Jew-ŋuŋitchuanunlu.” 24 Taatnaiḷipḷugu Paul uqaqman Festus-ŋum nipitusipḷuni nipliutiniġaa, “Paul! Ilvich isumaiḷaġuqtutin. Iḷitpauraqsimałiqpich kinnaŋaaġuigaatin.” 25 Paul-ŋum kiuniġaa, “Kamanaqtuatiin Festus! Uvaŋa isumaiḷaġuŋitchuŋa. Uqautiqaqtuŋa iḷumutuupluni ittuamik. 26 Uqautiłhiñaugiga umialiŋmun taluqsrautaiġḷuŋa atakkii iḷisimagaa Agaayyutim uqałhagun suli anniqsuqtimigun. Nalupqigiŋitchiga iḷitchuġiłha supayaamik Jesus-kun atakkii iluqani atuumaŋitchuq iriġaqtuġuni. 27 Umialiik Agrippaa! Ukpiġivigich sivuniksriqirit uqautaat? Iḷisimagiga ukpiqsrisilaan tamatkuniŋa.” 28 Tavra Agrippa-m nipliutiniġaa Paul, “Ayyai, ukpiqtuaġuqtitqayauraġikma.” 29 Paul-ŋum kiuniġaa, “Agaayyutmun iŋiqsruqtuŋa ilvich suli atlat naalaqtuat uvaŋnun uglupak maliġuaqsiutitquyumaplugich Christ-kun uvaptun, aglaan itna kalimñiqsuġayaitchut.” 30 Taatnaanikman Paul umialiglu kavanauraġlu Bernice-lu suli atlallu makinniqsut 31 aasii anił̣hiñaqhutiŋ uqaaqsiñiqsut avatmun, “Manna aŋun piŋitchuq sumik tuqurrutiksraġmiñik unniiñ isiqsiviŋmi irrutiksraġmiñik.” 32 Tavra Agrippa-m nipliutiniġaa Festus, “Tamanna aŋun pituiġayaġniqsuaq iŋiaqaŋitpan Caesar-muguguni.”
1 Sivunniuġutauŋanikman tiŋiḷġaqsiġviksraqput Italy-mun qaiññiġaich Paul-lu atlat isiqtatlu Julius-mun aŋalataatnun aŋuyyiuqtit taggisiqaqtuat aŋuyyiuqtaiñik Augustus-ŋum. 2 Umiaqpaŋmun Adramyttium-mikŋaqtuamiñ ikirugut Asia-mun aullałhiñaaġuġniqsuamun. Aristarchus Macedonia-ġmiu Thessalonica-miñ piqataupmiuq uvaptikni. 3 Uvlutqikman tikitchugut Sidon-mun. Julius-ŋum iłuaqqutiplugu Paul iḷannaaŋi tavrani qiñiġiaqtitkai qaitchitquplugulu inuġikkaŋiñik. 4 Tavrakŋa aullalgitñapta anuġim paġġaġuutigaatigut. Qikiqtam Cyprus qamanġagun tiŋilġaqsiaqsirugut. 5 Siñiqsraqtuallakługik Cilicia-lu Pamphylia-lu tikitchugut Myra-mun Lycia-miittuamun. 6 Tavrani Julius paqinniqsuq umiaqpaŋmik Alexandria-miñ igliġniaġniqsuamik Italy-mun. Ilaan ikipkalgitkaatigut taavrumuŋa. 7 Tiksiuraaqhuta iñugiaktuani uvluni atakkii anuqłiqpaitḷuni. Arguġianniuqhuta tikiḷġataqtugut akianun nunaaqqim Cnidus. Nigiqłuum igliqtitchumiñaiqmatigut nalġuġuta tiksiaqsirugut qamanġagun qikiqtam Crete naŋaqqaaqługu nuvuġaq Salmone-mi. 8 Piyaqniułikun siñiqsraqtuaqługu tikiḷġataġikput qamannillautaġvik qaniŋaniittuaq nunaaqqian Lasea-m. 9 Taavrumani nunaaqqimi uvliuqtugut iñugiaktuani. Nuyuaġnaqsisigaatigut ikaaqsałiksraŋanun taġiuqpaum atakkii ukiaksraqhuni Jew-ŋuruat uvlua uisauraaġviat qaaŋianikman. Taatnaqhuni Paul-ŋum alġaqsruġniġai taapkua 10 itnaqhuni, “Aŋutiit, iḷitchuġigiga aullalgitchupta uvakŋa iglaułiqput navianaġisipḷugu. Usiavutlu umiaqpaglu unniiñ iḷaŋisa iñuich nuyuaġnaġisiruq piyaqqułiksraŋatigun.” 11 Aglaan Julius naalatluŋniqsuq uqaġikkaŋanun aquttaanunlu iñuanunlu umiaqpaum nipliutaaniñ Paul-ŋum. 12 Taamna qamannirvik iłuaqnaŋiññiqman umiaqpaum ukiuvigilugu pikpagu iñugiatluktuat ayakkumaniqsut tavrakŋa tikitchaġukługu Phoenix piyumiñaġumiŋ. Taamna qamannirvik Crete-mi sanmiruaq uŋallamullu nigiqpamullu, taamamna ukiuvigisukkaat. 13 Tavrani uŋallaaġiksiḷġataġniqman taapkua isumaniqsut sivunniukkaqtiŋ atuumasukługu. Kisat nuqinniġaich aasiiñ tiksiaqsipḷutiŋ qikiqtam siñaagautlaniqtutilaaġmiktigun. 14 Aglaan akuniisuŋaqani anuġiqłuk nigiqpaġniqsuq anuqqałłaqhuni qikiqtam tuŋaaniñ. 15 Anuġim akikŋaqmagu umiaqpak paalguiġñiġaat anuġi sivuniġikkaġmiñun aasii nikaliqhuta tiktaurugut. 16 Apqusautilgitñapta mikiruurami qikiqtami Cauda-mik atiligaami qamanniłaurallaktugut. Aasii sakuugutiqaqhuta ikiniaġikput umiayauraq. 17 Taamna umiayauraq ikianilġiñaqman taapkua iñuich akłunaanik nimiqsruaqsigaat umiaqpak. Nuyuaqhutiŋ ikkalġił̣iksraġmiknun Syrtis-mi tiŋiḷġautaiġñiqsut tiktaułiġmikni. 18 Aŋniqpauraq qasullaŋitchuq. Uvlaakuġuqman umiaqpak usiiqsaaġaat. 19 Uvlut piŋayuatniasii umiaqpaum suqutnai igitkaqsigaich. 20 Uvluni iñugiaktuani siqiñiq naaggaqaa uvluġiat qiñiŋitchivut aasii aŋniqpauraq qasullaŋitḷuni. Tavrakŋaasiiñ niġiugaġiŋaiġikput annałiksraqput. 21 Uvvaasii akuni taapkua iñuich niġiŋitmata Paul-ŋum qikaqhuni aŋutit sivuġaatnun nipliutigai, “Aŋutiit, naalaġnigupsitŋa ayasuŋaqasi Crete-miñ tamanna atuumanayaitchuqsuli, usiavutunniiñ iginnayaitkivut. 22 Aglaan pakma iŋiġipsigiñ, qapiqasi! Nallipsiuuniiñ tammaiyumiñaitkaa iñuułłi, umiaqpak kisimi piyaqquġisiruq. 23 Atakkii marrumani unnuami makitaniqsuq saniqqamni isaġulga Agaayyutim ukpiġikkaġma agaayumaaġvigisuukkaġmalu, 24 nipliutipluŋa, ‘Paul, iqsiñak! Tikitchuksraurutin Caesar-mun Rome-mi. Piqutigilutin Agaayyutim annautigisigai iñupayaat usiaqsiqsuat uumani umiaqpaŋmi.’ 25 Taatnaġusi aŋutiit, nikaliqasi! Ukpiġigiga Agaayyun taatnallapiaġisił̣ha uqaġikkaŋatun uvamnun. 26 Aglaan qikiqtat iḷaŋatnun tipinniaġaatigut.” 27 Akimiaġuutaiḷaġutaatigun unnuat tiŋitaułłaptikni anuġimiñ Mediterranean taġiuŋani, unnuaq qitiqquqman tiŋilġausiqirit iḷimatchaktut qalliaqsipḷuta nunamun. 28 Taatnaqhutiŋ kivitchiñiqsut ititilaaġutmik aasii iḷitchuġiniġaat imġum ikkagliłha iñuiññaqtun isaŋniqtun. Igliqtaaqtuallakhuta uuktualgitmatruŋ iḷitchuġiniġaat akimiaq isaŋniqtun ititilaanikhuni. 29 Iliŋich aniyatchaŋniqsut umiaqpak ikkalġiññasugalugu iyaġaŋnun. Taatnaqhutiŋ niŋitchiñiqsut sisamanik kitchanik umiaqpaum aquagun aasiiñ uvluqsiaqsipḷutiŋ. 30 Tiŋilġausiqirit qimakkumaatchaŋniqsut umiaqpaŋmiñ. Nipliŋŋuaqhutiŋ iłuaqsruityaqtuqhutiŋ kitchanik sivuani umiaqpaum aasiiñ niŋitchipḷutiŋ umiayauramik imiġmun. 31 Aglaan Paul-ŋum nipliutiniġai aŋuyyiuqtit aŋalataatlu itna, “Ukua tiŋilġausiqirit inġitpata ikimatuiñaġutiŋ umiaqpaŋmi ilipsi annakkumiñaitchusi.” 32 Taatnaqhutiŋ taapkua aŋuyyiuqtit kipputiniġaat umiayauraq aasii tiŋititlugu. 33 Uvluq qauŋuraagaqsipman Paul-ŋum niġitquaqsiñiġai, “Akimiaġuutaiḷami uvlumi utaqqirusi anuġaił̣iksraŋanik niġigaluaqasi sumik. 34 Uvlupak niġiḷḷaqupiaġipsi. Niġiruksraurusi iñuusugusi pigupsi. Suli nalupqinaiqsruutigipsi annakkisił̣iksrapsigun.” 35 Taatnaqqaaqługich Paul tigusipḷuni qaqqiamik sivulliuplugu iŋiqsruqhuni Agaayyutmun sivuġaatni taapkua avguqługu taamna qaqqiaq niġiaqsiñiqsuq. 36 Taapkua iluqaġmiŋ piyumatchakhutiŋ niġiaqsipmiñiqsut. 37 Iluqaġmiŋ iñugiaktilaaŋat tavrani umiam usiaŋi 276 inniqsut. 38 Iliŋich niġisuiġataanikamiŋ umiaqpak usiiqsaagaqsiñiġaat igitlugu mukkaaksraq taġiumun. 39 Uvluq qaupman tiŋilġausiqirit iḷisaġitḷaiññiġaat nunam siñaa. Aglaan qamannirviksramik tautuŋniqsut. Iliŋich sivunniġñiqsut taiñuŋa siñiqłisitchaġukługu umiaqpak piyumiñaġumitruŋ ikkalġisillugu nunamun. 40 Taatnaqhutiŋ kitchat akłunaaŋich kipluġniġaich tasamuŋa unikługich kitchat taġiumun suli akłunaaŋik aquutmiŋ qiḷġutaiqł̣ugik. Kiŋuagun sivuġutriŋ tiŋilġautaq nuqitlugu anuġimun tiŋitquplugu umiaqpak sivukkiqsinniġaat nunamun. 41 Aglaan umiaqpak ikkalġiññiqsuq. Sivua aulayakkumiñaiqsipiaqhuni aasiiñ aqua piiyaqtaaqsiñiġaa qaim tutqataġvigiplugu. 42 Aŋuyyiuqtit tuqutchuaqsiḷgiññiġaich isiqtapayaat nalliat-samna puuvraġuni nunamun aullaunasugalugich. 43 Aglaan Julius-ŋum anniġiplugu Paul taatnasiġaquŋiññiġai. Tilił̣hiñaġniġai iñuich puuvratlaruat misigaġlugich tulaktiqataquplugich nunamun. 44 Unniiñ puktaġusiqsuġlugich umiaqpaviñiġmik nunniaquplugich. Tavra iluqata annaktugut nunamun.
1 Annaanigataqapta iḷitchuġigikput taamna qikiqtaq atiqałha Malta-mik. 2 Malta-ġmiut iłuaqqutiaqsigaatigut tukkuġiksitluta. Uvvaasii sialuguqhuni alappaaġuqman taapkua ikniqsuutigaatigut quyalipḷuta. 3 Paul qirriqsuisaqmiuġlu ikniġmun. Nimiġiaq sagviġñiqsuq, uunaŋan ikniġum iqiiqsitlugu aasiiñ argaiñun nipitiqhuni. 4 Taapkua qikiqtam iñuiñ qiñiqamitruŋ nimiġiaq niviŋaruaq Paul-ŋum argaiñi uqaaqsiñiqsut avatmun itna, “Una aŋun iḷumun iñuaqtuqtauniqsuq. Annakkaluaqhuni taġiumiñ pakmapak tuquruksrauniqsuq savvaqłuutmigun.” 5 Aglaan Paul-ŋum ipsuktiġniġaa taamna nimiġiaq ikniġmun piyaqqusiallasuŋaqani. 6 Taapkua qikiqtaġmiut niġiugiaqsiñiġaat puviłiksraŋa naagaqaa tavrauvaa tuquliłiksraŋa Paul-ŋum. Takiruami qiñiŋitñamiŋ sumik atlayuaġnaqtuamik Paul-mi isummiġitqiŋñiqsut itnaqhutiŋ, “Ilaa agaayyutauvaluŋniqsuq.” 7 Qaniŋani tulagvipta qikiqtam qaukłiġikkaŋa atilik Publius-mik nunautiqaġniqsuq. Taavruma iñuum iłuaqqutipluta tukkuqaqtitkaatigut piŋasuni uvluni. 8 Publius-ŋum aapaŋa atniġñaqniqsuq uunaqłukhuni suli itiktaliqhuni auvyuliŋmik. Paul-ŋum utlaŋniġaa qiñiġiaqługu aasii agaayupluni patikługu argaŋmiñik mamititlugu. 9 Paul mamititchipman taavrumiŋa qikiqtam iñuiñ tavruŋautiaqsiñiġaich atniġñaqtuapayaaŋi aasiiñ Paul-ŋum iłuaqsipkaqługich iluqaitñik. 10 Iñugiaktuanik aatchuutinik qaitchigaatigut suli aullałhiñaaġuqapta umiaqpak usiḷḷiġñiġaat inuġikkaptiknik iglaugupta. 11 Piŋasuni tatqiñi tavrani itqaaqhuta aullalgitchugut umiaqpakun atiqaġniqsuakun Malġiŋñik Agaayyutiŋŋuanik. Taamna umiaqpak Alexandria-ġmiutaq ukiuniqsuaq taavrumani qikiqtami. 12 Aullaanikapta tikitchugut nunaaqqianun Syracuse-ŋum tavraniasii nayuutipluta piŋasuni uvluni. 13 Aullalgitñapta tikitchugut nunaaqqianun Rhegium-ŋum. Uvlutqikman uŋallamiñ anuqłiġuġniqsuq. Tikitkikput malġuŋni uvluni nunaaqqia Puteoli-m. 14 Taavrumani nunaaqqimi paqitchirugut iḷaŋitñik ukpiqtuanik aasii aiyugaaġaatigut nayuquplutiŋ akunniqsaami, aasiiñ tavrakŋa aullalgitḷuta Rome-mun nunakun. 15 Taamapkua ukpiqtuat Rome-mi tusaaniqsut tikiññipḷuta. Aullaġniqsut paaġiaqhuta nunaaqqimun atiqaqtuamun Nullaġvianik Appius-ŋum aasii iḷaŋisasuli nunaaqqimun atiqaqtuamun Piŋasunik Tukkumaviŋñik. Paul-ŋum qiñiqamigich taapkua ukpiqtuat Agaayyun quyagaa qapiŋaipsaaqhuni. 16 Tikitñapta Rome-mun iniqaqtitkaat iŋmigun aŋuyyiuqtimik munaqsriḷiqługu. 17 Aquagun piŋasut uvlut Paul-ŋum Jew-ŋuruat qaukłiŋisa tavrani aiyugaaġniġai katimaqatigisukługich. Iliŋich katianikmata nipliutiniġai, “Aniqatiumaaŋ, uvaŋa piŋitkaluaqtitluŋa qanutchimik akikŋaġlugich iñugikkavut naagaqaa maliġuaqtaksraŋat sivulliapta qaisauruaq uvaptiknun tigurauruŋa Jerusalem-mi Rome-ŋum kavanaŋanun qaisaupluŋa. 18 Rome-maġmiut kavanaŋata [Felix-ŋum] apiqsruqtaġaluaġaatŋa, anipkaġluŋa piḷitchukłuŋa iḷitchuġiŋitñamitruŋ sumik tuqurrutiksramnik. 19 Aglaan Jew-ŋuruat akiḷḷiḷiutipmata anipkaquŋitḷuŋa, nunuripḷuŋa naŋaġviiqama iŋiaġigiga Caesar-mun atanniqupluŋa, piitkaluaqłuŋa qanutchimik akikŋautiksramnik iḷagikkamnun. 20 Taatnaqłuŋa iŋiaġigiga qiñiġukhusi uqaqatigisukhusi, atakkii ukpiġigiga niġiugaġikkaŋat taimña Israel-aaġmiut Christ tikiumaaniłha aasii taamna pisigiplugu pituutaqaqtuŋa.” 21 Taapkua Jew-ŋuruat kiuniġaat, “Akuqtuiŋitchugutsuli aglaŋnik ilipkun Judea-miñ unniiñ aniqatiuvut tikiutriŋitchut tusaayugaaġiitchuanik ilipkun taamakŋa. 22 Aglaan isummatitin tusaayumagivut. Iḷisimagikput nanipayaaq iñuich akikŋautiqałhat tamatkuniŋa ukpiqsripḷutiŋ iliptun tikiumaaniłhanik Anniqsuqtim.” 23 Tavrani nalunaiqsiñiqsut kattutitqił̣iksraŋanik Paul-ŋum, aasiiñ taimña uvluq tikiumapman iñugiaktuat utlautiniqsut Paul-ŋum inaanun. Uvlaaŋaniñ unnugataqtitlugu ilaan kaŋiqsipkaġniġai Agaayyutim aŋaayuqautaanik. Ilaan maliksuktinniaġniġai Jesus-mik itqaaqtuutiplugich iluqatik maliġutaksraŋa Moses-ŋum suli sivuniksriqirit aglaaŋitñik. 24 Taatnałhani iḷaŋich iñuich ukpiqsriḷiġñiqsut uqaġikkaŋigun, iḷaŋiḷḷi iñuich arguaqtuġniqsut. 25 Taapkua katimaruat qasuġniqsut atinġiqhutiŋ iŋmiknun Paul-ŋum uqaġianikmauŋ una, “Ipqitchuaq Irrusiq nalaunniqsuq uqaqami sivulliapsitñun sivuniksriqirikun Isaiah-kun itna, 26 ‘Aullaġutin uqautityakkich taamapkua iñuich: Tusaagaluaġupsi kaŋiqsiyumiñaitchusi suli qiñiġumaaġaluaġupsi iḷitchuqsriyumiñaitchusi. 27 Atakkii makua iñuich uummatiŋich pitchiġiiḷiġñiqsut, tusaasunġitḷutiŋ supayaamik iritiŋlu siquplugich. Utitqiñġitchut Agaayyutmun mamitiłiksraġmiknun atakkii qiñitlaitḷutiŋlu tusaatlaitŋutiŋlu kaŋiqsitḷaitḷutiŋlu, Agaayyun uqaqtuq.’ ” 28 Suli Paul-ŋum uqapsaaġniġai, “Iḷitchuġiraksraġigiksi Agaayyutim tusaayugaallautaŋa tuyuułha Jew-ŋuŋitchuanun. Taipkua-taimma tusaagisigaat.” 29 [Paul taatnaqman Jew-ŋuruat aniñiqsut uqavaaqhutiŋ iŋmiknun atqunaq.] 30 Paul iñuuniaġniqsuq tavrani Rome-mi malġuŋni ukiuŋni, iniqaqhuni iŋmigun inilġusiqsuqługu, paġlaplugich iluqaisa qiñiġiaqtaqtini. 31 Quliaqtuaġviginiġai Agaayyutim aŋaayuqautaagun suli Atanġuruakun Jesus-kun, iḷisautiplugich taluqsrautaiqhuni uqaqsaiḷiraqtaitḷuniḷu.
1 Paul-miñ savaktaaniñ Christ Jesus-ŋum. Agaayyutim piksraqtaaġigaaŋa quliaqtuaġitquplugu tusraayugaallautaq 2 akiqsruutigikkaŋa iŋiḷġaan sivuniksriqirimigun. Taamna akiqsruun aglausimaruq ipqitchuani makpiġaaŋani. 3 Tusraayugaallautaq uqaqtuq Agaayyutim iġñiŋagun, Jesus Christ-kun atannaptigun. Piqutigiplugu iñukmiqnisaułha aniruq kiñuviaġiplugu David-ŋum, 4 aasiiñ piqutigiplugu agaayyutmiqnisaułhalu. Agaayyutim aŋipkaqmagu ilaan tuqułhaniñ uqautiniġai iñupayaat nalupqinaił̣ikun Jesus Iġñiġiñipḷugu suli qaitchiñipḷugu saŋŋiñi ilaanun. 5 Uumuuna Christ-kun Agaayyutim iłuaqqutigaaŋa piksraqtaaġipluŋa uqqiraqtautqupluŋa sivulliquplugich iñuich iluqaani nunami ukpiqsrił̣iksraŋatnun suli tupiksrił̣iksraŋatnun. Taamna savaaġigiga Christ-mun. 6 Ilipsi ittuani Rome-mi tuqłukkaupmiusri pigitquplusri Jesus Christ-mun. 7 Aglaktuŋa uumiŋa tuyuqsriugamik iluqapsitñun Rome-mi ittuanun. Agaayyutim piqpagiplusri tuqłukkaġigaasri ipqiḷḷusri iñugisrukhusri. Agaayyutimtuq Aapapta suli atannapta Jesus Christ qiñiqtillaŋniaġlisi iłuaqqutrił̣iġmiñik suli qaitchiḷusri qiñuiññamik. 8 Sivulliuplugu quyyatigigiga Agaayyutiga Jesus Christ-kun pisigiplusri. Iñuich nanipayaaq nunami uqaġigaat kamanaqtuaq ukpiqsrił̣iqsi. Taatnaqługu quyagiga Agaayyun. 9 Agaayyun savautigiga iluqaaniñ uummatimniñ uqautigikapku tusraayugaallautaq iġñiŋagun. Agaayyun iḷisimaruq taiyułiġa ilipsitñik agaayupayaaqama. 10 Agaayuruŋa tikiḷḷaŋniaġukłuŋa ilipsitñun. Atuummigisiruq Agaayyutim pitqukpaŋa. 11 Qiñiġullapiaġipsi qaitchisukhusri irrutchim aatchuutaanik saŋŋiksritquplusri. 12 Itnaami, ikayuutiruksraurugut avatmun ukpiqsrił̣ikun pigikkaptigun. Ukpiqsrił̣ł̣apsi ikayuġisigaaŋa suli ukpiqsrił̣iġma ikayuġisipmigaasri. 13 Aniqatiumaaŋ, iḷisimatqugipsi uumiŋa. Iñugiaktuami aggiġumagaluaġaqtuŋa ilipsitñun quliaqtuaġukłuŋa, qiñitlasiḷuŋa ukpiqsriruanik sayyiqsilaaqtuanik suli killiqirauruanik annautrauruanik atriḷugu suraġałiġa atlani nunani, aglaan piñġitchaqtuŋa. 14 Savautiraksraġigitka iluqaisa iñuich, iḷisimaruatlu naluruatlu, puqiksuatlu puqiitchuatlu. 15 Taatnaqłuŋa quliaqtuaġisrullapiaġiga tusraayugaallautaq ilipsitñun ittuanun Rome-mi. 16 Nalupqisruutiginġiḷḷapiaġiga tusraayugaallautaq atakkii saŋŋigigaa Agaayyutim. Taavrumuuna saŋŋikun ilaan anniqsuġaa kisupayaaq ukpiqsriruaq [Christ-mik], sivulliuplugich Jew-ŋuruat sulipsuuq Jew-ŋunġitchuat. 17 Taavruma tusraayugaallautam sagviġñiġaa Agaayyutim nalaunŋasripchaił̣ha iñuŋnik iŋmiñi. Agaayyutim nalaunŋasripchaił̣ha iñuŋnik aullaġniiruq suli isrukłitchaaqhuni ukpiqsrił̣ikun, aglausimaruatun Agaayyutim makpiġaaŋiñi, “Iñuk nalaunŋasripkakkauruaq ukpiqsrił̣iġmigun iñuugisiruq.” 18 Agaayyutim sagviġñiġaa qiḷaŋmiñ qanuq ilaan anasriñŋuqsaiñiałha iluqaanik pigiitchuanik suli nalaunŋaitchuanik iñuich atukkaŋatnik. Iriġaat iḷumutuuruaq pigiiḷiqiłiġmiktigun. 19 Tamanna iḷisimanaqtuaq Agaayyutikun nalunaitkaluaqtuq iñuŋnun takku Agaayyutim iḷitchuġipkaġniġaa iliŋitñun. 20 Taimakŋaqaŋa Agaayyutim iñiġaluaqtitnagich supayaat iñuich kaŋiqsiḷgugaat Agaayyutim agaayyutaułha suli qiñitlaplugu saŋŋiqaqtilaaŋa kamanaqtuamik isruiḷaamik. Taatnaqhutiŋ iñuich patchisiksraitchut. 21 Iḷisimagaluaqługu Agaayyun kamaginġitchaat unniiñ quyanġitchaat. Isrumałhat atuġumiñaiqsuq suli isrumaŋich kaŋiqsitḷaiqhutiŋ taaqsisiniġai. 22 Uqavigaaqhutiŋ isrumatunipḷutiŋ isrumatunġipiaqtut. 23 Suksraaġaat kamanałha Agaayyutim tuquyumiñaitchuam, aasriiñ simmiḷiutigaat taamna kamanałiq putqataqhutiŋ atriñun qiññaliŋnun tuquyumiñaqtuatun iñuktun tiŋmiuratunlu niġrutitunlu nimiġiatunlu. 24 Taamna pisigiplugu, Agaayyutim pilitkai iñuich killiqisułhatnun. Iliŋich killuqsaqtaurut malikługich pigiitchuat kipiġniuġutitiŋ aasriiñ atugaġiplugich timigikkatiŋ kanŋunaqtuakun avatmun. 25 Simmiḷiutigaat Agaayyutim iḷumutuułha sagluuqtuamun suli putqataġvigiplugich savautiplugiḷḷu sut iñuich iñiqtaŋich. Aglaan putqataġviginġiġaat savautilugu Agaayyun iñiqsiruaq supayaanik, taamna Agaayyun quyagiraksraġaluaqtiŋ qaŋavak. Taatnatuq. 26 Taatnaqługich Agaayyutim iñuich pilitkai kanŋunaqtuakun kimmutaatnun. Aġnat simmiḷiutiplugu iḷaqatigiił̣iq sayuŋałiġmun atugaġiplugich timitiŋ atlanun aġnanun. 27 Taatnatun aŋutit nutqautiplugu iḷaqatiqałiq aġnamik aglaan piqaġuŋniqsut atlanik aŋutinik. Aŋutit kanŋunaqtuakun sayuŋaqatiniktut atlanik aŋutinik, aasriiñ timigikkaġmiktigun akuqtuipmiñiqsut nalaullugu anasriñŋuqsautmik tamarrumuuna nalaunŋaitchuakun savaaġmiktigun. 28 Iñuich pigisrunġiqmatruŋ iḷumutun iḷitchuqsrił̣iksraq Agaayyutmik, Agaayyutim pilitkai qaayuġnaqtuamun isrummatmun. Taatnaqhutiŋ pigiiḷiqisruktut atuqtaksraġinġisaġmiknik. 29 Imaukkaqsiñiqsut qanusripayaamik nalaunŋaitchuamik, pigiiḷiqiłiġmiglu, kaviuġutiłiġmiglu suli uumiksrił̣iġmiglu, piqaġułiġmiglu, iñuaqtułiġmiglu, aŋuyałiġmiglu, sagluuqtuałiġmiglu, suli isrummatinikhutiŋ pigiitchuakun avatmun. 30 Saŋurrutiniqsut nipliaplutiŋ pigiitchuanik atlatigun, uumigiliutiplugu Agaayyun, arguaŋaplutiŋ, kamanaġasrugiplutiŋ suli uqavikhutiŋ iŋmiktigun, pakikhutiŋ savaaqałiksraġmiktigun pigiitchuamik, tupiksriñġiqhutiŋ aŋayuqaamiknik, 31 kaŋiqsiḷguitḷutiŋ, tuniqsimatlaitḷutiŋ, iłuaqqutriñġiqhutiŋ unniiñ nagliksriñġiqhutiŋ atlanik inuŋnik. 32 Agaayyutim nipliutiginiġaa taatnatchich iñuich tuquruksraunipḷugich. Iñuich taamna iḷisimagaluaġaat aglaan sivutmuutiniġaat pigiiḷiqiłiq, sulipsuuq aŋiġniqsut nalaunnipḷugich tamatkua pigiiḷiqiruat taatnatchisigun.
1 Tavrali ilvich, kisuugaluaġuvich, patchisiksraitchutin, atanniqsuqtauruatiin. Taatnamik atanniqsuqapkich atlat iñuich tuqutaksraġuqtutin ilipnik, takku killiqipmiutin taipkunatitun. 2 Agaayyutim atanniġñiaġai iluqaŋich killiqiruat, aasriiñ iḷisimagikput Agaayyutim atanniutaan nalaunŋałha. 3 Patchisigiraġigisri killuliqiruat savaaqaġaluaŋŋapsi nalaunŋaitchuamik. Isrumavisi annakkisiñipḷusri atanniutaaniñ Agaayyutim? 4 Agaayyutim iłuaqqutikkaŋasri suli anuqsrutiplusri, ilaan taqqigaluaġaasri simmiquplugu iñuuniałiqsi aglaan suksraġinġitchiksi uuktuġnaġumiñaitchuaq iłuaqqutrił̣ha. Kaŋiqsiñġitpalukkiksi, Agaayyutim iłuaqqutigaasri simmiquplugich uummatigikkasri suli mumiquplusri iñuuniałłapsitniñ. 5 Aglaan uummatisi siqquqtut iyaġaqtun suli tiggaŋarusri mumigunġitḷusri. Taatnaqapsi anasriñŋuqsausriaksraqsi agliḷaaġiksi taivrumani uvlumi Agaayyutim sagviqpagu qinnautni suli atanniqsuġniaqpagich iñupayaat nalaunŋałiġmigun. 6 Agaayyutim akiḷiġisigaa iñupayaaq savaaŋigun iñuuniałhani. 7 Iḷaŋich iñuich savaaqaqtuat nakuuruanik anuqsrułikun piññaguktut kamanautaanik kamakkutmiglu suli tuquyumiñaił̣iġmik. Agaayyutim qaitchigisigai isruitchuamik iñuułiġmik. 8 Aglaan atlat iñuich iŋmiguaqtut ayakługu maliġutchił̣iksraqtiŋ iḷumutuuruamik. Taatnaqamiŋ malikkaat nalaunŋaitchuaq, aasriiñ Agaayyutim anasriñŋuqsaġisigai qinnautmigun. 9 Ilaan sakiqniuqtitkisigai nagliksaaqtillugich pigiiḷiqiruat, Jew-ŋuŋŋaisa Jew-ŋunġiñŋaisalu. 10 Aglaan Agaayyutim qaitchigisigai kamanautmiglu, kamakkutmiglu suli qiñuiññamik tamatkua savaaqaqtuat nakuuruamik, Jew-ŋuruanun sivulliulugu Jew-ŋunġitchuanunlu. 11 Uvvatakku Agaayyutim atanniqsuġisigai iñuich atisriḷugich. 12 Iñuich maliġutaksraqaqtuat Agaayyutim qaisaŋanik Moses-mun suli iñuich taavrumiŋa maliġutaksraqanġitchuat iluqatiŋ atirut killuqsaqamiŋ. Tamatkua maliġutaksraqanġitchuat killiqirauplutiŋ piyaqquġniaqtut. Taatnatuntuuq, tamatkua maliġutaksraqaqtuat killiqirauplutiŋ atanniqsuikkauniaqtut taavrumuuna maliġutaksrakun. 13 Agaayyutim iñuich nalaunŋasripchanġanġitchai tusraakamitruŋ maliġutaksraq tupigigaluaġnagu. Agaayyutim nalaunŋasripchaġaġigai iŋmiñi kisianik tupiksripmata maliġutaksram nipliutaanik. 14 Jew-ŋunġitchuat piqanġitchuat Agaayyutim maliġutaksraiñik tupigipmatruŋ tillisaa maliġutaksram nalupqinaiyaġaa maliġutaksraqałhat isrummatmikni. Taamna iḷumutuuruq maliġutaksraqanġitchaluaqhutiŋ aglausimaruamik. 15 Qiñiqtitaġipmigaat kaŋiqsisilaaqtiŋ maliġutaksram tillisaanik iḷitchuġipkairuamik qauġrimmaaġiutillautaġmikni nalaunŋaruamik nalaunŋaitchuamiglu. Iḷaatni isrummataata patchitchiġaġigaich suli iḷaatni iḷisimaraqtut patchisaunġiññipḷutiŋ. 16 Iluqatiŋ nalunaqtuaŋich iñuich sagvikkauniaqtut taivrumani uvlumi Agaayyutim atanniqsuaqsikpagich iñupayaat Christ Jesus-kun. Taapkua iḷagigaich tusraayugallautam quliaqtuaġikkaġma. 17 Qanuġmi ilvich? Ilvich Jew-ŋuniraqtutin, tunŋaplutin maliġutaksramun Moses-ŋum aglagikkaŋa suli uqavikhutin qaninnipḷutin Agaayyutmi 18 suli iḷisimanipḷugu Agaayyutim pisułha suli iḷitchuġinipḷugu nakuuniqsrauruaq takku iḷisaqsimaplutin maliġutaksramik. 19 Nalupqisunġipiaqtusri sivulliqsiksraunipḷusri qiñitlaitchuani suli qaumaksraunipḷusri tamatkunani ittuani taaġmi. 20 Isrumaraqtutin alġaqsrułhiñauplugich kinnaŋaruat iñuich suli iḷisautilugich tamatkua naluruat. Taatnaqhusri, piqaqapsi maliġutaksramik, isrumaraqtusri iḷisimanipḷugu supayaaq suli piqaġnipḷusri iluqaanik iḷumutuuruamik. 21 Iḷisautriraqtusri atlanik iñuŋnik. Suvaatami iḷisautriñġitpisi ilipsitñik? Uqautiraġigisi atlat tigliktuqunġitḷugich. Suvaatami tigligaqpisi? 22 Nipliġaqtusri atlat sayuŋatqunġitḷugich, aglaan ilipsi atugaqpisi taatnatun? Ilipsi uumiksripḷusri aanġuanik, aglaan tigligaqpisi agaayyuviŋitñiñ? 23 Uqavikkaluaqtusri piqaġnipḷusri Agaayyutim maliġutaksraŋanik, aglaan kamagitlaitchiksi Agaayyun navikapsiuŋ maliġutaksraŋa. 24 Aglausimaruq Agaayyutim makpiġaaŋiñi itna, “Jew-ŋunġitchuat uqamaqłuutigigaat Agaayyutim atqa pisigiplusri Jew-ŋuruasri.” 25 Jew-ŋuruani nalunaitmiutchiqsimałipsi ikayuutigigaasri tupigigupsiuŋ Agaayyutim maliġutaksraŋa. Aglaan tupiginġitchupsiuŋ Agaayyutim maliġutaksraŋa atriŋurusri Jew-ŋunġitchuatun, iñuktitun nalunaitmiutchiqsimaitchuatitun. 26 Jew-ŋunġitchuat nalunaitmiutchiqsimaitchuat atuigumiŋ maliġutaksram atuqukkaŋanik atriŋurut iñuktitun nalunaitmiutchiqsimaruatitun. 27 Taatnamik iñuich nalunaitmiutchiqsimaiḷaat timimiktigun aglaan tupiksriruat maliġutaksramik patchisiqutiniaġaasri killiqiraunipḷusri nalunaitmiutchiqsimaruani. Ilipsi Jew-ŋuruani piqaġaluaqtusri aglausimaruamik maliġutaksramik aglaan navguġaġigaasri. 28 Iñuk Jew-ŋunġitchuq pisigiplugu nalunaitmiutaqałha timimigun. Iñuk animakami Jew-ŋupluni suli maliłhiñaqami Jew-ŋuruat piḷġusriŋitñik iḷagitlaitchaa Agaayyutim iñuksraqtaaġmiñun. 29 Aglaan iñuk Jew-ŋupiaqtuq kamaksritḷaturuaq Agaayyutmik ataramik. Jew-ŋupiaqtuaq iñuuruq nalaunŋaruakun sivuġaani Agaayyutim. Taatnasriq iñuk nalunaitmiutaqaġniqsuq uummatmiñi savaaġikkaŋagun Ipqitchuam Irrutchim. Aglausimaruaq maliġutaksraq savalguitchuq taatnatchimik. Taatnasriq iñuk quyyasriusriaqaġisiruq Agaayyutmiñ, iñunġiḷaaniñ.
1 Jew-ŋuruatmi piqaġniqpat sumik atlat iñuich piginġisaŋatnik? Anniqsuġiaqaqpat nalunaitmiutchił̣iġmiktigun? 2 Aa, Jew-ŋuruat atqunaq piqaqtut. Sivulliġmi, Agaayyutim qaitchiñiġai Jew-ŋuruat uqałiġmiñik Moses-kun. 3 Iḷumutuuruq iḷaŋich Jew-ŋuruat tuniqsimanġił̣hat Agaayyutmun. Jew-ŋuruat tuniqsimaił̣hata nutqaqtitkisivauŋ Agaayyutim tuniqsimałha? 4 Qaŋaa! Agaayyun sagluyumiñaitchuq iñupayaat ukpiqnanġitchaluaqtitlugich. Aglausimaruq Agaayyutim Makpiġaaŋani, “Agaayyuun, nalaunŋasuurutinli uqałiġikkapkun. Akimayumuutinli iñuichunniiñ uqaġaluaqmata nalaunŋaŋiññipḷutin.” 5 Iḷaŋich iñuich killukun uqaġuurut itna, Uvagut killuqsaġupta qiñiqtinniaġivut iñuich Agaayyutim nalaunŋałhanik, uqaqhutiŋ killiqiruni nakuunipḷugu. Tarrasuli, uqaġiniaqpisiuŋ Agaayyun nalaunŋanġiññiḷugu anasriñŋuqsaqamisigut pisigilugich killuqsautisi? 6 Qaŋaa! Agaayyun nalaunŋanġiññiqpan, qanuqhuni atanniqsułhiñauvagich nunam iñui? 7 Killiqiłiġma sagviqpagu Agaayyutim nalaunŋałha suli nanġaqtillugu, suvaatami atannikkauniqpik liilaa uvaŋa killuliqiruaq? 8 Taamna iḷumutuuniqpan, Killuliqita iñuŋnun nanġapsaaqulugu Agaayyun. Iḷisautrinġitchuŋa taatnatchiñik saglunik, aglaan iḷaŋisa iñuich pasiraġigaatigut iḷisautriñipḷuta taatnatchiñik. Agaayyutimli nalaunŋaruakun anasriñŋuqsaġniaġai tamatkua iñuich. 9 Taatnaqhuta uvagut iłuatlukpisa Jew-ŋunġitchuaniñ? Qaŋaa! Uqaaniktugut iñupayaat Jew-ŋugaluaġumiŋ Jew-ŋunġitchaluaġumiŋ aŋalatiqałhat killuqsautmun. 10 Agaayyutim Makpiġaaŋani aklaksimaruq, “Iñuitchuq nalaunŋaruamik, atautchimikunniiñ nunam iñupayaaŋani. 11 Iñuitchuq atautchimikunniiñ kaŋiqsimaruamik. Iñuitchuq pakkiaqaqtuamik Agaayyutmik. 12 Iluqatiŋ tunutkaat Agaayyun, iluqatiŋ tammaqhutiŋ killuqsautmi. Nalliat savaaqanġitchuq nakuuruamik, atautchimikunniiñ. 13 Iggiaŋich atriqaqtut aŋmaruanik iḷuviġnik. Atuġaat uqatiŋ uqaqhutiŋ sagluuqtuanik, uqałhiŋich atriqaqhutiŋ nimiġiam tuqunaŋatun, 14 qaniŋich immaukkaqhutiŋ uqapiḷuutinik uqamaqłuutiniglu, 15 ataramik tuqutchił̣hiñaaŋuplutiŋ iñuŋnik, 16 napmun aullaqamiŋ piyaqquiñiaqhutiŋ iñuŋnik suli sakiqniuqtitchipḷutiŋ. 17 Iḷitchuġinġitchaat qanuq iñuuniałiksraqtiŋ qiñuiññakun. 18 Piitchuq taluqsrił̣iġmik Agaayyutmik iluqaŋitñi.” 19 Pakmapak iḷisimagivut una, Agaayyutim maliġutaksraŋa qaisaŋa Moses-mun aŋalatchiruq iñuŋnik aatchuusriaqaqtuanik taavrumiŋa maliġutaksramik. Tarra kiñapayaaq patchisiksraqaġumiñaitchuq tupiginġił̣iġmigun maliġutaksramik, ilipsiunniiñ. Aa, Agaayyutim patchisiqutigisigaa iñupayaaq nunami atanniġḷugu. 20 Taatnamik kiñaunniiñ nalaunŋasriyumiñaitchuq Agaayyutmi maliġutchił̣hiñałiġmigun maliġutaksram atuqukkaŋanik, atakkii maliġutaksram qiñiqtiłhiñaġaġigaatigut qanutun killuqsaqtilaaptiknik. 21 Aglaan pakma Agaayyutim sagviġñiġaa qanuq iñuich nalaunŋasripkaqtilaaŋa iŋmiñi, piqutigiŋaiġḷugu maliġutaksraq. Agaayyutim uqautigigaa iŋiḷġaanimma aglausimaruakun maliġutaksrakun suli sivuniksriqiritigun. 22 Agaayyutim iñuich nalaunŋasripkaġniġai iŋmiñi ukpiqsrił̣hatigun Jesus Christ-mik. Taamna iḷumutuuruq iluqaitñi tunŋaviqaqtuani Jesus Christ-mik kisianik. Iluqatiŋ iñuich atirut: 23 atakkii iñupayaat killuqsaġniqsut, aasriiñ ayuqługu Agaayyutim kamanautaa. 24 Aglaan Agaayyutim iñuich nalaunŋasripchaġaġigai iŋmiñi iłuaqqutrił̣iġmigun aatchuutauplugu. Nalaunŋasripchaġai Jesus Christ-kun tasuqamigich killuqsautmiñ. 25 Tarra Agaayyutim qaitchaa iġñiñi tuqutquplugu aasriiñ maqipkaqługu auŋa akiḷiqsaqługich killuqsautipayaaŋich iluqaisa ukpiqsriruat. Taamna piñiġaa qiñiqtitchukługu nalaunŋaruałłi natqigutrił̣iġmigun killuqsautipayaanik, taputiplugich killuqsautiŋitñik iñuich iñuuruat iŋiḷġaan Christ tuquŋaiñŋaan. Agaayyutim anuqsrupluni anasriñŋuqsanġitchai pisigiplugich killuqsautiŋich. 26 Taavrumuuna Agaayyutim sagviġñiġaa pakmapak nalaunŋatilaani suli nalaunŋasripchaisilaani iñupayaanik ukpiqsriruanik Jesus-mik. 27 Taatniinniqman, uqavigaaġutiksraipiaqtugut. Suvaata? Takku nalaunŋasriyumiñaitchugut Agaayyutmi tupigiguptigu maliġutaksraŋa, aglaan nalaunŋasriraqtugut ilaani ukpiġiguptigu Christ. Ukpiqsrił̣hum nutqaqtitkaa iluqaan uqavił̣iq. 28 Takku iḷisimarugut iñuk nalaunŋasripchakkautilaaŋanik Agaayyutmi ukpiqsrił̣ikun Jesus Christ-mun, maliġutchił̣iqmiguunġitchuaq maliġutaksramik. 29 Uvva Agaayyun Jew-ŋuruat kisimiŋ Agaayyutigivatruŋ? Agaayyutiginġitmivatruŋ Jew-ŋunġitchuat? Iḷumun ilaa Agaayyutigipmigaat Jew-ŋunġitchuat. 30 Agaayyutiqałhiñaqtuq atautchimik. Agaayyutim iñupayaat nalaunŋasripkaġisigai ilaani pisigilugu ukpiqsrił̣hat, Jew-ŋuruat nalunaitmiutchipḷutiŋ suli Jew-ŋunġitchuat nalunaitmiutchiñġitḷutiŋ. 31 Uvvami suksraunġiġñiaqpisigu maliġutaksraŋa Agaayyutim malikkaptigu ukpiqsrił̣ikuaġiaq? Qaŋaa! Ukpiqsrił̣hum iḷumun atuumapkaqtaġaa maliġutaksram atuqukkaŋa.
1 Abraham, sivulliuruaq Jew-ŋuruapayaanun, urrakusrautigilakput iñuŋmun ukpiqsrił̣iġmigun nalaunŋasripkakkauruamun Agaayyutmi. 2 Nalaunŋasripkaġniġumi Agaayyutmi savaaġmigun tarra uqavigaaġutiksraqaġayaqtuq, aglaan uqavitḷaitchuq sivuġaani Agaayyutim. 3 Agaayyutim makpiġaaŋiñi aglausimaruq, “Abraham ukpiqsriruq Agaayyutmik aasrii Agaayyutim akuqtuġaa piqutigiplugu ukpiqsrił̣ha nalaunŋasripkakkaupluni.” 4 Iñuk savakami akiḷiusiaqaġaqtuq. Akiḷiusiaŋa aatchuutaunġitchuq aglaan akiḷikkauraqtuq savaaġmigun. 5 Iñuk nalaunŋasritḷaitchuq Agaayyutmi savaallautaġmigun, aglaan iñuk ukpiqsrigumi Agaayyutmik nalaunŋasripkairuamik agaayyutaiḷaamik iŋmiñi. Agaayyutim akuqtuġaġigaa taavruma ukpiqsrił̣ha aasrii nalaunŋasripkaqługu. 6 David-ŋum uqautigipmiñiġaa iñuk iḷumun quvianamiunipḷugu Agaayyutim nalaunŋasripkaqmagu savaallautaġmiguunġitchuaq. Itnaġniqsuq, 7 “Quvianamiurut tamatkua nalaunŋairrutiŋich Agaayyutim natqigutipmagich suli killuqsautiŋich matupmagich. 8 Quvianamiuruq iñuk atanġum isrummatiginġisaŋa killuutiqaġlugu.” 9 Taamna quvianamiułiq itpa kisiitñun tamatkunuŋa nalunaitmiutchiqsimaruanun? Naagga! Itmiuq tamatkunuŋa nalunaitmiutchiqsimaiḷaanun. Uqautigianikkikput Abraham-mun ukpiqsriñipḷugu Agaayyutmik, aasriiñ piqutigiplugu ukpiqsrił̣ha Agaayyutim akuqtuġnipḷugu nalaunŋasripkakkaupluni. 10 Agaayyutim akuqtuġniqpauŋ Abraham sivuagun naaga aquagun nalunaitmiutchił̣han? Agaayyutim akuqtuġniġaa Abraham sivuagun nalunaitmiutchikkauŋaiñŋaan timimiñi. 11 Abraham nalunaitmiutchikkauniqsuq aquvatigun. Nalunaitmiutchił̣ha iḷitchuqqutauniqsuq Agaayyutmun nalaunŋasripkakkauŋaniktilaaŋa pisigiplugu ukpiqsrił̣ha. Taatnaqługu Abraham aapagigaat iluqatiŋ iñuich ukpiqsriruat nalunaitmiutaiñŋaġmiŋ suli akuqtukkauruat nalaunŋasripkakkauplutiŋ Agaayyutmi. 12 Abraham aapagipmigaat tamatkua nalunaitmiutchiqsimaruat. Iluqaġmiŋ nalunaitmiutchiqsimaruat timiłhiñamiktigun kiŋuviaġinġitchai Abraham-ŋum, aglaan kisiisa tamatkua ilaan kiŋuviaġigai tunŋaruat Agaayyutmik atripḷugu aapagikkavut Abraham nalunaitmiutchiġaluaqani. 13 Abraham kiñuviaġikkaniḷu akuqtuirut akiqsruutmik paitchaktaaqtilaaksraŋanik nunamik. Aglaan akuqtunġitchaa taamna akiqsruun pisigiplugu tupiksrił̣ł̣i maliġutaksraŋanik Moses-ŋum aglaaġikkaŋanik, aglaan akuqtuġaa akiqsruun Agaayyutim nalaunŋasripchaqmagu pisigiplugu ukpiqsrił̣ł̣i. 14 Uvvaami iñuich akuqtuitḷaniqpata Agaayyutim akiqsruutaanik maliġuałiġmiktigun atuqukkaŋat maliġutaksram, tarra ukpiqsrił̣iq suutnaunayaiññiqsuq aasriiñ Agaayyutim akiqsruutaa suutnaunġiḷḷuni. 15 Maliġutaksram itqaqtitkaa Agaayyutim anasriñŋuqsaġuutilaaŋa iñuŋnik tupiksritḷaitchuanik maliġutaksrapayaamik. Takku iñuich maliġutaksraitñamiŋ tupiksriñġirrutiksramik piitchut. 16 Taatnaqhutiŋ iñuich akuqtuġaġigaat Agaayyutim akiqsruutaa ukpiġutiqaqamiŋ, aasriiñ taamna akiqsruun ilaan aatchuutigigaa akiiḷḷuni iłuaqqutrił̣iġmigun. Agaayyutim akiqsruutaa akiitñami, iluqaġmiŋ qitunġaġikkaŋat Abraham-ŋum akuqtułhiñaugaat. Akiqsruun taamna inġiññiqsuq kisiitñun Jew-ŋuruanun maligaqtuat maliġutaksramik. Itmiuq atlapayaanun ukpiġutiqaqtuanun Abraham-tun. Ilaa aapagigikput. 17 Aglaksimałhatun Agaayyutim Makpiġaaŋani, “Aapaġuqtitkikpiñ iñugiaktuanun iñuŋnun.” Abraham ukpiġigaa Agaayyun iñuupchaitḷaruaq tuquŋaruanik suli taiyuiruaq sunik inġitchuanik iḷipkaqługich. 18 Abraham ukpiqsriruq niġiugaqaqhuni niġiunaġumiñaitchaluaŋŋaan aapagiliutinayaġniḷugu iñugiaktuanun iñuŋnun, takku nipliusriaqaqhuni, “Kiñuviatin iñugiaksigisirut.” 19 Abraham-ŋum ukpiqsrił̣ha Agaayyutmik sayaiqsinġiññiqsuq isrumagaluaŋŋaġmi timini tuqunipḷugu, takku tallimakipiaġuyasripḷuni aasriisuli aġnaat Sarah qitunġitlaitḷuni. 20 Ukpiqsrił̣han uniñġiññiġaa. Ilaan arguaqtunġiññiġaa Agaayyutim akiqsruutaa. Ukpiqsrił̣ha sayaktusriḷaaġniqsuq, aasriiñ nanġaqługu Agaayyun. 21 Nalupqiginġiḷḷapiaġniġaa Agaayyutmun atuumapkaġniaqtilaaŋa akiqsruusriaġikkani. 22 Taatnaqhuni Agaayyutim akuqtuġniġaa Abraham nalaunŋasripkakkauplugu iŋmiñi pisigiplugu ukpiqsrił̣ha. 23 Aglaan tamatkua uqałhich Agaayyutim Makpiġaaŋani Abraham nalaunŋasripkakkaunipḷugu ukpiqsrił̣hagun aglakkaunġiññiqsut kisianik piqutigiplugu Abraham. 24 Tamatkua uqałhich aglakkaupmiñiqsut uvaptiknun. Agaayyutim akuqtuqmigaatigut nalaunŋasripkakkaupluta ukpiqsrił̣iptigun. Ukpiġigikput Agaayyun aŋipkairuaq Jesus-mik Atannaptiknik tuquł̣iġmiñiñ. 25 Jesus tuquqami akiḷiġñiġai navguił̣iqput aasriiñ aŋipkakkaukami tuqułiġmiñ nalaunŋasripkaġniġaatigut Agaayyutmi.
1 Taatnamik nalaunŋasripkakkaupluta Agaayyutmi ukpiqsrił̣iptigun qiñuiġutikkaurugut Agaayyutmun atannaptigun Jesus Christ. 2 Ilaan aŋmaġniġaa utlautiłiksraqput Agaayyutmun aasriiñ pakma iḷitchuqsriḷuta iłuaqqutaanik. Quviasrukhuta quyagikput Agaayyun iḷaliutiłiksraqput kamanautaani iḷaatnigun. 3 Uvvasuliuna, quviasruutigipmigikput sakiqniułiptigun, iḷisimaplugu sakiqniuġutit anuqsrusripkaqhuta. 4 Anuqsrułiq tikiutriruq Agaayyutim iłuaksrił̣hanik, aasriiñ ilaan iłuagigumisigut niġiugaqaqtugut. 5 Aasriiñ niġiukkam qapiqtaqtinnianġitchaatigut, takku Agaayyutim aatchuġaatigut Ipqitchuaq Irrutchimik, aasriiñ taavrumuuna qiñiqtitkaatigut qanutun piqpagillapiaqtilaaptiknik. 6 Uvaptiknik ikayuġumiñaipiaqtitluta piviksraq nalautitman Christ tuqqutigai agaayyutaiḷaani. 7 Nallipsaunniiñ tuqqutisuŋnianġitchaa anniqsuqsaġlugu atla iñuk. Iḷaatnisamma iñuum tuqqutinayaġaluaqpalukkaa nakuuruaq iñuk, 8 aglaan Christ tuqqutigaatigut killuliqiraupkaqhuta. Taavrumuuna Agaayyutim qiñiqtitkaa piqpaksriḷḷapiałłi uvaptiknik. 9 Nalaunŋasripkakkaurugut Agaayyutmi augikkaŋagun Christ-ŋum tuqutaupman. Taatnaqhuta nalupqisunġipiaqtugut Christ-mun annautiniaqtilaaptiknik Agaayyutim qinnautaaniñ uvlumi atanniġviŋmi. 10 Uumigiraupkaqhuta Agaayyutmi ilaan qiñuiġutigaatigut iŋmiñi tuqutaułhagun iġñiġmi. Pakma Agaayyutim iḷauraaġiliutipmatigut nalupqinaitchuamik annautigisigaatigut iġñiġmi iñuułhagun. 11 Uvvasuliuna, pakma quviasruutigillapiaġikput Agaayyun atannaptigun Jesus Christ qiñuiġutriruakun uvaptiknik Agaayyutmun. 12 Killuqsaun tikiumaniqsuq iñupayaanun takku iñuqqaaq Adam killuqsaqtuq suli pisigiplugu killuqsautaa tuqułiq tikiumapmipḷuni iñupayaanun. Iluqatiŋ iñuich tuquruksraġuġniqsut takku iluqani iñuk killuutiniktuq. 13 Iñupayaat iñuuruat killuqsaġniqsut Moses-ŋum akuqtuŋaiñŋaanunniiñ maliġutaksramik Agaayyutmiñ. Aglaan Agaayyutim iñuich patchisauniñġitchai killuqsautikun takku piqanġitḷutiŋsuli Agaayyutim maliġutaksraŋanik. 14 Adam tuquniqsuq tupiksriñġitḷuni Agaayyutim tillisaanik. Iñupayaaq Adam-miñaglaan Moses-mun tuquruksrauniqsuq. Aglaan tuquruksrauruttuuq killuqsanġitchaluaŋŋaġmiŋ taatnatun Adam tupiksriñġitmatun. Adam atriqaġniqsuq Christ-mik aggiqsuksrauruamik sivuniksrami. [Aglaan Adam tuqułiġmik pipkaipman Christ iñuułiqaqtitchiruq.] 15 Aglaan Agaayyutim akiiḷaaq aatchuutaa atriqanġitchuq Adam navguił̣hatun. Iluqatiŋ iñuich tuqurut pisigiplugu atautchim iñuum navguił̣hagun. Aglaan Agaayyutim akiiḷaaq aatchuutaa iłuaqqutaagun atautchim iñuum Jesus Christ-ŋum kamanatluktuaŋuruq [navguił̣haniñ iñuum Adam]. 16 Agaayyutim akiiḷaaq aatchuutaa atlauruq atautchim iñuum killuqsautaaniñ. Takku aquagun atautchim killuqsautaan tikiumaruq atanniqsuił̣iq iluqaitñun tuqutaksraġuġnipḷugich. Aglaan aquatigun kisiññaitchuat killuqsautit tikiumaruq Agaayyutim akiiḷaaq aatchuutaa iluqaitñun nalaunŋasipkaġnipḷugich. 17 Atausriq iñuk killuqsaġniqsuq aasriiñ piqutigiplugu ilaan navguił̣ha tuqułiq umialiktun aŋalatchiaqsiruq iluqaitñik iñuŋnik. Aglaan qanutun kamanatluktigiva savaaqałha atautchim iñuum Jesus Christ! Iluqatiŋ iñuich Agaayyutim nalaunŋasripkakkaŋi iŋmiñi kamanaqtuakun iłuaqqutrił̣iġmigun aŋalatchigisirut umialiktun iñuuniałiġmikni uumuuna Jesus Christ. 18 Tarrami, piqutigiplugu atautchim iñuum navguił̣ha Agaayyutim tuqutaksraġuġniġai iñupayaat. Taatnatuntuuq piqutigiplugu atautchim iñuum nalaunŋaruam savaaŋa Agaayyutim qaiññiġaik natqigutrił̣iġlu killuqsautinik iñuułiġlu iñupayaanun [ukpiqsriruanun]. 19 Atausriq iñuk tupiksriñġitḷuni Agaayyutmik, taatnaqhutiŋ iñupayaat killuliqiriġuqtut. Aglaan atautchim iñuum tupigiplugu Agaayyun, taatnaqhutiŋ iñupayaat nalaunŋasripkakkaugisirut. 20 Agaayyutim qaitchiñiġaa maliġutaksraŋa Moses-kun. Taavrumuuna iñuich iḷitchuġiraġigaat qanutun killuqsautilaaqtiŋ navguił̣iġmiktigun Agaayyutim maliġutaksraŋa. Aglaan killuqsaun iñugiaksitmukman Agaayyutim iłuaqqutaa iñugiaksitmutluktuq. 21 Tarrali killuqsaun aŋalatchipḷuni tuqułikun, aglaan Agaayyutim iłuaqqutaa aŋalatchiruq nalaunŋaruałikun tikiutiluta iñuułiġmun Jesus Christ-kun atannaptigun.
1 Taamna taatniitman, killuliqituiñaqtuksrauvisa qiñiqtitchaġlugu qanutun Agaayyun iłuaqqutrił̣iqaqtilaaŋa? 2 Qaŋaa! Ukpiqsrigupta Christ-mik tuquŋarugut killuġmun. Qanuġuta iñuuniaqtuiñaġisiñiqpisa killukun? 3 Puuyuġniqpisi, iluqapta paptaakkaukapta Christ Jesus-ŋum atqagun piqasriutirugut ilaan tuqułhanun. 4 Taatnaqhuta paptaakkaukapta iḷuviqataurugut Christ-mi aasrii piqasriutipluta tuqułhanun. Aasriiñ Christ-tun aŋipkakkauruatun tuquŋaruaniñ kamanautiqaqhuni saŋŋiagun Aapauruam, uvaguttuuq akuqtuirugut nutauruamik iñuułiġmik iñuuruksraupluta taavrumuuna. 5 Takku piqasriutipluta Christ-ŋum tuqułhanun paptaakkaukapta, taatnatun piqasriutigisipmiugut aŋipkakkaułhani iñuuniaġuta. 6 Iḷisimagikput una, Christ kikiaktuutrikkaupman iñuułiġruaqput kikiaktuutrauqataurut ilaani, saŋŋia killuqsautim piyaqququplugu, savaktaaġruutqunġiġuta killuġmun. 7 Kiñapayaaq tuquruaq aŋalatinġiġuuruq killuqsautmun. 8 Ukpiġigikput tuquqataukapta Christ-mi iñuuqataugisiñipḷuta ilaani. 9 Iḷisimagikput Christ aŋipkakkauruaq tuquŋaruaniñ tuqutqikkumiñaipiałha. Tuqułhum aŋalatlaiġñiġaa. 10 Christ tuqukami tuquniqsuq atausriġmiaqhuni akiiḷisukługu saŋŋia killuqsautim. Pakma iñuuruq, iñuutuiñaqhuni Agaayyutmun. 11 Ilipsiḷiasrii isrummatigiruksraurusri ilipsitñik tuquŋaruatun iḷiḷusri saŋŋianun killuqsautim aasriiñ iñuulusri Agaayyutmun uumuuna Christ Jesus-kun. 12 Taatnaġusri killuqsautmun aŋalatitnagich timigikkasi maani nunami. Aŋalatitnagu pisugruałipsitñun. 13 Atusruŋaqnagich sulliñġi timigikkapsi savaktillugich nalaunŋaitchuamik. Aglaan qaitchisitchi ilipsitñik Agaayyutmun iñuktitun aŋipkakkauruatun tuquŋaruaniñ suli pakma iñuuruatun Christ-mi. Aŋalatitchigiŋ sulliñġi timipsi Agaayyutmun, aasriiñ atuġumausri nalaunŋaruamik. 14 Killuqsautim aŋalatlaiġñiaġaasri takku iñuunġitchusri tupiksrił̣ipsigun maliġutaksramik aglaan iñuurusri Agaayyutim iłuaqqutaagun. 15 Qanuġisiñiqpisa? Pakma iñuunġiqsugut tupiksrił̣iptigun maliġutaksranik Moses-ŋum qaisaŋanik aglaan iñuurugut iłuaqqutaagun Agaayyutim. Taamna pisigiplugu killuqsauraaqtuksrauvisa? Qaŋaa! Killuqsaqtuksrauyumiñaitchugut. 16 Iḷumun iḷisimagiksi una, qaitñapsi ilipsitñik kisumun savaktaaġruguqtusri taavrumuŋa. Tupigiraksraġaġigiksi taamna iñuk suli ataniġigiksi. Tupiksrił̣ipsi killuqsautmik tuqupkaġisigaasri. Aglaan tupigikapsiuŋ Agaayyun ilaan nalaunŋasripchaġaġigaasri iŋmiñi. 17 Qaaŋiqsuami savaktaaġrugikkaŋasri killuqsautim, killuġmik aŋalatiqaqhusri. Aglaan quyanaqtuq Agaayyun, piḷḷapiaqhusri tupigigisri iḷisauttutauruat ilipsitñun. 18 Aasriiñ annaktitauŋanikhusri killuqsautmiñ savaktaaġruguqtusri pakma nalaunŋaruałiġmun. 19 Uqautigigiga savaktaaġruułiq uqałiġnik kaŋiqsiñaqtuanik takku kaŋiqsimmaġiksitquplusri. Qaaŋiqsuami qaisimapmatun ilipsitñik savaktaaġrugipkaqhusri killuqsautmun suli killuliqiłiġmun, taatnatuntuuq pakma qaitchuksraurusri ilipsitñik savaktaaġrugipkaġusri iñuuniałiġmun nalaunŋaruałikun iluqnauqhusri Agaayyutmun. 20 Qaaŋiqsuami savaktaaġruuŋŋapsi killuqsautmun iñuuniatlaitchusri nalaunŋaruałikun. 21 Savaaqaqtusri pigiitchuanik aasriiñ taatnatchim iñuutchim pakma kanŋugilikkapsi anniqsunġitchaasri aglaan tikiutriraqtuq tuqułiġmik. 22 Aglaan pakma annaktitauŋaniktusri killuqsautmiñ savaktaaġruliutiplusri Agaayyutmun. Iluqnauqhusri ilaanun savaaqatlasrirusri akuqtuiyunaqtuamik Agaayyutmun aasriiḷi Agaayyutim akiḷiññiaġaasri isruitchuamik iñuułiġmik. 23 Kiña killuqsaqtuaq akuqtuiruq killuqsautim akiḷiutaanik —tuqułiġmik. Aglaan Agaayyutim akiiḷaaq aatchuutigigaa isruitchuaq iñuułiq tamatkunuŋa atausriŋŋuqatauruanun Christ Jesus-mun atannaptiknun.
1 Aniqatiit, iluqasri kaŋiqsimagiksi maliġutaksraq Moses-ŋum aglaaġikkaŋa. Iḷisimapmigiksi maliġutaksramun aŋalałha iñuk iñuusrugaaŋŋaġmi. 2 Uvvaami taamna urriqsruutaupmiuq, aġnaq nayuutigisiruq maliġutaksragun aŋutmikni iñuuniqtutilaaŋani. Aglaan aŋutriŋ tuqukpan iḷaqatnitqił̣hiñauruq tuvraqługu maliġutaksraq. 3 Aglaan iḷaqatnikkumi atlamik aŋutmik uiñi iñuuŋŋaan, maliġutaksram nipliutigigaa sayuŋaruaŋunipḷugu. Aglaan aŋutriŋ tuqukpan aġnaq iḷaqatnitqił̣hiñauruq. Taatnaqhuni iḷaqatnikkumi atlamik aŋutmik uiñi tuquanikpan patchisaitchuq maliġutaksramiñ. 4 Aniqatiumaaŋ, taatnatun itmiuq ilipsitñun. Christ tuqupman, tuquqatigiruatun pigiksi, aasriiñ aglausimaruat maliġutaksrat aŋalanġiġaasri. Pakma pigiliutipkaqtusri atlamun. Pigiliutigaasri aŋitqiksitauruam tuqułiġmiñ. Tarraasriiñ iñuuruksraurusri Agaayyutmun savautilugu. 5 Qaaŋiqsuami iñuusrugaaŋŋapta kaŋiġruaqtakun pisuġruałipta aŋalataġigaa timigikkaqput pisigiplugu maliġutaksraq. Tarra savaaqaqtugut savaktaksraġinġisaptiknik maliglugu maliġutaksraŋa Agaayyutim. Suraġałipayaapta tikiutigaatigut tuqułiġmun. 6 Pakma patchisaikkaurugut maliġutaksramiñ, aasriiñ tuquŋaruatun iḷiḷuta maliġutaksramun isiqtaġipluta qaaŋiqsuami. Taatnaqhuta pakma savautinġitchikput Agaayyun utuqqakun aglausimaruakun maliġutaksrakun, aglaan pakma savautiaqsigikput Ipqitchuakun Irrutchikun iñuuŋŋapta nutauruamik iñuułiġmik. 7 Isrumavaluktusri nipliġñipḷuŋa killuqsaunlu maliġutaksraġlu atinipḷugik taapkuak. Taatniinġitchuq. Aglaan maliġutaksrakun kaŋiqsigiga killuqsautim qanuutautilaaŋa. Nalunayaġiga kaviuġutiłiq maliġutaksram nipliutiginġitpagu nalaunŋaiññipḷugu itnautauruaq, “Kaviuqnak.” 8 Aasrii killuqsautim pisaasruqsipḷuni atuqtitkaqsipḷuŋa taavrumiŋa tillitmik suli qanusripayaamik nalaunŋaitchuamik. Aglaan maliġutaksraitman killuqsaun saŋŋiksraitchuq. 9 Iñuuniaġuugaluaqtuami maliġutaksraiḷaakun iḷitchuġigaluaqnagu maliġutaksraq. Aglaan maliġutaksram iḷitchuġipkaqmagu tilliñ tarakŋaaglaan killuqsaun uummatqiaqsiruq. Taatnaqłuŋa iñuutchikun tuquruŋa. 10 Tilliñ tikiutriruksraqtuaq iñuułiġmik uvaŋnun tikiutripiaqtuq tuqułiġmik. 11 Killuqsautim kinnipḷuŋa tillisikun tuqupkaġaaŋa iñuutchikun. 12 Tarra aglausimaruaq maliġutaksraq ipqitchuq. Taatnatuntuuq tilliñ ipqitchuq nalaunŋapluni nakuupluniḷu. 13 Itnautauniqpami? Qanusrim nakuuruam tikiutiniqpaŋa tuqułiġmun? Qaŋaa! Killuqsautim atuqługu nakuuruaq [tilliñ] tuqupkaġaaŋa. Taamna atummiruq uvaŋnun qiñiqqupluŋa qanusriutilaaŋanik killuqsautim. Tilliñ qiñiqtitaġigaa killuum pigiiḷḷapiaqtilaaŋa. 14 Iḷisimagikput maliġutaksram agaayyutmiqnisaułha, aglaan uvaŋa animaruŋa kaŋiġruaqtaqaqłuŋa. Killuum aŋalataġigaaŋa tigutaaŋupmatun. 15 Kaŋiqsitḷaitchiga suraġałiġa. Piñġitchitka nakuuruat pisukkatka, aasriiñ suraġaqłuŋa pigiitchuanik uumigikkamnik. 16 Aasrii atuġupkich atuġunġisatka uumigiplugich, aŋiġiga maliġutaksram nakuutilaaŋa. 17 Nutauruam iñuutchima pipkanġitchai tamatkua uumigikkatka. Aglaan ilitqusriġruaġma iḷumni pipkaġaġigai. 18 Ii, iḷisimagiga ilitqusriġruaq iḷumni nakuunġisilaaŋa, atakkii kaŋiġruaqtaqaqłuŋa uvamni. Suraġaġukkaluaġiga nakuuruaq aglaan suraġalguitchiga. 19 Atunġitchaġigiga nakuuruaq atuġukkaġa aasriiñ atuqługu pigiitchuaq atuġunġisaġa. 20 Taatnaqługu atuġuuniġupkich atuġunġisatka, nutauruam iñuutchima atuqtinġitchai tamatkua, aglaan ilitqusriġruam iḷumni atuqtitaġigaaŋa tamatkuniŋa pigiitchuanik. 21 Taatnaqługu iḷitchuġigiga taamna iḷumutuułiq, suraġaqsaqama nakuuruamik pigiitchuam nayuġaġigaaŋa. 22 Uvva uummatimni quviasruutigigaluaġiga Agaayyutim maliġutaksraŋa, 23 aglaan qiñiġiga atla maliġutaksraq aŋalatchiruaq timimnik. Timima maliġutaksraŋan aŋuyakkaa akiḷḷiḷiqługu maliġutaksraq isrummatimni. Taamna atla maliġutaksraq aŋalatchiruaq timimnik killuum maliġutaksraġigaa, taavrumaasrii aŋalatchiruam tigutaaġiliutipluŋa. 24 Iłuiḷḷiuġnaġniaqpat! Iñukniaq uvaŋni! Kia annautigisivaŋa taavrumakŋa timimiñ tikiutriruamiñ tuqułiġmun? 25 Agaayyutim annautigisigaaŋa. Quyagiga ilaa anniqsuġluqmaŋa uumuuna Jesus Christ atannaptigun! Tarraasriiñ isrumamni kamagisukkiga Agaayyutim maliġutaksraŋa, aglaan ilitqusriġruaġma tigutaaġipkaġaaŋa maliġutaksraŋanun killuum.
1 Tarrami pakma, Agaayyutim tuqutaksraġutqikkumiñaitchai tamatkua atausriŋŋuqatauruat Christ Jesus-mun. 2 Takku maliġutaksraŋan Irrutchim tikiutriruam iñuułiġmik Christ Jesus-kun patchisaiġaaŋa maliġutaksramiñ tikiutriruamiñ killuġmik suli tuqułiġmik. 3 Agaayyun savaktuq maliġutaksram savaaġilguisaŋanik. Maliġutaksraq iñuk nalaunŋasripchatlaitchaa Agaayyutmi sukununniiñ, takku killiqiugaqtuaŋupluni kamagitlaitchaa maliġutaksraq. Agaayyutim tuyuġigaa iġñiġikkani nunamun timiqaġlugu iñuutquplugu uvaptiktun suli akiḷḷiḷiutigitquplugu killuqsautmun. Taavrumuunaasriiñ Agaayyutim piyaqquqtaksraġuġniġaa killuqsaun aŋalatchiruaq killukun pisułiġruaptiknik. 4 Agaayyutim kamaksritḷasripkaġaatigut nalaunŋaplutiŋ atuqukkaŋatnik maliġutaksram. Pakma iñuuniaqtugut malinġiqł̣ugu kaŋiġruaqput aglaan malikługu Irrusriq. 5 Tamatkua aŋalatittuat irrusriġruamun iñuusruurut quyaliñiaqługu irrusriġruaq. Aglaan tamatkua aŋalatittuat Ipqitchuamun Irrutchimun iñuusruurut quyaliñiaqługu Ipqitchuaq Irrusriq. 6 Iñuum isrummataa aŋalatmagu irrusriġruaŋan ittaqtuq tuqułiq, aglaan isrummataa aŋalatmagu Ipqitchuam Irrutchim ittaqtuq iñuułiq suli qiñuiññaq. 7 Taamna iḷumutuuruq takku iñuum isrummataa aŋalatpagu ilitqusriġruaŋan akitñaqsimaaġaa Agaayyun. Taamna tupiksrisunġitchuq Agaayyutim maliġutaksraŋanik; takku tupiksriḷguitḷuni. 8 Tamatkua iñuich aŋalatittuat kaŋiġruaġmiknun quyaliḷguitchaat Agaayyun. 9 Aglaan ilipsi aŋalanġitchaasri kaŋiġruaqtapsi. Aŋalatkaasri Ipqitchuam Irrutchim, iḷumun taamna Irrusriaŋa Agaayyutim inniqpan ilipsitñi. Aglaan kiña iñuk piqanġitpan Irrusrianik Christ-ŋum piginġitchaa Christ-ŋum. 10 Killuqsautim timigikkasi tuquŋapkaġai, aglaan Christ itpan ilipsitñi Ipqitchuam Irrutchim qaitchigaasri iñuułiġmik takku Christ-ŋum nalaunŋasripkaqhusri Agaayyutmi. 11 Agaayyutim Ipqitchuaq Irrusria aŋitqiksitchiruaq Jesus-mik tuquŋaruaniñ iñuukpan ilipsitñi, taavruma Ipqitchuam Irrutchim iñuuruam ilipsitñi qaitkisipmigaa iñuułiq timipsitñun tuqusraġumaruanun. 12 Taatnaqhuta aniqatiumaaŋ, aŋalatitnata kaŋiġruaqtamun. Iñuuniaqtuksraunġitchugut tumigitqukkaŋagun killuqsautim. 13 Iñuuniaġupsi kaŋiġruapsigun tuquniaqtusri. Aglaan Ipqitchuam Irrutchim ikayuqtitchupsi nutqautitlasriḷugu killiqiłiqsi tarra iñuuniaqtusri. 14 Iḷiḷgaaġillapiaġai Agaayyutim tamatkua sivulliuqtittuat Ipqitchuamun Irrutchimun. 15 Ipqitchuam Irrutchim akuqtukkaqput irrusriġinġitchaa tigutaaqsiułhum iqsił̣humlu. Ipqitchuam Irrutchim pigikkapta iḷiḷgaaġiliutipchaġaatigut Agaayyutmun. Taavrumuuna Ipqitchuakun Irrutchikun niplitḷasrirugut, “Abba, Aapaaŋ.” 16 Taavruma Ipqitchuam Irrutchim iḷitchuġipkaġaatigut nalupqinaiqł̣ugu Agaayyutmun iḷiḷgaaġitilaaptiknik. 17 Agaayyutim iḷiḷgaaġiniqpatigut tarra akuqtuigisirugut ikayuusrianik piksrirrutaiñik uvaptiknun. Akuqtuigisirugut tamatkuniŋa Agaayyutmiñ piqatigilugu Christ. Aglaan nagliksaaqtuksraurugut atriḷugu Christ nagliksaałha. Taatnaqqaaġuta piññaktaaqaġisirugut kamanautmik atriḷugu Christ. 18 Uvva pakma nagliksaaqsiurugut. Aglaan nagliksaałiqput pakma atriqaġumiñaitchuq ilaan kamanautaanun sagviġñiakkaŋanun uvaptiknun. 19 Iluqani Agaayyutim iñiqtaŋa utaqqitḷaiḷḷapiaġataqtuq Agaayyutim sagviił̣iksraŋanik kisut qitunġaġipiaqtilaaŋitñik. 20 Suapayaaq Agaayyutim iñiqtaŋa piunġiqsaġumaruq, pisułiġinġisaġmigun aglaan Agaayyutim sivunniutaagun. Aglaansuli niġiugaq ittuq: 21 Iluqani Agaayyutim iñiqtaŋa aŋalanġiġñiaġaa piunġiqsitchiraġaqtuam, aglaan piqatauyumiñaqsiḷugu kamanaqtuamun patchisaił̣iġmun piqatigilugich Agaayyutim iḷiḷgaaŋi. 22 Iḷisimagikput iluqaisa qanusripayaat Agaayyutim iñiqtaŋiñ utaqqił̣hat uvuŋanunaglaan iłuiḷḷiuġaluaŋŋaġmiŋ, atripḷugu aġnaq aulliyautikmatun. 23 Kisimił̣hiñaunġitchuat tamatkua iñiqtat utaqqirut aglaan utaqqipmiuguttuuq iłuiḷḷiuġaluaŋŋapta irrutchiptigun. Agaayyutim aatchuġaatigut Ipqitchuamik Irrutchimik nalupqinaiġutauplugu. Aasriiñ utaqqigikput Agaayyutmun qitunġaġiliutipiaqtilaaksraqput. Utaqqigikput timigikkapta simmikkaułiksraŋa. 24 Taamna niġiugisaġikput anniqsukkau'apta. Qiñianiksimaniġuptigu taqqikkaqput taamna niġiugauyumiñaiññayaqtuq. Iñuich niġiutlaitchut qanutchimik pigiliutianikkaġmiknik. 25 Aglaan niġiugaqaqtugutsuli qanutchimik-taimma piññaktaaġianinġisaptiknik, utaqqigikput anuqsrusripḷuta aasriiñ kimmutigillapiaqługu. 26 Ipqitchuam Irrutchim ikayuqsimaaġaatigut piḷguirrutiptigun. Takku nalurugut qanuq agaayułiksraptiknik; aglaan Ipqitchuam Irrutchim iŋmiñik uqautigipluta Agaayyutmun qiniqqaluktualiġataqhuni uqautigilguisaptigun. 27 Agaayyutim qiñiġaġigai iñuich uummatiŋich. Iḷisimagaa isrummataa Ipqitchuam Irrutchim, takku Ipqitchuaq Irrusriq uqapsaaġutripḷuni Agaayyutmun piqutigiplugich iñugikkaŋi tuvraqługu pisułha. 28 Iḷisimagikput, supayaatigun Agaayyutim savaqatigiraġigai nakuułiksraŋatnun piqpaksriruat iŋmiñik, tamatkua ilaan tuqłukkani tuvraqługu sivunniutigikkani. 29 Agaayyutim iḷisimaniġai tamatkua tuqłukkani iñiqsigaluaqani nunamik. Piksraqtaaġiniġai atriqaquplugich iġñiġmisun. Taavrumuuna Jesus sivulliġuġniqsuq akunġatni iñugiaktuat aniqatigiich. 30 Taatnaqługich Agaayyutim piksraqtaaġikkani tuqłuġniġai, aasriiñ tamatkua tuqłukkani nalaunŋasripkaġai iŋmiñi. Tamatkua nalaunŋasripkakkani iŋmiñi piqatigigisigai kamanautmiñi. 31 Tamatkua taatniinniqmata, sumik nipliġisitḷavisa taavrumuuna? Agaayyutim nayuqpatigut kia-unniiñ akiḷḷiḷiqsuġumiñaitchaatigut. 32 Agaayyutim qaitḷugu iġñi nagliksaaqtitkaa piqutigipluta. Taatnaqhuni Agaayyutim iḷumun qaitchigisigaatigut supayaamik akiiḷaaġlugu. 33 Kiami patchisigigisivagich iñui Agaayyutim piksraqtaaġikkaŋi? Agaayyutim kisimi nalaunŋasripkaqsimagai. 34 Kiña nipliġisiva Agaayyutim iñui tuqutaksraġuġniḷugich? Kiñaunniiñ nipliġumiñaitchuq! Takku Christ Jesus tuqqutigai, aasriiñ aŋitqiksuq tuqułiġmiñiñ. Pakma Agaayyutim taliqpian tuŋaaniñ uqapsaaġutigaatigut ilaanun. 35 Qanutchim piiqsitkisivatigut piqpaksrił̣haniñ Christ-ŋum? Sakiqnam naaga iłuiḷḷiułhum naagaqaa nagliksaałhum naaga kakkaaqsiułhum naaga atnuġaaŋiḷḷiułhum naaga navianniułhum naagaqaa tuqułhum? 36 Aglausimaruq Agaayyutim makpiġaaŋiñi, “Piqutigiplusri tuqutaurugut ataramik. Iñuich aŋallaqłukkaatigut ipnaisun tuqutaksratun.” 37 Qaŋaa! Iluqaisigun tamatkunuuna sakiqniuġutiptigun Agaayyutim akimapkaġaatigut piqpagirigikkapta. 38 Ii, nalupqiginġitchiga sumun piiqsitchumiñaisilaaqput piqpaktaŋaniñ Agaayyutim. Tuqułhum unniiñ iñuułhum unniiñ israġulgich unniiñ tuunġaich unniiñ sut pakma ittuat unniiñ tikisaksrat unniiñ saŋŋich unniiñ sut ittuat quliptikniḷu atiptikniḷu naagaqaa sumunniiñ iluqaani nunami piiqsitchumiñaitchaatigut Agaayyutim piqpaksrił̣haniñ ittuamiñ Christ Jesus-mi atannaptikni.
1 Atausriŋŋuqataupluŋa Christ-mun suli aŋalatiqaqłuŋa Ipqitchuamun Irrutchimun nalupqiginġitchiga qauġrimmaaġiutillautamni uqałiġa iḷumutuuruamik. Saglunġitchuŋa itna uqaqama, 2 Iłuiḷḷiullapiaġaqtuŋa suli alianniullapiaqtaqłuŋa piqutigiplugich Jew-ŋuruat. 3 Uvvatuq ikayutlalagich Jew-ŋuruat aniqatitka iñuqatitka. Uvvatuq anasriñŋuqsakkaulaŋa piiġḷuŋaunniiñ Christ-miñ ikayuġumiñaġupkich anniqsułiksraŋatnun. 4 Israel-aaġmiut iñugigai Agaayyutim piksraqtaaġiplugich. Ilaan tiguaġiniġai piqatlasripḷugich kamanautmiñik. Ilaan qaiññiġaa iliŋitñun sivunniuġutni suli maliġutaksraŋat [Moses-kun] suli agaayumaaġvik suli akiqsruutniḷu. 5 Qitunġaġigaich kamanaqtuat sivulliapta, aasriiñ iliŋitñiñ Christ animaruq Agaayyutaupluni. Quyanaqtuq qaŋavak! Taatnatuquvva. 6 Itnautiginġitchiga Agaayyutmun atunġiññiḷugich akiqsruutigikkaŋi iliŋitñun. Atakkii kiñuviaŋich Israel-ŋum iḷaŋich Israel-aaġmiupiaŋunġitchut. 7 Suli iḷaŋił̣hiñaq Abraham-ŋum kiñuviaŋi iḷumun iḷiḷgaaġigai. Aglaan Agaayyun nipliqsuq Abraham-mun, “Kiñuviaksratin akiqsruutigikkatka itkisirut Isaac-miñ.” 8 Itna ittuq, iluqaisa Abraham-ŋum kiñuviaŋi Agaayyutim iḷumun iḷiḷgaaġinġitchai, aglaan kisiisa tamatkua iḷiḷgaaġiliutikkaŋi Agaayyutim animaruat akiqsruutaagun Abraham-mun. 9 Agaayyutim akiqsruġniġaa Abraham itna, “Nalaullugu piviksraq utiġisiruŋa aasrii Sarah iġñiqaġisiruq.” 10 Taamnałhiñaunġitchuq. Rebecca-m malġik iġñak aapaqaqtuk sivulliaptiknik Isaac-mik. 11 Aglaan malġuk iġñak anigaluaqnagik Agaayyutim uqautigaa Rebecca, “Aapiyaŋan savautigisigaa nukatchiani.” Agaayyun nipliġñiqsuq taavrumiŋa nukatpiaġruk savaaqaġaluaqnagik nakuuruamik unniiñ pigiitchuamiglu. Taavrumuuna iḷitchuġigikput, Agaayyutim piksraqtaaġiniġaa atausriq sivunniutigikkaġmigun pisułiġikkaġmigunlu. Piksraqtaaġiyumiñaitchaa iñuk savaaqałhagun. 13 Agaayyutim uqałha itniinniqsuq, “Piksraqtaaġigiga Jacob aglaan piksraqtaaġinġitḷugu Esau.” 14 Qanuġmi nipliġisivisa taavrumuuna? Agaayyun nalaunŋaitpa? Taatniinġitchuq! 15 Agaayyutim Moses nipliutigaa, “Qiñiqtitkisigiga iłuaqqutrił̣iġa kisumun iłuaqqutisrukkamnun. Qiñiqtitkisigiga iḷunŋuksrił̣iġa kisumun iḷunŋugisrukkamnun.” 16 Taatnaġumi Agaayyun piksraqtaaqaġnianġitchuq iñuich pisułiġikkaŋatigun unniiñ savautigisrukkaŋatigun. Aglaan piksraqtaaqaġisiruq iḷunŋuksrił̣iġmigun. 17 Agaayyutim Uqałhan nipliutiniġaa atanġa Egypt-ŋum, “Ataniġuqtitkikpiñ qiñiqtitchukługu saŋŋigikkaġa ilipkun. Taavrumuuna atiġa uqautaugisiruq iluqaani nunami.” 18 Taatnaqhuni Agaayyutim qiñiqtittaġigaa iḷunŋuksrił̣ł̣i kimupayaaq qiñiqtitchukamiuŋ. Suli pitchiġiiḷiqsitkai iñuich pitchiġiiḷiqsitchukkani. 19 Uvva nallipsi apiqsruġisigaaŋa, “Agaayyutim aŋalatpatigut suvaatami killuutiqaġnivatigut? Kia akiḷḷiḷiqsuġisivauŋ pisułha?” 20 Apiqsruqnak taatna. Ilvich iñułhiñaurutin. Iñułhiñam apiqsruqtaksraġinġitchaa Agaayyun. Taatnatuntuuq iñuum iñiqtaŋan uqautitlaitchaa, “Suvaata piḷiuqpiña taatna?” 21 Utkutchiri savaaqaqtuaq qikumik piḷiułhiñauruq qanutchipayaamik pisukkumi. Taavrumakŋa qikumiñ utkusriḷiułhiñauruq atautchimik piññaqqutigiłhiñaġlugu aasriiñ iḷaqataa suaqłuqaġvigiplugu. 22 Agaayyun nalaunŋaraqtuq suraġapayaałiġmigun. Iḷaŋitñun iñuich ilaan qiñiqtitchukkaa qinnautni [killuqsautikun] suli saŋŋiñi. Qiniqqautnaqsigaluaqtitlugich piyaqquqtaksraġuqhutiŋ anuqsrutiniġai tamatkua iñuich. 23 Atlat iñuich iḷunŋugisrukkani ilaan anuqsrutiniġai iḷitchuġitquplugu uuktuġnaġumiñaitchuaq kamanautni. Tamatkua iñuich itqanaiyautiniġai piqaquplugich kamanautmiñik. 24 Aasriiñ iḷagigaatigut taapkua. Agaayyutim tuqłunġitchaatigut Jew-ŋuruaniñ aglaan piksraqtaaġigaatigut Jew-ŋunġitchuaniñ, 25 tuvraqługu nipliutaa Hosea-m itna, “Nipliġisiruŋa, Iñugigipsi taapkunuŋa atchiqsimagaluakkaġmiñun Iñuginġitchipsi. Aasriiñ qiñiqtitkisigiga piqpaktaġa tamatkunuŋa piqpaginġisamnun.” 26 Hosea-msuli nipliutigigaa, “Iñuginġitchipsi, aglaan kiñuvaatigun atchikkaugisirut itna, Iḷiḷgaaŋi iñuuruam Agaayyutim.” 27 Suli Isaiah-m uqautiginiġai Israel-aaġmiut, “Iñugiallapiaqtut iñugikkaŋi Israel-ŋum. Atriqaqtut qaviaŋisun taġium siñaani. Aglaan iñugiakitchuat anniqsukkaugisiñiqsut. 28 Atanġuruam qilamik anasriñŋuqsaġisigai iñui nunam.” 29 Tuvraqługu Isaiah-m nipliutaa, “Atanġum Saŋŋipayaaqaqtuam iñugiakitchuat sivulliavut iñuupkanġitpagich iluqapta piyaqqukkaunayaqtugut Sodom-tun suli Gomorrah-tun.” 30 Qanuġmi nipliġisiñiqpisa? Itniinniqsuq, Jew-ŋunġitchuat nalaunŋasriñiuranġiññitchuat Agaayyutmi, nalaunŋasripkaġniqsut ukpiqsrił̣hiñaqamiŋ. 31 Israel-aaġmiut maliġutlugich maliġutaksraq Moses-ŋum aglakkaŋa nalaunŋasriñiaġniqsuq Agaayyutmi taavrumuuna, aglaan nalaunŋasriñġiññiqsuq. 32 Suvaata-tai? Tunŋanġitḷutiŋ Agaayyutmun ukpiqsrił̣iġmiktigun, aglaan nalaunŋasriñiaġniqsut tamatkunuuna savaaġikkaġmiktigun. Ukpiqsriñġitñamiŋ atriginiġaich iñuich putukkitqataqtuat putukkisautmun. 33 Agaayyutim Uqałha aglaksimałhatun, “Iḷigisigiga Zion-mun iyaġak iñuich putukkisautiksraŋat. Taamna iyaġak paallaktitchiñiaqtuq. Kiña taimña tunŋaruaq Christ-mun, iyaġaktun ittuamun, qapiqpaŋayumiñaitchuq.”
1 Aniqatiumaaŋ, uummatimniñ kipiġniuġutigigiga iluqatiŋ Jew-ŋuruat anniqsuquplugich. Taamna iŋiqsruutigigiga Agaayyutmun. 2 Nipliutigigaluaġitka piḷiqillapiaqhutiŋ maliġuałhat Jew-ŋuruat Agaayyutmik, aglaan iḷisimanġitchaat nalaullugu tumiksraq. 3 Iḷisimanġitḷutiŋ Agaayyutmun iñuich nalaunŋasripchaġuutilaaŋatnik ukpiqsrił̣iġmiktigun, iŋmiknik nalaunŋasriñiallaŋniqsut pisułiġmiktigun, iliŋisa qaitchisunġitḷutiŋ iŋmiknik Agaayyutmun. [Taatnaqhutiŋ nalaunŋasritḷaiññiqsut.] 4 Christ kinilirvigigaa maliġutaksram, aasriiñ kiñapayaaq ukpiqsriruaq nalaunŋasripkakkauyumuuq Agaayyutmi. 5 Kisupayaaq nalaunŋasripkaġukkumi Agaayyutmi tupiksrił̣iġmigun Agaayyutim maliġutaksraŋanik, itqagiliuŋ Moses-ŋum aglaaŋa, “Iñuk tupiksriruaq maliġutaksrapayaam tillisaiñik iñuugisiruq taapkunuuna.” 6 Aglaan uqałhum nipliutiginiġaa nalaunŋasripkakkaułiq ukpiqsrił̣ikun itnaiḷiplugu. “Isrumaniaqnak, Kiña mayuġisiva qiḷaŋmun (ami atqautityaġlugu Christ)? 7 Suli nipliġñiaqnak, Kiña atqaġisiva samuŋa natqitchuamun aŋmaġnimun (ami mayuutityaġlugu Christ tuquŋaruaniñ)? 8 Itnauvva nipliqsimaruq, Agaayyutim uqałhan qalligaatin, ittut qaniqni suli uummatipni.” Taamnatarra iḷisauttun quliaqtuaġikkaqput. 9 Ilvich qannapkun nalupqinaiġḷugu uqaġupku, “Jesus atanġuruq,” suli ukpiġigupku uummatipni Agaayyutmun aŋitqiksiłha Jesus tuqułhaniñ, ilvich annakkisirutin. 10 Ukpiqsrigupta uummatiptikniñ nalaunŋasripchaqtugut Agaayyutmi. Taatnaqhuta uqaqałłaptigun Jesus-mik ukpiġiplugu anniqsukkaurugut. 11 Agaayyutim uqałha itnaġniqsuq, “Kiñapayaaq ukpiqsriḷuni tunŋaruaq ilaanun qapiqpaŋayumiñaitchuq.” 12 Agaayyutim Uqałhan taputigaa “Kiñapayaaq,” takku atlakaaġiiñġiññiqsuk Jew-ŋuruaġlu Jew-ŋunġitchuaġlu. Taamna ataniq ataniġigaat iluqatiŋ aasriiñ qaitchipḷuni iñugiaktuanik ikayuutinik iluqaitñun tunŋaruanun iŋmiñun. 13 Agaayyutim uqałha itnaqhuni, “Atanġum anniqsuġisigaa kiñapayaaq tuqłuqtuaq anniqsuqupluni.” 14 Qanuġutiŋ tuqłuġaġisivat ilaanun ukpiġinġisaġmiknun? Suli qanuġutiŋ ukpiqsrigisivat ilaanik tusraamaisaġmiknik? Suli qanuq tusraagisivat quliaqtuaqtaitchumiŋ. 15 Qanuġutiŋ quliaqtuaġisivat tuyuġinġitpatiŋ? Aglausimaruq itna, “Qanutun quvianaqtigiva quliaqtuaqtit aggiutripmata tusraayugaallautamik.” 16 Aglaan iluqaġmiŋ akuqtunġitchaat tusraayugaallautaq. Isaiah nipliqsimaniqsuq, “Ataniiq, kisut ukpiqsrivat uqauttutigikkaptiknik?” 17 Taatnamik iñuich ukpiqsriḷiqsut tusraa'amitruŋ tusraayugaallautaq. Suli iñuich tusraagaat kia quliaqtuaġipmagu uqałiq Christ-kun. 18 Aglaan apiqsruqtuŋa, tusraanġiññiqpat tusraayugaallautamik? Iḷumun iliŋisa tusraagaat. Agaayyutim uqałha itniittuq, “Uqałiq siaminniqsuq iluqaanun nunamun. Iñuich quliaqtuaġaqtut nanipayaaq.” 19 Apiqsrulgitchuŋa, Israel-aaġmiut kaŋiqsiñġiññiqpat? Ii, kaŋiqsirut. Sivulliupluni Moses uqaqtuq Agaayyun uqaġnipḷugu itna, “Uvaŋa iñuksraqtaaġinġisapkun siqñaliqsitkisigipsi. Uvaŋa kaŋiqsimaitchuatigun uumitchaktitkisigipsi.” 20 Tugliḷiqł̣ugu, Agaayyun nipliġñiqsuq Isaiah-kun taluqsrautaiqsitlugu, “Paqitkaatŋa tamatkua apiqsruqtanġitchuat ikayuqulutiŋ. Sagviqsuŋa tamatkunuŋa pakaaqanġitchuanun uvamnik.” 21 Aglaan Agaayyutim Israel-aaġmiut uqautiginiġai Isaiah-kun itnaqhuni, “Uvlupayaaqman pił̣hiñaaŋuruŋa akuqtuġuqługich tamatkua iñuich tupiktaitḷutiŋ paaqsaaŋaruat uvamnik.”
1 Apiqsrulgitchuŋa. Agaayyutim ayaŋniqpagitmi iñugikkani? Qaŋaa! Uvaŋa Israel-aaġmiuŋuruŋa. Uvaŋa kiñuviaġigaaŋa Abraham-ŋum, iḷagigaatŋa sivulliaqaqtuat Benjamin-mik. 2 Agaayyutim ayaksimaitchai Israel-aaġmiut piksraqtaaġikkani iŋiḷġaan. Iḷisimagiksi uqałha Agaayyutim Elijah-kun, qanuq ilaan iŋiqsrułha Agaayyutmun akitñaqługich iñugikkaŋi Israel. Elijah nipliqsuq, 3 “Iliŋisa tuqulġataġaich sivuniksriqiritin, suli siqumitlugich tuniḷḷaġviich. Uvaŋa kisima sivuniksriqiriniñ kisiŋŋuqtuŋa. Pakmaasrii tuqunniagaqsipmigaatŋa.” 4 Aglaan qanuq kiuniqpauŋ Elijah? Agaayyutim nipliutiniġaa, “Kisiŋŋunġitchutin. Piqaqtuŋa 7,000 iñuŋnik Israel-mi putqatanġitchuanik atriŋanun Baal-ŋum.” 5 Pakma taatniitmiuq. Iñugiakkitchuanik Israel-aaġmiuqaqmiuq Agaayyutim piksraqtaaŋiñik iłuaqqutrił̣iġmigun. 6 Tarraami, anniqsukkaupmata Agaayyutim iłuaqqutaagun anniqsukkaunġitchut savaaqałiġmiktigun. Anniqsukkaułhiñauniqpata savaaġmiktigun tarra anniqsuġiaq Agaayyutim iłuaqqutaagun iḷumun suunġiññayaqtuq. 7 Taamna taatna atuummiñiqsuq, Israel-aaġmiut piññaktaaġinġiññiġaat pakaaġikkaqtiŋ. Aglaan Agaayyutim piksraqtaaġikkaŋiñ piññaktaaġiniġaat [ilaan nalaunŋasripchaqamigich iŋmiñi]. Atlataasrii siqquqsipkaġniġaich uummatitiŋ suli naalaġniñġiqhutiŋ Agaayyutmik. 8 Aglausimaruq Agaayyutim uqałhani itna, “Agaayyutim isrumalguiḷiqsinniġai aasrii kaŋiqsitḷaiqhutiŋ. Taatnaqhutiŋ qiñitlaiġñiqsut irimiktigun suli tusraatlaiqhutiŋ siutmiktigun. Taamna atuummiñiqsuq uvluvaŋnunaglaan.” 9 David-tuuq nipliġñiqsuq, “Niġiqpałiġmikni napitaulutiŋ naniqtillich. Paasraaqtillutiŋ anasriñŋuqsakkaulich. 10 Irigikkaŋich taaqsiḷutiŋ qiñitlaiġḷich. Tunugikkaŋich piḷguiḷiġlich sakuułiġmikniñ.” 11 Apiqsrulgitchuŋa, Jew-ŋuruat ayakmatruŋ Christ, Agaayyutim taavrumuuna piyaqquqtinniqpagich? Qaŋaa! Aglaan navguił̣hata tikiutipkaġniġaa anniqsuġiaq Jew-ŋunġitchuanun. Taamna atuummiñiqsuq Jew-ŋuruat siqñaliquplugich. 12 Tarra Jew-ŋuruat navguił̣hata tikiutipkaġniġaa ikayuusriaksraq nunam iñuiñun suli Jew-ŋuruat ayaił̣hata Christ-mik tikiutiplugu anniqsuġiaq Jew-ŋunġitchuanun. Maatnatarra qanutun nakuutluktigigisiva ikayuusriaksraq taimanigun iluqaisa Jew-ŋuruat taputraukpata iliŋitñi Agaayyutim piksraqtaaġikkaŋiñi. 13 Pakma uqaqtuŋa ilipsitñun Jew-ŋunġitchuanun. Uqqiraqtigigaaŋa Jesus-ŋum Jew-ŋunġitchuanun, aasrii savautriłłamni savaktuŋa pisuqtilaaqłuŋa. 14 Niġiugaqaqtuŋa iñugikkatka siqñaliquplugich. Taavrumuunaasriiñ ikayuġayaqpalukkitka anniqsułiksraŋatnun. 15 Jew-ŋuruat tunutmatruŋ Agaayyun, ilaa iḷauraaniktuq atlanik iñuŋnik. Aasriiñ sua itkisiva taimanigu Agaayyutim akuqtuqpagich Jew-ŋuruat? Taapkua iñugiliutitqikkisigai Agaayyutim, iñuktitun aŋitqikkauruatitun tuquŋaruaniñ. 16 Sivulliq qaqqiaksraq qaisauniqpan Agaayyutmun, tarra iluqani qaqqiaq ipqikkauruq. Suli kaŋigikkaŋi napaaqtum ipqitpata, taatnatuntuuq akiġuġikkaŋi napaaqtum ipqitmiut. 17 Iḷaŋich akiqqut napaaqtuġiksuamiñ piiyakkaurut aasrii akiġua atlakkam napaaqtum iḷipḷugu sivulliġmun napaaqtumun. Ilipsi Jew-ŋunġitchuani atlakkaqtatun akiqqutun ittusri. Pakmaasrii sayaqaaqsirusri iñuupmipḷusri sivulliġmiñ napaaqtumiñ atriqaqtuamiñ taapkunanitun Jew-ŋuruatitun. 18 Taatnaqhusri uqaviksuksraunġitchusri tamatkunuuna akiqqutigun piiyaqtautigun. Uqaviutiksraitchusri. Suvaata? Ilipsi iñuupkanġitchiksi kaŋia napaaqtum, aglaan kaŋian uumapkaġaasri. 19 Niplił̣hiñaunisuknaqtusri, “Akiqqut piiyakkaurut iḷaliutitlasripḷuta napaaqtuanun.” 20 Taamna iḷumutuuruq. Aglaan akiqqut piiyakkaurut Jew-ŋuruat ukpiqsriñġił̣hatigun. Taatnaqhusri iḷaliutirusri napaaqtumi takku ukpiqsripḷusri. Tarra kamasraaqasri aglaan taluqsrisitchi. 21 Agaayyutim napaaqtum akiqqui itinġiññiqpagich nagguviatni, ilaan kipiviaqmigaasri Jew-ŋunġitchuasrii. 22 Taatnaqhusri iḷitchuġigiksi Agaayyutim iłuaqqutrił̣halu taluqnałhalu. Agaayyutim anasriñŋuqsaġaġigai tamatkua maliġutchiñġitchuat iŋmiñik. Aglaan iłuaqqutigaasri iñuuniaqtuiñaqapsi iłuaqqutaagun. Taatnanġisuaġupsi kipikkaugisipmiusri napaaqtumiñ. 23 Jew-ŋuruat ukpiqsritqiaqsikpata Agaayyutmik akuqtutqikkisigai. Agaayyutim pitḷallapiaqhuni iḷił̣hiñaugai kiñumun inaatnun. 24 Ilipsi Jew-ŋunġitchuani atriqaqtusri akiqqumik kipikkauruamik atlakkamiñ napaaqtumiñ iḷaliutiplusriasrii napaaqtullautamun, uvva taamna akiġuunġitchaluaqtuaq napaaqtullautami. Jew-ŋuruat atriqaqtut akiqqumik nausuuruamik napaaqtullautami, aasriiñ Agaayyutim nalupqinaiġḷugu iḷitqikkisigai napaaqtuŋatnun. 25 Aniqatiumaaŋ, kaŋiqsitqugipsi uumiŋa nalunaqhuni iḷumutuuruamik, kamasraaqunġitḷusri isrumatuniḷusri. Iḷumutuuruaq una: iḷałhiñaŋich Israel-aaġmiut tikkaŋasrigaluaqtut. Aglaan taamna simmiġñiaqtuq iluqatiŋ piksraqtaaŋuruat Jew-ŋunġitchuat utlautikpata Agaayyutmun. 26 Taimanigun iluqatiŋ Israel-aaġmiut anniqsuġisirut. Aglausimaruq Agaayyutim uqałhani, “Anniqsuqti aggiġisiruq Zion-miñ. Piiġisigaa iluqaan agaayyutaił̣iq kiñuviaŋiñiñ Jacob-ŋum. 27 Tarra piiġupkich killuqsautiŋich taŋŋiġñiaġiga sivunniuġutiga taipkunuŋa iñuŋnun.” 28 Jew-ŋuruat ayaŋniġaat akuqtunġitḷugu tusraayugaallautaq. Taatnaqhutiŋ akitñaqtuliġñiġaat Agaayyun piqutigiplusri. Aglaan Jew-ŋuruat Agaayyutim iñugigai piksraqtaaġiplugich. Piqpagigai piqutigiplugu akiqsruutni sivulliaŋitñun [Abraham-munlu, Isaac-munlu, suli Jacob-mun]. 29 Agaayyutim isrummitqitḷaitchuq iñuktigun tuqłukkaġmigun suli aatchuutigun qaisaġmigun iliŋitñun. 30 Iḷaatniimma ilipsi Jew-ŋunġitchuani ayakkaqsi tupigisrunġitḷugu Agaayyun, aglaan pakma akuqtuirusri iḷunŋuksriłiġm taapkua iñuich tupiksriñġił̣hatigun. 31 Taatnatuntuuq pakma Jew-ŋuruat tupiksriñġitchut Agaayyutmik. Atripḷugu Agaayyutim nagliksrił̣ha ilipsitñik, iliŋitñik nagligigisipmigai. 32 Takku Agaayyutim iḷisimagai iluqaisa iñuich tupiksrisunġisilaaŋatlu pitchiġiił̣hatlu. Piqutigiplugich ilaan qiñiqtitchukkaa iḷunŋuksrił̣ł̣i iluqaitñun. 33 Ii, Agaayyutim umialgutai uuktuġnaġumiñaitchut. Puqiutaalu kaŋiqsimałhalu isruitchuq. Kia-unniiñ iñuum kaŋiqsipchaġumiñaitchai Agaayyutim sivunniutai. Unniiñ kaŋiqsiyumiñaitchaa tumaa. 34 “Kia iḷisimavauŋ isrummataa Atanġum? Kia qaitchił̣hiñauvauŋ alġaqsruutmik?” 35 “Kia-unniiñ qaitchimaitchaa Agaayyun qanutchimik utiqtitaksraŋanik Agaayyutmun.” 36 Ii, Agaayyutim iñiqtaġigaa suapayaaq. Suli suapayaaq ittuiñaġaqtuq, ilaagun suli ilaanun. Kamanaun illi Agaayyutmun qaŋavak taimuŋa. Taatnatuq.
1 Taatnaqhusri, aniqatiumaaŋ, Agaayyutim qiñiqtinŋanikmatigut iḷunŋuksrił̣iġmiñik iŋiqsruaġipsi timigikkasri iñuuruaŋulugich tuniḷḷautigitquplugich ilaanun, ipqiḷḷuni suli quyaqnaġuni ilaani. Taamnatarra savautrił̣iksraqsi ittuq Agaayyutikuaġiakun. 2 Atriŋusruŋaqasri iñuiñun marruma nunam, aglaan simmiqsillusri nutaqtillusri isrummatigikkasri. Taatnaġupsi kaŋiqsitḷasriñiaġiksi Agaayyutim pisułha ilipsigun. Suli iḷisimatlasriñiaġiksi nakuuruaq, quyaqnaqtuaq Agaayyutmi suli nalaunŋaruaq. 3 Agaayyutim iłuaqqutaagun nipliutiksraqaqtuŋa kisupayaamun akunnapsitñi. Isrumaniaqnak nakuuvagiḷḷutin ilipni. Qiñiqtuksraurutin ilipnun qanuq itilaapiaqnik. Isrummatigiuŋ qanutun ukpiqsrił̣iqaqtilaan aatchuusriaġikkan Agaayyutmiñ. 4 Atausriukattaaqhuta timiqaqtugut aasriiñ taamna timi iñugiaktuamik sulliñiqaqhuni. Tamatkua timim sulliñġi atlakaaġiisigun atuġaqtut. 5 Taatnatuntuuq uvagut iñugiaktugut. Aglaan Christ-mi uvagut iluqata atausriġuqhuta timaurugut, aasriiñ sulliñiġuqhuta timimi. 6 Iluqata atlakaaġiiñik aatchuusriaqaqtugut. Agaayyutim uvaptiknun qaitchai iłuaqqutrił̣iġmigun. Kiña aatchuusriaqaġumi sivuniksriqiłiġmik, atuġliuŋ taamna ukpiqsrił̣iġmigun pigikkaġmigun. 7 Kiña aatchuusriaqaġumi savautrił̣iġmik, savagli. Kiña aatchuusriaqaġniġumi iḷisautrił̣iġmik, tarra iḷisautriḷi. 8 Kiña aatchuusriaqaġniġumi pitchuksaaġiłiġmik, pitchuksaaġili. Kiña aatchuusriaqaġniġumi aatchuił̣iġmik atlanun, aatchuġli naliiḷaaġlugu. Kiña aatchuusriaqaġniġumi sivulliuqtiksrauluni, sakuugli sivulliuqtaułiġmiñi. Kiña aatchuusriaqaġniġumi nagliksrił̣iġmik, taavruma atuġliuŋ quviatchauġiguni. 9 Piqpaksrił̣iqsi iḷumutuuruksrauruq. Uumigisiuŋ tamanna pigiitchuaq, piqpagiluguasriiñ nakuuruaq. 10 Piqpakkutilusri avatmun aniqatigiisun, kamanatluktillugich aniqatigikkatin ilipsitñiñ. 11 Iqiasrusruŋaqasri aglaan sakuukkitchi, suli piḷiqillapiaġusri irrutchipsigun savautilugu Atanġuruaq. 12 Quviasrugusri takku piqaqtusri niġiukkamik. Anuqsrulusri iłuiḷḷiułiq tikitpan. Agaayulusri ataramik. 13 Ikayuġlugich Agaayyutim iñui inuqsraqtuat. Tukkiqsuġlugich iglaat kiñunnapsitñi. 14 Apiqsruqsiuŋ Agaayyun nagligitqulugich tamatkua nagliksaaqtitchiruat ilipsitñik, iŋiqsruutilugich aasriiñ apiqsruutisruŋaqnagich Agaayyutmun anasriñŋuqsaqulugich. 15 Quviasruqatigilugich tamatkua quviasruktuat. Alianniuqatigilugich tamatkua alianniuqtuat. 16 Iñuuniaqatigiiyusriḷusri. Kamanaġnaisruŋaqasri ilipsitñik, aasrii iḷauraaġilugich tamatkua suunġiññasrugiruat. Iḷisimatluŋniasruŋaqasri supayauranik. 17 Kia iñuum pimaqłukpasri akisaġniasruŋaqasri killukun. Iñuuniaġitchi iñuŋni iłuaġnaqtuakun. 18 Piyumiñaġniqtutilaapsitñi iñuuniaġitchi qiñuirrutillugich kisupayaat. 19 Iḷauramaaŋ, akisaqtuġniasruŋaqasri atlanik nalaunġitpasri, aglaan Agaayyutim akisaġligich. Aglausimaruq, “Uvaŋa akisaġisiruŋa. Uvaŋauruŋa anasriñŋuqsairaġaqtuaq [nalaunŋaitchuktuanik], nipliqsuq Ataniq.” 20 Aglaan, Agaayyutim uqałha itnatun, “Pimaqłuktigikkan niġisukpan niġipchaġlugu, imiġukpan imiqtillugu. Taatnaġuvich kanŋutchakniaġiñ katitchipmatun ikualaruanik aumanik taavruma niaquanun.” 21 Ki, pigiitchuamun akiiḷipkaqtaqnak, aglaan akiiḷiuŋ pigiitchuaq nakuuruakun.
1 Iluqasri tupigiraksraġigisi kavamam aŋalatai. Kiñaunniiñ aŋalatchitḷaitchuq Agaayyutim qaitchiñġisuaqmani saŋŋimik aŋalatchił̣iksraŋanun, suli kiñaunniiñ aŋalatchitḷaitchuq marrumani nunami saŋŋiqanġisuaġuni Agaayyutmiñ. 2 Taamna pisigiplugu kia iñuum akiḷḷiḷiuqniktuam kavamamik akiḷḷiḷiqsimagaa Agaayyutim inillakkaŋa. Taatnaqami tikiutriraqtuq anasriñŋuqsautmik iŋmiñun. 3 Tamatkua iñuuruat nalaunŋaruakun sivuuġayumiñaitchut sivulliuqtinik, aglaan kisimiŋ tamatkua iñuumaqłuktuat. Sivuuġagisrunġitchupku aŋalatchisiqaqtuaq savaaġiuŋ nalaunŋaruaq aasriiḷi aŋalatim quyagiyumagaatin. 4 Taamna Agaayyutim savaktigigaa ikayuquplutin. Aglaan atuġuvich nalaunŋaitchuamik iqsiviksran tarra. Aŋalati saŋŋiqaqtuq anasriñŋuqsaitḷasripḷugu. Taamna Agaayyutim savaktigigaa anasriñŋuqsaitḷasripḷugu pisigiplugu Agaayyun tamatkumiŋa atuqtuanik nalaunŋaitchuamik. 5 Taatnaġusri tupigiraksraġigisri kavamat pisigiplugik taapkuak: anasriñŋuqsakkauyumiñaitchumuusri, suli iḷisimalusri qauġrimmaaġiutillautapsitñi tupiksriruni nalaunŋatilaaŋanik. 6 Tarra akiḷiiruksraupiaqmiusri tax-sinik, takku tax-siliqirit savaktigigai Agaayyutim savaaġipmatruŋ savaaqtiŋ. 7 Akiḷiisitchi iluqaitñun aŋalatirrutiqaqtuanun niġġiuqsruutipayaapnik, akiḷiġḷugich iluqaisa tax-sinik akiḷiġñaqtuat, taluġilugich taluġiraksrauruat suli kamagilugich kamagiraksrauruat. 8 Akiqsruumisruŋaqnagich iñuich qanutchiñik. Aglaan ataramik piqpagiraksraġigitin atlat. Iñuk piqpaksriruaq atlamik tupiksriñiqsuq iluqaanik maliġutaksramik. 9 Maliġutaksrami aglausimaruq, “Killuqsaġumiñaitchutin sayuŋałikun. Iñuaġumiñaitchutin kisumik. Tiglikkumiñaitchutin. Kaviuqtuksraunġitchutin iñuuniaqatvich suuraiñiñ.” Iluqatiŋ taapkua tillisaurut suli iluqatiŋ atlatlu katisrimarut atautchisun uumani: “Piqpagiyumagiñ iñuuniaqatin iliptun iḷiḷugu.” 10 Piqpaktam atniatlaitchaa iñuuniaqan. Taatnamik piqpaksrił̣iq atriqaqtuq tupiksripmatun iluqaanik maliġutaksramik. 11 Taatnatun iñuuruksraurusri nalaunŋaruakun makunani uvluni. Atakkii annautrauliġviksraqput, Christ-mun qiḷaŋmuutikpatigut, qallitḷuktuq pakma ukpiqsriqqaałłaptikniñ. Taamna ittuq itiġviksrakun iñiqtuatun siñigniġmiñ. 12 Unnuaq nuŋuyasriruq. Uvluq tikiyasriruq. Taatnamik nutqautiraksraġigikput killiqiłiqput pigikkaŋa taaqtuam suli tigulugich satkui qaumam savaaqatlasriḷuta nakuuruamik. 13 Ki, iñuuniaqta nalaullugu atriḷugich iñuich pigikkaŋi uvlum. Uvagut piruksraunġitchugut naġġunaqtuakun niġił̣ikun suli taaŋŋałikun. Ittuksraunġitchuq sayuŋałiq suvałułiġlu, naaga aŋuyałiq siqñatuałiġlu. 14 Aglaan iñuk atipmatun satqagutmik taatnatuntuuq satqagutiqaġitchi atanġuruamik Jesus Christ-mik, aŋalatisruŋaqasri kaviuġutaiñun kaŋiġruapsi.
1 Akuqtuġumagiksi sayaiḷḷuqtuaq ukpiqsrił̣iġmigun. Uqavaaqatigisruŋaqnagu ukpiġikkaŋanik. 2 Iḷaŋich iñuich ukpiqsrirut niġił̣hiñaunipḷutiŋ qanusripayaamik niqimik. Aglaan atlat iñuich ukpiqsrił̣hat sayaitmata iliŋich ukpiqsrirut niġił̣hiñaunipḷutiŋ nauriałhiñanik. 3 Taamna niġił̣hiñauniruaq qanusripayaamik niqimik isrumaruksraunġitchuq nakuutluŋniḷuni nauriaqtuqtuamiñ. Taamnali nauriaqtuqtuaq taatna isrumaruksraunġitmiuq niqituqtuaq nalaunġiññiḷugu, takku Agaayyutim akuqtuġniġaa. 4 Atanniġñiaqtaksraġinġitchiñ atlam savaktaa. Qaukłian sivunniġisigaa nalautmagaan naagaqaa nalaunġitmagaan. Ilaa nalaunŋaruamik savaaqatlagisiruq takku Agaayyutim nalaunŋaruamik savaaqatlapkaġisigaa. 5 Iñuk isrumaruq atausriq uvluq nakuutluŋnipḷugu atlaniñ uvlumiñ. Atlamli isrummatigigai uvlupayaat atiplugich. Iñullaak isrummatmiktigun nalupqisrunġiġḷik nalaunŋaruamik savaaqaqtilaaġmiknik. 6 Iñuk isrumaruaq atausriq uvluq pitḷuktuaŋuplugu atlaniñ uvluniñ kamakkutigigaa pisigiplugu Agaayyun. Taatnatuntuuq niġiruam qanusripayaamik niqinik kamagigaa Agaayyun, takku qaitchipḷuni quyyatmik Agaayyutmun, aasriipsuuq niġiruam naurianik kisiitñik kamagipmigaa Agaayyun quyyavigiplugu. 7 Nalliqputunniiñ iñuutlaitchuq iŋmiñun unniiñ tuqutlaitchuq iŋmiñun. 8 Uvagut iñuuŋŋapta iñuurugut quyalisukługu Ataniq, suli tuqugupta tuquniaqmiugut Atanikun. Iñuu'apta suli tuqu'apta pigigaatigut Atanġum. 9 Taatnaqhuni Christ tuquruq aasrii aŋipkakkaupluni tuqułiġmiñ. Iñuutqiksuq ataniġitqupluni iluqaitñun tuquruanun iñuuruanunlu. 10 Suvaatami atanniqsuiñiaġaqpich aniqatipnik nakuutluŋnipḷutin ilaaniñ? Uvagut qichaqsaġumarugut sivuġaani Agaayyutim, aasrii ilaan atanniġuta iluqata. 11 Aglausimaruq Agaayyutim uqałhani, “Nalupqinaisilaaŋatun iñuutilaaġma, nipliqsuq Ataniq, kiñapayaat putkisirut sivuqqamnun, aasriiñ iñupayaat kamagisigaatŋa.” 12 Atausriukattaaġuta kiggutiksraqaqtuksraugisigikput Agaayyun [savaaġikkaptigun]. 13 Taatnamik nutqautiraksraġigikput atanniqsuutiłiqput avatmun. Aglaan isrummatigiraksraġigikput putukkirviuruksraunġił̣iqput suli aniqatiptiknik killuqsaqtitchiraġinġił̣iksraqputlu. 14 Itluŋa atannamni Jesus-mi iḷisimagiga niqipayaam nakuułha. Aglaan iñuum nalaunŋaigigumiuŋ taamna tarra ilaani nalaunŋaitchuq. 15 Atniġñiġupku aniqatin niġikkapkun tuvranġiññiġiñ tumaa piqpaktam. Piyaqquqtaqnagu ukpiqsrił̣ha niġikkapkun nalaunŋaginġitpagu. Itqagilugu una, Christ-ŋum tuqqutipmigaa aniqatin. 16 Uqautigipkaqnagu atlanun pigiiññiḷugu nakuuruaq ilipni. 17 Aŋaayuqautaani Agaayyutim niqilu imiġlu suksraunġitchuk, aglaan nalaunŋasripkakkaułikun Agaayyutmi qiñuiññaqaqtugut quvianaqaqhutalu Ipqitchuakun Irrutchikun. 18 Kiñapayaaq savautriruaq Christ-mik taatna quyaqnaqtuq Agaayyutmi, suli iłuagigisigaat atlat iñuich. 19 Ki, pisuqtilaaptikni iñuuniaqta qiñuiññakun suli sayyiḷḷaaġutiluta avatmun ukpiqsrił̣ikun. 20 Niġił̣ipkun niqimik suksraunġiqsitnagu savaaŋa Agaayyutim. Niġiruni iluqaitñik niqinik nakuuruq, aglaan nalaunŋaitchuq kiña iñuk killuqsaqtitnapku. 21 Nalaunŋaruq niqitunġitchuni taaŋŋanġitchuniḷu suli piñġitchuni qanutchipayaamik killuqsautigiyumiñakkaŋanik aniqatvich. 22 Ukpiqsrił̣hiñ qanupayaaq inniqpan, nalupqinaisirruŋ akuqtuyunałha Agaayyutmi. Iñugguuq quvianamiuruq patchisiginġitchuaq iŋmiñik iłuagikkaġmigun. 23 Aglaan iñuk nalupqisruktuaq patchisauruq niġigumi, takku ukpiqsrił̣ikuanġitchuq. Supayaaq ukpiqsrił̣ikuunġitchuaq, tarra killuqsautauruq.
1 Uvagut sayakturuani ukpiqsrił̣ł̣aptigun ikayuġniaqtaksraġigivut tamatkua sayaitchuat piḷguirrutiŋisigun, quyaliñiasruŋaqata uvaptiknik. 2 Atausriukattaaġuta quyaliñiaġlavut iñuuniaqativut nakuułiksraŋatnun, sayyiḷḷaaġniaġlugich ukpiqsrił̣hat. 3 Taatnatuntuuq Christ iñuuniaqami quyaliñianġiññiqsuq iŋmiñun. Itna Agaayyutim uqałhum nipliutiginiġaa, “Iñuich pisaaŋapmatin, Agaayyuun, atniaġaġigaatŋa.” 4 Qanusripayaaq aglausimaruaq qaaŋiqsuami aglausimaruq iḷisautisrukhuta niġiugaqupluta anuqsrułikunlu pitchuksaaġutigunlu aggiġaqtuaq uqałhaniñ Agaayyutim. 5 Anuqsrułiġlu pitchuksaaġunlu aggiġaqtuk Agaayyutmiñ. Agaayuruŋa Agaayyutmun iñuuniaqatigitquplusri qiñuiññakun maliłłapsitñi Christ Jesus-mik. 6 Taatnaġupsi iluqasri piqatigiiksitkisirusri, aasriiñ atautchisun kamaksruġisigiksi Agaayyun aapagikkaŋa atannapta Jesus Christ. 7 Christ akuqtuġaasri. Taatnatuntuuq akuqtuutiruksraurusri. Taavrumuuna qiñiqtitkisigiksi kamanautaa Agaayyutim. 8 Uqautigipsi, Christ savaktigiliutigaat Jew-ŋuruat qiñiqtitchaqługich iḷumutuułhat Agaayyutim akiqsruutaiñ Jew-ŋuruat sivulliaŋitñun 9 suli Jew-ŋunġitchuat qaitchitquplugich nanġautmik Agaayyutmun iḷunŋuksrił̣hagun. Aglausimaruq Agaayyutim uqałhani, “Quyagisigikpiñ akunġatni Jew-ŋunġitchuat. Atuġisiruŋa quyyatinik atiġikkaqnun.” 10 Uqałiq nipliġñiqsuqsuli, “Ilipsi Jew-ŋunġitchuani, quviasruqatiqaġitchi Agaayyutim iñuiñik.” 11 Uqałiq niplitqiŋñiqsuq, “Iluqasri Jew-ŋunġitchuani quyyasriuŋ ataniq. Iluqasri iñuŋni atuġitchi quyyatinik ilaanun.” 12 Isaiah nipliqmiñiqsuq, “Kiñuviaŋa Jesse-m aggiġisiruq aŋalatchityaġuni Jew-ŋunġitchuanik. Ilaa pisigilugu Jew-ŋunġitchuat piqaġisirut niġiukkamik.” 13 Iŋiqsruqtuŋa Agaayyutmun qaitchiraqtuamun niġiukkamik immiquplusri quvianapayaamik suli qiñuiññamik tunŋałłapsigun ilaani, aasriiñ saŋŋiagun Ipqitchuam Irrutchim niġiugaqsi ulipkaulagisiruq. 14 Aniqatiumaaŋ, nalupqiginġitchiga imaqałiqsi nakuuruamik. Iḷisimagiga piqałiqsi kaŋiqsimmatipayaamik aasrii iḷisautritḷasripḷusri avatmun. 15 Aglaan aglaaġigitka iḷisauttutigikkatka ilipsitñun itqagitquplugich. Aglaktuŋa taluqsrautaiqł̣uŋa Agaayyutim iłuaqqutaagun qaisaŋagun uvamnun. 16 Christ Jesus-ŋum savaktigitqugaaŋa Jew-ŋunġitchuanun. Ilaan iḷisautritqugaaŋa tusraayugaallautaq tamatkunuŋa tuniḷḷautigitquplugich akuqtuyunaġlugich Agaayyutmun, ipqiqsillugich Ipqitchuam Irrutchim. 17 Taatnaqługu savaqatauniqama Christ-mun uqaviutigitlagiga savautrił̣iġa pisigiplugu Agaayyun. 18 Uqautigigisigiga kisian Christ iñiqsiruaq uvapkun sivulliutlasripḷuŋa Jew-ŋunġitchuanik tupiksritḷasripḷugich Agaayyutmik, ami nipliutigikkapkun suli iḷitchuqqutitigun 19 suli quviqnaqtuatigun suli saŋŋiagun Ipqitchuam Irrutchim. Quliaqtuaġigiga iluqaallapiaq tusraayugaallautaq Christ-kun nunapayaami Jerusalem-miñ Illyricum-munaglaan. 20 Ataramik quliaqtuaġisrukkiga tusraayugaallautaq nunami iñuŋnun tusraanġitchuanun Christ-mik. Uvvatakku nappaiñiaġunġitchuŋa savaamik atlam iñuum aullaġniiŋanikkaŋanik. 21 Aglaan aglausimaruatun Agaayyutim uqałhani, “Tamatkua sivuani uqautraunġitchuat ilaanik qiñiġisirut. Suli tamatkua sivuani tusraanġitchuat ilaanik kaŋiqsigisirut.” 22 Taamna pisigiplugu iñugiaktuami uvuŋanunaglaan nutqaqtitakkauruŋa tikiññiałłamni ilipsitñun. 23 Aglaan pakma quliaqtuaġviksraiguti'ama makunani nunaaqqiñi suli iñugiaktuani ukiuni tikitchukkaluaqapsi. 24 Utlakkisigipsi Spain-muksaġuma. Nayuqtuallagukkipsi aasriiñ aquagun ikayułhiñaugipsitŋa iglauniaġuma. 25 Pakma aullaġniaqtuŋa Jerusalem-mun ikayuġiaġlugich Agaayyutim iñui taamani. 26 Ukpiqsriruat Agaayyutmik Macedonia-miḷu Greece-miḷu quviasruŋniqsut qaitchipḷutiŋ maniŋñik ikayuqsaqługich inuqsraqtuat Agaayyutim iñui Jerusalem-mi. 27 Taapkua piyumaaġniqsut takku akiqsruummipḷugich Jew-ŋuruat. Jew-ŋunġitchuat akuqtuiñiqsut irrutchikun ikayuusriaŋatnik Jew-ŋuruat. Taatnaqhutiŋ ikayutaksraġigaich Jew-ŋuruat suuraġmiktigun. 28 Qaisaksraġigitka inuqsraqtuanun Jerusalem-mi maniich aatchuutigikkaŋich iliŋitñun. Taatnaqqaaġluŋa aullaġisiruŋa Spain-mun, aasrii igliłłamni apqusraallakkisigipsi nayuqtuallagiaġusri. 29 Iḷisimagiga tikitchuma ilipsitñun tikiutrigisił̣iġa Christ-ŋum kamanaqtuamik ikayuutaamik. 30 Aniqatiumaaŋ, pisigilugu ataniq Jesus Christ suli Ipqitchuaq Irrusriq piqpakkutipkakkaŋasri avatmun, iŋiġipsi ikayuqupluŋa savaamni itqagiluŋa agaayułłapsitñi Agaayyutmun. 31 Agaayuyumausri annaumaaquluŋa ukpiqsriñġitchuani Judea-mi. Agaayuyumausripsuuq taamna ikayuun tikiutiniakkaġa Jerusalem-mun quyaqnaqulugu Agaayyutim iñuiñi taamani. 32 Tarra utlakkisigipsi quviasrugluŋa ikayuusriaqaġiaġluŋa nutaqtirrutmik ilipsitñiñ, Agaayyutim pitqukpaŋa. 33 Agaayyutimtuq qaitchiraġaqtuam qiñuiññamik nayuġumalisi iluqasri. Taatnatuq.
1 Uvvauna uqautigigiga ilipsitñun iłuagiplugu aniqatvut Phoebe. Ikayuqtigigaa agaayyuvium Cenchreae-mi. 2 Akuqtuġumagiksi Agaayyutim iñuiñ akuqtuiruksraułhatitun kisunik Phoebe-m ikayuqsimagaaŋa suli iñugiaktuat iñuich. 3 Tuyuqtuŋa nayaaŋŋanik Priscilla-mun suli Aquila-mun savaqatigikkakka Christ Jesus-kun. 4 Suginġiqł̣ugu iñuułiqtik annautimagaatŋa. Taatnaqługik quyallapiaġikka, suli iluqatiŋ ukpiqsriruat agaayyuviŋñi Jew-ŋunġitchuat quyagillapiaġaittuuq. 5 Tuyuqtuŋa nayaaŋŋanik ukpiqtuaŋuruanun katiraġaqtuanun tupqakni. Tuyuqtuŋa nayaaŋŋanik iḷannamnun Epaenetus-mun sivulliuruamun nunaŋani Asia-m maliġuaqługu Christ. 6 Tuyuqtuŋa nayaaŋŋanik Mary-mun sakuuktuamun akunipsitñi. 7 Tuyuqtuŋa nayaaŋŋanik Andronicus-mun Junias-munlu, iḷakka isiqtaupmiruak isiqtau'amaptuuq. Uqqiraqtit kamanaqtuaġigaik ukpiqsriruaŋŋuqqaaqtuak sivumni. 8 Tuyuqtuŋa nayaaŋŋanik Ampliatus-mun iḷannamnun Agaayyutikun. 9 Tuyuqtuŋa nayaaŋŋanik Urbanus-mun savaqatigikkamnun Christ-kun, suli piqpagikkamnun Stachys-mun. 10 Tuyuqtuŋa nayaaŋŋanik Apelles-mun; uuktuakkau'ami [ukpiqsrił̣iġmiñi] qiñiqtitkaa iḷumutun piqpaksrił̣ł̣i Christ-mik. Tuyuqtuŋa nayaaŋŋanik iluqaitñun qitunġaiñun Aristobolus-ŋum. 11 Tuyuqtuŋa nayaaŋŋanik Herodion-mun iḷamnun, suli iluqaitñun qitunġaiñun Narcissus-ŋum pigikkaŋanun Atanġum. 12 Tuyuqtuŋa nayaaŋŋanik Tryphaena-mun suli Tryphosa-mun, taapkuak aġnak savaktauruak Ataniġmun. Tuyuqtuŋa nayaaŋŋanik Persis-mun iḷannamnun sakuullapiaqtuamun Ataniġmun. 13 Tuyuqtuŋa nayaaŋŋanik Rufus-mun ukpiqsriruaŋullautaqtuamun atanikun, suli aakaŋanun; taamna aakaupmiuq uvaŋnun. 14 Tuyuqtuŋa nayaaŋŋanik Asyncritus-mun Phlegon-munlu Hermes-munlu Patrobas-munlu Hermas-munlu suli iluqaitñun aniqatiunun iliŋitñiittuanun. 15 Tuyuqtuŋa nayaaŋŋanik Philologus-munlu Julia-munlu, Nereus-munlu aniqataanunlu, Olympas-munlu, suli iluqaitñun Agaayyutim iñuiñun taraniittuanun. 16 Paġlatisritchi avatmun kunigutmik ipqitchuakun piqpakkutiłikun. Iluqaġmiŋ ukpiqtuaŋuruaŋi Christ-ŋum tuyuġaasri nayaaŋŋanik. 17 Aniqatiut, qaunagipiaqugipsi iñuŋnik akiḷḷiġiiksitchiraġaqtuanik suli iłuiḷḷiuqtitchiruanik atlanik ukpiqsrił̣hatigun. Akiḷḷiḷiqsimagaat iḷumutun iḷisauttun iḷisauttusriaqsi. Piisimaaġitchi iliŋitñiñ. 18 Taatnatchich iñuich savautriñġitchut atannaptiknik Christ-mik, aglaan savautrił̣hiñaqtut iŋmiknik pisułiġmiktigun. Uqallautaġutitigun uqayusraaġutitigunlu kinnitchiñiaġaich iñuich naluruat iḷumutuuruamik. 19 Iluqaġmiŋ ukpiqsriruat tusraagaasri tupiksriñipḷusri. Taatnaqłuŋa quviasrullapiaqtuŋa ilipsigun. Iḷisimallautaqugipsi nakuuruaq suli piisimaaqugipsi pigiitchuamiñ. 20 Taatnaġupsi Agaayyutim tikiutriruam qiñuiññamik qilamik akiiḷiḷḷapiaġisigaa tuunġaq. Iłuaqqutaan atannapta Jesus-ŋum nayuġlisi. 21 Timothy savaqatiga tuyuqtuq nayaaŋŋanik, ukuaptuuq iḷatka Lucius, Jason, suli Sosipater. 22 Uvaŋa Tertius, aglaktuŋa uumiŋa tuyuutaanik Paul-ŋum. Tuyuqtuŋa nayaaŋŋanik ilipsitñun Christ-kun atanikun. 23 Gaius-ŋumlu tukkuġikkaġma iluqaġmiŋlu ukpiqtuaŋuruat tuyuġaasri nayaaŋŋanik. Taatnatuntuuq Erastus suli aniqatvut Quartus tuyuqmiuk nayaaŋŋanik. Erastus iḷirakuviuruq uvani nunaaqqimi. 24 [Iłuaqqutaa atannapta Jesus Christ nayuġlisi iluqasri. Taatnatuq.] 25 Quyyan Agaayyutmun! Agaayyutim kisimi makittaaġiksitlagaasri ukpiqsrił̣ipsitñi tusraayugaallautakun quliaqtuaġikkapkun. Taamna tusraayugaallautaq Christ-kun kaŋiqsiñaitchuaq taimani, 26 aglaan pakma iḷitchuqnaqsiruq suli nalunaiqł̣ugu iḷitchuġipkakkauruq iluqaitñun iñuŋnun ukpiliquplugich aglaaŋisigun sivuniksriqirit tuvraqługu tillisaagun isruitchuam Agaayyutim. 27 Kisianun isrumaturuamun Agaayyutmun illi kamanaun qaŋavak taimuŋa Jesus Christ-kun. Taatnatuq.
1 Uvaŋa Paul, aglaqatiqaqtuŋa Sosthenes-mik aniqatiptiknik. Agaayyutim piksraqtaaġigaaŋa uqqiraqtaupluŋa pigiplugu Christ Jesus. 2 Tuyuqtuŋa ukuniŋa tuyuutinik ilipsitñun Corinth-miittuanun, ukpiqtuaŋuruanun Agaayyutmun. Iñugiliutigaasri Agaayyutim ipqiqsipkaqhusri Christ Jesus-kun, iḷagiplugich iñupayaat nanipayaaq agaayusuuruat atannaptiknun Jesus Christ-mun iḷaisaptuuq Ataniġikkaŋatnun. 3 Uvvatuq Agaayyutim aapagikkapta suli Jesus Christ Atannapta iłuaqqutillaŋniaġlisi suli tutqiksiḷusri. 4 Ataramik quyasuugiga Agaayyun pisigiplusi, atakkii iłuaqqutigaasi Christ Jesus-kun. 5 Piqataułłaptikni Christ-mi ikayuusiaqaqtusri atqunallapiaq supayaakun, uqautrił̣ipayaapsigun suli iḷitchuġiłłapsigun. 6 Uqałiq Christ-kun nalupqinaiqsuq ilipsitñi, atakkii iñuutchisi atlaŋŋuqhutiŋ, 7 piqaqhusri qanusripayaamik aatchuutaanik Ipqitchuam Irrutchim, utaqqił̣ipsitñi sagvił̣iksraŋanik atanipta Jesus Christ-ŋum. 8 Ilaan qaunaginiaġaasri ukpiqsrił̣ł̣apsigun isruanunaglaan, patchisaiḷḷusriasriiñ aggiqpan ataniqput Jesus Christ atanniityaġuni iñupayaanik. 9 Agaayyun tuniqsimaruq tuqłuqtigikkaqsi piqatautquplusi iġñiġmiñun Jesus Christ-mun atannaptiknun. 10 Aniqatiumaaŋ, iŋiġipsi saŋŋiqałhagun atanipta Jesus Christ aŋiġusrimaaquplusri avgummataiġusriḷu suli atausiŋŋuqatigiiquplusri isrummatipsitñi suraġałłapsitñiḷu. 11 Aniqatiumaaŋ, iḷaŋisa iñuich Chloe-ŋum iḷaiñ nalupqinaiqł̣ugu uqautigaatŋa qapiqsiġiutraġnipḷusi [tillisaipsigun uvamniñ]. 12 Nipliutigikkaŋat uvamnun itnauvva, iḷasi uqaqtut “Paul-kuaqtuŋa,” atlat “Apollos-kuaqtuŋa” naagaqaa “Cephas-kuaqtuŋa” naagaqaa “Christ-kuaqtuŋa.” 13 Qanuq pivisi? Christ avgumayumiñaitchuq! Uvaŋa Paul, aasriiñ kikiaktuutrauyumiñaitchuŋa pisigilusri. Uvvasuli, paptaakkaunġitchusri maliġuaqsiutisukhusri uvamnun! 14 Paptaaġikka Crispus-lu Gaius-lu, aasriiñ quyagiga Agaayyun paptaaġinġił̣iġa atlamik nallipsitñik. 15 Kiñauniiñaasii nipliġumiñaitchuq paptaakkauniḷuni attapkun maliġuaqsiutisuguni uvamnun. 16 Aa, paptaaġigaluaqmiuŋa tupiqatiŋiñik Stephanas-ŋum, aglaan atlakun naluruŋa kimik paptaaġitnił̣imnik. 17 Atakkii Christ tiliñġitchaaŋa paptaaqsityaquluŋa aglaan quliaqtuaġitquplugu tusraayugaaġiksuaq. Quliaqtuaġigupku tusraayugaaġiksuaq puqiutaagun iñuum, ilipsi aglakmatun, tarra Christ-ŋum tuqułha sanniġutami iḷumun saŋŋiqaġumiñaitchuq. 18 Quliaqtuaqałiq tuqułhagun Christ-ŋum pisigiplugich iñuich killuqsautiŋich suutnaunġitchuq tamatkunuŋa tammaummiruanun, aglaan taamna quliaqtuaqałiq saŋŋigigaa Agaayyutim uvaptiknun anniqsuumaaqtuanun. 19 Atakkii aglausimaruq Agaayyutim makpiġaaŋiñi itna, “Puqiutaat isrumaturuat piyaqquġisigiga, suli piiqsillugich kaŋiqsimałhat iḷisimaniraaġuuruat.” 20 Taamna taatniinniqpan suniaġniqpat isrumaturuat iñuich? Suniaġniqpat puqiksaat iḷisautrit? Suniaġniqpat tamatkua qapiqsaiḷiralguruat? Agaayyutim nalupqinaiġuugaa puqiutaat nunam iñuiñ puqiiḷḷapiałhat. 21 Agaayyun iḷumun isrumaturuaq iḷisimaniqsuq nunam iñuiñun iḷitchuġiyumiñaisilaaġmiñik iŋmiŋ puqiutmiktigun. Taatnamik Agaayyutim sivunniġñiġaa anniqsuġiaqługich iñuich ukpiġikpatruŋ tusraayugaaġiksuaq. Taamna tusraayugaaġiksuaq suuknaunġitchuq iñuŋiñun nunam. 22 Jew-ŋuruat iŋiġuurut nalupqinaiġutitquplutiŋ quviqnaqtuanik, Jew-ŋuŋitchuatli kiggutiqatlasrukhutiŋ puqiutmiktigun. 23 Aglaan uvagut, quliaqtuaġigikput Christ kikiaktuutrauplugu. Taatnasriq quliaqtuaqałiq Jew-ŋuruanun piñaiḷutaġiniġaat aglaali Jew-ŋunġitchuanun kinnauniġautauniqsuq. 24 Aglaan Christ-kun Agaayyutim qiñiqtitkaa saŋŋiñi puqiutniḷu tamatkunuŋa Agaayyutim tuqłukkaŋiñun, Jew-ŋugaluaŋŋaġmiŋ suli Jew-ŋunġitchaluaŋŋaġmiŋ, 25 atakkii kinnauniġutaa Agaayyutim isrumatutluktuq iñuŋniñ, suli sayaił̣ha Agaayyutim saŋŋiqatluktuq iñuŋniñ. 26 Aniqatiumaaŋ, isrummatigisiuŋ qanusriutilaaqsi tuqłukkaukapsi ukpiqsriruatquplusri, iñugiaktuat akunnapsitñi isrumaturuaŋunġitchut aŋalatchisiqanġitḷutiŋlu umialguruaŋunġitḷutiŋlu. 27 Agaayyutim piksraqtaaġiniġai puqiitchuaŋi nunam qanuġviiquplugich isrumatuniraaqtuat. Taatnatun Agaayyun piksraqtaaqaqtuq sayaitchuaŋiñik nunam kanŋutchaktitchaqługich sayakturuat. 28 Aasriisuli piksraqtaaġiniġai iñuich kamananġitchuat marrumani nunami naġġuġikkauruatlu suunġiḷḷaġuqtitchaqługich kamanaġniraaġuuruat iñuich. 29 Taatnamik kiñaunniiñ iñuk uqavigaaġumiñaiññiqsuq Agaayyutim sivuġaani. 30 Agaayyutim atausriŋŋuqasiutipkaġaasri Christ Jesus-mun, puqiutiġuqtuaq uvaptiknun Agaayyutmiñ. Agaayyutim qiñiqtitkaa puqiutni Christ tuqupman piqutigipluta anniqsuġiaqhuta. Tumigiplugu taamna Christ Agaayyutim nalaunŋasripkaġaatigut suli iñugiliutipkaġaatigut Agaayyutim ipqiqhuta suli tasuġaatigut killuqsautaiqhuta. 31 Taatnali aglausimaruatun Agaayyutim makpiġaaŋani, itna, “Iñuum uqavigaaġukkumi kamaksruġliuŋ atanġum iñiqtaŋa.”
1 Aniqatiumaaŋ, uvaŋa tikitqaaqama ilipsitñun quliaqtuaġigiga Agaayyutim tusraayugaaġiksuaŋa nalupqinaiqł̣ugu atusuŋaqnaŋa uqałiġnik kaŋiqsitḷaisapsitñik. 2 Sivunniqsuŋa nayuutiłłamni ilipsitñi quliaqtuaqaġukłuŋa Jesus Christ-łhiñamik tuqutaułhaniglu sanniġutami. 3 Ilipsitñi itnama sayaitchuŋa, iqsipḷuŋalu suli uuliksipḷuŋa. 4 Quliaqtuaqama maliksuaqusaanġitchipsi iñuich puqiutaatigun, aglaan uvapkuaqługu Ipqitchuam Irrutchim uqautigaasri nalupqinaiqł̣ugu saŋŋiñi. 5 Quliaqtuaqtuŋa taatna ukpiqsritquplusri Agaayyutim saŋŋiagun puqiutiginġisaŋatigun iñuich. 6 Iḷisautrisuugaluaġmiugut isrumattutmik Agaayyutmiñ qatqitchuanun ukpiqsrił̣iġmikni. Aglaan tamanna isrumattun inġitchuq ukpiŋaitchuaniñ naagaqaa sivulliuqtaiñiñ nunam suksraunġiġñiaqtuaniñ. 7 Aglaan isrummattun uqautigikkaqput Agaayyutim nalunaqtuaq isrummattutigigaa iñuich nunam kaŋiqsitḷaisaŋat. Agaayyutim sivunniutigigaa, sivuaniimma nunamik iñiqsigaluaqani, piqatautlasriñiaġnipḷuta ilaan kamanautmiñi. 8 Nalliataunniiñ marruma nunam aŋalataisa kaŋiqsimanġitchaat, takku kaŋiqsimaniġumitruŋ kikiaktuutinayaitchaat ataniq Jesus Christ kamanautiqaqtuaq atripḷugu Agaayyun piqaqmatun. 9 Aglausimaruq Agaayyutim Makpiġaaŋani taapkunuuna kaŋiqsitḷaitchuatigun, itna, “Sut iñuum tautuksimaisaŋi unniiñ tusraamaisaŋiḷu unniiñ isrummatigitlaisaŋiḷu, taapkua Agaayyutim itqanaiyaġai tamatkunuŋa piqpagirimiñun.” 10 Aglaan Agaayyutim satqummiġñiġai uvaptiknun Ipqitchuakun Irrutchiġmigun. Ipqitchuam Irrutchim iḷisimagai supayaat, suvaluk nalunapiaġataqtuat Agaayyutim pigikkaŋi. 11 Atakkii kia-unniiñ iḷisimanġitchaa isrummataa atlam iñuum. Kisimi iñuum irrusraiñ iḷisimagaa isrummatni. Taatnatun kia-unniiñ iḷisimanġitchaa pigikkaŋi Agaayyutim kisimi Irrusrian Agaayyutim. 12 Ukpiqsrirauġuqapta akuqtuiñġitchugut irrusrianik nunam iñuiñ, aglaan Agaayyutim Irrusria aggiġñiqsuq uvaptiknun iḷitchuġitqupluta iluqaitñik Agaayyutim akiiḷaanik aatchuutaiñik uvaptiknun. 13 Uqaqapta Agaayyutim nalunaqtuaŋanik uqanġitchugut iñuich puqiutaatigun aglaan iḷisausriaptigun Irrutchimiñ, aasriiñ Ipqitchuam Irrutchim satqummiġñiġai iḷumutuuruat nalupqinaiqł̣ugich iñuŋnun piqaqtuanun Ipqitchuamik Irrutchimik. 14 Iñuum piqanġitchuam Ipqitchuamik Irrutchimik tunŋaviqaqtuamlu isrummattutmiñun kaŋiqsitḷaitchai sut Agaayyutim Irrusrian satqummikkaŋi. Tamatkua isrumatuitchuaŋurut ilaani, atakkii kisimi Ipqitchuam Irrutchim puttuqsripkaġniġai. 15 Iñuum puttuqsripkairiqaqtuam Ipqitchuamik Irrutchimik kaŋiqsitḷasriraġigai supayaat, aglaan atlat iñuich atanniiyumiñaitchut ilaanik atakkii kaŋiqsitḷaitchaich sut ilaatun. 16 Atakkii Isaiah-unniiñ sivuniksriqiri apiqsruaniktuq, itna, “Kiami iḷisimavauŋ isrummataa Agaayyutim, suli kia iḷisautitlavauŋ?” Aglaan Ipqitchuamik Irrusriqaqtugut iḷisimapluta isrummataanik Christ-ŋum.
1 Aniqatiumaaŋ, uqautriḷguitchuŋa ilipsitñun uqautripmatun iñuŋmun irrutchikuaġiaqtuamun. Uqaqatigiqqaaqapsi iñuuniaġaqtusri puqiutipsigun iñuktun kaŋiġruaqaqtuatun suli aniqammiuratun ukpiqsrił̣iġmiñi. 2 Iḷisauttutiga milułhiñatun ittuq niqipiatun inġitḷuni takku isiḷġaġuqsimaitḷusrisuli kaŋiqsitḷaitḷusriḷu. Pakmaunniiñ piyumiñairgaqtusri, 3 takku ukpiqsriruaŋugaluaŋŋapsi kaŋiġruaqtaqaqtusrisuli iñuuniaqhusriḷu iñuktun iḷisimanġitchuatun Christ-mik. Killuqsrisiqaġupsi avatmun uqavaaġutilusriḷu kaŋiġruaqtaqaqtusri suli aullasriqaqtusri iñugruiñatun. 4 Tarra iḷari nipliqsuq, “Paul-kuaqtuŋa,” suli iḷaŋatsuli “Apollos-kuaqtuŋali.” Taatnaġupsi kaŋiġruaqtaqaġniqsusisuli. 5 Uvva kisuuniqpa Apollos naagaqaa kisuuniqpa Paul? Apollos uvaŋalu savaktaułhiñaqtuguk aasrii tumigiplunuk ukpiqsriaqsipḷusri. Agaayyun qaitchiraqtuq uvaptiknun savaaksraptiknik iñullaaŋupluta. 6 Quliaqtuaqama iñuktun nautchirriiruatun ittuŋa, Apollos-suli iñuktun imaqtiġiruatun ittuq. Aglaan Agaayyutim naupkaġaġigaa ukpiqsrił̣iqsi. 7 Iñuk nautchirriiruaq iñuglu imaqtiġiruaq qulliunġitchuk. Kisimi Agaayyun qulliuruq atakkii naupkairaqtuq. 8 Uvva iñuk nautchirriiruaq suli iñuk imaqtiġiruaq atiruk savautrił̣hakni, aasriiñ iŋmikkullaa akuqtuigisiruk akiññaktaaksraġmiknik savaallaamiktigun. 9 Agaayyutim piqatigiiksitluta savaktigigaatigut. Ilipsiḷi Agaayyutim nautchiivigigaasri. Uvvasuli Agaayyutim tupiġipmigaasri. 10 Isrumaturuatun tuppiuqtitun, malikługu iłuaqqutaa Agaayyutim uvamnun, inillakkiga nappaivik ukpiqsrił̣ipsitñun. Atlat nappairut qaaŋanun taavruma nappaiviliutauruam, aglaan iñullaa qaunagiruksrauruq qanuq nappaisilaaġmiñik. 11 Taamna nappaiviliutauruaq ilipsitñi Jesus Christ-ŋuruq-tarra. Kiñaunniiñ iñuk iḷirinianġitchuq atlamik naagaqaa pitḷuktuamik nappaiviŋmik taavrumakŋa nappaiviliutauruamiñ. 12 Kiña iñuk nappaitḷaruq taavrumuŋa nappaiviŋmun atuġlugich akisuruat sut maqutlaitchuat naagaqaa atuġlugich akiisuurat sut maquyaruat. 13 Iñupayaam savaaŋa satqummiġñiaqtuq nalupqinaiġḷugu uvluani atanniiviksram. Taavrumani uvlumi iñullaam savaaŋa uuktuakkaugisiruq iknikun iḷitchuġipkaġlugu qanutchiutilaaŋa. 14 Tarra ikniġum ikinġitpagu iñuum nappakkaŋa nappaiviliutauruamun akuqtuigisiruq akiḷiusiaksraġmiñik. 15 Ikniġum ikiniaqpagu iñuum nappakkaŋa nappaiviliutauruamun taavruma savaaŋa suksraunġiġisiruq, aglaan anniqsukkaugisiruq tigulikkaupmatun ikualaruamiñ ikniġmiñ. 16 Nalupqinaitchuamik puttuqsrimarusri Agaayyutim iñuutilaaŋanik ilipsitñi. Ittusri ilaan agaayyuvikpaŋatun tupqatunlu, suli Agaayyutim Irrusria nayuutipluni ilipsitñi. 17 Kia iñuum piyaqquġumiuŋ taamna Agaayyutim agaayyuvikpaŋa, Agaayyutim suksraunġiġñiaġmigaa taamna iñuk. Atakkii Agaayyutim agaayyuvikpaŋa ipqitchuaŋuruq. Ilipsiasriiñ Agaayyutim agaayyuvikpagigaasri. 18 Kiñaunniiñ sagluqinani iŋmiñik. Kiñapayaaq akunnapsitñi isrumatuniraaġuuyumi marrumani nunami iḷitchuġiqqaaġliuŋ naluluqtilaani puqiutinikkumauqli isrumattutaanik Agaayyutim. 19 Atakkii puqiutaat ukpiŋaitchuat suuŋiḷḷaurut Agaayyutmi. Agaayyutim Makpiġaaŋani aglausimaruq, “Aŋuraġigai isrumatuniraaqtuat iñuich pitqiksuġautaatigun.” 20 Aasrii aglaksimapmiuq, “Agaayyutim iḷisimagai isrumatuniraaġuuruat isrummatiŋich suksraunġisilaaŋat.” 21 Taatnamik uqaviutiqaqasri iñuktigun, atakkii iluqaisa pigigisi— 22 Paul-lu, Apollos-lu, Cephas-lu, mannalu suli nuna, iñuułiġlu suli tuqułiq, pakmalu ittuat suli tikitchumaaqtuat aquagun— iluqaisa pigigisi. 23 Aglaan ilipsi Christ-ŋum pigigaasri, Christ-aasriiñ Agaayyutim pigigaa.
1 Taatnamik iñuich isrummatigiraksraġigaatigut savaktauniḷuta Christ-mun suli Agaayyutmun quliaqtuaquniḷuta nalunaqhutiŋ iḷumutuuruaŋiñik. 2 Aasriiñ niġiuginaqtuq iñuum savaktauruam tuniqsimaruksrautilaaŋa savaamiñi. 3 Qanutchiupluŋa savaktauvik? Suginġipiaġiga sivunniġaġupsitŋa unniiñ atlat iñuich pikpatŋa. Sivunniġanġitchuŋaunniiñ uvamnik. 4 Iḷisimagiga killuliqinġił̣iġa, aglaan taamna nalupqinaiġutaunġitchuq patchisaiḷaaŋuniḷuŋa. Taamna atanniqsuiñiaqtuq uvamnik, ilaa Atanġuruaq Agaayyun. 5 Taatnamik uqaqasri iñuk patchisauniḷugu sivuani atanġum aggiġviksraŋan. Sagviġisigai iluqaisa iriqsimaruaŋi taaqtuam suli salapqiġḷugich iñuich nalunaqtuakun sivunniuġutiŋich. Taraniasriiñ Agaayyutim iñullaa nanġaġisigaa. 6 Aniqatiumaaŋ, pisigiplusri uvamniglu Apollos-miglu atrikusautiqaqtuŋa. Iḷitchitqugipsi uvaptikniñ kamasraaqniktuksraunġiññipḷusri iñuŋmik nakuqsitḷuglugu atlamiñ iñuŋmiñ akunnapsitñi, tuvraġlugich iḷisauttutigikkaŋa aglausimaruaq Agaayyutim makpiġaaŋiñi. 7 Naaga nakuutlukkasugivich atlaniñ? Supayaaq pigikkan aatchuusriaġigiñ Agaayyutmiñ. Aasrii akuqtuaġiniġupku suvaata uqavigaaqpich piññaktaaġipmatun iḷipḷugu? 8 Isrummatiqaġniqsusri piqaaniŋnipḷusri supayaamik. Aatai, umialgunivisi! Isrummatiqaġniqsusri aŋalatitun iḷipḷusri kamanatluŋnipḷusri uvaptikniñ iḷisautrił̣iptikniñḷu. Ki aŋalatchisitchi. Taatnaaniŋniġupsi uvaguttuuq aŋalatchiqatautlasrił̣hiñaupmiugut ilipsitñi. 9 Iḷaatni isumaraqtuŋa Agaayyutmun inillaŋnipḷuta uqqiraqtauruaguut nikanaqtuatun iḷipḷuta. Irrutikkaurugut savvaqłuktitun tuqutauyasriruatun iñupayaat takkuatni, qiñiqsittaaliutipluta israġuliŋnun iñuŋnunlu atunim. 10 Kinnaurugut Christ pisigiplugu, aglaan ilipsi apai qanutun iḷisimmatiqaġniaqpat Christ-kun! Uvagut sayaitchugut, aglaan ilipsi apai sayaktuniaqpat! Nanġaġniapayukmiraġigaasri, aglaan uvagut naġġuġikkaurugut. 11 Pakmanunaglaan niġisuksiurugut imiġuksiuplutalu, atnuġaaluktuqmiugut, aŋallaqłuktakkaupmiugut, aimmiuraaġviitmiugut, 12 iñuuniuraġniaqmiugut sakuukhuta argaptiknik. Uqamaqłuutraukapta piḷiusriaqaquraġigivut; nagliksaaqtitaukapta igḷutuġaġigivut; 13 saŋutmatigut iłuaqqutiraġigivut. Pakmanunaglaan iñuich iḷigaatigut suaqłuqaġviatun nunam, suli iñupayaam igitchivigiraġigaatigut puyaaġrupayaamik liilaa. 14 Kanŋusraaqsanġitchipsi aglakama tamatkuniŋa, aglaan isiḷġiqsuġukkipsi piqpaksripmaptun qitunġamnik. 15 Iḷisautriqaġniġupsiunniiñ Christ-kun kisiḷgunaitchuanik piqałhiñaqtusri atautchimik iñuŋmik ittuamik aapaupmatun ilipsitñun. Christ Jesus-kun aapagiliutigipsitŋa ukpiqsriaqsikapsi quliaqtuaqqaaqama tusraayugaaġiksuamik Christ Jesus-mik ilipsitñun. 16 Taatnamik pitchuksaaġipsi tuvraqupluŋa. 17 Ikayuġukhusri Timothy tuyuġigiga ilipsitñun, iġñiġipmatun piqpagikkaġa suli tuniqsimaruaq Agaayyutikun. Itqaqtinniaġaasri qanuq iñuuniałłamnik Christ Jesus-kun suli iḷisautigikkamnik ukpiqtuaŋuruanun agaayyuviŋñi naniliqaa. 18 Iḷasri arguaŋauraaqtut tikiññianġiññasrugipluŋa ilipsitñun. 19 Aglaan akuniisruŋaqnaŋa tikiññiaġipsi, Agaayyutim pisułiġikpagu. Iḷitchuġiniaġitka arguaŋaruat iñuich qanuq uqaġuutilaaŋatnik saŋŋiqaqmagaaŋatniglu Agaayyutmiñ. 20 Agaayyutim iñuk aŋalatnamiuŋ uqautchił̣hiñakuunġitchuq aglaan ilaan saŋŋiagun. 21 Susukpisimi? Utlautitquvisikŋa tatapsaġiaġusri, naagaqaa piqpaksrił̣ikun piisaanġił̣ikunlu?
1 Uqautigipmigaat sayuŋałiq akunnapsitñi iñuk atugaqaqsimanipḷugu aapami nuliaŋanik. Jew-ŋunġitchuatunniiñ ilitqusriġiginġitchaat taatnasriq atlatułiq. 2 Suvaata arguaŋavisi? Aliasruutiqaqtuksraugaluaqtusri ilipsitñik. Anitchiuŋ taamna iñuk atlatuqtuaq akunnapsitñiñ. 3 Uvaŋa nayuutinġitchaluaŋŋaġma ilipsitñi timipkun, nayuutiruŋa irrutchipkun. Atannianikkiga taamna iñuk killiqiri. Atanniġiga nayuutipiaqmatun iḷipḷuŋa ilipsitñi. 4 Katigupsi atqagun atannapta Jesus Christ-ŋum nayuutiniaqtuŋa ilipsitñi irrutchipkun. 5 Saŋŋiagun atannapta Jesus Christ-ŋum qaisaksraġigiksi taamna aŋun tuunġaġmun piyaqquiñiaqtuamun taavruma timaanik. Aasriiḷi killiqirim irrusria anniqsuġisiruq uvlumi ataniqput atanniiñiaqpan iñupayaanik. 6 Uqavigaałiqsi nakuunġitchuq. Iḷitchuġisruknaġiksi mikiruuram puvlaksautim puvlaktitchitḷałha iluqaan qaqqiaksraq. Taatnatuntuuq killuqsautit akunnapsitñi iñugiaksitmuguurut. 7 Piiqsitchiuŋ utuqqaq puvlaksautipayaaq, iḷiḷusri nutaatun akutqammiaq puvlaksautaiḷaatun. Iḷumunaasriiñ nutaaŋuaniktusri killuqsautaiqhusri, atakkii Christ-ŋum—ipnaiyaatun tuniḷḷaqtukkauruatun—tuqqutigaatigut piiqsaqługich killuqsautivut. 8 Iñuułiptikni nutaami niġiŋaiġḷakput liilaa qaqqiaq utuqqauruamik puvlaksautilik. Taamna utuqqaq puvlaksaun atriqaqtuq pigiił̣iġmik pigiiḷiqiłiġmiglu. Aglaan niġiḷḷakput qaqqiaq puvlaksautaitchuaq. Taatnasriq qaqqiaq atriqaqtuq nakuułiġmik iḷumutuułiġmiglu. 9 Aglausimaruŋa tuyuutimni ilipsitñun piqasriqsuutitqunġitḷusri atlatuqtini iñuŋni. 10 Avuusrunġiññiġupsi atlatuqtini marrumani nunami naaga siqñaturauni naaga tigligaġuurauni naagalu putqataqtauni agaayyutiŋŋuanun, tarra aullaqtuksrauniaqtusri marrumakŋa nunamiñ. 11 Aglaan uqaqtuŋa iñuŋnik akunnapsitñi uqautriruanik aniqataunipḷutiŋ ukpiqsrił̣ikun. Piqasriqsuutiyumiñaitchusri taatnatchimi iñuŋmi killuliqikpan sayuŋałikun naagaqaa siqñaturaukpan naagaqaa putqataqpan agaayyutaunġitchuanun naagaqaa uqamaqłuutrisuukpan naagaqaa taaŋŋaqtaukpan naagaqaa tigliktuqtaukpan. Sumiunniiñ niġiqatigiraksraġinġitchiksi taatnasriq iñuk. 12 Suniaġlugich atanniqsuġniaqpik tamatkua ukpiqtuaŋunġitchuat? Agaayyutim kisimi atanniġisigai. Aglaan ilipsi atanniqsuqtaksraġigisi tamatkua ukpiqsriruaġuqtuat. Agaayyutim Makpiġaaŋani aglaksimapmatun, “Anitchiuŋ killuliqiri iñuk akunnapsitñiñ.”
1 Nalliqsi-samma akitñaummatiqaġniġumi ukpiqtuaqatmiñik, atanniqsuqtinuktuksraunġitchuq iñuŋnun ukpiqtuaŋunġitchuanun. Aglaan sivulliuqtinuktuksrauruq akunġatni ukpiqtuaŋuruat ikayuqtitquluni. 2 Iḷitchuġiraksraġigiksi Agaayyutim iñuiñun atanniiñiaqtilaaŋich nunam iñui. Aasriiñ atanniiñiaġniġupsi iñuŋnik marrumani nunami, iłuaqsruiḷguruksraurusri atinġirrutipsitñik akunnapsitñi pakmani. 3 Naluniqpisisuli atanniqsuiñiaqtilaaptiknik israġuliŋnik taimanigu? Nalupqinaitchuamik iłuaqsruitḷanasugigipsi uqavaaġutipsitñik iñuuniałipsitñi. 4 Taatnamik, uqavaaġutiqaġniġupsi iłuaqsrugaksranik atanniqsuqtiksraqtuksraunġitchusri iñuŋmik piqatiqanġitchuamik ukpiqtuaŋuruamik. 5 Kanŋusraaġniaqsaġaluaġipsi. Usriuvva iñuqaqtuq akunnapsitñi isrumaturuamik iłuaqsruitḷapluni uqavaaġutaitñik ukpiqsriruat. 6 Aglaan ukpiqtuaŋuruat uqaqsittaaġviŋmuutriraqtut aniqatiumiknik uqavaaġutmiktigun aasriiñ iłuaqsruqtinniaġaġigaat atanniqsuqtimun ukpiqtuaŋunġitchuat sivuġaatni. 7 Uqaqsittaaqapsi akitñaummatipsigun qiñiqtittaqtusri akiiḷipkaanikhusri pigiitchuamun. Igḷutuqsiuŋ iñuich irrutikpasri killukun sagluqsruutigilusri. 8 Aglaan ilipsi killukuaqtaqmiusri saglutaġaqługich atlat, suvaluk aniqatiusri ukpiqsrił̣ikun. 9 Nalupqinaitchuamik iḷisimagisi iñuich nalaunŋasiñġitchuat sivuġaani Agaayyutim aŋaayuqautaanukkumiñaisilaaŋat. Ukpiqsaqasri, iñuich sayuŋaruat naaga putqataqtuat agaayyutiŋŋuanun naaga atlatuqtauruat naaga killuliqiruat atugaġiplugich iyaalugruich aŋutitlu timiqaqtuat iŋmiktitun, 10 naaga tigligaqtaut naaga siqñaturuat naaga taaŋŋaqtit naaga uqamaqłuutrisuuruat naaga ivayaqtuirit—taatnatchich iñuich qiḷaŋmukkumiñaitchut Agaayyutim aŋaayuqautaanun. 11 Qaaŋiqsuami iḷasri taatnasriugaluaqmiruat, aglaan pakma salummakkaurusri killuqsautipsitñiñ ipqiqsitlusriḷu Agaayyutmun. Agaayyutim akuqtuġaasri nalaunŋasripkakkauplusri sivuġaani, atakkii Jesus tuquŋaruq pisigiplugich killuqsautisri aasriiñ Irrusrian Agaayyutipta ukpiliqsitkaasri. 12 Iñuich itnaġaqtut, “Suraġaġnaqtuq qanupayaaq suraġaġuktuni.” [Taamna iḷumutuugaluaqpaluktuq,] aglaan suapayaaq nakuuruaŋunġitchuq uvamni. Uvvasuli supayaamun aŋalatitkumiñaitmiuŋa. 13 Itnaġaqmiut, “Niqiksraq ittuq pisigiplugu aqiaġuq, aasriiñ aqiaġuq pisigiplugu niqi itluni.” Naagauvva Agaayyutim suksraunġiqsinniaġik iluqaaknik. Timivut iñiqtaunġitchut pisigiplugu atlatułiq. Aglaan timiqaqtugut savaktiksrauplugich Ataniġmun, aasriiñ ilaa ataniġigaa timipta. 14 Agaayyutim aŋipkaġniġaa ataniq Jesus tuqułiġmiñ, taatnatuntuuq aŋipkaġniaqmigaatigut saŋŋimigun. 15 Nalupqinaitchuamik iḷitchuqsrisuknaqtusri timigikkasri Christ-mun pigitilaaŋitñik; timisri iḷagipmatun itkai. Tiguniaqpigu iḷaŋa Christ-ŋum aasriiñ iḷaliutipkaġlugu akiisumun? Aŋŋaupiaġataq! 16 Iḷisimasruknaġiksi aŋun iḷaliutiruaq iŋmiñik akiisumun atausriŋŋuqasriutitilaaŋa timikun, atakkii Agaayyutim Makpiġaaŋani aglausimaruq, itna, “Malġuuruak atausriŋŋuqasiutiniaqtuk timikun.” 17 Aglaali iñuk iḷaliutiruaq ataniġmun atausiŋŋuqasiutiniaqtuq ilaani irrutchikun. 18 Supayaamiunniiñ killuqsaqnasri atlatułikun! Aŋun atniiyumiñaitchuq timimiñik killiqikami atlapayaatigun killuqsautitigun, aglaan iñuk atlaliqikami killuqsaġaqtuq akitñaqługu timini. 19 Puuyusruŋaqasri timigikkasi agaayyuvikpagitilaaŋitñik Agaayyutim Irrusrianun akuqtuaġikkaqsi Agaayyutmiñ. Ilipsitñik pigiñġitchusri. [Taatnaqługu pił̣hiñaunġitchiksi supayaaq.] 20 Agaayyutim akiḷiġñiġaa iñuułiġmiñik tasuqamisigut. Taatnamik atuġlugu timigikkaqsi savautisriuŋ Agaayyun. Iñuiḷḷi marrumani nunami nanġaġumagaat.
1 Pakma isrummatigilavut apiqsruutigikkasi tuyuutipsitñi uvaŋnun, itna, nakuuruq aŋun nulianġitchumi. 2 Aglaan iñuk ikł̣itchakpaluktuq atlatułiġmun. Taatnaqhuni aŋutillaa piqaqtuksrauruq iŋmi nuliaġmiñik, suli aġnallaa iŋmi uimiñik. 3 Aŋutim quyalimaagaksraġigaa nuliani. Taatnatuntuuq aġnam irrutiraksraġigaa uiñi. 4 Nuliaŋuruam piginiraksraġinġitchaa timini; uiŋantuuq pigipmigaa. Taatnatuntuuq uiŋuruam piginiyumiñaitchaa timini, aglaan nuliaŋan pigipmigaa. 5 Pisunġirrutinatik avatmun aglaan sivunniullagutik piviqaqtitchaġlugu agaayumaałiksrapsitñun. Agaayułhum aquagun pisukkutilgitchumautik, tuunġaum-kii ikł̣igutchaksaġniaġaatik pisigilugu aŋalalguił̣iqtik iliptiknik. 6 Taamna tillisiginġitchiga. Tarra, iñuk tuvaaqatinigukpan pił̣hiñauruq. 7 Uvvatuq iñupayaaq illi tuvaaqataiḷḷuni uvaktun. Aglaan iñullaa aatchuusriaqaqtuq Agaayyutmiñ, iḷaŋich tuvaaqatinikkumiñaqhutiŋ, atlatsuli tuvaaqataiḷḷutiŋ. 8 Taatnamik uqautigitka iḷaqataitchuat suli uiḷgaġnaat, nakuutluktuq iḷaŋich tuvaaqataisaaġumiŋ uvaptun. 9 Aglaan aŋalalguitchumiŋ iŋmiknik iḷaqatniktuksraurut. Atakkii iłuatluktuq tuvaaqatniktuni nagriaġipkałiġmiñ timim pisugruaŋaniñ. 10 Tuvaaqatigiiñun tillisiqaqtuŋa ataniġmiñ (taamna tilliñ iñġitchuq uvaŋniñ), itna, nuliaŋuruaq avitchumiñaitchuq uimiñiñ. 11 Aglaan avinniġumi, tuvaaqataiḷaaġli naagaqaa iḷammiutqiġḷi uimiñun. Taatnatuntuuq uiŋuruam avitaksraġinġitchaa nuliani. 12 Uvaŋali atlanun uqallaksaaqsiruŋa, aasriiñ ataniġmitŋaqtaunġitchuq, ukpiqsriruapayaam nuliaqaġniġumi ukpiqtuaŋunġitchuamik avitaksraġinġitchaa aġnaqtiŋ, iñuuniaqatigiyummiuġlugu piñiqpani. 13 Taatnatuntuuq, aġnam uiqaġumi ukpiqtuaŋunġitchuamik avitaksraġinġitchaa uiñi, iñuuniaqatigiyummiuġlugu piñiqpani. 14 Ukpiqsriñġitchuaq aŋun akuqtuġnaqtittaqtuq Agaayyutmun tumigiplugu aġnaqtiŋ, sulipsuuq ukpiqsriñġitchuaq aġnaq akuqtuġnaqtittaqtuq Agaayyutmun tumigiplugu aŋutriŋ. Tamatkua taatniinġitpata iḷiḷgaasri innayaqtut iḷiḷgaaŋisitun ukpiqsriñġitchuat, aglaan pakma iḷiḷgaasri akuqtuġnaqtittaqtut Agaayyutmun tumigiplugu ukpiqsriruaq aakariŋ naaga aapariŋ. 15 Aglaan ukpiqsriñġitchuaq tuvaaqatauruaq avitchuaqsikpan, taatna piḷi. Taatna pianikpan, ukpiqsriruaq aŋun naaga aġnaq pituummiñġitchuq tuvaaqatmiñun. Tuvaaqatigiik avitkumik tutqiutiqaġlik atakkii Agaayyutim iñuuniaqugaatigut qiñuiññakun. 16 Nuliaŋuruatiin, qanuq iḷisimanayaqpiuŋ uiñ ukpiqsriruaŋŋuġniaqmaŋaan tumigilutin? Naagaqaa, uiŋuruatiin, qanuq iḷisimanayaqpiuŋ anniqsuitḷapmaŋaaqpich nuliapnik? 17 Aglaan iñullaa iñuuruksrauruq tuvraġlugu Agaayyutim sivunniutaa ilaanun. Taatnamik illi qanutchipayaami inniġumi ukpiqsriruaġuqami. Taamna pitqurrutauruaq inillakkiga iluqaitñun ukpiqtuaŋuruanun nanipayaaq. 18 Uvva iñuk nalunaitŋutchiqsimagumi tuvraqługu Jew-ŋupluni atuiraġiłhatigun, tuniqsimali Agaayyutmun nalunaitŋutchiŋŋaġmi. Uvvaasiiñ iñuk nalunaitŋutaitkumi ukpiqsriaqsikami Christ-mik, nalunaitŋutchiqsinnianġiḷḷi. 19 Nalunaitŋutaliglu nalunaitŋutaiḷaaġlu suliqutaunġitchuk Agaayyutmi. Suliqutautluktuq kamaksriruni Agaayyutim tillisaiñik. 20 Iñupayaaq ittuksrauruq qanutchipayaami inniġumi Agaayyutim tuqłuqmani. 21 Ukpiqtuaġuġuvich savaktaaġruułiqni suliqutiginagu savaktaaġruułhiñ. Aglaan piviqaġniġuvich savaktaaġruunġiġutin, ki pituiġiñ. 22 Christ-ŋum Atanġuruam killuqsautaiġñiġaa iñupayaaq ukpiqsriruaġuqman, savaktaaġruuruaq naaga savaktaaġruunġitchuaq atunim. Taatnatun iñupayaaq savaktaaġrugiliutigaa Christ-ŋum ukpiqsriruaġuqman, atakkii Christ-ŋum savaktaaġruuruaq savaktaaġruunġitchuaġlu tasuġniġik. 23 Christ-ŋum tauqsiġñiġaasri akiḷiutiplusri tuqukami pisigiplusri. Tarraasriiñ ilaa kamagiraksraġigiksi; iñuŋnun savaktaaġruuliutiraġaqnasri. 24 Aniqatiumaaŋ, iñupayaaq illi qanusripayaami inniġumi ukpiqsriruaġuqami. Taatna savautiliuŋ Agaayyun. 25 Pakma, tillisaitchuŋa pigiplugich tamatkua iḷaqatniksimaitchuat, aglaan qaisaqaġitka isrummatiksraŋatnik. Ukpiġiraksrauruŋa atakkii atanġum qaisaqaġaaŋa iḷunŋuktamik. 26 Pisigiplugu sakiqniułiqput isrumaruŋa nalaunŋanasrugalugu iñuk iñuukpan taatna iłiġmisun. 27 Iḷaqatiqaġuvich avinniaqsaanak. Tuvaaqataitchuvich tuvaaqataisaaġiñ. 28 Aglaan tuvaaqatinikkuvich killuqsanġitchutin, suli iñuk iḷaqatniksimaitchuaq iḷaqatnikkumi killuqsanġitchuq. Aglaan tamatkua iḷaqatiqaqtuat isrumaaluutiqaġniaqtut uumani iñuuniałiġmi, aasrii taavrumakŋa isrumaaluutiksramiñ piisitchukkipsi. 29 Aniqatiumaaŋ, una itnauttutigigiga. Pivigikkaqput savautrił̣ł̣aptiknun Ataniġmik sivikipiaqtuq. Uvakŋaniñaglaan taatnaqługu tamatkua iḷaqatiqaqtuat savautilitruŋ Ataniq tuvaaqataitchuatun iḷiḷutiŋ, 30 tamatkualu qulviuqtuat qulviunġitchuatun iḷiḷutiŋ, tamatkualu iglaqtuat quviasrunġitchuatun iḷiḷutiŋ, tamatkualu tauqsiqsuqtuat sunik piginġitchuatun iḷiḷugich, 31 tamatkualu piqaqtuat sunik nunami piqanġitchuatun iḷiḷutiŋ. Takku manna nuna suuraqtuummaġmi piiġisiruq. 32 Isrumaaluutiqaqunġitchipsi. Tuvaaqataitchuaq aŋun isrumałhiñaġuuruq qanuġlugu savautrił̣iksraġmiñik Atanġuruamik, ataramik quyalisukługu. 33 Aglaali iḷaqatiqaqtuaq aŋun isrumaaluutiqaġuuruq suuraŋiñik nunam quyalisukługu nuliani. 34 Tarra quyalitñiktuksrauruq iluqaaknik nuliaġmiñik Atanġuruamiglu. Taatnatuntuuq tuvaaqataitchuaq aġnaq naaga niviaqsiaq isrumałhiñaġuuruq qanuġlugu savautrił̣iksraġmiñik Atanġuruamik iluqaanik timimiñik irrutchiġmiñiglu. Aglaali uiqaqtuaq aġnaq isrumaaluutiqaġuuruq suuraŋiñik nunam quyalisukługu uiñi. 35 Uqautigipsi tamatkuniŋa ikayuqsaqhusri. Atanniqsuġnianġitchiga iñuuniałiqsi. Iñuuniaqugipsi nalaunŋaruakun savautillautaġlugu Atanġuruaq pisuqtilaapsisun aviktuumanġiġusri iluqnauqsimalusi Ataniġmun. 36 Aŋutim isrummatigisugnaġaġigaa killuliqinasugaluni iḷaqatniktaaġinġitñamiuŋ nuliaksrautni nutaułhani. Ikł̣igituiñaġumiuŋ katchuutilik pisukkaġmisun. Iḷaqatigiiksił̣iq killuqsautaunġitchuq. 37 Aglaan aŋutim sivunniuġugnaġaġigaa isrummatmiñi iḷaqatniktuksraunġił̣ł̣i savautrisukhuni Agaayyutmik iluqnauġuni. Kimmutiqatlaiġñiġumi nuliaksrautmiñik iḷaqatninġitḷuni, taamna aŋun piḷḷautaqtuq. 38 Tarrataamna katchuutiruaq aġnaksrautmiñun nalauttuq, suli aŋun iḷaqatninġitchuaq piḷḷautatluktuq. 39 Nuliaŋuruaq qiḷiqsimaruq uimiñun iñuuniqtutilaaŋani uimi. Uiŋuruaq tuqukpan nuliaŋuruaq iḷaqatnitqił̣hiñauruq kisupayaamik pigisukkaġmiñik, aglaan uiñitqiutiŋa ukpiqsriruaŋuruksrauruq. 40 Aglaali isrummatimni taamna aġnaq quviasruŋniatluktuq kisimġiuqtuaġumi. Uqautigisukkipsi taavrumiŋa atakkii piqaqmiuŋa Agaayyutim Irrusrianik.
1 Pakmaasriiñ aglaŋniaqtuŋa niqikun tuniḷḷautauruakun aanġuanun. Itnaġuurut, “Iḷisimarugut supayaamik.” Iñuk iḷisimanasrugiruaq supayaanik kamanaġułhiñaqtuq. Aglaan iñuum piqpaksriruam atlanik iñuŋnik sayyiḷḷaaġaġigai ukpiqsrił̣hatigun. 2 Kiñapayaaq iḷisimanasrugigumi supayaanik iḷisimanġitchaasuli iḷisimaraksraġaluani. 3 Aglaan iñuk piqpaksriruaq Agaayyutmik Agaayyutim akuqtuġaa. 4 Uvvaasriiñ, nalaunŋava niġiñiaġupta niqimik tuniḷḷautauruamik aanġuanun? Iḷisimagikput aanġuam suunġipiałha, atakkii atautchiiñamik iḷumutuuruamik Agaayyutiqaqtuq. 5 Unniiñuvva itkaluaqpata agaayyutiŋŋuanik qiḷaŋmi nunamiḷu—iḷumun iñugiallapiaqtut sut iñuich taiyukkaŋich “atanġuruat,” aasriiñ kamakkutiqaġaich— 6 aglaali iḷisimarugut atautchisualuŋmik Agaayyutmik, Aapauruamik, supayaanik iñiqtaġikkaŋatnik, suli ilaa pisiplugu iñuurugut. Iḷisimapmiugut atautchisualuŋmik Ataniġmik, Jesus Christ-mik; Agaayyutim iñiqsitqugaa supayauramik suli ilaagun iñuurugut. 7 Aglaali iḷaŋisa ukpiqtuaŋuruat kaŋiqsitḷaitchaat taamna. Iñuułiqtutilaamiktitun isrumasuurut agaayyutiŋŋuat pipiaŋunasrugalugich. Uvvaasriiñ niġikamiŋ niqimik tuniḷḷautauruamik aanġuanun tutqiiññiagaqsiraqtut qauġrimmaaġiutillautaġmikni atakkii iḷisimagaat nalaunŋanġiññipḷugu niġiłiksraqtiŋ taavrumiŋa niqimik. 8 Aglaan niġiłhum nakuqsiḷaaqtanġitchaatigut Agaayyutmi. Suutaunġitchuq niġigaluaġupta niqimik niġinġitchuptalu. 9 Pakmaasriiñ iḷisimagiksi niġitḷałiqsi qanusripayaamik niġisukkapsitñik, aglaan qaunatqiaġiksuksraurusri taatna pigupsi. Putukkisitchiviaqtusri ukpiqsriruaqatipsitñik sayaiḷḷuqtuanik ukpiqsrił̣iġmiktigun. 10 Atakkii sayaiḷḷuqtuam ukpiqtuaŋuruam qiñiqpatin niġiḷutin aanġuaqtuġvium agaayyuviani iḷisimaruatin aanġuat pipiaŋunġisilaaŋatnik, niġiaqsiviaqmiuqtuuq tutqiisaaġaluaŋŋaġmi qauġrimmaaġiutillautaġmiñi. 11 Tarra taamna sayaiḷḷuqtuaq aniqatin piyaqqukkaugisiruq killuliqiłiġmigun atakkii iḷisimaniavaałłakhutin. Aglaan Christ-ŋum tuqqutipmigaaptuuq taamna aniqatin. 12 Killuqsaġuvich taatna akitñaġlugich aniqatiutin, taamna sayaiḷḷuqtuaq ukpiqtuaŋuruaq, killuqsaqmiutin akitñaqługu Christ. Taatnaġuvich iḷitchuġiyumiñaitchut qauġrimmaaġiutillautaġmikni nalaunŋaruamik nalaunŋaitchuamiglu. 13 Taatnamik ukpiqtuaŋuruaqatiga isrumakpan killuqsaġniḷuni niġigumi niqimik tuniḷḷautauruamik aanġuanun, niġitqikkumiñaitchiga taamna niqi killuqsaqtitaġniqpauŋ aniqatiga.
1 Suvaata iḷapsi uqautigivatruŋ uqqiraqtaupianġiññipḷuŋa Agaayyutmun? Nalunaitchuamik ataniqsimaraitchuŋa iñuŋnun. Qiñiqsimagiga Ataniq Jesus Christ. Suli ukpiqsriruaŋŋuqtusri savautrił̣ipkun Ataniġmik. 2 Atlat uqaġaluaŋŋaisa uqqiraqtaunġiññipḷuŋa Christ-mun, iḷisimallapiaġiksi piutilaaġa. Quliaqtuaġigiga tusraayugaallautaq ilipsitñun, taatnaqługu ukpiġigiksi Jesus. Taavruma nalupqinaiyaġaa uqqiraqtaułiġa Ataniġmun. 3 Taimmaasriiñ iñuich nalupqisruutigipmatŋa una kiggutiga: 4 niġił̣hiñaunġiññiqpik imiġluŋalu savautrił̣ł̣amni ilipsitñik? 5 Nalaunŋapmiuq uvaptiknun tuvaaqasiqpatigut nuliaŋuruam iglaukapta taatnatun atlatun uqqiraqtaatun atanġum suli aniqatiŋisunlu Cephas-tunlu? 6 Naaga kisimñuk Barnabas-lu savaktuksrauniqpiñuk iñuuniutiksraptiknik? 7 Savaktuksraunġitchuguk atlamik savaamik atakkii quliaqtuaġigikput tusraayugaallautaq nanipayaaq. Aŋuyyiuqti akiḷiiruksraunġitchuq aŋuyyiuqtaullaġmi. Iñuk nautchirriqsuaq asrirriviŋmun niġiugaqaqtuq niġigisipḷuni asriaŋiñik. Munaqsriptuuq niġiugaqaqtuq imiġisipḷuni miluatnik munaqsrami. 8 Taavrumiŋa iñuich niġiugaqaġuurut. Moses-ŋum maliġutaksraqtuuq uqaqmiuq taavrumiŋa, amaġaa? 9 Aglausimaruq itna Moses-ŋum maliġutaksrami, “Sigguġutituġnianġitchiñ qanġa qimuktim tutmaqpauŋ mukkaaksraq.” Agaayyun nipliqami taatna isrumaaluutiqanġitchuq qimuktinik. 10 Agaayyutim iḷumutupiaq uqautigigaatigut. Aa, uqałiq aglaaŋuruq pisigipluta, itna, “Iñuk una nunniuqtuaq suli iñuk salummaqtuaq mukkaaksranik niġiugaqaqtuk piññałiksraġmiknik savaaġmikniñ.” 11 Uvagut nautchirriqiritun nautchiipmatun nautchiaksraŋiñik quliaqtuaqapta tusraayugaallautamik akunnapsitñun, isrumavisi iŋiqsruvaałłaŋnipḷuta iŋiqapsi ikayuqupluta iñuuniutiksraptiknik? 12 Atlat iñuich niġiugaqaġumiŋ iñuuniutiksraġmiknik ilipsitñiñ, nalaunŋatlukkayaġaluaqtuq niġiugaqaġupta iñuuniutiksraptiknik ilipsitñiñ. Aglaan iŋiqsrutlaitchipsi ikayuqupluta. Igḷutuġivut iñugiaktuat sut, atakkii nutqaqtitchisunġitchugut iñuŋnik ukpiqsrił̣hatniñ tusraayugaallautaŋanik Christ-ŋum. 13 Iḷisimagisi iñuich savaaqaqtuat Agaayyutim agaayyuvikpaŋani niqiksraġuurut agaayyuvikpaŋmiñ, suli savaktuat tuniḷḷaġviŋmi akuqtuisuurut niqiksraġmiknik iḷaŋanik tuniḷḷautauruam. 14 Taatnatuntuuq Atanġuruam tillisiqaġai tamatkua quliaqtuaqaqtuat tusraayugaallautamik akuqtuitquplugich iñuuniutiksraŋatnik iñuŋniñ ukpiqsrirriġuqtuaniñ. 15 Aglaan suginġitḷukkiga tuqugaluaġuma akuqtuigaluaqnaŋa sumik ilipsitñiñ. Uqaviutigigiga savautrił̣iġa Christ-mik akiññasruŋaqnaŋa. 16 Quliaqtuaqaġaluaqłuŋaunniiñ tusraayugaallautamik uqaviugaalguitchuŋa uvapkun. Quliaqtuaġiłha tusraayugaallautam savaaġigiga. Atuqtaksraġipiaġiga. Quliaqtuaqanġitchuma, nakłiuŋ uvaŋa. 17 Quliaqtuaqaġniġuma piksraqtaaġilugu, niġiuktuksrauruŋa akiññaktaaksramik. Aglaan piksraqtaaġinġitchiga savaaq uvamnik, aasriiñ savaaġiłhiñaġiga savaaq Agaayyutim qaisaŋa uvamnun savaquplugu. 18 Aasriiñ sua akiññaktaaġiniaqpigu? Uvvauna akiññaktaaksraġa, quliaqtuaġigupku tusraayugaaġiksuaq iñuich inuqnanġitchuq aatchułiksraŋat iñuuniutiksramnik. Niġiugitlagaluaġiga iñuich aatchułiksraŋat. Aglaan iŋiqsrunġitchuŋa sumik quliaqtuaqaqama tusraayugaallautamik. 19 Uvva ataniqsimaraitchaluaŋŋaġma iñuŋnun savaktaaġruupkaqtuŋa uvamnik iñupayaanun iñugiaktuat ukpiqsriruaġuquplugich Christ-mik uvapkun. 20 Taimma uqautrikama Agaayyutim uqałhanik Jew-ŋuruanun ukpiqsritqugaluaġitka Christ-mik. Taatnamik iñuupmiuŋa Jew-ŋuruatun. Nayuutikama iñuŋni maliġutchiruani Jew-ŋuruat maliġutaksraŋanik (aŋalatinġiġaluaqtuŋa Jew-ŋuruat maliġutaksraŋanun) iñuuniaqtuŋa iñuktun aŋalatittuatun maliġutaksramun ukpiqsritqugaluaqługich Christ-mik. 21 Taatnatuntuuq uqautrikama tusraayugaallautamik Christ-kun tamatkunuŋa Jew-ŋunġitchuanun iñuuniaġaqtuŋa Jew-ŋunġitchuatun ukpiqsritqugaluaqługich Christ-mik. Maliġutaksram aŋalanġisaŋatun itpalukkaluaqłuŋa, iḷumutun maliġutchiḷḷapiaqtuŋa Agaayyutim maliġutaksraiñik, tupiksripḷuŋa Christ-ŋum maliġutaksraŋanik. 22 Uqautrikama Agaayyutim uqałhanik ukpiqsriruanun sayaitchuanun ukpiqsrił̣iġmikni iñuupmiuŋa sayaitchuatun, iliŋich ukpiqsriruaġuquplugich. Qanupayaaq iñuk iñuuniaġusriqaqman ilaatun iñuuniaġaqtuŋa qanusripayaakun iḷaŋich ukpiqsriruaġuquplugich. 23 Taatna iluqaanik pisuuruŋa pisigiplugu tusraayugaallautaq iḷaŋiutisukłuŋa piḷiutaanik Agaayyutim akiqsruutigikkaŋanik. 24 Iḷisimarusri aqpaliutraqtuani iñugiaktuat aqpaqsruqtit aullaġaqtut, aglaan atausriq akiññaguuruq. Iñuuniałipsitñi Christ-mun pisuġnisilaaġitchi akiññatlasriḷusri aqpaqsruqtitun. 25 Iluqatiŋ anaktaqtit qaunagillautaqtut timimiknik iḷisaqhutiŋlu atqunaq akiññaktaaqaġukhutiŋ niaquutmik piunġiqsaqtuamik. Taatnatunli ukpiqsriruagut iñuuniallautaqtuksraurugut Christ-mun atakkii niaquutinnaktaaksraqput piunġiġumiñaitchuq. 26 Tarra, ittuŋa aqpaqsruqtitun akimasaqhuni aqpaqsruqatmiñiñ, naagaqaa qakiqtautraqtitun akimasaqhuni qakiqtautraqatmiñiñ. 27 Anaktaqtim aŋalattaġigaa timini, aglaan piñġiqsitauviaqtuq aqpaliutramun iḷisatlaitchumi. Taatnatuntuuq aŋalalgusriñiaqtuŋa uvamnik, atakkii piñġiqsitauviaqtuŋa savautrił̣imniñ Christ-mik quliaqtuanġitchumali atlanun iñuŋnun.
1 Aniqatiumaaŋ! Itqaksritqugipsi atuumaruanik sivulliaptiknun maliktuanun Moses-mik. Iglaullaġmiŋ nuviyam qulaŋiutiniġai suli iluqatiŋ ikaaġniġaat taġiuq. 2 Nuviyam qulaŋiutipmatiŋ suli ikaaqamitruŋ taġiuq iluqaġmiŋ paptaakkaupmatun liilaa piut maliġuaqtaułiksraġmiknun Moses-mik. 3 Aasriisuli iluqaġmiŋ niqiqaġniqsut pamarrutiŋiñik Agaayyutim quviqnaqtuakun. 4 Iluqaġmiŋsuli imiġniqsut imiġmik Agaayyutim pamarrutaanik quviqnaqtuakun uyaġaŋmiñ. Taamna uyaġak nayuutiniqsuq iliŋitñi nanipayaaq itmata, aasriiñ taamna uyaġauruaq Christ-ŋuruq. 5 Aglaansuli iñugiaktuat Agaayyun quyaliñġitchaat. Taatnaqługuasriiñ suksraunġiġñiġai suviksraiḷaami. 6 Tarra, tamatkua atuumaruat taimani atriksraurut uvaptiknun. Kilikkaatigut pisugruaqunġitḷuta pigiitchuanun sivulliapta piḷġusiatitun. 7 Unniiñ aanġuaqtuqtaunasri taipchua iḷaŋisitun, atakkii aglausimaruq Agaayyutim makpiġaaŋiñi, “Iñuich aquvittut niġiqpagviksramun, aasriiñ makitnamiŋ aġġiaqsiraqtut.” 8 Sulipsuuq atlatuqtautqunġitchaatigut taipchua iḷaŋisitun, 23,000 tuqupmatun uvlumi atautchimi killuqsautmiktigun. 9 Unniiñ uuktuaqtaksraġinġitchikput Atanġuruaq, iḷaŋich taipchua taatnaqmatun tuqutauruat tuqunaliŋnun nimiġianun kigipchaqtitlugich. 10 Unniiñ uqapiḷuktuksraunġitchugut sutigun Agaayyutim aatchuutaigun iḷaŋich taipchua uqapiḷukmatun. Taatnaqhutiŋ israġulgum piyaqquirim tuqutkai. 11 Tarra iluqatiŋ tamatkua atuumarut iliŋitñun, uvaptiknun atrikusrautigitquplugich, suli aglausimarut alġaqsruutiksrauplutiŋ uvagut killuqsaqtitqunġitḷuta, iñuuruagut aqulliqsaaġataqtuami uvluni. 12 Uvvaasriiñ kiñapayaaq isrumaniġumi makitaniḷuni payaŋaiḷḷuni, qaunatqiaġiḷḷapiaġli puukałiksraġmiñiñ, atakkii aŋiqusraaqsiuviaqmiuq nutqaqtitauluni tupiksrił̣iġmiñiñ Agaayyutmik [atriḷugich taipchua iñuich iŋiḷġaan]. 13 Qanupayaaq aŋiqusraaqsiuniġuvich, taatnatchikuntuuq iluqatiŋ iñuich aŋiqusraaqsiupmiut. Aglaan Agaayyutim tuniqsimaruam aŋiqusraaqsiupkaġumiñaitchaatin qaaŋiġḷugu akiyalguisan. Qakugupayaaq ukpiqsrił̣hiñ uuktuakkaukpan Agaayyutim annagviqaqtinniaġaatin akimayumiñaqsiḷutin. 14 Taatnamik, piqpagiplusri iḷauraamaaŋ, piisimaaġitchi aanġuaqtułiġmiñ. 15 Kaŋiqsiḷgurusri uqautigikkamnik. Isivġiuqsiuŋ ilipsitñik uqautigikkaġa iḷumutuupmagaan. 16 Isrummatigilugu Atanġum nullautchiġvia, imipayaaqapta qallutmiñ quyyatigikkaptigun quyaqatigigikput Agaayyun Christ-ŋum auŋanik maqipkakkaŋanik sanniġutami uvaptiknun. Suli avguqaptigu qaqqiaq niġipḷugu qiñiqtitkikput iḷaliqsruutiłiqput iñuŋni Christ tuqqutikkaŋiñi. 17 Tarra niġikapta atautchimiñ qaqqiamiñ, uvagut atausriŋŋuqtitaurugut atautchisun timitun iñugiakkaluaqhuta. 18 Isrummatigilugich Israel-aaġmiut piḷġusiŋat, tamatkua niġisuuruat niġrutinik tuniḷḷautauruanik tuniḷḷaġviŋmi, tamatkua piqatigiiksut Agaayyutmun atakkii niġigaat tuniḷḷaun atautchikun. 19 Qanuutauva taamna? Iḷisautisukkipsi tamatkua aanġuat suli niqit tuniḷḷautauruat aanġuanun suunġitchut. 20 Una uqautigigiga, Jew-ŋunġitchuat tuniḷḷaqtuġuurut niqinik tuunġaiyaanun, Agaayyutmun qaitchiñġitchut. Piqatautqunġitchipsi tuunġaiyaani. 21 Imiġumiñaitchusri qallutaaniñ atanġum imillapsi qallutaatniñ tuunġaiyaat. Niġiyumiñaitmiusri atanġum niġġivianiñ niġiḷḷapsi niġġiviatniñ tuunġaiyaat. 22 Saŋiatchaktittaġigikput ataniq taatnaqapta taapkuŋniŋa. Saŋitḷuktauŋunasrugivisa ilaaniñ? 23 Iḷasri-samma uqaqtut, “Suraġaġnaqtuq qanupayaaq suraġaġuktuni.” Aagaluaq, aglaan iḷaŋich nakuunġitchut uvaptikni maliġukkuptigu Agaayyun. Iḷumutuuruq suraġałhiñaułiqput supayaamik, aglaan iḷaŋich sayyiḷḷaaġutaunġitchut atlanun ukpiqsriruanun. 24 Kiña ukpiqsriruaq iŋmiguaqsaqani, aglaan ikayuutiniaġli atlanik iñuŋnik. 25 Niġġisiuŋ niqipiapayaaq tunirauruaq tunniuqqaiviŋmi, apiqsruqtautigisuŋaqnagu nakiñ niqi aggiqmagaan naagaqaa isrumaaluutigisisuŋaqnagu qauġrimmaaġiutillautapsitñi naluanŋapmagaan niġił̣iqsi. 26 [Apiqsruqtuutigiyumiñaitchiksi] atakkii aglausimaruq Agaayyutim makpiġaaŋani, “Nuna Atanġum pigigaa suli suapayaaq nunamiittuaq.” 27 Kia ukpiqtuaŋunġitchuam aiyugaaqpasri niġġityaqulusri tupiġmiñun niġġisiuŋ manirikpan qanusripayaamik, apiqsruqtautigisuŋaqnagu nakiñ niqi aggiqmagaan naagaqaa isrumaaluutigisisuŋaqnagu qauġrimmaaġiutillautapsitñi nalaunŋapmagaan niġił̣iqsi. 28 Aglaan iñuum uqautikpasri taamna niqi tuniḷḷautigimaniḷugu aanġuamun, niġiñiaqnagu niqi pisigilugu taamna iñuk kiliktigikkan. Ami isrumaviaqtuq qauġrimmaaġiutillautaġmiñi niġił̣iksraŋa taavruma niqim nalaunŋaiññiḷugu, 29 ilipnun nalaunŋanasrugigaluaqtitlugu. Tarra suvaata niġił̣hiñaułiġa qanusripayaamik aŋalanniaqpauŋ atlam iñuum nalupqisruutmigun? 30 Quyaanikkiga Agaayyun piqutigiplugu nikiksraġa. Taatnamik kia uqautinaŋa killuqsaġniḷuŋa niġigupku taamna niqi. 31 Itnatun ittuq, niġiguvich imiġuviḷḷu naagaqaa suraġapayaaġupsi kamakkutiqaqsiuŋ Agaayyun supayaatigun. 32 Tarra, sakiqniuġutigipkaqnagu kia iñuum tupiksrił̣iksraŋanun Agaayyutmik, Jew-ŋugaluaqpata Jew-ŋunġitchaluaqpata naagaunniiñ ukpiqtuaŋuruaŋugaluaqpata Agaayyutmun. 33 Taatnatuntuuq suraġapayaaqama quyaliñiuraġitka iñupayaat supayaakun. Uvapkuanġiqsuŋa anniqsuġugluŋa uvamnik kisima, aglaan ikayuġniaqtuŋa iñuŋnik iñugiaktuanik anniqsuqugaluaqługich.
1 Uvvaasriiñ, iñuuniaġitchi uvaptun tuvraiñiaqmatun Christ-mik. 2 Aniqatiumaaŋ, nanġaġipsi itqaumakapsitŋa qanuq iñuuniaqtilaapkun Christ-mun supayaatigun, tupigiplugich iḷisauttutit qaisatka ilipsitñun. 3 Aglaan kaŋiqsitqugipsi Christ qaukłiġigaa aŋutipayaam. Taatnatuntuuq aġnam qaukłiġigaa uigikkani, itna Agaayyun qaukłiupmatun Christ-mun. 4 Aŋun agaayupman naagaqaa sivuniksriqipman matuplugu niaquni qiñiqtinġitchaa Christ qaukłiġitilaaŋanik iŋmiñun. 5 Suli aġnaq agaayupman naagaqaa sivuniksriqipman matuiḷaaġlugu niaquni qiñiqtinġitḷugu uiñi qaukłiġitilaaŋanik iŋmiñun kanŋusraaġaa. Taatnaqami ittuq akiisutun nuyaiqsitun. 6 Taatnaqłuŋa uqaqtuŋa: nuliaŋuruam matusrunġitchumiuŋ niaquni nuyaiqsaksraġigaa. Aglaan kanŋunaqpan nuliaŋuruam saliyumigich nutchani matuqaġliuŋ niaquni. 7 Aŋutim maturaksraġiñġitchaa niaquni, atakkii Agaayyutim iñiqtaġigaa atriŋutquplugu iŋmiñun aasriiñ sagviquplugu kamanautni. Aglaan nuliaŋuruam qiñiqtitkaa kamanautaa uimi qaukłiupkaqamiuŋ. 8 Aŋunliasrii iñiqtaunġitchuq aġnamiñ, aglaan aġnaq iñiqtauruq aŋutmiñ. 9 Suli Agaayyun iñiqsiñġitchuq aŋutmik piqutigiplugu aġnaq, aglaan Agaayyun iñiqsiruq aġnamik piqutigiplugu aŋun. 10 Taatnaqhuni aġnam maturaksraġigaa niaquni agaayukami qiñiqtityaġlugu kamaksrił̣ł̣i aŋutmiñik. Aġnaq taatnaqtuksrauruq pisigilugich israġulgich. 11 Aġnaġlu aŋunlu ikayuqtigiiksuksrauniqsuk avatmun, Agaayyun tillisiqaqmatun iliŋiknun. 12 Aa, sivulliq aġnaq iñiqtauruq aŋutmiñ, aasriiñ aŋutipayaaq taimakŋaaglaan anipmiraqtuq aġnamiñ. Aglaan itqaumasiuŋ Agaayyutim iñiqtaqałha iñupayaanik supayaaniglu. 13 Nalaunŋatilaaqsiuŋ ilipsitñik. Nalaunŋava aġnaq agaayugumi Agaayyutmun matuiḷaaġlugu niaquni? 14 Iḷisimarusri iñupayaaq isrumapmiuq aŋutim nuyaqtusriruam kanŋunaqtilaaŋanik. 15 Aglaan aġnam nuyaqtułłi piññaqnautigigaa. Aġnam nuyaŋi qaisaurut ilaanun matuksrauplutiŋ. 16 Kiñapayaaq uqavaaġumakpan taavrumuuna, iḷisimaliuŋ una: uvagut piksraitchugut atlamik piḷġusrimik, aasriiñ iluqatiŋ ukpiqtuaŋuruat nanipayaaq pipmigaat taatnatun. 17 Uvvasuli, katiraġikapsi agaayyuvigisrukługu ikayuuttutitlaitchusri aglaan atniaġutiraqtusri avatmun. Pitqusiġiitḷusri, taatnaqłuŋa nanġanġitchipsi. 18 Sivulliuplugu, tusraaruŋa agaayyiaqapsi avgummatiqaġaqtusriguuq, aasrii taamna ukpiġitlagiga. 19 Avgummatiqaqapsi akunnapsitñi nalunaiqsittaġigaa nallipsi iḷumun ukpiqtuaŋuruatilaaŋa. 20 Katiraġikapsi atautchimun Atanġum nullautchiġvianik niġinġitchusri. 21 Uqaqtuŋa taavrumiŋa atakkii iñullaa niġiruq iŋmi niqautmiñik utaqqisuŋaqani atlanik. Iḷasri aŋiḷaaqhutiŋ niġisuŋŋaġmiŋ suli atlat imiŋasriraqtut. 22 Suvisi! Kiñuniqanġitpisi niġġiviksrapsitñik imiġviksrapsitñiglu? Nakuunġitchuq suuŋiḷḷaqanġił̣iqsi ukpiqtuaŋuruanik tutqiisaaqługiḷḷu tamatkua suiḷḷiuqtuat? Qanuq uqaġniaqpik ilipsitñun? Quyaginiaqpigu taamna? Naagga, quyaginianġitchipsi. 23 Uumiŋa Atanġuruam iḷisautigaaŋa uqaġikkamnik ilipsitñun. Tamarrumani unnuami Ataniqput Jesus tuniraugisipman, tigugaa qaqqiaq. Quyyatigiqqaaqługu Agaayyutmun avguġaa nipliqhuni, “Una qaqqiaq timigigiga siquptauruaq ilipsitñun. Niġiraġigupsiuŋ una qaqqiaq itqakkutigiyumagiksi tuqułiġa piqutigiplusri.” 25 Taatnatunsuli nullautchianikamiŋ tiguniġaa qallun nipliqhuni, “Una qallutim imaŋa augigiga. Auga maqitauniaqpan ilipsitñun taimma nutaaq sivunniuġun aullaġniiñiaqtuq. Imiġaġigupsi uumakŋa qallutmiñ itqakkutigiyumagiksi tuqułiġa piqutigiplusri.” 26 Tarra niġiraġigupsiuŋ taamna qaqqiaq suli imiġlugu qallutmiñ taavrumuuna quliaqtuaġiksi tusraayugaaġiksuaq Atanġum tuqułhagun aggitqiŋñiałhanunaglaan. 27 Taatnamik, kisupayaaq niġiruaq qaqqiaŋanik imiqtuaġlu qallutaaniñ Atanġum kamakkutiqasruŋaqnagu atriqaqtuq iñuktitun taimani suksraqanġitchuanik Ataniġmik. 28 Uvva itqagisruŋniqpisiuŋ Atanġum tuqułha taatna? Ki, iñullaa isivġiuġli iŋmiñik niġigaluaqnagu qaqqiaq imiqsigaluaqaniḷu qallutmiñ. 29 Uvva iñuksamna niġivaluktuq imiqpalukhuniḷu iḷitchuġigaluaqnagu Atanġum tuqułha uvaptiknun. Agaayyutim atanniġisigaa taatnasriq iñuk. 30 Taatnaqhutiŋ iñugiaktuat akunnapsitñi sayaiqsut atniġñaliqhutiŋlu, suli iḷaŋich tuquanikhutiŋ. 31 Aglaan isivġiuqqaaġupta uvaptiknik tarra Agaayyutim anasriñŋuqsaġumiñaitchaatigut taatnatun. 32 Atanġum atannisuqmatigut alġaqsruġaġigaatigut qanuq iñuuniaqtilaaksraptiknik anasriñŋuqsaqunġitḷuta piqatigilugich nunam iñuŋi. 33 Taatnaġusri, aniqatiumaaŋ, katiniġupsi niġiqatautyaġusri Atanġum nullautchiġvianun utaqqisilaayumausi. 34 Kisupayaaq niġisuŋniġumi niġiruksrauqqaaqtuq kiñuniġmiñi, Agaayyutimli anasriñŋuqsautaitchumagaasri. Isiḷġiqsuġisigipsi atlanik utlakkupsi.
1 Aniqatiumaaŋ! Pakma kaŋiqsipkautiginiaġiga qanuq Ipqitchuam Irrutchim savaaŋa iñuich iñuuniałhatni. Kaŋiqsitqugipsi taamna nalupqinaiġḷugu. 2 Iḷisimagiksi qanuq iñuuniaqtilaaqsi Jew-ŋunġiñŋapsi. Killukuaġutipkakkaurusri putqataġvigitquplugich uqatlaiḷaat aanġuat. 3 Taatnaqłuŋa kaŋiqsitqugipsi una, kiñaunniiñ iñuk aŋalatiqaqtuaq Irrusrianun Agaayyutim uqallakkumiñaitchuq itna, “Jesus suksraunġiqsuali.” Taatnatuntuuq kiñaunniiñ nipliġumiñaitmiuq, “Jesus Atanġuruq,” aglaan Irrusrian Agaayyutim taatnaqukpani kisian. 4 Uvvaasriiñ, iñuich atlakaaġiiñik aatchuusriaqaqtut aglaan atiruam Irrutchim qaisaġigai iluqaitñik. 5 Iñuich savautrirut atlakaaġiisigun, aglaan Ataniq atiruq iluqaitñun. 6 Iñuich aatchuusriaqaqtut atlakaaġiiñik savautrił̣iġmiktigun, aglaan atiruam Agaayyutim iñuich savatlapkaġai iluqaitñik savaanik aatchuusriaġikkaġmiktigun. 7 Ipqitchuam Irrutchim iñuk savatlapkaqmauŋ qanusripayaamik, ilaan ukpiqsriruapayaat ikayuusriaqaqtittaġigai taavrumakŋa. 8 Ipqitchuam Irrutchim uqatlapkaġaa iñuk isrumatułikun, aasrii atiruam Irrutchim atla iñuk uqatlapkaqługu kaŋiqsimałikun, 9 atlasuli ukpiqsrisiqatlapkaqługu, atlasuli mamititchitḷapkaqługu iñuŋnik. 10 Atiruam Irrutchim atla iñuk savatlapkaġaa quviqnaqtuanik, atlasuli sivuniksriqirautlapkaqługu Agaayyutmun, atlasuli puttuqsrisiqatlapkaqługu nalliakun nakuuruakunlu pigiitchuakunlu ilitqutchikun, atlasuli uqatlapkaqługu atlakaaġiiñik uqautchiñik nalunaqtuanik, atlasuli uuyuuqtautlapkaqługu nalunaqtuanik uqautchiñik. 11 Aglaan tamatkua iluqaisa savaaġigai atautchiusuam Irrutchim, autaaqługich iñupayaamun qanuq pitqukamigich. 12 Iñuum timaa iñugiaktuanik israġutaqaqtuq, naagasuli atausriuruq timi. Taatnatuntuuq ittugut atautchisun timitun iñugiallapiaġaluaŋŋapta atlakaaġiikhutalu, atakkii iluqata atausriŋŋuqataurugut Christ-mi. 13 Iḷavut Jew-ŋurut suli atlat Jew-ŋunġitḷutiŋ. Iḷavut savaktaaġruurut suli atlat savaktaaġruunġitḷutiŋ. Paptaaqtitnapta Ipqitchuam Irrutchim iluqata atausriŋŋuqtittaġigaatigut timimun, ami timaanun Christ-ŋum. Aasriiñ ilaan aatchuġaatigut atausriullaapluta atiruamik Ipqitchuamik Irrutchimik. 14 Atakkii iñuum timaa atautchił̣hiñamik israġutaqanġitchuq, aglaan iñugiaktut sulliñġi. 15 Iñuum isigaŋa uqaqpiaqtuq itna, “Uvaŋa argaunġitḷuŋa, tarra timim sulliñiġinġitchaaŋa.” Taatnatchim nipliḷḷautim iḷagipkaŋaiġumiñaitchaa timimi. 16 Suli iñuum siutaa nipliqpiaqtuq itna, “Uvaŋa iraunġitḷuŋa, tarra sulliñiġinġitchaaŋa timim.” Taatnatchim nipliḷḷautim iḷagipkaŋaiġumiñaitchaa timimi. 17 Timi iluqani iraukpan, iñuk tusraatlayumiñaitchuq. Aasriiñ timi iluqani siutaukpan, iñuk naisitlayumiñaitchuq. 18 Aasriiñ Agaayyutim inillakkai timim sulliñġi iniksraŋitñun, iŋmi quyagikkaġmigun. 19 Timi atautchimik israġutałhiñaukpan, timiqaġayaipiaqtuq, amaġaa? 20 Uvva iñugiaktuamik israġutaqaqtut timimi, aglaan atautchimik timiqaqtuq. 21 Uvva iñuum iraa nipliġumiñaitchuq argaŋmiñun itna, “Sumun atuġumiñaitchikpiñ.” Sulipsuuq iñuum niaqua nipliġumiñaitchuq isigaŋmiñun, “Inuġinġitchikpiñ.” 22 Aglaan, taapkua iḷaŋi timim qiññaqaqtuat sayaiḷḷuqhutiŋ inuqnapiaqtut. 23 Suli tamatkua timim sulliñiŋi isrummatigikavut qiññaġiksuaŋunġitḷugich qaunatqiaġitḷuaqsiraġigivut, suli iḷaviñġich atlat qiñigaksraġinġisaŋich maturaġigivut. 24 Qiññaġiksuat iḷaviñġi timipta qaunagiraksraunġitchut taatnatun. Iḷumun, Agaayyutim atlakaaġiich israġutapayaaŋi timim iñiqtaġigai, uvaptiknun qaunatqiaġitquplugich qiññaġiksuaŋunġitchuat. 25 Taatna Agaayyutim iñiqtaġigai timivut atinġirrutiqaqunġitḷugich akunġatni israġutauruat aglaan ikayuutitquplugich avatmun. 26 Atausriq iḷauruaq timimi iłuanġitpan, iluqatiŋ iḷauruat nagliksaaqataurut. Taatnatun atausriq iḷauruaq kamagikkaupman, iluqatiŋ quviatchagaqtut. 27 Iluqasri timigigaasi Christ-ŋum, aasriiñ iñullaaŋuplusri sulliñiġigaasri taavruma timim. 28 Akunġatniñ ukpiqtuaŋuruaniñ Agaayyun piksraqtaaqaqtuq atlakaaġiiñik savaktiksranik, sivulliq uqqiraqtinik Agaayyutmun, tuglia sivuniksriqirinik Agaayyutmun, piñayuat iḷisautriksranik, aquatigunaasrii taapkua savaaqatlaruanik quviqnaqtuanik, tamatkuniŋalu mamititchitḷaruanik atlanik, ikayuiruksraniglu atlanik, sivulliuqtautlaruaniglu atlanik, uqatlaruaniglu uqautchisigun nalunaqtuanik. 29 Iluqaġmiŋ uqqiraqtaunġitchut Agaayyutmun unniiñ sivuniksriqiraunġitchut unniiñ iḷisautraunġitchut unniiñ savaktaunġitchut quviqnaqtuanik. 30 Iluqaġmiŋ mamititchiraunġitchut atniġñaqtuanik unniiñ uqatlaitchut atlakaaġiiñik uqautchiñik unniiñ uuyuuqtautlaitchut nalunaqtuanik uqautchiñik. 31 Tarraasriiñ kipiġniupiaġitchi nakuutluktuanik aatchuusriaqaġugusri.
1 Uqatlaniġuma atlakaaġiisitun iñuktitun unniiñ israġuliktitun, aglaan piqpaksritḷaiññiġuma iñuŋnik, uqałiġa atriqaqtuq qukiġñaqsipḷugu aviḷuqtaqtuatun. 2 Uqatlaniġuma saŋŋiqaqłuŋa sivuniksriqiritun unniiñ kaŋiqsitḷalugiḷḷu iluqaisa nalunaqtuat unniiñ iḷisimatlaluŋa supayaanik, suli ukpiqqutiqaġniġuma nuktatlalugich iñġich, aglaan piqpaksritḷaiññiġuma iñuŋnik, sumun atuġumiñaipiaqtuŋa. 3 Aatchuutiginiġupkich supayaurat pigikkatka iñuŋnun inuqsraqtuanun unniiñ aatchuutigilugu timiga ikipkaaksraulugu, aglaan piqpaksritḷaiññiġuma iñuŋnik akiḷiusriaksraitchuŋa. 4 Piqpaksriruaq iñuk anuqsrutriruq, iłuaqqutriruq, tuŋiliñġunġitchuq, uqavigaaġanġitchuq, 5 suli arguaŋanġitchuq unniiñ aŋallaqłuitḷaitchuq. Piqpaksriruaq iñuk iŋmiguutlaitchuq, uumitchayaitchuq, itqaksritḷaitchuq akitñaqtuqtimiñik nalaunŋaitchuakun. 6 Piqpaksriruaq iñuk quviasrutlaitchuq iñuich killuliqipmata, aglaan quviasruguuruq iñuich nalaunŋarualiqipmata. 7 Piqpaksriruaq iñuk manimmiḷguruq, aasriiñ ukpiqsriraqtuq suli niġiugaqtuq suli igḷutuiḷguruq. 8 Iḷaatnigu iñuich sivuniksriqitlaiġisirut suli uqatlaiġisirut uqautchiñik nalunaqtuanik suli kaŋiqsimmataat isukłitkisiruq, aglaan piqpaksrił̣iq isrukłitchumiñaitchuq. 9 Iḷisimałiqputlu sivuniksriqiłiqputlu naamanġitchuk. Taatnamik isukłitkisiruk. 10 Iḷisimałiq naamasimaruakpan, aatchuusriat piiġisirut. 11 Uvvaami iḷiḷgaaŋukama uqaġaqtuŋa isrummatiqaqłuŋa suli sivunniuġuupluŋalu iḷiḷgaatun. Iñuguqama iñuunianġiqsuŋa iḷiḷgaam iñuuniałhatun. 12 Pakma qiñitlaitchugut nalupqinaiġḷugu tautukmatun salumaitchuatun taġġaqtuutmun, aglaan taivrumani qiñiġisirugut nalupqinaiḷḷapiaġlugu. Pakma iḷitchuġigiga iḷaviñaurałhiñaq, aglaan taimanigu iḷisimmaġiksipiaġisigiga Agaayyun, atriḷugu Agaayyun iḷisimallapiaqmatun uvaŋnik. 13 Tarra, supayaat naamasrił̣hatnunaglaan iñuich ukpiqsrimaniaqtutsuli niġiugaqaġutiŋsuli piqpaksriḷutiŋsuli, aglaan taapkunakŋa piñasruniñ kamanaġniqsrauruq piqpaksrił̣iqput atlanik.
1 Taatnamik pisuqtilaaġvigisiuŋ piqpaksrił̣iqsi atlanik iñuŋnik. Uvvasuli kimmutiqallapiaġitchi Ipqitchuam Irrutchim aatchuutaiñik, suvaluk uqaqtautlasrił̣iptiknik Agaayyutmun. 2 Iñuk uqaġumi uqautchikun nalunaqtuakun uqałhiñaqtuq Agaayyutmun. Iñuich kaŋiqsiyumiñaitchut uqaġikkaŋanik, atakkii Ipqitchuam Irrutchim uqaqtittaġigaa nalunaqtuanik sunik. 3 Aglaali iñuk uqaqtauruaq Agaayyutmun kaŋiqsiñaqtuakun uqautchikun sayyiḷḷaaġiruq iñuich ukpiġutiŋiñik pitchuksaaqługiḷḷu arakługiḷḷu. 4 Iñuk uqaqtuaq uqautchikun nalunaqtuakun ikayuġaqtuq iŋmiñułhiñaq, aglaali iñuk uqaqtauruaq Agaayyutmun kaŋiqsiñaqtuakun uqałikun sayyiḷḷaaġai ukpiqtuaŋuruat ukpiġutiŋitñi. 5 Uqatlatqunayaġaluaġipsi uqautchikun nalunaqtuakun, aglaan kimmutigitlukkiga uqaqtautquplusri Agaayyutmun. Iñuk uqaqtauruaq Agaayyutmun kamanatluktuq taavrumakŋa uqaqtuamiñ uqautchikun nalunaqtuakun, iñuŋmik mumiutriqanġisuaqpan. Iñuqaqpan taatnatchimik sayyiḷḷaatlagisigai ukpiqtuaŋuruat ukpiġutaat. 6 Aniqatiut, uqautisukkipsi qanuq Agaayyutim sagviaqtukkaŋanik uvamnun suli qanuq iḷitchuġipkautaanik uvamnun, suli uqautisukkipsi Agaayyutim iḷumutuułhanik iḷisautilusiḷu. Uqaaqsiñiġuma nalunaqtuakun uqautchikun, qanuq ikayuutaunayaqpik? Uqaqtuksrauruŋa kaŋiqsiñaqsiḷugu. 7 Uvva atrikusraun. Iñuich atuqtuuraqmata supluaqtuġnaqtuanik unniiñ nuqaqtiliŋnik atuqtuurayuiḷḷaġmiŋ nalausruŋaqnagu, iñuich naalaġniruat iḷisaġiyumiñaitchaat iġñaŋa atuutim. 8 Sulipsuuq aŋuyaktuani, qalġuqtaun nalupqinaqtuamik nipliqman aŋuyyiuqtit tupisralatlaitchut aŋuyaksałiġmun. 9 Taatnatuntuuq, uqaġupsi nalunaqtuakun uqautchikun, qanuġutiŋ iñuich iḷisimaniaqpatruŋ sumik uqaqtilaaqsi? Siḷałhiñamun uqaqmatun piñiaqtusri. 10 Nalupqinaitchuq iñugiaktuat atlakaaġiich uqautchich nunamiitilaaŋat, aasriiñ iluqatiŋ kaŋiqsiñaqtut. 11 Aglaan kaŋiqsitḷaitchupku iñuum uqausria avakŋaqtauniaqtuŋa taavrumuŋa uqaqtuamun, suli ilaa uvamnun. 12 Taatnatuntuuq kimmutiqaqapsi piḷiqiplusri Ipqitchuam Irrutchim aatchuutaiñik, kimmutiqaġitchi nakuutluktuanik aatchuusrianik. Taavrumuuna ukpiqtuaŋuruat sayyiḷḷaakkaurut ukpiġutmikni. 13 Taamna pisigiplugu iñuk uqaġuuruaq nalunaqtuaġmigun uqautchikun agaayuruksrauruq uuyuutlasruglugu uqaġikkani. 14 Atakkii agaayuguma nalunaqtuakun uqautchikun, irrusriġikkaġa agaayuruq, aglaan kaŋiqsiñġitchiga qanuq uqaqtilaaġa. 15 Uvvaasrii qanuġniaġniqpik? Agaayuniaqtuŋa uqautchikun nalunaqtuakun irrutchipkun, suli agaayuniaqmiuŋa kaŋiqsiñaqtuakun uqautchikun isrumapkun. Atuġniaqtuŋa uqautchikun nalunaqtuakun irrutchipkun, suli atuġniaġmiuŋa kaŋiqsiñaqtuakun uqautchikun isrumapkun. 16 Quyaguvich Agaayyutmun nalunaqtuakun uqautchikun, tamatkua iḷisaqsimaitchuat Amen-naġumiñaitkaat quyyatigikkaqsi, atakkii nalurut sumik uqaqtilaapsitñik. 17 Ilipsi quyyavigillautaġuknaġaluaġiksi Agaayyun, aglaan atlat ikayuusriaqaġnianġitchut. 18 Quyagiga Agaayyutiga uqatlakama uqautchikun nalunaqtuakun pitḷukługu iluqasri uqatlałiqsi. 19 Aglaan ukpiqtuaŋuruani iqataukama uqaġummatiqatluktuŋa tallimałhiñanik uqałiġnik kaŋiqsiñaqtuanik, iḷisauttutiqaġukłuŋa atlanun, uqaaqsiłiġmiñ 10,000-niñ uqałiġniñ nalunaqtuakun uqautchikun. 20 Aniqatiumaaŋ, isrummatiqaqasri iḷiḷgaatun Ipqitchuam Irrutchim aatchuutaigun, aglaan ilitqusriqaġitchi aniqammiuratun pigiiḷiqitlaitchuatun; isrummatipsitñi ititchi iñuguaniksimaruatitun. 21 Agaayyutim Makpiġaaŋani Ataniq itnaġniqsuq, “Tuyuġigisigaluaġitka avakŋaqtuat iñumnun uqautriñiaqtuat nalunaqtuatigun uqausriġmiktigun ukunuŋa iñuŋnun, aglaansuli iñugikkaġma naalaġniyumiñaitchaatŋa.” 22 Taatnamik nalunaqtuat uqautchich quviqnaqtuaŋurut ukpiqsriruaŋunġitchuanun aglaali sivuniksriqun kaŋiqsiñaqtuakun uqautchikun ikayuiruq ukpiqsriruaŋuruanik. 23 Uvvaasriiñ iḷisaqsimaitchuat unniiñ ukpiqtuaŋuruaŋunġitchuat isiqpata agaayyuviŋmun iluqapsi uqautriŋŋapsi nalunaqtuakun uqautchikun, nipliqpiaqtut isumaiḷaunipḷusri, amaġaa? 24 Aglaan iluqasri uqaġupsi Agaayyutmun kaŋiqsiñaqtuakun uqautchikun aasiiñ iñuk ukpiqsriruaŋunġitchuaq naagaqaa iḷisaqsimaitchuaq isiġuni iḷitchuġiniaġaa killiqirautilaani, suli atanniqsukkauniaqtuq tusraakkaġmigun. 25 Taavruma iñuum nalunaqtuat isrummatiŋi satqummiġñiaqtut. Pulluni agaayyuviginiaġaa Agaayyun, aasrii uqausiġilugu Agaayyun iḷumun akunnapsitñi inniḷugu. 26 Aniqatiumaaŋ, qanuq uqaġisivisa? Katiraġikapsi atautchimun, iñuk atuutiqatlaluni, atlasuli iḷisautritḷaluni, atlasuli quliaqtuatlaluni Agaayyutim sagvikkaŋiñik iŋmiñun, atlasuli uqatlaluni nalunaqtuanik uqautchiñik, atla uuyuuqtigilugu taavrumiŋa uqautauruamik, aglaan iluqatiŋ tamatkua atuumalich sayyiḷḷaaġutiksraulutiŋ ukpiqtuaŋuruanun. 27 Iluqasri uqaġniaġupsi nalunaqtuakun uqautchikun, malġukunniiñ piñasrut uqaġlich, aasriiñ atausriullaalutiŋ, atausriqsuli uuyuuqtigilugu. 28 Aglaan uuyuuqtiksraitpan, kiña iñuk uqaġuuruaq nalunaqtuakun uqautchikun tauksruisaaġli agaayyiaqapsi uqałhiñaġluni isrumamiñi iŋmiñun Agaayyutmunlu. 29 Malġuk naagaqaa piñasrut sivuniksriqirit uqaġlich, aasrii atlat isivġiuqtaulutiŋ sumik uqaqtilaaŋatnik. 30 Aasriiñ Agaayyun sagviutrikpan iḷumutuuruamik iñuŋmun aquppiruamun tamaani agaayyuviŋmi, sivulliq uqaqqaaqtuaq qasruġli. 31 Atakkii iluqasri uqautaułhiñaurusri Agaayyutmun atausriullaalusri iḷitchitqulugich avatmiñ pitchuksaaġiqulugiḷḷu avatmun. 32 Iñuk uqaksriusriaqaqtuaq Agaayyutmiñ aŋalataġitlaruq iŋmiñik irrutchiġmigun [aasriiñ utaqqiugatlaplugu uqaksrani]. 33 Agaayyutim atuumapkatlaitchaa aupił̣ł̣ałiq katimałipsitñi atakkii nanipayaaq Agaayyun itman qiñuiññaqaqtuq atiugautmiglu. Tamatkunatun ukpiqtuaŋuruatun atlani inipayaani piḷġusiatitun taatnatuntuuq piruksraupmiusi. 34 Aġnasri nipaisaaqtuksraupmiut katimałipsitñi. Atakkii uqaquraunġitchut suli qaukłiuyummataitchuksraurut. Taatnatun aglausimaruq Agaayyutim maliġutaksraŋani. 35 Iḷisimasrukkumiŋ sumik-samna, apiqsruġlisigiŋ uitiŋ kiñuniġmikni. Atakkii kanŋunaqtuq aġnam uqałiksraŋa katimaraġikapsi agaayyuviŋmi. 36 Suva? Agaayyutim uqałha aullaġniiñġiññiqsuq ilipsitñiñ naagaqaa ilipsitñułhiñaq tikiumanġiññiqsuq! 37 Kiñapayaaq iñuk isrummatigigumi iŋmiñun sivuniksriqirauniḷuni naaggaqaa aatchuusriaqaġniḷuni Ipqitchuamiñ Irrutchimiñ, tarra kaŋiqsimaraksraġigai tamatkua aglaatka ilipsitñun Agaayyutmun tillisiginiḷugich. 38 Tara suliqutiginasiuŋ taatnasriq iñuk suksraqanġitchuaq aglagikkamnik. 39 Taatnamik, aniqatiumaaŋ, piḷiqiqutigillapiaqsiuŋ uqaqtausrułiq Agaayyutmun, suli nutqaqtitnagich uqaqtuat nalunaqtuakun uqautchikun. 40 Aglaan supayaat pisigik nalautillugich suli iłuatmun aŋalataaġlugich.
1 Aniqatiumaaŋ, itqaumatqugiga ilipsitñun quliaqtuałiġa tusraayugaaġiksuaq ilipsitñun. Taimñauruq tusraayugaaġiksuaq taimani akuqtuaġikkaqsi suli tuniqsimavigikkaqsi pakma. 2 Anniqsukkauniaqtusri ukpiġituiñaġupsiuŋ taamna tusraayugaaġiksuaq quliaqtuaġikkaġa ilipsitñun. Aglaan ukpiġinġitchupsiuŋ ukpiqsrił̣iqsi suunġitchuq. 3 Taatnamik iḷisautianikkipsi iḷisautigikkaŋanik Atanġum uvamnun; kaŋiqsiraksraġigisi taapkua qulliuruat iḷisauttutit, Christ-ŋum tuqułha pisigiplugich killuutivut maliġutlugu aglausimaruaq Agaayyutim Makpiġaaŋani. 4 Suli iḷisautianikkipsi Christ-ŋum iḷuvikkaułhanik aasriiñ aŋipkakkaułhanik piñayuatni uvlut, maliġutlugu aglausimaruaq Agaayyutim makpiġaaŋiñi. 5 Aŋitqiqqaaqhuni Christ tautuktittuq iŋmiñik Peter-mun, sulipsuuq qulit malġuŋnun maliġuaqtinun. 6 Aquagun taavruma sagviġñiqsuq iñugiatlukhutiŋ 500-miñ aniqatigiiñun katimapkaqługich, iñugiaŋniqsraŋich iñuuplutiŋsuli iḷaŋich tuquaniksimagaluaqhutiŋ. 7 Tugliġiplugu sagviqsuq James-mun, aasriisuli iluqaŋitñun uqqiraqtauŋuruanun. 8 Aquagun taavruma sagviqmiuqtuuq uvamnun, kia-unniiñ niġiuginġitchaluakkaŋa Ataniġmun uqqiraqtaugisiñiḷuŋa. 9 Taatnaqłuŋa kamanaiññiqsrauruŋa uqqiraqtipayaaniñ. Nalliummatinġitchuŋaunniiñ tairaksrauluŋa uqqiraqtimik, atakkii nagliksaaqtitchimapluŋa iñuŋnik ukpiqtuaŋuruanik Agaayyutmun. 10 Aglaan Agaayyutim piqpagivagitḷuŋa simmiġñiġaa iñuułiġa iłuaqqutritmigun. Ilaan iłuaqqutriḷḷapiałha piiŋiḷaunġitchuq uvamnun. Sakuutluktuŋa iluqaŋitñiñ aglaan uvapkuiñaq piñġitchuŋa atakkii Agaayyun savaktuq uvapkun iłuaqqutrił̣iġmigun. 11 Uvvaasriiñ uvaŋalu naagaqaa atlat uqqiraqtitlu quliaqtuaġigikput taamna tusraayugaaġiksuaq ukpiġikkaqsi. 12 Quliaqtuaġuurugut Agaayyutmun aŋipkaġnipḷugu Christ tuquŋaruaniñ. Suvaatami iḷasri uqaġuuvat tamatkua tuquaniktuat aŋipkaġumiñaiññipḷugich tuqułiġmikniñ? 13 Aŋipkaġnianġiññiqpata tuquaniktuat, tarra iḷumutuunġitmiñiqsuq Christ-ŋum aŋipkakkausrimałha. 14 Aasriiñ Christ aŋipkakkausrimaiññiqpan, quliaqtuałiqput atuġumiñaitchuq sumun, naagaqaa ukpiqqutisri taŋiġiḷḷutiŋ. 15 Aa, iñuich iḷitchuġinigaatigut uqaġnipḷuta taŋiġiḷaamik, atakkii uqaġigikput Agaayyutmun aŋipkapiaġnipḷugu Christ tuqułiġmiñiñ, aglaan tamanna iḷumutuunayaitchuq tuquŋaruat aŋipkakkauyumiñaitpata. 16 Tuquŋaruat aŋipkaġnianġiññiqpata, tarra Christ aŋipkakkaumaitmiñiqsuq. 17 Christ aŋipkakkaunġiññiqpan, ukpiqsrił̣iqsi Christ-mik taŋiġiññiqsuq aasriiñ suksraunġiqsauyumaaqtusrisuli pisigilugich killuutisri. 18 Suli Christ aŋipkakkaunġiññiqpan tamatkua tuquaniktuat ukpiqsriruaŋuplutiŋ Christ-mik suksraunġiqsuttuuq. 19 Ukpiqsriñiġupta Christ-mik anniqsuqsimaaqpatigut pakmapałhiñaq iñuułłaptikni nagliŋnaġniqsraqtugut iluqaŋitñiñ atlaniñ iñuŋniñ. 20 Aglaan pakma Christ aŋipkakkaupiaqtuq tuqułiġmiñ. Ilaa aŋipkakkauqqaaġniqsuq, taatnaqhuta iḷisimarugut Agaayyun aŋipkaiñiaġniḷugu tuquŋaruapayaanik ukpiqsriruanik Christ-mik. 21 Iñuk iluqani tuqusraġumaruq atautchim iñuum savaaġikkaŋagun. Taatnatuntuuq iñuk tuquŋaruaq iñuutlasriñiaqtuq piqutigilugu atlam iñuum savaaġikkaŋa. 22 Atakkii Adam-kun iluqatiŋ tuquruksraurut, taatnatun iluqatiŋ Christ-kun iñugutqikkisirut. 23 Aglaan iñupayauraq aŋipkakkaugisiruq nalaunŋaruakun piviksrallaamigun, Christ sivulliupluni aŋipkakkauruq, tarrali aggitqikpan tamatkua Christ-ŋum pigikkani iñugutqiksitkisigai. 24 Taavruma aquagun isrukłitchaaq tikitpan, Christ-ŋum qaiññiaġaa aŋaayuqautini Agaayyutmun Aapauruamun akiiḷianikkumigich iluqaisa aŋalatchisiqaqtuat suli iluqaisa saŋŋiqutiqaqtuapayaat saŋŋiqaqtuatlu. 25 Christ atanġuruksrauruq uvluanunaglaan Agaayyun akimmatrianikpan iluqaŋitñiñ Christ-ŋum uumiksriraiñiñ. 26 Tuqułiq akiiḷikkauniaqtuq aqulliuluni uumiksri. 27 “Agaayyutim Christ aŋalatchipkaġaa supayaanik.” Itnaġniqsuq Agaayyutim Makpiġaaŋani. Taatnaqami Agaayyun iḷagautinġitchuq iŋmiñik, aglaan iḷigai supayaat ataanun Christ. 28 Agaayyutim taatnaanikkumiuŋ, ilaaptuuq iġñiŋa Agaayyutim ataniqsimapkaġniaqmiuq Agaayyutmun inillairaumun supayauramik ataanun Christ. Taimanigu Agaayyun kamanaġniqsrauniaqtuq supayauramiñ. 29 Suniaqpat tamatkua paptaakkauruat pisigiplugich tuquŋaruat? Tuquŋaruat aŋipkakkauyumiñaipiaqpata, suvaata iñuich paptaaqtinniaqpat pisigiplugich tuquŋaruat? 30 Iḷumun aŋipkaġniałiq piitpan suvaatami anayanniuqpik ataramik quliaqtuaġikapku tusraayugaaġiksuaq? 31 Aniqatiut! Kigiññiġvigiraġigiga tuqqun uvluġaġipman. Tusraayugaaġiksuakun ukpiqsriruaġuġniqsusri, suli taatnaqłuŋa quviasuutigigipsi Christ Jesus-kun atannaptigun. 32 Ephesus-mi aŋuyakkaluaġupkich iñuich atriqaqtuat liilaa iqsiñaqtuatun niġrutitun, sumik piññakkumiñaitpik taatnałłapkun? Tuquŋaruat aŋipkaġnianġitpata, tarra “Niġisa imiqtuaġutalu, atakkii uvlaakun tuquniaqmiugut.” 33 Kinnipkaqasri iñuŋnun uqaqaqtuanun uumiŋa aŋipkakkaułikun. “Piqasiqsuutigupsi pigiitchuanik piqatnaanik taatnaiḷigisirusri iliŋisitun.” 34 Isrummitqiŋñaqsigaasri killuliqitqiñġiġusri. Iḷasri nalurutsuli Agaayyutmik. Taamna uqaġigiga kanŋutchaqugaluaqhusri. 35 Iñuk apiqsruqpiaqmiuq, “Qanuġutiŋ tuquŋaruat aŋipkaġniaqpat? Qanutchimik timiqaġniaqpat aggiġumiŋ?” 36 Isrummatuiñiaqpat ilipni! Nautchirriikavich nautchiaksranik nunamun nautlaitchut nauriaġuġlutiŋ tuquqqaaġaluaqatiŋ nunami. 37 Aasrii nautchiaksraq nautchirriutikkan qiññaqanġitchuq nauriatun nauniaqtuatun nautchiaksramiñ. Nautchirriirutin mukkaaksraġuġumaaqtuamik naagaqaa nauruksrauruamik. 38 Aglaan Agaayyutim nautchiaksraq nauriaġuqtitchuugaa itqukkani, suli nautchiaksrallaa naurisuuruq qanutchiułiġmisun. 39 Taatnatuntuuq, iluqatiŋ uumaruapayaat atlakaaġiiñik timiqaqtut, iñuich atautchiiñamik timiqaqtut, niġrutitsuli atlakaaġiiñik timiqaqmiut, qaluitsuli atlakaurut, tiŋmiatsuli atlakaupmiut. 40 Sulipsuuq qiḷaŋmiittuat atlakaanik timiqaqmiut nunamiittuaniñ. Piññaqnautaat qiḷaŋmiittuat atlauruq piññaqnautaatniñ nunamiittuat. 41 Siqiñġum qaumanġa atlauruq qaumanġaniñ tatqim, suli uvluġiat atlakaaġiimik qaumaniqaqtut qivliquulakamiŋ qiḷaŋmi. Uvluġiallaa atlakaaġiimik qaumaniqaqtuq atlamiñ uvluġianiñ. 42 Taatnatun itkisipmiuq aŋipkakkaukpata tuquŋaruat. Timigikkavut pakmapak ittut nautchiaksratun nautchirriutauruatun nunamun. Tuqusruurut iḷuvikkauplutiŋ. Aglaan aŋipkakkauniaġupta tuqułiġmiñ timiqaġniaqtugut tuquyumiñaitchuanik. 43 Iñuum timaa iḷuvikkaukami piññaqnaitchuq saŋŋiitḷuni. Aglaan Agaayyutim aŋipkaġniaġumiuŋ piññaqnaġniaqtuq saŋŋiqaġuni. 44 Pakma timivut nunakŋaqtaurut, aglaan aŋipkaġupta timivut qiḷakŋaqtauniaqtut. Timiqaqapta tuqusruuruamik uvani nunami, iḷisimarugut timiqaġisiñipḷuta tuquyumiñaitchuamik qiḷaŋmi Agaayyutmi. 45 Aglausimaruq Agaayyutim Makpiġaaŋani itna, “Iñuqqaaq Adam iñuusriġuġniqsuq,” aglaan aqulliq Adam irrusriġuġniqsuq qaitchiruaq iñuułiġmik. 46 Irrutchim timaa sivulliunġitchuq. Nunakŋaqtam timaa sivulliuruq, aasriiḷi aquagun irrutchim timaa. 47 Iñuqqaaq nunakŋaqtauruq iñiqtauruaq maġġaŋaniñ nunam, tugliaasriiñ iñuk qiḷakŋaqtaupluni. 48 Iñupayaaŋi nunam ittut iñuqqaatun iñiqtauruatun maġġamiñ. Iñupayaaq pigikkaŋa Agaayyutim ittuq taavrumatun qiḷakŋaqtauruatun. 49 Pakma atriqaqtugut iñuktun nunakŋaqtauruatun. Taimmanigu atriḷiutiniaqtugut iñuktun qiḷakŋaqtauruatun. 50 Aniqatiumaaŋ! Taamnauruq uqautigikkaġa, iñuum nunami timiqaqtuam uiviñiqaqhuni auqaqhuniḷu piññaktaaġiyumiñaitchaa aŋaayuqautaa Agaayyutim. Taatnatuntuuq timi tuqusuuruaq auraġaqhuni itchumiñaitchuq piunġiġanġitchuami auraġatlaiḷḷuni. 51 Naalaġniḷḷagitchi, uqautigipsi nalunaqtuamik itna— iluqata tuqunianġitchugut, aglaan iluqata simmikkauniaqtugut. 52 Simmikkauniaqtugut akkuvaurapiaq, sukatluglugu siqunġipaksaġniŋaniñ irim, aqulliġmi qalġuqtaqpan. Qalġuqtaun nipliqsaġluqqaaqtuq iluqatiŋ tuquŋaruat aŋipkaġniaqtut tuqutqikkumiñaiġutiŋ, aasriiñ iluqata iñuusrugaaqtuagut aatchuusriaqaġniaqmiugut nutaamik timimik. 53 Iñupayaam timaa simmiqsitaksraġigaa atakkii nunakŋaqtauruaq timi tuqusruuruq auraġaqhuni, aglaan taimanigu nutauruaq timikput tuquyumiñaitchuq auraġatlaitḷuni. Una atriqaqtuq iñuk mattaqmatun utuqqaġuqtuanik atnuġaanik suli atiaqsipmatun nutaanik. 54 Aasriiñ timi auraġaġuuruaq simmausiqpan auraġatlaiḷaamik timimik suli timi tuqusruuruaq simmausiġluni tuqutlaiḷaamik, tarani taŋŋiġñiaqtuq aglausimaruaq Agaayyutim Makpiġaaŋani, itna, “Tuqułiq akiiḷiraullapiaqtuq. 55 Aatai tuqułiiq, tarakŋaaglaan tuqupkaġumiñaiġitin iñuich. Aatai tuqułiiq, tarakŋaaglaan atniaġumiñaiġitin iñuich.” 56 Tuqułhum atniatlagaatigut killuqsaqapta, suli killuqsaun saŋŋiqutiqaqtuq maliġutaksratigun aŋalatiqaqhuni. 57 Aglaan quyanaqtuq Agaayyun! Atakkii akimapkaġaatigut atannaptigun Jesus Christ-kun. 58 Taatnamik, piqpagiplusri aniqatiumaaŋ, payaŋaiġitchi ukpiqsrił̣ipsitñi, tuniqsimatitchi suli savautriḷusri Ataniġmik ataramik pisuqtilaapsigun, atakkii iḷisimagiksi savautrił̣iqsi Ataniġmik inġił̣ha suiḷaamun.
1 Pakma aglaŋniaqtuŋa iḷiraksrakun iñuiñun Agaayyutim Jerusalem-mi. Uqautigitka ukpiqtuaŋuruat atlakaaġiiñi nunaaqqiñi Galatia-mi qanuqhutiŋ iḷiraqsiułhat maniŋñik, aasriiñ pitqugipsi taatnatupiaq: 2 Minġuiqsiaġvipayaani atausriullaalusri tugvaitqugipsi iḷaviñġanik manium akiññaktaaġikkapsi aggiġñiałłamnunaglaan; tutquqtuiḷaayumausri qanutun pitḷakkapsisun. Taatnaġupsi iḷiraksraq inuqnaqsiñġitchumauq aggiġuma. 3 Aasriiñ aggiġuma tuyuġiniaġitka aatchuutisri piqasiġḷugich tuyuutinik ukpiqtuaŋuruanun Jerusalem-mi iñuktigun nalupqinaiġikkapsigun. 4 Nakuuluni itkaqsikpan aullałiksraġaptuuq, iliŋisa maliłhiñaupmigaatŋa. 5 Utlaŋniaġipsi Macedonia-kuaqqaaġluŋa; atakkii apqusraaġniaġiga Macedonia. 6 Nayuqtaullakpiaġipsi naagaqaa ukiiḷuŋa ilipsitñi, aasriiñ aullaġnialgitchuma aatchułhiñaugipsitŋa inuġikkamnik iglaułiksramni napmupayaaq. 7 Tautugumanġitchipsi akkuvaurałhiñaq apqusraałhiñaġusri, aglaan nayuqtuatluuraallagukkaluaġipsi, Atanġum pitqukpaŋa. 8 Aglaan Ephesus-miinniaqtuŋa Pentecost-liqiniałhatnunaglaan, 9 atakkii kamanaqtuam savaaqaġviksrallautam aŋmautigaaŋa, naagasuli iñugiaktut akiḷḷiḷiqsuqtitka. 10 Timothy aggiġñiqpan, qaunagiyumagiksi tutqiksaułiksraŋagun ilipsitñiittuallałhani, atakkii savautriruq Ataniġmik, uvaptuntuuq. 11 Nallipsiunniiñ naġġuginġiḷḷiuŋ. Aullaqsaqpan ilipsitñiñ ikayuġumagiksi iglaułhani quviasuguni, ilaali utiġasrauġumuuq uvaŋnun. Niġiugigiga tikił̣iksraŋa piqatiqaġlugu aniqatiunik. 12 Uvvasuli aniqatiptigun Apollos-kun: suamasripḷugu kiikaaqsrupiaġaluaġniġiga utlaquplusri piqasriġḷugu atlanik aniqatiunik, aglaan piyummatiginġitchaa aullałiksrani pakma. Utlaŋniaġaasri piviksranikkumi. 13 Qaunagititchi pigiitchuamiñ, makittaaġigusri ukpiqsrił̣ipsitñi, qapiŋaiḷḷusri supayaani. Saŋŋisitchi tuniqsimalusri Ataniġmun. 14 Supayaaq savaaġilugu piqutigilugu piqpaksrił̣iqsi. 15 Aniqatiumaaŋ, iḷisimasruknaġisi tupiqatiŋi Stephanas-ŋum. Iliŋich ukpiqsriqqaaqtuaŋurut nunami taggisiliŋmi Achaia-mik, aasrii iluqnauqsimapiaġataqhutiŋ ikayuił̣iġmiknun ukpiqsriruanik atlanik. 16 Pitchuksaaġipsi tupigitquplugich iñuich taatniittuat suli kisupayaaq ikayuqtauruaq ukpiqsriruanun. 17 Quviasruutigigitka aggił̣hat Stephanas-ŋum Fortunatus-ŋumlu Achaicus-ŋumlu, atakkii iliŋisa ikayuġaatŋa uvaniinġitñapsi. 18 Nutaqtiqługu irrusriġa iliŋisa quviatchaktitkaatŋa ilipsisuntuuq. Isrummatigillautaqsigik iñuich taatniittuat. 19 Ukpiqtuaŋuruat iñuuniaqtuat Asia-mi tuyuġaasri nayaaŋŋanik. Aquila-mlu Priscilla-mlu piqatigiplugich ukpiqtuat katimaruat tupiġmikni paġliuġaasripsuuq atanikun. 20 Iluqatiŋ aniqatigiich tuyuġaasri nayaaŋŋanik. Paġlatisritchi avatmun kunigutmik ipqitchuakun piqpakkutiłikun. 21 Paġlatit Paul-miñ. Uvaŋa aglallakkitka ukua argamnik. 22 Kiñaliqaa piqpaksriñġitchuaq atanġuruamik, Atanġum atanniġisigaa aggitqikkumi. Aa, Aggiġiñ, Ataniiq. 23 Uvvatuq iłuaqutrisaan Atanġuruam Jesus-ŋum nayuġlisi. 24 Uqautisukkipsi piqpaksrisilaamnik iluqapsitñik Christ Jesus-kun. Taatnatuq.
1 Uvaŋa Paul, aasriiñ uqqiraqtigigaaŋa Jesus Christ-ŋum pisułhagun Agaayyutim. Aglaktuŋa ilipsitñun ukpiqtuaŋuruanun Corinth-mi suli ukpiqtuaŋuruapayaanun iñuuniaqtuanun nunaŋani Achaia-m. Uvvaasriiñ Timothy aniqatvut uvamniittuq. 2 Uvvatuq Agaayyutim Aapagikkapta suli Jesus Christ Atannapta iłuaqqutisrimaallaŋniaġlisi suli tutqiksillusri. 3 Quyanaqtuq Agaayyun Aapagikkaŋa atannapta Jesus Christ-ŋum. Ilaa aapauruq iḷunŋuksriruaq uvaptiknik suli Agaayyutaupluni araaqtuił̣hiñaaŋuruaq uvaptiknik. 4 Araaqtuqtigigikput iluqaitñi iłuiḷḷiuġutigikkaptikni, uvagutsuli araaqtuiyumiñaqsipḷuta tamatkuniŋa iłuiḷḷiuġutiqaqtuanik taavrumiŋa araaqtuutmik akuqtuaġikkaptiknik Agaayyutmiñ. 5 Iḷumun nagliksaallapiaqtugut savautri'apta Christ-mik. Taatnatuntuuq arauttutiqaqtugut atqunapiaq Christ-kun. 6 Iłuiḷḷiuġaluaŋŋapta tusraayugaaġiksuaq pisigiplugu, Agaayyutim araksimaaġaasri uvaptigun annautisukhusri killiqiłipsitñiñ. Arakkau'apta arautiqaġniaqmiusripsuuq akuqtuġupsiuŋ anuqsrułikun atunim iłuiḷḷiuġutiłiq uvagut igḷutukkaptiknik. 7 Niġiugaġikkaqput ilipsigun payaŋaitchuq. Iḷisimagikput nagliksaaġniġupsi uvaptiktun Agaayyutim arauttutiqaqtinniaġaasri uvaptiktun. 8 Aniqatiumaaŋ, nalutqunġitchiptigiñ iłuiḷḷiuqtitaułłaptigun nunaŋani Asia-m. Iłuiḷḷiuqtitauvagitḷuta qaaŋiqł̣ugu igḷutuił̣iksraqput nalupqigiliutipluguunniiñ iñuutilaaksraqput. 9 Iḷitchuġigaluaġikput tikiummiñasugalugu tuqquviksraqput, aglaan taamna atuumaruq tunŋatqunġitḷuta uvaptiknun aglaan Agaayyutmun aŋipkaitḷaruamun tuquŋaruanik. 10 Tuquruksraġuġaluaqapta ilaan annautimagaatigut, aasriiñ annautriñiapiaqtuq uvaptiknik; aa, nalupqisruutiginġitchikput ilaanun annautisrimaałiksraqput. 11 Ilipsi ikayuqtuksraurusri iŋiqsruutiluta. Tarrali iñugiaktuat iñuich quyyatiksraqaġisirut Agaayyutim aatchuutaagun qaisauruakun uvaptiknun kiuplugich iŋiqsrułhat iñugiaktuat iñuich. 12 Quviasruutigigikput una suli qauġrimmaaġiutillautapta uqautigaatigut uuma iḷumutuutilaaŋanik, savaaġigivut nanipayaaq suli pakma ilipsitñi ipqił̣ikun suli iḷumutuułikun Agaayyutmiqnisauruakun. Tunŋanġitchugut puqiutaatnun iñuich aglaan tunŋarugut Agaayyutim iłuaqqutripḷuni ikayuutaanun. 13 Tarra tuyuutivut agliqiaġikkasri kaŋiqsiñaitchuaŋunġitchut; kinnisunġitchipsigiñ uqaġikkaptigun. Niġiugaġigiga kaŋiqsitḷasrił̣iksraqsi iḷaatnigun, 14 takku kaŋiqsitḷasrił̣auraġaluaqmigiksi-samma pakma. Iḷaatnimi nanġautiqatlaniaġiptigut suli nanġaġisipmigiptigiñ uvluani Atannapta Jesus. 15 Nalupqisruutiqanġitchuŋa taavrumiŋa. Taatnamik tikiqattaaqqaaġukkipsi, piqaquplusri ikayuusriamik tapillugik quviasruutmiglu. 16 Tikiqattaaġukkipsi apqusraaġuma sivutmunlu nunaŋanun Macedonia-m utitmunlu nunaŋaniñ Macedonia-m, ilipsitñun itqanaiyautitqupluŋa iglaułiksramnun Judea-mun. 17 Taatna piyumakama, isrummitqigaqtauŋuniqpik? Isrumavaluktusriunniiñ sivunniġaġasrugaluŋa iñuŋisun nunam, aŋŋaqqaaġluŋa tarani suli naagaaqtuaqsiḷuŋa. 18 Agaayyun tuniqsimaruq uqaġikkaġmigun. Taatnatuntuuq uqautivut ilipsitñun nalupqinaitchaqtut. Agaayyutim iḷisimagai isrummitqitḷaisilaaqputlu uqautigikkavutlu. 19 Atakkii Silas-lu Timothy-lu uvaŋalu quliaqtuaġutigigikput Iġniŋa Agaayyutim, Jesus Christ, ilipsitñun. Ilaa inġitchut iñuktun piñġiġaqtuatun aŋiqqaaqhuni, aglaan ilaan pisuugaa uqautigikkani savaaniaġnipḷugu. Agaayyutim aŋiġutimagaatigut pisigiplugu Christ-ŋum savaaŋa uvaptiknun. 20 Iluqaitñik-kii akiqsruutai Agaayyutim atuumapkaġniġai Christ-kun. Taatnaqhuta nipliutigisruugikput Amen sumipayaaq iñuum kamaksruqmauŋ Agaayyutim savaaġikkaŋa Christ-kun. 21 Agaayyutim nappaqutaupkaġigaatigut ilipsiḷu Christ-kun, suli uqsruqtiqhuta savaktautqupluta, 22 nalunaitŋutaliqhuta pigiliutipiaqhuta iŋmiñun aasriiñ ilipḷugu Irrutchiñi uummatiptiknun nalupqisruutiginġiqł̣ugu ilaanun pigitilaaptiknik. 23 Aggiġukkaluaŋŋaġmaunniiñ Corinth-mun aggiñġitchuŋa. Agaayyun iḷisimaruq iḷumutuułhanik uqaġikkaġma ilipsitñun. Utinġitchuŋa Corinth-mun atniummatiqaqunġitḷusri. 24 Atanniqsunġitchipsigiñ ukpiqsrił̣ipsigun, aglaan savaqatigisrukkipsi quviasruutiqaquplusri, atakkii iḷisimarugut nalupqisruutiqanġisilaapsitñik ukpiqsrił̣ł̣apsigun.
1 Sivunniqsuŋa utlatqigunġitḷusri aliatchaktitchaktuaġusri. 2 Aliatchaktisrimaniġupsi kia quviasraaġniaqpaŋa avataagun ilipsi isrumatuyaaktitapsi. 3 Aglaktuŋa pisigiplugu taamna, utlakkupsi aliatchaktitqunġitḷuŋa ilipsitñun quviasraaqtiksramnun. Nalupqisruutiginġitchiga quviasruutipkun quviatchaktinniaqtilaaqsi. 4 Aglakama ilipsitñun iłuiḷḷiullapiaġataqtuŋa isrumatuyaakłuŋa uummatimni qiaŋŋaġma. Aliatchaqunġitchipsi aglaan iḷisimatqugipsi atqunapiaq piqpaksrił̣iġa ilipsitñik. 5 Aglaan nallipsi iłuiḷḷiuqtitchiruam isrumaaluktinġitchaaŋa, aglaan isrumaaluktitkaasri. Iłuiḷḷiuqtitchummataitchipsi itnaqama. 6 Taamna iñuk tatapsausriaqaaniktuq. Apaiŋuruq aŋiġutipḷusri taamna inillakapsiuŋ. 7 Pakma natqigutiraksraġigiksi araaqtuġlugu taamna iñuk. Taatnaġupsiuŋ annautiniaġiksi piḷguiḷḷiullapiałiġmiñiñ aasriiñ qapinġitchumuuġli. 8 Taatnaqłuŋa iŋiġipsi tuniqsimasriḷaaquplugu piqpaksrił̣iqsi ilaanik. 9 Taavrumuuna aglaktuŋa ilipsitñun, atakkii uuktuaġukhusri iḷitchuġisrukłuŋa tupiksrisuupmagaapsi supayaakun. 10 Natqigutrigupsi taavrumiŋa iñuŋmik, natqigutipmigigaptuuq. Aasriiñ qanutchikun natqigutriruksrauniġuma ilaanun, pakma natqigutigiga pisigiplusri sivuġaani Christ-ŋum. 11 Natqigutiguptigu taamna iñuk tuunġaq akimanianġitchuq sukun-unniiñ uvaptikniñ. Takku nalunġitmigivut ilaan qanuq suraġautai. 12 Tikitñama Troas-mun quliaqtuaġityaqługu tusraayugaaġiksuaq Christ-kun, Atanġum piviksriññiġaaŋa quliaqtuaqupluŋa. 13 Aglaan tutqiksiñġitchuŋa irrutchipkun, atakkii paqinġitḷugu aniqatiga Titus tarani, tarraasrii aullatqikłuŋa tarakŋa Macedonia-mun. 14 Aglaan quyyan illi Agaayyutmun ataramik akimmatriruamun uvaptiknik Christ-kun. Siamitkaatigut tipraġiksautun napmunliqaa quliaqtuaqupluta tusraayugaallautamik. 15 Atakkii ittugut Agaayyutmun tipraġiksuatun Christ-kun akunġatni tamatkua anniqsuumaaqtuat suli tammaummiruat. 16 Tamatkunuŋa tammaummiruanun tipiqaqtugut tuqułiġmik, aglaan tamatkunuŋa anniqsuumaaqtuanun tipiqaqtugut iñuułiġmik. Kiñaasriiñ nalliummativa taavrumuŋa savaamun? 17 Kisimiŋ tamatkua uvaptiktun ittut quliaqtuaqtuat piŋŋuaġutaitchuakun iḷumutuuruamik Christ-kun sivuġaani Agaayyutim. Uvagut inġitchugut iñugiaktuatitun quliaqtuaqtuatitun Agaayyutim uqałhanik piññaŋniutiginiałhiñaġlugu.
1 Uqaviksaaqsiḷgitpisa? Naagaqaa inuqsraqpisa atlatitun iñuktitun tuyuutinik akuqtuyunaqsiḷuta ilipsitñun naaga ilipsitñiñ? 2 Ilipsi tuyuutaurusri aglausimaruatun uummatiptiknun iñupayaanun iḷitchuġitquplugu agliqitquplugulu. 3 Aasrii atlaŋŋuqtauruatigun iñuutchipsigun iḷisimanaqtitkiksi tuyuutaułiqsi Christ-miñ aglaaġikkaqput. Taapkua tuyuutit aglaaŋunġitchut aglautmik aglaan Irrusriagun iñuuruam Agaayyutim, aglaaŋunġitḷuni aglagviksramun piḷiamun uyaġaŋmiñ aglaan uummatipsitñun. 4 Nalupqisruutiginġiḷḷapiaġivut tamatkua tumigiplugu Christ sivuġaani Agaayyutim. 5 Itnautiginġitchikput savatlaniḷugu tamanna savaaq uvaptiknik, aglaan piqaqtirrutaagun Agaayyutim. 6 Ilaan piqaqtitkaatigut savautritqupluta nutaakun sivunniutmigun. Taamna nutauruaq sivunniuġun inġitchuq utuqqauruatun sivunniuġutitun aglausimaruatun uyaġaŋmun suli tuqupkairaqtuatun kisupayaanik tupiksriñġitchuanik. Agaayyutim nutauruaq sivunniuġutaa qaitchiraqtuq iñuułiġmik Ipqitchuakun Irrutchikun. 7 Utuqqauruaq maliġutaksraq titiqtuqsimaruq aglaatigun uyaġaŋmun, aasrii Agaayyutim qaumanġa sagviqsuq qaitñamiuŋ Moses-mun. Kigiñaŋa Moses-ŋum qaummaġikpagitḷuni Israel-aaġmiut qiñilguitchaat, aglaan taamna qaumaniq aquvatigun piiqsuq. Maliġutaksraq tuqupkaisuuruaq qaummaġiḷḷapiaqman qanutunkiaq qaummaġitḷukkisiva maatna savautrił̣iq Ipqitchuakun Irrutchikun? 9 Uvvaasiiñ utuqqaqtaq sivunniuġun tikiutriruaq tuqutaksraġuqqutmik iñuŋnun kamanautiqaġniqpan, qanutunkiaq kamanautiqatlukkisiva nutaaq sivunniuġun tikiutriruaq nalaunŋasripkaił̣iġmik iñuŋnun? 10 Aasriisuli nutauruaq sivunniuġun kamanatlullapiaqtuq utuqqauruamiñ sivunniuġutmiñ. Taatnamik utuqqauruaq sivunniuġun kamanautiqanġiġñiqsuq. 11 Taimña utuqqauruaq sivunniuġun tikitchaluaqtuaq qaumaniqpaurakun piiqsuq, aglaan nutauruaq sivunniuġun itchaġataqtuaq kamanautiqatlullapiaqtuq. 12 Taatnamik pigikaptigu taatnasriq niġiugaq iqsisaiḷḷapiaqtugut quliaqtuałiksraptigun. 13 Moses-tun inġitchugut. Taalutchiġñiġaa kigiñani uqautri'ami Israel-aaġmiunun takku tautuqunġitḷugu qaumanġum piiġñiałhanunaglaan. 14 Aglaan kaŋiqsitḷaisimarut isrummatmiktigun siqquqsipkaqługich. Uvluvaŋnunaglaan iriŋich taalutaqaqtutsuli agliqipmata makpiġaaŋiñiñ utuqqaich sivunniuġutauruat, takku kisimi Christ-ŋum taalutaq piitḷagaa. 15 Uvluvaŋnunaglaan agliqipmata maliġutaksramik Moses-ŋum aglaaŋanik isrumaŋich taalutaqaqtutsuli. 16 Aglaan iñuk mumikami Ataniġmun kaŋiqsisuuruq taalutaiqsitmatun. 17 Taimña Atanġuruaq pakma Irrusriuruq, aasrii naniitman taamma Irrusriaŋa Atanġum ittuq patchisairvik. 18 Tarraasrii uvagut taalutaiqsittuani qiñiġikput kamanautaa Atanġum. Atlaŋŋuġuqsaiñaqtugut iḷitḷasripḷuta ilaatun, suli Atanġum Irrusrian iḷisaiñaqtitkaatigut ilaatun akił̣uktitlasripḷugu kamanautaa Atanġum.
1 Agaayyutim qaitchigaatigut savautrił̣iġmik quliaqtuaqupluta naglikkutaagun. Taatnamik nikatchaktanġitchugut. 2 Tununŋanikkivut iriraqtuutitlu kanŋunaqtuatlu. Pisaasruġmigautaitchugut. Aŋalanġitchikput uqałha Agaayyutim kinnitñiŋniaġutigilugu. Taatna pitḷaitchugut. Iḷisauttutigigikput iḷumutuuruaq kaŋiqsiñaqsipḷugu, sivuġaani Agaayyutim pipmatun. Isrummatmikni iḷisimagaat iḷumutuutilaaqput. 3 Tusraayugaaġiksuaq uqaġikkaqput iriqsimakpan, iriqsimałhiñaqtuq tamatkunuŋa tammaummiruanun. 4 Tuunġaum aŋalatchiruam marrumiŋa nunamik qiñitlaiqsitkai ukpiqsriñġitchuat kaŋiqsipkatḷaiqł̣ugiḷḷu tusraayugaaġiksuamik, aasriiñ ayaupkaqtitauruatun ittut. Ilaan tautuquŋitkai kamanautaanik Christ-ŋum atrigikkaŋa Agaayyutim. 5 Quliaqtuaġitlaitchikput uvaptiknik, aglaan quliaqtuaġigikput Jesus Christ Atanġunipḷugu, aasrii savaktigigiptigut Jesus pisigiplugu. 6 Agaayyun nipliqsimaruq, “Qauma qauli taaqtuamiñ.” Aasrii qaggutigai uummativut qaitchikamisigut qaumamik iḷitchuġitqupluta kamanautaanik Agaayyutim qiñiqapta kigiñaŋanik Christ-ŋum. 7 Aglaan Agaayyun qaitchiruq tusraayugaallautamik Christ-kun uvaptiknun iñułhiñauruanun, atripḷugu iñuich tuvvaqsiraqtut akisuruanik suuranik iḷulilianun qikumiñ. Iñupayaaq qiñiqtaksraġigaa taamna kamanaqtuaq saŋŋi uvaptikniittuaq agaayyutmiqnisautilaaŋanik, uvaptikniñ pisuŋaqani. 8 Iłuiḷḷiuqtitaugaluaġupta qanusripayaakun akiiḷipkaqtatlaitchugut, qanuġviiqsitaugaluaġupta nikaliġatlaitchugut, 9 nagliksaaqtitaugaluaġupta Agaayyutim suksraatlaitchaatigut; atniaqsiugaluaġupta tuqutaunġitchugut. 10 Ataramik anayanniuqtuaġaluaqtugut iñuich tuqutchukmatigut Jesus-tun aasrii tautuŋnaqsitquplugu iñuułha Jesus-ŋum timiptigun. 11 Iñuuniałłaptikni ataramik anayanniuqtuaqhuta tuqutaułiġmun pisigiplugu Jesus, taututlatquplugu inuuruaŋułha Jesus-ŋum uumuuna tuquraġaqtuakun timiptigun. 12 Anayanniuqtuaqtugut tuqułiġmiñ pisigiplugu quliaqtuałiqput piqaquplusri isruitchuamik iñuułiġmik. 13 Aglausimaruaq Agaayyutim uqałhani, “Uqaġaqtugut takku ukpiqsriḷḷapiaqhuta.” Taavrumuuna irrusriagun ukpiqsrił̣hum uqaġaqtuguttuuq ukpiqsripḷuta. 14 Iḷitchuġiplugu Agaayyun aŋipkairuaq Ataniġmik Jesus-mik, ilaan aŋipkaġisipmigaatiguttuuq Jesus-tun, aggiutiluta piqatigilusri sivuġaanun Agaayyutim. 15 Iluqaan tamanna igḷutukkaġa ikayuutigigisigiksi. Iñugiaksiḷaaqhutiŋ iñuich tusraarut iłuaqqutaagun Agaayyutim aasriiḷi iñugiaktuat iñuich quyagillapiaġniaġaat piqutigiplugu kamanautaa Agaayyutim. 16 Nalupqiginġitḷugu tamanna nikaliġanġitchugut. Timivut piunġitmukkaluaqtuq irrutchiqput nutaqtikkauruq uvluġagipman. 17 Tamatkua iłuiḷḷiuġutivut pakma sivikisuurami iłhiñaqtut. Itqanaiyaġaatigut akuqtuquplugich Agaayyutim kamanaġniqsrat isuksraitḷutiŋ quvianaŋi nakuutlullapiaqtuat iłuiḷḷiuġutiptikniñ. 18 Qiñiqtuiñanġitchivut sut qiñitlakkavut aglaan sut qiñitlaisavut; atakkii sut qiñiġnaqtuat piiġñiaqtut, aasrii qiñiġnaitchuat taimuŋa inniaqtut.
1 Iḷisimagikput palapkaaqput irvigikkaqput marrumani nunami piunġiqpan, taamnaami timikput, kiñuniksraqaġniaqtugut Agaayyutmi, iñiqtaunġitchuamik argaŋmik, isuksraitchuamik qiḷaŋmi. 2 Pakma imŋiqtauliġuurugut, inuġrugiplugu timinitqiguta pakmakŋaqtauruamik atriḷugu atnuġaatchiaqmatun. 3 Atnuġaakkaugisirugut timimik nutaamik atnuġaiḷaaġumiñaiġuta. 4 Iñuuŋŋapta uumani palapkaaġmi iñułhiñaupluta, imŋiqtauliġuurugut uqumaiḷḷiuġutiqaqhuta. Tuquyummataitkaluaqhuta aglaan itchumiiqsugut nutaami timimi pakmakŋaqtauruamiñ. Atuummikpan tuquyumiñaqtuaq timi simmiġisiruq tuquyumiñaitchuamik iñuułiġmik. 5 Agaayyutim itqanaiyaġaatigut taivrumuŋa. Ilaan nalupqinaiŋanikkaa uvaptiknun taatniinniałha aatchuqamisigut Irrutchiġmiñik. 6 Taatnamik qapiŋŋataitchuurugut. Iḷisimagikput iñuuniałłaptikni uumani timimi piisaallałiqput Ataniġmiñ. 7 Atakkii iñuuniaqtugut ukpiqsrił̣ikun qiñinġitchaluaŋŋapta ilaanik. 8 Qapiŋŋataitchugut, aglaan piitchumallapiaqtugut timigikkaptikñiñ aasrii aŋiḷaaqsimaqatigisruliqł̣ugu Ataniq. 9 Taatnaqhuta sivunniutigigikput quyalisukługu, iñuugaluaġupta maani timiptikni naagaqaa taiñani piiġaluaġupta timimiñ. 10 Iluqata sivuġaŋiutiruksraurugut aquppiutaqpaŋanun Christ-ŋum atanġuruam. Atausriuttaaġutiŋ iñuich akuqtuigisirut nakuuruamik naagaqaa pigiitchuamik maliġullugu savaaġikkaqtiŋ iñuuŋŋaġmiŋ timigikkaġmiktigun nunami. 11 Uvva iḷitchuġimagikput tatamnaqtilaaŋa Atanġum. Taatnaqhuta pitchuksaaġivut iñuich akuqtuitquplugich iḷumutuuruamik. Agaayyutim iḷisimagaa qanusriutilaapiaqput. Taatnatuntuuq niġiugaġigiga iḷitchuqsrianiłiqsi taavrumiŋa qauġrimmaaġiutillautapsigun. 12 Piñianġitchugut akuqtuyunaqsitqigukhuta ilipsitñun. Aglaan kiggutiksraqaqugipsi tamatkunuŋa kamagitqusraałhiñaqtuanun qiñiġnaqtuakun, suksraqanġitchuanun uummatmiutaġmiknik. 13 Uqautigikpatigut qauġrimmaaġiiññiḷuta piqutigigaa Agaayyutim, aglaan qauġrimmaaġiŋñiġupta piqutigiłhiñaġipsi. 14 Piqpaksrił̣han Christ-ŋum aŋalatkaatigut, atakkii iḷisimagikput nalupqinaiqł̣ugu atausriq tuquruaq piqutigiplugich iluqaisa iñuich. Taatnamik iluqatiŋ tuqupmiraqtut. 15 Ilaa tuquruq pisigiplugich iñupayaurat, aasriiñ tamatkua iñuuruat iŋmiktigułhiñaq iñuutqunġiqł̣ugich aglaan ilaanun tuqqutriruamun iñupayaanik aasrii aŋipkakkaupluni tuqułiġmiñ. 16 Tarra uvakŋaniñaglaan isrummatiqanġiqsugut iñuŋmik ilaan qaałhiñaŋagun nunam iñuisun. Qaaŋiqsuami isrummatigigaluaqmisaqput Christ iñułhiñaunipḷugu, aglaan pakma isrummatiginġiġikput taatna. 17 Taatnamik kiñapayaaq pigiliutipkaqtuaq Christ-mun nutaaġuġaqtuq. Iłiġruaŋi piiqsut. Iñuunialiqsuq nutaakun. 18 Iluqatiŋ tamatkua aggiqsut Agaayyutmiñ. Agaayyutim iḷauraaliutipkaġaatigut iŋmiñun Jesus Christ-kun, aasriiñ aatchuqhuta savaamik quliaqtuaġitquplugu ilaan iḷauraaliutipkaġisiñipḷugich iñuich iŋmiñun. 19 Uvvaami itnautigigiga, Agaayyutim iḷauraaliutipkaġai nunam iñui iŋmiñun Christ-kun, patchisiqutinġiqł̣ugich navguutiŋisigun. Aasriiñ quliaqtuaġitqugaatigut iñuich qiñuiññaksriññipḷugich Christ-kun. 20 Taatnaqhuta uqqiraqtaurugut pisigiplugu Christ. Agaayyutim atuġaatigut uqautitqulusri. Iŋiġipiaġipsi pisigiplugu Christ, itnaqhuni, “Iḷauraaliutitqigitchi Agaayyutmun.” 21 Agaayyutim Christ killuutaiḷaapiaq irrutiginiġaakilluqsaqtautun pisigipluta. Taamna nalaunŋasripkakkaurugut Agaayyutmi.
1 Uvagut savaqatigiił̣ł̣aptikni Agaayyutmi iŋiġipsi akuqtuqunġitlugu Agaayyutim iłuaqqutaa suuŋiḷḷaġuġlugu. 2 Atakkii ilaa nipliqsuq aglausimaruami uqałiġmi, “Piviksraq nalautitman tusraagipsi. Anniqsuġviksraq tikitman ikayuġipsi.” Uvva pakma Agaayyutim akuqtuiviksram uvaptiknik nalautittuq. Uvlua anniqsuġviksram pakma tikitchuq. 3 Kisumun-unniiñ iñuŋmun patchisiqutitqunġitchugut killukuaġnipḷuta savaaqałiptikni. Taatnamik inillaiñġitchugut putukkisautiksraŋanik iñuum apqutiksraŋani. 4 Aglaan suraġałipayaaptigun qiñiqtittugut savaktaupluta Agaayyutmun igḷutuił̣ikunlu, iłuiḷḷiuġutikunlu, akiyalgunaitchuatigunlu, sakiqnaqtuatigunlu, 5 ipiġaqtuqsiułikunlu, isiqtaułikunlu, aŋalaġluksiułikunlu, sakuułikunlu, siñiguiqsaunġił̣ikunlu, niġisuŋnakunlu. 6 Qiñiqtitkikput ipqił̣ikunlu, iḷisimałikunlu Agaayyutmik, anuqsrułikunlu, iłuaqqutrił̣ikunlu, Ipqitchuakun Irrutchikunlu, iḷumutun piqpaksrił̣ikunlu, 7 uqaqałikunlu iḷumutuuruamik, suli saŋŋiagun Agaayyutim. Aŋuyautiqaqtuŋa tugluaġiplugulu nalaunŋaruałikun. 8 Qiñiqtitkikput kamagikkaułikunlu, kanŋutchaktitaułikunlu, uqaġitchiułikunlu pigiitchuakun nakuuruakunlu. Saglutuniġakkaupluta uqaġaluaŋŋapta iḷumutuuruamik, 9 nalunaqtuatun iḷipḷuta iḷisimanaġaluaŋŋapta, tuquaqsiruatun iḷipḷuta iñuusrugaaġaluaŋŋapta, anasriñŋuqsaqsiugaluaŋŋapta tuqutaunġitchugut, 10 isrumaaluktitaugaluaŋŋapta quviasrugaqtugut, inuqsralliuqtuatun iḷipḷuta umialiguqtitchigaluaŋŋapta iñugiaktuanik, suiḷḷiuqtuatun iḷipḷuta piqaġaluaŋŋapta supayaamik. 11 Aatai iḷauraamaaŋ Corinth-mi, nunummisinġitchipsi uqautrił̣iksraptiknik ilipsitñun. Uummativut aŋmaġivut ilipsitñun. 12 Piqpaksrił̣iqput ilipsitñik inuqtuumanġitchuq. Aglaan piqpaksrił̣isi uvaptiknik inuqtuumasriruq. 13 Aglaan pakma aŋmaqsigik uummatisri uvaptiknun. Uqautigipsi uvaŋa iḷiḷgaaġiruatun iḷipḷusri. 14 Piqasriqsuutinasri ukpiqsriñġitchuatigun takku nalaunŋaruałiġlu killiqiłiġlu piqatigiiḷguitchuk. Qaumaruaqtuuq piqatiqalguitmiuq taaqtuamik. 15 Qanuġutik atausriŋŋuġumiñaqpak Christ-lu Belial-lu (itnautauruaq tuunġamik)? Qanuġutik ukpiqsriruaq piqasriqsuutiyumiñaqpa ukpiqsriñġitchuakun? 16 Agaayyutim agaayyuvikpaŋa piqasriutiyumiñaitchuq aanġuaŋitñik. Agaayyuvikpagigaatigut-kii iñuuruam Agaayyutim, ilaan niplił̣hatun, “Irviginiaġitka iliŋich iñuuniaqatigilugiḷḷu. Agaayyutiginiaġaatŋa, suli iliŋich iñuginiaġitka. 17 Taamna pisigilugu, piiġitchi akunġatniñ, avittitchi iliŋitñiñ, nipliqsuq Ataniq. Iḷaksiatinasri qaayuġnaqtuaniñ. Taatnaġupsi akuqtuġisigipsi. 18 Aapagigisigipsitŋa aasriiñ iġñiġigisigipsi panigilusriḷu, nipliqsuq Ataniq Saŋŋipayaaqaqtuaq.”
1 Piqpagikkamaaŋ, piqaġniqapta tamatkuniŋa akiqsruutauruanik ipqiqsaqta uvaptiknik qaayuġnaqtuapayaamiñ timiptigun irrutchiptigunlu. Quyaliḷakput Agaayyun supayaakun atakkii taluġigikput. 2 Aŋmautitigut uummatipsigun. Atnianġitchivut iñuich. Killukuaqtitchiñġitchugut iñuŋnik. Ivayaqtuiñġitmiugut kisumikunniiñ iñuŋmik. 3 Uqautiginġitchiga taamna patchisigisugusri. Takku uvvaqammiq uqautimagipsi piqpaginipḷusri uummatiptikniñ. Piqatigiiksuguk iñuułłaptikni unniiñ tuqułłaptikni. 4 Nalupqisruutiginġipiaġipsi. Pikkutigipiaġipsi. Arautiqallapiaqtuŋa. Iluqaagun iłuiḷḷiuġutiptigun quviasrullapiaqtuŋa. 5 Tikiñŋanikaptaunniiñ Macedonia-mun iñiqtuiqsiñġitchugut. Iłuiḷḷiuqtitaurugut qanusripayaakun—nagliksaaqtitluta ukpiqsriñġitchuanun iqsipkaqhutalu qamuuna. 6 Aglaan Agaayyutim arakłiġuuruam tamatkuniŋa nikatchaktitauruanik tutqiksipkaġaatigut Titus aggiqman. 7 Arakkaurugut aggił̣hagun suli arausriaqałhagun ilipsitñiñ. Ilaan uqautigaatigut kimmutiqałłapsigun tautugukłuŋa, aliasruutiqałłapsigunlu suli piyummatiqałłapsigun uvamnik. Taatnaqłuŋa quviasrutluktuŋa pakma sivuaniġniñ. 8 Aglaktigun tuyuutipkun isrumaalutchaktitkaluaġniqapsi, nunuurautiginġitchiga. Saiñġisuutiliġaluaġiga tuyuutma iłuiḷḷiuqtitauraallaŋniqmasri. 9 Tarraasrii quviasruutiginġitchaluaġiga alianniułipsigun, aglaan quviasruktuŋa isrumaalułłapsi simmiġñiqmasri. Alianniułipsi pisułiġniġaa Agaayyutim ilipsitñun. Uvagut atnianġitchipsi sukun-unniiñ. 10 Alianniuqtuni Agaayyutikun isrummitqiksitchiraqtuq iñuum anniqsułiksraŋanun. Taamna nunuurautaitchuq. Aglaan alianaŋa nunam tikiutriraqtuq tuqułiġmik. 11 Alianniuqtusri nalautlugu alianniuġutigitqukkaŋa Agaayyutim. Taavruma piḷiqipkaġaġigaasri nalupqiginġiqsitlugu killukuanġisilaaqsi, uumigiliqsitlugu killuq, iqsigipkaqługu, inuġrugiliutipkaqługu ikayuutiłiksraġa, isrummiqsitlusriunniiñ anasriñŋuqsatlasripḷugu taamna killuliqiruaq. Qanusripayaakun tautuktitkiksi patchisaunġił̣iqsi tamatkunuuna savaapsigun. 12 Tarraasriiñ tuyuqtuŋa aglaamnik pisigisruŋaqnagu taamna iñuk killukuaqtuaq naagaunniiñ iñuk atniummiruaq, aglaan sivuġaani Agaayyutim iḷitchuqnaqugiga qanutun piqpaksriqałiqsi uvaptiknik. 13 Taatnaqhuta taavrumuuna arakkiptigut. Aasriiñ kisian arausriaqput, aglaanlu quviatchallapiaqtugut Titus quviasruŋniqman, atakkii irrutchiġmigun nutaqtikkaupluni iluqapsitniñ. 14 Takku nanġaġipsi supayaatigun ilaanun, aasriiñ qapiŋapkanġitchipsitŋa. Uqautigikkavut supayaat ilipsitñun iḷumutuurut, aasriiñ taatnatun nanġautigikkavut ilipsigun Titus-mun iḷumutuuruttuuq. 15 Aasrii ilaan piqpagiliutillapiapsaaġaasri itqaqamiuŋ tupiksriyummatiqałiqsi, suli paġla'apsiuŋ kamaksrił̣ikunlu taluqsrił̣ikunlu. 16 Quviasruutigillapiaġiga nalupqisruutaiqama ilipsigun supayaakun.
1 Uvvaasriiñ aniqatiut, iḷitchuqsritqugipsi iłuaqqutrisaanik Agaayyutim qaisaŋanik ukpiqtuaŋuruanun Macedonia-mi. 2 Iłuiḷḷiuqpauraġaluaŋŋaġmiŋ inuqsriullapiaġaluaqhutiŋlu quviatchauġillapiaqtut, taatnaqhutiŋaasiiñ tigummataipiaġniqsut suuramiknik. 3 Piyumiñaqtutilaaġmikni aatchuġuurut, sipitluguunniiñ uqautigaluaqtitnatiŋ. Uqaġiyumiñaġiga taamna. 4 Uqapsaaqtuiñaġaatigut ikayuutitlasrisrukhutiŋ savaakun Agaayyutim iñuiñi. 5 Aatchuutiqaqtut niġiuġinġisaptigun, sivulliuplugu qaitḷutiŋ iŋmiknik Agaayyutmun uvaptiknunlu Agaayyutim pisułhagun. 6 Uvvaasrii tiliuġikput Titus aullaġniiŋaniksimapmauŋ naatchaqtuaquplugu taamna savaallautaq akunnapsitñi. 7 Aasriiñ piḷḷautaġniqapsi supayaakun—ukpiqsrił̣ikunlu, uqautrił̣ł̣apsigunlu, iḷisimałikunlu, piyummatiqałikunlu, piqpaksrił̣ł̣apsigunlu uvaptiknik—taatnamik tigummataitqugipsi aatchuił̣ikun. 8 Tiliuqłiñġitchuŋa aatchuqulusri. Uuktuaġukkiga piqpaksrił̣iqsi iḷumutuupiaqmaŋaan aatchuġummatiqałipsigun, 9 takku iḷitchuġigiksi iłuaqqutrisaa Atannapta Jesus Christ-ŋum. Sumik ayuqsranġitchaluaqhuni, piqutigiplusri unitchai umialgutini ikayuġiaqhusri inuqsriułhagun. 10 Uvva uqautigisrukkiga aatchuił̣ipsigun. Nakuutlukkayaqtuq ilipsitñi naatchupsiuŋ aullaġniikkaqsi ukiutqik, takku sivulliuplusri aatchuił̣ikunlu piyummatiqałikunlu. 11 Kiikaa, naatchiuŋ naanniałhanunaglaan aullaġniikkaqsi uqiutqik piyummatiqaqapsi, aatchuġusri pisuqtilaapsitñi pigikkapsitñiñ. 12 Aatchuġupsi piyummatipsigun taamna aatchuun akuqtuyunaqtuq Agaayyutmi. Agaayyutim aatchuitqugaasri pigikkapsitñiñ, aasriiñ piginġisapsitñiñ. 13 Nunurisunġitchipsi aatchuił̣iġmun qaġavriuraaqtillugich atlat aatchuił̣ikun. 14 Pakma sippakuuqtuaqtusri. Taatnamik ikayuiyumiñaqtusri inuqsraqtuanik. Aquvatigunli sippakuuqtualiġumiŋ ikayuġisigaasripsuuq inuqsraliġupsi. Iñupayaaġli piqaġumuuq inuġikkaġmiñik. 15 Aglausimaruatun uqałiġni itna, “Iñuk katitchivaałłaktuaq sippakuutlaitchuq, aasriiñ iñuk katitchivaałłanġitchuaq inuqsraqanġitchuq.” 16 Quyagigiga Agaayyun qaitchiruaq Titus-mun piyummatmik piyummatigikkaptun ilipsitñun. 17 Iḷumutun Titus-ŋum akuqtuġaa pitchuksaaġutvut. Utlagupiaġataġaasri. Sivunniqsuq taavrumiŋa iŋmiñik. 18 Tuyuqaqmiugut aniqatmik piqasriqł̣ugu nanġautiqaqtuamik iluqaitñi ukpiqtuaŋuruani quliaqtuałhagun tusraayugaaġiksuamik. 19 Aasriisuli, ukpiqtuaŋuruat piksraqtaaġiniġaat iglauqatigitqupluta ilaanun tikiutiguptigiŋ taapkua aatchuutit maniich. Savaaqałłaptigun taavrumuuna kamasruġikput Atanġuruaq Agaayyun aasriiñ iḷisimanaqsipḷugu ikayuiyumałiqput. 20 Qaunatqiaġiguktugut kisumun-unniiñ iñuŋmun pasritqunġitḷuta aŋalałłaptigun taapkuniŋa mikturuanik aatchuutinik. 21 Piyummatiqaqtugut nalaunŋaruakun, kisian Atanġuruam qiñiłhani inġitchuaq aglaantuuq qiñiłhatni iñuich. 22 Piqasriqhutik taapkuak iññuk tuyuqaqmiuguttuuq aniqatiptiknik. Uuktuaġaluaqaptigu akulaiqł̣ugu iḷitchuġigikput ukpiġnaqtuaŋutilaaŋa. Pakma piyummatinipsaaqtuq ukpiġiliutipiaqhusri. 23 Nallipsi apiqsruutigikpauŋ Titus, piqatigigiga savaqatigiplugu ikayuił̣ł̣aptikni ilipsitñik. Nallipsipsuuq apiqsruutigikpagik atlak aniqatiuvuk, uqqiraqtigigaik ukpiqtuaŋuruat, aasriiñ kamasruġaak kamanautaa Christ-ŋum. 24 Taatnamik qiñiqtitchumagiksi ukpiqtuaŋuruapayaanun piqpaksripiałiqsi uqqiraqtinik suli nalaunŋałha nanġaqapsi taapkunuŋa.
1 Iḷitchuġigiga aglaktuksraunġisilaaġa uumuuna aatchuutitigun pisigilugich Agaayyutim iñui. 2 Atakkii iḷisimagiga ikayuiyumałiqsi. Uqautigillautaqsimagipsi ukpiqtuaŋuruanun Macedonia-mi ilipsi ukpiqtuaŋuruasii Achaia-mi itqaniaġniḷusri aatchuutilaapsigun uqiutqik. Piyumalaałipsigun iñugiaktuat aŋalataurut aatchuisukhutiŋ. 3 Aasriiñ aullaqtitkitka aniqatiuvut. Itqanaitqugipsi aatchuił̣iksrapsigun. Uqautigillautaġipsi itqanaitkisiñipḷusri. Aasriiñ taamna piiḷaaŋutqunġitchiga. 4 Aasriiñ Macedonia-ġmiut aggiqpata maligluŋa iḷitchuġigumitruŋ itqanaiñġisilaaqsi, kanŋutchakpiaqtugut, ilipsipsuuq, nalupqinaiqsruutigilaanikmipkaqhusriḷu uqaġillautaqhusriḷu. 5 Tarra isrummiqsuŋa aniqatiuvut pitchuksaaġukługich tikitquplusri sivuani aggił̣iksrapta. Iliŋisa itqanaiyaġisigaat akiqsruutigikkaqsi, suli aatchuġummatiqaqugipsi nunurausruŋaqasri. 6 Itqaġlugu una, iñuk nautchirriiruaq iñugiapianġitchuanik nautchiaksranik katitchiñiaqtuq iñugiapianġitchuanik, aasriipsuuq iñuk nautchirriiruaq iñugiaktuanik katitchiñiaqtuq iñugiallapiaqtuanik. 7 Iñullaa aatchuġli sivunniutaagun isrummatmi, tigummatigalugu pisuŋaqani suli nunurikkausruŋaqani. Agaayyutim piqpagigaa iñuk aatchuġuuruaq quviasrukhuni. 8 Aasriiñ Agaayyutim aatchuġumiñaġaasri sipillugu inuġikkaqsi, ataramik sippakuuqtualiġusri. Aasriiñ aatchuutiksraqatlasrigisirusri savaallautapayaanun. 9 Aglausimaruatun Agaayyutim uqałhani, “Nunniuqti siamitmatun, iñuk aatchuiñiqsuq suuraġmiñik siqñataitḷuni inuqsraqtuanun. Taapkua itqaġigisigaat ilaan iłuaqqutaa taimuŋa.” 10 Agaayyun aatchuġuuruq nautchiaksranik nautchirriiruamun qaqqiamiglu niqiksranik. Taatnatunilaan iñugiaksiñiaġai suurat pigikkasri aasriiḷi aatchuutitlasriyumagiksi atlanun inuqsraqtuanun. 11 Inuqsranġiġñiaqtusri supayaakun tigummataił̣ipsigun. Tara savaaptigun iñuich quyyatiqaġniaġaat Agaayyun. 12 Savaapsi ikayuġaluaġniġai inuqsriuġluqtuat Agaayyutim iñuŋi, aglaan taavrumuunaptuuq iñugiaktuat quyyatiqallapiaġniaġaat Agaayyun. 13 Savaapsigun nalupqinaiġñiaġiksi ukpiqsrił̣iqsi Christ-kun, aasriiḷi iñuich ikayuusriaqaqtuat nanġaġisigaat Agaayyun tupiksrił̣ł̣apsigun tusraayugaaġiksuamik suli tigummataił̣ł̣apsigun iliŋitñun suli iluqaŋitñun atlanun iñuŋnun. 14 Aasriiñ iŋiqsruutiniaġaasri piqatigisrukhusri pisigiplugu kamanaqtuaq iłuaqqutaa Agaayyutim qaisaŋa ilipsitñun. 15 Quyyan illi Agaayyutmun uqautigilgunaitchuatigun aatchuutaigun.
1 Uvaŋa Paul. Iŋiġipsi Christ-ŋum aggaŋaił̣iġmigun piisaanġił̣iġmigunlu. Taluqsraliġuunigipsitŋa piqatau'ama ilipsitñi, aglaan piqataunġitñama ilipsitñi taluqsraiññipḷuŋa tuyuqtuutipkun. 2 Nunuriyumiñaitchipsitŋa taluqsraitquluŋa nayuutiguma ilipsitñi. Sivunniqsuŋa akiḷḷiḷiqsuġukługich tamatkua uqaqtuat iñuuniusriqaġnipḷuta nunam iñuisun. 3 Iñuuniaġaluaŋŋapta timigikkaptigun aŋuyanġitchugut nunam iñuisun. 4 Aŋuyautivut aŋuyautiginġitchai nunam iñuiñ, aglaan atuġikput Agaayyutim saŋŋiqpauraŋa akiiḷiplugich iluqaisa tamatkua akiḷḷiḷiqsuutiruat [tusraayugaaġiksuamun]. 5 Piyaqquqtaġivut uqavaaġutipayaat niaquqtusrił̣hatlu iñuich takku taatnatchich iñuich sappugutaurut atlanun iḷitchuġiłiksraŋatniñ Agaayyutmik. Isrummitqiksitkivut iñuich Agaayyutikun tupiksritḷasripḷugich Christ-mik. 6 Anasriñŋuqsaił̣hiñaaġuqtugut tupiksruutaitchuanik, iḷitchuqsripqauraġupta tupiksriyumałipsitñik ilipsitñik. 7 Qiñiłhiñaqtusri sunik qaałhiñakun. Kiñapayaaq ukpiqsriñiġumi piginiḷuni Christ-ŋum isrummatigitqigḷiuŋ. Piginigumi Christ-mun taatnatuntuuq pigipmigaatigut Christ-ŋum. 8 Uqavigaaġutigillakkaluaġupkuunniiñ saŋŋiqutiqałiq Agaayyutim qaisaŋa uvaptiknun kanŋusruutigiyumiñaitchiga. Ilaan uvaptiknun ikayuqugaasri makitatlasritquplusri Christ-kun. Taavruma saŋŋiqutiqałhum piyaqquqtaqtitchumiñaitchaasri. 9 Iqsisaaġunġitchipsi tuyuqtuutipkun. 10 Ilaŋich iñuich uqaġniqsut, “Tuyuutmiñi uqalguruatun ittuq, aglaan nayuutikami irrusriqaġuuniqsuq sayaitchuatun, uqautrił̣hasuli suiḷatun itluni.” 11 Taatnatchich iñuich isrummatigilitruŋ una, aglaan savaaġisruugivut uqautigikkavutlu aglakkavutlu inŋapta naagaqaa piiñŋapta. 12 Iḷaliqsuutiyumanġitchugut tamatkunuŋa iñuŋnun unniiñ atriḷiummatiluta uqaġuuruanun nakuuniraaqhutiŋ. Uuktuutiqałhiñaqtut iŋmiknun naipiqtuutiplutiŋlu. Kaŋiqsisaił̣iqtiŋ qiñiqtitkaat uuktuutigiaqsi'amiŋ avatmun naipiqtuutiaqsi'amiŋlu. 13 Uqavigaałłagunġitchugut uvaptigun aglaan uqaviutigiłhiñaugikput savaaksriusriaqput Agaayyutmiñ; taavrumuuna ukpiqsritḷasrirusri savaaptigun. 14 Qaaŋiałautranġitchugut uqaqapta iḷaginipḷusri savaaptikni. Takku tikiutiqqaaġikput tusraayugaaġiksuaq Christ-kun ilipsitñun. 15 Uqaviutiginġitchikput atlat iñuich savaaŋat. Aglaan niġiugaġigikput una, ukpiqsrił̣iqsi saŋŋisikpan siamitlasrigisigikput tusraayugaaġiksuaq avanitchiapsitñun ittuanun. 16 Quliaqtuaqatlasrirugut tusraayugaaġiksuamik nunaaqqiñi atlani. Uqavigaaġutigisrunġitchikput savaaġianikkaŋat atlat iñuich nautchiiviŋmikni. 17 Iñuk uqavigaaġniaġumi, uqavigaaġutiqaġli Agaayyutmik kisianik. 18 Agaayyutim akuqtuumatlaitchaa iñuk uqavigaaqtuaq iŋmiñik nakuuniraaqhuni aglaan ilaan akuqtuġisigaa iñuk nakuugikkani.
1 Uvvatuq Agaayyutikun anuqsrutiuraallaksitŋa kinnaŋaaqtuatun itkaluaġniġuma. Anuqsrutillaŋniapiaqsitŋa! 2 Takku siqñagipiaġipsi Agaayyun siqñaqsripmatun ilipsitñik. Atriqaqtusri ipqitchuatun iḷaqatnikkumaaqtuatun qaiññiakkaptun atautchimun iḷaqatiksramun, taamna Christ-ŋuruq. 3 Nuyuaqqutigipsi isrummatisi qaayuġnaqsiviaqtut suli killukuaġutipkakkauviaqtusri iḷumutuuruamiñ piqpaksrił̣iġmiñ Christ-mun, atripḷugu nimiġiaq kinnitñiktuaq Eve-mik pisaasruġmigautmigun. 4 Uvvaami iñuk aggiġuni quliaqtuagaqsikpan atlamik Jesus-mik quliaqtuaġinġisaptiknik, naagaunniiñ akuqtuigupsi atlamik Irrutchimik tusraayugaaġiksuamiglu akuqtuaġianikkapsitñiñ, pitchiġiaġisiruatun irrusriqaqtusri. 5 Kiñulliqpiaŋunġiñasrugiruŋa tamatkunakŋa qaukłiunasrugiplutiŋ uqqiraqtauruaniñ. 6 Iḷisaqsimaruatun uqaqtaulguitchaluaġuma, iḷisimaruŋa sumik uqaqtilaamnik. Qiñiqtitkikput taamna nalupqinaiqł̣ugu ilipsitñun supayaakun. 7 Killuqsautauniqpa uvaŋnun atmuktiqama kivigukhusri quliaqtuaġniraġaluŋa tusraayugaaġiksuaŋanik Agaayyutim akiiḷaaqłuŋa? 8 Ivayaqtuiruŋa atlaniñ ukpiqtuaŋuruaniñ akuqtui'ama ikayuutaatnik savautrił̣iksraptiknun ilipsitñik. 9 Nayuutiłłamni ilipsitñi, inuqsriuliqama iłuiḷḷiuqtitchiñġitchuŋa kisumikunniiñ. Aniqatiut aggiqamiŋ Macedonia-miñ qaitchaat inuġikkapayaaġa. Supayaakun akiyausrunġitchuŋa ilipsitñun. Qaunatqiaġikkisigiga taamna. 10 Christ uqaġuupmatun iḷumutupiaq taatnatuntuuq uqaġipmigiga iḷumutuuruaq. Kia-unniiñ iñuum nunaŋani Achaia-m nutqaqtitchumiñaitchaa uqavigaaġutiqałiġa quliaqtuaqama akiiḷaaġluŋa. 11 Suvaata quliaqtuaqpik akiiḷaaqłuŋa? Piqpaginġiññivisi? Agaayyun iḷisimaruq piqpagillapiaqtilaapsitñik. 12 Savaaġikkaġa savaaġituiñaġisigiga, [amiami quliaqtuaqtuiñaġluŋa akiiḷaaġluŋa]. Taavrumuuna nutqaqtitchukkitka tamatkua uqavigaaqtuat savaaqaġnipḷutiŋ Agaayyutim savaaŋanik, tuvrapiaqługu uvagut suraġałiqput. 13 Taatnatchich iñuich taŋiġiḷaakun uqqiraqtaurut. Kinnitñiŋniałikun savaaqaqtut, qiññaġmikkun atlaŋŋuġuurut iḷipḷutiŋ uqqiraqtaisun Christ-ŋum. 14 Taatnaluasru! Uvvatakku tuunġaq iŋmiñik qiññaniktaġuupmiuq israġulgatun qaumam. 15 Taatnamik quviġusruutiksraunġitchuq tuunġaum savaktai qiññaniktaqpata nalaunŋaruałhum savaktaisun. Isruksrautaat taimanigu nalliusriaqaġisiruq maliġullugu savaaŋat. 16 Uqautitqigḷapsi, isrummatiginasritŋa kinnaŋaaqtuatun inniḷuŋa. Kinnaŋaaġnigaluaġupsitŋa akuqtuqsitŋa taatna, uqavigaaqtuallakkumuuŋali mikiruuramikunniiñ. 17 Uqautigikkaġa tamanna pitqutiginġitchaluaġaa Atanġum Agaayyutim. Uqavigaaqama kinnaŋaaqtuatun ittuŋa. 18 Qiñiqługich iñugiaktuat uqavigaaġutiqaġuułhat nunakŋaqtanik sunik, uvaŋaptuuq uqavigumiñaqmiuŋa. 19 Takku anuqsrutiraġigisri quviagipluguunniiñ kinnaŋaaqtuat, ilipsitñik isrumatunivagiḷḷapiaqhusri. 20 Iḷatchiġuupmiusri iñuum savaktaaġrugipmasri, aqsaktuaqmasriḷu kinnipḷusri, nunuriraġaqmasriḷu savautitqupluni, kamanaġniraaqman, suksraunġiqmasriunniiñ patiktuqmatun kigiñapsigun. 21 Isrumasrugnaqtusriḷu sayaitchuaŋunipḷuta suli taatnatun aŋalatchiñġiññipḷuta. Kanŋunaġniaqpisa! Kiñapayaaq taluqsraitḷuni uqavigaatlapman, taatnatuntuuq piyumiñaqmiuŋa—uqaġuraaqtuŋasuli kinnaŋaaqtuatun. 22 Iliŋich Hebrew-ŋuniqpat? Uvaŋaptuuq. Iliŋich Israel-aaġmiuŋuniqpat? Uvaŋaptuuq. Kiŋuviaġiniqpagich Abraham-ŋum? Uvaŋaptuuq. 23 Iliŋich savaktigivagich Christ-ŋum? Uvaŋaptuuq, aglaan savaktillautautluktuŋa iliŋitñiñ—uqaġugaaqtuŋasuli kinnaŋaaqtuatun. Savaaqatlukmiuŋa sakuullapiaqłuŋa, isiqtakatautlukmiuŋa, ipiġaqtuqsiupmiuŋa atqunaq, tuqutitqayaqtaqłuŋa iñugiaktuami. 24 Tallimaniaglaan ipiġaqtuqsiuruŋa Jew-ŋuruaniñ, malġukipiani ipiġaqsaġniġni inullakługu atautchimik. 25 Piñasruniaglaan anaumiksiuruŋa anautanik, atautchimi miḷuqtukkaupluŋa uyaġaŋnik, piñasruniaglaan umiaqpaiyaqtautipluŋa, unnuaġlu uvluġlu naaplugik tiktaupluŋa taġiumi, 26 akulaiqł̣ugu iglaułłamni navianaqtuakuaqłuŋa uliqpaŋniñ tigliŋniaqtiniñḷu, navianaqtuakuaqłuŋa Jew-ŋuqatimñiñ Jew-ŋunġitchuaniñḷu, navianaqtuakuaqłuŋa nunaaqqiñi suviksraiḷaamiḷu taġiumiḷu, navianaqtuakuaqłuŋa tamatkunakŋa taŋiġiḷaakun aniqatauruaniñ, 27 minġuqtaaġuġataqłuŋa sakiqnaġlu igḷutuqługu, akulaiqł̣ugu siñiktuanġiqł̣uŋa, niġisuksiupluŋa imiġuksiupluŋalu, iñugiaktuami niqiksraiḷḷiuqłuŋa, atnuġaiḷḷiuqłuŋa itriġruami. 28 Avataatigun tamatkua sut kigiññiġvigiraġigiga uvluġaġipman isrumaaluutiqałiġa ukpiqtuaŋuruanun. 29 Nalliqsi sayaitman ukpiqsrił̣iġmigun, uvaŋaptuuq ikpigipmiraġigiga sayaiḷḷiułha. Nalliqsi killuqsaqtitaupman qiniqautisruugitka taatnaqtitchiruat. 30 Uqavigaaqtuksrauguma, uqavigaaġutiqaġniaqtuŋa tamatkuniŋa qiñiqtitaŋiñik sayairrutma. 31 Agaayyun Aapagikkaŋa Atannapta Jesus Christ-ŋum, iñuich kamaksruqtaksraġikkaŋat qaŋavak taimuŋa, iḷisimaruq sagluuqtuanġisilaamnik. 32 Damascus-miitnama, kavanaŋata umialgum atiqaqtuam Aretas-mik qaunaksriḷiqsuġaa nunaaqqia Damascus-ŋum tigurautqupluŋa. 33 Aglaan ikipluŋa aguupmaŋmun atqaqtitkaatŋa igalikun katchimi aasriiñ annaktitluŋa ilaaniñ.
1 Uqavigaaqtuapsaallaktuksrauruŋa sunnautiginġitchaluaŋŋaan. Aglaan uqautiginiaġitka qiñiqquuraat sut Atanġuruam sagviqsitaŋi. 2 Iḷisimagiga aŋun ittuaq Christ-kun. Akimiaġuutaiḷat ukiut pianikmata mayuutrauruq piñayautnun qiḷaich. (Timituummaan naagaqaa timaiḷaaqhuni nalugiga, aglaan Agaayyun iḷisimaruq.) 3 Suli iḷisimagiga taamna aŋun mayuutrautilaaŋanik inaatnun ayuruat. (Timituummaan naagaqaa timaiḷaaqhuni nalugiga, aglaan Agaayyun iḷisimaruq.) 4 Aasriiñ taamna aŋun aullautikkaukami pakmuŋa, tusraaruq sunik uqaġilgunaitchuanik uqautchimigun, suli iñuum uqautigiraksraġinġisaŋiñik atlanun. 5 Uqavigaaġutigiyumiñaġaluaġiga pisigilugu taamna iñuk, aglaan uqavigaaġumiñaitchuŋa uvapkun, kisianik sayairrutipkun. 6 Aasriiñ uqavigaatlagaluaqłuŋa, kinnaqtuatun itchunġitḷuŋa, uqaġniaqtuŋa iḷumun ittuamik. Pakmaaglaan uqanġiqsuŋa taatna. Ilipsitñun isrumagitluqunġitchiga avataagun qiñikkaqsi naagaqaa tusraakkaqsi uvamniñ. 7 Suli atchiksuaqupluŋa tamatkunuuna quviqnaqtuatigun sagviqsautigun uvaŋnun, kakitḷaġnaq qaisauruq timimnun. Taamna kakitḷaġnaq uqqiraqtigigaa tuunġaum. Ilaan naŋniġaaŋa kamasraaqunġitḷuŋa uvamnik. 8 Piñasruniaglaan ikayuqtisriuġaluaqtuŋa Agaayyutmun, taamna piḷguirrutiga piiquplugu uvaŋniñ. 9 Uqautiłhiñaġaaŋa, “Iłuaqqutrił̣iġa naamaruq ilipnun, takku saŋŋiga naamasrisuuruq sayaiḷḷiuqavich.” Taatnamik quyagiliutipsaaġiga piḷguirrutiga, Christ-ŋumli saŋŋia itchumuuq uvaŋni. 10 Taatnaqłuŋa Christ piqutigiplugu quviasruguuruŋa sayaiḷḷiułiġmi, pisaayugautaułiġmiḷu, sakiqniułiġmiḷu, nagliqsaaqtitaułiġmiḷu, iłuiḷḷiuqtitaułiġmiḷu, takku sayaiḷḷiuliqama sayakturuŋa. 11 Uqaqtuŋa kinnaqtun uqautikapsi tamatkuniŋa, aglaan ilipsi uqaqusraaqłuŋa taatnatun. Ilipsi uqaġiraksraġaluapsitŋa nakuuruakun. Atakkii kiñulliqpiaŋuluŋa inġitmiuŋa tamatkunakŋa uqqiraqtillautaunġitchapsitñiñ, suunġitchaluaŋŋaġma. 12 Iḷitchuqqutai uqqiraqtipiaqtuam savaaŋurut akunnapsitñi anuqsrułikun, iḷitchuqqutitigunlu quviqnaqtuatigunlu suli saŋŋipḷuni savaatigun. 13 Qanuqhusri piviaġinġiññivisi atlatun ukpiqtuaŋuruatun naŋitaqanġitñama ilipsitñik iñuuniutiksrapkun? Natqigusrimaallaŋniaqsitŋa killukuaġasrugigupsitŋa. 14 Piñayuatni tikitqattaałhiñaaġuqtuŋa ilipsitñun. Akiyauyumiñaitchuŋa ilipsitñi, takku pakaaqanġitchuŋa sunik pigikkapsitñik aglaan ilipsi, taatnatun iḷiḷgaat sunnaŋniutriruksraunġitchut aŋayuqaamiknik, aglaan aŋayuqaat piraksraġigaich iḷiḷgaatiŋ. 15 Quyyatigipiaġiga ikayuutiłiġa supayaakun qaisimaaqłuŋalu ilipsitñun. Uvvami piqpagiliutillapiaġniġupsi taatnatun, piqpagiraksraġigipsitŋaptuuq. 16 Iḷisimagaluaqhusri, natmaunġitchuŋa ilipsitñi, aglaan iḷasri uqaqtut iḷiñipḷuŋa pisaasruqtuatun manniuġitñiŋniaġnipḷuŋa ilipsitñiñ kinnisipkun. 17 Ivayaqtuġniqpisi nalliatigun iñuktigun tuyuġiraġakkapkun ilipsitñun? 18 Pitchuksaaġiga Titus utlaquplusri, suli piqasriqł̣ugu aniqatmik iḷisimakkapsitñik. Titus-ŋum ivayaqtunġitchaasri, takku isrummatiqaqtuguk iñuunniusriqaqhunuk atiruamik. 19 Tuyuutipta isrumapkaġuknaġaasriḷu kiuniaġnipḷugich akitñautiŋich iḷisautriŋŋuat. Uqaqtugut sivuġaani Agaayyutim takku savautigikput Christ. Piqpagikkamaaŋ, iluqaagun savaaġikkaptigun makitammaaġiksitqugikput ukpiqsrił̣iqsi. 20 Anayasruutigigiga utlakkupsi iñuuniałiqanġiññasrugilusri alġaqsruutigikkapkun suli itmiḷuŋa niġiuginġisapsigun. Anayasruktuŋa uqavaaġasrugalusri, siqñakkutiqaġasrugalusri, qiniġusri, iġḷiktulusri, pigiitchuakun uqautikkutilusri, saŋurrutilusri, qutchigiłikun niaquqtusriḷusri, atausriummataiġusriḷu. 21 Anayasruktuŋasuli utlatqikkupsi, Agaayyutimnun atchiksiḷḷapiaqtiłiksraġa sivuqqapsitñi, takku qirratiginiaġitka iñugiaktuat killuqsaaniktuat sivuani isrummitqiŋñiurasruŋaqatiŋ uvuŋanunaglaan qaayuġnaqtuamiñ, sayuŋałiġmiñḷu, suli timim pisuŋnautaaniñ maliŋŋuġutiplutiŋ.
1 Uvva piñatchiġitka utlautiłiġma ilipsitñun. Itqagilugu, “Kiñaunniiñ iñuk pasikkutiqaqpan iñuŋmun iḷisimariqaqtuksrauruq malġuŋnik naaga piñasrunik nalupqisrunġitchuanik iḷumutuułhagun patchisim.” 2 Kilianikkipsi nayuutikama tugliani, aasriiñ kiligukkipsi aglaktigun nayuutinġił̣ł̣amni. Uqautianiksima'apsi taimmani uqautigitqiŋñiaġiga iluqaŋitñun killuliqiruanun sivuani: utlautitqikkuma qaġanayaaġutiyumiñaitchut. 3 Nalupqinaiġukkiksi Christ-ŋum uqaġuułha uvapkun. Nalupqinaiġumiñaġiksi umuuna, Christ-ŋum siḷġiqsuqmasri sayaitchuaŋunġitchuq, aglaan saŋŋiqapiaqtuq ilipsitñi. 4 Kikiaktuutraukami sayaitkaluaqtuq, aglaan iñuutqiksitkaa Agaayyutim saŋŋimigun. Taatnatuntuuq sayaitchaluaqtugut ilaatun, aglaan iḷitchuġipkaġipsi iñuuniaqtilaaptiknik Agaayyutim saŋŋiagun Christ-tun. 5 Qanuqitilaaqitchi uuktuġusri ilipsitñik iñuugaluaqmaŋaapsi ukpiqsrił̣ikun. Iḷisimanġitpisiuŋ Jesus Christ itilaaŋa ilipsitñi? Qiñiġnaqtinniaġiksi agaayyutikuaġupsi—ukpiŋŋuanġisuaġupsi. 6 Aglaan uvvatuq iḷitchuġisriuŋ agaayyutikuaqtilaaqput. 7 Agaayyutigipsi savaaqaqunġitḷusri pigiitchuamik. Qiñitlutqunġitchikput nalaunŋaniḷuta. Aglaan savaaġiraksraġigiksi nalaunŋaruaq, inuqtuutigaluaqmatun iḷirugutunniiñ. 8 Takku akiḷḷiḷiqsunġitchikput iḷumutuuruaq aglaan savałhiñaqtugut pisigiplugu iḷumutuuruaq. 9 Quviasrugaqtugut sayaitñapta aasriiñ saŋŋisi'apsi. Iŋiqsruutigipsi nalaunŋasripkatqił̣iksraqsigun agaayyutikuałipsigun. 10 Taatnaqłuŋa aglakkitka tamatkua nayuutinġitñama ilipsitñi. Utlautianikkuma suammatisrunġitḷusri atuqapku saŋŋiqutiqałiq Agaayyutim qaisaŋa uvaŋnun. Taavrumuuna saŋŋiqutiqałikun makitatqugipsi, piyaqquqtaġunġitchipsi taavrumuuna. 11 Aniqatiumaaŋ, aqulliuplugu, uvvatuq Agaayyutim maliġuaġlisi. Iłuaqsruġlugich piqutisri kamagilugiḷḷu pitchuksaaġutitka, aŋiġutilusri avatmun qiñuiññaqautilusriḷu, Agaayyutimli piqpaksriruam uvaptiknik qiñuiññaqaqtitchiruamlu nayuġumagaasri. 12 Paġlatisritchi avatmun kunigutmik ipqitchuakun piqpakkutiłikun. 13 Agaayyutim iñupayaaŋiñ nayaaŋŋanik tuyuġaasri. 14 Uvvatuq iłuaqutrisaan Atanġuruam Jesus Christ-ŋum, suli piqpaksrił̣han Agaayyutim, suli piqataułhan Ipqitchuam Irrutchim nayuġlisi.
1 Uvaŋa Paul. Uqqiraqtauŋunġitchuŋa iñuich pisułhatigun. Aglaan Agaayyutim Aapauruam aŋipkakkaŋan Jesus Christ tuquŋaruaniñ piksraqtaaġigaaŋa tuyuġipluŋa uqqiraqtautqupluŋa. 2 Aglaktuŋa taavrumiŋa tuyuutmik ukpiqtuaŋuruapayaanun Galatia-mi. Ukpiqtuaŋuruat aniqatit uvani tuyuqmiut nayaaŋŋanik. 3 Uvvatuq Agaayyutim Aapagikkapta suli Jesus Christ atannapta iłuaqqutillaŋniaġlisi suli tutqiksillusi. 4 Jesus qaitchuq iŋmiñik piqutigiplugich killuqsautivut annautisukhuta marrumakŋa pigiitchuamiñ iñuuniałiptikniñ maliġutlugu pisułha Agaayyutim Aapagikkapta. 5 Taatnamik Agaayyun kamagilakput taimuŋa. Amen. 6 Uvaŋa kaŋiqsiñiaġukkiga una, Suvaata-tai ayaktiġniqpisiuŋ Jesus akuqtuiŋanikapsi sivuani anniqsuqtiksrauplugu. Iłuaqqutrił̣iġmigun tuqłuġaasi piqatautquplusri ilaani Christ-kun, aglaan naalaġnirusi atlamun tusaayugaaġiksuamun. 7 Uvva, atlamik tusaayugaaġiksuamik piitchuq! Aglaan iḷaŋisa iñuich alapititkaasi atlaŋŋuqtaġniaqługu tusaayugaaġiksuaq Christ-kun. 8 Quliaqtuaġutigipsi tusaayugaaġiksuamik nalaunŋaruakun. Aglaan iḷaŋisa iñuich uqautigaasi atlaŋŋuqługu. Uvagut naagaqaa isaġulgum qiḷaŋmiñ uqaġiguptigu atlaŋŋuġlugu nalaunŋanġitchuq. Agaayyutim piyaqquġligich quliaqtuaqaqtuat atlaŋŋuqługu. 9 Uqautigitqiŋñiaġiga uqautigikkaġa sivuani, Quliaqtuaqałiqput tusraayugaaġiksuamik nalaunŋaruakun akuqtukkaqsi, aglaan atlat iñuich quliaqtuaġigaat atlaŋŋuqługu. Agaayyutim suksraunġiqsinniaġai taatnatchich iñuich qaŋapak taimuŋa. 10 Quliaqtuaġikapku tusraayugaaġiksuaq quliaqtuatlaitchuŋa quyalisułhiñaġlugich iñuich. Savaktauruŋa Christ-mi. Taatnaqługuasiiñ pisuqtilaaptun quyalisułhiñaġiga Agaayyun. Uvaŋa quyalitñiŋnianġitchuŋa iñuŋnik. 11 Aniqatiumaaŋ, iḷitchuġitqugipsi uumiŋa, tusaayugaaġiksuaq quliaqtuaġikkaġa iñuŋniñ inġitchuq. 12 Atakkii akuqtunġitchiga iñuŋniñ, naagaqaa kia-unniiñ iḷisautinġitkaaŋa, aglaan akuqtuġiga tusaayugaaġiksuaq Jesus Christ-ŋum sagviutipmaŋa. 13 Tusaagiksi qanusiutilaaġa iñuk iñuuŋŋaġma Jew-ŋuruat ilitqusiatigun. Pisuqtilaaptun nagliksaaqtitatka ukpiqtuaŋuruat Agaayyutmun suli piyaqquġniaqługich iḷunŋuktaitḷuŋa. 14 Kamaksritḷukłuŋa Jew-ŋuruat ilitqusiatnik iñugiaktuaniñ iñuuqatiumniñ, piyummatigillapiaqługu ilitqusiat sivulliapta. 15 Agaayyutim iłuaqqutrił̣iġmigun piksraqtaaġigaaŋa savautitqupluni anigaluaqtitnaŋa. 16 Nakuunasugigaa sagviił̣iksrani iġñiġmiñik uvamnun quliaqtuaġitquplugu tusaayugaaġiksuaq Jesus-mik Jew-ŋuŋitchuanun. Taatnaqłuŋa ikayuqtisiuŋitchuŋa iñuŋniñ. 17 Jerusalem-muŋitchuŋa taapkunuŋa uqqiraqtauŋaniktuanun sivumni aglaan qilamiksrullapiaqłuŋa Arabia-muktuŋa. Kiŋuagunaasii utilgitchuŋa Damascus-mun. 18 Jerusalem-muktuŋa piŋasut ukiut aquatigun qiñiġiaqługu Peter nayuutipluŋaasiiñ ilaani akimiani uvluni. 19 Qiñiŋitkitka atlat uqqiraqtit kisian James, nukatchiaġikkaŋa Atanġuruam. 20 Aglaatka sagluuqtuaŋuŋitchut. Sivuġaani Agaayyutim uqaqtuŋa iḷumutuuruamik. 21 Kiŋuagun Syria-muktuŋa Cilicia-munlu. 22 Ukpiqtuaŋuruat Judea-mi iḷisimaŋitkaatŋa kigiñapkun. 23 Iliŋisa tusaałhiñaġaatŋa itna, “Taamna iñuk nagliksaaqtitigikkaqput sivuani piyaqquġniaqługulu ukpiqqutvut aglaan pakma quliaqtuaġiliutiniġaa ukpiqqun iŋmiñik.” 24 Aasiiñ iliŋisa nanġaġaat Agaayyun piqutigipluŋa.
1 Aquatigun akimaiġuutaiḷat ukiut Jerusalem-mun utilgitchuŋa piqasiqł̣uŋa Barnabas-mik, suli aullautripḷuŋa Titus-mik. 2 Aullaqtuŋa Agaayyutim aullatqiqupmaŋa. Sivulliuqtauruat ukpiqtuaŋuruani suksraaġitñitqunġitkitka quliaqtuaġianikkamnik suli quliaqtuaġiniakkamnik. Taatnamik iḷitchuġipkaġitka tusaayugaaġiksuamik quliaqtuaġikkamnik katimmatillakmatŋa. 3 Kia-unniiñ nunuriñiaŋitkaa tuvaaqatiga Titus nalunaitŋutchiqulugu Jew-ŋuŋitkaluaqtitlugu. 4 Iḷaŋisa ukpiqsriŋŋuaqtit Titus taatnaquniġaat. Iḷaliutiniqsut nalunautchipḷutiŋ naipiqtuġniałhiñaqhuta. Iḷitchuġisukkaat patchisaił̣iqput Jesus Christ-kun Jew-ŋuruat maliġutaksraŋitñiñ. Aasriiñ savaktaaġrugiliutitqiqugaatigut Moses-ŋum maliġutaksraiñun. 5 Taatnaqugaluaqtitluta maliŋŋuġutinġitchugut takku iñuuniaquplusi maliġullugu iḷumutun tusaayugaaġiksuaq. 6 Tamatkua kamagikkauplutiŋ sivulliuqtauruat iḷaraġaiŋitchut sumik quliaqtuaġikkamnun. Taamna nipliuttutigigiga atakkii uvamnun taapkua sivulliuqtauruat itmiut atlatun iñuktitun. Sivuġaani Agaayyutim kiñaunniiñ nakuutluŋitchuq atlaniñ iñuŋniñ. 7 Aglaali iḷitchuġigaat Agaayyutmun uvaŋalu Peter-lu quliaqtuaqułiqpuk tusaayugaaġiksuamik, uvaŋa Jew-ŋuŋitchuanun aasiiḷi Peter Jew-ŋuruanun. 8 Agaayyutim Peter uqqiraqtiġuqtitkaa Jew-ŋuruanun, suli uqqiraqtiġuqtitluŋa Jew-ŋuŋitchuanun. 9 James-lu Peter-lu suli John, kamagikkauplutiŋ sivulliuqtauruat, iḷitchuġigaat Agaayyutim qaitchił̣ha uvamnun uumiŋa savaaqałiġmik. Akuqtuqhunuk iḷaligaatiguk uvaŋalu Barnabas-lu. Tarra aŋiġutirugut quliaqtuatlasipḷunuk tusaayugaaġiksuamik Jew-ŋuŋitchuanun aasiiḷi iliŋich Jew-ŋuruanun. 10 Iŋiłhiñaġniqsut itqagitquplugich inuqsraqhutiŋ ukpiqsriruat Jerusalem-mi, taatna taamna piyummatigisuugaluakkaġa atuumatquplugu. 11 Aquagun Peter Antioch-mukman akiḷḷiḷiġiga iñugiaktuat ukpiqsriruat takkuatni atakkii killukuaġniqsuq. 12 Itnauvva Peter killukuaqtuq. Peter Antioch-mun aggianikman niġiqatausuugaluaġniqsuaq ukpiqsriruaŋuplutiŋ Jew-ŋuŋitchuani. Aglaan iḷaŋich James-kuayaat tikitmata Peter-m iqsigiliutiniġai iñuich isumaqaqtuat iñuŋnun nalunaitmiutchiġuqługich. Taatnamik Peter piiġñiqsuq iŋmiñik Jew-ŋuŋitchuaniñ niġiqatigiŋaiqł̣ugiḷḷu. 13 Atlat Jew-ŋuplutiŋ ukpiqsriruat iḷaliutiniqsut Peter-mun niġiqatauŋaiqhutiŋ Jew-ŋuŋitchuani taimmaasriiñ ukpiŋŋuaqtiġuqhutiŋ. Unniiñ Barnabas maliŋŋuġutipmiñiqsuq Peter-mun. 14 Iḷitchuġikapku iñuuniaŋił̣hat tuvraġlugu iḷumutuuruaŋa tusaayugaaġiksuam uqautigiga Peter sivuġaatni iluqaŋisa, “Jew-ŋugaluaqtutin aglaan iñuuniaqtutin Jew-ŋuŋitchuatun. Suvaatami nunurivigich Jew-ŋuŋitchuat maliġutchitquplugich Jew-ŋuruat atuił̣hatnik?” 15 Iḷumutuullapiaqtuq Jew-ŋupluta animałiqput, makunatituuŋiḷaaq Jew-ŋuŋitchuatun killuqsaqtitun. 16 Agaayyutim nalaunŋasripkaġumiñaitkaatigut iŋmiñi tupiksrił̣hiñaġupta maliġutaksramik, aglaan nalaunŋasripkaġniaġaatigut ukpiqsrigupta Jesus Christ-mik kisianik. Taamna nalupqinaigigikput. Taatnaqhuta ukpiġigikputtuuq Jesus Christ, aasiiñ ukpiqsrił̣hiñaġupta Jesus Christ-mik Agaayyutim nalaunŋasripkaġniaġaatigut. Agaayyutim nalaunŋasripkaġumiñaitkaa kiñapayaaq nalaunŋasuktuaq Agaayyutmi tupiksrił̣hiñałhagun maliġutaksramik. 17 Isummatigilakput una, tunŋavigiguptigu Christ ilaanun nalaunŋasripkaquluta sivuġaani Agaayyutim, iḷitchuġiraupmiugut killuqsaqtaunipḷuta atripḷugich iluqaisa Jew-ŋuŋitchuat. Taamna qiñiqtitpa Christ-tuuq killuqsaqtaunipḷugu? Naagapiaġataq, taamna iḷumutuuŋitchuq. 18 Aglaan una iḷumutuuruq, uqautigiqqaaqapku maliġutaksraq iłuaŋiññipḷugu aasiiñ aquagun uqautigitqilgitḷugu nakuunipḷugu, taatnaqama navguiriġuqtuŋa. 19 Atakkii maliġutaksrakun tuquŋaruŋa maliġutaksramun. Pakma iñuutlasiruŋa Agaayyutim iñuutqutaagun. Christ-mi kikiaktuutiqatauruatun piuŋa. 20 Taatnamik uvaŋaunġiqsuq iñuuruaq, aglaan pakma Christ iñuuruq uvamni. Iñuułłamni timipkun iñuullapiaqtuŋa ukpiqsrił̣ł̣apkun Iġñiŋanik Agaayyutim. Piqpagigaaŋa suli qaitchipḷuni iñuułiġmiñik piqutigipluŋa. 21 Ayaŋitkiga Agaayyutim iłuaqqutrił̣ha. Iñuk nalaunŋasritḷasiñiqpan Agaayyutmi tupiksrił̣hiñałiġmigun maliġutaksranik, Christ-ŋum tuqułha inuqnanġitchuq.
1 Galatia-ġmiusii, kinnauruasii! Kia aŋatkuaqpasri? Quliaqtuaġutigipsi nalupqinaiḷḷapiaqługu tuqułhagun Jesus Christ-ŋum sanniġutami. 2 Iḷitchuġisruktuŋa uumiŋa ilipsitñiñ, akuqtuqpisiuŋ Ipqitchuaq Irrusriq tupiksrił̣ipsigun maliġutaksramik? Naagga! Tusraagiksi tusraayugaaġiksuaq ukpiġiplugulu, taatnaqhusi akuqtuġiksi Ipqitchuaq Irrusriq. 3 Aullaġniiqqaaqługu Agaayyutikuałiqsi Ipqitchuakun Irrutchikun, suvaata sivutmugukpisi pakma saŋŋipsigun? Taamna kinniqutaullapiaqtuq! 4 Nagliksaaġutiqaqtusri pisigiplugu tusraayugaaġiksuaq. Suiḷaamun itpat? Ukpiqsrił̣iqsi atuġumiñaitpa? Taatniitlaitchuq! 5 Agaayyun qaitchiva ilipsitñun Ipqitchuamik Irrutchimik tupiksrikapsi maliġutaksratigun? Naagga! Agaayyutim qaitchigaasri Ipqitchuamik Irrutchimik savakhuni quviqnaqtuanik akunnapsitñi atakkii tusraakapsi tusraayugaaġiksuamik ukpiqsrirusri. 6 Abraham-tuuq ukpiqsriñiqsuq Agaayyutmik. Taatnaqługu Agaayyutim akuqtuġniġaa nalaunŋaruaġiplugu. 7 Taavrumuuna iḷitchuġitlagiksi aullaġvipiaqaqtilaaŋat Abraham-mik —iñuich ukpiqsriruat Agaayyutmik tunŋavigiplugulu. Tamatkua aullaġvigigaat Abraham. 8 Agaayyutim sivuniksriqutiginiġaa aglausimaruat uqałhatigun nalaunŋasripkaġniaġnipḷugich iñuich ukpiqsrił̣hatigun. Taatnaqługu Agaayyutim quliaqtuaġutiniġaa Abraham tusraayugaallautamik iŋiḷġaan, itnaqhuni, “Iñupayaaq nanipayaaq ikayuusriaqaġisiruq ilipkun.” 9 Abraham ukpiqsriñiqsuq taavrumiŋa. Taatnaqhuniasii ikayuusriaqaqtuq. Taatnatuntuuq tamatkua ukpiqsriruat Abraham-tun ikayuusriaqaġisirut piqataulutiŋ ilaani. 10 Aglaan iluqatiŋ iñuich niġiugaqaqtuat nalaunŋaruaŋusrukhutiŋ sivuġaani Agaayyutim tupiksrił̣hiñałiġmiktigun maliġutaksramik nuyuaġnaqtuami piyaqquġviŋmi ittut. Aglausimaruq Agaayyutim uqałhiñi itna, “Kiñapayaaq atuiñġitchuaq supayaamik aglausimaruanik makpiġaaŋiñi maliġutaksram piyaqqukkaugisiruq piqutigiplugu tupiksriñġił̣ł̣i.” 11 Taamna nalupqinaitchuq kiñaunniiñ iñuk nalaunŋasripkaġumiñaitchuq sivuġaani Agaayyutim tupiksriḷunipsuuq maliġutaksramik, takku uqautikkaurugut Agaayyutim uqałhiñi, itna, “Iñuk nalaunŋaruaq sivuġaani Agaayyutim iñuugisiruq ukpiqsrił̣ikun.” 12 Aglaan iñuk tupiksriruaq maliġutaksramik [Moses-ŋum qaisaŋamik] tunŋaviqanġitchuq ukpiqqutmik. Takku aglausimaruq Agaagyyutim uqałhani itna, “Iñuk tupiksriruaq maliġutaksram iŋiqsruaġipayaakkaŋanik iñuugisiruq.” 13 Tupigiyumiñaitkaptigu maliġutaksrapayaaq Agaayyutim patchisigigaatigut tuqutqupluta, aglaan Christ-ŋum tasuġaatigut Agaayyutim atanniił̣haniñ inaŋiutiłiġmigun uvaptiknun. Aglausimaruq Agaayyutim uqałhiñi itna, “Iñuk naktitauruaq napaaqtumun taamna taiyuaniqłuutitchiuruq.” 14 Taatnaqługu Jesus Christ-kun taamna ikayuusriaq tikiumaniqsuq Jew-ŋuŋitchuapayaanun Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa Abraham-mun. Iñupayaaq tunŋaviqałhiñaqtuaq Christ-mik akuqtuigisiruq Ipqitchuamik Irrutchimik Agaayyutim akiqsruutigikkaŋanik. 15 Aniqatiumaaŋ, uvva urrakusraun iñuŋmikŋaqtaq, iññuk akiqsruutipmaknik aglautiplutik suli nalupqinaiyausriqł̣ugu avatmun, nalliaknikunniiñ suksraaġumiñaitchaa taamna inillaksimaaniktuaq sivunniuġun naagaqaa atlaŋŋuġumiñaitḷugu. 16 Agaayyun akiqsruutiqaġniqsuq Abraham-mun kiŋuviaŋiñunlu. Agaayyun nipliñġitchuq itna, “Kiŋuvianun” iñugiaktuanun, aglaan nipliqsuq, “Kiŋuviapnun” atausriuruamun. Taamna atausriq Christ ittuq. 17 Una itnautigikkaġa, Agaayyutim maliġutaksraŋa qaisauruq 430 ukiut pianikmata nalupqinaiŋaniqqaaqtitlugu akiqsruutaa Abraham-mun. Agaayyutim sivunniuġutaa Abraham-mun nalupqinaiyausiqqaaqtitlugu suksraakkauyumiñaitchuq, atriḷugu iñuum aŋiġutaa nalupqinaiyaqsimaruaq suksraakkauyumiñaitmatun. 18 Uvva Agaayyutim aatchuġniaqpatigut akiqsruutigikkaŋanik tupiksrił̣hiñaġupta maliġutaksramik? Qaŋaa, taatniinġitchuq! Agaayyutim aatchuutiginiġaa ikayuusriaq Abraham-mun inillaksimaaniktuakun akiqsruutmigun. 19 Supayaaq tunŋaviqaqpan ukpiqsrił̣iġmun, suvaata maliġutaksraqaqpisa? Maliġutaksraq iḷḷatauniqsuq aquagun tikkuaġutitquplugich iñuich navguisaatnik maliġutaksramik. Maliġutaksraŋa Moses-ŋum iñuich maliġutaksraġigaat aggiġñiałhanunaglaan kiŋuviaŋuruam akiqsruutauruam. Israġulgich qaiññiġaat maliġutaksraq akunniġutauruamun, aasriiḷi tikiutiniġaa iñuŋnun. 20 Aglaan akunniġutauruaq inuqnanġitchuq atausriłhiñaq iñuk itman. Aasriiñ Agaayyun atausriuruq taamna. 21 Uvvaasrii maliġutaksraq akitñaummatiniqpa akiqsruutaiñun Agaayyutim? Taatniinġipiaqtuq! Tarra maliġutaksram qaitchitḷaniqpagich iñuich iñuułiġmik, iḷumun nalaunŋatlanayaqtugut Agaayyutim sivuġaani maliġutchił̣ł̣aptigun taavrumiŋa maliġutaksramik. 22 Aglaan taatniinġitchuq. Agaayyutim uqałhan uqautiniġaa iñupayaaq tigutaaŋunipḷugu killuqsautmi. Agaayyun aatchuġuŋniqsuq akiqsruutigikkaġmiñik iñuŋnun piqutigiplugich ukpiqsrił̣hatigun Jesus Christ-mik. Aatchuutigisuŋniġaa tamatkunuŋa tunŋaviqaqtuanun ilaanułhiñaq. 23 Taamna ukpiqqun tikitchaluaqnagu tigutaaġiniġaatigut maliġutaksram. Patchisaiqsimaitchugut ukpiqqutim tikiññiałhanunaglaan. 24 Maliġutaksram ataniġiniġaatigut aggiġñiałhanunaglaan Christ-ŋum. Tarra Christ aggiqman tunŋavigiaqsigikput Christ anniqsuqupluta killuqsautiptikniñ. Taatnaqługu Agaayyutim akuqtuġaatigut nalaunŋasripḷuta ukpiqsrił̣ł̣aptigun Christ-mik. 25 Aasriiñ pakmapak ukpiġumiñaqsikapta Christ-mik ataniqaŋaiqsugut maliġutaksramik. 26 Taatnamik iġñiġiliutigaasri Agaayyutim tunŋavigikapsiuŋ Christ Jesus ukpiqsrił̣ipsigun. 27 Iluqasri paptaakkaukapsi atausriŋŋuqataurusri Christ-mi, atiplusri Christ-mik liilaa. 28 Atlagiiŋaiqsut Jew-ŋuruatlu Greek-ŋuruatlu, savaktaaġruiḷḷu patchisaitchuatlu, aŋutitlu aġnatlu. Iluqasri atausriŋŋuqataurusri Christ Jesus-mi. 29 Taatnamik, piginiqpasri Christ-ŋum Abraham-ŋum kiŋuviaġipmigaasri, sulipsuuq piññaktaaġiniaqmigiksi Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa.
1 Iḷallaglagu uumiŋa itna, iġñiq paitchaktaaksrautilik iḷiḷgaaŋuŋŋaġmiñi atlakaunġitchuq savaktaaġruŋmiñ, iñuqaġaluaŋŋaisa suurat iŋmiñun. 2 Iḷiḷgaaŋuŋŋaġmiñi qaunaksriqaqtuq aŋalatiqaqhuniḷu tikiññiałhanunaglaan piviksram aapaŋan inillakkaŋa. 3 Taatnatuntuuq uvagut. Iḷiḷgaaŋuŋŋapta siḷam aŋalarrutaisa aŋalatmigaatigut piġuġaluaqata. 4 Aglaan pivik inillaksimaruaq tikitman, Agaayyutim tuyuġigaa iġñiġikkani. Christ animaruq aġnakun maliġutaksrakuaquplugu. 5 Agaayyutim tuyuġigaa tasuġukługich aŋalatittuat maliġutaksramun, atakkii Agaayyutim iġñiġitqugaatigut ilaanun. 6 Iḷumun Agaayyutim iġñiġigaasri. Taatnaqługu Agaayyutim tuyuġiniġaa Irrusria Iġñiġmi uummatiptiknun, taamnaasriiñ tuqłuqhuni, “Abba, Aapaaŋ.” 7 Taatnaqhutin Agaayyutim pisułhagun savaktaaġruunġiqsutin, aglaan Agaayyutim iġñiġigaatin, aasiiñ iġñiġiniqpatin tarra paitchaktaaksrautiliġuġniqsutin. 8 Iŋiḷġaan iḷitchuqsrigaluaqasri Agaayyutmik savaktaaġruurusri tamatkunuŋa ilitqusriñun agaayyutaunġitchuanun. 9 Aglaan iḷitchuġigiksi Agaayyun—naagauvva iḷumun Agaayyutim iḷisimagaasri—suvaatami utiġukpisi sayaitḷutiŋ atuġumiñaitḷutiŋlu aŋalarrutaiñun siḷam? Savaktaaġruutqigukpisi tamatkunuŋa tigutaaŋulusri? 10 Qaunaksruġisi uvlut, tatqich, ukiutlu suraġaġviich! 11 Naviasruutigipsi savałhiñaġasrugaluŋa piiḷaamun. 12 Aniqatiumaaŋ, iŋiqsruġipsi uvaptun ilitquplusri, [amiami niġiugaqaqasri anniqsuġiaksrapsitñik tupiksrił̣ipsigun maliġutaksramik,] atakkii iḷiŋaruŋa ilipsisun, [amiami tiliñġitchipsi maliġutchiquplusri Jew-ŋuruat maliġutaksraŋitñik]. Inŋaġma ilipsitñi pimaqłuktanġitchipsitŋa. Suvaatami pimaqłuktaġukpisitŋa pakma? 13 Itqaginġitpisiuŋami atniġñałiġa piḷguirrutiqaqłuŋa quliaqtuaqama tusraayugaaġiksuamik ilipsitñun sivulliġmi? 14 Atniġñautiga itkaluaŋŋaan uuktuaġutauruatun ilipsitñun iñugluaġinġitchipsitŋa naġġuginġitḷuŋalu, aglaan akuqtuġipsitña israġulgatun Agaayyutim, naagaunniiñ Christ Jesus-tun. 15 Taimani qanutun quviasuktigivisi! Piyumiñaġniġupsi iraiġayaqtusri aasriiñ iriliutilugik uvaŋnun. Itqallagaġigiga. Suvaata isrummatigivisitŋa atlaŋŋuqługu pakma? 16 Pakma uumiksririġuġniqpik ilipsitñun uqautikapsi iḷumutuuruamik? 17 Tamatkua atlat iñuich maliġuaqtigiliutisukkaasri, aglaan taamna nakuunġitchuq. Tamatkua akiḷḷiḷiqsuqugaasri uvamnik maliquplutiŋ iliŋich kisimiŋ. 18 Nakuugaluaqtuq isrummatigillautaġaitñi aglaan kisian ikayuutaukpan. Taamna nakuuruq ataramik, nayuutiłłamnił̣hiñaunġiḷḷaaq ilipsitñi. 19 Iḷiḷgaaŋuruasrii! Isrumaaluutigillapiaġipsi iġñisuktuatun naŋirrutiqaqmatun. Kipiqniuqtuŋa iḷumun Christ-ŋum Irrusria naamasitquplugu ilipsitñi. 20 Uvvatuq nayuutilaŋa ilipsitñi pakma atlaŋŋuġlugulu uqausriġa ilipsitñun. Qanuqsausiupiallaktuŋa ikayuutauniksrapkun ilipsitñun. 21 Iḷasri aŋalatitqiguktut maliġutaksramun. Uqautisritŋa, tusraatlaitpisiuŋ sumik Agaayyutim uqaqtilaaŋa maliġutaksram makpiġaaŋani? 22 Aglausimaruq Abraham malġuŋnik iġñiqaġnipḷugu, iḷaqataa savaktaaġrukun aġnakun aasrii iḷaqataa patchisaitchuakun aġnakun. 23 Iġñiŋa savaktaaġrukun aġnakun aniruq iñuich piqusriatigun. Aglaan iġñiŋa patchisaitchuakun aġnakun aniruq Agaayyutim akiqsruutaagun. 24 Taapkuŋniŋa atrikusautiqaqtuŋa. Tarra taapkuak aġnak ittuk malġuktun sivunniuġutauruaktun. Atausriq sivunniuġutauruaq maliġutaksrauruq Agaayyutim qaisaŋa iġġiġmiñ atiliŋmiñ Sinai-mik. Iñuich iñuuruat taavrumuuna sivunniuġutauruakun ittut savaktaaġruatitun. Aasriiñ aġnaq atilik Hagar-mik taamna sivunniuġutauruatun ittuq. 25 Taamna Hagar ittuq iġġisun Sinai-tun Arabia-mi ittuatun. Hagar atriqaqmiuq marrumiŋa nunaaqqimik Jerusalem-mik. Taavrumatun iñuich savaktaaġruurut atakkii aŋalatitlutiŋ maliġutaksramun. 26 Igḷua sivunniuġutauruaq patchisaiḷaałhuruq Agaayyutim qaisaŋa Christ-kun. Aasriiñ aġnaq atilik Sarah-mik taamna sivunniuġutauruatun ittuq. Taamna Sarah atriqaqmiuq Jerusalem-mik qiḷaŋmiittuamik aakaupluni iluqaptikni. Taavrumuuna iñuich patchisaitchut atakkii aŋalatitlutiŋ Christ-mun. 27 Takku aglausimaruq Agaayyutim uqałhani: “Quviasrugiñ aġnaaq qitunġitlaitchuatin! Atuġiñ quvianakun nipitusiḷutin, iġñisuktuam atniġñaŋanik igḷutunġitchuatin! Atakkii aġnaq suksraakkauruaq qitunġaqatluŋniaqtuq taavrumakŋa iḷaqatiqaqtuamiñ.” 28 Aniqatiumaaŋ, pakma aŋalatiŋaiqsusri maliġutaksramun. Iḷiḷgaaġiliutigaasri Agaayyutim Isaac-tuntuuq piqutigiplugu Agaayyutim akiqsruutaa. 29 Aglaan iŋiḷġaan iġñiq aniruaq pisułhatigun iñuich piyuaqłiġñiqsuq iġñiġmik aniruamik Agaayyutim Irrutchiġmigunlu pisułhagunlu. Pakmanunaglaa taatnatunsuli ittuq. 30 Sumik Agaayyutim uqałha uqaqaqpa? “Aullaqtirruŋ savaktaaġruk aġnaq iġñiŋalu, takku savaktaaġruum aġnam iġñiŋa paitchaktaaqatauruksraunġitchuq iġñiŋani patchisaitchuam aġnam.” 31 Taatnaqhuta, aniqatiumaaŋ, iḷiḷgaaġinġitchaatigut savaktaaġruum aġnam, aglaan pigigaatigut patchisaitchuam aġnam.
1 Christ-ŋum patchisaikkaġigaatigut. Taatnaġusri makitavigisriuŋ payaŋaiġusri iñuk patchisaiqsimaruatun, savaktaaġrugiliutitqiŋñiaqasri maliġutaksramun! 2 Naalaġnisitchi! Uvaŋa Paul iḷitchuġitqugipsi uumiŋa: nalunaitŋutchiqsitkupsi Jew-ŋuruatun nalaunŋapkaġniaġasugalusri sivuġaani Agaayyutim, Christ-mun anniqsuqtinġiññiqsusri. 3 Kilitqiḷgitchiga kisupayaaq iñuk nalunaitŋutchiqsittuaq: Taamna iñuk tupiksriruksrauruq iluqaitñik maliġutaksranik. 4 Nalaunŋasipkaqtausukkupsi Agaayyutim sivuġaani tupiksrił̣ipsigun maliġutaksramik, tammaigiksi Christ anniqsuutri suli piiŋanikhusri iłuaqqutaaniñ Agaayyutim. 5 Aglaan uvagut, niġiugaġigikput Agaayyutmun nalaunŋasripkaġisił̣iqput iŋmiñi ukpiqsrił̣iptigun. Taamna utaqqigikput ikayuutaagun Ipqitchuam Irrutchim uvaptikni ittuakun. 6 Tunŋavigikaptigu Jesus Christ kisian iñuum nalunaitmiutaqałhalu naagaqaa nalunaitmiutaił̣halu suutaunġitchuq, aglaan ukpiqsrił̣iq savaaqaqtuaq piqpaksrił̣ikun. 7 Piḷḷautaġaluaqtusri tupiksripḷusri iḷumutuuruamik. Kia nutqaqtitpasri agaayyutikuaġiałipsitñi? 8 Aglaan nalupqinaitchuq Agaayyutim tuqłuqtigikkapsi nutqaqtinġitkaasri. 9 Qaunatqiaġigḷugu iḷisauttun naalaġnikkaqsi, takku itnaqsimaruq “Mikiruuram puvlaksautim puvlagataqtittaġigaa iluqaan qaqqiaksraq.” 10 Nalupqisuutiginġitchiga Atanikun isrummatiqaġniaqtilaaqsi uvaptun isrummatiqapmatun. Agaayyutim anasiñŋuqsaġniaġaa iñuk avatvaqtitchiruaq ilipsitñik, kisuugisikpan. 11 Aniqatiumaaŋ! Suvaata Jew-ŋuruat piyuaġugaaqpatŋa? Quliaqtuaġinġiġiga iñuum nalunaitŋutchiruksraułha. Taamna iḷumun inniqpan iłuiḷḷiuġutiqaġayaitchuŋa iñuŋnik quliaqtuaqama Christ-ŋum tuqułhanik sanniġutami. 12 Uvvatuq tamatkua akatchiruat ilipsitñik igruiġlich iŋmiknik. 13 Aniqatiumaaŋ, Agaayyutim patchisaiġaasri. Taatnamik killuliqitqiŋñiaqasri kaŋiġruaqtapsigun, aglaan piqpakkutiłikun savautilusri avatmun. 14 Tarra kamagigiksi iluqaan Agaayyutim maliġutaksraŋa iñuukapsi uumuuna, “Piqpagiyumagiñ iñuuniaqatin iliptun iḷiḷugu.” 15 Aglaan atniaġutigupsi pisaaŋŋatiaqsiḷusriḷu avatmun, qaunatqiaġigitchi! Piyaqquqtautiniaqtusri avatmun taatna pigupsi. 16 Uumiŋa uqautigipsi, Ipqitchuamun Irrutchimun aŋalatitchiuŋ iñuułiqsi. Taatnaġupsi maliŋŋuġutiyumiñaitchusri kipiġniuġutaiñun kaŋiġruaqtam. 17 Takku kaŋiġruaqtam kipiqniuġutai akitñaummatirut kipiqniuġutaiñun Ipqitchuam Irrutchim, suli kipiqniuġutai Ipqitchuam Irrutchim akitñaummatirut kipiqniuġutaiñun kaŋiġruaqtam. Taapkuak igḷuliuġutiruk avatmun. Taatnamik patchisaiñġitchusri pitḷaiḷḷugich sut pisukkaluakkasri. 18 Aglaan Ipqitchuamun Irrutchimun aŋalatitnapsi, aŋalatiqanġiqsusri maliġutaksramik. 19 Kaŋiġruaqtam maliŋŋutraqtitkaatigut sayuŋałiġmun iḷaqatiqaġaluaġumi, atlatułiġmun iḷaqataitkaluaġumiḷu, qaayuġnałiġmunlu, aŋalalguił̣iġmunlu uvaptiknik, 20 putqatałiġmunlu aanġuanun, aŋatkuułiġmunlu, uumikkutiłiġmunlu, sanmisił̣iġmunlu, siqñatuałiġmunlu, qatmiksaałiġmunlu, uqavaaġuułiġmunlu, avgumałiġmunlu, iŋmikuaġutmunlu, 21 piŋatułiġmunlu, iñuaqtułiġmunlu, imiliġuułiġmunlu, pivaałłautigiplugu quviasruŋniałiġmunlu suli atlanik taatnatun ittuanun. Uqautianikkaluaqmigigipsi sivuani, aasriiñ kilikkipsi pakma, itna, tamatkua taatna piruat itkumiñaitchut Agaayyutim aŋaayuqautaani. 22 Aglaali Ipqitchuam Irrutchim piqpaksripkaġaatigut quviatchauġiłiġmiglu, tutqiutmiglu, manimmiḷgutmiglu, iłuaqqutrił̣iġmiglu, nakuułiġmiglu, tuniqsimmatrił̣iġmiglu, 23 piisaanġił̣iġmiglu suli aŋalataalgułiġmik iŋmun. Iñuk iñuuruaq tamatkunuuna taluqsraġumiñaitchuq maliġutaksramik. 24 Aasrii tamatkua Christ-mun pigiliutipkaqtuat kikiaktuutiniġaat kaŋiġruaqtaq pisugruaġutituummaan kipiqniuġutituummaanlu. 25 Iñuuniaġvigiguptigu Ipqitchuaq Irrusriq, ki aŋalatitta Ipqitchuamun Irrutchimun. 26 Kamanaġniḷuta isrumaruksraunġitchugut uvaptiknun, qinnaguksaaġutinġiġuta avatmun siqñakkutinġiġutalu.
1 Aniqatiumaaŋ! Iḷaksi aŋuraukpan killukuałikun ilipsi aŋalatittuani Ipqitchuamun Irrutchimun utiqtitaksraġigiksi taamna iñuk piisaanġił̣ikun. Aglaan qaunagilusri ilipsitñun, atakkii aŋiqusraaqtitpiaqmiusri. 2 Ikayuutititchi avatmun sakiqniułiġmun iḷigupsi, akiyautilusri avatmun uqumaiḷḷiuġutipsigun. Taatnaġupsi tupigillapiaġniaġiksi maliġutaksraq Christ-ŋum qaisaŋa. 3 Kiñapayaaq iñuk isrumagumi nakuutluŋniḷuni atlaniñ, suunġiñŋaġmi, kinniḷḷapiaqtuq iŋmiñun. 4 Iñullaa naipiqtuġli iŋmiñun Agaayyutim sivuġaani suraġałłi nakuupmagaan. Suraġałłi nakuuniqpan isrumakkutigillautaġniaqtuq iŋmiñik. Kamasraaġumiñaitchuġaasriiñ nakuutluŋniḷuni atlaniñ. 5 Atakkii iñullaa isivġikkauniaqtuq iñuuniałiġmigun. 6 Iñuk iḷisautikkauruaq Agaayyutim uqałhiñik qaitchiruksraupmiuq iḷisautriruamun suuraġmiñiñ. 7 Ukpiqsaqasri, kia-unniiñ Agaayyun mitautigiyumiñaitchaa, atakkii iñuk akuqtuiñiaqtuq taatnatun aatchuił̣iġmisun, atriḷugu nunaliqiri katitchiñiaqtuaq qanutchiñik nautchiikkaġmiñik. 8 Taatnamik iñuk tunŋaviqaġumi iŋmiñun akuqtuiñiaqtuq piyaqqułiġmik isruitchuamik, aglaan iñuk aŋalatiqaġumi Ipqitchuamun Irrutchimun akuqtuiñiaqtuq iñuułiġmik isruitchuamik. 9 Aasrii minġuutaiḷḷakput nakuurualiqiłiq, takku qapiŋaitchupta Agaayyutim akiḷiiviksraŋani akuqtuiñiaqtugut. 10 Taatnaqhuta, piviksraqaqtilaaptiktun ikayuġlavut iñupayaat, suvaluk tamatkua ukpiqsriqatauruat. 11 Takkua, aglaich aglaatka aŋipiaqtut. Taatnaġlugu iḷitchuġitlasrigisi uvamnun aglaaġitilaaŋitñik. 12 Iñugiaktuat Jew-ŋuplutiŋ ukpiqsriruat isrumatqugaasri nalaunŋaniḷutiŋ tupigikamitruŋ maliġutaksraq. Aglaan nuyuaġniqsut piyuaqsiuniaġasrugalutiŋ malikkumiŋ Christ-mik kikiaktuutikkauruamik. Taatnaqhutiŋ nunurigaasri nalunaitŋutchiquplusri. 13 Nalunaitŋutchiqurriruat malinġitmigaat maliġutaksraq. Naagauvva kimmutigigaat nalunaitŋutchił̣iksraqsi kamasraaġutigiłhiñaġukługu nalunaitŋutaŋa timipsi. 14 Aglaan uqavigaaġutiqaqtuŋa kisianik sanniġutaagun Atannapta Jesus Christ-ŋum. Christ-ŋum tuqułhagun kikiaktuutriviŋmi kaŋiġruaqtaq tuquŋaruq uvamni, suli pakma kaŋiġruaqtam aŋalatlaiqł̣uŋa. 15 Tunŋavigikaptigu Christ Jesus kisian iñuum nalunaitmiutaqałhalu naagaqaa nalunaitmiutaił̣halu suutaunġitchuq, aglaan iñuum anniqsuqsimałha nutaamun iñuułiġmun Christ-kun. 16 Iluqaġmiŋ aŋalatauruat taavrumuuna nutaakun Agaayyutim piksraqtaaġigai tamatkua iñuich, Israel-aaġmiupiaġuqługich. Tamatkua Agaayyutim qiñuiññaŋalu iḷunŋuktaŋalu pigigaat. 17 Uvakŋaniñaglaan kia-unniiñ iñuum pimaqłuutitqiñġiḷḷiŋa, takku qilġut timimni qiñiqtitkaat savaktaaġruupluŋa Ataniġmun Jesus-mun. 18 Aniqatiumaaŋ, iłuaqqutrisaan Atannapta Jesus Christ-ŋum nayuġumagaasri. Taatnatuq.
1 Uvaŋa Paul, uqqiraqtigigaaŋa Jesus Christ-ŋum pisułhagun Agaayyutim. Tuyuġigitka ukua tuyuutit iñuiñun Agaayyutim Ephesus-mi tuniqsimaruanun Christ Jesus-kun. 2 Uvvatuq Agaayyutim Aapagikkapta suli Jesus Christ Atannapta iłuaqqutillaŋniaġlisi suli tutqiksillusi. 3 Quyalakput Agaayyun Aapaŋa Atannapta Jesus Christ-ŋum, qaitchirigikkaqput Christ-kun iluqaitñik ikayuutinik pakmakŋaqtauruanik. 4 Agaayyutim piksraqtaaġigaatigut Christ-kun sivuani imma iñiqsigaluaqani nunamik. Piqpaksrił̣iġmigun piksraqtaaġigaatigut ipqitqupluta patchisaiḷḷutalu sivuġaġmiñi. 5 Agaayyutim sivunniutimagaa tiguaġukhuta iŋmiñun tumigilugu Jesus Christ, sivunniutimaplugu pisułiġmigun. 6 Nanġaġlakput Agaayyun atakkii iłuaqqutriñiqsuq uvaptiknik piqpagipluta Iġñiġmigun piqpagikkaġmigun. 7 Christ-ŋum tasuġniġaatigut Agaayyutmun maqipkaqamiuŋ auni tuqqutipluta, suli Agaayyutim natqigutigaatigut killuqsautiptiknik uuktuġnaġumiñaitchuakun iłuaqqutrił̣iġmigun. 8 Taatnaqami atqunallapiaq iłuaqqutriñiqsuq uvaptiknik. 9 Agaayyutim isrumatupiaġataqtuam suli kaŋiqsimaplugich supayaat sagviġaa nalunaqtuaq sivunniuġutigikkani uvaptiknun. Ilaan sivunniuġutigikkaŋa sivuani, Christ-ŋum taŋŋiġaa pakmapak. 10 Agaayyutim sivunniutimagaa, piviksraq nalautitpan, iñiqtapayaat qiḷaŋmiḷu nunamiḷu atautchimuquplugich Christ-mi Atanġuruami supayaami. 11 Christ-kun piksraqtaaŋurugut paitchaktuksraupluta akiqsruutigikkaŋanik. Atakkii Agaayyun savaaqaġaqtuq supayaamik maliġutlugu sivunniutigikkaġmigun. 12 Sivulliġigaatigut iñuich niġiugaqaqtuat Christ-mik. Piksraqtaaŋurugut nanġaitqupluta Agaayyutim kamanałhanik iñuuniałłaptigun. 13 Ilipsipsuuq taatnatun piruksraurusri, atakkii tusraagiksi iḷumutuuruaq tusraayugaaġiksuaq anniqsuġiapsigun. Ukpiġianikapsiuŋ uqałiq Christ-kun Agaayyutim nalupqinaiġaa Ipqitchuakun Irrusriakun akiqsruutigikkaġmigun iñugiliutitilaaqsi, iñuktun nalunaitchiqmatun suuraġmiñik iḷisimanaqsipkaqługich pigitilaaŋitñik. 14 Taamna Irrusiġiksuaq nalupqinaiġutauruq Agaayyutmun qaitchigisilaaŋanik akiqsruutigikkaġmiñik uvaptiknun suli piqaġniaqtilaaptiknik taimanigu supayaanik akiqsruutigikkaŋiñik. Taatnaġuta nanġaġlakput kamanaqtuaq Agaayyun. 15 Tusraagiga ukpiqsrił̣iqsi Atanġuruamik Jesus-mik piqpaksrił̣iqsiḷu iluqaitñik iñuiñik Agaayyutim. 16 Taatnaqłuŋa nutqautinġitchiga quyyatiqałiġa ilipsitñik, itqagiplusri ataramik agaayukama. 17 Iŋiqsruqtuŋa Agaayyutaanun Atannapta Jesus Christ-ŋum, kamanaqtuamun Aapamun. Uvvatuq ilaan isrumattuqtillisi iḷisimatlasriḷugu suli kaŋiqsitḷasriḷugu pisułha. 18 Iŋiqsruqmiuŋa ilaanun aŋmaquplugich isummatisri qiñiquplugu qaumanġa, suli kaŋiqsipkaquplusri niġiukkamik ilaan qaisaŋanik uvaptiknun tuqłuutmigun suli iḷitchuġipkaquplusri inuŋaił̣hanik kamanautim Agaayyutim iñuiñ paitchaktaaġikkaŋatnik. 19 Iŋiqsruqmiuŋa Agaayyutmun iḷitchuġipkaquplusri uuktuġnaġumiñaitchuamik saŋŋianik ikayuqupluta ukpiqsriruaŋuruagut. 20 Taavrumuuna kamanallapiaqtuakun saŋŋiagun Agaayyutim aŋipkaġniġaa Christ tuqułiġmiñ, aquvititluguasriiñ ilaan taliqpiŋmiñun qiḷaŋmi. 21 Agaayyutim Christ inillakkaa qaukłiuplugu taapkunuŋa aŋalatchisiqapayaaqtuanun saŋŋiqaqtuanunlu suli atanipayaanunlu. Kiñaunniiñ saŋŋiqatlukkumiñaitchuq Christ-miñ marrumani nunami naagaqaa taivrumani tikitchuksrami. 22 Agaayyutim Christ aŋalatchipkaġaa supayaaniglu iñupayaaniglu nanipayaaq. Suli Agaayyutim Christ qaukłiġuqtitkaa ukpiqtuaŋuruapayaanun, niaquq aŋalatchikmatun timimik. 23 Takku ukpiqsriruapayaat Christ-ŋum timigigai. Tamatkua naamapkaġaat Christ-ŋum timaa atakkii Christ-ŋum naamapkaġai supayaat nanipayaaq.
1 Iluqasri tuquŋaruatun iñuktun itkaluaqtusri atakkii tupiksritḷaitḷusri Agaayyutmik killuqsaqhusriḷu. Taatnamik Agaayyutim iñuutqiksitkaasri ilaan Irrutchikun imma. 2 Taimani ilipsi tupiksrigaluaqtuani pigiitchuamik aŋalatchirrutimik siḷami, malikługu iñuuniaġusria nunam. Taatnasriq irrusriq pakma savaktuqsuli tamatkunani iñuŋni tupiksriñġitchuani Agaayyutmik. 3 Taatnatun iluqata iñuuniaġaluaqtuani kimmutiġruaŋagun timipta, quyalipḷugich pisukkaŋi timiptalu isrumaptalu. Atlatitun iñuktitun tupiksriñġitchuat Agaayyutmik uvagut piyaqquġniaġaluaqtuani qinnautaagun Agaayyutim. 4 Aglaan Agaayyutim iḷunŋuktaŋa kamanaqtuq suli piqpagillapiaġniġaatigut. 5 Tuquŋagaluaqtitluta killuġmi iñuutqiksitkaatigut piqataupluta Christ-mi. Iłuaqqutaagun anniqsukkaurusri. 6 Aŋitqiksitkaatigut tuquŋaruaniñ piqataupluta Christ-mi suli aquppiqatautlasripḷuta irviani Christ Jesus-ŋum qiḷaŋmi. 7 Taivrumani tikitchuksrami Agaayyutim qiñiqtitchukkaa uuktuġnaġumiñaitchuaq iłuaqqutrił̣ł̣i uvaptiknun aasriiñ iḷisimanaqsisukkaa qanutun piqpaksriḷḷapiaqtilaani uvaptiknik Jesus Christ-kun. 8 Iłuaqqutaagun anniqsukkaurusri tumigiplugu ukpiqsrił̣iq. Anniqsutlaitchusri ilipsitñik. Aatchuusriaġigiksi Agaayyutmiñ. 9 Kiñaunniiñ annautrił̣hiñauniġumi iŋmiñik savaallautaqałiġmigun taamna iñuk uqavigaaġutiqaġayaqtuq. Aglaan annautraunġitchusri savaallautaqałłapsigun. 10 Agaayyutim nutaaġuqtitkaatigut Christ Jesus-kun nakuurualiqitqupluta. Agaayyutim sivunniġñiġaa iŋiḷġaanimma iñuuruksraupluta taatna. 11 Itqagisiuŋ iŋiḷġaan anił̣iqsi Jew-ŋunġitḷusri. Jew-ŋuruat nalunaitmiutchiġñiqsuat timimiknik qaałhiñakun taiyuutiqaġniqsut ilipsitñik nalunaitmiutaiḷaanik. 12 Itqaumalugu taimani atausiŋŋuqatigiŋaitkiksi Christ. Avakŋaqtaurusri nunaqataunġitḷusri Israel-aaġmiunun, piqatautlasrimaiñŋapsi Agaayyutim sivunniuġutigikkaŋanik iñuŋmiñun suli iñuuniaŋŋapsi niġiugaitḷusri suli naluplugu Agaayyun nunami. 13 Aa, iḷaatni uŋasrikkaluaqtuasii. Aglaan pakma Christ Jesus-kun qallipkakkaurusri Agaayyutmun, tumigiplugu Christ-ŋum auŋa maqipkakkauruaq tuqqutipmatigut. 14 Pakma iluqata qiñuiññaqaqtugut Christ-kun. Jew-ŋuruatlu Jew-ŋunġitchuatlu atinġitmata uumikkutiplutiŋ Christ-ŋum atausriŋŋutlasipkaġai, siqumitkaa avgutauruam katchiŋa tuqukami sanniġutami. 15 Suutaunġiqsitkaa Jew-ŋuruat maliġutaksraŋa tillisituummaan. Atausriŋŋuqtitkik Jew-ŋuruaq Jew-ŋunġitchuaġlu malġuugaluałhakniñ. Taavrumuuna qiñuiññaqatlasripkairuq. 16 Tuqułiġmigun sanniġutami Christ-ŋum uumikkutigiił̣hak tuqutkaa iḷauraaġiiksitlugik iluqaaknik Agaayyutmun. 17 Christ aggiqsuq quliaqtuaġiaqhuni qiñuiññamik ilipsitñun Jew-ŋunġitchuanun uŋasrikkaluaqtuanun Jew-ŋuruanunlu qanittuanun Agaayyutmi. 18 Tarra tumigiplugu Christ iluqamnuk tikitḷasrigikpuk Aapauruaq atautchikun Ipqitchuakun Irrutchikun. 19 Taatnaqhusri avakŋaqtaunġiqsusri iglaaŋuplusriḷu, aglaan nunaqatigiliutigaasri Agaayyutim iñuiñi suli Agaayyutim tupiqatigiliutigaasri. 20 Nappakkaurusri liilaa turviŋatnun uqqiraqtit sivuniksriqiritlu. Jesus Christ piitchuiḷḷapiaġaqtuq uyaġaġigaa taavruma turvim. 21 Taavrumuuna makitatauruakun iluqani tupiq ipiqqiqsauruq payaŋaitḷuni, aasriiñ agaayyuvikpaguqsaiñaqtuq iñiqtaupluni piqutigiplugu Atanġuruaq. 22 Ilaagun iḷḷataupmiusri tuppiamun Agaayyutim irvigikkaŋanun ilaan Ipqitchuakun Irrusriagun.
1 Uvaŋa, Paul, tigutaaŋuruŋa pisigiplugu Christ Jesus, quliaqtuaqtuŋa-kii tusraayugaaġiksuamik Christ-kun ilipsitñun Jew-ŋunġitchuanun. 2 Tusraaŋaniguknaġiksi Agaayyutmun tilisitilaaġa quliaqtuaqupluŋa ilipsitñun Jew-ŋunġitchuanun Agaayyutim iłuaqqutrisaanik. 3 Aglallaksimagaluaqtuŋa sivuani Jew-ŋunġitchuasi iñugiliutiłłapsitñik Agaayyutmun Christ-kun. Agaayyutim sagviġñiġaa taamna nalunaqtuaq uvamnun. 4 Aasrii agliqigupsigiŋ aglaatka puttuqsriñiaġiksi qanutun kaŋiqsisiqaqtilaaġa nalunaqtuanik Christ-kun. 5 Taimakŋaqaŋa kiñuviaġiich sivuptikni iḷisimanġitchut taavrumiŋa nalunaqtuamik sivunniuġutmik, pakmaasriiñ Agaayyutim sagviġaa ipqitchuanun uqqiraqtaiñun sivuniksriqirauŋiñunlu Ipqitchuakun Irrusriagun. 6 Uvvaasriiñ nalunaqtuaq una, Jew-ŋunġitchuattuuq akuqtuitḷasripḷugich paitchaktaaksrautmik Agaayyutim akiqsruutigikkaŋanik iñuŋmiñun, piqatchiutitlasripḷugich timaanun Christ-ŋum, piqatautlasripḷugiḷḷu akiqsruutaani Christ Jesus-ŋum. Jew-ŋunġitchuat pigiliutigaat iluqaan tamanna ukpiġiliutikamitruŋ tusraayugaaġiksuaq Christ-kun ittuaq. 7 Agaayyutim savaktiksraqtaaġigaaŋa uqautritqupluŋa marrumiŋa tusaayugaallautamik iłuaqqutikamiña uvamnun annautipluŋa saŋŋimigun. 8 Kamanaiññiqsrauruŋa iluqaitñiñ iñuiñiñ Agaayyutim. Aglaansuli qaitkaa iłuaqqutrił̣ł̣i uvamnun quliaqtuaġitquplugich inuŋaipiaqhutiŋ ikayuusriaksrirrutai Christ-ŋum Jew-ŋunġitchuanun, 9 suli iñupayaat kaŋiqsitquplugich nalunaqtuanik sivunniuġutmiñik. Agaayyutim iñiqsiruam supayaanik Christ Jesus-kun iriqsimaaġniġaa sivunniuġutni aullaġniiḷġatałhaniñaglaan nunam uvuŋanunaglaan. 10 Pakma tumigiplugich ukpiqtuaŋuruat Agaayyutim sagviġukkaa sivunniuġutni tamatkunuŋa aŋalatchisiqaqtuanun saŋŋiqaqhutiŋlu qiḷaŋmiittuanun. Taavrumuuna kaŋiqsiñiaġaat isrumatułha Agaayyutim atlaupluni iñugiaktuatigun. 11 Taimakŋaqaŋa Agaayyutim sivunniutiginiġaa sivunniuġutni atuumapkaġniaġnipḷugu Christ Jesus-kun Atannaptigun. 12 Pisigiplugu ukpiqsrił̣iqput ilaanik utlautitlarugut Agaayyutmun nalupqisruutaiḷḷuta taluqsrautaiġḷutalu. 13 Nagliksaaqtuŋa pisigiplugu quliaqtuałiġa tusaayugaaġiksuamik ilipsitñun. Taatnaqłuŋa iŋiġipsi qapiqtaqunġitlusri. Nagliksaaġutrił̣iġa ilipsitñik ikayuutigigisigiksi. 14 Tamanna pisigiplugu sitquqłuŋa agaayuraqtuŋa Aapaŋanun [Atannapta Jesus Christ-ŋum], 15 Aapauruamun ukpiqsriruapayaanik, qiḷaŋmiitpata naaga nunamiitpata. 16 Agaayuraqtuŋa Agaayyutmun inuŋaiḷḷapiaqhuni kamanautiqaqtuamun sayyiquplusri irrutchipsitñi ilaan Irrutchiġmigun. 17 Agaayuraqmiuŋa Christ nayuutitquplugu uummatipsitñi ukpiqsrił̣ikun, suli iluqasri iñuułisri kaŋiñiquplugich payaŋaiġḷugich piqpaksrił̣hani. 18 Agaayuraqtuŋa taatnatun kaŋiqsitḷasritquplusri ukpiqsriruapayaatlu qanutun iraqtutilaaŋanik, taktilaaŋaniglu, ititilaaŋaniglu, qutchiksilaaŋaniglu piqpaksrił̣han Christ-ŋum. 19 Agaayuraqtuŋa iḷitchuġitlasritquplusri qanuq urrautaitḷuni piqpaksrił̣hanik Christ-ŋum. Taamna piqpaksrił̣iq kamanaqpaitḷuni iḷitchuġimmaaġiksiyumiñaitkikput iluqaan. Iluqaġmi iluqnaułhan Agaayyutim immiumaaġniaġaa iñuułiqsi inuqsraŋaiġḷugu. 20 Agaayyun inuŋaiḷḷapiaqhuni saŋŋiqaqtuq, aasriiñ ilaan savaaqałha ataramik qaaŋiummatiruq qanusripayaanun apiqsruutigitlakkaptiknun naagaunniiñ isrummatigitlakkaptiknun. Taatnaqhuni savaaqatlaruq supayaanik uvaptikni urrautaitḷuni saŋŋimigun. 21 Ukpiqtuaŋuruapayaat nanġaġlitruŋ Agaayyun Christ Jesus-kun qaŋapak taimuŋa. Taatnatuq.
1 Isiqsiviŋmiittuŋa atakkii pigipluŋa Atanġuruam. Agaayyutim tuqłuġaasri. Taatnamik pitchuksaaġipsi iñuutquplusri maliġullugu Agaayyutim iñuutqurrutaanun ilipsitñun, 2 atchigusri ataramik piisaanġiḷḷusriḷu, manimmisiḷusri avatmun suli akuqtuutilusri piqpakkutigiił̣ikun. 3 Pisuqtilaapsiktun atausriŋŋuumaaġitchi Ipqitchuakun Irrutchikun ilaanun-kii atausriŋŋuqtittusri qiñuiññakun. 4 Agaayyutim tuqłuġaatigut piqatigiiqupluta ukpiqsriruani, taatnamik timaurugut atautchimik Christ-kun. Pakma atausriq Irrusriq nayuutiruq uvaptikni, iluqata niġiuganikhuta atautchiiñamik, 5 ataniqaqtugut atautchimik, ukpiqsrił̣iqaqtugut atautchimik, paptaaqsił̣iqaqtugut atautchimik, 6 Agaayyutiqaqtugut atautchimik Aapauruamik iñupayaamun, qaukłiġikkaŋat supayaat suli savaktuaq supayaakun suli iñuuruaq supayaani. 7 Atausriullaapluta aatchuusriaqaqtugut aatchuutinik maliġutlugu iłuaqqutrisaa Christ-ŋum. 8 Taatnaqługu Agaayyutim nipliutigigaa uqałiġmiñi, “Mayuġniqsuq pakmuŋa aullatripḷuni tigutaaġikkaŋiñik uumiksrim, suli qaitchiruq aatchuutinik iñuŋnun.” 9 Nipliqami “Mayuġniqsuq,” taamna qanuutauniqpa? Taamna itnautauruq uvva, mayuqsaŋaiñŋaġmi atqaqqaaqtuq atchiŋñiqsrapiaġataŋanun nunam. 10 Taamna tarra atqaqtuaq atausiiñauruq mayuqtuaq qutchiŋñiqsramun qiḷaŋmun qaaŋiqł̣ugich, pakmaasiiñ Christ nayuutitlasripḷuni nanipayaaq. 11 Christ taamna “qaitchiruq aatchuutinik iñuŋnun,” iḷaŋich uqqiraqtiksrauplugich, iḷaŋich sivuniksriqiriksrauplugich, iḷaŋich quliaqtuaqtiksrauplugich, iḷaŋich agaayuliqsiksrauplugich iḷisautriksrauplugiḷḷu. 12 Christ qaitchiruq aatchuutinik itqanaiyaġiaqługich Agaayyutim iñuiñ savaaksraŋat ikayuił̣ikun, makitammaaġił̣iksraŋatnun ukpiqsriruat timigikkaŋa Christ-ŋum, 13 atausriŋŋuumaaġviksraptiknunaglaan ukpiqsrił̣ikun suli iḷisimapiaġataġviksraptiknunaglaan Iġñiŋanik Agaayyutim suli iluqnauġviksraptiknunaglaan iñuguġuta Christ-ŋum iluqnaułhanun. 14 Tarra inŋaiġñiaqtugut iḷiḷgauratun maliksuaġuuruatun. Umiatun tiŋitauruatun qanutnamunliqaa anuqłikun, taatnatun aŋalatinġiġñiaqtugut killukun iḷisauttutiŋitñun kinnitñiŋniaqtit iñuich. Pisaasrułiġmiktigun killukuaqtitchiñiaqtut ukpiqsriruanik iñugunġitchuaniksuli Christ-ŋum iluqnaułhanun. 15 Aglaan ataramik iḷisautriyumarugut iḷumutuuruamik avatmun. Aasriiñ piqpakkutigiigupta avatmun qiñiqtitlugu suraġałłaptigun, iḷisaiñaġisirugut Christ-tun ittuatun qaukłiġikkaŋatitun ukpiqsriruat. 16 Iluqaan timi aŋalatiqaqtuq niaqumun, taatnatuntuuq ukpiqsriruapayaat aŋalatiqaqtut Christ-mun qaukłiuruamun. Timi tigummisiqaqtuq napyaatigun, iliŋisallaa savaaqaqhutiŋ naupkaġiaġlugu timi. Taatnatuntuuq ikayuutiruksraupmiugut avatmun iḷisaiñaġuguta Christ-tun piqpakkutiłikun avatmun. 17 Taatnamik Atanġuruam uqautritqugaaŋa qapiŋaiqł̣uŋa tarakŋaniñaglaan iñuuniusriqaqunġitḷusri Jew-ŋunġitchuatitun. Isrummatiŋich suuyumiñaitchut. 18 Isrumaŋich taaqsipḷutiŋ aasriiñ kaŋiqsiḷguitchut. Nalupiallaktut uqayunaitḷutiŋlu. Taatnaqhutiŋ iḷaliutiyumiñaitchut iñuułiġmun Agaayyutim qaisaŋanun. 19 Suginġiqł̣ugu qanuq iñuuniałiqtiŋ qaisaġiplutiŋ iŋmiknik pisugruaġutaanun timim savaaġiplugu qaayuġnaqtuapayaaq urrautaiḷaakun. 20 Aglaan ilipsi, iḷiñġitchiksi Christ taatna. 21 Iḷumutun tusraagiksi kaŋiqsipḷugu qanuq Christ-mun iñuuniaqutilaaqsi. 22 Iḷitkiksi iñuuniaqtuiñaġumiñaił̣iqsi sivuanisun. Taatnamik piiqsaksraġigiksi iñuuniałiġruaq piunġiqsitchiruaq kinnitñikhuni pisugruaġutaagun timim. 23 Iḷitkiksi nutaaġuqtuksraułiqsi isrummatipsitñi Agaayyutim Irrusriagun, 24 suli atitqułiqsi nutauruamik iñuŋmik atipmatun atnuġaamik. Agaayyun iñiqsiruq taavrumiŋa iñuŋmik ittuamik iŋmisun iḷumutun nalaunŋaruałikunlu ipqił̣ikunlu. 25 Taatnaqługu sagluqsruŋaiġumuusi. Iḷumutuuruami uqaqtuksraurusi avatmun, takku ukpiqsriruaŋupluta atausriurugut timaani Christ-ŋum. 26 Qinnaŋniġupsi killuqsautiginiaqasiuŋ. Siqiñiq nipipkaġniaqnagu qinnaksimaŋŋaqpich. 27 Tuunġaġmun akiiḷipkaġniaqasri. 28 Iñuk tigligaqtuaq tigliganġiġḷi, aglaan sakkaġli atuġlugich argaŋni sagluqisruŋaqani, aatchuutiksranikkumuuq inuqsriuqtuanun. 29 Uqautigiyumiñaitchiksi atniummatiksraq aglaan uqautigilugu ikayuutiksraq sivutmuutiksrauluni. Tamatkuali tusraaruat uqautipsitñik ikayuusriaqaġumuut. 30 Aliatchaktitaġniaqasiuŋ Irrusria Agaayyutim. Taavruma Ipqitchuam Irrutchim nalunaitmiutchiġaasri Agaayyutmun, tasuiñiaqtuam ilipsitñik taivrumani uvlumi. 31 Uumisugruaġutiqaqasi suli qinnaktaqasi uumitchaktaġusi. Nipaalasruŋaqasi uqamaqłuutisuŋaqasiḷu, suli qanusripayaamik pigiitchualiqisuŋaqasi. 32 Aglaan iłuaqqutilusri piqpakkutilusiḷu avatmun. Natqigutilusri avatmun, taatnatun Agaayyutim natqigutipmigaasri Christ-kun.
1 Taatnamik tuvraqsiuŋ Agaayyutim suraġałha takku piqpagiplusri iḷiḷgaaġigaasri. 2 Piqpakkutiqaġitchi atlanun iñuŋnun maliġuaġlugu Christ-ŋum tuvraaksriutaa. Piqpagipluta qaiññiqsuq iŋmiñik Agaayyutmun tuqupluni killuqsautaiġukhuta. Taatna pikami quyaliñiġaa Agaayyun taipkunatun ikipkaipḷutiŋ tuniḷḷaqtuqtuatun. 3 Agaayyutim iñugipmasri atlaliqiruksraunġitchusri qaayuġnaqtualiqilusriḷu. Kaviuqtuksraunġitchusri. Nalliatunniiñ nalaunŋanġitchuq ipqiqsitlutiŋ iñugiliutipkaqtuani Agaayyutmun. 4 Uqautiqaqtuksraunġitchusri kanŋunaqtuanik suunġiḷaaniglu asrił̣iqutiniglu. Tamatkua nalaunŋanġitchut ilipsitñi. Aglaan quyaraksraġigiksi Agaayyun. 5 Nalupqiginġiqsiuŋ una, Kiñaliqaa sayuŋaqaqtuaq iniqaġumiñaitchuq aŋaayuqautaakni Christ-ŋum Agaayyutimlu naagaqaa iñuk qaayuġnaqtualiqiruaq naagaunniiñ kaviuqtauruaq. (Iñuk kaviuqtauruaq iḷumutun agaayyutiŋŋualiqirauruq.) 6 Kisumun-unniiñ iñuŋmun kinnipkaqasri imaiḷaakun uqautiŋiñik, atakkii pisigilugich tamatkua Agaayyutim qinnautaa tikitkisiruq iñuŋnun tupiksriñġitchuanun ilaanik. 7 Taatnamik piqasriqsuutinasri iliŋitñi. 8 Iḷaatniimma ilipsipsuuq taaqtuamiitkaluaqmiruani, aglaan pakma qaumaġuqtusri Atanġuruakun. Taatnamik qaumautuiñaġumausi iñuuniałipsitñi. 9 Pisigiplugu qauma Agaayyutmiñ iñuuniałipsitñi nakuurualiqirusri nalaunŋarualiqiplusriḷu iḷumutuurualiqiplusriḷu. 10 Iḷitchuġituiñaqsiuŋ akuqtuyunaqtuaq Atanġuruamun. 11 Piqasriqsuutinasri iñuŋnun pigiitchualiqiruanun taaqtuami, aglaan satqummiqsigik tamatkua qaumamun. 12 Takku kanŋunaqtuq uqautigisraqtuniunniiñ iñuich nalunautchipḷutiŋ pigiitchualiqutiŋitñik. 13 Aglaan qaumam satqummiqamigich iñuich pigiitchualiqutiŋich tarra qiñiġnaġaqtut. Tarra qanusripayaaq qiñiġnaqtuaq qaumamiittuq. 14 Taatnaqługu nipliġñiqsuq, itna, “Siñiŋniaqpat! Itiġnaqsigaatin. Makittin akunġatniñ tuquŋaruaniñ. Christ-ŋumli qaggutiyumagaatin.” 15 Qaunatqiaġiḷḷapiaġlugu qanuq iñuuniaqtilaaqsi, inġiġusri iñuktun isrumatuitchuatun aglaan iñuktun isrumaturuatun iḷiḷusri. 16 Savaaqallautaqaġniaġusri piviqaŋŋapsi, atakkii iñuurugut uvluġiitchuani ugluvak. 17 Taatnamik inġiġitchi iñuktun isrumatuitchuatun aglaan kaŋiqsimmaaġiksiḷugu pisułha Atanġuruam. 18 Imiliqasri taaŋŋaġmik atakkii qił̣huġniaġaasri, aglaan aŋalatittitchi Ipqitchuamun Irrutchimun [atakkii kamaksripkaġniaġaasri Agaayyutmik]. 19 Uqaġusri avatmun quyyatinik atuutiniglu Iḷitqusriġiksuam aatchuutaiñik, atuġusri iġñallautamik uummatipsitñiñ Ataniġmun. 20 Ataramik quyyatigilugich supayaat Agaayyutmun Aapauruamun atqagun Atannapta Jesus Christ-ŋum. 21 Kamakkutilusri avatmun pigilugu taluqsrił̣iqsi Christ-mik. 22 Nuliaŋuruasii, kamagisigik uisi kamaksripmatuntuuq Atanġuruamik. 23 Uiŋuruaq qaukłiġigaa nuliam, taatnatuntuuq Christ qaukłiġigaa ukpiqtuaŋuruat. Ukpiqtuaŋuruat timigikkaŋi Christ-ŋum, aasriiñ iliŋich anniqsuutiqaqtut ilaaniñ. 24 Atriḷugu ukpiqtuaŋuruat kamaksripmatun Christ-mik taatnatuntuuq nuliaŋuruat kamaksriḷich uimiknik sułipayaaġmikni. 25 Uiŋuruasrii, piqpaksrisitchi nuliapsitñik, Christ-tuntuuq piqpaksriruatun ukpiqtuaŋuruanik tuqqutrikami iliŋitñik ipqiqsityaġukługich Agaayyutmun uqałhigun, suli salummaqamiqich iġġuutiksraqtuġrikaagun imiġmik. 27 Christ-ŋum iŋmiñuktitchukkai ukpiqtuaŋuruat kamanaqsiḷugich piññaqnaqsiḷugiḷḷu, taqsraqtaiḷḷugich imułuŋnauraiḷḷugiḷḷu suli salummaġlugiḷḷu qanusripayaamiñ pigiiḷisauruamiñ. Ukpiqsriruat ipqitchuksraurut patchisaiḷḷutiŋ. 28 Uiŋuruat piqpagiraksraġigaich nuliatiŋ timimiktun iḷiḷugich. Takku aŋun piqpaksriruaq nuliaġmiñik piqpaksriruq iŋmiñik. 29 Piitchuq aŋutmik uumiksriruamik timimiñik. Aglaan niġipchaġaġigaa qaunagiplugulu, taatnatuntuuq Christ-ŋum qaunagipmigai ukpiqtuaŋuruat. 30 Takku uvagullaa iḷaviñiġigaatigut ilaan timaan. 31 Agaayyutim makpiġaaŋani aglausimaruq, itna, “Taamna pisigilugu, aŋutim unitkisigaa aapaniḷu aakaniḷu piqasiutiluni nuliaġmiñun, tarra iluqatikaasrii atautchisun timinigutik.” 32 Taamna uqałha Agaayyutim sagviġñiġaa kamanaqhuni nalunaqtuaŋuruaq, aglaan kaŋiqsigiga taavruma uqałhum uqaġitilaaŋa Christ-mik ukpiqtuaŋuruaniglu. 33 Aglaan uqaġipmigaasri, aŋutillaam piqpagiraksraġigaa nuliani piqpagipmatun iŋmiñik, suli nuliaŋuruam kamagilugu uiñi.
1 Iḷiḷgaaŋuruasii, tupigisigik aŋayuqaasi Atanikun. Taamna nalaunŋaruq. 2 “Kamagilugik aapanlu aakanlu”—taamna sivulliupluni tillisauruq akiqsruutilik, itna— 3 “Piḷḷautaun itchumuuq ilipnun suli utuqqaliḷġataġutin iñuuyumuutin nunami.” 4 Aapauruasii, uumisuktualiqsitnagich qitunġasi, aglaan iñukkuksaqsigiŋ natqiksruutilugich suli isiḷġiqsuġlugich Agaayyutikun. 5 Savaktauruasii, tupiktausritchi tamatkunuŋa qaukłiġikkapsitñun nunami taluqsrił̣ikun kamaksrił̣ikunlu, savautillautapiaġlugich qanutitaŋaiḷḷusri savautriyumalaaqmatun Christ-mik. 6 Savautriḷḷautaġusi ataramik, aasriiñ quyalitñiŋniaqasri qaukłipsi takkuatnił̣hiñaq, aglaan savaktiŋisun Christ-ŋum savaaqaġitchi pisułhanik Agaayyutim piyumalaaġlusri. 7 Tarraasriiñ savagitchi savaaqsi quviagilugu, savautripmatun Ataniġmun, iñuŋnik savautriñġitmatun. 8 Iḷisimatqugipsi kisupayaam akiḷiusriaqaġniałhanik atisriḷugu Ataniġmiñ savaallautaġmigun, savaktaaġruugaluaŋŋaġmi unniiñ qaukłiugaluaŋŋaġmi. 9 Qaukłiuruasii, taatnatuntuuq irrutisigiŋ savaktisri atisiḷugich. Aniqsraaqtusruŋaqnagich, iḷisimalugu Ataniqałiqsiptuuq qiḷaŋmi akiḷiqsuiñiaqtuaq atunim. 10 Aqulliqsaami, sayaqaġitchi ukpiqsrił̣ipsigun Agaayyutmik suli tunŋasrimałipsigun saŋŋianun. 11 Atilugu iluqaan aŋuyautnaŋa Agaayyutim, makitalguyumuusriḷi qayuktitaġlugich pisaasruġmigautai tuunġaum. 12 Aŋuyanġitchivut iñuich timiqaqtuat, aglaan aŋuyaktugut akiḷḷiḷiqł̣ugich saŋŋiiñiglu pigiiḷiqiłhum atanġuruatlu pigiitchuat aŋalatchiruat iñuŋnik marrumani nunami, suli akiḷḷiḷiqł̣ugich irrusriqł̣uiḷḷu siḷami. 13 Tarraasriiñ atuqsiuŋ aŋuyautnaq Agaayyutim qaisimaakkaŋa. Pigiitchuam uvlua tikitpan makitalguyumuusiḷi sayaktulusri. Aasriiñ aŋuyaguiġupsi makitasrugaaġisirusri. 14 Makitatitchi itqanaiyaġusri. Tapsiuraaġiksiḷusi iḷumutuuruamik, satqagutilusriḷu nalaunŋaruałiġmik. 15 Kamiktummaaġiksuatun iḷiḷusri quliaqtuaġilugu tusraayugaallautaŋa qiñuiññaqautrił̣hum. 16 Ataramik atuqsiuŋ samġuaŋa ukpiqsrił̣hum qamititchitḷaruaq ikualaruanik qaġruiñik pigiitchuam. 17 Atilugu nasrautaa anniqsuġiam, suli tigulugu Agaayyutim uqałha aatchuutaa Irrutchim, atriqaqtuaq savikpaktun aŋuyałipsitñi. 18 Iluqaisa tamatkua atilugich iŋiqsrułipayaapsitñi ikayuutaagun Ipqitchuam Irrutchim. Qaunagituiñaġusri qapiqtasuŋaqasri iŋiqsruutrił̣ipsigun ukpiqsriruanik nanipayaaq. 19 Uvvasuli agaayyutiluŋa Agaayyutmun aatchuquluŋa uqaksramnik quliaqtuaquluŋalu kaŋiqsiñaqtillugu nalunaqtuaŋanik tusraayugaaġiksuam taluqsrautaiḷaakun. 20 Uqqiraqtigigaaŋa Agaayyutim isiqtauŋŋaġmaunniiñ. Agaayutitchi quliaqtuaquluŋa tusraayugaaġiksuamik taluqsrautaiḷaakun uqałiksraptun. 21 Aglaan iḷisimatqupmigipsi qanuġitilaamnik. Tychicus-ŋum piqpagikkaqput aniqatvut tuniqsimapluni savautriruaq Ataniġmun uqautiniaġaasri supayaanik uvapkun. 22 Pisigiplugu taamna tuyuġigiga ilipsitñun iḷisimatquplusri qanuġitilaaptiknik, suli ilaanun pitchuksaaquplusri. 23 Agaayyutimtuq Aapauruam suli Atanġuruam Jesus Christ qiñuiññaqaqtillisi piqpakkutiqaqtillusriḷu avatmun ukpiqsrił̣ikun. 24 Uvvatuq Agaayyutim iłuaqqutrisaa illi iluqaŋitñun piqpaksriruanun Atannaptiknik Jesus Christ-mik tuniqsimaruanunlu isruanunaglaan. Taatnatuq.
1 Uvaŋa Paul aglaqatiqaqtuŋa Timothy-mik, uvagukaasiiñ savautripḷunuk Christ Jesus-mik. Tuyuqtuŋa uumiŋa iluqaitñun ukpiqsriruanun Jesus Christ-mik Philippi-miittuanun, taputiplugich qaukłiġruat ikayuqtitlu taamani. 2 Uvvatuq Agaayyutim Aapagikkapta suli Jesus Christ savautikkamnuk iłuaqqutillaŋniaġlisi suli tutqiksillusi. 3 Iŋiqsruutipayaaqapsi Agaayyutiga quyaraġigiga 4 akuqtuił̣iqsi tusaayugaamik savaaqaqtitlugu ilipsitñi suli ilipsigun tusaaqqaaġatałłapsitñiñaglaan. Taatnaqłuŋa quviasullapiaqtuŋa iŋiqsruutrikama ilipsitñik. 6 Nalupqigiŋiḷḷapiaġiga una, Agaayyutim aullaġniikkani ilipsitñi naatkisigaa aggił̣iksraŋanunaglaan Jesus Christ. 7 Piqpagillapiaġipsi. Nalaunŋaruamik quviasuutiqaġumiñaqtuŋa nalupqigiŋitḷusiḷu, atakkii ikayuġipsitŋa isiqtaułłamniḷu uqapsaaġutriłłamniḷu uqaqsittaaġviŋmi tusaayugaaġiksuam iḷumutuuruaŋułhanik. Piqutigiplugu ikayuutiłiqsi uvamnik akuqtuqasiutirusi Agaayyutim piḷiutaanik. 8 Agaayyutim iḷisimagaa qanutun kimmutiqallapiałiġa ilipsitñik, iḷumun piqpagigipsi Jesus Christ piqpaksripmatun ilipsitñik. 9 Uvva iŋiqsruutigipsi piqpaksritmuquplusi kaŋiqsiaġisaiññaquplugu Agaayyun. Piksraqtaaqaġumuusri nakuuniqsrauruamik. Taatna pigupsi ipqiññiaqtusi patchisaiḷḷusiḷu Jesus Christ aggiqpan. 11 Uvvasuliuna pitḷaniaġiksi iḷumutuullapiaqhuni nakuuruaq savaaksraq, Jesus Christ kisimi pitḷapkakkaŋa, iñuichaasiiñ kamaksruaqsiḷugu suli nanġaaqsiḷugu Agaayyun. 12 Aniqatiumaaŋ, iḷisimatqugipsi uumiŋa, atuumaruat uvamnun isiqtauŋŋaġma siamititkaat tusaayugaaġiksuaq. 13 Iluqatiŋ aŋuyyiuqtai Caesar-m atlatlu iñuich maaniittuat iḷisimagaat isiqsiviŋmiiłiġa Christ-mik savautrił̣ł̣apkun. 14 Aasiisuli isiqsiviŋmiiłiġma iñugiatluktuat aniqatiutka tuniqsimalipsaaqtitkai Ataniġmun. Taatnaqhutiŋ taluqsraitmuksaiñaqtut uqaġiłiksraŋagun Agaayyutim iqsiñġiḷḷapiaqhutiŋlu. 15 Aatai, iḷisimagitka iḷaŋisa quliaqtuaqałhat Christ-mik atakkii killuġigaatŋa suli uqaalaplutiŋlu. Aglaan atlat quliaqtuaġigaat Christ iłuatlułiksraŋatnun iñuich. 16 Taapkuali quliaqtuaġigaat Christ piqpagipluŋa, atakkii iḷisimagaat Atanġuruamun tuqłukkaułiġa uqaġitquplugu tusaayugaallautaq. 17 Atlatli iñuich siqñakutiqaqtut, atakkii quliaqtuaġikamitruŋ Christ ipqiñġitchut aglaan killuġipluŋa isumaplutiŋ iłuiḷḷiuqtitchukłuŋa isiqtaułłamni. 18 Suŋitchuq. Ipqitkisiŋŋaan naagaqaa siqñakutaugisiŋŋaan taatnaunniiñ quliaqtuaġigaat Christ. Taamna kamanallapiaqtuq. Quviatchallapiaġaaŋa taavruma. 19 Aa, quyatuiñaġisiruŋa. Iḷisimagiga iŋiqsruutrił̣ł̣apsigun uvamnik suli Irrusrian Jesus Christ-ŋum ikayuutaagun isiqsiviŋmiñ anitqił̣iksraġa. 20 Niġiugaqallapiaqłuŋa suraġałipayaapkun qapiqpaŋapkaġumiñaitchiga Christ, pitḷukługu uqaqsittaaġviksraġa tikitpan. Sumipayaaq, suvaluk pakma, uqaġuktuŋa Christ-kun taluqsrautaiġḷuŋa suli kamaksruqugiga iñuŋnun Christ uvapkun, iñuutuiñaġuma naagaqaa tuqugisiñiġuma. 21 Atakkii, iñuuguma Christ-ŋuruq, aasiiñ tuquguma quviatchakkisiruŋa. 22 Iñuuniaqtuiñaġuma savautipsaatlukkisigiga Christ. Aglaan nalugiga nalliaknik piksraqtaaqałiksraġa. 23 Qanuġviiqsuŋa, Unitchukkaluaġiga manna nuna piqatauluŋaasiiñ Christ-mi, taamnaasriiñ nakuaġitlukkayaġaluaġiga. 24 Aglaan iḷitchuġigiga ilipsitñun inuġitilaaġasuli. 25 Nalupqigiŋitḷugu iḷisimagiga iñuuniapsaaġuraallałiksraġa iluqapsitñi, taatnaqłuŋa ikayutlasigipsi ukpiqsrił̣iqsi nakuqsitluuraquplugu quviasuutigitluaqsipmiḷugu. 26 Atakkii iñuutluuraġuma suli utiġvigitqiḷgiññiġupsi nanġautiksraqaġiksi Christ Jesus suli quyyatigilugu. 27 Supayaaq atuumaniaqtuqunniiñ, uvluġaġikpan iñuuniaġumausi kamagiyumiñaqsiḷugu tusaayugaallautam Christ-kun pitqutaa. Utlakkumiñaġniġupsi naagaqaa uŋasikkisiñiġuma tusaayumagiga atipiaġataqhusri iñuutilaapsitñik atausriq sivuniġiplugu una. Tusaayumapmigiga qanutun sakuuktilaaqsi piqutigilugu ukpiqsrił̣iq kaŋiqaqtuaq tusaayugaaġiksuami. 28 Tusaasukkigaptuuq uumiksripsitñun iqsipkaŋił̣iqsi. Taavrumuuna iḷitchuġigisigaat akiitkaqsił̣iqtiŋ aglaan ilipsi annaumałiqsi. Agaayyutim ititkisigaa taamna. 29 Agaayyutim iłuaqqutigaasi ukpiqsritḷasipḷusi Christ-mik suli nagliksaatlasipḷusi piqutigiplugu. 30 Iluqata aŋuyaqatigiiksisimarugut. Iḷisimagiksi taamna, atakkii qiñiġiksi qanuq nagliksaałiġa qaaŋiqsuami suli tusaaplugu nagliksaałiġasuli pakmapakunniiñ.
1 Uvvaasiiñ akuqtuirusi uqałhiñik sayyiqsigikkaŋitñik ukpiqsrił̣ipsi naagaqaa uqałhiñik araaqtuqtigikkaŋitñik ilipsitñik. Aasiiñ nakuuruq iḷisimaruni Ipqitchuamun Irrutchimun atausriŋŋułłaptiknik suli piqpaksritḷasiłłaptiknik iłuaqqutritḷasiłłaptikniglu avatmun. 2 Iḷumun, quviatchaktitkaaŋa atausriŋŋułłapsi. Isummatiqaġupsi atautchimik suli piqpakkutigupsi avatmun kinilitkisirusi atautchimun. 3 Uqaviutiqasuŋaqasi ilipsitñik suli inillaktasuŋaqasi kamanaqsitḷugusi atlaniñ, aglaan isummatigilugich atlat kamanatluglugich ilipsitñiñ. 4 Ilipsitñułhiñaq piññaktaaqaġniasuŋaqasi aglaantuuq atlanun. 5 Isumalusi Christ Jesus isumapmatun. 6 Jesus Agaayyutauruq. Aglaan kimmutiqaŋitchuq atriŋuniaġuni Agaayyutmi. 7 Naagaunniiñ qutchigvigigaluakkani suksraallakkaa suunġiḷḷapiaqhuni iŋmiñun. Ilaa aniruq nunamun atriqaqhuni iñuŋmik. 8 Atchiksitḷullapiaqhuni iŋmiñun iñupayaaniñ aŋiġniġaaunniiñ tuqułiq— tavra-kii tuquruq atriliutipluni savvaqłuktitun sanniġutami! 9 Taavrumuunnaqługu Agaayyutim kamanaqsipkaġaa aasiiñ aatchuqługu atiġmik kamanatluktuamik atipayaaniñ. 10 Iluqatiŋ Agaayyutim iñiqtaŋiñ kamaksruġniaġaat Jesus itkisiŋŋaġmiŋ qiḷaŋmi nunamiḷu suli tuqusimagaluaŋŋaġmiŋ. 11 Iluqatiŋsuli quliaġiniaġaat Jesus Christ kisimi atanġuniḷugu. Taatnaqpatruŋ Agaayyun Aapauruaq nanġaqtauniaqtuq. 12 Iḷauramaaŋ, tupigisuuluġniġipsitŋa sivuani piqataukama. Pakmaasiiñ uŋasikkaluaŋŋaġma ilipsitñiñ tupigitqiḷḷaŋniaqsitŋa. Uvluġaġikpan sakuuktuiñaġusi taluqsrił̣ikun sivuuqatiqaġusi iñuusitchi annautrauruat iñuutqusiaŋatitun anniqsułiksrapsitñunaglaan, 13 atakkii Agaayyun sayyiqsuqtigigiksi piyummasiqhusi suli savakkumasiqhusiḷu quyalikkaułiksraġmiñun. 14 Suraġałipayaapsigun uqapiḷusuŋaqasi naagaqaa qapiqtaiḷisuŋaqasi. 15 Ilipsiḷi patchisaitchumuusi Agaayyutim qitunġaġiliutikkaŋasi, iñuuniaqhusi akunġatni qaayuġniqiruatlu killuliqiruatlu ittuami taaqtuatun. Uvluġirraaġikmatun qiḷaŋmi iñuuniaġumuusi akunġatni iñuich quliaqtuaġutilugich iliŋich Agaayyutim uqałhiñik iñuupkaitḷaruanik. Taatnaġupsi quyagisiruŋa piqutigilusi Christ aggiqpan, iḷisimagiga sakuułiġma imaiḷaaġuni inġił̣ha. 17 Aglaan, tuqutaugisigaluaŋŋaġmaunniiñ quyałhiñauruŋa. Uvvasuli quviasuqatigigipsi iluqasi aatchuutigikkapsigun uvamnun ukpiqsrił̣ikun, atakkii aatchuqapsitŋa inuġikkamnik taatnatun savautriḷḷapiaqtusi Agaayyutmik. 18 Taatnaġlugu ilipsipsuuq quyayumuusi quviasuqatigiluŋalu. 19 Atanġuruakun tuyuġiyumaaqsigiga qilamipayaaq Timothy ilipsitñun. Aasiiñ utiġumiñaġniqpan quviatchaktinniaġaaŋa uqautiaqsikpaŋa qanuq iñuuniałłapsitñik Agaayyutikun. 20 Atakkii piitchuŋa atriŋanik ilaan qaunakkiaġiksiksrapsitñik. 21 Iluqatiŋ atlat isumaaluutigigaat sułiksraqtiŋ, iliŋich suqutiksriŋitmiut tusaayugaallautamik Christ-kun. 22 Aglaan Timothy iḷitchuġianiksimagiksi tunŋavigiplugu ilaa, atakkii ilaan iluqnauġvigiplugu quliaqtuaqałłi tusaayugaaġiksuamik atripḷugu iġñiq ikayuiruaq aapamiñik. 23 Taatnamik tuyuġiłhiñaaġuġiga qilamillapiaq iḷitchuġianikkuma qanuq uqaqsittaałłamni inillakpatŋa. 24 Aglaan tunŋavigillapiaġiga Agaayyun uvamnik qilamipayaaq tikił̣hiñaaġułiksraġa Philippi-mun. 25 Utiqtitaksraġigiga Epaphroditus tuyuġigaluakkaqsi ikayuqupluŋa inuqsriułłamni. Ilaalu uvaŋalu aniqatigiiksillapiaqtuguk savaqatigiikhunuk akiḷḷiḷiqsuqługich uumiksririt Agaayyutmik. 26 Aipkatqiaqsiiga aisuliqmipman ilipsitñun suli iłuiḷḷiuġutigiplugu tusaałiqsi atniġñaġnipḷugu. 27 Atniġñallapiaqmipḷuniḷu tuquqayallapiaqhuni. Aglaan Agaayyutim nagligiplugu sayyitqikkaa, ilaa nagliksripmatun uvamnik. Taatnaqługu tuquniġumi iḷanayaġaa alianniułiġa pakma. 28 Taatnamik qilamipayaaq ilaa aipkaġukkaluaġiga. Utitqikpan ilipsitñun ilaan quviatchaktinnayaġaasi aasiiñ iłuiḷḷił̣iġa uqigḷipsaaġayalgitchuq. 29 Taatnaġlugu paġlayumagiksi quviasuutigillapiaġlugu Agaayyutikun. Kamakkutiqaġlugich iñuich ilaatun ittuat, 30 atakkii suginġiqł̣ugu iñuułłi savakhuni uvamnun tuquqqayaqhuniunniiñ. Savautigaasi ikayuqłuŋa ilipsi piyumiñaisapsitñik.
1 Aqulliulugu, iḷauramaaŋ, uqautigisukkaġa una: Quviasuutigisiuŋ Atanġuruaq Agaayyun. Alġaqsruutinŋuliġumiñaitchipsi tamatkuniŋa tuyuutimnik ilipsitñun sivuani, atakkii tusaatqiḷgitchupsiuŋ annaumapkaġaasi. Itnauvva: 2 qaunakkiaġigitchi tamatkunakŋa iñuŋniñ pigiitchuaniñ siqupsił̣hiñaqtuaniñ timimik qipmisun iḷipḷugich. Iliŋich iḷisautriraqtut nalunaitŋutaqaqtuksraunipḷusi timipsitñi qitunġaġiliutipkaġukkupsi Agaayyutmun. 3 Aglaan uvagut iḷumun qitunġaġillapiaġaatigut Agaayyutim pisigisruŋaqnagu timivut nalunaitŋutchiġñiḷugich. Agaayyuvigigikput Agaayyun ilaan irrusianik ikayuqtiliqhuta suli nanġaġikput Christ Jesus iñuugutiqaqtitchiruaq nutaamik. Ukpiqsriyumiñaitchugut qaałhiñakun annautiniaġniḷuta. 4 Aglaan uqaviutigikpatruŋ anniqsułiqtiŋ tupiksriḷutiŋ qaałhiñakun tavra uqaviutigitlukkayaġiga, itna, 5 nalunaitŋutchikkauruŋa tuvraqługich Jew-ŋuruat atuiraġiłhat tallimat piŋasut uvlut atuumaanikmata. Israel-aaŋullapiaqtuŋa aniłipkun, iñuguqataupluŋa Benjamin-naġmiuni, auga avuiḷaaq Hebrew-piaġataq. Tupiksriruŋa tillisipayaaŋitñik Jew-ŋuruat maliġutaksraŋata Pharisee-ŋupluŋa. 6 Piyummatiqaqpaitḷuŋa iłuiḷḷiuqtitchiruŋaunniiñ ukpiqtuaŋuruanik. Iñuk naluanŋaruałhiñaupman tupigilugich maliġutaksrat kia-unniiñ patchisigiyumiñaitkaa. 7 Suraġałipayaatka kamanallapiaġaluaqtuatunniiñ uvamni sivuani—pakmapak ayaliġitka atakkii anniqsułiksramnun tunŋavigisukkiga Christ kisian. 8 Iḷumun ayaktuiñaliġitka. Supayaat tamatkua saplułhiñaġaatŋa iḷitchuġiłiksraŋaniñ Christ Jesus-ŋum. Pakma iḷitchuġisullapiaġiga ilaa Ataniġiliutiłiksraŋagun. Suapayaaqsuli isummatigiliutigiga sumun atuġumiñaitḷugu pakmaaglaan inuġitlukkiga piqałiksraġa Christ-mik piqasiutiluŋa ilaani. Tavrakŋaaglaan isumatigiŋaiqsuŋa uvamnik naluanŋasiyumiñaġluŋa sivuġaani Agaayyutim tupigiuraałhiñaġlugu maliġutaksraŋa, aglaan tunŋavigiliutigiga Christ kisian anniqsuqtiksraġa. 10 Pakma iḷitchuġisukkiga Christ suli saŋŋia aŋipkairuaq ilaanik tuqułiġmiñ, suli nagliksaaqtitauluŋa ilaatun, tuquyumaluŋa ilaatun. 11 Nalupqigiŋitchiga iñuułiġa Christ-kun aŋitqikkisipḷuŋa tuqułiġmiñ. 12 Uqautigiyumiñaitchiga atriḷiutianiŋniḷuŋa Christ-mi naagaqaa ataramik iñuutlasiḷuŋa Christ-tupiaġataq. Aglaan sakuuktuŋasuli Christ-tun iḷisaiñaġukłuŋa iñuuniaġumiñaqsipḷuŋalu ilaatun. 13 Iḷauramaaŋ, iḷisimaruŋa taatnaiḷiŋisilaamniksuli. Atausiq pisullapiaġiga, piiguġukługu itchuułiġa aglaan iḷisukłuŋa Christ qanuq itqukpaŋa. 14 Christ-ŋum iḷitchuġipkaġaaŋa qanuq piqasiutiłiksrapkun iŋmigun. Atripḷugu aqpaqsruqtuaq sakuullapiaqhuni piññaktaaksraġmiñun uvaŋaptuuq sakuullapiaqmiuŋa iḷisukłuŋa ilaatun. Agaayyutim iŋmiñik tuqłuġaaŋa taatna iñuuniaqupluŋa. 15 Iluqata nauŋaniksimaruaguut ukpiqsrił̣iptigun piqasiutipluta Christ-mi taatnaptuuq isummatiqaqta atautchimik Christ-kun. Aglaantuuq atlakun isummatiqaġupsi Agaayyutim kaŋiqsipkaġisigaasi taavrumiŋa. 16 Pakma una inuqnaqtuq. Sivutmuktuiñaqta piqatigilugu Christ aullaġvigianikkaptigun. 17 Iḷauramaaŋ, iñuuniaġitchi iñuuniałłaptun iḷisaaqaġusi tamatkunakŋa maliġutchiruaniñ iñuuniałłamnik. 18 Atakkii piqaqtuq atlanik maliġutchisuŋitchuanik Christ-mik —uqautigianikkamnik ilipsitñun aasiiñ alianniuqtitluŋa isummatigiaqsikapkich—akiḷḷiḷiqsuiruat Christ-ŋum tuqułhanik. Piqasiutiniuraqmiñatiŋlu ilaanun. 19 Timitiŋ aanġuaġiliutiplugich agaayyutitun. Kamagiliutiplugichunniiñ savaatiŋ kanŋugiraksraġaluatiŋ, aasiiñ aqulliqsaaŋatni uvlut piqatauyumiñaitchut Agaayyutmi atakkii isummatigiłhiñaqługu iñuuniałiqtiŋ maani nunami. 20 Aglaan iluqaptiknun atlaullapiaqtuq. Isummatigiraġigikput Agaayyun nayuqtigiplugu, niġiugaqaqhuta anniqsuutrimik kisianiñ ilaaniñ, aasiiñ taamna anniqsuutri ittuq ataniq Jesus Christ. 21 Ilaan simmiġisigai sayaitchuatlu tuquraġaqtuatlu timivut atriḷiutilugich iŋmi kamanaqtuamun tuquyumiñaitchuamun timimiñun. Taatnaġumiñallapiaqmipḷuniḷu atakkii aŋalatchipḷuni supayaanik tavra piuq.
1 Iḷauramaaŋ nakuaġillapiaġipsi suli inuġiplugu piqataułiksraġa ilipsitñi. Quviatchaktitkipsitŋa suli piqpagnapiaqtusi uvamnun. Taatnaqhusi napammaaġigitchi Atanikun itqagilugu qanutun uvamnun piqpagiłiqsi. 2 Uqautisukkikka aġnak atiqaqtuak Evodia-mik suli Syntyche-mik: Nutaami iñuułiġmi Christ-kun qanaaġumiñaitḷutik suli iḷannaġiiksitqikhutik. 3 Iḷannamaaŋ tuniqsimaplutin, iŋiqmigikpiñ ikayuquplugik taapkuak aġnak savaaqaqtuak sakuukhutik siamitchiñiaqhutik tusaayugaaġiksuamik piqatigipluŋa sulipsuuq Clement-lu savaqatitkalu; Agaayyutim itqagigai iluqaisa atqich aglausimaruat makpiġaaŋiñun iñuułhum. 4 Nipliutigianiksimakkaġa sivuani nipliutigitqiḷgitchiga, itna, Quviasuutigisiuŋ ataramik iñuulułiqsi Christ-mi. 5 Ki, iñuich iḷitchuġilitruŋ Christ ilipsitñi iłuaqqutrił̣ł̣apsigun iluqaitñun iñuŋnun iŋmiguaŋił̣ł̣apsigunlu. Ataniq Agaayyun qanittuq ilipsitñi. 6 Taatnaġusi isumaaluutiqaġumiñaitchusi sumik, aglaan iŋiqsruutigiłhiñaqsiuŋ. Uvva, iŋiqsrułłapsitñi uqautilugu Agaayyun inuġikkapsitñik suli quyalugu ataramik kiggusiaqaqapsi. 7 Agaayyutim tutqiksitkisigai isummatisi atakkii taamna qiñuiññaq kamanatluktuaŋuruq kaŋiqsił̣iġmiñ. Agaayyutim uummatisi qiñuisaaqtitkisigai isumatuiñaqtillusi Christ-mik tunŋagupsi ilaani supayaakun. 8 Aqulliuplugu, isummatigigupsiuŋ iḷumutuuruaq kamanaqtuaġlu naluanŋaruaġlu ipqitchuaġlu iłuaqnaqtuaġlu, suli isummatigigupsigich nakuuruat atlani, suli itqagilugu quyasuglugu Agaayyun nanġaġlugulu, tavra tutqikkisirusi Agaayyutmi. 9 Uvamniñ iḷisaaqaqtusi Christ-mik akuqtuaġiplugu ilaa iñuułipsitñun, tusaaplugu suli qiñiqługu qanuq tunŋałiġa Atanġuruami supayaatigun. Iḷisimagupsiuŋ ilaa minġuiqsiaġvigilugulu uvaptun, Agaayyun qiñuiqsitchiruaq uvaptiknik nayuutigisiruq ilipsitñi. 10 Quviasullapiaqtuŋa ikayutqikapsitŋa ikayuqqaaqłuŋa sivuani. Taatnaqługu nanġaġukkiga Ataniq. Iḷumun ikayuanikkaluaġipsitŋa aasiiñ iḷitchuġigiga piviqanġił̣iqsi ikayuił̣iksrapsitñik uvamnik taimakŋaaglaan. 11 Uqautigiŋitkiga taamna pisigilugu inuqsriułiġa. Iḷitchuŋa pisuiqsimaatlasripḷuŋa piqaġisiŋŋaġma aŋiruamik naagaqaa mikiruamik. 12 Iḷisimagiga iñuuniałiq inuqsriuqłuŋa naagaqaa susuksiiŋitḷuŋa. Iḷitchuġipmigiga iñuuniałiq ukpiqsrił̣ikun susuksiiŋitkuma naagaqaa niġisukkuma. 13 Iñuuniałhiñauruŋa supayaakun ikayuqsiġḷuŋa Christ-mik saŋŋisipkairuamik ukpiqsrił̣imnik. 14 Naagasuli iłuaqqutigipsitŋa ikayuqłuŋa iłuiḷḷiułłamni. 15 Iḷauramaaŋ Philippi-mi, iḷisimallapiaġiksi quliaqtuałiġa tusaayugaallautamik Macedonia-mi tavrakŋaasiiñ aullautiplugu atlanun nunaaqqiñun. Taavapkunani uvluni kisipsi ukpiqtuaŋuruasi qaitchirusi maniŋñik uvamnun. Quyyatigigiga taamna. 16 Thessalonica-miitnama tuyuqtusi inuġikkamnik akulaiqł̣ugu. 17 Uvvaasiiñ niġiunġiḷḷapiaqtuŋa atlanik aatchuusiaksramnik ilipsitñiñ. Aglaan niġiugigiga Agaayyutmun piḷiusiaqałiksrapsitñik iłuaqqutrił̣ł̣apsigun uvamnik. 18 Iḷisimatquplusi akuqtuġitka tuyuutipayaasi Epaphroditus-kun. Inuqsranġiḷḷapiaqtuŋa sumik. Aatchuutigikkasi uvamnun iḷumun aatchuutigigisi Agaayyutmun. Agaayyutim quyaginiaġaa taamna. 19 Aasiiñ Agaayyutigikkaġma qaitchigisigaasi iñugiaksiḷḷapiaġlugu supayaamik inuġikkapsitñik Jesus Christ-kun. 20 Agaayyutvut Aapauruaq kamagikkauli taimuŋaaglaan. Taatnatuq. 21 Nayaaŋŋaġitkaguuq iluqaisa ukpiqsriruat iñuuqatauruat Christ-mi, taatnatuntuuq ukpiqtuat nayuqtima tuyuġaasi nayaaŋŋamik. 22 Iluqatiŋ ukpiqsriruat tuyuqmigaasi nayaaŋŋamik pitḷukhutiŋ tamatkua Caesar-m savaktai ittuat. 23 Jesus Christ-ŋum iłuaqqutaa nayuutiyumauq iluqapsitñi.
1 Uvaŋa Paul. Uqqiraqtigigaaŋa Jesus Christ-ŋum pisułhagun Agaayyutim. Aglaqatiqaqtuŋa aniqatiptiknik Timothy-mik. 2 Tuyuġigikpuk una tuyuun Agaayyutim iñuŋiñun Colossae-miittuanun tuniqsimaruanun aniqatiunun Christ-kun. Uvvatuq Agaayyutim Aapagikkapta iłuaqqutillaŋniaġlisi suli tutqiksillusi. 3 Quyagikpuk Agaayyun aapagikkaŋa atannapta Jesus Christ-ŋum agaayyutitapayaaqapsi, 4 takku ukpiqsrirusri Christ Jesus-mik suli piqpaksripḷusriḷu iluqaitñik ukpiqsriruanik. Taamna tusraagikpuk ilipsigun suli taatnaqhunuk quyagikpuk Agaayyun. 5 Piqpaksriñiqsusri ukpiqsriruanik piqutigiplugu niġiugaq pigikkaqsi, taamna tuvvaumaruaq qiḷaŋmi. Taamna niġiugaq pigiliutiqqaaġiksi tusraakapsiuŋ iḷumutuuruaq tusraayugaallautaq. 6 Tusraayugaallautaq quliaqtuaġikkauruq ilipsitñun iñuŋnunlu nanipayaaq. Aglaan tusraaqqaaqapsiuŋ tusraayugaallautaq simmiaqsiñiġaa iñuuniałhat iñuich suli iñuuniałiqsipsuuq, aasriiñ iḷitchuġigiksi iłuaqqutrił̣ha Agaayyutim kaŋiqsipḷugu iḷumutun. 7 Tusraagiksi tusraayugaallautaq tumigiplugu Epaphras. Aniqatigigikpuk Christ-kun piqpagikkaqpuk, atakkii tuniqsimaruaq savaqatigigikpuk Christ-kun. 8 Epaphras-ŋum uqautigaatiguk Ipqitchuamun Irrutchimun piqpaksripkaġnipḷusri atlanik iñuŋnik. 9 Taatnamik taimakŋa uvlumiñ tusraalġatałłaptikniñaglaan taavrumiŋa agaayyutituiñaġipsigiñ. Iŋiqsruutigiptigiñ Agaayyutmun kaŋiqsipkallapiaquplusri Agaayyutim pisułhanik, suli isrumatusipkaquplusri kaŋiqsipkaquplusriḷu ilitqusriġiksuaġmigun, 10 suli agaayyutiplusri agaayyutikuałiqsi Agaayyutmi quyaqnaquplugulu, ataramik savaallautaqaquplusri suli iḷitchuġisaiñaquplugu Agaayyun, 11 suli agaayyutigiplugu Agaayyutmun sayaksritquplusri kamanaqtuakun saŋŋiagun, igḷututlaquplugu sakiqnapayaaq anuqsrułikun quviasuutikunlu, 12 suli agaayyutiplusri quyyatiqaquplusri ataramik Agaayyutmun atakkii piqasiutipkaqtusri atlanun ukpiqsriruanun iñuuruanun Agaayyutmi, iñuupmatun qaumami. 13 Agaayyutim annautiniġaatigut saŋŋianiñ taaqtuam, aasrii tikiutipluta aŋaayuqautaanun piqpagiraġmi iġñiġmi. 14 Taavruma Iġñiŋan Agaayyutim satuġniġaatigut Agaayyutmun natqigutitquplugich itqaumayumiñaiġḷugich killuqsautipayaavut. 15 Christ atrigigaa qiñiġnaitchuam Agaayyutim inŋaniktuam supayaaq iñiqtaugaluaqtitnagu. 16 Christ atrigigaa Agaayyutim atakkii ilaagun supayaat iñiqtaurut qiḷaŋmiittuat suli nunami, supayaat qiñiġnaqtuat qiñiġnaitchuatlu suli aŋalatit saŋŋiqaqhutiŋ marrumani nunami siḷamiḷu. Agaayyutim iñiġniġai supayaurat ilaagun supayaanun kamanaksruquplugu ilaa. 17 Christ inŋaniktuq sivuani iñiqtaupayaaqtuam. Suapayaaq itchugaaqtuq Christ-kun. 18 Christ niaquġigaa timim; taamna timi ukpiqtuaŋuruapayaaŋuruq. Christ-ŋum iñuułiqaqtitkai ukpiqtuaŋuruat aŋipkaqqaaqsimapluni tuquŋaruaniñ iñuupluni taimuŋa. Taatnaqhuni Christ pitñiqsrauruq supayaani. 19 Agaayyun sivunniġñiqsuq tamatkiġuni iñuusukhuni ataramik iġñiġmiñi. 20 Agaayyutim iḷauraaġiiksitqugai iŋmiñun kisupayaat nunami siḷamiittuallu Christ-kun piiqtuakun Agaayyutim qinnautaanik maqipkaqamiuŋ auni tuqupluni sanniġutami. 21 Ilipsi, itkaluaqtuani uŋasriktusri Agaayyutmiñ iñuuniaqhusri killuqsautipsitñi, uumigiplugu Agaayyun. 22 Aglaan pakma Christ-ŋum iḷauraaġiiksinniġaasri Agaayyutmun tuqułiġmigun sanniġutami, aasriiñ tikiutriruq ilipsitñik Agaayyutim sivuġaanun killuqsautaiqhusri pasiñaġumiñaiqhusriḷu. 23 Tikiññiaqtusri taimuŋa ukpiqsrituiñaġupsi payaŋaiġusri nuktinnaġumiñaiġusri suli tigummitqiaġikkupsiuŋ niġiugikkaqsi tusraakapsiuŋaglaan tusraayugaaġiksuaq. Taamna tusraayugaaġiksuaq quliaqtuaŋuraqtuq iñupayaanun nanipayaaq. Aasiiñ uvaŋa Paul uqqiraqtigigaaŋa uuma tusraayugaaġiksuam. 24 Quviasuktuŋa igḷutuqapku sakiqnaq pisigiplusri. Nagliksaaqtitaukama timipkun Christ nagliksaaqmatun piuŋa. Taatnamik quviasuktuŋa naarrusiqapkich Christ-ŋum nagliksaaġniŋi pisigiplugich ukpiqsriqiruaŋuruat, tamatkua timigikkaŋi. 25 Aullaġniikamaaglaan savautrił̣iġmik Agaayyutim uqqiraqtautqugaaŋa ukpiqsriruapayaanun. Taatnamik tiligaaŋa quliaqtuaġutitquplusri tusraayugaaġiksuapayaamik. 26 Taamna tusraayugaaġiksuaq nalunaqtuaŋuruq Agaayyutim iriqsimakkaŋa imakŋaqaŋa iŋiḷġaasaaq. Aglaan pakma sagviġñiġaa ukpiqsriruanun. 27 Agaayyutim iḷitchuġitqugai qanutun kamanaqtigiplutiŋ nalunaqtuat iñupayaanun, taputiplugich Jew-ŋunġitchuat. Unauvva nalunaqtuaq—Christ iñuuruq ilipsitñi Jew-ŋunġitchuani, aasiiñ niġiuganiktitlusri iñuułiksrapsitñik Agaayyutim kamanautaani. 28 Taamna Christ quliaqtuaġigikput iñupayaanun, alġaqsruqługu suli iḷisautiplugu kisupayaaq iḷisimatilaaptiktun. Iñupayaaq ukpiqsriruaġuqugikput Christ-kun iḷiḷuni iñuguqtuatun. 29 Tarra taamna sakuugutigigiga pisuqtilaamni, saŋŋiqaqłuŋa Christ-ŋum sayyiutaanik savaktuamik uvamni.
1 Iḷisimatqugipsi-kii qanutupiaq sakuuktilaamnik ilipsitñun tamatkunuŋalu Laodicea-miittuanun suli iluqaŋitñun qiñiqsimaitchuanun uvamnik. 2 Agaayyutimtuq pitchuksaallaŋniaġligich piqatigiił̣hatigun piqpakkutiłikun, suli nalupqigiŋaiġḷugu kaŋiqsiḷḷautaqtilligich nalunaqtuaŋanik Agaayyutim. Unauvva nalunaqtuaq Christ-ŋuruq. 3 Christ-ŋum kisimi kaŋiqsimapkaġai iñuich Agaayyutmik, iluqaanik iḷisimaraksraŋatnik Agaayyutikun. 4 Uqautigipsi taavrumiŋa, kiñaunniiñ kinnipkaġniaqani uqallautaqtuanun uqautilusri saglunik. 5 Uŋasrikkaluaŋŋaġma ilipsitñiñ piqatauruŋa irrutchipkun. Iḷisimagiga atausiŋŋułiqsi suli ukpiqsrił̣iqsi payaŋaiqhusri Christ-mik. Taatnamik quviasruktuŋa. 6 Ukpiqsriaqsirusri Christ Jesus-mik ataniġmik, ki iñuuniaġitchi tunŋaviqałhiñaġlugu ilaa, kaŋiñigusri Christ-mi nappaġusriḷu ukpiqsrił̣ł̣apsigun, ukpiqsrił̣iqsi saŋŋisisaiñaġlugu iḷisauttusriusriapsigun ulipkaulalusriḷu quyałiġmik. 8 Qaunagititchi, kimun-unniiñ alapisaaqtinnasri iḷisauttutitigun suli imaiḷaatigun iñipchaqtitauruatigun. Taatnatchich iñuich iḷisauttutiŋich iñuknitŋaqtaurut suli ittut aŋalarrutaiñiñ siḷam, unniisuli iḷisauttutiŋich Christ-mitŋaqtaunġitchut. 9 Uvvatakku iluqaġmi Agaayyun iñuuruq inuqsraŋaiqhuni Christ-mi, amiami ilaan timaani. 10 Uvvasuli atausriŋŋuqatigikapsiuŋ Christ ilipsipsuuq piqaqmiusri iñuułiġmik Agaayyutitŋaqtauruamik ilipsitñi. Christ kamanaġniqsraupluni atanġuruq aŋalatipayaaniñ suli saŋŋiñiñ. 11 Aasriisuli atausriŋŋuqataukapsi Christ-mun, nalunaitŋutchiqsaurusri liilaa. Nalunaitŋutchiqsaunġitchusri timipsitñi maliġutlugu Jew-ŋuruat piłhusikaaŋat aglaan nalunaitŋutchiqsaurusri uummatipsitñi. Christ-ŋum nutaqtitkaasri piiqł̣ugu kaŋiġruaqtaqsi ilipsitñiñ. 12 Paptaakkaukapsi kaŋiġruaqtaqsi iḷuviqatauruq Christ-mi, aasriiñ saŋŋian Agaayyutim aŋipkaġaasri nutaamun iñuułiġmun takku tunŋaplusri saŋŋiruamun Agaayyutmun aŋitqiktitchiruamun Christ-mik iñuułiġmun. 13 Ilipsi tuquŋagaluaqtuani killuqsautipsigun iñuuniaqhusri timim kimmutaagun, aglaan pakma Agaayyutim aatchuqhusri nutaamik iñuułiġmik piqatautlasrigaasri Christ-mi. Suli natqigutigaasri iluqaitñik killuqsautipsitñik. 14 Suliasriiñ piiġaa aglausimaruaq akikŋaqtauruaq uvaptiknun. Aglausimaruam uqautigigaa maliġutchiñġił̣iqput Agaayyutim iñuuniaqurrutaiñik, akikŋautiġuqługu uvaptiknun. Agaayyutim tiguniġaa taamna aglausimaruaq aasriiñ kikiaktuutiplugu liilaa sanniġutami. Taavrumuuna piiġai killuqsautivut. 15 Aasriisuli Christ tuqukami akimaniqsuq iluqaitñiñ aŋalatipayaaniñ nanipayaaq suli saŋŋiiñiñ siḷam. Christ-ŋum qiñiqtinniġaa kisupayaamun saŋŋiqatluktilaani iliŋitñiñ. 16 Aŋŋau, kisumununniiñ atanniqsinniaqasri niġikkapsigun naagaqaa imikkapsigun unniiñ niġiqpagvikaapsigun naagaqaa niġiqpagvikaatigun tatqiḷitqikman naagaqaa minġuiqsiaġviksigun. 17 Taatnatchich iñuuniaqurrutit Christ-ŋum taġġaġigai. Tikkuaġutaułhiñaġniqsut Christ-mun ilaan aggiġñiałhanunaglaan. 18 Uqautipkaġniaqasri killuqsaġniḷusri. Taatnatchich iñuich atchiksuatun iḷipḷutiŋ putlatuniqsut israġuliŋnun ataramik uqaġiplugich qiñiqquuraakkatiŋ. Qutchigillapiaqtut iŋmiknik atakkii iñuknitŋaqtaupluni isrummataat. 19 Taatnatchich iñuich inŋaiqsuaŋurut Christ-mi. Christ niaquuruq liilaa ukpiqsriruat timigigai. Iluqaġmiŋ ataruat niaqumun napyaatigun nukiktigunlu aglisuurut atautchikun, Agaayyutim aglipkaqługich. 20 Christ tuqupman tuquqataurusri Christ-mi. Taatnamik aŋalatiŋaiqsuksraurusri tamatkunuŋa aŋalarrutaiñun saŋŋiiñunlu siḷam. Suvaatami tupigivisigik iñuuniaqurrutit, itnaqsimaruat, 21 “Niġiñiaqnagu taamna, uuktuaġniaqnagu, aktuġniaqnagu.” 22 Iluqatiŋ tamatkua iñuuniaqurrutit atuġumiñaitchut, atakkii iñuich piḷiaġigaich. Tamatkua iñuuniaqurrutit tunŋaviqałhiñaġniqsut iñuich tillisiŋitñun iḷisauttutiŋitñunlu. 23 Itkaluaqhutiŋ nalaunŋaruatun iñuich putqataqtitlaplugich suli ilitqusiqaqhutiŋ atchiksuatun suli anasiñŋuqsaqtitlugich timiŋich pigiplugich killuqsautiŋich, aglaan tamatkua iñuuniaqurrutit sumun atuġumiñaitchut. Tupiksrił̣hatigun tamatkua iñuuniaqurrutit iñuum piiġumiñaitchaa pigiitchuaq kimmutaa timim.
1 Aŋitqiqataurusri Christ-mi. Taamna taatniitpan ilipsitñi, kipiġniuġutigituiñaqsigik pakmaniittuat, Christ-ŋum irviani, aquvititaupluni taliqpiani Agaayyutim. 2 Isrummatigituiñaġlugu iñuułiqsi Agaayyutmi. Isrummatigisuŋatnagich nunam pigikkaŋi. 3 Ilipsi tuquruatun iñuktun ittuani atuiñġiqsusri atuġuugaluakkapsitñik. Pakma nutaamik iñuułiqaqtusri piqatigiplugu Christ iriqsimaruaq Agaayyutmi. 4 Christ iñuułiġikkaqput qiñiqnaqsikpan ilipsipsuuq qiñiqnaqsiqatiginiaġiksi, piqataulusri ilaan kamanautaani. 5 Taatnamik tuqutchigik iluqaisa kaŋiġruaqnitŋaqtauruat ilipsitñi. Isrummatigisitchi ilipsitñik tuquruatun kimmutaiġḷugu qanusripayaaq sayuŋałiq, qanusripayaaq qaayuġnaqtuaq, kimmutiġniqł̣uk, suli kaviuġutiłiq. Amiami, iñuk kaviuqtauruaq atlat sulliñauraŋitñik aanġuaqtuqtauruq. 6 Tamatkunuuna Agaayyutim qinnautigai iñuich tupiksriñġitmata ilaanik. 7 Sivuaniqaŋa killiqisruugaluaqmiruasri taatnatun iñuuniaqapsi killuġmi. 8 Pakmapak piiqsigik iluqaisa tamatkua, qinnaun, qiniġun, kipinŋuqsrił̣iq, uqaġniqłuutrił̣iq, qaayuġnaqtuanik uqaqałiq, 9 suli sagluqqutinġiġusri avatmun. Atakkii aŋalataġinġiġaasri iñuuniałiġruapsi savaaqtuummaġmi, mattaqmatun atnuġaaġruaq. 10 Pakma iñuuniałiqsi nutaaġuqtuq, atipmatun atnuġaatchiamik. Agaayyutmun nutaqtillusri iḷitqulusri ilaatun. Tarraasriiñ iḷitchuġipsaaġniaqtusri Agaayyutmik iñiqsirigikkapsitñik. 11 Iñuich nutaaġuqamiŋ Christ-kun Jew-ŋunġitchuatlu Jew-ŋuruatlu, nalunaitŋutchiqsittuatlu timimikni nalunaitŋutchiñġitchuatlu, sumikŋaqtuatlu satkuliqiruatlu Scythians-tun, savaktaaġruuruatlu savaktaaġruunġitchuatlu atlagiiñġiqsut. Christ qaukłiullapiaqtuq tamatkunakŋa iluqaitñiñ suli iñuupluni iluqaitñi iñugikkaġmiñi. 12 Agaayyutim piksraqtaaġigaasri piqpagiplusri. Taatnamik iñuk atipmatun atnuġaatchiamik ilipsi piqpakkutisitchi avatmun, iłuaqqutilusriḷu, atchigusriḷu, aggaŋaiḷḷusriḷu suli igḷutuutilusri. 13 Anuqsrutilusri avatmun suli natqigutisrimaaġusri nalliqsi uqaqtuyaaqpan akitñaġusri. Natqigutriḷusri atriḷugu Agaayyun natqigutripmatun ilipsitñik. 14 Una pitḷuktuaq iluqaitñiñ, piqpakkutituiñaġitchi avatmun. Atakkii piqpaksrił̣hum atausriŋŋuumapkallapiaġai iñupayaat. 15 Ki qiñuiññaŋan Christ-ŋum aŋalataaġlisigik uummatisri isrummatisiḷu. Agaayyutim iluqasri atausriŋŋuqtitkaasri iñuuqatigiiquplusri qiñuiññaqaġusri avatmun. Aasiiñ ataramik quyyatiqaġitchi. 16 Ataramik isrummatigisigik iluqaisa Christ-ŋum iḷisauttutai suli ikayuutilusri avatmun kaŋiqsił̣iksraŋatigun iḷisauttutit, pitchuksaaġutigilugu avatmun puqił̣ikun, atuġusri psalms-nik atuutiniglu suli quyyatiqaġlusi Agaayyutmun piqutigilugu iłuaqqutaa. 17 Qanusripayaamik savakkupsi naaga uqaġupsi, atuumaruksrauruq atqagun atanġum Jesus-ŋum quyyavigilugu Agaayyun aapauruaq Christ-kun. 18 Aġnauruasii, kamagilugich uisi, atakkii taamna naluanŋaruq Agaayyutmi. 19 Uiŋuruasii, piqpagilugich nuliasri aggaŋairrutilugich. 20 Iḷaalugruuruasii, tupigilugich aŋayuqaasri supayaatigun. Taamna quyaqnaqtuq Agaayyutmi. 21 Aapauruasii, uumitchaqusaasuŋaqnagich qitunġasri, atakkii qapiŋasiviaqtut kamaksrigaluałiġmikniñ ilipsitñik. 22 Savaktaaġruuruasii, tupigilugich qaukłisi supayaatigun. Quyalitñiŋniasruŋaqasri qaukłipsitñik takkuatnił̣hiñaq, aglaan savautisigik qanutitanġiḷḷusri taluġilugu Agaayyun. 23 Savautrigupsi iñuŋnik savaaġiyumagiksi pisuqtilaapsitñi, atakkii savautriḷḷapiaqtusri Agaayyutmik savautri'apsi iñuŋnik. 24 Itqagisiuŋ akiḷiusriaksraqsi Agaayyutmiñ akiqsruutigikkaŋa iñuŋmiñun. Qanusripayaakun savautillapiaġiksi Ataniq Christ ilaałhiñaq. 25 Aglaan kiña taimña naluanŋaitchualiqiruaq akuqtuigisiruq anasriñŋuqsautmik. Agaayyutim irrutigai atisripḷugich iñuich.
1 Savaktiqaqtuasii, irrutisigik savaktisri naluanŋaruamik atisilugich, aasiiñ itqagilugu ataniqaqtilaaqsi qiḷaŋmi. 2 Iŋiqsruqtuiñaġitchi suli ataramik quyamaaġlugu Agaayyun. 3 Uvva, tigutaaŋuruŋa piqutigiplugu quliaqtuaqałiġa tusraayugaaġiksuamik. Taatnamik itqagiluta agaayugupsi Agaayyutmun aatchuquluta piviksramik quliaqtuaqałiksraptiknik tusraayugaallautamik Christ-ŋum nalunaqtuaŋagun. 4 Agaayyutiluŋa quliaqtuatlałiksrapkun tusaayugaaġiksuamik iñuŋnun kaŋiqsiñaqsiḷugu. Taamna piraksraġikkaġa. 5 Iñuuniaġusri puqiksaałikun akunġatni ukpiŋaitchuat atullautaġlugu pivik pisuqtilaapsitñi. 6 Uqałiqsi ataramik quyaqnaqtitchiuŋ iñupayaanun suli iḷisimayumausiḷi qanuq kiggutiqałiksrapsitñik kisupayaamun nalaullugu. 7 Tychicus piqpagiplugu aniqatigigiga Christ-kun tuniqsimaruaq uqqiraqti suli savaqatiga Agaayyutikun. Ilaan uqautigisigaasri iluqaitñik atuumaruanik uvamnun. 8 Taatnaqługu tuyuġigiga iḷisimatquplusri qanuq itilaaptiknik suli pitchuksaaquplusri. 9 Tuyuġipmigiga Onesimus tuniqsimaruaq piqpagiplugu aniqatvut Christ-kun. Ilaa iḷagigiksi. Uqautigisigaasri atuumapayaaqtuamik uvani. 10 Aristarchus-ŋum tigutaaŋuqatigikkaġma suli Mark-ŋum, uyuġuŋan Barnabas-ŋum, tuyuġaasri nayaaŋŋamik. Uqautianikkipsi qanuq pił̣iksraŋanik Mark-ŋum aggiqpan. Tutqiksitchumagiksi. 11 Joshua taiyuutiqaqtuaq Justus-mik tuyuqmiuq nayaaŋŋamik. Taapkua piŋasut kisiitñik Jew-ŋuruat savaqatigigitka piqutigiplugu aŋaayuqautaa Agaayyutim. Iliŋisa ikayullapiaġaatŋa araaqtuqłuŋalu. 12 Epaphras-ŋum nunaqatipsi suli savaktaan Jesus Christ-ŋum tuyuqmigaasri nayaaŋŋamik. Ilaan agaayyutigaasri Agaayyutmun ikayuquplusri saŋŋiḷusri suli naluanŋalusri ukpiqsrił̣ipsigun. Agaayyutipmigaasri iḷisimatquplugu Agaayyutim pisuutaa supayaatigun. 13 Iḷisimapiaġiga qanutun iŋiqsruutrił̣ha piqutigiplusri ukpiqsriruatlu iñuuruat nunaaqqiŋñi atiligaak Laodicea-mik Hierapolis-miglu. 14 Luke piqpagikkauruaq taakti Demas-lu tuyuqtuk nayaaŋŋamik. 15 Nayaaŋŋaaġukkitka ukpiqtuaŋuruapayaat nunaaqqiani Laodicea-ŋum suli aġnaq atilik Nympha-mik ukpiqtuaŋuruatlu katiraġaqtuat taavruma tupqani. 16 Agliqiaġianikkupsiuŋ una tuyuutiga ilipsitñun tuyuġiyumagiksi ukpiqtuaŋuruanun Laodicea-mi agliqitqulugu agaayyuviŋmikni. Aasiiḷi agliqiyumagiksipsuuq tuyuun Laodicea-ġmiunun agaayyuvipsitñi. 17 Uqautiyumagiksi Archippus, “Naallapiaġuŋ savaaq atanġum tillisigikkaŋa savaquplugu.” 18 Uvaŋa Paul argamnik aglakkiga nayaaŋŋaġa, “Puuyuġniaqnasriuŋ pituksimałiġa isiqsiviŋmi.” Agaayyutimtuq iłuaqqutilisi.
1 Paul-miñ Silas-miñḷu suli Timothy-miñ ukpiqtuaŋuruanun ittuanun Thessalonica-mi pigipkakkaŋi Agaayyutim Aapauruam suli Atanġuruam Jesus Christ-ŋum. Uvvatuq iłuaqqutmik suli qiñuiññamik qaitchiḷisi. 2 Agaayyun iluqapsigun quyyatigiraġigikput, ataramik agaayułłaptikni itqagiplusri. 3 Agaayyutmun uqaqaqtitluta itqagigikput, qanutun ukpiqsriḷḷapiałiqsi, piqpaksriḷḷapiałiqsi, niġiugaqallapiałiqsi Atannaptiknik Jesus Christ-mik. 4 Aniqatiumaaŋ! Agaayyutim piqpaksrił̣ha ilipsitñik nalunġitchikput iŋmiñun piksraqtaaġiplusri. 5 Uvvatakku tusraayugaallautaq ilipsitñun tikiuti'aptigu, nipiłhiñakuunġitchuaq aglaan saŋŋikunlu suli Ipqitchuakun Irrutchikun, iḷumutuułha nalupqiginġiqł̣ugu, taatna tikiutigikput. Iḷisimagiksi qanuq iñuuniałiqput iłuałiksrapsitñun ittuaq ilipsitñiitnapta. 6 Ilipsi uvaptiknun suli Ataniġmun tuvrauti'apsi, atqunaq nagliksautigigaluaŋŋaan, uqałiq quvianakun Ipqitchuamiñ Irrutchimiñ akuqtuġiksi, 7 itna ilipsi iluqaitñun ukpiqtuanun Macedonia-mi suli Greece-mi atriraksraġuqhusri. 8 Uvvatakku siaminniġiksi Atanġum uqałha iluqaitñun nunaŋiñun Macedonia-mlu Greece-ŋumlu, aasriiñ tusraayugaallautaq ukpiġutiqaġnipsigun Agaayyutmun siamitmiuq napmupayaaq, uvaptiknununniiñ iḷaraksraiqł̣ugu. 9 Iñuich iluqaġmiŋ uqaġigaat qanuq ilipsitñun akuqtułiqput taamuŋa tikitñapta, suli qanuq mumił̣iqsi aanġuaniñ Agaayyutmun, Agaayyun iñuuruaq iḷumunlu ittuaq savautisrukługu. 10 Uqaġipmigaat taqqisilaaqsi Iġñiġikkaŋanik Agaayyutim qiḷaŋmiñ, Jesus-mik, Ilaan aŋitqiksitaġikkaŋanik tuqułiġmiñ. Aasrii taavruma Jesus-ŋum annautigisigaatigut Agaayyutim qinnautaaniñ tikitchuksramiñ.
1 Aniqatiumaaŋ! Ilipsipsuuq iḷitchuġianikkaqsi tikiumałiqput ilipsitñun suiḷaakun inġił̣ha. 2 Iḷisimarusri qanutun nagliksaaŋaniktilaaptiknik suli kanŋunakun aŋalakkautilaaptiknik Philippi-mi. Naagauvva Agaayyutipta sayyiqsimaaġaatigut quliaqtuaqupluta tusraayugaallautamik ilipsitñun igḷutułłaptikni atqunaq akiḷḷiḷiqsuutmik. 3 Uvvatakku ilipsitñik quliaqtuaqtitluta kinniqitqusraanġitchiptigiñ, unniiñ qaayuġnaqtuakun pitqusraanġitchiptigiñ, naagaqaa kisumik pisaasruġmigaġnianġitchugut. 4 Aglaan Agaayyutim pitqułhagun ataramik uqaqaqtugut, takku Ilaan piksraqtaaġigaatigut tusraayugaallautamik quliaqtuaqupluta. Iñuŋnik quyalitñiŋniaġummataitchugut aglaan Agaayyutmik iñuuniałłapta naipiqtuqtaanik. 5 Tikiumanġił̣iqput uqayusrałikun nalupqiginġitchiksi naagaqaa kaviułiq matummiñiaġlugu—Agaayyun iḷisimarigigikput. 6 Ilipsitñiñ unniiñ atlaniñ quyagitchiuniałhiñanġitchugut. Nanġaquułhiñaugaluaqtugut ilipsitñun atakkii Christ-ŋum uqqiraqtigipluta, aglaan ilipsitñi ittugut aggaŋaiqhuta aakauruam qaunaksrił̣ha qitunġamiñik atripḷugu. 8 Piqpagivagitḷusri Agaayyutim uqałhiñaġinġisaŋagun aglaan iñuułłaptigunlu piqasriqsułiksraqsi itqanairrutigikput. Ilipsi uvaptikni piqpaknallapiaqhusri. 9 Aniqatiumaaŋ! Iḷumun itqagigiksi qanuq savałiqput sakuukhuta! Unnuaqtuummaan savaktugut, ilipsitñi akiyauyumanġitḷuta. Agaayyutim tusraayugaallautaŋa iliipsitñun uqauti'aptigu. 10 Iḷisimarusri, Agaayyutim iḷisimapmiuq, irrutchiqput ilipsitñik ukpiqtuaŋuruanik ipqisilaaŋa nalaunŋapluniḷu patchisaitḷuniḷu. 11 Iḷisimagiksi pitchuksaaġiłiqput ilipsitñik atripḷugu aapa nakuuruaq qitunġamiñik pitchuksaaġipmatun. 12 Pitchuksaaġipsi arakhusri itqugaluaqhusri iñuuniałiġitqukkaŋagun Agaayyutim tuqłuumaripsi aŋaayuqautmiñi suli kamanautmiñi piqatautqupluta. 13 Agaayyutim uqałha tikiuti'aptigu, tusraa'apsiuŋ, akuqtuġiksi iñuŋmiñ pipmatuunġitchuaq aglaan Agaayyutmiñ uqałiġiplugu, taatniillapiaqmipḷuniḷu. Uvvatakku akunnapsitñi ukpiqsriruani Agaayyun savaaqaqtuq. Taatnaqługu uvaguttuuq ataramik Agaayyun quyagikput. 14 Aniqatiumaaŋ! Agaayyutim ukpiqtuaŋuruaŋisun Judea-mi iliŋisitun pigiliutipkaqtuatun Christ Jesus-mun taatnatuntuuq savauttusriaqaqtusri. Ilipsipsuuq taatnatun piyuaqsiułiġmik nunaqatipsitñiñ igḷutuqtusri Jew-ŋuruaniñ tasrapkua igḷutuipmatun, 15 tuqutchiruaniñ Ataniġmik Jesus-mik suli sivuniksriqirinik, tasrapkua uvaŋalu iḷakkalu piyuaqmigaatigut. Qanutun Agaayyutmi quyaqnaisigivat! Iñuŋni uumiksriŋuplutiŋ! 16 Uqautrił̣iksraptikniñunniñ Jew-ŋunġitchuanun anniqsułiksraŋatnik nutqaqtinniaġaluaġaatigut. Taatnatchich killuġmik ataramik iñiqtaqaqtut Agaayyutim qinnautaanun tikiññiałiġmiknunaglaan. 17 Aniqatiumaaŋ! Uvagut piisaallałłaptikni ilipsitñiñ sivikisuurami, qanutun piitchivisi qiñitqikkumagaluaqhusri. Isrumaptigun nayuġaluaġipsi. 18 Ilipsitñun utitqigukkaluahuta, uvaŋa Paul utitqiŋñiallakkaluaqtuŋa. Aglaan Tuunġaum piraiḷigaatigut. 19 Aglaan ilipsi kisipsi niġiugaqaġvigigipsi, quvianaġiplusri, suli akimałikun uqautigitlaplusri Atannapta Jesus-ŋum sivuġaani aggiqpan. 20 Iḷumutun kamanautigigipsi quvianaġiplusri.
1 Aasriiñ igḷutulguiqaptigu, ittuallałiksraptigun Athen-mi sivunniqsugut 2 tuyuġiłhani Timothy aniqatvut savaqatigikkaqput Agaayyutikun quliaqtuaqałiġmi tusraayugaallautamik Christ-kun. Tuyuġigikput sayyiquplusri suli ukpiqsrił̣iqsi ikayuquplugu, 3 nalliqsiunniiñ utiqunġitḷugu makuniŋa piyuaqsiułiġnik piqusriġuni. Taatnatchich piyuaqqutit Agaayyutim pisułiġigai uvaptiknun. Taatna iḷitchuġianikkiksi. 4 Uvvatakku innaptikni ilipsitñi sivuani uqautigipsi taatna piyuaqsiugisiñipḷuta, aasriiñ kaŋiqsianiłłapsisun tamarra taatnatchich atuummirut. 5 Igḷutuutilguiqama ukpiqsrił̣iqsi kaŋiqsisukługu, taatnaqługu Timothy tuyuġigiga. Piŋiksraqtuŋa Tuunġaġmun killuqsaqtinniaġasugalusri, iluqaniasrii savaaqput suiḷaamun innasugalugu. 6 Pakma Timothy ilipsitñiñ uvaptiknun utiqman, tusraayugaaġiksaanik ukpiqsrił̣ł̣apsigun suli piqpakkutipsigun tikiutripḷuni, uqautigaatigut ataramik uvaptiknik itqaqsriñipḷusripsuuq suli atqunaq qiñiġuŋnipḷuta uvaguttuuq ilipsitñik qiñiġukmatun. 7 Aniqatiumaaŋ! Taatnaqhuta iluqaani iłuiḷḷiułłaptikni suli nagliksaaqsiułłaptikni ilipsigun piyummasriḷaakkaurugut. Ilipsi ukpiqsrił̣ł̣apsi sayyiḷḷaaġaatigut. 8 Pakma iñuugisipiaqtugut iḷitchuġianikapta makitatilaapsitñiksuli payaŋaiġusri iñuuniałłapsitñi Agaayyutikun. 9 Quyyatinik Agaayyutmun ilipsigun qaitchił̣hiñaaġuqtugut, quyalugu quvianaġipkakkaŋagun sivuqqamiñi ilipsi pigiplusri. 10 Unnuaqtuummaan iŋiqsrullapiaġikput qiñitqigukhusri aasriiñ inuqnaqtuanik ukpiqsrił̣ł̣apsitñi qaitchipsaaġusri. 11 Uvvatuq Agaayyutipta Aapauruam iŋmiñik suli Atannapta Jesus-ŋum tikisilisigut ilipsitñun. 12 Uvvatuq Atanġum Jesus-ŋum piqpakkutri avatmun suli iñuŋnun iluqaitñun naupkallaŋniaġumigaa, piqpaksrił̣iqput ilipsitñik atriḷugu. 13 Taatnaġupsi sayyiġisigaasri, Aapauruam Agaayyutipta sivuġaani patchisaiġusri suli ipqiḷḷusri qakugu Atanniġikkaqput Jesus aggiqpan piqasriġuni iñuŋnik pigikkaġmiñik.
1 Aniqatiumaaŋ! Uvvasuli uvaptikniñ iḷiñŋanikkaqsi qanuq iñuuniałiksraqsi Agaayyutmi quyaqnaġlugu, iḷumun iñuuniałiġianikkapsisun. Pakma Atanġuruam Jesus-ŋum atqagun iŋiġipsi uqapsaaqhusri atuitquplusri pitḷuglugu. 2 Uvvatakku iḷisimagisri iḷisauttutigianikkavut ilipsitñun Atanġuruam Jesus-ŋum aŋalatchił̣hagun. 3 Taamna Agaayyutim ilipsitñun pitqutigigaa, ipqiḷḷusri piisimaaġusri sayuŋałiġmiñ. 4 Atausriukattaaġusri aŋutit iḷitchuġiraksraġigiksi qanuq iḷaqatiksrałiksraqsi ipqił̣ikun nalaullugu, 5 itna killukun kimiksrił̣ikuunġitchuaq piruatitun Agaayyutmik naluplutiŋ. 6 Tarra kia-unniiñ killukuanġiḷḷiuŋ aasiiñ saglutaġlugu aniqatni atlatuaġilugu nuliaŋas. Taatnatchikun sivuani uqautianikapsi alġaqsrullapiaqhusri, Ataniġmun anasriñŋuqsautiqaġisiñipḷugich tamatkua taatnaiḷipḷugu nalaunġitchuat. 7 Agaayyutim tuqłunġitchaatigut iñuuniaqupluta qaayuġnaqtuakun aglaan ipqił̣ikun. 8 Taatnaġuni kia tamatkua iḷisauttutit ayaummiyumigich iñuŋnik ayaksimanġitchuq aglaan Agaayyutmik, qaitchirigikkapsitñik Ipqitchuamik Irrutchimik. 9 Taamna aglanġitchumaunniiñ nakuuruq piqpaksrił̣ł̣apsigun ukpiqtuaqatiupsitñik. Uvvatakku ilipsi Agaayyutmiñ iḷisauttusriaqaaniksimaplusri, qanuq piqpakkutiłiksrapsigun avatmun. 10 Suli taatnaiḷipḷugu aniqatiupayaapsitñun iluqaani Macedonia-mi irrusriġianikługu. Aniqatiumaaŋ, taatnaqługu iŋiġipsi atuitquplusri pitḷuglugu. 11 Sivunniutilugu iñuuniałiksraqsi iñuksruiġusri, iñuich atlat iḷaksianġiġḷugich suli iñuuniutiksraqsi piññaktaaġiniaġlugu, maliglugu uqautianiłiqput ilipsitñun. 12 Taatnaġupsi iłuaġitchiułiq tamatkunakŋa ukpiqsriñġitchuaniñ piññaktaaġigisigiksi, suli kisunun inuġikkapsigun tunŋaaqsiyumiñaitchusri. 13 Aniqatiumaaŋ, pakma iḷisimatqugipsi iḷumutuułiġmik ukpiqsriruatigun tuquruatigun alianniugaqsisruŋaqasri tamatkunatitun niġiugaitchuatitun iñuułiġmik isruitchuamik. 14 Ukpiġigikput Jesus tuqulġaaqhuni aŋitqił̣ha. Taatnatuntuuq, ukpiġigikput Agaayyutmun aggiutipkaġisił̣hat Jesus-mun tamatkua tuquruat Ilaanik ukpiqsripḷutiŋ. 15 Tamarrumiŋa Atanġum iḷisauttutaanik uqautigipsi, uvagut iñuuruani taivrumani uvlumi Atanġum aggił̣hani tamatkua tuquaniktuat sivulikkumiñaitchivut. 16 Nipituruaq tilliñ itkisiruq, suli qaukłiat israġulgich nipliqpan suli Agaayyutim qalġuqtautaa nipliqpan Ataniq iŋmiñik pakmakŋa qiḷaŋmiñ atqaġisiruq. Taipchua tuquruat Christ-mik ukpiqsripḷutiŋ iñuułiġmun aŋiqqaaġisirut. 17 Tarakŋa uvagulli iñuuruani taivrumani tatpauŋautrauniaqtugut piqatigilugich nuviyanun paaġlugu Ataniq siḷami, aasriiñ Ataniġmi ataramik iqataugaqsiḷuta. 18 Taatnaġusri avatmun tamatkunuuna uqałiqtigun arautisitchi.
1 Aniqatiumaaŋ! Atuummiruksrat aglałiksraŋat ilipsitñun inuqnanġitchuq. 2 Uvvatakku ilipsi kaŋiqsimmaġiksianikkiksi Atanġum uvlua aggiqsuksraq niġiunġisillusri atriḷugu tigliŋniaqti unnuami. 3 “Suapayaaq nuyuaġnaiqsuq.” Taatna iñuich nipinikpata, taimmaiñaq piyaqqułhum tikitkisigai annakkumiñaiġḷugich, itna liilaa auliyautikkaŋatun aġnaq iġñił̣iksraŋanun. 4 Aniqatiumaaŋ! Aglaan taamna nalunġiġiksi, suli Atanġum uvluan niġiunġiḷḷaġumiñaiġaasri tigliŋniaqti atriḷugu. 5 Iluqasri iñuŋni qaumami iñuuniaqtusri, savaasri sagvipḷutiŋ. Uvagut taaġmi iñuunianġitchugut iriġaqtułikun. 6 Taatnaġuta atlatitun siñiktuanġiqsa, iqiiġuta qauġrimaaġiksa. 7 Takku unnuami iñuich siñigaqtut, unniiñ unnuamik imiliġviqaqtut. 8 Aglaan uvagut uvlumik irviqaqtuani qauġrimaaġiruksraurugut. Satqagutiruksraurugut ukpiqsrił̣iġmik suli piqpaksrił̣iġmik suli nasrautiluta niġiugaqałiksramik anniqsułiksraptiknik. 9 Agaayyutim tigusriaġinġitchaatigut qinnautni igḷutuqulugu aglaan anniqsuġiaq piññaktaaġitquplugu uumuuna Atannaptigun Jesus Christ-kun, 10 tuquruakun piqutigipluta, iŋmiñi iñuuniaqatigisrukhuta qakugu aggiqpan, iñuugaluaŋŋapta naagaqaa tuqugaluaŋŋapta. 11 Taatnaġusri araaqtuutititchi avatmun sayyiḷḷaaġutilusri tuniqsimatlasriḷusri taatna pakma pisuupmatun. 12 Aniqatiumaaŋ, iŋiġipsi kamagitquplugich tamatkua savaaqaqtuat akunnapsitñi, tamatkua Atanġum tigusriaġikkaŋi sivulliuqtautquplugiḷḷu alġaqsruitquplugiḷḷu. 13 Kamagiuraaġlugich tamatkua savaaġikkaŋat piqpaksrił̣hatlu piqutigilugu. Akunnapsitñi qiñuiġusrimaaġusri. 14 Aniqatiumaaŋ, iqiasruuruat alġaqsruqsigik, qapiŋasriruat pitchuksaaġlugich, sayaitchuat ikayuġlugich, iluqaisa anuqsrutilugich, 15 kaŋiqsimalugu akisaqtunġił̣iksraqsi pigiitchuamun pigiiḷiḷugu, aglaan ataramik savaaqałiksraqsi nakuuruamik avatmun suli iñupayaamun. 16 Ataramik quviatchauġigusri, 17 iñiġlugu agaayulusri, 18 qanusripayaami irviqaŋŋapsi quyalusri. Taatnatun Agaayyutim pitqugaasri iñuuniałłapsitñi Christ Jesus-kun. 19 Nutqaqtinniasruŋaqnagu Ipqitchuam Irrutchim savaaġikkaŋa, qamitchiñiaqmatun ikniġmik. 20 Sivuniksriqirit uqałhich ayaumasruŋaqnagich. 21 Sua iluqaan naipillugu, qanusriq nakuuruaq akuqtuaġilugu piññaktaġilugulu, 22 qanusripayaamiñ pigiitchuamiñ piisimaaġusri. 23 Agaayyutimtuq qiñuiññamik qaitchirigikkapta ipqiqsaġumigaasri iŋmiñun iluqnaġusri, suli qaunagiyumigaasri irrutchisiḷu iñuusrisiḷu timisiḷu patchisaiḷḷugich Atannapta Jesus Christ-ŋum aggił̣iksraŋanun. 24 Taatna Ilaan tuqłuqtigikkapsi iñiqtaġitlagaa, takku tuniqsimaruq. 25 Aniqatiumaaŋ! Iŋiksruutiyumigiptigut. 26 Paġlalugich aniqatiut iluqaisa kunigutmik ipqitchuakun piqpakkutiłikun. 27 Tillisigillapiaġiga Atanġuruam aŋalatchisaagun taapkua tuyuutit agliqiłiksraŋat aniqatiunun iluqaitñun. 28 Atannapta Jesus Christ-ŋum iłuaqqutrisaan nayuġumigaasri.
1 Paul-miñ Silas-miñḷu suli Timothy-miñ ukpiqtuaŋuruanun ittuanun Thessalonica-mi pigikkaŋi Agaayyutim Aapauruam suli Atanġuruam Jesus Christ-ŋum. 2 Uvvatuq Agaayyutim Aapauruam suli Atanġuruam Jesus Christ qaitchiḷisi iłuaqqutmik suli qiñuiññamik. 3 Aniqatiumaaŋ! Agaayyun ataramik ilipsigun quyaraksraġigikput. Nalaunŋaruq uvaptikni taatnaġupta, takku ukpiqsrił̣iqsi atqunaq nautmuktuq, suli piqpakkutiłiqsi aglitmuktuq avatmun atausriukattaaqhusri. 4 Taatnaqhuta Agaayyutim ukpiqtuaŋuruaŋiñun uqautigigipsi nanġaqhusri qanuq sivutmuutiplugu igḷutuił̣iqsi suli ukpiqsrił̣iqsi tumigigaluaŋŋaan piyuaqsiułiq suli nagliksaaqtitaułiq apqusraakkaqsi. 5 Iluqatiŋ tamatkua nalupqinaiyaġaat Agaayyutim sivunniutaa piqatautlasripḷusri aŋaayuqautaani nagliksaaqsiugaluaŋŋapsi. 6 Uvvatakku Agaayyun atanniiḷuni nalaunŋaruakun, ilaan nagliksaaqtitkisiyai tamatkua nagliksaaqtitigikkasri. 7 Ilipsi nagliksaaqtuani ilaan pitḷuutigisigaasri taputiluta qakugu Ataniq Jesus sagviqpan qiḷaŋmiñ israġuliŋmiñik kamanaqtuamiñik piqasriġuni iknikun. 8 Tamatkua naluruat Agaayyutmik suli tupiksriñġitchuat tusaayugaallautamik Jesus-mik Atannaptiknik ikniġmik anasriñŋuqsaġisigai. 9 Tamatkua piyaqquġviŋmun isruiḷaamun anasriñŋuqsakkaugisirut, Atanġum sivuġaaniñ suli saŋŋianiñ kamanaqtuamiñ piiġḷugich, 10 qakugu taivrumani uvlumi aggiqpan, kamagikkaułiksraq iñupayaamiñiñ unniiñ kamagikkaullapiałiksraq ukpiqsriruapayaaniñ akuqtuġiaġlugu. Ilipsipsuuq ukpiqsrił̣ł̣apsigun uqaġikkaptiknik akunġugisirusri. 11 Taatnaqhuta iŋiqsruutiraġigipsi Agaayyutmun akuqtuyunaqsitquplusri iñuuniaġvigitqukkaŋagun. Uvvatuq Ilaan saŋŋimigun kimmutri iluqaan iłuałiksramun pisuiqsimaatlasriḷiuŋ, savaaqsi ukpiksrił̣ł̣apsigun taŋŋiġḷugu. 12 Taatnałłapsigun Jesus-ŋum Atannapta atiġikkaŋa ilipsitñiñ kamagikkaugisiruq suli ilipsi ilaaniñ Agaayyutipta suli Atanġum Jesus Christ-ŋum iłuaqqutrisaagun.
1 Aniqatiumaaŋ! Piqutigiplugu Atannapta Jesus Christ-ŋum aggił̣iksraŋa suli uvagut katitaułiksraqput ilaanun iŋiġipsi, 2 isrummatri qanuġviiġaqtitqunġitḷugu qaġanaġlugu unniiñ akatautqunġitḷusri Atanġum uvlua tikiumaaniŋniḷugu. Taamna uqautauvaluktuaq sivuniksriqirit iḷaŋatigun unniiñ kia quliaqtuaġivalukkaŋa unniiñ iñuich uqaġivaluŋniġaatigut tavrumiŋa tuyuutiptikni aglaŋnipḷuta. 3 Tamarrumuuna kimun-unniiñ iñuŋmun kinnipkaġumiñaitchusri, takku taimña uvluq tikitchumiñaitchuq kisianik Agaayyutim igḷuliuġviksrautaa aqulliq atuumagaluaqnagu suli Iñuk Pigiiḷaq sivuniqaqtuaq tammaġviŋmun sagviġaluaqnagu. 4 Taavruma Iñuum supayaaq iñuich agaayyutiqaġniałhat suli isrummatipayaaŋat agaayyutikuaġiakun igḷuliġisiyaa. Iŋmiñik inillakkisiruq iluqaanun qulliġuġuni unniiñ agaayyuvikpaŋnun isiġuni suli aquvilluni agaayyutauniḷuni. 5 Itqaginġitpisiuŋ tamarrumiŋa iluqaanik uqautianiłiqsi ilipsitñi nayuuti'ama? 6 Aglaan taamna pakma piraiḷiriqaqtuq iḷisimaanikkaqsi. Piviksraq nalaullugu taimña Iñuk Pigiiḷaq sagviġisiruq. 7 Pigiirrun quviqnaqsipḷugu aullaġniiŋaniktuq, aglaan atuummiruaksraq atuummiyumiñaitchuq kisianik tamarruma tigummisaa piiġaluaqtitnagu. 8 Tarakŋa Iñuk Pigiiḷaq sagviġisiruq, aasrii Atanġum Jesus-ŋum qaniġmi aniġniŋanik tuqutkisigaa piyaqquġlugu sagvił̣iġmigun kamanaqsiḷugu aggiġumi. 9 Iñuk Pigiiḷaq tikitkisiruq saŋŋiḷik Tuunġaġmiñ qanusripayaanik quviqnaqtuanik iñiqtaqaġuni, taŋiġiḷaanik qiñiqtitchiḷuni kamagiraksraŋitñiglu. 10 Taavruma qanusripayaamik pigiiḷamik kinnigisigai. Iliŋich akuqtuiñġił̣iġmiktigun suli piqpaksriñġiłiġmiktigun iḷumutuuruamik anniqsułiksraġmiknun piyaqquġisirut. 11 Taatnaġlugich Agaayyutim saŋŋisiḷugu killukuałiksraŋat iḷipkaġisigaa, taŋiġiḷaamik ukpiqsritḷasriḷugich. 12 Taatnaġutiŋ ukpiqsriñġitchuapayaat iḷumutuułiġmik quvianaqaġniaqtuat killukun piyaqquġisirut. 13 Aniqatiumaaŋ! Atanġum piqpagikkaŋasri, uvagut Agaayyun ataramik quyagiraksraġigikput piqutigilusri. Uvvatakku Agaayyutim piksraqtaaġiqqaaġaasri anniqsułiksramun Ipqitchuam Irrutchim saŋŋiagun suli ukpiqsrił̣ł̣apsigun iḷumutuułiġmik Agaayyutmun iñugitquplusri. 14 Taavrumuŋa piksraqtaaġigaasri tusraayugaallautaq tumigiplugu uqautigikkaqput ilipsitñun. Atannapta Jesus Christ-ŋum quvianaŋani piksraqsi piññaktaġitquplugu, Agaayyutim tuqługaasri. 15 Aniqatiumaaŋ! Taatnaġusri makitaaġitchi payaŋaiġusri, suli tamatkunuŋa iḷumutuuruanun iḷisauttutigikkaptiknun ilipsitñun iluqaakkun uqałłaptigunlu suli aglaptigun tunŋalusri. 16 Uvva Atannapta Jesus Christ-ŋum iŋmiñik suli Agaayyutim Aapapta piqpagipluta suli iłuaqqutrił̣iġmigun isruiḷaamik araaqtuutmik suli niġiugallautamik qaitchigaatigut. 17 Ilaantuq aragligich uummatisri saŋŋisiḷusri atuił̣iksrapsigun nipiqałiksrapsigunlu iluqaanik nakuuruamik.
1 Aniqatiumaaŋ! Suliuvva iŋiqsruutiyumiiptigut Atanġum uqałha uvaptigun sivutmun igliłiksraŋagun sukasriḷuni kamagikkauluni ilipsitñi pipmatun. 2 Suli Agaayyutmun iŋiqsruutiyumiiptigut annausimatquluta iñuŋniñ pigiitchuapayaaniñ. Uvvatakku iñuich iḷaŋich tusraayugaallautaq ukpiġinġitchaat. 3 Aglaan Atanġuruaq tuniqsimaruq. Ilaan saŋŋipkaġisigaasri pigiitchuamiñ annausrimalusri. 4 Atanġum nalupqisrunġisitkaatigut ilipsigun atuigisił̣ipsitñik sivutmun uqaġikkaptiknik ilipsitñun. 5 Atanġuruamtuq Agaayyun piqpagipkallaŋniaġliuŋ suli Christ-ŋum anuqsrutiqaqtillaŋniaġlisi. 6 Aniqatiumaaŋ! Atannapta Jesus Christ-ŋum atqagun tiligipsi, piisimaaġumuusri aniqatiupayaaniñ iñuuniaqtuaniñ iqiasruułikun maliġutchiñġitchuaniñḷu iḷisauttutinik qaisaptiknik. 7 Ilipsi atuiruksraułiqsi uvaptiktitun nalupqiginġitchiksi. Ilipsitñi nayuuti'apta iqiasruktaunġitchugut. 8 Nalaiḷaamik akuqtuiriłhiñaunġitchugut, aglaan savaktugut unnuaqtuummaan sakuukhuta akiyausrunġił̣ikun kimununniiñ sakuugutiqaqhuta. 9 Iŋiłhiñaugaluaqhuta iñuuniutiksraptiknik iŋinġitchugut, takku taavrumuuna ilipsitñi atriŋuyummiuqhuta. 10 Tamanna uqautigikkaqput ilipsitñi innaptikni, kiñapayaaq savagutlaitpan niġiruksraunġitchuq. 11 Taatna tusraarugut iñuŋnik iqiasruuruanik akunnapsitñi iḷaqaġnipḷusri suniurasruŋaqatiŋ aglaan iñuich atlat sułhatnun iḷḷagautniaqhutiŋ. 12 Atannapta Jesus Christ-ŋum atqagun taatnatchich iñuich tiligivut suli alġaqsruġivut iñuuniurallautaquplugich, nalaullugu iñuuniutiksraġniaquplugich. 13 Aniqatimaaŋ, aglaan ilipsi savaallautaq iñiqtuutraqtaksraġinġitchiksi. 14 Taamani maliġutchisunġitchuamik uqautiptiknik ukunani aglaŋni, nalunaisitchumigiksi taamna iñuk piqaqpan. Piqatigisruŋaqnagu, ilaali kanŋusruliġumuuq. 15 Uumigiritun irrutisruŋaqnagu, aglaan aniqatitun alġaqsruġlugu. 16 Uvvatuq Atanġum kaŋiuruam qiñuiññaŋa ataramik sukupayaaq qaitchiḷisi qiñuiññamik. Atanġumtuq iluqasri nayuġlisi. 17 Uvaŋa Paul aglakkitka nayaaŋŋat uvamnik. Tarra taatna iḷitchuqqutaat uvaŋa tuyuutipayaaġma, taatniittuq aglausiġa. 18 Uvvatuq Atannapta Jesus Christ-ŋum iłuaqqutrisaan iluqasri itqatigilisi.
1 Uvaŋa Paul Timothy-mun aglaktuŋa. Christ Jesus-ŋum piksraqtaaġigaaŋa uqqiraqtautqupluŋa. Taamna Agaayyutim Anniqsuutipta tillisigigaa suli Christ Jesus-ŋum niġiugaġikkapta. 2 Timothii! Ukpiqsrił̣ikun iḷumun iġñiġigikpiñ. Uvvatuq Agaayyutim Aapauruam suli Christ Jesus-ŋum Atannapta qaitchiḷisi iłuaqqutmik, iḷunŋusrił̣iġmik suli qiñuiññamik. 3 Uvaŋa Ephesus-mi itqugikpiñ ilvich uqautipmatun apqusraałłamni Macedonia-mun. Iñuich iḷaŋich taamani uqałiġnik taŋiġitchuanik iḷisautrirut, aasriiñ iñiqtiġlugich nutqaqtitaksraġigitin. 4 Uqautilugich suqutiginġitqulugich unipchaalianiglu kaŋŋiułiġmikniglu takisipiaġataqługich takku taatnatchich uqaatchagusrimałiġmun irrutauŋiñaqtut, pitḷaitchut sayyiḷḷaaġutaulutiŋ ukpiqqutmun. 5 Taavruma tillisim iñuŋnik piqpaksriyumapkaġayaġaatin, takku ipqitḷutin iḷisimaplugu qauġrimmaaġiutillautapni nalaunŋaruaġlu nalaunŋaitchuaġlu suli piqaqhutin ukpiqsrił̣iġmik iḷumutuuruamik. 6 Iñuich iḷaŋich ulapnaaraqtut Agaayyutim tumigitqukkaŋaniñ taŋiġiḷaanun uqavaaġutinun. 7 Iliŋich Agaayyutim pitqutaigun iḷisautrauyummiuġaluaqtut, aglaan uqałłatiŋ iŋmiŋ kaŋiqsitḷaitchaat tamarrumuuna uqaġikkaġmikkun nalupqisrunġiḷḷapiaqhutiŋ. 8 Agaayyutim maliġutaksraŋa nakuułha iḷisimagikput, kia-unniiñ atuqpagich Agaayyutim sivunniutaatun. 9 Itqagipmiḷḷaan iḷumun maliġutaksrat iñiqtauruaq iñuŋnun nakuuruanun inġitchuq, aglaan navguirinun suli tupiguutaitchuanun, agaayyutaitchuanun suli killiqirinun, tamatkunuŋa ukpinġitchuanun unniiñ agaayyiaqtaitchuanun, iñuŋnun tuqutchiullaktuanun aapamiknik unniiñ aakamiknik naagaqaa iñuaqtuqtinun, 10 tamatkunuŋa atlatuqtuanun, killuliqiruanun atugaġiplugich iyaalugruich aŋutitlu timiqaqtuat iŋmiktigun, tigliktuqtinun iñuŋnik, tamatkunuŋa saglutiruanun unniiñ iḷisimaruaraġaqtuanun taŋiġiḷaakun naagaqaa iḷisauttutinun iḷumutuuruanun qanusripayaanik akitñaummatiruanik. Taatnatchiñun maliġutaksraq iñiqtauruq. 11 Taatnasriq iḷisauttun Agaayyutim uqałhiñi paqitauruq, uvaŋnun qaisaupluni tusraayugaallautaq Agaayyutmiñ kamanaqtuamiñ quvianaqtuamiñ uqautigiraksraupluni. 12 Christ Jesus Ataniqput quyagiga savaapkun sayyiqsigikkaġa. Ilaa quyagiga piksraqtaaġipmaŋa tuniqsimanipḷuŋa aasrii savaktigiliutipluŋa. 13 Qaaŋiqsuami uvaŋnun uqautigigaluaqtitluni pigiiḷipḷugu suli piyuaqługu unniiñ piñġiqł̣ugu, Agaayyutim nagliginiġaaŋa takku ukpiqsriñġił̣ikun taatnaqama sutilaamnik nalupluŋa. 14 Taatnaqhuni Atannapta iłuaqqutiluġniġaaŋa atqunaq ukpiqsritḷasripḷuŋa suli piqpaksritḷasripḷuŋa Christ Jesus-kun. 15 Uvvauna nipliun iḷumutuuruaq akuqtuyunaqtuq ukpiġnaqhuni, Taamna Christ Jesus nunamun aggiqsuq killiqirinik anniqsuityaqhuni, taputipluŋa tamatkunakŋa pigiitḷuktuami. 16 Aglaan Agaayyutim nagliginiġaaŋa, pitḷuŋniqsraugaluaqtitluŋa killiqiriniñ, uumiŋa piqusriqł̣ugu qiñiqtitchitqupluŋa Christ Jesus-ŋum anuqsrułhanik. Iḷitchuqqutauyumiñaqtuŋa anuqsrułhanun iluqaitñun ukpiliġumaaqtuanun Ilaanun aasriiñ iñuutlasriḷutiŋ isruitchuamun. 17 Taavrumuŋa Umialiŋmun isruiḷaamun, piunġiġanġitchuamun suli qiñiġnaitchaluaqtuamun, Agaayyutmun kisianun—Ilaanun piipkaun suli kamanaun illi taimuŋa isruiḷaamun. Amen. 18 Timothii Iġñiiŋ! Tillisigikpiñ tunŋasimatquplutin savautrił̣ipni Agaayyutmik. Taamna tillisriaġa Agaayyutim uqałiġigaa ilipkun. Tamatkua sivuniksriqutit sayyiḷḷaaġutiyumigitin aŋuyałiqni pigiitchuamik. 19 Ukpiqsrił̣hiñ pigituiñaġlugu suli qauġrimmaaġiutillautaqaġutin. Iñuich iḷaŋich ayaŋniġaat qauġrimmaaġiutillautaq aasriiñ ukpiqsrił̣iqtiŋ piyaqquqługu. 20 Tamatkunani Hymenaeus-lu Alexander-lu akunnirautiruk, Tuunġaum saŋŋianun pilitakka, iliŋik iḷisaaqaquplugik nutqautrił̣iksraŋaknun uqamaqłuutriqałiġmiknik.
1 Sivulliuplugu agaayyutiqaġniałłapsitñi apiqsruutitqugipsi iŋiqsruutilugich suli quyyatigilugich Agaayyutmun iñupayaat 2 suli umialgiḷḷu suli atlat aŋalatchiruapayaat, iñuuniałiqaġumuugutli sułłuutaiḷaakun qiñuirrutrimaałikunlu suli agaayyutiqammaaġił̣ikunlu iłuatun iñuuniałikunlu. 3 Taamna nakuuruq suli quvianaqtuq Agaayyutmi Anniqsuutiptikni, 4 anniqsuquriruami iñuŋnik iluqaitñik suli iḷitchuqsritquruami iḷumutuułiġmik. 5 Uvvatakku atautchimik Agaayyutiqaqtuq suli atautchimik akunniġutauruamik Agaayyunlu iñuitḷu akunġatni, taamna iñuk Christ Jesus-ŋuruq, 6 qaitchuaq iŋmiñik iñupayaat satuqsaqługich. Taamna iḷitchuqqutauruq Agaayyutim iñuich iluqaisa anniqsuquplugich. Taamna atuumaruq Agaayyutim piviksrirrutaagun. 7 Taatnaqługu uvaŋa tuyuuruŋa Agaayyutmik naluruanun uqaqtiġuqłuŋa suli iḷisautriġuqłuŋa, ukpiqsrił̣hum suli iḷumutuułhum uqauttutaa uqaġitquplugu. Sagluuqtaunġitchuŋa, iḷumutuuruamik uqaqtuŋa. 8 Aŋutit nanipayaaq iŋiqsrutlaqugitka, aŋutit iluqnauqsimaaqtuat Agaayyutmun iŋiqsrułikun pullutiŋ, patchisaiḷaakun uumisuutaiḷakunlu uqavaaġutaiḷaakunlu. 9 Aġnat itqugitka atnuġaaŋisigun iruqnaiḷḷugich suli isrumaugalgulugich, atnuġaaqtutlalugich iłuaqnaġlugu, niaqumik piññaqnaqsaŋiñałiq pigitlusruŋaqnagu unniiñ maniŋñiñ sulianik suli atnuġaanik akisuruanik, 10 aglaan aġnat agaayyutiqammaaġiksuat savaallautaqaġlich. 11 Aġnat iñuksruisaałikun atchiksualgułikunlu iḷisaqtuksraurut. 12 Uvaŋa aġnat iḷisautritqunġitchitka unniiñ aŋutit qarġullugich aglaan iñuksruisaaqtuksraurut. 13 Takku Adam Eve-miñ iñiqtaulġaaqsimaruq. 14 Adam kinnikkaunġitchuq, aglaan aġnaq kinnikkaupluni Agaayyutim tillisaanik tupiksriñġitḷuni. 15 Aglaan aġnaq ukpiqsrił̣iġmik piqpaktamiglu suli ipqił̣iġmik piaqtauyułikun piqaġumi qitunġiułiġmigun anniqsuġisiruq.
1 Uvvauna nipliun iḷumutuuruaq, Iñuk sivulliuqtaułiġmik agaayyuviŋmi piqaġukkumi, savaallautaq kimigigaa. 2 Qaukłiq agaayyuviŋmi ittuksrauruq patchisaiḷḷuni, atautchimik iḷaqatiqaġuni, qauġrimmaaġiguni, iŋmiñun aŋalalguluni, iruqnaiḷḷuni, tukkuġiŋñaġuni, suli iḷisautrił̣hiñaaŋuluni. 3 Taamna imiqtuqtauyumiñaitchuq unniiñ piaqłuktaiḷḷuni, aglaan aggaŋaiḷḷuni suli qiñuiḷḷuni, maniŋmik piqaġugruasruŋaqani, 4 ilaan kiñunni iłuatun aŋalalgulugu suli qitunġamiñun kamaksrił̣ikun tupigipkaġuni. 5 Uvvatakku aŋutim qitunġani aŋalalguitchumigich, qanuġuni ukpiqtuaŋuruanik agaayyuviŋmi aŋalatchiḷgugisiva? 6 Taatnasriq Agaayyutmun mumikpaaluktauŋuyumiñaitchuq. Kamagiliutiluni piyaqqukkauviaqtuq Tuunġaq pipmatun. 7 Taamna iñuuniaqtuksrauruq ukpiqsriruaŋunġitchuanun kamagiuraatlasriḷuni. Taatniinġisuaġumi kanŋusaaġutauniaqtuq ukpiqtuaŋuruanun aasiiñ Tuunġaġmun pisaġipkaġuni. 8 Ikayuqtittuuq agaayyuviŋmi iñuuniusriġiksuksraurut, iḷumutuulutiŋ, imiqtuqtausruŋaqatiŋ, naagaqaa killukun piqaġugruaġutaiḷḷutiŋ. 9 Iliŋich ataramik ukpiqsriruksraurut arguaqtuutaiġutiŋ qauġrimmaaġiutillautaġmikni iḷisauttutinik iluqaitñik Agaayyutim iñuiñ ukpiġikkaŋitñik. 10 Tamatkua naipilġaaqtaksraurut, aasrii uuktuaġun pitḷuksimaaġniqpatruŋ, tarrali ikayułhiñaurut. 11 Iḷaqatiuŋittuuq iñuuniusriġiksuksraupmiut uqaksraqsiuqtausruŋaqatiŋ. Ittuksraurut qauġrimmaaġigutiŋ supayaakun qanutitaŋaiḷḷutiŋ. 12 Ikayuqtit agaayyuviŋmi atautchiłhiñamik iḷaqatiqaqtuksraurut, qitunġamiñik kiñuniġmiñik iłuatun aŋalatchitḷarauŋuluni. 13 Tamatkua savaaqallautaqtuat ikayuqtauplutiŋ iŋmiknun kamagikkaułiksramik piññaktaaqaġaqtut, uqaqałiksramik taluqsrautaiqhuni ukpiqsrił̣ikun Christ Jesus-kun pigikkaptigun piqatigiiksitluta. 14 Aglałłamni ukuniŋa tuyuutinik utlautiyummiiqsuŋa qiñiġiaġutin akuniisruŋaqnagu. 15 Aglaan pigallanġiññiġuma ukua aglaich iḷisimapkaġisigaatin qanuq iñuusriusriqaqtuksrautilaaptiknik Agaayyutim tupiqatiŋiñi, ukpiqtuaŋuruaġikkaŋiñi iñuuruam Agaayyutim, aasriiñ tamatkua ilaan ayagigai tunŋavigiplugich iḷumutuułhum. 16 Kia-unniiñ ukpiġusripta nalunaqtuaŋa kamanaqtuaq arguaġiyumiñaitchaa suli piiḷaaġiyumiñaitchaa, Agaayyun sagviqsuaq timinikhuni, Agaayyutim Irrusian nalaunŋasripkaqługu, israġulgich qiñigaġiplugu, quliaqtuaġiplugu nunaaqqipayaani, iñuich nunami ukpiġiplugu, suli qiḷaŋmun mayuutikkaupluni.
1 Ipqitchuaq Irrusriq uqaqtuq nalupqinaiqł̣ugu iñuich iḷaŋich ukpiġutaiġñiaġnipḷugich kiñuvaatigun, tupiksriḷiġutiŋ irrutchiñik sagluuqtuanik suli maliġuaġlutiŋ tuunġaich iḷisauttutiŋitñik. 2 Taatnatchich iḷisauttutit uqaġiraġigaich iñuich kinnitñiŋniaqtuat sagluuqtuaqhutiŋ, tammaipḷugu kaŋiqsitḷałiqtiŋ nalaunŋaruamiglu nalaunŋaitchuamiglu qauġrimmaaġiutillautaġmikni. 3 Taatnatchich iñuich iḷisautriraqtut iḷaqatniłiq suli niġił̣iq niqit iḷaŋitñik naġġunaqługu. Aglaan Agaayyutim niqiksrat iñiqtaġigai niqiksrauplugich iŋiqsrułhum quyaksrił̣ikun aquagun tamatkunuŋa ukpiqsriruanun suli iḷitchuġiruanun iḷumutuułiġmik. 4 Suapayaaq Agaayyutim iñiqtaġimakkaŋa nakuuruaŋuruq. Naġġugiraksramik piitchuq, aglaan iluqani quyałhum iŋiqsruutaagun iñuŋnun akuqtuumaaqtaksrauruq. 5 Uvvatakku Agaayyutim uqałhan suli agaayułhum akuqtuyunaqsipkaġaġigai. 6 Tamatkuniŋa ukpiqtuaqatiutin iḷisauttutiqaġupkich, Christ Jesus-mi savaktillautaugisirutin, sayyiqsimaałiqni ilipnik irrutchipkun ukpiqsrił̣hum uqauttutaiñiñ suli iḷisauttutmiñ iḷumutun ilvich maliġuakkaqniñ. 7 Aglaan tamatkunakŋa uqaaqtuaniñ agaayyiaqtaiḷaakun piisimaaġumuutin, inġitchuaniñ uqautiknaġutiŋ. Ilipnun ayuqqiqsałiq agaayyutiqammaaġił̣ikun iñuułiġmi irvigilugu. 8 Pisuqsałiq timipkun piññautaugaluaqmiraqtuq, aglaan agaayyutiqammaaġił̣iq piññautauruq supayaakun, takku iñuułiġmik akiqsruutmik piqaqtuq pakma suli sivuniġmi. 9 Taamna nipliun iḷumutuuruaq akuqtuqtaksraq suli ukpiġiraksraq iluqnaġlugu. 10 Taatnaqhuta sakkiqirugut sakuukhuta, takku niġiugaqput inillaktisrimaaqługu Agaayyutmun iñuuruamun iñuich iluqatiŋ Anniqsuqtiksraŋatnun, pitḷuglugich tamatkua ukpiqsriruat. 11 Tamatkuniŋa tiliḷugich iḷisautiyumigitin. 12 Kimununniiñ piiŋiḷaġipkasruŋaqnak nutauniḷutintuuq, aglaan ukpiqtuani nipipkun iñuuniałłapkun piqpaktapkun ukpiqsrił̣ł̣apkun suli ipqił̣ł̣apkun atriñiaqtaksraġuġutin. 13 Aggił̣ł̣amnunaglaan piviqaqtillugu agliqqutrił̣iq, quliaqtuałiq suli iḷisautrił̣iq iñuŋnik Agaayyutim uqałhaniñ piyummatiqaġlugu. 14 Suqutiginġisruŋaqnagu Agaayyutim aatchuutaa ilipnun qaisauruaq sivuniksriqiruakun qaukłiŋich ukpiqtuaŋuruat patikmatigik argaktiŋ ilipnun. 15 Tamatkua atuyusraġlugich, tamatkunuuna sakuugutin, aasriiḷi iñuich iluqaġmiŋ qiñiġumagaat naułhiñ. 16 Ilipnun suli iḷisauttutipnun munaqqutiqaġutin, tamatkua sivutmun atuġlugich, taatnaġuvich anniqsuġisirutin suli tamatkua tusraaritin.
1 Aŋutmik utuqqauruamik nipliatrisruŋaqnak, aglaan uqapsaaġummatiqaġlugu ilaa aapaptun iḷiḷugu. Aŋutit nutauruat aniqatiuptun irrutilugich, 2 aġnat utuqqauruat aakaptun suli aġnat nutauruat aġnauniuptun ipqitchuałikun. 3 Ikayuiyumałhiñ kamaksrił̣ikun uiḷgaġnaanik iḷaiḷaanik urriqsuġlugu. 4 Aglaan uiḷgaġnaaq qitunġaqaqpan unniiñ tutitchiaqaqpan, tamatkua agaayyutikuałhum atuqtaksraŋiñi aŋayuqaamiktigun sivulliulugu iḷisaksraġigaat. Taatnałiġmiktigun aŋayuqaatiŋ suli taataatiŋ utiqtitchivigigisigaich, taatniiłiq Agaayyutmi quyanaqtuq. 5 Aġnaq qaunaksriksraipiaqtuaq uiḷgaġnaapiaŋuruaq Agaayyutmun tunŋapluni agaayuraqtuq iŋiqsruqhuni ikayuġnałiġmigun unnuaqtuummaan. 6 Aglaan uiḷgaġnaaŋugaluaqhuni qaiñŋaruaq iŋmiñik killukun quvianamun, iñuuŋuraġniallaġmi tuqumaaŋaniktuq. 7 Taatna tiliyumigitin, iñuumli taavrumuuna upyaktunġitchumigai. 8 Aglaan kisum iñuum iḷani qaunakkutaitchumigich, suvaluk iḷani iŋmi kiñuniġmiñi, taavruma ukpiqsrił̣iq ayyaumigaa ukpiqsriñġitchuamiñ pigiiḷitḷukhuni. 9 Uiḷgaġnaaq iḷaliutiniaqnagu atiqaġviatnun ikayuġnaqtuat kisianik piñasrukipiaq ukiuq qaaŋiġñiqpagu, suli taamna atautchił̣hiñami iḷaqatniksimaruksrauruq, 10 uqautigitchiiḷḷautałiġmik savaallautatigun piqaġuni, qitunġamiñik iłuatun iñuguktitchianiksimaaġuni, iglaanik kiñuniġmiñun tukkiqsuimaluni, Agaayyutim iñuiñ isigaŋitñik iġġuimaluni, iłuiḷḷiuqtuanik ikayuimaluni, suli savaallautaqaqsimaluni. 11 Aglaan uiḷgaġnaat nutautluktuat ikayuqtaksranun iḷaginiaqnagich, takku iliŋisa kimmutaata iḷaqatnitqigułikun Christ-miñ tunutitkisiyai, 12 taavrumuuna navguił̣iġmiktigun akiqsruutiqqaaġmiknik Ilaanun patchisiñigutiŋ. 13 Tamatkuasuli suuviġiiġałiġmik siñiqsrałikun tupiġni iḷitchigisirut naagasuli iḷitchił̣hat uqaksraqsiułiġmik suli qaunaginġirrutiqałhat atlamik pigiitḷuktuq sunik uqaksraġinġisaġmiknik uqautiqaqhutiŋ. 14 Taatnaqługu uiḷgaġnaat nutautluktuat iḷaqatnitqiqugitka qitunġiuġlugich kiñuniġmiknik qaunaksraganiglugich. Taatnaġumiŋ piviisinnayaġaich uumiksrivut uqautiqałiksraŋatniñ uvaptigun pigiiḷiḷugu. 15 Uvvatakku uiḷgaġnaat iḷaŋich sannitmuaniktut malikługu Tuunġaq. 16 Aglaan kiña aġnaq ukpiqtuaŋuruaq kiñuniġmiñi uiḷgaġnaaqaġniġumi qaunagiraksraġigaa, taamnaasrii ukpiqtuaŋuruanun natmausruŋaqani, aasriiñ ukpiqtuaŋuruat uiḷgaġnaanik iḷaitchuanik qaunaksritḷalutiŋ. 17 Qaukłiich aŋalatchiruat ukpiqtuaŋuruanik isrummatigiraksraurut akiḷiusriaqaqtuksraupiaġlugich malġuġuġlugu, suvaluk tamatkua quliaqtuaqtuat suli iḷisautriruat sakuukhutiŋ. 18 Uvvatakku Agaayyutim uqałhi uqaqtut, “Savaktuam aŋŋutim qanġa qiḷiqsruġumiñaitchiksi savaŋŋaan.” Taatnatuntuuq, “Savaktim akiksrani piraksraġipmigaa.” 19 Agvisiksraqsiuġutinun naalaġnisruŋaqnak qaukłiuruaq akitñaġlugu kisianik iḷisimaritigun malġukkun naagaqaa piñasrutigun tikiutraukpan. 20 Tamatkua killuqsaqtaqtuat iñiqtiġutiqaġumigitin takkuatni iñuich iluqaġmiŋ, tamatkuali atlat taluqsriḷiġumuut killiqiłiksraġmikkun. 21 Sivuġaani Agaayyutim suli Christ Jesus-ŋum suli israġulgich piksraqtaaġikkaŋi uvaŋa tiligikpiñ tupigitquplugich tamatkua iḷisauttutit. Isivġił̣iġmik suli iłuaksriñġił̣iġmik kisunun sułipayaaqni qiñiqtitchisuŋaqnak. 22 Kisumik Atanġuruam savaaŋanun qilamiksrułikun patiglugu argapnik inillairaġasruŋaqnak, unniiñ killuqsautiŋitñun piqasriqsuutisruŋaqnak, ipqił̣iksran qaunagilugu. 23 Tarakŋaaglaan imiłhiñamik imiqasruŋaqnak aglaan iḷuvich ikayułiksraŋanun misruġuqtullaalutin atniġñaqtuiñaġuułłapkun. 24 Iñuich iḷaŋisa killuqsautiŋich sagvirut aasriiñ iḷisimanaqhutiŋ atannikkaugaluaqnatiŋ. Aglaan atlat killuqsautiŋich aquagun sagviġisirut. 25 Taatnatuntuuq savaallautat sagvirut suli inġitchaluaŋŋaġmiŋ sagviḷutiŋ iriqsimaanikkumiñaitchut.
1 Kisupayaat tigutaaŋuplutiŋ savaktauruat isrummatigiraksraġigaich savagvisiŋ piġuġlugich taluqqutiqallapiaġlugich, kisumli iñuum Agaayyutim atqa suli uvagut iḷisauttutvut uqautiginġitchumigaa pigiiḷiḷugu. 2 Tamatkua savaktit savautriqaqtuat ukpiqtuanik naġġuuqtaksraġinġitchaich, takku iliŋisa aniqatigigaich. Taatnasruŋaqatiŋ savautraksraġigaich iłuatluglugu sakuugutiŋ, takku piññaktuat savaaŋatniñ ukpiqtuaġigaich piqpagiplugich. Uqautigilugich iḷisauttutigillapiaġumigitin tamatkua. 3 Kiña iñuk iḷisauttinik atlakkamik iḷisauttutiqaġniqpan, Atannapta Jesus Christ-ŋum uqautaiñik iḷumun suli ukpiġvipsa iḷisauttutaiñik agaayyutiqammaaġił̣ikun maliġurrutinġitpan, 4 taatnasriq kamagiliutiraqtuq iŋmiñik sumik iḷisimanġitmiuq. Taamna ikayuutaunġitchuamik qapiqsiġiił̣ikun suli uqavaaġumałikun taiyuutitigun kimmutinikhuni. Taatnasriq siqñakutrałiġmik, avgumałiġmik, atniiyumałiġmik suli iḷimasrułiġmik killukun tikiutriraqtuq. 5 Ataramik qapiqsiġiutraġummatinikhutiŋ iñuŋni isrummatiŋich savallautanġiqsuani iḷumutuułiġmik piqanġiqhutiŋ, iliŋisa isrummatigiliutiplugu agaayyutiqammaaġił̣iq piññallaksautauplugu. 6 Iḷumun agaayyutiqammaaġiłhum iñuk piññaktillapiaġaġigaa apaigigumigich pigikkani. 7 Sumik nunamun tikiutrimavisa? Tikiutraitchugut. Sumik nunamiñ aullautrigisivisa? Aullautriyumiñaitchugut. 8 Taatnaġlugu atnuġaaqauraqsiñaġupta suli niqiqaqsiñaġupta, apaigiraksraġigivut. 9 Aglaan tamatkua umialgusrisuktuat aŋiqusraaqtittaqtut aasrii pisaġipkaqhutiŋ naniġiaŋiñun. Napitittaqtut iñugiaktuanun kinniqqutinun suli atniutauruanun kimmutinun tikiutrisuuruanun iñuŋnik suksraunġiġviŋmun. 10 Uvvatakku kimmutiqałiq maniŋmik pigiitchuat qanutchipayaurat kaŋigigai. Iḷaŋich piqaġugrualiqamiŋ tamarrumiŋa ulapnaaraqtut ukpiqsrił̣iġmiñ aasriiñ iŋmiknun isrumaaqpautiksriuqhutiŋ. 11 Aglaan ilvich Agaayyutim iñugigaatin. Taatnatchiñiñ iluqaitñiñ piisimaaġiñ. Nalaunŋaruałiq, agaayyutiqammaaġił̣i, ukpiqsrił̣iq, piqpaksrił̣iq, anuqsrułiq suli aggaŋaił̣iq, taapkua sakuugutigilugich. 12 Pisuqtilaaqni ukpiqsrił̣ikun piqqautraġiñ, aasiiḷi iñuułiġmik isruitchuamik piññaktaaqaġutin. Uvvatakku taavrumuŋa iñuułiġmun Agaayyutim tuqłuġaatin uqauti'apkich nalupqinaiqhutin iñuich ukpiqsriḷḷapiaqtilaapnik. 13 Agaayyun iñuułiġmik iluqaitñun qaitchiruq. Suli Christ Jesus-ŋum Agaayyun Pontius Pilate-mun uqautigillautaġaa. Iliŋik uvaŋni iḷisimarauruk, taatnaqhutin tiligikpiñ, 14 taivrumuŋaaglaa Jesus Christ-mun Atannapta sagviġviksraŋan uvluanun tilliñ tupigilugu, ipqisillugu suli patchisaisillugu. 15 Ilaan sagvił̣ha tikiutikkaugisiruq, Agaayyutim piviksriutaagun nalaullugu Aŋalatim, kisimi umialgich Umialgat suli atanġich Atanġat kamanaqhuni. 16 Ilaa kisimi tuquyumiñaitchuaq, Ilaa qaumami iñułhiñam tikitchumiñaisaŋani iñuuruaq, iñuum qiñinġaqsimaitchaa, iñułhiñauluni qiñiġnaġumiñaitḷuni. Agaayyutmun kamanaun suli saŋŋi isruitchuaq illi. Taatnatuq. 17 Alġaqsruġumiutin tamatkua umialguruat suuratigun mattumani iñuułiġmi kamanaġniaqunġiḷḷugich, taatnatchiñun suuranun piunġiḷḷaaruanun tunŋatqunġiḷḷugich, aglaan Agaayyutmun iłuaqqutrił̣iġmigun qaitchirigikkaptiknun supayaamik quviagiraksraptiknik. 18 Tillisiqaġlugich nakuuruamik savaaqaqulugich, savaallautanik umialgutiqaqulugich, iłuaqqutrił̣ikun atlat piqasriqsułiksraŋat itqanairrutilugu. 19 Taatnaġumiŋ suuraksraġmiknik iŋmiknun tugvaigisirut, tunŋaviksramiknik piiġumiñaitchuamik, aasrii iliŋich piññaktaaqatlalutiŋ iñuułiġmik iḷumutuuruamik. 20 Timothii! Tamanna ilipnun qaunaksraqsrirrutauruaq qaunagillautaġumigiñ. Piisimaaġutin uqaqałiġmiñ agaayyiaqtaiḷaakun suli uqaksraqtułiġmiñ isiḷġaił̣ikun. Iñuich iḷaŋisa uqaqaqtuat taatna isrummatigiraqtut iŋmiknun isrumaturuaŋuplutiŋ, aglaan taatniinġitchut. 21 Iñuich iḷaŋisa isrumattun piññaktaaġinigaluaqługu, aglaan taatnałiġmiktigun ukpiqsrił̣iq tammairaġigaat. Agaayyutimtuq iłuaqqutrił̣han iluqasri nayuutilisi.
1 Uvaŋa Paul. Uqqiraqtigigaaŋa Christ Jesus-ŋum Agaayyutim pisułhagun. Tilirauruŋa quliaqtuaġitquplugu akiqsruutauruaq iñuułikun pigiagutikkaptigun piqasriutiłłaptigun Christ Jesus-mi. 2 Aglaktuŋa Timothy-mun, piqpagiplugu iġñiġipmatun itamnun: Agaayyutimtuq Aapauruam suli Christ Jesus Atannapta iłuaqqutilisiñ iḷunŋugilutin suli qiñuirrusrimaaġutin. 3 Uvaŋa quyagiga Agaayyun savautraġikkaġa qauġrimmaaġiutillautakun, sivulliatkaptuuq pipmatun. Quyaraġigiga itqagiplutin ataramik iŋiqsrułłamni unnuaqtuummaan. 4 Itqagiplugich qulvisin, qiñiġummiullapiaġikpiñ atqunaq, uvaŋaptuuq imaqałiksramnun quvianamik. 5 Itqagigiga iḷumutuuruaq ukpiqsrisigikkan Agaayyutikun, ukpiqsrisigikkaŋa aanaruaqpich Lois-ŋum suli aakavich Eunice-ŋum. Arguaġinġitchiga taatnaptuuq ukpiqsrisiqałhiñ. 6 Taatnaqługu itqaaqtuutigikpiñ makititquplugu Agaayyutim aatchuutaa ilipnun iḷḷiqiłłapkun argamnik. 7 Uvvatakku Ipqitchuam Irrutchim Agaayyutim qaisaŋan uvaptiknun iqsisaiġaatigut, aglaan saŋŋiksritchaatigut piqpakkutmiglu suli iŋmun aŋalalgułiġmik. 8 Taatnaġutin kanŋuginagu iḷisimaraułhiñ Atannaptigun, unniiñ kanŋuginaŋa uvaŋa Ilaan isiqtaŋa, aglaan nagliksaałhiñaaŋulutin piqutigilugu tusraayugaallautaq Agaayyutim sayaqaqtitchił̣hagun ilipnik. 9 Ilaan anniqsuġaatigut suli tuqłuġaatigut iŋmiñun iñugisrukhuta, pisigisruŋaqnagu savaavut, aglaan pisigiplugu Ilaan sivunniutini suli iłuaqqutni. Sivuaniimma iłuaqqutianiŋniġaatigut Christ Jesus-kun, 10 aglaan pakma iḷitchuġipkaġaatigut taavrumiŋa iłuaqqutmik tumigiplugu sagvił̣ha Anniqsuqtipta Christ Jesus. Uvva takku Christ isrupkaġaa saŋŋia tuqułhum. Tamarrumuuna tusraayugaallautakun Ilaan sagviġaa iñuułiġlu tuquyumiñaił̣iġlu. 11 Agaayyutim nalunaikkaġigaaŋa uqautigitquplugu tusraayugaallautaq, uqqiraqtauluŋa suli iḷisautrauluŋa. 12 Taatnaqługu tamanna piqutigiplugu uvaŋa nagliksautiqaqtuŋa tamatkuniŋa. Aglaan kanŋuginġitchiga, nalunġitḷugu kisumun tunŋałiġa, suli uvaŋa nalupqiginġitchiga Ilaan qaunaksrił̣iksraŋa savaamnik taivrumuŋaaglaan uvluanun atanniivium. 13 Ukpiqqutaiġñiaqnagich iḷumutuuruat uqałhich iḷisauttutitka ilipnun atriraksriuqługich, payaŋaiġvigilugu ukpiqsrił̣iq suli piqpaktaq pigiagutikkaqput piqasriuti'apta Christ Jesus-mun. 14 Qaunagilugich nakuuruat iḷisauttutit qaunaksraqsrirrutauruat ilipnun saŋŋigikkaŋagun Ipqitchuam Irrutchim iñuuruam uvaptikni. 15 Iḷisimagiñ, iluqatiŋ piqatipta Asia-miittuat malinġiġaatŋa unniiñ unitchaatŋa, taapkuaksuli Phygelus-ŋumlu suli Hermogenes-ŋum. 16 Uvvatuq Agaayyutim iłuaqqutigumigai tupiqatai Onesiphorus-ŋum, takku ikayuġaġigaaŋa iñugiaktuami. Ilaan kanŋugisruŋaqnagu iłiġa isiqsiviŋmi. 17 Rome-mun tikipqauraqami pakkiutiniġaaŋa paqilġatałłamnunaglaan. 18 Agaayyutimtuq nagligillaŋniaġliuŋ taivrumani uvluani atanniivium. Ilipsi iḷisimallapiaġiksi atqunaq ilaanun savautiłiġa Ephesus-mi.
1 Ilvich, iġñiiŋ, saŋŋivigigumagiñ iłuaqqutaa Christ Jesus-ŋum. 2 Uqałhich tusraakkatin uvaŋniñ uqautigi'apkich sivuġaatni iñugiaktuat iḷisimarit qaaŋiqsitchumigitin iñuŋnun iḷisautritḷaruanun atlaniktuuq. 3 Igḷutuġlugu nagliksaałhiñaaŋułiksran qanutitaŋaitchuatun aŋuyaktaatun Christ Jesus-ŋum. 4 Aŋuyakti aŋuyaktaułiġmiñi iḷḷakkattaaġusrimmataitchuq iñuuniałiġruaġmiñun, aglaan ilaan quyaliyummatiqaġaġigaa qaukłiġikkani tiliuqtigiplugu. 5 Suli aqpaliutraqti aqpaliutrałiġmiñi akimalguitchuq kisianik tupiksriḷuni maliġutaksranik. 6 Suli nautchiiri sakuuktuaq piññaqqaaqtuksrauraqtuq nauruaniñ katitchił̣iġmi. 7 Tamatkua uqautitka isrummatigikkich, takku Atanġuruam ikayuġisigaatin kaŋiqsił̣iksraŋatigun supayaat. 8 Itqagiuŋ Jesus Christ aŋipchakkauruaq tuqułiġmiñ, kaŋŋiġviqaqtuaq David-mik, quliaqtuaġikkaptun tusraayugaallautamik. 9 Uvvatakku uqaqałłapkun tusraayugallautamik nagliksaaqtitauruŋa suli pituqakkauruŋa liilaa savvaqłukkataqti. Aglaan Agaayyutim uqałha piñaiḷutaitchuq. 10 Taatnaqłuŋa igḷutuġiga suapayaaq Agaayyutim piksraqtaaŋi piqutigiplugich, iliŋittuuq anniqsukkautquplugich Christ Jesus-kun iñuutquplugiḷḷu isruitchuami kamanautaani. 11 Uvvauna iḷumutuuruaq nipliun, Uvagut tuquqataugupta Ilaagun iñuutqikkisipmiugut Ilaagun. 12 Uvagut igḷutuisuiñaġupta aŋalatchiqataugisipmiugut Ilaagun. Uvagut Ilaa piiḷaaġiguptigu, Ilaantuuq piiḷaaġigisipmigaatigut. 13 Tuniqsimmatriñġitchugutunniiñ Ilaa tuniqsimmatriraqtuq, takku piiḷaaġiyumiñaitchuq iŋmiñik. 14 Itqaaqtuutigumigitin iñuktin tamarrumuuna, suli iḷumutuuruamik alġaqsrullapiaġlugich Agaayyutim sivuġaani aŋuyautiqaqunġiḷḷugich nipliutitigun. Taatnasriq ikayuutaunġitchuq iñuŋnun tusraaruanun, aglaan ukpiqqutaiġutauraqtuq. 15 Pisuqtilaaqni piññaktaġiniaġlugu iłuagikkaułiq Agaayyutim qiññaŋani atriḷugu savakti kanŋusruutaitchuaq savaaġmigun, nalautlugu iḷisautriruaq uqałhanik Agaayyutim iḷumutuułhan. 16 Uqaqatiginagich agaayyiaqtaiḷaat iñuich kinnauruat uqaqamiŋ. Taatnasriq uŋurrutauruq ayuuqtaałiksraŋatnun iñuich Agaayyutmiñ. 17 Taatnatchich iḷisauttutaat atriqaqtuq kiḷḷiġruamik nuŋuuqtuaqługu uviñġa timim cancer-tun. Malġuk taatnatchik iḷisautrik Hymenaeus-lu Philetus-lu. 18 Taapkuak ukpiqsrisaiqhutik, ukpiqqutaiqsitchiruk iḷaŋitñik ukpiqtuat nipiqałiġmikkun aŋitqił̣iksraqput atuumaaniŋnipḷugu. 19 Aglaan tunŋaviksriugaŋa Agaayyutim iḷumutuuruaq atlaŋŋuqtanġitchuq. Taatnaqhuni aglaksimaaqtuq, itna, “Atanġuruam iḷisimagai tamatkua Ilaan pigikkani,” suli itna, “Kisupayaaq nipiqaġumi Atanġuruamun piginiḷuni killuliqisruiqsuksrauruq.” 20 Tupiq aŋiruaq piqaġaqtuq puggutanik utkusriŋñik atlakaaġiiñik. Iḷaŋich piḷiaŋuraqtut maniŋmiñ qatiqtaamiñ naagaqaa kaviqsaamiñ, atlat suli qiruŋmiñḷu qikumiñḷu. Akisuruat utkusiich puggatallu atuqługich tuyuġmiaqaqamiŋ kisianik aasriiñ akiiññiqsrat ataramik atuqługich iḷaŋich suaqłuqaġvigiplugich. 21 Taatnatuntuuq kiñapayaaq iñuk salummaqtitchumi iluqaaniñ killuġmiñ atukkaugisiruq kamaginaqtuamun, takku ipqiqsitaugisiruq aasriiñ qaukłian atutlalugu, itqanaiġusrimaaġlugu atułiksrani savaallautapayaamun. 22 Nutaułhum kimmutai qimaummiugaqtaksraġigitin, aglaan piññaktaaġiniaġlugu nalaunŋaruałiq, ukpiqsrił̣iq, piqpaktaq suli qiñuiññaq, tapiġuġutin tamatkunuŋa iḷumun tuqłuġaqtuanun Agaayyutmun ikayuquplutiŋ. 23 Aglaan uqaksraqtutiqasruŋaqasri kinnaqtun nalukkapsigun. Iḷisimagiñ taatnatchim isruqaġaġiłha uqaallatrałiġmik. 24 Agaayyutim savaktaa uqaalaruksraunġitchuq. Ilaa iłuaqqutriruksrauruq iluqaitñik, nakuuluni suli anuqsruluni iḷisautriŋuluni, 25 aggaŋaiḷḷuni nalġuqsruiyumi igḷugirimiñik. Itpiaqtuq Agaayyutim mumigviqaqtitchił̣iksraŋanun iḷitchuqsriḷutiŋ iḷumutuuruamik. 26 Aasrii qauġrimmatinitqiŋniaqsut kaŋiqsiaqatqił̣ikun, annagutiŋ nigatchiaŋaniñ Tuunġaum, tigugaluakkani tupigitqupluni.
1 Aglaan kaŋiqsisriuŋ una. Aqulliġñi uvluni sakiqnaġutit iḷiñiaqtut. 2 Iñuich iḷitḷukkisirut iŋmiknułhiñaq, pisugruaġutinigutiŋ, uqaviḷiġutiŋ, arguaŋasriḷutiŋ, uqaġniġḷuliġutiŋ, tupiktaiġutiŋ aŋayuqaamiknik, quyyataiġutiŋ, ukpiqsrisaiġutiŋ, 3 iłuaqqutrisaiġutiŋ, iḷunŋukkutaiġutiŋ, saglutusriḷutiŋ, tatamnaqsiḷutiŋ, suli iqsiñaqsiḷutiŋ, iliŋisa nakuuruaq uumigiliutilugu, 4 iliŋich ataaguutitauġuġutiŋ, isrumamikni sivutmuusruusriḷutiŋ, suunasrugiliutillapiaġutiŋ, quviasruŋniallitlugutiŋ agaayyutiqałiksramikniñ, 5 ukpiġusriq qiñiġnautigiłhiñaġnialiġḷugu, aglaan ayaksimapmiḷḷaan iḷumutuuruaq. Taatnatchiñiñ iñuŋniñ piisimaaġumuutin. 6 Taatnatchich iḷaŋich siñiqsrałiġmiktigun payariraqtut piyaruanik aġnanik pigiiḷiḷḷapiaqtuanik suli igliġutikkauliqsuanik qanusripayaatigun kimmutitigun. 7 Taatnatchich aġnat iḷiññiuraġniallaġmiŋ ataramik iḷitchuqsrianitlaiqsuat iḷumutuułiġmik. 8 Taipchuak Jannes-lu Jambres-lu akiḷḷiḷiutipmatun Moses-mun, taatnatuntuuq taipchua iñuich akiḷḷiupmiut iḷumutuuruamun, isrummatiŋich pigiiḷipḷutiŋ, ukpiqsriŋŋualiqhutiŋ Agaayyutikun. 9 Aglaan taatnatchich ayuuġumiñaitchut, takku kisupayaam kaŋiqsimaił̣hat qiñiġisigaat, ipchuŋnaktuntuuq Jannes-lu Jambres-lu pipmatun. 10 Aglaan ilvich maliġuakkaġigiñ iḷisauttutiga, qanusriułiġa, suli piyummatiga iñuułiġmi. Tuvraġniakkaġigiñ ukpiqsrił̣iġa, anuqsrułiġa, piqpaktaġa, suli igḷutuił̣iġa, 11 piyuaqsiułiġa, suli nagliksaaqsiułiġa ukpiqsrił̣ł̣apkun. Iḷisimaanikkiñ iluqaan atuummiruaq uvaŋnun Antioch-mi, Iconium-miḷu, suli Lystra-mi, tatamnaqsipḷugu nagliksaaqsiułiq igḷutukkaġa. Aglaan tamatkunakŋa iluqaitñiñ Atanġuruam annautikkaġigaaŋa. 12 Iñuich agaayyutikuaġuktuapayaat Christ Jesus-mi piqataulutiŋ piyuaqsiugisirut. 13 Tamatkuali killukuaqtuat piŋŋuaqtit pigiiḷitmugutiŋ kinnitñiłikun atlanik, suli kinniḷutiŋ iŋmiknun. 14 Aglaan ilvich iḷisauttusriaġianikkan iḷumutuuruaq payaŋaiġḷugu sivutmuutigumigiñ. Iḷisimagiñ kisuniñ iḷisauttusriaġiłhagun, 15 suli iḷisauttusriaġimałhatigun iḷaalugruułiqniñaglaan Agaayyutim uqałhi. Tamatkua kaŋiqsipchałhiñaugaatin anniqsuqtiłiġmun ukpiqsrił̣ikun Christ Jesus-kun. 16 Uvvatakku uqałipayaaq Agaayyutim Makpiġaaŋani ittuq ilaan aniġniliutaagun, suli anniqsuutauruq iḷisautriruni, iñiqtiġiruni, nalġuqsruiruni, suli alġaqsruiruni nalaunŋaruałiksramun, 17 iñugli agaayyutikuaqtuaq naamasripḷugu paqnamallautlasripḷugu qanusripayaamun savaallautamun.
1 Tiligikpiñ sivuġaani Agaayyutim suli Christ Jesus-ŋum Atanniiruksrauruam iñupayaanik iñukuuruanik unniiñ tuquŋaruanik, suli piqutigiplugu aggitqił̣iksraŋalu aŋaayuqautaalu: 2 tiliḷḷapiaġikpiñ quliaqtuaġitquplugu tusraayugaallautaq, uqaġiniapiaġlugu piviksraŋagun naagaqaa piviksraitmatun inŋaan, iḷitchuġipkaġniutigilugu, alġaqsruutigilugu, pitchuksaaġutigilugu, suli anuqsrułipayaakun iḷisauttutigilugu. 3 Uvvatakku piviksraq tikiumagisiruq iñuich naalaġnisunġił̣iksraŋat iḷumutuuruamun iḷisauttutmun, igliġutluliġutiŋ iŋmiŋ pisułiġmikkun, katitchiñialiġutiŋ iḷisautriksraġmiknik tusraasrukkałhiñaġmiktigun. 4 Iliŋich naalaġnitḷukkummataiġutiŋ Agaayyutim iḷumutuułhanun, aglaan naalagulitḷuglugich utuqqaqtat unipchaaliat. 5 Ilviḷḷiasriiñ qauġrimmaaġiksuksraurutin qanusripayaami irviqaŋŋaqpich, igḷutuġlugu nagliksaaqsiułiq, quliaqtuaġilugu tusraayugaallautaq, suli taŋŋiġḷugu savaaksrapayaaŋa savaktaan Agaayyutim. 6 Uvaŋaliuvva tikiummigiga tuqutaułiksraġa Agaayyutmik piqusriġḷuŋa. Aullałiksraġa marrumakŋa iñuułiġmiñ tikiummiruq. 7 Atripḷugu aqpaliutraqti nuŋitchiruaq, uvaŋaptuuq iñuułłamni ukpiqsrił̣iq Agaayyutikun pigituiñaġiga. 8 Pakma akiññaktaksraġma niaquġutiksraŋan nalaunŋaruałhum taqqigaaŋa, Agaayyutim nalaunŋaruam Atanġum qaisaŋa uvaŋnun taivrumani uvlumi, uvaŋnułhiñaunġitchuaq aglaan iluqaitñun aggitqił̣iksraŋanik inuġruuqtuanun. 9 Uggisigilugu utlakkumigikma. 10 Uvvatakku Demas-ŋum marrumiŋa nunamik kimmutiqatluliqhuni unitchaaŋa. Thessalonica-mun aullaqtuq, Crescens-li Galatia-mun, Titus-aasrii Dalmatia-mun. 11 Kisimi Luke-ŋum nayuġaaŋa. Tuvaaqatigiyumigiñ Mark ikayuqtiksraġa savaakun. 12 Tychicus-li tuyuġigiga Ephesus-mun. 13 Qakugu aggiaqsiyuvich saagaġumigiñ quppiġaaġa unisaġa Troas-mi Carpus-mun, makpiġaatlu suvaluk qisiŋñiñ piḷiugat aglaktuġvitka. 14 Alexander-m savviuqtim atqunaq navianniuqtitkaaŋa. Atanġum utiqtitchivigigisigaa atniutaigun. 15 Ilvittuuq qaunakkutiqaġumuutin ilaagun, takku iłuaksriñġiḷḷapiałikun akiḷḷiḷiqsuġai uqauttutivut. 16 Sivuġaŋiutiqqaałłamni Rome-ŋum aŋalataiñun tapqitchuŋa, iluqatiŋ unitchaatŋa. Agaayyutimtuq akitñautaiḷḷaŋniaġligich taipchua. 17 Aglaan Atanġum nayuqłuŋa sayyiqsuġaaŋa uqautigianitlasripḷugu inuŋaiġḷugu iluqatiŋ Jew-ŋunġitchuat tusraaraksraŋat. Uvaŋa annautikkauruŋa tuqutauviksraġaluamniñ. 18 Suli Atanġuruam annautiniaġaaŋa iluqaaniñ pigiitchuamiñ, annautiluŋa pakmaniittuamun aŋaayuqautmiñun. Nanġaun illi ilaanun qaŋavak isruiḷaamun. Amen! 19 Tuyuqtuŋa iłuaqqutmik Prisca-mun suli Aquila-mun, suli tupiqataiñun Onesiphorus-ŋum. 20 Erastus Corinth-mi ittuiñaqtuq, suli unitchiga Trophimus Miletus-mun atniġñaliqman. 21 Aggiḷuaġniuraġumuutin ukiuġraguqtitnagu. Eubulus-ŋum Pudens-lu Linus-lu suli Claudia-m nayaaŋŋaġaatin, atlallu aniqatiut. 22 Atanġuruamtuq piqasriqsuġlisin irrutchipkun. Agaayyutimtuq iłuaqqutilisi.
1 Tuyuutit ukua aggiqsut Paul-miñ savaktaaniñ Agaayyutim, uqqiraqtigiplugu Jesus Christ-ŋum. Agaayyutim piksraqtaaġigaaŋa ikayuquplugich ilaan iñuksraqtaaŋi ukpiliquplugich suli iḷisauttutiqaġlugich iḷumutuunġagun ukpiġusripta, 2 tunŋaviqaqtuakun niġiugaqałikun isruitchuamik iñuułiġmik. Agaayyutim saglutlaitchuam akiqsruġniġaatigut taavrumiŋa iñuułiġmik sivuani aullaġniił̣han piviksrauruam. 3 Aasrii nalaullapiaqługu piviksraq sagviġaa taamna tusraayugaaġiksuaġmigun. Taatnaqtuksraġuqłuŋa savaaksritchaaŋa, uvaŋaasrii uqaġiplugu tillisaagun Agaayyutim Anniqsuqtipta. 4 Titus, aglaktuŋa ilipnun iġñaurapiamnun ukpiqsrił̣ikun piqatigikkamnun. Agaayyutimtuq Aapauruam suli Christ Jesus Anniqsuqtipta iłuaqqutikun qiñuiññiqsimaaġumigaatin. 5 Uvaŋa unitchikpiñ Crete-mun iłuaqsruquplugich sut iłuaqsrugaksrauruat taamani, suli nalunaiqsitquplutin ukpiqtuaŋuruat qaukłiksraŋitñik nunaaqqipayaani. Tillisitka itqagilugich, 6 qaukłiksraqtaaŋuruaq patchisaitchuksrauruq, aŋun atautchimik iḷaqatiqaġuni, suli qitunġai ukpiqsriŋulutiŋ uqautausruŋaqatiŋ pitchiġiiḷḷugich tupiktaił̣ikun. 7 Uqaqtiksraqtaaq Agaayyutim savaaŋanik aŋalatchiruksrauplugu patchisaitchuksrauruq, pisułiġmigausruŋaqani, uumitchaktanġiġuni unniiñ imiliġaqtausruŋaqani, qinnaktasruŋaqani unniiñ killukun piqaġugruasuŋaqani. 8 Ilaa tukkuġiŋñaqsuksrauruq, piqpaksriŋuluni nakuuruamik, iŋmiñun aŋalalguluni, nalaunŋaluni, ipqiḷḷuni, suli alġaqsruutmik tuvrairuaŋuluni. 9 Uqaqtiksraqtaam payaŋairvigiraksraġigaa uqauttutini ukpiġiraksrauruaq suli iviqtisrimaaqtuaq iḷisauttutmun. Taatna ilitqusriqaġumi ilaa pitchuksaaġilgugisiruq atlanik iḷumutuuruakun iḷisauttutikun, suli qiñiqtilgugisiyaa taŋiġiḷiqqutaat akiḷḷiiruat uqałiġmun. 10 Uvvatakku iñugiaktut tupiguutaitchuat iñuich kinnitñikhutiŋ atlanik nipiqałiġmikkun kinniqiłikun, suvaluk taapkua iḷisautriruat iñuk nalunaitŋutchiqsuksrauplugu annautrauniaqpan. 11 Iḷisauttutaat nutqaqtitaksraġipiaġiñ, takku iliŋisa akasrimagaich aŋayuqaaġiich iḷisautrił̣iġmikkun iḷisauttutiginġiḷaaksraġmiknik killukun piqaġugruaqhutiŋ. 12 Crete-taġmiut iḷaŋat sivuniksriqiraat nipliġñiqsuq, Crete-taġmiurguuq ataramik sagluturuaŋunipḷugich, niġrugaaqłuktun innipḷugich, suli iqiasruuplutiŋ niġitḷaturauŋuplugich. 13 Aasrii taamna nipliun iḷumutuupluni. Taatnaġlugich iłuałiksraŋatnun ilvich iñiqtiġumigitin ipiksiḷugu, iliŋiḷḷi sayakturuamik ukpiġusriñikkumuut, 14 itlunġiġutiŋ Jew-ŋuruat unipchaaliaŋitñunlu iḷisauttutaatnunlu suli iñuich tillisaatnun, ayyairuat iḷumutuułiġmik. 15 Supayaaq ipqitchuq iñuŋni ipqitchumaruani, aglaan ipqitchuaŋitchuq tamatkunani qaayuġnaqtuani suli ukpiqsriñġitchuani, takku iliŋisa isrummatiŋich suli qauġrimmaaġiutillautaŋich qaayuġnaqsianiksimaplutiŋ. 16 Iliŋich iḷitchuqsrimanigaluaqhutiŋ Agaayyutmik, aglaan iñuuniałhata piiḷaaġigaa, iliŋich uumiktanikhutiŋ, tupiktaiqhutiŋ, iñiqtaqaġumiñaiqhutiŋ nakuuruamik.
1 Aglaan ilvich iḷisauttutigiraksraġigiñ iḷisauttutiksraq iḷumutuurautigun uqałiqtigun. 2 Uqautilugich utuqqanaaġuqtuat aŋutit qauġrimmaaġiqulugich, isrumaugalgulutiŋ, iliŋitñik aŋalalgusritqulugich. Iḷumutuġuġutiŋ ukpiqsrił̣iġmikkun, piqpaktaġmikkun, suli igḷutuiḷgusrił̣iġmiktigun. 3 Taatnatuntuuq uqautilugich utuqqanaaġuqtuat aġnat ukpiqtuam irrusrianik piqaqulugich, sagluturuaŋutqunġiḷḷugich, naagaqaa tigutarriutitqunġiḷḷugich taaŋŋaġmun, iḷisautritqulugich nakuuruakun, 4 atriraksrallautaġuġutiŋ nutautluktuanun aġnanun piqpaksrił̣iksraŋatigun iḷaqatiumiknik suli qitunġaġmiknik, 5 iŋmiknun aŋalalgusriḷutiŋ ipqił̣ikun suli iḷaqatausruqsiḷutiŋ kiñuniġmi, tupiqsritḷasriḷutiŋ aŋutiumiknik. Agaayyutimli uqałha iñuich suuŋiḷḷaġinġitchumigaat. 6 Taatnatuntuuq pitchuksaaġlugich nukatpiat aŋalallautałiksraŋatnun iŋmiknik. 7 Ilviḷḷu supayaatigun atriraksrallautaġuġutin savaallautakun. Iḷumutuġullapiaġutin suli piyummatiqaġutin iḷisautrił̣iqni. 8 Uqautriḷutin naġġuksruġnaġumiñaitchuakun, akiḷḷiḷiqsuqtitin kanŋusrutlasriḷugich, pigiitchuakun nipiksraiḷḷutiŋ uvaptigun. 9 Uqautilugich savaktaaġruich tupiksritqulugich aŋaayuqaġmiknik suli quyaliḷugich sukupayaaq. Iliŋich kiumakłiqsuksraunġitchut 10 unniiñ tigliktuġvigiraksraġinġitchaich. Aglaan ataramik urriqsuqtaksraġigaat nakuułiqtiŋ suli qanutitaŋaił̣iqtiŋ kamagikkaułiksraŋanun iḷisauttutim Agaayyutikun Anniqsuqtiptigun suraġałipayaaġmikni. 11 Uvvatakku Agaayyutim iłuaqqutaa iḷisimanaqsiruq iñupayaat anniqsułiksraŋatnun. 12 Taavrumuuna iłuaqqutmigun Agaayyutim iḷisautigaatigut agaayyutaiḷaakuaqunġitḷuta suli nunakuałhum kimmutaaguaqunġitḷuta, iñuutqupluta uvaptiknik aŋalalgusriḷuta, nalaunŋaluta, agaayyutiqaġuta pakma uumani nunami, 13 taqqił̣ł̣aptikni quvianaqtuamun uvluanun niġiugaġikkapta, kamanautaa kamanaqtuam Agaayyutipta Anniqsuqtipta Jesus Christ-ŋum sagviqpan. 14 Ilaa qaitchuaq iŋmiñik piqutigipluta, annautisraqhuta pigiitchuapayaamiñ suli pigiagutitqupluta iŋmiñułhiñaq, ipqiġuta, piyummatiniguta nakuuruakun. 15 Tamatkua iḷisauttutigiyumigitin, atuġlugich aŋalatchiñiqni, pitchuksaaġiłiqni suli alġaqsrułhatni tusraarivich. Nalliatnun-unniiñ piiŋiḷḷaġipkasruŋaqnak.
1 Itqaaqtuutilugich iñugikkatin maliġutchił̣iksraŋatigun aŋalatinik suli qaukłiġñik, tupiksrił̣ikun iliŋitñik, itqanairrutitqulugu savaallautapayaaq. 2 Uqautilugich pigiiḷakun uqautiksritqunġiḷḷugich, aglaan qiñuiyusrimaaġlugich, iḷauraaqnaġlugich, suli ataramik aggaŋairrutrił̣ikun irrutriqulugich iñupayaanik. 3 Uvvaptuuqtakku qaaŋikkaptikni kinniqipluta, tupiktaitḷuta, nalaunŋaisimarugut, savaksiqsimaplugu kimiksrił̣iq quvianaġikkaŋigun killuum qanusripayaatigun, iñuuniaqhuta uumiktakun suli siqñaktakun uumikkutipluta avatmun. 4 Aglaan Agaayyutim Anniqsuqtipta aggiqami piqpaksrił̣iġmigun suli iłuaqqutrił̣iġmigun anniqsuġaatigut. 5 Uvagut savaaqallautałłaptiguunġitchuaq aglaan ilaan nagliksrił̣iġmigun anitqiksitkaatigut salummakkaukapta imiġmik aasriiñ Ipqitchuakun Irrutchikun qaitchipḷuta nutaamik iñuułiġmik. 6 Uvvatakku Agaayyutim aglipḷugu qaitchigaatigut Ipqitchuamik Irrutchimik, uumuuna Jesus Christ-kun Anniqsuqtiptigun, 7 taavrumuuna iłuaqqutaagun uvagut nalaunŋasripkaqhuta Agaayyutmi, suli piññaktaaġilugu isruitchuaq iñuułiq niġiugaġikkakput. 8 Tarra taamna iḷumutuuruaq nipliun. Uvaŋa ataramik uqaqugikpiñ tamarrumuuna nalupqisruutaiġutin, iñuiḷḷi ukpiqsriruat Agaayyutmik ataramik kipiġiyumuut piviqaqtiłiksraŋagun savaallautam. Taatnatchich savaallautat nalaunŋarut suli ikayuutiksraurut iñuŋni. 9 Aglaan piisimaaġvigilugu isiḷġaił̣ikun uqaksraqtułiq, immakŋaqtatigun atiqtigun kaŋŋiułiq, aivvatrałiq, suli akimaniutrałiġmiñ maliġuksratigun qaisauruatigun Moses-kun. Tamatkua ikayuutaunġitchut unniiñ pitḷuktuaŋunġitchut. 10 Malġuġuġluguunniiñ alġaqsruutiqaġumigiñ iñuk akatchiruaq avgumałiġmik iḷamiñi, suqutigitqisruŋaqnagu maliŋŋuġutillanġitpan. 11 Uvvatakku iḷisimagiñ taatnasriq iñuk iłuaqsruutaunġitchuq suli killuqsautaiñ kaŋiqsimapkaġaġigaat nalaunġił̣hagun. 12 Qakugu tuyuġiyupku Artemas naagaqaa Tychicus ilipnun, utlallaksapiaġumigikma Nikopolis-mun, takku sivuniqaqtuŋa ukiisukłuŋa tarani. 13 Ikayuġniallapiaġumiikkiñ Zenas, maliġutaksraliqirilu suli Apollos aullaġniałhakni iglaułiksraġmiknun, suli supayaamik inuŋaiyallapiaġlugik. 14 Iḷisautilugich iñugikkavut piviqaqtitchił̣iksraŋatigun savaallautamik, aasiiñ piqaqtitchiḷutiŋ atlat inuġikkaŋitñik iqaisruktuasruŋaqatiŋ. 15 Iluqaġmiŋ piqasriqsuqtima nayaaŋŋaġaatin. Nayaaŋŋaqmigivut ukpiqtuaqatiuvut. Agaayyutim iłuaqqutaan iluqasri nayuġumigaasri.
1 Uvaŋa Paul tigutaaŋuruaŋa piqutigiplugu Jesus Christ, aasriiñ Timothy aniqatigikkaqput uvamniittuqtuuq. Aglaktuŋa uumiŋa tuyuutmik Philemon-mun piqpagikkamnun savaqatigikkamnun, 2 suli Apphia-munlu piqpagikkaptiknun Archippus-munlu aŋuyyiuqtauqatiptiknun, ukpiqtuaŋuruanunlu katisruuruanun tupipnun. 3 Uvvatuq Agaayyutim Aapagikkapta Atanġuruamlu Jesus Christ-ŋum iłuaqqutiqpaglisi tutqiutiqaqtillusiḷu. 4 Quyagiga Agaayyutiga itqagiplutin iŋiqsruqama, 5 tusraapluŋa piqpaksrisilaapnik iluqaitñik Agaayyutim iñuiñik suli ukpiqsrisilaapnik Ataniġikkaptiknik Jesus. 6 Piqatigiił̣iqput ilipsitñi ukpiqsriruaŋuruani piġuqtuksrauruq iḷitchuġitlasriḷusri ikayuutipayaanik pigikkapsitñik Christ Jesus-mi. 7 Aniqatmaaŋ, quviatchaigikma arautiqaqłuŋalu piqpakkutiłłapku, atakkii iḷisimagiga quviatchaił̣hiñ iluqaitñik Agaayyutim iñuiñik. 8 Taatnamik iŋiġvigillagukkikpiñ sumik piraksrapnik tilił̣hiñaugaluaqhutin, aniqatigiplutin Christ-mi. 9 Uvvasuli Christ-ŋum piqpaksrił̣hagun tilisunġitchikpiñ, aglaan uvaŋa aŋayuqaaqtuami, isiqtaupluŋa pisigiplugu Jesus Christ iŋiġvigisrukkikpiñ. 10 Tarra iŋiqsruġikpiñ pigiplugu Onesimus iġñiġiliutikkaġa ukpiqsriḷiqman Christ-mik qiḷiqsimałłamni pituutani. 11 Taimma qaaglaanimña ikayuutaunġitchaluaqtuq ilipnun. Aglaan pakma ikayuqtiġuqtuq ilipnunlu uvaŋnunlu. 12 Utiġmun tuyuġisraaqsigiga. Akuqtullaŋniaġumagiñ irrusriñigutilugu uvamnik liilaa pipmatun. 13 Nayuqtigisrukkaluaġiga uvaŋni illugu. Savautinayaġaaŋa iniksraġaluapni qiḷiqsimałłamni piqutigiplugu tusraayugaaġiksuaq. 14 Aglaan suyumiñaipiaqtuŋa apiqsrullakkaluaqnak. Nakuurualiqiiñ piyummatigillapiaġlugu nunuripkasruŋaqnak uvaŋnun. 15 Taatnaqhuni aullaummiuraallaguknaġniqsuq ilipniñ, ilipnun utitlasripḷuni iñiġlugu. 16 Uvakŋaniñaglaan savaktaaġruułhiñaunġiqsuq ilipnun aglaan nakuqsitḷuktuq savaktaaġruŋmiñ. Onesimus ukpiqsriaqsikami Christ-mik piqpaknaqsiruq aniqatigiliutipluni uvaŋnun aglaan pitḷukługuunniiñ ilipnun, takku Agaayyutim pigiliutipmigaa iliptuntuuq. 17 Isrummatigigupŋa piqatnaaġipiaġluŋa, paġlayumagiñ utiqpan uvaktun iḷiḷugu. 18 Suli qitkutiksriñiqpan suurapnik taimani qimakami suli niġġiuqsrumaqaqpatin akiiḷḷiutiyumagiñ uvamnun. 19 Uvva aglaktuŋa argamnik itna, Uvaŋa Paul akiḷiġñiapiaġikpiñ. Itqaaqtuutinġitchikpiñ qanutun niġġiuqsruutiqaqtilaaqnik uvamnun. 20 Aniqatmaaŋ, quyalisallaŋniaŋŋa pisigilugu Ataniq, quviatchaksaġluŋa aniqatigipluŋa Atanġuruakun. 21 Aglaktuŋa uumiŋa ilipnun nalupqigiñġitḷugu tupiksrisuułhiñ iḷisimagaluaŋŋaan savaaqatḷuŋniałhiñ iŋiqsruaġikkamniñ. 22 Aasriipsuuq niġiugaqaqtuŋa qiñitḷasiḷgił̣imnik ilipsitñik iŋiqsrułłapsigun. Taatnaqhutin itqanaiyaġumuutin iniksramnik. 23 Epaphras-ŋum tigutaaŋuqatigikkaġma pisigiplugu Christ Jesus tuyuġaatin nayaaŋŋaġmiñik. 24 Mark-ŋumlu, Aristarchus-ŋumlu, Demas-ŋumlu, Luke-ŋumlu savaqatiuma tuyuqmigaatin nayaaŋŋanik. 25 Uvvatuq iłuaqqutrisaan Atannapta Jesus Christ-ŋum irvigiliuŋ irrusriqsi.
1 Iŋiḷġaanimma Agaayyun uqaqtuq sivulliaptiknun sivuniksriqiritigun akulaiqł̣ugu atlakaaġiikł̣ugich. 2 Aglaanpakma makunani aqulliġñi uvluni Agaayyutim uqautigaatigut Iġñiġmigun, nalunaiqsaġmigun paitchaktaaquplugu supayaanik, aasriiñ ilaagun iñiġnikkani nuna. 3 Agaayyutim kamanautaa qiñiġnaitchuq. Aglaanpakma kamanaun qausaiñaqtuq Iġñiġuruakun Agaayyutillapiatun itluni. Iġñiġuruam tigummiugaġaa supayaaq uqałiġmigun saŋŋiqaqtuatigun. Piiŋanikamigich iñuich killuqsautaat, aquvinniqsuq taliqpianun kamanaġniqsram pakmani. 4 Taatnaqhuni kamanatluksipḷuni israġuliŋniñ Agaayyutim atchiġñiġaa kamanatluktuamik atiġmik iliŋisa atiŋitñiñ. 5 Atakkii Agaayyutim nalliatunniiñ israġulgich nipliutisrimaitchaa, itna, “Ilvich Iġñiġigikpiñ. Uvlupak nalupqinaiġikpiñ iġñiġiplutin takkuatni iñupayaat.” Naagasuli itnaqsimaitchuq israġuliŋmun, “Aapaugisiruŋa ilaanun aasrii uvaŋa Iġñiġilugu.” 6 Aasriipsuuq, tuyuġiyasripmagu Iġñiġuruaq aŋalatiqatini iñuŋnun marrumani nunami nipliġñiqsuq, itna, “Iluqatiŋ Agaayyutim israġulgiñ purvigilitruŋ.” 7 Suli uqautigigai israġulgich, itna, “Israġulgich anuġiġuqtinniġai, savaktiniasriiñ ikualaruaġuqtitlugich.” 8 Aglaan Iġñiġuruamun uqaqtuq, “Agaayyuun, aŋalatchiraugisirutin taimuŋa. Aŋalatkisigiñ aŋaayuqautiiñ nalaunŋałikun. 9 Quviagigiñ nalaunŋaruałiq aasrii uumigiplugu nalaunŋaitchuałiq. Taatnaqhuni Atanġum, Agaayyutvich, piksraqtaaġigaatin qaitchipḷutin pitḷuktuamik kamakkutmiglu quvianamiglu tamatkunakŋapayaaq piqatipniñ.” 10 Itnasuli uqaqtuq ilaagun, “Ataniiq, aullaġniisaqqaaġatałiġmi iñiġiñ nunalu qiḷaglu argapnik. 11 Tamatkua piunġiġñiaqtut, aglaan ilvich itchaġataqtutin. Iluqatiŋ tamatkua utuqqaġuġniaqtut aasriiñ atnuġaaluktun suunġiġutiŋ. 12 Uligaatun imuniaġitin aasrii simmiġutiŋ atnuġaaluktun. Aglaan ilvich atlaŋŋuġumiñaitchutin suli ukiutin isrukłitchumiñaitchut.” 13 Aasrii nalliatnun israġulgich uqautriḷḷaksimaitchuq itna, “Aquvittin taliqpiŋma tuŋaani aŋalatchiqasiutilutinaasrii uvamnik akiiḷiḷḷapiaġniałhatnunaglaan iluqaitñik uumigirivich.” 14 Israġulgich savaktaułhiñaqtut irrusriuplutiŋ. Tiliraurut ikayuquplugich tamatkua annautrauniaqtuanik.
1 Qiñiġikput Iġñiġuruam kamanatlułha israġuliŋniñ. Taatnaġuta piḷiqipiaqtuksraurugut qaunatqiaġigḷugich tusraakkavut. Tupigiguptigik tamatkua taggivaktaġumiñaitchugut iḷumutuuruamiñ. 2 Uqałipayaaq israġulgich uqautigikkaŋat payaŋaitchuaŋuruq. Aasriiñ kiñapayaaq navguiruaq maliġutaksramik tupiksriñġitḷuniḷu nalliusriaqaġisiruq anasriñŋuqsautmik. 3 Taatniitpan qanuġuta annaŋniaqpisa anasiñŋuqsaġviksraptikniñ suksraġinġitchuptigu anniqsuġiaq? Atanġum Jesus uqautigiqqaaġaa taamna anniqsuġiaq. Aasriiñ tamatkua tusraaqqaaqtuat uqałiġmik qaaŋiqsitkaat nalupqinaiqł̣ugu uvaptiknun iḷumutuunipḷugu. 4 Agaayyutimtuuq iḷisimapkaġniġai atlakaaġiisigun quviqnaqhutiŋ savaatigun, suli Ipqitchuam Irrutchim aatchuutaigun pisułiġmigun. 5 Aasriiñ Agaayyutim piksraqtaaġiñġitchai israġulgich aŋalatiksraulugich nunami tikitchaġumaruami. Taamna uqautigigikput. 6 Aglaan Agaayyutim uqałhani aglausimaruq, itna, “Agaayyuun, suvaata isrummatigitlaniqpiuŋ iñułhiñaq? Naagaunniiñ suvaata qaunagitlaniqpiuŋ iñuum iġñiŋa? 7 Sivikitchuami kamanaitḷuktitauraallakkaluaqługu israġuliŋniñ, niaquusriġñiġiñ kamanautmik kamakkutmiglu, 8 suli inillakkiñ aŋalataġitlasripḷugu supayaaq.” Taamna uqałiq uqautigigaluaqtitlugu Agaayyutmun inillaŋnipḷugu iñuk aŋalatchirauplugu supayaamik, pakma qiñinġitchikputsuli iñuum aŋalatchitḷapiaqtilaaŋa supayaamik. 9 Aglaali qiñiġikput Jesus “sivikitchuami kamanaitḷullakługu israġuliŋniñ.” Agaayyutim iłuaqqutmigun tuqupkaġniġaa pisigiplugich iñupayaat nanipayaaq. Taatnaqługu niaquusriġñiġaa kamanautmik kamakkutmiglu. 10 Agaayyutim aŋalanniġai supayaat, suli supayaat sagviġñiġaat kamanautaa. Aasriiñ nalauttuq Agaayyutmun naamasipkaqamiuŋ iġñi nagliksaałikun tikiutitquplugich iñugiaktuat iġñiġich qiḷaŋmun. Taamna iġñiq aullaġniiriġuġniġaa anniqsuġiaŋatnun. 11 Taamna ipqiqsitchiruaq iñuŋnik Agaayyutmun suli tamatkua ipqiqsitauruat iluqatiŋ aapaqaġniqsut atautchiiñamik. Taamna pisigiplugu Jesus-ŋum kanŋuginġitchaa taiyułiksraŋat ukpiqsriruat aniqatiumiñik. 12 Nipliqhuni Agaayyutmun, itna, “Iḷitchuġipkautigigisigikpiñ aniqatiumnun; nanġaġisigikpiñ akunġatni ukpiqtuaŋuruat.” 13 Itnaqhunisuli, “Tunŋavigigisigiga Ataniq.” Sulipsuuq, “Uvaniittuŋa iḷiḷgaani Agaayyutim qaisaŋiñi uvamnun.” 14 Taapkua iḷiḷgaat timiqaqtut auqaqhutiŋlu. Taatnatun ilaa iñuguqtuq timiqaqhuni iliŋisitun. Tuqukami sanniġutami timimigun piyaqqutlasriñiġaa tuqupkaitḷaruaq iñuŋnik, taamna tuunġaq. 15 Jesus-ŋum annautisraġniġai tamatkua iñuich tigutaaŋuruat iñuuniqtutilaaġmikni iqsił̣hatigun tuqułiġmik. 16 Atakkii Jesus-ŋum isrumaaluutiginġitchai israġulgich, aglaan ikayuġugai iñuich kiñuviaġikkaŋi Abraham-ŋum. 17 Taatnamik Jesus iḷiruksrauruq aniqatiuŋisun supayaakun. Taamna pisigiplugu iḷunŋuksripḷuni tuniqsimaruaŋupluniḷu agaayuliqsiqpaguqtuq iliŋitñun. Jesus-ŋum tuqułiġmigun piiġñiġai iñuich killuqsautiŋich qiñuiqsitlugu Agaayyun. 18 Jesus ilaaptuuq nagliksaaqtuq uuktuaqsiukami. Taatnamik ikayulguniġai tamatkua ukpiqsriruat uuktuaqsiupmata ilaatun.
1 Aniqatiumaaŋ, pigigaasri Agaayyutim. Qiḷaŋmuqugaasri. Taatnamik isrummatigiraksraġigiksi Jesus tilirauruaq Agaayyutmiñ, ilaaptuuq agaayuliqsiqpauruq ukpiġikkaqput payaŋaitḷugu. 2 Jesus tuniqsimmatriruq Agaayyutmun piksraqtaaġirimiñun atripḷugu Moses-tuuq tuniqsimmatriruaq Agaayyutim iluqaani tupqani savautrikami Agaayyutim iñuiñik. 3 Taamna iñuk nappairuaq tupiġmik kamakkusriaqatluktuq tupiġmiñ. Taatnatuntuuq Jesus kamakkusriaqatluktuq Moses-miñ. Moses savautriḷḷautaġaluaqtuq Agaayyutim iñuiñik Jesus savautriḷḷautatluktuq. 4 Tupipayaaq nappairiqaqtuq, aglaali Agaayyutim sua iluqaan nappakkaġigaa. 5 Moses-guuq tuniqsimaruq iluqaani tupqani Agaayyutim, aglaan savaktaułhiñaqhuni. Moses nipliqsimaruq sunik uqautauniaqtuanik sivuniksrami, [amiami Christ-mik]. 6 Aglaan Christ tuniqsimaruq iġñiġupluni aŋalatchiruaq iluqaanik tupiġmik. Iluqata ukpiqsriruani Agaayyutmik, uvagut tupiġigaatigut Agaayyutim ukpiqsrisiqaġupta niġiugaqaġuptalu isruanunaglaan. 7 Tarraasriiñ Ipqitchuaq Irrusriq uqaqtuq, “Uvluvak tusraayupsiuŋ Agaayyutim nipaa, 8 siqquqsiḷaaġniaqasigik isrummatigikkasri, taipchunatitun akiḷḷiḷiqsuiruatun Agaayyutmik uvlumi taivrumani suviksraiḷaami. 9 Aapaapsi uuktuapiaġataġaatŋa arguaġipluŋa qiñiġaluaqługich savaatka. 10 Taatnaqłuŋa malġukipiani ukiuni uumitchautriruŋa taipchuniŋa iñuqatigiiñik, aasriiñ uqaqłuŋa, ‘Pigisupayaakkaŋat killuuruq. Kaŋiqsimaitchaat ilitqusriġa.’ 11 Tarra akiqsruqtuŋa uvaŋnun uumitchałłamni, itna, ‘Isiqtitchumiñaitchitka nunamun akiqsruutigikkamnun iliŋitñun minġuiqsiaġvigitqukkamnun.’ ” 12 Taamna Ipqitchuam Irrutchim uqaġikkaŋa. Taatnamik qaunatqiaġiutisitchi avatmun. Avallanġitchumuusriḷi iñuuruamiñ Agaayyutmiñ pisigilugu killuqsaun ukpiqqutaił̣iġlu uummatipsitñi. 13 Aglaan pitchuksaaġutisritchi avatmun taiyuġnaŋŋaansuli “Uvluvaŋmik” suli tusraatlaŋŋapsi Agaayyutim nipaanik tupiksritḷaŋŋapsiḷu. Tupiksriñġitchupsi nalliqsi siqquqsiviaqtuq iḷaatni killuqsautmun sagluqipkaġuni. 14 Takku iluqata pigigaatigut Christ-ŋum ukpiqsimauraġniaġupta ukpiqsrił̣ł̣aptiktun aullaġniił̣haniñaglaan tuniqsimalutalu payaŋaiġuta isruanunaglaan. 15 Itnaqsimaruq, “Uvluvak tusraayupsiuŋ Agaayyutim nipaa siqquqsiḷaaġniaqasigik isrummatigikkasi taipchunatitun akiḷḷiḷiqsuiruatun uvlumi taivrumani suviksraiḷaami.” 16 Kisut tusraaniqpatruŋ Agaayyutim nipaa akiḷḷiḷiqsuipmata ilaanik? Aa, iluqatiŋ taipchuaŋurut iñuich Moses-ŋum annisikkaŋi Egypt-miñ. 17 Kisutmi Agaayyutim uumitchautiniqpagich malġukipiani ukiuni? Aa, iluqatiŋ taipchuaŋuniqsut killuqsaqtaqtuat tuquplutiŋaasriiñ suviksraiḷaami. 18 Agaayyun akiqsruġniqsuq iŋmiñun, “Isiqtitchumiñaitchitka nunamun akiqsruutigikkamnun iliŋitñun minġuiqsiaġvigitqukkamnun.” Kisut Agaayyutim uqautigivagich taatna? Aa, iluqatiŋ taipchuaŋurut tupiksriñġitchuat Agaayyutmik. 19 Tarra iḷitchuġigikput ukpiqsriñġisilaaŋat, taatnaqhutiŋaasriiñ tikitchumiñaiññiqsut kinilirviksraġmiknun, taavrumuŋa nunamun Agaayyutim akiqsruutigikkaŋanun iliŋitñun.
1 Taatnamik Agaayyutim akiqsruutaa minġuiqsiaġviksrakun itchugaaqtuq. Anayasuktuaqta nalliqsi tikiñġitpiaqtuq taavrumuŋa minġuiqsiaġviŋmun. 2 Takku iñuktitun suviksraiḷaami iŋiḷġaallapiaq uvaguttuuq tusraapmigikput ilaan nipaa tusraayugaaġiksuakun. Aglaan tusraakkaŋata anniqsunġiññiġai, takku Agaayyun ukpiġinġitḷugu. 3 Uvagut ukpiqsriruani minġuiqsiaqataurugut Agaayyutmi nipliutaatun, “Akiqsruqtuŋa uvamnun uumitchałłamni, ‘Isiqtitchumiñaitchitka nunamun akiqsruutigikkamnun iliŋitñun minġuiqsiaġvigitqukkamnun.’ ” Itnaġniqsuq taamna savaani naasrimagaluaqtitlugich iñiġatałhaniñaglaan nunam. 4 Aglausimaruq samma taavrumuuna tallimat malġuġuutaatigun uvlut itna, “Agaayyun minġuiqsiaqtuq savaaġmiñiñ tallimat malġuġuutaatni uvlut.” 5 Tusraakkaptitun sivuani itnalgitchuq, “Isiqtitchumiñaitchitka nunamun akiqsruutigikkamnun iliŋitñun minġuiqsiaġvigitqukkamnun.” 6 Tarraasriiñ taipchua tusraaqqaaqtuat tusraayugaaġiksuamik isinġitchut Agaayyutim minġuiqsiaġvianun ukpiqsriñġił̣iġmiktigun. Taatnamik isitlasrugaaqtugut minġuiqsiaqataułiksraptiknun Agaayyutmi. 7 Agaayyun inillaitqiksuq atlamik uvlumik taipḷugu “Uvluvaŋmik.” Iñugiaktuat ukiut pianikmata uqautigitqikkaa tumigiplugu David, uqałiqtigun tusraakkaptigun itna, “Uvluvak tusraagupsiuŋ Agaayyutim nipaa siqquqsiḷaaġniaqasigik isrummatigikkasi.” 8 Tarra Joshua-mtuuq iñui Agaayyutim minġuiqsiaqtinniqpagich, Agaayyutim uqaġitqikkayaitchaa atla uvluq David-kun. 9 Taatnamik iñui Agaayyutim isitlasrugaaqtut akiqsruutauruamun minġuiqsiaġviŋmun. 10 Atakkii kiñapayaaq isiqtuaq Agaayyutim minġuiqsiaġvianun, nutqaqmiuq savaaġmiñiñ Agaayyun nutqaqmatun savaaġmiñiñtuuq. 11 Ki, sakuukta isiġuguta minġuiqsiaġvianun Agaayyutim. Tupiksriñġitchuksraunġitchugut atriḷugich sivulliavut suviksraiḷaami isinġitchuat taavrumuŋa minġuiqsiaġviŋmun ukpiqqutaił̣iġmiktigun. 12 Uvvatakku uqałha Agaayyutim uumaruq saŋŋiḷḷapiaqhuni. Qamuŋaaġatlaruq iñuum iñuusrianunlu irrusrianunlu suli isivġiuqługu isrummataalu kimmutaalu, atripḷugu ipillapiaqtuaq avatmulik avguiraqtuq saunġiñik sagviqł̣ugu patqa. 13 Suli Agaayyutim sivuġaani qanusripayauraq uumaruaq iriqsimanġitchuq, aglaan supayaaq sagviruq qiñiqnaqhuni irraknun ilaan isivġiuġiyumaaqtuam uvaptiknik savaaptikniglu. 14 Taatnamik, ki ukpiġilakput payaŋaiġuta Jesus, Agaayyutim Iġñiŋa, kamanaqtuaq agaayuliqsiqpagikkaqput. Ilaa apqusaaŋaniŋniqsuq qiḷaktigun sivuġaanun Agaayyutim. 15 Takku agaayuliqsiqpakput isumaaluqatautlaruq iḷisimapluni qanutun sayaisilaaptiknik. Ilaa aŋiqusaaqsiupmiuq uvaptiktitun supayaatigun, aglaan killuqsanġitḷuni. 16 Taatnamik sivuġaŋiutisa iłuaqqutriqaqtuamun Agaayyutmun nalupqisrunġiġuta, iḷisimalugu Agaayyun iḷunŋuktaqaqtuaq iłuaqqutriginiakkaqput ikayuġnaqsiraġigupta.
1 Iḷisimałłapsisun Agaayyutim aglausimaruamiñ uqałhaniñ, qaukłipayaaŋat agaayuliqsit piksraqtaaŋuraġniqsuq akunġatniñ iñuich savautitquplugu Agaayyun pisigiplugich iñuich. Ilaa qaitchiruksrauruq aatchuutinik tuniḷḷautiniglu killuqsautiŋitñun Israel-aaġmiut. 2 Ilaa iñułhiñaupluni iŋmiñik iḷisimaruq sayaisilaaġmiñik. Taatnaqhuni aggaŋairrutitlagai tamatkua killuqsaqtuat pisaġaluaqatiŋ. 3 Iḷumun aatchuqtuksraupmiraqtuq tuniḷḷautinik killuqsautmiñun pitrigaluallaġmi killuqsautiŋitñun Israel-aaġmiuŋuqatmi. 4 Agaayyuliqsiqpaułiq kamakkutiqaqtuq. Aasriiñ kiñaunniiñ iñuk agaayuliqsiqpautlaitchuq iŋmigun; piksraqtaaŋuruksrauruq Agaayyutmiñ Aaron piksraqtaaŋupmatun. 5 Taatnatuntuuq Christ kamanaġniaqsanġitmiuq iŋmiñik agaayuliqsiqpaŋnun qaukłiġuqsaġuni. Aglaan Agaayyutim piksraqtaaġigaa nipliutiplugu, “Ilvich Iġñiġigikpiñ. Uvluvak nalupqinaiġikpiñ iġñiġiplutin takkuatni iñupayaat.” 6 Uqaġipmigaaptuuq atlamiimma, “Ilvich agaayuliqsigigikpiñ Melchizedek-tun iḷipḷugu, aasriiñ agaayuliqsaugisirutin isruitchuamun.” 7 Jesus nunamiitnami agaayuniqsuq nipitusripḷuni qulvisigun Agaayyutmun annautitqupluni tuqułiġmiñ. Kiggusriaqaġniqsuq taluqsripḷuni-kii Agaayyutmik. 8 Iġñiġugaluaŋŋaġmi nagliksaaqtuq atripḷugich iñuich nagliksaaqmatun. Taatna nagliksaaqami iḷiññiqsuq tupiksrił̣iġmik. 9 Pakma tuquanikami Jesus naamasiruq, aasriiñ anniqsuitḷasiruq iñuŋnik taimuŋa tupiksriruapayaanik ilaanik. 10 Agaayyutim taiyuutchiqł̣ugu agaayuliqsiqpaŋmik Melchizedek-tun iḷipḷugu. 11 Uqautiksraukkaġaluaqtugut taavrumuuna Melchizedek-kun. Aglaan sakiqnaqtuq kaŋiqsipkautigiłiksraŋa taamna ilipsitñun, takku tusraasrunġitchusri alapisaaqpaitḷusri. 12 Pakma iḷisautriġuġumiñaqsigaluaqtusri aglaan iḷisautriqaqtuksraurusrisuli iḷisautripsaaqtuksrauruamik ilipsitñik sivulliqsigun iḷisauttutauruatigun Agaayyutim uqałhiñi. Aniqammiuratun miluktuqtuksrausrugaaġniqsusri niqipiatutlaitḷusri. 13 Kisupayaaq miluktuqtuaq aniqammiuratun ittuq. Taatnatun iñuk ukpiqsriaqsikami Jesus-mik iḷitchuġinġitchaasuli atlakaaġiiksilaaŋak nalaunŋaruamlu killuuruamlu. 14 Aglaan niqipiaq pigigaat iñuguaniksimaruat. Taatnatun iñuum iḷisaġuullapiaqtuam uqałhanik Agaayyutim kaŋiqsitḷasisaiñaġaġigai sakiqnaqtuat suli puttuqsritḷasriraġigaa sum nalaunŋatilaaŋa killuqsautautilaaŋalu.
1 Taatnaġuta uqautiginġiġḷavut sivulliich qaġanaqtuat iḷisauttutauruat Christ-kun. Iñuguġnaqsigaatigut. Iḷisautriñġiqsa sivulliuplutiŋ iḷisauttutauruanik, itnautauruat mumiguni savaaŋiñiñ tuqułhum suli mumiguni Agaayyutmun ukpiqsrił̣ikun, 2 suli iḷisautriḷuni paptaaġiłiqtigun suli inillaiḷuni argaŋnik iñuŋnun, suli iḷisautriḷuni aŋitqił̣hatigun tuquŋaruanik atanniił̣ikunlu isuitchuakun. Taapkua iḷisauttutigigai aniqammiurat. 3 Aasriiñ qulvaqtaaqta iḷisauttutinun iñuguaniktuanun iñuŋnun, ami Agaayyutim pisułiġikpauŋ. 4 Iñuk ukpiqsriruaġuaniktuaq kaŋiqsipkakkauŋanikami Agaayyutim qaumaŋagun, uuktuaŋanikamiḷu aatchuutauruamik qiḷaŋmiñ, piqasriutianikamiḷu Ipqitchuami Irrutchimi, 5 uuktuaŋanikamiuŋlu nakuułha uqałhan Agaayyutim suli saŋŋiqałha Agaayyutim aŋalatchisaan, 6 tarra—taatnasiq ukpiqsriruaġuaniktuaq taggivaġumi maliġuaġaluałiġmiñiñ Agaayyutmik mumitqikkumiñaitchuq. Atakkii taatnatchim iñuum kikiaktuutitqiḷgitmatun pigaa Iġñiŋa Agaayyutim, suli mitautigiplugu ilaan tuqułha. 7 Iñuk ukpiqsrimaaqtuaq Christ-mik ikayuusiaqaqtuq nunatun qaunakkusiaqaqtuatun siḷalukman, aasriiñ nauriraqtuq niqiksranik tamatkunuŋa nunaliqiraunun. 8 Aglaali iñuk tunutchiruaq Christ-mik suksraunġiqsitauruq nunatun nauriraġaqtuatun kakitḷaġnaqtuanik ikikkaugisiruanik isruani. Taatnasriq iñuk anniqsunġitchuq. 9 Piqpagikkamaaŋ, uqaqapta taatna nalupqisunġitchugut itilaapsitñik nunagiksuatun aasriiñ annautrauniaqtusri. 10 Agaayyun nalaunŋaruqtakku. Puuyuġumiñaitchaa qanuq ikayuiḷḷapiałiqsi Agaayyutim iñuiñik piqutigiplugu piqpaksrił̣iqsi ilaanik. 11 Suli kaviuġigikput atausriullaalusri ikayuiñiapiaquplusri isruanunaglaan sivuanisun. Taatnaġupsi iñuuniqtutilaapsitñi nalupqinaiñiaġiksi niġiugaqałiqsi. 12 Savautrituiñaqugipsigiñ Agaayyutmik. Piyummatigilugu maliġuutisritchi atlanun ukpiqsriruanun akuqtuiruanun ukpiqsrił̣ikun anuqsrułikunlu Agaayyutim akiqsruutigikkaŋanik. 13 Itnaami, Agaayyutim akiqsruqamiuŋ Abraham atuġniġaa atini takku atqitchuq kamanatluktuamik ilaan atqaniñ. 14 Itnaġniqsuq, “Nalupqinaitchuamik quviasaapiaġniaġikpiñ aatchuġutin iñugiallapiaqtuanik kiñuviaksrapnik.” 15 Aasriiñ utaqqiḷġataqami anuqsrułikun akuqtuiruq Agaayyutim akiqsruutigikkaŋanik. 16 Iñuittuuq akiqsruġuupmiut atuqługu iñuum atqa kamanatluktuaq iŋmikniñ. Aŋiġutauruam nalupqinaiġaġigaa nalupqinaiyautikun aasrii uqavaaġutiksraq piiqł̣ugu. 17 Uvvali Agaayyutim nalupqinaiġukkaa tamatkunuŋa akiqsrukkaġmiñun atlaŋŋuġumiñaisilaaŋa sivunniutini aasriiñ nalupqinaiqł̣ugu atuqługu atchi. 18 Agaayyun saglutlaitchuq. Taatnamik tunŋavigigikput Agaayyun atuqamiuŋ akiqsruutini nalupqinaiyautiniḷu, atakkii uqałha atlaŋŋutlaitḷuni. Ilaan akiqsruutaanlu nalupqinaiyautaanlu pitchuksaallapiaġaatigut tigummitqiaġiquplugu niġiugaq qaisauruaq uvaptiknun qamannirviuplugu. 19 Niġiugaġikkaqput kitchatun iñuutchipsitñun ittuq aullatlaitḷuniḷu saŋŋipḷuniḷu. Taamna niġiugaq kisaqsimaruq qiḷaŋmi sivuġaaniḷḷapiaq Agaayyutim liilaa talukuyaam tunuani inim ipqiññiqsrauruam iḷuani. Kisaliqiri isiqtuq taruŋa piqutigipluta. Taamna kisaliqiri ittuq Jesus agaayuliqsiqpaguqtuaq atripḷugu taimña Melchizedek.
1 Tarra taavruma Melchizedek-ŋum, umialgum Salem-mi agaayuliqsaupluniḷu kamanaġniqsrauruamun Agaayyutmun, nalaunniġaa Abraham utiqtuaq akiiḷiqqaaqługich umialgich. Agaayyutiniġaa ikayuusriaqaquplugu. 2 Aasrii Abraham-ŋum Melchizedek aatchuġniġaa quliŋŋuġutaanik utqutipayaakkaġmi. Taamna atiq Melchizedek sivulliuplugu itnautauruq Umialga Nalaunŋaruałhum, aasriisuli umialgupmiuq Salem-mi itnautauruami Umialga Qiñuiññam. 3 Iñuich naluniġaich aŋayuqaak sivulliaŋiḷḷu unniiñ sumi annisilaaŋa tuqutilaaŋalu. Atriginiġaa Iġñiŋa Agaayyutim agaayuliqsiusugaaqhuni qaŋapak taimuŋa. 4 Isrummatigisriuŋ qanutun kamanaqtilaaŋa taavruma aŋutim, unniikii Abraham-ŋum sivulliaġikkapta kamanautiqaqtuam aatchuġniġaa quliŋŋuġutaatnik utqutikkaġmi. 5 Aasriiḷi Abraham kiŋuviaqaġniqsuq Levi-mik aquagunaasriiñ Moses-mik. Tuvraqługu maliġutaksraq Moses-ŋum aglaaŋa Israel-aaġmiupayaat quliŋŋuġutikuruksrauniqsut taapkunuŋa Levi-tkuayaanun agaayuliqsiġuqtuanun. Taatnaqtuksrauniqsut iluqatiŋ Israel-aaġmiupayaat qitunġaġigaluaqtitlutiŋ Abraham-mun. 6 Aglaali taamna iñuk Melchizedek Levi-tkuayaaŋunġiñŋaġmi akuqtuiñiqsuq quliŋŋuġutmik Abraham-miñ. Iŋiqsruqtuq Agaayyutmun ikayuquplugu Abraham akiqsruusriaqaqtuaq. 7 Iñuk qaitchiruaq ikayuusriaksramik kamanatluktuq iñuŋmiñ akuqtuiruamiñ ikayuusriamik. Taamna iḷumutuuruq. 8 Aasriiḷi Levi-tkuayaat akuqtuiraqtut quliŋŋuġutinik aasriiñ iḷisimarugut tuqutilaaŋatnik, aglaali Melchizedek akuqtuiruq quliŋŋuġutinik, aasriiñ uqaġimaitchuq tuquniḷugu. 9 Uqautigillaglagu taatnatun, Levi kiŋuviaqtuummaġmi kiñuagun akuqtuisuugaluaqhuni quliŋŋuġutinik, ilaan quliŋŋuġutikuniġaa Melchizedek-mun atakkii sivulliaŋan Abraham-ŋum taimmani taputiplugu. 10 Takku Levi anigaluaqtitnagu inniqsuq liilaa timaani sivulliaġmi Abraham-ŋum Melchizedek-ŋum paaqmauŋ. 11 Taatnamik Levi-tkuayaat akuqtuiñiqsut maliġutaksramik Moses-kun atuqtaksraqtuummaitñik aŋalatchił̣hatigun agaayuliqsit savautrił̣hatnik Agaayyutmik. Uvva savaaŋat tamatkua agaayuliqsit anniqsuił̣hiñaullapiaġniqpan naamasiḷugu, suvaata inuqsraġniqpa atlakauruamik agaayuliqsimik aggiqsuksramik atriḷugu Melchizedek kiŋuviaġinġisaŋa Aaron-ŋum? 12 Tarra Aaron-ŋum kiŋuviaŋi agaayuliqsauruksraunġiqsut, atakkii nutaaq agaayuliqsi aggiqsuq, Melchizedek-tun ittuaq. Taatnamik maliġutaksraq aŋalatchiruaq savautrił̣hanik nutaam agaayuliqsiqpaum simmiqsuksrauniqsuq. 13 Christ taamnatarra nutaaq agaayuliqsiqpauruq uqautigikkaqput. Christ-tuuq Levi-tkuayaaŋunġitchuq, nalliatunniiñ sivulliaqatai savautrimaitchut agaayuliqsauplutiŋ tuniḷḷaqtuġviŋmi. 14 Atakkii nalupqinaitchuq Ataniqput kaŋiqałha Judah-miñ. Moses-ŋum uqautigimaitchai taapkua Judah-tkuayaat savautritquplugich agaayuliqsauplugich. 15 Uvvasuli nalupqinaipsaaġniqsuq atla agaayuliqsi atripḷugu Melchizedek sagviqman. 16 Christ agaayuliqsiġunġitchuq maliġutaksram tillisaitigun Moses-ŋum aglakkaŋatigun Levi-tkuayaaŋuruksrauluni, aglaan Christ agaayuliqsiġuqtuq saŋŋiagun iñuułhum simmiġumiñaitchuam. 17 Agaayyutim uqałhan nipliutiginiġaa Christ-kun, “Agaayuliqsaurutin qaŋapak taimuŋa atripḷugu Melchizedek.” 18 Aasiiḷi sivulliq tilliñ atuġumiñaiqsuq takku sayaitḷuniḷu sumun ikayuutauyumiñaitḷuniḷu. 19 Maliġutaksram nalaunŋasripkaġumiñaitkai iñuich Agaayyutmi. Aglaali nakuutluktuamik niġiuganiktugut nalaunŋasripkaqhuta Agaayyutmi. Tamanna pisigiplugu qalliḷaaġniaqtugut Agaayyutmun. 20 Agaayyutim nalupqinaiġñiġaa taamna nalupqinaiyautmigun. Aglaali Levi-tkuayaat agaayuliqsiġuqtut nalupqinaiyautaiḷaakun. Aasriiḷi Jesus agaayuliqsiġuqtuq Agaayyutim nalupqinaiyautaagun ilaanun, itnaquni, “Atanġuruam akiqsruutigigaa isrummitqikkumiñaitḷuni, itna, Agaayuliqsaurutin taimuŋa.” 22 Taapkunuuna uqałiqtigun Jesus nalupqinaiġutigigaa nakuutluktuam sivunniuġutim. 23 Sulipsuuq, iluqatiŋ sivulliich agaayuliqsit nayuutituiñatlaiññiqsut savaaġmikni atakkii tuqułhum piiqsittaġiġai. 24 Aglaan Jesus agaayuliqsauruq nayuutituiñaqtuaq taimuŋa. 25 Taatnaqhuni annautitlapiaġaġigai qanumipayaaq tamatkua iñuich utlautiruat Agaayyutmun iŋmigun, ataramik iñuuruq iŋiqsruutripḷuni iliŋitñik. 26 Tarra taatnasriq agaayuliqsiqpak inuġigikput ipqitchuaq taqsraqtaitchuaġlu pigiirrutaitchuaġlu piisimaaqtuaġlu killuliqiriniñ, aasriiñ kamanaqsipkakkaupluni qiḷaŋmi. 27 Inuġinġitchaa tuniḷḷaqtułiksrani uvluġaġipman taipkunatitun qaukłiŋisitun agaayuliqsit qaitchisuuruatitun tuniḷḷaqtuutmik, sivulliuplugu iŋmiŋ killuqsautmiknun suliasrii Israel-aaqatmiŋ killuqsautiŋitñun. Aglaan Jesus tuqukami sanniġutami tuniḷḷautigiruq iŋmiñik atausriġmiaqługu. 28 Moses-ŋum maliġutaksraŋagun sayaitchuat iñuich agaayuliqsit qaukłiġuġuurut. Aglaan taamna maliġutaksraq inuqnaiqsuq Agaayyutim iġñi agaayuliqsiqpaguqtitmauŋ nalupqinaiyautmigun. Aasiiñ agaayuliqsiqpaugisiruq taimuŋa naamapluni supayaakun.
1 Tarra una uqautigikkaqput, naalaġniḷḷaksiuŋ, piqaqtugut taatnatchimik agaayuliqsiqpaŋmik aquvittuamik taliqpianun aquppiutaqpaŋan kamanaqtuam Agaayyutim qiḷaŋmi. 2 Savautriruq agaayuliqsiqpaupluni inimi ipqiññiqsrauruami agaayyuvipiamiittuami [qiḷaŋmi], iñuum nappanġisaŋani aglaan Atanġum iŋmiñik nappakkaŋani. 3 Qaukłipayaaŋat agaayuliqsit qaitchisuuruksraurut aatchuutinik tuniḷḷautiniglu Agaayyutmun. Taatnaqhuni agaayuliqsiqpakputtuuq aatchuutiqaqtuksrauruq Agaayyutmun. 4 Uvvaami Jesus nunami itchugaaġumisuli agaayuliqsaunayaitchuq, takku atlanik agaayuliqsiqaqtuq qaitchisuuruanik aatchuutinik tuniḷḷautiniglu tuvraġlugu maliġutaksraq. 5 Agaayuliqsipayaat savaaqaġaqtut agaayyuvikpaŋmi nunami atriŋułhiñaqtuami taġġałhiñauruamiḷu tuvraqługu agaayyuvikpapiaq qiḷaŋmiittuami. Moses nappaqsaaqsiḷġataqmauŋ tupiq agaayyuvikpaksramun Agaayyutim uqautiniġaa, “Qaunatqiaġigutin nappaġumagiñ tupiq tuvraġlugu iliktiġutaa iḷisauttusriaġikkan iñġimi.” 6 Aglaan pakma Christ-ŋum akuqtuġaa kamanatluktuaq savautrił̣iq atlaniñ agaayuliqsiniñ savautriruaniñ nunami. Taatnamik Jesus-ŋum akunniġutauruam atausiŋŋuqtitkai Agaayyunlu iñuiḷḷu nakuutluktuakun sivunniuġutikun. Taamna nakuutluktuaq sivunniuġun tunŋavigigaa Agaayyutim tuniqsimałhanun, tupiksrił̣hanuuŋiḷaaq iñuich. 7 Uvvaami sivulliq sivunniuġun patchisaiññiqpan, atlamik inuqnaġayaitchuq. 8 Agaayyutim quyaginġiññiġai iñugikkani aasriiñ itnaqhuni, “Taimanigu sivunniuġutiqaġisiruŋa nutaamik iñuiñun Israel-ŋum Judah-mlu. 9 Itchumiñaitchuq atriŋatun sivunniuġutim qaisaptun aapaaŋitñun uvlumi taivrumani tasrirriutikapkich aullautityaqługich Egypt-miñ. Tupiginġitmatruŋ sivunniuġutiga taatnaqługich suksraaġitka, nipliqsuq Ataniq. 10 Una sivunniuġun inillaŋniaġiga Israel-aaġmiupayaanun taivrumani uvlumi, nipliqsuq Ataniq, Iḷigisigiga maliġutaksraġa iñuŋma isrummatiŋitñun aglaglugulu uummatiŋitñun, atriḷugu iñuk aglakmatun kaliikkamun. Iliŋisa kamagigisigaatŋa kisima agaayyutauluŋa aasriiñ iliŋich iñuginiaġitka. 11 Taivrumanigu kiñaunniiñ iḷisautriyumiñaipiaqtuq nunaqatmiñik aniqatmiñiglu itnaġuni, ‘Iḷitchuġiuŋ Atanġuruaq.’ Atakkii kisupayaam iḷisimapiaġisigaaŋa kamanaiññiqsramiñaglaan kamanaġniqsramun. 12 Takku iḷunŋugigisigitka tupiginġitchaluaqtitluŋa. Suli itqagitqikkumiñaiġitka killuqsautiŋich.” 13 Agaayyutim uqautigikamiuŋ nutaaq sivunniuġun tarra uqautiginiġaa sivunniuġutiġruaq utuqqaliruaŋuplugu. Supayaaq atuġnaġumiñaiqman utuqqalipḷuni piiġaqtuq.
1 Aasriiḷi sivulliq sivunniuġun atuqtaksraqaqtuq agaayuliqsitlu iñuiḷḷu savautrił̣iksraŋatigun Agaayyutmik suli Agaayyutim irviagun nunamiittuakun. 2 Taamna Agaayyutim irvia malġuŋnik iniqaqtuq. Sivulliġmi inimi kialuuraqaġviqaqhuni niġġiviqaqhuniḷu ipqitchuanik qaqqialigaanik, taiyuutiqaqhuniasrii ipqitchuamik inimik. 3 Tuglian talukuyaam tunuani inauraq taiyuutiqaġniqsuq inimik ipqiññiqsrauruamik piqaqtuaq ikipkaiviḷiamik tipraġiksautinun piḷiaq kaviqsaamik maniŋmik suli ipqitchuamik suluutmik iluqani qaaligaaq kaviqsaamik maniŋmik. Iḷuani ipqitchuam suluutim iḷulik piḷiaq kaviqsaamik maniŋmik imalik Manna-mik suli ayauppiaŋanik Aaron-ŋum akutuqpalitḷaruamik suli uyaqqak aglaqaqtuak maliġutaksramik. 5 Qaaŋani suluutim matuan israġullak tuglauqsimauraaġniġaak Agaayyutim kamanautaa, ini Agaayyutim natqigutrisimaaġvia killuqsautinik. Aglaan tamatkua sut uqautigitlaitchivut pakma. 6 Uqautitqigḷagu, Agaayyutim irvia malġuŋnik iniqaqtuq. Uvluġaġipman agaayuliqsit isiġaġniqsut siḷalliġmun inimun savautityaqługu Agaayyun atuumaraġałhatigun. 7 Aglaan kisimi qaukłiat agaayuliqsit isiłhiñauraqniqsuq iḷulliġmun inimun aasriiñ atausriġmiaqługu ukiuġaġipman saagaqhuni auŋmik qaisaksraġmiñik killuqsautmiñun suli killuqsautaatnun Israel-aaqatmi killuqsaqtuat nalułiġmiktigun. 8 Taavrumuuna Ipqitchuam Irrutchim kaŋiqsipkaġaatigut apqun inimun ipqiññiqsrauruamun aŋmanġisilaaŋanik uvaptiknun napaniqtutilaaŋani siḷallium inim. 9 Taamna siḷalliq ini atrikusrautauruq iñuuvigikkaptikni pakma. Aatchuutit ikipkaqługich tuniḷḷautit nalaunŋasripkatlaitchaat iñuk Agaayyutmi; iñuum aatchuutaiñ patchisaiḷaaqtitkumiñaitchaat qauġrimmaaġiutillautaŋani. 10 Tamatkua atuqtaksrat aŋalatchił̣hiñaqtut niqiniglu imimiglu suli iġġuutiksraqtuġvikaanik. Iñuich tupiksriruksrauniqsut tamatkuniŋa qaałhiñakun atuqtaksranik inillaŋniałhanunaglaan nutaaŋuruam nakuutluktuam sivunniuġutim. 11 Aglaali Christ aggianiktuq. Ilaan agaayuliqsiqpagigaa sivunniuġutim nutaaŋuruam nakuutluktuam. Christ savautriraqtuq kamanatluktuamiḷu nakuutluktuamiḷu agaayyuvikpaŋmi nunakŋaqtaunġitchuami suli nappanġisaŋatni iñuich. 12 Christ isiqtuq ipqiññiqsrauruamun inimun saagasuŋaqani auŋatnik niġrutit, aglaan isiqami tuniḷḷaqtuutiginiġaa auni piqutigipluta atausriġmiaqługu. Taatnaqami anniqsuutigaatigut taimuŋa. 13 Atakkii taimani iñuk qaayuġnaqsiruaq killuliqiłiġmigun. Ilaa ipqiqsitqigaqtuq agaayuliqsim siqiḷḷautipmagu atuqługu auŋat niġrutit suli kulavauram ikipkaqtam aġraŋa. 14 Tarra, nalupqinaitḷullapiaqtuq auŋanun Christ-ŋum salummaqtilaaŋa qauġrimmaaġiutillautaptiknik savaaŋiñiñ kaŋiġruaqtam, atakkii tuniḷḷautigiruq iŋmiñik killuutaitḷuni Agaayyutmun isruitchuakun Irrutchikun. Taatnaqhuta savautrił̣hiñaaġuqtugut Agaayyutmik iñuuruamik. 15 Tuqukami Christ akunniġutiġuġniqsuq Agaayyutmiḷu iñuŋmiḷu suli saŋŋiqaqtitlugu nutaaq sivunniuġun. Taavrumuuna Christ-ŋum tasutlasigai iñuich tuquruksrauruat piqutigiplugu tupiksriñġił̣hat maliġutaksramik sivulliġmi sivunniuġutiġruami. Tasuġniġai iñuich Agaayyutim piksraqtaaġikkani akuqtuitquplugich isuitchuamik paitchaktaaksrautmik, amiami iñuułiġmik isruitchuamik Agaayyutmi. 16 Sivunniuġun Agaayyutim inillakkaŋa atriqaqtuq sivunniuġutmik iñuum aglagikkaŋanik iñuuŋŋaġmi. Tuquanikpan iñuich iḷisimarautlaruksraurut tuqułhanik taavruma iñuum aglaktuam sivunniuġutmik. 17 Takku iñuum sivunniuġutaani saŋŋiqutaitchuq iñuuŋŋaan taavrumiŋa aglaktuaq. Aglaan aglaktuam tuqułhan aquagun sivunniuġutaa saŋŋinigaqtuqtarra. 18 Taatnatuntuuq sivulliq sivunniuġun saŋŋiqaqmiuq tuqułhatigułhiñaq niġrutit auŋatigunlu. 19 Moses-ŋum uqautiqqaaqamigich iñuich tillisipayaat maliġutaksram tiguniġai auŋat nuġġaich iḷaplugu imiġmik suli kaviqsaaq ipnaim mitqualu hyssop-ŋum akiġuaniglu, aasrii siqiḷḷakługich makpiġaat iluqaisalu iñuich, 20 nipliqhuni iliŋitñun, “Taavruma augum nalupqinaiġaa sivunniuġun Agaayyutim tillisigikkaŋa ilipsitñun.” 21 Taatnatunsuli Moses-ŋum siqiḷḷaŋniġaa auk ipqitchuamun inimun taputiplugich sut atuġuuruat savautrił̣iġmi Agaayyutmik. 22 Tarra, Agaayyutim maliġutaksraŋaguaqhuni supayaaqayaq salummakkausruuruq aukun. Agaayyun natqigutriyumiñaitchuq killuutinik auk maqipkaġaluaqnagu. 23 Taatnaqhuni Moses-ŋum ipqiqsaksraġiraġniġaa siqiḷḷautiqałhagun auŋmik ipqitchuamun inimun tuvrautauruamun qiḷaŋmiittuamun. Aglaan nakuutlukhuni tuniḷḷaun inuqnaqtuq inimun ipqitchuamun qiḷaŋmiittuamun. 24 Atakkii Christ isinġitchuq ipqitchuamun inimun savaaġikkaŋatnun iñuich, tuvrautaułhiñaqtuamun iḷumutuuruamun ipqitchuamun inimun. Aglaan Christ isianiktuq qiḷaŋmun sivuġaallapiaŋanun Agaayyutim akunniġutchiutaupluni pisigipluta. 25 Qaukłiata agaayuliqsit Israel-aaġmiuŋuruat isiġuuruq ipqiññiqsramun inimun ukiutauġaġipman saagaaqhuni auŋanik niġrutim. Aglaan Christ aatchuutigilġataqtuksraunġitchuq iŋmiñik akulaiqł̣ugu. 26 Taatna Christ aatchuutigitqigaqtuksraugumi nagliksaatqigaaqtuksraunayaqtuq iñiqtaułhaniñaglaan nunam. Aglaan pakma Christ sagviġñiqsuq atausriġmiaqługu piiġiaqługu killuqsaun tuniḷḷautigipluni iŋmiñik. 27 Iñupayaaq tuquruksrauruq atautchimi, aasriiñ aquagun taavruma atannikkauluni. 28 Taatnatuntuuq Christ tuquruq atausriġmiaqługu piiġiaqługich killuutiŋich iñupayaat. Sagvitqikkisiruq tugliani, piiġiasruŋaqnagu killuqsaun aglaan annautittyaġlugich utaqqiruat ilaanik
1 Maliġutaksraŋa sivunniuġutiġruam tikkuałhiñaġniqsuq naamasiruamun tuniḷḷautaanun Christ-ŋum, taġġaġiłhiñaqługich iḷumutuuruam. Ukiuġaġipman piqutigiplugich iñuich agaayuliqsit aatchuġuurut tuniḷḷautinik. Aglaan tamatkua tuniḷḷautit killuutaiqsitḷaiññiqsut iñuŋnik tuniḷḷaqtuqtuanik. 2 Tuniḷḷautit killuutaiġitlakpata iñuich nutqautianikkayaġaat tuniḷḷaqtułiq iŋiḷġaanimma. Atakkii iñuich ukpiqtuaŋuruat salummaqtinniqpata atausriġmiaqługu itqagitqikkayaitkaich killuutitiŋ qauġrimmaaġiutillautaġmikni. 3 Aglaan tamatkua tuniḷḷautauruat itqaqtirrutauraqtut killuutiŋitñun ukiuġaġipman. 4 Takku auŋat niġrutit piiġiyumiñaitchuq killuutmik. 5 Taatnaqhuni Christ uqaqtuq nunamuyasrikami, itna, “[Agaayyutmaaŋ,] Piqaġukkumiñaitchutin tuniḷḷautinik aatchuutiniglu aglaan timiqaqtillugu uvamnik tuniḷḷautigitqulugu. 6 Ikipkaqługich aatchuutit tuniḷḷautitlu killuutaiġutiksrat quyalisaunġitchut ilipni. 7 Aasriiñ nipliqsuŋa, ‘Agaayyutmaaŋ, aggiqsuŋa savaaġityaqługu pisułhiñ, aglaksimałhatun makpiġaani uvapkun.’ ” 8 Sivulliani itnaġniqsuq, “Piqaġukkumiñaitchutin tuniḷḷautinik aatchuutiniglu, ikipkaqługich aatchuutit tuniḷḷautitlu killuutaiġutiksrat quyalisaunġitchut ilipni,” iŋiaŋugaluaŋŋaisa maliġutaksrakun. 9 Tugliani nipliqsuq, “Agaayyutmaaŋ, aggiqsuŋa savaaġityaqługu pisułhiñ.” Taatnaqami Christ-ŋum suksraaġniġaa sivulliq sivunniuġun tuniḷḷautituummaisa aasrii inillakługu nutaaq sivunniuġun. 10 Tarraasriiñ Christ-ŋum tupiginiġaa Agaayyutim pisułha. Tuniḷḷautigikamiuŋ timini pisigiplugich killuutit ipqiqsaġaatigut nalaunŋapkaqhuta Agaayyutmi atausriġmiaqługu. 11 Aasriiḷi agaayuliqsipayaaq savautriraqtuq uvluġagipman qaitchipḷuni atlaŋŋutlaiḷaanik tuniḷḷautinik killuutaiġiyumiñaitchuanik. 12 Aglaali Christ qaitchianikami atautchimik tuniḷḷautmik killuutinun, aquvittuq taliqpianun Agaayyutim minġuiqsiaġiaqhuni savaaġmiñiñ taimuŋa, 13 taimakŋaniñaglaan utaqqipḷuni tarani uumigirini akiiḷił̣iksraŋatnunaglaan. 14 Takku atautchikun tuniḷḷautikun killuutaiġñiġai taimuŋa tamatkua ipqiqsitauruat. 15 Taavruma Ipqitchuam Irrutchim nalupqinaiġñiġaa uvaptiknun, itnaqhuni, 16 “Una sivunniuġun inillaŋniaġiga Israel-aaġmiupayaanun taimani uvlumi, nipliqsuq Ataniq. Iḷigisigiga maliġutaksraġa iñuŋma isrummatiŋitñun aglaglugulu uummatiŋitñun.” 17 Nipliqsuqsuli, itna, “Killuqsautiŋich nalaunŋairrutiŋiḷḷu itqagitqikkumiñaitmigitka.” 18 Taatnamik killuutit natqigutikkaukpata, ikipkaqługich tuniḷḷautiksrat pisigilugich killuutit inuqnaġumiñaiqsut. 19 Aniqatiumaaŋ! Pakma taluqsrautairrutiqaqtugut isiłiksraptiknun Agaayyutim sivuġaanun, atakkii Jesus-ŋum tuniḷḷautiginiġaa auni. 20 Christ-ŋum aŋmautiniġaatigut nutauruamik apqutmik sivuġaanun Agaayyutim. Agaayyuliqsiqpaktun qalliḷaaqtuatun Agaayyutmun amuŋatchiaŋanun talukuyaam, uvaguttuuq qalliḷaatlasipmigikput Agaayyun timaagun Jesus-ŋum aatchuutigikkaŋagun tuqupluni. 21 Suli kamanaqtuamik agaayuliqsiqaqtugut Jesus-mik atanġuruamik Agaayyutim tupqani, amiami ukpiqsriruanun. 22 Taatnaġuta qalliḷaaqta Agaayyutmun iḷumutuġuġlugu uumman nalupqisruutaiḷḷapiaġlugu ukpiqsrił̣iqput, atakkii Christ-ŋum siqiḷḷaqamisigut auŋmiñik salummaġai qauġrimmaaġiutillautavut killuqsautiptikniñ suli iġġuqhuta imiġmik ipqitchuamik. 23 Tigummitqiaġigḷakput niġiugaq uqautigikkaqput qanuġliqaanġiġuta takku Agaayyun akiqsruiruaq tuniqsimaruq. 24 Qaunakkutiluta avatmun pitchuksaaġutilutalu piqpakkutiłiksraptiknun savaallautaqałiksraptiknunlu. 25 Katiraġaqta atautchimun qapiqtanġiġuta, atrisuŋaqnagich iḷaŋich iñuich katiraġaŋaiqsuat. Iḷitchuġigiksi Atanġum aggitqiŋñiałha. Taatnaqługu pitchuksaaġutiyumaugut avatmun qapiqtanġiġuta ukpiqsrił̣iptikni. 26 Uvvaami kaŋiqsiqqaaġupta iḷumutuułiġmik aasriiñ killuqsaqtuiñaġupta ukpiqsriñġiġuta Christ-mik, piitchuq niġiugamik uvaptiknun. Atakkii atlamik tuniḷḷautmik qaisaksramik killuutiptiknun piiññiaqtuq. 27 Aglaan taatnatun iñuuniaġupta niġiugiraksraġigikput iqsiñaqtuaq atanniiviksraq, ittuatun ikualaruatun piyaqquiñiaqtuatun uumiksriruanik Agaayyutmik. 28 Iñuk suksraqanġitchumi Moses-ŋum maliġutaksraŋanik, taamna iñuk tuquruksrauruq iḷunŋuktaiḷaakun iḷisimariqałhiñaqpan malġuŋnik unniiñ piñasrunik. 29 Aglaan iñuk suksraqanġitchumi Iġñiŋanik Agaayyutim suksraqanġitḷuniḷu auŋanik Christ-ŋum ipqiqsitigikkaġmiñik, Agaayyutim taamna iñuk anasriñŋuqsatlukkisigaa. Taavruma pisaaŋŋatigaa Ipqitchuaq Irrusriq iłuaqqutriruaq ilaanik. 30 Iḷisimagikput kisuutilaaŋa nipliqsuam itna ipqitchuani makpiġaani, “Akisaun pigigiga. Pigiitchuapayaaq akisaġisigiga.” Uqaqmiñiqsuq itna, “Atanġuruam atanniġisigai iñugikkani.” 31 Iqsiñallapiaġataqtuq anasriñŋuqsakkauruni Agaayyutmiñ iñuuruamiñ. 32 Itqallaksigik taipchua uvlut kaŋiqsiqqaaqapsi iḷumutuuruamik ukpiqsriruaŋŋuqhusri. Igḷutuġniġiksi sakiqniułiq atqunallapiaq. 33 Iḷaatni pisaaŋŋatigikkaurusri atniaqsiuplusriḷu iñuich takkuatni, iḷaatnisuli piqataułhiñaaġuqhusriunniiñ tamatkunani taatna aŋalatauruanun. 34 Uvvasuli nagliksaaqatiqaġuurusri isiqtauruanik ikayuqługich suli quviatchauġikhusri ivayaqtukkaugaluaqapsi suurapsitñik, iḷitchuġiplugu ilipsi suuraqałiksraqsi nakuutluktuanik nuŋuyumiñaitchuanik qiḷaŋmi. 35 Taamna pisigilugu taluqsrairrutiqaġitchi Ataniġmun. Kamanaqtuamik akiḷiusriaqaġniaqtusri nikaitkupsi. 36 Aglaan anuqsrutiqaqtuksraurusri tupiksriḷaaġusri pisułhanik Agaayyutim. Atakkii akuqtuaġiniaġiksi ilaan akiqsruutigikkaŋa. 37 Agaayyun nipliqsuq ipqitchuami makpiġaami, “Pivikisuurami aggiqsaġumaruaq aggiġisiruq. Piñatchiaġumiñaitchuq. 38 Nalaunŋasripkakkaġa iñuugisiruq ukpiqsrił̣hagun. Aglaan quyagiyumiñaitchiga iñuk tunuttuaq uvamniñ ukpiqsriŋaiqhuni.” 39 Uvagut, iḷaliqsuutinġitchugut tamatkunani tunutlutiŋ piyaqqukkauniaqtuani, aglaan iḷaurugut tamatkunani ukpiqsrimaaqtuani annautikkauplutiŋ.
1 Iñuum ukpiqsrikami nalupqisruutiginġiġaġigaa niġiugaġikkani. Nalupqiginġiġaġigaa atuumaruksraq qiñiġnaqsigaluaqnagu. 2 Sivulliavut taimani iñuuniagaġniqsut taavrumuuna ukpiqsrił̣ikun. Taatnaqługich uqaġillautakkaurut. 3 Ukpiqsrił̣ikun kaŋiqsigikput Agaayyutim iñiqsitilaaŋa nunamik siqiñiġmiglu uvluġianiglu uqałiġmigun. Taavrumuuna kaŋiqsigikputtuuq iñiqsitilaaŋa sunik qiñiġnaqtuanik saŋŋiagun iñuich iḷitchuġinġisaŋatnik isrummatigikkaġmikkun. 4 Ukpiqsrił̣ikun Abel aatchuutiqaqtuq Agaayyutmun nakuutluktuamik tuniḷḷautmik Cain-miñ. Agaayyutim akuqtuġniġaa Abel-ŋum tuniḷḷautaa uqaġiplugu nalaunŋatilaaŋa. Abel tuqugaluaqtitlugu iḷitchitḷarugutsuli ukpiqsrił̣haniñ. 5 Ukpiqsrił̣ikun Enoch aullautikkauniqsuq marrumakŋa iñuuniałiġmiñ tuquruksraunġitḷuni. Taatnaqługu iñuich paqinġiññiġaat Agaayyutim aullautipmagu. Aullautikkaugaluaqtitnagu uqałhum uqautigigaa iḷumutun quyalitñiktauŋunipḷugu Agaayyutmik. 6 Aglaan iñuk ukpiqsriñġitchumi quyalitñikkumiñaitchuq Agaayyutmik. Atakkii kisupayaaq piqatiqaġuktuaq Agaayyutmik ukpiqsriruksrauruq itilaaŋanik suli akiḷiutiqaqtilaaŋanik tamatkunuŋa piḷiqillapiaqhutiŋ pakaaqaqtuanun iŋmiñik. 7 Ukpiqsrił̣ikun Noah-m kiliktuusriaġigaa Agaayyutmiñ atuumaruksraq qiñiġnaqsigaluaqnagu. Tupigiplugu Agaayyutim tillisaa umiaqpaliruq annautiksraŋatnik qitunġami. Umiaqpił̣iġmigun sagviqsinniġaa ukpiqsriñġił̣hat nunam iñui, aasriiñ taavrumuuna patchisiqutiniġai. Pisigiplugu Noah-m ukpiqsrił̣ha Agaayyutim akuqtuġniġaa nalaunŋasripkakkauplugu. 8 Ukpiqsrił̣ikun Abraham tupiksriñiqsuq Agaayyutim tuqłuqmani. Aullaġniqsuq atlamun nunamun akuqtuiviksraġmiñun paitchaktaaksrautmik, nalugaluaŋŋaan napmun aullaqtilaani. 9 Ukpiqsrił̣ikun iglaaŋuruq nunami akiqsruutigikkaŋani Agaayyutim, irviqaqhuni palapkaaqpaŋni piqatigiplugik Isaac-lu Jacob-lu akuqtuiruak atunim akiqsruutauruamik Agaayyutmiñ. 10 Takku Abraham niġiugaqaġniqsuq nunaaqqiqpaŋmik payaŋaitchuanik nappaviḷiŋmik, Agaayyutim iŋmiñik nappakkaŋanik maliġutlugu sivunniuġutni. 11 Ukpiqsrił̣ikun Sara akuqtuiruq sayaksramik siŋaiyaułiksraġmiñun kiñuviaksramik. Iġñiruq aaquaġaluaŋŋaġmi, takku ukpiġiniġaa Agaayyun pitḷaruaŋuplugu akiqsruqtuaq. 12 Tarraasriiñ atausriq aŋun Abraham tuquŋaruatun iŋmiñi iḷigaluaqtuaq kiñuvianiŋniqsuq iñugiakhutiŋ uvluġiaŋisun qiḷaum suli qaviaŋatun taġium siñaan kisitchuġnaitchuatun. 13 Tamatkua iñuich iluqaġmiŋ ukpiġigaat Agaayyun, aasriiñ tuqurut akuqtuigaluaqatiŋ akiqsruutauruamik. Aglaan qiñiqługich immasraaġruk sivuniġmi quviatchaktitaurut. Piiḷaaġinġitchaat avakŋaqtautilaaqtiŋ iglaaŋutilaaqtiŋlu marrumani nunami. 14 Iñupayaat uqaqamiŋ iglaaŋutilaaġmiknik marrumani nunami nalupqinaiġaat pakaaqałiqtiŋ kiñuniksrautmiknik. 15 Iñuich taipkua isrumagisruuniġumitruŋ taimña nuna unisaqtiŋ utiłhiñaugaluaġniqsut pisukkumiŋ. 16 Aglaan iliŋich kimmutiqaqtut nakuutluktuamik kiñuniksramik qiḷaŋmi. Agaayyutim itqanaiyautigaa nunaaqqiq iliŋitñun, atakkii kanŋuginġitchaa Agaayyutiginiḷuni Abraham-mun, Isaac-munlu, Jacob-munlu. 17 Ukpiqsrił̣ikun Abraham tuniḷḷautiqałhiñaaġuġniqsuq Isaac-mik Agaayyutim uuktuaqmani aatchuutigigisipmaŋaan iġñitualuni, taamna akuqtuaġikkaŋa Agaayyutim akiqsruutaagun. 18 Pił̣hiñaġniqsuq ukpiġiplugu Agaayyutim akiqsruutaa iġñiġmigun itnaqhuni, “Isaac-kun kiñuviaqaġniaqtutin.” 19 Ukpiġiniġaa Agaayyutmun aŋipkaġniałiksraŋa Isaac tuquŋaruaniñ. Abraham-ŋum akuqtuaġitqikkaa Isaac iḷigaluaqtuaq tuquŋaruatun liilaa. 20 Ukpiqsrił̣ikun Isaac-ŋum piḷiusriaqaqtitmigik Jacob-lu Esau-lu, isrummatigiplugu Agaayyutmun atuumapkaġisił̣ha akiqsruutigikkani sivuniksrami. 21 Ukpiqsrił̣ikun Jacob tuquaqsikami piḷiusriaqaqtitmigik atausriullaaplugik iġñak Joseph-ŋum. Aasriiñ putluni agaayumaaġvigigaa Agaayyun turvigiplugu nuvua ayauppiaġmi. 22 Ukpiqsrił̣ikun Joseph-ŋum uqautiginiġaa aullałiksraŋat Israel-aaġmiut Egypt-miñ. Tuquyasrikami urriqsuutigai qanuq savaaġiłiksraŋatigun sauniġmi. 23 Ukpiqsrił̣ikun Moses-ŋum aŋayuqaakkiñ iriqsimaniġaak piñasruni tatqiñi aniqqaaqman. Qiñiqamitku piññaqnałha iyaalugruam iqsiñġitchuk umialgum tillisaiñik tuqutquplugich aŋugaurat aniqammiurat. 24 Ukpiqsrił̣ikun Moses iñuguanikami taiguquŋaiġñiqsuq iñuŋnun iġñiŋanik Pharaoh-m panian. 25 Piksraqtaaġigaa aŋallaqłuqataułiksrani iñuiñi Agaayyutim, atakkii quviaginġiġñiġaa iñuuniałiq qaġanaqtuaq akisuruaqtuummaan Pharaoh-m tupqani. 26 Isrummatiginiġaa nagliksaałiksraŋa Christ-ŋum kamanatlukługu piqałhaniñ akisuruapayaaŋiñiñ Egypt-ŋum, takku ukpipiaġniqsuq Agaayyutmun akiḷiġñiaġnipḷuni sivuniksrami. 27 Ukpiqsrił̣ikun Moses-ŋum aullaġviginiġaa Egypt iqsiginġitḷugu Pharaoh-m qinnautaa. Aullaqtuq iḷipḷuni qiñiqtuatun Agaayyutmik qiñiġnaitchuamik. Taamna qiñiqquuraaq siimasraaġutiginiġaa. 28 Ukpiqsrił̣ikun Moses-ŋum inillaŋniġaa niġiqpagvikaaq taiyuutiqaqtuaq Apqusraaqtitaułiġmik. Ukpiġigaa Agaayyun uqaqman iñuich tigusritquplugich ipnaiyaat auŋatnik siqiḷḷautiksraŋitñik tupqisa taluŋitñun. Agaayyutim iḷaksiatqunġitchai piyaqquiraumun Israel-aaġmiut aŋayukłiich. 29 Ukpiqsrił̣ikun Israel-aaġmiut ikaaġniġaat taġiuq atiqaqtuaq Red Sea-mik paliumaruakun nunakuaqmatun. Egypt-miut taatnatun ikaaqsaġaluaġniqsut, aglaan iluqatiŋ ipiniqsut imikun. 30 Ukpiqsrił̣ikun Israel-aaġmiut kaivraaġniġaich katchiŋi Jericho-m tallimat malġuŋni uvluni. Taatnaqhutiŋ katchich katagaalaniqsut. 31 Ukpiqsrił̣ikun Rahab akiisuk tukkuġiniġaat nalunaqtuakun takkuuqtit. Taatnaqhuni piyaqqunġitchuq piqatigilugich Jericho-ġmiut ukpiqsriñġitchuat Agaayyutmik. 32 Sumiksulitai uqapsaaġisivik? Pivikitchuq uqautigisaġupkich Gideon, Barak-lu, Samson-lu, Jephthah-lu, David-lu, Samuel-lu, sivuniksriqiraiḷu Agaayyutim. 33 Ukpiqsrił̣ikun taipkua akimaraqtut umialiŋniñ, nalaunŋarualiqiplutiŋ, akuqtuipḷutiŋ akiqsruutigikkaŋanik Agaayyutim, umitlaplugich qaniŋich lion-nat, 34 qamitlaplugu ikualapiaqtuaq ikniq, annakhutiŋ savikpakun tuqutaułiġmiñ, sayaitchuat sayaktusripḷugich, sapiġñaqsipḷugich aŋuyałiġmi akiiḷitḷasipḷugich aŋuyaktiŋich atlat nunat, 35 unniiñ aġnat akuqtuiplutiŋ tuquŋaruamiknik aŋitqiksitaupmata. Atlat iñuich naŋititauniqsut tuqułhiñaaġuqhutiŋ ayakługu annagviksraqtiŋ, niġiugaqaqhutiŋ aŋitqił̣iksraġmiknik nakuutluktuamun iñuułiġmun tuquanikkumiŋ. 36 Atlattuuq nagliksaaqmiñiqsut mitautigitchiuplutiŋ ipiġaqtuqsiuplutiŋlu qiḷiqługiḷḷu isiqtaupkaqługich, 37 uyaġaŋniglu miḷuqtuqsiuplutiŋ, uluaqtuqługich avikługiḷḷu, uuktuaqsiuplutiŋ, tuqutauplutiŋ savikpakun, qipiplutiŋ atnuġaaqhutiŋ ipnaich amiŋitñik tuttułuuraisalu, piiḷḷiuqhutiŋ, iłuiḷḷiuqtitauplutiŋ, atniaqsiuplutiŋ, 38 qipiplutiŋ suviksraiḷaami iñġiñi, iñuuniaqhutiŋ sisini nunamiḷu uyaġałuŋmiḷu. Iñuiñ nunam naliginġitchaich tamatkua! 39 Iluqatiŋ tamatkua iḷisimariqaqtut nalupqinaiġutriruat ukpiqsrił̣iġmiknik uqaġillautaqługich. Aglaan nalliat akuqtuiñġitchuq iñuuŋŋaġmiŋ Agaayyutim akiqsruutigikkaŋanik. 40 Agaayyun sivunniutiqaqtuq nakuutluktuamik uvaptiknun, itna, taipchua naamasripkakkauruksraupmiut piqatigiluta tikiññiaqaptigut aŋaayuqautaanun Agaayyutim.
1 Taipkunatitun ukpiqsriruatitun iḷisimariqaqtuguttuuq avataŋiutriruanik uvaptiknik nuviyatun, aasriiḷi tamatkua uqaġiłhiñaugaat ukpiqsrił̣iqput. Aqpaliutraqtitun piiqł̣ugu unaviqutaġikkaŋani, ki, piiġaġlavut qilamipiaq killupayaat unaviqutaġikkavut maliguta Ataniġmik. Aqpaliutraqta igḷutuił̣ikun tikiññiałhanunaglaan kinilirviksrapta. 2 Ataramik qiñiqsimalakput Jesus aullaġniiraalu naamasriraalu ukpiqsrił̣ł̣apta, [atakkii tunŋavigigaa Agaayyun iluqnauqhuni]. Pisigiplugu quvianaqtuaq akiḷiusriaksrani suksraġinġitkaa kanŋunaqtuaq tuqułiq sanniġutami. Aasriiñ aquvittuq Agaayyutim taliqpian tuŋaanun aŋalatchiqataupluni. 3 Jesus igḷutuipmiñiqsuq qanusripayaanik akiḷḷiḷiuġutiŋitñik killuliqirit. Isrummatigiraksraġigiksi Jesus piyuaqsiugupsi taatnatun, minġuġanġitchumuusriḷi qapiŋasriraġanġiġusri maliġuałłapsitñi Christ-mik. 4 Killuqsaun ayyauqtuġaluaġiksi, aglaan ayyauqtunġitchiksi pigiitchuaq tuqułłapsitñunaglaan. 5 Puuyuġuknaġiksi Agaayyutim pitchuksaaġiłha ilipsitñun itna liilaa uqaġipmatun qitunġamun, “Iġñiiŋ, suksraġiñġiġñiaqnagu nalġuqsruutaa Atanġum unniiñ qapiŋasiñak iñiqtiqpatin. 6 Takku Atanġum nalġuqsruġaġigai tamatkua piqpagikkani, suli annauksraqługich iñupayaat iġñiġiliutikkani.” 7 Igḷutuqtaksraġigiksi nalġuqsruutaa Agaayyutim. Aŋalattaġigaasri iġñiġikkaġmisun. Qanusriuva una iġñiġuruaq aapauruam anasriñŋuqsatlaisaŋa? 8 Agaayyutim iġñipayaaq ataramik iñukkuksaġniġaa taatnatun. Ilipsi nalġuqsruqsimaitchupsi aapaiḷapsisun iḷumutun iġñiġiliutipkaqsimaiññiqsusri ilaanun. 9 Uvvasuliuna, aapapta nunami nalġuqsruġaatigut aasriisuli uvagut kamagisuuplugich. Kamaksriruksrauruguttuuq Aapaŋatnik irrutchipsa pitḷuglugu aapaptikniñ nunami, atakkii iñukkuksairuq uvaptiknik isruitchuamun iñuułiġmun. 10 Sivikisuurami aapapta nalġuqsruġaġigaatigut nalaunŋanasrugikamitruŋ. Aglaali Agaayyutim nalġuqsruġaġigaatigut piññagviksraptiknun ipqiqatigisrukhuta iŋmisun. 11 Iluqani nalġuqsruun quvianaitchuuruq atniġñaqmiuq. Aglaan aquvatigun nalunaiġuuruq qanuq nalġuqsruun nakuutilaaŋa Agaayyutim qitunġaġikkaŋiñun, tupiksrił̣iġmiktigun iñuguqtut atuitḷasiruat nalaunŋaruamik suli iñuuniaqtuat qiñuiññakun. 12 Taamna pigilugu sayyiqsigiŋ niviŋasriruat argasri suli sayaitchuat niusri; qapiŋasiñasri. 13 Qaiqsisigiŋ apqutiksraŋat isigapsi. Aasriiḷi sayaitḷutiŋ ukpiqsriruat pisrulguitchuatun puukaġumiñaitchut atniġutiŋ, aglaan mamititaulutiŋ saŋŋisitqiŋñiaqtut. 14 Qiñuiññaqautrisitchi iñupayaanun, iluqnauqsimalusri Agaayyutmun. Iñuum iñuunianġitchuam taatnatun qiñitlasriyumiñaitchaa Ataniq. 15 Qaunatqiaġigitchi kiñaunniiñ iñuk suliqutiksrinġiġñiaqani iłuaqqutaanik Agaayyutim. Qaunaginġitchupsi iñuich tikitpiaqtut akunnapsitñun miqutchisuuruat isrumagiiḷiqsitlusri, atripḷugu kaŋiġruaq maqupkairuaq nauriamik. 16 Naagaunniiñ iñuk atlatuqtauviaqtuq agaayyiaqtaitḷuni Esau-tun iŋiḷġaanimma. Esau tuniriruq paitchaktaaksrautigaluaġmiñik aŋayukłiułiġmigun atautchimun niġiñiġmun. 17 Iḷisimakkapsisun, aquvatigun Esau-ŋum pił̣hiñaaġuqamiuŋ piññaktaaksrautni itigautiruq. Satuqsaġaluaġaa qulvimigun aglaan Isaac isrummitqikkumiñaiñŋaniŋniqsuq. 18 Ilipsiasriiñ, tikisimaitchusri iñġimun aksiŋñaitchuamun atripḷugu iñġiq atilik Sinai-mik. Israel-aaġmiut imani qiñiġniġaat iñġiq ikualaruaq ikniġmik. Kiñuagun taaqsiñiqsuq anuqłiġullapiaqhuni. 19 Taipkua iñuich tusraaniqsut qatraŋanik qalġuqtautim suli nipitullapiaqtuanik nipinik katluktun. Tusraaruat iqsitchakpagitḷutiŋ uqapsaaqtut nipimun uqautitqiqunġitḷutiŋ. 20 Agaayyutim tiliñiġai, “Niġrutimunniiñ aksikpagu iñġiq miḷuqtukkauniaqtuq uyaġaŋnik.” Aglaan iñuich tatamiłallaktut. 21 Iñġim qiñiqsałha tatamnallapiaġataqtuq. Moses-unniiñ uqaġniqsuq, “Atqunallapiaq iqsitchakłuŋa uuliksiruŋa.” 22 Aglaan tikiñŋaniktusri Agaayyutim nayuutiłhanun tikitmatun iñġimun atiliŋmun Zion-mik, suli nunaaqqiqpaŋanun iñuuruam Agaayyutim Jerusalem-mun pakmani ittuamun, suli israġuliŋnun kisiññaġumiñaitchuanun. 23 Tikitchusri katiqpagviatnun aŋayukłiuplutiŋ iġñiŋiñ Agaayyutim atiŋich aglausimaruat pakmani. Utlautirusri Agaayyutmun atanġatnunlu iñupayaat irrusriŋitñunlu nalaunŋaruat iñuich tuquruat naamasripkakkauplutiŋ pakmani. 24 Utlautipmiusri Jesus-mun akunniġutauruamun aatchuqtuamun nutauruamik sivunniuġutmik iñuŋnun. Christ-ŋum killuqsautaiquplugich iñuich maqipkaġniġaa auni sanniġutami. Auŋa Abel-ŋum tuqutauruaq uqautiqałhiñaqtuq akisautmik, aglaan auŋa Christ-ŋum uqautiqaqtuq natqigutrił̣iġmik. 25 Naalaġnisritchi Agaayyutmun uqaqtuamun ilipsitñun pakma. Ayaiñasri ilaanik taipkunatitun Israel-aaġmiutitun. Annagviksraiññiqsut anasriñŋuqsaqsiułiġmiñ ayaummitñikamiŋ kiliktuqtauruamik iliŋitñik maani nunami. Agaayyutim anasriñŋutlułallakkisigaatigut tunutkuptigu ilaa kilgityaqtigikkaqput qiḷaŋmiñ pakma. 26 Iŋiḷġaan Agaayyutim iḷiqsraqtiłhiñaġaa nuna uqaqami iñġimi atiliŋmi Sinai-mik, pakmaaglaan ilaa akiqsruqtuq nipliqhuni, “Atausripsaami iḷiqsraqtinniaġiga nunałhiñaunġitchuaq aglaan taputiniaqmigigaptuuq qiḷak.” 27 Taavruma uqałhum “atausripsaami” nalupqinaiḷḷapiaġaa Agaayyutmun supayaaq iñiqtaġikkani atlaŋŋuqtitkisiñipḷugu. Aasriiñ kisimi iḷiqsraqtitanġitchuaq itchumaaġisipiaqtuq. 28 Taatnaġuta akuqtuiñiaqtugut isruitchuamik kiñuniġmik iḷiqsraqtitanġitchuamik Agaayyutim aŋaayuqautaani. Aasriiñ quyyatigilakput Agaayyun savautilugu akuqtuyunaġuta kamaksrił̣ikun taluqsrił̣ikunlu, 29 atakkii Agaayyutigikkaqput suunġiiraġaqtuatun ikniqtun ittuq.
1 Piqpakkutititchi ataramik aniqatigiił̣ł̣apsigun Christ-kun. 2 Suksraġinġitchuksraurusi tukkuġiŋñałiġmik takku iḷaŋich iñuich tuyuġmiaqaġniqsut israġuliŋnik naluŋŋaisa israġulgutilaaŋitñik. 3 Itqaumasrigik tamatkua isiqsiviŋmiittuat isiqsiviŋmiitqatigipmatun iḷiḷugich, tamatkualu aŋallaqłuksiuruat nagliksaaqatigipmatun timipni iḷiḷugich. 4 Katchuusrimałiq kamakkutiqaqtuksrauruq akunġapsitñi. Iḷaqatigiiksuak katchuusrimałiqtik ipqisittaksraġigaak tuniqsimmatilutik avatmun. Agaayyutim atanniġisigai atunim iñuich sayuŋaruatlu atlatuqtuatlu. 5 Kimmutiqatlusruŋaqasri maniŋmik, apaigilugu pigikkaqsi. Agaayyun nipliqsimaruq, “Unitchumiñaitchikpiñ unniiñ suksraaġumiñaitchikpiñ.” 6 Taatnamik nalupqisrunġitḷuta niplił̣hiñaurugut, “Atanġuruaq ikayuqtigigiga. Iqsiyumiñaitchuŋa iñuum qanuġaaŋaunniiñ.” 7 Itqaumasigik aŋalatigikkasri uqautriruat ilipsitñun uqałhanik Agaayyutim. Ukpiġutiqaġitchi taipchunatitun iñuuniałiġmikni suli isrummatigilugu qanuq tuqułhat. 8 Jesus Christ atlaŋŋutlaitchuq ikpaksraġlu, uvlupaglu, taimuŋalu. 9 Iñuŋmun avallaktitnasri atlakaaġiisigun atlanaqtuaŋuplutiŋ iḷisauttutiŋisigun malinġiquplusri Agaayyutim iḷumutuułhanik. Nakuuruq sayyikkaugupsi ukpiqsrił̣ipsitñi Agaayyutim iłuaqqutaagun; sayyiġumiñaitchusri ukpiqsrił̣ipsitñi maliktuiñaġupsigik iñuuniaqutit tuniḷḷautitigun niqinik. Tamatkua iñuuniaqutit tuniḷḷautitigun anniqsuutiginianġitchaich iñuich iñuuniaqtuat tamatkunuuna. 10 Uvaguttuuq tuniḷḷautiqaqtugut. Taamna Jesus tuquruaq sanniġutami. Tuqułhagun Jesus-ŋum piḷiusriaqaqtugut. Aglaan agaayuliqsit savautrisugaaqtuat ipqitchuami inimi maani nunami niġġivigitlaitchaat tuniḷḷautigikkaqput. [Taamna itnautauruaq, tamatkua anniqsukkauniruat tupiksrił̣iġmiktigun iñuuniaqutinik piqataulguitchut uvaptikni.] 11 Ukiuġaġipman qaukłiata agaayuliqsit qamuŋautiraġigaa auŋat niġrutit ipqiññiqsramun inimun tuniḷḷautigisaqługich iñuich killuqsautaiquplugich, aasriiñ tuquŋaruat niġrutit timiŋich ikipkaqtitlugich siḷataani nullaaqtuġvium. 12 Taatnatun Jesus-tuuq tuqupmiuq sanniġutami siḷataani nunaaqqim, tuniḷḷautigisaqamiuŋ auni iñuich killuqsautaiquplugich. 13 Taatnaġutaasriiñ ilaanukta siḷataaniittuamun nunaaqqim, igḷutuutiqaġuta iñuich naġġuqsruqpatigut pisigilugu ilaa. 14 Piitchugut kiñunipiamik maani nunami, aglaan niġiuktugut kiñuniksramik isruitchuamik qiḷaŋmi, aasriiñ utaqqigikput ukpiqsrił̣ikun. 15 Pisigilugu Jesus-ŋum savaaġikkaŋa uvaptiknun, nanġaqsimaaġlakput Agaayyun quyalugu atarallapiamik. Quyyativut asriaġiksaatitun ittut aatchuutigikkavut Agaayyutmun tuniḷḷaqtuutigiplugich. 16 Nakuurualiqisimaaġitchi ikayuutilusri tamatkunuŋa inuqsraqtuanun. Taatnatchich qaisauruat Agaayyutim quyagillapiaġai. 17 Tupigisigik iñuich aŋalatigikkasri aŋalatillusri iliŋitñun, atakkii kiggutiqaqtaksraġigaat Agaayyun pisigilusri. Taatnaqhutiŋ qaunaksrirut iñuuniałłapsitñik. Tupigigupsigiŋ savaaqtiŋ quviatchauġiutiginiaġaat, aglaan sakiqniuqtitkupsigiŋ piññautigiyumiñaitchiksi. 18 Qauġrimmaaġiutillautaqaqtugut patchisaitchuamik iñuuniallautaġukhuta supayaakun. Taatnamik agaayyutillaŋniaqtigut. 19 Suvaluk agaayutqugipsi utiqtitaułiksramnun ilipsitñun qilamipayaaq. 20 Agaayuruŋa Agaayyutmun aatchuiruamun qiñuiññamik. Jesus tuqukami sanniġutami kamanaqsipḷuni munaqsriġuqtuq uvaptiknun, ipnaitun ittuaguut, suli maqipkaqamiuŋ auni nalupqinaiġñiġaa nutaaq isuksraitchuaq sivunniuġutauruaq. Piqutigiplugu taamna Agaayyun aŋitqiksitchiruq atannaptiknik Jesus-mik tuquŋaruaniñ. 21 Aasriiñ pakma Agaayyutim ikayuġlisituq pitḷasiḷusri pisułiġikkaŋanik supayaakun. Savaglisuq ilipsitñi akuqtuyunaqtuamik iŋmiñun Jesus Christ-kun. Kamakkutiqaġisigikput pakma qaŋapaglu. Amen. 22 Aniqatiumaaŋ, iŋiqsruaġipsi naalaġnitquplugich uqałitka pitchuksaaġutauplugich ilipsitñun tuyuutigikkatka ukunani naitchuani tuyuutini. 23 Iḷisimatqugipsi aniqatigikkaqput Timothy patchisaiqsitaułhanik isiqtauviŋmiñ. Aggipqauraqpan iluqanuk qiñiġiaġisigipsi. 24 Tuyuġivut nayaaŋŋaġmik iluqaisa aŋalatigikkasri ukpiqtuaŋuruapayaatlu. Taapkua Italy-miñ piruat tuyuqmigaasri iḷammiuġutillautamik. 25 Agaayyutimtuq tugluaġlisi iłuaqqutillautaġmigun.
1 Uvaŋa James, savaktaa Agaayyutimlu Jesus Christ Atanġuruamlu. Tuyuqtuŋa nayaaŋŋaġmik iluqaitñun siaminŋaruanun ukpiqtuanun nanipayaaq. 2 Aniqatiumaaŋ, atlakaaġiich uuktuaġutit tikitpasi quviatchauġillapiaġitchi. 3 Iḷisimagiksi ukpiqsrił̣iqsi uuktuakkaupman sivutmuulgusriḷaaġaġigaa. 4 Sivutmuulgułhum savaani pianikpagu ilipsi piġuqniaqtusri naamapmiḷusiḷu, susruksiunġiġusriḷu. 5 Nalliqsi kaŋiqsimaitkumi suvaata uuktuaqsiutilaaġmiñik, ki, iŋiġliuŋ Agaayyun isumattutmik qaitchiyumaruaq iñupayaanun iġḷikkuttutaitḷuni suli suakatautaitḷuniḷu. 6 Taamna iñuk iŋiqsruġli arguaqqutaiġḷugu. Ilaa iŋiqsruġumi aasiiñ ukpiqsriŋitchumi Agaayyutmik akuqtuiyumiñaitchuq isumatułiġmik ataniġmiñ. Iñuk nalupqisuktuaq atriqaqtuq aŋalatchiqsuatun taġiumi—qunmukpuuq atmukpuuq. 8 Taamna iñuk sivunniḷguitchuaq tuniqsimaruaŋuŋitchuq suraġałipayaaġmiñi. 9 Iḷaippauraq mattumani nunami quviasuktuksrauruq Agaayyutim kamanaqsipkaqmani, 10 suli inuqsriuŋitchuaq quviasullapiaġli Agaayyutim atchiksipkaqmani. Inuqsriuŋitchuaq tunŋaviqaqtuaq umialgutmiñun nauriatun ittuq: 11 Upinġaami uunaqtaqman siqiñġum pannaqłukkai ivgich. Nauriat katakhutiŋ, qiñiyunaġaluaqtuat piunġiġaqtut. Taitñatun umialik tuqulliñiaqtuq iñuuŋuraġniallaġmi. 12 Quvianamiuruq iñuk maliŋŋuġutraŋitchuaq uuktuaqsiukami atakkii payaŋaittuiñaġumi akuqtuigisiruq akiññaktaksraġmiñik iñuułiġmik Agaayyutim akiqsruuttutaanik piqpagirimiñun. 13 Kisupayaaq aŋiqusaaqsiukami taavrumuuna uuktuaqsiułikun patchisigiraksraġiŋitchaa Agaayyun itnaġuni, “Uvaŋa aŋiqusaaqsiuruŋa Agaayyutmiñ.” Agaayyutim killukuaqtaŋitchuam aŋiqusaatlaitchaatigut killuqsaquluta. Agaayyun-unniiñ aŋiqusaaqsiukami maliŋŋuġutratlaitchuq. 14 Aglaan kisupayaaq aŋiqusaaqsiuraqtuq kaviuġuksaaqtaukami napitaukamiḷu kimmutmiñun. 15 Tarra, iñuum kimmutmi pigiitchuam killuliqisuupkaġaa, aasiiñ ilaan killuqsautaan tikiutiplugu tuqułiġmun. Taatnałhaiñaq ittuq. 16 Kimun killukuaġutipkaqasi, aniqatiumaaŋ piqpagikkamaaŋ! Agaayyun patchisiginasiuŋ aŋiqusaaqsiugupsi. 17 Iluqani nakuuruapayaaq pakmakŋaqtauruq Agaayyutmiñ. Ilaa simmiqsaġumiñaitchuq taġġatun siqiñiq nipipman. Agaayyun aŋiqusaaqsiutlaitchuq uvaptiktun, aglaan iñuich simmiġaqtut payaŋakhutiŋ. 18 Pisułiġmigun Agaayyutim nutaaġuqtitkaatigut uqałikun iḷumutuuruakun sivulliutqupluta akunġatni iñiqtaġikkaŋi, iluqnauqhuta qaisimaruaguut Agaayyutmun. 19 Isummatigilugu una, piqpagiplusi aniqatiumaaŋ, kisupayaaq ataramik itqanaiḷḷi naalaġnił̣iksraġmiñun uqaqpaŋił̣iksraġmiñunlu qinnaktaŋił̣iksraġmiñunlu. 20 Atakkii iñuk qinnaktaqami savakkumiñaitchuq naluanŋaruamik pisułhani Agaayyutim. 21 Taatnamik piiqsillapiaġlugu iluqaan naluanŋaitchuaq. Aglaan atchił̣ikun uqałha Agaayyutim akuqtuġlugu inillakkaŋa uummatipsitñun. Ilaan uqałhan anniqsutlagaatin. 22 Tusaałhiñaqasi Agaayyutim uqałhiñik aglaan tupigilugich. Ukpiqsaqasi ilipsitñik naalaġnił̣hiñałikun. 23 Atakkii kisupayaaq naalaġnił̣hiñaqtuaq Agaayyutim uqałhiñik aasiiñ tupiksriŋitḷuni iñuktun taġġaqtuuraaqtuatun ittuq qiñiqtuaqhuni iŋmiñun. 24 Qiñiqtuaqqaaqhuni iŋmiñun aullaqamiasiiñ piiguġaġigaa qanuq qiññaqaqtilaani. 25 Agaayyutim uqałha naluanŋaruaq maliġutaksrauruq. Tupiksriruni taavrumiŋa maliġutaksramik patchisaiġutauruq. Iñuum pakkiaġituiñaqamiuŋ—piiguqtasuŋaqnagu tusaakkani aglaan atuqługu—taamna iñuk quviasukkisiruq suraġałipayaaġmiñi. 26 Kisupayaaq ukpiqtuaŋunasugigumi aŋalalguitñamiuŋ uqani ilaa sagluqsruutiruq iŋmiñik, ukpiqtuaŋŋuaŋuruq. 27 Agaayyutim Aapauruam uqautigaatigut qanuq ukpiqsriruam iñuuniałiksraŋa ittuksrautilaaŋanik, ikayuġlugich ikayuqnaqtuat iḷaippauraqtuummaisa uiḷgaġnaaqtuummaisalu, suli qaunagiluni iŋmiñik ilitqusiqałiksraġmiñiñ ukpiqsriŋił̣ikun.
1 Aniqatiumaaŋ, ukpiqsrikapsi Jesus Christ-mik kamanaqtuamik irrutriñasi iñuŋnik atlakaaġiigḷugich qiññałhiñaŋatigun. 2 Uvvaasiiñ una atrikusaun, Ukuagguuq iññuk, iḷaqataa inuqsriuŋiññiqsuq iḷaqataasrii inuqsriuqhuni. Taamnaguuq inuqsriuŋitchuaq atnuġaallauqaqhuni qitiqłiġutiqaqmiuq kaviksaamik, taamnaliasiiñ inuqsriuqtuaq atnuġaaġiitḷuni. Taamna atnuġaallaulik isiġniqpan katimapkaġusi, 3 ilipsiasiiñ irrutillauġuglugu itnaġayaġiksi, “Aquppiutallauġuvva aquvirviksran.” Aasiiñ inuqsriuqtuaq isiqniqpan, ilipsi nipliutilugu, “Qikaġiñ tavrani, naagaqaa talum saniġaani ayapiġviuŋuraġiñ.” 4 Taatnaġupsi tavra atlakaaġiiksitaġisi iñuich isummatipsitñi naliaqługich iñuich iŋmiguuġutiqaqhusikii. 5 Naalaġnisitchi, aniqatiumaaŋ piqpaknaqtuasii! Agaayyun piksraqtaaqaqtuq iḷaippauranik mattumani nunami ukpiqsriḷḷapiaquplugich iḷitchuġipkaitquplugich agaayyutitŋaqtauruamik iñuułiġmik, amii? Ilaan akiqsruutiginiġaa tamatkunuŋa piqpagirimiñun, amii? 6 Inuqsriuŋitchuat ataramik suksraġiŋitkaat inuqsriuqtuaq. Taatniittusi. Inuqsriuŋitchuat iłuiḷḷiuqtitkaasi, amii? Tamatkua tikiutipkaqtaġaasi uqaqsittaaġviŋmun, amii? 7 Ilipsi pigigaasi Christ, aglaan inuqsriuŋitchuat Christ-ŋum atqa uqautigiraġigaat pigiiḷipḷugu, amii? 8 Atuġniġupkich Agaayyutim uqałhiñi aglausimaruat itna: “Piqpagilugu iñuuniaqatin iḷiḷugu iliptun.” Taatnaġupsi piḷḷautaġisirusi. 9 Ilipsi irrutrigupsi iñuŋnik atlakaaġiiksillugich qiññałhiñaŋatigun killuqsaqtusitavra, taavrumuuna patchisiñiktusi maliġutaksraq navikapsiuŋ. 10 Kisupayaaq navgigumi atautchimik tillitmik taamna patchisauruq navgipmatun iluqaanik maliġutaksramik. 11 Agaayyun nipliqsuq, “Sayuŋayumiñaitchutin” nipliqhunisuli, “Iñuaġumiñaitchutin.” Taatnamik sayuŋaŋitkaluaġuvich aglaan iñuaġuvich navguiriġuqmiutin. 12 Taatnamik iñuuniaġitchi tuvraġlugu maliġutaksraq patchisaiġutiksrauruaq ilipsitñik, iḷisimalugu Agaayyutmun atanniqsuqtilaaptiknik taavrumuuna tillisikun. 13 Agaayyun atanniqsuigaqsigumi iñupayaanik ilaan anasriŋŋuqsaġisigai nagliktaiġuni nagliktaitchuat atlanik, aglaan nagligigisigai nagliktaqaqtuat. Agaayyutim nagliktaŋa nakuutlukkisiruq ataniił̣iksraŋaniñ. 14 Aniqatiumaaŋ, iñuk nipliġumi ukpiqsrisiqaġniḷuni qiñiqtitmiñagulu ikayuił̣iksraġmigun atlanik, ukpiqsrił̣ha suuyumiñaitchuq, amii? Taatnatchim ukpiqsrił̣hum anniqsuġumiñaitchaa. 15 Uvvauna atrikusaun aniqatigiisigun atnuġaaksraiḷḷiuqtuanik niqiksraiḷḷiuqtuaniglu, 16 iḷapsiḷiasiiñ uqautillautaġniqpagich itna, “Iñuuniurallautaġitchi, qiqisiasuŋaqasi, niġiḷḷautaġmiḷusi,” aatchuuraqmiñagiḷḷu inuġikkaŋitñik—taatnasiq ukpiqsrisaupiaqpa? Tavra sumun itpa? 17 Ukpiqsrisiqałhiñaqtuni savaaqaqmiñaniḷu taamna ukpiqsrisauŋiḷḷapiaqtuq. Taatnasriq ukpiqsrił̣iq suksraitchuq, iñuktun tuquŋaruatun ittuq. 18 Uvvasuli atla iñuk nipliġaqtuq akikŋaqtuipḷuni, “Aa, ilvich ukpiqsrisiqaqtutin aglaali uvaŋa savaaqaqtuŋa.” Kiikaa, iḷitchuġipkaŋŋa ukpiqsrisipnik savaaqatlaitchuanik aglaan urriqsutlasigikpiñ ukpiqsrisimnik savaaqaqtitamnik. 19 Ilvich ukpiġiviuŋ Agaayyutim atausiutilaaŋa? Aarigaa, nakuullapiaqtuq! Uvva tuunġaich ukpiġipmigaat taamna— iqsiḷiqpaitḷutiŋ uulillagaluaqtut, aglaan anniqsuŋitmiut. 20 Iḷitchuġiraksraġigiñ kaŋiqsimaitchuatiin, ukpiqsrił̣iq savaaqaŋitkumi suuyumiñaitchuq. 21 Kiata, isummatigillaksaġlakput sivulliaġikkaqput Abraham: Agaayyutim naluanŋasipkakkaŋa savaaqałhagun. Abraham-li qiñiqtitkaa ukpiqsrił̣ł̣i inillakamiuŋ iġñini Isaac tuniḷḷaġviŋmun tuqutlasipḷugu. 22 Tavra iḷitchiġigiñ una: ukpiqsrił̣iġlu savaaqałiġlu tugliḷiutiruk. Abraham-ŋum tupigipmagu Agaayyun nalupqinaiġniġaa ukpiqsrił̣iqapiaqtilaaŋa. 23 Pakma iḷitchuġigikput uqałhan Agaayyutim iḷumutuułha nipliuttutaupman, “Abraham ukpiġiplugu Agaayyun aasiiḷi tupiksripman Agaayyutim naluanŋasipkaġaa.” Taatnaqhuni taiyuutiqaqtuq Iḷauraaŋanik Agaayyutim. 24 Kaŋiqsigikput una, iñuk naluanŋasipkakkautilaaŋa Agaayyutmi ukpiqsrił̣ł̣i qiñiqtitnamiuŋ suraġałipayaaġmigun, ukpiġutiqałhiñakuuŋitchuaq. 25 Aasiisuli, Rahab-ŋum akiisuuruam takkuuqtit tukkuqaqtitnamigich atlakun tumikun annaktitkai. Taatnaanikman naluanŋasipkakkauruq Agaayyutmi quyalitñikhuni Agaayyutmik. 26 Tarra iḷitchuġigikput una, Iñuum ukpiqsrił̣ha suuyumiñaitchuq savaaqaqtiŋisuaġumiuŋ; ittuq tuquŋaruatun irrusriq piiŋanikman timimiñ.
1 Iḷauraamaaŋ, iñugiaktuasii iḷisautrauniasuŋaqasi piviksraqaġaluaġupsi. Atakkii Agaayyutim uvagut iḷisautrauruani atanniġisigaatigut pitḷuglugu atlaniñ. 2 Iluqata kinniqiraqtugut atlakaaġiikun. Iñuk kinniqiraġaŋitñami suraġałipayaaġmigun taamna quyalitñiktuq Agaayyutmik. Taavruma iñuum aŋalatlagaa timini iluqaan. 3 Uvvaukua atrikusautit, Iñuum aŋalarrutchiġumiuŋ qunŋich qaniŋisigun taavruma aŋalatlagaa iluqaan. 4 Umiaqpaitsuli aŋalatchiġaqtut mikiruuramiñ aquutmiñ igliġvigisukkaŋagun aquttim. 5 Taatnatuntuuq uqaq, mikigaluaqhuni timimi aglaan uqavigaaqpauraġaqtuq. Uvvasuliuna, Ikniŋuluuram iknaktittaġigaa nuna napaaqtuqtuummaan. 6 Uqaqput taavrumatun ikniqtun ittuq. Uqaq mikigaluaqhuni saqviutriruq isummatipayaanik pigiitchuanik iñuum pigikkaŋiñik uummatmiñi. Uqałipayaapta pigiitchuat qił̣huqtaġaġigaa piqatigiił̣iq akunġatni iñuich, tuunġaum-kii taatnaqtitluta. 7 Iñuich taimakŋaaglaan nuyuiqsairaqtut atlakaaġiiñik niġrutinik: aŋŋutiniglu tiŋmianiglu paamġuqtuaniglu taġium aŋŋutaiñiglu. 8 Aglaan iñupayaam aŋalalguitkaa uqani. Uqaq aŋalatchuġnaitchuq. Iñupayaam isummataa immaukkaqtuq iñugiaktuanik pigiitchuanik isummatinik, iḷuliktun immaukkaqtuq tuqunamik. 9 Uqaptiknik quyaraġigikput Ataniqput Aapagikkaqput sulipsuuq uqaptiknik uqamaqłuutigivut iñuuniaqatiuvut iñiqtaŋaruat Agaayyutim atriŋatun. 10 Taavrumakŋa atautchimiñ qaniġmiñ quyałiq naagaqaa uqapiḷułiq aniraqtuq. Iḷauraamaaŋ, kisimi quyałiq aniraġaqtuksrauruq. 11 Uvvasuli atrikusautik ukuak, imillautaġlu imiġiiḷaġlu atautchimiñ suvlikkumiñaitchuk. 12 Taatnatuntuuq nunaŋiagich nauriyumiñaitchut paunġanik, naagaunniiñ uqpiich nauriyumiñaitchut aqpiŋñik. Tarakŋa iḷitchuġigikput una, kisimi quyałiq aniraġaqtuksrauruq qaniġmiñ. 13 Akunnapsitñi-samma piqaqpakiaq kaŋiqsimaaġikkasugiruamik? Taatnatchimik iñuŋmik piqaqpan, kiikaa urriqsuutigiliuŋ kaŋiqsisiqaqtilaani suraġałipayaaġmigun iñuuniallautałiġmigunlu. 14 Aglaan piqaqtusi uumiksrił̣iġmik ilipsitñi killuqsrułiġmiglu kamanaġniałiġmiglu. Piqaġupsi taatnatchiñik kamasaaġutiginagu kaŋiqsimałiqsi atakkii taatnaġupsi akikŋaqtuġiksi iḷumutuupluni ittuaq. 15 Taatnasiq isumatułiq pakmakŋaqtauŋitchuq aglaan iñukmitŋaqtauruq, agaayyutitŋaqtauŋitchuq, tuunġaqŋaqtauruq. 16 Ukpiqsriruat killuqqutipmata avatmun kamasaaġutigiplugulu isumatułiqtiŋ, sanmisił̣iq atlakaaġiisigun ittaqtuq. 17 Aglaan iñuk isumatułiġmik pakmakŋaqtamik piqaqtuaq ipqitchuq, qiñuisaaġuŋnaqmipḷuniḷu, aggaŋaitmipḷuniḷu, uqautisuġnaqmiuq; iḷunŋuktaupmipḷuni, aasiiñ iñuich ikayuusiaqaġvigiplugu; tunŋaviupluni ukpiŋŋuaqtauŋuŋitmiuq. 18 Kiisaimmalu qiñuisitchiñiaqtuat ukpiqsriruanik quviagigisivaat iñuułiq taatnasiq quyalisauruaq Agaayyutmun, atriḷugich nautchiirit quviasuutiqaqtuat katittaġmiknik.
1 Suvaatakiaq qiniġaġivisi uqaalaplusiḷu avatmun? Atakkii ataramik piññaŋniaqhusi sunik pigiyumiñaisapsitñik. Taatnaġupsi pisuiqsimayumiñaitchusi, aasiiñ sanmisił̣iq itchaġataġisiruq. 2 Kimmutiqaqhusi pisuiqsimaŋitñapsi iñuaqtuġuktitkaasi. Killuqsripḷusi sutigun aglaan piññaktaaqaŋił̣ł̣apsi uqaalapkaġaasi qiniqtitlusiḷu. Naagauvva suqaŋitchusi atakkii iŋiqsruŋitḷusi Agaayyutmiñ. 3 Iŋiqsruuraġniallapsi sumik akuqtuiḷḷaitmiusi killukun isumatiqaqhusikii. Suli akuqtuġumakkaqsi iŋiqsrułikun atuġniałhiñaqługu iŋmiguuġniałipsitñun. 4 Ukpiqsririit! Sayuŋaruaqtitun, ilipsi iñuuniaŋitchusi tuvraġlugu iñuuniaqurrutaa Agaayyutim! Naagauvva kimigiplugu iñuich ilitqusiġiił̣hat taavrumuuna Agaayyun uumigigiksi. Kaŋiqsimaaqpisiuŋ taamna? Kisupayaaq taatnamik kimmutiqaqami ilitqusiġiił̣iġmik Agaayyutmun akiḷḷiḷiutiraqtuq. 5 Isumavisi taŋiġiḷḷugich aglausimaruat iŋiḷġaanimma itna, “Ipqitchuaq Irrusriq Agaayyutim iḷiñiġaa uvaptiknun, taavruma siqñagipluta pigitqupluta Agaayyutmun kisianun”? 6 Aglaan Agaayyutim iłuaqqutaa kamanatluktuaq taavrumakŋa siqñaktamiñ sayyiiraqtuq uvaptiknik akimmataupluni kamagiagutiłiġmiñ. Taatnamik Agaayyutim uqaġikkaŋani aglausimaruq, “Agaayyutim akiḷḷiḷiqsimagai tamatkua kamagiagutiruat iŋmiknik, aglaan qaitchiraqtuq iłuaqqutmik tamatkuniŋa atchiksuanik sivuġaġmiñi.” 7 Taatnamik iluqnauġusi qaiḷḷusi Agaayyutmun. Ayyauġlugu tuunġaq aŋiqusaaqsiułipsitñi qimakkumauġli ilipsitñiñ. 8 Qalliḷaaġusi Agaayyutmun ilaaptuuq ilipsitñun qalliḷaaġisipmiuq. Ukpiqsriruasii, Agaayyutim killuqsautisi piiqpagich tavra ipqiġai isummatisi salummaqmipḷugu iñuuniałiqsi. Agaayyun taatnaqpan ilipsi savautitlasitqikkiksi iluqnaullapiaġusi. Ukpiŋŋuaqtuaŋuŋaiġitchi. 9 Iłuiḷḷiuġutigilugich iñuuniałiġikkasi, nunuuraġilugich qulviḷusiunniiñ. Quvianniułiqsi simmiqsillugu alianamun. 10 Itqagilugu, Agaayyutim nayuutiłha nanipayaaq ittuaq. Agaayyutimli kamanaqsipkaġumagaasi atchikkupsi. 11 Iḷauraamaaŋ, saŋurrutiŋaiġitchi avatmun. Atakkii kiñaliqaa uqautiksrikami akikŋaqługu aniqatni naipiqtuipḷuniḷu ilaanik, taamna iḷumun uqautiksriraqtuq akikŋaqługu Agaayyutim maliġutaksraŋa. Taatnasiq iñuk tupiksritḷaitchuq Agaayyutim maliġutaksraŋanik atakkii iḷisimatlukkasuŋniaqtuq Agaayyutmiñ taatnaqami. Taimmaasiiñ ilipsi, naġġuksrił̣ł̣apsigun maliġutaksramik atuiraunġiqsaqhusi taavrumiŋa aglaan ataniġuqtaqtusi. 12 Aglaan inuich tupiksriruksraurut Agaayyutmik. Ilaa kisimi maliġutaksramik iñiqsiruq, suli ilaa kisimi atanġuruq saŋŋiqaqhuni anniqsuitḷapluni naagaqaa piyaqquitḷapluni. Kisuunasugivichmi ataniġuqtaqavich ilipnik iñuuniaqatiupnun? 13 Ataŋii nipliqsuasii, “Uvlupak naagaqaa uvlaakun nunaaqqimukkisirugut. Tavrani ittuallakkisirugut ukiumi tauqsiġñiaġuta maniññaŋniagaqsiḷutaasiiñ.” 14 Iḷisimaŋitkaluaġiksiunniiñ uvlaakuksraq! Iñuułiqsi suuva? Ittuq puyułhiñatun. Sagviḷḷakkaluaqami mikiruurami apyuiḷḷagaqtuq. 15 Aglaan itnaqtuksraġaluaqtuasii, “Pisułiġikpauŋ Atanġum iñuugisirugut aasiiñ savaaqsiḷuta sunik.” 16 Aglaan uqaviutiqaqtusi ilipsitñik nalupqisuŋitpaitḷusikii. Tamanna uqaviutipayaaq pigiitchuq. 17 Iñuum iḷisimagaluaġlugu atugaksrani nakuuruaq aasiiñ atuŋitñamiuŋ killuqsaqtapiaqtuq.
1 Ataŋii, inuqsriuŋitchuasii! Alianniuġitchi immakii iłuiḷḷiuġutiksrat tikitchaġumarut ilipsitñun. 2 Umialgutisi suksraunġiqhutiŋ piunġiqsut, qupilġut niġigaich atnuġaallausi. 3 Maniutisi kaviqsaat qatiqtaatlu qałiqtut. Taavruma qałhum iḷitchuġipkaġaa atuiñġił̣iqsi umialgutipsitñik ikayuutigiŋitḷugich inuqsralliuqtuanun. Siqñatuałipsi suunġiqsinniaqmigaasi atripḷugu ikniq. Atakkii tutquqsituiñaqtusi umialgutinik isuanunaglaan iñuuniałipsi. 4 Akiḷiqsuuraŋitmigisi savaktisi. Akiññaktaaksraŋich niġiugikkaŋich iliŋitñun qaitḷaitmigisi. Tusaasigik uqaallatiŋich akikŋaqhusi! Savaktisi kappiaŋapmata Atanġuruamun Saŋŋipayaaqaqtuamun tusaaraġigai aasiiñ ikayuqługich. 5 Inuqsriuŋitchuasii, nunami quviasuutigiłhiñaġisi umialgutisi, aliasuŋisaaġusi inuqsriusuŋaqasi. Iñuuniałipsitñi iġḷiktuarusi quyalipḷugu kisian kimmutigikkaqsi. Taatnałipsigun iḷapsaaġaġigisi akikŋautiksrat ilipsitñun uvluani atanniuviksram, atripḷugich qunŋich uqsraqsaqmata tuqutchił̣iksram uvluanun. 6 Suksraunġiqsusri iñuaqtuqmiusi nalaunŋaruamik iñuŋmik, aasiiñ ilaan akitñaqtuŋitmigaasi. 7 Iḷauraamaaŋ, taatnamik anuqsrusiḷusi Agaayyutim Atanġuruam aggił̣iksraŋanunaglaan. Atrikusautim uuma kaŋiqsipkaġisigaasi: Kiñaliqaa asiaġniaġukami utaqqiraġigaa upinġaallapiaq. Taimmaasiiñ siqiñġum siḷamlu naupkaqmagich asiaġniagaqsiraqtuq. Taatna iñuk asirriruksramun utaqqiraqtuq nikasuŋaiqhuni. 8 Taatnatuntuuq ilipsi anuqsrusiḷusi. Nikatchautinagu niġiugaqsi, Atanġuruam aggił̣iksraŋa qalliuraaqmipkaqługu. 9 Iḷauraamaaŋ! Uqapiḷuutinasi avatmun, Agaayyutimli atanniqsuŋitchumagaasi. Ataŋii, Agaayyun atanniqsuqti tikiyasiuraqtuq. 10 Iḷauraamaaŋ, iḷisaġitchi sivuniksriqiriniñ qanuq igḷutuił̣hatnik sakiqnamik igḷutuitḷasiḷusi anuqsrusiḷusiḷu. Iliŋittuuq tiliraurut uqaqtiksrauplutiŋ Agaayyutmun. 11 Uqautigiraġigivut iñuich quvianaqługich igḷutuiruat anuqsrusipḷutiŋ. Itqagilugu Job, iñuuniaqami tuniqsimaruaq Agaayyutmun anuqsrusipḷuni. Taatnatuntuuq sivulliapta qiñiqnaqtitkaat uvaptiknun iñuuniałhatigun tuqułhatigunlu Agaayyutim iḷunŋuktaqaqtilaaŋa nagliksrisilaaŋalu iliŋitñun. Taamna iḷisimagikput. 12 Uvvasuliuna iḷauramaaŋ, akiqsruġupsi sumik kiikaa uqaġikkapsiksun atuqsiuŋ. Ataramik uqaġusi iḷumutuuruamik. Supayaamik uqaġupsi saglusuŋaqasi. Taatnaŋitkupsi Agaayyutim atanniġisipiaġaasi. 13 Kisupayaaq akunnapsitñi iłuiḷḷiuġumi ki agaayuli. Kisupayaaq quviasukkumi atuġli quyyatinik. 14 Kisupayaaq akunnapsitñi atniġñaġumi tuqłuiḷi qaukłiŋitñik ukpiqtuaŋuruat. Iliŋisaasiiñ iŋiqsruutilitruŋ uqsruġlugulu atqagun Atanġuruam. 15 Atniġñaqtuaq una iłuaqsikkaugisiruq iŋiqsruqpata ukpiqsrił̣ikun. Atanġum iłuaqsipkaġisigaa. Aasiisuli taamna atniġñaqtuaq killuqsaġniqpan Agaayyutim natqigutigisipmigaa. 16 Taatnamik, quliaġisigik killuqsautisi iŋiqsruutilusiḷu avatmun; taavruma mamititkisigaasi. Iñuk atuiruaq quyalisauruamik Agaayyutmun iŋiqsruqami iŋiqsrułha savaaqatlapiaqtuq. 17 Itqagilugu Elijah! Ilaatuuq iñugaluaq uvaptiktun aasiiñ inuqsraqami iŋiqsruqtuksrauruqtuuq kisupayaatun. Iŋiqsruqman Agaayyutmun sialuquŋitḷugu, sialuŋitchuq nunami ukiuni piŋasuni avvaġmik iḷaplugich. 18 Aasiiñ aquagun iŋiqsruqman Agaayyutmun sialuquplugu sialulgitchuq, nuna nauritqiaqsiḷgitchuq. Taatnatuntuuq Agaayyutim ikayuġukkaatigut. 19 Iḷauraamaaŋ, iḷari tupiksriŋaiqpan iḷumutuułiġmik aasiiñ ukpiqsriruam ikayuqpauŋ tupiksritqitḷasipkaġlugu Agaayyutmik, 20 iḷitchuġiyumausi uumuuna, taavruma ukpiqsriruam ikayuġumiuŋ piqatauŋaiqsuaq Agaayyutmi utiqtitkisigaa tupiksriŋaiġaluałhaniñ Agaayyutmik. Taatnatun ikayuġaa iñuuyumalitqiksitlugu iñuułiġmik agaayyutitŋaqtauruamik. Aasiiñ Agaayyun natqigutrigisiruq iñugiallapiaqtuanik killuqsautinik.
1 Uvaŋa Peter. Uqqiraqtigigaaŋa Jesus Christ-ŋum. Aglaktuŋa ukuniŋa tuyuutinik piksraqtaaŋiñun Agaayyutim uŋutauplutiŋ siamittuanun iluqaani Pontus-mi, Galatia-miḷu, Cappadocia-miḷu, Asia-miḷu, Bithynia-miḷu, 2 piksraqtaaŋiñun maliġutlugu sivunniutni iḷisimaplugich Agaayyutim Aapauruam, ipqiqsakkaŋiñun Ipqitchuam Irrutchim tupiksritquplugich Jesus Christ-mik siqiḷḷaqtitquplugiḷḷu auŋagun. Iłuaqqutaa qiñuiññaŋalu nausaiñaġlik ilipsitñi. 3 Quyyan illi Agaayyutmun Aapaŋanun Atannapta Jesus Christ. Iḷunŋuktaqpałiġmigun anitqiksitkaatigut iñuuruamun niġiugamun aŋitqił̣hagun Jesus Christ tuqułiġmiñ 4 suli paitchaktaaksrautmun piunġiqsanġitchuamun pigiirrutaitchuamunlu unniiñ piuġanġitchuamun. Ilaan qaunagigaa piksraqsi qiḷaŋmi. 5 Ilipsi qaunagikkaurusri saŋŋiagun Agaayyutim pisigiplugu ukpiqsrił̣iqsi anniqsuġiamun sagviġñiaqtuamun aqulliġmi piviŋmi. 6 Taamna pisigilugu quviasrugitchi, pakma sivikitchuami nagliksaaqtaullakkaluaqtusri atlakaaġiisigun uuktuaġutitigun. 7 Tamatkunuuna uuktuaġutitigun ukpiqsrił̣iqsi uuktuakkauruq igḷutuitḷapmaŋaan. Manik kaviqsaaq piunġiġaqtuaq uuktuaġuugaat iknikun, taatnatuntuuq ukpiqsrił̣iqsi akisuruaŋutluktuaq kaviqsaamiñ maniŋmiñuuktuakkauruksrauruq. Ukpiqsrił̣iqsi iḷumutuukpan akuqtuigisirusri nanġautmik kamanautmik kamagikkaułiġmiglu sagviġataqpan Jesus Christ. 8 Qiñiqsimaitchaluaŋŋaan piqpagigiksi. Pakmaunniiñ qiñinġitchaluaqługu ukpiġigiksi quviasrullapiaqhusri quvianaqpauramik uqaġilgunaitchuamik. 9 Takku iḷisimarusri aatchuusriaġiniaqtilaaŋapsitñik annautiksraŋanik iñuutchipsi, taŋŋiutauluni ukpiġikkapsitñun. 10 Sivuniksriqirit uqaqtuat Agaayyutim iłuaqqutrisaanik aatchuusriaġikkapsitñik pakaaqallapiaqmiut iḷitchuġiniaqługu. 11 Tarra Irrusrian Christ-ŋum taimani uqaqtitmatiŋ nagliksaałiksraŋanik Christ-ŋum suli kamanautmik tikitchuksramik aquagun nagliksaałhan, iliŋich iḷitchuġisullapiaqtut qakugun naagaqaa qanuq atuumaniaqtilaaŋanik. 12 Agaayyutim iḷitchuġipkaġniġai savautriñġisilaaŋat iŋmiknik aglaan ilipsitñik. Tamanna tusraayugaaġiksuaq pakma uqautauruq ilipsitñun taipchunuuna quliaqtuaġikkaŋatigun tumigiplugu Ipqitchuaq Irrusriq tuyuuruaq qiḷaŋmiñ; israġulgitunniiñ inuġrugipmigaat kaŋiqsisukługu tamanna. 13 Taatnamik paqnammaaġiksilugich isrummatisri, qauġrimmaaġikkitchi niġiugusri iłuaqqutrisaanik qaisaugisiruamik ilipsitñun sagviġataqpan Jesus Christ. 14 Atriḷugu tupiktauruaq iḷiḷgaaq, atriŋuniasruŋaqasri pigiitchuanun kimmutiqaġuułłapsitñun iñuuniaqapsi naluŋŋapsi tusraayugaaġiksuamik. 15 Aglaan iñuuniaġitchi ipqiḷḷusri iñuuniałłapsitñi atriḷugu ilaa tuqłuqtigikkaqsi ipqitchuaq killuqsautaitḷuniḷu. 16 Atakkii Agaayyutim uqałhani aglausimaruq itna, “Ipqitchuksraurusri, takku uvaŋa ipqitchuaŋuruŋa.” 17 Aasrii agaayukapsi Agaayyutmun taisuugiksi Aapamik atanniisuuruamik iñuŋnik atlakaaġiiksitasuŋaqnagich savaaŋisigun. Iñuuniaġitchi taluqsrił̣ikun ilaanik irvigiuraallałhani marruma nunam. 18 Iḷisimagiksi tasukkaułiqsi taŋiġiḷaaniñ iñuuniałhatñiñ sivulliapsi. Tasukkaunġitchusri piunġiġaqtuatigun sutigun, ami manikun qatiqtaakun unniiñ kaviqsaakun, 19 aglaan akisuruakun auŋagun Christ-ŋum [tuniḷḷaqtauruam] ipnaiyaatun patchisaitchuatun taqsraqtaitchuatunlu. 20 Ilaa piksraqtaaŋuruaq iñiġaluaqnagu nuna, aglaan sagvikkauruq makunani aqulliġñi piviŋñi pisigiplusri. 21 Christ-kun ukpiġigiksi Agaayyun aŋipkairuaq ilaanik tuqułiġmiñ qaitchipḷugu kamanautmik, ukpiqsritquplusri niġiugaqaquplusriḷu Agaayyutmik. 22 Pakmaasrii ipqiqsitnapsiuŋ iñuusriqsi tupiksrił̣ikun iḷumutuuruamik tumigiplugu Ipqitchuaq Irrusriq piqpaksritḷasrirusri aniqatiupsitñik. Taatnamik piqpakkutisritchi piḷiqillapiaġusri [ipqitchuamiñ] uummatmiñ. 23 Qitunġaġiliutigaasri Agaayyutim tuqutlaitchuam anitqiksimakapsi nautchiaksrakuunġitchuaq piunġiġaqtuakun aglaan piunġiġanġitchuakun, ami uqałhagun Agaayyutim iñuuruakunlu isukłitḷaitchuakunlu. 24 Takku Agaayyutim uqałha aglausimaruq, itna, “Iñupayaaq atriqaqtuq ivigauramik, suli iluqani kamanautaa iñuum atriqaqtuq nauriaŋatun ivgum. Ivik pannaqługaqtuq, aasrii nauriaq katakhuni piiġaqtuq. 25 Aglaan uqałha Atanġuruam itkisiruq qaŋavak taimuŋa.” Taamna uqałiq tusraayugaaġiksuaq quliaqtuaġikkauruq ilipsitñun.
1 Taatnaqługu piiqsitaksraġigiksi iluqaan pigiił̣iq, kinnitñiłiġlu, ukpiŋŋuaqtauŋułiġlu, siqñałiġlu, pigiitchuakun uqautiksrisuułiġlu. 2 Atriḷugu aniqammiuraq miluguktuatun kimmutiqaġitchi Agaayyutim ipqitḷuni uqałhanik, ilipsiḷi taavrumuuna nauyumuusri. 3 Takku uuktuaġiksi Atanġuruam nakuułha. 4 Utlautisitchi ilaanun, iñuuruamun uyaġaŋmun ayakkaŋatnun iñuich, aglaan piksraqtaaġikkaŋanun Agaayyutim akisuruaġiplugu. 5 Suli atriŋurusri iñuuruatun uyaġaktitun. Atanġum atuġumagaasri nappaġumiuŋ qiñiġnaitchuaq irrutchikun agaayyuvikpaŋni. Aasrii Agaayyutim ipqitchuatun agaayuliqsaisun tuniḷḷaqtutlaniaqtusri tuniḷḷautinik irrutchikun. Taapkualiasrii akuqtuyunaqsiuyumuut Agaayyutmi tumigilugu Jesus Christ. 6 Taatnatun aglausimaruq Agaayyutim uqałhani, itnaqhuni, “Piksraqtaaqaqtuŋa akisuruamik uyaġaŋmik qaukłiutquplugu tunŋavik Zion-mi, aasrii iñuum tunŋavigiyumiuŋ ilaa qapiqpaŋayumiñaitchuq.” 7 Ilipsitñunaasrii ukpiqsriruanun ilaa akisuruaŋuruq, aglaan tamatkunuŋa ukpiqsriñġitchuanun “Taamna uyaġak tuppirit ayakkaŋat, taamna uyaġak piitchuiḷḷapiaġaqtuq tuppirauni.” 8 Suli “Taavruma uyaġaum putukkisinniaġai iñuich. Taamna uyaġak paallaktitchiraġaqtuq iliŋitñik.” Takku iŋmiknik putukkisaqtut tupiksriñġitḷutiŋ uqałiġmik. Taatnatun Agaayyutim sivunniuġutigigai. 9 Aglaan ilipsi iñuksraqtaaŋurusri, agaayuliqsigiplusri umialgum, suli ipqitchuaŋuplusri takku Agaayyutim iñugiplusri. Piksraqtaaŋurusri quliaqtuaġitquplugich quviqnaqtuat savaaŋi Agaayyutim tuqłuqtigikkapsi taaqtuamiñ quviqnaqtuamun qaumamiñun. 10 Iḷaatniimma qaaŋiqsuami iñuginġipiaġaluakkaŋasri, aglaan pakma iñugiliutigaasri Agaayyutim, suli akuqtuimaitḷusriunniiñ nagliktuutaanik, pakmaaglaan akuqtuġiksi nagliktaŋa. 11 Piqpagiplusri iḷauraamaaŋ, avakŋaqtaułhiñaqtusri iglaaŋuplusriḷu mattumani nunami. Taatnamik siimasaaġipsi piisimaaquplusri timim pisugruaġutaaniñ aŋuyaktuamiñ akiḷḷiḷiqsuqługich iñuutchisi. 12 Nalaunŋaruakun iñuuniaġitchi akunġatni ukpiqsriñġitchuat. Iḷaatni uqamaqłuutigigumisi pigiitchuakun savaktiġuġniḷusri, qiñiġumagaich nakuuruat savaasi aasriiñ kamaksruġlugu Agaayyun uvlumi ilaan tikiumakpatigut. 13 Pisigilugu Ataniq kamakkutiqaġusri iñupayaanik saŋŋiqutiqaqtuanik, Rome-maġmiut umialigigaluaqpatruŋ 14 naagalu kavanaugaluaqpata tillisiaqaqtuat ilaaniñ anasriñŋuqsaquplugich savaaqaqtuat pigiitchuakun suli nanġaquplugich tamatkua savaaqaqtuat nalaunŋaruakun. 15 Atakkii pisułiġigaa Agaayyutim savaallautapsigun nutqautitquplugu piiŋiḷiqiłhat naluruat iñuich. 16 Iñuuniaġitchi patchisaitchuatitun iñuktitun, aglaan atuqnagu patchisaił̣iqsi mattutiginiaġlugu pigiitchuamun, aglaan iñuuniaġitchi savaktiŋisun Agaayyutim. 17 Kamagilugich iñupayaat, piqpagilugich ukpiqtuaŋuruaqatisri, taluġilugu Agaayyun, kamakkutiqaġlugu umialik. 18 Savaktauruasrii, tupiksrisitchi atannapsitñik taluġipiaġlugich, kisiitñun tamatkunuŋa iłuatmun aŋalatipsitñun pisuŋaqasri, aglaantuuq tamatkunuŋa atanġuturuanun. 19 Iñuk akuqtuyunaqtuq Agaayyutmi qauġrimmaaġiutillautaġmigun igḷutuigumi naŋinnamik nalaunŋaitchualiqinġitchaluaqhuniunniiñ. 20 Pisigilugu savaaġiirrutin ipiġaqtuqsiuguvich kamakkutmik piksraitchutin Agaayyutmiñ igḷutuġaluaġupkuunniiñ naŋinnaq. Aglaan igḷutuġupku naŋinnaq anuqsrułikun nalaunŋarualiqiŋŋaqpich, taamna akuqtuyunaqtuq Agaayyutmi. 21 Taavrumuŋa ilipsi tuqłukkaurusri. Christ-tuuq nagliksaaqtuq piqutigiplusri. Unitchiruq tuvraaksrapsitñik maliglugich tuvliġaġniŋi. 22 “Ilaa killuqsatlaitchuq. Kinnitñiŋniutmik uqatlaitchuq.” 23 Uqamaqłuutikkaukami uqamaqłuutmik kiumakłiñġitchuq. Nagliksaaqami aniqsraaqtuiñġitchuq. Aglaan tunŋaviqaqtuq ilaanik atanniisuuruamik nalaunŋaruakun. 24 Ilaan akiyaġigai killuutivut timimigun tuqupluni sanniġutami tuqutqupluta saŋŋianun killuqsautim aasrii iñuutqupluta nalaunŋaruałikun. Ilaan ipiġaqtuġniŋigun mamititaurusri. 25 Ilipsi atriqaqtusri ipnaisun killukuaġuktuatun, aglaan pakma utiqsimarusri munaqsrimun suli qaunaksraanun iñuutchipsi.
1 Taatnatullapiaq nuliaŋuruasrii kamaksrisitchi uipsitñik. Iḷaŋichaasiiñ ukpiqsriñġitpata uqałiġmik mumiksitauviaqtut nuliamiŋ iñuuniallautałhatigun 2 iliŋisa qiñiġumitruŋ ipqiññiałiqsi taluqsrił̣iqsiḷu iñuuniałłapsitñi. 3 Qiñiyunaqusriqsuqasri qaałhiñakun, nutchiqiłłapsigun naagaqaa kaviqsaanik maniŋñik uyamitqualiqsułikun suli atnuġaaġiksuanik atukkapsigun. 4 Aglaan piññaqnałiqsi ititchiuŋ iriqsimaaqtuakun qamuuna uummatipsigun, piunġiġanġitchuakun piññaqnaqutaanik irrutchim piisaanġitchuaŋupluni qiñuiññaqaqhuniḷu. Taamna kamanallapiaqhuni akisuruq qiñiłhani Agaayyutim. 5 Taatnatuntuuq taipchua ipqitchuat aġnat ukpiqsriruat Agaayyutmik iñuuniusriqaqtut piññaqnaqutiqaqhutiŋ qamuuna kamigiplugich uisiŋ, 6 Sarah-tun tupiksriruatun Abraham-mik taipḷugu aŋaayuqaġmiñik. Ilipsi ilaan panigigaasri nakuuruanik savaaqaġupsi iqsitchanġitchupsiḷu tupaŋanaqtuatigun. 7 Taatnatuntuuq uiŋuruasii iñuuniaqatigisigiŋ nuliasri kaŋiqsimaugaġlusri aġnat sayaktuitḷuktuaŋutilaaŋatnik aŋutiniñ suli paitchaktaaqatigiplugich iłuaqqutaanik iñuułhum. Taatnaġupsi piñaiḷutaitkisiruq iŋiqsrułiqsi. 8 Pakmapak uqallautilapsi uumiŋa, iluqasri atunim isrumaqaġitchi, kaŋiqsiqutiniuraġusri avatmun, piqpakkutilusri aniqatigiisun, iḷunŋukkutilusri, iłuaqqutilusriḷu atchił̣ikun. 9 Akisaqtuqnagich pigiitchuakun atniiyummatmiglu naagaqaa uqamaqłuutmiglu uqamaqłuutrigikkasri, aglaali iŋiġusri tamatkua ikayuusriaqaqulugich iḷisimalugu tuqłukkaułiqsi iŋiqsruutraksraġiplugich, aasriiñ taatnaġupsi ikayuusriaqaġisipmiusri, 10 aglausimaruatun Agaayyutim makpiġaaŋiñi, “Iñuk piqpaksriruaq iñuułiġmik suli uvliḷḷautaġuktuaq quviasrukhuni qaunagiliuŋ qaniġikkani uqałiksraŋaniñ pigiitchuamik suli qaqłuuŋni uqałiksraŋakniñ sagluuqtuanik. 11 Savanġiġḷi pigiitchuanik aglaan savagli nakuuruanik. Pakaaġiliuŋ qiñuiññaq pigiliutiniapiaġlugu. 12 Atakkii irrak Atanġuruam qaunaksriruk iñuŋnik nalaunŋaruanik, suli siuttak naalaġniruk iŋiqsrułhatnun, aglaan kigiñaŋan Atanġuruam akiḷḷiḷiqsimagai tamatkua savaaqaqtuat pigiitchuamik.” 13 Aasriiñ kia atniaġisiñiqpasri nakuuruanik savaaqaġupsi. 14 Aglaan nagliksaaġupsi pisigilugu nalaunŋaruaq quvianamiugisirusri. Iqsiginagu iñuich tatamnaqsiraġałhat, unniiñ iłuiḷḷiuġutiginagich tamatkua. 15 Kamagisriuŋ Atanġuruaq Christ uummatipsitñi, Ataniġikkaqsi. Itqanairrutilugu ataramik kiggutiqałiksraqsi iñuum apiqsruqpasri niġiugakun pigikkapsigun. 16 Aglaan kiuyumagiksi piisaanġił̣ikun taluqsrił̣ikunlu, ataramik patchisaisillugich qauġrimmaaġiutillautasri. Taimmali kisut uqamaqłuutigikpasri savaaqaġniḷusri pigiitchuamik, iliŋich kanŋutchałhiñaġumuut iḷitchuġilutiŋ iñuuniallautałipsitñik Christ-kun. 17 Tarra iłuatluktuq, Agaayyutim pisułiġikpauŋ, nagliksaaġutigigupsiuŋ savaaqallautałiqsi uumakŋa savaaqałiġmiñ pigiitchuamik. 18 Christ-tuuq nagliksaaqmiuq. Ilaa tuquŋaruq pisigiplugich killuqsautit atausriġmiaqługu, nalaunŋaruaq iñuk pisigiplugich nalaunŋaitchuat tikiutisrukhuta Agaayyutmun. Timaa ilaan tuqutaugaluaqtuq aglaan irrusia iñuuruqsuli. 19 Aasriiñ irrusriupluni ilaan utlaŋniġaa irrutchich tigutaaqsiuviŋmiittuat quliaqtuaġiaqhuni tusraayugaaġiksuamik. 20 Taipchua irrusrich tupiksriñġitchut Agaayyutmik iŋiḷġaanimma uvluŋiñi Noah-m, Agaayyutim anuqsrutikkaġmigun utaqqikamigich isrummitqiquplugich Noah umiaqpalipkaqługu. Ikituurat iñuich, tallimat piñasruuplutiŋ, annautikkaurut umiaqpaŋmi uliqpakman. 21 Taamna atriŋuruq paptaaġutmun pakma anniqsuutigikkapsitñun. Paptaaġutigun iñuk salummakkaunġitchuq puyaŋanik timim, aglaan iñuk iŋiqsruqtuq Agaayyutmun salummaquplugu qauġrimmaaġiutillautani killuqsautipayaaniñ, pisigiplugu aŋitqił̣ha Jesus Christ-ŋum, 22 qiḷaŋmuktuaq aquppipḷuni taliqpian tuŋaani Agaayyutim. Israġulgiḷḷu saŋŋiqutiqaqtuatlu saŋŋiqaqtuatlu ataniġigaat ilaa.
1 Tarra Christ nagliksaaqtuksraupman timimigun pisigiplugu nalaunŋaruaq, isrumaqaqtuksraupmiusri Christ isrumapmatun itqanaiḷḷusri nagliksaaġutigiraksraukpan nalaunŋaruaq. Atakkii kiñapayaaq nagliksaaġumi timimigun nutqautipmigaa killuliqiłiq. 2 Taamna iñuk iñuunianġiqsuq pisuliġruakun tuquniałiġmiñunaglaan, aglaan pisułhagun Agaayyutim. 3 Taimma qaaŋianiktuami iñuuniaqpaaniktusri pisuułhatitun ukpiqsriñġitchuat iñuuniaqapsi suvaałłałikun, pisugruaġutiłikun, imilivaałłałikun, aliasrunġiñiałikun, piqł̣uktałikun taaŋŋaqhuni, qaayuġnaqtuakunlu aanġuaqtułikun. 4 Pakma ukpiqsriñġitchuat atlagigaasri iḷaliqsuutinġiqapsi iliŋitñun qił̣huqtaił̣hatni, aasriiñ uqamaqłuutigiaqsipḷusri. 5 Aglaan iliŋich kiggutiksraqaqtuksraugisirut savaaġmiktigun ilaanun atanniił̣hiñaaġuqtuamun iñuuruaniglu tuquŋaruaniglu. 6 Tarra taamna piqutigiplugu Christ quliaqtuaġniqsuq tusraayugaallautamik taipchunuŋa tuquaniktuanun taimani iliŋiḷḷi annautrautquplugittuuq. Atannikkauyumiñaqsipḷugich iñupayaatuntuuq nunami, aglaan Agaayyutim iñuuyumiñaquniġai irrutchiġmiktigun Agaayyutitun iñuuruatun. 7 Aglaan supayaurat isruksraŋat qalliurallapiaqtuq. Taatnaġusri qauġrimmaaġigitchi qaunatqiaġigusriḷu aasriiñ iŋiqsrutlasriḷusri. 8 Pitḷuktaksraq una supayaamiñ, piḷiqillapiaġusri piqpakkutisritchi avatmun, atakkii piqpaksrił̣hum maturaġigai iñugiallapiaqtuat killuqsautit. 9 Tukkiqsuutisritchi avatmun uqapiḷuutaiḷaakun. 10 Iñullaaŋuplusri akuqtuaqaqtusri aatchuutmik Agaayyutmiñ. Taatnaġusri savautisritchi avatmun savaktillautaulusri atullautaġlugich atlakaaġiich aatchuutai Agaayyutim, itna, 11 kiñapayaaq uqaqpan, Agaayyun uqaġli taavruma uqaġikkaŋagun, suli kiñapayaaq savautrigumi, ki savagli sayaksrirrutaagun Agaayyutim, Agaayyunli kamagikkauyumuuq supayaurakun tumigilugu Jesus Christ, pigikkaŋa kamanaun aŋalatchisiḷu taimuŋa isruitchuamun. Taatnatuq. 12 Piqpagikkamaaŋ, tupaŋanasri ukpiqsrił̣iqsi uuktuaqsiukpan sakiqnaqtuatigun ikniqtun ittuatigun; atlayuaġinagu niġiunaiḷaakun taamna atuumakpan ilipsitñun. 13 Aglaan quviatchauġigitchi piqasiutiniḷusri Christ-mun nagliksaałhagun quviatchallapiaġumuusri quyalusri kamanautaa sagviqpan. 14 Pisaaŋŋatchiugupsi pisigilugu atqa Christ-ŋum quvianamiurusri, atakkii Agaayyutim Irrusrian, Irrusria kamanautaan, nayuġaatin. 15 Sumiunniiñ nalliqsi nagliksaaqani iñuaqtuqtauluni, unniiñ tigliŋniaqtauluni, unniiñ savvaġluktauluni, unniiñ naipiqtuqtauluni iñuich sutilaaŋatnik. 16 Aglaan kisupayaaq nagliksaaqtikkaugumi pisigilugu ukpiqsrił̣ha Christ-mik kanŋusruutiginġiḷḷiuŋ, aglaan kamaksruġliuŋ Agaayyun iḷisimanałiġmigun Christ-mun iñugitilaaġmiñik. 17 Pakma atanniił̣hum aullaġniiviksraŋa tikitchuq, aasrii Agaayyutim iñuŋi atanniqsukkauqqaaqtuksraurut. Tarra atanniqsuqqaaġniqpatigut, qanutchimik isruksraqaġisivat tamatkua tupiksriñġitchuat tusraayugaallautamik Agaayyutikun? 18 “Nalaunŋaruat iñuich annałiksraŋat qaġananġiññiqpan, sugisiñiqpatmi iñuich agaayyutaitchuatlu killuliqiritlu?” 19 Tarraasrii tamatkua nagliksaaqtikkauruat pisułhagun Agaayyutim nakuurualiqilich. Qaisimaapiaqtaksraġigaich iñuutchisiŋ iñiqsirimiknun ilaanun tuniqsimaruamun ataramik.
1 Pakma siḷġiqsuġniaġitka qaukłiuruat akunnapsitñi, uvaŋaptuuq qaukłiupluŋa. Qiñiqsimagiga nagliksaaqman Christ aasrii quliaqtuaġiplugu, piqatauyumaaqłuŋaptuuq kamanautaanun sagviqsaġumaruamun. 2 Qaunagilugich iñugikkaŋi Agaayyutim, munaqsraġikkasri akunnapsitñiittuat, [Agaayyutim atuqukkaŋa ilipsitñun]. Nunurausruŋaqasri aglaan piyummatigipiaġlugu, piññaŋniasruŋaqasri aglaan savautiyumaapiaġlugu. 3 Atanġuniaġvigisruŋaqnagich Agaayyutim iñugikkaŋi qaunagiraksriusiasri, aglaan tuvraaksrallautausitchi munaqsranun. 4 Aasrii qaukłiat munaqsrit sagviqpan, akuqtuigisirusri niaquġutaanik kamanautim akiññaktaatun piunġiġaġumiñaitchuamik. 5 Taatnatuntuuq, nukatpiaŋuruasrii kamakkutiugaġitchi qaukłiuruanik. Iluqasri kamanaġasrugisruŋaqasri savauttutilusri atchiksuałikun, atakkii “Agaayyutim ayaksimaaġai kamanaġasrugiruat aglaan ikayuqsimaaġai atchiksuaqtuat.” 6 Taatnamik atchiksimaaġitchi ilipsitñi ataatni sayakturuat argaiñ Agaayyutim, ilaanli kamanaqsipkaġumagaasri piviksraq nalautitpan. 7 Igillugu iluqaan isrumaaluutigikkaqsi ilaanun aasrii tutqiksiḷusri, takku ilaan qaunagigisigaasri. 8 Qauġrimmaaġigitchi qaunatqiaġigusri. Uumiksriksi Tuunġaq ataramik ukpiġutaiqsitchiñiaqtuq ilipsitñik, qaliŋuularuatun lion-tun kukiḷuktuatun sumunliqaa niqiksraqsiuqhuni. 9 Taatnamik akiḷḷiḷiqsuqsiuŋ payaŋaiġvigilugu ukpiqsrił̣iqsi, iḷisimalugu aniqatiusri nanipayaaq nagliksaałhattuuq ilipsisun. 10 Aasriiñ nagliksaaqtuallaanikkupsi sivikitchuami, Agaayyutim iłuaqqutipayaaqaqtuam tuqłuqtigikkapsi Christ Jesus-kun isruitchuamun kamanautigikkaġmiñun, naamasripkaġniaġaasri, nalupqinaiġusri ukpiqsrił̣ipsitñi, sayaktusriḷusri suli payaŋaiġusri. 11 Ilaanun illi kamanaun saŋŋiḷu qaŋavak taimuŋa. Taatna. 12 Aglaktuŋa naigḷipḷugu Silvanus-kun isrummatigikkapkun tuniqsimapluni aniqataułha. Pitchuksaaġukkipsi aglagikkapkun uqautilusri Agaayyutim iłuaqqutigillapiałhamik. Iḷisimalugu taamna iłuaqqun tuniqsimavigisiuŋ. 13 Ukpiqtuaŋuruattuuq Babylon-mi ittuat piksraqtaaŋuruat ilipsisun, tuyuqmigaasri nayaaŋŋamik, suli Mark-ŋum iġñiġipmatun itaġma. 14 Paġlatisritchi avatmun kunigutmik ipqitchuakun piqpakkutiłikun. Qiñuiññaq illi iluqapsitñi ittuani Christ Jesus-mi. [Taatnatuq.]
1 Uvaŋa Simon Peter. Savaktigigaaŋa uqqiraqtigipluŋalu Jesus Christ-ŋum. Tuyuqtuŋa ukuniŋa iñuŋnun akuqtuiruanun akisuruamik ukpiqsrił̣iġmik uvaptiktun nalaunŋaruałhagun Agaayyutipta suli anniqsuqtipta Jesus Christ-ŋum. 2 Iḷitchuġisaiñaqsiuŋ-tuq Agaayyun suli Jesus Ataniqput. Uvvatuq iłuaqqutiqaġitchi atqunaq qiñuiññamiglu. 3 Agaayyutim pakmakŋaqtauruakun saŋŋiagun qaitchiñiġaatigut supayaanik iñuutlasripḷuta agaayyutiqammaaġił̣ikun tumigiplugu iḷitchuqsrił̣iptigun ilaanik tuqłuqtigikkaptiknik iḷaŋiutitqupluta kamanautmiñun nakuuniqsraułiġmiñunlu. 4 Tumigiplugik tamatkuak qaitchigaatigut kamanallapiaqtuanik akisuruanik akiqsruutinik. Ukpiġigupsigik akiqsruutit annatlasrigisirusri qaayuġnaqtuamiñ ittuamiñ nunami iñuich kaŋiġruaqtaŋisigun, aasrii piqatautlasriḷusri Agaayyutim irrusriani ilaatun iḷiḷusri. 5 Tamanna pisigilugu pisuqtilaapsitñi iḷḷatigisriuŋ ukpiqsrił̣ł̣apsitñun nakuułiq, suli nakuułiq tapiġlugu iḷitchuġimmaaġił̣iġmik, 6 suli iḷitchuġimmaaġił̣iq tapiġlugu iŋmun aŋalalgułiġmik, iŋmun aŋalalgułiq tapiġlugu anuqsrułiġmik, anuqsrułiq tapiġlugu agaayyutiqammaaġił̣iġmik, 7 suli agaayyutiqammaaġił̣iq tapiġlugu piqpaksrił̣iġmik aniqatinik, suli piqpaksrił̣iq aniqatinik tapiġlugu piqpaktamik iñupayaanun. 8 Tamarra taatnatchich irrusriksrat pigiraksrasi. Pigigupsigiŋ nausaiñaqtusri taapkunuuna, imaiḷaatun inġitchusri asrirrinġitchuatunlu, aasriiñ iḷitchuqsrisaiñaġniaqtusri Atannaptiknik Jesus Christ-mik. 9 Aglaan kiñapayaaq iñuk piqanġiññiġumi tamatkuniŋa irrusriksranik irigiitchuq qiñitlaitḷuni. Puuyuqmigaa salummakkautilaani killuqsautiġruaġmiñiñ. 10 Taatniitman, aniqatiumaaŋ, sakuugitchi pisuqtilaaġusri tuqłukkaułiqsi piksraqtaaŋułiqsiḷu nalupqinaiqsillugu, atakkii taatna piyupsi paasraaġaġumiñaitchusri. 11 Suli akuqtuigisirusri kamanaqtuamik paġlatmik isiġupsi isruitchuamun aŋaayuqautaanun atannapta anniqsuqtiptalu Jesus Christ. 12 Taatnaqłuŋa itqautisraġataġipsi tamatkuniŋa, iḷisimagaluaġisiunniiñ payaŋaiġvigiplugulu Agaayyutim iḷumutuuruaŋa pakma pigikkaqsi. 13 Nalaunŋaruaġigiga iñuuniqtutilaamni maani nunami itqaqtitaġukhusri sunik tamatkuniŋa. 14 Iḷisimagiga timikułiksraġma tikitchaqtuurałha. Taatna atannapta Jesus Christ-ŋum nalupqinaiqł̣ugu uqautigaaŋa. 15 Aglaan sakuugutiginiaġitka ilipsitñun itqagitquplugich tamatkua ataramik tuquanikkaluaġuma. 16 Quliaqtuaġutinġitchipsi unipchaaliaŋisigun iñuich iḷitchuġipkaisaqapta aggiġñiałhanik Atannapta Jesus Christ kamanaqtuakun saŋŋiqpauraġmigun. Uvagut qiñillapiaqsimagikput kamanaqtuaq qaummaġiŋñiŋa. 17 Nayuutirugut akuqtuipman Agaayyutmiñ Aapauruamiñ kamakkutmik kamanautmiglu, taavruma nipim nipliutipmagu kamanaġniqsrauruam supayaaniñ nipliqhuni, “Tarrataamna piqpagikkaġa Iġñiġa quyalimaaqtigillapiakkaġa.” 18 Aasrii taimani tusraagikput taamna nipi nipliqsuaq qiḷaŋmiñ piqatigiplugu Jesus iñġimi taivrumani Agaayyutim sagviqmagu kamanautni. 19 Uvaguttuuq nalupqisruutiginġipsaaġikput uqautigikkaŋat Agaayyutim sivuniksriqiriŋisa iŋiḷġaanimma. Piḷḷautaqtusri naalaġnitqiaġikkupsigiŋ uqałhich, takku uqałiŋich kaŋiqsipkaġaasri aggitqiŋñiaqtilaaŋanik Jesus-ŋum atripḷugu nanġum qaumapkaił̣ha taaqtuaq ini qausraġataġniŋanunaglaan uvlum suli nuiḷġataġniŋanunaglaan uvluġiaŋan uvlaam. 20 Sivulliulugu iḷitchuġiraksraqsi uvva, sivuniksriqirim iŋmiktuiñaq kaŋiqsipkaġumiñaitchaa sivuniksriqutauruaq Agaayyutim uqałhaniñ. 21 Atakkii iñuich sivuniksriqinġitchut sumiunniiñ pisułiġmiktigun, aglaan Agaayyun uqaġniqsut iñuŋmigun aŋalatkaqsipmatiŋ Ipqitchuam Irrutchim.
1 Iŋiḷġaanimma taŋiġiḷaakun sivuniksriqirit iñukpalliġñiqsut akunġatni iñuich [Israel-mi]; taatnatun taŋiġiḷaakun ilisautrit iñukpalliġñiaqmiut akunnapsitñi. Tikiutriñiaqtut nalunautchiḷutiŋ taŋiġiḷaanik iḷisauttutitinik suksraunġiutauyumiñaqtuanik, piiḷaaġiluguunniiñ Atanġuruaq tuquruaq annautisukługich. Aasrii pisigiplugu piiḷaaqałhat Ataniġmik taimmaiñaq piyaqqukkauniaqtut. 2 Suli iñugiallapiaqtuat piqasriqsuutigisirut pigiiḷḷapiaqtuatigun kanŋunaqhutiŋ iñuuniałhatigun, aasrii iñuŋnun uqamaqłuutigipkaaqsiḷugu iḷumutuuruaq pisigiplugich iliŋich. 3 Pitḷatułiġmiktigun maniññaŋniaġvigigisigaasri, iḷisautilusri uqautilusriḷu iḷumutuunġitchuanik. Agaayyutim atanniqsuiriŋata pasriñiġai taimakŋaaglaan, aasriiñ siñiktuanġitchuq piyaqqułhiñaaġuqługich iliŋich. 4 Takku israġulgich killuqsaqmata Agaayyutim anasriñŋuqsaqmigai igitlugich nagliksaaġviŋmun qiḷiqsruipḷugiḷḷu taaġniqsrami tikiññiałhanunaglaan uvluan atanniuviksram. 5 Suli Agaayyutim piyaqquqmigai iñuich iñuuruat taimani uvluŋiñi Noah-m, ipipkaqługich agaayyutaitchuat nunami uliqpaŋmun kamanaqtuamun. Noah quliaqtuaġaqtuq iñuŋnun nalaunŋasriruksraunipḷugich sivuġaani Agaayyutim, aasriiḷi Agaayyutim annautigai Noah-lu tallimat malġuk iñuiḷḷu. 6 Suli Agaayyutim patchisiqutiniġai iluqaisa iñuich iñuuruat nunaaqqiqpaaŋni Sodom-miḷu Gomorrah-miḷu, aasriiñ aġralipkaġataqługik iknikun. Taavrumuuna Agaayyun urriqsuutiqaġniqsuq qanuq suksraunġiġñiaqtilaaŋatnik iluqaitñik agaayyutaiḷaanik. 7 Suli Agaayyutim annautipmigaa nalaunŋaruaq Lot, qiñupkakkauruaq atqunaq qaayuġnaqtuakun iñuuniałhatigun killuliqirit iñuich. 8 Atakkii taamna nalaunŋaruaq iñuk iñuuniaqami akunġatni tamatkua killiqiruat iñuich uvluġaġipman, iłuiḷḷiuqtitauruq qiñiqługiḷḷu tusraaplugiḷḷu pigiitchuat savaaŋich. 9 Taatnaqhuni Atanġum iḷisimagaa qanuq annautrił̣iksrani agaayyutiqaqtuanik uuktuaġusriaŋitñiñ suli qanuq tigummił̣iksraŋat nalaunŋaitchuat iñuich uvluanunaglaan atanniuviksram anasriñŋuqsaġviksraŋatnun. 10 Agaayyutim anasriñŋuqsaġisiñiġai suvaluk tamatkua iñuich aŋalataġipkaqtuat timim kimmutiġruaŋiñun qaayuġnaqtuanunlu, suli suksraqanġitchuat Agaayyutim aŋalatchisaanik. Tamatkua iḷisautrit taŋiġiḷaakun aaŋarut arguaŋaplutiŋ. Sivuuġaginġitchaat uqamaqłuutiqałiksraqtiŋ qiñiġnaitchuanik saŋŋiqaqtuanik qiḷaŋmi. 11 Israġulgitunniiñ kamanatluktuat saŋŋikun sayaktułikunlu tamatkunakŋa uqamaqłuutigitlaitchaich taapkua nayuqtigikkaŋi Atanġuruam. 12 Aglaali tamatkua iḷisautrit atriqaqtut isrumatlaiḷaatun niġrutitun, aŋalatitautun aullasiġmiknun, aniruatun aŋuniagaksrauplutiŋ tuqutaksrauplutiŋlu. Uqaġuurut pigiiḷipḷugich sunik kaŋiqsimanġisaġmiknik. Aasrii piyaqquġisirut isrumatlaiḷaatun niġrutitun. 13 Taamna akiḷiusriaġigisigaat nagliksaaqsiupkaił̣iġmiktigun atlanik iñuŋnik. Iliŋisa kimmutigiraġigaat pisułiġruaqtiŋ uvluġaluamiunniiñ. Kanŋusraaġutaułhiñaqtut ilipsitñun niġiqataukamiŋ ilipsitñi, taqsraqtatun suli qilġuliktun akunnapsitñi, quviasruutigiplugu ukpiqsaił̣iqtiŋ. 14 Qiñiqamitruŋ aġnaq ikł̣itchakhutiŋ sayuŋayumarut nutqaummisiḷguitḷugu taatnasriq killuqsaun. Ikł̣isaaġniġaich pitchiġiaqtuat iñuich killuliqiłiksraŋatnun. Iliŋisa uummatiŋich aŋalatiqaġniqsut kaviuqtaułiġmun. Iliŋich taiyuaniqłuutikkaurut, suksraunġiqsaġumaaqtut. 15 Suksraaġniġaat nalaunŋaruakuaġiaq aasriiñ ulapnaaplutiŋ. Iñuuniagaqsirut iñuktun atiliktun Balaam iġñiŋa Bosor-m, piqpaksriruaq akiḷiutaanik killuliqiłhum. 16 Aglaan suakatakkauruq killuliqiłiġmigun. Uqatlaiḷaam natmaksiġvian nipliutiplugu iñuum nipaatun nutqaqtinniġaa sivuniksriqiri kinniqisaġaluaqtuaq. 17 Tamatkua iḷisautrit atriqaqtut nivviatun imġiḷaamik suli taktugayauratun aŋalataŋatun anuġiqłuum. Tamatkua iñuich Agaayyutim itqanaiyautiniġai iniksraŋatnik taaqtuam taaġniqsraŋani isruksraitchuami. 18 Iliŋich uqaqamiŋ nipitusripḷutiŋ uqaġaqtut sumun atuġumiñaiḷaatigun. Ikł̣isaaġuugaich pisugruaġutaagun timim pivaałłałikunlu tamatkua salummaqtitlutiŋ annaqqammiqsuat tamatkunakŋa killukun iñuuniaqtuaniñ. 19 Iliŋisa akiqsruqtuġuugaich iñuich atanniqsuqtiksraiñipḷugich iliŋich savaktaaġruuŋŋaġmiŋ qaayuġnaqtuamun, atakkii iñuk aŋalatittaqtuq qanusripaayaamun akiiḷiraġaqtimiñun. 20 Iñuich annaaniŋniqsut qaayuġnautaitñiñ nunam iñuiñ iḷitchuqsrił̣iġmiktigun atannaptiknik Anniqsuqtiptikniglu Jesus Christ-mik. Uvvaami iliŋich iḷḷakkataaġutitqikkumiŋ tamatkunuŋa akiiḷipkaġutiŋlu, isruksraŋat pigiitḷukkisiruq aullaġniiqqaałiġmikniñ. 21 Iḷitchuġigaluaqqaaqługu iñuuniałiq nalaunŋaruałikun, iłuatlukkayaġniqsuq iliŋitñi naluugaġumitruŋ taamna iñuuniałiq uumakŋa tunutchił̣iġmikniñ ipqitchuamik tillitmik qaisauruamik iliŋitñun. 22 Uvva atuumapkaġaat taimña nipliutaumaruaq, “Qipmim uttaqiraġigaa iŋmi miġiakkani,” suli “Kuniaq iġġuanikkaŋat utiġaqtuq maġġaġmun maġġiḷuktaġiaqhuni.”
1 Piqpagikkamaaŋ, ukua tuyuutit tugliġigaich tuyuutma ilipsitñun. Taapkuŋnuuna tuyuutipkun itiqsaġukkipsi itqaqtillugich tamatkua uqautigikkatka iñuuniaquplusri ipqitchuakun. 2 Ilipsitñun itqagitqugitka sivuniksriqutauruat ipqitchuatigun sivuniksriqiritigun suli tillisauruat uvaptiknun atannaptikniñḷu anniqsuqtiptikniñḷu uqqiraqtitigun. 3 Kaŋiqsiraksraġigiksi una sivulliulugu, mitautiksriruat tikitkisirut ilipsitñun aqulliġñi uvluni aŋalatittuat pisułiġruaġmiknun. Mitautiginiaġaasri 4 uqaqhutiŋ, “Jesus-ŋum akiqsruutigigaa aggitqiŋñiałłi. Naamimi imma? Taimakŋaqaŋa aapaavut [Christ-kun] tuqugaluaqtut, aglaan sua iluqani tamarra atlaŋŋunġitchuq aullaġniiḷġatałhaniñaglaa nunam iñiqtaułhan.” 5 Aglaan itqagiyummataiḷḷapiaġaat una, Iŋiḷġaan Agaayyutim iñiġaa uqałhagun qiḷak suli nuna, aasrii nuna nunaġuqługu imiġmiñ suli imikun, 6 suli tamarrumuuna imikun nunaqqaaq piyaqquqługu uliqpaktitlugu. 7 Taatnatuntuuq qiḷaiḷḷu nunalu pakma ittuat qaunaksriqaqtut Agaayyutim uqałhagun piyaqquġniałhanunaglaan ikniġmun. Taimanigun uvluni Agaayyutim atanniqsuġisigai iñuich agaayyutaitchuat aasriiñ piyaqquġlugich. 8 Aglaan piqpagikkamaaŋ, puuyuumanagu una, isrumaraqtugut atausriq uvluq pivikisilaaŋanik suli 1,000 ukiut pivikpauraqaqtilaaŋanik, aglaan Ataniġmi atiruk. 9 Atanġum sukaisaaġutiginġitchaa immiumasraqamiuŋ akiqsruutigikkani, iñuich iḷaŋich sukaiññiġiaġaluaġaqtut. Aglaan anuqsrutigaasri, atakkii piyummatiginġitchaa kiñaunniiñ piyaqququlugu, aglaan iluqaisa mumiqugaluaġai killuqsautmikniñ Agaayyutmun. 10 Aglaan uvlua Atanġuruam tikitkisiruq niġiiḷautiluni aggił̣hatun tigliŋniaqtim. Taivrumani qiḷaich piiġisirut qukiġñaqtuamik tusraġnaqhutiŋ suli qaummatit qiḷaŋmiittuat siqumitkisirut iknikun suli nuna ikiniaqtuq supayaatlu nunamiittuat. 11 Iluqaġmiŋ tamatkua sut piyaqquġumaaqmata taatnatun, qanutchimigli iñuuniałiqaqtuksrauniqpisi? Iñuuniaqtuksraurusri ipqiḷḷapiaġusri suli agaayyutikuaġusri supayaakun, 12 utaqqiḷugu Agaayyutim uvlua tikitchumaaqtuaq suli pisuqtilaapsitñi tikiumapkaġnaġiaġniaġlugu taimña uvluq. Taivrumani uvlumi ikniġum uunallapiaqtuam qiḷaich piyaqquġisigai suli qaummatit aukkisigai. 13 Aglaan utaqqigivut Agaayyutim akiqsruutigikkaŋi, itnaami, niġiugaqaqtugut nutaanik qiḷaŋnik suli nutaamik nunamik iñuuviksraŋatnik nalaunŋasripkakkauplutiŋ iñuich tupiksriruat Agaayyutmik. 14 Taatnamik piqpagikkamaaŋ, utaqqisiuŋ taamna uvluq. Pisuqtilaapsitñi iñuuniaġitchi taqsraqtaiḷaakun puyyiḷuktautaiḷaakun sivuġaani Agaayyutim suli qiñuiññakun. 15 Isrummatigisiuŋ anuqsrullapiałha atannapta kaŋiqsimalugu anniqsuqurił̣ha uvaptiknik. Taatnatuntuuq piqpagiplugu aniqatiupta Paul-ŋum aglakmigaasri puqiutikun Agaayyutim qaisaŋagun. 16 Iluqaŋitñi tuyuqtuutmiñi uqautigipmigai tamatkua sut. Uqaŋiñ iḷaŋich kaŋiqsiḷgunaitchaluaqtut. Aasriiñ iñuich naluruat payaŋaiqsimaitchuatlu qipititchiñiqsut Paul-ŋum tuyuqtuutaiñik suliunniiñ atlanik uqałhiñik Agaayyutim. Taamna pisigiplugu Agaayyutim piyaqquġniaġai. 17 Ilipsiasrii piqpagikkamaaŋ, tamatkua sut iḷitchuġikkasri sivuani qaunatqiaġiksigik. Taatnanġitchupsi sivullikkauviaqmiusri killukuaġutiŋisigun maliġutchiñġitchuat. Aasriiḷi qaunagiyumagiksi paallanġił̣iksraqsi payaŋaiqsimmavigikkapsitñiñ. 18 Aglaan nausraiñaġitchi iłuaqqutrisaagun ilitchuġimmaaġiksisaiñaġlugu Ataniqput anniqsuqtigikkaqputlu Jesus Christ. Ilaanun illi kamanaun pakma suli qaŋavak taimuŋa. Taatnatuq.
1 Aglaktuŋa ilipsitñun Jesus-mik taiyuutiliŋmik uqałiġmik. Taamna iñuk Jesus qaitchiraqtuq iñuułiġmik inniqsuamik aullaġniił̣iġmiñaglaan. Taamna tusaagikput qiñiqługulu suli tautukługulu aksiapluguunniiñ. 2 Taamna iñuk qaitchiruaq nutaamik iñuułiġmik tautuŋnaqsipman qiñiġuraaqsiñiaġikput. Sagviqqaaqman iŋmiñik uvaptiknun uqautiaqsigipsi Agaayyutitŋaqtauruakun iñuułikun inniqsuakun aapami aullaġniił̣iġmiñ. 3 Tamanna qiñikkaqput suli tusaaplugu uqaġipmigikput ilipsitñun, iḷaliutitqugaluaqhusi piqatigilugik Aapauruaġlu suli Iġñiŋalu Jesus Christ taatnatuntuuq uvagut piqatiqaqmatun iliŋiknik. 4 Taatnaqhuta aglaaqsirugut ilipsitñun iñuułiġmik iḷitchuġitquplugu Jesus. Taatnaġuta quviatchallapiaġisirugut. 5 Uvvauna uqałiq uvagut tusaaŋanikkaqput Agaayyutim Iġñiŋaniñ aasiiñ quliaqtuaġigikput ilipsitñun, itnaiḷipḷugu, Agaayyun qaumaupluni suli ilaani taaqtuaŋitchuq suuramikunniiñ. 6 Iñuk uqaqami piqataunipḷuni Agaayyutmi killuqsaqtautigalugu, taatnasiq iñuk sagluqsruġaqtuq piqatauŋitḷuni Agaayyutmi killuliqituiñaqhunikii. Taatnaiḷipḷugu atriŋurugut iñuktitun taaqtuami pisuktuatitun. 7 Iñuuniaġupta piqatauluta Agaayyutmi piqatigiiksilluta avatmun, taatnaiḷipḷugu atriŋurugut iñuktitun qaumami pisuktuatun. Uvvaasiiñ salummaġaatigut killuqsapayaaniñ, atakkii Agaayyutim Iġñiŋa Jesus tuqutaupluni maqipkaqługu augikkani uvaptiknun. 8 Nipliakapta uvagut killuqsaġumiñaitḷuta ukpiqsaġaqtugut uvaptiknik. Taatnaqapta iḷisimaŋitchugut Agaayyutim iḷumutuułhanik. 9 Quliaġikaptigu Agaayyutmun killuqsaġniḷuta ilaan natqigutiniaġaatigut nalaunŋaił̣ipayaaptiknik, atakkii ilaa tuniqsimaruq nalaunŋaruaŋupluni suraġałipayaaġmiñi. 10 Agaayyun nipliqsuq killuqsaġnipḷuta aglaan nipliakapta killuqsatlaitḷuta uqaġigikput Agaayyun saglutunipḷugu, tavraasiiñ Agaayyutim uqałhagun iñuuniaŋitḷuta.
1 Iḷauraamaaŋ, aglaaqsiruŋa ilipsitñun killuqsaquŋitkaluaqhusi. Aglaan kiñapayaaq killuqsaqnikpan piqaqtugut uqapsaaġutriksraptiknik Aapamun. Taamna Jesus Christ killuqsaqsimaitchuaq. 2 Taamna tuqukami sanniġutami aatchuutigiruq iŋmiñik piqutigipluta, taavrumuunnaqługu piiġai killuutivut suli killuqsautiŋich iluqatiŋ iñuich nanipayaaq. 3 Taatnaqhuta tupigiguptigik Agaayyutim tillisai, nalupqisukkumiñaitchugut iḷisimatilaaptiknik ilaanik. 4 Iñuk nipliqman iḷisimanipḷugu Agaayyun aglaan tupigiŋitḷugu ilaan tillisaa sagluqsruġaqtuq. Taatnasiq iñuk iḷisimaŋitchuq iḷumutuuruamik. 5 Kisupayaaq tupiksripman Agaayyutim nipliutaanik ilaan piqpagiraġigaa Agaayyun atakkii iḷitchuqsruiruq Agaayyutitŋaqtauruamik piqpaksrił̣iġmik. Tupiksriguptaasiiñ Agaayyutmik nalupqinaiġikput atausiŋŋuqtilaaqput ilaani. 6 Kisupayaaq nipliqami iñuuniaġniḷuni atausiŋŋuqatigimaaqługu Agaayyun iñuuniaqtuksrauruq ataramik Jesus Christ-ŋum iñuuniałhatun. 7 Iḷauraamaaŋ, tuyuqaŋitchuŋa ilipsitñun nutaamik tillitmik aglaan utuqqaġmik inŋaniktuamik taimakŋaaglaan. Taamna tilliñ iḷisimakkaqsi tusaałłapsitñiñaglaan. 8 Uvva taamna tilliñ tuyuutigikkaġa ilipsitñun nutaaŋupmiuq. Iñuich iḷitchuġigaat taatnasiq piqpaksrił̣iq Christ-ŋum iñuuniałhagun ilipsiḷuami iñuuniałłapsigun, atakkii taaqtuaq qaaŋiqsaiñaqtuq aasiiñ iḷumun qauma qaummaġiksiruq. 9 Iñuk nipliakami qaumamiinnipḷuni uumiksriuraaġutigalugu ukpiqtauqatiumiñik tavra kaŋiġruaqtaŋa simmiŋitchuq— taaqtuamiittuq sivuanisun. Iñuuniagaqsiḷgitchaqtuq killuliqipluni. 10 Aglaan iñuum nakuaġikamigich ukpiqtuaqatiuni qaumamiittaqtuq, iñuuniałhani sumunniiñ paasaaqtittaġumiñaitchaa. 11 Aglaan iñuk uumiksrikami ukpiqtuaqatiumiñik ilaa taaqtuami ittuq, pisukhuni taaġmi. Kiisiamma-tai qanutnamuqausiksraiġaġivuq atakkii taaqtuam qiñiḷguiḷipḷugu. 12 Qitunġamaaŋ, taatnaqłuŋa aglaktuŋa iluqapsitñun, atakkii Agaayyutim natqigutigai pigiiḷiqutisi Jesus Christ savaaqałhagun. 13 Aglaktuŋa ilipsitñun utuqqanaanun atakkii iḷisimaanikługu Agaayyun taimña inŋaniktuaq aullaġniił̣haniñaglaan. Aglaktuŋa ilipsitñun nukatpianun atakkii akiiḷigiksi Tuunġaq pigiitchuapayaam aullaġniiraa. 14 Aglaktuŋa ilipsitñun, iḷiḷgaanun, atakkii iḷisimaanikługu Aapauruaq. Aglaktuŋa ilipsitñun utuqqanaanun iḷisimaaniktuanun taivrumiŋa inŋaniktuamik aullaġniił̣haniñaglaan. Aglaktuŋa ilipsitñun nukatpianun saŋŋiruanun tuniqsimaruanun Agaayyutim uqałhanun ittuanun ilipsitñi. Taavrumuuna akiiḷigiksi pigiitchuapayaaq, Tuunġauruq taamna. 15 Kaviuġinagich suuramik unniiñ ilitqusiat nunam iñuŋisa. Atakkii iñuum kaviuġikpagu taamna ilitqusiq piqpagiyumiñaitkaa Agaayyun. 16 Suami taavruma ilitqutchim iḷagivauŋ? Kaŋiġruaqtam kaviuġikkaŋa, sut iñuich qiñikkaŋisa piññaktaaġisukługu, suli supayaat mattumani nunami iñuich kamasaaġutigikkaŋich— taatnasiq iłuaqnaŋitkaluaqtuq Agaayyutim irrusiani. 17 Taamna ilitqusiat iñuŋisa nunam suli kaviuġikkaŋiḷḷu piiġumaaqtut. Aglaan iñuk tupiksriruaq Agaayyutim pisułhanik iñuutuiñaqtuq Agaayyutmi. 18 Iḷauraamaaŋ, piviksram isua tikitchumaaqtuq. Tusaamagiksi akiḷḷiḷiqsuqtaa Christ aggiqsaġumanipḷugu. Aasiiñ iḷitchuġigikput iñugiaktuat akiḷḷiḷiqsuqtai Christ aggianiksimanipḷugich. Taatnamik iḷisimarugut piviksram isua qallisilaaŋanik. 19 Tamatkua akiḷḷiḷiqsuqtai Christ unniiñ piqataugaluaqtuat uvaptikni iḷaliutillapiaŋitkaluaŋŋaġmiŋ, taatnaqhutiŋ aullaġniqsut uvaptikniñ. Tuniqsimagaluaġumiŋ Agaayyutmun akiḷḷiḷiqsuiñayaitchut Christ-mik, aasiiñ nayuġayaġaatigut. Unitñamisigut nalupqinaisitkaat sumiunniiñ piqatauŋił̣iqtiŋ uvaptikni. 20 Aglaan iluqasi, iḷumutuułiq iḷisimagiksi, atakki Christ-ŋum qaitchiñiġaasi ilitqusiġmiñik. 21 Aglaktuŋa ilipsitñun naluruaġilusi iḷumutuuruałiġmik aglaan iḷisimagiga iḷitchuġianikkaluałiqsi taavrumiŋa aasiiñ iḷisimapmigiksi sagluturuaq iḷagiŋitkaa iḷumutuuruam. 22 Kiñali sagluturuaŋuniqpa? Kisupayaaq piiḷaaqaqtuaq Jesus-mik Christ-ŋunipḷugu (“Christ” itnautauruq, Agaayyutim tuyuġikkaŋa anniqsuutiksrauplugu uvaptiknun). Taatnaqtuaq taamna akiḷḷiḷiqsuqtauruq Christ-mik, aasiiñ ayyakługik Aaparuaġlu Iġñiŋalu. 23 Kiñapayaaq piiḷaaqaqtuaq Iġñiġuruamik piqatauyumiñaitchuq taavruma Aapaŋani; kisupayaaqaasiiñ uqaqtuaq ukpiġiniḷugu Iġñiġuruaq taamna piqataullapiaqtuq taavruma Aapaŋani. 24 Aglaan ilipsi, ukpiqsrituiñaġitchi tupiksriḷusriḷu tusaakkapsitñik aullaġniił̣haniñ ukpiqsriqqaałłapsi. Taatnaġupsi atausiŋŋuumaniaqtusi Iġñiġmiḷu Aapauruamiḷu. 25 Itqaġlugu Christ nipliutigikkaŋa uvaptiknun, “Piqataułłapsigun Aapami qaitchigisigipsi iñuułiġmik Agaayyutitŋaqtauruamik.” 26 Piruksraukama aglaktuŋa ilipsitñun tamatkunuuna uqaqtuanik iḷisautraunipḷutiŋ. Iḷumun akiḷḷiḷiqsuqtaurut Christ-mik qanuġviiqsitchiñiaqhutiŋ ilipsitñik. 27 Aglaan ilipsitñun Christ qaitchiñiqsuq Irrusiġmiñik nayuutiruamik ilipsitñi. Taatnamik ilipsi inuqsraŋitchusi atlamik iḷisautrimik, atakkii Christ-ŋum Irrusian iḷisautigaasi supayaanik, aasiiñ iḷitchuġipkautaa iḷumutuuruq. Iñuuniaqatigiigitchi Christ-mi. 28 Ki, qitunġamaaŋ, iñuuniaqatigiigitchi ilaani. Taatnaġupta tatavrualanayaitchugut tikitpan suli kanŋusukkayaitchugut sivuġaani aggiqpan. 29 Iḷisimaplugu Christ-ŋum killuqsaqsimaiḷaaŋułha nalupqigiŋitchiksi taamna nalaunŋarualiqiruaq Agaayyutmun qitunġaġitilaaŋa.
1 Uvvaami, qanutunaglaan Aapam piqpagivaitḷuta! Piqpaksrił̣ha uvaptiknun kamanaqpaitḷuni taiyuutiqaġaatigut qitunġaġmiñik, iḷumun ilaan qitunġaġillapiaġaatigut. Aglaan iñuich akitñaqtuiruat Agaayyutmik kaŋiqsiŋitkaatigut atakkii Aapauruaq iḷitchuġimaitḷugu. 2 Iḷauraamaaŋ, Agaayyutim qitunġaġiliutianikkaatigut. Iḷisimaŋitkikputsuli qanutchiuluta iḷił̣iksraqput, aglaan sagviqpan ilaatun iḷigisirugut, atakkii ilaa qiñiġisigikput kaŋiqsiḷugulu irrusipiaŋa. 3 Taatnamik, kisupayaaq niġiugaqaqtuaq Christ-ŋum sagvił̣iksraŋanik ipqiññiuraġaqtuq atakkii iḷisimaplugu Christ-ŋum ipqisilaaŋa. 4 Iñupayaaq killuqsaqtuaq atuiruq atiruamik tupiksritḷaitchuam atuġaġikkaŋiñik. Iñuk killuqsaqami ayairaqtuq Agaayyutmik navgipḷuni iñuuniaqurrutaanik. 5 Uvvasuliuna iḷisimagiksi Christ-ŋum iñugułha piiġityaqhuni killuqsautipayaanik. Killuqsaġumiñaitchuq atakkii killuutaitḷuni. 6 Taatnamik, kisupayaaq atausiŋŋuqatausimaruaq Christ-mi killuqsaqtaŋitchuq. Aglaan killuqsaqtuam kaŋiqsimaitchaa iḷitchuġisimaitḷugu Christ qaŋaunniiñ. 7 Iḷauraamaaŋ, iñuŋmun ukpiqsaqtitnasi. Iñuk atuiruaq nalaunŋaruamik nalaunŋaruaŋuruq Christ-tun killuqsaqsimaiḷaaŋuruatun. 8 Iñuk killuqsaqtaqtuaq tuunġaqŋaqtauruq atakkii Tuunġaq killuliqiniqsuq aullaġniił̣haniñaglaan. Pakma Iġñiŋa Agaayyutim aggiġñiqsuq piyaqquġiaqługu iluqaan Tuunġaum savaaġikkaŋa. 9 Kisupayaaq Agaayyutim qitunġaġiliutikkaŋa killuqsaqtaŋitchuq atakkii Agaayyutim qaitchisimaaqługu iñuułiġmiñik. Iñuk taamna killuqsaqtaġumiñaitchuq atakkii Agaayyutitŋaqtauruq. 10 Tavrakii iḷisimagiksi atlakaaġiiksilaaŋak qitunġaiñ Agaayyutim suli qitunġaiñ Tuunġaum taavrumuuna, iñupayaaq killuqsaqtaqtuaq suli piqpaksriŋitchuaq ukpiqtuaqatiumiñik Agaayyutitŋaqtauŋitchuq. 11 Uqałhi Agaayyutim inniqsuat aullaġniił̣haniñaglaan tusaamakkapsiḷu uqautigaatigut piqpakkutitqupluta avatmun. 12 Iḷisimagikput Cain piqpaksriŋitḷuni Abel-mik nukatchiaġmiñik, taatnaqługu iñuaqtaġigaa atakkii tuunġaqŋaqtaupluni ilaa. Suvaata tuqutpauŋ? Ilaan savaaġikkaŋi pigiitḷutiŋ. Aglaan Abel naluanŋaniqsuq taatnamik ilaan savaaġikkaŋi nakuuplutiŋ. Ittuksrauyumiñaitchugut Cain-tun. 13 Ukpiqtuaqatmaaŋ, quviġusukkasi iñuich akitñaqtuiruat Agaayyutmik uumigikpasi. 14 Piqpagikaptigik ukpiqtuaqatiuvut iḷisimagikput annautrautilaaqput. Akiḷḷiḷiqsuikapta Agaayyutmik atriqaqtugut tuquŋaruatun aglaan annautraupluta pakma iñuutlasirugut Agaayyutikun. Iñupayaaq piqpaksriŋitchuaq ukpiqtuaqatiumiñik tuquŋaruqsuli piqatauŋitḷuni Agaayyutmi. 15 Kisupayaaq uumiksriruaq ukpiqtuaqatiumiñik tuunġaqŋaqtauruq, ilaa iñuaqtuqtaupluni uummatmiñi. Iḷisimapmigiksi iñuaqtuqti piqaġumiñaiññipḷugu iñuułiġmik Agaayyutitŋaqtauruamik. 16 Christ tuqqutikamisigut taavrumuunnaqługu kaŋiqsipkaġaatigut piqpaksrił̣hum suutilaaŋanik. Taatnaqhuta tuqqutisugaaqtaksraġipmigivut ukpiqtuaqatiuvut. 17 Uvvaasiiñ iñuk umialgutiqaġumi inuqsriuŋitḷuni suni aasrii iḷitchuġiplugu aniqatiuni inuqsriuqtuaq suli ikayuŋitkumiuŋ inuqsriuqtuaq, iḷumun piqpaksriŋitchuq Agaayyun piqpaksripmatun. 18 Iḷauraamaaŋ, piqpaksriñata uqałhiñakun aglaan piqpaksrisa savaaġikkaptigunlu iḷumutuuruakunlu. 19 Piqpaksrigupta taatna iḷisimagisigikput pigitilaaqput iḷumun Agaayyutmun. Taatnaqhuta tutqiksut uummativut Agaayyutmi iqsisaiḷaakun. 20 Qakugupayaaq uummatipta iłuiḷḷiuqtitkaqsikpatigut tunŋaruksraurugut Agaayyutmun atakkii Agaayyun kamanatluktuq uummatiptikniñ, aasiiñ ilaan iḷisimagaa supayaaq. 21 Iḷauraamaaŋ, pasikkutmik piitkupta uummatiptikni tavra taluqsrautairrutiqaqtugut sivuġaani Agaayyutim, 22 aasiiñ qanumipayaaq iŋiqsruġupta supayaanik akuqtuigisirugut ilaaniñ apiqsruaġikkaptiknik atakkii tupigiplugich tillisai suli atuqługu quyagikkaŋa. 23 Aasiiñ taamna Agaayyutim tillisigigaa, tunŋaluta Iġñiġmiñun Jesus Christ-mun suli piqpakkutiluta avatmun, kamagilugu Christ-ŋum tillisaa uvaptiknun. 24 Iluqaġmiŋ tupiksriruat Agaayyutim tillisaiñik atausiŋŋuqatigimaaġaat Agaayyun, aasiiñ Agaayyun piqataupluni iliŋitñi. Nalupqigiŋitchikput Agaayyutim nayuutiłha uvaptikni atakkii qaitḷugu irrusiñi uvaptiknun.
1 Iḷauraamaaŋ, iñugiaktuat taŋiġiḷiqiruat iḷisautrit siamittut napmupayaaq. Taatnamik tunŋaviginagu iñupayaaq uqaqtuaq Agaayyutim irrusiagun nipliġñipḷuni, aglaan uuktuaġlugu Agaayyutitŋaqtaugaluaqmagaan. 2 Uumuuna nalupqigiŋitchiksi Agaayyutim irrusia, Iñupayaaq nalupqinaiqhuni uqaqaqtuaq Jesus Christ timiqaqtilaaŋanik piqaqtuq Agaayyutitŋaqtauruamik irrutchimik. 3 Kisupayaaq uqaqanġitchuaq nalupqinaiqhuni Christ-mik taatna piqanġitchuq Agaayyutitŋaqtauruamik irrutchimik. Taamna irrusiġigaa akiḷḷiḷiqsuqtauruam Christ-mun. Tusaaniġiksi taavruma aggiqsaġumałha naagaunniiñ ilaa imma nayuutianiktuq iñuŋni nanipayaaq. 4 Iḷauraamaaŋ, pigigaasi Agaayyutim aasiiñ akiiḷianikkisi tamatkua taŋiġiḷiqirit, atakkii Agaayyun ittuaq ilipsitñi kamanatluktuaŋuruq taŋiġiḷiqiriniñ. 5 Taŋiġiḷiqirit tuunġaqŋaqtaurut. Taatnakii uqaġigaat sutigun akitñaqtuiruat Agaayyutmik. Iñuittuuq tuunġaqŋaqtaupmiruat naalaġnipmiraġigaich. 6 Aglaan uvagut Agaayyutim pigigaatigut. Tamatkua piqatauruat Agaayyutmi naalaġnigaatigut. Uqautigikkaqput suuŋiḷḷapiaġaluaqtuq iñuŋni qitunġaġiŋisaŋiñi Agaayyutim. Taavrumuuna iḷitchuġiniaġivut iñuich malikpatruŋ iḷumutuułiq naagaqaa malikpatruŋ killiqiłiq. 7 Iḷauraamaaŋ, piqpakkutisa avatmun atakkii Agaayyutim iḷisautipluta piqpaksrił̣iġmik aasiiñ kisupayaaq taatnatun piqpakkutiqaqtuaq qitunġaġigaa Agaayyutim iḷisimaanikhuniḷu ilaanik. 8 Iñuk piqpaksriŋitchuaq iḷitchuqsrisimaitchuq Agaayyutmik atakkii Agaayyun piqpaksrił̣huruq. 9 Agaayyutim urriqsuġniġaa qanutunaglaan piqpaksrisilaani uvaptiknik tuyuġikamiuŋ nunamun Iġñitualuni atriŋiḷaaq iñuutqupluta ilaagun. 10 Qanuutaupiaqtilaaŋa piqpaksrił̣hum uvva, taimani uvagut piqpagiŋitkaluaġikput Agaayyun, aglaan Ilaan urriqsuġniġaa piqpaksrił̣ł̣i uvaptiknik tuyuġikamiuŋ Iġñitualuni piiquplugich killuqsautivut tuqułiġmigun qiñuiqsitlugu Agaayyun. 11 Iḷauraamaaŋ, Agaayyutim piqpagivaitḷuta, uvaguttuuq piqpakkutiruksrauniqsugut avatmun taatniiḷiḷugu. 12 Iñuum sumiunniiñ Agaayyun qiñinġaŋitchaa. Piqpakkutigupta avatmun Agaayyun iñuuruq uvaptikni aasiiñ iḷisautipluta piqpaksritqupluta atlanik ilaa piqpaksripmatun iñuŋnik. 13 Nalupqigiŋitchikput atausiŋŋuqatigitilaaŋa Agaayyun suli ilaa iñuutilaaŋanik uvaptikni, atakkii ilaan irrusiñi inillakługu uvaptiknun. 14 Uvvasuliuna Aapauruaq tuyuqaġniqsuq Iġñituamiñik anniqsuqtiksrauplugu iñupayaanun, aasiiñ qiñiġikput iḷisimarauplutalu. 15 Kisupayaaq uqautigumiuŋ nalupqinaiġḷugu Jesus Iġñiġiñiḷugu Agaayyutmun, tavra Agaayyun iñuuruq ilaani aasiiñ ilaa atausiŋŋuumapluni Agaayyutmi. 16 Uvagut iḷitchuġigikput ukpiġiplugulu piqpaktaŋa Agaayyutim uvaptiknun. Agaayyun piqpaktauruq. Taamna piqpaksriruaq atausiŋŋuqsimaruq Agaayyutmi suli Agaayyun ilaani. 17 Taatnatun iñuuniaqapta piqpaksrirugut Agaayyun piqpaksripmatun, aasiiñ attaqsrautiqaġumiñaitchugut uvluani atanniił̣hum, atakkii iñuułiqput atrigigaa iñuuniałhan Christ-ŋum mattumani nunami. 18 Iñuk piqpaksriruaq attaqsraġumiñaitchuq. Piqpaksrigupta Agaayyun piqpaksripmatun ilaa taluġiyumiñaitchikput. Iñuk iqsiruaq ilaanik piqpaksriñġitchuqsuli Agaayyun piqpaksripmatun, atakkii iqsisiqaqtuqsuli Agaayyutmun anasiñŋuqsaġisiñipḷuni. 19 Piqpagigikput, atakkii Agaayyutim piqpagiqqaaġaatigut. 20 Iñuk nipliġumi piqpaksriñiḷuni Agaayyutmik aasiiñ uumiksriḷuni ukpiqtuaqatmiñik ilaa sagluruq. Itniittuq: iñuk piqpaksriŋitñami ukpiqtuaqatiumiñik qiñitlakkaġmiñik piqpaksritḷasiyumiñaitchuq Agaayyutmik qiñitlaisaġmiñik. 21 Tillisiusiaqput Christ-miñ [aasiiñ taatnatun ilaan iñuuniaqugaatigut], iñuk piqpaksrikami Agaayyutmik piqpaksriruksraupmiuqtuuq ukpiqtuaqatiumiñik.
1 Iñupayaaq ukpiqsriruaq Jesus Christ-ŋutilaaŋanik Agaayyutim qitunġaġigaa. Taatnaqhuta piqpaksrigupta Aapaptiknik piqpaksriruguttuuq ukpiqtuaqatiuptiknik. 2 Piqpaksrikapta Agaayyutmik tupiksrikaptalu tillisaiñik iḷisimanaqtuq piqpaksrił̣iqput Agaayyutim qitunġaiñik. 3 Piqpaksrikapta Agaayyutmik uvagut tupiksrirugut tillisaiñik —aasiiñ tupiksrił̣iqput tillisaiñik sakiqnaŋitchuq— 4 atakkii qitunġapayaaŋa Agaayyutim akimatlasiruq nunam iñuŋisa ilitqusianiñ. Aasiiñ akimatlasirugut ukpiqsrituiñałiptigun [Jesus-mik]. 5 Kiñaasiiñ akimatlasiva tuunġaqŋaqtauruaniñ suli pigiitchuam kaviuġikkapayaaŋaniñ? Iñuk taamna kisimi ukpiqsriruaq aŋutim Jesus-ŋum Iġñiġutilaaŋanik Agaayyutmun. 6 Aasiiñ nalupqigiŋitchikput ilaa Agaayyutmun Iġñiġitilaaŋa atakkii piqaqtut piŋasunik iḷisimarauruanik. Jesus paptaakkaupman imiġmik suli maqipkaġaluaqtitnagu augikkani tuqukami, Agaayyun nipliġñiqsuq qiḷaŋmiñ Jesus Iġñiġinipḷugu. Taatnatun Agaayyutim irrusiaptuuq iḷumutuuruaq iḷisimaraupmiuq taavruma iḷumun Iġñiġitilaaŋanik. Ilaa iḷisimarauruq imikunlu aukunlu suli Agaayyutim irrusiagun, aasiiñ taapkua piŋasut atirut iḷisimaraułiġmikni. 9 Iñuich iḷisimaraupmata akuqtuġaġigivut, naagaqaa Agaayyutim iḷisimarauŋułha ukpiqnatluktuq atakkii piŋasuurautigun nipliqsuq iḷumutuuplugu Jesus Iġñiġitilaaŋanik. 10 Kisupayaaq ukpiqsriruaq Agaayyutim uqałhanik Iġñiġmigun iḷisimagaa uummatmiñi taavruma iḷumutuutilaaŋa. Kisupayaam ukpiqsriŋitchuam taavrumiŋa iḷumutuułiġmik uqaġipiaġaa Agaayyun saglutunipḷugu, atakkii tunŋaŋitḷuni Agaayyutim iḷisimaraułhanun Iġñiġmigun. 11 Agaayyutim iḷisimapkaġaatigut taavrumiŋa itnaqhuni: Agaayyutim qaisaŋa uvaptiknun iñuułiq Agaayyutitŋaqtauruq, aasiiñ taatnasiq iñuułiq Iġñiŋaniittuq. 12 Kisupayaaq iñuuqatiqaqtuaq Iġñiŋanik Agaayyutim iñuułiqaqtuq ilaani Agaayyutitŋaqtauruamik. Kisupayaaq iñuuqatiqaŋitchuaq Iġñiġuruamik iñuuyumiñaitchuġġuuq. 13 Tuyuqtuŋa taapkuniŋa ilipsitñun ukpiqtuanun Iġñiŋagun Agaayyutim nalupqinaitquplusi piqaaniktilaapsitñik iñuułiġmik Agaayyutitŋaqtauruamik. 14 Una pisigiplugu ukpiġillapiaġikput Agaayyun iŋiqsruqapta supayaamik pisułhagun tusaaraġiłha uvaptiknik. 15 Iḷitchuġipluguasiiñ tusaaraġiłha iŋiqsrupayaaqapta tavra iḷisimapiaġikput qaisaqaaniłha uvaptiknun iŋiqsruaġikkaptiknik ilaaniñ. 16 Kisupayaam qiñiġumiuŋ ukpiqtuaqatni killuqsaġlugu taamna tuqułiġmuuŋitkaluaŋŋaan, ki iŋiqsruutiliuŋ Agaayyutmun. Taatnaġuni ukpiqtuaqataa iñuugisiruq, atakkii killuqsautai tuqułiġmuuŋitḷutiŋ. Aglaan killuqsałiq itmiuqtuuq tuqułiġmun ittuaq, aasiiñ uqautigipsi iŋiqsruutigitquŋitḷugu taamna Agaayyutmun. 17 Iluqani killuliqiłiq killuqsautauruq, aglaan killuqsautipayaat tuqułiġmun inġitmiut. 18 Iḷisimagikput kiñapayaaq qitunġaġiliutikkaŋa Agaayyutim killuqsaaqsitḷaisilaaŋa atakkii Iġñiŋan Agaayyutim tugluaqsimaraġigaa, aasiiñ Tuunġaum atniġumiñaitchaa kinniyumiñaitḷugulu. 19 Iḷisimagikput qitunġaġitilaaqput Agaayyutmun, aasiiñ iḷisimakgikputtuuq atlat iñuich mattumani nunami pigitilaaŋat Tuunġaġmun suli ilaan kinnipḷugich iliŋich. 20 Iḷisimagikputtuuq Iġñiġikkaŋan Agaayyutim aggianiłha, aasiiñ ilaan kaŋiqsipkaġaatigut ilaanik iḷumutuuruamik. Atausiŋŋuqsimarugut ilaanun iḷumutuuruamun, Iġñiŋanunlu Jesus Christ-mun. Ilaa Agaayyutaullapiaqtuq suli iñuułhuruq isuitchuaq. 21 Iḷauraamaaŋ, agaayyutiqaqasi agaayyutiŋŋuanik.
1 Uvaŋa John ukpiqtuaŋuruat qaukłiŋich, tuyuqtuŋa aġnamun Agaayyutim piksraqtaaġikkaŋanun suli qitunġaŋiñun piqpagikkamnun iḷumun. Uvaŋałhiñauŋitchuŋa piqpaksriruaŋaa, aglaantuuq iluqatiŋ tamatkua iḷisimaruat iḷumutuuruamik piqpagipmigaasi. 2 Piqutigiplugu iḷumutuuruaq uvaptikni ittuaq suli itkisipḷuni qaŋapak taimuŋa. 3 Uvvatuq Agaayyutim Aapauruam suli Jesus Christ Aapam Iġñiŋan iłuaqqutillaŋniaġiḷisik suli iḷunŋugilusik tutqiksiḷutiglu iḷumutuuruakun suli piqpaksrił̣ikun. 4 Uvaŋa quviatchallapiaqtuŋa atakkii iḷitchuġigiga iḷaŋich qitunġavich iñuuniałhat iḷumutuuruakun, maliġutlugu Agaayyutim Aaparuam tillisaa uvaptiknun. 5 Aasiiñ, aġnaaq, aglaŋitchuŋa nutaamik tillitmik ilipnun aglaan taavrumiŋa pigikkaptiknik aullaġniił̣haniñaglaan. Iŋiġikpiñ uumiŋa, uvagut piqpakkutiruksraurugut avatmun. 6 Taamna piqpaksrił̣iq uqautigikkaġa itnautauruq: Iñuuniaqtuksraurusi tupiksrił̣ikun Agaayyutim tillisaiñik tusaakkapsitñik aullaġniił̣haniñaglaan. Atakkii ilaan tiligaatigut iñuuniaqupluta piqpaktakun. 7 Iñugiaktuat kinnirit tikitchut iñupayaanun uqaqaqtuat nalupqinaiqhutiŋ Jesus Christ-mik timiqaŋiññipḷugu. Taatnatchich iñuich kinniraurut suli akiḷḷiḷiqsuqtaurut Christ-mi. 8 Qaunagisitchi iliŋitñiñ. Tavra tammaiŋitchumaiksi savaaġikkaqsi aasiiñ Agaayyutim akiḷiġisigaasi inuŋaiġḷugu. 9 Kisupayaaq simmiiruaq iḷisauttutaiñik Christ-ŋum piqatauŋitchuq Agaayyutmi. Taamnaasiiñ tupiksriruaq iḷisauttutaiñik Christ-ŋum piqatauruq Aapauruamiḷu suli Iġñiġuruami. 10 Kiñaliqaa utlautikpan ilipsitñun quliaqtuaqaŋiḷḷuni Christ-ŋum iḷisauttutaiñik tukkuliqñagu tupiqnun naagaqaa iḷaliñagu. 11 Atakkii kisupayaam paġlagumiuŋ kinniri piqasiqñiaġaa pigiitchuakun savaaŋagun. 12 Uqaksraukkaġaluaqtuŋa aglaan uqautigisuŋitkitka ukunuuna tuyuutitigun, aglaan taamuŋaġuktuŋa ilipnun uqaqatigilutinaasii. Quviasuutigillapiaġayaġikpuk. 13 Qitunġaŋisa aġnam aniqatvich Agaayyutim piksraqtaaġikkaŋiñ tuyuġaatin nayaaŋŋaġmik.
1 Uvaŋa John ukpiqtuaŋuruat qaukłiŋich, tuyuqtuŋa uumuŋa Gaius-mun piqpagipiakkamnun. 2 Iḷauraamaaŋ, agaayutigikpiñ supayaaq iłuaquplugu ilipni atniġñaquŋitḷutinlu. Iḷisimagiga iłuaqtilaan irrutchipkun. 3 Quviasuqpauraqtuŋa iḷaŋich aniaqatiut tikitchuat uqautipmatŋa ilipnik iluqnaullapiaġnipḷutin Agaayyutmun suli iñuuniaġnipḷutin iḷumutuuruakun. 4 Quviatchaktillapiaġaatŋa sumipayaaq tusaakapkich qitunġatka iñuuniaġnipḷugich iḷumutuuruakun. 5 Iḷannamaaŋ, tuniqsimmatrirutin savautrikavich aniqatiunik, suvaluk iglauruanik. 6 Uqautigillautaġaat ukpiqtuaŋuruat iłuaqqutrił̣hiñ. Piḷḷautaġniaqtutin qaisaksraqaġuvich inuġikkaŋatnik iglauniŋatni. Quyaliñiaġiksi Agaayyun taatnaġupsi. 7 Atakkii piqutigiplugu Christ aullaqtut akuqtuisuŋaqatiŋ ikayuutmik Jew-ŋuŋitchuaniñ. 8 Uvagut ukpiqtuaguut ikayuqtaksraġigivut taapkua iglauplutiŋ agaayuliqsit, savaqatauyumaugutli siamitchił̣hatni Agaayyutim iḷumutuuruanik uqałhiñik. 9 Aglakkaluaqtuŋa ukpiqtuaŋuruapayaanun, aglaan Diotrephes qaukłiutlaturuam suliqutigiŋitkaaŋa. 10 Taatnamik aggiġuma sagviġñiaġitka savaaŋi uqaqhuni sagluqsruutigipluta. Taruŋa nutqallaŋitmiuq. Paġlayumiñaitmigai aniaqatiut suli pitchaiḷiraqługitunniiñ tukkiisuktuat iliŋitñik anitqataqługiḷḷu akunġatniñ ukpiqtuaŋuruat. 11 Iḷannamaaŋ, tuvraqnagu pigiitchuaq aglaan nakuuruaq. Kisupayaaq atuiruaq nakuuruamik agaayyutitŋaqtauruq naagasuli taamna atuiruaq pigiitchuamik iḷitchuqsriñġaŋitchuq Agaayyutmik. 12 Aglaali Demetrius iñupayaat uqautigillautaġaat suli iñuuniałhan iḷitchuġipkaġaatigut iḷisimatilaaŋanik iḷumutuuruamik. Uvaguttuuq uqautigillautaġikput ilaa. Iḷisimagiñ uqaġikkapta iḷumutuutilaaŋanik. 13 Uqaksraukkaġaluaqtuŋa aglaan uqautigisuŋitkitka ukunuuna tuyuutitigun. 14 Tautukkasuaġukkikpiñ aasiiñ uqaġunuk atautchimi kiiñaġruiñaaġutilunuk. 15 Tutqiutiqaġiñ. Iḷauraat tuyuqtut nayaaŋŋaġmik. Nayaaŋŋaġuugivut iḷauraavut iluqaisa.
1 Uvaŋa Jude, savaktaa Jesus Christ-ŋum suli aniqatigiplugu James-ŋum. Tuyuġigitka ukua iñuŋnun tuqłukkaŋiñun piqpagikkaŋiñun Agaayyutim Aapauruam, qaunagikkaŋiñunlu Jesus Christ-ŋum. 2 Uvvatuq Agaayyutim iḷunŋuktaqaqtillisi qiñuiññaqaqtillusriḷu suli piqpakkutiqaqtillusri ataramik. 3 Piqpagikkamaaŋ, pisuqtilaaptun aglaguktuŋa ilipsitñun uqautigisukkaluaqługu anniqsuġiaq iluqata pigikkaqput, aglaan piyumaatchaktuŋa pitchuksaaġukhusri itna, aŋuyautisiuŋ ukpiqsrił̣iq ipqisimaaqulugu Agaayyutim qaisaŋa atausriaqługu iñuŋmiñun. 4 Atakkii iḷaŋich agaayyutaitchuat iñuich nalunautchipḷutiŋ iḷḷatiniqsut uvaptiknun. Atuġaġaat killukun iłuaqqutrisaa Agaayyutipta qaayuġnaqtuanun pisugruaġutaitñun timimiŋ suli iliŋisa ayaktuaqmipḷugulu Jesus Christ Ataniqput Aŋaayuqaqputlu. Agaayyutim taatnatchich iñuich atanniqsuġniġai patchisaunipḷugich iŋiḷġaan. 5 Itqaqtitchukkipsi sunik iḷisimaanikkaluakkapsitñik. Itqaqsiuŋ una, Atanġuruam annautigaluaqługich Israel-aaġmiut Egypt-miñ, aglaan aquagun piyaqquġniġai tamatkua ukpiqqutaitchuat. 6 Suli israġulgich saŋŋiqaġaluaqhutiŋ savaaqaġaluaqhutiŋlu qiḷaŋmi uniññiġaat irvigigaluakkaqtiŋ. Agaayyutim tigutaaġniġai taaqtuallapiaqtuami pitukługich isruitchuanik kalimñiġñik taivrumuŋaaglaan kamanaqtuamun uvlumun ilaan atanniqsuiviksrautmiñun. 7 Sulipsuuq Sodom-lu Gomorrah-lu nunaaqqiḷḷu avataatniittuat: Iñugikkaŋich aatchuutigirut iŋmiknik sayuŋałiġmun, aŋutigaluatunniiñ aŋutinun. Savaaŋich kilgutaurut tuvraqunġitḷugich, aasriiñ nagliksaaġisirut tatapsausriaġmiknik isruksraitchuami ikniġmi. 8 Taatnatullapiaq tamatkua siññaktuuraaqtit qaayuġnaqsigaat timiriŋ pigiitchuakun, suksraġinġiqł̣ugu Agaayyutim aŋalatchisaa, uqamaqłuutigiplugiḷḷu tamatkua kamanaqtuat pakmani. 9 Qaukłiatunniiñ israġulgich Michael taatna uqanġitchuq. Qanaaqatigikamiuŋ tuunġaq uqavaaġutigiplugu nalliġmiknun timaa Moses-ŋum piginiaqtilaaŋa, akitñaqtunġiññiġaa uqamaqłuutilugu aglaan uqautiłhiñaġaa, “Atanġumtuq iñiqtiġiḷisin.” 10 Aglaali tamatkua iñuich uqamaqłuutiqaġuurut supayaanik kaŋiqsimmaaġiñġisaġmiknik. Niġrutitun aullasriqałhiñaqhutiŋ iliŋich kaŋiqsił̣hiñaġaat malikługulu pisugruaġutriŋ, aasriiñ taatnaqamiŋ piyaqqukkauniaqtut. 11 Iqsiñamiurut tamatkua! Iñuuniusriqaqtut Cain-tun, akiññaŋniałhiñaqhutiŋ killuliqiłhiñaaġuqhutiŋ pisigiplugu manik Balaam-tun, aasrii Korah-tun piyaqquġniaqtut pisigiplugu uqavaaġutrił̣iqtiŋ. 12 Taatnatchich iñuich puyyiḷuktaqtitun ittut niġiqatigiikapsi, aasrii niġiqataukamiŋ ilipsitñi qaunagiraqtut iŋmiknułhiñaq taluqsrisaiḷaakun. Taapkua atrigigaich nuviyat imġiḷaat aŋalataŋi anuġim. Ittut napaaqtutitun asrirritlaiqsuatitun, amusrimaplutiŋ kaŋituummaġmiŋ tuqullupiaqhutiŋ. 13 Qaiqpaisun taġium itmiut aŋniqł̣ukman, aasrii kanŋunaqtuat savaaŋich itlutiŋ qapukłuatun qaim. Uvluġiatun pamiuliktun ittut [taimmausruuruatun]. Taatnatchich iñuich iniksraqaġniaqtut taaġniqsrapiaŋani taaqtuam qaŋavak taimuŋa. 14 Enoch-ŋumtuuq, tallimat malġuata kiñuviaŋiñ Adam-ŋum, sivuniksriqutigipmigai tamatkua iñuich, uqaqhuni, “Ataŋii. Ataniq aggiġñiaqtuq piqatigilugich kisitchuġnaitḷutiŋ ipqitchuat israġuligikkani. 15 Atanniqsuġniaġai iñupayaurat. Anasriñŋuqsaġniaġai killuliqiraupayaat agaayyutaiḷaqhutiŋ savaapayaaŋisigun, suli agaayyutaiḷaqhutiŋ iñuuniałhatigun, suli uqamaqłuutipayaatigun uqaġikkaŋisigun akitñaqługu Agaayyun.” 16 Tamatkua iñuich uqapiḷuutriraqtut uqaqtuyaaqhutiŋ, iñuuniaqhutiŋ iŋmiŋ pisułiġruaġmiktigun, uqavikhutiŋ suli nanġaqługich atlat iñuich piññaŋniaġiaqhutiŋ pisukkaġmiknik. 17 Aglaan ilipsi piqpagikkamaaŋ, itqagiraksraġigisi sivuniksriqutigikkaŋich uqqiraqtiŋiñ Atannapta Jesus Christ-ŋum. 18 Iliŋisa uqautigaasri aqulliġñi uvluni iñuqaġisiñipḷugu mitautiksriruanik iñuuniaġutiŋ iŋmiŋ pisułiġruaġmiktigun pigiitchuakun. 19 Tamarra tamatkua iñuich agvisauruat atinġirrutinun, aŋalatitlutiŋ nunakŋaqtam pisułiġruaŋiñun, suli piqanġitḷutiŋ Ipqitchuamik Irrutchimik. 20 Aglaan ilipsi piqpagikkamaaŋ, nappaisitchi ilipsitñik tunŋavigilugu ipqiññiqsrauruaq ukpiġun, agaayulusri Ipqitchuakun Irrutchikun. 21 Irviqaqtuiñaġusri piqpaktaani Agaayyutim, niġiugituiñaġlugu Atannaptiknun Jesus Christ-mun tikiutitqulusri iḷunŋuktaŋagun isruitchuamun iñuułiġmun. 22 Iḷunŋuksrisitchi tamatkuniŋa nalupqisruktuanik ukpiqsrił̣iġmiktigun. 23 Annautrisitchi iḷaŋitñik nuqitchipmatun ikniġmiñ. Iḷunŋuksrisitchi atlanik anayasruutigilugu, uumigilugich atnuġaaŋich puyyiḷuktakkaŋi killuqsautim. 24 Uvva, nanġaġlakput ilaa qaunaksritḷaruaq ilipsitñik paasraałiksrapsitñiñ ukpiqsrił̣ipsitñi suli tikiutitlaplusri patchisaunġiġusri quvianakun sivuġaanun kamanautaan. 25 Kisimi Agaayyutauruq, aasiiñ ilaan anniqsuġaatigut Jesus Christ-kun Atannaptigun. Kamanautipayaaq, kamanaġniqsraq saŋŋi suli aŋalatchisipayaaq pigigai taimakŋaqaŋa pakmanunaglaan suli qaŋavak taimuŋa. Amen.
1 Ukunani makpiġaani aglausimarut sut Jesus Christ sagvikkaŋi. Agaayyutim qaiññiġai ilaanun qiñiqtitquplugich savaktimiñun sut akuniisruŋaqatiŋ atuumasraġumaruat. Christ-ŋum iḷitchuġipkaġai savaktimiñun John-mun tuyuġiplugu israġuligikkani ilaanun. 2 John-ŋum nalupqinaiqł̣ugu quliaqtuaġiniġaa Agaayyutim uqałhalu Jesus Christ-ŋum sagvikkaŋalu. Uqautiginiġai sut iluqaisa qiñikkani. 3 Quvianamiuruq iñuk agliqiruaq ukuniŋa sivuniksriqutmik suli quyanaqniaqpat taapkua tusraaruat uqałiġnik ukuniŋa suli tupigiplugiḷḷu sut aglausimaruat taapkunani makpiġaani, atakkii tamatkua atuummaviksraŋat qalliḷḷapiaġataqtuq. 4 Uvaŋa John aglaŋniaqtuŋa ukpiqtuaŋuruanun ittuanun tallimat malġuŋni agaayyuviŋñi nunami Asia-mi. Iłuaqqutrił̣iqaġitchi-suq qiñuiññamiglu Agaayyutmiñ, pakma ittuamiñ, taimakŋaqaŋa ittuamiñ suli aggiqsaġumaruamiñ, taapkunakŋalu tallimat malġuŋniñ irrusrianiñ sivuġaaniittuaniñ aquppiutaqpaŋan Agaayyutim, 5 suli Jesus Christ-miñ tuniqsimapluni iḷisimarauruamiñ, aŋiruamiñ tuquŋaruaniñ sivulliqpiaŋupluni suli sivulliuqtiŋitñiñ umialguruat nunami. Jesus Christ-ŋum piqpagigaatigut patchisaiqsitluta killuutiptikniñ ilaan auŋmigun. 6 Ilaan umialiguqtitkaatigut agaayuliqsiġuqtitlugiḷḷu savautitquplugu Agaayyutini aapagikkaniḷu. Kamanaun aŋalatchisiḷu pigigaa Jesus Christ-ŋum taimuŋa isruitchuamun. Amen. 7 Uvva, aggiġñiaqtuq nuviyatigun. Iriqaqtuapayaam qiñiġisigaa, iliŋisalu kapiriruat ilaanik. Iluqatiŋlu atlakaaġiich iñuich nunami uiġualalutiŋ qiagisirut ilaa pisigilugu. Aa, taatna itkisipiaqtuq. 8 “Uvaŋa Alpha-ŋuruŋa suli Omega-ŋupluŋalu, aullaġniisaaq suli isrukłitchaaq.” Taatna nipliqsuq Atanġuruaq, pakma ittuaq suli taimakŋaqaŋa ittuaq aggiqsaġumaruaġlu, Saŋŋipayaaqaqtuaq Agaayyun. 9 Uvaŋa John-ŋuruŋa aniqatigikkaqsi atausriŋŋuqataupluŋa piqatigigipsi nagliksaaġutinik pisigiplugu Christ, piqatigipkaqtuaq ilipsitñun aŋaayuqautmiñi suli piqatigipkaqhuni ilipsitñun igḷutuił̣iġmi. Qikiqtamun atiqaqtuamun Patmos-mik iḷikkauruŋa quliaqtuaqałipkun uqałhaniglu Agaayyutim iḷumutuułhaniglu Jesus Christ-ŋum. 10 Iłłamni Irrutchimi uvluani Atanġuruam tusraaruŋa nipimik nipituruamik tunumniñ, itna liilaa qalġuqtautiqpaktun, 11 nipliqhuni, “Aglakkumagitin tautukkatin makpiġaanun aasrii tuyuġilugich ukpiqtuaŋuruanun ittuanun tallimat malġuŋni agaayyuviŋñi Asia-mi: Ephesus-mun, Smyrna-munlu, Pergamos-munlu, Thyatira-munlu, Sardis-munlu, Philadelphia-munlu, Laodicea-munlu.” 12 Tarani qiviaqtuŋa qiñiġukługu uqaqtuaq uvamnun. Qiviaqama qiñiġitka tallimat malġuk kaviqsaat maniich kialuuraqaġviich. 13 Aasrii qitqatni tallimat malġuk kialuuraqaġviich qiñiġiga atausriq atriḷik iñuktun, atnuġaaqaqhuni akuqturuamik isigaŋmiñunaglaan, suli tapsiqaqhuni kaviqsaaq maniŋmiñ satqamigun. 14 Ilaan niaqua nuyaŋiḷu qatiġniqsut ipnaim mitquatun qatiqhutiŋlu aputitun. Irraksuli inniqsuk ikualaruatun ikniqtun. 15 Isigaŋiksuli qivliqtaġniqsuk patukpatun ipqiqsaqtatun uunaksautiqpakun. Nipaasuli tusraġnaġniqsuq quġluqtaqpatun. 16 Ilaan taliqpiŋmiñi tigummiñiqsuq tallimat malġuŋnik uvluġianik. Savikpaksuli ipiktuaq avatmulik anniuġaaqtuq qanġaniñ. Suli ilaan kiiñaŋa qaummaġiŋñiqsuq siqiññaaġikmatun. 17 Tarra qiñiqapku ulġuniqsuŋa isigaiñun tuquŋaruatun iḷipḷuŋa, aasriiñ iḷigai taliqpiich argani uvaŋnun nipliutipluŋa, “Iqsiñak. Sivulliuruŋa aqulliupluŋalu. 18 Uvaŋa iñuuruaŋuruŋa. Tuqugaluaqłuŋa iñuusraġataqtuŋa taimuŋa isruitchuamun. Iñuktun aŋmautiqaqtuatun aŋalatchił̣iqaqtuŋa tuqułiġmik suli tuquŋaruaqaġviŋmik. 19 Pakma aglakkich sut qiñikkatin suli pakma ittuat suli itchaġumaruat aquagun taavruma. 20 Taapkua kaŋiqsiḷgunaitchuat qiñikkatin—tallimat malġuk uvluġiat taliqpiani argaŋma suli tallimat malġuk kaviqsaat maniich kialuuraqaġviich—qanuutautilaaŋatuvva, tallimat malġuk uvluġiat israġuligigaich tallimat malġuk agaayyuviich, suli tallimat malġuk kialuuraqaġviich tallimat malġuk agaayyuvigipmigaich.”
1 “Israġulganun agaayyuvium Ephesus-mi aglagiñ itna: Tamatkua uqałiġigai tigummiruam tallimat malġuŋnik uvluġianik taliqpiŋmiñi, pisruktuam akunġatni tallimat malġuk kaviqsaat maniich kialuuraqaġviich. 2 Iḷisimagitka savaasri, sakuugutisriḷu igḷutukkasriḷu anuqsrułikun. Iḷisimagigaptuuq iḷatchitḷaisilaaqsi killuliqiruanik iñuŋnik suli isivġiuqtilaaqsi tamatkuniŋa uqaqtuanik uqqiraqtaunipḷutiŋ piunġitchaluaŋŋaġmiŋ suli ilipsi iḷitchuġiplugu saglututilaaŋat. 3 Iḷisimagiga anuqsrutilaaqsi nagliksaaqtilaaqsiḷu pisigipluŋa suli ilipsi nikaliŋitchusrisuli. 4 Aglaan uumiŋa akitñaummatiqaġipsi, piqpaginġiġipsitŋa iŋiḷġaanisun. 5 Itqaqsaqsiuŋ piqpaksrił̣iqqaaqsi uvamnik ukpiqsriruaġuqapsi. Isrummitqigitchi aasriiñ savautitqigḷuŋa sivuanisun. Isrummitqiñġisuaġupsi aggiqiniaġipsi piiġḷuguasrii kialuuraqaġviksi inaaniñ. 6 Aglaan nakuuruaqaġaluaqtusri uumiŋa, uumiksrirusri savaaŋitñik pigiitchuanik Nicolait-aaġruat uvaptuntuuq. 7 Iñuk siutiqaqtuaq tusraggatiksraŋnik naalaġniḷi Irrutchim uqautigikkaŋanik ukpiqtuaŋuruanun. Iñuich akimaruat niġipkaġniaġitka napaaqtuaniñ iñuunaqtuam nauruamiñ nautchiaqaġviani Agaayyutim. 8 “Israġulganunli agaayyuvium Smyrna-mi aglagiñ itna: Taapkua uqałiġigai sivulliuruam aqulliuruamlu, tuqugaluaqtuamlu aŋitqiksuamlu. 9 Iḷisimagitka iłuiḷḷiuġutisri iḷaippaułiqsiḷu (aglaan umialgurusri). Iḷisimagitka saŋutchisiŋich tamatkua Jew-ŋuniruat iñuginġitchaluaqtitlutiŋ Agaayyutmun, aglaan iḷumun savautriruaŋurut tuunġaġmik. 10 Sivuuġaginagu nagliksaaġutigiyasrikkaqsi. Uvva, tuunġaum isiqtaupkaġumaagaqsigai iḷasri isivġiukkauviksraŋitñun, aasrii iłuiḷḷiuġisirusri qulini uvluni. Tuniqsimatitchi tuqułipsitñunaglaan, aasriiḷi akiḷiññiaġipsi iñuułiġmik isruitchuamik niaquġusriqmatun. 11 Iñuk siutiqaqtuaq tusraggatiksraŋnik naalaġniḷi Irrutchim uqautigikkaŋanik ukpiqtuaŋuruanun. Iñuich akimaruat atnikkauyumiñaitchut tugliani tuqułhum. 12 “Israġulganunli agaayyuvium Pergamos-mi aglagiñ itna: Taapkua uqałiġigai piqaqtuam ipiktuamik avatmuliŋmik savikpaŋmik. 13 Iḷisimagiga iñuuniaqtilaaqsi tuunġaum aŋalatchiviani. Aglaan tuniqsimarusri uvamnun ukpiqqutiqaqtuiñaqhusri, uvluiñiunniiñ tuqutaupman tuniqsimapluni iḷisimariga Antipas akunnapsitñi tuunġaum iñuuviani. 14 Aglaan ikituuranik akitñaummatiqaġipsi: ilipsi iḷaqaqtusri tuvrairuanik iḷisauttutiŋigun Balaam iḷisautriruam Balak-mik killuqsaqtitquplugich Israel-aaġmiut. Killuqsaqtut niġikamiŋ niqinik tuniḷḷautauruanik aanġuanun suli sayuŋakamiŋ. 15 Sulipsuuq ilipsi iḷaqaqmiusri tuvrairuanik pigiitchuakun iḷisauttutiŋisigun Nicolait-aaġruat. 16 Isrummitqigitchiasriiñ. Taatnanġisuaġupsi aggiqiniaġipsi aŋuyyiaġlugich taapkua iñuich savikpaŋmik anniuġaaqtuamik qanimniñ. 17 Iñuk siutiqaqtuaq tusraggatiksraŋnik naalaġniḷi Irrutchim uqautigikkaŋanik ukpiqtuaŋuruanun. Iñuk akimaruaq niqiksriññiaġiga iriqsimaaqtuamik Manna-mik suli qaitchiḷugu qatiqtaamik uyaġaŋmik. Aasrii uyaġaŋmi nutaaq atiq aglaqaġisiruq, kia-unniiñ iñuum iḷisimanġisaŋanik kisimiaglaan taavruma iñuum akuqtuiruam. 18 “Israġulganunli agaayyuvium Thyatira-mi aglagiñ itna: Taapkua uqałiġigai Iġñiŋan Agaayyutim, iriqaqtuam atripḷugu ikualaruaq ikniq, suli isigaŋi atriqaqhutiŋ qivliqsaqtuatun patukpatun. 19 Iḷisimagitka savaasri, piqpaksrił̣iqsiḷu, ukpiqqutriḷu, savautrił̣iqsiḷu, suli anuqsrułiqsi. Iḷisimagigaptuuq una, savaaġikkapsi pakma qaaŋiummatipiaġaich savaaġikkasri ukpiqsriruaġuqqaaqapsi. 20 Aglaan uumiŋa akitñaummatiqaġipsi, ilipsi iḷatchiqł̣ugu aġnaq Jezebel taiyuqtuaq iŋmiñik sivuniksriqirimik. Iḷisautigai kinnipḷugich savaktitka sayuŋatquplugich suli niġitquplugich niqinik tuniḷḷautauruanik aanġuanun. 21 Piviqaqtitkaluaġiga isrummitqił̣iksraŋanun sayuŋałhaniñ, aglaan isrummitqigunġiññiqsuq. 22 Uvva, inillaktinniaġitka ilaalu tamatkualu sayuŋaqatigikkaŋi nagliksaaġutiqpauraġviksraŋatnun inillakmatun siñigviŋiñun naŋirrutim. Taamna piñiaġiga isrummitqiñġisuaqpata killuliqiłiġmikniñ. 23 Suli tuqunniaġitka iḷiḷgaaŋi. Tarra ukpiqtuaŋuruapayaat iḷitchuġiniaġaat uvaŋautilaaġa iḷisimaruaq iñuich ikpikkutaatnik isrummatiŋitñiglu. Suli akiḷiġisigipsi atausriullaalusri maliġullapiaġlugu savaaqsi. 24 Aglaan iḷasri Thyatira-miittuat qapsiugaluaŋŋaisa malinġitchuat taavruma pigiitchuamik iḷisauttutaanik suli iḷisaaġiñġitḷugich kalipsiksuat nalunaqtuaŋi tuunġaum, ilipsi uqautigipsi, Uqumaiḷḷiuġutigitqikkumiñaitchipsi, 25 aglaan tigummitqiaġiktaksraġiksi pigianikkaqsi aggiġñiałłamnunaglaan. 26 Iñuk akimaruaq savaaqaqtuiñaqtuaġlu pisułiġikkamnik isruanunaglaan, saŋŋiqutiksriññiaġiga aŋalatchitḷasilugu nunaaqqiqpaŋnik. 27 Uuma aŋalataagaqsiñiaġai saŋŋiqpapiamik saagaqaqtuatun ayaupiamik savił̣hamik, aŋalataaġlugich iñuum siquvraġipmatun qiku iḷulik. Taatnatun akuqtuaqaqtuŋa saŋŋiqutiqałimnik Aapamniñ. 28 Suli aatchuġisigiga uvlaam uvluġiaŋanik. 29 Iñuk siutiqaqtuaq tusraggatiksraŋnik naalaġniḷi Irrutchim uqautigikkaŋanik ukpiqtuaŋuruanun.”
1 “Israġulganunli agaayyuvium Sardis-mi aglagiñ itna: Tamatkua uqałiġigai piqaqtuam tallimat malġuŋnik Irrusriŋiñik Agaayyutim, suli tallimat malġuŋnik uvluġianik. Iḷisimagitka savaasri. Ilipsi taiyuutiqaġaluaqtusri iñuuruaŋunipḷusri, aglaan tuquŋarusri. 2 Qiptaitqigitchi. Sayyiqsimaaqsigiŋ tamatkua iñuułiqaqtuatsuli tuqugaluaqnagich, atakkii isivġiuġniġitka savaasri nalaunŋaitḷugich sivuġaani Agaayyutim. 3 Taatnamik itqagilugu qanuq akuqtuił̣iqsi tusraayugaaġiksuamik tusraakkapsitñik. Tupigisiuŋ taamna isrummitqigusri. Qiptaiñġitchupsi aggiqigisigipsi atriḷugu tigliŋniaqti. Iḷisimayumiñaitchiksi kisumi sassaġniġmi aggiġñiałiksraġa ilipsitñun. 4 Aglaan piqaġaluaqtusrisuli ikituuranik iñuŋnik Sardis-mi atnuġaaġmiknik puyyaktairaġanġitchuanik. Iliŋisa iñuuniaqatiginiaġaatŋa qatiqtaanik atnuġaaqaġutiŋ atakkii iliŋich nalliummatirut. 5 Iñuk akimaruaq atnuġaaġisiruq qatiqtaanik atnuġaanik, suli piiġumiñaitchiga atiġikkaŋa makpigaaniñ iñuułhum. Uqautiginiaġiga sivuġaani Aapama israġuligikkaŋisalu piginiḷugu. 6 Iñuk siutiqaqtuaq tusraggatiksraŋnik naalaġniḷi Irrutchim uqautigikkaŋanik ukpiqtuaŋuruanun. 7 “Israġulganunli agaayyuvium Philadelphia-mi aglagiñ itna: Tamatkua uqałiġigai ipqitchuaŋuruam, iḷumutuuruamlu, piqaqtuamlu saŋŋiqutiqałhanik David-ŋum saagaqaqtuatun aŋmautinik. Aŋmaqpauŋ kia-unniiñ iñuum umikkumiñaitchaa, suli umikpauŋ kia-unniiñ iñuum aŋmaġumiñaitḷugu. 8 Iḷisimagitka savaasri. Uvva, aŋmaġniaġiga talu ilipsitñun kia-unniiñ iñuum umikkumiñaisaŋa. Iḷisimaruŋa mikiruamik saŋŋiqałipsitñik. Naagasuli tupiksrirusri uqaġikkamnik suli tuniqsimaaqtusri uvamnun piiḷaaġiñġitḷugu atiġikkaġa. 9 Naalaġnisitchi, taapkua iñuich pigikkaŋi tuunġaum, nipliaruat Jew-ŋunipḷutiŋ Jew-ŋunġiñŋaġmiŋ sagluplutiŋ—uvva, utlautipkaġisigitka ilipsitñun aasrii purvigipkaġlugich sivuġapsitñun suli iḷitchuġipkaġlugich uvamnun piqpagitilaapsitñik. 10 Ilipsi, tupiksrirusri uqautikapsi igḷutuitquplusri. Taatnamik qaunaginiaġipsi iłuiḷḷiuġviŋmi tikiññiaqtuami iluqaanun nunamun uuktuakkauviksraŋatnun iñupayaurat nunamiittuat. 11 Aggiġisiruŋa qilamipiaq. Tigummitqiaġiksiuŋ payaŋaiġḷugu pigikkaqsi, kisumununniiñ aatitchumiñaitḷusri akiññaktaapsitñik akimagupsi. 12 Iñuk akimaruaq ayaguqtinniaġiga agaayyuvikpaŋani Agaayyutma, aasrii ilaa anitqikkumiñaiqsuq. Aglakkisigiga ilaanun atiġikkaŋa Agaayyutma atiġikkaŋalu nunaaqqiŋan Agaayyutma, taamna nutaaq Jerusalem atqaġniaqtuaq qiḷaŋmiñ Agaayyutimniñ. Suli aglakkisipmigiga ilaanun nutauruaq atiġa. 13 Iñuk siutiqaqtuaq tusraggatiksraŋnik naalaġniḷi Irrutchim uqautigikkaŋanik ukpiqtuaŋuruanun. 14 “Israġulganunli agaayyuvium Laodicea-mi aglagiñ itna: Tamatkua uqałiġigai Amen-ŋuruam, tuniqsimaruam iḷumutuupluni iḷisimarauruam, aullaġniirauruam iñiqtapayaaŋanik Agaayyutim. 15 Iḷisimagitka savaasri, nigliñallapianġisilaaqsi unniiñ uunallapianġisilaaqsi. Uvvatuq nalliakni ititchi nigliñallapiaqtuamlu uunallapiaqtuamlu. 16 Uvvaasriiñ pisigiplugu uunaavyułiqsi, nigliñapianġiññiqapsi uunallapianġitḷusriḷu, tivvuaqsałhiñaaġuġipsi qanimniñ. 17 Uqaġaqtusri itna, ‘Uvaŋa umialguruŋa. Iñugiaksisaiñaqtut suurat. Inuqsraŋaiqsuŋa.’ Taatna uqaqapsi nalurusri qanutun iłuiḷḷiuqtilaapsitñik nagliŋnaqtilaapsitñiglu. Inuqsraqtusri qiñitlaitḷusriḷu atnuġaitḷusriḷu. 18 Alġaqsruġipsi tauqsiquplusri uvaŋniñ maniŋñik kaviqsaamik ipqiqsakkauruamik iknikun umialgutquplusri, suli tauqsiquplusri qatiqtaanik atnuġaanik qaliġuaġlugu kanŋunaqtuaq atnuġaił̣iqsi suli uqsruġutiksramik mamirrutiksraŋatnik irigikkapsi qiñitlasriḷgitchumuusriḷi. 19 Tamatkua piqpagikkatka suagaġigitka nalġuqsruqługiḷḷu. Taatnamik piḷiqipiaġitchi isrummitqigusriḷu. 20 Uvva, qichaqtuŋa talumi katchaktuqłuŋa. Kisupayaam tusraayumiuŋ nipiga aŋmautiluŋalu talumik, isiġisiruŋa ilaanun niġiqatigiaqsiḷuguasrii suli ilaan niġiqatigiluŋa. 21 Iñuk akimaruaq aquppiqatigipkaġniaġiga aquppiutaqpamni, uvaptuntuuq akimapluŋa aquppiqataupmatun Aapaa ilaan aquppiutaqpaŋani. 22 Iñuk siutiqaqtuaq tusraggatiksraŋnik naalaġniḷi Irrutchim uqautigikkaŋanik ukpiqtuaŋuruanun.”
1 Taapkua aquatigun qiñiqtuŋa talumik aŋmaruamik qiḷaŋmi. Aasrii sivulliq nipi tusraakkaġa uqaqman uvamnun qalġuqtautiqpaktun itnaġaaŋa, “Mayuġiñ uvuŋa. Qiñiqtinniaġikpiñ sunik atuumaniaqtuanik uuma aquagun.” 2 Taimmaiñaq Ipqitchuam Irrutchim aŋalatkaqsigaaŋa. Qiñiqtuŋa aquppiutaqpaŋmik inillaksimaruamik qiḷaŋmi, aasriiñ taavrumiŋa aquppiruamik aquppiutaqpaŋmi. 3 Aasrii taamna aquppiruaq tarani qiññaqaġniqsuq akisuruatitun uyaġaktitun kavviaġiksaatunlu, suli aquppiutaqpak kaivraġutiqaġniqsuq niggamik qiññaqaqtuamik akisuruatun uyaġaktun suŋauraaqtaatun. 4 Avataani aquppiutaqpaum iñuiññaq sisamat aquppiutaqpaqaqmiut. Qiñiqtuŋa iñuiññaq sisamanik umialiŋnanik aquppiruanik aquppiutaqpaŋni, atnuġaaligaat qatiqtaanik. Niaquġutiqaġniqsut kaviqsaamik maniŋmik niaqumikni. 5 Aquppiutaqpaŋmiñ anniuġaaġniqsut ikniqpalaich katlulatlu suli niprualaruatlu. Sivuġaani aquppiutaqpaum naniuraqaqmiñiqsut tallimat malġuŋnik ikummatiliŋnik ikniġmik. Taapkua tallimat malġuk nanipiat Irrusriġiniġai Agaayyutim. 6 Aasrii sivuġaani aquppiutaqpaum taġiuqpauraqaġniqsuq tapinniḷuktuatun. Sisamat uumaruat iriłhaiñalgich saamiktigun tunumiktigunlu inniqsut avataani aquppiutaqpaum. 7 Sivulliq uumaruaq atriqaġniqsuq lion-tun, aasriiñ tuglia uumaruam paŋniqtun, piñayuatsuli uumaruat kigiñaqaġniqsuq iñuum kigiñaŋatun, aasrii sisamaŋat uumaruat atriqaġniqsuq tiŋmiaqpaktun. 8 Aasriiñ taapkua sisamauruat uumaruat, iŋmikkullaa itchaksrallaanik israġuqaġniqsut iriłhaiñauplutiŋlu ataaniḷu siḷataaniḷu israġuŋisa. Aasrii nipliatuiñaġniqsut uvluvakpauraq unnuaqtuummaan, “Ipqitchuaq! Ipqitchuaq! Ataniq Saŋŋipayaaqaqtuaq Agaayyun killuqsautaiññiqsuq ipqitchuaŋupluni, ilaa inniqsuaq taimakŋa, ittuaġlu pakma, suli aggiqsaġumaruaġlu.” 9 Qakugupayaaq taapkua uumaruat qaitchipmata nanġautmik kamakkutmiglu quyyatmiglu taavrumuŋa aquppiruamun aquppiutaqpaŋmi iñuuruamun taimuŋa isruitchuamun, 10 iñuiññaq sisamat umialiŋnat sitqummiraġniqsut sivunġaanun aquppiruamun aquppiutaqpaŋmi purvigiplugu iñuuruaq taimuŋa isruitchuamun, mattaqługich niaquġutitiŋ aasrii iḷipḷugich sivuġaanun aquppiutaqpaum, nipliqhutiŋ, 11 “Ataniqpuut Agaayyutikputlu, ilvich nalliummatiruaŋurutin akuqtuił̣iksrapnun nanġautmik kamakkutmiglu saŋŋimiglu, atakkii iñiqtaġigitin supayaurat, suli pisułłapkun iñiqtaurut iñuułiqaqhutiŋlu.”
1 Aasriiñ qiñiqtuŋa taliqpiŋmi argaŋani taavruma aquppiruam aquppiutaqpaŋmi imuranik makpiġaanik aglaqaqtuanik iḷuatniḷu siḷataatniḷu suli umiktuqsimaruanik tallimat malġuŋnik nalunaitmiutanik. 2 Qiñiqmiuŋa saŋŋiqaqtuamik israġuliŋmik nipliraqtuamik nipituruamik nipimik, “Kiña nalliummativa qauqtiġukługich nalunaitmiutat aŋmaġlugiḷḷu imurat makpiġaat?” 3 Aglaan kiapayaaq qiḷaŋmi naagaqaa nunami naagaqaa ataaniunniiñ nunam aŋmatlaiññiġaich imurat makpiġaat naagaunniiñ qiñiġlugich imaŋat. 4 Tarra qiaruŋa atqunapiaq iñuiññiqman nalliummatiruamik aŋmatlalugich makpiġaat agliqiruksramik unniiñ qiñiqtuksramik imaġikkaŋatnik. 5 Tarani iḷaŋata umialiŋnat nipliutigaaŋa, “Qianak. Lion-ŋat kiñuviaŋiñ Judah-m, maŋŋuat David-ŋum, akimaruq aŋmatlasripḷugich imurat makpiġaat suli tallimat malġuk nalunaitmiutat.” 6 Aasrii aquppiutaqpaum akunġatni sisamat uumaruatlu akunġatniḷu umialiŋnat qiñiqtuŋa ipnaiyaamik qichaqtuamik qiññaqaqhuni tuqutauruatun. Taamna nagruqaġniqsuq tallimat malġuŋnik. Iriqaqmiuqtuuq tallimat malġuŋnik, aasriiñ taapkua tallimat malġuk Irrusriġigaich Agaayyutim tuyugikkauruat iluqaanun nunamun. 7 Ipnaiyaam aggiqhuni tigugai makpiġaat taliqpiŋan argaŋiñiñ taavrumakŋa aquppiruamiñ aquppiutaqpaŋmi. 8 Tigupmagich makpiġaat sisamat uumaruat iñuiññaq sisamatlu umialiŋnat sitquġniqsut sivuġaanun ipnaiyaam, atuqtuuraqallaaplutiŋ nuqaqtiliŋnik suli piŋaluuraqallaaplutiŋ piḷiuqtamik kaviqsaamik maniŋmik immaukkaqhutiŋ tipraġiksautinik. Taapkua iŋiqsrułiġigaich Agaayyutim ipqiqsitaŋisa. 9 Taapkua atuqtut nutaamik atuutmik itna, “Ilvił̣hiñaq tigutlagitin imurat makpiġaat suli qauqtitlalugich taapkua nalunaitmiutat. Nalliummatirutin atakkii tuqutaurutin suli augikkapkun tasuipḷutin iñuŋnik Agaayyutmun qanusripayaaniñ iñuŋniñ atlakaaġiiñik uqautchiḷiŋniñ, iñuŋitñik nakitñapayaaniñ. 10 Ilvich umialiguqtitkai agaayuliqsiġuqtitlugiḷḷu savautitquplugulu Agaayyutikput, suli atanġuniaqtut nunami.” 11 Aasrii qivialgitchuŋa tusraapluŋa iñugiallapiaqtuanik israġuliŋnik kia iñuum kisitḷaisaŋitñik. Avataani inniqsut aquppiutaqpaum uumaruat umialiŋnatlu, 12 nipliqsuat nipitusripḷutiŋ, “Ipnaiyaaq tuqutauruaq nalliummatiruq akuqtuitḷapluni saŋŋimik, umialgutmiglu isrumatułiġmiglu, sapiġñautmiglu, kamakkutmiglu, kamanautmiglu suli nanġautmik.” 13 Aasriiñ tusraagitka uumaruapayaurat qiḷaŋmi, siḷamiḷu, nunamiḷu, ataaniḷu nunam, taġiumiḷu—uumaruapayaat nanipayaaq —uqautiqaqtuat itna: “Nanġaun kamakkunlu, iluqaan kamanaunlu aŋalatchił̣iġlu pigigaa aquppiruam aquppiutaqpaŋmi suli ipnaiyaam taimuŋa isruitchuamun.” 14 Sisamat uumaruat nipliġvigigaat, itna, “Amen.” Suli iñuiññaq sisamat umialiŋnat purvigigaat [sivuġaanun iñuuruamun taimuŋa isruitchuamun].
1 Qiñiqtuaġiga ipnaiyaaq aŋmaipman sivulliatnik nalunaitmiutat tallimat malġuuruat, aasrii tusraagiga iḷaŋat sisamat uumaruat nipliqsuaq nipitusripḷuni liilaa katlularuatun itnaqhuni, “Qaġġaiñ.” 2 Aasrii qiviaqama qiñiqtuŋa qatiqtaamik tuttuqpaŋmik, suli natmaksiqsuaq tuttuqpaŋmi qiluiññaqaġniqsuq, suli qaitchikkaupluni niaquutmik. Ilaa aullaġniqsuq akimaraupluni akimatyatqikhuni. 3 Ilaan aŋmaqmauŋ tuglia nalunaitmiutam, tusraagiga tuglia uumaruam nipliqsuaq, “Qaġġaiñ.” 4 Tarra atla tuttuqpak kaviqsaaŋuniqsuaq aniḷgitchuq aasrii natmaksiqsuaq saŋŋimik qaitchikkauniqsuq piiġitquplugu qiñuiññamik nunamiñ, iñuich tuqutautitquplugich avatmun. Tarra qaitchikkauniqsuq savikpauramik. 5 Ilaan aŋmalgitmauŋ piñayuat nalunaitmiutat, tusraagiga piñayuat uumaruat uqallaktuaq, “Qaġġaiñ.” Qiviaqama qiñiqtuŋa taaqtaamik tuttuqpaŋmik, aasriiñ natmaksiqsuaq taavrumani saagaqaġniqsuaq uqumaisilaaġutiŋnik argaŋmiñi. 6 Suli tusraalgitchiga nipi akunġatniñ taapkua sisamat uumaruat uqallaktuaq, “Sisamat qallutit imaŋat mukkaaq akiqaġniaqtuq savaktuam akiññaktaaksraŋanik uvlumi, suli qulit malġuk qallutit imaŋat barley mukkaaq akiqaġniaqtuq savaktuam akiññaktaaksraŋanik uvlumi, aglaan minillugik uqsruġlu misruġuġlu.” 7 Aasrii aŋmalgitmauŋ sisamaŋat nalunaitmiutat, tusraagiga nipi sisamaŋatniñ uumaruat uqallaktuaq, “Qaġġaiñ.” 8 Qiviaqama qiñiqtuŋa qatiaġiyaktaamik tuttuqpaŋmik. Natmaksiqsuaq taavrumani atiqaġniqsuq tuqqutmik suli tuquaniktuat malikługu. Qaitchikkauniqsut saŋŋimik tuqutchitḷaplugu sisamaŋat iñupayaat nunami savikpakun, kakkaaġnakunlu, tuqunakunlu, iqsiñaqtuatigunlu niġrutiŋigun nunam. 9 Suli ilaan aŋmaqmagu tallimaŋat nalunaitmiutat, qiñiġitka ataani tuniḷḷaġvium iñuusriŋich tamatkua tuqutauruat piqutigiplugu uqałha Agaayyutim suli pisigiplugu iḷisimaraułiqtiŋ tuniqsimałikun. 10 Iliŋich niplianiqsut nipitusriḷḷapiaqhutiŋ, “Aatai, Ataniiq ipqitchuami suli iḷumutuuruami, qakugun atanniġñiaqpigich tuqutigikkavut iñuuruat nunami aasrii akisautiluta?” 11 Iluqaġmiŋ qaitchikkauniqsut qatiqtaanik akuqturuanik atnuġaanik aasrii uqautiplugich utaqqiuraallaktuksraunipḷugitsuli naatchianiłhatnunaglaan iñugiaktilaaksrautaat savaqatiŋisa aniqatiuŋiḷḷu ukpisrił̣ikun tuqutausaġumapmiruat iliŋisituntuuq. 12 Aŋmaqmagu itchaksraŋat nalunaitmiutat nuna iliqsraqpauraġniqsuq siqiñiq taaqsipmipḷuni taaqtaatun ukił̣haatun suli tatqiq kaviqsipḷuni auktun. 13 Suli uvluġiat katagaalaplutiŋ nunamun, katagaalapmatun asriaġikkani fig-ŋum napaaqtuaniñ piñaqsigaluaqnagich, ipsullakkaŋa liilaa anuġiqpaum. 14 Qiḷaglu piiġñiqsuq imupmatun kaliikkaqtun. Iġġipayauratlu qikiqtatlu nuuttut inimikniñ. 15 Aasrii umialiŋi nunam, qutchiksaatlu aŋalatit iñuich qaukłiuruatlu aŋuyaktini umialguruatlu sapiġñaqtaatlu iñuich, iluqatiŋ savaktaaġruitḷu savaktaaġruunġitchuatlu, iriqtut iŋmiknik qaiġusruŋnun akunġatnunlu uyaġaŋisa iġġich, 16 kappiaŋaplutiŋ iġġiñun uyaġaŋnunlu, “Kattaqisigut aasrii iriġuta kiiñaŋaniñ taavruma aquppiruam aquppiutaqpaŋmi suli qinnautaaniñ ipnaiyaam. 17 Atakkii kamanaqtuaq uvlua qinnautaaknik tikitchuq. Kiñami igḷutuutigisiñiqpa taavrumani?”
1 Tamatkua aquatigun qiñiqtuŋa sisamanik israġuliŋnik makitaruanik sisamani iqirġuŋiñi nunam. Tigummiugaġniġaich sisamat anuġiŋi nunam, anuqłiqunġitḷugu sumiunniiñ nunamun naagaunniiñ taġiumun naagaunniiñ napaaqtunun. 2 Qiñiqtuŋa atlamik israġuliŋmik qunmukhuni nuiraġaġvianiñ siqiñġum, saagaqhuni taluġniqusriqsaŋanik iñuuruam Agaayyutim. Ilaa tuqłuġaqtuq nipitusripḷugu sisamanun israġuliŋnun saŋŋiksriñŋaniksimaruanun piyaqqułuktatlasipḷugu nuna taġiuġlu. 3 Nipliqhuni, “Piyaqqułuktaqnagu nuna, taġiuġlu, napaaqtutlu uvagut nalunaitmiutchiigaluaqata qauŋisigun savaktiŋiñik Agaayyutipta.” 4 Tarra tusraagiga kisirrutaat tamatkua nalunaitmiutchikkauruat. Iñugiaktilaaqaġniqsut 144,000-tun kiñuviapayaaŋitñiñ Israel-aaġmiut. 5 12,000 kiñuviaŋi Judah-m nalunaitmiutchikkaurut, kiñuviaŋisuli Reuben-ŋum 12,000, kiñuviaŋisuli Gad-ŋum 12,000, 6 kiñuviaŋisuli Asher-ŋum 12,000, kiñuviaŋisuli Naphtali-m 12,000, kiñuviaŋisuli Manasseh-ŋum 12,000, 7 kiñuviaŋisuli Simeon-ŋum 12,000, kiñuviaŋisuli Levi-ŋum 12,000, kiñuviaŋisuli Issachar-ŋum 12,000, 8 kiñuviaŋisuli Zebulun-ŋum 12,000, kiñuviaŋisuli Joseph-ŋum 12,000, kiñuviaŋisuli Benjamin-ŋum 12,000. 9 Taavruma aquagun qiñiqtuŋa iñugiallapiaġataqtuanik iñuŋnik kia-unniiñ iñuum kisitchumiñaisaŋiñik nunaaqqipayauraniñ atlakaaġiiñiñḷu iñuŋniñ suli uqausripayaaniñ. Qichaġniqsut sivuġaanun aquppiutaqpaum suli sivuġaanun ipnaiyaam, atnuġaaqaqhutiŋ qatiqtaanik akuqturuanik qisiqsiutiniglu tigummiugaqhutiŋ, 10 nipliraqhutiŋ nipitusripḷugu itna, “Agaayyutipta aquppiruam aquppiutaqpaŋmi suli ipnaiyaam annautigaatigut.” 11 Iluqatiŋ israġulgich qichaġniqsut avataani aquppiutaqpaum suli umialiŋnat sisamatlu uumaruat, sitquqhutiŋ sivuġaanun aquppiutaqpaum nanġaġaat Agaayyun. 12 Niplianiqsut, “Amen, nanġaun, kamanaunlu, isrumatułiġlu, quyyanlu, kamakkunlu, saŋŋiḷu, sapiġñaunlu illi Agaayyutiptiknun taimuŋa isruitchuamun. Amen.” 13 Aasrii iḷaŋata umialiŋnat apiqsruġaaŋa, “Kisut makua iñuich atnuġaaqaqtuat qatiqtaanik akuqturuanik? Nakikŋalu aggiqsuaŋuvat?” 14 Nipliutigiga, “Aŋuun, iḷisimaruaŋurutin.” Aasriiñ ilaan uqallautigaaŋa, “Tamatkua iłuiḷḷiułiqpauraq apqusraaġniġaat. Iġġuġniġaich atnuġaatiŋ akuqturuat, aasrii qatiqsipkaqługich auŋanun Ipnaiyaam. 15 Taatnaqhutiŋ ittut sivuġaani aquppiutaqpaŋan Agaayyutim savautiplugu uvlumi unnuamiḷu agaayyuvikpaŋani, aasrii taavruma aquppiruam aquppiutaqpaŋmi tugluaqsimaaġisigai nayuutiłiġmigun. 16 Iliŋich niġisuksiutqikkumiñaitchut naaga imiġuksiutqikkumiñaitchut. Siqiñġumlu atlamlu uunaum uunniuqtitqikkumiñaitchai. 17 Atakkii ipnaiyaam qichaqtuam sivuġaani aquppiutaqpaŋmi niġipkaġisigai munaqsritun sivulliġḷugiḷḷu iñuunaqtuanun suvliktuaġuraaqtuanun, suli Agaayyutim allaqtiġisigai qulvipayaat iriŋitñiñ.”
1 Uvva ipnaiyaam aŋmaqmauŋ tallimat malġuiŋat nalunaitmiutat nipruisaaġataqtut qiḷaŋmi sivisutilaaliŋmi sassaġniġum avvaŋani. 2 Aasriiñ qiñiġitka tallimat malġuk israġulgich makitaruat sivuġaani Agaayyutim. Aatchukkauniqsut tallimat malġuŋnik qalġuqtautinik. 3 Tarra atlaptuuq israġulik aggiġñiqsuq. Sivuġaġmuktuq tuniḷḷaġviŋmun, saagaqhuni ikipkaiviḷiamik tipraġiksautmik piḷiuqtamik maniŋmiñ kaviqsaamiñ. Aatchukkauniqsuq atqunaq tipraġiksautmik avvutigitquplugu iŋiqsrułhatnun ipqiqsitaupayaat maniŋmi kaviqsaami tuniḷḷaġviŋmi sivuġaaniittuami aquppiutaqpaum. 4 Aasriiñ isiŋa tipraġiksautim piqatigiplugich iŋiqsrułhat ipqiqsittuat mayuqtuq israġulgum argaŋiñiñ sivuġaanun Agaayyutim. 5 Suli israġulgum tiguplugu ikipkaiviḷiaq tipraġiksautmik immiġñiġaa ikniŋaniñ tuniḷḷaġvium, igitluguasriiñ nunamun. Taimma tusraġnaqtut nipit katlulatlu, suli ikniqpalagaqhuni nuna iḷiqsraqhuniḷu. 6 Tarani tallimat malġuk israġulgich piqaqtuat tallimat malġuŋnik qalġuqtautinik itqanaiyaqtut nipliqsitchisukhutiŋ. 7 Sivulliq israġulik nipliqsitchipman, natatquġnat ikniġlu avulik auŋmik kataŋniqsut nunamun. Tarraasriiñ piñayuagun nunam napaaqtui suŋaaqtuatlu ivgich ikirut tamatkiqhutiŋ. 8 Aasriiñ tugliat israġulgich nipliqsitchipman liilaa imña iñġiqpauraq iknaktitaq igitauniqsuq taġiumun. Tarra piñayua taġium auguqtuq. 9 Suli piñayuatni taġiumi uumaruat tuquniqsut. Suli piñayuiŋich umiaqpaich tamatkiġñiqsut. 10 Piñayuat israġulgich nipliqsitchiḷgitman uvluġiaqpauraq ikualaruaq liilaa auktuuġun kataktuq qiḷaŋmiñ, katakhuni piñayuiŋitñun kurgiḷḷu suvliktuaġuraaqtuatlu. 11 Atqa taavruma uvluġiam taiyuutiqaġniqsuq “Suŋaġnił̣iq.” Piñayuiŋich imġich tuqunaġuġniqsut aasrii iñugiaktuat iñuich tuqurut imiġiiḷamiñ suŋaġnitchuamiñ. 12 Sisamaŋat israġulgich nipliqsitchiḷgitman, taimmaiñaq piñayuiŋich siqiñġum tatqimlu uvluġiatlu taaqsiḷiġniqsut. Tarraasrii uvlum qaummataan piñayua qaumanġiġñiqsuq, suli unnuam qaummataan piñayua qaumanġiġñiqsuq. 13 Qiñiqtitluŋa tusraagiga tiŋmiaqpak tiŋmiruaq qutchikhuni qiḷaŋmi uqaqhuni nipitusripḷugu, “Nakłiuŋ! Aa, nakłiuŋ iñupayaanun iñuuruanun nunami, atakkii atlat piñasrut israġulgich nipliqsinniaqpatigik qalġuqtautiqpat tatamnaġisiruq.”
1 Tarra tallimaŋat israġulgich nipliqsitchipman qalġuqtautiqpaŋmik qiñiqtuŋa uvluġiamik kataktuamik qiḷaŋmiñ nunamun, aasrii qaisauniqsuq aŋmaun natiqsiñaitchuamun aŋmaniġmun. 2 Aŋmaqmauŋ natiqsiñaitchuaq aŋmaniq isiq mayuqtuq tarakŋa, itchialaŋatun uunaksautiqpaum, siqiñiġlu siḷalu taaqsiruk isiagun aŋmaniġmiñ. 3 Itchialamiñ mitiglagaqtuat anirut qaaŋanun nunam. Qaisauruq saŋŋi atripḷugich putyuutilgich nunami saŋŋiqaqhutiŋ kapuutilgich tuqunaliŋnik. 4 Iliŋich tillisiaqaqtut piyaqqułuktaitqunġitḷugich ivgiŋiñik nunam naaga qanusripayaanik suŋaaqtuanik naurianik napaaqtuniglu, aglaan kisiisa tamatkua iñuich piqanġitchuat taluġniqusriqsaŋanik Agaayyutim qauŋisigun. 5 Suli tillisiaqaqtut tuqutchitqunġitḷugich iñuŋnik, aglaan atniġñapiaġataqtuakun nagliksaaqtitquplugich tallimani tatqiñi, atniġñaŋatun putyuutilgum kapitnikmatun iñuŋnik. 6 Aasrii taipchunani uvluni iñuich pakakkisigaat tuqułiq aglaan paqitchumiñaitchaat. Tuqusruliḷḷapiaġisigaluaqtut aglaan tuqułiq qimakkisiruq iliŋitñiñ. 7 Tarra qiññaŋich mitiglagaqtuat atriqaġniqsut tuttuqpaktun itqanaiyaatun aŋuyałiġmun; niaquŋitñi inniqsuq niaquġun liilaa kaviqsaaq manik, suli kigiñaŋich kigiñaŋisitun iñuich. 8 Suli iliŋich nuyaqaġniqsut nuyaŋisitun aġnat, kigutiqaqhutiŋ suli kigutiŋisitun lion-nat. 9 Satqagutiqaġniqsut satqagutititun savił̣hatun, aasrii siaksruŋniŋat israġuŋisa inniqsuq siaksruŋniŋatitun aksraligaŋisa tuttuqpagautit iñugiakhutiŋ sukasripḷutiŋ aŋuyałiġmun. 10 Suli pamiuqaġniqsut kapuutiqaqhutiŋ atripḷugich putyuutilgich. Iliŋich atniaġutiqaqtut pamiumiktigun, aasrii atniaġiruksrauplutiŋ iñuŋnik tallimani tatqiñi. 11 Ataniqaġniqsut israġulganik natiqsiñaitchuam aŋmanġum. Jew-ŋuruat atiqaġniġaat Abaddon-mik, aasriiḷi Greek-ŋich taggisiqaqługu Apollyon-mik, itnautiqaqtuaq Piyaqquqtimik. 12 Sivulliq nagliksaaġun qaaŋiqsuq. Uvva malġuk nagliksaaġutik tikiññiaqtuk aquagun taavruma. 13 Tarani itchaksraŋat israġulgich nipliqsitchipman qalġuqtautiqpaŋmiñik, tusraaniqsuŋa nipinik sisamaniñ iqirġuŋiñiñ tuniḷḷaġviŋmiñ piḷiuqtamiñ maniŋmik kaviqsaamik ittuamiñ sivuġaani Agaayyutim. 14 Uqautiniġaa itchaksraŋat israġulgich piqaqtuaq qalġuqtautiqpaŋmik, “Pituikkich sisamat israġulgich pituksimaruat kamanaqtuami kuuŋmi Euphrates-mi.” 15 Tarra pituiġaich sisamat israġulgich itqanaiqsimmatriruat taavrumuŋa sassaġniġmun, uvlumunlu, tatqimunlu, ukiumunlu, tuqutchiruksrauruanik piñayuiŋitñik iñupayaat. 16 Aasrii tusraagiga kisirrutaat aŋuyaktit suli tuttuqpiraqtuat. Iñugiaktilaaqaġniqsut 200,000,000-mik. 17 Suli qiñiġitka tuttuqpaich qiñiqquuraamni itna, tamatkua aquppiruat iliŋitñi satqagutiqaġniqsut kaviqsaatun ikniqtun suli uquaqtaatun sapphire-tun suli suŋaqpaluktun sulfur-tun. Aasrii tuttuqpaich niaquŋich qiññaqaġniqsut niaquŋisitun lion-nat, suli qaniŋitñiñ anniuġaaġniqsuq ikniq, itchiġlu, suli sulfur. 18 Taapkunuuna piñasrutigun nagliksaaġutitigun piñayuiŋich iñuich tuqutauniqsut iknikunlu, itchikunlu, suli sulfur-kun anniuġaaqtuakun qaniŋitñiñ tuttuqpaich. 19 Tamatkua saŋŋiqaġniqsut qaniġmikkun pamiumikkunlu. Pamiuqaġniqsut nimiġiatun ittuanik niaquligaanik, aasrii atniaġutiginiġaich iñuŋnun. 20 Suli kisiŋŋuqtat iñuich tuqutaunġitchuat tamatkunuuna nagliksaaġutitigun isrummitqigunġitchut savaaŋatniñ argagikkaġmiŋ. Nutqautinġitchaat putqatałiqtiŋ tuunġanun, aanġuanunlu piḷiuqtanun kaviqsaanik qatiqtaaniglu maniŋñun, patukpaŋniglu uyaġaŋniglu qiruŋniglu, qiñitlaitchuanik tusraatlaitchuanikunniiñ pisrutlaitchuaniglu. 21 Naagaunniiñ isrummitqigunġitchut iñuaqtuqtaułiġmikniñ aŋatkuułiġmikniñḷu, sayuŋałiġmikniñḷu, tigliktuqtaułiġmikniñḷu.
1 Suli qiñiqtuŋa atlamik sapiġñaqtuamik israġuliŋmik atqaqtuamik qiḷaŋmiñ, atnuġaaqaqhuni nuviyamik, niaquġutiqaqhuni niggamik, kigiñaŋa qaumapluni siqiñiqtun, niuk iḷipḷutik ayaŋaktitun ikniġum. 2 Ilaa tigumiaqaġniqsuq makpiġauranik aŋmaruanik argaŋiñi, aasriiñ inillakkaa taliqpiich isigaŋni taġiumun, suli saumiich isigaŋni nunamun. 3 Nipruaġniqsuq nipitusriḷḷapiaqhuni, atripḷugu lion-ŋum ugiaġuulanġa. Tarraasrii nipruaqman, tallimat malġuk katlulat nipliqsut. 4 Tarraasrii tallimat katlulat nipliqmata aglaksaġataqmiuŋalu. Tusraagiga nipi qiḷaŋmiñ uqautriga, “Aglasruŋaqnagich uqaġikkaŋich tamatkua tallimat malġuk katlulat, uqautiginagitunniiñ.” 5 Tarra israġulgum qiñikkaġma qichaqtuam taġiumiḷu nunamiḷu, israutigai argaŋni qiḷaum tuŋaanun. 6 Akiqsruutigiruq ilaagun iñuuruakun taimuŋa isruitchuamun iñiqsiruakun qiḷaŋmik, nunamiglu, taġiumiglu, suli uumaruapayaanik taapkunani itna, “Tarani Agaayyutim atuumapkayasrigai sivunniutigikkani. 7 Aglaan tarani uvluni tallimat malġuata israġulgich nipliqsitchisaġataqpan qalġuqtautmik Agaayyutim naanniaġai kaŋiqsiḷgunaitchuat sivunniutini, uqautigikkani savaktimiñun sivuniksriqirinun.” 8 Aasriiñ nipim tusraakkaġma qiḷaŋmiñ uqautilgitchaaŋa, “Utlautilutin tiggutyakkich makpiġaurat aŋmaqsimaruat argaŋiñi israġulgum qichaqtuam taġiumiḷu nunamiḷu.” 9 Utlakapku israġulik nipliutigiga, “Qaiḷḷakkich makpiġaurat uvaŋnun.” Aasrii nipliutigaaŋa, “Tigulugich niġikkich. Siiġḷanŋuliġisigaluaqtutin aqiaġupni, aglaan siiġñaaġniaqtuq honey-tun qanipni.” 10 Aasrii tigukapkich makpiġaurat israġulgum argaŋiñiñ niġigitka. Tarra qanimni siiġñaaqtut honey-tun aglaan tarra iirgauraanikapkich aqiaġuġa siiġḷanŋuliqsuq. 11 Aasriiñ uqautigaaŋa, “Sivuniksriqiruksraulgitchutin iñugiaktuatigun iñuktigun, nunaaqqisigun, uqautchisigun, umialiktigunlu.”
1 Tarani aatchuusriaqaqtuŋa uuktuutmik ayaupiatun ittuamik, aasrii israġulgum uqautigaaŋa, “Makillutin, uuktuġuŋ agaayyuvikpaŋa Agaayyutim tuniḷḷaġvialu, suli kisillugich iñugiaktilaaŋat taapkua agaayuruat tarani. 2 Aglaan uuktuġnagu siḷalliq katimmavik ittuaq siḷataani agaayyuvikpaum. Taamna iḷaginagu atakkii aatchuutauruq Jew-ŋunġitchuanun. Iliŋisa tutmaluginiaġaat ipqitchuaq nunaaqqiq malġukipiaq malġuŋni tatqiñi. 3 Suli tuyuġigisigikka malġuk iḷisimarikka, atnuġaaqaġutik miissuŋnik ukił̣haanik. Aatchuġisigikka saŋŋimik 1,260 uvluni sivuniksriqirautqulugik.” 4 Taapkuak malġuk olive napaaqtuk suli malġuk kialuuraqaġviiktarra naparuak sivuġaani Agaayyutaan nunam. 5 Aasriiñ kia iñuum atniaġniaġumigik taapkuak, ikniq anniuġaaġniaqtuq qanġakniñ, suli suksraunġiġaġniaġaik uumigiritik. Kisupayaam atniaġniaġumigik taatnatchikun tuqutauraġaġisiruq. 6 Taapkuak saŋŋiqaqtuk umiksitḷalutik qiḷaŋmik sialukkumiñaiġḷugu uvluŋitñi sivuniksriqiłiġmiŋ, saŋŋiqaqmiḷutik imġich auguqtitlalugich suli nuna qanusripayaamik iłuiḷḷiuġutiqaqtitlaplugu, qanutupayaaq akulaisigilugu pisukkumik. 7 Tarraasrii taapkuak naatpakku uqaqtaułiqtik, iqsiñaqtuam niġrugaaqłuum mayuqtuam natiqsiñaitchuamiñ aŋmaniġmiñ aŋuyyiutigisigik aasrii akiiḷiḷugik suli tuqullugik. 8 Aasrii tuquŋaruak timiŋik nalagisiruk apqutaani nunaaqqim, atannapsi kikiaktuutikkauviani. Ilitqusiagun taamna nunaaqqiq atrigigaa Sodom-ŋum Egypt-ŋum. 9 Tarani iñuich nunapayauramiñ nakikñapayaaq qiñiġisigaich tuquŋaruak timiŋik piñasruni uvluni uvlumlu avvaŋani. Tuvvaqtitchumiñaitchaichunniiñ tuquŋaruak timiŋik iḷuviġmun. 10 Iluqatiŋ iñuich nayuutiruat nunami quviasruutigigaich tuqułhakkun, aasriiñ tuyuqtuutipmipḷutiŋ aatchuutinik avatmun. Quviasrullapiaġniqsut atakkii taapkuak sivuniksriqirik iłuiḷḷiuqtitchiñiqsuk tamatkuniŋa iñuuruanik nunami. 11 Tarra uvlut piñasrut avvaġmik iḷaqaqtuat pianikmata Agaayyutim aniġniŋan iñuułhan isiġniġik taapkuak, aasriiñ makitiqtuk. Iqsitchallapiaġniqsut tamatkua tautuktuat taapkuŋniŋa. 12 Aasrii tusraagaat nipituruaq nipi qiḷaŋmiñ uqaqtuaq iliŋiknun, “Qaġġisitchik,” aasrii iliŋik mayuqtuk qiḷaŋmun nuviyakun, uumiksrimiknun qiñiqtuaqtitlutik. 13 Taavrumani sassaġniġmi nuna aulaqpauraqtuq, aasrii quliŋŋuġutaa nunaaqqim ulġuruq, suli nunam aularuam iñuich tuqutkai iñugiaktutilaalgich 7,000-tun. Aasriiñ kisiŋŋuqtuat tatamillapiaqhutiŋ nanġaiñiqsut kamanautaanik Agaayyutim qiḷaŋmiittuam. 14 Tarra tuglia nagliksaaġutim pianiktuq. Uvva piñayuat nagliksaaġutit aggiyasriuraqtuq. 15 Tarani tallimat malġuiŋat israġulgich qalġuqtautiqpaŋmiñik nipliqsitchiñiqsuq. Aasriiñ sapiġñaqtuat nipit qiḷaŋmiñ itnaqtut, “Uvakŋaniñaglaan aŋaayuqautaa nunam aŋaayuqautigiliutigaa Agaayyutipta suli Christ-ŋan, aasrii ilaa aŋalatchigisiruq taimuŋa isruitchuamun.” 16 Suli iñuiññaq sisamat umialiŋnat aquppiruat aquppiutaqpaŋmikñi sivuġaani Agaayyutim, sitquqhutiŋ nanġaġaat Agaayyun, 17 uqaqhutiŋ, “Ataniiq Agaayyuun Saŋŋipayaaqaqtuaq, ittuami ataramik pakmalu, qaitchigiptigiñ quyyatmik, atakkii urriqsuġiñ kamanallapiaqtuaq saŋŋiñ suli aŋalatkaqsigitin iñupayaat. 18 Iñuŋi nunam qinnallapiaqtut, aglaan qinnautaiñ tikitchuq atanniqsuiviksraġlu tuquŋaruapayaanik. Pakma akiḷiigaqsirutin savaktigikkapnik sivuniksriqirinik ipqiqsittuaniglu, suli taluqsriruanik atiġikkapnik kamanaiñŋaanlu kamanaŋŋaanlu. Suli piyaqquġniaġitin tamatkua piyaqquqtairaut nunamik.” 19 Tarani agaayyuvikpaŋa Agaayyutim aŋmaqtuq qiḷaŋmi, aasrii suluun imalik sivunniuġutaanik qiñiġnaqsiruq iḷuani agaayyuvikpaŋan. Tarani ikniqpalagaqtuq katlulauraqhuniḷu, suli nuna aulapluni, atqunallapiaq natatquġnaqhuniḷu.
1 Tarra atlayuaġnaqpauraqtuaq sagviġñiqsuq qiḷaŋmi, sua-una aġnaq atnuġaalik siqiñiġmik, aasrii tatqiq ataaniitluni isigaŋiñ, suli niaquġmiñi niaquġutiqaqhuni qulit malġuŋnik uvluġianik. 2 Iġñiyasriñiqsuq. Iġialaugaqtuq atniġñaliutiplugu iġñisuum. 3 Aasriisuli sagviqsuq atla atlayuaġnaqpaktuaq qiḷaŋmi. Tarrali, kamanaqtuaq kaviqsaaq tiritchiaqłuk tallimat malġuŋnik niaqulik aasrii qulinik nagrulik suli tallimat malġuiñik niaquġutilik niaquġmiñi. 4 Ilaan pamiuŋan salikuġniġai piñayuiŋich uvluġiaŋiñ qiḷaum aasriiñ iksautigiplugich nunamun. Tarra tiritchiaqłuk makittuq sivuġaanun aġnam iġñiyasriruam niġisukługu iḷiḷgaaŋa anirgauraqpan. 5 Aġnaq iġñiruq aŋugauramik aŋalatchiruksramik savił̣hamik ayaupiamik, aglaan aġnam iḷiḷgaaŋa nuqitauruq Agaayyutmun aquppiutaqpaŋanunlu. 6 Tarakŋa aġnaq aullauruq suviksraiḷaamun, iniksriukkaŋanun Agaayyutim ilaanun. Tarani munaġigisiñiġaat 1,260 uvluni. 7 Tarra aŋuyyiġñiqsut qiḷaŋmi. Michael-lu israġuliŋiḷu akiḷḷiḷiutiniqsut tiritchiaqłuŋmun. Tiritchiaqłuk aŋuyakmiuq israġuliktuummaġmi. 8 Aglaan tamatkua akiiḷikkaurut iniksraqatqikkumiñaiqhutiŋ qiḷaŋmi. 9 Tiritchiaqłukpauraq igitauruq atmun, taamna taimakŋaqtaq nimiġiaq, atiqaqtuaq tuunġaġmik Satan-miglu, kinnitñiktuaq iñupayaanik nanipayaaq. Igitauruq nunamun israġuliktuummaġmi. 10 Aasrii tusraaruŋa nipitullapiaqtuamik nipimik uqaqtuamik qiḷaŋmi, “Pakma tikitchuq anniqsuġiaŋa, saŋŋialu, aŋaayuqautaalu Agaayyutipta suli aŋalatchisaa Christ-ŋan, atakkii taamna patchisiqutri aniqatiuptiknik sivuġaani Agaayyutipta uvlumiḷu unnuamiḷu igitauruq atmun. 11 Iliŋisa akiiḷigaat auŋagun ipnaiyaam suli iḷisimaraułiġmiktigun Agaayyutim uqałhanik, atakkii suginġitkaat tuqutauniksraqtiŋ. 12 Taatnamik quviasrugitchi, qiḷaak suli iluqasri iñuuruani qiḷaŋmi. Nakłiuŋ! Nagliksaaġun itkisiruq iñuŋnun nunami taġiumiḷu ittuanun, atakkii tuunġaum tikitkaasri qinnautiqpaŋmigun iḷisimaplugu sivikitchuami piviqałłi.” 13 Uvvaasriiñ tiritchiaqłuum iḷitchuġikami siŋitautilaaġmiñik nunamun, maliqsruaqsiñiġaa aġnaq iġñiruaq aŋugauramik. 14 Aasrii aġnaq qaitchikkauniqsuq israqquknik tiŋmiaqpaum tiŋitquplugu nimiġiamiñ suviksraiḷaamun, pamatchiġviksraŋanun piñasruni ukiuni avvaġmik iḷaplugich. 15 Uvvaasrii qaniġmigun nimiġiaqłuk anitchiñiqsuq imiġmik kuuktun ulirrutisrukkaluaqługu aġnaq, aullautitqugaluaqługu ulittuamun. 16 Aglaan nunam ikayuġaa aġnaq aŋmaqługu qaniġikkani. Iigaa kuuk tiritchiaqłuum anitaŋa qaniġmigun. 17 Tarani tiritchiaqłuum qinnautillapiaġaa aġnaq, aasrii aullaqhuni aŋuyyiaġai kisiŋŋuqtauruat aġnam kiñuviaŋi, tamatkua tupiksriruat tillisaiñik Agaayyutim suli uqautiqaqtuat Jesus Christ-mik. 18 Aasrii tiritchiaqłuk qichaġniqsuq siñaani taġium.
1 Aasrii qiñiqtuŋa niġrugaaqłuŋmik mayuqtuamik taġiumiñ tallimat malġuŋnik niaqulik qulinik nagruliglu. Niaquġutiqaqmiuq qulini nagruŋmiñi, suli niaquġmiñi atiqaqhuni pisaaŋŋatauruanik. 2 Aasriisuli niġrugaaqłuk qiñikkaġa atriqaqtuq leopard-mik, isigaqaqhuniasrii akłam isigaŋisun, aasrii qanġa lion-ŋum qanġatun itluni. Tarra tiritchiaqłuum aatchuġniġaa niġrugaaqłuk saŋŋimiñik, aquppiutaġmiñiglu, kamanaqtuamiglu aŋalatchił̣iġmiñik. 3 Qiñiġiga iḷaŋat niaquŋiñ niġrugaaqłuum ikiḷiqsimaruaq liilaa tuqusrimaplugu, aglaan ikiŋa mamisrimaniqsuq. Iñupayaam nanipayaaq quviġusruutiginiġaa malikługulu. 4 Iñuich purviginiġaat tiritchiaqłuk aatchuqtuaq aŋalatchił̣iġmiñik niġrugaaqłuŋmun suli purvigipmigaat niġrugaaqłuk uqaqhutiŋ, “Kamanaġniaqpat taamna niġrugaaqłuk! Suli kia aŋuyakkumiñaqpauŋ akiḷḷiḷiġḷugu?” 5 Suli niġrugaaqłuk uqaqtitauniqsuq pigiiḷḷapiaqtuanik pisaaŋŋatinik aŋalatchitquplugu malġukipiaq malġuŋni tatqiñi. 6 Taavruma aŋmaqługu qanni uqamaqłuutiniġaa pisaaŋŋatinik akitñaqtuqługu Agaayyun ilaan atqalu iñuuniaġvialu taputiplugich iñupayaat nayuutiruat qiḷaŋmi. 7 Ilaa aŋuyaktitauniqsuq ipqiqsitaŋiñik Agaayyutim akiiḷḷiḷugich. Suli qaitchikkauruq saŋŋimik aŋalatchił̣iġmik qanusripayaanun iñuŋnun atlakaaġiiñik uqautchiḷiŋñunlu, iñuŋitñun nunaaqqipayaat. 8 Aasrii iluqaġmiŋ iñuich nunami purvigigisigaat niġrugaaqłuŋmun, iñuich atiŋich aglaksimaitchuanun Ipnaiyaam Tuqutauruam makpiġaaŋitñi iñuuruatigun sivuani nuna iñiqtauŋaiñŋaan. 9 Kiñapayaaq siutiqaqtuaq ki tusraali. 10 Kiñapayaaq sivullikkaugumi tigutaaŋułiġmun tigutaaŋuviŋmuŋniaqtuq. Kiñapayaaq tuqutauruksraugumi savikpakun savikpakun tuqutaugisiruq. Tarra taatniitpan Agaayyutim iñuŋi igḷutuutiruksraurut ukpiqsrił̣iqaqtuiñaġutiŋ. 11 Tarrasuli qiñilgitchuŋa atlamik niġrugaaqłuŋmik sagviqsuamik nunamiñ. Malġuŋnik nagruqaġniqsuq ipnaiyaatun aasrii iqsiñaqtuanik nipiqaqhuni tiritchiaqłuktun. 12 Aŋalatchiruq sivullium aŋalatchił̣hagun niġrugaaqłuum takkuani. Purvigipkaġniġai iñupayaat nunami sivulliġmun niġrugaaqłuŋmun, ikiḷiqsimakkauruamun aasriiñ mamititaupluni. 13 Ilaa savaaqaġniqsuq kamanaqtuanik quviqnaqtuanik, ikniqunniiñ kataktitlugu qiḷaŋmiñ nunamun takkuatni iñuich. 14 Aasriiñ kinnitñiŋniqsuq iluqaitñik iñuŋnik iñuuruanik nunami tamatkunuuna quviqnaqtuatigun savaaġikkaġmigun takkuani sivullium niġrugaaqłuum. Uqautiniġai tamatkua iñuich nunami iñiqsitquplugich atriŋanik taavruma niġrugaaqłuum ikiḷiqsimaruam savikpakun iñuuplunisuli. 15 Ilaan iñuułiksritkaa atriŋanun niġrugaaqłuum suli atriŋa niġrugaaqłuum uqatlapkaqługu. Tamatkua putchunġitchuat kamaksrisunġitchuatlu atriŋanun niġruġaaqłuum tuqutaupkaġniġai. 16 Suli taavruma nalunaitmiutchiqsinniaġai qauŋisigun iluqaisa iñuich kamanaitchuat kamanaqtuatlu, umialguruatlu iḷaippauruatlu, savaktaaġruunġitchuatlu savaktaaġruuruatlu, talliqpiagun argaŋisa naagaqaa. 17 Aasrii kiñaliqaa tauqsiġumiñaitchuq naaga tunniuqqaiyumiñaitchuq, kisimiŋaglaan tamatkua piqaqtuat nalunaitmiutamik atiġikkaŋanik niġrugaaqłuum naaga kisirrutaanik atqan. 18 Uvva taamna kalipsiksuq suli iñupayaaq kaŋiqsisiqaqtuksrauruq. Iñuum kaŋiqsitḷaruam kisilliuŋ kisirrutaa niġrugaaqłuum. Taamna kisirrutigigaa iñuum, aasrii kisirrutiqaqtuq 666-mik.
1 Tarani qiviaqama qiñiġiga ipnaiyaaq makitaruaq qimiġaaŋani Zion-ŋum. Piqatiqaġniqsuq 144,000 iñuŋnik piqaqtuanik atiġmiñik Aapamiḷu atqanik aglausimaruanik qauġmikni. 2 Aasrii tusraaruŋa nipinik qiḷaŋmiñ nipaatun quġluqtaqpaum katlulaqpauraqtuamlu aasriisuli nipaatun atuqtuuraqtuat nuqaqtiliŋnik atuqtuuramiknik. 3 Iliŋich atuqtut nutauruamik atuutmik sivuġaani aquppiutaqpaum suli sivuġaatni sisamat uumaruatlu umialiŋnatlu. Aasrii kia-unniiñ iñuum iḷitchumiñaiññiġaa taamna atuutaat aglaan kisimiŋ taapkua 144,000 iñuich tasukkauruat nunamiñ. 4 Taapkua iñuich qaunagirut iŋmiknik atlatułiġmiñ, atakkii tuvaaqataitchut. Iliŋisa maliŋniġaat ipnaiyaaq napmupayaaq aullaqman. Taapkua tasuqsimakkaurut akunġatniñ iñuich auŋagun ipnaiyaam. Suli taapkua sivulliurut qaisaksrauplugich Agaayyutmun ipnaiyaamunlu. 5 Uqaqamiŋ sagluuqtuatlaitchut. Patchisiqutinaġumiñaitchut sivuġaani Agaayyutim, atripḷugich iñuktitun taqsraqtaiḷaatun. 6 Tarani qiñiqtuŋa atlamik israġuliŋmik tiŋmiruamik qutchikhuni qiḷaŋmi isruitchuamik tusraayugaaġiksuaqaġniqsuaq uqautiksraġmiñik tamatkunuŋa nayuutiruanun nunami, qanusripayaanun iñuŋnun atlakaaġiiñik uqautchiḷiŋñun, iñuŋitñun nunaaqqiqpapayaat. 7 Uqaqtuq nipitusriḷḷapiaqhuni, “Taluqsrisitchi Agaayyutmik kamaksruġlugu, atakkii tikitchuq sassaġnik atanniiviksraŋa. Purvigisriuŋ ilaa iñiqsiruaq qiḷaŋmik nunamiglu taġiumiglu suvliktuaġuraaqtuaniglu.” 8 Atlam israġulgum maliŋniġaa uqaqhuni, “Suksraunġikkauruq, kamanaqtuaq nunaaqqiq taggisiqaqtuaq Babylon-mik suksraunġikkauruq, atakkii kinnipḷugich iñupayaat nunami killuqsaqtinniġai iŋmiñun, imiliqtitlugich iñupayaat sayuŋałhan saŋŋiruamik wine-naŋanik.” 9 Atlasuli piñayuak israġulik maliġuutipmiuq taapkuŋnuuna uqaqhuni nipitusripḷuni, “Uvva, kisupayaam iñuum purvigigumiuŋ niġrugaaqłuk atriŋalu akuqtuqługulu nalunaitmiutaŋa uuma qaumigun naagaqaa argaŋmigun, 10 taavruma iñuum imiġisipmigaa wine-naŋa qinnautaan Agaayyutim, kuvikkauruaq avuiḷaaq qallutaanun ilaan qinnautiqpaŋan. Taamna iñuk nagliksaaqtitaugisiruq iknikun sulfur-kunlu sivuġaatni ipqitchuat israġulgich suli sivuġaani ipnaiyaam. 11 Aasrii itchiulanġa ikniġum nagliksaaqtitauruatigun mayuqtuaġisiruq taimuŋa isruitchuamun. Iliŋich iñiqtuiqsiaġviitchut uvlumi unnuamiḷu, tamatkua putqataqtuat niġrugaaqłuŋmun atriŋanunlu, suli kisupayaaq akuqtuiruaq nalunaitmiutaŋanik atqaniglu.” 12 Uvvaasriiñ ipqiqsittuat igḷutuutiqaqtuksraurut, tamatkua tupiksriruat tillisaiñik Agaayyutim suli ukpiqsriruat Jesus-mik. 13 Aasriiñ tusraaruŋa nipimik qiḷaŋmiñ uqaqtuamik, “Aglagiñ. Quvianamiurut tuquniaqtuat uvakŋaniñaglaan tuniqsimałiġmiktigun Ataniġmun.” “Tarrallapiaq! Iliŋich minġuiqsiaġisirut savaaġmikniñ suli akuqtuġisigaich akiññaktaatiŋ savaaġmiktigun.” Taamna irrusriq uqautigikkaŋa. 14 Tarani qiñiqtuaqtitluŋa qiñiqtuŋa qatiqtaamik nuviyamik, aasriiñ una aquppiugaqtuaq qaaŋani nuviyam inniqsuq iġñiŋatun iñuum. Niaquġmiñi maniŋmik kaviqsaamik niaquġutiqaġniqsuq, suli argaŋmiñi saagaġniqsuq ipiktuamik kipritmik. 15 Suli atla israġulik aniruq agaayyuvikpaŋmiñ, tuqłuqhuni taavrumuŋa aquppiruamun nuviyami, “Tigulugu kiprisin kipriiñ, atakkii katitchiviksraq tikitchuq. Piŋŋuqtuat asriat katinnaqsirut nunami.” 16 Tarra taavruma aquppiruam nuviyami atuqsaġaa kiprisini nunami, aasrii nunami piŋŋuqtuat asriat katitlugich. 17 Tarani atla israġulik aniḷgitchuq agaayyuvikpaŋmiñ ittuamiñ qiḷaŋmi, ilaaptuuq kiprisiqaġmiñiqsuq ipiktuamik. 18 Aasriiñ atla israġulik amakŋaqtuq tuniḷḷaġviŋmiñ saŋŋiqaqtuaq aŋalatlaplugu ikniq. Nipruaqtuq nipitusripḷuni taavrumuŋa tigummiruamun ipiktuamik kipritmik uqaqhuni, “Atuġuŋ ipiktuaq kipriñ, aasrii katillugich asriat siiġñaqtuat nunamiñ, takku asriat piŋŋullapiaqtut.” 19 Tarra israġulgum kiprisautigigaa kiprisini nunamun. Katitkai asriat nunamiñ igitlugich misriqqivikpauraŋanun qinnautaan Agaayyutim. 20 Misriqqivium imaŋa tutmiqataġigaat siḷataani nunaaqqim, aasriiñ auk maqiruq misriqqiviŋmiñ uŋasriksilaaŋa 200 mile-latun aasriiñ ititilaaliqhuni tuttuqpaum qaqłuġutiknunaglaan.
1 Qiñiqtuŋa atlamik atlayuaġnaqtuamik qiḷaŋmi kamanaqhuni quviqnaqtuamik. Tallimat malġuk israġulgich piqaġniqsut tallimat malġuŋnik iłuiḷḷiuġutiqpauraksranik. Aqulliqsaaŋurut atakkii qinnautaa Agaayyutim nuŋitchaaġutiqaqtuq taapkuniŋa. 2 Tarani qiñiqtuŋa taġiumik taġġaqtuutitun liilaa iḷaratun ikniġmik suli taapkuniŋa akimaruanik niġrugaaqłuŋmiñ suli atriŋaniñ kisirrutaaniñḷu atqan. Qichaġniqsut siñaani taġium ittuam taġġaqtuutitun, tigummipḷugich nuqaqtilgich atuqtuurat Agaayyutim aatchuutai. 3 Iliŋisa atuġaġaat atuutaa Moses-ŋum savaktaan Agaayyutim suli atuutaa ipnaiyaam uqaqhutiŋ, “Kamanaqtut quviqnaqhutiŋlu savaatin, Ataniiq Agaayyuun Saŋŋipayaaqaqtuatiin. Nalaunŋaruaŋurut suli iḷumutuurut piḷġusritin, Umialigiplutin iñuich nunaaqqiqpaŋni. 4 Ataniiq, kia taluġinġitkisivatin kamakkutiqaġlugulu atiġikkan, atakkii kisivich ipqitchuaŋurutin. Iñuich nunaaqqipayaaniñ aggiġisirut purvigilutin, atakkii qiñiġniġaich iluqaġmiŋ suraġautitin nalaunŋaruat.” 5 Taavruma aquagun qiñiġniġiga ipqiññiqsrauruaq ini agaayyuvikpaŋmi qiḷaŋmiittuami aŋmaġataqtuaq. 6 Aasrii tallimat malġuk israġulgich anirut agaayyuvikpaŋmiñ, piqaqhutiŋ tallimat malġuŋnik iłuiḷḷiuġutiqpauraksranik, atnuġaaqaqhutiŋ salumaruanik qaummaġiksaanik ukił̣haaġiksaanik, suli tapsiqaqhutiŋ maniŋmik kaviqsaamik satqaŋmiktigun. 7 Tarra iḷaŋata sisamat uumaruat aatchuġai tallimat malġuk israġulgich tallimat malġuŋnik piŋalunik kaviqsaamiñ maniŋmiñ piḷianik immaukkaqtuanik qinnautaanik Agaayyutim iñuuruam taimuŋa isruitchuamun. 8 Aasrii agaayyuvikpak immaukkaqtuq itchimik kamanautaaniñ saŋŋianiñḷu Agaayyutim. Kiñaunniiñ iñuk isitlayumiñaitchuq agaayyuvikpaŋmun naatchigaluaqnagich tallimat malġuk israġulgich taapkuniŋa tallimat malġuŋnik iłuiḷḷiuġutiqpauranik.
1 Tarani tusraaruŋa nipituruamik nipimik taavrumakŋa agaayyuvikpaŋmiñ uqaqhuni taapkunuŋa tallimat malġuŋnun israġuliŋnun, “Kuvvityaqsigiŋ nunamun imaŋich iḷuligaurat qinnautaa Agaayyutim.” 2 Tarra sivulliq israġulik aullaqtuq kuvipḷugu iḷuligaurani nunamun. Tarraasrii tatamnaqtuat atniġñapiaġataqtuatlu kiḷḷiġruat iḷirut iñuŋnun piqaqtuanun nalunaitmiutaŋanik niġrugaaqłuum purvigiplugulu atriŋa. 3 Tuglian israġulgum kuviñiġaa iḷuligaurani taġiumun. Tarra iḷiruq liilaa auŋa tuquŋaruam iñuum, aasrii uumaruapayaat taġiumi tuquplutiŋ. 4 Piñayuaknik israġullak kuviñiġaa iḷuligaurani kuuŋnun suvliktuaġuraaqtuanunlu. Suli tamatkua imġat auguqtuq. 5 Tarra tusraagiga israġulik aŋalatlaruaq imiġmik uqaqtuaq, “Nalaunŋapiaqtutin atanniikavich taatna, ilvich ittuami ataramik pakmalu ipqitchuamiḷu. 6 Atakkii iñuich maqipkaiñiqsut auŋatnik ipqiqsittuatlu sivuniksriqirautlu, aasriiḷi aatchuġitin auŋmik imigaksraŋatnik. Taatnagaksraurut-takku.” 7 Suli tusraaruŋa nipimik tuniḷḷaġviŋmiñ uqaqtuamik, “Aa, Ataniiq Agaayyuun Saŋŋipayaaqaqtuatiin, atanniqsuutitin iḷumutuurut nalaunŋapiaqhutiŋ.” 8 Sisamaŋata israġulgich kuviñiġaa iḷuligaurani siqiñiġmun. Tarakŋaaglaan siqiñġum uunaŋan iñuich uunniqipkaġniġai atniḷuutiqaqługich. 9 Suamaruam uunaum iñuich ikigai. Aasriisuli taimaqłuutiniġaat atqa Agaayyutim iłuiḷḷiuġutiqpauraqtitchiruam, suli isrummitqiñġitchut kamakkutiqaġuglugu kamanautaa. 10 Tallimaŋat israġulgich kuvisiruq iḷuligauraġmiñik aquppiutaŋanun niġrugaaqłuum, aasrii aŋaayuqautaa taaqsiḷḷapiaqtuq. Iñuich kiŋmaġaich uqqatiŋ atniġñaqpagitḷutiŋ 11 taimaqłuutiplugu Agaayyun qiḷaŋmiittuaq pisigiplugu atniġñatiŋ kiḷḷiġruatiŋlu. Naagasuli mumiguliñġitmiut pigiitchuaniñ savaaġmikniñ. 12 Itchaksraŋat israġulgich kuvisiruq iḷuligauraġmiñik kuukpauraŋanun Euphrates-ŋum, aasrii taamna kuuk paliġñiġaa itqanaiqsaqługu apqutiksraŋat umialiŋich kivaknam tuŋaaniñ. 13 Tarraasrii qiñiqtuŋa piñasrunik salumaitchuanik irrutchiñik liilaa naaġaayinik anniuġaqtuanik qanġaniñ tiritchiaqłuum suli qanġaniñ niġrugaaqłuum suli qanġaniñ taŋiġiḷaaqtuam sivuniksriqirim. 14 Taapkua irrusriqł̣uŋich tuunġaum savaaqaqtut quviqnaqtuanik. Taapkua piñasrut irrusriqł̣uich aullaġaqtut umialipayauraŋiñun nunam nanipayaaq, atautchimuktitchaqługich aŋuyaquplugich kamanaqtuami uvluani Agaayyutim Saŋŋipayaaqaqtuam. 15 (“Naalaġnisitchi! Aggiġñiaqtuŋa atriḷugu tigliŋniaqti. Quviasruktuq iñuk itqummaaġiksuaq qaunagiplugich atnuġaani. Tarrakii aullaġumiñaitchuq atnuġaiḷaaġuni suli kanŋugilugu atnuġaisilaani.”) 16 Taapkua irrusriqł̣uich katinniġaich atautchimun inimun taiyuutiqaqtuamun Armageddon uqautchisun Hebrew-t. 17 Tallimat malġuata israġulgich kuviñiqsuq iḷuligauraġmiñik siḷamun. Tarraasrii kamanallapiaġataqtuaq nipi nipliqsuq aquppiutaqpaŋmiñ agaayyuvikpaŋmi uqaqhuni, “Naatchirut.” 18 Tarani tusraġnaqtuq katlulat, ikniqpalagaqhuni suli nuna iḷiqsraqpaurahuni. Qaŋaunniiñ taatnatun nuna iḷiqsranġanġitchuq. Taamna nunam iḷiqsraqpaurałha suaŋaniqsrauruq nunam aullaġniivianiñaglaan. 19 Kamanaqtuaq nunaaqqiq avguġniqsuq piñasruutluni, suli nunaaqqich nunami piyaqqukkaurut. Agaayyutim itqagigaa kamanaqtuaq Babylon qaitchukługu qallugauraq immaukkaqtuaq wine-naŋanik, tarra ilaan tatamnaqtuaq qinnautaa. 20 Suli qikiqtapayaurat piiqsut iñġipayauratlu paqinnatqikkumiñaiqhutiŋ. 21 Suli natatquġnaqpaurat kataktut iñuŋnun qiḷaŋmiñ uqumaisilaaqaqtuat 100-pound-tunlaa. Aasrii iñuich taimaqłuutigaat Agaayyun piqutigiplugu iłuiḷḷiuġutiqpauraq natatquġnatigun, taamna iłuiḷḷiuġutiqpauraq tatamnaqpagitḷuni.
1 Tarani iḷaŋat tallimat malġuk israġulgich piqaqtuat tallimat malġuŋnik iḷuligauranik uvamnukhuni uqautigaaŋa, “Ki. Qiñiqtitkisigikpiñ tatapsausriaksraŋanik akiisuqpaum aquppiruam iñugiaktuani imiġni. 2 Umialiŋi nunam sayuŋaqatiqaġniqsut taavrumiŋa akiisumik, suli iluqatiŋ iñui nunam imiliġñiqsut imiqhutiŋ wine-mik sayuŋałhanik akiisum.” 3 Uvvaasriiñ Ipqitchuamun Irrutchimun aŋalatitluŋa israġulgum aullautigaaŋa suviksraiḷaamun. Aasriiñ qiñiqtuŋa aġnamik aquppiruamik qaaŋani kavviġiksaam niġrugaaqłuum aglaqaqtuam pigiitchuamik pisaaŋŋatinik iluqaani qaamiñi. Taamna niġrugaaqłuk tallimat malġuŋnik niaquqaqtuq suli qulinik nagruqaqhuni. 4 Aġnaq atnuġaaqaġniqsuq qiññaġiksuanik tuŋuaqtaanik kavviġiksaaniglu, suli qiñiyunaqusriqsuqhuni maniŋmik kaviqsaamik suli akisuruanik uyaġauraanik suli qatiqtaanik suŋauraqpaŋnik. Argaŋmiñi tigummiñiqsuq qallutmik piḷiuqtamik maniŋmiñ kaviqsaamiñ immaukkaqtuamik naġġunallapiaġataqtuanik atuummiruanik sayuŋałiġmigun. 5 Aġnam qauŋani aglaqaġniqsuq atiġmik kaŋiqsiḷgunaitchuamik, “Babylon, kamanaqtuaq, Aakaŋat Akiisut naġġunallapiaġataqtuapayaatlu nunamiittuami.” 6 Tarra qiñiġiga aġnaq imiliqsuaq auŋatnik ipqiqsittuat suli auŋatnik tuqutauruat pisigiplugu ukpiqsrił̣iqtiŋ Jesus-mik. Qiñiqapku aġnaq atqunaq quviġusruktuŋa 7 Aasrii israġulgum uqautigaaŋa, “Suvaata quviġusrukpich? Uqautigisigikpiñ kaŋiqsiḷgunaitchuaŋanik aġnam suli taavruma niġrugaaqłuum usriaqsiġvian, niaquqaqtuam tallimat malġuŋnik nagruqaqhuniḷu qulinik. 8 Niġrugaaqłuk qiñikkan itkaluaqtuaq inġiqsuq pakma, suli mayuġumaaqsiruq natiqsiñaitchuamiñ aŋmaġnimiñ aasriiñ piyaqquġviŋmuktuksrauluni. Iñuich iñuuruat nunami tamatkua atiŋich aglaksimaitchuat makpiġaaŋani iñuułhum iñiqtaulġatałhaniñaglaan nunam quviġusrukkisirut qiñiġumitruŋ niġrugaaqłuk itkaluaqtuaq suli inġiqhuni pakma suli sagvitqikkisipḷuni iḷaatnigu. 9 Iñuk kaŋiqsisuktuaq taavrumiŋa isrumatułiqaqtuksrauruq Agaayyutmiñ. Tallimat malġuk niaqut tallimat malġuk qimiġaaŋurut taavruma aġnam aquppivigikkaŋi. Tallimat malġuk umialgupmiuttuuq. 10 Tallimat umialgich umialguŋaiġñiqsut, atausriq umialgusugaaqhunisuli, suli atla aggiqsaġumapluni. Taimma aggiġumi umialguurallakkisigaluaqtuq sivikitchuami piviŋmi. 11 Aasriiḷi niġrugaaqłuk itkaluaqtuaq inġiqhuni pakma, taamna tallimat piñayuġigaat atanġich aglaan iḷagigaat tallimat malġuk atanġich. Suli piyaqquġviŋmukkisiruq. 12 Aasriiñ qulit nagruich qiñikkatin qulit umialgurut akuqtuimaitchuatsuli aŋalatchił̣iksramik umialiktitun, aglaan saŋŋiqaġumaaqtut umialiktitun sivikitchuami piviŋmi piqatigilugu niġrugaaqłuk. 13 Taapkua atautchiiñamik sivunniutiqaqtut, suli qaitkisigaat saŋŋigikkaqtiŋ aŋalatchił̣iksraqtiŋlu niġrugaaqłuŋmun. 14 Iliŋich aŋuyyiaġisirut ipnaiyaamun aglaan ipnaiyaam akiiḷigisigai, atakkii Ataniġigaat atanġich suli umialigigaat umialgich, suli tamatkua piqatauruat ilaani tuqłuutiqaqtut piksraqtaaŋuplutiŋ suli tuniqsimaplutiŋ.” 15 Aasriiñ israġulgum uqautigaaŋa, “Imġich qiñikkatin akiisum aquppivigikkaŋi, tamarra iñuich iñugiallapiaqhutiŋ nunaaqqipayauraniñ uqausriqaqtuat atlakaaġiiñik. 16 Suli qulit nagruich qiñikkatin suli niġrugaaqłuum uumigiagutigisigaat akiisuq. Iliŋisa aatkisigaat suurapayaaŋiñik uniḷḷugu atnugaiḷaaq aasriiñ niġipmiḷugu timaa ikipkaqmiḷugu ikniġmik. 17 Atakkii Agaayyutim kipiġniuġutiqaqtinniġai taŋŋiġukługich ilaan sivunniutini atausriŋŋuqulugiḷḷu qaitchitqulugiḷḷu iliŋich aŋalatchił̣iksraŋatnik umialiktitun niġrugaaqłuŋmun, Agaayyutim uqałhi immiumaniałhatnunaglaan. 18 Aġnaq qiñikkan nunaaqqiġigaa kamanaqtuaq atanniqsimatniktuaq umialiŋitñik nunam.”
1 Tamatkua aquatigun qiñiqtuŋa atlamik israġuliŋmik atqaqtuamik qiḷaŋmiñ aŋalatchił̣iqpauraqaqhuni, aasriiñ iluqaan nuna qaummaġiksipkaġaa qaumaniġmiñik. 2 Tarra nipruaġniqsuq itna, “Babylon kamanaqtuaq suksraunġikkauruq, tarra iḷumutuuruq! Inigiliutigaat tuunġaiḷḷu qanusripayaatlu irrusriqł̣uich sulipsuuq qaayuġnaqtuapayaatlu uumiñaqtuatlu tiŋmiaġruich. 3 Babylon qaitchigai wine-mik iñuŋich nunaaqqipayaat imiliqtitlugich sayuŋałhan saŋŋiruamik wine-naŋanik. Umialiŋi nunam sayuŋaqatiginiġaat ilaa, suli tauqsiġñiaqtiŋiñ nunam umialguġvigiplugu umialgutitigun akuqtukkaŋich ilaan atugaułhagun.” 4 Tarra tusraapmiuŋa atlamik nipimik qiḷaŋmiñ uqaqtuamik, “Iñuŋmaaŋ, annisitchi taavrumakŋa nunaaqqimiñ. Ilipsi iḷauruksraunġitchusri killuqsautaiñi, piqataunġitchumausriḷi iłuiḷḷiuġutiksrautaiñi. 5 Killuqsautai iñugiaktut qutchiksipḷutiŋ qiḷaktun, suli Agaayyutim itqagigai savamaqłuutai. 6 Utiqtitchivigisriuŋ Babylon qaisaŋatun ilipsitñun, akiḷiġḷugu malġuktun ilaan savaaŋigun, immiġḷugu qallugauraŋa malġuktun ilaa imiksriuqmatun ilipsitñun. 7 Atqunallapiaqługu iŋmiñik kamagiruaq iñuuniugaqmiuq susrunġisaallapiaqhuni. Pakma aatchuqsiuŋ nagliksaaġutiksramik alianallapiaqtuamiglu. Atakkii uqaqtuq iŋmiñun, ‘Uvaŋa aquppiuraaġisiruŋa ataniqtun. Uiḷgaanġitmiuŋa. Iḷitchuqsriyumiñaitchuŋa alianamik.’ 8 Taatnaqługu iłuiḷḷiuġutiqpauraksraŋiñ tikitkisigaat atautchimi uvlumi, tuqułhum, alianamlu, kakkaaġnamlu. Suli ikigisiruq ikñiġmik, atakkii Atanġuruaq Agaayyun sapiġñaqtuq atanniiruaq ilaanik.” 9 Tarraasriiñ umialiŋisa nunam sayuŋaqatiqaqtuat akiisumik pisuŋnautaigun qiagisigaat alianniuġutigilugu taamna aġnaq qiñiġumitruŋ isia ikualaniŋan. 10 Qichaġisirut uŋasriksiḷutiŋ sivuuġagilugu ilaan nagliksaaqtitaułha uqaġutiŋ, “Nakłiuŋ, nakłiuŋ, ilvich Babylon, kamanaqtuaq nunaaqqiq, saŋŋiqaġaluaqtuaq nunaaqqiq. Atautchimi sassaġniġmi anasriñŋuqsakkauŋaniktutin.” 11 Uvvaasriiñ tauqsiġñiutilgich nunapayaami qiarut kiñuvġuplugu ilaa, atakkii tarakŋaaglaan kimikunniiñ tauqsiqsiksraiġñiqsuq suuraŋitñik. 12 Suuraqpaurat kaviqsaatlu qatiqtaatlu maniich, akisuruatlu uyaġauraat, qatiqtaatlu suŋauraqpaich, ukił̣haaġiksaatlu suli ukił̣haat tuŋuaqtaatlu, siluiḷḷu kavviġiksaatlu, qanusriḷimaatlu ayuġnaqtuat qiruich, qanusriḷimaat suurat tuugaaniñ, akisuruatlu qiruich, patukpaiḷḷu, savił̣hatlu, uyaġaiḷḷu siqquqtatun, 13 sinimatlu, avuuġutit, tipraġiksautit ikipkaqługich, myrrh-lu, frankincense-lu, wine-nat, uqsrut, mukkaaġiksaat, mukkaaksratlu, niġrutitlu, ipnaich, tuttuqpaich, tuttuqpagautitlu, suliunniiñ iñuuruat iñuich. 14 “Asriatluunniiñ kipiġniuġutigikkatin piiqsut ilipniñ, suli suurapayaatin akisuruat qiñiyunaqtuatlu taimmaurut ilipniñ, aasrii sumiunniiñ paqitchumiñaiġitin.” 15 Tauqsiġñiutilgich tamatkuniŋa suuranik umialguqtuat taavrumakŋa aġnamiñ qichaġisirut uŋasriksuami, sivuuġagilugu nagliksaaqtitaułha alianapiaqtuamik qialutiŋ, 16 uqaġutiŋ, “Nakłiuŋ, nakłiuŋ. Kamanaqtuaq nunaaqqiq atnuġaaqaġuuruq ukił̣haaġiksaanik tuŋuaqtaaniglu kavviġiksaaniglu, qiñiyunaqusriqsuqhuni maniŋmik kaviqsaamik, akisuruaniglu uyaġauraanik, qatiqtaatlu suŋauraqpaŋnik. 17 Atautchimi sassaġniġmi tammaigai iluqaisa umialgutini.” Suli iluqaġmiŋ umiaqpaich umialiŋich taġiuqsiuqtillu suli iluqaġmiŋlu akiññaŋniaqtaut taġiumi qichaġniqsut uŋasriksuami, 18 suli nipaalarut qiñiqamitruŋ isia ikualaniŋan uqaqhutiŋ, “Piitchuq atlamik nunaaqqimik taavrumatun kamanaqtuatun nunaaqqisun.” 19 Iliŋisa nalluqsruġniġaat nunam apyua niaqumiknun, qiallaġmiŋ kiŋuvġullaġmiŋlu nipaalaplutiŋ, “Nakłiuŋ, nakłiuŋ. Taamna kamanaqtuaq nunaaqqiq! Iluqaġmiŋ umiaqpaqaqtuat taġiumi umialguġniqsut suuraŋigun akisuruatigun! Atautchimi sassaġniġmi suksraunġiqsauruq.” 20 “Qiḷaak, quviasrukpautigiuŋ suksraunġiqsaułha. Quviasrukpagitchi Agaayyutim iñuiḷu uqqiraqtauruasiiḷu sivuniksriqirauruasiiḷu, atakkii Agaayyutim akiisuq anasriñŋuqsaġutigigaa pisigiplugu savaaŋagun ilipsitñun.” 21 Tarani sapiġñaqtuaq israġulik tigusriruq uyaġagruamik aŋiruatun mukkaaksriuġutitun aasrii miḷuqsautiplugu taġiumun, itnaqhuni, “Taatnatun kamanaqtuamik nunaaqqiq Babylon iksautikkaugisiruq, aasriiñ qiñiġnatqikkumiñaiġisiruq sumiunniiñ. 22 Suli nipiŋich nuqaqtiligaqtit atuqtuuralgich suli supluaqtuġnaqtuatlu qalġuqtautitlu tusraġnatqikkumiñaitchut ilipni uvakŋaniñaglaan. Suliuqtit qanusripayaanik paqinnatqikkumiñaitchut ilipni, suli qatraġniŋa mukkaaksriuġutim tusraġnatqikkumiñaitchuq ilipni. 23 Suli qaumanġa kialuuram qaummaġitqikkumiñaitchuq ilipni uvakŋaniñaglaan. Nipaat uiksrautimlu nuliaksrautimlu tusraġnatqikkumiñaitchuq uvakŋaniñaglaan ilipni. Ilvich tauqsiġñiaqtitin kamanaġniqsrauniqsut nunami. Suli aŋatkuułipkun iluqaisa nunam iñui kinnigitin. 24 Suli Babylon anasriñŋukkauruq atakkii auŋat sivuniksriqirit ipqitchuatlu iñuich suli iluqaġmiŋ tuqutauruat nunami qiñiġnaqtut nunaaqqimi.”
1 Taavruma aquagun tusraaruŋa nipiqpauraŋanik iñugaaġrukpaum qiḷaŋmi, uqaqhutiŋ, “Quyanaqniaqpat! Anniqsuġiaġlu kamanaunlu [kamakkunlu] saŋŋiḷu pigigaa Atanġuruam Agaayyutipta. 2 Atanniqsuutai iḷumutuurut nalaunŋaplutiŋ. Atakkii akiisuqpaum asiŋŋuġaa iñupayaaq nunami sayuŋałiġmigun. Taatnaqługu Agaayyutim atanniġaa anasriñŋuqsaqługu piqutigiplugich tuqutauruat ilaan savaktaiñ.” 3 Iḷaqatchiqł̣ugu niplitqiksut. “Quyanaqniaqpat! Isiq ikualaruamiñ nunaaqqimiñ qunmuktuq taimuŋa isruitchuamun.” 4 Suli iñuiññaq sisamatlu umialiŋnat sisamatlu uumaruat putiqtut nanġaqługu Agaayyun aquppiruaq aquppiutaqpaŋmiñi, uqaqhutiŋ, “Amen! Quyanaqniaqpat!” 5 Suli nipi nipliqsuq aquppiutaqpaŋmiñ, “Nanġaqsiuŋ agaayyutigikkaqput, iluqapsi savaktauruasrii taluqsriruasriiḷu ilaanik, kamanaiñŋaġmiŋ, kamanaŋŋaġmiŋ.” 6 Aasrii tusraagiga nipiqpauraq itna liilaa nipaatitun iñugiallapiaġataqhutiŋ iñuich, nipaatitunlu iñugiaktuat imġich, nipaatunlu suaŋaruam katlulam, uqaqhutiŋ, “Quyanaqniaqpat! Atanġuruaq Agaayyutigikkaqput Saŋŋipayaaqaqtuaq aŋalatchiruq. 7 Quviatchakta quviasrullapiaġutalu. Nanġaġlakput kamanautaa; atakkii katchuutiviksrautaa ipnaiyaam tikitchuq, suli ilaan nuliaksrautaa iŋmiñik itqanaiŋaniktuq. 8 Nuliaksrautaa atnuġaaksrisauruq qatiqtaamik ukił̣haaġiksaamik qaummaġiksuamiglu salumaruamiglu.” Atakkii ukił̣haaġiksaaq naluanŋaruat savaaġigaat ipqiqsitaŋiñ Agaayyutim. 9 Aasriiñ israġulgum uqautigaaŋa, “Aglaguŋ una, quvianamiurut tamatkua aiyugaaqtauruat katchuutiruakun nullautchiqpagviksraŋanun ipnaiyaam.” Uqautitqikkaaŋa, “Taapkua ittut iḷumutullapiaq Agaayyutim uqałhi.” 10 Taranitarra puttuŋa israġulgum isigaiñun purvigisrukługu, aglaan uqautigaaŋa, “Taatnaqnak, uvaŋaptuuq savaktiłhiñaġigaaŋa Agaayyutim iliptun aniqatiuptitunlu tupiksriruat Jesus-ŋum sagvikkaŋanik. Purvigilugu nanġaġuŋ Agaayyun. Atakkii taapkua uqaksrisimaruat pisigiplugu Agaayyun sivullikkaurut irrutchikun sivuniksriqirititun sivuani.” 11 Suli qiñiġiga qiḷak aŋmaqtuaq, ataŋii qatiqtaaq tuttuqpak! Taamnaasrii aquppiruaq taavrumani atiqaġniqsuq Tuniqsimaruamik suli Iḷumutuuruamik, aasrii atanniqsuiruq aŋuyakhuniḷu nalaunŋaruałikun. 12 Ilaan irrak inniqsuk ikualaruatun ikniqtun. Niaquani iñugiaktut niaquġutit. Atqa aglausimaniqsuq ilaani, kia-unniiñ iñuum iḷisimanġisaŋa aglaan kisimi. 13 Atnuġaaqaġniqsuq akuqturuamik misruktaqsimaruamik auŋmun, suli taiyuġaat uumiŋa atiġmik “Uqałha Agaayyutim.” 14 Suli aŋuyaktaiñ qiḷaum maliŋniġaat usriaqsiqhutiŋ qatiqtaani tuttuqpaŋni, atnuġaaqaqhutiŋ ukił̣haaġiksaanik qatiqtaanik salumaruanik. 15 Ilaan qanġaniñ anniuġaġniqsuq ipiktuaq savikpak. Taavrumiŋa ipiġaqtuġisiñiġai nunaaqqiqpaich iñuŋich, suli aŋalatkisigai savił̣hamik ayaupiamik. Tutmaġisigaa misriqqivia tatamnaqsiḷuni qinnautaa Saŋŋipayaaqaqtuam Agaayyutim. 16 Suli akuqturuamiñi mumiġmiñiḷu atiqaġniqsuq aglausimaruamik itna, “Umialgat umialgich, suli Atanġat Atanġich.” 17 Qiñilgitchuŋa israġuliŋmik qichaqtuamik siqiñiġmi nipitusriḷḷapiaqhuni uqautiplugich iluqaisa tiŋmiat tiŋmiruat siḷami, “Qaġġisitchi. Katittitchi niġityaġusri nullautchiqpagviani Agaayyutim. 18 Niġiyumagisri timiŋich umialgich, timiŋich aŋuyaktit qaukłiŋisa, suli timiŋich kamanaqtuat aŋutit, tuttuqpaŋisalu timiŋich tamatkualu tuttuqpagaqtit. Niġiyumagisri timiŋich iluqaisa iñupayaurat, savaktaaġruunġiñŋaanlu savaktaaġruuŋŋaanlu, suli kamanaiñŋaanlu kamanaŋŋaanlu.” 19 Suli qiñiġiga niġrugaaqłuk suli umialiŋi nunam aŋuyaktituummaisa katiruat aŋuyaksaġumaaqługu taamna aquppiruaq tuttuqpaŋmi aŋuyaktiŋiḷu. 20 Aglaan niġrugaaqłuk tigurauruq taputiplugu sivuniksriqiŋŋuaqti savaaqaqtuaq quviqnaqtuanik ilaan takkuani. Kinnitñiŋniqsuq tamatkuniŋa akuqtuiruanik nalunaitmiutaŋanik niġrugaaqłuum suli putqataqtuanik ilaan atriŋanun. Iluqatik taapkuak siŋitauruk iñuuŋŋaaknik narvaŋanun ikniġum ikualaruamun sulfur-mik. 21 Suli kisiŋŋuqtat tuqutaurut savikpaŋagun taavruma aquppiruam tuttuqpaŋmi, anniuġaqtuakun qanġaniñ; aasrii iluqaġmiŋ tiŋmiat niġisuiġataġvigigaich timiŋich.
1 Tarra qiñiqtuŋa israġuliŋmik atqaqtuamik qiḷaŋmiñ, saagaqhuni argaŋmiñi aŋmautaanik natiqsiñaitchuam aŋmanġum kalimñaqpaŋniglu. 2 Ilaan tigugaa tiritchiaqłuk, taamna taimakŋaqtaq nimiġiaq, tuunġauruaq Satan-ŋupluniḷu, qiḷiqsruqługu sivunniqł̣ugu 1,000 ukiunik. Aasriiñ siŋinniġaa natiqsiñaitchuamun aŋmaniġmun umikługu umŋutmik piiḷḷakkumiñaitchuamik, Satan-mun sagluqiyumiñaiġḷugich iñuich tarakŋaniñaglaan 1,000 ukiut naanniałhatnunaglaan. Aglaan taapkua aquatigun pituisaallaktuksraupmiuq sivikisuurami. 4 Qiñiqmiuŋa aquppiutaqpaŋnik, suli iñuich aquppiruat tamatkunani saŋŋiqutiniŋñiqsut atanniqsuitquplugich. Aasriiñ qiñiġitka iñuusriŋich tamatkua niaquikkauruat tuniqsimakamiŋ Jesus-mun uqałhanunlu Agaayyutim suli payaŋaitñamiŋ ukpiqsrił̣iġmikni. Tamatkua putqatanġitchut niġrugaaqłuŋmun atriŋanunlu unniiñ akuqtunġitḷugu nalunaitmiutaŋa qaumiktigun naaga argaŋmiktigun. Iliŋich iñuutqiŋñiqsut atanġuqatauplutiŋ Christ-mi 1,000-ni ukiuni. 5 Taamna tarra sivulliq aŋitqigviksraq. Kisiŋŋuqtaŋich tuquŋaruat aŋitqiñġitchut 1,000 ukiut naanŋaiñŋaisa. 6 Quvianamiurut ipqitḷutiŋ taapkua piqatauruat sivulliġmi aŋitqił̣iġmi. Tuglian tuqułhum saŋŋiksraipiaġai, aglaan agaayuliqsigigisigai Agaayyutim suli Christ-ŋum, suli atanġuqatigigisigaat 1,000-ni ukiuni. 7 Tarraasriiñ 1,000-gich ukiut naatpata, Satan pituikkaugisiruq isiqtauviŋmiñiñ. 8 Aasrii anigisiruq kinnitñigiaġuni iñuŋiñik nunam nanipayaaq iḷagilugik Gog-lu Magog-lu. Katinniaġai iluqaisa aŋuyyiaqulugich. Iñugiaktutilaaqaqtut qaviaŋatun taġium siñaan. 9 Aasriiñ iliŋich siaminniqsut iluqaanun nunamun aasrii iḷuplugu iñuiñ Agaayyutim nunaaqqiġlu piqpagillapiakkaŋa. Tarraasriiñ ikniq atqaqtuq qiḷaŋmiñ aasrii suksraunġiqł̣ugich. 10 Aasriiñ tuunġaq kinnitñiktuaq iliŋitñik siŋitauruq narvaŋanun ikniġum sulfur-ŋumlu, siŋitauviaknun sivuani niġrugaaqłuum sivuniksriqiŋŋuaqtimlu. Aasrii iliŋich nagliksaaġisirut uvlumiḷu unnuamiḷu taimuŋa isruitchuamun. 11 Suli qiñiqtuŋa aŋiruamik qatiqtaamik aquppiutaqpaŋmik taavrumiŋalu aquppiruamik taavrumani. Ilaan sivuġaaniñ nunalu qiḷaglu aullauruk, sumiunniiñ paqinnaġumiñaiqhutik. 12 Suli qiñiġitka tuquŋaruat, kamanaiñŋaanlu kamanaŋŋaanlu, qichaqtuat sivuġaani aquppiutaqpaum. Tarra makpiġaat aŋmakkaurut, sulipsuuq makpiġaaŋich iñuułhum. Taapkua tuquŋaruat atannikkaurut savaaŋisigun aglaksimakkaŋisitun makpiġaani. 13 Taġium suli tuqułhum aŋalatchivianlu utiqtitkai tuquŋaruapayaat. Iliŋich atannikkaurut atausriuttaaqługich maliġutlugu savaaŋat. 14 Aasriiñ tuqułiġlu ilaan aŋalatchivialu siŋitauruk narvaŋanun ikniġum. Tarra taamna tugliġigaa tuqułhum. 15 Tarraasriiñ kisupayaaq, atiġikkaŋa aglaksimaitman makpiġaaŋiñi iñuułhum, siŋitaupmiuq narvaŋanun ikniġum.
1 Tarani uvaŋa John qiñiqtuŋa nutaamik qiḷaŋmik nutaamiglu nunamik. Sivulliq qiḷak sivulliġḷu nuna piiqsuk, taġiuq piiqmiuqtuuq. 2 Suli qiñiġiga ipqitchuaq nunaaqqiq, nutaaq Jerusalem, atqaqtuaq Agaayyutmiñ qiḷaŋmiñ, itqanaiyaqsimapluni suli qiñiyunaqusriqsukkaupluni nuliaksrautitun uiksrautmiñun. 3 Aasrii tusraaruŋa nipiqpaŋmik aquppiutaqpaŋmiñ uqaqtuamik, “Uvva, ipqitchuaq inaa Agaayyutim piqasriutiruq iñuŋnun. Agaayyutim nayuqatiginiaġai, aasrii iliŋich iñuginiaġai. Agaayyun iŋmiñik itqatauniaqtuq iliŋitñi. 4 Agaayyutim allaqtiġisigai qulvipayaat iriŋitñiñ. Iliŋich tuqutqikkumiñaiqsut. Alianniutqikkumiñaiqsut kiŋuvġulutiŋ atniġñautiqaġutiŋlu tarakŋaniñaglaan, atakkii sut sivuani itchuuruat piiġñiqsut.” 5 Suli taamna aquppiruaq aquppiutaqpaŋmi uqaqtuq, “Ataŋii, pakmapak savakkitka supayaat nutaaġuqługich.” Aasriiñ uqautipsaaġaaŋa, “Aglakkich ukua, atakkii uqałhich uqautigikkatka ukpiġnaqtut iḷumutuuplutiŋlu.” 6 Sulipsuuq uqautigaaŋa, “Naanŋaniktuq. Uvaŋa Alpha-ŋuruŋa suli Omega-ŋupluŋalu, aullaġniisaaq suli isrukłitchaaq. Kimunliqaa imiġuliqsuamun aatchuutiginiaġiga imiq akiiḷaaġlugu suvliktuaġuraaqtuaŋaniñ imġum iñuunaqtuam. 7 Kiñapayaaq akimaruaq paitchaktaaqaġisiruq taapkuniŋa. Suli ilaan Agaayyutigigisigaaŋa suli ilaa iġñiġigisigiga. 8 Aglaali iqsisuruatlu, ukpiqsrisaitchuatlu, naġġunaqtuanik savaaqaqtuatlu, iñuaqtuqtitlu, sayuŋaruatlu, aŋatkuuruatlu, aanġuaqtuqtautlu, iluqatiŋlu sagluturuat, iniqaġniaqtut narvami ikualaruami ikniġmik sulfur-miglu. Taamna tugliġigaa tuqułhum.” 9 Tarani iḷaŋata tallimat malġuk israġulgich tikitchaaŋa piqaqtuaq tallimat malġuŋnik iḷuligauranik immaukkaqtuanik tallimat malġuŋmik aqulliġñik iłuiḷḷiuġutiqpauranik. Uqautigaaŋa, “Qaġġaiñ, qiñiqtinniaġikpiñ katchuutityaqtuamik, nuliaksrautaanik ipnaiyaam.” 10 Ilaan akiyaġaaŋa Ipqitchuakun Irrutchikun iñġiqpauramun qutchiksuamun, aasriiñ qiñiqtitkaaŋa ipqitchuamik nunaaqqimik Jerusalem-mik atqaqtuamik qiḷaŋmiñ Agaayyutmiñ. 11 Taamna nunaaqqiq qaumaqaġniqsuq kamanautaanik Agaayyutim qaummaġiŋñiqaqtuamik akisuruatun uyaġaktun taiyuutiqaqtuatun jasper-mik tapinniḷuktun igaliqtun. 12 Suli katchikpaqaqtuq qutchiḷḷapiaqtuanik qulit malġuŋnik paaqaqhuni, suli qulit malġuk israġulgich qaunaksrirut paanik. Paani aglaqaġniqsut atiŋich qulit malġuk sivulliaŋi Israel-ŋum. 13 Piñasrut paaqpaqaġniqsut avatillaaŋani, kivaknam tuŋaani piñasrut paaqpaich, nigiqpaum tuŋaani piñasrut paaqpaich, uŋallam tuŋaani piñasrut paaqpaich, suli kanaknam tuŋaani piñasrut paaqpaich. 14 Suli katchiŋi nunaaqqim turviqaġniqsut qulit malġuŋnik uyaġaŋnik aglaqaqtuanik qulit malġuŋnik atiŋitñik uqqiraqtiŋiñik ipnaiyaam. 15 Taamna israġulik uqaqtuaq uvaŋnun piqaġniqsuq uuktuutmik piḷiamik maniŋmiñ kaviqsaamiñ uuktuġukługu nunaaqqim paaŋiḷu katchiŋiḷu. 16 Nunaaqqiq sisamanik iqirġuqaġniqsuq suli taktilaaŋalu iraqtutilaaŋalu atiplutik. Israġulgum uuktuġaa nunaaqqiq uuktuutmiñik, taktilaaŋalu iraqtutilaaŋalu kiŋiktilaaŋalu inniqsut 1,500 mile-latun atunim. 17 Suli uuktuġai katchiŋi nunaaqqim. Qutchiksilaaqaġniqsut 216 isigaŋniqtun iñuum uuktuġuułhatun, uuktuun israġulgum atukkaŋatuntuuq. 18 Suli katchit piḷiaŋuniqsut qivliqtaaniñ uyaġaŋniñ taiyuutiqaqtuaniñ jasper-mik. Nunaaqqiġli piḷiaŋuniqsuq maniŋmiñ kaviqsaamiñ, tapinniḷukługu igaliqtun. 19 Suli turvii katchiŋiñ nunaaqqim qiñiyunaqusriqsuqsimarut qanusripayaanik akisullapiaqtuaniglu qivliqtaaniglu uyaġaŋnik taiyuutiqaqtuanik jasper-miglu, sapphire-miglu, agate-miglu, emerald-miglu, 20 onyx-miglu, carnelian-miglu, chrysolite-miglu, beryl-miglu, topaz-miglu, chrysoprase-miglu, jacinth-miglu, suli amethyst-mik. 21 Aasriiñ qulit malġuk paaŋi qulit malġuuniqsut qatiqtaat suŋauraqpaich akisuruat. Paallaa piḷiaŋuniqsuq atautchimiñ qatiqtaamiñ suŋauraqpaŋmiñ akisuruamiñ, suli apqutaa nunaaqqim inniqsuq salumaruamiñ maniŋmiñ kaviqsaamiñ, tapinniḷukhuni igaliqtun. 22 Uvaŋa John qiñinġitchuŋa agaayyuvikpaŋmik nunaaqqimi, atakkii Ataniq Agaayyun Saŋŋipayaaqaqtuaq ipnaiyaaġlu agaayyuvikpaginiġik taavruma. 23 Suli nunaaqqiq inuqsranġiññiqsuq siqiñiġmik naaga tatqimik qaummatiksraġmiñik, atakkii kamanautaan Agaayyutim qaumagigaa suli ipnaiyaaq naniġiplugu taavruma. 24 Iñui nunapayaat pisruktauġisirut nunaaqqim qaumaŋani, suli umialgi nunam tikiutrigisipmiut suurapayaaġmiknik taruŋa. 25 Suli paaŋi taavruma umiksimayumiñaitchut uvluqtutilaaŋatun. Itqagisiuŋ, unnuatlaiññiaqtuq tarani. 26 Tikiutigisigaich taruŋa umialgutai suuraŋiḷu nunam nunaaqqipayaaŋata. 27 Aglaan kiñapayaaq salumaitchuaq naaga savaaqaqtuaq naġġunallapiaqtuamik naaga sagluturuaq isiġumiñaitchuq taruŋa, aglaan kisimiŋ tamatkua iñuich atiŋich aglaqaqtuat Ipnaiyaam makpiġaaŋiñi iñuuruatigun.
1 Tarra israġulgum qiñiqtitkaaŋa kuuŋanik imġan iñuunaqtuam, tapinniḷukługu igaliqtun, suvliguraaqtuamik aquppiutaqpaŋaniñ Agaayyutim suli ipnaiyaam, 2 saġvaqhuni qitqagun apqutaan nunaaqqim. Suli avatikni kuugum inniqsut napaaqtut iñuunaqtuat asrirriugaqtuat qulit malġuiñik tatqiġaġipman ukiumi. Akutuqpaliŋich napaaqtut mamirrutiginiġaich nunam iñuŋisa. 3 Suapayaaq Agaayyutim naġġugikkaŋa piqutigiplugu killuqsaun paqitqikkumiñaitchuq nunaaqqimi. Aquppiutaqpaŋa Agaayyutim ipnaiyaamlu tarani itkisiruq, suli ilaan savaktiŋiñ purvigigisigaat. 4 Iliŋisa qiñiġisigaat kiiñaŋa [kaŋiqsiḷugu irrusripiaŋa]. Suli ilaan atqa aglaqaġniaqtuq qauŋitñi. 5 Taavrumani unnuaqatqikkumiñaitchuq; iñuich inuqsratqikkumiñaitchut qaumaŋaknik nanġumlu siqiñġumlu, atakkii Ataniq Agaayyun qaumagigisigaat. Suli iñuich aŋalatchiqataugisirut taimuŋa isruitchuamun. 6 Suli israġulgum uqautigaaŋa, “Tamatkua uqautauruat ukpiġnapiaqtut suli iḷumutuuplutiŋ. Suli Atanġuruam, Agaayyutaata irrusriŋich sivuniksriqirit, tiliñiġaa israġuligikkani iḷitchuġipkaquplugich savaktigikkani sunik atuumayasriuraqtuanik. 7 Naalaġnisitchi, uvaŋa aggiḷuaġisiruŋa. Quvianamiuruq iñuk kamaksriruaq uqałiŋitñik sivuniksriqutiŋisa ukua makpiġaat.” 8 Uvva John-ŋuruŋa tusraaruaq qiñiqługu tamatkuniŋa sunik. Tarraasriiñ tusraakapkich qiñiqługiḷḷu sitquqtuŋa purvigisrukługu sivuġaatnun isigaŋiñ israġulgum qiñiqtitchirima tamatkuniŋa sunik. 9 Aglaan ilaan uqautigaaŋa, “Taatnaqnak, uvaŋa savaktauqatauruŋa ilipni aniqatiupniḷu sivuniksriqiriniḷu, suli piqatigiplugich tamatkua kamaksriruat uqautiŋitñik ukua makpiġaat. Purvigilugu nanġaġuŋ Agaayyun.” 10 Tarra ilaan uqautigaaŋa, “Iriqsimaniaqnagich uqałiŋich sivuniksriqutiŋisa ukua makpiġaat, takku piviksraq qalliruq. 11 Iñuk pigiitchualiqiruaq pigiitchualiqituiñaġli. Suli iñuk salumaitchuaq salumaittuiñaġli. Suli iñuk nalaunŋaruaq nalaunŋatuiñaġli. Suli iñuk ipqitchuaq ipqiqsautuiñaġli. 12 Naalaġnisitchi, aggiḷuaġisiruŋa. Saagaġniaġiga akiḷiutiksraġa qaisaksraġa iñupayauramun maliġullugu qanutchimik savaaqaqpan. 13 Uvaŋa Alpha-ŋuruŋa suli Omega-ŋupluŋalu, sivulliq suli aqulliq, aullaġniisaaq suli isrukłitchaaq.” 14 Quvianamiurut [tamatkua kamaksriruat uuma tillisianik, suli] tamatkua iġġuqtuat atnuġaatiŋ salummaqługich. Iliŋich isitlasriñiaqtut paatigun nunaaqqimun suli niġitḷasripḷutiŋ asrianik napaaqtuaniñ iñuunaqtuam. 15 Nunaaqqim siḷataani ittut qipmich, aŋatkutlu, atlatuqtitlu, iñuaqtuqtitlu, aanġuanun putqataqtitlu, kisupayaaġlu piqpaksriruaġlu piḷiqiruaġlu saglutułiġmik. 16 “Uvva Jesus-ŋuruŋa, tuyuġigiga israġuliga uqautitquplusri ukpiqtuaŋuruasri agaayyuviŋñi tamatkuniŋa sunik. Uvaŋa kaŋigigaaŋa kiñuviaġipluŋalu David-ŋum. Qaummaġiksuaq uvlaam uvluġiaġigaaŋa.” 17 Suli Ipqitchuaq Irrusriq nuliaksraunlu uqaqtuk, “Qaġġisitchi.” Suli kiñapayaaq tusraaruaq taavrumiŋa uqaqtuksraupmiuq, itna, “Qaġġisitchi.” Suli kiñapayaaq imiġuliqsuaq utlautili. Kiñapayaaq imiġuktuaq akuqtuiḷi imiġmik iñuunaqtuamik aatchuusriaġilugu. 18 Uvaŋa John, kilillapiaġiga iñupayaaq tusraaruaq uqałiŋitñik sivuniksriqutiŋisa ukua makpiġaat. Kiapayaaq iḷakpagich tamatkua, Agaayyutimtuuq iḷḷatiqaġisipmigaa iłuiḷḷiuġutiqpauranik aglausimaruanik ukunani makpiġaani. 19 Suli kiñapayaaq piiqsikpan uqautiŋitniñ makpiġaaŋat tamatkua sivuniksriqutit, Agaayyutimtuuq piiġñiaqmigaa iḷaŋiutiłiksraŋa asriaŋiñiñ napaaqtuan iñuunaqtuam suli ipqitchuamiñ nunaaqqimiñ, aglausimaruaniñ ukunani makpiġaani. 20 Taamna nipliġñiqsuaq iluqaitñik tamatkuniŋa uqaqtuq, “Nalupqinaitchuamik aggiḷuaġisiruŋa.” Amen. Aggiġiñ Ataniiq Jesus. 21 Iłuaqqutrisaa Atannapta Jesus Christ-ŋum nayuutili iluqapsitñi. Amen. Taatnapiaq.