Jesus-aam Qaneryaraucia
1 Nutem etellrani Qaneryaraq uitallruuq, Qaneryaraq-llu Agayutmi uitallruuq, Qaneryaraq-llu Agayutnguluni. 2 Tamana ciumek Agayutmi uitallruuq. 3 Elliikun piurcimalria tamalkuan piurtellruuq; elliingunrilngurkun-llu ca man'a piurtellrunrituq. 4 Unguva elliinetellruuq, unguva-llu tamana tanqiuluni yug'ni. 5 Tanqik tanqiulartuq tan'germi, tan'gerem-llu cirlakenritaa.
John-aam Angllurcecilriim Nallunaillra
6 Tua-i-llu yuk tekitellruuq, Agayutmek ayagcecimaluni, atengqerrluni John-aamek. 7 Tauna tekituq nallunairiyarturluni, tua-i Tanqik nallunairyarturluku, tamalkuita-llu elliikun ukvengesqelluki. 8 Ellii-llu taunguvkenani tauna Tanqipiaq, tau͡gaam tekilluni Tanqigmek nallunairiyarturluni. 9 Tuani imna Tanqipiaq, tua-i yuum tamarmi tanqiutii, nunamun tut'eqatarluni. 10 Nunametellruyaaquq, nuna-llu elliikun piurtellruluni, tau͡gaam nunam elitaqenritaa. 11 Nakmiin ilaminun tekicaaquq, tau͡gaam nakmiin yuin ciuniunritaat. 12 Tau͡gaam ciuniurten̄i, piyunarivkarai Agayutmun yuksagutesqelluki; tua-i imkut at'minun ukvelriit. 13 Wani-wa imkut augkun, wall'u kemgem pisquciatun, wall'u yuum piyullrakun yuurtellrunrilnguut, Agayutem pisquciatun tau͡gaam.
14 Qaneryaraq-llu kemgurtellruuq nayullruluta-llu, naklegtaqapiggluni piciuqapiggluni-llu; wangkuta-llu ucurnarqucia tangrrarput, wani-wa Aatam kiingan Qetunraan ucurnarqucia. 15 John-aam-llu nallunairutkaa qayagpagluni, “Tua-i wani-wa imna qanrutkelqa, qanerlua, Kingunemkun taigarkaq ciuliqagten͞guuq wangni, tua-i ciuqliqngamku.” 16 Qaqimallranek naklekuterrlainarmek unangelartukut. 17 Tua-i alerquutet Moses-aakun cikiutekumaut, tau͡gaam naklekun piciuneq-llu Jesus-aakun Christ-akun piuq. 18 Yuum-wa Agayun tangeqsaitaa watqapik, kiingan Qetunraan, Ataminun manuqliutellriim nallunairaa.
19 Maa-i-llu, John-aam nallunaillra, imumi Jerusalem-aamek Jews-aat agayulirten̄ek Levi-anek-llu elliinun ayagcecillratni aptesqelluku, “Kituusit?” 20 Tua-i-llu aperturtuq iqluvkenani-llu aperturluni: “Christ-aunritua.” 21 Tua-i-llu aptaat, “Causit-mi? Elijah-uguten-qaa?” Qanertuq-llu, “Taungunritua.” “Prophet-aaruuten-qaa imna tauna?” Kiuguq-llu, “Qang'a.” 22 Tua-i-llu qanrutaat, “Kituusit-mi? Imkut ayagtesteput kiunaluki. Qaillun qaneryarangqercit elpenek?” 23 Ellii qanertuq, “Wiinga qayagalriamun erinaugua, yuilqumi qayagaluni: ‘Atanrem tumyararkaa manigcarciu,’” prophet-aam Isaiah-m qalaruciatun.
24 Wani-wa ellait ayagcecimallruluteng Pharisee-aanek. 25 Tua-i-llu aptaat, “Ciin-mi angllurcecilarcit Christ-aunrilkuvet, Elijah-uvkenak-llu, prophet-aaruvkenak-llu imna tauna?” 26 John-aam kiugai, “Wiinga-wa angllurcecilartua merkun, tau͡gaam cimirkaqa, nallungerpecen̄i, akunlevcen̄i nangengqauq, 27 taum aluilitagken cingigkenek angicillerkaqa ancurtukaqa.” 28 Makut piut John-aam angllurcecillran nalliini Jordan-aam akiani.
29 Unuaquan Jesus-aaq tangrraa tungminun tailria, qanerluni-llu, “Tangerrluku, Agayutem Qusngiyagaa, uum nunamiut assiilnguit au͡g'ararkaugai! 30 Wani-wa imna qanrutkelqa qanerlua, ‘Kingunemkun yuk taigarkauguq ciuliqagten͞guluni wangni, tua-i ciuqliqngamku.’ 31 Wang'ung'e'rma nallullruyaaqaqa, tau͡gaam Israel-aani alaitesqelluku, tamana pitekluku tekitellruunga merkun angllurcecilua.” 32 John-aaq-llu nallunairiuq qanerluni, “Wiinga tangellruaqa Anerneq yaqulegtun qilagmek atrarluni, elliinelluni-llu. 33 Wang'ung'e'rma nallullruyaaqaqa, tau͡gaam ayagtestem̄a angllurcisqellua merkun, pianga, ‘Kitumun Anerneq atrarluni tangerquvgu misvikluku-llu, tua-i taunguuq angllurcisten͞guluni Anernerkun Tanqilriakun.’ 34 Tua-i tangellruunga nallunairilua-llu, una Agayutmun Qetunraqniluku.”
Elitnauraurteqarraallrek
35 Unuaquan cali John-aaq elitnauragminek ilaluni nangengqauq. 36 Jesus-aaq-llu tamaani tarritellrani tangvagaa, qanerluni-llu, “Tangerrluku, Agayutem Qusngiyagaa!” 37 Elitnaurak-llu taukuk qanellra niitaak, Jesus-aaq-llu maliggluku. 38 Jesus-aam-llu kingyarluni tangrrak, maligutellriik, aptak-llu, “Camek yuarcetek?” Tua-i-llu kiugaak, “Rabbai; (maa-i mumigcimaluni, Ayuqucirturtaa) nani uitalarcit?” 39 Qanrutak-llu, “Tailutek tangerrnaurtutek.” Tua-i maligtaak, uitavia-llu tangerrluku; taumi ernermi nayuraak. Maa-i man'a piuq sass'aq cetamanek kaullrani. 40 Taukuk aipaak John-aamek niitellriik maligutellriik-llu Andrew-ruuq, Simon-aam Peter-aam amaqlia. 41 Taum ciumek kinguqlini Simon nall'artaa, qanrulluku, “Wangkuk imna Messiah, Maa-i mumigcimaluni Christ-aq nataqerpuk.” 42 Elliin-llu Jesus-aamun ullautaa. Jesus-aam tangvagaa, qanerluni-llu, “Elpet Simon-aaruuten Jona-m qetunraa. Elpet atengqerrarkauguten Cephas-aamek, Mumigcimallrakun Peter-aamek.”
Philip-aam Nathaneal-aam-llu Kelgumallrak
43 Unuaquan Jesus-aaq umyuarteq'nguq Galilee-amun ayagnaluni. Tua-i-llu Philip-aaq nall'artaa. Jesus-aam-llu qanrutaa, “Maligesnga.” 44 Wani-wa Philip-aaq Bethsaida-rmiunguuq, Andrew Peter-llu nunalguteklukek. 45 Philip-aam-llu Nathaneal nall'artaa qanrulluku-llu, “Wangkuta imna Moses-aam picirkiutaini, prophet-aat-llu igaitni qanrutkumalria nataqerput, Jesus-aaq Joseph-aam qetunraa, Nazareth-aarmiunguluni.” 46 Tua-i-llu Nathaneal-aam qanrutaa, “Ellualria-qaa Nazareth-aamek kingunengqerrsugngauq?” Philip-aam kiugaa, “Tailuten paqesgu.” 47 Jesus-aam tangrraa Nathaneal ellminun ullautellrani, qanrutekluku-llu qanerluni, “Tangerrluku, Israel-aapiaq, yuk piciulria!” 48 Nathaneal-aam qanrutaa, “Qaillun nallunricia?” Jesus-aam kiugaa, “Philip-aam kelegpailgaten tangrramken napam atsangqetulim aciani uitallerpeni.” 49 Tua-i-llu Nathaneal-aam kiugaa, “Rabbi, Elpet Agayutem Qetunraqliniaten! Angayuqauluten-llu Israel-aani!” 50 Jesus-aam kiugaa, “Qanrucamken tuani napam atsangqetulim aciani uitallerpeni tangellruniluten, ukvertuten-qaa? Atam, irr'inarqenrulrianek tangerciquten.” 51 Qanrutaa-llu: “Ilumun, Ilumun, qanrutamken, qiliit ikingqaumaluki tangerciqaci, Agayutem-llu an'gilai mayurluteng atrarluteng-llu Yuum Qetunraanun.”
Wine-aurcecillra
1 Erenrek pellugtellukek kassuutellriartangqellruuq Cana-mi, Galilee-am iliini. Jesus-aam-llu aanii tuantellruuq. 2 Jesus-aaq-llu kassuucaramun kelgumallruuq, elitnaurani-llu. 3 Wine-amek-llu nuuriata, Jesus-aaq aaniin qanrutaa, “Wine-amek nuuriut.” 4 Jesus-aam-llu kiugaa, “Arnaaq, casqessia watua? Pillerkaqa tekiteksaituq.” 5 Tua-i aaniin pistet qanrutai, “Camek uum ellimeqaci, tuaten pikici.” 6 Tuantellruut-llu mer'utet qikut arvinelgen, menuircautnguluteng Jews-aat piciryaraacetun. 7 Jesus-aam-llu qanrutai: “Mer'utet mermek imirciki.” Imirait-llu essmiartelluki. 8 Nutaan qanrutai, “Qalucici tuaken, nerevkaritem-llu aulukestiinun ayaulluku;” Ayautaat-llu. 9 Tua-i-llu nerevkaritem aulukestiin meq tauna wine-aurtelleq uigamiu, naken-llu piciilamiu, (pistet tau͡gaam qalucillret nallunritaat) nerevkaritem aulukestiin uikaun taisqaa, 10 qanrulluku-llu, “Yuut tamarmeng wine-aq assilria ciumek aruqutek'laraat, nutaan-llu camirrluteng mer'umariata, pikegtaunrillra aruqutek'laraat. Tau͡gken elpet wine-aq assilria kingumek pillinian.”
11 Wani-wa Jesus-aam nallunailkuciqerraalqaa, Cana-mi Galilee-am iliini, ucurnarqucini nasvagluku. Elitnaurain-llu ukvekaat. 12 Taum kinguani ellii, aanani anelgutni elitnaurani-llu Capernaum-aamun atrartut tuanlluteng-llu ernerni amllenrilngurni.
Agayuvigpagmek Carririllra
13 Tua-i-llu Jews-aat Paaskaarat ukaqsigian, Jesus-aaq Jerusalem-aamun mayurtuq. 14 Agayuvigpagmi-llu kuluvagnek qusnginek yaquliyagarnek-llu tun'ilriit, akinek-llu naverqucilriit nall'artai. 15 Piqertuarutkamek-llu piirriuq, tamalkuita-llu agayuvigpagmek anevkarai qusngit kuluviit-llu tuaten, naverqucilriit-llu akiutaitnek kuvii, stuuluit-llu ayaluqevkarluki. 16 Imkunun-llu yaquliyagarnek tun'ilrianun qanertuq, “Makut anuciki. Atama enii kipusviurtenriciu.” 17 Elitnaurain neq'eraat waten igausngalria, “Ilungem enen pitekluku, nangtaanga.” 18 Jews-aat-llu qanrutaat, “Camek nallunailkutkarpenek nasviciiqsikut tuaten piavet?” 19 Jesus-aam kiugai, “Una Agayutem enii piunrirluku, ernerni-llu pingayuni piurtenqigtarkaugaqa.” 20 Tua-i-llu Jews-aat qanertut, “Una Agayutem enii caliaqumallruuq allrakuni yuinaagni malrugni arvinlegnek ciplukek, elpet-qaa tau͡gken ernerni pingayuni piurtenqigciiqan?” 21 Tau͡gaam elliin temni Agayutem enii qanrutkaa. 22 Tua-i-llu maktellran kinguani elitnaurain makut qanellri neq'erait, kalikat-llu ukveqait, Jesus-aam-llu cali qanellri.
23 Jerusalem-aametellrani Paaskaam nalliini, agayullratni amllelriit atranun ukveryaaqut, tangelteng irr'inarqelrialiari pitekluki. 24 Tau͡gaam Jesus-aam catkenritai, tua-i yuut tamalkuita nallunrilamiki, 25 ayuqucirtuumanrilnger'mi-llu yuum ayuqucianek, elliin yuum ayuqucia nallunrilamiu.
Nicodemus
1 Angucetangqellruuq Pharisee-aat iliitnek, Nicodemus-aamek at'legmek, Jews-aani atanrulriamek. 2 Taum unugmi Jesus-aaq ullagaa qanrulluku, “Ayuqucirturtaa, nallunritukut elitnauristen͞gucirpenek Agayutmek kingunengqerrluten, elpetun nallunailkuciyugngalriartailan Agayutem nayunrilkani.” 3 Jesus-aam kiugaa, “Ilumun, ilumun, qanrutamken, yuk nutaramek yuurtenrilkuni, Agayutem angayuqauvia tangerrngaitaa.” 4 Nicodemus-aam qanrutaa, “Qaillun-mi yuk yuurtenqigciiqa ak'allaurrluni? Aipiriluni-qaa aanami eneliagkenun piyunarquq yuurrluni-llu?” 5 Jesus-aam kiugaa, “Ilumun, ilumun, qanrutamken, yuk merkun Anernerkun-llu yuurtenrilkuni, Agayutem angayuqauvianun iterngaituq. 6 Kemegkun yuurtellria kemguuq, Anernerkun-llu yuurtellria anerneruuq. 7 Irr'ivkenak qanrucamken yuurtenqigtarkauniluci. 8 Anuqa piyuucimitun taivkaralartuq, culu'ugtellra-llu niitelaryaaqan, tau͡gken naken kingunengqerrucia natmun-llu ayalaucia nalluan. Waten ayuqut tamarmeng Anernerkun yuurtellriit.” 9 Nicodemus-aam kiugaa, “Qaillun piluteng tamakut piciqat?” 10 Jesus-aam kiugaa, “Israel-aani-qaa elitnauristen͞guyaaquten, tamakut tau͡gken nalluluki? 11 Ilumun, ilumun, qanrutamken, elisngakemten̄ek qallatukut, tangllemten̄ek-llu nallunairiukut, tau͡gaam nallunairutvut ciuniunritarci. 12 Nunamiutarnek qanrutellrukumci, ukverpek'naci-llu, qaillun-mi ukverciqseci qilagmiutarnek qanruskumci? 13 Alla qilagmun mayuqsaituq, qilagmek tekitelleq kiimi, wani-wa Yuum Qetunraa qilagmetleq. 14 Tuarpiaq Moses-aam yuilqumi ciissirpaguaq agartellrukii, tuaten-llu Yuum Qetunraa agarcimaarkauguq; 15 kina imna elliinun ukvelria nangyuilngurmek unguvangqerresqelluku.”
16 Tuaten Agayutem ellamiut kenkeqapigcamiki kiingan Qetunrani cikiutekaa, kina imna elliinun ukvelria tamaasqevkenaku tau͡gaam nangyuilngurmek unguvangqerresqelluku. 17 Tua-i Agayutem Qetunraq qanercetaariyarturcetenritaa ellamiunek, tau͡gaam anirtuumasqelluki elliikun. 18 Kina imna elliinun ukvequni qanercetaarumangaituq, kina-llu elliinun ukvenrilkuni qanercetaarumauq ak'a, tua-i Agayutem kiingan Qetunraanun ukvenrilan. 19 Wani-wa-llu una qanercetaarun, tua-i tanqik nunamun tut'ellruuq, tau͡gaam yuut tan'geq kenkenruat tanqigmi, caliateng assiilata. 20 Tua-i assiilnguliulriim tamarmi tanqik uumik'laraa, ullagyugpek'naku-llu, caliani nasvagnayukluki. 21 Tau͡gaam piciulriamek atulriim tanqik ullalaraa, caliani nasvagnaluki, tua-i Agayutem pisqutii atuamegteggu.
John-aam Angllurcecistem Nallunaillra
22 Makut-llu kinguatgun Jesus-aaq elitnaurani-llu Judea-mun tekitut, tuani-llu ilakluki uitaurallruuq angllurceciluni-llu. 23 John-aaq-llu angllurcecimiuq Aenon-aami, Salim yaaqsinrilkiini, mer'et amllerrata tuani; yuut-llu ullautut angllurcetevkarluteng. 24 Wani-wa John-aaq itercimaksaituq cali.
25 Tua-i-llu John-aam elitnaurai Jews-aat-llu ilait qanngartut menuircaryaraq pitekluku. 26 John-aamun-llu ullaulluteng qanertut, “Ayuqucirturtaa, tangerrluku tauna Jordan-aam akiani ilakellren nallunairutkellren-llu angllurceciuq, yuut-llu tamarmeng ellii ullagaat.” 27 John-aam kiugai, “Qilagmek cikiumanrilkuni yuk camek unangeksaitelartuq. 28 Elpeci-llu nallunairutkarci una qanelqa, Christ-aunritnilua, tau͡gaam ciungakun ayagcetaunilua. 29 Nulirkautmek tegumialria uikautnguuq, tau͡gaam uikautem yugnikekii caniani nangengqalria niitelartuq uikautem eriniinek niicamiu-llu angnirtuq. Tamaa-i wii angniuteka qaqicimauq. 30 Ellii ul'arkauguq, wii tau͡gken entarkaulua.”
31 Pakmaken kingunelek quyinruuq; nunamek kingunelek nunamiunguuq, nunamiutarnek-llu qallatelartuq; qilagmek-llu kingunelek quyinruluni. 32 Tangllerminek niitellerminek-llu nallunairilartuq, nallunairillra-llu yuut ciuniuryunritaat. 33 Nallunairillranek-llu ciuniurilria nallunairilartuq Agayutem piciucianek. 34 Tua-i Agayutem ayagcetellra Agayutem qaneryaraanek qallatelartuq, Agayutem-llu cikilaraa Anernermek Tanqilriamek qunukutevkenaku. 35 Aatam Qetunraq kenkaa, canek-llu tamalkuitnek unatainun elliillruluni. 36 Kina imna Qetunramun ukvequni unguvamek nangyuilngurmek pinguq, Qetunram-llu niisnganritestii unguvamek tangerrngaituq, tau͡gaam Agayutem eq'uqertii elliini uitaarkauguq.
Jesus-aam Qalarucillra Arnamek Samaria-rmiumek
1 Tua-i-llu Atanrem nallunrilami Pharisee-aat niiyuciatnek ellminun anglluuciat ilauyuciat-llu John-aami amllenruluteng, 2 (tua-i-wa Jesus-aaq ellii tungaunani angllurcecinricaaquq, elitnaurai tau͡gaam), 3 elliin Judea unitaa Galilee-amun ataam ayagluni. 4 Maa-i Samaria-rkuirarkauluni. 5 Tua-i-llu Samaria-m nunain iliitnun tekituq Sychar-aamek at'legmun, taum nunarraq yaaqsinritaa Jacob-aam Joseph-aamun cikiutekellra. 6 Jacob-aam-llu 'laakiara tuantuq. Tua-i Jesus-aaq, mernuami pektellerminek 'laakam canianun aqumuq. Maa-i erenrem qukallran nalliini.
7 Tua-i-llu arnaq Samaria-rmiu mertalria tekituq. Jesus-aam qanrutaa: “Merr'isnga.” 8 Tuani elitnaurai cataitut, nunanun tuavet kipussaagata neqkameggnek. 9 Tua-i-llu arnam Samaria-rmium qanrutaa, “Qaill' pisit, Jews-aarung'e'rpet ciin merr'itesqessit wangnun, wii arnaulua, Samaria-rmiungulua-llu?” (tua-i Jews-aat Samaria-rmiut-llu ilakutenrilata) 10 Jesus-aam kiugaa, “Elpet-wa Agayutem cikiutii nallunrilkuvgu, tauna-llu elpenun qanlleq waten, ‘Merr'isnga,’ tua-i elpet piicagviksaran, elliin-llu mer'mek unguvanarqelriamek cikiryaraaten.” 11 Arnam qanrutaa, “Usuuq, qaluuritaituten, 'laakaq-llu et'uluni, naken-mi tauna meq unguvanarqelria piciqsiu? 12 Elpet-qaa piunruuten ciuliamten̄i Jacob-aami, taum 'laakamek uumek paicitellruakut, ellii-llu qetunrai-llu ungungssii-llu waken mel'allruluteng?” 13 Jesus-aam kiugaa, “Kina imna mer'mek uumek meq'uni meqsunqigciiquq. 14 Tau͡gaam kina imna mermek cikiutekamnek meq'uni meqsunqiggngaituq, meq-llu wiinga cikiutekaqa elliini ulevlaugarkauguq uryurluni unguvamun nangyuilngurmun.” 15 Arnam qanrutaa, “Kitaki mermek tamatumek merr'isnga, meqsunqiggviirlua, mertanqiggviirlua-llu wavet.” 16 Jesus-aam cali qanrutaa, “Kitaki uin kel'ggu, tailutek-llu.” 17 Arnam kiugaa, “Uingitua.” Jesus-aam qanrutaa, “Qanluaqertuten uingitniluten, 18 uingqellruyaaquten tallimanek, tauna-llu watua elpenelnguq uikenritan, mat'umek qanluaqertuten.” 19 Arnam qanrutaa, “Ataneq, elpekamken prophet-aarucirpenek. 20 Ciuliaput ingrimi mat'umi agayulallruut, ilaten tau͡gken qanlartut Jerusalem-aami tau͡gaam yuut agayuarkauniluki.” 21 Jesus-aam qanrutaa, “Arnaaq, ukveqia, waten ellirciquq maaniunrilengraan ingrimi mat'umi, Jerusalem-aunrilengraan-llu Aata piicagvikciqaat. 22 Elpeci nallukevcen̄un piicalartuci, wangkuta-llu nallunrilkemten̄un piicalartukut, tua-i anirtuun Jews-aanek kingunengqerrami. 23 Tau͡gaam pillerkaq agiirtuq, maa-i-llu ayagnirluni, piicalriit piciulriit Aata piicagvikciqaat Anernerkun Piciulriakun-llu. Tamakut Aatam pisqumakai ellminun piicalaasqelluki. 24 Agayun Anerneruuq, Elliinun-llu piicalriit Anernerkun piciulriakun-llu piicagarkaugut.” 25 Arnam qanrutaa, “Christ-am tekitarkaucianek niitelartua, tekiskuni-llu elliin canek tamaitnek nalqiguciiqaakut.” 26 Jesus-aam qanrutaa, “Tua-i qalarutesten taunguuq.”
27 Maa-i-llu elitnaurai tekitut, alangaarutkaat-llu arnamun qallacan. Tau͡gaam iliit atauciunger'mi qanenrituq, “Camek pisit?” wall'u “Ciin qalaruciu?” 28 Tua-i-llu arnaq, mertarcuutni unilluku nunanun ayagtuq yuut-llu qanrulluki, 29 “Kitaki tailuci, yuk tangerrsarturciu, taum atullrenka tamalkuita qanrutkai wangnun, Christ-aulliuq?” 30 Taukut nunanek an'ut ullaulluteng-llu.
31 Tuani elitnaurain qaruquryaaqaat waten, “Ayuqucirturtaa, neri.” 32 Tau͡gaam elliin qanrutai, “Neqkangqertua nallukevcen̄ek.” 33 Tua-i-llu elitnaurai qanruyutaagutut, “Yuum-qaa neqkainek payugtellrua?” 34 Jesus-aam kiugai, “Ayagcestem̄a pisqutai aturluki, caliari-llu qaqilluki, maa-i tuarpiaq wangni neqkautngulartuq. 35 Qanenrituci-qaa, ‘Iralut cetaman kinguatni quyurciyarauciquq?’ Tangerrluku, qanrutamci: Iici nalugciki, naucetaarvigpiit kiarciki tangerrluki kangrit qat'rilliniut quyurrnariluteng-llu. 36 Quyurcilalria akiliutengqelartuq, unakelarai-llu unguvam nangyuilnguum atsai. Tua-i nauceciilria quyurcilria-llu nunaniryullguteknaurtuk. 37 Maa-i imna niitelallerput piciurtuq, ‘Yuum ilii nauceciilartuq, alla-llu quyurciluni.’ 38 Ayagcetamci caliaqenrilkevcen̄ek quyurcisqelluci, allat calillruut, elpeci-llu caliaritnun ekluci.”
39 Amlleret Samaria-rmiut taukuni nunani elliinun ukvertut arnam qanellra ayagneqluku, qanellruan, “Atullrenka tamalkuita elliin qanrutkellrui.” 40 Tua-i-llu Samaria-rmiut tekicamegteggu, unayaqaat ilaksugluku; ellii-llu tuani malrugnek erniluni. 41 Nutaan-llu amlleriluteng qaneryaraa pitekluku ukvekaat. 42 Arnamun-llu qanertut, “Maa-i ukvertukut qanellren kiingan pitkevkenaku, tungaunata niicamteggu, nalluvkenaku-llu ilumun ellamiunek Anirturilriarucia.”
Galilee-amun Ayagtuq
43 Erenrek kinguagni tuaken Galilee-amun ayagtuq. 44 Tua-i Jesus-aaq nallunairiuq prophet-aaq qigcikumaksaitniluku nakmiin nunamini. 45 Tua-i-llu Galilee-amun tekican, Galilee-armiut ciuniuraat tangellruamegteki pillri tamalkuita Jerusalem-aami agayunerpallratni atullri, ellait-llu agayunerpaliyallruameng.
Atanrulriim Qetunraanek Canrircecillra
46 Cana-mun Galilee-am iliinun tekitenqigtuq, mer'mek wine-aurcecillerminun. Yugtangqellruuq-llu anguyagten̄ek atanirturilriit iliitnek, qetunraa-llu naulluuluni Capernaum-aami. 47 Tauna Jesus-aam tekiyucianek Judea-mek Galilee-amun, niicami ullagaa, unayaqeqapiggluku-llu atraasqelluku qetunrani anirturyartuusqelluku, tua-i tauna tuquqataan. 48 Jesus-aam taumek qanrutaa, “Naucaqutnek irr'inarqelrianek-llu tangrraarpek'naci ukveqsaitelartuci.” 49 Atanirturilriim qanrutaa, “Usuuq, atraa irniaqa tuquvailgan.” 50 Jesus-aam qanrutaa, “Uterten, qetunraan unguvauq.” Angutem taum Jesus-aam qanellra ellminun ukvekaa uterrluni-llu. 51 Atrainanrani-llu, pistain pairrsaagaat qanerluteng, “Qetunraan unguvauq.” 52 Tua-i-llu apqaurai cam nalliini assiriqarraarucianek; ellaita-llu qanrutaat, “Akwauvaq-wa erenrem qukallran kinguariini puqlairutuq.” 53 Tua-i atiin nallunritaa taum nalliini Jesus-aam waten qanrucia, “Qetunraan unguvauq.” Ellii-llu ukvertuq, yui-llu tamalkurmeng. 54 Wani-wa irr'inarqelrialillerminek aipiriuq Jesus-aaq Judea-mek Galilee-amun tairraanerminek.
Agayunermi Canrircecillra
1 Mat'um kinguani agayunerpaullruuq Jews-aani, Jesus-aaq-llu Jerusalem-aamun mayurtuq. 2 Jerusalem-aami-llu nanvarra'artangqellruuq qusngit meqsarturviatnek. Tamana Jews-aat aterpagtelaraat Bethesda. Taum-llu avatii qilakutartangqellruuq tallimanek. 3 Makuni-llu apqucilget ayuqenrilngurnek amllellriit uitallruut cikmiumalriit, tussitellriit, pektesciigalnguut-llu, mer'em eleryirtellra utaqaluku. 4 Tua-i an'gilaq caaqami atralallruuq nanvarra'armun meq-llu pekcelluku. Mer'em-llu pektellran kinguakun tuavet ekqerraalria apquciirut'lallruuq, apqucini qaillun ayuqengraan. 5 Yugtangqellruuq-llu tuani, apqucilriamek allrakuni yuinaq akimiarmek cipluku pingayun-wa. 6 Jesus-aam tangrramiu nalluvkenaku-llu ak'a ayagnillrucia, qanrutaa, “Canriryugtuten-qaa?” 7 Apqucilgem kiugaa, “Usuuq, meq pektaqan nanvarra'armun ellistaitelartua, atrarqama-llu allam ciullelaraanga.” 8 Jesus-aam qanrutaa, “Nangerten, inartessuuteten-llu teguluki, piyuagi.” 9 Egmianun-llu canrirtuq angun tauna, inartessuutni-llu teguluki piyualuni-llu. Mat'um-llu Sabbath-aaq nall'aringaa.
10 Tua-i-llu Jews-aat canrilleq qanrutaat, “Maa-i Sabbath-aaruuq, inartessuutevnek ang'aquagiyunaituten.” 11 Tau͡gaam elliin kiugai, “Canrircestem̄a qanrutellruanga, ‘Inartessuuteten teguluki piyuagi.’” 12 Aptaat-llu, “Kia qanrutaten, inartessuuteten tegusqelluki piyuasqelluten-llu?” 13 Canrirtesten̄i taunguciitaa, Jesus-aaq tuanteqanrilan yugyiin-llu tamana. 14 Taum kinguani, Jesus-aam agayuvigpagmi nall'artaa, qanrulluku-llu, “Tangerrluku, canrircecimauten! Assiilnginqigcaqunak, arcaqanran tucuaraaten.” 15 Angun ayagtuq Jews-aat qanrucarturluki waten, “Canrircesteka Jesus-aarulliniuq.” 16 Man'a pitekluku Jews-aat Jesus-aaq nangtaat, tuquiturluku-llu, sabbath-aami makunek calian. 17 Tau͡gaam Jesus-aam kiugai, “Man'a engelkarrluku Aata cali caliuq, wiinga-llu caliunga.” 18 Nutaan man'a pitekluku Jews-aat pikanirluteng tuquituraat sabbath-aaq catkenrilaku, Agayun-llu atakniaku, Agayucetun pitarrluni.
19 Tua-i-llu Jesus-aam kiugai, “Ilumun, ilumun, qanrutamci, Qetunraq ellminek camek pisciigatuq, Atani tau͡gaam naspequtekluku pilartuq, tua-i canek ellii pikan, tuaten-llu Qetunraq piciquq. 20 Tua-i Aatam Qetunraq kenekngamiu, nasvitaa tamaitnek atullerminek, makuni-llu angenrulrianek calianek nasviciiqaa irr'ivkarluci. 21 Tua-i Aatam tuqumalrianek makcecillratun, unguvamek-llu cikiqengellratun, tuaten cali Qetunram piyukni unguvamek cikirciqaa. 22 Tua-i Aatam yuk qanercetaarngaitaa, qanercetaarun tamalkuan Qetunramun tunellruamiu, 23 tamiini yugnun Qetunraq ucuqesqelluku, Aatamek ucuqilauciicetun. Qetunramek ucuqinrilnguq, Aatamek cali ayagcestiinek ucuqinrituq. 24 Ilumun, ilumun, qanrutamci: Qaneryaramnek niitellria ayagcestemnun-llu ukvelria, unguvamek nangyuilngurmek pinguq, qanercetaarun negurluku, tuqukun-llu unguvamun iterluni. 25 Ilumun, ilumun, qanrutamci; Pillerkaq tekiciiquq, maa-i-llu ayagnirluni, tuqullret Agayutem Qetunraan erinii niiciiqaat, niitellriit-llu unguvaciqut. 26 Aata ellminek unguvamek avalingqerrami, tuaten-llu Qetunraq piyunarivkaraa elliinek unguvamek avalingqerresqelluku. 27 Piyunarivkaraa-llu qanercetaarinermek, tua-i Yuum Qetunraqngaku. 28 Irr'ivkenaci mat'umek, tua-i waten ellirciqngan qungunetellriit erinii niiciiqaat, 29 anluteng-llu; imkut elluarrluteng pillret, makciiqut unguvamun, tau͡gken imkut elluarrluteng pillrunrilnguut, makciiqut qanercetaarutmun.
30 “Wangnek camek pisciigatua, niitelqa aturluku qanercetaarilartua, qanercetaarilqa-llu elluartuq, tua-i piciliaqa atunrilamku, tau͡gaam ayagcestem̄a pisqutii atuamku. 31 Wangnek nallunairikuma, nallunairilqa asguranaqsartuq. 32 Tau͡gaam wani-wa allam nallunairutkaanga, nallunritaqa-llu nallunairutkestem̄a nallunairutiin piciucia. 33 Nauwa elpeci John-aaq paqcetellruarci, ellii-llu nallunairillruuq picimek. 34 Nallunairutkumalqa yugnek pinrituq, tau͡gaam makunek qallatua anirtuumasqelluci. 35 Ellii kumaluni tanqigluni kenurraullruuq, elpeci-llu quyateksuumiryaaqluku kumaqallrani. 36 Tau͡gaam nallunairutkumaciqa John-aam piani tukninruuq. Atama caliaqesqellri wangnun qaqicesqelluki, tamakut calianka wangnek nallunairilartut, Aatamek-llu ayagcecimallrucimnek. 37 Aata-llu ayagcesteka wangnek nallunairillruuq. Imumirpak eriniinek niiteksaituci, wall'u tungaunaku tangeqsaunaku. 38 Qaneryaraa-llu elpecen̄i uitanrituq, tua-i ayagcecilria ukveqenrilavciu. 39 Qaneryarat yuvrilaraci, umyuarteqngavci nangyuilngurmek unguvakauteksukluki. Tamakut-llu ilumun wangnek nallunairilartut. 40 Wiinga tau͡gken ullagyunrit'lararpecia unguvakangengnaqluci. 41 Yugmek ucurnarqutmek ciuniurinritua. 42 Tau͡gaam nallunritamci, Agayutem kenkutii elpecen̄etenrituq. 43 Atama atrakun tekiteng'e'rma, ciuniunritarpecia, tau͡gken alla umyuani aturluku tekiskan nutaan ciuniurciqaci. 44 Qaillun-mi ukverciqseci, atunem ucuqutaagulluci, Agayutem kiimi ucurnarkiutii cucukevkenaku? 45 Umyuarteqenrici wangnun picetaarutnayukluci Atamun, picetaarutkangqertuci, tua-i Moses-aamek cacetuqutek'ngarpecen̄ek. 46 Moses-aaq ukvellrukuvciu, ukverviksararpecia, tua-i wiinga igautekellruanga. 47 Tau͡gken igai ukvenrilkuvciki qaillun-mi qaneryaranka ukverciqseciki?”
Tiissitsaanek Tallimanek Nerevkarillra
1 Makut kinguatgun Jesus-aaq Galilee-am imarpian akilirneranun qerallruuq. Tiberias-aam imarpianun. 2 Yugugaat-llu maligtaat, irr'inarqelrialiari tangrramegteki apqucilegni caliaqellri. 3 Jesus-aaq-llu elitnauraminek ilaluni ingrimun mayurtuq, aqumluni-llu tuavet. 4 Jews-aat-llu Agayunerpiit, Paaskaaq, mallgiuq. 5 Jesus-aaq-llu ciugcami, yugugaat tangrrai ellminun ullautellriit. Philip-aamun-llu qanertuq, “Naken-mi kelipautengciqseta, makunun nerevkautekamten̄ek?” 6 Makunek qanertuq naspaanaluku, tua-i elliin cacirkaucini nallunricaaqaa. 7 Philip-aam kiugaa, “Akit yuinaq akimiarmek cipluku kelipanun tunnge'rmeng nuruciiqut ellma iqemkang'e'rmeng.” 8 Tua-i-llu elitnaurain iliit Andrew, Simon-aam Peter-aam amaqlia, elliinun qanertuq, 9 “Tan'gaurlurtangqerrsaaquq maani kelipautellegmek tallimanek neqek-wa malruk, tau͡gaam cauciqat taukut makuni yugugarni?” 10 Tua-i-llu Jesus-aam qanrutai, “Yuut aqumevkarciki.” Yuut-llu aqumut, tamana canlian, amllertaluteng-llu tiissitsaat talliman engelkarrluki. 11 Tua-i-llu Jesus-aam kelipat neqek-llu tegui, quyatmek-llu piicaumariami, aqumgalrianun aruqutkai piyugtaciicetun. 12 Kainriata-llu, elitnaurani qanrutai, “Kaimllerit quyurciki, carraungraan cagmanritnaurtuq.” 13 Tamakut-llu quyurtait, kalngat-llu qulen malrugnek cipluku imirluki, tuaken kelipanek tallimanek nerellret ilakuaritnek. 14 Yuut-llu irr'inarqelrialiara tangrramegteggu, qanertut, “Wani-wa ilumun prophet-aarulliniuq imna nunamun tekitarkaq!” 15 Jesus-aaq-llu elpengami ataneqsuuciminek, unitai ingrimun kiimi ayagluni.
Nanvami Piyuallra
16 Atakuan-llu, elitnaurai nanvamun atrartut, 17 angyamun-llu ekluteng, Galilee-am nanvaakun qerartut Capernaum-aamun. Kiituani-llu tan'geriuq, Jesus-aaq tekipailgan ellaitnun. 18 Waniwa-llu qailingluni anuqengan. 19 Cavluteng ayangnaqlermeggni mile-at pingayun cipluki yaaqsigtariqerluteng, Jesus-aaq tangrraat mer'em qaingakun piyuallrani, angyaq-llu mallgiluku. Tua-i taukut alingut. 20 Tau͡gaam elliin qanrutai, “Wanguunga, alingenrici.” 21 Nutaan-llu angyamun ekesqumaat; ak'anurrlitevkenateng-llu nunamun ciunermeggnun tekilluteng.
Unguvatalek Kelipaq
22 Unuaquani-llu yugugaat Galilee-am nanvaan akiani cen̄avartut, nalluvkenateng angyam atauciullrucianek, Jesus-aaq-llu elitnauraminun ilaliulluni angyamun ekellrunrilucianek. 23 Tau͡gaam, angyat Tiberias-aamek, Atanrem quyatmek piicaggaarluni yugnek kelipanek nerevkarillran yaaqsinrilkiinek, tuavet tekitut. 24 Yugugaat-llu Jesus-aam elitnaurain-llu tuantenriluciat elpekngamegteggu, angyamun ekluteng Capernaum-aamun ayagtut, Jesus-aaq yuarluku.
25 Nataqngamegteggu-llu nanvam akilirnerani qanrutaat, “Ayuqucirturtaa, qangvaq tekicit maavet?” 26 Jesus-aam kiugai, “Ilumun, ilumun, qanrutamci: Elpeci-wa yuararpecia, irr'inarqelriit tangelci pitkevkenaki, tau͡gaam kelipanek nerrlerci pitekluku kainrillerci-llu. 27 Taumek neqkamun piunrirarkamun cumigtenrici, tau͡gaam cumiguciu neqkaq unguvamun nangyuilngurmun aturarkaulria, tamatumek Yuum Qetunraan cikirciqaaci; tua-i ellii Aatam, wani-wa Agayutem nallunailkucillrua.” 28 Tua-i-llu qanrutaat, “Qaillun-mi piluta Agayutem caliarinek caliciqseta?” 29 Jesus-aam kiugai, “Waniwauguq Agayutem caliara, ayagcetellranun ukvequvci.” 30 Taukut-llu cali qanrutaat, “Qaillun ayuqelriamek nallunailkutmek piciqsit tangrrarkamten̄ek, ukveqnaamteggen? Camek taqutelarcit? 31 Ciuliaput kelipayagarnek yuilqumi nerlallruut igausngaciicetun: ‘Elliin kelipamek neqkaatnek qilagmek cikillrui.’” 32 Taumek Jesus-aam pii, “Ilumun, ilumun, qanrutamci: Moses-aarunrituq kelipamek qilagmiutarmek cikirturilria, tau͡gaam wii Atama kelipapiamek qilagmiutarmek cikilaraaci. 33 Tua-i kelipaq Agayutem pia qilagmek pilartuq, nunamiut unguvakiutiit.” 34 Nutaan piat, “Ataneq, kelipamek mat'umek cikiumarrlainaqikut.”
35 Jesus-aam qanrutai, “Wiinga wani-wa unguvatalek kelipaq. Wangnun tailria kaigngaituq, cali-llu wangnun ukvelria meqsugngaunani watqapik. 36 Tau͡gaam elpecen̄un qanellrucimtun, tangerrsaaqeng'erpecia ukveqsaituci. 37 Tamarmeng Atama wangnun cikiutekellrin ullagciqaatnga; wangnun-llu ullautellria ayaksugngaitaqa watqapik. 38 Tua-i wiinga qilagmek tekitua, pisqutka aturarkauvkenaku, tau͡gaam ayagcestem̄a pisqutii aturarkauluku. 39 Wani-wa-llu ayagcestem̄a pisqutii, wangnun tunellrin iliitnek atauciungraan tamarisqevkenii, tau͡gaam ernermi nangneqlirmi tamakunek makcisqaanga. 40 Wani-wa-llu Atama pisqutii, Qetunramek tangvagluteng ukvelriit unguvamek nangyuilngurmek pingesqelluki, wiinga-llu maktarkauluki ernermi nangneqlirmi.”
41 Tua-i-llu Jews-aat qanemyuugautekaat qanellra, qanellruan waten, “Wiinga kelipaugua qilagmek tekillua.” 42 Qanertut-llu, “Una-qaa Jesus-aarunrituq, Joseph-aam qetunraa? Angayuqaak-llu nallunritagput? Ciin-mi maa-i qanerta qilagmek tekitniluni?” 43 Jesus-aam kiugai, “Qanemyuugautenrici. 44 Aatam ayagcestem̄a tau͡gaam unayaqek'ngaan ullagarkaugaanga, wiinga-llu maktarkauluku ernermi nangneqlirmi. 45 Prophet-aat igaitni igausngauq waten, ‘Ellait-llu tamarmeng Agayutmek ayuqucirtuumaarkaugut.’ Taumek yuk tamarmi Atamek niitellria, elitellria-llu wangnun tailartuq. 46 Yuum-wa Aata tangeqsaitaa, taum tau͡gaam Agayutmek kingunelgem Aata tangellrua. 47 Ilumun, ilumun, qanrutamci, kina imna ukvelria unguvamek nangyuilngurmek pinguq. 48 Wiinga wani-wa unguvatalek kelipaq. 49 Ciuliaci kelipayagarnek yuilqumi nerellrung'e'rmeng, tuqullruut. 50 Wani-wa kelipaq qilagmek tekitellria, yuk tuaken neresqelluku tuqusqevkenaku-llu. 51 Wiinga wani-wa kelipaq unguvalria qilagmek tekitelleq, kina imna kelipamek uumek nerkuni, unguvaarkauguq nangyuilngurmek, tua-i wani-wa kelipaq cikiutekaqa, kemkaqa ellamiut unguvakiutekaat.”
52 Tua-i-llu Jews-aat ayuqenriqertut qanerluteng, “Qaillun-mi uum yuum kemni neqkiutekciqau wangkutnun?” 53 Jesus-aam pii, “Ilumun, ilumun, qanrutamci, Yuum Qetunraan kemganek nerenrilkuvci, auganek-llu menrilkuvci, unguvaituci elpeci. 54 Kememnek nerelria, aumnek-llu melria, unguvamek nangyuilngurmek pinguq, wiinga-llu maktarkaugaqa ernermi nangneqlirmi. 55 Wani-wa kemka neqkaupiartuq, auka-llu merkaupiarluni. 56 Kememnek nerelria aumnek-llu melria wangnetaurciquq, wiinga-llu elliinetaurlua. 57 Aatam unguvalriim wangnek ayagcecillruciatun, wiinga-llu unguvalua Aata pitekluku, tuaten cali wangnek nerelria unguvaciquq wii piteklua. 58 Maa-i kelipaq qilagmek tekitelleq: ciuliacetun pinrituq, taukut nerellruyaaqut tau͡gken tuquluteng; mat'umek kelipamek nerelria unguvaarkauguq nangyuilngurmek.” 59 Makunek agayuvigmi qanellruuq Capernaum-aami ayuqucirturillermini.
60 Taumek elitnaurain amlleret, makunek niicameng qanertut, “Caperrnaqvaa-lli makuni qanellrini; kia-kiq niicugniniartaki?” 61 Tau͡gaam Jesus-aam, elitnaurani taringamiki qanemyuugauciatnek makunek, qanrutai; “Makut-qaa cangyugcetaiceci? 62 Qaillun-mi piyarceci Yuum Qetunraa tangerquvciu mayurtelluku uitallranun? 63 Anerneruuq unguvamek cikiqengelria, kemek catnguksaituq. Elpecen̄un qanrutkellrenka anerneruut unguvauluteng-llu. 64 Ilavci tau͡gaam ilait ukvenritut.” Tua-i Jesus-aam piqarraallerminek imkut ukvenrilnguut nallunritai, imna-llu tunestekani. 65 Qanertuq-llu, “Man'a pitekluku qanrutellruamci yugmun ullagciigatnilua, Aatam tau͡gaam ullaucunarivkaqani wangnun.”
66 Taum kinguani, elitnaurai amlleret utertut, maligtenrirluku-llu.
Peter-aam Nallunairillra
67 Taumek Jesus-aam imkut qulen malrugnek cipnelget qanrutai, “Elpeci-llu-qaa ayagciquci?” 68 Simon-aam Peter-aam kiugaa, “Ataneq, kitumun ayagciqseta? Elpet tau͡gaam qaneryarangqertuten unguvamek nangyuilngurmek iqulegnek. 69 Wangkuta-llu ukvellruukut, nallunritamteggen-llu taungucirpenek Agayutem Ellualriara.” 70 Jesus-aam kiugai, “Cucukellrunritamci-qaa qulnguluci malrugnek cipluci, ilasi tau͡gaam tuunrangayauluni?” 71 Maa-i elliin qanrutkaa Simon-aam Iscariot-aarmium qetunraa Judas-aaq, tua-i tauna qulen malrugnek cipnelget iliit tunestekani.
John 7
Agayunerpaliyallrat Jerusalem-aamun
1 Tamakut kinguatni Jesus-aaq Galilee-ami pektellruuq, Judea-mi pektenrirluni, tua-i Jews-aat tuquituatni 2 Wani-wa-llu Jews-aat agayunerpiit talicirvik mallgiuq. 3 Taumek anelgutain qanrutaat, “Kitaki Judea-mun ayii, elitnaurarpet caliaten tangerrnaurait, 4 yuk-wa aassaqluni calingaituq yugnun nallunritesqumalria. Makunek pilaquvet nunamiunun elpenek nasvii.” 5 Tua-i nakmiin ilain-llu ukveqenrilatgu. 6 Taumek Jesus-aam qanrutai, “Pillerkaqa pinariksaituq, tau͡gaam elpeci pillerkarci upingarrlainartuq. 7 Ellamiut uumikngaitaiceci, wii tau͡gaam uumikaatnga, tua-i nalqigcilaama caliarita assiiluciatnek. 8 Agayunerpaliyarci, wii agayunerpaliyarngaitua watua, pillerkaqa tekiteksailan.” 9 Makunek qanrraarluni, Galilee-ami cali uitauq. 10 Tau͡gaam ilani agayunerpaliyaata, nutaan ellii-llu mayullruuq nalluvkarluni. 11 Taumek Jews-aat agayunerpagmi yuaraat, qanerluteng, “Nanta?” 12 Yugugaat-llu qanemyuugautekaat cakneq; ilait qanraqluteng “Assilriaruuq,” allat tau͡gken qanerluteng “Qang'a, yugnek iqlutmuruciuq.” 13 Tau͡gken yuut takuatni qanrutkenritaat, Jews-aat alikngamegteki.
Agayuvigpagmi Elitnaurillra
14 Agayunerpiim-llu qukallrani Jesus-aaq agayuvigpagmun itellruuq, elicungcariluni-llu. 15 Tua-i-llu Jews-aat alangaarutkaat qanerluteng, “Qaillun uum igat nallunrirtaki, elitnaullruvkenani?” 16 Jesus-aam kiugai, “Elitnaurutka wii pikenritaqa, ayagcestem̄a pikaa. 17 Kia imum pisqutiinek aturyulriim elitnaurutka taringciqaa, wall'u Agayutmek kingunengqerrucia, wall'u wangnek. 18 Kina imna ellminek qalartellria nanrautekaminek yualartuq, tau͡gken ayagcestem̄i nanrautekaanek yualria, tauna piciuguq, elliini-llu elluanrilngurtaituq. 19 Moses-aam-qaa alerquutnek cikinritaaci? Ilavci-llu aturciiganaki. Ciin tuquiturcecia?” 20 Yugugaat kiugaat, “Anernerrlungqertuten! Kia tuquiturtaten?” 21 Jesus-aam kiugai, “Ataucimek calillruunga, tamarpeci-llu alangaarutkarci tauna. 22 Moses-aam nuugiryaramek cikillruaci, (tua-i Moses-aamek pinricaaquq, ciuliavcen̄ek tau͡gaam), sabbath-aami-llu yuk nuugilararci, 23 Yuk sabbath-aami nuugiumakan, Moses-aam picirkiutii uniurtenritengnaqluku, ciin cangaksecia yuum qainga tamalkuan canrircetellrukumku sabbath-aami? 24 Tangellrakun cuqcinrici, elluallrakun tau͡gaam cuqcikici.”
25 Jerusalem-aarmiut ilait qanertut, “Waniwaunrituq-qaa tuquitullrat? 26 Tangerrluku, yuut takuatni qallatellria, inerqunritaat-llu! Atanrulriit-qaa Christ-aucia nallunricaaqaat? 27 Wangkuta-wa uum kingunra nallunritarput. Tau͡gaam Christ-aq tekiskan kingunranek nallunrilngurtaiciiquq.” 28 Jesus-aaq-llu qastuluni elicungcariuq qanerluni, “Nallunricaaqerpecia, kinguneqa-llu nalluvkenaku. Tau͡gaam wangnek tekitenritua, ayagcesteka-llu piciuguq; tauna nalluarci. 29 Wiinga nallunritaqa, elliinek kingunengqerrama, ayagcetellrulua-llu elliin.” 30 Nutaan tegungnaqsaaqaat, tau͡gaam atauciunger'mi yuum yaggvikenritaa, pillerkaa tekiteksailan. 31 Tau͡gaam yugugaat amlleret ukvervikaat, qanerluteng, “Christ-aq-qaa tekiskuni irr'inarqelrianek uum calillrin amllenritnek piciquq?”
32 Pharisee-aat-llu yugugaat qanemyuugautiitnek niitut, agayulirten͞gunret-llu Pharisee-aat-llu atanerruarit ayagcetait tegusqelluku. 33 Taumek Jesus-aam qanrutai, “Ellma cali nayurciqamci, ayagciqua-llu ayagcestemnun. 34 Yuarciqerpecia nataqevkenii-llu, ayagvigkamnun-llu tekisngaunaci.” 35 Taumek Jews-aat qanruyutut, “Natmun una ayagciqa nataqngailkemten̄un? Wall'u-qaa ayagciqliuq skavingalrianun Greek-aat nuniitni, Greek-aat-llu elicungcarluki. 36 Cauga man'a qanellra qanerluni, ‘Yuarciqerpecia nataqevkenii-llu’ ‘Ayagvigkamnun-llu pisciiganaci’?”
37 Ernermi nangneqlirmi agayunerpallratni, ernermi taumi angenrulriami, Jesus-aaq nangertuq, qastuluni-llu qanertuq, “Kina imna meqsukuni, wangnun tailuni merli. 38 Wangnun ukvelria, qaneryaraqegtaaraam qanruciatun, ‘Iluminek mermek unguvatalegmek uryurciquq.’” 39T au͡gaam mat'umek qanertuq Anerneq Tanqilria umyuaqluku, tamatumek elliinun ukvelriit unangarkaungata. Wani-wa Anerneq Tanqilria tut'eksaunani, tua-i Jesus-aaq ucurnariksailan.
Yuut Ayuqenrillrat
40 Taumek yugugaat ilaita mat'umek qanellranek niicameng, qanertut, “Ilumun una prophet-aarulliniuq.” 41 Allat qanertut, “Una Christ-auguq.” Tau͡gaam ilait qanertut, “Christ-aq-qaa Galilee-amek kingunengqerciquq? 42 Qaneryarat-llu-qaa aperturinritut Christ-aq David-aam kinguvrinek kingunengqerrarkauniluku, Bethlehem-aamek-llu David-aam nunallranek?” 43 Tua-i-llu yugugaat ayuqenriqertut ellii pitekluku. 44 Ilaita-llu teguyugyaaqaat, tau͡gaam yuum yaggvikenritaa.
45 Atanerruarit taumek utertut agayulirten͞gunernun, Pharisee-aanun-llu; taukut-llu aptait, “Ciin taitenriceciu?” 46 Atanerruarit kiugut, “Arenqiatuq, yugmek uutun qallatellriartangeksaituq!” 47 Taumek Pharisee-aat kiugait, “Elpeci-llu-qaa iqlutmurcimauci? 48 Atam, atanret-qaa wall'u Pharisee-aat ukvervikaat? 49 Tau͡gaam yugugaat cailkaat, alerquutet nalluamegteki aniqlaamaut.” 50 Nicodemus-aam, elliinun ciuqvaarni ullautellrem wani-wa-llu ilakngatni, qanrutai, 51 “Picirkiutemta-qaa, yuk tungaunaku niiterraarpek'naku caliari-llu taringevkenaki, cuqtarkaugaa?” 52 Kiugaat, “Elpet-llu-qaa Galilee-armiunguuten? Yuvria, taringeciquten Galilee-amek prophet-aam taigarkaunrilucianek.” 53 Tamarmeng-llu nakmiin enemeggnun utertut.
Akusrarutekevkallrem Ullaucimallra
1 Tau͡gaam Jesus-aaq Olive-aam ingrianun mayurtuq. 2 Unuayaarmi-llu agayuvigpagmun itenqigtuq, yuut-llu tamarmeng ullagaat, Elliin-llu aqumluni elicungcarai. 3 Tua-i-llu igatulit Pharisee-aat-llu arnaq akusrarutekevkalleq itrutaat akunlemeggnun-llu nangerrluku, 4 qanertut elliinun, “Elitnauristaa, Una arnaq anguarput akusrarutekevkartelluku. 5 Moses-aam picirkillruakut waten pilriit teggalqutgun tuqucesqelluki; tua-llu elpeni qaillun ayuqa?” 6 Waten qanertut naspaaluku picetaarutkameggnek nataqutengnaqluteng. Tau͡gaam Jesus-aaq pull'uni tekermikun nunamun igartuq. 7 Tua-i-llu aptenqigtaaratni nangertuq qanrulluki-llu, “Ilavci assiilngiqsailnguum ciumek teggalqumek milqerliu.” 8 Ataam-llu pull'uni tekermikun nunamun igartuq. 9 Ellaita-llu niicamegteggu, anuraut atauciuqaqluteng, ciulirnermeggnek ayagnirluteng nangluteng. Kiituani Jesus-aaq imna-llu arnaq tuani nangengqalria kiimek ellirtuk. 10 Jesus-aaq-llu nangertuq qanrulluku, “Arnaaq, nauwa imkut? Iliita-qaa picirkinritaaten?” 11 Kiugaa, “Kia pinritaanga, Ataneq.” Nutaan Jesus-aam qanrutaa, “Wiinga-llu picirkirngaitamken, tua-i ayii, wak'nirnek assiilnginqigcaqunak.”
Jesus-aam Tanqiucia Nunamiunun
12 Tuamta-llu Jesus-aam qalarutai waten, “Wiinga nunamun tanqiugua, maligcesteka-llu tan'germi piyuangaituq, tau͡gaam unguvam tanqianek pingciquq.” 13 Taumek Pharisee-aat qanrutaat, “Elpenek nallunailartuten, nallunairiteten piciuksaitut.” 14 Jesus-aam kiugai, “Wangnek nallunainge'rma nallunairitka piciuguq, tua-i kingunengqerruciqa nallunrilamku, natmun-llu ayallerkaqa, tau͡gaam elpeci kingunengqerruciqa nalluarci, natmun-llu ayallerkaqa nalluluku. 15 Elpeci yugtun cuqcilartuci, wiinga yuk cuqteksaitaqa. 16 Cuqcikuma cuqcicirkaqa piciuciquq kiimetenrilama, tau͡gaam wii Aata-llu, tauna ayagcesteka. 17 Tuamta-llu qaneryararpecen̄i igausngauq nallunairistek malruukagnek, qanellrak piciuniluku. 18 Wani-wa wiinga wangnek nallunairilartua, Aatam-llu ayagcestem̄a nallunairaanga.” 19 Taumek qanrutaat, “Nau-wa Aatan?” Jesus-aam kiugai, “Elpeci wii Ataka-llu nalluarpecikuk; nallunrilkuvcia Ataka-llu nallunricararci.” 20 Makunek qallatellruuq akivigmi, elicungcarillermini agayuvigpagmi, kia-llu imum yaggvikenritaa pillerkaa tekiteksailan.
21 Elliin-llu qalarutenqigtai, “Ayagciqua, yuarciqerpecia-llu, elpeci-llu assiilngurpeciuggun tuquciquci. Ayallemnun tekisngaituci.” 22 Jews-aat taumek qanertut, “Ellminek-qaa tuquciiquq, qanran ayallemnun tekisngaituci?” 23 Qanrutai-llu, “Elpeci camaken piuci, wiinga pakmaken piunga, maaken elpeci piuci, wiinga maaken pinritua. 24 Taumek qanrutellruamci assiilngurpeciuggun tuquarkauniluci; waniwa ukveqenrilkuvcia taungucimnek assiilngurpeciuggun tuquciquci.” 25 Taumek aptaat, “Causit?” Jesus-aam qanrutai, “Tua-i allaunritua tau͡gaam apertullrucimtun piqarraallemnek. 26 Wiinga-wa amllermek qaneryararkangqertua cuqcitkangqerrlua-llu elpeci pitekluci, ilangcivkenaci, ayagcesteka piciuguq, elliinek-llu niitellrenka nunamiunun qanrutkanka.” 27 Ellait taringenritut Aatamek qalarucianek. 28 Jesus-aam-llu qanrutai, “Yuum Qetunraa naluumarikuvciu, tuani taringeciquci taungucimnek, cali-llu wangnek caliksailucimnek, tau͡gaam Aatam elitnauruciatun qalarucimnek. 29 Ayagcesteka-llu wangnetuq, kiimeceteksaitaanga, tua-i ilukegcitkaanek calilaama.” 30 Makunek qallacan amlleret ukvervikaat.
31 Taumek Jesus-aam imkut Jews-aat ukveqesten̄i qanrutai, “Qaneryaramni uitaurquvci, ilumun elitnauraqciqamci. 32 Piciuneq-llu nallunriciiqerci, piciunrem-llu angiciiqaaci.”
Abraham-aam Kinguvri
33 Tua-i-llu kiugaat, “Abraham-aam kinguveqaakut, teguaruksaunata-llu, qaillun qanercit, ‘Angicimaciquci?’”
34 Jesus-aam kiugai, “Ilumun, ilumun, qanrutamci, kina imna assiilngiquni assiilnguum teguaqaa. 35 Teguaq-llu enemeterrlainarngaunani, Qetunraq tau͡gaam uitarrlainarciquq. 36 Taumek Qetunram angiskaci, ilumun teguarunrirciquci. 37 Nallunricaaqamci Abraham-aamun kinguvrucirpecen̄ek, tau͡gken cali tuquiturarpecia, tua-i qaneryaraqa elpecen̄ek ciuniurtailan. 38 Atamni tangllemnek qanlartua, elpeci-llu atavcen̄i niitelallerpecen̄ek pilartuci.” 39 Kiugaat, “Abraham-aaq atakarput.” Tua-i-llu Jesus-aam qanrutai: “Abraham-aam irniaqekaci, Abraham-aatun pilaryartuci. 40 Tau͡gaam maa-i tuquiturarpecia, wani-wa yuulriami elpecen̄un piciulriamek qanllermi, niitellrucimtun Agayutmek. Tuaten Abraham-aaq pillrunrituq. 41 Elpeci atavcetun pilartuci.” Nutaan kiugaat, “Wangkuta ataunata yuurtellrunritukut, ataucimek atangqertukut Agayutmek.” 42 Tua-i-llu Jesus-aam qanrutai, “Agayutmek Atangqerquvci, keneksararpecia, Agayutmek kingunirlua tekicama, wangnek tekitenritua, elliin tau͡gaam ayagcetaanga. 43 Ciin taringesciigaceciu qanelqa? tua-i qaneryaraqa ciuniurciigalavciu. 44 Elpeci kingunengqertuci atavcen̄ek tuunrangayagmek, atavci-llu caarrluutainek aturyulartuci. Ellii-wa nutem tuqucilriaruuq, piciunermi-llu uitavkenani, tua-i piciuneq ilakenrilamiu. Iqluaqami elliin piminek qanlartuq, iqlungalriaruami iqluyaram-llu atakluku. 45 Wii tau͡gken, piciulriamek qanrama, ukveqenritarpecia. 46 Nalirci assiilngillemnek aperturiyugngaa? Piciulriamek qallaskuma, ciin ukveqenricecia? 47 Agayutmek kingunelgem qaneryarai niisngalarai. Taumek elpeci niisnganrit'lartuci Agayutmek kingunrilavci.”
48 Jews-aat kiugaat, “Qanluaqanritukut-qaa Samaria-rtauniluten, anernerrlungqerrniluten-llu?” 49 Jesus-aaq kiuguq, “Anernerrlungqenritua, tau͡gaam Ataka qigcikaqa, elpeci tau͡gken qigcikenritarpecia. 50 Nanrautekarcunritua, tau͡gaam ataucimek nanrautekamek yualriartangqertuq, cuqcisten͞guluni-llu. 51 Ilumun, ilumun, qanrutamci, yuum qaneryaranka atuquniki, tuqu tangerrngaitqapigtaa.” 52 Tua-i-llu Jews-aat qanrutaat, “Nutaan anernerrlungqerrucin elpekarput. Abraham-aaq tuqullruuq, prophet-aat-llu, elpet tau͡gaam qanertuten, ‘Yuum qaneryaranka atuquniki, tuqu uigngaitqapigtaa.’ 53 Elpet-qaa piunruuten Abraham-aami, tuqullermi? Prophet-aani-llu tuqullerni! Elpet cauyuksit?” 54 Jesus-aaq kiuguq, “Wangnek nanraquma, nanrauteka caunrituq, tau͡gaam wani-wa Atama nanraraanga, qanruteklerpeci Agayutekniluku. 55 Amta-llu nalluluku. Tau͡gaam wii nallunritaqa, qanquma-llu nalluniluku, elpecicetun iqlungalriaruyartua, tau͡gaam wii nallunritaqa, qaneryarai-llu aturluki. 56 Atavci Abraham-aam erneqa quyatekellrua, tangrramiu-llu quyallruuq.” 57 Tua-i-llu Jews-aat piat, “Elpet allrakungeksaituten yuinak malruk qulnek ciplukek, tau͡gken-qaa Abraham-aaq tangellruan?” 58 Jesus-aam qanrutai, “Ilumun, ilumun, qanrutamken, Abraham-aaq yuurpailgan, piullruunga.” 59 Nutaan teggalqunek tegutut milqernaluku, tau͡gaam Jesus-aaq tangvagcetevkenani agayuvigpagmek an'uq.
Nutem Cikmiumalriim Tangerrsaurcecimallra
1 Pektellermini, tangertuq nutem cikmiumalriamek. 2 Tua-i-llu elitnaurain aptaat, “Ataneq, naliak assiilngirta, una, wall'u-qaa angayuqak, waten cikmiumarmi yuurcan?” 3 Jesus-aaq kiuguq, “Uum assiilngui pitkevkenaki, angayuqaagken-llu assiilngukek, tau͡gaam Agayutem caliari alaitesqelluki elliikun. 4 Ayagcestem̄a caliari caliaqarkaugaput erenrullrani, unukan yuk calingailan. 5 Nunametlemni tanqiulartua nunamiunun.” 6 Tuaten-llu qanrami nunamun qecirtuq, qecillni-llu nunamun uruutekluku, tuaken-llu iik minguglukek, 7 qanrulluku-llu, “Ayagluten nanvamun Siloam-amek at'legmun eruryarturkek.” Tua-i ayagtuq, erurlukek-llu, uterrluni-llu tangerrsaurrluni. 8 Tua-i-llu nunalgutain cikircetaatulleq tauna tangrramegteggu qanertut, “Una-qaa imuunrituq aqumgaluni cikircetaatuli?” 9 Ilait qanertut, “Wani-wa-wa,” allat tau͡gken, “Qang'a, tau͡gaam ayuqaa.” Ellii qanertuq “Taunguunga.” 10 Taumek aptaat, “Qaillun-mi tangerrsaurcit?” 11 Kiugai, “Taum yuum Jesus-aamek atelgem nuna urrluku mingullruak iigka, qanrullua-llu, Siloam-amun ayagluten eruryartua, ayaglua-llu erurlukek, tangerrsaurrlua-llu.” 12 Tua-i-llu aptaat, “Nanta?” Kiugai, “Nalluaqa.”
13 Nutaan Pharisee-aanun cikmiumalleq ullautaat. 14 Taum nalliini erneq sabbath-aarullruuq, Jesus-aam nunamek urciluni iigkenek uicecillra. 15 Taumek pulenglluku Pharisee-aat aptaat qaillun tangerrsaurucianek. Elliin-llu qanrutai, “Taum nunamek urciluni iigka mingullruak, wiinga-llu erurlukek, tangerrsaurrlua-llu.” 16 Taumek Pharisee-aat ilait qanertut, “Tauna yuk Agayutmek kingunengqenrituq, erneq sabbath-aaq qigcikenrilaku.” Allat-llu qanertut, “Assiilngurtuliukuni qaillun nallunailkutnek makunek piarta?” Ayuqenriqertut-llu. 17 Taumek aptenqigtaat cikmiumalleq, “Tua-llu elpet qaillun umyuangqercit taumek tangerrsaurcetevnek?” Ellii qanertuq, “Prophet-aaruuq.”
18 Tau͡gaam Jews-aat cikmiumallrucianek tangerrsaurtellrucianek-llu ukveryunritut, tau͡gaam cikmiumallrem angayuqak kel'ggaarlukek 19 aptagket: “Wani-wa-qaa imna qetunrartek cikmiumaniluku qanrutek'lallertek, qaillun-mi wani-wa tangerrsaurta?” 20 Kiuguk, “Nallunritapuk una qetunraqerpuk, nutem-llu cikmiumarmi yuurtellrucia, 21 tau͡gaam qaillun tangerrsaurucia nalluarput, kitumun-llu tangerrsaurcecucianek nallulunuk; wani-wa usvituriuq ellminek qallalli.” 22 Waten angayuqak qallatuk, Jews-aat alikngamegneki, tua-i Jews-aat ak'a picirkillruata kina imna qanqan Christ-auniluku, agayuvigmek au͡gaumaarkauniluku. 23 Taumek angayuqaak qanertuk, “Usvituriuq, apciu.”
24 Taumek cikmiumalleq kelenqigtaat qanrulluku-llu, “Agayun tau͡gaam nanrarru. Tauna yuk nallunritarput assiilngilriaruuq.” 25 Tua-i-llu kiuguq, “Assiilnguucia nalluaqa, mat'umek tau͡gaam nallunritqapigtua, cikmiumallruyaaqua, waniwa-llu tangerrsaurtua.” 26 Nutaan aptaat, “Qaillun-mi pillruaten? Qaillun iigken uicetakek?” 27 Kiugai, “Watua-ggem qanrutellruamci niitevkenaci-llu. Ciin pulenglluku niicugceciu? Elpeci-llu-qaa elitnauraurcugtuci?” 28 Nutaan qumlikaat qanerluteng, “Elpet tau͡gaam elitnauraqaaten, wangkuta tau͡gken Moses-aamun elitnauraugukut. 29 Agayutem Moses-aamun qalarucia nallunritarput, tau͡gken uum naken picia nalluarput.” 30 Taum kiugai, “Man'a irr'inarquq! Naken picianek nalluavci, amta-llu tangerrsaurcetevkarlua. 31 Assiilngilriit Agayutmun niisngailuciat nallunritarput, tau͡gaam yuum Agayun qigcikekuniu, pisqutii-llu aturluku, tauna niiciiqaa. 32 Nunam piurteqarraallranek yuk niicimaksaituq yugmun tangerrsaurcetellruniluku. 33 Una yuk Agayutmek pinrilkuni camek piyunaicartuq.” 34 Kiugaat, “Elpeni-lli yuurtellrullinivaa assiilngurtuumarpet, amta-llu ayuqucirturyugluta.” Nutaan-llu anevkaraat.
35 Jesus-aaq anevkaumacianek niicami, nall'arcamiu-llu qanertuq, “Agayutem-qaa Qetunraanun ukvertuten?” 36 Kiuguq, “Kina tauna, Ataneq, ukvervikniarqa?” 37 Jesus-aam kiugaa, “Tangrrumarian ak'a, waniwa-llu elliin qalarutaaten.” 38 Qanertuq-llu, “Ataneq, ukvertua,” ciktaarvikaa-llu. 39 Jesus-aaq-llu qanertuq, “Tua-i qanercetaarun pitekluku tekitua nunamun, cikmiumalriit tangerrsaurcetnaluki, uisngayukellriit-llu cikmircetnaluki.” 40 Pharisee-aat ilaita elliin nayurtain mat'umek niicameng aptaat, “Wangkuta-llu-qaa cikmiumaukut?” 41 Jesus-aam qanrutai, “Cikmiumakuvci assiilnguicartuci, tau͡gaam maa-i qanravci, ‘Uisngaukut’ taumek assiilnguci cali uitauq.
Christ-am Amiigucia, Qusngiliurten͞gucia-llu
1 “Ilumun, ilumun, qanrutamci, qusngit eniita amiigakun itenrilnguq tau͡gaam casgukun mayurluni, teglengalriaruuq uayaariyuliuluni-llu. 2 Tau͡gken amiigakun itellria qusngiliurten͞guuq. 3 Tauna tarikestem ikiruciiqaa, qusngit-llu erinii niiciiqaat, pini-llu qayagaularai atritgun anulluki-llu. 4 Pini-llu tamalkuita anucimariamiki, ciuliqagtelarai, qusngiin-llu maligtaat, erinii nallunrilamegteggu. 5 Tangnerraqseng maliggngaitaat, tau͡gaam qimagciqaat, tangnerraqmeng erinait nalluamegteki.” 6 Mat'umek ayuqestassiigutmek Jesus-aam qalarutai. Tau͡gaam ellaita ellmeggnun qanellri cauciitait. 7 Taumek Jesus-aam qalarutenqigtai, qanrulluki, “Ilumun, ilumun, qanrutamci, wiinga amiiguunga qusnginun. 8 Ciumkun tekitellriit teglegyulriarullruut uayaariyuliuluteng-llu, tau͡gaam qusngit niitenritait. 9 Wiinga amiiguunga, wangkun itellria, anirtuumaarkauguq, itrarkauluni an'arkauluni-llu neqkarluni-llu. 10 Teglegyulria tekitelartuq teglegnaluni, tuqucinaluni, piunririnaluni-llu. Wiinga tekitellruunga unguvangqerresqelluki qaqimalriamek. 11 Qusngiliurten͞guunga assirlua; qusngiliurtem assilriim unguvani pegtelaraa qusngit pitekluki. 12 Ellimertuumalria qusngiliurten͞gunrilnguq, pikevkenaki-llu qusngit, keglunermek agiirtellriamek tangerquni qusngit uniciiqai qimagluni-llu, keglunrem-llu keggmarciqai sekavvluki-llu. 13 Tauna qimagtuq ellimertuumalriaruami qusngit-llu arcaqakenrilamiki. 14 Wiinga qusngiliurten͞guunga assirlua, pinka nallunritanka, pima-llu nallunritaatnga, 15 Atama wangnek nallunriluciatun, wiinga-llu Atamnek nallunrilucimtun, unguvaka-llu pegtaqa qusngit pitekluki. 16 Qusngingqertua-llu cali allanek, tamakut-llu taitarkauganka, erinaka-llu niitarkaugaat, ataucimun-llu quyurtarkauluteng, qusngiliurta atauciuluni. 17 Taumek Atama kenkaanga, unguvaka pegcamku, tegunqigtarkauluku ataam. 18 Kia imum wangnek tegungaitaa, tau͡gaam umyuaqa aturluku pegtarkaugaqa. Wani-wa wangnek pegcugngiimku, wangnek-llu cali tegunqigcugngaluku. Piyunarqutkamnek Atamnek piunga.”
19 Makut qanellri pitekluki Jews-aat ataam ayuqenriqertut. 20 Amlleret qanertut, “Anernerrlulguuq, usviirutuq, ciin niicugniceciu?” 21 Allat qanertut, “Makut qanellri anernerrlulgem pikenritai. Anernerrluum-qaa cikmiumalriit uiceciiqai?”
Jews-aat Ukverciigatellrat Jesus-aamun Caliari Nallunaingraata
22 Tua-i taum nalliini agayunerpaullruuq Jerusalem-aami, uksumi. 23 Jesus-aaq-llu agayuvigpiim iluani tarritellruuq Solomon-aam elaturraani. 24 Tuani Jews-aat quyurrvikaat apluku-llu, “Qaillun pitalriamek paqnayugcetqatarcikut? Jesus-aarukuvet, elluarrluta nalqiguskut.” 25 Jesus-aam kiugai, “Qanrutellruyaaqamci, ukvenrituci-llu. Caliama Atama atrakun atullma, nallunaircet'laraatnga. 26 Tau͡gaam ukvenrituci, qusngiqenrilamci, qanellrucimtun. 27 Qusngima erinaka niitelaraat, wiinga-llu nallunritanka, maligtelaraatnga-llu. 28 Wiinga-llu unguvamek nangyuilngurmek cikiranka, piunrirngaitut-llu, unatemnek-llu kia imum tegungaitai. 29 Aataka, wangnun taicestiit, angenruuq tamalkuitni; kia-llu imum tegusciigatai Aatam unatainek. 30 Aata wii-llu atauciugukuk.”
31 Nutaan Jews-aat cali teggalqunek tegutut milqernaluku. 32 Jesus-aam qanrutai: “Calianek assilrianek amllernek Aatam piinek nasvitellruamci, tamakut naliit pitekluki miluquyugcecia?” 33 Jews-aat kiugaat, “Caliaq assilria pitekluku miluquyunritamteggen tau͡gaam piciliutekiavet, waniwa yuunge'rpet, Agayutngurcavet.” 34 Jesus-aam kiugai, “Igausnganrituq-qaa kalikarpecen̄i waten, ‘Wiinga qanertua agayutnguuci.’ 35 Tua-i-llu elliin Agayutem qaneryarain tekisvikellri agayutnek tuqluquniki, (qaneryaraq cakaarumangaituq-llu) 36 qaillun elpeci qanerciqseci Aatam tanqigivkallranek, nunamun-llu ayagcetellranek, piciliutekiniluku, waniwa qanellruama Agayutmun Qetunraqnilua? 37 Atama caliari caliaqenrilkumki ukveqenricia. 38 Tau͡gaam caliaqekumki, wangnek ukvenrilngerpeci, caliat tau͡gaam ukveqiciki, nallunrirnaurtuci Aatam wangnelucia, wiinga-llu elliinluciqa.” 39 Tua-i-llu tegungnaqenqigcaaqaat, tau͡gaam akuliitgun an'uq.
40 Ayanqiggluni-llu Jordan-aam yaatiinun, John-aam angllurcetqerraallranun, tuantaurluni-llu. 41 Amlleret-llu ullagaat, qanerluteng, “John-aaq nallunailkuciqsaitellruuq, tau͡gaam qanellri una pitekluku piciulliniut.” 42 Amlleret-llu tuani ukvervikaat.
Lazarus-aam Makcecimallra
1 Tua-i-llu yuk naulluullruuq atengqerrluni Lazarus-aamek, Bethany-rmiu, Mary-m, anelgutiin-llu Martha-m nuniigni. 2 Wani-wa tauna Mary Atanrem it'gainek mingugmek akitulriamek mingugilleq nuyaminek-llu perrirluki, taum angutngunra Lazarus-aaq naulluuguq. 3 Taumek taukuk alqaqelriik elliinun ayagceciuk qanrucesqelluku, “Ataneq, tangerrluku kenkek'ngan naulluuguq.” 4 Tau͡gaam Jesus-aaq niicami qanertuq, “Naulluun una tuquunrituq, tau͡gaam Agayun ucurnarisqelluku, Agayutem-llu Qetunraa mat'ukun ucurnarisqelluku.”
5 Jesus-aam-llu Martha, anelgutii-llu, Lazarus-aaq-llu kenkai. 6 Tua-i-llu naulluucianek niiteng'e'rmi uitallermini uitauq cali erenregni malrugni. 7 Kinguani-llu qanertuq elitnauraminun, “Cali Judea-mun ataam ayiilta.” 8 Elitnaurain qanrutaat, “Ayuqucirturtaa, watua-ggem Jews-aat miluqungnaqsaaqaatgen, tuavet-qaa ayanqigteqatartuten?” 9 Jesus-aam kiugai, “Erneq-qaa sass'angqenrituq qula malrugnek cipluki? yuk erenrani piyuakuni paallagngaituq, tua-i nunam mat'um tanqia tangviimiu. 10 Tau͡gaam yuk unugmi piyuakuni paallagciquq, elliini tanqigtailan.” 11 Makunek qanrraarluni, qanrutai, “Yugnikekvut Lazarus-aaq qavartuq, wiinga-llu tupagcarturciqaqa.” 12 Taumek elitnaurain qanrutaat, “Ataneq, qavaquni assiriciquq.” 13 Tua-i Jesus-aaq tuqullranek qaneryaaquq, ellait tau͡gaam umyuartequt qavarluku qanruteksukluku. 14 Nutaan Jesus-aam elluarrluki nalqigutai, “Lazarus-aaq tuquuq. 15 Elpeci-llu pitekluci quyaunga tuantellrunrilama, ukvengesqelluci; tua-i ilangcivkenaku ullaglaut.” 16 Tua-i-llu Thomas-aaq, malrimek at'lek, elitnauraullgutminun qanertuq, “Maliggnaurput, tuqullgutekniarput.”
17 Tua-i-llu Jesus-aaq tekicami, niituq ak'a ernerni cetamani qungumelucianek. 18 Bethany-m-llu Jerusalem-aaq yaaqsinritaa, tayima mile-ak malruk. 19 Jews-aat-llu amlleret Martha, Mary-llu ullallruagket qarutaarnalukek angutngunrak pitekluku. 20 Martha-llu Jesus-aam agiirucianek niiyucimitun pairrsaagaa, Mary tau͡gken enemi uitaluni. 21 Tua-i-llu Martha-m Jesus-aaq qanrutaa, “Ataneq, maantellrukuvet, angutngunqa tuquyanrituq. 22 Waten-llu pingraan nallunritua Agayutmun camek piicakuvet niiciiqaaten.” 23 Jesus-aam qanrutaa, “Angutngunren makciiquq ataam.” 24 Martha-m kiugaa, “Maktellerkaa ataam nallunritaqa makcarami ernermi nangneqlirmi.” 25 Jesus-aam qanrutaa, “Wiinga makyutnguunga unguvaulua-llu, wangnun ukvelria, tuqunge'rmi, unguvaciquq. 26 Unguvalria-llu wangnun ukverluni tuqungaitqapigtuq. Ukveqan-qaa man'a?” 27 Kiugaa, “Aa-ang, Ataneq, ukvertua Christ-aucirpenek tauna Agayutem Qetunraa, nunamun tekitarkaulleq.”
28 Mat'umek qanrumariami, ayagtuq Mary kelegluku yuut nalluyurcivkarluki, qanrulluku-llu, “Ayuqucirturta maantuq, tangerrsugaaten-llu.” 29 Tauna-llu mat'umek niicami egmian nangertuq ullagluku-llu. 30 Wani-wa Jesus-aaq nunanun tekiteksaitellruuq, tau͡gaam cali tuanlluni Martha-m pairtellrani. 31 Jews-aat-llu tuani enemetellriit qarutaartain Mary, tangrramegteggu patagmek nangerrluni anelria, maligtaat, qungumun ayagluku qianayukluku tuani. 32 Tua-i-llu Mary, Jesus-aamun tekicami tangrramiu-llu, ciuqerranun ciisqumigtuq qanrulluku, “Ataneq, maantellrukuvet, angutngunqa tuquyanrituq.” 33 Jesus-aam-llu qiallrani tangrramiu, Jews-aat-llu maligcestai qialuteng, umyuamikun uqamaituq, arenqianani-llu, 34 qanerluni-llu, “Natmun elliceciu?” Qanrutaat “Ataneq, tailuten tangerrnauran.” 35 Jesus-aaq-llu aluviliurtuq. 36 Taumek Jews-aat qanertut: “Tangerrluku kenkillrutacia taumun.” 37 Ilait qanertut, “Uum-qaa tangerrsaurcecillrem una-llu canrircesciigatellrua tuquvailgan?”
38 Jesus-aaq, ataam umyuamikun uqamaunani, qungumun tekituq. Qunguq tauna qerranquuguq, teggalqumek-llu patumaluni. 39 Jesus-aaq qanertuq, “Teggalquq au͡g'arciu.” Martha-m, pillrem nayagiin qanrutaa, “Ataneq, maa-i mat'umi temii tep'nguq erenret cetamaurcata.” 40 Jesus-aam qanrutaa, “Qanrutellrunritamken-qaa ukvequvet Agayutem ucurnarqucianek tangrrarkauniluten?” 41 Tua-i-llu teggalquq au͡g'araat. Jesus-aaq-llu ciuggluni qanertuq, “Aata, quyavikamken niicavnga. 42 Wiinga-wa niiterrlainaucirpenek nallunritamken, tau͡gaam ukut yugugaat maantellriit pitekluki qanertua tuaten, mat'ukun ukvengesqelluki ayagcecillrucirpenek wangnek.” 43 Waten qanrumariami, qayagpagtuq, “Lazarus-aaq, ani.” 44 Tuqulleq-llu an'uq, imgutartuumarmi, kegginaa patutuumarmi. Jesus-aam qanrutai, “Angiciu, ayagtelluku-llu.”
45 Taumek amlleret Jews-aat Mary-m ullagtain, pillranek tangvalriit ukvervikaat. 46 Tau͡gaam ilait Pharisee-aanun ayagtut Jesus-aam pillrinek qanrucarturluki.
Napcecingnaqellrat Jesus-aamek
47 Taumek agayulirten͞gunret Pharisee-aat-llu qaillukuartet quyurtait, qanerluteng, “Qaillun piciqseta? Tua-i tangerrluku una yuk irr'inarqelrialilalria amllernek. 48 Uitaskumten̄i, yuut tamarmeng ukvervikciqaat, Roman-aat-llu taiciqut nunavut wangkuta-llu yuullgutkelriani piunrirluta.” 49 Tau͡gaam iliita, Caiaphas-aam, tuani allrakumi agayulirten͞gunrem, qanrutai, “Nallumavagceci; 50 atawaunrituq-qaa yuk atauciq tuquskan yuut pitekluki, wangkuta-llu yuullgutkelriani piunrirpek'nata?” 51 Tuaten ellminek qanenrituq, tau͡gaam agayulirten͞gunruami taum nalliini, Jesus-aam tuqullerkaa, tamakut yuullgutkelriit pitekluki, qanrutkaa; 52 wani-wa tamakut-llu yuullgutkelriit kiingita pitkevkenaki, tau͡gaam Agayutem yui tamiini sekavcimalriit quyurtarkaungaki. 53 Tuaken ayagluteng qaillukuartut tuquiturluku. 54 Taumek Jesus-aaq tangercetenrirtuq Jews-aanun, nunarpagnek-llu ayagluni yuilqumun nunarrarmun Ephraim-aamek at'legmun, tuantaurluni-llu elitnaurani ilakluki. 55 Jews-aat-llu Paaskaarat ukaqsigian, Jews-aat amlleret nunanek tamanek Jerusalem-aamun mayurtut, Paaskaam ciungani caarrluirnaluteng. 56 Tua-i-llu Jesus-aaq yuaraat, agayuvigpagmi nangengqaluteng qanruyutut, “Qaillun umyuarteqseci, agayunerpaliyarngaituq-qaa?” 57 Tau͡gaam agayulirten͞gunret Pharisee-aat-llu alerquillruut nanlucianek nallunrilngurtangqerqan, qanrutkesqelluku, teguyugluku.
Bethany-mi Minguumallra
1 Tua-i-llu erenret arvinelgen Paaskaam civuani, Jesus-aaq Bethany-mun tekituq, wani-wa Lazarus-aam imum, Jesus-aam tuqumalrianek makcetellran, nuniinun. 2 Tua-i tuani atakutarkiuraat, Martha-llu neqkiurluni, tuani-llu Lazarus-aaq nerellgutkaat. 3 Tuani Mary tegutuq usperem nalliinek mingugmek tepkegcautmek akitulriamek, Jesus-aam-llu it'gai mingugluki, nuyaminek-llu perrirluki, ena-llu tepengluni tepkegcautem tepiinek. 4 Tau͡gaam Judas-aaq Iscariot-aaq, elitnaurain iliit tunestekaa, qanertuq, 5 “Ciin minguk man'a tunumanrita akinun yuinarnun cetamanun, kusgurnarqelriit cikiutekaitnun?” 6 Waten qanertuq, kusgurnarqelriit umyuaqevkenaki, tau͡gaam teglegyulriaruami, akiviutameggnek-llu avalingqerrami teguqaqulaamiu tuavet ekumalria. 7 Taumek Jesus-aaq qanertuq, “Uitaciu, aturnauraa tungmagcimallerkamnun. 8 Tua-i kusgurnarqelrianek ilangqerrlainartuci, tau͡gaam wii ilakerrlainarngaitarpecia.”
9 Tua-i-llu yuut amlleret Jews-aat tuanlucia niicamegteggu, tekitut, Jesus-aaq kiingan pitkevkenaku, Lazarus-aaq-llu tuaten, tuqumalrianek makcetellra, tangerrnaluku. 10 Tau͡gaam agayulirten͞gunret qaillukuartut Lazarus-aaq-llu tuqucugluku, 11 tua-i tauna pitekluku Jews-aat amlleret ayiita, Jesus-aaq-llu ukvervikluku.
Jerusalem-aamun Itellra
12 Unuaquan-llu yugugaat agayunerpaliyalriit Jerusalem-aamun, Jesus-aam tekitarkaucia niicamegteggu, 13 napat palm-at avayaitnek tegulluteng pairrsaagaat, qayagaluteng-llu, “Hosanna! Atawaqerli Atanrem atrakun tekitellria, wani-wa Israel-aat Angayuqrat.” 14 Jesus-aam-llu ciulviim piyagaa unakngamiu aqumvikaa, igausngaciatun waten: 15 “Zion-aam pania, alingevkenak, tangerrluku, angayuqan taiguq ciulviim piyagaani aqumgaluni!” 16 Tamatum nalliini elitnaurain tamana taringellrunritaat, tau͡gaam Jesus-aaq ucurnarian neq'angut, tuaten igausngiin pitekluku, tuaten-llu piatgu. 17 Tua-i yugugaat elliini uitallret Lazarus-aaq qunguanek qayagaullrani, tuqumalrianek-llu maktellrani, nallunairutkaat. 18 Tamana pitekluku cali yugugaat pairrsaagaat niicamegteggu tamatumek irr'inarqelrialillra. 19 Taumek Pharisee-aat qanruyutut, “Qaill' pisciigatuci, tangerrluku, tamarmeng yuut maligeskiit.”
Greek-aat Jesus-aamek Yuallrat
20 Taukut-llu agayunerpagmi piicagyartulriit Greek-aanek ilangqertut. 21 Tamakut Philip-aaq ullagaat, tauna Bethsaida-mi Galilee-amelngurmi nunalek, kaigavikluku-llu waten, “Usuuq, Jesus-aaq tangerrsugyaaqerput.” 22 Tua-i Philip-aam Andrew qanrucarturaa, Andrew-m-llu Philip-aaq malikluku Jesus-aaq qanrucarturaak. 23 Jesus-aam kiugak, “Yuum Qetunraan ucurnarillerkaa tekituq. 24 Ilumun, ilumun, qanrutamci, naucetaarkaq mukaarkaq nunam iluanun tull'uni nalanrilkuni atauciurrlainarciquq, tau͡gaam nalakuni ur'arkaurciiquq. 25 Unguvaminek arcaqakilriim tamarciqaa, tau͡gaam maani nunam qaingani unguvaminek arcaqakinrilnguum piksaguciiqaa unguva nangyuilnguq. 26 Yuk wangnun pisten͞gukuni, maligglia, pisteka-llu nayuqemneciiquq. Yuk wangnun pisten͞gukan, Aatam qigcignarivkarciqaa.
27 “Watua tarneqa civuurauq, qaillun-llu waniwa qanerciqsia; ‘Aata, anirturnga sass'amek mat'umek.’ Tau͡gaam tamana pitekluku sass'aq man'a tekitaqa. 28 Aata, atren ucurnarivkarru.” Tua-i erina qilagmek niicetuq qanerluni, “Ucurnarivkaumariaqa, ucurnarivkanqigtarkauluku-llu.” 29 Tua-i yuut tuani nangengqalriit mat'umek niitellriit qanertut kallirniluku, allat-llu qanertut, “An'gilam qalarutaa.” 30 Jesus-aam kiugai, “Man'a erina wii piteklua pinrituq, tau͡gaam elpeci pitekluci piuq. 31 Watua nunamiut qanercetaarumaqatartut, mat'um-llu nunam atanra ancimaarkauguq. 32 Wiinga-llu, nunamek agarcimarikuma, yuut tamalkuita cayugciqanka.” 33 Waten qanertuq nallunairnaluku qaillun ayuqelriakun tuquarkaucini. 34 Tua-i yugugaat kiugaat, “Alerquutni igausngalria niitellruarput Christ-am nangyuilngurmek piurrlainararkaucia, qaillun-mi qanercit Yuum Qetunraa agarcimaarkauniluku? Kituuga-mi tauna Yuum Qetunraa?” 35 Jesus-aam kiugai, “Tanqiim cali ellma nayurciqaaci. Piyuaci tanqigmetlerpecen̄i, tan'geritenritnauraaci, wani-wa tan'germi piyualriim ullagarkani nallua. 36 Tanqik elpecen̄etellrani, tanqik ukvervikiciu, tanqiim irniaqnauraaci.”
Jews-aat Ukverciigatellrat
Makunek Jesus-aaq qallacimariami, ayagtuq iirluki taukut. 37 Tau͡gaam takuatni tuaten amllertalrianek nallunailkucingraan, ukveqenritaat, 38 piciurrluku Prophet-aam Isaiah-m qaneryaraa, “Ataneq, kia ukveqau qalarutkellerput? Kitumun-llu Atanrem tallia alairumaa?” 39 Man'a pitekluku ukverciigatut. Isaiah cali qanellruan: 40 “Iingit takvialivkarai ircaqruit-llu asvaitevkarai, iimegteggun tangrresqevkenaki, ircaqumegteggun-llu elpengesqevkenaki, causqevkenaki-llu wangnun anirtullerkameggnun.” 41 Makunek Isaiah qanertuq ucurnarqucia tangrramiu qanrutekngamiu-llu ellii. 42 Amta-llu atanret amlleret ukverviksaaqaat, tau͡gaam Pharisee-aat pitekluki apertunritaat, agayuvigmek au͡g'arnayukluteng. 43 Tua-i yugnun nanrallerkarteng cucukenruamegteggu Agayutmun nanrallerkameggni.
44 Jesus-aaq qastuluni qanertuq, “Wangnun ukvelria, wangnun pivkenani tau͡gaam ayagcestemnun ukvertuq. 45 Wangnek-llu tangellriim ayagcesteka tangrraa. 46 Tanqiulua nunamun tekitua, wangnun ukvelria tan'germetesqevkenaku. 47 Qaneryaramnek-llu niitellria ukveqevkenaki-llu, tauna wiinga qanercetaarngaitaqa, tekitenrilama nunamiut qanercetaararkauluki, tau͡gaam anirturarkauluki. 48 Wangnek caunrilkilria, qaneryaranka-llu ciuniuryugpek'naki, tauna qanercetaarcetengqertuq, qaneryaram qaneryaraqellma qanercetaarciqaa ernermi nangneqlirmi. 49 Wani-wa wangnek qallatenrilama, tau͡gaam Aatam ayagcestem̄a alerquraanga qaillun qanrarkaucimnek, qaillun-llu qallatarkaucimnek. 50 Alerquutain-llu unguvamek nangyuilngurmek iqungqerruciat nallunritaqa, taumek qallataqama, tuaten qallatelartua Aatam qanresquciatun.”
Elitnaurami It'gaitnek Erurillra
1 Wani-wa Paaskaam nerevkaritiin ciungakun, nunamek maaken ayallerkami pinaricia Jesus-aam nallunrilamiu, ilani-llu nunamelnguut kenkellruamiki kenkai iquklitlerkaminun. 2 Atakutainanratni-llu, tuunrangayiim Judas-aaq Simon-aam qetunraa Iscariot-aaq umyugiumariaku, tunesqelluku, 3 Jesus-aaq-llu nallunrilami Aatam cat tamalkuita unatminun tunellruciatnek, Agayutmun-llu ayagarkauciminek, 4 tua-i nangertuq nerrlerminek; aturani-llu yuungamiu, perriutamek manuilicirtuq. 5 Ermigcuun-llu mer'mek imiraa, elitnaurami-llu it'gait erurluki, manuilitaminek-llu perrirluki. 6 Kiituani Simon Peter tekitaa. Tua-i-llu taum qanrutaa, “Ataneq, wii-llu-qaa it'ganka eruqataraten?” 7 Jesus-aam kiugaa, “Caliaqa man'a cauciitan watua, tau͡gaam mat'um kinguani taringeciqan.” 8 Peter-aam kiugaa, “It'ganka erurngaitqapigtaten.” Jesus-aam kiugaa, “Erunrilkumken, pillgutekngaitarpenga.” 9 Nutaan Peter-aam pia, “Ataneq, it'ganka kiingita pivkenaki, unatenka qamiquqa-llu piarkaugaten!” 10 Jesus-aam qanrutaa, “Erunerralria, it'gamikun tau͡gaam eruumakuni tamarmi iqaiciiquq; elpeci-llu iqaituci, tau͡gaam tamalkirtevkenaci.” 11 Wani-wa tunestekani nallunrilamiu, tamana pitekluku qanertuq, “Tamalkirtevkenaci iqaituci.”
12 It'gait-llu eruumariamiki, aturani-llu all'uku, aqumenqiggluni-llu qanrutai, “Nallunritarci-qaa ca elpecen̄un calilqa? 13 Elitnauristevcen̄ek Atanerpecen̄ek-llu tuqlulararpecia, tuaten-llu elluarrluci pilartuci, taunguama. 14 Tua-i wiinga, Atanerci Elitnauristeci-llu, it'gaci erullruamki, tuaten-llu elpeci erurtaagutnarquci it'garpecen̄ek. 15 Cuq'liramci, tuaten pisqelluci pillrucimtun elpecen̄un. 16 Ilumun, ilumun, qanrutamci, pista angenrunrituq atanermini, wall'u ayagcecimalria angenrunrituq ayagcestem̄ini. 17 Tamana nallunrilkuvciu, atawauciquci tuaten pikuvci. 18 Tamarpeci umyuaqenritamci, nakmikellrenka nallunrilamki; tau͡gaam igausngalria piciurtarkauguq, wani-wa una, ‘Nerellgutma kitngigaanga.’ 19 Watua qanrutamci pivailgan, tuaten pikan ukvekesqellua taungucimnek. 20 Ilumun, ilumun, qanrutamci, ayagcetlemnek ciuniurilriim ciuniuraanga, wiinga-llu ciuniurtem̄a ayagtesteka ciuniuraa.”
Tunestekani Qanrutkaa
21 Waten-llu qanrumariami, Jesus-aaq anernemikun angniirteqapigtuq, nallunairluni-llu qanertuq, “Ilumun, ilumun, qanrutamci, ilavci tunciqaanga.” 22 Tua-i elitnaurat tangertaagutut, paqnakluku-llu nalirteng qanrutkucianek. 23 Nervigmetuq Jesus-aamun iggangqaluni elitnaurain iliit kenkekii. 24 Simon-aam Peter-aam tauna iigmiuraa, apcesqelluku nalirteng picianek. 25 Tua-i tauna Jesus-aamun iggangqalria, qanertuq elliinun, “Ataneq, kina pisiu?” 26 Jesus-aaq kiuguq, “Kelipamek akurtellemnek cikirarkaqa taunguuq.” Tua-i kelipaq akurtellni Judas-aamun Simon-aam qetunraanun Iscariot-aamun, tunaa. 27 Tauna-llu akurtellranek igngan, tuunrangayiim itraa. Jesus-aam tua-i qanrutaa, “Piqatallren patagmek piyarturru.” 28 Tua-i tuani nerellgutaini nallunrilngurtaituq ca pitekluku elliinun tuaten qanrucianek. 29 Judas-aaq akiviutangqerran ilait umyuarteqsaaqut, Jesus-aamun qanrucukluku. Paaskaami aturarkameggnek kipucesqelluku, wall'u arrsaulriit camek cikiisqelluki. 30 Tua-i, taum kelipaq igumariamiu, egmian an'uq, maa-i unuuluni.
Nutaraq Alerquun
31 Anumarian-llu Jesus-aaq qanertuq, “Watua Yuum Qetunraa ucurnarimauq, Agayun-llu ucurnarimaluni elliikun. 32 Agayun ucurnarimakuni elliikun, Agayutem-llu ucurnarivkarciqaa ellmini, tamaa-llu ucurnarivkarciqaa. 33 Irniamaa, nayuqacuaqerciqamci, Yuarciqerpecia; qanellrucimtun-llu Jews-aanun, watua elpecen̄un qanertua, ‘Ayagvigkamnun taisciigatuci.’ 34 Alerquutmek nutaramek cikiramci, kenkucesqelluci elpecen̄un, elpecen̄ek kenkillrucimtun, tuaten elpeci-llu kenkucesqelluci. 35 Tamaaggun tamarmeng nallunriciiqaiceci, wangnun elitnauraqucirci, kenkuskuvci atunem.”
Peter-aam Aarcirtuumallra
36 Simon-aam Peter-aam qanrutaa, “Ataneq, natmun piciqsit?” Jesus-aaq kiuguq, “Ayagvigkamnun watua maligcunaitarpenga, tau͡gaam kinguqvaarni maligciiqerpenga.” 37 Peter-aam qanrutaa, “Ataneq, ciin maa-i watua maligcunaiciken? Wiinga-wa unguvaka pegtarkaugaqa elpet pitekluten.” 38 Jesus-aaq piuq, “Elpet-qaa unguvan pegciiqan wii piteklua? Ilumun, ilumun, qanrutamken, yaqulek angucalurtaq qalriangaituq, mecirautekvailegpenga pingayurqunek.
Caceturqaurutai Elitnauraminun
1 “Ircaqruallayuilkici, Agayutmun ukvertuci wangnun-llu ukverci. 2 Atama eniin ilua uitavigkalirtuq. Tuaten ayuqenrilkan, qanrutellruyaramci. Uitallerkiuryartuqataramci. 3 Uitallerkiuryartuumarikumci-llu, ataam tekiciiqua tegunaluci uitallemnetesqelluci. 4 Ayagvigkamnun-llu tumyaraq nallunritarci.” 5 Tua-i-llu Thomas-aam pia, “Ataneq, ayagvigkan nalluarput, qaillun wani-wa tumyaraq nallunriciiqseta?” 6 Jesus-aam qanrutaa, “Wiinga tumyaraugua, piciulua, unguvaulua-llu; allakun Atamun tekitellriartangqerrsunaituq, wangkun tau͡gaam. 7 Nallunrilkuvcia, Ataka-llu nallunricararci; Wak'nirnek-llu nallunritarci tangellruluku-llu.”
8 Philip-aam qanrutaa, “Ataneq, nasviskut Atamek, tua-i asgurakngaitarput.” 9 Jesus-aam kiugaa, “Akaarnun nayullrungramci, nallunriqsaitarpenga-qaa, Philip? Wangnek tangellriim Aata tangrraa. Qaillun tua-i qanercit, ‘Nasviskut Atamek?’ 10 Ukveqenritan-qaa Atameluciqa, Aatam-llu wangnelucia? Qaneryarat elpecen̄un qaneryaraqellrenka wangnek qaneryaraqenritanka, tau͡gaam Aatam wangnelnguum caliani caliaqai. 11 Ukveqicia Atameluciqa Aatam-llu wangnelucia, wall'u caliat tamakut pitekluki ukveqicia. 12 Ilumun, ilumun, qanrutamci, caliat caliaqellrenka ukvekestem̄a-llu caliaqeciqai, tamakut-llu angenritnek caliciquq, Aatamun ayagarkaungama. 13 Camek atemkun kaigakuvci, tuaten piciqua, Aata ucurnarisqelluku Qetunraakun. 14 Atemkun ca kaigatkekuvciu, wii piciurceciiqaqa.
Anernerem Tanqilriim Akqutkumallra
15 “Kenkekuvcia, alerquutenka aturarkaugaci. 16 Wiinga-llu Aata kaigavikciqaqa, elliin-llu cikirciqaaci Ililirturtem̄ek allamek, elpecen̄eterrlainararkamek akwarpak tayima. 17 Tua-i wani-wa Anernermek piciunrem pianek, ukvenrilnguut piksagutesciigalkiitnek, taukut tangenrrilatgu nalluluku-llu. Elpeci nallunritarci, elpecen̄etauraan, ircaqurpecen̄etaurluni-llu.
18 “Elliraurtessngaitamci, ullagciqamci. 19 Atataarqu, ukvenrilnguut tangenrrirciqaatnga, tau͡gaam elpeci tanglarciqerpecia, wani-wa wiinga unguviima, elpeci-llu unguvaarkauguci. 20 Ernermi taumi nallunrirarkaugarci Atameluciqa, elpeci-llu wangnelucirci, wiinga-llu elpecen̄i. 21 Alerquutemnek pikilria aturluki-llu, waniwauguq wangnek kenkilria; wiinga-llu kenkesteka Atama kenekciqaa, wiinga-llu kenekciqaqa nallunairvikluku-llu.” 22 Judas-aam, Iscariot-aunrilnguum qanrutaa, “Ataneq, qaillun nallunairvikciqsikut ukvenrilnguut pivkenaki?” 23 Jesus-aam kiugaa, “Yuum kenkekunia, qaneryaranka aturciqai, Atama-llu kenekciqaa, ullagciqerpuk-llu uitallgutekluku-llu. 24 Wiinga kenkenricestem̄a qaneryaranka atunrit'larai. Qaneryaraq-llu niitellerci wiinga pikenritaqa, tau͡gaam Aatam ayagcestem̄a pikaa.
25 “Makunek qanrutellruamci, elpecen̄ek nayullemni. 26 Tau͡gaam Ililirturtem, wani-wa Anernerem Tanqilriim, Aatam wii piteklua ayagcetarkaan, elliin tamaitnek elicungcarciqaaci, neq'angevkarluci-llu tamalkuitnek elpecen̄un qaneryaraqellemnek. 27 Uitanqegcitmek unisvikamci, uitanqegcitmek cikiramci, ukvenrilnguut piciryaraacetun cikinritamci. Ircaqruallayuilkici, alingyugpek'naci-llu. 28 Niitellruuci elpecen̄un qanllemnek waten: ‘Ayagciqua, cali-llu ullagciqamci.’ Kenkekuvcia, angniryartuci, Aatamun ayagarkaungama, Aata wangni angenruan. 29 Maa-i-llu qanrutellruamci pivailgan, pikan, ukveresqelluci. 30 Mat'um kinguani amllernek qanrusngaitamci, ukvenrilucim atanra agiircan, caunani-llu wangni. 31 Tau͡gaam ukvenrilnguut nallunricesqelluki, Aatamek kenkicimnek, Aatam alerquuciatun pilartua. Nangerrluci ayiilta.
Wine-am Napaa Piciulria
1 “Wii wani-wa napaugua piciulua, Ataka-llu napaliurten͞guuq. 2 Avayanka-llu nauginrilnguut, tamalkuita au͡g'alarai, avayat-llu tamalkuita naugitulit carrilarai, amllernek naugisqelluki. 3 Elpeci watua carr'ituci qaneryaraq elpecen̄un qaneryaraqelqa pitekluku. 4 Wangnetaurci, wiinga-llu elpecen̄etaurlua. Tuarpiaq avayaq naugisciigaluciatun ellminek, napametenrilkuni, tuaten-llu cali elpeci pisciigatuci, wangnetauranrilkuvci. 5 Wiinga napaugua, elpeci-llu avayauguci. Wangnetauralria, wiinga-llu elliinellua, amllernek naugiciquq. Wani-wa wii ilakevkenii caperrsukapigtuci. 6 Wangnetauranrilnguq, avayatun egcimaarkauguq nalaluni-llu, tuaten-llu ayuqelriit quyurtelarait, kenermun-llu muriulluki ekualuki-llu. 7 Wangnetaurquvci, qaneryaranka-llu umyuarpecen̄etaurqata, tua-i camek kaigakuvci, tuaten pimaarkauguci. 8 Amllermek naugikuvci Ataka ucurnariciquq, wiinga-llu elitnauraqciqamci. 9 Aatam wangnek kenkillruciatun, tuaten kenkellruamci; kenkemnetaurci. 10 Alerquutenka atuquvciki, kenkemnetaurciquci, tuacetun wiinga Atama alerquutai atullrucimtun kenkiinetaurlua-llu. 11 Makunek qallautamci, angniqa elpecen̄i uitasqelluku, angnirci-llu qaqimarisqelluku.
12 “Maa-i-llu alerquuteka, kenkucesqelluci elpecen̄ek kenkillrucimtun. 13 Wani-wa kenka tamiini angenrulria, yuum unguvani pegeskaku yugnikekni pitekluku. 14 Alerquutenka atuquvciki yugnikciqamci. 15 Wak'nirnek pisten̄ek tuqlunriramci, atanermi caliari pistem nalluaki, tau͡gaam yugnikekemnek tuqluramci, Atamnek tamalkuan niitellemnek nallunrircecamci. 16 Elpeci nakmikellrunritarpecia, tau͡gaam wiinga nakmikellruamci ellimerluci-llu naugitullerkarpecen̄ek atsanek, atsaci-llu uitarrlainaasqelluki, Aatam cikirarkaungaci camek atemkun kaigavikekuvcen̄i. 17 Makunek alerquramci, atunem kenkucesqelluci.
Elitnaurain Nangcimallerkaat
18 “Ukvenrilnguut uumikekaceci, tua-i nallunrituci ciuvcen̄i wangnek uumikiqerraariciatnek. 19 Ukvenrilnguut ilakekunegceci, keneksaraiceci pimegcetun, tau͡gaam ilakenritaiceci, wiinga tau͡gaam cucukellruamci, taumek ukvenrilnguut uumikekaiceci. 20 Elpecen̄un qanelqa neq'akiciu, ‘Pista angenrunrituq atanermini.’ Inglulirtuamegten͞ga, elpeci-llu inglulirturciqaiceci. Qanellrenka atuqunegteki, qanelci-llu aturyarait. 21 Tau͡gaam makunek tamalkuitnek piciqaiceci atqa pitekluku, ayagcesteka nalluamegteggu. 22 Qanrucarturluki tekitellrunrilkuma, assiilnguicartut, tau͡gaam watua assiilngumeggnun qanerniarutkaitut. 23 Uumikestem̄a Ataka-llu uumikaa. 24 Calillrunrilkuma ellaitni calianek allam pillrunrilkainek, assiilnguicartut, tau͡gaam maa-i tangellruat, uumiklunuk-llu wangkuk, Ataka wiinga-llu. 25 Waten tau͡gaam piuq, qaneryaraq alerquutaitni igausngalria piciurcesqelluku, ‘Ayagnerkaunateng uumikaatnga.’ 26 Tau͡gaam Ililirturta tekiskuni, Aatamek elpecen̄un ayagcetarkaqa, Anerneq imna piciulria, Aatamek kingunelek, elliin nallunairciqaanga. 27 Cali-llu elpeci nallunairiciquci, ayagmek ilakellruamci.
Elitnaurain Nangcimallerkaat Qanrutkaa
1 “Makunek qanrutamci cangayuusqevkenaci. 2 Agayuvignek au͡g'arciqaiceci, tua-i waniwa tuaten ellirciquq elpecen̄ek tuqucilriit umyuarteqciqut Agayun kevgiuryukluku. 3 Tuaten-llu piciqaiceci nalluamegtekuk Ataka-llu. 4 Tau͡gaam makunek qanrutellruamci, tuaten elliqan, neq'angesqelluci tuaten qanellruciqa elpecen̄un. Ayagmek-llu mat'umek qanrutellrunritamci, nayullruamci. 5Tau͡gaam watua ayakatartua ayagcestemnun, ilavci-llu aptenritaanga, ‘Natmun ayakatarcit?’ 6 Tau͡gaam makunek qanrucamci, ilutequci.
Ililirturtem Akqutkumallra
7 “Wani-wa piciulriamek qanrutamci, elpecen̄un atawauciqngan ayakuma, ayanrilkuma, Ililirturtem ullagngaitaaci, tau͡gaam ayakuma, elpecen̄un ayagceciiqaqa. 8 Tekiskuni-llu, elliin ukvenrilnguut elpengevkarciqai assiilngurmek, elluamek-llu qanercetaarinermek-llu; 9 assiilngurmek, wani-wa ukvervikenrilatnga; 10 elluamek, wani-wa Aatamun ayagarkaungama, tangenrrirarkaungavcia-llu; 11 qanercetaarinermek, wani-wa ellam mat'um atanra qanercetaarumiin.
12 “Amllernek cali qaneryararkangqerrsaaqua elpecen̄un, tau͡gaam elpeci watua arturaci. 13 Tau͡gken imna Anerneq piciulria tekiskuni, elliin pekyuciiqaaci piciunermun tamiinun, ellminek qallasngailami, tau͡gaam niitellerminek qallaciiquq, piarkat-llu qanrutekciqai. 14 Elliin ucurnarivkarciqaanga, wangnek piarkaungamiki elpecen̄un qanrutkarkani. 15 Aatama pii tamalkuita pikanka, taumek qanertua pimnek piarkauniluku elpecen̄un qanrutkarkani.
16 “Atataarqu, tangenrrirarkaugarpecia, atataarqu-llu, tangenqigciiqerpecia, Aatamun ayagarkaungama.” 17 Tua-i elitnaurain ilait qanruyutut, “Cauga man'a wangkutnun qanellra, Atataarqu, tangenrrirarkaugarpecia, atataarqu-llu, tangenqigciiqerpecia, Aatamun ayagarkaungama?” 18 Taumek qanertut, “Cauga man'a qanellra, ‘Atataarqu?’ Cauciitarput qanellra.” 19 Jesus-aam elpekngamiki kangiituuciat qanllerminek, qanrutai, “Kangiituutekarci-qaa qanelqa waten, ‘Atataarqu, tangenrrirarkaugarpecia, atataarqu-llu, tangenqigciiqerpecia?’ 20 Ilumun, ilumun, qanrutamci; Elpeci qiaciquci yuuniarluci-llu, tau͡gaam ukvenrilnguut angnirciqut; elpeci angniiciiquci, tau͡gaam angniilucirci cimirarkauguq angnimek. 21 Arnaq teggiurciaqami angniitelartuq, irnillerkani tekican, tau͡gaam irnimariaqami, nangteqnarqelria neq'akenrilaraa, angnilaami yugtangucianek. 22 Elpeci-llu watua angniicaaquci, tau͡gaam tangenqigciiqamci, ircaquci-llu angnirciqut, angniucirci-llu au͡gaumangaituq elpecen̄ek. 23 Taumi ernermi camek apqaurngaitarpecia. Ilumun, ilumun, qanrutamci: Camek Aata atemkun kaigavikekuvcen̄i, cikirciqaaci. 24 Man'a engelkarrluku atemkun kaigaksaituci; Kaigaci, tua-i pingciquci, angnirci qaqicesqelluku.
25 “Makunek qallautamci ayuqestassiigutetgun; tau͡gaam erenret tekiciiqut, tuani qallauciiqamci ayuqestassiigutngunrilngurteggun ayuqucingnaqlua qallautarkaungamci Aatamek. 26 Taum nalliini atemkun kaigaciquci, wiinga-llu qanrutenritamci, kaigaciiqniluci; 27 tua-i Aatam tungaunani kenekngaci, kenekngavcia ukveqluku-llu Aatamek kingunengqerruciqa. 28 Aatamek kingunirlua tekitellruunga nunamun, ataam, nuna unilluku Aatamun ayagciqua.”
29 Elitnaurain-llu qanrutaat, “Wani-wa nutaan ayuqucingnaqluten qallatuten ayuqestassiigutngunrilngurteggun. 30 Watua nallunritukut canek tamalkuitnek nallunrilucirpenek apesviinak-llu kitumi imumi, taumek ukveqerput Agayutmek kingunengqerrucin.” 31 Jesus-aam pii, “Nutaan-qaa ukvertuci? 32 Atam erenret tekiciiqut, maa-i-llu tekisngaluteng, tua-i sekavciiquci kina imna nakmiin piminun, wiinga-llu kiimellirlua, tau͡gaam kiimetenritua, Aatam nayuanga. 33 Makunek qanrutamci, wangkun uitanqegcingesqelluci. Ellarpagmi nangteq'lartuci, tau͡gaam caceturici, ellarpak cirlakngamku.”
Jesus-aam Piicaucillra
1 Makunek qanrumariami Jesus-aaq, ciugtuq qanerluni, “Aata, watua pinariuq, Qetunraan ucurnarivkarru, Qetunram-llu ucurnarivkarnauraaten. 2 Piyunarqutmek cikillruavgu yugnun tamaitnun, tuaten-llu elliin unguvamek nangyuilngurmek cikirnaurai ellminun cikiutekelten. 3 Waniwauguq-llu unguva nangyuilnguq, elpet nallunrirluten kiivet ilumun Agayutngucirpenek, ayagcetellren-llu Jesus-aaq Christ-aq nallunrirluku. 4 Nunami ucurnarivkallruamken, wangnun caliaqesqellren qaqicamku. 5 Watua-llu, Aata, ucurnarivkarnga elpeni ucurnarqucimnek ellarpagtangvailgan elpeni piklemnek.
6 “Aterpenek nallunrircetellruanka yuut wangnun cikiutekelten ellamiunek. Elpet pikellruyaaqaten wangnun-llu cikiutekluki. Ellaita-llu qaneryaran ciumuutaat. 7 Watua nallunriraat ca tamalkuan wangnun cikiuteklerpet elpenek kingunengqerrucia, 8 wani-wa qaneryarat wangnun cikiutekelten ellaitnun cikiutekanka, ellaita-llu piksagutait, ilumun-llu nalluvkenaku elpenek kingunengqerruciqa elpenun-llu ayagcessuciqa. 9 Ellait piicautanka, ellamiut piicautenritanka, tau͡gaam taukut wangnun cikiutekelten piicautanka elpet pikngavki. 10 Pinka tamalkuita pikaten, piten-llu wiinga pikanka, taukuni-llu ucurnariunga. 11 Wiinga-llu nunam qaingantenrirtua, ukut nunam qaingantut cali. Wiinga-llu ullagamken. Aata Tanqilria, aterpegun pektayiirceski, wangnun cikiutekelten wangkugcetun atauciunaurtut. 12 Ellaitni uitallemni, aterpegun pektayiircetanka, wangnun cikiutekelten, tarikanka-llu, tamalriarunateng-llu, tauna tamanermek apqucilek kiimi tamartuq, kalikat piciurrluki. 13 Tau͡gaam watua ullagamken, tuaten-llu qallatua cali nunam qainganllua, angniuteka ellaitni piciurtesqelluku. 14 Qaneryararpenek cikillruanka; ellarpiim-llu yuin uumikait, ellarpiim yuinek pinrilata, wiinga tuaten ellarpiim yuinek pinrilucimtun. 15 Piicautenritanka nunam qainganek au͡gaasqelluki, tau͡gaam assiilngurmun pisqevkenaki, 16 ellarpiim yuinek pinrilata, wiinga tuaten ellarpiim yuinek pinrilucimtun. 17 Piciulriakun kenciknarivkarki; Elpet qaneryaran piciulriaruuq. 18 Wangnek ayagcecillrucirpetun nunam qainganelngurnun, tuaten cali ukut nunam qainganelngurnun ayagcetanka. 19 Ellait-llu pitekluki kenciknarivkartua, ellait-llu cali kenciknarisqelluki piciulriakun.
20 “Ukut-llu kiingita piicautenritanka, tau͡gaam qaneryaraitgun wangnun ukverarkat tapeqluki piicautanka. 21 Tamalkuita atauciusqelluki, elpet Aata, wangnelucirpetun, wiinga-llu elpenlucimtun, ellait cali atauciusqelluki wangkugni, nunam qainganelngurnun ukveqesqelluku elpenun ayagtessuciqa. 22 Ucurnarqun-llu wangnun taitellren ellaitnun cikiutekellruaqa, atauciusqelluki wangkugcetun atauciucimegtun. 23 Wiinga ellaitnellua elpet-llu wangnelluten, ellait-llu ataucimun taqmigtesqelluki, nunam qainganelnguut nallunricesqelluki elpenun ayagtessucimnek, ellaitnek-llu kenkicirpenek wangnek kenkillrucirpetun. 24 Aata, wangnun cikiutekelten, wangnetesqanka uitallemni, ucurnarqun wangnun taitellren ellaitnun tangrresqelluku, kenkellruavnga ellarpak tusnganengvailgan. 25 Aataa Ellualria, ellam yuin nallullruatgen, tau͡gaam wiinga nallunritellruamken, ukut-llu elpenun ayagtessuciqa nallunritellruat. 26 Aterpenek nallunrircetanka, nallunrircetenqigtarkauluku-llu, wangnek kenkicin ellaitnetesqelluku, wiinga-llu ellaitnellua.”
Jesus-aam Tegumallra
1 Makunek Jesus-aaq qallacimariami, elitnaurani-llu ayagtut kuicuar Kidron qerarluku, tuani naucetaarvigtangqertuq, tuavet-llu itertut. 2 Judas-aam-llu tunestekaan, tauna nallunritaa, Jesus-aaq elitnaurani-llu pulengtaq tuavet ayalaata. 3 Judas-aaq, agayulirten͞gunernek Pharisee-aanek-llu unangami, anguyagten̄ek atanerruanek-llu, ilakluki tuavet tekituq, ellassuutnek kenurqutanek-llu kenurralgirluteng saskulgirluteng-llu. 4 Tau͡gaam Jesus-aam, ellminun tut'arkat tamalkuita nallunrilamiki, ullakanirai apluki-llu, “Kina yuarceciu?” 5 Kiugaat, “Jesus-aaq Nazareth-aarmiu.” Jesus-aam kiugai, “Taunguunga.” Judas-aaq-llu, tunestii nangengqauq ellaitni. 6 Tua-i qanrucateng, “Taunguunga,” kingupiarallagtut nunamun-llu qetkallagluteng. 7 Tua-i aptenqigtai, “Kina yuarceciu?” Kiugaat, “Jesus-aaq Nazareth-aarmiu.” 8 Jesus-aam kiugai, “Qanrutellruamci taungunilua; tua-i wiinga yuaquvcia, ukut ayagteskiciki.” 9 Wani-wa qanrucillra piciurtarkaungan waten, “Wangnun cikiuteklerpet iliitnek tamarinritua.” 10 Tua-i-llu Simon Peter-aam, nuussirpangqerrami, amuluku agayulirten͞gunrem pistii tallirpilirnerakun ciutairtaa. Pista tauna Malchus-aamek atengqertuq. 11 Jesus-aam-llu Peter qanrutaa, “Nuussirpiin caquanun qungasgu. Saskam, Atama wangnun cikiutiin imaa merngaitaqa-qaa?”
Agayulirten͞gunermun Qanercetaarumallra
12 Tua-i-llu anguyagtet atanrita Jews-aat-llu atanrita Jesus-aaq teguluku qillerqaat. 13 Ciumek Annas-aamun ayautaat, wani-wa Caiaphas-aam taumi allrakumi agayulirten͞gunrulriim cakianun. 14 Caiaphas-aaq taunguuq Jews-aanek ayuqucirturilleq atawauniluku yuk atauciq tuqukuni yuut pitekluki.
15 Simon-aam-llu Peter-aam Jesus-aaq maligtaa, allam-llu elitnauram. Elitnauraq-llu tauna agayulirten͞gunrem nallunrilani, itertuq Jesus-aaq maliggluku agayulirten͞gunrem 'laavkaaran elaqlianun. 16 Tau͡gaam Peter ikirtuqam elatiini nangengqauq. Tua-i elitnauraq tauna, agayulirten͞gunrem nallunrilkii, an'uq, arnaq-llu ikirtuqam tarikestii apelcirluku, Peter itercetaa. 17 Tua-i-llu arnam ikirtuqam tarikestiin Peter aptaa, “Elpet-llu-qaa uum elitnaurain ilakaatgen?” Kiuguq, “Qang'a.” 18 Pistet-llu atanerruarit-llu nangengqaut tuani keneq kumarrluku matneqluteng-llu, nengllian, Peter-llu ilakluku.
19 Agayulirten͞gunrem-llu Jesus-aaq apqauraa elitnaurainek ayuqucirtuutainek-llu. 20 Jesus-aam kiugaa, “Yuut takuatni qallatelallruunga, agayuvigni-llu, agayuvigpagmi-llu Jews-aat tamarmeng quyurtaarviatni elicungcarilallruunga, nalluatni-llu camek qallatellrunritua. 21 Ciin wiinga apqaurcecia? apqaurki taukut niitellret, camek ellaitnun qallatellemnek. Atam taukut nallunritait qanellrenka.” 22 Waten-llu qanran atanerruat iliita tuani nangengqalriim Jesus-aaq qacartaa, qanerluni, “Waten-qaa agayulirten͞guneq kiugan?” 23 Jesus-aam kiugaa, “Qancurlallrukuma, picurlaucia nallunairru; tau͡gaam piciulriamek qanellrukuma, ciin qacarcia?” 24 Tua-i Annas-aam qillerqumatuumaan ayaucetaa Caiaphas-aamun agayulirten͞gunermun.
25 Simon Peter-llu nangengqauq matneqluni. Tuani-llu aptaat, “Elpet-llu-qaa elitnaurain ilakaatgen?” Meci'irtuq qanerluni, “Qang'a.” 26 Agayulirten͞gunrem-llu pistain iliita, Peter-aam ciutairtellran tungelqurran aptaa, “Tangellrunritamken-qaa naucetaarvigmi tauna ilakluku?” 27 Tua-i Peter meciranqigtuq, egmianun-llu yaqulgem angucalurtaa qalriaguq.
Pilate-aamun Qanercetaarumallra
28 Tuaken-llu Caiaphas-aamek Jesus-aaq ayautaat nunam atanran eniinun, wani-wa unuayaarmi. Ellait-llu tungaunateng nunam atanran 'laavkaaranun itenritut, menulirnavkenateng, tau͡gaam Paaskaarcuutekaq nernaluku. 29 Tua-i Pilate-aam anvikai qanrulluki-llu, “Camek picetaaruceciu una yuk?” 30 Kiugaat, “Picurlanrilkan, elpenun tunenricararput.” 31 Pilate-aam tua-i kiugai, “Kitaki teguciu qanercetaarluku-llu alerquuteci maliggluki.” Jews-aat kiugaat, “Yugmek tuqucisqenritaitkut.” 32 Wani-wa Jesus-aam qanrucillra piciurtarkaungan nallunairluni qanellruami qaillun ayuqelriakun tuquarkauciminek. 33 Tua-i Pilate-aaq nunam atanran 'laavkaaranun itenqigtuq, Jesus-aaq-llu taisqaa apluku-llu, “Taunguuten-qaa Jews-aat Angayuqrat?” 34 Jesus-aam kiugaa, “Elpenek-qaa waten qanertuten, wall'u allat tuaten qanrutkaatnga elpenun?” 35 Pilate-aam kiugaa, “Jews-aaruunga-qaa? elpet yuullgutvet agayulirten͞gunret-llu wangnun tunaatgen. Qaillun pillrusit?” 36 Jesus-aaq kiuguq, “Wiinga angayuqauvika maaken nunamek pinrituq, nunamek maaken pillrukan pistenka akiuryartut tunevkarpek'nii Jews-aanun, tau͡gaam maa-i angayuqauvika maaken pinrituq.” 37 Taumek Pilate-aam qanrutaa, “Tua-i-qaa angayuqruuten?” Jesus-aam kiugaa, “Qanrucirpetun angayuqruunga. Tamana-llu pitekluku yuurtellruunga, tamana-llu pitekluku nunamun tekitellruunga piciuneq nallunairutkarkauluku. Piciunermek nauvingqellriim erinaka niitelaraa.” 38 Pilate-aam qanrutaa, “Ca una piciuneq?” Waten-llu qanrraarluni, Jews-aanun anenqigtuq, qanrulluki-llu, “Wiinga picurlagmek nataqvikenritaqa. 39 Tau͡gaam piciryarangqertuci Paaskaami atauciq itengqalria wiinga elpecen̄un pegtarkauluku. Jews-aat-qaa Angayuqrat pegtesqumaarci?” 40 Ellait-llu qayaganqigtut, “Una pivkenaku, Barabbas-aaq tau͡gaam!” Tau͡gken tauna Barabbas-aaq tuqutarayuliullruuq.
Jesus-aam Piciliutekumallra
1 Tua-i-llu Pilate-aam Jesus-aaq tegua piqertuartelluku-llu. 2 Anguyagtet-llu cukilananek piirriluteng nasqerrutekiuraat, at'elluku-llu, qesurlimek-llu ulikutamek acetaat. 3 Ciuqerranun-llu piaqluteng qanerluteng, “Atawaqaa, Jews-aat Angayuqrat!” qacartaat-llu unatmeggnek. 4 Pilate-aaq-llu anenqigtuq qanrulluki, “Tangerrluku, elpecen̄un anutaqa nallunricesqelluci nataqutenrilucimnek picurlautiinek.” 5 Taumek Jesus-aaq an'uq cukilananek nasqerrutengqerrluni qesurlimek-llu aturangqerrluni; Pilate-aam-llu qanrutai, “Tangerciu yuk!” 6 Agayulirten͞gunret atanret-llu tangrramegteggu qayagpagtut, “Ussukcausgu, kelistamun ussukcausgu!” Pilate-aam qanrutai, “Kitaki elpecen̄ek kelistamun ussukcauciu, wiinga picurlautiinek nataqvikenrilamku.” 7 Jews-aat kiugaat, “Alerquutengqertukut, tamakut maliggluki tuquarkauguq, wani-wa ellminek Agayutmun Qetunraqevkaan.” 8 Tua-i-llu Pilate-aaq mat'umek niicami, civuurakanirtuq. 9 Ataam-llu nunam atanran 'laavkaaranun itertuq, Jesus-aamun-llu qanerluni, “Naken kingunengqercit?” Tau͡gaam Jesus-aam kiunritaa. 10 Pilate-aam tua-i pia, “Kiunritarpenga-qaa? Nalluan-qaa elpenek pegciyunarquciqa, kelistamun-llu ussukcauciyunarquciqa?” 11 Jesus-aam kiugaa, “Qaillun piyunarqenricararpenga piyunarqucimek cikiumanrilkuvet pakmaken; taumek wangnek elpenun tun'illeq angenrulriamek assiilngirtuq.” 12 Tamana engelekluku Pilate-aam pegtengnaqsaaqaa, tau͡gaam Jews-aat qayagaut, “Una pegeskuvgu, Caesar-aam atawakngaitaaten, tua-i kina imna ellminek atanruvkalria Caesar-aamun inglukian.” 13 Tua-i-llu Pilate-aam man'a niicamiu, Jesus-aaq anutaa qanercetaarviim aqumllertaanun aqumluni teggalqunek tuss'aralegmun. 14 Wani-wa erneq Paaskaamun upcaraq erenrem qukallrani. Jews-aanun qanertuq, “Tangerciu Angayuqerci!” 15 Tau͡gaam qayagpagtut, “Au͡g'arli, au͡g'arli, tauna, kelistamun ussukcausgu!” Pilate-aam qanrutai, “Angayuqerci-qaa kelistamun ussukcaullaku?” Agayulirten͞gunret kiugaat, “Allamek angayuqritukut Caesar-aamek tau͡gaam.” 16 Tua-i ellaitnun tunaa kelistamun ussukcaucesqelluku.
Ussukcaucimallra
17 Tua-i-llu Jesus-aaq teguat. Ellii-llu an'uq, kelistani quukatarluku, tuavet ilquignertalegmun, Jews-aat tamana Golgotha-mek aterpagtelaraat. 18 Tuani-llu ussukcautaat, allak-llu malruk avategkenun, Jesus-aaq-llu qukaqliliulluku. 19 Pilate-aaq-llu igartuq picetaaruyutiin caucianek kelistamun-llu elliluku. Waten-llu igausngauq, JESUS-AAQ NAZARETH-AARMIU, JEWS-AAT ANGAYUQRAT. 20 Tauna-llu igaq Jews-aat amlleret naaqaat, Jesus-aam ussukcausngavia nunarpagnek canimelan, igaumiimi-llu Jews-aat, Roman-aat-llu, Greek-aat-llu qaneryaraitgun. 21 Tua-i Jews-aat agayulirten͞gunret Pilate-aamun qanertut, “Iganrilu, Jews-aat Angayuqratnek, tau͡gaam qanellruniluku ‘Jews-aat Angayuqaqaatnga.’” 22 Pilate-aam kiugai, “Ca igalqa igaumariaqa.”
23 Tua-i-llu anguyagtet ussukcaucimariamegteggu aturai teguit cetamaurrluki-llu, anguyagtem̄un atauciq yirluku. Qallia-llu teguat; tau͡gken tauna mingqumanrituq, tamarmi keluituq pugyaraminek kanavet. 24 Tua-i qanruyutut, “Man'a allgurpek'naku nall'arcetaaruteknaurput, nalimta pikniaraa.” Wani-wa qaneryarat piciurrluki, “Aturanka avenqegtait, qalliqa-llu nall'arcetaarutkaat.” 25 Tuaten anguyagtet pillruut. Jesus-aam-llu kelistaan caniani nangengqaut aanii, aaniin-llu anelgutii Mary Clopas-aam nulirra, Mary Magdalene-aq-llu. 26 Jesus-aam tua-i aanani tangrramiu, elitnauraq-llu tauna kenkekni caniani nangengqaluni, aanaminun qanertuq, “Arnaaq, tangerrluku qetunraan!” 27 Elitnauramun-llu qanertuq, “Tangerrluku, aanan!” Tuakenirnek elitnauram taum nunaminun ayautaa.
28 Tamatum kinguani Jesus-aaq tamarmeng qaqiyuciatnek nallunrilami, qaneryarat-llu piciurtarkaungata qanertuq, “Meqsugtua.” 29 uckaq-llu tuantuq quunarqelriamek imalek. Tua-i-llu urungalnguq teguat quunarqelriamek-llu mecirluku qanranun elliat. 30 Jesus-aam-llu quunarqelria uigamiu qanertuq, “Qaqimariuq.” Qamiquni-llu putegtaa anernerirluni-llu.
31 Erneq tauna Upcaraungan, agayunerpagmun, Jews-aat Pilate-aaq kaigavikaat taukut iruit ayemcesqelluki atrarcesqelluki-llu, temait sabbath-aami kelistami uitasqevkenaki. 32 Tua-i anguyagtet taillruut ciuqliim-llu iruk ayemllukek, aipaan-llu ussukcausngallgutiin. 33 Tau͡gaam Jesus-aaq tekicamegteggu, tuqumaricia-llu tangrramegteggu iruk ayemtenritagket, 34 Tau͡gaam anguyagtet iliita caniqerrakun panamek kapaa, egmianun-llu tuaken auk meq-llu qurrlurtuq. 35 Tamatumek-llu tangellrulriim tamana nallunairutkaa, nallunairutii-llu piciuguq, elliin-llu nallunritaa piciulriamek qanrucini, elpeci ukveresqelluci. 36 Makut waten piut qaneryarat piciurcesqelluki: “Elliin enra ayemn͞gaitaat.” 37 Cali-llu qaneryaraq alla waten ayuquq: “Kaplerteng tangerciqaat.”
Tungmagcimallra
38 Tamatum-llu kinguani Jesus-aam elitnaurain iliita, tau͡gaam elitnauraucini aassaqluku, Jews-aat alikngamiki, wani-wa Joseph-aam Arimathea-rmium, Pilate-aaq kaigavikaa Jesus-aam temii au͡g'arnaluku; Pilate-aam-llu pisqaa. Elliin-llu au͡g'araa temii. 39 Cali-llu Nicodemus-aaq ilautuq, imna ciuqvani Jesus-aamun unugmi tekitelleq, tekiulluni-llu tungmagcissuutnek aruyailkutnek, usperet yuinaat talliman engelkarrluki. 40 Tua-i Jesus-aam temii teguak 'lumarrarmun-llu imgutaak aruyailkutet naunrat taukut ilakluki, Jews-aat piciryaraacetun tungmagciaqameng. 41 Ussukcausngavian yaaqsinrilkiini naucetaarvigtangqertuq, tauna-llu qungurtarluni nutaramek ellivikumaksailngurmek. 42 Qunguq tauna canimelan tuavet Jesus-aaq elliak, erneq tauna Jews-aani Upcaraungan, agayunerpagmun.
Maktellra
1 Tua-i-llu nitilim erenrin ciuqliatni Mary Magdalene-aq unuayaarmi erqaarallrani qungumun tekituq, tangerrluku-llu teggalquq au͡gaumaluni qungumek. 2 Tua-i-llu aqvaqurluni, Simon Peter elitnauraq-llu imna Jesus-aam kenkekii ullagartak, qanrullukek, “Ataneq qungumek ayautelliniat, natmun-llu elliciat nalluarput.” 3 Tua-i Peter elitnauraq-llu tauna aipaa ayagtuk qungumun. 4 Tamarmek-llu aqvaqurlutek; elitnauraq-llu tauna Peter-aami uqilanruami ciumek qungumun tekituq. 5 Pull'uni uyangcami 'lumarrat tuanelnguut tangrrai, tau͡gken iterpek'nani. 6 Kinguakun Simon Peter tekicami, qungumun itertuq, 'lumarrat-llu tuanelnguut tangrrai ellimalriit, 7 'lumarraq-llu Jesus-aam qamiqurran patullra allakaumaluni imgumauq. 8 Tua-i-llu elitnauraq tauna aipaa ciumek qungumun tekitelleq itermiuq, tamakut-llu tangrramiki ukvertuq. 9 Wani-wa tuqumalrianek makyucirkaanek igaumacia nalluat. 10 Tua-i-llu elitnaurak taukuk kingunermegnun ayagtuk.
Alaiqerraallra Magdalene-amun
11 Tau͡gaam Mary qungum elatiini nangengqauq qialuni, tuaten-llu put'uq uyanglluni qungumun. 12 Tangerrlukek-llu an'gilak malruk qatellrianek aturalgek, Jesus-aam temiin enellrani aqumgalutek, aipaa qamiqurran enellrani, aipaa-llu it'gain enellratni. 13 Taukuk qanertuk elliinun, “Arnaaq, ciin qiasit?” Kiugak, “Ataneqa ayautelliniatgu natmun-llu ellicia nalluamku.” 14 Waten-llu qanrraarluni tuigtuq, Jesus-aaq-llu tangerrluku, tau͡gaam elitaqevkenaku. 15 Jesus-aam-llu qanrutaa, “Arnaaq, ciin qiasit, kina yuarciu?” Naucetaarviliurten͞guyukluku kiugaa, “Usuuq, elpet ayautellrukuvgu apertuusnga natmun ellicirpenek, tua-i teguyarturnaurqa.” 16 Jesus-aaq-llu qanertuq elliinun, “Mary.” Kingyarluku taum pia Hebrews-aacetun, “Rabboni!” wani-wa waten ayuquq, “Ayuqucirturtaa.” 17 Jesus-aam qanrutaa, “Agturyaqunii, Atamnun cali mayuqsailama; tau͡gaam ilanka qanrucarturki, mayuqatartua-gguq Atamnun, Atavcen̄un-llu, Agayutemnun Agayutevcen̄un-llu.” 18 Mary Magdalene-aq-llu tekituq elitnauranun qanrulluki-llu, “Ataneq tangrraqa,” cali-llu tuaten ellminun qallatniluku.
Elitnauraminun Alaillra
19 Tua-i-llu erenrem taum atakuani, nitilim erenrin ciuqliatni, elitnaurat quyungqavikellrata amiigit kelucaumaluki, Jews-aanek alingluteng, Jesus-aam tekitai, qukaatni-llu nangengqaluni qanrutai, “Uitanqegcici.” 20 Waten qanrraarluni, unatminek caniqaminek-llu nasvitai. Elitnaurat-llu angnirtut Ataneq tangrramegteggu. 21 Tua-i Jesus-aam qanrutenqigtai, “Uitanqegcici, Atamnun ayagtessucimtun, tuaten ayagcetamci.” 22 Waten-llu qanrraarluni, cupai, qanrulluki-llu, “Anerneq Tanqilria piksaguciu. 23 Kinkut imkut assiilnguitnek au͡g'ariskuvceteng, au͡g'arisngaciqut, kinkut-llu imkut assiilnguitnek au͡g'aritenrilkuvceteng, au͡g'arisngangaitut.”
24 Tau͡gaam Thomas-aaq, taukut qulen malrugnek cipnelget iliit, malrimek aterpagcimalria, ilakellrunritaat Jesus-aaq tekitellrani. 25 Tua-i elitnauraullgutain qanrutaat, “Ataneq tangellruarput.” Tau͡gaam elliin kiugai, “Tau͡gaam unataini ussukcat enellrit tangenrilkumki, tekqa-llu ellinrilkumku ussukcat enellritnun, unatenka-llu ellinrilkumki caniqerranun ukverngaitua.”
26 Erenret-llu pingayunelgurcata, ataam enemetut, Thomas-aaq-llu ilakluku. Jesus-aam tua-i tekitai amiiget kelucaumaluki, qukaatni-llu nangengqaluni qanrutai, “Uitanqegcici.” 27 Nutaan-llu Thomas-aaq qanrutaa, “Elpet tekren maavet yagesgu, unatenka-llu tangerrluki, unateten-llu yageski caniqamnun-llu elliluki, ukvenricaqunak-llu, tau͡gaam ukvera.” 28 Thomas-aam kiugaa, “Atanemaa Agayutmaa.” 29 Jesus-aam qanrutaa, “Tangrravnga ukvertuten, atawaqertut tangeqsaileng'e'rmeng ukvelriit.” 30 Allat-llu cali nallunailkutat Jesus-aam elitnaurami takuatni pilallri amllertut, tau͡gaam kalikani makuni igausnganritut. 31 Tau͡gaam makut igausngaut ukveresqelluci Jesus-aaq Christ-aucianek, Agayutmun-llu Qetunraqucianek, elpeci-llu ukvelriani atrakun unguvangqerresqelluci.
Galilee-ami Neqsullratni Alairvikai
1 Tamatum kinguani Jesus-aaq elitnauraminun ataam tangercetuq Tiberias-aam nanvaan cen̄iini, waten piluni. 2 Tuani ataucimtellruut Simon Peter, Thomas-aaq malrimek aterpagcimalria, Nathaneal-aaq-llu Cana-rmiu Galilee-amelngurmek kingunelek, Zebedee-am-llu qetunraak, allak-llu elitnaurain ilagket. 3 Simon-aam Peter-aam tua-i qanrutai, “Wiinga neqsuryartuqatartua.” Taukut piat, “Wangkuta-llu maligciiqamteggen.” Tua-i angyakun ayagtut, tau͡gaam tuani unugmi cangenritut.
4 Tua-i-llu erqaaraan, Jesus-aaq nangengqauq nanvam cen̄iini, tau͡gaam elitnaurat elitaqenritaat. 5 Jesus-aam tua-i qanrutai, “Irniamaa, neqkautengqertuci-qaa?” Kiugaat, “Qang'a, piitukut.” 6 Nutaan qanrutai, “Angyam tallirpilirneranun civci, cangciquci tua-i.” Civcameng-llu cayugciigatait neqet amllerrata. 7 Tua-i-llu elitnauraq tauna Jesus-aam kenkekii qanertuq Peter-aamun, “Atanrulliniuq!” Simon-aam Peter-aam niicamiu atanrucia, qallini ataa naquggluni-llu, (matangqallruami,) mermun-llu yuugartuq. 8 Tau͡gaam elitnauraullgutai angyakun tag'ut (nuna yaaqsinrilamegteggu, tayima yaaltat yuinaat talliman), kuvyaq neqnek imalek nangcarluku.
9 Yuungameng-llu, qetget ekualriit tangrrait, neqa-llu qaingatnun ellimalria, kelipaq-llu. 10 Jesus-aam qanrutai, “Watua cangtallerpecen̄ek taici.” 11 Tua-i-llu Simon-aam Peter-aam kuvyaq ullagluku nunamun cayugaa, neqnek angelrianek imalek, yuinarnek malrunlegnek qulnek pingayunek-llu cipluteng (153); tuaten-llu amelqapigtengraata kuvyaq allgunrituq. 12 Jesus-aam qanrutai, “Tailuci makyutarci.” Elitnaurat-llu iliita atauciunge'rmi caperqaa aptellerkaa waten, “Kituusit? Ataneq;” taunguluku nallunrilamegteggu. 13 Tua-i Jesus-aam ullaulluni kelipaq tegua, ellaitnun-llu tunluku, neqnek-llu tuaten pii. 14 Wani-wa pingayiriuq Jesus-aaq elitnauraminun tangercelluni tuqumalrianek maktellermi kinguani.
Peter-aamun Ellimertuutii
15 Tua-i-llu nerumariameng Jesus-aam Simon Peter aptaa, “Simon Jonas-aam qetunraa, ukut-qaa anaggluki kenkarpenga?” Kiugaa, “Aa-ang, Ataneq, nallunritarpenga kenkamken.” Qanrutaa, “Qusngiyagaanka nerevkarki.” 16 Aipiriluni aptaa, “Simon Jonas-aam qetunraa, kenkarpenga-qaa?” Kiugaa, “Aa-ang, Ataneq, nallunritarpenga kenkamken.” Qanrutaa, “Qusnginka qaunqiki.” 17 Pingayiriluni aptaa, “Simon Jonas-aam qetunraa, kenkarpenga-qaa?” Peter tua-i ilutequq pingayiriluni apcani, “kenkarpenga-qaa?” Kiugaa-llu, “Ataneq, ca tamalkuan nallunritan, nallunritarpenga kenkamken.” Jesus-aam qanrutaa, “Qusnginka nerevkarki. 18 Ilumun, ilumun, qanrutamken: yun'erraunerpeni elpenek naqugtelallruuten, ayagyullerpenun-llu ayagaqluten, tau͡gaam angukara'urluureskuvet unateten yagciiqaten allam-llu naqugciiqaaten, ullagyunrilkevnun-llu ayauciiqaaten.” 19 Tuaten qanertuq apertuulluku qaillun ayuqelriakun tuqullerkaakun Agayun ucurnarivkararkaucianek; mat'umek-llu qanrami pia, “Maligesnga.”
20 Peter-aam kingyaami elitnauraq tauna Jesus-aam kenkekii, tangrraa maligutellria, imna unugmi imumi nerrlermeggni qat'gainun iggangqalleq, waten-llu qanlleq, “Ataneq kia tunciqaten?” 21 Tauna Peter-aam tangrramiu, qanertuq Jesus-aamun, “Ataneq, una-mi qaillun piciqa?” 22 Jesus-aam kiugaa, “Uitauraasqekumku tekitellerkamnun caciqsiu? elpet tau͡gaam maligesnga!” 23 Tua-i qaneryaraq una taukunun ilakelrianun sekavtuq qanraqluteng: elitnauraq una tuqungaituq-gguq. Tau͡gken Jesus-aam qanrutenritaa tuqungaitniluku, tau͡gaam waten, “Uitauraasqekumku tekitellerkamnun caciqsiu?”
24 Wani-wa-llu tauna elitnauraq makunek nallunairilriaruuq, igarluni-llu; nallunairutiin-llu piciucianek nallunritukut. 25 Makuunrilngurnek-llu amllernek cali Jesus-aaq pillruuq. Tamakut qaqirmirrluteng igaumakata, piviicaryugnarquq nunam qainga tamakunek igaumalrianek.