1 Nono onyripitopyra ro Ritonõpo ahtao Jezu Kyrixtu naero ehse. Kuamorepanekõme ynororo Ritonõpo poko. Ritonõpo maro ynororo ehse, Ritonõpomero toexiryke. 2 Pakero Ritonõpo maro ehse Kuamorepanekõ Ritonõpo poko. 3 Eya tyripose Ritonõpo a emero porehme. Imepỹ nyrihpyry pyra. Emero porehme inyrityã rokene. 4 Typoero isene toehse. Morara exiryke tarona tooehse saerehkaneme samo. Saerehkane saereh ãko. Moro sã tooehse ynororo seropõkõ amorepase Ritonõpo omiry poko, tuaro kuehtohkõme. 5 Tuhke ajoajohpãkõ kynexine. Yrome Jezu mynyhpãkaposaromepyra toh kynexine. Ritonõpo omiry poko imehnõ anamorepakehpyra kynexine ynororo. 6 Mame Ritonõpo nenyokyhpyryme mokyro, esety João. 7 Kuuruse xine tooehse ynororo saerehkane sã exikety poko. Kuuruse xine tooehse aomiry etatohme kyya xine, Jezu enetupuhtohme roropa kyya xine. 8 Mokyro nymyry saerehkaneme pyra kynexine repe. Yrome saerehkane poko urutõme ehtohme tymenekase ynororo Ritonõpo a. 9 Saerehkane sã mã mokyro, nono pona ayhtohpyry. Kuamorepatorỹko mã emero, Ritonõpo omiry poko. 10 Ritonõpo poko amorepatõme nymyry mã mokyro nono pona tooehse. Sero nono tyripose eya Ritonõpo a. Yrome seropõkõ tyrihpõkõ onenetupuhpyra toto. 11 Tosaka tooehse ynororo repe, yrome jekyry tõ ise pyra. 12 Yrome toitoine ise toehse toto. Tonetupuhse eya xine. Morara exiryke mokaro tyrise typoenõme Ritonõpo a tonetupuhse eya xine exiryke. 13 Moro enetuputyryke kyya xine Ritonõpo poenõme enurũko sã sytatose, kysekõ ae kuenurutopõpyrykõ pokoino pyra, imehnõ pokoino pyra roropa. Ritonõpo poe rokẽ enurũko sã sytatose, typoenõme kyrirykõ se toexiryke. 14 Mame mokyro, Ritonõpo poko amorepatõ ahnome tonuruse. Yna maro ehse ynororo. Kure nymyry aexiry tonese yna a. Iirypyrymãkõ pyno aexiry tonese yna a. Zae aexiry roropa tonese yna a. Kure rokẽ Tumũkuru tyrise Ritonõpo a imehxo aehtohme, Tumũkuru nymyryme exiryke. 15 Ipoko imehnõ turuse João a. Ynara tykase ynororo imoihmãkõ netaryme, — Mose poko kuuruatosene. Ynara asene oya xine, “Imepỹ oehnõko mana okomino imehxo exikety. Ywy ime hkopyra ase, ynororo ime kuhse mana. Osemazuhme jenurune repe. Yrome ynororo osemazuhme nymyry. Enurupyra ro jahtao naero ehse ynororo,” ase oya xine mosero poko, tykase João eya xine. 16 Kypyno xine ro mana iirypyryme kuahtao xine. Morara exiryke kure kyriatosene. 17 Ritonõpo nymeropohpyry Moeze a ynara tykase, “Kure rokẽ ehtoko iirypyryme pyra,” tykase. Yrome Jezu Kyrixtu kypyno xine ro mana iirypyryme kuahtao xine ro. Ynoro rokẽ zae kyritorỹko ropa mana. 18 Ritonõpo onenepitopyra sytatose ipunaka. Toiro rokẽ mã ipoko kuamorepatorỹko. Mokyro Ritonõpo mũkurume exikety. Tumy maro exiketyme roropa ynororo mana.
João nekarohpyry
19 Morarame juteu tomo a typoetory tõ tonyohse. — Ytotoko, oturupotatoko João a, “Onoky nymyry ke hmano?” kaxitatoko eya, tykase toto tynenyokyry tomo a. Inenyohtyãkõ Ritonõpo maro oturuketõ kynexine, Rewi pakomotyã kynexine, enara. Toto enyokyhpõkõ juteu tõ kynexine Jerusarẽpõkomo, parixeu tomo, enara enyokyhpõkõ kynexine. Mame toytose toto oturupose, — Onoky nymyry ke hmano? tykase toto, juteu tõ nenyohtyã João a. 20 Mame João mynyhme pyra toehse. Ynara tykase ynororo, tozuhse toto eya, — Kyrixtu kara ase. Ritonõpo nymenekahpyry kara ase. Nonopõkõ kurãkaneme imenekahpyry kara ase, tykase eya xine. 21 — Ynorome pyra awahtao onoky ke hma roropa? Eria hmahno? Moepyase ropa toko hro kapu ae? tykase toh eya. — Arypyra, ynoro kara ase, tykase João eya xine. — Pakato ro hmahno, urutono? Moepyase ropa toko hro kapu ae? tykase toto eya. — Arypyra, tykase ynororo eya xine. 22 — Yna zuruko, tykase toto. — Onokyh koh ma roropa? Otara oekary arõko ynanah osekaropyra awahtaho? tykase toto eya. 23 Mame ynara tykase João eya xine, — Ritonõpo omiry ekaroneme rokẽ ase. Imũkuru oehtãne rokẽ ase urutõme. Oorypyrykõ irumekatoko. Kuesẽkõ oehnõko mana. Morara exiryke oorypyrykõ irumekatoko aomiry etatohme oya xine. Morara kynako Izaja ekepyry, Ritonõpo omi poe urutõ pake. Moro saaro morara ãko roropa ase oya xine, tykase João eya xine. 24 Mame ynara tykase parixeu tõ omihpyry arohpõkõ João a, 25 — Kyrixtume pyra awahtao oty katohme imehnõ ẽpurihkãko mah? Eriame pyra awahtao, pake ro urutõme pyra roropa awahtao? tykase toto eya. 26 Mame João a tozuhse toto, — Nakuaka rokẽ toto ẽpurihkãko ase. Yrome arãnao xine imepỹ mana. Mokyro waro pyra matose. 27 Okomino oehnõko mana imehxo exikety ipunaka. Imaro jahtao ihxitapãnõko ase kure aexiryke, kure jexiry motye kuhse ynororo, tykase eya xine João. 28 Morara toehse Petania po, Joatão mõpoe, João a ahno ẽpurihkatopõpyry po.
Kaneru mũkuru sã Ritonõpo mũkuru
29 Yrokokoro Jezu oepyry tonese João a. Ynara tykase ynororo, — Kaneru mũkuru kurã etapãko mã toto Ritonõpo maro oturuketomo. Yrome Ritonõpo nymenekahpyry mosero, kaneru mũkuru sã mose orihnõko mana, nonopõkõ rypyry korokatohme. 30 Mosero poko kuuruatosene. Ynara ase, “Imepỹ oehnõko mana okomino, imehxo exikety ipunaka. Osemazuhme jenurune repe. Yrome osemazuhme kuhse ynororo mana. Enurupyra ro jahtao naero ehse ynororo,” ase oya xine mosero poko. 31 Pake onenetupuhpyra exiase repe. Ritonõpo mũkurume pyra ekaroase repe. Yrome ahno ẽpurihkase oepyase Ritonõpo omi poe, Imũkuru waro Izyraeu tõ ehtohme. — Mame Ritonõpo zuzenu yhtory enease. Ynara nase Ritonõpo ya, 32 “Juzenu yhtory enẽko mase orutua pona. Mokyro Juzenu ekaroneme nymyry mana oya xine,” nase mokyro ya, ahno ẽpurihkaneme jenyokyhpono. 33 Mame imeĩpo Ritonõpo zuzenu yhtory kapu ae enease rahkene. Utukuimo panõ nyhtoase Jezu pona. 34 Moro enease. Morara exiryke, Ritonõpo mũkuru nymyry mosero, ãko ase oya xine, tykase João eya xine.
Jezu poetory tõ osemazuhmãkomo
35 Yrokokoro João moroto ropa kynexine, typoetory tõ maro oseruao kynexine. Ipoetory tõ asakoro. 36 Jezu ytory eneryhtao tyya ynara tykase João typoetory tomo a, — Ritonõpo nymenekahpyry mosero. Kaneru mũkuru sã mose orihnõko mana, nonopõkõ rypyry korokatohme, tykase João. 37 Morara kary etaryke João poetory tomo a Jezu tokahmase eya xine. 38 Jezu tõsenuhmase tỹkakoxi toto ẽpataka. Tokahmary eneryke tyya ynara tykase Jezu eya xine, — Oty se hko hmatou? tykase ynororo eya xine, tõturupose. — Arypyra. Otoko oesary nah? tykase toto Jezu a. 39 — Ehmaropa, tykase ynororo. — Senetatose jesary, tykase ynororo toto a. Toytose toto esary enese. Mame 4 orame toytose exiryke, tykohmãse toto Jezu maro. 40 Toiro Jezu ekahmahpõ esety Ãtare, Ximão akorõ mokyro Ãtare. Ximão esety akorõ Peturu. 41 Axĩ toytose Ãtare turui zuruse, — Kyrixtu ynaneneno, tykase ynororo eya. (“Kyrixtu,” kary, “Ritonõpo nymenekahpyry, Kukurãkanekõme,” kary.) 42 Morarame Ximão tarose zakorony a Jezu enese. Mame Ximão eneryhtao ynara tykase Jezu eya, — Ximão mase, João mũkuru. Tyoro oesehpãko ase, Peturume, tykase Jezu eya. (“Peturu,” kary, “topu,” kary.)
Firipe tõ eahmatopõpyry Natanaeu maro
43 Yrokokoro Jezu toytose Karirea pona. Firipe toporyse ahtao tarose eya toytotozome. — Eropa, tykase ynororo eya. 44 (Firipe patary Petesaita, Firipe te, Ãtare te, Peturu, enara. Toto esary moroto kynexine Petesaita.) 45 Mame Firipe toytose Natanaeu enese. Ynara tykase, eya turuse, — Mokyro ynanenease Ritonõpo nymenekahpyry. Ipoko tymerose Moeze a pake, Ritonõpo nymeropohpyryme. Ipoko tymerose roropa pake urutõkomo a. Jezu mokyro Joze mũkuru, Nazarepono, tykase Firipe Natanaeu a. 46 — Naary rokene! Imehxo exikety pyra reh moroto mana Nazaré po, tykase Natanaeu eya. — Senetase, tykase Firipe. Natanaeu tarose Firipe a. 47 Natanaeu oepyry eneryhtao tyya, ynara tykase Jezu, — Izyraeu paryme nymyry mahno, ajoajohpe pyra exikety mahno, tykase eya Jezu. 48 — Otãto puhkoke juaro mano? tykase Natanaeu Jezu a. — Pakero oenẽko akene, wikeira zopino ro awahtao. Moeroro awahtao oenẽko akene okohmara ro Firipe ahtao. Moroto wikeira zopino makene, tykase eya Jezu. 49 — To! Urutõme mase, tykase Natanaeu eya. — Ritonõpo mũkuru nymyryme mase. Izyraeu tõ esẽme mase, tykase ynororo Jezu a. 50 Ynara tykase Jezu eya, — Kuenetupuhno jomiry pokoino? “Wikeira zopino kueneno,” katopõpyry pokoino? Moro jomihpyry motye kuhse etãko mase, yjamitunuru roropa enẽko mase, tykase Jezu Natanaeu a. 51 Ynara tykase ropa Jezu eya xine, — Ajohpe pyra ase, ywy ase Kapu ae Ayhtohpyry. Imeĩpo kapu eutary enẽko matose totapuruhmakase. Ritonõpo nenyokyry to enẽko roropa matose onuhnõko, yhtõko, enara, Kapu ae Ayhtohpyry pona, tykase Jezu eya xine.
Imepỹ pytatoh po Kanaa po
1 Morarame asakoro tõmehse ropa ahtao juteu tõ pytatoh toehse Kanaa po, Karirea rãnao. Jezu ẽ moroto kynexine. 2 Jezu roropa toahmase ipoetory tõ maro toto ytotohme myaro. 3 Morarame ynara tykase Jezu eny, — Aimo, pake eukuru nenahno, toto okuru, tykase ynororo tumũkuru a, eukuru tonahse exiryke. 4 — Aja, tykase Jezu, — Oty katohme õmipona jyriry se mano? Papa rokẽ mã tyjamitunuru enepopitory waro mã imehnomo a. Morara exiryke aomipona rokẽ ase erohnõko, tykase Jezu eya. 5 Mame tapyi esẽ poetory tomo a ynara tykase Jezu eny, \p — Mose omipona rokẽ ehtoko, umũkuru omipona, tykase ynororo eya xine. 6 Toipe juteu tomo, otytyko akurihnõko toto. Osemahnõko roropa toto itamurume. Morara exiryke moroto kynexine otytyko akurihtoh eny topu risemy, 6 me, sẽ rituru pune exiketomo. 7 Mame, — Moro aka arykako, tykase Jezu tuna poko, tapyi esẽ namoto tomo a. Tuna ẽ typehkase eya xine tuna ke. 8 — Seromaroro eukuru anỹtoko, ekarotohme erẽnatoh aporesemyry a, tykase Jezu eya xine. Mame eukuru taropose eya xine rahkene. Uwa eukurume tanyhtanohpose eya tunãpo. 9 Morarame eukuru tukuhse aporesemy a. Tuaro pyra ynororo tuna risẽ poko, Jezu nyrihpyry poko. (Mokaro rokẽ tuaro, tonese tyya xine exiryke.) Morara exiryke aporesemy a erẽnakety tykohmase tyya, orutua. 10 Ynara tykase ynororo eya, — Oty katoh sẽ ke yna anauhpara make apitoryme hro? tykase ynororo pytakety a. — Seromaroro ke tokoh sero kurã ekamopitõko ma, tykase eya aporesemy. 11 Moro ke Ritonõpo jamitunuru tonepopitose Kanaa po, Karirea rãnao. Moroto Ritonõpo mũkurume toexiry tonepopitose Jezu a. Morarame ipoetory tomo a tonetupuhpitose. 12 Moromeĩpo Kapanaũ pona toytose toto, Jezu, jeny, zakorõ tomo, ipoetory tomo. Enara toh toytose morotona. Tynyhse toto tuhke pyra moroto.
Ritonõpo maro oturutoh taka Jezu ytotopõpyry
13 Mame juteu tõ otuhtoh konõto ameke pyra ahtao Jezu toytose Jerusarẽ pona. Otuhtoh konõto esety kynexine Paxikoa. 14 Mame Ritonõpo maro oturutoh taka toytose tahtao pui ekamonanõ tonese eya moro myhto, pui ekamonanomo, kaneru ekamonanomo, parutopuruimo ekamonanõ roropa. Enara moroto toto. Tonese Jezu a toto. Mokaro tonese eya eky tõ maro. Tineru emetakamananõ roropa tonese eya itinerũkõ maro tonese eya meza po. 15 Mokaro pipohtoh tyrise eya apopitu panono. Moro ke emero taropose ropa toto eya. Itinerũkõ tuputokapose roropa eya. 16 Ynara tykase ynororo parutopuruimo ekamonanomo a, — Oekykõ arotoko ropa taroino. Osepekahtoh tapyĩme sero tapyi onyripyra ehtoko. Sẽ tapyi Papa maro oturutopo. Osepekahtoh kara, sero, tykase Jezu toto a. 17 Mame moro eneryke tyya Ritonõpo omihpyry poko tutuarõtase ropa toto, ipoetory tomo. Ynara tymerose aomiryme pake, “Samũ ãko ase Papa, amaro oturutoh eneryke ya, amaro oturutoh se nymyry jexiryke,” katoh tymerose pake. Moro poko tutuarõtase toto Jezu poetory tomo. 18 Morarame tõturupose juteu tõ tuisary tõ Jezu a, \p — Onoky omi poe moxiã maropõ rohpa taroino? Oty rĩko hma taroino awaro yna ehtohme? tykase toto eya. 19 Ynara tykase Jezu eya xine, — Sẽ tapyi kararahnõko matose repe. Yrome oseruao tõmehse ahtao imyakãmãko ropa ase, tykase Jezu eya xine. 20 — Sẽ tapyi myakãmãko ropa ma oseruao rokẽ tõmehse ahtaho? tykase toto, Jezu a tõturupose. — Tuhke sãtã mã jeimamyry taropose sẽ tapyi riry poko, 46 me jeimamyry taropose, tykase toto eya. 21 Yrome toorikyry poko rokẽ oturũko Jezu kynexine. 22 Imeĩpo tõsemãse ropa Jezu ahtao, aorihxĩpo, tutuarõtase ropa ipoetory tomo aomihpyry poko. Zae aehtopõpyry poko tonetupuhse toto a. Zae Ritonõpo omihpyry exiry poko tonetupuhse roropa eya xine.
Ahno ehtoh waro mã Jezu
23 Mame Jerusarẽ po ro Jezu ahtao tuhke kurãkõkara tukurãkase ropa eya. Inukurãkatyã tonese otuhtoh konõto pokõkomo a. Morara exiryke Ritonõpo nymenekahpyryme Jezu tonetupuhse eya xine. 24 Yrome Ritonõpo poe toexiry onekaropyra kynexine, emero ahno ajohpanory waro toexiryke. 25 Imehnomo a tururu se pyra roropa kynexine, ahno kurohtao zuaro toexiryke.
Jezu maro Nikotemu oturutopõpyry
1 Mame orutua mokyro, esety Nikotemu. Tuisame ynororo kynexine, juteu esẽme. Parixeume roropa kynexine. 2 Koko toytose ynororo oturuse Jezu a. Ynara tykase ynororo, — Amorepatõme mase. Awaro ynanase. Ritonõpo nenyokyhpyryme mase yna amorepaneme. Ynara exiryke, Ritonõpo poe pyra awahtao Ritonõpo jamitunuru onenepopyra mexiry yna a, tykase eya Nikotemu. Ynara tykase Jezu eya, 3 — Zae rokẽ ynara ãko ase oya, enuruzomopyra awahtao xine, Ritonõpo tuisame exiry onenepyra ekurehnõko matose, tykase Jezu eya. 4 — Otãtohxo orutua konõto enuruzomõko ropa nahe otomose? tykase Nikotemu eya, tõturupose. — Kysekõ wakuru aka omõzomopỹme sytatose toehse inũme. Otãtohxo enurũko ropa yna nah? tykase Nikotemu eya. 5 — Zae rokẽ ase ynara ãko oya, tõpurihkase awahtao xine kure repe. Yrome Ritonõpo zuzenu poe oenururukohtao rokẽ Ritonõpo poenõme exĩko matose. Morara ahtao rokẽ Ritonõpo esaka omõnõko matose. 6 Opũkõ poe ahnome enurũko matose. Yrome Ritonõpo zuzenu poe Ritonõpo poenõme enurũko matose. 7 Osenuruhkara exiko jomiry poko, ynara karyhtao, “Oenururu se ropa mase aporo Ritonõpo esaka oytotohme,” kary poko osenuruhkara exiko. 8 Tyryrykane ke mana xia xia ke tyryry ãko. Moro etãko mase repe. Yrome, “Ozeino ke oehnõko nae? Aza ytõko nae?” ãko matose zuaro pyra oexirykõke. Moro sã mã Ritonõpo zuzenu poe enuruketomo. Zuaro pyra matose repe yrome Ritonõpo zuzenu poe Ritonõpo poenõme exĩko matose, tykase Jezu eya. 9 — Otãto keh morohne nae? tykase Nikotemu Jezu a. 10 Ynara tykase Jezu eya, — Juteu tõ amorepaneme mase repe. Otãtome serohne waro pyra mahno? tykase Jezu Nikotemu a. 11 — Zae rokẽ ynara ãko ase oya, zuaro jehtoh poko ase ourũko. Josenuhmatopõpyry poko oya ekarõko ase roropa. Yrome jotururu etary se pyra matose. 12 Ajohpe rokẽ jekarõko mase otarãme senohne poko oururuke ya. Morararo kapuaõkõ poko oururuhtao ajohpe rokẽ jekarõko mase roropa. 13 Sero nonopõkõ onuhpitopyra mana kapu aka. Ywy rokẽ ase Kapu ae Ayhtohpyry. 14 — Pake Moeze a okoi panõ tyrise, Ritonõpo omi poe, metau risemy. Mokyro tanỹse eya ona po wewe pokona, okoi nesekatyã neneryme, orihpyra toto ehtohme. Mokyro sã mã Kapu ae Ayhtohpyry anỹnõko mã toto wewe pokona, 15 emero porehme enetupuhtohme, orihpyra toehtohkõme jũmãme. 16 Ritonõpo sero nonopõkõ pyno ipunaka. Morara exiryke Tumũkuru toirõ tonehpose eya, emero porehme jenetupuhtohme tosẽkõme, orihpyra ehtohme, jũme ymaro ehtohme. 17 Seropõkõ pynanohse Tumũkuru tonehpose Ritonõpo a, apotoimo htaka omõpyra toto ehtohme. 18 — Ritonõpo mũkuru enetupuhnanõ omõpyra mã toto apotoimo htaka. Mãpyra onenetupuhpynõ omõnõko mã toto apotoimo htaka, onenetupuhpyra toexirykõke. 19 Oty katoh toto wãnohnõko Ritonõpo nae? Ynara exiryke, Tumũkuru tonehpose eya repe. Yrome tyyrypyrykõ se rokẽ seropõkõ mana. Ritonõpo mũkuru saerehkane sã mana. Yrome saerehkane se hkopyra seropõkõ mana. Xinukutumã se rokẽ toto iirypyryme toexirykõke. 20 Tyyrypyrykõ poko exiketõ Ritonõpo mũkuru se pyra, saeremã pona ytopyra toehtohkõ samo, tyyrypyrykõ enepory se pyra toexirykõke. 21 Yrome zae rokẽ exiketõ mã oehnõko Ritonõpo mũkuru a, aomipona toto exiry waro imehnõ ehtohme, tykase Jezu Nikotemu a.
Jezu maro João ehtopõpyry
22 Morarame typoetory maro toytose Jezu Jutea pona. Okynã pohto rokẽ kynexine moroto typoetory tõ maro. Moroto typoetory tomo a imehnõ tõpurihkapose morotõkomo. 23 João roropa imehnõ ẽpurihkãko kynexine Aenõ po, tuna nae exiryke itamurume. Sarĩ pata maro Aenõ atameke pyra kynexine. Morotõkõ toytose João a osẽpurihkapose eya. 24 (Omõpyra ro kynexine João ãpuruhpyry taka.) 25 Morarame tõsezusezuhse toto, João poetory tomo juteu maro. Toekurãkary poko kure ehtohme Ritonõpo a, tõsezusezuhse toto. 26 Mame João a toytose ipoetory tõ oturupose, — Wenikehpyra ro hma, oximaro oehtopõpyrykõ poko Joatão mõ poe? Mokyro poko moturuase yna a. Mokyro mã imehnõ ẽpurihkãko. Emero mã ytõko toto eya, tykase toto tosẽkomo a. 27 Ynara tykase João eya xine, — Kure ehtoh anapoipyra sytatose, onekaropyra Ritonõpo ahtao. 28 Jomiry metatose ynara karyhtao ya, “Ritonõpo nymenekahpyry kara ase. Yrome osemazuhme tonehpose ase Ritonõpo a. ” 29 Pytaketõ kẽ pytãko mana. Epe tõ roropa tãkye exĩko mana topekõ pytaryke. Ywy mokaro sã ase tãkye. 30 Imehxo exĩko mokyro mana. Ywy ime hkopyra exĩko ase. Poremãnõko sã ase. Yrome tãkye ro ase, tykase João typoetory tomo a.
Kapu ae Ayhtohpyry
31 Mame Kapu ae Ayhtohpyry imehxo mana, emero motye mana. Sero nonopõkõ senohne waro rokene. Senohne poko rokẽ oturũko toto. Yrome Kapu ae Ayhtohpyry mã seropõkõ motye mana imehxo. 32 Tynenetyã poko oturũko mana. Tynetatyã poko roropa oturũko mana. Yrome aomiry onetara seropõkõ mana. 33 Aomiry se exiketõ rokẽ imehnõ tuarõtanohnõko mana kure Ritonõpo exiry poko. 34 Ritonõpo nenyokyhpyry zae Ritonõpo omiry ekarõko mana, Ritonõpo zuzenu nae toexiryke. 35 Jumy Tumũkuru pyno ipunaka. Morara exiryke emero tokarose eya, emero esẽme aehtohme. 36 Ritonõpo mũkuru enetupuhnanõ orihpỹme exĩko. Jũme Ritonõpo maro exĩko mã toto. Yrome aomipona pyra exiketõ orihketõme ro mana. Ritonõpo maro exipyra toh ekurehnõko mana. Toto zehno exikehpyra Ritonõpo mana Tumũkuru omipona pyra tokurehse toto exiryke.
Jezu a Samariapõ nohpo tuarõmatopõpyry
1 Mame, “João tuapõkase Jezu a ahno ẽpurihkary poko. Ipoetory roropa tomãse,” kary totase roropa parixeu tomo a. 2 (Yrome Jezu nymyry toto onẽpurihkara. Typoetory tõ a rokẽ tõpurihkapose toto.) 3 Morara kary totase Jezu a ahtao, Jutea poe toytose Karirea pona ropa. 4 Samaria esemary ae toytose ynororo typoetory tõ maro. 5 Mame Xika pona toeporehkase toto Samaria rãnao moro pata kynexine. Moe pyra tupito, Jako nekarohpyry tumũkuru tupime, Joze tupime. 6 Jako tunahpyry moroto kynexine. Mame tãxiahtao toehse ahtao typorohse Jezu. Tuna ẽ pũtokoxi typorohse ynororo, typenekehse toytory poko toexiryke. 7 Morarame nohpo tooehse, Samariapono, tuna anỹse. — Ajohpãme sã tuna anỹko jokuru, tykase Jezu eya. 8 Pata pona toytose ipoetory tõ osemazuhme tonahsẽ epekahse. 9 Mame ynara tykase nohpo Jezu a, — Juteume mase Samariapõ ase. Oty katohme mã tuna ekaropõko ya? tykase nohpo eya. (Toipe juteu tomo tytamurukõ omi poe imehnõ otuhtopõpyry aka otuhpyra toto.) 10 Ynara tykase Jezu eya, — Ritonõpo nekarory onenetupuhpyra mase. Jenetupuhpyra roropa mase. Tonetupuhse oya jahtao, “Oya hko tuna se ano,” mykary ya. Mame tuna kurã ekarory oya soesoekane panõ ekarory oya, orihpyra oehtohme jũme, tykase Jezu nohpo a. 11 — Yrome moe tuna. Tuna puimatoh pyra roropa mase. Otokoinohxo ke morohne rĩko ma rokẽ? 12 Seny kytamurukõ nahkahpyry rokene tuna eny, tykase nohpo eya Jako nahkahpyry poko. — Sero tuna tõse eya, ipoenomo a, eky tomo a, enara. Kytamurukõ motye hmahno? tykase nohpo eya, tõturupose. 13 Ynara tykase Jezu eya, — Sẽ tuna enyryhtao oya ise ropa exĩko mase, 14 Yrome ynekarohpyry enyryhtao oya tuna se pyra ropa mase exĩko jũme. Ynara exiryke, ynekarohpyry oya soesoekane sã exĩko okurohtao mana. Moro pokoino orihpyra exĩko matose jũme, tykase Jezu eya. 15 — Ynara ãko oya hano, tuna se pitiko oya hano, jũme tuna se pyra ropa jehtohme, typenekehse jexiryke tuna puimary poko, tykase nohpo eya. 16 — Onio ikohmata, tykase Jezu eya. — Imaro osehko ropa, tykase. 17 — Tynioke pyra reh ahse, tykase, tozuhse eya. — Ajohpe pyra mase. “Tynioke pyra ase,” mykano. 18 Oniõpyamo 5 me turumekase oya. Mokyro onio seromato onio nymyry kara. Ajohpe pyra ro mase, tykase Jezu eya. 19 — To! Urutõme mase Ritonõpo poe, tykase nohpo eya morara kary etaryke tyya. 20 — Toiro joturupory se ase oya. Oty katohme juteu tõ Jerusarẽ po rokẽ Ritonõpo poko atãkyemãko toh nae? Yna tamuru tõ sero Samariapõkõ mõ ypy pona rokẽ oturuse ytose toto, tykase nohpo Jezu a. 21 Ynara tykase Jezu eya, — Etako pahne, okynã pyra sero Samaria po rokẽ pyra Ritonõpo poko atãkyemãko matose. Jerusarẽ po roropa sero ro saaro exĩko mana. 22 Samariapõkõ matose. Oneahmahpyrykõ onenetupuhpyra matose. Yrome yna juteu tõ asã xine pyra. Ritonõpo waro ynanase juteu tõ poe seropõkõ kurãkane tõtumakase exiryke. 23 Okynã pyra Ritonõpo zuzenu poe Ritonõpo eahmãko mã toto, zae Ritonõpo omipona se toexirykõke. Mokaro se mã Ritonõpo, tõmipona nymyry exiketõ se. 24 Ritonõpo mã zuzenume. Morara exiryke ipoko exiketõ Zuzenu poe rokẽ eahmãko mã toto. Zae aomipona exiketõ mã eahmãko mã toto, tykase Jezu eya. 25 Ynara tykase nohpo eya, — Ritonõpo nymenekahpyry oehnõko mana, Kyrixtu oehnõko. Tooehse ynororo ahtao emero kuamorepatorỹko mana, tykase. 26 — Ywy ase Kyrixtu, Ritonõpo nymenekahpyry, amaro oturukety, tykase Jezu nohpo a. 27 Morara karyhtao ro eya ipoetory tõ tooehse ropa. Tõsenuruhkase toto jarao Jezu otururu ke nohpo maro. Morarã nohpo amorepane jarao oturukety onenepitopyra toexirykõke, juteu tõ morara pyra exiryke, nohpo maro jarao oturupyra toto exiryke tytamurukõ poe. Yrome, “Oty se hko makẽ eya?” kara toh kynexine nohpo a. “Oty katohme mose maro oturũko make?” kara roropa toh kynexine Jezu a ipoetory tomo. 28 Morarame tuna ẽ tynomose nohpo a axĩ toytotohme pata pona, morotõkõ zuruse. 29 — Ehmaropa! Ahno senetatose, tykase nohpo. — Jenetupuhno mokyro emero ipunaka. Otarãme Kyrixtu mokyro, Ritonõpo nymenekahpyry, tykase morotõkomo a ynororo. 30 Morarame tuhke toytose toto nohpo maro Jezu enese. 31 Mame, — Otuhkose, tykase ipoetory tõ eya. Yrome ynara tykase ynororo tozuhse toto, 32 — Tyoro tynahke ase. Zuaro pyra matose, tykase ynororo eya xine. 33 Mame tõturuse toto oseya rokene, — Otokoino tynahke nexino? Otarãme imepỹ inapyry enehno, tykase ipoetory tomo oseya rokene. 34 — Jenyokyhpõ omipona jexiry se rokẽ ase. Moro ke rokẽ otuhnõko ase. Imehnõ tynapyry se ehtoh sã ase jerohtohme ekarohpyry otyhkary se rokẽ ase, tykase Jezu typoetory tomo a. 35 — Ynara ãko matose ahno tupi poko, “Okynaro mana. Asakoropane nuno naero tykyrysã anỹtohme,” ãko matose repe. Yrome ynara ãko ase oya xine, sero nonopõkõ utupime sã nase. Enetoko ke. Seromaroro oehnõko toto Ritonõpo mũkuru enetupuhse. Tamorepanekõ se rokẽ toh nase, tykase Jezu typoetory tomo a. 36 — Kure rokẽ ypoetory epehmãko ase imehnõ enehtohme ya, orihpyra toto ehtohme jũme. Otãto ỹkyryryme exĩko? Jenetuputyryhtao rokene. Jenetupuhpyra ahtao ỹkyryryme exipyra exino. Morarame arykananõ mã tãkye exĩko ỹkyryry anỹnanõ maro, ypoetory emamyry eneryke tyya xine, orihpyra toto exiry roropa eneryke tyya xine. 37 Zaero ahno oturutopõpyry ynara karyhtao, “Toiro arykãko, imepỹ anỹnõko. ” 38 Kuaropoatose tupito pona oerohtopõpyrykõ kara pona, tykyrysã anỹtohme. Imehnõ toerohse arykary poko samo. Aerohtopõpyrykõ anỹnõko sã matose, tykase Jezu typoetory tomo a. 39 Morarame tuhke Jezu tonetupuhse Samariapõkomo a. Nohpo omi poe tonetupuhse toto a, ynara tykase exiryke, “Jenetupuhno mokyro emero ipunaka. Otarãme Kyrixtu mokyro,” tykase nohpo exiryke. 40 Morarame toytose toto Jezu a Samariapõkomo. — Taro exiko aporo yna maro, tykase toto. Otuhparo toh kynexine tamorepary se toexirykõke. Morara exiryke asakoro tõmehse Jezu moroto. 41 Tuhkehxo tonetupuhse morotõkomo a Jezu omiry etaryke tyya xine. 42 Ynara tykase toto nohpo a, — Seromaroro Kyrixtu enetupuhnõko ynanase õmi poe rokẽ pyra. Yna a nymyry aomiry totase. Zuaro ynanase. Kukurãkanekõ nymyry mokyro, tykase toto, Samariapõkomo.
Soutatu mũkuru kurãkatopõpyry ropa poko Jezu a
43 Morarame asakoro tõmehse ahtao toytose ropa Jezu Karirea pona. 44 Ynara tykase ynororo, “Toipe Ritonõpo poe urutõkõ oneahmara toto ipataõkomo. Yrome imehnõ pataõkõ Ritonõpo poe urutõkõ eahmãko toto. ” 45 Morarame Karirea pona toeporehkase Jezu ahtao taomikase morotõkomo a. Tãkye toehse toto Jezu eneryke tyya xine. Pake tonese tyya xine Jerusarẽ po, otuhtoh konõto pona toytose tahtao xine. Jezu jamitunuru tonese tyya xine exiryke Jezu waro toto. Wenikehpyra toehse toto. 46 Mame Kanaa pona toytose ropa Jezu Karirea rãnaõ pona uwa eukurume tuna anyhtanohpotopõpyry pona tyya. Moroto kowenu poetory mũkuru kure pyra kynexine Kapanaũ po. 47 Mame, “Jezu tooehse ropa Karirea pona, Jutea poe,” kary etaryke tyya toytose ynororo kurãkara zumy Jezu eahmase Kapanaũ pona aytotohme repe, tumũkuru kurãkapotohme ropa, orihsasaka tumũkuru exiryke. 48 Ynara tykase Jezu eya, — Oty katoh jenetupuhpyra matou yjamitunuru onenepyra awahtao xine samo? tykase. 49 — Ajohpãme sã ymaro eropa aporo. Umũkuru orihnõko mana, tykase ynororo Jezu a. 50 Ynara tykase Jezu eya, — Ytoko ropa. Omũkuru nekurãka ropa, tykase. Aomiry zae ehtoh tonetupuhse kowenu poetory a. Toeramase ropa ynororo tosaka ropa. 51 Mame aytory ropahtao tõsẽpatakãmase toto typoetory maro, — Omũkuru kure ropa nexino, tykase toto, ipoetory tomo. 52 — Oty orame ahtao nekurãka ropa? tykase tokaropose jumy a. — Kokonie, xixi toetokorihmase ahtao, noxirohkehno omũkuru, tykase toto. 53 Moro poko tutuarõtase jumy Jezu omihpyry poko, “Omũkuru kure ropa nexino,” katopõpyryae ro imũkuru tõxirohkehse. Naeroro Jezu tonetupuhse eya tosẽme, typoetory tõ maro. 54 Mokyro kurãkary poko, tyjamitunuru tonezomopose ropa Jezu a, Jutea poe tooehse ropa tahtao Karirea pona.
Kurãkara kurãkatopõpyry ropa poko Jezu a
1 Morarame juteu tomo a otuhtoh konõto tyrise ropa, Ritonõpo poko atãkyematohme. Mame Jerusarẽ pona Jezu toytose. 2 Mame moroto kynexine pata tapuremy. Yrome tuhke omõtoh kynexine Jerusarẽ pona ytotopo. Toiro esety kaneru omõtopo. Moro pũto kynexine tuna pẽkamã ao, okyokynã kurokuro kara exikety. Omame etone omõtoh kynexine tuna zomye. Tuna tapyĩme roropa kynexine esety Petezata, epereu omiryae. 3 Mame kurãkõkara kynexine moroto tapyi tao. Imoihme kynexine zara po rokene, tonurãkara te, jaxiry sekunahme exiketomo te, emary pakaihkahnomo, enara toh kynexine moroto imoihme. (Tuna kurokuro kary eraximãko toh kynexine moro ao. 4 Okyokynahtao Ritonõpo nenyokyhpyry morotona oehse tuna kurokuro kamexipose. Kurãkõkara ehse osemazuhme aepukahpyry rokẽ kurokuro kane aka mokyro rokẽ ekurãkase ropa.) 5 Kurãkara kynexine moroto orutua. Tuhke rokẽ ikonopory taropose eya kure pyra toexiry poko rokene, 38 me taropose kurãkara a. 6 Mokyro tonese ahtao Jezu a okynã kure pyra aexiry tonetupuhse eya. Ynara tykase ynororo eya, — Aimo oekurãkary se ropa hmah? tykase. 7 — Ỹ, tykase kurãkara, Jezu tozuhse. — Yrome topeke pyra myhẽ ase, jarone pyra nakuaka kurokuro karyhtao. Jytory se jahtao imepỹ juapõkãko mana, tykase. 8 Ynara tykase Jezu eya, — Owõko ropa hkoty. Awãty anỹko. Ytoytoko ropa, tykase. 9 Axĩ toekurãkase ropa mororomero. Tãty tanỹse eya toytotohme ropa. Oserematohae kynowõne ropa. 10 Morara exiryke juteu tõ tõturupose eya, — Oty katoh erohnõko mano? Awãty aroarõko mano? Erohtoh kara sero seroae. Ritonõpo nymeropohpyry Moeze a omipona pyra mase, tykase juteu tõ esã kuranõpokara a. 11 — Yrome jukurãkahpõ omi poe jowõno ropa. “Awãty anỹko. Ytoytoko ropa,” tykase exiryke ya, tykase ynororo eya xine, ikurãkahpyry ropa. 12 — Onokyh mokyro awãty anỹpohpõ rohpa? tykase toto eya tõturupose. 13 Yrome ynororo tukurãkahpõ waro pyra kynexine, toesyryhmase Jezu exiryke, ahno imoihme moro tao exiryke. 14 Imeĩpo tunukurãkahpyry ropa tonese ropa Jezu a Ritonõpo maro oturutoh tao. Ynara tykase ynororo eya, — Enẽko mase. Kure mexi ropa. Morara exiryke oorypyry irumekako, popyra ipunaka oehtoh anapoizomopyra oehtohme, tykase Jezu eya. 15 Morarame mokyro toytose, Jezu ekarose juteu tomo a. — Jezu mokyro, ukurãkahpõ ropa, tykase ynororo eya xine. 16 Morara exiryke mokaro a Jezu tykerekeremapitose, kurãkara tukurãkase ropa oserematohae eya exiryke. 17 Ynara tykase Jezu eya xine, — Papa kapuaono erohkehpyra mana. Papa saaro ase erohkehpyra, tykase Jezu eya xine. 18 Morara kary etaryke tyya xine juteu tõ esã Jezu etapary se toehse yronymyryme oseremara Jezu exiryke oserematohae, tumyme Ritonõpo tokarose eya exiryke roropa. Morara exiryke Ritonõpo mũkurume aosekaroryke eya Jezu etapapory se toehse juteu tõ tuisary tomo.
Tumy omipona Jezu ehtopõpyry
19 Ynara tykase Jezu eya xine, — Ajohpe pyra ase. Toipe Kapu ae Ayhtohpyry Tumy omipona rokẽ senohne rĩko. Tamoreme senohne onykyrypyra mana. Morararo Papa kapuaono erokuru eneryhtao ya isaaro erohnõko ase. Ipoenohnõko ase imũkurume jexiryke. 20 Papa kapuaono Tumũkuru se ipunaka. Morara exiryke tynyriry tõ enepõko mã Tumũkuru a, ise toexiryke. Imeĩpo Papa mã tyorõ enepõko mã ya senohne motye kuhse õsenurukatohkõme. 21 Aorihtyã ẽsemãkaponeme ropa mã Papa kapuaono. Isaaro ase aorihtyã ẽsemãkaponeme ropa ase. 22 Ritonõpo nymyry seropõkõ anapiakara mana. Tumũkuru a rokẽ toto apiakapõko mana, 23 emero porehme Imũkuru ime exiry enetupuhtohme, Jũ ime exiry roropa enetupuhtohme eya xine. Imũkuru ime exiry onenetupuhpynõ Jũ ime exiry onenetupuhpyra roropa toh mana. 24 — Zae rokẽ ase ynara karyhtao, jomiry etananõ mã jenehpohpõ enetupuhnõko mã toto. Orihpyra exĩko roropa mã toto jũme. Toto onemapopyra Ritonõpo mana apoto htaka. Pakero mã Ritonõpo a typoenõme tyrise toto. Orihpỹme tyrise toto eya, tykase Jezu eya xine. 25 — Mame zae rokẽ ynara ãko ase oya xine, okynã pyra Ritonõpo mũkuru omiry etãko aorihtyã mana. Seromaroro aomiry etapitõko mã toto. Morarame aomiry etaryhtao tyya xine ẽsemãnõko ropa mã toto. Isene exĩko ropa mã toto. 26 Ritonõpo mã isene exiketõ rihpõme. Isaaro ase Papa poe aorihtyã anỹpõko ropa ase isene aehtohkõme ropa. 27 Papa poe ahno apiakaneme ase, pohnõ apiakaneme roropa ase, kapu ae aepyhpyryme jexiryke. 28 — Osenuruhkara ehtoko jomiry poko. Imeĩpo mã aorihtyã tõ ẽsemãnõko ropa mana emero porehme, jomiry totase exiryke eya xine. 29 Tũtãko ropa mã toto okepỹpo tõ esae. Mokaro mã kurãkõ ekepyã isene exĩko ropa mana jũmãme. Orihpynõme exĩko ropa mã toto. Morarame pohnõ ẽsemãkapõko roropa mana. Yrome apoto konõto htaka toto emapõko mana, jũmãme roropa, tykase Jezu eya xine.
Zae Jezu ehtoh poko
30 — Jamoreme ase toto onypokõnohpyra. Ritonõpo omi poe rokẽ toto apiakãko ase. Morara exiryke zae rokẽ ase, jamoreme pyra jexiryke. Jenehpohpõ omi poe rokẽ morohne poko ase erohnõko. 31 — Jamoreme rokẽ ypoko otuarõtanohpyra xine ase. Jomi poe rokẽ otuarõtanopyrykohtao zae pyra jekarõko matose. 32 Yrome imepỹ nae mana ypoko otuarõtanohnekõme Ritonõpo. Inekarohpyry ypoko zae. Moro waro ase. 33 Imehnõ maropoatose João a oturupose. Kure toto zuruase João zae jexiry poko. 34 Ynara kara ase imehnomo a, “Wekãtotatoko,” kara ase. Ynara kary se rokẽ ase, “João omihpyry zae ypoko,” kary se rokẽ ase oya xine, okurãkarykõ se jexiryke. 35 — Ozeiponekõme sã kynexine João, tororo ãko samo saereh kaneme, otuarõtanohnekõme. Axĩtao rokẽ João se mexiatose ozeiponekõme. 36 Yrome otuarõtanohnekõ nae, João omiry motye. Ritonõpo poe yjamitunuru tonepose ya. Morohne eneryke oya xine Papa nenyokyhpyryme jenetupuhnõko matose. 37 Ritonõpo roropa mã ypoko otuarõtanohtorỹko mana, jenehpohpono. Yrome aomiry onetapitopyra matose. Ẽmyty onenepitopyra roropa matose. 38 Morara exiryke aomiry pyra matose okurohtao xine, inenehpohpyry onenetupuhpyra oexirykõke. 39 Atamorepãko matose repe Ritonõpo omiry poko orihpyra oehtohkõme repe. Yrome ypoko ro aomiry mana. 40 Yrome ooepyrykõ se pyra matose ya. Ya ooepyrykohtao orihpyra matose exĩko rahkene. 41 — “Kure mase,” kary etary se pyra ase oya xine. 42 Yrome awaro xine ase. Ritonõpo se pyra matose yronymyryme okurohtao xine. 43 Ritonõpo omi poe tarona tooehse ywy. Yrome jomipona pyra matose. Imepỹ tooehse tamoreme ahtao, mokyro omipona rokẽ matose. 44 Opoko xine rokẽ, “Kure mase,” kary etary se matose imehnomo a. Yrome, “Kure mase,” kary etary se hkopyra matose Ritonõpo a. Morara exiryke Ritonõpo onenetupuhpyra matose. 45 -46 “Moeze omihpyry enetupuhnõko ynanase,” ãko matose repe. Yrome Moeze omihpyry mã ypoko ro mana oturũko. Morara exiryke Moeze omihpyry omipona nymyry pyra matose. Opoko xine, “Popyra nase moxiamo,” kara ase Ritonõpo a. Yrome Moeze, “Iirypyryme matose,” ãko oya xine mana aomihpyry omipona pyra oexirykõke. 47 Aomihpyry onenetupuhpyra oexirykõke jomiry roropa onenetupuhpyra matose, tykase Jezu eya xine.
5.000 mãkõ otuhmatopõpyry Jezu a
1 Moromeĩpo Jezu toytose ropa Karirea moino akoxi, ikuhpo moino akoxi. Ikuhpo esety akorõ Tiperiati. 2 Tokahmase roropa ynororo imoihmãkomo a ijamitunuru tonese tyya xine exiryke, kurãkõkara kurãkary ropa tonese tyya xine exiryke. 3 Morarame ypy taunuhmase Jezu a. Ypy ẽmory po typorohse ynororo, typoetory tõ maro. 4 Okynahkopyra kynexine juteu tõ otuhtoh konõto exitopo, Paxikoa exitopo. 5 -6 Mame tỹkakoxi tõsenuhmase Jezu. Tomyẽkõ tonese eya. Imoihmãkõ oepyry tonese roropa eya. Mame ynara tykase Jezu otarãme tyya rokene, “Taroino moxiã otuhmapõko ase. Otarãme yjamitunuru waro pyra Firipe. Ukuhxi pahne. Oturupoxi,” tykase Jezu tyya rokẽ otarãme. Mame ynara tykase ynororo Firipe a, — Otoko moxiã nykyryry epekahnõko exino nah? Imoihmãkõ napyry? tykase Jezu Firipe a. 7 Ynara tykase Firipe Jezu a, — Kũ. Tuhke tineru se mana moxiã napyry epekahtohme, tuhke toto exiryke, tykase Firipe Jezu a. 8 Imepỹ Jezu poetory moroto kynexine, Ximão Peturu akorony, esety Ãtare. Ynara tykase ynororo Jezu a, 9 — Poeto napyryme rokẽ enepyhpyry seny, 5 me tiriiku panõ risẽ pisarara, kana roropa asakoro. Ise awahtao ekarõko ase oya. Moxiã ke, imoihmãkomo? Oty kehxo moxiã atautuhmãko nah? tykase Ãtare. 10 Mame ynara tykase Jezu, — Imoihmãkõ iporohkapotoko, tykase typoetory tomo a. Mame onahpoty kurã pona typorohkapose toto. Typorohse toto emero porehme. 5 . 000 me toto tuhke aexirykomo, orutua kõ rokene. Nohpo tõ roropa tuhke kynexine. 11 Morarame tiriiku panõ risẽ tapoise Jezu a, — Kure mase Papa, tykase ynororo. Mame tokamose iporohtyamo a. Tuhke tomãkapose eya. Morararo kana tomãkapose roropa eya. Tõtuhse toto emero porehme. Tuesapare toh toehse. 12 Tõtuhkehse toto ahtao emero porehme, ynara tykase Jezu typoetory tomo a, — Moxiã napyry akoĩpyry anỹtoko ropa kana akoĩpyry maro, atahnikara aehtohme, tykase Jezu eya xine. 13 Mame 12 me ruto tanỹse eya xine tonahsẽ akoĩpyry ke pehme. 14 Morarame Jezu jamitunuru eneryke tyya xine ynara tykase imoihmãkomo, — Ajohpe pyra, urutõ nymyry mosero, Ritonõpo nenyokyhpyry sero nono pona. Kyneraximahpyrykõ mosero, tykase toto. 15 Morarame orẽpyra tutuisarykõme tyriry se imoihmãkõ exiryke toesyryhmase ropa Jezu toiroro ypy pona.
Tuna po ro Jezu ytotopõpyry
16 Morotoino kokonie pukuro toehse ahtao ipoetory tõ toytose ikuhpo pona Jezu eraximase repe. 17 Yrome tykohmãse ahtao, Jezu oehpyra ro kynexine. Morara exiryke kanawaka tõtyrise toto Kapanaũ pona toytotohkõme. 18 Okynã pyra tyryrykane konõto toehse. Pohkane konõto toehse roropa. 19 Koeh tykase toto okynã repe, tyryrykane itamurume exiryke. Morarame ikuhpo rãnao toto ahtao Jezu tonese eya xine. Tuna poro ytoytõko kynexine. Tyya xine aepyry eneryke tõserehse toto itamurume. 20 — Oserehpyra ehtoko. Ywy ase Jezu, tykase ynororo eya xine kanawaõkomo a. 21 — Otyriko, tykase toto eya. Mame tõtyrise ropa Jezu kanawaka, toto kãnary aka. Mame axĩ toeporehkase ropa toto pata pona, Kapanaũ pona.
Jezu zupitoh poko imoihmãkomo a
22 Yrokokoro imoihmãkõ moroto ro toh kynexine, Jezu a tonahsẽ emãkapotopõpyry po ro. Tõtuhtopõpyrykõ po roropa toh kynexine. Toemynyhmase toto Jezu poko, aytory onenepyra tokurehse toexirykõke. Ipoetory tõ ytory rokẽ tonese eya xine. 23 Moroto nakuatao imehnõ kãnary rokẽ tonese eya xine, Tiperiati poe aehtyã kãnary. 24 Mame Jezu onenepyra toexirykõke moro kanawae toytose toto Kapanaũ pona Jezu enese ropa.
Wyi sã Jezu ehtoh poko orihpỹme imehnõ ehtohme
25 Mame tonese ropa Jezu ahtao, tõturupose toto, — Otara ahtao hkoh moepyase ropa? tykase toto eya. 26 Ynara tykase Jezu eya xine, — Zae rokẽ ourutorỹko ase. Tõtuhse oexirykõke sã rokẽ jupĩko mexiatose, tuesapare toehse oexirykõke sã rokene. Yrome Ritonõpo poe jexiry onenetupuhpyra matose. 27 Torẽtyke pyra ehtoko tonahsẽ poko. Erohtoko Kapu ae Ayhtohpyry omipona oehtohkõme, orihpyra oehtohkõme jũme. Yjamitunuru enepõko mã Papa oya xine inymenekahpyryme jenetupuhtohme oya xine, tykase Jezu eya xine. 28 Ynara tykase toto, eya tõturupose, — Oty poko erohnõko ynanahe Ritonõpo omipona yna ehtohme? tykase toto eya. 29 Mame Jezu a tozuhse toto, — Ynara rokẽ Ritonõpo nyrohmanohpotoh mana oya xine, tynenehpohpyry rokẽ enetuputyry se mã oya xine, tykase eya xine Jezu. 30 Ynara tykase toto, — Oty rĩko hmah yna neneryme Ritonõpo jamitunuru enetohme yna a, oenetupuhtohme yna a. Yna zuru ekaroko kokoro rokene, tykase toto eya. 31 — Kytamurukomo a wyi panõ tonahse kapu ae enehpohpyry, ahno esao pyra toytoytorykohtao. Ritonõpo omiry ynara ãko moro poko, “Toto napyry tonehpose Moeze a kapu ae,” ãko, tykase toto Jezu a. Ynara tykase Jezu eya xine, 32 — Ajohpe pyra ase ynara karyhtao, Moeze nekarohpyry kara kynexine. Papa kapuaõ nekarohpyry kynexine. Seromaroro ourukõ nymyry ekarory se Ritonõpo mana oya xine. 33 Ourukõme nymyry mã mokyro Ritonõpo nenehpohpyry kapu ae. Orihpỹme mã oritorỹko jũme, tykase Jezu eya xine. 34 — Moro ekaroko yna a kokoro rokene, tykase toto Jezu a. 35 — Ourukõme nymyry ase, tykase Jezu eya xine. — Ya ooepyrykohtao omise pyra exikety sã exĩko matose. Tãkye rokẽ exĩko matose jenetuputyryhtao oya xine. Tuna se pyra exikety sã exĩko matose roropa tãkye rokene, tykase ynororo eya xine. 36 — Ynara ase oya xine, jenẽko matose repe. Yrome jenetupuhpyra matose ekurehnõko, ase oya xine. 37 Ritonõpo nekaroryme awahtao xine ya jenetupuhnõko matose. Ya oehnõko roropa matose emero porehme. Mame ooepyrykohtao ya aaropopyra xine ropa ase jũme. 38 Kapu ae jyhtoase jenehpohpõ omipona jehtohme. Jamoreme pyra oepyase. 39 Mame ynara se mã jenehpohpõ ya, jenetuputyhpõkõ ahpahpory se pyra mã ya. Imeĩpo toto ẽsemãkapory se ropa mã ya emero porehme, aorihtyã tõ ẽsemãkapotoh ropa po. 40 Ynara se mã Ritonõpo. Tumũkuru enery se mã roropa imehnomo a enetupuhpotohme eya xine, orihpyra toto ehtohme jũme. Mame toto ẽsemãkãko ropa ase aorihtyã tõ ẽsemãkapotoh ropa po, tykase Jezu juteu tomo a. 41 Morarame moro etaryke tyya xine Jezu tykerekeremase eya xine, “Ywy ase ourukõme kapu ae aepyhpyry,” kary etaryke tyya xine. 42 Morara exiryke ynara tykase toto, — Jezu mosero, Joze mũkuru. Jũ waro sytatose. Jẽ waro roropa sytatose. Otara ãkohxo ke hnae? “Kapu ae aepyhpyry ase,” ãko. Epyrypãko rokẽ hnae, tykase toto. 43 Ynara tykase Jezu eya xine, — Ykerekeremara ehtoko. 44 Ritonõpo jenetupuhpopyra oya xine ahtao, ya oehpyra matose. Yrome ya ooepyrykohtao oẽsemãkapotorỹko ropa ase aorihtyã tõ ẽsemãkapotoh ropa po. 45 “Emero ahno amorepãko Ritonõpo mana,” tykase urutõkõ pake. — Papa omiry etaryhtao tuaro exĩko toto. Mame ya oehnõko toto. 46 Yrome Ritonõpo nymyry onenepyra matose, ya rokẽ tonese. 47 — Zae rokẽ ynara ãko ase, jenetupuhnanõ mã orihpỹme exĩko. 48 Ourukõme nymyry ase orihpyra oehtohkõme. 49 Kapu ae enehpohpyry tonahse atamurukomo a ona po. Toorihse toto. 50 Yrome kapu ae aepyhpyry nymyry tonahse oya xine ahtao orihpyra exĩko matose. 51 Ourukõme nymyry ase, kapu ae aepyhpyryme jexiryke. Upũ enapyryhtao oya xine orihpyra exĩko matose jũme. Upũ nase wyi samo, ynekaroryme oya xine, emero porehme, orihpyra oehtohkõme jũme, tykase Jezu eya xine. 52 Morara kary etaryke tyya xine tõsezusezuhse toto juteu tõ tuisary tomo, — Otãtohxo ke tupũ ke kuopatorỹko hnae? tykase toto, oxime rokẽ tõturuse toto. (“Upũ tonahse oya xine ahtao,” kary, “Tonetupuhse oya xine jahtao,” katopo.) Yrome moro onenetupuhpyra tokurehse toto. 53 Morara tykase ropa Jezu eya xine, — Ajohpe pyra kapu ae aytohpyry ase. Upũ onenahpyra awahtao xine orihketõme rokẽ matose. Umunuru roropa onẽpyra awahtao xine orihketõme matose. 54 Upũ enapyryhtao oya xine orihpỹme exĩko matose. Umunuru tõse roropa oya xine ahtao oẽsemãkapotorỹko ropa ase aorihtyã tõ ẽsemãkapotoh ropa po. 55 Upũ mã tonahsẽme nymyry. Umunuru eukurume nymyry, tõsẽme. 56 Upũ tonahse oya xine ahtao umunuru maro ymaro exĩko matose. Ywy roropa amaro xine exĩko ase okurohtao xine. 57 Tamoreme Ritonõpo isene mana. Ijamitunuru poe isene exĩko ropa ase, jenehpohpõ jamitunuru poe. Moro saaro matose upũ tonahse oya xine ahtao ypoe isene exĩko ropa matose. 58 Ywy ase ourukõ nymyry kapu ae aepyhpyryme jexiryke. Atamurukõ napyrỹpyry sã pyra ase, nono pona aepukahpyry sã pyra ase. Moro tonahse mokaro a repe. Imeĩpo toorihse toto emero porehme. Yrome upũ tonahse oya xine ahtao orihpyra exĩko matose jũme, moro sã pyra jexiryke, tykase ynororo eya xine. 59 Morara tykase Jezu eya xine toto amoreparyme, juteu tõ atamorepatoh tao, Kapanaũ po. (“Upũ tonahse oya xine ahtao,” kary, “Tonetupuhse oya xine jahtao,” katopo. “Umunuru enyryhtao oya xine,” kary roropa, “Tonetupuhse oya xine jahtao,” katoh sero. Yrome juteu tõ esã onenetupuhpyra moro poko toh kynexine.)
Jezu omi poe orihpỹme exĩko sytatose
60 Morara kary etaryke tyya xine ynara tykase ipoetory tomo, — To! Tupimehxo reh mã kuamorepatohkõ eya. Onetarahme sã reh sytatohse, tykase toto oxime rokene. 61 Tõmiry poihtory waro Jezu kynexine, kara ro mokaro ahtao eya. Morara exiryke ynara tykase ynororo eya xine, — Poremãnõko matohu jomiry etaryke oya xine? Poremãpyra ehtoko. 62 Poremãnõko kuhse matose jonukuru ropa eneryhtao oya xine kapu aka. 63 Ritonõpo zuzenu poe ipoenõme enurũko matose. Opũkõ poe exipyra matose. Ritonõpo zuzenu poe kuamorepatose isene oehtohkõme. 64 Yrome toitoine ro matose jenetupuhpyra, tykase. Apitoryme ro tonetupuhpynõ waro Jezu kynexine. Towokane waro roropa kynexine. 65 Naeroro ynara tykase ropa Jezu eya xine, — Morara exiryke morara tykase ywy oya xine, “Papa nekarohpyryme awahtao xine jenetupuhnõko matose. Ya oehnõko roropa matose,” ase, tykase Jezu eya xine. 66 Morara kary etaryke tyya xine toeramase ropa toto tuhke, Jezu ekahmahpõkomo. 67 — Amarokõ ke? tykase Jezu, tõturupose mokaro a, 12 mãkomo a. — Urumekãko roropa hmatohu? tykase eya xine. 68 Ynara tykase Ximão Peturu, — Omoro rokẽ yna esẽme mase. Onekarohpyry ke rokẽ orihpyra exĩko ynanase jũme, tykase eya Peturu. 69 — Seromaroro oenetupuhnõko ynanase, awaro yna exiryke. Kure mase ipunaka. Ritonõpo poe mase, tykase Peturu eya. 70 Ynara tykase Jezu, — Tymenekase matose ya 12 me. Yrome toiro joroko tamuru omipona exikety, tykase ynororo eya xine. 71 Juta poko morara tykase Jezu, Ximão Ixikariote mũkuru. 12 mãkõ maro kynexine repe. Yrome mokyro towokaneme exiry waro kynexine Jezu.
Jezu maro zakorõ tomo
1 Moromeĩpo Karirea poro Jezu toytoytose. Jutea poro toytory se pyra toehse juteu tõ esã moroto totaparyino. 2 Juteu tõ otuhtoh konõto okynahkopyra toehse. Otuhtoh esety Tãtome tyrityamo. 3 Ynara tykase Jezu akorõ tõ eya, — Ytoko taroino Jutea pona. Opoetory tomo a ajamitunuru enepota, tykase toto. 4 — Oty katoh taro rokẽ otonẽnõko mahno kure oexiry ekãtopory se awahtao? tykase toto, typoihtose eya xine. 5 (Zakorõ tõ roropa onenetupuhpyra kynexine.) 6 Ynara tykase Jezu eya xine, — Jytotohpo pyra ro mana. Oytotohkõ emero rokẽ kure oya xine mana, 7 Ritonõpo zehno exiketõ ozehno xine pyra exiryke. Yrome yzehno toh mana. “Iirypyryme matose popyra ipunaka,” karyke ya eya xine. Moro poko jotururuke mã yzehno toto. 8 Otuhtoh pona ytotoko. Ytopyra ase aporo jytotohpo pyra ro exiryke, tykase Jezu eya xine. 9 Morarame morara kaxĩpo moroto rokẽ ehse Jezu kynexine Karirea po.
Jezu ytotopõpyry otuhtoh konõto taka
10 Morotoino zakorõ tõ toytose ahtao Jezu roropa toytose otuhtoh konõto pona, okomino. Tokare pyra toytose ynororo. 11 Morarame otuhtoh konõto po tupise juteu tõ tuisary tomo a repe. Yrome osenepopyra toehse ynororo. — Otoko nae? tykase toto, tokaropose. 12 Putiputime tõturuse toto itamurume Jezu poko imoihmãkõ rãtao. — Kurã mokyro, tykase toto, emero pyra. — Arypyra, tykase imehnomo. — Onekunohtõ rokẽ mokyro, tykase toto. 13 Yrome aryhnaka oturupyra toto, juteu tõ tuisary zuno toexirykõke. 14 Morarame otuhtoh konõto irãnaka toehse ahtao, Jezu toytose Ritonõpo maro oturutoh taka ahno amorepase. 15 Aomiry etaryke tyya xine tõsenuruhkase juteu tõ tuisary, — Otokoino mose amorepato toehse nae? Atamorepatoh taka ytopitopyra mana, tykase toto. 16 Tozuhse toto Jezu a, — Jamoreme amorepato pyra ase. Ritonõpo poe rokẽ ãmorepatorỹko ase, eya tonehpose jexiryke. 17 Ritonõpo omipona exiketõ rokẽ mã jomiry enetupuhnõko mã toto. Ritonõpo poe jomiry ehtoh enetupuhnõko roropa mã toto Ritonõpo omipona se toexirykõke. 18 — Tamoreme rokẽ oturukety ahtao tõmiry rokẽ eahmãko mana. Yrome tonehpohpõ poe oturukety tonehpohpõ omiry kure tyrĩko mana. Mokyro ajohpe pyra exikety ipunaka. 19 Moeze omihpyry nae matose, Ritonõpo nymeropohpyry eya. Yrome aomipona pyra matose. Oty katoh jetapary kuhnõko matou? tykase Jezu eya xine. 20 — Jorokohpe mase, tykase imoihmãkomo. — Onoky oetapary se nahe? tykase toto eya. 21 Ynara tykase Jezu, — Toiro toerohse ywy oserematohae. Ritonõpo jamitunuru enepoase oya xine. Moro poko mosenuruhkatose. 22 Yrome matose Moeze omi poe omũkurukõ aipotapihpyry sahkãko ro 8 me aenurutopõpyry tõmehse ahtao. Oserematohae ro oseremara matose. Aipotapihpyry sahkãko matose Moeze omipona oehtohkõme repe. (Osemazuhme nymyry pyra Moeze a aipotapihpyry tysahkapose. Atamurukomo a osemazuhme tysahkapose.) 23 Oty katohme oserematohae kurãkara kurãkatopõpyry poko ya yzetũ manymyatohse? Morara ahtao yzehno pyra ehtoko. 24 “Popyra mase,” kara ehtoko imehnomo a zae aehtoh waro pyra awahtao xine. Ipũkõ enery poko rokẽ oya xine, “Iirypyryme mase,” kara ehtoko imehnomo a, tykase Jezu eya xine.
“Mose Ritonõpo nymenekahpyryme nahe?” katopõpyry
25 Morarame Jerusarẽpõkõ ynara tykase, — Mosero etapary se toh nahe? 26 Enetoko ke totasẽme rokẽ oturũko mana. Yrome imehnõ mã onyhxiropyra. Ajohpe pyra hnah, tuisa tõ mosero enetupuhnõko nah Ritonõpo nymenekahpyryhme? 27 Yrome Ritonõpo nymenekahpyry tooehse ahtao, ozeino oehnõko nae? Aehtoh waro pyra sytatose exĩko. Yrome mosero oehtopõpyry waro sytatose, tykase toto. 28 Morarame toto amoreparyhtao Ritonõpo maro oturutoh tao ynara tykase Jezu opore, — Juaro nymyry hmatohu? Joehtopõpyry waro roropa hmatou ipunaka? Jamoreme oehpyra exine. Jenehpohpõ mã zae rokẽ exikety mokyro. Yrome zuaro pyra matose. 29 Zuaro ase, Ritonõpo winoino tooehse jexiryke, inenehpohpyryme jexiryke. 30 Morarame Jezu apoiry se toehse toh repe. Yrome anapoipyra toh tokurehse apoitohpo pyra ro exiryke. 31 Yrome tuhke tonetupuhse imoihmãkomo a. Ynara tykase toto, — Ritonõpo nymenekahpyry imepỹ pyra mana. Orẽpyrahxo rukuh mosero nae Ritonõpo jamitunuru nae, tykase toto ipoko.
Soutatu tõ aropotopõpyry Jezu apoise
32 Morarame imehnõ putiputi kary totase parixeu tomo a Jezu enetuputyry poko. Morara kary etaryke tyya xine Ritonõpo maro oturutoh erase tõ taropose eya xine, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo a roropa, taropose toto Jezu apoitohme repe. 33 Morarame ynara tykase Jezu imoihmãkomo a, — Okynã pyra ase amaro xine. Esyryhmãko ropa ase Jenehpohpono a. 34 Jupĩko matose. Yrome jenezomopyra matose, jesaka ytosaromepyra oexirykõke, tykase Jezu eya xine. 35 Mame oseya rokẽ tõturuse toto juteu tomo, — Azahko ytõko na roropa osenezomopyra toehtohme? Otarãme juteutõkara esaka ytõko mana kuekyrykõ sapararahme exiketõ amorepase. Otarãme juteutõkara amoreparyme ytõko mana, tykase toto oxime rokene. 36 — Ynara nase ynororo, “Jupĩko matose. Yrome jenezomopyra matose. Jesaka ytosaromepyra matose,” nykã kyya xine. Otara ãko hko hnae? tykase toto oseya rokene.
Iporiry sararakane sã Ritonõpo zuzenu mana
37 Toipe juteu tõ otuhtoh konõto etyhpyry yronymyryme. Moroto towõse Jezu xikihme toto zurutohme opore. — Tuna se awahtao xine osehtoko. Tuna ẽtokose ya. 38 Ynara tymerose pake sero poko Ritonõpo omiryme, “Jenetuputyryhtao oya xine iporiry sararakane sã exĩko mã okurohtao xine,” tykase Jezu eya xine. (“Tuna ẽtokose,” kary, “Wenetupuhtokose,” katopo. “Iporiry sararakane sã mã,” kary, “Ritonõpo zuzenu kure,” katopo.) 39 Morara tykase Jezu Tuzenu ekarosasaka Ritonõpo exiryke tonetupuhnanomo a. Tuzenu onekaropitopyra ro Ritonõpo kynexine, Jezu ẽsemãpyra ro exiryke.
Imoihmãkõ oseosezukuru poko
40 Morara kary etaryke imoihmãkomo a ynara tykase toto, — Urutõ nymyry mosero Ritonõpo poe, tykase toto. 41 Imehnõ roropa ynara tykase, — Ritonõpo nymenekahpyry mosero, kukurãkanekõme, tykase. Yrome imehnõ roropa ynara tykase, — Ritonõpo nymenekahpyry kara mosero. Ritonõpo nymenekahpyryme ahtao Karirea po pyra enururu. Berẽ po enururu. 42 Ynara karyke Ritonõpo a, “Tawi paryme enurũko Ritonõpo nymenekahpyry. Berẽ po enurũko mana Jutea rãnao, Tawi esaryme Berẽ exiryke,” ãko Ritonõpo omiry, tykase toto. 43 Atae pyra toh toehse Jezu poko. 44 Imehnõ Jezu apoiry se toehse repe. Yrome anapoipyra tokurehse toto.
Onenetupuhpyra juteu tõ tuisary ehtopõpyry
45 Morarame toytose ropa toto Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo a ropa. — Otoko na? Menehtou? tykase toto tõturupose eya xine. 46 — Arypyra. Kure rokẽ aomiry ynanetano. Morara kane onetapitopyra ynanase, tykase erase tomo tonyokyhpõkomo a. 47 — To! Oenekunohtou ropa nytãmya? tykase parixeu tomo, morara kary etaryke tyya xine. 48 — Oesẽkõme ynanase. Tuarohxo exiketõme ynanase. Mokyro Ritonõpo mũkurume onenetupuhpyra ynanase. Parixeu tõ roropa mã mokyro onenetupuhpyra toto Ritonõpo mũkurume. 49 Yrome mokaro rokẽ mã Moeze nymerohpyry omipona pyra toto. Iirypyryme toto Ritonõpo a. Morara exiryke mã toto wãnohnõko Ritonõpo, tykase toto imoihmãkõ poko. 50 Nikotemu mokaro maro kynexine, Jezu a aytohpyry koko. Ynara tykase ynororo eya xine, 51 — Moeze omi poe, “Imehnõ popyra mana,” kara sehtone aomiry onetapitopyra kuahtao xine, iirypyrykõ waro pyra roropa kuahtao xine, tykase eya xine. 52 — To, omoro roropa tokoh mã Karireapono? Ritonõpo nymeropohpyry poko atamorepako, zuaro oehtohme. Karirea po mã Ritonõpo poe urutõ mã enurupyra sãtã mana moroto, tykase toto. 53 Morarame tãtahpahse ropa toto tosaka xine ropa.
Nohpo apoitopõpyry imehnomo a
1 Mame ypy pona toytose Jezu, Oriwerahpã pona. 2 Sã, yrokokoro toytose ropa ynororo Ritonõpo maro oturutoh taka. Imoihmãkõ tõximõse ahtao Jezu typorohse, toto amorepatohme. 3 Morarame nohpo tonehse parixeu tomo a. Moeze omihpyry poko imehnõ amorepananomo a roropa takorehmase toto. Imepỹ orutua maro osenao ahtao tonese exiryke tonehse toto a Jezu ẽpataka. 4 — Mose imepỹ orutua poko kynako. Tonese yna a osenao toto ahtao. 5 Morara ahtao, “Nohpo etapatoko topu ke, aorihtohme,” me tymerose Moeze a kynenerykõme. Yrome otara ãko mahno? tykase toto Jezu a. 6 Morara tykase toto Jezu tahkapotohme repe, Jezu hxirotohme. Yrome toto onezuhpyra Jezu kynexine aporo. Nono rokẽ tymerose aporo tomary ke. 7 Mokaro otururuhtao ro towõse ropa Jezu. Ynara tykase ynororo eya xine, — Epona topu ematoko tyyrypyhpyke pyra ipunaka awahtao xine, tykase Jezu eya xine. 8 Mame toepuise ropa Jezu nono pokona imerotohme ropa. 9 Morara kary etaryke tyya xine toesyryhmase ropa toto atatakomino emero porehme. Tamuxime exiketõ osemazuhme toesyryhmase toto. Jezu rokẽ moroto, tynomose eya xine, nohpo maro xikihme. 10 Towõse ropa Jezu. Ynara tykase ynororo nohpo a, — Ohxironanõ pyra nexi? tykase Jezu nohpo a. 11 — Arypyra, tykase nohpo. — Morara ahtao ohxiropyra roropa ase. Ytoko ropa. Oorypyry poko pyra ropa ke exiko, tykase Jezu eya.
Saerehkatoh sã Jezu exiry sero nono po
12 Morarame ynara tykase Jezu imoihmãkomo a, — Emero ezurume ase. Ymaro ytoketõ mã saeremae ytõko toto. Zae rokẽ toh exĩko isene roropa toh mana. Xinukutumã htaka ytopyra toh mana, tyyrypyrykõ poko pyra toexirykõke, tykase eya xine Jezu. 13 Ynara tykase parixeu tomo eya, — Ãmoreme mase morara ãko opoko. Yna onutuarõtanohpopyra õmiry mana, tykase toto. 14 — Arypyra, tykase Jezu. — Ypoko jotururuhtao zaero jomiry, joehtopõpyry waro jexiryke, jytory ropa waro roropa jexiryke. Yrome joehtopõpyry waro pyra matose. Jytory ropa waro pyra roropa matose. 15 Kurã enẽko matose popyrahme samo, popỹ enẽko matose kure samo ahnome rokẽ oexirykõke. Morara exiryke ywy ahno tõ pũ enery poko rokẽ toto anapiakara ase. 16 Yrome imehnõ apiakaryhtao ya, zae rokẽ toto apiakary ya mana, jamoreme rokẽ pyra jexiryke, Papa jenehpohpõ ymaro exiryke. 17 Ynara tymerose Moeze omihpyryme, “Asakoro tuarõtanoh tõ ahtao, atae aomirykõ ahtao, zae mã toto. ” 18 Ypoko otuarõtanohtorỹko ase. Papa jenehpohpõ roropa ypoko otuarõtanohtorỹko mana. Atae yna exiryke Papa maro zae rokẽ ynanase, tykase Jezu toto a. 19 — Otoko omy nae? tykase toto tõturupose eya. — Juaro pyra matose. Papa waro pyra roropa matose. Juaro awahtao xine, Papa roropa waro oexirykõ mana, tykase Jezu eya xine, tozuhse toto eya. 20 Morara tykase Jezu toto amoreparyhtao Ritonõpo maro oturutoh tao, tineru ẽ esao, ahno nekarohpyry esao. Yrome Jezu anapoipyra tokurehse toto, apoitoh po pyra ro exiryke.
“Ytosaromepyra ymaro matose,” katopõpyry Jezu a
21 Morarame ynara tykase ropa Jezu eya xine, — Ytõko ropa ase. Mame jupĩko matose. Yrome oorypyrykõ maro orihnõko matose. Ymaro ytosaromepyra matose, tykase eya xine. 22 Morara exiryke tõturuse toto oseya rokene, — Ynara nykahro, “Ymaro ytosaromepyra matose. ” Otarah koh exĩko nae? Oseatãkãko hnah? tykase toto. 23 Ynara tykase Jezu, — Sero nonopõkõme matose, yrome ywy tarõkara ase. Tarõkõme amarokomo, nonopõkomo. Yrome ywy tarõkara ase, kapuaono. 24 Morara exiryke morara yka oya xine, “Oorypyrykõ maro orihnõko matose,” ykano oya xine. Orihnõko matose oorypyrykõ maro jenetupuhpyra awahtao xine. Ywy ase Ritonõpo nymenekahpyry okurãkanekõme, tykase Jezu eya xine. 25 — Onoky keh ma roropa? tykase toto Jezu a. — Ywy roro ase. Apitorymero aosekarohpyry oya xine, tykase Jezu eya xine. 26 — Tuhke naero ase otuarõtanohtohkomo. Tuhke roropa ohxirorykõ se jahtao kyhxirotory, tuhke oorypyrykõ exiryke. Yrome ohxiropyra xine ase. Jenehpohpõ omiry ekarõko rokẽ ase oya xine. Zae ynororo, tykase Jezu eya xine. 27 Ritonõpo poko tõturuse Jezu, yrome onenetupuhpyra toto. 28 Morara exiryke ynara tykase Jezu eya xine, — Kapu ae Ayhtohpyry tanỹse oya xine ahtao wewe pokona jenetupuhnõko matose. Ywy ase Ritonõpo nenehpohpyry okurãkanekõme. Morara jahtao jamoreme pyra jerohtopõpyry exiry waro exĩko matose. Papa nekarohpyry rokẽ ekaroase oya xine. Moro waro exĩko matose, ynekarohpyry waro. 29 Jenehpohpõ ymaro mana. Urumekara mana tõmipona ipunaka jexiryke, tykase Jezu eya xine. 30 Morara kary etaryke tyya xine Jezu tonetupuhse eya xine tuhkãkomo a.
Tymyhse exiketõ sã matose
31 Morarame ynara tykase Jezu tonetuputyhpõkomo a, juteu tomo a, — Jomipona awahtao xine ypoetoryme nymyry matose. 32 Zae ehtoh waro exĩko matose. Mame zae ehtoh waro awahtao xine õsanumanekõ poetoryme pyra exĩko matose. Yrome zae ehtoh waro pyra awahtao xine õsanumanekõ poetoryme ro matose. Onurumekasaromepyra matose, tykase Jezu eya xine. 33 — Yrome Aparão pakõme ynanase. Osanumatõkõ poetoryme exipitopyra ynanase, tykase toto. — Oty kary moro, “Õsanumanekõ poetoryme pyra exĩko matose,” ãko? tykase toto Jezu a, tõturupose. 34 Ynara tykase Jezu eya xine, — Oorypyrykõ poko awahtao xine tosẽke matose, oorypyrykõke rokene. Oorypyrykõ namotome sã matose toehse. Oorypyrykõ onurumekasaromepyra roropa matose. 35 Toipe namoto. Axĩtao rokẽ tytapyikẽ poenõ maro mana, jũme pyra. Tapyi esẽ poenõ sã pyra mana. Mãpyra tapyi esẽ mũkurume ahtao jũme tumykõ maro mana. 36 Ritonõpo mũkuru maro toehse awahtao xine, õsanumanekõ poetoryme pyra oripotorỹko ropa mana. Ajamihtanohtorỹko roropa mana oorypyrykõ poko pyra oehtohkõme. 37 Aparão pakõme oexirykõ waro ase. Yrome jetapary se ro matose ãmoreparykõ se pyra oexirykõke ya. 38 Papa a jamorepatopõpyry ekarõko ase repe oya xine. Yrome atamurukõ omipona rokẽ matose. Joroko tamuru omipona rokẽ matose, tykase Jezu eya xine. 39 — Aparão yna tamurume mana, tykase toto. — Aparão paryme awahtao xine mypoenohtory. Isaaro mehtory. 40 Zae ase Ritonõpo omiry ekarõko oya xine. Yrome aomiry se pyra matose. Jetapary se rokẽ matose. Aparão morara pyra ehse. Zae Ritonõpo omipona ynororo ehse, asã xine pyra. 41 Yrome omykõ poenohnõko matose, joroko tamuru poenohnõko, tykase Jezu eya xine. — Arypyra, anoryme pyra ynanase. Yna zũ mũkurume rokẽ ynanase, Ritonõpo mũkurume, tykase toto eya. 42 Ynara tykase Jezu eya xine, — Ritonõpo poenõme nymyry awahtao xine ypyno mehtory, Ritonõpo wino tooehse jexiryke. Jamoreme pyra oepyase tarona aomipona jexiryke. 43 Jotururu onenetupuhpyra matose etary se pyra oexirykõke. 44 Omykõ mũkurume matose, joroko tamuru mũkurume. Omykõ sã matose. Pake ro oatãkatonõpo mokyro omykomo. Zae pyra ynororo ipunaka, ajohpe rokẽ exiryke. Ajohpe ynororo ahtao, toipe, ajohpãme exiryke. 45 Zae rokẽ ase. Morara exiryke jenetupuhpyra matose. 46 Jyhxirosaromepyra matose tyyrypyhpyke pyra jexiryke. Zae rokẽ ourutorỹko ase repe. Yrome zae pyra otarãme jekarõko matose jenetupuhpyra oexirykõke. 47 Ritonõpo poenõme awahtao xine aomiry metatory. Yrome aomiry onetara matose ipoenõme pyra oexirykõke, tykase Jezu eya xine.
Aparão ehtopõpyry motye Jezu ehtopo
48 Ynara tykase toto Jezu a, — Ajohpe pyra ynanase opoko, “Samariapõ mase, azahkuru exikety. Joroko omi poe rokẽ urutõme mase,” karyhtao yna a ajohpe pyra ynanase, tykase toto Jezu a. 49 — Jorokohpe pyra ase, tykase Jezu. — Papa eanohmãko rokẽ ase. Yrome matose jeunohnõko. 50 Kueahnohmatoko, kara ase oya xine repe. Yrome mokyro imepỹ jeahnohmapone. Mokyro zae jexiry enetupuhnõko mana. 51 Zae rokẽ ase ynara karyhtao, “Jomipona awahtao xine orihpyra exĩko matose jũme,” karyhtao ya, tykase Jezu eya xine. 52 Ynara tykase juteu tõ eya, — Seromaroro jorokohpe oexiry waro ynanase. Aparão toorihse. Urutõkõ toorihse. Yrome mase ynara ãko, “Jomipona awahtao xine orihpyra exĩko matose jũme,” ãko mase. 53 Kytamurukõ Aparão toorihse. Aparão motyehxo reh mahse? Urutõkõ roropa toorihse. Onokyh koh mano? tykase toto tõturupose eya. 54 Ynara tykase Jezu, — Jamoreme rokẽ ase ime jehtoh onekaropyra. Yrome Papa kapuaõ rokẽ mã ime jehtoh ekarõko ya. “Kyrihpõkõ mokyro,” ãko matose repe. 55 Yrome mokyro waro pyra matose, onenetupuhpitopyra oexirykõke. Yrome zuaro ase. “Ritonõpo waro pyra ase,” karyhtao ya, ajohpe rokẽ jexiry mana, asã xine. Yrome ywy zuaro. Aomipona roropa ase. 56 Atamurukõ tãkye toehse jeneryke. Tonese tyya jexiryke tãtãkyemase toto, tykase Jezu. 57 — Yrome mase 50 anome pyra ro mase. Aparão menene? tykase toto tõturupose eya. 58 Ynara tykase Jezu eya xine, — Aparão enurupyra ro ahtao, nae ro exine, tykase Jezu eya xine. 59 Morarame Jezu omiry etaryke tyya xine topu tanỹse juteu tomo a Jezu etapatohme. Ajohpe Jezu tokarose eya xine. Morara exiryke topu tanỹse eya xine. Yrome kynotonẽne rokẽ ynororo, imoihmãkõ rãnaka. Mame Ritonõpo maro oturutoh tae kunutũtane ropa Jezu.
Tonurẽkara kurãkatopõpyry ropa Jezu a
1 Mame Jezu tõ ytoryhtao orutua tonese tonurẽkara. Tonurutopõpyry poe ro tonure pyra kynexine. 2 Morarame ynara tykase Jezu poetory tomo, — Onoky rypyry poe tonure pyra tonuruse nahe? Tyyrypyry poe roh morara tonuruse nahe? Tumy tõ rypyry poe morara tonuruse nahe? tykase toh Jezu a, tõturupose. 3 — Arypyra, tykase Jezu. — Iirypyrykõ poe pyra tonure pyra tonuruse mana. Tonurẽkara mosero Ritonõpo jamitunuru enepotohme ro aexihpyry mosero. 4 -5 Xixi saereh karyke kuesemarykõ waro sytatose. Moro saaro Ritonõpo omiry poko imehnõ amorepãko ase zae ehtoh waro toto ehtohme. Toorihse jahtao mã ikohmamyhpyry sã exĩko tarõkomo, tamorepaneke pyra toehse toexirykõke, tykase Jezu toto a. 6 Morara kaxĩpo ituh tykase Jezu nono pona. Orino pitiko tywyrywyrymase tomary ke totakuru maro. Morarame orino tyrise enuru pona. 7 Ynara tykase eya, — Ytoko. Osẽkurikata Xiroe kuaka, ariamã kuaka, tykase. (Aomiryae, “Xiroe,” kary, “Tonyohse,” katopo.) Morarame toytose ynororo. Mame tõsẽkurikase. Mame tooehse ropa ynororo kure osenuhmãko ropa rahkene. 8 Morarame mokyro waro exiketõ moroto kynexine. Tonure pyra ahtao ro tonese eya xine osema tao ro ahtao, tineru pitiko eraximaryhtao ro eya. Ynara tykase toto, — Mosero puhko tonuremỹpo kara, tykase toto ipoko. 9 — Mokyro roh mosero kynenehpyrykõ ro, tykase imehnomo. Yrome imehnõ ynara tykase, — Ynoro kara mosero. Ipanõ rokẽ mosero, tykase toto. — Ynororo ase, tykase, tonuremỹpokara a tozuhse toto. 10 — Otãto tonure ropa toehse mahno? tykase toto tõturupose eya. 11 Ynara tykase ynororo, — Orutua orino pitiko tyrise jenuru pona. Mame, “Ytoko, osẽkurikata Xiroe kuaka,” tykase exiryke ytono. Morarame tõsẽkurikase jahtao jenutã ropa rahkene, tykase toto a. 12 — Otoko mokyro nae? tykase toto. — Kũ, zuaro pyra ase, tykase tonuremỹpokara eya xine.
Parixeu tõ oturupotopõpyry
13 Morarame tonuremỹpokara tarose eya xine parixeu tomo a. 14 Moro ẽmepyryae oserematoh kynexine. Moro ẽmepyryae orino pitiko tyrise Jezu a tonurẽkara enuru kurãkatohme ropa. 15 Morarame tonuremỹpokara a tõturupose parixeu tomo, — Otãto puhkoke oenutã ropa puhko? tykase toto eya. — Orino pitiko jenuru pokona tyrise mokyro a. Morara exiryke tõsẽkurikase ropa jahtao jenutã ropa samo mokyro poe, tykase ynororo eya xine. 16 Mame ynara tykase parixeu tomo, — Mokyro Ritonõpo poe pyra mana, aomipona pyra exiryke. Oseremara mana oserematohae, tykase toto. Yrome imehnõ ynara tykase, — Iirypyrymãme ahtao kurãkõkara onukurãkara exiry, tykase toto. Atae pyra toto. 17 Morara exiryke tõturupose ropa parixeu tomo. Ynara tykase toto tonuremỹpokara a, — Oenuru tukurãkase ropa na eya? Morara exiryke oty ãko ipoko mah? tykase toto tõturupose. — Urutõ mokyro Ritonõpo poe, tykase ynororo eya xine. 18 Yrome tonure pyra aexihpyry ajohpe rokẽ tokarose juteu tomo a. Morara exiryke jũ tonehpose jẽ maro tyya xine tõturupotohkõme eya xine. 19 Ynara tykase toto eya xine, — Omũkuru mosehro? Ajohpe pyra moinoro tonure pyra tonuruse nahe? Ahtao otãto tonure ropa toehse nae? tykase toto tõturupose eya xine. 20 Jũ tõ ynara tykase, — Yna mũkuru mosero. Tonure pyra tonuruse nase. Moro waro ynanase. 21 Yrome otãto toekurãkase ropa nahe? Onoky a tukurãkase ropa nahe? Kũ, zuaro pyra reh ynanahse. Eya ekaropotoko. Poetome pyra toehse ynororo nase. Oezukurukõ waro mana, 22 tykase toto eya xine, juteu tõ esã zuno toexirykõke. Ynara tykase juteu tõ esã exiryke typoetory tomo a, “Jezu enetupuhnõko ase, Ritonõpo nymenekahpyryme kananõ sutũtanohpotone ropa atamorepatoh tae,” tykase toto, atae toexirykõke typoetory tõ maro. 23 Morara exiryke, toto zuno toexirykõke, jũ tõ morara tykase, “Poetome pyra toehse mana. Eya ekaropotoko,” tykase toto. 24 Morarame tonuremỹpokara tykohmase ropa tyya xine. Ynara tykase toto eya, — Zae rokẽ yna zuruko. Ritonõpo mã oetãko azahkuru awahtao. Morara exiryke zae rokẽ yna zuruko. Mokyro iirypyryme exiry waro sytatose, tykase toto tonuremỹpokara a. 25 Yrome ynara tykase ynororo, — Iirypyryme aexiry waro pyra ase. Ynara rokẽ zuaro ase, tonure pyra exiase. Yrome seromaroro ase osenuhmãko ropa ipoe, tykase tonuremỹpokara eya xine. 26 — Otara sã ke orino oenuru kurãkatohme ropa? tykase toto tõturupose ropa eya toto. 27 — Kuurutouhxo puhko seromaroro. Yrome jomiry onetara sã matokeh. Oty katoh jomiry etary se ropa hmatou? Otarãme amarokõ roropa ipoetoryme exĩko matose, tykase ynororo eya xine. 28 — Arypyra. Omoro mase ipoetoryme. Yna Moeze poetoryme. 29 Ritonõpo tõturuse Moeze a. Moro waro sytatose. Yrome mokyro otokoino tooehse? Zuaro pyra ynanase, tykase toto. 30 — To! Otãto puhkoke zuaro pyra hmatou? Yrome jenuru tukurãkase ropa eya. 31 Iirypyrymãkõ omiry onetara Ritonõpo mana. Moro waro sytatose. Yrome tuno exiketõ etãko mana. Tõmipona exiketõ etãko roropa mana, enara rokene. 32 Moinoro sero panõ onenepitopyra sytatose. Tonure pyra aexihpyry kurãkary ropa onenepitopyra sytatose. 33 Ritonõpo poe pyra tahtao tyjamitunuke pyra exiry, kurãkõkara onukurãkara exiry, tykase tonuremỹpokara eya xine. 34 Yrome ynara tykase toto eya, — To! Tyyrypyhpyke oenurune. Tuãtase mase iirypyryme ro. Yna anamorepara exiko, tykase toto eya. Morarame atamorepatoh tae tonuremỹpokara tupurohpurohmase toto a oehzomopyra aehtohme.
Tonurãkara sã onenetupuhpynomo
35 Mokyro tũtanohpory totase Jezu a ahtao toytose eya. Ynara tykase eya, — Kapu ae Ayhtohpyry enetupuhnõko mah? tykase Jezu eya. 36 — Onokyh mokyro enetupuhtohme ya? tykase tonuremỹpokara Jezu a. 37 Ynara tykase Jezu eya, — Meneno. Seromaroro oturũko oya mana, tykase Jezu eya. 38 — Ỹ, enetupuhnõko ase, tykase. Tosekumuru po typorohse ynororo Jezu ẽpataka, tuisame imehxo enetuputyryke tyya. Morara exiryke tosekumuru po typorohse ynororo Jezu ẽpataka tonuremỹpokara. 39 Ynara tykase Jezu, — Sero po tonurãkara panõkõ nae Ritonõpo omiry waro pyra toexirykõke. Yrome zuaro toexirykõ se toto. Morara exiryke toto kurãkãko ropa ase. Imehnõ nae roropa. Ritonõpo omiry waro ynanase emero porehme, kananõ nae. Yrome aomipona pyra toto. Tonure toh repe tyya xine rokene. Yrome Ritonõpo a tonurepyra sã toto. Morara exiryke toto se pyra mã Ritonõpo, tõmipona pyra toto exiryke, tykase Jezu. 40 Morara kary etaryke tyya xine ynara tykase parixeu tomo Jezu a, — Yna ke. Tonurẽkara sah ynanah? tykase toto tõturupose. 41 Ynara tykase Jezu eya xine, — Ynara karyhtao oya xine, “Pitiko rokẽ Ritonõpo omiry waro ynanase. Yrome aomiry waro se ynanase aomipona yna ehtohme,” karyhtao oya xine, iirypyryme pyra oripotory repe. Mãpyra, “Ritonõpo omiry waro ynanase emero porehme,” karyke oya xine iirypyryme ro matose ipunaka Ritonõpo a, tykase Jezu eya xine.
Tosaka xine kaneru omomyry sã Jezu enetuputyry kyya xine
1 Mame ynara tykase Jezu, — Ajohpe pyra ase. Imepỹ mokyro kaneru omõtoh kuroko sã ytõko omato, imepỹ toro tõnuhtohme, moroaõkõ ematonanohtohme tyya. 2 Yrome esẽ nymyry mã omõtoh eutary ae rokẽ omõnõko. 3 Ãpuruhpyry etapuruhmakãko mã erase, esẽ omõtohme. Tosẽkõ omiry etãko kaneru tõ mana, tosetykõ ae tykohmarykohtao tosẽkomo a. Morara exiryke tosẽkõ ekahmãko mã toto. Esẽkõ rokẽ mã toto tũtanohpõko ẽkõ ae tymaro toto ytotohme. 4 Tutũtase toto ahtao, toto esemazupurume mã esẽkõ exĩko mana. Tosẽkõ ekahmãko mã toto, aomiry waro toexirykõke. Ĩkapo toh ytõko mana. 5 Imepỹ onekahmara mã toto. Epãko rokẽ mã toto, aomiry waro pyra toexirykõke. 6 Typoetory tõ poko morara tykase Jezu, kaneru tõ poko samo, toto amorepatohme. Yrome kaneru poko rokẽ autururu kynexine onenetupuhpyra toto exiryke.
Kuesẽkõme mã kurã Jezu
7 Morara exiryke ynara tykase ropa Jezu, — Ajohpe pyra ase. Kaneru omõtoh sã ase. Ypoetory tõ ewome ase. Kaneru tõ omato omiry onetara ehtoh sã ypoetory tõ omato omiry onetara mana. 8 Mokaro sã mã azahkuru amorepatõkõ omipona pyra mã ypoetory tomo. 9 Kaneru omõtoh sã ase. Omõnõko mã toto, kaneru tomo. Toto onyryhmara mã imehnomo. Tũtãko roropa toto otuhse. Morara exiryke moro sã ase õmõtohkõme. Jenetuputyryhtao oya xine opynohtorỹko ase. Oewomatorỹko ase, enara. 10 Omato oehnõko mana morotaõkõ ematonanohse, toto etapase roropa, toto enahkase roropa, enara. Yrome tooehse ywy tarona orihpyra ypoetory tõ ehtohme, isene nymyry toto ehtohme. 11 — Toto esẽ ase kurano. Morara exiryke ypoetory tõ pyno ase. Kaneru esẽ ke mana toky tõ pyno. Mokyro sã ase. Jorikyry se pyra ase repe, yrome ypoetory tõ pynuke jorikyry se ase, toto pyno jexiryke, orihpyra toto ehtohme. 12 Yrome esẽ namoto mã kaneru esẽme nymyry pyra mana. Toto poko erohketyme rokẽ mana tineru apoitohme rokẽ tyya. Yrome kaikuxi oepyry eneryhtao mã epãko mana. Kaikuxi a toto esekapõko mana. Toto onewomara mana. Toto ahpahpõko rokẽ mana. 13 Epãko mã mokyro, toto erasẽpyry, tineru poko rokẽ erohketyme toexiryke, toto pyno nymyry pyra toexiryke. 14 -15 Yrome ypoetory tõ esẽ ase kaneru esẽ kurã samo. Papa waro ase. Juaro roropa Papa mana. Moro saaro ypoetory tõ waro ase. Juaro roropa toh mana, Papa waro jehtoh sã ya. Jorikyry se pyra ase repe, yrome ypoetory tõ pynuke jorikyry se ase toto ewome, orihpyra toto ehtohme. 16 Kaneru esẽ imehnõ kaneru nae imepỹ po. Moro saaro imehnõ ypoetoryme roropa mana imepỹ po. Toto enehpory se ase ya, jomiry etatohme toto a, ypoetory tõ morohnõme ehtohme tosẽkõ maro, ymaro toto ehtohme. 17 — Papa kapuaõ mã ypyno, jorikyry se jexiryke aomi poe. Imeĩpo mã jẽsemãkapõko ropa ypyno toexiryke. 18 Jorikyry se pyra jahtao jetapara mã toto. Yrome ynara tykase Ritonõpo ya, “Orihnõko mase. Moromeĩpo oẽsemãkapõko ropa ase,” nase ya. Morara tykase ya Ritonõpo exiryke aomipona ase, tykase Jezu. 19 Morara kary etaryke tyya xine tõsezusezuhse toto, juteu tomo, Jezu omiry etaryke tyya xine. 20 — Jorokohpe nase mose. Otarãme rowohpe nase roropa. Oty katoh aomiry etãko matou? tykase toto, imoihmãkomo. 21 Yrome ynara tykase imehnomo, — Jorokohpã omiry mose omiry sã pyra exiry, tyoro. Jorokohpã tonurãkara onukurãkara ropa exiry. Morara pyra nase mosero. Tonurãkara enutanohpõko ropa nase, tykase toto mokaro a.
Tosẽkõme Jezu se pyra juteu tõ kynexine
22 Morarame otuhtoh konõto tyrise ropa eya xine Jerusarẽ po, Ritonõpo maro oturutoh kurikatopõpyry poko wenikehpyra toehtohkõme. 23 Ikonoporyae kynexine. Mame Jezu toytose tuisa Saromão namohpyry takuroko, Ritonõpo maro oturutoh tao. 24 Juteu tõ esã tõximõse moro taka. Ynara tykase toto Jezu a, — Oty katoh yna onurupyra mexiase? Morara exiryke zae yna zuruko rahkene. Kyrixtu nymyry mahno? Ritonõpo nymenekahpyry mahno? Ynaneraximahpyry mahno? tykase toto eya tõturupose. 25 Ynara tykase Jezu, — Pake kuuruatose repe. Yrome jomiry onetara mexiatose jenetupuhpyra oexirykõke. Otuarõtanohpotohkõ nae ase yjamitunuru Papa poe. 26 Yrome jenetupuhpyra mexiatose, ypoetoryme pyra oexirykõke. 27 Ypoetory tõ rokẽ waro ase. Jomiry etãko mã toto. Jomipona roropa mã toto. 28 Orihpỹme toto ripõko ase, jũme orihpyra toto ehtohme. Imepỹ mã toto onupuxihkara ywinoino. 29 Jenetupuhponeme mã Papa ypoetory tomo a. Emero motye Papa mana. Imehnõ mã ypoetory tõ onupuxihkara Papa winoino. 30 Papa ime exiry ime jexiry samo. Oxisã ynanase. 31 Morara kary etaryke tyya xine topu tanỹse toto a Jezu pona ematohme. 32 Ynara tykase Jezu eya xine, — Tuhke toerohse ywy. Yjamitunuru enepoase oya xine Papa omi poe. Oty pokoino jetapary se matou? tykase Jezu eya xine. 33 Ynara tykase juteu tomo, — Ajamitunuru enepory pokoino pyra oetapary se ynanase. Ritonõpo ime exiry ime oexiry sã pyra mana. Ahnome rokẽ mase. Yrome Ritonõpome osekarõko mase, epyrypãko rokẽ mase, tykase toto eya. 34 Ynara tykase Jezu, — Sero nase Ritonõpo nymeropohpyry tõmiryme Moeze a, “Ynymenekatyã matose ypoe urutõme,” katoh sero ahno tomo a, Ritonõpo a tymenekase toto exiryke. 35 Zae rokẽ Ritonõpo omiry, tyotyorõtara mana. Zae aexiry waro sytatose. Moroaero imehnõ tokarose Ritonõpo a tynymenekatyãme. “Ynymenekatyãme matose,” tykase tõmiry etananomo a. 36 Ywy ase, Papa kapuaõ nymenekahpyry. Inenehpohpyry roropa ase sero nono pona. Morara exiryke, “Ritonõpo mũkurume ase,” karyhtao ya epyrypara ase Ritonõpo poko. Morara exiryke, “Ritonõpo poko epyrypãko mase,” kara ehtoko ya. 37 Ritonõpo omipona pyra jahtao jenetupuhpyra ehtoko. 38 Yrome aomipona ase. Jenetuputyry se pyra awahtao xine yjamitunuru rokẽ enetupuhtoko, ymaro Papa exiry waro oehtohkõme, Papa maro jexiry waro roropa oehtohkõme, otuarõtatohkõme ypoko, tykase Jezu toto a. 39 Mame Jezu apoiry se toh kynexine repe. Yrome kỹtone ropa ynororo toto maro ehxĩpo. 40 Joatão mõpozakoxi kỹtone ahno ẽpurihkatopõpyry pona João a. Moroto ke ehse rahkene. 41 Morarame tuhke toh toytose eya. Ynara tykase toto, — João kynexine tyjamitunuke pyra. Yrome aomiry kynexine zae mosero poko, tykase toto, juteu tomo, oxime rokene. 42 Morarame Jezu tonetupuhse morotõkomo a tosẽkõme.
Razaru orihtopõpyry
1 Orutua kynexine, Petaniapono. Esety kynexine Razaru. Aoryxiry tõ roropa moroto kynexine. Maria, Maata, enara toh kynexine. 2 Mokyro Maria Jezu pupuru kurikahpõ kynexine ixtaratu ke. Tũsety ke ikorokahpõ roropa kynexine. Mokyro piry kynexine kure pyra. 3 Morara exiryke Jezu a tõmihpyry rokẽ taropose. — Oepe reh mã takuruhtase, katoh taropose eya tõmiry. 4 Moro totase Jezu a ahtao ynara tykase ynororo typoetory tomo a, — Mokyro mã takuruhtase toorihtohme pyra. Ritonõpo a tyjamitunuru enepotohme rokene, Tumũkuru jamitunuru enepotohme roropa, “Ritonõpo kure, Imũkuru kure,” katohme imehnomo a. 5 Maata pyno Jezu kynexine, zakorõ pyno roropa kynexine. Ipirykõ pyno roropa kynexine. Enara kynexine, toto pyno Jezu. 6 Razaru kure pyra exiry poko turuse tahtao moroto ro tõmehse Jezu. Asakoro kynẽmehne moroto, teh rokene. 7 Moromeĩpo ynara tykase ynororo typoetory tomo a, — Ehmaropa Jutea rãnaka Petania pona ropa, tykase Jezu typoetory tomo a. 8 — Arypyra, pake hkopyra oetapary se nexiase morotõkomo, juteu tõ esamo. Ytopyra exiko morotona, tykase toh repe. 9 Ynara tykase Jezu eya xine, — Ritonõpo omipona kuahtao xine, “Epo,” kara ro Ritonõpo ahtao orihpyra sytatose. Mãpyra, “Epo,” tykase Ritonõpo ahtao orihnõko sytatose. Morara exiryke ehmaropa jetapatohpo pyra ro mana. 10 Xinukutumae sã oytorykohtao osetapãko matose saereme pyra exiryke, tozure pyra oexirykõke, tykase Jezu. 11 Morarame ynara tykase ropa ynororo typoetory tomo a, — Kuepekõ mã nyhnõko Razaru. Yrome ẽpakase ropa ytõko ase, tykase Jezu eya xine. 12 Ynara tykase ipoetory tõ eya, — Inykyryhtao kure. Ekurãkãko ropa mana, tykase ipoetory tomo Jezu a. 13 Yrome Razaru orihtoh poko tõturuse Jezu repe. Yrome tynyhse rokẽ tokarose ipoetory tomo a. 14 Morara exiryke typoetory tomo a ynara tykase ynororo, — Razaru toorihse mana. 15 Enese ytopyra exiase aporo. Yrome seromaroro enese ytõko ase rahkene. Seromaroro roropa Ritonõpo jamitunuru enẽko matose jenetupuhtohme yronymyryme oya xine. Morara ahtao tãkye exĩko ase opoko xine. Ehmaropa, senetatose, tykase Jezu tymarõkomo a. 16 Tome esety akorõ Kamaramanõpo wãtasemy. Ynara tykase ynororo imehnõ Jezu poetory tomo a, — Tuisa maro ehmaropa imaro kuorihtohkõme, tykase ynororo.
Jezu mã aorihtyã ẽsemãkaponeme ropa
17 Morarame morotona toeporehkase Jezu, Petania pona. Moroto asakoropane aorikyhpyry ẽmehtopõpyry waro toehse toto, tokarose exiryke imehnomo a. 18 Atameke pyra Jerusarẽ kynexine Petania maro. 19 Mame juteu tõ toytose tuhke, Maria tomo a, xitase, ipiry hnamose. 20 Morarame Jezu oepyry waro toexiryke, kỹtone Maata, ẽpatakãmase. Maria moroto rokẽ kynexine tytapyĩ tao. 21 Ynara tykase Maata Jezu a, — Taro awahtao otarãme ypiry orihpyra exiry. 22 Yrome zuaro ase, ekaroporyhtao oya emero mã ekarõko Ritonõpo oya, tykase nohpo Jezu a. 23 — Opiry ẽsemãnõko ropa mana, tykase Jezu Maata a. 24 — Ỹ, zuaro ase. Aorihtyã ẽsemãkatoh ropa po ẽsemãkapõko ropa Ritonõpo mana, tykase Maata eya. 25 Ynara tykase Jezu eya, — Ywy ase ẽsemãkaponeme ropa. Ypoe rokẽ orihpỹme exĩko matose. Jenetuputyryhtao toorihse awahtao xine ro ẽsemãnõko ropa matose. 26 Jenetuputyryhtao orihpỹme exĩko matose jũme. Moro menetupuhno? tykase Jezu eya. 27 — Ỹ, enetupuhnõko ase. Omoro mase Ritonõpo nymenekahpyry ynakurãkaneme. Omoro mase ynaneraximahpyry. Ritonõpo nenehpohpyryme mase sero nono pona, tykase Maata Jezu a.
Tyxitase Jezu
28 Morarame morara kaxĩpo kỹtone ropa Maata takorõ kohmase tokare pyra. — Tuisa kynako oya, tykase takorony a. 29 Morara kary etaryke tyya axĩ toytose ynororo Jezu enese. 30 (Pata pona eporehkara ro Jezu kynexine. Maata maro tõseporytopõpyrykõ poro kynexine.) 31 Morarame xitase aytotoh rokẽ tokarose toto a, juteu tomo a. Morara exiryke Maria tokahmase eya xine. Mokaro Maria emuhkehkananomo, ixity akorehmananõ roropa. 32 Morarame Jezu a toytose tahtao kỹporohne imyhtokoxi xitase, — Taro awahtao ypiry orihpyra exiry, tykase eya. 33 Mokyro xitary eneryke tyya, samũ tykase Jezu tãtasamase tukurohtao. Juteu tõ xitary etaryke roropa tyya samũ tykase ynororo yronymyryme tukurohtao. 34 — Otoko monẽtohu? kynako Jezu kynekaropone. — Seze, kynako toto, nohpo marõkomo eya. 35 Tyxitase Jezu. 36 Morotõkõ ynara tykase, — Enẽko matose. Ipyno yronymyryme nexiase, tykase toto ipoko. 37 Yrome imehnõ ynara tykase, — Otãtome tonurãkara tukurãkase ropa eya? Oty katoh mose onukurãkara ropa kynako orihpyra ro ahtao? tykase toto ipoko.
Razaru ẽsemãkapotopõpyry ropa
38 Samũ tykase Jezu tãtasamase yronymyryme. Morarame toytose ynororo aorikyhpyry ekepyry esaka. Ypy onuhtoh po kynexine okepy eny. Apuru kynexine topu risemy. 39 — Apuru isyryhmatoko, kynako Jezu. Ynara tykase Maata, aorikyhpyry oryxiry, — Otarãme tymotase mana. Asakoropane nẽmehno moroto, tykase eya aoryxiry. 40 Ynara tykase Jezu eya, — “Enetuputyryhtao oya, Ritonõpo jamitunuru enẽko mase,” ykã puh oya, tykase Jezu eya. 41 Morarame apuru tysyryhmase toto a. Morarame kakoxi tõsenuhmase Jezu. Ynara tykase ynororo, — Kure mase Papa kapuaono. Tãkye ase jomiry etaryke oya. 42 Kokoro rokẽ jomiry etãko mase. Moro waro ase. Yrome tarõkõ zuaro ehtohme oturũko ase oya toto netaryme, onenyokyhpyryme jenetupuhtohme toto a, tykase Jezu. 43 Morara kaxĩpo opore kynomitane Jezu, — Razaru, osehko moro tae xiaro, tykase Jezu aorikyhpyry a. 44 Tutũtase ropa ynororo. Emary tyõtyke ro kynexine. Ipupuru roropa tyõtyke ro kynexine. Ẽmyty tyõtyke ro roropa kynexine. — Imyhpokatoko ropa aytotohme, tykase Jezu eya xine.
Tãtamorepase toto juteu tomo Jezu etapatohme
45 Morarame Maria marõkõ moro eneryke tyya xine Jezu tonetupuhse eya xine, Razaru ẽsemãkapory ropa eneryke tyya xine. 46 Morarame imehnõ toytose parixeu tõ zuruse. Jezu ekãtose toytose toto. 47 Morara exiryke tõximõse toto parixeu tomo te, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary maro. Juteu tõ tuisary tõ maro. Enara toh kynexine tõximõse. — Otara ãkohxo sytatohu taroino Jezu poko? Orẽpyra kuhmahko, kurãkõkara kurãkãko kuhmahko. 48 “Ah morara rokẽ nexino,” karyhtao kyya xine, imoihmãkõ mã Jezu enetupuhnõko tutuisarykõme. Morarame romano tuisary tõ mã soutatu tõ enehpõko mã kyya xine. Ritonõpo maro oturutoh kararahnõko toh mana. Kuaropotorỹko roropa toh mana taroino imehnõ poetoryme kuehtohkõme. Mame kytamurukõ omihpyry omipona pyra exĩko sytatose, enara, tykase toto. 49 Toiro esety Kaipa. Moro jeimamyryae tuisame kynexine Ritonõpo maro oturuketõ tuisaryme. Ynara tykase ynororo juteu tomo a, — Tuaro pyra matose. 50 Senetupuhtone. Kurehxo toiro orikyry kuewomanekõme, orihpyra kuehtohkõme emero porehme, tykase ynororo. 51 (Yrome tõmi poe pyra morara tykase. Ritonõpo zuzenu poe rokẽ morara tykase ynororo Ritonõpo maro oturuketõ tuisaryme toexiryke moro jeimamyryae. Morara exiryke mokaro turuse eya Jezu orikyry poko, juteu tõ ewome aorikyry poko. 52 Juteu tõ ewome rokẽ pyra emero Ritonõpo poetory enehpotohme, sapararahme exiketõ enehpotohme, oximõme toto ehtohme roropa, toiro tosẽke toto ehtohme.) 53 Morotoino osenetupuhkehpyra toh kynexine, juteu tuisary tomo, Jezu etapary poko tyya xine, etapary se toexirykõke. 54 Morara exiryke tokare ytopyra ropa Jezu toehse juteu to htaka. Mame toytose ropa ynororo ahno htaka. Epyraĩ pona kỹtone typoetory tõ maro ehse. 55 Morarame juteu tõ otuhtoh konõto ameke pyra toehse. Paxikoa ameke pyra toehse. Morara exiryke Jerusarẽ zomyẽkõ toytopitose toto Jerusarẽ pona. Tyyrypyrykõ korokapose kỹtone toto otuhtoh konõto ritohto. 56 Ritonõpo maro oturutoh taka tõximõse tahtao xine, Jezu tupise eya xine. Ynara tykase toto oseya rokene, — Otara ãko matou Jezu poko? Oehnõkohxo hna reh otuhtoh konõto pona? tykase toto. 57 Osemazuhme ynara tykase parixeu tõ exiryke Ritonõpo maro oturuketõ tuisary maro, “Jezu eneryhtao oya xine yna zurutoko,” tykase toto tõturuse Jezu apoitohme tyya xine.
Jezu ehtopõpyry Petania po
1 Morarame tuhke hkopyra rokẽ ẽmepyry ise ro kynexine otuhtoh konõto ritohme, Paxikoa ritohme eya xine. Mame Jezu toytose Petania pona, Razaru esaka, tynẽsemãkapohpyry ropa esaka. 2 Morara exiryke autuhtoh tyrise Maria tomo a Jezu otuhtohme. Tõsẽ aroarõko Maata kynexine. Razaru otuhnõko kynexine Jezu maro. 3 Morarame Maria a ixtaratu tapoise typyne exikety, meju riturume exikety, naatu risemy. Jezu pupuru pona tukuãse eya. Ipupuru tykorokase ropa tũsety ke. Typoxine itamurume toehse tapyi tao. 4 Juta Ixikariote moroto kynexine. Jezu poetoryme kynexine repe. Jezu ewokaneme roropa ynororo kynexine. Ynara tykase ynororo, 5 — Kurehxo moro ixtaratu tokamosẽme ahtao exiry. Tuhke tineru atapoiry tokamose ahtao, tymõkomokãkara a ekarotohme, tykase ynororo repe. 6 Morara tykase ynororo ajoajohpe toexiryke. Tymõkomokãkara pyno nymyry pyra ynororo kynexine. Jezu poetory tinerũ eraseme kynexine repe. Yrome toitoine toto tinerũ touse tytinerũme. 7 Ynara tykase Jezu eya, — Ah keh nyrino. Jekepyry popatoh kuhnõko mana. 8 Tymõkomokãkara nae mosa rokene. Yrome ywy ase okynã pyra taro amaro xine, tykase Jezu eya.
Tãtamorepase toto Razaru etapary poko
9 Morarame, “Jezu Petania po mana,” kary totase toto a ahtao, tuhkãkõ toytose Jezu enese. Razaru enese roropa toytose toto, Jezu nẽsemãkapohpyry ropa enese. 10 Morara exiryke Razaru etapary se toehse toto, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo. 11 Razaru pokoino juteu tõ tuhke tosẽkõ rumekary se toehse, Jezu enetupuhtohme rokẽ tosẽkõme. Morara exiryke Razaru etapary se toehse toto juteu tõ tuisary tomo.
Jerusarẽ pona Jezu ytotopõpyry
12 Yrokokoro, “Jezu oehnõko mana Jerusarẽ pona,” kary totase imoihmãkomo a, Paxikoa pona ytoketomo a. 13 Morara exiryke marariary panõ tysahkase eya xine. Morarame toytose toto Jezu ẽpatakãmase. Ynara tykase toto, — Kure Ritonõpo mana. Kure roropa inenehpohpyry mana. Ritonõpo kapuaono, kure rokẽ Izyraeu tõ tuisary tyriko, tykase toto, tõturuse toytorykõme. 14 Morarame jumẽtu pitiko tapoise Jezu a. Epona tõtyrise, pake Ritonõpo nymeropohpyry poero. 15 Ynara tykase Ritonõpo pake, “Emynyhmara ehtoko, Jerusarẽpõkomo. Okynãpyra oesẽkõ mã oehnõko. Jumẽtu pitiko po oehnõko mana,”me tymerose Ritonõpo omiryme pake. 16 Yrome Jezu poetory kynexine onenetupuhpyra aporo moro poko. Imeĩpo tonetupuhse toto a, tõsemãse ropa Jezu ahtao, tõnuhse ropa ynororo ahtao roropa kakoxi. Emene tutuarõtase ropa toto Ritonõpo omiry poko. Ritonõpo nekarotopõpyryae ro Jezu poko tutuarõtase toto. 17 Mame Razaru ẽsemãkatopõpyry ropa enehpõkomo a imehnõ turuse. Imoihmãkõ tutuarõtanohse eya xine. Razaru ẽsemãkatopõpyry ropa poko Jezu a. 18 Morara exiryke imoihmãkõ toytose Jezu ẽpatakãmase, Jezu jamitunuru totase tyya xine exiryke. 19 Morarame parixeu tõ oseya rokẽ tõturuse toto. Ynara tykase toto, — Enẽko matose. Sekurehtou. Emero porehme Jezu marõme nexĩ toto, tykase toto imoihmãkõ poko.
Kyreku tõ oehtopõpyry Jezu enese
20 Morarame Jerusarẽ pona ytoketõ maro kyreku tõ toytose Paxikoa pona. Jeimamyry punero ytosene toto, juteu tõ maro. Ritonõpo poko atãkyemase ytosene toto. 21 Morarame Firipe a toytose toto. Petesaitapõ Firipe kynexine, Karirea rãnaõpono. Ynara tykase toto Firipe a, — Pãna, Jezu enery se ynanase. Yna otururu se ynanase imaro, tykase toto Firipe a. 22 Firipe toytose Ãtare zuruse aporo. Mame asakororo toytose toto Jezu a, — Kyreku tõ mã tõtururu se amaro, tykase toto Jezu a. Ynara tykase Jezu eya xine, 23 — Kapu ae Ayhtohpyry ase. Okynã pyra orihnõko ase. Mame toorihse jahtao ẽsemãnõko ropa ase. Morarame ime jehtoh enetupuhnõko imehnõ mana, tymyakãkõme toorihse jexiryke. Jẽsemãtopõpyry ropa eneryke tyya xine ime jehtoh enetupuhnõko toh mã rahkene. 24 Zae rokẽ ynara ãko ase oya xine, oxinase puhturu ke mã arykara ahtao nono aka, ahtara mã ekurehnõko. Emãpyra roropa mana. Mãpyra tarykase ahtao nono aka ahtãko mana. Emãnõko roropa mana. (Morara tykase Jezu toorikyry poko, tõsemamyry ropa poko roropa, tonetuputyry poko tuhkãkomo a, enara.) 25 — Ynara karyhtao kyya xine, “Osepyno ase. Jetuarimary se pyra ase. Jorikyry se pyra ase roropa. Penetãko ro ase. Morara exiryke jorikyry se pyra ase,” karyhtao kyya xine orihnõko rokẽ sytatose. Mãpyra ynara karyhtao kyya xine, “Utuarimary zuno pyra ase. Jorikyry zuno pyra ase. Ritonõpo omipona se rokẽ ase,” karyhtao kyya xine, orihpyra exĩko sytatose. 26 Ypoetoryme se awahtao xine jomipona ehtoko ymaro oehtohkõme. Jomipona awahtao xine ãtãkyematohkõ ekarõko mã Papa oya xine.
Toxixihmary poko Jezu oturutopõpyry
27 — Seromaroro emynyhmãko ase yronymyryme. Otara ãko hano? “Papa, jorikyry se pyra ase,” kary se ase repe. Yrome moro poko tooehse ywy kapu ae orihse tarona. 28 Papa kapuaono, ime oexiry enepoko imehnomo a, “Kure mase,” katohme toto a, tykase Jezu. Mame kaino omi totase toto a, — Imehxo jehtoh tonepose ya eya xine. Imeĩpo enezomopõko ropa ase eya xine, tykase omi kaino. 29 Moro omi etaryke tyya xine ynara tykase imoihmãkomo, — Konomeru kynako, tykase toto. Imehnõ ynara tykase, — Ritonõpo nenyokyhpyry noturuno Jezu a, tykase toto. 30 Yrome ynara tykase Jezu eya xine, — Moro omi kynako ynetaryme rokẽ pyra. Sekere nykano onetarykõme roropa. Otuarõtatohkõme kynako, tykase eya xine. 31 — Okynã pyra iirypyrymãkõ iirypyryme toto exiry enetupuhpõko ase. Okynã pyra Ritonõpo omipona pyra exiketõ esẽkõ poremãkapõko ase, joroko tamuru poremãkapõko. 32 Mame tanỹse jahtao wewe pokona, emero sero nonopõkomo a osenetupuhpõko ase, tykase Jezu eya xine. 33 (Morara karyke toto a, toto zurune toorikyry poko, wewe pokona toxixihmapory poko.) 34 Mame ynara tykase imoihmãkomo Jezu a, — Ritonõpo nymeropohpyry Moeze a ynara ãko, “Ritonõpo nymenekahpyry orihpyra mana jũme,” ãko. Yrome omoro ynara ãko, “Kapu ae Ayhtohpyry orihnõko mana,” ãko mase. Onoky Kapu ae Ayhtohpyry na taro? tykase toto tõturupose eya. 35 Ynara tykase Jezu eya xine, — Sero nonopõkõ ezurume sã ase. Otuarõtanohnekõme ase, Ritonõpo poko. Pohnõ apiakary poko roropa otuarõtanohtorỹko ase apotoimo htaka toto omomyry poko, enara. Okynã pyra ase amaro xine. Kuenetupuhtoko amaro xine ro jahtao omõpyra oehtohkõme apotoimo htaka. Xinukutumae ytoketõ tahnõko rokẽ toh mana, tosemarykõ waro pyra toexirykõke. Mokaro saaro jenetupuhpynõ mana, tuaro pyra samo. Apotoimo htaka toytorykõ onenetupuhpyra toto, jenetupuhpyra toexirykõke. 36 Morara exiryke oezurukõme jexiry enetupuhtoko amaro xine ro jahtao. Ritonõpo poetoryme oehtohkõme, tykase Jezu eya xine.
Onenetupuhpyra juteu tõ ehtopõpyry
Morara kaxĩpo toesyryhmase ropa. Tõtonẽse tonepyra mokaro ehtohme. 37 Tuhke rokẽ tyjamitunuru tonepose repe eya xine. Yrome onenetupuhpyra tokurehse toto. 38 Morara exiryke zae kynexine urutõ omihpyry pake, Izaja omihpyry. Ynara tykase ynororo, “Ritonõpo kapuaono, moxiã nase yna omiry onenetupuhpyra nase toto. Ajamitunuru roropa onenetupuhpyra nase toto,”tykase Izaja pake. Zae morara tykase. Zaero aomihpyry mã seromaroro. 39 Morara exiryke Izaja nekarotopõpyryae ro onenetupuhpyra toh toehse. Ynara tykase roropa Izaja pake, 40 “Tuaro pyra tyripose Ritonõpo a,zupuhpyrykõ tyripose tũpore roropa Ritonõpo a. Morara exiryke Ritonõpo jamitunurueneryhtao ro onenetupuhpyra mã toto. Aomiry etaryhtao ro onenetupuhpyra mã toto. Tyyrypyrykõ onurumekara roropa toto. Morarame rokẽ tyripose toto Ritonõpo a. Tyyrypyrykõ onurumekapỹme tyripose toto tõmipona pyra toto exihpyryme,” 41 me tymerose Izaja a pake, Jezu jamitunuru tonese tyya exiryke. 42 Morarame tuhke juteu tõ esamo a tonetupuhse. Yrome tynotao xine rokẽ tonetupuhse eya xine parixeu tõ zuno toexirykõke, atamorepatoh tae tutũtanohporykoino ropa eya xine. 43 “Kure mase,” kary etary se toh kynexine typoko xine parixeu tomo a. Yrome, “Kure mase,” kary etary se hkopyra toh kynexine Ritonõpo a.
Jezu omihpyry kuapiakatorỹko mana
44 Morarame Jezu ynara tykase ropa opore, — Jenetuputyryhtao oya xine, ywy ro rokẽ kara enetupuhnõko matose. Jenehpohpõ enetupuhnõko roropa matose. 45 Jenetuputyhpõkõ mã jenehpohpõ enetupuhnõko roropa mã toto. 46 Oepyase xiaro sero nonopõkõ ezurume. Ãmorepatorỹko ase Ritonõpo omiry poko. Jenetuputyryhtao oya xine oorypyrykõ poko pyra exĩko matose. Ixinukuturu htoko ytoketõ sã pyra exĩko matose. Saeremae ytoketõ sã rokẽ exĩko matose. 47 Jomiry etãko matose. Yrome jomipona pyra awahtao xine oemara xine ase. Ãpiakase xine pyra oepyase aporo. Okurãkase xine rokẽ oepyase. 48 Yse pyra awahtao xine jomiry etary se pyra awahtao xine roropa, ãpiakatorỹko mã Ritonõpo aorihtyã tõ ẽsemãkatoh ropa po tyya, jomipona pyra toehse oexirykõke. 49 Jamoreme ourupyra xine ase. Papa kapuaõ nekarohpyry rokẽ ekarõko ase oya xine. 50 Inekarohpyry omipona rokẽ awahtao xine orihpyra exĩko matose jũme. Moro waro ase. Morara exiryke Papa nekarohpyry rokẽ ekarõko ase oya xine, tykase Jezu imoihmãkomo a.
Typoetory pupuru kurikatopõpyry Jezu a
1 Morarame toiro tynyhse otuhtoh konõto pyra ro. Paxikoa otuhtoh konõto esety. Morarame toytotoh poko tõsenetupuhse Jezu, sero nono rumekary poko tyya. Tumy a toytotoh poko tõsenetupuhse. Moinoro typoetory pyno Jezu kynexine. Toto pyno exikehpyra kynexine, toorikyry ponãmero. 2 Morarame kokonie pukuro tõtuhse Jezu typoetory tõ maro. Morarame joroko tamuru nymenekahpyry Juta kynexine, Ximão Ixikariote mũkuru. Jezu ewokaneme tymenekase joroko tamuru a. 3 Ritonõpo a tyjamitunuru tokarose Tumũkuru a emero porehme. Moro waro Jezu kynexine. Toehtopõpyry Ritonõpo poe waro roropa kynexine. Eya toytotoh ropa waro roropa kynexine. 4 Morarame Jezu kynowõne ropa tõtuhkehxĩpo. Mame tupõ touse ropa ahtao kynosekunazõtone ropa tuaja ke. 5 Mame eya tuna tarykase ahtao paxia aka, typoetory tõ pupuru tukurikase eya. Tuaja ke tykorokase ropa eya. 6 Mame Ximão Peturu a Jezu toytose ahtao, ynara tykase Peturu eya, — Upupuru kurikãko hma? tykase eya. 7 Ynara tykase Jezu eya, — Ynyriry onenetupuhpyra ro matose. Yrome imeĩpo zuaro exĩko matose, tykase ynororo eya. 8 — Upupuru kurikary se pyra ase oya, yna esẽme oexiryke, tykase Peturu eya. — Yrome opupuru onukurikara jahtao, ypoetoryme pyra mase, tykase Jezu eya. 9 Ynara tykase Peturu, — Upupuru rokẽ kara ikurikako jemary roropa, jupuhpyry roropa, ikurikako emero, tykase Peturu eya. 10 Ynara tykase Jezu eya, — Aepytyã sã oexirykõke õkokõ mã kure. Morara exiryke õkokõ kurikary se pyra ase. Opupurukõ rokẽ kurikãko ase. Amarokõ emero aepytyã samo. Toiro mose rokẽ tyyrypyry onurumekara tokurehse nase. Epypỹ saaro nase, tykase Jezu eya xine. 11 Towokane waro toexiryke morara tykase Jezu, “Aepytyã sã matose. Toiro mose tyyrypyry onurumekara tokurehse nase. Epypỹ saaro nase,” tykase Jezu eya xine. 12 Morarame toto pupuru tukurikakehse ahtao tyya, tupõ tamuruse ropa eya. Meza pona typorohse ropa. Ynara tykase ynororo typoetory tomo a, — Menetupuhtou ynyrihpyry poko? 13 Tuisa, ãko matose. Amorepatono ãko roropa matose ypoko. Zaero matose, oesẽkõme jexiryke, 14 Ãmorepanekõme roropa jexiryke. Yrome anamotokõme sã opupurukõ ukurikano. Ysã ehtoko. Imehnõ pyno ehtoko. Imehnõ akorehmatoko roropa. 15 Moro yrino onenerykõme. Morara exiryke moro ipoenohtoko. 16 Ymotye pyra matose, ypoetoryme oexirykõke. 17 Oesẽkõme ase yrome opupurukõ ukurikano, ysã imehnõ akorehmatohme oya xine. Morara ahtao tãkye exĩko matose moro poenopyryhtao oya xine. 18 — Emero opoko xine kara ywy repe. Ynymenekatyã waro ase. Yrome pake Ritonõpo nymeropohpyryae ro jewokaneme toehse, “Mose, ymaro otuhkety jewokaneme toehse,” tykase pake. 19 Sero poko ourutorỹko ase jewokara ro ahtao. Morarame morara toehse ahtao jenetupuhnõko matose Ritonõpo nymenekahpyryme. Morara exiryke jomihpyry anamonohpyra ase. 20 Zae rokẽ ase ynara karyhtao, ynenyokyhpyry pyno awahtao xine ypyno roropa matose. Morararo ypyno awahtao xine jenehpohpõ pyno roropa matose, tykase Jezu eya xine.
Towokahpõ ekarotopõpyry Jezu a
21 Morarame tõturukehse tahtao samũ tykase ynororo tukurohtao. Ynara tykase ynororo, — Ajohpe pyra, toiro mose jewokãko nase, tykase Jezu eya xine. 22 Tõsenesenese toto oxime, owokato waro pyra toexirykõke. 23 Toiro ipoetory Jezu zamaro exikety. Imaro typorohse kynexine. 24 Tomary ke mokyro tykohmase Peturu a. Ynara tykase ynororo eya, — Ekaropoko eya, “Onoky ewokaneme nae?” tykase Peturu eya. 25 Eponarohme sã toytose mokyro Jezu a ekaropotohme, — Onoky mokyro oewokaneme? tykase. 26 Ynara tykase Jezu eya, — Zupãko ase zuaro oehtohme. Mosero mã jewokãko, tykase Jezu eya. Morarame wyi panõ tytohkase Jezu a. Tuhpase ahtao tokarose Juta a, Ximão Ixikariote mũkuru a. 27 Moro wyi panõ tapoise eya ahtao, Jezu zetũ tanỹse eya. Joroko tamuru omipona toehse. Mame ynara tykase Jezu eya, — Ehe axĩ ke ytoko oerẽtykyrỹpyry ekarota jũme rokene oerẽtykehtohme, tykase ynororo eya. 28 Yrome imehnõ Jezu maro exiketõ aomiry onenetupuhpyra toto. 29 Tytinerũkõ eraseme Juta exiryke, osepekahse rokẽ tonyohse tokarose eya xine. Tymõkomokãkara a tineru ekarose roropa tonyohse tokarose eya xine. 30 Morarame moro wyi panõ tapoise tyya ahtao tutũtase Juta. Tykohmãsehxo ahtao toytose.
“Imehnõ pyno ehtoko,” katopõpyry Jezu a
31 Morarame toytose Juta ahtao ynara tykase Jezu, — Seromaroro Kapu ae Ayhtohpyry imehxo exiry enẽko matose. Ritonõpo imehxo exiry roropa enetupuhnõko matose jeneryke roropa oya xine. 32 Morara exiryke ime jehtoh eneporyke oya xine Ritonõpo a, ime toehtoh roropa enepõko mã oya xine. Seromaroro ime jehtoh enepõko mã oya xine Papa. 33 Poetohti, okynã pyra ase amaro xine. Jupĩko matose repe. Yrome ymaro ytosaromepyra matose. Oya xine rokẽ pyra morara ãko ase. Juteu tomo a roropa serara ase, “Ymaro ytosaromepyra matose,” ase eya xine. Morara katopõpyry saaro, morara yka oya xine. 34 Mame jomiry kasenato nomõko ase amaro xine. Imehnõ pyno ehtoko. Opyno xine jexiry saaro imehnõ pyno ehtoko, yronymyryme. 35 Imehnõ pyno awahtao xine ypoetoryme oexirykõ enetupuhnõko seropõkõ mana emero porehme, tykase Jezu eya xine.
Peturu zurutopõpyry Jezu a
36 — Aza ytõko mah? tykase Ximão Peturu. Ynara tykase Jezu eya, — Ymaro ytosaromepyra matose seromaroro. Yrome imeĩpo matose ya ytõko, tykase Jezu. 37 — Oty katohme amaro ytopyra ahno? Orumekary se pyra ase. Jorikyry zuno pyra ase. Imehnõ ynara karyhtao, “Jezu poetoryme awahtao oetapãko ynanase,” karyhtao ya, “Jezu poetoryme ase,” ãko ase, orumekary se pyra jexiryke, tykase Peturu eya. 38 Mame ynara tykase Jezu eya, — Oorikyry zuno pyrahxo hmah? Jurumekarahxo mahno? Etako pahne, kuratiri onetara ro ahtao, “Jezu waro pyra ase. Ipoetory kara ase,” ãko mase oseruao, tykase Jezu eya.
Osemame Jezu Ritonõpo a
1 Ynara tykase roropa Jezu typoetory tomo a, — Torẽtyke pyra ehtoko jytory poko. Emynyhmara ehtoko. Ritonõpo enetupuhnõko matose. Kuenetupuhtoko roropa. 2 Tuhke osa nae Papa esao. Arypyra ahtao morara kara exiry oya xine. Ytõko ase oesarykõ kurãkase. 3 Imeĩpo, oesarykõ otyhkaxĩpo oehnõko ropa ase tarona opoko xine, ymaro aarotohkõme kapu aka. 4 Esemary waro matose, tykase Jezu eya xine. 5 Ynara tykase Tome, — Aza ytõko ma? Zuaro pyra ynanase. Oesemary waro pyra roropa ynanase, tykase. 6 Ynara tykase Jezu eya, — Ywy ase oytotohkõme nymyry. Ukuroko ytopyra matose Papa a. Ywy ase zae oriponekõ nymyry. Jenetuputyryhtao oya xine ajoajohpe pyra exĩko matose. Oẽsemãkaponekõme roropa ase. Jenetuputyryhtao oya xine orihpỹme exĩko matose. 7 Seromaroro juaro toehse matose. Papa waro exĩko roropa matose. Taroino Papa waro matose, tonetupuhse oya xine exiryke, tykase Jezu toto a. 8 Ynara tykase Firipe eya, — Kumykõ enepoko yna a. Enery se rokẽ ynanase, tykase. 9 Ynara tykase Jezu eya, — Pake ro ase amaro xine, mõtoino rokẽ pyra. Oty katoh juaro pyra ro mahno Firipe? Juaro awahtao xine Papa kapuaõ waro roropa matose. Oxisã ynanase Papa maro. Morara exiryke oty katoh, “Kumykõ enepoko yna a,” ãko matou? 10 Onenetupuhpyra ro hma, Firipe? Papa maro ase, ymaro roropa Papa mana. Ywy jomi poe pyra kuuruatose. Yrome Papa poe kuuruatose. Ymaro mana erohnõko. 11 Jomiry enetupuhtoko, ynara karyhtao ya, Papa maro ase, ymaro roropa Papa mana. Jomiry onenetupuhpyra awahtao xine ynyrihpyry enery poko kuenetupuhtoko. 12 Zae ase ynara karyhtao, jenetuputyryhtao oya xine ynyriry sã tyrĩko roropa matose. Ynyrihpyry motye roropa tyrĩko matose toytose jahtao Papa esaka. 13 Mame ekaroporyhtao Papa a, emero ekarõko ase oya xine, Papa omi poe ekaroporyhtao, Papa ime exiry enepory se jexiryke oya xine. 14 Mame ynara karyhtao Ritonõpo a, “Onekarohpyry se rokẽ ase,” karyhtao oya xine onekaropohpyrykõ ekarõko ase oya xine.
“Kurã Zuzenu ekarõko ase oya xine,” katopõpyry Jezu a
15 — Mame yse awahtao xine ãmorepatopõpyrykõ ya omipona ehtoko. 16 Mame ekaroporyhtao ya Ãkorehmanekõ ekarõko mã Papa oya xine. Tuzenu kurã ekarõko oya xine mana jũme aehtohme amaro xine. 17 Ritonõpo zuzenu anapoipyra jenetupuhpynomo, onenetupuhpyra toexirykõke, zuaro pyra roropa toexirykõke. Yrome matose Ritonõpo zuzenu waro amaro xine exiryke, isene ro okurohtao xine exiryke. 18 — Jũme orumekara xine ase. Oya xine oehnõko ropa ase. 19 Okynã pyra jenetupuhpynõ jenekehnõko toh mana. Yrome matose jenẽko. Isene jexiryke, isene roropa exĩko matose. 20 Morara ahtao Papa maro jexiry waro exĩko matose. Moro saaro ymaro matose, amaro xine jexiry saaro. 21 — Jomiry se nymyry awahtao xine, jomipona roropa awahtao xine ypyno matose. Morara ahtao opyno xine Papa exĩko mana ypyno oexirykõke. Ywy roropa opyno xine exĩko ase. Ypoko otuarõtanohtorỹko ase, tykase Jezu eya xine. 22 Ynara tykase Juta (imepỹ Juta, Ixikariote kara), — Oty katoh yna rokẽ tuarõtanohnõko mah? Oty katoh oenetupuhpynõ onutuarõtanohpyra mah? tykase Juta. 23 Ynara tykase Jezu eya, — Ypyno awahtao xine, jomipona exĩko matose. Opyno xine Papa exĩko roropa mana. Mame oehnõko ynanase Papa maro oya xine, jũme amaro xine yna ehtohme. 24 Ypyno pyra exiketõ jomipona pyra mana. Yrome ywy jomi poe pyra kuuruatose. Papa poe rokẽ kuuruatose, jenehpohpõ omi poe. 25 — Moro poko kuurutou amaro xine jahtao. 26 Papa Tuzenu enehpõko mana ymyakãme Ãkorehmanekõme. Ãmorepatorỹko mana emero. Ynekarohpyry poko otuarõtanohtorỹko roropa mana. 27 — Torẽtyke pyra oripotorỹko ase. Torẽtyke pyra ypoe exĩko matose. Jenetupuhpynõ poe torẽtyke pyra exipyra matose. Ypoe rokẽ torẽtyke pyra exĩko matose. Torẽtyke pyra ehtoko. Emynyhmara roropa ehtoko. Oserehpyra roropa ehtoko. 28 Jomiry metatou? “Ytõko ase. Yrome oehnõko ropa ase. Jũme orumekara xine ase,” kary metatou ya? Ypyno awahtao xine Papa a jytory poko tãkye exĩko matose, ymotye Papa exiryke. 29 Moro poko kuurutou seromaroro ytopyra ro jahtao. Morarame toytose jahtao enetupuhnõko matose. “Sero poko kuuruatosene Jezu,” ãko matose. 30 Okynã pyra oturukehnõko ase amaro xine, jenetupuhpynõ tuisary oepyryke. Yrome jesẽ kara mokyro. Ypoko pyra roropa mana tyyrypyhpyke pyra jexiryke. 31 Yrome Papa pyno jexiry enetupuhtohme jenetupuhpynomo a, ipyno jexiryke roropa aomipona yronymyryme ase. — Pa, ehmaropa taroino, tykase Jezu typoetory tomo a.
Uwa zoko sã Jezu exiry
1 Ynara tykase Jezu typoetory tomo a, — Uwa zoko sã ase. Uwa zoko esẽme sã Papa mana. Esẽme rokẽ pyra mana. Ikyryneme roropa mana. 2 Amoriry pisarara sã ypoetory tõ mana. Eperytapỹ amoriry pisarara ahtao, amorihkãko esẽ mana, eperytara exiryke. Eperytakety amoriry ahtao epery tõ zomye amorisahkãko roropa esẽ mana kure aehtohme, itamurume eperytatohme. Mokyro sã mã Papa. Tõmipona se exiketõ amorepãko mana, tõmipona ipunaka toto ehtohme. 3 Amarokõ tukurãkase matose eya jomiry totase oya xine exiryke. Uwa amoriry tapopohse ahtao tuhke eperytãko mana. Moro saaro okurãkatorỹko Papa mana, zae tõmipona oehtohkõme. 4 Ymarõme ehtoko. Ywy roropa amaro xine exĩko ase. Ymarõme pyra awahtao xine zae jomipona exipyra matose. Uwa amorirỹpyry amorihkasẽ sã exĩko matose. Eperytapỹ sã exĩko matose roropa. 5 — Õkokõme sã ase. Jamoriryme sã matose. Ymaro awahtao xine zae jomipona exĩko matose. Eperytakety sã exĩko matose. Ymaro pyra awahtao xine Ritonõpo zamaro pyra matose. Aomipona pyra oexirykõke eperytapỹ sã exĩko matose. 6 Uwa amorirỹpyry amorihkasẽ papyry sã ymaro pyra exiketõ pahnõko mã Papa. Tamorihkase ahtao amorirỹpyry orihnõko mana. Mame iwỹnãko toto apoto htaka ematohme jahkatohme. 7 Ymaro awahtao xine, jomiry okurohtao xine ahtao roropa emero ekarõko mã Papa ekaroporyhtao oya xine. 8 Morarame ypoetoryme nymyry awahtao xine eperytaketõ sã exĩko matose, orẽpyra jomipona exĩko matose. Mame jomipona awahtao xine ypoetoryme oenetupuhtorỹko imehnõ mana. “Kure Ritonõpo nase. Imehxo nase,” ãko mã toto jomipona oexirykõke. 9 Papa ypyno exiry saaro opyno xine ase. Morara exiryke opynukõ anahkohpyra ehtoko. 10 Jomipona awahtao xine opyno xine ase õsepynuporykõke. Moro saaro mã Papa. Tõmipona jexiryke ypyno mana. 11 — Naeroro otuarõtanohtorỹko ase moro poko ypoe rokẽ tãkye oehtohkõme, tãkye nymyry oehtohkõme. 12 Ynara ãko ase oya xine, imehnõ pyno ehtoko, opyno xine jehtoh samo. 13 Tope tõ pyno nymyry exikety tope tõ ewome mã orihnõko, orihpyra tope tõ ehtohme. Moro kure kuhse Papa a. Onymotyẽkara exino. 14 Jepeme matose jomipona awahtao xine. 15 Ynamotõme rokẽ pyra matose. Jepeme nymyry matose. Namoto tosẽ nyriry waro pyra mana. Yrome amarokõ jepeme matose. Papa nekarohpyry emero ekaroase oya xine. 16 Onymenekahpyrykõ kara ase. Amarokõ matose ynymenekatyamo. Tymenekase matose ya eperytaketõ sã oehtohkõme, jũmanatome jomipona oehtohkõme. Morarame emero ekarõko mã Papa oya xine jomi poe ekaroporyhtao oya xine. 17 Naeroro ynara ãko rokẽ ase oya xine, imehnõ pyno ehtoko, ãko ase oya xine, tykase Jezu eya xine.
Jezu poetory tõ ryhmãko imehnõ mana
18 — Jenetupuhpynõ ozehno xine toto ahtao, wenikehpyra ehtoko ypoko. Yzehno toh kynexine roropa pake. 19 Jenetupuhpyra awahtao xine ozehno xine pyra mã toto, topekõme oexirykõke. Yrome tymenekase ya oexirykõke jenetupuhpynõ epeme pyra toehse matose. Morara exiryke ozehno xine toh mana tysã xine pyra toehse oexirykõke. 20 Jomiry poko wenikehpyra ehtoko, “Ymotye pyra matose ypoetoryme oexirykõke. ” Yryhmaryhtao imehnomo a oryhmatorỹko roropa mã toto ysaaro. Mãpyra jomipona toto ahtao õmipona xine mã exĩko roropa toto. 21 Yrome oryhmatorỹko mã toto, jomipona oexirykõke jenehpohpõ waro pyra toexirykõke roropa. 22 Oehpyra jahtao toto onyhxiropyra Ritonõpo exiry toto rypyry poko, iirypyrykõ poko toto onurupyra jexiryke roropa. Yrome tooehse jexiryke tutuarõtase toto tyyrypyrykõ poko. Morara exiryke toto hxirõko mã Papa. 23 Yzehno exiketõ mã Papa zehno roropa mã toto. 24 Mãpyra yjamitunuru onenepopitopyra jahtao toto onyhxiropyra Ritonõpo exiry iirypyrykõ poko. Mame yjamitunuru enepoase toto a repe tuhke. Yrome onenetupuhpyra toto. Naeroro toto hxirõko Ritonõpo mana. Yjamitunuru enease toto yrome yzehno ro toto. Papa zehno roropa toto. 25 Morara toehse Ritonõpo nymeropohpyryae ro pake Moeze a. Ynara tykase ynororo, “Yzetũ tanỹse eya xine epokapỹme,” tykase ynororo. 26 — Ãkorehmanekõ mã oehnõko, Zuzenu. Zae Ritonõpo ehtoh poko ãmorepanekõme mã ynororo. Oehnõko mana Papa winoino. Mokyro enyohnõko ase Papa poe. Morarame ypoko otuarõtanohtorỹko mana. 27 Amarokõ roropa ypoko imehnõ tuarõtanohnõko matose moinoro ymaro oexirykõke.
1 — Moro poko kuurutou, poremãpyra oehtohkõme. 2 Tãtamorepatohkõ tae otũtanohpotorỹko ropa imehnõ mana. Morarame okynã pyra oetaparykohtao, “Ritonõpo akorehmãko sytatose. Aomi poe toto etapãko sytatose,” ãko toh mã repe oetaparykohtao. 3 Oryhmatorỹko mã toto Ritonõpo waro pyra toexirykõke, juaro pyra roropa toexirykõke. 4 Yrome moro poko kuurutou oryhmara ro xine toto ahtao. Imeĩpo oryhmarykohtao tuarõtãko matose jomihpyry poko.
Kurã Zuzenu erohtoh poko
— Pake ourupyra xine exiase amaro xine ro jexiryke. 5 Mame seromaroro jytoryke ropa ase otuarõtanohtorỹko ase. Jenehpohpono a ytõko ropa ase. “Aza ytõko ma?” kara matose ya. 6 Jytory poko turuse ya oexirykõke emynyhmãko matose. 7 Yrome etatoko pahne. Kurehxo jytory. Ytopyra jahtao Ãkorehmanekõ oehpyra exiry. Yrome toytose jahtao enehpõko ase oya xine. 8 Tooehse ahtao mã sero nonopõkõ rypyry zumakapõko mana. Ritonõpo rokẽ mã iirypyrymãkõ kurãkary waro. Moro poko toto amorepãko mana. Jenetupuhpynõ wãnopyry poko roropa toto tuarõmãko mana, enara. 9 Jenetupuhpyra sero nonopõkõ mana. Morara exiryke toto rypyry zumakapõko mana, jenetupuhpyra toto exiryke. 10 Papa a ytõko ase. Morara exiryke Ritonõpo zuzenu ãmorepatorỹko mana iirypyrymãkõ kurãkary poko Ritonõpo a. 11 Pake joroko tamuru tapiakase Ritonõpo a ematohme apotoimo htaka. Morara exiryke Ritonõpo zuzenu otuarõmatorỹko mana pohnõ apiakary poko toto papyry poko roropa apotoimo htaka. 12 — Tuhke ourutohkõ nae ase repe. Yrome seromaroro pitiko rokẽ ãmorepatorỹko ase wenikehpyra oehtohkõme, oweniketyrykõino. 13 Yrome Zae exikety zuzenu tooehse ahtao otuarõtanohtorỹko mana zae exiry poko emero. Ritonõpo zuzenu mã tamoreme oturupyra mana. Ritonõpo nekarohpyry rokẽ tyya ekarõko ropa oya xine mana. Ourutorỹko mã aporo morohne poko osemazuhme. Morarame inekarotopõpyryae ro exĩko mana. 14 Imehxo jexiry enetupuhpõko mã oya xine. Jomiry etaryke tyya ekarõko ropa oya xine mana otuarõtatohkõme. 15 Emero Papa zuaro exiry waro ase. Oxisã ynanase. Morara exiryke morara ykã oya xine, “Ritonõpo zuzenu ynekarohpyry ekarõko ropa mã oya xine,” ykano.
Omuhpe aporo ãkyetãko ropa
16 — Okynã pyra jenekehnõko matose. Yrome okynã pyra jenẽko ropa matose, tykase Jezu. 17 Ynara tykase ipoetory tõ oxime rokene, — Otara exĩko na moromeĩpo? “Okynã pyra jenekehnõko matose. Moromeĩpo jenezomõko matose,” ãko nae? “Papa a jytoryke ropa,” ãko nae? 18 Oty katohmehkoh morara ãko nae? Zuaro pyra sytatose, tykase toto. Oxime rokẽ toh tõturuse. 19 Toto otururu waro Jezu kynexine. Morara exiryke ynara tykase ynororo eya xine, — Ynekarory poko oturupõko matou? “Okynã pyra jenekehnõko matose aporo. Moromeĩpo okynã pyra roropa jenẽko ropa matose,” kary ya. Moro poko tokoh oturũko matou oxime rokene? 20 Etatoko pahne, yhnamõko matose, yrome jenetupuhpynõ tãkye exĩko toh mana. Emynyhmãko matose aporo. Yrome imeĩpo tãkye exĩko ropa matose jenery ropahtao oya xine. 21 Nohpo ke mana enurusasaka tahtao tãkye pyra mana aporo samũ karyke tyya. Yrome tonuruse poeto ahtao toetuarimatopõpyry poko axĩ wenikehnõko ropa mana. Tãkye rokẽ exĩko mana poeto eneryke tyya. 22 Mokyro sã rokẽ matose. Emynyhmãko matose aporo. Yrome oenetorỹko ropa ase. Morarame tãkye exĩko ropa matose tõsenepose ropa oya xine jexiryke. Morara ahtao imehnõ mã omynyhmapopyra xine mana. 23 — Morarame Ritonõpo zuzenu tooehse ahtao, ya onekaropopyra matose. Etatoko pahne, topohme rokẽ ekaropõko matose Papa a. Morarame oya xine emero ekarõko mana jomi poe ekaroporyhtao oya xine. 24 Ypoe onekaropopitopyra ro matose Papa a. Ekaropotoko eya, apoitohme oya xine, tãkye yronymyryme oehtohkõme.
Tonetupuhpynõ esẽ poremãkaponeme mã Jezu
25 — Osemazuhme tupimã ke kuamorepatose. Okynã pyra morohne ke ãmorepakehtorỹko ase. Tupimãkara ke ãmorepatorỹko ase Papa poko. 26 Morara ahtao jomi poe ekaropõko matose Papa a. Morara exiryke, “Ekaropõko ase Papa a,” kara exĩko ase. Amarokõ rokẽ oturũko matose topohme Papa a, 27 opyno xine Papa exiryke. Ypyno oexirykõke mã opyno xine roropa mã Papa, aepyhpyryme Papa poe tonetupuhse roropa oya xine jexiryke. 28 Papa maro ehxĩpo tooehse ywy tarona. Seromaroro ytõko ropa ase taroino Papa a ropa, tykase Jezu typoetory tomo a. 29 Ynara tykase ipoetory tõ eya, — Seromaroro zae rokẽ yna zurũko mase. Tupimã ke pyra yna muruno. 30 Emero zuaro mase. Seromaroro oenetupuhnõko ynanase. Oturupono se pyra roropa mase, zae rokẽ tõturuse oexiryke. Morara exiryke Ritonõpo poe aepyhpyryme oenetupuhnõko ynanase, tykase toto eya. 31 Ynara tykase Jezu eya xine, — Seromaroro menetupuhtou? 32 Yrome okynã pyra matose epãko oesaka xine. Urumekãko matose oenaroxirykõke. Toiroro exĩko ase. Yrome toiroro nymyry pyra ase. Papa maro ase. 33 Morara exiryke kuurutou moro poko, torẽtyke pyra oehtohkõme, ypoetoryme oexirykõke. Jenetupuhpynõ õsanumatorỹko repe. Orẽpyra ehtoko. Jenetupuhpynõ esẽ poremãkapõko ase.
Jezu oturutopõpyry Tumy maro
1 Morarame tõturukehse tahtao, kakoxi Jezu tõsenuhmase. Ynara tykase ynororo, — Papa, seromaroro jorihtohpo toehse nase. Ime jexiry enepoko imehnomo a. Morarame kuakorehmako ime oexiry enepotohme imehnomo a. 2 Emero esẽme tyripose ywy oya, toto kurãkatohme, jenetuputyhpõkõ orihpyra ehtohme jũmanatome. 3 Ynara ahtao orihpyra exĩko toto, Ritonõpome nymyry oenetuputyryhtao toto a, onenehpohpyryme jenetuputyryhtao roropa eya xine. 4 Ime oehtoh tonepose ya sero nonopõkomo a. Onyrohmanohpotopõpyry taotyhkanohse ya. 5 Papa, nono onyripyra ro awahtao ke amaro ehse ywy. Moro saaro kyriko ropa, amaro ime jehtopõpyry saaro. 6 — Seropõkõ jenetuputyhpõkõ tutuarõtanohpose ya opoko. Opoetoryme toh kynexine. Naeroro mokaro mekarone ya. Õmipona toh toehse. 7 Naeroro tuaro toehse roropa toto onekarohpyry poko. Ya onekarohpyry enetupuhnõko toto onekarohpyryme exiryke. 8 Onekarohpyry ya ekaroase eya xine. Totase toto a. Zae enetupuhnõko roropa toto. Amaroino joehtopõpyry waro toto. Onenyokyhpyryme jenetupuhnõko toto. 9 — Kure toh tyriko, ãko ase oya Papa. Emero jenetupuhpynõ poko kara ase. Jenetuputyhpõkõ poko rokẽ morara ãko ase, opoetoryme toehse toto exiryke. 10 Ypoetory opoetoryme toh mana. Opoetory roropa ypoetoryme toh mana. Morara exiryke ime jexiry enẽko imehnõ mana, kypoetory tõ eneryke tyya xine. 11 Seromaroro oya ytõko ase. Sero nono rumekãko ase. Yrome kypoetory tõ sero nono onurumekara toto. Papa kurano, ewomako toto ajamitunuru ke, ya onekarohpyry panõ ke. Opoenõ oximaro osepynotokõme tyriko, kysã toto ehtohme. 12 Toto maro jahtao towomase toto ya ajamitunuru ke. Jamihme kyriase Papa, toto ewomaneme. Toto onyhtomapopyra exiasene. Mokyro a rokẽ tonetupuhkehse ywy toiro. Tymenekase ynororo apotoimo htaka omõketyme. Pake onekarotopõpyryae ro omõnõko mana apotoimo htaka. 13 Seromaroro ytõko ase oya. Morara exiryke morara ãko ase taro ro jahtao, tãkye ypoe toto ehtohme yronymyryme. 14 Onekarohpyry ekaroase eya xine. Morara exiryke mã toto zehno jenetupuhpynomo, tysã xine pyra toto exiryke, ysã toehse toto exiryke. 15 “Aroko toto taroino,” kara ase oya Papa. Yrome ewomako toto joroko tamuru toto onyryhmara ehtohme. 16 Jenetupuhpynõ sã pyra ase. Morararo mã jenetuputyhpõkomo, jenetupuhpynõ sã pyra mã toto. 17 Opoenõme tyriko toto, õmiry etaryke eya xine, zae õmiry exiryke. 18 Toto aropõko ase sero nono poro, zae imehnõ amorepatohme toto a, oya jenehpotopõpyry saaro nono pona. 19 Mokaro pyno jexiryke orihnõko ase, opoetoryme nymyry toto ehtohme. 20 — Toto poko rokẽ pyra oturũko ase oya Papa. Imehnõ poko roropa, imeĩpo opoetoryme exiketõ poko oturũko ase. Kypoetory tõ omiry etaryhtao tyya xine jenetupuhnõko toh mana. 21 Ynara ãko ase oya Papa, osepyno tyriko toto, osepyno kuehtoh samo, ypyno oexiry samo, opyno roropa jexiry samo, osepyno roropa toto ehtohme, onenehpohpyryme jenetupuhtohme imehnomo a roropa. 22 Imehxo tyripose toto ya, ime jexiry tonepose oya exiryke eya xine osepyno toto ehtohme osepyno kuexiry samo. 23 Toto maro ywy, ymaro omoro, oximaro yronymyryme toto ehtohme, onenyokyhpyryme jenetupuhtohme jenetupuhpynomo a, toto pyno oexiry enetupuhtohme roropa eya xine, ypyno oehtoh saaro. 24 — Papa, wenetupuhpoase eya xine. Naeroro toto arory se ase jesaka, imehxo jexiry enepotohme toto a. Ime jehtoh mekaroase ya ypyno oexiryke. Moinoro ypyno omoro, nono onyripitopyra ro kuahtao. 25 Papa kurano, awaro pyra seropõkomo. Yrome awaro ase. Moxiã roropa awaro toehse. Jenehpotopõpyry waro toehse toh oya. 26 Opoko tutuarõtanohpose toh ya. Toto tuarõtanohpõko ro ywy, ypyno oexiry waro toto ehtohme, asamo ypyno toto ehtohme roropa, jũme toto maro jehtohme, enara, tykase Jezu Tumy netaryme.
Jezu apoitopõpyry juteu tomo a
1 Morarame tõturukehse Jezu ahtao Tumy maro, toytose typoetory tõ maro. Keterõ iporiry mõpozakoxi toytose toto tupito pona. 2 Moro waro kynexine Juta Jezu ewokane. Morotona Jezu ytokehpyra ehse typoetory tõ maro rokene. 3 Morara exiryke morotona toytose Juta, tupito pona. Tymaro soutatu tõ tarose Ritonõpo maro oturutoh erase tõ maro. Ritonõpo maro oturuketõ tuisary naropotyã mokaro kynexine, parixeu tõ naropotyã roropa kynexine. Typyreke toytose toto. Tozure roropa toytose toto, koko exiryke. 4 Morarame tuaro kynexine Jezu, towokary waro. Toorikyry waro roropa kynexine. Morara exiryke toto ẽpatakãmase toytose ynororo. Ynara tykase eya xine, — Onoky zupĩko matou? tykase. 5 — Jezu Nazarepono, tykase toto. — Ywy ha Jezu, tykase ynororo eya xine. Juta mokaro maro kynexine, Jezu ewokane. 6 Morarame, “Ywy ase,” kary etaryke tyya xine myaro ropa toeramase toto. Nono pona toepukase roropa toto. 7 Tõturupose ropa Jezu eya xine, — Onoky zupĩko keh matou? tykase ynororo. — Jezu Nazarepono, tykase toto. 8 — Ywy ase Jezu, ykahxo puhko oya xine. Jupiryhtao oya xine, moxiã aropotoko ropa, tykase ynororo eya xine. 9 Pake Tumy maro tõtururuhtao ynara tykase Jezu, “Papa, onekarotyã ya poko ase tomeseke. Toto onyhtomapopyra exiasene,” tykase. (Morara exiryke ynara tykase ynororo Juta tomo a, “Jupiryhtao oya xine, moxiã aropotoko ropa,” tykase Jezu eya xine. Tõmihpyryae ro morara tykase Jezu eya xine.) 10 Ximão Peturu kynexine tytapemake. Moro tapema ke imepỹ akotyry se kynexine. Jezu ewomary se repe. Yrome Ritonõpo maro oturuketõ tuisary namoto rokẽ typanasahkase eya. Tapurose rokẽ eya. Mokyro ipanakahpyry esety kynexine Mauku. 11 Ynara tykase Jezu, — Atapemã tyriko ropa ẽ aka. Osepynoh wekaroh? Osepyno pyra reahse. Papa omipona ase jorikyry ponãmero, tykase Jezu Peturu a.
Jezu arotopõpyry Anasa ẽpataka
12 Morarame Jezu tapoise soutatu tomo a. 13 Tymyhse tarose eya xine Anasa ẽpataka. Anasa, Kaipa meretamuru kynexine. Kaipa Ritonõpo maro oturuketõ tuisary kynexine. 14 Mokyro ynara kahpõ kynexine juteu tomo a pake Jezu orikyry poko, “Kurehxo toiro orikyry kuewokõme, orihpyra kuehtohkõme emero porehme,” kahpõ kynexine juteu tomo a.
“Jezu waro pyra ase,” katopõpyry Peturu a
15 Jezu tokahmase Ximão Peturu tomo a imepỹ Jezu poetory maro. Mokyro, Peturu marõ waro kynexine Ritonõpo maro oturuketõ tuisary. Morara exiryke tomõse ynororo Jezu maro jarakapyhpyry aka, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary esaka. 16 Peturu omõpyra kynexine aporo. Jarakapyhpyry eutary myhto kynexine. Morarame mokyro Ritonõpo maro oturuketõ tuisary zuaro ehtoh kỹtone mya roropa Peturu poko. Kynoturune aporo nohpo a, apuru eraximane a. Peturu tonehse tymaro moro taka rahkene. 17 Ynara tykase nohpo Peturu a, — Jezu poetoryme pyrah mah? tykase, tõturupose. — Arypyra, tykase Peturu. 18 Morarame osũtoh tukase soutatu tomo a, kõxikene toexirykõke. Osũnõko toh kynexine apoto myhto. Morarame toto a toytose Peturu osũse roropa. Xikihme rokẽ kynexine ynororo.
Ritonõpo maro oturuketõ tuisary ẽpataka
19 Morarame Jezu a tõturupose Ritonõpo maro oturuketõ tuisary ipoetory poko, inamorepatopõpyry poko, enara. 20 Ynara tykase Jezu eya, — Jarao rokẽ uruase toto, atamorepatoh tao, Ritonõpo maro oturutoh tao amorepasene toto, juteu tõ oximõtoh tao, enara. Tonesẽme rokẽ amorepase toto. 21 Morara exiryke oty katoh oturupõko mah ya. Jetahpõkomo a ekaropoko ynamorepatopõpyry poko. Jomihpyry waro mã toto, totase tyya xine exiryke, tykase Jezu eya. 22 Morarame Jezu omiry etaryke tyya tõtãmase soutatu a. — Ritonõpo maro oturuketõ tuisary onypoihtopyra exiko, tykase ynororo Jezu a. 23 Yrome ynara tykase Jezu eya, — Azahkuru jahtao, oty azahkuru kynahko? Azahkuru jehtoh ekaroko moxiamo a etatohme. Yrome zae rokẽ jomiry ahtao jẽtãmara exiko, tykase Jezu soutatu a. 24 Morarame Kaipa a Jezu aropone Anasa, tymyhse ro. (Kaipa roropa Ritonõpo maro oturuketõ tuisary kynexine.)
“Jezu waro pyra ase,” katopõpyry ropa Peturu a
25 Peturu osũnõko ro kynexine. Ynara tykase imehnõ eya, tõturupose, — Mokyro poetoryme pyra hma? tykase toto, tõturupose Peturu a. — Ỹ, Ipoetoryme pyra ase, tykase, Peturu a tozuhse toto. 26 Ritonõpo maro oturuketõ tuisary namoto moroto kynexine. Peturu nypanakahpyry ekyry kynexine. Ynara tykase ynororo Peturu a, — Omoro make tupito po? tykase. 27 — Arypyra, ywy kara akene, tykase Peturu. Mame kuratiri totase eya.
Pirato ẽpataka Jezu ehtopõpyry
28 Morarame Jezu tarose ropa toto a Kaipa tapyĩ tae kowenu tapyĩ taka. Emehsasaka kynexine. Kowenu tapyĩ taka omõpyra juteu tomo tyyrypyhpyke toexirykõino, Paxikoa pona tõtuhtohkõme. 29 Morara exiryke tutũtase Pirato, tapyi tae, toto ẽpatakãmase. Ynara tykase ynororo eya xine, — Oty pokoino mose hxirõko matou? tykase. 30 Ynara tykase juteu tuisary tõ eya, — Ajoajohpe pyra mosero ahtao, oya onenehpyra ynanexiry, tykase toto. 31 Ynara tykase Pirato, — Amarokõ ikuhtoko atamurukõ nymerohpyry poe, tykase eya xine. Yrome ynara tykase toto eya, — Omoro ro ikuhko kowenu omi poe aorihmapotohme. Kowenu omi poe ahno anaorihmaposaromepyra ynanase, tykase toto eya. 32 Morara tykase toto Jezu omihpyryae ro wewe pokona exixihmary poko. “Kapu ae Ayhtohpyry anỹnõko mã toto wewe pokona,” katopõpyryae ro eya. Morara tykase juteu tomo, aomihpyryae ro. 33 Tapyi taka toytose ropa Pirato. Ynara tykase ynororo Jezu a, — Juteu tõ tuisaryme mahno? kynako kynoturupone Jezu a. 34 Ynara tykase Jezu eya, — Ãmoreme tokoh morara ãko ma ya? tykase. 35 — Arypyra, ekaropõko rokẽ ase, juteume pyra jexiryke. Oekyry tõ kuh oekarõ ya hko. Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ roropa oekarõ toh ya. Otyh mypokõnopyahse? tykase ynororo eya, tõturupose. 36 — Ywy, sero po tuisame pyra ase. Sero po tuisame jahtao ypoetory tõ jewomary, japoipopyra toh exiry juteu tomo a. Tuisame pyra ase taro, tykase Jezu eya. 37 Ynara tykase Pirato, — Tuisame nymyry mah? tykase. Ynara tykase Jezu eya, — Zae morara mykano, tuisame jexiry poko. Moromero tooehse ywy sero nono pona, zae rokẽ imehnõ zurutohme. Zae exiketõ jomiry etãko, emero porehme. 38 — Oty moro zae exiry? tykase Pirato eya.
Jezu ekarotopõpyry aorihmapotohme
Morarame mya roropa tutũtase ropa Pirato. Ynara tykase ynororo eya xine, — Kure rokẽ nase ynororo, orihpỹme. 39 Yrome toipe matose Paxikoa riryhtao oya xine imenekãko toiro orihpỹme ehtohme. Itũtanohpõko ropa matose ya orihpyra aehtohme. Mosero se pyra hmatou otuisarykõme, kynako eya xine repe. 40 Yrome ise pyra toh kynexine ipunaka. — Arypyra, ise pyra ynanase. Parapa se rokẽ ynanase, tykase toto Pirato a. Mokyro Parapa kynexine karimotakehpyny.
1 Morarame Jezu typipohpose Pirato a. 2 Mame omoxino risẽ tyrise zuhpokoxi parimã sã tyrihpyry soutatu tomo a, “Tuisame mase,” katohme tyya xine. Eunohtohme rokẽ tyrise eya xine. Mame upo ke kurã ke tupohtose eya xine roropa. 3 Morarame eya tooehse toto, imehnõ soutatu tõ tooehse. — Tuisa konõto, juteu tõ tuisary, tykase toto Jezu a, ipoihtõko rokẽ toh kynexine. Morarame tõtãtãmase eya xine tomarykõ ke. 4 Morarame Pirato tutũtase ropa tapyi tae. Ynara tykase ynororo imoihmãkomo a, — Mokyro enehse ropa ytõko ase onenerykõme. Aorihmapory se pyra ase. Oty pokoinohxo aorihmapõko ha, tykase Pirato eya xine. 5 Naeroro tutũtase Jezu tuhpõke, omoxino risẽ ke. Tupoke kurã ke roropa kynexine. — Mosero ynoro. Enetoko ke, tykase Pirato eya xine. 6 Morarame Jezu eneryke tyya xine ynara tykase toto opore, — Wewe pokona exixihmapoko aorihtohme. Wewe pokona exixihmapoko aorihtohme, tykase toto. Jamihme tõmitase toto. Ynara tykase Pirato eya xine, — Amarokõ arotatoko. Exixihmatatoko. Ywy aorikyry se pyra ase repe. Morara exiryke arotoko, tykase eya xine. 7 Ynara tykase juteu tomo, — Yna tamuru omihpyry poe aorikyry se ynanase. Ritonõpo mũkurume tõsekarose exiryke aorihmapory se ynanase. 8 Morara kary etaryke tyya Pirato tõserehse itamurumehxo mokaro omiry etaryke tyya. 9 Kynomõne ropa tapyi taka Jezu a oturupose. — Oze hmahno? kynako kynoturuzomopone ropa eya. Yrome onezuhpyra kynexine Jezu. 10 Ynara tykase Pirato eya tozuhzomopyra exiryke, — Oty katoh jezuhzomopyra mah? Tuisame ase. Otũtanohpory se ropa jahtao otũtanohpõko ase. Yrome oexixihmapory se jahtao oexixihmapõko ase, tykase ynororo. 11 Ynara tykase Jezu Pirato a, — Tuisame oehtoh onekaropyra Ritonõpo ahtao, tuisame pyra mexiry. Yrome tuisame oehtoh tokarose Ritonõpo a exiryke sã rokẽ tuisame mase toehse. Mokyro rokẽ hxirõkohxo mã Ritonõpo jekarohpõ oya. Ohxiropyrahko mana, tykase Jezu eya. 12 Morara kary etaryke tyya Jezu tũtanohpory se ropa toehse ynororo ipunaka. Yrome juteu tõ sekere tykase opore, — Mokyro tũtanohpory ropahtao oya Ĩperato epeme pyra mase exĩko. “Tuisame ase,” kahpõ mã Ĩperato epeme pyra mana, tykase toto Jezu poko. 13 Morara kary etaryke Jezu tarose ropa eya jarãnaka ropa. Morarame typorohse Pirato, terekatu porohtoh pona. Moro esety Topu risẽ zara (juteu tõ omiryae moro esety Kapata). 14 Mame tõmehse. Moroae ro kokonie pukuro Paxikoa rĩko toh kynexine. Ynara tykase Pirato juteu tomo a, — Mose otuisarykomo, tykase eya xine. 15 Mame ynara tykase toto eya, — Etapapoko ty! Etapapoko ty! Wewe pokona exixihmapoko, tykase rokẽ toh Pirato a. — Otuisarykõ exixihmapory se hmatou, wewe pokohna? tykase eya xine Pirato. Mame ynara tykase toto eya, — Toiro tutuisake ynanase. Ĩperato rokẽ mã yna tuisaryme, tykase Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo Pirato a. 16 Morarame soutatu tomo a Jezu tokarose rahkene, wewe pokona exixihmatohme eya xine.
Jezu exixihmatopõpyry wewe pokona
Mame Jezu tarose soutatu tomo a rahkene. 17 Toxixihmatoh tarose roropa eya. Toytose toto ypy pona. Ypy esety Upuhpõpo. (Epereu omiryae moro esety Koukota kynexine.) 18 Moroto wewe pokona Jezu toxixihmase eya xine. Imehnõ roropa toxixihmase wewe pokona eya xine Jezu maro. Toiro Jezu apotunuru wino toiro ipoozery wino, enara. 19 Morarame wewe tymerose Pirato a rahkene. Jezu apõ pokona tynymerohpyry tyrise eya emero tonesẽme. “Jezu Nazarepono juteu tõ tuisary,” me tymerose eya. 20 Moro tonese juteu tomo a tuhke, atameke pyra pata exiryke exixihmatopõpyry a. Oseruao omi kynexine tymerose eya, epereu omiryae, ratina omiryae, kyreku omiryae. Enara kynexine tymerose eya. 21 Ynara tykase Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo, juteu tõ tuisary tomo, — Oty katoh juteu tõ tuisaryme tymerose oya? Ynara rokẽ imeroko, “Ywy ase juteu tõ tuisary, kahpõ mosero,” katoh rokẽ imeroko morotona, tykase toto eya. 22 Ynara tykase Pirato eya xine, — Ynymerohpyry onytyorõmara ase. Ah morara rokẽ nexino, tykase eya xine ynororo. 23 Morarame Jezu toxixihmase ahtao wewe pokona soutatu tomo a, zuponỹpyry tapiakase eya xine tupõkõme. Asakoropane soutatu tõ kynexine. Mame upo mosã tapoise roropa eya xine ixixĩpyny, tytororo exikety. 24 Ynara tykase toto, — Onyxihxihkara sehtone. Topu pisarara rokẽ sematone upo mosã apoitohme kyya xine, tykase toto. Morara kynako toto pake Ritonõpo nekarotopõpyryae ro, “Juponỹpyry apiakãko toh mana, tupõkõme. Topu pisarara emãko toh mana juponỹpyry mosã apoitohme tyya xine,”katopõpyryae ro urutõkomo a. Morara tyrise soutatu tomo a rahkene. 25 Moroto kynexine Jezu eny. Exixihmatoh myhto kynexine ynororo typaxiry maro. (Imehnõ nohpo tõ maro kynexine, Maria maro. Kyropa pyty Maria kynexine.) Maria Matarena roropa, enara toh kynexine moroto. 26 Morarame tyse enene Jezu. Tonuru zamaro exikety enene roropa. Ynara tykase ynororo tyse a, — Aja omũkurume mose tyriko, tykase tyse a ynororo. 27 Morarame typoetory a ynara tykase roropa ynororo, — Mose asame tyriko, tykase eya. Morara exiryke Jezu enỹpyry tarose tyya tytapyĩ taka tymarõme aehtohme.
Jezu toorihse rahkene
28 Morarame toerohtopõpyry otyhkary waro toehse Jezu. Morara exiryke Ritonõpo omihpyryae ro, — Tuna se hano, tykase ynororo. 29 Moroto kynexine kasana taõke ikataĩ exikety ke. Morarame mauru panõ tyrise wewe pokona, moro eukuru anỹtohme, Jezu ohpatohme. 30 Ẽxĩpo, — Epo. Notyhkano, kynako eya xine toerohtopõpyry poko. Morarame morara kaxĩpo sã rokẽ toetywykase zupuhpyry. Kynorihne rahkene.
Jezu ekepyry tuose warata ke soutatu a
31 Morarame juteu tõ tõturuse Pirato maro. Ynara tykase toto, — Wewe pokona exixihmatyã etapazomopoko. Jaximorykõ zehpyry etapapoko axĩ toto orihtohme, toto outohme ropa wewe poe. Morara se ynanase sextafeirame exiryke. Ahno ekepyry nomory se pyra ynanase wewe poko oserematohme exiryke. Paxikoame exiryke roropa, tykase toto. 32 Morarame soutatu tõ toytose wewe pokona exixihmatyã etapazomose jaximorykõ pokona, axĩ toto orihtohme. Osemazuhme Jezu maro exixihmatyã jaximorykõ pokona totapazomose eya xine. 33 Morarame Jezu tonese tyya xine ahtao aorikyry tonese eya xine. Morara exiryke jaxiry pokona onetapara toh tokurehse toorihse exiryke. 34 Toiro soutatu a tuose warata ke ikumikyhnyaka. Tuotopõpyry ae munu axĩ tutũtase tuna maro. 35 Moro tonese ya. Morara exiryke moro poko ourutorỹko ase. Zae aehtoh waro yna exiryke, zae jexiry waro roropa ase. Morara exiryke zae rokẽ ynymerohpyry mã moro poko, enetupuhtohme oya xine. 36 Morara kynexine, pake Ritonõpo nymeropohpyryae ro, “Jehpyry onuhmopyra mã toto,” katopõpyryae ro, urutõkomo a, onuhkohpyra toh kynexine. 37 Moro roropa pake Ritonõpo nymeropohpyryae ro, “Tunuwohpyrykõ enẽko rokẽ mã toto,” katopõpyryae ro urutõkomo a tunuwohpyrykõ tonese rokẽ eya xine.
Jezu zonẽtopõpyry
38 Morarame Joze moroto kynexine, Arimateapono. Toytose ynororo Pirato a. Ynara tykase, — Jezu ekepyry se ase zonẽtohme, tykase ynororo Pirato a. (Joze Jezu poetoryme kynexine. Yrome juteu tõ tuisary zuno toexiryke tokare pyra rokẽ Jezu poetoryme ynororo kynexine.) Morarame, — Aroko, tykase Pirato exiryke Jezu ekepyry arone rahkene zonẽtohme. 39 Mame Joze maro Nikotemu kynexine. Jezu ekepyry arotozome kynexine. Nikotemu mokyro, pake orihpyra ro Jezu ahtao koko aytohpyry Jezu enese. Mokyro a tauku panõ tarose, 33 kirume. Ixtaratu esety mira, aroe, enara kynexine, inarotyamo. 40 Jezu ekepyry zõtone toto kamisa kurã ke. Ixtaratu ke typomase. Typutoputohmase roropa toto a ixtaratu panõ ke jõtoryhtao. Toipe juteu tomo morara ehse tokepyrykõ zõtõko, ipomãko zonẽtohme. 41 Mame moe pyra tupito kynexine Jezu exixihmatopõpyry a. Moroto kynexine zonẽtopo, topu tyrisenano, moro tupito po. Imepỹ ekepyry zonẽpitopyra kynexine moro aka. 42 Morarame yrokokoro juteu tõ oserematohme exiryke, moe pyra otonẽtoh exiryke roropa, moro aka rokẽ tonẽse eya xine tãtaryporykõke.
Jezu ẽsemãtopõpyry ropa
1 Morarame pakeimo toytose Maria Matarena, xinuxinukutume ro ahtao, nomĩkoae, okepy esaka. Morarame okepy apuru tysyryhmase tonese nohpo a topu risemy. 2 Morarame moro eneryke tyya toeramase ropa ynororo. Tururume toytose ropa ynororo Ximão Peturu tõ zuruse. Peturu maro Jezu zamaro exikety kynexine. Ynara tykase nohpo eya xine, — Esae Jezu ekepyry tarose kynako imehnomo a. Aza tarose kynako otarãme? tykase ynororo eya xine. 3 Morarame Peturu tõ toytose Jezu poetory imepỹ maro tururume, Jezu ekepyry esahpyry enese. 4 Asakoro toytose toto tururume. Yrome Peturu tymotyẽkase imarono a. Imarõ toeporehkase osemazuhme okepy esahpyry pona. 5 Moroto tupueh tykase tahtao kamisa tonese eya, okepy zõtỹpyry, eutahpyry ao. Yrome omõpyra ynororo kynexine. 6 Morarame ĩkapo Peturu tooehse. Tomõse ynororo okepy esahpyry aka. Eya tonese okepy zõtỹpyry moro ao. 7 Zupuhpyry zõtỹpyry tonese roropa eya. Imyhto tonese eya. Atakahpo kara kynexine. 8 Morarame osemazuhme aepyhpyry tomõse roropa. Moro eneryke tyya Jezu ẽsemãtopõpyry tonetupuhse eya. — To! Tõsemãse ropa nae, tykase tyya rokene. 9 (Ritonõpo omihpyry poko tuarõtara ro toh kynexine Jezu ẽsemamyry ropa poko aorihxĩpo.) 10 Morarame toytose ropa toto tytapyĩkõ taka.
Tõsenepose ropa Jezu Maria Matarena a
11 Morarame Maria xitãko kynexine okepy eutahpyry myhto. Morarame tupueh tykase tyxitaryhtao ro. Eutary aka tõsenuhmase. 12 Morarame Ritonõpo nenyohtyã tonese eutary ao, asakoro, upo karimutumã ao toto. Moro tao typorohse toh kynexine, Jezu ekepyry esahpyry pona. Toiro zupuhpyry esahpyry wino, toiro ipupuru esahpyry wino roropa. 13 — Xihxi, oty katoh xitãko mah? tykase toto, tõturupose. Ynara tykase Maria, — Utuisary tarose imehnomo a. Otarãme aza tarose toto a? Zuaro pyra ase, tykase nohpo eya xine. 14 Morara kaxĩpo toeramase ropa ynororo. Jezu tonese tỹkae xikihme. Yrome imepỹme tokarose nohpo a. 15 — Oty katoh xitãko mahno? Onoky zupĩko mahno? tykase Jezu nohpo a. Tupito eraseme tokarose nohpo a. Ynara tykase ynororo eya, — Mokyro tarose oya ahtao kuuruko, zuaro jehtohme, ekepyry enehse ropa jytotohme, tykase nohpo eya. 16 — Maria, tykase Jezu eya. Tõsenuhmase ynororo. Ynara tykase epereu omiryae, — Raponi, tykase nohpo, (Amorepatono, kary.) 17 — Apoipoito pyra exiko. Onuhpyra ro ase Papa a. Morara exiryke ytoko. Jakorõ tõ zuruta ypoko. “Jezu eneno,” kaxita toto a. “Ytõko mã rahkene Tumy a, Kumykomo a, Ritonõpo a, Kyrihpõkomo a,” kaxita, tykase Jezu nohpo a. 18 Morarame Jezu poetory tomo a toytose. — Jezu eneno, tykase nohpo toto a. Morarame Jezu omihpyry tokarose nohpo a, kaxiko katopõpyry tokarose ropa eya xine.
Tõsenepose ropa Jezu tymarõkomo a
19 Morarame tykohmãse ahtao nomĩkoae ro tõximõse Jezu poetory tomo tapyi tao. Tapyi eutary tapuruse toto a, juteu tuisary tõ zuno toexirykõke. Morarame Jezu tooehse toto rãnaka. Ynara tykase ynororo eya xine, — Torẽtyke pyra ehtoko, tykase eya xine. 20 Morara kaxĩpo tomary tonepose eya xine. Tuotopõpyry roropa tonepose eya xine warata eutahpyry tukumikyhny po tonepose eya xine. Tãtãkyemase toto Jezu eneryke tyya xine. 21 Morarame ynara tykase ropa Jezu eya xine, — Torẽtyke pyra ehtoko. Morara exiryke jenyohtopõpyry saaro Papa a oenyohtorỹko ase, tykase Jezu eya xine. 22 Morara kaxĩpo pũ tykase ynororo toto pona. Ynara tykase eya xine, — Ritonõpo zuzenu ekarõko ase oya xine. Aomipona ehtoko. 23 Imehnõ rypyry tykorokapose oya xine ahtao, toto rypyry korokãko Ritonõpo mana. Yrome iirypyrykõ onykorokapopyra awahtao xine Ritonõpo a, iirypyryme ro toh mana, tykase Jezu eya xine.
Tome maro Jezu ehtopõpyry
24 Toiro Jezu poetory moroto pyra kynexine. Tome pyra kynexine. Kamaramanõpo wãtasẽ pyra kynexine, toto rãnaka Jezu tooehse ahtao. 25 Morarame Tome tonese ropa tyya xine ahtao, — Jezu ynaneneno, tykase toh eya repe. Yrome ynara tykase ynororo, — Perẽku eutahpyry enery se ase emary poko. Jemary onẽmara jahtao perẽku eutahpyry aka, warata eutahpyry aka roropa, “Ajohpe,” ãko ase. Onenetupuhpyra ase. Mãpyra jemary tõmase ya ahtao, “Ajohpe pyra ro,” ãko ase, tykase ynororo eya xine. 26 Toiro semana taropose ahtao tõximõse ropa Jezu poetory tomo, tapyi tao. Tome roropa toto maro kynexine rahkene. Tapyi tysorotohtose repe. Yrome Jezu tooehse toto rãnaka. Ynara tykase eya xine, — Torẽtyke pyra ehtoko, tykase ropa eya xine Jezu. 27 Morarame Tome a ynara tykase ynororo, — Jemary eneko. Oemary tyriko sẽ aka, perẽku eutahpyry aka. Oemary tyriko ukumikyhny aka roropa warata eutahpyry aka. “Ajohpe”, kara exiko jẽsemãtopõpyry ropa poko. Wenetupuhko, tykase Jezu eya. 28 — Jesẽ mase. Ritonõpome mase, tykase Tome. 29 Ynara tykase Jezu eya, — Wenetupuhnohxo rahke? Osenepõ puh oya rohke. Imeĩpo tãkye kuhse imehnõ exĩko mana jenepyra ro ahtao jenetuputyryke tyya xine, tykase Jezu eya.
Oty katohme sero pape tymerose João a
30 Tuhke rokẽ tyjamitunuru tonepose Jezu a typoetory tõ neneryme. Yrome sero poko onymeropyra ase. 31 Ynara rokẽ tymerose sero poko ya nase, Jezu enetupuhtohme oya xine Ritonõpo nymenekahpyryme kukurãkanekõme. Morarame Ritonõpo mũkurume enetuputyryhtao orihpyra exĩko matose jũme, katoh rokẽ tymerose ya.
Jezu osenepotopõpyry ropa 7 mãkomo a
1 Moromeĩpo tõsenepose ropa Jezu typoetory tomo a ikuhpo ehpio, Tiperiati ehpio. Ynara kynexine toto moroto, 2 Ximão Peturu tõ oximõme kynexine Tome maro, Natanaeu maro, Zepeteu mũkuru tõ maro, imehnõ asakoro Jezu poetory tõ maro. (Natanaeu Kanaapõ kynexine. Karirea rãnaõpõ kynexine. Tome kamaramanõpo wãtasẽ kynexine). Enara toh kynexine moroto. 3 Morarame ynara tykase Peturu eya xine, — Urakanase ytõko ase, kana anỹse, tykase toto a. — Amaro ytõko ynanase, tykase toto eya. Morarame toytose toto. Kanawaka tõtyrise toto. Moromeĩpo toytose toh rahkene. Kana anỹse tõmehse toto. Yrome ananỹpyra tokurehse toto. 4 Mame xixi poreh karyhtao Jezu tonese toto a tuna ehpio. Yrome zuaro pyra toh kynexine, ahnome rokẽ tokarose eya xine. 5 Ynara tykase Jezu eya xine, — Aimo tomo, onoky manỹtou? tykase toto a. — Arypyra, kana ananỹpyra ynanekurehno. Toiparo rokẽ ynanẽmehno, tykase toto eya. 6 Ynara tykase Jezu eya xine, — Tarãpa ematoko ropa moino akoxi ãpotunurukõ wino akoxi, kana anỹtohme oya xine, tykase Jezu eya xine. Morara exiryke tarãpa tomase ropa eya xine tapotunurukõ wino akoxi. Morarame anymyry se ropa toehse toh repe. “Somoky,” ykaxi, tykase toh repe. Tẽ omoxĩ toehse kana ke. Itamurume kana exiryke, omoxĩ toehse. 7 Ynara tykase Jezu zamaro exikety Peturu a, — Kutuisarykõ mokyro, tykase. Morara kary etaryke tyya tupõ tamuruse ropa Ximão Peturu a, osemazuhme touse tyya exiryke toerohtohme. Morarame kuhparo tykase Peturu nakuaka, Jezu maro toytotohme. 8 Mokaro imehnõ Jezu poetory tõ kanawae rokẽ ehpikoxi ropa toytose toto. Kuremỹme tarose tarãpa eya xine. Tuna ehpiry moe pyra kynexine, otarãme sẽ meturume rokene. 9 Morarame toeporehkase toto ahtao apoto tonese eya xine kana purutopo. Kana tonese epo epurũko wyi maro. 10 — Ananymyhpyrykõ enehko xiaro, tykase Jezu. 11 Kanawaka toytose Ximão Peturu kana enehse. Kana moity tarose eya tarãpa ao, soororome, Jezu a ekarotohme. Moroto kana tuhke, 153 me tuhke exiry. Yrome tarãpa ekororohpyra. 12 — Otuhtokose, tykase Jezu eya xine. “Onokyh mahno?” kary se toh kynexine Jezu a repe. Ihxipỹke toexirykõke kara tokurehse toto, zuaro toexirykõke roropa. 13 Morarame wyi tytohtohkase typoetory punero. Morararo kana tokarose eya xine. 14 Oseruao aehtoh moro kynexine aosenezomopory ropa typoetory tomo a tõsemãxĩpo ropa.
Peturu maro Jezu ehtopõpyry
15 Morarame tõtuhkehxĩpo xine ynara tykase Jezu Ximão Peturu a, (João mũkuru Peturu kynexine). — Ximão, moxiã motye ypyno mahno? tykase Jezu. — Ỹ, opyno jexiry waro mase, tykase Peturu Jezu a. — Ypyno awahtao ypoetory tõ pyno exiko. Kaneru esẽ toky tõ poenõ pyno ehtoh sã poetohti pyno exiko, tykase Jezu eya. 16 Morarame tõturupose ropa Jezu, — Ximão, ypyno mahno? tykase ropa eya. — Ỹ, opyno jexiry waro mase, tykase ropa Peturu. — Morara awahtao ypoetory tõ pyno exiko, kaneru esẽ toky tõ pyno ehtoh sã toto pyno exiko, tykase Jezu eya. 17 Morarame Jezu tõturupose ropa oseruao, — Ximão ypyno mahno? tykase ropa Jezu eya. Morarame toemynyhmase Peturu, “Ypyno mahno?” katopõpyry oseruao Jezu a exiryke. Ynara tykase ynororo, — Jesẽ mase Jezu. Zuaro mase emero porehme. Opyno jexiry waro mase, tykase Peturu eya. — Morara ahtao ypoetory tõ pyno exiko. Kaneru esẽ toky tõ pyno ehtoh sã ypoetory tõ pyno exiko, tykase ynororo Peturu a. 18 Mame ynara tykase ynororo eya, — Poetome awahtao ãmoreme omety eary mykyry waro mexine, openetatoh pona oytotohme. Yrome tãhpome toehse awahtao oemary myhnõko imehnõ mana aarotohme oytory se pyra oehtoh pona, tykase Jezu eya. 19 Moro poko Peturu turuse Jezu a aorikyry poko, kure Ritonõpo ehtoh enepory poko roropa imehnomo a. Mame ynara tykase ropa Jezu eya, — Ymaro eropa. Jomiry ekarokose imehnomo a, tykase eya.
Imepỹ tymarõ maro Jezu ehtopõpyry
20 Morarame tỹkakoxi tõsenuhmase Peturu. Jezu enuru zamaro exikety tonese eya. Jezu orihpyra ro ahtao eponaro aexihpyry kynexine Jezu a otuhtoh po. Ynara kahpõ kynexine Jezu a, “Onoky mokyro owokatõme,” kahpõ kynexine, Jezu orihpyra ro ahtao. 21 Mokyro eneryke tyya ynara tykase Peturu Jezu a, — Mose ke? Otara mosero exĩko nae? tykase ynororo tõturupose. 22 Ynara tykase Jezu eya, — Aorikyry se pyra jahtao joepyry ropa momohnõko mana. Oty katoh oturupõko ma ipohko? Eropa hkoty, tykase Jezu eya. 23 Morara exiryke moro poko tõturuse toto, Jezu poetory tomo, — Otarãme orihpyra mokyro mana Jezu oepyry ropa ponãmero, tykase toh repe ipoko. Yrome, “Orihpyra mokyro mana,” kara Jezu toehse. Ynara tykase rokene, “Aorikyry se pyra jahtao joepyry ropa momohnõko mana,” tykase rokẽ ynororo. 24 Ywy ase Jezu poetory. Morara exiryke moro poko ymerono onenerykõme. Ynymerohpyry waro matose, zae jexiry waro roropa matose.
Etyhpyry
25 Tuhke rokẽ Jezu nyrityamo. Tymerose emero ahtao pape pokona, tuhke pape exiry. Otarãme sero nono motye exiry emero aerohtopõpyry tymerose ahtao. Sero nono aerohtopõpyry merosẽ pune pyra exiry, emero Jezu nyrityã tymerose ahtao. Enara.