The New Testament of our Lord and Saviour Jesus Christ
Itota Codito wæ̈mæ̈idi
1 Në Ponguingä, ante dodäni näni në angaingä ïñömö Itota Codito ïnongä ingampa. Tömengä ïñömö Abadäö wodi pæ̈ingä në ingaingä inte Awënë Dabii wodi pæ̈ingä mönö ïnongä ingacäimpa. Tömengä wæ̈mæ̈idi ïïmaï ëmongadänimpa, ante yewæ̈monte ongompa. 2 Abadäö wodi wengä Itæca ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Itæca wodi wengä Aacobo ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Aacobo wodi wënäni Oodaa näni caipæ̈ ëñagadänimpa. 3 Ayæ̈ wææ̈ Oodaa wodi Tämata ingante monte Pade tönö Dada ïnate tapæ̈igacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Pade wodi wengä Etedöö ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Etedöö wodi wengä Adäma ëñagacäimpa. 4 Ayæ̈ wææ̈ Adäma wodi wengä Ämïnadabo ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Ämïnadabo wodi wengä Näatöö ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Näatöö wodi wengä Tädämöö ëñagacäimpa. 5 Ayæ̈ wææ̈ Tädämöö wodi pæte Adacaba ingante möninque Boodo ingante tapæ̈igacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Boodo wodi pæte Odoto ingante monte Obedo ingante tapæ̈igacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Obedo wodi wengä Yæte ëñagacäimpa. 6 Ayæ̈ wææ̈ Yæte wodi wengä Dabii ëñate pædinque awënë odeye bagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Dabii wodi pæte Odiya wodi nänöogængä ïningä ingante möninque Tadömöö ingante tapæ̈igacäimpa. 7 Ayæ̈ wææ̈ Tadömöö wodi wengä Doboäö ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Doboäö wodi wengä Abiya ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Abiya wodi wengä Ata ëñagacäimpa. 8 Ayæ̈ wææ̈ Ata wodi wengä Ootapato ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Ootapato wodi wengä Oodäö ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Oodäö wodi wengä Otiya ëñagacäimpa. 9 Ayæ̈ wææ̈ Otiya wodi wengä Ootäö ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Ootäö wodi wengä Acadæ ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Acadæ wodi wengä Etequiya ëñagacäimpa. 10 Ayæ̈ wææ̈ Etequiya wodi wengä Mänatee ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Mänatee wodi wengä Ämöö ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Ämöö wodi wengä Ootiya ëñagacäimpa. 11 Ïninque Ootiya wodi quëwengäñedë idægoidi ïnänite babidöniaidi ponte ö æ̈ gobæ wabæca mäodäni gogadänimpa. Ayæ̈ wææ̈ Babidöniabæ näni goyedë Ootiya wodi wënäni Eecöniya näni caipæ̈ ëñagadänimpa. 12 Mänïï Babidöniabæ ö ænte godäni ate ayæ̈ wææ̈ Eecöniya wodi wengä Tadatiedo ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Tadatiedo wodi wengä Dodobabedo ëñagacäimpa. 13 Ayæ̈ wææ̈ Dodobabedo wodi wengä Abiodo ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Abiodo wodi wengä Ediaquïmö ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Ediaquïmö wodi wengä Atodo ëñagacäimpa. 14 Ayæ̈ wææ̈ Atodo wodi wengä Tadoco ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Tadoco wodi wengä Aquïï ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Aquïï wodi wengä Ediodo ëñagacäimpa. 15 Ayæ̈ wææ̈ Ediodo wodi wengä Edeadado ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Edeadado wodi wengä Mäatäö ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Mäatäö wodi wengä Aacobo ëñagacäimpa. 16 Ayæ̈ wææ̈ Ootee wodi ingante Aacobo tapæ̈igacäimpa. Ayæ̈ Ootee wodi ëñate pæte wææ̈ Itota badä inguingä ingante Mäadiya ingante mongacäimpa. Mäadiya ingante mongä ate tömengä wæætë Itota ingante mangacäimpa. Tömengä ïñömö Awënë bacæcäimpa, ante cædinque Wængonguï oguinguipæ̈ gao cæcä ate edæ, Codito, ante nänö në pemongaingä ingacäimpa. 17 Mänömaï ï incæ Abadäö wodi pæ̈ïnäni wææ̈ nänömoidi wææ̈, önompo tipæmpoga wææ̈ mempoga go mempoga mänimpoga näni yebæ̈ñedë ate Abadäö wodi pæ̈ingä Dabii ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Awënë Dabii wodi pæ̈ïnäni wææ̈ nänömoidi wææ̈, önompo tipæmpoga wææ̈ mempoga go mempoga mänimpoga näni yebæ̈ñedë ate Oodeoidi ïnänite wabæca Babidöniabæ ænte gogadänimpa. Ayæ̈ Babidöniabæ ænte godäni ate tömënäni pæ̈ïnäni wææ̈ nänömoidi wææ̈, önompo tipæmpoga wææ̈ mempoga go mempoga mänimpoga näni yebæ̈ñedë ate mönö Codito nänö ponguinque ëñagacäimpa.
Itota Codito ëñacampa
18 Itota Codito ïïmaï ëñagacäimpa. Wäänä Mäadiya wodi nänö baquecäñedë Ootee wodi tömengä ingante do, Monguïmo, angä ëñëningä inte ayæ̈ mönämaï ïñongante Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca angä ëñëninque do yædëmadä bacä adänitapa. 19 Yædëmadä ingä adinque Ootee cöwë nö cædongä inte, Pïinte änäni wæcæ wæ, ante wædinque, Awëmö pango cæcæboimpa, ante pönengantapa. 20 Ante önöwënenque pönëninque möwocodë wïïmöñongä Wængonguï tömengä anquedo ingante da pönongä pöninque anquedo ïñömö ïïmaï angantapa. “Ootee, Awënë Dabii pæ̈ïmi ïnömi inte bitö nänöogængä Mäadiya ingante guïñënämaï æncæbiimpa. Tömengä ïñömö Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca angä ëñente beyænque ënengä adinque bitö ïñömö tömengä ingante ee moncæbiimpa. 21 Tömengä Wëñængä onguïñængä ingante mancæcäimpa. Mangä pæcä ate tömengä ïñömö, Botö guiidëmïni mïni wæquinque wënæ wënæ cæmïnipa, ante adinque botö æ̈mo beyænque quëwencæmïnimpa, ante cæcæcäimpa cæbii. Bitö tömengä ëmöwo ante, Në Ængä ïnongä ingampa, ante Itota pemoncæbiimpa,” ante anquedo Wængonguï nänö në da pönöningä ponte Ootee ingante angacäimpa. 22 Ïninque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä ïïmaï ante nänö yewæ̈mongaïnö baï ante ïinque batimpa. 23 “Baquecä incæ yædëmadä badinqueWëñængä onguïñængä ingante mancæcäimpa. Mangä ëñacä adinque tömengä ëmöwo, Ëmänoedo, ante godö pemoncædänimpa.” Ante näni yewæ̈mongaïnö baï cædinque tömengä ëmöwo, “Wængonguï mönö weca quëwengampa,” ante, Ëmänoedo, ante pemonte ïnongäimpa. 24 Ootee mänïï wïïmonte ñäni ömæ̈mongä ate Wængonguï nänö da pönöningä anquedo nänö ämaï ëñente cædinque oncönë ænte gocä incæte guëa mönämaï ingadaimpa. 25 Edæ bamoncadengä ëñacä ate, Itota, ante pemonte ate tömëna mänïñedë ate guëa mongadaimpa.
Në ëñënäni Itota weca ëñacæ pönänipa
1 Itota Bedëë näni quëwëñömö ëñacä ate mänïñedë edæ Edode Oodeabæ awënë odeye nänö ïñedë edæ në nö ëñënäni gobæ nænque tamönö quëwënäni inte Eedotadëë pongadänimpa. 2 Ponte äninque, —Oodeo Awënë Odeye ïñömö ñöwocä ëñadingä ïñömö æyömönö owocää, ante ëñencæte ante wæmönipa. Edæ nænque tamönö quëwëñömöni Awënë nëmö ta ñongæ̈ adinque mönitö tömengä weca ædæ wææ̈ninque edæ, Bitö Wængonguï ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈necæ pömöni ïmönipa, änänitapa. 3 Ayæ̈, Wacä Awënë Odeye ëñacampa, ante tededäni ëñente wædinque mänïömæ tömämæ awënë odeye Edode wæætë pïinte bayongä Eedotadëë quëwënäni tömänäni tömengä tönö godongämæ̈ guïñente wædänitapa. 4 Ïninque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö Wængonguï nänö wææ angaïnö ante në odömönäni tönö tömänäni ïnänite Edode äñecä godongämæ̈ pönänitapa. Pönäni ate tömengä, Codito näni angaingä ïñömö æyömönö ëñaquingää, ante æbänö yewæ̈monte öñö amïnii. 5 Äñongante, —Oodeabæ ïñömö Bedëë näni quëwëñömö mänïñömö ëñacæcäimpa, ante Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä incæ ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa, ante apæ̈nedänitapa. 6 “Oodabæ awënë gobedönadodoidi tæiyæ̈näni ïñönänimïnitö adobæca Oodabæ quëwëninque Bedëë ïñömö mïni quëwencabo ïñömömëa pönï ïmïni incæte edæ wïï önömïnique incæmïnimpa. Ïñæmpa Wëñængä adocanque ëñate pædinque në Awënë bate taodinquenë aacä baï ïnongä inte botö guiidënäni idægoidi ïnänite aacæcäimpa.” Ante yewæ̈mongä amönipa. 7 Ante apæ̈nedäni ëñente wædinque Edode wæætë në nö ëñënäni ïnänite awëmö äñete pönäni ate, Nëmö æyedënö mä pönï tamö amïnitawo. Äñongante tömënäni, Mänïñedë tamö atamönipa, ante apæ̈nedäni. 8 Ëñëninque Edode ïñömö, —Mïnitö wæætë Bedëë ïñömö mäo në ëñadingä ingante diqui diqui minte aedäni. Tömengä ingante adinque wæætë adodö pöninque apæ̈nemïni ëñëmoedäni. Edæ mïnitö gote æbänö wëñæ̈ ingante apæ̈nemïni baï botö adobaï edæ gote ædæ wææ̈ninque edæ, Wængonguï Awënë ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈necæte ante ämopa, ante Edode önonque ante pönëninque apæ̈negacäimpa. 9 Angä ëñëninque nëmö në adïnäni ïñömö Bedëë taadö gote æ̈mö ayönäni edæ ado nëmö tömënäni nænque tamönö quëwëninque näni adïmö incæ wo go adinque edæ të wocæ̈ goyönänite nëmö Wëñæ̈ owoyömö oncömanca tæcædæca ïnö næ̈ gongæ̈ adänitapa. 10 Adinque tömënäni edæ, Mönö acæ pönongä ïñömö ongongampa, ante pönëninque watapæ̈ togadänimpa. 11 Mänïï näni adincönë go guiite ayönäni Wëñængä ïñömö wäänä Mäadiya tönö ongongä adinque tömënäni Wëñængä weca ædæ wææ̈ninque, Bitö Wængonguï Awënë ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈nedänitapa. Ayæ̈ tömënäni näni ænte pönincoo wi æmpodinque oodo tönö oguï waa quï tönö tï nä öni pæquï tönö, Bitö quï impa, ante pædæ godönäni ængacäimpa. 12 Idæwaa adinque tömënäni möwocodë wïïmöñönänite wacä ponte apæ̈necantapa. Mïnitö awënë Edode weca ocæ̈ ëmænte godämaï ïedäni, angä ëñëninque tömënäni wæætë yaatænque godinque tömënäni ömæ wadæ gogadänimpa.
Ooteeidi Equitobæ wodii wïnönänipa
13 Godäni ïninque edæ Ootee wïïmöñongä Wængonguï anquedo ingante da pönongä ponte apæ̈nedinque, “Edode do Wëñængä ingante wæ̈noncæte ante diqui mincæcäimpa cæbii. Ængæ̈ gantite Wëñængä näna badancaya ïnate ö ænte Equitobæ wodii goe. Ayæ̈ gote quëwëñömïni botö ämo ate pöedäni,” angä. 14 Ëñëninque Ootee tömengä nänö wïïmöönæ ayaönæ̈nëña incæ ængæ̈ gantidinque Wëñængä näna badancaya ïnate ö æ̈ninque edæ Equitobæ gocantapa. 15 Godinque Ootee näni wencabo ïñömö Edode nänö wænguinganca quëwencæ gogadänimpa. Go quëwënäni ïninque mönö Awënë Wængonguï ïïmaï ante nänö apæ̈negaïnö ante ïinque batimpa. “Botö Wëñængä Equitobæ quëwëñongante äñebo pongantapa,” ante Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä nänö yewæ̈mongaïnö baï edæ do ïinque batimpa.
Wëñæ̈näni ïnänite Edode angä wæ̈nönäni wæ̈nänipa
16 Edode guiquënë, Nëmö në nö ëñënäni botö änïnö ante ëñënämaï inte dæ godänipa, ante adinque edæ ænguï bacantapa. Ænguï badinque tömengä, Wëñæ̈näni ïnänite mäo wæ̈nöedäni, angantapa. Äninque tömengä, Mëa wadepo ïñonte nëmö ta atamönipa, ante në ëñënäni näni änimpoga ante pönëninque, Mëa wadepo ëñadïnäni tönö ayæ̈ ëñadïnäni tönö Bedëë quëwënäni incæ Bedëë eyequeï quëwënäni incæ onguïñæ̈nänique ïnänite mäo wæ̈nöedäni, angantapa. Ïninque në wæ̈nönäni wæætë awënë nänö adïnänique ïnänite capo ado tedæ̈ wæ̈nönäni wængadänimpa. 17 Wæ̈näni wædäni ïninque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä Eedëmiya wodi ïïmaï ante nänö angaïnö baï edæ ïinque batimpa. 18 “Nämaa näni quëwëñömö në Ca ca wæwënä nänä Ca ca wæpämo ëñënänitapa. Wäänä në Yæ yæ änönä inte,Daquedä ïñömö, Botö wëñæ̈näni, ante wædä ëñënänitapa. Dæ änäni pönente wædinque wäänä ædö cæte piyæ̈në cæquïnää,” ante Eedëmiya wodi yewæ̈mongacäimpa. 19 Ayæ̈ ate awënë Edode wængä ïninque Ootee ïñömö Equitobæ ayæ̈ quëwëninque wïïmöñongä Wængonguï anquedo ponte a ongöninque tömengä ingante apæ̈necantapa. 20 “Ootee ëñëmi. Wëñængä ingante wæ̈noncæ änönäni incæ dobæ wæ̈nänipa cæbii. Ængæ̈ gantite Wëñængä näna badancaya ïnate Idægobæ adodö ænte gocæbiimpa,” angä. 21 Ëñëninque Ootee ïñömö edæ ængæ̈ gantidinque näna badancaya ïnate Idægobæ adodö ænte gocantapa. 22 Mänïñedë wæmpo Edode wængä ïninque, Wæætë tömengä wengä Adoquedao Oodeabæ awënë odeye bacantapa, ante tededäni ëñente wædinque Ootee ïñömö, Botö Oodeabæ ædö cæte wæætë goquïmoo, ante guïñente wæcantapa. Wæætë tömengä möwocodë wïïmöñongä wacä angä ëñëninque Oodeabæ wodo tebæ̈ godinque Gadideabæ gocantapa. 23 Godinque Ootee näni wencabo Näatadeta ponte quëwënänitapa. Ïninque, Näatadënö ingampa, ante pemoncædänimpa, ante Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä nänö angaïnö baï cædinque wadäni ñöwo mönö Codito ingante, Näatadënö, ante pemonte baï apæ̈negadänimpa.
Wäö önömæca ponte apæ̈necä ëñënänipa
1 Mänïñedë Wäö mönö në æpæ̈në guidönongä inte Oodeabæ önömæca ponte apæ̈necä ëñengadänimpa. 2 Ponte apæ̈nedinque tömengä, “Öönædë Awënë incæ inguipoga tömämæ Awënë Odeye bacæcäimpa cæmïnii. Mïnitö wënæ wënæ cædïnö ante, Ancaa wæwente awædö, ante ñimpo cæedäni,” ante Wäö apæ̈necä ëñënänitapa. 3 Mänömaïnö ante në apæ̈necä ingantedö ante Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä Itaiya wodi ïïmaï ante do yewæ̈mongacäimpa. “Önömæca ïñömö adocanque ogæ̈ tedete aa pecæcäimpa. ‘Awënë nänö ponguïnö ante mïnitö tee moncate baï cæedäni. Taadö töïnö pïnonte baï cædinque mïnitö wënæ wënæ mïni cædïnö ante edæ wido cæedäni,’ ante aa pecä ëñengæ̈impa,” 4 Ante Itaiya wodi nänö në angaingä inte Wäö ñöwo pongantapa. Tömengä weocoo ante cämeyo ocaguincoo nonte badonte wëñate mongæ̈ninque pacadeyænta ante æ̈montai badonte encadeyæ̈nongäimpa. Tömengä cænguï ante ñäwäique cæ̈ninque tömengä bequï ante guïñëmænque ade bete quëwënongäimpa. 5 Quëwëñongä, Eedotadëë quëwënäni tönö Oodeabæ tömäo quëwënäni tönö Oododänonga biyönæ tömäo quëwënäni tönö tömengä weca tate bee tëninque änänitapa. 6 Bitö ämaï näwangä wënæ wënæ cæte quëwëmöni inte wæmönipa, ante wædäni ëñëninque Wäö Oododänö æpæ̈në guidongä guiidänitapa. 7 Ayæ̈ Paditeoidi tönö Tadoteoidi guiquënë Wäö nänö guidöñömö pönäni adinque tömengä ayæ̈ wæætë tömënäni ïnänite angantapa. “Tæntæ pæ̈ïmïni baï ïnömïni inte mïnitö ïñömö ëñënämaï cæte quëwëmïnipa. Oo pönï wæ̈nompadäni, ante æcänö wææ angä ëñëninque wodii wïnonte pömïnii. 8 Ïñæmpa Wængonguï Awënë gämæ̈nö mïnitö dicæ ocæ̈ ëmænte poncæ cæmïniyaa. Nö cæte pömïni ïninque mïnitö në ocæ̈ ëmænte pönäni näni waa cædö baï adobaï waa cæedäni. 9 Ayæ̈ nämä wææ äninque, ‘Mönitö adomönique docä Abadäö wodi pæ̈ïmöni inte möni quëwenguinque ïmönipa,’ ante mïni tedewënö ante pönënämaï inguënë quëwëmïnii. Ïñæmpa Wængonguï, Botö pæ̈ïnäni bacædänimpa, angä baï dicacoo incæ dobæ tömengä pæ̈ïnäni baï bacædönimpa. 10 Edæ awæ̈ yecæte ante awænca näni mæ̈ yequinca eyewa pönï næ̈æ̈näni baï Wængonguï nänö panguinca næ̈ænte baï do edæ a ongongampa. Tömengä wainca ante a ongöñongä ömæcawæ̈ baï wïï pönente cædäni adinque awæncaca wægo yete godö gongapamö iya tante baï cæcæcäimpa, ante ämo ëñëmaïmïnipa.” 11 Ayæ̈, “Mïnitö wënæ wënæ mïni cædïnö ante wido cæcæmïnimpa, ante cædinque botö mïnitö ïmïnite æpæ̈në guidömo guiimïnipa. Incæte botö mänömaï cæbo ate wacä ayæ̈ poncæcäimpa. Tömengä ïñömö tæ̈ï ëmongä ëwocadongä ïñongante botö wæætë wædämo ïnömo inte tömengä awæncata incæ ædö cæte godö ænte næ̈æ̈maïmoo. Tömengä da pönongä pöninque Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca incæ pö guiidinque mïnitö mïmö mënongacæcäimpa. Ayæ̈ mïnitö wënæ wënæ cædïnö ante gonga tante baï tömengä cæcæcäimpa. 12 Waocä, Todigo tömëmö wati wati tæ̈nöninque botö tæ̈nönïñömö önömancaque baquinque botö apænte æ̈ninque waïña tömämö oncönë da wencæboimpa, ante timpodæ næ̈ænte wo æ̈æntodö wo æ̈æntodö cædinque ontapocoo wææ̈incoo wadæ ñëmænte wo ëwengampa. Waocä mänömaï wo ëwencæte ante timpodæ næ̈ængä baï mönö në Ponguingä ïñömö adobaï oo pönï apænte ancæcäimpa. Todigo waïñacooque oncönë da wente në mangä baï tömengä adobaï në waëmö ïnäni ïnänite apænte ængä ate tömënäni tömengä nempo guiicædänimpa. Wæætë wadæ ñëmænte wo ëwente baï cædinque tömengä në ontapocoo wææ̈incoo baï ïnäni ïnänite cöwë bæcoyömö iya tangä gonte wæcædänimpa,” ante Wäö apæ̈negacäimpa.
Itota æpæ̈në guiicampa
13 Wäö ayæ̈ apæ̈neyongä Itota ïñömö Gadideabæ quëwëninque, Wäö botö ïmote æpæ̈në guidongä guiicæboimpa, ante cædinque Oododänonga pongantapa. 14 Ponte, Guidömi guiiboe, äñongante Wäö wæætë wææ äninque, —Botö waëmö ïmopa diyæ̈ bitö ïmite guidömo guiiquïmii. Bitö wæætë botö ïmote guidömi guiibo baï waa incædönimpa. 15 Ante wæyongante Itota wæætë, —Cöwë ee cæbi, ämopa. Wængonguï nänö änö ante tömänö ëñente nö cæmö inguënëmö ïmompa. Ante apæ̈necä ëñëninque Wäö Ao ante ee guidongä guiigacäimpa. 16 Guiite æpæ̈ do tao gongænte æ̈mö ayongä ïñontobæ̈ öönæ incæ wëä godömonte bayö Wængonguï Önöwoca incæ equemö wææ̈ baï tömengäa wææ̈ pö guiicä acantapa. 17 Wææ̈ guiicä ayongä edæ öönædë ïnö apæ̈nedinque, “Mäningä ïñömö botö Wëñængä ïnongä inte botö në waadecä ingampa. Tömengä ingante adinque botö watapæ̈ tobopa,” ante öönædë ïnö apæ̈necä ëñengacäimpa.
Itota incæ wënæ wënæ cæcæcäimpa, ante wënæ cæcampa
1 Ayæ̈ mänïñedë edæ, Itota ïñömö wënæ angä ëñente æbänö cæquingää, ante Wængonguï Önöwoca incæ Itota ingante önömæca mæ̈icä æigacäimpa. 2 Æi quëwëninque tömengä wantæpiyæ̈ coadenta ëönæ mänimpoönæ itædë woyowotæ̈ cæ̈nämaï quëwëninque gue æ̈nente wægacäimpa. 3 Gue æ̈nente wæyongä wënæ awënë, Wënæ wënæ cæe, ante në änewengä ïnongä inte Itota weca pöninque, —Bitö Wængonguï Wëmi ïmitawo. Näwangä ï ïninque dica incæ päö ämi ba cæ̈maïmipa. 4 Äñongante Itota ïñömö, —“Cænguinque cænte ædö cæte quëwenguïï. Wængonguï nänö apæ̈nedö tömäne ëñente cædinque waocä cænguï cænte baï quëwencæcäimpa.” Mänömaïnö ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈monte ongö apa änewëë, äninque Baa angantapa. 5 Wënæ awënë ayæ̈ Itota ingante Eedotadëë tæiyæ̈ waëmö näni quëwëñömö ænte mäocä gocantapa. Ayæ̈ Wængonguï oncö ñæ̈nænconga wæ̈nömënæca ænte mæ̈i gönongä næ̈ gongængantapa. 6 Næ̈ gongæ̈ñongante wënæ awënë wæætë, —Bitö Wængonguï Wëmi ïmitawo. Näwangä ï ïninque bitö to wæibi ate dodäni ïïmaïnö ante näni yewæ̈mongaïnö baï ïinque ba abaimpa. “Bitö beyæ̈ ante cædinque Wængonguï tömengä anquedoidi ïnänite angä pöninque,tömënäni bitö ïmite wææ aate ïñæ̈ æmpodäni atebitö dicaa tee tëwadämaï incæbiimpa,” ante yewæ̈monte ongompa cæbii. 7 Äñongante Itota, —Ïñæmpa godömenque ante yewæ̈mongatimpa. “Bitö Awënë bitö Wængonguï ïñongante bitö wæætë edæ, ‘Ëñënämaï cæbo incæte mönö Awënë Wængonguï æbänö cæquingää,’ ante acæte ante cædämaï incæbiimpa,” ante adobaï wææ yewæ̈monte ongö apa änewëë, ante Itota angantapa. 8 Ayæ̈ wæætë wënæ awënë Itota ingante æibæ pönï onquiyaboga mæ̈icä æicantapa. Æi ongöñongä wënæ awënë ïñömö awënë odeye ömæcoo inguipoga tömäo ongöñömæcoo adoyömö a ongonte baï ado tedæ̈ odömöninque awënë odeyeidi waa pönï näni ëmönö adobaï odömongä acantapa. 9 Itota ingante apæ̈nedinque wënæ awënë, —Bitö botö weca ædæ wææ̈ninque, Tatänabi bitö Wængonguï Awënë baï ïnömi ïmipa, ante watapæ̈ apæ̈nebi ëñëmoe. Mänömaïnö ante apæ̈nebi ëñëninque botö wæætë, Mänïömæ tömäo ongöñömæ pönömo æ̈ninque bitö tömämæ Awënë babaïmipa, ante wënæ incæ änewengantapa. 10 Änewëñongante Itota wæætë, —“Bitö Awënë Wængonguï weca ædæ wææ̈ninque tömengä ingante, Bitö Wængonguï ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈necæbiimpa. Ayæ̈ tömengä adocanque ingante në cæbi incæbiimpa,” ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongatimpa cæbii. Botö weca ongönämaï gobäwe, angantapa. 11 Angä go ate Wængonguï tömengä anquedoidi pöninque Itota beyæ̈ pönö waa cægadänimpa.
Gadideabæ ponte Itota mä apæ̈necampa
12 Ayæ̈ quëwëñongä, Wäö ingante dobæ tee mönedänipa, ante tededäni ëñente wædinque, Itota wæætë Gadideabæ wadæ gogacäimpa. 13 Wadæ godinque tömengä Näatadeta ponte wodo pænta godinque godömenque go gäwapæ̈ yæwedeca Tabodööidi tönö Nempatadiidi näni owogaïmæ ïñömö pöninque edæ Capënaömö näni quëwëñömö ponte quëwengantapa. 14 Itota mänïñömö ponte quëwengä ïninque Itaiya wodi Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä nänö angaïnö baï mänïñedë ïinque batimpa. 15 “Tabodöömæ tönö Nempatadiibæ ingaïñömö,Gäwapæ̈no gämæ̈nö godö,Oododänö æ̈mæ̈mäa ïñömö,Gadideabæ ïñömö wïï oodeoidi wadäni näni quëwëñömö impa. 16 Në ëñënämaï ïnäni wëmö ïñömö contayönäni, tömënäni weca ñäö guïnæ̈ tamö baï adänitapa. Tömënäni näni wænguïmämo oo ïñonte wëmö ïñömö contayönäni,mönö Codito ñäö ëmongä inte do pongä adänitapa.” Ante Itaiya wodi nänö yewæ̈mongaïnö baï ante cædinque Itota mänïñömö ponte apæ̈necä ëñënänitapa. 17 Itota mänïñedë ïïmaï ante mä apæ̈necä ëñënänitapa. “Öönædë Awënë incæ inguipoga tömämæ Awënë Odeye oo bacæcäimpa cæmïnii. Mïnitö wënæ wënæ cædïnö ante, Ancaa wæwente awædö, ante pönente ñimpo cæedäni,” ante cöwë apæ̈necä ëñengadänimpa.
Mäateo Në gæyæ dadöwënäni ïnänite Itota aa pecampa
18 Ayæ̈ mänïï pöninque Itota gäwapæ̈ Gadideapæ̈ yæwedeca gote cægonte ayongä Timönö Pegodo näni änongä tönö Æntade näna caya ïnate acantapa. Në gæyæ dadöwëna ïnöna inte tömëna ñöwo dicamöñæ̈ æpæ̈në wo guitodonte dadöwëñöna Itota gote acantapa. 19 Tömëna ïnate Itota, —Ïñäna, botö mïñæ̈ edæ tee empo pöeda, ämopa. Në dadonte ænte pömïna inte botö weca pöñömïnate botö pönö cæbo ate mïnatö wæætë në apæ̈nemïna badinque waodäni ïnänite në ænte pömïna bacæmïnaimpa, angantapa. 20 Angä ëñëninque tömëna dicamöñæ̈ do ëmö cæte godinque Itota mïñæ̈ edæ tee empo wadæ godatapa. 21 Mänïñömö ongonte wadæ godinque Itota wada ïnate Tebedeo wëna Tantiago tönö Wäö näna caya ïnate acantapa. Tömëna mæmpo tönö wipodë ongonte dicamöñæ̈ tadömoncöna adinque Itota tömëna ïnate, Botö mïñæ̈ pöeda, angä. 22 Ëñëninque tömëna Ao äninque Tebedeo wëna Tantiago tönö Wäö wæmpocä ingante wæætë, Mæmpo ëñëmi, änatapa. Në cædäni tönö wipodë owote cæyömïnite mönatö bitö ïmite ëmö cæte godinque Itota mïñæ̈ gomönapa, äninque adodaque wadæ gogadaimpa.
Mäateo Tæiyæ̈näni ïnänite Itota odömonte apæ̈necä ëñënänipa
23 Ayæ̈ Gadideabæ tömämæ godinque Itota ïñömö Wængonguï apæ̈necä näni ëñente yewæ̈mongainta ate odömöincönë go guiite odömonte apæ̈negacäimpa. Öönædë Awënë incæ inguipoga tömämæ Awënë oo badinque waa cæte aacæcäimpa, ante apæ̈necä ëñengadänimpa. Ayæ̈ waodäni wënæ wënæ inte näni wæwënö ante ayæ̈ quïëmë beyæ̈ wæncæ cæte wædäni incæ Itota tömënäni näni wædö ante pönö cæcä ate tömänäni waa badänitapa. 24 Adinque, Itota mänömaï cæcampa, ante Tidiabæ tömämæ gode änäni ëñëninque waodäni pöninque në wënæ wënæ inte wæwënäni ïnänite tömengä weca ænte pönänitapa. Ayæ̈ nantate wæwënäni tönö wënæ inte quëwënäni ïnänite ænte pöninque dowænte ïnäni tönö cömäïnäni ïnänite tömengä weca ænte pönäni adinque tömengä godö cæcä ate në wënæ wënæ ïnïnäni inte tömänäni waa bagadänimpa. 25 Ayæ̈ Gadideabæ quëwënäni tönö Decapodibæ quëwënäni pöñönäni wadäni Eedotadëë quëwënäni tönö Oodeabæ quëwënäni ayæ̈ Oododänö æ̈mæ̈mäa quëwënäni tæiyæ̈näni pöninque tömengä mïñæ̈ tee empote gogadänimpa.
Itota änanquidi æite apæ̈necä ëñënänipa
1 Tæiyæ̈näni pönäni adinque Itota ïñömö änanquidi æi tæ̈ contayongä tömengä mïñæ̈ në godäni pönäni. 2 Ate tömengä ïñæ̈ æ̈nete nanguï tedete ïïmaï ante odömonte apæ̈necä ëñengadänimpa.
Waocä ïïmaï cæte watapæ̈ tote quëwencæcäimpa, ante
3 “Waodäni, Botö waëmö ëwocabopa diyæ̈ öönædë Awënë weca go guiiquïmoo, ante në wædäni ïñömö tömënäni näni watapæ̈ toquinque edæ öönædë Awënë Odeye nempo tömënäni quëwenguïnö do ëadänipa,” angantapa. 4 “Në wæwente quëwënäni ïñömö tömënäni näni watapæ̈ toquinque wædänipa. Edæ Wængonguï tömënäni ïnänite waadete godö cæcä ate tömënäni wampo pönencædänimpa.” 5 “Në gänë pönente ædæmö cæte quëwënäni ïñömö tömënäni näni watapæ̈ toquinque edæ inguipoga tömämæ æ̈ninque awënëidi baï bacædänimpa.” 6 “Wængonguï nö pönï nänö entawënö baï adobaï entawencæboimpa, ante æcänö cænguï cæ̈ïnente baï wæda, æcänö tepæ̈ gæ̈wænte baï wæda tömënäni ïñömö näni watapæ̈ toquinque wædänipa. Edæ tömënäni tömo cænte baï Wængonguï nänö nö entawënö ænte ædæmö entawente tocædänimpa,” ante Itota apæ̈necantapa. 7 “Wadäni quëwencædänimpa, ante në godö waadete waa cædäni ïñömö tömënäni näni watapæ̈ toquinque cædänipa. Edæ mänömaï në cædäni ïnänite wadäni wæætë, Quëwencæmïnimpa, ante näëmæ̈ apæ̈nedinque godö waadete waa cæcædänimpa.” 8 “Mïmö ñäö baï në entawënäni ïñömö tömënäni näni watapæ̈ toquinque edæ Wængonguï ingante do acædänimpa,” ante apæ̈necantapa. 9 “Guëadö guëa pïïnämaï ïedäni, ante në wææ wææ änäni ïñömö tömënäni näni watapæ̈ toquinque edæ wææ änänipa. Tömënäni ïnänite wadäni edæ, Mïnitö Wængonguï wëñæ̈mïni ïmïnipa, ante do apæ̈nedäni ëñente tocædänimpa.” 10 “Nö cædäni beyænque wadäni pïinte pänäni në wæwënäni ïñömö edæ tömënäni näni watapæ̈ toquinque wæwënänipa. Tömënäni öönædë Awënë Odeye nempo näni quëwenguïnö edæ do ëadänipa.” 11 “Wadäni botö beyæ̈ pïïninque mïnitö ïmïnite babæ ante änänitawo. Mïnitö ïmïnite edæ togænte pänänitawo. Ïninque edæ mïni watapæ̈ toquinque impa. Ayæ̈, Në wïwa cæmïni ïmïnipa, ante wadäni pïinte änewënäni wæmïni ïninque edæ mïni watapæ̈ toquinque impa. 12 Edæ, Öönædë mönö ænguïnö ante nanguï ongompa, ante pönëninque mïnitö ñöwo wadäni näni pïinte cæyedë incæ watapæ̈ toedäni. Edæ mïnitö ïmïnite pïinte pänäni baï mïnitö ayæ̈ dæ äñedë Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïnänite adobaï pïinte pangadänimpa, ante toquënë wæwëmïnii,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa.
Cati baï ïmïnipa. Ñäö baï ïmïnipa, ante
13 Godömenque apæ̈nedinque Itota, “Mïnitö ïñömö inguipoga quëwënäni beyæ̈ cati quïmonte cæ̈ï baï inte ongömïnipa. Ïninque mïnitö cati baï yæpæ̈ ëmonte baï ïnömïni inte wæætë edæ nongæ̈monte baï badämaï ïedäni. Cati ïñömö yæpæ̈ ëmönämaï nongæ̈monte ba adinque edæ æbänö cæte wæætë yæpæ̈ waa ëmonguïï. Waa impa cænguïnänii anguënë. Ïñæmpa wido cæte näni pïnä gäwate cægonguinque babaimpa,” ante odömonte apæ̈necantapa. 14 Ayæ̈, “Ñäö baï ëmömïni inte mïnitö ïñömö edæ inguipoga quëwënäni beyæ̈ tica ënente baï cædinque, Edonque acædänimpa, ante cæmïni ïmïnipa. Änanquidi tæiyæ̈näni mæ̈nonte quëwënäni ïninque edæ ædö cæte wë womonte inguïï. Edæ edonque abaimpa. 15 Waocä ædö cæte tï wodönote godö cængæ̈në boo cæcaquingää anguënë. Edæ, Mönö quëwencabo edonque acæ̈impa, ante cædinque waocä tï wodönodinque wæ̈nömënæcapaa cö cæcä ate edonque bæco aquïnäni. 16 Mïnitö guiquënë, Wadäni mönö waa cædïnö adinque mönö Mæmpo öönædë në quëwengä ñäö baï tömengä nänö ëmönö ante waa ate apæ̈necædänimpa, ante cædinque cöwë ñäö baï pönëninque waa cæte quëwëedäni,” ante Itota odömonte apæ̈necantapa.
Wængonguï nänö wææ angaïnö ante
17 Ayæ̈ ïïmaï ante godömenque odömonte apæ̈necantapa. “Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante Möitee wodi ingante angä ëñëninque tömengä nänö wææ yewæ̈mongaïnö ante ayæ̈ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni näni yewæ̈mongaïnö ante mïnitö, Mänïnö ante Itota wido cæcæte ante pongampa, ante ædö cæte pönëmïnii. Ïñæmpa wïï wido cæcæte ante pönïmo inte botö tömënäni näni angaïnö baï ïinque cæbo bacæ̈impa, ante pömo ïmopa. 18 Edæ näwangä ämopa. Inguipoga tönö öönæ ïinque baganca Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ïñonte adodeque pönï wë womonte badämaï ingæ̈impa. Edæ guiyä tæ̈noncaï incæ picæ̈ yewæ̈mönï incæ adodeque cöwë wadæ cædämaï ïñonte tömengä nänö angaïnö baï tömänö adodö ïinque cæte bacæ̈impa. 19 Ïninque Wængonguï nänö wææ angaïnö ante æcänö adodeque pönï ante ëñënämaï cæda ïñömö tömengä ïñömö edæ öönædë Awënë Odeye nempo quëwengä incæte önonganque pönï inguingänö anguënë. Ayæ̈ adobaï Wængonguï nänö wææ angaïnö adodeque pönï ante odömöninque, Mänïne ante ëñënämaï cæedäni, ante æcänö odömonte apæ̈neda tömengä ïñömö öönædë Awënë Odeye nempo quëwengä incæte önonganque inguingänö anguënë. Wæætë mänïnö Wængonguï nänö wææ angaïnö ante në ëñente cædinque æcänö adodö ante odömonte apæ̈neda guiquënë tömengä wæætë öönædë Awënë Odeye nempo quëwëninque ñæ̈nængä pönï inguingänö anguënë. 20 Incæte mïnitö ïmïnite ïïmaï ämopa. Ïïmaï cæedäni, ante näni wææ yewæ̈mongaïnö ate në odömönäni näni cægancaque nö cæmïni incæte Paditeoidi näni cægancaque nö cæmïni incæte mïnitö wïï godömenque nö cæmïni ïninque mïnitö edæ öönædë Awënë Odeye nempo ædö cæte guiite quëwëmaïmïnii,” ante Itota odömonte apæ̈necantapa.
Pïinte näni änö ante Itota odömonte apæ̈necampa
21 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque Itota godömenque odömonte apæ̈necantapa. “Möitee wodi ïñömö, ‘Wacä ingante godö wæ̈nönämaï ïe. Në wæ̈nongä nänö apænte pante wæquinque impa,’ ante dodäni ïnänite tömengä nänö wææ angaïnö ante mïnitö ïñömö do ëñëninque Ao ämïnitawo. 22 Botö ïñömö edæ godömenque ante nö ämopa. Näni caipæ̈ ïñönäni æcänö tömengä tönïñacä ingante pïïna ïñömö tömengä nänö apænte pante wæquinque cæcampa. Ayæ̈ tömengä tönïñacä ingante æcänö, Ëñënämaï ïmipa, äna edæ tömengä ingante në Apænte näni Äincabo weca nänö panguinque ænte gönoncædänimpa. Edæ wacä ingante æcänö, Bitö mïmö ömædëmi inte wïï ëñencædö, ante në äna ïñömö tömengä tadömengadænguipo gonga bæcoyömö nänö wido cæquinque angampa töö,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 23 Ayæ̈, “Mänömaï beyæ̈ bitö, Wængonguï quï, ante näni iya täïmoga godoncæte ante tæcæ cædinque, Æ, botö tönïñacä ingante edæ wënæ wënæ cæbo pïingampa, ante pönëmi ïninque, 24 bitö godonguincoo näni iya täïmoga gäänë ñönöninque bitö tönïñacä weca täno gote nö apæ̈neyömi mïnatö guëa piyæ̈në cæmïna ate bitö ïñömö adodö ponte godöe,” angantapa. 25 Ayæ̈, “Bitö ïmite në pïinte cæcä ïñömö në apænte anguïnäni weca gönoncæte ante ænte idömæ goyongä bitö tömengä ingante waa apæ̈nebi ëñëninque tömengä wæætë piyæ̈në cædinque ee abaingampa. Edæ taadö godinque guëa waa apæ̈nedinque piyæ̈në cædämaï ïmïna ïninque tömengä ïñömö në awënë apænte anguingä weca ænte mäocä gobaïmipa. Ayæ̈ awënë në apænte angä ingante pædæ godongä æ̈ninque tömengä bitö ïmite wæætë wææ wänongä ingante angä ëñëninque tömengä wæætë bitö ïmite bæi ongonte do tee mönebaingampa. 26 Tee mönecä ïninque edæ bitö godonte æ̈inta tömanta pönï pædæ godonte tabaïmipa, ante ämo ëñëmaïmipa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Näni godö towëmämo ante Itota odömonte apæ̈necampa
27 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Möitee wodi, ‘Bitö nänöogængä ïnämaï ïñongante bitö godö mönämaï incæbiimpa,’ ante nänö wææ angaïnö ante ëñëninque mïnitö Ao ämïnitawo. 28 Botö godömenque apæ̈nedinque nö ämopa. Onquiyængä ingante wïwa toïnente adingä ïñömö tömengä nänöogængä ïnämaï ïñongante do godö monte baï mïmö dobæ wentamö entawengampa.” 29 Ayæ̈, “Bitö tömëmö ïnö incæ adinque wënæ wënæ toïnente babi ïninque tömëmi adïmö incæ o togæ̈monte baï cædinque wënæ wënæ bitö cædïnö ante wido cæbi waa ïmaimpa. Wæætë bitö wënæ wënæ adïmö wido cædämaï ïninque bitö baö tömäo tadömengadænguipo wido cæte baquïnö anguënë. 30 Adobaï bitö önompoca tömëmæ̈ ïnö incæ wënæ wënæ cædïmi inte tömëmi cædimpo incæ aa wi æmpote baï cædinque bitö wënæ wënæ cædïnö ante wido cæbi waa ïmaimpa. Edæ a wi æmpote wido cædämaï ïmi ïninque bitö baö tömäo tadömengadænguipo wido cæte baquïnö anguënë,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Näni pämænte wædö ante Itota odömonte apæ̈necampa
31 Godömenque odömonte apæ̈nedinque Itota, “Ayæ̈, ‘Onquiyængä ingante æcänö pämæ̈ïnëna tömengä ïñömö yewæ̈möinta ænte yewæ̈möninque, Bitö ïmite æ̈mæ̈wo pämæ̈mopa, ante yewæ̈monte onquiyængä ingante godongä æncæcäimpa,’ ante dodäni näni angaïnö ante do ëñëninque Ao ämïnitawo. 32 Botö edæ wadö ante ïïmaï ante nö ämopa. Onquiyængä awëmö todämaï ee quëwëñongante tömengä nänöogængä godö pämængä ïninque onquiyængä në towengä nänö baquinque wacä ingante godö möwengampa. Ayæ̈ onquiyængä pämænte goyongä wacä onguïñængä tömengä ingante godö möninque adobaï në towengä bacampa, ante apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Cöwë baquïnö anguënë, ante näni änewënö ante
33 “Ayæ̈ wæætë edæ, ‘Botö Wængonguï cöwë quëwengä baï botö änö cöwë baquïnö anguënë, ante ämi ïninque Wængonguï ëñengä beyænque bitö änïnö ante cöwë cædinque bitö wadö cædämaï incæbiimpa,’ ante Möitee wodi dodäni ïnänite angacäimpa. Mïnitö ïñömö tömengä nänö wææ angaïnö ante ëñëninque Ao ämïnitawo. 34 Botö wadö ante nö ämo ëñëedäni. Edæ mänïnö, Botö änö nöingä baquïnö anguënë, ante änämaï ïedäni. Ayæ̈ mänïnö ancæte ante mïnitö Wængonguï ëmöwo ante apæ̈nedämaï ïmïni incæte mïnitö, Öönæ tæ̈ï ongö baï impa, ante apæ̈nedämaï ïedäni. Ïñæmpa, Öönæ, ante ämïni ïninque mïnitö Wængonguï öönædë waa pönï nänö contayömö ante apæ̈nebaïmïni apa änewëmïnii. 35 Ayæ̈ Wængonguï ëmöwo ante änämaï ïninque mïnitö, Ïmæca cöwë ongö baï botö änö cöwë baquïnö anguënë, ante adobaï apæ̈nedämaï ïedäni. Ïñæmpa, Ïmæca, ämïni ïninque mïnitö Wængonguï pï cæwate nänö ongöñömö ante apæ̈nebaïmïni apa änewëmïnii. Ayæ̈, Eedotadëë cöwë ongö baï botö änö cöwë baquïnö anguënë, ante apæ̈nedämaï ïedäni. Ïñæmpa Eedotadëë ïñömö mönö Tæiyæ̈ Awënë Odeye ongongä apa änewëmïnii. 36 Ayæ̈ adobaï, Botö änö nöingä baquïnö anguënë, ancæte ante bitö, Tömëmo ocabo tæ̈ï ongö baï impa, ante mïni änewënö ante änämaï ïe. Ïñæmpa bitö ocaguï wentamö encabi ïninque bitö ædö cæte adoguinque pönï godö cæbi näämænta baquïï. Ayæ̈ näämænta encabi ïninque bitö ædö cæte adoguinque pönï godö cæbi wentamö baquïï anguënë. 37 Ïninque mïnitö Ao äïnëmïni inte ‘Ao’ äninque mäninque äedäni. Ayæ̈ edæ Baa äïnente wædinque ‘Baa’ äninque edæ mäninque äedäni. Godömenque äninque mïnitö edæ në wïwa cædongä angä beyænque ämïnipa töö,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa.
Näëmæ̈ wënæ wënæ näni cædö ante
38 Ayæ̈ godömenque odömonte apæ̈nedinque Itota, “Ïïmaï ante dodäni näni angaïnö ante ëñëninque Ao ämïnitawo. ‘Bitö godö cæbi beyæ̈ wacä awinca tæigæ̈mongä bacä ïninque tömengä näëmæ̈ cæcä beyænque bitö awinca adobaï tæigæ̈mömi bacæbiimpa. Ayæ̈ bitö godö cæbi beyæ̈ wacä baga tä tobæ̈ gogacä ïninque tömengä näëmæ̈ cæcä beyænque bitö baga adobaï tä tobæ̈ gogacæbiimpa.’ 39 Botö wæætë wadö ante nö ämo ëñëedäni. Në wïwa pönö cæcä ingante näëmæ̈ cædämaï ïedäni. Edæ wacä bitö tömempaga ïnö pönö tamongä wædïmi inte bitö wæætë æ̈mæmpaga ïnö dadi ëmæ̈monte ee ongömi wæætë tamongäe. 40 Ayæ̈ wacä, Bitö ïmite në apænte angä weca ænte godinque botö bitö weocoo æncæboimpa, ante cæyongä bitö mänincooque tömengä ingante pædæ godöninque wacoo bitö yabæ mongæncoo tönö ee abi ö æncæcäimpa. 41 Ayæ̈ wacä bitö ïmite, Bado, mäninganca mongænte mäobi goboe, angä ëñëninque bitö tömengä nänö äninganca mäobi goyongante ayæ̈ adoganca godömenque mongænte mäobi gocäe. 42 Ayæ̈ në, Pönömi æ̈moe, angä ingante godömi ængäe. Ayæ̈ wacä, Bitö quinca pönömi ænte cæte ate wæætë pönömo æ̈e, ante në angä ingante bitö pæ gompodämaï incæbiimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Në pïinte änäni ïnänite waadete cæedäni, ante
43 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota, “Mïnitö dodäni näni angaïnö ante do ëñëninque edæ Ao ämïnitawo. Tömënäni ïñömö, ‘Bitö guiidengä ingante waadete cæe,’ äninque edæ, ‘Në pïingä ingante näëmæ̈ pïinte cæe,’ ante wææ änänitapa. 44 Botö ïñömö edæ wadö ante nö ämo ëñëedäni. Mïnitö ïmïnite në pïinte cædäni ïnänite mïnitö wæætë waadete cæedäni. Ayæ̈ mïnitö ïmïnite në togænte pänäni beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. 45 Mänömaï cædinque mïnitö mönö Mæmpo öönædë në quëwengä wëñæ̈mïni bacæmïnimpa. Edæ në wïwa cædäni beyæ̈ incæ në waa cædäni beyæ̈ incæ Mæmpo Wængonguï angä nænque tamompa. Ayæ̈ në nö cædäni beyæ̈ incæ në nö cædämaï ïnäni beyæ̈ incæ Wængonguï angä cöönæ cæpa. 46 Mïnitö guiquënë mïnitö ïmïnite në waadedänique ïnänite waadete pönëmïni ïninque mïnitö mïni cædïnö beyæ̈ ante dicæ paga ænguïmïniyaa. Ïñæmpa odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wënäni incæ mïnitö waadete pönenganca adoganca cædinque tömënäni ïnänite në waadete pönënänique ïnänite waadete pönënänipa töö. Bitö godömenque cæbitawogaa. 47 Ayæ̈ mïnitö tönïñadänique ïnänite waadete apæ̈nedinque mïnitö dicæ godömenque cæmïniyaa. Ïñæmpa wadäni në, Nämä cæte quëwenguïmo, ante në ëñënämaï cædäni incæ mïni cædö baï adoganca cædäni apa quëwëmïni. 48 Mönö Mæmpo öönædë quëwengä në nö waa cædongä ingä baï mïnitö adobaï cædinque picæ̈mïni badinque nö waa cæte quëwëedäni,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa.
Æbänö cæte waa cæquïï, ante Itota apæ̈necampa
1 Itota ayæ̈ godömenque ïïmaï ante odömonte apæ̈negacäimpa. “Mïnitö edæ, Wængonguï nänö änö ëñente nö cæbote, ante cæmïnitawo. Ïninque mïnitö, Waodäni botö ïmote waa acædänimpa, ante änämaï inte wïï waodäni ayönäni cædinque waa cæedäni. Edæ, Waodäni botö ïmote waa acædänimpa, ante pönëninque cæmïni ïninque mönö Mæmpo öönædë në quëwengä ïñömö mïnitö cædï beyæ̈ wæætë pönönämaï ïmaingampa,” angantapa. 2 Ayæ̈, “Wadäni në wadö ante wadö cædäni guiquënë, Ömaadäni inte në wædäni quï, ante pædæ godoncæte ante cædinque, Botö æbänö waa pönï cæboo, ante tömänäni ponte waa acædänimpa, ante pönente todompeta näni ancadeca we we öönänipa. Tömënäni mïnitö odömöincönë go guiite ongöninque ayæ̈ taadö gote cægöninque, Botö waa pönï cæbo aedäni, ante yedæ änäni ëñente godongämæ̈ pönäni ate tömënäni tömänäni ayönäni godönänipa. Bitö ïñömö tömënäni näni, Pönö waa acædänimpa, wædö baï wædämaï inte edæ pæ wëënete godöe. Tömënäni waodänique godö waa adäni æ̈ninque mäninque æ̈nänipa. Wængonguï guiquënë waa adämaï incæcäimpa. Näwangä ämopa. 3 Bitö ïñömö, Ömaadäni inte në wædäni quï, ante godoncæte ante cædinque bitö guiidengä eyequeï pönï ongongä incæ adämaï incæcäimpa, ante wææ cæe. 4 Mänömaï wææ cædinque awëmö godömi æncædänimpa. Mänömaï cæbi adinque bitö Mæmpo në wëmö ïñömö në acä ïnongä inte awëmö bitö godönï ante wæætë eyepæ̈ pönongä æncæbiimpa,” ante Itota angacäimpa.
Wængonguï ingante æbänö apæ̈nequïï, ante Itota apæ̈necä
5 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque, Itota, “Wadäni Wængonguï ingante apæ̈nedinque nämanque ante näni cæbaï mïnitö ïñömö wïï adobaïnö ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. Mänïnäni guiquënë, Botö apæ̈nebo adinque waodäni pönö waa acædänimpa, ante pönëwëninque mïnitö odömöincönë go guiidinque næ̈ gongæ̈ninque Wængonguï ingante apæ̈nedänipa. Ayæ̈ tömënäni näni quëwëñömö ñænquedæmpo ïñömö gote næ̈ gongæ̈ninque Wængonguï ingante apæ̈nedänipa. Näwangä ämopa. Tömënäni waodänique godö waa adäni æ̈ninque mäninque æ̈nänipa. Wængonguï guiquënë waa adämaï incæcäimpa. 6 Bitö ïñömö tömëmi oncönë guiite odemö tee mönedinque mönö Mæmpo në awëmö quëwengä ingante apæ̈nee. Mänömaï cæbi adinque bitö Mæmpo wëmö ïñömö në acä ïnongä inte awëmö bitö cædïnö ante wæætë eyepæ̈ pönongä æncæbiimpa,” ante Itota odömonte apæ̈necantapa. 7 Ayæ̈, “Nämä cæte quëwenguïmo, ante në änäni önonque näni tedewënö baï tededämaï inte mïnitö nö cædinque Wængonguï ingante apæ̈needäni. Tömënäni ïñömö, Wantæpiyæ̈ tedebo beyænque Wængonguï ëñencæcäimpa, ante babæ ante pönëninque önöneque tedewënänipa cæmïnii. 8 Mïnitö ïñömö edæ tömënäni önöneque tedete näni cædö baï edæ cædämaï ïedäni. Ïñæmpa mönö Mæmpo ingante apæ̈nedämaï ïñömonte tömengä mönö anguïnö ante wëënëñedë do ëñengä apa tedewëmïni. 9 Ïninque edæ ïïmaï ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. ‘Mönitö Mæmpo në öönædë quëwënömi inte ëñëmi. Bitö ëmöwo Tæiyæ̈ Waëmö ëmömi adinque mönitö bitö ëmöwo ante waa adinque apæ̈nemönipa. 10 Bitö öönædë Awënë në ingaïmi inte inguipoga Awënë Odeyebi edæ bitö baquinque quingæ̈ pöe. Öönædë owodäni ëñente cædäni baï inguipoga adobaï bitö änö ante edæ ëñente cæte bacæ̈impa. 11 Mönitö ïmönite bitö, Cænguï, ante ïïmö ïñö ïïmö ïñö bitö pönönï ñöwoönæ incæ eyepæ̈ pönömi ænte cæ̈mönie. 12 Mönitö ïmönite në waa cæquënënäni inte pönö wënæ wënæ cædäni adinquemönitö godö ñimpo cæmöni quëwënäni baï bitö në panguënëmi incæ adobaï cædinquemönitö në waa cæquënëmöni inte wënæ wënæ cæmöni adinque pönö ñimpo cæbi quëwëmönie. 13 Ayæ̈ mönitö wënæ wënæ cæïnente wædö ante bitö pönö wææ cæbi ate mönitö taadö oda cædämaï inte wënæ wënæ cædämaï incæmönimpa. Edæ në wïwa cædongä nempo ongonte wæyömönite bitö gä peyæmpote æ̈mi quëwencæmönie, ämönipa. Tömëmique edæ Awënë Odeye tæ̈ï pïñæ̈mi ïñömi mönitö bitö nempo ongömönipa. Nämä ñäö baï entawëmi inte bitö cöwë tæ̈ï ëmömi ïnömi ïmipa. Amëë, ante, Näwangä impa, ante apæ̈nemönipa.’Mänömaïnö ante Wængonguï ingante apæ̈needäni,” ante Itota odomonte apæ̈negacäimpa. 14 Ayæ̈ godömenque odömonte apæ̈nedinque Itota ïïmaïnö ante apæ̈negacäimpa. “Mïnitö ïmïnite wënæ wënæ cæyönänite mïnitö godö ñimpo cæmïni ïninque mönö Mæmpo në öönædë quëwengä adobaï mïnitö wënæ wënæ cædïnö ante pönö ñimpo cæcä quëwëmaïmïnipa. 15 Wæætë mïnitö waodäni näni wënæ wënæ cædïnö ante ñimpo cædämaï ïmïni adinque edæ mönö Mæmpo adobaï mïnitö wënæ wënæ cædïnö ante ñimpo cædämaï inte pönö pïincæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Wængonguï beyæ̈ ante æbänö cæ̈nämaï ï, ante
16 Ayæ̈ odömonte apæ̈necantapa. “Wadö ante në wadö cædäni guiquënë ïïmaï ante mä pönëninque cædänipa. Wængonguï beyæ̈ ante ee ate cæ̈nämaï inte botö wæwente baï ëmömo adinque wadäni botö ïmote waa acædänimpa, ante awinca nämönänipa. Mïnitö ïñömö Wængonguï beyæ̈ ante cædinque ee ate cæ̈nämaï ïmïni ïninque tömënäni näni cæbaï cædämaï ïedäni. Wæætë nämönämaï inte Wængonguï beyænque ante cæ̈nämaï ïedäni. Näwangä mïnitö ïmïnite ämopa. Tömënäni waodänique godö waa adäni æ̈ninque mäninque æ̈nänipa. Wængonguï guiquënë waa adämaï incæcäimpa. 17 Bitö guiquënë Wængonguï beyænque ante ee ate cæ̈nämaï inte cæbi ïninque awinca ñä mëmonte ayæ̈ ocabo öni pæcate cæe. 18 Bitö ee ate cæ̈nämaï ïmi ïninque, Waodäni edonque acædänimpa, ante änämaï inte wæætë, Mæmpoque acæcäimpa, ante mänömaï cæe. Bitö mänömaï cæbi adinque mönö Mæmpo në wëmö ïñömö quëwengä ïnongä inte wëmö ïñömö edonque adinque awëmö bitö cædïnö ante wæætë eyepæ̈ pönongä æncæbiimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Öönædë mïni waa pönï manguincoo ante
19 Godömenque odömonte apæ̈nedinque Itota, “Tömëmo mäincoo, ante mancæte ante wædinque mïnitö inguipogaque cayæ̈ cænte to tamonte ïñömö cabo të gæte da wënämaï ïedäni. Edæ në ö æ̈näni bæ tate näni ö ænguinque inguipogaque da wëmïni apa quëwëmïni. 20 Öönædë ongoncoo guiquënë to tamönämaï impa. Cayæ̈ guiidämaï ï ïninque mäincoo wodämaï ongompa. Ayæ̈ në ö ænguïnäni adobaï mänïñömö bæ tate guiidämaï ïnäni ïninque mäincoo cöwë wë wodönämaï ee ongompa. Ïninque, Waadete mïni cædincoo cabo të gæte baï cædinque mïnitö öönædë waa pönï incoo mïni ænte manguinque ñöwo ïñömö waodäni ïnänite waadedinque ee cæedäni. 21 Edæ waa pönï mïnitö mäincoo ongöñömö mïnitö mänïñömö adoyömö quëwencæte ante wæmïni ïmïnipa, ante adinque botö mänömaïnö ante apæ̈netabopa,” ante Itota odömonte apæ̈necantapa.
Awinca wainca mönö ëmönö ante
22 Ayæ̈ odömonte apæ̈nedinque, “Baonga quëwëninque mönö edonque adinque cæcæ̈impa, ante mönö awinca ëmömompa. Ïninque awinca wainca ëmonte edonque ate baï bitö mïmöno adobaï ñäö entawëninque, Nö cæbote, ante pönëmi ïninque bitö baonga nö cæte quëwëmaïmipa. 23 Wæætë edæ awinca wïï wainca ëmöninque adämaï inte baï wentamö entawëmi ïninque bitö, Wïwa cæbote, ante mïmöno pönëñömite bitö baonga wïwa cæbaïmipa. Edæ mïmö ñäö entawëñömi wentamö ba ïninque bitö quëwenguïmämo mæ̈ mämonte baï baquïnö anguënë,” ante Itota apæ̈necantapa.
Wængonguï beyæ̈ cædinque mäincoo beyæ̈ cæquï
24 Ante apæ̈nedinque Itota ayæ̈ odömonte apæ̈necantapa. “Mënaa awënëna bayönate waocä ïñömö mënaa awënëna näna änö ante ædö cæte ëñente cæquingää. Ïñæmpa adocanque ingante pïïninque tömengä wacä ingante waadebaingampa. Wæætë ïingä mïñæ̈ tee empo godinque tömengä mäningä ingante edæ wïwa adinque ëmö cæte gobaingampa. Mïnitö adobaï Wængonguï beyæ̈ ante në cæmïni inte ædö cæte mäincoo beyæ̈ ante cæte quëwenguïmïnii,” ante Itota angacäimpa.
Mæmpo Wængonguï mönö ïmonte aacampa, ante
25 Äninque, Itota ayæ̈ godongämæ̈ odömonte apæ̈nedinque, “Mänömaï beyæ̈ botö mïnitö ïmïnite ïïmaï ämopa, angantapa. Mïnitö inguipogaque mïni quëwenguïmämo ante wædämaï ïedäni. Cænguï bequï ante ayæ̈ weocoo ante wædämaï ïedäni. Cænguï cænte beyænque mönö dicæ quëwëmongaa. Weocooque mönö mongæ̈nö beyænque dicæ quëwëmongaa. Mönö quëwëmämo ïñömö godömenque impa. 26 Ayamöidi awæ̈næca në cæwodäni ïnänite amïnitawo. Tömënäni dicæ tömëmö minte pæ ate tä pete daga wente mänäniyaa. Incæte mönö Mæmpo öönædë quëwënongä inte wæætë tömënäni ïnänite eyepæ̈ godongä cæ̈näni aedäni. Mïnitö guiquënë ayamöidi ïnämaï ïñömïnite Wængonguï mïnitö ïmïnite godömenque waa adinque eyepæ̈ pönongä cænte apa wæwëmïni. 27 Edæ Wængonguï nänö anganca quëwenguënëmïni inte mïnitö, Wantæ ïño incæ godömenque quëwëmote, ante wæwëmïni incæte edæ ædö cæte nämä cædinque godömenque wantæpiyæ̈ quëwenguïmïnii.” 28 Äninque Itota godömenque odömonte apæ̈necantapa. “Ïninque mïnitö, Weocoo quincoodö wëñaquïï, ante pönente quïnante wæwëmïnii. Ïñæmpa ongaicoo ömædë pæ ïñömö weocoo ante daque daque dadämaï inte wodonte tïnämaï tömenque pæ aedäni. 29 Incæte Awënë Tadömöö wodi waëmoncoo pönï ëñagaingä incæ wïï ongai baï ëñagacäimpa. Ongai ïñömö godömenque waëmö pönï ënodänipa. 30 Gaguïmæ̈ ïñömö ïïmö ate edæ gongapamö guitodonte tanguinque pæ incæte ñöwoönæ Wængonguï pönongä waëmö wëñate ënopa. Ïninque, Waëmö ënodö në pönongä inte Wængonguï mönö ïmonte godömenque eyepæ̈ pönï pönongä ænte wëñacæ̈impa, ante pönëmïniyaa. 31 Ïninque mïnitö, ‘Quïmönö impa cænguïmöö,’ ante, ‘Quïmæ̈nö impa bequïmöö,’ ante ayæ̈, ‘Quincoodö impa wëñaquïmöö,’ ante pönëninque guïñente wæwënämaï ïedäni. 32 Mänïnö ante wadäni në ëñënämaï ïnäni näni cabo näni cabo wædäni incæte mïnitö guiquënë, Mönö æ̈ïnente wædö ante mönö Mæmpo ïñömö edæ do ëñengampa, ante pönëninque edæ guïñente wædämaï incæmïnimpa. 33 Wæætë edæ, Wængonguï Awënë Odeye nempo quëwencæboimpa, ante nanguï cædinque mïnitö, Tömengä nö cæte nänö waa quëwënö baï adobaï nö cæte waa quëwencæboimpa, ante adobaï nanguï cæedäni. Mänömaï quëwencæte ante täno wæmïni adinque Mæmpo Wængonguï mänïnö ante do edæ eyepæ̈ pönï pönongä æ̈ñömïni mänincooque mïni wædö ante adobaï eyepæ̈ pönongä æncæmïnimpa. 34 Mänömaï ï ïninque, Ïïmö ate æbänö cæquïï, ante guïñente wædämaï ïedäni. Edæ ïïmö ate mänïnö ante pönëninque eyepæ̈ pönente inguimpa. Ïninque mïnitö, Ñöwoönæque æbänö cæquïï, ante guïñente pönëninque mäninganca pönente quëwëedäni,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa.
Wadäni ïnänite apænte änämaï ïedäni, ante
1 Mänömaïnö ante odömonte apæ̈nedinque Itota godömenque apæ̈negacäimpa. “Mïnitö wacä ingante, Wënæ wënæ ïmipa, ante apænte änämaï ïedäni. Edæ mïni apænte wæquinque mïnitö wadäni ïnänite apænte ämïnipa. 2 Mïnitö wadäni ïnänite tee mante godömïni näni ænganca wæætë adoganca pönönäni æncæmïnimpa. Ayæ̈ mïni apænte anganca adoganca apænte änäni wæcæmïnimpa. 3 Bitö tönïñacä wædænque wënæ wënæ cæcä ïñongante bitö guiquënë nanguï bitö wënæ wënæ cædïnö ante pönënämaï inte quïnante tömengä ingante pïinte änewëmii. Tömengä edæ awinca guiyä mæ̈ owo ëmongä baï entawente wæyongante bitö wæætë awæmpa wææ ëmongä baï wææ entawëmi inte ædö cæte ate baï tömengä ingante apænte ämii. 4 Edæ tömëmi awinca awæmpa wææ ëmonte baï bitö wënæ wënæ adïmö ëmömi inte bitö tönïñacä ingante, ‘Biwï, bitö awinca guiyangä mæ̈ owo baï ate æ̈ wimömoe,’ ante edæ abipa diyæ̈ æ̈ wimonguïmii. 5 Ïñæmpa wadö tedete wadö cædömi inte bitö edæ tömëmi awinca awæ̈ wææ ongompa täno wido cæte ate edonque adinque bitö tönïñacä awinca guiyä mæ̈ owodö æ̈moncæbiimpa.” 6 Äninque Itota godömenque apæ̈nedinque, “Guintaidi ïnänite, Tömënäni cænguï, ante tæiyæ̈ waëmö cænguï godönänitawoo. Edæ godönämaï ïnäni baï mïnitö adobaï Wængonguï nänö tæiyæ̈ waëmö apæ̈nedö ante në Baa änäni ïnänite apæ̈nedämaï ïedäni. Ayæ̈ odæ̈ wængänäidi weca waodäni wamoncoo waa pönï ëmoncoo wææntodönämaï ïnäni baï mïnitö adobaï Wængonguï beyæ̈ waa pönï näni apæ̈negaïnö ante në ëñente cædämaï ïnäni ïnänite apæ̈nedämaï ïedäni. Edæ odæ̈ wængänä pïnä gäwa baö wänä ñænte baï cædinque tömënäni ëñënämaï inte cædinque dadi ëmænte tömëmïni baö wangö pocænte baï pïïmaïnänipa, ante mïnitö apæ̈nedämaï ñïne cæedäni,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Pönömi æ̈moe, ante mönö angæ̈impa, ante
7 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota, “Pönömi æ̈moe, ante në angä baï cædinque mïnitö mïni ænguïnö ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. Æyömönö ïï, ante në diqui diqui mingä baï cædinque mïnitö, Æbänö ïï, ante ædæmö ëñencæte ante Wængonguï ingante wede pönente apæ̈needäni. Odemö mönitö beyæ̈ wi æ̈necæ̈impa, ante aa pecä baï cædinque mïnitö, Æbänö cæquïmoo, ante ëñencæte ante Wængonguï ingante nanguï apæ̈needäni. 8 Edæ, Pönömi æ̈moe, ante në änäni ïñömö edæ do æ̈nänipa. Në diqui diqui mïnäni adobaï do adänipa. Ayæ̈ odemö ponte në aa pedäni tömënäni näni guiiquinque edæ do wi æ̈nete baï bacæ̈impa.” 9 Ayæ̈, “Bitö waobi ïnömi inte ëñëmi. Bitö wëñængä cænguï ante päö angä ëñëninque bitö dicæ dicaque pædæ godömiyaa. 10 Gæyæ angä ïninque bitö tæntæ incæ dicæ pædæ godömiyaa. 11 Mïni waocabo në wïwa cædömïni incæ, Quïnö waa ï, ante ëñëninque mïnitö wëñæ̈näni ïnänite waëmoncooque godömïni æ̈nänipa. Ïninque mönö Mæmpo öönædë në quëwengä ïñömö në änäni ïnänite waëmoncooque ante godömenque pönongampa,” ante Itota odömonte apæ̈necantapa. 12 Ayæ̈, “Mïnitö, Waodäni botö ïmote waa cædäni æ̈ninque waa tobaïmopa, ante wæmïnitawo. Ïninque mïni ante wædö baï ante mïnitö tömënäni ïnänite adobaï waa cæedäni. Mänïnonque ante wææ ancæte ante dodäni, Ïïmaï cæedäni, ante wææ angadänimpa. Ayæ̈ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni adodö ante ancæte ante yewæ̈mongadänimpa. Ïninque botö änö baï cædinque mïnitö tömënäni näni angaïnö baï do edæ cæbaïmïnipa,” ante Itota odömoncæte ante apæ̈necantapa.
Odemö guiyänemö ante
13 Itota godömenque odömoncæte ante ïïmaï apæ̈necantapa. “Mïnitö guiyänemö guiidinque quëwenguïnö taadonque pöedäni. Wænguïnö godö guiiquïnemö guiquënë yabæ ïnö ñæ̈næ̈nemö ongö adinque tæiyæ̈näni önonque pö guiite edæ tömënäni näni wænguinque ñæ̈næ̈nonque godänipa. 14 Wæætë wædænque ïnäni guiquënë diqui minte guiyänemö adinque quëwenguïnö guiyänö guiite pönänipa,” ante Itota apæ̈necantapa.
Awæ̈ æbänö ïwæ̈, ante tömenca bete ëñengæ̈impa, ante
15 Itota ayæ̈ godömenque odömonte apæ̈necantapa. “Pancadäniya, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nemöni ïmönipa, ante në babæ apæ̈nedäni ïñönänite mïnitö gomö ate tömënäni ïnänite ëñënämaï ïedäni. Tömënäni ïñömö edæ mëñeidi baï ïnäni incæ obega æ̈montai baï wëñate baï babæ cædänipa. Obega ee quëwënäni baï ee cæmöni ïmönipa, ante edæ babæ ante pönäni tamëñedäni. 16 Edæ tömenca adinque mïnitö, Awæ̈ æbänö ïwæ̈, ante tä pete bete do ëñëmïni baï, Ïïnäni ædänidö ïnänii, ante ëñencæte ante tömënäni näni cædïnö adinque edæ do ëñencæmïnimpa.” “Yowemö æncæte ante waodäni dicæ daa mongæ̈wäa tä pete æ̈näniyaa. Iigowæ̈ñeca æncæte ante waodäni dicæ wæntowäa edæ tä pete æ̈näniyaa. 17 Waïwæ̈ tömäwæ̈ wainca incapa. Baawæ̈ wæætë baaca incapa. 18 Waincawæ̈ incæ ædö cæte baaca incaquïï. Wæætë wïwa ïwæ̈ incæ ædö cæte wainca incaquïï. 19 Awæ̈ quïwæ̈menque wainca incadämaï ï ïninque mänïwæ̈ tömëwæ̈ mæ̈ yete gongapamö guitodönäni gonguinque ñongæmpa. Tömënäni adobaï näni gonte wæquinque babæ cædänipa. 20 Ïninque, Awæ̈ æbänö ïwæ̈, ante tömenca adinque do ëñënäni baï waocä nänö cædö ante adinque, Tömengä æbänö ingää, ante edæ do ëñencæmïnimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Wïï tömänäni öönædë guiiquïnäni, ante
21 Ayæ̈ godömenque odömonte apæ̈nedinque Itota ïïmaï apæ̈necantapa. “Botö ïmote, ‘Awënë, bitö botö Awënë ïmipa,’ ante në tededäni näni tededö beyænque ædö cæte öönædë Awënë Odeye ömæ guiiquïnänii. Wæætë mönö Mæmpo öönædë quëwengä nänö änö baï në cædingä ïñömö tömenganque guiicæcäimpa. 22 Ïinque bayonte pancadäniya botö ïmote, ‘Awënë, Awënë,’ äninque, ‘Bitö beyæ̈ apæ̈negamöniï ae, ancædänimpa. Ayæ̈, Bitö ëmöwo apæ̈nedinque wënæ inte wido cægamöniï ae. Bitö ëmöwo apæ̈nedinque mönitö, Ate pönencædänimpa, ante bamönengæ̈ cædinque nanguï waa cægamöniï ae,’ ancædänimpa. 23 Ëñëninque botö wæætë, ‘Ïñæmpa botö mïnitö ïmïnite cöwë adämaï inte tæcæ abopa. Në ëñënämaï cædïmïni inte botö weca ongönämaï gobäewedäni,’ ancæboimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Në mæ̈nöna ïnate ante
24 Ayæ̈ wæætë odömöninque Itota ïïmaï apæ̈necantapa. “Ïninque edæ botö apæ̈nebo ëñëninque në ëñente cædäni ïñömö tömënäni waocä në ëñengä inte nänö nö ëñente cæï baï cædänipa. Në ëñengä ïñömö tæ̈ëmoncaa mæ̈nongampa. 25 Tæ̈ëmoncaa mæ̈nongä ate cöönæ nanguï cæ ate æpæ̈ eyede äninque pö tapæmpa. Ayæ̈ woboyæ̈ nanguï pæ̈mænte pö incæte oncö tæ̈ëmoncaa mæ̈nonte ongö ïninque ædö cæte cabænte bobænte guiiquïï. Në ëñente cædäni ïñömö mänïñömö mæ̈nongä baï inte todänipa. 26 Wæætë botö apæ̈nebo ëñëninque në ëñënämaï cædäni guiquënë tömënäni ïñömö waocä ocai ömæcacä nänö ëñënämaï cæï baï cædänipa. Në ömæcacä ïñömö ëmönaiya aquïï ïñömö mæ̈nongampa. 27 Aquïï ïñömö mæ̈nongä ate cöönæ nanguï cæ ate æpæ̈ eyede ante tapæmpa. Ayæ̈ woboyæ̈ nanguï pæ̈mænte pö adinque mänincö öñonte ætæwo goquinque edæ do acapowate bogocæ tæ̈ go wææmpa. Në ëñënämaï cædäni ïñömö mänïñömö mæ̈nongä baï inte wædänipa,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa. 28 Mäninganca ante ïinque apæ̈necä ëñëninque tömänäni, Quïnö baï angää, ante guïñente wædinque, 29 Wïï mönö ïmonte në odömönäni näni odömönö baï tömengä ïñömö në angä inte baï edæ godömenque nöingä ante odömongä ëñëmompa, ante tedegadänimpa.
Në baadingä ingante Itota wadæ caacampa
1 Mänïï änanquidi ongöninque ïinque apæ̈nete wæængä adinque tæiyæ̈näni tömengä mïñæ̈ wæængadänimpa. 2 Tömengä mïñæ̈ tee empote wææ̈ goyönäni wacä baate ëñawengä ïnongä inte eyepæ̈ pö bee tëninque Itota önöwa gäänë ædæ wææ̈ninque apæ̈necantapa. —Awënë, Bitö Ao ämi inte wadæ caabi ïninque botö waintai baabaïmopa. 3 Äñongante Itota pædæ wææmpo gampo caadinque, —Ao ämopa. Bitö waintai baacæbiimpa. Angä ïninque ñömæ̈intai nänö ëñadintai dæ baadinque tömengä waintai edæ do baacantapa. 4 Itota edæ tömengä ingante, —Botö æbänö cæboo, ante wadäni ïnänite mäo apæ̈nedämaï ïmäwe. Wæætë, Näwangä impa, ante acædänimpa, ante cædinque bitö, Wængonguï quï, ante në godongä weca töingä godinque waintai bitö baadintai odömömi acæcäimpa. Ayæ̈ Möitee wodi wææ ante nänö angaincoo baï ænte pöninque bitö waintai bitö baadï beyæ̈ ante edæ, Wængonguï quï, äninque në godongä ingante pædæ godömi æncæcäimpa, ante Itota angacäimpa.
Capitäö ingante në cæcä ingante Itota cæcä waa bacampa
5 Mänïï pöninque Capënaömö pö guiiyongä odömäno tontadoidi awënë capitäö incæ, Itota pönö cæcæcäimpa, ante apæ̈necæte ante pongantapa. 6 Pöninque tömengä, —Awënë, botïmote në cæcä ïñömö cömäingä badinque nanguï pönï nantate oncönë öñongampa cæbii. 7 Ante äñongante Itota, —Gote cæbo waa bacä ae. 8 Angä ëñëninque, —Awënë ëñëmi. Botö waëmö ïmopa diyæ̈ bitö botö oncönë pö guiiquïmii. Edæ bitö adoyömö ongöninque ämi ïninque botö ïmote në cæcä waa bacæcäimpa. 9 Bitö ïñömö Awënë Wængonguï ingante në ëñente cædömi ïmi baï botö adobaï wacä awënë ingante në ëñente cæbo ïmopa. Ïninque botö awënë ëabo inte botö awënë beyænque ämo ëñëninque tontadoidi wæætë guïñente wædinque botö änö ante ëñente cædänipa. Ïninque adocanque ingante botö, Goe, ämo ëñëninque edæ do gocampa. Wacä ingante, Pöe, ämo ëñente pongampa. Ayæ̈ botö ïmote në cæcä ingante, Cæe, ämo ëñëninque edæ do cæcampa. 10 Ante tontado capitäö nanguï ëñengä inte apæ̈necä ëñente wædinque Itota wæætë tömengä mïñæ̈ tee empo pönäni ïnänite apæ̈nedinque, —Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Mönö idægocabo ïñömonte mäningä wede pönengä ingä baï adocanque incæ edæ dæ angä awædö, angantapa. 11 Incæte ïïmaïnö ante apæ̈nebo ëñëedäni. Mönö wæ̈mæ̈idi Abadäö wodi Itæca wodi Aacobo wodi öönædë Awënë Odeye æ̈æ̈mæ̈ ponte waa beyönäni edæ nænque tamönö gämæ̈nö quëwënäni tönö nænque guiidö gämæ̈nö quëwënäni ïñömö idægoidi ïnämaï ïnäni incæ tæiyæ̈näni adoyömö pöninque mönö wæ̈mæ̈idi tönö godongämæ̈ becædänimpa. 12 Wæætë Wængonguï Awënë Odeye ömæ në guiiquënënäni guiquënë tömënäni wëmö ïñömö, näni guingo imonte Yæ yæ wæyömö mänïñömö guitodonte wæquïnänidö anguënë. 13 Äninque Itota wæætë tontado capitäö ingante, —Ñöwo wadæ goe. Bitö pönënö baï do bacæ̈impa. Ante äñongä adoyedë Itota nänö änïñedë incæ awënë ingä në cæcä do waa bagacäimpa.
Pegodo nänöogængä badä ingante Itota cæcä waa bacä
14 Ayæ̈ Itota mänïñömö pöninque Pegodo oncönë pö guiite ayongä Pegodo nänöogængä wäänä daicawo gawænte möïmoga öñongä acantapa. 15 Adinque tömengä önompo pædæ wææmpote bæi ongongä ate onquiyængä wæætë gancæ badinque ængæ̈ gantidinque Itota beyæ̈ pönö cæcantapa.
Nantate wæwënäni ïnänite Itota cæcä waa badänipa
16 Mänïönæ gäwadecæ̈ ba ïninque wënæ tönö quëwënäni tæiyæ̈näni ïnänite ænte pönäni adinque adodeque äninque Itota wënæ inte wido cæcantapa. Ayæ̈ quïëmë quïëmë nantate wæwënäni ïnänite, Waa baedäni, angä waa badänitapa. 17 Itota mänömaï cæcä ïninque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä Itaiya wodi do ïïmaï ante nänö angaïnö baï ïinque batimpa. “Mönö nantate wæwëmämo ö æ̈ninque mönö daicawoidi teëmente gote mäo wido cæte baï cædinque tömengä teëmente wængä beyænque quëwëmö ïmompa,” ante Itaiya nänö angaïnö baï Itota cægacäimpa.
Itota mïñæ̈ në goïnëna
18 Itota ïñömö, Tæiyæ̈näni godämæ̈ gongæ̈näni awædö, ante pönëninque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite, Gäwapæ̈ æ̈mæ̈ wedeca mantamïni taoboedäni. 19 Äninque ayæ̈ ongöñongante wacä tömënäni näni wææ yewæ̈mongaïnö ante në adingä inte në odömongä ïnongä inte Itota weca pöninque, —Awënë në Odömömi ëñëmi. Bitö ædömë goyömite botö bitö mïñæ̈ pö gocæboimpa. 20 Angä ëñëninque Itota wæætë edæ, —Babæ guintaidi ïñömö ontatodë monguï ëadäni ïnänipa. Ayamöidi ongonta ëadäni ïnänipa. Botö Waobo ëñagaïmo guiquënë monguï ömaabo ïmo apa poncæ ämii, ante Itota wææ apæ̈negacäimpa. 21 Ayæ̈ wacä tömengä ëmïñængä incæ tömengä ingante, —Awënë ëñëmi. Botö täno gote botö wæmpo wængä ate daga wente ate pömoe. 22 Äñongante Itota wæætë, —Ïñæmpa në wæ̈wocadäni incæ tömënäni guiidënäni wæ̈näni ate ee abi daga wencædänimpa. Bitö wæætë botö mïñæ̈ ee pöe, angacäimpa.
Itota angä ëñente woboyæ̈ æpæ̈ næ̈ gongæmpa
23 Mänïï tao gocæte ante wipodë guiiyongä tömengä mïñæ̈ në godäni godongämæ̈ guiidinque tömengä tönö tao godänitapa. 24 Tao wogaa goyönäni woboyæ̈ ïñontobæ̈ nanguï pönï pæ̈mæ̈ninque æpæ̈ mængonta mængonta pöninque gao gao goyonte wipo ñänæ ñänæ æi guidentapa. Itota ïñömö mö ñongantapa. 25 Mö ñongä adinque tömengä tönö godäni ïñömö tömengä weca gote, Ömæ̈moncæcäimpa, ante tao cædinque, —Awënë, bete wæncæ cæmompa cæbii. 26 Ante äñönäni, —Mïni pönëegade, quïmæ̈ guïñëwëmïnii. Äninque tömengä ængæ̈ gantidinque, Woboyæ̈ pæ̈mæ̈nämaï ïmäwe. Gäwapæ̈ incæ cædämaï næ̈ gongæ̈mäwe, angä ëñente woboyæ̈ pæ̈mæ̈nämaï ïñö gäwapæ̈ incæ næ̈ gongæ̈ninque ñancæ ñancæ gongæ̈mæ̈nimpa. 27 Äñongä tömënäni ancai guïñëninque nämäneque tededinque, —Æcämë inte angä ëñente woboyæ̈ incæ æpæ̈ incæ gongæmpa, ante guïñente wægadänimpa.
Guedatabæ ïñömö wënæ inte në ënempoda
28 Mänïï æ̈mæ̈mäa tao ti wæænte Guedatabæ pöñongä wënæ inte quëwëna ïñömö wao wodido quëwente pöninque Itota ingante mämö bee tënatapa. Tömëna ïñömö, Waodäni taadö godämaï incædänimpa, ante wææ cæcæte ante në pïinte cædöna inte edæ, 29 pö bee tëninque ogæ̈ tededatapa. —Bitö Wængonguï Wëmi ïnömi incæ quïmæ̈ mönatö weca pöwëë. Ïinque bayedë möna pante wæquënënö ante pönëninque bitö ñöwo do pancæte ante pömitawo, ante wædatapa. 30 Ante äñönate odæ̈ wængänäidi nanguï ïnäni a ongonte cæ̈näni adinque, 31 wënæidi guiquënë Itota ingante äninque, —Bitö cöwë wido cæcæte ante pönëmi ïninque edæ odæ̈ wængänäidi baönë ämi gobaïmönipa. 32 Ante ancaa tedete äna ëñëninque Itota, —Gobäewedäni, angä. Ëñëninque tömënäni tao godinque odæ̈ wængänäidi baönë guiiyönäni odæncato wæætë ontadäa wææ̈nömëmö ïñömö gäwapæ̈no pogodo wæi guiite becadote capo wængadänimpa. 33 Becadote wæ̈näni adinque odæ̈ wængänäidi në aadïnäni guiquënë pogodo wodii wïnonte tömënäni quëwëñömö mäo, Itota mänömaï cæcä wæmönipa, ante tededänitapa. Ayæ̈, Wënæidi tönö në quëwënïna ïnate Itota mänömaï cæcampa, ante wæmönipa, ante apæ̈nedäni. 34 Ëñëninque tömänäni Itota ingante bee tencæte ante tömënäni näni quëwëñömö tate pönänitapa. Tömengä ingante adinque, Mönitö ömæ ïñömö quëwënämaï gobäwe, ante nanguï angadänimpa.
Në cömäingä ingante Itota angä dao dao gocampa
1 Mänïnö ante änäni ëñëninque Itota wadæ godinque wipodë go guiidinque ïmæ̈mäa tate tömengä quëwëñömö pongacäimpa. 2 Pongä adinque wadäni në cömäingä möimpataa öñöñongante edæ æ̈matæ̈ æ̈matæ̈ bæi ongöninque tömengä ingante næ̈ænte pönänitapa. Næ̈ænte pönäni adinque, Në næ̈ænte pönïnäni tönö në cömäingä wede pönente pönänipa, ante adinque Itota ïñömö në cömäingä ingante, —Botö wëmi ëñëmi. Wënæ wënæ bitö cædïmämo ante ñöwo ñimpo cætimpa. 3 Ante apæ̈necä ëñëninque edæ në wææ odömönäni guiquënë pancadäniya nämäneque pönente tededinque, “Ïingä ïñömö Wængonguï ingampa diyæ̈ mänömaï cæquingää. Edæ babæ ancædö.” 4 Ante pönëñönäni Itota tömënäni näni pönëwënö ante önöwëninque do ëñëninque edæ, —Mïnitö mïmöno quïmæ̈ wïwa ante pönëwëmïnii. 5 “Në cömäingä nänö wënæ wënæ cædïmämo ante do ñimpo cætimpa,” ante botö Wængonguï baï ämo ëñëninque mïnitö guiquënë, Wængonguï ingampa diyæ̈ mänömaï cæquingää, ante pönëmïnipa. Ayæ̈ wæætë, “Ængæ̈ gantidinque dao dao gocæcäimpa,” ante botö Wængonguï baï cæbo adinque mïnitö edæ, Wængonguï ingampa diyæ̈ mänömaï cæquingää, ante adobaï pönëmïni ïmaïmïnipa, ante awædö. Ïñæmpa mänömaïnö ante pönëmïni ïninque mïnitö edæ æbänö cæquënëmo ïmo ämïnii. 6 Incæte waodäni näni wënæ wënæ cædïmämo ante botö Waobo ëñagaïmo inte inguipoga quëwëninque në ämo inte ñimpo cæbo quëwënänipa, ante mïnitö edæ ëñencæmïnimpa, ante botö ïïmaï cæbopa. Äninque edæ në cömäingä ingante edæ, —Ængæ̈ gantidinque bitö möimpata topo cædinque ænte tömëmi oncönë næ̈ænte goe. 7 Angä ëñëninque cömäingä ïningä incæ edæ ængæ̈ gantidinque tömengä oncönë wadæ gocantapa. 8 Dao dao gocä ate wædinque godongämæ̈ ongönäni ïñömö, Æbänö cæcäï, ante ëñënämaï inte guïñente wædinque, Wængonguï pönö cæcä beyænque waocä ñöwo në angä badinque mänömaï cæcä amönipa, ante pönëninque, Wængonguï bitö ñäö baï ëmömi inte tæ̈ï pïñænte cæbi amönipa, ante watapæ̈ apæ̈negadänimpa.
Mäateo ingante Itota angä tee empote gocampa
9 Itota edæ mänïnö godömenque gocæ cæte ayongä adocanque Mäateo ïñömö, Odömäno awënë quï bacæ̈impa, ante godonte æ̈inta näni æ̈incönë ongonte cæcä adinque Itota guiimö adinque Mäateo ingante angantapa. —Botö mïñæ̈ pöe, angä. Ëñëninque Mäateo edæ do ængæ̈ gantidinque Itota mïñæ̈ tee empote wadæ gocantapa. 10 Ayæ̈ ate Itota tömengä mïñæ̈ në godäni tönö Mäateo oncönë go guiite cængöñönäni odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wënäni tönö në ëñënämaï cædäni tönö nanguï ïnäni ponte godongämæ̈ cæ̈nänitapa. 11 Adinque Paditeoidi guiquënë tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite äninque, —Mïnitö Awënë në Odömongä ïñömö odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wënäni tönö në ëñënämaï cædäni tönö quïmæ̈ godongämæ̈ cæ̈wengää. 12 Änäni ëñëninque Itota, —Në waa ingä guiquënë, Cæbi waa baboe, änämaï ingampa. Në wënæ wënæ inte wæcä guiquënë dotodo ingante, Cæbi waa baboe, ante do aa pecampa. 13 Pancadäniya, Nämä incæ nö entawëmo ïmopa, ante në änäni ïnänite adinque botö në dotodo baï adobaï ïnömo inte tömënäni ïnänite aa pedämaï incæboimpa. Wadäni guiquënë, Nämä wënæ wënæ cæbo ïmopa, ante në änäni guiquënë, Wængonguï gämæ̈nö poncædänimpa, ante botö tömënäni ïnänite aa pecæ pönömoimpa. “Baö, Wængonguï quï baquimpa, ante në iya tänäni ïnänite wïï aïnëwædö, wæætë godö waadete waa cædäni ïnänite aïnëmo ïmopa,” ante Wængonguï angä apa quëwënäni. Ñöwo edæ godinque Wængonguï nänö änö æbänö ante angä ëñente pömäewedäni, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Ee ate cæ̈nämaï ingæ̈impa, ante në änäni
14 Mänïñedë Wäö mïñæ̈ në godäni pöninque Itota ingante äninque, —Paditeoidi tönö Wäö mïñæ̈ möni gocabo tönö mönitonque Wængonguï beyæ̈ ante ee ate wïï cæ̈mönipa. Bitö mïñæ̈ në godäni guiquënë quïnante Wængonguï beyæ̈ ante cædämaï inte edæ do cæ̈nänii. 15 Änäni ëñëninque Itota wæætë, —Onguïñængä në monguingä nänö wente ænte në pönäni baï ïnönäni inte botö mïñæ̈ në godäni ïñömö ædö cæte wæwente baï cæ̈nämaï inguïnänii. Wæætë ayæ̈ ate guiquënë, Monguingä, näni në änongä baï ïñömote wadäni ponte botö ïmote ö ænte gocædänimpa. Mänömaï cædäni ate botö mïñæ̈ në godäni ïñömö mänïñedë ate wæætë cæ̈nämaï inte wæcædänimpa, ante apæ̈nedinque Itota godömenque ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. 16 “Waocä dicæ mïincoo æ̈ninque pedæncooga pönö tadömonguingäa. Mänömaï cæcä ïninque edæ mïincoo incæ dobæ gäni tamonte guipite ate godömenque wänä tente baquënë. Mïnitö, Awente baï cæ̈nämaï inte waa quëwengæ̈impa, ante mïni änewënö guiquënë pedæncoo baï inte ëwenguincoo baï ënepa. Codito nempo watapæ̈ quëwengæ̈impa, ante botö apæ̈nedö guiquënë mïincoo baï inte quëwenguïne ënepa. Ïninque ëwenguïne tönö quëwenguïne edæ ædö cæte adoyömö ëñente cæquïï. 17 Ayæ̈ adobaï yowepæ̈ biïnömæ̈ näni ämæ̈ mïïmæ̈ æ̈ninque waodäni ædö cæte picæ̈ æ̈montaicadedë godö pe ñïñænguïnänii. Edæ picæ̈ æ̈montaicadedë pe ñïñæ̈näni ïninque yedæ æ̈ninque ætæwo goquïnö anguënë. Wæætë edæ æ̈montai mïincadedë pe ñïñænte ate yedæ æ̈ninque tæi æbæ̈nämaï ee ongöñö edæ mïïmæ̈ tönö æ̈montaicade adobaï ee ongongæ̈impa, apa quëwëmïnii,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Gaido wëñængä beyæ̈ cæcæ goyongante
onquiyængä Itota weocoo gampocampa 18 Tömënäni ïnänite tæcæ apæ̈neyongä wacä tömënäni odömöincö awënë ïnongä inte Itota weca ponte ædæ wææ̈ninque apæ̈necantapa. —Botö wëñængä baquecä ïñömö edæ dobæ wæncæ cæcampa cæbii. Bitö ponte tömengä ingante gampobi ate quëwencæcäimpa. 19 Angä ëñëninque Itota ïñömö ængæ̈ gantidinque tömengä tönö goyöna tömengä mïñæ̈ në godäni godongämæ̈ godänitapa. 20 Idömæ goyönäni edæ wacä onquiyængä wantæpiyæ̈ dote wadepo cöwë wepæ̈ wantæ bidämaï wææ̈ wæwëningä ïñömö ñöwo Itota önöñabæ ïnö pöninque tömengä weocoo yæwedecooque gampocantapa. 21 “Tömengä weocooque gampote waa bawënëmote,” ante onquiyængä nämä pönëninque gampocantapa. 22 Gampocä ate Itota dadi ëmæ̈monte adinque, —Onquiyæ̈mi, wæwënämaï ïe. Bitö wede pönënö beyæ̈ edæ wantæ bawënëmipa. Ante äñongä do edæ wantæ bawënengacäimpa. 23 Itota mänïï godinque awënë oncönë go guiite ayongä në ööña baï öönäni tönö nanguï ïnäni cægonte Yæ yæ wædäni ïnänite adinque, 24 tömënäni ïnänite, —Gä goedäni, äninque, Ïñæmpa ïñömö wëñængä wodi wïï æ̈mæ̈wo wængampa. Önonque edæ mö ñongampa. Angä ëñëninque tömënäni, Angantedö amïni, ante tömengä ingante badete todänitapa. 25 Ayæ̈ mänïï angä taodäni adinque Itota pö guiidinque wëñængä baquecä wodi ingante pædæ wææmpo bæi ongonte töö æ̈mængä ate wëñængä ængæ̈ ganticantapa. 26 Mänömaï cæcä adinque në adäni ïñömö gode ä gode ä cædäni ate mänïñömö quëwënäni tömänäni ëñengadänimpa.
Babetamöna ïnate Itota gampomongä waa adapa
27 Itota wadæ gote godömenque goyongä babetamöna tee empo ponte aa pedinque, —Awënë Dabii pæ̈ïmi ïnömi inte mönatö ïmönate pönö waadete waa cæbi æ̈mönae, ante ancaa aa pedatapa. 28 Aa peyöna tömengä edæ oncönë go guiicä adinque adoyömö pö guiidatapa. Guiida adinque Itota tömëna ïnate, —Mïna änö ante nö waa cæquïmo, ante pönëmïna. Äñongante, —Ao. Awënë, bitö änö baï cæcæbiimpa, ante pönëmönapa. 29 Apæ̈neda ëñëninque Itota pædæ gopo gampomöninque, —Në pönëmïna ïnïmïna inte mïna pönenganca do waa bacæmïnaimpa. 30 Ante äñongä edæ tömëna awinca wi æ̈monte baï adatapa. Itota ïñömö edæ, —Botö cædïnö ante apæ̈nedämaï inguënë quëwëmïnaa. Edæ pæ wëëneyömïna ëñënämaï incædänimpa, ante nanguï angantapa. 31 Ïninque wadæ godinque Itota nänö änïnö ante wïï ëñente cædinque tömëna, Itota mänömaï cæcä waa bamontamönapa, ante tömämæ mäo apæ̈neda ëñengadänimpa.
Wënæ inte wido cæyongä babetadecä ïningä tedecampa
32 Wadæ goyöna edæ wënæ tönö cæcä inte babetadecä ïnongä ingante Itota weca ænte pönäni. 33 Adinque wënæ ingante Itota wido cæyongä babetadecä ïningä ïñömö edæ do tedecä adinque tömänäni ancai guïñëninque, —Itota nänö cædö baï mönö idægocabo adocanque incæ dicæ cæcä atamongaa, ante wædänitapa. 34 Paditeoidi guiquënë, —Wënæidi awënë tönö cædingä inte tömengä wido cæcä apa änewënänii, ante pïingadänimpa.
Itota waodäni ïnänite waadete waa acampa
35 Itota ïñömö nanguï näni quëwëñömö ayæ̈ wædænque näni quëwëñömö wayömö wayömö godinque Wængonguï angä näni ëñente yewæ̈mongainta ate odömöincönë go guii go guii cædinque odömongä adänitapa. Ayæ̈, Mönö Awënë Odeye inguipoga oo ponguïnö anguënë, ante nänö waa pönï änïnö ante apæ̈necä ëñënänitapa. Ayæ̈ quïëmë daicawo cæpämo adinque quïëmë wæncæ cæte wæwënö adinque tömengä godö cæcä waa badänitapa. 36 Cæ̈ningancoo baï waodäni incæ bacoo ïnäni ïñönäni në aadingä dæ angä baï ïnänipa, ante acantapa. Mänömaï ïnäni inte babæidi wïñaate wædïnäni baï ængæ̈ gantidämaï ïnäni baï waodäni incæ wæwëñönäni Itota tömënäni tönö godongämæ̈ wæwente baï pönengantapa. 37 Ayæ̈ tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈nedinque,Tömëmoncoo bacoo baï ïnäni ïñönänite tä pete ïnäni baï në gode änäni ïñömö mënäniya pönï ïnänipa cæmïnii. 38 Tömëmoncodë gæquï angä Awënë ïñongante mïnitö tömengä ingante apæ̈nedinque, Tömëmoncodë në gæquïnäni da godömi gote gæte baï äñete poncædänimpa, ante Wængonguï ingante apæ̈needäni, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota angä ate dote ganca ïnäni në gode änäni badänipa
1 Ayæ̈ ate tömengä mïñæ̈ në godäni önompo tipæmpoga go mënäniya mänimpodäni ïñönänite Itota äñecä pönäni ate tömengä, Botö pönö cæbo ate mïnitö në ämïni badinque wënæidi në wentamö ëwocadäni ïnänite wido cæcæmïnimpa, angantapa. Ayæ̈, Quïëmë daicawo gawæ̈näni incæ quïëmë beyæ̈ wæncæ cæte wæwënäni incæ mïnitö eyepæ̈ inte godö cæmïni ate në wæwënïnäni waa bacædänimpa, ante pönö cægacäimpa. 2 Itota nänö në da godönïnäni önompo tipæmpoga go mënäniya mänimpodäni ïnänipa, ante adinque, Dote, ante näni gocabo ïnänipa, ante tededänipa. Tömënäni ïïmaï ëmönäni ïnänipa. Tänoda Timönö Pegodo mönö änongä tönö Æntade näna caya ïnapa. Ayæ̈ Tebedeo wëna Tantiago tönö Wäö näna caya ïnapa. 3 Pedipe tönö Batodömëë mënaa ïnapa. Odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wëningä Mäateo tönö Tömato mënaa ïnapa. Adepeo wengä Tantiago tönö Tadeo ïnapa. 4 Wacä, Mönö ömæ ingæ̈impa, ante në nanguï cædingä incæ wacä Timönö ingampa. Ayæ̈ Itota ingante odömonte në godonguingä Codaa Icadiote mönö änongä ingacäimpa. Mänimpodäni Itota mïñæ̈ näni, Dote, ante gocabo ïnänipa.
Wængonguï Awënë ingantedö ante apæ̈needäni, ante Itota angä godänipa
5 Ïninque Itota mïñæ̈ näni, Dote, ante gocabo ïñönänite tömengä, “Mïnitö idægoidi ïnämaï ïnäni taadö godämaï inte edæ Tämadiaidi näni quëwëñömö go guiidämaï ïedäni, ante da godongantapa. 6 Edæ cæ̈ningäidi obegaidi gueogæ̈ gote baï ïnönäni inte mönö idægocabo taadö oda cædinque tömënäni näni wë womonte wænguïnö godänipa, ante adinque mïnitö tömënäni weca gote cæedäni. 7 Godinque mïnitö, Öönædë Awënë Odeye oo poncæcäimpa cæmïnii, ante mäo apæ̈nemïni ëñencædänimpa. 8 Ayæ̈ quïëmë beyæ̈ nantate wæwënäni adinque godö cæmïni ate waa bacædänimpa. Do wæ̈nïnäni ïnänite godö cæmïni ate ñäni ömæ̈moncædänimpa. Baate ïnäni ïnänite godö wadæ caamïni waintai baacædänimpa. Wënæidi inte godö wido cæedäni. Botö önonque änämaï inte pönö cæbo æ̈nïmïni inte mïnitö botö cæbo baï adobaï cædinque wadäni ïnänite änämaï inte önonque godö cæmïni æncædänimpa,” ante Itota angantapa. 9 Ayæ̈, “Mïnitö gocæ cædinque, Godonte æ̈inta, ante tiguitamö incæ oodo incæ padata incæ edæ wente æ̈incadedë da wente æ̈nämaï ïedäni. 10 Edæ wadäni beyænque në cæcä ïñömö tömengä eyepæ̈ ænte quëwencæcäimpa cæmïnii. Mäincoo da wenguincade æ̈nämaï inte goedäni, Weocoo mïni ëñacooque ëñate awæncata mïni ëwataque ëwate ongonto mïni næ̈æntoque næ̈ænte goedäni,” angantapa. 11 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite angantapa. “Nanguï pönï näni quëwëñömö incæ wædænque ïnäni näni quëwëñömö incæ mïnitö mänïñömö go guiidinque waocä në nö cæcä ingante ante diqui minte adinque mäningä oncönë go guiite owodinque wayömö mïni go quëwenganca mänincönenque quëwëedäni. 12 Mänincönë go guiidinque, Ïñänäni, waa quëwëedäni, äedäni. 13 Ayæ̈ äninque, Mïnitö weca æbänö pö guiite quëwenguïmönii, äñömïni Ao änäni ate mïnitö tömënäni weca go guiite gänë pönëninque ee quëwëedäni. Wæætë nö cædämaï ïnäni adinque mïnitö edæ ee quëwënämaï edæ wadæ gomïni wæcædänimpa. 14 Edæ, Pöedäni, änämaï ïnäni adinque ayæ̈ mïnitö apæ̈nemïni ëñënämaï ïnäni ïninque mïnitö wæætë tömënäni oncodo tao godinque, Mïnitö quëwëñömö näwate awædö, ante odömoncæte ante cædinque önöwa wadæ wadæ cæwate wadæ goedäni. 15 Edæ näwangä ämopa. Botö apænte anguïönæ ïñonte Todömä ïñömö quëwengaïnäni tönö Gömoda ïñömö quëwengaïnäni tönö nanguï pante wæwëñönäni mïnitö ïmïnite në Baa änäni guiquënë godömenque pante edæ wæwencædänimpa,” ante Itota tömënäni ïnänite da godongä godänitapa.
Togænte pancædänimpa, ante
16 Ayæ̈ äninque Itota, “Cöwä aedäni, angantapa. Mïnitö ïñömö në cæ̈ningäidi baï ïñömïnite botö ïñömö mëñe baï ïnäni weca da godömo godinque mïnitö tæntæ nämä wææ cæcæte ante nänö ëñente cæbaï adobaï ëñente cæedäni. Wæætë edæ equemö nänö ee cæbaï mïnitö adobaï pïïnämaï inte ee cæte quëwëedäni. 17 Ayæ̈ edæ mïnitö ïmïnite bæi ongöninque waodäni tömënäni në apænte änäni weca mäo pædæ godönäni æncædänimpa. Ayæ̈ godömenque tömënäni odömöincönë mäo ænte godinque mïnitö ïmïnite tæi tæi pancædänimpa cæmïnii. Ïninque mïnitö edæ, Æbänö cæquïnänii, ante do ëñëmïni inte edæ nämä wææ aaedäni. 18 Ayæ̈, Awënëidi tönö në ëñënämaï ïnäni adobaï ëñencædänimpa, ante cædinque botö ämo ëñëninque mïnitö ïmïnite mäo pancabaa awënëidi gobedönadodoidi weca ayæ̈ tömämæ awënëidi odeyeidi weca gönönäni gongæ̈ninque mïnitö botö beyæ̈ apæ̈necæmïnimpa. 19 Mänïñedë tömënäni näni ænte mäo gönöñedë, Quïnö baï apæ̈nequïmoo, ante guïñënete wædämaï ïedäni. Mänïñedë edæ quïnö baï apæ̈nequïï, ante do ëñencæmïnimpa. 20 Ïñæmpa wïï nämä pönëninque apæ̈nequïmïni wæætë mönö Wæmpo Önöwoca incæ apæ̈necä ëñëninque apæ̈nequïmïni ïmïnipa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 21 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota, “Mänïñedë edæ näna caya ïñönate adocanque näëmæ̈ pïïninque, Wæ̈noncæ, äninque tömengä tönïñacä ingante da godongä gocæcäimpa. Näna wencaya ïñönate mæmpocä ïñömö näëmæ̈ pïïninque, Wæ̈noncæ, äninque tömengä wengä ingante da godongä gocæcäimpa. Ayæ̈ wëñæ̈näni incæ wæmpoda ïnate näëmæ̈ pïïninque mäo apæ̈nedäni ëñëninque wadäni tömënäni wæmpoda ïnate mämö wæ̈nönäni wæncædaimpa. 22 Ayæ̈, Coditoidi ïmïnipæ̈æ̈, ante tömänäni botö ëmöwo beyænque mïnitö ïmïnite nanguï pïincædänimpa. Pïïnäni wæwëmïni incæ æcänö ïïmæca ïinque baganca wæntædämaï inte botö ëmöwo beyæ̈ pïinte badämaï ingää tömengä ingante botö æ̈mo beyænque quëwencæcäimpa. 23 Mänïñedë ate waodäni togænte pancæte ante mïni quëwëñömö pönäni ate wædinque mïnitö ïñömö wayömö wadäni näni quëwëñömö wodii wïnöedäni, ämopa. Edæ näwangä ämopa. Edæ mönö Idægobæ wayömö wayömö wodii wïnöninque pancayömonga goyömïni botö Waobo ëñagaïmo inte edæ do poncæboimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 24 Ayæ̈, “Në odömongä ingante pïinte cæyönäni tömengä mïñæ̈ në gocä ingante edæ ædö cæte pïinte cædämaï inguïnänii. 25 Awënë në odömongä wæwente quëwëñongä tömengä mïñæ̈ në gocä guiquënë ædö cæte wæwënämaï quëwenguingää. Edæ në cæcä tömengä awënë baï bacä ïninque idæwaa edæ ïmaimpa. Botö oncö ëacä baï në Awënë ïmo ïñömote wadäni, Wënæ awënë Beedeboobi ïmidö anguënë, ante pïïnäni incæ mïnitö botö tönö mïni quëwencabo ïñömïnite wadäni godömenque wënæ wënæ ante pïincædänimpa,” ante Itota apæ̈necä ëñengadänimpa.
Guïñënämaï ïedäni, ante
26 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Incæte tömënäni ïnänite guïñënämaï ïedäni. Ïñæmpa, Adämaï incædänimpa, ante quïëmë wë womonte ï incæ ïincayæ̈ ate tömää wi æ̈nete bayonte edonque pönï bacæ̈impa. Ayæ̈ quïëmë awëmö cæteï incæ ïincayæ̈ ate edonque pönï acædänimpa. 27 Botö wëmö ïñömö mïnitö ïmïnite apæ̈nebo ëñente ate mïnitö botö apæ̈nedö ante ñäö apäiyömö apæ̈necæmïnimpa. Ayæ̈ godö wæntæ botö änïnö ëñente ate mïnitö æibæ oncömanca æidinque ogæ̈ tedete apæ̈nemïni ëñencædänimpa. 28 Ayæ̈ në baonque wæ̈nönäni inte önöwoca wæ̈nönämaï ïnäni ïnänite adinque mïnitö tömënäni ïnänite guïñënämaï ïedäni. Wæætë edæ baö tönö önöwoca tadömengadænguipo në ömæ̈e ëwënongä ingante guiquënë mïnitö tömengä ingante guïñente wæedäni.” 29 Äninque, Itota godömenque apæ̈necantapa. “Waocä ayamöidi önompo æ̈mæmpoque mänimpodäni beyæ̈ tiguitamö adotamonque ante pædæ godongä amïnitawo. Incæte mïnitö Mæmpo änämaï ïñonte ayamö adocanque incæ yæipodë wææ̈nämaï ingampa. 30 Mönö ocaguï incæ æpoguïnö encamöö, ante Mæmpo Wængonguï do ëñëninque mönö ïmonte aacampa. 31 Edæ, Ayamöidi bacoo pönï ïninque önonque ïnänipa, ante në äningä inte mönö Mæmpo ïñömö mïnitö ïmïnite wæætë waa acä apa guïñëwëmïnii,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Waodäni ëñëñönäni mönö Itota ingante Ao angæ̈impa, ante
32 Godömenque apæ̈nedinque Itota, “Æcänö waodäni ëñëñönäni botö ïmote Ao äninque, Bitö botö Awënë ïnömi ïmipa, ante äna tömengä öönædë æiyongante botö tömengä ingante wæætë edæ Ao äninque, Bitö ïñömö botö mïñæ̈ në gogaïmi ïnömi ïmipa, ante botö Mæmpo ëñëñongä ancæboimpa. 33 Wæætë waodäni ëñëñönäni botö ïmote në Baa angaingä ingante guiquënë botö Mæmpo öönædë në quëwengä ëñëñongä botö tömengä ingante adobaï edæ Baa ancæboimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Botö beyænque guëa pïincædänimpa, angampa
34 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota, “Inguipoga quëwënäni piyæ̈në cæte wæætedö wæætë cædämaï inte quëwencædänimpa, ante cæcæte ante Itota ïmæca pongaingä ingampa, ante mïnitö pönëmïnitawo. Ïñæmpa yaëmë næ̈ænte baï pömo ïmopa. 35 Botö apæ̈nedö beyæ̈ onguïñæ̈na näna wæmpocaya incæ näëmæ̈ pïincædaimpa, ante pömo ïmopa. Onquiyæ̈na adobaï näna badancaya incæ näëmæ̈ pïincædaimpa. Näna wæntecaya incæ näëmæ̈ waadedämaï inte pïincædaimpa, ante pömopa. Mänömaï cæbo ïmopa, ante pönëmïniyaa. 36 Ïninque, botö änö beyæ̈ näni owocabo incæ näëmæ̈ waadedämaï pïincædänimpa,” ante apæ̈negacäimpa. 37 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota ïïmaï apæ̈necantapa. “Edæ æcänö mæmpo tönö wäänä ïnate ædæmö waadedinque botö ïmote wæætë pönömenque waadeda ïñömö tömengä ïñömö botö në ëmïñængä ædö cæte baquingää. Adobaï wëñængä ingante ædæmö waadedinque botö ïmote pönömenque në waadecä ïñömö tömengä wæætë botö në ëmïñængä ædö cæte baquingää. 38 Ayæ̈ æcänö botö mïñæ̈ pöïnëna tömengä ïñömö edæ, Awæ̈ botö wænguïwæ̈, ante næ̈ænte ponte baï cædinque, Wæ̈nönäni wæ̈mo incæte Itota mïñæ̈ cöwë gocæboimpa, ante poncæcäimpa. Wæætë æcänö mänömaï cædämaï ïna guiquënë tömengä ædö cæte botö në ëmïñængä inguingää. 39 Æcänö nämanque pönente, Ïmæcaque waa quëwenguïmo, ante änaa tömengä ïñömö quëwënämaï incæcäimpa. Wæætë edæ, Wæ̈mo incæ wæwëmo incæ botö öönædë Awënë angä ëñente cöwë cæcæboimpa, ante æcänö äna guiquënë tömengä ïñömö edæ cöwë quëwencæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Në pönengä nänö waa cædïnö beyæ̈ eyepæ̈ æncæcäimpa
40 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Mïnitö ïmïnite Ao äninque waocä botö ïmote do edæ Ao äningä ingampa. Ayæ̈ botö ïmote Ao äninque botö ïmote në da pönongaingä ingante do edæ Ao äningä ingampa. 41 Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ingante bitö, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nebi inte pöe, ämi ïninque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä nänö paga ænganca bitö adopo æncæbiimpa. Ayæ̈ në nö cæcä ingante, Bitö në nö cæbi inte pöe, ämi ïninque në nö cæcä nänö paga ænganca bitö adopo æncæbiimpa. 42 Näwangä ämopa. Bitö Itota mïñæ̈ në gobi inte æpæ̈ becæbiimpa, ante bitö guiyangä ingante pædæ godömi ængä ïninque bitö godönï beyæ̈ eyepæ̈ æncæbiimpa,” ante apæ̈nedinque Itota tömënäni ïnänite da godongä gogadänimpa.
Wäö tömengä mïñæ̈ në goda ïnate da pönongä pönapa
1 Ayæ̈ tömengä mïñæ̈ näni, Dote, ante gocabo ïnänite ïinque apæ̈nedinque Itota wadæ godinque tömënäni näni quëwëñömö odömoncæte ante ayæ̈, Ëñencædänimpa, ante apæ̈necæte ante wayömö wayömö gocantapa. 2 Mänïñedë edæ Wäö ïñömö tee mönete ongöñongante wadäni tömengä weca pöninque, Mönö Codito ïïmaï cæcampa, ante tededäni ëñente wædinque Wäö wæætë tömengä mïñæ̈ goda ïnate Itota weca da godongä godatapa. 3 Ïninque Wäö beyæ̈ ancæte ante pöninque tömëna ïïmaïnö ante Itota ingante apæ̈nedatapa. —Bitö ïñömö dodäni näni, Në Ponguingä, ante në angaïmi adobi ïmitawo. Wæætë tömënäni näni në angaïmi ïnämaï ïmi ïninque bitö wæætë, Wacä ponguingä, ante wänö cöedäni, ämitawoo. Æbänö mönitö cæquïmönii, ante ëñencæte ante wæmönipa. 4 Ante äñönate Itota wæætë, “Mïnatö ponte ëñëñömïna botö æbänö apæ̈nebo ëñëmïnatawo, ante ayæ̈, Botö æbänö cæbo amïnatawo, ante mïnatö wæætë Wäö weca gote mäo apæ̈nemïna ëñengäeda. 5 Botö godö cæbo ate babetamö ïnïnäni incæ waa bamonte adäni amïnapa. Cömante ïnïnäni incæ waa bate dao dao godäni amïnapa. Baate ïnïnäni incæ æ̈montai waëmontai baadäni amïnapa. Babetamonca ïnäni ïñönänite botö godö cæmömo ate önömonca waa bamoncate ëñënäni amïnapa. Do æ̈mæ̈wo wænte öñönäni ïñönänite botö godö cæbo ate ñäni ömæ̈mönäni amïnapa. Ömaadäni inte wæyönänite botö Wængonguï waa pönï nänö pönö cægaïnö ante apæ̈nebo ëñente todäni amïnapa. 6 Ayæ̈, Botö beyæ̈ waocä wïï pïinte wadæ gocä ïñömö tömengä watapæ̈ nänö quëwenguinque edæ oda cædämaï incæcäimpa, ante apæ̈nebo ëñëninque mïnatö Wäö ingante mäo adodö ante apæ̈nemïna ëñengäeda,” ante Itota angantapa. 7 Angä ëñëninque Wäö beyæ̈ në änïna wadæ goyöna edæ Itota wæætë tömänäni ïnänite, Wäö æbänö ingää, ante apæ̈necantapa. “Mïnitö guiquënë quïnö acæte ante önömæca gomïnitapa. Cæ̈wipa woboyæ̈ pæ̈mænte ate æ̈mæ̈nö ædæ æ̈mæ̈nö ædæ gobaingä ingante mïnitö dicæ acæ gomïnitawogaa. 8 Ïninque edæ quingänö ingante acæte ante gomïnitapa. Waocä weocoo waëmoncoo mongæ̈nongä ingante mïnitö dicæ acæ gomïnitawogaa. Ïñæmpa waëmoncoo mongængä ïñömö awënë oncönë quëwengä apa quëwënänii. 9 Ïninque edæ quïnante gomïnitawo. Mïnitö mïni në go acæ cædongä ïñömö edæ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ingantawo. Näwangä impa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä Wäö ingampa. Incæte tömengä wïï Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni baï ïnongä inte godömenque nanguï cæcä ingampa, ante apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa. 10 Wængonguï ïïmaï angampa, ante yewæ̈mongatimpa. ‘Botö beyæ̈ në apæ̈necä ingante da pönömo pöninque tömengä taadö täno beyænte baï cæcæcäimpa. Tömengä bitö Codito ïmi beyæ̈ ante taadö waa pïnonte baï waa cæcæcäimpa.’Mänömaïnö ante dodäni adocä Wäö ingantedö ante pönëninque yewæ̈mongadänimpa. 11 Ñöwo ïñömö ämo ëñëedäni. Ïmæca mïni ëñagaincabo ïñömïnite æpæ̈në mönö në guidönongä Wäö adocanque ñæ̈nængä ïñongante wacä tömengä baï edæ dæ angampa. Incæte öönædë Awënë Odeye nempo quëwënäni ïñönäni adocanque guiyangä pönï ingä incæte Wäö pönömenque wædangä ingampa,” ante Itota apæ̈necantapa. 12 Ayæ̈ ïïmaï ante godömenque apæ̈necantapa. “Wäö täno nänö apæ̈nedöñedë ayæ̈ godömenque ñöwo ganca tæ̈ï pïñæ̈näni pogodo pöninque, Öönædë Awënë Odeye nempo mönö wäänë guiicæ̈impa, ante tee tate guiite baï cædinque, Mönö Awënë incæcäimpa, ante edæ ö ænte baï cædänipa. 13 Edæ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni tönö, Ïïmaï cæedäni, ante në wææ angaingä tönö tömënäni tömänäni edæ, Awënë poncæcäimpa, ante cöwë Wäö nänö ponganca apæ̈negadänimpa. 14 Ïninque, Ediya wodi ayæ̈ poncæcäimpa, ante näni në änongä Wäö ïñömö adocä ingampa, ante pönëmïniyaa. 15 Ëamonca ongonte ëñëedäni,” angantapa. 16 Godömenque apæ̈nedinque Itota ïïmaï angantapa. “Inguipogaque ante në quëwënäni ïñömö quingämë baï ïnänipa. Quïëmë baï edæ quëwënänipa. Wëñæ̈näni mönö godonte æ̈ïñömö tæ̈ contate owempodäni näni owempodö baï edæ adobaï cædänipa, ante awædö. Wëñæ̈näni näni owempote cæcabo incæ æ̈æ̈mæ̈ cæte baï owempote cædinque wadäni ïnänite aa pedänipa. 17 ‘Mïnitö beyæ̈ ööña we we ööñömöni mïnitö wæætë edæ äwadämaï ïmïnitapa töö,’ ante owempodinque wëñæ̈näni pïinte tedewënänipa. Ayæ̈ wæætë, Waocä do wængä ate näni wæbaï ante wëñæ̈näni näni owempote cæcabo ïñömö, ‘Mönitö Ca ca wæyömöni mïnitö wæætë edæ wædämaï ïmïni wæmönipa,’ ante pïïninque aa pedäni baï ñöwodäni ïñömö edæ adobaï pïinte tedewënäni ïnänipa. 18 Ïïmaï edæ impa. Wëñæ̈näni näni wædö baï Wäö ïñömö cænguï cæ̈nämaï tepæ̈ bedämaï ponte quëwëñongante ñöwodäni guiquënë, Wënæ tönö Wäö quëwengampa, ante pïïnänipa. 19 Ayæ̈ wæætë botö Waobo ëñagaïmo inte edæ ponte në cænte bete quëwëmo adinque botö ïmotedö ante mïnitö ïñömö, Cæ̈owæ̈obi inte cæ̈mipa. Beowæ̈obi inte bebipa, ante badete tomïnipa. Ayæ̈ godömenque, Odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wënäni tönö në ëñënämaï cædäni ïñönänite bitö tömënäni æ̈migo ïmipæ̈æ̈, ante botö ïmote pïïninque mïnitö wëñæ̈näni näni pïinte aa pedö baï änewëmïnipa töö. Incæte, Në nö ëñënäni ïñömö nö cædänipa, ante adinque, Näwangä nö ëñënänipa, ante mönö ëñengæ̈impa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Në ëñënämaï cædäni ïnänite Itota pïingampa
20 Ayæ̈, Mïnitö quëwëñömö botö bamönengæ̈ nanguï cæbo adïmïni incæ mïnitö wënæ wënæ mïni cædïnö ante, Ancaa wæwente awædö, ante dicæ wæmïnitawogaa, ante pïïninque Itota wayömö wayömö tömengä nänö nanguï cædïñömö quëwënäni ïnänite ïïmaïnö ante mä pïingantapa. 21 “Codatïï ïñömö quëwëmïni ëñëedäni. Betaida ïñömö quëwëmïni ëñëedäni. Mïnitö mïni wæwenguinque ëñënämaï cæte quëwëmïnidö anguënë. Edæ botö mïnitö weca tæ̈ï pïñænte botö cædï baï Tido näni quëwengaïñömö Tidöö näni quëwengaïñömö adobaï cæbo baï mänïñömö quëwengaïnäni ïñömö tömënäni dobæ wënæ wënæ näni cægaïnö ante ñimpo cædinque weocoo gömæ ëmoncoo wëñadinque gönai öni pæcate Ca ca wæcægadänimpa. 22 Ïninque mïnitö ïmïnite ämopa. Wængonguï nänö apænte anguïönæ ïinque bayonte Tido ïñömö quëwengaïnäni tönö Tidöö ïñömö quëwengaïnäni ïnänite nanguï pangä wæwënäni incæte tömengä mïnitö ïmïnite godömenque pangä wæwencæmïnimpa. 23 Ayæ̈ Capënaömö ïñömö quëwëmïni ëñëedäni. Mïnitö ïmïnite Wængonguï dicæ öönædë wo æ̈æntodongä æi gote toquïmïniyaa. Ïñæmpa tadömengadænguipo wææntodongä guii wæcæmïnimpa. Edæ botö mïnitö weca tæ̈ï pïñænte botö cædï baï Todömä näni quëwengaïñömö adobaï cæbo baï tömënäni näni quëwengaïñömö edæ godömenque ñöwo ganca edæ mæ̈ ongoncædönimpa. 24 Ïninque edæ ämo ëñëedäni. Wængonguï nänö apænte anguïönæ ïinque bayonte Todömä quëwengaïnäni ïnänite nanguï pangä wædäni incæte mïnitö ïmïnite godömenque pangä wæcæmïnimpa,” ante Itota tömënäni ïnänite pïingacäimpa.
Botö weca pö guëmäedäni, angampa
25 Ayæ̈ mänïñedë Wængonguï ingante apæ̈nedinque Itota, “Mæmpo ëñëmi. Wadäni nämä ocai encadäni tönö nanguï adinque në ëñënäni tönö mänïnö bitö ëñengaïnö ante ëñënämaï incædänimpa, ante cædinque bitö cægaïnö ante wë wodonte baï pæ wëënegabiimpa. Wæætë edæ wëñæ̈näni näni pönënö baï në pönënäni ïnänite wæætë bitö edonque odömömi adinque do ëñënänipa. Bitö öönædë Awënë ingaïmi inte inguipoga Awënë adobi ïnömi inte edæ mänömaï cæbipa, ante adinque botö bitö ïmite waa ate pönëninque apæ̈nebopa. 26 Mæmpo, bitö tömëmi änö baï cædinque waa cæbi adinque botö Ao ämopa,” ante Wængonguï ingante waa apæ̈necantapa. 27 Wængonguï ingante ïinque apæ̈nedinque Itota godongämæ̈ ongönäni ïnänite wæætë apæ̈necantapa. “Botö Mæmpo nö ëñengä inte pönö odömongä beyænque botö ïñömö tömänö ante në ëñëmo ïmopa. Ayæ̈, Botö tömengä Wëñæ̈mo ïñömote botö Mæmpoque botö ïmote në againgä ïñongante wadäni adämaï ïnänipa. Wæætë edæ Mæmpocä ingante botö tömengä Wëñæ̈mo ïnömo inte adoboque në agaïmo ïmopa. Ïninque, Botö abo baï ïïnänique adobaï ate baï pönencædänimpa, ante cædinque botö mïnitö ïmïnite odömömo adinque mïnitö adobaï Mæmpocä ingante në ate baï pönëmïni bamïnipa.” 28 “Teëmë mongænte baï nangæ̈ batawëmïni ïninque mïnitö botö weca pömïni ate botö wæætë teëmë mongænte mïni wæwënö ante ö æ̈mo ate mïnitö wæætë gancæ pönente guëmancæmïnimpa. 29 Edæ botö mïmöno gänë pönëninque nämä beyænque änämaï quëwëmo adinque mïnitö botö weca pömïni ïninque botö mïnitö tönö ïñacabo cæcæboimpa. Edæ wagadada awæmpaa goti wïmoncate äämencaque goda baï möna guëa cæcaya bayömöna botö nö ëñënömo inte pönö odömonte apæ̈nebo ëñëninque mïnitö önöwoca wampo pönente guëmancæmïnimpa. 30 Edæ botö tönö äämencaque baï cædinque bitö ïñömö oo wïmoncadimpa mongænte baï edæ do cæcæbiimpa. Botö mongæncoo wodæ̈ï ïñonte bitö wæætë edæ wodæ̈ï mongænte gote baï nangæ̈ badämaï incæbiimpa,” ante Itota ïinque apæ̈negacäimpa.
Guëmanguïönæ ïñonte tömëmö tä pete æ̈nänipa
1 Mänïñedë guëmanguïönæ ïñonte Itota tömëmoncodë tæcæguedencodë gocantapa. Goyongä tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë gæ̈wænte wædinque tömëmö tä pe tä pe æ̈ninque tæcæ cæncæ cædäni. 2 Adinque Paditeoidi guiquënë Itota ingante wæætë, —Bitö mïñæ̈ në godäni æbänö cædänii, ante cöwä aquënë. Ïñæmpa, Guëmanguïönæ ïñonte mänïnö baï cædämaï ïedäni, ante dodäni näni wææ angaïnö ante ëñënämaï inte ïïnäni ïñömö do cædänipa töö. 3 Ante pïïñönänite Itota, —Mïnitö ïñæmpa docä Dabii wodi tönö godongämæ̈ godäni tönö gæ̈wænte wædäni ïninque tömengä æbänö cægacäï ante yewæ̈monte ongö incæte mïnitö ïñömö adämaï inte baï änewëmïni awædö. 4 Tömengä ïñömö Wængonguï oncönë go guiicantapa. Mänincönë, Wængonguï quï, ante në godönänique cænguï impa, ante wææ näni angaïnö baï cædinque tömënäni, Wængonguï quï, ante päö ñoncæ ñoncæ cædönänimpa. Incæte mänïï päö wïï Dabiidi cænguï ïnï incæ Dabii do cængantapa. Ayæ̈ tömengä tönö cægönäni adobaï godongämæ̈ cængadänimpa. 5 Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ïñömö Wængonguï oncönë ñæ̈næncönë ïñömö önönæque näni cæbaï guëmanguïönæ ïñonte adobaï cædäni incæte wentamö entawënämaï önonque cæcædänimpa, ante Möitee wodi wææ yewæ̈mongacäimpa. Mïnitö ïñömö mänïnö ante adämaï inte baï änewëmïnipa töö, angantapa. 6 “Ayæ̈ apæ̈nebo ëñëedäni. Mïnitö, Wængonguï oncö ñæ̈næncö waa pönï ongoncompa, ante ayömïni edæ botö ñöwo mïnitö weca në ongömo guiquënë wïï Wængonguï oncö baï ongömo inte wïï önömoque ongömopa. Wæætë edæ nämä nö cædömo inte botö ïñömö edæ godömenque waa pönï ongömo apa quëwëmïni. 7 Incæte, Wængonguï ïïmaïnö ante apæ̈necampa. ‘Wængonguï quï, äninque mïni iya tänö ante pönömenque waa adinque botö në waadete mïni godö waa cædö ante godömenque waa abopa,’ ante Wængonguï angampa. Ïninque mïnitö ïñömö Wængonguï nänö angaïnö ante ëñëmïni inte baï ïïnäni wentamö mongæ̈nämaï ïñönänite, Mïni pante wæquinque mänömaï cæmïnipa, ante apænte pïïnämaï incædömïnimpa. 8 Botö ïñömö Waobo në ëñagäïmo ïñömö Tæiyæ̈ Awënë ïnömo ïmopa. Ïninque botö në guëmanguïönæ Awënë ïnömo inte edæ, Guëmanguïönæ ïñonte edæ æbänö cæquïï, ante adobo në Ämo ïmopa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Nï cömampoingä
9 Äninque wadæ godinque Itota ïñömö Wængonguï angä näni ëñente yewæ̈mongainta ate oodeoidi näni odömöincönë go guiigacäimpa. 10 Mänïñömö nï cömampoingä a ongongä adinque Paditeoidi guiquënë, Itota wapiticæ̈ cæcä ïninque mönö mäo pïinte angæ̈impa, ante në änäni inte tömengä ingante änänitapa. —Guëmanguïönæ ïñonte wacä waa bacæcäimpa, ante cæedäni, ante Wængonguï wææ angantawo. 11 Ante Itota ingante äñönänite tömengä wæætë, —Guëmanguïönæ ïñonte waocä tömengä cæ̈ningä ontatodë goyæ̈ guii adinque mïni waocabo ïmïni incæ æcämë pædæ guiipote æ̈nämaï ïmaingää. 12 Cæ̈ningä önonganque ïñongante waocä ïñömö waëmö pönï ingampa, ante adinque guëmanguïönæ ï incæte waodäni beyæ̈ cöwë waa cæcæ̈impa, ante ämo ëñëmaïmïnipa. 13 Äninque nï cömampoingä ingante wæætë, —Pædæ pompobi, angä. Ëñëninque tömengä pædæ gopodinque æ̈mæmpo baï waa empocä bacantapa. 14 Adinque edæ Paditeoidi guiquënë wadæ godinque, Æbänö cæte tömengä ingante wæ̈nömö wænguingää, ante godongämæ̈ pönëninque tedegadänimpa.
Codito æbänö cæquingä, ante Itaiya nänö apæ̈negaïnö
15 Tömënäni, Wæ̈nongæ̈impa, ante pönente tededäni wædinque Itota ïñömö wadæ gocantapa. Wadæ goyongä tæiyæ̈näni tee empo godäni ate wædinque tömengä godö cæcä ate në wënæ wënæ inte wæwënïnäni tömänäni waa badänitapa. 16 Ayæ̈ në waa badïnäni ïnänite, Mïnitö, Botö æbodö ïmo, ante mäo apæ̈nedämaï ïedäni, ante wææ angantapa. 17 Ïninque Itaiya wodi Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ïïmaïnö ante nänö yewæ̈mongaïnö baï ïinque cætimpa. 18 “Wængonguï ïïmaï ante apæ̈necampa. Botö ïmote në cæquingä incæcäimpa, ante botö në apænte æ̈nongä ïñömö a ongongä aedäni. Adocä botö në waadedongä ïñongante botö tömengä ingante adinque watapæ̈ tobopa. Botö Önöwoca ingante da pönömo ænte ëwocadinque botö ïmo në cæcä ïñömö,Botö nö cæte apænte ancæboimpa, ante tömengä oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite mäo apæ̈necæcäimpa. 19 Incæte tömengä wïï wæætedö wæætë pïincæcäimpa. Ogæ̈ tededämaï incæcäimpa. Waodäni taadö godinque tömengä dicæ Yæ yæ ante tedecä ëñënäniyaa. 20 Cæ̈wipa bede næ̈æ̈nimpa wä tadämaï ïnäni baï waocä wæwengä ïñongante tömengä adobaï në wæwengä ingante wido cædämaï ingampa. Ayæ̈ gongapæncade cömencaguï mïni tente tëëmämoque go adinque pï ongömönämaï ïnäni baï tömengä adobaï waocä wæntæye bayongante tömengä ingante godö pïïnämaï ingampa. Adocä botö ïmote në cædongä ingaingä inte tömengä në Awënë nänö baganca cöwë nöingä ante apænte äninque cöwë waa cæcæcäimpa. 21 Ayæ̈ botö ïmote në cædongä në Awënë bacä adinque wadäni oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ, Tömengä ëmöwo beyænque mönö quëwengæ̈impa, ante pönencædänimpa,” ante Itaiya wodi Wængonguï beyæ̈ nänö yewæ̈mongaïnö baï Itota mönö Codito ñöwo ponte waa cæcä ingampa.
Wënæ tönö cæcä ïmaingampa, ante wapiticæ̈ änänipa
22 Mänïñedë wacä wënæ tönö quëwënongä inte babetamongä babetadecä badingä ïñongante wadäni tömengä ingante ænte mämönäni pongä adinque Itota godö cæcä ate tömengä awinca adinque në tedecä bacantapa. 23 Cæcä waa bacä adinque tömänäni, Æbänö cæcää, ante guïñente wædinque, “Awënë Dabii wodi pæ̈ingä wabänö ïmaingampa,” ante pönente wægadänimpa. 24 Mänömaïnö ante wædäni ëñëninque Paditeoidi guiquënë, “Ïñæmpa wënæidi awënë Beedeboo tönö në cæcä ïnongä inte Itota wënæidi ïnänite wido cæbaingampa,” ante tedewënänitapa. 25 Wapiticæ̈ tömënäni pönënö ante ëñente wædinque Itota tömënäni ïnänite, “Awënë odeye nempo quëwënäni ïñömö näëmæ̈ wæætedö wæætë cædäni ïninque awënë odeye nänö ömædempote wæquinque tömënäni nämä ëwente cæbaïnänipa. Ayæ̈ adocönë owocabo incæ adoyömö godongämæ̈ quëwënïnäni incæ näëmæ̈ wæætedö wæætë cædäni ïninque tömënäni oncö woquinque näwæ̈ gobaïnänipa. 26 Ayæ̈ Tatäna nempo quëwënäni ïñömö edæ näëmæ̈ pïïninque wæætedö wæætë cædinque tömengä ingante wido cædäni ïninque Tatäna dicæ tömënäni awënë odeye ïmaingää. 27 Mïnitö, Beedeboo tönö cædinque Itota wënæidi ïnänite wido cæcampa, ante tedewëmïnipa. Mänïnö mïni änewënö näwangä ï baï mïnitö mïñæ̈ në godäni guiquënë æcänö tönö cæte wido cædänii. Ïninque mïnitö mïñæ̈ në godäni incæ mïni änewënö beyænque ante näëmæ̈ pïïninque mïnitö ïmïnite wæætë apænte äninque pïincædänimpa anguënë. 28 Botö ïñömö Wængonguï Önöwoca tönö cæte wënæidi ïnänite wido cæbo apa änewëmïni. Mänömaï ï ïninque botö Wængonguï Awënë Odeye ïnömo inte mïnitö weca do pömo aedäni,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 29 Ayæ̈ apæ̈nedinque tömengä, “Në tæ̈ï pïñængä ingante wïï goto wïninque waocä ædö cæte tömengä oncönë guiite mäincoo ö ænguingää. Edæ në ëacä ingante bæi ongonte goto winte ate pö guiite ö æ̈näni baï botö ïñömö wënæ inte në bæi ongonte wido cæbo ïmopa,” angantapa. 30 Ayæ̈, “Botö tönö æcänö wïï godongämæ̈ cæcä ïñömö tömengä ïñömö edæ Baa ante botö ïmote pïinte cæcä ingampa. Ayæ̈ botö, Waodäni botö mïñæ̈ poncædänimpa, ante cæyömo waocä botö tönö wïï cæcä ïñömö tömengä wæætë botö mïñæ̈ poncæ cæyönänite tatodongä wadæ godänipa,” ante apæ̈necantapa. 31 Ayæ̈, “Ïninque apæ̈nebo ëñëedäni, angantapa. Mïni waocabo wënæ wënæ cæmïni incæ Mæmpo Wængonguï ingantedö ante babæ ante godö wïwa ämïni incæte Wængonguï wæætë tömänö beyæ̈ pönö ñimpo cæcä beyænque quëwencæmïnimpa. Wæætë edæ Wængonguï Önöwoca ingante babæ ante godö wïwa ämïni ïninque Wængonguï mänïnö ante cöwë ñimpo cædämaï incæcäimpa. 32 Ayæ̈ botö Waobo ëñagaïmo ïñömote botö ïmotedö ante waocä pïïninque adodeque angä incæte Wængonguï godö ñimpo cæcä ate quëwencæcäimpa. Wæætë botö Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingantedö ante æcänö pïïninque babæ äna guiquënë tömengä inguipoga nänö quëwengäñedë incæ wænte ate nänö goyedë incæ Wængonguï tömengä nänö wënæ wënæ änïnö ante cöwë ñimpo cædämaï incæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Awæ̈ æbänö ïwæ̈, ante tömenca bete ëñengæ̈impa, ante
33 Ayæ̈ waomö mönö cædïnö ante awæ̈ incate baï impa, ante odömoncæte ante Itota ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. “Awæ̈ æbänö ïwæ̈, ante ëñencæte ante mönö tömenca tä pete bete ëñengæ̈impa. Awæ̈ waïwæ̈ ïwæ̈ ïninque tömenca wainca incaquïwæ̈ impa. Wæætë awæ̈ baawæ̈ ïwæ̈ ïninque edæ tömenca baaca incaquïwæ̈ ïwæmpa, ante ëñengæ̈impa. 34 Mïmönë mönö pönëmämo eyede tate baï tao godedinque mönö mänïmämoque ante pönëninque tedemompa. Ïninque mïnitö tæntæ pæ̈ïmïni baï ïmïni ïñömö wïwa cæte quëwëmïni inte mïnitö ædö cæte waa ante apæ̈nequïmïnii. 35 Ayæ̈ waa pönï mäincoo da wente ate tadonte æ̈näni baï cædinque në waa cæcä ïñömö mïmönë waa pönï nänö entawënïnö ante pönëninque waa pönï tedete waa cæcampa. Në wïwa cæcä guiquënë mïmönë wïwa nänö entawënïnö ante pönëninque wïwa tedete wënæ wënæ cæcampa.” 36 “Edæ apæ̈nebo ëñëedäni. Wængonguï tömengä nänö apænte anguïönæ ïñonte, Mänïne quïnante önonque tedebitawo, ante angä ëñëninque mïni waocabo edonque apæ̈nequënëmïni ïmïnipa. 37 Ïninque mïni tedepämo tömämämo ante Wængonguï apænte äninque edæ pancamïniya ïmïnite ñimpo cædinque edæ pancamïniya ïmïnite, Mïni panguinque tedewëmïnipa, ancæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Mä cæte odömömi amönie, ante änänipa
38 Apæ̈necä ëñëninque në odömönäni tönö Paditeoidi pancadäniya Itota ingante apæ̈nedinque, —Awënë në Odömömi ëñëmi. Pönencædänimpa, ante mä cæte bitö odömönö ante mönitö aïnente wæmönipa. 39 Äñönäni Itota wæætë, —Mïni në wïwa cæcabo inte Wængonguï ingante ëmö cæte pangote baï mïni wadæ godincabo ïñömö mïnitö, Mä cæte odömömi adinque pönëmaïmönipa, ante ancaa ämïni awædö. Näwangä ämo ëñëedäni. Ñöwomïni ïmïnite mä cæte odömönämaï ingæ̈impa. Cönäö wodi beyæ̈ nänö cægaïnö ante edæ mäninque mïni aquinque cæcæ̈impa änewëmïnii. 40 Mëönaa go adoönæque ïñonte gæyæ cæncadë Cönäö wodi nänö ongongaï baï edæ botö adobaï Waobo ëñagaïmo inte edæ mëönaa go adoönæque adopoönæ wao wodido ongoncæboimpa. 41 Cönäö wodi Wængonguï beyæ̈ apæ̈necä ëñëninque Nïnebaidi wënæ wënæ näni cægaïnö ante ñimpo cædinque Wængonguï gämæ̈nö pongadänimpa. Cönäö wodi wædangä ïñongante botö në ñæ̈næ̈mo inte nö ante apæ̈nebo ëñëninque mïnitö wæætë ëñënämaï ïmïnipa. Ïninque Nïnebaidi Wængonguï gämæ̈nö në pongaïnäni incæ Wængonguï në apænte angä weca pöninque mïni ñöwo quëwencabo tönö godongämæ̈ gongænte ongöninque, Mïni panguinque ëñënämaï ingamïnimpa töö, ante apænte pïïnänidö anguënë. 42 “Ayæ̈ adobaï betamonca gämæ̈nö ömæ awënë onquiyængä ïñömö awënë Tadömöö wodi nanguï ëñente nänö apæ̈nedö ante ëñencæte ante doönæ quëwëninque pongacäimpa. Tadömöö wædænque ëñengä ïñongante botö godömenque nanguï ëñëmo inte mïnitö weca ongöñömote mïnitö ïñæmpa wïï ëñëmïnipa töö. Ïninque mäningä onquiyængä incæ Wængonguï në apænte angä weca pöninque mïni ñöwo quëwencabo tönö godongämæ̈ ongöninque, Mïni panguinque ëñënämaï ingamïnimpa töö, ante apænte pïincæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Wënæ waodë owote godingä inte adodö pongampa, ante
43 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Waocä baönë owote ate tao godinque wënæ ïñömö edæ, Quingänö baönë go guiidinque edæ guëmante quëwenguïmoo, ante diqui diqui minte ayongä önömæca to aminte ï ate wædinque edæ, 44 ‘Botö tao godincönë adodö go guiite quëwencæboimpa,’ ante pönëninque adodö pongampa. Ponte ayongä waocä önonganque bayongante wacä önöwoca tömengäa owodämaï ingä adinque wënæ wæætë, Æ waocä botö owodincö baï ïnongä inte ñöwo önonconque baï wadæ ñëmænte mäincoo cabo të gæte baï ömæwocacä ingä abopa. 45 Ante adinque tömengä wæætë godinque wënæidi godömenque wïwa cædäni tiæte ganca mänimpodäni ïnänite ænte pongampa. Tömënäni tömänäni waocä baönë godongämæ̈ pö guiite owodäni ate waocä ïñömö wënæ yewæ̈ninque godömenque wæwengampa. Ñöwomïni guiquënë wïwa mïni cæcabo adobaï bate wæwencæmïnimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota badä tönö tömengä biwïidi
46 Itota oncönë a ongöninque nanguï ïnäni ïnänite apæ̈neyongä tömengä nänö biwïidi tönö tömengä wäänä tömengä ingante bee tente apæ̈necæte ante oncodo ponte a ongönäni. 47 Adinque wacä äñecæ ponte apæ̈necantapa. —Bitö badä bitö biwïidi bitö ïmite apæ̈necæte ante oncodo ponte yabæque ongönänipa cæbii. 48 Äñongante Itota wæætë, —Botö badä ædänö ïnää ante ämoo. Ayæ̈ botö biwïidi ædänidö ïnänii ante ämoo, ante pönëmïnii. 49 Äninque, Itota tömengä mïñæ̈ në godäni gämæ̈nö oo cæmöninque, —Ïïnäni ïñömö botö badäidi botö biwïidi ïnönäni ïnänipa, ante mänömaïnö ämo abaïmïnipa. 50 Mönö Mæmpo öönædë në quëwengä nänö änö baï ëñente æcänö cæte quëwëna mäningä edæ botö biwï ingampa. Mäningä botö biwinque ingampa. Mänïnä botö badä ïnampa, ante pönencæboimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Waocä nänö quiyadö ante odömonte apæ̈necampa
1 Mänïönæ edæ Itota oncodo tao godinque gäwapæ̈ wedeca godinque tæ̈ contagacäimpa. 2 Tömengä nänö tæ̈ contate ongöñömö nanguï ïnäni tömäo goto ponte ongönäni adinque tömengä wæætë wipodë go guiite tæ̈ contate wäï wocænte owoyongä tömënäni ayæ̈ gäwapæ̈ yæwedecaque ömaaque ongönänitapa. 3 Ayæ̈ ömaaque ongönäni ïnänite apæ̈nedinque tömengä, Wængonguï Awënë nempo quëwëninque æbänö cæquïï, ante ëñencæmïnimpa, ante botö ïmæca quëwënäni näni cædönö ante odömonte apæ̈nebo ëñëedäni. Äninque Itota nanguï apæ̈necantapa. “Waocä në quiyacä ïñömö quiyacæ gocampa. 4 Gote quiyayongä pancamonga taadö ïñömö wææ̈mompa. Taadö wæænte eyepodïmö öñöñonte ayamöidi pöninque dobæ ade cæ̈nänipa. 5 Pancamonga guiquënë dicamontaa onguipoi woyedömö ïñömö eyepote wææmpa. Onguipoi woyedömö öñömö inte pæquïnämaï quingæ̈ tä bocate pædinque æ̈monga æipa. 6 Edæ guingo icate æ̈mæ̈wo näñe wæmpa. Ïninque oguïmento yæyæ̈më guiwadämaï inte cöñe bawadämaï ïñonte nænque tï näwäñö wänä cacadinque edæ guingo icate näñe wæmpa. 7 Pancamonga guiquënë ömentacodë nänö eyepodïmö ïñömö pæquïnämaï tä bocate gä æiyonte ömentacoo pö incootonque ganta cæca ate näñe wæmpa. Wampo incapa pæquïï. 8 Waëmonguipoga quiyadïmö guiquënë tä bocate waa pædinque tömëmö nanguï pönï incapa. Incate pancawæncaa tiëë ganca, pancawæncaa tetenta ganca, pancawæncaa todëinta ganca mänimpomö incapa. Quiyacä nänö quiyadö ante edæ botö mäninque ante apæ̈nebopa. 9 Ëamonca ongonte ëñëedäni,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Önömoncaque ëñente pönënämaï ïnänipa, ante
10 Ayæ̈ tömengä mïñæ̈ në godäni tömengä weca ponte apæ̈nedinque, Itota ëñëmi. Bitö tömënäni ïnänite inguipoga quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque quïnante mäninque ante odömonte apæ̈nebitawo. 11 Äñönänite Itota, “Öönædë Awënë Odeye nempo æbänö quëwenguïï, ante mïni waocabo wëënëñedë mïni ëñënämaï ingaïnö ante botö ñöwo mïnitö ïmïnite pönö edonque apæ̈nebo ate mïnitö adomïnique në ëñëmïni bamïnipa. Wæætë tömënäni ïnänite guiquënë botö mänïnö ante godö apæ̈nedämaï ïmopa. 12 Edæ në ëacä ingante godönäni nänö godömenque æ̈ï baï botö në ëñengä ingante godö apæ̈nebo ate tömengä godömenque waa pönï ëñente bacæcäimpa. Wæætë në ömæpocä ïnongä ingante wædænque nänö ëadï incæ ö æ̈näni baï në ëñënämaï ingä guiquënë adobaï wædænque nänö ëñënö incæ ö ænte baï ëwente baï baquïnö anguënë. 13 Incæte edæ awincaque adinque në adämaï ïnäni inte tömënäni önömoncaque ëñëninque në ëñënämaï ïnäni inte pönënämaï ïnänipa. Ïninque botö, Wængonguï Awënë nempo æbänö quëwenguïï, ante ëñënämaï incædänimpa, ante cædinque ïmæca quëwënäni näni cæïnonque ante odömonte apæ̈nebopa, angantapa. 14 Edæ Wængonguï beyæ̈ apæ̈nedinque Itaiya wodi ïïmaï ante nänö yewæ̈mongaïnö baï ñöwo quëwënäni incæ ïinque cædänipa. ‘Näwangä ëñencæte ante cædinque mïnitö önömoncaque ëñëninque pönënämaï ïmïni inte ëñënämaï incæmïnimpa. Näwangä acæte ante cædinque mïnitö awincaque adinque wæætë pönënämaï ïmïni inte adämaï incæmïnimpa. 15 Mänïnäni, Wïï aïnëwædö, ante awinca mönæ guimonte baï cædinque,Önömonca wïï ëñëïnëwædö, ante tee mömoncate baï cædinque,Mïmönë wïï pönëïnëwædö, ante mïmö ömædë ïnäni ïnänipa. Wïï mänömaï ï baï tömënäni awinca adinqueönömonca ëñëninque mïmönë pönencædönänimpa. Ayæ̈ tömënäni näni waa baquinque edædadi ëmæ̈ninque botö gämæ̈nö poncædönänimpa.’Ante Itaiya wodi nänö angaïnö baï ïinque cætimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 16 Ante Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈necantapa. “Mïnitö guiquënë awinca do adinque önömonca do ëñëninque mïni toquinque impa. 17 Näwangä ämopa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni tönö në nö cægaïnäni tönö ñöwo mïni adö ante nanguï aïnente wædäni incæte adämaï ingadänimpa. Ayæ̈ mïni ñöwo ëñënö ante nanguï ëñëïnente wædäni incæte ëñënämaï ingadänimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Quiyacä nänö cædö ante pönente ïïmaï impa
18 Itota ayæ̈ tömënäni ïnänite godömenque apæ̈necantapa. “Mänïï quiyacä nänö quiyaïnö ante apæ̈nedinque botö, Wængonguï Awënë ingante æbänö ëñenguïï, ante odömoncæte ante apæ̈neyömo mïnitö ëamonca ongonte ëñëedäni, angantapa. 19 Awënë Wængonguï Odeye nempo æbänö cæte quëwenguïï, ante mönö apæ̈nedö ante önömoncaque ëñëninque waocä mïmöno pönënämaï ingä ïninque tömengä mïmöno nänö ëñënïnö incæ wënæ në wïwa cæcä ïnongä inte pö ö ængampa. Mäningä në pönënämaï ingä ïñömö taadö wedeca eyepodïmö baï ingampa. 20 Woyedömö dicamontaa eyepodïmö baï ingä guiquënë tömengä Wængonguï nänö apæ̈nedö ëñëninque quingæ̈ Ao ante watapæ̈ tocampa. 21 Ayæ̈ ate adocä incæ tömëmö woyedömö baï oguïmento yæyæ̈më guiwadämaï baï ingä inte wantæ ïñö quëwengampa. Wængonguï nänö apæ̈nedö beyæ̈ pïïnäni wæyongä tömengä ingante wënæ wënæ cæcæte ante togæ̈näni ate wædinque tömengä guïñente wædinque edæ ëmö cæte gocampa,” angantapa. 22 Ayæ̈, “Ömentacodë wæænte pædïmö baï ingä guiquënë tömengä ëñëninque godömenque quëwëñongä inguipoga quëwente quïëmë beyænque mönö wæpämo pöninque ayæ̈, Mäincoo beyænque toquïmo, ante näni oda cæte wæwëmämo pöninque ömentacoo ñancate cæ baï cæyonte Wængonguï nänö apæ̈nedïnö incæ incadämaï baï bapa. 23 Onguipoga wainguipoga quiyadïmö baï ingä guiquënë tömengä Wængonguï nänö apæ̈nedö ëñente wede pönëninque edæ tömëwæ̈ incate baï Wængonguï beyæ̈ nanguï cæcampa. Pancadäniya edæ tiëë ganca incate baï nanguï cædänipa. Wadäni guiquënë tetenta ganca incate baï cædänipa. Ayæ̈ wadäni todëinta ganca incate baï cædänipa,” ante Itota apæ̈necä ëñënänitapa.
Waïmö tönö ömentacoo quiyate pæmö ante odömongampa
24 Ayæ̈ wæætë inguipoga quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque Itota godömenque apæ̈negacäimpa. “Öönædë Awënë Odeye ïñömö gönea tömëmö waïmö në quiyacä baï ingampa. 25 Tömengä quiyate gocä ate waodäni mö ñöñönäni wacä në pïinte cædongä inte wæætë tömengä nänö quiyadïñömö awëmö ponte, Ömentacoo pæcæ̈impa, ante adoyömö pönö nï quiyate wadæ gocä. 26 Ate waïmö tänä nä bocate waïwæ̈ pædinque tömëmö incayö adoyömö tæcæguedë ömentacoo pæ. 27 Adinque në cædäni guiquënë në ëacä weca pöninque, ‘Awënë, bitö gönea quiyadïñömö tömëmö waïmö mïnämaï ïmitawo. Ædönö ponte ömentacoo adoyömö pæ, ante wæmönipa.’ 28 Ante äñönäni, ‘Wa. Mönö pïinte änongä cæbaingampa. Wabänö ïï.’ Ante pönëñongä tömënäni, ‘Ïninque bitö ämi godinque abæ wiquïmöni, ämitawo.’ 29 Änäni ëñëninque në ëacä wæætë edæ, ‘Ïñæmpa mänömaï cæmïni ïninque waïwæ̈ tönö ömentacoo guëa abæ wite babaimpa. 30 Ïninque mïnitö ñöwo edæ ömæ widämaï inte to amïña peganca ee amïni guëa pæcæ̈impa. Amïñayedë edæ në pedäni ïnänite botö, Ömentacoo täno të gæte topo cæte iya täninque tömëmö waïmö guiquënë tä pete mämö ñönöedäni, ancæboimpa,’ ante në ëacä apæ̈necampa.” Mänömaïnö ante odömoncæte ante Itota apæ̈negacäimpa.
Möotatamö guidïmö ante odömonte apæ̈necampa
31 Ayæ̈ wæætë inguipoga mönö adö ante odömöninque Itota godömenque apæ̈nedinque, “Waocä möotatamö tömëmö ænte mäo tömëmoncodë quiyacä bocate pæ amïnitawo. Mänïmö guidïmö inte ñæ̈næ̈ pæ baï Wængonguï Awënë Odeye nempo mïni quëwencabo ïñömö adobaï yebænte pæpa. 32 Edæ möotatamö mïni ænte quiyamö guidïmö pönï ï baï wamö mïni quiyamö adomonque incæ adobaï guiyämö pönï ï ïñömö edæ dæ ampa. Incæte möotatamö ïñömö tä bocate pædinque möotatawæ̈ edæ ocäñequi doyæ̈ pæwæ̈ bapa. Wïï tömää ocäñequi mïni quiyadïwæ̈ baï edæ ocäa ïnämaï inte möotatawæ̈ ïñömö edæ ñæ̈næ̈ awæ̈ ï adinque ayamöidi ponte awæ̈nëmæ̈ ongönänipa. Möotatamö guidïmö incæ mänömaï pæ baï Wængonguï Awënë nempo quëwënäni ïñömö wædænque ïnïnäni incæ nanguï yebænguïnäni ïnänipa,” ante odömöninque Itota apæ̈negacäimpa.
Päö yedæ æmpoquï da wenguï ante odömonte apæ̈necä
33 Ayæ̈ wæætë inguipoga quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque Itota godömenque ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Päö yedæ æmpocæ̈impa, ante onquiyængä ñæ̈nængade tee manguincade ænte tee mäninque ædïna näni ämö ænte mempoga go adopoque da wëninque ayæ̈ yedæ æmpoquï ænte pönö da wëninque wempo wempo ædæmö cædengä ate päömo yedæ æmpote tömäo näämænta bapa. Yedæ æmpote ate päömo tömäo näämænta ba baï öönædë Awënë Odeye nempo mïni quëwencabo ïñömö tömämïni nö ëñente bamïnipa,” ante odömöninque Itota apæ̈negacäimpa.
Inguipoga näni cæï baï impa, ante Itota odömongampa
34 Nanguï ïnäni mänïñömö ongönäni ïñönänite Itota inguipoga quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque mäninque ante tömënäni ïnänite apæ̈necantapa. 35 Edæ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä ïïmaïnö ante doyedë apæ̈negacäimpa. “Wængonguï æbänö cæcää, ante botö inguipoga quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque botö ïñæ̈ æ̈nete apæ̈necæboimpa. Wængonguï nänö badongaïñedë ayæ̈ godömenque ñöwo gancanänö wë wodonte ëñengaïnö ante botö ñöwo apæ̈necæboimpa,” ante docä nänö angaïnö baï ñöwo ïñömö ïinque cæquinque Itota odömonte apæ̈negacäimpa.
Ömentacoo ante ïïmaï ante impa
36 Ayæ̈ nanguï ïnäni ïnänite ëmö cæte godinque Itota oncönë pö guiicä adinque tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë tömengä ingante mämö änänitapa. Gönea ömentacoo quiyadincoo ante apæ̈nedinque bitö æbänö ante odömoncæte ante apæ̈nebii. Edæ edonque apæ̈nebi ëñëmönie. 37 Äñönänite tömengä, “Tömëmö waïmö në quiyadingä botö äningä ïñömö botö Waobo ëñagaïmo inte mäningä baï ïmopa. 38 Gönea botö änïñömö baï ïinguipo impa. Tömëmö waïmö botö änïmö baï ïnäni guiquënë Awënë Odeye ingante näni ëñencabo ïnänipa. Ömentacoo botö änincoo baï ïnäni guiquënë wënæ inte në ëñënäni ïñönäni 39 në pïinte quiyacä botö äningä baï ïñömö edæ wënæidi awënë ingampa. Amïña baï guiquënë inguipoga ïinque bayedë ingæ̈impa. Ayæ̈ amïña tä pete baï cædäni guiquënë Wængonguï anquedoidi ïnänipa.” 40 “Ïninque edæ näni amïña bayedë ömentacoo të gæte topo cæte näni iya täï baï edæ adobaï ïinque bayedë baquïnö anguënë. 41 Mänïñedë edæ Waobo ëñagaïmo inte botö anquedoidi ïnänite ämo pöninque tömënäni gönea ïñömö ömentacoo të gæte baï cæcædänimpa. Botö nempo quëwënäni pancadäniya oda cæte ëñënämaï cædänipa. Ïninque, Oda cæcædänimpa, ante në cædäni tönö në ëñënämaï cædäni tönö tömänäni ïnänite botö anquedoidi ïñömö abæ wite baï të gæte mäo, 42 gongapamö näni ämogate Ca ca wæyömö wido cæcædänimpa. 43 Mänïñedë edæ në nö entawëmïni guiquënë mönö Mæmpo Awënë Odeye ïñongä tömengä nempo në quëwëmïni ïñömö edæ nænque tamö guïnæ̈ gongæ̈ baï adobaï guïnæ̈ edæ gongæncæmïnimpa. Ëamonca ongonte ëñëedäni,” ante Itota angacäimpa.
Waëmoncoo wë wodonte mäincoo, ante
44 Godömenque odömöninque Itota ïïmaïnö ante apæ̈necantapa. “Öönædë Awënë Odeye nempo mïni quëwencabo ïñömö waëmoncoo onguipodë æ̈æ̈ wote näni wë wodonte mänincoo baï impa. Waocä gote mänincoo adinque adodö æ̈æ̈ wote æ̈ninque wayömö wë wodongampa. Wodonte ate tömengä watapæ̈ todinque tömengä ëadincoo tömancoo godonte eyepæ̈ æ̈ninque tömengä waëmoncoo nänö wë wodönïmæ æncæte ante ömæ në ëadingä weca do godinque mänïmæ tömämæ beyæ̈ ante edæ eyepæ̈ pædæ godöninque ængampa. Waocä mänömaï tömengä ëadincoo tömancoo nänö godönï baï cædinque öönædë Awënë Odeye ïñömö, Botö nempo quëwencæmïnimpa, ante tömengä Wëñængä ingante eyepæ̈ godöninque inguipoga tömäo quëwënäni ïnänite ængacäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Wamö adomonque pönï waëmö ïmö ante
45 Ayæ̈ godömenque, “Öönædë Awënë Odeye nempo guiicæte ante cæcä ïñömö wamoncoo pededamö näni ämoncoo godonte æncæte ante në diqui diqui mingä baï ingampa. 46 Ïninque wamö pededamö nänö æ̈ïnënïmö adomonque waëmö pönï ï ate tæcæ adinque waocä wadæ gote tömengä nänö ëadincoo tömancoo godonte eyepæ̈ æ̈ninque wæætë mänïmö wamö incæ godonte ængampa,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa.
Dicamöñæ̈ ante odömonte Itota apæ̈necampa
47 “Ayæ̈ wæætë edæ, Öönædë Awënë Odeye ïñömö edæ dicamöñæ̈ gäwapæ̈ näni dadöï baï tömää gæyæidi ænte baï cæcampa. 48 Dicamöñæ̈ eyede dadöninque yæwedeca wëä manta cönöninque tæ̈ contate apænte adinque, Näwäaquingä ï, adinque ö æ̈ otodë da wëninque, Baacä ï, adinque wido cædäni baï Wængonguï Awënë adobaï cæquingänö anguënë. 49 Edæ ïinque bayedë Wængonguï anquedoidi pöninque në nö cædäni ïnänite apænte æ̈ninque në wïwa cædäni ïnänite adinque nänënë gönongä 50 ongöñönänite gongapamö edæ guitodongä guiicædänimpa. Tömënäni edæ mänïñömö guiite ongöninque ämogate wædinque Ca ca wæcædänimpa,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa.
Waëmoncoo incæ mïincoo tönö pedæncoo ante
51 Mänïnö ante ïinque odömonte apæ̈nedinque Itota tömënäni ïnänite, —Botö odömonte apæ̈nedö tömänö ante edonque ëñëmïnitawo. Äñongante, —Ao ëñentamönipa. 52 Ante apæ̈nedäni ëñëninque tömengä apæ̈necantapa. —Ïninque æcänö, Öönædë Awënë Odeye æbänö cæcää, ante ædæmö ëñëninque në odömonte apæ̈neda ï tömengä ïñömö waëmoncoo në da wente mangä baï adobaï ïnongä inte Wængonguï nänö änö ante entawengä ingampa. Ayæ̈ edæ në ëacä nänö da wënincade wi æ̈nedinque mïincoo tönö pedæncoo tadonte odömongä baï në odömonte apæ̈necä ïñömö adobaï cæcampa. Edæ doyedë nänö ëñënö incæ ñöwo nänö ëñënö incæ mïmönë waa pönï nänö entawënö ante edonque odömonte apæ̈necampa, ante Itota mäninque ante idæwaa apæ̈negacäimpa.
Näatadeta ïñömö ponte Itota apæ̈necampa
53 Wængonguï Awënë æbänö cæcää, ante odömoncæte ante ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante nänö odömönïnö tömänö ante ïinque apæ̈nedinque Itota wadæ gocantapa. 54 Tömengä nänö pægaïñömö ponte tömënäni odömöincönë pö guiidinque mänïñömö quëwënäni ïnänite odömonte apæ̈necantapa. Ëñëninque tömënäni ancai guïñëninque, —Ïingä ïñæmpa, æbänö cæte nanguï ëñengä ingää, änänitapa. Tömengä edæ æbänö cæte tæ̈ï pïñæ̈ninque bamönengæ̈ cæcää, ante ëñencæte ante wæmönipa. 55 Ïingä ïñæmpa awæmpa në tïmöwengä wengä ïmaingä inte bamönengæ̈ mänömaï cæcampa, ante awædö. Tömengä wäänä ëmöwo Mäadiya ingampa, ante awædö. Tömengä biwïidi önönänique Tantiago tönö Ootee, Timönö tönö Codaa ïnämaï ïnänitawogaa. 56 Tömengä biwinqueidi mönitö tönö tömänäni ongönäni aedäni. Ïninque tömengä wæætë æbänö cæte nanguï ëñengä badinque edæ nanguï cæcää. 57 Ante pönente wædinque tömënäni tömengä beyæ̈ ante pïinte badänitapa. Pïinte badäni adinque Itota tömënäni ïnänite angantapa. —Ïñæmpa Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ïñömö tömengä tömämæ gote apæ̈neyongante tömengä ingante waa adänipa. Wæætë tömengä nänö pægaïñömö pöninque oncönë pö guiite apæ̈neyongä edæ mänïñömonque tömengä ingante wïwa adänipa töö, ante apæ̈negacäimpa. 58 Incæte, Pönënämaï ïñönänite botö ædö cæte nanguï mä cæquïmoo, ante pönente wædinque tömengä tömënäni weca edæ wædænque pönï cægacäimpa.
Wäö æpæ̈në në guidönongä wængampa
1 Tömänäni mänïñedë, Itota æbänö cæcää, ante mäo änäni ëñëninque pancabaa awënë Edode do ëñengacäimpa. 2 Tömengä ïñömö tömengä ingante në cædäni ïnänite apæ̈necantapa. “Wäö wodi æpæ̈në në guidöningä incæ ïingä Itota ïñömö adocä inte a ongongä awædö. Tömengä do wænte ñäni ömæ̈möninque pongampa töö. Mänïnö beyænque tömengä tæ̈ï pïñænte entawënongä inte në nanguï cæcä ingampa,” ante awædö, angantapa. 3 Wäö wodi ïñömö ïïmaï wængacäimpa. Do ïñedë awënë Edode ïñömö tömengä biwï Pedipe manguïwëningä Ædodiya ingante ö ænte möningä ïnongäimpa. Mäningä Ædodiya Wäö ingante pïingä beyænque Edode ïñömö Wäö ingante bæi ongonte goti winte tee mönedongäimpa. 4 Edæ Wäö ïñömö nänö caate wænguinque Edode ingante ïïmaïnö ante do wææ äningä ïnongäimpa. “Edode ëñëmi, bitö Wængonguï nänö angaïnö baï ëñënämaï inte edæ mäningä onquiyængä ingante manguïwëmipa töö,” ante cöwë wææ äningä ïnongäimpa. 5 Angä ëñente pïïninque Edode, Wäö ingante botö æbänö cæte wæ̈nonguïmo, ante cædongäimpa. Incæte tömänäni, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedongä Wäö ingampa, ante tededäni ëñëningä inte Edode, Botö ïmote pïïnäni wæcæ wæ, ante guïñente wædinque Wäö ingante wæ̈nönämaï inte ata cæpodongäimpa. 6 Incæte Edode nänö ëñagaïönæ ïinque bayö wadäni ponte godongämæ̈ bete ayönäni edæ Ædodiya wengä baquecä tode pete äwacä adinque Edode wæætë nanguï todongäimpa. 7 Ïninque tömengä, Wængonguï ayongä näwangä ämopa, ante baquecä ingante änongäimpa. Waa pönï bitö tode pete äwadï beyæ̈ bitö quïëmë ante æ̈ïnente ämi adinque botö bitö änö ante cöwë pönömo æncæbiimpa, änongäimpa. 8 Angä ëñëninque baquecä wæætë wäänä weca gote, Æbänö anguïmoo, ante äñongä wäänä guiquënë, Ïïmaï äe, angä ëñëninque baquecä wæætë Edode ingante, —Ïïmaï pönö cæbi æ̈moe. Wäö æpæ̈në guidönongä ingante wangö tamencate tömengä ocabo ïnï coyomënætaca cö cæte ænte mämö pædæ pönömi æ̈moe. 9 Angä ëñente wædinque awënë odeye ïñömö, Æ ëñente awædö. Quïnö ñöwo cæquïmoo, ante nanguï wædongäimpa. Incæte godongämæ̈ becönäni ëñëñönänite, Wængonguï ayongä cöwë godoncæboimpa, ante në äningä inte në wæ̈nongä ingante tömengä, Baquecä nänö änïnö baï cæedäni, änongäimpa. 10 Angä ëñëninque në wæ̈nongä tee möneincönë go guiidinque edæ Wäö ingante mäo bæi ongöninque wangö tomencadongäimpa. 11 Ayæ̈ Wäö ocabo ïnï coyomënætaca cö cædinque baquecä weca ænte mämö pædæ pönönäni æ̈ninque baquecä wæætë wäänä ïnante godongä æ̈nönäimpa. 12 Ayæ̈ Wäö wodi tömengä mïñæ̈ në godïnäni pöninque tömengä baö ïnï ænte mäo daga wëninque wæætë Itota weca pöninque, Wäö wodi mänömaï wængä wæmönipa, ante tömengä ingante apæ̈negadänimpa.
5.000 ganca ïnäni ïnänite Itota godongä cæ̈nänipa
13 Wäö wodi do wængäimpa, ante apæ̈nedäni ëñente wædinque Itota wæætë edæ, Önömæca gocæboimpa, ante wipodë guii contate wogaa gocantapa. Gocä ate, Mänïñömö gocæ cæcampa, ante tededäni ëñëninque tæiyæ̈näni tömënäni näni quëwëñömö wacönë ta wacönë ta ömaaque oo pænta täno gote mæ̈ ongönänitapa. 14 Itota ïñömö wipodë wogaa pö ti wæænte ayongä nanguï ïnäni dobæ ponte mæ̈ ongönäni adinque, Æbänö cæte quëwenguïnänii, ante tömënäni tönö godongämæ̈ wæte baï pönengantapa. Ayæ̈ daicawo gawæ̈näni ïnänite godö cæcä ate waa badänitapa. 15 Gäwadecæ̈ bayö tömengä mïñæ̈ në godäni tömengä weca pöninque, —Ñöwo wëmö bacæ cæpa cæbii, änänitapa. Ayæ̈, Önömæca incæ cænguï dæ ä adinque bitö godongämæ̈ ongönäni ïnänite ämi waodäni quëwëñömö gote cænguï godonte ænte cæncædänimpa. 16 Äñönänite Itota, —Goquïnäni, ante quïnante ämïnii. Mïnitö wæætë godömïni cæncædänimpa, ämopa. 17 Äñongante, —Ïñæmpa päö önompo æ̈mæmpoque gæyæ mëa pönï ï. Cænguï næ̈æ̈mönipa diyæ̈ godömöni cænguïnänii. 18 Ante wææ äñönäni Itota ïñömö, —Mänimpodänique næ̈æ̈mïni incæ ænte mämö pædæ pönömïni æ̈moedäni, angantapa. 19 Ayæ̈ godongämæ̈ mæ̈ ongönäni ïnänite angä gaguïmäa tæ̈ contadäni ate tömengä päö önompo æ̈mæmpoque gæyæ mëa æ̈ninque öönædë ïnö æ̈mö adinque, Wængonguï, bitö waa pönömi ænte cæ̈mönipa. Ante apæ̈nedinque päö pä æ̈ pä æ̈ cædinque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite pædæ pönongä æ̈ninque tömënäni wæætë godömenque tömänäni ïnänite di mæ̈ñæ̈ di mæ̈ñæ̈ cædäni ænte cæ̈nänitapa. 20 Mänömaï pönö cæcä æ̈ninque tömänäni tömo pönï cæ̈nänitapa. Cænte ate edæ tömënäni ao mæ̈ ao mæ̈ näni ñönönï ee öñoncoo pædæ wææmpo ö æ̈ da da wente æ̈ninque tömengä mïñæ̈ në godäni ïñömö otodë önompo tipæmpoga go mentodëa cænguï eyede da wënäni contagatimpa. 21 Në cæ̈näni ïñömö edæ onguïñæ̈nänique incæ tinco mïido ganca mänimpodäni ïñönäni onquiyæ̈näni tönö näni wencabo tönö godömenque nanguï ïnäni inte cængadänimpa.
Itota æpæ̈ yædopæ̈no dao dao gocampa
22 Tömänäni ïinque cæ̈näni ate Itota tömengä mïñæ̈ në godänique ïnänite do angantapa. Mïnitö täno wipodë guii contate æ̈mæ̈ wedeca tao goyömïni botö wæætë godongämæ̈ ongönäni ïnänite ämo godäni ate ayæ̈ poncæboimpa. 23 Angä Ao ante tao goyönäni tömengä wæætë wadäni ïnänite, Ñöwo goedäni, angä wadæ godänitapa. Ayæ̈ tömengä Wængonguï ingante apæ̈necæte ante änanquidi æicantapa. Æite apæ̈nedinque wëmö bayö tömengä adocanque a ongongacäimpa. 24 Tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë taocæte ante cædinque edæ tæcætibæ wiyate cæwoyönäni edæ woboyæ̈ pæ̈mænte nanguï pöñö edæ æpæ̈ incæ incæ cæte mængonta mængonta cæyonte wipo wäï wocæntapa. 25 Ayæ̈ tawadiya nänö peyedë bayonte edæ Itota ïñömö æpæ̈ yædopæ̈noque edæ dao dao pongä adänitapa. 26 Yædopæ̈no edæ dao dao pongä gomö adinque tömengä mïñæ̈ në godäni edæ ancai guïñëninque, —Quïëmë ïmaï. Waocä wænte babæ̈ningä wabänö cægongä, ante Yæ ante guïñente wædänitapa. 27 Ante wæyönäni edæ Itota ïñömö, —Ee piyæ̈në cæte guïñënämaï ïedäni. Botö ïmo apa guïñëwëmïnii. 28 Ante äñongä, Pegodo guiquënë, —Awënë, bitö ïmitawo. Nö nö ïmi inte bitö æpæ̈ yædopæ̈ bitö weca ämi pömoe. 29 Angä ëñëninque, —Pöe. Äñongä Pegodo wipodë ongöninque edæ ti wææ̈ninque yædopæ̈no edæ dao dao gote Itota weca tæcæ obo ponte ayongä, 30 woboyæ̈ nanguï nanguï pæ̈mæ̈ ate wædinque ancai guïñëninque æpæ̈në tæi guiidinque Yæ wæcantapa. —Awënë, æpæ̈ bete wæncæbointaye. 31 Ante wæcä adinque Itota tömengä ingante edæ quingæ̈ pædæ gopo töö æ̈mæ̈ninque, —Ïñæmpa botonque ïñömote pönëninque pöe, antabopa. Quïnante wapiticæ̈ edæ pönëmitapa, angantapa. 32 Ayæ̈ wipodë guiida ate woboyæ̈ ïñontobæ̈ næ̈ pæ̈mæ̈nämaï gongæ̈. 33 Adinque wipodë ongönäni wæætë Itota weca ædæ wæænte apæ̈nedinque, —Näwangä bitö Wængonguï Wëñæ̈mi ïnömi ïmipa, ante watapæ̈ apæ̈nedänitapa.
Caate wædäni ïnänite Itota cæcä waa badänipa
34 Ayæ̈ æ̈mæ̈mäa taodinque tömënäni Guënetadetebæ ti wææ̈nänitapa. 35 Ti wææ̈näni adinque mänïömæ quëwënäni guiquënë, Tömengä Itota ingampa, ante do adinque tömämæ mäo gode ä gode ä cædäni ëñëninque wënæ wënæ ïnäni ïnänite tömänäni ïnänite tömengä weca ænte mämönäni pönänitapa. 36 Itota ingante, Bitö weocoo ämi yæwedecooque gampote waa bacædänimpa. Änäni wædinque tömengä Ao angä ëñëninque në gampo gampo cædäni ïñömö tömänäni edæ waa ïnäni bagadänimpa.
Mïmöno tao godï beyænque waocä wentamö ëwocacampa
1 Dodäni näni wææ angainta ate në odömönäni tönö Paditeoidi pancadäniya Eedotadëë quëwëninque mänïñedë Itota weca pöninque ïïmaï änänitapa. 2 —Bitö mïñæ̈ në godäni ïñömö dodäni näni angaïnö ante quïnante ëñënämaï inte wapiticæ̈ cædäni wæmönipa. Tömënäni ïñæmpa mempodämaï inte wentamö nampote cænguï cæ̈näni awædö. 3 Ante pïïnäni wædinque Itota wæætë,—Mïnitö guiquënë dodäni näni angaïnonque ante ëñente cæcæte ante cædinque Wængonguï nänö wææ angaïnö ante edæ quïnante ëñente cædämaï ïmïnii. 4 Wængonguï, “Bitö wæmpo ingante bitö badä ïnante waadedinque waa cæe,” angacäimpa. Ayæ̈, “Wæmpocä ingante wäänä ïnante në pïinte wïwa angä ingante wæ̈nömïni wæncæcäimpa,” ante wææ angacäimpa. 5 Mïnitö guiquënë ïïmaï änewëninque edæ wææ cæmïnipa. Waocä mæmpocä ingante waa cæquënengä ïñongante wäänä ïnante adobaï waa cæquënengä ïñongante mïnitö wæætë wææ äninque, Waocä wæmpocä ingante wäänä ïnante ïïmaïnö ante apæ̈necæcäimpa, änewëmïnipa. Wæætë edæ “Mæmpo, bitö quï, ante, Badä, mïnö quï, ante botö pönömo mïna ænguënënö incæ ñöwo wæætë edæ, Wængonguï quï, ante do edæ godonte impa.” 6 Ante apæ̈nedinque waocä wæmpoda ïnate wïï godonguënengä ingampa, ante mïnitö ïñömö edæ wææ änewëmïni awædö. Ïñæmpa mänömaïnö ante wææ änewëninque mïnitö edæ dodäni näni angaïnonque ante cæcæte ante cædinque Wængonguï nänö wææ angaïnö ante edæ, Önöneque impa, ante baï cæmïnipa töö. 7 Mïnitö waa cæmïni inte baï në änewëmïni ïñömïnite edæ ämo ëñëedäni. Mïni cædö ante Wængonguï ïïmaï ante apæ̈necampa, ante Itaiya wodi nöingä ante yewæ̈mongacäimpa. 8 “Ïïnäni ïñömö botö ïmote önöneque waa apæ̈nete baï tededäni incæte,tömënäni mïmöno æ̈mæ pönente edæ gobæ ongonte baï ïnäni awædö. 9 Ayæ̈ botö weca ædæ wæænte waa ate baï tededinque tömënäni, Wængonguï ïmidö anguënë, ante önöneque tedewëninque önonque edæ cædänipa. Waodänique näni wææ änönö ante odömonte apæ̈nedänipa töö.” Ante Wængonguï pïingampa, ante yewæ̈mongacäimpa. 10 Mänömaïnö ante apæ̈nete ate Itota wæætë nanguï ongönäni ïnänite aa pecä pönäni adinque apæ̈negacäimpa. —Botö apæ̈nebo ëñëninque ocaidë pönente ædæmö ëñëedäni, angantapa. 11 Önönë guiidï beyænque waocä mïmö wentamö entawënämaï ingampa. Wæætë mïmönë wïwa pönëninque nänö önöne tao gode beyænque tömengä wentamö mongængampa, ante apæ̈nebo ëñëedäni. 12 Ante apæ̈necä ate tömengä mïñæ̈ në godäni ïñömö tömengä weca ponte änänitapa. —Bitö mänömaïnö ante apæ̈nebi ëñëninque Paditeoidi ïñömö guingo imonte pïïnäni apa änewëë. 13 Äñönäni tömengä, —Awæ̈ botö Mæmpo mïnämaï ïwæ̈ to wite baï wido cæte bacæ̈impa. Paditeoidi ïñömö wïï botö Mæmpo quïnäni ïnönäni inte adobaï edæ wido cæte wæcædänimpa. 14 Edæ babetamönäni baï ëñënämaï ïnäni inte tömënäni ïñömö wadäni adobaï babetamönäni baï ïnäni ïnänite në ænte mäodäni ïnäni apa cæmïnii. Tömënäni ïnänite gomö aedäni. Edæ babetamongä ingante wacä adobaï babetamongä ïnongä ingante ænte mäocä gocä ïninque tömëna näna babetamoncaya guëa ontatodë mongæncadæ̈ guiibaïnapa. 15 Ante apæ̈necä ëñëninque Pegodo, —Mänömaïnö ante odömonte apæ̈nedinque bitö æbänö ante odömoncæte ante apæ̈nebitapa, ante apæ̈nebi ëñëmönie. 16 Äñongante Itota, —Mïnitö incæ ocai ömæcadäni baï ïnömïni inte ëñënämaï ïmïnitawo. 17 Edæ quincoomë önöne guiidincoo incæ cæncadë guiite ate goiwaa ogä mente wido cæte ba apa änewëmïnii. 18 Wæætë önöne waocä nänö tedewënö guiquënë mïmönë nänö wïwa pönënö beyænque tao godepa. Ïninque waocä önöwoca mänïnö beyænque wentamö ëwocacampa. 19 Edæ waocä mïmönë nänö entawente taodïnö beyæ̈ wïwa ante pönengampa. Mïmönë nänö pïinte pönënö beyænque waocä godö wæ̈nongampa. Mïmönë towëïnente tömengä nänöogængä ïnämaï ïñongante godö mongampa. Ayæ̈ æcämenque ïñongante mïmönë towëïnente beyænque waocä godö mongampa. Mïmöno æ̈ïnente wædinque wacä quï awëmö ængampa. Mïmönë wïwa pönëninque wacä ingante godö babæ wapiticæ̈ apæ̈necampa. Ayæ̈ wacä ingante pïinte tedecampa. 20 Ïninque mïmöno tao godï beyænque waocä wentamö ëwocacampa. Wæætë mempodämaï inte nänö cæ̈nö beyæ̈ waocä wentamö ëwocadämaï ingampa, ante edæ Itota apæ̈negacäimpa.
Onquiyængä oodeocä ïnämaï inte wede pönente angampa
21 Mänïñömö quëwente wadæ godinque Itota Tido näni quëwëñömö Tidöö näni quëwëñömö eyequeï pongacäimpa. 22 Mänïñömö ponte quëwëñongä onquiyængä Cänaämæ në ëñate pædingä inte adoyömö quëwente tadinque tömengä weca pöninque aa pecantapa. —Awënë bitö Awënë Dabii wodi pæ̈ïmi ïnömi inte ëñëmi. Botö beyæ̈ pönö waadete waa cæe. Botö wëñængä onquiyængä wënæ inte quëwente wæwengampa cæbii. 23 Ante mänömaï aa pecä wædinque Itota pæ wëënecantapa. Pæ wëënecä adinque tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë tömengä weca pöninque wææ apæ̈nedänitapa. —Mönö mïñæ̈ tee empote Yæ yæ në änewënongä ingante ämi gocäe. 24 Ante wææ änäni ëñëninque Itota wæætë, —Cæ̈nïnäni obegaidi gueogæ̈ gote wæwënäni baï möni idægocabo adobaï inte wë wömonte wædäni adinque Mæmpo Wængonguï, Tömënänique ïnänite cæquïmi goquïmi, äninque botö ïmote da pönongä wïï pontawoo. 25 Angä ëñëninque onquiyængä ïñömö wæætë Itota önöwa gäänë ædæ wææ̈ninque apæ̈necantapa. —Awënë, botö beyæ̈ cæbi waa bacäe, angantapa. 26 Äñongante Itota wæætë, —Wënäni cænguï inguënë waocä dicæ guintamöidi cænguï ante wææntodonguingää. Bitö edæ wabi ïñömite botö bitö beyæ̈ ædö cæte cæquïmoo. 27 Angä ëñente wædinque, —Awënë ïñæmpa në ëadäni näni cænte eyepodïmö wæænte æ̈nömengadæmpa ïnö öñöñö guintamöidi ade cæmpa. 28 Äñongante Itota, —Onquiyæ̈mi ëñëmi. Bitö nanguï pönënïmi ïñömite bitö änö ante do cæte impa. Ante tæcæ apæ̈neyongä tömengä wengä edæ do adoyedë edæ waa bagacäimpa.
Caate wædäni ïnänite Itota cæcä waa badänipa
29 Mänïñömö quëwëninque wadæ godinque Itota Gadideapæ̈ ömaaque pö änanquidi æi tæ̈ contacantapa. 30 Tæ̈ contate ongöñongä nanguï ïnäni godongämæ̈ pöninque wënæ wënæ inte wædäni ïnänite ænte pönänitapa. Pæ opa pæ opa godäni tönö tente tobænte wædäni ïnänite babetamö ïnäni tönö babetade ïnäni ïnänite Itota weca ænte mämö ñö cædänitapa. Ñö cædäni ongöñönänite Itota tömänäni ïnänite godö cæcä ate waa badänitapa. 31 Godongämæ̈ ongönäni guiquënë, Itota godö cæcä ate babetade ïnïnäni incæ tededäni ëñëmönipa, ante guïñente wædänitapa. Tente tobænte wædïnäni incæ waa badäni amönipa. Pæ opa pæ opa godäni ïnïnäni incæ waa bate godäni amönipa. Babetamö ïnïnäni incæ waa adäni wæmönipa, ante guïñente wædinque edæ Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Möni idægocabo Wængonguï ïnömi inte edæ bitö adobique ñäö baï ëmömi inte edæ tæ̈ï pïñænte cæbi ämönipa, ante watapæ̈ apæ̈negadänimpa.
4.000 ganca ïnäni ïnänite Itota godongä cæ̈nänipa
32 Mänïñedë Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite aa pecä pönäni ate apæ̈necantapa. —Ïïnäni botö weca ongönäni ïñömö mëönaa go adoönæque ïñonte botö weca ongöñönäni tömënäni cænguï ömæpodäni badäni ate wædinque botö tömënäni tönö godongämæ̈ wæte baï pönëmopa. Cæ̈nämaï inte gue æ̈nente wæyönänite botö, Oncönë goedäni, ämo gote baï tömënäni edæ idömæ godinque nangæ̈ badinque edæ bocæ bocæ cæte wæcædönänimpa. 33 Angä wædinque tömengä mïñæ̈ në godäni wæætë, —Ënodäni ïnäniyaa. Önömæca incæ päö impa æ̈ninque godömöni cænguïnänii. 34 Ante wæyönänite Itota, —Mïnitö päö æpodö næ̈æ̈mïni. Äñongante, —Päö önompo æ̈mæmpoque go mëa gæyæ guiyä pönï mëa pönï mæ̈ ongompa, ante edæ apæ̈nedänitapa. 35 Itota ïñömö godongämæ̈ ongönäni nanguï ïnäni ïñönänite angä tæ̈ contadänitapa. 36 Ïninque päö önompo æ̈mæmpoque go mëa tönö gæyæ tönö näni næ̈æ̈nincoo pædæ godönäni æ̈ninque tömengä Wængonguï ingante, Bitö waa pönömi cæncæmönimpa, ante apæ̈nedinque pä æ̈ninque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite pædæ pönongä æ̈ninque tömënäni wæætë wadäni ïnänite pædæ pædæ godönäni æ̈nänitapa. 37 Æ̈ninque tömänäni godongämæ̈ cæ̈ninque tömo pönï cæ̈nänitapa. Idæwaa cæ̈näni ate tömënäni pä ænte näni cænte ñönönï ee öñoncoo wente æ̈ninque Itota mïñæ̈ në godäni otodë pönö da wënänitapa. Ïninque önompo æ̈mæmpoque go mentodëa cænguï eyede contagatimpa. 38 Në cæ̈nïnäni ïñömö onguïñæ̈nänique coatodo mïido ganca ïñönäni onquiyæ̈näni tönö näni wencabo tönö tömënäni æpodänimë godömenque nanguï pönï ïnönänimpa. 39 Ïinque cæ̈näni ate Itota ïñömö, Goedäni, angä godäni ate tömengä wipodë guii contate ïmæ̈mäa Mäagadabæ pongacäimpa.
Mä cæte odömömi amönie, änänipa
1 Itota pongä adinque Paditeoidi tönö Tadoteoidi ïñömö, Mönö ämö ëñëninque tömengä oda cæbaingampa, ante cædinque Itota ingante apæ̈nedinque, Bitö, Pönencædänimpa, ante öönædë mä cæï baï cæbi amönie. 2 Änäni ëñëninque tömengä wæætë, —Mïnitö ïñæmpa gäwadecæ̈ ïñonte æ̈mö adinque, “Baänæ watamö bacæ wïñadæ̈ pönï gongæmpa,” ante do ëñëmïnipa. 3 Ayæ̈ ñäö bayö edæ, “Cöönæ cæcæ guïnæ̈ wepæ̈ baï gongæmpa,” äninque mïnitö, Öönæ æbänö ëönæpa, ante adinque do edæ ëñëmïnipa. Ïninque, Wængonguï quïnö cæcæ cæcampa, ante quïnante wïï ëñëmïni. 4 Ñöwomïni ïñömö edæ në wïwa cæmïni inte mïnitö Wængonguï ingante pangocæte baï ëmö cæte gomïni ïmïnipa. Edæ, Mä cæte odömömi adinque pönëmaïmönipa, ante ancaa ämïni awædö. Incæte Cönäö wodi mä pönï nänö cægaïnö ante adinque mïnitö pönenguënëmïni ïñömïnite mäninque mïni aquinque ante odömonte ingæ̈impa. Äninque Itota tömënäni ïnänite ëmö cæte wadæ edæ gogacäimpa.
Wapiticæ̈ näni apæ̈nedö yedæ æmpoquï baï impa, ante
5 Tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë tao gocæ cædinque päö wïï pönente æ̈nämaï inte æ̈mæ̈mäa tao ti wææ̈nänitapa. 6 Itota ïñömö mänïï päö tömënäni näni æ̈nämaï ïnö ante wïï tededinque wadö ante pönente ïïmaï apæ̈necantapa. —Päö yedæ æmpoquï, ante Paditeoidi tönö Tadoteoidi näni da wente cæ̈ï ate gomö aedäni. 7 Angä ëñente wædinque tömengä nänö në ëmïñæ̈näni wæætë näni caboque tededinque, —Päö ænte pönämaï ïmöimpa, ante Itota wabänö mänömaï beyæ̈ ämaingampa. 8 Ante nämäneque tededäni wædinque Itota ïñömö, —Mïni pönëegade. Päö æ̈nämaï inte mïni pönïnö ante quïmæ̈ tedewëmïnii. 9 Awincaque adinque adämaï ïmïnitawo. Edæ päö önompo æ̈mæmpoque æ̈ninque botö godömo æ̈ninque tinco mïido ganca ïnäni näni cæ̈nïnö ante awincaque adïmïni inte mïnitö mïmöno pönënämaï ïmïni awædö. Ayæ̈ cænte ate näni wææntodönincoo wente ænte mïni contadïnö ïñömö cænguï æpotodënö ongontawo, ante pönëmïniyaa. 10 Ayæ̈ ate botö önompo æ̈mæmpoque go mëa päö ænte godömo æ̈ninque coatodo mïido ganca ïnäni näni cæ̈nïnö ante adinque mïnitö ïñömö edæ ëñënämaï ïmïnitawo. Ayæ̈ edæ ñæ̈næ̈ otodë mïni wente ænte contadïnö cænguï æpotodënö ongontawo, ante pönëmïniyaa. 11 Mänïnö ñöwo botö, Gomö aedäni, ante wææ äninque botö wïï päonque ante apæ̈netabopa, ante quïnante wïï ëñëmïnii. Incæte botö, Päö yedæ æmpoquï, ante Paditeoidi tönö Tadoteoidi näni da wente cæ̈ï ate gomö aedäni, ante wææ ämopa. 12 Angä ëñente pönente wædinque tömënäni, Gomö aedäni, ante apæ̈nedinque Itota wïï önonque päö da wente cæ̈inque ante wææ angampa. Wæætë edæ Tadoteoidi tönö Paditeoidi wapiticæ̈ ante näni odömonte apæ̈nedö ante tömengä, Gomö aedäni, ante wææ angampa, ante do ëñënänitapa.
Bitö Coditobi ïnömi ïmipa, ante Pegodo angampa
13 Mänïï ïmæ̈mäa tate ate Tetadea Pidipobæ eyequeï pöninque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈nedinque Itota, —Botö Waobo ëñagaïmo ïñömote wadäni botö ïmotedö ante tededinque, Æbodö ïmoo, ante apæ̈nedäni ëñëmïnii. 14 Äñongante tömënäni wæætë apæ̈nedänitapa. —Bitö ïmitedö ante apæ̈nedinque pancadäniya, Æpæ̈në në guidongaingä Wäö wodi incæ Itota adocä ïmaingampa, ante tededänipa. Wadäni guiquënë, Ediya wodi incæ Itota ïnongä ïmaingampa, ante apæ̈nedänipa. Wadäni guiquënë, Eedëmiya wodi ingampa, ante apæ̈nedänipa. Ayæ̈, Wïï Eedëmiya ingä ïninque Itota Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïñönänite adocä ïmaingä ingampa, ante tededänipa. 15 Ante tömengä mïñæ̈ në godäni apæ̈nedäni ëñëninque Itota wæætë, —Mïnitö diyæ̈, Æbodö ïmoo, ante pönëmïnii. 16 Äñongante Timönö Pegodo wæætë, —Wængonguï në quëwengä Wëmi ingaïmi inte bitö ïñömö Coditobi ïnömi ïmipa. 17 Ante apæ̈necä ëñëninque Itota ïñömö, —Timönö bitö Öönata wëmi ïnömi inte ëñëmi. Wïï waocä apæ̈necä beyæ̈ bitö mänömaïnö ante ëñëmitapa. Wæætë bitö nanguï toquinque edæ botö Mæmpo öönædë në quëwengä incæ bitö ïmite pönö odömonte apæ̈necä ëñëmitapa. 18 Ayæ̈ edæ ïïmaï ante bitö ïmite ämopa. Bitö dicamö baï ïnömi ïmipa, ante pönëninque botö bitö ëmöwo ante Pegodo pönö pemömo ëmömipa. Incæte dicabo tæ̈ïmö ï baï bitö nö änïnö ïñömö edæ tæ̈ïne ï ïñonte botö mänïmoga tæ̈ï mæ̈nonte baï pönö badömo ate mïnitö mïni pönencabo bacæmïnimpa. Ïninque mïnitö, Itota në Codito ingampa, ante mïni pönencabo ïñömö tæ̈ï ëmömïni badinque mänïmoga tæ̈ï ongonte baï wede pönëñömïnite në tæ̈ï pïñæ̈näni tadömengadænguipo owote ta pönäni incæ ædö cæte godömenque mämö bæ taquïnänii. 19 Edæ öönædë Awënë Odeye nempo guiiquinque ante odemö wi æ̈nequï baï botö bitö ïmite pönömo æncæbiimpa. Æ̈mi ate bitö në ämi badïmi inte inguipoga bitö wææ änö incæ öönædë dobæ wææ angaïnö inte ongongæ̈impa. Ayæ̈ bitö quïëmë inguipoga ñimpo cæbi ï ïñonte mänïï adobaï öönædë dobæ ñimpo cæte ongongæ̈impa. 20 Ante ïinque apæ̈nedinque Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite ïïmaïnö ante wææ angantapa. Mïnitö ïñömö botö ïmotedö ante apæ̈nedinque, Codito ïnongä ingampa, ante gode änämaï inte edæ pæ wëëneedäni, angacäimpa.
Itota, Ïïmaï cædäni wæncæboimpa, ante apæ̈necampa
21 Ayæ̈ Itota mänïñedë mä odömöninque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈nedinque, Botö cöwë Eedotadëë goquënëmo ïmopa, angantapa. Gobo ate oodeoidi në aadäni näni Picæncabo tönö, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni tönö godongämæ̈ cædinque botö ïmote wënæ wënæ cædäni wæwencæboimpa. Ayæ̈ botö ïmote godömenque wæ̈nönäni wæncæboimpa. Incæte Wængonguï angä beyænque botö mëönaa go adoönæque ïñonte edæ ñäni ömæ̈monte quëwencæboimpa, ante apæ̈negacäimpa. 22 Mänömaïnö ante apæ̈necä ëñëñönäni Pegodo guiquënë Itota ingante nänënë mäo godinque Itota ingante pïingantapa. —Awënë, quïmæ̈ wæncæ änewëë. Wængonguï pönö wææ aacä beyæ̈ bitö caate wædämaï incæbiimpa. 23 Ante wææ äñongante Itota dadi ëmæ̈ninque Pegodo ingante näëmæ̈ pïïninque, —Bitö Tatänabi baï ïnömi inte edæ botö weca ongönämaï wadæ gobäwe, angantapa. Bitö wïï Wængonguï nänö pönënö ante pönëmi inte wæætë edæ waodänique näni pönëwënö baï pönëninque mänömaïnö ante bitö botö ïmote ægodawaquï ñönonte baï cædinque wææ änewëmi awædö, angacäimpa. 24 Ayæ̈ tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈necantapa. —Æcänö botö mïñæ̈ pöïnëna ïna tömengä ïñömö nämä beyæ̈ ante pönënämaï inte edæ botö mïñæ̈ tee empote poncæcäimpa. Nämä nänö wænguïwæ̈ mongænte ponte baï cædinque tömengä, Botö wæ̈mo incæ caate wæbo incæ Itota ingante cöwë tee empote gocæboimpa, ante poncæcäimpa. 25 Edæ æcänö, Nämä wææ gompodinque quëwencæboimpa, ante cædinque botö mïñæ̈ pönämaï ingä guiquënë tömengä ïñömö edæ quëwënämaï incæcäimpa. Wæætë edæ, Wæ̈nönäni wæ̈mo incæte botö Itota mïñæ̈ tee empote cöwë gocæboimpa, ante æcänö äna guiquënë tömengä wæætë quëwencæcäimpa. 26 Edæ waocä inguipoga ongoncoo tömancoo ö æncæte ante cædinque nämä önöwoca incæ pædæ godongä wë womonte ba ïninque edæ tömengä nänö ömæwocate wæquinque æ̈maingampa. Ïñæmpa eyepæ̈ godongampa diyæ̈ önöwoca wæætë æ̈maingää. 27 Ante Itota ïñömö, “Edæ botö Waobo ëñagaïmo inte botö Wæmpo ñäö tömäo guïnæ̈ gongæ̈ñonte botö edæ botö anquedoidi tönö edæ godongämæ̈ poncæboimpa. Ayæ̈ pömo ate botö tömämïni mïnitö cægaï ganca ante eyepæ̈ pædæ pönömo æncæmïnimpa. 28 Edæ näwangä ämopa. Mïnitö ïñömö ongömïni pancamïniya ïñömö ayæ̈ wæ̈nämaï mïïmïni quëwëñömïni botö Waobo ëñagaïmo inte Awënë Odeye bate ponte a ongömo adinque mïnitö botö nempo quëwencæmïnimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota waëmö pönï ñäö baï ëmongä bacä adänipa
1 Mänïnö ante apæ̈necä ate Itota önompo æ̈mæmpoque go adoönæque ïñonte Pegodo ingante ayæ̈ Tantiago tönö Wäö näna caya ïnate mänimpodäni ïnänite änanquidi mæ̈icä adodänique æigadänimpa. 2 Æite ongöñönäni edæ Itota awinca tömënäni ayönäni edæ wïï cöwë nänö ëmönö baï waëmö pönï ñäö baï edæ ëmongä bamongä adänitapa. Edæ nænque tï näwante ñäö baï bate ëmongä ïninque tömengä weocoo näämænta ñäö incoo ëñacä adänitapa. 3 Ayæ̈ ayönäni edæ doyedë pönï në æigaïna ïñömö Möitee wodi tönö Ediya wodi incæ ïñontobæ̈ a ongöninque Itota tönö godongämæ̈ tedegönäni. 4 Adinque edæ Pegodo guiquënë Itota ingante apæ̈necantapa. —Awënë ëñëmi. Ïñömö mönö waa pönï ongonte awædö. Bitö Ao ämi ïninque botö oncontaicoo mentaiya go adotaique mæ̈nöninque bitö oncontai ante adotaique Möitee oncontai ante adotaique Ediya oncontai ante adotaique mæ̈nömaïmopa. 5 Ante ayæ̈ tedeyongä boguïmämo waëmö pönï ocabogadäni obo wææ̈ninque guïnæ̈ gongæ̈ ayönäni boguïmämodë önönepämoque apæ̈necantapa. —Ïingä ïñömö botö Wengä ïnongä inte botö në waadegaingä ïnongä ingampa. Tömengä ingante adinque botö watapæ̈ tobopa. Mïnitö tömengä pönö apæ̈necä ëñëedäni. 6 Angä wædinque tömengä mïñæ̈ në æidäni ïñömö ancai guïñëninque do do wäate baï cædinque guidömëmæ̈ tæ̈ go wææ̈nänitapa. 7 Go wææ̈näni adinque Itota tömënäni weca ponte godö gampodinque, —Guïñënämaï inte ængæ̈ gantiedäni, angantapa. 8 Ayæ̈ æ̈mö ayönäni Itotaque adocanque ongongä agadänimpa. 9 Ayæ̈ änanquidi ïnö wææ̈ pöñönäni Itota tömënäni ïnänite angantapa. —Mïnitö mä pönï botö ëmönö wïïmonte baï mïni adïnö ante gode änämaï pæ wëëneyömïni botö ïñömö Waobo në ëñagaïmo inte edæ wænte ate ñäni ömæ̈moncæboimpa. Ñäni ömæ̈mömo ate mïnitö edæ mänïñedë ate apæ̈necæmïnimpa. 10 Angä ëñente wædinque tömengä tönö në æidïnäni tömengä ingante änänitapa. —Mänömaï ï ïninque, Ediya wodi täno poncæcäimpa, ante në odömönäni ïñæmpa quïnante apæ̈nedänii. 11 Äñönäni Itota wæætë, —Ediya wodi näni änongä ïñömö täno pongä ingampa. Näwangä impa. Pöninque tömengä, Doyedë ingaï baï ñöwo wæætë adobaï bacæ̈impa, ante badongampa. 12 Botö wæætë ïïmaïnö ante apæ̈nebo ëñëedäni. Ñöwocä mönö Ediya ïnongä inte do pongäimpa ante aquënë. Do pöningä ingante edæ awincaque adinque, Æcänö ingää, ante ëñënämaï inte cædäni guiquënë quïëmë näni cæïnënö incæ edæ do cædänipa. Ayæ̈ adobaï, Tömengä ingante näni cædï baï botö Waobo ëñagaïmo ïñömote botö ïmote adobaï wënæ wënæ cædäni wæcæboimpa, ante apæ̈nebo ëñëedäni. 13 Ante apæ̈necä ëñëninque tömengä tönö në æidïnäni ïñömö edæ, Æpæ̈në mönö guidöningä Wäö ingantedö ante apæ̈necampa, ante tæcæ ëñënäni inte wægadänimpa.
Itota wënæ ingante angä go ate wëñængä waa bacampa
14 Mänïï änanquidi æidïnäni inte adodö wææ̈ninque nanguï pönï ïnäni weca pönäni adinque wacä onguïñængä Itota weca ponte da guicapodinque angantapa. 15 —Awënë ëñëmi. Botö wengä onguïñængä ingante waadete waa cæe ämopa. Tömengä ïñömö edæ ancaa quidi quidi dowænte wæwëninque wantæ wantæ ïñö gongapamö tæ̈ wææ̈ tæ̈ wææ̈ cæcampa. Ayæ̈ æpæ̈në tæi guii tæi guii cæcampa. 16 Ante wædinque, Botö wengä ingante pönö cæmïni waa bacæcäimpa, ante botö bitö mïñæ̈ në godäni weca ænte pömo adinque tömënäni ædö cæte cæquïnänii. 17 Äñongante Itota tömënäni ïnänite,—Ñöwomïni mïni ædæmö cædämaï incabo mïni pönëegade impa, angantapa. Mïnitö weca æpogadö quëwëmoï. Wapiticæ̈ cæmïni ïñömïnite æpogadö piyæ̈në cæte wæwëmoï. Edæ wëñængä ingante ïñömö botö weca ænte mämömïni pongäedäni, angantapa. 18 Ayæ̈ wënæ ingante pïïninque Itota, Tao gobäwe, angä tao gocä ate wëñængä ïñömö dobæ waa bacantapa. 19 Ayæ̈ ate tömengä mïñæ̈ në godäni adodänique Itota weca pöninque tömengä ingante, —Mönitö guiquënë bitö baï wido cæcæ cædinque edæ quïnante wido cædämaï intamönii. 20 Ante wæyönänite, —Wede pönëmïnipa diyæ̈ wido cæquïmïnii. Edæ mïni pönënö möotatamö baï guiyä pönï ëwocamïni ïninque mïnitö änanquidi ïñömö ongonquidi adinque, Nänënë gobäwe, ante ämïni baï edæ änanquidi incæ do gä gote wayömö gongæncædönimpa. Edæ quïëmë cæcæte ante ämïni ïninque tömänö edæ do cæte babaimpa, ante näwangä apæ̈nebo ëñëedäni. 21 Incæte mänïï wënæ inte wido cæcæte ante cædinque cænguï wantæpiyæ̈ cæ̈nämaï inte Wængonguï ingante apæ̈nete ate edæ wido cæquï impa, ante Itota apæ̈necä ëñënänitapa.
Wæ̈nönäni wæncæboimpa, ante Itota adodö ante apæ̈necä
22 Mänïï Gadideabæ pöninque godongämæ̈ goyönänite Itota ïïmaïnö ante apæ̈necantapa. Adocanque, Waocä në ëñagaingä ïñömö æyömönö ongongää, ante godö odömöninque botö ïmote waodäni nempo pædæ godongä æncædänimpa. 23 Në æ̈näni wæætë botö ïmote wæ̈nönäni näñe wæncæboimpa. Ayæ̈ mëönaa go adoönæque ïñonte edæ Wængonguï angä beyænque botö edæ ñäni ömæ̈monte quëwencæboimpa. Itota mänömaïnö ante apæ̈necä ëñëninque tömengä mïñæ̈ në godäni wæætë edæ nanguï wæwente bagadänimpa.
Wængonguï oncö beyæ̈, ante Itota eyepæ̈ godongampa
24 Mänïï pöninque tömënäni Itota tönö godongämæ̈ Capënaömö näni quëwëñömö pöñönäni wadäni guiquënë Wængonguï oncö beyæ̈ ante tiguitamö didacöma näni änontamö mentamonga ante në änönäni inte Pegodo weca ponte änänitapa. —Mïnitö Awënë në Odömongä guiquënë Wængonguï oncö beyæ̈ ante didacöma tiguitamö cöwë pönönämaï ingantawo. 25 Äñönänite Pegodo, —Cöwë në pönongä ingampa. Äninque oncönë pö wäänë guiiyongante Itota täno apæ̈necantapa. —Timönö, æbänö ante pönëmii, angantapa. Ïïmæca në quëwëmö mönö eyepæ̈ ænte quëwengæ̈impa, ante ïmæca awënë odeyeidi ïñömö edæ tömënäni nempo në quëwënäni ïnänite, Pönömïni æ̈moedäni, änänitawo. Wæætë edæ wadäni ïnänite änänitawo. Ædänidö ïnänite änäni, ante pönëmii, ante Pegodo ingante Itota angantapa. 26 Äñongante Pegodo, —Wadäni ïnänite änänipa. Ante apæ̈neyongä Itota wæætë edæ, —Mänömaï ï ïninque edæ mönö Awënë Wængonguï nempo në quëwënömö inte wïï godonguënëmö ïmompa. 27 Incæte wïï pïinte bacædänimpa, ante botö ïïmaï ämopa. Bitö gäwapäa mäo dadonte wëä tadöñömi gæyæ tänocä tacä æ̈e. Æ̈ninque gæyæ önöneca wi æ̈nete ayömi adotamonque incæ coatodo didacöma ëmontamö incæ edæ gæyæ önöne ongontamö adinque bitö tadonte æncæbiimpa. Mänintamö ænte mäo bitö beyæ̈ botö beyæ̈ eyepæ̈ godömi æncædänimpa, angä gote Pegodo cægacäimpa.
Æcänö ñæ̈nængä inte në angä inguingää, ante tededänipa
1 Mänïñedë Itota mïñæ̈ në godäni tömengä weca ponte apæ̈nedinque, —Bitö öönædë Awënë Odeye ïinque bayömi æcänö bitö nempo quëwëninque ñæ̈nængä pönï ïnongä inte në angä inguingää, änänitapa. 2 Itota ïñömö wëñængä guiyangä ingante edæ aa pecä pongä ate tömengä ingante tæcæguedë goncædinque tömënäni ïnänite wæætë apæ̈necantapa. 3 —Näwangä ämo ëñëedäni. Mïnitö öönædë Awënë Odeye nempo guiicæte ante wapiticæ̈ mïni pönëwënö wido cædinque wëñæ̈näni näni piyæ̈në cæte pönënö baï pönëedäni. Mänömaï cædämaï ïmïni ïninque Awënë Odeye nempo cöwë guiidämaï inte wæbaïmïnipa. 4 Incæte ïingä wëñængä, Önömoque ïmopa, ante pönengä baï æcänö adobaïnö ante pönente quëwëna guiquënë tömengä ïñömö edæ öönædë Awënë Odeye nempo quëwëninque ñæ̈nængä pönï inte edæ në angä ingampa. 5 Ayæ̈ æcänö botö ëmöwo apæ̈nedinque mäningä baï wëñængä ingante, Pöe, ante godö waa cæcä ïñömö tömengä ïñömö edæ botö ïmote edæ do, Pöe, ante pönö waa cæcä ingampa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Wacä oda cæcæcäimpa, ante näni wæquinque cædänipa
6 Itota ayæ̈ apæ̈necantapa. “Wadäni godö cædäni beyæ̈ botö ïmote në pönënäni incæ pancadäniya edæ dobæ oda cæte wënæ wënæ cædänipa. Ïninque, Wëñængä adocanque guiyangä pönï ingä incæ oda cædämaï incæcäimpa, ante wææ cæcæte ante cædinque në godö cæcæ cædingä ingante ïïmaï cædäni ïninque tömengä toquënengä ïmaingampa. Waodäni näni dacæ godö dacæ godö cæquinca ñæ̈nænca æ̈ninque tömengä önömenca æ wëmencadinque tömengä ingante tæcætibæ wido cædäni ïninque tömengä edæ, Wënæ wënæ cædämaï inte becadote wæ̈mo beyænque Wængonguï botö ïmote wïï godömenque pangampa, ante wædinque waa toquënengä ïmaingampa. 7 Quïëmë beyæ̈ oda cædinque inguipoga quëwënäni näni wæquinque wënæ wënæ cædänipa. Në pönënäni incæ pancadäniya wïï ëñente do oda cædänipa. Cöwë mänömaï impa. Incæte, Oda cæcæcäimpa, ante në cæcä ïñömö edæ tömengä nanguï nänö caate wæquinque cæcampa,” ante apæ̈negacäimpa. 8 Ayæ̈, “Bitö önompoca cædinque wënæ wënæ cæbi ïninque önompo aa wi æmpote wido cæte baï cædinque wënæ wënæ bitö cædïnö ante wido cæbäwe. Bitö önöwa wapiticæ̈ godinque wënæ wënæ cæbi ïninque bitö önöwa aa wi æ̈wate wido cæte baï cædinque wënæ wënæ bitö cædïnö ante wido cæbäwe. Ïñæmpa inguipoga quëwëninque bitö æ̈mæmpoque empobi incæte æ̈mæntique entibi incæte bitö öönædë æidinque cöwë wæ̈nämaï quëwëmi ïninque waa ïmaimpa. Edæ tipæmpoga empobi inte tipæntiya entibi inte edæ bitö gonga cöwë bæcote wæwenguïñömö wïï æ̈mæ̈wo wido cæte wæquïmidö anguënë. 9 Ayæ̈ bitö awinca wïwa adinque wënæ wënæ cæbi ïninque bitö awinca oo togæ̈monte wido cæte baï cædinque wënæ wënæ bitö cædïnö ante wido cæbäwe. Ïñæmpa inguipoga quëwëninque bitö æ̈mæ̈monque ëmömi inte bitö godömenque quëwëmi ïninque waa ïmaimpa. Edæ wïï tipæ̈monga ëmömi inte edæ bitö tadömengadænguipo gonga cöwë bæcote wæwenguïñömö wïï wido cæte wæquïmidö anguënë,” ante Itota angacäimpa.
Bodego wë womonte ba, ante odömonte apæ̈necampa
10 Ayæ̈, “Ïingä guiyangä ïñömö önonganque ingampa, ante mïnitö adocanque ingante incæ pïinte adämaï ïmäewedäni. Ïñæmpa tömënäni ïnänite në aadäni anquedoidi incæ öönædë quëwëninque botö Mæmpo në öönædë quëwengä awinca cöwë adänipa cæmïnii. 11 Edæ botö Waobo ëñagaïmo inte edæ wë womönäni ïnänite diqui minte æncæte ante pömo ïmopa,” ante Itota apæ̈necantapa. 12 Ayæ̈, “Æbänö ante pönëmïni edæ. Waocä obegaidi tiëë ganca ëacä ongöñönäni adocanque pangocæte nänënë gocä adinque në ëacä ïñömö nöobenta i nöebe ganca ïnäni änämæ̈në ongöñönänite ëmö cæte diqui mincæ wïï goquingä, ante pönëmïnii. Cöwë edæ diqui diqui mincæ gocæcäimpa. 13 Godinque në pangocæ godingä ingante ëadente acä ïninque në ëacä waa tobaingampa. Edæ pangocæ godämaï ïnäni nöobenta i nöebe ganca ïnäni ïnänite adinque cöwë tocä ïnongä inte tömengä tæcæ nänö adingä beyæ̈ godömenque tocampa. 14 Mïnitö Mæmpo öönædë në quëwengä adobaingä, Guiyangä wë womonte wæ̈nämaï incæcäimpa, ante cöwë diqui diqui mingampa,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa.
Në wënæ wënæ cæcä ingante pïïnämaï inte waadecæ̈impa
15 Godömenque odömöninque Itota apæ̈necantapa. “Bitö tönïñacä bitö ïmite wënæ wënæ cæcä wædinque bitö tömengä weca gote ämi adomïnaque nänënë gote ongöeda. Ongöñömïnate bitö tömengä ingante, Mänömaï cæbitapa, ante ämi ëñengäe. Mänömaï ämi ëñengä ïninque tömengä waadete babaingampa,” ante apæ̈negacäimpa. 16 Ayæ̈ godömenque apæ̈necantapa. “Wæætë tömengä ëñënämaï inte waadedämaï ingä ïninque bitö Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö baï cæe. Waocä æbänö cæcää, ante adinque waoda mënaa ïna incæ mënaa go adocanque ïnäni incæ adoyömö ante apæ̈nedäni ïninque tömënäni näni apæ̈nedö beyænque ante mönö, Nö impa, ante ëñengæ̈impa, ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongatimpa. Ïninque bitö, Mönö adoyömö ante apæ̈necæ̈impa, ante waoda mënaa ïnate ämi incæ adocanque ingante ämi incæ æcämenque bitö tönö goda tömengä adoyömö ante nöïnö ante apæ̈necæcäimpa. 17 Ayæ̈ apæ̈nemïni ate në wënæ wënæ cædingä cöwë ëñënämaï ingä ate wædinque bitö ïñömö, Itota në Codito ingampa, ante mïni pönencabo weca gote apæ̈nebi ëñenguïnäni. Ayæ̈ tömënäni wææ änäni ate tömengä godömenque ëñënämaï ingä ïninque tömengä, Nämä cæte quëwenguïmo, ante në ëñënämaï cædäni baï ingampa. Ayæ̈, Odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wengä baï ingampa cæbii. Tömengä ëñënämaï cæcäïnö anguënë, ante bitö edæ tömengä ingante gomö ae,” ante Itota angantapa. 18 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Näwangä ämopa. Mïnitö inguipoga në ämïni inte apænte ämïni ïninque mïni apænte änïnö incæ öönædë dobæ apænte ante impa. Ayæ̈ inguipoga mïnitö apænte äninque ñimpo cæmïni ïninque mïni cædö baï öönædë adobaï do ñimpo cæte ingæ̈impa.” 19 Ante apæ̈nedinque Itota ayæ̈ apæ̈nedinque, “Mïnitö ïmïnite ïïmaï ämopa, angantapa. Inguipoga mëmïnaa guëa adoyömö pönente apæ̈neyömïna botö Mæmpo öönædë në quëwengä ïñömö mïna ämaï ante tömänö cæcæcäimpa. 20 Edæ mëmïnaa ïmïna incæ mëmïnaa go adocanque ïmïni incæ æpomïnimë ïnömïni incæ mïnitö adoyömö ponte botö ëmöwo apæ̈nete ongöñömïni edæ botö adoyömö mïnitö tönö godongämæ̈ ongoncæboimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 21 Ayæ̈ ate Pegodo tömengä weca ponte äninque, —Awënë, botö tönïñacä botö ïmote wënæ wënæ cæcä adinque botö tömengä ingante æpogadö godö ñimpo cæbo ee goquingää. Edæ önompo æ̈mæmpoque go mempoga mänimpoga ñimpo cæbo ee goquingä, ämii. 22 Äñongante Itota, —Ïñæmpa, wïï önompo æ̈mæmpoque go mempogaque anguïï. Edæ godömenque bitö änimpoga pïïnämaï inte ñimpo cæbi ate wæætë adopoga wæætë adopoga ayæ̈ cöwë tetenta ganca wæætë wæætë ñimpo cædinque coatodo tiento nöobenta ganca mänimpoga pïïnämaï inte ñimpo cæbi goquingä. Mänömaï ante Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite, Cöwë pïïnämaï inte ñimpo cæquïmïni, angacäimpa.
Në cædongä nänö waadedämaï cædö ante odömongampa
23 Itota ayæ̈ apæ̈necantapa. “Mänïnö beyæ̈ bitö änö baï cædäni wædinque ïmæca awënë odeye nänö apænte ämaï öönædë Awënë Odeye incæ tömengä ingante në ëñëmïni ïmïnite æbänö apænte angampa, ante odömömo aquïmïni, angantapa. 24 Ïmæca awënë ïñömö, Botö ïmote në cædäni incæ botö ïmote debe ïnäni inte eyepæ̈ pönönäni æncæboimpa, ante cæyongä adocanque tadento ñæ̈nængade näni godonte æ̈inta incæ diete mïido ganca nänö pönongä æ̈nï beyæ̈ wæætë pönönämaï debe ingä adinque tömengä ingante ænte mämönäni pongampa. 25 Pongä adinque tömengä awënë ïñömö, Ömæpocä inte tömengä ædö cæte pönongä ænguïmoo, ante pönente wædinque ïïmaï angantapa. Wacä ingante në cædäni tömengä näni wencabo bacædänimpa, ante cædinque botö në pönönämaï ingä näna gæncaya näni wencabo tömänäni ïnänite bæi ongonte wacä ingante godonte eyepæ̈ ænguïmoo, angä. 26 Ëñente wædinque edæ në cæcä ïñömö tömengä weca ædæ wææ̈ninque edæ, ‘Awënë, waadete cædinque ee abi adinque botö ayæ̈ ate botö debe inganca tömanta pönömo æncæbiimpa.’ 27 Ante wæcä ëñëninque awënë ïñömö në cæcä ingante guëa wæte baï pönëninque, Tömää edæ godonte impa, äninque godö ñimpo cæcä abæ tawænte gocantapa. 28 “Incæte tömengä tönö wadäni näni godongämæ̈ cæcabo ïñönäni wacä guiquënë adocä ingante tiëë tiguitamö ganca nänö pönongä æ̈nï beyæ̈ wæætë pönönämaï debe ïnongäimpa. Adinque në abæ tawænte godingä incæ tömengä ingante debe ingä ingante godö yao ongonte ñïmämencate cædinque, ‘Do bitö æ̈ninta pönömi æ̈mo töö.’ 29 Ante pïingä wædinque tömengä tönö në cæcä inte në debe ingä wæætë në äningä weca da guicapodinque, ‘Bitö waadete cædinque ee abi ïninque botö ayæ̈ ate pönömo æncæbiimpa.’ 30 Ante wæyongä edæ Baa äninque tömengä, Tömanta edæ cöwë pönömi æ̈mo ate tabaïmipa, äninque edæ tee mönecä ongongantapa.” 31 “Adinque edæ tömëna tönö në cædäni guiquënë, Mänömaï cæcä, ante wædinque pïïninque awënë weca gote, Mänömaï cæcampa, ante wæmönipa. 32 Änäni ëñëninque wënæ wënæ në cædingä ingante äñecä pongä ate tömengä ingante awënë, ‘Botö ïmo në cædïmi inte në wënæ wënæ cæbitapa töö. Ïñæmpa bitö nanguï ämi beyænque botö edæ, Tömanta edæ godonte impa, ante ñimpo cæbo abæ tawænte gobitapa. 33 Ïninque botö guëa wæte pönente cæbo baï bitö tönö në cæcä ingante bitö adobaï guëa wæte pönëmi baï waa incædönimpa.’ 34 Äninque awënë äingä badinque, Tömengä tömanta nänö æ̈ninta botö ïmote adodö nänö pönonguinganca botö, Tömengä ingante ænte pancæmïnimpa, ämopa. Äninque tömengä ingante tee mönete oncönë në pänäni ïnänite pædæ godongä æ̈nänipa.” 35 Mäninque ante odömonte apæ̈nedinque Itota godömenque apæ̈necantapa. —Edæ mïni waocabo ïñömïnite mïnitö wacä nänö wënæ wënæ cædïnö ante godö ñimpo cædämaï ïmïni adinque awënë nänö apænte änö baï botö Mæmpo öönædë në quëwengä ïñömö adobaï mïnitö wënæ wënæ cædïnö ante ñimpo cædämaï inte tömänö ancæcäimpa, ante apæ̈negacäimpa.
Nänöogængä ingante näni pämæ̈nö ante
1 Mänïï Gadideabæ quëwente ïinque apæ̈nete ate Itota Oododänö æ̈mæ̈mäa godinque Oodeabæ pongacäimpa. 2 Pongä adinque nanguï ïnäni tee empo goyönäni tömengä gampocä waa badänitapa. 3 Paditeoidi guiquënë, Godö ämö ëñëninque Itota wabänö adodeque oda cædete wæcä tocæ̈ï, ante pönëwënäni inte tömengä weca pöninque änänitapa. —Wængonguï æbänö ante wææ angacäï. Waocä tömengä nänöogængä ingante quïëmë beyænque pämængä ïninque edæ nö cæte intawo. 4 Ante äñönäni Itota, —Mïnitö ïñæmpa Wængonguï beyæ̈ ante näni yewæ̈möinta adämaï inte ämïnitawo. Wëënëñedë edæ waocä ingante në Badongaingä ïñömö, “Onguïñængä ingampa, ante ayæ̈, Onquiyængä ingampa, ante badongacäimpa,” ante yewæ̈mongatimpa. 5 Ayæ̈, “Mänömaï beyæ̈ waocä mæmpocä ingante ëmö cæte wäänä ïnante ëmö cæte godinque onquiyængä ingante, Botö nänöogængä, ante æ̈mæ̈wo moncæcäimpa. Ïninque mënaa ïnïna incæ tömëna näna gæncaya badinque adocanque baï bacædaimpa,” ante yewæ̈mongatimpa. 6 Ïninque tömëna näna gæncaya adocanque baï badinque nänënë mënaa ïnämaï ïnapa. Mänömaï beyæ̈ Wængonguï, Adocanque baï ïnapa, ante näna gæncaya nänö në badongaïna ïñönate waocä wæætë pango cædämaï incæcäimpa. 7 Äñongante tömënäni wæætë, —Ïninque, Æ̈mæ̈wo pämæ̈mo goquïmi, ante yewæ̈möninque mäninta bitö yewæ̈möninta onquiyængä ingante godömi ængä ate bitö önonque pämæncæbiimpa, ante Möitee wodi quïnante wææ angacäï, ante ëñencæte ante mönitö wæmönipa. 8 Änäni ëñëninque Itota edæ, —Ïñæmpa, Mïmö ömædëmïni ïnömïni inte mïnitö wënæ wënæ cæïnëmïni ïmïnipa, ante wædinque edæ Möitee, Nänöogængä ingante pämænguïmi, ante yewæ̈mongacäimpa. Wëënëñedë ïñömö edæ wïï mänömaï ingatimpa. 9 Wæætë onquiyængä wacä ingante godö todämaï ïñongante tömengä ingante në pämæ̈ningä ïñömö tömengä dobæ nänö towenguinque edæ wacä onquiyængä ingante godö mongampa. Ayæ̈ onquiyængä pämænte goyongä wacä onguïñængä tömengä ingante godö möninque adobaï në towengä bacampa, ante ämo pönëmaïmïnipa. 10 Angä ëñëninque tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë, —Ïñæmpa näna gæncaya ïna inte pämæ̈nämaï ingæ̈impa, ante bitö änö baï nö ï ïninque edæ waocä wëmö cæcä baï waa ïmaimpa, ante pönente wæmönipa. 11 Ante wæyönänite Itota, —Wëmö cæcä, ante mïni änö baï ante waocä ædö cæte cæquingää. Wængonguï nänö änïnänique mänïnö ante Ao ante mönämaï ïnänipa. 12 Edæ ædänidö mönämaï inguïnänii, ante pancadäniya guiquënë wäänä cæncadë ëñayedë edæ ongænca babetamïñæ̈näni ëñagaïnäni inte mönämaï ïnäni. Pancadäniya wæætë waodäni cædäni beyænque babetamïñæ̈näni badinque mönämaï ïnänipa. Ayæ̈ pancadäniya guiquënë öönædë Awënë Odeye nempo beyæ̈ ante nämä pönëninque Ao ante edæ mönämaï ïnänipa. Edæ æcänö botö änö ëñente Ao äna, tömenganque mänömaï cæcæcäimpa, ante Itota odömongä ëñengadänimpa.
Wëñæ̈näni ïnänite gampo cæcadinque waa apæ̈necampa
13 Ayæ̈ ate, Wëñæ̈näni ïnänite Itota pönö gampo cæcadinque tömënäni beyæ̈ Wængonguï ingante apæ̈necæcäimpa, ante cædinque wadäni tömengä weca ænte pö ænte pö cædäni adinque tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë, Ænte pönämaï ïedäni, äninque Baa Baa änäni. 14 Ate wædinque Itota ïñömö edæ, —Wëñæ̈näni ïnänite ee amïni poncædänimpa. Edæ mänïnäni näni pönënö baï adobaï pönënäni inte edæ öönædë Awënë Odeye nempo do quëwënäni ïnänipa. Ïninque mïnitö ïñömö wëñæ̈näni ïnänite Baa änämaï ïedäni. 15 Äninque wëñæ̈näni ïnänite pædæ gopo gampo cæcadinque wadæ gogacäimpa.
Mäincoo në nanguï ëacä Itota weca ponte apæ̈necampa
16 Ayæ̈ wacä Itota weca pöninque, —Awënë në Odömömi apæ̈nebi ëñëmoe, angantapa. Botö æbänö waa cæbo ïninque cöwë wæ̈nämaï wantæpiyæ̈ quëwëmaïmoo. 17 Ante äñongä Itota edæ, —Wængonguï adocanque në waa cæcä ingä incæte bitö botö ïmonte äninque, Æbänö waa cæquïmo, ämii. Incæte, Quëwenguïmo, ante wæbi ïninque bitö, Ïïmaï cæedäni, ante Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñente cæe. 18 Angä wædinque, —Ædedö ante ämii. Äñongante Itota wæætë, —Ïïmaï. “Wacä ingante godö wæ̈nönämaï. Bitö nänöogængä ïnämaï ïñongante godö mönämaï. Wacä quï awëmö æ̈nämaï. Wacä æbänö cæcää, ante godö babæ wapiticæ̈ änämaï. 19 Wæmpocä ingante wäänä ïnante waa adinque godö waa cæe. Ayæ̈, Nämä ante bitö waadete cæbi baï wadäni ïnänite adobaï godö waadete cæe.” 20 Angä ëñëninque edëningä ïñömö, —Botö mänïnö bitö änö baï do cæte pægaïmo inte botö quïnö edæ godömenque cæquïmoo. 21 Äñongante Itota wæætë, —Bitö, Ædæmö nö cæbo bacæboimpa, ämi ïninque edæ öönædë bitö waëmoncoo ænguinque edæ ñöwo godinque ïmæca bitö mänincoo tömancoo godonte æ̈ninque bitö æ̈ninta wæætë ömæpodäni inte wædäni ïnänite tömanta godömi æncædänimpa. Ayæ̈ edæ botö ïmote tee empote pöe. 22 Angä ëñëninque edëningä ïñömö edæ, Botö mäincoo, ante nänö nanguï ëacoo ante pönente wæwente wædinque wadæ gogacäimpa. 23 Gocä ïninque edæ Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈nedinque, —Näwangä ämo ëñëedäni, angantapa. Öönædë Awënë Odeye nempo guiite quëwencæte ante cædinque waodäni ömæpodäni inte botö mïñæ̈ pönänipa. Mäincoo nanguï ëacä guiquënë æbänö cæte ömæpocä inte botö mïñæ̈ ponte guiite quëwenguingää, angantapa. 24 Ayæ̈ cämeyo ïñömö guiyangä ingampa diyæ̈ daagö guiyampite pædæ tacää. Cämeyo ñæ̈nængade ïnongä inte pædæ tadämaï ingä baï në ëacä adobaï ingampa. Tömengä nämä ayongä ñæ̈nængä ïnongä inte edæ æbänö cæte Wængonguï Awënë Odeye nempo do wäänë guiite quëwenguingää. 25 Ante apæ̈necä wædinque tömengä mïñæ̈ në godäni wæætë ancai guïñëninque, —Ïñæmpa mänömaï ï ïninque æcänö wäänë guiite quëwenguingää, änänitapa. 26 Itota tömënäni ïnänite cöwä adinque apæ̈necantapa. —Waomïnique incæ nämä mïni cædö beyænque ædö cæte quëwëmaïmïnii. Wæætë Wængonguinque nämä tömänö do cæcä ingampa. 27 Angä ëñente wædinque Pegodo guiquënë, —Mönitö ïñömö edæ möni ëadincoo owæ̈ caate bitö mïñæ̈ ömæpomöni inte pömöni abipa. Ömæpomöni ïmöni inte edæ quïnö ænguïmönii. 28 Äñongante Itota wæætë tömënäni ïnänite angantapa. —Näwangä ämopa. Botö badömo ate tömancoo mïincooque ïinque bayonte botö Waobo ëñagaïmo ïñömö edæ tömëmo ñäö ëmönö ëmöninque edæ pö tæ̈ contacæboimpa. Ïninque mïnitö botö ïmote në tee empogaïmïni inte mänïñedë ate tömëmïni tæ̈ contaimpaa tipæmpoga go mempaa pö tæ̈ contadinque awënëidi badinque edæ idægoidi tipæmpoga go mencabodäniya ïnänite apænte ancæmïnimpa. 29 “Ayæ̈ godömenque ämopa. Mïnitö näwangä oncodo tao godinque mïnitö tönïñadäni ïnänite ëmö cæte godinque badä ïnante mæmpocä ingante wënäni ïnänite botö ëmöwo beyænque ëmö cæte pömïnitapa. Ïninque ïïmaï ante näwangä ämopa. Æcänö botö beyænque mänömaï cædinque tömengä nänö ëadï ömæ ëmö cæte goda ïñömö tömengä nänö ëmö cæte godincoo baï adopocoo æncæcäimpa. Wïï adopogaque edæ æ̈ninque tömengä wæætë edæ godömenque adopocoo adopocoo æ̈ninque tiëë ganca mänimpoga æncæcäimpa. Ayæ̈ botö pönö cæbo æ̈ninque tömengä cöwë wantæpiyæ̈ wæ̈nämaï quëwencæcäimpa. 30 Incæte edæ täno yæcado ongönïnäni pancadäniya wæætë yæmïñæ̈ gote ongönäni bacædänimpa. Ayæ̈ yæmïñæ̈ ongönïnäni inte wæætë yæcado ponte ongoncædänimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Në cædäni æbänö cædänii, ante odömonte apæ̈necampa
1 Itota ayæ̈ edæ, Öönædë Awënë Odeye nempo æbänö quëwënänii, ante odömoncæte ante ïïmaï apæ̈negacäimpa. “Waocä në ömæ ëacä nänö cæbaï Öönædë Awënë Odeye incæ adobaï cæcampa. Në ëacä ñäö bayö oncodo taodinque, Æcänö ñöwoönæ botö yowementacodë cæquïnaa. 2 Ante adinque tömengä beyæ̈ në cæcædäni ïnänite, Mïnitö tömää itædë cæmïni ate botö adocanque ingante deënadio tiguitamö adotamonque pönöninque wacä ingante wacä ingante adotamonque adotamonque pönömo æncæmïnimpa, äñongante Ao ante yowementacodë cæcæ godänipa. 3 Gote cæyönäni tömantadæ̈ æ̈ñonte në ëacä tömënäni näni godonte æ̈ïñömö gote ayongä wadäni önonque cædämaï a ongönäni. 4 Adinque tömengä, ‘Mïnitö adobaï gote cæmïni ate eyepæ̈ godömo æncæmïnimpa.’ Angä ëñëninque Ao ante godänipa. 5 Ayæ̈ tæcæbæcä ïñonte adobaï tömengä wadäni ïnänite angä godäni ate wæætë ædæ wæicä ïñonte adobaï taodinque wadäni ïnänite angä godäni. 6 Ate edæ awæncabo wæiyongante edæ adocä tao ayongä wadäni önonque a ongönäni adinque tömengä tömënäni ïnänite, ‘Quïnante tömää itædë edæ cædämaï a ongömïni.’ 7 Ante äñongä, ‘Ïñæmpa mönitö ïmönite, Cæedäni, änänipa cæquïmönii.’ Änäni ëñëninque, ‘Mïnitö adobaï edæ botö yowementacodë gote cæedäni,’ angä godänitapa,” ante Itota odömonte apæ̈necantapa. 8 Ayæ̈, “Gäwadecæ̈ pönï bayonte në ëacä ïñömö tömengä beyæ̈ në apæ̈necä ingante äninque, ‘Botö beyæ̈ në cædäni ïnänite aa pebi pönäni ate bitö tömënäni näni cædï beyæ̈ godömi eyepæ̈ æncædänimpa. Awæncabo wæiyongä ñöwo pönï gote cædïnäni ïnänite edæ täno godömi æ̈näni ate wæætë wëënë gote cædïnäni ïnänite edæ ayæ̈ ate godömi æncædänimpa.’ 9 Angä ëñente aa peyongä awæncabo wæiyongä gote cædïnäni inte täno pönäni ate deënadio tiguitamö adotamonque adotamonque godongä æ̈näni. 10 Ate adinque täno gote cædïnäni guiquënë, Mönö godömenque ænguï impa, ante pönëñönäni tömengä godongä æ̈ninque edæ deënadio tiguitamö incæ adotamonque adotamonque adopo adopo æ̈nänipa. 11 Æ̈ninque tömënäni në ëacä ingante pïinte tededinque, 12 ‘Mönitö tömää itædë näwancate cæmöni incæ ïñæmpa cæbii. Ayæ̈ pönäni guiquënë wantæ ïñö adoque ooda ganca cædäni incæ mönitö baï adopo godömi æ̈näni wæmönipa töö.’ 13 Ante pïïñönäni në ëacä wæætë adocanque ingante apæ̈nedinque, ‘Ïñæmpa botö bitö ïmite wënæ wënæ cæbogaa. Edæ, Deënadio tiguitamö adotamonque pönömo æncæbiimpa, äñömo Ao änämaï ïmitawoo. 14 Bado, bitö quï incæ ænte goe. Edæ bitö æ̈nï baï ayæ̈ ponte cædingä ingante adopo godonguënëmo intabopa. 15 Edæ botö ëadincoo incæ, Æcänö ingante godonguïmo, ante pönente wædinque ædö cæte tömëmo incæ änämaï inguïmoo. Botö në waa cæbo ïñömote bitö guiquënë edæ pïinte abi awædö,’ ante në ëacä angampa.” 16 Mäninganca ante odömonte apæ̈nedinque Itota ïñömö, “Mänömaï cædäni ïninque botö, Täno yæcado ongönïnäni inte wæætë yæmïñæ̈ gote ongoncædänimpa, antabopa. Ayæ̈, Yæmïñæ̈ ongönïnäni inte wæætë yæcado ponte ongoncædänimpa, ante apæ̈netabopa,” ante apæ̈negacäimpa.
Itota, Wæncæboimpa, ante wæætë adodö ante apæ̈necä
17 Mänïï godinque Eedotadëë gocæ cædinque tömengä mïñæ̈, Dote, ante näni gocabo ïnänite Itota nänënë ænte mäodinque idömæ goyönäni apæ̈necantapa. 18 —Ñöwo ïñömö edæ mönö Eedotadëë ïñömö æicæ̈impa. Æi gote ongömö ate adocanque, Waocä në ëñagaingä æyömönö ongongää, ante wadäni ïnänite godö odömongä bæi ongonguïnäni. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni nempo tömengä botö ïmote pædæ godongä æ̈ninque tömënäni wæætë botö ïmote apænte äninque, Cöwë wæncæcäimpa, ancædänimpa. 19 Ayæ̈ edæ, Awæ̈ ñænquedïmæ̈ cædinque tömengä ingante timpote wæ̈nöedäni, ante tömënäni oodeoidi ïnämaï ïnäni nempo botö ïmote wæætë mäo godönäni æncædänimpa. Æ̈ninque tömënäni wæætë botö ïmotedö ante badete todinque ayæ̈ tæi tæi päninque awäa timpodäni wæncæboimpa. Näñe wæ̈mo ate Wængonguï angä beyænque botö mëönaa go adoönæque ïñonte ñäni ömæ̈moncæboimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Tantiago tönö Wäö badä, Botö ämaï ante cæe, angampa
20 Tebedeo wëna Wäö tönö Tantiago ïñöna tömëna badä ïñömö tömënä wëna tönö Itota weca ponte ædæ wææ̈ninque edæ, Botö ämaï ante cæe, ante apæ̈necä. 21 Ëñëninque Itota, —Mïnö quïnö apæ̈necæte ante pömïï. Äñongante, —Bitö Tæiyæ̈ Awënë Odeye bate tæ̈ contadinque edæ botö wëñæ̈na ïnate ämi ate adocanque bitö tömëmæ̈mi ïnö adocanque dipæ̈mæ̈mi ïnö tæ̈ contaquïna ämopa, angantapa. 22 Ëñëninque Itota wæætë, —Ïñæmpa adämaï inte mïnitö ämïni awædö. Botö nantate wæwenguïmæ̈ baï becabo baï mïnatö edæ adotaca becate baï Ao ante botö beyæ̈ nantate wæwenguïmïnaa. Edæ æpæ̈në guiite baï botö wænguïmæ̈ baï guïñënämaï ïmïnapa diyæ̈ botö beyæ̈ wænguïmïnaa. Äñongante, —Ao ante guïñënämaï cæcæmönaimpa, änatapa. 23 Itota wæætë, —Botö nanguï caate wæwëmo baï mïnatö adotaca bete baï äanque baï caate wæcæmïnaimpa. Näwangä impa. Incæte æcänö botö tömëmæ̈ ïnö æcänö botö dipæ̈mæ̈ ïnö tæ̈ contaquïna botö edæ pönö änämaï ïmopa. Wæætë botö Mæmpo do, Mänïnaque mänimpaa tæ̈ contaquïna, ante në badongaingä inte tömengä adocanque godö angä contaquïna, ante Itota apæ̈negacäimpa. 24 Mänömaïnö ante tededapa töö, ante ëñëninque wadäni diete ganca tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë ïñäna näna caya ïnate edæ pïïnänitapa. 25 Pïïnäni ïninque Itota aa pecä pönäni ate tömënäni ïnänite ïïmaï apæ̈necantapa. —Oodeoidi ïnämaï ïnäni awënëidi æbänö cædänipa, ante do ëñëmïnipa. Tömënäni ïñömö nämä beyænque ante cædinque nanguï pïinte änäni wædinque tömënäni nempo quëwënäni wæætë do ëñente cædänipa. Ayæ̈ tömënäni weca në ñæ̈næ̈näni ïnönäni ïñömö, Tömëmoque ämo ëñente cæedäni, ante pïinte änäni wædänipa. 26 Mïnitö guiquënë tömënäni nämä beyænque ante nanguï änäni baï wïï adobaï cæquënëmïni ïmïnipa. Wæætë mïni cabo ïñömïni adocanque ñæ̈nængä pönï ingä bacæte ante cædinque tömengä wæætë edæ mïnitö beyæ̈ në cæcä baquënengä ingampa. 27 Ayæ̈ yæcado ongöïnente wæcä ïñömö tömengä yæcado ongoncæte ante cædinque wæætë edæ yæmïñæ̈ pönï gote tömänäni ïnänite në cæcä badinque tömengä nämä beyæ̈ ante cædämaï inguënengä ingampa. 28 Edæ Waobo ëñagaïmo inte adobaï, Botö beyæ̈ pönö cæcædänimpa, ante wïï pömo ïmopa. Wæætë wadäni beyæ̈ godö cæcæte ante pömoimpa. Ayæ̈ edæ nanguï ïnäni tee mönete baï wæwëñönäni botö wæætë, Tömënäni wibæ̈nete tacædänimpa, ante tömëmo wepæ̈ incæ godoncæte ante pömo ïmopa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Babetamöna ïñönate Itota gampomongä waa bamönapa
29 Itota mänïnö godinque Eedicoo näni quëwëñömö ponte tayönäni tömengä mïñæ̈ nanguï ïnäni tee empote godänitapa. 30 Goyönäni onguïñæ̈na babetamöna ïñömö taadö wedeca tæ̈ contate a ongöñöna, Itota pongampa, änäni ëñëninque aa pedatapa. —Awënë, bitö Dabii wodi pæ̈ïmi ïnömi inte mönatö ïmönate pönö waadete waa cæe. 31 Ante äñöna godongämæ̈ godäni guiquënë, Apocæ̈në inguënë quëwënaa, änäni incæ godömenque yedæ aa pedinque, —Awënë, bitö Dabii wodi pæ̈ïmi ïnömi inte mönatö ïmönate pönö waadete waa cæe, änatapa. 32 Itota ïñömö næ̈ gongæ̈ninque äñecä pöna adinque, —Mïnatö ïmïnate quïnö cæbo ämïnaa. 33 Angä ëñëninque, —Awënë gampomömi awinca wi æ̈nete baï aquïmöna, ante wæmöna. 34 Äñöna Itota tömëna godongämæ̈ wæte baï pönëninque edæ pædæ gopo gampomongantapa. Gampomongä ate tömëna waa ada badinque Itota mïñæ̈ do godatapa.
Itota Eedotadëë ïñömö pongampa
1 Mänïï gote Eedotadëë obo pöninque Odibowænquidi ontacamö goïmö Betapaguee näni quëwëñömö ganca pöñönäni Itota tömengä mïñæ̈ në goda mënaa ïnate da godöninque angantapa. 2 Tömëna ïnate, —Mänïï näni quëwëñömö ongö amïna. Tömëñömö go guiite ayömïna bodo onquiyæ̈ näna wencaya ñäni ñæ̈ï a ongö acæmïnaimpa. Ñäni ñæ̈ï a ongö adinque mïnatö mänïna ïnate ñï cæyænte botö weca ænte pöeda. 3 Ayæ̈ mïnatö ïmïnate wææ änäni ëñëninque mïnatö wæætë edæ, Awënë nänö ænguënënö ante ænte gomönapa, ante apæ̈needa. Ayæ̈, Tömengä ïinque cæte ate do da pönongä æncæmïnimpa, ante apæ̈needa, angantapa. 4 Do ïñömö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ïïmaïnö ante nänö apæ̈negaïnö ante edæ ïinque bacæ̈impa, ante mänömaï cætimpa. 5 “Tiöno ïñömö quëwënäni ïnänite ïïmaï äedäni,‘Badogaa, mïnitö Awënë Odeye ñöwo mïnitö weca pongä aedäni. Edæ mönö mäincoo mongæ̈wënongä bodo wengäa tæ̈ contate mönö Awënë pongampa. Tömengä gänë pönengä inte bodoga contate pongä aedäni,’ ante ancæmïnimpa.” Ante docä nänö apæ̈negaïnö ante ñöwo ïinque cætimpa. 6 Mänömaïnö ante angä ëñente godinque tömengä mïñæ̈ në goda ïñömö Itota nänö änïnö baï do cædinque, 7 bodo näna wencaya ïnate töï töï ænte pöninque tömëna weocoo yabæcooque æidämæ̈ wo cæyabæda ate Itota wæ̈nömënæca ïnö æi yiyæ̈ tæ̈ contacantapa. 8 Adinque edæ nanguï ïnäni, Itota nänö ponguïnö, ante tömënäni weocoo yabæcooque ñö cædinque bee podöwayönäni wadäni guiquënë gönea gote yæpæ̈ma öñabo tapænte mämö bee bee podöwadäni ate tömengä podöwaïnonque gocantapa. 9 Gocä adinque täno godäni tönö ayæ̈ pönäni tönö godongämæ̈ godinque nanguï ïnäni yedæ äninque, —Bitö Awënë Dabii wodi pæ̈ïmi ïnömi inte pömi adinque, Möni quëwenguinque impa, ante, Badogaa, ante tomönipa. Awënë Wængonguï ëmöwo beyænque pömi ïninque bitö toquinque edæ Wængonguï bitö ïmite waa cæcæcäimpa. Ayæ̈ öönædë ïñömö adobaï, Badogaa, möni quëwenguinque, ante ingæ̈impa. 10 Ante mänïï cædinque pöñönäni, Itota Eedotadëë pongä adinque mänïñömö quëwënäni ancai guïñëninque, —Mäningä æcänö ingää. 11 Ante wæyönäni godongämæ̈ pönäni ïñömö, —Itota ingampa. Tömengä ïñömö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ïnongä inte Gadideabæ Näatadeta quëwente pongä ingampa, ante apæ̈negadänimpa.
Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmö bacæ̈impa, ante cæcä
12 Itota ïñömö Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë pö guiidinque mänïñömö mäincoo mänäni tönö wadäni në godonte æ̈näni tönö ongönäni adinque tömengä tömänäni ïnänite, Oncodo taoedäni, äninque da tadongä oncodo tao godänitapa. Ayæ̈ campio ante näni godonte æ̈impa tönö equemö godoncæte ante në mänäni näni cönöimpa tönö bæ tacä tömampaa guidömëmæ̈ tæ̈ go wææntapa. 13 Ayæ̈ tömënäni ïnänite angantapa. —Wængonguï beyæ̈ ïïmaïnö ante yewæ̈mongatimpa. “Waodäni botö oncönë pö guiidinque botö ïmote apæ̈necædänimpa,” ante Wængonguï angä incæte mïnitö wënæ wënæ cæmïni beyænque Wængonguï oncö incæ në awëmö ö æ̈näni näni womöincönë baï wentamö bapa töö. 14 Äninque Itota ayæ̈ Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë ongöñongä pæ opa pæ opa godäni tönö babetamönäni tömengä weca pönäni adinque tömengä godö cæcä ate waa badänitapa. 15 Mänömaï mä cæcä waa badäni ate wædinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni guiquënë pïinte badänitapa. Ayæ̈ wëñæ̈näni Wængonguï oncö ñæ̈næncö yabæque ongöninque yedæ äninque, “Badogaa, Awënë Dabii pæ̈ïmi ïnömi adinque möni quëwenguinque impa,” ante Yæ änänitapa. Änäni ëñëninque në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni ænguï badinque 16 Itota ingante änänitapa. —Wëñæ̈näni æbänö änäni ëñënämaï ïmitawo. Äñönäni Itota,Do ëñëmopa. Ïñæmpa mïnitö guiquënë Wængonguï beyæ̈ ante ïïmaïnö ante yewæ̈monte ongö adämaï inte änewëmïnitawo. “Bitö tæcæ ëñadäni tönö goömæ̈ në gänäni ïnänite apæ̈nebi ëñente,tömënäni Ao ante nö pönï tededinque,Wængonguï tæiyæ̈ waëmö ingänö, ante watapæ̈ apæ̈nedänipa.” Mänömaïnö ante yewæ̈monte ï apa änewëmïnii. 17 Äninque Itota edæ tömënäni ïnänite ëmö cæte wadæ godinque Betänia näni quëwëñömö gote mongacäimpa.
Iigowæ̈ ömæcawæ̈ ï adinque Itota pïingampa
18 Ñäö bayö Eedotadëë näni quëwënö gämæ̈nö adodö pöninque Itota gæ̈wænte wæcantapa. 19 Gomö adinque iigowæ̈ a ongö ponte ayongä öñaboque ëmæ̈ adinque, —Ömæcabi ïmi cöwë incadämaï incæbiimpa. Äñongä iigowæ̈ incæ guïñë wæ̈nimpa. 20 Guïñë wæ̈ adinque tömengä mïñæ̈ në godäni ïñömö, —Quïmæ̈ iigowæ̈ ïñontobæ̈ guïñë wæ̈ amöö. 21 Ante wæyönäni Itota ïñömö edæ, —Näwangä ante mïnitö ïmïnite apæ̈nebopa. Wïï æ̈mæ pönëmïni inte wede pönëmïni ïninque mïnitö iigowæ̈ inte botö cæbaï adobaï do cæbaïmïni. Ayæ̈ godömenque cædinque mïnitö änanquidi ongö ate, “Änanquidi ëñëmi, äninque, Bitö cabænte wo gote gäwapæ̈në guiie,” ante ämïni ïninque edæ mïnitö änïnö baï do babaimpa. 22 Wængonguï ingante wede pönëmïni ïninque quïëmë incæ ante tömengä ingante apæ̈nemïni incæ mïni änïnö tömänö æncæmïnimpa, ante apæ̈negacäimpa.
Awënë ïmipa, ante æcänö änaï, ante Itota ingante änänipa
23 Itota ayæ̈ Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë pö guiidinque odömonte apæ̈necä ëñëñönäni, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö oodeoidi ïnänite në aadäni, Näni Picæncabo, näni änäni tönö tömengä weca pöninque änänitapa. —Æcänö në angä inte bitö ïmite angä cæbii. Ïñæmpa, Në ämi bacæbiimpa, ante æcänö pönö äna ëñente në ämi inte baï cæbii, ante ëñencæte ante wæmönipa. 24 Änäni ëñëninque, —Mïni ämaï botö adodeque ämo ëñëninque mïnitö täno apæ̈nemïni ëñente ate mänïñedë ate botö wæætë, Æcänö në äna inte pönö angä cæboo, ante apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa. 25 Wäö wodi ingante guiquënë, Bitö æpæ̈në guidoncæbiimpa, ante æcänö äna ëñente guidongäï, ante pönëmïnii. Wængonguï öönædë apæ̈necä ëñente cæcantawo. Wæætë edæ waodänique änäni ëñente cæcantawo. Ædö ante pönëmïnii. Itota angä ëñëninque tömënäni nämäneque wæætedö wæætë tedecöninque, “Wa, æbänö anguïï, ante wædänitapa. Ïñæmpa, Wængonguï angä ëñëninque Wäö cægacäimpa, ämö baï Itota wæætë mönö ïmonte, ‘Quïnante pönënämaï ïmïnitawo,’ ancædongäimpa,” ante wædänitapa. 26 Wæætë edæ, “Waodäni tömänäni, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä Wäö wodi ingacäimpa, ante pönënänipa, ante pönente wædinque Itota ingante në änäni ïñömö, Wadäni pïïnäni wæcæ wæ, äninque, Waodänique änäni ëñente Wäö cægacäimpa, ante mönö ædö cæte anguïï.” 27 Ante pönëninque tömënäni Itota ingante edæ, —Wa, ëñënämaï ïmönipa. Ante wæyönäni Itota edæ,Ïninque botö adobaï, Æcänö në angä inte pönö angä cæboo, ante mïni änïnö ante apæ̈nedämaï incæboimpa, angacäimpa.
Mæmpocä wëna æbänö cæda, ante odömongampa
28 Itota odömoncæte ante apæ̈nedinque, —Mïnitö guiquënë odömonte tedebo ate ämo ëñente apæ̈nemïni ëñëmoedäni. Ïïmaï impa. Waocä tömengä wëna mënaa ïñöna adocanque weca godinque mæmpocä ïñömö, “Botö wëmi, bitö ñöwoönæ yowementacodë cæte pöe.” 29 Äñongä edæ, “Wïï goïnëmo,” angampa. Wæætë edæ ayæ̈ ate pönencöninque edæ, Botö ædö cæte Baa äninque quëwëmoo, ante pönëninque edæ mæmpocä nänö änïnö ante ëñëninque edæ cæcæ gocampa. 30 Ayæ̈ ate mæmpocä wæætë wacä wengä weca adobaï mäo äñongä tömengä edæ, “Bitö mæmpobi ämi ëñente gocæboimpa,” ante apæ̈necä incæte edæ godämaï ingampa. Mäninque ante tedebo. 31 Ñöwo mïnitö ïmïnite ämopa, Mæmpocä nänö änö baï æcänö cæcäï, ante pönëmïni. Äñongante, —Tänocä. Ante apæ̈neyönäni Itota tömënäni ïnänite wæætë, —Näwangä ämopa. Mïnitö Awënë Wængonguï Odeye nempo pö guiidämaï ïñömïnite odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wënäni tönö onquiyæ̈näni mäincoo beyæ̈ ante në towente quëwënäni tönö täno ponte do guiicædänimpa. 32 Edæ Wäö wodi mïnitö weca ponte nö cæte töïnö ante odömöñongante mïnitö ïñömö pönëmïnitawogaa. Ayæ̈ godömenque awënë beyæ̈ në æ̈wënäni incæ mäincoo beyæ̈ ante në towente quëwënäni tönö incæ do pönënänipa. Ayæ̈ mïnitö mänömaï cædäni adïmïni incæte wæætë wënæ wënæ mïni cædïnö ante wædämaï inte wïï pönëmïnitapa töö, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Në aadäni inguënënäni incæ wïwa cædänipa, ante
33 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota, “Wængonguï Awënë æbänö cæcää, ante ëñencæmïnimpa, ante botö ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömonte apæ̈nebo ëñëedäni. Edæ ïïmaï impa. Ömæ ëacä yowementacodë da da mäo da caate wææ cædinque, Tömëmö ænte pïnä pïnä gäwate wæ yopænte tömëmæ̈ ænguïñömö ante cædinque æ̈æ̈ wote badongantapa. Ayæ̈, Yowementacodë awëmö guiidämaï incædänimpa, ante cædinque æi wæ̈nömënæca gomö aquïñömö mæ̈nongä ate në ëacä ïñömö wabæca gocæ cædinque wadäni ömæ wite në aate tä pedäni ïnänite apæ̈necantapa. Botö yowementacodë incæ mïnitö ömæ wite aaedäni. Aayömïnite botö, Mïnitö quï, ante pancamonga pönömo æncæmïnimpa, angä Ao äñönäni wadæ gocantapa. 34 Ayæ̈ yowedepo wodo bayonte tömengä ingante në cædäni ïnänite, Mïnitö yowementacodë në aadäni weca godinque botö yowemö incæ pancamonga ämïni æ̈ninque botö weca wæætë mämömïni æ̈moedäni, angä godänitapa. 35 Angä godinque pönäni adinque yowementacodë në aadäni guiquënë në æncæ pönäni ïnänite bæi ongöninque adocanque ingante nanguï tæi tæi päninque wacä ingante godömenque wæ̈nönäni wængä ate ayæ̈ wacä ingante dicaca tacadäni. 36 Adinque mäo apæ̈nedäni wædinque në ëacä ïñömö wæætë godömenque nanguï ïnäni da godongä gote pönäni adinque në aadäni guiquënë adobaï cædäni wædänitapa.” 37 Ayæ̈ godömenque odömöninque Itota apæ̈necantapa. “Ïninque në ëacä ïñömö, ‘Tömëmo wengä ingante da godömo gocä adinque tömënäni guïñente wædinque ee abaïnänipa,’ äninque tömengä ingante da godongä tömangä pönï gocantapa. 38 Yowementacodë në aadäni guiquënë gomö ayönäni në ëacä wengä dicæ pongä adinque, ‘Tömengä ingampa. Wæmpocä mäincoo ïnï edæ ïingä ïñömö në ænguingä ingampa cæmöö. Mönö edæ mäo wæ̈nömö wængä ate edæ mönö quï babaimpa.’ 39 Änewëninque tömënäni në ëacä wengä ingante edæ bæi ongonte yowementacodë wææ cæte ïñömö yabæque edæ, Ömäe, ante wæ̈nönäni wængantapa.” 40 Ante mäninganca odömonte apæ̈nedinque Itota ïñömö tömengä ingante në änïnäni ïnänite angantapa. “Ïninque mïnitö ïñömö, Në ëacä pöninque edæ yowementacodë në aaquënënäni ïnänite æbänö cæquingää, ante pönëmïni.” 41 Ante äñongante tömënäni wæætë, —Ömäe, ante në wæ̈nönïnäni ïnänite tömengä näëmæ̈ edæ, Ömäe, ante wæ̈nongä wæncædänimpa. Ayæ̈ wæætë, Ædänidö nö cædinque yowedepo ïñö yowedepo ïñö tä pete pönönäni ænguïmoo, ante adinque awënë, Mïnitö wæætë aacæmïnimpa, angä Ao ante aacædänimpa, ante apæ̈nedänitapa. 42 Itota ayæ̈ tömënäni ïnänite, —Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaintaa æbänö ongö ante mïnitö adämaï inte ämïni awædö, angantapa. “Dica ænte adinque, Wënæ wënæ inca, ante në mæ̈nönäni näni wido cædinca incægomonga waëmonca inca ïninque täno näni ñönöninca bæbængapa do bacapa. Wængonguï Awënë incæ mänömaï cæcä adinquemönö waocabo guïñente wædinque waa amompa,” Ante yewæ̈monte impa abaïmïnipa. 43 Mänïnö mïni ëñënämaï ïnö beyæ̈ mïnitö Awënë Wængonguï Odeye nempo quëwente mïni cæquënënö incæ ö ænte baï cæcä wæcæmïnimpa. Ayæ̈ wæætë wadäni ïnänite tömëmö wainca incate baï nö cædäni ïnänite godö angä ëñëninque tömënäni wæætë tömengä nempo quëwente waa cæcædänimpa. 44 Botö ïñömö mänïï dica waëmonca baï ïnömo inte ämo ëñëninque në wæcä ïñömö tömengä ïñömö mänincaa tæ̈ go wææ̈ninque wædænque tobænte wæcä baï ïnongä inte botö önöwa gäänë ædæ wææncæcäimpa. Wæætë æcänö ingante Wængonguï pïinte mänincaca tacacä ïnaa tömengä guiquënë quïëmë baï yaintai baï goquïnö anguënë, ante pönëmïniyaa. 45 Ante në aaquënënäni näni cæïnö ante odömöninque Itota apæ̈necä ëñente wædinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö Paditeoidi ïñömö, Ïñæmpa mönö ïmonte pïinte angä awædö, ante pönente wædinque, 46 Quïnö cæte tömengä ingante bæi ongonte ö ænguïï, ante cöwä adänitapa. Incæte, Waodäni tömänäni, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä Itota ïnongä ingampa, ante pönënänipa, ante wædinque, Pïïnäni wæcæ wæ, äninque edæ ñimpo cægadänimpa.
Monguïmæ̈no ante odömonte apæ̈necampa
1 Wængonguï Awënë æbänö cæquingää, ante ëñencæmïnimpa, ante ïmæca awënë nänö cæïnö ante Itota tömänäni ïnänite wæætë odömonte apæ̈negacäimpa. 2 “Inguipoga awënë odeye tömengä wëñæ̈ beyæ̈ monguïmæ̈no ante nänö cæbaï öönædë Awënë Odeye ïñömö adobaï cæcampa. 3 Inguipoga awënë ïñömö tömengä ingante në cædäni ïnänite, Wëënë botö änïnäni ïnänite wente ænte pöedäni. Angä të të wente æ̈näni ëñëninque edæ, Wïï pöïnëwædö, änäni. 4 Ëñente wædinque awënë wæætë wadäni tömengä ingante në cædäni ïnänite da godöninque, ‘Wëënë botö änïnäni weca godinque botö beyæ̈ ïïmaïnö ante apæ̈nemïni ëñencædänimpa. Botö wengä monguïmæ̈no ante wagadaidi onguïñæ̈näni tönö cæ̈nïnäni oguïmo pönï ïnäni ïnänite do wæ̈nöninque botö æ̈æ̈mæ̈noca do eyepæ̈ cæbopa. Botö wengä monguïmæ̈no pö beedäni, ante mæmpocä angampa, ante edæ botö beyæ̈ apæ̈needäni.’ 5 Angä ëñëninque gote apæ̈neyönäni tömënäni ëñënämaï inte önonque wadæ godinque pancadäniya gönea ante goyönäni wadäni godonte æncæte ante godänitapa. 6 Wadäni ayæ̈ ongönäni guiquënë ëñënämaï inte awënë nänö da godonte në cædäni ïnänite pïinte wënæ wënæ cædäni wæyönäni mäo wæ̈nönäni wæ̈nänitapa.” 7 “Mänömaï cædäni ate wædinque awënë odeye ïñömö äingä badinque tömengä tontadoidi ïnänite angä ëñëninque në wæ̈nönïnäni ïnänite mäo capo wæ̈nönäni. Wæ̈näni adinque godömenque onconcoo tömënäni näni ëadincoo iya tänäni. 8 Ïninque edæ awënë wæætë tömengä ingante në cædäni ïnänite, ‘Monguïmæ̈no do eyepæ̈ cæte ongö incæte botö në änïnäni waa cædänipa diyæ̈ ämo bequïnänii. 9 Ïninque mïnitö wæætë edæ iyæ̈nompoga iyæ̈nompoga mäo godinque æcämenque ingante bee tëninque tömënäni tömänäni ïnänite ämïni æ̈æ̈mæ̈no pö becædänimpa.’ 10 Angä ëñente cædinque në cædäni taadonque pö bee bee bee tëninque waa cædäni incæ wïwa cædäni incæ tömänäni ïnänite äñete ænte mämönäni pö monguïmæ̈no oncönë pö guiidinque eyede goto gongænte bedänitapa.” 11 Ayæ̈, “Awënë odeye ïñömö ëñacæ pö bedäni ïnänite acæ guiiyongä edæ adocanque monguïmæ̈no bequï weocoo awënë odeye nänö pönönincoo incæ wëñadämaï inte önoncooque ee mongængä. 12 Adinque, ‘Æ̈migo, bitö ædö cæte monguïmæ̈no weocoo wëñadämaï inte önoncooque ee mongænte guiibii,’ ante äñongä edæ pæ wëënecä. 13 Adinque awënë odeye ïñömö në aadäni ïnänite äninque, ‘Në monguïmæ̈no weocoo wëñadämaï ingä ingante mïnitö goti wimpote wææ̈ goti wëwate edæ wëmö ïñömö näni guingo imonte Yæ yæ ante wæyömö mäo wido cæedäni,’ ante awënë odeye angampa. 14 Mänömaï näni cædö baï adobaï impa. Edæ nanguï ïnäni ïnänite Wængonguï, Pöedäni, angä incæte edæ wædænque ïnäni ïnänite apænte Ao ante ængampa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Tæiyæ̈ Awënë nänö äintamö ante tededänipa
15 Itota mänömaï apæ̈necä ëñente wædinque Paditeoidi wadæ godinque godongämæ̈ ponëë cöninque, Mönö pïinte apænte anguinque ante quïnö cæmö ate Itota adodeque wapiticæ̈ tededinque oda cæquingää. 16 Ante pönëninque tömënäni në ëmïñæ̈näni tönö Edodeidi ïnänite da godönäni godinque Itota weca pöninque, —Awënë në Odömömi ëñëmi. Bitö nö pönente cæbi ïmipa, ante do ëñëmönipa. Ayæ̈ bitö ayömi mönitö tömämöni önömönique ïmöni adinque bitö, Waodäni æbänö anguïnänii, ante ayæ̈, Æbänö cæquïnänii, ante wædämaï ïnömi inte edæ Wængonguï taadö ante guïñënämaï inte nö odömonte apæ̈nebipa. 17 Ïninque bitö æbänö pönëmii. Odömäno gobiedöno beyæ̈ ante tæiyæ̈ awënë Tetædo tiguitamö nänö änintamö ante æbänö wææ yewæ̈monte ï, ante ëñencæte ante wæmönipa edæ. Godonte edæ waa cæte intawo. Wæætë wënæ wënæ cæte intawo, ante apæ̈nebi ëñencæmönimpa. 18 Äñönäni Itota ïñömö tömënäni do, Cæmö wapiticæ̈ tedecæcäimpa, ante näni änïnö ante do ëñëninque tömënäni ïnänite wæætë edæ, —Mïni wadö tedete wadö cæcabo ïñömö edæ quïnante botö ïmote, Æbänö cæmö oda cæquingää, ante cæmïnii. 19 Tetædo tiguitamö nänö änintamö odömömïni aquïmo. Äñongä deënadio tiguitamö adotamonque ænte pönäni. 20 Adinque tömënäni ïnänite Itota, —Æcänö awinca baï yewæ̈monte badonte ï. Edæ æcänö ëmöwo ante yewæ̈monte ï. 21 Äñongante, —Awënë Tetædo awinca baï yewæ̈monte badonte impa. Adocä ëmöwo ante yewæ̈monte ongö amönipa. Änäni ëñëninque Itota ïñömö edæ, —Awënë Tetædo quï ï ïninque edæ Tetædo ingante godongæ̈impa. Wæætë Awënë Wængonguï quï ï ïninque Wængonguï ingante godonguï ï apa änewëmïnii. 22 Ante Itota nänö änïnö ëñente beyæ̈, Quïëmë baï angää, ante ancai guïñente wædinque wadæ gogadänimpa.
Ædö cæte ñäni ömæ̈monguïï, ante wædänipa
23 Mänïönæ adoönæ ïñonte Tadoteoidi në, Waocä wæ̈ninque ñäni ömæ̈mönämaï æ̈mæ̈wo wængampa, ante në änewënäni inte Itota weca pöninque, Ïïmaïnö ante ëñencæte ante wæmönipa, änänitapa. 24 —Awënë në Odömömi ëñëmi. Möitee wodi mönö beyæ̈ ante wææ yewæ̈möninque ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. Waocä möninque wëñæ̈ tapæ̈idämaï inte wængä ate tömengä tönïñacä wæætë owæmpoingä ingante möninque wëñæ̈ tapæ̈idinque, Botö tönïñacä wodi wengä ingampa, ante pæpogacæcäimpa, ante yewæ̈mongacäimpa. 25 Ñöwo ïñömö möni cabo ïñömönite adodäni näni caipæ̈ önompo æ̈mæmpoque go mënaa ïnäni ïñönäni bamoncadengä möninque wëñæ̈ tapæ̈idämaï manguïwëninque edæ näñe wængä ate ayæ̈mengä wæætë owæmpodingä ingante mongä. 26 Ïninque ayæ̈mengä incæ adobaï wëñæ̈ ömæpocä näñe wængantapa. Ayæ̈ wææ̈ wacä ayæ̈mengä adocä ingante monte ate wëñæ̈ adobaï tapæ̈idämaï inte edæ näñe wængantapa. Ayæ̈ wææ̈ wacä adobaingä, ayæ̈ wææ̈ wacä tapæ̈idämaï inte näñe, ayæ̈ wææ̈ wacä, ayæ̈ wææ̈ ayæ̈mengä pönï adocä ingante möninque wëñæ̈ tapæ̈idämaï inte näñe wængantapa. 27 Onquiyængä guiquënë owæmpote wædinque tömangä pönï näñe wængantapa. 28 Ïninque, Mönö ñäni ömæ̈monguïönæ, ante mïni äönæ ïñonte mäningä owæmpoingä ïñömö æcänö nänöogængä baquingää. Edæ tömengä ingante ïñömö edæ tömänäni manguïwengadänimpa. 29 Äñönänite Itota wæætë,—Mïnitö ïñæmpa. Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈möinta adämaï inte baï ämïni awædö. Wængonguï adocanque tæ̈ï pïñængä inte edæ tömää cæcampa, ante pönënämaï inte edæ oda cæte ämïni awædö. 30 Edæ Wængonguï anquedoidi öönædë cöwë owodäni baï ïnönäni inte waodäni ñäni ömæ̈möninque godö ñänönämaï ïnäni inte edæ mönämaï inguïnänidö anguënë. 31 Wæætë do wængaïnäni näni ñäni ömæ̈monguïnö ante ëñencæmïnimpa, ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈monte ongö adämaï ïmïnitawo. 32 “Botö ïñömö Abadäö Wængonguïmo ingaïmo inte ayæ̈ Itæca Wængonguïmo ingaïmo inte botö Aacobo Wængonguïmo adobo ïmo anguënë,” angacäimpa. Ante në angaingä inte edæ æ̈mæ̈wo wæ̈nïnäni tömënäni Wængonguingä ædö cæte inguingää. Wæætë edæ mïï quëwënänique tömënäni Wængonguï ïnongä ingampa. Ïninque edæ në wænte godïnäni incæ ayæ̈ mïïnäni quëwënäni ïnänipa, ante pönenguënë änewëmïnii. 33 Ante apæ̈necä ëñëninque godongämæ̈ ëñengönäni guiquënë, Æbänö cæte Itota waa pönï odömonte apæ̈necä ëñëmönii, ante wægadänimpa.
Wængonguï nänö wææ angaïne mënea tæ̈ïneda pönï ënepa
34 Tadoteoidi guiquënë, Ædö cæte gomonga anguïï, ante edæ pæ wëënedänitapa. Mänömaï Itota nänö nö änïnö beyæ̈ pæ wëënedänipa, ante tededäni ëñëninque Paditeoidi wæætë godongämæ̈ pönänitapa. 35 Itota æbänö cæte wapiticæ̈ ämaingää, ante pönëñönäni adocanque idægoidi näni wææ angaïnö ante në ate ëñënongä ïñömö Itota ingante angantapa. 36 —Awënë në Odömömi ëñëmi. Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnecoo ante pönëninque ædedö tæ̈ïne pönï ï ïñonte mönö nanguï ëñente waa cæquïï. 37 Äñongante Itota ïñömö,—Ïïmaïnö ante nänö wææ angaïne ïñömö edæ tæ̈ïne pönï ïñonte mönö nanguï ëñente waa cæcæ̈impa. “Wængonguï mönö Awënë ingante bitö mïmö entawente waadedinque bitö ocai encabi inte nö pönëninque bitö önöwoca ëwocabi inte edæ tömengä ingante ædæmö waa waadete pönëe.” 38 Mänïne nänö wææ angaïnö waa pönï ï ïninque mänïne täno waa cæquï impa. 39 Ayæ̈ wade nänö angaïnö adobaï nanguï waa ëñente cæquï impa. “Bitö nämä bitö waadete waa cædö baï adobaï pönëninque wadäni ïnänite adobaï waa waadete cæe.” 40 Ïïmaï cæedäni, ante Möitee wodi nänö wææ angaïnö ayæ̈ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni näni angaïnö cæcæte ante cædinque edæ mänïne Wængonguï mënea nänö wææ angaïne ëñente cæte beyænque edæ tömänö edæ do eyepæ̈ cæte impa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Codito æcänö pæ̈ingä ïnongä ingää, ante apæ̈necampa
41 Mänïï Paditeoidi adoyömö ponte ayæ̈ ongöñönäni Itota tömënäni ïnänite angantapa. 42 Itota ïñömö tömënäni ïnänite, —Codito ïñömö æcänö ingää, ante pönëmïni. Æcänö Wengä ïnongä ingää, ante pönëmïni. Ante äñongante Paditeoidi wæætë, —Awënë Dabii pæ̈ingä ïnongä ingampa. 43 Äñönänite Itota edæ, —Awënë Dabii pæ̈ingä ïnongä ïñongante edæ Dabii tömë edæ Codito ingantedö äninque quïnante, Awënë ïmipa, angacäimpa. 44 “Awënë Wængonguï incæ botö Awënë ingante apæ̈nedinque,Botö tömëmæ̈ ïnö tæ̈ contayömi,bitö ïmite në pïïnäni ïnänite bæ tabo atebitö önöwa gäänë ongöñönänite bitö pïnä gäwacæbiimpa, angacäimpa.” Ante Wængonguï Önöwoca apæ̈necä ëñëninque Dabii wodi yewæ̈mongacäimpa. 45 Codito në Awënë ingampa, ante awënë Dabii wodi nänö në angaingä ïnongä inte edæ adocä Codito ïñömö ædö cæte näëmæ̈ Awënë Dabii wodi pæ̈ingä inguingää, ante pönenguënë änewëmïnii. 46 Ante äñongä edæ tömänäni, Mönö ædö cæte wæætë anguïï, äninque ëñënämaï inte edæ pæ wëënegadänimpa. Ayæ̈ ïincayæ̈ ate, Apæ̈nebi ëñëmönii, ante ædö cæte anguïmoo, ante edæ tömänäni guïñente wædinque änämaï ingadänimpa.
Paditeoidi tönö në odömönäni ïnänite Itota pïinte angä
1 Pæ wëënedäni adinque tömengä mïñæ̈ në godäni godongämæ̈ ongönäni nanguï ïnäni tönö ongöñönänite Itota tömänäni ïnänite apæ̈negacäimpa. 2 “Në odömönäni tönö Paditeoidi ïñömö Möitee wodi nänö angaïnö ante në ëñënäni inte në nö odömonte apæ̈nedäni ïnänipa. 3 Mänömaï ïnäni adinque mïnitö ïñömö tömënäni änïnö ante tömänö ante cöwë ëñente cæedäni. Wæætë tömënäni näni cæï baï cædämaï ïedäni. Edæ, Ïïmaï cæedäni ïïmaï cæedäni, ante näni änö ante tömënäni nämä incæ ëñënämaï cædänipa. 4 Edæ mäincoo teëmencoo mö paate wadäni önönancapæ̈ cö cædancapæ̈näni baï cædinque tömënäni, Wadäni guëmancædänimpa, ante cædämaï ïnäni inte önompogonca adopogoncaque incæ gä æ̈nancapæ̈nämaï ïnänipa.” 5 “Quïëmë cædäni incæ tömënäni cöwë, Wadäni botö ïmote waa acædänimpa, ante cædänipa. Wadäni, Bitö Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈mongainta nanguï abi ïmipa, ante pönëninque mönitö ïmönite waa acædänimpa, ante babæ cædinque mäninta æ̈montaicade ñæ̈næ̈ pönï badonte mïni tente önoncaipoga wo cæte encapodänipa. Ayæ̈, Bitö Wængonguï ingante nanguï apæ̈nebi ïmipa, ante pönencædänimpa, ante cædinque tömënäni weocoo ñä cæwate ñä cæwate doyæ̈ guënë ëwa badöninque doyæ̈ pönï wëñate mongæ̈nänipa. 6 Ayæ̈ æ̈æ̈mæ̈ becæ godinque tömënäni, Botö täno bete tocæboimpa, ante waëmompaa pönï tæ̈ contate bete todänipa. Ayæ̈ Wængonguï angä näni ëñente yewæ̈mongainta ate odömöincönë pö guiidinque tömënäni nämanque ante pönëninque waëmompaa pönï tæ̈ contate todänipa. 7 Ayæ̈ waodäni näni godonte æ̈ïñömö waïnö pancadë goyönäni wadäni pö bee tëninque, Në odömömi, bitö ïmite waa amönipa, ante apæ̈nedäni ëñëninque edæ në odömönäni ïñömö nanguï todänipa,” ante Itota apæ̈necantapa. 8 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Mïnitö guiquënë mïnitö Awënë në Odömongä adocanque pönï ïñongä mïni caipæ̈ ïñömïnite wadäni, Awënë në odömömi ïmipa, ante änämaï incædänimpa, ante wææ cæedäni. 9 Ayæ̈ mönö Mæmpo adocanque pönï öönædë quëwengä ingä adinque mïnitö waocä ingantedö ante apæ̈nedinque, Mönö mæmpo ingampa, ante änämaï ïedäni. 10 Ayæ̈, Mönö Awënë në Odömongä ïñömö adocanque pönï Codito ïnongä ingampa, ante ëñëmïni ïñömïnite wadäni, Në ämi ïmipa, ante änämaï incædänimpa, ante wææ cæedäni. 11 Ayæ̈ edæ mïni cabo ïñömïnite wacä beyæ̈ wacä në godö cæcä ïñömö ñæ̈nængä pönï ingä incæcäimpa. 12 Edæ nämä ængö cæte baï cædinque æcänö, Botö botö, äna tömengä ïñömö edæ wææntodonte baï önonque bacæcäimpa. Wæætë æcänö, Botö botö, änämaï inte, Önömoque ïmopa, äna ïñömö edæ tömengä ingante ængö cæte baï cædäni adinque wadäni tömengä ingante waa acædänimpa,” ante Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈negacäimpa. 13 Ayæ̈ në odömönäni tönö Paditeoidi ïnänite Itota pïinte angantapa. “Mïnitö ïñömö mïni pante wæquinque edæ wadö tedete wadö cæmïni ïmïnipa. Wadäni öönædë Awënë Odeye nempo guiidämaï incædänimpa, ante mïnitö odemö tee mönete baï wææ cæmïnipa. Tömëmïni guiidämaï ïmïni inte mïnitö wadäni guiicæ cæyönänite edæ tömënäni näni guiidämaï wæquinque edæ wææ cæmïnipa. 14 Në odömömïni tönö Paditeoidi ïmïni mïni wadö tedete wadö cædincabo inte mïni wæquinque impa. Owæmpoïnäni oncö ö æ̈mïni incæte mïnitö, Wantæpiyæ̈ botö tedebo beyænque wadäni botö ïmote waa acædänimpa, ante Wængonguï ingante wantæpiyæ̈ në tedemïni inte godömenque mïni panguinque ingæ̈impa,” ante Itota angacäimpa. 15 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Në odömömïni tönö Paditeoidi ïmïni mïni wadö tedete wadö cædincabo inte mïni wæquinque. Edæ, Adocanque incæ mönitö ëmïñængä bacæcäimpa, ante mïnitö æpæ̈ tömämæ̈ wogaa gote diqui diqui mïninque inguipoga taadö tömänö gote diqui diqui minte ayömïni adocanque Ao angä adinque mïnitö tömengä ingante godö odömömïni. Ëñëninque tömengä guiquënë mïnitö wënæ wënæ goquïnö godömenque godinque gomonga në wënæ wënæ cæcä badinque tadömengadænguipo nänö gomonga panguinque mïnitö mïñæ̈ tee empote gocampa töö.” 16 Ayæ̈, “Babetamömïni mïni wæquinque babæ ante mäomïni ate edæ oda cæte godänipa. Ïñæmpa ïïmaï änewëmïnipa. ‘Botö änö nöingä baquïnö anguënë, ancæte ante æcänö, Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö tæ̈ï ongö baï impa, äna tömengä önonque tedete apæ̈necampa, ante änewëmïnipa. Wæætë edæ, Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö oodo mæ̈ ongö baï impa, ante æcänö äna guiquënë tömengä nö angä inte cæcæcäimpa,’ ante mïnitö ïñömö babæ wapiticæ̈ ämïnipa. 17 Mïni babetamö incabo mïmö ömædë incædö. Edæ Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncönë oodo öñö adinque, Oodo incæ godömenque waa pönï impa, ante babæ ante pönëmïnipa. Ïñæmpa oodo æ̈ninque, Wængonguï oncö waëmö ëmonguinta, ante ænte badönäni beyænque oodo tæiyæ̈ waëmö bapa, ante pönëmïniyaa.” 18 “Ayæ̈ edæ mïnitö babæ apæ̈nedinque, ‘Botö änö nöingä baquïnö anguënë, ancæte ante waocä, Wængonguï quï, ante baö näni iya täimpaa tæ̈ï ongö baï impa, ante æcänö äna önonque tedecampa. Wæætë mänïnö ancæte ante, Baö iya täimpaa näni iya tanguingä baï impa, ante æcänö äna ïñömö tömengä nö ante cæcæcäimpa,’ ante mïnitö babæ wapiticæ̈ ämïnipa. 19 Mïni babetamö incabo ämïni ëñëmoedäni. Ædö waa intawo. Näni iya täimpaa incædö tæiyæ̈ waëmö intawo. Wæætë edæ baö näni iya tanguingä incæ tæiyæ̈ waëmö intawo. Æbänö ante pönëmïni. Ïñæmpa baö æ̈ninque, Wængonguï quï, ante iya tänäni beyænque baö näwäaquingä bacampa, ante pönëmïniyaa. 20 Ïninque, Botö änö nöingä baquïnö anguënë, ancæte ante waocä, Näni iya täimpaa tæ̈ï ongö baï impa, ante æcänö äna tömengä, Iya täimpaa tönö baö näni iya tanguingä tönö tömää beyæ̈, ante baï dobæ angampa. 21 Ayæ̈ æcänö, Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö beyænque ante näwangä baquïnö anguënë, äna tömengä Wængonguï oncö beyæ̈ ayæ̈ mänincönë në owocä beyæ̈ adobaï dobæ angampa. 22 Ayæ̈ æcänö, Öönædë beyænque näwangä baquïnö anguënë, äna tömengä edæ Wængonguï nänö contaimpaa beyæ̈ ayæ̈ contaimpaa në Contacä beyæ̈ adobaï dobæ angampa,” ante apæ̈negacäimpa. 23 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota, “Në odömömïni tönö Paditeoidi incæ mïni wadö tedete wadö cædincabo inte mïni wæquinque impa. Tömëmïni mïni minte pædïmö tönö guïmö oguï wayabo tönö tömëmö mïni tä pete æ̈nïmö të gæte diete ganca mïni cabo të gædincoo ñö cædinque adocooque æ̈ninque, Wængonguï quï, ante godöninque waa cæmïnipa. Incæte edæ Wængonguï, Nö cæedäni, ante nänö änö ante, Godö waadete waa cæedäni, ante nänö änö ante, Wede pönente cæedäni, ante nänö änö ante mïnitö mïni wæquinque ëñente cædämaï ïmïnipa. Ïïmaï täno waa cæquënëmïni inte mïnitö mänincoo ayæ̈ godömenque Wængonguï ingante godömïni inguënëmïni ïmïnipa. 24 Babetamömïni babæ ante mäomïni ate edæ oda cæte godänipa. Mïnitö, Diete ganca mïnitö mäincoo ongö adinque adocooque cöwë godonguï ï, äninque owætaca bequïñömö guincawæ owoyö tæ̈ wedote baï cæmïnipa. Wæætë edæ Wængonguï nänö änö baï cædämaï inte mïnitö edæ cämeyo ñæ̈nængade pönï owoyö önonque ade bete baï pönënämaï inte cæmïnipa, ante awædö,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 25 Ayæ̈ në odömönäni tönö Paditeoidi ïnänite godömenque äninque tömengä, “Mïni wadö tedete wadö cæcabo inte mïni wæquinque impa. Owæta tönö cængæ̈ yabætaque ñongate baï mïnitö wadäni ayönäni në waa cæmïni inte wæætë edæ cæncadenta ïnö wentaga engate baï cæmïnipa. Mïni wacä quï ö æ̈ïnënö ayæ̈ nämanque ante mïni towënö beyæ̈ owæta cæncadenta ïnö opogö tagate eyede baï impa diyæ̈. 26 Bitö Paditeobi babetamömi ëñëmi. Cæncadenta ïnö täno ñä mënongabi ïninque yabæta ïnö ñongate wainta baquïnö anguënë,” angacäimpa. 27 Ayæ̈, “Në odömömïni tönö Paditeoidi incæ mïni wadö tedete wadö cædincabo inte mïni wæquinque impa. Mïnitö wao wodido baï yabæque waëmö paate baï ïñonte cæncadë ïnö wao bayetoca ñömænte öö wayömö baï entawëmïni ïmïnipæ̈æ̈. 28 Ïninque wadäni yabæque adinque, Mïnitö nö entawëmïni ïmïnipa, ante pönëñönäni mïnitö wïwa mïni pönënö beyæ̈ wadö tededinque wadö cædinque edæ mïmö wentamö entawëmïnipa,” ante Itota pïingacäimpa. 29 Tömënäni ïnänite ayæ̈ pïïninque, “Në odömömïni tönö Paditeoidi incæ mïni wadö tedete wadö cædincabo inte mïni wæquinque. Edæ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni wodido, ante mïnitö do mæ̈nönomïnipa. Ayæ̈, Në nö cægaïnäni wodido, ante mæ̈nöninque mïnitö oncontai waëmö pönï paadomïnipa. 30 Ayæ̈, ‘Mæ̈mæ̈idi näni quëwengaïñedë quëwëmöni baï mönitö tömënäni tönö, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedönäni ïnänite mäo wæ̈nönämaï inte ee quëwencædömönimpa,’ ante ämïnipa. 31 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque mïnitö, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïnänite në wæ̈nongaïnäni pæ̈ïmöni ïmönipa, ante nämä incæ edonque pönï apænte ämïnipa. 32 Edæ mïnitö wæ̈mæ̈idi në wæ̈nongaïnäni inte näni pe ñïñængaïmämo wïï eyepæ̈ inte baï cædinque mïnitö ñöwo godömenque eyede pe ñïñænte baï capo wæ̈nömäewedäni,” ante Itota badete baï angacäimpa. 33 Ayæ̈ äninque, “Mïni tæntæcabo pæ̈ïmïni baï ïmïni ëñëedäni. Mïni obecabo pæ̈ïmïni baï ïmïni ëñëedäni. Mïnitö tadömengadænguipo mïni pante wæquënënö ante æbänö cæte aamö cæte edæ tabaïmïniyaa. 34 Ïninque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni tönö në nö ëñënäni tönö në odömönäni ïnänite botö ñöwo mïnitö weca da pönömo pönänipa. Adinque mïnitö ïñömö edæ pancadäniya ïnänite wæ̈nömïni wæncædänimpa. Pancadäniya ïnänite mïnitö awäa timpomïni wæncædänimpa. Ayæ̈ pancadäniya ïnänite mïnitö odömöincönë bæi ongöninque tæi tæi pämïni caate wædinque tömënäni wayömö quëwënäni weca wayömö quëwënäni weca wodii goyönäni mïnitö tee empo tee empo togænte goquïmïni, ante awædö. 35 Mänömaï wënæ wënæ cæyömïni edæ ñöwomïni beyænque tömää inguipoga wepæ̈ aa bedinque näate baquïmïnidö anguënë. Edæ Adäö wodi wengä Abedo në nö cægaingä wepæ̈ tönö ayæ̈ quëwente në ëñente cædäni ïnänite godö wæ̈nönäni wængaïnäni tönö tömënäni tömänäni wepæ̈ beyæ̈ mïnitö näate wæcæmïnimpa. Ayæ̈ mïnitö Wængonguï oncö ñæ̈næncö boyæ̈ iya täimpaa gäänë ongöninque Bedequiya wengä Tacadiya ingante godö wæ̈nömïni wængä ïninque tömengä wepæ̈ näate wæmïnipa. 36 Ñöwomïni mïni wepæ̈ näate wæquinque tömanguipo aa betïnö anguënë, ante ämo ëñëedäni,” ante Itota tömënäni ïnänite idæwaa pïinte apæ̈negacäimpa.
Eedotadëë quëwënäni beyæ̈ ante Itota wæcampa
37 Ayæ̈ Eedotadëë ïñömö quëwënäni beyæ̈ ante pönëninque Itota, “Eedotadëë quëwëmïni ëñëedäni, angantapa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni ïnänite mïni wæ̈nongaincabo inte ayæ̈ Wængonguï nänö da pönönäni ïnänite dicaca tacamïni ïñömïnite botö ïñömö mïnitö ïmïnite waadete pönö cæïnente nanguï wæbopa. Tawadiya wæ̈mönä ïñömö, Botö wënäni, ante gompodinque tæcæënëmæ̈ wëä pönö ö æ̈nä baï botö adobaï, Botö wënäni pöedäni, ante æpogadö äñömote mïnitö, Wïï pöïnente awædö, ante Baa ämïni wætabopa. 38 Ñöwo ïñömö edæ mïni quëwëñömö önonconcooque baconcoo tamëñedäni. 39 Ñöwo ïñömö edæ botö dæ äñömo mïnitö, ‘Awënë Wængonguï ëmöwo beyænque pöninque bitö toquinque edæ waa cæcæbiimpa,’ ante mïni anguinganca mïnitö edæ botö ïmote adämaï incæmïnimpa ante ämo ëñëedäni,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Wængonguï oncö ñæ̈næncö bæ tate bacæ̈impa, ante
1 Itota Wængonguï oncö ñæ̈næncö oncodo tao gocantapa. Wadæ gocæ cæyongä tömengä mïñæ̈ në godäni ïñömö, Wængonguï oncö ñæ̈næncö æbänö waa pönï mæ̈nonte ïï, ante odömoncæte ante tömengä weca pönäni. 2 Ate wædinque Itota wæætë, —Mïnitö guiquënë mänincoo tömancoo edæ waa amïnitawo. Näwangä ante mïnitö ïmïnite apæ̈nebopa. Mänincoo mïni acoo incæ tömanca bæ tadäni wæænca adinque panguïmæ̈ panguïmæ̈ godinque dica adocaque pönï incæ wæ̈nömënæca ongönämaï ingæ̈impa, ante apæ̈negacäimpa.
Oo ïinque bacæ̈impa, ante æbänö ate ëñenguïï, ante
3 Mänïï taodinque Odibowænquidi pö æite tæ̈ contate ongöñongä tömengä mïñæ̈ në godäni adodänique tömengä weca ponte apæ̈nedänitapa. —Bitö änö ante æyedënö ïinque baquïï, ante ëñencæte ante wæmönipa. Edæ bitö ponque æyedënö ponguïmii, ante ayæ̈ mönö inguipoga quëwënö æyedënö æ̈mæ̈wo ïinque baquïï, ante ëñencæte ante wæmönipa. Ïninque, Æbänö mä odömonte baï ba adinque edæ, Oo pönï impa, ante wædinque ëñenguïmönii, ante ëñencæte ante wæmönipa. 4 Äñönäni Itota, —Wapiticæ̈ odömöñönäni mïnitö wæætë, Mönö oda cædämaï ingæ̈impa, ante nämä wææ aquënë quëwëmïnii. Edæ ïïmaï baquï ï ataqueedäni. 5 Edæ wadäni nanguï ïnäni botö ëmöwo ante babæ tedete pöninque, “Botö Codito ïnömo ïmopa,” ante apæ̈nedinque wapiticæ̈ mäodäni godinque edæ nanguï ïnäni tömënäni mïñæ̈ oda cæte wapiticæ̈ gocædänimpa. 6 Edæ, Wabæca awënë tönö pö bee tëninque wæætedö wæætë cædapa, ante tededäni ëñencæmïnimpa. Ayæ̈ wayömö näni guëadö guëa cæte wæ̈nönö ante tededäni incæte edæ guïñente wædämaï ïedäni. Edæ mänïnö botö änïnö baï cöwë bacæ̈impa. Ba incæte mönö inguipoga quëwënö ïñömö mänïñedë wïï æ̈mæ̈wo ïinque bacæ̈impa. 7 Adobæca quëwënäni ïñönänite wabæca quëwënäni ponte bee tëninque guëadö guëa cæquïnäni ïnänipa. Adobæca awënë odeye nempo quëwëñönänite wabæca awënë odeye tömengä nänö ënempodäni mämö bee tëninque guëadö guëa cæte wæ̈nonte wænguïnäni ïnänipa. Ayæ̈ waodäni näni cæ̈ïnente wænguinque cænguï incæ tömää capo wængæ̈impa. Ayæ̈ wayömö wayömö goinque pö wæcædänimpa. 8 Incæte mänïï näni wæwënö ba ïninque edæ önonque mä pönï näni wæwenguï inguïnö anguënë. 9 Mänömaïnö ante Itota godömenque apæ̈negacäimpa. “Mänïñedë edæ mïnitö ïmïnite mïni wæquinque ö ænte mäo godönäni wæyömïni godömenque wæ̈nönäni wæncæmïnimpa. Ayæ̈ mänïñedë botö ëmöwo apæ̈nemïni beyæ̈ tömämæ quëwënäni mïnitö ïmïnite pïincædänimpa. 10 Ayæ̈ adoyedë mïni pönencabo incæ pancadäniya guingo imonte baï badinque edæ pönënämaï inte Baa anguïnäni. Ayæ̈ mïni cabo incæ näëmæ̈ pïïninque pancadäniya, Nänö wænguinque, ante wacä ingante näëmæ̈ godoncædänimpa. 11 Ayæ̈ në babæ ante apæ̈nedäni ponte, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nemöni ïmönipa, ante odömönäni adinque pancadäniya edæ oda cæte wadö pönente baquïnäni ïnänipa. 12 Ayæ̈ ëñënämaï inte näni cæpämo godömenque yebænte baï nanguï ba ate wædinque në pönënïnäni inte wodo tömänäni edæ Baa äninque waadedämaï bacædänimpa. 13 Edæ æcänö ïïmæca ïinque baganca wæntædämaï inte botö ëmöwo beyæ̈ pïinte badämaï ïnaa tömengä edæ botö æ̈mo beyænque cöwë wæ̈nämaï quëwencæcäimpa. 14 Ayæ̈ edæ, Awënë Odeye nempo watapæ̈ quëwengæ̈impa, ante mïni pönencabo tömämæ quëwënäni ïnänite mäo apæ̈nemïni ëñencædänimpa. Mänömaï apæ̈nedinque ïinque cæmïni ate mänïñedë ate edæ ïinque baquïnö anguënë,” ante Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈negacäimpa. 15 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota, “Ïninque, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä Daäniedo wodi, Ñömæ̈ï baï öö wadö näni wo ëwenguïmämo incæ Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmoncönë ænte mämö cö cæquïnänidö anguënë, angacäimpa. Daäniedo nänö yewæ̈mongainta adinque në adingä ïñömö tömengä do ëñëmaingampa. Ïincayæ̈ ate mänömaï cö cædäni ongö adinque, 16 mänïñedë Oodeabæ quëwëmïni ïñömö edæ änanquidi do wodii wïnonte æibäewedäni. 17 Ayæ̈ oncömanca ongömïni ïninque mäincoo æncæte ante oncönë wæi guiidämaï inte oncömancaque oncömancaque wodii wïnömäewedäni. 18 Ayæ̈ tömëmoncodë cæmïni ïninque yacoo æncæte ante oncönë ocæ̈ ëmæ̈nämaï inte godömenque wodii wïnömäewedäni. 19 Mänïönæ ïinque bayedë në yædëmadä ïnäni tönö goömæ̈ në gänönäni tönö tömënäni näni wæquïmämo baquïnö anguënë. 20 Ayæ̈ mïnitö mïni wodii wïnonguïönæ ante pönëninque edæ Wængonguï ingante, Wïï edæ cöönædepo bacæ̈impa, ante ayæ̈, Guëmanguïönæ ïñonte badämaï ingæ̈impa, ante äedäni. 21 Edæ mänïñedë waodäni nanguï näni wæwëmämo näni angä baquïnö anguënë. Edæ Wængonguï nänö badongaïñedë mänömaï näni wæwëmämo baï dæ äñonte ayæ̈ godömenque ñöwo ganca dæ änompa. Ayæ̈ godömenque ïinque baganca mänömaï näni wæwenguïmämo baï dæ anguïnö anguënë. 22 Edæ wantæpiyæ̈ näni wæwenguï impa, ante adinque Wængonguï, Mänimpoönæque edæ wæwencædänimpa, ante pönömenque ante änämaï ingä baï quingänö quëwenguënë dæ ancædönänimpa. Incæte, Në quëwenguïnäni botö angaïnäni wïï wantæpiyæ̈ wæwencædänimpa, ante cædinque Wængonguï dobæ pönömenque äninque, Idæwaa impa, ancæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 23 Ayæ̈, Ïinque bayonte æbänö inguïï, ante apæ̈nedinque Itota godömenque ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Mänïñedë wadäni mïnitö ïmïnite, ‘Ïñömö mönö Codito ponte ongongä tamëñedäni,’ ante ayæ̈, ‘Wayömö ponte a ongongä atamönipa,’ ante tededäni ëñëninque mïnitö ïñömö edæ ëñënämaï ïmäewedäni. 24 Wadäni mänïñedë ponte a ongöninque nämä incæ ante, Tömëmo Codito ïnömo ïmopa, ante babæ ante tedequïnäni. Ayæ̈, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nebo ïnömo ïmopa, ante babæ ante tedequïnäni. Tömënäni, Wængonguï nänö apænte ængaïnäni incæ æ̈mæ̈wo oda cædinque wapiticæ̈ gocædänimpa, ante cædinque bamönengæ̈ baï cædinque öönædë cæï baï cædinque nö odömonte baï cæquïnäni ïnänipa. Incæte Wængonguï në apænte ængaingä inte edæ ee aquingä diyæ̈ æ̈mæ̈wo oda cædinque wapiticæ̈ goquïnänii. 25 Edæ ïinque badämaï ïñonte botö ñöwo do apæ̈nebo ëñëedäni. 26 Ïninque, pönente quëwëñömïni wadäni, ‘Cöwä aedäni, önömæca mæ̈ ongongampa,’ ante änäni ëñëninque mïnitö acæ taodämaï ïedäni. Ayæ̈, ‘Oncö guimongacönë a ongongä apa quëwëedäni,’ ante änäni incæte pönënämaï ïedäni. 27 Edæ nænque tamönö gämæ̈nö näïninque guiidö gämæ̈nö quingæ̈ gote baï edæ tömänäni edonque ayönäni botö Waobo ëñagaïmo inte botö ponque poncæboimpa. 28 Edæ abadæidi ñömæ̈ingäa weëö pönäni baï mïnitö tömämïni adoyedë ïñontobæ̈ botö weca ponguïmïni ïmïnipa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Waocä ëñagaïgä ïïmaï pöninque cæcæcäimpa, ante
29 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota, “Mänïï näni wæwëmämo näni angä ïinque go ate nænque ïñontobæ̈ wëmö badinque apäicä apäidämaï ingæ̈impa. Nëmoncoo öönædë ïnö wææ̈ tæ̈ wææ̈ninque waa tæ̈ waa tæ̈ wæængæ̈impa. Öönædë tæ̈ï ongongaincoo incæ wancæ wancæ cæte baï wapiticæ̈ goquïnö anguënë. 30 Mänïñedë ate botö Waobo në ëñagaïmo inte oo pöñömo öönædë ate baï ba adinque wabæca näni cabo wabæca näni cabo tömämæ quëwënäni Ca ca wæcædänimpa. Wæyönäni botö Waobo në ëñagaïmo inte boguïmancodë mämö pöninque botö tæ̈ï pönï pïñæ̈mo inte ñäö apäite baï waëmö ëmonte wææ̈mo acædänimpa. 31 Mänïñedë todompeta mönö ancadeca yedæ æ̈nete baï we ööñonte botö anquedoidi ïnänite da godömo godinque tömënäni boguïmä æ̈mæ̈nö betamonca æ̈mæ̈nö betamonca nänö pö goïnö godinque öönædë tömäne godinque edæ Wængonguï nänö apænte ængaïnäni ïnänite äñete poncædänimpa,” ante Itota apæ̈necantapa. 32 Ayæ̈, “Wængonguï Awënë æyedënö ponguingää, ante botö iigowæ̈ æbänö ïwæ̈ ante odömonte apæ̈nebo ëñëedäni. Tömëwæ̈ mïïwæ̈ badinque iigowæ̈ wayabo tänä nä boca adinque mïnitö, Öñabo nänö bocaïnepo inte nænque näwantedæ̈ baquinque bocapa, ante pönëninque edæ do ëñëmïnipa. 33 Ayæ̈ adobaï mänïnö botö apæ̈nedïnö baï edæ do ba adinque mïnitö, Waocä në ëñagaingä ïñömö edæ do odemö pönï ongöninque edæ oo poncæcäimpa, ante ëñencæmïnimpa. 34 Näwangä ämopa. Ñöwomïni ayæ̈ mïïmïni quëwëninque wænte godämaï ïñömïni mänïnö botö apæ̈nedïnö baï tömänö edæ do ïinque baquïnö anguënë. 35 Öönædë ongöñömö inguipoga tönö wo ëwente baï dæ ba incæte botö angaïnonque guiquënë edæ dæ badämaï inte edæ cöwë tæ̈ï ongongæ̈impa,” angantapa. 36 Ayæ̈, “Mänïönæ æyedënö ï, ante, Mänïnepo ædepodö ï, ante ëñencæte ante mïni wædïnö ante æcämenque incæ ëñënämaï ingampa. Tömänäni ëñënämaï ïñönäni edæ Wængonguï anquedoidi incæ ëñënämaï ïnänipa. Wæmpocä Wëmo incæ ëñënämaï ïñömote Wæmpocä ïñömö tömengä adocanque incæ edæ në ëñengä ingampa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 37 Ayæ̈ godömenque ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Waobo në ëñagaïmo inte botö ponguïönæ ïinque bayedë guiquënë Nöwee wodi Docä näni angaingä nänö quëwëñedë dodäni näni quëwengaï baï adobaï edæ quëwenguïnäni ïnänipa. 38 Mänïñedë æpæ̈ ayæ̈ änämaï ïñedë në quëwengaïnäni ïñömö önonque cænte bete, Monguingä, ante godonte ate möninque tömënäni Docä Nöwee oncö baï wipo mæ̈nonte nänö guiiquïönæ ïinque baganca quëwencægadänimpa. 39 Tömënäni ïnänite æpæ̈ ænte gocæ cæganca tömënäni, Æpæ̈ anguimpa, ante ëñënämaï näni quëwengaï baï adobaï ëñënämaï cæyönäni botö Waobo ëñagaïmö inte adobaï edæ ïñontobæ̈ poncæboimpa. 40 Mänïñedë waoda tömëmoncodë guëa cæyöna adocanque ingante ö æ̈näni goyongä adocanque wæætë a ongoncæcäimpa. 41 Ayæ̈ onquiyæ̈na guëa apo cæyöna adocanque ingante ö æ̈näni goyongä adocanque wæætë a ongoncæcäimpa,” ante Itota odömonte apæ̈necantapa. 42 Ayæ̈, “Awënë æyedënö ponguingää, ante ëñënämaï ïmïni inte mïnitö mïïmïni inte edæ cöwä aquënë quëwënänii. 43 Në awëmö ængä æyedënö ponguingää, ante ëñente baï në ëacä ïñömö, Bæ tate guiidämaï incæcäimpa, ante wææ wänoncædongäimpa, ante ëñente quëwëedäni. 44 Wao Wëmo ëñagaïmo inte botö adobaï mïnitö ëñënämaï ïñömïni do ïñontobæ̈ ponguïmo ïmo ante mïnitö botö ponguïnö ante wänö cöedäni,” ante Itota angacäimpa.
Awënë quincoo ante në ædæmö aacä
45 Ayæ̈ Itota ïïmaï apæ̈necantapa. “Inguipoga awënë ïñömö, Æcänö në ëñengä ïnongä inte botö quincoo ante ædæmö aacä inguingää, äninque, Mänömaï inte cæcä ingante adinque botö ämo ate tömengä në angä badinque botö oncönë quëwënäni ïnänite ædæmö aadinque cænguï eyepæ̈ ïñonte godongä cæncædänimpa, angampa. 46 Ante awënë wayömö gote ponte ayongä, Në cæcä botö änö ante ëñente cæcampa, ante adinque awënë wæætë tömengä ingante godö waa cæcä tömengä ingante godö waa cæcä ate në waa cæcä ïñömö edæ waa tocæcäimpa. 47 Mïnitö ïmïnite näwangä ante apæ̈nebopa. Në ëñente cædingä ingante awënë, Bitö botö mäincoo tömancoo edæ në aabi bacæbiimpa, ancæcäimpa.” 48 “Wæætë edæ tömengä ingante në cæcä incæ wënæ wënæ cæcä ïnongä inte mïmöno pönëwëninque, Botö awënë wabänö wantæpiyæ̈ pönämaï ïmaingampa, ante pönengä ïninque æbänö babaï. 49 Tömengä edæ wadäni näni cæcabo ïñönänite näëmæ̈ pïïninque tæi tæi pangä ïninque ayæ̈ në tï nämæ̈ bete quidi quidi dowænte badäni tönö godongämæ̈ cænte becä. 50 Ïninque tömengä, Æönædö ponguingää, ante wædämaï ïñongante, Æyedënö ponguingää, ante ëñënämaï ïñongante edæ awënë ïñontobæ̈ pongä wæbaingampa. 51 Pöninque awënë ïñömö ëñënämaï cædingä ingante baö wido wido todinque tömengä ingantedö äninque, Në wadö tedete wadö cædïnäni näni panguïnö gote tömënäni tönö godongämæ̈ ongonte wæcæcäimpa. Ante cædinque awënë tömënäni näni guingo imonte Ca ca wæyömö wido cæcä wæcæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Baquedäni näni cæïnö ante odömongampa
1 Mäninganca apæ̈nedinque Itota ayæ̈ godömenque odömonte apæ̈negacäimpa. “Mänïñedë öönædë Awënë Odeye nempo quëwënäni ïñömö baquedäni diete ganca näni cæï baï adobaï cæcædänimpa. Baquedäni ïñömö, Edëningä ñöwoönæ monguingä, ante tica ënëincade æ̈ninque tömengä ingante bee tencæte ante tao godänipa. 2 Baquedäni incæ tömënäni tinco ganca ïnäni në ëñënäni ïñönäni edæ adoganca tinco ganca ïnäni në ëñënämaï ïnäni ïnänipa. 3 Në ëñënämaï ïnäni guiquënë tömënäni tica ënëincade æ̈ninque gongapæncade æ̈nämaï goyönäni, 4 në ëñënäni guiquënë gongapæncadedë godö pe ñïñænte gongapæ̈ eyepæ̈ ænte godänipa. 5 Mänömaï ænte gote ayönäni në monguingä wantæpiyæ̈ pönämaï dæ angä adinque tömënäni tömänäni edæ möïnente ædo ædo cædinque mö ñönänipa.” 6 “Mö ñöñönäni ayaönæ̈nëña pönï bayonte edæ, ‘Në monguingä pongä ataqueedäni. Tao bee tenguënë quëwëmïnii.’ 7 Ante aa pedäni ëñëninque edæ baquedäni tömänäni ængæ̈ gantidinque, Tica ënëincade waëmö tï wodönote bacæ̈impa, ante wadæ wadæ cædänipa. 8 Cæyönäni në ëñënämaï ïnäni guiquënë në ëñënäni ïnänite, ‘Mönitö tica ënëincade edæ wodo mönæ ëmompa cæmïnii. Mïnitö næ̈æ̈nïmæ̈ incæ pancapäa pönömïni æncæmönimpa.’ 9 Äñönäni, ‘Ïñæmpa, mönitö beyæ̈ mïnitö beyæ̈ adobaï wïï eyepæ̈ ïmaimpa, ante awædö. Edæ godoncæte ante në mänäni weca gote godonte æ̈edäni.’ 10 Änäni ëñente godonte æncæ goyönäni edæ në monguingä do pongä adinque në ëñente eyepæ̈ næ̈æ̈nïnäni ïñömö monguingä tönö godongämæ̈ monguïmæ̈no oncönë becæ guiidäni ïninque edæ odemö tee mönete intapa. 11 Ayæ̈ ate edæ wadäni gongapæ̈ eyepæ̈ ænte pöñönäni do tee mönete ï adinque tömënäni, ‘Awënë, awënë ëñëmi. Odemö wi æ̈nebi guiimönie.’ 12 Ante wæyönäni awënë wæætë, ‘Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Mïnitö æmïnidö ïmïnii, ante botö cöwë adämaï ïmopa,’ angampa.” Mäninque ante odömoncæte ante Itota ïïmaï angantapa. 13 “Mïnitö guiquënë, Æönædö ï, æyedënö ï, ante ëñënämaï ïmïni inte edæ wänö conte quëwëedäni,” angacäimpa.
Tadento näni godonte æ̈inta ante odömongampa
14 Ayæ̈ æbänö baquïï, ante odömoncæte ante Itota, Waocä në ëacä nänö cæï baï bacæ̈impa, ante apæ̈negacäimpa. “Në ëacä wayömö gocæte ante cædinque tömengä ingante në cædäni ïnänite äñete mämongä pöñönänite, Botö ëadinta incæ pönömo æ̈ninque mïnitö në aamïni badinque botö beyæ̈ godonte æncæmïnimpa. 15 Äninque në ëacä ïñömö, Në cædäni æbänö nanguï cædinque aaquïnänii, ante adinque tadento ñæ̈nængade näni godonte æ̈inta incæ adocanque ingante önompo æ̈mæmpoque mänimpota pædæ pönöninque wacä ingante tadento mentaa mänimpota pædæ pönöninque wacä ingante tadento adotaque pædæ pönongampa. Ayæ̈ wadæ gocä. 16 Ïninque tadento önompo æ̈mæmpoque mänimpota në æ̈ningä ïñömö do godinque godonte æ̈ godonte æ̈ cædinque önompo æ̈mæmpota tömengä nänö æ̈nimpota adopota æ̈ñongä edæ tadento önompo tipæmpoga bapa. 17 Ayæ̈ tadento mentaa në æ̈ningä adobaï godonte æ̈ godonte æ̈ cædinque mentaa nänö æ̈ninta adopota wæætë æ̈ñongä edæ tadento mëa go mëa bapa. 18 Wæætë adotaque në æ̈ningä guiquënë tömengä wadæ godinque onguipodë æ̈æ̈ wodinque awënë godonte æ̈inta æ̈ninque tee moncate wë wodongampa,” angantapa. 19 Ayæ̈, “Wantæpiyæ̈ ate tömënäni awënë adodö pöninque, Botö quï eyepæ̈ æncæboimpa, ante cædinque tömënäni näni ænte aadinta ante cöwä acantapa. 20 Önompo æ̈mæmpoque tadento në æ̈ningä ïñömö edæ æ̈mæmpota adopota nänö godonte æ̈ninta ænte pöninque awënë ingante, ‘Awënë, bitö botö ïmote, Aacæbiimpa, ante tadento önompo æ̈mæmpoque mänimpota pædæ pönömi æntabopa. Æ̈ninque botö godonte ænte godonte ænte edæ nanguï cædinque edæ mänimpota adopota æ̈mæmpota dobæ æ̈moï ae.’ 21 Angä wædinque tömengä awënë ïñömö, ‘Badogaa. Botö ïmote në cæbi ïnömi inte bitö ædæmö aabi inte ñöwo waa cæbi æ̈mopa. Bitö wædænque æ̈ninque cöwë ædæmö aabi adinque botö ñöwo nanguï pönï botö ëadincoo pönömo æ̈ninque bitö wæætë edæ në aabi bacæbiimpa. Botö bitö awënë ïnömo inte watapæ̈ tote quëwëmo ïñömote bitö edæ ääñömonque baï bitö watapæ̈ tote quëwenguinque pöe,’ angantapa.” 22 “Ayæ̈ mëa tadento në æ̈ningä adobaï pöninque, ‘Awënë, bitö botö ïmote, Aacæbiimpa, ante tadento mentaa mänimpota pædæ pönömi æ̈ninque botö godonte ænte godonte ænte edæ nanguï cædinque edæ mentaa mänimpota adopota dobæ æ̈moï ae.’ 23 Angä wædinque tömengä awënë ïñömö, ‘Badogaa. Botö ïmote në cæbi ïnömi inte bitö ædæmö aabi inte ñöwo waa cæbi æ̈mopa. Bitö wædænque æ̈ninque cöwë ædæmö aabi adinque botö ñöwo nanguï pönï botö ëadincoo pönömo æ̈ninque bitö wæætë edæ në aabi bacæbiimpa. Botö bitö awënë ïnömo inte watapæ̈ tote quëwëmo ïñömote bitö edæ ääñömonque baï bitö watapæ̈ tote quëwenguinque pöe,’ angantapa.” 24 “Ayæ̈ ate edæ adotaque në æ̈ningä wæætë pöninque, ‘Awënë, bitö në waadedämaï cædömi inte bitö wïï gadïñömö wayömö incæ edæ do wogaabipa. Ayæ̈ bitö wïï mïñömö wayömö incæ edæ do tä pete gæte baï æ̈mipa, angantapa. 25 Ïninque botö edæ ancai guïñente wædinque edæ tao godinque onguipodë æ̈æ̈ wote bitö tadento daga wëninque edæ wë wodontabopa. Bado, bitö quï incæ edæ do æ̈mipa,’ angantapa.” 26 “Angä ëñente wædinque tömengä awënë wæætë, ‘Botö ïmote në cæbi ïnömi inte bitö wïwa pönëmi inte wæntæye cæbi abopa. Botö æbänö gadämaï ïñömö do wogaabopa, ante bitö edæ do ëñëmitapa. Botö mïnämaï ïñömö do tä pete gæbopa, ante bitö änïnö edæ do ëñënïmi inte cæbitapa töö. 27 Ïninque mänïnö ante do ëñënïmi inte bitö edæ padata botö godonte æ̈inta æ̈ninque edæ në godonte æ̈näni weca godonte ænguënëmi ïmitapa töö. Mänömaï cæbi baï botö ocæ̈ ëmænte pöninque edæ botö quï do æ̈ninque wadäni näni guidöninta tönö edæ do æncædömoimpa töö.’ 28 Äninque tömengä ingante në cædäni ïnänite awënë angantapa. ‘Mïnitö ñöwo ïingä tadento adotaque tömengä nänö næ̈æ̈ninta ö æ̈ninque edæ tadento önompo tipæmpoga në næ̈ængä ingante pædæ godömïni æncæcäimpa. 29 Edæ në ëadäni ïnänite tömänäni ïnänite godömenque godonte ingæ̈impa. Ïninque tömënäni quï nanguï ëacædänimpa. Wæætë edæ ëadämaï inte ömæpocä ingä guiquënë tömengä nänö ëadincoo wædænque pönï ï incæte edæ ö ænte dæ ba wæcæcäimpa. 30 Ayæ̈ edæ mäningä botö ïmote në cædingä incæ wæntæye ïnongä inte cædämaï ïñongante mïnitö wëmö ïñömö näni guingo imonte Ca ca wæwëñömö tömengä ingante edæ guitodonte wido cæmïni wæcæcäimpa,’ ante tömengä awënë angampa.”
Tömämæ quëwënäni ïnänite apænte angæ̈impa, ante
31 Itota mänömaïnö ante odömonte apæ̈nedinque godömenque apæ̈negacäimpa. “Botö anquedoidi tönö godongämæ̈ pöninque botö Waobo në ëñagaïmo inte ñäö apäite baï në ëmömo inte poncæboimpa. Mänïñedë botö pöñedë botö Awënë tæ̈ contaimpaa tæ̈ contadinque edæ öönædë waa pönï ongönäni baï waa pönï ongoncæboimpa. 32 Mänïñedë tömämæ quëwënäni botö weca godongämæ̈ ponte a ongoncædänimpa. Ayæ̈ në aacä tömengä cæ̈nïnäni ïnänite apænte adinque bodegoidi æ̈mæ̈nö cönöninque cabodaidi æ̈mæ̈nö nänö cönönö baï cædinque botö ïñömö edæ ïmæca quëwënäni tömänäni ïnänite apænte adinque pancadäniya ïnänite æ̈mæ̈nö gönöninque wadäni ïnänite æ̈mæ̈nö gönömo ongoncædänimpa. 33 Obegaidi baï në ëñente cædäni ïnänite botö tömëmæ̈ ïnö gönöninque wæætë cabodaidi baï në ëñënämaï cædäni ïnänite botö dipæ̈mæ̈ ïnö gönoncæboimpa.” 34 “Gönöninque botö Awënë Odeyebo ïnömo inte botö tömëmæ̈ ïnö në ongönäni ïnänite ancæboimpa. ‘Botö Mæmpo nänö në waademïni inte pöedäni. Tömengä inguipoga nänö badongaïñedë äninque, Awënë Odeye nempo mïni quëwenguïnö impa, ante do badongacäimpa. Ïninque Awënë Odeye nempo mïni quëwenguënënö ñöwo ænte quëwëedäni. 35 Edæ botö gue æ̈nente wæyömo mïnitö cænguï në pönömïni cængaboimpa. Tepæ̈ gæ̈wænte wæbo adinque mïnitö në pönömïni begaboimpa. Botö Wabo ïmo inte cowodë baï pömo adinque mïnitö, Pö guii, ämïni ëñëninque mïnitö weca guiite ëñagaboimpa. 36 Ayæ̈ ömaabo inte wæyömo mïnitö pönömïni wëñagaboimpa. Wënæ wënæ inte wæyömo mïnitö ponte në waadete cægaïmïni ïmïnipa. Tee mönete oncönë ongonte wæwëñömote botö weca ëñacæ në pongaïmïni ïnömïni inte mïnitö ñöwo wæætë edæ botö nempo guiite quëwencæmïnimpa,’ ancæboimpa.” 37 “Ämo ëñëninque edæ në nö cædäni guiquënë, ‘Awënë ïñæmpa æyedënö bitö gue æ̈nente wæyömi dicæ pönömöni cæ̈mitawogaa, ancædänimpa. Ayæ̈ tepæ̈ gæ̈wæ̈ñömi dicæ pönömöni bebitawogaa. 38 Æyedënö wacä incæ pömi adinque mönitö dicæ, Pö guii, antamöniyaa. Ayæ̈ ömaabi adinque dicæ pönömöni wëñabitawogaa. 39 Ayæ̈ wënæ wënæ inte wæyömi incæ tee mönete wæyömi incæ mönitö dicæ acæ pontamöniyaa.’ 40 Ante wæyönäni botö Awënë Odeyebo ïnömo inte edæ tömënäni ïnänite, ‘Ïñæmpa botö tönïñadäni ïñönänite adocanque önonganque ïñongante mïnitö waa cægaïmïni inte edæ botö ïmote do waa cæte ïmïnipa ämo ëñëedäni,’ ante tömënäni ïnänite ancæboimpa,” angantapa. 41 “Ayæ̈ botö dipæ̈mæ̈ ïnö në ongönäni ïnänite botö në Awënë ïnömo inte ancæboimpa. ‘Mïnitö në tente wæquënëmïni guiquënë ñöwo edæ gä gobäewedäni. Edæ Wængonguï do badöninque, Wënæ tönö tömengä anquedoidi nänö në ëmïñæ̈näni tönö wantæpiyæ̈ cöwë wæ̈nämaï näni bæcote wæquïñömö, ante nänö badongaïñömö mïnitö mänïñömö edæ gote guiibäewedäni,’ ante edæ ancæboimpa. 42 ‘Edæ botö gue æ̈nente wæbo adinque mïnitö edæ dicæ pönömïni cæntabogaa. Gæ̈wænte wæyömo mïnitö dicæ pönömïni betabogaa. 43 Ayæ̈ Wabo ïmo inte cowodë baï pömo adinque mïnitö dicæ, Pö guiie, ämïnitawogaa. Ömaabo inte wæyömo weocoo dicæ pönömïni wëñatabogaa. Wënæ wënæ inte wæbo incæ tee mönete wæbo incæ mïnitö ïñömö edæ dicæ ëñacæ pömïnitawogaa,’ ancæboimpa.” 44 “Ämo ëñente wædinque në ëñënämaï ïnäni ïñömö, ‘Awënë ëñëmi. Bitö æyedënö gue æ̈nente tepæ̈ gæ̈wænte wæbitawo. Ayæ̈ wabi baï inte æyedënö pömi atamöniyaa. Weocoo ömaabi inte wæbi adinque, daicawo gawæ̈mi adinque, tee mönete wæbi adinque mönitö bitö beyæ̈ dicæ cædämaï intamöniyaa.’ 45 Äñönäni botö ïñömö edæ tömënäni ïnänite, ‘Ïñæmpa wacä ingante önonganque ïñongante mïnitö cædämaï ingaïmïni inte botö ïmote edæ mänïnö do cædämaï ingamïnimpa. Ämo ëñëmaïmïnipa,’ ante pïincæboimpa. 46 Ïninque tömënäni näni tente wæwenguïnö incæ æ̈mæ̈wo wadæ gocædänimpa. Wæætë në nö cædäni guiquënë cöwë wæ̈nämaï näni quëwenguïnö æ̈mæ̈wo gocædänimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota ingante bæi ongongæ̈impa, ante cædänipa
1 Ayæ̈ mänïnö tömänö ïinque apæ̈nete ate Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈necantapa. 2 —Mëönaa go ate wodo pænta gogaïönæ baï Patowa mönö æ̈æ̈mæ̈ cænguïönæ impa, ante do ëñëmïnipa. Mänïönæ ïñonte botö Waobo ëñagaïmo ïñömote botö ïmote bæi ongöninque edæ, Awæ̈ ñænquedïmæ̈ cæte ïingä ingante töö godöninque daagö timpote wææ̈ tïwadinque edæ æ̈æ̈nö gö cæte wæ̈nöedäni, ante botö ïmote pædæ godönäni æncædänimpa, ante apæ̈negacäimpa. 3 Mänïñedë, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï Caiapato oncönë godongämæ̈ pöninque wadäni në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö oodeoidi ïnänite në aadäni näni Picæncabo ïñömö, 4 adoyömö pönëninque, Mönö æbänö babæ cæte Itota ingante awëmö bæi ongonte ænte wæ̈nonguïï, 5 ante pönënäni incæte,—Ïñæmpa æ̈æ̈mæntedæ̈ ïñonte wæ̈nömö baï tömänäni ænguï bate Yæ yæ ante pïinte cæcædönänimpa, ante pönente wædinque mönö ædö cæte mänïñedë cæquïï, ante wægadänimpa.
Itota ocaboga onquiyængä oguï wapæ̈ gao cæcacampa
6 Itota mänïñedë Betänia godinque në baadingä Timönö oncönë guii ëñadinque cæncongantapa. 7 Cæncöñongä wacä onquiyængä ïñömö tömengä weca pö guiidinque oguï wapæ̈ näni nanguï godonte æ̈nïmæ̈ dica adabatodo waincadedë pe ñïñænte nänö mänïmæ̈ incæ ñöwo ænte mämö Itota ocaboga edæ gao cæcacantapa. 8 Mänömaï cæcä adinque Itota mïñæ̈ näni gocabo ïñömö pïïninque, —Ïñæmpa önonque gao guënente baï cæcampa töö, änänitapa. 9 Edæ ïïmæ̈ ïñömö nanguï pönï æ̈ninta beyæ̈ godonte ænguënëmæ̈ ïmæmpa. Godonte ænte baï ömæpodäni ïnänite wæætë godonguënë apa. 10 Ante pïïnäni wædinque Itota ïñömö, —Quïmæ̈ pïïwëmïnii. Ïingä onquiyængä ïñömö botö ïmote waa pönï cæcä apa quëwëmïnii. 11 Ïñæmpa ömæpodäni ante mïni änïnäni mïnitö weca cöwë quëwëñönäni botö wæætë mïnitö weca wïï wantæpiyæ̈ quëwencæboimpa. 12 Mänïmæ̈ oguï wapæ̈ botonga gadongadinque tömengä botö baö daga wenguinque eyepæ̈ ïñonte edæ öni paacantapa. 13 Mïnitö ïmïnite näwangä ante apæ̈nebopa. Waa pönï botö apæ̈nedö apæ̈nedinque tömämæ æyömömë apæ̈nedäni ëñënäni mäningä onquiyængä nänö cædïnö ante adobaï tededäni ëñente pönencædänimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota ingante Codaa odömonte godoncæte ante cæcampa
14 Ayæ̈ mänïñedë näni, Dote, äincabo ïñönäni adocanque Codaa Icadiote näni änongä ïñömö, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni weca gocantapa. 15 Godinque apæ̈necantapa. —Botö, Itota æyömönö ongongää, ante pönö odömömo ate mïnitö bæi ongonte æ̈mïni ïninque æpotadö, Eyepæ̈ ï, ante pönömïni æ̈maïmoo. Angä ëñëninque tömënäni padata tiguitamö incæ todëinta ganca tee mampote tömengä ingante pædæ godönäni. 16 Æ̈ningä inte tömengä cöwë cöwä adinque, Æbänö cæte Itota ingante odömonte pædæ godömo ate ænguïnänii, ante pönente cægacäimpa.
Päö tönö owæta Itota pædæ pönongä cænte bedänipa
17 Mänïñedë oodeoidi päö yedæ æmpoquï ömæmö ï näni æ̈æ̈mæ̈ cæte cænguïönæ tæcæ ba adinque Itota mïñæ̈ në godäni ïñömö, Wodo pænta gogaïönæ baï Patowa mönö æ̈æ̈mæ̈ cænguïönæ impa, ante pönente wædinque tömengä weca ponte änänitapa. —Æyömönö bitö beyæ̈ Patowa æ̈æ̈mæ̈ ante cæmöni ate cænguïmii. 18 Äñönäni tömengä nänö ëmïñæ̈na mënaa ïnate äninque, —Mïnatö waodäni näni quëwëñömö godinque onguïñængä botö në äningä ingante bee tëninque mïnatö ïïmaïnö ante apæ̈nemïna ëñengäeda. “Mönö Awënë ïïmaï angampa. Botö wænguïönæ oo pönï bapa cæbii. Botö në ëmïñæ̈näni tönö botö bitö oncönë Patowa æ̈æ̈mæ̈ ponte cæncæmönimpa, angampa,” ante ämïna ëñengäeda, angä. 19 Ëñente wædinque tömëna Itota nänö änö baï cædinque, Patowa æ̈æ̈mæ̈ cænguï impa, ante cædatapa. 20 Gäwadecæ̈ bayö Itota tönö, Dote, näni äincabo ponte godongämæ̈ cæncæte ante ongönänitapa. 21 Cæncöñönäni Itota, —Näwangä ante apæ̈nebo ëñëedäni. Mïni cabo incæ adocanque, Æncædänimpa, ante botö ïmote odömonte pædæ godonguingä ingampa. 22 Ante apæ̈necä ëñëninque tömënäni wæwente bayönäni adocanque adocanque, —Awënë, botö ïmotedö ante dicæ apæ̈nebitawogaa. 23 Ante tedeyönäni Itota wæætë, —Botö tönö guëa adotaca në mïï cædingä ïñömö tömengä botö ïmote në odömonte pædæ godonguingä ingampa. 24 Edæ dodäni Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈mongaïnö baï cædinque botö Waobo ëñagaïmo inte cöwë wænte goquënëmo ïmodö anguënë. Ïninque edæ botö ïmo në odömonte godonguingä ïñömö tömengä nänö wæquinque ingæ̈impa. Mäningä wïï ëñate baï waa toquënengä incædongäimpa. 25 Ante apæ̈necä wædinque Codaa ïñömö Itota ingante në odömonte godonguingä ïñömö edæ, —Awënë në Odömömi ëñëmi, botö ïmotedö ante ämitawogaa. Ante äñongante edæ Itota, —Tömëmi nämä incæ, Botö ïmotedö, ante do tedebi ïmipa. 26 Ante apæ̈necantapa. Ayæ̈ cæncöñönäni Itota päö bæi ongonte æ̈ninque Wængonguï ingante waa ate apæ̈nedinque päö pä æ̈ninque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite pædæ godö pædæ godö cæcantapa. —Botö baö baï impa, ante pædæ pönömo æ̈ninque mïnitö Ao ante cæ̈edäni. 27 Äninque ayæ̈ bequïmæ̈ owætaca bæi ongonte æ̈ninque Wængonguï ingante waa ate pönente apæ̈nedinque pædæ godöninque, —Botö wepæ̈ baï impa, ante pædæ pönömo æ̈ninque tömämïni Ao äninque godongämæ̈ intaca beedäni, angantapa. 28 Botö wepæ̈ ïïmæ̈ baï impa. Wængonguï do apæ̈nedinque, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, angacäimpa. Ñöwo adobaï mïïne äninque apæ̈nebopa. Botö wepæ̈ ante Ao ante æ̈mïni inte mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa. Edæ nanguï ïmïni mïni wënæ wënæ cædïnö beyæ̈ ante ñä mënongaquïmæ̈ impa. 29 Näwangä ämopa. Botö Mæmpo Awënë Odeye ïñongä botö tömengä nempo quëwëninque mïnitö tönö godongämæ̈ mïïmæ̈ botö beganca mänïmæ̈ yowepæ̈ ñöwo æ̈mæ̈wo bebo tamëñedäni, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Dicæ abogaa, ante Pegodo anguingä, ante apæ̈necampa
30 Ayæ̈ Wængonguï ingante ämotamïni ante tao godinque Odibowænquidi godänitapa. 31 Goyönänite Itota apæ̈necantapa. —Wængonguï beyæ̈ yewæ̈möninque, “Në aadingä ingante tacabo dæ wængä ïninque edæ cæ̈ningäidi obegaidi panguïmæ̈ goquimpa,” ante näni yewæ̈monte angaïnö baï cædinque mïnitö tömämïni ñöwoönæ woyowotæ̈ incæ botö dæ ämo beyæ̈ guingo imonte badinque edæ panguïmæ̈ goquïmïni ïmïnipa. 32 Panguïmæ̈ gomïni incæte botö edæ ñäni ömæ̈monte ate Gadideabæ täno gote a ongöñömo mïnitö ayæ̈ pöedäni. 33 Angä wædinque Pegodo guiquënë, —Ïñæmpa dæ ämi beyæ̈ tömänäni guingo imonte badinque panguïmæ̈ godäni incæte edæ botö guiquënë cöwë panguïmæ̈ godämaï incæboimpa. 34 Äñongante Itota wæætë, —Bitö ïmite näwangä ante apæ̈nebo ëñëe. Ñöwoönæ woyowotæ̈ incæ tawadiya pedämaï ïñonte bitö botö ïmotedö ante wadö ante apæ̈nedinque, Dicæ abogaa, ante edæ mempoga go adopoque anguïmi ïmipa. 35 Angä ëñente wædinque, —Ïñæmpa bitö tönö guëa wæ̈mo incæte botö cöwë, Dicæ abogaa, ante edæ änämaï incæboimpa. Äñongä tömengä mïñæ̈ në godäni tömänäni adodö ante angadänimpa.
Guetëmänii ïñömö Itota Wængonguï ingante apæ̈necampa
36 Mänïï godinque Itota yabæ incæ Guetëmänii näni äñömö tömengä mïñæ̈ në godäni tönö gocantapa. Mänïñömö pöninque tömengä tömënäni ïnänite, —Tæ̈ contate ongöñömïni botö godömenque godinque Wængonguï ingante apæ̈nete pömoedäni. 37 Äninque Pegodo tönö Tebedeo wëna ïnate ænte mäocä goyönäni Itota ïñömö nanguï wæwente badinque ancai guïñëninque, 38 tömënäni ïnänite, —Botö wænguïmämo pönö anguënë, ante botö önöwoca incæ pæ̈mænte wæte wænguï wæ, ante wæbo tamëñedäni. Mïnitö guiquënë ëamonca godongämæ̈ wææ aacöedäni. 39 Äninque Itota wædænque godömenque godinque guidömëmæ̈ ñongænte Wængonguï ingante apæ̈necantapa. “Botö Mæmpo, bitö Ao äninque edæ tï nä wænguïmæ̈ baï ö ænte baï cædinque botö ïmote edæ, Wæ̈nämaï incæbiimpa, ämi ïninque botö edæ waa tobaïmopa. Incæte botö änönö baï wïï cædinque wæætë tömëmi änönö baï cæe,” ämopa. 40 Ante apæ̈necä ate tömengä mïñæ̈ në godäni weca adodö ponte ayongä tömënäni mö ñönäni adinque tömengä Pegodo ingante, —Botö tönö wänö conguënëmïni incæ mïnitö adoque ooda incæ wïï aacömïnii. 41 Mïmöno waa cæïnëmönipa, ante ëwocayömïni baö aquïïñö ëñamïni inte wæntæye bamïnipa. Ïninque edæ wänö cöninque nämä beyænque ante Wængonguï ingante apæ̈nedinque edæ, Wïï wënæ wënæ cæïnëmöni bacæmönimpa, ante apæ̈needäni. 42 Äninque Itota adodö wadæ gote wæætë apæ̈nedinque, “Botö Mæmpo, botö bedämaï ïñömote bitö ö æ̈nämaï ïmi ïninque botö cöwë bitö ämaï becæboimpa.” 43 Ante Wængonguï ingante apæ̈nete ate ponte ayongante möwo möïnente æ̈mö cæte wædinque mö ñönäni. 44 Adinque edæ tömengä wæætë adodö godinque ñöwo mempoga go adopoque nänö apæ̈nedïnö ante adodö ante Wængonguï ingante ïinque apæ̈necantapa. 45 Ayæ̈ tömengä mïñæ̈ në godäni weca wæætë adodö pöninque, —Ïñæmpa cöwë mömïni edæ cöwë guëmämïni awædö. Aquënë quëwëedäni. Botö Waobo ëñagaïmo inte botö wæwenguïönæ do bayonte edæ botö ïmote në wënæ wënæ cædäni ïnänite në godö odömonguingä ïñömö do godongäï ataqueedäni. 46 Ængæ̈ gantite mönö gocæ̈impa. Botö ïmo në odömonte godonguingä obo pönï pongä tamëñedäni, angacäimpa.
Itota ingante bæi ongonte æ̈nänipa
47 Ayæ̈ apæ̈neyongä edæ Codaa wodi tömënäni näni, Dote, ante gocabo adocabo ïningä incæ ñöwo pongantapa. Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö oodeoidi ïnänite në aadäni näni Picæncabo tönö da pönönäni pöninque wadäni tæiyæ̈näni adobaï yaëmë næ̈æ̈ninque canta næ̈æ̈näni inte Codaa mïñæ̈ pönänitapa. 48 Doyedë ïñömö në odömonte godoncæ cæcä Codaa ïñömö tömengä mïñæ̈ poncæ cædäni ïnänite ïïmaï ante wëënëñedë apæ̈nedingä ïnongäimpa. “Botö odömonte queë bemömo adinque mïnitö wæætë, Tömengä ingampa, ante adinque tömengä ingante edæ bæi ongonte ö æ̈edäni.” 49 Ante do äningä inte Codaa ñöwo ïñömö Itota weca pöninque, —Awënë në Odömömi ïmi, bitö ïmi. Äninque edæ waa cæte baï queë bemongantapa. 50 Adinque Itota wæætë, —Botö mïñæ̈ në godïmi ëñëmi. Mänïnö ante bitö ponque pö cæbäwe. Äñongä wadäni tömengä weca pöninque pædæ gopo bæi ongonte Itota ingante æ̈nänitapa. 51 Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ingante në cæcä mänïñömö ponte a ongongä adinque Itota tönö pöningä adocanque pædæ guiipote yaëmë o togænte æ̈ninque mäningä në cæcä ingante tæi päninque önömonca wangö tamoncacantapa. 52 Adinque Itota ïñömö tömengä ingante, —Yaëmë adodö mïni tïe, ämopa. Edæ yaëmë në o togænte næ̈æ̈näni tömänäni ïnänite yaëmenca adobaï tacadäni wæncædänimpa. 53 Ïñæmpa æbänö ante pönëmi edæ. Wængonguï anquedoidi adocabodänique tei mïido ganca ïñönänite botö Mæmpo ingante apæ̈nebo baï tömengä do angä ïninque anquedoidi näni cabo näni cabo incæ önompo tipæmpoga go mencabodäniya botö beyæ̈ ponte cæbaïnänipa, ante pönëmiyaa. 54 Incæte botö Codito ïnömo inte botö Mæmpo ingante mänömaï apæ̈nebo ëñente cæcä baï dodäni, Codito ïïmaï wæncæcäimpa, ante Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö ante ædö cæte ïinque bacædönimpa, ante awædö, ante apæ̈negacäimpa. 55 Ayæ̈ wæætë ñöwo pönäni ïnänite Itota apæ̈necantapa. —Mïnitö ïñæmpa, Bitö në ö æ̈nïmi ïmipa, ante baï cædinque botö ïmote canta tönö yaëmë næ̈ænte ö æncæte ante pömïni awædö. Botö Wængonguï oncö yabæcönë ïïmö ïñö ïïmö ïñö apæ̈necöñömo mïnitö botö ïmote yao ongönämaï ee amïnitapa töö. 56 Incæte mïnitö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni näni yewæ̈mongaïnö baï ñöwo ïinque baquinque cæmïni abopa. Ante apæ̈necä ëñëninque tömengä ëmïñængä në godïnäni tömänäni edæ näwæ̈ panguïmæ̈ cæte wodii wïnongadänimpa.
Në Apænte näni Änoncabo weca Itota ongongampa
57 Ayæ̈ Itota ingante në yao ongonte æ̈näni guiquënë, tömengä ingante mäo godinque edæ, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä Caiapato weca ænte godänitapa. Mänïñömö do pöninque në wææ ante odömönäni tönö oodeoidi ïnänite në aadäni näni Picæncabo tönö do a ongönänimpa. Mänïñömö Itota ingante ænte mämönäni pongacäimpa. 58 Pegodo guiquënë tömengä mïñæ̈ ayæ̈ ayæ̈ godinque, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä oncö yacömoyæ̈ ïñömö pö guiidinque, Itota ingante æbänö cæquïnänii, ante wææ wänönäni weca pöninque tæ̈ contate waa acongantapa. 59 Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në Apænte näni Änoncabo tömänäni, Mönö apænte ante wæ̈nömö wæncæcäimpa, ante cædinque, Itota nänö wænguinque wënæ wënæ cæcä ingampa, ante æcänö babæ ante anguingää, ante diqui diqui mïnönänimpa. 60 Incæte nanguï ïnäni ponte babæ apæ̈nedäni incæte, Æcänö eyepæ̈ babæ änaa, ante edæ dæ angä wædänitapa. Ayæ̈ ate mënaa në babæ wapiticæ̈ änöna inte awënëidi weca pö guiite, 61 apæ̈nedinque, —Ïingä, “Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö ongö incæte botö ïñömö tæ̈ï pïñæ̈mo ïnömo inte godö cæbo baï wo tænguïmæ̈ wææ̈maimpa. Ayæ̈ mëönaa go adoönæque ïñonte botö wæætë do mæ̈nömaïmopa,” angä ëñentamönapa töö. 62 Ante apæ̈neda ëñëninque në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä incæ ængæ̈ gantidinque Itota ingante, —Ïñæmpa pæ wëënebii. Tömëna bitö ïmitedö ante godö äninque näna änïnö ante bitö æbänö ämii. 63 Äñongä Itota cöwë änämaï edæ pæ wëënecä. Adinque në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä wæætë, —Wængonguï në Quëwengä inte tömengä nänö ëñëñongä edæ näwangä ante apæ̈nebi ëñëmönii, ämopa. Mönö Codito ïñömö Wængonguï Wengä ïnongä ingampa. Bitö ïñæmpa mänïmidö ïnömi ïmitawo. 64 Mänömaï angä ëñëninque Itota wæætë, —Tömëmi bitö änïnö baï mänïmodö ïnömo ïmopa. Incæte botö godömenque apæ̈nebo ëñëedäni. Ïincayæ̈ ate botö ïñömö edæ Waobo ëñagaïmo inte edæ Wængonguï në Tæ̈ï Pïñængä ingä tömëmængä ïnö tæ̈ contabo adinque mïnitö ayæ̈ ate botö öönædë boguïmancodë pömo acæmïnimpa. 65 Ante apæ̈necä ëñente wædinque në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä pïinte badinque, Ëñente awædö, ante baï cædinque edæ nämä weocoo wänä ñænte, —Wængonguï ingampa mänömaï cæquingää. Edæ tömengä nämä incæ babæ ante në wënæ wënæ apæ̈necä ïninque idæwaa. Wacä tömengä ingantedö, Wënæ wënæ cæcä atabopa, ante në ancæcäimpa, ante ñöwo diqui diqui mïnämaï ingæ̈impa. Tömengä nämä Wængonguï Wengä inte baï babæ ante nänö änewënïnö ante do ëñëmïni inte mïnitö, 66 edæ æbänö ante pönëmïnii. Ante äñongä në apænte änäni guiquënë, —Nänö wænguinque änewengampa töö. 67 Ante apænte äninque edæ pancadäniya Itota tömengä awinca towæ tänömöninque tæi tæi pänänitapa. Wadäni guiquënë tömengä ingante tamöninque, 68 tömengä ingante, —Bitö Codito ïmitawo. Æcänö bitö ïmite awëmö në pänaa, ante Wængonguï beyænque apæ̈nedinque apæ̈nebi ëñëmönii, ante badete togadänimpa.
Pegodo incæ, Dicæ abogaa, angampa
69 Ayæ̈ Pegodo guiquënë mänïï yæipodë yacömöñäa contate ongöñongä onquiyængä në cæcä ïñömö tömengä weca ponte apæ̈nedinque, —Mäningä Gadideabæ quëwëningä Itota tönö bitö guëa cægömitapa töö. 70 Ante apæ̈neyongä tömänäni näni ayömö Pegodo, —Dicæ. Bitö änö ante æbänö ämii, ante dicæ ëñëmogaa. 71 Ante äninque Pegodo yademö gäänë tao gote ongongä adinque wacä onquiyængä wæætë godongämæ̈ ongönäni ïnänite apæ̈nedinque, —Mäningä adobaï Itota Näatadeta quëwënongä tönö në cægöningä ingä aedäni. 72 Ante apæ̈neyongä Pegodo wæætë, —Wængonguï ëñëñongä botö näwangä ämo ëñëedäni. Ïingä onquiyængä nänö në äningä ingante botö dicæ abogaa, angantapa. 73 Ayæ̈ wantæ ate mänïñömö ongönäni Pegodo weca pöninque, —Ïñæmpa Itota tömengä tedecä baï adode në tedebi inte bitö tömengä mïñæ̈ mïni në gocabo adobi ïmipa töö. 74 Äñönäni edæ Pegodo wæætë, Wængonguï ëñëñongä apæ̈nedinque botö nöingä ämopa, ante Wængonguï ëmöwo ante babæ tedewëninque tömënäni ïnänite, —Mïni në angä ingante dicæ abogaa. Mänömaï ante tæcæ änewëñongä edæ tawadiya dobæ petapa. 75 Pe wædinque tömengä, Æ Itota nänö änïnö baï impa, ante wæcantapa. Itota, “Tawadiya pedämaï ïñonte bitö botö ïmotedö ante wadö ante apæ̈nedinque, Dicæ abogaa, ante edæ mempoga go adopoque anguïmi ïmipa,” angantapa. Ante Pegodo, Ñöwo nänö pequinque do pecampa, ante wædinque oncodo taote edæ guingo imonte wædinque edæ Ca ca wægacäimpa.
Itota ingante Pidato weca ænte mäo gönönänipa
1 Ayæ̈ ñäö bayonte, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö oodeoidi ïnänite në aadäni näni Picæncabo tönö apænte äninque edæ, Itota ingante wæ̈nongæ̈impa, ante godongämæ̈ Ao angadänimpa. 2 Äninque tömengä ingante yao ongonte goti winte æ̈ninque edæ odömänoidi beyæ̈ Oodeabæ awënë gobedönadodo Pidato ingante mäo gönönäni ængacäimpa.
Codaa wodi ïïmaï cædinque wængampa
3 Ayæ̈, Itota ingante wæ̈nongæ̈impa, änäni ëñente wædinque Codaa tömengä ingante në godöningä guiquënë, Æ tömengä nänö wænguinquemë cæboïnö ante pönëmogaa, ante guingo imonte wæcantapa. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në aadäni näni Picæncabo adodö æncædänimpa, ante todëinta padatamö tömënäni näni pönontamö adodö pædæ godoncæte ante gocantapa. 4 Ayæ̈ tömënäni ïnänite, —Ïñæmpa cæboo. Edæ Itota wënæ wënæ cædämaï ïningä ïñongante botö në godönïmo inte wïwa cæbo ïmo ante awædö. Ante äñongante tömënäni guiquënë, —Tömëmi wënæ wënæ cædïmi inte wentamö bitö entawënö adinque mönitö ædö cæte wæquïmönii. Tömëmi edæ në cædïmi inte edæ abaïmipa töö. 5 Änäni wædinque edæ tiguitamö incæ Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncönë wo wææntodöninque Codaa oncodo tao godinque edæ nämä önömenca wëä æi goti guemencate dobæ wængacäimpa. 6 Mäninta wo wææntodongä ate wædinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni incæ tiguitamö yao yao ongonte æ̈ninque, —Wepæ̈ näadintamö adinque Wængonguï Baa ancæcäimpa, ante pönente wædinque mönö, Wængonguï quï, ante ædö cæte godonguïmöö. 7 Ante godongämæ̈ pönencöninque tömënäni, Oodeoidi ïnämaï ïnäni wodido bacæ̈impa, ante ömæ në dai bædongä ëadïömæ incæ mänïï tiguitamö godonte ængadänimpa. 8 Ïninque wepæ̈ näadintamö godonte näni æ̈nïmæ ante, Wepænguipo impa, ante näni pemönïmæ ïñömö ñöwo ganca impa. 9 Ïninque do ïñömö Eedëmiya wodi Wængonguï beyæ̈ ïïmaï ante nänö apæ̈negaïnö baï ïinque batimpa. “Idægoidi, Tömengä beyæ̈ mänimpotamö godonte ængæ̈impa, ante näni änimpotamö incæ todëinta tiguitamö padatamö æ̈ninque, 10 tömënäni Wængonguï botö ïmote nänö änïnö baï ëñente cædinque edæ dai bædongä ëadïömæ godonte æ̈nänitapa,” ante Eedëmiya nänö angaïnö baï do ïinque batimpa.
Pidato weca Itota ongongampa
11 Itota ïñömö awënë gobedönadodo Pidato weca a ongöñongante awënë gobedönadodo ïñömö tömengä ingante, —Bitö oodeoidi Awënë Odeyebi ïmitawo. Äñongante, —Bitö tömëmi änö baï botö mänïmodö ïmopa, Itota angantapa. 12 Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në aadäni näni Picæncabo guiquënë Itota ingante äninque, Wënæ wënæ cæbipa töö, ante äñönäni tömengä edæ pæ wëënecä. 13 Ate wædinque Pidato wæætë, —Bitö æpogadö wënæ wënæ cæbi ïmipa, ante nanguï änäni ëñënämaï inte bitö ædö cæte edæ pæ wëënebii. 14 Äñongante Itota ïñömö tömënäni näni änïnö ante adodeque ante apæ̈nedämaï ingä adinque awënë gobedönadodo wæætë, Quïëmë baï pæ wëënecä awædö, ante wægacäimpa.
Itota wæncæcäimpa, änänipa
15 Mänïmæ awënë gobedönadodo mänïñedë wadepo ïñö wadepo ïñö cöwë ïïmaï cædongäimpa. Oodeoidi æ̈æ̈mæ̈ näni cæyedë gobedönadodo ïñömö, Në tee mönete ongönäni ïnänite adinque mïnitö æcänö ingante ämïni ñimpo cæbo goquingää, ante äñongä änäni ëñëninque tömengä tömënäni näni äningä adocanque ingante ñimpo cæcä godongäimpa. 16 Mänïñedë adocanque wënæ wënæ nänö cædïnö beyæ̈ tee mönete a ongongampa, ante tömänäni do ëñënönänimpa. Mäningä ëmöwo Badabato ïnongäimpa. 17 Ïninque nanguï ïnäni godongämæ̈ pönäni ate Pidato tömënäni ïnänite edæ, —Æcänö ingante mïnitö beyæ̈ ñimpo cæbo abæ tawænte gocä ænguïmïni. Badabato ingante ñimpo cæbo gocä ænguïmïni. Wæætë edæ Itota Codito mïni änongä ingante ñimpo cæbo gocä ænguïmïni, angacäimpa. 18 Edæ do ïñömö, Itota gomonga cæcä ate wædinque tömënäni tömengä ingante pïinte adönänimpa. Mänïnö beyænque tömënäni Itota ingante bæi ongonte botö nempo ænte mämö pædæ pönönänitapa, ante Pidato do ëñengantapa. 19 Ayæ̈ odömänoidi näni apænte anguimpaa ayæ̈ ongöñongä Pidato nänöogængä ïñömö wacä ingante da pönongä pöninque Pidato ingante nänöogængä beyæ̈ apæ̈necantapa. “Botö ñöwoönæ möwocodë wïïmöninque mäningä në nö cædongä beyæ̈ nanguï wogæi wogæi cæwënente wæbopa cæbii. Bitö tömengä ingante gampodämaï inte gomö aquënë quëwëë, ämopa,” ante bitö nänöogængä angampa, angantapa. 20 Angä ëñente wæyongä, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në aadäni näni Picæncabo näni äincabo guiquënë wadäni në godongämæ̈ ongönäni ïnänite änänitapa. Mïnitö Pidato ingante ïïmaï äedäni. Badabato ingante ñimpo cæbi gocäe. Itota ingante wæætë ämi wæ̈nönäni wængäe, ante äedäni, änänitapa. Awënëidi incæ mänömaï änäni ëñëninque godongämæ̈ ongönäni Ao änänitapa. 21 Awënë Pidato ïñömö tömënäni ïnänite äninque, —Mënaa ongöna ïñönate mïnitö æcänö ingante ämïni ñimpo cæbo goquingää. Äñongante, —Badabato ingante ämönipa. 22 Änäni wædinque Pidato wæætë, —Ïninque Itota Codito mïni änongä ingante æbänö cæquïmoo, ante ämïni. Äñongante tömänäni edæ, —Awæ̈ ñænquedïmæ̈ ämi cæte gönonte wæ̈nönäni wængäe töö. 23 Änäni ëñëninque Pidato ayæ̈, —Ïñæmpa quïnö wënæ wënæ cæcantawo. Äñongä tömënäni godömenque yedæ äninque adodö, —Ämi awäa timpote wæ̈nönäni wængäe. 24 Ante ancaa änewëñönäni Pidato ïñömö, Tæcæ wæætedö wæætë änäni inte tömënäni wënæ wënæ cædäni wæquï wæ, ante guïñente wædinque ayæ̈, Ædö cæte botö godömenque cæquïmoo, ante pönente wædinque edæ æpæ̈ pï ñïñænte tömënäni ayönäni önompo mempodinque tömënäni ïnänite angantapa. —Tömengä wënæ wënæ cædämaï ïñongante botö, Wæ̈nongæ̈impa, änämaï ïmo inte tömengä wepæ̈ näadämaï ïmo aedäni. Wæætë mïnitö guiquënë, Wæncæcäimpa, ante në änïmïni inte edæ näate bacæmïnimpa, ante adinque botö mempobo aedäni. 25 Angä ëñëninque tömänäni Ao äninque edæ, —Möni änïnö beyænque mönitö incæ mönitö wënäni incæ tömengä wepæ̈ beyæ̈ näate baï bacæmönimpa töö. 26 Änäni ate awënë gobedönadodo Pidato tömënäni näni änïnö ante ëñente cædinque edæ Badabato ingante ñimpo cædinque tömënäni nempo pædæ godongä æ̈nänitapa. Wæætë edæ Itota ingante edæ Pidato angä æ̈montai badöïmenca tæi tæi pänäni ate tömengä ingante ñænque quepote awäa näni gönonguinque edæ da godongä ænte godänitapa. 27 Awënë gobedönadodo nänö wææ wänönäni guiquënë Itota ingante ænte godinque awënë gobedönadodo oncönë Podætodio näni ancönë mangui guiiyongä tontadoidi bacabo Itota weca godongämæ̈ äñete pönänitapa. 28 Pöninque tömënäni, Awënë ïmi inte awënë weocoo wëñacæbiimpa, ante baï cædinque badete todinque Itota weocoo gä tadongadinque wæætë opatawæ̈ ëmoncoo pönö da wëñadinque, 29 daa mongæ̈menca baï æ̈ninque que cædinque, Awënë poganta wencacæbiimpa, ante baï cædinque pönö daga wencadänitapa. Ayæ̈ cæ̈wipa ænte mämö pædæ pönonte änäni æ̈ninque tömengä tömëmæmpoca pæ mangä adinque tömënäni da guicapodinque tömengä ingante, —Badogaa, bitö oodeo awënë odeyebi ïmipæ̈æ̈, ante badete togadänimpa. 30 Ayæ̈ tömengäa towæ towæ tänongadinque cæ̈wipa æ̈ninque tæi tæi ancaa pancadänitapa. 31 Ayæ̈ ïinque badete todinque tömënäni opatawæ̈ ëmoncoo gä tadongadinque tömengä nämä weocoo daga wëñadänitapa. Ayæ̈ edæ tömengä ingante awæ̈ timpote wæ̈noncæte ante töö æ̈mænte ænte tao mäodäni gogacäimpa.
Itota ingante awäa timpodäni wængampa
32 Ænte mäo godinque tömënäni Tidëne quëwengä Timönö ingante bee tëninque tömengä ingante edæ, Bitö ægodöe, Itota ingante möni timpoquïwæ̈ ænte mongænte goe, änäni mongænte gocantapa. 33 Mänïï Itota ingante ænte mäo godinque Godogota näni äñömö mönö tededö “Ocataïnö” ïñömö mänïñömö pönänitapa. 34 Mänïñömö pönäni ate wadäni, Nantate beyæ̈ becæcäimpa, ante cædinque yowepæ̈ biïnömæ̈ näni ämæ̈ tönö moncapæ̈ adoyömö wempo cædëninque pædæ pönö cæyönäni tömengä önonque yædæ bedinque edæ Baa angantapa. 35 Ayæ̈ Itota ingante awæ̈ ñænquedïmæ̈ näni ænte pönïwäa töö godöninque pönö timpodinque wææ̈ tïwadinque ængæ̈ gantidënänitapa. Ængæ̈ gantidënäni ate wægöñongä tömënäni wæætë tömengä weocoo ïnï ante, Æcänö quinca nö ta adinque tömengä mänincoo æncæcäimpa, ante wææntodöninque adocooque adocooque æ̈nänitapa. Mänömaï cæyönäni Wængonguï beyæ̈ näni apæ̈negaïnö baï ïinque cætimpa. “Botö weocoo ïnï ö æ̈ninque tömënäni näni caboque wacä ingä wacä ingä nënempodänitapa. Ayæ̈, Æcänö quinca nö ta adinque tömengä mänincoo æncæcäimpa, ante cædänitapa. 36 Tömënäni tæ̈ contadinque tömengä ingante wææ aadänitapa. 37 Ayæ̈, Itota në wænguënengä ingampa, ante quïnante änänii, ante edonque acæ̈impa, ante cædinque tömënäni, “Ïingä Itota ïñömö oodeoidi Awënë Odeye ïnongä ingampa,” ante yewæ̈möninque edæ awæmpaa tömengä ocaboca ïnö tee tinte wo cædänitapa. 38 Ayæ̈ wada në ö ænte quëwënïna ïnate adoyedë tömengä tönö adocanque tömëmæ̈ ïnö adocanque dipæ̈mæ̈ ïnö godö timpote ængæ̈ gantidëdäni wægongadaimpa. 39 Ayæ̈ wodo pænta në godäni guiquënë Itota ingante godö wënæ wënæ ante badete todinque pica pica cædinque, 40 tömengä ingante wapiticæ̈ apæ̈nedinque,—Bitö ïñæmpa Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö incæ bæ tate wo ëwëninque edæ mëönaa go adoönæque ïñonte do mæ̈noncæ ämitawo. Mänömaï cæcæ änïmi inte bitö tömëmi edæ nämä incæ cæte quëwëmäwe. Bitö nö Wængonguï Wëmi ïmi ïninque edæ o togæmpote o togæ̈wate wææ̈e, ämönipa töö. 41 Äñönäni edæ, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni guiquënë në odömönäni tönö ayæ̈ oodeoidi ïnänite në aadäni näni Picæncabo tönö adobaï ïïmaï ante edæ badete todänitapa. 42 —Tömengä, Wadäni quëwencædänimpa, ante waa cæcantawoo. Ñöwo ïñæmpa ædö cæte nämä waa cæte quëwenguingää. Idægoidi awënë odeye ingampa diyæ̈ ti wæænte goquingää. Edæ ti wæænte gocä adinque mönitö wæætë edæ, Näwangä impa, ante pönëmaï wædö. 43 Ayæ̈ nämä ingantedö äninque tömengä edæ, Botö Wængonguï Wëmo ïnömo ïmopa, ante angämæ̈æ̈. Tömengä, Wængonguï cöwë pönö cæcæcäimpa, ante wede pönengä ïñongante Wængonguï wæætë tömengä ingante edæ waa acampa diyæ̈ ñimpo cæcä goquingää, ante badete todänitapa. 44 Ayæ̈ në ö æ̈na guiquënë tömengä tönö godongämæ̈ timpote wægöna ïninque Itota ingante pïinte adobaï wënæ wënæ ante badete togadaimpa.
Itota wængampa
45 Tæcæbæcä pönï bayö tömämæ ïñontobæ̈ wëmö badinque ayæ̈ ayaönäa wæiganca mæ̈ mämonte baï ïnimpa. 46 Ayæ̈ edæ ayaönäa wæiyonte Itota nanguï pönï yedæ äninque, “Edii, Edii, nëma tabatäni,” äninque mönö tededö, “Botö Wængonguïñaa, botö Wængonguïñaa, ædö cæte botö ïmo ëmö cæte gobiyaa.” 47 Ante wæcä ëñëninque godämæ̈ ongönäni guiquënë, —Æ. Ediya ingante aa pecä apa. 48 Äñönäni adocanque do pogodo gote önætamö ænte pöninque biïnömæ̈ baï önömænque ænte aa bedöninque næ̈ænte, Cæ̈wipaca pædæ æ̈æ̈nömo becæcäimpa, ante cæyongä, 49 wadäni guiquënë, —Ee aquënë. Ediya edæ ponte wabänö cæcä quëwenguingä abaimpa, angadänimpa. 50 Itota ïñömö wæætë ogæ̈ tededinque do wængacäimpa. 51 Ïninque edæ Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmoncönë weocoo odemö näni wææ wodöincoo adoyedë önönæca ïnö tæcæguedë pönï tænguïmæ̈ wææntapa. Ayæ̈ goinque bayonte dica incæ tæ̈ gämæntapa. 52 Ayæ̈ wao wodido incæ wi æ̈note bayonte edæ Wængonguï quïnäni do wængaïnäni incæ pancadäniya ñäni ömæ̈möninque 53 tömënäni wodido abæ tawænte godänitapa. Edæ ñöwo ïñömö, Itota ñäni ömæ̈mongä ate tömënäni në ñäni ömæ̈mönïnäni inte Eedotadëë näni waëmö quëwëñömö ponte a ongöñönäni nanguï ïnäni agadänimpa. 54 Mänïï goinque do pö adinque ayæ̈, Æbänö cætimpa, ante tömänö adinque edæ tontado capitäö tönö wææ wänönäni tönö ancai guïñëninque, —Näwangä impa. Ïingä ïñömö Wængonguï Wengä ingaïnö ante pönenguënë, angadänimpa. 55 Do ïñömö Itota Gadideabæ quëwente pöñongante onquiyæ̈näni nanguï ïnäni tee empote pöninque tömengä beyæ̈ në cædïnäni inte ñöwo adodäni adoyömö pö gongæ̈ninque pömö adänitapa. 56 Mäadiya Mäagadadënä tönö wacä Mäadiya ïnatapa. Ïïnä ïñömö Tantiago tönö Ootee badä ïnantapa. Ayæ̈ Tebedeo wëna tömëna badä tönö wadäni adobaï Itota wæ̈ñongante gobæ agadänimpa.
Itota wodi baö ïnï mäo daga wënänipa
57 Ayæ̈ gäwadecæ̈ bayonte Ootee në nanguï ëacä incæ Itota mïñæ̈ në gocä do badingä inte Adïmatea ïñömö pægaingä inte pongä ingantapa. 58 Tömengä ïñömö ñöwo Pidato weca godinque, Itota wodi baö ïnï pönömi æ̈moe, angantapa. Pidato Ao äninque në cædäni ïnänite, Tömengä baö ee amïni æncæcäimpa, angantapa. 59 Itota wodi baö ïnï gämiyate pædæ wææ̈nonte ænte godinque waëmö weocoo nïnocoo näni ancoo wïni wïni caadinque, 60 Ootee, Botö wodido baquimpa, ante dicamontaa nänö wodintatodë mïintatodë mäo guidö ñö cædinque daga wengantapa. Ayæ̈ dicabo da pæ̈ñæ̈ pönö tee mönodinque wadæ gogacäimpa. 61 Ïïmaï cæyongä Mäadiya Mäagadadënä tönö wacä Mäadiya tönö Itota wodido obo contate acönatapa.
Itota wodido ïñömö wææ wæ̈nönäni a ongönäni
62 Ayæ̈ guëmanguïönæ bacæ cæpa, ante näni täno cæönæ ïinque cædäni ate ïïmö ate, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö Paditeoidi guiquënë Pidato weca ponte 63 tömengä ingante äninque, —Awënë ëñëmi. Mäningä në babæ äningä ïñömö tömengä mïingä ïñedë apæ̈nedinque, Mëönaa go adoönæque ïñonte botö ñäni ömæ̈moncæboimpa, ante nänö änïnö ante pönente wæmönipa. 64 Ayæ̈ tömengä mïñæ̈ në godïnäni incæ tömengä baö ïnï awëmö ö æ̈maïnäni ante edæ wæ̈mönipa. Æ̈näni ïninque tömënäni, “Dobæ ñäni ömæ̈mongäimpa,” ante godömenque babæ änäni edæ wënæ wënæ babaimpa cæbii. Ñöwo wææ wänönäni ïnänite ämi godinque tömënäni mäningä nänö wodintatodë tæ̈ëmö tee mönodinque mëönaa go adoönæque ganca wææ wänonte acædänimpa. Edæ wïï godömenque wënæ wënæ bacæ̈impa, ante cæcæbiimpa, ämönipa. 65 Äñönäni Pidato wæætë, —Bado, wææ wänönäni mæ̈ ongönänipa. Mïnitö tömënäni ïnänite ænte mäomïni goyönäni mïnitö wæætë mïni ëñënïnö baï do cædinque tæ̈ëmö tee mönote cæedäni. 66 Angä ëñente godinque tæ̈ëmö mönodinque Itota nänö wodintatodë dai tee bædodänitapa. Ayæ̈, Awënë ëmöwo adinque wi æ̈nodämaï incædänimpa, ante dai bæyömö aquïñedë ongontoca da guidonte awënë ëmöwo adimpaca yewæ̈monte baï bagatimpa. Ayæ̈ wææ wänönäni ïnänite ænte mäo gö cædäni wææ wänongadänimpa.
Itota do wæ̈ningä inte ñäni ömæ̈monte quëwengampa
1 Mänïï guëmanguïönæ ïinque go ate wacä tëmäna baquinque ñäö ba ïninque Mäadiya Mäagadadënä tönö wacä Mäadiya ïñömö Itota wodido acæte ante gogadaimpa. 2 Awënë Wængonguï anquedo do wææ̈ pöninque edæ dicabo wëä godö oo wi æ̈nocantapa. Ayæ̈ goinque nanguï ocæ ocæ cætimpa. Anquedo ïñömö dicaboga tæ̈ contacantapa. 3 Tömengä awinca näinte cæ baï ëmönongä inte tömengä weocoo näämænta pönï ëmoncoo mongænte a ongongä. 4 Adinque edæ në wææ wänönäni guiquënë ancai guïñente wædinque do do wäate baï badinque æ̈mæ̈wo wænte baï öñönänitapa. 5 Mänïï onquiyæ̈na pöñönate Wængonguï anquedo ïñömö, —Guïñënämaï ïeda. Itota näni awäa timpodäni wæ̈ningä ingante mïnatö diqui diqui mïmïnapa, ante edæ do ëñëmopa. 6 Ïñömö edæ dæ angampa. Tömengä nänö änïnö baï cædinque do edæ ñäni ömæ̈möninque tao gocäimpa. Pö guiite aeda. Ïintatodë nänö öñontatodë ïñömö edæ önontatoque impa. 7 Ayæ̈ në adïmïna inte edæ quingæ̈ pogodo gote tömengä mïñæ̈ në godïnäni ïnänite gode ante apæ̈nedinque, “Itota dobæ ñäni ömæ̈mongäimpa ataqueedäni, äeda.” Ayæ̈ ïñömö tömengä Gadideabæ täno godinque a ongöñongä mïnitö gote aedäni, ante mïnatö gode ante apæ̈neda ëñëedäni. Bado, ämo ëñëmïnapa edæ. 8 Angä ëñëninque tömengä wodido abæ tawænte wadæ godinque tömëna, Ancai guïñente wæte todadö, äninque watapæ̈ todinque Itota mïñæ̈ në godïnäni ïnänite gode ancæ pogodo godatapa. 9 Goyöna edæ Itota incæ ïñontobæ̈ mäo bee tëninque edæ, Mïnatö, angä ëñëninque edæ ïñäna tömengä weca pöninque önöwaca ædæ wæænte mö ongöwate, Wængonguï Awënë ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈neyöna, 10 Itota ïñömö edæ, —Guïñënämaï ïeda, angantapa. Ayæ̈, Mïnatö botö biwïidi ïnänite gode äninque ïïmaï äeda. Mïnitö Gadideabæ godinque botö ïmote acæmïnimpa, ante tömënäni ïnänite äeda, ante Itota angacäimpa.
Në wææ wänönïnäni babæ ante apæ̈nedänipa
11 Onquiyæ̈na gode ancæ goyöna Itota wodido në wææ wänönïnäni pancadäniya wæætë tömënäni näni quëwëñömö godinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni ïnänite apæ̈nedinque, Ïïmaï cætimpa, ante tömänö ante apæ̈nedänitapa. 12 Apæ̈nedäni ëñëninque edæ në godönäni ñæ̈næ̈näni guiquënë në aadäni näni Picæncabo tönö pönë cöninque godongämæ̈ Ao äninque tontadoidi në wææ wänönäni ïñönänite tiguitamö padatamö bacoo godöninque, 13 tömënäni ïnänite ïïmaï angadänimpa. —Wadäni Itota wodi baö ante wæyönäni edæ mïnitö önonque, Mö cöñömöni tömengä mïñæ̈ në godïnäni awëmö ponte ö æ̈nänitapa, ante babæ apæ̈necæmïnimpa. 14 Ayæ̈ mänïnö äñömïni awënë gobedönadodo ëñëninque, Quïmæ̈ möwëmïnii, ante pïingä adinque edæ mönitö wæætë wææ cædinque tömengä ingante ämöni ëñëninque tömengä pänämaï ñimpo cæyongä mïnitö guïñente wædämaï incæmïnimpa. 15 Äninque në godönäni ñæ̈næ̈näni ïñömö në wææ wänönïnäni ïnänite nanguï tiguitamö godönäni æ̈nänitapa. Mänintamö æ̈ninque awënëidi babæ näni änïnö baï adodö ante apæ̈nedinque, Tömengä mïñæ̈ në godäni ö æ̈nänitapa, ante babæ wapiticæ̈ apæ̈negadänimpa. Ïninque tömënäni näni babæ apæ̈nedö ëñëninque edæ oodeoidi gode ante tededinque godömenque ñöwo ganca ayæ̈ wapiticæ̈ ante tededänipa.
Itota, Apæ̈necæ goedäni, angampa
16 Önompo æ̈mæmpoque go adodänique Itota mïñæ̈ näni godincabo guiquënë mänïï Itota nänö änö baï cædinque Gadideabæ godinque änanquidi æiyönäni 17 Itota a ongongä adinque tömengä weca ædæ wæænte, Wængonguï Awënë ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈neyönäni pancadäniya guiquënë, Wabänö ï, ante pönënämaï ingadänimpa. 18 Itota ïñömö tömënäni weca pönömenque pöninque, —Wængonguï pönö cæcä beyænque botö ïñömö öönædë Tæiyæ̈ Awënë ïnömo inte inguipoga adobaï në Tæiyæ̈ Awënë badinque nämä tæ̈ï pïñæ̈mo inte në ämo ïmopa. 19 Ante wædinque mïnitö guiquënë inguipoga tömämæ quëwënäni weca godinque, Itota mïñæ̈ gocædänimpa, ante apæ̈nemïni ëñente botö mïñæ̈ në godäni bacædänimpa. Ayæ̈ mönö Mæmpo ëmöwo apæ̈nedinque, ayæ̈ Wængonguï Wëmo ïñömote botö ëmöwo apæ̈nedinque, ayæ̈ Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ëmöwo apæ̈nedinque mïnitö tömämæ quëwënäni ïnänite æpæ̈në guidömïni guiicædänimpa. 20 Ayæ̈ botö mïnitö ïmïnite botö änïnö ante, Tömänö ante adodö cæedäni, ante odömömïni ëñente cæcædänimpa. Ayæ̈ botö edæ ñöwo incæ ayæ̈ inguipoga ïinque baganca cöwë mïnitö tönö ongonte godongämæ̈ cæcæboimpa. Näwangä inguïnö anguënë, ante Itota angacäimpa.
Wäö önömæca ponte apæ̈necä ëñënänipa
1 Ponguingä, ante näni Codito angaingä ïnongä inte Wængonguï Wengä Itota ingantedö ante botö Mäadocobo watapæ̈ ante yewæ̈mömopa. 2 Doyedë ïñömö Wængonguï beyæ̈ apæ̈nedinque, Codito ingante Wængonguï ïïmaï angäimpa, ante Itaiya wodi yewæ̈mongacäimpa. “Taadö bitö goquïnö waa wëwaquingä, ante baï cædinque botö,Botö beyæ̈ në gode änongä ingante da godömo täno beyænte gocä ate bitö ayæ̈ gocæbiimpa, ämopa. 3 Önömæca ïñömö adocanque ogæ̈ tedete aa pecæcäimpa. Tömengä ïñömö, ‘Awënë nänö ponguïnö ante mïnitö tee moncate baï cædinque, taadö töïnö pïnonte baï cæedäni,’ ante aa pecä ëñengæ̈impa,” 4 Ante Itaiya wodi nänö në angaingä ïnongä inte Wäö ñöwo önömæca pöninque æpæ̈në guidongantapa. Mänömaï cædinque tömengä mänïñömö pönäni ïnänite apæ̈nedinque, Mïnitö, Idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante ocæ̈ ëmænte Wængonguï gämæ̈nö pöninque æpæ̈në guiicæmïnimpa. Mänömaï cæmïni adinque Wængonguï mïnitö cædïnö ante në panguënengä incæte pïïnämaï inte ñimpo cæcæcäimpa. 5 Ante Wäö mänömaï apæ̈neyongante Oodeabæ tömäo quëwënäni Eedotadëë quëwënäni tömänäni tömengä weca pö pö bee tente ëñëninque, Näwangä ämipa. Bitö ä baï ëñënämaï cæte quëwëmöni inte idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante wædäni ëñëninque Wäö Oododänö æpæ̈në guidongä guiidänitapa. 6 Wäö ïñömö weocoo ante cämeyo ocaguincoo nonte badöincoo mongænte adobaï pacadeyænta ante æ̈montai badonte encadeyæ̈nongäimpa. Tömengä cænguï ante ñäwäique cænte tömengä bequï ante guïñëmænque ade bete në quëwënongäimpa. 7 Ïïmaï ante apæ̈necä ëñënänitapa. “Ïincayæ̈ ate në Ponguingä guiquënë tömengä tæ̈ï ëmongä ëwocadongä inte nanguï cæcä ingampa. Botö guiquënë wædämo pönï ïnömo inte tömengä awæncata eyepæ̈ ïmopa godö ñï cæquïmoo. 8 Botö önonque æpæ̈në guidömo guiimïnipa. Tömengä wæætë da pönongä ate Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca pö guiicä ëwocacæmïnimpa,” ante Wäö mänïñedë apæ̈negacäimpa.
Itota æpæ̈në guiicampa
9 Ïninque Gadideabæ Näatadeta quëwente Itota mänïñedë pongä adinque Wäö Oododänö æpæ̈në tömengä ingante guidongä guiicantapa. 10 Ïninque æpæ̈në guiidingä inte do ää ta gongæ̈ninque Itota æ̈mö ayongä öönæ gä godonte bayö equemö wææ̈ baï Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca incæ tömengäa wææ̈ guiicä acantapa. 11 Ayæ̈ ëñëñongante, “Bitö botö Wëmi ïnömi inte në botö waadebi ïmipa, ate tobopa,” ante öönædë ïnö apæ̈necä ëñengacäimpa.
Itota incæ wënæ wënæ cæcæcäimpa, ante wënæ cæcampa
12 Mänïñedë Itota ingante Wængonguï Önöwoca incæ, Æibawë, äninque önömæca mæ̈icä æicantapa. 13 Æi quëwëninque wantæpiyæ̈ coadenta ëönæ önömæca quëwëñongante wënæ awënë Tatäna pöninque, Wënæ wënæ cæcæcäimpa, ante Itota ingante cædongäimpa. Ayæ̈ Itota mänömaï babæidi quëwëñömö quëwëñongante Wængonguï tömengä anquedoidi ïnänite da pönongä pöninque tömënäni tömengä beyæ̈ pönö waa cægadänimpa.
Itota Gadideabæ pöninque tæcæ mä cæcampa
14 Mänömaï cæte ate ayæ̈ awënë odeye Edode dobæ Wäö ingante tee mönecä ate mänïñedë Gadideabæ pöninque Itota mä Wængonguï nänö waa pönï cægaïnö ante ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. 15 “Ponguingä, ante dodäni näni angaïñedë botö Wængonguï Awënë Odeyebo ïnömo inte ñöwo ïinque bayedë do pömopa, ante apæ̈nebo ëñëedäni. Mïnitö wënæ wënæ mïni cædïmämo wido cædinque waa pönï botö apæ̈nedïnö mïni ëñënö ante pönëedäni,” ante Itota angacäimpa.
Në gæyæ dadöwënäni ïnänite Itota aa pecampa
16 Ayæ̈ mänïï pöninque Itota gäwapæ̈ Gadideapæ̈ yæwedeca gote cægonte ayongä Timönö tönö Æntade tömengä tönïñacä ïnate acantapa. Në gæyæ dadöwëna ïnöna inte tömëna dicamöñæ̈ æpæ̈në wo guitodonte dadöwëna acantapa. 17 Tömëna ïnate Itota, —Ïñäna, botö mïñæ̈ edæ tee empo pöeda, ämopa. Në dadonte ænte pömïna inte botö weca pöñömïnate botö pönö cæbo ate mïnatö wæætë në apæ̈nemïna badinque waodäni ïnänite në ænte pömïna bacæmïnaimpa, angantapa. 18 Angä ëñëninque tömëna dicamöñæ̈ do ëmö cæte godinque Itota mïñæ̈ edæ tee empo wadæ godatapa. 19 Itota ïñömö godömenque gote ayongä Tebedeo wëna Tantiago tönö Wäö adobaï wipodë dicamöñæ̈ tadömoncöna acantapa. 20 Adinque Itota do, Botö mïñæ̈ pöeda, angä ëñëninque tömëna Ao äninque wæmpocä ingante wæætë, Mæmpo ëñëmi, änatapa. Bitö nempo wipo ëmö cæte gomönapa, äninque adodaque wæmpocä ingante ëmö cæte Itota mïñæ̈ wadæ godatapa.
Itota angä ëñente wënæ incæ tao gopa
21 Ayæ̈ tömënäni quëwëñömö Capënaömö mämongä pönänitapa. Oodeoidi guëmanguïönæ bayonte Itota ïñömö Wængonguï apæ̈necä näni ëñente yewæ̈mongainta ate näni odömöincönë do pö guiidinque odömonte apæ̈necä ëñënänitapa. 22 Ëñëñönäni tömengä nämä tæ̈ï pïñæ̈ninque në angä ïnongä inte nö odömonte apæ̈necä ëñente wædinque tömënäni, Wadäni në wææ odömönäni guiquënë mänömaï odömonte apæ̈nedäni ëñëmongaa. Itotaque nämä në ëñente entawënongä inte nö pönï odömonte apæ̈necä ëñëmönipa, ante wædänitapa. 23 Ayæ̈ wënæ wentamö ëwocacä inte në quëwengä mänïñedë tömënäni odömöincönë a ongöninque ïñontobæ̈ yedæ ante apæ̈necantapa. 24 —Bitö Itota Näatadeta quëwënïmi inte quïnante mönatö weca pömii. Mönatö ïmönate edæ æ̈mæ̈wo wido cæcæte ante wabänö pömitawo. Bitö æmömidö ïmii, ante botö do atabopa. Bitö Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Wëmi ïnömi ïmipa, ante edæ do ëñëmopa. 25 Ante tedeyongante Itota tömengä ingante wææ äninque,—Apocæ̈në quëwenguënë tedewëë. Waocä baönë quëwënömi inte edæ tao gobäwe. 26 Angä ëñëninque wënæ në wentamö ëwocacä ïñömö waocä ingante quidi quidi mäo tæ̈ gotodö go wææ̈ñongante, Yæ yæ, äninque dobæ tao gotapa. 27 Itota angä wënæ tao gocä adinque tömänäni guïñente wædinque näni caboque wæætedö wæætë tededinque,—Ïingä ïñömö quïnö baï ante cæcä. Tömengä në angä ïnongä inte edæ mä pönï odömonte apæ̈necampa. Edæ wënæidi në wentamö ëwocadäni ïnänite tömengä angä ëñente cædänipa, ante awædö. 28 Ante pönente wædinque tömënäni, Itota mänömaï cæcampa, ante tededinque Gadideabæ tömäo quëwënäni ïnänite mäo gode ä gode ä cædäni do ëñengadänimpa.
Pegodo nänöogæ̈ wäänä ingante Itota cæcä gancæ bacä
29 Mänïï Itota oodeoidi odömöincönë ongöninque ïinque odömonte apæ̈necä ate tömënäni tao godinque Tantiago tönö Wäö mïñæ̈ godinque Timönö tönö Æntade oncönë go guiidänitapa. 30 Go guiiyönänite wadäni, Timönö nänöogængä wäänä daicawo gawænte möïmoga öñongampa, änäni. 31 Ëñente wædinque Itota tömengä weca go gongæ̈ninque pædæ wææmpote bæi ongonte töö æ̈mængä ate tömengä ængæ̈ ganticantapa. Ayæ̈ gancæ badinque tömengä wæætë tömënäni beyæ̈ cæcantapa.
Daicawo gawæ̈näni ïnänite Itota cæcä waa badänipa
32 Mänïönæ gäwadecæ̈ pönï nænque wëmö bayö wadäni daicawo gawæ̈näni ïnänite wënæ inte quëwënäni ïnänite tömänäni ïnänite Itota weca ænte pönänitapa. 33 Ayæ̈ mänïñömö quëwënäni tömänäni adoyömö pöninque odemö goto gongæ̈nänitapa. 34 Ayæ̈ quïëmë beyæ̈ wënæ wënæ inte wædäni adinque Itota nanguï ïnäni ïnänite godö cæcä waa badänitapa. Ayæ̈ wënæidi nanguï ïnäni ïnänite wido cædinque Itota, Botö æbodö ïmoo, ante në adïmïni inte tededämaï ïmäewedäni, ante tömënäni ïnänite wææ angacäimpa.
Itota oodeoidi odömöincönë go guiidinque apæ̈necampa
35 Ayæ̈ tæcæ oque pönente wëmö ïñonte ængæ̈ gantidinque Itota oncodo tao gote gomonga önömæca godinque Wængonguï ingante apæ̈necantapa. 36 Apæ̈neyongante Tïmönöidi, Ædönö gocäï, ante tee empo tee empo gote, 37 adinque, —Dæ ämi wædinque tömänäni bitö ïmite ante diqui diqui mïnänipa cæbii. 38 Ante äñönänite Itota wæætë, —Mönö wayömö gocæ̈impa. Eyequeï näni quëwëñömö näni quëwëñömö mäo botö apæ̈nebo ëñencædänimpa, ante cæcæte ante tate pontabopa. 39 Ante në äningä inte Gadideabæ tömäo godinque oodeoidi odömöincönë go guii go guii cædinque Wængonguï nänö apæ̈nedö ante Itota apæ̈necä ëñengadänimpa. Ayæ̈ wënæidi ïnänite wido cæcä gogadänimpa.
Në baadingä ingante Itota wadæ caacampa
40 Ayæ̈ wacä cöwë baate ëñawengä ïnongä inte Itota weca ponte da guicapodinque,—Bitö Ao ämi inte wadæ caabi ïninque botö do waintai baabaïmopa. 41 Äñongante Itota tömengä tönö guëa wæwente baï nanguï pönengä inte pædæ wææmpo gampo caadinque,—Ao ämopa. Bitö waintai baacæbiimpa. 42 Angä ïninque ñömæ̈intai nänö ëñadintai dæ baadinque tömengä waintai edæ do baacantapa. 43 Itota edæ tömengä ingante do da godöninque nanguï angantapa. 44 —Ëñëmi. Botö æbänö cæboo, ante edæ wadäni ïnänite mäo apæ̈nedämaï ïmäwe. Wæætë, Näwangä impa, ante acædänimpa, ante cædinque bitö, Wængonguï quï, ante në godongä weca töingä godinque waintai bitö baadintai odömömi ædæmö acæcäimpa. Ayæ̈ Möitee wodi wææ ante nänö angaincoo baï ænte pöninque bitö waintai bitö baadï beyæ̈ ante edæ, Wængonguï quï, äninque në godongä ingante pædæ godömi æncæcäimpa, ante Itota në baadingä ingante nanguï angantapa. 45 Angä incæte në baadingä wæætë wadæ godinque ëñënämaï inte gode ä gode ä cædinque edæ, Itota wadæ caacä waintai baaboï aedäni, ante mäo tedecä ëñënänitapa. Mänömaï ëñënämaï cæcä beyænque Itota, Tömënäni weca ñöwo ædö cæte edonque goquïmoo, ante wædinque nänënë gote önömæca gomonga cægongantapa. Incæte tömengä weca æ̈mæ̈nö quëwënäni æ̈mæ̈nö quëwënäni cöwë pö pö cægadänimpa.
Në cömäingä ingante Itota angä dao dao gocampa
1 Ayæ̈ tæ̈önæ quëwëninque ocæ̈ ëmænte Capënaömö pongä adinque wadäni, Itota oncönë ponte ongongampa. 2 Ante tededäni wædinque nanguï ïnäni acæ pönäni oncönë eyede pönï guiidinque odemö incæ tömäo wææ ongönänitapa. Mänömaï tömäo goto ongönäni ïnänite tömengä Wængonguï nänö apæ̈nedö ante apæ̈necä. 3 Ëñëñönäni wadäni tönö godongämæ̈ pöninque mengäa go mengäa ïnäni incæ cömäingä nänö möimpataa æ̈mætæ̈ æ̈mætæ̈ bæi ongonte næ̈ænte pönänitapa. 4 Ponte ayönäni wadäni Itota weca eyede pönï goto ongönäni adinque në ænte mämö pönïnäni ïñömö, Ædö cæte guiiquïï. Ante wædinque oncömäa ïnö æidämæ̈ mæ̈i æidinque Itota önönæca ïnö epæ̈ cædäni ompite gongæ̈ñö tömënäni cömäingä möimpataa bæi ongöninque tömengä ingante Itota weca edæ pædæ wææ̈nönäni. 5 Wæænte ongongä adinque, Tömënäni æbänö wede pönente cædänipa, ante adinque Itota cömäingä ingante, —Botö wëmi wædämaï ïe. Wënæ wënæ bitö cædïmämo ante bitö ñöwo ñimpo cæte quëwencæbiimpa. 6 Ante apæ̈necä ëñëninque në wææ odömönäni guiquënë pancadäniya godämæ̈ tæ̈ contate ongöninque nämäneque pönente tededinque, 7 “Quïmæ̈ änewëë. Ïingä ïñömö Wængonguï ingampa diyæ̈ mänömaï cæquingää. Edæ babæ ancædö. Waomö wënæ wënæ mönö cædïmämo ante Wængonguinque në ñimpo cæcä ingampa.” 8 Ante mïmönoque pönëñönäni Itota tömënäni näni pönëwënö ante önöwënenque do ëñente baï pönëninque edæ, —Mïnitö quïmæ̈ mänömaïnö ante pönëwëmïnii. 9 “Botö në cömäingä nänö wënæ wënæ cædïmämo ante ñimpo cæbo quëwencæcäimpa,” ante botö Wængonguï baï ämo ëñëninque mïnitö guiquënë, Wængonguï ingampa diyæ̈ mänömaï cæquingää, ante pönëmïnipa. Wæætë edæ, “Ængæ̈ gantidinque möimpata æ̈ninque dao dao gocæcäimpa,” ante botö Wængonguï baï ämo ïninque mïnitö adobaï, Wængonguï ingampa diyæ̈ mänömaï cæquingää, ante pönëmïni ïmaïmïnipa, ante awædö. Ïñæmpa mänömaïnö ante pönëmïni ïninque mïnitö edæ æbänö cæquënëmo ïmo ämïnii. 10 Incæte botö Waobo ëñagaïmo inte inguipoga quëwëninque waomïni mïni wënæ wënæ cædïmämo ante në ämo inte ñimpo cæbopa, ante mïnitö edæ ëñencæmïnimpa, ante botö ïïmaï cæbopa. Äninque edæ në cömäingä ingante edæ, 11 —Bitö ïmite ämo ëñëe. Ængæ̈ gantidinque bitö möimpata topo cæte æ̈ninque edæ tömëmi oncönë næ̈ænte goe. 12 Angä ëñëninque cömäingä ïningä incæ edæ tömänäni ayönäni ængæ̈ gantidinque möimpata topo cæte næ̈æ̈ næ̈æ̈ tao gocä adänitapa. Dao dao gocä adinque tömënäni, Æbänö cæcäï, ante ëñënämaï inte guïñente wædinque,—Wëënëñedë mänömaï cædäni atamöniyaa. Ñöwo ïñömö mä pönï cæcä amönipa, ante pönëninque, Wængonguï bitö ñäö ëmömi inte waa pönï cæbi amönipa, ante watapæ̈ apæ̈negadänimpa.
Debii ingante Itota angä tee empote gocampa
13 Itota wæætë adodö gäwapæ̈ wedeca gocantapa. Ayæ̈ nanguï ïnäni adoyömö pö pö cædäni adinque tömengä tömënäni ïnänite odömonte apæ̈necä ëñënänitapa. 14 Ayæ̈ godömenque cægonte ayongä Adepeo wengä Debii ïñömö, Odömäno awënë quï bacæ̈impa, ante godonte æ̈inta näni æ̈incönë awënë beyæ̈ æncæte ante ongongä adinque Itota tömengä ingante, —Botö mïñæ̈ pöe. Angä ëñëninque Debii edæ ængæ̈ gantidinque tömengä mïñæ̈ wadæ edæ gocantapa. 15 Ayæ̈ ate Itotaidi Debii oncönë pö guiite cængöñönäni odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wënäni tönö në ëñënämaï cædäni tönö nanguï ïnäni adoyömö pö guiite godongämæ̈ cæ̈nänitapa. Edæ tæiyæ̈näni tömengä mïñæ̈ në godäni ïnönänimpa. 16 Paditeoidi ïnönäni inte në odömönäni guiquënë ponte ayönäni në ëñënämaï ïnäni tönö awënë beyæ̈ në æ̈wënäni tönö Itota godongämæ̈ cængä adinque tömënäni tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite änänitapa. —Odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wënäni tönö wadäni në ëñënämaï cædäni tönö Itota quïmæ̈ godongämæ̈ cæ̈wengää. 17 Äñönäni Itota wæætë tömënäni ïnänite, —Në waa ingä guiquënë, Cæbi waa baboe, änämaï ingampa. Në wënæ wënæ ingä guiquënë dotodo ingante do, Cæbi waa baboe, ante aa pecampa. Pancadäniya, Nämä incæ nö entawëmo ïmopa, ante në änäni ïnänite adinque botö në dotodo baï adobaï ïnömo inte tömënäni ïnänite aa pedämaï incæboimpa. Wadäni guiquënë, Nämä wënæ wënæ cæbo ïmopa, ante në änäni guiquënë, Wængonguï gämæ̈nö poncædänimpa, ante botö tömënäni ïnänite aa pecæ pontabopa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Ee ate cæ̈nämaï ingæ̈impa, ante në änäni
18 Wäö mïñæ̈ në godäni tönö Paditeoidi tönö mänïñedë Wængonguï beyæ̈ ante ee ate cæ̈nämaï ïnönänimpa. Ïninque wadäni Itota weca pöninque änänitapa. —Wäö mïñæ̈ në godäni tönö Paditeoidi mïñæ̈ në godäni tönö tömënänique, Wængonguï beyæ̈, ante ee ate cæ̈nämaï ïnänipa. Bitö mïñæ̈ në godäni guiquënë quïnante Wængonguï beyæ̈ ante cædämaï ïnäni inte do cæ̈nänii. 19 Änäni ëñëninque Itota wæætë, —Onguïñængä në monguingä nänö wente ænte në pönäni baï ïnönäni inte botö mïñæ̈ në godäni ïñömö ædö cæte wæwente baï cæ̈nämaï inguïnänii. Edæ botö tönö watapæ̈ quëwënäni inte tömënäni ædö cæte wæwente baï cæ̈nämaï inguïnänii. 20 Wæætë ayæ̈ ate guiquënë, Monguingä, näni në änongä baï ïñömote wadäni ponte botö ïmote bæi ongöninque ö ænte gocædänimpa. Mänömaï cædäni ate botö mïñæ̈ në godäni ïñömö mänïñedë ate wæætë cæ̈nämaï inte wæcædänimpa, ante apæ̈nedinque Itota godömenque ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. 21 “Waocä dicæ mïincoo æ̈ninque pedæncooga pönö tadömonguingäa. Mänömaï cæcä ïninque edæ mïincoo incæ dobæ gäänë tamonte guipite ate godömenque wänä tente baquënë. Mïnitö, Awente baï cæ̈nämaï inte waa quëwengæ̈impa, ante mïni änewënö guiquënë pedæncoo baï inte ëwenguïne ënepa. Codito nempo watapæ̈ quëwengæ̈impa, ante botö apæ̈nedö guiquënë mïincoo baï inte quëwenguïne ënepa. Ïninque ëwenguïne tönö quëwenguïne ædö cæte adoyömö ëñente cæquïï. 22 Ayæ̈ adobaï yowepæ̈ biïnömæ̈ mïïmæ̈ æ̈ninque waocä ædö cæte picæ̈ æ̈montaicadedë godö pe ñïñænguingää. Edæ picæ̈ æ̈montaicadedë pe ñïñængä ïninque yedæ æ̈æ̈ninque ætæwo goquïnö anguënë. Wæætë edæ æ̈montai mïincadedë pe ñïñænte ate yedæ æ̈æ̈ninque tæi æbæ̈nämaï ee ongonguï apa quëwëmïni,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Guëmanguïönæ ïñonte tömëmö tä pete æ̈nänipa
23 Ayæ̈ ate guëmanguïönæ ïñonte Itota tömëmoncodë tæcæguedencodë gocantapa. Goyongä tömengä mïñæ̈ në godäni tömëmö inca tæcæ tä pe tä pe ænte idömæ godäni. 24 Adinque Paditeoidi guiquënë Itota ingante äninque, —Bitö mïñæ̈ në godäni æbänö cædänii, ante cöwä aquënë. Ïñæmpa, Guëmanguïönæ ïñonte mänïnö baï cædämaï ïedäni, ante dodäni näni wææ angaïnö ante ëñënämaï inte ïïnäni ëñënämaï inte quïmæ̈ cædänii. 25 Ante pïïñönänite Itota, —Docä Dabii wodi tömengä nänö në ëmïñæ̈näni tönö ömæpodäni pönï inte gæ̈wænte wædinque æbänö cægadänii, ante yewæ̈monte öñö incæ mïnitö ïñæmpa adämaï inte ämïni awædö. 26 Wængonguï quï, ante në godönänique cænguï impa, ante wææ näni angaïnö baï cædinque dodäni päö, Wængonguï quï, ante ñoncæ ñoncæ cædönänimpa. Incæte Abiatade wodi në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä nänö godöñedë mänïñedë Dabii wodi Wængonguï oncönë go guiidinque mänïï päö do ænte cæ̈ninque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite godömenque godongä cæ̈nänitapa, ante yewæ̈monte öñö apa änewëmïnii. 27 Ante apæ̈nedinque Itota ayæ̈, —Wængonguï quïnante, Guëmanguïönæ, ante badongacäï, ante pönëmïni. Guëmancædänimpa, ante cædinque Wængonguï waomö beyænque ante, Mïnitö guëmanguïönæ, ante badongacäimpa, ante pönenguënëmïni ïmïnipa. Ædänidö mänïönæ ïñonte cædämaï ïnänii, ante pönëninque Wængonguï dicæ mänïönæ beyænque ante waodäni ïnänite badongantawogaa. Ædö cæte mänömaïnö ante pönëwëmïnii. 28 Ïninque botö Waobo në ëñagäïmo ïñömö Tæiyæ̈ Awënë ïnömo inte edæ guëmanguïönæ Awënë ïnömo ïmopa. Ayæ̈, Guëmanguïönæ ïñonte edæ æbänö cæquïï, ante adobo në Ämo ingaïmo ïmopa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Nï cömampoingä
1 Ïincayæ̈ ate Itota wæætë oodeoidi Wængonguï apæ̈necä näni ëñente yewæ̈mongainta ate näni odömöincönë go guiicantapa. Mänïñömö onguïñængä nï cömampote wædongä inte a ongongantapa. 2 Mänïñedë Paditeoidi pancadäniya, Itota wapiticæ̈ cæcä ïninque mönö wæætë pïinte angæ̈impa, ante në änewënäni inte cædönänimpa. Ñöwo ïñömö tömënäni, Guëmanguïönæ ï incæte Itota nï cömampoingä ingante, Waa bacæcäimpa, ante cæcä ïninque mönö mäo pïinte angæ̈impa, ante babæ cæcæte ante cöwä adänitapa. 3 Ante cöwä ayönäni nï cömampoingä ingante Itota, —Bitö ængæ̈ gantidinque tæcæguedë pö næ̈ gongæ̈e. 4 Äninque wæætë në pïinte ancædäni ïnänite äninque, —Guëmanguïönæ ïñonte mönö æbänö cæquënëmö ïmöö, ante wææ angatïï. Mönö edæ waa cæquënëmö ïmompa, ante pönëmïnitawo. Wæætë edæ, Wënæ wënæ cæquënëmö ïmompa, ante pönëmïnitawo. Quëwencædänimpa, ante mönö waa cæquënëmö ïmompa, ante pönëmïnitawo. Wæætë, Wæncædänimpa, ante mönö wæ̈nonguënëmö ïmompa, ante pönëmïnitawo. Mänömaï ante Itota angä ïninque tömënäni edæ pæ wëënedänitapa. 5 Adinque tömengä ænguï badinque tömënäni ïnänite æ̈mætæ̈ gomö æ̈mætæ̈ gomö adinque edæ, Mïmö ömædëïnäni incædö, ante wædinque nï cömampoingä ingante, —Pædæ pompobi, angä ëñëninque pædæ pompodinque në cömampodingä incæ ædæmö waa empocä bapocantapa. 6 Adinque edæ Paditeoidi guiquënë wadæ tao godinque Edodeidi tönö bee tëninque, Mönö æbänö cæte Itota ingante wæ̈nömö wænguingää, ante godongämæ̈ pönëninque tedegadänimpa.
Gäwapæ̈ wedeca nanguï ïnäni pönänipa
7 Itota ïñömö tömengä nänö në ëmïñæ̈näni tönö wadæ tao godinque gäwapæ̈ wedeca godäni adinque Gadideabæ quëwënäni nanguï ïnäni tee empote godänitapa. 8 Ïninque wadäni Oodeabæ, Eedotadëë, Idömeabæ, Oododänö æ̈mæ̈mäa, Tido eyequeï, Tidöö eyequeï mänïñömö quëwente tededinque, Itota mänömaï cæcampa, ante tededäni ëñente wædinque bacoo ïnäni mänïömæ tömäo quëwënäni inte tömengä weca pönänitapa. 9 Adinque Itota, Goto gongæ̈näni wæcæ wæ, ante pönëninque tömengä mïñæ̈ cöwë në godäni ïnänite, Wipo ænte pömïni ate botö wipodë wäï wocænte owocæboimpa, angantapa. 10 Wëënë ïñömö, Itota nanguï ïnäni ïnänite gampocä waa badänipa, ante në adïnäni inte tömënäni ñöwo, Mönö gampo cæte waa bacæ̈impa, ante cædinque goto gongæ̈näni wædinque mänömaïnö ante änongäimpa. 11 Ayæ̈ Itota ingante adinque wënæidi në wentamö ëwocadäni incæ tömengä önöwa gäänë ædæ wææ̈ninque, —Bitö Wængonguï Wëmi ïnömi ïmipa töö, ante Yæ änänitapa. 12 Ëñente wædinque Itota wæætë, Botö æbodö ïmoo, ante cöwë änämaï inguënë quëwëmïnii, angacäimpa.
Itota angä ate dote ganca ïnäni në gode änäni badänipa
13 Ayæ̈ änanquidi æidinque Itota, Ïïnäni ïnänite ämo poncædänimpa, ante aa pecä tömengä weca pönänitapa. 14 Pönäni ate tömengä dote ganca ïnäni mänimpodäni ïnänite, Mïnitö botö mïñæ̈ quëwëñömïnite botö wadäni weca da godömo gote apæ̈nemïni ëñencædänimpa, äninque, Botö beyæ̈ në gode ämïni incæmïnimpa, angacäimpa. 15 Ayæ̈ pönö apæ̈nebo ëñëninque mïnitö tæ̈ï ëmömïni inte wënæidi ïnänite në ämïni badinque wido cæcæmïnimpa. 16 Tömengä dote ganca nänö apænte æ̈näni ïñömö ïïmaï ëmönönänimpa. Tänocä Timönö ëmongä incæte Itota wawo Pegodo pemongacäimpa. 17 Tebedeo wodi wëna Tantiago tönö Wäö näna caya në yedæ tededa ïna adinque Itota, “Detæbo nänömoda baï ïnapa,” ante, Mæ̈mæ̈ beyæ̈, ante Boänede pemongacäimpa. 18 Ayæ̈ Æntade, Pedipe tönö Batodömëë, Mäateo tönö Tömato, Adepeo wengä Tantiago tönö Tadeo ïnänitapa. Ayæ̈, Mönö ömæ ingæ̈impa, ante nanguï cædongä inte wacä Timönö ingantapa. 19 Ayæ̈ Itota ingante odömonte në godonguingä Codaa Icadiote näni änongä ingacäimpa. Mänimpodäni ïnänite Itota angä në gode änäni bagadänimpa.
Wënæ tönö cæcä ïmaingampa, ante wapiticæ̈ änänipa
20 Ayæ̈ ate Itota oncönë pongacäimpa. Pongä adinque bacoo ïnäni wæætë pö pö goto gongæ̈näni adinque wadäni guiquënë, Itotaidi quïodö cænguïnänii, ante wædönänimpa. 21 Ayæ̈, Quïmæ̈. Ocai edæ ömædæcacä pönente baï cæcämæ̈æ̈, ante pönente tededönänimpa. Mänömaïnö ante tededäni ëñëninque Itota guiidënäni guiquënë tömengä ingante bæi ongonte æncæte ante wadæ pönänimpa. 22 Ayæ̈ në wææ odömönäni guiquënë Eedotadëë quëwente pöninque, “Ïñæmpa wënæ awënë Beedeboo tönö quëwengä inte Itota mäningä tönö cædinque wënæidi ïnänite wido cæcä ïmaingampa,” ante tedewënäni. 23 Ëñente wædinque Itota aa pecä pönäni ate, “Tatäna mïni änongä ïñömö nämä incæ ædö cæte wido cæquingää, ante ëñencæmïnimpa, ante botö, Inguipoga æbänö cædänii, ante odömömo aedäni. 24 Awënë odeye nempo quëwënäni ïñömö pïïnäni badinque näëmæ̈ wæætedö wæætë cædäni ïninque awënë odeye nänö ömædempote wæquinque tömënäni nämä ëwente cædänipa. 25 Ayæ̈ adocönë owocabo incæ adoyömö godongämæ̈ quëwënïnäni incæ näëmæ̈ wæætedö wæætë cædäni ïninque tömënäni oncö woquinque näwæ̈ gobaïnänipa. 26 Ayæ̈ Tatäna nempo quëwënäni ïñömö edæ näëmæ̈ pïinte badinque wæætedö wæætë cædinque tömengä ingante wido cædäni ïninque Tatäna dicæ tömënäni awënë ïmaingää,” ante Itota odömonte apæ̈necantapa. 27 Ayæ̈, “Në tæ̈ï pïñængä ingante wïï goto wïninque waocä ædö cæte tömengä oncönë guiite mäincoo ö ænguingää. Edæ në ëacä ingante bæi ongonte goto winte ate pö guiite ö æ̈näni baï botö ïñömö wënæ inte në bæi ongonte wido cæbo ïmopa,” angantapa. 28 Ayæ̈, “Näwangä apæ̈nebo ëñëedäni, angantapa. Mïni waocabo wënæ wënæ cæmïni incæ wadäni ïnänite godö babæ änewëmïni incæte edæ Wængonguï wæætë tömänö ante pönö ñimpo cæcä beyænque quëwencæmïnimpa. 29 Wæætë Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante waocä godö babæ ante wënæ wënæ apæ̈necä ïninque tömengä æ̈mæ̈wo wentamö mongængä bagaingä ïninque cöwë wantæpiyæ̈ wentamö mongæncæcäimpa. Mänömaï beyæ̈ Wængonguï ñöwopämo ïñonte ñimpo cædämaï inte ïincayæ̈ pömämo ïñonte adobaï ñimpo cædämaï inte cöwë pancæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 30 Äninque, Mïnitö botö ïmote, Bitö wënæ në wentamö ëwocacä tönö quëwente cæbaïmipa, ämïnitawoo. Ïñæmpa, Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tönö quëwente cæbo apa änewëmïnii, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota badä tönö tömengä biwïidi
31 Ayæ̈ Itota wäänä tömengä biwïidi tönö mänïï näni ponque pö do pöninque yabæque ayæ̈ ongöninque, Guii äñete tae. 32 Änäni ëñente äñecæte ante ponte apæ̈necä ëñëninque wadäni Itota weca contate ongönäni Itota ingante wæætë apæ̈nedinque, —Bitö badä bitö biwïidi tönö bitö ïmite ante oncodo ponte yabæque ongönänipa cæbii. 33 Ante äñönänite, —Botö badä ædänö ïnää ante ämoo, ante pönëmïni. Ayæ̈ botö biwïidi ædänidö ïnänii ante ämoo, ante pönëmïni. 34 Äninque godämæ̈ contate ongönäni ïnänite adinque, —Ïïnäni ïñömö edæ botö badäidi botö biwïidi ïnönäni ïnänipa, ante mänömaïnö ämo abaïmïnipa. 35 Edæ Wængonguï nänö änö baï ëñente æcänö cæte quëwëna mäningä botö biwï ingampa. Mäningä botö biwinque ingampa. Mänïnä botö badä ïnampa, ämo abaïmïnipa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Waocä nänö quiyadö ante odömonte apæ̈necampa
1 Wæætë gäwapæ̈ yæwedeca gote odömoncæ cæyongä nanguï ïnäni tömäo goto ponte ongönäni adinque Itota wipodë go guiite tæ̈ contate wäï wocænte owoyongä tömënäni ayæ̈ gäwapæ̈ yæwedecaque ömaaque ongönänitapa. 2 Ïninque tömënäni ïnänite nanguï pönï odömöninque Itota, Wængonguï Awënë nempo quëwëninque æbänö cæquïï, ante ëñencæmïnimpa, ante botö ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömonte apæ̈nebo ëñëedäni. Äninque ïïmaï ante odömonte apæ̈necä ëñengadänimpa. 3 “Apæ̈nebo ëñëedäni. Waocä në quiyadongä ïñömö quiyacæ gocampa. 4 Gote quiyayongä pancamonga taadö ïñömö eyepote wææ̈mompa. Taadö wæænte eyepodïmö öñöñonte ayamöidi pöninque dobæ ade cæ̈nänipa. 5 Pancamonga guiquënë dicamontaa onguipoi woyedömö ïñömö eyepote wææmpa. Onguipoi woyedömö öñömö inte pæquïnämaï quingæ̈ tä bocate pædinque æ̈monga æipa. 6 Ïninque oguïmento yæyæ̈më guiwadämaï inte cöñe bawadämaï ïñonte nænque tï näwäñö wänä cacadinque edæ guingo icate näñe wæmpa. 7 Pancamonga guiquënë ömentacodë nänö eyepodïmö ïñömö pæquïnämaï tä bocate gä æiyonte ömentacoo pö incootonque ganta cæca ate näñe wæmpa. Wampo incapa pæquïï. 8 Waëmonguipoga quiyadïmö guiquënë tä bocate waa pædinque tömëmö nanguï pönï godömenque incapa. Pancawæncaa edæ todëinta ganca, pancawæncaa teitenta ganca, pancawæncaa tiëë ganca mänimpomö incapa. Quiyacä nänö quiyadö ante edæ botö mäninque ante apæ̈nebopa.” 9 Mänömaï impa, ante ïinque apæ̈nebopa. Ëamonca ongonte edæ ëñëedäni, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Önömoncaque ëñente pönënämaï ïnänipa, ante
10 Ayæ̈ ate nanguï ongönïnäni dæ godäni ate Itotaidi adodänique ongöñönäni edæ, Dote, ante näni gocabo tönö wadäni tömengä mïñæ̈ godäni tönö tömengä weca ponte änänitapa. Itota ëñëmi. Bitö mänïnö ante apæ̈nedinque æbänö ante odömoncæte ante apæ̈nebitawo. 11 Äñönänite, “Wængonguï Awënë Odeye ïñömö æbänö awëmö cæcää, ante mïni waocabo wëënëñedë ëñënämaï ïnïnö incæte ñöwo edonque pönö apæ̈nebo ate mïnitö adomïnique në ëñëmïni bamïnipa. Gobæ ongönäni ïnänite apæ̈nedinque, Inguipoga quëwënäni näni cæï baï impa, ante botö pancaa ante odömonte apæ̈nebo ëñënänipa. 12 Dodäni Wængonguï beyæ̈ apæ̈nedinque ïïmaïnö ante yewæ̈mongadänimpa. Wængonguï nänö në ñimpo cæquënënäni ïnämaï ïnäni inte tömënäni ïñömö awincaque adinque wïï ædæmö adäni inte önömoncaque ëñëninque ædæmö ëñënämaï ïnäni inte edæ ocæ̈ ëmænte pönämaï incædänimpa, ante yewæ̈mongadänimpa. Mänömaï ïinque bacæ̈impa, ante beyænque botö tömënäni ïnänite wïï edonque apæ̈nebopa,” ante Itota apæ̈necantapa.
Quiyacä nänö cæïnö ante pönente ïïmaïnö ante ëñëgæ̈impa
13 Itota ayæ̈ tömënäni ïnänite godömenque apæ̈necantapa. “Botö mänïnö inguipoga näni cæïnö ante do odömonte apæ̈nebo ëñëninque mïnitö ëñënämaï ïmïnitawo. Ïninque ñöwo godömenque odömonte apæ̈nebo incæte mïnitö ædö cæte godömenque ëñenguïmïnii.” 14 “Ïïmaï impa. Në apæ̈necä ïñömö tömëmö quiyate baï cædinque Wængonguï tömengä nänö apæ̈nedö ante apæ̈necampa. 15 Pancadäniya guiquënë taadö eyepote wææ̈nïmö baï ïnäni inte Wængonguï nänö apæ̈nedö ante ëñëninque mïmöno pönënämaï ïñönänite ayamö ade cængä baï Tatäna incæ ponte ö ængampa. 16 Wadäni guiquënë dicamontaa woyedömö ïñömö eyepote wææ̈nïmö baï ïnäni inte tömënäni Wængonguï nänö apæ̈nedö ëñëninque quingæ̈ Ao ante watapæ̈ todänipa.” 17 “Ayæ̈ ate adodäni wantæ ïñö quëwëñönänite wadäni Wængonguï nänö apæ̈nedö beyæ̈ pïïnäni wædänipa. Ayæ̈ wadäni wënæ wënæ cæcæte ante togænte pänäni wædänipa. Ïninque oguïmento yæyæ̈më guiwadämaï näñe wænte baï ïnäni inte tömënäni guïñente wædinque ëmö cæte godänipa. 18 Ayæ̈ wadäni guiquënë ömentacodë eyepote wææ̈nïmö baï ïnïnäni inte Wængonguï nänö apæ̈nedö ëñëñönäni, 19 inguipoga quëwente quïëmë beyænque mönö wæpämo pompa. Ayæ̈, Mäincoo beyænque toquïmo, ante näni oda cæte wæwëmämo pöninque wacoo wacoo näni æ̈ïnënö pöninque edæ ömentacoo ñancate cæ baï cæyonte Wængonguï nänö apæ̈nedïnö incæ incadämaï baï bapa. 20 Onguipoga wainguipoga quiyadïmö baï ïnäni guiquënë tömënäni Wængonguï apæ̈nedïnö ëñente Ao äninque wede pönënäni inte tömëwæ̈ incate baï Wængonguï beyæ̈ nanguï cædänipa. Pancadäniya todëinta ganca incate baï nanguï cæyönäni, pancadäniya godömenque teitenta ganca incate baï cædänipa. Pancadäniya nanguï pönï tiëë ganca incate baï cædänipa,” ante Itota apæ̈necä ëñënänitapa.
Gongapæncade ante odömonte apæ̈necampa
21 Ayæ̈ tömënäni ïnänite Itota ïïmaï odömöninque apæ̈necantapa. “Waomïni gongapæncade tï wodönodinque dicæ owætadë boo cæcamïniyaa. Dicæ möïmoga æ̈nömengadæ̈ ïnö mäo concæmïniyaa. Wæætë edæ wæ̈nömënæcapaa concæmïni ñäö bæco amïnipa. 22 Quïnö ante wë wodonte baï ï ïñömö mänïnö ante ïincayæ̈ ate tadonte edonque ate baï ëñenguinque ñöwo wë wodonte impa. Quïnö bee ocate baï ï ïñömö mänïnö ïincayæ̈ ate wi æncate edonque aquinque ñöwo bee ocate impa. 23 Ëamonca ongonte ëñenguënë cæmïnii,” angantapa. 24 Ayæ̈ tömënäni ïnänite godömenque apæ̈nedinque Itota, “Önömonca ëñëninque ëñenguënë cæmïnii. Mïnitö mïni tee mante godoncade incæ adocadeca tee mäninque Wængonguï mïnitö ïmïnite adodö pönöninque godömenque ayæ̈ pönongä æncæmïnimpa. 25 Edæ në ëacä ingante godönäni ængä baï në ëñengä ingante godö apæ̈nebo ëñente entawëninque tömengä godömenque ëñente bacæcäimpa. Në ëadämaï ingä guiquënë tömengä wædænque pönï nänö mäincoo ïñonte mänincoo tömancoo ö æ̈näni wæcä baï në ëñënämaï ingä adobaï tömengä wædænque pönï nänö ëñente entawënö ïñonte ö ænte baï cæbo dæ ba ate wæcæcäimpa.” Mänömaïnö ante Itota tömengä ëmïñæ̈näni ïnänite odömonte apæ̈necä ëñënänitapa.
Guiyämö pæpa, ante odömonte apæ̈necä
26 Ñöwo ïñömö öömaque ongönäni ïnänite godömenque odömöninque Itota ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. “Waocä quiyacä ate awëmö pæ baï inte Wængonguï Awënë Odeye pönö cæcä ate tömengä nempo në quëwënäni awëmö yebæ̈ninque bacoo pönï badänipa. Apæ̈nebo ëñëedäni. Waocä gönea quiyate ate, 27 woyowotæ̈ mö ñöninque baänæ ñäni ömæ̈möñongä ïïmö ïñö ïïmö ïñö tömëmö nänö quiyadïmö incæ awëmö tä bocate pæpa. Waocä ïñömö, Æbämë cæte tä bocate pæpa, ante acantawogaa. 28 Edæ onguipo beyænque tömengä nänö quiyadïmö incæ tä bocate pædinque æ̈monga æi cænguïmæ baate ate ayæ̈ cænguï yagapa. 29 Yaga adinque, Amïñate cænguï bapa, ante edæ pete ængampa,” ante odömonte Itota apæ̈negacäimpa.
Möotatamö guidïmö ante odömonte apæ̈necampa
30 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota, “Wængonguï Awënë Odeye nempo æbänö quëwënäni, ante mönö quïnö odömonte ate ëñenguïï. Edæ, Inguipoga quïnö pæte yebænte baï ï adinque, Mänïnäni adobaï yebæ̈nänipa, ante ëñengæ̈impa. 31 Ïïmaï impa. Möotatamö mïni ænte quiyamö guidïmö pönï ï baï wamö mïni quiyamö adomonque incæ adobaï guiyämö pönï ï ïñömö edæ dæ ampa. 32 Incæte möotatamö ïñömö tä bocate pædinque möotatawæ̈ edæ ocäñequi doyæ̈ pæwæ̈ bapa. Wïï tömää ocäñequi mïni quiyadïwæ̈ baï edæ ocäa ïnämaï inte möotatawæ̈ ïñömö edæ ñæ̈næ̈ awæ̈ impa. Adinque tömëwæ̈ ibæ̈ñömö ayamöidi gänë ïñömö ponte ongönänipa. Möotatamö guidïmö incæ mänömaï pæ baï Wængonguï Awënë nempo quëwënäni ïñömö wædænque ïnïnäni incæ nanguï yebænguïnäni ïnänipa,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa.
Inguipoga näni cæï baï impa, ante Itota odömongampa
33 Ayæ̈ Itota, Wængonguï Awënë nempo quëwëninque æbänö cæquïï, ante ëñencædänimpa, ante ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante godömenque nanguï pönï odömöninque godongämæ̈ ongönäni näni ëñenganca apæ̈nedinque idæwaa. 34 Mänïnonque baï odömonte apæ̈nedinque tömënäni ïnänite cöwë godömenque apæ̈nedämaï ïnongäimpa. Incæte tömengä mïñæ̈ në godäni adodänique ongöñönänite Itota edonque pönï, Mänömaï impa, ante tömänö ante apæ̈necä ëñengadänimpa.
Itota angä ëñente woboyæ̈ æpæ̈ næ̈ gongæmpa
35 Mänïönæ gäwadecæ̈ bayonte Itota tömengä ëmïñæ̈näni ïnänite, —Gäwapæ̈ æ̈mæ̈mäa taocæ̈impa. 36 Äninque ömaa ongönäni ïnänite ëmö cæte taocæ cædinque tömengä nänö apæ̈nedimpodë adopodë ayæ̈ contayongante mantadäni taocantapa. Adinque wadäni wapodë godongämæ̈ taodänitapa. 37 Tao wogaa goyönäni woboyæ̈ ïñontobæ̈ nanguï pönï pæ̈mæ̈ninque æpæ̈ mængonta mængonta pöninque gao gao wipodë änëñö, 38 Itota yæmïñæmpo bee podoncate mö ñongantapa. Ömæ̈moncæcäimpa, ante tao cædinque, —Awënë, bete wæncæ cæmompa mö ñömii. 39 Änäni ëñëninque ñäni ömæ̈monte ængæ̈ gantidinque, —Woboyæ̈, pæ̈mæ̈nämaï ïmäwe. Gäwapæ̈ incæ cædämaï næ̈ gongæ̈mäwe. Ante äñongä woboyæ̈ pæ̈mæ̈nämaï ïñö gäwapæ̈ incæ næ̈ gongæ̈ninque ñancæ ñancæ gongæ̈mæ̈nimpa. 40 Ayæ̈ tömënäni ïnänite, —Mïni pönëegade, quïmæ̈ guïñëwëmïnii. 41 Äñongä tömënäni ancai guïñëninque nämäneque tededinque, —Æcämë inte angä ëñente woboyæ̈ incæ æpæ̈ incæ gongæmpa, ante guïñente wægadänimpa.
Wënæ wentamö ëwocacä tönö në quëwengä
1 Ïninque Itotaidi mänïï æ̈mæ̈mäa tao godinque Guedatabæ pö ti wææ̈nänitapa. 2 Itota mänömaï pöninque gäwapæ̈ tao ti wæængä adinque onguïñængä wënæ wentamö ëwocacä tönö në quëwengä ïnongä inte edæ waodänido quëwente tao bee tengantapa. 3 Tömengä waodänido cöwë në quëwengä ingante ædö cæte goto winguïnänii. Daagömenca incæ tæ̈æ̈mö impa goto winguïnänii. 4 Ëno pönö goto wïmænte wææ̈ ëno pönö goto wïwate bacæcäimpa, ante ancaa cæyönäni tömengä daagömë wangö ñæ̈ wangö ñæ̈ cædongäimpa. Æcämenque incæ tæ̈ï pïñængä inte tömengä ingante ænguingää. Edæ dæ änongäimpa. 5 Itædë incæ woyowotæ̈ incæ tömengä änanquidi æite wææ̈ waodänido pö änanquidi æite wææ̈ ocæ̈ ëmænte pö pö cæte Yæ yæ äninque dicaca nämä incæ äwæ̈nonga äwæ̈nonga cæte wencata baï ëñate quëwënongäimpa. 6 Ïninque Itota go dibæ pongä adinque tömengä quingæ̈ pogodo godinque Itota weca ædæ wææ̈ninque, 7 ogæ̈ tededinque, —Itota ëñëmi, bitö në Æibæ Quëwengä Wængonguï Wëmi ïnömi incæ quïmæ̈ botö weca pöwëë. Edæ, Ämogate wæcæcäimpa, ante botö ïmote cædämaï ïmäwe, ante nanguï angantapa. 8 Edæ tömengä tæcæ pö bee tëñongante wënæ ingante Itota ïïmaï ante äningä ïnongäimpa. —Wentamö në wentamö ëwocabi inte ämo ëñëe. Bitö waocä baonga guiidëmi inte ñöwo tao gobäwe, ante Itota täno angä ëñente wædingä inte wënæ ñöwo, Cædämaï ïmäwe, angantapa. 9 Ïninque Itota, —Bitö æmömidö ïmii. Äñongante, —Tontadoidi tæiyæ̈näni adinque, Deguiönö, änänipa. Mönitö adobaï tæiyæ̈ pönï ïmönipa, ante botö ëmöwo adobaï Deguiönö ëmömopa. 10 Ante apæ̈nedinque ayæ̈, Mönitö ïmönite wabæca wido cædämaï incæbiimpa, ante ancaa angantapa. 11 Mänïñömö odæ̈ wængänäidi nanguï ïnäni eyequeï änanquidi a cængönäni adinque, 12 wënæidi incæ Itota ingante, —Ïï odæ̈ wængänäidi weca ämi godinque tömënäni baönë guiite quëwëmönie. 13 Ante tedete äñönänite Itota Ao angä ëñente wædinque wënæidi wentamö ëwocadäni ïñömö tao gote odæ̈ wængänäidi baönë go guiidänitapa. Ïninque odæncato dote mïido ganca ïnäni incæ ontacamö cægöninque tömäne to wæi gäwapæ̈no pogodo wæi guiite becadote capo wæ̈nänitapa. 14 Becadote wæ̈näni adinque odæ̈ wængänäidi në aadïnäni guiquënë pogodo wodii wïnonte tömënäni quëwëñömö mäo bee tente apæ̈nedinque idömæ mäo gode ä gode ä cæte, Itota mänömaï cæcä wæmönipa, ante apæ̈nedäni ëñëninque wadäni, Æbänö cæcäï, ante acæte ante pönänitapa. 15 Itota weca ponte ayönäni wënæidi tönö në quëwëningä incæ ñöwo önonganque bate weocoo ëñacä inte tæ̈ contate ongongä adinque tömënäni, Mönö Deguiönö ënempocä äningä ingampa, ante guïñente wægadänimpa. 16 Në adïnäni guiquënë ñöwo pönäni ïnänite apæ̈nedinque, Wënæ ënempocä ïningä ingante Itota æbänö cæcäï, odæ̈ wængänäidi ïnänite Itota æbänö cæcäï, ante apæ̈nedäni. 17 Ëñëninque tömënäni wæætë Itota ingante, Mönitö weca quëwënämaï gobäwe, änäni. 18 Ëñente wædinque wipodë go guiicæ cæyongante wënæidi inte quëwëningä ïñömö, Bitö mïñæ̈ mäobi goboe. 19 Äñongante Baa äninque Itota, —Tömëmi oncönë gote, Wængonguï Awënë wënæidi ïnänite wido cæcä önömoque baboï amïnipa, ante bitö guiidënäni ïnänite mäo apæ̈nebi ëñencædänimpa. Ayæ̈, Botö wæwente quëwëñömote tömengä guëa wæwente baï pönente pönö cæcä waa batabopa, ante apæ̈nebi ëñencædänimpa. 20 Itota angä ëñëninque wadæ godinque tömengä Decapodibæ mäo, Itota waa cæcä waa batabopa, ante apæ̈necä. Ëñente wædinque tömänäni, Æ æbänö cæte mänömaï waa bacäï, ante guïñente wægadänimpa.
Gaido wëñængä beyæ̈ cæcæ goyongante
onquiyængä Itota weocoo gampocampa 21 Mänïï wipodë guiite tömengä ïmæ̈mäa ta ti wæængä ate nanguï ïnäni acæte ante pö goto goto godämæ̈ gongæ̈nänitapa. Itota ayæ̈ gäwapæ̈ wedeca ongongantapa. 22 Ayæ̈ ongöñongä wacä oodeoidi odömöincö awënë ïnongä inte tömengä ëmöwo Gaido ïñömö Itota ingante adinque pöninque tömengä önöwaca gäänë ædæ wææ̈ninque, 23 tömengä ingante, —Botö wëñængä baquecä ïñömö edæ dobæ wæncæ cæcampa cæbii. Bitö ponte tömengä ingante gampobi waa bate quëwencæcäimpa, ante nanguï angantapa. 24 Gaido mänömaï angä ëñëninque Itota wæætë tömengä mïñæ̈ gocantapa. Idömæ goyongante nanguï ïnäni bee tente goto goto pönäni. 25 Ïninque godämæ̈ ongönäni tönö onquiyængä adocanque wantæpiyæ̈ dote wadepo ïñonte wepæ̈ wantæ bidämaï cöwë wææ̈ wæwëningä inte adobaï ponte tömënäni mïñæ̈ gocantapa. 26 Doyedë ïñömö onquiyængä waa bawënencæte ante cædinque tömengä quincoo tömancoo eyepote pædæ godongä æ̈ninque dotodoidi tæiyæ̈näni cædäni caate wæcä incæte tömengä waa bawënënämaï inte godömenque wënæ wënæ bate wædongäimpa. 27 Mänömaï quëwente wæyongante wadäni, Itota mänömaï cæcampa, ante tededäni ëñente wædinque tömengä ñöwo goto pönäni tönö pöninque Itota önöñabæca ïnö ponte weocooque godö gampocantapa. 28 Edæ, “Tömengä weocooque gampote waa bawënëmote,” ante pönëningä inte, 29 tömengä godö gampoyongä wepæ̈ nänö gowete wæwënïmæ̈ wantæ bi ate tömengä, Wantæ biwënëmopa, ante önöwënenque pönengantapa. 30 Itota ïñömö, Æ, tæ̈ï pïñænte botö entawënö incæ edæ wacä beyæ̈ cæquinque do gotimpa, ante wæwënente awædö, äninque goto gongæ̈näni tæcæguedë næ̈ gongæ̈ninque dadi ëmænte cöwä adinque, —Botö weocoo æcänö pönö gampodaï, angantapa. 31 Äñongante tömengä nänö në ëmïñæ̈näni guiquënë, —Ënodäni pönänipa aquïmii. Æcänö gampodaï, ante ämii. 32 Wææ änäni incæte tömengä, Æcänö botö ïmote wede pönëninque gampodaï, ante godömenque tömäo cöwä cöwä acantapa. 33 Ayongante onquiyængä guiquënë, Wampo bawënëmopa, ante pönëningä inte nanguï guïñëninque do do wäate wædinque Itota weca ponte ædæ wææncate tömänö ante töingä apæ̈necä ëñengantapa. 34 Apæ̈necä ëñëninque Itota wæætë, —Onquiyæ̈mi ëñëmi. Bitö wede pönënö beyæ̈ edæ wampo bawënëmipa. Ñöwo edæ wædämaï inte waa godinque nö bawënente quëwëe, angantapa. 35 Ante tæcæ apæ̈neyongä oodeoidi odömöincö awënë Gaido oncönë quëwënäni mänïñedë pöninque edæ Gaido ingante apæ̈nedänitapa. —Bitö wengä ïñömö ñöwo æ̈mæ̈wo wængampa cæbii. Ñöwo Awënë në Odömongä ingante quïnante godömenque anguïï. 36 Ante ponte äñönänite Itota tömënäni æbänö tededäni ante ëñënämaï inte baï cædinque oodeoidi odömöincö awënë Gaido ingante apæ̈nedinque, —Guïñënämaï inte önonque wede pönëe, angantapa. 37 Ayæ̈ godongämæ̈ ongönäni ïnänite, Ee ongöedäni, äninque Pegodo ingante, Tantiago tönö Wäö näna caya ïnate mänimpodänique ïnänite ænte gocantapa. 38 Tömënäni tönö godinque Itota tömënäni odömöincö awënë oncönë ponte ayongä mänincönë waodäni nanguï cægöninque edæ Ca ca wædinque ogæ̈ tedete Yæ yæ änäni acantapa. 39 Adinque Itota oncönë guiidinque, —Quïmæ̈ ogæ̈ tedete cægöwëmïnii. Quïmæ̈ Ca ca wæmïnii. Ïñæmpa ïñömö wëñængä wodi edæ wïï æ̈mæ̈wo wængantapa. Edæ mö ñongampa. 40 Ante apæ̈necä ëñëninque tömënäni, Angantedö amïni, ante tömengä ingante badete todänitapa. Itota wæætë edæ, Gä goedäni, angä oncodo tao godänitapa. Ïninque wëñængä wæmpo tönö wäänä ïnate Itota tömengä mïñæ̈ në pönïnäni tönö mänimpodänique ïnänite ænte manguicä wëñængä wodi nänö öñoncönë wäänë guiidänitapa. 41 Wëñængä wodi ingante Itota pædæ wææmpo bæi ongonte töö æ̈mæ̈ninque, —Tadita cömi, äninque mönö tededö, “Wëñæ̈mi onquiyæ̈mi ængæ̈ gantibi,” angantapa. 42 Angä ëñëninque wëñængä baquecä dote wadepo ëñadingä inte dobæ ængæ̈ gantite dao dao gocä. Adinque tömänäni ancai guïñente wædänitapa. 43 Itota wæætë, Botö æbänö cæboo, ante mïnitö mäo apæ̈nedämaï ïedäni. Äninque edæ wëñængä beyæ̈ cænguï angä godöna cængantapa.
Näatadeta ïñömö ponte Itota apæ̈necampa
1 Itota wadæ godinque tömengä mïñæ̈ në godäni tönö tömengä nänö pægaïñömö pongadänimpa. 2 Ayæ̈, Guëmanguïönæ impa, äninque Itota tömënäni odömöincönë go guiidinque tæcæ odömonte apæ̈necä ëñëninque mänïñömö ongönäni nanguï ïnäni guïñente wædinque näni caboque tededänitapa. —Ïingä ïñæmpa ædö cæte nanguï ëñente apæ̈necää. Æbänö cæquïï, ante æcänö tömengä ingante godö odömongä adinque tömengä mänömaï bamönengæ̈ cæcää, ante ëñencæte ante wæmönipa. 3 Ïingä ïñæmpa mönö awæmpa në tïmöwengä ïmaingä inte bamönengæ̈ mänömaï cæcampa, ante awædö. Edæ Mäadiya wengä ïnongä inte tömengä ïñömö önönänique mëmö ingampa. Tantiago tönö Ootee, Codaa tönö Timönö tömënäni mëmö ïnämaï ingantawogaa. Tömengä biwinqueidi incæ mönitö tönö wïï ongönäni atamöö. Ante pönente wædinque tömengä beyæ̈ ante pïinte badänitapa. 4 Ïninque pïinte badäni adinque Itota wæætë angantapa. —Ïñæmpa, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä inte tömämæ gote apæ̈neyongante tömengä ingante waa adänipa. Wæætë tömengä nänö pægaïñömö ponte apæ̈neyongante mänïñömonque wæætë wïwa adänipa. Tömengä nänö guiidënäni tönö tömengä oncönë owodäni tönö mänimpodänique tömengä ingante wïwa adänipa töö. 5 Äninque Itota adopoque adopoque gampocä waa badänitapa. Mänömaï wædænque cædinque tömengä, Ædö cæte gomonga cæquïmoo. 6 Äninque, Mïni pönëegade. Quïnante pönënämaï ïmïni, ante wægacäimpa.
Wængonguï Awënë ingantedö ante apæ̈needäni, ante Itota angä godänipa
Ayæ̈ wayömö näni quëwëñömö wayömö näni quëwëñömö mäo odömöninque Itota apæ̈necä ëñengadänimpa. 7 Ayæ̈, Dote ïnäni, näni änönäni ïnänite aa pecä pönäni ïninque, Ñöwo mïnitö æ̈mæ̈nö mëmïnaa æ̈mæ̈nö mëmïnaa goyömïnite botö pönö cæbo ate mïnitö awënëidi baï badinque edæ wënæidi wentamö ëwocadäni ïnänite në ämïni incæmïnimpa, ante da godongä godänitapa. 8 Ayæ̈, Ïïmaï cæedäni, angantapa. Mïnitö taadö godinque ongontoque mïni næ̈æntoque næ̈ænte goedäni. Cænguï incæ mäincoo da wenguincade incæ æ̈nämaï inte godinque tiguitamö önoncamoncadedë da wënämaï inte ömæpomïni goedäni. 9 Awæncata mïni ëwataque ëwate weocoo mïni ëñacooque ëñadinque wacoo æ̈nämaï goedäni, angantapa. 10 Ayæ̈ godömenque äninque Itota,—Godinque æcönënö täno go guiimïni owodinque mïnitö wayömö mïni go quëwenguinganca mänincönenque go guii go guii cædinque quëwëedäni. 11 Æyömömë goyömïnite wadäni, Pöedäni, änämaï inte mïnitö apæ̈nedö ante wïï ëñënäni wædinque mïnitö wæætë tömënäni ïnänite ëmö cæte ïïmaïnö ante goedäni. Mïnitö ïñæmpa, Pöedäni, änämaï ïmïni adinque mönitö gomöni tamëñedäni, ante odömoncæte ante mïnitö önöwa wadæ wadæ cæwadinque wadæ goedäni. 12 Äninque Itota tömengä ëmïñæ̈näni ïnänite, Ñöwo goedäni, äninque da godongä godänitapa. Godinque tömënäni wabæca quëwënäni ïnänite mäo, Mïnitö wënæ wënæ mïni cædïnö ante wæwente pönëninque ñimpo cæedäni, ante mäo apæ̈nedäni ëñënänitapa. 13 Wënæidi nanguï ïnäni ïnänite wido cædänitapa. Ayæ̈ waodäni nanguï ïnäni wënæ wënæ inte wædäni ïñönänite oguinguipæ̈ öni öni paadäni ate waa bagadänimpa.
Wäö æpæ̈në në guidönongä wængampa
14 Itota ëmöwo ante apæ̈nedäni ëñëninque tömämæ quëwënäni do ëñëninque gode ä gode ä cæte tedeyönäni Edode pancabaa awënë odeye incæ, Itota æbänö cæcää, ante ëñengacäimpa. Ïninque tömengä ïñömö, —Æpæ̈në në guidönongä Wäö wodi dobæ wænte ñäni ömæ̈möningä inte ïingä Itota ïñömö ïmaingampa. Mänïnö beyænque tömengä tæ̈ï pïñænte entawënongä inte në nanguï cæcä ingampa, ante pönëmopa, angantapa. 15 Ayæ̈ wadäni, —Ediya wodi ïmaingampa. Ante tedeyönäni wadäni wæætë, —Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni baï tömengä adocä ïmaingampa. 16 Ante tededäni ëñëninque Edode ïñömö, —Botö në wangö tamencadongä Wäö wodi adocä incæ edæ ñäni ömæ̈monte a ongömaingampa, ante wædongäimpa. 17 Wäö wodi ïñömö ïïmaï wængacäimpa. Do ïñedë awënë Edode nänö tönïñacä Pedipe ayæ̈ mïingä ïñongä Pedipe manguïwëningä Ædodiya ingante Edode ïñömö, Botö nänöogængä bacæcäimpa, ante ö ænte mongä. Ïninque tömengä adocä Wäö wodi ingante bæi ongonte goti winte tee mönedongäimpa. 18 Edæ Wäö ïñömö nänö caate wænguinque Edode ingante ïïmaïnö ante do wææ äningä ïnongäimpa. “Edode ëñëmi, Wængonguï nänö angaïnö baï ëñënämaï inte bitö tönïñacä nänöogængä ingante edæ manguïwëmipa töö.” 19 Ante wææ angä ëñëninque Ædodiya guiquënë Wäö nänö änïnö beyæ̈ cöwë pïïninque tömengä ingante wæ̈noncæ cæcä incæte ædö cæte tömengä ingante wæ̈nonguingää. 20 Edæ, Wäö tæiyæ̈ waëmö onguïñængä inte në nö cæcä ingampa, ante do ëñënongä inte Edode ïñömö Wäö ingante edæ guïñente wædongä ïnongäimpa. Ïninque tömengä ingante edæ wææ gompodongäimpa. Ayæ̈ Wäö apæ̈necä ëñëninque Edode, Angä ëñente æbänö cæquïmoo, ante nanguï wæcä incæte tömengä ingante ëñëninque todongäimpa. 21 Ïincayæ̈ ate Edode nänö ëñagaïönæ ïinque bayonte Ædodiya, Æönædö wæ̈nonguïmoo, ante nänö änïönæ eyepæ̈ batimpa. Edode ïñömö, Mänïönæ baï ëñagaboimpa, ante æ̈æ̈mæ̈ cædinque wente ængä ate tömengä mïñæ̈ awënëidi tönö tontadoidi awënëidi tönö Gadideabæ quëwënäni awënëidi tönö tömänäni becæ pönänitapa. 22 Ponte bete cængöñönäni Ædodiya wengä baquecä incæ tæcæguedë pö gongænte tode pete äwacä adinque awënë odeye Edode tönö godongämæ̈ ongönäni nanguï todönänimpa. Ïninque baquecä ingante Edode änongäimpa, —Waa pönï bitö tode pete äwadï beyænque bitö quïëmë ante æ̈ïnente ämi ate botö ëñente da pönömo æ̈e. 23 Äninque ayæ̈ godömenque äninque, Wængonguï ëñëñongä nöingä ämopa, änongäimpa. Quïëmë impa bitö æ̈ïnëmi botö tömää edæ do godömo æncæbiimpa. Edæ bitö æ̈ïnente ämi ïninque botö awënë odeyebo ïnömo inte botö ënempodö incæ edæ tæcæ pä cæte pönömo æ̈maïmipa. 24 Angä ëñëninque taodinque, —Badä ëñëmi, quïnö anguïmoo. Äñongante wäänä edæ do, —Botö ïïmaï ämopa, änantapa. Wäö æpæ̈në në guidongä ocabo wangö tomencate pædæ pönömi æ̈moe, ancæbiimpa, ämopa. 25 Änä ëñëninque awënë weca do ponte guiidinque baquecä wæætë, —Wäö æpæ̈në në guidongä ingante wangö tomencate tömengä ocabo ïnï coyomënætaca cö cæte do pönömi æ̈moe. 26 Angä ëñente wædinque awënë odeye ïñömö, Æ ëñente awædö. Quïnö ñöwo cæquïmoo, ante nanguï wædongäimpa. Incæte tömengä, Botö ïñæmpa godongämæ̈ becönäni ëñëñönänite, Wængonguï ayongä cöwë godoncæboimpa, ante në änïmo inte edæ ædö cæte ñöwo Baa anguïmoo. 27 Ante pönente wædinque tömengä nänö änïnö, Cöwë godonguï impa, ante pönëninque Edode wæætë në wæ̈nongä ingante, Bitö godinque wangö tomencate ænte mämömi ængäe. 28 Angä ëñëninque në wæ̈nongä wæætë tee mönincönë gote guiidinque Wäö ingante wangö tomencacä wængantapa. Ayæ̈ Wäö ocamö ïnï coyomënætaca cö cædinque baquecä weca ænte mämö pædæ pönongä æ̈ninque baquecä wæætë wäänä ïnante godongä æ̈nönäimpa. 29 Mänömaï wængäimpa, ante gode änäni ëñente wædinque Wäö wodi tömengä mïñæ̈ në godïnäni incæ pöninque tömengä baö ïnï ænte mäo daga wengadänimpa.
5.000 ganca ïnäni ïnänite Itota godongä cæ̈nänipa
30 Mänïï Itota në nänö da godönïnäni ïñömö ocæ̈ ëmænte ponte godämæ̈ gongænte, Mänömaï cætamönipa. Mänömaï odömonte apæ̈nemöni ëñënänitapa. 31 Ante apæ̈nedänitapa. Ayæ̈, wadäni nanguï owentædæ pænta owentædæ pænta wææ cægönäni adinque tömënäni ædö cæte cæquïnänii. Cænguï incæ ædö cæte cænguïnänii. Adinque Itota, —Mïnitö adomïnique botö mïñæ̈ önömæca gote wædænque guëmäedäni, angantapa. 32 Angä Ao ante tömënäni adodänique Itota mïñæ̈ wadæ godinque önömæca gocæte ante wipodë wææ̈ contate wogaa godänitapa. 33 Goyönänite wadäni guiquënë, Itotaidi incæ godänipa, ante adinque wacönë ta wacönë ta godinque tæiyæ̈näni tee ta tee ta go ömaaque oo pænta pogodo gote do edæ pöninque a ongönänitapa. 34 Ayæ̈ wipodë wogaa mämö tæcæ æ̈æ̈noncadoyönäni Itota ïñömö ti wæænte ayongä nanguï ïnäni do ponte a ongönäni acantapa. Tömënäni në aacä dæ äñongä obegaidi quëwenguïnämaï ïnäni inte adodänique ongönäni baï ïnäni inte wæwënänipa, ante pönente tömengä tömënäni tönö godongämæ̈ wæwente baï pönengantapa. Ïninque nanguï odömonte apæ̈necä ëñënänitapa. 35 Ayæ̈ gäwadecæ̈ bayö Itota mïñæ̈ në godäni tömengä weca ponte äninque, —Ñöwo wëmö bacæ cæpa cæbii, änänitapa. Ayæ̈, Önömæca incæ cænguï dæ ampa. 36 Ïïnäni ïnänite ämi idömæ owodäni weca godinque ayæ̈ nanguï ïnäni näni quëwëñömö godinque cænguï godonte cænguïnänie. 37 Äñönänite Itota wæætë,Mïnitö wæætë godömïni cæncædänimpa, ämopa. Äñongante, —Æ, ënodäni ïnäniyaa. Ïñæmpa ocho apäicä cæte beyæ̈ paga æ̈inta æ̈ninque mänimpota päö ante godonte æ̈ninque edæ wïï eyepæ̈ ïmaimpa. Mönitö wadæ gote mänimpota beyæ̈ päö godonte æ̈ninque ïñömö godongämæ̈ ongönäni ïnänite godömöni cænguïnänii, ämitawoo. 38 Ante wæyönänite Itota, —Päö æpodö næ̈æ̈mïnii. Acæ goedäni. Angä ate pöninque, —Päö önompo æ̈mæmpoque gæyæ mëa pönï mæ̈ ongompa. 39 Ante apæ̈nedäni ëñëninque Itota godongämæ̈ mæ̈ ongönäni ïnänite, Ñöwo mïni cabo mïni cabo gaguïmäa tæ̈ contaedäni. 40 Angä ëñëninque pancadäniya tiëë ganca näni cabo nänënë pancadäniya tincoenta ganca näni cabo nänënë tömänäni näni cabo näni cabo tæ̈ contadänitapa. 41 Tæ̈ contadäni ate päö önompo æ̈mæmpoque gæyæ mëa æ̈ninque öönædë ïnö æ̈mö adinque, Wængonguï, bitö waa pönömi ænte cæ̈mönipa, ante apæ̈nedinque päö pä pä æ̈ cædinque tömengä, Nanguï ïnäni cænguï ante ænte mäo cö cæedäni, ante tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite pædæ pönongä æ̈ninque mäo cö cædänitapa. Ayæ̈ gæyæ mëa ïñonte adobaï æ̈ninque tömengä tömänäni ïnänite di mæ̈ñæ̈ di mæ̈ñæ̈ cæcä æ̈ninque cæ̈nänitapa. 42 Æ̈ninque tömänäni tömo pönï cæ̈näni, 43 ate edæ tömengä ëmïñæ̈näni päö tönö gæyæ näni ao mænte ñönönï ee öñoncoo pædæ wææmpo ö æ̈ da da wente æ̈ninque otodë önompo tipæmpoga go mentodëa cænguï eyede da wënäni contagatimpa. 44 Në cæ̈näni ïñömö onguïñæ̈näni edæ tinco mïido ganca mänimpodäni nanguï ïnäni näni wencabo cængadänimpa.
Itota yædopæ̈ dao dao gocampa
45 Itota ayæ̈ do tömengä nänö në ëmïñæ̈näni ïnänite, Ægodöedäni. Mïnitö täno wipodë guiite æ̈mæ̈ wedeca Betaida tao goyömïni botö wæætë wadäni në cæ̈nïnäni ïnänite ämo godäni ate pömoedäni. 46 Angä Ao ante tao goyönäni tömengä wadäni ïnänite wæætë angä godäni ate adocanque ongonte Wængonguï ingante apæ̈necæte ante änanquidi æicantapa. 47 Ayæ̈ wëmö bayö tömënäni tæcætibæ wogaa goyönäni tömengä adocanque ömaa ongonte ayongä, 48 tömengä nänö ëmïñæ̈näni wiyate taocæ cæyönäni edæ woboyæ̈ nanguï pæ̈mænte pönömenque ænte pö ædö cæte goquïnänii. Adinque tawadiya nänö peyedë edæ tæcæpæ̈ pönï ï gäwapæ̈ wæ̈nömënæcapæ̈ ïnö edæ Itota ïñömö æpæ̈no yædopæ̈ dao dao obo ponte wodo pænta gocæ cæcantapa. 49 Yædopæ̈ edæ gocä gomö adinque tömënäni Yæ äninque, Waocä wænte babæ̈ningä wabänö cægongä, ante wædänitapa. 50 Edæ tömengä ingante adinque tömänäni ancai guïñente wædänitapa. Tömengä ïñömö tömënäni ïnänite do apæ̈nedinque, —Ee piyæ̈në cæte guïñënämaï ïedäni. Botö ïmo apa guïñëwëmïnii. 51 Äninque wipodë pö guiicä ate woboyæ̈ incæ næ̈ gongæ̈ pæ̈mæ̈nämaï batapa. Ba adinque tömënäni godömenque guïñëninque, Quïnante mänömaï cæ, ante wædänitapa. 52 Edæ, Itota æbänö ïñontobæ̈ päö nanguï pönï pönö badongä, ante në adïnäni incæte tömënäni mïmö ömædë ïnäni inte baï wïï pönente wægadänimpa.
Caate wædäni ïnänite Itota cæcä waa badänipa
53 Ayæ̈ æ̈mæ̈mäa taodinque tömënäni Guënetadetebæ ti wææ̈ninque wipo ñä cæmencadänitapa. 54 Mänömaï ti wæænte ñä cæmencayönäni mänïñömö quëwënäni guiquënë, Tömengä Itota ingampa, ante do adänitapa. 55 Ante adinque mänïömæ tömäo pogodo godinque wënæ wënæ wæwënäni ïnänite ñönæmpado ñö cædinque, Itota æyömönö ongongää, ante ëñëninque tömëñömö tömengä nänö ongöñömö do ænte pönänitapa. 56 Ayæ̈ wadäni näni nanguï pönï quëwëñömö incæ wædænque näni quëwëñömö incæ idömæ incæ, Itota ædömë gocää, ante adinque wadäni wæncæ cædäni ïnänite mänïñömö ænte mämö taadö wedeca ñö cædäni öñönänitapa. Ïïnäni wæætë tömengä ingante, Bitö weocoo yæwedecooque ämi gampote waa bamönie. Ante wæyönänite, Ao angä ëñente në gampo gampo cædänique tömänäni waa ïnäni bagadänimpa.
Mïmöno tao godï beyænque waocä wentamö ëwocacampa
1 Ayæ̈ Paditeoidi tönö në wææ odömönäni tönö pancadäniya Eedotadëë quëwente mänïñedë Itota weca ponte godongämæ̈ gongænte ayönäni, 2 Itota mïñæ̈ në godäni pancadäniya mempodämaï inte wentamö empote cæ̈näni adänitapa. 3 Edæ dodäni, Önompo ædæmö mempoïnänique cæncædänimpa, ante näni wææ angaïnö ante Ao äninque, Bapogabo cæte wæcæ wæ, ante Paditeoidi tönö oodeoidi tömänäni ancaa mempote ate cæ̈nönäni ïnänipa. 4 Ayæ̈, Ædæmö äadänique cænguïnäni ïnänipa, ante pönëninque oodeoidi näni godonte æ̈ïñömö gote pöninque ædæmö äate ate cæ̈nänipa. Ayæ̈ dodäni godömenque nanguï näni wææ angaïnö ante pönente Ao ante cædinque tömënäni owæta cængæ̈ tiguicade awæmpa tömancoo ancaa mënongate quëwënänipa. 5 Ïninque dodäni näni wææ angaïnö ante Ao ante tömänö ante ëñente cæte quëwënäni inte Paditeoidi tönö në wææ odömönäni ñöwo ïñömö Itota ingante edæ pïinte äninque, —Bitö mïñæ̈ në godäni ïñömö quïnante dodäni näni angaïnö ante ëñënämaï inte wentamö nampote cænguï cæ̈nänii. 6 Ante pïïnäni wædinque Itota wæætë, —Mïnitö guiquënë waa cæmïni inte baï në änewëmïni ïñömïnite mïni cædö ante Wængonguï ïïmaï apæ̈necampa, ante Itaiya wodi nöingä ante yewæ̈mongacäimpa. “Ïïnäni ïñömö botö ïmote önöneque waa apæ̈nete baï tededäni incæte,tömënäni mïmöno æ̈mæ pönente edæ gobæ ongonte baï ïnäni awædö. 7 Ayæ̈ botö ïmote waa ate baï ædæ wæænte tededinque, Wængonguïmi ïmidö anguënë, ante apæ̈nedäni incæte tömënäni botö ïmote önonquedö ante cædänipa. Waodänique näni wææ änönö ante odömonte apæ̈nedänipa töö.” Ante Wængonguï pïingampa, ante yewæ̈mongacäimpa. 8 Edæ Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ante Baa änïmïni inte mïnitö waodänique näni änewënö ante Ao ante cæmïnipa töö, angantapa. 9 Ante apæ̈nedinque Itota godömenque, —Mïnitö dodäni näni angaïnonque ante ëñente cæcæte ante cædinque Wængonguï nänö wææ angaïnö ante wido cædinque dicæ waa cæmïniyaa. 10 Möitee wodi, “Bitö Wæmpo ingante bitö badä ïnante waadedinque waa cæe,” angacäimpa. Ayæ̈, “Waocä wæmpocä ingante wäänä ïnante pïinte wënæ wënæ angä ïninque mïnitö tömengä ingante wæ̈nömïni wæncæcäimpa,” ante wææ ante yewæ̈mongacäimpa. 11 Incæte mïnitö ïïmaïnö ante wææ cæmïnipa. Waocä mæmpocä ingante waa cæquënengä ïñongante wäänä ïnante adobaï waa cæquënengä ïñongante mïnitö wæætë wææ äninque, Bitö wæmpocä ingante wäänä ïnante apæ̈nedinque ïïmaï ante apæ̈necæbiimpa, änewëmïnipa. Bitö, “Mæmpo, bitö quï, ante, Badä, mïnö quï, ante do botö pönonguënënö incæ ñöwo wæætë Wængonguï ingante do edæ godonte impa,” ante, Codobänö näni änö impa, ante apæ̈necæbiimpa. 12 Äninque mïnitö Wæmpo beyæ̈ wäänä beyæ̈ në cæquënengä ingante wææ ämïni beyæ̈ tömengä wïï cæcampa. 13 Mänömaï cædinque mïnitö dodäni näni angaïnö mïni Ao ante æ̈nïnonque ante ëñëninque Wængonguï nänö angaïnö ante edæ, Önöneque impa, ante baï cæmïnipa töö. Ayæ̈ adobaï wapiticæ̈ äninque mïnitö wadö wadö cædinque wënæ wënæ cæmïnipa töö, ante Itota apæ̈negacäimpa. 14 Ayæ̈ nanguï ïnäni ïnänite Itota aa pecä pöñönänite apæ̈necantapa. —Mïnitö tömämïni ïmïnite apæ̈nebo ëñëninque ocaidë pönente ædæmö ëñëedäni. 15 Quincoomë yabæque ongoncoo incæ waocä önönë guiidï beyænque tömengä mïmö dicæ wentamö entawenguingää. Wæætë mïmönë wïwa pönëninque nänö tao godincoo beyænque mïmö wentamö mongængampa, ante apæ̈nebo ëñëedäni. 16 Ëamonca ongonte ëñëedäni. 17 Ante apæ̈nedinque Itota nanguï ongönäni ïnänite ëmö cæte oncönë gote wäänë guiicä ate tömengä nänö në ëmïñæ̈näni guiquënë, Mänömaïnö ante odömonte apæ̈nedinque bitö æbänö ante odömoncæte ante apæ̈nebitapa, ante ëñencæte ante wæmönipa. 18 Ante wæyönänite Itota, —Mïnitö incæ ocai ömæcadäni baï ïnömïni inte ëñënämaï ïmïnitawo. Cænguï incæ waocä mïmönë guiipa wentamö ëwocaquingää. 19 Edæ wïï mïmönë guiipa. Wæætë cæncadë guiite goiwaa ogä mente wido cæquinque ï apa änewëmïnii. Mänömaïnö äninque Itota, Tömää cænguï waëmö impa, angacäimpa. 20 Äninque godömenque, —Mïmönë wïwa pönëninque nänö tao godincoo beyænque waocä wentamö ëwocacampa. 21 Edæ mïmönë nänö entawente taodïnö beyænque waocä önöwëninque wënæ wënæ ante pönengampa. Mïmönë towëïnente nänö pönënö beyænque waocä godö towente quëwengampa. Mïmöno æ̈ïnente wædinque wacä quï awëmö ængampa. Mïmönë nänö pïinte pönënö beyænque godö wæ̈nongampa. Nänöogængä ïnämaï ïñongante waocä mïmönë towëïnente nänö pönënö beyænque godö mongampa. 22 Mïmönë nanguï æ̈ïnente wædinque mäincooque ante pönëwengampa. Mïmönë nänö taodï beyæ̈ wacä ingante pïinte cæcampa. Mïmönë pönëwëninque, Wacä edæ oda cæcædänimpa, ante babæ cæcampa. Wïwa nänö pönëwënö beyænque quingämë baï cæte quëwengampa. Mïmönë nänö pïinte adö beyæ̈ waocä, Wacä baï ñæ̈næ̈mo pönï bacæboimpa, ante cæcampa, ayæ̈ wacä ingante godö wënæ wënæ ante babæ angampa. Mïmönë nämä ante waa ate nänö pönënö beyænque, Tömëmoque waëmö ïmopa, ante nämä waa acampa. Mïmö ömædengä inte ëñënämaï cæte önonque quëwengampa. 23 Mänïï wïwa cæpämo tömämämo mïmönë nänö pönënö beyænque waocä wentamö ëwocacampa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Onquiyæ̈ oodeo ïnämaï inte Itota ingante pönente angä
24 Mänïñömö quëwente godinque Itota Tido eyequeï gogacäimpa. Ayæ̈, Awëmö guiite owoyömo wadäni adämaï incædänimpa, ante pönëninque oncönë pö wäänë guiite ongongä incæte ædö cæte wïï aquïnänii. 25 Edæ, Itota owocampa, ante do tededäni ëñëninque wacä wäänä, Botö wengä onquiyængä ïñömö wënæ në wentamö ëwocacä ingante ënempocampa, ante wædinque Itota weca ponte ædæ wæænte apæ̈necantapa. 26 Itota ëñëmi. Wënæ botö wengä tönö në quëwengä ingante wido cæquïmi, angantapa. Mänïï onquiyængä Tidopënitiabæ në ëñagaingä inte guidiego tededö në tedecä ïnongä. 27 Adinque Itota, Wïï oodea onquiyængä ïnongampa, ante wædinque angantapa. —Wënäni cænguï inguënë waocä dicæ guintamöidi cænguï ante wææntodonguingää. Bitö edæ wabi ïñömite botö bitö beyæ̈ ædö cæte cæquïmoo. 28 Äñongante, —Awënë ïñæmpa wëñæ̈näni cænguï cæ̈ninque eyepodäni wæænte æ̈nömengadæmpa ïnö öñöñö guintamöidi ade cæmpa. 29 Ante apæ̈neyongä Itota, —Bitö nö apæ̈nedïmi inte waa gocæbiimpa. Wënæ bitö wëñængä nänö wædö incæ dobæ edæ ëmö cæte wadæ gotimpa. 30 Angä ëñëninque oncönë go guiite ayongä tömengä wëñængä önonganque bate möïmoga ongongä agacäimpa.
Babetamoncacä ingante Itota waa cæcampa
31 Mänïï Tido gote quëwëninque Itota wadæ godinque Tidöö wodo pænta gocanque go Gadideapæ̈ wedeca poncæ cædinque Decapodibæ yaatænque pongantapa. 32 Gadideapæ̈ wedeca pongä adinque wacä önömonca babetamoncacä inte önöne wapiticæ̈ tedecä ingante Itota weca ænte pöninque, Gampo cæbi waa babaingampa. 33 Äñönäni Itota babetamoncacä ingante nänënë ænte godinque önömonca pædæ guipomoncacantapa. Ayæ̈ nämä önompo towæ tänompodinque wapiticæ̈ tedecä ingante godö gampo cæguënëwacantapa. 34 Ayæ̈ öönædë ïnö æ̈mö adinque öö guëmante äninque babetamoncacä ingante, “Epata,” äninque mönö tededö, “Önömonca wi æ̈moncabäwe,” angantapa. 35 Äñongä edæ önömonca tee mömoncate baï ïnï wi æ̈nete baï badinque önonguënëwa ñïmæncæguënëwa gote baï cæguënëwadinque töö tedecantapa. 36 Itota, Botö cæbo në adïmïni inte gode änämaï ïedäni, äninque ancaa angä incæte në adïnäni ïñömö godömenque nanguï gode ä gode ä cæte tededäni 37 Ëñente wædinque tömänäni nanguï guïñëninque, “Edæ önömonca babetamonca ïnïnäni ïnänite Itota cæcä ate önömonca ëñënäni badänipa. Önöne babetade ïnïnäni ïnänite cæcä ate önöne tededäni badäni atamönipa. Tömää edæ waa cæcä ingampa,” ante nanguï tedete wægadänimpa.
4.000 ganca ïnäni ïnänite Itota godongä cæ̈nänipa
1 Mänïñedë wadäni tæiyæ̈ pönï ïnäni ponte ëñëñönäni tömënäni cænguï dæ ä adinque Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite aa pecä pönäni ate, 2 —Ïïnäni botö weca ongönäni ïñömö mëönaa go adoönæque ïñonte botö weca ongöñönäni tömënäni cænguï ömæpodäni badäni ate wædinque botö tömënäni tönö godongämæ̈ wæte baï nanguï pönëmo ïmopa. 3 Cæ̈nämaï inte gue æ̈nente wæyönänite botö, Oncönë goedäni, ämo gote baï tömënäni edæ idömæ godinque tepæ̈ gæ̈wæ̈ninque edæ nangæ̈ badinque bocæ bocæ cæte wæcædönänimpa. Edæ pancadäniya gobæ quëwente pönäni abopa. 4 Ante apæ̈necä ëñente wædinque tömengä mïñæ̈ në godäni wæætë,—Ïñæmpa önömæca incæ päö impa æ̈ninque godömöni cænguïnänii. 5 Ante wæyönänite Itota, —Päö æpodö næ̈æ̈mïni. Äñongante, —Önompo æ̈mæmpoque go mëa mæ̈ ongompa. 6 Ante apæ̈neyönäni Itota godongämæ̈ nanguï ongönäni ïnänite angä onguipoiya tæ̈ contadänitapa. Ayæ̈ päö önompo æ̈mæmpoque go mëa näni næ̈æ̈nincoo pædæ godönäni æ̈ninque tömengä Wængonguï ingante, Bitö waa pönömi cæncæmönimpa, ante apæ̈nedinque pä æ̈ninque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite, Pædæ godö pædæ godö cæmïni cæncædänimpa, ante godongä æ̈ninque wadäni ïnänite godäni ænte cæ̈nänitapa. 7 Ayæ̈ gæyæ mëa pönï næ̈æ̈nänitapa. Mänïï näni næ̈æ̈nï æ̈ninque Wængonguï ingante apæ̈nedinque adobaï angä pædæ godö pædæ godö cædäni. 8 Æ̈ninque tömo pönï cæ̈nänitapa. Ayæ̈ idæwaa cæ̈näni ate tömënäni pä ænte näni cænte ñönönï ee öñoncoo wente æ̈ninque Itota mïñæ̈ në godäni otodë pönö da wënänitapa. Ïninque önompo æ̈mæmpoque go mentodëa cænguï eyede contagatimpa. 9 Në cæ̈näni ïñömö onguïñæ̈nänique ante tee mampote coatodo mïido ganca baï ïnäni inte ongönönänimpa. Ïinque cæ̈näni ate Itota angä wadæ godänitapa. 10 Godäni ate Itotaidi do wipodë guii contate cæwodinque ïmæ̈mäa pöninque Dadämänotabæ pongadänimpa.
Mä cæte odömömi amönie, ante Paditeoidi änänipa
11 Itota pongä adinque Paditeoidi ponte bee tëninque tömengä ingante, Æbänö cæbii, æbänö ämii, ante ancaa änänitapa. Ayæ̈, Mönö ämö ëñente tömengä oda cæbaingampa, ante cædinque Itota ingante apæ̈nedinque, Bitö, Pönencædänimpa, ante öönædë mä cæï baï cæbi amönie. 12 Änäni ëñëninque Itota, Ancaa änäni awædö, ante wæwente badinque öö öö ante guëmangantapa. —Ïñæmpa ñöwomïni, Mä cæte odömömi adinque pönëmaïmönipa, ante ancaa ämïni awædö. Näwangä ämo ëñëedäni. Ñöwomïni ïmïnite mä cæte odömönämaï ingæ̈impa. 13 Ante äninque tömënäni ïnänite ëmö cæte godinque wipodë guiite æ̈mæ̈mäa taocæ cæte cæwodinque wadæ gocantapa.
Wapiticæ̈ apæ̈nedäni ëñëninque gomö aedäni, angampa
14 Mänïï æ̈mæ̈mäa näni tao gocæ cæyedë tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë päö wïï pönente æ̈nämaï inte godäni ïninque päö adoque pönï näni wëënëñedë ñönöninque wipodë öñompa. 15 Itota ïñömö mänïï päö tömënäni näni æ̈nämaï ïnö ante wïï tededinque wadö ante pönente apæ̈necantapa. —Päö yedæ æmpoquï, ante Paditeoidi tönö Edode näni da wente cæ̈ï ate gomö aedäni. 16 Angä ëñente wædinque tömengä nänö në ëmïñæ̈näni wæætë näni caboque tededinque, Päö ænte pönämaï ïmöimpa, ante Itota wabänö mänömaï beyæ̈ ämaingampa. 17 Ante nämäneque tededäni wædinque Itota wæætë tömënäni ïnänite, —Päö æ̈nämaï inte mïni pönïnö ante quïmæ̈ tedewëmïnii. Botö päö ante dicæ wæbogaa. Nanguï cæbo adïmïni inte mïnitö ayæ̈ ëñënämaï ïmïnitawo. Edæ mïmö ömædëmïni inte tedewëmïnipa, ante awædö. 18 Edæ awincaque adinque ayæ̈ adämaï ïmïnitawoo. Önömoncaque ëñëninque ëñënämaï ïmïnitawoo. Edæ botö æbänö cætabopa, ante adïmïni inte edæ wïï pönëmïnitawo. 19 Päö önompo æ̈mæmpoque botö pä ænte godönï incæ tinco mïido ganca ïnäni näni cænte ñönönï ee öñöñonte æpotodënö cænguï wente æ̈mïnii. Äñongante, —Önompo tipæmpoga go mentodëa. 20 Ayæ̈ päö önompo æ̈mæmpoque go mëa guiquënë coatodo mïido ganca ïnäni näni cænte ñönönï ee öñoncoo æpotodënö cænguï wente æ̈mïnii. Äñongante, —Önompo æ̈mæmpoque go mentodëa. 21 Apæ̈nedäni ëñëninque tömengä edæ, —Ïñæmpa Tadoteoidi tönö Paditeoidi wapiticæ̈ ante näni odömonte apæ̈nedö ante botö, Gomö aedäni, ante wææ ämopa, ante mïnitö ayæ̈ ëñënämaï ïmïnitawoo, angacäimpa.
Betaida ïñömö babetamongä ingante gampomongampa
22 Mänïnö godinque Betaida ïñömö pönäni adinque wadäni babetamongä ingante Itota weca ænte pöninque, Gampomonguïmi. 23 Änäni ëñëninque Itota babetamongä önompo bæi ongonte töö æ̈mænte tömënäni quëwëñömö tao yabæque ænte mäocä gocantapa. Ayæ̈ godö towæ tänömonte gampo cæmöninque, Pancaa tæcæ abi edæ, angantapa. 24 Äñongä edæ tæcæ ïñæ̈ æ̈monte, —Awæ̈ cægonte baï waodäni incæ cægönäni abopa. 25 Itota wæætë godö gampo cæmongä ate babetamongä ïningä incæ ñöwo cöwä adinque edæ waa bamöninque tömäo edonque pönï acantapa. 26 Ïninque tömengä ingante Itota, —Ïñömö näni quëwëñömö yaatænque wadæ godinque tömëmi oncönë goe, angä gogacäimpa.
Bitö Codito ïnömi ïmipa, ante Pegodo angampa
27 Itota ïñömö tömengä mïñæ̈ në godäni tönö wadæ godinque Tetadea Pidipobæ wædænque ïnäni näni quëwëñömö wædænque ïnäni näni quëwëñömö go go cædänitapa. Idömæ godinque tömengä nänö në ëmïñæ̈näni ïnänite Itota angantapa. —Wadäni botö ïmotedö ante tededinque, Æbodö ïmoo, ante apæ̈nedäni ëñëmïnii. 28 Äñongante, —Bitö ïmitedö ante apæ̈nedinque pancadäniya, Æpæ̈në në guidongaingä Wäö wodi incæ Itota adocä ïmaingampa, ante tededänipa. Wadäni guiquënë, Ediya wodi incæ Itota ïnongä ïmaingampa, ante apæ̈nedänipa. Wadäni guiquënë, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni baï Itota ïñömö adocä ïmaingampa, ante bitö ïmitedö ante tededänipa, änänitapa. 29 Ante tömengä mïñæ̈ në godäni apæ̈nedäni ëñëninque Itota, —Ayæ̈ mïnitö guiquënë, Æbodö ïmoo, ante ämïnii. Äñongante Pegodo ïñömö, —Bitö mönö Codito ïnömi ïmipa. 30 Angä ëñëninque, Botö ïmotedö ante, Codito ïnongä ingampa, ante gode änämaï edæ pæ wëëneedäni, ämopa, ante Itota wææ angacäimpa.
Itota, Ïïmaï cædäni wæncæboimpa, ante apæ̈necampa
31 Ayæ̈ mänïñedë Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite ïïmaï ante mä odömonte apæ̈negacäimpa. Botö Waobo ëñagaïmo inte nanguï caate wæquënëmo ïmopa. Edæ në aadäni näni Picæncabo tönö, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni tönö mänïnäni ïñömö botö ïmote Baa änäni wæquënëmo ïmopa. Ayæ̈ botö ïmote godömenque wæ̈nönäni wæncæboimpa. Incæte botö do wæ̈nönäni wæ̈nïmo inte edæ mëönaa go adoönæque ïñonte ñäni ömæ̈moncæboimpa. 32 Mänömaï ante Itota edonque apæ̈necantapa. Apæ̈necä ëñëñönäni Pegodo guiquënë Itota ingante nänënë mäocä godinque, Quïmæ̈ wæncæ änewëë, wææ ante tæcæ pïincæ cæyongante, 33 Itota edæ tömengä mïñæ̈ në godäni gämæ̈nö dadi ëmænte adinque Pegodo ingante näëmæ̈ pïïninque angantapa. —Bitö Tatänabi baï ïnömi inte edæ botö weca ongönämaï wadæ gobäwe. Wïï Wængonguï nänö änönö ante pönëmi inte bitö waodänique näni pönëwënonque ante pönëninque mänömaïnö ante tedebi awædö, angantapa. 34 Ayæ̈ tömengä ëmïñæ̈näni tönö nanguï ongönäni ïnänite aa pecä pönäni ate Itota tömänäni ïnänite apæ̈nedinque, —Æcänö botö mïñæ̈ pöïnëna ïna tömengä nämä beyænque ante pönënämaï inte botö mïñæ̈ tee empote poncæcäimpa. Nämä nänö wænguïwæ̈ ænte mongænte ponte baï cædinque tömengä, Botö wænguïmo incæ caate wæbo incæ Itota ingante cöwë tee empote gocæboimpa, äninque poncæcäimpa. 35 Edæ æcänö, Nämä wææ gompodinque quëwencæboimpa, ante cædinque botö mïñæ̈ pönämaï ingä guiquënë tömengä ïñömö edæ quëwënämaï incæcäimpa. Wæætë edæ, Wæ̈nönäni wæ̈mo incæte botö Itota mïñæ̈ tee empote godinque tömengä waa pönï nänö cægaïnö ante apæ̈necæboimpa, ante æcänö cæda guiquënë tömengä edæ ayæ̈ quëwencæcäimpa. 36 Edæ waocä inguipoga ongoncoo tömancoo ö æncæte ante cædinque nämä önöwoca incæ pædæ godongä wë womonte ba ïninque edæ tömengä nänö ömæwocate wæquinque mäincooque æ̈maingampa. 37 Ïñæmpa eyepæ̈ godongampa diyæ̈ önöwoca wæætë æ̈maingää. 38 Ñöwodäni Wængonguï ingante pämænte godinque në ëñënämaï cædäni weca quëwëninque mïnitö ïñömö botö Waobo në ëñagaïmo beyæ̈ ante guingo imonte wæmïnitawo. Botö apæ̈nedö beyæ̈ ante guingo imonte wæmïnitawo. Ïñæmpa botö Mæmpo ñäö guïnæ̈ gongæ̈ñonte anquedoidi tæiyæ̈ waëmö ëmönäni tönö dibæ pöninque botö wæætë botö beyæ̈ ante në guingo ïmonte wædingä beyæ̈ ante näëmæ̈ guingo imonte wæcæboimpa.
1 Mänömaïnö äninque Itota godömenque,—Botö weca ongömïni pancamïniya ïñömö ïïmaï ba acæmïnimpa, ante näwangä ämopa. Mïnitö ayæ̈ wæ̈nämaï mïïmïni quëwëñömïni botö Wængonguï Awënë Odeye ïnömo inte tæ̈ï pïñæ̈ninque Tæiyæ̈ Awënë babo acæmïnimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota waëmö pönï ñäö baï ëmongä bacä adänipa
2 Mänïnö ante apæ̈necä ate Itota ïñömö önompo æ̈mæmpoque go adoönæque ïinque go ate Pegodo ingante Tantiago tönö Wäö ïnate mänimpodänique ïnänite änanquidi mæ̈icä adodänique æibæ æite ongongadänimpa. Æite ongöñönäni edæ Itota awinca tömënäni ayönäni edæ wïï cöwë nänö ëmönö baï waëmö pönï ñäö baï edæ ëmongä bamongä adänitapa. 3 Tömengä weocoo ñäö pönï näämænta weocoo ëñacä adinque tömënäni, Ædö cæte ïincoo baï näämænta pönï yamonte cæquïnänii, ante edæ wædänitapa. 4 Ayæ̈ ayönäni edæ doyedë pönï në æigaïna ïñömö Möitee wodi tönö Ediya wodi incæ Itota tönö edæ godongämæ̈ pö gongæ̈ninque tedegöna adänitapa. 5 Adinque Pegodo guiquënë Itota ingante, —Awënë në Odömömi ëñëmi. Ïñömö mönö waa pönï ongonte awædö. Bitö ämi ïninque mönitö oncontaicoo mentaiya go adotaique mæ̈nöninque bitö oncontai ante adotaique Möitee oncontai ante adotaique Ediya oncontai ante adotaique mæ̈nömaïmönipa, angantapa. 6 Edæ Wäö tönö Tantiago tönö godongämæ̈ guïñente wædinque Pegodo, Æbänö ante tedequïmoo, ante ëñënämaï inte mänïnö ante önonque tedecantapa. 7 Ayæ̈ edæ boguïmämo ocabogadäni obo wææ̈ninque ganta owo ïninque önönepämoque boguïmämodë apæ̈necantapa. “Ïingä ïñömö botö Wengä botö në waadecä ingampa cæmïnii. Tömengä pönö apæ̈necä ate ëñëedäni,” ante apæ̈necä ëñengadänimpa. 8 Ëñëninque quingæ̈ gomö gomö ayönäni wada edæ do dæ goda ïñönate Itota adocanque ñöwo tömënäni weca ongongä agadänimpa. 9 Ayæ̈ änanquidi ïnö wææ̈ pöñönäni Itota tömënäni ïnänite angantapa. Mänïnö mïni adïnö ante mïnitö gode änämaï pæ wëëneyömïni botö Waobo ëñagaïmo inte edæ wænte ate ñäni ömæ̈moncæboimpa. Ñäni ömæ̈mömo ate mïnitö edæ mänïñedë ate apæ̈necæmïnimpa. 10 Ante angä ëñëninque tömënäni gode änämaï pæ wëënedäni incæ nämäneque, Mänïnö tömengä nänö ñäni ömæ̈monguïmämo ante æbänö ante apæ̈necää, ante wædönänimpa. 11 Ïninque Itota ingante, —Mänömaï ï ïninque, Ediya wodi täno poncæcäimpa, ante në odömönäni ïñæmpa quïnante apæ̈nedänii. 12 Äñönänite Itota wæætë, —Ediya wodi näni änongä ïñömö täno pongä ingampa. Näwangä impa. Pöninque tömengä, Doyedë ingaï baï ñöwo wæætë adobaï nö pönï bacæ̈impa, ante badongampa. Ïninque dodäni Waocä në ëñaquingä ingantedö ante yewæ̈möninque, Nanguï caate wæyongante wadäni pïïninque Baa ancædänimpa, ante quïnante yewæ̈mongadänii, ante pönëmïni. 13 Incæte botö ïïmaïnö ante apæ̈nebo ëñëedäni. Ñöwocä mönö Ediya ïnongä inte do pongäimpa ante aquënë. Tömengä pongä adinque wadäni edæ dodäni näni yewæ̈mongaïnö baï adobaï cædinque quïëmë ante näni cæïnëwënö ante do cædänipa, ante Itota tömengä tönö në æidïnäni ïnänite apæ̈negacäimpa.
Itota wënæ ingante angä go ate wëñængä waa bacampa
14 Itotaidi mänïï wææ̈ninque tömengä nänö në ëmïñæ̈näni æidämaï ïnäni weca ponte ayönäni wadäni nanguï ïnäni goto gongæ̈näni adänitapa. Në æidämaï ïnäni tæcæguedë ongöñönänite në wææ odömönäni guiquënë tömënäni tönö wæætedö wæætë änäni adänitapa. 15 Itota do pongä adinque edæ goto gongæ̈nïnäni tömänäni guïñente wædinque wadæ pogodo ponte bee tëninque, Bitö pömi, änänitapa. 16 Äñönänite Itota, —Tömënäni tönö quïnö ante apæ̈nedinque wæætedö wæætë ämïnii. 17 Äñongante adocanque tæcæguedë ongongä inte wæætë apæ̈nedinque, —Awënë në Odömömi ëñëmi. Botö wengä wënæ babetadecä ingante ëwocampa, ante wædinque botö tömengä ingante bitö weca ænte pontabopa. 18 Æyömömë ongöñongante wënæ pö guiidinque wëñængä ingante cöwë gotodongä tæ̈ go wæængampa. Ïninque wëñængä wodi mäwanta tadedinque wentoquënë wentoquënë angadinque pæ opate bacampa. Mänömaï cæcä ate wædinque botö bitö mïñæ̈ në godäni ïnänite, Wënæ inte wido cæedäni, ämo cæquënënäni incæ ædö cæte cæquïnänii. 19 Ante apæ̈neyongä Itota tömënäni ïnänite, —Ñöwomïni mïni pönëegade. Botö mïnitö weca æpogadö quëwëmoï. Pönënämaï inte cæyömïnite botö æpogadö piyæ̈në cæte wæwëmoï. Edæ wëñængä ingante botö weca ænte mämömïni pongäedäni, angantapa. 20 Ænte pönäni ate wënæ incæ Itota ingante adinque do wëñængä ingante do do wäate baï cædinque wido cæcä tæ̈ go wæængantapa. Ayæ̈ mäwantabo tadedinque baga wentoquënë wentoquënë angadinque edæ pæntæ̈mæ̈ pæntæ̈mæ̈ gocä. 21 Adinque wæmpocä ingante Itota, —Æyedënö mänömaï bacäï. Äñongante, —Wëñængäñedë do badingä inte quëwengampa. 22 Quëwëñongante wëñængä ingante wantæ wantæ ïñö wantæ wantæ ïñö, Gongapamö guitodömo gonte wæncæcäimpa, ante wënæ incæ cæcä. Ayæ̈, Æpæ̈në adobaï guitodömo becadote wæncæcäimpa, ante cæcampa cæbii. Näwangä tæ̈ï pïñæ̈mi ïninque bitö mönatö wæwënö ante pönente cæbaïmipa. 23 Äñongante, —Bitö guiquënë wabänö wede pönëmi ïmitawoo. Edæ wede pönëñongante edæ waocä beyæ̈ tömää do cæte impa. 24 Angä ëñente wædinque wæmpocä ïñömö yedæ äninque, —Bitö ïmite pönëmopa. Edæ botö æ̈mæ pönënö ante bitö cæbi ate ædæmö wede pönente bacæboimpa, ante wæbopa. 25 Ante äñongä nanguï ïnäni do pogodo pönäni ate wædinque Itota ïñömö wënæ në wentamö ëwocacä ingante pïinte äninque, —Wënæbi bitö, Babetamonca babetade bacædänimpa, ante në cæbi ïnömi inte ñöwo tao godinque wïï adodö guiiquïmi incæbiimpa, angantapa. 26 Ëñente wædinque nanguï Yæ yæ äninque wëñængä ingante wido cæcä do do wäate tæ̈ go wææ̈ninque pæntæ̈mæ̈ pæntæ̈mæ̈ goyongante wënæ tao gocantapa. Gocä ate wëñængä do wæ̈nïnäni baï öñongä ate wædinque pancadäniya, Æ̈mæ̈wo wæ̈maingampa, ante wædäni. 27 Ïninque Itota ïñömö pædæ wææmpo önompo bæi ongonte ængæ̈ ganticantapa. 28 Itota ayæ̈ wadæ godinque oncönë pö guiiyongante tömengä nänö në ëmïñæ̈näni awëmö äninque, —Mönitö guiquënë bitö baï wido cæcæte ante cædinque quïnante wido cædämaï intamönii. 29 Ante wæyönänite, —Wënæ mäningä baï ingante wido cæcæte ante cædinque wantæpiyæ̈ cæ̈nämaï inte Wængonguï ingante nanguï apæ̈nete ate wido cæcæ̈impa, ante apæ̈necä ëñengadänimpa.
Wæ̈nönäni wæncæboimpa, ante Itota adodö ante apæ̈necä
30 Ayæ̈ wadæ gote Gadideabæ wodo pænta godinque Itota, Wadäni adämaï ïñönänite 31 botö ëmïñæ̈näni adodänique ongöñönänite odömonte apæ̈nebo ëñencædänimpa, ante cæcantapa. Ayæ̈ tömënäni ïnänite ïïmaïnö ante awëmö apæ̈necantapa. —Adocanque, Waocä në ëñagaingä æyömönö ongongää, ante godö odömöninque botö ïmote waodäni nempo pædæ godongä æncædänimpa. Në æ̈näni wæætë botö ïmote edæ wæ̈nönäni näñe wæncæboimpa. Incæte mëönaa go adoönæque ïñonte botö adobo incæ ñäni ömæ̈moncæboimpa. 32 Ante apæ̈neyongante tömengä ëmïñæ̈näni önömoncaque ëñëninque ëñënämaï ïnäni inte, Æbänö ante tedebii, ante guïñente wædinque änämaï pæ wëënegadänimpa.
Æcänö ñæ̈nængä inte në angä inguingää, ante tededänipa
33 Mänïï godinque Capënaömö ïñömö ponte oncönë guiidinque tömënäni ïnänite Itota,—Idömæ pöninque æbänö ante tedemïnitawo. 34 Äñongante edæ, Mönö cabo incæ æcänonque ñæ̈nængä pönï ïnongä inte në angä inguingää, ante tedewënïnäni inte guingo ïmonte wædinque pæ wëënedänitapa. 35 Ïninque tæ̈ contadinque Itota ïñömö, Dote, näni äincabo ïnänite, Pöedäni, angä pönäni ate,—Yæcado ongömote, ante në änongä ïñömö tömengä wæætë yæmïñængä pönï gote ongonte tömänäni beyæ̈ në godö cæcä bate waa tobaingampa. 36 Äninque Itota wëñængä guiyangä ingante æ̈ninque tæcæguedë goncæte pæ mäninque tömënäni ïnänite wæætë apæ̈necantapa. 37 —Æcänö botö ëmöwo apæ̈nedinque mäningä baï wëñængä ingante, Pöe, ante godö waa cæcä ïñömö tömengä ïñömö edæ botö ïmote edæ do, Pöe, ante pönö waa cæcä ingampa. Ayæ̈ edæ botö ïmote, Pöe, ante në waa cæcä ïñömö tömengä ïñömö wïï botö adoboque ïmote waa cæcä ingampa. Wæætë botö ïmote në da pönöningä ingante Wængonguï ingante adobaï edæ, Pöe, ante do waa cæcampa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Mönö ïmonte æcänö pïïnämaï ïna mönö tönö cæcampa
38 Itota mänömaï apæ̈necä ëñëñönäni Wäö guiquënë, —Awënë në Odömömi ëñëmi. Wacä bitö ëmöwo apæ̈nedinque wënæidi inte wido cæcä atamönipa töö. Ayæ̈, Wïï mönö cabo ingampa, ante adinque mönitö tömengä ingante Baa äninque, Cædämaï ïmäwe, antamönipa. 39 Ante apæ̈neyongante Itota wæætë, —Ee amïni cæcäedäni. Edæ æcänö botö ëmöwo apæ̈nedinque öönædë näni cæï baï mä cæda, tömengä ædö cæte botö ïmotedö ante do wënæ wënæ anguingää. 40 Edæ mönö ïmonte æcänö pïïnämaï ïna tömengä mönö cabo ïnongä inte baï mönö tönö godongämæ̈ cæcä ingampa töö. 41 Näwangä ämopa. Bitö Codito nänö në ëmïñæ̈nömi ïmi ænte bee, ante wacä mïnitö ïmïnite æpæ̈ adotacaque pönongä bemïni ïninque në pönöningä wæætë tömengä nänö pönönïnö beyæ̈ eyepæ̈ æncæcäimpa, angacäimpa.
Wacä oda cæcæcäimpa, ante näni wæquinque cædänipa
42 Mänömaïnö apæ̈nedinque Itota godömenque apæ̈necantapa. “Wadäni godö cædäni beyæ̈ botö ïmote në pönënäni incæ pancadäniya edæ dobæ oda cæte wënæ wënæ cædänipa. Ïninque, Wëñængä adocanque guiyangä pönï ingä incæ oda cædämaï incæcäimpa, ante wææ cæcæte ante cædinque në godö cæcæ cædingä ingante ïïmaï cædäni ïninque tömengä toquënengä ïmaingampa. Waodäni näni dacæ godö dacæ godö cæquinca ñæ̈nænca æ̈ninque tömengä önömenca æ wëmencadinque tömengä ingante tæcætibæ wido cædäni ïninque tömengä edæ, Wënæ wënæ cædämaï inte becadote wæ̈mo beyænque Wængonguï botö ïmote wïï godömenque pangampa, ante wædinque waa toquënengä ïmaingampa. 43 Bitö önompoca cædinque wënæ wënæ cæbi ïninque bitö önompo aa wi æmpote baï wido cæte baï cædinque wënæ wënæ bitö cædïnö ante wido cæbäwe. Ïñæmpa inguipoga quëwëninque æ̈mæmpoque empobi incæte bitö cöwë bitö wæ̈nämaï quëwenguinque öönædë æibi waa ïmaimpa. Edæ wïï tipæmpoga empobi inte edæ bitö gonga cöwë bæcote wæwenguïñömö wïï æ̈mæ̈wo wido cæte wæquïmidö anguënë. 44 Edæ mänïñömö tadömengadænguipo ïñömö cængota wæ̈nämaï gonga ëmönämaï bæcoquïnö anguënë.” 45 Ayæ̈, “Bitö önöwaca wapiticæ̈ godinque ëñënämaï cæbi ïninque önöwa aa wi æ̈wate baï wido cæte baï cædinque wënæ wënæ bitö cædïnö ante wido cæbäwe. Ïñæmpa inguipoga quëwëninque æ̈mæ̈waque ëwabi incæte bitö cöwë bitö wæ̈nämaï quëwenguinque öönædë æibi waa ïmaimpa. Edæ wïï tipæmpoga ëwabi inte edæ bitö tadömengadænguipo wido cæte wæquïmidö anguënë. 46 Edæ mänïñömö tadömengadænguipo ïñömö cængota wæ̈nämaï gonga ëmönämaï bæcoquïnö anguënë.” 47 “Ayæ̈ ægodawate tæ̈ go wæænte baï cædinque bitö awinca beyæ̈ ëñënämaï cæbi adinque bitö awinca cäï cæmonte baï cædinque wënæ wënæ bitö cædïnö ante wido cæquïmi, ämo. Edæ bitö, Botö tipæ̈monga ëmonte incæ tadömengadænguipo wïï goïnente awædö, ante pönente wædinque edæ cäï cæmonte awinca æ̈mæ̈monque ëmömi inte quëwëninque Wængonguï Awënë Odeye weca æite waa tobaïmipa. 48 Edæ mänïñömö tadömengadænguipo ïñömö cængota wæ̈nämaï gonga ëmönämaï bæcoquïnö anguënë,” ante Itota apæ̈necantapa. 49 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque, “Waodäni, Ööingä ñömæ̈nämaï ingæ̈impa, ante cædinque cati ñæ̈næ̈ quïmönique gongapamö æ̈ñö cæte biyadänipa. Waomïni tömämïni adobaï caate wædinque ædæmö biyate baï badinque ñömæ̈nämaï inguïmïnidö anguënë. 50 Cati quïmonte cæ̈ï ïñömö waëme inte gæpæ̈ ëmompa. Incæte nongæ̈monte ba adinque mïnitö wæætë æbänö nö cæmïni wæætë gæpæ̈ ëmonguï ï. Ööingä waëme bacæ̈impa, ante quïmonte cæ̈ï wëä wëä pæmönäni baï cædinque mïnitö mïni caipæ̈ incæ piyæ̈në cæte wacä ingä wacä ingä waa cæte quëwëedäni,” ante Itota odömonte apæ̈necä ëñengadänimpa.
Nänöogængä ingante näni pämæ̈nö ante
1 Mänïï Capënaömö ongöninque wadæ tao iguidinque Oodeabæ ganca Oododänö æ̈mæ̈ wedeca pongantapa. Pongä adinque nanguï ïnäni wæætë pö pö cædäni adinque Itota cöwë nänö odömöï baï adobaï odömonte apæ̈necä ëñënänitapa. 2 Paditeoidi guiquënë, Godö ämö ëñëninque Itota adodeque oda cædete wæcä tocæ̈ï, ante cædinque tömengä weca pöninque, Itota ëñëmi, änänitapa. Wængonguï æbänö ante wææ angacäï. Waocä tömengä nänöogængä ingante pämængä ïninque edæ nö cæte intawo. 3 Ante äñönäni tömengä wæætë, —Möitee wodi æbänö ante yewæ̈möninque mïnitö ïmïnite wææ angacäï. 4 Angä ëñëninque, —Æ̈mæ̈wo pämæ̈mo goquïmi, ante yewæ̈möninque mäninta bitö yewæ̈möninta onquiyængä ingante godömi ængä ate bitö önonque pämæncæbiimpa, ante Möitee wodi wææ ante yewæ̈mongacäimpa. 5 Ante apæ̈nedäni ëñëninque Itota, —Ïñæmpa, Mïmö ömædëmïni ïnömïni inte mïnitö wënæ wënæ cæïnëmïni ïmïnipa, ante wædinque Möitee wodi, Mänömaï cæedäni, ante yewæ̈mongacäimpa. 6 Edæ wëënëñedë Wængonguï nänö badongaïñedë tömengä, “Onguïñængä ingampa, ayæ̈, Onquiyængä ingampa, ante badongacäimpa. 7 Mänömaï beyæ̈ waocä mæmpocä ingante ëmö cædinque wäänä ïnante ëmö cæte godinque onquiyængä ingante, Botö nänöogængä, ante æ̈mæ̈wo mongä ate tömëna näna gæncaya ïnöna inte möninque guëa quëwencædaimpa. 8 Ïninque æ̈mæ̈wo möninque tömëna näna gæncaya incæ adocanque baï bate quëwencædaimpa,” ante Möitee wodi nänö yewæ̈mongaï baï cædinque tömëna näna gæncaya do möninque nänënë ïnämaï adocanque baï do bacäimpa. 9 Mänömaï beyæ̈ Wængonguï, Adocanque baï ïnapa, ante näna gæncaya nänö në badongaïna ïñönate waocä wæætë pango cædämaï incæcäimpa. 10 Angä wædinque Itota tönö oncönë guiidinque tömengä mïñæ̈ në godänique, Æbänö ante ämitawo. Godömenque apæ̈nebi ëñëmönie. 11 Ante äñönänite Itota, —Æcänö näwä nänöogængä ingante pämæ̈ninque wacä onquiyængä ingante möna tömengä wïwa towengä do badinque näwä nänöogængä ingante wïwa cæcampa. 12 Onquiyængä guiquënë tömengä nänöogængä ingante pämænte godinque wacä ingante godö mongä ïninque tömengä adobaï wïwa towengä bacampa, ante Itota apæ̈necä ëñengadänimpa.
Wëñæ̈näni ïnänite gampo cæcadinque waa apæ̈necampa
13 Ayæ̈ ate, Wëñæ̈näni ïnänite Itota pönö gampo cæcadinque waadete apæ̈necæcäimpa, ante cædinque wadäni tömengä weca ænte pö ænte pö cædäni adinque tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë, Ænte pönämaï ïedäni, äninque Baa Baa änäni. 14 Ate wædinque Itota ænguï badinque në Baa änönäni ïnänite wææ äninque, —Wëñæ̈näni ïnänite ee amïni poncædänimpa. Edæ mänïnäni näni pönënö baï adobaï pönënäni inte edæ Wængonguï Awënë Odeye nempo do quëwënäni ïnänipa. Ïninque mïnitö ïñömö wëñæ̈näni ïnänite Baa änämaï ïedäni. 15 Edæ näwangä apæ̈nebo ëñëedäni. Wëñængä do pönengä inte Ao angä ingä baï Wængonguï Awënë Odeye ingante do pönëninque në Ao änäni ïñömö tömënänique tömengä nempo guiidinque quëwënänipa. Wadäni guiquënë Wængonguï Awënë Odeye ingante Baa ante pönënämaï ïnäni guiquënë tömënäni ædö cæte tömengä nempo guiidinque quëwenguïnänii, ante Itota apæ̈negacäimpa. 16 Äninque edæ wëñæ̈näni ïnänite bæi ongonte pæ mäninque, Wængonguï mïnitö ïmïnite waadete pönö cæcæcäimpa, ante Itota gampo cæcacä gampo cæcadinque waa apæ̈negacäimpa.
Mäincoo nanguï ëacä Itota weca ponte apæ̈necampa
17 Ayæ̈ godömenque gocæ cæyongä wacä edæ Itota weca pogodo ponte da guicapodinque, —Awënë në waa Odömömi apæ̈nebi ëñëmoe. Botö æbänö cædinque cöwë wæ̈nämaï wantæpiyæ̈ quëwëmaïmoo. 18 Äñongante Itota edæ, —Wængonguï adocanque në waa cæcä ïñongante bitö botö ïmote, Në waa cæbi ïmipa, ämii. 19 Ïïmaï cæedäni, ante Wængonguï nänö wææ angaïnö ante bitö tömëmi do ëñëmipa. “Wacä ingante godö wæ̈nönämaï ïe. Bitö nänöogængä ïnämaï ïñongante godö guëa mönämaï ïe. Wacä quï adinque awëmö æ̈nämaï ïe. Wacä wënæ wënæ cæcä atabopa, ante godö babæ wapiticæ̈ änämaï ïe. Wacä quï æncæte ante cædinque babæ cædämaï ïe. Wæmpocä ingante wäänä ïnante waa adinque tömëna ïnante godö waadete cæe,” ante wææ yewæ̈mongacäimpa, ante bitö edæ do ëñëmipa, angantapa. 20 Ante apæ̈necä ëñëninque në äningä guiquënë Itota ingante wæætë, —Awënë në Odömömi ëñëmi. Botö mänïnö bitö änö baï tömänö ëñente cædinque pægaboï ae. 21 Apæ̈necä ëñëninque Itota tömengä ingante cöwä adinque waadete pönëninque, —Adodeque ayæ̈ ëñente cæquënëmi ïmipa, ante ämo ëñëe. Öönædë bitö waëmoncoo ænguinque edæ ñöwo godinque ïmæca bitö mänincoo tömancoo godonte æ̈ninque bitö æ̈ninta wæætë ömæpodäni inte wædäni ïnänite tömanta godömi æncædänimpa. Ayæ̈ edæ botö ïmote tee empote pöe. 22 Angä ëñëninque, Botö mäincoo nanguï impa, ante pönente wædinque në ëacä ïñömö nanguï wæwëninque wadæ gogacäimpa. 23 Gocä adinque Itota godongämæ̈ adinque tömengä nänö në ëmïñæ̈näni ïnänite, —Wængonguï Awënë Odeye nempo guiite quëwencæte ante cædinque waodäni ömæpodäni inte botö mïñæ̈ pönänipa. Mäincoo nanguï ëacä guiquënë æbänö cæte ömæpocä inte botö mïñæ̈ ponte guiite quëwenguingää, angantapa. 24 Ïninque tömengä mïñæ̈ në godäni tömengä nänö apæ̈nedö beyæ̈ ante, Æbänö angää, ante guïñente wæyönänite Itota wæætë, —Botö wëmïni ëñëedäni. Wængonguï Awënë Odeye nempo guiite quëwencæte ante cædinque ante waocä mäincoo mangä beyænque eyepæ̈ cæcampa diyæ̈ guiiquingää. 25 Edæ cämeyo guiyangä ingampa diyæ̈ daagö guiyampite pædæ tacää. Ïninque, cämeyo ñæ̈nængade ïnongä inte pædæ tadämaï ingä baï në ëacä adobaï ingampa. Tömengä nämä ayongä ñæ̈nængä ïnongä inte edæ æbänö cæte Wængonguï Awënë Odeye nempo do wäänë guiite quëwenguingää. 26 Ante apæ̈necä ëñëninque godömenque nanguï pönï guïñente wædinque tömënäni nämäneque tededinque, —Ïñæmpa mänömaï ï ïninque æcänö wäänë guiite quëwenguingää. 27 Ante nämäneque tededäni ïnänite adinque Itota, —Waomïnique incæ nämä mïni cædö beyænque ædö cæte quëwëmaïmïnii. Wængonguï guiquënë wïï wao baï cædongä inte nämä incæ tömänö do cæcä ingampa. 28 Ante apæ̈necä ate Pegodo tömengä ingante äninque, —Mönitö ïñömö möni ëadincoo owæ̈ caate bitö mïñæ̈ ömæpomöni pömöni ae. 29 Tæcæ äñongante Itota tömënäni ïnänite wæætë, —Mïnitö botö beyæ̈ ante pönëninque waa pönï botö apæ̈nebodö beyæ̈ ante pönëninque pömïnitapa. Ïninque edæ botö ïïmaï ante näwangä ämopa. Æcänö mänïnö beyæ̈ tömengä oncodo taodinque tömengä tönïñadäni ïnänite ëmö cædinque mæmpocä tönö wäänä ïnante ëmö cæte wëñæ̈näni ïnänite ëmö cæte godinque tömengä göneacoo ëmö cæte owæ̈ caate godinque botö mïñæ̈ æcänö wadæ pöna ïñömö, 30 tömengä ïñömö inguipoga quëwënincoo wëënë nänö ëadincoo baï adopocoo æ̈ninque godömenque adopo adopo tiëë ganca mänimpoga adopo æncæcäimpa. Ayæ̈ onconcoo æ̈ninque tömengä tönïñadäni tömengä badäidi tömengä wëñæ̈näni tiëë ganca baï yebæ̈näni baï æ̈ninque, tömengä göneacoo wæætë bacoo æncæcäimpa. Incæte tömengä ingante togænte pancædänimpa. Ïincayæ̈ pömämo bayonte botö, Bitö quëwenguïmämo, ante godömo æ̈ninque tömengä cöwë wantæpiyæ̈ wæ̈nämaï quëwencæcäimpa. 31 Incæte edæ täno yæcado ongönïnäni inte pancadäniya wæætë yæmïñæ̈ gote ongönäni bacædänimpa. Ayæ̈ yæmïñæ̈ ongönïnäni inte wæætë yæcado ponte ongönäni bacædänimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Wæncæboimpa, ante Itota wæætë adodö ante apæ̈necampa
32 Mänïï Eedotadëë ante ñöwo änämæ̈në æiyönäni Itota incæ täno beyænte æicä. Ate wædinque tömengä ëmïñæ̈näni guiquënë, Tömengä nänö wænguinque täno æicampa, ante wæyönäni ayæ̈ pönäni guiquënë guïñente wædönänimpa. Itota ïñömö tömengä mïñæ̈, Dote, ante näni gocabo ïnänite nänënë ænte mäocä goyönäni tömengä, Botö ïmote ïïmaï cædäni bacæboimpa, ante edonque apæ̈necantapa. 33 Ëñëñönänite, “Ñöwo ïñömö mönö edæ Eedotadëë ïñömö æicæ̈impa. Mänïñömö æi pö gongæ̈mö ate adocanque, Waocä në ëñagaingä æyömönö ongongää, ante godö odömongä bæi ongonguïnäni. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni nempo tömengä botö ïmote pædæ godongä æ̈ninque tömënäni wæætë botö ïmote apænte äninque, Cöwë wæncæcäimpa, äninque oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite wæætë pædæ mäo godönäni. 34 Æ̈ninque ïïnäni wæætë botö ïmotedö ante badete todinque botonga tawïmæ̈ towæ tänongadinque æ̈montaimenca tæi tæi pänäni ämogate wæyömote botö ïmote godömenque wæ̈nönäni wæncæboimpa. Wæætë do wæ̈nïmo inte botö mëönaa go adoönæque ïñonte ñäni ömæ̈moncæboimpa,” ante Itota wæætë apæ̈negacäimpa.
Tantiago tönö Wäö, Mönatö ämaï cæe, ante wædapa
35 Ayæ̈ Tebedeo wëna Tantiago tönö Wäö ïñömö Itota weca pöninque, —Awënë në Odömömi ëñëmi. Mönatö quïëmë ämöna cæbi waa tobaïmönapa, 36 Äna ëñëninque, —Mïnatö beyæ̈ quïnö cæbo æ̈mïna. 37 Äñongante, —Awënë ïnömi inte bitö ñäö ëmömämodë tæ̈ contadinque mönatö ïmönate ïïmaï cæcæbiimpa, ante ämönapa. Adocanque bitö tömëmæ̈mi ïnö adocanque dipæ̈mæ̈mi ïnö ämi tæ̈ contaquïmöna. 38 Ante äna ëñente wædinque Itota wæætë, —Ïñæmpa mïnatö ëñënämaï inte mänömaï ämïna awædö. Edæ botö nantate wæwenguïmæ̈ baï becabo baï mïnatö edæ adobaï adotaca becate baï Ao ante botö beyæ̈ nantate wæwenguïmïnaa. Ayæ̈ botö wænguïmämo ante mïnatö adopæ̈në guiite baï adobaï Ao ante botö beyæ̈ guïñënämaï inte wænguïmïnaa. 39 Ante äñongante, —Ao ante guïñënämaï cæcæmönaimpa. Ante apæ̈neyönate Itota, —Botö nanguï caate wæwëmo baï mïnatö adotaca becate baï äanque baï caate wæquïmïna ïmïnapa. Botö wænguïmämo ante mïnatö adopæ̈në guiite baï adobaï wænguïmïna ïmïnapa. Näwangä impa. 40 Incæte botö tömëmæ̈mo ïnö botö dipæ̈mæ̈mo ïnö æcänö tæ̈ contaquïna, ante wïï botö godö ämo ïmopa. Wæætë, Awënë contaimpaa mänïnaque tæ̈ contaquïna, ante do badongaingä inte Mæmpo Wængonguï ïñömö tömengä adocanque godö angä contacædaimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa. 41 Mänömaïnö ante tededapa töö, ante ëñëninque wadäni diete ganca tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë Tantiago tönö Wäö ïnate pïïnänitapa. 42 Pïïnäni ate wædinque Itota aa pecä pönäni ate tömënäni ïnänite wæætë apæ̈necantapa. —Mïnitö, Oodeoidi ïnämaï ïnäni æbänö cædänipa, ante do ëñëmïnipa. Tömënäni näni, Awënëidi, ante në änönäni ïñömö nämä beyænque ante cædinque nanguï pïinte änäni wædinque awënëidi nempo quëwënäni incæ wæætë do ëñente cædänipa. Ayæ̈ tömënäni weca në ñæ̈næ̈näni ïnönäni ïñömö, Tömëmoque ämo ëñente cæedäni, ante pïinte änäni wædänipa. 43 Mïnitö guiquënë tömënäni nämä beyænque ante nanguï änäni baï wïï adobaï cæquënëmïni ïmïnipa. Wæætë mïni cabo ïñömïni adocanque ñæ̈nængä pönï ingä bacæte ante cædinque tömengä täno edæ mïnitö beyæ̈ në cæcä baquënengä ingampa. 44 Ayæ̈ yæcado ongöïnente wæcä ïñömö tömengä yæcado ongoncæte ante cædinque wæætë edæ yæmïñæ̈ pönï gote tömänäni beyæ̈ në cæcä badinque tömengä nämä beyæ̈ ante cædämaï inguënengä ingampa. 45 Edæ Waobo ëñagaïmo inte adobaï, Botö beyæ̈ pönö cæcædänimpa, ante wïï pömo ïmopa. Wæætë wadäni beyæ̈ godö cæcæte ante pömoimpa. Ayæ̈ edæ nanguï ïnäni tee mönete baï wæwëñönäni botö wæætë, Tömënäni wibæ̈nete tadinque quëwencædänimpa, ante tömëmo wepæ̈ incæ godoncæte ante pömo ïmopa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Batïmeo babetamongä ingante Itota angä waa bamongä
46 Itota mänïnö godinque Eedicoo näni quëwëñömö pongadänimpa. Tömengä nänö në ëmïñæ̈näni tönö tæiyæ̈näni tönö Eedicoo ïñömö wodo pænta tayönäni wacä babetamongä Tïmeo wodi wë Batïmeo ïñömö taadö wedeca, Pönömi æ̈moe, ante änecönongäimpa. 47 Ïninque wadäni, Itota Näatadeta pædingä inte pongampa, ante tededäni ëñëninque tömengä ogæ̈ tedete, —Itota ëñëmi. Awënë Dabii wodi pæ̈ïmi ïnömi inte botö wædö ante pönente cæe. 48 Ante tæcæ äñongante godongämæ̈ godäni pancadäniya, Apocæ̈në inguënë quëwëe, ante änäni incæte tömengä godömenque yedæ aa pedinque, —Awënë Dabii wodi pæ̈ïmi ïnömi inte botö wædö ante pönente cæe. 49 Äninque ancaa aa pecä ëñëninque Itota næ̈ gongæ̈ninque, —Babetamongä ingante aa pemïni pongäedäni. Angä ëñëninque babetamongä ingante, —Ængæ̈ gantidinque wædämaï ïmäwe. Bitö ïmite, Pöe, angä apa quëwëe. 50 Änäni ëñëninque babetamongä incæ ayacooga gäni tadongate do ængæ̈ gantidinque Itota weca pongä. 51 Adinque, —Bitö beyæ̈ quïnö cæquïmoo. Äñongante babetamongä, —Awënë në Odömömi ëñëmi. Cæbi waa bamonte aboe. 52 Angä ëñëninque Itota, —Waa bitö bamonguinque botö ïmote pönëmitapa. Önonque wadæ gobäwe. Äñongante tömengä do waa bamonte adinque Itota mïñæ̈ taadonque gogacäimpa.
Itota Eedotadëë ïñömö pongampa
1 Mänïï gote Eedotadëë obo pöninque Odibowænquidi näni anquidi ontacamö goïnö Betapaguee näni quëwëñömö ganca ayæ̈ Betänia näni quëwëñömö ganca pöñönäni Itota tömengä mïñæ̈ në goda ïnate mënaa ïnate da godöninque angantapa. 2 Ïïmaï angantapa. —Mänïï näni quëwëñömö ongö amïna. Tömëñömö go guiite ayömïna bodo wë picængä incæ waocä ingante mongæ̈nämaï ïningä inte ñäni ñæ̈ingä a ongongä acæmïnaimpa. Adinque ñï cæyænte ænte pöeda. 3 Wacä, Quïnante ñï cæyæ̈mïnaa, ante wææ angä ëñëninque mïnatö wæætë edæ, Mönö Awënë nänö ænguënënö ante ænte gomönapa. Tömengä ïinque cæte ate adodö do da pönongä æ̈edäni, ante äeda. 4 Angä ëñente gote ayöna bodo wë taadö wedeca odemö awäa ñänö ñæ̈ a ongö adinque ñï cæyænte ænte gocæte ante cæda. 5 Adinque mänïñömö ongönäni guiquënë, —Bodo wë quïmæ̈ ñï cæyæ̈wëmïnaa. 6 Äñönänite Itota nänö änïnö adodö äna ëñëninque, Ao änäni. 7 Ëñëninque ñï cæyænte Itota weca töï töï ænte pönatapa. Ænte pöninque tömëna weocoo yabæcooque æidämæ̈ wo cæyabæda ate Itota wæ̈nömënæca ïnö æi yiyæ̈ tæ̈ contacantapa. 8 Adinque nanguï ïnäni, Itota nänö ponguïnö, ante tömënäni weocoo yabæcooque pönö bee podöwayönäni wadäni guiquënë gönea gote yæpæ̈ma öñabo tapænte mämö bee bee podöwadäni ate tömengä podöwaïnonque gocantapa. 9 Gocä adinque täno godäni tönö ayæ̈ pönäni tönö nanguï ïnäni godongämæ̈ godinque yedæ äninque, —Möni quëwenguinque impa, ante, Badogaa, ante tomönipa. Awënë Wængonguï ëmöwo beyænque pömi ïninque bitö toquinque edæ Wængonguï bitö ïmite waa cæcæcäimpa. 10 Mönö mæ̈mæ̈ Dabii wodi pæ̈ïmi ïnömi ïmipa, ante adinque mönitö, Awënë odeye Dabii wodi nempo näni waa quëwengaï baï bitö nempo mönitö waa quëwenguinque impa. Ïninque, Badogaa, ante yedæ äñömöni æibæ pönï quëwënäni incæ, Badogaa, ancædänimpa. 11 Ante yedæ äñönäni Itota Eedotadëë pö ti wææ̈ninque Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë pö guiidinque mänïñömö ongoncoo tömää acantapa. Ayæ̈, Gäwadecæ̈ pönï ba awædö, ante tömengä ëmïñæ̈näni dote ganca ïnäni tönö wadæ tao Betänia gogacäimpa.
Iigowæ̈ ömæcawæ̈ ï adinque Itota pïingampa
12 Gote Betänia monte baönæ pöñönäni Itota gæ̈wænte wædinque, 13 Quïnö impa cænguïmoo, ante gomö ayongä iigowæ̈ öñabo ëmæ̈ incæ incate bocabaimpa, ante gote ayongä ömæcawæ̈ acantapa. Önönepoque ï beyæ̈ incadämaï intapa. 14 Ante iigowæ̈ inte apæ̈nedinque, —Iigowæ̈ ëñëmi. Incaquïnämaï inte bitö incaquïmi cænguïnänii. Äñongante tömengä nänö në ëmïñæ̈näni edæ ëñëe gongæ̈nänimpa.
Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmö bacæ̈impa, ante cæcä
15 Do näni ponguënënö Eedotadëë pönänitapa. Itota ïñömö Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë pö guiidinque mänïñömö mäincoo mänäni tönö wadäni godonte æncæte ante godongämæ̈ pönäni tönö ongönäni adinque tömänäni ïnänite, Oncodo tao goedäni, ante da tadongä tao godänitapa. Ayæ̈ campio ante näni godonte æ̈impa tönö equemö godoncæte ante në mänäni näni cönöimpa tönö bæ tacä tömampaa guidömëmæ̈ tæ̈ go wææntapa. 16 Ayæ̈ wadäni mäincoo mongænte yacönenque gocæte ante cæyönänite Itota, Ïincodo mongænte godämaï ïedäni, äninque wææ cæcantapa. 17 Ayæ̈ tömënäni ïnänite angantapa. —Wængonguï beyæ̈ ïïmaïnö ante yewæ̈mongatimpa. “Tömämæ quëwënäni botö oncönë pö guiidinque botö ïmote apæ̈necædänimpa,” ante Wængonguï angä incæte mïnitö wënæ wënæ cæmïni beyænque Wængonguï oncö incæ në awëmö ö æ̈näni näni womöincönë baï wentamö bapa töö. 18 Ante odömonte apæ̈neyongante, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në wææ ante odömönäni tönö ëñëë gönänitapa. Wadäni önönänique guiquënë, Itota quïnante waa pönï apæ̈necä ëñëmönii, ante wædäni. Adinque awënëidi wæætë, Itota beyænque pïïnäni wæcæ wæ, ante pönëninque Itota ingante guïñente wædinque, Quïnö cæmö wæ̈maingää, ante wæ̈noncæte ante pönente cægadänimpa. 19 Gäwadecæ̈ bayonte Itotaidi ïñömö oncodo tao godinque godömenque yabæque tao gogadänimpa.
Iigowæ̈ ömæcawæ̈ do guïñë wæ̈ adänipa
20 Baänæ ate ïïmö näni pönïnö adodö ponte ayönäni iigowæ̈ yæwaguinto ætæwowate tömëwæ̈ æi ayawæ̈ edæ dobæ guingo iwate wæ̈nimpa, ante adänitapa. 21 Adinque Pegodo, Itota ïïmö nänö änï baï impa, ante pönëninque, —Awënë në Odömömi cöwä ae. Bitö pïinte änïwæ̈ inte iigowæ̈ edæ dobæ guïñë wæ̈ ataque. 22 Äñongante tömënäni ïnänite Itota wæætë, —Wængonguï ingante wede pönëmäewedäni, angantapa. 23 Ïï änanquidi ïñömö ongö ïñonte waocä, “Änanquidi ëñëmi, äninque, Bitö cabænte wo gote gäwapæ̈në guiie,” angä ëñëninque änanquidi tömë gäwapæ̈no do wo gote guiiquï ï, ante pönëmïnitawo. Edæ näwangä ante mïnitö ïmïnite apæ̈nebopa. Æcämenque incæ edæ æ̈mæ pönënämaï inte, Botö änö baï do bacæ̈impa, ante wede pönëninque äna ïninque tömengä nänö änïnö baï do æ̈maingampa. 24 Mänömaï beyæ̈ botö mïnitö ïmïnite apæ̈nebopa. Mïnitö quïëmë incæ ante Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Tömengä näwangä pönongä æncæboimpa, ante wede pönente apæ̈nemïni ïninque mïnitö änïnö tömänö edæ do æncæmïnimpa. 25 Ayæ̈ edæ, “Mïnitö, Wïwa cæbo incæte Wængonguï öönædë në quëwënongä inte botö ïmote pönö ñimpo cæcä ïninque botö waa tobaïmopa, ante wæmïnitawo. Ïñæmpa, Wængonguï mänömaïnö cæcæcäimpa, ante cædinque mïnitö tömengä ingante apæ̈necæte ante ongöninque täno piyæ̈në cæte cæedäni. Wacä wënæ wënæ cæcä wædömïni inte mïnitö wæætë tömengä ingante pönö ñimpo cæedäni, ante Itota apæ̈negacäimpa. 26 Wæætë edæ mïnitö pönö ñimpo cædämaï ïmïni ïninque mïnitö wënæ wënæ cædïnö ante mïnitö Mæmpo öönædë në quëwengä ïnongä inte tömengä adobaï ñimpo cædämaï ïmaingampa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Awënë ïmipa, ante æcänö änaï, ante Itota ingante änänipa
27 Eedotadëë ïñömö adodö pönänitapa. Itota Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë go guiite cægöñongä, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në wææ ante odömönäni tönö në aadäni näni Picæncabo, näni änäni tönö tömengä weca ponte änänitapa. 28 Tömengä ingante, —Æcänö në angä inte bitö ïmite angä cæbii, änänitapa. Æcänö bitö ïmite, Në ämi ïmipa, pönö äna æ̈ninque bitö në ämi inte baï edæ mänömaï cæbii. 29 Ante wæyönänite Itota näëmæ̈ äninque, —Botö mïnitö änö baï adodeque ämo ëñëninque mïnitö wæætë apæ̈nemïni ëñëmoedäni. Apæ̈nemïni ëñente ate, Botö cædïnö ante æcänö në angä inte pönö äna æ̈ninque cæboï, ante botö wæætë apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa. 30 Wäö wodi ingante æcänö, Æpæ̈në guidonguïmi, äna ëñëninque tömengä wæætë guidongäï, ante pönëmïni. Edæ Wængonguï angä ëñente cæcantawoo. Wæætë waodänique änäni ëñente cæcantawoo. Æcänö Wäö ingante änaa, ante apæ̈nemïni ëñëmoedäni. 31 Angä ëñente wædinque tömënäni, Æbänö anguïï, ante wæætedö wæætë nämäneque tededinque, “Wængonguï angä ëñente Wäö guidongantapa, ante ämö baï Itota wæætë mönö ïmonte, ‘Quïnante Wäö ingante pönënämaï ïmïnitapa,’ ancædongäimpa. 32 Ante pönente wædinque wæætë, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä Wäö wodi ïnongäimpa, ante tömänäni pönënänipa. Ante pönëninque awënëidi wæætë, Waodänique änäni ëñente Wäö guidongantapa,” ante mönö ædö cæte anguïï. Edæ pïïnäni wæcæ wæ. 33 Ante guïñente wædinque Itota ingante edæ, —Wa. Ëñënämaï ïmönipa. Ante wæyönänite Itota wæætë, —Ïninque edæ, Æcänö në angä inte pönö äna æ̈ninque botö cæboï, ante mïnitö änö ante botö adobaï apæ̈nedämaï incæboimpa, ante angacäimpa.
Në aadäni inguënënäni incæ wïwa cædänipa, ante
1 Ayæ̈ mänïñedë Itota, Wængonguï æbänö cæcää, ante ëñencædänimpa, ante ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque ïïmaï apæ̈necantapa. “Waocä yowementacodë mïninque wææ da da mäo da caadinque, Tömëmoncoo ænte pïnä pïnä gäwate tömëmæ̈ ontatodë wæ yopænte æ̈ñömö, ante æ̈æ̈ wote badongä. Ayæ̈ yowementacodë awëmö guiidämaï incædänimpa, ante æi wæ̈nömënæca gomö aquïñömö mæ̈nongä. Ate wabæca gocæ cædinque wadäni ömæ wite në aadäni ïnänite, Botö yowementacodë incæ ömæ wite aaedäni, angantapa. Aayömïnite botö, Mïnitö quï, ante pancamonga pönömo æncæmïnimpa, angä Ao äñönäni wadæ gocantapa.” 2 “Ayæ̈ yowedepo bayonte tömengä ingante në cæcä ingante apæ̈nedinque, Bitö yowementacodë në aadäni weca godinque pancamonga ämi æ̈ninque botö weca wæætë mämömi æ̈moe, angä gocantapa. 3 Angä godinque pongä adinque yowementacodë në aadäni guiquënë në æncæ pöningä ingante bæi ongonte tæi tæi päninque ömæpocä da tadönäni gocantapa. 4 Adinque në ëacä ïñömö wacä ingante tömengä ingante në cæcä ingante angä gote pongä adinque yowementacodë në aadäni adobaï tæi tacadäni wæyongante, Guingo imonte wæcæcäimpa, ante tömengä ingante godö wïwa cædänitapa. 5 Ayæ̈ wæætë në ëacä wacä ingante da godongä godinque yowementacodë pongä adinque në aadäni wæætë tömengä ingante wæ̈nönäni wængantapa. Ayæ̈ wæætë nanguï ïnäni ïnänite da godongä pönäni adinque pancadäniya ïnänite tæi tæi päninque pancadäniya ïnänite wæ̈nönäni wæ̈nänitapa.” 6 “Adocanque pönï në ëacä weca ongönongäimpa. Mäningä ïñömö në ëacä wengä onguïñængä ïñongante në ëacä tömengä ingante nanguï waadedongäimpa. Ïninque në ëacä ïñömö, ‘Tömëmo wengä ingante da godömo gocä adinque tömënäni guïñente wædinque ee abaïnänipa,’ ante pönëninque tömengä ingante da godongä tömangä pönï gocantapa. 7 Gote dicæ pongä adinque tömënäni, ‘Tömengä ingampa. Wæmpocä mäincoo ïnï edæ ïingä ïñömö në ænguingä ingampa cæmöö. Mönö edæ mäo wæ̈nömö wængä ate edæ mönö quï babaimpa.’ 8 Änewëninque tömënäni në ëacä wengä ingante edæ bæi ongonte wæ̈nöninque tömengä baö ïnï yowementacodë wææ cæte yabæque edæ, Ömäe, ante wido cædänitapa. Mäninque apæ̈nebopa.” 9 Ante tededinque Itota apæ̈negacäimpa. Ayæ̈ mänïï në änïnäni ïnänite wæætë ïïmaï angantapa. “Ïninque yowementacodë në aaquënënäni ïnänite në ëacä æbänö cæquingää, ante pönëmïni. Tömengä edæ, Ömäe, ante do pöninque në aaquënënäni ïnänite godö wæ̈nöninque wadäni ïnänite yowementacodë godongä æ̈ninque aacædänimpa.” 10 Äninque Itota, “Mïnitö guiquënë dodäni näni yewæ̈mongainta adämaï inte botö ïmote ämïnitawo. Edæ ïïmaïnö ante Wængonguï angä ëñente yewæ̈mongadänimpa. ‘Dica ænte adinque, Wënæ wënæ inca, ante në mæ̈nönäni näni wido cædinca incægomonga waëmonca inca ïninque täno näni ñönöninca bæbængapa do bacapa. 11 Wængonguï Awënë incæ mänömaï cæcä adinquemönö waocabo guïñente wædinque waa amompa,’Ante yewæ̈monte ï abaïmïnipa.” 12 Mänömaï apæ̈necä ëñente wædinque awënëidi wæætë, Ïñæmpa në aaquënënäni näni cæïnö ante odömonte apæ̈nedinque Itota mönö ïmonte pïinte angä awædö, ante pönëninque tömengä ingante bæi ongoncæ cædänitapa. Incæte, Wadäni pïïnäni wæcæ wæ, ante wædinque ee adinque bæi ongönämaï inte tömënäni edæ wadæ gogadänimpa.
Tæiyæ̈ Awënë nänö äintamö ante tededänipa
13 Mänïï awënëidi incæ ayæ̈ ate Paditeoidi pancadäniya tönö Edodeidi pancadäniya ïnänite da godöninque, Mïnitö gote Itota ingante äñömïni wabänö tömengä nänö pante wæquinque adodeque wapiticæ̈ baï tedebaingampa. 14 Änäni ëñëninque Itota weca wadæ pöninque, —Awënë në Odömömi ëñëmi. Bitö nö pönente cæbi ïmipa, ante do ëñëmönipa. Ayæ̈ bitö ayömi mönitö tömämöni önömönique baï ïmöni adinque bitö ïñömö, Waodäni æbänö anguïnänii, ante ayæ̈, Æbänö cæquïnänii, ante wædämaï ïmi inte Wængonguï taadö ante bitö guïñënämaï inte nö odömonte apæ̈nebipa. Ïninque apæ̈nebi ëñëmönie. Odömäno gobiedöno beyæ̈ ante tæiyæ̈ awënë Tetædo tiguitamö nänö änintamö ante æbänö wææ yewæ̈monte ï, ante ëñencæte ante wæmönipa. 15 Godonte edæ waa cæte intawo. Wæætë wënæ wënæ cæte intawo. Ante äñönänite Itota ïñömö, Waa cæte baï tedewënänipa, ante do ëñente wædingä inte tömënäni ïnänite, —Botö ïmotedö ante cædinque, Æbänö cæmö ate oda cæquingää, ante quïnante cæmïnii. Deënadio tiguitamö ænte pömïni aboedäni. 16 Angä ëñente ænte pönäni adinque, —Æcänö awinca baï yewæ̈monte badonte ï. Æcänö ëmöwo ante yewæ̈monte ï. Ante äñongante, —Awënë Tetædo awinca baï yewæ̈monte badonte impa. Adocä ëmöwo ante yewæ̈monte ongö amönipa. 17 Ante apæ̈nedäni ëñëninque Itota tömënäni ïnänite, —Awënë Tetædo quï ï ïninque edæ Tetædo ingante godongæ̈impa. Wæætë Awënë Wængonguï quï ï ïninque Wængonguï ingante godonguï ï apa änewëmïnii. Angä ëñëninque tömënäni, Æ, nö pönï ante apæ̈necampa, ante tömengä ingante waa adinque guïñente wægadänimpa.
Ædö cæte ñäni ömæ̈monguïï, ante wædänipa
18 Ayæ̈ Tadoteoidi në, Waocä wæ̈ninque ñäni ömæ̈mönämaï æ̈mæ̈wo wængampa, ante në änewënäni inte Itota weca pöninque, Möni änö ante ämi ëñëmaïmönipa, äninque, 19 —Awënë në Odömömi ëñëmi. Möitee wodi mönö beyæ̈ ante wææ yewæ̈möninque ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. Waocä möninque wëñæ̈ tapæ̈idämaï inte wængä ate tömengä tönïñacä wæætë owæmpoingä ingante möninque wëñæ̈ tapæ̈idinque, Botö tönïñacä wodi wengä ingampa, ante pæpogacæcäimpa, ante yewæ̈mongacäimpa. 20 “Ïninque wadäni ïïmaï cædänitapa, ante apæ̈nemöni ëñëe. Edæ önompo æ̈mæmpoque go mengäa näni caipæ̈ ïñönänite bamoncadengä möninque wëñæ̈ tapæ̈idämaï manguïwëninque edæ näñe wængä. 21 Wængä ïninque wææ̈ ayæ̈mengä adocä ingante möninque wëñæ̈ tapæ̈idämaï näñe wængä. Ayæ̈ wææ̈ wacä adobaï wëñæ̈ tapæ̈idämaï näñe. 22 Ayæ̈ wææ̈ wëñæ̈ tapæ̈idämaï näñe, ayæ̈ wææ̈ wëñæ̈ tapæ̈idämaï näñe, ayæ̈ wææ̈ wëñæ̈ tapæ̈idämaï näñe, ayæ̈ wææ̈ ayæ̈mengä pönï adocä ingante möninque wëñæ̈ tapæ̈idämaï näñe wængantapa. Onquiyængä guiquënë ancaa owæmpote wædinque tömangä pönï näñe wængantapa. 23 Ïninque, Mönö ñäni ömæ̈monguïönæ, ante mïni äönæ ïñonte mäningä owæmpoingä ïñömö æcänö nänöogængä baquingää. Edæ tömengä ingante ïñömö edæ tömänäni manguïwengadänimpa.” 24 Äñönänite Itota wæætë, —Mïnitö ïñæmpa. Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈möinta adämaï inte baï ämïni awædö. Wængonguï adocanque tæ̈ï pïñængä inte edæ tömää cæcampa, ante pönënämaï inte edæ oda cæte ämïni awædö. 25 Edæ Wængonguï anquedoidi öönædë cöwë owodäni baï ïnönäni inte waodäni ñäni ömæ̈möninque godö ñänönämaï mönämaï inguïnänidö anguënë. 26 Wæætë do wængaïnäni näni ñäni ömæ̈monguïnö ante Möitee wodi ocäñequiya ante yewæ̈möninque adotaa æbänö yewæ̈mongacäï, ante mïnitö adämaï inte ämïni awædö. Edæ Möitee wodi ingante Wængonguï ïïmaï angacäimpa. “Botö ïñömö Abadäö Wængonguïmo ingaïmo inte ayæ̈ Itæca Wængonguïmo ingaïmo inte botö Aacobo Wængonguïmo adobo ïmo anguënë.” 27 Ante në angaingä inte edæ æ̈mæ̈wo wæ̈nïnäni tömënäni Wængonguï ædö cæte inguingää. Wæætë edæ mïï quëwënänique tömënäni Wængonguï ïnongä ingampa, pönenguënë quëwëmïnii. Në wænte godïnäni incæ ayæ̈ mïïnäni quëwënäni ïnänipa. Mïnitö edæ wadö ante tededïmïni inte edæ oda cæte wapiticæ̈ änewëmïnipa, angacäimpa.
Wængonguï nänö wææ angaïne mënea tæ̈ïneda pönï ënepa
28 Mänömaï äñönänite nö apæ̈necä ëñente wædinque adocanque në wææ ante odömongä ïñömö Itota weca pöninque, —Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnecoo ante pönëninque ædedö tæ̈ïne pönï ï ïñonte mönö nanguï ëñente waa cæquïï. 29 Äñongante Itota ïñömö, —Ïïmaïne ante nänö wææ angaïne ïñömö edæ tæ̈ïne pönï ëne ïñonte mönö nanguï ëñente cædinque waa cæcæ̈impa, angantapa. “Idægoidi, ämo ëñëedäni. Wængonguï mönö Awënë ïñömö, tömengä adocanque ïnongä inte edæ näwä Awënë ïnongä ingampa. 30 Mänömaï Awënë Wængonguï ingampa, ante adinque bitö mïmö entawente tömengä ingante waadedinque önöwoca ëwocabi inte ædæmö waadete pönencæbiimpa. Ayæ̈ edæ bitö ocai encabi inte nö pönëninque bitö baö tæ̈ï pïñænte ëñabi inte edæ godö waadete cædinque tömengä ingante waa waadete pönëe,” ante nänö yewæ̈mongaïne tæ̈ïne ïñonte mönö nanguï ëñente waa cæcæ̈impa. 31 Ayæ̈ wade nänö angaïne adobaï tæ̈ïne ïñonte mönö ëñente waa cæcæ̈impa. “Nämä bitö waadete waa cædö baï adobaï pönëninque bitö wadäni ïnänite adobaï waa waadete cæe.” Mäninque. Ïïmaï cæedäni, ante Wængonguï nänö wææ angaïnö ante tæ̈ïneda baï wade edæ dæ ampa. 32 Ante apæ̈necä ëñëninque në wææ odömongä ïñömö, —Awënë në Odömömi näwangä edæ ante apæ̈nebi ëñëmopa. Wacä wængonguï dæ äñongante adocanque mönö Wængonguï ïnongä ingampa, ante nö ämipa. 33 Ïninque tömengä ingante mïmöno entawente waadedinque mönö ocai encamö inte nö pönëninque mönö baö tæ̈ï pïñæ̈mö inte godö Wængonguï ingante waadete cædinque nämä mönö pönënö baï wadäni ïnänite adobaï waadete godö waa cæmö adinque Wængonguï waa acampa. Näwangä impa. Baö bataa iya tante godömö incæ, Wængonguï quï, ante mönö ancaa godömö incæ Wængonguï ayongä wædænque waa cæte impa. Wæætë mänïnö bitö änïnö baï cæmö adinque Wængonguï godömenque waa acampa. 34 Ante në wææ odömongä nö ëñente apæ̈necä wædinque Itota edæ, —Bitö Wængonguï Awënë Odeye nempo obo pönï ongömi inte guiibaïmipa, ante awædö. Angä ëñëninque tömänäni, Mönö æbänö godömenque anguïï, ante guïñënete wædinque pæ wëënegadänimpa.
Codito æcänö Pæ̈ingä ïnongä ingää, ante
35 Pæ wëënedäni adinque Itota ayæ̈ Wængonguï oncö ñæ̈næncö yabæcönë ongöninque odömonte apæ̈necantapa. —Dodäni näni wææ yewæ̈mongaïnö ante në odömönäni ïñömö mönö Codito ingantedö ante apæ̈nedinque, Awënë Dabii wodi pæ̈ingä ïnongä ingampa, ante quïnante änänii, ante pönëmïni. 36 Ïñæmpa Dabii wodi incæ Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tönö apæ̈nedinque, “Botö Awënë ingante apæ̈nedinque Awënë Wængonguï incæ ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. Bitö botö tömëmæ̈ ïnö tæ̈ contate ongöñömi,Bitö ïmite në pïïnäni ïnänite bæ tabo ate,bitö önöwa gäänë ongönäni ïnänite pïnä gäwacæbiimpa.” Ante Awënë Dabii wodi incæ yewæ̈mongacäimpa. 37 Codito ïnongä ingampa, ante awënë Dabii wodi nänö në angaingä ïnongä inte edæ adocä Codito ïñömö ædö cæte näëmæ̈ Awënë Dabii wodi pæ̈ingä inguingää, ante pönenguënë änewëmïnii. Mänömaïnö ante Itota odömonte apæ̈necä ëñëninque tæiyæ̈näni godongämæ̈ ongönäni waa ëñengadänimpa.
Në wææ odömönäni ïnänite Itota pïingampa
38 Itota godömenque ïïmaï ante odömonte apæ̈negacäimpa. “Cædämaï, ante wææ ante näni yewæ̈mongainta në ate odömönäni ïnänite mïnitö gomö aedäni. Tömënäni ïñömö doyæncoo waëmoncoo wëñate mongænte todänipa. Waodäni näni godonte æ̈ïñömö cægöñönänite wadäni pö bee tëninque tömënäni ïnänite, Në odömömi, bitö ïmite waa amönipa, ante apæ̈nedäni ëñëninque edæ në odömönäni ïñömö nanguï todänipa. 39 Ayæ̈ tömënäni odömöincönë go guiidinque tömënäni nämanque ante pönëninque waëmompaa pönï tæ̈ contate todänipa. Ayæ̈ æ̈æ̈mæ̈ becæ godinque tömënäni, Botö täno bete tocæboimpa, ante waëmompaa pönï tæ̈ contate bete todänipa. 40 Ayæ̈ owæmpoïnäni oncö yo mongænte baï cædinque ö æ̈wënäni inte në wææ odömönäni ïñömö, Botö ïmote waa acædänimpa, ante cædinque Wængonguï ingante nöingä apæ̈nete baï cædinque babæ cædinque wantæpiyæ̈ tededänipa. Tömënäni godömenque näni nanguï pönï pante wæquinque mänömaï nämä beyænque ante cædänipa, ante adinque mïnitö ïñömö ee gomö aedäni,” ante Itota wææ angacäimpa.
Owæmpoingä incæ, Wængonguï quï, ante godongampa
41 Mänïñedë Wængonguï oncö yabæcönë ïñömö, Wængonguï quï, ante näni wënoncadedë da wënönänimpa. Mänincönë pö guiidinque tömënäni näni da wënoncade gäänë tæ̈ contadinque Itota a ongöñongä nanguï ïnäni adoyömö pöninque daga daga wënäni acantapa. Pancadäniya nanguï ëadäni inte nanguï pönï da wënäni acantapa. 42 Ayæ̈ a ongöñongä owæmpoingä ömæpocä inte önontamonque incæ mentamonga ænte mämö daga wengantapa. 43 Adinque Itota tömengä nänö në ëmïñæ̈näni ïnänite aa pecä pönäni ate, —Näwangä ante apæ̈nebo ëñëedäni. Wadäni tömänäni wædænque pönï godonte baï wïï eyepæ̈ daga wëñönäni ïingä owæmpoingä ïñömö ömæpocä inte wædongä incæte godömenque nanguï godonte baï godongä abopa. 44 Edæ mänïnäni guiquënë nanguï ëadäni ïnönäni inte, Quëwenguinta impa, ante cö cædinque tömënäni näni wïï æ̈ïnentaque ayæ̈ ongöintaque godönänipa. Ïingä ömæpocä ingä guiquënë tömengä nänö quëwenguinta incæ, Wængonguï quï bacæ̈impa, ante tömanta edæ daga wengampa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Wængonguï oncö ñæ̈næncö bæ tate bacæ̈impa, ante
1 Mänïï Wængonguï oncö ñæ̈næncö yabæcönë ongonte ïinque apæ̈nete tao goyongä tömengä nänö në ëmïñængä adocanque Itota ingante, —Awënë në Odömömi ëñëmi, angantapa. Dicacoo wainca wæ̈nömënæca wæ̈nömënæca näni mæ̈nongaincacoo waincö ongö cöwä ae. 2 Äñongante edæ, —Bitö guiquënë, ñæ̈nængade näni mæ̈nongaincö ongö abii. Mänincoo mïni acoo incæ tömanca bæ tadäni wæænca adinque panguïmæ̈ panguïmæ̈ godinque dica adocaque pönï incæ wæ̈nömënæca ongönämaï ingæ̈impa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Oo ïinque bacæ̈impa, ante æbänö ate ëñenguïï, ante
3 Mänïï taodinque Odibowænquidi go æidinque tömënäni Wængonguï oncö ñæ̈næncö gomö näni ayömö tæ̈ contayongä Pegodo tönö Tantiago, Wäö tönö Æntade mänimpodäni Itota ingante awëmö änänitapa. 4 Mänïï bitö änïnö ante æyedënö ïinque baquïï, ante ëñencæte ante wæmönipa. Ayæ̈, Ïïmaï cæbo ate mïnitö, Oo pönï impa, ante ëñencæmïnimpa, ante Wængonguï æbänö mä cæquingää, ante apæ̈nebi ëñëmaïmönipa. 5 Ante wæyönänite Itota, “Wapiticæ̈ odömöñönäni mïnitö wæætë, Mönö oda cædämaï ingæ̈impa, ante nämä wææ aquënë quëwëmïnii. Edæ ïïmaï baquï ï ataqueedäni. 6 Edæ wadäni nanguï ïnäni babæ tedete pöninque botö ëmöwo ante, ‘Botö mänïmodö ïnömo ïmopa,’ ante apæ̈nedinque wapiticæ̈ edæ mäodäni godinque nanguï ïnäni tömënäni mïñæ̈ oda cæte wapiticæ̈ gocædänimpa,” ante apæ̈necantapa. 7 Ayæ̈, “Wabæca awënë tönö pö bee tëninque wæætedö wæætë cædapa, ante tededäni ëñencæmïnimpa. Ayæ̈ wayömö näni guëadö guëa cæte wæ̈nönö ante tededäni incæte edæ guïñente wædämaï ïedäni. Edæ mänïnö botö änïnö baï cöwë bacæ̈impa. Ba incæte mönö inguipoga quëwënö ïñömö mänïñedë wïï æ̈mæ̈wo ïinque bacæ̈impa. 8 Adobæca quëwënäni ïñönänite wabæca quëwënäni ponte bee tëninque guëadö guëa cæquïnäni ïnänipa. Adobæca awënë odeye nempo quëwëñönänite wabæca awënë odeye tontadoidi mämö bee tëninque guëadö guëa cæte wæ̈nonte wænguïnäni ïnänipa. Ayæ̈ wayömö wayömö goinque pö wæcædänimpa. Ayæ̈ waodäni näni cæ̈ïnente wænguinque cænguï incæ tömää capo wængæ̈impa. Mänïï wëñæ̈ mä nantate baï wæwente bamïni incæte mïni godömenque wæwenguinque ingæ̈impa.” 9 Ante apæ̈nedinque Itota godömenque, “Tömëmïni nämä incæ wææ aaedäni. Edæ mïnitö ïmïnite bæi ongöninque edæ në apænte änäni weca mäo pædæ godönäni æncædänimpa. Ayæ̈ godömenque tömënäni odömöincönë mäo gönönäni gongæ̈ñömïni mïnitö ïmïnite tæi tæi pancædänimpa. Ayæ̈ botö beyænque pancabaa awënëidi gobedönadodoidi weca ayæ̈ tömämæ awënëidi odeyeidi weca mäo gönönäni gongæ̈ninque mïnitö botö beyæ̈ apæ̈necæmïnimpa. 10 Edæ ïinque bayedë botö äñedë ayæ̈ badämaï ïñonte, Botö æ̈mo beyænque quëwencæmïnimpa, ante waa pönï botö apæ̈nedö ante tömämæ quëwënäni doyedë ëñencædänimpa. 11 Ïninque mänïñedë mïnitö ïmïnite näni bæi ongonte ænte goyedë, Në apænte änäni weca ongöninque æbänö ante apæ̈nequïmoo, ante wædämaï ïedäni. Edæ, Æbänö waa apæ̈nequïï, ante Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca apæ̈necä ëñente ate apæ̈necæmïnimpa. Wïï nämä pönëninque wæætë Wængonguï nänö apæ̈nedö ëñëninque apæ̈necæmïnimpa.” 12 “Mänïñedë edæ näna caya ïñönate adocanque näëmæ̈ pïïninque, Wæ̈noncæ, äninque tömengä tönïñacä ingante da godongä gocæcäimpa. Näna wencaya ïñönate mæmpocä ïñömö näëmæ̈ pïïninque, Wæ̈noncæ, äninque tömengä wengä ingante da godongä gocæcäimpa. Ayæ̈ wëñæ̈näni incæ wæmpoda ïnate näëmæ̈ pïïninque mäo apæ̈nedäni ëñëninque wadäni tömënäni wæmpoda ïnate mämö wæ̈nönäni wæncædaimpa. 13 Ayæ̈, Coditoidi ïmïnipæ̈æ̈, ante tömänäni botö ëmöwo beyænque mïnitö ïmïnite nanguï pïincædänimpa. Pïïnäni wæwëmïni incæte æcänö ïïmæca ïinque baganca wæntædämaï inte botö ëmöwo beyæ̈ pïinte badämaï ïnaa botö tömengä ingante æ̈mo beyænque quëwencæcäimpa,” ante Itota apæ̈necantapa. 14 Ayæ̈, “Wadäni pö ñömæ̈ï baï öö wadö näni wo ëwenguïmämo incæ tæiyæ̈ waëmö ïñömö ænte mämö cö cæcædänimpa, ante doyedë yewæ̈mongatimpa. Docä nänö yewæ̈mongainta adinque në adingä ïñömö tömengä do ëñëmaingampa. Ïincayæ̈ ate cö cædäni ongö adinque edæ mänïñedë Oodeabæ quëwëmïni ïñömö änanquidi do wodii wïnonte æibäewedäni. 15 Ayæ̈ oncömanca ongömïni ïninque mäincoo æncæte ante oncönë wæi guiidämaï inte oncömancaque oncömancaque wodii wïnömäewedäni. 16 Ayæ̈ në gönea cæmïni ïninque yacoo æncæte ante oncönë ocæ̈ ëmæ̈nämaï inte godömenque wodii wïnömäewedäni. 17 Mänïönæ ïinque bayedë yædëmadä ïnäni tönö goömæ̈ në gänönäni tönö tömënäni näni wæquïmämo baquïnö anguënë. 18 Ayæ̈ mïnitö mïni wodii wïnonguïönæ ante pönëninque edæ Wængonguï ingante, Wïï edæ cöönædepo bacæ̈impa, ante apæ̈needäni. 19 Edæ mänïñedë waodäni nanguï näni wæwëmämo näni angä baquïnö anguënë. Edæ Wængonguï nänö badongaïñedë mänömaï näni wæwëmämo baï dæ äñonte ayæ̈ godömenque ñöwo ganca dæ änompa. Ayæ̈ godömenque ïinque baganca mänömaï näni wæwenguïmämo baï dæ anguïnö anguënë.” 20 “Edæ wantæpiyæ̈ näni wæwenguï impa, ante adinque Wængonguï, Mänimpoönæque edæ wæwencædänimpa, ante pönömenque ante änämaï ingä baï quingänö quëwenguënë dæ ancædönänimpa. Incæte Wængonguï, Mänimpodäni ïnänite apænte æ̈mo beyænque në quëwenguïnäni ïnänipa, ante nänö apænte ængaïnäni ïnänite waadete pönëninque dobæ, Mänimpoönæque wæwencædänimpa, ante cædinque pönömenque angacäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 21 Ayæ̈, Ïinque bayonte æbänö inguïï, apæ̈nedinque Itota godömenque ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Mänïñedë wadäni mïnitö ïmïnite, ‘Ïñömö mönö Codito ponte ongongä tamëñedäni,’ ante ayæ̈, ‘Wayömö a ongongä atamönipa,’ ante tededäni ëñëninque edæ mïnitö ïñömö ëñënämaï ïmäewedäni. 22 Wadäni mänïñedë ponte a ongöninque nämä incæ ante, Tömëmo Codito ïnömo ïmopa, ante babæ ante tedequïnäni. Ayæ̈, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nebo ïnömo ïmopa, ante në babæ ante tedequïnäni. Tömënäni, Wængonguï nänö apænte ængaïnäni incæ æ̈mæ̈wo oda cædinque wapiticæ̈ gocædänimpa, ante cædinque bamönengæ̈ baï cædinque öönædë cæï baï cædinque nö odömonte baï cæquïnäni ïnänipa. Incæte Wængonguï në apænte ængaingä inte edæ ee aquingä diyæ̈ æ̈mæ̈wo oda cædinque wapiticæ̈ goquïnänii. 23 Edæ ïinque badämaï ïñonte botö ñöwo do apæ̈nebo ëñente cæedäni. Oda cædämaï incæboimpa, ante nämä wææ aabäewedäni,” ante Itota angacäimpa.
Waobo ëñagaïmo inte botö ïïmaï ponte cæcæboimpa, ante
24 Äninque Itota ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque, “Mänïï näni wæwëmämo näni angä ïinque go ate nænque ïñontobæ̈ wëmö badinque apäicä apäidämaï ingæ̈impa. 25 Nëmoncoo öönædë ïnö wææ̈ tæ̈ wææ̈ninque waa tæ̈ waa tæ̈ wæængæ̈impa. Öönædë tæ̈ï ongongaincoo incæ wancæ wancæ cæte baï wapiticæ̈ goquïnö anguënë. 26 Mänïñedë edæ botö Waobo në ëñagaïmo inte boguïmancodë pöninque tæ̈ï pönï pïñæ̈mo ïninque edæ ñäö apäite baï waëmö ëmonte wææ̈mo acædänimpa. 27 Mänömaï pöninque botö anquedoidi ïnänite ämo godinque tömënäni æ̈mæ̈nö betamonca æ̈mæ̈nö betamonca boguïmä näni pö goïnö godinque inguipoga tömäne godinque öönæ tömäne godinque Wængonguï nänö apænte ængaïnäni ïnänite äñete poncædänimpa.” 28 Ante Itota godömenque apæ̈nedinque, “Iigowæ̈ æbänö ïwæ̈, ante odömonte apæ̈nebo ëñëninque pönëedäni, angantapa. Tömëwæ̈ mïïwæ̈ badinque iigowæ̈ wayabo tänä nä boca adinque mïnitö, Öñabo nänö bocaïnepo inte nænque näwantedæ̈ baquinque bocapa, ante pönëninque edæ do ëñëmïnipa. 29 Ayæ̈ adobaï mänïnö botö apæ̈nedö baï edæ do ba adinque mïnitö, Waocä në ëñagaingä do odemö pönï ongöninque inguipoga oo poncæcäimpa, ante ëñencæmïnimpa. 30 Näwangä ämopa. Ñöwomïni ayæ̈ mïïmïni quëwëninque wænte godämaï ïñömïni mänïnö botö apæ̈nedïnö baï tömänö edæ do ïinque baquïnö anguënë. 31 Edæ öönædë ongöñömö inguipoga tönö wo ëwente baï dæ ba incæte botö angaïnonque guiquënë dæ badämaï inte edæ cöwë tæ̈ï ongongæ̈impa,” angacäimpa. 32 Ayæ̈, “Mänïönæ æyedënö ï, ante, Mänïnepo ædepodö ï, ante ëñencæte ante mïni wædïnö ante æcämenque incæ ëñënämaï ingampa. Tömänäni ëñënämaï ïñönäni edæ Wængonguï anquedoidi incæ ëñënämaï ïnänipa. Wæmpocä Wëmo incæ ëñënämaï ïñömote Wæmpocä ïñömö tömengä adocanque incæ edæ në ëñengä ingampa,” angantapa. 33 Äninque ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota tömënäni ïnänite ïïmaï angantapa. “Ïninque, Æyedënö baquïï, ante ëñënämaï ïmïni inte edæ mönämaï mïïmïni wänö cöninque edæ Wængonguï ingante apæ̈needäni. 34 Botö ponguïnö ïñömö waocä ëacä nänö cæï baï impa. Ïingä waocä ïñömö wabæca gocæ cædinque, Botö ïmote në cædäni në änäni badinque botö oncö waa aacædänimpa, ante adocanque ingante, Mäninganca cæe, wacä ingante edæ, Mäninganca cæe, wacä ingante, Mäninganca cæe, ante odömöninque odemö wææ a congä ingante, Cöwä ae, äninque wadæ gocä. 35 Ïninque botö në ëacä baï ïñömote mïnitö, Mönitö Awënë æyedënö ponguingää, ante ëñënämaï ïmïni inte gäwadecæ̈ ayaönæ̈nëña tawadiya peyedë ñäö ba, æyedëmë poncæcäimpa, ante wadö conguënë cæmïnii. 36 Edæ, Wïï mö ñömöni ponguingä ingänö anguënë, ante cædinque mïïmïni quëwëmaïmïnipa. 37 Mïnitö ïmïnite botö änö ante tömänäni ïnänite adobaï, Wänö conguënë quëwëmïnii,” ante Itota angacäimpa.
Itota ingante bæi ongonte ængæ̈impa, ante cædänipa
1 Mëönaa go ate wodo pænta gogaïönæ baï Patowa æ̈æ̈mæ̈ baquimpa, ante pönëninque oodeoidi ñöwo, Päö yedæ æmpoquï ömæmö ï mönö cænguïönæ inguimpa, ante cædönänimpa. Mänïñedë, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në wææ ante odömönäni ïñömö, Mönö awëmö cæte Itota ingante bæi ongonte ænte mäo wæ̈nongæ̈impa, ante cædönänimpa. 2 Oo pönï impa, ante wædinque awënëidi, —Ïñæmpa æ̈æ̈mæntedæ̈ ïñonte wæ̈nömö baï tömänäni ænguï bate Yæ yæ ante pïinte cæcædönänimpa, ante adinque mönö ædö cæte mänïñedë cæquïï, ante wægadänimpa.
Itota ocaboga onquiyængä oguï wapæ̈ gao cæcacampa
3 Itota ïñömö Betänia godinque në baadingä Timönö oncönë go guiite ëñacantapa. Guii ëñate cæncöñongä onquiyængä adoyömö pö guiicantapa. Tömengä oguï wapæ̈ näwä näadodopæ̈ näni änömæ̈ nänö nanguï godonte æ̈nïmæ̈ dica adabatodo waincadedë pe ñïñænte mäningä inte ñöwo ænte mämö Itota weca pongantapa. Pöninque tömengä mänincade wencade ao mæ̈nodinque Itota ocaboga edæ gao cæcacantapa. 4 Adinque godongämæ̈ ongönäni pancadäniya ænguï badinque näni caboque tededinque, —Ïñæmpa oguï wapæ̈ incæ önonque guënente baï cæcampa töö. 5 Edæ waocä adoque wadepo cæte beyæ̈ paga æ̈ninque todetiento deënadiota näni æ̈ninta ayæ̈ godömenque æ̈ninta beyæ̈ godonte ænguënëmæ̈ ïmæmpa. Godonte ænte baï ömæpodäni ïnänite wæætë godonguënë apa. Ante nämäneque tededinque onquiyængä ingante nanguï pïinte änänitapa. 6 Itota wæætë, —Quïmæ̈ pïïwëmïnii. Ïingä onquiyængä ïñömö botö ïmote waa pönï cæcä apa quëwëmïnii. Ee aquënë quëwëmïnii. 7 Edæ ömæpodäni mïni änïnäni mïnitö weca cöwë quëwënäni adinque mïnitö æyedëmë tömënäni beyæ̈ waa cæïnëmïni inte edæ do waa cæbaïmïnipa. Botö guiquënë mïnitö weca wïï wantæpiyæ̈ ongoncæboimpa. 8 Adinque mänïmæ̈ oguï wapæ̈ botonga gadongadinque tömengä edæ botö baö daga wenguinque eyepæ̈ ïñonte öni paacantapa. Ïninque tömengä nänö cæganca ante do cæcä apa änewëmïnii. 9 Mïnitö ïmïnite näwangä ante apæ̈nebopa. Tömämæ æyömömë wadäni näni ëñente toquinque botö ïmotedö ante apæ̈nedäni ëñënänii mäningä onquiyængä nänö cædïnö ante adobaï tededäni ëñente pönencædänimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota ingante odömonte godoncæte ante Codaa cæcampa
10 Ayæ̈ mänïñedë näni, Dote, äincabo ïñönäni adocanque Codaa Icadiote näni änongä ïñömö, Itota æyömönö ongongää, ante odömonte pædæ pönömo æncæmïnimpa, ante cædinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni weca wadæ gocantapa. 11 Godinque tömengä, Ïïmaï cæcæboimpa, ante apæ̈necä ëñëninque awënëidi nanguï todinque Ao äninque, Cæbi ate tiguitamö pönömöni æncæbiimpa, änäni. Ëñëninque Codaa Ao äninque, Æbänö cæte godö odömömo ænguïnänii, ante cöwä adinque ancaa cægacäimpa.
Awënë Itota päö tönö owæta pönongä cænte bedänipa
12 Oodeoidi päö yedæ æmpoquï ömæmö ï näni cænguïönæ tæcæ ba ate tömënäni, Wodo pænta gogaïönæ baï Patowa mönö cænguïönæ impa, ante pönente cædinque, Wængonguï quï impa, ante codotedo mänïönæ edæ cöwë wæ̈nönönänimpa. Ïninque mänïönæ ïinque ba adinque tömengä nänö në ëmïñæ̈näni Itota ingante äninque, —Ædönö ämi gote mönitö Patowa æ̈æ̈mæ̈ ante cæmöni ate bitö bete cænguïmii. 13 Änäni ëñëninque Itota tömengä nänö në ëmïñæ̈na mënaa ïnate da godöninque, —Mänïï nanguï näni quëwëñömö gote taadö goyömïnate onguïñængä incæ cadabodë æpæ̈ iyænte næ̈ænte pö bee tengä adinque mïnatö tömengä mïñæ̈ tee empote goeda. 14 Tömengä æcönënö guiicä adinque mänïï oncö në ëacä ingante äninque mïnatö, “Mönö Awënë në Odömongä inte ïïmaï angampa. Bitö oncönë guicönë æcönënö ante, Bitö oncö, ante ämi guiidinque botö në ëmïñæ̈näni tönö botö Patowa æ̈æ̈mæ̈ bete cænguïmönii, angampa.” 15 Ante äñömïnate tömengä æ̈mongapaa mæ̈i odömöninque ñæ̈næncö awæmpa nänö do cönöincö odömongä adinque mïnatö mänincönë mönö beyæ̈ tömää eyepæ̈ cæcæmïnaimpa. 16 Angä ëñente tao godinque näni quëwëñömö ponte ayöna, Itota nänö änö baï tömää do cæte ongompa, ante adinque tömëna Patowa æ̈æ̈mæ̈ ante cædatapa. 17 Gäwadecæ̈ bayonte dote ïnäni näni cabo Itota mïñæ̈ godongämæ̈ pönänitapa. 18 Ponte tæ̈ contate cæncöñönänite Itota, —Näwangä ante apæ̈nebo ëñëedäni. Mïni cabo incæ adocanque botö tönö ñöwo godongämæ̈ cæncongä incæ, Æncædänimpa, ante botö ïmote odömonte pædæ godonguingä ingampa. 19 Ante apæ̈necä ëñëninque, Wæïnente awædö, ante pönëninque tömengä ingante adocanque adocanque äninque tömänäni adoyömö, —Botö ïmotedö ante dicæ apæ̈nebitawogaa. 20 Äñönäni Itota wæætë, —Önompo tipæmpoga go mëmïnaa ïñömïni adocanque botö tönö guëa adotaca mï cæte cængä incæ tömengä në cæquingä ingampa. 21 Edæ dodäni Wængonguï beyæ̈ ante näni yewæ̈mongaï baï cædinque botö Waobo ëñagaïmo inte cöwë wænte goquënëmo ïmodö anguënë. Incæte botö ïmote në odömonte godönongä guiquënë tömengä nänö wæquinque cæquingä ingampa. Mäningä wïï ëñate baï waa toquënengä incædongäimpa. 22 Ayæ̈ tæcæ cæncöñönäni Itota päö bæi ongonte æ̈ninque Wængonguï ingante waa ate apæ̈nedinque päö pä æ̈ninque tömënäni ïnänite pædæ godö pædæ godö cæcantapa. —Botö baö baï impa, ante pædæ pönömo æ̈ninque mïnitö Ao ante cæ̈edäni. 23 Äninque ayæ̈ bequïmæ̈ owætaca bæi ongonte æ̈ninque Wængonguï ingante waa ate apæ̈nedinque pædæ godöninque nënempocä æ̈ninque tömänäni bedänitapa. 24 Beyönäni tömënäni ïnänite apæ̈nedinque, —Botö wepæ̈ ïïmæ̈ baï impa. Wængonguï do apæ̈nedinque, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, angacäimpa. Ñöwo adobaï mïïne äninque apæ̈nebopa. Botö wepæ̈ ante Ao ante æ̈mïni inte mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa. Edæ nanguï ïnäni beyæ̈ gowequïmæ̈ impa. 25 Botö ïñömö Awënë Odeye badinque ocæ̈ ëmænte pöninque mïïmæ̈ botö beganca mänïmæ̈ yowepæ̈ ñöwo æ̈mæ̈wo bebo tamëñedäni, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Pegodo incæ, Dicæ abogaa, apæ̈nequingä ingampa, ante
26 Ayæ̈ Wængonguï ingante ämotamïni ante tao godinque Odibowænquidi godänitapa. 27 Goyönänite Itota ïïmaï ante apæ̈necantapa. —Dodäni Wængonguï beyæ̈ yewæ̈möninque, “Në aadingä ingante tacabo dæ wængä ate cæ̈ningäidi obegaidi wæætë panguïmæ̈ goquimpa,” ante näni yewæ̈monte angaïnö baï cædinque botö dæ ämo beyæ̈ guingo imonte wædinque tömämïni edæ näwæ̈ goquïmïni ïmïnipa, ante awædö. 28 Panguïmæ̈ gomïni incæte botö edæ ñäni ömæ̈monte Gadideabæ täno gote a ongöñömo mïnitö ayæ̈ pöedäni. 29 Angä ëñente wædinque Pegodo guiquënë, —Ïñæmpa dæ ämi beyæ̈ tömänäni guingo imonte badinque panguïmæ̈ godäni incæte edæ botö guiquënë cöwë panguïmæ̈ godämaï incæboimpa. 30 Äñongante, —Bitö ïmite näwangä ante apæ̈nebo ëñëe. Ñöwoönæ woyowotæ̈ incæ tawadiya mempoga pedämaï ïñonte bitö ïñömö botö ïmotedö ante wadö ante apæ̈nedinque, Dicæ abogaa, ante mempoga go adopoque anguïmi ïmipa. 31 Angä ëñente wædinque Pegodo wæætë, —Ïñæmpa botö bitö tönö wæ̈mo incæte mänïnö ante cöwë änämaï incæboimpa. Ante nanguï äñongä tömänäni adodö ante apæ̈negadänimpa.
Guetëmänii ïñömö Itota Wængonguï ingante apæ̈necampa
32 Mänïï godinque yabæ incæ Guetëmänii näni äñömö pöninque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite Itota, —Tæ̈ contate ongöñömïni botö godömenque gote Wængonguï ingante apæ̈nete pömoedäni. 33 Äninque Pegodo Tantiago Wäö mänimpodänique ïnänite ænte mäocä goyönäni Itota ïñömö nanguï wæwente badinque guïñente wæcantapa. 34 Ayæ̈ tömënäni ïnänite, —Botö wæwëmämo entawëninque pæ̈mænte wæte wænguï wædö. Mïnitö guiquënë tæ̈ contadinque ëamonca wänö cöedäni. 35 Äninque wædæ pö gote ædæ wæænte guidömëmæ̈ ñongæ̈ninque Wængonguï ingante, Bitö Ao ämi botö caate wæquintedæ̈ wïï ba ate waa tobaïmopa. 36 Äninque, “Mæmpo, botö Wæmpo ëñëmi. Bitö tæ̈ï pïñæ̈mi ïnömi ïmipa. Bitö tï nä wænguïmæ̈ baï ö ænte baï cædinque botö ïmote edæ, Wæ̈nämaï incæbiimpa, ämi ïninque botö edæ waa tobaïmopa. Incæte botö änönö baï wïï cædinque wæætë tömëmi änönö baï cæe,” ämopa. 37 Äninque tömënäni weca adodö ponte ayongä mö ñönäni adinque tömengä Pegodo ingante, —Timönö edæ mömitawo. Botö tönö wänö conguënëmi incæ bitö adoque oda ganca incæ wïï aacömii. 38 Edæ, Mïmöno waa cæïnëmönipa, ante ëwocayömïni baö aquïïñö ëñamïni inte wæntæye bamïnipa. Ïninque edæ mïnitö wänö cöninque nämä beyænque Wængonguï ingante apæ̈nedinque edæ, Wïï wënæ wënæ cæïnëmöni bacæmönimpa, ante apæ̈needäni. 39 Äninque Itota wæætë wadæ godinque wëënë nänö änïnö baï apæ̈nedinque Wængonguï ingante adodö ante apæ̈necantapa. 40 Ayæ̈ adodö ponte ayongä möwo möïnente ædo ædo cædinque mö ñönäni acantapa. Acampa, ante wædinque tömënäni, Æbänö anguïmöö, äninque edæ pæ wëënedänitapa. 41 Itota wæætë mempoga go adopoque gote apæ̈nedinque ñöwo adodö pöninque edæ tömënäni ïnänite, —Ayæ̈ edæ guëmante mö ñömïnii. Edæ idæwaa. Ñöwo ïinque cætimpa. Botö Waobo ëñagaïmo inte edæ botö wæwenguïönæ do edæ ba ïninque në wënæ wënæ cædäni nempo në pædæ godömoncæ cædingä ïñömö botö ïmote do odömonte godongäï ataqueedäni. 42 Ñöwo edæ ængæ̈ gantidinque mönö gocæ̈impa. Botö ïmo në odömonte godonguingä ïñömö edæ obo pönï pongä tamëñedäni, angacäimpa.
Itota ingante bæi ongonte ænte godänipa
43 Ayæ̈ apæ̈neyongä edæ Codaa wodi tömënäni näni, Dote, ante gocabo adocabo ïningä incæ ñöwo pongantapa. Do ïñömö, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në wææ odömönäni tönö në aadäni näni Picæncabo tönö wadäni ïnänite, Codaa mïñæ̈ goedäni, ante da godönönänimpa. Ñöwo ïñömö tömënäni näni në da godönäni inte tæiyæ̈näni yaëmë næ̈ænte canta næ̈ænte Codaa mïñæ̈ pönänitapa. 44 Doyedë ïñömö në odömonte godoncæ cæcä Codaa ïñömö tömengä mïñæ̈ poncæ cædäni ïnänite ïïmaï ante wëënëñedë apæ̈nedingä ïnongäimpa. “Botö odömonte queë bemömo adinque mïnitö wæætë, Tömengä ingampa, ante adinque tömengä ingante bæi ongonte æ̈ninque wææ cæte mäomïni gocæcäimpa.” 45 Ante do äningä inte Codaa ïñömö ñöwo Itota weca pöninque, —Awënë në Odömömi ïmi. Äninque edæ waa cæte baï edæ queë bemongantapa. 46 Mänömaï queë bemonte odömongä adinque tömengä mïñæ̈ pönäni incæ Itota ingante pædæ gopo bæi ongonte æ̈nänitapa. 47 Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä ingante në cæcä incæ mänïñömö ponte a ongongä adinque Itota gäänë ongongä adocanque pædæ guiipote yaëmë o togænte æ̈ninque mäningä në cæcä ingante tæi päninque önömonca wangö tamoncacantapa. 48 Adinque Itota ïñömö ñöwo pönäni ïnänite, —Mïnitö ïñæmpa, Bitö në ö æ̈nïmi ïmipa, ante baï cædinque botö ïmote canta tönö yaëmë næ̈ænte ö æncæte ante pömïni awædö. 49 Ïñæmpa Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë ïïmö ïñö ïïmö ïñö apæ̈necöninque botö mïnitö weca a ongöñömote mïnitö edæ bæi ongönämaï ee amïnitapa töö. Incæte Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö baï ïinque baquinque ante cæcæ̈impa. 50 Ante apæ̈neyongante tömänäni edæ ëmö cæte wodii wïnönänitapa. 51 Adocanque edëningä guiquënë ömaacä inte yabæcooque nïnocoo näni ancooque pönö wïniyate Itota mïñæ̈ gocantapa. Tömengä ingante yao ongönänitapa. 52 Adinque tömengä wæætë gä tadongate weocoo ömaacä wodii wïnongacäimpa.
Në Apænte näni Änoncabo weca Itota ongongampa
53 Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä weca ænte godinque Itota ingante gönönäni gongænte ongongantapa. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në aadäni näni Picæncabo tönö në wææ odömönäni tönö tömänäni pö bee bee bee tente godongämæ̈ ongönänitapa. 54 Pegodo guiquënë tömengä mïñæ̈ ayæ̈ ayæ̈ godinque, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä oncö yacömoyæ̈ ïñömö wäänë guiicantapa. Mänïñömö guiidinque tömengä wææ wänönäni tönö gongapamö tæ̈ contate a ootocongantapa. 55 Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në Apænte näni Änoncabo tömänäni, Mönö apænte ante wæ̈nömö wæncæcäimpa, ante cædinque, Itota nänö wænguinque wënæ wënæ cæcä ingampa, ante æcänö në adingä inte godö anguingää, ante ancaa diqui diqui mïñönäni mänömaïnö ante në anguënengä edæ dæ angantapa. 56 Edæ nanguï ïnäni pöninque babæ apæ̈nedinque, Mänömaï cæcä atamönipa, ante apæ̈nedäni incæte adoyömö apæ̈nedämaï ïnäni inte wapiticæ̈ wapiticæ̈ änänitapa. 57 Ayæ̈ ate pancadäniya ængæ̈ gantidinque, Tömengä ingante apænte angæ̈impa, ante cædinque babæ wapiticæ̈ ante äninque, 58 —Ïingä ïïmaï ante apæ̈necä ëñentamönipa. “Ïincö Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö waodäni önompoca näni mæ̈nönincö incæte botö cæbo wo tænguïmæ̈ wæænguimpa. Ayæ̈ mëönaa go adoönæque ïñonte wacö wïï önompoca mæ̈nonguincö wæætë mæ̈noncæboimpa,” ante apæ̈necä ëñentamönipa töö, ante tededäni. 59 Incæte adodeque ante apæ̈nedinque adoyömö äninque tömënäni godömenque äninque wadö wadö wapiticæ̈ ante apæ̈nedänitapa. 60 Ëñente wædinque, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä guiquënë godongämæ̈ ongönäni tönö tæcæguedë dibæ ongonte ængæ̈ gantidinque Itota ingante, —Ïñæmpa pæ wëënebii. Bitö æbänö cæbitapa, ante ïïnäni näni änïnö ante bitö æbänö ämii. 61 Ante äñongante edæ Itota cöwë änämaï pæ wëënecä. Adinque në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä wæætë godö äninque, —Wængonguï mönö Waëmö ïnongä Wengä mönö Codito ïnongä ingampa. Bitö ïñæmpa mänïmidö ïnömi ïmitawo. 62 Äñongante Itota ïñömö,—Ao. Mänïmodö ïnömo ïmopa. Ïninque ïincayæ̈ ate botö Waobo ëñagaïmo inte Wængonguï në Tæ̈ï Pïñængä ingä tömëmængä ïnö tæ̈ contabo adinque mïnitö ayæ̈ ate botö öönædë boguïmancodë pömo acæmïnimpa. 63 Ante apæ̈necä ëñente wædinque në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä ïñömö pïinte badinque, Ëñente awædö, ante baï cædinque edæ nämä weocoo wänä ñæ̈ninque,—Idæwaa, angantapa. Ñöwo wacä ingante, Itota wënæ wënæ cæcä atabopa, ante në äincædongä ingante godömenque diqui diqui mïnämaï ingæ̈impa. 64 Tömengä nämä Wængonguï Wengä inte baï babæ godö tedewengampa töö. Ïninque edæ tömengä babæ nänö änewënö ante do ëñëmïni inte edæ æbänö ante pönëmïnii. Ante äñongante në apænte änäni tömänäni edæ, Nänö pante wænguinque edæ änewengampa töö. 65 Ante apænte änäni ate edæ pancadäniya Itota tömengäa towæ tänongadinque tömengä awinca weocoota pönö ñäne cæmöninque tæi tæi päninque tömengä ingante, —Æcänö pänaa, ante Wængonguï beyænque apæ̈nebi ëñëmönie. Ante badete toyönäni wææ wänönäni guiquënë tömengä ingante bæi ongonte tæi tæi pangadänimpa.
Pegodo incæ, Dicæ abogaa, angampa
66 Ayæ̈ Pegodo guiquënë yæipodë yacömöñäa guii contate ongöñongä onquiyængä, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä ingante në cæcä ïñömö adoyömö pö guiicantapa. 67 Ponte ayongä Pegodo gongapamö ootocæ cæcä adinque onquiyængä ædæmö cöwä adinque, —Mäningä Näatadeta ïñömö quëwënongä Itota tönö bitö guëa cægömitapa töö. 68 Angä ëñente wædinque, —Dicæ. Bitö änö ante æbänö ämii, ante dicæ ëñëmogaa. Äninque tao yabædemö gäänë gongæ̈ñongä tawadiya wëënengä petapa. 69 Ayæ̈ wæætë Pegodo ingante adinque onquiyængä ïñömö godongämæ̈ ongönäni ïnänite, —Mäningä adocabodäni ïningä inte ongongä ataqueedäni. 70 Ante apæ̈neyongä Pegodo wæætë, Dicæ bitö angänö ïmogaa, angantapa. Ayæ̈ wantæ ate mänïñömö ongönäni adobaï, —Ïñæmpa Gadideabæ quëwënïmi inte bitö näwangä Itota tönö tee empo në pömi ïmipa töö. 71 Änäni ëñente wædinque Pegodo wæætë, Botö Wængonguï ëñëñongä nöingä ämopa, ante Wængonguï ëmöwo ante babæ tedewëninque tömënäni ïnänite wæætë, —Mïni angantedö ingante dicæ abogaa. Dicæ abo ante baï änewëmïnipa töö. 72 Ante tæcæ änewëñongä ïñontobæ̈ tawadiya ayængä petapa. Ayængä pe ëñente wædinque Pegodo Itota nänö änïnö ante pönengantapa. Itota do ïñömö, “Tawadiya mempoga pedämaï ïñonte bitö botö ïmotedö ante wadö ante apæ̈nedinque, Dicæ abogaa, ante edæ mempoga go adopoque anguïmi ïmipa,” änongäimpa. Ante pönente wædinque Pegodo, Ñöwo nänö pequinque do pecampa, ante wædinque Ca ca wægacäimpa.
Itota incæ Pidato weca ongongampa
1 Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në aadäni näni Picæncabo tönö në wææ odömönäni tönö tömënäni ïñömö në änäni ïnönäni inte oodeoidi näni në Apænte Änoncabo ïnönänimpa. Ïninque mänïï ñäö bayonte tömënäni, Æbänö cæquïï, ante pönente wædinque godongämæ̈ pönëë cöninque Ao äninque Itota ingante goto winte töö æ̈mænte ænte godinque odömäno awënë Pidato wodi nempo mäo pædæ godönäni ængantapa. 2 Pidato guiquënë tömengä ingante, —Oodeoidi Awënë Odeyebi bitö ïmitawoo. Äñongante, —Bitö tömëmi änö baï botö mänïmodö ïmopa, ante Itota angantapa. 3 Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni guiquënë, Ïingä Itota ïñömö wënæ wënæ cæcampa, ante wadö wadö ante pïïninque Pidato ingante ancaa änänitapa. 4 Änäni ëñente wædinque Pidato wæætë Itota ingante, —Ïñæmpa pæ wëënebii. Bitö æpogadö wënæ wënæ cæbi ïmipa, ante nanguï änäni apa quëwëë. 5 Äñongante Itota tömënäni näni änïnö ante cöwë apæ̈nedämaï ingä adinque awënë gobedönadodo wæætë, Quïëmë baï pæ wëënecä awædö, ante guïñente wægacäimpa.
Itota wæncæcäimpa, änänipa
6 Mänïmæ awënë gobedönadodo mänïñedë wadepo ïñö wadepo ïñö cöwë ïïmaï cædongäimpa. Oodeoidi æ̈æ̈mæ̈ cæyönänite gobedönadodo ïñömö, Në tee mönete ongönäni ïnänite adinque mïnitö æcänö ingante ämïni ñimpo cæbo goquingää, ante änäni ëñëninque tömengä tömënäni näni äningä adocanque ingante ñimpo cæcä godongäimpa. 7 Doyedë wadäni ænguï badinque, Awënë ingante wido cæcæ̈impa, ante cædinque wæ̈nonte cæyönäni adocanque Badabato näni änongä tömënäni tönö godongämæ̈ cædongä ïnongäimpa. Ïninque awënëidi në wïwa cædäni ïnänite bæi ongonte goto wïnäni ongöñönäni Badabato adobaï tömënäni tönö godongämæ̈ tee mömæ̈nete ongönongäimpa. 8 Ïninque ñöwo ïñömö wadäni tæiyæ̈näni Pidato weca pöninque, Cöwë bitö cædö baï ñöwo adobaï mönitö beyæ̈ cæquïmi ante wæmönipa. 9 Änäni ëñëninque Pidato ïñömö, —Oodeoidi Awënë Odeye ingante pönö ñimpo cæbo abæ tawængä ænguïmïnii. Æbänö cæbo ænguïmïnii. 10 Edæ do ïñömö Itota gomonga cæcä ate wædinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni incæ tömengä ingante pïinte adönänimpa. Mänïnö beyænque tömënäni Itota ingante bæi ongonte botö nempo ænte mämö pædæ pönönänimpa. Ante pönente wædinque Pidato, Oodeoidi Awënë Odeye ingante ñimpo cæbo goquingä, ämïnitawoo, ante ñöwo angantapa. 11 Ïninque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni guiquënë godongämæ̈ ongönäni ïnänite apæ̈nedinque, Mïnitö Pidato ingante ïïmaï äedäni, änänitapa. Änäni ëñëninque oodeoidi wæætë Pidato ingante, Wïï bitö änongänö ante ämönipa. Wæætë Badabato ingante ñimpo cæbi gocäe, ante änäni. 12 Ëñëninque Pidato godö äninque, —Ïninque oodeoidi Awënë Odeye mïni änongä ingante æbänö cæquïmoo, ante ämïnii. 13 Äñongante tömënäni ogæ̈ tededinque, —Awæ̈ ñænquedïmæ̈ ämi cæte wæ̈nönäni wængäe töö. 14 Änäni ëñente wædinque Pidato, —Ïñæmpa quïnö wënæ wënæ cæcantawoo. Äñongante godömenque yedæ äninque adodö, —Ämi awäa timpote wæ̈nönäni wængäe töö. 15 Ancaa änewëñönäni Pidato ïñömö, Mänïnäni pïïnämaï piyæ̈në cæcædänimpa, ante cædinque Badabato näni äningä ingante godö ñimpo cædinque tömënäni nempo pædæ godongä æ̈nänitapa. Wæætë edæ Itota ingante edæ Pidato wodi angä æ̈montai badöïmenca tæi tæi pänäni ate ñænque quepote awäa näni gönonguinque edæ da godongä ænte godänitapa. 16 Pædæ godongä ate në tontadoidi tömengä ingante töö æ̈mænte wadæ godinque awënë gobedönadodo oncönë Podætodio näni ancönë mangui guiiyongä tontadoidi bacabo Itota weca godongämæ̈ äñete pönänitapa. 17 Pöninque tömënäni, Awënë ïmi inte awënë weocoo wëñacæbiimpa, ante baï cædinque badete todinque Itota ingante wæætë opatawæ̈ ëmoncoo pönö da wëñadinque daa mongæ̈menca æ̈ninque que cædinque, Awënë poganta, ante baï pönö daga wencadänitapa. 18 Ayæ̈ Yæ yæ äninque, —Badogaa, bitö oodeo awënë odeyebi ïmipæ̈æ̈. 19 Ante badete todinque cæ̈wipaca ancaa tæi tæi pancadinque tömengäa towæ towæ tänongadinque da guicapote ædæ wææ̈ninque, Bitö Tæiyæ̈ Waëmö Awënë ïmi amönipa, ante baï badete todänitapa. 20 Ayæ̈ ïinque badete todinque tömënäni opatawæ̈ ëmoncoo gä tadongadinque tömengä nämä weocoo da wëñadänitapa. Ayæ̈ edæ tömengä ingante awæ̈ timpote gönoncæte ante töö æ̈mænte ænte tao mäodäni gogacäimpa.
Itota ingante awäa timpodäni wængampa
21 Mänïñedë Tidëne quëwënongä Timönö guiquënë Adecantodo tönö Odopo tömëna wæmpo ïnongä inte tömengä yabæque gote pönongäimpa. Ïninque Itota ingante ænte godinque ayönäni mäningä Timönö ñöwo wodo tebæ̈ gocæ cædinque pongä adänitapa. Ïninque tontadoidi, Bitö ægodöe. Itota ingante möni timpoquïwæ̈ ænte mongænte goe, änäni ænte mongænte gocantapa. 22 Mänömaï godinque Godogota näni äñömö mönö tededö “Ocataïnö” ïñömö Itota ingante ænte pönänitapa. 23 Mänïñömö pönäni ate wadäni, Nantate beyæ̈ becæcäimpa, ante cædinque biïnömæ̈ näni wædænque tï nämæ̈ tönö mïidapæ̈ näni änömæ̈ adoyömö wempo cædëninque pædæ pönö cæyönäni tömengä önonque yædæ bedinque edæ bedämaï ingantapa. 24 Ayæ̈ tömengä ingante awæ̈ ñænquedïmæ̈ näni ænte pönïwäa töö godöninque pönö timpodinque wææ̈ tïwadinque ængæ̈ gantidënänitapa. Ængæ̈ gantidënäni ate wægöñongä tömënäni wæætë tömengä weocoo ïnï ante, Æcänö quinca nö ta adinque tömengä mänincoo æncæcäimpa, ante wææntodöninque adocooque adocooque æ̈nänitapa. 25 Edæ nænque tömantadæ̈ æ̈ñonte mänïñedë incæ tömengä ingante ïinque timpote edæ ængæ̈ gantidënäni wægongacäimpa. 26 Ayæ̈, Itota wæncæcäimpa, ante quïnante apænte änänii, ante tömänäni ponte adinque ëñencædänimpa, ante yewæ̈möninque, “Oodeoidi Awënë Odeye ïnongä ingampa,” ante yewæ̈möninque awæmpaa wo cædänitapa. 27 Ayæ̈ wada në ö ænte quëwënïna ïnate adoyedë tömengä tönö adocanque tömëmæ̈ ïnö adocanque dipæ̈mæ̈ ïnö godö timpote gantidëdäni wægongadaimpa. 28 Ïninque, Në ëñënämaï cædäni näni cabo tönö tömengä adocä ingampa, ante Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö baï ñöwo ïinque bagatimpa. 29 Ayæ̈ wodo pænta në godäni guiquënë Itota ingante godö babæ ante badete todinque pica pica cædinque, —Bitö ïñæmpa Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö incæ bæ tate wo ëwëninque mëönaa go adoönæque ïñonte do mæ̈nonguïmi inte edæ, 30 o togæmpote o togæ̈wate ti wææ̈ninque edæ quëwëmäwe. 31 Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në wææ odömönäni adobaï näni cabo nämäneque godongämæ̈ badete todinque, —Tömengä, Wadäni quëwencædänimpa, ante waa cæcantawoo. Ñöwo ïñæmpa. Nämä beyænque eyepæ̈ cæcampa diyæ̈ quëwenguingää. 32 Idægoidi awënë odeye ingä ïninque tömengä ti wæænte gocä adinque mönitö wæætë, Tömengä näwä Codito ingampa, ante pönëmaï wædö. Ante badete toyönäni në ö æ̈na tömengä tönö godongämæ̈ timpote wægöna incæ adobaï Itota ingante pïïninque wënæ wënæ ante badete togadaimpa.
Itota wængampa
33 Tæcæbæcä pönï bayö tömämæ ïñontobæ̈ wëmö badinque ayæ̈ ayaönäa wæiganca mæ̈ mämonte baï ïnimpa. 34 Ïninque ayaönäa wæiyonte Itota nanguï pönï yedæ äninque, “Edoi, Edoi, nëma tabatäni,” äninque mönö tededö, “Botö Wængonguïñaa, botö Wængonguïñaa, ædö cæte botö ïmote ëmö cæte gobiyaa.” 35 Ante wæcä ëñëninque godämæ̈ ongönäni guiquënë, —Æ. Ediya wodi ingante aa pecä apa. 36 Äñönäni adocanque do pogodo gote önætamö ænte pöninque biïnömæ̈ baï önömænque æ̈ninque aa bedonte næ̈æ̈ninque edæ, Becæcäimpa, ante cædinque cæ̈wipaca pædæ æ̈æ̈nongantapa. —Ee aquënë quëwëedäni. Ediya wabänö ponte o togænte pædæ wææ̈nongä abaimpa. 37 Angä ate Itota ïñömö wæætë ogæ̈ äninque edæ æ̈mæ̈wo guëmäninque wængacäimpa. 38 Ïninque edæ Wængonguï tæiyæ̈ waëmoncönë weocoo odemö näni wææ wodöincoo adoyedë önönæca ïnö tæcæguedë pönï tænguïmæ̈ wææntapa. 39 Mänömaï ogæ̈ äninque do wængä adinque tontadoidi awënë capitäö guiquënë, —Näwangä impa. Ïingä ïñömö Wængonguï Wengä ingaïnö ante pönenguënë, angacäimpa. 40 Ayæ̈ onquiyæ̈näni Mäadiya Mäagadadënä näni änongä, Otite tönö Tantiagomö badä Mäadiya, Tadömee, mänimpodäni adobaï oo gote gomö a ongönänitapa. 41 Tömënäni ïñömö Gadideabæ quëwengäñedë Itota mïñæ̈ gote pönö waa cædïnäni inte ñöwo pö gobæ ongöninque pömö adänitapa. Itota Eedotadëë pö æ̈ñongante wadäni onquiyæ̈nänique godongämæ̈ tee empote pönïnäni inte ñöwo pöninque a ongönänitapa.
Itota
wodi baö ïnï mäo daga wënänipa 42 Oodeoidi näni, Gäwadecæ̈ ba ate guëmanguïönæ inguimpa, ante näni täno cæönæ ingatimpa. Ïninque gäwadecæ̈ oo ba ate wædinque, 43 Adïmatea ïñömö quëwëningä inte Ootee, Wængonguï Awënë Odeye nempo mönö æyedënö quëwengæ̈impa, ante wänö conte baï quëwënongäimpa. Tömengä oodeoidi näni Apænte Äincabo adocä ïnongä inte ñæ̈nængä ïnongäimpa. Tömengä ïñömö Pidato weca ñöwo guïñënämaï pö guiidinque, Itota wodi baö pönömi ænte wëmoe, angantapa. 44 Angä ëñëninque Pidato, Wa. Wabänö wængäï, ante pönente wædinque awënë capitäö ingante äñete pongä adinque, Do wængäï. 45 Äñongante edæ, Dobæ wængäimpa, ante apæ̈necä ëñëninque Pidato wæætë Ootee ingante, Itota wodi baö ïnï o togænte æ̈mäwe. 46 Angä ëñëninque Ootee ïñömö edæ waëmö weocoo nïno näni änoncoo godonte æ̈ninque Itota wodi baö ïnï wi æmpote wææ̈ wi æ̈wadinque pædæ wææ̈nonte ænte gocantapa. Ayæ̈ mänincoo wïni wïni caate dicamontaa wointatodë guidö ñö cæte daga wëninque dicabo edæ da pæ̈ñæ̈ pönö tee mönogacäimpa. 47 Mänömaï cæyongante Mäadiya Mäagadadënä näni änongä tönö Otite badä Mäadiya mänimpodaque tömengä ingante näni da wënïñömö adatapa.
Itota do wæ̈ningä inte ñäni ömæ̈monte quëwengampa
1 Tömënäni guëmanguïönæ ïinque go ate Mäadiya Mäagadadënä näni änongä tönö Tantiago badä Mäadiya tönö Tadömee tömënäni ïñömö, Itota wodi baö öni pæcæ̈impa, ante cædinque oguï waquï godonte æ̈nänitapa. 2 Ænte ate wacä tëmäna baquinque ñäö tæcæ bayonte ïïnäni do godinque nænque tæcæ mæ̈ awæ̈ nänö tamöñedë Itota wodido pöninque, 3 nämäneque änänitapa. —Dicabo näni moncadodinca æcänö tæ̈ï pïñængä inte pönö da tæ̈ñæ̈na ate mönö guiite aquïï. 4 Ante wædinque go gongænte pömo ayönäni dicabo ñæ̈nængade pönï näni äninca incæ dobæ dicabo ñæ̈nængade pönï do da tæ̈ñæ̈ï a öñö adänitapa. 5 Adinque tömengä wodido wäänë guiite ayönäni edëningä baï ingä doyæncoo näämænta ëmoncoo wëñate tömëmæ̈ ïnö tæ̈ contate a ongongä adinque onquiyæ̈näni wæætë edæ ancai guïñente wædänitapa. 6 Edëningä ïñömö, —Guïñente wædämaï ïedäni. Mïnitö, Itota Näatadeta quëwëningä ingante edæ wadäni awæ̈ timpodäni ate në wæ̈ningä ingante edæ diqui diqui mïmïni awædö. Tömengä edæ dobæ ñäni ömæ̈monte tao gocäimpa. Ïñömö edæ dæ angampa. Ïintodë nänö öñontatodë ïñömö edæ önontatoque ïï ataqueedäni. 7 Ayæ̈ Pegodo tönö tömengä nänö në ëmïñæ̈nïnäni tömänäni ïnänite gode ante apæ̈nedinque mïnitö në adïmïni inte ïïmaïnö ante apæ̈necæmïnimpa. “Itota ïñömö täno Gadideabæ godinque a ongöñongante mïnitö adoyömö godinque tömengä nänö änïnö baï godinque tömengä ingante acæmïnimpa,” ante gote apæ̈nedäni. 8 Ante apæ̈necä ëñëninque, Æbänö ante mänömaï angää, ante ancai guïñente do do wäate wædinque onquiyæ̈näni ïñömö Itota wodido abæ tawæ̈ tao wodii wïnönänitapa. Guïñente wædönäni inte tömënäni wadäni ïnänite bee tëninque apæ̈nedämaï pæ wëënegadänimpa.
Itota ingante Mäadiya Mäagadadënä acampa
9 Itota tömënäni näni guëmänïönæ go ate ïïmö baänæque do ñäni ömæ̈monte pö a ongöñongante Mäadiya Mäagadadënä tänocä agacäimpa. Ïingä onquiyængä ïñömö wëënëñedë wënæidi tiæte ganca ïnäni ënempoyongante Itota wido cædongäimpa. 10 Ñöwo ïñömö Itota mïñæ̈ näni quëwënincabo ayæ̈ ca wæwëñönänite Mäadiya Mäagadadënä incæ tömënäni ïnänite mäo apæ̈necantapa. 11 Itota ayæ̈ mïingä ingä atabopa, ante apæ̈necä ëñëninque tömënäni wïï pönënänique ongongadänimpa.
Wada tömengä nänö në ëmïñæ̈nïna Itota ingante adapa
12 Mänömaï wïï pönënäni ate tömënäni näni Itota mïñæ̈ godincabo incæ mënaa idömæ gote ayöna Itota incæ wacä baï bate cægongä adatapa. 13 Ate wædinque tömëna wadæ godinque Itota mïñæ̈ näni godincabo wadäni ïnänite apæ̈nedinque, Mänömaï cægongä atamönapa, äna ëñëninque edæ cöwë pönënämaï ingadänimpa.
Tömengä nänö da godönïnäni ïnänite Itota angampa
14 Ayæ̈ ate onte ganca ïnäni näni Itota mïñæ̈ godincabo cænte tedete a cöñönäni Itota pö a ongongä adänitapa. Tömengä ïñömö, Mïnitö pönëegade impa. Wadäni, Itota do edæ ñäni ömæ̈monte cægongä atamönipa, ante apæ̈nedäni ëñëninque mïnitö mïmö ömædëmïni inte wïï pönëmïnii, ante Itota pïingacäimpa. 15 Ayæ̈ tömënäni ïnänite, “Wængonguï nänö badongaïnäni inguipoga tömäo quëwënäni ïñönänite mïnitö botö ïmotedö ante mäo tömänäni ïnänite watapæ̈ apæ̈nemïni ëñencædänimpa. 16 Edæ æcänö wede pönëninque æpæ̈në guiida tömengä botö godö æ̈mo beyænque quëwencæcäimpa. Wæætë në pönënämaï ingä guiquënë tömengä nänö apænte pante wæquinque pönënämaï ingampa. 17 Botö cæbo ate në pönënäni adobaï edæ ïïmaï mä cædäni adinque wadäni do ëñencædänimpa. Botö ëmöwo apæ̈nedinque tömënäni wënæidi ïnänite wido cæcædänimpa. Ayæ̈ wadäni tömënäni tededö mä tedecædänimpa. 18 Ayæ̈ tæntæ bæi ongönäni incæte wænguïmæ̈ bedäni incæte wënæ wënæ badämaï incædänimpa. Ayæ̈ caate wædäni ïnänite gampodäni ate do waa bacædänimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota incæ öönædë æicampa
19 Ïinque tömënäni ïnänite apæ̈necä ëñënäni ate edæ Wængonguï öönædë ængö cæcä æidinque Wængonguï tömengä nänö tömëmæ̈ ïnö mönö Awënë Itota ïñömö tæ̈ contagacäimpa. 20 Ïninque tömengä nänö ëmïñæ̈nïnäni wæætë edæ tömämæ wadæ godinque wabæca mäo wabæca mäo apæ̈nedäni ëñënänitapa. Mönö Awënë incæ cæcä ate tömënäni mä cædäni adinque në ëñënäni wæætë, Nö impa, ante wægadänimpa. Mäninque ante yewæ̈monte impa.
Odoca ïmo yewæ̈mömopa, ante
1 Ñöwodäni nanguï ïnäni incæ, Mönitö weca æbänö ïinque cægatimpa, ante do yewæ̈moncæ cædänipa. 2 Doyedë quëwënäni ïñömö, Æbänö cægatimpa, ante në agaïnäni inte mänïnö ante, Näwangä impa, ante në apæ̈nedäni badinque adode beyæ̈ ante në cædäni bagadänimpa. Tömënäni mönitö ïmönite adodö ante pönö apæ̈nedäni ëñentamönipa. Ïninque ïïnäni apæ̈nedäni möni ëñënö baï ñöwodäni wæætë edæ adobaï pönï ante yewæ̈moncæ cædäni ïninque botö ïñömö edæ, Adobaïnö ante yewæ̈moncæboimpa, antabopa. 3 Teopido bitö ñæ̈næ̈mi pönï ïnömi inte ëñëmi. Botö ïñömö, Wëënëñedë æbänö mä pönï cægatimpa, ante ayæ̈, Ñöwo ganca æbänö cæte ï, ante ëñencæte ante nanguï cædinque ædæmö ëñënïmo inte botö edæ, Bitö Teopidobi acæbiimpa, ante adodö adodö ante yewæ̈mömopa. 4 Wadäni odömonte apæ̈nedäni ëñëninque bitö wæætë, Nö intawo, ante ëñencæte ante cædinque botö yewæ̈möninta adinque edæ do ëñencæbiimpa. Mänömaïnö ante yewæ̈mömo ae.
Wäö ëñaquingä, ante anquedo ponte apæ̈necampa
5 Wængonguï quï, ante në godönäni pancadäniya Abiyaidi näni cabo ïñönänite adocanque Tacadiya ëmongacäimpa. Tömengä ïñömö Oodeabæ awënë odeye Edode wodi nänö ingaïñedë, Wængonguï quï, ante në godongä ingacäimpa. Tömengä nänöogængä Aadöö wodi pæ̈ingä Editabeti ingacäimpa. 6 Tömëna ïñömö näna gæncaya ïnöna inte Wængonguï ayongante nö cæte quëwëninque Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ante ëñente quëwëñönate wadäni, Ëñënämaï quëwënapa, ante ædö cæte anguïnänii. 7 Editabeti owæntacä inte wëñæ̈ mänämaï quëwëñongante wëñæ̈ dæ ä wædinque näna gæncaya picæ̈na badinque quëwengadaimpa. 8 Dæ ä wædinque quëwëñönate Tacadiya wodi tönö godongämæ̈ näni godoncabo näni godöñedë ba ïninque tömengä ïñömö, Wængonguï quï, ante godongantapa. 9 Godöñongante tömënäni, Æcänö ñöwo guiidinque oguï waquï tanguingää, ante acæte ante cædänitapa. Tömënäni cöwë näni cæï baï cædinque tömënäni ëmöwo wataa wataa yewæ̈möninque adoyömö da wëninque adotaque tadonte adänitapa. Ayönäni, Tacadiya ëmöwo impa, ante adinque änäni ëñëninque tömengä Awënë Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncönë guiidinque oguï waquï tangantapa. 10 Waodäni tömänäni, Ñöwo oguï waquï iya tangæ̈impa, ante yabæcönë godongämæ̈ pöninque Wængonguï ingante apæ̈negadänimpa. 11 Tacadiya ïñömö tæcæ tancæ cæyongä Wængonguï nänö da pönöningä anquedo tömënäni näni iya täimpaa gäänë tömëmæ̈ ïnö pö næ̈ gongænte a ongongä acantapa. 12 Adinque Tacadiya, Æbänö cæquïï, ante ancai guïñente wæcantapa. 13 Wæyongante anquedo guiquënë, —Tacadiya, guïñënämaï ïe. Bitö Wængonguï ingante apæ̈nebi ëñëninque tömengä bitö änö ante do cæcampa. Bitö nänöogængä Editabeti ïñömö onguïñængä ingante mancæcäimpa cæbii. Mangä ëñacä adinque bitö tömengä ëmöwo, Wäö, pemoncæbiimpa. 14 Wëñængä waa pönï ëñacä adinque bitö watapæ̈ tocæbiimpa. Wadäni nanguï ïnäni adobaï wëñængä ëñacä ate tocædänimpa. 15 Wængonguï incæ, Botö ayömo bitö wengä wadäni baï guiyä ïnämaï ñæ̈nængä pönï ingä abopa, angä beyæ̈ waodäni adobaï tömengä beyæ̈ ante adinque tocædänimpa. Yowepæ̈ biïnömæ̈ incæ wapæ̈ incæ tömengä tï nämæ̈ tömämæ̈ bedämaï incæcäimpa. Wäänä cæncadë ayæ̈ ongöñongante Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca incæ tömengäa pö guiicæcäimpa. 16 Ayæ̈ bitö wengä picængä badinque mäo apæ̈necä ëñëninque idægoidi nanguï ïnäni Wængonguï gämæ̈nö poncædänimpa. 17 Ayæ̈ Wængonguï Önöwoca ingante Ediya wodi nänö ëwocagaï baï adobaï ëwocadinque bitö wengä ïñömö adocä nänö tæ̈ï pïñængaï baï adobaï tæ̈ï pïñængä incæcäimpa. Ïninque tömengä ïñömö mönö Awënë nänö ponguïnö ante täno beyænte baï cædinque odömongä ate mæmpoidi wëñæ̈näni ïnänite pönente waadete cæcædänimpa. Ayæ̈ tömengä apæ̈necä ëñëninque në ëñënämaï cædäni incæ nö cæte quëwënäni näni ëñënö baï nö ëñente cæcædänimpa. Mänömaï cædinque bitö wengä adocä apæ̈necä ëñente cædinque waodäni mönö Awënë nänö ponguïnö ante eyepæ̈ pönï cædinque tömengä ingante ante wänö concædänimpa. Mänömaïnö ante anquedo Tacadiya ingante apæ̈negacäimpa. 18 Angä ëñëninque Tacadiya wæætë anquedo ingante apæ̈nedinque, —Ïñæmpa botö nänöogæ̈nä picæ̈nä ïnampa. Botö adobaï picæ̈mo ïmopa. Ædö cæte, Nö impa, ante ëñenguïmoo. 19 Äñongä anquedo wæætë, —Botö Gabodiedo ingaïmo ïmo apa änewëë. Wængonguï weca në ongömo ïñömote tömengä ïñömö, Botö watapæ̈ apæ̈nedö ante bitö Tacadiya ingante apæ̈nete pöe, ante da pönongä pontabopa. 20 Ñöwo ïñömö botö änö pönënämaï ïmi inte bitö babetadebi badinque tededämaï ïñömite botö apæ̈nedö ante ïinque cæbo ba ate tedecæbiimpa, ante anquedo Tacadiya ingante apæ̈necantapa. 21 Mänömaï tedeyöna wadäni, Tacadiya taquingä, ante wänö cöninque, Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncönë guiidinque æiquedö taquingää, ante wægadänimpa. 22 Tömengä tadinque tededämaï ingantapa. Ayæ̈ godömenque tededämaï inte önompoque oo cæpo oo cæpo cæcä adinque tömënäni, Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncönë guiite ongöninque Tacadiya wïïmonte baï mä pönï adingä inte ñöwo edæ babetadecä inte tacampa, ante wædänitapa. 23 Wængonguï beyæ̈ ante cæe, ante näni ïinque änïönæ ganca cædinque Tacadiya wodi oncönë gocantapa. 24 Mänïñedë ate tömengä nänöogængä Editabeti yædëmadä badinque edæ önompo æ̈mæmpoque apäicä ganca oncönë wë womongantapa. 25 Tömengä ïñömö edæ, “Wëënëñedë, Owæntabi ïmipa, ante pïïnäni wæbo adinque Wængonguï botö ïmote waadete pönö cædinque ñöwo wæætë, Pïïnämaï incædänimpa, ante cæcampa,” ante pönëninque Editabeti togacäimpa.
Itota ëñaquingä, ante
26 Editabeti önompo æ̈mæmpoque go adoque apäicä yædëmadä nänö ïñedë Wængonguï tömengä anquedo Gabodiedo näni änongä ingante da pönongä pöninque Gadideabæ Näatadeta näni quëwëñömö gocantapa. 27 Godinque tömengä baquecä Mäadiya näni änongä weca pongantapa. Tömengä ingante Awënë Dabii wodi pæ̈ingä Ootee, Monguïmo, ante do äningä ïnongäimpa. 28 Ïninque anquedo Gabodiedo Mäadiya weca pö guiidinque tömengä ingante, —Wængonguï nänö në waadebi inte ëñëe. Wængonguï bitö ïmite waa cæcæcäimpa. Wadäni onquiyæ̈näni ïnänite Wængonguï pönömenque pönö waa cædongä inte bitö ïmite edæ godömenque waa pönï pönö cæcä acæ̈impa. 29 Ante tæcæ apæ̈neyongä tömengä ancai guïñëninque, Quïnö baï ï ante botö ïmote apæ̈necää, ante wæcantapa. 30 Wæyongante anquedo wæætë, —Mäadiya, bitö guïñënämaï ïe. Wængonguï incæ edæ bitö ïmite nanguï waadete pönö acampa. 31 Bitö ñöwo edæ yædëmadä badinque bitö wëñængä onguïñængä mancæbiimpa. Tömengä ëñacä ate bitö tömengä ëmöwo, Itota ingampa, ante pemoncæbiimpa. 32 Tömengä ïñömö edæ nanguï tæ̈ï pïñænte cæcä incæcäimpa. Ïninque tömengä ingantedö ante, Æibæ pönï në Quëwengä Wengä ingaingä ingampa, ante apæ̈necæ̈impa. Ayæ̈ Awënë Wængonguï incæ tömengä ingante apæ̈nedinque, Bitö Awënë bayömi mæ̈mæ̈ awënë odeye Dabii wodi nempo dodäni näni quëwengaï baï bitö nempo adobaï quëwencædänimpa, ante adocä Itota ingante pönongä ænte Awënë Odeye bacæcäimpa. 33 Ïninque Aacoboidi tömengä nempo quëwëñönänite tömengä cöwë tömënäni Awënë Odeye incæcäimpa. Tömengä nänö Awënë Odeye inguïmämo ïñömö edæ dæ badämaï ingæ̈impa, ante Wængonguï nänö da pönöningä Mäadiya ingante angantapa. 34 Mäadiya wæætë tömengä ingante, —Botö ïñæmpa onguïñængä tönö mönämaï inte wëñæ̈ ædö cæte manguïmoo. 35 Ante wæyongante anquedo wæætë edæ, —Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca incæ bitö weca poncæcäimpa. Wængonguï Æibæ Quëwënongä tömengä nänö tæ̈ï pïñæ̈nö incæ wææ owo baï cæcæcäimpa. Mänömaï beyæ̈ bitö Wëñængä Onguïñængä incæ Tæiyæ̈ Waëmö ëñacä ate, Wængonguï Wëñængä ingampa, ante pemoncædänimpa. 36 Ayæ̈ godömenque apæ̈nebo ëñëe. Editabeti bitö guiidengä ïñömö picængade pönï ïñongante, Owæntacä ingampa, ante tededänitawo. Incæte tömengä picængadecä incæ dobæ edæ önompo æ̈mæmpoque go adoque apäicä yædëmadä inte tömengä wëñængä edæ onguïñængä ingante ënengampa. 37 Ïñæmpa quïëmë ante Wængonguï nänö änönö ante tömää edæ cöwë cæcæ̈impa. 38 Ante anquedo angä ëñente wædinque Mäadiya, —Mönö Awënë beyænque në cæbo ïmopa. Bitö änö baï Ao ämo bacæ̈impa. Ante apæ̈necä ëñëninque Wængonguï nänö da pönöningä incæ ëmö cæte wadæ gogacäimpa.
Editabeti weca Mäadiya ëñacæ gocampa
39 Mänïñedë ate Mäadiya wodi wadæ godinque änämæ̈në quingæ̈ æidinque Oodeabæ quëwënäni näni quëwëñömö adoyömonque incæ pöninque, 40 Tacadiya oncönë pö guiidinque Editabeti ingante, Waa quëwëmi, angantapa. 41 Mäadiya mänömaï apæ̈necä ëñëninque Editabeti wodi wengä cæncadë ongöninque wogæi wogæi tocantapa. Editabeti ïñömö Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca incæ tömengäa pö guiicä ïninque ædæmö pönï ëwocacä bacantapa. 42 Mänömaï badinque adocä ogæ̈ tededinque, —Mönö onquiyæncabo ïñömonte bitö adobique bitö waa toquinque impa, angantapa. Wængonguï wamöni ïmönite pönömenque waadedinque bitö ïmïnite godömenque nanguï waadecampa. Bitö në ënënongä ingante Wængonguï nanguï waadecä beyæ̈ tömengä adobaï tocæcäimpa. 43 Botö önömoque ïñömote bitö ïñömö mönö Awënë badä ïnömi inte edæ botö weca quïnante pömii. 44 Tæcæ edæ apæ̈nebi önömonca ëñëñömo botö cæncadë në ongönongä incæ wogæi wogæi watapæ̈ tocä ae. 45 Mönö Awënë bitö ïmite nänö änïnö ante bitö ïñömö, Tömengä cöwë cæcæcäimpa, ante pönëninque bitö toquinque edæ në pönëmi ïmitapa. 46 Editabeti mänömaï apæ̈neyongä Mäadiya wæætë ämotamïni ante baï ïïmaï angacäimpa. “Botö mïmöno pönëninque, Mönö Awënë ïñömö edæ waa pönï mönö ïnongä ingampa, ante watapæ̈ apæ̈nebopa. 47 Ayæ̈, Quëwencæbiimpa, ante botö ïmote në Ængä ïñongante botö Wængonguï ingante ante pönëninque edæ watapæ̈ tote ëwocabopa. 48 Botö tömengä ingante në cædömo inte önömoque pönï ïñömote tömengä wæætë botö ïmote waa acampa. Ïincayæ̈ nänömoidi wææ̈ ïincayæ̈ nänömoidi wææ̈ ïnäni tömänäni botö ïmotedö ante apæ̈nedinque,Tömënä ïñömö Wængonguï nänö në waadedä ingadäimpa, ante apæ̈necædänimpa. 49 Wængonguï në Tæ̈ï Pïñæ̈nongä inte botö ïmote pönö nanguï cæcä beyænque edæ apæ̈necædänimpa. Tömengä ëmöwo ïñömö edæ Tæiyæ̈ Waëmö ëmongampa. 50 Ayæ̈ ïincayæ̈ nänömoidi wææ̈ ïincayæ̈ nänömoidi wææ̈ ïnäni tömengä ingante guïñente cæyönänite tömengä wæætë waadete pönö waa cæcæcäimpa. 51 Tömengä në tæ̈ï pïñæ̈nongä inte tömengä önompoca cæte baï nanguï cæcantapa. Ayæ̈ wadäni, Tömëmoque waëmö ïmopa,ante önöwëninque pönënäni ïnänite tömengä angä näwæ̈ godänitapa. 52 Ayæ̈ awënëidi näni tæ̈ contaimpaa ongöñönänite tömengä tömënäni ïnänite wido cæcä godänitapa. Wæætë önönänique ïnänite ængö cæcä contadinque tömënäni wæætë awënëidi baï badänitapa. 53 Ayæ̈ gue æ̈nente wædäni ïñönänite tömengä waa pönï cænguï godongä æ̈ninque tömënäni tömo pönï cæ̈nänitapa. Wæætë nanguï ëadäni tömënäni ïnänite da godongä godinque ömæpodäni inte godänitapa. 54 Mönö idægocabo ïñömö tömengä ingante në cæmö ïñömonte tömengä mönö tönö godongämæ̈ cæcantapa. Ayæ̈, Waadete botö pönö waa cægaïnö baï adodö cæcæboimpa, ante pönëninque tömengä ñöwo pönö waadete waa cæcä æ̈mompa. 55 Abadäö wodi pæ̈ïmö ïñömonte tömengä mönö mæ̈mæ̈idi ïnänite nänö angaïnö baï cædinque,cöwë ñimpo cædämaï inte pönö waadete cæcampa.” 56 Ante Mäadiya wodi ämotamïni ante baï angantapa. Ayæ̈ Editabeti weca mëa go adoque apäicä quëwente ate ayæ̈ ate tömengä oncönë gogacäimpa.
Wäö ëñacampa
57 Editabeti wodi guiquënë oo pönï ënëninque tömengä wëñængä onguïñængä mangacäimpa. 58 Ayæ̈ tömengä guiidënäni tönö godongämæ̈ quëwënäni ïñömö, Æ mönö Awënë wïï pïingä inte Editabeti ingante ædæmö waadete waa cæcampa, ante tæcæ ëñëmönipa, äninque Editabeti tönö godongämæ̈ togadänimpa. 59 Ayæ̈ adoque Wængonguï itædë go ate wëñængä ingante æ̈montaique ëö togæncæ cædäni ïñömö godongämæ̈ pöninque tömengä wæmpo ëmöwo baï ante, Tacadiya, ante pemoncæ cædänitapa. 60 Cæyönänite wäänä Baa äninque, —Tömengä ëmöwo Wäö ëmoncæcäimpa, ante wææ angadäimpa. 61 Äñongante tömënäni wæætë, —Ïñæmpa bitö guiidënäni Wäö ëmönämaï. Dæ ämönänipa. 62 Äninque wæmpocä ingante ömö cædinque, Æmongänö ëmonguingä ämii, ante odömömi amönii. 63 Äñönänite tömengä tededämaï ïnongä inte önompocaque odömongä adinque yewæ̈möinta æ̈ninque pædæ pönönäni ate tömengä ïñömö edæ, “Tömengä ëmöwo Wäö ëmoncæcäimpa,” ante yewæ̈mongä adinque tömänäni edæ guïñente wægadänimpa. 64 Yewæ̈mongä ate tömengä önonguënëwa ñïmæ̈ cæguënëwate baï baguënëwate ate edæ tömengä ogæ̈ tededinque Wængonguï ingante, Waa pönï cæbi abopa, ante watapæ̈ edæ apæ̈necantapa. 65 Ïninque mänïñömö godongämæ̈ quëwënäni tönö Oodeabæ änämæ̈në quëwënäni tönö tömänäni, Mänömaï batimpa, ante nanguï tededänitapa. 66 Tededäni ëñëninque në ëñënäni wæætë, “Ïingä wëñængä ïñömö æbänö nänö baquinque edæ pæquingä,” ante tömänäni godongämæ̈ wægadänimpa. Edæ tömengä tönö Wængonguï godongämæ̈ cæcä ingacäimpa.
Tacadiya ämotamïni ante angampa
67 Wëñængä wæmpocä Tacadiya guiquënë Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante ëwocadinque Wængonguï beyæ̈ apæ̈nedinque ämotamïni ante baï apæ̈necantapa. 68 “Mönö idægocabo Wængonguï ïñömö adocä mönö Awënë ïñongante mönö tömengä ingante waa ate watapæ̈ apæ̈necæ̈impa. Tömengä ïñömö, Botö quïnäni bate abæ tawænte baï quëwencædänimpa, ante tömengä do æncæ pongä acæ̈impa. 69 ‘Önömoncawæ̈ wææ ëmoncate baï wææ gompocæcäimpa,’ ante cædinque tömengä mönö ïmonte në ænguingä ingante da pönongä pöninque ïingä wæætë ængä beyænque quëwëmompa. Wængonguï ingante në cægaingä awënë odeye Dabii wodi pæ̈ingä ïnongä inte tömengä mänömaï cæcä beyænque quëwëmompa. 70 Wængonguï ïñömö tömengä beyæ̈ në apæ̈negaïnäni tæiyæ̈ waëmö ingaïnäni ïñönänite tömënäni tönö apæ̈nedinque,Cöwë cæcæboimpa, ante nänö apæ̈negaïnö baï ñöwo edæ ïinque cæcampa. 71 Mönö ïñömö në pïinte änäni nempo ongöñömonte tömengä,Pïinte cædänipa, ante adinque mönö ïmonte gä pe æmpote ö ængä beyænque quëwëmompa. 72 Mänömaï cædinque tömengä mönö mæ̈mæ̈idi ïnänite nänö angaïnö baï cædinque ñöwo waadete pönö cæcampa. Ayæ̈, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ wææ cæte quëwengæ̈impa, ante tömengä tæiyæ̈ waëmö nänö angaïnö ante cöwë pönënongä inte ñöwo ïinque cæcampa. 73 Edæ mæ̈mæ̈ Abadäö wodi ingante, Botö në Quëwëmo ingaïmo inte nöingä ämopa,ante Wængonguï ïïmaïnö ante nänö pönö cæquïnö ante nö apæ̈negacäimpa. 74 Abadäö ëñëmi. Në pïinte cædäni nempo wæwëñömïnite botö gä pe æmpote ö æ̈ninquepönö cæbo ate eyepæ̈ badinque mïnitö wæætë guïñënämaï inte botö Wængonguï ïmo beyæ̈ cæcæmïnimpa, ante Wængonguï në pönö cæquingä inte apæ̈negacäimpa. 75 Wængonguï ïñömö edæ, Mïnitö tæiyæ̈ waëmö ëwocadinque mïni quëwengancabotö weca nö pönï cæte quëwencæmïnimpa, ante pönö cæcä ingacäimpa,” ante wëñængä mæmpocä Tacadiya wodi apæ̈necantapa. 76 Ayæ̈ wëñængä ingante tömengä ïïmaï ante godömenque apæ̈necantapa. “Botö wëmi bitö ïmite botö wæætë apæ̈nebo ëñëe, angantapa. Në Æibæ Pönï Quëwengä beyæ̈ bitö në apæ̈nebi ïnömi ïmipa, ante bitö ïmitedö ante apæ̈necædänimpa. Mönö Awënë taadö pïnongæ̈impa, ante bitö edæ täno beyænte gote baï cædinque, 77 mönö Awënë quïnäni ïnänite ïïmaï ante odömonte apæ̈necæbiimpa. Wënæ wënæ mïni cædö ante Wængonguï pönö ñimpo cæcä ate mïnitö ïñömö edæ,Tömengä ængä beyænque mönö quëwenguï impa, ante do ëñencæmïnimpa, ante apæ̈nebi ëñencædänimpa. 78 Edæ mönö Wængonguï incæ mönö wënæ wënæ wædönö ante waadete pönö waa cædinque,öönædë Quëwengä ingante mönö weca da pönongä pöninque nænque tæcæ tamö baï ëmongä acæ̈impa. 79 Mänömaï cædinque mönö wænguïmämo beyæ̈ wëmö ïñömö awædö,ante wæyömonte tömengä ponte a ongongä adinque mönö nænque pämo oo tote baï quëwëmompa. Ayæ̈, Mïnitö mïni gänë pönente quëwenguïnö taadonque poncæmïnimpa,ante tömengä töö æ̈mænte mämongä pömompa.” Mänömaïnö ante Tacadiya wodi tömengä wëñængä ingante apæ̈negacäimpa. 80 Wëñængä ïñömö do pædinque önöwoca tæ̈ï pïñænte ëwocagacäimpa. Idægoidi weca tömengä nänö ponte a ongonganca önömæca quëwengacäimpa.
Itota ëñacampa
1 Wäö idægoidi weca nänö pöñedë ïinque bayonte awënë Tetædo Agoto ïñömö, Æpomïnidö ïmïnii, ante acæte ante cædinque odömäno ömæ në quëwënäni ïnänite edæ, Mïnitö ëmöwo tömämïni yewæ̈moncæmïnimpa, angacäimpa. 2 Tidiabæ awënë Tidënio ingäñedë odömäno awënë täno angä. 3 Ëñëninque adocanque tömengä mæ̈mæ̈idi näni quëwengaïñömö wacä tömengä mæ̈mæ̈idi näni quëwengaïñömö tömänäni yewæ̈moncæte ante edæ go go cægadänimpa. 4 Ïninque Oodeabæ Awënë wodi Dabii wodi pæ̈ingä ïnongä inte Ootee ïñömö Gadideabæ Näatadeta näni quëwëñömö quëwëninque adobaï tömengä mæ̈mæ̈ Dabii wodi nänö quëwengaïñömö Bedëë ïñömö gogacäimpa. 5 Edæ Ootee nänöogængä inguingä Mäadiya yædëmadä ïñongante tömëna näna gæncaya inguïna guëa yewæ̈moncæ godatapa. 6 Bedëë ponte quëwëñöna Wëñængä ïñömö ïinque pædinque 7 bamoncadengä incæ onguïñængä inte ïïmaï ëñagacäimpa. Mänïñömö monguï incönë ïñömö mänïñedë eyede pönï goti ongönäni ate wædinque tömëna wæætë cæ̈nënäni cænguï oncontaidë guiyantaidë go guiida ate Wëñængä ëñacantapa. Ïninque guiyantaidë ëñacä ate wäänä Wëñængä ingante weocoo wïni wïni caadinque cæ̈nënäni cænguincadedë ñö cædä öñongantapa.
Obegaidi ïnänite në aadäni ïnänite anquedoidi apæ̈nedäni
8 Idægoidi cæ̈nïnäni obegaidi näni änönäni ïñönänite në aawënäni ïñömö eyepancadë adoönæ woyowotæ̈ a cönönänimpa. 9 A cöñönäni mönö Awënë anquedo ponte a ongöñongä mönö Awënë nänö ñäö ëmönö beyænque godongämæ̈ guïnæ̈ gongæ̈ adinque në aadäni ancai guïñente wædänitapa. 10 Anquedo ïñömö tömënäni ïnänite, “Guïñënämaï ïmäewedäni. Mïni nanguï ëñente toquinque ante botö ñöwo watapæ̈ apæ̈nebo ëñëedäni. Mïnitö tönö inguipoga tömäo quëwënäni adobaï adode beyænque watapæ̈ tocæmïnimpa. 11 Mönö Awënë Codito ïñömö, Æ̈mo beyænque quëwencæmïnimpa, ante në Ængä baquingä ïnongä inte do edæ ëñacantapa. Edæ mïnitö beyæ̈ ante tömengä ñöwoönæ incæ awënë Dabii wodi nänö quëwengaïñömö ëñacantapa. 12 Nö impa, ante gote acæmïnimpa. Wëñængä ingante wäänä wïni wïni caadinque edæ cæ̈nïnäni cænguincadedë ñö cædä ate a öñongä adinque mïnitö, Nö impa, ante ëñencæmïnimpa.” 13 Ante anquedo äñongä wadäni nanguï ïnäni öönædë owodäni incæ ïñontobæ̈ tontadoidi ongönäni baï tömengä tönö godongämæ̈ ponte a ongöninque ämotamïni ante baï äninque Wængonguï ingante ïïmaï ante watapæ̈ apæ̈nedänitapa. 14 “Wængonguï æibæ pönï quëwënongä inte edæ ñäö apäite baï ëmongänö anguënë. Tömengä inguipoga ïñömö waadete pönö cæcä beyænque mïni waocabo edæ gänë pönenguïmïnidö anguënë.” 15 Ante ämotamïni ante baï äninque anquedoidi öönædë adodö wadæ æite godäni ate në aawënäni ïñömö näni cabo tededinque, —Mönö Awënë mönö ïmonte apæ̈necä mönö ëñënö ante, Æbänö cæcäï, ante mönö Bedëë gote ædæmö acæ̈impa. 16 Äninque pogodo ponte ayönäni Mäadiya tönö Ootee a ongöñöna Wëñængä ïñömö cæ̈nïnäni cænguincadedë a öñongä adänitapa. 17 Ïinque adinque wadæ godinque, Wëñængä æbänö ingää, ante anquedo apæ̈necä näni ëñënö ante gode ä gode ä cæte wayömö wayömö quëwënäni ïnänite tededäni ëñënänitapa. 18 Ëñëninque tömänäni wæætë, Në aawënäni æbänö ante apæ̈nedäni, ante guïñente wædänitapa. 19 Mäadiya guiquënë, Wëñængä æbänö ingä änänii, ante nämä pönëë congantapa. 20 Në aawënäni guiquënë, Wængonguï ñäö apäite baï ëmönongä inte pönö waa pönï cæcä æ̈mönipa. Edæ anquedo nänö apæ̈nedö baï do cæcä amönipa, ante apæ̈nedinque eyepancadë ocæ̈ ëmænte gogadänimpa.
Bitö Wengä, ante mæmpoda Wëñængä ingante Wængonguï oncönë ænte pönapa
21 Ayæ̈, Adoque Wængonguï itædë go ate æ̈montaique ëö togængæ̈impa, ante idægoidi cöwë näni cæï baï cædinque Wëñængä ingante ëö togæ̈nänitapa. Ayæ̈ Mäadiya yædëmadämaï nänö ïñedë anquedo nänö pemönïnö baï äninque mæmpoda Wëñængä ëmöwo ante, Itota, pemongadaimpa. 22 Wäänä mänimpoönæ wepæ̈ näate ïnampa, ante Möitee wodi nänö angaimpoönæ ïinque go ate tömëna, Wëñængä ïñömö Wængonguï Awënë quï ingampa, ante mönö godongæ̈impa, ante tömengä ingante Eedotadëë ïñömö ænte gogadaimpa. 23 Edæ, “Onguïñæ̈näni bamoncadënäni tömänäni tæiyæ̈ waëmö bacædänimpa, ante tömënäni Wængonguï Awënë nempo pædæ godongæ̈impa,” ante Awënë Wængonguï nänö angaïnö ante ëñëninque Mäadiya tönö Ootee do cædatapa. 24 Ayæ̈, Equemöna näna gæncaya, Wængonguï quï, ante godongæ̈impa. Wïï mänömaï cæte tæcæ wengä wengä pæda mënaa ïnate godongæ̈impa. Ootee tönö Mäadiya ïñömö mänömaï cædinque, Wængonguï quï impa, ante mënaa ïnate ænte pöninque pædæ godöna ængacäimpa. 25 Mänïñedë adocanque edæ tömengä ëmöwo Tïmeönö Wængonguï beyænque ante nö cædongä inte Eedotadëë ïñömö quëwengacäimpa. Idægoidi wampo pönente quëwencædänimpa, ante Wængonguï æyedënö ædæmö cæquingää, ante tömengä wänö cönonte quëwënongäimpa. Ayæ̈ Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante tömengä cöwë ëwocacä ïnongäimpa. 26 Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca do apæ̈necä ëñëninque Tïmeönö wodi ïñömö, Botö ayæ̈ wæ̈nämaï mïïmö quëwëmoyedë mönö Awënë Codito ingante aquïmo ïmopa, ante do ëñëningä ïnongäimpa. 27 Ñöwo ïñömö Wængonguï Önöwoca angä ëñëninque tömengä Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë pö guiicantapa. Mänïñedë Itota mæmpoda ïñömö idægoidi wææ ante näni cægaïnö baï cæcæte ante cædinque Wëñængä Itota ingante ænte pö guiida. 28 Adinque Tïmeönö ïñömö edæ Wëñængä ingante bæi ongonte pæ mäninque Wængonguï ingante, Tömëmi waa toquinque mönitö ïmönite pönö cæbipa, ante apæ̈necantapa. 29 “Bitö Tæiyæ̈ Awënë ïnömi inte ëñëmi. Bitö ïmite në cæbo ïñömote bitö doyedë, Cæbo acæbiimpa, angabiimpa. Ïninque bitö änïnö baï ñöwo edæ ïinque cæbi adïmo ïñömote bitö ämi ate wænte goboe. 30 Edæ bitö, Quëwencæmïnimpa, antenë Ænguingä ingante ñöwo da pönömi ponte ëñacä do abopa. 31 Mänömaï cædinque bitö, Wadäni näni cabo wadäni näni cabo waodäni tömänäni acædänimpa,ante cædinque bitö në Ænguingä ingante ñöwo da pönömi ponte a ongongä acæ̈impa. 32 Idægoidi ïnämaï ïnäni incæ tömënäni näni cabo näni cabo incæ edonque acædänimpa, ante cædinque bitö da pönömi pöninque tömengä ñäö apäite baï a ongongä acædänimpa. Ayæ̈ möni idægocabo ïñömönite bitö, Wëñængä ængä beyænque botö quïmïni ïñömö ñäö baï waëmö pönï ëmöninque quëwencæmïnimpa, ante pönö cæbi abopa.” 33 Ante ämotamïni ante baï Tïmeönö wodi, Wëñængä æbänö cæquingä ingää, ante tedecä ëñëninque Wëñængä mæmpo tönö tömengä badä ïñömö guïñente wædatapa. 34 Tïmeönö wæætë, Mïna waa toquinque ïingä Wëñængä ingante æ̈mïnapa, ante apæ̈nedinque tömengä badä Mäadiya ingante ïïmaï ante godömenque apæ̈necantapa. —Picængä badinque ïingä Wëñængä cæcä beyænque idægoidi pancadäniya tæ̈ go wæænte baï wæyönäni pancadäniya wæætë ængæ̈ gantite baï quëwencædänimpa. Wængonguï ïñömö, Wëñængä ingante ate ëñencædänimpa, ante odömonte cæyongä pancadäniya wæætë adocä ingante godö pïinte tedecædänimpa. 35 Ante apæ̈nedinque Tïmeönö ïñömö Mäadiya ingante apæ̈necantapa. Mänömaï bayonte, Nanguï ïnäni æbänö ante mïmöno pönënänii, ante edonque acæ̈impa. Bitö ïñömö yaëmë yete baï wæwente ëwocacæbiimpa, ante apæ̈negacäimpa. 36 Ayæ̈ wadä ïñömö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedä ïñömö tömënä ëmöwo Änä adobaï ongönantapa. Atedoidi näni cabo ïñönäni adocanque Pänoedo wënä ïnönä inte tömënä picængadedä ingadäimpa. Tömengä ïñömö baquecäñedë möninque nänöogængä tönö önompo æ̈mæmpoque go mëa wadepo quëwente ate onguïñængä guiquënë näñe wængacäimpa. 37 Onquiyæ̈nä ïñömö ñöwo otenta i coatodo wadepo nänö ëñagainganca owæmpoïnä quëwënä inte tömënä Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönenque cöwë quëwëninque taodämaï ïnönäimpa. Itædë woyowotæ̈ tömënä cöwë, Wængonguï ingampa, ante waa cædinque Wængonguï ingante apæ̈necæte ante wantæpiyæ̈ cæ̈nämaï quëwënä ïnönäimpa. 38 Tömënä ñöwo eyepæ̈ pönï mämö bee tëninque Itota ingante adinque Wængonguï ingante waa ate pönëninque apæ̈necantapa. Ayæ̈ wadäni, Mönitö Eedotadëë ïñömö quëwëmöni ïñömönite Wængonguï æyedënö pönö cæcä beyæ̈ abæ tawænte quëwenguïmönii, ante në wänö cönäni ïnänite dodä Änä ïñömö Wëñængä ingante do adïnä inte, Wëñængä në Ænguingä inte do ëñate pongä atabopa, ante cöwë apæ̈nedä ëñengadänimpa.
Näatadeta ocæ̈ ëmænte godänipa
39 Ayæ̈ mänïï, Awënë Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, nänö angaïnö ante ïinque cæte ate Ootee näni wencabo Gadideabæ gocæte ante wadæ godinque Näatadeta tömënäni näna quëwënïñömö pongadänimpa. 40 Wëñængä ïñömö edæ picængä pædinque tæ̈ï pïñængä bacantapa. Ayæ̈ ocai encacä inte nanguï ëñente bagacäimpa. Ayæ̈ Wængonguï waadete pönö apæ̈necä ëñente ëwocadinque tömengä në waadete pönö cæcä ingacäimpa.
Wængonguï oncönë Itota gote ongongampa
41 Wodo pænta gogaïönæ baï Patowa mönö æ̈æ̈mæ̈ cænguïönæ ñöwo impa, ante pönëninque idægoidi Patowa ante Eedotadëë godinque æ̈æ̈mæ̈ cædönänimpa. Itota mæmpoda adobaï Patowa näni ämæ̈ cöwë cæyedë wadepo ïñö wadepo ïñö Eedotadëë goda ingadaimpa. 42 Ïninque Itota dote wadepo ïñonte Wængonguï beyæ̈ ante æ̈æ̈mæ̈ cöwë näni cædö baï Ootee näni wencabo do gote cædänitapa. 43 Æ̈æ̈mæ̈ tömää ïinque cædinque oncönë poncæte ante taadonque pöninque mæmpoda adämaï ïñönate Itota guiquënë Eedotadëë ïñömö ayæ̈ quëwengantapa. 44 Godongämæ̈ mönö poncabo tönö pongä ïmaingampa, ante pönëna inte taadö tömää itædë pöninque tömëna guiidënäni weca tömëna æ̈migoidi weca diqui diqui mincæ cæyöna, 45 edæ dæ angä. Ate wædinque tömengä ingante diqui mincæte ante Eedotadëë adodö ocæ̈ ëmænte gogadaimpa. 46 Mëönaa go adoönæque ïñonte diqui diqui minte ate edæ Wængonguï oncö ñæ̈næ̈ oncönë yabæcönë pö guiite ayönate Itota ïñömö në odömönäni weca ëñëë cöninque, Æbänö ï, Æbänö cæquïï, ante angä adatapa. 47 Tömengä apæ̈necä ëñëninque tömänäni, Æ tömengä ïñömö ocai në encacä waa ëñengä amönipa, änänitapa. Ayæ̈, Itota ingante, Æbänö ï, ante änäni ëñëninque tömengä wæætë nö apæ̈necampa, ante wædinque tömänäni guïñente wædänitapa. 48 Mæmpoda ïñömö mänïñömö pö guiite ayöna Itota mänömaï cæcä adinque guïñente wædatapa. Tömengä badä tömengä ingante, —Botö Wëmi ëñëmi. Mönatö ïmönate quïnante mänömaï cæbii. Ïñæmpa bitö wæmpo tönö mönatö bitö ïmite ante ancaa diqui diqui minte wæwentamönapa. 49 Äñongante tömengä wæætë, —Mïnatö ïñæmpa, Mæmpocä oncönë Itota ongonguënengä ingampa, ante ëñënämaï ïmïnatawo. Quïnante wayömö diqui diqui mïmïnatawo. 50 Äñongante, Æbänö ante angää, ante ædæmö ëñënämaï ïnatapa. 51 Tömengä wæætë mæmpoda mïñæ̈ gote Näatadeta pöninque tömëna näna änö ante cöwë ëñente cæcantapa. Wäänä guiquënë tömengä nänö cædïnö ante nämä pönëë congä ingacäimpa. 52 Itota ïñömö edæ nanguï ëñengä bate pædongäimpa. Picængä bayongante Wængonguï tönö waodäni adobaï tömengä ingante cöwë godömenque godömenque waadete adönänimpa.
Wäö æpæ̈në në guidongä önömæca quëwente apæ̈necä
1 Tibedio quinte wadepo tömämæ awënë nänö ïnöñedë Pontio Pidato wodi näni änongä adoyedë Oodeabæ awënë ïñongante Edode wæætë Gadideabæ awënë ïnongäimpa. Adoyedë ïñömö Edode wodi nänö tönïñacä Pedipe Itodeabæ Todacönitebæ awënë ïñongä Ditäniato wodi adoyedë Abidëniabæ awënë ïnongäimpa. 2 Mänimpodäni mänïömæ awënëidi ïñönäni Änato wodi tönö Caiapato wodi adoyedë, Wængonguï quï, ante në godöna ñæ̈næ̈na pönï ïnöna ïnönaimpa. Tömëna näna ïnöñedë adoyedë edæ Tacadiya wodi wengä Wäö ingante önömæca ïñömö ayæ̈ quëwëñongante Wængonguï apæ̈negacäimpa. 3 Wäö wodi ïñömö Oododänonga ömaaque go tömäo cægöninque ïïmaï apæ̈necä ëñënänitapa. Mïnitö, Idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante ocæ̈ ëmænte Wængonguï gämæ̈nö pöedäni. Ayæ̈, Wënæ wënæ botö cædïnö ante Wængonguï pïïnämaï inte pönö ata cæpocä quëwëmopa, ante edonque acæ̈impa, ante odömöninque æpæ̈në guiiedäni, ante Wäö angacäimpa. 4 Mänömaï cædinque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä Itaiya wodi ïïmaï ante nänö yewæ̈monte apæ̈negaïnö baï Wäö adobaï cægacäimpa. “Adocanque önömæca ongöninque ïïmaï ante yedæ tedecä ëñencædänimpa. ‘Awënë nänö ponguïnö ante tee monte baï cædinque,taadö töïnö pïnonte baï cæedäni. 5 Onquiyabo incæ änanquidi incæ, Mæ̈mö pönï bacæ̈impa, ante æ̈æ̈ wocæ̈impa. Biyönæ ïñömö tee möninque mæ̈mö pönï badongæ̈impa. Taadö idiquibæ̈ ïñonte töïnö pïnongæ̈impa. Wënæ wënæ ïñonte waïnö pönï taadö badongæ̈impa. 6 Taadö mänömaï mæ̈mö pönï ba ïninque tömämæ quëwënäni incæ, Wængonguï pönö ængä beyænque mönö quëwenguïnö impa, ante edonque acædänimpa,’ ancæcäimpa.” 7 Ante yewæ̈monte ongompa cæmïnii, ante Wäö wodi æpæ̈në guiicæte ante pönäni nanguï ïnäni ïñönänite ïïmaï angantapa. “Mïnitö ïñömö tæntæ pæ̈ïmïni baï inte në babæ cæmïni ïninque edæ ëñenguënë quëwëmïni. Wængonguï nänö pïinte panguïmämo ante edæ, Wæ̈nompadäni, ante æcänö äna ëñëninque mïnitö wodii wïnonte pömïnii. 8 Wængonguï Awënë gämæ̈nö mïnitö ocæ̈ ëmænte poncæ cæmïnitawo. Nö nö pömïni ïninque edæ në ocæ̈ ëmænte pönäni wainca incate baï waa cædäni baï mïnitö ïñömö edæ adobaï waa cæedäni. Mïnitö nämäneque pönëninque, ‘Mönitö mæ̈mæ̈ Abadäö wodi pæ̈ïmöni ïmöni beyænque Wængonguï mönitö ïmönite waa acæcäimpa,’ ante nämä wææ ancæ cæmïnitawo. Ïñæmpa Wængonguï angä baï Abadäö wodi pæ̈ïmïni mïni ïnö baï dicacoo incæ dobæ adobaï bacædönïï apa änewëmïnii. 9 Awæ̈ ïñömö wainca incadämaï ï ïninque edæ do yete gongapamö iya tangæ̈impa. Awæ̈ yecæte ante awænca eyewa næ̈æ̈näni baï Wængonguï nänö panguïmämo ïñömö edæ oo pönï pö apa quëwëmïnii,” ante Wäö apæ̈negacäimpa. 10 Angä wædinque godongämæ̈ ongönäni pancadäniya wæætë,Mänömaï ï ïninque æbänö cæquënëmöni ïmönii. 11 Äñönänite Wäö, —Weocoo mencooga në mangä ïñömö weocoo ömaacä ingante adocooque godongä æncæcäimpa. Cænguï në ëacä adobaï cænguï ömæpocä ingante godongä æncæcäimpa, angantapa. 12 Ayæ̈ odömäno awënë nänö äninta në æ̈näni guiquënë adobaï æpæ̈në guiicæte ante pöninque Wäö ingante änänitapa. —Në odömömi ëñëmi. Mönitö ïñömö æbänö cæquënëmöni ïmönii. 13 Äñönänite tömengä wæætë, —Mïnitö awënë, Mänimpota, ante nänö änimpota ante wadäni ïnänite ämïni pædæ pönönäni eyepæ̈ æ̈ninque mïnitö wæætë, Tömëmöni quï, ante godömenque änämaï ïedäni, angantapa. 14 Ayæ̈ tontadoidi adobaï tömengä ingante, —Mönitö guiquënë æbänö cæquënëmöni ïmönii. Äñönänite Wäö wodi ïïmaï angantapa. —Mïnitö wacä tömengä nänö godonte æ̈inta ö æncæte ante pæmënënämaï ïedäni. Ayæ̈ wacä wënæ wënæ cædämaï ïñongante mïnitö, Wënæ wënæ cæbitapa, ante babæ wapiticæ̈ änämaï ïedäni. Ayæ̈ mïnitö cædï beyæ̈ mïnitö awënë eyepæ̈ pönongä æ̈ninque piyæ̈në cæte godömenque æ̈ïnente wædämaï ïedäni, angantapa. 15 Äñongante godongämæ̈ ongönäni ïñömö, Wængonguï doyedë, Codito ponguingä, ante nänö në angaingä ïñömö edæ ïingä Wäö wabänö ïmaingampa, ante önöwënenque pönënäni inte edæ, Wäö æbänö cæquingää, ante acæte ante a ongönänitapa. 16 Wäö wæætë tömänäni ïnänite apæ̈nedinque, “Botö guiquënë näwangä mïnitö ïmïnite æpæ̈në guidömo guiimïnipa. Ïincayæ̈ ate në Ponguingä guiquënë tömengä ïñömö näwangä ñæ̈nængä pönï ïñongante botö guiquënë guiyämo ïnömo inte tömengä awæncata incæ ædö cæte ñï cæquïmoo. Tömengä ïñömö mïnitonga gonga bæcote baï cædinque Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante edæ da pönongä æncæmïnimpa. 17 Waocä, Todigo tömëmö wati wati tæ̈nöninque botö tæ̈nönïñömö önömancaque baquinque botö waïña tömämö oncönë da wencæboimpa, ante timpodæ næ̈ænte wo æ̈æntodö wo æ̈æntodö cædinque ontapocoo wææ̈incoo wadæ ñëmænte wo ëwengampa. Waocä mänömaï wo ëwencæte ante timpodæ næ̈ængä baï mönö në Ponguingä ïñömö adobaï oo pönï apænte ancæcäimpa. Edæ waëmö ïnäni ïnänite apænte æ̈ninque tömengä ontapocoo baï ïnäni ïnänite gonga cöwë bæcoyömö iya tangä gonte wæcædänimpa.” 18 Mänömaïnö äninque Wäö wodi godömenque wade wade apæ̈nedinque tömënäni ïnänite, Ämo ëñëmaïmïnipa, angacäimpa. Ayæ̈, Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈necä ëñengadänimpa. 19 Incæte tömengä pancabaa Awënë Edode ingante, Bitö tönïñacä nänöogængä Ædodiya ingante mömii, ante pïïninque Edode nänö wïwa cædïnö ante tömänö ante pïingä adinque, 20 Edode wodi guiquënë godömenque wïwa cædinque Wäö ingante tee mönecä wægacäimpa.
Itota æpæ̈në guiicampa
21 Mänïï Wäö tömänäni ïnänite æpæ̈në nänö guidöñedë Itota ingante adobaï guidongä guiicantapa. Guiite ate Wængonguï ingante apæ̈neyongä öönæ wi æ̈nete baï bayonte edæ 22 Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca equemö wææ̈ contate baï tömengäa edonque pönï wææ̈ guiicä ate öönædë apæ̈nedinque, —Bitö botö Wëmi botö në waadebi ïmipa. Bitö ïmite waa adinque waa tobopa, ante öönædë apæ̈necä ëñengacäimpa.
Itota nänö mæ̈mæ̈idi
23 Todëinta wadepo nänö ëñagaïñedë ïinque bayonte Itota mänïñedë täno cæcä ingacäimpa. Tömengä ingante në pæpogadongä ïñömö Ootee ïñongante wadäni, Itota wæmpocä ingampa, ante pönënönänimpa. Ootee wodi mæmpo wææ̈ Edii wodi ingacäimpa. 24 Edii wodi mæmpo wææ̈ Mäatato, Mäatato wodi mæmpo wææ̈ Debii, Debii wodi mæmpo wææ̈ Mëedequi, Mëedequi wodi mæmpo wææ̈ Cäna, Cäna wodi mæmpo wææ̈ docä Ootee wodi ingacäimpa. 25 Mänïï docä Ootee wodi mæmpo wææ̈ Mäatatia, Mäatatia wodi mæmpo wææ̈ Ämoto, Ämoto wodi mæmpo wææ̈ Näacö, Näacö wodi mæmpo wææ̈ Etedi, Etedi wodi mæmpo wææ̈ Näagaï ingacäimpa. 26 Näagaï wodi mæmpo wææ̈ Mäato, Mäato wodi mæmpo wææ̈ docä Mäatatia, docä Mäatatia wodi mæmpo wææ̈ Tëmei, Tëmei wodi mæmpo wææ̈ Ooteco, Ooteco wodi mæmpo wææ̈ Oodaa ingacäimpa. 27 Oodaa wodi mæmpo wææ̈ Owäna, Owäna wodi mæmpo wææ̈ Deta, Deta wodi mæmpo wææ̈ Dodobabedo, Dodobabedo wodi mæmpo wææ̈ Tadatiedo, Tadatiedo wodi mæmpo wææ̈ Nëedi ingacäimpa. 28 Nëedi wodi mæmpo wææ̈ docä Mëedequi, docä Mëedequi wodi mæmpo wææ̈ Adi, Adi wodi mæmpo wææ̈ Cotäö, Cotäö wodi mæmpo wææ̈ Edëmadäö, Edëmadäö wodi mæmpo wææ̈ Ede ingacäimpa. 29 Ede wodi mæmpo wææ̈ Ootowee, Ootowee wodi mæmpo wææ̈ Ediyedede, Ediyedede wodi mæmpo wææ̈ Oodïï, Oodïï wodi mæmpo wææ̈ docä Mäatato ingacäimpa. 30 Mänïï docä Mäatato wodi mæmpo wææ̈ docä Debii, mänïï docä Debii wodi mæmpo wææ̈ Tïmeönö, Tïmeönö wodi mæmpo wææ̈ docä Oodaa, docä Oodaa wodi mæmpo wææ̈ wacä docä Ootee, mänïï docä Ootee wodi mæmpo wææ̈ Öönäö, Öönäö wodi mæmpo wææ̈ Ediyaquïmö ingacäimpa. 31 Ediyaquïmö wodi mæmpo wææ̈ Mëedea, Mëedea wodi mæmpo wææ̈ Mëna, Mëna wodi mæmpo wææ̈ Mäatata, Mäatata wodi mæmpo wææ̈ Näatäni ingacäimpa. 32 Näatäni wodi mæmpo wææ̈ Awënë Dabii, Awënë Dabii wodi mæmpo wææ̈ Yæte, Yæte wodi mæmpo wææ̈ Obedo, Obedo wodi mæmpo wææ̈ Boodo, Boodo wodi mæmpo wææ̈ Täna, Täna wodi mæmpo wææ̈ Näatöö ingacäimpa. 33 Näatöö wodi mæmpo wææ̈ Ämïnadabo, Ämïnadabo wodi mæmpo wææ̈ Adämïï, Adämïï wodi mæmpo wææ̈ Adöni, Adöni wodi mæmpo wææ̈ Etedöö, Etedöö wodi mæmpo wææ̈ Pade, Pade wodi mæmpo wææ̈ wacä docä Oodaa ingacäimpa. 34 Mänïï docä Oodaa wodi mæmpo wææ̈ Aacobo, Aacobo wodi mæmpo wææ̈ Itæca, Itæca wodi mæmpo wææ̈ Abadäö, Abadäö wodi mæmpo wææ̈ Tade, Tade wodi mæmpo wææ̈ Näacodo ingacäimpa. 35 Näacodo wodi mæmpo wææ̈ Tedogo, Tedogo wodi mæmpo wææ̈ Dagao, Dagao wodi mæmpo wææ̈ Pedego, Pedego wodi mæmpo wææ̈ Eebedo, Eebedo wodi mæmpo wææ̈ wacä docä Täna ingacäimpa. 36 Mänïï Täna wodi mæmpo wææ̈ Caïnäö, Caïnäö wodi mæmpo wææ̈ Adapacadæ, Adapacadæ wodi mæmpo wææ̈ Temö, Temö wodi mæmpo wææ̈ Docä Nöwee, Docä Nöwee wodi mæmpo wææ̈ Nämeco ingacäimpa. 37 Nämeco wodi mæmpo wææ̈ Mäatotadëö, Mäatotadëö wodi mæmpo wææ̈ Ënoco, Ënoco wodi mæmpo wææ̈ Aadedo, Aadedo wodi mæmpo wææ̈ Mäadadede, Mäadadede wodi mæmpo wææ̈ wacä docä Caïnäö ingacäimpa. 38 Docä Caïnäö wodi mæmpo wææ̈ Ënoto, Ënoto wodi mæmpo wææ̈ Teto, Teto wodi mæmpo wææ̈ Adäö, Adäö wodi ingante në badongaingä ïñömö edæ mönö Mæmpo Wængonguï ïnongä ingacäimpa. Mänïnäni ïñömö edæ Itota mæ̈mæ̈idi ingadänimpa.
Itota wënæ wënæ cæcæcäimpa, ante wënæ cæcampa
1 Mänïï Oododänonga quëwëninque Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante ædæmö ëwocacä ïnongä inte Itota ïñömö wadæ gocantapa. Goyongante Wængonguï Önöwoca tömengä ingante önömæca ænte mäocä gogacäimpa. 2 Godinque coadenta ëönæ mänimpoönæ quëwëñongante wënæ awënë pöninque, Wënæ wënæ cæe, ante ancaa cædongäimpa. Itota ïñömö mänimpoönæ cæ̈nämaï ïningä inte edæ ïinque bayonte gæ̈wænte wæcantapa. 3 Adinque wënæ awënë tömengä ingante, —Bitö näwangä Wængonguï Wëmi ïnömi inte dica incæ päö ämi ba cæ̈maïmipa. 4 Äñongante, —“Cæntedö quëwenguï ï. Ïñæmpa Wængonguï nänö apæ̈nedö ante tömänö ante ëñente quëwengæ̈impa,” ante yewæ̈monte ongö apa, äninque Itota edæ Baa angacäimpa. 5 Ayæ̈ Itota ingante onquiyaboga ænte mæ̈icä æite ongöñongante wënæ awënë wæætë inguipoga awënë odeyeidi ömæ tömäo ongöñömæ adoyömö a ongonte baï adotedæ̈ odömongä acantapa. 6 Odömongä ayongante Itota ingante äninque wënæ awënë wæætë, —Awënëidi waincönë pönï ongöninque waëmoncooga mongæ̈ninque tæ̈ï pïñæ̈ninque tömënäni nempo quëwënäni ïnänite nanguï änäni ëñente do cædänipa, ante abii. Tömënäni waëmö pönï näni ëmömämo ante æcänö ëmonguingää, ante, Tæ̈ï pïñænte näni ënempodö ante æcänö empoquingää, ante, botö ïñömö edæ do ænte ënempogaïmo inte tömëmoque në ämo inte godömo æ̈nänipa. Ïninque bitö ïmite, Bado, godömo æ̈e, ämopa. 7 Ïninque bitö mänincoo æncæte ante botö weca ædæ wææ̈ninque, Tatänabi bitö Wængonguï baï ïnömi ïmipa, ämi adinque botö wæætë, Bado, bitö tömämæ Awënë babipa, ante edæ pönömo æ̈maïmipa, ante wënæ awënë änewengantapa. 8 Angä ëñëninque Itota, —Ïïmaï ante yewæ̈mongatimpa. “Awënë Wængonguï weca ædæ wæænte tömengä ingante apæ̈nedinque, Bitö adobique Wængonguïmi ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈necæbiimpa. Ayæ̈, Wængonguï beyænque cæcæbiimpa,” ante wææ yewæ̈monte ongö apa quëwëë, ante Itota angacäimpa. 9 Wënæ awënë ayæ̈ Itota ingante Eedotadëë ænte mäocä goyongante Wængonguï oncö ñæ̈næ̈ oncömäa ænte mæ̈icä æicantapa. Æite næ̈ gongæ̈ñongante wënæ awënë wæætë, Bitö näwangä Wængonguï Wëmi ïmipa, ante acædänimpa, ante bitö to wæibäwe. 10 Äninque wënæ awënë godömenque apæ̈nedinque, “Ïïmaï ante do yewæ̈monte ongompa,Bitö ïmite wææ aacædänimpa, ante cædinqueWængonguï tömengä anquedoidi ïnänite da pönongä 11 pöninque bitö ïmite ïñæ̈ æmpodäni ïninque,bitö dicaa tee tëwadämaï incæbiimpa,” ante yewæ̈mongatimpa cæbii. 12 Äñongä Itota wæætë, —Ïñæmpa ïïmaï ante ingatimpa. “Bitö, Mönö Awënë Wængonguï æbänö cæquingää, ante acæte ante cædämaï incæbiimpa. Ëñënämaï cæbo incæte edæ mönö Awënë Wængonguï botö ïmote cöwë wææ aaquingä, ante acæte ante wënæ wënæ cædämaï incæbiimpa,” ante wææ yewæ̈monte ongö apa änewëë, Itota angacäimpa. 13 Ante Itota angä ate wënæ awënë incæ, Itota wënæ wënæ cæcæcäimpa, ante nänö änewënö ïinque cædinque ïincayæ̈ ate nänö ponte cæquinque edæ wadæ gogacäimpa.
Gadideabæ godinque Itota täno cæcampa
14 Itota ïñömö Wængonguï Önöwoca nänö tæ̈ï pïñæ̈nö ëwocadinque Gadideabæ adodö pongacäimpa. Do pongäimpa, ante adinque wadäni wayömö gode ä gode ä cædäni ëñengadänimpa. 15 Tömengä ïñömö mänïömæ wayömö wayömö godinque tömënäni näni odömöincönë go guiite go guiite cædinque odömonte apæ̈necä adinque tömänäni, Waa pönï odömonte apæ̈necampa, ante tedegadänimpa.
Näatadeta ïñömö ponte Itota apæ̈necampa
16 Wæætë Näatadeta tömengä nänö pægaïñömö pöninque tömënäni guëmanguïönæ ïñonte Itota nänö cöwë cæï baï ñöwo cæcantapa. Oodeoidi Wængonguï apæ̈necä näni ëñente yewæ̈mongainta ate odömöincönë go guiidinque tömengä mäninta ate apæ̈necæte ante ængæ̈ ganticä. 17 Adinque tömengä ingante Itaiya wodi Wængonguï beyæ̈ nänö yewæ̈mongainta pædæ pönönäni ængantapa. Æ̈ninque, Mänïñömö yewæ̈monte ï, ante ñï cæpote adinque, Ïïmaï yewæ̈monte ongompa, ante apæ̈necantapa. 18 “Wængonguï Awënë Önöwoca botonga pö guiicä ate botö tömengä ingante ëwocabopa. Ïninque tömengä botonga gao cæte baï cædinque tömengä nänö tæ̈ï pïñæ̈mämo da pönöninque botö ïmote angantapa. Bitö ömaadäni wæwënäni ïnänite Wængonguï Awënë waa pönö cæcæcäimpa, ante watapæ̈ apæ̈nebi ëñencædänimpa, angacäimpa. Në tee mönete baï wædäni ïnänite bitö, Wængonguï pönö wi æ̈necä beyænque mïnitö abæ tawænte gocæmïnimpa, ante godö apæ̈nebi ëñencædänimpa. Në babetamönäni ïnänite, Mïnitö wæætë waa acæmïnimpa, ante bitö godö cæcæbiimpa. Pïinte cædäni ate wæwente quëwëñönänite bitö wæætë gä pe æmpobi abæ tawænte baï gocædänimpa. 19 Ayæ̈, Wængonguï Awënë nänö waadete cæquïnepo do batimpa, ante apæ̈nebiëñencædänimpa, ante Wængonguï botö ïmote do da pönongä pömo ïmopa.” 20 Ante Itaiya wodi nänö yewæ̈mongainta adinque adodö nä nä capodinque mänïñömö në cæcä ingante pædæ godöninque Itota tæ̈ contacantapa. Mänömaï cæcä adinque tömënäni näni odömöincönë në ongönäni tömänäni tömengä ingante cöwä adänitapa. 21 Ayönänite, —Wængonguï botö ïmotedö ante apæ̈necä ëñëninque näni yewæ̈mongaïnö baï ñöwoönæ ëñëñömïni edæ do ïinque ba amïnipa. 22 Ante apæ̈necä ëñëninque tömänäni, Tömengä nanguï waadete pönö tedecampa, ante apæ̈nedinque tömengä ingante waa adinque guïñente wædänitapa. —Ïingä ïñæmpa Ootee wengä ïmaingä inte bamönengæ̈ mänömaï cæcampa, ante awædö, ante näni caboque tededänitapa. 23 Mänömaï ante wæyönänite Itota tömënäni näni pönënö ante önöwënenque ëñëninque, —Botö ïmote apæ̈nedinque mïnitö, “Bitö dotodo baï ïnömi inte nämä incæ cæte waa babäwe,” ante dodäni näni angaïnö baï ante tedemïni awædö. Ayæ̈, “Capënaömö ïñömö bitö waa cæbi adinque tededäni ëñëmönipa. Mänïñömö bitö cædïnö baï tömëmi ëñagaïñömö adobaï wïï cæbii,” ante wæmïni abopa. 24 Äninque Itota godömenque apæ̈nedinque, —Näwangä ämopa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ïñömö tömengä quëwënïñömö ponte apæ̈neyongante, Wïï ëñëïnë wædö, ante Baa änänipa. 25 Näwangä edæ ämo ëñëedäni. Docä Ediya wodi quëwengäñedë mëa go adoque wadepo ayæ̈ tæcæ wadepo ïñonte tömënäni ömæ tömäo näni gæ̈wænte wægaïmämo baquinque cöönæ cædämaï ingatimpa. Mänïñedë Idægobæ ïñömö owæmpoïnäni nanguï ïnäni quëwëñönänite, 26 tömënäni weca Ediya ingante da godönämaï inte Wængonguï wæætë edæ, Bitö Tidöö eyequeï gote Tadepata ïñömö quëwengä owæmpoingä weca goe, angä gogacäimpa. 27 Adobaï Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä Editeo wodi quëwengäñedë Idægobæ æ̈montai në baadäni nanguï ïnäni ïñönänite Wængonguï tömënäni ïnänite wadæ caadämaï inte wæætë edæ Tidiabæ quëwengä Näämäö ingante wadæ caacä waintai baagacäimpa. 28 Ante Itota apæ̈necä ëñëninque mänincönë ongönäni tömänäni pïinte äïnäni badänitapa. 29 Äïnäni badinque tömengä ingante tömënäni näni quëwëñömö yabæ ïnö wido cædänitapa. Ayæ̈ tömënäni näni mæ̈nonte quëwenquidi tömäne ænte mäo godinque tömënäni, Bæ tamö guidömëmæ̈ tæ̈ wææncæcäimpa. 30 Ante cæyönäni, Itota ïñömö tæcæguedë godinque aamö cæte wadæ gogacäimpa.
Itota angä ëñente wënæ incæ tao gopa
31 Wadæ godinque Gadideabæ Capënaömö näni quëwëñömö pöninque Itota tömënäni näni guëmanguïönæ bayonte tömënäni ïnänite odömonte apæ̈necä ëñënänitapa. 32 Ëñëñönäni tömengä nämä tæ̈ï pïñæ̈ninque në angä ïnongä inte nö odömonte apæ̈necä ëñente wædinque tömënäni, Æ tömengä ïñömö nö pönï odömonte apæ̈necä ëñëmönipa, ante wædänitapa. 33 Mänïñedë edæ onguïñængä wënæ wentamö ëwocacä tönö në quëwengä ïñömö tömënäni odömöincönë a ongöninque ïñontobæ̈ yedæ ante aa pecantapa. 34 —Quïmæ̈ quëwëë. Bitö Itota Näatadeta quëwënïmi inte quïnante mönatö weca pömii. Mönatö ïmönate edæ æ̈mæ̈wo wido cæcæte ante wabänö pömitawo. Bitö æmömidö ïmii, ante botö do atabopa. Bitö Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Wëmi ïnömi ïmipa, ante edæ do ëñëmopa. 35 Ante tedeyongante Itota wææ äninque,—Apocæ̈në quëwenguënë tedewëë. Waocä baönë quëwënömi inte edæ tao gobäwe. Angä ëñëninque wënæ guiquënë tömänäni ayönäni waocä ingante mäo tæ̈ gotodö go wææ̈ñongante tömengä baonga wënæ wënæ cædämaï inte tao gotapa. 36 Itota angä wënæ tao gocä adinque tömänäni guïñente wædinque nämäneque tededinque, —Tömengä æbänö cæte në angä ingää. Ïñæmpa në angä ïnongä inte tömengä tæ̈ï pïñæ̈ninque wënæidi në wentamö ëwocadäni ïnänite angä tao godäni awædö. 37 Ante pönente wædinque tömënäni, Itota mänömaï cæcampa, ante tededinque mänïömæ tömäo gode ä gode ä cædäni ëñengadänimpa.
Pegodo nänöogæ̈ wäänä ingante Itota cæcä gancæ bacä
38 Mänïï tömënäni odömöincönë ongonte apæ̈nedinque Itota tao godinque Timönö oncönë go guiicantapa. Go guiiyongante wadäni, Timönö nänöogængä wäänä ïñömö nanguï daicawo gawænte nangæ̈ bacampa cæbii, änäni. 39 Ëñëninque Itota tömengä weca go gongæ̈ninque daicawo inte pïinte baï äninque, Idæwaa impa, angä dæ batapa. Ïninque tömengä gancæ badinque ængæ̈ gantidinque tömënäni beyæ̈ cæcantapa.
Nantate wæwënäni ïnänite Itota cæcä waa badänipa
40 Nænque gäwadecæ̈ bayonte nantate wæwënäni ïnänite Itota weca ænte pönäni adinque tömengä wacä ingante wacä ingante godö gampocä ate tömënäni waa badänitapa. 41 Ayæ̈ waodäni nanguï ïnäni baönë wënæidi quëwëñönänite Itota angä ëñëninque tao godinque, —Bitö Wængonguï Wëmi ïnömi ïmipa, ante Yæ änänitapa. Ïninque Itota, Botö Codito ïnömo ïmopa, ante do ëñënänipa, ante wædinque wënæidi ïnänite, Apocæ̈në ïmäewedäni, ante edæ wææ angacäimpa.
Itota oodeoidi odömöincönë go guiite apæ̈necä
42 Ayæ̈ baänæ ate Itota wayömö önömæca gocantapa. Gocä adinque wadäni tömengä ingante ante diqui diqui minte tömengä weca do pöninque, Mönitö ïmönite ëmö cæte godämaï incæbiimpa, ante wææ cæcæte ante cædänitapa. 43 Ate wædinque tömengä wææ äninque, —Botö, Wængonguï Awënë Odeye nempo watapæ̈ quëwenguïnö anguënë, ante cöwë apæ̈nequënëmo ïmopa. Wængonguï, Mänömaïnö ante apæ̈necæbiimpa, ante botö ïmote da pönongä pönïmo inte botö tömänäni quëwëñömö gote apæ̈nequënëmo inte gobopa. 44 Ante Oodeabæ godinque tömënäni odömöincönë go guii go guii cædinque Itota apæ̈necä ëñengadänimpa.
Gæyæ nanguï pönï dadöwënänipa
1 Ayæ̈ Itota Guënetadetepæ̈ wedeca gote ongöninque Wængonguï nänö apæ̈nedö ante apæ̈necantapa. Ëñencæte ante cædinque nanguï ïnäni godongämæ̈ pö goto ongonte ëñëë congadänimpa. 2 Apæ̈necä ëñëñönäni tömengä gomö ayongä gæyæ në dadöwënäni dicamöñæ̈ yamoncæte ante ti wææ̈ninque tömënäni näni ti wææ̈ godimpo mëa wipo gäwapæ̈ wedeca ömædempo wäï wocæ̈ acantapa. 3 Adinque Itota adoque wipodë Timönö wipodë guiidinque tömengä ingante, Tæcæpæ̈no gämæ̈nö eyequeï wo go wäï wocæ̈e, angä gä go wäï wocængä ïninque Itota tæ̈ contate tömënäni ïnänite odömonte apæ̈necä ëñënänitapa. 4 Tömënäni ïnänite ïinque apæ̈nedinque Timönö ingante, —Bitö wipo tæcæpæ̈no godömenque ænte gobi ate mïnitö dicamöñæ̈ wo guitodonte gæyæ dadonte æncæmïnimpa. 5 Äñongä Timönö, —Awënë ëñëmi. Tömää woyowotæ̈ gæyæ dadoncæte ante dicamöñæ̈ ancaa guitodöñömöni wïï datapa. Incæte bitö ämi beyænque botö Ao ante cæcæboimpa. 6 Ante mäo guitodöñönäni gæyæ nanguï pönï da ate dicamöñæ̈ wodo wægo tengatimpa. 7 Ïninque Tïmönöidi wa wipodë ongönäni ponte godongämæ̈ æncædänimpa, ante ömö cædäni adinque wa wipo ænte pönäni ate gæyæ mëa wipodë eyede pönï ñönönäni ate wipo ëmä guiicæ cætimpa. 8 Ïninque, Itota angä beyænque gæyæ nanguï pönï æ̈mönipa, ante adinque Timönö Pegodo ïñömö Itota önöwa gäänë ædæ wææ̈ninque, —Awënë ëñëmi. Botö wënæ wënæ entawëmo ïñömote bitö waëmö pönï entawëmi inte nänënë goe, angacäimpa. 9 Ante guïñente wæyongante në dadöwënäni wadäni adobaï, Æbänö cæte nanguï pönï gæyæ dadonte æ̈möö, ante wædinque ancai guïñëninque Timönö tönö godongämæ̈ wædänitapa. 10 Ayæ̈ Timönö tönö godongämæ̈ gæyæ në dadöwëna Tebedeo wodi wëna Tantiago tönö Wäö adobaï guïñente wægadaimpa. Ïninque Itota ïñömö Timönö ingante, —Guïñënämaï incæbiimpa. Gæyæidi gæte bitö æ̈maï bitö ïincayæ̈ ate waodäni ïnänite gæte baï cædinque apæ̈nebi ëñëninque ponte quëwencædänimpa. 11 Angä ëñëninque wipo ëmönaiya ænte mämö ñä cæcadodinque tömënäni mäincoo tömancoo edæ ëmö cædinque edæ Itota mïñæ̈ wadæ gogadänimpa.
Në baadingä ingante Itota wadæ caacampa
12 Ïincayæ̈ ate Itota wadäni näni quëwëñömö gote quëwëñongante wacä cöwë baate ëñawënongä inte tömengä weca ponte guidömëmæ̈ ædæ wææ̈ninque angantapa, —Awënë, bitö Ao ämi inte wadæ caabi ïninque botö waintai baabaïmopa. 13 Äñongä Itota pædæ wææmpo gampo caadinque, —Ao ämopa. Bitö waintai baacæbiimpa. Ante tæcæ äñongä ñömæ̈intai nänö ëñadintai edæ dæ baadinque tömengä waintai do baacantapa. 14 Ïninque Itota tömengä ingante, —Ëñëmi. Bitö waintai baadïmi inte wadäni ïnänite mäo apæ̈nedämaï ïe. Wæætë, Näwangä impa, ante acædänimpa, ante cædinque bitö, Wængonguï quï, ante në godongä weca töingä godinque waintai bitö baadintai odömömi ædæmö acæcäimpa. Ayæ̈ Möitee wodi wææ ante nänö angaincoo baï ænte pöninque bitö waintai bitö baadï beyæ̈ ante edæ, Wængonguï quï, äninque në godongä ingante pædæ godömi æncæcäimpa, ante wææ angantapa. 15 Wææ angä incæte, Itota mänömaï cæcampa, ante nanguï gode ä gode ä cædäni ëñëninque nanguï ïnäni Itota apæ̈necä ëñencæte ante ayæ̈ tömënäni näni caate wædö waa bacæte ante goto pö goto pö cægadänimpa. 16 Itota ïñömö wantæ wantæ ïñö önömæca nänënë godinque Wængonguï ingante wæætë wæætë apæ̈negacäimpa.
Në cömäingä ingante Itota angä dao dao gocampa
17 Ayæ̈ adobaï ïïmö ïñö ïïmö ïñö Itota cöwë odömonte apæ̈negacäimpa. Mänïñedë oodeoidi näni wææ angaïnö ante nanguï adinque në ëñënäni ïñömö në odömönäni ïnönänimpa. Wadäni adobaï, Mönö wææ angaïnö ante ëñente cæcæ̈impa, ante nanguï änäni guiquënë Paditeoidi näni änäni ïnönänimpa. Ïninque Itota mänïñedë odömonte apæ̈neyongä mänïnäni në odömönäni tönö Paditeoidi ïñömö Gadideabæ näni quëwëñömö ta Oodeabæ näni quëwëñömö ta pöninque ayæ̈ Eedotadëë ïñömö ta pöninque Itota weca pöninque tæ̈ contate a ongönänitapa. Mänïñedë wadäni wa wa badinque wënæ wënæ inte wædäni ïñönänite Itota ïñömö Awënë Wængonguï nänö tæ̈ï pïñæ̈nö entawëninque nanguï cæcä waa badönänimpa. 18 Ïninque wadäni në cömäingä nänö möimpataa æ̈mætæ̈ æ̈mætæ̈ bæi ongonte næ̈æ̈ninque, Itota weca ænte mangui ñö cæcæ̈impa, ante pönänitapa. 19 Ponte ayönäni wadäni eyede pönï goto ongönäni adinque në ænte mämö pönïnäni ïñömö, Ædö cæte guiiquïï. Ante wædinque oncömäa ïnö æidämæ̈ mæ̈i æidinque dai bæte mæ̈nönïñömö epæ̈ cædäni ompite gongæ̈ñö tömënäni cömäingä möimpataa bæi ongöninque tömengä ingante godongämæ̈ ongönäni weca tæcæguedë Itota weca pædæ wææ̈nönäni ongongantapa. 20 Mänömaï cædäni adinque Itota, Näwangä wede pönente cædänipa, ante adinque, —Æ̈migo, wënæ wënæ bitö cædïmämo ante ñöwo ñimpo cætimpa. 21 Äñongä Paditeoidi tönö në wææ odömönäni nämäneque pönente tededinque, “Wënæ wënæ cædingä ingante æcänö ñimpo cæquingää. Ïingä ïñömö Wængonguï ingampa diyæ̈ mänömaï cæquingää. Edæ babæ ancædö.” 22 Ante pönëñönäni Itota tömënäni näni pönëwënö ante do ëñëninque, —Mïnitö mïmöno quïmæ̈ wënæ wënæ pönëwëmïnii. 23 “Në cömäingä nänö wënæ wënæ cædïmämo ante godö ñimpo cæbopa,” ante botö Wængonguï baï ämo ëñëninque mïnitö guiquënë, Wængonguï ingampa diyæ̈ mänömaï cæquingää, ante pönëmïnipa. Ayæ̈ wæætë, “Ængæ̈ gantidinque möimpata ænte dao dao gocæcäimpa,” ante botö Wængonguï baï ämo ëñëninque mïnitö adobaï, Wængonguï ingampa diyæ̈ mänömaï cæquingää, ante pönëmïni ïmaïmïnipa, ante awædö. Ïñæmpa mänömaïnö ante pönëmïni ïninque mïnitö edæ æbänö cæquënëmo ämïnii. 24 Incæte botö Waobo ëñagaïmo inte inguipoga quëwëninque waodäni näni wënæ wënæ cædïmämo ante në ämo inte pönö ñimpo cæbopa, ante mïnitö edæ ëñencæmïnimpa, ante botö ïïmaï cæbopa. Äninque në cömäingä ingante edæ, —Bitö ïmite ämo ëñëe. Ængæ̈ gantidinque bitö möimpata topo cæte æ̈ninque tömëmi oncönë næ̈ænte goe. 25 Angä ëñëninque cömäingä ïningä incæ edæ tömänäni ayönäni ængæ̈ gantidinque, Wængonguï ñäö baï ëmönongä inte pönö tæ̈ï pïñænte cæcä æ̈mopa, ante apæ̈nedinque tömengä nänö öñöninta topo cæte tao oncönë ænte gocantapa. 26 Gocä ate wædinque tömänäni, Æbänö cæcäï, ante ëñënämaï inte guïñente wædinque, Wængonguï bitö ñäö baï ëmömi inte waa pönï cæbi amönipa, ante watapæ̈ apæ̈negadänimpa. Ayæ̈, —Ñöwo ïñömö mä pönï cæcä amönipa, ante ancai guïñente wædänitapa.
Debii ingante Itota angä tee empote gocampa
27 Ayæ̈ ate Itota tao gote ayongä odömäno awënë nänö äninta ante në ængä Debii ingante acantapa. Tömengä ïñömö Awënë nänö æ̈impa gäänë tæ̈ contate ongongä adinque Itota tömengä ingante, —Botö mïñæ̈ pöe. 28 Angä ëñëninque do ængæ̈ gantidinque Debii mänincoo tömancoo ëmö cæte Itota mïñæ̈ wadæ gogacäimpa. 29 Ayæ̈ ate Debii, Itota beyæ̈, ante tömengä oncönë æ̈æ̈mæ̈ nanguï pönï cæcantapa. Ïninque æ̈æ̈mæ̈ becæte ante awënë beyæ̈ në æ̈wënäni nanguï ïnäni pö tæ̈ contate cæ̈ñönäni wadäni adobaï pö tæ̈ contate cæ̈näni. 30 Adinque Paditeoidi tönö tömënäni në odömönäni guiquënë Itota mïñæ̈ në godäni ïnänite pïinte äninque, —Odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wënäni tönö wadäni në wënæ wënæ cædäni tönö mïnitö quïmæ̈ godongämæ̈ ponte tæ̈ contate bete cæ̈mïnii. 31 Ante pïïñönäni Itota wæætë tömënäni ïnänite, —Në waa ingä guiquënë, Cæbi waa baboe, änämaï ïñongante në wënæ wënæ ingä guiquënë dotodo ingante, Cæbi waa baboe, ante do aa pecampa. 32 Pancadäniya, Nämä incæ në nö entawëmo ïmopa, ante në änäni ïñönänite botö ïñömö edæ në dotodo baï adobaï ïnömo inte tömënäni ïnänite aa pedämaï incæboimpa. Wadäni guiquënë, Nämä wënæ wënæ cæbo ïmopa, ante në änäni ïñönänite botö, Tömënäni, Idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante Wængonguï gämæ̈nö poncædänimpa, ante cædinque tömënäni ïnänite aa pecæ pongaboimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Ee ate cæ̈nämaï ingæ̈impa, ante në änäni
33 Itota ingante ïïmaï ante ayæ̈ änänitapa. Wäö mïñæ̈ në godäni ïñömö, Wængonguï beyæ̈, ante ee ate cæ̈nämaï ïnänipa. Ayæ̈ Paditeoidi mïñæ̈ në godäni adobaï ee ate cædänipa. Bitö mïñæ̈ në godäni guiquënë do cænte bete quëwënänipa töö. 34 Änäni ëñëninque Itota wæætë, —Onguïñængä në monguingä wente ænte pönäni ïñönänite mïnitö wæætë, Ee ate cæ̈nämaï ïedäni, ante edæ ædö cæte wææ anguïmïnii. Monguingä nänö wente ænte në pönäni baï ïnönäni inte botö mïñæ̈ në godäni ïñömö ædö cæte wæwente baï cæ̈nämaï inguïnänii. 35 Wæætë ayæ̈ ate guiquënë, Monguingä, näni në änongä baï ïñömote wadäni ponte botö ïmote ö ænte gocædänimpa. Mänömaï cædäni ate botö mïñæ̈ në godäni ïñömö mänïñedë ate wæætë cæ̈nämaï inte wæcædänimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa. 36 Ayæ̈, Wængonguï Awënë nempo quëwëninque æbänö cæquïï, ante ëñencædänimpa, ante Itota ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömonte ïïmaï ante apæ̈necantapa. —Mïincoo badonte ate waocä dicæ adocoo wänä ñænte pancacooga æ̈ninque pedæncooga pönö tadömonguingäa. Mänömaï cæcä ïninque edæ mïincoo incæ do wänä tente baquënë. Ayæ̈ pedæncoo ëmönö baï mïincoo wïï adobaï ëmompa. Mïnitö, Awente baï cæ̈nämaï inte mönö quëwengæ̈impa, ante mïni änewënö guiquënë pedæncoo baï inte wote baquïne ënepa. Wængonguï gämæ̈nö pöninque quëwencæmïnimpa, ante botö apæ̈nedö guiquënë mïincoo baï inte quëwenguïne ënepa. Ïninque wote baquïne tönö quëwenguïne tönö ædö cæte mënea ante ëñente cæquïï. 37 Ayæ̈ adobaï yowepæ̈ biïnömæ̈ mïïmæ̈ æ̈ninque waocä ædö cæte picæ̈ æ̈montaicadedë godö pe ñïñænguingää. Ïñæmpa picæ̈ æ̈montaicadedë pe ñïñængä ïninque edæ tæi æbæ æ̈mæ̈wo goquënë. 38 Mïïmæ̈ wæætë mïincadedë pe ñïñængæ̈impa. Adobaï botö odömönö mïïmæ̈ baï ïñonte dodäni näni odömöwënö ædö cæte botö odömönö tönö adoyedë ëñente cæquïï. 39 Incæte, “Gönæ̈nïmæ̈ ïñömö waëmepæ̈ ïmæmpa,” ante në bedömïni inte mïnitö mïïmæ̈ ædö cæte quingæ̈ bequïmïnii, ante Itota angacäimpa.
Guëmanguïönæ ïñonte tömëmö tä pete æ̈nänipa
1 Ayæ̈ ate guëmanguïönæ ïñonte Itota tömëmoncodë tæcæguedencodë gocantapa. Goyongä tömengä mïñæ̈ në godäni ïñömö tömëmö inca tä pete æ̈ninque dacæ dacæ cædinque ade cæ̈ ade cæ̈ godäni. 2 Adinque Paditeoidi guiquënë, —Ïñæmpa, Guëmanguïönæ ïñonte mänïnö baï cædämaï ïedäni, ante dodäni näni wææ angaïnö ante mïnitö ëñënämaï inte quïmæ̈ cæmïnii. 3 Ante pïïñönänite Itota, —Docä Dabii wodi tömengä nänö ëmïñæ̈näni tönö ömæpodäni inte gæ̈wænte wædinque æbänö cægadänii, ante yewæ̈monte öñö incæ mïnitö ïñæmpa adämaï inte baï ämïni awædö. 4 Wængonguï quï, ante në godönänique cænguï impa, ante wææ näni angaïnö baï cædinque dodäni päö, Wængonguï quï, ante ñoncæ ñoncæ cædönänimpa. Incæte Dabii wodi Wængonguï oncönë go guiidinque mänïï päö do ænte cæ̈ninque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite godömenque godongä cæ̈nänitapa, ante yewæ̈monte öñö apa änewëmïnii. 5 Ante apæ̈nedinque Itota tömënäni ïnänite ayæ̈ apæ̈necantapa. —Botö ïñömö Waobo në ëñagäïmo ïñömö Tæiyæ̈ Awënë ïnömo inte edæ guëmanguïönæ Awënë ïnömo ïmopa. Ïninque botö, Guëmanguïönæ ïñonte edæ æbänö cæquïï, ante adobo në Ämo ingaïmo ïmopa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Nï cömampoingä
6 Ïincayæ̈ ate guëmanguïönæ adobaï waönæ ïñonte Itota oodeoidi odömöincönë go guiite odömonte apæ̈neyongä onguïñængä önompo tömëmæ̈ ïnö nï cömampote wædongä inte mänïñömö a ongongantapa. 7 Mänïñedë në odömönäni tönö Paditeoidi guiquënë, Itota wapiticæ̈ cæcä ïninque mönö wæætë pïinte angæ̈impa, ante në änewënäni ïnönänimpa. Ñöwo ïñömö tömënäni, Ñöwoönæ guëmanguïönæ ï incæte Itota nï cömampoingä ingante, Waa bacæcäimpa, ante cæcä ïninque mönö mäo pïinte angæ̈impa, ante babæ cæcæte ante cöwä adänitapa. 8 Mänïnö, Mönö pïingæ̈impa, ante näni pönëwënö ante Itota ïñömö önöwënenque edæ do ëñëninque edæ nï cömampoingä ingante, —Bitö ængæ̈ gantidinque tæcæguedë pö næ̈ gongæ̈e. Angä ëñëninque ængæ̈ gantidinque pö næ̈ gongængantapa. 9 Ïninque Itota në pïinte ancædäni ïnänite, —Ämo apæ̈nemïni ëñëmoedäni. Guëmanguïönæ ïñonte mönö æbänö cæquënëmö ïmöö, ante wææ angatïï, ante pönëmïni. Mönö waa cæquënëmö ïmompa, ante pönëmïnitawo. Wæætë edæ, Mönö wënæ wënæ cæquënëmö ïmompa, ante pönëmïnitawo. Guëmanguïönæ ïñonte edæ, Quëwencædänimpa, ante cæquënëmö ïmompa, ante pönëmïnitawo. Wæætë mönö edæ ömæ̈e ëwenguënëmö ïmompa, ante pönëmïnitawo. 10 Äninque æ̈mætæ̈ gomö æ̈mætæ̈ gomö edæ tömänäni ïnänite adinque nï cömampoingä ingante, —Pædæ pompobi. Angä ëñente cædinque në cömampodingä incæ pædæ æmpote edæ ædæmö waa empocä bapocantapa. 11 Ïninque tömënäni, Guëmanguïönæ incæ mänömaï cæcampa, ante ænguï badinque, Itota ingante mönö æbänö cæquïï, ante pïïninque näni cabo nämäneque tedegadänimpa.
Itota angä ate dote ganca ïnäni në gode änäni badänipa
12 Mänïñedë Wængonguï ingante apæ̈necæte ante Itota änanquidi æidinque tömää woyowotæ̈ apæ̈nee congantapa. 13 Ñäö ba adinque tömengä mïñæ̈ në pönïnäni ïnänite aa pecä pönäni ate tömengä, Botö beyæ̈ në gode ämïni incæmïnimpa, ante dote ganca ïnäni mänimpodäni ïnänite apænte ængacäimpa. 14 Tömengä nänö në da godönäni baquïnäni ïñömö edæ ïïmaï ëmönönänimpa. Tänocä Timönö ëmongä ingä incæte Itota wawo Pegodo pemongacäimpa. Ïingä Pegodo tönö Æntade näna caya, Tantiago tönö Wäö näna caya, Pedipe tönö Batodömëë, 15 Mäateo tönö Tömato, Adepeo wengä Tantiago ïnönänimpa. Ayæ̈, Mönö ömæ ingæ̈impa, ante nanguï cædongä inte wacä Timönö ïnongäimpa. 16 Tantiago wengä Codaa tönö Itota ingante odömonte në godonguingä ingaingä inte wacä Codaa Icadiote näni änongä ïnatapa. Mänimpodäni ïnänite Itota apænte ængacäimpa.
Tæiyæ̈näni ïnänite Itota gampocä waa badänipa
17 Mänimpodäni tönö Itota mæ̈mö ïñömö wææ̈ninque næ̈ gongænte ongongantapa. Mänïñömö tömengä mïñæ̈ në godäni nanguï ïnäni do ponte a ongönönänimpa. Ayæ̈ tömënäni tönö wadäni Eedotadëë ïñömö quëwënäni tönö Oodeabæ tömäo quëwënäni ayæ̈ Tido eyequeï Tidöö eyequeï gäwapæ̈ wedeca quëwënäni nanguï ïnäni do ponte a ongönönänimpa. Tömënäni, Itota apæ̈necä ëñengæ̈impa, ante ayæ̈, Wënæ wënæ inte wæwëmö inte mönö waa edæ bacæ̈impa, ante pöninque a ongönänitapa. 18 Ayæ̈ wënæidi në wentamö ëwocadäni tönö quëwente wæwënäni mänïñömö ponte ongönäni ïnänite Itota adoyömö wææ̈ pöninque godö cæcä waa badänitapa. 19 Ayæ̈, Itota tæ̈ï pïñænte entawengä inte pönö cæcä ate waa badänipa, ante adinque tömänäni tömengä ingante gampocæte ante cædänitapa.
Mïni toquinque, ante ayæ̈, Mïni wæquinque, ante
20 Ayæ̈ Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite gomö adinque apæ̈necä ëñënänitapa. “Mïnitö, Botö waëmö ïmopa diyæ̈ Awënë Odeye nempo guiiquïmoo, ante në wæwëmïni ïñömö watapæ̈ mïni toquinque Wængonguï Awënë Odeye nempo mïni quëwenguïnö edæ do ëamïnipa,” angantapa. 21 “Inguipogaque gæ̈wænte wæmïni inte edæ mïni watapæ̈ toquinque Wængonguï pönongä tömo pönï cæncæmïnimpa,” angantapa. “Mïnitö inguipogaque wæwente quëwëmïni inte edæ mïni watapæ̈ toquinque Wængonguï pönö waadete cæcæcäimpa,” angantapa. 22 “Botö Waobo ëñagaïmo mïñæ̈ gomïni beyænque wadäni mïnitö ïmïnite badete todinque pïinte adinque wido cædänitawo. Botö beyænque mïnitö ëmöwo ante, Wïwa ëmöwo awædö, ante Baa änänitawo. Edæ mïni waa toquinque inguipogaque mänömaï cædänipa. 23 Öönædë mönö ænguïnö ante nanguï ongompa, ante pönëninque mïnitö ñöwodäni näni pïinte cæyedë incæ watapæ̈ toedäni. Ïïnäni në pïinte cædäni wæ̈mæ̈idi incæ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïnänite edæ adobaï pïinte cægadänimpa, ante toquënë wæwëmïnii. 24 Wæætë edæ mäincoo nanguï në ëamïni guiquënë ïincayæ̈ ate mïni wæquinque edæ inguipogaque watapæ̈ quëwëmïnipa,” ante Itota apæ̈necantapa. 25 “Në tömo cæ̈mïni guiquënë ïincayæ̈ ate mïni gæ̈wænte wæquinque edæ inguipogaque tömo cæ̈mïnipa,” ante apæ̈necantapa. “Në Ca ca tomïni adobaï ïincayæ̈ ate Ca ca mïni wæquinque edæ inguipogaque tomïnipa,” angantapa. 26 “Mïnitö ïmïnite ante tömänäni waa apæ̈nedäni ïninque edæ mïni wæquinque ingæ̈impa. Ïñæmpa ïïnäni në waa apæ̈nedäni adodäni mæ̈mæ̈idi adobaï cægadänimpa. Wadäni babæ wapiticæ̈ apæ̈nedäni incæ, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nebo ïmopa, ante në änewënäni ïnänite ïïnäni mæ̈mæ̈idi ïñömö adobaï waa apæ̈negadänimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Në pïinte cædäni ïnänite waadete cæcæ̈impa, ante
27 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota, “Mïnitö në ëñëmïni ïñömïnite ämo ëñëedäni. Mïnitö ïmïnite në pïinte cædäni ïnänite mïnitö wæætë waadete cæedäni. Mïnitö ïmïnite në pïinte adäni ïnänite mïnitö wæætë waa cæedäni. 28 Wënæ wënæ bacæmïnimpa, ante në änäni ïnänite mïnitö wæætë waa apæ̈nete godö cæedäni. Mïnitö ïmïnite në wënæ wënæ cædäni ïnänite mïnitö wæætë tömënäni beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. 29 Wacä bitö ïmite ïmæmpaga ïnö tamongä wædïmi inte bitö wæætë æ̈mæmpaga ïnö dadi ëmæ̈monte ee ongömi tamongäe. Ayæ̈ yogui beyæ̈ bitö yabæcoo ö ængä adinque önönancapæncoo tönö ee abi ö ængäe. 30 Mäincoo ante në angä ingante tömengä nänö änoncoo edæ ee godömi ængäe. Ayæ̈ bitö mäincoo në ö ængä ingante, Wæætë adodö pönömi æ̈moe, änämaï incæbiimpa. 31 Mïnitö, Wadäni botö ïmote waa cæcædänimpa, ante wæmïnitawo. Edæ mänïnö ante mïni wædö baï adobaï wædänipa, ante pönëninque mïnitö wæætë wadäni tömänäni ïnänite waa cæedäni,” ante Itota angacäimpa. 32 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Mïnitö ïmïnite në waadedänique ïnänite waadete pönëmïni inte wadäni ïnänite waadedämaï ïmïni adinque edæ Wængonguï dicæ mïnitö ïmïnite waadete pönö aquingäa. Ïñæmpa në ëñënämaï cædäni incæ në waadete pönënänique ïnänite waadete pönëninque mïnitö cæganca do cædänipa töö. 33 Ayæ̈ adobaï mïnitö ïmïnite waa cædänique ïnänite waa cæmïni inte wadäni ïnänite waa cædämaï ïmïni adinque Wængonguï mïnitö ïmïnite dicæ waa aquingäa. Ïñæmpa mïnitö cædö baï në ëñënämaï cædäni incæ adobaï do cædäni apa cæmïnii. 34 Ayæ̈, Adodö pönongä æncæboimpa, ante pönëwëninque mïnitö në adodö pönonguingä ingante godömïni inte wadäni ïnänite godönämaï ïmïni adinque Wængonguï mïnitö ïmïnite dicæ waa aquingäa. Ïñæmpa në ëñënämaï ïnäni näni cabo incæ, Adodö pönongä æncæboimpa, ante pönëwëninque në adodö pönonguinganque ingante godöninque mïnitö cædö baï adobaï cædänipa töö.” 35 “Wæætë mïnitö ïmïnite në pïïnäni ïnänite waadete pönëninque waa cæedäni. Ayæ̈ tömënäni näni änö ante, Adodö pönömi æ̈moe, ante änämaï inte ee godömïni æncædänimpa. Mänömaï waadete cæmïni ïninque mïnitö ïincayæ̈ ate mïni waadete cægaïnö beyæ̈ nanguï æ̈maïmïnipa. Ayæ̈ mönö Mæmpo Æibæ pönï në Quëwengä ïñongante tömengä ingante në waa ate pönënämaï ïnäni ïnänite tömengä godö waadete cæcampa. Në wïwa cædäni ïnänite tömengä godö waadete cæcampa. Ïninque mïnitö tömengä nänö cæï baï adobaï waadete cæmïni ïninque Mæmpocä waadete nänö entawënö baï mïnitö adobaï entawëninque tömengä wëmïni ïmaïmïnipa. 36 Mönö Mæmpo pönö waadete nänö waa cægaï baï mïnitö adobaï wadäni ïnänite godö waadete waa cæedäni,” ante Itota angacäimpa.
Wadäni ïnänite apænte änämaï ïedäni, ante
37 Ayæ̈ wæætë Itota ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Wacä ingante apænte änämaï ïmïni ïninque mönö Mæmpo wæætë mïnitö ïmïnite apænte änämaï incæcäimpa. Ayæ̈, Wacä nänö tente wæquinque wënæ wënæ cæcampa, ante änämaï ïmïni ate mönö Mæmpo wæætë, Mïni tente wæquinque wënæ wënæ cæmïnipa, ante apænte änämaï incæcäimpa. Wacä wënæ wënæ cæcä ingante mïnitö ñimpo cæmïni ee gocä ate mönö Mæmpo adobaï mïnitö ïmïnite ñimpo cæcä quëwencæmïnimpa. 38 Wadäni ïnänite ee godöedäni. Mïnitö ee godömïni æ̈näni ïninque wadäni wæætë mïnitö ïmïnite ee pönönäni æncæmïnimpa. Në pönönäni ïñömö tömënäni näni tee mäincadedë da wëninque da wææ̈nonte wancæ wancæ cædinque eyepote wæænguinque eyede pönï da wëninque mïnitö ænguincadedë pönö wäne cædäni edæ æncæmïnimpa. Edæ mïnitö tee mante mïni godöincade incæ adocadeca tee mante baï cædinque Wængonguï mïnitö ïmïnite eyepæ̈ pönongä æncæmïnimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 39 Ayæ̈, Wængonguï Awënë nempo quëwëninque æbänö cæquïï, ante ëñencædänimpa, ante Itota ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque ïïmaï apæ̈necantapa. “Babetamongä ingante wacä babetamongä incæ ædö cæte mäo odömongä goquingää. Ïñæmpa mänömaï cædinque näna babetamoncaya ompite adopiticæ̈ guëa go wææ̈ guiibaïnapa. 40 Në odömonte apæ̈necä ïñömö në ëñengä inte odömöñongante tömengä nänö në ëmïñængä guiquënë dicæ godömenque ëñengä ingäa. Incæte ïinque odömonte apæ̈necä ëñëninque tömengä nänö në ëmïñængä abæ tawæ̈ninque wæætë në odömongä baï bacæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 41 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Bitö tönïñacä wædænque wënæ wënæ cæcä ïñongante bitö guiquënë nanguï bitö wënæ wënæ cædïnö ante wædämaï ïnömi inte tömengä ingante quïnante pïinte änewëmii. Ïñæmpa tömëmi awinca gäänë awæmpa wææ ongompa, ante adämaï inte baï cæbipa töö. 42 Tömëmi awinca gäänë awæmpa wææ ongompa, ante bitö adämaï inte bitö tönïñacä ingante, ‘Biwï, bitö awinca guiyä mæ̈ owo baï ate æ̈ wimömoe,’ ante edæ abipa ænguïmii. Ïñæmpa bitö në wadö tedete wadö cædömi inte edæ tömëmi awinca gäänë wææ ongompa täno wido cæte ate edonque adinque bitö tönïñacä awinca guiyä owodö æncæbiimpa,” ante Itota angacäimpa.
Awæ̈ æbänö ïwæ̈, ante tömenca bete ëñengæ̈impa, ante
43 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota, “Waincawæ̈ incæ ædö cæte baaca incaquïï. Wæætë wïwa ïwæ̈ incæ ædö cæte wainca incaquïï. 44 Awæ̈ æbänö ïwæ̈, ante ëñencæte ante mönö tömenca tä pete bete ëñengæ̈impa. Iigowæ̈ñeca æncæte ante waodäni dicæ daa mongæ̈wäa edæ tä pete æ̈näniyaa. Yowemö æncæte ante waodäni dicæ daacamëña tä pete æ̈näniyaa. 45 Mönö waocabo ïñömö adobaï ïnömö inte cæmompa. Mïmönë mönö pönëmämo eyede tate baï tao godedinque mönö mänïmämoque ante pönëninque tedemompa. Waocä në waa cæcä guiquënë waa pönï tömengä nänö pönënö ante entawëninque waa tedecampa. Në wïwa cæcä guiquënë tömengä nänö wïwa pönënö ante entawëninque wïwa tedecampa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Në mæ̈nöna ante
46 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque, “Mïnitö ïñömö botö ïmote, ‘Awënë, mönitö Awënë ïmipa,’ ante tedemïni incæte botö änö ante quïnante wïï ëñente cæmïnii. 47 Ñöwo ïñömö edæ apæ̈nebo ëñëedäni. Botö gämæ̈nö ponte ëñëninque waocä botö änö ante do ëñente cæcä ïñömö tömengä ïïmaï ingampa. 48 Waocä adocanque oncö mæ̈noncæte ante guiibæ æ̈æ̈ wodinque dicaboga mæ̈noncæte ante gönongä baï në ëñente cæcä ïñömö adobaï cæcä ingampa. Tömengä oncö tæ̈ï mæ̈nonte ongö ïninque æpæ̈ äninque quingæ̈ pö incæte oncö ædö cæte wancæ wancæ cæquïï. Ïñæmpa tæ̈ï mæ̈nonte ongompa. 49 Wæætë waocä guiibæ æ̈æ̈ wote gönönämaï yabæque oncö mæ̈nongä ate yabæque mæ̈nöïñömö æpæ̈ äninque pö ate oncö dobæ bogo cæte tæ̈ wææ̈ninque æ̈mæ̈wo gopa. Botö apæ̈nebo ëñëninque waocä në ëñënämaï cæcä ïñömö tömengä në yabæque mæ̈nongä baï inte ocai incadämaï inte baï ëñënämaï cæcampa,” ante Itota ïinque apæ̈negacäimpa.
Capitäö ingante në cæcä ingante Itota cæcä waa bacampa
1 Ayæ̈ tömënäni ïnänite ïinque apæ̈nedinque Itota Capënaömö näni quëwëñömö gogacäimpa. 2 Mänïñömö quëwëninque odömäno tontadoidi awënë capitäö ingante në cæcä ïñömö wënæ wënæ badinque æ̈mæ̈wo wæncæ cæcä ingantapa. Awënë capitäö ingante në cæcä ïñongante awënë wæætë tömengä ingante nanguï waadecantapa. 3 Ïninque, Itota waa cæcä ingampa, ante mämö apæ̈nedäni ëñëningä inte tontado capitäö ïñömö oodeoidi ïnänite në aadäni näni Picæncabo ïnänite apæ̈nedinque, Mïnitö Itota weca godinque tömengä ingante ämïni ëñente pöninque tömengä wæætë botö ïmote në cæcä ingante cæcä waa bacæcäimpa. 4 Angä ëñente godinque në aadäni näni Picæncabo guiquënë Itota weca pöninque tömengä ingante nanguï änänitapa. —Mönö oodeocabo ïñömonte mäningä tontado capitäö ïñömö mönö ïmonte waa cæcampa, ante wædinque bitö tömengä beyæ̈ waa cæcæbiimpa. 5 Tömengä ïñömö mönö oodeocabo ïñömonte waadete cædinque, Wængonguï apæ̈necä näni ëñente yewæ̈mongainta ate mïnitö odömöincö impa, ante do mæ̈nonte pönongä æ̈mompa cæbii. 6 Änäni ëñëninque Itota në aadäni näni Picæncabo tönö wadæ gocantapa. Oncö obo pöñönänite tontado capitäö ïñömö tömengä guiidënäni ïnänite, Go bee tëninque botö beyæ̈ Itota ingante ïïmaï ante apæ̈needäni, angantapa. “Awënë ee ongöe. Botö waëmö ïmopa diyæ̈ bitö botö oncönë pö guiiquïmii, ante capitäö bitö ïmite angampa,” ante apæ̈needäni, angä ponte apæ̈nedänitapa. 7 Ayæ̈ adobaï, “Botö wïï waëmö ïnömo inte edæ bitö weca pönämaï intabopa. Incæte bitö adoyömö ongöninque ämi ïninque botö ïmote në cæcä waa bacæcäimpa. 8 Bitö ïñömö Awënë Wængonguï ingante në ëñente cædömi ïmi baï botö adobaï wacä awënë ingante në ëñente cæbo ïmopa. Ïninque botö awënë ëabo inte botö awënë beyænque ämo ëñëninque tontadoidi wæætë guïñente wædinque botö änö ante cædänipa. Ïninque adocanque ingante botö, Goe, ämo ëñëninque edæ do gocampa. Wacä ingante, Pöe, ämo ëñëninque edæ do pongampa. Ayæ̈ botö ïmote në cæcä ingante, Cæe, ämo ëñëninque edæ do cæcampa.” Mänömaïnö ante Itota ingante botö beyæ̈ ante apæ̈nemïni ëñengäedäni, ante tontado capitäö ïñömö tömengä guiidënäni ïnänite angä godinque tömënäni wæætë capitäö nänö änö baï ante Itota ingante adodö ante apæ̈nedänitapa. 9 Mänömaïnö ante tontado awënë beyæ̈ apæ̈nedäni ëñëninque Itota wæætë, Mäningä tontado awënë ïñömö waa pönï ëñengampa, ante wædinque godongämæ̈ ongönäni ïnänite, —Näwangä ämopa. Mönö idægocabo ïñömonte mäningä wede pönengä ingä baï adocanque incæ edæ dæ angä awædö, angantapa. 10 Ayæ̈ në bee tencæ pönïnäni oncönë wadæ gote ayönäni capitäö ingante në cæcä ïñömö do waa bacä agadänimpa.
Æ̈mæ̈wo wæ̈ningä ingante Itota angä ñäni ömæ̈mongampa
11 Itota ïñömö ïïmö ate Näïno näni quëwëñömö gocæte ante goyongante tömengä nänö në ëmïñæ̈näni tönö wadäni nanguï ïnäni godongämæ̈ gogadänimpa. 12 Mänïñömö yabædemö obo pöñongä onguïñængä æ̈mæ̈wo wæ̈ningä ingante næ̈ænte pönänitapa. Tömengä badä owæmpoingä ïnongä inte tömengä wengä adocanque wængä wædinque pongantapa. Ayæ̈ mänïñömö quëwënäni nanguï ïnäni wäänä tönö godongämæ̈ pönäni acantapa. 13 Wäänä ingante adinque Itota tömengä tönö guëa wæwente baï pönëninque, —Wædämaï ïe. 14 Äninque do wæ̈ningä ingante tömënäni näni daga wenguimpa gäänë ponte gampocä ate në næ̈æ̈nïnäni næ̈ gongæ̈nänitapa. Itota ïñömö, —Edënïmi, bitö ïmite ämopa. Ængæ̈ gantie, angantapa. 15 Ëñëninque në wæ̈ningä incæ ængæ̈ gantidinque tæcæ tedecä adinque Itota wäänä ingante pædæ godongä ængantapa. 16 Itota mänömaï cæcä adinque tömänäni nanguï guïñente wædinque Wængonguï ingante watapæ̈ apæ̈nedinque, —Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä tæ̈ï ëmongä ïnongä inte mönö weca a ongongä amompa, änänitapa. Ayæ̈, —Wængonguï quïmö ïñömonte Wængonguï incæ mönö weca ponte godongämæ̈ cæcampa. Näwangä impa, ante nanguï todänitapa. 17 Ayæ̈ Oodeabæ tömäo quëwënäni ïnänite wayömö gomonga quëwënäni ïnänite mäo gode ä gode ä cæte, Itota æbänö cæcää, ante apæ̈nedäni ëñengadänimpa.
Wäö tömengä mïñæ̈ në goda ïnate da pönongä pönapa
18 Wäö mïñæ̈ në godäni adobaï, Itota æbänö cæcä ingää, ante ëñëninque Wäö ingante mämö apæ̈nedäni ëñengantapa. Mänïnö ante apæ̈nedäni ëñente wædinque Wäö ïñömö tömengä mïñæ̈ në goda mënaa ïnate äñecä pönatapa. 19 Pöna adinque Wäö tömëna ïnate, Mïnatö mönö Awënë weca godinque botö beyæ̈ ante ïïmaï ante äeda, angantapa. Awënë ëñëmi. Bitö ïñömö dodäni näni, Në Ponguingä, angaïmi adobi ïmitawo. Wæætë tömënäni näni në angaïmi ïnämaï ïmi ïninque bitö wæætë, Wacä ponguingä, ante wänö cöedäni, ämitawoo. Æbänö mönitö cæquïmönii, ante botö beyæ̈ ante ëñencæte ante äeda. Ante Wäö mënaa ïnate Itota weca da godongä godatapa. 20 Godinque Itota weca pöninque ïïmaï ante apæ̈nedatapa. —Wäö æpæ̈në në guidönongä ïñömö mönatö ïmönate da pönöninque bitö ïmite ïïmaï angampa. Awënë ëñëmi. Dodäni näni, Në Ponguingä, angaïmi bitö ïñömö adobi ïmitawo. Wæætë tömënäni näni angaïmi ïnämaï ïmi ïninque bitö wæætë, Wacä ponguingä, ante wänö cöedäni, ämitawo. Æbänö mönitö cæquïmönii, ante ëñencæte ante Wäö mönatö ïmönate da pönongä pontamönapa, änatapa. 21 Mänïñedë incæ daicawo gawæ̈näni tönö wënæ wënæ inte wæwënäni nanguï ïnäni ïnänite Itota godö waa cæcä waa badänitapa. Wënæidi në wïwa ëwocadäni ïnänite tömengä wido cæcä ate waodäni nanguï ïnäni waa badänitapa. Babetamönäni nanguï ïnäni ïnänite tömengä gampomongä waa bamönänitapa. 22 Ïninque mänömaï cæcä waa ayönate ñöwo pöna ïnate Itota, —Botö godö cæbo ate babetamö ïnïnäni incæ do adäni amïnapa. Cömante ïnïnäni incæ waa bate dao dao godäni amïnapa. Baate ïnïnäni incæ ñöwo æ̈montai waëmontai baadäni amïnapa. Babetamonca ïnäni ïñönänite botö godö cæbo ate önömonca ëñënäni badäni amïnapa. Do æ̈mæ̈wo wænte öñönäni ïñönänite botö godö cæbo ate ñäni ömæ̈monte quëwënäni amïnapa. Ömaadäni inte wæwënäni ïnänite botö Wængonguï Awënë pönö waa cæcæcäimpa, ante watapæ̈ apæ̈nebo ëñencædänimpa. Ïninque mïnatö ponte ëñëñömïna botö æbänö apæ̈nebo ëñëmïnatawo, ante ayæ̈, Botö æbänö cæbo amïnatawo, ante mïnatö ñöwo wæætë Wäö weca gote mäo apæ̈nemïna ëñengäeda, angantapa. 23 Ayæ̈, “Botö beyæ̈ waocä wïï pïinte wadæ gocä ïñömö tömengä nänö watapæ̈ toquinque oda cædämaï incæcäimpa, ante Wäö ingante mäo apæ̈nemïna ëñencæcäimpa,” ante Itota angantapa. 24 Angä ëñëninque Wäö beyæ̈ në änïna wadæ goda adinque Itota wæætë godongämæ̈ ongönäni ïnänite, Wäö æbänö ingää, ante apæ̈necantapa. “Mïnitö guiquënë quïnö acæte ante önömæca gomïnitapa. Cæ̈wipa woboyæ̈ pæ̈mænte ate æ̈mæ̈nö ædæ æ̈mæ̈nö ædæ gobaingä ingante mïnitö dicæ acæ gomïnitawogaa. 25 Ïninque edæ quingänö ingante acæte ante gomïnitapa. Edæ waocä weocoo waëmoncoo mongæ̈nongä ingante mïnitö dicæ acæ gomïnitawogaa. Ïñæmpa weocoo waëmoncoo në mongæ̈näni ïñömö nämanque ante pönente näni ænte mäincoo beyæ̈ ante në towënäni inte tömënäni ïñömö awënë oncönë quëwënäni apa quëwënänii. 26 Ïninque edæ quïnante gomïnitawo. Mïnitö mïni në go acæ cædongä ïñömö edæ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ingantawo. Näwangä impa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä Wäö ingampa. Incæte tömengä wïï Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni baï ïnongä inte godömenque nanguï cæcä ingampa, ante apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa. 27 Wængonguï ïïmaï angampa, ante yewæ̈mongatimpa. ‘Botö beyæ̈ në apæ̈necä ingante da godömo godinque tömengä taadö täno beyænte baï cæcæcäimpa. Tömengä bitö Codito ïmi beyæ̈ ante taadö waa pïnonte baï waa cæcæcäimpa.’Mänömaïnö ante dodäni adocä Wäö ingantedö ante pönëninque yewæ̈mongadänimpa. 28 Ñöwo ïñömö ämo ëñëedäni. Ïmæca mïni ëñagaincabo ïñömïnite æpæ̈në mönö në guidönongä Wäö adocanque ñæ̈nængä ïñongante wacä tömengä baï edæ dæ angampa. Incæte Wængonguï Awënë Odeye nempo quëwënäni ïñönäni adocanque guiyangä pönï ingä incæte Wäö pönömenque wædangä ingampa,” ante Itota apæ̈necantapa. 29 Itota mänömaïnö ante apæ̈necä në ëñënäni ïñömö odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wënäni incæ wadäni incæ tömänäni Wäö nänö në guidongaïnänique ïnönänimpa. Ïninque tömënäni, Wængonguï nö cæcä ingampa, ante tömänäni apæ̈nedänitapa. 30 Paditeoidi tönö idægoidi näni wææ angaïnö ante në ate ëñënäni guiquënë Wäö nänö guidongaïnäni ïnämaï ïnönänimpa. Ïninque tömënäni guiquënë Wængonguï gämæ̈nö ponguënënäni incæte edæ Baa änänitapa. 31 Godömenque apæ̈nedinque Itota ïïmaï angantapa. “Mänömaï ï ïninque inguipogaque ante në quëwënäni ïñömö quingämë baï ïnänipa. Quïëmë baï edæ quëwënänipa. 32 Wëñæ̈näni mönö godonte æ̈ïñömö tæ̈ contate owempodäni näni owempodö baï edæ adobaï cædänipa, ante awædö. Wëñæ̈näni näni owempote cæcabo incæ æ̈æ̈mæ̈ cæte baï owempote cædinque wadäni ïnänite aa pedänipa. ‘Mïnitö beyæ̈ ööña we we ööñömöni mïnitö wæætë edæ äwadämaï ïmïnitapa töö,’ ante owempodinque wëñæ̈näni pïinte tedewënänipa. Ayæ̈ wæætë, Waocä do wængä ate näni wæbaï, ante wëñæ̈näni näni owempote cæcabo ïñömö, ‘Mönitö Ca ca wæyömöni mïnitö wæætë edæ wædämaï ïmïni wæmönipa,’ ante pïïninque aa pedäni baï ñöwodäni ïñömö edæ adobaï pïinte tedewënäni ïnänipa.” 33 “Edæ ïïmaï impa. Wëñæ̈näni näni wædö baï Wäö æpæ̈në mönö në guidönongä ïñömö cænguï cæ̈nämaï yowepæ̈ biïnömæ̈ näni wædænque tï nämæ̈ bedämaï ponte quëwëñongante mïnitö guiquënë, Wënæ tönö Wäö quëwengampa, ante pïïmïnipa. 34 Ayæ̈ wæætë botö Waobo ëñagaïmo inte tömää cænguï cænte yowepæ̈ biïnömæ̈ bete mïnitö weca ponte quëwëñömote mïnitö guiquënë, Cæ̈owæ̈obi inte cæ̈mipa. Beowæ̈obi inte bebipa, ante badete tomïnipa. Ayæ̈ godömenque, Odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wënäni tönö wadäni në ëñënämaï cædäni ïñönänite bitö tömënäni æ̈migo ïmipæ̈æ̈, ante botö ïmote pïïninque mïnitö wëñæ̈näni näni pïinte aa pedö baï änewëmïnipa töö. 35 Incæte, Në nö ëñënäni ïñömö nö cædänipa, ante adinque, Näwangä nö ëñënänipa, ante mönö ëñengæ̈impa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Paditeocä Timönö oncönë Itota go guiite ëñacampa
36 Ayæ̈ ate adocanque Paditeocä incæ Itota ingante, Botö oncönë pö cæ̈e, angä Ao ante Paditeocä oncönë godinque pö guiite cæ̈ congantapa. 37 Tömënäni quëwëñömö onquiyængä në wënæ wënæ cæte quëwengä ïnongäimpa. Tömengä ïñömö, Paditeocä oncönë Itota cæ̈ncongampa, ante tededäni ëñëninque oguï wapæ̈ dica adabatodo waincadedë pe ñïñænte næ̈ænte pongantapa. 38 Pö guiidinque tömengä Itota önöwaca ïnö pö næ̈ gongæ̈ninque Ca ca wæcantapa. Ca ca wæyongä Itota önöwaca ïnö ömæ̈ petæ̈ petæ̈ wææ̈ aa bee adinque onquiyængä wæætë tömengä ocaguincooca wadæ cæwacantapa. Ayæ̈ queë bewadinque oguï wapæ̈ gao cæwacantapa. 39 Mänömaï cæcä adinque, Pö cæ̈e, në äningä inte Paditeocä ïñömö nämäneque pönëninque, “Itota ïñömö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä inte baï tömengä, Æcänö botö ïmote gampocää, ante ayæ̈, Quïëmë baï onquiyængä ingää, ante ëñencædongäimpa. Ïñæmpa në wënæ wënæ cædongä ingampa, ante do ëñencædongäimpa.” 40 Ante pönëñongä Itota wæætë, —Timönö, bitö ïmite adodeque apæ̈nebo ëñëe. Äñongante Paditeo wæætë, —Ao, në Odömömi ïmi, apæ̈nebi ëñëmoe. 41 Angä ïninque Itota, —Onguïñængä adocanque në godöwengä inte quëwëñongante onguïñæ̈na mënaa ïnante godongä ate debe badapa. Adocanque ingante nanguï quïniento ëmö godongä ate nanguï debe bayongante wacä ingante wædænque tincoenta ëmö godongä ate wædænque debe bacampa. 42 Në godöningä nänö änimpota ömæpoda inte tömëna, Ædö cæte wæætë adodö pönonguïmönaa, ante wæyönate në godöningä ïñömö edæ, Ömæpomïna inte mïnatö ædö cæte adodö pönömïna ænguïmoo, ante botö æ̈nämaï inte ñimpo cæcæboimpa, angampa. Ïninque Timönö bitö ïmite ämopa. Mënaa ïnate ñimpo cæte änämaï ingä adinque në godongä ingante æcänö godömenque nanguï waadete pönenguingää, ante pönëmii. 43 Äñongante Timönö, —Wa. Godömenque nanguï ëmö debe ingä ïñömö tömengä wabänö godömenque waadete pönengä ïmaingampa, ämopa. Angä ëñëninque Itota, —Näwangä ante pönëmipa. 44 Äninque Itota onquiyængä gämæ̈nö dadi ëmænte adinque Timönö ingante apæ̈nedinque, —Ïingä onquiyængä ingante edæ abi. Botö bitö oncönë pö guiiyömote bitö, Mëwaquïmæ̈, ante bitö dicæ pönömiyaa. Tömengä guiquënë ömæ̈ wææ̈monte aa bewadinque tömengä ocaguinca wadæ cæwacä ae. 45 Bitö guiquënë waadedämaï inte queë bemönämaï ïñömite tömengä ïñömö botö pö guiiyedë täno queë bewadinque cöwë queë bewacä ae. 46 Bitö guiquënë oguinguipæ̈ gao cæcadämaï ïñömite tömengä ïñömö oguï wapæ̈ gao cæwacä ae. 47 Ïninque botö, Tömengä mänömaï cæcampa, ante odömöninque bitö ïmite ämo ëñëe. Edæ tömengä nanguï wënæ wënæ cæcä ïñongante Wængonguï godö ñimpo cæcä ate tömengä wæætë nanguï waadete pönengampa. Bitö ïñömö edæ wædænque wënæ wënæ cæbi ïñömite Wængonguï pönö ñimpo cæcä ate bitö wæætë wædænque waadete pönëmi abopa. 48 Äninque onquiyængä ingante apæ̈nedinque Itota, —Wënæ wënæ bitö cædïnö ante pönö ñimpo cæbo æ̈e. 49 Angä ëñëninque wadäni godongämæ̈ cæ̈ cönäni guiquënë godö wæntæ wæntæ äninque, —Ïingä ïñömö edæ waocä wënæ wënæ nänö cædïnö ante, Pönö ñimpo cæbo æ̈e, ante në angä ïñömö edæ æcänö ingää. 50 Ante wædinque tedeyönäni Itota ïñömö onquiyængä ingante, —Bitö wede pönënö beyænque quëwencæbiimpa. Ñöwo edæ wædämaï inte goe, angacäimpa.
Itota beyæ̈, ante onquiyæ̈näni godongämæ̈ cædänipa
1 Ayæ̈ ate Itota nanguï ïnäni näni quëwëñömö wayömö wædænque ïnäni näni quëwëñömö wayömö wayömö godinque, Awënë Wængonguï Odeye nempo watapæ̈ quëwencæmïnimpa, ante waa apæ̈necä ëñengadänimpa. Ayæ̈ tömengä tönö dote ganca ïnäni mänimpodäni godongämæ̈ godänitapa. 2 Ayæ̈ onquiyæ̈näni adobaï Itota mïñæ̈ godänitapa. Tömënäni pancadäniya wënæidi në wïwa ëwocadäni tönö në quëwengaïnäni ïñönänite wadäni nantate wæwengaïnäni ïñönänite Itota cæcä ate tömänäni do waa badïnäni inte ñöwo tömengä mïñæ̈ tee empote godäni ïnönänimpa. Adocanque Mäadiya Mäagadadënä näni angaingä tömengä baonga wënæidi tiæte ganca ïnäni tao godäni ïninque tömengä önonganque badingä inte Itotaidi tönö godinque pönö cæcä ïnongäimpa. 3 Wacä onquiyængä Wäönä nänöogængä Tiota guiquënë Edode nänö ëadincoo në aacä ïñongante Wäönä ïñömö Totänä tönö ayæ̈ wadäni onquiyæ̈näni nanguï ïnäni tönö adobaï Itotaidi tönö godongämæ̈ godinque pönö cædönänimpa. Tömënäni näni ëadincoo incæ ænte pöninque Itotaidi beyæ̈ ante pönö cædönänimpa.
Waocä nänö quiyadö ante Itota odömonte apæ̈necampa
4 Nanguï ïnäni wayömö näni quëwencabo wayömö näni quëwencabo bacoo ïnäni godongämæ̈ ponte a ongöñönänite Itota apæ̈necantapa. Wængonguï nänö apæ̈nedö ante waodäni æbänö ëñënänii, ante ëñencædänimpa, ante inguipoga quëwënäni näni cæïnö ante ïïmaïnö ante apæ̈necantapa. 5 “Waocä në quiyadongä ïñömö quiyacæ gocampa. Gote quiyayongä pancamonga taadö ïñömö wææ̈mompa. Taadö wæænte eyepodïmö öñöñonte pïnä gäwadäni ædö cæte pæquïï. Ayæ̈ ayamöidi pöninque dobæ ade cæ̈nänipa. 6 Pancamonga guiquënë dicamontaa ïñömö wææ̈ninque pæquïnämaï gä æidinque oguïmento guiwapa pæquïï. Guiwadämaï inte edæ guingo icadinque tömencaguï näñe wæncaguimpa. 7 Pancamonga guiquënë ömentacodë nänö eyepodïmö ïñömö pæquïnämaï tä bocate gä æiyonte ömentacoo adoyömö pö incootonque ganta cæca ate näñe wæmpa. Wampo incapa pæquïï. 8 Waëmonguipoga quiyadïmö guiquënë tä bocate waa pædinque tömëmö tiëë ganca mänimpomö nanguï pönï incapa. Quiyacä nänö quiyadö ante edæ botö mäninque ante apæ̈nebopa.” Mänömaïnö ante apæ̈nedinque Itota ogæ̈ tededinque, “Ëamonca ongonte edæ ëñëedäni,” angacäimpa.
Önömonque ëñente pönënämaï ïnänipa, ante
9 Tömengä mïñæ̈ në godäni ïñömö, Itota ëñëmi, änänitapa. Mänïnö ante apæ̈nedinque bitö æbänö ante odömoncæte ante apæ̈nebitawo. 10 Äñönänite tömengä, “Wængonguï Awënë Odeye nempo æbänö quëwenguïï, ante mïni waocabo wëënëñedë mïni ëñënämaï ingaïnö ante botö ñöwo edonque pönö apæ̈nebo ate mïnitö adomïnique ëñëmïni ïmïnipa. Wæætë wadäni ïnänite edæ botö inguipoga quëwënäni näni cæïnonque ante odömöninque apæ̈nebopa. Edæ tömënäni, Awincaque adinque wïï ædæmö adäni inte önömoncaque ëñëninque ædæmö ëñënämaï incædänimpa, ante dodäni Wængonguï beyæ̈ ante näni yewæ̈mongaïnö baï ïinque bacæ̈impa, ante botö tömënäni ïnänite mänömaïnonque ante apæ̈nebopa,” ante Itota apæ̈necantapa.
Quiyacä nänö cæïnö ante pönente ïïmaïnö ante ëñengæ̈impa
11 Itota ayæ̈ godömenque apæ̈necantapa. “Botö në quiyacä nänö cæïnö ante apæ̈nedinque ïïmaïnö ante odömoncæte ante apæ̈netabopa. Tömëmö quiyadïmö ïñömö Wængonguï nänö apæ̈nedö baï impa. 12 Taadö wæænte öñömö botö änömö guiquënë në ëñënäni baï impa. Tömënäni Wængonguï nänö apæ̈nedö ante tæcæ ëñëñönänite wënæ awënë pöninque, Quëwënämaï incædänimpa, ante cædinque Wængonguï nänö angaïnö ante ö ængä ïninque tömënäni ömætawënäni inte ædö cæte pönente quëwenguïnänii. 13 Dicamontaa wæænte pædïmö baï ïnäni guiquënë Wængonguï nänö apæ̈nedö ante watapæ̈ ëñente todinque në Ao änäni ïnänipa. Tömënäni ïñömö oguïmento guiwadämaï baï ïnäni inte wantæ ïñö pönënäni ate tömënäni näni pönënö beyæ̈ ante wadäni pïinte cædäni ate tömënäni wæætë guïñente wædinque ëmö cæte godänipa. 14 Ömentacodë wæænte pædïmö baï ïnäni guiquënë tömënäni ëñëninque godömenque quëwëñönäni inguipoga quëwente quïëmë beyænque mönö wæpämo pö ate guïñente wædinque pædämaï ïnänipa. Mäincooque beyæ̈ ayæ̈ önonque towente näni wædö beyæ̈ tömënäni ömentacoo incootonque ñä caate baï cæ ïninque edæ wampo encadänipa pæquïnänii. 15 Onguipoga wainguipoga quiyadïmö baï ïnäni guiquënë tömënäni nö pönente waa cæte quëwënäni ïnänipa. Tömënäni ïñömö edæ Wængonguï nänö apæ̈nedö ante ëñëninque do bæi ongonte wede pönënäni ïnänipa. Wæntæye ïnämaï ïnäni inte tömënäni ee cædinque tömëwæ̈ incate baï waa cædänipa. Botö mänömaïnö tömänö ante odömoncæte ante në quiyacä nänö cædö ante apæ̈netabopa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Gongapæncade, ante odömonte apæ̈necampa
16 Ayæ̈, “Gongapæncade tï wodönodinque waodäni dicæ owætadë boo cæcadäniyaa. Möïmoga æ̈nömengadæ̈ ïnö dicæ concæcadäniyaa. Wæætë, Mänïñömö në pö guiidäni acædänimpa, ante cædinque gongapæncade awæmpa æ̈mongapaa concædäni ñäö bæco adänipa. 17 Quïëmë ante wë wodonte ï ïñömö mänïnö tömänö ante ïincayæ̈ ate edonque ate baï ëñengæ̈impa. Quïnö ñöwo bee ocate baï ï incæ mänïnö tömänö ïincayæ̈ ate wi æncate baï ïñonte edonque acæ̈impa,” ante Itota apæ̈necantapa. 18 Ayæ̈, “Në ëacä ingante godönäni ængä baï në ëñengä ingante godö apæ̈nebo ëñente entawëninque tömengä godömenque ëñente bacæcäimpa. Në ëadämaï ingä guiquënë tömengä, Ëabopa, ante pönëninque nänö wædænque pönï ëadincoo ïñonte ö æ̈näni wæcä baï në ëñënämaï ingä adobaï tömengä, Entawëmopa, ante pönengä ïninque wædænque pönï nänö entawënö ïñonte edæ ö ænte baï cæbo dæ ba ate wæcæcäimpa cæmïnii. Ëamonca ongonte ëñenguënë quëwëmïnii,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota wäänä tönö tömengä biwïidi pönänipa
19 Mänïñedë tömengä wäänä tönö tömengä biwïidi pöninque tömengä weca guiicæte ante cæyönäni wadäni goto ongönäni ate wædinque, Ædö cæte guiiquïï. 20 Ante wædäni adinque wacä, —Itota ëñëmi. Bitö badä tönö bitö biwïidi bitö ïmite ante oncodo ponte yabæque ongönänipa cæbii. 21 Ante apæ̈necä ëñëninque Itota, —Wængonguï nänö änö ëñëninque në ëñente cædäni ïñömö tömënäni botö badä baï botö tönïñadäni baï ïnänipa, angacäimpa.
Itota angä ëñente woboyæ̈ æpæ̈ næ̈ gongæmpa
22 Mänïñedë tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite Itota, —Gäwapæ̈ æ̈mæ̈mäa taocæ̈impa. Angä ëñente cædinque tömengä tönö wipodë guiidinque tæcæ taocæ wogaa godänitapa. 23 Tao wogaa goyönäni Itota wipodë näñe ñongæ̈ninque edæ mö ñongantapa. Mänömaï mö ñöñongä goyönänite woboyæ̈ nanguï pönï pæ̈mæ̈ninque edæ æpæ̈ mængonta mængonta pöninque wipodë baguïmæ̈ guii adinque tömënäni, Æpæ̈ bete wænguï wæ, ante Yæ wædänitapa. 24 Itota weca gote, Ömæ̈moncæcäimpa, ante tao cædinque, —Awënë, möni Awënë, ëñenguënë quëwëe. Bete wæncæ cæmompa cæbii. Änäni ñäni ömæ̈monte ængæ̈ gantidinque, Woboyæ̈ æpæ̈ idæwaa mængonta cæbipa. Næ̈ gongæ̈mäwe, angä. Næ̈ gongæ̈ninque ñancæ ñancæ gongæ̈mæmpa. 25 Ayæ̈ tömënäni ïnänite, —Mïni pönëegade incæ quïnante wïï pönëmïnii. Äñongante tömënäni ancai guïñëninque, Æbänö anguïmöö, ante nämäneque tedegadänimpa. —Ïingä ïñömö æcänö ïnongä inte mänömaï angä ëñëninque woboyæ̈ incæ æpæ̈ incæ næ̈ gongæmpa, ante wæmönipa, ante tedegadänimpa.
Guedatabæ ïñömö wënæ inte në ënempocä
26 Mänïï Gadideabæ ëmö cæte godinque Itotaidi æ̈mæ̈mäa wogaa tao godinque Guedatabæ pö ti wææ̈nänitapa. 27 Wipodë manta wo cæyönäni Itota ti wæænte tæcæ ömaa goyongante onguïñængä wënæidi tönö në quëwengä ïñömö mämö bee tengantapa. Ïingä ïñömö tömënäni quëwëñömö në quëwengaingä inte ñöwo wantæpiyæ̈ oncönë quëwënämaï inte ömaacä quëwëninque waodänidoque cöwë quëwengä ïnongäimpa. 28 Itota ingante adinque tömengä önöwa ïnö ædæ wææ̈ninque edæ Yæ angantapa. —Itota ëñëmi, bitö Æibæ Quëwengä Wængonguï Wëmi ïnömi incæ quïmæ̈ botö weca pöwëë. Botö ïmote edæ, Ämogate wæcæcäimpa, ante cædämaï ïmäwe, ante nanguï angantapa. 29 Edæ tæcæ pöñongante tömengä wentamö nänö në ëwocadongä ingante Itota, Gobäwe, ante do angä ëñente wædingä inte ñöwo mänömaï angantapa. Mänïï wënæ ïñömö wantæ wantæ ïñonte onguïñængä ingante bæi ongonte baï cædongäimpa. Ïninque mäningä onguïñængä ingante waodäni daagömenca edæ ëno pönö goto wïmænte wææ̈ ëno pönö goto wïwadinque wææ wänönönänimpa. Incæte tömengä daagömë wangö ñæ̈ wangö ñæ̈ cædongäimpa. Ayæ̈ tömengä ingante wënæ wæætë wæætë da godongä önömæca wodii wïnonte quëwënongä inte adocä ñöwo Itota weca ponte angacäimpa. 30 Angä ëñëninque Itota wæætë, —Æmömidö ïmii. Äñongante, —Botö ëmöwo Deguiönö ëmömopa, angantapa. Edæ tontadoidi Deguiönö näni änoncabo bacoo ïnäni baï botö në ënempodäni adobaï wënæidi bacoo ïnänipa, ante adinque, Deguiönö ëmömopa, ante onguïñængä angantapa. 31 Wënæidi guiquënë Itota ingante wæætë wæætë äninque, Mönitö ïmönite tadömengadænguipoga wido cædämaï ïmäwe, ancaa änänitapa. 32 Mänïñömö odæ̈ wængänäidi nanguï ïnäni änanquidi a cængönäni adinque, Ïñömö odæ̈ wængänä baönë ämi go guiite quëwenguïmöni, änäni ëñëninque Itota, Ao angä. 33 Ëñëninque waocä baönë quëwente tao godinque wënæidi odæ̈ wængänä baönë wæætë go guiidäni ate odæncato wæætë ontadäa wææ̈nömëmö ïñömö gäwapæ̈no pogodo wæi guiite becadote capo wængadänimpa. 34 Itota mänömaï cæcä ate wædinque odæ̈ wængänäidi në aadïnäni guiquënë pogodo wodii wïnonte tömënäni quëwëñömö mäo bee tente apæ̈nedinque idömæ mäo gode ä gode ä cæte, Itota mänömaï cæcä wæmönipa, ante apæ̈nedänitapa. 35 Ëñëninque wadäni wæætë, Æbänö cæcäï, ante acæte ante pönänitapa. Itota weca ponte ayönäni wënæidi tönö në quëwëningä incæ ñöwo önonganque bate weocoo ëñacä inte Itota önöwa gäänë ëñëë congä adinque guïñente wægadänimpa. 36 Wënæ tönö quëwëningä ingante Itota mänömaï cæcä ante në adïnäni ïñömö ñöwo pönäni ïnänite, Mänömaï cæcantapa, ante do apæ̈nedänitapa. 37 Ëñëninque Guedatabæ quëwënäni tömänäni ancai guïñente wædinque Itota ingante, Mönitö weca quëwënämaï ñöwo gobäwe, änäni ëñente wædinque tömengä wipodë ïmæ̈mäa poncæte ante guiicä. 38 Adinque wënæidi tao godäni ate në önonganque bate quëwengä ïñömö Itota ingante, Bitö mïñæ̈ mäobi goboe, angä ëñëninque Itota wæætë, Bitö ee quëwëmi, äninque, 39 —Tömëmi oncönë adodö godinque, Wængonguï æbänö nanguï cæcä waa batawoo, ante mäo apæ̈nebi ëñencædänimpa. Angä ëñëninque oncönë godinque tömënäni näni quëwëñömö tömäo cægöninque tömengä, Itota mänömaï cæcä ate waa batabopa, ante mäo apæ̈necä ëñengadänimpa.
Gaido wëñængä beyæ̈ cæcæ goyongante
Itota weocoo onquiyængä gampocampa 40 Itota ïmæ̈mäa ocæ̈ ëmænte pongä adinque, Æyedënö ponguingää, ante në wædïnäni inte tömänäni tömengä ingante waa ate togadänimpa. 41 Mänïñedë wacä oodeoidi odömöincö awënë ïnongä inte tömengä ëmöwo Gaido ïñömö pö Itota önöwaca ïnö ædæ wææ̈ninque tömengä ingante, Botö oncönë quingæ̈ pöe, ante nanguï angantapa. 42 Edæ botö wëñængä onquiyængä adocanque ïnongä inte dote wadepo nänö ëñagaï ïñonte edæ wæncæ cæcampa cæbii, ante wæcantapa. Ïninque Itota tömengä mïñæ̈ gocantapa. Idömæ goyongante nanguï ïnäni goto goto pöninque wodo mö ñongæ̈näni wæcantapa. Wampo impa goquingää. 43 Mänïñedë wacä onquiyængä pongantapa. Tömengä ïñömö wantæpiyæ̈ dote wadepo ïñonte wepæ̈ wantæ bidämaï cöwë wææ̈ wædinque waa bawënencæte ante cædinque tömengä quincoo tömancoo eyepote pædæ godongä æ̈ninque dotodoidi æcämenque incæ onquiyængä beyæ̈ ædö cæte waa cæquïnänii. 44 Mänömaï quëwente wædongä inte tömengä ñöwo Itota önöñabæca ïnö pöninque tömengä weocoo yæwedecooque godö gampo cæyongä wepæ̈ ïñontobæ̈ edæ wantæ bitapa. 45 Itota ïñömö edæ, —Æcänö botö ïmote pönö gampodaï. Äñongante tömänäni, Æcänö gampodatawogaa, ante adoyömö ante änäni ate wædinque Pegodoidi wæætë, —Awënë ëñëmi. Bitö weca tömänäni goto goto godäni apa ämii. 46 Itota wæætë, —Ïñæmpa adocanque botö ïmote wede pönëninque gampocantapa. Tæ̈ï pïñænte botö entawënö incæ edæ wacä beyæ̈ cæquinque do gotimpa, ante wæwënente awædö. 47 Äñongante onquiyængä ïñömö, Ædö cæte wë womonguïmoo, ante pönente wædinque do do wäate baï guïñëninque Itota weca ædæ wææncate tömänäni ayönänite apæ̈nedinque, Botö waa bawënencæte ante bitö ïmite pönö gampotabopa. Tæcæ pönö gampo cædinque waa babo ae. 48 Ante apæ̈necä ëñëninque Itota, —Onquiyæ̈mi ëñëmi. Bitö wede pönënö beyæ̈ edæ wantæ bawënëmipa. Ñöwo edæ nö bawënëmi inte wampo pönente waa goe, ante godö ædæmö apæ̈necantapa. 49 Ante tæcæ apæ̈neyongä oodeoidi odömöincö awënë Gaido oncönë quëwengä mänïñedë pöninque edæ Gaido ingante apæ̈necantapa. —Bitö wengä ïñömö ñöwo æ̈mæ̈wo wængampa cæbii. Në Odömongä ingante ñöwo bitö godömenque änämaï incæbiimpa. 50 Ante ñöwo pöningä Gaido ingante angä ëñëninque Itota wæætë, —Gaido, guïñënämaï ïe. Bitö wede pönëmi adinque bitö wengä mïingä quëwencæcäimpa. 51 Äninque Itota godömenque godinque awënë oncönë pö guiicæ cædinque Pegodo ingante Tantiago tönö Wäö ïnate wëñængä wæmpo tönö wäänä ïnate mänimpodänique ïnänite ænte manguicä wäänë guiidänitapa. Wadäni ïnänite wæætë wææ cæcä guiidämaï ïnänitapa. 52 Tömänäni Ca ca wædinque wëñængä wodi ingante ante pönente wæwënäni adinque Itota tömënäni ïnänite, —Ca ca wædämaï ïedäni. Ïñæmpa ïñömö wëñængä wodi edæ wïï æ̈mæ̈wo wængantapa. Mö edæ ñongampa. 53 Angä ëñente wædinque tömënäni, Æ̈mæ̈wo wænte öñongampa, ante do adïnäni inte wæætë edæ, Antedö amïni, ante tömengä ingante badete todänitapa. 54 Ïninque Itota wëñængä ingante pædæ wææmpo bæi ongonte töö æ̈mæ̈ninque ogæ̈ tededinque, —Wëñæ̈mi, ængæ̈ gantibi, angantapa. 55 Äñongä tömengä do wæ̈ningä inte ñäni ömæ̈monte quëwëninque ængæ̈ ganticantapa. Itota wëñængä beyæ̈ cænguï angä godöna cængantapa. 56 Adinque mæmpoda, Æbänö cæte mänömaï cæcää, ante guïñente wædatapa. Incæte Itota wæætë, Botö æbänö cæboo, ante mïnatö wadäni ïnänite apæ̈nedämaï incæmïnaimpa, angacäimpa.
Wængonguï Awënë ingantedö ante apæ̈needäni, ante Itota angä godänipa
1 Tömengä mïñæ̈ në godäni, Dote ïnäni, näni änönäni ïnänite Itota angä pönäni ate, Botö në ämo inte botö tæ̈ï pïñæ̈nö ante ñöwo pönömo ænte entawëninque mïnitö tæ̈ï pïñæ̈ninque në ämïni bacæmïnimpa. Ïninque mïnitö ämïni ate wënæidi tömänäni do gocædänimpa. Adobaï ämïni ate wënæ wënæ inte wæwënäni waa bacædänimpa. 2 Mïnitö, Wængonguï Awënë Odeye inguipoga do pongäimpa, ante apæ̈nemïni ëñencædänimpa. Ayæ̈ wënæ wënæ ïnäni ïnänite godö cæmïni waa bacædänimpa, ante Itota mänimpodäni ïnänite da godongä gogadänimpa. 3 Ïïmaï angacäimpa. —Mïnitö ömæpomïni taadö goedäni. Ongonto incæ mäincoo da wenguincade incæ cænguï incæ godonte æ̈inta incæ tömancoo edæ æ̈nämaï inte ömæpomïni godinque edæ ëñacooque ëñate goedäni, angantapa. 4 Ayæ̈, Godinque æcönënö täno go guiimïni owodinque mïnitö wayömö mïni go quëwenganca mänincönenque go guii go guii cædinque quëwëedäni. 5 Æyömömë goyömïnite wadäni, Pöedäni, änämaï inte mïnitö apæ̈nedö ante wïï ëñënäni wædinque mïnitö wæætë tömënäni ïnänite ëmö cæte ïïmaïnö ante goedäni. Mïnitö ïñæmpa, Pöedäni, änämaï ïmïni adinque mönitö gomöni tamëñedäni, ante odömoncæte ante mïnitö önöwa wadæ wadæ cæwadinque wadæ goedäni. 6 Angä godinque tömënäni quëwëñömö wayömö tömënäni quëwëñömö wayömö tömäo godinque Itota nänö da godönïnäni ïñömö mönö Awënë ingantedö ante mäo watapæ̈ apæ̈nedäni ëñënänitapa. Ayæ̈ wënæ wënæ ïnäni ïnänite godö cædäni ate waa bagadänimpa.
Itota æcänö ingää, ante Edode wæcampa
7 Tömänäni mänïñedë, Itotaidi æbänö cædänii, ante tedeyönänite pancabaa awënë odeye Edode incæ do ëñengantapa. Itota ïñömö æcänö ingää, ante wædinque pancadäniya, Wäö wodi do wænte ñäni ömæ̈möningä inte ïingä Itota ïmaingampa, ante tededäni ëñente wædinque awënë Edode guïñente wæcantapa. 8 Wadäni guiquënë, Ediya wodi ponte a ongömaingampa, ante tedeyönäni wadäni guiquënë, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni incæ adocanque docä incæ do ñäni ömæ̈möningä inte a ongömaingampa, ante tededäni. 9 Ëñente wædinque Edode wæætë, —Botö tömëmo ämo ëñëninque Wäö wodi ingante wido tamencadäni wængantapa. Ïninque mäningä Itota näni në tededongä guiquënë æcänö ingää. Ante wædinque Edode, Æbänö cæte Itota ingante aquïmoo, ante nanguï cægacäimpa.
5.000 ganca ïnäni ïnänite Itota godongä cæ̈nänipa
10 Itota nänö da godönïnäni ïñömö tömengä weca adodö pöninque, Mänömaï mänömaï cætamönipa, ante nanguï tededäni ëñengacäimpa. Ëñente ate tömengä tömënäni ïnänite nänënë Betaida eyequeï ænte mäocä. 11 Goyönänite wadäni do ëñëninque tee empote pönäni adinque Itota, Waa pömïni abopa, ante waadete apæ̈nedinque, Mïnitö Wængonguï Awënë Odeye nempo watapæ̈ quëwencæmïnimpa, ante apæ̈necantapa. Ayæ̈, Pancadäniya waa baquënënäni ïnänipa, ante adinque tömengä godö cæcä ate waa badänitapa. 12 Ayæ̈ gäwadecæ̈ bayonte edæ, Dote, ante näni Itota mïñæ̈ gocabo ïñömö tömengä weca pöninque änänitapa. —Ïñömö önömæca impa cæbii. Bitö godongämæ̈ ongönäni ïnänite ämi idömæ owodäni weca godinque ayæ̈ nanguï ïnäni näni quëwëñömö godinque oncö eyepæ̈ ï ate cæ̈ninque moncædänimpa. 13 Äñönänite Itota, —Mïnitö wæætë godömïni cæncædänimpa. Äñongante, —Ïñæmpa päö önompo æ̈mæmpoque gæyæ mëa pönï mänimpoque næ̈æ̈mönipa töö. Ïninque bitö wæætë, Tömänäni beyæ̈ cænguï gote ænte pöedäni, ämitawoo. 14 Onguïñæ̈nänique tinco mïido ganca ïnäni edæ mæ̈ ongönönänimpa. Incæte Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite angantapa. —Mïnitö tömänäni ïnänite, Tincoenta ganca mïni cabo nänënë tincoenta ganca mïni cabo nänënë ämïni tæ̈ contacædänimpa. 15 Angä ëñëninque änäni tæ̈ contadänitapa. 16 Itota päö önompo æ̈mæmpoque æ̈ninque gæyæ mëa æ̈ninque öönædë æ̈mö adinque Wængonguï ingante, Bitö waa pönömi ænte cæ̈mönipa, ante apæ̈necantapa. Ayæ̈ päö tönö gæyæ pä æ̈ pä æ̈ cædinque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite pædæ godongä æ̈ninque tömënäni tömänäni ïnänite di mæ̈ñæ̈ di mæ̈ñæ̈ cædäni ænte cængadänimpa. 17 Tömänäni eyepæ̈ ænte tömo pönï cæ̈nänitapa. Ayæ̈ ao mæ̈ ao mæ̈ cæte ñönönäni ate Itota mïñæ̈ në godäni wæætë ao mæ̈ näni ñönönï ee öñoncoo pædæ wææmpo ö æ̈ninque önompo tipæmpoga go mentodëa cænguï eyede da wënäni contagatimpa.
Bitö Coditobi ïnömi ïmipa, ante Pegodo apæ̈necampa
18 Ayæ̈ ate Itota nänënë godinque Wængonguï ingante apæ̈neyongä tömengä mïñæ̈ në godäni tömengä tönö godongämæ̈ ongönönänimpa. Tömënäni ïnänite angantapa.—Wadäni botö ïmotedö ante apæ̈nedinque, Æbodö ïmoo, ante apæ̈nedäni ëñëmïnii. 19 Äñongante tömënäni wæætë,—Bitö ïmitedö ante apæ̈nedinque pancadäniya, Wäö æpæ̈në në guidongaingä incæ Itota adocä ïmaingä ingampa, änänipa. Wadäni pancadäniya wæætë, Ediya wodi ingaingä incæ Itota adocä ïmaingä ingampa, änänipa. Pancadäniya wæætë, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä adocanque do wængaingä inte ñäni ömæ̈monte quëwënongä incæ Itota adocä ïmaingä ingampa, ante tededänipa. 20 —Mïnitö guiquënë, Botö æbodö ïmoo, ante pönëmïnii. Äñongante Pegodo, —Wængonguï nänö në angaïmi ïnömi inte bitö ïñömö edæ në Coditobi ïnömi ïmipa, angantapa.
Itota, Ïïmaï cædäni wæncæboimpa, ante apæ̈necampa
21 Pegodo mänömaïnö ante apæ̈necä ëñëninque Itota wæætë angantapa. Mïnitö botö ïmotedö ante apæ̈nedinque, Codito ïnongä ingampa, ante gode änämaï ïedäni ämopa, ante nanguï äninque edæ wææ angacäimpa. 22 Äninque, —Botö Waobo ëñagaïmo inte nanguï caate wæquënëmo ïmopa. Në aadäni näni Picæncabo tönö, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni tönö mänïnäni edæ botö ïmote Baa änäni wæquënëmo ïmopa. Ayæ̈ botö ïmote godömenque wæ̈nönäni wænguënëmo ïmopa. Incæte Wængonguï angä beyænque botö mëönaa go adoönæque ïñonte edæ ñäni ömæ̈monte quëwencæboimpa, ante apæ̈negacäimpa. 23 Ante apæ̈nedinque Itota tömänäni ïnänite godömenque apæ̈nedinque, —Æcänö botö mïñæ̈ pöïnëna ïna tömengä nämä beyænque ante pönënämaï inte ïïmö ïñö ïïmö ïñö botö mïñæ̈ tee empote poncæcäimpa. Nämä nänö wænguïwæ̈ næ̈ænte ponte baï cædinque tömengä, Botö wænguïmo incæ caate wæbo incæ Itota ingante cöwë tee empote gocæboimpa, äninque poncæcäimpa. 24 Edæ æcänö, Nämä wææ gompodinque quëwencæboimpa, ante cædinque botö mïñæ̈ pönämaï ingä guiquënë tömengä ïñömö edæ quëwënämaï incæcäimpa. Wæætë edæ, Wæ̈nönäni wæ̈mo incæte botö Itota mïñæ̈ tee empote cöwë gocæboimpa, ante æcänö äna guiquënë tömengä wæætë quëwencæcäimpa. 25 Edæ waocä inguipoga ongoncoo tömancoo ö æncæte ante cædinque nämä önöwoca incæ pædæ godongä wë womonte ba ïninque edæ tömengä ïñæmpa quëwengampa diyæ̈ mäincoo ëaquingää. 26 Mïnitö pancamïniya botö beyæ̈ ante botö apæ̈nedö beyæ̈ ante guingo imonte wæmïnitawo. Ïñæmpa botö Mæmpo nänö ëmönö tönö anquedoidi tæiyæ̈ waëmö ïnäni näni ëmönö guïnæ̈ gongæ̈ñonte botö Waobo në ëñagäïmo inte edæ nämä ñäö apäite baï dibæ pöninque botö wæætë në guïñente wægaingä beyæ̈ ante näëmæ̈ guingo imonte edæ wæcæboimpa. 27 Näwangä ämopa. Botö weca ongömïni pancamïniya ayæ̈ wæ̈nämaï edæ mïïmïni quëwëñömïni botö Wængonguï Awënë Odeyebo babo ate botö nempo guiicæmïnimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota waëmö pönï ñäö baï ëmongä bacä adänipa
28 Mänömaïnö ante apæ̈nedingä inte Itota adoque Wængonguï itædë go ate Wængonguï ingante apæ̈necæte ante æidinque Pegodo ingante Wäö tönö Tantiago ïnate mänimpodäni ïnänite änanquidi ænte mæ̈icä æidänitapa. 29 Æite go apæ̈neyongä tömengä awinca ïñömö edæ wïï cöwë nänö ëmönö baï waëmö pönï ñäö baï edæ ëmongä bamongä adänitapa. Ayæ̈ tömengä weocoo nänö ëñacoo ïñömö edæ näinte baï ëmoncoo badinque näämænta pönï ëñacantapa. 30 Ayæ̈ ayönäni edæ onguïñæ̈na mënaa edæ Möitee wodi tönö Ediya wodi incæ ïñontobæ̈ a ongöninque Itota tönö tededatapa. 31 Tömëna ïñömö ñäö apäite baï ëmöna inte Itota tönö godongämæ̈ apæ̈nedatapa. Godongämæ̈ apæ̈nedinque tömënäni, Itota æbänö ñöwo Eedotadëë godinque ïinque cædinque oo wænte wadæ gocæcäimpa, ante tededänitapa. 32 Mänömaïnö ante tedeyönäni Pegodoidi guiquënë möïnente a ongöninque ædæmö ñäni ömæ̈monte æ̈mö ayönäni Itota ñäö apäite baï ëmongä adinque tömengä tönö onguïñæ̈na mënaa godongämæ̈ adiyæ̈ ongönäni adänitapa. 33 Onguïñæ̈na ïñömö Itota ingante tæcæ ëmö cæte gocæ cæyöna Pegodo guiquënë, —Awënë ëñëmi. Ïñömö mönö waa pönï ongonte awædö. Bitö ämi ate mönitö oncontaicoo mentaiya go adotaique mæ̈nöninque bitö oncontai ante adotaique Möitee oncontai ante adotaique Ediya oncontai ante adotaique mæ̈nömaïmönipa. Mänömaïnö ante tededinque Pegodo, Æbänö ante tedequënëmo ïmoo, ante ëñënämaï inte önonque tedecantapa. 34 Mänömaï tedeyongä boguïmancoo obo wæænte wææ owoyö adämaï ïnäni inte, Boguïmancoo ganta cæ wæcæ wæ, ante Pegodoidi guïñente wædänitapa. 35 Ayæ̈ boguïmancodë önönepämoque apæ̈necantapa. “Ïingä botö Wengä botö në apænte ængaingä ingampa cæmïnii. Tömengä pönö apæ̈necä ate ëñëedäni.” 36 Ante apæ̈necä ëñente ayönäni Itota ñöwo adocanque a ongongä adänitapa. Ïninque tömengä mïñæ̈ në godäni në adïnänique inte pæ wëënedinque tömënäni näni adïnö ante mänïñedë wadäni ïnänite apæ̈nedämaï ingadänimpa.
Itota wënæ ingante angä go ate wëñængä waa bacampa
37 Mänïï änanquidi æi ïïmö ate wææ̈ pöñönäni Itota ingante bee tencæte ante nanguï ïnäni pönänitapa. 38 Godongämæ̈ ponte nanguï ïnäni ongöñönäni onguïñængä adocanque edæ ogæ̈ tededinque, —Në Odömömi ëñëmi. Botö wengä onguïñængä ingante pönö waa ae. Tömengä adocanque botö wengä ingampa cæbii. 39 Tömengä nänö në ëwocadongä inte wënæ incæ tömengä ingante edæ bæi ongongä ate tömengä ïñontobæ̈ Yæ yæ angampa. Ayæ̈ godö cæcä ate botö wengä edæ do do wäadinque önöne mäwanta tadecampa. Wënæ ïñömö wantæ ïñö tao godinque adodö pö guiite edæ cöwë quëwëninque botö wengä ingante edæ ëwencæ cæcampa cæbii. 40 Bitö mïñæ̈ në godäni ïnänite botö, Wënæ inte wido cæedäni, ancaa äñömo tömënäni në cæquënënäni incæ ædö cæte wido cæquïnänii, ante wæbopa. 41 Ante wæyongante Itota, —Ñöwomïni mïni ædæmö cædämaincabo mïni pönëegade impa. Mïnitö weca æpogadö quëwëmoï. Wapiticæ̈ cæyömïnite botö æpogadö piyæ̈në cæte wæwëmoï. Äninque mæmpocä ingante apæ̈nedinque, Bitö wengä ingante botö weca ænte pöe. 42 Angä ëñente ænte mämongä pöñongante wënæ incæ yæipodë bæ tacä do do wäate wæwengantapa. Tömengä wentamö nänö në ëwocadongä ingante Itota ïñömö edæ, Ee ae, ante wææ angantapa. Ayæ̈ wëñængä ingante pönö cæcä ate tömengä wæætë önonganque bayongante mæmpocä ingante Itota pædæ godongä ængacäimpa. 43 Mänömaï cæcä adinque, Wængonguï incæ tæ̈ï pïñæ̈nongä inte mänömaï cæcampa, ante pönëninque tömänäni ancai guïñente wægadänimpa.
Ïïmaï cædäni wæncæboimpa, ante adodö ante apæ̈necä
Mänömaï cæcä ate guïñente wæyönäni tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite Itota ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. 44 —Ñöwo ämo ëñenguënë quëwëmïnii. Adocanque, Waocä në ëñagaingä æyömönö ongongää, ante godö odömöninque botö ïmote waodäni nempo pædæ godönäni æncædänimpa. 45 Äninque tömengä nänö apæ̈nedö æbänö ï, ante wædänitapa. Wë womonte ï ïninque tömënäni ædö cæte ëñenguïnänii. Ayæ̈, Æbänö ante ämii, ante anguënënäni incæ edæ guïñënete wædinque pæ wëënegadänimpa.
Æcänonque në angä inguingää, ante tededänipa
46 Tömengä mïñæ̈ näni në gocabo ïñömö, Möni cabo incæ æcänonque ñæ̈nængä pönï ïnongä inte në angä inguingää, ante wædinque nämä incæ wæætedö wæætë tedeyönänite 47 Itota önöwënenque do ëñengantapa. Ëñëninque wëñængä adocanque ingante bæi ongöninque tömengä gäänë ïñömö gö cæcantapa. 48 Tömënäni ïnänite apæ̈necantapa. —Waocä botö ëmöwo beyænque ïingä wëñængä ingante, Pöe, ante waa cæcä ïñömö tömengä botö ïmote adobaï edæ, Pöe, ante do waa cæcampa. Botö ïmote æcänö, Pöe, äninque waa cæda tömengä adobaï botö ïmote në da pönongä ingante Wængonguï ingante edæ adobaï, Pöe, ante do waa cæcampa. Edæ mïni waocabo wædämïni ïñömïnite waocä guiyangä pönï ïnongä nänö entawënö baï në entawengä ïñömö tömengä ñæ̈nængä pönï ïnongä ingampa, ante apæ̈negacäimpa.
Në pïinte cædämaï ingä ïñömö godongämæ̈ cæcä ingampa
49 Wäö ïñömö Itota ingante apæ̈nedinque, —Awënë ëñëmi. Wacä incæ mönö cabo ïnämaï ïnongä inte bitö ëmöwo apæ̈nedinque wënæidi ïnänite wido cæcä atamönipa. Ïninque mönitö wæætë edæ, Bitö mönitö tönö gobi ïmipa Itota ëmöwo apæ̈nequïmii, ante tömengä ingante edæ wææ antamönipa. 50 Ante apæ̈neyongante Itota, —Ïñæmpa mïnitö ïmïnite në pïinte cædämaï ingä ïñömö tömengä wæætë mïnitö tönö godongämæ̈ cæcä ingampa cæmïnii. Tömengä ingante wææ änämaï incæmïnimpa, angacäimpa.
Tantiago tönö Wäö ïnate Itota wææ angampa
51 Oo pönï nänö æiquïönæ bacæ cæyonte Itota, Eedotadëë ïñömö botö cöwë gocæboimpa, ante gocæ cæcantapa. 52 Wadäni ïnänite tömengä, Poncæcäimpa, ante mïnitö täno beyænte goedäni, ante da godongä godänitapa. Godinque tömënäni ïñömö Tämadiabæ godinque tömengä beyæ̈ cæcæte ante Tämadiaidi näni quëwëñömö gocæ cæyönäni, 53 Tämadiaidi wæætë edæ, Eedotadëë gämæ̈nö Itota gocä awædö, ante adinque, Mönitö weca pönämaï incæcäimpa, ante wææ änänitapa. 54 Ïïmaï cædäni adinque Wäö tönö Tantiago tömengä nänö ëmïñæ̈na ïñömö, —Awënë ëñëmi. Baa änäni adinque öönædë gonga ämöna wææ̈ gonte wænguïnäni, ämi, änatapa. 55 Äñönate Itota wæætë edæ dadi ëmæ̈monte wææ ante tömëna ïnate, “Ïñæmpa mïnatö ïmïnate æwocadö angä ëñente ämïnaa, ante mïnatö edæ ëñënämaï ïmïna awædö. 56 Ïñæmpa botö Waobo ëñagaïmo ïmo ïñömö edæ waodäni ïnänite ömæ̈e ëwencæte ante wïï pongaïmo ïmopa. Wæætë edæ, Botö æ̈mo beyænque quëwencædänimpa, ante pongaboimpa,” ante pïingacäimpa. Ayæ̈ wadäni näni quëwëñömö gogadänimpa.
Itota mïñæ̈ në goïnënäni
57 Taadonque goyönäni Itota ingante wacä angantapa. —Awënë, bitö ædömë goyömite botö bitö mïñæ̈ pö gocæboimpa. 58 Angä ëñëninque Itota wæætë, —Babæ guintaidi ïñömö ontatodë monguï ëadäni ïnänipa. Ayamöidi ongonta ëadäni ïnänipa. Botö Waobo ëñagaïmo wæætë edæ monguï ömaabo ïmopa poncæ ämii, angacäimpa. 59 Ayæ̈ wacä ingante Itota, —Botö mïñæ̈ pöe. Angä ëñente wædinque tömengä, —Awënë ëñëmi. Botö täno gote botö wæmpo wængä ate daga wente ate pömoe. 60 Äñongante Itota wæætë, —Ïñæmpa në wæ̈wocadäni incæ tömënäni guiidënäni wæ̈näni ate ee abi daga wencædänimpa. Bitö wæætë, Wængonguï Awënë Odeye do pongäimpa, ante gote apæ̈nebi ëñencædänimpa. 61 Ayæ̈ wacä adobaï, —Awënë bitö ïmite tee empote goïnëmo incæ ee ongöñömi täno gote botö guiidënäni ïnänite, Gobopa, ante apæ̈nete pömoe. 62 Äñongante Itota wæætë, —Ömæ në mangæ̈ mangæ̈ cædongä ïñömö töö pönï minte pæquimpa, ante cæquënengä ingampa. Tömengä dadi ëmænte adinque töö pönï cæcampa diyæ̈ töö minte pæquïï. Ayæ̈ adobaï Wængonguï Awënë Odeye nempo quëwëninque në cæquënengä ïñömö tömengä dadi ëmænte inguipogaque ante acä ïninque Awënë beyæ̈ ante ædö cæte cæquingää.
72 ganca ïnäni ïnänite Itota da godongä godänipa
1 Ayæ̈ ate mönö Awënë godömenque tetenta i doo ganca ïnäni mänimpodäni ïnänite ïïmaï angantapa. Mïnitö æ̈mæ̈nö mëmïnaa æ̈mæ̈nö mëmïnaa godinque botö në goquïñömö ante wayömö näni quëwëñömö mäo wayömö näni quëwëñömö mäo täno beyænte gomïni ate botö ayæ̈ poncæboimpa, äninque da godongä gogadänimpa. 2 Ïïmaï ante da godongä godänitapa. “Näwangä ämopa. Waocä tömencacodë do pequinca nanguï inca baï Awënë nempo në quëwenguënënäni adobaï nanguï ïnäni ïnänipa. Incæte në tä pedäni wædænque ïnäni baï në gode änäni ïñömö adobaï mënäniya pönï ïnänipa cæmïnii. Mïnitö Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Awënë, bitö tömencacodë në ëabi inte ämi ëñëninque gote apæ̈necædänimpa, ante äedäni. 3 Ñöwo mïnitö ïñömö goedäni, ämopa. Mëñeidi weca ongöninque codotedoidi ïñömö tæ̈ëmö ïnänipa diyæ̈ nämä wææ aaquïnänii. Mïnitö ïñömö codotedoidi aquïïnäni baï adobaï aquïïmïni ïñömïnite botö ämo mëñe baï ïnäni weca edæ gomïni ataqueedäni. 4 Godonte mïni ænguinta wente æ̈ï æ̈nämaï inte mäincoo mongænte godämaï ïedäni. Awæncata næ̈ænte godämaï ïedäni. Taadö godinque wacä ingante bee tëninque apæ̈nedämaï inte goedäni. 5 Æcönëmenque go guiite, Mïni quëwencabo gänë pönente waa quëwëedäni, ämïni ëñencædänimpa. 6 Mänincönë quëwengä Ao angä ïninque tömengä gänë pönente waa quëwëmaingampa. Wæætë Baa angä ïninque mïnitö adomïnique gänë pönente waa quëwëmaïmïnipa. 7 Mänincönë mïni go guiidincönë quëwëñömïnite mänincönë quëwënäni pædæ pönönäni ænte cænte bete quëwëedäni. Edæ në cæcä ïñömö tömengä nänö cædï beyæ̈ eyepæ̈ ænguënengä ingampa. Mïnitö adocönenque quëwëninque wacönë wacönë godämaï ïedäni. 8 Æyömömë goyömïni mänïñömö quëwënäni, Pöedäni, änäni ëñente wædinque mïnitö tömënäni cænguï pönönäni æ̈ninque cæ̈edäni. 9 Wënæ wënæ wæwënäni ïnänite godö cæmïni waa bacædänimpa. Ayæ̈ tömënäni ïnänite, ‘Wængonguï Awënë Odeye mïnitö weca oo pongä acæmïnimpa,’ ante apæ̈needäni. 10 Ayæ̈ tömënäni quëwëñömö go guiiyömïnite Baa änäni ïninque mïnitö wæætë tömënäni taadonque tao godinque tömënäni ïnänite, 11 ‘Mïnitö quëwëñömö onguipoi wadæ cæwate gomöna tamëñedäni. Incæte Wængonguï Awënë Odeye mïnitö weca oo pongä acæmïnimpa,’ ante äedäni. 12 Edæ mïnitö ïmïnite ämopa. Wængonguï nänö apænte anguïönæ ïinque bayonte Todömä ïñömö quëwengaïnäni guiquënë nanguï pante wæwëñönäni mïnitö ïmïnite në Baa änäni guiquënë godömenque nanguï pante wæwenguïnäni ïnänipa,” ante Itota angacäimpa.
Në ëñënämaï quëwënäni ïnänite Itota pïingampa
13 Äninque Itota në ëñënämaï quëwënäni ïnänite pïïninque ïïmaï angantapa. “Codatïï ïñömö quëwëmïni ëñëedäni. Betaida ïñömö quëwëmïni ëñëedäni. Mïnitö mïni wæwenguinque ëñënämaï cæte quëwëmïnidö anguënë. Edæ botö mïnitö weca tæ̈ï pïñænte botö cædï baï Tido näni quëwengaïñömö Tidöö näni quëwengaïñömö adobaï cæbo baï mänïñömö quëwengaïnäni ïñömö wënæ wënæ näni cægaïnö ante dobæ ñimpo cædinque gömæ ëmoncoo da wëñadinque gönaiboga tæ̈ contadinque Ca ca wæcægadänimpa. 14 Ïninque Wængonguï nänö apænte anguïönæ ïinque bayonte Tido ïñömö tönö Tidöö ïñömö quëwengaïnäni ïnänite nanguï pangä wæwënäni incæte tömengä mïnitö ïmïnite godömenque pangä wæwencæmïnimpa. 15 Ayæ̈ Capënaömö ïñömö quëwëmïni ëñëedäni. Wængonguï mïnitö ïmïnite dicæ öönædë wo æ̈æntodongä æi gote toquïmïniyaa. Ïñæmpa tadömengadænguipo wææntodongä guii wæcæmïnimpa,” angantapa. 16 Äninque Itota wæætë tetenta i doo ïnäni ïnänite apæ̈nedinque, “Mïnitö apæ̈neyömïni æcänö ëñengä tömengä ïñömö edæ botö ïmote do ëñengä ingampa. Wæætë mïnitö ïmïnite në Baa angä ïñömö tömengä edæ botö ïmote do Baa angä ingampa. Ayæ̈ botö ïmote në Baa äningä inte tömengä botö ïmote në da pönöningä ingante do Baa angampa,” ante apæ̈nedinque tömënäni ïnänite Itota angä godänitapa.
Tetenta i doo ïnäni do godïnäni inte ocæ̈ ëmænte pönäni
17 Angä godïnäni inte tetenta i doo ganca ïnäni adodö ocæ̈ ëmænte pöninque watapæ̈ todinque Itota ingante apæ̈nedinque, —Awënë, bitö ëmöwo apæ̈nedinque mönitö wënæidi ïnänite ämöni ëñëninque bitö ëmöwo beyænque godänipa. 18 Ante todäni ëñëninque Itota wæætë, —Näinte quingæ̈ cæ baï Tatäna ïñömö wënæ awënë incæ öönædë ïnö wæængä në agaïmo inte botö adobo ämopa. 19 Botö pönö ämo ate mïnitö ïñömö në ämïni badinque edæ tæntæ tönö emëñe ingante pïnä gäwadäni baï adobaï tæ̈ï ëmömïni inte tæntæ baï në cædäni ïnänite wido cæcæmïnimpa. Ayæ̈ mönö ïmonte në pïinte cædongä incæ tæ̈ï pïñænte cæcä incæte mïnitö ïñömö godömenque tæ̈ï ëmömïni inte mäningä nänö tæ̈ï pïñænte cæpämo ante tömämämo ante edæ wido cæcæmïnimpa. Edæ æcämenque incæ mïnitö ïmïnite æ̈mæ̈wo wido cædämaï incæcäimpa. 20 Incæte mïnitö ämïni ëñëninque wënæidi do ëñente cædäni beyænque todämaï ïedäni. Wæætë, Mönitö ëmöwo öönædë dobæ yewæ̈monte ongompa, ante adinque mïnitö mänömaï beyænque watapæ̈ toedäni, angacäimpa.
Mæmpo Wængonguï ingante apæ̈nedinque Itota tocampa
21 Äninque Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante ëwocadongä inte Itota mänïñedë edæ watapæ̈ todinque Wængonguï ingante ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Mæmpo ëñëmi. Bitö, Wadäni nämä ocai encadäni tönö nanguï adinque në ëñënäni tönö mänïnö bitö cægaïnö ante ëñënämaï incædänimpa, ante cædinque bitö cægaïnö ante wë wodongabiimpa. Wæætë wëñæ̈näni tæcæ ëñadäni baï ïnäni ïnänite bitö edonque odömömi adinque do ëñënänipa. Bitö öönædë Awënë ingaïmi inte inguipoga Awënë adobi ïnömi inte edæ mänömaï cæbipa, ante adinque botö bitö ïmite waa ate pönëninque apæ̈nebopa. Mæmpo, bitö tömëmi änö baï cædinque waa cæbi adinque botö Ao ämopa, ante apæ̈nebopa,” ante Wængonguï ingante apæ̈negacäimpa. 22 Ayæ̈, “Botö Mæmpo incæ, Bitö Awënë ïnömi inte aacæbiimpa, ante tömäo ïñömö ongoncoo botö nempo pædæ pönöninque tömäo ïñömö quëwënäni tömänäni ïnänite adobaï botö nempo pædæ pönongä æ̈ninque botö ïñömö edæ tömancoo ënempodinque tömäo ïñömö quëwënäni ïnänite në ënempobo ïmopa. Wængonguï Wëmo ïñömote, Æbodö ïmoo, ante Mæmpoque ëñengä ingampa. Botö wæætë tömengä Wëmo ïnömo inte, Wængonguï æcänö ingää, ante adoboque në ëñëmo ïmopa. Ayæ̈, Ïïnänique në ëñënäni incædänimpa, ante botö në angaïnäni ïnänite odömonte botö apæ̈nebo ëñëninque tömënäni wæætë, Wængonguï æcänö ingää, ante në ëñënäni badäni ate mönitö adomönique äanque baï në ëñëmöni ïmönipa.” 23 Ante apæ̈nedinque Itota dadi ëmæ̈ninque tömengä mïñæ̈ në godänique ïnänite apæ̈nedinque, “Ñöwo mïni adïnö adinque në ëmömïni inte mïnitö mïni watapæ̈ quëwenguinque impa. 24 Ïïmaï impa, ante apæ̈nebo ëñëedäni. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni nanguï ïnäni tönö ïmæca awënëidi nanguï ïnäni incæ mïni adïnö baï ante aïnente wægaïnäni incæte edæ adämaï ingadänimpa. Mïni ëñënïnö ante adobaï ëñëïnente wægaïnäni incæte tömënäni ëñënämaï ingadänimpa,” ante mäninganca Itota apæ̈necä ëñengadänimpa.
Tämadiabæ quëwengä incæ në waa cæcä ingampa, ante
25 Ayæ̈ ate adocanque idægoidi näni wææ angaïnö ante në ate ëñengä ïñömö, Itota æbänö wapiticæ̈ apæ̈nebaingää, ante cædinque ængæ̈ gantidinque tömengä ingante ïïmaï angantapa. —Awënë në Odömömi ëñëmi. Botö æbänö cæte cöwë wæ̈nämaï wantæpiyæ̈ quëwenguïmoo, ante wæbopa. 26 Äñongante Itota, —Möitee wodi, Ïïmaï cæedäni, ante wææ yewæ̈möninque æbänö ante yewæ̈mongä ongö abii. 27 Äñongante në odömongä wæætë, —Ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. Bitö mïmö entawëmi inte Wængonguï mönö Awënë ingante waadedinque bitö önöwoca ëwocadinque ædæmö waadete pönencæbiimpa. Bitö baö tæ̈ï pïñænte ëñabi inte godö waadete cædinque bitö ocai encabi inte nö pönëninque waa waadete pönëe. Ayæ̈ adobaï bitö nämä bitö waadete waa cædö baï adobaï pönëninque godongämæ̈ quëwënäni ïnänite adobaï waa waadete cæe. 28 Ante apæ̈necä ëñëninque Itota tömengä ingante wæætë, —Bitö nö ëñëmi inte nöingä apæ̈nebitapa. Mänïnö bitö änïnö baï cæbi ïninque bitö wæ̈nämaï quëwëmaïmipa. 29 Angä ëñëninque guïñente wædinque në odömongä ïñömö, Botö cæquënënö ante wïï cæbopa, ante Itota ëñënämaï incæcäimpa, ante nämanque ante wææ äninque, —Ïñæmpa wa. Godongämæ̈ quëwënäni, ante bitö änïnäni ïñömö ædänidö ïnänii. 30 Äñongante Itota wæætë, Mönö guiidengä æcänö ingää, ante odömoncæte ante ïïmaï apæ̈negacäimpa. —Onguïñængä adocanque Eedotadëë quëwente Eedicoo wæidö cægöñongante në ö æ̈näni tömengä ingante ïñontobæ̈ bæi ongonte weocoo gäni tadongadinque tæi tæi pänäni nangæ̈ bacä ïninque wadæ godäni. 31 Ate, Wængonguï quï, ante në godongä adocanque adodö wæidö godö godinque në nangæ̈ bate öñongä ingante gomö adinque ee wodo pænta æ̈mæ̈ wedeca gocampa. 32 Ayæ̈ ate Debii wodi pæ̈ïnäni näni Wængonguï oncönë cæcabo incæ adocanque adobaï adoyömö wææ̈ pöninque në nangæ̈ bate öñongä ingante gomö adinque ee wodo pænta gocampa. 33 Ayæ̈ ate wacä Tämadiabæ në quëwënongä incæ ado wæidö godinque në nangæ̈ öñongä weca adoyömö ponte gomö adinque, Tömengä ædö cæte quëwenguingää, ante tömengä wædö ante baï nanguï pönente cæcantapa. 34 Ïingä ïñömö në nangæ̈ bate öñongä weca pöninque tæi tæi pänäni nänö æbäadïñömö oguinguipæ̈ tönö yowepæ̈ tï nämæ̈ biïnömæ̈ näni ämæ̈ gao caadinque weocooca wïni caacampa. Ayæ̈, Tæ̈ contate gocæcäimpa, ante adocä Tämadiabæ quëwengä ïñömö nämä nänö në mongænte goquënengä bodo önöñabæ në nangæ̈ badingä ingante ængö cæcä tæ̈ contayongante bodo ingante töö töö ænte gocampa. Ayæ̈ taadö pönäni näni cænte guiite möincö ganca ænte mäo guiidinque në nangæ̈ badingä ingante waa cæcampa. 35 Ïïmö ate padata näni godonte æ̈inta mentaa tadöninque mänincönë në aacä ingante pædæ godöninque, Bitö në nangæ̈ badingä ingante waa cæe. Quïëmë æ̈ïnengä adinque bitö godömi ængä ate botö bitö weca adodö pöninque bitö godönimpo adopo wæætë pædæ pönömo æncæbiimpa, ante gocampa. Mänömaï cæcampa. 36 Äninque Itota tömengä ingante në äningä ingante godömenque angantapa. Bitö ïmite ñöwo ämo ëñëninque bitö wæætë apæ̈nebi ëñëmoe. Në nangæ̈ bate öñongä weca pönäni mengäa go adocanque ïnäni incæte æcänö tömengä tönö godongämæ̈ quëwënäni baï inte waa cæcantawoo, ante pönëmii. 37 Äñongante në odömongä wæætë, —Tömengä ingante në waadete godö waa cædongä incæ tömengä guiidengä baï cæcampa. Ante apæ̈necä ëñëninque Itota wæætë, —Tömengä nänö cædö baï bitö adobaï godinque cæbäwe, angacäimpa.
Mäadota tönö Mäadiya näna caya oncönë Itota ëñacampa
38 Ayæ̈ taadö goyönäni tömënäni quëwëñömö pongä adinque onquiyængä tömengä ëmöwo Mäadota ïñömö Itota ingante angä tömengä oncönë pö guiite ëñacantapa. 39 Mäadota tönïñacä Mäadiya ïñömö Itota önöwaca ïnö tæ̈ contadinque tömengä apæ̈necä ëñëë congantapa. 40 Mäadota guiquënë në ëñadäni beyæ̈ ante nanguï cæte wædinque Itota weca pöninque, —Awënë, botö tönïñacä ëmö cæte gocä ate botö adoboque nanguï cæbo ate wædämaï ïmitawo. Edæ ämi pö cæcäe. 41 Äñongante Itota, —Mäadota, Mäadota, bitö wa wa wa cæcæte ante wæwëmi awædö. 42 Wæætë adoque pönï cædinque edæ eyepæ̈ impa. Mäadiya do, Quïnö waa cæquïmoo, ante apænte pönëningä inte botö önöwaca ïnö pö tæ̈ contate ëñëë congä adinque botö wæætë tömengä ingante, Goe, änämaï incæboimpa, angacäimpa.
Wængonguï ingante æbänö apæ̈nequïï, ante Itota apæ̈necä
1 Itota ayæ̈ ate wayömö gote Wængonguï ingante apæ̈necantapa. Ïinque apæ̈necä adinque tömengä nänö në ëmïñængä adocanque tömengä ingante apæ̈nedinque, —Awënë ëñëmi, Wäö tömengä nänö ëmïñæ̈näni ïnänite odömonte, Wængonguï ingante æbänö ante apæ̈nequïï, ante nänö apæ̈nedö baï bitö mönitö ïmönite adobaï ante odömonte apæ̈nebi ëñenguïmönii. 2 Ante wæyönäni Itota, —Wængonguï ingante apæ̈necæte ante ïïmaï ante apæ̈needäni, “Mönitö Mæmpo në öönædë quëwënömi inte ëñëmi. Mönitö bitö ëmöwo tæiyæ̈ waëmö ëmömi adinque bitö ëmöwo ante waa adinque apæ̈nemönipa. Bitö öönædë Awënë në ingaïmi inte inguipoga Awënë Odeyebi bitö baquinque edæ quingæ̈ pöe. Öönædë owodäni ëñente cædäni baï inguipoga adobaï bitö änö baï ëñente cæcæ̈impa. 3 Mönitö ïmönite bitö, Cænguï, ante ïïmö ïñö ïïmö ïñö eyepæ̈ pönömi ænte cæ̈mönie. 4 Mönitö wënæ wënæ cæmöni incæte bitö në panguënëmi incæ pönö ñimpo cæbi quëwëmönie. Mönitö adobaï edæ wadäni mönitö ïmönite wënæ wënæ cædäni adinque ñimpo cæmöni quëwënäni ae. Mönitö wënæ wënæ möni cæïnënö godö gocæte ante cæmöni adinque bitö wææ cæbi ate mänïnö godö godämaï inte mönitö wæætë wënæ wënæ cædämaï incæmönimpa, Wæætë edæ në wïwa ëwocadongä nempo ongöñömönite bitö gä pe æmpobi quëwëmönie.” Mänömaïnö ante apæ̈nete Wængonguï ingante apæ̈needäni, Itota angantapa. 5 Äninque tömënäni ïnänite godömenque apæ̈nedinque Itota, —Bitö ïïmaï cæbi ïninque bitö æ̈migo æbänö cæbaingää, ante pönëedäni. Ayaönæ̈nëña incæ bitö æ̈migo weca godinque bitö, “Botö æ̈migo ëñëmi. Päömo bodogaa tänoque pönömi æ̈nïmo inte ayæ̈ ate botö adopo pönömo æncæbiimpa. 6 Edæ wacä botö æ̈migo incæ wayömö gocæte ante botö weca pongampa cæbii. Botö, Quïnö impa diyæ̈ godömo cænguingää, ante wædïmo inte bitö ïmite ämopa.” 7 Äñömi tömengä guiicönë öñöninque, “Botö odemö ædæmö tee mönedinque botö wëñæ̈näni tönö möïmoga öñömo inte diyæ̈ ædö cæte ængæ̈ gantite godömo ænguïmii. Ee ae.” 8 Äninque bitö æ̈migo incæ bitö ämi beyænque ængæ̈ gantite pönönämaï ingampa. Incæte wæætë wæætë äñömi tömengä, Ancaa ëñente awædö, äninque ængæ̈ gantidinque bitö ïmite do pönongä æ̈maïmipa. 9 Ante apæ̈nedinque botö ïñömö mïnitö ïmïnite ïïmaï ämopa. Pönömi æ̈moe, ante në angä baï cædinque mïnitö mïni ænguïnö ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. Æyömönö ïï, ante në diqui diqui mingä baï cædinque mïnitö, Æbänö ïï, ante ædæmö ëñencæte ante Wængonguï ingante wede pönente apæ̈needäni. Odemö mönitö beyæ̈ wi æ̈necæ̈impa, ante aa pecä baï cædinque mïnitö, Æbänö cæquïmoo, ante ëñencæte ante Wængonguï ingante nanguï apæ̈needäni. 10 Edæ, Pönömi æ̈moe, ante në änäni ïñömö edæ do æ̈nänipa. Në diqui diqui mïnäni ïñömö do adänipa. Ayæ̈ odemö ponte në aa pedäni tömënäni näni guiiquinque edæ do wi æ̈nete baï bacæ̈impa. 11 Ante apæ̈nedinque Itota godömenque apæ̈necantapa. —Wëñæ̈ mæmpobi ïmi, ëñëmi. Bitö wëñængä päö ante angä ëñëninque bitö dicæ dicamö incæ godömi ængäa. Gæyæ ante angä ëñëninque bitö tæntæbo incæ dicæ godömi ængäa. 12 Enquëmo angä ëñëninque bitö emëñe incæ dicæ godömi ængäa. 13 Ïninque mïnitö në wïwa cædömïni incæ, Wëñængä beyæ̈ quïnö waa ï, ante ëñëmïni inte do godömïni ængampa. Mönö Mæmpo ïñömö waa pönï cædongä ïñongante änäni ëñëninque tömengä në änäni ïnänite tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante da pönongä æncædänimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Wënæ tönö cæcä ïmaingampa, ante wapiticæ̈ änänipa
14 Ayæ̈ wënæ në babetadecä ïñömö waocä baö do guiite ongöñongante Itota tæcæ wido cæcantapa. Wënæ tao gocä ate onguïñængä tededämaï ïningä incæ do tedecä ate wædinque godongämæ̈ ongönäni wæætë guïñente wædinque waa agadänimpa. 15 Pancadäniya guiquënë, “Ïñæmpa wënæ awënë Beedeboo tönö godongämæ̈ cædinque Itota wënæidi ïnänite wido cæcä ïmaingampa töö,” ante tedewënänitapa. 16 Wadäni guiquënë, Æbänö cæmö ate Itota oda cæquingää, ante cædinque tömengä ingante, Bitö öönædë näni cæï baï mä odömömi ate pönëmaïmönipa, änänitapa. 17 Mänömaï babæ cæcæte ante änewënänipa, ante Itota do ëñëningä inte ïïmaï angantapa. “Awënë odeye nempo quëwënäni näëmæ̈ wæætedö wæætë cædäni ïninque awënë nänö ömædempote wæquinque tömënäni nämä ëwente cædänipa. Ayæ̈ adocönë owocabo incæ adoyömö godongämæ̈ quëwënïnäni incæ näëmæ̈ wæætedö wæætë cædäni ïninque tömënäni oncö woquinque näwæ̈ gobaïnänipa. 18 Mïnitö, Wënæ awënë Beedeboo tönö cædinque Itota wënæidi ïnänite wido cæbaingampa, ante änewëmïnipa töö. Ïñæmpa awënë Tatäna nempo quëwënäni ïñömö näëmæ̈ wæætedö wæætë pïïnäni ïninque adocabodäni ïnämaï ïñönänite tömengä dicæ tömënäni ïnänite ënempobaingäa. 19 Mïnitö, Beedeboo tönö cædinque Itota wënæidi ïnänite wido cæcampa, ante tedewëmïnipa. Mänïnö mïni änewënö näwangä ï baï mïnitö mïñæ̈ në godäni guiquënë æcänö tönö cæte wido cædänii. Ïninque mïnitö mïñæ̈ në godäni incæ mïni änewënö beyænque ante näëmæ̈ pïïninque mïnitö ïmïnite wæætë apænte äninque pïincædänimpa anguënë. 20 Botö ïñömö Wængonguï tönö godongämæ̈ cædinque wënæidi ïnänite wido cæbo apa änewëmïni. Mänömaï ï ïninque botö Wængonguï Awënë Odeye ïnömo inte mïnitö weca do pömo aedäni,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 21 Ayæ̈, “Ïïmaï impa. Në tæ̈ï pïñængä ïñömö tæ̈ëmoncoo wëñate mongæ̈ninque, Wææ godö cæinca, ante tæ̈ëmonca næ̈ænte tömengä oncö boyæ̈ wææ godö wææ godö cæyongä tömengä ëadincoo ïñömö edæ ee ongompa. Tatäna ïñömö mänömaï ingampa. 22 Incæte wacä godömenque tæ̈ï ëmongä inte pöninque mäningä ingante edæ bæ tacampa. Ayæ̈ tæ̈ëmonca, Wææ godö botö cæinca, ante mäningä nänö äninca ñöwo pöningä ïñömö gä pe æmpote ö æ̈ninque tömengä nänö ëadincoo adobaï gä pe æmpote ö ænte mäo nënempocampa. Botö ïñömö në tæ̈ï ëmömo pönï ïnömo inte edæ godömenque tæ̈ï ëmongä nänö gänä cæbaï cæbopa,” angantapa. 23 Ayæ̈, “Botö tönö æcänö wïï godongämæ̈ cæcä ïñömö tömengä ïñömö edæ botö ïmote Baa ante pïinte cæcä ingampa. Ayæ̈ botö, Waodäni botö mïñæ̈ poncædänimpa, ante cæyömo waocä botö tönö wïï cæcä ïñömö tömengä wæætë botö mïñæ̈ poncæ cæyönänite tatodongä wadæ godänipa,” ante Itota apæ̈necantapa.
Wënæ waodë owote godingä inte adodö pompa, ante
24 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Waocä baönë owote ate tao godinque wënæ wentamö nänö ëwocadingä ïñömö edæ, Quingänö baönë go guiidinque edæ guëmante quëwenguïmoo, ante diqui diqui minte ayongä önömæca to aminte ï ate wædinque edæ, ‘Botö tao godincönë adodö go guiite quëwencæboimpa,’ ante pönëninque adodö pongampa. 25 Ponte ayongä waocä önonganque bayongante wacä önöwoca tömengäa owodämaï ingä adinque wënæ wæætë, Æ waocä botö owodincö baï ïnongä inte ñöwo wadæ ñëmænte mäincoo cabo të gæte baï ömæwocacä ingä abopa. 26 Ate adinque tömengä wæætë godinque wënæidi godömenque wentamö ëwocadäni tiæte ganca mänimpodäni ïnänite ænte pongampa. Tömënäni tömänäni waocä baönë godongämæ̈ pö guiite owodäni ate waocä ïñömö wënæ yewæ̈ninque godömenque wæwengampa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Æbänö cæte watapæ̈ quëwenguïï, ante
27 Itota tæcæ apæ̈neyongante onquiyængä ïñömö godongämæ̈ ongönäni tönö ongöninque ogæ̈ tededinque, —Bitö ïmite në mangaïnä inte edæ tömënä nänä toquinque impa. Bitö ïmi goömæ̈ gänongaïnä inte edæ tömënä watapæ̈ nänä quëwenguinque impa. 28 Ante ogæ̈ tedecä ëñëninque Itota wæætë, —Ïñæmpa Wængonguï nänö änö ëñëninque në cædäni guiquënë tömënäni wæætë näni watapæ̈ quëwenguinque ëñente cædänipa, ante apæ̈negacäimpa.
Öönædë näni cæï baï cædinque mä cæbi amönie, änänipa
29 Mänïñedë godömenque nanguï ïnäni pönäni adinque Itota, ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Mïnitö wïwa mïni cæcabo ïmïnipa. Mïnitö edæ, Mä cæte odömömi adinque pönëmaïmönipa, ante ancaa ämïni awædö. Näwangä ämo ëñëedäni. Cönäö wodi beyæ̈ cædinque Wængonguï bamönengæ̈ nänö cægaïnö ante mïnitö pönënämaï ïñömïnite edæ mäninque mïni aquinque cæcæ̈impa änewëmïnii. 30 Nïnebaidi pönencædänimpa, ante Cönäö wodi ingante Wængonguï angä quëwengacäimpa. Ñöwomïni pönencæmïnimpa, ante adobaï cædinque Wængonguï botö Waobo ëñagaïmo ïñömote adobaï angä quëwëmo acæmïnimpa. 31 Doyedë ïñömö betamonca gämæ̈nö ömæ awënë ïnongä inte onquiyængä incæ awënë Tadömöö wodi nanguï ëñente nänö apæ̈nedö ante ëñencæte ante doönæ quëwëninque pongacäimpa. Tadömöö wædænque ëñengä ïñongante botö godömenque nanguï ëñëmo inte mïnitö weca ongöñömote mïnitö ïñæmpa wïï ëñëmïnipa töö. Ïninque mäningä onquiyængä incæ Wængonguï në apænte angä weca pöninque mïni ñöwo quëwencabo tönö godongämæ̈ ongöninque, Mïni pante wæquinque ëñënämaï ingamïnimpa töö, ante apænte pïinguingä ingampa. 32 Cönäö wodi Wængonguï beyæ̈ apæ̈necä ëñëninque Nïnebaidi wënæ wënæ näni cægaïnö ante wæwente pönëninque ñimpo cægadänimpa. Cönäö wodi wædangä ïñongante botö wæætë në ñæ̈næ̈mo inte apæ̈nebo ëñëninque mïnitö ïñömö ëñënämaï ïmïnipa. Ïninque Nïnebaidi incæ Wængonguï në apænte angä weca pöninque mïni ñöwo quëwencabo tönö godongämæ̈ gongænte ongöninque, Mïni pante wæquinque ëñënämaï ingamïnipa töö, ante apænte pïïnänidö anguënë,” angantapa.
Mönö awinca gomö aquïnemö baï ëmompa, ante
33 Ayæ̈ godömenque apæ̈necantapa. “Gongapæncade tï wodönodinque waodäni dicæ awëmö ïñömö wë wodönäniyaa. Owæta boo cæcadäniyaa. Wæætë, Mänïñömö në pö guiidäni acædänimpa, ante cædinque gongapæncade awæmpa æ̈mongapaa cö cædäni ñäö bæco adänipa. 34 Mönö baö tömäo beyæ̈ mönö awinca tica ënente baï ëmömompa. Mönö nö pönëninque amö ïninque mönö ñäö tica ënente cægonte baï waa cæte quëwëmompa. Wæætë wïwa pönente amö ïninque mönö wëmö ïñömö cægonte baï inte wïwa cæte quëwëmompa. 35 Mänömaï beyæ̈ bitö, Wëmö ëwocadämaï incæboimpa, ante bitö önöwoca cöwä adinque nämä wææ cæe. 36 Ïninque bitö baö tömäo ñäö entawëninque bitö önöwoca adobaï ñäö ëwocabi ïninque quïomenque incæ wëmö entawënämaï ïmaïmipa. Gongapæncade ñäö bæco edonque abi baï edæ ñäö ædæmö entawëninque edonque adinque waa quëwëmaïmipa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Paditeoidi tönö në wææ odömönäni ïnänite Itota pïingä
37 Ïinque apæ̈necä ate adocanque Paditeocä tömengä ingante, Pö cæ̈e, angä ëñente pö guiite cæncæte ante ongongä. 38 Adinque Paditeocä ïñömö, Itota quïnante mempodämaï inte cængää, ante guïñente wæcä. 39 Ïninque mönö Awënë tömengä ingante, —Mïnitö Paditeoidi ïñömö edæ owæta tönö podato cæncadë ïnö wentamö ënencoo ee adinque yabæque mënongate baï cæmïni ïmïnipæ̈æ̈. Mäincooque æ̈ïnente mïni wædö beyæ̈ ayæ̈ wïwa mïni cædö beyæ̈ edæ mïmöno wentamö entawëmïni ïmïnipa. 40 Mïni ëñëegadë. Në badongä ïñömö yabæque badöninque cæncadë ïnö badönämaï ingantawogaa. Ïñæmpa mönö baö në badongaingä ïñömö adocä mönö önöwoca badongacäï apa quëwëmïnii. 41 Ïninque mïnitö wæætë wadäni ïnänite ædæmö waadedinque mïnitö mäincoo pædæ godö pædæ godö cæmïni ïninque tömancoo edæ ñä mënongate baï ba adinque mïnitö wæætë edæ ñäö baï entawencæmïnimpa. 42 Paditeoidi mïni wæquinque ïïmaï cæmïnipa. Mäincoo diete ganca mänimpocoo ænte cö cædinque, Adocooque Wængonguï quï impa, ante mönö godongæ̈impa, ante cæmïnipa. Mïnitö mänömaï cædinque edæ öñabo mïni minte pæyabo, Oguï waa cænguï, ante mïni tä pete æ̈ñabo incæ edæ, Wængonguï quï impa, ante pancayaboga godömïnipa. Mäninganca cædinque mïnitö waa cæmïni incæte wadäni ïnänite nö cædämaï ïmïni inte Wængonguï ingante waadete pönënämaï ïmïnipa töö. Ïñæmpa mänïnö öñabo godonguënëmïni inte mïnitö godömenque waadete pönëninque nö cæquënëmïni ïmïnipa. 43 Ayæ̈ Paditeoidi mïni wæquinque impa. Mïnitö odömöincönë go guiidinque nämanque ante pönëninque waëmompaa pönï tæ̈ contate tomïni awædö. Ayæ̈ waodäni näni godonte æ̈ïmancadë godinque mïnitö nämanque pönëninque, Wadäni, Waa quëwëedäni, ante apæ̈nedinque mönitö ïmönite waa acædänimpa, ante mïni wæquinque edæ änewëmïnipa töö. 44 Ayæ̈ waocä wodido ñömæ̈ï ongö baï mïnitö ïñömö mïni wæquinque edæ wentamö entawëmïnipa. Mänömaï entawëmïnipa, ante ëñënämaï inte wadäni edæ mïni änö ante ëñente cædinque edæ oda cædänipa, ante Itota pïingantapa. 45 Ïninque adocanque idægoidi näni wææ angaïnö ante në ate ëñengä ïñömö Itota ingante apæ̈nedinque, —Awënë, mänömaï äninque bitö mönitö ïmönite adobaï pïinte änewëmi awædö. 46 Äñongante, —Mïnitö dodäni näni wææ angaïnö ante në adïmïni inte edæ mïni adobaï wæquinque impa. Edæ, Cædämaï cædämaï, ante ancaa wææ äninque mïnitö ïñömö edæ mäincoo teëmencoo mö paate wadäni önönancapæ̈ cö cædancapæ̈näni baï cæmïnipa töö. Ayæ̈ wæætë önompogonca adopogoncaque incæ gä æ̈nancapæ̈nämaï cæte baï cædinque mïnitö mïni wæquinque edæ, Æbänö cæte waa quëwenguïï, ante odömonte apæ̈nedämaï ïmïnipa töö, ante Itota apæ̈necantapa. 47 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque, “Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïnänite mïnitö mæ̈mæ̈idi incæ në wæ̈nönäni ingadänimpa. Mïnitö ïñömö, Në wæ̈nongaïnäni nänömoidi ïmönipa, ante baï cædinque, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnänido, ante mæ̈nönomïnipa töö. Mïni wæquinque edæ mänömaï cæmïnipa. 48 Ïninque, Mönitö mæ̈mæ̈idi wæ̈nongadänimpa, ante ëñënïmöni inte tömënäni wodido ante mæ̈nönomönipa, äninque mïnitö mæ̈mæ̈idi näni cægaïnö ante Ao äninque cæmïnipa töö,” ante Itota pïingantapa. 49 Ayæ̈ ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Mänömaï beyæ̈ Wængonguï mönö në ëñengaingä ïnongä incæ ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. ‘Botö beyæ̈ në apæ̈nedäni tönö botö në da godönäni ïnänite botö, Idægoidi weca gote apæ̈needäni, ämo gocædänimpa. Ämo gote pönäni adinque idægoidi wæætë pancadäniya ïnänite wæ̈nönäni wæncædänimpa. Ayæ̈ pancadäniya ïnänite togænte pänäni wæcædänimpa,’ ante Wængonguï do apæ̈negacäimpa. 50 Ïninque ñöwo quëwëmïni ïñömïnite, Quïnante wæ̈nömïnii, ante Wængonguï edæ mïnitö ïmïnite ancæcäimpa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïnänite tömengä nänö badongaïñedë dodäni mä pönï wæ̈nönäni beyæ̈ ayæ̈ ïincayæ̈ ate ñöwo ganca wæ̈nönäni beyæ̈ ïninque edæ në wæ̈näni tömänäni wepæ̈ näni näagaïnö ante, Ñöwo quëwëmïni mänïnäni tömänäni wepæ̈ näate baï ïmïnipa. 51 Edæ tömänäni näni wæ̈nongaïnö ante edæ ñöwomïni mïni pante wæquinque impa. Edæ mä pönï wæ̈nöninque docä Abedo wodi ingante adocanque wæ̈nongä wængacäimpa. Ïincayæ̈ ate Wængonguï oncö ñæ̈næncö boyæ̈ näni iya täimpaa gäänë ongöñongante Tacadiya wodi ingante wæ̈nönäni nänö wænganca wadäni nanguï ïnäni ïnänite wæ̈nönäni wængadänimpa. Incæte Wængonguï, Mïnitö mæ̈mæ̈idi nänömoidi ingaïmïni inte tömënäni näni wæ̈nongaï beyænque wepæ̈ näate baï wentamö entawëñömïnite botö wæætë ñöwomïni ïmïnite pämo wæcæmïnimpa, ante Wængonguï angampa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 52 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Dodäni näni wææ angaïnö ante në adïmïni ïñömö mïnitö në ëñenguënëmïni inte edæ mïni wæquinque nö pönente ëñënämaï ïmïnipa. Ayæ̈ wadäni, Nö pönente ëñengæ̈impa, ante odemö guiite baï tæcæ cædäni adinque mïnitö odemö tee mönete yabæ wido cæte baï cædinque tömënäni ïnänite edæ wææ cæmïnipa töö,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 53 Ïinque apæ̈nete tao goyongä në odömönäni tönö Paditeoidi tömengä ingante nanguï pïinte badinque, Ämöni ëñëninque apæ̈nebi ëñëmönii, apæ̈nebi ëñëmönii, ante ancaa änänitapa. 54 Ayæ̈, Tömengä wabänö oda cæte tedecä ïninque mönö wæætë pämö wæbaingampa, ante wææ wänonte baï cægadänimpa.
Wadö tedete wadö näni cædönö ante
1 Mänïñedë nanguï ïnäni æpodö mïido ganca ïnäni adoyömö pö bee të bee të cædinque goto gongæ̈ñönäni Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite täno apæ̈nedinque, “Paditeoidi ïñömö wadö tedete wadö cæyönäni mïnitö wæætë wadö näni cædö ante, Päö yedæ æmpoquï baï wodö wodö cæpa, ante gomö adinque tömënäni näni cæïnö baï cædämaï ïedäni. 2 Adämaï incædänimpa, ante quïëmë wë wodonte ï incæ ïincayæ̈ ate tömää wi æ̈nete bayonte edonque pönï bacæ̈impa. Ayæ̈ quïëmë awëmö cæte ï incæ ïincayæ̈ ate edonque pönï acædänimpa. 3 Wëmö ïñömö mïni tededö incæ edæ ñäö ïñömö edonque pönï ëñengæ̈impa. Ayæ̈ guiicönë mïnitö wæntæ apæ̈nedö incæ ïincayæ̈ ate oncömanca ïnö æi edæ ogæ̈ tedete edonque ëñengæ̈impa,” ante Itota apæ̈necantapa.
Æcänö ingante guïñente wæquïï, ante
4 Ayæ̈, “Botö æ̈migoidi ämo ëñëedäni. Waocä baonque wæ̈nönäni ate tömengä ingante ædö cæte godömenque cæquïnänii. Ïninque mïnitö ïñömö, Baonque wæ̈nönäni wæncæ wæ, äninque edæ guïñënämaï ïedäni. 5 Wæætë edæ, Æcänö ingante guïñente wæquënëmïni ïmïnii, ante botö odömonte apæ̈nebo ëñëedäni. Waomïni ïmïnite wæ̈nonte ate në angä ïnongä inte tadömengadænguipo në wido cæcä ingante ïñömö mïnitö tömengä ingante edæ guïñëedäni. Ao. Mäningä ingante guïñente wæedäni,” ante Itota apæ̈necantapa. 6 Ayæ̈, “Waodäni ayamöidi önompo æ̈mæmpoque mänimpodäni beyæ̈ tiguitamö mentamonga ante pædæ godonte æ̈näni amïnitawo. Incæte ayamö adocanque ingante edæ Wængonguï cöwë wææ aacampa. 7 Edæ, Ayamöidi bacoo pönï ïnäni incæte önönänique ïnänipa, ante në äningä inte mönö Mæmpo ïñömö mïnitö ïmïnite wæætë godömenque waa acampa. Ïñæmpa mönö ocaguï incæ æpoguïnö encamöö, ante Wængonguï ïñömö edæ do ëñente aacä apa guïñëwëmïnii,” ante Itota angantapa.
Waodäni ëñëñönäni mönö Itota ingante Ao angæ̈impa, ante
8 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Näwangä ämopa, angantapa. Æcänö waodäni ëñëñönäni botö ïmote Ao äninque, Bitö botö Awënë ïnömi ïmipa, ante äna botö Waobo në ëñagaïmo inte tömengä ingante wæætë Ao äninque, Bitö ïñömö botö mïñæ̈ në gogaïmi ïnömi ïmipa, ante Wængonguï anquedoidi ëñëñönäni ancæboimpa. 9 Wæætë edæ waodäni ëñëñönäni botö ïmote në Baa angaingä ingante botö wæætë Wængonguï anquedoidi ëñëñönäni tömengä ingante edæ Baa ancæboimpa,” angantapa. 10 Äninque, “Botö Waobo ëñagaïmö ïñömote waocä babæ ante wïwa angä incæte Wængonguï wæætë edæ pönö ñimpo cæcä quëwencæcäimpa. Wæætë Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante godö babæ ante në änewengä ingante Wængonguï wæætë edæ ñimpo cædämaï inte cöwë pancæcäimpa,” ante Itota apæ̈necantapa. 11 Ayæ̈, “Mïnitö ïmïnite bæi ongonte tömënäni odömöincönë ænte godinque gö cædäni incæte mïnitö mänïñedë, Æbänö ante apæ̈nequïmoo, ante wædämaï ïedäni. Awënëidi weca incæ në änäni weca incæ mïnitö ïmïnite ænte mäo goncædäni incæte mïnitö mänïñedë, Pïïnäni ëñente wædinque æbänö ante nämä wææ anguïmoo, ante ayæ̈, Æbänö ante apæ̈nequïmoo, ante guïñente wædämaï ïedäni. 12 Ïñæmpa Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca mänïñedë incæ, Æbänö wææ anguïï, ante odömonte angä ëñëninque mïnitö wæætë mänïnö ante wææ ancæmïnimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Mäincoo näni æ̈ïnëmämo ante
13 Tæcæ apæ̈neyongä godongämæ̈ ongönäni ongöninque adocanque Itota ingante, —Awënë, botö wæmpo wodi mangaincoo incæ mæmpo wodi ömæ ingaïmæ incæ botö mëmö ingante tæcæguedë ämi pä cæcä æ̈möe. 14 Äñongante Itota, —Botö në apænte ämo ïmopa diyæ̈ ämo pä cæquingää. 15 Äninque godongämæ̈ ongönäni ïnänite apæ̈nedinque, —Wïï mäincoo nanguï ænte beyænque mönö quëwengæ̈impa cæmïnii. Mïni mäincoo æ̈ïnëmämo ante edæ ñimpo cædinque ee aedäni. 16 Äninque Itota, Wængonguï Awënë æbänö cæquingää, ante ëñencædänimpa, ante ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque ïïmaï apæ̈necantapa. —Adocanque në nanguï ëacä inte tömengä ömæ wainguipoga nanguï pönï pæ. 17 Adinque tömengä ïñömö, “Æbänö cæquïmoo. Botö cænguï da wenguincö ñæ̈næncö impa diyæ̈ da wente manguïmoo.” 18 Äninque, “Ïïmaï cæcæboimpa. Guiyancö oncö bæ tate ñæ̈næncö wæætë mæ̈noncæboimpa. Mæ̈nöninque tömëmoncoo tönö mäincoo wæætë mänincönë tömancoo da wencæboimpa. 19 Ayæ̈ nämanque apæ̈nedinque botö, Botö cænguï tönö mäincoo nanguï wadepo ba beyæ̈ eyepæ̈ mänïmo inte botö guëmancæboimpa. Önonque cænguï nanguï cænte nanguï bete tocæboimpa,” 20 Ante nämanque pönëñongä wæætë në mäningä ingante Wængonguï, “Ëñënämaï cæbipa töö. Ñöwo woyowotæ̈ incæ edæ, Idæwaa quëwëmipa, ämo wæncæbiimpa. Wæ̈mi adinque edæ bitö mäincoo ïnï edæ æcänö mäincoo baquïï,” ante Wængonguï angampa, ante Itota, Mäninque ante apæ̈nebopa, angacäimpa. 21 Ayæ̈ tömënäni ïnänite wæætë, “Wængonguï mänömaï angä ëñente wædinque mïnitö wæætë ïïmaï ante pönencæmïnimpa. Æcänö, Tömëmoque quï, ante da da wente mäna ïñömö tömengä Wængonguï ayongä në ömæpocä baï inte ömæwocacä ingampa. Në ëacä wodi nänö wæ̈nö baï tömengä adobaï bate wæquïnö anguënë,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Tömengä wëñæ̈näni ïnänite Wængonguï aacampa, ante
22 Itota mänïñedë tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite, “Ïninque botö mïnitö ïmïnite ämopa. Inguipoga mïni quëwenguïmämo ante wædämaï ïedäni. Quïmönö impa cænguïmoo, ante, Quincoodö impa wëñaquïmoo, ante wædämaï ïedäni. 23 Cænguinque cæ̈ninque dicæ quëwëmongaa. Weocooque wëñadinque dicæ quëwëmongaa. Mönö quëwenguïmämo ïñömö godömenque impa. 24 Gapatai ïñömö cænguï ante dicæ minte pæ ate tä pete mänäniyaa. Incæte Wængonguï eyepæ̈ godongä cæ̈näni aedäni. Mïnitö guiquënë öömä ëadäni baï ïnämaï ïñömïnite Wængonguï mïnitö ïmïnite godömenque waa adinque eyepæ̈ pönongä cæ̈mïnipa. 25 Wængonguï nänö anganca quëwëninque mïnitö nanguï cædinque wantæ ïñö incæ ædö cæte godömenque quëwenguïmïnii. 26 Mänïnö wædænque cæquï incæte wïï eyepæ̈ cæmïni ïninque mïnitö, Botö quëwenguïnö ante wadö wadö cæcæboimpa, ante quïnante wæmïnii,” ante Itota angantapa. 27 Ayæ̈, “Ongai guiquënë weocoo ante daque daque dadämaï inte wodonte tïnämaï ïñönänite Wængonguï weocoo waëmoncoo baï godongä waa pönï ënopa. Awënë Tadömöö wodi waëmoncoo ëagaingä incæ wïï ongai baï ëñagacäimpa. Ongai ïñömö godömenque waëmö pönï ënopa. 28 Gaguïmæ̈ ïñömö ïïmö ate edæ gongapamö në tanguinque ñöwoönæ pæ incæte Wængonguï waëmö pönongä ënopa. Ïninque, Waëmö ënodö në pönongä inte mönö ïmonte godömenque eyepæ̈ pönï pönongä ænte ëñacæ̈impa, ante pönëmïniyaa. 29 Mïnitö cænguï ante bequï ante æ̈ïnente wædämaï ïedäni. Edæ, Æbänö cæte ænguïmöö, ante wædämaï ïedäni. 30 Inguipoga wayömö näni ëñënämaï incabo wayömö näni ëñënämaï incabo mänïnö ante wæyönäni mïnitö guiquënë, Mönö ænguënënö ante mönö Mæmpo ïñömö edæ do ëñengampa, ante pönëninque guïñente wædämaï ïedäni. 31 Wæætë Awënë Odeye nempo quëwencæte ante nanguï cæyömïnite tömengä wæætë mïnitö ænguënënö ante do edæ eyepæ̈ pönï pönongä æncæmïnimpa,” ante Itota apæ̈necantapa.
Mönö ëaquincoo öönædë do ëamompa, ante
32 Godömenque apæ̈nedinque Itota, “Botö në aabo ïñömote mïnitö botö mïñæ̈ mïni gocabo ïñömö wædænque pönï ïmïni incæte edæ guïñente wædämaï ïedäni. Ïñæmpa mïnitö Mæmpo ïñömö, Awënë Odeye nempo quëwencæmïnimpa, ante pönö cædinque waa tocampa cæmïnii. 33 Mïnitö ïñömö, Ö æ̈näni dæ äñömö cayæ̈ cæ̈nämaï ïñömö botö mäincoo wodämaï inguincoo inte edæ cöwë mæ̈ ongongæ̈impa, ante cædinque öönædë ïñömö wo æ̈æntodonte baï cæedäni. Wodämaincadedë da wente baï cædinque mïnitö mäincoo godonte æ̈ninque ömæpodäni wæwënäni ïnänite wæætë godömïni æncædänimpa. 34 Mïni waocabo ïñömö mïnitö mäincoo ongöñömö mänïñömö quëwencæte ante wæmïni ïmïnipa, ante adinque botö, Öönædë ïñömö wo æ̈æntodonte baï cæte mäedäni, antabopa,” ante Itota apæ̈necantapa.
Tömää eyepæ̈ cædinque wänö cöedäni, ante
35 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Waodäni, Awënë beyæ̈ ante cæcæ̈impa, ante weocoo eyepæ̈ wëñadinque, Gongapæncade waëmö bæcocæ̈impa, ante eyepæ̈ pönï cædäni baï mïnitö adobaï eyepæ̈ pönï cædinque, Awënë poncæcäimpa, ante wänö cöedäni. 36 Edæ waodäni tömënäni awënë wayömö gote æ̈æ̈mæ̈ bete ocæ̈ ëmænte ponte aa pecä ëñëninque quingæ̈ wi æ̈necæte ante wänö cönäni baï cædinque mïnitö adobaï, Awënë poncæcäimpa, ante wänö cöedäni. 37 Edæ awënë ponte ayongä tömengä ingante në cædäni wänö cönäni adinque tömengä wæætë edæ pönö waa cæcä æ̈ninque tömënäni ïñömö tocædänimpa. Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Në wänö cönïnäni ïnänite awënë pönö angä ate tæ̈ contadäni ate tömengä në awënë ïnongä incæ, Nanguï cæcæ̈impa, ante weocoo wëñadinque tömënäni weca pöninque edæ pönö cæcä æncædänimpa. 38 Edæ woyowotæ̈ tæcæ bæcä incæ ayatadäa wæicä incæ pöninque tömengä në wänö cönïnäni ïnänite waa adinque pönö waa cæcä adinque tömënäni ïñömö watapæ̈ edæ tocædänimpa. 39 Wæætë oncö në ëacä guiquënë, Në awëmö æncæ cædongä æyedënö ponguingää, ante ëñëninque do wææ cæcä baï në awëmö æncæ cædongä wæætë edæ pö guiite æ̈nämaï incædongäimpa, ante apæ̈nebo ëñente pönëedäni. 40 Mïnitö adobaï, Waocä në ëñagaingä æyedënö ponguingää, ante ëñënämaï ïmïni inte edæ tömänö eyepæ̈ cædinque edæ wänö cöedäni,” ante Itota angacäimpa.
Awënë ingante në cæda, ante
41 Mänömaï angä ëñëninque Pegodo, —Mänïnö odömonte bitö apæ̈nedö ante mönitö adomönique ëñencæmönimpa, ante apæ̈nebitawo. Wæætë edæ, Wadäni tömänäni ëñencædänimpa, ante apæ̈nebitawo. 42 Äñongante mönö Awënë wæætë odömoncæte ante apæ̈nedinque, “Inguipoga awënë ïñömö, Æcänö në ëñengä ïnongä inte botö quincoo ante ædæmö aacä inguingää, äninque, Mänömaï inte cæcä ingante adinque botö ämo ate tömengä në angä badinque botö oncönë në cædäni ïnänite ædæmö aadinque cænguï eyepæ̈ ïñonte godongä cæncædänimpa, angampa. 43 Ïninque awënë wayömö gote ponte ayongä, Në cæcä botö änö ante ëñente cæcampa, ante adinque awënë wæætë tömengä ingante godö waa cæcä ate në waa cæcä ïñömö edæ waa tocæcäimpa. 44 Mïnitö ïmïnite näwangä ante apæ̈nebopa. Në ëñente cædingä ingante awënë, Bitö botö mäincoo tömancoo edæ në aabi bacæbiimpa, ancæcäimpa.” 45 “Incæte në cæcä wæætë, Botö awënë æiquedö ponguingää, ante pönëninque tömengä tönö awënë ingante näni godongämæ̈ cæcabo onguïñæ̈näni incæ onquiyæ̈näni incæ tömënäni ïnänite tæi tæi päninque cænguï nanguï cæ̈ninque tï nämæ̈ nanguï bete quidi quidi dowænte bacä. 46 Ïninque tömengä, Æönædö ponguingää, ante wædämaï ïñongante, Æyedënö ponguingää, ante ëñënämaï ïñongante edæ awënë ïñontobæ̈ pongä wæbaingampa. Ponte adinque awënë wæætë mäningä në ëñënämaï cædingä ingante wido wido todinque në pönënämaï ïnäni weca mäo wido cæbaingampa,” ante Itota apæ̈necantapa. 47 Ayæ̈, “Awënë ingante në cæcä incæ awënë nänö änö ante önömoncaque ëñëninque wïï eyepæ̈ cædinque ëñënämaï cæcä ïninque awënë ïñömö tömengä ingante nanguï tæi tæi pancæcäimpa. 48 Ayæ̈ wæætë edæ, Awënë æbänö angää, ante ëñënämaï inte ëmoncacä guiquënë tömengä nänö panguinque wënæ wënæ cæcä incæte tömengä ingante wædænque tæi tæi pancæcäimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa. Edæ awënë æcänö nempo nanguï pönongä ænte næ̈ængä ïñömö tömengä ingante Awënë wæætë, Bitö adodö nanguï pönömi æ̈moe, ancæcäimpa. Ayæ̈, Botö mäincoo nanguï ongoncoo ïñonte bitö aacæbiimpa, ante æcänö ingante awënë angää tömengä ingante, Bitö godömenque nanguï cæcæbiimpa, ante awënë ancæcäimpa,” ante odömöninque Itota apæ̈negacäimpa.
Näwæ̈ gocædänimpa, ante cæcæte ante pömopa, angampa
49 Äninque Itota godömenque apæ̈nedinque, “Botö inguipoga gonga baï tänoncæte ante pongaïmo inte edæ, Do tänonte baï edæ waa tocædömoimpa. 50 Ayæ̈ botö nantate wæwencæte ante pongaïmo inte botö nantate wæganca nantate botö wæquënënö ante ïinque cæcæte ante wæbopa. 51 Mïnitö, Inguipoga quëwënäni piyæ̈në cæte wæætedö wæætë cædämaï inte quëwencædänimpa, ante cæcæte ante Itota pongaingä ingampa, ante pönëmïnitawo. Ïñæmpa wadö ämo ëñëedäni. Botö inguipoga pömo beyænque wæætedö wæætë pïincædänimpa. 52 Ïincayæ̈ ate önompo æ̈mæmpoque näni owocabo mänimpodäni ïñönänite mengäa go adocanque ïnäni ïñömö botö beyænque mënaa ïnate näëmæ̈ pïinte bacædänimpa. Ayæ̈ wæætë mënaa ïna incæ mengäa go adocanque ïnäni ïnänite wæætë näëmæ̈ pïinte bacædaimpa. 53 Botö ëmöwo beyæ̈ mæmpocä tömengä wengä onguïñængä ingante näëmæ̈ pïinte bacæcäimpa. Wëñængä wæætë mæmpocä ingante näëmæ̈ pïinte bacæcäimpa. Wäänä tömënä wengä onquiyængä ingante wæætë näëmæ̈ pïinte bacædäimpa. Wæætë wäänä ingante wëñængä incæ näëmæ̈ pïinte bacæcäimpa. Biyongä ingante nänö wæntedä incæ näëmæ̈ pïinte bacædäimpa. Nänö wæntedä ïnante biyongä ingante näëmæ̈ wæætë pïinte bacæcäimpa,” ante Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈negacäimpa.
Æbänö oo baquimpa, ante ëñengæ̈impa, ante
54 Ayæ̈ godongämæ̈ ongönäni ïnänite apæ̈nedinque, “Nænque guiidö gämæ̈nö boguïmä wentamö pö adinque mïnitö, Cöönæ wentamö wocæmpa, äñömïni edæ do cæpa. 55 Ayæ̈ wæætë woboyæ̈ betamonca ïnö pæ̈mæ̈ pö adinque, Ocoi näwancæ cæpa, ante tedeyömïni dobæ ocoi näwampa. 56 Inguipoga gomö adinque öönædë æ̈mö adinque mïnitö, Æbänö cæcæte ante ëmöö, ante edæ do ëñëmïnipa. Wæætë, Inguipoga wayömö wayömö æbänö cædänii, ante adinque mïnitö, Wængonguï oo pönï cæquingänö anguënë, ante quïnante wïï ëñëmïnii. Edæ wadö tedete wadö cæmïni ïmïnipa töö,” ante Itota tömënäni ïnänite pïingacäimpa.
Në pïingä ingante waadete apæ̈necæ̈impa, ante
57 Ayæ̈ edæ, “Æbänö cæte nö cæquïï, ante mïnitö tömëmïnique apænte ante cæquënëmïni ïmïnipa. 58 Në pïinte angä ïñömö bitö ïmite edæ, Wïwa cæbipa, ante awënë weca ænte mäocä idömæ godinque bitö guiquënë tömengä ingante waadete apæ̈nebi ëñëninque tömengä wæætë piyæ̈në cædinque ee abaingampa. Wæætë edæ wïï waadete apæ̈nebi ïninque tömengä në apænte angä weca godömenque ænte gobaingampa. Në apænte angä wæætë bitö ïmite wææ wänongä ingante pædæ godongä æ̈ninque wææ wänongä wæætë tee mönebaingampa. 59 Tee mönecä ïninque bitö quïëmë beyæ̈ debe ïmi ïninque edæ tömanta pönï di godonte ate tabaïmipa, ante ämo ëñëmaïmipa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Ocæ̈ ëmænte Wængonguï gämæ̈nö ponguënëmïni ïmïnipa
1 Mänïñedë wadäni Itota weca pöninque ïïmaï ante apæ̈nedäni ëñengantapa. Gadideabæ quëwënäni, Wængonguï quï, ante cæ̈ningä ingante tæcæ wæ̈nöñönänite Pidato guiquënë tömënäni ïnänite ïñontobæ̈ wæ̈nöninque tömënäni wepæ̈ cæ̈ningä wepæ̈ tönö dibæ cæcantapa. 2 Ante tedeyönäni Itota wæætë, “Gadideabæ quëwënäni wadäni pönömenque wënæ wënæ cædäni ïñönäni mänimpodänique godömenque wënæ wënæ cædäni inte mänömaï wæ̈nänipa, ante mïnitö pönëmïni awædö. Ïñæmpa Gadideabæ quëwënäni tömänäni adobaï wënæ wënæ cædäni ïñönäni mänïnänique edæ wæ̈nänipa. 3 Wïï mänömaï impa, ämo ëñëmaïmïnipa. Tömënäni wïï godömenque wënæ wënæ cædïnäni inte wæ̈nänitapa. Mïnitö guiquënë wënæ wënæ mïni cædïnö ante wæwente pönëninque ñimpo cædämaï ïmïni ïninque mïnitö tömämïni adobaï wæ̈maïmïnipa,” ängantapa. 4 “Ayæ̈ Eedotadëë ïñömö tömënäni näni gomö aquincö Tidoee näni änoncö tæ̈ wææ̈ñonte waodäni dietiocho ganca ïnäni capo wæ̈näni ïninque mïnitö, Tömënäni godömenque wënæ wënæ cædäni inte wæ̈nänipa, ante pönëmïni awædö. Ïñæmpa Eedotadëë quëwënäni tömänäni adobaï wënæ wënæ cædäni ïñönäni mänimpodänique edæ wæ̈nänipa. 5 Wïï mïnitö pönënö baï impa, ämo ëñëmaïmïnipa. Tömënäni wïï godömenque wënæ wënæ cædïnäni inte wæ̈nänitapa. Mïnitö guiquënë wënæ wënæ mïni cædïnö ante wæwente pönëninque ñimpo cædämaï ïmïni ïninque mïnitö tömämïni adobaï wæ̈maïmïnipa,” ante Itota apæ̈necantapa.
Iigowæ̈ ömæca ongompa, ante odömonte apæ̈necampa
6 Ayæ̈ Itota, Wængonguï Awënë æbänö cæcää, ante ëñencædänimpa, ante ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque ïïmaï apæ̈necantapa. “Waocä tömencodë iigowæ̈ minte pæ ate tömenca ante ponte ayongä edæ dæ ömæcawæ̈ ongompa. 7 Ate wædinque tömengä ocæ̈ ëmænte godinque tömencawæncoo në aacä ingante apæ̈nedinque, ‘Edæ mëa go adoque wadepo tömenca ante gote ayömo edæ mänïï iigowæ̈ cöwë ömæcawæ̈ önonque wææ ongompa cæbii. Ömæcawæ̈ wææ ongöwæ̈ adinque wido tate æ̈mæ̈wo wido cæe.’ 8 Äñongä tömencawæncoo në aacä wæætë, ‘Awënë, ee ongöe. Botö iigowæ̈ önöwa gäänë æ̈æ̈ wodinque mämö wagada goi ænte wempo cædente tee moncabo ate wadepo ate bitö ongöñömi edæ, 9 do incabaimpa. Wæætë wadepo ate ayömite ömæcawæ̈ ate wædinque edæ æ̈mæ̈wo wido tate wido cæbaïmipa,’ ante në cæcä angampa.” Mäninque ante odömonte apæ̈nebopa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota bocæ bocæ wædingä ingante cæcä ate waa bacampa
10 Guëmanguïönæ ïñonte Itota oodeoidi odömöincönë go guiidinque odömonte apæ̈necantapa. 11 Onquiyængä mänïñömö ongongä ïñömö tömengä dietiocho wadepo ïñonte wënæ guiicä ate bocæ bocæ wæwëningä inte ædö cæte adiyæ̈ ængæ̈ gantiquingää. 12 Tömengä ingante adinque Itota aa pecä pongä ate, —Onquiyæ̈mi, bitö bocæ bocæ wædö ante ñöwo botö ñïmæncæpote baï cæbo ate bitö waa babipa. 13 Äninque tömengä ingante gampocä ate ñïmæncæpote baï badinque onquiyængä ïñömö adiyæ̈ gantidinque wæætë, Wængonguï bitö ñäö baï ëmömi inte waa pönï pönö cæbi æ̈mopa, ante watapæ̈ apæ̈necantapa. 14 Guëmanguïönæ ïñonte Itota mänömaï cæcä waa bacä adinque tömënäni odömöincö awënë guiquënë pïinte badinque godongämæ̈ ongönäni ïnänite, —Quïmæ̈ quëwëmïnii. Önompo æ̈mæmpoque go adoönæque mönö cæönæ ïñonte mïnitö waa bacæte ante ponguënëmïni ïmïnipa. Guëmanguïönæ ïñonte edæ cædämaï inguënë quëwëmïnii. 15 Ante pïïñongante mönö Awënë wæætë, —Mïnitö wadö tedete në wadö cædömïni inte ëñëedäni. Mïnitö cæ̈ningä ïñömö wagada incæ bodo incæ gue æ̈nente wæyongante mïnitö guëmanguïönæ ï incæte cöwë ñï cæyænte æpæ̈ wedeca ænte mäo gönömïni gongænte becampa. 16 Wæætë mäningä onquiyængä ïñömö Abadäö wodi pæ̈ingä ïñongante Tatäna dietiocho wadepo ïñonte goti winte baï cæcä wædingä ïñongante mïnitö ïñæmpa guëmanguïönæ ï beyænque edæ, Tömengä ñïmæncæpodämaï incæcäimpa, ante quïnante wææ ämïnii. 17 Angä ëñente wædinque në pïinte änäni guingo imonte wæyönäni godongämæ̈ ongönäni guiquënë, Bamönengæ̈ pönï Itota waa pönï cæcampa, ante adinque nanguï togadänimpa.
Möotatamö guidïmö ante odömonte apæ̈necampa
18 Ïninque Itota tömënäni ïnänite, “Wængonguï Awënë Odeye nempo näni quëwencabo ïñömö quïnö baï ïnänïï. Edæ, Æbänö nanguï yebænte badänii, ante botö inguipoga quïnö pæte yebænte baï ï adinque, Mänïnäni adobaï yebæ̈nänipa, ante ëñenguïï. 19 Ïïmaï impa. Waocä möotatamö tömëmö ænte mäo tömëmoncodë quiyacä bocate pæ ïninque ñæ̈næ̈ñeque bayonte ayamöidi pöninque awæ̈nëmæ̈ ongönänipa. Möotatamö guidïmö incæ mänömaï pæ baï Wængonguï Awënë nempo quëwënäni ïñömö wædænque ïnïnäni incæ nanguï yebænguïnäni ïnänipa,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa.
Päö yedæ æmpoquï da wenguï ante odömonte apæ̈necampa
20 Itota ayæ̈ angantapa. “Wængonguï Awënë ïñömö tömengä nempo quëwënäni ïnänite æbänö cæcää, ante odömoncæte ante botö, Ïïmaï cæcampa, ante odömonte apæ̈nebo ëñenguïmïnii. 21 Edæ ïïmaï impa. Onquiyængä ñæ̈nængade tee manguincade ænte tee mäninque ædïna näni ämö ænte mempoga go adopoque da wëninque ayæ̈, Päö yedæ æmpocæ̈impa, ante adoyömö pönö da wëninque wempo wempo ædæmö cædengä ate päömo yedæ æmpote tömäo näämænta bapa. Yedæ æmpote ate päömo tömäo näämænta ba baï öönædë Awënë nempo mïni quëwencabo ïñömö tömämïni nö ëñente bamïnipa,” ante Itota odömonte apæ̈necantapa.
Odemö guiyänemö, ante
22 Itota mänïñedë Eedotadëë taadö godinque nanguï näni quëwëñömö wodo pænta godinque wædænque näni quëwëñömö wodo pænta godinque wayömö wayömö gote odömonte apæ̈negacäimpa. 23 Goyongante adocanque, —Awënë, bitö æ̈mi beyænque në quëwenguïnäni ïñömö wædænque ïnänipa, ämitawo. Äñongante Itota, 24 —Odemö guiyänemö guiicæte ante edæ nanguï cæedäni. Edæ nanguï ïnäni incæ guiicæte ante cædinque guiidämaï incædänimpa, ämo ëñëmaïmïnipa. 25 Ïïmaï impa. Oncö në ëacä ængæ̈ gantidinque odemö tee mönecä adinque mïnitö ïñömö tömengä oncö boyæ̈ gote ongöninque aa pedinque, “Awënë, wi æ̈nebi guiiquïmönii.” Ante wæyömïnite tömengä, “Æmïnidö ïmïnii, ante ayæ̈, Ædönö gämæ̈nö quëwente pömïni ïmïnii, ante botö adämaï ïmopa,” ancæcäimpa. 26 Angä ëñëninque mïnitö wæætë, “Ïñæmpa mönitö bitö tönö godongämæ̈ cænte becongamönimpa. Ayæ̈ bitö mönitö taadö ponte cægöninque odömonte apæ̈nebi ëñengamöni ae,” ancæmïnimpa. 27 Äñömïni tömengä ïñömö, “Æmïnidö ïmïnii, ante, Ædönö gämæ̈nö pömïni ïmïnii, ante botö ëñënämaï ïmopa. Edæ do antabopa. Ñöwo në wïwa cægaïmïni inte edæ botö weca ongönämaï. Edæ wadæ goedäni, ämopa,” ancæcäimpa, ante Itota apæ̈necantapa. 28 “Ïninque mïnitö gomö ayömïni Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni tönö dodäni Abadäö wodi Itæca wodi Aacobo wodi tönö tömänäni Wængonguï Awënë Odeye ömæ godongämæ̈ ongöñönäni mïnitö ïmïnite edæ yabæque wido cæcä ate wædinque mïnitö wæætë guingo imonte pïinte wædinque edæ Ca ca wæcæmïnimpa. 29 Wadäni wæætë edæ nænque tamönö pönäni tönö nænque guiidö pönäni ayæ̈ betamonca æ̈matæ̈ æ̈matæ̈ pönäni tönö Wængonguï Awënë Odeye oncönë ponte tæ̈ contadinque æ̈æ̈mæ̈ bete cængoncædänimpa. 30 Ïninque ayæ̈ ate ëñënäni incæ pancadäniya yæcado ongönäni bate toyönäni mïnitö guiquënë do ëñënïmïni inte yæcado ongömïni incæte pancamïniya wæætë yæmïñæ̈ gote ongonte wæcæmïnimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Eedotadëë quëwënäni beyæ̈ ante Itota wæcampa
31 Mänïñedë Paditeoidi pancadäniya tömengä weca pöninque, —Awënë Edode bitö ïmite wæ̈noncæ angantaye. Bitö ongönämaï wayömö wadæ goe. 32 Änäni ëñëninque Itota, —Edode congäñe baï babæ cædongä ïñongante mïnitö tömengä weca godinque, Itota ïïmaï angampa, ante apæ̈nemïni ëñengäedäni. “Edode ëñëmi. Botö ñöwoönæque baönæque wënæidi ïnänite ïinque wido cædinque ïinque godö cæbo waa badäni ate ïñabæ guingä ïñonte botö edæ mänïñedë edæ idæwaa cægaïmo bacæboimpa, ante Itota apæ̈necampa,” ante apæ̈nemïni ëñengäedäni, ämopa. 33 Incæte botö ñöwoönæ godinque baönæ godömenque godinque edæ waönæ godömenque botö goquënënö godinque Eedotadëë gocæboimpa. Edæ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni incæ Eedotadëë ïñömö tömënäni näni wængaïñömö ïñonte botö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nebo adobo ïnömo inte edæ ædö cæte wayömö ongonte wænguïmoo. 34 Ante apæ̈nedinque Itota Eedotadëë ïñömö quëwënäni beyæ̈ ante pönente wædinque, “Eedotadëë quëwëmïni ëñëedäni, angantapa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni ïnänite mïni wæ̈nongaincabo inte ayæ̈ Wængonguï nänö da pönönäni ïnänite dicaca tacamïni ïñömïnite botö ïñömö mïnitö ïmïnite waadete pönö cæïnente nanguï wæbopa. Tawadiya wæ̈mönä ïñömö, Botö wënäni, ante gompodinque tæcæënëmæ̈ wëä pönö ö æ̈nä baï botö adobaï, Botö wënäni pöedäni, ante æpogadö äñömote mïnitö, Wïï pöïnente awædö, ante Baa ämïni wætabopa. 35 Ñöwo ïñömö mïnitö onconcoo edæ önonconcooque baconcoo tamëñedäni. Ñöwo edæ botö dæ äñömo mïnitö, ‘Awënë Wængonguï ëmöwo beyænque pöninque bitö toquinque edæ waa cæcæbiimpa,’ ante mïni anguinganca mïnitö edæ botö ïmote adämaï incæmïnimpa ante ämo ëñëedäni,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Æpæ̈ ëñate në wædongä ingante Itota cæcä waa bacä
1 Itota guëmanguïönæ ïñonte Paditeoidi awënë oncönë cæncæte ante go guiiyongante godongämæ̈ ponte ongönäni guiquënë, Itota æbänö cæquingää, ante waa agönänitapa. 2 Tömengä weca adocanque æpæ̈ ëñate në wædongä inte a ongongä. 3 Adinque idægoidi näni wææ angaïnö ante në ate ëñënäni tönö Paditeoidi ïnänite apæ̈nedinque Itota ïïmaï angantapa. —Wængonguï æbänö ante wææ angacäï. Waa bacædänimpa, ante guëmanguïönæ ïñonte mönö waa cæquënëmö ïmöö, ante pönëmïni. Wæætë edæ, Guëmanguïönæ ïñonte cædämaï inguënëmö ïmöö, ante pönëmïni. 4 Äñongä edæ pæ wëënedänitapa. Itota ïñömö edæ në æpæ̈ ëñate wædongä ingante gampocä waa bacantapa. Ayæ̈, Goe, angä gocantapa. 5 Angä gocä ate Itota wæætë tömënäni ïnänite ïïmaï angantapa. —Mïnitö waocabo ïñömïnite adocanque tömengä wëñængä onguïñængä incæ tömengä wagada onguïñængä incæ æpæ̈ ante näni æ̈æ̈ wodïñömö goyæ̈ guiicä ïninque mæmpocä ïñömö guëmanguïönæ ïñonte edæ dicæ töö tadönämaï inguingää. Mänömaï goyæ̈ guiicä wædinque mïnitö tömämïni guëmanguïönæ ï incæte do gote näwæ̈ gongæ̈ninque edæ quingæ̈ töö tadömaïmïnipa. 6 Ante Itota äñongante tömënäni ædö cæte wæætë anguïnänii. Edæ pæ wëënedänitapa.
Monguïmæ̈no ante awënë beyæ̈ gote në wente æ̈näni, ante
7 Ayæ̈ Paditeo awënë nänö në äñedïnäni pöninque nämanque ante pönëninque, Yæcado ongöñömote botö ïmote waa acædänimpa, ante cædinque waa pönï tæ̈ contaï ïñömö tæ̈ contadäni Itota acantapa. Ïninque tömengä, Wængonguï Awënë nempo quëwëninque æbänö cæquïï, ante ëñencædänimpa, ante ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque ïïmaï apæ̈necantapa. 8 —Bitö ïmite, Monguïmæ̈no pö bee, ante në wente ængä ëñëninque bitö pöninque yæcado ïnö waëmö ïñömö tæ̈ contadämaï incæbiimpa. Ïñæmpa wacä tömengä nänö në waadecä pongä ïninque 9 mïnatö ïmïnate në wente ængä ïñömö bitö weca pöninque, “Bitö gä goyömi botö në waadecä wæætë tæ̈ contaquingä,” ante ämaingampa. Ïninque bitö gä godinque wïï waëmö ïñömö wæætë tæ̈ contadinque guingo imonte wæbaïmipa. 10 Wæætë në wente ængä ëñëninque bitö monguïmæ̈no pöninque yæmïñæ̈ pönï wënæ wënæ ïñömö tæ̈ contae. Edæ në wente ængä ponte ayongä bitö wënæ wënæ ïñömö tæ̈ contabi adinque tömengä wæætë bitö ïmite, “Botö në waadebi ïnömi inte bitö ñöwo yæcado pönï pö tæ̈ contae, ämopa,” ämaingampa. Mänömaï angä ëñëninque godongämæ̈ cæ̈ cönäni ïñömö, Në ëacä nänö në waadebi bitö ïmi amönipa, ante bitö ïmite waa abaïnänipa. 11 Edæ, Botö nämä në waa cæbo ïnömo inte edæ yæcado ongonguënëmo ïmopa, ante në cæcä ïñömö tömengä ïñömö wææntodonte baï guingo imonte wæcæcäimpa. Wæætë edæ, Botö önömoque ïmopa, ante yæmïñæ̈ në ongongä ïñömö tömengä guiquënë ængö cæte tocæcäimpa, ante Itota apæ̈necantapa. 12 Tömënäni ïnänite ïinque apæ̈nedinque në wente æ̈ningä ingante Itota godömenque angantapa. —Bitö, Pö cæ̈e, ante æ̈æ̈mæ̈noca wente æ̈ninque bitö æ̈migoidi ïnänite wente æ̈nämaï ïe. Bitö tönïñadäni ïnänite wente æ̈nämaï ïe. Bitö guiidënäni ïnänite wente æ̈nämaï ïe. Eyequeï owote mäincoo në ëadäni ïnänite wente æ̈nämaï ïe. Edæ bitö tömënäni ïnänite wente æ̈mi ïninque tömënäni wæætë bitö ïmite wente æ̈maïnänipa, ante wææ cædinque bitö ïñömö, Botö godönö wæætë eyepæ̈ pönönäni mäninque æ̈ninque öönædë wæætë æ̈nämaï ïmaïmopa, ante wædinque edæ tömënäni ïnänite wente æ̈nämaï ïe. 13 Wæætë æ̈æ̈mæ̈no ante wente æ̈ninque ömæpodäni inte wæwënäni ïnänite cömante wæwënäni ïnänite bee ñante wæwënäni ïnänite babetamönäni ïnänite wente æ̈e. 14 Mänïnäni ïnänite wente æ̈ninque edæ bitö toquinque ingæ̈impa. Tömënäni wæætë ædö cæte adopo pönönäni ænguïmii. Edæ në nö cædäni näni ñäni ömæ̈monguïönæ ïinque bayonte edæ mönö Mæmpo Wængonguï incæ bitö ïmite adopo pönongä æncæbiimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Æ̈æ̈mæ̈ ante Itota odömoncæte ante apæ̈necampa
15 Angä ëñëninque Itota tönö në cængongä adocanque tömengä ingante apæ̈necantapa. —Wængonguï Awënë Odeye pongä ate tömengä tönö godongämæ̈ në cængä ïñömö edæ tömengä nänö watapæ̈ toquinque cænguingä. 16 Apæ̈necä ëñëninque Itota wæætë tömengä ingante odömoncæte ante apæ̈necantapa. —Waocä æ̈æ̈mæ̈no ante cædinque nanguï ïnäni ïnänite mäo apæ̈nedinque, Ïincayæ̈ ate ämo ate pö bete cæ̈edäni, ante cæcantapa. 17 Æ̈æ̈mæ̈no beyedë ïinque bayonte tömengä ingante në cæcä ingante äninque, “Ïïönæ æ̈æ̈mæ̈no ïinque cætimpa. Pöedäni,” ante bitö të të wente ænte pöe, ante da godongä. 18 Godinque wente ængä ëñëninque do nänö në äñedïnäni wæætë, Ædö cæte ponguïmönii, ante tömänäni adoyömö wædänipa. Tänocä ïñömö, “Botö ömæ ante tæcæ godonte æ̈ninque botö acæ goquïmo inte botö æ̈æ̈mæ̈ becæ godämaï ïmopa. Incæte në wente æ̈ningä weca adodö gote bitö botö beyæ̈ apæ̈nebi ëñëninque tömengä wæætë botö ïmote pïïnämaï incæcäimpa,” angampa. 19 Wacä guiquënë, “Wagada onguïñæ̈na näna goti wïmencacaya näna goti wïmencacaya önompo æ̈mæmpoque ganca mänimpodäni ïnäni ïnänite godonte æ̈nïmo inte botö, Æbänö cædänii, ante acæ gocæ cæbopa. Ïninque botö æ̈æ̈mæ̈ becæ pönämaï ïmo incæte awënë ingante ämi botö ïmote pïïnämaï incæcäimpa,” angampa. 20 Wacä guiquënë, “Botö tæcæ mönïmo inte ædö cæte ponguïmoo,” angä. 21 Ëñëninque në cæcä ïñömö awënë weca adodö pöninque tömënäni näni cædönö ante tömää apæ̈necä ëñente wædinque në ëacä ïñömö ænguï badinque tömengä ingante në cæcä ingante, “Bitö mönö quëwëñömö wacä taadö wacä taadö ñæ̈næ̈nö incæ guiyänö incæ tömäo gote adinque në ömæpodäni ïnänite, në cömäïnäni ïnänite, në biyaate ïnäni ïnänite, në babetamönäni ïnänite adinque ænte pöe.” 22 Angä ëñente cædinque në cæcä wæætë awënë ingante, “Awënë, bitö änïnö ante do cæbo incæte bitö oncö wïï eyede impa.” 23 Ante apæ̈necä ëñente wædinque awënë wæætë, “Önömæca ïñömö ñæ̈næ̈nö incæ guiyänö incæ gote diqui diqui minte wadäni ïnänite ate ämi pönäni ïninque botö oncö eyede ponte cæncædänimpa. 24 Edæ bitö ïmite ämopa, Wëënëñedë botö wente æ̈nïnäni incæ bedämaï incædänimpa,” ante në ëacä angampa. Mäninque ante apæ̈nebopa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota mïñæ̈ gocæte ante æbänö cæquïï, ante
25 Itota tönö nanguï ïnäni godongämæ̈ godänitapa. Tömënäni ïnänite apæ̈necæte ante tömengä dadi ëmænte adinque apæ̈necantapa. 26 “Mïnitö ïñömö, Itota gämæ̈nö ponguïmo, ämïnitawo. Ïñæmpa botö weca pöninque waocä mæmpo tönö wäänä ïnate ante wædämaï incæcäimpa. Tömengä nänöogængä ingante ante wædämaï inte tömengä wëñæ̈näni tönö tömengä nänö tönïñadäni ïnänite ante wædämaï incæcäimpa. Mänimpodäni ïnänite pïinte baï pönëninque tömengä, Nämanque ante quëwencæboimpa, ante wædämaï inte pïinte baï pönëninque botö ïmote wæætë godömenque nanguï waadete pönenguënengä ingampa. Mänömaï ante pönënäni ïñömö tömënänique edæ botö mïñæ̈ në godäni badänipa. 27 Ayæ̈ botö mïñæ̈ poncæ cædinque waocä, Awæ̈ botö wænguïwæ̈, ante næ̈ænte ponte baï cædinque, Wæ̈nönäni wæ̈mo incæte Itota mïñæ̈ cöwë gocæboimpa, ante poncæcäimpa. Mänömaïnö ante wïï cæcä ïñömö tömengä ïñömö edæ botö në ëmïñængä ædö cæte baquingää. 28 Æi gomö aquincö mæ̈noncæ cædinque bitö, Æpodö godonte æ̈ninque ïinque mæ̈nonguïmo. Botö eyepæ̈ mantawo, ante täno pönënämaï inte edæ ædö cæte mæ̈nonguïmii. 29 Täno pönëë cönämaï ïmi ïninque bitö ongonto ontowæ̈ do näñe ñongæ̈ninque godömenque ænguï ante ömæpobi badinque ïinque edæ mæ̈nönämaï ïmaïmipa. Ayæ̈ edæ mæ̈nönämaï ïmi adinque godongämæ̈ ongönäni wæætë, 30 ‘Æ bitö mæ̈noncæ cædïmi incæ ïinque mæ̈nönämaï ïmipa töö,’ ante badete tobaïnänipa,” angantapa. 31 Ayæ̈, “Ïmæca awënë wabæca awënë ingante guëadö guëa pïinte cæcæte ante cædinque ædö cæte täno pönënämaï inte cæquingää. Ïïmaï pönente cæquënengä ingampa. Botö tontadoidi guiquënë diete mïido ganca ïñönänite wabæca awënë tömengä tontadoidi guiquënë bæinte mïido ganca ïnäni awædö. Tömengä tontadoidi nanguï ïnäni tönö pïincæte ante pöñongante botö æbänö cæte edæ wææ cæquïmoo, ante täno pönëë conguënë ingampa. 32 Ayæ̈, Botö ïñömö tæ̈ï pïñæ̈mo ïmopa diyæ̈ tömënäni ïnänite wido cæquïmoo, ante pönengä ïninque tömengä edæ wabæca awënë gobæ ongöñongante mäo wææ anguënengä ingampa. Edæ, Botö æbänö cæbo ate bitö wæætë piyæ̈në cæte ee ate gobi quëwëmoe, ante wææ anguënengä ingampa. 33 Mïni cabo adobaï ïmïnipa. Mäincooque impa, ante godonte baï cædinque mïnitö tömancoo ëmö cædinque tömänäni ïnänite ëmö cædinque botö mïñæ̈ poncæmïnimpa. Ïñæmpa ëmö cædämaï ïmïni ïninque mïnitö botö në ëmïñæ̈mïni ædö cæte baquïmïnii,” ante Itota angacäimpa.
Cati incæ nongæ̈ bapa, ante
34 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota, “Cati quïmonte cæ̈ï ïñömö waëme inte gæpæ̈ ëmompa, angacäimpa. Incæte nongæ̈monte ba adinque mïnitö wæætë æbänö nö cæmïni wæætë gæpæ̈ ëmonguïï. 35 Ïñæmpa gönea inguipoga cati wäne cædäni ïninque tömëmö cati beyæ̈ pædämaï ingæ̈impa. Ayæ̈ wagada goi tönö wempodente wäne cædäni ïninque tömëmö cati beyæ̈ pædämaï ingæ̈impa. Ïninque edæ cati nongæ̈ ba ate wido cædänipa. Mänömaï apæ̈nebo ëñëninque ëamonca ongonte ëñëedäni,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Cæ̈ningä wë womönimpa, ante odömöninque apæ̈necampa
1 Odömäno awënë beyæ̈ në æ̈näni tönö Wængonguï ingante ëñënämaï inte në cædäni tönö tömänäni Itota apæ̈necä ëñencæte ante godongämæ̈ pönäni ïnönänimpa. 2 Adinque Paditeoidi tönö në odömönäni guiquënë Itota ingante ante pïïninque, —Ïingä ïñömö, Pöedäni, äninque në ëñënämaï cædäni tönö cæ̈ congä awædö. 3 Ante pïinte tededäni wædinque Itota, Wængonguï Awënë nempo quëwëninque æbänö cæquïï, ante ëñencædänimpa, ante ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque ïïmaï apæ̈necantapa. 4 “Mïnitö ïñæmpa. Mïni waocabo ïñömïnite adobi ïñömö bitö obegaidi tiëë ganca ëabi ïñömi obega adocanque incæ wë womonte edæ dæ bacä ïninque bitö ïñömö æbänö cæbaïmii. Edæ nöobenta i nöebe ïnäni ayæ̈ ongoncoo ïnänite yabæque ëmö cæte godinque önömæca gote wë womöningä ingante bitö ædö cæte diqui diqui mïnämaï ïmii. Bitö aganca cöwë edæ diqui diqui mïmaïmipa. 5 Ayæ̈ diqui diqui minte ëadente ate, Ñöwo ëadëmopa, ante todinque önönancapæ̈ wo æ̈æntodöninque, 6 oncönë mongænte pöninque bitö guiidënäni tönö bitö æ̈migoidi tönö äñete pönäni ate, ‘Badogaa, botö wë womö wædö dobæ ëadente ï abopa. Edæ mönö watapæ̈ toquinque impa,’ ante në ëabi ïñömö ämaïmipa. 7 Öönædë quëwënäni ïñömö adobaï cædänipa, ante apæ̈nebo ëñëedäni. Waodäni nöobenta i nöebe ganca ïnäni në nö cædönäni inte wë womönämaï inte ayæ̈ ongönäni adinque öönædë quëwënäni wædænque todänipa. Wæætë waocä adocanque incæ në womöningä ïñömö tömengä edæ wënæ wënæ nänö cædïnö ante wæwente pönëninque ñimpo cæte pongä adinque öönædë quëwënäni ïñömö godömenque watapæ̈ todänipa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Onquiyængä tiguitamö nänö wë wodönintamö ante
8 Godömenque apæ̈nedinque Itota odömongantapa. “Ayæ̈ wæætë onquiyængä tiguitamö diete ganca mäñongä adotamonque wë wodonte ba adinque, Ñäö gongængæ̈impa, ante tica wodönodinque tömengä oncö tömäo wadæ ñëmæ̈ wadæ ñëmæ̈ cæte diqui diqui minte ængampa. 9 Do æ̈ninque tömengä guiidënäni tönö tömengä æ̈migoidi tönö äñete pöñönänite, ‘Botö wë womontamö wædö dobæ ëadente abopa. Mönö edæ watapæ̈ toquinque impa,’ angampa. 10 Ïninque mïnitö ïmïnite apæ̈nebopa. Adocanque incæ wënæ wënæ nänö cædïnö wæwente pönëninque ñimpo cædinque pongä adinque Wængonguï anquedoidi incæ watapæ̈ todänipa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Mäincoo në ëwengä ingante mæmpocä waadete pönö cæcä
11 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota, “Mæmpocä tömengä wëñæ̈na mënaa ïñönate, 12 ayæ̈mengä ïñömö wæmpocä ingante apæ̈nedinque, ‘Mæmpo, bitö ëacoo incæ æ̈mæncooque pä cæte botö ænguënencooque pönömi æ̈moe.’ Angä Ao äninque wæmpocä pä cædinque wacä ingä pædæ wacä ingä pædæ godongä æ̈na. 13 Ate wantæ ate ayæ̈mengä ïñömö ænte næ̈ænte wabæca godinque quingämë baï önonque towente quëwëninque wæmpocä nänö pönönincoo incæ eye cæpote ba. 14 Ate mänïömæ cænguï dæ ba ate näni gæ̈wænte wæpämo pö ïninque tömengä mäincoo ænguënengä inte wæwengä. 15 Ïninque tömengä mänïñömö quëwengä weca gote äninque, Bitö ïmi në cæbo bacæboimpa, äñongante Ao äninque, Botö ömæ odæ̈ wængänäidi näni cæ̈mancadë gote në aabi bacæbiimpa, ante da godongä. 16 Gote aadinque tömengä gue æ̈nente ömædengä inte odæ̈ wængänäidi näni cæntapodë incæ cæ̈ïnente wæyongante cænguï dicæ pönönäniyaa.” 17 “Ante wædinque tömengä nämanque pönëë cöninque, ‘Ïñæmpa botö wæmpo ingante në cædäni ïñömö önönänique incæ eyepæ̈ pönï cæ̈ñönäni botö ïñömö edæ gæ̈wænte wænguï wæ. 18 Botö mæmpo weca edæ wadæ gocæboimpa. Gote pöninque botö tömengä ingante, Mæmpo ëñëmi. Öönædë quëwengä ingante botö godö ëñënämaï cædinque bitö ayömite pönö wënæ wënæ cæbo ïñömote, 19 bitö ñöwo edæ, Botö wëmi, ante ædö cæte anguïmii. Wæætë edæ, Bitö botö ïmote, Në cæbi bae, ämi ate botö bitö ïmite në cæbo bacæboimpa, ancæboimpa.’ 20 Ante pönëninque wadæ godinque wæmpocä weca gocantapa,” ante apæ̈nedinque Itota godömenque odömonte apæ̈necantapa. “Ayæ̈mengä mänömaï gote gobæ pönï dibæ pöñongante wæmpocä ïñömö gomö adinque ïñontobæ̈ pönö waadete wæcampa. Pogodo pönï godinque tömengä wengä ingante waa waadedinque bæi ongonte queë bemongampa. 21 Tömengä wengä ïñömö, ‘Mæmpo ëñëmi. Öönædë në quëwengä ingante botö godö ëñënämaï cædinque bitö ayömite pönö wënæ wënæ cæbo ïñömote bitö ñöwo edæ, Botö wëmi, ante ædö cæte anguïmii.’ 22 Ante tæcæ apæ̈neyongante mæmpocä ïñömö në cædäni ïnänite äninque, ‘Weocoo waëmoncoo quingæ̈ ö ænte mämö daga wëñaquïmïni. Önompo timpoï ænte pöninque godö da timpodinque awæncata ö ænte godö da wëwaedäni. 23 Ayæ̈ wagada wëñængä nanguï cænte oguïmo pönï ïnongä inte wæ̈nonte æ̈nömïni ate mönö cænte tocæ̈impa. 24 Edæ botö wengä ïñömö do wænte baï ïnongä incæte ñöwo mïingä pongä aedäni. Botö në wë womongä wædongä incæ edæ ñöwo dobæ ëadente tobopa.’ Ante wæmpocä angä ëñëninque æ̈æ̈mæ̈ cædinque nanguï todänitapa,” ante Itota godömenque odömonte apæ̈necantapa. 25 “Æ̈æ̈mæ̈ cæte toyönäni bamoncadengä guiquënë gönea ayæ̈ cædongäimpa. Ïinque cæte ate obo ponte ëñëñongä ämotamïni ante äwadäni. 26 Ëñente wædinque në cæcä ingante äñecä pöñongante, Æbänö cædänii, ante wæcampa. 27 Äñongante, ‘Bitö biwï incæ do pongä adinque bitö wæmpo, Botö wengä mïingä ëñadente tobopa, ante adinque wagada wengä oguïmo pönï ïnongä ingante do angä wæ̈nonte æ̈æ̈mæ̈ cæte todänipa.’ 28 Ante apæ̈necä ëñëninque bamoncadengä ïñömö edæ ænguï badinque oncönë guiidämaï, Baa angä. Wædinque wæmpocä ïñömö oncodo taodinque tömengä ingante waadete apæ̈nedinque, Oncönë pö guiie, angampa. 29 Bamoncadengä wæætë, ‘Ïñæmpa bitö beyæ̈ ante wadepo ïñö wadepo ïñö botö ancaa cædinque bitö änö tömänö ante do cæbo ïñömote bitö wæætë, Bitö æ̈migoidi tönö cænte tocæmïnimpa, ante dicæ ämiyaa. Caboda wengä incæ dicæ pönömi æ̈mogaa. 30 Wæætë mäningä bitö wengä guiquënë onquiyæ̈näni mäincoo beyæ̈ ante në towente quëwënäni tönö quëwëninque bitö ëadincoo incæ në ëwënengä inte pongä adinque bitö wæætë wagada wë oguïmo pönï ïnongä incæ mäningä beyæ̈ do wæ̈nömipa, ante awædö,’ angantapa.” 31 “Ante pïïñongante wæmpocä, ‘Botö wëmi ëñëmi. Bitö ïñömö cöwë edæ botö weca ongömi ïmipa. Botö mäincoo ïnï edæ bitö mäincoo cöwë impa. 32 Incæte mäningä bitö biwï, Do wæ̈maï ingampa, ante mönö në pönënongä inte ñöwo mïingä ingä pongä ae. Në wë womöningä ingante do ëadente ate edæ æ̈æ̈mæ̈ cæte toquënë ïnimpa,’ ante bamoncadengä ingante mæmpocä angampa.” Mäninque ante apæ̈nebopa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Në aaquënengä incæ nö cædämaï ingampa, ante
1 Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite godömenque apæ̈nedinque, “Waocä adocanque mäincoo nanguï ëacä ïñongante wadäni, Bitö mäincoo në aaquënengä incæ önonque pönï wido cæcä ae. 2 Änäni ëñëninque në ëacä ïñömö në aaquënengä ingante äñecä pongä ate ïïmaï angampa. ‘Bitö quïmæ̈ cæbii, ante adinque tededäni edæ ëñëmopa. Ñöwo idæwaa botö mäincoo inte në aadïmi inte edæ abæ tawæ̈ gocæbiimpa. Ämo ate ëñente wædinque bitö botö mäincoo ïnï ante edæ, Æbänö aadinque cæboo,’ ante apæ̈nebi ëñëmoe.” 3 “Ante pïinte angä ëñente wædinque në aadingä ïñömö nämäneque tededinque, ‘Botö awënë, Gobäwe, angä ëñëninque botö abæ tawænte gote awædö. Botö cæte ænguënenta ñöwo æ̈nämaï ïninque æbänö cæte ænte quëwenguïmo. Botö, Wadäni beyæ̈ onguipoi æ̈æ̈ wobo ate pönönäni ænte quëwencæboimpa, ante pönëmo baï edæ tæ̈ï pïñæ̈mopa diyæ̈ æ̈æ̈ woquïmoo. Ayæ̈, Önonque pönömïni æ̈moedäni, ante ædö cæte anguïmoo. Guïñënete awædö. 4 Æ. Tæcæ pönëmopa. Botö awënë angä botö abæ tawænte goyömote wadäni wæætë, Botö oncönë pö guiie, ancædänimpa, ante cædinque botö ñöwo ïïmaï cæcæboimpa,’ ante ïïmaï cæcampa,” ante apæ̈nedinque Itota godömenque apæ̈necantapa. 5 “Wadäni ïñömö ïingä awënë pönongä æ̈ninque adodö pönönämaï ïnäni inte debe ïnönänimpa. Ïïnäni ïnänite adocanque adocanque tömänäni ïnänite angä pöñönänite në aadingä ïñömö täno pöningä ingante apæ̈nedinque, ‘Botö awënë ingante bitö ayæ̈ æpodö pönönämaï ïmii.’ 6 Äñongante, ‘Oguinguipæ̈ incæ botö tiëë ganca tanquebo encadedë awënë ingante pönönämaï inte debe ïmopa.’ Ante apæ̈necä ëñëninque ‘Mänimpocadedë debe ïmipa,’ ante awënë nänö yewæ̈möninta pædæ godöninque në aadingä ïñömö, ‘Bado, bitö ïinta ænte pönömenque ante yewæ̈möninque edæ, Botö tincoenta ganca encadedë debe ïmopa, ante edæ quingæ̈ tæ̈ contate yewæ̈möe,’ angä ëñente cæcampa. 7 Ayæ̈ pöningä ingante në aadingä angantapa. ‘Bitö guiquënë æpodö pönönämaï ïmii.’ Äñongante, ‘Todigo incæ tee manguincade ñæ̈nængade pönï tiëë ganca encadedë botö debe ïmopa.’ Ante apæ̈necä ëñëninque awënë nänö yewæ̈möninta pædæ godinque në aadingä, ‘Bado bitö ïinta ænte pönömenque ante yewæ̈möninque, Otenta ganca debe ïmopa, ante yewæ̈möe,’ angä cæcampa.” 8 “Ïninque në aaquënengä mänömaï önonque wïwa cæcä wædinque awënë tömengä ingante, Bitö ocai nanguï encabi inte nämanque ante pönëwëninque cæbitapa, angampa, ante Itota në aaquënengä ingante ante mäninque apæ̈necantapa. Ayæ̈ godongämæ̈ ongönäni ïnänite godömenque apæ̈nedinque, Inguipogaque ante quëwënäni ïñömö näni caboque nanguï ëñente cæyönäni botö ñäö ïñömö në quëwënäni näni cabo guiquënë wïï nanguï ëñente cædänipa,” ante Itota odömoncæte ante apæ̈necantapa. 9 Ayæ̈, “Mïnitö ïmïnite ñöwo ämo ëñëedäni. Mäningä në aacä ocai encate cæcä baï mïnitö ïñömö adobaï inguipogaque wïwa cæcæte ante näni godonte æ̈inta mämïni ïninque ocai encate töingä pönente cæedäni. Inguipoga ïinque bayedë mäninta ïñömö edæ dæ bacæ̈impa, ante pönente wædinque, wadäni beyænque ante godö waa cæedäni. Mänömaï cæmïni ïninque mïnitö ömæpomïni inte öönædë näni cöwë wantæpiyæ̈ quëwencönë æite godinque pöñömïnite, Oncönë pöedäni, ämaïnänipa,” ante Itota apæ̈necantapa. 10 Ayæ̈, “Waocä mäincoo wædænque pönï æ̈ninque ædæmö aacä ïninque tömengä wæætë nanguï mäincoo æ̈ninque adobaï ædæmö aaquingä ingampa. Wæætë edæ mäincoo wædænque pönï aaquënengä incæ babæ cæcä ïninque tömengä wæætë nanguï æ̈ninque cöwë babæ cæquingä ïmaingampa. 11 Ïninque mäincooque ante mïni wædoncoo æ̈ninque mïnitö ædæmö aadämaï ïmïni adinque mïnitö ïmïnite, Wo ëwënämaincoo aacæbiimpa, ante dicæ pönönäni ænguïmïniyaa. 12 Ayæ̈ wacä mïnitö ïmïnite, Botö quï ædæmö aaedäni, ante pönongä æ̈nïmïni inte mïnitö ædæmö aadämaï ïmïni adinque, Tömëmïni quï, ante mïnitö ïmïnite pönönämaï incædänimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 13 Ante apæ̈nedinque Itota godömenque apæ̈necantapa. “Mënaa awënëna ïna beyæ̈ waocä ædö cæte cæquingää. Adocanque awënë ingante pïïninque wacä ingante waadebaingampa. Wæætë adocanque mïñæ̈ godinque wacä ingante wïï waa abaingampa. Mïnitö adobaï ïmïni inte Wængonguï ingante në cæmïni ïninque mäincooque ante ædö cæte cæquïmïnii,” ante Itota angacäimpa. 14 Itota apæ̈necä ëñëninque Paditeoidi guiquënë mäincooque ante në wæwënäni ïnönäni inte, Quïmæ̈ änewëë, ante badete togadänimpa. 15 Adinque Itota wæætë tömënäni ïnänite, “Mïnitö ïñæmpa, Mönitö ïmönite adinque waodäni, Në nö cædäni ïnänipa, ante pönencædänimpa, ante në babæ cæmïni ïmïnipa. Incæte Wængonguï mïnitö mïmönë mïni entawënö ante edæ do acampa. Waodäni näni waa adö ante Wængonguï wæætë, Wentamö pönï ï awædö, ante pïingampa,” ante Itota apæ̈necantapa.
Wængonguï Awënë nänö wææ angaïnö cöwë ongompa
16 Äninque Itota, “Wëënëñedë ïñömö Wäö nänö ponganca dodäni Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ayæ̈ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni näni angaïnö ante apæ̈nete quëwengadänimpa. Ñöwo guiquënë, Wængonguï Awënë Odeye nempo guiite quëwengæ̈impa, ante watapæ̈ apæ̈nete impa. Ïïne ante ëñëninque tömänäni Awënë nempo guiicæte ante edæ pæ pagænte cædinque da godö guiidänipa,” ante apæ̈necantapa. 17 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Incæte öönæ tönö inguipo æ̈mæ̈wo edæ dæ näni baganca edæ Wængonguï nänö wææ angaïnö ïñömö edæ cöwë mæ̈ ongongæ̈impa. Mänïne ante yewæ̈möninque dodäni näni tæ̈noncagaï ïñömö edæ guiyä pönï incæ cöwë wadæ cædämaï ingæ̈impa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Näni pämænte wædö ante Itota apæ̈necampa
18 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota, “Æcänö näwä nänöogængä ingante pämæ̈ninque wacä onquiyængä ingante godö möna ïñömö tömengä edæ wïwa towengä do bacampa. Adobaï, tömengä nänöogængä ïningä ïñongante wacä möninque edæ do towente bacampa,” ante apæ̈necantapa.
Tæcæ wodi tönö Datado, ante Itota odömonte apæ̈necä
19 Godömenque odömonte apæ̈necæte ante Itota ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. “Onguïñængä adocanque në ëacä inte cæncadencoo waëmoncoo wëñadinque awënëidi näni opatawæ̈ ëmoncoo baï yabæque wëñadongäimpa. Tömengä tæcæ wodi ïnongä inte waëme cænguincooque æ̈ninque ïïmö ïñö ïïmö ïñö æ̈æ̈mæ̈ cædinque nanguï todinque quëwënongäimpa. 20 Tæcæ wodi yabædemö ïnö wacä tömengä ëmöwo Datado ingante ænte mämö ñö cædäni ñongængantapa. Ïingä ïñömö, Pönömi æ̈moe, Pönömi æ̈moe, ante në änewënongä inte quëmoncoo tömäo baate wædongäimpa. 21 Ayæ̈ tæcæ wodi weca cæ̈ninque eyepodäni wæænte öñoncoo adinque tömengä ænte cæncæte ante wæwënongäimpa. Ayæ̈ edæ tömengä nanguï baate ñömænte wæyongä guintaidi incæ pö yædæ yædæ beyadönänimpa. 22 Tömengä në, Pönömi æ̈moe, Pönömi æ̈moe, ante änewënongä inte näñe wængä adinque Wængonguï anquedoidi tömengä önöwoca ingante Abadäö wodi weca ænte mæ̈idäni æicantapa. Ayæ̈ ate tæcæ wodi adobaï näñe wængä adinque tömengä baö ïnï daga wënänitapa.” 23 Ante apæ̈nedinque Itota tæcæ wodi ingante ante godömenque apæ̈necantapa. “Tömengä önöwoca guidömëmö taadö wææ̈ gote mæ̈ mämonte baï ïñömö ongöninque nanguï ämogate wæwënongä inte gomö ayongä Abadäö wodi a ongongä acantapa. Datado wodi adobaï Abadäö wodi weca a ongongä acantapa. 24 Adinque tæcæ wodi ïñömö Abadäö ingante aa pedinque, ‘Mæmpo Abadäö ëñëmi. Botö gonga bæcoyömö guiite nanguï ämogate wæwëmo cæbii. Botö ämogate wædö ante pönö waadete waa cædinque bitö Datado ingante da pönömi pöninque tömengä æpæ̈ ada ipomencacä botö cöñe bamencaboe.’ 25 Äñongante Abadäö, ‘Botö wëmi, Datado ïmæcayedë wënæ wënæ ämogate wæwëñongante bitö mäincoo waëmoncooque ænte todinque quëwënömiimpa. Ñöwo diyæ̈ bitö ämogate wæwëñömite Datado ingante wæætë ædæmö cæbo ate wampo pönëninque tömengä ñöwo ïñömö watapæ̈ quëwente tocampa. 26 Ayæ̈ godömenque ämo ëñëe. Nänënë ï apa änewëë. Botö weca ongongä inte ædö cæte bitö weca goquingää. Wæætë bitö weca ongongä inte botö weca ædö cæte ponguingää. Guiibæ pönï ïñömö taadö impa taquïï. Edæ dæ ampa,’ ante Abadäö wodi angampa, angantapa.” 27 “Angä ëñente wædinque tæcæ wodi wæætë, ‘Mæmpo Abadäö ëñëmi. Datado ingante ämi ëñente tömengä botö mæmpo oncönë adodö gocæcäimpa. 28 Mänïñömö botö tönïñadäni önompo æ̈mæmpoque ganca mänimpodäni ïnänipa. Ïninque bitö Datado ingante ämi tömënäni weca gote, Wæ̈nompadäni, ante wææ angä ëñëninque tömënäni wæætë ïñömö nanguï pönï ämogate wæwëñömö pönämaï incædänimpa.’ 29 Äñongante Abadäö wæætë, ‘Möitee wodi nänö wææ ante yewæ̈mongainta Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni näni yewæ̈mongainta do mänäni inte edæ bitö tönïñadäni ïñömö mäninta adinque, Æbänö ï, ante do ëñenguënënäni ïnänipa.’ 30 Ante apæ̈neyongä tæcæ wodi wæætë, ‘Ïñæmpa mæmpo Abadäö ëñëmi. Wacä në wængaingä inte ñäni ömæ̈monte tömënäni weca gote apæ̈necä ëñëninque botö tönïñadäni tömënäni wënæ wënæ cædïnö ante wæwente pönëninque do edæ ñimpo cæbaïnänipa.’ 31 Ante wæyongante, ‘Ïñæmpa Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante Wængonguï beyæ̈ näni apæ̈negaïnö ante ëñënämaï ïnäni inte tömënäni në wænte ñäni ömæ̈möningä apæ̈neyongante cöwë ëñënämaï ïmaïnänipa,’ ante Abadäö wodi angantapa.” Tæcæ wodi ingante ante apæ̈nedinque Itota mäninque ante apæ̈negacäimpa.
Wacä oda cæcæcäimpa, ante näni wæquinque cædänipa
1 Ayæ̈ tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈nedinque Itota, “Në pönënäni incæ pancadäniya wïï ëñente do oda cædänipa. Cöwë mänömaï impa. Incæte, Oda cæcæcäimpa, ante në cæcä ïñömö edæ tömengä nanguï nänö caate wæquinque cæcampa. 2 Ïninque edæ, Wëñængä adocanque guiyangä pönï incæ oda cæcæcäimpa, ante në godö cæcæ cædingä ïñömö edæ, Wïï cæcæcäimpa, ante mönö edæ wææ cæcæ̈impa. Waodäni näni dacæ godö dacæ godö cæquinca ñæ̈nænca æ̈ninque në godö cæcæ cæcä önömenca æ wëmencadinque tömengä ingante tæcætibæ wido cædäni ïninque tömengä edæ, Wënæ wënæ cædämaï inte wæ̈mo beyænque Wængonguï botö ïmote pänämaï ingampa, ante tömengä waa toquënengä ïmaingampa. 3 Mänömaï ämo ëñëmïni inte mïnitö, Oda cæcæcäimpa, ante në cæcä baï cædämaï incæboimpa, ante edæ nämä wææ aedäni,” äninque Itota ïïmaï apæ̈necantapa. “Wacä wënæ wënæ cæcä adinque bitö wæætë tömengä ingante, Cædämaï incæbiimpa, ante wææ äe. Ämi ëñëninque tömengä wënæ wënæ nänö cædïnö beyæ̈ guingo imonte wædinque, Wïwa cætabopa, ante apæ̈necä ëñëninque bitö wæætë piyæ̈në cædinque tömengä ingante ñimpo cæbi ee gocæcäimpa. 4 Tömengä wæætë adoönæque ïñonte önompo æ̈mæmpoque go mempoga mänimpoga bitö ïmite wïwa cædingä inte tömengä guingo imöninque, ‘Bitö ïmite wïwa cætabopa,’ ante adopoga apæ̈necä ëñëninque bitö wæætë tömengä ingante adopoga ñimpo cæbi ee gocæcäimpa,” ante Itota angantapa.
Mönö tæ̈ï pïñænte entawenguinque wede pönëmompa
5 Mönö Awënë tömengä nänö në da godönïnäni ïñömö tömengä ingante äninque, —Wædænque pönëmöni ïñömönite bitö pönö cæbi æ̈ninque mönitö ædæmö wede pönëmöni bacæmönimpa. 6 Änäni ëñëninque mönö Awënë wæætë, —Möotatamö guiyämö pönï nänö inganca mïnitö pönënö mäninganca wædænque pönëmïnitawo. Mäningancaque pönëmïni incæte mïnitö möodedawæ̈ näni äwæ̈ inte apæ̈nedinque, “Awæ̈ ëñëmi. Bitö bæ wite godö gäwapæ̈ minte pæbäwe,” ante ämïni baï awæ̈ incæ dobæ edæ ëñente cæcædönimpa, ante Itota apæ̈necantapa.
Wacä ingante në cæcä incæ ïïmaï cæquënengä ingampa
7 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque, “Mïni waocabo ïñömïnite adobi në ëabi ïmi ïninque bitö ïmite në cæcä ingante edæ æbänö cæbaïmii. Tömengä gönea mangæ̈ mangæ̈ wodinque ayæ̈ cæ̈nïnäni ïnänite ïinque aadinque pö guiicä adinque bitö ïñömö edæ, ‘Pö tæ̈ contate cæ̈e,’ ante edæ dicæ ämiyaa. Edæ në ëacä ingampa diyæ̈ täno cænguingää. 8 Wæætë në ëabi ïnömi inte bitö, ‘Botö beyæ̈ cænguï æ̈nöninque bitö weocoo topo cædinque pönömi æ̈ninque botö cænte bebo ate bitö mänïñedë ate edæ cænte becæbiimpa,’ ante cöwë ämaïmipa. 9 Ayæ̈, Cæe, ante bitö änïnö ante tömengä ëñente cæcä beyænque bitö, Waa cæbi æ̈mopa, ante dicæ anguïmii. 10 Ïninque mönö Awënë, Cæedäni, ante nänö angaïnö ante eyepæ̈ pönï cædinque mïnitö adobaï ante pönenguënëmïni ïmïnipa. ‘Mönitö në cæmönique inte önömönique ïnömöni inte wënæ wënæ cæte awædö. Mönitö tömengä nänö änonque mäninque cæte ate tömengä beyæ̈ ante dicæ godömenque nanguï cæmöniyaa,’ ante pönente wæquënëmïni ïmïnipa,” ante Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈negacäimpa.
Itota angä ate diete ganca ïnäni waintai baadänipa
11 Mänïï Eedotadëë ïñömö gocæte ante godinque Itota Tämadiabæ æ̈mætæ̈ Gadideabæ æ̈mætæ̈ tæcæguedë pönï godinque, 12 waodäni näni quëwëñömö tæcæ pöñongä në baate wædäni önompo tipæmpoga ïnäni pö bee tënänitapa. Pö gobæ næ̈ gongæ̈ninque pömö adinque, 13 aa pedänitapa. —Itota në Awënë ïnömi inte ëñëmi. Mönitö wædö ante pönö waadete waa cæe, ämönipa. 14 Äñönänite gomö adinque Itota, —Mïnitö guiquënë Wængonguï oncönë godinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ïnänite mïnitö æ̈montai mäo odömömïni acædänimpa. Angä ëñente tömënäni idömæ godinque ïñontobæ̈ waintai baagadänimpa. 15 Ïninque adocanque watapæ̈ todinque, Wængonguï bitö ñäö apäite baï ïnömi inte edæ waa cæbi æ̈mopa, ante yedæ apæ̈nedinque adodö pongantapa. 16 Tömengä ïñömö wabæca Tämadiabæ në quëwëningä incæ pö Itota önöwa ïnö guidömëmæ̈ ñongæ̈ninque waa ate pönëninque, Bitö pönö cæbi ate waintai baabopa, ante apæ̈necä. 17 Ëñëninque Itota wæætë angantapa. —Ïñæmpa mïni cabo önompo tipæmpoga mänimpomïni ïnömïni inte edæ wïï tömämïni waintai baamïnitawo. Ïninque wadäni önompo æ̈mæmpoque go mënaa go mënaa ïnäni ïñömö edæ ædönö gote dæ änänii. 18 Ïingä ïñömö wabæca quëwëningä incæ adocanque Wængonguï ingante waa pönï apæ̈necæte ante ponte quëwëñongä wadäni guiquënë tömänäni pönämaï ïnänitawo. 19 Äninque Itota tömengä ingante, —Bitö wede pönënö beyænque waintai baadïmi inte ængæ̈ gantite goe, angantapa.
Ïïmaï ïinque bayonte Awënë Odeye poncæcäimpa, ante
20 Paditeoidi Itota ingante, Wængonguï Awënë æyedënö ponte Awënë Odeye baquingää, ante wæyönänite tömengä wæætë, Ïñæmpa wïï waomïni ayömïni Wængonguï Awënë Odeye pongä ingampa. 21 Ïninque, “Tömengä ïñömö ponte ongongampa,” ante ayæ̈ wæætë, “Tömengä wayömö gote ongongampa,” ante edæ ædö cæte anguïï. Mïnitö weca në quëwengä incæ Awënë Odeye bayongante waodäni tömengä nempo do quëwënäni apa änewëmïnii, ante Paditeoidi ïnänite angacäimpa. 22 Ayæ̈ tömënäni ïnänite ïinque apæ̈nedinque Itota tömengä nänö në ëmïñæ̈näni ïnänite wæætë apæ̈necantapa. —Ïincayæ̈ ate mïnitö, Waocä në ëñagaingä ingante adoönæque incæ aïnëmönipa, ante wæcæmïnimpa. Wæmïni incæte adämaï incæmïnimpa. 23 Wadäni mïnitö ïmïnite, “Ïñömö ongongä tamëñedäni,” äninque ayæ̈, “Wayömö ongongä tamëñedäni,” äñönäni mïnitö acæ godämaï ïedäni. Tömënäni mïñæ̈ edæ godämaï ïmäewedäni. 24 Botö ponguïönæ ïinque bayonte botö ïñömö edæ Waobo në ëñagaïmo inte edæ ñäö æ̈matæ̈ æ̈matæ̈ näinte baï ëmöninque edæ edonque pönï ponte a ongoncæboimpa. 25 Incæte botö ñöwo guiquënë täno nanguï ämogate wæwencæboimpa. Ayæ̈ ñöwodäni ïñömö botö ïmote edæ Baa äninque wido cæcædänimpa, ante Itota apæ̈necantapa. 26 “Botö Waobo në ëñagaïmo inte botö ponguïönæ ïinque bayedë guiquënë Nöwee wodi Docä näni angaingä nänö quëwëñedë dodäni näni quëwengaï baï adobaï edæ quëwenguïnäni ïnänipa. 27 Docä Nöwee wodi ñæ̈næ̈ wipoboga oncö baï mæ̈nöninque tömengä nänö guiiganca tömënäni önonque cænte bete monte quëwengadänimpa. Monguïna, ante ñänonte quëwengadänimpa. Mänïñedë edæ tömënäni näni capo bedö wænguinque edæ æpæ̈ do angatimpa. 28 Dooto wodi nänö quëwengaïñedë dodäni adobaï cænte bete quëwengadänimpa. Në mänäni godongadänimpa. Æ̈ïnënäni wæætë godonte ængadänimpa. Minte pæcæ̈impa, ante cædinque onconcoo mæ̈nonte quëwengadänimpa. 29 Incæte Dooto wodi Todömä ïñömö quëwente nänö tao gogaïönæ ïñonte gonga tönö atopodemö nanguï ocoi bæcomö cöönæ cæ baï wææ̈ninque mäo bæco ïninque mänïñömö quëwënäni tömänäni gonte wængadänimpa. 30 Botö Waobo ëñagaïmo inte edonque botö a ongöñedë mänïnö näni bæco gonte wængaï baï adobaï bacæ̈impa, ante ämo ëñëmaïmïnipa,” ante Itota angacäimpa. 31 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque, “Mänïönæ ïñonte mïnitö oncömanca ongöninque, Botö mäincoo, ante oncönë wæi guiidinque æ̈nämaï inte wodii wïnömäewedäni. Ayæ̈ gönea cædinque mäincoo ante oncönë ocæ̈ ëmænte æncæ pönämaï ïmäewedäni. 32 Ïñæmpa, Dooto nänöogængä wodi æbänö dadi ëmænte adinque edæ gonte wængacäï, ante pönëmïniyaa. 33 Inguipogaque cöwë quëwencæboimpa, ante në pönengä ïñömö tömengä ïñömö edæ quëwënämaï incæcäimpa. Wæætë edæ inguipoga mönö guëmante quëwenguïmämo ante në wædämaï ingä guiquënë tömengä ïñömö edæ cöwë wæ̈nämaï quëwencæcäimpa, ante ämo ëñëmaïmïnipa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 34 Ayæ̈, “Mänïñedë woyowotæ̈ ï ïninque mënaa äñömonque öñöna adocanque ingante bæi ongonte goyönäni adocanque ingante ëmö cæte godäni a ongoncæcäimpa. 35 Ayæ̈ onquiyæ̈na cænguï ante guëa dicaca dacæ dacæ cæte godö wëñöna adocanque ingante bæi ongonte goyönäni adocanque ingante ëmö cæte godäni a ongoncæcäimpa.” 36 “Ayæ̈ onguïñæ̈na gönea guëa cæyöna adocanque ingante bæi ongonte goyönäni adocanque ëmö cæte godäni a ongoncæcäimpa.” 37 Ante apæ̈necä ëñente wædinque tömënäni wæætë, —Awënë, bitö änö æyömönö incæ mänömaï baquïï. Äñönänite, —Baö æyömömë wænte öñöñömonte abadæidi wë ongonte edæ do godongämæ̈ pönäni baï waodäni, Mönitö Awënë pongampa, ante do ëñëninque godongämæ̈ poncædänimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Në apænte änongä tönö owæmpoingä æbänö cædaï, ante
1 Ayæ̈ tömengä mïñæ̈ në godäni cöwë Wængonguï ingante apæ̈nedinque wæntæte badämaï incædänimpa, ante cædinque Itota inguipoga quëwënäni näni cæïnö ante odömonte apæ̈negacäimpa. 2 “Wayömö näni quëwëñömö adocanque waodäni näni në apænte änongä inte quëwënongäimpa. Wængonguï ingante guïñënämaï ïnongä inte tömengä ïñömö, Waodäni æbänö änänii, ante wædämaï ïnongäimpa. 3 Adoyömö tömënäni quëwëñömö onquiyængä adocanque owæmpoingä inte në wædongä inte quëwënongäimpa. Tömengä guiquënë mäningä në apænte adongä weca wæætë wæætë pöninque, Botö ïmote adocanque në pïingä ïñongante bitö ämi ëñente wæætë nö cæcæcäimpa. 4 Ante ancaa pöninque änä ëñente wædinque në apænte änongä ïñömö edæ cöwë Baa Baa angä. Incæte ayæ̈ ate nämäneque tededinque tömengä, ‘Onquiyængä ïñömö ancaa angä awædö, äninque, Wængonguï ingante guïñënämaï ïmo inte botö, Waodäni æbänö änänii, ante wædämaï ïmo incæte, 5 mäningä owæmpoingä pö pö cæcä wædinque botö, Ancaa ponte angä wæcæ wæ, ante wæætë tömengä ingante waa cæcæboimpa. Tömengä ingante në pïingä ingante botö, Nö cæe, ante wææ ämo wæcæcäimpa.’ Äninque në Baa äningä incæte owæmpoingä beyæ̈ do waa cæcampa. Mäninque ante odömömopa.” 6 Ante odömonte apæ̈nedinque mönö Awënë ïñömö godömenque apæ̈necantapa. “Në apænte angä ïñömö wïwa cæcä incæte, Tömengä æbänö apæ̈necää, ante mïnitö ëñente pönëmäewedäni. 7 Wængonguï nänö në apænte ængaïmïni inte mïnitö itædë woyowotæ̈ wæætë wæætë aa pe aa pe cæyömïni Wængonguï edæ ædö cæte Baa anguingää. Wææ ämi ate nö cæcædänimpa, ante äñömïnite tömengä ïñömö edæ, Ïincayæ̈ ate cæcæboimpa, ante ædö cæte anguingää. 8 Wæætë quingæ̈ edæ do cæcæcäimpa. Në pïinte cædïnäni ïñönänite Wængonguï wææ angä ate tömënäni mïnitö ïmïnite wæætë nö cæcædänimpa, ante ämo ëñëmaïmïnipa. Incæte Wao Wëmo ëñagaïmo inte botö ponte ayömo wede pönënäni wabänö inguipoga mæ̈ ongönäni aquïmoo, ante wæbopa,” ante Itota angacäimpa.
Paditeo tönö awënë beyæ̈ në æ̈nongä æbänö cæda, ante
9 Ayæ̈ pancadäniya, Wadäni önönänique ïñönäni mönonque nö cæmö ïmompa, ante pönëwëninque wadäni ïnänite pïinte adänipa. Mänömaïnö ante në änewënäni ïnänite Itota, Wængonguï ingante æbänö apæ̈nequïï, ante ëñencædänimpa, ante ïmæca quëwëna näna apæ̈neïnö ante odömöninque apæ̈necantapa. 10 “Waoda mënaa Paditeo tönö odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wengä ïñömö Wængonguï ingante apæ̈necæte ante Wængonguï oncö ñæ̈næncö yabæcönë æi guiidatapa. 11 Paditeo ïñömö adiyæ̈ gongæ̈ninque nämä incæ apæ̈nedinque, ‘Wængonguï ëñëmi. Wadäni baï wïï ïmopa. Botö ïñömö godömenque waëmö ïmopa, ante todinque botö mänömaï beyæ̈ bitö ïmite waa ate apæ̈nebopa, änewengampa. Edæ wadäni guiquënë wacä quï ö æ̈nänipa. Wadäni ïnänite wïwa cædänipa. Tömënäni nänöogængä ïnämaï ïñongante godö guëa mönänipa. Botö ïñömö mänïnäni baï ïnämaï ïnömo inte botö mänïñömö ongongä odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wengä baï wïï ïmopa, ante adinque botö Wængonguï bitö ïmite waa ate pönëninque apæ̈nebopa. 12 Botö ïñömö, mëönaa go mëönaa ïñonte, mëönaa go mëönaa ïñonte bitö ïmite apæ̈necæte ante cæ̈nämaï quëwëmopa. Ayæ̈ botö æ̈nincoo tömancoo ate adinque botö önompo tipæmpoga mänimpocoo mæ̈ ongöñoncoo adocooque æ̈ninque, Wængonguï quï, ante cöwë pædæ pönömo ae,’ ante apæ̈newengampa.” 13 “Odömäno awënë beyæ̈ në æ̈nongä guiquënë guingo imöninque nämä tæi tæi yatawëninque, ‘Wængonguï ëñëmi, botö në wïwa cæbo adinque bitö waadete pönö pïïnämaï incæbiimpa, ämopa,’ angä. Mäninque angampa. 14 Mänömaïnö ante odömoncæte ante apæ̈nedinque Itota, Ñöwo ämo ëñëedäni, angantapa. Ïingä awënë beyæ̈ në æ̈wengä mänömaï äñongante Wængonguï do, Botö ayömo bitö nö cæbi babipa, ante godö badongä ate tömengä edæ nö pönënongä inte tömengä oncönë gocampa. Wæætë Paditeo, Nämanque waëmö ïmopa, ante në änewëningä ingante Wængonguï, Nö cæbi bacæbiimpa, ante godö badönämaï incæcäimpa, ante ämo ëñëmaïmïnipa. Edæ, Nämanque waa cæbo ïmopa, ante në ængö cæcä guiquënë edæ wææntodonte baï inte wæcæcäimpa. Wæætë, Nämanque wënæ wënæ cæbo ïmopa, ante në apæ̈necä guiquënë edæ ængö cæte baï inte tocæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Wëñæ̈näni ïnänite gampo cæcadinque Itota waa apæ̈necä
15 Ayæ̈ ate wadäni, Wëñæ̈näni ïnänite Itota pönö gampo cæcadinque waa apæ̈necæcäimpa, ante cædinque tömengä weca guiyänäni ïnänite ænte pö ænte pö cædäni adinque tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë, Ænte pönämaï ïedäni, ante Baa änäni. 16 Adinque Itota wæætë wëñæ̈näni ïnänite aa pecä pöñönäni tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈necantapa. —Wëñæ̈näni ïnänite botö weca ee amïni poncædänimpa. Ïñæmpa mänïnäni näni pönënö baï adobaï pönënäni inte edæ Wængonguï Awënë Odeye nempo do quëwënäni ïnänipa. Ïninque mïnitö ïñömö wëñæ̈näni ïnänite Baa änämaï ïedäni. 17 Edæ näwangä apæ̈nebo ëñëedäni. Wëñængä do pönengä inte Ao angä ingä baï Wængonguï Awënë Odeye ingante do pönëninque në Ao änäni ïñömö tömënänique tömengä nempo guiidinque quëwënänipa. Wadäni guiquënë Wængonguï Awënë Odeye ingante Baa ante pönënämaï ïnäni guiquënë tömënäni ædö cæte tömengä nempo guiidinque quëwenguïnänii, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Mäincoo nanguï ëacä inte Itota weca ponte apæ̈necampa
18 Mänïñedë Itota ingante wacä awënë angantapa. —Awënë në waa Odömömi apæ̈nebi ëñëmoe. Botö æbänö cædinque wæ̈nämaï wantæpiyæ̈ quëwëmaïmoo. 19 Äñongante Itota tömengä ingante, —Wængonguï adocanque në waa cæcä ïñongante bitö botö ïmote, Në waa cæbi ïmipa, ämii. 20 Äninque Itota godömenque apæ̈necantapa. Ïïmaï cæedäni, ante Wængonguï nänö wææ angaïnö ante bitö tömëmi edæ do ëñëmipa. “Bitö nänöogængä ïnämaï ïñongante bitö godö guëa mönämaï ïe. Wacä ingante godö wæ̈nönämaï ïe. Wacä quï adinque awëmö æ̈nämaï ïe. Wacä wënæ wënæ cæcä atabopa, ante godö babæ wapiticæ̈ änämaï ïe. Wæmpocä ingante wäänä ïnante waa adinque tömëna ïnate godö waadete cæe,” ante wææ yewæ̈mongacäimpa, ante bitö edæ do ëñëmipa, angantapa. 21 Ante apæ̈necä ëñëninque mäningä awënë wæætë, —Botö mänïnö bitö änö baï tömänö ante ëñente cædinque pægaboï ae. 22 Ante apæ̈necä ëñëninque Itota wæætë, —Adodeque ayæ̈ ëñente cæquënëmi ïmipa, ante ämo ëñëe. Öönædë bitö waëmoncoo ænguinque edæ ïmæca bitö mänincoo tömancoo godonte æ̈ninque bitö æ̈ninta wæætë ömæpodäni inte wædäni ïnänite tömanta godömi æncædänimpa. Ayæ̈ edæ botö ïmote tee empote pöe. 23 Angä ëñente wædinque tömengä mäincoo nanguï ëadongä inte mänincoo beyænque ante pönëninque mäningä awënë ïñömö wæwente bacantapa. 24 Ïninque Itota tömengä ingante gomö adinque, —Wængonguï Awënë Odeye nempo guiite quëwencæte ante cædinque waodäni ömæpodäni inte botö mïñæ̈ pönänipa. Mäincoo nanguï ëacä guiquënë æbänö cæte ömæpocä inte botö mïñæ̈ ponte guiite quëwenguingää, angantapa. 25 Cämeyo ïñömö guiyangä ingampa diyæ̈ daagö guiyampite pædæ tacää. Ïninque cämeyo pædæ tadämaï ingä baï në ëacä ïñömö adobaï ingampa. Tömengä nämä ayongä ñæ̈nængä ïnongä inte edæ æbänö cæte Wængonguï Awënë Odeye nempo do wäänë guiite quëwenguingää. 26 Mänömaïnö ante Itota apæ̈necä ëñëninque në ëñënäni wæætë, —Ïñæmpa mänömaï ï ïninque æcänö wäänë guiite quëwenguingää. 27 Ante wæyönänite, —Waomïni mïni, Ædö cæte cæquïï, ante mïni wædö incæ Wængonguï ïñömö do cæcampa, ante Itota apæ̈necä. 28 Ëñente wædinque Pegodo, —Awënë ëñëmi. Mönitö ëadincoo owæ̈ caate bitö mïñæ̈ tee empo pömöni abipa. 29 Äñongante Itota tömënäni ïnänite wæætë, —Mïnitö näwangä oncodo tao godinque mïnitö nänöogængä ingante mïnitö tönïñadäni ïnänite wæmpoda ïnate wëñæ̈näni ïnänite ëmö cæte botö mïñæ̈ pömïnitapa. Ïninque ïïmaï ante näwangä ämopa. Æcänö Wængonguï Awënë Odeye beyænque botö mïñæ̈ mänömaï pöna ïñömö, 30 tömengä ïñömö inguipoga quëwëninque nänö ëmö cædincoo adopocoo æ̈ninque ayæ̈ wæætë godömenque nanguï æncæcäimpa. Ayæ̈ ïincayæ̈ ate öönædë godinque edæ tömengä cöwë wantæpiyæ̈ wæ̈nämaï quëwencæcäimpa, ante ämo ëñëmaïmïnipa, angacäimpa.
Itota, Wæncæboimpa, ante wæætë adodö ante apæ̈necä
31 Äninque tömengä mïñæ̈, Dote, ante näni gocabo ïnänite Itota nänënë ænte mäocä goyönäni ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Ñöwo ïñömö mönö edæ Eedotadëë ïñömö æicæ̈impa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïïmaïnö ante yewæ̈möninque, Në Waocä ïincayæ̈ ate ëñate pæcä adinque tömengä ingante æbänö cæquïnänii, ante yewæ̈mongadänimpa. Ñöwo mönö Eedotadëë ïñömö æi pö gongæ̈mö ate edæ mänïnö dodäni näni angaïnö baï edæ do ïinque bacæ̈impa. 32 Botö edæ mänïmodö ëñagaïmo ïñömote oodeoidi botö ïmote ö æ̈ninque wadäni ïnänite pædæ mäo godönäni ö æ̈ninque tömënäni wæætë tawïmæ̈ botonga towæ tänongadinque botö ïmote badete todinque pïïninque wïwa anguïnäni ïnänipa. 33 Ayæ̈ æ̈montaimenca tæi tæi pänäni ämogate wæyömote botö ïmote godömenque wæ̈nönäni wæncæboimpa. Wæætë mëönaa go adoönæque ïñonte edæ botö do wæ̈nïmo inte edæ ñäni ömæ̈monte wæætë quëwencæboimpa,” angantapa. 34 Tömengä mïñæ̈ në godäni ïñömö mänïnö, Tömengä æbänö bate wæquingää, ante adodeque incæ edæ ëñënämaï ingadänimpa. Tömengä nänö apæ̈nedö edæ wë wodonte baï ïñonte tömënäni önömoncaque ëñëninque, Æbänö ante apæ̈necää, ante wïï edonque ëñënänitapa.
Itota angä ate babetamongä ïningä incæ do waa acampa
35 Itota mänïnö godinque Eedicoo ïñömö obo pöñongä onguïñængä babetamö inte në wædongä inte taadö wedeca, Pönömi æ̈moe, ante änecönongäimpa. 36 Nanguï ïnäni cægönäni ëñëninque babetamongä ïñömö, Quïnante cægönänii, ante wæyongante, 37 Itota Näatadeta quëwëningä inte edæ ñöwo wodo tebæ̈ gocampa, ante apæ̈nedäni. 38 Ëñëninque tömengä ïñömö aa pedinque,—Itota ëñëmi. Bitö Awënë Dabii wodi pæ̈ïmi ïnömi inte botö wædö ante edæ ñöwo waadete pönö waa cæe. 39 Äñongante täno godäni wæætë tömengä ingante, Apocæ̈në inguënë änewëë, ante wææ äñönäni tömengä godömenque nanguï äninque,—Awënë Dabii pæ̈ïmi ïnömi inte edæ botö wædö ante pönö waadete waa cæe, ante wæcä. 40 Wædinque Itota næ̈ gongæ̈ninque, Tömengä ingante ænte mämömïni pongäedäni. Angä obo ænte mämönäni pöñongante Itota, 41 —Æbänö ante ämii. Bitö beyæ̈ quïnö cæquïmoo. Äñongante, —Awënë, wëënë botö ëmongaï baï cæbi acæboimpa. 42 Angä ëñëninque Itota wæætë, —Wëënë bitö ëmongaï baï abäwe. Edæ wede pönëmi inte edæ waa bamömipa. 43 Ante nänö äñedë në babetamöningä do waa bamöninque Itota mïñæ̈ godinque Wængonguï ingante, Bitö ñäö apäite baï ëmömi inte edæ waa cæbi æ̈mopa, ante togacäimpa. Mänömaï cæcä adinque tömänäni adobaï Wængonguï ingante waa adinque, Bitö ñäö baï ëmömi inte waa cæbipa, ante togadänimpa.
Itota tönö Taqueo
1 Itota mänïï Eedicoo pöninque tæcæ wodo tebæ̈ gocä ingantapa. 2 Mänïñömö adocanque Taqueo näni änongä ïñömö tömengä odömäno awënë beyæ̈ në æ̈näni awënë ïnongä inte nanguï mäincoo ëadongä ïnongäimpa. 3 Tömengä ñöwo, Itota æcänö ingää, ante acæte ante ponte ayongä wadäni nanguï ïnäni wææ ongönäni adinque, Botö ocäa pönï ïnömo inte edæ Itota ingante ædö cæte aquïmoo, ante wæcantapa. 4 Adämaï inte wæyongante wadäni, Itota ïïnö gämæ̈nö pö wodo tebæ̈ goquingä, ante tededäni ëñëninque tömengä Itota ingante acæte ante pogodo täno gote awäa ticämodöwäa näni äwäa daëwa æi næ̈ gongænte a ongongantapa. 5 Itota obo pöninque æ̈mö ayongä Taqueo a ongongä adinque tömengä ingante, —Taqueo, quingæ̈ wææ̈e. Ñöwoönæ edæ pö bitö oncönë ëñaquënëmo ïmopa. 6 Angä ëñëninque Taqueo quingæ̈ wææ̈ ti wææ̈ninque, Ao, botö oncönë waa poncæbiimpa, ante watapæ̈ todinque edæ tömengä oncönë mämongä pongacäimpa. 7 Itota mänömaï cæcä adinque wadäni, Æ në wïwa cæcä weca Itota quïmæ̈ ëñacæ gocää, ante tömänäni pïinte tedegadänimpa. 8 Taqueo ïñömö edæ tömënäni ayönäni ængæ̈ gantite adiyæ̈ ongöninque mönö Awënë ingante, —Awënë ëñëmi. Botö mäincoo tæcæguedencoo pä cædinque ömæpodäni inte wæwënäni ïnänite ñöwo godömo æ̈näni ae. Ayæ̈ botö wacä quï ante babæ äninque ö æ̈mo wæcä ïninque wëënëñedë botö ö æ̈nincoo adopocoo baï incæ godömenque mempoga go mempoga godömo æncæcäimpa. 9 Ante apæ̈necä ëñëninque Itota wadäni ïnänite apæ̈nedinque, —Taqueo adobaï Abadäö wodi pæ̈ingä ïñongante botö në æ̈mo ïnömo inte tömengä oncönë näni owocabo quëwencædänimpa, ante ñöwoönæ pontabopa. 10 Botö Waobo ëñagaïmo ïñömö æ̈mo beyænque quëwencædänimpa, ante cædinque wë womonte baï ïnäni ïnänite diqui diqui mincæ pontabopa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Mïnata näni godonte æ̈inta ante odömongampa
11 Mänömaï apæ̈necä ëñënäni inte tömënäni, Itota Eedotadëë obo pongampa, ante adinque, Wængonguï Awënë Odeye nempo mönö oo pönï quëwenguinque impa, ante pönente edæ oda cædänitapa. Ïninque Itota, Wængonguï Awënë æbänö cæquingää, ante ëñencædänimpa, ante ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque apæ̈necantapa. 12 Ïïmaïnö ante apæ̈necantapa. “Waocä adocanque awënë odeye pæ̈ingä ïnongä inte, Botö gobæ wabæca gote ïmæca pancabaa awënë odeye bate pömoedäni. 13 Äninque tömengä ingante në cædäni diete ganca ïnäni ïnänite äñete pönäni ate tömengä oodo mïnata näni äinta wantæpiyæ̈ cæte näni æ̈inta incæ æ̈ninque adocanque ingante adotaque pædæ wacä ingante adotaque pædæ godöninque tömänäni ïnänite godongä adopota adopota æ̈nänipa. ‘Mïnitö mäninta æ̈ninque godonte æ̈ï godonte æ̈ï cædinque, Yebængæ̈impa, ante botö gote pompoga cæedäni.’ 14 Ante wadæ gocä adinque tömengä nempo quëwënäni guiquënë tömengä ingante pïinte cædinque pancadäniya ïnänite äninque, Mïnitö tömengä mïñæ̈ godinque awënëidi ïnänite gode äninque, Mäningä ïñömö wïï mönitö awënë odeye bacæcäimpa, ante wææ ämïni ëñencædänimpa, ante da godönäni godänitapa,” ante apæ̈nedinque Itota ayæ̈ godömenque apæ̈necantapa. 15 “Incæte awënëidi do änäni ate awënë odeye badinque tömengä ömæ pongantapa. Pöninque tömengä, Botö beyæ̈ në cædäni ïñömö godonte æ̈ï godonte æ̈ï cædinque æbänö godömenque nanguï edæ ænte mänänii, ante acæte ante cædinque, Botö oodo mïnata në æ̈nïnäni ïnänite äñete pöedäni, angä. 16 Äñete pönäni ate tömengä weca täno pöningä ïñömö, ‘Awënë ëñëmi. Bitö oodo mïnata adotaque incæ önompo tipæmpoga mänimpota edæ ñöwo yebænte bapa.’ 17 Ante apæ̈necä ëñëninque tömengä ingante, ‘Botö ïmote në cæbi ïmi waa cæbi æ̈mopa. Wædænque incæ æ̈nïmi inte bitö ædæmö aate cæbipa, ante adinque botö önompo tipæmpoga näni quëwëñömö quëwënäni ïñönänite bitö nempo pönömo æ̈ninque në ämi inte aabi æ̈moe.’ 18 Ante tömënäni awënë angä ate ayængä pöninque, ‘Awënë ëñëmi. Bitö oodo mïnata adotaque incæ önompo æ̈mæmpoque mänimpota ñöwo yebænte bapa.’ 19 Ante apæ̈necä ëñëninque tömengä ingante adobaï apæ̈nedinque, ‘Önompo æ̈mæmpoque näni quëwëñömö quëwënäni ïñönänite botö bitö nempo godömo ænte aabi æ̈moe,’ angantapa,” ante Itota apæ̈necantapa. 20 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota, “Awënë angä ate tömangä guiquënë pöninque, ‘Awënë ëñëmi, tömëmi mïnata æ̈e. Botö weocodë ædæmö wïni caadinque wææ aate mantabopa. 21 Äninque, Bitö wïï bitö ñönönï incæ wacä ñönönï incæ ö ænte mämi awædö. Ayæ̈ wïï bitö mïmi pæ incæ wacä mingä pædï incæ tä pebi ïmipa, ante pönente wædinque cætabopa. Bitö tæ̈ëmö ïnömi ïmipa, ante guïñente wædinque botö oodo mïnata botö æ̈ninta wïni caapote weocodë ædæmö wææ aabo ae.’ 22 Äñongante tömengä awënë ïñömö, ‘Ïñæmpa bitö në wïwa cæbi ïmi nämä bitö tededö beyænque bitö ïmite apænte ancæboimpa. Botö tæ̈ëmö ïmo inte wïï botö ñönönï incæ wacä ñönönï incæ ö æ̈mopa. Wïï botö mïmo pædï incæ wacä mingä pædï incæ edæ do tä pebo ïmopa. Mänömaï impa, ante bitö dicæ ëñënämaï ïmitawogaa. 23 Do ëñënïmi inte bitö ëñente edæ cæquënëmi ïmitapa töö. Botö oodo mïnata godonte æ̈inta æ̈ninque edæ në godonte æ̈näni weca baanco weca quïnante wïï guidonte æ̈mitawo. Mänömaï cæbi baï botö ocæ̈ ëmænte pöninque edæ botö quï do æ̈ninque wadäni näni guidöninta tönö edæ do æncædömoimpa töö,’ angampa.” 24 “Äninque godongämæ̈ ongönäni ïnänite awënë apæ̈necantapa. ‘Mïnitö ñöwo ïingä mïnata nänö næ̈æ̈ninta ö æ̈ninque edæ mïnata önompo tipæmpoga në næ̈ængä ingante pædæ godömïni æncæcäimpa.’ 25 Angä ëñëninque tömënäni, ‘Awënë ïñæmpa, ïingä diete ganca mïnata do mangä apa ämii.’ 26 Ante wæyönäni awënë wæætë, ‘Ïñæmpa në ëadäni ïnänite tömänäni ïnänite godömenque godonte ingæ̈impa. Wæætë edæ ëadämaï inte ömæpocä ingä guiquënë tömengä nänö ëadincoo wædænque pönï ï incæte edæ ö ænte dæ ba wæcæcäimpa. Ante apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa. 27 Ayæ̈ botö ïmote në pïïnäni guiquënë botö ïmotedö ante apæ̈nedinque, Bitö wïï mönitö awënë odeye bacæcäimpa, ante në Baa änäni guiquënë, tömënäni ïnänite botö weca ænte pöninque botö ayömo wæ̈nömïni wæncædänimpa, ämopa,’ awënë angantapa. Mäninque ante odömonte apæ̈nebopa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Eedotadëë ïñömö Itota pongampa
28 Mäninganca apæ̈nedinque Itota Eedotadëë æicæte ante täno gocantapa. 29 Godinque Odibowænquidi näni anquidi ontacamö goïnö Betapaguee näni quëwëñömö obo pöninque Betänia ganca pöninque Itota tömengä mïñæ̈ në goda mënaa ïnate da godöninque, 30 ïïmaï angantapa.—Mänïï näni quëwëñömö ongö amïna. Tömëñömö go guiite ayömïna bodo wë picængä incæ waocä ingante mongæ̈nämaï ïningä inte ñäni ñæ̈ingä a ongongä acæmïnaimpa. Adinque ñï cæyænte ænte pöeda. 31 Ayæ̈ wacä mïnatö ïmïnate, Quïnante ñï cæyæ̈mïnaa, ante wææ angä ïninque mïnatö wæætë, Mönö Awënë nänö ænguënënö ante æ̈mönapa, ante apæ̈needa, angantapa. 32 Tömengä nänö në da godöna wadæ gote ayöna Itota nänö änï baï bodo wë a ongö. 33 Adinque ñï cæyæ̈ñöna bodo wë në ëadäni tömëna ïnate,—Bodo wë quïmæ̈ ñï cæyæ̈wëmïnaa. 34 Wææ äñönänite tömëna wæætë,—Mönö Awënë nänö ænguënënö ante æ̈mönapa. 35 Ante äna ëñëninque Ao änäni ïninque awæ̈ ñä cæyæ̈ñömö ñï cæyænte bodo ingante töï töï ænte pönatapa. Ayæ̈ ænte pöninque tömëna weocoo yabæcooque æidämæ̈ wo cæyabædinque äna ate Itota wæ̈nömënæca ïnö æi tæ̈ contate gocantapa. 36 Bodoga æi tæ̈ contate taadonque goyongä tömengä nänö goquïnö ante waodäni weocoo wææ̈nö bee podöwadänitapa. 37 Odibowænquidi wææ̈nömëmö ïñömö pönömenque pöñongante tömengä mïñæ̈ në godäni godongämæ̈ näni poncabo tömänäni ïñontobæ̈ nanguï todinque ogæ̈ tededänitapa. Itota bamönengæ̈ nanguï cæcä atamönipa, ante näni adïnö ante pönëninque Wængonguï ingante waa ate apæ̈nedänitapa. 38 —Möni quëwenguinque impa, ante, Badogaa, ante tomönipa. Awënë Wængonguï ëmöwo beyænque pömi ïninque bitö toquinque edæ Wængonguï bitö ïmite waa cæcæcäimpa. Öönædë në quëwengä pönö piyæ̈në cæcänö anguënë. Æibæ pönï quëwënongä ïñömö ñäö baï ëmongänö anguënë. 39 Ante nanguï ïnäni godongämæ̈ godinque ämotamïni ante baï äñönäni pancadäniya Paditeoidi ïnönäni inte Itota ingante,—Në Odömömi ëñëmi. Bitö mïñæ̈ në godäni ïnänite wææ ämi apocæ̈në ïnänie. 40 Äñönänite tömengä wæætë,—Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Waodäni pæ wëënedäni ïninque dicacoo incæ botö ïmote waa ate baï edæ yedæ ämaïnänipa, ante Itota apæ̈negacäimpa. 41 Ayæ̈ pönömenque pöninque Eedotadëë gomö adinque Itota mänïñömö quëwënäni ïnänite ante pönëninque Ca ca wædinque, 42 ïïmaï angantapa. “Mïnitö ïñömö edæ ñöwoönæ mïni gänë pönenguinque botö ïmote edonque pönï adinque Ao ämïni baï waa incædönimpa. Incæte mïnitö, Æbänö cæte gänë pönenguïmöö, ante edæ wë wodonte baï ï ïninque mïnitö adämaï ïmïnipa. 43 Ïincayæ̈ ate mïnitö ïmïnite në pïïnäni incæ mïnitö wææ cæinca gäänë pönö tee mongate godämæ̈ wææ ongönäni adinque mïnitö edæ ædö cæte tao wodii wïnonguïmïnii. 44 Botö mïnitö weca pömo incæte mïnitö awincaque adinque, Wængonguï ñöwoönæ ponte æncæcäimpa, ante dicæ amïniyaa. Mänömaï beyænque në pïïnäni ïñömö mïnitö ïmïnite bæ tadäni tæ̈ go wææ̈ñömïnite wæ̈nönäni wæncæmïnimpa. Ayæ̈ wëñæ̈näni wææ cæte ïñömö quëwëñönänite tömënäni ïnänite edæ wæ̈nönäni wæncædänimpa. Dica mïni mæ̈nongainca incæ bæ tadäni ate dica adocaque incæ wæ̈nömënæca ïnö ongönämaï ingæ̈impa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmö bacæ̈impa, ante cæcampa
45 Ayæ̈ Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë go guiidinque Itota mänïñömö në godonte æncæte ante në mänäni ïnänite da tadongä tao goyönänite, 46 Ayæ̈ tömënäni ïnänite angantapa. —Wængonguï beyæ̈ ïïmaïnö ante yewæ̈mongatimpa. “Waodäni botö oncönë pö guiidinque botö ïmote apæ̈necædänimpa,” ante Wængonguï angä incæte mïnitö wënæ wënæ cæmïni beyænque Wængonguï oncö incæ në awëmö ö æ̈näni näni womöincönë baï wentamö bapa töö. 47 Ayæ̈ ïïmö ïñö ïïmö ïñö Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë go guiidinque Itota odömonte apæ̈necä ëñënänitapa. Mänïñömö, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni tönö tömënäni awënëidi guiquënë, Itota ingante wæ̈nonte wido cæcæ̈impa, ante ancaa cæyönäni, 48 wadäni tömänäni, Tömengä æbänö odömongää, ante ëñëë cönäni adinque awënëidi wæætë, Tömengä ingante mönö ædö cæte wido cæquïï, ante wædinque ñimpo cægadänimpa.
Awënë ïmipa, ante æcänö änaï, ante Itota ingante änänipa
1 Ïincayæ̈ ate Itota Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë go guiite waodäni ïnänite odömonte apæ̈nedinque Wængonguï Awënë ingantedö ante watapæ̈ apæ̈necä ëñënänitapa. Apæ̈necä ëñëñönäni, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni ïñömö në aadäni näni Picæncabo tönö tömengä weca ponte änänitapa. 2 Ponte apæ̈nedinque, —Æcänö në angä inte bitö ïmite angä cæbii. Bitö ïmite æcänö, Në ämi babipa, äna ëñëninque cæbii. 3 Ante äñönänite Itota, —Botö wæætë mïnitö ïmïnite ämo ëñente apæ̈nemïni ëñëmoedäni. 4 Wäö wodi ïñömö quïnante æpæ̈në guidongantawo, ante pönëmïni. Öönædë në owocä angä ëñente cæcantawoo. Waodänique änäni ëñente cæcantawoo. Æbänö ante pönëmïnii. Mïnitö wæætë apæ̈nemïni ëñëmoedäni. 5 Äñongä tömënäni ïñömö näni caboque tededinque, “Ïñæmpa mönö, Wængonguï öönædë ïnö angä Wäö ëñente cæcampa, ämö baï Itota wæætë, ‘Quïnante tömengä ingante pönënämaï ïmïnii,’ ante mönö ïmonte pïincædongäimpa. 6 Ayæ̈ wæætë, Waodänique änäni ëñente cægacäimpa, ämo baï godongämæ̈ ongönäni ïñömö, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä Wäö wodi ingacäimpa, ante në pönënäni inte tömänäni mönö ïmonte dicaca tacadäni wæncædömöimpa.” 7 Ante pönente wædinque tömënäni wæætë Itota ingante, Wa. Æcämë angä ëñëninque Wäö wodi cægacäï, ante ëñënämaï ïmönipa, änäni. 8 Wædinque Itota wæætë, —Botö adobaï, Æcänö në angä inte pönö äna ëñëninque botö mänömaï cæboo, ante mïnitö ïmïnite apæ̈nedämaï incæboimpa, angacäimpa.
Në aadäni inguënënäni incæ wïwa cædänipa, ante
9 Ayæ̈ godongämæ̈ ongönäni ïnänite Itota, Wængonguï Awënë æbänö cæcää, ante ëñencædänimpa, ante ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque ïïmaï apæ̈necantapa. “Onguïñængä adocanque yowementacodë minte pæyonte wadäni ömæ wite aate në tä pedäni ïnänite, Botö yowementacodë incæ ömæ wite aaedäni. Aayömïnite botö, Mïnitö quï, ante pancamonga pönömo æncæmïnimpa, angä Ao änäni ate në ëacä ïñömö edæ wantæpiyæ̈ wabæca quëwencæ gocantapa. 10 Yowedepo ïinque bayedë në cæcä ingante në ëacä ïñömö, Bitö yowementacodë në aadäni weca godinque pancamonga ämi æ̈ninque botö weca wæætë mämömi æ̈moe, angä. Gote pongä adinque yowementacodë në aadäni guiquënë në æncæ pöningä ingante bæi ongonte tæi tæi päninque da tadönäni ömæpocä inte gocantapa. 11 Ayæ̈ wæætë në ëacä ïñömö wacä tömengä ingante në cæcä ingante angä gote pongä adinque yowementacodë në aadäni adobaï tæi tæi pänäni wæyongante, Guingo imonte wæcæcäimpa, ante godö wïwa cædäni wæyongante da tadönäni ömæpocä inte gocampa. 12 Ayæ̈ mënaa ïnate da godongä ömæpoda pöna adinque në ëacä ïñömö wacä në cæcä ingante angä gote pöñongante tömënäni godö mæ̈ yete wido cædänitapa,” ante odömöninque Itota godömenque apæ̈necantapa. 13 “Mänömaï cædänipa, ante ëñente wædinque yowementacodë në ëacä ïñömö, ‘Botö ïñömö æbänö cæquënëmo ïmoo, ante wædinque, Botö edæ ïïmaï cæcæboimpa. Botö wengä onguïñængä botö në waadecä ïñongante da godömo gocæcäimpa. Tömëmo wengä da godömo gocä adinque tömënäni wabänö guïñente wædinque ee abaïnänipa,’ ante pönëninque da godongä. 14 Gote dicæ pongä adinque yowementacodë në aadäni guiquënë, ‘Tömengä ingampa. Wæmpocä mäincoo ïnï edæ ïingä ïñömö në ænguingä ingampa cæmöö. Mönö edæ mäo wæ̈nömö wængä ate edæ mönö quï babaimpa.’ 15 Änewëninque tömënäni tömengä ingante wææ cæte ïñömö yabæque wido cædinque godömenque wæ̈nönäni wængantapa.” Ante Itota, Mäninque ante apæ̈nebopa, ante tömënäni ïnänite angantapa. “Mänömaï cædäni adinque yowementacodë në ëacä ïñömö tömënäni ïnänite æbänö cæquingää, ante pönëmïni. 16 Tömengä edæ do pöninque në aaquënënäni ïnänite godö wæ̈nöninque wadäni ïnänite wæætë yowementacodë godongä æ̈ninque në aadäni bacædänimpa.” Itota mänömaï angä ëñente wædinque godongämæ̈ ongönäni ïñömö, —Mänömaï cædämaï inguënë änewëë, ante wædänitapa. 17 Ïninque Itota tömënäni ïnänite gomö adinque, —Ïñæmpa ëñënämaï cæmïni ïñömïnite Wængonguï pänämaï inguingää, ante pönëmïnitawo. Ïninque mïnitö, Ïïmaï ante quïnante yewæ̈mongatimpa, ante pönëmïni. “Dica ænte adinque, Wënæ wënæ inca, ante në mæ̈nönäni näni wido cædinca incægomonga waëmonca inca ïninque täno näni ñönöninca bæbængapa do bacapa,” ante yewæ̈mongadänimpa. 18 Botö ïñömö mänïï dica waëmonca baï ïnömo inte ämo ëñëninque në wæcä ïñömö tömengä ïñömö mänincaa tæ̈ go wææ̈ninque tobænte wæte baï botö önöwa gäänë ædæ wææncæcäimpa. Wæætë æcänö ingante Wængonguï pïinte mänincaca tacacä ïnaa tömengä guiquënë quïëmë baï yaintai baï goquingänö anguënë, ante pönëmïniyaa, ante Itota apæ̈negacäimpa. 19 Ante në aaquënënäni näni cæïnö ante odömöninque Itota apæ̈necä ëñente wædinque në odömönäni tönö, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni ïñömö, Ïñæmpa mönö ïmonte pïinte angä awædö, ante pönënänitapa. Ïninque tömënäni, Mönö ñöwo pönï tömengä ingante bæi ongongæ̈impa, ante cædänitapa. Incæte tæcæ bæi ongoncæ cædinque, Wadäni pïïnäni wæcæ wæ, ante wædinque ee adänitapa.
Tæiyæ̈ Awënë nänö äintamö ante tededänipa
20 Ïninque, Mönö Itota ingante bæi ongöninque odömäno gobedönadodo awënë nempo godömö æ̈ninque tömengä wæætë në angä inte edæ Itota ingante apænte ancæcäimpa, ante ñæ̈næ̈näni incæ tömengä ingante cöwä adänitapa. Ayæ̈ wadäni ïnänite äninque, Mïnitö Itota mïñæ̈ tee empote gote nöingä ante baï apæ̈nedinque wæætë babæ cæedäni. Babæ cæmïni beyæ̈ tömengä adodeque incæ wapiticæ̈ tedecä ëñëninque mïnitö ocæ̈ ëmænte ponte apæ̈nemïni ëñencæmönimpa, änäni ëñente godinque ñæ̈næ̈näni näni änïnö baï babæ cædänitapa. 21 Ïninque ñæ̈næ̈näni näni në da godönïnäni ïñömö Itota weca pöninque,—Awënë në Odömömi ëñëmi. Bitö apæ̈nedö nö impa, ante do ëñëmönipa. Bitö ayömi mönö waocabo adoyömö pönï ïmönipa, ante adinque bitö tömämöni ïmönite adoyömö pönï cæbi æ̈mönipa. Ayæ̈, Wængonguï taadö ante bitö nö pönï odömömi ïmipa, ante ëñëmönipa. 22 Ïninque apæ̈nebi ëñëmönii. Odömäno gobiedöno beyæ̈ ante tæiyæ̈ awënë Tetædo tiguitamö nänö änintamö ante æbänö wææ yewæ̈monte ï, ante ëñencæte ante wæmönipa edæ. Godonte edæ waa cæte intawo. Wæætë wënæ wënæ cæte intawo. 23 Äñönänite Itota ïñömö, Tömënäni wënæ wënæ ancæte ante babæ cædänipa, ante do ëñente wædinque, 24 —Deënadio tiguitamö odömömïni aboedäni. Æcänö awinca baï yewæ̈monte badonte ï. Æcänö ëmöwo ante yewæ̈monte ongö, ante edæ apæ̈nemïni ëñëmoedäni. Äñongante, —Awënë Tetædo awinca baï yewæ̈monte badonte impa. Adocä ëmöwo ante yewæ̈monte ongö amönipa. 25 Ante apæ̈nedäni ëñëninque, —Awënë Tetædo quï ï ïninque edæ Tetædo ingante godongæ̈impa. Wæætë Awënë Wængonguï quï ï ïninque Wængonguï ingante godonguï ï apa änewëmïnii. 26 Ante Itota tömänäni ayönänite nö apæ̈necä ëñente wædinque ñæ̈næ̈näni näni da pönönïnäni wæætë, Mönö ædö cæte pïinguïï, ante guingo imonte wædinque pæ wëënegadänimpa.
Ædö cæte ñäni ömæ̈monguïï, ante wædänipa
27 Tadoteoidi në, Waocä wæ̈ninque ñäni ömæ̈mönämaï æ̈mæ̈wo wængampa, ante në änewënäni inte Itota weca pöninque, Möni änö ante apæ̈nebi ëñëmaïmönipa, änänitapa. 28 —Awënë në Odömömi ëñëmi. Mönö beyæ̈ ante Möitee wodi ïïmaï ante wææ yewæ̈mongacäimpa. Onguïñængä monte ate wëñæ̈ tapæ̈idämaï inte wængä ïninque tömengä tönïñacä incæ owæmpoingä ingante möninque, Botö tönïñacä wodi wënäni wæætë pæcædänimpa, ante tapæ̈icæcäimpa, ante yewæ̈mongacäimpa. 29 Ïninque wadäni ïïmaï cædänitapa, ante apæ̈nemöni ëñëe. Edæ önompo æ̈mæmpoque go mengäa näni caipæ̈ ïñönänite bamoncadengä möninque wëñæ̈ tapæ̈idämaï manguïwëninque edæ näñe wængä. 30 Ate ayæ̈mengä wææ̈ adocä ingante möninque wëñæ̈ tapæ̈idämaï inte näñe wængä. 31 Ayæ̈ wææ̈ wacä möninque adobaï näñe wængä, ayæ̈ wææ̈ wacä möninque näñe wængä, ayæ̈ wææ̈ wacä möninque näñe, ayæ̈ wææ̈ wacä möninque näñe, ayæ̈ wææ̈ wacä möninque näñe wængampa. Önompo æ̈mæmpoque go mënaa ïnäni owæmpoingä ingante möninque edæ wëñæ̈ tapæ̈idämaï inte edæ tömänäni näñe wæ̈näni. 32 Ate onquiyængä tömangä näñe wængä. 33 Ïninque, Mönö ñäni ömæ̈monguïönæ, ante mïni äönæ ïñonte mäningä owæmpoingä ïñömö æcänö nänöogængä baquingää. Edæ tömengä ingante ïñömö edæ tömänäni manguïwengadänimpa. 34 Äñönänite Itota,—Inguipoga quëwëninque edæ mïni waocabo ïñömö do mömïnipa. Wacä ingante do godö ñänömïni mongampa. 35 Wæætë, Mïinguipoga bayonte ïïnänique eyepæ̈ inte ñäni ömæ̈monte öönædë æite quëwencædänimpa, ante Wængonguï nänö në angaïnäni ïñömö tömënäni mönämaï ïninque wadäni ïnänite godö ñänönämaï incædänimpa. 36 Ayæ̈ Wængonguï anquedoidi baï ïnönäni inte tömënäni Wængonguï nänö në angaïnäni ïñömö ædö cæte wæætë wænguïnänii. Tömënäni në ñäni ömæ̈mongaïnäni ïnönäni inte edæ Wængonguï wëñæ̈näni ïnänipa. 37 Wæætë Möitee wodi incæ ocäñeque bæcoïñeque ante nänö yewæ̈mongainta adotaa yewæ̈möninque, Waodäni dobæ ñäni ömæ̈monte quëwencædänimpa, ante edonque odömongacäimpa. Tömengä ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. Mönö Awënë ïnongä ïñömö Abadäö Wængonguï ingaingä inte ayæ̈ Itæca Wængonguï ingaingä inte adocä Aacobo wodi Wængonguï ingänö anguënë, ante yewæ̈mongacäimpa. 38 Ïñæmpa Wængonguï ïñömö në quëwënäni Wængonguï ïnongä inte tömengä në wængaïnäni Wængonguï ïnämaï ingampa. Wæætë tömengä ayongante do wængaïnäni incæ tömänäni mïïnäni quëwënänipa. 39 Ante apæ̈neyongante në odömönäni pancadäniya,—Awënë në Odömömi ëñëmi. Bitö nöingä ante apæ̈nebi awædö, ante apæ̈nedänitapa. 40 Ayæ̈ wadäni tömänäni guïñente wædinque godömenque änämaï ingadänimpa.
Codito æcänö Pæ̈ingä ïnongä ingää, ante
41 Ayæ̈ tömënäni ïnänite Itota, —Awënë Dabii wodi Pæ̈ingä ïnongä wææ̈ Codito ingampa, ante quïnante änänii, ante pönëmïni, angantapa. 42 Ïñæmpa Dabii wodi incæ tömengä nänö ämotamïni äintaa ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. “Botö Awënë ingante apæ̈nedinque Awënë Wængonguï incæ ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. Bitö botö tömëmæ̈ ïnö tæ̈ contate a ongöe. 43 Ongöñömite botö bitö ïmite në pïïnäni ïnänite bæ tate cæbo ate,bitö önöwa gäänë ongönäni ïnänite pïnä gäwacæbiimpa,” ante Awënë Wængonguï apæ̈negacäimpa. 44 Codito në Awënë ingampa, ante awënë Dabii wodi nänö në angaingä ïnongä inte edæ adocä Codito ïñömö ædö cæte näëmæ̈ Awënë Dabii wodi Pæ̈ingä inguingää. ante pönenguënë änewëmïnii, ante Itota angacäimpa.
Në wææ odömönäni ïnänite Itota pïingampa
45 Ayæ̈ tömänäni ëñëë cöñönänite tömengä mïñæ̈ në godänique ïnänite Itota apæ̈necantapa. 46 “Cædämaï, ante wææ ante näni yewæ̈mongainta në ate odömönäni ïnänite mïnitö gomö aedäni. Tömënäni ïñömö doyæncoo waëmoncoo wëñate mongænte todänipa. Waodäni näni godonte æ̈ïñömö cægöñönänite wadäni pö bee tëninque tömënäni ïnänite, Në odömömi, bitö ïmite waa amönipa, ante apæ̈nedäni ëñëninque edæ në odömönäni ïñömö nanguï todänipa. Ayæ̈ tömënäni odömöincönë go guiidinque tömënäni nämanque ante pönëninque waëmompaa pönï tæ̈ contate todänipa. Ayæ̈ æ̈æ̈mæ̈ becæ godinque tömënäni, Botö täno bete tocæ̈impa, ante waëmompaa pönï tæ̈ contate bete todänipa. 47 Ayæ̈ owæmpoïnäni oncö yo mongænte baï cædinque ö æ̈wënäni inte në wææ odömönäni ïñömö, Botö ïmote waa acædänimpa, ante cædinque Wængonguï ingante nöingä apæ̈nete baï cædinque babæ cædinque wantæpiyæ̈ tededänipa. Tömënäni edæ näni nanguï pönï pante wæquinque mänömaï nämä beyænque ante cædänipa, ante adinque mïnitö ïñömö ee gomö aedäni,” ante Itota wææ angacäimpa.
Owæmpoingä incæ, Wængonguï quï, ante godongampa
1 Itota Wængonguï oncönë ongonte gomö ayongä në nanguï ëadäni, Wængonguï quï, ante näni wënoncadedë pö daga daga wënäni acantapa. 2 Ayæ̈ ayongä onquiyængä owæmpoingä ömæpocä inte önontamonque mentamonga pö daga wengä. 3 Adinque Itota ïïmaï ante apæ̈necantapa. —Näwangä ante apæ̈nebo ëñëedäni. Wadäni tömänäni wædænque pönï godonte baï wïï eyepæ̈ daga wëñönäni ïingä owæmpoingä ïñömö ömæpocä inte wædongä incæte godömenque nanguï godonte baï godongä abopa. 4 Tömënäni nanguï ëadäni ïnönäni inte, Quëwenguinta impa, ante cö cædinque tömënäni näni wïï æ̈ïnentaque ayæ̈ ongöintaque godönänipa. Ïingä ömæpocä ingä guiquënë tömengä nänö quëwenguinta incæ, Wængonguï quï bacæ̈impa, ante tömanta edæ daga wengampa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Wængonguï oncö ñæ̈næncö bæ tate bacæ̈impa, ante
5 Wëënëñedë Wængonguï oncö ñæ̈næncö mæ̈nöninque wadäni dicacoo waëmoncoo pönï tee bædäni waa ongoncadompa. Ayæ̈ wacoo waëmoncoo pönï ænte pöninque, Wængonguï quï impa, ante pædæ godönäni ongönompa. Ñöwo ïñömö Itota mïñæ̈ në godäni pancadäniya gomö ayönäni, Dicacoo tönö wadäni waa pönï näni ænte pönoncoo waëmoncoo pönï ongö amönipa, ante tededänitapa. Tedeyönänite Itota, 6 —Mänincoo mïni acoo incæ ïincayæ̈ ate tömanca bæ tadäni wæænca adinque panguïmæ̈ panguïmæ̈ godinque dica adocaque pönï incæ wæ̈nömënæca ongönämaï ingæ̈impa, ante apæ̈negacäimpa.
Oo ïinque bacæ̈impa, ante æbänö ate ëñenguïï, ante
7 Mänömaï apæ̈necä ëñëninque tömënäni wæætë, —Awënë në Odömömi ëñëmi. Mänïï bitö änïnö ante æyedënö ïinque baquïï, ante ëñencæte ante wæmönipa. Ayæ̈, Ïïmaï cæbo ate mïnitö, Oo pönï impa, ante ëñencæmïnimpa, ante Wængonguï æbänö mä cæquingää, ante apæ̈nebi ëñëmönie. 8 Äñönäni Itota, “Wapiticæ̈ odömöñönäni mïnitö wæætë, Mönö oda cædämaï ingæ̈impa, ante nämä wææ aedäni. Edæ ïïmaï baquï ï ataqueedäni. Wadäni nanguï ïnäni ponte botö ëmöwo ante apæ̈nedinque, ‘Coditobo ïmopa,’ ante babæ ante tedequïnäni ïnänipa. Ayæ̈, ‘Oo pönï impa,’ ante ponte nanguï ïnäni tedequïnäni ïnänipa. Mänömaïnö ante ponte tedeyönänite mïnitö wæætë tömënäni mïñæ̈ tee empote godämaï ïmäewedäni. 9 Ayæ̈, Wabæca awënë tönö pö bee tëninque wæætedö wæætë cædapa, ante tededäni ëñencæmïnimpa. Ayæ̈, Adobæca quëwëninque incæ awënë ingante wido cæcæte ante ængæ̈ gantidänipa, ante tededäni ëñëninque mïnitö ïñömö edæ guïñënämaï ïedäni. Mänömaï edæ täno cöwë bacæ̈impa. Incæte ïinque baönæ botö äönæ æiquedö ponguïï.” 10 Ante apæ̈nedinque Itota godömenque apæ̈necantapa. “Adobæca quëwënäni ïñönänite wabæca quëwënäni ponte bee tëninque guëadö guëa cæquïnäni ïnänipa. Adobæca awënë odeye nempo quëwëñönänite wabæca awënë odeye nempo quëwënäni mämö bee tëninque guëadö guëa cæte wæ̈nonte wænguïnäni ïnänipa. 11 Ayæ̈ wayömö wayömö goinque nanguï pönï ocæ ocæ cæcæ̈impa. Ayæ̈ waodäni näni cæ̈ïnente wænguinque cænguï incæ tömää capo wængæ̈impa. Ayæ̈ quingæ̈ näni wodonte wënæ wënæ inte wæwenguïmämo incæ edæ do pongæ̈impa. Edæ ancai näni guïñenguïmämo edæ pongæ̈impa. Öönædë ïñömö näni wo go wo go cæwënenguïmämo edæ ate baï bacæ̈impa.” 12 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota, “Mänïmämo näni guïñenguïmämo tömämämo ayæ̈ pönämaï ïñonte mïnitö ïmïnite togænte yao ongonte tömënäni odömöincönë ænte go guiidinque apænte äninque mïnitö ïmïnite mäo tee mönecædänimpa. Ayæ̈ botö ëmöwo beyæ̈ mïnitö ïmïnite tömämæ awënëidi odeyeidi weca ayæ̈ pancabaa awënëidi gobedönadodoidi weca ænte mäodäni gote gongæncæmïnimpa. 13 Mïnitö awënëidi weca godinque gongænte apæ̈nemïni ëñëninque awënëidi incæ, Itota æcänö ingää, ante ëñencædänimpa. 14 Ïninque mïnitö ïmïnite awënëidi weca ayæ̈ ænte godämaï ïñedë incæ mïnitö ïïmaï ante nämäneque pönëedäni. Botö awënë weca ongöninque æbänö ante wææ anguïmoo, ante edæ wædämaï incæboimpa, ante piyæ̈në cæedäni. 15 Ïñæmpa botö pönö nö apæ̈nebo ëñënïmïni inte mïnitö wæætë adodö ante apæ̈necæmïnimpa. Mänömaïnö ante apæ̈nemïni ëñëninque në pïïnäni guiquënë nö pönï mïni apæ̈nedö ante ædö cæte wido cæquïnänii. Wæætedö wæætë ædö cæte anguïnänii. 16 Mïnitö mæmpoidi incæ mïnitö tönïñadäni incæ mïnitö guiidënäni incæ mïnitö æ̈migoidi incæ, Ïingä ingampa, ante godö odömöninque mïnitö ïmïnite wadäni nempo pædæ godönäni ö æncædänimpa. Æ̈ninque pancamïniya ïmïnite godömenque wæ̈nönäni wænguïmïni ïmïnipa. 17 Ayæ̈, Coditoidi ïmïnipæ̈æ̈, ante tömänäni botö ëmöwo beyænque mïnitö ïmïnite nanguï pïincædänimpa. 18 Incæte mïnitö baö incæ ocaguï incæ adoguinque incæ æ̈mæ̈wo ëwënämaï ingæ̈impa. 19 Ïninque mïnitö botö ïmote pïïnämaï inte wæntædämaï inte ee cæmïni ïninque botö æ̈mo beyænque quëwencæmïnimpa.” 20 Ante apæ̈nedinque Itota godömenque apæ̈negacäimpa. “Wabæca tontadoidi pöninque Eedotadëë godongämæ̈ wææ ongönäni adinque mïnitö, Bæ tate näni wido cæquïmämo oo pompa, ante do edæ ëñencæmïnimpa. 21 Mänömaï cædäni adinque Oodeabæ quëwëmïni ïñömö änanquidi do wodii wïnonte æibäewedäni. Ayæ̈ Eedotadëë quëwëmïni ïñömö edæ yabæque taobäewedäni. Ayæ̈ yabæque quëwëmïni inte Eedotadëë ïñömö pö guiidämaï ïmäewedäni. 22 Mänïñedë edæ Wængonguï nänö panguïönæ incæ Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈monte angaïönæ incæ ïinque baquïnö anguënë. 23 Mänïönæ ïinque bayedë edæ yædëmadä ïnäni tönö goömæ̈ në gänönäni tönö tömënäni näni wæquïmämo baquïnö anguënë. Ïmæca quëwënäni edæ mänïñedë nanguï pönï caate wæquïnäni ïnänipa. Idægoidi ïnänite edæ nanguï pönï pïinte cæquïnö anguënë. 24 Pancadäniya ïnänite yaëmenca wido tadäni wænguïnäni ïnänipa. Ayæ̈ pancadäniya ïnänite bæi ongonte mäo wabæca ænte goquïnäni ïnänipa. Wængonguï doyedë apæ̈nedinque, Oodeo ïnämaï ïnäni ïinque näni cæpoga cæcædänimpa, angacäimpa. Ïninque tömengä nänö angaimpoga ïinque baganca oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ Eedotadëë ïñömö pöninque nanguï cægöninque pïnä gäwate baï bæ tadäni wæquïmïni ïmïnipa, ante apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Waobo ëñagaïmo inte botö ïïmaï ponte cæcæboimpa, ante
25 Ayæ̈, “Oo pönï impa, ante edæ ëñencæmïnimpa, ante cædinque Wængonguï angä ate nænque tönö apäicä nëmoncoo mä pönï edæ wacoo baï bacæ̈impa. Inguipoga guiquënë ñæ̈nængade pönï gäwapæntibæ tadömengadæ̈ mængonta mængonta cædinque nanguï ä ëñente wædinque tömämæ quëwënäni edæ, Æbänö cæquïmöö, ante edæ nanguï pönï guïñente wæquïnäni ïnänipa. 26 Ayæ̈ waodäni æ̈mö ayönäni öönædë tæ̈ï ongongaincoo incæ wancæ wancæ cæte baï wapiticæ̈ go ate adinque tömënäni ancai guïñente wædinque, Inguipoga mönö quëwëñömö edæ quïëmë baï bacæ̈impa, ante wædinque ïñontobæ̈ nangæ̈ bate wæcædänimpa. 27 Mänïñedë edæ botö Waobo në ëñagaïmo inte boguïmancodë pöninque tæ̈ï pönï pïñæ̈mo ïninque edæ ñäö apäite baï waëmö ëmonte wææ̈mo acædänimpa. 28 Ïninque mänömaï tæcæ ba ate wædinque mïnitö ocabo guïnï æ̈mencadinque, Badogaa, äninque edæ, Oo pönï mönö abæ tawænte goquinque impa, ante ämäewedäni,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 29 Ayæ̈, Wængonguï Awënë oo poncæcäimpa, ante æbänö ëñenguïï, ante ëñencædänimpa, ante Itota ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque ïïmaï apæ̈necantapa. “Iigowæ̈ aedäni. Ayæ̈ quïwæ̈më incæ tömäwæ̈ aedäni. 30 Öñabo tänä nä boca adinque mïnitö ïñömö, Öñabo nänö bocaïnepo inte nænque näwantedæ̈ baquinque bocapa, ante pönëninque edæ do ëñëmïnipa. 31 Ayæ̈ adobaï mänïnö botö apæ̈nedö baï do edæ ba adinque mïnitö, Wængonguï Awënë Odeye do odemö pönï ongöninque inguipoga oo poncæcäimpa, ante ëñencæmïnimpa,” angacäimpa. 32 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota, “Näwangä ämopa. Ñöwomïni mïïmïni quëwëninque wænte godämaï ïñömïni edæ mänïnö botö änïnö baï tömänö edæ do ïinque baquïnö anguënë. 33 Edæ öönædë ongöñömö inguipoga tönö wo ëwente baï dæ ba incæte botö angaïnonque guiquënë dæ badämaï inte edæ cöwë tæ̈ï ongongæ̈impa,” ante apæ̈necantapa. 34 Ayæ̈, “Mïnitö ïñömö edæ, Mönö quingämë baï wïwa quëwëmö ïninque mönö mïmö ömædëmö bate wæcæ wæ, ante nämä wææ aaedäni. Tï nämæ̈ bete quidi quidi dowäninque mïmö ömædëmö bacæ wæ, ante nämä wææ aaedäni. Ayæ̈, Inguipoga quëwëmö inte quïëmë beyænque wædinque mïmö ömædëmö bacæ wæ, ante nämä wææ cæedäni. Mïmö ömædëmö inte wæyömonte mänïönæ wïï ïñontobæ̈ pö wæcæ̈impa, ante mïmö ömædëmö badämaï ingæ̈impa, ante nämä wææ cæedäni. 35 Ïñæmpa waodäni tömänäni inguipoga tömämæ quëwëñönänite edæ ïñontobæ̈ ba wæcædänimpa. 36 Ïninque woyowotæ̈ itædë cöwë wänö cöninque mïnitö Wængonguï ingante cöwë apæ̈needäni. Mïnitö, Mänïnö ïinque ba adinque mönö eyepæ̈ inte aamö cæte wodi wïnongæ̈impa, ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. Ayæ̈, Waocä në ëñagaingä weca mönö eyepæ̈ gongængæ̈impa, ante adobaï edæ Wængonguï ingante apæ̈needäni,” ante Itota angacäimpa. 37 Itota mänïñedë Wængonguï oncö ñæ̈næncönë ïïmö ïñö ïïmö ïñö yabæcönë go guiite odömonte apæ̈necä ëñënäni ate tömengä wæætë gäwadecæ̈ ïñö gäwadecæ̈ ïñö tao godinque Odibowænquidi æite owodongäimpa. 38 Ayæ̈ tömengä Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë ongonte apæ̈necä ëñencæte ante tömänäni wæætë baänæ ïñö pö baänæ ïñö pö bee tënönänimpa.
Itota ingante bæi ongongæ̈impa, ante cædänipa
1 Päö yedæ æmpoquï ömæmö ï näni cænguïönæ ante oodeoidi, Patowa mönö wodo pænta gogaïönæ æ̈æ̈mæ̈ oo pönï bacæ̈impa, ante cædönänimpa. 2 Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni ïñömö, Itota ingante mönö wido cæcæ̈impa, ante cöwë cædönänimpa. Incæte, Wadäni pïïnäni wæcæ wæ, ante guïñente wædinque tömënäni mänïñedë, Mönö æbänö cæte awëmö bæi ongongæ̈impa, ante wægadänimpa. 3 Ayæ̈ Itota mïñæ̈ näni, Dote, ante gocabo ïñönäni Codaa Icadiote näni änongä adocä ïnongäimpa. Tatäna mänïñedë tömengäa pö guiicantapa. 4 Ïninque në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö Wængonguï oncö në wææ wänönäni awënëidi ïñömö godongämæ̈ ongöñönäni Codaa tömënäni weca godinque ïïmaï ante apæ̈necantapa. Itota æyömönö ongongää, ante botö æbänö odömonte pædæ pönömo ate ænguïmïni. Angä ëñëninque tömënäni tömengä tönö mänïnö ante godongämæ̈ tedegadänimpa. 5 Tömengä, Odömonte pædæ pönömo æncæmïnimpa, ante apæ̈neyongante tömënäni nanguï todinque wæætë, Tiguitamö padatamö pönömöni æncæbiimpa, ante apæ̈nedäni. 6 Ëñëninque tömengä Ao ante wadæ godinque, Wadäni adämaï ïñönänite botö æbänö cæte ïïnäni ïnänite awëmö odömonte godömo ænguïnänii, ante cöwä adinque cægacäimpa.
Awënë Itota päö tönö owæta godongä cænte bedänipa
7 Päö yedæ æmpoquï ömæmö ï näni cænguïönæ ïñonte wodo pænta gogaïönæ baï ï ïninque Patowa æ̈æ̈mæ̈ bete cænguïönæ do ïinque batimpa. Mänïönæ ïñonte oodeoidi cöwë cæ̈ningä codotedo ingante wæ̈nöninque, Wængonguï quï, ante godonguënënäni ïnönänimpa. 8 Ïninque Pegodo tönö Wäö ïnate da godöninque Itota ïïmaï angantapa. —Mïnatö ïnönö gote, Patowa æ̈æ̈mæ̈no impa, ante æ̈nömïna ate mönö cængæ̈impa. 9 Angä ëñëninque tömëna, —Æcönënö go guiite æ̈æ̈nonguïmöna, ämii. 10 Äñönate tömengä wæætë, —Waa aeda. Mïnatö mänïï näni quëwëñömö go guiiyömïna onguïñængä incæ cadabodë æpæ̈ iyænte næ̈ænte gocä adinque tömengä ingante edæ tee empote goeda. Tee empo goyömïna tömengä oncönë go guiicä adinque, 11 mïnatö wæætë oncö në ëacä ingante ïïmaï ante äeda. “Mönö Awënë në Odömongä incæ bitö ïmite ïïmaï angampa. Bitö æcönënö ämi guiidinque botö në ëmïñæ̈näni tönö Patowa æ̈æ̈mæ̈ ante cænguïmönii, angampa,” ante apæ̈needa. 12 Mänömaïnö ante apæ̈nemïna ëñëninque në oncö ëacä ïñömö æ̈mongapaa mæ̈i goyömïnate oncö ñæ̈næncö awæmpaa do nänö cönöincö odömongä adinque mïnatö mänincönë tömää eyepæ̈ cæcæmïnaimpa, ante Itota da godongä godatapa. 13 Mänömaï angä godinque apæ̈neyöna, Itota nänö änö baï adobaï tömää batimpa, ante adinque tömengä nänö në ëmïñæ̈na, Patowa æ̈æ̈mæ̈no impa, ante cædatapa. 14 Ïninque æ̈æ̈mæ̈no näni cæ̈ñedë ïinque bayonte Itota awæmpaa gäänë pö tæ̈ contayongä tömengä nänö në da godönïnäni godongämæ̈ pö tæ̈ contadäni. 15 Adinque Itota tömënäni ïnänite apæ̈necantapa. —Botö ïñömö caate wæte wæ̈nämaï ïñedë mïnitö tönö godongämæ̈ Patowa ante cænte tocæ̈impa, ante cæ̈ïnente nanguï wætabopa. 16 Apæ̈nebo ëñëedäni. Botö Wængonguï Awënë ïnömo inte Awënë Odeye badinque mänïñedë ate waodäni ïnänite æ̈mæ̈wo pönï ata cæpocæboimpa. Mäninganca botö ata cæpoganca botö ñöwo, Wængonguï Awënë dodäni ïnänite ata cæpodinque wodo pænta gogacäimpa, ante Patowa æ̈æ̈mæ̈no ñöwo ïinque cæncæ cæbopa. 17 Äninque ayæ̈ Itota bequïmæ̈ owætaca bæi ongonte æ̈ninque Wængonguï ingante waa ate apæ̈nedinque tömënäni ïnänite angantapa. —Mïnitö owæta ïinta æ̈ninque godongämæ̈ beedäni. 18 Ämo ëñëedäni. Yowepæ̈ ñöwo bedinque botö Wængonguï Awënë ïnömo inte Awënë Odeye botö baganca edæ ñöwo æ̈mæ̈wo bebopa. 19 Ante apæ̈nedinque Itota päö æ̈ninque Wængonguï ingante waa ate pönente apæ̈nedinque pä æ̈ninque pædæ godöninque apæ̈necantapa. —Ïï päö botö baö baï impa. Botö, Mïnitö quëwencæmïnimpa, ante botö baö godonte baï cædinque wæncæboimpa. Botö pä ænte pædæ pönömo baï mïnitö ïincayæ̈ ate botö ïmote ante pönëninque adobaï cæte wacä ingä wacä ingä pædæ godonte cæ̈edäni, angantapa. 20 Mänömaï angä ïinque cæ̈näni ate owæta adobaï ænte apæ̈nedinque tömengä, —Botö wepæ̈ ïïmæ̈ baï impa. Wængonguï do apæ̈nedinque, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, angacäimpa. Ñöwo adobaï botö wepæ̈ mïnitö beyæ̈ pædæ godömo ate mïnitö Ao ante æ̈mïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa. 21 Incæte botö ïmote në pönö odömonte pædæ godonguingä ïñömö botö önompo gäänë cænguimpaa adoyömö ongö aedäni. 22 Wængonguï do nänö angaïnö baï botö në Waobo ëñagaïmo inte wænte gocæboimpa. Näwangä impa. Incæte botö ïmote në pönö odömonte pædæ godonguingä ïñömö edæ tömengä nänö nanguï wæwenguinque edæ mänömaï cæcä ingampa töö. 23 Ante Itota apæ̈neyongä tömënäni näni caboque tededinque edæ, Æcänö ingante ante apæ̈necää, ante wædänitapa.
Æcänö yæcado ongonguingää, ante tededänipa
24 Ayæ̈ adobaï, Mönö cabo ïñömonte æcänö ñæ̈nængä inte edæ yæcado ongonte baï në angä baquingää, ante wædinque tömënäni wæætedö wæætë äninque nanguï tedewënäni. 25 Adinque Itota tömënäni ïnänite, “Idægoidi ïnämaï ïnäni awënëidi ïñömö tömënäni nempo quëwënäni ïnänite, Botö ämo ëñente cæedäni, ante nanguï pïinte änewënänipa. Incæte në pïinte änewënäni ïñönänite tömënäni nempo quëwënäni wæætë, Mönitö awënëidi në Pönö Cædäni ïnänipa, ante babæ ante pemöwënänipa. 26 Wæætë mïnitö guiquënë inguipoga awënëidi näni cæï baï cædämaï ïedäni. Mïni cabo incæ në yæcado ongongä inte yæmïñængä baï baquënengä ingampa. Ayæ̈ në angä ïnongä inte wacä beyæ̈ në cæcä baï baquënengä ingampa. 27 Æbänö ante pönëmïnii. Æcänö ingante, Awënë baï ingampa, ante nanguï waa adänii. Në cænguimpaa gäänë tæ̈ contate cængä ingante waa adänitawo. Wæætë awënë beyæ̈ ante ænte mämö pönongä ingante waa adänitawo. Ïñæmpa në contacä ingante näwangä waa adänipa. Incæte botö ïñömö önömoque baï cædömo inte mïnitö weca pöninque në ænte mämö pönongä baï inte në pönö cædömo ïmopa,” ante Itota apæ̈necantapa. 28 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Botö caate wæwëñömote mïnitö ïñömö botö tönö godongämæ̈ ïñacabo cædïmïni ïmïnipa. 29 Ïninque botö Mæmpo botö ïmote, Awënë Odeye bacæbiimpa, ante nänö pönö cægaï baï botö wæætë, Botö tönö ïñacabo cædïmïni ïnömïni inte mïnitö awënë odeyeidi adobaï bacæmïnimpa, ante pönö cæcæboimpa. 30 Ayæ̈, Botö në Awënë Odeye bayömote mïnitö botö awæmpaa gäänë tæ̈ contadinque godongämæ̈ edæ cænte becæmïnimpa, ämopa. Ayæ̈ idægoidi önompo tipæmpoga go mencabodäniya ïñönänite mïnitö awënë tæ̈ contaimpaa tæ̈ contadinque tömënäni ïnänite në apænte ämïni bacæmïnimpa,” ante tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite Itota apæ̈negacäimpa.
Pegodo incæ, Dicæ abogaa, ante anguingä ingampa, ante
31 Itota ayæ̈, —Timönö, ëñëmi. Timönö, bitö ïmite ämopa. Waocä tömëmö ænte wancæ wancæ cæcä ontapo wææ̈ baï mïnitö ïmïnite Tatäna incæ bæi ongonte wënæ wënæ cæcæte ante angampa. 32 Wæætë, Bitö wede pönëninque nangæ̈ badämaï incæbiimpa, ante botö do edæ Wængonguï ingante apæ̈netabopa. Ïninque bitö ïñömö edæ ïincayæ̈ ate botö gämæ̈nö ocæ̈ ëmænte ponguïmi ïmipa. Pöninque, Bitö tönïñadäni wæætë tæ̈ï pïñæ̈näni bacædänimpa, ante tömënäni ïnänite godö töö æ̈mænte baï cæe. 33 Ante apæ̈necä ëñëninque Timönö wæætë, —Awënë ëñëmi. Bitö ïmite tee mönedäni ïninque botö do bitö tönö go guiibaïmopa. Bitö ïmite wæ̈nönäni wæ̈mi ïninque edæ botö bitö tönö do wæ̈maïmopa. 34 Ante apæ̈necä ëñëninque Itota angantapa. —Pegodo, bitö ïmite ämo ëñëe. Tawadiya ñöwoönæ ayæ̈ pedämaï ïñonte bitö botö ïmotedö apæ̈nedinque, Dicæ abogaa, ante mempoga go adopoque anguïmi ïmipa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Botö caate wæquïmämo oo bacæ̈impa, angampa
35 Ayæ̈ wæætë tömënäni ïnänite, —Botö wëënëñedë mïnitö ïmïnite da godöninque, Godonte æ̈inta da wente ænguincadedë æ̈nämaï inte goedäni, antabopa. Mäincoo da wente ænguï næ̈æ̈nämaï inte awæncata næ̈æ̈nämaï inte goedäni, ante botö da godömo godinque mïnitö ænguënëmïni inte wæmïnitawo. Äñongante, —Ænguënente wædämaï intamönipa, änänitapa. 36 Itota wæætë tömënäni ïnänite, —Ñöwo ïñömö æcänö godonte æ̈inta da wente ænguincade mäna tömengä mänincade næ̈ænte gocæcäimpa. Ayæ̈ mäincoo da wente ænguï adobaï næ̈ænte gocæcäimpa. Ayæ̈ yaëmë mänämaï ingä inte weocoo yacoo në mäningä wacä ingante godonte æ̈ninque wæætë yaëmë godonte æncæcäimpa. 37 Ïïmaï ante dodäni näni yewæ̈mongaïnö baï botö ïmote cæcædänimpa. “Në ëñënämaï näni cæcabo ïñönänite tömengä adocä ïnongä ingampa, ante änänitapa,” ante yewæ̈mongatimpa. Mänömaï impa, ante pönëninque botö ïïmaï ämopa. Botö ïmote æbänö cæquïnänii, ante näni yewæ̈mongaïnö baï botö ïmote tömänö ïinque cæquïnö anguënë. Botö ïmote ante näni yewæ̈mongaïnö baï cædinque ñöwo ïñömö edæ eyepæ̈ ba aedäni. 38 Ante apæ̈neyongante tömënäni, —Awënë, yaëmë mëa mæ̈ ongö ae. Änänitapa. Tömengä wæætë, —Idæwaa, angacäimpa.
Guetëmänii ïñömö Itota Wængonguï ingante apæ̈necampa
39 Ïinque apæ̈nedinque Itota wadæ godinque cöwë nänö æidö baï æidinque Odibowænquidi go æiyongante tömengä mïñæ̈ në godäni tee empo æigadänimpa. 40 Æi cöwë nänö æi ongöñömo pöninque tömënäni ïnänite, —Mïnitö ñöwo Wængonguï ingante nämä beyænque apæ̈nedinque, Mönitö wïï wënæ wënæ cæïnëmöni bacæmönimpa, ante apæ̈needäni. 41 Äninque Itota wadæ godinque dica mönö wido cæganca mäninganca godinque da guicapodinque Wængonguï ingante apæ̈necantapa. 42 Apæ̈nedinque, “Mæmpo ëñëmi. Bitö Ao äninque edæ tï nä wænguïmæ̈ baï ö ænte baï cædinque botö ïmote edæ, Wæ̈nämaï incæbiimpa, ämi ïninque botö edæ waa tobaïmopa. Incæte botö änönö baï wïï cædinque wæætë tömëmi änönö baï cæe, ämopa.” 43 Ante apæ̈neyongä Wængonguï öönædë nänö da pönöningä anquedo Itota weca ponte a ongöninque, Tæ̈ï pïñænte entawencæbiimpa, ante cædinque pönö töö æ̈mænte baï cæcantapa. 44 Incæte Itota ïñömö edæ nanguï wæwente badinque Wængonguï ingante ancaa apæ̈necä ïninque edæ tömengä owæ̈mæ̈ wepæ̈ gowete baï tadinque onguipoiya petæ̈ petæ̈ wææntapa. 45 Ayæ̈ ïinque apæ̈nedinque tömengä ængæ̈ gantite godinque tömengä mïñæ̈ në pönïnäni weca ponte ayongä tömënäni nanguï wæwente wædinque mö ñönäni. 46 Adinque edæ tömengä tömënäni ïnänite, —Ïñæmpa möwo mömïnii. Edæ ængæ̈ gantidinque, Wënæ wënæ cæïnente badämaï incæmönimpa, ante Wængonguï ingante apæ̈needäni, angacäimpa.
Itota ingante bæi ongonte ænte godänipa
47 Ante tæcæ apæ̈neyongä nanguï ïnäni ïñontobæ̈ ponte a ongönänitapa. Itota mïñæ̈ näni, Dote, ante gocabo ïningä incæ Codaa ïñömö täno beyænte pöninque Itota ingante waa cæte baï queë bemoncæte ante pongä. 48 Adinque Itota tömengä ingante, —Codaa ïñæmpa, botö Waobo ëñagaïmo ïñömote bitö, Ïingä ingampa, ante queë bemöninque odömonte pædæ godömi ænguïnänii, angantapa. 49 Mänömaï cæcæ cædänipa, ante adinque tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë, —Awënë, yaëmenca godö tao cæquïmöni ämii, änänitapa. 50 Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä ingante në cæcä ïñömö mänïñömö ponte a ongongä adinque Itota mïñæ̈ në pöningä adocanque wæætë yaëmë æ̈ninque mäningä önömonca tömëmonca ïnö wangö tamoncacä wæcantapa. 51 Adinque Itota wæætë, —Idæwaa, äninque gampo cæmoncacä waa bamoncagacäimpa. 52 Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni incæ Wængonguï oncö ñæ̈næncö ante në wææ wänönäni incæ në aadäni näni Picæncabo incæ tömengä ingante æncæte ante në pönïnäni ïñönänite Itota tömënäni ïnänite, Botö mïñæ̈ në godäni tönö botö dicæ awënë ingante wido cæcæte ante cæbogaa. Incæte mïnitö, Në wido cæcä ingampa, ante baï cæmïni awædö. Edæ canta teëmenca mïni badöinca tönö yaëmë næ̈ænte botö weca pömïnii. 53 Ïñæmpa botö æpogadö Wængonguï oncö ñæ̈næncönë ïïmö ïñö ïïmö ïñö yabæcönë go guiidinque mïnitö weca a ongöñömote mïnitö wæætë bæi ongoncæte ante pædæ gopodämaï ïmïnitapa. Edæ ñöwo wëmö mæ̈ mämonte baï ïñonte edæ mïni në wënæ wënæ cæyedë impa, ante apæ̈negacäimpa töö.
Pegodo incæ, Dicæ abogaa, angampa
54 Ïninque Itota ingante bæi ongonte ænte mäo, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä weca ænte godänitapa. Gobæ godäni ïninque Pegodo ïñömö ayæ̈ ayæ̈ gocantapa. 55 Ñæ̈næ̈ oncö yacömoyæ̈ ïñömö wææ wänönäni gonga tänonte godämæ̈ pö tæ̈ contadäni adinque Pegodo tömënäni weca pö tæ̈ contacä. 56 Adinque në cæcä onquiyængä tömengä gongapamö ongongä adinque tömengä ingante cöwä adinque, —Ïingä adobaï mäningä mïñæ̈ tee empo gocä ingantapa. 57 Äñongante Pegodo, —Onquiyæ̈mi ëñëmi. Botö mäningä ingante dicæ abogaa, angantapa. 58 Ayæ̈ wantæ ate wacä pöninque Pegodo ingante waa adinque, —Bitö adobaï tömengä mïñæ̈ në gobi ïmitapa töö. Ante apæ̈necä ëñëninque, —Onguïñæ̈mi ëñëmi. Botö dicæ tömengä mïñæ̈ gobogaa. Edæ wabo ïmopa. 59 Ayæ̈ wacä adobaï wantæ wantæ adoque ooda go ate äninque,Ïingä ïñömö Itota mïñæ̈ në godingä ingampa. Näwangä impa. Gadideabæ quëwëningä inte edæ pongä aedäni. 60 Angä ëñëninque Pegodo, —Onguïñæ̈mi, quïëmë baï apæ̈nebipa, ante botö ëñënämaï ïmopa. Ante tæcæ mënea äñongante tawadiya ïñontobæ̈ aa aa pecantapa. 61 Itota incæ tömengä gämæ̈nö dadi ëmænte pömö acä adinque Pegodo ïñontobæ̈, Æ, äninque, “Tawadiya ñöwoönæ pedämaï ïñonte bitö botö ïmotedö ante wadö ate apæ̈nedinque, Dicæ abogaa, ante tededinque mempoga go adopoque anguïmi ïmipa,” ante Itota wëënëñedë apæ̈necä ëñentabopa. 62 Ñöwo nänö pequinque do pecampa, ante pönente wædinque Pegodo oncodo tao godinque Ca ca wægacäimpa.
Itota ingante badete todinque cædänipa
63 Itota ingante në wææ wänönäni ïñömö tömengä ingante mänïñedë badete todinque edæ tæi tæi pänänitapa. 64 Ayæ̈ tömengä awinca wïni cæmöninque tömënäni, —Æcänö bitö ïmite tæi tæi pänaa, ante Wængonguï apæ̈necä ëñente ate apæ̈nebi ëñëmönie. 65 Ante badete todinque quïëmë baï ante godö babæ änewënänitapa.
Në apænte änäni weca Itota ongongampa
66 Ñäö bayedë, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni ïñömö idægoidi ïnänite në aadäni näni Picæncabo ïnönäni inte edæ godongämæ̈ go bee tëninque tömënäni näni apænte anguimpaa gäänë ongöñönäni Itota ingante tömënäni weca töö æ̈mænte ænte mäo gönönäni gongængantapa. 67 Tömengä ingante në apænte änäni ïñömö, —Apæ̈nebi ëñëmönie, äninque, Bitö mönitö Codito ïnömi ïmitawoo. Äñönänite Itota wæætë, —Botö apæ̈nebo ïninque mïnitö wæætë ëñënämaï ïmaïmïnipa. 68 Ayæ̈ wæætë botö ëñencæte ante ämo ïninque mïnitö wæætë botö ïmote apæ̈nedämaï ïmaïmïnipa. 69 Incæte ämo ëñëedäni. Botö ïñömö në Waobo ëñagaïmo inte ïincayæ̈ ate Wængonguï në tæ̈ï Pïñængä tömëmæ̈ ïnö tæ̈ contate ongoncæboimpa. 70 Ante apæ̈necä ëñëninque tömänäni, —Ïñæmpa, bitö Wængonguï Wëmi ïmitawoo. Äñönänite, —Botö mänïmodö ïmopa. Tömëmïni edæ mänömaï äninque edæ nö apæ̈nemïnipa. 71 Ante apæ̈necä ëñëninque, —Idæwaa. Tömengä nämä incæ edæ, Wængonguï Wëmo ïmopa, ante wënæ wënæ apæ̈necä do ëñentamompa. Ïninque mönö ñöwo edæ, Wadäni, Itota wënæ wënæ cæcampa, ante apæ̈necædänimpa, ante quïnante godömenque diqui diqui minguïï, ante wægadänimpa.
Pidato weca gote Itota ongongampa
1 Ïninque mänïñömö ongönäni tömänäni godongämæ̈ ængæ̈ gantidinque Itota ingante awënë Pidato weca ænte gogadänimpa. 2 Godinque tömënäni, Itota ïïmaï në wënæ wënæ cæcä ingampa, ante pïïninque, —Mönitö cöwä ayömöni ïingä ïñömö wapiticæ̈ odömonte apæ̈necä ëñëninque mönitö ömæ quëwënäni oda cæte ëñënämaï cædäni wæmönipa. Edæ odömäno awënë Tetædo nänö äninta godönämaï ïedäni, ante tömengä wææ angampa. Ayæ̈ tömengä, Botö ïñömö Awënë Odeye Coditobo ïnömo ïmopa, ante nämä ante angampa töö. 3 Ante godö pïïnäni ëñëninque Pidato ïñömö Itota ingante, —Bitö oodeoidi Awënë Odeyebi ïmitawoo. Äñongante Itota wæætë, —Bitö tömëmi änö baï botö mänïmodö ïmopa, angantapa. 4 Ïninque në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö wadäni godongämæ̈ ongöñönänite Pidato wæætë, —Botö ayömote ïingä dicæ ëñënämaï cæte wentamö mongængä abogaa, angantapa. 5 Ante Pidato apæ̈necä incæte tömënäni godömenque äninque, —Ïñæmpa tömengä Gadideabæ täno odömöninque ñöwo ïñömö ganca pöninque Oodeabæ tömäo godinque odömonte apæ̈necä ëñëninque waodäni edæ pïinte badäni apa cæbii, änänitapa.
Edode weca Itota gote ongongampa
6 Mänömaïnö änäni ëñente wædinque Pidato wæætë, Ïingä ïñömö näwangä Gadideabæ quëwëningä inte pongantawoo. 7 Äñongante, Mäningänö ingampa, ante apæ̈nedäni ëñëninque tömengä, Gadideabæ në quëwëningä inte tömengä awënë Edode nänö në ënempodongä ingampa, ante tæcæ ëñengantapa. Ayæ̈, Edode ñöwo Eedotadëë ponte quëwengampa, ante do ëñëningä inte Itota ingante Edode weca Pidato da godongä gocantapa. 8 Doyedë ïñömö wadäni, Itota æbänö cæcää, ante tededäni ëñëninque Edode, Itota botö weca pöninque wabänö bamönengæ̈ pönï cæcä abaïmopa, ante pönëninque tömengä ingante wantæpiyæ̈ aïnengä ïnongäimpa. Ïninque Itota ingante ñöwo adinque Edode nanguï togacäimpa. 9 Ïninque, Apæ̈nebi ëñëmoe, ämi ëñëmoe, ante Edode wæætë wæætë äñongante Itota ïñömö edæ pæ wëënete apæ̈nedämaï ingacäimpa. 10 Edode weca adoyömö ongöninque në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni guiquënë ænguï badinque, Itota wënæ wënæ cæcä ingampa töö, ante nanguï pïinte angadänimpa. 11 Ayæ̈ Edode tönö tömengä tontadoidi tönö Itota ingante pïïninque, Waa cæte baï cæcantedö abi, ante badete todänitapa. Önonque badete tocæte ante tömënäni waëmö pönï weocoo daga wëñadinque tömengä ingante adodö Pidato weca da godönäni gogacäimpa. 12 Ïninque do näna guëadö guëa pïincaya ïnïna inte edæ Edode tönö Pidato mänïönæ edæ guëa piyæ̈në cæte näna æ̈migocaya bagadaimpa.
Itota wæncæcäimpa, änänipa
13 Pidato ïñömö në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö awënëidi tönö önönänique ïnänite äñecä pönäni ate tömengä, 14 tömänäni ïnänite äninque, —Ïingä ingante botö weca ænte pöninque mïnitö, Tömengä wapiticæ̈ odömonte apæ̈necä ëñëninque wadäni oda cædinque ëñënämaï cædänipa, ante pïïmïnipa. Incæte mïnitö edonque ayömïnite botö, Itota æbänö cæcää, ante ëñencæte ante cöwä ayömo edæ tömengä wënæ wënæ nänö cædö ante mïni änewënö ante edæ dæ ä abopa. 15 Ayæ̈ Edode adobaï tömengä ingante apænte äninque wënæ wënæ nänö cædïnö ante adämaï inte wædinque adodö botö weca da pönongä ponte a ongongä aedäni. Edæ, Tömengä nänö wænguinque, ante nänö cædïnö edæ dæ ä apa änewëmïnii. 16 Ïninque botö önonque tæi tæi päninque ñimpo cæbo gocæcäimpa, ante Pidato angantapa. 17 Wadepo ïñö wadepo ïñö tömënäni æ̈æ̈mæ̈ näni cæyedë, Në tee mönete ongongä adocanque gocæcäimpa, ante cöwë godö ñimpo cæquënengä ïnongä inte awënë Pidato ñöwo mänömaïnö ante cæcantapa. 18 Mänömaïnö angä ëñëninque tömänäni adoyömö ogæ̈ tededinque, —Itota ingante wido cædinque Badabato ingante wæætë pönö ñimpo cæbi æ̈mönie, änänitapa. 19 Badabato guiquënë tömënäni näni quëwëñömö awënë ingante wido cæcæte ante cædinque godömenque waocä ingante wæ̈nöningä inte edæ ñöwo tee mönete ongönongäimpa. 20 Pidato ïñömö, Itota ingante æbänö cæte ñimpo cæbo goquingää, ante wædinque tömënäni ïnänite wæætë aa aa peyongante, 21 Oodeoidi wæætë, —Awæ̈ ñænquedïmæ̈ ämi cæte gönonte wæ̈nönäni wængäe töö, ante wæætë wæætë adodö äninque Yæ änänitapa. 22 Quïmæ̈ änewëmïnii, ante do mempoga äningä inte Pidato ñöwo mempoga go adopoque änongä inte, —Quïnö wënæ wënæ cæcantawogaa, angantapa. Ïñæmpa, Quïnö wënæ wënæ cæcantawo, ante cöwä ayömo edæ dæ ampa. Ïninque botö ämo ate edæ tömengä ingante tæi tæi päninque ñimpo cædäni gocæcäimpa, ämopa, angantapa. 23 Incæte awënëidi tönö wadäni godömenque Yæ äninque, Awæ̈ ñænquedïmæ̈ ämi cæte gönonte wæ̈nönäni wæncæcäimpa, ante, Cöwë wæ̈nongæ̈impa, ante ancaa aa pedänitapa. Ïninque tömënäni näni Yæ yæ änö beyænque Pidato ñimpo cæcantapa. 24 Ïninque ancaa wææ änäni ëñente wædinque tömengä, Tömënäni näni änö baï godö cæcæboimpa, ante nämäneque pönengantapa. 25 Mänïñedë Badabato në, Awënë ingante wido cæcæ̈impa, ante cædinque në wæ̈nöningä inte ayæ̈ tee mönete ongönongäimpa. Pidato ñöwo, Ïingä guiquënë oodeoidi näni në äningä ingampa, ante godö ñimpo cæcantapa. Itota ingante wæætë, Oodeoidi näni änö baï cæcæ̈impa, ante cædinque Itota ingante wæætë tontadoidi nempo pædæ godongä ænte godänitapa.
Itota ingante awäa timpodäni wængampa
26 Itota ingante ænte goyönäni Tidënebæ në quëwengä Timönö wayömö gote pöninque eyepæ̈ pönï mämö bee tengantapa. Tömengä ingante adinque bæi ongöninque tömënäni, Ñænquedïmæ̈ möni cædïwæ̈ Itota mïñæ̈ ænte goe, äninque ñö cædancapæ̈näni næ̈ænte gocantapa. 27 Goyongante Itota mïñæ̈ nanguï ïnäni godänitapa. Onquiyæ̈näni incæ Yæ yæ ante wo ca wo ca wædinque tee empote godänitapa. 28 Ïninque Itota dadi ëmænte adinque tömënäni ïnänite, —Onquiyæ̈mïni, Eedotadëë quëwëmïni inte mïnitö botö beyæ̈ ante wædämaï ïedäni. Wæætë tömëmïni nämä beyænque ante wæedäni. Ayæ̈ mïnitö wëñæ̈näni beyæ̈ ante pönente wæedäni, ämopa. 29 Ïincayæ̈ ate mïnitö caate wædinque ïïmaï ante wæquïmïni ïmïnipa. “Wëñæ̈ në mänämaï ingä ïñömö edæ tömengä nänö waa toquinque. Goömæ̈ në gänönämaï ingä ïñömö edæ tömengä nänö toquinque impa,” ante wæquïmïni ïmïnipa. 30 Mänïñedë edæ, “Waodäni ïïmaï ante wæcædänimpa. Onquiyabo onguipo æ̈mæ̈wo cabæ̈ñö goyæ̈ guiimönie. Änanquidi wææ̈ mönitonga capo ñongæ̈ñö wë womonte bamönie, ante wæcædänimpa,” ante dodäni näni yewæ̈mongaïnö baï edæ bacæ̈impa. 31 Edæ awæ̈ mïïwæ̈ ïñonte gonga wædænque wo cædäni baï ñöwo ïñömö waodäni wïï nanguï wënæ wënæ cædänipa. Wæætë awæ̈ amïmö bayonte tï wodönoyönäni dobæ wo bæco baï waodäni ïincayæ̈ ate quingämë baï cæquïnäni ïnänipa, ante Itota mänïnö godinque apæ̈negacäimpa. 32 Ayæ̈, Mäo wæ̈nongæ̈impa, ante në ænte godäni ïñömö mënaa në wënæ wënæ cædïna ïnate tömengä tönö godongämæ̈ ænte gogadänimpa. 33 Ocataïnö, näni äñömö ænte pöninque awæ̈ ñænquedïmæ̈ näni badönïwäa Itota ingante töö godonte timpodinque wææ̈ tïwadinque ængæ̈ gantidënänitapa. Ængæ̈ gantidënäni ate wægöñongä tömënäni në wënæ wënæ cædïna ïnate adobaï Itota tömëmæ̈ ïnö adocanque tömengä dipæ̈mæ̈ ïnö adocanque timpote gönönäni gongæ̈natapa. 34 Mänömaï cædäni adinque Itota, —Mæmpo ëñëmi. Tömënäni ëñënämaï ïnäni inte ïïmaï cædänipa cæbii. Wënæ wënæ näni cæïnö ante bitö wæætë edæ ñimpo cæbi quëwencædänimpa ämopa, angacäimpa. Mänïñedë tömengä weocoo ïnï ante, Æcänö quinca nö ta adinque tömengä badincoo æncæcäimpa, ante tömënäni wæntodöninque adocooque adocooque æ̈nänitapa. 35 Wadäni, Æbänö cæquingää, ante acæte ante godongämæ̈ a ongönänitapa. Awënëidi incæ tömengä ingante ante badete todinque, —Tömengä, Quëwencædänimpa, ante wadäni ïnänite ængä quëwënänitawo. Ayæ̈ Wængonguï ïñömö, Codito ingampa, äninque tömengä ingante ængantawo. Ïninque tömengä Wængonguï nänö në ængaingä ïnongä inte edæ nämä aamö cæte quëwencæcäimpa, ante badete togadänimpa. 36 Tontadoidi guiquënë obo pöninque tömengä ingante badete tote baï cædinque edæ, Yowepæ̈ tï nämæ̈ becæcäimpa, ante pædæ æ̈æ̈nöninque, 37 tömengä ingante, —Oodeoidi Awënë Odeyebi ïmi ïninque bitö nämä aamö cædinque quëwëmäwe, ante towengadänimpa. 38 Ayæ̈, “Ïingä oodeoidi Awënë Odeye ïnongä ingampa,” ante yewæ̈möninque tömënäni tömengä dæca ïnö wo cædäni owotapa. 39 Në wënæ wënæ cædïna guiquënë tömengä tönö ongöñöna adocanque tömengä ingante godö wënæ wënæ ante badete tocantapa. —Bitö ïñæmpa, Codito ïnömo ïmopa, ämitawo. Mänïmi ïnömi ïninque bitö tömëmi aamö cæte gote quëwëninque mönatö ïmönate adobaï ñimpo cæbi aamö cæte gomönae. 40 Äñongante wacä wææ äninque, —Ïñæmpa tömëmi adobaï bitö wænguinque ongömi inte Wængonguï ingante guïñënämaï inte ämi awædö. 41 Mönatö wënæ wënæ cæmöna ïñömönate në apænte änäni edæ nöingä cæte pänäni wæmönapa. Mönatö wënæ wënæ cædïnö beyæ̈ eyepæ̈ tente wæmönapa. Tömengä guiquënë wënæ wënæ cædämaï ïnongä inte wængä apa änewëë. 42 Äninque adocä wæætë Itota ingante apæ̈nedinque,Awënë ëñëmi. Bitö Awënë Odeye badinque botö ïmote pönente cæbi ämopa. 43 Äñongante Itota, —Näwangä ämopa. Bitö ñöwoönæ incæ wænte godinque do wænte gogaïnäni näni watapæ̈ quëwëñömö botö tönö guëa ongoncæbiimpa, angacäimpa.
Itota wængampa
44 Mänïñedë edæ tæcæbæcä ïñedë mæ̈ mämonte baï tæcæ badinque ayaönäa wæiganca tömämæ ïñömö edæ wëmö ingatimpa. 45 Edæ nænque näwänämaï ï ïninque wëmö ingatimpa. Ayæ̈ Wængonguï tæiyæ̈ waëmoncönë odemö näni wææ wodöincoo adoyedë edæ önönæca ïnö tæcæguedë pönï tænguïmæ̈ wææntapa. 46 Mänïñedë Itota ogæ̈ tededinque, —Mæmpo ëñëmi. Ñöwo edæ botö önöwoca bitö önönempo pædæ pönömo æ̈e. Äninque edæ æ̈mæ̈wo guëmäninque wængacäimpa. 47 Mänömaï cæte wængä adinque odömäno tontado capitäö incæ, —Näwangä impa. Ïingä ïñömö edæ nö pönï cæcä ïnongä inte edæ wængä abopa, äninque, Wængonguï ñäö apäite baï ëmönongä inte mänömaï cæcä abopa, ante apæ̈negacäimpa. 48 Ayæ̈, Æbänö cæquïï, ante godongämæ̈ ponte a ongönäni ïñömö tömänäni, Itota mänömaï wængä awædö, ante wædinque edæ nämä önontawë tæi tæi tompotawëninque wadæ gogadänimpa. 49 Wæætë Itota ingante në do adïnänique ïñömö gobæ ongonte pömö agönänitapa. Wëënëñedë tömengä Gadideabæ quëwente pöñongante onquiyæ̈näni tömengä mïñæ̈ në pönïnäni inte tömënäni ñöwo adobaï gobæ ongonte pömö agönänitapa.
Itota wodi baö ïnï mäo daga wënänipa
50 Oodeoidi näni Apænte Äincabo ïñönänite adocanque tömengä ëmöwo Ootee ïnongäimpa. Tömengä cöwë waa cædinque në nö cædongä ïnongäimpa. 51 Do ïñömö, Itota ingante wæ̈nongæ̈impa, ante oodeoidi näni Apænte Äincabo godongämæ̈ pönente cæyönänite adocä Ootee ïñömö edæ Baa ante tömënäni tönö godongämæ̈ cædämaï ïnongäimpa. Tömengä, Wængonguï Awënë Odeye nempo mönö æyedënö quëwengæ̈impa, ante wänö conte baï quëwënongä ïnongäimpa. Tömengä Oodeabæ Adïmatea ïñömö në quëwënongä inte ñöwo pöningä ingantapa. 52 Mäningä Ootee ïñömö awënë Pidato weca do gote apæ̈nedinque, Itota wodi baö ïnï pönömi ænte daga wëmoe. 53 Angä ëñëninque awënë Ao angä ëñente gocantapa. Godinque tömengä Itota wodi baö ïnï wi æmpote wææ̈ wi æ̈wadinque pædæ wææ̈nonte ænte godinque waëmö weocoo nïno näni änoncoo wïni wïni caate dicamontaa wointatodë önontatoque ïñömö daga wengantapa. Do näni wënämaï intatocæ̈ ïñonte daga wengantapa. 54 Oodeoidi näni, Gäwadecæ̈ ba ate guëmanguïönæ inguimpa, ante täno näni cæönæ ï ïninque Ootee mänömaï täno cægacäimpa. 55 Do ïñömö Gadideabæ quëwente Itota tönö godongämæ̈ në pönïnäni inte onquiyæ̈näni ñöwo Ootee mïñæ̈ tee empote pöninque Itota wodido adinque, Tömengä baö æbänö ñö cædänii, ante do adänitapa. 56 Adinque tömënäni oncönë godinque oguï wapæ̈ oguï wayabo tönö ænte ponte öni pæcæte ante cædänitapa. Incæte, Guëmanguïönæ impa, ante wædinque waönæ ate näni goquinque tömënäni Wængonguï nänö wææ angaïnö baï cædinque täno guëmangadänimpa.
Itota do wæ̈ningä inte ñäni ömæ̈monte quëwengampa
1 Ayæ̈ guëmanguïönæ ïinque go ate baänæ ate ooque pönente bayonte mänïnäni onquiyæ̈näni oguï waquï näni cædincoo ñöwo ænte næ̈æ̈ninque Itota wodido pönänitapa. 2 Ponte ayönäni dicabo ñæ̈nængade pönï do da tæ̈ñæ̈ï a öñö adänitapa. 3 Ayæ̈ ontatodë guiite ayönäni edæ mönö Awënë Itota wodi baö edæ dæ antapa. 4 Önontatoque ï awædö, ante adinque guïñente wæyönäni edënïna baï ïna ïñömö weocoo näämænta pönï näinte baï ëmoncoo mongæ̈na inte edæ ïñontobæ̈ tömëna weca a ongöna. 5 Ate wædinque onquiyæ̈näni ïñömö ancai guïñente wædinque ædæ wæænte onguipoga bigui tëmönänitapa. Edënïna baï ïna ïñömö onquiyæ̈näni ïnänite, —Ïñæmpa mïnitö do wæ̈nïnäni weca ponte në quëwengä ingante ante quïnante diqui diqui mïmïnii. 6 Tömengä ïñömö edæ dobæ ñäni ömæ̈monte godingä inte edæ ïintatodë ïñömö dæ angä aedäni. Tömengä wëënëñedë Gadideabæ mïnitö weca nänö ayæ̈ quëwëñedë mïnitö ïmïnite ïïmaï ante apæ̈necä ëñëmïni inte ñöwo adodö ante pönëedäni. 7 Tömengä ïñömö, Botö Waobo ëñagaïmo ïñömote në wënæ wënæ cædäni nempo odömonte mäo pædæ godönäni æ̈ninque tömënäni wæætë wæ̈nönäni wænguënëmo ïmopa, ante apæ̈necä ëñëmïnitapa. Ayæ̈ mëönaa go adoönæque ïñonte botö ñäni ömæ̈monte quëwenguënëmo ïmopa, ante apæ̈necä ëñëmïni inte pönenguënë quëwëedäni. 8 Ante edënïna baï ïna äna ëñente wædinque onquiyæ̈näni ïñömö, Itota æbänö angacäï, ante tæcæ pönente wædänitapa. 9 Ïninque ontatodë tao wadæ godinque onquiyæ̈näni ïñömö Itota tömengä mïñæ̈ në godïnäni önompo tipæmpoga go adocanque ïnäni ïnänite mäo apæ̈nedinque wadäni tömänäni ïnänite apæ̈nedäni ëñënänitapa. 10 Mänömaïnö ante Itota nänö në da godongaïnäni ïnänite në gote apæ̈nedäni ïñömö Mäadiya Mäagadadënä näni änongä tönö Wäönä, Tantiago wäänä Mäadiya ayæ̈ wadäni onquiyæ̈nänique tönö godinque tömënäni ïnänite apæ̈nedäni ëñënönänimpa. 11 Incæte, Mänömaï impa, ante mäo apæ̈nedäni ëñëninque, Onquiyæ̈näni ïñömö önonquedö ante tededäni awædö, ante Itota nänö në da godönïnäni ïñömö edæ pönënämaï ingadänimpa. 12 Pegodo guiquënë quingæ̈ ængæ̈ gantidinque pogodo godinque Itota wodido pongantapa. Ponte ædæ wææ̈ninque guiimö ayongä wïni wïni cædincooque öñö adinque tömengä nämäneque pönëninque, Æbämë cætimpa, ante wædinque wadæ gogacäimpa.
Ëmaodö taadö godänipa
13 Eedotadëë ongöninque wædænque ïnäni näni quëwëñömö Ëmao goïnö ïñömö onte quidömetodo ganca mäninganca taadö impa. Mänïönæ adoönæque ïñonte Ëmao ïñömö gocæte ante waoda mënaa idömæ godatapa. 14 Æbänö cætimpa, ante tömänö ante tedegodatapa. 15 Tedegoyöna Itota incæ mämö bee tëninque godongämæ̈ gocä. 16 Incæte, Tömengä æcänö ingää, ante wë wodonte baï ï beyæ̈ tömëna adämaï ëmöna inte ëñënämaï ïnatapa. 17 Itota ïñömö, —Æbänö ante wæætedö wæætë tede gomïnatawoo. Angä ëñente wædinque tömëna wæwente baï ëmöna inte edæ næ̈ gongæ̈natapa. 18 Adocanque tömengä ëmöwo Codeopato ïñömö tömengä ingante apæ̈nedinque, —Eedotadëë quëwënäni tömänäni, Æbänö ñöwo mänïñömö cætimpa, ante ëñëñönäni bitö adobique adoyömö quëwëninque edæ ëñënämaï ïmitawoo. 19 Äñongante Itota, —Ædö ämïna. Äñongä tömëna wæætë, —Itota Näatadeta quëwëningä ingante ante tedemönapa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ïnongä inte mäningä onguïñængä ïñömö Wængonguï ayongä ayæ̈ waodäni ayönäni adobaï tæ̈ï pïñæ̈nongä inte waa pönï apæ̈nedinque nanguï cæcä ïnongäimpa. 20 Mänömaï ïñongante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö mönö ömæ awënëidi guiquënë wadäni nempo pædæ godöninque, Itota ingante apænte äninque mäo wæ̈nömïni wængäedäni, änäni ëñëninque ïïnäni wæætë tömengä ingante ñænquedïmæ̈ cæte timpote wææ̈ tïwadinque edæ gönönäni wængantapa. 21 Mönatö guiquënë, Tömengä mönö idægocabo Awënë badinque pönö ængä beyænque mönö abæ tawænte quëwenguïmö ïmompa, ante pönënïmöna inte edæ ñöwo wæmönapa. Ayæ̈, Tömënäni mänömaï näni cædïönæ edæ ñöwo mëönaa go adoönæque impa, ante edæ mönatö godömenque wæmöna ae. 22 Mänömaï ï incæte möni cabo incæ onquiyæ̈näni pancadäniya tömengä wodido gote pöninque, Ïïmaï atamönipa, ante apæ̈nedäni ëñente wædinque mönatö wæætë ancai guïñente wæmönapa. 23 Tömënäni ïñömö tömengä baö ïnï adämaï ïnäni inte edæ wadæ pöninque ïïmaï ante apæ̈nedäni wætamönapa. Mönitö wïïmonte baï Wængonguï anquedoda ïnate mä pönï atamönipa, änänitapa. Ayömönite anquedoda ïñömö, Itota ñäni ömæ̈monte edæ mïingä quëwengampa, ante apæ̈neda ëñëninque edæ wadæ pömönipa, ante onquiyæ̈näni apæ̈nedäni ëñentamönapa. 24 Mänömaïnö ante apæ̈nedäni ëñëninque möni cabo incæ pancadäniya Itota wodido gote adinque, Onquiyæ̈näni näni änïnö baï edæ näwangä impa, ante adäni incæte Itota ingante adämaï ïnäni wæmönapa. 25 Ante apæ̈neda ëñëninque Itota wæætë tömëna ïnate, —Mïnatö pönëegade ï apa änewëmïnaa. Mïmö ömædëmïna ïmïna inte mïnatö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni näni apæ̈nedö ante tömänö ante edæ ëñënämaï ïmïna awædö. 26 Codito ïñömö edæ cöwë caate wæquënengä ingacäimpa. Ayæ̈ wænte ñäni ömæ̈möninque tömengä nämä nänö ñäö ïñömö æiquënengä ingacäimpa, ante pönëmïnaa. 27 Ayæ̈, Codito æbänö cæquingää, ante Möitee wodi æbänö apæ̈nete yewæ̈mongacäï, ante täno apæ̈nedinque Itota mïmönoque pönëninque, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni tömänäni æbänö apæ̈negadänii, ante, Codito æbänö cæquënengä ingacäï, ante edonque odömonte apæ̈necä ëñënatapa. 28 Mänïï tömëna näna quëwëñömö tömëna näna gocæ cæyömö pöñönäni Itota wodo tebæ̈ gocæ cæte baï cæcä. 29 Adinque tömëna nanguï äninque tömengä ingante edæ, —Ñöwo gäwadecæ̈ pönï inte wëmö ba apa. Mönatö oncönë go guiite cænte monte baänæ ate goe. Ante ancaa äñöna tömëna oncönë pö ëñacæ guiicantapa. 30 Ayæ̈ tömëna tönö cæncæte ante tæ̈ contadinque tömengä päö pä æ̈ninque Wængonguï ingante waa ate pönente apæ̈nedinque tömëna ïnate tæcæ pædæ godoncæ cæyongä. 31 Tömëna awinca wi æ̈nete baï bayö, Tömengä ingampa, ante edæ tæcæ adatapa. Tömengä ïñömö edæ adoyedë tömëna ayöna edæ dæ gocä. 32 Adinque tömëna guëa tededinque, —Näwangä intawo. Wængonguï mönö Codito ingantedö ante apæ̈necä ëñëninque æbänö yewæ̈mongadänimpa, ante tömengä ponte odömongä ëñëninque mönö mïmö edæ gonga bæco baï totamompa. Wïï edæ mänömaï intawo. 33 Ante tededinque tömëna adodö taadö quingæ̈ godinque Eedotadëë ponte ayönate edæ Itota mïñæ̈ në godïnäni ïñömö onte ganca mänimpodäni ïñönäni tömënäni tönö wadäni godongämæ̈ pö bee tente a ongönäni adatapa. 34 Ïïnäni guiquënë, —Mönö Awënë ïñömö ñäni ömæ̈monte mïingä quëwengampa. Näwangä edæ impa. Tömengä ingante Timönö Pegodo do acantapa, ante godongämæ̈ tededäni adatapa. 35 Mänömaïnö ante tededäni ëñëninque tömëna wæætë, Mönatö taadö goyömönate wacä pö bee tëninque ïïmaï cæcantapa, äninque, Æbänö cæcantapa, ante adodö adodö ante apæ̈nedatapa. Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque, Oncönë go guiiyömöni tömengä päö pä ængä adinque mönatö, Itota ingampa, ante do ëñentamönapa, ante tömänö ante apæ̈neda ëñengadänimpa.
Tömengä mïñæ̈ në godïnäni weca Itota pongampa
36 Mänïnö ante ayæ̈ tæcæ tedeyönäni Itota incæ edæ tömënäni weca tæcæguedënäni do pö guiite a ongöninque, —Guïñënämaï gänë pönëedäni. 37 Angä ëñëninque tömënäni, Önöwoca badï ïïmaï, ante ancai guïñente wædinque, Yæ änäni. 38 Adinque Itota, —Quïnante guïñëwëmïnii. Mïmöno quïnante æ̈mæ æ̈mæ pönente wæmïnii. 39 Bado botö önompo empobo edæ aedäni. Botö önöwa ëwabo aedäni. Botö baö edæ gampo caate aedäni. Ïñæmpa önöwoca badï ïmo baï ædö cæte baö tönö bamë ëaquënëmöö. Baö tönö bamë ëadömo inte botö ïmo apa guïñëwëmïnii. 40 Äninque Itota önompo tönö önöwa tömënäni ïnänite odömongä. 41 Adäni incæte tömënäni guïñente todinque wede pönënämaï ïñönänite tömengä, —Mïnitö weca cænguï æbänö mämïnii. 42 Äñongante gæyæ baö do awënïï ëadäni inte pædæ godönäni 43 æ̈ninque tömënäni ayönäni edæ ade cængantapa. 44 Ayæ̈ tömënäni ïnänite apæ̈nedinque Itota, —Botö ïmotedö ante Möitee wodi wææ äninque æbänö yewæ̈mongacäï, ante botö mïnitö weca ayæ̈ quëwëninque do apæ̈netabopa. Botö ïmotedö ante Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni æbänö yewæ̈mongadänii, ayæ̈ ämotamïni äninque æbänö yewæ̈mongadänii, ante apæ̈netabopa. Mänïne botö apæ̈nedö ante tömänö edæ ïinque baquïnö anguënë. 45 Ante apæ̈nedinque Itota, Ocai encate ëñencædänimpa, ante pönö cædinque tömënäni ïnänite Wængonguï angä ëñëninque näni yewæ̈mongaïnö ante odömonte apæ̈necä ëñëninque tömënäni edonque edæ ëñënänitapa. 46 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque, —Mönö Codito cöwë nantate wæ̈ninque mëönaa go adoönæque ïñonte ñäni ömæ̈monguënengä incæcäimpa, ante edæ edonque yewæ̈mongatimpa. 47 Ayæ̈, Codito ëmöwo ante Eedotadëë ïñömö täno apæ̈nete ate tömämæ quëwënäni ïnänite ïïmaï ante apæ̈necæ̈impa. Tömënäni ïnänite apæ̈nedinque, Wënæ wënæ mïni cædïnö ante ñimpo cædinque Wængonguï gämæ̈nö pöedäni. Pömïni adinque tömengä wæætë pänämaï inte pönö ñimpo cæcæcäimpa, ante apæ̈nequïnäni incædänimpa, ante yewæ̈mongatimpa. 48 Mïnitö ïñömö, Æbänö cætimpa, ante në adïmïni inte edæ në apæ̈nequïmïni ïmïnipa. 49 Ayæ̈ edæ Wængonguï, Botö Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante da pönömo æncæmïnimpa, angacäimpa. Ïninque botö Mæmpo nänö në angaingä ingante botö oo da pönömo æncæmïnimpa. Mänömaï ï ïninque Wængonguï nänö tæ̈ï pïñæ̈nö æncæte ante mïnitö, Wængonguï Önöwoca ingante ëwocacæ̈impa, ante Eedotadëë ïñömö wänö cöedäni, angacäimpa.
Öönædë Itota æicampa
50 Itota ayæ̈ tao godinque Betänia obo pöninque tipæmpoga pædæ æmpodinque, Mïnitö ïmïnite Wængonguï waa cæcæcäimpa, ante waa apæ̈necä ëñengadänimpa. 51 Tæcæ apæ̈necä ëñëñönäni edæ tömengä ïñontobæ̈ inque ingä edæ öönædë æigacäimpa. 52 Adinque tömengä mïñæ̈ në godïnäni ïñömö ædæ wæænte apæ̈nedinque, Näwangä Wængonguï Wengä ïnongä inte æicampa, ante watapæ̈ apæ̈nedinque Eedotadëë wadæ godinque nanguï togadänimpa. 53 Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë ïïmö ïñö ïïmö ïñö pö pö cædinque Wængonguï ingante, Bitö ñäö baï ëmömi inte waa pönï cæbipa, ante cöwë waa apæ̈negadänimpa.
Wængonguï nänö Angaïnö ante në ëmongaingä Waocä bagacäimpa
1 Wëënëñedë pönï Wængonguï nänö mä badöñedë Wængonguï nänö Angaïnö ante në ëmongaingä ïñömö do ingacäimpa. Tömengä Wængonguï weca quëwengacäimpa. Ayæ̈ adocä adobaï në Wængonguï ïnongä ingacäimpa. 2 Wëënëñedë pönï tömancoo badönämaï ïñedë mäningä do Wængonguï weca quëwengacäimpa. 3 Wængonguï angä ëñëninque adocä tömancoo badongacäimpa. Tömengä wïï badongä baï Wængonguï nänö badongaincoo tömancoo edæ dæ ancædönimpa. 4 Mäningä ïñömö mönö quëwenguïnö entawengacäimpa. Ayæ̈ mönö quëwenguïnö edæ entawëninque tömengä waodäni beyæ̈ në ñäö baï ïnongä ingacäimpa. 5 Tömengä në ñäö baï ingaingä inte mönö wëmö ïñömö ta tamongä ate adoyömö ñäö baï bayonte edæ mönö wëmö ïñömö edæ mänïï ñäö ædö cæte mönæ ëmonguïï. 6 Onguïñængä adocanque ingante Wængonguï da pönongä pöningä ingampa. Tömengä ëmöwo, Wäö, ante pëmonte ingacäimpa. 7 Tömengä ïñömö Wængonguï nänö ñäö ëmömämo ante edonque pönï bacæ̈impa, ante në ñäö baï ingaingä ingantedö ante apæ̈necæte ante pongacäimpa. Adocä apæ̈necä beyænque waodäni tömänäni tömengä nänö në apæ̈nedongä ingante pönencædänimpa, ante pongacäimpa. 8 Incæte mäningä wïï ñäö baï ingaingä ingampa. Wæætë tömengä, Wacä waodäni beyæ̈ në ñäö baï ingaingä ingampa, ante apæ̈necæte ante pongacäimpa. 9 Në nö ñäö baï në ingaingä ïñömö waodäni tömänäni ïnänite tömengä nänö ñäö ëmömämo pönoncæte ante inguipoga wææ̈ pongacäimpa. 10 Tömengä inguipoga ïñömö quëwengacäimpa. Ayæ̈ tömengä inguipoga në badongaingä ïñongante inguipogaque quëwënäni wæætë Baa äninque tömengä ingante ædö cæte ate baï pönenguïnänii. 11 Tömengä edæ tömengä quï weca pongacäimpa. Pongä ate tömengä guiidënäni incæ tömengä ingante æ̈nämaï ingadänimpa. 12 Incæte tömengä ingante në ængaïnäni ïñömö tömengä ëmöwo, Codito, ante në wede pönënäni ïñönänite tömengä tömënäni ïnänite Ao äninque edæ, Wængonguï wënäni bacædänimpa, ante pönö cægacäimpa. 13 Ayæ̈ Wængonguï wënäni ïñömö wïï waocä ëñate baï ïnänipa. Waocä, Botö wë manguinque, ante änämaï ïñongante ëñadänipa. Wïï nänöogængä angä beyænque ïnänipa. Wæætë Wængonguï tömenganque cæcä ate tömënäni tömengä wënäni badänipa. 14 Tömengä ïñömö edæ, Wængonguï nänö Angaïnö, ante në ëmongaingä ïninque Waocä ëñate bagacäimpa. Waocä ëñate badinque tömengä mönö weca quëwengacäimpa. Mæmpo Wængonguï Wengä adocanque inte adocä godömenque ñæ̈nængä inte në cædongä ingä atamönipa. Adocä Mæmpo weca quëwente në pongä ïñömö tömengä nanguï waadete pönö cædongä inte nöingä änongä ingampa. 15 Wäö ïñömö, Mäningä æbänö ingää, ante apæ̈necäimpa. “Mäningä botö në apæ̈nedongä ingantedö ante ïïmaï apæ̈netabopa. Botö täno pömo ïmopa. Tömengä në ayæ̈ Ponguingä ïñömö godömenque ñæ̈nængä inte cædongä ingampa. Edæ botö ëñadämaï ïñedë tömengä do ingacäimpa,” ante nanguï pönï yedæ äninque Wäö apæ̈negacäimpa. 16 Mäningä në ayæ̈ Ponguingä ïñömö nanguï pönï waadete pönö cædinque tömengä wæætë wæætë nänö entawënö ante pönongä æ̈ninque tomompa. 17 Edæ Wængonguï tömengä nänö wææ angaïnö ante apæ̈necä ëñëninque Möitee wodi wæætë adodö ante yewæ̈möninque waodäni ïnänite godongacäimpa. Wængonguï nänö waadete pönö cægaïnö ante nöingä nänö angaïnö ante guiquënë Itota Codito beyænque ëñëmompa. Itota Codito ïñömö mönö në Ponguingä ingaingä ingampa. 18 Mönö waocabo tömämö incæ Wængonguï ingante cöwë adämaï ïmompa. Incæte tömengä adocanque Wengä Wængonguï weca në quëwënongä inte, Mæmpo æbänö ingaingä ingää, ante tömengä odömongä ate pönëmompa.
Wäö æpæ̈në guidönongä, Botö wïï Codito ïmopa, angä
19 Oodeoidi awënëidi Eedotadëë quëwënäni ïñömö Wængonguï quï, ante në godönäni tönö Debii wodi pæ̈ïnäni ïnänite da godönäni Wäö weca godänipa. Gote pöninque adodäni, Æbidö ïnömi ïmii, ante apæ̈nebi ëñëmönie, äñönäni Wäö ïïmaï äninque 20 nämä wææ änämaï inte wæætë, Botö wïï Codito ïnömo ïmopa, ante edonque pönï angantapa. —Botö wïï Codito ïnömo ïmopa. 21 Äñongante tömënäni wæætë tömengä ingante, —Æbidö ïnömi ïmii, Ediya wodi ïnömi ïmii. Apæ̈nebi ëñëmönie. Ante änäni ëñëninque tömengä, —Wabo ïmopa. Ante äñongä tömënäni wæætë, —Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nebi ayæ̈ Ponguïmi ïnömi ïmitawo. Änäni ëñëninque tömengä, —Wabo ïmopa. Ante angantapa. 22 Tömënäni ïinque äninque, —Æbidö ïnömi ïmii, ante apæ̈nebi ëñëmönie töö. Mönitö ïmönite në da pönönïnäni weca godinque mönitö tömënäni ïnänite, Æbidö ïmii, ante ancæmönimpa. Ïninque bitö nämä incæ æbänö ämii. 23 Äñönäni Wäö wæætë tömënäni ïnänite, Itaiya wodi në Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä nänö angaïnö baï ante ïïmaï ante apæ̈nebo ëñencæmïnimpa. —Önömæca incæ në aa pebo ïnömo inte botö tömëmo pepämo ïïmaï näni ëñënö impa. “Awënë nänö ponguïnö ante töïnö pïnonte baï tee möedäni,” ante aa pebopa, angantapa. 24 Paditeoidi në wadö tedete wadö cædäni näni cabo ïnönäni inte tömënäni pancadäniya ïnänite da godönäni Wäö weca në godänipa. 25 Gote pöninque mänïnäni guiquënë, —Bitö wïï Codito ïnömi inte wïï Ediya wodi ïnömi inte ayæ̈ wïï Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nebi ayæ̈ Ponguïmi ïnömi ïmipa. Bitö ædö cæte waodäni ïnänite æpæ̈në guidömi ïmii. 26 Ante äñönäni Wäö wæætë, —Botö önonque æpæ̈në guidönömo ïmopa. Wæætë mïnitö weca adocanque a ongongä ïñongante, Tömengä æcänö ingää, ante mïnitö ëñënämaï ïmïnipa. 27 Botö täno pömo ïmopa. Tömengä në ayæ̈ Ponguingä ingampa. Botö önonque wædænque cæbo inte ædö cæte tömengä awæncata incæ ñï cæte cæbo ïmoo. 28 Betänia näni quëwëñömö Oododänö æ̈mæ̈mäa Wäö æpæ̈në nänö guidöñömö mänömaï bagatimpa.
Itota Wængonguï Codotedo
29 Baänæ ate Itota bee tente pongä adinque Wäö apæ̈necantapa. “Aedäni, ïingä Wængonguï da pönongä pöningä ingampa. Ayæ̈ tömengä waodäni inguipoga quëwënäni näni wënæ wënæ cægaïnö ante æ̈ninque teëmë mongænte wænguingä ingampa, ante Wængonguï tömengä ingante, Codotedo, ante pönö pemongacäimpa. 30 Mäningä ïñömö botö në apæ̈nedongä ïñongante botö ïïmaï apæ̈netabopa. ‘Botö täno pömo ïmopa. Onguïñængä në ayæ̈ Ponguingä ïñömö godömenque ñæ̈nængä inte cædongä ingampa. Edæ botö ëñadämaï ïñedë tömengä do ingacäimpa.’ 31 Botö incæ adobaï, Tömengä æcänö ingää, ante ëñënämaï intabopa. Mönö idægocabo ïñömonte, Mïnitö tömengä ingante ëñencæmïnimpa, ante botö æpæ̈në guidöninque pömo intabopa.” 32 Ayæ̈ Wäö, Tömengä ingampa, ante äninque, “Botö æ̈mö ayömote Wængonguï Önöwoca incæ öönædë owote equemö baï wææ̈ tömengäa næ̈ gongængä atabopa. 33 Wængonguï, Waodäni ïnänite æpæ̈në guidöe, ante botö ïmote në da pönöningä wïï botö ïmo angä baï botö, Itota æcänö ingää, ante ëñënämaïmo incædömoimpa. Incæte tömengä botö ïmote ïïmaï angantapa. ‘Wængonguï Önöwoca incæ æcänö onguïñængäa wææ̈ næ̈ gongængä ayömi mäningä ïñömö në æpæ̈në guidönäni baï Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante da pönongä waodäni mïmönoque pö guiiquingä, ante cæcä ingampa.’ 34 Mänïnö botö adïnö impa. Mänömaï beyæ̈ ïïmaï ämopa, Mäningä ïñömö Wængonguï Wengä ïnongä ingampa,” ante Wäö apæ̈negacäimpa.
Itota mïñæ̈ në täno godäni
35 Baänæ ate Wäö tönö tömengä ëmïñæ̈na mënaa adoyömö ongöñönäni 36 Itota wodo tebæ̈ cægongä adinque Wäö angantapa. —Aeda, tömengä ïñömö Wængonguï Codotedo ïnongä ingampa. 37 Mänïnö angä ëñëninque Wäö nänö në ëmïñæ̈na ïnïna incæ Itota ingante tee empo godaimpa. 38 Itota dadi ëmænte ayongä tee empo pöna adinque angantapa. —Quïnante pömïnaa. Ante äñongä tömëna wæætë, —Mäetodo, æyömönö owobi. Apæ̈nebi ëñëmönae. Änatapa. Mänïne, Mäetodo, ante mönö tededö, Në Odömongä, ante impa. 39 Äna ëñëninque tömengä, —Ægodöeda go aeda. Äñongä tömengä mïñæ̈ godatapa. Goyöna ædæ wææ̈icä intapa. Ayæ̈ nänö owocönë gote adinque tömëna adoönæ tömengä weca a ongönapa. 40 Wäö nänö änïnö ëñëninque Itota ingante tee empo goda mënaa ïñönate adocanque Æntade ïñömö Timönö Pegodo tönïñacä ingantapa. 41 Tömengä nänö tönïñacä Timönö ingante ancæte ante diqui diqui minte gote adinque angantapa. —Mëetiya mönö änongä ingante atamönapa, angantapa. Tömengä ïñömö Wængonguï nänö në Pönongaingä Codito ïnongä ingampa. 42 Ayæ̈ Timönö ingante Itota weca ænte mämongä pongä adinque Itota angampa. —Bitö Wäö wë Timönömi ïmi abopa. Botö wæætë, Bitö tæ̈ïmö dicabo baï ïmipa, ante bitö ïmite mönö tededö, Quepata, pönö pemömopa. Önonque adowo ëmöwo incæ guidiego tededö, Pegodo, änänipa.
Pedipe tönö Näatänaedo ïnate Itota angä tee empo goda
43 Baänæ ate Itota, Gadideabæ ante gocæboimpa, ante pönengäimpa. Pedipe ingante adinque Itota tömengä ingante, —Botö mïñæ̈ pöe, ämo, angacäimpa. 44 Pedipe ïñömö Æntade tönö Pegodo baï Betaida näna quëwëñömö adoyömö quëwëningä ïnongaimpa. 45 Pedipe Näatänaedo weca gocä adinque tömengä ingante ïïmaï äninque, —Wængonguï nänö wææ angaïnö ante yewæ̈möninque Möitee wodi nänö në yewæ̈mongaingä ingante mönitö atamönipa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni adobaï mäningä ingantedö ante yewæ̈mongadänimpa. Tömengä ïñömö Itota Näatadeta quëwënongä inte Ootee wengä ingampa, ante angantapa. 46 Ante äñongä Näatänaedo wæætë, —Näatadeta quëwëñömö adocanque waa quëwente pongä, ante mönitö dicæ ëñëmöniyaa. Angä ëñëninque Pedipe ïñömö, —Pö ae, angantapa. 47 Itota ayongä Näatänaedo pongä adinque tömengä, —Ïingä ïñömö näwä idægocä ïnongä inte tömengä në nö entawënongä inte babæ cædämaï ïnongä ingampa, ämopa. 48 Angä ëñëninque Näatänaedo, —Æbänö ïmoo, ante bitö æbänö cæte do ëñëmii,Ante äñongä Itota wæætë tömengä ingante, —Pedipe ïñömö bitö ïmite ayæ̈ aa pedämaï ïñedë bitö iigowæncawa tæ̈ contabi ïñömite botö bitö ïmite do atabopa, angacäimpa. 49 Ayæ̈ Näatänaedo, —Awënë në Odömömi ïmi, bitö Wængonguï Wëmi ïnömi ïmipa. Idægoidi mönö cabo ïñömonte bitö mönitö Awënë Odeyebi ïnömi ïmipa, ämopa. 50 Äñongä Itota wæætë, —Bitö iigowæncawa tæ̈ contabi ïñömite botö bitö ïmite atabopa, ämo beyænque pönëmi ïmipa. Mänïnö ante adinque bitö godömenque botö bamönengæ̈ cæbo acæbiimpa, ämopa. 51 Tömengä godömenque angantapa. —Bitö ïmite näwangä ämopa. Öönædë wi æ̈nete bayö Wængonguï anquedoidi Waocä ëñagaingä weca wææ̈ninque æiyönäni bitö acæbiimpa.
Cänaa quëwëñömö näni monguïmæ̈no cæte bedäni
1 Mëönaa go adoönæque ïñonte Cänaa quëwëñömö Gadideabæ ïñömö monguïmæ̈no ante bedänipa. Itota wäänä adoyömö ponte ongongacäimpa. 2 Itota tömengä ëmïñæ̈näni tönö tömënäni ïnänite adobaï, Monguïmæ̈no mïni bequinque, ante të të wente ænte pongadänimpa. 3 Ayæ̈ yowepæ̈ wædænque tï nämæ̈ biïnömæ̈ näni ämæ̈ dæ bedäni adinque Itota wäänä tömengä Wengä ingante, —Tömënäni biïnömæ̈ dæ ämæmpa. 4 Äñongä Itota wæætë, —Badä ëñëmï. Botö cæquënënö tömëmoque cæquïnö impa. Botö cæyedë wïï eyepæ̈ impa, ämopa. 5 Tömengä wäänä ïñömö në cædäni ïnänite, —Mïnitö ïmïnite æbänö angä ëñente cæedäni, angantapa. 6 Ayæ̈ önompo æ̈mæmpoque go adocadeque æpæncade dica inte badöincade ïñömö cö cædäni ongoncadepa. Wængonguï weca guiicæte ante waëmö bacæmöimpa, ante äate cædänipa, ante oodeoidi näni äagaincade incadepa. Ïincade pancacadea otenta ditodo næ̈ ongoncadepa. Ayæ̈ pancacadea tiëë ditodo næ̈ ongoncadepa. 7 Në cædäni ïnänite Itota, —Æpæncadecoo ïñömö æpæ̈ eyede pönï pe ñïñæ̈edäni. Angä ëñëninque pe ñïñængadänimpa. 8 Ayæ̈ tömënäni ïnänite, —Owæta ænte wædænque mä iyænte monguïmæ̈no ante në cædongä ingante godömïni æncæcäimpa, ämopa. Angä ëñëninque mänömaï cægadänimpa. 9 Ayæ̈ monguïmæ̈no ante në cædongä æpæ̈ ïnïmæ̈ incæ biïnömæ̈ badïmæ̈ æ̈ninque, Æbänö ïmæ̈, ante bedinque tömengä, Itota nänö badönïmæ̈ impa, ante ëñënämaï ïnongäimpa. Në cædönäni Itota weca æpæ̈ pe ñïñæ̈nänique ëñënönänimpa. Ayæ̈ monguïmæ̈no ante në cædongä ïñömö në monguingä ingante, Nänënë pöe, aa pecä pongä ate, 10 ïïmaï angantapa. —Wadäni tömänäni waïmæ̈ biïnömæ̈ täno godönäni bedänipa. Ayæ̈ ate æ̈æ̈mæ̈ becæ pönäni tömo pönï bedäni adinque tömënäni biïnömæ̈ wædænque godonte näni æ̈nïmæ̈ wæætë godönäni bedänipa. Bitö guiquënë ñöwoyedë waïmæ̈ biïnömæ̈ bitö nänënë concædïmæ̈ ænte pömipa. 11 Itota, Acædänimpa, ante mänömaï cædinque tömengä Cänaa quëwëñömö Gadideabæ ïñömö mänïï mä nänö bamönengæ̈ cægacäimpa. Mänïï tæ̈ï pïñænte bamönengæ̈ cæcä adinque waodäni, Tömengä waëmö pönï inte cæcampa, ante edonque agadänimpa. Ayæ̈ tömengä ëmïñæ̈näni ïñömö tömengä ingante godömenque wede pönënäni bagadänimpa. 12 Ayæ̈ ate Capënaömö quëwëñömö Itota tömengä wäänä tönö tömengä biwïidi tönö tömengä ëmïñæ̈näni tönö wææ̈ gogadänimpa. Mänïñömö godinque wædænque ëönæ quëwengadänimpa.
Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmö bacæ̈impa, ante cæcä
13 Wodo pænta gogaïönæ, ante oodeoidi Patowa näni æ̈æ̈mæ̈ cænguïönæ oo pönï bayedë Itota Eedotadëë ïñömö æigacäimpa. 14 Tömengä ïñömö Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë pö guiidinque ayongä wagadaidi obegaidi tönö equemöidi ïnänite godonte æncæte ante në mänäni ïnänite acantapa. Ayæ̈ wadäni campio næ̈ænte në godonte æ̈nönäni ïñömö näni godonte æ̈impaa tæ̈ contayönänite tömengä acantapa. 15 Yæguincamë ñæ̈næ̈mömo nää wënëninque que cæte ate æ̈ninque tömengä Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë në ongönäni ïnänite tatodongä tao godänitapa. Adobaï obegaidi tönö wagadaidi ïnänite, Tao gobäewedäni, angä tao godänitapa. Ayæ̈ campio næ̈ænte në godonte æ̈nönäni tömënäni tiguitamö æ̈ninque tömengä wido cæcä gueogæ̈ gotimpa. Ayæ̈ adodäni näni æ̈impaa bæ tacä guidömëmæ̈ go wææntapa. 16 Ayæ̈ equemöidi godonte æncæte ante në mänäni ïnänite Itota, —Mïnitö equemöidi ænte tao gobäewedäni. Botö Mæmpo oncönë incæ mïnitö ædö cæte, Mönö godonte æ̈ïñömö baï impa, ante cæmïnitapa töö, angacäimpa. 17 Mänïnö angä ëñëninque tömengä ëmïñæ̈näni Awënë Dabii nänö yewæ̈mongaïnö ante ïïmaï ante pönente wædänipa. “Bitö oncö ante waodäni waa acædänimpa, ante cæcæboimpa, ante botö nanguï cæïnente wænguï wæ,” ante yewæ̈mongatimpa. 18 Ayæ̈ oodeoidi awënëidi pancadäniya tömengä ingante, —Bitö mänïï tömää awënë baï cæbi incæ æbänö bitö bamönengæ̈ cæte odömömi adinque mönitö, Mäningä në angä ingampa, ante ëñencæmönimpa, ämönipa. 19 Äñönäni Itota wæætë tömënäni ïnänite, —Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö incæ mïnitö ïincö bæ tate ëwëmïni ïninque botö mëönaa go adoönæque ïñö mïincö mæ̈noncæboimpa, ämopa. 20 Angä ëñëninque oodeoidi awënëidi pancadäniya, —Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö coadenta ï tei wadepo ganca mæ̈nongadänimpa. Bitö ïñömö ædö cæte, Botö mëönaa go adoönæque ïñö mïincö mæ̈noncæboimpa, ämii, änänitapa. 21 Itota ïñömö nämä baö incæ ante, Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö baï impa, ante apæ̈necä ïnongäimpa. 22 Tömengä ïincayæ̈ wængä ate Wængonguï, Ñäni ömæ̈möe, angä ñäni ömæ̈mongä ate, Æbänö angacäï, ante tömengä ëmïñæ̈näni pönënänitapa. Ayæ̈, Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö nö impa, ante pönënäni inte ayæ̈ Itota tömënäni ïnänite nänö änïnö ante adobaï pönengadänimpa.
Itota, Mönö waocabo æbänö ïmöö, ante ëñengampa
23 Patowa näni æ̈æ̈mæ̈ cæyedë Itota Eedotadëë ïñömö ponte quëwëninque, Acædänimpa, ante bamönengæ̈ nanguï cæcä adinque waodäni tæiyæ̈näni ïñömö, Mäningä mönö Codito ingampa, ante pönengadänimpa. 24 Itota edæ, Waodäni tömänäni æbänö entawënäni ïnänii, ante do ëñënongä inte tömengä, Wabänö pönënänii, ante tömënäni ïnänite gomö adongä ingantapa. 25 Edæ tömengä waodäni näni entawënö ante do ëñënongä ingantapa. Ïninque waocä ïñömö, Waodäni æbänö cædänii, ante apæ̈necæcäimpa, ante Itota tömengä ingante, Bitö botö ïmo adodö ancæbiimpa, ante änämaï ingacäimpa.
Itota tönö Nïicodemö
1 Paditeocä adocanque tömengä ëmöwo Nïicodemö tömengä ïñömö oodeoidi awënëidi tönö në godongämæ̈ cæcä ingacäimpa. 2 Adocä woyowotæ̈ Itota weca pöninque, —Awënë në Odömömi ëñëmi. Wængonguï, Odömoncæbiimpa, ante bitö ïmite da pönongä pönïmi ïmipa, do ëñëmönipa. Edæ Wængonguï waocä tönö godongämæ̈ cædämaï ingä ïninque mäningä ædö cæte bitö baï bamönengæ̈ cæcä aquïmönii. 3 Angä ëñëninque Itota wæætë, —Bitö ïmite näwangä ämopa. Në mempoga ëñadinganque Wængonguï Awënë Odeye nempo guiite aquingä ingampa. 4 Äñongä Nïicodemö, —Waocä picængä ba ate ædö cæte mempoga ëñaquingää. Tömengä nänö wäänä cæncadë ædö cæte mempoga guii æidinque ëñaquingää. 5 Angä ëñëninque Itota angantapa. —Bitö ïmite näwangä ämopa. Waocä æpæ̈në guiidengä ïñongante Wængonguï Önöwoca cæcä beyænque mempoga ëñadinganque Wængonguï Awënë Odeye nempo guiite quëwenguingä ingampa. 6 Baonga beyænque në ëñadäni ïñömö edæ baonque ëñate quëwënänipa. Wæætë Wængonguï Önöwoca cæcä beyænque në ëñadäni ïñömö Wængonguï Önöwoca ingante ëwocate quëwënänipa. 7 Botö, Bitö mempoga ëñaquënëmi ïmipa, ante botö änö ëñëninque, Æbämë impa, ante änämaï incæbiimpa. 8 Woboyæ̈ nänö cægaï baï wayömö wayömö pæ̈mænte gopa. Woboyæ̈ nänö pæ̈mæ̈mämo ëñëmö incæ, Ædonö pæ̈mænte pö, ædonö pæ̈mænte go, ante ëñënämaï ïmompa. Wængonguï Önöwoca cæcä beyænque në ëñadäni tömänäni ïnänite tömengä æbänö cæcää, ante adobaï ëñënämaï ïmompa, ämopa, ante Itota apæ̈necantapa. 9 Apæ̈necä ëñëninque Nïicodemö, —Æbänö inguïï. 10 Äñongä Itota wæætë, —Idægoidi ïnänite në odömömi ïmi incæte mänïnö ante ædö cæte ëñënämaï ïmii. 11 Bitö ïmite näwangä ämopa. Mönitö quïëmë ante ëñënïmöni inte mänïnö ante apæ̈nemönipa. Mönitö quïëmë ante adïmöni ïninque, Mänömaï impa, ante apæ̈nemönipa. Mïnitö guiquënë möni änö ante apæ̈nemöni ëñëninque ayæ̈ Baa ämïni inte pönënämaï ïmïnipa. 12 Botö mïnitö ïmïnite, Inguipoga quëwënäni weca æbänö ï, ante apæ̈nedïmo ïmo incæte mïnitö ëñënämaï ïmïnipa. Ïninque Wængonguï cæcä beyænque öönædë mïni quëwenguïnö ante æbänö ï, ante apæ̈nebo baï ædö cæte pönenguïmïnii, ante apæ̈necantapa. 13 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Waodäni tömänäni öönædë æidämaï ingadänimpa. Waobo në ëñagaïmo inte öönædë quëwente në wææ̈ pömo ïñömö botö adoboque öönædë æibo ïmopa. 14 Möitee wodi önömæca tæntæ näni badöninto æ̈ninque awäa ñä cædinque gö cæcä a ongongatimpa. Waobo ëñagaïmo ïmote adobaï awäa timpodinque tïwadinque gö cædäni wægonguënëmo ïmopa. 15 Mänömaï botö ïmote cædäni adinque botö ïmote në wede pönënäni ïñömö tömänäni cöwë wæ̈nämaï quëwencædänimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Wængonguï nänö waadete pönënö
16 “Edæ Wængonguï incæ inguipoga quëwënäni ïnänite në waadete pönengä inte tömengä Wengä adocanque onguïñængä ïñongante pönongä pongacäimpa. Ïninque æcänö tömengä ingante në wede pönëna ïñömö tömengä wë womönämaï inte cöwë wæ̈nämaï quëwencæcäimpa. 17 Edæ Wængonguï incæ tömengä Wengä ingante inguipoga ïñömö da pönongä pongacäimpa. Incæte, Inguipoga quëwënäni näni pante wæquinque, ante apænte ancæte ante wïï pongacäimpa. Wæætë inguipoga quëwënäni ïnänite tömengä ængä beyænque quëwencædänimpa, ante tömengä ingante da pönongä pongacäimpa.” 18 “Æcänö tömengä ingante në wede pönëna ïñömö Wængonguï tömengä ingante, Bitö pante wæquinque cæbipa, ante apænte änämaï incæcäimpa. Æcänö guiquënë wede pönënämaï ïna ïñömö Wængonguï tömengä ingante, Botö Wengä adocanque ïñongante bitö tömengä ëmöwo ante pönënämaï ïnömi inte wæcæbiimpa, ante do apænte angä ingampa. 19 Wængonguï nänö apænte änö ïñömö ïïmaï impa. Në ñäö baï ïnongä ïñömö, Wængonguï æbänö ingää, ante inguipoga ïñömö ancæte ante pongacäimpa. Incæte waodäni tömënäni näni cædïmämo wënæ wënæ ï beyænque wëmö ïñömö ante waadete pönënäni ïnänipa. Wæætë në ñäö baï ïnongä ingante waadedämaï ïnänipa. 20 Në wënæ wënæ cædönäni inte ñäö ïñömö ante pïïninque Baa äninque, Mönö cædïnö edonque pönï badämaï ingæ̈impa, ante ñäö ïñömö pönämaï ïnänipa. 21 Waodäni Wængonguï näwangä nänö ämaï në cædönäni guiquënë, Mönö cædïnö ante Wængonguï mönö tönö godongämæ̈ cæcä beyænque cætamompa, ante edonque pönï acædänimpa, ante cædinque ñäö ïñömö pöninque cædänipa.”
Wäö në guidönongä Itota ingantedö ante apæ̈necä
22 Ayæ̈ ate Itota tömengä ëmïñæ̈näni tönö Oodeabæ wædænque näni quëwëñömö godänitapa. Gote pöninque mänïñömö tömënäni tönö wædænque quëwëninque Itota angä beyænque tömënäni waodäni ïnänite æpæ̈në guidönäni guiigadänimpa. 23 Ënöö quëwëñömö æpæ̈ nanguï mæ̈ adinque Wäö mänïñömö guidongä guiigadänimpa. Ayæ̈ waodäni, Wäö mönitö ïmönite æpæ̈në guidonguingä, ante cöwë tömengä weca pönäni ïnänite guidongä guiidänimpa. Ënöö quëwëñömö Tadïï quëwëñömö eyequeï ïnimpa. 24 Mänïñedë Wäö ingante ayæ̈ tee mönedämaï ingadänimpa. 25 Wäö ëmïñæ̈näni pancadäniya oodeocä adocanque tönö apæ̈nedinque, Mönö oodeocabo æbänö cæte Wængonguï weca guiicæte ante waëmö bacæmöimpa, ante tömënäni näni pönënö ante guëadö guëa ante tedewënänipa. 26 Adodäni Wäö weca ponte apæ̈nedinque, —Në odömömi ëñëmi. Oododänö æ̈mæ̈mäa bitö weca në pöningä ingantedö ante bitö, Mäningä ingampa, ante apæ̈nebitawo. Edæ mäningä onguïñængä ïñömö adobaï æpæ̈në guidongä guiidänipa töö. Waodäni tömänäni tömengä weca godänipa, ante wædänitapa. 27 Ante wædäni ëñëninque Wäö, —Wængonguï öönædë quëwënongä pönö angä æ̈ninque waocä mänömaï beyæ̈ cæcampa. 28 Botö wïï Codito ïnömo ïmopa. Ïñæmpa Wængonguï botö ïmote täno da pönongä pönïmo ïmopa. Tömengä ayæ̈ Ponguingä, ante apæ̈netabopa. Mänömaïnö ante apæ̈nebo ëñënïmïni inte mïnitö tömëmïni mänïnö ante në apæ̈nequënëmïni ïmïnipa. 29 Monguingä ïñömö mongä ate tömengä onquiyængä nänöogængä bacampa. Tömengä guiidengä ïñömö në monguingä ante wänö cöninque ëñëñongä monguingä apæ̈necä ëñëninque, Monguingä apæ̈necä ëñëmopa, ante watapæ̈ tocampa. Botö adobaï Codito apæ̈necä ëñëmopa, ante mäningä baï nanguï watapæ̈ tobo ïmopa. 30 Tömengä ïñömö godömenque ñæ̈nængä inte cædongä baquënengä ingampa. Botö guiquënë pönömenque wædämo inte cædömo baquënëmo ïmopa, ante Wäö apæ̈negacäimpa.
Öönædë në quëwente wææ̈ pongä
31 Ayæ̈ Wäö godömenque apæ̈necantapa. Öönædë në quëwente wææ̈ pongä ïñömö tömengä ïñömö wïï wadäni baï wædangä inte wæætë ñæ̈nængä inte cædongä ingampa. Öönædë në quëwente wææ̈ pongä ïñömö tömengä godömenque ñæ̈nængä inte cædongä ingampa. Inguipoga ïñömö në ëñacä guiquënë waodäni baï quëwënongä inte inguipogaque ante apæ̈necampa. 32 Tömengä Wængonguï weca quïëmë adingä inte quïëmë ëñëningä inte mänïnö ante apæ̈necä ëñëninque wadäni wæætë, Näwangä impa, ante änämaï ïnänipa töö. 33 Mänïnö ante në Ao angä guiquënë tömengä, Wængonguï näwangä angä ingampa, ante edonque pönï angä ïnongä ingampa. 34 Edæ Wængonguï nänö da pönöningä ïñömö Wængonguï nänö änö ante apæ̈necampa. Tömengä ingante Wængonguï ïñömö tömengä Önöwoca ingante godongä æ̈ninque tömengä ædæmö ëwocate quëwengampa. 35 Mæmpo Wængonguï ïñömö tömengä Wengä ingante në waadete pönengä ingampa. Wængonguï tömengä ingante, Bitö nempo quïnö ïnincoo tömancoo pönömo æ̈ninque bitö awënë bacæbiimpa, ante pönö cægacäimpa. 36 Æcänö Wængonguï Wengä ingante në wede pönëna ïñömö tömengä cöwë wæ̈nämaï quëwencæcäimpa. Æcänö Wængonguï Wengä ingante në Baa ante pönënämaï ïna guiquënë tömengä wïï cöwë wæ̈nämaï quëwencæcäimpa. Edæ Wængonguï tömengä ingante ænguï nänö panguïmämo cöwë cædongä ingampa, ante Wäö mänïñedë ïinque apæ̈negacäimpa.
Itota Tämadiabæ onquiyængä ingante apæ̈necä
1 Paditeoidi ïnänite ïïmaï ante tededäni ëñënänitapa. Itota pönö cædinque æpæ̈në guidongä guiidinque tömengä nänö ëmïñæ̈näni ïñömö wïï Wäö ëmïñæ̈näni baï wædænque badäni inte nanguï ïnäni badänipa, ante tededänitapa. 2 Mänömaï änäni incæte wïï Itota në guidongä ïnongäimpa. Wæætë tömengä ëmïñæ̈näni waodäni ïnänite guidönäni guiigadänimpa. 3 Mänïnö ante Paditeoidi do ëñënänipa, ante änäni ëñëninque Awënë Itota Oodeabæ quëwëninque wadæ go Gadideabæ ïñömö ocæ̈ ëmænte gogacäimpa. 4 Gadideabæ taadö Tämadiabæ ïñömö tæcæguedë ïnö godö tömengä goquënengä ïnongäimpa. 5 Tämadiabæ ïñömö godinque tömengä Ticada näni äñömö pongantapa. Mänïï Ticada quëwëñömö eyequeï docä Aacobo wodi tömengä wengä Ootee wodi ingante, Pancabaa bitö ömæ baquïñömö, ante tömengä ingante nänö godongaïmæ ïnimpa. 6 Ayæ̈ æpäamönicæ̈ Aacobo wodi nänö æ̈æ̈ wogaïmönicæ̈ adoyömö ïnimpa. Itota taadö gobæ ïnö godinque nangæ̈ badinque æpäamönicæ̈ ïñömö pö tæ̈ contayongä mänïñedë tæcæ bæcä bagatimpa. 7 Tæ̈ contate ongöñongä Tämadiabæ quëwengä onquiyængä æpæ̈ iyænte tadonte æncæte ante pongä adinque Itota tömengä ingante, —Æpæ̈ pönömi beboe, angantapa. 8 Edæ tömengä mïñæ̈ në godäni mänïnäni quëwëñömö cænguï godonte æncæ godäni ïnönänimpa. 9 Tämadiaidi ïnänite oodeoidi cöwë gomö adäni ïnänipa, ante ëñengä inte Tämadiabæ quëwengä onquiyængä ïñömö Itota ingante, —Bitö oodeobi ïmi incæte botö Tämadiabæ quëwëmo ïñömote bitö ædö cæte botö ïmote, Æpæ̈ pönömi beboe, ämii, ämopa. 10 Äñongä Itota wæætë, —Bitö, Wængonguï quïnö nänö pönönï ï, ante ëñente baï ayæ̈, Æbodö ïnömo inte bitö ïmite, Æpæ̈ pönömi beboe, ante apæ̈neboo, ante ëñente baï bitö wæætë botö ïmote, Æpæ̈ pönömi beboe, ancædömiimpa. Ayæ̈ botö bitö ïmite æpæ̈ quëwenguïmæ̈ pönömo becædömiimpa, ämopa. 11 Angä ëñëninque onquiyængä, —Awënë, bitö æpæ̈ mä iyæncade dæ ampa. Ayæ̈ æpäamönicæ̈ guiibæ impa. Mänïmæ̈ æpæ̈ quëwenguïmæ̈ bitö në apæ̈nedïmæ̈ ædönö mä iyænte ænguïmii. 12 Mönö docä mæmpo Aacobo wodi ïñömö, Botö æ̈mæ̈wo wæ̈mo adinque botö æpäamönicæ̈ mïnitö quï bacæ̈impa, ante ïïmönicæ̈ mönö ïmonte godongacäimpa. Tömengä adomönicæ̈ æpæ̈ begacäimpa. Tömengä wënäni tönö tömengä cæ̈ningäidi adobaï adopæ̈ begadänimpa. Adocä mönö docä wædangä ïñongante bitö godömenque ñæ̈næ̈mi inte në cædömi ïmitawogaa, ämopa. 13 Äñongä Itota wæætë, —Æcämenque ïñömö mänïmæ̈ bedinque wæætë gæ̈wænte bacæcäimpa. 14 Æcämenque botö godonguïmæ̈ në becä guiquënë tömengä gæ̈wæ̈nämaï cöwë quëwencæcäimpa. Wæætë botö tömengä ingante tömëmo godonguïmæ̈ godömo bedinque tömengä botö quëwënö entawente quëwencæcäimpa. Æpäamönicæ̈ cöwë cægö baï botö tömengä mïmöno godonguïmæ̈ beyænque tömengä wæ̈nämaï nänö quëwenguïnö do æ̈ninque quëwencæcäimpa, ämopa. 15 Onquiyængä tömengä ingante, —Awënë, äninque, Botö gæ̈wæ̈nämaï bacæboimpa, ante mänïmæ̈ botö ïmote pönömi beboe, ämopa. Ayæ̈ mänïñömö cöwë æpæ̈ iyæncæ pönämaï incæboimpa. 16 Ante äñongä tömengä wæætë, —Goe, bitö nänöogængä ingante aa pedinque ænte mämömi pongäe, angantapa. 17 Äñongä tömengä wæætë, —Botö nänöogængä dæ ampa. Angä ëñëninque Itota tömengä ingante,—Bitö, Botö nänöogængä dæ angampa, äninque nö ante ämipa. 18 Ïñæmpa bitö nänöogæ̈idi önompo æ̈mæmpoque ïñönänite bitö tömënäni ïnänite mönïmi ïmipa töö. Ayæ̈ ñöwoyedë onguïñængä bitö weca në quëwengä ïñömö wïï bitö näwä nänöogængä ingampa. Ïninque ñöwo bitö änö ïñömö edæ näwangä impa, ämopa. 19 Angä ëñëninque onquiyængä,—Awënë, Bitö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nebi ïmi adinque ëñëmopa. 20 Mönitö dodäni mæmpoidi wodi, Ïï onquiyabo ïnö gote Wængonguï ingante, Bitö Awënë Wængonguï ïmidö anguënë, ante ædæ wææ̈ninque angadänimpa. Mïnitö në oodeoidi ïmïni guiquënë, Wængonguï ingante waa ate apæ̈necæte ante Eedotadëë quëwëñömö mänïñömonque godinque ædæ wæænte apæ̈necæ̈impa, ämïnipa töö. 21 Äñongä Itota wæætë,—Onquiyæ̈mi ëñëmi. Botö änö ëñëninque pönëe. Mïnitö ïñömö ædæ wææ̈ninque botö Mæmpo ingante, Bitö Awënë Wængonguï ïmidö anguënë, ante ïï onquiyabo ïnö incæ Eedotadëë mänïñömö incæ mïnitö mänïnö ante änämaï anguïönæ oo pönï impa. 22 Mïnitö tämadiaidi ïñömö në Wængonguï ingante, Bitö Awënë Wængonguï ïmidö anguënë, ante ædæ wææ̈ninque apæ̈nemïni incæte adocä ingante, Æbänö ingää, ante ëñënämaï ïmïnipa töö. Mönitö guiquënë në ædæ wææ̈ninque Wængonguï ingante waa ate apæ̈nemöni inte adocä, Æbänö ingää, ante do ëñëmöni ïmönipa. Edæ, Në wënæ wënæ cædäni wæncæ cædïnäni incæ quëwencædänimpa, ante në Ængä ïñömö oodeocä ïnongä ingä apa änewëë. 23 Botö Mæmpo ingante, Bitö Awënë Wængonguï ïmidö anguënë, ante ædæ wææ̈ninque näwangä ante apæ̈nedönäni inte apæ̈necædänimpa. Adodäni, Näwangä impa, ante nö pönente ëwocadäni inte ædæ wææ̈ninque Wængonguï ingante mänïnö ante watapæ̈ apæ̈necædänimpa. Mänïnö ante näni apæ̈nequïönæ ïñömö edæ oo pönï impa. Edæ do ïinque batimpa. Wængonguï, Mänömaï entawente nö pönënäni baï ïnäni ïnänite diqui diqui mïninque, Mänïnänique botö ïmote, Bitö Awënë Wængonguï ïmidö anguënë, ante ædæ wææ̈ninque watapæ̈ apæ̈necædänimpa, angampa. 24 Wængonguï Önöwocaque ëwocate quëwengä ingampa. Ïninque në ædæ wæænte tömengä ingante watapæ̈ apæ̈nedäni ïñömö tömënäni, Näwangä impa, ante nö pönente ëwocadäni inte ædæ wææ̈ninque tömengä ingante watapæ̈ apæ̈nequënënäni ïnänipa, ämopa. 25 Angä ëñëninque onquiyængä, —Botö, Mëetiya näni Codito änongä poncæcäimpa, ante do ëñëmopa. Tömengä pongä ate, Æbänö inguïï, ante mönö ïmonte tömänö odömonte apæ̈necä ëñencæmönimpa. 26 Äñongä Itota wæætë, —Botö në apæ̈nebo ïñömö Codito ïnömo ïmo apa cæbii, ämopa. 27 Tæcæ apæ̈neyongante tömengä mïñæ̈ në godäni ocæ̈ ëmænte ponte ayönäni tömengä ïñömö onquiyængä ingante apæ̈necä adinque, Æbänö cæ wæmönii, ante guïñente wædänitapa. Incæte, Æbänö ämii, ante, Quïnante tömengä ingante tedebii, ante adocanque incæ änämaï ingantapa. 28 Ayæ̈ onquiyængä tömengä iyæncade ëmö cæte näni quëwëñömö ocæ̈ ëmænte gote pöninque waodäni ïnänite apæ̈nedinque, 29 —Ægodöedäni, onguïñængä ïñömö botö ïmote tæcæ adinque, Botö æbänö cæboo, ante tömänö ante botö ïmo në apæ̈necä ingante pö aedäni. Mäningä wabänö mönö Codito ïnongä ingantawo, ante ämopa. 30 Angä ëñëninque tömënäni näni quëwëñömö tao godinque tömengä weca gogadänimpa. 31 Onquiyængä näni quëwëñömö tæcæ goyongä Itota nänö në ëmïñæ̈näni ïñömö tömengä ingante, —Awënë në Odömömi ïmi wædænque cæ̈e, ämönipa. 32 Ante äñönäni tömengä wæætë tömënäni ïnänite, —Botö cænguï botö ëadö ante quïnö ï, ante mïnitö guiquënë tömää ëñënämaï ïmïnipa töö. 33 Angä ëñëninque tömengä ëmïñæ̈näni godongämæ̈ nämanque apæ̈nedinque,—Wabänö wacä tömengä ingante cænguï ænte pongantawo. 34 Äñönäni Itota, —Botö ïmote në da pönongä nänö änö baï botö cædö ïñömö mänïï tömëmo cænguï baï impa. Ayæ̈, Tömengä nänö cædö ante tömänö ïinque cæbopa, ante botö cædö ïñömö botö cænguï baï adobaï impa. 35 Mïnitö ïñömö, Mëa go mëa apäicä bayonte amïñayedë tömëmoncodë gæcæmönimpa, ante wïï ämïnitawo. Botö guiquënë mïnitö ïmïnite ämopa. Waodäni ïnänite wi æ̈monte aedäni. Edæ mänïnäni tömëmoncoo gæyedë baï ïnänipa. 36 Itota, Botö beyæ̈ ante waodäni ïnänite në gædongä ingante botö, Bitö cæbipa, ante paga cædinque ñöwoyedë incæ do pönömo ængampa. Wæ̈nämaï wantæpiyæ̈ quëwencædänimpa, ante cædinque ñöwoyedë incæ tömengä tömënäni ïnänite do gædongä ingampa. Ïninque botö änö ante waodäni mïmöno në quiyadingä tönö në gædingä tönö guëa tocædaimpa. 37 Mänömaï wëënëñedë näni angaïnö ante, Waocä adocanque tömëmö quiyacä ate wacä guiquënë në gædongä ingampa, ante näwangä ante impa. 38 Tömëmoncodë ïñömö cædäni baï cædämaï ïmïni incæte mïnitö tömëmoncoo gæquïnäni baï bacæmïnimpa, ante botö, Waodäni botö quïnäni ïnänite gæcæmïnimpa, ante mïnitö ïmïnite da godömo gomïnitapa. Wadäni ïñömö do mänincodë nanguï pönï quiyate cædinque botö änö ante waodäni ïnänite apæ̈negadänimpa. Mïnitö guiquënë mïni cædämaï ïñömö incæ önonque gædïmïni ïmïnipa, ante Itota apæ̈negacäimpa. 39 Onquiyængä guiquënë tämadiaidi mänïñömö näni quëwëñömö quëwënäni ïnänite, “Tömengä ïñömö botö ïmote tæcæ adinque, Botö æbänö cæboo, ante tömänö ante botö ïmote apæ̈necantapa,” ante apæ̈necä ëñëninque tömënäni nanguï ïnäni Itota ingante pönengadänimpa. 40 Tämadiaidi tömengä weca godinque, Bitö mönitö weca a ongöe, änäni ëñëninque tömengä mëönaa ïñonte tömënäni weca owocantapa. 41 Tömengä nänö owoyedë tömengä nänö änö beyænque godömenque tæiyæ̈näni ïñömö tömengä ingante wede pönente badänitapa. 42 Adodäni onquiyængä ingante, —Wïï bitö apæ̈nete änonque ante ëñëninque pönëmöni inte mönitö tömengä apæ̈necä adobaï ëñënïmöni ïmönipa. Ayæ̈, Mäningä ïñömö inguipoga mönö quëwencabo ïñömonte tömengä näwangä mönö ïmonte në Ænongä ingampa, ante do ëñëmönipa, apæ̈negadänimpa.
Itota cæcä beyænque awënë tönö cæcä wengä waa bacäï
43 Mëönaa go ate tömengä mänïñömö quëwëninque wadæ godinque, Gadideabæ gocæboimpa, ante gocantapa. 44 Itota incæ wëënëñedë, Ïïmaï impa, ante änongäimpa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä inte tömengä nänö pægaïmæ incæ mänïñömö apæ̈neyongä tömengä tönö pægaïnäni guiquënë tömengä ingante wïï waa adänipa töö, ante änongäimpa. 45 Tömengä mänïï Gadideabæ nänö ponque pongä adinque gadideaidi edæ Eedotadëë ïñömö Patowa näni æ̈æ̈mæ̈ cæyedë Itota baï mänïñömö gote ongöñönäni, Tömengä æbänö cæcää, ante tömää adïnäni inte, Bitö pömi waa amönipa, ante tömengä ingante apæ̈negadänimpa. 46 Ayæ̈ Gadideabæ godinque Itota wæætë Cänaa näni quëwëñömö, Æpæ̈ incæ biïnömæ̈ bacæ̈impa, ante wëënëñedë nänö cædïñömö adoyömö gocantapa. Capënaömö näni äñömö quëwëninque adocanque pancabaa awënë tönö godongämæ̈ cæcä ïñömö tömengä wëñængä onguïñængä wënæ wënæ ïnongäimpa. 47 Adocä onguïñængä ïñömö, Itota Oodeabæ quëwente Gadideabæ pongä, änäni ëñëninque tömengä Itota weca gote angantapa. Botö wëñængä onguïñængä wæncæ cæcä ïñongante bitö tömengä ingante cæbi waa bacäe. Ægodöe. 48 Itota tömengä ingante, —Botö, Acæmïnimpa, ante bamönengæ̈ cæbo ate wæmïni inte mïnitö mänïnö beyænque botö ïmo pönëmïni awædö. 49 Ante apæ̈necä ëñëninque pancabaa awënë tönö godongämæ̈ cæcä, —Awënë, botö wëñængä ayæ̈ wæ̈nämaï ïñedë ægodöe gocæ̈impa. 50 Ante äñongä Itota wæætë, —Ñöwo wadæ goe. Bitö wëñængä ïñömö quëwencæcäimpa, ämopa. Angä ëñëninque onguïñængä, Itota nänö änö nö impa, ante pönëninque wadæ gogacäimpa. 51 Tömengä, Botö oncö, ante taadonque goyongante tömengä beyæ̈ në cædönäni tömengä ingante apæ̈necæte ante pö bee tënänitapa. Pö bee tëninque, —Bitö wëñængä waa bacäï. 52 Ante apæ̈nedäni ëñëninque tömengä tömënäni ïnänite, Botö wëñængä æyedënö waa bacäï, ante äñongä tömënäni wæætë tömengä ingante, —Ïïmö ædæ gowayedë mänïñedë tömengä gancæ bacantapa, ante apæ̈nedänitapa. 53 Ayæ̈ wëñængä mæmpo, Bitö wëñængä quëwencæcäimpa, ante Itota botö ïmote nänö änïñedë adoyedë botö wëñængä do waa bacantapa, ante wædinque tömengä tönö tömengä näni quëwencabo tömancabo Itota ingante wede pönënäni bagadänimpa. 54 Itota oodeoidi weca quëwente Gadideabæ ocæ̈ ëmænte pöninque tömengä mänïñömö ïï bamönengæ̈ cædinque mempoga nänö cædö bamönengæ̈ bagatimpa.
Itota cæcä beyænque pæ opa pæ opa gocä waa bacäï
1 Ayæ̈ ate oodeoidi, Mönö Wængonguï beyæ̈, ante näni æ̈æ̈mæ̈ cæyedë Itota Eedotadëë ïñömö æidinque ado ante gogacäimpa. 2 Eedotadëë wææ cæte ïñömö obegaidi näni pö guiidemö gäänë gäwapæ̈ impa. Mänïmæ̈ gäwapæ̈ ebedeo tededö Betadapæ̈ näni ämæ̈ yæwedeca önompo æ̈mæmpoque ñoncæcate ïnoncöimpa. 3 Mänincönë wënæ wënæ ïnäni tæiyæ̈näni cöwë öñönönänimpa. Pancadäniya babetamönäni inte pancadäniya pæ opa pæ opa godönäni inte pancadäniya cömante ïnönäni ïnänipa. 4 Adodäni, Æpæ̈ incæ gopæ̈, ante wänö cönönäni ïnönänimpa. Edæ Wængonguï anquedo wæætë wæætë, Mänïmæ̈ incæ incæ gopængæ̈impa, ante wææ̈ pöninque cædongäimpa. Gäwapæ̈ incæ incæ go cæpæ̈ adinque æcänö täno mänïmæ̈në guiida inte adocä quïëmë wënæ wënæ ï waa badongäimpa. 5 Mänïñömö öñönäni weca adocanque në öñönongä ïñömö todëinta ï ocho wadepo ganca wënæ wënæ inte wægaingä ïnongäimpa. 6 Adocä mänïñömö öñongä ingante Itota ponte ayongä wadäni, Mäningä wantæpiyæ̈ mänömaï wënæ wënæ inte wægaingä ingampa, ante apæ̈nedäni ëñëninque Itota tömengä ingante, —Bitö, Waa baïnëmo, ämitawo. 7 Ante äñongä në wënæ wënæ ingä wæætë, —Awënë, gäwapæ̈ incæ incæ gopæ̈ñedë æcänö botö ïmote ænte guiiquïnaa edæ dæ angampa. Ayæ̈ botö, Æpæ̈në guiicæboimpa, ante goyömo wacä pöninque do täno guiicä. 8 Ante wæyongante Itota, —Ængæ̈ gantie, bitö bee podonte möïmo ænte goe. 9 Äñongä onguïñængä ïñömö ïñontobæ̈ waa badingä inte tömengä bee podonte möïmo ænte cægonte gocantapa. Oodeoidi näni guëmanguïönæ ïñonte Itota mänömaï cæcantapa. 10 Mänömaï beyæ̈ oodeoidi awënëidi ïñömö onguïñængä në waa badingä ingante, —Ñöwoönæ guëmanguïönæ ïñonte mönö æbänö cæquïï, ante do wææ yewæ̈monte impa cæbii. Bitö bee podonte möïmo næ̈æ̈nämaï incæbiimpa. 11 Ante pïïñönäni tömengä wæætë, —Botö ïmote, Waa bae, ante në cædingä ïñömö adocä incæ, Bitö bee podonte möïmo ænte goe, angä cætabopa. 12 Angä ëñëninque tömënäni tömengä ingante, —Mäningä ïñömö bitö ïmite, Bitö bee podonte möïmo ænte goe, ante në angä ïñömö æcänö ingää. Apæ̈nebi ëñëmönie, änänitapa. 13 Itota guiquënë do waodäni nanguï ïnäni ongönäni tæcæguedë go wadæ godongäimpa. Mänömaï beyæ̈ onguïñængä në waa badingä ïñömö, Në cædingä æcänö ingää, ante ëñënämaï ingantapa. 14 Ayæ̈ ate Itota Wængonguï oncö ñæ̈næncö yabæcönë go guiidinque tömengä ingante bee tëninque, —Ëñëmi, bitö wæætë waa babi ïmipa. Ïninque godömenque wënæ wënæ cædämaï incæbiimpa. Bitö mänïnö wënæ wënæ bitö cægaïnö ante ñimpo cædämaï ïmi ïninque wabänö bitö wæwenguinque godömenque babaïmipa, ämopa. 15 Angä ëñëninque onguïñængä wadæ gote oodeoidi awënëidi weca pöninque angantapa. Botö ïmote, Waa bae, ante në cædingä ïñömö Itota ingampa, ante apæ̈necantapa. 16 Mänömaï beyæ̈ Itota mänïnö nänö cædïnö ante guëmanguïönæ ïñonte cæcä adinque oodeoidi awënëidi ïñömö tömengä ingante togænte wënæ wënæ cædänitapa. 17 Itota tömënäni ïnänite, —Botö Mæmpo ñöwoönæ ganca tömengä nänö cædö ayæ̈ cæcä ingampa. Ayæ̈ botö adobaï cæbo ïmopa, ante apæ̈necantapa. 18 Mänïnö angä ëñëninque tömënäni godömenque pïïninque, Mönö tömengä ingante æbänö cæte wæ̈nömö wænguingää, ante godömenque nanguï cægadänimpa. Tömënäni, Tömengä guëmanguïönæ ïñonte do cæcä ingampa. Ayæ̈ godömenque, Wængonguï botö Mæmpo ïnongäimpa, ante tededinque tömengä, Botö Wængonguï baï ïmopa, ante baï cæcampa töö, ante tömënäni godömenque pïingadänimpa.
Tömengä Wengä ingante Wængonguï pönö cæcä ate Awënë bacampa
19 Itota adodäni ïnänite ïïmaï äninque, “Botö mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Botö Wængonguï Wëmo ïnömo incæ ædö cæte adoboque nämanque cæbo ïmoo. Botö Mæmpo æbänö cæcää adinque botö adodonque cæbopa. Edæ botö Mæmpo nänö cædö baï botö Wængonguï Wëmo inte adobaï cæbopa. 20 Edæ Mæmpocä Wëmo ïñömote tömengä botö ïmote waadete pönëninque tömengä nänö cædö tömänö ante botö ïmote odömongä abo ïmopa. Ayæ̈ mïnitö, Æbänö cæcä wæmöö, ante wæcæmïnimpa, ante cædinque tömengä godömenque bamönengæ̈ nänö cædö ante botö ïmote odömongä ate botö wæætë cæbo acæmïnimpa. 21 Edæ botö Mæmpo ïñömö æ̈mæ̈wo wængaïnäni ïnänite, Ñäni ömæ̈möninque mïnitö mïïmïni quëwencæmïnimpa, ante pönö cæcä baï botö tömengä Wëmo ïñömö adobaï cæbo ïmopa. Æcänö ingante, Bitö mïï quëwencæbiimpa, ante äïnëmo inte botö tömengä ingante pönö cæbo ate mïingä quëwencæcäimpa. 22 Adobaï botö Mæmpo ïñömö waodäni ïnänite adinque, Æcänö waa cæcantawo, ante, Æcänö wënæ wënæ cæcantawo, ante apænte änämaï ingampa. Wæætë edæ botö tömengä Wëmo ïñömote tömengä, Bitö mänïnö ante waodäni tömänäni ïnänite apænte ancæbiimpa, ante cægacäimpa. 23 Mänömaï cædinque botö Mæmpo, Waodäni botö ïmo näni waa abaï adobaï botö Wengä ingante tömänäni waa acædänimpa, ante cægacäimpa. Botö tömengä Wëmo ïñömote në waa adämaï ingä ïñömö tömengä botö Wæmpocä botö ïmote da pönongä ingante adobaï waa adämaï ingampa töö,” ante Itota apæ̈necantapa. 24 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Waocä botö änö ëñëninque botö ïmote në da pönongaingä ingante në wede pönengä ïñömö tömengä nänö apænte pante wæwenguïnö godämaï incæcäimpa. Wæætë tömengä nänö wæ̈nämaï quëwenguïnö gocæcäimpa. Edæ tömengä mönö æ̈mæ̈wo wænguïnö ñimpo cædinque wæ̈nämaï mönö quëwenguïnö do gocäimpa. 25 Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Waodäni në quëwënäni incæ tömënäni æ̈mæ̈wo wængaïnäni baï ïnönäni inte tömënäni ïñömö Wængonguï Wëmo botö tedepämo oo ëñencædänimpa. Ñöwoönæ tömënäni näni ëñenguïönæ do batimpa. Në ëñënäni ïñömö tömënäni näni wæ̈nämaï quëwenguïnö gocædänimpa. 26 Wængonguï nämä në quëwënongä inte tömänäni näni quëwëmämo ante në godongä ingampa. Mänömaï beyænque botö tömengä Wëmo adobaï nämä në quëwënömo inte tömänäni näni quëwëmämo ante në godömo ïmopa. 27 Ayæ̈ Waobo ëñagaïmo ïñömote tömengä pönö cæcä beyænque botö në ämo badinque nämä tæ̈ï pïñænte cædinque edæ, Æcänö waa cæcantawo, ante, Æcänö wënæ wënæ cæcantawo, ante në apænte anguïmo ïmopa. 28 Botö mänömaïnö ante apæ̈nebo ëñëninque mïnitö, Æbänö angä wæmöö, ante änämaï incæmïnimpa. Edæ æ̈mæ̈wo wængaïnäni tömänäni tömënäni näni wodido në öñongaïnäni ïñönänite edæ botö tedepämo incæ tömënäni näni ëñenguïönæ oo pönï impa. 29 Botö tedepämo ëñëninque tömënäni tömänäni ta poncædänimpa. Në waa cægaïnäni ïñömö wæ̈nämaï näni quëwenguïnö näni goquinque ñäni ömæ̈moncædänimpa. Në wënæ wënæ cægaïnäni guiquënë näni apænte pante æ̈mæ̈wo wæwenguïnö näni goquinque ömæ̈moncædänimpa cæmïnii,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Æcänö äna ëñente cæbii, ante Itota ingante änänipa
30 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota ïïmaï apæ̈necantapa. “Botö ædö cæte nämanque adoboque cæbo ïmoo. Wæætë Wængonguï botö ïmote æbänö angä ëñëninque botö mänïnö ante, Æcänö waa cæcantawo, ante, Æcänö wënæ wënæ cæcantawo, ante apænte ämopa. Ayæ̈ botö apænte änö ïñömö cöwë nöïnö ante impa. Edæ botö tömëmo ämaï cædämaï ïmopa. Wæætë botö Mæmpo botö ïmote në da pönongaingä nänö ämaï cæbo ïmopa. 31 Botö nämanque äninque, Æbänö cæboo, ante apæ̈nebo baï mïnitö, Önonquedö ante impa, ancædömïnimpa. 32 Botö æbänö cæboo, ante wacä botö beyæ̈ ante në apæ̈necä ingampa. Tömengä botö ïmotedö ante nänö apæ̈nedö ïñömö edæ nö impa, ante ëñëmopa. 33 Mïnitö botö ïmotedö ante, Æbänö cæcää, ante ëñencæte ante Wäö në æpæ̈në guidönongä weca wadäni ïnänite da godömïnitapa. Ayæ̈ Wäö mänïnäni ïnänite botö ïmotedö ante nö apæ̈necä ëñënänitapa. 34 Botö æbänö cæboo, ante waodäni botö beyæ̈ apæ̈necædänimpa, ante botö änämaï ïmopa. Wæætë, Mïnitö botö æ̈mo beyænque quëwencæmïnimpa, ante cædinque botö mänömaïnö ante apæ̈netabopa. 35 Wäö në æpæ̈në guidönongä tömengä ïñömö tï wodönoincade bæco baï ingacäimpa. Ayæ̈, Tömengä nänö angaïnö ñäö baï impa, ante adinque mïnitö wantæyö ïñonte, Waa impa, ante watapæ̈ tomïnitapa. 36 Botö æbänö cæboo, ante Wäö në æpæ̈në guidönongä nänö angaïnö beyæ̈ waodäni mänïnö ante do ëwocadäni ingadänimpa. Ayæ̈ botö Mæmpo, Bitö ïïmaï cæe, ante, Tömää ïinque cæcæbiimpa, ante botö ïmote nänö angaïnö baï ante do cædömo ïmopa. Botö Mæmpo botö ïmote da pönongaingä ingampa, ante wadäni botö cædïnö beyæ̈ do ëñënänimpa. 37 Ayæ̈ botö Mæmpo botö ïmote në da pönongaingä ïñömö adobaï, Botö æbänö cæboo, ante apæ̈necä ëñengadänimpa. Mïnitö guiquënë tömengä ingante adämaï ïmïni inte tömengä nänö tedepämo incæ cöwë ëñënämaï ïmïnipa töö. 38 Ayæ̈ botö Mæmpo botö ïmote da pönongä pönïmo ïmopa, ante mïnitö pönënämaï ïmïni inte edæ tömengä nänö angaïnö ante entawënämaï quëwëmïni ïmïnipa. 39 Wængonguï angä ëñëninque näni yewæ̈mongainta ædæmö adömïni inte edæ mïnitö, Mänïnö näni yewæ̈mongainta amöni beyænque mönitö wæ̈nämaï möni quëwenguïnö gocæmönimpa, ante pönëmïni ïmïnipa. Ïñæmpa mänintaa yewæ̈möninque botö ïmotedö ante apæ̈nedinque yewæ̈mongadäni apa quëwëmïnii. 40 Botö, Mïnitö wæ̈nämaï mïni quëwenguïnö ante pö æ̈edäni, äñömote mïnitö wæætë Baa äninque botö weca pönämaï ïmïnipa,” ante Itota apæ̈necantapa. 41 Ayæ̈ apæ̈nedinque tömengä, “Waodäni botö ïmote waa adinque apæ̈necædänimpa, ante änämaï ïmopa, angantapa. 42 Ïñæmpa, Mïnitö æbänö cæmïnii, ante botö do ëñëmopa. Wængonguï nänö waadete pönente entawënö mïnitö entawënämaï quëwëmïnipa, ante do ëñëmopa. 43 Wængonguï angä ëñëninque botö wææ̈ pönïmo adinque mïnitö Baa ante botö ïmote pönënämaï ïmïnipa. Wacä guiquënë nämä äninque pongä ïninque mïnitö mäningä ingante Ao ante pönëmaïmïnipa, ante awædö. 44 Mïnitö wacä ingä wacä ingä, Botö ïmote waa adinque waa apæ̈necædänimpa, ante cæmïni awædö. Incæte mïnitö, Mönö Wængonguï në adocanque ingaingä ingampa, ante, Tömengä mönö ïmonte waa adinque apæ̈necæcäimpa, ante cædämaï ïmïnipa. Mänömaï beyæ̈ mïnitö botö ïmote ædö cæte pönëmïni ïmïnii. 45 Botö Mæmpo weca ongöninque mïnitö ïmïnitedö ante botö, Ïïnäni wënæ wënæ cædäni ïnänitapa, ante ancæboimpa, ante mïnitö pönëmïnitawo. Mänömaïnö ante edæ pönënämaï ïedäni. Wæætë Möitee wodi nänö angaïnö ëñente beyænque mönö quëwengæ̈impa, ante pönëmïnipa. Ïñæmpa adocä Möitee wodi mïni në pönënongä ïñömö, Në wënæ wënæ cæmïni ïmïnipa, ante ancæcäimpa cæmïnii. 46 Mïnitö Möitee wodi ingante pönente baï adobaï botö ïmote pönencædömïnimpa. Edæ tömengä botö ïmotedö ante yewæ̈mongacäimpa. 47 Möitee wodi nänö yewæ̈mongaïnö ante pönënämaï ïmïni ïninque mïnitö ædö cæte botö apæ̈nedö ante ëñëninque pönenguïmïnii,” ante Itota mänïñedë ïinque apæ̈negacäimpa.
5.000 ganca ïnäni ïnänite Itota godongä cæ̈nänipa
1 Mänïnö ïinque apæ̈nete ate wantæyö ïñonte Itota wadæ godinque gäwapæ̈ Gadideapæ̈ näni ämæ̈ æ̈mæ̈mäa tao gogacäimpa. Mänïmæ̈ Tibediapæ̈ näni ämæ̈ impa. 2 Tömengä wogaa tao gocä adinque waodäni tæiyæ̈näni pö tee empo godänitapa. Tömengä, Acædänimpa, ante cædinque wënæ wënæ ïnäni ïnänite bamönengæ̈ cæte odömongä do adïnäni inte godänitapa. 3 Ayæ̈ Itota tömengä nänö ëmïñæ̈näni ïnänite änanquidi ænte mæ̈icä æidinque tömënäni tömengä tönö tæ̈ contadänitapa. 4 Wodo pænta gogaïönæ, ante oodeoidi Patowa näni æ̈æ̈mæ̈ cæönæ oo pönï ingatimpa. 5 Itota gomö ayongä waodäni tæiyæ̈näni tömengä weca pönäni adinque tömengä Pedipe ingante,—Mänïnäni waodäni beyæ̈ ædönö gote päö godonte æ̈ninque godömöni cænguïnänii, angantapa. 6 Edæ Itota ïñömö, Æbänö cæbaïmoo, ante do ëñëningä inte mänïnö ante, Pedipe æbänö cæquingää, ante acæte ante angantapa. 7 Pedipe wæætë tömengä ingante, —Ïñæmpa päö ante tömänäni wædænque cæncædänimpa, ante ocho apäicä cæte beyæ̈ paga æ̈inta æ̈ninque mänimpota godonte æ̈ninque edæ wïï eyepæ̈ ïmaimpa, angantapa. 8 Ayæ̈ tömengä ëmïñængä Timönö Pegodo biwï Æntade ïñömö Itota ingante, 9 —Mönitö weca në ongongä edëningä ïñömö tebada näni awënënïmö guiyä päö önompo æ̈mæmpoque tönö guiyä gæyæ mëa pönï næ̈ængä ingampa. Incæte mänïï cænguï tæiyæ̈näni beyæ̈ ædö cæte eyepæ̈ ï, ante wæbopa. 10 Angä ëñëninque Itota,—Mïnitö tæiyæ̈näni godongämæ̈ ongönäni ïnänite ämïni tæ̈ contaedäni, angantapa. Tömengä nänö ämaï änäni ëñëninque waodäni önömæcaque ïnö nanguï gaguïmæ̈ pæyömö do tæ̈ contadänitapa. Onguïñæ̈näni incæ önompo æ̈mæmpoque mïido ganca ïnäni inte tæ̈ contadäni ingadänimpa. 11 Itota päö æ̈ninque, Wængonguï, Bitö waa pönï pönömi ænte cænguïmöni, ante apæ̈nedinque tömengä nänö ëmïñæ̈näni ïnänite godongä æ̈ninque tömënäni wæætë tæ̈ contadäni ïnänite di mæ̈ñæ̈näni cæ̈nänitapa. Ayæ̈ tömengä gæyæ æ̈ninque adobaï cæcantapa. Tömänäni ïñömö näni cæ̈ïnënö ante eyepæ̈ cængadänimpa. 12 Tömënäni tömo pönï cæ̈näni ate tömengä ëmïñæ̈näni ïnänite tömengä, —Cænguï näni ao mæ̈ ao mæ̈ ñönönï ee öñoncoo wote badämaï ingæ̈impa, ante pædæ wææmpo ö æ̈edäni. 13 Angä ëñente cædinque në cæ̈näni päö önompo æ̈mæmpoque tebada näni awënënïmö näni ao mæ̈ ao mæ̈ ñönönï ee öñoncoo ö ænte da wënäni ate edæ otodë tipæmpoga go mentodëa cænguï eyede da wënäni contagatimpa. 14 Waodäni ïñömö Itota bamönengæ̈ nänö cædï adinque, —Näwangä ïingä ïñömö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ingampa. Tömengä inguipoga Ponguingä, ante näni angaingä ïnongäimpa, ante tæcæ änänitapa. 15 Tömënäni, Bitö mönitö Awënë Odeye bacæbiimpa, ante botö ïmote bæi ongoncæte ante poncæ cædänipa, ante wædinque Itota wadæ godinque adocanque änanquidi wæætë æigacäimpa.
Itota æpæ̈ yædopæ̈ dao dao gocä
16 Gäwadecæ̈ pönï bayö tömengä ëmïñæ̈näni ïñömö gäwapæ̈ yæwedeca wæi gogadänimpa. 17 Itota angä ëñëninque mänïñömö wæi wipodë guiidinque tömënäni, Gäwapæ̈ æ̈mæ̈mäa Capënaömö näni quëwëñömö mönö taocæ̈impa, ante tæcæ wogaa tao goyönäni dobæ wëmö bayö Itota ayæ̈ tömënäni weca pönämaï ïnongäimpa. 18 Ayæ̈ woboyæ̈ nanguï pæ̈mænte pöñö æpæ̈ mæ̈ conta mæ̈ conta cæyonte, 19 tömënäni wodo tinco quidömetodo wiyate cæyönäni Itota ïñömö wipo gämæ̈nö pöninque æpæ̈ yædopæ̈ wæ̈nömënæcapæ̈ dao dao pongä adinque ancai guïñënänitapa. 20 Ancai guïñëñönänite Itota ïñömö tömënäni ïnänite, —Botö ïmopa. Guïñënämaï ïedäni, angantapa. 21 Ante äñongä tömënäni Ao ante tömengä ingante wipodë æ̈ninque tömënäni näni goïnëñömö ëmönaiya do tao gogadänimpa.
Waodäni Itota ante diqui diqui minte pönäni
22 Ïïmö ate tæiyæ̈näni gäwapæ̈ ïmæ̈ wedeca a ongönönänimpa. Ïninque tömënäni, Wipo adoque pönï mänïñömö wäï wocæ̈ incæte Itota ïñömö mänimpodë guiidämaï ïñongante tömengä mïñæ̈ godäni adodänique guii wadæ tao godänitapa, ante adinque wædänitapa. 23 Awënë Itota do Wængonguï ingante, Bitö waa pönï pönömi cænguïmöni, ante apæ̈necä ate waodäni näni päö cæ̈nïñömö pancadäniya ayæ̈ ongönänimpa. Ñöwo ïñömö wapocoo Tibedia näni quëwëñömö wo cæwodinque mänïñömö tömënäni näni cæ̈nïñömö eyequeï pönäni adänitapa. 24 Ïninque Itota tönö tömengä nänö ëmïñæ̈näni edæ dæ änäni wædinque tæiyæ̈näni ïñömö wipodë guiite Capënaömö godinque Itota ante diqui diqui mincæte ante wogaa gogadänimpa.
Itota, Mönö quëwenguinque, ante cænguï baï ingampa
25 Adodäni gäwapæ̈ æ̈mæ̈mäa tao godinque tömengä ingä adinque, —Awënë në Odömömi ïmi æyedënö ïñömö pömitawo, änänitapa. 26 Äñönäni Itota wæætë, —Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Mïnitö tömo pönï päö cæ̈nïmïni inte botö ïmote ante diqui diqui mincæ pömïnitapa töö. Wæætë edæ botö, Acæmïnimpa, ante bamönengæ̈ cæbo beyæ̈ mïnitö wïï pömïni awædö. 27 Mïnitö, Mönö cænguï, ante æncæte ante cæmïni incæte inguipogaque mïni woquïnonque ante æncæ cædämaï quëwëedäni. Wæætë edæ, Mönö cænguï ïinque bayedë cænguï mæ̈ öñongæ̈impa, ante cædinque mïnitö, Mönö wæ̈nämaï quëwenguinque gocæmöimpa, ante pönente quëwëedäni. Botö në Waobo ëñagaïmo ïmo mänïï cænguï mïnitö ïmïnite pönömo æncæmïnimpa. Botö Mæmpo botö ïmotedö ante, Ïingä nö cæcä ingampa, ante odömongacäimpa. 28 Angä ëñëninque tömënäni tömengä ingante, —Mönitö, Wængonguï nänö cæquïmämo ante cæcæte ante quïnö cæquënëmöni ïmönii, ante wæmönipa. 29 Äñönäni Itota wæætë, —Botö Wængonguï nänö në da pönongaïmo ïñömote mïnitö botö ïmote mïni wede pönënö ïñömö edæ mänïnö Wængonguï nänö cædö impa, angantapa. 30 Mänömaï beyæ̈ tömënäni godömenque tömengä ingante, —Bitö, Ëñencædänimpa, ante bamönengæ̈ bitö cædö ante æbänö cæte odömömi adinque pönëmaïmönipa. Æbänö cæquïmii, ante änewënänitapa. 31 Mönö wæ̈mæ̈idi önömæca näni quëwëñedë cænguï mänää näni angaï cængadänimpa. Ïïmaïnö ante yewæ̈mongatimpa. “Tömengä, Mïnitö cænguï, ante tömënäni ïnänite öönædë ïnö mäwææ̈ godongacäimpa,” ante näni yewæ̈mongaïnö baï impa, ante apæ̈nedänitapa. 32 Itota wæætë tömënäni ïnänite, —Näwangä ämopa. Mïnitö ïmïnite öönædë mäwææ̈ cænguï në pönongaingä ïñömö tömengä wïï Möitee wodi ingacäimpa. Wæætë botö Mæmpo ïñömö tömengä mïnitö ïmïnite öönædë näni näwä cænguï baï pönongä cæncæmïnimpa. 33 Öönædë quëwente wææ̈ pongaingä ïñömö tömengä ïñömö, Cænguï baï ingampa, ante Wængonguï nänö në angaingä ingampa. Adocä inguipoga quëwënäni ïnänite, Mïni wantæpiyæ̈ wæ̈nämaï quëwenguïnö ante pönongä æ̈ninque quëwënänipa. 34 Ante Itota apæ̈necä ëñëninque tömënäni, —Awënë, ñöwo mänïï cænguï ïïmö ïñö ïïmö ïñö pönömi cæ̈mönie. 35 Äñönäni Itota godömenque apæ̈nedinque, —Botö ïñömö, Mïni quëwenguinque, ante mïni cænguï baï ïnömo ïmopa. Botö weca në pongä ïñömö cöwë cænguï gue æ̈nënämaï baï quëwencæcäimpa. Ayæ̈ botö ïmote në wede pönengä ïñömö cöwë tepæ̈ gæ̈wæ̈nämaï baï quëwenguingä ingampa, ante apæ̈necantapa. 36 Ayæ̈ wæætë, Mïnitö ïmïnite do botö änö baï impa. Botö ïmote do adïmïni incæte mïnitö ayæ̈ wede pönënämaï ïmïnipa. 37 Botö Mæmpo, Bitö quïnäni bacædänimpa, ante cædinque botö ïmote pönongä æ̈mo ïninque botö quïnäni në badäni inte tömënäni tömänäni ïñömö botö weca edæ do pönänipa. Ayæ̈ æcämenque botö weca pöna ïnate, Botö weca pönämaï ïmipa, ante cöwë änämaï incæboimpa. 38 Edæ öönædë quëwëninque botö wïï tömëmo ämaï cæcæboimpa, ante wææ̈ pontabopa. Wæætë botö ïmote në da pönongaingä nänö ämaï cæcæboimpa, ante wææ̈ pontabopa. 39 Ayæ̈ botö ïmote në da pönongaingä botö ïmo nänö angaïnö ïñömö ïïmaï impa. Waodäni bitö quïnäni bacædänimpa, ante pönömo æ̈ninque bitö quïnäni badinque adocanque incæ wë womonte wæ̈nämaï incæcäimpa. Wæætë ïinque baquïönæ ïñonte bitö, Ñäni ömæ̈möedäni, ämi ëñëninque bitö quïnäni tömänäni edæ ñäni ömæ̈moncædänimpa. 40 Edæ botö Mæmpo nänö angaïnö ïñömö ïïmaï impa. Botö Wængonguï Wëmo ïñömote botö ïmote ædæmö adïnäni inte edæ botö ïmote në pönënäni tömänäni cöwë wæ̈nämaï wantæpiyæ̈ quëwencædänimpa. Mänömaïnö ante impa. Ayæ̈ ïinque baquïönæ ïñonte botö mänïnäni ïnänite, Mïnitö ñäni ömæ̈möedäni, ämo ate ömæ̈moncædänimpa. Itota mänömaï apæ̈necantapa. 41 Apæ̈necä ëñëninque oodeoidi ïñömö, Tömengä, “Botö cænguï baï ïmopa, ante öönædë ïnö wææ̈ pontabopa,” angampa, ante tömengä ingantedö ante tæcæ pïinte tedewënänitapa. 42 Tömënäni, —Ïingä ïñömö wïï Ootee wengä Itota ingantawo. Tömengä mæmpo tönö wäänä wïï mönö adöna ïnatawo. Tömengä ædö cæte, Botö öönædë quëwente wææ̈ pontabopa, angä änewëë. 43 Ante pïïñönäni Itota wæætë, —Mïnitö nämanque godongämæ̈ pïinte tededämaï ïedäni. 44 Botö Mæmpo botö ïmote në da pönongaingä wïï pönö cæcä baï æcämenque incæ botö weca pönämaï incædongäimpa. Ayæ̈ ïinque baquïönæ ïñonte botö weca në pongä ingante, Ñäni ömæ̈möe, ämo ñäni ömæ̈moncæcäimpa. 45 Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni näni yewæ̈mongaintaa ïïmaï ante yewæ̈mongadänimpa. “Wængonguï waodäni tömänäni ïnänite odömonte apæ̈necä ëñencædänimpa.” Botö Mæmpo apæ̈necä në ëñënäni ïñömö tömengä nänö odömonte apæ̈nedö ante në ëñënäni ïnönäni ïninque tömënäni tömänäni botö weca pönänipa, ante Itota apæ̈necantapa. 46 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Mïni waocabo tömämïni incæ botö Mæmpo ingante cöwë adämaï ïmïnitapa. Botonque ïñömö Wængonguï weca në quëwente pömo inte botö Mæmpo ingante në adïmo ïñömö adoboque pönï ïmopa. 47 Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Botö ïmote në wede pönengä ïñömö tömengä cöwë wantæpiyæ̈ nänö quëwenguïmämo do entawente quëwengä ingampa. 48 Botö ïñömö, Mïni quëwenguinque, ante mïni cænguï baï ïmopa. 49 Mïni wæ̈mæ̈idi önömæca quëwëñedë cænguï mänää näni angaï cængaïnäni incæte edæ do wængadänimpa. 50 Botö ïñömö cænguï baï ïnömo inte öönædë quëwente wææ̈ pömo ïmopa. Ïninque waocä, Cænguï cænte baï quëwengæ̈impa, ante botö ïmote pönengä ïninque tömengä cöwë wæ̈nämaï quëwëmaingampa. 51 Botö cænguï baï ïmo inte öönædë quëwengaïmo incæ wææ̈ pontabopa. Æcänö cænguï cænte baï botö ïmote pönëna tömengä ïñömö cöwë wæ̈nämaï quëwencæcäimpa. Ïï cænguï botö godonguï botö nämä baö impa. Inguipoga quëwënäni ïnänite, Mïnitö quëwenguïmïni, ante botö nämä baö incæ godoncæboimpa,” ante Itota mänömaï apæ̈necantapa. 52 Mänïnö angä ëñente wædinque oodeoidi näni cabo ïñömö godongämæ̈ nämanque tededinque wæætë godö wæætë godö änewënänitapa. —Mäningä ïñömö mönö ïmö tömengä nämä baö ædö cæte pönongä cænguïmönii. 53 Ante tedewëñönäni Itota wæætë tömënäni ïnänite, —Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Botö Waobo ëñagaïmo ïñömote mïnitö botö baö cæ̈nämaï inte botö wepæ̈ bedämaï ïmïni ïninque ædö cæte Wængonguï wantæpiyæ̈ nänö quëwenguïmämo entawëmïni inguïmïnii. 54 Botö baö në cængä ayæ̈ botö wepæ̈ në becä tömengä ïñömö Wængonguï wantæpiyæ̈ nänö cöwë quëwenguïmämo do entawente quëwengä ingampa. Ayæ̈ ïinque baquïönæ ïñonte botö mäningä ingante, Bitö ñäni ömæ̈möe, ämo ñäni ömæ̈moncæcäimpa. 55 Edæ botö baö näwä cænguï baï impa. Ayæ̈ botö wepæ̈ näwä bequï baï impa. 56 Botö baö në cængä inte ayæ̈ botö wepæ̈ në becä ïñömö tömengä botö nempo ee quëwënongä ingampa. Ayæ̈ adobaï tömengä botö ïmote entawënongä ingampa. 57 Botö Mæmpo në Quëwënongä inte botö ïmote da pönongä pönïmo ïmopa. Tömengä pönö cæcä ate quëwëmo ïmopa. Botö ïmote në cængä ïñömö adobaï botö cæbo beyænque quëwencæcäimpa. 58 Botö cænguï baï ïmo inte öönædë wææ̈ pönïmo ïñömö mänïï cænguï baï ïmopa. Mönö wæ̈mæ̈idi cænguï mänää näni angaï cængaïnäni incæ edæ do wængadänimpa. Wæætë ñöwo wææ̈ pömo ïñömote, Cænguï impa, ante në cæ̈nongä ïñömö tömengä cöwë wæ̈nämaï quëwencæcäimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa. 59 Tömengä mänïnö ante Capënaömö näni quëwëñömö näni odömöincönë ongöninque tömënäni ïnänite odömonte apæ̈negacäimpa.
Itota nänö änö beyænque mönö wæ̈nämaï quëwengæ̈impa
60 Mänïnö odömonte apæ̈necä ëñëninque tömengä ëmïñæ̈näni nanguï ïnäni, —Tömengä nänö odömonte apæ̈nedïnö ïñömö waadedämaïnö impa. Edæ æcänö ëñëmaïnaa, ante änänitapa. 61 Mänïnö nänö odömonte apæ̈nedïnö ante tæcæ pïinte tedewënäni wædinque Itota tömënäni ïnänite, —Mïnitö botö änïnö ante oda cæmïni inte pïïmïni ïmïnitawo, angantapa. 62 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque, Botö Waobo ëñagaïmo ïmo öönædë quëwente wææ̈ pongaïmo inte adodö adoyömö æibo adinque mïnitö æbänö ante ämaïmïnii. 63 Wængonguï Önöwoca pönö cæcä beyænque waocä quëwengä ïninque tömengä baonque nänö ëñayö beyænque ædö cæte quëwëmaingää. Botö Wængonguï Önöwoca tönö apæ̈nedinque mïnitö ïmïnite botö apæ̈nedïnö beyæ̈ mïnitö önöwoca ëwocate quëwencæmïnimpa. 64 Incæte mïnitö weca pancadäniya ïñömö botö ïmo pönënämaï ïnänipa töö, ante Itota apæ̈necantapa. Edæ tömënäni weca æcänö tömengä ingante pönënämaï ingää, ante Itota do ëñënongäimpa. Ayæ̈ tömengä ingante në godö odömonguingä æcänö ïmaingää, ante tömengä adobaï do ëñënongäimpa. 65 Itota godömenque apæ̈nedinque, —Botö mänïï beyæ̈ mïnitö ïmïnite do antabopa. Botö Mæmpo wïï pönö cæcä baï æcämenque incæ botö weca pönämaï incædongäimpa, ante apæ̈negacäimpa. 66 Mänïönæ ganca tömengä mïñæ̈ në godäni incæ nanguï ïnäni wadæ godinque tömengä mïñæ̈ ayæ̈ tee empo godämaï ingadänimpa. 67 Tömënäni wadæ godäni adinque Itota önompo tipæmpoga go mëa ganca ïnäni ïnänite, —Mïnitö diyæ̈ æbänö cæquïmïnii. Mïnitö tömënäni baï adobaï botö ïmote ëmö cæte, Wadæ goïnëmönipa, ämïnitawo. 68 Äñongä Timönö Pegodo wæætë, —Awënë, æcänö mïñæ̈ gobaïmönii. Wacä mönitö ïmönite në ëmïñængä ïñömö edæ dæ angampa. Wantæpiyæ̈ wæ̈nämaï möni quëwenguïnö ante æbänö gocæmönimpa, ante wæyömöni bitö ïñömö në apæ̈nebi ïmipa. 69 Bitö ïñömö Wængonguï nänö da pönönömi inte tömengä nänö Tæiyæ̈ Waëmö ïnömi ïmipa, ante pönëmöni inte ëñëmönipa. 70 Ante apæ̈necä ëñëninque Itota, —Mïnitö önompo tipæmpoga go mëa ganca ïmïni inte wïï botö apænte æ̈nömïni ïmïnitawo. Incæte mïni cabo incæ adocanque ïñömö wënæ quï ingampa, ante apæ̈negacäimpa. 71 Timönö Icadiote wengä Codaa ingantedö ante Itota mänömaï angacäimpa. Tömengä önompo tipæmpoga go mënaa näni cabo adocanque ïnongä incæte ayæ̈ ate Itota ingante odömonte në godonguingä ïnongäimpa.
Itota biwïidi tömengä ingante pönënämaï ïnäni
1 Ayæ̈ ate Itota Gadideabæ tömämæ wayömö wayömö gocä ingacäimpa. Oodeabæ ïñömö oodeoidi awënëidi botö ïmote wæ̈noncæ cædänipa, ante wædinque Itota, Oodeabæ wïï goïnëmopa, ante mänïömæ godämaï ïnongäimpa. 2 Oodeoidi, Mönö wæ̈mæ̈idi oncontaicoo mæ̈nöninque quëwengadänimpa, ante pönëninque tömënäni æ̈æ̈mæ̈ oo pönï ingatimpa. 3 Itota biwïidi tömengä ingante, —Bitö ëmïñæ̈näni bitö bamönengæ̈ cæbi acædänimpa, ante cæcæte ante bitö ïñömö ongönämaï inte wæætë Oodeabæ goquënëmi ïmipa. 4 Waodäni tömänäni ayönäni cæbo edonque acædänimpa, ante cæïnengä ïñömö tömengä wïï awëmö cæcampa. Bitö mänïï cædïnö do cæbi inte waodäni tömänäni bitö ïmite edonque pönï acædänimpa, ante odömonte cæe, ämönipa. 5 Edæ tömengä biwïidi incæ tömengä ingante pönënämaï ïnäni ïnönänimpa. 6 Mänömaï beyæ̈ Itota tömënäni ïnänite, —Botö wïï ñöwo goquënëmo ïmopa. Mïnitö guiquënë æyedëmë gomïni incæ cöwë waa impa. 7 Inguipogaque quëwënäni mïnitö ïmïnite ædö cæte pïinte badänii. Wæætë botö tömënäni ïnänite, Mïnitö wënæ wënæ cæmïni ïmïnipa, ante apæ̈nebo beyæ̈ tömënäni botö ïmo pïïnänipa. 8 Mïnitö æ̈æ̈mæ̈ cædäni weca æite goedäni. Botö goquïönæ wïï eyepæ̈ impa, ante pönëninque botö ayæ̈ mänïmæ̈ cædäni weca godämaï ïmopa. 9 Mänïnö äninque tömengä godömenque Gadideabæ ongonte quëwengacäimpa.
Itota näni æ̈æ̈mæ̈ cæyömö gote pongacäimpa
10 Incæte tömengä biwïidi æ̈æ̈mæ̈ ante godäni ate tömengä adobaï godinque wïï waodäni näni ayömö gocampa. Wæætë awëmö gocantapa. 11 Ayæ̈ näni æ̈æ̈mæ̈ cæyömö oodeoidi awënëidi ïñömö, —Mäningä onguïñængä æyömönö ingää, ante tömengä ingante ante diqui diqui minte wææ wänönänitapa. 12 Tæiyæ̈näni ponte a ongönäni godongämæ̈ nämä tededinque tömengä ingantedö ante wæntæ wæntæ tededänitapa. Pancadäniya, “Tömengä waa cæcä ingampa.” Äñönäni wadäni ïñömö, “Baa, mäningä waodäni ïnänite wapiticæ̈ mäodinque, Oda cæquïnänimpa, ante cæcä ingampa,” ante apæ̈nedönänimpa. 13 Oodeoidi awënëidi ïnäni adinque guïñente wædinque wadäni tömänäni tömengä ingantedö ante waodäni ëñëñönäni apæ̈nedämaï ïnönänimpa. 14 Tömënäni æ̈æ̈mæ̈ do cæyedë Itota ïñömö Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë æite pö guiidinque waodäni ïnänite mä odömonte apæ̈necä ëñengadänimpa. 15 Tömengä odömonte apæ̈necä ëñëninque oodeoidi ancai guïñëninque, —Æbänö cæte nanguï ëñengä ingää. Edæ tömengä ecoeda adämaï ïnongä ingampa. 16 Äñönäni Itota wæætë, —Botö odömonte apæ̈nedö ante wïï nämä pönëninque odömonte apæ̈nebo ïmopa. Wæætë Wængonguï botö ïmote në da pönongaingä nänö angaïnö ante odömonte apæ̈nebopa. 17 Mïnitö, Wængonguï nänö angaïnö ante Itota odömonte apæ̈necampa, ante pönëmïnitawo. Wæætë, Nämä pönëninque Itota odömonte apæ̈necampa, ante pönëmïnitawo. Ïñæmpa waocä, Wængonguï nänö ämaï cæcæboimpa, ante æcänö änaa tömengä ïñömö, Æcänö angä ëñëninque Itota odömonte apæ̈necää, ante do ëñencæcäimpa. 18 Në nämä pönëninque apæ̈necä ïñömö tömengä nämä ante, Botö ïmo waa acædänimpa, ante aïnente apæ̈necä ingampa. Wæætë edæ, Botö ïmo në da pönongainganque ingante waa acædänimpa, ante në aïnente cæcä ïñömö tömengä edæ në nö cæte quëwënongä ingampa. Adocä, Waodäni oda cæquïnänimpa, ante tömënäni ïnänite wïï wapiticæ̈ mäocä ingampa, ante Itota apæ̈necantapa. 19 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Wængonguï nänö wææ angaïnö ante Möitee wodi wïï mïnitö beyæ̈ ante yewæ̈mongacäï. Incæte mïnitö tömämïni Wængonguï nänö wææ angaïnö adinque ëñente cædämaï ïmïnipa töö. Mïnitö quïnante botö ïmote, Wæ̈nöïnëmönimpa, ante pönëninque cæmïnii.” 20 Ante awënëidi ïnänite äñongante nanguï ïnäni adoyömö ongönäni wæætë, —Bitö wënæ tönö cæbi ïmipæ̈æ̈, ante tömengä ingante äninque, Bitö ïmite æcänö wæ̈nöïnente cæcää. 21 Ante änäni ëñëninque Itota godömenque tömënäni ïnänite, —Guëmanguïönæ ïñonte botö adopoque bamönengæ̈ cæbo adinque mïnitö tömämïni ancai guïñente wæmïnipa edæ. 22 Möitee wodi ïñömö, Mïnitö wëñængä ëñacä ate önompo æ̈mæmpoque go mëönaa go adoönæque ïñonte mänïönæ tömengä yabæque ëö togæncæmïnimpa, ante mïnitö ïmïnite odömonte apæ̈negacäimpa. Wïï Möitee wodi mänömaï mä cæcä ingacäimpa. Wæætë wëënëñedë incæ mïnitö wæ̈mæ̈idi do adodö cægadänimpa. Incæte Möitee wodi, Mänïönæ ïñonte ëö togæncæmïnimpa, ante pönö angä beyænque mïnitö guëmanguïönæ ï incæte mïnitö wëñængä onguïñængä ingante ëö togæ̈mïni ïmïnipa töö. 23 Möitee wodi nänö wææ yewæ̈mongaïnö wido cædämaï ingæ̈impa, ante cædinque mïnitö guëmanguïönæ ïñonte edæ wëñængä onguïñængä ingante do ëö togæ̈mïnipa. Incæte edæ guëmanguïönæ ïñonte botö wënæ wënæ ïningä ingante ämo ate tömengä baö tömäñö waa bacä beyænque quïnante botö ïmote pïïmïni ïmïnii. 24 Waocä wabänö nänö cædï wënæ wënæ ï, ante pönëninque ædæmö ëñënämaï ïmïni inte mïnitö tömengä ingä, Bitö wënæ wënæ cæbi ïmipa, ante apænte änämaï ïedäni. Wæætë, Æbänö ï, ante ædæmö ëñëninque nöingä ante ancæmïnimpa, ante Itota mänömaï apæ̈negacäimpa.
Itota ïñömö Codito mönö në Ponguingä ingampa
25 Mänömaï beyæ̈ Eedotadëë quëwënäni pancadäniya, —Mäningä ingante wæ̈nömöni wæncæcäimpa, ante awënëidi wïï änänitawo, ante mänïñedë tæcæ tedewënänitapa. 26 Aedäni, tömengä ïñömö edonque pönï a ongöninque waodäni ïnänite apæ̈neyongä incæ mönö awënëidi tömengä ingante änämaï pæ wëënete ïnänipa töö. Tömënäni wabänö, Mäningä ïñömö näwangä Codito mönö änongä ingampa, ante pönënänitawo. 27 Ïñæmpa, Mäningä onguïñængä æyömönö quëwente pongä ingää, ante do ëñëmöpa. Mönö Codito, Në Ponguingä, ante näni angaingä ïñömö æyömönö quëwente pongää, ante mönö waocabo tömämö incæ ëñënämaï inguïmö ïmompa, änänitapa. 28 Ayæ̈ Itota Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë odömonte apæ̈nedinque aa pecantapa. —Ao, Botö æbodö ïmoo, ante mïnitö ëñëmïniyaa. Ayæ̈ botö, Æyömönö quëwente pömoo, ante mïnitö adobaï ëñëmïniyaa. Botö wïï nämä pönëninque pontabopa. Botö ïmote në da pönongaingä näwangä ïnongä ingampa. Mïnitö, Tömengä æbänö ingää, ante ëñënämaï ïmïnipa töö. 29 Botö wæætë edæ tömengä weca quëwëmo ïñömote tömengä botö ïmote da pönongä pönïmo inte edæ botö ïñömö edæ tömengä ingante do agaïmo ïnömo ïmopa, angacäimpa. 30 Mänïnö angä ëñëninque tömënäni, Quïnö cæte tömengä ingante bæi ongonguïmönimpa, ante pönengadänimpa. Incæte tömengä nänö wænguïönæ wïï eyepæ̈ ï beyæ̈ tömengä ingante ö æ̈nämaï ingadänimpa. 31 Tæiyæ̈näni adoyömö pö ongönäni weca ongöninque nanguï ïnäni tömengä ingante wede pönënänitapa. Tömënäni, —Mäningä onguïñængä ïñömö nanguï bamönengæ̈ cæcä ïnongäimpa. Mönö Codito ïñömö tömengä pongä ate godömenque bamönengæ̈ cæquingä ingantawogaa.
Itota ingante bæi ongoncæte ante cædäni
32 Tæiyæ̈näni mänïñömö ongönäni ïñömö Itota ingantedö ante mänömaïnö ante wæntæ wæntæ tedeyönäni Paditeoidi ëñënänitapa. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö Paditeoidi ïñömö Wængonguï oncö ñæ̈næncö wææ wänönäni ïnänite, Mïnitö goedäni. Tömengä weca godinque tömengä ingante bæi ongonte ænte pöedäni, änänitapa. 33 Itota godömenque apæ̈nedinque, —Mïnitö weca wantæyö quëwëninque botö ayæ̈ ate botö ïmote në da pönongaingä weca ocæ̈ ëmænte gocæboimpa. 34 Botö ocæ̈ ëmænte gobo ate mïnitö botö ïmote ante diqui diqui mïmïni incæte adämaï inguïmïni ïmïnipa. Ayæ̈ botö go quëwëñömö mïnitö adoyömö ædö cæte ponguïmïni ïmïnii. 35 Angä ëñëninque oodeoidi awënëidi nämanque tededänitapa. —Mäningä, Gocæboimpa, ante ædönö goyongante mönitö diqui diqui mïninque adämaï inguïmöni ïmönii. Tömengä, Edæ mönö guiidënäni do panguïmæ̈ godinque guidiegoidi weca wayömö wayömö näni quëwëñömö tömengä wabänö goquingää. Ayæ̈ guidiegoidi mänïñömö quëwënäni ïnänite odömonte apæ̈nebo ëñencædänimpa, ante apæ̈nequingää. 36 Tömengä ïñæmpa, “Botö ïmote ante diqui diqui mïmïni incæte mïnitö botö ïmote adämaï inguïmïni ïmïnipa, angampa töö. Ayæ̈, Botö go quëwëñömö mïnitö adoyömö dicæ ponguïmïniyaa,” ante mänïnö ante æbänö ante apæ̈necantawo, angadänimpa.
Waëmö æpæ̈ tayömö ta gopæ̈ mönö quëwenguïmæ̈ impa
37 Ayæ̈ tömënäni näni æ̈æ̈mæ̈ ïinque cæönæ ïñonte, Ñæ̈næ̈ æ̈æ̈mæ̈ impa, ante godömenque nanguï cæyönäni Itota ïñömö ængæ̈ gantidinque yedæ yedæ tedecantapa. —Në gæ̈wænte wæcä ïñömö tömengä botö weca poncæcäimpa. Ayæ̈ botö tönö godongämæ̈ becæcäimpa. 38 Æcämenque botö ïmote në wede pönengä ïñömö tömengä quëwenguïmæ̈ ænte entawencæcäimpa. Ayæ̈ waëmö æpæ̈ tayömö ta gote cægömæ̈ baï tömengä adobaï tömengä nänö entawënö godonte baï cædinque, Wadäni bete baï quëwencædänimpa, ante godö cæcæcäimpa. Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö baï ante mänömaïnö ante impa. 39 Mänömaïnö ante Itota ïñömö, Botö ïmote në wede pönënäni inte ayæ̈ ate Wængonguï Önöwoca ingante ænte entawenguïnäni ïnänipa, ante pönëninque mäningä Wængonguï Önöwoca ingantedö ante apæ̈negacäimpa. Edæ Itota ayæ̈ wæ̈nämaï inte öönædë ocæ̈ ëmænte æidämaï nänö ïñedë Wængonguï ïñömö Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante ayæ̈ da pönönämaï ïnongäimpa.
Waodäni wæætë godö wæætë godö näni änewënö
40 Mänïnö nänö änö ëñëninque waodäni pancadäniya, —Näwangä impa. Mäningä ïñömö, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä në Ponguingä, ante näni angaingä adocä ïnongä ingampa. 41 Ante äñönäni wadäni guiquënë, —Mönö Codito në Ponguingä, ante näni angaingä mäningä ingampa. Änäni ëñëninque wæætë wadäni, —Mönö Codito ædö cæte Gadideabæ quëwente pongä ingää, änänitapa. 42 Ïñæmpa mönö Codito ïñömö Awënë Dabii pæ̈ingä inguingäimpa. Ayæ̈ Bedëë Dabii nänö quëwengaïñömö adoyömö ëñaquingä ingampa, ante Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö ongö adämaï ïmïnitawo. 43 Angä ëñëninque waodäni, Itota æcänö ingää, ante mänömaï wadö wadö ante pönente tedewengadänimpa. 44 Pancadäniya, Tömengä ingante bæi ongöïnëmönipa, änäni incæte tömengä ingante bæi ongonte æ̈nämaï ingadänimpa.
Awënëidi Itota ingante pönënämaï ïnönäni
45 Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmö oncönë wææ wänönäni ïñömö, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö Paditeoidi weca ocæ̈ ëmænte pönänipa. Ocæ̈ ëmænte pönäni adinque tömënäni,—Quïnante tömengä ingante ænte pönämaï ïmïnii. 46 Ante äñönäni wææ wänönäni wæætë,—Mäningä onguïñængä waa apæ̈necä baï æcänö adobaï tedecä ïñömö edæ dæ angampa. 47 Änäni ëñëninque Paditeoidi guiquënë,—Tömengä mïnitö ïmïnite adobaï wapiticæ̈ mäocä oda cæte gobaïmïni bamïnitawo. 48 Äninque tömënäni godömenque, Awënëidi incæ Paditeoidi incæ adocanque tömengä ingante pönengä ingantawogaa. 49 Nanguï ïnäni ïñömö ongönäni guiquënë tömënäni në önönänique inte Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñënämaï ïnäni inte tömengä ingante pönënäni ïnänipa. Mänömaï beyæ̈ tömënäni Wængonguï nänö pangaïmämo ante wæquïnäni ïnänipa. 50 Nïicodemö ïñömö wëënëñedë Itota weca në godingä adobaï tömënäni baï Paditeocä ïnongä inte apæ̈necantapa. 51 —Waocä, Æbänö cæboo, ante nämä beyæ̈ wææ änämaï ïñongante mönö, Tömengä ingante pangæ̈impa, ante ædö cæte apænte anguïï. Edæ, Wææ änämaï ïñongante pangæ̈impa, ante dicæ wææ yewæ̈mongadänïñaa. 52 Ante äñongä tömënäni,—Bitö adobaï Gadideabæ quëwente ponte baï tedebipæ̈æ̈. Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈mongainta ae. Adinque bitö, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä wïï Gadideabæ quëwente pongä ingampa, ante do ëñencæbiimpa, ante angadänimpa.
Onquiyængä nänö towënö
53 Mänïnö änäni ate tömänäni oncönë ocæ̈ ëmænte gogadänimpa.
1 Itota guiquënë Odibowænquidi näni anquidi gocantapa. 2 Ïïmö ate ñäö bayedë tömengä Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë wæætë pö guiicä adinque waodäni tömänäni tömengä nänö ongöñömö goto pönäni adinque Itota tömënäni ïnänite odömonte apæ̈necæte ante tæ̈ contacantapa. 3 Mänïñedë onquiyængä adocanque tömengä nänöogængä ïnämaï ïñongante wacä onguïñængä tönö tæcæ godö guëa mongä adäni ate në odömönäni tönö Paditeoidi ïñömö mäningä onquiyængä ingante ænte pönänitapa. Tömengä ingante tæcæguedë gö cædäni ongöñongä 4 tömënäni Itota ingante,—Awënë në Odömömi ïmi, ïingä onquiyængä ïñömö wacä ingante tæcæ godö guëa mongä adäni wæmönipa. 5 Wængonguï nänö angaïnö ante Möitee wodi ïïmaï ante wææ yewæ̈mongacäimpa. Onquiyæ̈näni mäningä onquiyængä baï cædäni ïñönänite mïnitö tömënäni ïnänite dicaca tacamïni wæncædänimpa. Bitö guiquënë quïnö ämii. 6 Mänïnö ante tömënäni ïñömö, Æbänö apæ̈necää, äninque, Wabänö pancadea wapiticæ̈ tedecæcäimpa, ante cædänitapa. Edæ wapiticæ̈ tedecä ïninque mönitö, Adocä wënæ wënæ cæcä ingampa, ante ancæmönimpa, ante cædänitapa. Itota guiquënë ædæ wææ̈ninque onguipoga tömengä önongompoga yewæ̈mongacäimpa. 7 Tömënäni godömenque tömengä ingante ëñencæte ante äñönäni Itota ængæ̈ gantite tömënäni ïnänite,—Mïnitö weca adocanque ongöninque në wënæ wënæ cædämaï ingä ïninque mäningä täno onquiyængä ingante, Wænguïmi, ante dicaca tacacæcäimpa, ante angantapa. 8 Äninque wæætë ædæ wææ̈ninque onguipoga yewæ̈mongacäimpa. 9 Mänïnö angä në ëñënäni ïñömö adocanque wadæ go wacä wadæ go wacä wadæ go tömänäni wadæ godänipa. Picæ̈näni täno wadæ godäni ayæ̈ wadäni wadæ godänitapa. Tömänäni dæ godäni adinque Itota adocanque ee ongöñongä onquiyængä ayæ̈ adoyömö næ̈ gongængantapa. 10 Itota ængæ̈ gantidinque onquiyængä ingante,—Æyömönö ïnänii. Bitö ïmite apænte äninque tacadämaï ïnänitawo. 11 Äñongä tömengä wæætë,—Awënë, tömänäni mänömaï cædämaï ïnänitapa. Angä ëñëninque Itota, —Botö adobaï bitö ïmite apænte äninque tacadämaï incæboimpa. Ñöwo goe ämopa. Bitö wënæ wënæ cæte quëwënïmämo ñimpo cæte waa quëwëe, angacäimpa.
Inguipoga quëwënäni beyæ̈ Itota ñäö baï ïnongäimpa
12 Ayæ̈ Itota wæætë waodäni ïnänite apæ̈nedinque, —Botö ïñömö inguipoga quëwënäni beyæ̈ ñäö baï ïmodö anguënë. Æcänö botö mïñæ̈ tee empo goda tömengä wëmö ïñömö cöwë cægönämaï ingampa. Wæætë tömengä nänö quëwënö taadö edonque acæcäimpa, ante botö tömengä beyæ̈ ñäö baï ïmopa, ante apæ̈necantapa. 13 Paditeoidi guiquënë tömengä ingante, —Bitö ïñömö nämä äninque, Æbänö ïmoo, ante apæ̈nebi ïmipa töö. Mänömaï nämanque ante apæ̈nebi beyæ̈ bitö änïnö önonquedö ante impa, ämönipa, pïïnänitapa. 14 Itota wæætë, —Botö ïñömö nämä äninque, Æbänö ïmoo, ante apæ̈nebo incæ botö apæ̈nedö näwangä impa. Edæ, Botö æyömönö quëwente pömo ïmoo, ante ayæ̈, Ædönö gobo ïmoo, ante do ëñëmopa. Mïnitö guiquënë, Botö æyömönö quëwente pömoo ïmoo, ante ayæ̈, Ædönö gobo ïmoo, ante wïï ëñëmïnipa töö. 15 Waodänique, Ïïmaï cæedäni, ante näni wææ ante cægaï baï mïnitö wacä ingante apænte ämïni ïmïnipa. Botö guiquënë waodäni tömänäni ïnänite adinque, Æcänö waa cæcantawo, ante, Æcänö wënæ wënæ cæcantawo, ante apænte änämaï ïmopa. 16 Incæte botö mänömaï apænte ämo baï, Æbänö apænte ämoo, ante pönëninque tömëmo nö ante apænte ämopa. Edæ wïï botonque apænte ämopa. Wæætë botö Mæmpo botö ïmote në da pönongaingä ïñömö tömengä ïñömö botö tönö godongämæ̈ cæcä ate apænte ämopa. 17 Mïnitö mïni wææ yewæ̈mongaintaa ïïmaï ante wææ yewæ̈mongatimpa. Mënaa onguïñæ̈na në adïna inte tömëna näna adïnö ante apæ̈neda ëñëninque mïnitö wæætë, Nö impa, ante ëñencæmïnimpa. 18 Botö ïñömö nämä äninque, Æbänö ïmoo, ante apæ̈nebo ïmopa. Ayæ̈ botö Mæmpo botö ïmote në da pönongaingä ïñömö tömengä botö ïmotedö ante, Æbänö ingää, ante adobaï apæ̈necä ëñencæmïnimpa. 19 Angä ëñëninque tömënäni tömengä ingante, —Bitö Mæmpo æyömönö quëwengää. Äñönäni Itota wæætë, —Mïnitö ïñömö, Botö incæ æbänö ïmoo, ante, Botö Mæmpo incæ æbänö ingaingä ingää, ante ëñëmïni ïmïnitawogaa. Botö æbodö ïmoo, ante ëñëmïni inte baï mïnitö, Botö Mæmpo æbänö ingaingä ingää, ante adobaï ëñëmïni incædömïnimpa, ante apæ̈negacäimpa. 20 Itota Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë go guiidinque, Wængonguï quï, ante näni da wencade gäänë ongonte apæ̈nedinque mänïnö ante apæ̈negacäimpa. Incæte tömengä nänö wænguïönæ wïï oo pönï ï beyænque tömengä ingante bæi ongonte æ̈nämaï ingadänimpa.
Itota, Botö goquïñömö mïnitö ædö cæte goquïmïnii, angä
21 Itota wæætë tömënäni ïnänite äninque, —Botö wadæ goquïmo ïmopa. Gobo ate mïnitö botö ïmote ante diqui diqui minguïmïni ïmïnipa. Mïnitö wënæ wënæ cædömïni inte wæncæmïnimpa. Botö goquïñömö mïnitö ædö cæte ponguïmïnii, angantapa. 22 Mänïnö beyæ̈ oodeoidi awënëidi, Tömengä ïñömö, Botö goquïñömö ante mïnitö ædö cæte ponguïmïnii, ante quïnante angää. Tömengä nämä incæ, Wæ̈nonguïmo, ante pönëninque ïïmaï angantawo, ante änänitapa. 23 Itota godömenque, —Mïnitö ïñömö inguipoga quëwëmïni ïmïnipa. Botö guiquënë öönædë quëwente pömo ïmopa. Mïnitö ïñömö ïï inguipogaque näni quëwencabo tönö adomïni ïmïnipa. Botö guiquënë ïï inguipogaque näni quëwencabo tönö adobo ïnämaï ïmopa. 24 Mänömaï beyæ̈ botö, Mïnitö wënæ wënæ cædömïni inte wæncæmïnimpa, ante mïnitö ïmïnite apæ̈netabopa. Botö, Æbänö ïmoo, ante ämo ëñëninque pönënämaï ïmïni ïninque mïnitö wënæ wënæ cædömïni inte nö wæ̈maïmïnipa. 25 Ante apæ̈necä ëñëninque tömënäni, —Æbidö ïmitawo. Ante äñönäni Itota wæætë, —Botö do mïnitö ïmïnite, Æbodö ïmoo, ante në änïmo ïmopa. 26 Botö mïnitö ïmïnitedö ante nanguï anguënëmo ïmopa. Mïnitö ïmïnitedö ante ämo baï mänïï botö änö mïni apænte anguinque ïmaimpa. Incæte botö ïmote në da pönongaingä ïñömö tömengä nöingä inte tömengä, Quïnö botö ïmote angää, ante botö ëñënïnö ante botö adodö ante inguipoga quëwënäni ïnänite apæ̈nebo ïmopa, angantapa. 27 Incæte tömënäni, Itota tömengä Mæmpo ingantedö ante mönitö ïmönite apæ̈necampa, ante ëñënämaï ingadänimpa. 28 Mänömaï beyæ̈ Itota, —Botö Waobo ëñagaïmo ïñömote mïnitö botö ïmote awäa timpodinque tïwadinque gö cæmïni wægöñömo mïnitö mänïñedë edæ, Botö æbodö ïmoo, ante ëñencæmïnimpa. Ayæ̈ botö nämä pönëninque cædämaï ïmopa. Wæætë Wæmpo nänö odömonte apæ̈nedö ante botö ïmote apæ̈necä botö ëñënïnö ante adodö ante apæ̈nebopa, ante mïnitö adobaï mänïñedë ëñencæmïnimpa. 29 Botö ïmote në da pönongaingä botö ïmote ëmö cædämaï inte cöwë botö tönö godongämæ̈ ongongä ingampa. Edæ botö cöwë, Æbänö cæbo ate tömengä waa aquingää, ante cæbopa, ante Itota apæ̈negacäimpa. 30 Mänïnö äñongä nanguï ïnäni ïñömö tömengä ingante pönengadänimpa.
Wënæ beyænque në cædäni
31 Oodeoidi pancadäniya në pönënäni ïñönänite Itota ïñömö, —Mïnitö cöwë botö odömonte apæ̈nedïnö baï cæmïni ïninque botö mïñæ̈ nö gomïni ïmaïmïnipa. 32 Ayæ̈ botö änö nöïnö impa, ante ëñencæmïnimpa. Mänïnö nö botö änö beyænque mïnitö ñimpo cæte quëwencæmïnimpa. 33 Ante äñongä tömënäni wæætë, —Mönitö ïñömö Abadäö nänö pæ̈ïmöni ïmöni inte mönitö cöwë waocä æcämenque beyænque në cæmöni ïnämaï intamönipa töö. Bitö ïñömö, Wacä beyænque mïnitö godömenque cædämaï inte ñimpo cæte quëwencæmïnimpa, ante ædö cæte ämii. 34 Äñönäni Itota wæætë,Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Në wënæ wënæ cæcä ïñömö tömengä wacä beyænque cæte në quëwengä baï wædongä inte edæ tömengä nänö wënæ wënæ cægaïnonque ante cædinque ædö cæte aamö cæte goquingää. 35 Wacä beyænque cæte në quëwengä ïñömö tömengä awënë näni wencabo tönö wïï cöwë godongämæ̈ quëwengä ingampa. Awënë wengä guiquënë tömengä mæmpo tönö näna wencaya ïna beyænque tömengä awënë tönö cöwë guëa quëwengä ingampa. 36 Mänömaï beyæ̈ Wængonguï Wengä mïnitö ïmïnite ñimpo cæcä ïninque mïnitö nö ñimpo cæte quëwëninque wacä beyænque në cæcä baï ïnämaï inte quëwenguïmïni ïmaïmïnipa. 37 Mïnitö ïñömö Abadäö nänö pæ̈ïmïni ïmïnipa, ante do ëñëmopa. Incæte botö änö ante mïmönë entawënämaï quëwëmïni beyæ̈ mïnitö botö ïmote, Wæ̈nömöni wæncæcäimpa, ante pönëmïni ïmïnipa. 38 Botö ïñömö botö Mæmpo weca tömëmo adïnö ante mïnitö ïmïnite apæ̈nebo ïmopa. Mïnitö guiquënë mïni mæmpo nänö angaïnö mïni ëñënïnö ante cæmïni ïmïnipa. 39 Ante apæ̈neyongä tömënäni wæætë, —Abadäö mönö docä mæmpo ingaingä ingampa. Änäni ëñëninque Itota, —Mïnitö nö Abadäö wëmïni inte baï mïnitö tömengä nänö cægaïnö baï adobaï cæcædömïnimpa töö. 40 Ñöwo ïñæmpa botö, Wængonguï näwangä nänö angaïnö ante botö ëñënïnö ante mïnitö ïmïnite në apæ̈nebo ïñömote mïnitö, Mönitö æbänö cæte wæ̈nömöni wænguingää, ante pönëmïni ïmïnipa. Abadäö mänïï mïni cægaï baï cædämaï ingacäimpa. 41 Mïnitö ïñömö tömëmïni mæmpo nänö cægaï baï adobaï cædömïni ïmïni awædö. Äñongante tömënäni, —Mönitö wïï wegöwæ̈ wëmöni ïmönipa töö. Wængonguï incæ tömengä adocanque mönitö Mæmpo ïnongäimpa. 42 Änäni ëñëninque Itota tömënäni ïnänite, —Wængonguï näwangä mïnitö Wæmpocä ingä baï mïnitö botö ïmote waadete pönencædömïnimpa. Edæ botö Wængonguï weca quëwente mïnitö weca ñöwo wææ̈ pontabopa. Botö wïï nämä pönëninque pontabopa. Wæætë tömengä botö ïmote da pönongä pongaïmo ïmopa. 43 Mïnitö ïmïnite botö quïnö apæ̈neboo, ante mïnitö quïnante ëñënämaï ïmïnii. Edæ botö änö ante, Quïnö apæ̈neboo, ante mïnitö babetamö ïnäni baï ïnömïni inte ædö cæte ëñenguïmïnii. 44 Wënæ ïñömö mïnitö mæmpo ïnongäimpa. Ayæ̈ mïnitö mæmpo nänö cæïnëwënö ante mïnitö adodö ante, Mönitö cæïnëmönipa, ante cæmïnipa. Wëënëñedë inguipoga mä badöñedë tömengä, Botö wæ̈nonguïmo, ante do entawengä ingacäimpa. Tömengä, Quïnö näwangä impa, ante cöwë änämaï ingampa. Ayæ̈ edæ, Quïnö änö nöïnö impa, ante tömengä entawënämaï ïnongäimpa. Adocä babæ tededinque tömengä babæ nänö entawënonque ante tedewengä ingampa. Edæ tömengä në babæ änongä ingampa. Ayæ̈ tömengä ïñömö mä babæ angaingä ingampa. 45 Incæte botö näwangä ämo beyænque mïnitö botö änö ante pönënämaï ïmïnipa töö. 46 Mïnitö weca ongongä ïñömö æcämenque incæ botö ïmote apænte äninque, Bitö wënæ wënæ cæbi ïmipa, ante, Näwangä impa, ante odömönatawogaa. Botö näwangä ämo baï mïnitö quïnante botö angaïnö ante pönënämaï ïmïnipa. 47 Wængonguï wënäni në ïnönäni ïñömö Wængonguï nänö angaïnö ante ëñënäni ïnänipa. Mïnitö guiquënë tömengä wëmïni ïnämaï ïmïni beyæ̈, Tömengä quïnö angää, ante ëñënämaï ïmïnipa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Abadäö ayæ̈ ëñadämaï ïñedë mönö Codito do ingaingä
48 Oodeoidi wæætë tömengä ingante, —Bitö Tämadiabæ quëwëmi ïmipæ̈æ̈. Ayæ̈ wënæ tönö cæbi ïmipæ̈æ̈, ante wïï näwangä ämöni intamönii. 49 Ante pïïnäni ëñëninque Itota wæætë apæ̈nedinque, —Botö wïï wënæ tönö cædömo ïmopa. Wæætë botö ïñömö, Botö Mæmpo ingante waa acæboimpa, ante cæbo ïmopa. Mïnitö guiquënë botö ïmote waa adämaï ïmïnipa töö. 50 Waodäni, Bitö waëmö ïmipa, ante botö ïmote apæ̈necædänimpa, ante botö cædämaï ïmopa. Wæætë wacä ïñömö, Waodäni bitö ïmite apæ̈nedinque, Waëmö ïmipa, ante apæ̈necædänimpa, ante në cæcä ingampa. Mäningä në apænte änongä ingampa. 51 Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Botö angaïnö ante në ëñente cæcä tömengä ïñömö wantæpiyæ̈ wæ̈nämaï quëwencæcäimpa, angantapa. 52 Ante apæ̈necä ëñëninque oodeoidi, —Bitö wënæ tönö cæbi ïmipa, ante ñöwo ædæmö ëñëmönipa. Abadäö wodi ïñæmpa do wængacäimpa. Ayæ̈ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni adobaï do wængadänimpa. Incæte bitö, “Botö angaïnö ante në ëñente cæcä tömengä ïñömö wantæpiyæ̈ wæ̈nämaï quëwencæcäimpa, ante apæ̈nebi töö.” 53 Mönö docä mæmpo Abadäö wodi ñæ̈nængä inte cægaingä incæte bitö ïñömö edæ, Abadäö wædangä ïñongante botö ïñömö godömenque ñæ̈næ̈mo inte cædömo ïmopa, ämitawo. Tömengä ïñömö edæ do wængacäimpa. Ayæ̈ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni adobaï do wængadäni apa änewëë. Bitö nämä äninque, Æcämë baï ïmoo, ante ämi. 54 Äñönäni Itota wæætë, —Botö nämä äninque, Waodäni, Bitö waëmö ïmipa, ante botö ïmote apæ̈necædänimpa, ante ëñëïnente wæbo baï waodäni botö ïmote näni waa apæ̈nedö wæætë önonquedö ante incædönimpa. Botö Mæmpo incæ mïnitö, Mönö Wængonguï ingampa, ante mïni änongä guiquënë tömengä ïñömö, Bitö waëmö ïmipa, ante botö ïmote pönö apæ̈necä apa quëwëmïnii. 55 Mïnitö tömengä ingante wïï adinque pönënämaï ïmïnipa töö. Botö guiquënë tömengä ingante do agaïmo inte pönëmo ïmopa. Botö tömengä ingante adämaï ïmopa, ante baï botö mïnitö baï babæ ante ancædömoimpa. Wæætë tömengä ingante do adinque në pönengaïmo inte botö ïñömö edæ tömengä nänö angaïnö baï në cæbo ïmopa. 56 Inguipoga botö ponguïönæ ante mïnitö docä mæmpo Abadäö wodi incæ, Codito ponguïönæ pongä acæboimpa, ante pönëninque do edæ watapæ̈ togacäimpa. Ïninque tömengä mänïönæ Codito nänö ponguïönæ adinque godömenque togacäimpa, ante Itota apæ̈necantapa. 57 Oodeoidi tömengä ingante, —Bitö ëñagaï ïñömö tincoenta wadepo ïnämaï ï incæte bitö ædö cæte, Botö Abadäö ingante atabopa, ante ämii. 58 Ante pïïñönäni Itota wæætë, —Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Abadäö wodi ayæ̈ ëñadämaï ïñedë botö ïñömö edæ do quëwëmo ingaïmo ïmopa, ante apæ̈necantapa. 59 Mänïnö ante apæ̈necä ëñëninque tömënäni ïñömö tömengä ingante dicaca tacacæte ante cædinque dicacoo wææmpo æ̈nänitapa. Incæte Itota wë womöninque Wængonguï oncö ñæ̈næncodo tao wadæ gogacäimpa.
Babetamö ëñagaingä incæ waa bamonte acampa
1 Itota gomonga godinque onguïñængä babetamö ëñagaingä ingante acantapa. 2 Tömengä ëmïñæ̈näni ïñömö tömengä ingante, —Awënë në Odömömi ïmi, mäningä onguïñængä incæ tömengä mæmpoda incæ æcänö wënæ wënæ cæda beyæ̈ tömengä babetamö ëñacantawo, ante ëñencæte ante änänitapa. 3 Itota tömënäni ïnänite, —Ïingä onguïñængä incæ tömengä mæmpoda incæ tömänäni wënæ wënæ cædämaï ïnänitapa. Wæætë tömengä babetamö ëñagaingä inte quëwëñongante Wængonguï nänö cædö ïñömö edonque pönï acæ̈impa, ante mäningä mänömaï ingacäimpa. 4 Ïñänäni ëñëedäni. Botö ïmote në da pönongaingä tömengä nänö cædö ante mönö mïï quëwenganca mönö cæquënëmö ïmompa. Mönö wænguïönæ ïñonte mönö ædö cæte ayæ̈ cæquïmöö. 5 Botö inguipoga quëwëñedë botö inguipoga quëwënäni beyæ̈ ñäö baï ïnömo ïmopa. 6 Mänïnö ante äninque Itota onguipoga towæ tänöninque wëä wëä gopodinque aquïmæ̈ bayonte æ̈ninque babetamongä awinca öni öni pæmongantapa. 7 Ayæ̈ tömengä ingante, —Goe. Gäwapæ̈ Tidoee näni ämæ̈ godinque bitö awinca ñäö mëmöe, ämopa, angantapa. Tidoepæ̈ näni ämæ̈ ïñömö mönö tededö, Da godömæ̈, ante impa. Angä ëñente godinque onguïñængä ñä mëmöninque tömengä oncönë ocæ̈ ëmænte pöninque do acä ingacäimpa. 8 Tömengä mänömaï do acä inte pongä adinque godongämæ̈ quëwënäni tönö wëënëñedë tömengä, Pönömi æ̈moe, äñongante në adïnäni tönö, —Æ, Ïingä onguïñængä diyæ̈, Pönömïni æ̈moedäni, ante në änecöningä wïï adocä ingantawo. 9 Änäni ëñëninque pancadäniya, —Mäningä ingampa, änänitapa. Wadäni guiquënë, —Wïï tömengä ingä, önonque tömengä nänö ëmö baï ëmönongä ingampa. Ante tedeyönäni onguïñængä tömenganque, —Botö mänïmodö ïnömo ïmopa, angantapa. 10 Ayæ̈ tömënäni, —Æbänö cæte bitö waa bamonte abii. 11 Äñönäni tömengä wæætë, —Onguïñængä ïñömö tömengä ëmöwo Itota ïñömö onguipoga towæ tänöninque wëä wëä gopodinque aquïmæ̈ bayonte æ̈ninque botö awinca öni öni pæmongantapa. Ayæ̈ botö ïmote, “Goe. Gäwapæ̈ Tidoepæ̈ näni ämæ̈ godinque bitö awinca ñä mëmöe” angantapa. Angä ëñëninque botö wadæ gote ñä mëmöninque do waa bamonte abopa, angantapa. 12 Tömënäni tömengä ingante, —Ïingä onguïñængä bitö änongä ïñömö æyömönö ingää. Ante äñönäni tömengä wæætë, —Botö ëñënämaï ïmopa, angacäimpa.
Babetamö ïningä ingante Paditeoidi ancaa änäni
13 Ayæ̈ Paditeoidi weca onguïñængä në babetamö ëñagaingä ingante ænte mämönäni pongantapa. 14 Itota mänïï aquïmæ̈ badöninque babetamö ïningä awinca wi æ̈monte baï nänö cæönæ ïñömö oodeoidi guëmanguïönæ ïnönimpa. 15 Mänömaï beyæ̈ Paditeoidi ïñömö adobaï ëñencæte ante babetamö ïningä ingante edæ, Æbänö cæte bitö waa bamonte abii, ante äñönäni tömengä wæætë, —Mäningä ïñömö aquïmæ̈ æ̈ninque botö awinca öni öni pæmongantapa. Ayæ̈ botö tömëmo awinca ñä mëmöninque ñöwo waa bamömo inte abopa, angantapa. 16 Paditeoidi pancadäniya, —Ïingä onguïñængä ïñömö wïï Wængonguï weca quëwente pongä ingampa. Edæ tömengä mönö guëmanguïönæ ïñonte guëmänämaï inte do cæcampa, änänitapa. Wadäni guiquënë, —Ïñæmpa waocä në wënæ wënæ cæcä ïnongä inte ædö cæte mänömaï, Acæmïnimpa, ante mä cæquingää, änänitapa. Ïninque tömënäni wadö wadö ante pönente tedewengadänimpa. 17 Ayæ̈ tömënäni wæætë babetamö ïningä ingante, —Tömengä cæcä ate bitö waa abi inte bitö edæ tömengä ingantedö ante quïnö ämii. Ante äñönäni onguïñængä wæætë, —Tömengä Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ingampa, angantapa. 18 Babetamö ïningä ïñömö, Waa bamömo ïmopa, ante apæ̈necä ëñëninque oodeoidi awënëidi ayæ̈ pönënämaï ïnänitapa töö. Tömengä mæmpoda ïnate aa pedäni ponte apæ̈neda ate mänïñedë pönënänitapa. 19 Tömënäni tömëna ïnate, —Ïingä onguïñængä edæ mïnatö wengä ingantawo. Mäningä në babetamö ëñagaingä mïnatö änongä adocä ingantawo. Æbänö cæte tömengä ñöwo waa bamonte acäï. 20 Ante äñönäni tömengä mæmpoda wæætë, Në babetamö ëñagaingä ïñömö tömengä mönatö wengä ingampa, ante ëñëmönapa. 21 Incæte mönatö, Æbänö cæte tömengä ñöwo waa bamonte acää, ante, Æcänö tömengä awinca wi æ̈monte baï cæcää, ante ëñënämaï ïmönapa. Mïnitö tömengä ingante ëñencæte ante äedäni. Tömengä do picængä ingampa. Tömenganque apæ̈necä ëñencæmïnimpa, änatapa. 22 Tömengä mæmpoda oodeoidi awënëidi ïnänite guïñëninque mänïnö ante apæ̈nedatapa. Edæ oodeoidi awënëidi ïïmaï ante do apæ̈nedönänimpa. Æcänö Itota ingante Ao ante, Mönö Codito ingampa, äna ëñëninque edæ, Mönitö odömöincönë ongönämaï incæbiimpa, ante tömengä ingante da tadömöni tao gocæcäimpa, ante godongämæ̈ pönente apæ̈nedönänimpa. 23 Mänömaï beyæ̈ tömengä mæmpoda, “Tömengä do picængä ingampa. Mïnitö tömengä ingante ëñencæte ante äedäni,” angadaimpa. 24 Onguïñængä në babetamö ïningä ingante wæætë aa pedäni pongä ate tömengä ingante, —Bitö Wængonguï ëñëñongä näwangä ante apæ̈nee, ämönipa. Edæ ïingä onguïñængä mänïnö në cædingä wënæ wënæ cæcä ingampa, ante edæ do amönipa. 25 Ante pïïñönäni tömengä wæætë, —Mäningä wënæ wënæ cæcä incæ wïï wënæ wënæ cæcä incæ botö ëñënämaï ïmopa. Botö babetamömo ïnïmo incæ ñöwo waa bamonte abopa. Mäninque ëñëmo ïmopa. 26 Ante apæ̈necä ëñëninque tömënäni tömengä ingante, —Tömengä ïñömö bitö ïmite æbänö cæcantawo. Æbänö cæte bitö waa bamonte abii, änänitapa. 27 Tömengä wæætë, —Mïnitö ïmïnite do antabopa. Botö äñömote mïnitö ëñënämaï ïmïnipa töö. Quïnante wæætë adodö ante ëñëïnëmïnii. Mïnitö adobaï, Mönitö tömengä ëmïñæ̈möni baquïmöni, ante ämïnitawo, ante angantapa. 28 Ayæ̈ tömënäni tömengä ingante pïinte wënæ wënæ badete todinque, —Bitö mäningä ëmïñæ̈mi ïmipa töö. Mönitö guiquënë Möitee ëmïñæ̈möni ïmöni apa quëwëmii, änänitapa. 29 Wængonguï Möitee ingante apæ̈negacäimpa, ante do ëñëmönipa. Ïingä guiquënë æyömönö quëwente pongää, ante ëñënämaï ïmönipa. 30 Äñönäni onguïñængä wæætë, —Mänïnö mïnitö änïnö wïwa impa ämïnii. Tömengä pönö cæcä waa bamonte abo incæte tömengä æyömönö quëwente pongää, ante mïnitö ëñënämaï ïmïnipa. 31 Në wënæ wënæ cædäni ïñömö Wængonguï ingante apæ̈neyönäni tömengä tömënäni ïnänite ëñënämaï ingampa, ante do ëñëmompa. Wæætë Wængonguï ingante, Bitö adobique mönö Wængonguï ïmidö anguënë, ante në apæ̈necä ïñömö tömengä Wængonguï nänö angaïnö në ëñente cædongä inte apæ̈neyongante Wængonguï tömengä ingante ëñencæcäimpa. 32 Waocä në babetamö ëñagaingä ïñongante wacä tömengä awinca wi æ̈monte baï cæcä ante æyedëmenque incæ inguipoga quëwënäni dicæ änäni ëñënänitawogaa. 33 Ïingä onguïñængä ïñömö wïï Wængonguï nänö da pönongä pongaingä inte baï tömengä tömänö cædämaï incædongäimpa, angantapa. 34 Mänïnö angä ëñëninque tömënäni wæætë,Bitö ëñagaïñedë do wënæ wënæ cæte ëñagaïmi ïmipa. Incæte bitö mönitö ïmönite ædö cæte, Ëñencæmïnimpa, ante odömonte apæ̈nebi ïmipa töö. Änäni ïninque tömënäni, Bitö mönitö odömöincönë ongönämaï tao gobäwe, ante tömengä ingante da tadönäni tao gogacäimpa.
Në babetamö baï ïnäni ïnänite ante Itota apæ̈necampa
35 Tömënäni tömengä ingante da tadönänipa, ante tededäni ëñëninque Itota tömengä ingante ante diqui diqui minte gote adinque. —Bitö Waocä në ëñagaingä ingante pönëmitawo. 36 Angä ëñëninque onguïñængä, —Awënë, mäningä æcänö ïnaa. Botö tömengä ingante pönencæboimpa, ante apæ̈nebi ëñëmoe. 37 Ante äñongä Itota wæætë,Bitö tömengä ingante do abitapa. Ayæ̈ bitö ïmite në apæ̈nebo ïñömö tömëmo ïmopa. 38 Angä ëñëninque onguïñængä, —Awënë, botö wede pönëmo ïmopa. Ayæ̈, Bitö Wængonguï Wëmi ïmidö anguënë, ante tömengä Itota weca ædæ wææ̈ninque apæ̈necantapa. 39 Itota ïñömö edæ, —Botö, Inguipoga quëwënäni æbänö cædänii, ante apænte ancæte ante pöninque ïïmaï cæbopa. Botö në babetamönäni baï ïnäni waa bacædänimpa, ante cædinque pontabopa. Ayæ̈ wæætë, Mönitö waa amönipa, ante në änäni ïnänite, botö, Babetamömïni baï ïmïnipa, ante edonque odömoncæte ante pontabopa. 40 Mänïnö angä ëñëninque Paditeoidi pancadäniya tömengä weca në ongönäni guiquënë tömengä ingante, —Æbänö ämii. Ïñæmpa mönitö adobaï babetamömöni baï ïmönitawogaa. 41 Ante äñönäni Itota wæætë, —Mïnitö babetamömïni baï inte baï wënæ wënæ cædämaï incædömïnimpa. Wæætë mïnitö, Mönitö waa amönipa, ante në änömïni inte mïni wentamö mongæncoo ee mongæ̈mïni inguïmïnidö anguënë, ante apæ̈negacäimpa.
Në aacä tönö tömengä obegaidi
1 Itota ayæ̈ ïïmaï apæ̈necantapa. “Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Onguïñængä obegaidi näni wææ cæyömö guiidemö në guiidämaï inte wæætë wayömö da ëwa æi guiicä ïñömö tömengä ïñömö në awëmö ö ængä ïnongä inte adobaï wadäni ayönäni në pö ö ænte gocä ingampa. 2 Odemö në guiicä guiquënë tömengä obegaidi ïnänite në aacä ingampa. 3 Në aacä beyæ̈ odemö në wææ cæcä wi æ̈necampa. Wi æ̈necä ate në aacä pö guiite tedeyongä obegaidi tömengä nänö tedepämo ëñente ïnänipa. Tömengä obegaidi ïnänite näni ëmöwo näni ëmöwo ante aa pecä pöñönänite tömengä tömënäni ïnänite ænte taocampa. 4 Tömengä obegaidi tömänäni ïnänite ænte taodinque tömengä önömæca ïñömö täno beyænte gocä ate tömengä obegaidi tömengä nänö tedepämo ëñëninque tömengä ingante tee empo godänipa. 5 Wacä ingante guiquënë tömënäni tee empote godämaï ïnänipa. Wæætë wacä nänö tedepämo ëñënämaï ïnäni inte tömënäni tömengä weca ongönämaï wodii gocædänimpa,” ante Itota apæ̈necantapa. 6 Tömengä mänömaï tömënäni ïnänite odömoncæte ante, Në aacä æbänö cæcää, ante odömonte apæ̈necä incæte tömënäni tömengä nänö änïnö ante ëñënämaï ingadänimpa.
Itota mönö ïmonte në Aacä ingä
7 Mänömaï beyæ̈ Itota wæætë äninque, “Botö mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Botö ïñömö në obegaidi baï ïnäni näni wææ cæyömö, Guiicædänimpa, ante odemö baï ïmopa. 8 Wëënëñedë botö ayæ̈ pönämaï ïñedë wadäni odömonte apæ̈necæ pongadänimpa. Tömënäni tömänäni waodäni ïnänite në awëmö ö æ̈näni baï ïnönäni inte adobaï wadäni ayönäni në pö ö ænte gogaïnäni baï ingadänimpa. Incæte waodäni ïñömö në botö obegaidi baï ïnönäni inte në ö æ̈ïnënäni ïnänite wæætë ëñënämaï ingadänimpa. 9 Botö në odemö baï ïmopa. Odemö në guiicä baï ïñömö tömengä botö ïmote pönengä ïñongante botö æ̈mo beyænque quëwencæcäimpa. Adocä në obega baï inte tömënäni näni wææ cæyömö guiidemö në guiicä baï ïninque tömengä piyæ̈në cæte quëwencæcäimpa. Ayæ̈ tömengä wæætë në taocä baï ïninque tömengä nänö cænguï mæ̈ öñö adinque eyepæ̈ cæncæcäimpa,” ante Itota apæ̈necantapa. 10 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Në awëmö ængä guiquënë tömengä ïñömö awëmö æncæte ante pongä ïnongä inte adobaï wæ̈noncæte ante wo ëwencæte ante mäninganca cæcæte ante pongä ingampa. Botö ïñömö, Waodäni quëwencædänimpa, ante ayæ̈, Tömënäni näni quëwenguinque ante watapæ̈ pönï quëwencædänimpa, ante pontabopa. 11 Botö obegaidi baï ïnäni ïnänite në waa aacä baï ïmopa. Në waa Aacä ïñömö nämä incæ obegaidi beyænque wæncæcäimpa. 12 Godonte æ̈inta ante wacä ingante në cæcä ïñömö tömengä ïñömö obegaidi në ëacä ïnämaï ïnongä inte në aacä ïnämaï ingampa. Mänömaï beyæ̈ adocä ïñömö mëñe baï ingä pongä adinque tömengä obegaidi ïnänite ëmö cæte wodii wïnongampa. Tömengä wodii wïnongä adinque mëñe baï ingä wæætë obegaidi weca pogodo ponte obega ingante yao ongöninque, Obegaidi pangocæ goquïnäni, ante cæcampa. 13 Godonte æ̈intaque ante në cæcä ïñömö, Æbänö cæte obegaidi waa quëwenguïnäni, ante änämaï ïnongä inte edæ wodii wïnongampa,” ante Itota apæ̈necantapa. 14-15 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Obegaidi ïnänite waa aacä baï edæ botö ïñömö në waa Aabo ïmopa. Botö Mæmpo edæ botö ïmote do ate pönengä baï botö adobaï tömengä ingante do adinque pönëmopa. Ayæ̈ tömëmo obegaidi baï ïnäni ïnänite do adinque tömënäni ïnänite pönëmopa. Ayæ̈ tömënäni guiquënë botö ïmote do adäni inte botö ïmote pönënänipa. Botö nämä incæ obegaidi baï ïnäni beyænque wæncæboimpa. 16 Ayæ̈ wadäni ïñömö botö obegaidi baï në ïnäni incæ wïï mänïñömö wææ cæyömö quëwënäni ïnänipa. Botö mänïnäni ïnänite adobaï ænte mämö ponguënëmo ïmopa. Adodäni adobaï botö tedepämo, Æbänö ämoo, ante ëñenguïnäni ïnänipa. Mänömaï beyæ̈ mänïnäni ïñömö do botö quïnäni tönö tömänäni adocabodänique baquïnäni ïnänipa. Ayæ̈ në Aabo adoboque ïñömö tömänäni beyæ̈ cæcæboimpa.” ante Itota apæ̈necantapa. 17 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Botö nämä incæ Ao ante wæ̈ninque ñäni ömæ̈moncæboimpa, ante cædinque wæætë tömëmo mïï quëwenguïmo incæboimpa. Mänömaï beyæ̈ botö Mæmpo botö ïmote waadete pönengä ingampa. 18 Waodäni ïñömö ædö cæte botö ïmote wæ̈nonguïnänii. Botö nämä incæ Ao äninque wæncæboimpa. Botö nämä tæ̈ï pïñæ̈mo ïñömö, Wænguïmo, ante në ämo ïnömo ïmopa. Ayæ̈ adobaï botö nämä tæ̈ï pïñænte në ämo inte botö, Ñäni ömæ̈moncæboimpa, ante cædinque wæætë tömëmo mïï quëwenguïmo incæboimpa. Botö Mæmpo ïñömö botö ïmote nänö wææ angaïnö botö ëñënïnö ante ëñente cæbopa,” ante apæ̈necantapa. 19 Mänïnö apæ̈necä ëñëninque oodeoidi wæætë wadö wadö ante pönente tedewengadänimpa. 20 Oodeoidi nanguï ïnäni ïñömö, —Tömengä wënæ tönö cæcä inte edæ ömæcacä ïnongä ingampa. Ædö cæte tömengä ingante ëñëmïni ïmïnii. 21 Äñönäni oodeoidi incæ wadäni guiquënë, —Tömengä wënæ tönö cæcä inte baï tömengä ïïmaï nänö änïnö ante wïï angä incædongäimpa. Në wënæ inte quëwente cæcä ïñömö babetamönäni awinca wi æ̈monte baï cæcä waa bamönäniyaa.
Oodeoidi Itota ingante Baa änäni
22 Yoguite tedæ̈ ïñonte waodäni Eedotadëë quëwënäni, Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmö oncö ante dodäni mæ̈nongadänimpa, ante pönente æ̈æ̈mæ̈ cæyönäni. 23 Itota Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë Tadömöö näni änoncönë ïñömö cægongantapa. 24 Oodeoidi tömengä weca pö godongämæ̈ gongænte änäni, —Bitö æbänö ïmii, ante æpoönædö ayæ̈ äïnënämaï ïmii. Bitö mönitö Codito ïmi ïninque mönitö ïmönite edonque pönï apæ̈nebi ëñëmönii. 25 Ante äñönäni Itota wæætë, —Mïnitö ïmïnite do antabopa. Incæte mïnitö pönënämaï ïmïnipa töö. Botö edæ botö Mæmpo ëmöwo ante bamönengæ̈ cæbo adinque mïnitö, Botö æbänö ïmoo, ante ëñenguënëmïni ïmïnipa. 26 Mïnitö wïï botö obegaidi baï ïnömïni inte botö ïmote pönënämaï ïmïnipa töö. 27 Waodäni botö obegaidi baï në ïnäni inte botö tedepämo, Æbänö ämoo, ante do ëñënäni. Ayæ̈ botö tömënäni ïnänite adinque pönëmo ïñömote tömënäni wæætë botö ïmote tee empote godänipa. 28 Botö adodäni ïnänite wantæpiyæ̈ näni quëwenguïnö godömo æ̈ninque quëwencædänimpa. Ayæ̈ cöwë wæ̈nämaï incædänimpa. Tömënäni tömëmo önönempo ongöñönänite æcänö tömënäni ïnänite gä pe æmpoda ïñömö edæ dæ angampa. 29 Botö Mæmpo edæ adodäni ïnänite botö ïmote në pönongaingä ïnongä ingampa. Tömänäni wædänäni ïñönäni tömengä ïñömö godömenque ñæ̈nængä inte nanguï cædongä ingampa. Ïninque tömengä önönempo ongöñönänite æcänö tömënäni ïnänite gä pe æmpoda ïñömö edæ dæ angampa. 30 Botö ïñömö botö Mæmpo tönö ääwocaque baï ëwocamöna ïmönapa, ante Itota apæ̈negacäimpa. 31 Mänïnö angä ëñëninque oodeoidi wæætë tömengä ingante dicaca tacacæte ante cædinque dicacoo wææmpo æ̈nänipa. 32 Tömënäni dicacoo wææmpo æ̈ñönänite Itota tömënäni ïnänite, —Botö mïnitö weca botö Mæmpo nänö angaï baï nanguï bamönengæ̈ odömonte cætabopa. Ædö botö bamönengæ̈ cædïnö ante adinque mïnitö botö ïmote dicaca tacacæ cæmïnii. 33 Ante äñongä oodeoidi wæætë, —Mänïnö bitö waa cædïnö beyæ̈ ante mönitö wïï bitö ïmite dicaca tacacæ cæmönipa. Wæætë bitö babæ ante Wængonguï ingante godö wënæ wënæ ämipa, ante bitö ïmite tacacæ cæmönipa. Edæ mönitö waomöni baï inte bitö adobaï waobi ïmi incæte bitö, Botö Wængonguïmo ïnömo ïmopa, ante ämipa töö. 34 Ante wæyönäni Itota wæætë tömënäni ïnänite, —Mïnitö mïni wææ yewæ̈mongaïnö wïï ïïmaï ante yewæ̈mongatïï. “Mïnitö ïñömö wængonguïidi ïmïnipa, ante do antabopa,” ante yewæ̈mongadänimpa. 35 Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö ante waodäni ædö cæte Baa äninque wido cæquïnänii. Wængonguï nänö angaïnö ante apæ̈necä në ëñënäni ïñönänite tömengä, Mïnitö wængonguïidi ïmïnipa, angantapa. 36 Ayæ̈ botö Mæmpo botö ïmote inguipoga da pönoncæte ante, Botö adoboque quïmi ïmipa, ante botö ïmote apænte ængacäimpa. Ïninque edæ botö tömengä quïmo ïnömo inte tömengä nänö në da pönongaïmo ïñömote edæ botö ïmote edæ æbänö anguïï. Ïñæmpa botö ïñömö Wængonguï Wëmo ïnömo ïmopa, äñömote edæ mïnitö wæætë, Bitö babæ ante Wængonguï ingante godö wënæ wënæ ämipa, ante quïnante ämïnitawo. 37 Botö edæ Mæmpo nänö cædö baï cædämaï ïmo baï mïnitö mänïñedë botö ïmote pönënämaï ïmïni baï waa incædönimpa. 38 Mïnitö botö ïmote pönënämaï ïmïni incæte botö guiquënë botö Mæmpo nänö cædö baï adobaï cæbo ïninque mïnitö, Botö æbänö cæboo, ante adinque pönencæmïnimpa. Mänömaï cædinque, Botö Mæmpo ingante botö ëwocabo ïmopa, ante ayæ̈, Botö adobaï botö Mæmpo nempo quëwëmopa, ante ëñenguïmïni inte ayæ̈ ëñëninque pönencæmïnimpa, ante Itota angacäimpa. 39 Mänïnö angä ëñëninque tömënäni wæætë tömengä ingante bæi ongoncæ cæyönäni tömengä do aamö cæte gocantapa. 40 Ayæ̈ Eedotadëë wadæ godinque Oododänö æ̈mæ̈mäa ocæ̈ ëmænte taodinque tömengä Wäö wëënëñedë waodäni ïnänite æpæ̈në nänö guidönïñömö adoyömö gote ongongä ingantapa. 41 Ayæ̈ tömengä mänïñömö ongöñedë waodäni nanguï ïnäni tömengä weca goto pöninque änänitapa. —Ate ëñencæmïnimpa, ante Wäö wodi cöwë bamönengæ̈ cædämaï ingä incæte tömengä mäningä Itota ingantedö ante nänö angaïnö tömänö näwangä ante angantapa, ante apæ̈nedänitapa. 42 Ayæ̈ mänïñömö ongöninque waodäni nanguï ïnäni Itota ingante wede pönënäni bagadänimpa.
Datado wængäimpa
1 Mänïñedë wacä onguïñængä tömengä ëmöwo Datado wënæ wënæ badinque öñönongäimpa. Mäadiya tönö Mäadota tömengä tönïñada näna quëwëñömö tömengä adoyömö Betänia ïñömö quëwënongäimpa. 2 Ïingä Mäadiya guiquënë ayæ̈ ate oguï wapæ̈ ænte Awënë Itota ingante öni pædinque nämä ocaguï inte tömengä önöwa amïmö cæquingä adocä Mäadiya ïñongä tömengä tönïñacä Datado ñöwo wënæ wënæ bacä ïnongäimpa. 3 Ïninque Datado tönïñada ïñömö, Itota ingante aa pebi pongäe, äna ëñente wacä gote, —Awënë ëñëmi, Bitö në waadecä ïñömö wënæ wënæ ingampa cæbii, ante änapa, ante apæ̈necantapa. 4 Mänïnö näna änö ante apæ̈necä ëñëninque Itota, —Mänïnö wënæ wënæ inte nänö wædö ïñömö wïï wænguï impa. Wæætë waodäni, Wængonguï ñäö apäite ëmönongä ingampa, ante acædänimpa. Ayæ̈ botö ïmote, Bitö Wængonguï Wëmi adobaï ñäö apäite ëmönömi ïmipa, ante apæ̈necædänimpa, ante mäningä wënæ wënæ ingampa, angantapa. 5 Mäadota tönö tömengä tönïñacä Mäadiya näna caya ïnate ayæ̈ Datado ingante Itota tömënäni ïnänite waadete pönënongäimpa. 6 Datado wënæ wënæ ingampa, ante apæ̈necä ëñengä incæte Itota nänö ongöñömö adoyömö mëönaa ayæ̈ ongongantapa. 7 Tömengä ayæ̈ ate tömengä ëmïñæ̈näni ïnänite, —Ægodöedäni, wæætë Oodeabæ mönö gocæ̈impa. 8 Äñongä tömënäni wæætë tömengä ingante, —Awënë në Odömömi ïmi, wantæyö intapa oodeoidi bitö ïmite dicaca tacacæ cædäni incæte bitö ñöwo wæætë, Mänïñömö goquïmo, ämitawo. 9 Ante änäni Itota wæætë, —Ïñæmpa nænque wïï tömää itædë apäitawo. Itædë në gocä mönö nænque inguipoga apäicä ate beyæ̈ tëwadämaï gocampa. Botö ïñömö itædë gocä baï adobaï mïïmo botö quëwenganca botö cæquënënö ïinque cæquinque gobopa. 10 Woyowotæ̈ në gocä baï guiquënë tömengä wæætë ñäö dæ ä beyæ̈ tëwate baï gocampa, angacäimpa. 11 Mänïnö angä ate tömengä godömenque tömënäni ïnänite, —Mönö æ̈migo Datado ïñömö mö ñongä. Botö ñöwo tömengä weca gote, Ñäni ömæ̈möe, ämo ñäni ömæ̈monguingä, ante apæ̈necantapa. 12 Tömengä ëmïñæ̈näni wæætë tömengä ingante, —Awënë Itota, tömengä mö ñongä ïninque edæ gancæ baquingä, apæ̈nedänitapa. 13 Itota Datado nänö æ̈mæ̈wo wæ̈nïmämo ante apæ̈necä incæte tömengä ëmïñæ̈näni guiquënë, Datado önonque mö ñongampa, ante Itota apæ̈necampa, ante pönënönänimpa. 14 Mänömaï beyæ̈ Itota tömënäni ïnänite, —Datado æ̈mæ̈wo wængäimpa, ante edonque pönï apæ̈necantapa. 15 Mïnitö pönencæmïnimpa, ante botö, Tömengä wæncæ cæyongä botö tömengä weca ongönämaï intabopa, ante mïnitö beyæ̈ ante tobopa. Ægodöedäni, tömengä weca mönö gocæ̈impa, angantapa. 16 Ayæ̈ Tömato Äancadënaque näni änongä ïñömö Itota ëmïñæ̈näni wadäni ïnänite, —Ægodöedäni, äninque, Tömengä tönö godongämæ̈ wæncæte ante tömengä mïñæ̈ gocæ̈impa, angacäimpa.
Itota mönö ömæ̈monguïmämo mönö mïï quëwenguïmämo ante në pönongä ingampa
17 Ayæ̈ Itota ponte ëñëñongä, Datado baö tömënäni näni wodintatodë mëönaa go mëönaa do daga wënänitapa, ante apæ̈nedäni ëñengacäimpa. 18 Betänia ïñömö näni taadö godö Eedotadëë näni quëwëñömö godö eyequeï ïnönimpa. Mänïï taadö wodo tedete quidömetodo ganca ïnönimpa. 19 Oodeoidi nanguï ïnäni ïñömö Mäadota tönö Mäadiya weca pöninque, Mïnatö tönïñacä wængä ate wæwëmïna incæte piyæ̈në cæte quëwencæmïnaimpa, ante waadete apæ̈necæte ante pönänitapa. 20 Itota oo pönï pongampa, ante änäni ëñëninque Mäadota tömengä ingante bee tencæte ante gocantapa. Mäadiya guiquënë oncönë ee ongongantapa. 21 Mäadota Itota weca pöninque tömengä ingante, —Awënë Itota, bitö mönitö weca ongömi baï botö tönïñacä wïï wæncædongäimpa. 22 Tömengä æ̈mæ̈wo wængä incæte bitö ñöwo Wængonguï ingante quïëmë ante apæ̈nebi tömengä pönö cæcä ænguïmi ïmipa, ante botö ëñëmopa, ante apæ̈necantapa. 23 Angä ëñëninque Itota tömengä ingante, —Bitö tönïñacä wodi ñäni ömæ̈monguingä. 24 Ante apæ̈necä ëñëninque Mäadota wæætë, —Ao, inguipoga ïinque bayedë mönö ñäni ömæ̈möñedë tömengä do wængaingä incæte ñäni ömæ̈moncæcäimpa, ante botö do ëñëmopa, angantapa. 25 Itota tömengä ingante äninque, —Botö në ñäni ömæ̈monguïmo ïnömo inte cæbo beyænque mïnitö ñäni ömæ̈moncæmïnimpa. Mïni wantæpiyæ̈ quëwenguinque ante në Quëwëmo ïnömo ïmopa. Botö ïmote në wede pönengä ïñömö do wængä incæte ayæ̈ ate wantæpiyæ̈ quëwencæcäimpa. 26 Ayæ̈ në mïï quëwengä inte botö ïmote wede pönengä ïñömö tömengä cöwë wæ̈nämaï quëwencæcäimpa. Bitö mänïnö ante pönëmitawo. 27 Angä ëñëninque Mäadota tömengä ingante, —Awënë Itota Ao ämopa, ante apæ̈necantapa. Bitö mönitö Codito ïnömi ïmipa, ante pönëmopa. Wængonguï Wëmi ïnömi inte bitö ïñömö edæ, Inguipoga në Ponguingä, ante näni angaïmi ïmipa, ante pönëmopa, ante apæ̈necantapa.
Itota Datado wodintatodë gote wæcä
28 Mänömaï ante apæ̈nedinque Mäadota ocæ̈ ëmænte gote Mäadiya ingante aa pecä pongä ate Mäadota tömengä ingante awëmö äninque, —Mönö në Odömongä do pöninque bitö ïmite aa pecampa. 29 Angä ëñëninque Mäadiya quingæ̈ ængæ̈ gantite tömengä weca gocantapa. 30 Itota Betänia ïñömö ayæ̈ guiidämaï ïnongäimpa. Mäadota tömengä ingante nänö bee tënïñömö tömengä adoyömö ayæ̈ a ongönongäimpa. 31 Oodeoidi Mäadiya tönö oncönë godongämæ̈ ongöninque, Tömengä piyæ̈në cæcæcäimpa, ante tæcæ waadete apæ̈neyönäni tömengä quingæ̈ ængæ̈ gantidinque taocä adinque tömënäni, Tömengä Datado wodi nänö wodintatodë wæcæte ante gocampa, ante pönente tömengä ingante tee empote godänitapa. 32 Itota nänö ongöñömö pöninque Mäadiya tömengä ingante adinque tömengä önöwa ædæ wæænte apæ̈nedinque, —Awënë Itota, bitö mönitö weca ongömi baï botö tönïñacä wïï wæncædongäimpa, ante wæcantapa. 33 Mäadiya mänömaï wæyongä oodeoidi tömengä tönö godongämæ̈ në pönïnäni adobaï wædäni adinque Itota wæwente entawëninque wæcantapa. 34 Ayæ̈, —Datado wodi baö æyömönö da wëmïnitawo,Angä ëñëninque tömënäni, —Awënë Itota, pö ae. 35 Ante äñönäni Itota Ca wæcantapa. 36 Tömengä mänömaï wæcä adinque oodeoidi, —Aedäni, tömengä Datado wodi ingante nö waadete pönengä ingantapa. 37 Ante tedeyönäni pancadäniya, —Tömengä ïñæmpa në babetamongä awinca wi æ̈monte baï cædingä inte adocä Datado wodi ingante cæcä baï tömengä wïï wæncædongäimpa, ante wægadänimpa.
Datado nänö ñäni ömæ̈mömämo
38 Itota wæætë wæwente entawëninque Datado wodintatodë pongacäimpa. Tömengä wodido ontatodë ï ïñonte dicabo ñæ̈nængade da pæ̈ñæ̈ pönö tee mönodäni. 39 Adinque Itota, —Dicabo da tæ̈ ñæ̈edäni, äñongä Datado wodi tönïñacä Mäadota wæætë, —Awënë Itota, ëñëmi. Mëönaa go mëönaa tömengä wodido öñöninque tömengä wodi do öö wadingä ingampa. 40 Ante wææ angä ëñëninque Itota, —Bitö wede pönëmi ïninque edæ Wængonguï æbänö ñäö apäite ëmönongä inte cæcää, ante bitö acæbiimpa, ante bitö ïmite wïï antawo, angacäimpa. 41 Ïninque tömënäni dicabo tæ̈ ñæ̈nänitapa. Ayæ̈ Itota æ̈mö adinque, —Mæmpo botö apæ̈nedïnö ante do ëñëmitapa, ante adinque botö bitö ïmite waa ate pönëninque apæ̈nebopa. 42 Botö apæ̈nedö ante æyedëmë apæ̈nebo incæ bitö cöwë ëñëmipa, ante botö do ëñëmopa. Wæætë edæ waodäni botö weca godongämæ̈ gongæ̈näni beyæ̈ ante botö mänïnö ante apæ̈netabopa. Bitö botö ïmote da pönömi pontabopa, ante tömënäni pönencædänimpa, ante apæ̈netabopa. 43 Mänömaïnö ante Wængonguï ingante apæ̈nedinque Itota, —Datado ta pöe, ante yedæ aa pecantapa. 44 Në wæ̈ningä ïñömö edæ do ta pongantapa. Tömengä önompo weocoo inte näni wïni wïni cædincoo ayæ̈ empodinque önöwa näni wïni wïni cædincoo ayæ̈ ëwadinque tömengä awinca weocoo näni ñäne cæmönincoo ayæ̈ ëmongä inte ta pongä adinque Itota tömënäni ïnänite, —Mänincoo ñï cæmïni gocäe, angacäimpa.
Itota ingante bæi ongonte ængæ̈impa, ante tedewënäni
45 Mänömaï beyæ̈ oodeoidi nanguï ïnäni Mäadiya weca ëñacæ në pönïnäni inte ïïnäni ïñömö Itota mänömaï cæcä adinque tömengä ingante wede pönënäni bagadänimpa. 46 Pancadäniya guiquënë Paditeoidi weca godinque, Itota quïnö cæcää, ante adodö angadänimpa. 47 Ïninque Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö Paditeoidi ïñömö wæætë tömënäni ömæ näni Apænte Äincabo tömänäni ïnänite, Mönö godongämæ̈ apæ̈necæ̈impa, ante adoyömö pöedäni, ante äñönäni pönäni adinque tömënäni, —Ïingä ïñömö, Acædänimpa, ante nanguï bamönengæ̈ cæcä ingä. Mönö quïnö cæquïmöö. 48 Ante wædinque mönö tömengä ingante, Bitö mänömaï godömenque cædämaï incæbiimpa, ante wïï wææ ämö ïninque waodäni tömänäni tömengä ingante pönëmaïnänipa. Tömengä ingante pönënäni ïninque, Itota oodeoidi Awënë bacæte ante cæcampa, ante pönente wædinque odömänoidi incæ edæ wææ cæbaïnänipa. Ïninque tömënäni pöninque mönö tæiyæ̈ waëmö oncö wo ëwëmaïnänipa. Ayæ̈ mönö ömæ ïñömö mönö quëwencabo incæ nämä në ämö ïñömonte tömënäni pö ö ænte baï cædinque tömënänique në änäni babaïnänipa, änänitapa. 49 Tömënäni weca adocanque Caiapato mänïï wadepo, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä inte tömengä ïñömö, —Mïnitö tömänö ante ëñënämaï ïmïnipa töö, apæ̈necantapa. 50 Mönö ömæ quëwencabo wïï tömämö wængæ̈impa, ante wæætë tömëmö beyæ̈ ante adocanque onguïñængä wængä ïninque godömenque waa ïmaimpa, ante mïnitö ëñënämaï ïmïni inte tedewëmïni awædö. 51 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque Caiapato mä nänö pönënonque ante wïï angacäimpa. Wæætë tömengä mänïï wadepo ïñonte, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä inte Wængonguï beyæ̈ apæ̈nedinque, Itota ïñömö oodeoidi beyæ̈ ante wæncæcäimpa, ante apæ̈negacäimpa. 52 Ayæ̈ wïï Oodeabæ quëwënänique beyæ̈ ante wænguingä. Wæætë, Wængonguï wënäni wayömö wayömö pangote godïnäni inte adodänique badinque adoyömö godongämæ̈ poncædänimpa, ante tömengä wæncæcäimpa. 53 Caiapato mänïnö ante nänö änïönæ ïñonte täno godongämæ̈ pönëninque oodeoidi ömæ näni Apænte Äincabo ïñömö, Æbänö cæte Itota ingante wæ̈nömö wænguingää, ante cöwë tedewënönänimpa. 54 Mänömaï beyæ̈ Itota ayæ̈ oodeoidi weca wïï edonque gocä ïnongäimpa. Wæætë wadæ godinque tömengä önömæca eyequeï Epadaïmë näni äñömö godinque mänïñömö tömengä ëmïñæ̈näni tönö ongönongäimpa. 55 Wodo pænta gogaïönæ, ante Patowa näni cæönæ oo pönï ïnönimpa. Mänïñedë Oodeabæ wayömö wayömö quëwënäni nanguï ïnäni Eedotadëë quëwëñömö pö æidinque tömënäni Patowa näni æ̈æ̈mæ̈ ayæ̈ cædämaï ïñedë dodäni angaï baï cædinque, Mönö wënæ wënæ cægaïnö ante mönö mënongate baï waëmö bacæ̈impa, ante nämä incæ äacæte ante cædinque æi gogadänimpa. 56 Adodäni Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë pö guiidinque adiyæ̈ gongæ̈ninque, Itota æyömönö ingää, ante pönente gomö adinque nämäneque godongämæ̈ apæ̈nedinque, —Mäningä ïñömö æ̈æ̈mæ̈ beyæ̈ ante edæ pönämaï ingantawo. Æbänö ante pönëmïnii, ante apæ̈nedönänimpa. 57 Wængonguï quï, ante godönäni ñæ̈næ̈näni tönö Paditeoidi wæætë waodäni ïnänite wææ änönänimpa. Æcänö Itota nänö a ongöñömö ante në ëñengä ïñömö tömengä mönitö ïmönite angä ëñëninque mönitö wæætë Itota ingante yao ongonte æ̈maïmönipa, ante do wææ änönänimpa.
Awënë Itota önöwa oguï wapæ̈ gao cæwacampa
1 Önompo æ̈mæmpoque go adoönæque ate Patowa näni ämæ̈ bacæ cæyedë Itota Betänia ïñömö pongantapa. Itota do angä ate në ñäni ömæ̈möningä Datado ïñömö tömengä adoyömö Betänia quëwënongäimpa. 2 Itota pongä adinque waodäni mänïñömö quëwënäni, Itota ingante waa amönipa, ante tömengä beyæ̈ æ̈æ̈mæ̈ cægadänimpa. Wadäni tönö Datado adobaï Itota tönö godongämæ̈ tæ̈ contate cæ̈ñönänite Mäadota ïñömö tömënäni ïnänite cænguï godongä cæ̈nänitapa. 3 Ayæ̈ Mäadiya ïñömö mëedio ditodo ganca näni oguï wapæ̈ öni pæquïmæ̈ näadodopæ̈ nänö nanguï godonte æ̈nïmæ̈ incæ ænte mämö Itota önöwa gao cæwadinque tömengä ocaguï inte amïmö cæcä ïninque oncönë tömancönë oguï waacönë ingatimpa. 4 Itota mïñæ̈ në gocä adocanque Codaa Icadiote näni änongä ïñömö edæ, Itota ingante æncædänimpa, ante odömonte në godonguingä inte ñöwo wææ apæ̈necantapa. 5 —Ïïmæ̈ nänö oguï wapæ̈ quïnante ömæpodäni beyæ̈ ante godonte æ̈nämaï ingantawo. Ïñæmpa waocä adoque wadepo cæte beyæ̈ paga æ̈ninque todetiento deënadiota nänö æ̈nimpota beyæ̈ mänïmæ̈ godonte æ̈nïmæ̈ ïmæmpa, ante wæcantapa. 6 Tömengä dicæ ömæpodäni beyæ̈ ante pönëninque mänömaïnö ante apæ̈necantawogaa. Wæætë tömengä në awëmö æ̈nongä inte mänïnö ante apæ̈necantapa. Tömënäni da wente æ̈intaa næ̈æ̈nongä inte tömengä ïñömö, Tömënäni da wënïnta incæ pancataa botö quï bacæ̈impa, ante awëmö æ̈nongä inte mänömaï apæ̈necantapa. 7 Itota wæætë tömengä ingante,—Onquiyængä ingante pïinte änewënämaï incæbiimpa. Mänïmæ̈ botö daga wenguïönæ ante manguënengä inte tömengä botö baö näni daga wenguinque ante eyepæ̈ ïñonte öni paacantapa. 8 Ömæpodäni cöwë mïnitö weca quëwënäni ïnänipa. Botö guiquënë wïï cöwë mïnitö weca quëwëmo ïmopa, ante apæ̈negacäimpa.
Datado ingante wæ̈nongæ̈impa, ante tedewënäni
9 Itota Betänia ponte ongongampa, ante apæ̈nedäni ëñëninque oodeoidi nanguï ïnäni tömengä weca pönäni incæte wïï tömengä beyænque pönänintapa. Wæætë adobaï Datado ingante angä në ñäni ömæ̈möningä ingante acæte ante pongadänimpa. 10 Mänömaï beyæ̈ Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni ïñömö, Æbänö cæte Datado ingante adobaï wæ̈nömö wænguingää, ante godongämæ̈ tedewënänitapa. 11 Ïñæmpa oodeoidi nanguï ïnäni, Datado beyæ̈ mönitö ïmönite ëmö cæte Itota ingante pönëninque tömengä gämæ̈nö godänipa, ante wægadänimpa.
Itota Eedotadëë ïñömö pongä
12 Ïïmö ate, Eedotadëë ïñömö poncæte ante Itota idömæ pongampa, ante apæ̈nedäni ëñëninque æ̈æ̈mæ̈ beyæ̈ ante tæiyæ̈näni pönïnäni ïñömö, 13 yædëmæ̈mäa wangö tate mäo bee tente taodinque yedæ aa pedinque, —Möni quëwenguinque ante, Badogaa, ante tomönipa. Bitö Awënë Wængonguï ëmöwo beyænque pömi ïninque bitö toquinque edæ Wængonguï bitö ïmite waa cæcæcäimpa. Bitö idægoidi Awënë ïnömi inte bitö toquinque ingæ̈impa. 14 Ante yedæ äñönäni Itota ïñömö bodo wengä ate æ̈ninque tömengäa æi contate pongantapa. Wëënëñedë Wængonguï beyæ̈ ïïmaï ante näni yewæ̈monte angaïnö baï ïinque cædinque pongantapa. 15 “Tiöno ïñömö quëwëmïni ïñömö edæ guïñënämaï ïedäni. Mïnitö Awënë Odeye ñöwo mïnitö weca pongä aedäni. Edæ bodo wengäa æi contate pongampa,” ante yewæ̈mongadänimpa. 16 Tömënäni dodäni näni angaï baï cædinque Itota ingante bee tencæ taodäni adinque Itota nänö në ëmïñæ̈näni ïñömö, Æbänö cædänii, ante mänïñedë ëñënämaï inte wædönänimpa. Wæætë edæ Itota Wængonguï ñäö ëmöñömö ocæ̈ ëmænte gocä adinque tömengä ëmïñæ̈näni mänïñedë ate edæ, Itota ingante waodäni ñöwo näni cædönö ante dodäni wëënëñedë yewæ̈mongadänimpa, ante pönente wædönänimpa. 17 Datado wodi ontatodë ongöñongante Itota, Ta pöe, ante aa pecä ëñëninque në wæ̈ningä incæ ñäni ömæ̈möninque ta pongä adinque Itota weca godongämæ̈ ongönïnäni nanguï ïnäni ïñömö, Itota mänömaï cæcä atamönipa, ante gode ä gode ä cædönänimpa. 18 Ïninque edæ, Itota mänömaï bamönengæ̈ cæcampa, ante apæ̈nedäni ëñente beyænque waodäni tæiyæ̈näni Itota weca bee tencæ pönänitapa. 19 Mänömaï beyæ̈ Paditeoidi ïñömö nämanque godongämæ̈ tedewënänitapa. —Waodäni tömänäni æbänö tömengä mïñæ̈ tee empo godäni ante aedäni. Mänïï beyæ̈ ante, Mönö cædïnö wïï eyepæ̈ impa, ante adinque, Mönö æbänö cæte godömenque cæquïmöö, ante wægadänimpa.
Guidiegoidi pancadäniya Itota ingante diqui mïnäni
20 Eedotadëë ïñömö tömënäni æ̈æ̈mæ̈ cæyedë Wængonguï ingante waa ate apæ̈necæte ante në pönäni pancadäniya ïñömö guidiegoidi ïnönänimpa. 21 Mänïnäni ïñömö Pedipe weca pöninque edæ, —Awënë, ëñëmi. Mönitö Itota ingante aïnëmönipa, ante änänitapa. Mäningä Pedipe ïñömö Betaida quëwëñömö Gadideabæ quëwente pongä ïnongäimpa. 22 Tömengä ïñömö Æntade weca gote tömengä ingante guidiegoidi näni änïnö ante apæ̈necä ate tömëna wæætë Itota weca guëa godinque tömengä ingante äñöna, 23 Itota wæætë, —Wængonguï nänö cæönæ do ba ïninque tömengä pönö cæcä beyænque botö Waobo ëñagaïmo ïñömö ñäö apäite ëmoncæboimpa. 24 Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Tömëmö onguipo quiyadïmö incæ yabæque ñömäadämaï ï baï ædö cæte tä bocate pædinque tömëmö nanguï pönï ïmonguïï. Wæætë tömëmö yabæque ñömäate ate tä bocate pædinque nanguï pönï ïmompa. Botö adobaï wænguënëmo ïmopa. Botö wïï wæ̈mo baï ædö cæte waodäni tæiyæ̈näni botö quïnäni baquïnänii. 25 Në, Nämanque pönente quëwëmote, ante pönengä ïñömö edæ tömengä nänö quëwenguïmämo incæ wo ëwente bacæcäimpa. Inguipoga quëwëñedë në, Wïï nämanque pönente quëwëmote, ante pönengä guiquënë tömengä nänö wantæpiyæ̈ quëwenguïnö ante do ëadingä inte tömengä nänö wæ̈nämaï quëwenguinque gocæcäimpa. 26 Æcänö botö ïmote në cæda ïna tömengä ïñömö edæ botö ïmote tee empo goquënengä ingampa. Ayæ̈ æyömönö botö quëwëmo botö ïmote në cædongä adoyömö quëwencæcäimpa. Botö Mæmpo ïñömö botö ïmote në cædongä ingante waa acæcäimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota, Botö wæncæboimpa, ante apæ̈necä
27 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota ïïmaï apæ̈necantapa. “Botö guïñëmämo entawëninque wæbo inte quïnö anguïmoo. ‘Botö Mæmpo ëñëmi, äninque, Botö nantate wæwenguïönæ oo pönï ba incæte bitö pönö ö æ̈mi ate wæwënämaï bacæboimpa,’ ante botö wïï mänömaïnö ante ancæboimpa. Edæ botö wæwenguïnö beyæ̈ ante pontabopa. 28 Mæmpo, Bitö æbänö ñäö apäite ëmömi ïmii, ante odömömi acædänimpa,” angantapa. Äñongä öönædë ïnö tedepämo apæ̈nedinque, “Botö æbänö ñäö apäite ëmömo ïmopa, ante do odömontabopa. Ayæ̈ wæætë adodö cæcæboimpa,” ante apæ̈necä ëñënänitapa. 29 Mänïñömö godongämæ̈ ongönäni nanguï ïnäni ïñömö mänïmämo ëñëninque edæ, Detæbo tæ̈ï tëmämo baï impa, ante wædänitapa. Wadäni guiquënë, —Anquedo ïñömö tömengä ingante apæ̈necantapa, ante änänitapa. 30 Itota ïñömö wæætë, —Mänïmämo wïï botö beyæ̈ ante apæ̈necampa. Wæætë mïnitö beyæ̈ ante apæ̈necampa. 31 Ñöwoyedë Wængonguï inguipoga quëwënäni ïnänite apænte nänö panguïnö ïñömö edæ oo baquïnö anguënë. Inguipogaque quëwënäni awënë ïñongante wënæ ingante Wængonguï ñöwoyedë, Gobäwe, angä gocæcäimpa. 32 Botö ïmote awäa timpodinque ængæ̈ gantidënäni wægömo ate botö waodäni tömänäni ïnänite, Mïnitö botö weca poncæmïnimpa, ante aa pecæboimpa, ante Itota apæ̈necantapa. 33 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque tömengä, Æbänö wænguïmoo, ante ëñencædänimpa, ante apæ̈necantapa. 34 Ëñëninque mänïñömö ongönäni nanguï ïnäni, —Mönitö ïñæmpa, Mönö Codito cöwë ee ongoncæcäimpa, ante dodäni näni wææ angaïnö ante yewæ̈monte ongompa, ante ëñentamönipa. Incæte bitö ïñömö nämanque äninque, Botö Waobo ëñagaïmo ïñömote botö ïmote awäa timpodinque gö cædäni wægonguïmo ïmopa, ante ædö cæte ämii. Äninque, Ïingä Waocä në ëñagaingä ïñæmpa ee ongönämaï wænte goquingää. 35 Ante wæyönäni Itota tömënäni ïnänite, —Botö, Waodäni mïmönë ñäö baï entawëninque quëwencædänimpa, ante pontabopa. Wædænque ayæ̈ ïñö botö mïnitö weca quëwëninque mïnitö ïmïnite odömonte apæ̈nebopa. Mönitö taadö wëmö badämaï ingæ̈impa, ante mïnitö taadö ayæ̈ ñäö ïñedë goedäni. Edæ wëmö ïñömö në gocä ïñömö tömengä edæ, Ædönö goboo, ante ëñënämaï ingampa. 36 Botö ñäö baï ëmönömo ïmopa. Ñäö ïñömö në cægömöni incæmönimpa, ante bacæte ante cædinque mïnitö ïñömö botö mïnitö weca ayæ̈ ongöñömote botö ïmote pönëedäni ämopa, angantapa. Tömengä ïinque apæ̈nete ate wadæ godinque wë womonte ongongacäimpa.
Oodeoidi Itota ingante ïïmaï cæte pönënämaï ïnänipa
37 Itota oodeoidi weca nanguï bamönengæ̈ cæte odömongä incæte tömënäni ayæ̈ tömengä ingante pönënämaï ïnänitapa. 38 Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä Itaiya wodi ïïmaï ante do nänö angaïnö baï ïinque baquinque tömënäni mänömaï cædönänimpa. “Awënë Wængonguï ëñëmi. Mönitö apæ̈nemöni tömënäni näni ëñënö ante edæ æcänö ëñente pönengää. Ïñæmpa në pönengä ïñömö edæ dæ angä awædö. Ayæ̈ Awënë Wængonguï nänö tæ̈ï pïñænte cægaïnö ante æcänö ada ïñömö edæ dæ angampa.” 39 Ïninque tömënäni ædö cæte pönenguïnänii, ante Itaiya wodi edæ wayömö yewæ̈möninque, Wængonguï ïïmaïnö ante cæcä beyæ̈ pönënäni ïnänipa, ante yewæ̈mongacäimpa. 40 “Tömënäni botö gämæ̈nö ocæ̈ ëmænte pönäni baï botö wæætë, Waa bacæmïnimpa, ante godö cæcædömoimpa. Incæte mänömaï cædämaï incæboimpa, ante Wængonguï ïïmaï cægacäimpa. Tömengä godö cæcä beyænque waodäni babetamönäni baï adämaï bagadänimpa. Adobaï mïmönë näni pönënö ömædë badinque ëñënämaï bagadänimpa. Edæ, Tömënäni näni adïnö ante ëñënämaï incædänimpa, ante cædinqueayæ̈ edæ, Tömënäni näni ëñënö ante ëñënämaï incædänimpa,” ante wææ cægacäimpa. ante Itaiya wodi yewæ̈mongacäimpa. 41 Itaiya wodi Itota nänö ñäö ëmömämo æbänö inguï, ante do ate baï ingaingä inte edæ Itota ingantedö ante mänïnö ante doyedë angacäimpa. 42 Ñöwo guiquënë oodeoidi awënëidi tæiyæ̈näni Itota ingante pönënänimpa. Incæte Paditeoidi beyæ̈ guïñënäni inte, Mönö odömöincönë go guiiyömönite tömënäni mönitö ïmönite wïï tatodoncædänimpa, ante wææ cædinque tömënäni në pönënäni incæ waodäni ëñëñönäni pæ wëënete tededämaï ïnänimpa. 43 Edæ mänïnäni, Waodäni mönitö ïmönite waa ate apæ̈necædänimpa, ante nanguï aïnente wædäni ïnönänimpa. Adodäni, Wængonguï mönitö ïmönite waa ate apæ̈necæcäimpa, ante pönömenque aïnente wædäni ïnönänimpa.
Itota nänö änö beyænque waodäni apænte wæcædänimpa
44 Itota yedæ äninque aa pecantapa. “Botö ïmote në pönengä ïñömö wïï botö adoboque ïmote pönënongä ingampa. Wæætë edæ botö ïmote në da pönongaingä ingante tömengä adobaï pönengä ïnongäimpa. 45 Adocä botö ïmote në acä ïñömö tömengä botö ïmote në da pönongaingä ingante adobaï acä ingampa. 46 Botö ïmote në wede pönënäni ïñönäni adocanque incæ wëmö ïñömö wïï godömenque ee ongoncæcäimpa, ante cædinque botö ïñömö inguipoga quëwënäni weca ñäö baï ïnömo inte pontabopa.” 47 “Waocä botö änö ëñëninque wïï ëñente cæcä ingä incæte botö tömengä ingante apænte änämaï ïmopa. Edæ botö wïï inguipoga quëwënäni ïnänite apæ̈necæte ante pontabopa. Wæætë inguipoga quëwënäni ïnänite æ̈mo beyænque quëwencæmïnimpa, ante pontabopa cæmïnii. 48 Botö ïmote në Baa angä ïñömö tömengä botö änönö ante, Dicæ pönëmogaa, angä ïñongante tömengä ingante në apænte änö incæ edæ mæ̈ ongompa. Inguipoga ïinque baquïönæ ïñonte botö änïnö incæ në apænte anguingä baï ba ïninque mäningä ingante, Bitö pante wæquinque Baa angabiimpa, ante baï apæ̈nete ingæ̈impa. 49 Edæ botö wïï nämanque pönëninque apæ̈netabopa. Wæætë, Botö quïnö apæ̈nequïmoo, ante, Æbänö ante apæ̈nequïmoo, ante botö Mæmpo botö ïmote në da pönongaingä ïñömö tömengä botö ïmote wææ angä ëñëninque apæ̈netabopa. 50 Tömengä nänö wææ angaïnö ëñente cæbo beyænque mïnitö wantæpiyæ̈ cöwë quëwencæmïnimpa, ante do ëñëmopa. Ïninque botö Mæmpo botö ïmote nänö angaïnö ante botö adodö ante apæ̈nebopa,” ante Itota mänïñedë ïinque apæ̈negacäimpa.
Itota incæ tömengä ëmïñæ̈näni önöwa mënöwacä
1 Patowa näni ämæ̈ wantæyö bacæ̈impa, ante näni cæyedë Itota ïñömö, Botö inguipoga quëwente ëmö cæte botö Mæmpo weca ocæ̈ ëmænte æi goquïönæ do bacæ̈impa, ante do ëñënongäimpa. Itota ingante pönënäni në inguipoga quëwënäni ïñönänite tömengä tömënäni ïnänite waadete pönëninque ñöwoyedë, Botö æbänö nanguï waadete pönëmo ïmoo, ante odömongäimpa. 2 Gäwadecæ̈ bayö Itota tömengä ëmïñæ̈näni tönö godongämæ̈ cæ̈ñönäni wënæ awënë cæcä beyænque Timönö wengä Codaa Icadiote ïñömö, Itota ingante odömonte godoncæboimpa, ante pönengä ïnongäimpa. 3 Itota ïñömö, Quincoomë ongoncoo incæ Wængonguï pönö cæcä beyænque botö tömancoo awënë badinque nämä tæ̈ï pïñænte në ämo ïmopa, ante ëñënongäimpa. Ayæ̈ edæ Wængonguï weca quëwente wææ̈ pönïmo inte botö Wængonguï weca ocæ̈ ëmænte goquïmo ïmopa, ante do ëñënongäimpa. 4 Mänïnö ante ëñënongä incæ tömengä ïinque cænte ate ængæ̈ gantidinque yabæcoo gä tadongadinque wadæ caaincoo æ̈ninque önoncadeyæ̈ ïnö goti padengantapa. 5 Ayæ̈ ate æpæ̈ mënongaquintadë pe ñïñæ̈ninque tömengä ëmïñæ̈näni tömänäni önöwa mënöwadinque wadæ caaincoo goti padëincoo inte wadæ cæwacæ tæcæ cæcantapa. 6 Mänömaï cædinque tömengä Timönö Pegodo weca pongä adinque adocä ïñömö tömengä ingante, —Bitö botö Awënë ïmi incæte botö önöwa mënöwacæ pömitawo. 7 Ante äñongä Itota wæætë, —Ñöwoque botö æbänö cæboo, ante ëñënämaï ïmipa. Incæte ayæ̈ ate ëñencæbiimpa. 8 Angä ëñëninque Pegodo, —Botö önöwa cöwë mënöwadämaï incæbiimpa, ante Baa ämopa cæbii. Ante äñongä Itota godömenque, —Botö bitö önöwa mënöwadämaï ïmo baï bitö wïï botö quïmi ïmaïmipa, ante angantapa. 9 Mänïnö angä ëñëninque Timönö Pegodo wæætë, —Awënë, Mänömaï ï ïninque bitö wïï botö önöwaque mënöwaquïmi. Wæætë botö önompo adobaï mënompodinque botö ocabo mënoncae. 10 Ante äñongä Itota wæætë, —Æpæ̈ në äadingä ïñömö tömengä baö ëñayö tömäñö waëmö impa. Ïninque tömengä önöwaque nämanque mënöwacä inte eyepæ̈ impa. Mïnitö do mïmö mënongate waëmö entawënömïni ïmïnipa. Incæte wïï tömämïni waëmö entawëmïni ïmïnipa, angantapa. 11 Edæ, Æcänö botö ïmote në odömonte godonguingä ingää, ante tömengä do ëñënongäimpa. Mänömaï beyæ̈ tömengä, “Mïnitö wïï tömämïni do mënongate waëmö entawënömïni ïmïnipa,” angantapa. 12 Ayæ̈ tömënäni önöwa ïinque mënöwadinque tömengä yabæcoo wëñadinque tömengä adodö gote tæ̈ contadinque tömënäni ïnänite, —Botö mänömaï cædinque mïnitö beyæ̈ ante quïnö cæboo, ante ëñëmïnitawo, ante äninque Itota godömenque, 13 Mïnitö botö ïmote, Në Odömömi ïmipa, äninque ayæ̈ adobaï, Awënë ïmipa, ämïni ïmïnipa. Edæ botö mïnitö Awënë ïnömo ïninque mïnitö mänömaïnö ante näwangä ante ämïnipa. 14 Botö ïñömö mïnitö Awënë ïnömo inte në mïnitö ïmïnite Odömömo ïmo incæ mïnitö önöwa do mënöwabo amïnipa. Ïninque botö mänömaï mënöwabo baï mïnitö adobaï wacä önöwa wacä önöwa mënöwaquënëmïni ïmïnipa. 15 Botö cæbo baï mïnitö adobaï cæcæmïnimpa, ante cædinque botö mïnitö beyæ̈ ante cæbo aedäni. 16 Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Awënë ñæ̈nængä ïnongä ïñongante tömengä ingante në cæcä ïñömö wïï godömenque ñæ̈nængä ingampa. Awënë në da godongä ñæ̈nængä ïñongä tömengä nänö në da godöningä wæætë wïï godömenque ñæ̈nængä ingampa. 17 Mïnitö ñöwo mänïnö ante ëñënïmïni inte edæ ado ante cæmïni ïninque mïni toquinque bacæ̈impa, ante Itota apæ̈necantapa. 18 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Botö wïï tömämïni beyæ̈ antabopa. Botö apænte æ̈nïnäni ædänidö ïnänii, ante botö në ëñëmo ïmopa. Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö baï ïinque bacæ̈impa, ante ïïmaï bacæ cæpa. ‘Botö tönö godongämæ̈ në cængongä ïñömö botö ïmote në pïinte cæcä bacantapa.’ 19 Mänömaï ba adinque edæ mïnitö botö ïmotedö ante apæ̈nedinque, Tömengä mönö Codito ïnongä ingampa, ante pönencæmïnimpa, ante cædinque botö ñöwo ayæ̈ badämaï ïñedë mïnitö ïmïnite ämopa. 20 Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Æcämenque botö në da godongaingä ingante æ̈na tömengä ïñömö edæ botö ïmote adobaï ængä ingampa. Ayæ̈ æcämenque botö ïmote æ̈na tömengä ïñömö botö ïmote në da pönongaingä ingante ængä ingampa cæmïnii,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota ingante Codaa në godonguingä ingampa, ante
21 Mänïnö angä ate Itota ïñömö tömengä nänö wæwëmämo entawëninque wæcä inte, Näwangä ante apæ̈nebo ëñëedäni. Mïni cabo incæ adocanque, Æncædänimpa, ante botö ïmote odömonte pædæ godonguingä ingampa. 22 Ante apæ̈necä wædinque tömengä ëmïñæ̈näni, Æcänö ingante apæ̈necää, ante ëñënämaï inte godongämæ̈ wacä ingä wacä ingä adänitapa. 23 Itota ëmïñæ̈näni adocanque ïñömö Itota nänö në waadete pönengaingä ïnongäimpa. Tömengä ïñömö Itota tönö ääñömonque tæ̈ contate ongönaimpa. 24 Timönö Pegodo ïñömö ïingä ingante ömö ömö cædinque angampa. Bitö Itota ingante, Æcänö ingää, ante ämi angä ëñente ate apæ̈nebi ëñëmönie. 25 Angä ëñëninque mäningä Itota tönö ääñömonque në tæ̈ contacä ïñömö, —Awënë, æcänö ingää, ante apæ̈nebi ëñëmönie, ante tömengä ingante äñongä. 26 Itota wæætë, —Botö ïï päö owætaca mïï cæte godömo në ænguingä ïñömö tömengä në cæquingä ingampa. Ayæ̈ päö owætaca mïï cædinque Timönö wë Codaa Icadiote ingante godongantapa. 27 Codaa päö ængä ate Tatäna ïñömö tömengäa do guiigacäimpa. Ïninque tömengä ingante, —Bitö quïnö cæcæ cæbii edæ quingæ̈ cæe, ante Itota angantapa. 28 Wadäni adoyömö në cæ̈näni ïñömö, Itota quïnante mänïnö ante tömengä ingante angää, ante ëñënämaï ïnönänimpa. 29 Edæ Codaa tömënäni da wente æ̈inta næ̈æ̈nongä ingä beyæ̈ tömënäni pancadäniya, Æ̈æ̈mæ̈ beyæ̈ ante mönö cænguï wïï eyepæ̈ ëamöni ïninque, Bitö godonte æncæbiimpa, ante Itota angampa, ante pönënönänimpa. Adobaï ömæpodäni ïnänite, Godömi ænguïnänimpa, ante Itota angampa, ante pönënönänimpa. 30 Codaa päö ænte ate tao gogacäimpa. Do woyowotæ̈ ïnönimpa.
Itota nänö wææ änönö ante ñöwo angampa
31 Codaa dæ gocä adinque Itota, —Botö Waobo ëñagaïmo inte æbänö ñäö apäite ëmönömo ïmoo, ante ñöwo edonque bacæ̈impa. Botö cæquïnö beyæ̈ Wængonguï æbänö ñäö apäite ëmongä ingää, ante edonque bacæ̈impa. 32 Ayæ̈ botö cæquïnö beyæ̈ Wængonguï ñäö apäite nänö ëmönö edonque ba ïninque Wængonguï cæcä ate botö ñäö apäite botö ëmönö adobaï edonque bacæ̈impa. Ayæ̈ mänömaï Wængonguï wantæyö cæcæcäimpa. 33 Botö wëmïni botö mïnitö weca wantæyö quëwëninque gobopa. Mïnitö botö ïmote ante diqui diqui minguïmïni ïmïnipa. Ayæ̈ oodeoidi ïnänite botö angaïnö baï ñöwo mïnitö ïmïnite adodö ämopa. Botö goquïñömö ante mïnitö ædö cæte ponguïmïni ïmïnii. 34 Botö wææ änönö ante ñöwo mïnitö ïmïnite ämopa. Wacä ingä wacä ingä waadete pönencæmïnimpa. Botö mïnitö ïmïnite waadete pönënömo baï mïnitö adobaï wacä ingä wacä ingä waadete pönenguënëmïni ïmïnipa. 35 Mïnitö wacä ingä wacä ingä waadete pönëmïni adinque wadäni tömänäni, Mïnitö Itota nänö në ëmïñæ̈mïni ïmïnipa, ante ëñencædänimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Pegodo incæ, Dicæ abogaa, anguingä ingampa, ante
36 Timönö Pegodo tömengä ingante, —Awënë, ædömë gobii. Ante äñongä Itota wæætë, —Botö goquïñömö ante bitö ædö cæte botö ïmote ñöwo tee empo ponguïmi ïmii. Ayæ̈ ate guiquënë bitö botö ïmote tee empo ponguïmi incæbiimpa, angantapa. 37 Pegodo godömenque, —Awënë, äninque, Botö quïnante bitö ïmite ñöwo tee empo godämaï ïmoo, ante wæcampa. Botö Ao äninque bitö beyæ̈ ante nämä wænguïmo ïmopa. 38 Ante äñongä Itota wæætë, —Bitö Ao äninque botö beyæ̈ ante näwangä wænguïmi ïmiyaa. Bitö ïmite näwangä ante apæ̈nebo ëñëe. Tawadiya pedämaï ïñonte bitö ïñömö botö ïmotedö, Dicæ abogaa, ante mempoga go adopoque anguïmi ïmipa, ante apæ̈negacäimpa.
Mæmpo weca mönö godö ante Itota taadö baï ingampa
1 Itota tömengä ëmïñæ̈näni ïnänite, “Mïmönë guïñente wædämaï ïedäni. Wæætë Wængonguï ingante wede pönëedäni, angantapa. Ayæ̈ adobaï botö ïmote wede pönëedäni. 2 Botö Mæmpo nänö quëwëñömö onconcoo bacoo pönï mæ̈ ongompa. Mänömaï impa, ante wïï näwangä ï baï botö mïnitö ïmïnite ancædömoimpa. Mïnitö beyæ̈ ante botö, Mïni ponte quëwenguï onconcoo ante tömää ædæmö badoncæte ante mänïñömö gocæboimpa. 3 Ayæ̈ mïnitö quëwenguï onconcoo tömää ædæmö mæ̈noncæte ante gobo ïninque botö ocæ̈ ëmænte poncæboimpa. Pöninque mïnitö botö quëwëñömö adoyömö botö tönö godongämæ̈ quëwencæmïnimpa, ante botö mïnitö ïmïnite ænte mæ̈ibo æicæmïnimpa. 4 Botö goquïñömö æyömönö ï, ante ayæ̈ mänïñömö gocæte ante taadö godö ante mïnitö do ëñëmïnipa,” ante Itota apæ̈necantapa. 5 Apæ̈necä ëñëninque Tömato ïñömö tömengä ingante, —Awënë, Ædömë goquïmii, ante mönitö ëñënämaï ïmöni inte mönitö mänïnö bitö goquïnö ædönö ï, ante taadö ædö cæte ëñenguïmönii. 6 Äñongä Itota wæætë, —Botö ïñömö tömëmo në taadömo baï ïnömo ïmopa. Ayæ̈ botö adobo në näwangä änö baï ïnömo baï ïñömote mïnitö æbänö näwangä impa, ante ëñenguïmïni ïmïnipa. Botö edæ në Quëwëmo inte pönö cæbo beyænque mïnitö quëwenguïmïni ïmïnipa. Botö wïï pönö cæbo baï waocä æcämenque incæ botö Mæmpocä weca godämaï incædongäimpa. 7 Botö ïmote do ate pönëmïni ïninque mïnitö botö Mæmpo ingante adobaï ate pönëmïni ïmaïmïnipa. Ñöwo tömengä ingante tæcæ ate baï pönëmïni inte mïnitö tömengä ingante cöwë në agaïmïni incæmïnimpa, ante apæ̈necantapa. 8 Mänïnö apæ̈necä ëñëninque Pedipe ïñömö, —Awënë, Mæmpocä ingante odömömi amönie. Mäninque adinque idæwaa. Eyepæ̈ impa. 9 Äñongä Itota wæætë, —Pedipe ëñëmi. Botö mïnitö weca wantæpiyæ̈ quëwëmo incæ bitö ayæ̈ botö ïmote adämaï inte baï pönënämaï ïmitawo. Në botö ïmote acä ïñömö tömengä adobaï Mæmpocä ingante në acä ingampa. Ïninque bitö ïñömö, Mæmpocä ingante odömömi amönie, ante ædö cæte botö ïmote ämii. 10 Wæmpocä nempo botö në quëwëmo ïmopa, ante ayæ̈, Wæmpocä ingante botö entawëmo ïmopa, ante bitö pönënämaï ïmitawo. Botö mïnitö ïmïnite, Æbänö apæ̈neboo, ante wïï nämanque pönëninque apæ̈nebopa. Wæætë botö Wæmpocä incæ botö tönö në ääwocaque baï quëwënongä inte edæ tömengä nänö cædö ante në cæcä ingampa. 11 Tömengä nempo quëwëmo ïmopa, ante ayæ̈, Tömengä ingante botö entawëmo ïmopa, ante mïnitö ïmïnite apæ̈nebo ëñëninque pönëedäni. Wæætë edæ mïnitö botö änö beyænque ayæ̈ pönënämaï ïmïni incæte botö bamönengæ̈ nanguï cædïnö adinque mänïnö beyænque pönëedäni. 12 Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Botö ïmote në wede pönengä ïñömö tömengä botö cæbaï adobaï cæcæcäimpa. Ayæ̈ botö Mæmpocä weca ocæ̈ ëmænte gobo beyæ̈ në wede pönengä ïñömö edæ wïï önonque botö cæbaï cædinque godömenque cæquingä ingampa. 13 Mïnitö botö ëmöwo ante apæ̈nedinque quïëmë æncæte ante apæ̈nemïni ëñëninque botö Wængonguï Wëmo ïnömo inte edæ, Mæmpocä nänö ñäö ëmömämo edonque pönï acædänimpa, ante cædinque mïnitö änö baï edæ do cæcæboimpa. 14 Mïnitö, Ænguïmöni, ante quïëmë beyæ̈ ante botö ëmöwo ante botö ïmo apæ̈nemïni ëñëninque do cæcæboimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca poncæcäimpa, ante
15 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Mïnitö botö ïmote waadete pönëmïni ïninque botö wææ angaïnö ante ëñente cæquïmïni ïmaïmïnipa. 16 Ayæ̈, Wacä botö beyæ̈ ante mïnitö tönö godongämæ̈ cæquingä, ante botö ïñömö botö Mæmpocä ingante, Da godömi gocäe, ante apæ̈necæboimpa. Ayæ̈ tömengä botö änö ante do ëñente cædinque edæ, Tömengä mïnitö tönö cöwë ongonte godongämæ̈ cæcæcäimpa, ante cædinque adocä ingante mïnitö weca da pönongä ponguingä ingampa. 17 Wængonguï në nö cæcä ingampa, ante näwangä impa, ante Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca incæ në odömongä ïnongä ingampa. Incæte waodäni në inguipogaque quëwënäni ïñömö tömengä ingante adämaï ïnäni inte pönënämaï ïnönäni inte edæ ædö cæte tömengä ingante Ao ante ænguïnänii. Wæætë edæ tömengä mïnitö weca quëwënongä ïñongante mïnitö tömengä ingante në entawenguïmïni inte tömengä ingante do ate baï pönëmïni ïmïnipa,” ante Itota apæ̈necantapa. 18 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Botö wïï mïnitö nöwamïni baï mïni baquinque ante edæ ëmö cæte goquïmo ïmopa. Wæætë mïnitö weca ocæ̈ ëmænte poncæboimpa. 19 Wantæ ate waodäni në inguipogaque quëwënäni ïñömö edæ botö ïmote adämaï inguïnäni ïnänipa. Mïnitö guiquënë botö ïmote aquïmïni ïmïnipa. Edæ botö quëwëmo beyænque mïnitö adobaï quëwencæmïnimpa. 20 Ayæ̈ Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca nänö ponguïönæ ïñonte mïnitö ïñömö edæ, Mönö æbänö äanque baï quëwëmö ïmöö, ante ëñencæmïnimpa. Edæ, Botö Mæmpocä nempo quëwëmo ïmopa, ante ayæ̈ edæ, Mïnitö botö nempo quëwëmïni ïmïnipa, ante ayæ̈, Mïnitö ïmïnite adobaï botö entawëmo quëwënömïni ïmïnipa, ante mïnitö ëñencæmïnimpa. 21 Æcänö botö wææ angaïnö ö æ̈ninque ëñente cæda tömengä ïñömö botö ïmote në waadete pönengä ingampa. Botö ïmote në waadete pönengä ingante botö Mæmpo näëmæ̈ waadete pönencæcäimpa. Ayæ̈ botö adobaï mäningä ingante waadete pönencæboimpa. Ayæ̈, Botö æbänö ïmoo, ante tömengä ingante odömömo acæcäimpa,” ante Itota apæ̈necantapa. 22 Codaa ïñömö edæ wïï Codaa Icadiote wacä Codaa ïñömö edæ Itota ingante apæ̈necantapa. —Awënë ïñæmpa bitö mönitö ïmönite apæ̈nedinque, Botö æbänö ïmoo, ante odömömo acæmïnimpa, äninque quïnante wæætë, Inguipogaque quëwënäni ïnänite odömönämaï incæboimpa, ante pönëninque cæbitawo, angantapa. 23 Itota wæætë, —Waocä botö ïmote në waadete pönengä ïninque tömengä ïñömö botö odömonte apæ̈nedö ante ëñente cædongä ïmaingampa. Botö Mæmpo adocä ingante waadete pönenguingä ingampa. Ayæ̈ mönatö tömengä tönö cöwë godongämæ̈ quëwencæte ante tömengä weca ponguïmöna ïmönapa. 24 Botö ïmote në waadete pönënämaï ingä guiquënë tömengä ïñömö botö odömonte apæ̈nedönö ante ëñënämaï cædongä ingampa. Mänïnö botö odömonte apæ̈nebo mïni ëñënïnö ïñömö wïï botö nämä pönëninque apæ̈nedïnö impa. Wæætë botö ïmote në da pönongaingä nänö angaïnö impa, ante Itota apæ̈necantapa. 25 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Mïnitö weca botö quëwëñedë botö mänïnö ante mïnitö ïmïnite apæ̈netabopa. 26 Botö Mæmpocä botö ëmöwo beyæ̈ ante tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante da pönongä ponguingä inte tömengä mïnitö tönö godongämæ̈ në cædongä ingampa. Adocä mïnitö ïmïnite tömänö ante odömonte apæ̈necä ëñencæmïnimpa. Ayæ̈ botö apæ̈nedö mïni ëñënïnö tömänö ante tömengä adodö apæ̈necä wæætë pönencæmïnimpa,” ante Itota apæ̈necantapa. 27 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Botö pönö cæbo beyænque mïnitö gänë entawente quëwëedäni, ante pönö cædinque gobopa. Botö gänë entawëmämo incæ mïnitö ïmïnite pönömo æ̈ninque mïnitö gänë pönente quëwencæmïnimpa. Botö inguipogaque quëwënäni näni godönö baï wïï pönömo ïmopa. Nö cæte pönömo ïmopa. Mïnitö mïmönë guïñente wædämaï inte piyæ̈në cæte quëwencæmïnimpa. 28 Botö mïnitö ïmïnite ëmö cæte godinque mïnitö weca ocæ̈ ëmænte poncæboimpa, ante botö apæ̈nebo ëñëmïnitapa. Botö edæ, Botö Mæmpocä weca gocæboimpa, ante apæ̈nebo ëñënïmïni inte mïnitö botö ïmote waadete pönëmïni ïninque botö beyæ̈ ante watapæ̈ tobaïmïnipa. Edæ botö wïï botö Mæmpo baï ïnömo inte wædämo ïnömo ïmopa. 29 Mänömaï ïinque ba adinque mïnitö, Näwangä impa, ante pönencæmïnimpa, ante botö ñöwoque ayæ̈ badämaï ïñedë mïnitö ïmïnite apæ̈netabopa,” ante Itota apæ̈necantapa. 30 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Ïï inguipogaque quëwënäni awënë ïñömö wënæ ïnongä inte oo poncæ cæcampa. Ïninque botö mïnitö ïmïnite wïï wantæpiyæ̈ ayæ̈ apæ̈nebopa. Edæ tömengä ædö cæte botö ïmote nämä tæ̈ï pïñænte në angä inguingää. 31 Incæte botö, Waodäni inguipogaque quëwënäni ïñömö ïïmaï ante ëñencædänimpa, ante cæbopa. Botö Mæmpo ingante botö waadete pönëmopa, ante ayæ̈, Botö Mæmpo botö ïmo wææ angä baï botö adodö cæbo ïmopa, ante tömënäni ëñenguënënäni ïnänipa,” ante Itota ïinque apæ̈negacäimpa. Ayæ̈, “Ñöwo edæ ængæ̈ gantidinque mönö gocæ̈impa,” angacäimpa.
Itota näwä yowementa baï ingampa
1 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota ïïmaï apæ̈necantapa. “Botö näwä yowementa baï ïmopa. Ayæ̈ botö Mæmpo yowementa në aacä baï ingampa. 2 Botö ïmote pönënäni tömänäni ïï yowementa gædëmænto baï ïnänipa. Æcänö wïï botö ëmïñængä baï cæda tömengä ïñömö gædëmænto ömæcato baï ingampa. Botö Mæmpo gædëmænto ömæcato baï ïñongante wangö topænte baï cædinque tömengä ingante wido cæcampa. Æcänö botö ëmïñængä baï cæda guiquënë tömengä gædëmænto tömenca incato baï ingampa. Gædëmænto tömenca incato incæ godömenque waa pædinque nanguï incacæ̈impa, ante wææ̈ topæ̈ wææ̈ topæ̈ cædäni baï botö Mæmpo ïñömö adobaï cæcampa. Botö në ëmïñængä wïï eyepæ̈ cæcä adinque tömengä ingante wadæ cæcampa. 3 Botö änö ante mïnitö ïmïnite botö apæ̈nedïnö beyæ̈ mïnitö mïmönë do mënongate quëwëmïni ïmïnipa. 4 Mïnitö botö nempo ee quëwënömïni incæmïnimpa. Ayæ̈ adobaï mïnitö botö ïmote cöwë entawente quëwënömïni ïmïnipa. Gædëmænto yowementa adoyömö ibænte odæ yate baï pæte incate bapa. Edæ gædëmænto adotoque ïñonte ædö cæte nämä cædinque incaquintoo. Mïnitö ïñömö, Tömenca incate baï mönö nanguï cæcæ̈impa, ante cædinque botö nempo ee quëwenguënëmïni ïmïnipa,” ante Itota apæ̈necantapa. 5 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Botö yowementa baï ïmopa. Mïnitö guiquënë gædëmænto baï ïmïnipa. Waocä botö nempo ee quëwënongä inte ayæ̈ botö ïmote cöwë entawënongä ingä ïninque tömengä tömenca incate baï nanguï cæbaingampa. Wæætë edæ botö nempo quëwënämaï ïmïni ïninque mïnitö tömää cædämaï ïmaïmïnipa töö. 6 Në botö nempo ee quëwënämaï ingä ïñömö tömengä gædëmænto näni wido cædinto baï ingampa. Mäninto amïmö bayonte gæte mämö gongapamö ñö cædäni wo bæco baï cædinque tömengä ingante botö Mæmpo adobaï wido cæcä ingampa,” ante Itota apæ̈necantapa. 7 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Mïnitö guiquënë botö nempo ee quëwëninque botö angaïnö ante ee entawente quëwëmïni ïninque mïnitö quïëmë æncæte ante äïnëmïni incæ Wængonguï ingante apæ̈nemïni inte tömengä wæætë pönongä æ̈maïmïnipa. 8 Mïnitö nanguï pönï tömenca incate baï ïmïni inte, Mïnitö botö ëmïñæ̈mïni ïmïnipa, ante edonque pönï ingæ̈impa. Mänömaï cæmïni ïninque, Botö Mæmpo ñäö apäite ëmönongä ingampa, ante odömonte ingæ̈impa. 9 Botö Mæmpo ïñömö botö ïmo waadete pönengä ingaingä baï botö adobaï mïnitö ïmïnite waadete pönëmo intabopa. Botö në waadete pönëmo ïñömote mïnitö ïñömö botö nempo ee ongöedäni. 10 Botö Mæmpo në waadecä ïñongante botö tömengä nänö wææ angaïnö ante ëñente cædïmo inte tömengä nempo ee ongömopa. Mïnitö adobaï botö në waadete pönëmo ïñömote mïnitö botö wææ angaïnö ante ëñente cæmïni ïninque edæ botö nempo ee ongömïni ïmaïmïnipa,” ante Itota apæ̈necantapa. 11 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Botö watapæ̈ topämo ante mïnitö mïmönë entawëninque watapæ̈ tocæmïnimpa, ante ayæ̈, Mïni watapæ̈ topämo eyepæ̈ ingæ̈impa, ante botö mïnitö ïmïnite mänïnö ante apæ̈netabopa. 12 Botö wææ änö ïñömö ïïmaï ante impa. Mïnitö ïmïnite botö waadete pönënïnö baï mïnitö adobaï wacä ingä wacä ingä waadete pönëedäni. 13 Æcänö nänö æ̈migoidi beyæ̈ ante, Botö Ao äninque nämä incæ tömënäni beyæ̈ ante wænguïmo, ante cæcä ïñömö tömengä nänö waadete pönëmämo wïï waodäni tömänäni waadete pönëmämo baï impa. Tömengä ïñömö edæ godömenque nanguï waadete pönengä ingampa. 14 Mïnitö botö wææ angaïnö ëñente cæmïni ïninque botö guiidëmïni ïmaïmïnipa. 15 Mïnitö botö ïmo në cædömïni ïmïnipa, ante botö mïnitö ïmïnite godömenque apæ̈nedämaï ïmopa. Edæ awënë ingante në cæcä ïñömö, Awënë æbänö cæcää, ante ëñënämaingä ingampa. Wæætë edæ botö Mæmpo nänö angaïnö ante botö ëñënïnö tömänö ante mïnitö ïmïnite apæ̈nebo ëñëmïni beyæ̈ botö, Mïnitö botö guiidëmïni ïmïnipa, ante apæ̈nedïmo ïmopa. 16 Mïnitö wïï botö ïmote apænte æ̈nïmïni ïmïnipa. Wæætë botö ïñömö, Mïnitö botö ëmïñæ̈mïni ïnömïni inte tömenca nanguï incate baï nanguï cæcæmïnimpa, ante mïnitö ïmïnite apænte æ̈nïmo ïmopa. Mïnitö botö ëmïñæ̈mïni ïnömïni inte cöwë cæmïni ïninque mïnitö quïëmë ante botö ëmöwo beyænque apæ̈nemïni ëñëninque Mæmpocä ïñömö do pönongä æncæmïnimpa. 17 Botö wææ änö ïñömö ïïmaï ante impa. Mïnitö wacä ingä wacä ingä waadete pönëedäni,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Inguipogaque në quëwënäni Itotaidi ïnänite näni pïïmämo
18 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque Itota godömenque ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Inguipogaque në quëwënäni ïñömö mïnitö ïmïnite pïïnäni adinque mïnitö guïñënämaï inte edæ, Itota ingante do pïingadänimpa, ante pönëmïni ïmïnipa. 19 Waodäni në inguipogaque quëwënäni näni cabo wacä ingä wacä ingä waadete pönënäni ïnänipa. Mïnitö inguipogaque näni quëwencabo tönö adomïni ïmïni baï tömënäni mïnitö ïmïnite adobaï waadete pönencædönänimpa. Wæætë mïnitö inguipoga näni quëwencabo tönö adomïni ïnämaï ïmïnipa. Ïñæmpa wëënëñedë mïnitö inguipoga quëwëñömïnite botö do mïnitö ïmïnite apænte æntabopa. Mänömaï beyæ̈ në inguipogaque quëwënäni ïñömö mïnitö ïmïnite pïïnäni ïnänipa. 20 Botö änö ante mïnitö ïmïnite, Æbänö apæ̈neboo, ante ñöwo wæætë pönëedäni. ‘Awënë ñæ̈nængä ïnongä ïñongante tömengä ingante në cæcä ïñömö wïï godömenque ñæ̈nængä ingampa.’ Waodäni botö ïmote pïïnäni wæwëmo baï mïnitö ïmïnite adobaï pïïnäni wæwëmïni incæmïnimpa. Botö odömonte apæ̈negaïnö ante ëñente cædäni baï mïnitö odömonte apæ̈nedö ante adobaï ëñente cæcædänimpa. 21 Mïnitö botö quïmïni ïñömïnite edæ botö ëmöwo beyænque ïïnäni, Botö ïmote në da pönongaingä, Æbänö ingää, ante ëñënämaï ïnäni inte mänömaï edæ cæquïnäni ïnänipa,” ante Itota apæ̈necantapa. 22 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Botö tömënäni ïnänite wïï ponte apæ̈nebo baï tömënäni näni wentamö mongænguïmämo mongæ̈nämaï incædönänimpa. Ñöwo ïñömö, Botö apæ̈nebo në ëñënïnäni inte tömënäni näni wentamö mongæ̈mämo do mongæ̈nänipa. Ïñæmpa Itota apæ̈necä ëñënämaï ïmönipa, ante ædö cæte anguïnänii. 23 Botö ïmote në pïingä ïñömö tömengä adobaï botö Mæmpocä ingante pïingä ingampa. 24 Wacä, Botö bamönengæ̈ botö cæbaï adobaï cæcä ïñömö cöwë dæ angampa. Ïninque botö wïï tömënäni weca bamönengæ̈ cæbo baï tömënäni näni wentamö mongænguïmämo mongæ̈nämaï incædönänimpa. Incæte, Botö æbänö cæboo, ante do adäni incæ tömënäni botö ïmote pïïninque botö Mæmpo ingante adobaï pïïnänitapa. 25 Dodäni näni wææ yewæ̈mongaintaa yewæ̈möninque ïïmaï ante näni apæ̈negaïnö baï ñöwodäni näni cædö beyæ̈ edæ ïinque batimpa. ‘Botö ïmote önonque pïïnänitapa,’ ante yewæ̈mongadänimpa,” ante Itota apæ̈necantapa. 26 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Botö edæ botö Mæmpo weca ocæ̈ ëmænte gote ate mïnitö beyæ̈ ante mïnitö tönö godongämæ̈ cæquingä ingante da pönoncæboimpa. Mäningä ïñömö Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ïnongä inte edæ, Æbänö näwangä ï, ante apæ̈necä ëñencæmïnimpa. Tömengä botö Mæmpo weca quëwente ponguingä ingampa. Pöninque tömengä, Botö æbänö cæboo, ante apæ̈necä ëñencæmïnimpa. 27 Mïnitö adobaï wëënëñedë botö mä cæyedë do botö mïñæ̈ godïmïni ïmïni inte edæ, Botö æbänö cæboo, ante apæ̈nequënëmïni ïmïnipa,” ante Itota tömengä nänö në ëmïñæ̈näni ïnänite apæ̈negacäimpa.
1 Godömenque apæ̈nedinque Itota ïïmaï apæ̈necantapa. “Mïnitö oda cædämaï tæ̈ï gongænte ongoncæmïnimpa, ante cædinque botö mïnitö ïmïnite mänïnö ante tömänö apæ̈netabopa. 2 Mïnitö odömöincönë go guiiyömïnite wadäni, Mönitö tönö godongämæ̈ ongönämaï ïedäni, ante mïnitö ïmïnite tatodönäni gocæmïnimpa. Wïï mänïnonque cæquïnänimpa. Wæætë ïincayæ̈ ate æcämenque mïnitö ïmïnite në wæ̈nonguïna ïna ïñömö tömengä, Botö Wængonguï nänö cædö ante cæbopa, ante pönencæcäimpa. 3 Botö Mæmpo ingante wïï adinque pönënämaï ïnäni inte ayæ̈ botö ïmote adämaï inte baï pönënämaï ïnäni ïñömö tömënäni ïñömö mïnitö ïmïnite mänïnö cæquïnäni ïnänipa. 4 Edæ mänïönæ bayonte mïnitö, Botö wææ angaïnö ante æbänö ämoo, ante wæætë pönencæmïnimpa, ante botö mïnitö ïmïnite mänïnö ante do apæ̈netabopa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca nänö cædö
Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota ïïmaï apæ̈necantapa. “Mïnitö tönö wëënëñedë godongämæ̈ ongömo beyæ̈ botö mänïnö ante mänïñedë apæ̈nedämaï intabopa. 5 Botö ïmo në da pönongaingä weca botö ñöwo pönï ocæ̈ ëmænte goquïmo incæte, Bitö æyömönö goquïmi, ante mïnitö tömämïni botö ïmote änämaï ïmïnipa. 6 Botö mänïnö ämo beyæ̈ mïnitö nanguï pönï wæwëmïni ïmïnipa. 7 Incæte botö mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Mïnitö beyæ̈ waa ingæ̈impa, ante botö goquïmo ïmopa. Botö wadæ godämaï ïmo baï mïnitö tönö godongämæ̈ në cæquingä ïñömö mïnitö weca pönämaï incædongäimpa. Wæætë edæ cöwë goquïmo inte godinque botö tömengä ingante mïnitö weca da pönömo ponguingä ingampa. 8 Pöninque Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca cæcä beyænque inguipogaque quëwënäni, Mönö wënæ wënæ cædömö inte wentamö mongæ̈mö awædö, ante wæcædänimpa. Ayæ̈ tömengä cæcä beyænque, Wængonguï weca æcänö nö cæte quëwëna ïna, ante ëñencædänimpa. Ayæ̈ Wængonguï apænte ante pancæcäimpa, ante adobaï ëñencædänimpa. 9 Edæ botö ïmote näni pönënämaï ïnö beyænque inguipogaque quëwënäni ïñömö edæ, Mönö wënæ wënæ cædonque ante cædinque pönënämaï ïmompa, ante wæcædänimpa, ante adocä cæcæcäimpa. 10 Ayæ̈ edæ, Botö ïñömö botö Mæmpo weca gote quëwëñömote mïnitö botö ïmote adämaï inguïmïni ïmïnipa. Ïninque botö Mæmpo weca gote quëwëmo beyæ̈ Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca incæ, Æbänö nö cæte quëwenguïï, ante inguipogaque quëwënäni ïnänite odömonte apæ̈necä ëñencædänimpa. 11 Ayæ̈ inguipogaque quëwënäni awënë ïñongante wënæ ingante Wængonguï, Botö pancæboimpa, ante do apænte angacäimpa, ante Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca godö odömonte apæ̈necä beyænque ëñencædänimpa,” ante Itota apæ̈necantapa. 12 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Botö mïnitö ïmïnite nanguï ayæ̈ apæ̈neïnente wæbo incæte mïnitö ñöwo ganca ædö cæte ëñenguïmïnii. 13 Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca pongä ate tömengä ïñömö, Æbänö näwangä impa, ante tömänö ante mïnitö ïmïnite odömonte apæ̈necä ëñencæmïnimpa. Adocä, Æbänö apæ̈nequïmoo, ante wïï nämä pönëninque apæ̈necæcäimpa. Wæætë Wængonguï tömengä ingante angä nänö ëñënïnö ante Wængonguï Önöwoca ïñömö mänïnonque ante mïnitö ïmïnite odömonte apæ̈necä ëñencæmïnimpa. Ayæ̈, Ïincayæ̈ ate æbänö baquïï, ante tömengä mïnitö ïmïnite apæ̈necä ëñencæmïnimpa. 14 Botö æbänö ñäö apäite ëmönömo ïmopa, ante edonque pönï bacæ̈impa, ante cædinque tömengä ïñömö botö entawënö ante mïnitö ïmïnite odömonte apæ̈necä ëñencæmïnimpa. 15 Botö Mæmpo nänö ëadoncoo ïñömö edæ tömancoo botö quincoo impa. Mänömaï beyæ̈ ïïmaï apæ̈netabopa. Tömëmo entawencoo ante Wængonguï Önöwoca ïñömö mïnitö ïmïnite odömonte apæ̈necä ëñencæmïnimpa, ante apæ̈netabopa,” angantapa. 16 “Ayæ̈ wantæ ate mïnitö botö ïmote adämaï inguïmïni ïmïnipa. Ayæ̈ ate wantæyö ïñonte botö ïmote wæætë acæmïnimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Mïni wæwëmämo incæ wæætë mïni toquinque bacæ̈impa
17 Tömengä ëmïñæ̈näni pancadäniya nämanque godongämæ̈ apæ̈nedinque, —Mänïnö äninque tömengä, Mïnitö wantæ ate botö ïmote adämaï inguïmïni ïmïnipa, ante æbänö ancæte ante apæ̈necää, ante wædänitapa. Ayæ̈, Wantæ ïñonte mïnitö botö ïmote wæætë acæmïnimpa, ante ayæ̈, Botö Mæmpo weca gote quëwëmo beyæ̈ impa, ante Itota apæ̈necä awædö, ante apæ̈nedänitapa. 18 Tömënäni wæætë wæætë, Mänïnö tömengä, Wantæyö, ante nänö änö ïñömö edæ æbänö ante apæ̈necää, ante wædänitapa. Tömengä æbänö ancæte ante apæ̈necää, ante ëñënämaï ïmönipa, ante wædänitapa. 19 Tömënäni mänïnö ante pönëninque botö ïmote ëñencæte ante äïnënäni ïnänipa, ante wædinque Itota tömënäni ïnänite, —Wantæ ate mïnitö botö ïmote adämaï inguïmïni ïmïnipa, ante botö änö ante ayæ̈, Wantæyö ïñonte mïnitö botö ïmote wæætë acæmïnimpa, ante botö æbänö ämoo, ante mïnitö nämanque godongämæ̈ tedemïnitawo. 20 Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Inguipogaque quëwënäni ïñömö watapæ̈ toyönäni mïnitö caate wæquïmïni inte Ca ca wæcæmïnimpa. Mïnitö wæwenguïmïni ïmïnipa. Incæte mïni wæwëmämo incæ mïni toquinque bacæ̈impa. 21 Onquiyængä ïñömö tömengä wëñæ̈ ëñacæ cæyedë nanguï nantate wæcä inte wæwengä bacä incæte tömengä wëñæ̈ ëñacä adinque tömengä, Botö wë ëñacä ingampa, ante watapæ̈ tote beyæ̈ tömengä nänö wædïnö ante edæ pönënämaï ingampa. 22 Mïnitö tömengä baï adobaï ïmïnipa. Ñöwoyedë mïni caate wæyedë impa. Incæte botö wæætë mïnitö ïmïnite aquïmo ïmopa. Mänömaï beyæ̈ mïnitö watapæ̈ tocæmïnimpa. Mänïñedë, Mïnitö todämaï incæmïnimpa, ante æcämenque incæ wææ cædämaï incæcäimpa. 23 Godömenque apæ̈nedinque Itota, “Mänïñedë mïnitö botö ïmote, Æbänö ï, ante ëñencæte ante godömenque änämaï incæmïnimpa. Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Botö Mæmpo ingante mïnitö quïëmë æncæte ante botö ëmöwo ante apæ̈neyömïni tömengä ïñömö do pönongä æncæmïnimpa. 24 Ñöwo ganca mïnitö quïëmë æncæte ante botö ëmöwo ante apæ̈nedämaï ïnïmïni ïmïnipa. Ñöwo ïñömö edæ, Pönömi æ̈mönie, ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. Apæ̈nemïni ëñëninque tömengä pönongä æ̈ninque mïnitö eyepæ̈ pönï mïni watapæ̈ toquinque ænguïmïni incæmïnimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota në tæ̈ï ëmönongä ingampa
25 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque Itota ïïmaï apæ̈necantapa. “Mïnitö ïmïnite inguipoga quëwënäni näni cæbaïnö ante odömonte apæ̈nedïmo incæte botö wantæyö baquïönæ ïinque bayonte mänömaïnö ante godömenque odömonte apæ̈nedämaï incæboimpa. Wæætë botö tömëmo Mæmpo ingantedö ante apæ̈nedinque mïnitö ïmïnite edonque pönï apæ̈necæboimpa. 26 Mänïönæ mïnitö botö Mæmpo ingante botö ëmöwo beyænque apæ̈nequïmïni ïmïnipa. Ïninque botö, Mïnitö beyæ̈ ante botö Mæmpo ingante apæ̈nequïmo ïmopa, ante mänömaï beyæ̈ botö änämaï ïmopa. 27 Edæ botö Mæmpo incæ mïnitö ïmïnite waadete pönengä ingampa. Botö ïmo waadete pönëninque mïnitö ïñömö edæ, Wængonguï weca quëwëninque Itota pongaingä ingampa, ante pönënïmïni beyæ̈ botö Mæmpo adobaï mïnitö ïmïnite waadete pönengä ingampa. 28 Botö edæ Mæmpocä weca quëwente inguipoga ïñömö pönïmo inte ñöwo pönï inguipoga quëwëninque wadæ godinque Mæmpocä weca ocæ̈ ëmænte goquïmo ïmopa,” ante Itota apæ̈necantapa. 29 Tömengä ëmïñæ̈näni, —Ñöwo inguipoga quëwënäni näni cæbaïnö ante odömonte apæ̈nedämaï inte bitö edonque pönï apæ̈nebi ëñëmönipa. 30 Bitö tömänö ante ëñëmi ïmipa, ante ñöwo ëñëmönipa. Ïninque mönitö, Æbänö ï, ante ëñencæte ante bitö ïmite änämaï ïñömöni bitö ïñömö do në ëñëmi ïmipa. Mänömaï beyæ̈ mönitö, Bitö Wængonguï weca quëwente pönïmi inte në ëñëmi ïmipa, ante do pönëmöni ïmönipa. 31 Ante äñönäni Itota wæætë, —Ñöwo tæcæ pönëmïni ïmïnitawo. 32 Wantæyö bayedë ïñömö edæ ñöwo pönï batimpa. Mänïñedë mïnitö botö ïmote ëmö cæte panguïmæ̈ panguïmæ̈ wodii wïnöninque tömëmïni oncönë go guiiquïmïni ïmïnipa. Botö ïmo adoboque ëmö cæte gomïni incæte botö ïñæmpa wïï adoboque ongömopa. Edæ botö Mæmpo botö tönö godongämæ̈ ongongampa. 33 Mïnitö ïñömö botö nempo quëwëmïni inte gänë pönente quëwencæmïnimpa, ante cædinque botö mänïnö ante mïnitö ïmïnite apæ̈netabopa. Ïï inguipoga quëwëninque mïnitö caate wæcæmïnimpa. Incæte mïni wæwenguïmämo ante guïñënämaï ïedäni. Edæ inguipogaque ante näni wënæ wënæ cædönö ante Baa äninque botö godömenque tæ̈ï ëmönömo inte në gänä cægaïmo ïmopa. Mänömaïnö ante Itota tömengä nänö ëmïñæ̈näni ïnänite ïinque apæ̈necä ëñengadänimpa.
Itota Mæmpo ingante mönö beyæ̈ ante apæ̈necampa
1 Itota mänömaïnö ante ïinque apæ̈nedinque öönædë æ̈mö adinque ïïmaï apæ̈necantapa. “Mæmpo ëñëmi. Bitö, Æbänö baquïï, ante bitö angaïnö baï do batimpa. Botö edæ, Bitö Wëmo ïnömo ïñömote bitö pönö cæbi ate botö ñäö apäite baï botö ëmönö ïñömö edonque pönï bacæ̈impa, ante apæ̈nebopa. Mänömaï cæbi adinque botö wæætë bitö beyæ̈ pönö cæbo ate bitö ñäö ëmömämo edonque pönï bacæ̈impa. 2 Bitö pædæ pönömi botö në ængaïnäni ïnänite botö cöwë wantæpiyæ̈ näni quëwenguïnö ante godömo æncædänimpa, ante bitö botö tönö godongämæ̈ cæbi beyænque botö waodäni tömänäni ïnänite në ämo batabopa. 3 Waodäni cöwë wantæpiyæ̈ näni wæ̈nämaï quëwenguïnö ante ïïmaï impa. Mæmpo, bitö adobique näwä Wængonguï ïnömi ïñömite tömënäni bitö ïmite ate baï pönencædänimpa. Ayæ̈ botö Itota Coditobo bitö në da pönongaïmo ïñömote do adinque tömënäni pönencædänimpa. Tömënäni mänömaï näni pönënö beyænque edæ cöwë wantæpiyæ̈ näni wæ̈nämaï quëwenguïmämo edæ do ëadänipa,” ante Itota apæ̈necantapa. 4 Ayæ̈ Mæmpo ingante godömenque apæ̈nedinque, “Bitö, Ïïmaï cæe, ante bitö angaïnö ante botö inguipoga quëwëninque do ïinque cæbo beyæ̈ bitö ñäö ëmömämo edonque pönï bagatimpa. 5 Wëënëñedë pönï inguipoga badönämaï ïñedë bitö weca ongöninque botö ñäö ëmongaïmo inte ñöwo bitö weca ocæ̈ ëmænte pömo adinque bitö pönö cæbi ate botö adobo ñäö apäite baï ëmömo ate edæ edonque pönï acæ̈impa,” Mæmpo ingante apæ̈necantapa. 6 Ayæ̈, “Inguipoga quëwënäni bitö quïnäni ïnänipa, ante bitö pædæ pönömi æ̈ninque botö wæætë, Wængonguï æcänö ingää, ante tömënäni ïnänite odömömo ëñënänitapa. Adodäni bitö quïnäni ïñönänite bitö tömënäni ïnänite pædæ pönömi æntabopa. Tömënäni bitö angaïnö ante ëñente cædïnäni ïnänipa. 7 Bitö pönömi æ̈ninque botö ëwocagaincoo ante ïïnäni ïñömö edæ, Mänincoo tömancoo edæ Mæmpocä pönongä æ̈ninque Itota ëwocacampa, ante ñöwo do ëñënänipa. 8 Edæ Mæmpo bitö pönö apæ̈nebi botö ëñente ængaïnö ante botö adodö ante edæ tömënäni ïnänite godö apæ̈nebo ëñëninque tömënäni do æ̈nänitapa. Botö bitö weca quëwente pongaïmo ïmopa, ante ëñëninque tömënäni ædæmö ëñënänitapa. Ayæ̈, Bitö botö ïmote da pönömi në pongaïmo ïmopa, ante pönënänitapa,” ante Itota Mæmpocä ingante apæ̈necantapa. 9 Ayæ̈, “Mæmpo, botö tömënäni beyæ̈ ante bitö ïmite apæ̈nebopa. Botö wïï inguipogaque quëwënäni beyæ̈ ante apæ̈nebopa. Wæætë edæ, Bitö në pædæ pönömi botö ængaïnäni ïñömö edæ bitö quïnäni ïnänipa, ante botö tömënäni beyæ̈ ante bitö ïmite apæ̈nebopa. 10 Botö quïnäni tömänäni bitö quïnäni ïnänipa. Ayæ̈ bitö quïnäni tömänäni botö quïnäni adobaï ïnänipa. Tömënäni cædäni beyænque botö ñäö ëmömämo edonque pönï batimpa.” 11 Ante apæ̈nedinque Itota godömenque apæ̈necantapa. “Botö inguipoga ïñömö godömenque ongönämaï incæboimpa. Wæætë bitö weca ocæ̈ ëmænte ponguïmo ïmopa. Botö ëmïñæ̈näni guiquënë inguipoga ïñömö ayæ̈ ongönäni ïnänipa. Mæmpo bitö në Tæiyæ̈ Waëmö ïnömi inte ëñëmi. Bitö ëmöwo bitö pönö pemongaïwo beyænque botö tæ̈ï pïñænte në ämo ïmopa. Ïninque mönatö ääwocaque baï ëwocate quëwëmöna baï mänïnäni adobaï ääwocaque baï ëwocate quëwencædänimpa, ante cædinque bitö tæ̈ï pïñæ̈mi inte tömënäni ïnänite wææ aacæbiimpa, ante bitö ïmite apæ̈nebopa. 12 Mänïnäni weca botö quëwëñedë botö ïñömö bitö ëmöwo bitö pönö pemongaïwo beyænque botö tömënäni ïnänite wææ aatabopa. Ayæ̈, Wë womönämaï incædänimpa, ante adodäni ïnänite wææ gampotabopa. Ïninque tömënäni tömänäni wë womönämaï ïnänipa. Önonque adocanque ïñömö æ̈mæ̈wo wë womonguënengä incæ tömengä ïñömö edæ Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö baï ñöwo ïinque baquinque ante edæ æ̈mæ̈wo wë womongantapa,” ante Itota Mæmpocä ingante apæ̈necantapa. 13 Ayæ̈, “Botö ñöwo bitö weca ocæ̈ ëmænte ponguïmo ïmopa. Tömënäni botö watapæ̈ topämo tömämämo entawëninque quëwencædänimpa, ante botö mänïnö ante inguipoga ayæ̈ quëwëñedë apæ̈nebo ïmopa. 14 Mæmpo, bitö angaïnö ante botö tömënäni ïnänite godö apæ̈nebo ëñënänitapa. Botö inguipogaque näni quëwencabo tönö adobo ïnämaï ïmo baï tömënäni edæ adobaï inguipogaque näni quëwencabo tönö adodäni ïnämaï ïnäni adinque inguipogaque quëwënäni wæætë tömënäni ïnänite pïïnänitapa. 15 Mæmpo ëñëmi. Bitö botö ëmïñæ̈näni ïnänite, Mïnitö inguipoga ïñömö ayæ̈ quëwënämaï incæmïnimpa, ante ænte mäobi gocædänimpa, ante botö bitö ïmite apæ̈nedämaï ïmopa. Wæætë, Wënæ awënë në wïwa cædongä ïñömö tömënäni ïnänite, Oda cæcædänimpa, ante cæyongante bitö wææ aabi ate tömënäni wæætë oda cædämaï incædänimpa, ante bitö ïmite apæ̈nebopa. 16 Botö inguipogaque näni quëwencabo tönö adobo ïnämaï ïmo baï tömënäni edæ adobaï inguipogaque näni quëwencabo tönö adodäni ïnämaï ïnänipa. 17 Bitö änö ïñömö edæ näwangä ante impa. Ïninque bitö godö cæbi ate näwangä bitö änö beyænque tömënäni ïñömö tömëmi cædonque ante cædinque tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwënäni incædänimpa, ante bitö ïmite apæ̈nebopa. 18 Bitö botö ïmote inguipoga ïñömö bitö da pönömi pömo baï botö adobaï tömënäni ïnänite inguipoga quëwënäni weca da godömo godänitapa. 19 Tömënäni ïñömö bitö cædonque ante cædinque tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwënäni incædänimpa, ante botö ïñömö edæ bitö cædonque ante Ao äninque, Botö nämä incæ tömënäni beyæ̈ ante wænguïmo ïmopa,” ante Itota apæ̈necantapa. 20 “Mæmpo ëñëmi. Botö wïï botö ëmïñæ̈nänique beyæ̈ ante bitö ïmite apæ̈nebopa. Wæætë tömënäni botö angaïnö ante apæ̈nedäni ëñente pönëninque wadäni në wede pönenguïnäni ïñönänite botö ïïnäni beyæ̈ ante adobaï bitö ïmite apæ̈nebopa. 21 Mæmpo, Bitö ïmite botö entawëmo ïmo baï ayæ̈ botö bitö nempo quëwëmo ïmo baï mänïnäni tömänäni adobaï ääwocaque baï ëwocate quëwëmaïnänipa, ante cæcæbiimpa, ante bitö ïmite apæ̈nebopa. Ayæ̈ inguipoga quëwënäni ïñömö, Bitö botö ïmote da pönömi pongaïmo ïmopa, ante pönencædänimpa, ante cædinque bitö godö cæbi ate tömënäni mönatö nempo quëwencædänimpa, ante bitö ïmite apæ̈nebopa. 22 Bitö pönö cæbi beyænque botö ñäö baï entawëninque, Mönatö ääwocaque baï ëwocate quëwëmöna baï tömënäni adobaï ääwocaque baï ëwocate quëwencædänimpa, ante botö ïñömö bitö pönönïmämo botö ñäö entawëmämo tömënäni ïnänite adopämo godömo ænte entawënänipa. 23 Tömënäni ääwocaque baï ëwocate quëwencædänimpa, ante tömënäni botö ïmote entawënänipa. Ayæ̈ botö bitö ïmite entawëmo ïmopa. Tömënäni mänömaï ääwocaque baï ëwocadäni adinque inguipoga quëwënäni ïñömö, Bitö botö ïmote në da pönömi pongaïmo ïmopa, ante ëñencædänimpa, ante apæ̈nebopa. Ayæ̈ botö ïmote waadete pönengaïmi ïmi baï bitö tömënäni ïnänite adobaï waadete pönengaïmi ïmipa, ante ëñencædänimpa, ante apæ̈nebopa,” ante Mæmpocä ingante Itota apæ̈necantapa. 24 Ayæ̈, “Mæmpo, Bitö pædæ pönömi botö në ængaïnäni ïñömö botö ñäö ëmömämo acædänimpa, ante botö, Tömënäni botö quëwëñömö adoyömö quëwencædänimpa, ante aïnente wæbopa. Wëënëñedë pönï inguipoga badönämaï ïñedë bitö ïñömö edæ botö ïmote waadete pönëninque botö ñäö ëmömämo pönömi botö ængaïmämo tömënäni adopämo acædänimpa, ante aïnente wæbopa. 25 Mæmpo në nö cædömi ïmi ëñëmi. Inguipogaque quëwënäni bitö ïmite wïï adinque pönënämaï ïnäni incæte botö ïñömö edæ bitö ïmite do ate pönëmo ïmopa. Botö ëmïñæ̈näni ïñömö, Bitö botö ïmote da pönömi në pongaïmo ïmopa, ante do ëñënänitapa. 26 Botö cæbo beyænque mänïnäni ïñömö, Bitö ïmite ate baï pönënänitapa. Botö ïmote bitö waadete pönënö ante adodö waadete pönënö tömënäni mïmönë entawente quëwencædänimpa, ante ayæ̈, Tömënäni botö ïmote entawencædänimpa, ante botö ayæ̈ cæbo beyænque tömënäni ïñömö, Bitö ïmite ate baï pönencædänimpa,” ante Itota Mæmpo ingante ïinque apæ̈negacäimpa.
Itota ingante bæi ongonte ænte godänipa
1 Wængonguï ingante ïinque apæ̈nedinque Itota tömengä ëmïñæ̈näni tönö wadæ godinque Quedodöö biyönæ æ̈mæ̈ wedeca godänitapa. Æ̈mæ̈ wedeca odibowæncodë näni ancodë ï ïninque Itota tömengä ëmïñæ̈näni tönö mänincodë pö guiidänitapa. 2 Itota ingante në odömonguingä Codaa ïñömö Itota tömengä ëmïñæ̈näni tönö mänincodë wantæ ïñö wantæ ïñö gote ongönäni ïninque Itota ingante në odömonguingä Codaa ïñömö mänincodë do adingä ïnongäimpa. 3 Ïninque tontadoidi adocaboque ïnänite æ̈ninque Codaa ïñömö edæ täno beyænte adocodë pongantapa. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö Paditeoidi näni wææ wänönäni ïnänite Codaa nempo godönäni æ̈ningä inte tömengä tömënäni ïnänite tontadoidi tönö ænte mämongä pönänitapa. Pöninque tömënäni gonga ticaïnë næ̈ænte gongapæncade ticaïnë næ̈æ̈ninque yaëmë næ̈ænte Codaa mïñæ̈ pönänitapa. 4 Itota nämä ante, Æbänö bate wæquïmoo, ante tömää ëñënongä inte awæ̈në tao godinque tömënäni ïnänite, —Æcänö ingante ante diqui diqui minte pömïnii. 5 Ante äñongä tömënäni wæætë, —Itota Näatadeta në quëwëningä ingante ämönipa. Änäni ëñëninque, —Botö tömëmo ïmopa, ante Itota apæ̈necantapa. Ayæ̈ në odömonguingä Codaa ïñömö tömënäni weca a ongönongäimpa. 6 Itota ïñömö, “Botö tömëmo ïmopa,” ante äñongä tömënäni gä godinque onguipoga tæ̈ go wææ̈nänitapa. 7 Tæ̈ go wææ̈näni adinque tömengä adodö, —Æcänö ingante ante diqui diqui minte pömïnii. Ante äñongä tömënäni wæætë, —Itota Näatadeta quëwëningä ingante ämönipa. 8 Änäni ëñëninque Itota wæætë, —Botö tömëmo ïmopa, ante do antabopa. Mïnitö ïñömö botö ïmote ante diqui diqui minte pömïni baï mänïnäni ïnänite bæi ongönämaï ïedäni. 9 Itota Mæmpocä ingante do apæ̈nedinque, “Bitö edæ pönömi botö ængaïnäni ïnänite wææ aabo beyæ̈ adocanque incæ wë womönämaï ïnänitapa,” ante nänö angaïnö baï ñöwo ïinque bacæ̈impa, ante mänömaï angantapa. 10 Timönö Pegodo ïñömö në yaëmë næ̈ængä inte pædæ guiipote yaëmë æ̈ninque, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä ingante në cæcä ingante tæi päninque tömëmonca ïnö wangö tamoncacantapa. Pegodo nänö në wangö tamoncadingä ëmöwo Mäadoco ëmongä ïnongäimpa. 11 Itota wæætë Pegodo ingante, —Bitö yaëmë adodö da wëe, äninque, Botö wæwenguïmämo ante botö Mæmpo pönongä æ̈nïmo inte wæwenguënëmo ïmopa, angacäimpa.
Itota ingante bæi ongöninque Änato weca ænte godäni
12 Ayæ̈ odömäno tontadoidi tönö tömënäni awënë ayæ̈ oodeoidi awënëidi tönö Itota ingante bæi ongöninque æ̈nänitapa. Æ̈ninque tömengä ingante goto wimpote cædänitapa. 13 Ayæ̈ adodäni Änato nänöwäa Caiapato weca Itota ingante ænte mäo godänitapa. Edæ Caiapato ïñömö, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä mänïï wadepo ïñonte ïnongäimpa. 14 Caiapato wëënëñedë oodeoidi awënëidi ïnänite ïïmaï ante në änongä ïnongäimpa. Mönö waocabo beyæ̈ ante adocanque onguïñængä wængä ïninque waa ïmaimpa.
Pegodo incæ, Dicæ abogaa, angampa
15 Itota nänö ëmïñængä wacä tönö Timönö Pegodo ïñömö tömëna ïñömö Itota ingante tee empo godatapa. Mäningä ïñömö Itota nänö ëmïñængä ïñömö, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï nänö në adingä ïnongäimpa. Ïninque Itota tönö pöninque tömengä Wængonguï ingante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä oncö yacömöñäa ïñömö pö guiicantapa. 16 Pegodo guiquënë odemö yabæ ïnö a ongönongäimpa. Wacä Itota mïñæ̈ në gocä ïñömö, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä nänö në adingä ïñömö tömengä ocæ̈ ëmænte pöninque baquecä odemö në wææ aacä ingante apæ̈necantapa. Pegodo ingante ämi guiicäe, angä ëñëninque baquecä wi æ̈necä ate tömengä Pegodo ingante ænte manguicä guiicantapa. 17 Manguicä guiiyongä baquecä odemö në wææ aacä ïñömö Pegodo ingante, —Bitö adobaï mäningä onguïñængä nänö në ëmïñæ̈nömi ïmipa töö. Äñongä tömengä wæætë, —Botö wabo ïmopa, angantapa. 18 Yoguite ingatimpa. Ayæ̈ në cædönäni tönö oodeoidi awënëidi wææ wänönäni gongapamö ootoquï, ante näni tadönï gäänë adiyæ̈ ongonte ootodönänimpa. Pegodo adobaï tömënäni tönö godongämæ̈ adiyæ̈ ongonte ootocantapa.
Në godongä ñæ̈nængä Itota ingante angampa
19 Mänïñedë Änato ïñömö, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïñömö Itota ingante, Bitö në ëmïñæ̈näni diyæ̈, änongäimpa. Ayæ̈ Itota nänö odömonte apæ̈negaïnö ante, Æbänö ï, ante tömengä ingante adobaï angantapa. 20 Itota wæætë, —Waodäni ëñëñönänite botö edonque pönï apæ̈nebo ëñënänitapa. Botö cöwë mïnitö odömöincönë incæ Wængonguï oncö ñæ̈næncönë incæ oodeoidi tömänäni näni pöincönë pö guiidinque odömonte apæ̈nebo ëñënänitapa. Botö cöwë awëmö apæ̈nedämaï intabopa. 21 Bitö botö ïmote, Æbänö ï, ante quïnante ämii. Botö ïmote në ëñënïnäni ïnänite ämi ëñente apæ̈nedäni ëñencæbiimpa. Edæ mänïnäni ædæmö ëñënäni ïnänipa. 22 Mänömaïnö angä ëñëninque wææ wänongä adocanque ïñömö Itota gäänë ongöninque tömengä ingante tæi tamöninque apæ̈necä, —Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä ingante ædö cæte mänömaï ante wæætë änewëë töö. 23 Ante äñongä Itota wæætë, —Botö wënæ wënæ änïmo ïmo baï bitö botö wënæ wënæ änïnö ante, Æbänö ï, ante apæ̈nebi ëñëmoe. Wæætë edæ näwangä ante apæ̈nebo ïninque bitö quïnante botö ïmote tæi tamömipæ̈æ̈, angantapa. 24 Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï Caiapato weca gocæcäimpa, ante Änato ïñömö Itota ingante ayæ̈ goto wimpoingä ïñongante angä ëñëninque tömengä ingante ænte gogadänimpa.
Pegodo incæ, Dicæ abogaa, wæætë angampa
25 Timönö Pegodo ayæ̈ adiyæ̈ ootoyongante wadäni, —Bitö tömengä ëmïñæ̈nömi adobaï ïmipa töö. Änäni ëñëninque tömengä, —Wabo ïmopa, angantapa. 26 Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä ingante në cædäni ïñönänite adocanque ïñömö Pegodo nänö në wangö tamoncadingä guiidengä ïnongäimpa. Tömengä ïñömö Pegodo ingante, —Bitö tömengä mïñæ̈ odibowæncodë ongöñedë bitö ïmi atabopa. Bitö wïï ïmitawo. 27 Ante äñongä Pegodo wæætë, Wabo ïmopa, ante tæcæ änewëñongä tawadiya dobæ pegatimpa.
Pidato weca Itota ongongä
28 Tæcæ ñäö bayonte Itota ayæ̈ Caiapato weca ongöñongante oodeoidi ïñömö, Mönö tömengä ingante odömäno gobedönadodo awënë Pidato weca ænte gocæ̈impa, ante cædinque awënë oncö boyæ̈ mäodäni gocantapa. Incæte tömënäni dodäni näni wææ angaïnö beyæ̈ ante guïñente wædinque, Pidato oncönë guiite baï mönitö mïmö wentamö ëwocamöni incædömönimpa. Ïñæmpa mänömaï cæmöni ïninque mönitö Patowa mönö æ̈æ̈mæ̈ cæyedë cænguï ædö cæte cænguïmönii, ante wædinque guiidämaï ïnänitapa. 29 Ïninque Pidato tömënäni weca oncö boyæ̈ taodinque tömënäni ïnänite, —Ïingä onguïñængä ïñömö quïnö wënæ wënæ cæcantawo. 30 Äñongä tömënäni wæætë, —Mäningä wïï wënæ wënæ cæcä inte baï mönitö tömengä ingante wïï ænte mämö pædæ godömöni æncædömiimpa. 31 Änäni ëñëninque Pidato, —Mïnitö tömëmïni tömengä ingante ænte godinque mïni wææ yewæ̈mongaïnö baï ante cædinque, Tömengä ingante pangæ̈impa, ante apænte äedäni. Äñongä oodeoidi awënëidi, —Ïñæmpa mïnitö wææ ämïni ïñömïni mönitö cöwë tacamöni wæ̈näni möni cægaïnö baï ædö cæte æcämenque ingante wæ̈nömöni wænguingää, ante wædänitapa. 32 Odömänoidi mänïñedë wënæ wënæ cædäni ïnänite awäa töö godömænte timpodinque wææ̈ tïwadinque godö wæ̈nönäni ïnönänimpa. Ïninque odömänoidi ïnänite pædæ godöninque oodeoidi wæætë Itota, Æbänö cædäni wænguïmoo, ante do nänö angaïnö baï ñöwo ïinque baquinque cædänitapa. 33 Mänïnö änäni ëñëninque Pidato wæætë oncönë ñæ̈næncönë guiidinque Itota ingante äñecä pongä adinque, Pidato, —Bitö oodeoidi Awënë Odeyebi ïmitawo. 34 Angä ëñente Itota wæætë, —Bitö nämä pönëninque apæ̈nebitawo. Wabänö wacä botö ïmotedö ante bitö ïmite apæ̈necä ëñëmitawo. 35 Ante äñongä Pidato, —Botö dicæ oodeobo ïmogaa. Tömëmi guiidënäni tönö Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni ïñömö bitö ïmite mämö pædæ pönönäni æntabopa töö. Bitö quïnö wënæ wënæ cæbitawo. 36 Äñongante Itota wæætë apæ̈nedinque, —Wïï inguipoga quëwënäni änäni beyæ̈ botö Awënë Odeyebo në ingaïmo ïmopa. Botö inguipoga quëwënäni Awënë Odeyebo inte në ämo ïmo baï botö nempo quëwënäni ïñömö botö ïmote, Bæi ongonte ænte godämaï incædänimpa, ante wææ cædinque oodeoidi tönö guëa wæætedö wæætë cæcædönänimpa. Incæte wïï inguipoga quëwënäni änäni beyæ̈ wæætë edæ wayömö quëwengaïmo inte botö tömëmo nämä incæ Awënë Odeyebo në ingaïmo ïmopa. 37 Mänömaïnö ante Itota apæ̈necä ïninque Pidato, —Ïñæmpa Awënë Odeyebi bitö ïmitawo. Äñongante Itota wæætë, —Bitö tömëmi änö baï botö Awënë Odeyebo ïnömoimpa. Näwangä ämipa. Botö ïñömö Wængonguï nänö angaïnö ante, Näwangä impa, ante inguipoga quëwënäni ïnänite apæ̈necæte ante edæ mänïï beyænque ante inguipoga ïñömö pö ëñagaïmo ïmopa. Wængonguï näwangä ante nänö angaïnö ante Ao ante ëñente në cædäni ïñömö edæ tömënäni tömänäni botö ïmote në ëñënäni ïnänipa, angantapa. 38 Äñongante Pidato, —Æcämë näwangä angää, angacäimpa.
Itota wæncæcäimpa, änänipa
Pidato mänömaï apæ̈nedinque wæætë oodeoidi weca oncö boyæ̈ taodinque apæ̈necantapa.—Ïingä quïnö wënæ wënæ cæcä ingampa, ante ëñënämaï ïmopa. Ïninque botö dicæ tömengä ingante apænte anguïmo ïmogaa. 39 Wadepo ïñö wadepo ïñö Patowa mïni æ̈æ̈mæ̈ cæönæ mïnitö, Ædänidö tee mönete ongönänii, ante pönëninque adocanque ëmöwo ante botö ïmote apæ̈nedinque, Ïingä ingante ñimpo cæbi goquingä, ante cöwë ämïnipa. Ïninque adocanque ingante, Ïingä ïñömö mïni apæ̈nedongä ingampa, ante botö tömengä ingante ñimpo cæbo ate ænte gomïni ïnömïnimpa. Ïninque ñöwo diyæ̈. Mïnitö, Oodeomöni Odeye ïñongante pönö ñimpo cæbi abæ tawænte goguinga, ämïnitawo. 40 Äñongante tömënäni yedæ tededinque,—Mäningä ingante dicæ ämöniyaa. Wæætë Badabato ingante ñimpo cæbi gocäe, ante tedewengadänimpa. Badabato wëënëñedë wadäni tönö, Odömäno tæiyæ̈ awënë ingante wido cæcæ̈impa, ante cædingä ïnongäimpa.
1 Ayæ̈ Pidato angä ate Itota ingante bæi ongonte mäo æ̈montaiya tæi tæi pänänitapa. 2 Tontadoidi daa mongæ̈menca æ̈ninque que que cædinque, Awënë poganta, ante pönö da wencadänitapa. Awënë weocoo wëñacæbiimpa, ante badete tote baï cædinque Itota ingante opatawæ̈ ëmoncoo pönö daga wëñadänitapa. 3 Daga wëñadinque tömënäni wæætë wæætë tömengä weca ponte äninque, —Badogaa, bitö oodeo awënë odeyebi ïmipæ̈æ̈. Ante badete todinque tömengä ingante tæi tamönänitapa. 4 Pidato tömënäni weca oncö boyæ̈ adopoque ayæ̈ tadinque oodeoidi ïnänite apæ̈nedinque, —Ïingä ïñömö æbänö cæcantawo, ante ëñencæte ante cæbo ate tömengä wënæ wënæ nänö cædö ante dicæ abogaa. Mïnitö mänömaïnö ante ëñencæmïnimpa, ante botö tömengä ingante mïnitö weca ænte mantabo tacä aedäni, angantapa. 5 Itota daa mongæ̈menca poganta encadinque opatawæ̈ ëmoncoo mongænte tayongä Pidato tömënäni ïnänite, —Ïingä onguïñængä ongongä aedäni. 6 Tömengä ingante adinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö adodäni ïnänite në wææ wänönäni ïñömö yedæ tedewëninque, —Awæ̈ ñænquedïmæ̈ cæte ämi wæ̈nönäni wængäe. Ämi wæ̈nönäni wængäe. Ante ancaa änewënäni ëñëninque Pidato wæætë, —Mïnitö ïñæmpa tömengä ingante æ̈ninque awæ̈ ñænquedïmæ̈ cæte wæ̈nömïni wængäe. Botö guiquënë ïingä wënæ wënæ nänö cædö ante dicæ abogaa. 7 Pidato äñongä oodeoidi wæætë ïïmaï tedewënänitapa. —Mönitö wææ yewæ̈mongaïnö ante ëñente quëwëmöni ïmönipa. Ïingä ïñömö edæ nämä ante edæ, Wængonguï Wëmo ïnömo ïmopa, ante cædinque edæ mänïnö möni wææ yewæ̈mongaïnö ante ëñënämaï cæcampa. Mänömaï ëñënämaï inte cæcä beyæ̈ tömengä në wænguënengä ingampa. 8 Mänömaïnö änäni ëñëninque Pidato godömenque guïñente wædinque, 9 oncönë ñæ̈næncönë adodö pö guiidinque Itota ingante, —Bitö ædönö quëwente pömi ïmii. Ante äñongä Itota guiquënë pæ wëënecä. 10 Adinque Pidato tömengä ingante, —Bitö quïnante botö ïmo tededämaï ïmii. Botö nämä në tæ̈ï pïñænte ämo ïnömo inte ämo ïninque ñimpo cædäni gobaïmipa. Botö wadö ante ämo ïninque bitö ïmite do awæ̈ ñænquedïmæ̈ cæte wæ̈nönäni wæ̈maïmipa, ante ëñënämaï ïmitawo. 11 Äñongante Itota wæætë, —Wængonguï bitö tæ̈ï pïñænte ämämo ante godönämaï ingä baï bitö tömëmi tæ̈ï ämi ïmi diyæ̈ botö ïmote anguïmiyaa. Mänömaï beyæ̈ bitö ïmite, Wæ̈nömi wæncæcäimpa, ante botö ïmote në pædæ pönöningä ïñömö edæ godömenque wënæ wënæ cæcä ingampa, ante apæ̈necantapa. 12 Mänömaïnö angä ëñëninque Pidato, Æbänö ñimpo cæbo goquingää, ante cædongäimpa. Cæyongä oodeoidi wæætë godömenque yedæ änönänimpa, —Bitö mäningä ingante ñimpo cæbi baï bitö odömäno tæiyæ̈ awënë Tetædo æ̈migo dicæ ïmiyaa. Æcämenque ïñömö edæ, Botö awënë ïnömoimpa, ante në angä inte tömengä ïñömö Tetædo ingante në pïïnongä ingampa. 13 Mänïnö änäni ëñëninque Pidato ïñömö, Itota ingante ænte tao godinque awënë nänö apænte äimpaa gote tæ̈ contacantapa. Pidato nänö tæ̈ contayömö ïñömö, Dicacoo ayadi baï näni caayömö impa, ante näni äñömö ïninque ebedeo tededö, Gabata, näni äñömö ïnönimpa. 14 Patowa näni æ̈æ̈mæ̈ cæyedë ïinque bayö oodeoidi, Ïïmö ate guëmanguïönæ inguimpa, ante mönö ñöwoönæque cæcæ̈impa, ante näni cæönæ ïnönimpa. Ïïönæ wodo tæcæ bæcä bayonte Pidato oodeoidi ïnänite, —Ïingä ïñömö mïnitö Odeye ïnongä ingampa. 15 Äñongante yedæ äninque tömënäni, —Tömengä ingante wæ̈nömi wængäe. Tömengä ingante wæ̈nömi wængäe. Awäa timpote ämi wæ̈nönäni wængäe. Ante ancaa änewëñönäni Pidato wæætë, —Botö ïñömö mïnitö Odeye ïñongante awäa timpote ämo wæ̈nönäni wængäe, ante änewëmïnitawo. Angä ëñëninque Wængonguï quï, ante godönäni ñæ̈næ̈näni ïñömö, —Tetædoque incæ mönitö awënë odeye ïnongä apa cæbii, änewënönänimpa. 16 Ancaa änewëñönäni Pidato, Awäa ämo timpote wæ̈nömïni wængäedäni, ante Itota ingante tontadoidi ïnänite pædæ godongä ængadänimpa. Ayæ̈ tömënäni Itota ingante ænte gogadänimpa.
Itota ingante awäa timpodäni wængäimpa
17 Itota incæ tömengä timpoquïwæ̈ æ̈ninque mongænte taodinque “Ocataïnö” mönö äñömö pongantapa. Mänïñömö ante ebedeo tededö, Godogota, näni äñömö impa. 18 Mänïñömö pöñongante tömënäni awæ̈ ñænquedïmæ̈ cædinque tömengä ingante töö godonte timpodinque wææ̈ tïwadinque ængæ̈ gantidënäni ongongantapa. Ayæ̈ wada ïnate tömengä weca æ̈matæ̈ ïnö æ̈matæ̈ ïnö mämö adobaï cæte ængæ̈ gantidënäni wægöñöna Itota tæcæguedë wægongä ingantapa. 19 Pidato angä yewæ̈möinta, Näni ëñenguinta, ante yewæ̈monte æ̈ninque ñænquedïmæ̈ ïwäa wo cædänitapa. “Itota Näatadeta quëwëningä oodeoidi Awënë Odeye ïnongä ingampa,” ante yewæ̈monte wo cæte ongongatimpa. 20 Itota ingante näni timpodïñömö eyequeï ï ïninque oodeoidi nanguï ïnäni tömënäni näni quëwëñömö ta pöninque Pidatoidi näni yewæ̈möninta adänitapa. Mäninta ïñömö ebedeo tededö datïï tededö guidiego tededö ante yewæ̈monte ingatimpa. 21 Oodeoidi beyæ̈ ante, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni ïñömö Pidato weca godinque tömengä ingante, —Bitö, “Oodeoidi Awënë Odeye ïnongampa,” ante yewæ̈mönämaï inguënë quëwëë. Wæætë tömengä nämä nänö angaïnö baï, “Botö oodeoidi Awënë Odeyebo ïnömoimpa, ante në änewëningä ingampa,” ante yewæ̈möe. 22 Ante änewëñönäni Pidato wæætë, —Botö yewæ̈mönïnö ante yewæ̈mönïmo inte botö wæætë wadö ante yewæ̈mönämaï incæboimpa. 23 Tontadoidi ïñömö tömengä ingante awäa timpote ængæ̈ gantidënäni wægöñongä tömënäni tömengä weocoo ïnï æ̈ninque mencooga go mencooga cönöninque adocanque adocooque adocanque adocooque æ̈ninque tömänäni æ̈nönänimpa. Täno mongæ̈incoo guiquënë ayæ̈ öñoncoopa. Mänincoo ïñömö bæbængapaa badönämaï incoo tömancoo adocooque da wëñaque badöï ïnimpa. 24 Adocooque wänä ñæ̈nämaï ingæ̈impa, ante adodäni godongämæ̈ tededinque, —Æcänö quinca nö ta adinque tömengä mänincoo æncæcäimpa, ante wææntodönänitapa. Edæ Wængonguï angä ëñente dodäni ïïmaï ante näni yewæ̈mongaïnö baï ñöwo ïinque baquinque tontadoidi mänömaï cædänitapa. “Edæ botö weocoo ïnï ö æ̈ninque tömënäni näni caboque wacä ingä wacä ingä nënempodänitapa. Ayæ̈, Æcänö quinca nö ta adinque tömengä mänincoo æncæcäimpa, ante wææntodöninque æ̈nänitapa,” ante näni yewæ̈mongaïnö baï tontadoidi ñöwo cædänitapa. 25 Itota ingä näni ængæ̈ gantidëñömö tömengä wäänä tönö wäänä tönïñacä näna caya ayæ̈ Codeopato nänöogængä Mäadiya tönö wacä Mäadiya Mäagadadënä mänïñömö pöninque eyequeï a ongönänitapa. 26 Itota ïñömö tömengä wäänä ïnante acantapa. Ayæ̈ botö tömengä mïñæ̈ në godïmo ïñömö tömengä nänö në waadebo ïnömo inte tömënä weca ongömo adinque Itota tömengä wäänä ïnante, —Badä ëñëmï. Mäningä ïñömö mïnö wengä bacæcäimpa. 27 Äninque tömengä ëmïñæ̈nïmo ïñömote, —Botö ëmïñæ̈nïmi ëñëmi, Mänïnä ïñömö botö badä incæ bitö badä bacædäimpa, angacäimpa. Ïninque botö Itota nänö në ëmïñæ̈nïmo inte tömengä nänö änöñedë täno ænte mämömo pöninque tömengä wäänä ïñömö botö oncönë cöwë owodönäimpa.
Itota incæ wængäimpa
28 Quïnö bacæ̈impa, ante ñöwo ïinque batimpa, ante në ëñënongä inte Itota ïñömö edæ, Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö baï ñöwo ïinque bacæ̈impa, ante cædinque, —Botö gæ̈wænte awædö, ante apæ̈necantapa. 29 Adoyömö biïnömæ̈ näni ämæ̈ baï wædænque godonte näni æ̈nïmæ̈ owætadë engate ongö adinque tömënäni dayömö baï æ̈ninque mänïmæ̈në pædæ guidonte aa beyonte wëä tadonte æ̈ninque iitopowænca näni äwænca ongontoca goto wencadodinque Itota önöne pædæ æ̈æ̈nö pæ mänänitapa. 30 Pæ mäñönäni Itota oo guëmante bedinque, —Ñöwo ïinque batimpa. Ante apæ̈nedinque tömengä ocabo ædæ wææncadinque tömengä önöwoca wadæ goyöwoca do wængäimpa.
Itota betagonta ïnö tontado boo tæ̈nongä
31 Ïïmö ate, Mönö guëmanguïönæ ïñömö Patowa inguïönæ beyæ̈ godömenque waa ëönæpa, ante oodeoidi, Ñöwoönæque cæcæ̈impa, ante näni cæönæ ïnimpa. Oodeoidi awënëidi, Awäa në ongönäni baö mänïwäa guëmanguïönæ ongönämaï incædänimpa, ante Pidato weca godinque tömengä ingante, Ïïnäni näni timpodïwäa në ongönäni quingæ̈ wæncædänimpa, ante cædinque bitö tömënäni önömënë bamë ämi wadäni taa mæ̈näni do wæncædänimpa. Ayæ̈ tömënäni baö o togænte pædæ wææ̈nonte ämi æ̈nänie, änänitapa. 32 Mänïï beyæ̈ tontadoidi pöninque Itota weca täno näni në ængæ̈ gantidëningä önömënë bamë taa mæ̈ninque edæ ayæ̈ näni në timpodingä wægongä önömënë bamë taa mæ̈nänitapa. 33 Taa mæ̈ninque Itota weca pöninque tömengä do wængäï adinque tömengä önömënë taa mæ̈nämaï ïnönänimpa. 34 Wæætë tontado adocanque Itota betagonta ïnö boo tæ̈nöñongä wepæ̈ tönö æpæ̈ guï gotimpa. 35 Botö mänïnö bayonte në adïmo inte, Æbänö näwangä batimpa, ante nö apæ̈nebopa. Ayæ̈, Botö änö ante näwangä impa, ante do ëñëmopa. Mïnitö adobaï ëñente pönencæmïnimpa, ante apæ̈nebopa. 36 Edæ, “Tömengä bamë adomenque incæ taa mænte wædämaï incæcäimpa,” ante Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö baï bacæ̈impa, ante mänömaï batimpa. 37 Ayæ̈ edæ, “Waodäni näni në boo tæ̈nöningä ingante aquïnäni ïnänipa,” ante Wængonguï angä ëñente wataa näni yewæ̈mongaïnö baï ïinque bacæ̈impa, ante mänömaï batimpa.
Itota wodi baö ïnï mäo daga wënänipa
38 Ayæ̈ ate Adïmatea quëwengä Ootee ïñömö oodeoidi awënëidi ïnänite guïñente awædö, ante awëmö Itota ëmïñæ̈ningä ïnongäimpa. Tömengä ïñömö Pidato Awënë ingante, Itota wodi baö pönömi ænte wëmoe, angantapa. Pidato Ao angä ëñëninque Ootee do pöninque Itota wodi baö timpodïwäa ongöñongante o togænte pædæ wææ̈nonte ængantapa. 39 Ayæ̈ Nïicodemö wëënëñedë Itota weca woyowotæ̈ ëñacæ në pöningä ïñömö Ootee mïñæ̈ pongantapa. Tömengä mïidamö näni änömö nanguï tï nämö tönö aadoemö näni änömö nanguï oguï wamö tönö adoyömö näni wempo cædïmö todëinta quido ganca ænte pongantapa. 40 Ootee tönö Nïicodemö ïñömö Itota wodi baö æ̈ninque nïnocoo näni ancoo guiyancoo incæ doyæncoo mänincoo oguï wamö näna ænte pönïmö ænte wäne cædedatapa. Ayæ̈ oodeoidi daga wencæte ante näni cægaï baï adobaï cædinque tömëna näna wäne cædincoo inte tömengä baö wïni wïni cægadaimpa. 41 Itota ingante näni timpodïñömö eyequeï gönea ïnimpa. Adodea ïñömö mïintatodë näni æ̈æ̈ wodïñömö önontatoque ïnimpa. 42 Ïïmö ate guëmanguïönæ inguimpa, ante oodeoidi, Ñöwoönæque cæcæ̈impa, ante näni cæönæ impa, ante beyæ̈, Ontato eyequeï impa, ante tömënäni Itota wodi baö mänïñömö daga wengadänimpa.
Itota në wæ̈ningä incæ ñäni ömæ̈monte quëwengä
1 Oodeoidi guëmanguïönæ Tabado go ate mönö Dominco tæcæ ooque pönente bayedë Mäadiya Mäagadadënä Itota wodido ponte ayongä dicabo ontato tee mönocæte ante näni da pæ̈ñæ̈ninca incæ do wëä godö concæï intapa. 2 Botö Itota nänö në waadedïmo tönö Timönö Pegodo ïñömö Itota mïñæ̈ möna në godincaya ïñömönate Mäadiya Mäagadadënä wæætë, Mänömaï impa, ante adinque mönatö weca pogodo ponte apæ̈necantapa, —Awënë Itota wodi baö ontatodë öñöñongante ænte taodinque ædönö mäo ñö cædänii, ante ëñënämaï ïmönipa. 3 Ante apæ̈neyongä Pegodo tönö botö Itota mïñæ̈ möna në godincaya ïñömö tömengä wodido quingæ̈ gote pogodo pontamönapa. 4 Guëa pogodo gomöna incæte tömengä ëmïñæ̈nïmo botonque quingæ̈ tömengä wodido täno pontabopa. Pegodo ayæ̈ pongantapa. 5 Mänïñömö täno pöninque ædæ wæænte guiite ayömo ïñäna näna wïni caadincooque öñö abo incæte guiidämaï intabopa. 6 Timönö Pegodo botö mïñæ̈ ayæ̈ në pöningä Itota wodido ontatodë ponte wäänë guiicantapa. Wäänë guiiyongante doyæncooque ïñäna näna wïni caadincooque mänïñömö öñö acantapa. 7 Ayæ̈ Itota wodi ocabo näna ñäni cæcadincoo adobaï öñö acantapa. Mänincoo doyæncoo tönö wïï adoyömö ñönonte intapa. Wæætë ïincoo nää wënente nänënë ñö cæte öñö acantapa. 8 Ïninque botö tömengä wodido ontatodë täno në pönïmo incæte ñöwo tæcæ adobaï wäänë guiitabopa. Guiite ayömo, Itota nänö öñönïñömö æbänö ï, ante adinque, Tömengä ñäni ömæ̈monte quëwengä ingampa, ante pönentabopa. 9 Edæ Wængonguï angä ëñente yewæ̈möninque dodäni, Mönö Codito ïñömö do wæ̈ningä incæ ñäni ömæ̈monte quëwenguënengä incæcäimpa, ante mönatö mänïñedë ayæ̈ ëñënämaï ïnömönaimpa. 10 Ayæ̈ mönatö tömengä mïñæ̈ në godïmöna ïñömö wadæ godinque tömëmöna oncönë ocæ̈ ëmænte gotamönapa.
Itota ïñömö Mäadiya Mäagadadënä weca pongä
11 Mäadiya guiquënë Itota wodido ontatodë yabæ ïnö a ongonte wædongäimpa. Mänömaï wædinque tömengä, Abote, ante ædæ wæænte guiite 12 adinque Wængonguï anquedoda näämæntacoo mongæ̈na inte Itota wodi baö öñönïñömö tæ̈ contada ïna acantapa. Adocanque Itota wodi ocabo öñönïñömö tæ̈ contayongä wacä Itota wodi önöwa öñönïñömö tæ̈ contate ongongä acantapa. 13 Tömëna ïñömö tömengä ingante, —Onquiyæ̈mï, mïnö quïnante wæmintawo. Äna ëñëninque tömengä wæætë, —Botö Awënë wodi baö ïnï ö ænte godäni awædö. Ædönö mäo ñö cædänii, ante ëñënämaï wæbopa. 14 Mänïnö äninque Mäadiya dadi ëmænte ayongä Itota mänïñömö a ongongä adinque Itota incæcä tömengä ëñënämaï ingantapa. 15 Itota ïñömö,Mïnö quïnante wæmintawo. Æcänö ingante ante diqui diqui mïmintawo. Ante angä ëñëninque Mäadiya, Ïingä ïñömö wabänö gönea ömæ wite në aacä ingampa, ante önöwënenque pönëninque, —Ëñëmi, bitö tömengä wodi baö ïnï wayömö ænte mäobi inte baï ædönö gote ñö cæbitapa, ante apæ̈nebi ëñëmoe. Apæ̈nebi ëñëninque botö tömengä wodi baö do gote æ̈maïmopa. 16 Äñongante Itota tömengä ingante, —Mäadiya, angantapa. Angä ëñëninque tömengä weca dadi ëmænte ebedeo tededö äninque, —Adaböni, angantapa. Mänïnö mönö tededö, “Awënë në Odömömi ïmi,” ante impa. 17 Itota ïñömö, —Edæ botö ayæ̈ botö Mæmpo weca ocæ̈ ëmænte godämaï ïmopa, ante adinque mïnö botö ïmo pæ mänämaï ïedä, angantapa. Wæætë mïnö botö tönïñadäni weca godinque tömënäni ïnänite ïïmaï apæ̈nebi ëñencædänimpa. Botö ñöwo botö Mæmpo weca ocæ̈ ëmænte goquïmo ïmopa. Tömengä ïñömö mïnitö Mæmpo adobaï ïnongampa. Botö ñöwo botö Wængonguï weca ocæ̈ ëmænte goquïmo ïmopa. Tömengä ïñömö mïnitö Wængonguï adobaï ïnongampa, angantapa. 18 Itota angä ate Mäadiya Mäagadadënä ïñömö Itota nänö në ëmïñæ̈nïnäni weca pöninque, Awënë Itota ingante atabopa, äninque, Tömengä ïïmaïnö ante apæ̈necä ëñentabopa, ante tömënäni ïnänite mäo apæ̈negacäimpa.
Itota ïñömö tömengä ëmïñæ̈nïnäni weca pongä
19 Guëmanguïönæ go ate ïïmö ate wëmö bayö tömengä ëmïñæ̈nïnäni adoyömö pöninque, Oodeoidi awënëidi ïnänite ancai guïñente awædö, ante odemö tee mönete ongönänitapa. Itota tömënäni weca pö guiite tæcæguedë a ongöninque, —Guïñënämaï inte gänë pönencæmïnimpa, angantapa. 20 Mänïnö angä ate tömengä önompo odömöninque tömengä betagonta odömongä adänitapa. Ïninque mönö Awënë ingante adinque tömengä ëmïñæ̈nïnäni nanguï watapæ̈ todänitapa. 21 Itota wæætë adodö, —Guïñënämaï inte gänë pönencæmïnimpa, angantapa. Botö Mæmpo ïñömö botö ïmote nänö da pönongaïmo ïmo baï botö adobaï mïnitö ïmïnite da godömo goquïmïni ïmïnipa. 22 Ante apæ̈nedinque tömënäni baonga woo öongate apæ̈necä, —Botö ñöwo pönï mïnitonga Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante pönö pönömo æ̈edäni. 23 Në wënæ wënæ cæcä ingante adinque mïnitö tömengä ingante godö ñimpo cæmïni ïninque Wængonguï adobaï tömengä ingante godö ñimpo cæcä quëwëmaingampa. Mïnitö wæætë në wënæ wënæ cæcä ingante godö ñimpo cædämaï ïmïni ïninque Wængonguï adobaï cædämaï inte tömengä ingante pönö ñimpo cædämaï ïmaingampa.
Itota ñäni ömæ̈monte në quëwengä ingante Tömato acä
24 Itota ëmïñæ̈nïnäni adoyömö a ongöñönäni tömengä pö guiite tömënäni weca tæcæguedë a ongöñongä tömengä ëmïñæ̈ningä adocanque Tömato mëwoga ëmongä Äancadënaque ïñömö dæ angampa. 25 Ayæ̈ ate Itota nänö në ëmïñæ̈nïnäni wadäni ïñömö, —Mönö Awënë ingante atamönipa, ante Tömato ingante apæ̈nedäni ëñëninque tömengä wæætë,Botö ïñömö tömengä önönempo näni daagö timpodïñömö, Æyömönö empocä, ante adinque önongompoca gampodinque ayæ̈ tömengä betagonta ïnö näni tapa tæ̈nonte codïñömö botö tömëmo önongompoca gampote ate pönëmaï wædö, angantapa. 26 Wacä tëmäna go ate Itota ëmïñæ̈nïnäni wæætë oncönë adoyömö pö guiite a ongöñönäni Tömato tömënäni tönö godongämæ̈ pö guiite a ongongantapa. Odemö tee mönete ongö incæte Itota ïñontobæ̈ pö guiite tömënäni weca tæcæguedë a ongöninque, —Guïñënämaï inte gänë pönencæmïnimpa, angantapa. 27 Ayæ̈ Tömato ingante, —Bitö tömëmi önongompoca pædæ pompodinque botö önompo ae. Pædæ guiipote botö betagonta ïnö gampoe. Ayæ̈, Wabänö incædö, ante änämaï incæbiimpa. Wæætë pönëe. 28 Ante äñongä Tömato, —Botö Awënë ïnömi ïmipa. Ayæ̈ adobaï botö Wængonguï ïnömi ïmipa, angantapa. 29 Ayæ̈ Itota tömengä ingante, —Botö ïmote ate pönëmi ïmipa. Wæætë në adämaï ïnäni incæ botö ïmote pönënäni ïninque tömënäni näni toquinque ingæ̈impa, angacäimpa.
Wäö nänö yewæ̈mongainta quïnante yewæ̈mongacäï
30 Tömengä ëmïñæ̈nïnäni weca Itota, Ëñencædänimpa, ante wadö wadö cædinque tömengä nänö bamönengæ̈ ayæ̈ godömenque nanguï pönï cægacäimpa. Botö ïñömö ïintaa yewæ̈möninque mänïnö tömengä nänö cægaïnö ante wïï tömää yewæ̈montabopa. 31 Wæætë mänïnö ante yewæ̈möninque botö, Itota mönö Codito ïnongäimpa, ante ayæ̈, Tömengä Wængonguï Wengä ïnongä ingampa, ante mïnitö pönencæmïnimpa, ante yewæ̈montabopa. Edæ tömengä ëmöwo beyænque mïnitö mänömaïnö ante pönëninque cöwë wæ̈nämaï quëwencæmïnimpa, ante botö ïinta yewæ̈mömopa.
Itota tömengä ëmïñæ̈nïnäni 7 ganca ïnäni weca pongä
1 Ayæ̈ ate tömengä ëmïñæ̈nïnäni Tibediapæ̈ näni ämæ̈ yæwedeca ëmönaiboga ongöñönäni Itota ïñömö tömënäni weca pöninque a ongongä adänitapa. Edæ ïïmaï batimpa. 2 Timönö Pegodo adocanque, Tömato Äancadënaque näni änongä tönö Gadideabæ Cänaa në quëwengä Näatänaedo mënaa, Tebedeo wëna näna caya mënaa, ayæ̈ Itota nänö në ëmïñæ̈nïna wada mënaa mänimpodäni adoyömö ongönönänimpa. 3 Timönö Pegodo ïñömö tömengä tönö ongönäni ïnänite,—Botö ñöwo gæyæ dadoncæ tao gobopa. Angä ëñëninque tömënäni ïñömö, —Bitö mïñæ̈ gocæmönimpa. Äninque, Ægodöedäni gomompa, ante tao godinque wipodë godongämæ̈ guiidinque tömää woyowotæ̈ gæyæ dadoncæ cædäni incæte gæyæ dæ æ̈nämaï ïnönänimpa. 4 Ñäö bayonte Itota ïñömö ëmönaiya yæwedeca a ongongä adinque, Itota ingampa, ante tömengä ëmïñæ̈nïnäni incæ ëñënämaï ïnänitapa. 5 Ayæ̈ tömengä tömënäni ïnänite yedæ aa pedinque, —Ïñänäni, gæyæ æ̈mïnitawo. Äñongante, —Æ̈nämaï ïmönipa. 6 Änäni ëñëninque tömengä wæætë, —Mïnitö dicamonca wipo tömëmæ̈ ïnö æpæ̈në wo guitodonte gæyæ dadonte æ̈edäni. Tömengä nänö ämaï cædinque tömënäni nanguï pönï gæyæ dicamonca date owo adinque ædö cæte dicamonca wëä pönonte ænguïnänii. 7 Itota ëmïñæ̈nïmo tömengä nänö në waadebo ïnömo inte botö Pegodo ingante apæ̈nedinque, —Ïingä ïñömö mönö Awënë Itota ingampa. Ämo ëñëninque Timönö Pegodo ïñömö tömengä yabæcoo nänö gä tadongate cönönincoo æ̈ninque daga wëñate æpæ̈në to go ti wææ̈ninque ömaa taocantapa. 8 Wadäni Itota nänö në ëmïñæ̈nïnäni ïñömö yæwedeca obo pönï tiëë mëetodo ganca baï ïñömö wäï wocædäni ïninque wipodë ayæ̈ owodäni ïñömö Pegodo mïñæ̈ wogaa godinque dicamö gæyæ eyede pönï wëä pönö pönänitapa. 9 Tömënäni wipodë inte pædæ æ̈æ̈noncado ponte ayönäni, Æ̈æ̈nonguï, ante gonga ëmöñömö gæyæ öñö adinque adoyömö wædænque päö cö cæte öñö adänitapa. 10 Itota tömënäni ïnänite, —Gæyæ mïni ñöwo æ̈nï wædænque ænte pöedäni. 11 Angä ëñëninque Timönö Pegodo wipodë pö guiidinque dicamö ænte ëmönaiya wëä tadongantapa. Edæ tiento tincoenta i todee ganca ïnäni mänimpodäni gæyæ ñæ̈nængade dicamö ïñömö eyede owodäni incæte dicamö wangö tëmönämaï ïnimpa. 12 Itota ïñömö tömënäni ïnänite, —Pö cæ̈edäni,Äñongante tömengä ëmïñæ̈nïnäni tömänäni, Mönö Awënë Itota ingampa, ante ëñëninque, Æbidö ïmii, ante tömengä ingante ædö cæte anguïnänii. 13 Itota gongapamö ïñömö pöninque päö ænte tömënäni ïnänite pædæ godongä æ̈näni ïninque tömengä ayæ̈ gæyæ öñö æ̈ninque tömënäni ïnänite pædæ godongä cæ̈nänitapa. 14 Mänömaï cædinque Itota do wæ̈ningä incæ ñäni ömæ̈monte quëwente mempoga do ponte a ongöningä inte ñöwo tömengä ëmïñæ̈nïnäni weca mempoga go adopoque pongacäimpa.
Timönö Pegodo ingante Itota apæ̈necä
15 Tömënäni ïinque cæ̈näni ate Itota ïñömö Timönö Pegodo ingante, —Timönö Wäö wëmi ëñëmi. Botö ïmo mänïnäni pönömenque waadete pönëñönäni bitö ïñömö näwangä botö ïmote godömenque waadete pönëmitawo. Äñongä, —Awënë, Ao ämopa. Bitö ïmite botö waadedö ante bitö do ëñëmipa. Angä ëñëninque Itota, —Waodäni ïñömö botö obegaidi wënäni baï ïñönänite bitö tömënäni ïnänite botö angaïnö ante odömonte apæ̈nebi ëñencædänimpa, angantapa. 16 Ayæ̈ wæætë, —Timönö Wäö wëmi ëñëmi. Bitö näwangä botö ïmote waadete pönëmitawo. Äñongä, —Awënë, Ao ämopa. Bitö ïmite botö waadedö ante bitö do ëñëmipa. Angä ëñëninque Itota, —Waodäni botö obegaidi baï ïñönänite bitö tömënäni ïnänite aacæbiimpa, angantapa. 17 Itota mempoga go adopoque tömengä ingante, —Timönö Wäö wëmi ëñëmi. Bitö botö ïmote waadete pönëmitawo, ante angantapa. Itota mempoga go adopoque tömengä ingante, Bitö botö ïmote waadete pönëmitawo, ante angä ëñëninque Pegodo wæwente ïnongäimpa. Incæte Itota ingante, —Awënë bitö tömää ëñëmi ïmipa. Bitö ïmite botö waadedö ante bitö do ëñëmipa. Ante wæyongä Itota wæætë, —Waodäni ïñömö në botö obegaidi baï ïñönänite bitö tömënäni ïnänite botö angaïnö ante odömonte apæ̈nebi ëñencædänimpa. 18 Bitö ïmite näwangä ämopa. Bitö wëñæ̈miyedë tömëmi nämä daga wëñadinque, Ædönö goïnëmo, ante bitö goïnënonque do gobi ïmitapa. Ñöwo ïñömö bitö picæ̈mi bayedë bitö pædæ gopoyömi wacä incæ bitö ïmite godö daga wëñadinque bitö goïnënämaï ïñömö mänïñömö bitö ïmite mäocä gocæbiimpa. 19 Pegodo ingante mänömaïnö ante apæ̈nedinque Itota ïñömö, Tömengä ingante æbänö wæ̈nönäni wæ̈ñongä Wængonguï ñäö apäite baï nänö ëmönö edonque bacæ̈impa, ante odömoncæte ante apæ̈negacäimpa. Ayæ̈ godömenque tömengä ingante, Botö mïñæ̈ tee empo pöe, angacäimpa.
Itota ëmïñæ̈ningä nänö në waadecä
20 Pegodo guiquënë dadi ëmænte botö Itota ëmïñæ̈nïmo nänö në waadebo ïñömö tömëna mïñæ̈ tee empo pömo acantapa. Mänïmo ïñömö do möni cæ̈ñedë Itota tönö ääñömonque tæ̈ contadinque, “Awënë bitö ïmi æcänö godö odömonguïnaa, apæ̈nebi ëñëmönie,” ante në apæ̈nedïmo ïnömoimpa. 21 Pegodo botö ïmo adinque Itota ingante, —Ïingä ïñömö në tee empo pongä diyæ̈ æbänö tömengä beyæ̈ bacæ̈impa. 22 Äñongä Itota wæætë, —Botö ocæ̈ ëmænte ponguinganca tömengä ayæ̈ quëwencæcäimpa, ämo baï bitö wæætë ædö cæte në ämi inguïmii. Botö ïñömö në anguïmo ïmopa. Bitö guiquënë botö mïñæ̈ tee empo ponguënëmi ïmipa, angantapa. 23 Mänömaï beyæ̈ pancadäniya möni tönïñadäni weca godinque gode ä gode ä cædinque botö ïmotedö ante apæ̈nedinque, Ïingä ïñömö cöwë wæ̈nämaï quëwenguingä ingampa, ante tedewengadänimpa. Itota ïñæmpa, Ïingä ïñömö wæ̈nämaï quëwencæcäimpa, ante änämaï ingacäimpa. Wæætë, “Botö ocæ̈ ëmænte ponguinganca tömengä ayæ̈ quëwencæcäimpa, ante ämo baï bitö ædö cæte anguïmii. Botö anguïmo ïmopa,” ante mäninque angacäimpa. 24 Tömënäni, Ïingä wæ̈nämaï quëwengä ingampa, ante näni në apæ̈nedïmo ïñömö edæ botö tömengä nänö në ëmïñæ̈nïmo adobo ïmopa. Tömëmo, Æbänö batimpa, ante botö apæ̈nedö ïñömö näwangä ante në apæ̈nedïmo inte botö adodö ante tömänö ante në yewæ̈mönïmo ïmopa. Mänïnö ante botö angaïnö ïñömö näwangä impa, ante mönitö ëñëmönipa. 25 Itota ïñömö nanguï pönï godömenque wadö wadö cægacäimpa. Æbänö cæcää, ante tömää nänö cægaïnö ante adinque yewæ̈mömöni baï mänintacoo möni yewæ̈mönintacoo ñönonguï ante edæ inguipoga tömäo incæ wïï eyepæ̈ incædönimpa, ante pönëmopa. Mäninque ante yewæ̈mömopa.
Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca poncæcäimpa, ante
1 Teopido bitö acæbiimpa, ante botö do yewæ̈möninque, Itota æbänö mä cægacäï, ante, Itota æbänö mä odömonte apæ̈negacäï, ante yewæ̈montabopa. Mänömaïnö ante do yewæ̈mönïmo inte botö adobo Odoca ïnömo inte ñöwo godömenque yewæ̈mömo ae. 2 Itota do ïñömö, Ïïnäni botö ïmotedö ante në apæ̈nequïnäni ïnänipa, ante cædinque tömënäni ïnänite apænte æ̈ninque da godongacäimpa. Ïninque tömengä nänö æite goquïönæ ïñonte tömënäni tönö godongämæ̈ ongöninque Itota ïñömö Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tönö cædinque tömënäni ïnänite, Botö dæ gobo ate mïnitö ïïmaï cæcæmïnimpa, ante apæ̈negacäimpa. Ïinque apæ̈necä ate tömengä ingante Wængonguï do ænte mæ̈icä inque ingä æigacäimpa. Ïninque mäninganca tömengä nänö cægaïnö ante do yewæ̈mönïmo inte botö ïñömö, Bitö Teopidobi godömenque acæbiimpa, ante ñöwo wæætë yewæ̈mömopa. 3 Itota adocä incæ nantate wægaingä inte ñäni ömæ̈monte ate coadenta ëönæ manimpoönæ inguipoga quëwëninque tömënäni weca mïingä inte wæætë pö wæætë pö cædinque mä pönï cædongäimpa. Ïninque, Tömengä näwangä mïingä inte mänömaï cæcampa, ante adinque tömënäni ædö cæte wadö ante pönenguïnänii. Ayæ̈ tömënäni weca a ongöninque tömengä tömënäni ïnänite, Wængonguï Awënë Odeye nempo quëwencæmïnimpa, ante tömänö ante adodö adodö ante apæ̈necä ëñengadänimpa. 4 Tömënäni tönö godongämæ̈ ongöninque Itota ïïmaï angantapa. —Wïï wayömö goedäni, Eedotadëë ïñömö ee quëwëedäni, angantapa. Botö Mæmpo ïñömö, Wacä ingante da pönömo æ̈ninque ëwocacæmïnimpa, ante do apæ̈nebo ëñëmïnitawo. Tömengä, Da pönonguïmo, ante nänö në angaingä ingante ante ænte ëwocacæte ante mïnitö ñöwo wänö cöedäni. 5 Edæ Wäö wodi ïñömö æpæ̈në guidongacäimpa. Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca guiquënë mïnitö baonga wantæ ïñö pö guiicæcäimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa.
Itota öönædë æicampa
6 Ayæ̈ Itota tönö godongämæ̈ ponte ongönäni ïñömö tömengä ingante änänitapa. —Itota ëñëmi. Mönö idægocabo mönö quëwengaïmæ ïñonte wadäni do ö æ̈näni incæte bitö ñöwo wæætë adobæ æ̈ninque mönitö Awënë Odeyebi oo bacæ cæbitawo. Edæ, Bitö nempo oo pönï godongämæ̈ quëwencæmönimpa, ante cæbitawo, ante ëñencæte ante wæmönipa. 7 Ancaa äñönäni, —Ïñæmpa mïnitö ante wæïnö baï, Æyedënö baquïï, ante, Æpogadö baquïï, ante mïnitö wïï ëñenguënëmïni ïmïnipa. Mæmpoque në angaingä inte mänïnö ante ëñengampa. 8 Wæætë Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca pö guiidinque pönö cæcä ate mïnitö wæætë tæ̈ï pïñænte ëwocamïni edæ bacæmïnimpa. Ïninque, Botö æbänö cægaboï, ante në adïmïni inte mänïnö botö cægaïnö ante mïnitö täno Eedotadëë ïñömö quëwente apæ̈nedinque ayæ̈ Oodeabæ mäo apæ̈nedinque ayæ̈ Tämadiabæ mäo apæ̈nedinque godömenque tömämæ mäo apæ̈nemïni ëñencædänimpa, ante Itota angacäimpa. 9 Mänömaïnö ante apæ̈necä ëñente a ongöñönäni Itota mänïñömö ongonte æi boguïmancodë ingæ̈ æicä æ̈mö agadänimpa. 10 Öönædë æite ingæ̈ gocä æ̈mö ayönäni edæ onguïñæ̈na näämænta weocoo mongæ̈na tömënäni weca a ongöninque edæ, 11 tömënäni ïnänite apæ̈nedinque, —Gadideabæ quëwëmïni inte onguïñæ̈mïni ëñëedäni. Quïnante æ̈monga a cömïnii. Edæ Itota mïnitö tönö ongöninque öönædë æicä amïnitawo. Edæ öönædë æicä mïni adï baï adocä Itota ïincayæ̈ ate ocæ̈ ëmænte poncæcäimpa, ante apæ̈nedatapa.
Codaa nänö cæquënënö wacä cæcæcäimpa, ante cædäni
12 Oodeoidi näni guëmanguïönæ cöwë näni goganca mäningancaque ï ïninque wïï gobæ ï ïninque tömënäni Odibowænquidi näni anquidi ongöninque ocæ̈ ëmænte wææ̈ Eedotadëë pönänitapa. 13 Tömënäni ëmöwo Pegodo tönö Wäö, Tantiago tönö Æntade, Pedipe tönö Tömato, Batodömëë tönö Mäateo, Adepeo wengä Tantiago, wacä, Mönö ömæ ingæ̈impa, ante në änongä Timönö, Tantiago wengä Codaa. Mänömaï ëmönäni inte pö guiidinque tömënäni näni wänoncönë æ̈mongapaa æi guiidänitapa. 14 Ayæ̈ ïïnäni tönö wadäni Wængonguï ingante godongämæ̈ apæ̈necæte ante cöwë pö pö cægadänimpa. Onquiyæ̈näni adobaï Itota badä Mäadiya tönö ayæ̈ Itota biwïidi tönö cöwë ponte apæ̈nedönänimpa. 15 Mänïñedë Itota ingante näni tee empote quëwënäni tiento bæinte ganca ïnäni inte ongöñönäni Pegodo tæcæguedë ængæ̈ gantite apæ̈necantapa. 16 “Ïñänäni ëñëedäni. Ñöwocä Codaa wodi Itota wodi ingante në æncædäni ïnänite në godö odömongä ingantawo. Edæ tömengä ingante ante Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca wëënëñedë apæ̈necä ëñëninque awënë Dabii wodi nänö yewæ̈mongaïnö baï cöwë ïinque baquïnö anguënë. 17 Edæ Itota mönitö ïmönite apænte æ̈ninque Codaa ingante adobaï apænte ængacäimpa. Ïninque mönö cabo mönö në cæquënënö ante Codaa wodi adocä incæ mönö tönö godongämæ̈ cæcä ingacäimpa. 18 Tömengä wïwa cæte tiguitamö nänö æ̈nintamö incæ adodö godongä æ̈nänitapa. Tömënäni wæætë tiguitamö æ̈ninque, Waodänido bacæ̈impa, ante ömæ godonte æ̈nänitapa. Tömengä ïñömö guidömëmæ̈ wæænte ömengö tæi æbæ godente æ̈mæ̈wo wængantapa. 19 Mänömaï wængä ëñëninque Eedotadëë quëwënäni tömänäni, ‘Wepæ̈ onguipo ba awædö,’ ante tömënäni näni tededö Atedämæ pemönänitapa. 20 Edæ Ämotamïni näni Angaintaa ïïmaï ante dobæyedë yewæ̈mongatimpa. ‘Tömengä oncö æ̈mæ̈wo önonconque bacæ̈impa. Wacä mänincönë cöwë quëwënämaï incæcäimpa.’Ante näni Ämotamïni Angainta baï do batimpa. Ayæ̈,‘Tömengä në aacä bate nänö cæquënënö incæ wacä badinque cæcæcäimpa,’ante yewæ̈monte ongompa,” 21 Ante apæ̈nedinque Pegodo godömenque ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Mänömaï ïï ïninque Codaa wodi në nänö cæquënënö incæ edæ wacä cæcæcäimpa, ante ñöwo mönö apænte angæ̈impa. Awënë Itota ïmæca mönö tönö guëa cægongäñedë wadäni godongämæ̈ në cægönïnäni ïnänite adinque mönö ïïmaïnö ante apænte ængæ̈impa. 22 Wäö wodi nänö guidöñedë cægöninque ñöwoönæ Itota nänö æite goönæ ganca æcänö æcänö mönö tönö godongämæ̈ cægönïnäni ïnänii, ante adinque mönö adocanque ingante apænte ængæ̈impa. Apænte æ̈mö ate tömengä, Itota dobæ ñäni ömæ̈mongantapa, ante në againgä inte wæætë mönö tönö godongämæ̈ apæ̈necä incæcäimpa.” 23 Ante Pegodo angä ëñente cædinque tömënäni wæætë, Æcänö æcänö në agaïnäni ïnänii, ante adinque mënaa ïnate apænte æ̈nänitapa. Adocanque Ootee, Badatabato näni änongä inte tömengä mæ̈mæ̈ beyæ̈, Yoto, ante näni pemongaingä ïñongante tömënäni tömengä ingante apænte æ̈ninque edæ wacä ingante Mäatiya ingante apænte ænte gönönänitapa. 24 Mänömaï apænte æ̈ninque Wængonguï ingante apæ̈nedänitapa. “Awënë ëñëmi. Mönitö æbänö pönëmönii, ante tömää ëñëmi inte bitö ïïna ïnate adinque æcänö ingante do apænte ængabiï, ante odömömi amönii. 25 Edæ Codaa wodi tömengä nänö pante wænguinque oda cæcantapa. Ïninque bitö ñöwo wacä ingante da godömi godinque Codaa wodi nänö cæquënënö ante cæcæcäimpa, ante ämii, ante wæmönipa.” 26 Ante Wængonguï ingante apæ̈nedinque tömënäni, Æcänö ïnaa, ante ëñencæte ante cædinque dicamö æ̈ninque, Wo godö wo godö cæyömö to ta wææ̈ acæ̈ï, ante cæte ayönäni Mäatiya nänö cæ to ta wæænca adinque, Mönö ïmonte Itota da godongä në godïmö önompo tipæmpoga go adocanque ïñömonte tömengä mönö cabo badinque godongämæ̈ cæcæcäimpa, ante cægadänimpa.
Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca pongampa
1 Tömëmö incadepo ba ate Pentecotee æ̈æ̈mæ̈noca näni äönæ ïñonte tömënäni näni cabo adoyömö ponte godongämæ̈ ongönänitapa. 2 Ongonte ëñëñönäni woboyæ̈ nanguï pæ̈mænte ä baï ïñontobæ̈ öönædë pö ëñëñönäni oncönë näni ongoncönë tömancönë wææ̈ guiite baï woboyæ̈ nanguï pæ̈mænte ä baï ëñënänitapa. 3 Ayæ̈ waodäniya incæ gonga baï onguënë onguënë bæco adänitapa. 4 Ayönäni Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca incæ tömänäniya pö guiicä ëwocadänitapa. Pö guiidinque Wængonguï Önöwoca pönö cæcä beyænque tömënäni wadäni näni tededö baï wadäni näni tededö baï mä apæ̈nedänitapa. 5 Mänïñedë oodeoidi Wængonguï ingante guïñente quëwënäni inte edæ wabæca wabæca tömämæ quëwëninque ñöwo Eedotadëë ponte quëwënönänimpa. 6 Ïïnäni ïñömö woboyæ̈ nanguï pæ̈mænte baï ä ëñente wædinque ponte ëñëñönäni Itota ingante në pönënäni ïñömö ñöwo pönäni näni tededö baï tededäni ëñënänitapa. Adocanque nänö tededö baï wacä nänö tededö baï tededäni ëñëninque tömënäni, Æbänö cæte tömämö tededö baï tededäni ëñëmönii, ante wædänitapa. 7 Tömënäni nämäneque apæ̈nedinque, —Ïñæmpa Gadideabæ quëwënïnänique inte ïïnäni mänömaï tededäni awædö. 8 Ïninque ædö cæte mönö ëñagaïömæ mönö tededö baï tededäni ëñëmöö, ante ancai guïñente wædänitapa. 9 Edæ ïñömö në ongömö ïñomonte pancadäniya Padatiabæ quëwente pöñömö wadäni guiquënë Mëediabæ, Edämæ, Mëetopotämiabæ, Oodeabæ, Capadotiabæ, Pontobæ, Atiabæ quëwente pönäni ïnänipa. 10 Wadäni guiquënë Pidiguiabæ, Pampidiabæ, Equitobæ quëwente pönäni ïnänipa. Wadäni guiquënë dibiabæidi ïnäni inte Tidëne ïñömö quëwente pönänipa. Wadäni guiquënë Odömä ïñömö quëwëninque ëñacæ ante ponte owodänipa. 11 Odömä ïñömö në quëwënïnäni ïñömö pancadäniya oodeoidi ëñagaïnäni ïñönäni pancadäniya wæætë wadäni incæ oodeoidi pönënäni baï adodö pönente oodeoidi baï bagaïnäni ïnänipa. Ayæ̈ wadäni guiquënë codetenteidi tönö adabeidi inte pönäni ïnänipa. Ïninque mönö wabæca wabæca quëwëninque wadäni näni tededö baï wadäni näni tededö baï në tedemö ïmompa. Incæte ïïnäni guiquënë, Wængonguï waa pönï cæcä ingampa, ante mönö tededö baï mä pönï tededinque apæ̈nedäni ëñëmompa töö. 12 Ante wædinque tömënäni näni cabo nämäneque apæ̈nedinque, —Æbänö ëñëmöö, ante wæmönipa töö. 13 Ante wæyönäni pancadäniya babæ apæ̈nedinque, —Biïnömæ̈ mïïmæ̈ tömo pönï bedinque dowæ̈näni inte tededänipa, ante badete togadänimpa.
Pegodo tömënäni ïnänite apæ̈necampa
14 Mänömaï tedeyönäni Pegodo ïñömö önompo tipæmpoga go adocanque ïnäni tönö ængæ̈ gantidinque nanguï tedecä ëñengadänimpa. “Oodeoidi ëñëedäni. Ayæ̈ wamïni guiquënë Eedotadëë ïñömö ñöwo ponte owomïni inte mïnitö oodeoidi tönö tömämïni ëamonca ongonte ëñëedäni. Botö, Æbänö ï, ante edonque apæ̈nebo ëñencæmïnimpa,” angantapa. 15 “Gäwadecæ̈ impa diyæ̈ tï nämæ̈ bete dowænte baquïnänii. Ïñæmpa nænque ayaönäa æ̈æ̈ñongä ædö cæte mïni änö baï bete dowænte baquïnänii. 16 Wæætë Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä Ooedo wodi do nänö angaïnö baï ñöwo cædänipa, ante apæ̈nebo ëñëedäni. Ooedo wodi ïñömö ïïmaïnö ante yewæ̈mongacäimpa. 17 ‘Wængonguï ïïmaï angampa, angacäimpa. Ïinque bayedë botö Önöwoca ingante tömänäniya ämo pö guiicä ëwocacædänimpa. Mänïñedë onquiyæ̈näni incæ onguïñæ̈näni incæmïnitö wënäni ïnönäni inte botö beyæ̈ apæ̈necædänimpa. Edënïnäni ïñömö ate baï mä pönï acædänimpa. Picæ̈näni guiquënë nö wïïmonte baï acædänimpa. 18 Ayæ̈ botö Önöwoca ingante ämo pö guiicä ëwocadinqueonguïñæ̈näni incæ onquiyæ̈näni incæbotö beyænque në cædäni ïnönäni inte botö beyæ̈ apæ̈necædänimpa. 19 Edæ mïni æ̈æ̈mö ate pönenguinque ante botö öönædë mä cæbo acæmïnimpa. Ayæ̈ ïmæca adobaï pönö cæbo ate wepæ̈ gonga tëëmä nanguï mongæ̈ adinque ëñencæmïnimpa. 20 Edæ nænque täno wentamö bayö apäicä wepæ̈ ëmö ba acæ̈impa. Ayæ̈ ate tömengä nänö ponguïönæ ïñonteWængonguï Awënë incæ tæ̈ï pïñængä ïnongä inteñäö apäite baï ëmöninque poncæcäimpa. 21 Ïninque botö ëmöwo ante në aa pedäni ïñömötömänäni botö æ̈mo beyænque quëwencædänimpa.’Ante Wængonguï Awënë cæcæcäimpa, ante Ooedo wodi yewæ̈mongacäimpa.” 22 Ante apæ̈nedinque Pegodo godömenque ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Idægoidi, apæ̈nebo ëñëedäni. Itota Näatadeta në quëwengaingä näwangä botö në da pönongä ingampa, ante pönencæmïnimpa, ante mä cædinque Wængonguï Itota tönö godongämæ̈ tæ̈ï pïñænte nanguï cæcä ate Itota mïnitö weca bamönengæ̈ cædinque nanguï cægacäimpa. Ïninque mänömaï cæcä në agaïmïni inte mïnitö, Näwangä Itota ingante Wængonguï da pönongä ponte cæcampa, ante do ëñëmïnipa. 23 Wængonguï nämä pönëninque, Codito ingante tömënäni nempo pædæ godoncæboimpa, ante do angaingä inte, Mïnitö tömengä ingante æ̈ninque mänömaï cæcæmïnimpa, ante do ëñengacäimpa. Ïninque mïnitö ïñömö Itota ingante bæi ongonte æ̈ninque ëñente cædämaï ïnäni nempo pædæ godöninque, Mïnitö tömengä ingante awäa timpodinque wææ̈ tïwate wæ̈nöedäni, ante ämïni wæ̈nönänitapa. Mänömaï önönecaque tedete beyæ̈ mïnitö tömëmïni edæ në wæ̈nömïni baï bamïnipa töö. 24 Mïnitö mänömaï wadäni tönö cædinque wæ̈nömïni beyæ̈ Itota ïñömö mönö wænguënëmämo teëmë mongænte caate wædinque wængacäimpa. Ayæ̈ pæ opate öñöñongante Wængonguï wæætë, Idæwaa, ante wi æ̈note baï cædinque angä ate Itota ñäni ömæ̈monte ta pongantapa. 25 Adocä Codito beyæ̈ ante apæ̈nedinque awënë Dabii wodi ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. ‘Botö, Mönö Awënë cöwë botö weca mæ̈ ongongampa, ante atabopa. Ïninque tömengä botö tömëmæ̈ ïnö töö æ̈mænte ongongä ïninque botö ïmote ædö cæte bæ tadäni wæquïmoo. 26 Mänömaï beyæ̈ botö, Watapæ̈ bacæ̈impa, ante mïmönë pönëmo inte botö önöneca ämotamïni ante baï nanguï tobopa. Botö ñäni ömæ̈monguinque në wæ̈wocabo ïmopa, ante pönëmo inte botö guïñëñate wædämaï inte baö ëñate quëwencæboimpa. 27 Wængonguï ëñëmi. Botö waodäni näni wænte ongöñömö öñöñömote bitö ëmö cæte godämaï incæbiimpa. Bitö ïmite në cæbo inte botö tömëmi cædö ante cöwë cæbo ïñömote bitö ædæmö wææ aabi ate botö baö ñömäadämaï incæboimpa, ante edæ botö do ëñëmopa. 28 Taadö botö quëwenguïnö ante bitö do odömömi agaboimpa. Bitö weca æidinque bitö awinca adinque watapæ̈ tocæboimpa,’ante awënë Dabii wodi ämotamïni ante baï apæ̈negacäimpa.” 29 Ante apæ̈nedinque Pegodo godömenque apæ̈necantapa. “Ïñänäni ñöwo edonque apæ̈nebo ëñenguënë quëwëmïni. Mönö mæ̈mæ̈ Dabii wodi do wængacäimpa. Tömengä mäo do daga wengadänimpa. Edæ tömengä wodido näni wengaïñömö ñöwo ganca a ongö amïnipa. 30 Incæte tömengä ingante Wængonguï, Dabii ëñëmi, angacäimpa. Bitö pæ̈ïnäni wææ̈ pæyönäni adocanque ingante botö bitö awënë contaimpaa pönö cönömo contadinque tömengä ïñömö në Awënë bacæcäimpa, ante apæ̈necä ëñëninque awënë Dabii wodi Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä ïnongä inte edæ, Wængonguï tömengä nänö änö baï cöwë cæcæcäimpa, ante do ëñengacäimpa. 31 Ayæ̈, Æbänö cæquingä, ante do ëñengaingä inte tömengä, Mönö Codito ïñömö waodäni näni wænte ongöñömö öñöñongante Wængonguï ëmö cæte godämaï inte wææ aacä beyænque tömengä baö incæ ñömäadämaï ingæ̈impa, ante apæ̈negacäimpa. Mänömaïnö ante apæ̈nedinque awënë Dabii wodi, Mönö Codito ñäni ömæ̈moncæcäimpa, ante do apæ̈negacäimpa. 32 Itota ingante Wængonguï, Ñäni ömæ̈möe, angä ñäni ömæ̈mongantapa. Ïninque mänïnö tömengä nänö ñäni ömæ̈mongaïnö ante në adïmöni inte mönitö tömämöni edæ, Näwangä impa, ante në apæ̈nemöni ïmönipa.” 33 “Ïninque Wængonguï angä beyænque Itota inque ingä öönædë æidinque Wængonguï tömëmæ̈ ïnö tæ̈ contate ongongampa. Ayæ̈ Mæmpo Wængonguï, Botö Önöwoca ingante æncædänimpa, ante nänö në angaingä ingante do godongä æ̈ninque Itota wæætë mönitö ïmönite ñöwo da pönongä ænte ëwocamönipa. Ïninque mïnitö guiquënë gonga bæco ate wæmïnitawo. Wadäni näni tede baï tedemöni ëñente wæmïnitawo. Edæ Wængonguï Önöwoca pönö cæcä beyænque gonga bæco amïnipa. Wængonguï Önöwoca pönö cæcä beyænque wadäni näni tede baï tedemöni ëñëmïnipa. 34 Itota öönædë inque ingä æicä baï awënë Dabii wodi wïï adobaï æigacäimpa. Incæte tömengä godömenque apæ̈nedinque ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. ‘Awënë Wængonguï incæ botö Awënë ingante apæ̈nedinque,Në Awënë ïmi ëñëmi. Botö tömëmæ̈ ïnö tæ̈ contayömi, 35 botö bitö ïmite në pïinte cædäni ïnänite bæ tabo ate bitö tömënäni ïnänite pïnä gäwate baï cæcæbiimpa,’ ante Awënë Wængonguï angacäimpa,” ante Dabii wodi yewæ̈mongacäimpa. 36 Ante apæ̈nedinque Pegodo godömenque ïïmaï angantapa. “Mänömaï beyæ̈ mïni idægocabo tömämïni, Ïïmaïnö ante näwangä pönï impa, ante ëñencæmïnimpa. Mäningä Itota ingante mïnitö ñænquedïmæ̈ gönonte wæ̈nömïni në wæ̈ningä ingante ante apæ̈nedinque Wængonguï incæ, Itota në Awënë ïnongä ingampa, ante ayæ̈, Në Codito ïnongä ingampa, ante edæ do cægacäimpa.” 37 Ante Pegodo apæ̈necä ëñëninque tömënäni, Æ, wënæ wënæ cæte awædö, ante ancai guïñente wædinque Pegodoidi ïnänite, —Ïñänäni, æbänö cæquënëmöni ïmönii. 38 Äñönänite Pegodo wæætë, —Ïïmaï cæedäni. Mïnitö wënæ wënæ mïni cædïnö ante Wængonguï pönö ñimpo cæcæcäimpa, ante cædinque, Æ̈mæ̈wo wënæ wënæ cætabopa, ante Itota Codito ëmöwo ante apæ̈nedinque æpæ̈në guiiedäni. Mänömaï cæmïni adinque Wængonguï tömengä Önöwoca ingante da pönongä ænte ëwocacæmïnimpa. 39 Edæ mïnitö ïmïnite aa pecä incæ mïni wënäni ïnänite aa pecä incæ gobæ quëwënäni ïnänite aa pecä incæ ayæ̈ ate quëwënäni ïnänite aa pecä incæ mönö Awënë Wængonguï nänö në aa pedäni ïnänite apæ̈nedinque, Botö änö baï cöwë cæcæboimpa, angampa. 40 Ante apæ̈nedinque Pegodo godömenque nanguï äninque, Ëñenguënë quëwënänii, ante wantæpiyæ̈ apæ̈necantapa. —Ñöwodäni ïñömö nämanque näni cæïnënö ante idiquibæ̈ näni cæï baï mïnitö adobaï cædämaï inte nöingä cæte waa quëwëedäni. 41 Ante Pegodo ancaa angä ëñëninque pancadäniya Ao äninque æpæ̈në do guiidänitapa. Ïninque edæ mänïönæ todee mïido ganca ïnäni mänimpodäni wede pönëninque do pönengaïnäni tönö adocabodäni bagadänimpa. 42 Ïïnäni ïñömö adocabodäni badïnäni inte cöwë ñimpo cædämaï ïninque godongämæ̈ pö pö cæyönänite Itota nänö da godongaïnäni apæ̈nedäni ëñënönänimpa. Ayæ̈ näni pönencabo ïnönäni inte wacä ingä wacä ingä watapæ̈ apæ̈nedinque päö pä ænte godongämæ̈ cæ̈ninque Wængonguï ingante cöwë apæ̈nete quëwënönänimpa.
Näni pönencabo godongämæ̈ waa cæte quëwënänipa
43 Ïninque edæ tömänäni guïñente wædinque ee quëwënönänimpa. Ayæ̈ Itota nänö da godongaïnäni ïñömö, Tömänäni pönencædänimpa, ante cædinque Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tönö cædinque tömënäni näni pönëninque ante mä cædinque bamönengæ̈ nanguï cædönänimpa. 44 Në pönënäni tömänäni adoyömö pö pö cædinque tömënäni näni mänincoo incæ, Tömämö quï impa, ante në pönëninque, Wacä ingä wacä ingä mönö godongämæ̈ godonguinque mämompa, ante cædönänimpa. 45 Mäincoo tönö ömæ näni ëadincoo incæ godonte æ̈ godonte æ̈ cædinque wadäni në ömaadäni inte wædäni ïnänite pancæ pancæ godönänimpa. 46 Ï ïninque ïïmö ïñö ïïmö ïñö adoyömö pöninque Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë në guii guii cædäni inte mïmöno nö pönëninque tömënäni oncönë adobaï päö pä ænte watapæ̈ todinque godongämæ̈ cæ̈nönänimpa. 47 Tömënäni edæ Wængonguï ingante, Waa pönï në cæbi ïmipa, ante ancaa äñönäni wadäni edæ tömënäni ïnänite waa adönänimpa. Ayæ̈ mönö Awënë pönö cæcä ate tömënäni edæ, Itota Codito ængä beyænque mönö quëwengæ̈impa, ante pönëninque ïïmö ïñö wacabomö ïïmö ïñö wacabomö në pönënäni badinque edæ tæiyæ̈näni bagadänimpa.
Cömäwaingä ingante äna waa bawacampa
1 Ïincayæ̈ ate nænque ædæ wæicä ate oodeoidi näni cöwë Wængonguï ingante apæ̈nedöñedë Pegodo tönö Wäö ïñömö Wængonguï oncönë ñæ̈næncö yabæcönë guiicæte ante æidatapa. 2 Æite ayöna wadäni pöninque cömäwaingä ëñate në pædingä ingante næ̈ænte mämönäni pongä adatapa. Ïingä cömäwaingä ïñömö në pö guiidäni ïnänite, Pönömi æ̈moe pönömi æ̈moe, ancæcäimpa, ante cædinque tömënäni tömengä ingante ïïmö ïñö ïïmö ïñö næ̈ænte pö næ̈ænte pö cædinque edæ Wængonguï oncö ñæ̈næncö boyæ̈ yabædemö, Waïnemö, näni änemö yabæque cö cædönänimpa. 3 Ïninque ñöwo Pegodo tönö Wäö Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë pö guiicæ cæda adinque tömengä tömëna ïnate, Pönömïna æ̈moeda, angantapa. 4 Angä ëñëninque Wäö tönö tömengä ingante cöwä adinque Pegodoque apæ̈necantapa. —Mönatö ïmönate æ̈æ̈mö ae. 5 Angä ëñëninque cömäwaingä, Botö ïmote wabänö pönöna ænguïmo, ante pönëninque æ̈æ̈mö ayongä 6 Pegodo ïñömö, —Quïnö mämopa pönömo ænguïmii. Edæ oodo incæ tiguitamö incæ ömæpobo ïmopa. Wæætë tæiyæ̈ waëmö botö ëwocadö ante bitö ïmite pönö apæ̈nebo ate bitö æ̈e. Näatadeta quëwengaingä Itota Codito ëmöwo beyænque bitö dao dao goe, angacäimpa. 7 Äninque Pegodo cömäwaingä tömëmæ̈ ïnö pædæ wææmpo bæi ongonte töö æ̈mængä ate cömäwadingä önöwa tönö önoncaiwa tæ̈ï pïñæ̈wacä. 8 Ate ïñontobæ̈ ængæ̈ gantite dao dao gocantapa. Ayæ̈ Wäö tönö Pegodo mïñæ̈ Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë godongämæ̈ go guiidinque dao dao go togæi togæi godinque Wængonguï ingante waa ate apæ̈nedinque, Wængonguï, bitö cöwë waa pönï ïnömi inte pönö cæbi æ̈mopa, ante nanguï apæ̈necantapa. 9 Wængonguï mänömaï waa cæcampa, ante nanguï pönï tededinque dao dao gocä adinque edæ tömänäni, 10 Æ, ïingä ïñömö, Pönömi æ̈moe pönömi æ̈moe, ante Wængonguï oncö ñæ̈næncö boyæ̈ yabædemö, Waïnemö, mönö änemö gäänë mönö në änecöningä adocä ingampa. Ante adinque, Quïnö baï cæte waa bacäï, ante ancai guïñente wægadänimpa.
Tadömöö yabætaa ongonte Pegodo apæ̈necampa
11 Mänïï cömäwaingä ïningä incæ Pegodo tönö Wäö ïnate wïnïmä wïnïmä cæcä adinque wadäni tömänäni guïñente wædinque Tadömöö yabætaa näni äñömö pogodo ponte tömënäni weca guiidänitapa. 12 Guiidäni adinque Pegodo, “Mïni idægocabo ëñëedäni. Mönatö ïmönate quïnante waa amïnii. Mänömaï waa bawacä adinque edæ quïnante guïñente wæmïnii. Mönatö edæ, Tömengä dao dao gocæcäimpa, ante cædinque tæiyæ̈ waëmöna ïmönapa diyæ̈ tæ̈ï pïñænte cæquïmönaa. 13 Abadäö wodi Itæca wodi Aacobo wodi tömënäni, Mönö Wængonguï ïnongä ingampa, ante näni në angaingä inte Wængonguinque cæcä ate waa bawacampa. Mönö wæ̈mæ̈idi Wængonguï incæ, Itota botö ïmote në cædongä ñäö baï ëmöñongante tömengä ingante waa acædänimpa, ante mänömaï cæcampa. Adocä Itota ingante mïnitö ïñömö, Wæ̈nongæ̈impa, äninque pædæ godömïnitapa. Ayæ̈ Pidato, Ñimpo cæbo gocæcäimpa, ante apænte angä ate mïnitö wæætë Pidato weca ongöninque adocä ingante ante Baa ämïnitapa. 14 Ïninque në Tæiyæ̈ Waëmö ïnongä inte nö cæyongante mïnitö Baa äninque wæætë në wæ̈nöningä ingante ante äninque, Ïingä ingante ñimpo cæbi pongäe, ämïnitapa töö. 15 Ïninque mönö quëwenguïmämo në pönongä ingante Baa äninque mïnitö në wæ̈nönïmïni ïmïnipa. Incæte Wængonguï tömengä ingante, Ñäni ömæ̈möe, angä ñäni ömæ̈mongantapa. Ïninque tömengä ñäni ömæ̈mongä në adïmöni inte mönitö, Æbänö cægacäimpa, ante adodö ante në apæ̈nemöni ïmönipa. 16 Adocä Itota ëmöwo ante apæ̈nemöna ëñente pönëninque mäningä cömäwadingä mïni në adingä ïñömö ñöwo tæ̈ï pïñæ̈wacampa. Edæ Itota pönö cæcä beyæ̈ mänïï onguïñængä në pönengä badinque Itota ëmöwo beyænque ædæmö waa bawate tæ̈ï pïñængä bacä amïnipa,” ante Pegodo apæ̈necantapa. 17 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Pegodo, “Ñöwo botö tönïñamïni ëñëedäni. Mïnitö awënëidi ëñënämaï näni cæï baï cædinque mïnitö ïñömö adobaï, Æbänö nö cæquïï, ante ëñënämaï inte cæmïnitapa, ante awædö. 18 Incæte mïnitö mänömaï ëñënämaï cædinque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni tömänäni näni apæ̈negaï baï do ïinque cæmïnipa. Tömënäni, Mönö Codito caate wæte wæncæcäimpa, ante näni angaïnö baï mïnitö cædï beyæ̈ ñöwo ïinque batimpa. 19 Ïninque mïnitö wënæ wënæ mïni cædïnö ante wæwente pönente ñimpo cædinque wentamö mïni mongæ̈nö mïni ñä mënongaquinque Wængonguï gämæ̈nö pöedäni. 20 Mönö Awënë weca mïni wampo pönenguinque pöedäni. Ayæ̈ Wængonguï, Mïnitö Codito poncæcäimpa, ante do nänö angaingä ïnongä inte Itota mïnitö weca poncæcäimpa, ante tömengä gämæ̈nö pöedäni.” 21 “Incæte edæ, Tömancoo do ingaï baï adobaï bacoocæ̈impa, ante Wængonguï badoncæcäimpa, ante tæiyæ̈ waëmö ingaïnäni Wængonguï beyæ̈ doyedë apæ̈negadänimpa. Wængonguï mänömaï nänö badompoga Itota ïñömö mänimpoga öönædë quëwencæcäimpa anguënë. 22 Edæ Möitee wodi, ‘Botö wænte gobo ate mïnitö Awënë Wængonguï wæætë mïnitö beyæ̈ cædinque mïni cabo ïñömïnite adocanque ingante apænte Ao ante æncæcäimpa. Tömengä ingante äninque, Möitee wodi botö beyæ̈ në apæ̈necä ingaingä baï bitö adobaï edæ botö beyæ̈ në apæ̈nebi bacæbiimpa, ancæcäimpa. Wængonguï mönö Codito ingante mänömaï angä ïninque tömengä wæætë në apæ̈necä bagacäimpa. Ïninque mïnitö ïñömö tömengä quïëmë ante apæ̈neyongä ëamonca ongonte tömänö ante ëñencæmïnimpa. 23 Ïninque edæ mäningä Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ingante æcänö ëñënämaï ïna ïñömö, tömengä guiidënäni weca quëwënämaï edæ wæncæcäimpa,’ ante Möitee wodi apæ̈negacäimpa,” ante Pegodo apæ̈necantapa. 24 Ayæ̈ apæ̈nedinque Pegodo, “Æpodänidö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïnänii. Edæ tömënäni Tämoedo tönö ayæ̈ pönäni tönö tömänäni adoyömö apæ̈nedinque Codito ñöwoönæ nänö cædö ante apæ̈negadänimpa. 25 Ïninque mïnitö guiquënë Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni wëmïni ïnömïni inte tömënäni näni angaïnö ante në ænguïmïni ïmïnipa. Ayæ̈ edæ Wængonguï, Botö pönö cæbo ate Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, ante nänö angaïnö ante mïnitö edæ mïni quëwenguinque ëñente quëwencæmïnimpa. Abadäö wodi ingante apæ̈nedinque Wængonguï, ‘Abadäö ëñëmi. Mïnitö mïni quëwencabo tönö wadäni tömämæ quëwënäni näni cabo näni cabo tönö tömämïni ïñömïnite bitö Pæ̈ingä pönö waadete cæcä beyænque waa quëwëninque tocæmïnimpa,’ ante apæ̈negacäimpa. 26 Wængonguï, Botö Wengä pönö aa pecä ëñëninque mïnitö wæætë wënæ wënæ cæte mïni gogaïnö ocæ̈ ëmænte wadæ pöninque wæætë waa quëwenguïnö cægöninque waa tocæmïnimpa. Ante cædinque tömengä täno mïnitö beyæ̈ ante tömengä ingante në cædongä mönö Codito ingante da pönongä pongacäimpa,” Ante Pegodo ïinque apæ̈negacäimpa.
Pegodo tönö Wäö awënëidi weca gongænte apæ̈nedapa
1 Pegodo tönö Wäö tömänäni ïnänite tæcæ apæ̈neyöna wadäni tömëna weca mäo godongämæ̈ pönänitapa. Ïïnäni ïñömö në, Wængonguï quï, ante godönäni tönö Tadoteoidi tönö Wængonguï oncö ñæ̈næncö ante në wææ wänönäni awënë tönö mänïnäni pongadänimpa. 2 Itota ñäni ömæ̈mongä baï mönö adobaï ñäni ömæ̈mongæ̈impa, ante Pegodo tönö Wäö apæ̈nedapa, ante do wædönäni inte tömënäni ñöwo pïinte mämö pönänitapa. 3 Pöninque tömënäni ïñäna ïnate bæi ongönänitapa. Ayæ̈ wëmö ba ïninque baänæ ate näna taquinque tömëna ïnate tee mönedäni guiidatapa. 4 Incæte tömëna äna në ëñënïnäni guiquënë pancadäniya nanguï ïnäni incæ në pönënäni bagadänimpa. Ïninque onguïñæ̈näni näni në pönencabo ïñömö wodo tinco mïido ganca ïnäni mänimpodäni baï bagadänimpa. 5 Baänæ ate oodeoidi awënëidi tönö tömënäni ïnänite në aadäni näni Picæncabo tönö në odömönäni tönö Eedotadëë ïñömö godongämæ̈ ponte ongönänitapa. 6 Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï Änato ponte a ongöñongä tömengä guiidënäni Caiapato Wäö Adecantodo tönö wadäni tömengä guiidënäni incæ tömengä weca godongämæ̈ pö guiidänitapa. 7 Pö guiidinque edæ Wäö tönö Pegodo ïnate tæcæguedë mämö gönönäni gongæ̈ñöna änänitapa. —Mïnatö æcänö tönö tæ̈ï pïñænte cæmïna ate cömäwadingä waa bawacantawo. Edæ æcänö ëmöwo apæ̈nete cæmïnaï. 8 Ante äñönäni Pegodo ïñömö Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tönö apæ̈nedinque, —Awënëidi ïmïni ëñëedäni, në aamïni mïni Picæncabo ëñëedäni. 9 Cömäwaingä æbänö cæte waa bawacäï, ämïnitawo. Edæ cömäwaingä ingante möna waa cædï beyænque mïnitö ñöwoönæ pönö apænte ämïni awædö. 10 Ïninque mïnitö tönö idægoidi wadäni tönö botö tömämïni ïmïnite adoyömö apæ̈nebo ëñencæmïnimpa. Itota Codito Näatadeta quëwëningä ingante awæ̈ ñænquedïmæ̈ cæte mïni në wæ̈nöningä ingante Wængonguï angä do ñäni ömæ̈mongacäimpa. Tömengä adocä Itota ëmöwo beyænque cömäwaingä ïningä tæ̈ï pïñængä badinque mïnitö weca a ongongä apa änewëmïnii. 11 Edæ wainca në mæ̈nönäni näni wido cædinca incæ wacä, Tæcæ manca pönï tæ̈ï manguimpa, ante cönongampa. Itota ïñömö mäninca baï æ̈æ̈monga pönï ongongampa. 12 Ïninque Itota, Quëwencæmïnimpa, ante mönö ïmonte ængä baï wacä ædö cæte adobaï ænguingää. Itota ëmöwo beyænque quëwencæmïnimpa, ante pönö cægaingä inte Wængonguï wæætë, Wawo adobaï ï, ante dicæ pönö cæcantawogaa. Ïñæmpa inguipoga tömämæ ïñömö edæ æcämenque incæ adobaï në tæ̈ï pïñænte ëmönongä ïñömö edæ dæ angampa, ante apæ̈nedatapa. 13 Ayæ̈ Pegodo tönö Wäö önönaque ïna inte nanguï adämaï ïna incæte edæ guïñënämaï edonque apæ̈nedapa, ante adinque tömënäni, Æbänö cæte edæ do ëñënatawoo, ante wædinque, Itota mïñæ̈ në godïna inte do ëñënapa. Näwangä impa, ante wædänitapa. 14 Edæ cömäwadingä ïningä tömënäni weca a ongongä adinque tömënäni ædö cæte wadö ante tedequïnänii. 15 Ïninque tömëna ïnate, Mönitö godongämæ̈ Apænte Äincabo weca ongönämaï godömenque goeda, änäni goda ïninque, Tömëna ïnate æbänö cæquïï, ante pönëninque godongämæ̈ tedecönänitapa. 16 Ïïmaï ante apæ̈nedänitapa. —Mänïna ïnate quïnö cæquïmöö. Ïñæmpa tömëna tæ̈ï pïñænte bamönengæ̈ cædatapa, ante Eedotadëë quëwënäni, Näwangä impa, ante tömänäni do ëñënänipa. Ïninque, Waa cædämaï ïnatapa, ante mönö ædö cæte anguïï. 17 Incæte mänïnö näni apæ̈nedö ante wadäni wïï godömenque ëñencædänimpa, ante wææ cædinque mönö tömëna ïnate wææ angæ̈impa. Mänïï ëmöwo ante mïnatö mïna wæquinque apæ̈nemïnapa. Wacä æcämenque ingante apæ̈nedämaï ïmäeweda, ante mönö wææ angæ̈impa, ante nämäneque tededänitapa. 18 Ayæ̈ ïinque tededinque Wäö tönö Pegodo ïnate äñete mämönäni pöna adinque tömëna ïnate wæætë, Ëñenguënë quëwëmïnaa, änänitapa. Edæ mïna panguinque ante Itota ëmöwo ante apæ̈nemïna. Ïincayæ̈ ate tömengä ëmöwo ante apæ̈nedinque edæ adopoque incæ odömönämaï ïmäeweda. 19 Ante äñönänite Pegodo tönö Wäö wæætë, —Ïñæmpa æcänö ingante ëñente cæquïmöna, ante pönëmïnii. Mïnitö änö ëñëninque wæætë Wængonguï nänö änö ëñënämaï inte cæmöna adinque Wængonguï edæ, Nö cæmïna abopa, anguingää. 20 Edæ möna adïnö ante möna ëñënö ante ædö cæte apæ̈nedämaï inguïmönaa. 21 Ante apæ̈neda ëñente wædinque awënëidi wæætë, Mïni panguinque, ante ancaa apæ̈nedänitapa. Incæte wadäni, Cömäïningä ingante Wængonguï waa pönï cæcantapa, ante watapæ̈ apæ̈nedäni ate wædinque awënëidi wæætë Wäö tönö Pegodo ïnate pancæte ante cædïnäni inte, Ïñæmpa waodäni pïïnäni ïninque mönö æbänö cæte panguïmöö, ante guïñente wædinque pänämaï inte ñimpo cædäni godatapa. 22 Edæ waa në bawadingä ïñömö do coadenta wadepo ayæ̈ godömenque tömengä nänö ëñadï ïñonte Wængonguï bamönengæ̈ cæcä waa bacä adinque tömänäni ædö cæte wadö ante pönenguïnänii.
Wede pönente tæ̈ï pïñænte cæcæmönimpa, ante Wængonguï ingante apæ̈nedänipa
23 Mänïï ñimpo cædäni godinque Pegodo tönö Wäö ïñömö tömëna tönö godongämæ̈ pönënäni weca ponte apæ̈nedinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në aadäni näni Picæncabo ïñömö mönatö ïmönate ïïmaï änäni wætamönapa, ante tömänö ante adodö ante apæ̈neda. 24 Ëñëninque tömënäni näni pönencabo adoyömö pönëninque Wængonguï ingante adotedæ̈ tedete apæ̈negadänimpa. “Awënë Wængonguï ëñëmi. Tæiyæ̈ Awënë ïnömi inte bitö öönæ owocoo tömancoo inguipoga tömämæ gäwapæntibæ tömämæ̈ badöninque öönædë owodäni yæipodë quëwënäni gäwapäa owodäni æyömömë quëwënäni tömänäni ïnänite bitö adobique badongabiimpa. 25 Ïninque mönitö mæ̈mæ̈ Dabii wodi ingante apæ̈nedinque bitö, Dabii ëñëmi, Bitö botö ïmote në cædömi ïñömite botö Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca apæ̈necä ëñëninque bitö wæætë ïïmaï ante apæ̈necæbiimpa. ‘Wadäni në ëñënämaï ïnäni incæ quïnante ænguï badinque wido cæcæte ante cædänii. Waodäni näni cabo waodäni näni cabo incæ idiquibæ̈ ante quïnante pönënänitawo. 26 Inguipoga awënë odeyeidi, Wido cæcæ̈impa, ante tæ̈ï gongænte ongönänipa. Pancabaa awënëidi adobaï, Æbänö cæquïmöö, ante godongämæ̈ pönëninquemönö Awënë ingante ayæ̈ tömengä nänö në öni pæcadongä Codito ingante pïinte änewënänipa töö,’ ante apæ̈nebi ëñëninque mæ̈mæ̈ Dabii wodi wæætë bitö beyæ̈ apæ̈negacäimpa.” 27 Ante Wængonguï ingante apæ̈nedinque ñöwodäni näni pönencabo godömenque apæ̈nedänitapa. “Wængonguï ëñëmi. Tömëmi Wengä bitö Tæiyæ̈ Waëmö ïnongä ïñongante bitö, Botö ïmote në cæbi bacæbiimpa, ante öni pæcagabiimpa. Näwangä impa. Incæte bitö ïmite në cædongä ïñongante Itota bitö në öni pæcadongä ingante edæ Edode tönö Pontio Pidato tönö idægoidi tönö wadäni tönö pïinte adoyömö ponte möni quëwëñömö incæ ongöninque bitö ïmite në cædongä ingante, Æbänö cæte wido cæquïï, ante do cædänitapa. 28 Edæ bitö tæ̈ï pïñæ̈mi ïnömi inte nämä pönëninque edæ, Ïïmaï baquïnö anguënë, ante do angabiimpa. Tömënäni guiquënë bitö angaïnö baï wæætë cædinque pïinte pö gongænte cædänitapa. 29 Ñöwo ïñömö bitö ïmite në cæmöni ïñömönite ñöwodäni pönö pïinte änäni ate wædinque bitö wæætë pönö cæbi ate mönitö tæ̈ï pïñæ̈ninque bitö änö ante guïñënämaï apæ̈necæmönimpa. 30 Ayæ̈ në wënæ wënæ ïnäni ïnänite bitö önompoca pönö gampobi ate waa bacædänimpa, ämönipa. Ayæ̈ bitö Wengä Itota Tæiyæ̈ Waëmö ïñongante mönitö tömengä ëmöwo apæ̈nedinque, Wadäni pönencædänimpa, ante mä cædinque bamönengæ̈ cæmöni adinque tömënäni guïñente wæcædänimpa ämönipa,” ante Wængonguï ingante apæ̈nedänitapa. 31 Ïinque apæ̈nedäni ate tömënäni näni godämæ̈ ongöñömö incæ ïñontobæ̈ ocæ ocæ cætapa. Cæyö tömänäni ïnänite Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca pö guiicä æ̈ninque ædæmö ëwocadinque tömënäni Wængonguï nänö änö ante guïñënedämaï inte edonque apæ̈negadänimpa.
Tömämö mönö quincoo impa, ante cædänipa
32 Ayæ̈ tömänäni näni pönencabo incæ tömënäni näni ëwocadö adodö ëwocate baï ïnäni inte mïmönë adodö ante pönëninque tömënäni ëadincoo incæ, Botö quï impa, ante änämaï ïnäni inte, Tömämö mönö quï impa, ante pæ gompodämaï ïnönänimpa. 33 Ayæ̈ Itota nänö da godongaïnäni ïñömö tæ̈ï pïñænte apæ̈nedinque, Itota Codito ñäni ömæ̈mongantapa, ante cöwë näni apæ̈nedï baï apæ̈nedönänimpa. Edæ Wængonguï tömënäni ïnänite waadete pönö cæcä ate watapæ̈ quëwënönänimpa. 34 Ayæ̈ tömënäni näni cabo incæ æcämenque ömæpocä ï ïñömö edæ dæ angantapa. Edæ ömæ näni ëadï incæ godonte æ̈ninque oncö mæ̈nonte näni ëadï incæ godonte æ̈ninque tömënäni näni godonte æ̈ninta ænte pöninque 35 Itota nänö da godongaïnäni weca ænte mämö ñö cædäni æ̈ninque tömënäni wæætë ömæpodäni ïnänite godönäni eyepæ̈ eyepæ̈ æ̈nönänimpa. 36 Ïninque Itota nänö da godongaïnäni ïñönäni adocanque Debii wodi pæ̈ingä Ootee ingacäimpa. Tömengä ïñömö, Wadäni wampo pönente quëwencædänimpa, ante në ædæmö apæ̈nedongä ïñongante wadäni tömengä ingante Bedënabee ante pönö pemongadänimpa. Ïingä Ootee Bedënabee näni pemöningä ïñömö Tipidebæ quëwente pöningä inte edæ, 37 tömengä ömæ ëadï godonte æ̈ninque tömengä nänö godonte æ̈ninta Itota nänö da godongaïnäni weca mämö ñö cægacäimpa.
Änäniya tönö Tapidæ̈
1 Mänïñedë Änäniya näni änongä tömengä nänöogængä Tapidæ̈ tönö tömënäni näni cæï baï cædinque ömæ näna ëadïmæ godonte æ̈natapa. 2 Ayæ̈ nänöogængä ëñëñongä tömëna godonte näna æ̈ninta incæ Änäniya ïñömö pancataa pæ gompote æ̈ninque wæætë pancataa ænte mämö Itota nänö da godongaïnäni weca ñö cæcantapa. 3 Ñö cæcä adinque Pegodo, —Änäniya ëñëmi. Tatäna ingante ædæmö entawëmi inte ömæ beyæ̈ bitö æ̈ninta pancataa, Botö quï, ante awëmö ñö cædinque edæ pancataa ænte mämö ñö cædinque bitö, Tömanta impa, ante quïmæ̈ änewëë. Ïñæmpa, babæ cædïmi inte bitö Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante babæ ämipa töö. 4 Edæ bitö ömæ ïnï incæ bitö quï cöwë intapa. Ayæ̈ ñöwo mäninta æ̈ninque, Æbänö cæquïï, ante tömëmi në ämi ïmitapa. Ïninque edæ mïmöno pönëninque quïmæ̈ wapiticæ̈ cæbitawo. Bitö mänömaï cædinque waodäni ïnänite wïï babæ apæ̈nedinque Wængonguï ingante babæ apæ̈nebitapa töö. 5 Angä ëñente wædinque Änäniya ïñömö tæ̈ wæænte æ̈mæ̈wo wængantapa. Wængä adinque tededäni ëñëninque tömänäni guïñente wædänitapa. 6 Wængä ïninque edënïnäni ponte wïni caate næ̈ænte mäo daga wënänitapa. 7 Dobæ wængä ate todee ooda go ate tömengä æbänö wængä ante ëñënämaï ïningä inte tömengä nänöogængä incæ pö guiicä. 8 Adinque Pegodo tömengä ingante, —Apæ̈nebi ëñëmoe. Mïnatö ömæ godöninque mänimpota æ̈mïnatawoo. Äñongä,Ao, mänimpota. 9 Angä ëñëninque Pegodo wæætë,Mïnatö ïñæmpa edæ guëa pönëninque, Mönö Awënë Önöwoca æbänö panguingää, ante quïmæ̈ cæmïnatawo. Edæ bitö nänöogængä baö ïnï në daga wënïnäni incæ do dao dao pönäni ëñëmii. Edæ bitö baö adobaï ænte gocædänimpa töö. 10 Tæcæ ante äñongä onquiyængä ïñömö tömengä önöwa gäänë tæ̈ wææ̈ninque näñe wængantapa. Wængä ate mänïï edënïnäni pö guiite ayönäni dobæ wænte a öñongä adinque tömengä baö ïnï æ̈ninque tömengä nänöogængä wodido gäänë mäo daga wënänitapa. 11 Mänömaï näñe wæ̈napa, ante tededäni ëñëninque Codito ingante näni në godongämæ̈ pönencabo tönö wadäni tömänäni ancai guïñente wægadänimpa.
Ate ëñencædänimpa, ante bamönengæ̈ nanguï cædänipa
12 Mänïñedë Itota nänö da godongaïnäni ïñömö Wængonguï Önöwoca tönö cædinque, Ate pönencædänimpa, ante wadäni ayönäni mä cædinque bamönengæ̈ nanguï cædönänimpa. Ayæ̈ adoyömö pönëninque tömänäni Wængonguï oncö Tadömöö yabæcönë näni änoncönë pö guii pö guii cædönänimpa. 13 Wadäni tömënäni ïnänite adinque, Në pönënäni waa quëwënäni ïnänipa, ante pönënäni incæte guïñente wædinque godongämæ̈ pö guiidämaï gomö adönänimpa. 14 Pancadäniya guiquënë onguïñæ̈näni tönö onquiyæ̈näni tönö nanguï ïnäni mönö Awënë ingante ñöwo pönënänitapa. Ïïnäni ïñömö do pönënïnäni tönö adocabodäni bacoo ïnäni bagadänimpa. 15 Ïninque mänïï bamönengæ̈ cædäni adinque wadäni wënæ wënæ ïnäni ïnänite ænte pöninque möïmoga möincodë ñö cædänitapa. Edæ, Pegodo nænque pämo wodo pænta goyongä tömengä gänëñömö öñöninque adocanque adocanque waa bacædänimpa, ante cædinque Pegodo nänö goquïnö ante ænte mämö ñö cædäni öñönänitapa. 16 Ayæ̈ adobaï Eedotadëë eyequeï wayömö näni quëwëñömö wayömö näni quëwëñömö quëwëninque wadäni wënæ wënæ ïnäni ïnänite næ̈ænte mämö næ̈ænte mämö cönönäni ate tömänäni waa badänitapa. Ayæ̈ wënæ në wentamö ëwocadäni inte yewænte wæwënäni ïnänite adobaï ænte mämö pöninque waa badänitapa.
Itota nänö da godongaïnäni ïnänite pïinte tee mönedänipa
17 Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä tönö wadäni tömengä tönö godongämæ̈ cædäni incæ Tadoteoidi ïnönäni inte, Ñäni ömæ̈mönämaï ingæ̈impa, ante në pönënäni ïnönänimpa. Ïninque Itota nänö da godongaïnäni mänömaï waa cædäni ate wædinque awënë tönö Tadoteoidi ïñömö tömënäni ïnänite pïinte agadänimpa. 18 Ïninque Itota nänö da godongaïnäni ïnänite yao ongonte æ̈ninque tömänäni ayönäni tee mönedänitapa. 19 Tee mönedäni wæcöñönänite Wængonguï anquedo woyowotæ̈ ponte odemö wi æ̈nete mantacä tayönänite apæ̈necantapa. 20 “Goedäni. Wængonguï oncö ñæ̈næncö yabæcönë go guiite næ̈ gongæ̈ninque mïnitö mänïñömö pönäni ïnänite apæ̈nedinque, Wængonguï pönö cæcä beyænque mönö quëwengæ̈impa, ante ædæmö apæ̈nemïni ëñencædänimpa.” 21 Angä ëñente cædinque tömënäni baönæ ñäö bayonte Wængonguï oncö ñæ̈næncö yabæcönë do go guiidinque odömonte apæ̈nedäni ëñënänitapa. Mänömaï do go guiite apæ̈nedänipa, ante ëñënämaï ïnäni inte edæ, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä guiquënë tömengä tönö godongämæ̈ cædäni tönö adoyömö pö guiidänitapa. Pöninque tömënäni idægoidi ïnänite në aadäni Picæ̈näni godongämæ̈ näni Apænte Änoncabo tömänäni ïnänite äñete pönänitapa. Ïïnäni wæætë tontadoidi awënëidi ïnänite äninque, Mïnitö tee möneincönë gote Itota nänö da godongaïnäni ïnänite äñete mämömïni poncædänimpa. 22 Änäni tee möneincönë gote ayönäni edæ dæ änäni ante wædinque wææ wänönäni awënëidi gode ancæ pöninque, 23 ïïmaï ante apæ̈nedänitapa.—Gote ayömöni oncö ædæmö tee mönete intapa. Ayæ̈ tontadoidi odemö pönï a ongönäni adinque mönitö go wi æ̈nete guiiyömöni edæ dæ änäni ate wædinque wadæ pömönipa. 24 Ante tededäni ëñëninque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö Wængonguï oncö ñæ̈næncö ante në wææ wänönäni tæiyæ̈ awënë tönö guïñente wædinque, Ñöwo quïëmë baï bacæ̈impa. 25 Ante wæyönäni wacä do pö guiidinque tömënäni ïnänite,—Aquënë quëwëmïni. Mänïnäni mïni tee mönedïnäni incæ Wængonguï oncö ñæ̈næncö yabæcönë go guiite a ongöninque mänïñömö pönäni ïnänite odömonte apæ̈nedäni ëñënäni ataqueedäni. 26 Ante apæ̈necä ëñente wædinque wææ wänönäni awënë tömengä nänö wææ wänoncabo tönö Itota nänö da godongaïnäni ïnänite æncæ godinque, Godongämæ̈ ongönäni incæ pïinte tacadäni wæcæ wæ, äninque pänämaï inte ee ænte pönänitapa. 27 Ænte pöninque në aadäni Picæ̈näni godongämæ̈ näni Apænte Änoncabo weca ænte mämö gönönäni gongæ̈ñönänite, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä ïñömö tömënäni ïnänite angantapa. 28 —Mäningä Itota ëmöwo apæ̈nedinque wadäni ïnänite odömönämaï ïmäewedäni, ante ancaa antamönipa töö. Incæte mïnitö mänïne mïni odömonte änewënö ante Eedotadëë tömäo odömonte apæ̈nemïnipa. Ayæ̈ godömenque tedewëninque mïnitö, Mäningä në wængaingä ingante awënëidi në wënæ wënæ cædïnäni ïnänipa, ante mönitö ïmönitedö ante änewëmïnipa töö. 29 Ante në ñæ̈nængä pïïñongä Pegodoidi wæætë,—Mönitö guiquënë waomïni ïmïnite ëñënämaï inte Wængonguï ingante ëñente cæquënëmöni ïmönipa. 30 Mïnitö Itota ingante ñænquedïmæ̈ timpote wæ̈nömïni wængä ate mönö wæ̈mæ̈idi Wængonguï incæ angä ñäni ömæ̈mongantapa. 31 Ayæ̈ në ñäni ömæ̈möningä ingante apæ̈nedinque Wængonguï, Bitö, Quëwencædänimpa, ante në Æ̈mi bacæbiimpa, angacäimpa. Në Æ̈mi ïñömite idægoidi tömänäni, Idæwaa wënæ wënæ cæte quëwente awædö, ante botö gämæ̈nö poncædänimpa, ante cæcæbiimpa. Bitö æ̈mi beyænque botö tömënäni ïnänite pönö waadete ñimpo cæcæboimpa. Ante cædinque edæ Itota nänö Awënë baquinque Wængonguï æ̈monga ænte mæ̈icä æidinque Wængonguï tömëmæ̈ ïnö tæ̈ contate ongongampa. 32 Itota ingante Wængonguï ænte mæ̈icä æigacäimpa, ante në adïmöni inte mönitö mänïnö ante në apæ̈nemöni ïmönipa. Ayæ̈ në ëñëmö cæmö ïñömonte Wængonguï tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante da pönongä ænte ëwocamompa. Tömengä Önöwoca adobaï mönitö tönö godongämæ̈ në apæ̈necä ingampa, ante Pegodoidi apæ̈nedänitapa. 33 Mänömaï apæ̈nedäni ëñëninque awënëidi ænguï badinque tömënäni ïnänite edæ wæ̈noncæ cædänitapa. 34 Mänïñedë adocanque Paditeocä incæ tömengä ëmöwo Gämadiedo tömënäni näni wææ angaïnö ante në ëñengä ïñongante tömänäni tömengä ingante waa adönänimpa. Ïninque tömënäni näni Apænte Äincabo wæ̈noncæ cæyönäni mäningä ïñömö tömënäni näni në waadecä ïnongä inte ængæ̈ gantidinque, Itota nänö da godongaïnäni ïnänite oncodo mantamïni wantæ ongoncædänimpa. 35 Angä dæ godäni ïninque Gämadiedo wæætë awënëidi ïnänite apæ̈necantapa.—Idægoidi ëñëedäni. Mänïnäni ïnänite æbänö cæquïï, ante ædæmö pönente ate edæ ee cæedäni. 36 Edæ doyedë wacä Teodo adobaingä ængæ̈ gantidinque, Botö në nanguï cæbo ïmopa, ante äñongante edæ tömengä mïñæ̈ coatodo tiento ganca ïnäni godänitapa, ante pönëedäni. Tömengä ingante wadäni mäo wæ̈nönäni wængä ate tömengä ëmïñæ̈nïnäni wæætë näwæ̈ godäni ate edæ dæ batimpa. 37 Ayæ̈ ate edæ awënë, Mïnitö ëmöwo ponte yewæ̈moncæmïnimpa, ante nänö änïñedë wacä Gadideabæ quëwëningä Oodaa adobaï awënë ingante wido cæcæte ante ængæ̈ gantiyongä nanguï ïnäni tömengä mïñæ̈ goyönäni tömengä ingante wæ̈nönäni wængä ate näwæ̈ adobaï gogadänimpa. 38 Ïninque, Mänömaï batimpa, ante pönente cæedäni. Ñöwo ïñömö ïïnäni adobaï ængæ̈ gantidäni adinque mïnitö tömënäni ïnänite ee ate gomö aedäni ämopa. Tömënäni waodänique inte cædäni baï ædö cæte cæquïnänii. Edæ dæ bacæ̈impa. 39 Wæætë Wængonguï angä ëñente cædäni baï mïnitö ædö cæte Baa ante wido cæquïmïnii. Edæ mïnitö mänömaï cædinque Wængonguï ingante pïïmïni inte wæbaïmïnipa. Ante wææ angä ëñente wædinque Ao ante tömengä nänö änö baï cædänitapa. 40 Itota nänö da godongaïnäni ïnänite aa pedäni pönäni ate awënëidi, Päedäni, änäni ëñëninque në wææ wänönäni æ̈montaimenca tæi tæi pänänitapa. Ayæ̈ awënëidi godömenque, Itota ëmöwo ante apæ̈nedämaï ïmäewedäni, ante äninque Itota nänö da godongaïnäni ïnänite ñimpo cædäni godänitapa. 41 Në Apænte näni Äincabo weca ongonte tao godinque tömënäni wæætë, Wængonguï mönö ïmonte adinque, Botö Wëñængä ëmöwo beyæ̈ wadäni wënæ wënæ änäni ate mïnitö eyepæ̈ inte caate wæcæmïnimpa, ante do cæcampa, ante pönëninque edæ nanguï togadänimpa. 42 Ïninque Wængonguï oncö ñæ̈næncö yabæcönë incæ waodäni oncönë incæ tömënäni ñimpo cædämaï inte cöwë go guii go guii cædinque cöwë odömonte apæ̈nedinque, Itota tömengä näwangä mönö Codito ingampa, ante watapæ̈ apæ̈nedäni ëñengadänimpa.
Tiæte ganca ïnäni në nënempodäni badänipa
1 Itota ingante në tee empote quëwënäni mänïñedë nanguï ïnäni badäni ate pancadäniya guidiego tededö në tededäni ïñömö ebedeo tededö në tededäni ïnänite pïinte äninque, Mïnitö mïni cabo owæmpoïnäni ïnänite ïïmö ïñö ïïmö ïñö cænguï eyepæ̈ godöninque möni cabo owæmpoïnäni ïnänite pönönämaï ïmïnipa töö, ante änäni. 2 Itota nänö në da godongaïnäni ïñömö dote ganca ïnäni ïñönänite wadäni, Dote ïnänipa, ante pemonte baï apæ̈nedönänimpa. Ïïnäni ïñömö guidiegoidi mänömaïnö ante wædänipa, ante ëñente wædinque wadäni Itota ingante në tee empote quëwënäni ïnänite äñete godongämæ̈ pönäni ate tömënäni ïnänite, —Wængonguï nänö apæ̈nedö ante në apæ̈nequënëmöni inte mönitö ædö cæte möni cæquënënö ante ñimpo cædinque cænguinque ante godonguïmönii. 3 Ïninque botö tönïñamïni ëñëedäni. Mïni pönencabo nämä cöwä adinque, Æcänö æcänö Wængonguï Önöwoca tönö ääwocaque baï ëwocate nö cædäni ïnänii, ante adinque mïnitö tiæte ganca ïnäni mänimpodäni ïnänite apænte æ̈edäni. Apænte æ̈mïni adinque mönitö tömënäni ïnänite, Cænguï në godömïni bacæmïnimpa, ämöni ëñente cæcædänimpa. 4 Mönitö wæætë Wængonguï ingante cöwë apæ̈nedinque Wængonguï nänö apæ̈nedö ante godömenque odömonte apæ̈nedinque mänïnonque cæte quëwencæmönimpa. 5 Mänömaïnö ante ëñëninque tömënäni nanguï ïnäni ïnönäni inte tömänäni Ao ante edæ, Ïïnäni mänömaï ïnänipa, ante adinque ïïmaï ëmönäni ïnänite apænte ængadänimpa. Adocanque Etebä në wede pönengä inte Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tönö ääwocaque baï ëwocacä ïnongäimpa. Tömengä tönö Pedipe, Podocodo tönö Nïicänodo, Timönö tönö Padömëna, ayæ̈ Antioquiya ïñömö në quëwëningä Nïicodato. Ïingä ïñömö oodeoidi näni pönënö baï pönengä inte do oodeo baï bacä ïnongäimpa. Mänimpodäni ïnänite apænte æ̈nänitapa. 6 Apænte æ̈ninque Itota nänö në da godongaïnäni weca ænte mämö gönönäni ongöñönänite ïïnäni ïñömö, Mïnitö në godömïni bacæmïnimpa, ante cædinque tömënäni ïnänite gampodinque Wængonguï ingante apæ̈nedänitapa. 7 Ïninque Wængonguï nänö apæ̈nedö ante gode ä gode ä cædinque mäo apæ̈nedäni ëñënönänimpa. Ïninque Eedotadëë ïñömö Codito mïñæ̈ näni tee empote quëwencabo tæiyæ̈näni yebænte bagadänimpa. Wængonguï quï, ante në godönäni incæ adobaï nanguï ïnäni wede pönëninque ëñente bagadänimpa.
Etebä ingante bæi ongönänipa
8 Etebä ïñömö Wængonguï waadete pönö cæcä ate tæ̈ï pïñænte ëwocadongä inte bamönengæ̈ nanguï cædongäimpa. Ayæ̈, Cæbo ate pönencædänimpa, ante mä cæcä adinque godongämæ̈ ongönäni pancadäniya, Æbänö cæcää, ante wædänitapa. 9 Wadäni guiquënë Etebä tönö guëa wæætedö wæætë ancæte ante cædänitapa. Ïïnäni ïñömö oodeoidi ïnönäni incæ pancadäniya Tidënebæ quëwënïnäni ïñönäni pancadäniya Adecantodia ïñömö quëwënïnäni ïñönäni pancadäniya Tiditiabæ quëwënïnäni ïñönäni pancadäniya Atiabæ quëwënïnäni ïnönänimpa. Tömënäni doyedë wadäni ïnänite në cægaïnäni ïnönäni inte ñöwo abæ tawænte godïnäni ïnönäni inte godongämæ̈ pöninque adocabodäni baï badïnäni ïnönänimpa. Tömënäni odömöincö ante, Möni në Abæ Tawænte Gocabo Odömöincö impa, ante pemönönänimpa. Ïninque tömënäni pancadäniya Etebä ingante wæætedö wæætë ante cæyönäni, 10 tömengä në nö ëñënongä inte Wængonguï Önöwoca tönö godongämæ̈ apæ̈necä ëñëninque tömënäni, Æ mönö wæætë ædö cæte wææ anguïï, ante wædänitapa. 11 Ïninque në wæætedö wæætë änäni adodäni incæ wadäni ïnänite godö awëmö änänitapa. Mïnitö babæ ante ï incæte, Möitee wodi ingante ante Etebä godö wënæ wënæ apæ̈necä ëñentamönipa, ante önonque äedäni. Ayæ̈ Wængonguï ingante adobaï tömengä godö wënæ wënæ ante babæ apæ̈necä ëñentamönipa töö, ante incæ äedäni, ante në abæ tawænte godïnäni änänitapa. Mänömaïnö änäni Ao ante tömënäni näni angaïnö baï cædinque Etebä ingante ante babæ ante pïïnänitapa. 12 Mänömaïnö ante babæ ante pïïnäni ëñëninque wadäni önönänique incæ në aadäni näni Picæncabo incæ në odömönäni incæ tömänäni ænguï badänitapa. Mänömaï ænguï badinque tömënäni Etebä wodi ingante bæi ongonte në Apænte näni Äincabo weca ænte mäo gönönäni ongongantapa. 13 Pancadäniya Etebä ingante ante babæ apæ̈nedinque ïïmaï änänitapa. Ïingä ïñömö ñimpo cædämaï inte cöwë Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmö oncö ïñonte wïwa tedewëninque tömengä godömenque Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante godö wïwa ante babæ apæ̈necä ëñentamönipa. 14 Ïñömö oncö ante apæ̈nedinque adocä Etebä ïñömö, Itota Näatadeta në quëwëningä ïï oncö bæ tadete wido cæcæcäimpa, ante änewengampa. Ayæ̈ adocä Itota ïñömö, Ïïmaï cæedäni, ante Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante Ao änämaï inte edæ, Wadö ante cæquënëmïni ïmïnipa, ante odömongampa, ante ïingä Etebä ïñömö adobaï änewengä ëñentamönipa töö, ante babæ apæ̈negadänimpa. 15 Mänömaï babæ apæ̈nedäni ëñëninque në Apænte näni Äincabo incæ Etebä ingante cöwä ayönäni tömengä awinca Wængonguï anquedo nänö ëmönö baï ëmongä agadänimpa.
Etebä nämä wææ apæ̈necampa
1 Ïninque, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä ïñömö Etebä ingante äninque, Bitö ïmitedö näni änïnö näwangä intawoo. 2 Äñongante Etebä wæætë ïïmaï ante nämä wææ apæ̈necantapa. “Botö wæmpoidi ëñëedäni. Botö tönïñamïni ëñëedäni. Mönö wæ̈mæ̈ Abadäö wodi Mëetopotämiabæ ayæ̈ quëwëninque Cadäna ïñömö ayæ̈ quëwencæ godämaï ïñongante Wængonguï në ñäö apäite baï ëmönongä inte Abadäö weca ponte a ongongä agacäimpa. 3 Ayæ̈ Abadäö ingante apæ̈nedinque Wængonguï, ‘Bitö guiidënäni ïnänite ëmö cæte bitö ömæ ëmö cæte godinque wabæca botö odömonguïmæca æ̈mæ̈wo wadæ goe,’ angacäimpa. 4 Angä ëñente cædinque Abadäö wodi mänïömæ Cadeabæ ëmö cæte wadæ godinque Cadäna näni quëwëñömö ganca pöninque quëwengacäimpa. Ayæ̈ tömengä wæmpo wodi wængä ate Wængonguï tömengä ingante angä ëñëninque Abadäö ïïmæca mönö ñöwo quëwëmæ ponte quëwengacäimpa.” 5 “Incæte Wængonguï, Tömëmi ömæ, ante Abadäö wodi ingante cabo incæ ömæ pönönämaï ingacäimpa. Wæætë Abadäö wodi wëñængä mæmpo ïnämaï ïñongante Wængonguï, Ïïmæ incæ bitö ænguïmæ ïñonte bitö pæ̈ïnäni adobæ tömäo quëwencædänimpa, ante odömongacäimpa. 6 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Wængonguï, Bitö pæ̈ïnäni ïñömö wabæca gote mänïmæ quëwënäni weca quëwëñönänite ïïnäni wæætë bitö pæ̈ïnäni ïnänite edæ ö ænte baï cædinque, Mönitö beyænque cæedäni, ante nanguï änäni wæcædänimpa. Ayæ̈ tömënäni nempo wantæpiyæ̈ coatodo tiento wadepo ganca mänimpoga quëwëñönänite adodäni wënæ wënæ cædäni beyæ̈ caate wæcædänimpa. 7 Ante Wængonguï godömenque apæ̈nedinque, ‘Bitö pæ̈ïnäni ïnänite në ö ænte wënæ wënæ cædäni ïnänite botö wæætë apænte äninque pancæboimpa. Ayæ̈ ïincayæ̈ ate bitö pæ̈ïnäni mänïömæ tömënäni näni caate wædïömæ ëmö cæte wadæ pöninque ïïmæca wæætë pöninque botö Wængonguïmo ïñömote botö beyæ̈ cæquïnäni ïnänipa.’ 8 Äninque Wængonguï, Mönö godongämæ̈ cæcæ̈impa, ante pönö cæbo ate mïnitö wæætë Ao ante ëñente cæcæmïnimpa. Mänömaï ante cædinque mïnitö onguïñæ̈mïnique ëö togænte caate wædinque ëñencæmïnimpa. Angä ëñëninque Abadäö wodi wëñængä Itæca ëñacä ate tömengä nänö ëñadï adoque Wængonguï itædë go ate tömengä ingante ëö togængacäimpa. Itæca wodi pæte wææ̈ Aacobo wæmpo bagacäimpa. Aacobo wodi pæte wææ̈ dote ganca ïnäni tapæ̈icä wææ̈ mönö wæ̈mæ̈idi wodi baquinque pægadänimpa.” 9 Ante apæ̈nedinque Etebä godömenque, “Mänïnäni mönö wæ̈mæ̈idi ingaïnäni ïñömö tömënäni biwï Ootee ingante ante adinque pïinte wædinque tiguitamö beyænque pædæ godönäni ö æ̈ninque Equitobæ ænte mäodäni gogacäimpa. Equitobæ pöninque tömënäni godonte æncæte ante cædinque Ootee wodi ingante mänïñömö quëwengä nempo pædæ godönäni awënë beyænque cæte quëwengantapa. Mänömaï quëwengä incæte tömengä tönö godongämæ̈ Wængonguï cöwë cægacäimpa. 10 Ïninque Ootee wodi ingante nanguï wïwa cædäni wæyongante Wængonguï cöwë wææ aacä quëwengacäimpa. Ayæ̈ Wængonguï pönö apæ̈necä ëñëninque në ëñente bayongante Equitobæ tæiyæ̈ awënë Padaönö incæ tömengä ingante waa adinque, Botö tæiyæ̈ awënë ïmo baï bitö wodo adobaï badinque Equitobæ wædænque awënë bacæbiimpa. Ayæ̈ adobaï botö awënë onconcoo bitö aacæbiimpa, angacäimpa.” 11 Ante apæ̈necä ëñëñönäni Etebä godömenque, “Mänïñedë Equitobæ tömäo Cänaämæ tömäo to aminte bayonte tepæmpo gæ̈wænte wædönänimpa. Mönö wæ̈mæ̈idi cænguï æncæte ante cædinque æ̈nämaï ïnönänimpa. 12 Ïninque, Equitobæ cænguï ayæ̈ mæ̈ öñompa, ante tededäni ëñëninque wæmpocä Aacobo wodi mönö mæ̈mæ̈idi në baquïnäni ïnänite äninque, Botö wëmïni, Equitobæ godinque cænguï ænte pöedäni, angä mä gogadänimpa. 13 Gote pöninque ayæ̈ wæætë mempoga gote a ongönäni adinque Ootee wodi incæ tömengä mëmöidi ïnänite, Botö mïnitö biwïmo ëñagaïmö ïmopa, angä wægadänimpa. Ayæ̈, Ootee guiidënäni do pönänipa, ante tededäni ëñëninque awënë Padaönö ingante gode änäni edonque ëñengacäimpa. 14 Ayæ̈ ate Ootee wodi tömengä wæmpo Aacobo wodi näni pæ̈incabo tetenta i tinco ganca mänimpodäni äñecä gogadänimpa. 15 Aacobo wodi mänömaï Equitobæ gote quëwëninque wængacäimpa. Ayæ̈ tömengä pæ̈ïnäni wææ̈ mönö wæ̈mæ̈idi ingaïnäni inte adobaï mänïñömö gote quëwente wængadänimpa. 16 Abadäö wodi wëënëñedë, Mönitö wodido, ante Caämodo wënäni näni änimpota mänimpota godonte æ̈ninque Tiquemö ïñömö ömæ godonte æ̈nongäimpa. Ante do agaïnäni inte mönö wæ̈mæ̈idi ñöwo Aacobo wodi bayetoca ingaï Cänaämæ ænte pöninque, ayæ̈ ïincayæ̈ ate wææ̈ tömengä wënäni bayetoca ingaï Abadäö wodi nänö ængaïmæ tömënäni wodido ingaïñömö mämö daga wengadänimpa.” 17 Ante apæ̈nedinque Etebä godömenque apæ̈necantapa. “Abadäö wodi ingante Wængonguï wëënëñedë nänö, Botö wantæpiyæ̈ ate bitö pæ̈ïnäni ïnänite adodö ænte mämömo poncædänimpa, ante nänö angaïñedë wodo ïinque bayonte tömënäni Equitobæ quëwëninque nanguï bacoo yebænte bagadänimpa. 18 Mänïñedë wacä onguïñængä ñöwocä incæ, Ootee wodi æcänö ingacäï, ante ëñënämaï ïnongä inte Equitobæ awënë bagacäimpa. 19 Tömengä ïñömö mönö guiidënäni wodi ïnänite wapiticæ̈ ante wënæ wënæ cægacäimpa. Tömengä, Mïnitö wëñæ̈näni tæcæ ëñadäni ïnänite wido cæedäni, ante pïingä ëñente wædinque mönö wæ̈mæ̈idi wodi incæ tæcæ ëñadäni ïnänite yabæque wido yabæque wido cædäni wængadänimpa.” 20 “Tömënäni mänömaï näni cægaïñedë incæ Möitee wodi ëñate pægacäimpa. Tömengä waëmö wëñæ̈ ïñongante Wængonguï waa acampa, ante pönëninque mëa go adoque apäicä go ate tömengä ingante mæmpo oncönë pæ gompote pæpogada pæcantapa. 21 Ayæ̈, Wæ̈nönäni wæncæ wæ, ante guïñente cædinque tömëna tömengä ingante yabæque gäwapæ̈ yædopæ̈ wo cæda ongöñongante awënë Padaönö wengä onquiyængä adinque, Botö wë, ante cædinque Möitee ingante ænte pæpogacä pægacäimpa. 22 Mänömaï cæcä beyæ̈ equitoidi näni ëñengaïnö ante tömänö ante odömönäni ëñente pædinque Möitee wodi në angä baquinque nanguï cæcä baquinque tæ̈ï pïñæ̈nongä inte pægacäimpa.” 23 Ante Etebä godömenque apæ̈nedinque, “Ayæ̈ æ̈mæ̈wo pædinque coadenta wadepo nänö ëñagaïñedë Möitee wodi, Idægoidi botö tönïñadäni ïnänite ëñacæ gobote, ante ëñacæ gocantapa. 24 Gote ëñayongä, Equito onguïñængä incæ botö guiidengä ingante wïwa cæcä caate wæcampa, ante adinque Möitee wodi tömengä guiidengä ingante wææ cæcæte ante cædinque tiyæ̈nö tiyæ̈ cædinque Equito onguïñængä ingante wæ̈nongä wængacäimpa. 25 Edæ, Wængonguï botö ïmote äninque, Bitö idægoidi ïnänite ö ænte mäobi wadæ gocædänimpa, ante do angä ëñentabopa, ante do ëñëningä inte Möitee wodi, Idægoidi adobaï ante ëñente pönencædänimpa, ante pönente cæyongä tömënäni wæætë mänïnö ante ëñënämaï ingadänimpa. 26 Mänömaï ï ïninque Möitee wodi ïïmö ate ponte ayongä idægoda wæætedö wæætë cæda adinque, ‘Ïñäna, mïna guiidencaya incæ wacä ingante quïmæ̈ wënæ wënæ cæte quëwëmïnaa.’ 27 Ante, Guëa waa waadete quëwencædaimpa, ante cæyongä adocanque tömengä guiidengä ingante në wënæ wënæ cædingä guiquënë Möitee wodi ingante bæ tadinque angantapa. ‘Ïñæmpa, Bitö mönitö awënë ïnömi ïmipa, ante, Në apænte ämi ïmipa, ante æcänö bitö ïmite në änaï. 28 Edæ Equito ingante ïïmö bitö wæ̈nömi baï ñöwoönæ adobaï botö ïmote wæ̈noncæte ante pönëmi awædö.’ 29 Angä ëñente wædinque Möitee wæætë wodii wïnongacäimpa. Wodii wïnonte wabæca Mäadiämæ gote wadäni ömæ quëwëninque wëñæ̈na mënaa wæmpocä bagacäimpa.” 30 Ante apæ̈nedinque Etebä godömenque awënëidi ïnänite ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Ayæ̈ wæætë coadenta wadepo go ate Möitee wodi önömæca cægöninque onquiyabo Tïnaiquidi gämæ̈nö gote dadi ëmænte ayongä ocäñequiwæ̈ gonga bæcoyömö Wængonguï anquedo ponte a ongongä agacäimpa. 31 Ate wædinque Möitee wodi, Quïnö baï inte bæco ante botö wïïmonte baï aboo, ante acæte ante pönömenque pöñongante mönö Awënë tömengä ingante ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. 32 ‘Bitö wæ̈mæ̈idi Wængonguïmo ïnömo inte botö Abadäö wodi Itæca wodi Aacobo wodi Wængonguïmo ïnömo ïmopa.’ Ante apæ̈necä ëñente wædinque Möitee wodi do do wäate guïñente wædinque, Wïï aïnente awædö, ante cægacäimpa. 33 Mänömaï cæyongante mönö Awënë wæætë, ‘Bitö næ̈ gongænte ongöñömö botö adoyömö ongömo beyænque onguipoi tæiyæ̈ waëmö impa, ante pönëninque bitö awæncata gä tadöwae ämopa. 34 Botö edæ cöwä adinque, Botö quïnäni ïnänite equitoidi æbänö wënæ wënæ cædänii, ante do abopa. Tömënäni caate ö ö wædäni do ëñente wædinque botö, Ñimpo cæbo ate abæ tawænte gocædänimpa, ante wææ̈ pömo ïmopa. Ñöwo ïñömö edæ ægodöe. Botö, Equitobæ gocæbiimpa, ante bitö ïmite adodö da godömo gocæbiimpa,’ ante Wængonguï Möitee wodi ingante angacäimpa.” 35 Ante apæ̈nedinque Etebä ïïmaï ante godömenque apæ̈necantapa. “Adocä Möitee ingante pïïninque idægoidi doyedë, ‘Ïñæmpa, Bitö mönitö awënë ïnömi ïmipa, Në apænte änömi ïmipa, ante æcänö bitö ïmite në änaï,’ ante änönänimpa. Ñöwo ïñömö Wængonguï anquedo ocäñequi ïñömö pöninque tömënäni näni në pïingaingä adocä Möitee ingante, Bitö idægoidi awënë bacæbiimpa, angacäimpa. Bitö tömënäni ïnänite ö æ̈ninque ænte mäobi abæ tawænte gocædänimpa, ante cædinque Wængonguï bitö ïmite da godongä gocæbiimpa, ante Wængonguï beyæ̈ apæ̈nedinque Wængonguï anquedo angacäimpa. 36 Möitee ïñömö, Ate pönencædänimpa, ante mä cædinque ayæ̈ Wængonguï tönö bamönengæ̈ nanguï cædinque idægoidi ïnänite ænte mäocä gogadänimpa. Equitobæ ëmö cæte wadæ pöninque gäwapæntibæ Opatawæ̈mæ̈ yæwedecapæ̈ pö ongöninque adocä Möitee mantacä ïmæ̈mäa pongadänimpa. Önömæca ta pöninque coadenta wadepo ganca cægöñönäni tömengä, Ate pönencædänimpa, ante mä cædinque bamönengæ̈ nanguï cægacäimpa,” ante Etebä wodi apæ̈necantapa. 37 Ayæ̈, “Adocä Möitee, Idægoidi ëñëedäni. Botö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nebo ïmo baï wacä edæ mïnitö tönïñacä incæ adobaï edæ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä bacæcäimpa. Tömengä ponte apæ̈necä ëñëninque mïnitö tömengä ingante ædæmö ëñente cæcæmïnimpa, ante Möitee wodi apæ̈negacäimpa. 38 Godongämæ̈ näni Wængonguï ingante apæ̈neincabo tönö Möitee wodi önömæca cægönongäimpa. Mönö mæ̈mæ̈idi tönö cægöñönäni Wængonguï anquedo wëënëñedë Tïnaiquidi në ponte äningä incæ adocä tönö Möitee wodi önömæca cægönongäimpa. Mänïñedë mönö ïmonte ante pönö cædinque Wængonguï, Möitee ëñëmi, angacäimpa. Ïincayæ̈ quëwenguïnäni ëñente quëwencædänimpa, ante cædinque botö, Mïnitö cæte quëwenguïmïnii, ante apæ̈nebo ëñëninque bitö adodö ante yewæ̈moncæbiimpa, ante apæ̈negacäimpa,” ante Etebä apæ̈necantapa. 39 Ayæ̈, “Möitee wodi mänömaï cæyongante mönö wæ̈mæ̈idi guiquënë ëñënämaï ïnäni inte tömengä ingante Baa äninque Equitobæ mönö adodö gocæ̈impa, ante önöwënenque pönente wægadänimpa. 40 Mänömaï në wædönäni inte tömënäni wæætë Aadöö wodi ingante apæ̈nedinque, ‘Aadöö ëñëmi. Mäningä, Equitobæ në ëmö cæte mönö ïmonte mämöningä Möitee wodi ædönö gote dæ angää, ante adämaï ïmönipa cæbii. Wængonguïidi ïnänipa, ante mönö ïmonte në töö æ̈mænte ænte goquïnäni ante bitö badömi æ̈mönie.’ 41 Äninque mänïñedë, Mönö wængonguï ingampa, ante cædinque tömënäni wagada wë baï badongadänimpa. Ayæ̈, Mönö wængonguï quï impa, ante cædinque cæ̈nïnäni wæ̈nöninque baö tömënäni näni badöinca gäänë ænte mämö ñö cædinque önompoca näni badöninca adinque æ̈æ̈mæ̈ baï cæte togadänimpa. 42 Mänömaï cædäni ate wædinque Wængonguï näëmæ̈, Pönë cæmïniyaa, ante pïingacäimpa. Ayæ̈, Ïïnäni öönædë owocooque ante, Wængonguïidi ïnänipa, ante oda cæcædänimpa, ante cædinque idægoidi ïnänite ñimpo cædinque dadi ëmæ̈ninque aadämaï ingacäimpa. Edæ mänïnö tömënäni näni cægaïnö baï ante pönente yewæ̈möninque wacä wantæpiyæ̈ ate Wængonguï beyæ̈ ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. ‘Idægoidi ëñëedäni. Önömæca gote coadenta wadepo ganca cægöninque mïnitö,Wængonguï quï, ante pönoncæte ante cædinque cæ̈nïnäni wæ̈nöninque baö tönö mäincoo ænte pö ænte pö cæmïni incætedicæ botö ïmote ante pönëninque pönömïni æntawogaa. 43 Ïñæmpa, Mönö wængonguïidi ïñönänite ædæ wæænte apæ̈necæ̈impa,ante cædinque mïnitö mïni badöninca adoca Mönoco mïni änonca beyæ̈æ̈montaicö oncö næ̈ænte godinque wocæ wocæ cædömïni awædö. Ayæ̈ waca, Möni wængonguï Adempaö nëmö baï owocæ̈impa, ante mïni badöninca næ̈ænte æ̈monga cö cæ cö cæ cædömïnimpa töö. Ante adinque Wængonguï, Mänömaï cæmïni beyæ̈ botö mïnitö ïmïniteBabidönia ganca da godöninque godömenque gobæ da godömo gocæmïnimpa,’angampa, ante yewæ̈mongatimpa.” Ante apæ̈nedinque Etebä, Mönö wæ̈mæ̈idi ïïmaï cægadänimpa, ante godömenque apæ̈necantapa. 44 “Wængonguï doyedë Möitee wodi ingante apæ̈nedinque, Mïnitö æ̈montaicö mæ̈nonte ate botö wææ ante yewæ̈möninca cö cæte mancæmïnimpa. Ïïmaï mæ̈noncæmïnimpa, ante odömongä adinque Möitee wodi wæætë mönö wæ̈mæ̈idi ïnänite odömongä ate ëñëninque tömënäni wæætë Wængonguï nänö odömönö baï mänömaïnonque æ̈montaicö mæ̈nongadänimpa. Mänömaï mæ̈nonte ate dica wææ ante Wængonguï nänö yewæ̈mongainca incæ mänincönë cö cægadänimpa. Ayæ̈ önömæca wayömö wayömö gocæte ante æ̈montaicö capote mongænte mäo wocæ wocæ cægadänimpa. 45 Ayæ̈ wadäni mänïömæ në quëwënäni ïñönänite Wængonguï wido cæcä ate mönö wæ̈mæ̈idi Ootowee wodi mïñæ̈ ponte ömæ æ̈ninque Wængonguï oncö æ̈montaicö näni ænte mongængaincö mämö wodongadänimpa. Wodönäni ate Awënë Dabii wodi nänö ëñate quëwenguimpoga mänincö æ̈montaicö incæ ayæ̈ a owogatimpa. 46 Awënë Dabii ingante Wængonguï pönö waa agacäimpa. Ïninque Dabii wæætë Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Bitö Aacobo wodi Wængonguï ïnömi ïmipa, ante adinque botö, Bitö quëwenguïñömö, ante oncö ämi mæ̈nonguïmo, äñongante Wængonguï Baa angacäimpa. 47 Wæætë Tadömöö wodi Wængonguï beyæ̈ në oncö mæ̈nongä ingacäimpa. 48 Mänömaï cægaïnäni incæte Wængonguï ïñömö edæ æ̈monga pönï në ongongä inte waocä nänö önompoca mæ̈nönincönë ædö cæte pönö Ao ante guiite quëwenguingää. Mänömaïnö ante pönente wædinque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. 49 ‘Botö në Tæiyæ̈ Awënë ïnömo ïñömote öönæ incæ botö Awënë tæ̈ contaquï baï impa,inguipoga wæætë botö önöwa podöwate quï baï impa. Mänömaï në ongömo beyæ̈ mïnitö botö oncö ante ædö cæte mæ̈nonguïmïnii. Inguipoga æcönënö guiidinque guëmanguïmoo, ante Wængonguï angampa. 50 Botö ïñæmpa tömëmo önompoca tömää në badongaïmo ïnömo ïmopa,’ante Wængonguï Awënë angampa, ante wacä yewæ̈mongacäimpa.” 51 Ante apæ̈nedinque Etebä godömenque ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Ñöwo ëñëedäni. Mïnitö mïmö ömædë ïmïni inte wïï pönencædö. Önömoncaque ëñëninque wïï ædæmö ëñëmïni ïmïni awædö. Mïnitö wæ̈mæ̈idi näni cægaïnö ante ëñëmïnitawo. Ïñæmpa tömënäni näni cægaï baï adobaï cædinque mïnitö Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante Baa äninque cöwë wææ ämïnipa töö. 52 Mïnitö wæ̈mæ̈idi doyedë Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïnänite togænte päninque adocanque ingante ata cæpodämaï inte tömänäni ïnänite togænte pangadänimpa. Edæ në apæ̈nedäni, Në nö entawënongä inte ponguingä ingampa, ante apæ̈neyönänite tömënäni ïnänite do wæ̈nönäni wængadänimpa. Ñöwo ïñömö tömënäni näni, Ponguingä, angaingä incæ do pongä adinque mïnitö godö wæ̈nömïnitapa töö. 53 Edæ, Ïïmaï cæedäni, ante Wængonguï wææ angampa, ante Wængonguï anquedoidi änäni ëñëninque yewæ̈mönäni ate mïnitö në adömïni incæ Baa äninque ëñënämaï cöwë cæmïnipa töö,” ante Etebä ïinque apæ̈necantapa.
Etebä ingante wæ̈nönäni wængampa
54 Mänïï awënëidi guiquënë Etebä nänö apæ̈nedö ante ëñente wædinque äïnäni badinque baga wentoquënë wentoquënë angate pïïnänitapa. 55 Etebä ïñömö Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante ædæmö ëwocadinque öönædë ïnö æ̈mö adinque Wængonguï ñäö apäite baï nänö ëmönö acantapa. Ayæ̈ në Waocä ëñagaingä inte Itota incæ Wængonguï tömëmæ̈ ïnö adiyæ̈ ongongä acantapa. 56 Adinque, —Badogaa, öönædë wi æ̈nete baï ba abopa. Waocä në ëñagaingä incæ Wængonguï tömëmæ̈ ïnö adiyæ̈ ongongä abopa. 57 Ante apæ̈necä ëñente wædinque tömënäni pïinte Yæ yæ äninque ëñënämaï cæcæte ante önömonca ñï mämoncate cædänitapa. Godongämæ̈ pïinte quingæ̈ tömengä weca pogodo pöninque, 58 tömengä ingante bæi ongöninque tömënäni näni quëwëñömö yabæque ænte mäo dicaca tæi tacacæ cædänitapa. Tömengä æbänö angää, ante ënënïnäni inte në apæ̈nedäni ïñömö edæ tacacæ cædinque tömënäni weocoo yabæcooque gä tadongate tæcæ æ̈mæ̈wo pædingä Taodo näni änongä önöwaca ïnö ñö cædönänimpa. 59 Dicaca tacayönäni Etebä ïñömö Wængonguï ingante apæ̈nedinque, “Awënë Itota, bitö botö önöwoca æncæbiimpa.” 60 Ante da guicapodinque yedæ äninque, “Awënë, tömënäni näni wënæ wënæ cædönö ante ee ae,” äninque edæ mö ñonte baï wængacäimpa.
1 Etebä wodi ingante wæ̈noncæte ante dicaca tacadäni adinque Taodo guiquënë, Waa wæ̈nömïni wængampa, ante Ao ante ongongacäimpa.
Në godongämæ̈ pönëïnäni ïnänite Taodo togænte pangä
Mänïönæ incæ mä togænte päninque Eedotadëë ïñömö Codito ingante näni në godongämæ̈ pönencabo ïnänite godömenque nanguï togænte pïinte pangadänimpa. Ate wædinque Itota nänö në da godongaïnänique godämaï ongöñönäni wadäni ïñömö näwæ̈ wodii wïnöninque Oodeabæ Tämadiabæ æ̈mæ̈nö æ̈mæ̈nö gogadänimpa. 2 Mänïï Etebä wodi ingante æ̈mæ̈wo wæ̈nönäni wængä ate Wængonguï ingante në waa adäni incæ Ca ca wædinque mäo daga wenänitapa. 3 Taodo guiquënë, Itota ingante në pönënäni ïnänite wido cæcæ̈impa, ante nanguï wënæ wënæ cædinque wacönë pö guii wacönë pö guii cædinque onguïñæ̈näni tönö onquiyæ̈näni ïnänite bæi ongonte wëä mäo tee mönegadänimpa.
Tämadiabæ godinque Pedipe apæ̈necä ëñënänipa
4 Mänïï në wodii wïnönäni ïñömö ædömë godinque Codito ingantedö ante cöwë watapæ̈ apæ̈nedäni ëñënönänimpa. 5 Ïninque Pedipe ïñömö Tämadia näni nanguï quëwëñömö gote apæ̈nedinque, Mönö Codito æbänö do ponte cægacäï, ante apæ̈necä ëñënänitapa. 6 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque tömengä, Ate pönencædänimpa, ante mä cæcä adinque nanguï ïnäni adoyömö pönëninque, Mönö ëñengæ̈impa, ante cædänitapa. 7 Waodäni nanguï ïnäni wënæidi wentamö ëwocadäni tönö quëwënäni adinque Pedipe angä ëñëninque wënæidi incæ Yæ äninque dæ tao godäni ate önönänique badänitapa. Ayæ̈ cömäïnäni incæ cabæ̈ïnäni incæ tæiyæ̈näni ïnänite Pedipe cæcä ate waa badänitapa. 8 Ante adinque mänïñömö quëwënäni wæætë watapæ̈ togadänimpa. 9 Wacä idö tömengä ëmöwo Timönö ïñömö tömengä adoyömö quëwëninque wënæ tönö wantæpiyæ̈ cæcä ïnongäimpa. Ïninque Tämadiabæ quëwënäni tömänäni, Æbänö nanguï cæcää, ante guïñente wæyönänite tömengä, Në idömo ïnömo inte botö ïñömö edæ nanguï cæte beyæ̈ ñæ̈ñæ̈mo pönï ïmo aedäni. 10 Angä ëñëninque awënëidi incæ önönänique incæ tömänäni adoyömö pönëninque, “Wængonguï nänö tæ̈ï pïñæ̈nö baï entawëninque ingä idö ïñömö në Tæ̈ï Pïñæ̈nongä ingampa,” ante pönëwëninque, Në Ñæ̈nængä pönï ïnongä ingampa, ante pemongadinque tömengä apæ̈necä ate ædæmö ëñënönänimpa. 11 Ayæ̈ tömengä wantæpiyæ̈ wënæ tönö wæætë wæætë mä cæcä adinque tömënäni, Tömengä ingante mönö ëñengæ̈impa, ante tee empo tee empo godönänimpa. 12 Mänömaï cæyönänite Pedipe guiquënë, Wængonguï Awënë Odeye nempo mönö quëwengæ̈impa, ante watapæ̈ apæ̈necä ëñënänitapa. Ayæ̈, Mönö Codito ïñömö tömengä ëmöwo Itota ëmongampa, ante apæ̈nebo ëñëedäni. Ante apæ̈necä ëñëninque onguïñæ̈näni incæ onquiyæ̈näni incæ wede pönëninque æpæ̈në guiidänitapa. 13 Ïninque Timönö incæ adobaï pönëninque æpæ̈në guiidinque Pedipe mïñæ̈ tee empo tee empo gocantapa. Pedipe, Ate pönencædänimpa, ante mä cædinque tæ̈ï pïñænte nanguï cæcä ate wædinque Timönö adocä cöwë guïñente wægacäimpa. 14 Ïninque, Tämadiabæ quëwënäni Wængonguï nänö apæ̈nedö ante ëñëninque do Ao änänipa, ante Eedotadëë ponte tedeyönänite Itota tömengä nänö da godongaïnäni incæ do ëñënänitapa. Ëñëninque Pegodo tönö Wäö ïnate Tämadiabæ da godönäni godatapa. 15 Godinque Tämadiabæ pöninque tæcæ mä pönënäni beyæ̈ ante tömëna Wængonguï ingante ïïmaï ante apæ̈nedatapa. Wængonguï ëñëmi. Bitö Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante tömënäniya da pönömi pö guiicä ate ëwocacædänimpa, ämönapa. 16 Edæ Awënë Itota ëmöwo apæ̈nedinque tömënäni mä æpæ̈në guiiyönänite bitö Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tömënäniya wææ̈ guiidämaï ingantapa cæbii. Ñöwo ämi pö guiicæcäimpa. 17 Ante apæ̈nedinque Pegodo tönö Wäö tömënäniya pönö gampote apæ̈neyöna Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca pö tömënäni baonga guiicantapa. 18 Mänömaï pönö gampoyöna Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tömënäniya pö guiicä ate wædinque Timönö guiquënë tömënäni godonte æ̈inta pædæ pönöninque, 19 tömëna ïnate, —Mïnatö baï botö adobaï në cæbo bacæboimpa ämopa. Pönö cæmïna ate botö në cæbo badinque wadäniya pönö gampobo ate Wængonguï Önöwoca adobaï pö guiicæcäimpa, ämopa. 20 Äñongante Pegodo, —Bitö mïni godonte æ̈intaque pædæ godöninque, Wængonguï Önöwoca nänö da pönönongä ingante æncæboimpa, ante pönëwëmii. Edæ tömëmi tiguitamonque næ̈æ̈ninque edæ bitö ömæ̈e ëwenguinque gobäwe. 21 Ïñæmpa, Wængonguï Önöwoca nänö da pönönongä ingante æ̈ninque godongämæ̈ cæcæboimpa, ämitawoo. Wængonguï ayongä nö pönente cæbipa ænguïmii. Edæ mönatö tönö ædö cæte cæquïmii. 22 Ñöwo edæ mänïnö bitö wïwa cædïnö ante wæwente pönëninque ñimpo cæe. Ayæ̈ mönitö Awënë ingante apæ̈nebi ëñëninque tömengä wabänö pönö waadete cædinque mïmöno bitö pönëwënö ante wadæ cædinque ñimpo cæbaingampa. 23 Bitö nämä beyænque ante në æ̈ïnëmi inte bitö mïmönë guïnæ̈mæ̈ entawente baï quëwëmipa. Ayæ̈ bitö tömëmi wïwa cædö beyænque ñä cæyænte baï quëwëmipa, ante awædö. 24 Angä ëñëninque Timönö wæætë, —Æ ämi awædö, äninque Pegodo ingante, Botö mïnatö änö baï wïï bacæboimpa, ante cædinque mïnatö botö beyæ̈ Wængonguï ingante apæ̈needa, angantapa. 25 Ayæ̈ Wäö tönö Pegodo ïñömö, Itota incæ mönö Codito ingaingä ingampa, ante mänïñömö quëwënäni ïnänite mönö Awënë nänö änö ante apæ̈neda ëñënänitapa. Ïinque apæ̈nedinque adodö Eedotadëë gocæte ante wadæ gote Tämadiabæ godinque tömëna wayömö wayömö mäo wædænque quëwënäni weca pö pö cædinque nanguï ïnäni ïnänite apæ̈nedinque Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈neda ëñënänitapa.
Etiopebæ awënë ingante Pedipe bee tengampa
26 Mäningä Pedipe ingante anquedo ayæ̈ ate ponte äninque, “Bitö ægodöe, Eedotadëë wæi Gata goquïnö pædæ taoquinque betamonca gocæbiimpa,” angantapa. Mänïnö önömæcaque wæidö ïnompa. 27 Mänömaïnö angä ëñëninque Pedipe ængæ̈ gantidinque wadæ godinque anquedo nänö änïnonque cægonte ayongä onguïñængä Etiopebæ quëwëningä pö eyepæ̈ bee tengä acantapa. Ïingä ïñömö Etiopebæ tæiyæ̈ awënë onquiyængä Cantate beyæ̈ tömënäni godonte æ̈inta në aacä ïnongä inte ñæ̈næ̈ awënë ïnongäimpa. Tömengä ñöwo Wængonguï weca ædæ wææ̈ninque watapæ̈ apæ̈necæte ante Eedotadëë æidingä inte ocæ̈ ëmænte pöninque Pedipe ingante eyepæ̈ mämö bee tengantapa. 28 Ïingä ïñömö cabayo nänö wëä pönoncadea æi tæ̈ contate ocæ̈ ëmænte pöninque Itaiya wodi Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä nänö yewæ̈mongainta næ̈ænte a congantapa. 29 Mänömaï a conte pöñongante Pedipe ingante Wængonguï Önöwoca, “Goe, Ïï cabayo nänö wëä pönoncade eyepæ̈ godinque guëa goe,” angantapa. 30 Angä ëñëninque Pedipe pogodo godinque obo ponte ëñëñongä Etiopebæ awënë ïñömö Itaiya wodi nänö Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongainta adinque apæ̈necä ëñëninque, —Bitö ate apæ̈nedö ante ædæmö ëñëmitawo. 31 Äñongante, —Ïñæmpa ëñëmogaa. Botö ïmote apæ̈nedänipa ëñenguïmoo. Ante apæ̈nedinque Pedipe ingante, Bitö botö weca æ̈æ̈ guiite tæ̈ contae, angä æ̈æ̈ guii tæ̈ contacantapa. 32 Mäninta Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongainta Etiopebæ awënë nänö aintaa ïïmaï ante yewæ̈monte ongönönimpa. “Codotedo ingante wæ̈nongæ̈impa, ante bæi ongonte æ̈ninque töö godonte baï cædinquetömengä ingante adobaï wæ̈noncæte ante bæi ongonte ænte godänitapa. Obegaidi ocaguincoo ëö toyönäni wædämaï pæ wëënecä baïtömengä adobaï wædämaï inte pæ wëënecantapa. 33 Pïinte änäni wæyongante në apænte anguënënäni incæ, Pangæ̈impa, ante cædinque nöingä ante änämaï ïnänitapa. Tömengä ingante æ̈mæ̈wo wæ̈nönäni wængaingä ïñongante,Tömengä nänö pæ̈ïnäni, ante ædö cæte apæ̈nequïï.” 34 Ante näni yewæ̈mongaïnö adingä inte Etiopebæ awënë ñöwo Pedipe ingante, —Apæ̈nebi ëñëmoe. Në Wængonguï beyæ̈ apæ̈negaingä ïñömö æcänö ingante ante në apæ̈negacäï. Tömengä nämä ingante ante yewæ̈mongantawo. Edæ wacä ingante ante yewæ̈mongantawo, ante ëñencæte ante wæbopa. 35 Ante äñongante Pedipe ïñömö Etiopebæ awënë nänö adinta adotaa ate apæ̈nedinque ayæ̈ wataa wataa adinque Itota ingantedö ante watapæ̈ apæ̈necä ëñengantapa. 36 Apæ̈neyongä taadö godinque wapæ̈ ganca pönatapa. Equitobæ awënë mänïmæ̈ adinque Pedipe ingante, Waa ae. Ïñömö gäwapæ̈ impa. Æpæ̈në guiidämaï inguïmo, ämitawoo. 37 Angä ëñëninque, —Bitö mïmöno wede pönëmi ate botö Ao ämaïmopa, angantapa. Äñongante, —Ao botö, Itota Codito näwangä Wængonguï Wengä ïnongä ingampa, ante wede pönëmopa. 38 Äninque Etiopebæ awënë angä cabayo næ̈ gongæ̈ ate Pedipe tönö guëa æpæ̈në ti wææ̈na ate Pedipe tömengä ingante æpæ̈në guidongä guiicantapa. 39 Ayæ̈ æpæ̈në guiite ate tömengä tao gongæ̈ñongä Wængonguï Awënë Önöwoca Pedipe ingante ïñæ̈ æ̈æ̈nonte ö ængä. Ate æ̈mæ̈wo adinque Etiopebæ awënë watapæ̈ todinque oncönë goïnö gocantapa. 40 Pedipe guiquënë Atota ïñömö ïñontobæ̈ a ongöninque godömenque wadäni näni quëwëñömö go apæ̈nedinque wayömö näni quëwëñömö go apæ̈nedinque Tetadea ganca godinque Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈necä ëñengadänimpa.
Awënë Itota ingante Taodo acampa
1 Taodo guiquënë mönö Awënë ingante në tee empote quëwënäni ïnänite pïïninque, Wæ̈nongæ̈impa, ante bæi ongö bæi ongö cædinque cöwë ñimpo cædämaï ingacäimpa. Ñöwo godömenque cæcæte ante Wængonguï oncönë gote në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä ingante apæ̈nedinque, 2 Awënë ëñëmi, angantapa. Bitö Ao ämi ïninque botö Daämaco näni quëwëñömö gote ayömo, Onguïñæ̈näni incæ onquiyæ̈näni incæ æcämenque Itota Taadö ante në godäni ïnänii, ante adinque tömënäni ïnänite bæi ongonte goti winte Eedotadëë ænte pömaïmopa. Ïninque bitö, Taodo mänömaï cæcæcäimpa, ante botö beyæ̈ cadota ante yewæ̈möninque pædæ pönömi æ̈ninque botö wæætë Daämaco ïñömö mäo oodeoidi odömöincönë awënëidi weca gote pædæ godömo ænte adinque tömënäni Ao äñönäni mänömaï cæbaïmopa. 3 Äñongä awënë Ao ante yewæ̈möninque pædæ pönongä æ̈ninque Taodo Daämaco obo gote ayongante ïñontobæ̈ öönædë ïnö näinte baï cædinque tömengä nänö ongöñömö tömäo guïnæ̈ gongæ̈. 4 Adinque Taodo guidömëmæ̈ tæ̈ go wæængantapa. Ayæ̈ wæænte öñöñongante tömengä ingante, “Taodo. Taodo. Quïnante botö ïmote togænte pämii.” 5 Angä ëñente wædinque Taodo wæætë, “Awënë, æmömidö ïnömi ïmii.” Ante ëñëñongä, “Botö Itotabo ïnömo inte bitö në togænte pänïmo mänïmotö ïmopa cæbii. Ïñæmpa wagada päintoca baï bitö nämä ïñæ̈ æ̈wate baï cædinque cowate baï edæ caate baï wæbipa töö.” 6 Mänömaï apæ̈necä ëñëninque Taodo ancai guïñente do do wäadinque, “Awënë, æbänö cæquïmo ämii.” Äñongante mönö Awënë wæætë apæ̈necantapa. “Bitö ængæ̈ gantidinque ïïnäni näni quëwëñömö goe. Botö, Taodo ïïmaï cæcæcäimpa, ante wacä ingante Daämaco ïñömö në quëwengä ingante do apæ̈nebo ëñengampa cæbii. Bitö Daämaco ïñömö gote ongöñömi tömengä wæætë bitö ïmite apæ̈necä ëñente cæcæbiimpa.” 7 Taodo tönö godongämæ̈ godäni guiquënë waocä ingante adämaï ïnäni incæte, Önonque tempa, ante pönëninque ancai guïñente wædänitapa. 8 Taodo ïñömö onguipoga ayæ̈ a öñongä inte ængæ̈ gantidinque awinca adämaï ingä adinque wadäni tömengä ingante önompo bæi ongöninque Daämaco ganca ænte mäodäni gocantapa. 9 Mänïñömö gote ongöninque tömengä adämaï ïnongä inte cæ̈nämaï bedämaï mëönaa go adoönæque ïñonte wæwengacäimpa. 10 Ayæ̈ wacä në pönengä Änäniya Daämaco ïñömö quëwengä inte mä pönï wïïmonte baï ayongä mönö Awënë, “Änäniya,” angä ëñëninque, “Awënë, botö ëñëe cömopa.” 11 Äñongä mönö Awënë wæætë, “Taodo ñöwo Wængonguï ingante apæ̈necampa cæbii. Bitö ængæ̈ gantidinque taadö näni Töïnö änönö godinque Codaa oncönë gote äninque, Tadoto në quëwëningä Taodo ïñömö owocantawo, ante acæbiimpa. 12 Wængonguï ingante ñöwo apæ̈nedinque ate baï ayongä wacä Änäniya pö guiidinque, Ñöwo edonque acæbiimpa, ante gampocampa, ante ate baï Taodo wæcantapa cæbii. Tömengä wïïmonte baï adinque nänö wædö baï cædinque bitö ñöwo gote cæcæbiimpa.” 13 Angä ëñente wædinque Änäniya wæætë, “Awënë ïñæmpa botö, Mäningä Taodo ïñömö quïnö baï onguïñængä ingää, ante nanguï tededäni do ëñëmopa. Ayæ̈, Eedotadëë ïñömö tömengä bitö quïnäni ïnänite wënæ wënæ cæcampa, ante tededäni ëñente wæbopa. 14 Ayæ̈ në godönäni ñæ̈næ̈näni Ao ante yewæ̈mönäni æ̈ninque tömengä ïñæmpa në angä badinque bitö ëmöwo ante në apæ̈nemöni ïñömönite bæi ongonte tee mönecæte ante pongampa cæbii.” 15 Ante wæyongante mönö Awënë wæætë Änäniya ingante, “Ïingä ingante do apænte æ̈mo apa änewëë. Tömengä ingante, Bitö wabæca gote wadäni ïnänite botö ëmöwo ante apæ̈nedinque ayæ̈ tömënäni awënëidi ïnänite botö ëmöwo ante apæ̈nedinque idægoidi ïnänite adobaï botö ëmöwo apæ̈nebi ëñencædänimpa, ante tömengä ingante do antabopa cæbii. Ñöwo tömengä weca gobäwe. 16 Ayæ̈ botö në æ̈ningä inte tömengä æbänö botö ëmöwo beyæ̈ nanguï caate wæquënengä ingää, ante odömömo ate ëñencæcäimpa.” 17 Angä ëñëninque Taodo nänö owoyömo go guiidinque Änäniya tömengä ingante gampomöninque, —Taodo botö tönïñabi ëñëmi. Bitö taadö pöninque Itota ingante abitawo. Tömengä ïñömö në Awënë ïnongä inte botö ïmote apæ̈necantapa. Bitö Taodo weca godinque cæbi ate tömengä wëënëñedë nänö ëmönö baï adinque Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante da pönömo æ̈ninque ëwocacæcäimpa, ante mönö Awënë angä ëñëninque botö bitö weca pontabopa. 18 Ante Änäniya tæcæ apæ̈neyongä Taodo tömentagæ̈ nänö ëmönintagæ̈ tæ̈ wæænte ïñontobæ̈ edonque acantapa. Ayæ̈ ængæ̈ gantiyongante Änäniya tömengä ingante æpæ̈në guidongä guiicantapa. 19 Ayæ̈ cænguï cæ̈ninque tömengä baö wæætë tæ̈ï pïñængä bacantapa. Ayæ̈ Daämaco ïñömö Itota ingante në tee empote quëwënäni weca godömenque tæ̈önæ quëwengantapa.
Daämaco ïñömö Taodo apæ̈necä ëñënänipa
20 Mänïñömö quëwëninque Taodo do oodeoidi odömöincönë go guii go guii cædinque, Itota Codito näwangä Wængonguï Wengä ingampa, ante apæ̈necä ëñënänitapa. 21 Mänömaï apæ̈necä ëñëninque tömengä ingante në ëñënäni ïñömö ancai guïñëninque, “Æ. Ïingä adocä Eedotadëë ïñömö Itota ëmöwo ante në apæ̈nedäni ïnänite në wido cæcä ïmaingampa. Tömengä adocä në wido cæcä incæ adodäni ïnänite bæi ongonte æ̈ninque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni weca mäo pædæ godoncæte ante ñöwo ïñömö pöninque cæcä awædö. Edæ adocä ingänö anguënë.” 22 Ante wædäni incæte Taodo godömenque tæ̈ï pïñænte entawëninque ïïmaï ante apæ̈necantapa. Awënë bacæcäimpa, ante Wængonguï nänö në gao cæcadongä ïñömö mönö Codito ïñömö edæ Itota adocä ïnongä ingampa, ante, Näwangä impa, ante nöingä pönï apæ̈necä. Adinque Oodeoidi Daämaco ïñömö quëwënäni guiquënë, Ædö cæte wadö anguïï, ante wægadänimpa.
Oodeoidi wæ̈noncæ cæyönäni Taodo aamö cæte gocampa
23 Ïninque tæ̈önæ go ate oodeoidi godongämæ̈ pönente Ao äninque, Taodo ingante wæ̈nongæ̈impa, ante cædänitapa. 24 Mänömaï ante cæyönäni Taodo mänïnö näni änïnö do ëñengantapa. Tömënäni guiquënë, Mönö quëwëñömö wææ cæïnemö tacä ate wæ̈nömö wæncæcäimpa, ante itædë woyowotæ̈ wææ wänönänitapa. 25 Wææ wänöñönäni tömengä ingante në tee empote quëwënäni wæætë yabæ wææ cæte ïñömö Taodo ingante woyowotæ̈ mæ̈i ayacömoyäa ïnö otodë pædæ wææ̈nönäni ti wæænte gocantapa.
Taodo Eedotadëë ponte apæ̈necampa
26 Mänömaï godinque Taodo Eedotadëë pöninque, Itota ingante në tee empote quëwënäni weca gobote, ante pongä. Adinque tömänäni, Näwangä Itota ingante në pönengä ingantawogaa, ante guïñente awædö, ante pönëninque wææ adänitapa. 27 Bedënabee guiquënë Taodo ingante bæi ongömænte æ̈ninque Itota nänö në da godongaïnäni weca ænte mämongä pongantapa. Ayæ̈ tömënäni ïnänite Bedënabee apæ̈necantapa. Taodo ñöwo taadö godinque mönö Awënë ingante dobæ acäimpa. Mönö Awënë tömengä ingante do apæ̈necantapa. Daämaco gote quëwëninque Itota ëmöwo ante tömengä guïñënämaï apæ̈nedingä inte ñöwo ïñömö pongä apa quëwëmïnii. 28 Bedënabee mänömaï angä ëñëninque Ao äñönäni Taodo Eedotadëë ïñömö quëwëninque tao guiite ta tao guiite ta cædinque tömënäni tönö godongämæ̈ cædinque mönö Awënë ëmöwo ante guïñënedämaï apæ̈necantapa. 29 Ayæ̈ wadäni oodeoidi incæ guidiego tededö në tededäni mänïñömö quëwënönänimpa. Ïïnäni ïnänite Pabodo mönö Awënë ëmöwo ante nanguï apæ̈nedinque wæætedö wæætë äñongante tömënäni wæætë wæ̈noncæte ante cædänitapa. 30 Mänömaï cædänipa, ante ëñente wædinque tömengä nänö tönïñadäni baï badïnäni inte pancadäniya Taodo ingante Tetadea ganca mäo ëmöninque, Godömenque Tadoto ïñömö wodii wïnonte goe, ante da godönäni gogacäimpa. 31 Ïninque Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo incæ Oodeabæ Gadideabæ Tämadiabæ tömäo quëwëninque mänïñedë wædämaï inte guëmänänitapa. Ayæ̈ tæ̈ï pïñænte entawënäni badänitapa. Ayæ̈ Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ædæmö apæ̈necä ate tömënäni wampo pönënäni badinque yebænte nanguï ïnäni bagadänimpa. Ayæ̈ mönö Awënë ingante ædö cæte ëñënämaï cæquïï, ante guïñente wægadänimpa.
Ënea ingante Pegodo angä waa bacampa
32 Mänömaï tömënäni näni pönencabo nanguï yebænte bayönäni Pegodo guiquënë wayömö wayömö wodo tebæ̈ wodo tebæ̈ godinque Dida ïñömö pöninque mönö Awënë quïnäni weca ëñacæ pongantapa. 33 Mänïñömö ponte apæ̈neyongä wacä tömengä ëmöwo Ënea do ocho wadepo ganca möïmoga cömäingä inte në ongöningä ingä. 34 Adinque Pegodo tömengä ingante, —Ënea ëñëmi. Itota Codito cæcä ate waa babipa cæbii. Ængæ̈ gantidinque tömëmi möïmo nï capoe. Äñongä Ënea ïñömö do edæ ængæ̈ ganticä. 35 Adinque Dida quëwënäni tönö Tadöö quëwënäni tönö wëënë näni pönëwengaïnö ante ëmö cædinque Wængonguï Awënë gämæ̈nö pönänitapa.
Dodoca wodi ingante Pegodo angä ñäni ömæ̈mongampa
36 Mänïñedë wacä onquiyængä në pönengä Tabita ïñömö Cope näni quëwëñömö quëwënongäimpa. Tömengä ëmöwo guidiego tededö Dodoca incæ mönö tededö Cowäñe ëmongä ïnongäimpa. Tömengä ïñömö në waa cædongä inte ömæpodäni wæwënäni ïnänite nanguï waa cædongä inte Cope ïñömö quëwënongäimpa. 37 Tömengä mänïñedë nangæ̈ badinque æ̈mæ̈wo wængä. Ate tömengä baö ïnï æpæ̈ äadëninque wæ̈nömënæcapaa mæ̈i ñö cædänitapa. 38 Cope ïñömö quëwëninque Dida wïï gobæ impa, eyequeï impa. Mänömaï beyæ̈, Pegodo Dida ïñömö ongongampa, ante tededäni ëñente wædinque Itota ingante do tee empote quëwënäni ïñömö onguïñæ̈na mënaa ïnate da godöninque, Cope ïñömö gote Pegodo ingante, “Quingæ̈ pöe, ante äeda.” 39 Änäni gote äñete pöñönate Pegodo godongämæ̈ pongä adinque tömengä ingante wæ̈nömënæcapaa mæ̈idäni guiite acantapa. Owæmpoïnäni godongämæ̈ pöninque doyæncoo tönö yabæcoo Dodoca mïingä quëwengäñedë nänö badongaincoo odömöninque Ca ca wædäni. 40 Adinque Pegodo tömänäni ïnänite angä tao godäni adinque da guicapote Wængonguï ingante apæ̈necantapa. Ayæ̈ dobæ wænte onguite a öñongä gämæ̈nö dadi ëmænte adinque, —Tabita, ængæ̈ gantibi ämo. Äñongä Tabita wodi awinca wi æ̈möninque Pegodo ingante adinque ængæ̈ gantite contacantapa. 41 Ængæ̈ ganti contayongante tömengä önompo bæi ongöninque Pegodo töö æ̈mængä ate ædæmö ængæ̈ gantite adiyæ̈ gongængantapa. Ayæ̈ owæmpoïnäni tönö mönö Awënë quïnäni ïnänite Pegodo aa pecä pö guiidäni ate mïingä ingä odömongä adänitapa. 42 Ïninque, Mönö Awënë mänömaï cæcantapa, ante Cope ïñömö näni quëwëñömö tömäo gote tededäni ëñëninque nanguï ïnäni mönö Awënë ingante në pönënäni badänitapa. 43 Pegodo mänïñedë æ̈montai në amïnengä Timönö weca owodinque Cope ïñömö tæ̈önæ quëwengacäimpa.
Pegodo tönö Codönedio
1 Tetadea näni quëwëñömö odömäno tontadoidi Itadiaidi näni änoncabo inte quëwengadänimpa. Ïninque tontadoidi tiëë ganca näni cabo tiëë ganca näni cabo ïñönänite adocabodäni capitäö tömengä ëmöwo Codönedio ëmongacäimpa. 2 Tömengä näni wencabo näni owocabo owodinque, Mönö wadö pönëñömonte Wængonguï pangä wæcæ wæ, äninque Wængonguï nänö änö ante ëñente quëwënönänimpa. Ayæ̈ pæ gompodämaï inte Codönedio, Ömæpodäni wæwënäni quï, ante pædæ godö pædæ godö cæcä æ̈nönänimpa. Ayæ̈ Wængonguï ingante ñimpo cædämaï cöwë apæ̈nedongäimpa. 3 Tömengä ïñömö ædæ wæicä ate mä pönï wïïmonte baï acantapa. Edonque wïïmonte baï ayongante Wængonguï anquedo tömengä weca pö guiidinque, “Codönedio bitö ïmi.” 4 Angä wædinque Codönedio tömengä ingante cöwä adinque ancai guïñente wædinque, “Awënë, æbänö ante ämii. Ämi ëñëmoe.” Äñongante, “Bitö Wængonguï ingante në apæ̈nebi ïmitawo, ömæpodäni wæwënäni ïnänite në godömi ïmitawo. Mänïnö bitö apæ̈nedö ante mänïnö bitö godönö ante adinque bitö ïmite waa abopa, Wængonguï angampa, angantapa. 5 Ñöwo wadäni ïnänite ämi Cope ïñömö gote Timönö Pegodo näni änongä ingante äñete poncædänimpa. 6 Adowo ëmönongä Timönö weca Timönö Pegodo gäwapæntibæ wedeca owocampa. Mäningä Timönö æ̈montai në amïnënongä ingampa.” 7 Ante apæ̈nedingä inte Wængonguï anquedo ingæ̈ gocä adinque Codönedio wæætë tömengä ingante në cæda mënaa ïnate aa pecä pönatapa. Ayæ̈ tontadoidi incæ pancadäniya tömengä ingante në cædäni ïnönänimpa. Ïninque adocanque tontado incæ Codönedio ingante në cæcä incæ Wængonguï ingante në ëñengä ïnongäimpa. Tömengä ingante Codönedio adobaï aa pecä pongantapa. 8 Mänömaï aa pecä ate tömënäni godongämæ̈ pönäni ate Codönedio, Wængonguï æbänö angantawoo, ante tömänö ante adodö apæ̈nedinque, Ñöwo Cope ïñömö goedäni, angantapa. 9 Angä godinque ïïmö wææ̈ñö taadö godinque Cope ïñömö obo pöñönäni mänïñedë incæ tæcæbæcä incæ Pegodo guiquënë Wængonguï ingante apæ̈necæte ante oncömanca æicantapa. 10 Ayæ̈ ate gue æ̈nente wædinque wadäni ïnänite, Cæ̈ïnente awædö, äñongante cænguï ïinque æ̈æ̈nönämaï inte cönönämaï ïñönänite tömengä wïïmonte ate baï cæwënengantapa. 11 Ate baï æ̈mö ayongante öönædë wi æ̈nete baï bayö möincoo baï ñæ̈næncoo pönï ïñonte æ̈mæ̈necoo bæi æ̈mæ̈necoo bæi ongönete baï inguipoga pædæ wææ̈nonte baï wææ̈ wäï wocæ̈ acantapa. 12 Wäï wocæ̈ñö në ocaguï mongæ̈näni incæ, në ocaguï ömaadäni incæ, në öömä ëmænte æidämæ̈ godäni incæ babæidi tömänäni weocoo cæncadencoo ïnö ongönäni acantapa. 13 Ayongante wacä äninque, “Pegodo, ængæ̈ gantidinque wæ̈nonte cæ̈e.” 14 Angä ëñëninque Pegodo, “Awënë, ëñëmi. Önönänique ïñönänite botö, Baacä awædö, äninque cöwë cæ̈nämaï ïmo apa änewëë.” 15 Äninque wæætë ëñëñongä, “Wængonguï nänö ædæmö mënongadongä incæ bitö ædö cæte baacä ämii.” 16 Äninque në apæ̈nedingä ïñömö wæætë adodö adodö angä ëñëninque Pegodo wæætë, Baacä awædö, ante Baa angantapa. Ayæ̈ mempoga go adopoque wæætedö wæætë adodö äna ate ñæ̈næncoo pönï weocoo incæ öönædë ïnö wëä æ̈æ̈nongä baï acantapa. 17 Ïninque, Mänömaïnö ante wïïmonte baï adïmo inte botö quïnö baï cæquïmoo, ante Timönö Pegodo pönëë congantapa. Pönëë cöñongä Codönedio në nänö da pönönïnäni guiquënë, Timönö oncö æyömönö ï, ante diqui diqui minte adinque yabædemö ïnö næ̈ gongæ̈ninque, 18 Timönö Pegodo näni änongä ïñömö owocää, ante ëñencæte ante aa pedänitapa. 19 Pegodo wïïmonte baï nänö adïnö ante ayæ̈ pönëë cöñongante Wængonguï Önöwoca, “Timönö ëñëmi, bitö ïmite ante onguïñæ̈näni mengäa go adocanque diqui diqui mïnänipa quëwëmii. 20 Tömëmo ämo pönänipa cæbii. Bitö ængæ̈ gantidinque yæipodë wæidinque tömënäni tönö ee goe,” angantapa. 21 Angä ëñëninque Pegodo yæipodë wæidinque tömënäni ïnänite, Botö mïnitö në diqui diqui mïnömo adobo ïmopa. Mïnitö quïnante pömïnii. 22 Äñongante, —Mönitö awënë capitäö Codönedio incæ angä pömönipa. Tömengä ïñömö Wængonguï ayongante nö cæcä ïnongä inte Wængonguï ingante guïñente quëwengampa. Në nö cæcä ingampa, ante pönëninque oodeoidi tömänäni tömengä ingante waa adänipa. Ïninque Wængonguï anquedo tæiyæ̈ waëmö ïnongä inte wæætë Codönedio ingante, Bitö wadäni ïnänite ämi gote Pegodo ingante äñete poncædänimpa. Tömengä ïñömö bitö weca pöninque apæ̈necä ëñencæbiimpa, angä ëñente wædinque Codönedio wæætë mönitö ïmönite da pönongä pömöni ae. 23 Ante apæ̈nedäni ëñëninque Pegodo angä pö guiite tömengä weca owodänitapa. Ïïmö ate Pegodo tömënäni tönö tao goyongante Cope ïñömö quëwente në pönënäni incæ pancadäniya godongämæ̈ tao wadæ godänitapa. 24 Mänömaï godinque Pegodo ïñabæ wæængä Tetadea pongantapa. Codönedio guiquënë, Oo ponguingä, ante pönëninque tömengä guiidënäni tönö tömengä æ̈migoidi ïnänite do äñecä ponte godongämæ̈ ongönänitapa. 25 Ïninque Pegodo ïñömö oncönë pö guiicæ cæyongä Codönedio wæætë oncodo tao bee tëninque, Æ, bitö Wængonguï anquedo ïnömi ïmipa, ante baï cædinque ædæ wæænte Pegodo önöwa gäänë guidömëmæ̈ ñongængä. 26 Adinque Pegodo wææ äninque, —Ïñæmpa bitö waobi ïmi baï botö adobaï waobo ïnömo ïmopa. Ængæ̈ gantibi, äninque Pegodo angä ængæ̈ ganticantapa. 27 Ayæ̈ Codönedio tönö guëa tededinque Pegodo oncönë guiite ayongante nanguï ïnäni godongämæ̈ mæ̈ ongönäni. 28 Adinque tömënäni ïnänite, —Mïnitö do ëñëmïnipa. Oodeoidi ïnömöni inte mönitö Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante Ao ante ëñente cæmönipa. Ïninque, Oodeo ïnämaï ïnäni tönö godongämæ̈ cædämaï incæmïnimpa, ante ayæ̈, Tömënäni weca go guiidämaï incæmïnimpa, ante mönitö ëñengaïnö ante cæmönipa, ante mïnitö do ëñëmïnitawoo. Incæte Wængonguï wæætë botö ïmote ïïmaï ante odömongantapa. Bitö, Baacä awædö, ante tedete baï waocä ingantedö ante tededinque, Wentamö mongængampa, ante änämaï incæbiimpa. Ayæ̈, Önonganque ingampa, ante änämaï incæbiimpa, ante Wængonguï botö ïmote do odömongä atabopa. 29 Äñete pönäni ate botö, Wængonguï mänömaïnö ante odömongä atabopa, ante pönëninque ee pontabopa. Ïninque quïnante botö ïmote aa pemïnii, ante ëñencæte ante wæbopa. 30 Äñongante Codönedio wæætë, —Do mëönaa go mëönaa ïñonte botö tömëmo oncönë cæ̈nämaï inte Wængonguï ingante apæ̈netabopa. Botö mänömaï ñöwo baï ædæ wæicä apæ̈neyömo onguïñængä weocoo näämænta pönï mongængä ponte botö weca a ongongä atabopa. 31 Ayæ̈ botö ïmote apæ̈nedinque, “Codönedio, bitö Wængonguï ingante apæ̈nebitawo, angantapa. Mänïnö bitö apæ̈nedö ante Wængonguï do ëñengantapa. Ömæpodäni wæwënäni quï, ante bitö godömitawo. Mänïnö bitö godönö ante adinque Wængonguï cöwë pönengampa cæbii. 32 Ñöwo ämi Cope gote Timönö Pegodo näni änongä ingante äñete poncædänimpa. Tömengä wacä Timönö æ̈montai në amïnengä weca gäwapæntibæ wedeca owocampa.” 33 Angä ëñëninque botö wæætë bitö ïmite ante, Äñete pöedäni, antabopa. Ñöwo bitö do pömi waa abopa. Ïninque ñöwo ïñömö Wængonguï ayongä tömämöni godongämæ̈ a ongöñömöni bitö, Wængonguï Awënë mönitö beyæ̈ ante bitö ïmite æbänö angää, ante apæ̈nebi ëñencæte ante ongömönipa, angantapa.
Codönedio oncönë ongöninque Pegodo apæ̈necampa
34 Codönedio mänömaï apæ̈necä ëñëninque Pegodo ïïmaï ante apæ̈necantapa. —Wængonguï, Adoyömö pönï ïmïnipa, ante tömämö ïmonte pönö adoyömö pönï cæcampa, ante botö, Näwangä impa, ante ñöwo tæcæ ëñëmopa. 35 Ïninque ïïmæca quëwënäni incæ wayömö wabæca wabæca quëwënäni incæ æcänö Wængonguï ingante guïñente wædinque nö cæte quëwëna ante adinque Wængonguï mäningä ingante Ao ante do ængampa. 36 Mänömaï cæbopa, ante idægoidi ïnänite apæ̈nemïni ëñencædänimpa, ante Wængonguï mönitö ïmönite da godongä gote ïïmaï ante apæ̈nemöni ëñënänipa. Tömämæ quëwëmö ïñömonte mönö Tæiyæ̈ Awënë ïñömö Itota Codito ingampa. Tömengä waa pönï pönö cæcä beyænque Wængonguï piyæ̈në nänö cægaïnö ante watapæ̈ möni apæ̈nedö impa. 37 Wäö wodi, Æpæ̈në mönö guidongæ̈impa, ante apæ̈necä ëñënäni ate Itota Codito ïñömö Gadideabæ ïñömö mä cædinque Oodeabæ tömäo cægonte æbänö cægacäï, ante do ëñëmïnipa. 38 Ïïmaï ingatimpa. Wængonguï tömengä Önöwoca ingante angä Itota Näatadeta në quëwengaingä baonga wææ̈ guiigacäimpa. Wææ̈ guiicä ate Itota tæ̈ï pïñænte entawëninque wayömö wayömö gote tömäo cægöninque waa cægacäimpa. Edæ Wængonguï tömengä tönö godongämæ̈ quëwente cæcä beyæ̈ Itota ïñömö, Wadäni wënæ angä ëñëninque goti winte baï wæwënänipa, ante adinque wënæidi ïnänite angä tao godänitapa. Ayæ̈ wadäni wënæ wënæ inte wæyönänite tömengä godö cæcä ate edæ waa ïnäni bagadänimpa. 39 Pabodo mänömaïnö ante godömenque apæ̈necantapa. “Oodeoidi ömæ cægöninque ayæ̈ Eedotadëë ïñömö quëwëninque, Itota Codito æbänö cægacäï, ante në adïmöni inte mönitö ïñömö mänïnö tömänö ante në apæ̈nemöni ïmönipa. Tömengä ingante awæ̈ ñænquedïmæ̈ cæte godö wæ̈nönäni wængacäimpa. 40 Incæte Itota do wæ̈ningä inte mëönaa go adoönæque öñongante Wængonguï angä ñäni ömæ̈monte mïingä inte edonque pönï a ongongä agadänimpa. 41 Wïï tömänäni adänitapa. Pancamöniya atamönipa. Itota ñäni ömæ̈mongä ate tömengä tönö në godongämæ̈ cænte bedïmöni ïñömönite Wængonguï, Mänimpodänique Itota mïingä ongongä ingampa, ante në adïnäni inte në apæ̈nedäni incædänimpa, ante mönitö ïmönite apænte ængacäimpa. Mönitö adomönique tömengä ingante atamönipa. 42 Ayæ̈ mönitö ïmönite äninque Wængonguï, Mïnitö ïñömö do ëñënïmïni inte në apæ̈nemïni badinque waodäni ïnänite mänömaïnö ante apæ̈nedinque ïïmaï ante apæ̈necæmïnimpa. Mïï quëwënäni ïnänite do wæ̈nïnäni ïnänite Itota Codito ïñömö edæ tömänäni ïnänite edæ në apænte anguingänö anguënë, ante apæ̈nemïni ëñencædänimpa, ante Wængonguï mönitö ïmönite angacäimpa. 43 Ayæ̈, Mönö Codito poncæcäimpa, ante do ëñengaïnäni inte tömänäni Wængonguï beyæ̈ adoyömö apæ̈negadänimpa. Tömënäni, Codito ingante në pönënäni wënæ wënæ näni cædö ante adocä Codito ëmöwo beyænque Wængonguï pönö waadedinque ñimpo cæcä quëwencædänimpa, ante doyedë apæ̈negadänimpa,” ante Pegodo Codönedioidi ïnänite apæ̈necä ëñënänitapa.
Oodeoidi ïnämaï ïnäni Wængonguï Önöwoca ingante æ̈näni
44 Pegodo mänïnö ante tæcæ apæ̈necä ëñëë cöñönänite Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tömënäni tömänäni baonga wææ̈ guiicantapa. 45 Pegodo tönö godongämæ̈ pönïnäni guiquënë në pönënäni ïnäni incæte, Mönö ëö togænte quëwengæ̈impa, ante në änönäni ingadänimpa. Ïninque tömënäni, Oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca do wææ̈ guiicampa, ante adinque edæ guïñente wædänitapa. 46 Edæ Codönedioidi Wængonguï Önöwoca ingante ëwocadinque wadäni näni tede baï wadäni näni tede baï ïñontobæ̈ apæ̈nedinque Wængonguï ingante waa adinque waa todäni ëñente wædinque oodeoidi mänömaï guïñente wædänitapa. 47 Adinque Pegodo tömengä tönö në pönïnäni ïnänite, —Tömënäni mönö baï Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca do æ̈nïnäni ïnänite adinque tömënäni, Æpæ̈në guidömi guiiboe, äñönänite mönö ædö cæte wææ anguïï. 48 Äninque Pegodo angä ëñëninque tömënäni Itota Codito ëmöwo apæ̈nedinque æpæ̈në guidönäni guiidänitapa. Æpæ̈në në guiidënäni ïñömö ayæ̈ Pegodo ingante, Tæ̈önæ mönitö weca quëwencæbiimpa, änäni Ao ante quëwengacäimpa.
Eedotadëë ïñömö në pönënäni ïnänite Pegodo apæ̈necä
1 Oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ Wængonguï nänö änö ante do Ao ante ëñënänipa, ante wadäni Oodeabæ tömäo cægonte tededänitapa. Ïninque Itota nänö da gogaïnäni tönö wadäni në pönënäni tönö mänïnö ante do ëñënänitapa. 2 Ïninque Pegodo Eedotadëë ïñömö æite quëwëñongante në pönënäni incæ pancadäniya, Mönö ëö togængæ̈impa, ante në änönäni inte tömengä ingante pïïninque, 3 ïïmaï ante änänitapa.—Quïmæ̈ bitö togæ̈nämaï ïnäni weca incæ go guiidinque cæ̈mitapa töö. 4 Äñönänite Pegodo, Æbänö cæte ï, ante adodö adodö ante apæ̈necä ëñënänitapa. 5 —Botö Cope näni quëwëñömö gote quëwëninque Wængonguï ingante apæ̈nedinque cæwënente ongöninque wïïmonte baï atabopa. Wïïmonte baï ayömote weocoo ñæ̈næncoo möincoo baï æ̈mæ̈necoo yao æ̈mæ̈necoo yao oncönete baï öönædë ïnö pædæ wææ̈nonte baï ayömote botö weca wææ̈ wäï wocæ̈ atabopa. 6 Wäï wocæ̈ñö botö acæte ante guiimö ayömo babæidi baï ïnäni inte ocaguï mongæ̈näni, æ̈montaique mongæ̈näni, öömä ëmæ̈näni yæmïñæncoo ïnö ongönäni baï atabopa. 7 Ayæ̈ wacä botïmote, “Pegodo, ængæ̈ gantidinque wæ̈nonte cæ̈e.” 8 Angä ëñëninque botö, “Awënë ëñëmi. Baacä ingä änewëë. Näwäaquingä ïnämaï ïñongante cöwë cæ̈nämaï ïmoï ae.” 9 Ante wæyömote öönædë apæ̈necä botö në ëñëningä godömenque äninque, “Wængonguï nänö ædæmö mënongadongä ædö cæte baacä ämii.” 10 Äninque tömengä wæætë wæætë mempoga go adopoque adodö angä ate ñæ̈næncoo baï adodö öönædë ingæ̈ æi atabopa. 11 Mänïñedë Tetadea në quëwengä da pönongä pöninque onguïñæ̈näni mengäa go adocanque botö ïmote ante diqui mincæte ante botö owocö boyæ̈ tæcæ pöninque næ̈ gongæ̈nänitapa. 12 Ayæ̈ Wængonguï Önöwoca incæ botö ïmote angä ëñëninque botö, Wadäni ïnänipa, ante pïïnämaï ïmo inte guïñënämaï tömënäni tönö ee gotabopa. Ayæ̈ botö tönö ïïnäni ïñömö tei ganca ïnäni mänimpodäni godongämæ̈ godänitapa. Gote ayömöni, Codönedio oncö impa, ante adinque go guiitamönipa, ante Pegodo apæ̈necantapa. 13 Ayæ̈, Go guiite ëñëñömönite Codönedio ïñömö, Æbänö cætimpa, ante apæ̈nedinque mönitö ïmönite ïïmaï ante apæ̈necantapa. Botö oncönë Wængonguï anquedo a ongongä atabopa. Ayæ̈ botö ïmote äninque anquedo ïñömö, “Bitö Cope ïñömö ämi wadäni gote Timönö Pegodo näni änongä ingante äñete poncædänimpa. 14 Tömengä pöninque, Mïni quëwencabo æbänö cæte wæ̈nämaï quëwenguïmïnii, ante bitö ïmite apæ̈necä ëñencæbiimpa.” Mänömaïnö ante Wængonguï anquedo apæ̈necä ëñente cætabopa, ante Codönedio mönitö ïmönite apæ̈necä ëñentamönipa. 15 Mäninganca apæ̈nedinque Pegodo ïïmaï angantapa. “Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca mä pöninque mönitö ïmönite nänö guidö baï ñöwo ïñömö botö tæcæ apæ̈necæ cæyömo adocä edæ tömënäniya adobaï wææ̈ guiicantapa. 16 Ïninque botö, Mönö Awënë Itota æbänö angacäï, ante adodö ante pönentabopa. ‘Wäö wodi ïñömö æpæ̈në guidongacäimpa. Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca guiquënë mïnitö baonga pö guiicæcäimpa,’ ante Itota do apæ̈negacäimpa, ante botö önöwënenque pönentabopa. 17 Ayæ̈, Mönö Awënë Itota Codito ingante wede pönëmöni ate Wængonguï tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante da pönongä æntamönipa. Ñöwo tömënäni adobaï wede pönënäni ate Wængonguï mönitö ïmönite nänö da pönongaingä ingante tömënäniya adobaï da pönongä æ̈nänipa, ante pönentabopa. Mänömaï cæcampa, ante pönëninque botö, Ædö cæte Wængonguï ingante Baa anguïmoo.” 18 Ante Pegodo, Æbänö cætimpa, ante tömänö ante edonque apæ̈necä ëñëninque tömënäni wæætë, Mönö ædö cæte godömenque pïinte anguïï, ante piyæ̈në cæte apæ̈nedänitapa. —Ñöwo idæwaa ämönipa. Wadäni oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ mönö baï, Idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante guingo imonte wædäni ate Wængonguï pönö waadete cæcä ate quëwënänipa, ante ñöwo tæcæ mä ëñëmönipa, ante todinque Wængonguï ingante edæ watapæ̈ apæ̈negadänimpa.
Antioquiya ïñömö Itota ingante näni pönencabo
19 Mäningä Etebä wodi ingante wæ̈nöninque oodeoidi godömenque wadäni në pönënäni ïnänite wënæ wënæ togænte pänäni wædinque në pönënäni ïñömö wodii wïnöninque näwæ̈ gote Pënitia ganca Tipidebæ ganca Antioquiya ganca godänitapa. Godinque tömënäni, Itota Codito æbänö cægacäï, ante oodeoidique ïnänite apæ̈nedinque wadäni ïnänite apæ̈nedämaï ingadänimpa. 20 Incæte Tipidebæ ïñömö quëwënäni tönö Tidënebæ ïñömö quëwënäni pancadäniya Antioquiya ïñömö godinque guidiegoidi ïnänite adobaï Itota Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nedäni ëñënänitapa. 21 Ïninque mönö Awënë tömënäni tönö godongämæ̈ cæcä beyænque nanguï ïnäni tæcæ pönëninque tömengä gämæ̈nö pönänitapa. 22 Mänömaï pönënänipa, ante tededäni ëñëninque Eedotadëë ïñömö Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo incæ Bedënabee ingante, Bitö Antioquiya ïñömö godinque ate pöe, änäni. 23 Mänïñömö gote pöninque Bedënabee ïñömö, Antioquiya ïñömö quëwënäni ïnänite Wængonguï waadete pönö cæcampa, ante adinque nanguï todinque tömänäni ïnänite, Mïnitö mïmöno wede pönëninque mönö Awënë mïñæ̈ cöwë quëwëedäni, ante nanguï angantapa. 24 Bedënabee ïñömö Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante ëwocadinque në wede pönengä ïnongä inte në waa cæcä ïnongäimpa. Ïninque tömengä apæ̈necä ëñëninque tömënäni nanguï ïnäni mönö Awënë gämæ̈nö pongadänimpa. 25 Bedënabee wæætë Taodo ingante diqui mincæte ante Tadoto ïñömö gote, 26 adinque tömengä ingante Antioquiya ïñömö ænte pongantapa. Pöninque adoque wadepo quëwëninque tömënäni Codito ingante në tee empote quëwencabo tönö cöwë godongämæ̈ ponte apæ̈nedinque nanguï ïnäni ïnänite odömonte apæ̈neda ëñënänitapa. Ayæ̈ Antioquiya ïñömö quëwënäni Codito ingante në tee empote quëwënäni ïnänitedö ante apæ̈nedinque, Coditoidi ïnänipa, ante mä pemöninque apæ̈nedönänimpa. 27 Ayæ̈ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni pancadäniya mänïñedë Eedotadëë quëwëninque Antioquiya pönänitapa. 28 Tömënäni näni Wængonguï beyæ̈ apæ̈neincabo incæ adocanque Agabo näni änongä ïñömö Wængonguï Önöwoca ingante ëwocate apæ̈nedinque, Mönö waocabo quëwëñömö tömämæ cænguï oo dæ ba adinque mönö gæ̈wænte wæquïmämo baquïnö anguënë, ante angacäimpa. Ïninque ïincayæ̈ ate Codaodio Awënë ingäñedë Agabo nö nänö änïnö baï do batimpa. 29 Ba adinque Antioquiya näni pönencabo godongämæ̈ pönëninque, Mönö tönïñadäni ïñömö Oodeabæ quëwëninque edæ tepæmpo gæ̈wænte wædänipa cæmöö. Tömënäni beyæ̈ mönö godonte æ̈inta pædæ godöninque adocanque eyepæ̈ inte nänö godonganca wacä eyepæ̈ inte nänö godonganca godongæ̈impa, ante godongämæ̈ Ao änänitapa. 30 Äninque eyepæ̈ pædæ pönöninque Bedënabee tönö Taodo ïnate, Ænte mäo godinque në pönënäni ïnänite në aadäni në Picæ̈näni nempo pædæ godömïna æncædänimpa, ante da pönönäni ænte gote godöna ængadänimpa.
Tantiago wængä ate Pegodo ingante tee mönedänipa
1 Mänïñedë Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo ïñönänite awënë odeye Edode ïñömö pancadäniya ïnänite wënæ wënæ cæcæte ante angä bæi ongonte ængadänimpa. 2 Mänömaï cædinque tömengä angä ëñëninque Wäö tönïñacä Tantiago ingante yaëmenca wæ̈nönäni wængacäimpa. 3 Tantiago wodi mänömaï wængä adinque oodeoidi todäni ate wædinque Edode, Godömenque cæbo ate nanguï todinque botö ïmote waa acædänimpa, ante cædinque Pegodo ingante adobaï bæi ongongantapa. Edæ päö yedæ æmpoquï ömæmö ï näni æ̈æ̈mæ̈ cæyedë mänïñedë tömengä ingante bæi ongonte ængantapa. 4 Mänömaï æ̈ninque Edode ïñömö, Oodeoidi Patowa æ̈æ̈mæ̈ ïinque bedäni ate botö Pegodo ingante ænte tadonte tömänäni ayönänite apænte ancæboimpa, ante pönëninque tömengä ingante tee mönecantapa. Tee mönedinque Edode godömenque angä ëñëninque tontadoidi mengäa go mengäa näni cabo pö wææ wänonte goyönäni wacabo adopodäni pö wææ wänonte godönänimpa. Mänömaï wacabo pö wacabo pö cædinque mencabodäniya go mencabodäniya wæætë wæætë ponte wææ wänonte godönänimpa. 5 Ïninque Pegodo ayæ̈ tee mönete ongönongäimpa. Incæte tömënäni Codito ingante godongämæ̈ näni pönencabo Wængonguï ingante tömengä beyæ̈ cöwë nanguï apæ̈negadänimpa.
Pegodo ingante Wængonguï incæ ñimpo cæcä gocampa
6 Pegodo ingante tontadoda mënaa tönö æ̈mæncaipo æ̈mæncaipo yaëmengö tæ̈ï goti wincapodäni wæyongante wada odemö cöwë wänö cönönaimpa. Ïninque Edode tömengä nänö apænte anguïönæ ado woyowotæ̈ Pegodo mänömaï goti winte wædongä inte mö ñongantapa. 7 Ïñontobæ̈ Wængonguï Awënë nänö da pönöningä anquedo a ongongantapa. Tee mönete oncönë ñäö gongæntapa. Pegodo mö ñöñongante Wængonguï nänö da pönöningä ïñömö æ̈mætæ̈ ïnö tao cædinque, “Pegodo, ñäni ömæ̈monte quingæ̈ ængæ̈ gantibi.” Äñongä daagömë näni tæ̈ï wïnï incæ tömenque ñïmæncæ tæ̈ wæængatimpa. 8 Ayæ̈, “Bitö weocooga pacadeyænta pacadeyænte awæncata wëwabi.” Angä ëñente cæcä adinque Wængonguï anquedo godömenque, “Yacoo wïni caadinque botö mïñæ̈ pöe.” 9 Angä ëñëninque Pegodo, Awii cæmonte awædö. Anquedo dicæ ponte cæcää. Mänömaï ponte cæcampa, ante botö wïïmonte baï aboimpa, ante wawique pönengä incæte anquedo mïñæ̈ tee empote tao gocantapa. 10 Mänömaï tao godinque guiicönë në wänöna ongöñöna wodo tebæ̈ tao godinque yabæcönë tamongademö në wänöna ongöñöna wodo tebæ̈ tao godinque yaëmëwæ̈ odemö tömënäni quëwëñömö ante näni tao goquïnemö ganca pönatapa. Mänïnemö ganca ponte ongöñöna yaëmëwæ̈ odemö incæ tömenque æ̈ æ̈nete bayö tao godinque taadö adodonque cægöna ate anquedo ïñömö ingæ̈ gocä ate Pegodo guiquënë adocanque a ongongantapa. 11 Adoboque a ongömopa, ante wædinque tömengä wæætë nämä pönengä badinque, “Æ. Näwangä incæ do tate ëñëmopa. Edode nempo wæwëninque botö oodeoidi näni pïïnö wæquënëmo ïmo adinque Wængonguï angä ëñëninque tömengä anquedo ponte botö ïmote gä pe æmpote ö ængä ate aamö cæbopa, ante tæcæ pönëmopa.” 12 Ante pönente wædinque Pegodo wadæ godinque Wäö Mäadoco näni änongä tömengä badä Mäadiya oncö boyæ̈ ponte næ̈ gongængantapa. Mänincönë wadäni në pönënäni incæ do pöninque Wængonguï ingante godongämæ̈ apæ̈nee cönönänimpa. 13 Pegodo ïñömö yabædemö ongonte aa peyongä baquecä në ëacä ingante në cæcä inte tömengä ëmöwo Adoda ïñömö ëñencæte ante pongantapa. 14 Ponte ëñëñongä Pegodo incæ aa pecä ëñëninque watapæ̈ tote wædinque tömengä wïï pönëninque odemö wi æ̈nedämaï pogodo gote edæ wadæ guiidinque, Pegodo incæ oncodo a ongongä tamëñedäni. 15 Ante apæ̈necä ëñëninque tömënäni wæætë, —Adoque antedö amïni. Ante wæyönäni tömengä, Näwangä impa, ante ancaa angä ëñëninque tömënäni, —Wa. Pegodo ingante në aacä anquedo ïmaingampa. 16 Ante tedeyönäni Pegodo ïñömö ayæ̈ aa pete ongönongäimpa. Ayæ̈ ponte wi æ̈nete ayönäni Pegodo ingante adinque ancai guïñente wædänitapa. 17 Tömengä wæætë, Apocæ̈në ïedäni, ante önompocaque compo cæcä adinque pæ wëëneyönäni tömënäni ïnänite apæ̈necantapa. Botö tee mönete wæyömote Wængonguï æbänö pönö cæcä ate tate pömoo, ante tömänö ante adodö ante apæ̈nedinque, —Botö apæ̈nebo mïni ëñënö ante mïnitö wæætë wacä Tantiago ingante apæ̈nedinque wadäni mönö tönïñadäni ïnänite apæ̈nemïni ëñencædänimpa. Äninque Pegodo wayömö wadæ gocantapa. 18 Ïïmö wæ̈ñö ñäö bayonte tontadoidi guiquënë, Pegodo ædönö gote dæ angää, ante nanguï Yæ yæ ante cædänitapa. 19 Mänömaï cætimpa, ante apæ̈nedäni ëñente wædinque Edode angä diqui diqui mïñönäni Pegodo ayæ̈ dæ angantapa. Ïninque në wææ wänönïnäni ïnänite Edode, Æbänö cætïï, ante ancaa angä wædinque tömënäni, Mönö ædö cæte anguïï, ante wæyönänite tömengä wadäni ïnänite angä capo wæ̈nönäni wængadänimpa. Edode tömë Oodeabæ wadæ tao godinque Tetadea gote quëwengacäimpa.
Edode wængampa
20 Tido ïñömö quëwënäni tönö Tidöö ïñömö quëwënäni ïnänite awënë Edode wodi mänïñedë ënogate ænguï bacä adinque tömënäni wæætë godongämæ̈ pönente Ao äninque Edode weca apæ̈necæ pönänitapa. Tömënäni, Mönö ïñömö awënë odeye Edode ömæ quëwënäni pönönäni æ̈ninque mänïnonque cænte quëwëmompa, ante wædönäni inte tömengä ingante, Bitö pïïnämaï inte piyæ̈në cæbi quëwëmönie, ante ancæte ante pönänitapa. Pöninque tömënäni Edode oncönë owodäni ïnänite në aacä Bodato ingante waa cædinque tömengä ingante änäni Ao ante tömengä wæætë Awënë Edode ingante tömënäni beyæ̈ apæ̈necä ëñengacäimpa. 21 Edode ïñömö, Ïïönæ ba ate botö ponte apæ̈necæboimpa, ante tömengä nänö änïönæ ïinque ba ate tömengä awënë weocoo waëmoncoo wëñate pöninque awënë nänö apænte ante contaimpaa tæ̈ contadinque tömänäni ayönäni tömënäni ïnänite apæ̈necantapa. 22 Apæ̈necä ëñëninque tömänäni Yæ yæ äninque, “Wïï waocanque tedecä ëñëmompa. Wængonguïidi näni tedepämo baï tedecä ëñëmompa.” 23 Ante Yæ äñönäni Edode wodi wæætë, Näwä Wængonguinque në waa cæcampa, ante anguënengä incæte änämaï pæ wëënecä adinque tömengä ingante Wængonguï anquedo wæætë godö cæcä ate ayago cæ̈ æ̈mæ̈wo wængacäimpa. 24 Incæte Wængonguï nänö angaïnö ante mänïñedë wayömö mäo wayömö mäo apæ̈nedäni ëñëninque nanguï ïnäni mönö Awënë ingante në wede pönënäni badänitapa. 25 Bedënabee tönö Taodo ïñömö Eedotadëë ïñömö godinque tömëna näna cæquënënö tömänö ïinque cædinque wadæ godinque Wäö Mäadoco näni änongä ingante tömëna tönö æ̈ninque adodö godänitapa.
Wængonguï angä ëñente Bedënabee tönö Taodo godapa
1 Antioquiya ïñömö Itota Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo ïnönäni ïñömö pancadäniya Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni ïñönäni pancadäniya guiquënë në odömonte apæ̈nedäni ïnönänimpa. Bedënabee tönö wacä Timönö Nëegodo näni änongä ïnönaimpa. Tidënebæ në quëwëningä Dotio ïnongäimpa. Pancabaa awënë Edode tönö godongämæ̈ në pædingä Mänäënë tönö Taodo ïnönaimpa. Mänimpodäni ingadänimpa. 2 Ïninque tömänäni godongämæ̈ mönö Awënë ingante, Tæiyæ̈ Waëmö ïmipa, ante watapæ̈ apæ̈necæte ante cæ̈nämaï apæ̈neyönänite Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca incæ ïïmaï angacäimpa. “Bedënabee tönö Taodo mïnitö tönö në cæda ïñönate ämïni botö beyænque cædinque nänënë godinque botö änïnö ante cæcædaimpa,” angacäimpa. 3 Ïninque ïinque cæ̈nämaï inte apæ̈nedinque tömënäni Bedënabee tönö Taodo ïnate gampocadinque Wængonguï ingante apæ̈nedinque änäni ate wadæ gogadaimpa.
Wää tëïwæ̈në Tipidebæ gote apæ̈neda ëñënäni
4 Bedënabee tönö Taodo ïñömö Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca mänömaï angä godïna inte Tedeotia ïñömö wæi wipodë ñæ̈næmpodë go guiidinque wogaa godinque wää tëïwæ̈në Tipidebæ näni ämæ godatapa. 5 Tadamïna näni quëwëñömö pöninque oodeoidi odömöincönë wacönë go guii wacönë go guii cædinque Wængonguï nänö apæ̈nedö ante nöingä apæ̈neda ëñengadänimpa. Ayæ̈ Wäö tömëna mïñæ̈ godinque tömëna beyæ̈ në cæcä ïnongäimpa. 6 Mänömaï wää tëïwæ̈në tæcæguedë wodo tebæ̈ cægöninque yæcado godinque Papo näni quëwëñömö ganca pönänitapa. Pöninque tömënäni wacä idö tömengä ëmöwo Baditota ingante mämö bee tënänitapa. Tömengä ïñömö oodeocä ïnongä inte, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nebo ïmopa, äninque në babæ änongä ïnongäimpa. 7 Tömengä wää tëïmæ awënë Tedeguio Pabodo näni änongä tönö godongämæ̈ në cædongä ïnongäimpa. Awënë Tedeguio guiquënë në ocai encadongä inte Wængonguï nänö änö ante ëñëïnente wædinque Bedënabee tönö Taodo ïnate äñete mämongä pönatapa. 8 Tömëna ponte apæ̈neyönate idö Baditota guiquënë guidiego tededö Edïma näni änongä ïnongä inte edæ, Awënë në pönengä badämaï incæcäimpa, ante wææ cæcæte ante pïinte cæcantapa. 9 Ïninque Taodo Pabodo näni änongä ïñömö Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwocaque ëwocadinque idö ingante gomö adinque, 10 tömengä ingante angantapa. —Bitö ïñömö wënæ awënë nänömömi baï ïmidö anguënë. Ïñæmpa, Wadäni quïëmë nö impa, ante oda cæcædänimpa, ante bitö pïinte pönëwënonque entawëninque bitö në babæ cædömi ïmipa töö. Wængonguï nänö töïnö ponguïnö ante idiquibæ̈ bacæ̈impa, ante bitö æpogamë incæ cæbii. 11 Ñöwo ïñömö Wængonguï Awënë në pïñængä ïnongä inte bitö ïmite pancæcäimpa. Tömengä pönö gampomongä ate bitö babetamömi badinque nænque ñäö tamönö wantæpiyæ̈ tömengä nänö änimpoga adämaï incæbiimpa. Äñongä boguïmä baï do wææ̈ ïninque wëmö ëmöninque Edïma Baditota näni änongä gampo gampo cædinque, Æcänö botö ïmote töö æ̈mænte mäoda goquïmoo, ante diqui diqui mingantapa. 12 Mänömaï bacä adinque wää tëïmæ awënë wæætë Wængonguï Awënë ingantedö ante ïñäna näna odömonte apæ̈nedö ante pönente guïñente wædinque në pönengä bagacäimpa.
Pitidiabæ Antioquiya godinque cædapa
13 Pabodoidi ïñömö Papo ïñömö wadæ godinque wipodë ñæ̈næmpodë wogaa taodinque Pampidiabæ pöninque Pedegue ïñömö ti wææ̈ñönäni Wäö wæætë adodö Eedotadëë gocæte ante tömëna ïnate ëmö cæte wadæ gogacäimpa. 14 Tömëna wæætë Pedegue wadæ godinque Pitidiabæ pöninque Antioquiya näni quëwëñömö pönatapa. Ayæ̈ tömënäni guëmanguïönæ ïinque bayö oodeoidi odömöincönë pö guiite tæ̈ contadatapa. 15 Tæ̈ contate a cöñöna Möitee wodi nänö yewæ̈mongainta adinque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni näni yewæ̈mongainta ate apæ̈nedänitapa. Ayæ̈ mänïñömö awënëidi ïñömö tömënäni weca ongongä adocanque ingante apæ̈nedinque, —Bitö ñöwo pöna ïnate mäo äninque ïïmaï apæ̈necæbiimpa, Ïñäna, möni tönïñamïna ëñëmïna. Ïñömö ongönäni wampo pönëninque tæ̈ï gongænte ongoncædänimpa, ante cædinque mïnatö ædæmö apæ̈nemïna ëñenguïnänii, ante ämi apæ̈nebaïnapa. 16 Änäni ëñente mäo angä ëñëninque Pabodo ïñömö ængæ̈ gantidinque önompoca compo compo cædinque tömënäni ïnänite apæ̈necantapa. —Mïnitö, pancamïniya idægoidi ïñömïnite pancamïniya wamïni incæ, Näwä Wængonguï ïnongä ingampa, ante në guïñente wæmïni ïñömïnite botö tömämïni ïmïnite apæ̈nebo ëñëedäni. 17 Idægoidi, mïnitö ïmïnite täno apæ̈nebo ëñëedäni. Mönö idægocabo Wængonguï incæ mönö mæ̈mæ̈idi ïnänite apænte ængä ate wadäni nëmæ Equitobæ ïñömö quëwëñönänite tömengä pönö cæcä ate tömënäni tæiyæ̈näni yebængadänimpa. Ayæ̈ Wængonguï tæ̈ï pïñæ̈nongä inte ingæ̈ æ̈mæ̈ninque töö æ̈mænte mäocä wadæ gogadänimpa. 18 Godinque tömënäni coadenta wadepo mänimpoga önömæca cægöninque æbämë wënæ wënæ cæte quëwënäni ate wæcä incæte tömengä pänämaï inte ata cæpote ænte mäocä gogadänimpa. 19 Ayæ̈ wadäni Cänaämæ quëwënäni önompo æ̈mæmpoque go mencabodäniya ïñönänite wido cædinque Wængonguï, Tömënäni ömæ ïnï mïnitö ömæ wæætë bacæ̈impa, ante mönö wæ̈mæ̈idi ïnänite pönongä ængadänimpa. 20 Edæ coatodo tiento tincoenta wadepo mänimpoga wabæca quëwënäni ate mänïñedë ate Wængonguï, Mïnitö ömæ, äninque mönö wæ̈mæ̈idi ïnänite pönongä æ̈ninque quëwengadänimpa. Ante apæ̈nedinque Pabodo, Idægoidi dodäni æbänö cægadänii, ante godömenque apæ̈necantapa. “Mänïmæca ponte wantæpiyæ̈ quëwënäni ate pancadäniya në apænte änäni ïñönänite Wængonguï angä ate adodäni awënëidi baï badinque wayedë wacä adocanque wayedë wacä adocanque wayedë wacä adocanque aagadänimpa. Tämoedo Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä nänö ponte apæ̈neganca mänïnänique aagadänimpa. 21 Ïincayæ̈ ate mönitö dodäni ïñömö Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Bitö adocanque ingante ämi ate tömengä tæiyæ̈ awënë bacæcäimpa, ante ancaa änäni ëñente wædinque tömengä wæætë Beencamïnö wodi pæ̈ingä incæ Titæ wengä Taodo ingante angä bagacäimpa. Tæiyæ̈ awënë badinque tömengä coadenta wadepo mänimpoga ïñonte aagacäimpa. 22 Ayæ̈ ate Wængonguï wæætë, Idæwaa, ante Taodo wodi ingante wido cædinque Dabii wodi ingante wæætë angä tæiyæ̈ awënë bagacäimpa. Adocä Dabii ingantedö ante apæ̈nedinque Wængonguï, Botö waa pönï entawëmo baï Yæte wengä Dabii ïñömö adobaï entawengä abopa. Tömengä ïñömö botö änö baï edæ tömänö cæquingä ingampa, ante apæ̈negacäimpa.” 23 “Wængonguï doyedë, Codito ængä beyænque idægoidi quëwencædänimpa, ante do nänö angaïnö baï ñöwo cædinque adocä Dabii pæ̈ingä Itota Codito ingante da pönongä pongacäimpa. 24 Itota ayæ̈ pönämaï ïñongä Wäö wodi idægoidi tömänäni ïnänite apæ̈nedinque, Mïnitö, Idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante Wængonguï gämæ̈nö wadæ pöninque æpæ̈në guiiedäni, ante apæ̈necä ëñengadänimpa. 25 Ayæ̈ adocä Wäö incæ, ‘Botö æbodö ïmoo, ante pönëmïni. Mïnitö pönënö baï wïï ïmopa. Botö do pönïmo ïñömote mïni në pönënongä ïñömö ayæ̈ poncæcäimpa. Tömengä ingante adinque botö waëmö ïmopa diyæ̈ tömengä awæncata godö ñï cæquïmoo.’ Ante Wäö tömengä nänö cæquënënö wodo ïinque cæyedë apæ̈negacäimpa.” 26 Ante apæ̈nedinque Pabodo godömenque apæ̈necantapa. “Ïñänäni, pancamïniya Abadäö wodi pæ̈ïmïni ïñömïni pancamïniya wamïni incæ Wængonguï ingante guïñëmïni ïñömïni edæ botö tömämïni ïmïnite apæ̈nebo ëñëedäni. Mänïnö, Codito ængä beyænque quëwencæmïnimpa, ante Wængonguï tömämö beyæ̈ pönö apæ̈negacäimpa. 27 Eedotadëë quëwënäni tönö tömënäni awënëidi ïñömö, Itota æcänö ingää, ante pönënämaï ingadänimpa. Ïninque guëmanguïönæ ïñö guëmanguïönæ ïñö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni näni yewæ̈mongainta cöwë adäni incæte tömënäni, Itota nänö wænguinque wënæ wënæ cæcä ingampa töö, ante babæ ante apænte änewëninque edæ dodäni näni yewæ̈monte angaïnö baï ïinque cædänitapa. 28 Tömënäni, Itota nänö wænguinque æbänö wentamö mongængää, ante cöwä ayönäni edæ dæ ampa. Ante wædinque awënë Pidato ingante apæ̈nedinque tömënäni, Itota ingante ämi wæ̈nönäni wængäe, ante ancaa änäni ëñëninque Pidato Ao angä wæ̈nönäni wængacäimpa. 29 Ïninque Itota ingante awäa timpote wæ̈nöninque tömënäni dodäni tömengä ingante ante näni yewæ̈monte angaïnö baï tömänö ante ïinque cædänitapa. Mänömaï cædäni ate wængä ate tömënäni änäni ate tömengä mïñæ̈ godïnäni wæætë tömengä nänö ongöwäa pædæ æmpodinque önompo o togæmpote wæi önöwa o togæ̈wadinque pædæ wææ̈nöninque edæ ænte mäo daga wengadänimpa.” 30 “Incæte Wængonguï guiquënë do wæ̈ningä ingante, Ñäni ömæ̈möe, angä ñäni ömæ̈monte quëwengampa. 31 Ñäni ömæ̈möninque tömengä tæ̈önæ ïñonte pö pö cædinque a ongöñongante edæ tömengä tönö wëënëñedë Gadideabæ quëwëninque Eedotadëë ïñömö në pongaïnäni ïñömö edæ tömengä ingante wæætë adänitapa. Ïninque tömënäni ïñömö në adïnäni inte waodäni ïnänite, Itota näwangä ñäni ömæ̈monte mïingä quëwengampa, ante në apæ̈nedäni ïnänipa.” 32 Ante apæ̈nedinque Pabodo, “Dodäni ïnänite Wængonguï, Mïnitö beyæ̈ botö cöwë pönö cæcæboimpa, ante apæ̈negacäimpa, ante ëñëmïnitawo. Mänïnö ante watapæ̈ nänö apæ̈negaïnö ante mönitö ñöwo ïïmaï ante apæ̈nemönipa. 33 Mänïnö tömengä dodäni ïnänite nänö angaïnö baï ñöwo tömënäni mömoidi beyæ̈ ïinque cædinque Wængonguï Itota ingante, Ñäni ömæ̈möe, angä ñäni ömæ̈mongacäimpa. Tömengä ñöwo ïinque cæcampa, ante Ämotamïni näni Angainta tänota gao wæintaa Wængonguï beyæ̈ ïïmaï ante yewæ̈mongatimpa. ‘Botö Wëmi ïnömi ïmipa. Ñöwoönæ bitö Mæmpobo babopa.’ 34 Ayæ̈ mänïnö, Tömengä Wengä do wæ̈ningä ïñongante Wængonguï angä ñäni ömæ̈möninque baö ñömäadämaï incæcäimpa, ante pönëninque Itaiya wodi ïïmaï ante Wængonguï beyæ̈ ante yewæ̈mongacäimpa. ‘Awënë Dabii wodi ingante apæ̈nedinque botö, Tæiyæ̈ waëmö botö cædö baï cædinque cöwë ædæmö aate cæcæboimpa, ante nö botö angaïnö baï cædinque mïnitö ïmïnite pönö adobaï cæcæboimpa,’ ante Wængonguï angampa, ante yewæ̈mongacäimpa. 35 Ayæ̈ mänïnö ante wataa adobaï Wængonguï ingante apæ̈nete baï Dabii wodi yewæ̈mongacäimpa. ‘Bitö ïmite në Cæcä ïñömö bitö cædö ante cöwë cædongä inte wængä adinque bitö ædö cæte tömengä ingante æ̈nämaï inte ee abi baö ñömäaquingää,’ ante yewæ̈mongacäimpa.” 36 “Awënë Dabii wodi guiquënë Wængonguï nänö änönö ante ëñëninque adoyedë quëwënäni beyæ̈ waa cædingä inte edæ näñe wæ̈ninque tömengä mæ̈mæ̈idi weca æiyongä tömengä baö ïnï ñömænte bagatimpa. 37 Wæætë Wængonguï, Ñäni ömæ̈möe, angä ëñente në ömæ̈mongaingä ïñömö tömengä baö ñömäadämaï ingatimpa. 38 Ïninque onguïñæ̈mïni botö tönïñamïni ëñëedäni. Itota pönö cæcä beyænque mönitö mïnitö ïmïnite apæ̈nedinque, Wënæ wënæ mönö cædö ante adinque Wængonguï pönö ñimpo cæcä ate quëwëmompa, ante apæ̈nemöni ëñëmïnipa. Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente beyænque mönö ïñömö dicæ nö cæte quëwëmö ïmongaa. 39 Wæætë mäningä onguïñængä ïñömö Itota ïñömö tömengä nö pönï nänö entawënö ante pönongä ænte entawëmö beyænque mönö në pönëmö tömämö wæætë Wængonguï ayongä edæ nö cæte quëwëmö ïnömö ïmompa. 40 Ïninque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïïmaï ante näni apæ̈negaïnö ante pönëninque mïnitö ïñömö, Mönitö ïmönite wïï bacæ̈impa, ante nämä wææ aquënë quëwëedäni. Ïïmaï ante edæ ämotamïni ante baï yewæ̈mongadänimpa. 41 ‘Mïnitö në badete towëmïni inte cöwä aquënë quëwëedäni. Botö cæbo adinque mïnitö ancai guïñente wæcæmïnimpa. Mïnitö ayæ̈ mïïmïni quëwëñömïni edæ botö mä pönï cæcæboimpa, ante pönëmïniyaa. Wængonguï mänömaï cæcæcäimpa, ante edonque pönï apæ̈nedäni baïmïnitö wæætë, Babæ ancædö, ante wæcædömïnimpa.’Ante näni yewæ̈mongaïnö ante adinque edæ badete todämaï ïedäni,” ante Pabodo apæ̈necantapa. 42 Mänömaïnö ante ïinque apæ̈nedinque Pabodo tönö Bedënabee tömënäni odömöincönë ongonte oncodo tao goyönate Antioquiya ïñömö quëwënäni ïñömö, Wacä guëmanguïönæ bayonte mïnatö ñöwoönæ mïna apæ̈nedö baï godömenque apæ̈nemïna ëñencæmönimpa, änänitapa. 43 Ayæ̈ godongämæ̈ näni ponte ongönincabo tao goyönäni oodeoidi pancadäniya ayæ̈ oodeoidi baï në bagaïnäni adobaï Wængonguï ingante guïñente quëwënäni nanguï ïnäni ïñömö Pabodo tönö Bedënabee ïnate edæ tee empote godäni. Adinque ïñäna wæætë tömënäni ïnänite apæ̈nedinque, Wængonguï waadete nänö pönö cædönö ante pönëninque mïnitö cöwë ñimpo cædämaï tæ̈ï ongöninque edæ waa quëwëedäni, ante nanguï apæ̈nedatapa. 44 Ayæ̈ adoque Wængonguï itædë go ate tömënäni näni guëmanguïönæ bayonte mänïñömö quëwënäni wodo tömänäni Wængonguï Awënë nänö änö ëñencæte ante godongämæ̈ pönänitapa. 45 Nanguï ïnäni mänömaï pönäni ate wædinque oodeoidi guiquënë pïinte badinque, Babæ ante änewengampa, ante Pabodo ingante godö pïinte tedewënänitapa. 46 Mänömaï tedewëñönänite Pabodo tönö Bedënabee wæætë guïñënedämaï inte apæ̈nedatapa. —Mïnitö oodeoidi ïmïni inte edæ täno ëñencæmïnimpa, ante cædinque mönatö Wængonguï nänö änö ante edæ mä apæ̈nedinque mïnitö ïmïnite täno apæ̈nequënëmöna intamönapa. Mïnitö ïñæmpa mïni cöwë wæ̈nämaï quëwenguïnö ante apæ̈neyömöna mïni apænte pangä wæquinque edæ Baa ämïnipa. Ante wæmöna inte mönatö ñöwo ëmö cæte godinque edæ oodeoidi ïnämaï ïnäni weca edæ apæ̈necæ gomöna tamëñedäni. 47 Mönitö Awënë ïïmaï ante mönatö ïmönate angacäimpa. “Quëwencæmïnimpa, ante botö cægaïnö ante bitö inguipoga tömämæ mäo apæ̈nedinqueOodeoidi ïnämaï ïnäni beyæ̈ tica ënente baï cæcæbiimpa,ante cædinque botö bitö ïmite da godömo apæ̈necæ gocæbiimpa.” Ante në apæ̈negaingä inte Wængonguï mönatö ïmönate angä ëñente apæ̈nemönapa. 48 Mänömaïnö ante apæ̈neda ëñëninque oodeoidi ïnämaï ïnäni ïñömö, Awënë nänö apæ̈nedö waa ëñëmönipa, ante watapæ̈ apæ̈nedänitapa. Ayæ̈ mönö Awënë doyedë apæ̈nedinque, Mänimpodänique wede pönëninque cöwë wædämaï quëwenguïnäni incædänimpa, ante tömengä nänö në angaïnänique ñöwo pönënänitapa. 49 Ïninque mönö Awënë tömengä nänö apæ̈nedö ante mäo apæ̈neyönäni mänïömæ tömäo quëwënäni ëñënänitapa. 50 Oodeoidi guiquënë, Pabodo tönö Bedënabee ïnate mönö wido cæcæ̈impa, ante cædinque ïïmaï cædänitapa. Onquiyæ̈näni näni në waa adäni inte Wængonguï ingante guïñente quëwënäni ïñönänite tömënäni tönö onguïñæ̈näni mänïñömö quëwënäni awënëidi baï inte ñæ̈næ̈näni ïñönänite oodeoidi, Badogaa, ante nanguï änäni ëñënänitapa. Oodeoidi nanguï änäni ëñente cædinque mänïnäni wæætë Pabodo tönö Bedënabee ïnate togænte päninque, Mönitö ömæ quëwënämaï, ante wido cædäni godatapa. 51 Mänömaï cædäni godinque tömëna ïñömö, Mänïmæ näwate awædö, ante baï cædinque piwacæ piwacæ cædinque Icönio ïñömö gocæte ante wadæ godatapa. 52 Itota ingante në tee empote quëwënäni guiquënë watapæ̈ todäni badinque Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante ænte ëwocadinque edæ waa quëwengadänimpa.
Pabodo tönö Bedënabee Icönio ïñömö godapa
1 Mänïï godinque Icönio näni quëwëñömö pöninque Pabodo tönö Bedënabee cöwë näna cæï baï cædinque oodeoidi odömöincönë go guiidatapa. Go guiite apæ̈neyöna, Nö apæ̈neda, ante pönëninque oodeoidi tönö oodeoidi ïnämaï ïnäni tönö nanguï ïnäni näni wede pönenguinque ëñënänitapa. 2 Wæætë oodeoidi incæ pancadäniya në Baa änäni inte babæ wapiticæ̈ apæ̈nedinque, Ïñäna në wënæ wënæ apæ̈neda ïnate wïï ëñengæ̈impa. Ante tedewënäni ëñente wædinque wadäni oodeoidi ïnämaï ïnäni wæætë pïinte badinque mönö tönïñada ïnate ante wïwa adänitapa. 3 Incæte ïñäna wantæpiyæ̈ mänïñömö quëwëninque guïñënedämaï inte mönö Awënë beyæ̈ apæ̈nedatapa. Apæ̈neyöna mönö Awënë incæ, Pabodo tönö Bedënabee ïñömö botö pönö waadete cægaïnö ante në nö apæ̈neda ïnönapa, ante wadäni pönencædänimpa, ante cædinque tömëna tönö godongämæ̈ cæcä ate tömëna, Ate pönencædänimpa, ante mä cædinque bamönengæ̈ cædatapa. 4 Mänömaï cæda incæte mänïñömö quëwënäni pancadäniya, Oodeoidi baï pönëmönipa, äñönänite wadäni guiquënë, Itota da godongä në pöna baï pönëmönipa, ante pancadäniya wadö pancadäniya wadö cædänitapa. 5 Ïninque oodeoidi tönö oodeoidi ïnämaï ïnäni tönö tömënäni awënëidi tönö godongämæ̈ pönëninque, Pabodo tönö Bedënabee ïnate mönö pïinte cædinque dicaca tacamö wæncædaimpa. 6 Ante Ao ante cæyönäni Pabodo tönö Bedënabee ïñömö, Mänömaï ante cædänipa, ante ëñente wædinque wodii wïnönatapa. Wodii wïnonte godinque Dicaöniabæ pöninque tömëna Ditada näni quëwëñömö Dedebe näni quëwëñömö wayömö wayömö godinque, 7 mönö Awënë ingantedö ante watapæ̈ mäo godömenque apæ̈neda ëñënönänimpa.
Ditada ïñömö Pabodo ingante tacadänipa
8 Mänïñömö Ditada ïñömö edæ wacä cabæ̈waingä tömengä önöwa tipæ̈waa wënæ wënæ ëwacä ëñagaingä inte dao dao godämaingä pægaingä inte tæ̈ contate a ongongantapa. 9 A ongöñongä Pabodo ponte apæ̈necä ëñëe congantapa. Pabodo wææ̈mö adinque önöwënenque pönëninque, Ïingä nänö waa bawaquinque në pönengä ingampa, ante do pönente wædinque, 10 tömengä ingante ogæ̈ tedete, —Ængæ̈ gantidinque adiyæ̈ gongæ̈mi ämopa. Angä ëñëninque në cabæ̈waïningä incæ quingæ̈ ængæ̈ gantidinque dao dao gocantapa. 11 Mänïñömö ongönäni guiquënë Pabodo mänömaï cæcä ate wædinque dicaöniaidi tömënäni tededö yedæ äninque, —Ïñäna ïñömö wængonguïna incæ waoda baï bate mönö weca wæænte ongöna abaimpa. 12 Ante pönente wædinque Bedënabee ingantedö ante apæ̈nedinque, Mönö wængonguï Deoto ingänö anguënë, ante Deoto pönö pemöninque, Ïingä wæætë në apæ̈necä ingampa, ante pönëninque Pabodo ingante, Mönö wængonguï Edëme ingänö anguënë, ante pemönänitapa. 13 Ayæ̈ tömënäni quëwëñömö yæcado tömënäni wængonguï Deoto oncö mæ̈nonte ongönimpa. Deoto quï, ante në godongä ïñömö edæ, Pabodo tönö Bedënabee në wængonguïna ïnapa, ante wapiticæ̈ pönëninque, Mönö wængonguïna quï, ante tömänäni tönö godoncæ cæcantapa. Mänömaïnö ante cædinque tömengä näni que cædï ongai ænte pöninque wagadaidi onguïñæ̈näni ïnänite yabædemö ænte ponte wæ̈noncæ cæcantapa. 14 Mänömaï cæcä ate wædinque në ponte apæ̈neda Bedënabee tönö Pabodo ïñömö, Wïwa cæmïnipa, ante baï cædinque nämä weocoo wänä ñæ̈ninque pogodo mämö nanguï ongönäni weca tæcæguedë næ̈ gongæ̈ninque, 15 —Ïñänäni, quïmæ̈ quëwëmïnii. Mïnitö waomïni ïmïnipa, mönatö mïnitö baï adobaï waomöna ïmöna apa quëwëmïnii. Mönatö ïñæmpa watapæ̈ möna ëñënö ante apæ̈necæte ante pönïmöna inte mïnitö ïmïnite ïïmaï ante ämönapa. Ïincoo mïni waa adincoo incæ edæ, Önoncooque impa, ante adinque mïnitö mänincooque wido cædinque Wængonguï në Quëwengä gämæ̈nö pöedäni. Tömengä ïñömö öönæ inguipoga gäwapæntibæ në badongaingä inte öönædë quëwënäni tömänäni inguipoga quëwënäni tömänäni gäwapäa quëwënäni tömänäni ïnänite në badongaingä Wængonguï ïnongä ingampa. 16 Tömengä wëënëñedë tömämæ quëwënäni nämä pönëninque näni goquïnonque ee acä gogadänimpa. 17 Incæte tömënäni ïnänite wïï æ̈mæ̈wo ëmö cæte gogacäimpa. Wæætë edæ, Wængonguï æbänö ingää, ante ëñencædänimpa, ante cædinque tömengä ñimpo cædämaï cöwë odömongacäimpa. Edæ mïnitö ïmïnite pönö waadete cædinque Wængonguï cöönæ angä inguipoga wææ̈ ïninque incadepo incadepo cænguï eyepæ̈ pönongä cæ̈ninque mïnitö watapæ̈ todinque quëwëmïnipa. 18 Mänömaïnö ante Pabodo tönö Bedënabee wææ cæcæte ante apæ̈neda ëñënäni incæte godongämæ̈ ongönäni guiquënë, Mïnatö wængonguïmïna quï, ante cöwë pönoncæmönimpa, ante wawique pönëninque cædänitapa. Wodo edæ pönöñönänite ïñäna godömenque wææ äna ëñëninque ñimpo cæte wïï pönönänitapa. 19 Ayæ̈ ate oodeoidi Antioquiya ïñömö quëwëninque Icönio ïñömö quëwëninque pö Ditada ïñömö pöninque mänïñömö godongämæ̈ ongönäni ïnänite, Ïïna onguïñæ̈na ïnate mönö wïï ëñengæ̈impa, ante änäni. Ëñëninque godongämæ̈ Ao äninque Pabodo ingante dicaca tacadäni wæyongä, Æ̈mæ̈wo wængampa, ante pönëninque tömënäni näni quëwëñömö yabæ ïnö wëä mäo wido cædänitapa. 20 Incæte Itota ingante tee empote quëwënäni godongämæ̈ ponte æ̈æ̈nïmæ gongænte ayönäni Pabodo yabæque æ̈mæ̈wo wænte baï öñöningä inte ængæ̈ gantidinque adodö tömënäni quëwëñömö pongantapa. Ayæ̈ ïïmö ate tömengä Bedënabee tönö wæætë Dedebe näni quëwëñömö adodö gocæte ante wadæ godatapa. 21 Godinque Dedebe ïñömö pöninque Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈neda ëñëninque tömënäni nanguï ïnäni Itota mïñæ̈ quëwënäni bagadänimpa. Ïninque tömëna mänïñömö idæwaa apæ̈nete wadæ godinque Ditada ïñömö adodö pö godinque Icönio ïñömö adodö pö godinque Antioquiya näni quëwëñömö wæætë pönatapa. 22 Mänömaï wayömö wayömö godinque Itota ingante në tee empote quëwënäni ïnänite bee tëninque Pabodo tönö Bedënabee nanguï apæ̈neda ëñëninque ïïnäni godömenque tæ̈ï pïñænte entawënäni badänitapa. Ayæ̈ tömënäni ïnänite, Mïni pönënö ante ñimpo cædämaï inte godömenque wede pönëninque tæ̈ï ongoncæmïnimpa, ante ædæmö apæ̈neda ëñënänitapa. Ayæ̈ waadete apæ̈nedinque, Mönö nanguï nantate wædinque Wængonguï Awënë Odeye nempo guiicæ̈impa, ante apæ̈nedatapa. 23 Ayæ̈ wayömö wayömö tömäo godinque Itota ingante godongämæ̈ näni pönencabo weca go guiite ongöninque Pabodo tönö Bedënabee ïñömö ïïmaï cædatapa. Në nö cædäni ïnänite adinque tömëna, Itota Codito ingante mïni godongämæ̈ pönencabo ïñömïnite ïïnänique edæ në aadäni bacædänimpa, ante äna ate mänïnänique në Picæ̈näni näni änönäni badänitapa. Ayæ̈ cæ̈nämaï inte Wængonguï ingante apæ̈nete ate tömënäni ïnänite ïñäna, Mïnitö mönö Awënë ingante wede pönëmïnitawoo. Tömengä mïni në pönënongä incæ mïnitö ïmïnite wææ aacæcäimpa, ante apæ̈nedatapa.
Tidiabæ Antioquiya ïñömö ocæ̈ ëmænte godapa
24 Pabodo tönö Bedënabee ayæ̈ Pitidiabæ wodo tebæ̈ godinque Pampidiabæ pönatapa. 25 Mänïñömö ponte Pedegue näni quëwëñömö mönö Awënë nänö angaïnö ante apæ̈nedinque Ataya näni quëwëñömö wææ̈ pönatapa. 26 Mänïñömö pöninque tömëna ïmæ̈mäa Antioquiya ïñömö adodö tacæte ante ñæ̈næ̈ wipodë guiidatapa. Doyedë ïñömö tömëna näna mänïñömö quëwente tao goyedë wadäni në pönënäni inte tömëna ïnate, Wængonguï pönö waadete godongämæ̈ cæcä ate mïnatö eyepæ̈ cæcæmïnaimpa, ante da godongaïnäni ïnönänimpa. Ñöwo ïñömö tömënäni näni änïnö do ïinque eyepæ̈ cædïna inte tömëna adoyömö näni da godïñömö ocæ̈ ëmænte pönatapa. 27 Mänïñömö pöninque tömënä Itota ingante godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite äñete pönäni ate tömënäni ïnänite apæ̈nedinque Wængonguï tömëna tönö nänö cædïnö ante adodö adodö tömänö ante apæ̈nedatapa. Oodeoidi ïnämaï ïnäni wede pönëninque guiicædänimpa, ante Wængonguï odemö wi æ̈nete baï cæcä ate do pönente badänipa, ante apæ̈neda ëñënänitapa. 28 Ayæ̈ mänïñömö Itota ingate në tee empote quëwënäni tönö wantæpiyæ̈ quëwengadaimpa.
Eedotadëë ïñömö pöninque wæætedö wæætë änäni
1 Mänïñedë onguïñæ̈näni Oodeabæ quëwënäni pancadäniya Antioquiya ïñömö wææ̈ pöninque në pönënäni ïnänite ïïmaï ante odömonte wææ angadänimpa. Mïnitö bagäamïni inte Möitee wodi nänö wææ angaïnö baï wïï cæmïni adinque Wængonguï dicæ ængampa quëwenguïmïnii. 2 Ante wææ änewënäni ëñente wædinque Pabodo tönö Bedënabee ïñömö, Quïmæ̈ änewëmïnii, ante näëmæ̈ wææ änatapa. Ïninque Antioquiya ïñömö quëwënäni guiquënë Pabodo tönö Bedënabee tönö wadäni në pönënäni ïnänite, Mïnitö Eedotadëë godinque Itota nänö da godongaïnäni tönö në aadäni Picæ̈näni ïnänite bee tëninque, Oodeabæ quëwënäni näni wææ änönö ante æbänö cæquïï, ante ëñencæte ante äedäni. 3 Äninque Itota Codito ingante godongämæ̈ näni pönencabo incæ Pabodoidi ïnänite da godönäni wadæ godänitapa. Ayæ̈ godinque Pënitiabæ wodo tebæ̈ godinque mänïmæ quëwënäni ïnänite apæ̈nedinque godömenque Tämadiabæ adobaï wodo tebæ̈ gote apæ̈nedinque, Wængonguï pönö cæcä ate oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ mönö Awënë gämæ̈nö do pönänipa, ante Pabodoidi apæ̈nedäni. Ëñëninque mönö tönïñadäni mänïmæ quëwënäni incæ watapæ̈ todänitapa. 4 Pabodoidi Eedotadëë ïñömö pönäni adinque Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo tönö Itota nänö da godongaïnäni tönö në pönënäni ïnänite në aadäni në Picæ̈näni tönö godongämæ̈ ponte ongöninque Pabodoidi ïnänite, Waa pömïni amönipa. Ante äñönänite Pabodo tönö Bedënabee ïñömö, Wængonguï ïïmaï mönatö tönö godongämæ̈ cæcampa, ante tömänö ante adodö adodö apæ̈neda ëñënänitapa. 5 Mänïñedë Paditeoidi incæ pancadäniya në pönënäni badïnäni inte ængæ̈ gantidinque ïïmaï ante apæ̈nedänitapa. —Ïñæmpa oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite, Cöwë ëö togænguënëmïni ïmïnipa, ante mönö wææ angæ̈impa. Ayæ̈ Möitee wodi, Ïïmaï cæedäni, ante nänö angaïnö ante ëñenguënëmïni ïmïnipa, ante mönö cöwë angæ̈impa. 6 Änäni ate Itota nänö da godongaïnäni tönö në pönënäni ïnänite në aadäni Picæ̈näni tönö godongämæ̈ pöninque, Oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite mönö æbänö anguïï, ante tedecönänitapa. 7 Mänïnö ante wæætedö wæætë apæ̈nedäni adinque Pegodo guiquënë ængæ̈ gantidinque godongämæ̈ ongönäni ïnänite ïïmaï ante apæ̈necantapa. —Botö mëmöidi, mïnitö ïïmaïnö ante do ëñëmïnipa. Wængonguï do ïnöñedë, Oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ Codito ingantedö ante watapæ̈ ëñëninque edæ në pönënäni bacædänimpa, ante cædinque mönö ïmonte apænte æ̈ninque botö ïmote angä gote mänïnö ante apæ̈nebo ëñënänitapa. 8 Da godongä gote apæ̈neyömo Wængonguï, Waocä æbänö mïmöno pönengä ingää, ante në ëñënongä inte edæ tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite da pönongä ænte ëwocadänipa. Ïninque mönö ïmonte pönö cæcä baï tömënäni ïnänite adobaï cædinque tömengä edæ, Oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite botö Ao ante do æ̈mopa, ante odömongä abaimpa. 9 Tömënäni wede näni pönënö beyænque Wængonguï tömënäni mïmö ñä mënongadinque, Oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ mïnitö baï adobaï ïnäni apa änewëmïnii, angampa. 10 Mönö ïñömö mönö mæ̈mæ̈idi tönö teëmë mongænte baï wædinque edæ, Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante mönö ædö cæte ëñente cæquïï, ante godongämæ̈ wægamöimpa. Ñöwo guiquënë Oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ tæcæ pönëñönänite mïnitö ïñömö teëmë cönönancapænte baï cædinque tömënäni ïnänite, Cæedäni, ante wææ ämïnipa töö. Mänömaï cædinque mïnitö, Wængonguï önonque cæcampa, ante baï cæmïnipa töö. 11 Ïñæmpa mönö Awënë Itota pönö waadete ængä beyænque tömënäni wæ̈nämaï inte quëwënäni baï mönö adobaï mänïnö beyænque wæ̈nämaï inte quëwëmompa, ante pönëmönipa. Mänömaïnö ante Pegodo ïinque apæ̈necä ëñënänitapa. 12 Ayæ̈ Bedënabee tönö Pabodo wæætë tömënäni ïnänite apæ̈neda ëñëninque godongämæ̈ ongönäni tömänäni edæ tededämaï inte ëñëë cönänitapa. Tömëna ïñömö, Wængonguï mönatö tönö godongämæ̈ cædinque edæ, Mïnatö mä cæmïna adinque Oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ pönencædänimpa, ante cædinque bamönengæ̈ wæætë wæætë cæcantapa, ante adodö adodö ante apæ̈nedatapa. 13 Ïinque apæ̈neda ate Tantiago wæætë tömangä apæ̈necantapa. —Botö biwïidi, botö ñöwo apæ̈nebo ëñëedäni. 14 Wængonguï täno waadete pönö cædinque oodeoidi ïnämaï ïnäni pancadäniya ïnänite apænte æ̈ninque, Botö quïmïni bacæmïnimpa, ante cæcantapa, ante Timönö do apæ̈necä ëñentamompa. 15 Ayæ̈ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni incæ, Ïincayæ̈ ate Wængonguï mänömaï cæcæcäimpa, ante pönëninque adoyömö ante ïïmaïnö ante do yewæ̈mongadänimpa. 16 “Awënë Dabii nempo në quëwengaïnäni näwæ̈ godäni adinquebotö ïñömö oncö wodintai wæætë tæ̈ï mæ̈nonte baï cædinque,ïincayæ̈ ate adodö pöninque pönö cæbo atenäwæ̈ gogaïnäni ïñömö Awënë nempo adodö pöninque quëwencædänimpa. 17 Mänömaï cæbo ate edæ wadäni tömämæ quëwëninqueoodeoidi ïnämaï ïnäni incæ botö ëmöwo ante në ëwocadäni intenäwä Awënë ingante ante diqui diqui minte acædänimpa, 18 ante mönö Awënë ïñömö edæmänïnö ante në cægaingä ïnongä inte,do cæcä näni ëñengaïnö ante apæ̈necampa.” 19 Ante yewæ̈mongatimpa, ante Tantiago godömenque apæ̈necantapa. “Botö Wængonguï nänö apæ̈negaïnö ante pönente wædinque, Ïïmaï cæcæ̈impa, ante pönëmopa. Oodeoidi ïnämaï ïnäni, Idæwaa wapiticæ̈ pönente awædö, ante wædinque ocæ̈ ëmænte näwä Wængonguï gämæ̈nö pöñönänite mönö edæ ee cædinque tömënäni taadö ganta cædedämaï ingæ̈impa. 20 Önonque, Tömënäni acædänimpa, ante ïïmaï ante yewæ̈mongæ̈impa, Wadäni, Wængonguïidi quï, ante cænguï näni cönönï cæ̈nämaï incæmïnimpa. Ayæ̈ nänöogængä ïnämaï ïñongante godö mönämaï incæmïnimpa. Ööingä ñë wëmencate wæ̈ningä ate cæ̈nämaï incæmïnimpa. Baö wepæ̈ owemöingä ï adinque cæ̈nämaï incæmïnimpa, ante mönö yewæ̈mongæ̈impa, ämopa. 21 Edæ doyedë pönï oodeoidi näni quëwëñömö näni quëwëñömö tömää ïñömö mäo Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante apæ̈nedäni ëñengadänimpa. Ayæ̈ ñöwo ganca adobaïnö ante guëmanguïönæ ïñö guëmanguïönæ ïñö mönö odömöincönë go guiite apæ̈nedäni ëñente mänömaïnö ante ëñente cæquënënäni ïnänipa. Mänïnonque ante mönö yewæ̈mongæ̈impa, ämopa,” ante Tantiago ïinque apæ̈necantapa.
Oodeoidi ïnämaï ïnäni acædänimpa, ante yewæ̈mönänipa
22 Mänömaïnö ante apæ̈necä ëñëninque Itota nänö da godongaïnäni tönö në aadäni Picæ̈näni tönö Itota Codito ingante godongämæ̈ näni pönencabo tömancabo tönö godongämæ̈ pönëninque, Mönö cabo incæ mënaa ïnate apænte æ̈ninque tömëna ïnate, Mïnatö Pabodo tönö Bedënabee mïñæ̈ Antioquiya goeda, ämö gocædaimpa. Ante Ao äninque tömënäni, Mönö pönencabo ïñömonte Codaa Badatabato mönö änongä tönö Tidato ïñömö në äna ïnapa, ante adinque tömëna ïnate apænte æ̈nänitapa. 23 Ayæ̈, Cadota ante ænte gocædänimpa, ante ïïmaï ante yewæ̈mongadänimpa. Mönitö pancamöniya Itota nänö da godongaïmöni ïñömöni pancamöniya në pönënäni ïnänite në aamöni Picæ̈möni ïmönipa. Mänömaï ïmöni inte mönitö mïnitö tönïñamöni ïmönipa. Mïnitö oodeoidi ïnämaï ïmïni inte Antioquiya ïñömö Tidiabæ ïñömö Tiditiabæ ïñömö quëwëninque mïni pönencabo mïni pönencabo ïñömïnite mönitö, Waa quëwencæmïnimpa, ämönipa. 24 Ïïmaï ante tededäni ëñentamönipa. Mönitö, Goedäni, änämaï ïñömöni wadäni möni cabo incæ pancadäniya wadæ gote mïnitö weca pöninque mïnitö ïmïnite, Ëö togæ̈edäni, ante wææ änäni. Ëñëninque mïnitö tömënäni näni wææ änïnö beyænque teëmë mongænte baï, Æbänö cæquïï, ante wæmïnipa, ante tededäni ëñëmönipa. 25 Mänömaïnö ante tededäni ëñente wædinque mönitö godongämæ̈ pönëninque onguïñæ̈na mënaa ïnate apænte æ̈ninque tömëna ïnate ïïmaï antamönipa. Mïnatö Bedënabee tönö Pabodo mönö në waadeda tönö godongämæ̈ godinque oodeoidi ïnämaï ïnäni weca goeda, ante cætamönipa. 26 Bedënabee tönö Pabodo ïñömö mönö Awënë Itota Codito ëmöwo beyænque cædinque näna nämä wodo wænguinque cædatapa. 27 Ïninque, Ïï cadota möni yewæ̈mönö näwangä impa, ante adodö ante apæ̈necædaimpa, ante cædinque mönitö Codaa tönö Tidato ïnate da godömöni godinque mïnitö weca pöna aedäni. 28 Edæ, mönitö Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tönö godongämæ̈ pönëninque, Mïnitö godömenque teëmë mongæ̈nämaï incæmïnimpa, antamönipa. Ïninque, Mïnitö ïïmaï cædinque idæwaa, ante pönëmönipa. 29 Wadäni, Wængonguïidi quï, ante cænguï näni cönönincoo ante cæ̈nämaï gomö aedäni. Wepæ̈ owemöingä adinque ööingä ñë wëmencate wæ̈ningä adinque cæ̈nämaï ïedäni. Ayæ̈ nänöogængä ïnämaï ïñongante godö mönämaï ïedäni. Mïnitö mäninque ante ee ate cædämaï ïmïni ïninque waa quëwëmaïmïnipa. Mäninque ante yewæ̈mömönipa. 30 Ante yewæ̈monte pædæ pönönäni ænte wadæ godinque Antioquiya ïñömö wæidinque në pönënäni ïnänite äñete godongämæ̈ pönäni ate Eedotadëë quëwente pönäni tömënäni näni yewæ̈möninta pædæ pönönäni ænte adänitapa. 31 Eedotadëë quëwënäni, Mïnitö godömenque teëmë mongæ̈nämaï incæmïnimpa, ante näni yewæ̈monte änïnö adinque oodeoidi ïnämaï ïnäni ïñömö wampo pöninque todänitapa. 32 Codaa tönö Tidato ïñömö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈neda inte adobaï, Tæ̈ï pïñænte entawencæmïnimpa, ante cædinque ædæmö apæ̈neda ëñëninque tömënäni näni pönencabo mïmönë gancæ batawente wede pönënänitapa. 33 Ïninque tæ̈önæ quëwëna ate mänïñömö quëwënäni näni pönencabo wæætë tömëna ïnate waa apæ̈nedinque, Ñöwo gänë pönëninque waa goeda, ante tömëna ïnate në da pönönäni weca wæætë adodö da godönäni godatapa. 34 Tidato guiquënë, Ïñömö ongoncæboimpa, ante ayæ̈ ongongantapa. 35 Pabodo tönö Bedënabee guiquënë Antioquiya ïñömö ayæ̈ quëwëninque wadäni nanguï ïnäni tönö godongämæ̈ odömöninque Wængonguï nänö änö ante watapæ̈ apæ̈neda ëñengadänimpa.
Pabodo ingante wæætë da godönäni gocampa
36 Ïincayæ̈ ate Bedënabee ingante Pabodo, —Wëënëñedë Wængonguï nänö änö ante möna gote apæ̈nedïñömö wæætë adoyömö gote mönatö tönïñadäni weca gote ëñadinque, Æbänö quëwënänii, ante acæmönaimpa. 37 Äñongä Bedënabee Ao angantapa. Ayæ̈ tömengä, Wäö Mäadoco näni änongä ingante mönatö tönö godongämæ̈ gocæcäimpa, ante cæcantapa. 38 Pabodo guiquënë, Ïñæmpa wëënëñedë Pampidiabæ ïñömö pöñömönate ïingä Mäadoco ïñömö mönatö tönö godömenque cædämaï inte edæ wadæ gocantapa, äninque, Ñöwo wïï ænte gocæ̈impa, ante Baa angantapa. 39 Ïninque tömëna wæætedö wæætë äninque tömëna wadö wadö gote panguïmæ̈ godatapa. Bedënabee guiquënë Mäadoco ingante ænte ñæ̈næ̈ gäwapäa gote wipodë ñæ̈næmpodë guiite wogaa godinque wää tëïwæ̈në Tipidebæ tao gocantapa. 40 Pabodo guiquënë Tidato ingante apænte ænte gocæ cæyongante tömënäni näni pönencabo ïñömö tömëna ïnate apæ̈nedinque, Wængonguï mïnatö beyæ̈ pönö waadete cæcæcäimpa, änäni ëñëninque wadæ godatapa. 41 Ayæ̈ Tidiabæ tömäo godinque Tiditiabæ tömäo godinque Pabodo ïñömö Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo ïnänite apæ̈necä ëñëninque tömënäni wede pönëninque tæ̈ï pïñænte batawengadänimpa.
Pabodo tönö Tidato mïñæ̈ Tïmoteo gocampa
1 Mänïï godinque Pabodo Dedebe ïñömö ponganque go Ditada ïñömö pongantapa. Itota ingante tee empote në gocä Tïmoteo mänïñömö quëwengacäimpa. Tömengä wäänä oodea ïnöna incæ në ædæmö cæte pönënä ïnönäimpa. Tïmoteo mæmpo wæætë guidiego ïnongäimpa. 2 Tïmoteo ïñömö Itota ingante pönente quëwengä adinque në pönënäni Ditada ïñömö quëwënäni incæ Icönio ïñömö quëwënäni incæ, Tïmoteo në waa quëwënongä ingampa, ante adoyömö apæ̈nedänitapa. 3 Ïninque Pabodo, Botö tönö Tïmoteo guëa gocæcäimpa, angantapa. Wæætë, Oodeoidi mänïmæ quëwënäni tömänäni, Tïmoteo mæmpo guidiego ingampa, ante do ëñënäni inte pïïnäni wæcæ wæ. Äninque Pabodo angä yæcadogæ̈ ëö togæ̈näni ate Tïmoteo ingante ænte gocantapa. 4 Godinque Pabodoidi wayömö näni quëwëñömö wayömö näni quëwëñömö godinque ïïmaï ante apæ̈nedänitapa. Mïnitö oodeoidi ïnämaï ïmïni inte æbänö ëñente cæte quëwenguïmïnii, ante Eedotadëë ïñömö në aadäni Picæ̈näni tönö Itota nänö da godongaïnäni tönö godongämæ̈ pönëninque do änänipa. Ante apæ̈nedinque Pabodoidi wæætë tömënäni näni änïnö ante adodö ante apæ̈nedäni ëñënänitapa. 5 Mänömaï apæ̈nedäni ëñente wædinque Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo ïñömö wayömö näni cabo wayömö näni cabo tömänäni wede pönëninque edæ tæ̈ï pïñænte badinque ïïmö ïñö godömenque ïïmö ïñö godömenque nanguï yebænte bagadänimpa.
Mäatedöniabæ quëwengä ingante Pabodo wïïmonte acä
6 Pabodoidi Atiabæ gocæ cæyönänite Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ïïmaï ante apæ̈necantapa. Mïnitö botö änö ante mänïmæ apæ̈necæ godämaï incæmïnimpa, ante wææ angä ëñente wædinque tömënäni wæætë Gadatiabæ incæ pancabaa Pidiquiabæ tömäo cægöninque godänitapa. 7 Mänïmæ cægönaque go Mïitiyabæ ganca pöninque Bitïniabæ gocæ cæyönänite Itota Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca incæ, Godämaï, Baa angä wædinque tömënäni mänïñömö ñimpo cæte godömenque godämaï ïnänitapa. 8 Mänömaï beyæ̈ tömënäni Mïitiyabæ wodo pænta go Todoa ïñömö wæi godänitapa. 9 Mänïñömö wæi gote ongöninque woyowotæ̈ ba ate Pabodo wïïmonte baï ayongä Mäatedöniabæ onguïñængä a ongöninque tömengä ingante ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Mäatedöniabæ pöninque bitö mönitö ïmönite pönö cæquïmi ämönipa,” ante Pabodo ingante angä ëñengantapa. 10 Ïninque Pabodo, Mänömaï wïïmonte baï atabopa, ante apæ̈necä ëñente wædinque mönitö wæætë, Mïnitö Mäatedöniabæ gote mäo apæ̈nemïni ëñencædänimpa, ante Wængonguï incæ cæbaingampa. Ante pönente wædinque botö Odocabo tönö wadäni Pabodo tönö në godongämæ̈ cædäni tönö wæætë, Mönö mänïñömö gote Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈necæ̈impa, ante pönëninque gocæte ante cætamönipa.
Pabodo tönö Tidato Pidipoto ïñömö ponte cædapa
11 Mänömaïnö ante pönëmöni inte mönitö Todoa ïñömö gäwapæ̈ wedeca quëwëninque ñæ̈næ̈ wipodë guiite wogaa tao godinque wää tëïwæ̈në Tämotadate töingä gote möninque ïïmö ate tao Nëapodi pontamönipa. 12 Mänïñömö pö ti wææ̈ninque taadonque godinque mönitö Pidipoto odömänoidi näni ponte quëwëñömö adoyömö pöninque tæ̈önæ quëwentamönipa. Mäatedöniabæ incæ pancabaa quëwënäni näni yæcado quëwëñömö Pidipoto impa. 13 Mönitö mänïñömö ponte quëwëninque guëmanguïönæ ïinque bayonte tömënäni näni quëwëñömö yabædemö tao godinque, Önö wedeca Wængonguï ingante godongämæ̈ apæ̈nebaïnänipa, ante önöwënenque pönëninque mänïñömö gotamönipa. Mänïñömö ponte ayömöni onquiyæ̈näni do godongämæ̈ ponte a ongönäni adinque mönitö tæ̈ contadinque tömënäni ïnänite apæ̈netamönipa. 14 Mänïñömö në ëñënäni tönö adodanque tömënä ëmöwo Didia ïñömö Tiatida quëwënönä inte weocoo awënëidi näni opatawæ̈ ëmoncoo godonte ænte quëwënönäimpa. Tömënä Wængonguï ingante në waa ate pönënä ïnonäimpa. Ïninque Pabodo apæ̈necä ëamonca ongonte ëñëñönante mönö Awënë tömënä mïmö wi æ̈nete baï cæcä ate tömënä wede pönënantapa. 15 Ïninque tömënä näni owocabo pönëninque godongämæ̈ æpæ̈në guiidäni ate tömënä ïñömö mönitö ïmönite apæ̈nedantapa. —Botö ïmote ante adinque mïnitö, Mönö Awënë ingante Didia ædæmö cæte pönengä ingampa, ante pönëmïnitawoo. Mänömaïnö ante pönëmïni inte mïnitö botö oncönë ponte owoedäni, ämopa. Ante ancaa apæ̈nedä ëñente wædinque mönitö Ao ante gote owotamönipa. 16 Mänïñedë wacä onquiyængä obe badä ïnongä inte wadäni nempo quëwëninque tömënäni beyænque në cæte quëwengä ïnongäimpa. Tömengä ïñömö në cæwënengä inte wadäni ïnänite, Ïincayæ̈ ate æbänö baquïï, ante yewænte tedecä ïnongäimpa. Tedecä ëñëninque në ëñënäni wæætë tömënäni näni godonte æ̈inta bacoo pædæ pönö pædæ pönö cædäni incæte tömengä awënëidi wæætë ö æ̈ ö æ̈ cædönänimpa. Ïninque mänïñömö quëwëninque mönitö ayæ̈ ate Wængonguï ingante näni apæ̈neïñömö adodö gocæ cæyömönite mäningä onquiyængä mämö bee tengantapa. 17 Mänömaï bee tëninque tömengä mönitö Pabodo tönö möni gocabo ïñömönite tee empo tee empo pöninque yedæ angantapa. —Ïïnäni Wængonguï Æibæ pönï Quëwengä ingante në cædäni inte mïnitö ïmïnite apæ̈nedinque, Æcänö ængä beyænque quëwenguïï, ante apæ̈nedänipa. 18 Äninque tæ̈önæ ïñonte tömengä tömënäni ïnänite tee empote godinque Yæ yæ änewengä ëñente wædinque Pabodo, Ancaa ëñente awædö, ante dadi ëmænte wënæ ingante äninque, —Bitö ïmite botö Itota Codito ëmöwo apæ̈nedinque, Tao gobäwe, ämopa. Ante tæcæ apæ̈neyongä wënæ incæ baquecä ingante ëmö cæte tao gocantapa. 19 Pabodo mänömaï angä ate tao go ate wædinque onquiyængä awënëidi guiquënë, Æ tömengä yewængä beyæ̈ mönö æ̈incædö incæ dæ gotimpa. Ñöwo æbänö cæte nanguï ænguïmöö. Ante pïinte wædinque tömënäni, Mönö tömëna ïnate odömäno awënëidi weca ænte gocæ̈impa, ante Pabodo tönö Tidato ïnate bæi ongonte wëä mäo tömënäni näni godonte æ̈ïñömö ænte godänitapa. 20 Ayæ̈ odömäno awënëna tömënäni quëwëñömö në apænte äna ïñönate në pïinte cædäni mänïna awënëna weca Pabododa ïnate ænte mämö gö cædinque, —Ïïna ïñömö edæ oodeoda ïnöna inte mönitö quëwëñömö ponte wënæ wënæ apæ̈neda ëñëninque tömänäni ænguï badinque Yæ yæ änänipa. 21 Mönö odömänocabo mönö wïï cæquënënö ante odömonte apæ̈nedinque tömëna ïñömö, Mänïnonque cæedäni, ante ancaa änewënapa. 22 Ante tæcæ apæ̈neyönäni godongämæ̈ ongönäni ïñacabo cædinque Pabodo tönö Tidato ïnate pïinte cædänitapa. Ayæ̈ odömäno awënëna ïñömö, Tömëna weocoo gä tadongate tæi tæi päedäni. 23 Äna ëñente tæi tæi pänäni wæyönate awënëna godömenque äna ëñente cædinque tömëna ïnate bæi ongonte mäo tee mönedinque tee möneincö në aacä ingante, Ïïna ïnate bitö ædæmö wææ ae, änatapa. 24 Ïninque mänömaï änäni ëñente wædinque në wææ wänongä wæætë Pabodo tönö Tidato ïnate guiimongacönë manguicä guiidatapa. Ayæ̈ godömenque tömëna önöwa awæmpaa goti guidöwate tæ̈ï tee mönecä ongöñöna wadæ taocantapa. 25 Ayaönæ̈nëña bayö Pabodo tönö Tidato mänömaï goti guidöwate wægöninque Wængonguï ingante apæ̈nedinque ämotamïni änecöñönate wadäni në tee mönete ongönäni ëñëë cönänitapa. 26 Ïñontobæ̈ goinque nanguï ocæ ocæ pöninque tee möneincö tæ̈nöninca incæ wancæ wancæ cæyö odemö tömänemö wi æ̈mæ̈nete gotapa. Ayæ̈ tömänäni ïnänite näni tæ̈ï pönï yaëmengö näni ñäni ñæ̈nïmë incæ ñïmæncæ ñïmæncæ wææntapa. 27 Tee möneincö në aacä guiquënë ïñontobæ̈ ñäni ömæ̈monte ayongä, Odemö dobæ wi æ̈mæ̈nete gotimpa, ante wædinque tömengä, Æ tee mönete ongönïnäni dobæ tao wodii wïnönänipa, ante pönente wædinque, Botö awënëidi pïinte pänäni wænguï wæ, ante pönëninque nämä wæ̈nonte wæncæte ante yaëmë o togænte ængä. 28 Ate wædinque Pabodo ïñontobæ̈ ogæ̈ tededinque, —Nämä wënæ wënæ cædämaï. Ee ae. Tömämöni ayæ̈ ongömöni apa quëwëë. 29 Angä ëñëninque në wææ wänongä ïñömö edæ, Tica wodönoï ænte pöedäni, angä ænte pönäni æ̈ninque tömengä pogodo pöninque ancai guïñente wædinque do do wäate wædinque Pabodo tönö Tidato önöwa ïnö wæængantapa. 30 Ayæ̈ ængæ̈ gantidinque edæ tömëna ïnate oncodo ænte mäocä tayönate, —Mïnatö në ämïna inte apæ̈nemïna ëñëmoeda. Botö æbänö cæte quëwenguïmoo, ante wæcä. 31 Ëñëninque tömëna wæætë, —Awënë Itota ingante edæ wede pönëmi ate tömengä ængä beyænque quëwencæbiimpa. Mïni owocabo tömämïni adobaï wede pönente quëwencæmïnimpa, änatapa. 32 Äninque tömëna në wææ wänongä ingante godömenque Wængonguï Awënë nänö apæ̈negaïnö ante apæ̈nedinque tömengä oncönë näni owocabo tömänäni ïnänite apæ̈neda ëñënänitapa. 33 Ayæ̈ woyowotæ̈ incæ tömëna ïnate æ̈ninque në wææ wänongä ïñömö tömëna ïnate tæi tæi pänäni näna æbäate wædïñömö ñä mënongacantapa. Ayæ̈ tömengä näni wencabo do æpæ̈në guiidänitapa. 34 Ayæ̈ tömengä oncönë ænte mængä æ̈æ̈ guiiyöna tömëna ïnate cænguï godongä cæ̈natapa. Ayæ̈ tömengä näni wencabo në Wængonguï ingante pönënäni badïnäni inte watapæ̈ todänitapa. 35 Baänæ ate odömäno awënëna guiquënë poditiyaidi ïnänite në wææ wänongä weca da godöninque, Pabodo tönö Tidato ïnate ñimpo cæbi gocædaimpa, ämïni ëñengäeda, angä ëñëninque godänitapa. 36 Ponte odömäno awënëna ëmöwo ante apæ̈nedäni ëñëninque në wææ wänongä wæætë Pabodo ingante apæ̈nedinque, —Poditiyaidi ñöwo ponte apæ̈nedinque, Pabodo tönö Tidato ïnate ñimpo cæbi gocædaimpa, ante odömäno awënëna änapa, ante apæ̈nedänipa. Ïninque mïnatö ñöwo taote godinque piyæ̈në cæte ee goeda. 37 Angä ëñëninque Pabodo wæætë poditiyaidi ïnänite apæ̈nedinque, —Mönatö odömänomöna ïmöna incæte në apænte äna weca apæ̈nedämaï ïñömönate tömëna äna tömänäni ayönäni edæ mönatö ïmönate tæi tæi päninque tee mönedänitapa töö. Tee mönedäni wæyömöna ñöwo wæætë mönatö ïmönate awëmö wido cæcæte ante cædänipa töö. Mönatö ïñæmpa edæ Baa ämönapa. Awënëna incæ ïñömö pöninque mönatö ïmönate ænte mäoda gocæmönaimpa. 38 Mänömaïnö ante apæ̈necä ëñente wædinque poditiyaidi tömënäni awënëna weca adodö godinque Pabodo nänö apæ̈nedö ante adodö ante apæ̈nedänitapa. Ayæ̈, Pabodo tönö Tidato odömänoda ïnapa, ante apæ̈nedäni ëñëninque odömäno awënëna guiquënë guïñente wædatapa. 39 Ayæ̈ guïñente wædinque awënëna incæ Pabodo tönö Tidato weca ponte waadete apæ̈nedinque, Mönatö oda cædïnö ante mïnatö odömänomïna ïmïna inte pïinte änämaï ïeda, ante äninque Pabodo tönö Tidato ïnate ænte mäoda taoda adinque tömëna ïnate, Ñöwo mönitö quëwëñömö ëmö cæte wadæ goeda, ämönapa. 40 Äna ëñente taodinque onquiyæ̈nä Didia oncönë go guiidinque Pabodo tönö Tidato ïñömö, Në pönënäni wampo pönëninque tæ̈ï ongoncædänimpa, ante cædinque ædæmö apæ̈nedinque wadæ gogadaimpa.
Tetadönica ïñömö quëwënäni Yæ yæ änänipa
1 Mänïï godinque Pabodo tönö Tidato Ampipodi näni quëwëñömö wodo tebæ̈ godaque go Apodönia näni quëwëñömö wodo tebæ̈ godaque go Tetadönica näni quëwëñömö pönatapa. Mänïñömö oodeoidi Wængonguï apæ̈necä näni ëñente yewæ̈mongainta ate odömöincö näni mæ̈nongaincö mæ̈ ongö. 2 Adinque Pabodo cöwë nänö cæï baï cædinque guëmanguïönæ bayö guëmanguïönæ bayö mëönaa go adoönæque ïñonte tömënäni odömöincönë go guiidinque edæ Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaintaa ate adinque tömënäni ïnänite, Ïïmaï impa quëwëmïni, ante nö apæ̈necantapa. 3 Tömënäni ïnänite edonque apæ̈nedinque Pabodo, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïïmaï ante do yewæ̈mongadänimpa, angantapa. Mönö Codito ïincayæ̈ ate pöninque cöwë caate wæquënengä ingampa. Ayæ̈ adocä wænte ate cöwë ñäni ömæ̈monte quëwenguënengä ingampa, ante yewæ̈mongadänimpa, ante Pabodo apæ̈necantapa. Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque, —Itota botö në änongä incæ adocä mönö Codito ïnongä ingampa, ante apæ̈necantapa. 4 Mänömaï apæ̈necä ëñëninque oodeoidi pancadäniya, Nö impa, ante pönëninque Pabodo tönö Tidato mïñæ̈ godänitapa. Ayæ̈ guidiegoidi nanguï ïnäni Wængonguï ingante në guïñënäni inte adobaï pönëninque tömëna mïñæ̈ godänitapa. Ayæ̈ awënëidi baï ïnäni onquiyæ̈näni incæ nanguï ïnäni adobaï pönëninque tömëna mïñæ̈ godänitapa. 5 Mänömaï pönënänipa, ante wædinque oodeoidi guiquënë pïinte wædinque ïïmaï cædänitapa. Tömënäni näni godonte æ̈ïñömö gote ayönäni në wïwa cædäni ongönäni adinque tömënäni ïnänite änäni Ao ante godongämæ̈ pöninque oodeoidi tönö ïñacabo cædinque Yæ yæ ante pïïnänitapa. Mänömaï yedæ änäni ëñente wædinque mänïñömö quëwënäni tömänäni godongämæ̈ pïinte badinque Yæ yæ änänitapa. Oodeoidi ïñömö, Mönö Yatönö oncönë guiidinque Pabodo tönö Tidato ïnate da tadöninque në pïinte cædäni ïnänite da godömö æncædänimpa, ante cædinque diqui diqui mincæte ante tee gäwade guiidänitapa. 6 Wäänë guiidinque tömëna ïnate adämaï ïnäni inte oodeoidi wæætë oncö në ëacä Yatönö ingante yao ongöninque wadäni në pönënäni ïnänite yao ongonte wëä tadö mäo tömënäni näni quëwëñömö awënëidi weca ænte godänitapa. Ayæ̈, ogæ̈ tededinque, —Ïïna onguïñæ̈na ïñömö tömämæ quëwënäni ïnänite wapiticæ̈ në apæ̈nedïna inte ñöwo wæætë ïñömö pöna tamëñedäni. 7 Ayæ̈ Yatönö guiquënë, Botö oncönë pöeda, ante manguicä guiidatapa. Ïïnäni tömänäni edæ odömäno tæiyæ̈ awënë Tetædo nänö änïnö ante Baa äninque wacä Itota näni änongä ingantedö ante, Tömengä në Awënë Odeye ingampa, ante änewënänipa cæmïnii. 8 Ante pïïnäni ëñente wædinque godongämæ̈ ongönäni tönö awënëidi adobaï pïïninque, Quïnö cæquïï, ante wædinque Yæ yæ änänitapa. 9 Ïninque Yatönöidi ïnänite äninque awënëidi, Mïnitö ñöwo mänimpota pönömïni ænte mäñömöni mïnitö wënæ wënæ cædämaï ïmïni adinque mönitö ïincayæ̈ ate wæætë adodö pönömöni æ̈maïmïnipa, ante tömënäni godonte æ̈inta änäni pædæ godönäni æ̈ninque ñimpo cædäni abæ tawænte gogadänimpa.
Bedea ïñömö quëwënäni ëñente pönënänipa
10 Ayæ̈ tæcæ wëmö bayonte në pönënäni wæætë Pabodo tönö Tidato ïnate, Bedea ïñömö goeda, ante da godönäni godatapa. Mänïñömö gote pöninque tömëna oodeoidi odömöincönë go guiidatapa. 11 Mänïï Tetadönica ïñömö quëwënäni në pïinte cædäni ïñönänite bedeaidi guiquënë pïïnämaï ïnäni inte mönö Awënë nänö apæ̈nedö ante do ëñënänitapa. Ayæ̈ ëñëninque, Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö baï Pabodo nö apæ̈necantawo, ante pönente wædinque bedeaidi ïñömö, Wængonguï æbänö angä ëñente yewæ̈mongadänii, ante ëñencæte ante ïïmö ïñö ïïmö ïñö mäninta æ̈ninque cöwä adänitapa. 12 Mänömaï cædinque oodeoidi tæiyæ̈näni wede pönënäni badänitapa. Ayæ̈ guidiegoidi awënëidi baï ïnäni onquiyæ̈näni incæ nanguï ïnäni pönëñönäni guidiegoidi onguïñæ̈näni adobaï tæiyæ̈näni në wede pönënäni badänitapa. 13 Incæte wadäni Tetadönica ïñömö godinque oodeoidi ïnänite apæ̈nedinque, Pabodo ñöwo Bedea godinque mänïñömö quëwënäni ïnänite apæ̈necä ëñënänipa, ante tededäni. Ëñëninque oodeoidi wæætë Bedea ïñömö pöninque, Pabodo wïwa apæ̈necä apa ëñencæ quëwëmïnii, äninque wapiticæ̈ tededäni ëñëninque godongämæ̈ ongönäni guiquënë ænguï badänitapa. 14 Mänömaï ænguï badäni adinque në näni pönencabo ïñömö Pabodo ingante æpæ̈ yæwedeca do ænte mäodäni godinque tömengä wipodë ñæ̈næmpodë go guiidinque godömenque wogaa goyongante Tidato tönö Tïmoteo wæætë Bedea ïñömö ayæ̈ ongönatapa. 15 Pabodo tönö godongämæ̈ godäni ïñömö Atëna ganca mäodäni gocä ate tömengä wæætë, Mïnitö adodö Bedea ïñömö godinque Tidato tönö Tïmoteo ïnate apæ̈nedinque tömëna eyepæ̈ inte ate botö weca quingæ̈ ämïni pönae, angä ëñëninque tömënäni adodö Bedea ïñömö godinque Pabodo nänö änïnö baï ïñäna ïnate apæ̈nedänitapa.
Atëna ïñömö Pabodo apæ̈necä ëñënänipa
16 Mänömaïnö ante äningä inte Pabodo tömëna näna ponguïnö ante ee ongongantapa. Ee ongöninque ayongä mänïñömö quëwënäni, Wængonguïidi ïnänipa, ante badonte näni cö cægainca bacoo mæ̈ ongö ate wædinque Pabodo wæwëwocate quëwengantapa. 17 Mänömaï beyæ̈ oodeoidi odömöincönë go guiidinque oodeoidi ïnänite apæ̈nedinque ayæ̈ guidiegoidi incæ Wængonguï ingante në guïñënäni ïnänite apæ̈nedinque Pabodo, Mänömaï impa. Apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa, ante apæ̈necantapa. Ayæ̈ tömënäni näni godonte æ̈ïñömö adobaï ïïmö ïñö ïïmö ïñö godinque mänïñömö ponte ongönäni ïnänite adobaï nö apæ̈necä ëñënänitapa. 18 Mänömaï cæyongä wadäni Epicodeoidi, Mönö tote quëwengæ̈impa, ante në änewënäni näni cabo tönö wadäni Etoicoidi, Waa ïmö incæ caate wæmö incæ mönö piyæ̈në cæte quëwengæ̈impa, ante në quëwënäni näni cabo tönö tömänäni adoyömö ponte bee tëninque Pabodo ingante wæætedö wæætë änänitapa. Pabodo ïñömö Itota ëmöwo ante apæ̈necä beyæ̈ ayæ̈ Itota nänö ñäni ömæ̈mongaïnö ante apæ̈necä beyæ̈ Epicodeoidi näni cabo tönö Etoicoidi näni cabo tönö pancadäniya guiquënë, —Ïingä ïñömö önonque ante tedewënongä inte æbämë ante tedewengä. Ante wæyönäni adodäni incæ pancadäniya guiquënë, —Tömengä wabänö, Wabæca wængonguïidi ïnänite pönencæmïnimpa, ante cæcä ïmaingampa, ante wædänitapa. 19 Ïninque Pabodo ingante bæi ongonte töö æ̈mænte ænte godinque tömënäni Adeopagoidi näni änönäni näni godongämæ̈ ëñente pönencöñömö mäodäni gocantapa. Go guiite ongöñongante, —Mä bitö odömonte apæ̈nedö æbänö ïï. Edæ apæ̈nebi ëñëmönie. 20 Edæ bitö odömonte apæ̈nedö ante tæcæ ëñëmöni inte mönitö, Æbänö ante apæ̈nebii, ante ëñencæte ante wæmönipa, änänitapa. 21 Edæ atënaidi tönö wadäni Atëna ïñömö ñöwo ponte quëwënäni tönö tömänäni wadö cædämaï inte önonque, Wadäni æbänö mä apæ̈nete pönënänii, ante wædinque mänïnonque ante tedete quëwënönänimpa. 22 Pabodo ïñömö Adeopagoidi godongämæ̈ näni ëñente pönenconcabo tæcæguedë ængæ̈ gantidinque tömënäni ïnänite apæ̈nedinque, “Atënaidi, ëñëedäni. Wængonguïidi, mïni änönäni ïnänite waa ate baï mïnitö nanguï pönï cæmïni abopa. 23 Botö mïnitö quëwëñömö tömäo cægonte ayömo, Wængonguïidi ïnänipa, ante mïni waa adoncacoo nanguï ongö atabopa. Ayæ̈ mïni waa adonca adocaque ïñömö mïni pönö yewæ̈mönimpaa ïïmaï ante yewæ̈monte ongö atabopa. ‘Wacä wængonguï æcämë ingää, ante mönö ëñënämaï në ïnongä beyæ̈ mönö waa adonca impa,’ ante mänimpaa yewæ̈möï ongö atabopa. Mänimpaa yewæ̈möï ongö adïmo inte botö mïni, Æcämë ingää, ante ëñënämaï inte mïni waa adongä ingante ante ñöwo, Æcänö ingää, ante ñöwo apæ̈nebo ëñëedäni.” 24 Ante apæ̈nedinque Pabodo godömenque, “Wængonguï inguipoga në badongaingä ïnongä inte tömää ïñömö ongoncoo në badongaingä ïnongä inte tömengä inguipoga tömämæ Awënë ïnongä ingampa. Tömengä adocä ïñömö öönædë Awënë ingampa. Ïninque Tæiyæ̈ Awënë ïnongä inte tömengä waomö önompoca mæ̈nönincönë ædö cæte guiite quëwenguingää. 25 Ayæ̈ waomö ïñömonte tömengä mönö quëwenguïmämo pönongä æ̈mompa. Ayæ̈ mönö guëmanguïmämo adocä pönongä guëmämompa. Ayæ̈ tömengä adocä nänö pönönonque tömänö æ̈ninque quëwëmompa. Mänömaï në pönönongä inte tömengä mönö waocabo ïñömonte, Pönömi æ̈moe, ante ædö cæte anguingää. Ïninque tömengä beyæ̈ ante mönö waomö önompoca ædö cæte cæquïmöö.” 26 Ante apæ̈nedinque Pabodo godömenque apæ̈necantapa. “Wængonguï waocä adocanque ingante badöninque, Tömengä nänö pæ̈ïnäni nanguï ïnäni yebæ̈ninque näni cabo näni cabo tömancabodäni bacædänimpa, angacäimpa. Ayæ̈ edæ, Adocanque pæ̈ïnäni ïnönäni inte mänincabodäni ïñömö nänëneto nänënë godinque adocaboque wabæca wacabo wabæca godinque inguipoga tömäo go go cædinque wayömö wayömö quëwencædänimpa, ante cægacäimpa. Mänömaïnö ante badöninque tömengä tömancabodäni ïnänite ante pönëninque, Æyömönö quëwenguïnänii, ante cædinque, Ïïnäni ïïmæca mänimpoga quëwencædänimpa, äninque, Wadäni wabæca mänimpoga quëwencædänimpa, ante doyedë angacäimpa. 27 Edæ tömämæ quëwënäni botö ïmote ante diqui diqui mincædänimpa. Ayæ̈ botö ïmote ante pædæ æmpo cædinque wabänö bee tenguïnäni, ante cædinque Wængonguï mänömaï badöninque angacäimpa. Incæte Wængonguï mönö tömämö weca ongöninque wïï gobæque quëwengampa. 28 Wængonguï tömäo quëwengä ïñongante mönö waomö ïnömö inte wayömö wayömö gomö incæte tömengä nempo edæ cöwë quëwëmompa. Mïni cabo incæ ämotamïni ante baï në tededäni pancadäniya, ‘Wængonguï pæ̈ïmö adomö ïmompa,’ ante do näni änö baï edæ mänömaï impa,” ante Pabodo apæ̈necantapa. 29 Ayæ̈, “Mänömaï beyæ̈ mönö Wængonguï pæ̈ïmö ïnömö inte edæ ïïmaïnö ante wïï pönenguënëmö ïmompa. Mönö, Waocä nanguï pönëninque dicaa yewæ̈möninque waa pönï nänö badöinca baï Wængonguï adobaï ingampa, ante ædö cæte änewenguïï. Oodo tönö padata waocä nänö badöï baï Wængonguï ingampa, ante mönö wïï mänömaïnö ante pönenguënëmö ïmompa. 30 Incæte wëënëñedë mänïnö näni ëñënämaï ingaïnö ante adinque Wængonguï pönö waadete ata cæpogacäimpa. Ñöwo guiquënë tömämæ quëwënäni ïnänite, Mïnitö ëñënämaï cædö ante, Ancaa wæwente awædö, ante ñimpo cæedäni. 31 Ante Wængonguï në apænte anguingä ïnongä inte ïïmaï angampa. Ïïönæ ïinque bayonte botö inguipoga tömämæ quëwënäni ïnänite apænte ancæboimpa, ante mänïönæ æönædö ï, ante do angacäimpa. Ayæ̈, Waocä adocanque tönö botö godongämæ̈ cæyömo tömengä nöingä ante apænte ancæcäimpa, ante Wængonguï mäningä onguïñængä ingante do apænte ængacäimpa. Ayæ̈ tömänäni, Wængonguï nänö angaïnö baï cöwë bacæ̈impa, ante pönencædänimpa, ante cædinque Wængonguï mäningä Onguïñængä dobæ wængä ate, Ñäni ömæ̈möe, angä ïninque mäningä ïñömö edæ do ñäni ömæ̈monte quëwengampa.” 32 Ante Pabodo mänïnö Itota nänö ñäni ömæ̈mongaïnö ante apæ̈necä ëñëninque pancadäniya, Babæ ancædö, ante badete todänitapa. Wadäni guiquënë, —Ïincayæ̈ ate mänïnö ante adodö apæ̈nebi ëñëmönie, änänitapa. 33 Mänömaïnö ante cædäni adinque Pabodo ïñömö tömënäni ïnänite ëmö cæte godinque tao gogacäimpa. 34 Incæte pancadäniya tömengä mïñæ̈ godinque në pönënäni badänitapa. Adeopagoidi näni ëñente pönëë concabo ïñönänite adocanque Diönitio adobaï në pönengä bacantapa. Ayæ̈ onquiyængä tömengä ëmöwo Daämadi tönö wadäni adobaï në pönënäni bagadänimpa.
Coodinto ïñömö pöninque Pabodo apæ̈necampa
1 Atëna ïñömö ongonte apæ̈necä ëñëninque mänömaï cædäni ate Pabodo wadæ godinque Coodinto näni quëwëñömö pongantapa. 2 Doyedë ïñömö odömänoidi tæiyæ̈ awënë Codaodio oodeoidi ïnänite pïinte äninque, Mönitö quëwëñömö Odömä ïñömö ñöwo quëwënämaï inte tömämïni wadæ goedäni, angä ëñente wædinque tömänäni näwæ̈ wadæ godönänimpa. Adocanque tömengä ëmöwo Aquidæ Pontobæ ëñagaingä inte Itadiabæ gote mänïñedë quëwënongäimpa. Tömengä adocä oodeocä ïnongä inte awënë nänö änö ante ëñente wadæ godinque tömengä nänöogængä Piditida tönö ñöwo Coodinto ïñömö wadæ ponte quëwënönaimpa. Ïninque Pabodo ñöwo Aquidæ ingante tæcæ adinque tömëna weca ëñacæ pongantapa. 3 Tömëna weca ponte ayongä tömëna tömengä nänö tadömönö baï adobaï æ̈montai cadopa tadömonte godonte ænte quëwëna adinque Pabodo tömëna weca ee owodinque tömëna tönö godongämæ̈ tadömönänitapa. 4 Mänömaï cæte quëwëninque Pabodo guëmanguïönæ ïñö guëmanguïönæ ïñö oodeoidi odömöincönë go guiidinque, Oodeoidi incæ oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ ëñente pönencædänimpa, ante cædinque, Ïïmaï impa ante apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa, ante nanguï apæ̈necantapa. 5 Ayæ̈ Tidato tönö Tïmoteo Mäatedöniabæ quëwente wadæ pöninque Coodinto ïñömö näna wææ̈ pöñedë Pabodo mänïñedë æ̈montaicö nänö badönïnö ñimpo cædinque wæætë, Wængonguï nänö apæ̈nedö ante ëñencædänimpa, ante nanguï cæïnente wædinque nanguï apæ̈nedinque mäninque cæte quëwengantapa. Mänömaï cædinque tömengä, Codito mönö në änongä incæ Itota adocä ïnongä ingampa, ante botö në agaïmo inte apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa, ante oodeoidi ïnänite apæ̈necantapa. 6 Mänömaï apæ̈neyongante oodeoidi wæætedö wæætë godö wënæ wënæ ante pïïnäni wædinque Pabodo wæætë, Wïï ëñëïnë wædö, ante baï cædinque nämä weocoo wancæ wancæ cæcantapa. Ayæ̈ tömënäni ïnänite, —Wængonguï weca mïni goquënënö ante apæ̈nebo ëñëninque mïnitö pönö wææ äninque tömëmïni wænguinque wentamö mongæ̈mïnipa. Botö wæætë mïnitö ïmïnite edonque pönï apæ̈nedïmo inte mïni cædö wentamö mongæ̈nämaï ïmopa töö. Ïninque botö Wængonguï taadö mïnitö ïmïnite idæwaa odömöninque edæ oodeoidi ïnämaï ïnäni weca ñöwo wadæ gobo tamëñedäni. 7 Äninque Pabodo wadæ tao godinque oodeoidi odömöincö gäänë wacä oncönë go guii go guii cædinque cöwë apæ̈necantapa. Mänincö në ëacä Titio Yoto näni änongä ïñömö Wængonguï ingante në waa ate pönengä ïnongäimpa. 8 Oodeoidi odömöincönë në aacä Codipo guiquënë mönö Awënë ingante në pönengä bayongä tömengä oncönë në owodäni tömänäni pönënänitapa. Ayæ̈ coodintoidi nanguï ïnäni pö ëñëë pö ëñëë cædinque adobaï wede pönëninque æpæ̈në guiigadänimpa. 9 Mänïñedë woyowotæ̈ ïñö Pabodo wïïmonte baï ayongante mönö Awënë tömengä ingante apæ̈necantapa. “Bitö guïñënedämaï inte apæ̈nebi ëñencædänimpa. Pæ wëënedämaï incæbiimpa. 10 Coodinto ïñömö botö quïnäni nanguï ïnäni ïnänipa, ante cædinque botö ïñömö edæ bitö tönö godongämæ̈ cöwë cæcæboimpa. Ïninque wadäni bitö ïmite mämö pïïninque wënæ wënæ cædämaï incædänimpa.” 11 Ante mönö Awënë tömengä ingante apæ̈necä ëñëninque Pabodo adoque wadepo go tæcæ ïñonte Coodinto ïñömö ongöninque Wængonguï nänö apæ̈nedö ante tömënäni ïnänite odömonte apæ̈necä ëñënönänimpa. 12 Mänïñedë odömänoidi änäni ate Acayabæ awënë Gadiöno ïnongäimpa. Tömengä awënë nänö ïnöñedë oodeoidi godongämæ̈ pönëninque Ao äninque Pabodo ingante quingæ̈ mämö bæi ongonte æ̈ninque awënë Gadiöno nänö cöwë apænte änöñömö ænte mäodäni gocantapa. 13 Awënë weca pöninque Pabodo ingantedö ante pïinte äninque, —Ïingä ïñömö, Mönö wadö baï cædinque Wængonguï ingante waa ate apæ̈necæ̈impa, ante odömöninque mönitö awënëidi näni wææ änönö ante wido cæcampa. Mänömaï wapiticæ̈ cædinque ancaa änewengä ëñëninque tömänäni adobaï wapiticæ̈ cædänipa cæbii. 14 Änäni ate Pabodo tæcæ apæ̈necæ cæyongante Gadiöno oodeoidi ïnänite ïïmaï ante wææ apæ̈necantapa. —Oodeoidi ëñëedäni. Mïnitö botö weca ponte apæ̈nedinque, Odömäno awënë nänö wææ änö baï ïingä ëñënämaï cæcampa, ämïni baï, Waocä ingante ædæmö wïwa cæcampa, ante ämïni baï botö mïni änö do ëñëninque apænte ancædömoimpa. 15 Mïnitö ïñæmpa, Tömengä tededonque ante oda cæcampa, ämïnipa. Mïnitö ëmöwo ante oda cæcampa, ämïni. Mïnitö wææ angaïnö ante oda cæcampa, ante pïïmïnipa. Mänïnonque ante oda cæcampa, ante ancaa tedewëmïni wædinque botö wæætë tömengä ingante apænte änämaï incæboimpa. Tömëmïnique tömengä ingante apænte äedäni. 16 Ante pïinte äninque awënë tömënäni ïnänite, Botö apænte äñömö ongönämaï gobäewedäni. 17 Ante wido cæcä tao godinque tömänäni oodeoidi odömöincönë në aacä Totënë ingante wæætë bæi ongonte tæi tæi pänäni incæte në apænte anguënengä incæ Gadiöno ïñömö önonque adämaï inte baï ee acä pangadänimpa.
Pabodo Antioquiya ponte gocampa
18 Ïninque tæ̈önæ quëwente ate Pabodo Coodinto ïñömö näni pönencabo ïnänite, Gobopa, äninque wadæ godinque Tidiabæ gocæte ante Tencodea ganca pongantapa. Tömengä do apæ̈nedinque, Botö mänimpoga ocaguï tocadämaï inte Wængonguï beyænque cædinque botö tömëmo änïnö ante cöwë cæcæboimpa, ante doyedë änongäimpa. Ñöwo ïñömö tömengä nänö änïnö baï ïinque cædingä inte Tencodea ïñömö pöninque ocaguï ëö tocacantapa. Ayæ̈ ëö tocacä ate tömengä Piditida tönö Aquidæ näna gæncaya tönö godongämæ̈ ñæ̈næ̈ wipodë go guiidinque tömënäni Tidiabæ gocæte ante wogaa godänitapa. 19 Mänömaï godinque Epeto ïñömö go ti wææ̈nänitapa. Tömëna näna gæncaya mänïñömö ti wææ̈ninque tæ̈ contayöna Pabodo ïñömö oodeoidi näni odömöincönë go guiidinque oodeoidi ïnänite, Ïïmaï impa apæ̈nebo ëñencæmïnimpa, ante apæ̈necä. 20 Ëñëninque tömënäni, Bitö mönitö weca wantæpiyæ̈ quëwenguïmi, äñönäni tömengä Baa äninque, 21 wæætë, Gobopa, angantapa. Ayæ̈, “Ñöwo Eedotadëë ïñömö æ̈æ̈mæ̈ bequinque goquënëmo ïmo incæte Wængonguï Ao angä ate botö mïnitö weca ayæ̈ ate wæætë ocæ̈ ëmænte poncæboimpa. Ñöwo gobo tamëñedäni.” Äninque Epeto ïñömö ñæ̈næ̈ wipodë go guii tæ̈ contadinque Pabodo wogaa gocantapa. 22 Godinque Tetadea pö ti wææ̈ninque Eedotadëë ïñömö Itota Codito ingante godongämæ̈ näni pönencabo weca ëñacæte ante æicantapa. Ayæ̈ ate Antioquiya wæicantapa. 23 Ayæ̈ ate mänïñömö tæ̈önæ quëwëninque wadæ godinque Gadatiabæ adodö godinque Pidiquiabæ tömäo wayömö wayömö cægonte godinque Itota mïñæ̈ në tee empote quëwënäni tömänäni ïnänite mäo apæ̈nedinque, Mönö ñimpo cædämaï inte tæ̈ï pïñænte cæcæ̈impa, ante apæ̈necä ëñëninque tömënäni tæ̈ï pïñænte entawëninque quëwengadänimpa.
Epeto ïñömö Apodo apæ̈necä ëñënänipa
24 Mänïñedë wacä oodeo tömengä ëmöwo Apodo ïñömö Equitobæ Adecantodia näni quëwëñömö ëñate pægaingä inte ñöwo Epeto näni quëwëñömö pongantapa. Tömengä ïñömö nanguï adinque në ëñënongä inte Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö ante do ëñëninque waa pönï apæ̈necä ïnongäimpa. 25 Mönö Awënë taadö ante apæ̈neyönäni do ëñëningä inte mänïnö ante ædæmö ëwocadinque tömengä, Ëñencædänimpa, ante nanguï apæ̈necantapa. Ayæ̈ Itota nänö cægaïnö ante nö ante odömonte apæ̈necä incæte Apodo ïñömö Wäö æpæ̈në nänö guidongaïnonque ante mäningancaque ëñëningä inte mäningancaque ante töingä odömongä ëñënönänimpa. 26 Tömengä ñöwo oodeoidi odömöincönë go guii go guii cædinque guïñënedämaï inte apæ̈necantapa. Piditida tönö Aquidæ näna gæncaya guiquënë tömengä mänömaï apæ̈necä tæcæ ëñëninque edæ Apodo ingante, Mönatö weca pöe, äna pöñongante, Wængonguï taadö ïïmaï ïnompa, ante töingä apæ̈neda tæcæ mä ëñengantapa. 27 Mänömaï cæda ate Apodo wæætë Acayabæ gocæte ante cæyongante tömënäni näni pönencabo tömengä ingante, Waa goe, änänitapa. Ayæ̈, Acayabæ ïñömö Itota ingante në tee empote quëwënäni acædänimpa, ante ïïmaï ante cadota ante yewæ̈mönänitapa. Mïnitö, Apodo pongä adinque tömengä ingante waa cæedäni, ante yewæ̈möninque tömengä ingante pædæ pönönäni ænte godinque mäo Acayabæ quëwënäni ïnänite pædæ godongä adänitapa. Tömënäni Wængonguï waadete pönö cæcä ate në pönënäni ïñönänite Apodo në waa pönï apæ̈nedongä inte mänïñömö ponte apæ̈nedinque tömënäni tönö godongämæ̈ cægacäimpa. 28 Edæ tömänäni ayönäni Apodo oodeoidi ïnänite nanguï wæætedö wæætë apæ̈nedinque gomonga apæ̈necä wædänitapa. Tömengä, Mönö Codito æbänö cæquingää, ante Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongainta adinque mönö ëñengæ̈impa, angantapa. Ayæ̈, Itota mänïnö näni yewæ̈mongaïnö baï në cædongä inte näwangä mönö Codito ïnongä ingampa, ante nö apæ̈necä ëñëninque tömënäni ædö cæte wadö ante apæ̈nequïnänii.
Epeto ïñömö Pabodo ponte apæ̈necampa
1 Apodo ayæ̈ Coodinto ïñömö ee ongöñongä Pabodo nänö cægönïmæ tæcæguedë änanquidi owëñaque pö Epeto ïñömö wæængantapa. Ponte ayongä Itota ingante në tee empote quëwënäni pancadäniya a ongönäni. 2 Adinque tömengä tömënäni ïnänite, —Mïnitö pönente bayömïni Wængonguï tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante da pönongä æ̈mïnitawo. Äñongä tömënäni wæætë, —Ïñæmpa mäningä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingantedö ante apæ̈nedänipa ëñenguïmönii. 3 Ante apæ̈nedäni ëñëninque Pabodo wæætë, —Ïninque æcänö ëmöwo ante æpæ̈në guiimïnitawo. Äñongante, —Wäö wodi nänö æpæ̈në guidongaïnö ante guiitamönipa. 4 Mänömaïnö ante apæ̈nedäni ëñëninque Pabodo wæætë, —Wäö wodi nänö guidongaïnö ante guiigaïmïni inte mïnitö, Idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante Wængonguï Awënë gämæ̈nö ocæ̈ ëmænte pongaïmïni ïmïnipa. Incæte Wäö wodi, Ïincayæ̈ ate në Ponguingä ingante pönencæmïnimpa, äninque tömënäni ïnänite æpæ̈në guidongacäimpa. Mäningä ïñömö Wäö nänö, Në Ponguingä, änongä ïñömö Itota ïnongä ingampa. 5 Ante apæ̈necä ëñente wæyönäni Pabodo wæætë mönö Awënë Itota ëmöwo apæ̈nedinque æpæ̈në guidongä guiidänitapa. 6 Ayæ̈ tömengä gampocä ongöñönäni Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca wææ̈ tömënäni baonga guiicantapa. Guiicä ate tömënäni wadäni näni tede baï mä tededinque Wængonguï beyæ̈ apæ̈nedänitapa. 7 Mänïnäni onguïñæ̈näni æpæ̈në në guiidënäni ïñömö önompo tipæmpoga go mengäa ïnönänimpa. 8 Pabodo apäicä mengäa go adocanque pämonque adoyömö quëwëninque oodeoidi odömöincönë go guii go guii cædinque guïñënedämaï apæ̈nedinque, Wængonguï Awënë Odeye do pongäimpa, ante apæ̈nebo ëñëedani, ante nöingä ante apæ̈necä ëñënänitapa. 9 Apæ̈necä ëñëñönäni pancadäniya guiquënë, Wïï pönëïnente awædö, ante Baa äninque Wængonguï Awënë taadö ante wïwa tedewënänitapa. Mänömaï tedewënäni ëñente wædinque Pabodo ïñömö ëmö cæte godinque Itota ingante në tee empote quëwënäni ïnänite ænte wadæ gocantapa. Ayæ̈ ïïmö ïñö ïïmö ïñö Tidänö nänö apæ̈neincönë go guii go guii cæte apæ̈nedinque Pabodo mänïñömö pö guiidäni tönö guëadö guëa apæ̈nedänitapa. 10 Ayæ̈ mënepoga wadepo ganca Pabodo mänömaï cæyongä oodeoidi incæ guidiegoidi incæ Atiabæ quëwënäni tömänäni mönö Awënë nänö apæ̈nedö ante ëñënänitapa. 11 Ayæ̈ Pabodo tönö godongämæ̈ cædinque Wængonguï tæ̈ï pïñæ̈nongä inte nanguï cæcantapa. 12 Ïninque tömënäni Pabodo weocoo wadæ cæcadoquincoo incæ padëincoo incæ æ̈ninque wënæ wënæ ïnäni ïnänite ænte mämö wo caayönäni waa badänitapa. Ayæ̈ mänömaï cæyönäni wënæidi në wïwa ëwocadäni tömënäni näni në ëwënënïnäni tao godänitapa. 13 Mänïñedë oodeoidi Itota ingante pönënämaï ïnäni incæ pancadäniya wayömö wayömö godinque wënæidi në wïwa ëwocadäni ïnänite në wido cædäni ïnönänimpa. Tömënäni nämä mä pönëwëninque, Ñöwo Awënë Itota ëmöwo apæ̈nedinque mönö wënæ ingante wido cæcæ̈impa, ante cædinque wënæidi ïnänite ïïmaï änönänimpa. Pabodo nänö në apæ̈nedongä Itota ëmöwo apæ̈nedinque botö, Wënæbi tao gobäwe ämopa, änewënönänimpa. 14 Mänïñedë oodeoidi beyæ̈, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä adocanque Etequeba ïñongä tömengä wënäni tiæte ganca ïnänitapa. Ïïnäni ïñömö Itota ingante pönënämaï ïnäni incæte adobaï cæcæ cædänitapa. 15 Tæcæ cæcæ cæyönänite wënæ në wïwa ëwocadongä incæ tömënäni ïnänite näëmæ̈ tededinque, “Itota ingante do abopa. Ayæ̈ Pabodo æcänö ingää, ante do ëñëmopa. Wæætë mïnitö guiquënë æmïnidö ïmïnii.” 16 Äñongä wënæ wïwa ïnongä ingante në ëwënengä inte wiyaëmæ̈ tömënäni ïnänite to mäo yao ongöninque bæ tacantapa. Mänömaï cædinque tömënäni weocoo gä tadongadinque tæi tæi pangä ate tömënäni weocoo ömaadäni inte wepæ̈ taate wædinque oncodo tao wodii wïnönänitapa. 17 Mänömaï batimpa, ante tedeyönäni Epeto ïñömö quëwënäni oodeoidi incæ guidiegoidi incæ tömänäni ëñëninque ancai guïñente wædänitapa. Ïninque mönö Awënë Itota ëmöwo wïï önonque ante tededäni inte tömengä ëmöwo æ̈wocæte baï cædinque, Tæ̈ï pïñængä inte ëmongampa, ante wædänitapa. 18 Ayæ̈ nanguï ïnäni ñöwo wede pönente badinque adoyömö pöninque tömänäni ëñëñönäni tömënäni näni wënæ wënæ cædïnö ante tömänö ante edonque apæ̈nedinque, Idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante wido cædänitapa. 19 Ayæ̈ idö inte në yewæ̈nïnäni incæ pancadäniya adobaï pönente badinque tömënäni näni, Æbänö cæte yewænguïï, ante yewæ̈möninta incæ adoyömö ænte pöninque tömänäni äñönäni në tänänitapa. Mänintacoo æpodö itædë cædinque padata näni æ̈inta beyæ̈ godonte æ̈nänii, ante cöwä ayönäni tincoenta mïido ganca mänimpota näni godonte æ̈ninta incæ në tänäni agadänimpa. 20 Mänömaï në pönënäni badinque waa cædäni ïninque mönö Awënë nänö änö ante godömenque wayömö wayömö mäo gode änäni ëñëninque tömengä ingante näni pönencabo incæ yebæ̈ninque tæ̈ï pïñæ̈näni bagadänimpa. 21 Mänömaï cædäni ate Pabodo önöwënenque pönëninque, Mäatedöniabæ ëñacæ godinque botö Acayabæ ëñacæ godinque Eedotadëë gocæboimpa, ante pönëninque, ayæ̈, Mänïñömö gote ate Odömä näni quëwëñömö cöwë goquënëmo ïmopa, angantapa. 22 Äninque tömengä beyæ̈ në cædäni ïñönänite mënaa ïnate Tïmoteo tönö Edaato ïnate apæ̈nedinque, Mäatedöniabæ gote ongöñömïna botö Atiabæ wantæ quëwente pömoeda, ante da godongä godatapa.
Epetoidi nanguï Yæ yæ änänipa
23 Mänïñedë Epeto ïñömö quëwënäni ïñömö, Itota Taadö mönö wido cæcæ̈impa, ante nanguï Yæ yæ änänitapa. 24 Tömënäni, Mönitö wængonguïnä Diänä ïnampa, ante onquiyæ̈nä ëmönö baï badöninque mäninca weca ædæ wæænte në apæ̈nedäni ïnönänimpa. Tömënäni quëwëñömö adocanque Deëmetedio näni änongä ïñömö padata aca podonte në badongä ïnongäimpa. Tömengä ïñömö padatagæ̈ æ̈ninque aca podonte badöninque, Mïni wængonguïnä Diänä ïnante mïni tæiyæ̈ waëmö apæ̈neincö baï impa, ante guiyanconque badonte quëwënongäimpa. Mänömaï badöñongä tömengä tönö godongämæ̈ cædäni wæætë wadäni ïnänite godonte æ̈ninque mänincoo beyæ̈ tömënäni godonte æ̈inta nanguï æ̈ninque quëwënönänimpa. 25 Ïninque tömengä tönö në cædäni ïnänite ayæ̈ wadäni adobaï cædäni ïnänite äñete pönäni ate Deëmetedio ïñömö tömënäni ïnänite apæ̈necantapa. “Ïñänäni, do ëñëmïnipa. Mönö badonte godöninque wadäni näni pönöninta nanguï æ̈mompa. 26 Ayæ̈ nanguï ïnäni Epeto ïnömö quëwënäni incæ Atiabæ wodo tömämæ quëwënäni incæ ïingä Pabodo guiquënë wapiticæ̈ apæ̈necä ëñëninque edæ oda cædinque tömengä mïñæ̈ godänipa, ante do ëñëmïnipa. Tömengä ïñömö, Önompoca badöninca wïï wængonguïidi ïnänipa, ante tedecä apa quëwëmïnii. 27 Mänömaï tedecä beyæ̈ mönö badönö ante wadäni nanguï ïnäni pïinte anguïnäni awædö. Ayæ̈ Diänä ñæ̈næ̈nä wængonguïnä ïñönante tömengä ingante mönö apæ̈neincö incæ, Önonconque impa, anguïnäni awædö. Ayæ̈ godömenque, Mönö wængonguïnä Diänä waa pönï wængonguïnä ïnampa, ante Atiabæ tömäo quëwënäni tönö inguipoga tömäo quëwënäni näni waa adönä ïñönante wabänö wapiticæ̈ tededinque godö pïinguïnäni badänipa, ante awædö.” 28 Ante Deëmetedio mänömaïnö ante apæ̈necä ëñëninque tömënäni ænguï badinque ogæ̈ tededinque, “Epetoidi wængonguïnä Diänä ñæ̈næ̈nä ïnampa,” ante wæætë wæætë ancaa änänitapa. 29 Mänömaï padata në badönäni Yæ yæ änäni ëñente wædinque mänïñömö quëwënäni tömänäni, Quïëmë baï cædänipa, ante acæte ante wadö pö wadö pö pogodo pönänitapa. Ponte ayönäni Mäatedöniabæ quëwente Pabodo tönö godongämæ̈ në pönïna Gayo tönö Aditadoco a ongöna adinque tömënäni tömëna ïnate bæi ongonte quingæ̈ mäo tömënäni näni aincönë ñæ̈næncönë go guiidänitapa. 30 Pabodo guiquënë mänömaï cædäni ate wædinque, Godongämæ̈ ongönäni weca go guiidinque apæ̈necæboimpa, ante cæyongante Itota ingante në tee empote quëwënäni wæætë, Wæ̈nompa, ante, Go guiidämaï incæbiimpa, ante wææ cædänitapa. 31 Ayæ̈ mänïmæ awënëidi pancadäniya Pabodo æ̈migoidi ïnäni inte adobaï mämö tömengä ingante gode äninque, Bitö ædö cæte mänïñömö go guiiquïmii, ante wææ änänitapa. 32 Ïñonte godongämæ̈ ongönäni guiquënë, Quïnante pömoï, ante wodo tömänäni ëñënämaï ïnänitapa. Pancadäniya, Ïïmaï cæcæ̈impa, äñönänite wadäni guiquënë, Wadö baï cæcæ̈impa, ante wæætedö wæætë ante ogæ̈ tededinque nanguï pönï Yæ yæ änänitapa. 33 Yæ yæ äñönäni oodeoidi guiquënë Adecantodo ingante yæcado gö cædäni ongongä adinque godongämæ̈ ongönäni pancadäniya tömengä ingante, Ïïmaï cæcæ̈impa, änänitapa. Tömengä guiquënë tömënäni ïnänite wææ apæ̈necæte ante, Apocæ̈në ïedäni, ante baï cædinque pipo pipo cæcantapa. 34 Oodeo ïnongä inte mänömaï cæcampa, ante wædinque tömengä ingante ëñënämaï inte tömänäni adoyömö ogæ̈ tededinque, “Epetoidi wængonguïnä Diänä ñæ̈næ̈nä ïnampa,” ante mëa ooda ganca adodö adodö adodö ante nanguï änänitapa. 35 Ayæ̈ ate tömënäni awënë Tequedetadio incæ ancaa tömënäni ïnänite angä ëñente apocæ̈në cæyönäni tömengä, “Epetoidi ëñëmïni. Tömäo quëwënäni mänömaïnö ante do ëñënänipa. Mönö Epeto ïñömö quëwencabo mönö wængonguïnä Diänä apæ̈neincö në aamö ïmompa. Ayæ̈ tömengä awinca baï yewæ̈möinca öönædë mönö wæængainca adobaï në wææ cæmö ïmompa, ante adinque tömämæ quëwënäni do ëñënänipa cæmïnii. 36 Mänïnö ante näwangä pönï impa, ante adinque, Babæ impa, ante ædö cæte anguïnänii. Ïninque mïnitö ëñënämaï mïni Yæ yæ änewënö ñimpo cædinque piyæ̈në cæquënëmïni ïmïnipa. 37 Ïïna mïni bæi ongonte ænte pönönïna ïñömö mönö wængonguïnä Diänä apæ̈neincönë guiidämaï ïna inte wënæ wënæ cædämaï ïnapa. Ayæ̈ mönö wængonguïnä Diänä ïnantedö ante wïï wënæ wënæ ante pïïna apa quëwënänii.” 38 “Deëmetedio padatagæ̈ näni badoncabo incæ wacä ingante, Wïwa cæbitapa, pïinte wædänitawo. Edæ në apænte näni äincö cöwë wi æ̈nete ongompa. Mänincönë në apænte änäni cöwë ongönänipa. Ïninque Deëmetedioidi në näni pïïnongä ingante mänïñömö ænte gote änäni ëñëninque në apænte änäni wæætë tömengä ingante do apænte anguënënäni ïnänipa. 39 Ayæ̈ apænte änäni, Ïïönæ tömämïni godongämæ̈ pöedäni, näni änïönæ bayonte mïnitö godömenque pïinte äïnëmïni inte mänïönæ ponte ämïni ëñente apænte änäni ate mïnitö piyæ̈në cæquënëmïni ïmïnipa. 40 Edæ ñöwoönæ mïni Yæ yæ änewënïnö ante awënëidi pöninque, Quïnante mänömaï cæmïnii, ante äñönäni wæætë, Quïëmë beyæ̈ cætimpa, ante mönö angæ̈impa. Tömënäni wæætë mönö ïmonte äninque, Mïnitö awënë ingante wido cæcæte ante cæmïnipa, ante pïïnäni wæcæ wæ.” 41 Äninque godongämæ̈ ponte ongönäni ïnänite tömengä angä gogadänimpa.
Mäatedöniabæ godinque Pabodo Guidetiabæ gocampa
1 Mänïï Yæ yæ ante näni änewënö ïinque cædäni ate Itota ingante në tee empote quëwënäni ïnänite wæætë äñete pöñönänite Pabodo, Mïnitö gancæ pönente godömenque cæcæmïnimpa, ante godö ædæmö apæ̈necantapa. Ayæ̈, Ñöwo gobopa, ante Mäatedöniabæ gocantapa. 2 Godinque tömengä mänïñömö quëwënäni ïnänite, Mïnitö gancæ pönente godömenque cæcæmïnimpa, ante godö ædæmö apæ̈necä ëñënänitapa. Mänömaï nanguï apæ̈nedinque tömengä mänïmæ tömäo cægöninque wayömö mäo wayömö mäo apæ̈necä ëñënäni ate Guidetiabæ gote pongantapa. 3 Mänïñömö pöninque mëa go adoque apäicä quëwengantapa. Ayæ̈, Tidiabæ goquïmo, ante tæcæ ñæ̈næ̈ wipodë guiicæ cæyongante wadäni, Oodeoidi bitö ïmite wæ̈noncæte ante cædänipa ataque. Ante wææ änäni wædinque tömengä, Botö wæætë adodö godinque Mäatedöniabæ wodo tebæ̈ gocæboimpa, äninque taadonque gocantapa. 4 Goyongä tömengä tönö godongämæ̈ godäni ïñömö, adocanque Bedea quëwëningä inte Pidido wengä Topatede, ayæ̈ wææ̈ Tetadönica quëwënïna Aditadoco tönö Tegonto mënaa, ayæ̈ wææ̈ Dedebe quëwëningä Gayo tönö Tïmoteo mënaa, ayæ̈ wææ̈ Atiabæ quëwënïna Tiquico tönö Todopïmo mënaa, mänimpodäni ïnänitapa. 5 Tömënäni täno godinque Todoa näni quëwëñömö pöninque mönitö wipodë ponguïmöni ante ee ongönänitapa. 6 Mönitö guiquënë oodeoidi päö yedæ æmpoquï ömæmö ï näni cænguïönæ ïinque baganca Pidipo ïñömö quëwëninque wipodë ñæ̈næmpodë go guiidinque wogaa godinque önompo æ̈mæmpoque ëönæ gote ate tömënäni weca Todoa pöninque önompo æ̈mæmpoque go mëönaa quëwentamönipa.
Todoa ïñömö Pabodo ponte apæ̈necampa
7 Tömënäni näni guëmanguïönæ go ate mönitö, Ñöwo gäwadecæ̈ bayö Wængonguï itædë impa, ante päö godongämæ̈ cæncæte ante æ̈mongapaa æi wæ̈nömënæcapaa æi guiidinque tæ̈ contatamönipa. Pabodo ïñömö baänæ ate gocæ cædingä inte æi guii tæ̈ contadinque wantæpiyæ̈ ayaönæ̈nëña pönï ayæ̈ apæ̈necä ëñentamönipa. 8 Wæ̈nömënæcapaa möni godongämæ̈ ëñengoncönë gongapæncade bacoo tï wodönote mæ̈ ongönimpa. 9 Adocanque edëningä tömengä ëmöwo Eotico ayamönecäa tæ̈ contate ongongantapa. Ïninque Pabodo wantæpiyæ̈ apæ̈neyongä edëningä ïñömö möwocodë nanguï möïnente ayæ̈ wangæ̈ monte wæ̈nömënæcapaa ongöninque yæipodë tæ̈ go wæængantapa. Go wæænte do wængä adinque tömengä ingante yao ongonte mänänitapa. 10 Näñe wænte öñöñongä Pabodo yæipodë wææ̈ninque, Quëwencæcäimpa, ante cædinque wïni ænte pæ mangantapa. Ayæ̈ në pönëmöni möni caipæ̈ ïmönite apæ̈nedinque, —Mïï quëwengä ingampa. Guïñente wædämaï ïedäni, angantapa. 11 Äninque Pabodo wæætë adodö æ̈mongapaa æidinque päö ænte pä ænte mönitö tönö godongämæ̈ cæ̈ninque wantæpiyæ̈ godömenque apæ̈necöñongä edæ ñäö batimpa. Ñäö ba ate Pabodo ñimpo cæte wadæ gocantapa. 12 Ayæ̈, Edëningä mïingä quëwengampa, ante ænte wadæ godinque tömënäni wampo pönëninque nanguï togadänimpa.
Ömaaque godinque Pabodo Mïideto ganca pongampa
13 Pabodo guiquënë taadonque gocæ cædinque mönitö ïmönite apæ̈necantapa. Mïnitö wipodë ñæ̈næmpodë go guiidinque mäodämæ wipodenque godämæ̈ goyömïni, botö ömaaque näñe tebæ̈ pömoedäni. Atönö ïñömö pö wäï wocænte owoyömïni botö ïñömö ömaaque pö adopodë guiibo ate gocæ̈impa, angä Ao ante mönitö täno go guii tæ̈ contadinque öme tagamönimpa. 14 Mänömaï godinque Atönö ïñömö pö wäï wocænte owoyömöni tömengä ömaaque pö bee tëninque ñæ̈næ̈ wipodë adopodë pö guiite tæ̈ contacä ate mönitö godongämæ̈ wogaa godinque Mïitidëne näni quëwëñömö pontamönipa. 15 Mänïñömö wäï wocænte monte ate ñäö ba wogaa godinque mönitö Quiyo ganca pöninque waönæ ate wodo pænta godinque wæætë Tämo ïñömö pömönique go Todoguidio ïñömö pömönique go ïñabæ guingä ate Mïideto pontamönipa. 16 Edæ, Æ̈æ̈mæ̈ Pentecotee näni änömæ̈ botö bequinque Eedotadëë eyepæ̈ poncæte ante quingæ̈ goquënëmo ïmopa, ante do äningä inte Pabodo ñöwo, Atiabæ wantæpiyæ̈ ongöninque ædö cæte Eedotadëë eyepæ̈ pömaïmoo. Ante pönente wædinque, Epeto ïñömö ti wææ̈nämaï yaatænque gocæboimpa. Äñongä mönitö tömengä tönö Epeto wodo tebæ̈ godinque Mïideto ïñömö pontamönipa.
Epeto ïñömö në Picæ̈näni ïnänite Pabodo apæ̈necampa
17 Mänïï wipo ñæ̈næmpo Mïideto ïñömö wogaa pö wäï wocæ̈ ate ti wææ̈ninque Pabodo wadäni ïnänite da godöninque, Mïnitö Epeto ïñömö tömæ̈wæ̈ æidinque Itota Codito ingante në godongämæ̈ pönënäni weca godinque tömënäni ïnänite në aadäni Picæ̈näni ïnänite äñete pöedäni. 18 Angä äñete pöñönänite tömengä, “Botö Atiabæ mä ponte quëwëninque botö goganca æbänö mïnitö weca waa cæte quëwënömoï, ante do ëñëmïnipa. 19 Edæ oodeoidi, Wæ̈noncæ, änäni ëñëninque nanguï guïñente wæbo incæte botö, Önömoque baï ïmopa, ante pönëninque Wængonguï beyænque nanguï cædinque Ca ca wædinque ee cætabopa. 20 Ïninque botö, Mïnitö beyænque quïnö waa inguïï, ante pönëninque pæ wëënedämaï inte do apæ̈nebo ëñëmïnitapa. Ayæ̈ edæ tömänäni ayönäni odömonte apæ̈nedinque botö wacönë mäo wacönë mäo go guiidinque apæ̈nebo ëñëmïnitapa. 21 Ayæ̈ pancamïniya oodeoidi ïñömïnite pancamïniya guidiegoidi ïñömïnite botö tömämïni ïmïnite apæ̈nedinque ïïmaï ante apæ̈netabopa. Mïnitö, Idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante pönente wædinque Wængonguï gämæ̈nö pöninque mönö Awënë Itota Codito ingante pönencæmïnimpa, ante ämo ëñëmïnitapa. Mänömaï tömää cætabopa, ante do ëñëmïnipa.” 22 “Ñöwo guiquënë Wængonguï Önöwoca angä ëñëninque Eedotadëë gocæboimpa. Mänïñömö pöñömote quïëmë baï bacæ̈impa, ante pönente wædïmo incæte ee gocæboimpa. 23 Önonque botö ñöwo wayömö wayömö näni quëwëñömö pöñömote wadäni Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tönö apæ̈necä ëñënäni inte do botö ïmote ïïmaï ante wææ änänipa. Bitö tee mönete nanguï caate wæquinque Eedotadëë gobipa, änäni ëñëninque mäninque ante ëñëmopa. 24 Incæte, Wængonguï waadete pönö cædinque nänö cægaïnö ante watapæ̈ apæ̈nedinque bitö, Nö pönï impa, ante apæ̈nebi ëñencædänimpa, ante mönö Awënë Itota doyedë botö ïmote angacäimpa. Ïninque tömengä nänö anganca ïinque cæcæte ante cæyömote wæ̈nönäni wæ̈mo incæte botö, Godömenque inguipoga quëwenguënëmo intabopa, ante wædämaï incæboimpa. Ayæ̈ pogodo gote baï botö goquïnö tömänö gocæte ante nanguï cæcæboimpa, ämopa,” ante Pabodo apæ̈necantapa. 25 Ante apæ̈nedinque tömengä ayæ̈ godömenque apæ̈necantapa. “Botö, Mönö Awënë Odeye do pongäimpa, ante apæ̈nedinque wayömö mäo wayömö mäo apæ̈nebo ëñëmïnitapa. Idæwaa apæ̈nebo ëñënïmïni inte mïnitö ñöwo æ̈mæ̈wo botö awinca amïnipa. 26 Mänömaï beyæ̈ botö ñöwoönæ apæ̈nedinque mïnitö ïmïnite ïïmaï ämopa. Botö, Quëwencæmïnimpa, ante cædinque ancaa apæ̈nebo incæte pancadäniya tömënäni näni wïï ëñënö beyænque wentamö mongænte näni wænguinque goyönäni botö wæætë mänïnö beyæ̈ wentamö mongæ̈nämaï ïmopa. 27 Wængonguï, Ïïmaï cæbo bacæ̈impa, ante nänö änö ante botö ïñömö edæ pæ wëënedämaï inte mïnitö ïmïnite tömänö edonque pönï apæ̈nebo ëñëmïnitapa.” 28 “Mïnitö ïñömö edæ nämä wææ aadinque waa cæte quëwëedäni. Wængonguï Önöwoca mïnitö ïmïnite äninque, Ïïnäni cæ̈ningäidi baï ïnänipa, ante nänö në angaïnäni ïñönänite mïnitö wæætë në aamïni ïnömïni inte tömënäni ïnänite ædæmö wææ aaedäni. Mönö Awënë Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo ïnänite æncæte ante tömengä nämä wepæ̈ godonte ængä ate Wængonguï quïnäni bagadänimpa cæmïnii. Mïnitö tömënäni ïnänite në aamïni inte waa aaedäni. 29 Edæ botö do ëñëmopa. Babæidi gäwæ̈ï ecate ade cæ̈näni amïnipa. Edæ botö ëmö cæte gobo ate waodäni incæ babæidi cædäni mïni abaï adobaï wënæ wënæ cædinque mïni pönencabo ïñömïnite ata cæpodämaï incædänimpa. Tömënäni babæ wapiticæ̈ änäni ëñëninque mïni cabo incæ pancadäniya ëñënämaï badinque wadæ godäni wæcæmïnimpa. 30 Ayæ̈ tömëmïni mïni pönencabo incæ pancadäniya, Mönitö mïñæ̈ poncæmïnimpa, ante cædinque babæ wapiticæ̈ odömoncædänimpa cæmïnii. 31 Edæ wææ cæedäni. Botö, Mänömaï bacæ̈impa, ante wadepo mënepoga go adodepoque ïñonte itædë incæ woyowotæ̈ incæ ñimpo cædämaï inte Ca ca wædinque mïnitö tömämïni ïmïnite apæ̈nebo ëñënömïnimpa. Mänömaïnö ante pönëedäni,” ante Pabodo apæ̈necä ëñënänitapa. 32 Äninque tömengä, “Ïñänäni, botö mïnitö ïmïnite Wængonguï nempo ñöwo ëmö cæte gobo tamëñedäni. Tömengä waadete nänö pönö cædïnö ante möni apæ̈nedö ante ëñente ëwocamïni ïñömïnite tömengä mïnitö ïmïnite godongämæ̈ cæcä ate tæ̈ï pïñænte bacæmïnimpa. Ayæ̈ Wængonguï quïmöni tömämöni tönö mïnitö adocabomïni bayömïnite tömengä eyepæ̈ da pönongä ate mïnitö mönitö tönö godongämæ̈ æncæmïnimpa. 33 Botö ïñömö æbänö quëwëmoï aedäni. Edæ wacä quï tiguitamö incæ oodo incæ weocoo incæ, Botö quï bacæ̈impa, ante cöwë æ̈ïnënämaï ïnömoimpa. 34 Edæ tömëmo önompoca botö cædïnö beyænque quïëmë ænguënëmo ante eyepæ̈ æ̈ninque quëwënömoimpa. Ayæ̈ botö tönö godongämæ̈ cædäni näni ænguënënö ante adinque adobaï botö tömëmo önompoca cædïnö beyænque æ̈ninque tömënäni ïnänite da godö da godö cæbo æ̈ninque quëwënönänimpa. Mänömaï botö cædïnö ante do ëñëmïnipa. 35 Mönö Awënë Itota incæ ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. ‘Mäincoo æ̈ninque mönö wædænque tomompa. Wæætë wacä ingante pædæ godöninque mönö nanguï toquinque impa.’ Ante Itota nänö apæ̈negaïnö ante pönëninque botö, Mänömaï mönö önompoca nanguï cædinque æ̈ninque wadäni në ænguënënäni ïnänite mönö pædæ godongæ̈impa, ante mïnitö ïmïnite cöwë odömonte apæ̈nebo ëñëmïnitapa.” 36 Mänömaïnö ante ïinque apæ̈nedinque Pabodo tömënäni tönö da guicapodinque Wængonguï ingante apæ̈necantapa. 37 Ayæ̈ tömënäni Ca ca wædinque, Waa goe, ancæte ante godongämæ̈ goto pöninque tömengä ingante yaagö yaagö cædänitapa. 38 Tömengä nänö, Botö ïmote æ̈mæ̈wo amïnipa, nänö änïnö beyæ̈ godömenque nanguï wædänitapa. Ayæ̈ tömengä ingante ñæ̈næ̈ wipo ganca ænte mäodäni gogacäimpa.
Pabodo Eedotadëë gocampa
1 Mönitö tönïñadäni tönö godongämæ̈ wægöninque Pabodo tönö möni goquincabo ïñömö, Wipo ñæ̈næmpo do wogaa gocæ cæpa, ante adinque edæ, Ñöwo gomönipa, ante tömënäni ïnänite ëmö cæte godinque mänimpodë go guiitamönipa. Guiidinque mönitö töingä wogaa godinque Coto näni quëwëñömö ponte tömæ̈wæ̈ æite monte ate ïïmö ate Ododata gomönique go Patada näni quëwëñömö pontamönipa. 2 Patada ïñömö pö ti wæænte ayömöni, Wipo ñæ̈næmpo Pënitia goquimpo impopa, ante adinque mänimpodë go guiidinque wogaa gotamönipa. 3 Wogaa godinque dipæ̈mæ̈ ïnö gomö ayömöni wää tëïwæ̈në Tipidebæ a ongö adinque tæcæpæ̈ ïnö wodo tebæ̈ wogaa gomönique go Tidiabæ pontamönipa. Ayæ̈ ñæ̈næmpo möni goimpo Tido ïñömö mäincoo öwäaquï impa, ante ëñëninque mönitö mänïñömö adobaï ti wææntamönipa. 4 Ti wææ̈ninque mönitö tömënäni quëwëñömö ponte ayömöni Itota ingante në tee empote quëwënäni a ongönäni adinque mönitö önompo æ̈mæmpoque go mëönaa ïñonte tömënäni tönö godongämæ̈ quëwentamönipa. Tömënäni guiquënë, Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca apæ̈necä ëñënïnäni inte Pabodo ingante, Bitö wæquinque Eedotadëë ïñömö gocæ cæbipa, ante wææ änänitapa. 5 Mänömaï ante wææ änäni ëñëmöni incæte mönitö, Mänimpoönæque quëwenguënëmöni intamönipa, ante adinque wadæ gotamönipa. Ïninque tömënäni näni quëwëñömö yabæ ïnö tömënäni näni wencabo tömänäni ænte mäodäni godinque mönitö ëmönaiya pöninque godongämæ̈ da guicapodinque Wængonguï ingante apæ̈netamönipa. 6 Apæ̈nete ate mönitö, Gomönipa, äninque go ñæ̈næ̈ wipodë adopodë guiidinque wogaa gocæ cæyömönite tömënäni wæætë, Waa goedäni, äninque ocæ̈ ëmænte tömënäni oncö godänitapa. 7 Mönitö ïñömö Tido ïñömö wadæ tao wogaa godinque Todëmaida ïñömö pö tömæ̈wæ̈ æidinque mänïñömö näni pönencabo ïnänite adinque mönitö, Pömönipa, äninque tömënäni tönö adoönæque quëwentamönipa. 8 Ïïmö ate wadæ godinque Tetadea näni quëwëñömö pöninque Pedipe oncönë pö guiite quëwentamönipa. Wëënëñedë Itota nänö në ëmïñæ̈näni, Mönö pönencabo beyæ̈ ante në cædäni tiæte ganca ïnäni incædänimpa, ante näni Tiæte änönäni ïñönäni adocä Pedipe tömënäni näni pönencabo beyæ̈ ante në cæcä ïnongä inte Codito waa pönï nänö pönö cægaïnö ante në apæ̈necä ïnongäimpa. 9 Tömengä wënäni baquedänique mengäa go mengäa ïñönänite Wængonguï Önöwoca pönö cæcä ate tömënäni Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni ïnönänimpa. 10 Mönitö Pedipe weca tæ̈önæ quëwëmöni ate wacä onguïñængä tömengä ëmöwo Agabo Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedongä inte Oodeabæ quëwente wææ̈ pongantapa. 11 Mönitö weca pöninque tömengä Pabodo pacadeyænta æ̈ninque nämä önompo goti wimpote wæi önöwa goti wëwadinque ïïmaï ante apæ̈necantapa. —Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca botö ïmote æbänö ante apæ̈necää, ante apæ̈nebo ëñëedäni. Oodeoidi Eedotadëë në quëwënäni ïñömö ïï pacadeyænta në ëadingä ingante mänömaï goti wïninque oodeoidi ïnämaï ïnäni nempo pædæ godönäni æncædänimpa, ante do apæ̈necä ëñëmopa, ante Agabo apæ̈necantapa. 12 Mänömaï apæ̈necä ëñëninque mönitö Tetadea quëwënäni tönö Pabodo ingante wææ wææ apæ̈nedinque, Eedotadëë godämaï ïmäwe. 13 Ante wææ äñömönite Pabodo wæætë, —Mïnitö ïñæmpa Ca ca wæmïni ëñente wædinque wætawente awædö. Edæ Eedotadëë goyömote bæi ongonte goti wïnäni incæte wæ̈nönäni wæ̈mo incæte botö ïñömö ñimpo cædämaï inte mönö Awënë Itota ëmöwo beyænque cöwë gocæboimpa. 14 Ante mänömaï apæ̈necä ëñëninque mönitö ancaa wææ äñömönite Pabodo, Cöwë gocæboimpa, ante ñimpo cædämaï inte angä wædinque mönitö wæætë edæ, Wængonguï nänö änö baï bacæ̈impa, ante adinque mönitö ee ate pæ wëënetamönipa. 15 Ïninque mänimpoönæ mänïñömö quëwëninque, Ñöwo mönö Eedotadëë gocæ̈impa, ante cædinque Pabodo tönö godongämæ̈ ee gotamönipa. 16 Goyömöni Tetadea ïñömö quëwënäni inte Itota ingante në tee empote quëwënäni pancadäniya mönitö tönö godongämæ̈ godinque, Näatöö oncönë owocæmïnimpa, ante mäninganca ænte mämönäni pö guiitamönipa. Tömengä ïñömö wää tëïwæ̈në Tipidebæ në quëwëningä inte dobæyedë Itota nänö në ëmïñængä badingä inte quëwënongäimpa.
Tantiago weca Pabodo ëñacæ gocampa
17 Tömengä oncönë pö guii mömönique go Eedotadëë pöñömöni mänïñömö quëwente në pönënäni ïñömö, Waa pömïni amönipa, ante todänitapa. 18 Ayæ̈ ïïmö ate Pabodo tönö godongämæ̈ möni poncabo Tantiago weca ëñacæ gotamönipa. Tömengä weca pöñömönite në pönënäni ïnänite në aadäni në Picæ̈näni tömänäni adoyömö pönänitapa. 19 Adinque Pabodo, Waa quëwëmïni, äninque godömenque ïïmaï ante apæ̈necantapa. Mëmöidi ëñëedäni, äninque, Botö oodeoidi ïnämaï ïnäni weca gote cæyömote Wængonguï ïïmaï godongämæ̈ waa cæcantapa, ante Wængonguï nänö cædïnö ante tömengä adodö adodö ante apæ̈necä ëñënänitapa. 20 Ëñëninque në aadäni Picæ̈näni guiquënë, Wængonguï, Bitö waa pönï cæbitapa, ante godongämæ̈ watapæ̈ apæ̈nedänitapa. Ayæ̈ Pabodo ingante wæætë apæ̈nedinque, —Biwï ëñëmi. Oodeoidi æpodö mïido ganca ïnäni ñöwo do pönente badäni abitapa. Tömënäni ïñömö Wængonguï nänö wææ angaïnö ante tömänäni ëñente cöwë cædäni abitawo. 21 Ayæ̈ edæ bitö Pabodobi wënæ wënæ cædämaï ïñömite wadäni bitö ïmitedö ante babæ wapiticæ̈ godö oodeoidi ïnänite ïïmaï ante tedewënäni ëñënänipa. Tömënäni, Pabodo wayömö wayömö godinque oodeoidi wabæca quëwënäni ïnänite bee tente odömöninque ïïmaï ante apæ̈necampa, ante tedewënänipa. Pabodo, Mïnitö wënäni ïnänite ëö togæ̈nämaï ïedäni, äninque, Dodäni näni angaïnö mïni ëñënö ante ñimpo cæedäni, ante änewengampa, ante tedewënänipa. Ayæ̈ godömenque äninque, Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante wido cæedäni, ante Pabodo änewengampa töö. Ante tömënäni bitö ïmitedö ante babæ ante tedewënänipa. Ïñæmpa bitö mänömaïnö ante änämaï ïñömite tömënäni oodeoidi ïnänite babæ ante apæ̈nedäni ëñënänipa cæbii. 22 Ïninque, Pabodo do pongäimpa, ante oodeoidi do ëñenguïnäni ïnänipa, ante pönente wædinque mönitö ñöwo, Æbänö cæte wææ cæquïï, ante wæmönipa. 23 Ïninque, Pabodo nö cæcä ïñongante wadäni babæ wapiticæ̈ tededänipa, ante oodeoidi ëñencædänimpa, ante wææ cædinque bitö ïïmaï cæcæbiimpa ämönipa. “Pabodo ëñëmi, änänitapa. Mönitö weca onguïñæ̈näni mengäa go mengäa ïnäni ñöwo ongöninque, Wængonguï beyænque ante cöwë cæcæmönimpa, ante në änïnäni inte tömënäni näni änïnö baï ïinque cæquïnäni ïnänipa. 24 Tömënäni, Mönitö änïnö ante do ïinque cædïmöni inte wentamö mongæ̈nämaï ïmöni acædänimpa, ante cædinque, Wængonguï quï, ante godoncæ cædänipa. Ïninque bitö ïñömö mänïnäni ïnänite ænte godinque tömënäni tönö godongämæ̈, Wængonguï quï, ante godöe. Ayæ̈ bitö eyepæ̈ pædæ godömi æ̈ninque tömënäni näni godonguënencoo godonte æ̈ninque, Wængonguï quï, ante godöninque tömënäni ocaguï tömanguï ocäa pönï ëö tocate incædänimpa. Bitö mänömaï tömënäni tönö ïñacabo cædinque Möitee wodi nänö angaïnö baï cæbi adinque oodeoidi wæætë, Æ, Pabodo nö cæcä ïñongante wadäni ïñömö babæ wapiticæ̈ tededänipa, ante ëñencædänimpa,” ante në Picæ̈näni änänitapa. 25 “Ayæ̈ oodeoidi ïnämaï ïnäni guiquënë në pönënäni badinque æbänö cæquënënäni ïnänipa, ante pönente wædinque mönitö do godongämæ̈ pönëninque tömënäni ïnänite ïïmaï ante yewæ̈montamönipa. Wadäni, Wængonguïidi quï, ante cænguï näni cönönincoo ante mïnitö cæ̈nämaï gomö aedäni. Wepæ̈ owemöingä adinque cæ̈ningä ñë wïmencate wæ̈ningä adinque cæ̈nämaï ïedäni. Ayæ̈ nänöogængä ïnämaï ïñongante mïnitö godö guëa mönämaï ïedäni, ante do yewæ̈montamönipa,” ante në aadäni Picæ̈näni Pabodo ingante apæ̈negadänimpa.
Wængonguï oncönë Pabodo ingante bæi ongönänipa
26 Ïïmö ate ñäö bayonte në aadäni Picæ̈näni näni änïnö baï ëñente cædinque Pabodo mengäa go mengäa ïnäni ïnänite ænte mäocä gote cæyönäni tömengä nänö tæiyæ̈ waëmö baquinque ante tömënäni tönö Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente cæcantapa. Mänömaï cædingä inte tömengä Wængonguï oncö ñæ̈næncö yabæcönë go guiidinque mänïñömö cædäni ïnänite apæ̈nedinque, Mönitö adoque Wængonguï itædë go ate Möitee wodi nänö angaïnö ïinque cæmöni ate ïïnäni ïñömö, Wængonguï quï, ante baö pædæ pönönäni æ̈ninque tancæmïnimpa, ante Pabodo tömënäni beyæ̈ ante apæ̈necantapa. 27 Ayæ̈ önompo æ̈mæmpoque go mëönaa nänö änimpoönæ wodo ïinque ba ate oodeoidi Atiabæ quëwente në pönïnäni guiquënë Wængonguï oncö ñæ̈næncö yabæcönë ponte ayönäni Pabodo a ongongä. Adinque mänïñömö önonque ongönäni ïnänite, Mönö pïinte cæcæ̈impa, ante änäni ëñëninque ïïnäni wæætë ænguï badänitapa. Ayæ̈ Pabodo ingante bæi ongonte, 28 aa pedinque tömengä ingante në pïinte änäni ïñömö, “Idægoidi cöwä aedäni” ante, “Ïingä ingampa cæmïnii. Pö godongämæ̈ cæedäni. Tömengä inguipoga tömäo godinque tömämæ quëwënäni ïnänite mäo apæ̈nedinque ïïmaïnö ante tedewengampa. Idægoidi wënæ wënæ cædäni ïnänipa, ante cöwë änewengampa. Wængonguï oncö ñæ̈næncö incæ önonconque impa, angampa. Ayæ̈ Wængonguï nänö wææ angaïnö ante mönö ëñënämaï ingæ̈impa, ante tömengä änewengampa töö. Ayæ̈ ïñömö oncö tæiyæ̈ waëmö oncö ïñonte tömengä wæætë guidiegoidi ïnänite ænte mämö ïincönë guiidinque otæ̈në öñö baï cæcantapa cæmïnii,” ante pïïnänitapa. 29 Do edæ wacä Todopïmo ïñömö Epeto ïñömö quëwëningä inte Eedotadëë pöninque Pabodo tönö cægöna ïnönäimpa. Mänömaï guëa cægöna adinque oodeoidi, Æ, ïingä oodeocä ïnämaï ïñongante Pabodo do Wængonguï oncö ñæ̈næncö yabæcönë ænte mämongä wäänë guiibaingampa, ante wawique pönëninque mänïnö ante wapiticæ̈ apæ̈nedänitapa. 30 Mänömaï ante änewënäni ëñëninque Eedotadëë quëwënäni tömäo ïñömö Yæ yæ äninque pogodo pönänitapa. Ponte Wængonguï oncö ñæ̈næncö yabæcönë mäo pö guiidinque Pabodo ingante bæi ongonte æ̈ninque oncodo wëä mantao godinque odemö do tee mönedänitapa. 31 Ayæ̈ godömenque, Wæ̈nongæ̈impa, ante tæcæ cæyönäni adocanque mæ̈i odömäno tontadoidi awënë cömantante ingante apæ̈necantapa. Eedotadëë tömäo Yæ yæ äninque pogodo pönänipa cæbii. 32 Ante mæ̈i angä ëñente wædinque awënë cömantante ïñömö tontado capitäöidi tontadoidi ïnänite, Pöedäni, äninque në Yæ änäni weca pogodo wææ̈ do pönänitapa. Ïninque awënë cömantante tönö tontadoidi do wæænte pönänipa, ante adinque wadäni wæætë Pabodo ingante në tæi tæi pänïnäni inte ñöwo ñimpo cædinque ee adänitapa. 33 Pabodo weca pöninque awënë cömantante angä ëñëninque tontadoidi wæætë Pabodo ingante bæi ongöninque yaëmengö mëmëña goti wïnänitapa. Awënë cömantante ïñömö, Æcänö ingäï, ante ayæ̈, Quïnö wënæ wënæ cæcäï. 34 Äñongante pancadäniya, Ïïmaï cæcantapa, äñönäni wadäni wæætë, Wïï ïïmaï wadö cæcantapa, äninque wææ wææ äñönänite tontadoidi awënë cömantante ïñömö, Nöingä ante æbänö cæte ëñenguïmoo, ante wædinque tontadoidi ïnänite angä ëñëninque Pabodo ingante tömënäni wææ cæte ïñömö ænte mæ̈icæte ante cædänitapa. 35 Ænte godinque tëwaimpa ganca tæcæ pöñongante godongämæ̈ ongönäni godömenque ænguï badinque wïwa cæcæ cædäni wædinque tontadoidi wæætë Pabodo ingante wææ cædinque önönancapæ̈ ængö cædinque adïmongä næ̈ænte mæ̈idäni tëwaimpaa æicantapa. 36 Ayæ̈ tömänäni edæ tee empote pönäni ïñömö Yæ yæ äninque, “Cöwë wido cæcæ̈impa,” ante ancaa änänitapa.
Pabodo nämä wææ apæ̈necampa
37 Wææ cætïñömö tæcæ mangui guiicæte ante cæyönäni Pabodo ïñömö tontadoidi awënë cömantante ingante apæ̈nedinque, —Bitö Ao ämi ëñente ate botö adodeque bitö ïmite apæ̈necæboimpa. Äñongante, —Ïñæmpa bitö guidiego tededö tedebi ïmitawo. 38 Bitö ïñæmpa equitobi ïnömi inte edæ doyedë, Wido cæcæ̈impa, ante cædinque në, Wæ̈nongæ̈impa, ante näni änincabo ïñönänite coatodo mïido ganca ïnäni ïnänite önömæca ænte mäobi godänitapa. Botö ayömo bitö adobi ïmitapa töö. 39 Äñongante Pabodo wæætë, —Ïñæmpa botö waobo ëñagaïmo inte oodeobo ïnömo ïmopa. Botö wïï önöñömonque ëñagaïmo ïmopa. Tiditiabæ Tadoto näni nanguï quëwëñömö ëñagaïmo ïmopa cæbii. Ao ämi ate botö ïïnäni ïnänite apæ̈nebo ëñëmaïnänipa. 40 Äñongante Ao angä ate tëwaimpaa adiyæ̈ gongæ̈ninque godongämæ̈ ongönäni ïnänite Pabodo, Apocæ̈në ïedäni, ante baï cædinque compo compo cæcä. Adinque tededämaï ongönäni ate tömengä ebedeoidi näni tededö tededinque ïïmaï ante apæ̈necä ëñënänitapa.
1 “Botö tönïñamïni ïmïni ëñëedäni. Botö wæmpomïni ïmïni botö nämä wææ apæ̈nebo ëñëedäni.” 2 Ante Pabodo ebedeo tededö apæ̈necä ëñëninque tömënäni, Æ mönö tededö apæ̈necampa, ante wædinque godömenque ëamonca nöwæ̈ ongöñönäni tömengä ïïmaï ante apæ̈necantapa. 3 “Botö ïñömö oodeobo ingaïmo ïmopa. Tiditiabæ Tadoto ïñömö ëñagaïmö inte botö Eedotadëë ponte pægaboï aedäni. Ïñömö pædinque Gämadiedo në odömongä weca adïmo inte botö mönö mæ̈mæ̈idi näni wææ angaïnö ante ædæmö ëñëninque adodö ante ëñente cæte pægaboimpa. Mïnitö, Wængonguï beyæ̈ ante mönö cöwë cæcæ̈impa, ante ñöwoönæ cæmïnipa. Mïnitö cæmïni baï botö adobaï Wængonguï beyæ̈ ante cæcæte ante cöwë nanguï cædinque quëwengaboimpa. 4 Ïninque, Itota öönædë godö Taadö baï ingampa, ante në pönënäni ïnänite botö, Pämo wæncædänimpa, ante togænte pangaboimpa. Onguïñæ̈näni incæ onquiyæ̈näni incæ tömänäni ïnänite bæi ongöninque botö wadäni nempo pædæ godömo æ̈ninque tömënäni wæætë në pönënäni ïnänite mäo tee mönedäni wægadänimpa.” 5 “Mänömaï cædinque botö, Godömenque Daämaco ïñömö godinque botö, Taadö, ante në pönënäni ïnänite bæi ongonte goti winte adodö Eedotadëë ïñömö ænte mämö pædæ godömo æ̈ninque awënëidi wæætë tömënäni ïnänite pänäni wæcædänimpa, ante cætabopa. Mänömaï cæcæte ante cæbo adinque, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä tönö në aadäni näni Picæncabo tönö Ao äninque, Mönitö tönïñadäni Daämaco ïñömö quëwënäni acædänimpa, ante cadota ante yewæ̈mönäni ænte gotabopa. Ïninque, Botö æbänö cæboo, ante në agaïnäni inte awënëidi incæ edæ, Pabodo näwangä angampa, ante ñöwo në apæ̈nequënënäni ïnänipa,” ante Pabodo angantapa.
Botö wëënë pönëwengaïnö ante ñimpo cædinque wadö ante pönëmopa, ante Pabodo apæ̈necampa
6 Äninque Pabodo, Ïïmaï cægaboimpa, ante godömenque apæ̈necantapa, “Botö taadö godinque tæcæbæcä ïñonte Daämaco obo ponte ayömote öönædë ïñontobæ̈ ñäö botö weca pö godongämæ̈ guïnæ̈ gongæ̈ ate wædinque, 7 botö guidömëmæ̈ tæ̈ go wææntabopa. Ayæ̈ ëñëñömote, ‘Taodo, Taodo. Botö ïmote quïnante togænte pämii.’ 8 Äñongante, ‘Awënë, æbidö ïnömi ïmii.’ Ante wæyömote tömengä, ‘Itota Näatadeta quëwënïmo inte mänïmodö bitö në togænte pänömo ïmopa,’ ante apæ̈necantapa. 9 Mänömaï apæ̈neyongä botö tönö godongämæ̈ godäni guiquënë ñäö gongænque adinque botö ïmote në apæ̈necä nänö tededö ante ëñënämaï ïnänitapa. 10 Botö ïñömö, ‘Awënë, quïnö cæquënëmo ïmoo, ante ämi ëñëmoe.’ Äñömote mönitö Awënë wæætë, ‘Bitö ængæ̈ gantidinque Daämaco ïñömö goe. Botö, Taodo ïïmaï cæcæcäimpa, ante wacä ingante Daämaco ïñömö në quëwengä ingante do apæ̈nebo ëñengampa cæbii. Bitö Daämaco ïñömö gote ongöñömi tömengä wæætë bitö ïmite apæ̈necä ëñente cæcæbiimpa,’ angantapa. 11 Ayæ̈ ñäö gongæ̈ adinque botö bee wodömonte baï bayömote botö tönö godongämæ̈ godïnäni wæætë töö æ̈mænte Daämaco ïñömö mäodäni gotabopa,” ante Pabodo apæ̈necantapa. 12 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque Pabodo godömenque apæ̈necantapa. “Mänïñömö gote ongöñömo wacä tömengä ëmöwo Änäniya botö weca pongantapa. Tömengä ïñömö Wængonguï ingante guïñente wædongä inte dodäni näni wææ angaïnö ante cöwë ëñente cæcä ïnongäimpa. Ïninque oodeoidi mänïñömö quëwënäni tömänäni tömengä ingante waa adönänimpa. 13 Tömengä ïñömö botö weca pö næ̈ gongæ̈ninque, ‘Taodo, bitö botö biwï ïmi, ñöwo waa bamonte ae.’ Tæcæ äñongante botö æ̈mö adinque tömengä ingante waa atabopa. 14 Tömengä ayæ̈ apæ̈nedinque, ‘Mönö mæ̈mæ̈idi Wængonguï incæ, Botö æbänö cæquïmo ïmoo, ante botö pönente angaïnö ante bitö ëñencæbiimpa, ante cædinque bitö ïmite apænte ængampa. Ayæ̈, Mönö nö cædongä ingante tömëmi acæbiimpa. Adocä apæ̈necä ëñencæbiimpa, ante cædinque Wængonguï bitö ïmite do apænte ængampa. 15 Ïninque në adïmi inte në ëñëmi inte bitö ïñömö edæ bitö adïnö ante bitö ëñënïnö ante, Näwangä impa, ante tömämæ quëwënäni ïnänite mäo apæ̈nebi ëñencædänimpa. 16 Ñöwo ïñömö quïnante a ongömii. Ængæ̈ gantidinque Itota ëmöwo apæ̈nedinque, Wënæ wënæ botö cædö pönö ñä mënongabi quëwëmoe, äninque æpæ̈në guiie.’ Ante Änäniya angä ëñëninque botö æpæ̈në guiitabopa,” ante Pabodo apæ̈necantapa.
Oodeoidi weca gotabopa, ante Pabodo apæ̈necampa
17 “Ayæ̈ ate adodö Eedotadëë pontabopa. Ayæ̈ Wængonguï oncö ñæ̈næncö yabæcönë go guiidinque Wængonguï ingante apæ̈nedinque botö ate baï cæwënente ayömö, 18 mönö Awënë botö ïmote ïïmaï ante apæ̈necantapa. ‘Bitö botö ïmote ante nö apæ̈nebi incæte ïïnäni ëñënämaï ïnäni inte Baa anguïnäni ïnänipa cæbii. Ñöwo Eedotadëë quingæ̈ wodii tao gobäwe.’ 19 Äñongante botö, ‘Awënë ëñëmi, antabopa. Oodeoidi odömöincönë wacönë wacönë go guiidinque botö bitö ïmite në pönënäni ïnänite mäo tee mönedinque tæi tæi pänïmo ïmopa. Mänömaï impa, ante ïïnäni do ëñënänipa. 20 Ayæ̈, Itota incæ näwä Awënë ïnongä ingampa, ante në apæ̈necä ïñongante Etebä wodi ingante wæ̈nönäni wæ̈ñongä botö edæ Ao äninque në wæ̈nönäni weocoo aate a ongontabopa, ante tömënäni do agaïnäni inte botö ïmote waa aquïnäni ïnänipa.’ 21 Ante wææ apæ̈nebo incæte Wængonguï Awënë wæætë, ‘Ñöwo goe, ämopa, angantapa. Gobæ oodeoidi ïnämaï ïnäni weca bitö ïmite da godömo gocæbiimpa,’ ante da godongä gotabopa,” ante Pabodo apæ̈necantapa.
Pabodo tontadoidi awënë cömantante weca ongongampa
22 Pabodo, Oodeoidi ïnämaï ïnäni weca angä gotabopa, ante nänö apæ̈nedï ganca godongämæ̈ ongönäni ëñëë gönänitapa. Wæætë mänïne apæ̈necä ëñente wædinque tömänäni yedæ äninque, “Oodeoidi ïnämaï ïnäni weca godingä ïñömö edæ quëwënämaï inguënengä awædö. Tömengä ingante mönö wo ëwengæ̈impa.” 23 Äninque tömënäni godömenque ænguï badinque Yæ yæ äninque nämä weocoo yabæcooque gäni tadongadinque wancæ wancæ cædinque onguipo guidïmö ö æ̈ninque wo æ̈æntodö wo æ̈æntodö ancaa cædänitapa. 24 Mänömaï ænguï bate wënæ wënæ cædäni adinque tontadoidi awënë cömantante angä ëñëninque Pabodo ingante wææ cæte ïñömö manguidäni guiicantapa. Ayæ̈, Quïnö wënæ wënæ cæcäï ante pïinte änänii, ante ëñencæte ante tontadoidi ïnänite apæ̈nedinque, Mïnitö cöwë cædïnö baï cædinque tæi tæi pämïni caate wædinque Pabodo tömää tömengä cædïnö edonque pönï apæ̈necä ëñencæboimpa, angantapa. 25 Ëñëninque tömengä ingante pancæte ante æ̈montaimenca tæcæ goti wïninque ñö cæyönäni Pabodo ïñömö tontado awënë capitäö mänïñömö ongongä ingante apæ̈nedinque, —Ïñæmpa apænte änämaï ïñönäni botö odömäno onguïñæ̈mo ïñömote quïmæ̈ päwëmïnii. Mänömaïnö cædinque mïnitö awënëidi näni wææ angaïnö ante dicæ ëñente cæmïniyaa. 26 Äñongä capitäö wæætë awënë cömantante weca godinque, —Ïingä ïñömö odömäno onguïñængä ïnongä ingä ataque. Ñöwo æbänö cæquïmii. 27 Angä ëñente wædinque cömantante ïñömö Pabodo weca pöninque tömengä ingante, —Bitö näwangä odömäno onguïñæ̈mi ïmitawo. Äñongante Pabodo, —Ao, bitö ä baï botö mänïmodö ïmopa, angantapa. 28 Pabodo apæ̈necä ëñëninque cömantante wæætë, —Botö guiquënë odömäno ïnämaï ëñagaïmo inte mänïnö bacæte ante cædinque nanguï godömo æ̈ninque odömänoidi wæætë botö ïmote, Odömänobi ïmipa, ante yewæ̈mönäni bagaboimpa. Apæ̈necä ëñëninque Pabodo wæætë, —Botö guiquënë odömänobo ëñagaïmo inte edæ odömänobo ïnömo ïmopa, ante apæ̈necantapa. 29 Mänömaï apæ̈neyongä në pancæ cædïnäni guiquënë do tömengä ingante ëmö cæte wadæ godänitapa. Ayæ̈ cömantante ïñömö, Pabodo odömäno onguïñængä ïñongante botö ämo yaëmengonca goti wïnänipa töö, ante guïñente wædinque, Botö awënëidi pïïnäni wæcæ wæ, ante wægacäimpa.
Oodeoidi näni Apænte Äincabo weca Pabodo ongongä
30 Ïïmö ate cömantante ïñömö, Quïnö Pabodo wënæ wënæ cæcäï ante oodeoidi pïinte änänii, ante ëñencæte ante Pabodo ingante äñecä ta pongantapa. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö oodeoidi tömënäni näni në Apænte Äincabo ïnänite äñete godongämæ̈ ponte ongöñönäni Pabodo ingante ænte mäwæ̈ tömënäni weca gö cæcä gongængantapa.
1 Pabodo ïñömö oodeoidi näni në Apænte Äincabo ïnänite gomö adinque, —Botö mëmöidi ëñëedäni. Botö mïmö entawente nämä apænte cædinque Wængonguï beyæ̈ botö cæquënënö ante wëënëñedë ïinque cædinque cöwë ñöwo ganca adobaï cædinque quëwëmopa. 2 Ante mänömaï apæ̈necä ëñente wædinque, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä Änäniya guiquënë Pabodo gäänë ongönäni ïnänite apæ̈nedinque, Önöneca tæi tæi tadeedäni, angantapa. 3 Äñongä Pabodo wæætë, —Bitö ïñæmpa botö ïmote apænte ancæte ante Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante cæbitawo. Incæte adode nänö wææ angaïnö ante ëñënämaï inte bitö edæ, Tæi tadeedäni, ante pönö ämi awædö. Bitö weocoo waëmoncoo ëñabi incæte mïmö wentamö entawëninque cæyömite Wængonguï bitö ïmite näëmæ̈ tæi tadecæcäimpa töö. 4 Ante apæ̈necä ëñëninque Pabodo gäänë ongönäni wæætë, —Bitö ïñæmpa, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïñongante quïmæ̈ tedewëmii. 5 Äñönänite Pabodo wæætë, —Botö tönïñadäni ëñëedäni. Botö, “Waodäni awënë ïñongante tömengä ingante wënæ wënæ tededämaï incæbiimpa,” ante do wææ yewæ̈mongatimpa, ante do ëñëmopa. Ïninque botö, Ïñömö ongongä, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä ingampa, ante ëñënämaï inte botö mänömaïnö ante apæ̈netabopa. 6 Ante apæ̈nedinque Pabodo, Ïïnäni pancadäniya Tadoteoidi ïñönänite pancadäniya Paditeoidi ïnänipa, ante adinque tömënäni näni në Apænte Äincabo ïnänite aa pedinque, —Botö mëmöidi ëñëedäni. Botö Paditeo wëmo në ëñagaïmo inte botö mæmpo Paditeo nänö ingaï baï botö adobaï Paditeobo ïnömo ïmopa. Mänïmodö ïnömo inte botö, Mönö ñäni ömæ̈monte watapæ̈ quëwengæ̈impa, ante pönëmopa. Ïninque mänïne botö pönënö beyænque botö ïmote apænte äninque mïnitö pancæ cæmïni awædö, angantapa. 7 Pabodo mänömaïnö ante apæ̈necä ëñente wædinque Paditeoidi tönö Tadoteoidi dodäni näni pönengaïnö ante wæætedö wæætë änewëninque Paditeoidi nänënë Tadoteoidi nänënë näni cabo näni cabo badänitapa. 8 Ïïmaï impa. Tadoteoidi guiquënë, Mëwoga waomö ëwocamö inte mönö ñäni ömæ̈mongæ̈impa, ante, Babæ ancædö, ante Baa äninque, Önöwocaidi tönö anquedoidi Wængonguï weca owodänipa, ante adobaï edæ Baa änäni ïnönänimpa. Paditeoidi guiquënë mënea ante pönëninque Ao änäni ïnönänimpa. 9 Ïninque wadö wadö tedete ogæ̈ tedeyönänite Paditeoidi tömënäni në odömönäni pancadäniya ængæ̈ gantidinque, —Ïingä ïñömö mönitö ayömöni wënæ wënæ cædämaï ingampa töö. Wæætë edæ anquedo incæ wacä önöwoca incæ Wængonguï weca owocä ïnongä inte tömengä ingante apæ̈necä ïmaingampa änewëmïnii. 10 Ante nanguï ogæ̈ tedeyönäni tömänäni godömenque Yæ yæ änäni ate wædinque tontadoidi awënë cömantante ïñömö, Pabodo ingante æ̈mæ̈mæ̈ ïnö töö godö æ̈mæ̈mæ̈ ïnö töö godö cædinque æi guïñæ̈näni wæ̈maingampa. Ante pönente guïñente wædinque tontadoidi ïnänite angä wææ̈näni ate, Pabodo ingante bæi ongonte ö æ̈ninque wææ cæte ïñömö ænte mæ̈i tee möneedäni, angä ëñente tee mönedänitapa. 11 Ïïmö ate woyowotæ̈ mönö Awënë ïñömö Pabodo weca ponte apæ̈necantapa. “Pabodo, Guïñente wædämaï incæbiimpa. Bitö doyedë Eedotadëë ïñömö botö ïmotedö ante apæ̈nedinque, Näwä Awënë ïnongä ingampa, ante apæ̈nebitawo. Ñöwo ïñömö do bitö apæ̈nedö baï Odömä ïñömö godinque adobaï apæ̈necæbiimpa,” angantapa.
Pabodo ingante wæ̈nongæ̈impa, ante cædänipa
12 Ñäö bayonte Oodeoidi pancadäniya guiquënë godongämæ̈ pönëninque ïïmaïnö ante Ao änänitapa. Cæ̈nämaï bedämaï ïnïmo inte mönö Pabodo ingante wæ̈nongæ̈impa, ante cædinque, Pabodo mïï quëwëñongante mönö cabo incæ æcänö cæ̈na æcänö beda mäningä nänö wænguinque cæcampa. 13 Onguïñæ̈näni në änäni ïñömö coadenta ganca ïnäni ayæ̈ godömenque nanguï ïnäni godongämæ̈ pönëninque mänömaï änewëninque cædäni ïnänitapa. 14 Ïïnäni ïñömö, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në aadäni näni Picæncabo weca godinque ïïmaï ante apæ̈nedänitapa. —Mönitö godongämæ̈ Ao äninque, Pabodo ingante wæ̈nongæ̈impa. Edæ mïï quëwëñongante æcänö cæ̈na æcänö beda nänö wænguinque, ante ämönipa cæmïnii. 15 Mïnitö tönö wadäni mïni Apænte Äincabo ïnömïni inte mïnitö ïñömö, Pabodo æbänö cæcäï, ante ædæmö ëñencæte ante wæte baï apæ̈nedinque tontado awënë cömantante ingante babæ ante ämïni ëñëninque tömengä wæætë Pabodo ingante mïnitö weca ænte poncæ cæcæcäimpa, ämönipa. Mänömaï babæ ämïni ëñente cædinque cömantante wæætë Pabodo ingante mäwængä tæcæ wææ̈ñongante mönitö guiquënë taadö wææ wänöninque bæi ongonte edæ wæ̈nömöni wæncæcäimpa ämönipa. 16 Äñönäni Pabodo nänöwäa ïñömö edæ do ëñengantapa. Ëñëninque tömengä tontadoidi näni wææ cæte ïñömö do go guiidinque Pabodo ingante apæ̈necä. 17 Ëñëninque Pabodo wæætë tontadoidi awënë capitäö ingante apæ̈nedinque, —Ïingä edëningä ingante mïnitö awënë cömantante weca ænte manguibi guiicäe. Tömengä cömantante ingante adodeque apæ̈necæcäimpa. 18 Angä Ao äninque capitäö wæætë mäningä edëningä ingante ænte guiidinque cömantante ingante apæ̈necantapa. —Pabodo mönö në tee mönedongä ïñömö botö ïmote aa pedinque ïïmaï angantapa. Ïingä edëningä ingante awënë cömantante weca ænte mäobi guiidinque tömengä awënë ingante adodeque apæ̈necæcäimpa, angantapa. 19 Ante apæ̈necä ëñëninque cömantante ïñömö edëningä ingante töö æ̈mænte nänënë mäocä goyongante, —Botö ïmote æbänö apæ̈necæte ante pömii. 20 Äñongante, —Awënë ëñëmi. Oodeoidi godongämæ̈ pönëninque ïïmaï babæ cæcæte ante cædänipa. Tömënäni, Pabodo æbänö cæcäï, ante ædæmö ëñencæte ante baï apæ̈nedinque bitö ïmite babæ ante apæ̈necæ cædänipa. Bitö ïïmö ate Pabodo ingante tömënäni näni në Apænte Äincabo weca ænte poncæbiimpa, ante cædinque babæ cæcæte ante cædänipa. 21 Tömënäni ïñömö, Pabodo mïingä quëwëñongante æcänö cæ̈na æcänö beda nänö wænguinque, ante në änönäni inte edæ, Wæ̈nongæ̈impa, äninque cædänipa. Adodäni näni cabo incæ coadenta ganca onguïñæ̈näni wæ̈noncæte ante taadö do wææ wänöninque edæ, Wæ̈nömö wæncæcäimpa, ante edæ a ongönänipa cæbii. Tömënäni, Bitö æbänö Ao anguïmi, ante ëñencæte ante ponte änewëñönäni bitö ïñömö wæætë tömënäni näni änö baï cædämaï incæbiimpa ämopa. 22 Ante edëningä apæ̈necä ëñëninque cömantante ïñömö, Bitö, Awënë ingante ante mänömaï apæ̈netabopa, ante wacä ingante apæ̈nedämaï pæ wëënecæbiimpa. Ñöwo edæ goe, angantapa.
Pedique weca Pabodo ingante ænte mäodäni gocampa
23 Edëningä ingante mänömaï angä gocä ate cömantante wæætë awënëna capitäöna mënaa ïnate aa pecä pöñönate tömëna ïnate ïïmaï angantapa. Mïnatö ñöwo tontadoidi önöwa në godäni dotiento ganca ïnäni tönö cabayo mongænte në godäni tetenta ganca ïnäni ayæ̈ tapa në næ̈æ̈näni dotiento ganca ïnäni tönö mänimpodäni ïnänite ïïmaï ancæmïnaimpa. Mïnitö ñöwoönæ eyepæ̈ cædinque wantæ wantæ guïñongä wadæ godinque Tetadea ganca goedäni, ante da godömïna tao gocædänimpa. 24 Ayæ̈ Pabodo beyæ̈ cabayoidi ämi ænte gocædänimpa. Tömengä ingante wææ aadinque pancabaa awënë gobedönadodo Pedique weca ämïna ænte mäodäni cabayo mongænte adïmongä gocæcäimpa. 25 Äninque awënë cömantante ïñömö cadota ante ïïmaï ante yewæ̈mongantapa. 26 Pedique ëñëmi. Bitö acæbiimpa, ante botö Codaodio Ditia ïnömo inte ñöwo yewæ̈mömopa. Bitö në gobedönadodo awënë ïnömi inte waëmö pönï ïmipa, ämopa. Waa quëwencæbiimpa, ämopa. 27 Ïingä ingante oodeoidi bæi ongonte wæ̈noncæ cæyönänite botö wæætë, Ïñæmpa ïingä ïñömö odömäno onguïñængä ingampa, ante do ëñente wædïmo inte tontadoidi tönö godinque tömengä ingante gä pe æmpote ö ænte wææ aatabopa. 28 Ayæ̈ oodeoidi, Pabodo wënæ wënæ cæcäï, ante quïnante pïinte änänii. Ante ëñencæte ante cædinque botö tömengä ingante tömënäni näni në Apænte Äincabo weca ænte gotabopa. 29 Ænte gote ëñëñömo tömënäni dodänique näni angaïnonque ante, Pabodo ëñënämaï cæcampa, ante pïinte änäni wætabopa. Ïninque botö ayömote tömënäni, Pabodo nänö wænguinque nänö tee mönequinque wënæ wënæ cæcampa, ante pïïninque önonquedö ante cædänipa, ante awædö. 30 Ñöwo ïñömö, Ïingä onguïñængä ingante wæ̈noncæte ante oodeoidi awëmö cædänipa, ante tededäni ëñënïmo inte botö tömengä ingante bitö weca do da godömo gocampa. Tömengä ingante në pïinte änïnäni ïnänite bitö weca adobaï da godömo godänipa. Mäninque ante yewæ̈mömopa. Ante cadota ante yewæ̈möninque, Awënë gobedönadodo Pedique acæcäimpa, ante tontado awënë cömantante da godongä ænte godänitapa. 31 Ïninque cömantante nänö änïnö ëñente cædinque tontadoidi woyowotæ̈ tao godinque Pabodo ingante Antipati ganca adïmongä mäodäni gocantapa. 32 Ïïmö ate, Cabayo mongænte në godäni tönö Pabodo adïmongä gocæcäimpa, äninque tömënäni nempo ëmö cæte godinque önöwa në godänique tömënäni näni cæte quëwencönë ocæ̈ ëmænte godänitapa. 33 Cabayo mongænte në godäni wæætë Pabodo ingante godömenque ænte godinque Tetadea ïñömö pöninque awënë gobedönadodo ingante cadota pædæ godöninque Pabodo ingante awënë nempo pædæ godönäni ængantapa. 34 Awënë gobedönadodo ïñömö cadota ænte adinque, Bitö æbædö ëñagabiimpa. Äñongä Pabodo, Tiditiabæ ëñagaboimpa. 35 Ante apæ̈necä ëñëninque gobedönadodo wæætë, —Bitö ïmite në pïinte änïnäni pönäni ate mänïñedë ate botö, Bitö æbänö apæ̈nequïmi, ante ëñencæboimpa. Äninque wææ wänönäni ïnänite apæ̈nedinque, Mïnitö Awënë Edode wodi nänö apænte angaincönë Pabodo ingante ænte gote wææ wänöedäni, ante gobedönadodo angä ænte godänitapa.
Pedique weca ongöninque Pabodo nämä wææ apæ̈necä
1 Önompo æ̈mæmpoque ïïönæ go ate, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä Änäniya ïñömö Eedotadëë quëwëninque wææ̈ Tetadea gocantapa. Ayæ̈ wacä tömengä ëmöwo Tedetodo tömënäni näni wææ angaïnö ante ædæmö adingä inte wadäni beyæ̈ ante në wææ apæ̈necä ïnongä inte në abogado näni änongä ïnongäimpa. Tömengä tönö oodeoidi në aadäni näni Picæncabo pancadäniya adobaï Änäniya tönö godongämæ̈ godänitapa. Godinque pancabaa awënë gobedönadodo weca ponte apæ̈nedinque, Pabodo në wënæ wënæ cædongä ingampa töö, änänitapa. 2 Pabodo ingante äñete mämönäni pongä ate në abogado Tedetodo ïñömö gobedönadodo Pedique weca ongöninque apæ̈necantapa. —Awënë gobedönadodo ëñëmi. Bitö nempo quëwëninque mönitö wantæpiyæ̈ wæætedö wæætë cædämaï inte godongämæ̈ piyæ̈në cæte waa quëwëmönipa. Ayæ̈ bitö në aabi ïnömi inte, Æbänö cæcæ̈impa, ante do ëñëninque mönitö ömæ ïñömö waa cæbi ate mönitö godömenque waa pönï quëwëmönipa. 3 Awënë Pedique, bitö waëmö pönï ïnömi inte ïmæca tömäo waa cæbi æ̈ninque mönitö bitö ïmite cöwë waa ate pönëninque waa apæ̈nemönipa. 4 Incæte, Botö wantæpiyæ̈ apæ̈nebo baï bitö wæcædömiimpa, ante pönente wædinque botö, Ao ämi ate wantæ ïñö apæ̈nebo pönö ëñëe, ante abogado Tedetodo angantapa. 5 Ayæ̈, “Mönitö ayömöni ïñömö ongongä ïñömö në wënæ wënæ cædongä inte tömäo godinque wapiticæ̈ apæ̈necä ëñëninque oodeoidi ænguï badinque Yæ yæ änäni wæmönipa. Edæ Näatadënöidi wapiticæ̈ näni cæcabo ïñönänite ïingä ïñömö adocä ïnongä inte në angä ingampa töö. 6 Ayæ̈ Wængonguï oncö ñæ̈næncö incæ önonconque baï baquinque tömengä wënæ wënæ cæcä adinque mönitö tömengä ingante bæi ongontamönipa. Ayæ̈ mönitö mæ̈mæ̈idi näni wææ angaïnö ante Pabodo æbänö ëñente cæcäï, ante mönitö apænte ancæte ante cætamönipa. 7 Mänömaï ante tæcæ cæyömöni tömengä mönitö nempo ongöñongante cömantante Ditia ïñömö mämö gä pe æmpote ö ængantapa. 8 Ayæ̈ mönitö adocä Pabodo ingantedö ante në pïinte ämöni ïñömönite adocä cömantante Ditia angä ëñëninque bitö weca ponte ongömöni ae. Bitö Pabodo ingante ämi ëñëninque tömengä, Æbänö cæboï, ante nämä wææ apæ̈necæcäimpa. Tömengä mänömaï wææ apæ̈necä ëñëninque bitö, Mönitö æbänö näwangä ämönipa, ante do ëñencæbiimpa.” 9 Ante Tedetodo mänömaïnö ante apæ̈neyongante oodeoidi godongämæ̈ apæ̈nedinque, Tedetodo näwangä angampa. Pabodo wënæ wënæ cæcä ingampa töö, ante adoyömö ante apæ̈nedänitapa. 10 Gobedönadodo Pedique guiquënë Pabodo gämæ̈nö opo cæpoyongante Pabodo wæætë ïïmaï apæ̈necantapa. —Awënë Pedique ëñëmi. Tæiyæ̈ wadepo ïñonte bitö ïïmæca në apænte angaïmi inte möni oodeocabo æbänö cæmöni ïmönii, ante do ëñëmipa, ante adinque botö, Bitö weca ponte nämä beyæ̈ wææ apæ̈necæboimpa, ante tobopa. 11 Bitö ïñömö ëñencæte ante cæbi ïninque ïïmaïnö ante do ëñenguïmi ïmaïmipa. Botö önompo tipæmpoga go mëönaa mänimpoönæque ïñonte Wængonguï weca ædæ wææ̈ninque tömengä ingante waa apæ̈necæte ante Eedotadëë æitabopa. 12 Mänïñömö æi pöninque botö tömënäni ayönäni quïnö wënæ wënæ cæboï ae. Botö Wængonguï oncönë ñæ̈næncö yabæcönë go guiibo incæ, oodeoidi odömöincönë go guiibo incæ taadö gobo incæ wadäni tönö guëadö guëa pïinte ämo dicæ adäniyaa. Botö ædömë godinque Yæ yæ ämo dicæ ëñënäniyaa. 13 Ïninque tömënäni näni, Pabodo wënæ wënæ cæcampa, ante näni pïinte änewënö ante edæ, Näwangä impa, ante quïnö impa odömonguïnänii. Edæ dæ ampa, ante Pabodo nämä wææ apæ̈necantapa. 14 “Incæte mönitö, Quëwenguïnö Taadö impa, ante möni pönënönö ante oodeoidi wæætë, Wapiticæ̈ goquïnö impa, ante pïïnänipa. Ïninque, Pabodo mänïnönö ante pönengampa, ante ïïnäni nö ante apæ̈nedänipa. Näwangä impa, ante bitö ïmite ämopa. Botö mänïnönö ante pönëninque mönitö mæ̈mæ̈idi Wængonguï ingante waa ate cædinque quëwëmopa. Ayæ̈ Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante botö Ao äninque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni näni yewæ̈mongaïnö ante adobaï Ao äninque quëwëmopa. 15 Wængonguï angä ate mönö waocabo edæ nö cæmö incæ wïwa cæmö incæ tömämö wænte ate ñäni ömæ̈möninque mönö quëwengæ̈impa, ante ïïnäni pönënänipa. Botö tömënäni näni pönënö baï adobaï ante pönente tobopa. 16 Mänömaï beyæ̈ botö, Wængonguï ayongä incæ waodäni ayönäni incæ botö nämä apænte botö pönënö tæiyæ̈ waëmö entawencæboimpa, ante cöwë nanguï cæbopa.” 17 Äninque Pabodo godömenque apæ̈necantapa. “Botö wayömö gote tæiyæ̈ wadepo quëwente ate tömëmo ömæ adodö pöninque, Ömæpodäni wæwënäni quï, ante ænte pöninque botö guiidënäni oodeoidi ïnänite wæætë pædæ godömo æ̈nänitapa. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante baö pædæ godontabopa. 18 Mänömaï cæyömo ayönäni botö ïñömö tæiyæ̈ waëmö bacæte ante Möitee wodi nänö angaïnö baï do eyepæ̈ cædïmo inte Wængonguï oncö ñæ̈næncö yabæcönë pö guiidinque, botö, Wængonguï quï, ante godömo adänitapa. Wïï nanguï ïnäni tönö cædinque botö Yæ yæ änämaï inte cæbo adänitapa. 19 Incæte botö ïmotedö ante näni pïinte änïnö näwangä ï baï wadäni guiquënë oodeoidi incæ Atiabæ quëwente pönäni ïñömö, tömënäni wæætë bitö weca do ponte anguënënäni ïnänipa. 20 Botö oodeoidi näni në Apænte Äincabo weca ongöñömote, Pabodo æbänö nö cædämaï ingää, ante apænte äñönänite bitö weca ñöwo ongönäni guiquënë mänïnö ante në ëñënäni ïnänipa. Ïninque wadäni dæ änäni adinque ïïnäni wæætë edæ tömënäni näni ëñënïnö ante në anguënënäni ïnänipa. 21 Botö awënëidi weca ongöninque yedæ äninque, ‘Mönö wænte ate ñäni ömæ̈mongæ̈impa, ante botö apæ̈nedö beyænque mïnitö ñöwoönæ botö ïmote apænte äninque pïïmïnipa,’ ante apæ̈netabopa. Ïninque ïñömö ongönäni wabänö adobaï adode botö änïnö beyænque pïinte änänipa,” ante Pabodo nämä wææ ante ïinque apæ̈necantapa. 22 Pabodo mäninganca apæ̈necä ëñëninque Pedique, Taadö ante në quëwënäni æbänö ante pönënänii, ante do ëñëningä inte, Idæwaa, äninque tömënäni ïnänite, —Cömantante Ditia pongä ate wæætedö wæætë mïni änïnö ante apænte ancæboimpa. 23 Äninque tontadoidi capitäö ingante apæ̈nedinque, Pabodo ingante tee mönedämaï inte wææ wänöedäni. Ayæ̈ tömengä quïëmë ante ænguënengä ingä adinque tömengä æ̈migoidi ponte pædæ pönönäni ængä ïninque mïnitö ee amïni æncæcäimpa, angantapa. 24 Tæ̈önæ go ate Awënë Pedique tömengä nänöogængä Dodotida tönö näna gæncaya pönatapa. Tömengä nänöogængä oodea onquiyængä ïnongäimpa. Pedique ïñömö Pabodo ingante äñete mämönäni pöninque Pabodo wæætë, Codito Itota ingante mönö wede pönente quëwengæ̈impa, ante apæ̈necä ëñëë cönatapa. 25 Ayæ̈ Pabodo godömenque apæ̈nedinque, Mönö nö cæte quëwengæ̈impa, äninque, Mönö nämä wææ aate waa cæte quëwengæ̈impa, angantapa. Ayæ̈, Wængonguï Awënë nänö apænte anguïönæ oo baquïnö anguënë, ante apæ̈necä ëñëninque Pedique wæætë guïñente wædinque, Idæwaa, äninque, —Ñöwo gobäwe, angantapa. Waönæ ate botö eyepæ̈ ïmo inte ämo bitö ïmite äñete mämönäni ponte apæ̈nebi ëñëmaïmopa, angantapa. 26 Mänömaï äninque tömengä, Pabodo wabänö, Ñimpo cæbi gocæboimpa, ante cædinque godonte æ̈inta pönömaingampa, ante pönengantapa. Ïninque tömengä wantæ wantæ ïñö Pabodo ingante angä pöñongä guëa tededatapa. 27 Mänömaï ancaa cæyongä wadepo mënepoga ba ate Pedique gobedönadodo awënë ïinque bayongante wacä Pontio Peto näni änongä pöninque wæætë awënë gobedönadodo bacantapa. Ïninque Pedique ïinque awënë bayedë, Botö ïïmaï cæbo ate oodeoidi botö ïmote waa acædänimpa, ante pönente cædinque Pabodo ingante tee möneincönë oncodo tadönämaï ee adinque wadæ gogacäimpa.
Gobedönadodo Peto weca Pabodo ongonte apæ̈necampa
1 Peto ïñömö pancabaa awënë gobedönadodo tæcæ badingä inte mänïmæ pöninque Tetadea näni quëwëñömö mëönaa go adoönæque quëwëninque Eedotadëë go æicantapa. 2 Eedotadëë ïñömö ponte ongöñongante, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö oodeoidi awënëidi tömengä weca pöninque, Pabodo ïïmaï wënæ wënæ cæcantapa töö, ante apæ̈nedäni ëñengantapa. 3 Tömënäni doyedë adoyömö pönëninque, Gobedönadodo Peto ingante ämö ate tömengä wæætë Pabodo ingante Eedotadëë ïñömö da pönongä pöñongante mönö taadö wææ wänonte ö ænte wæ̈nongæ̈impa. Ante në pönëwënäni inte tömënäni ñöwo Peto weca pöninque ïïmaï änänitapa. Gobedönadodo Peto ëñëmi, Bitö Ao ante möni ämaï pönö cæquïmi. Bitö Pabodo ingante ämi Eedotadëë ïñömö ænte mämönäni pongäe, ante ancaa änäni. 4 Ëñëninque Peto wæætë tömënäni ïnänite edæ, Pabodo ïñæmpa Tetadea ïñömö tee mönete ongongantawo. Botö tömëmo edæ oo adoyömö wæi gocæboimpa. 5 Äninque, —Mänömaï beyæ̈ mïnitö mïni cabo ïñömïnite në änäni pancadäniya ïnänite da godömïni botö tönö godongämæ̈ Tetadea wæi gocædänimpa. Pabodo wënæ wënæ cæcä ingä ïninque tömënäni mänïñömö pöninque ancædänimpa. 6 Äninque tömënäni tönö wodo önompo tipæmpoga ïïönæ godömenque quëwëninque Peto wadæ godinque Tetadea wæi gocantapa. Pöninque tömengä ïïmö ate awënëidi apæncæte ante näni contaimpaa tæ̈ contadinque angä ate Pabodo ingante ænte mämönäni pongä. 7 Ate oodeoidi Eedotadëë quëwente ñöwo wææ̈ pönïnäni inte pö godongämæ̈ gongæ̈ninque, Pabodo mänömaïnö wïwa cæcampa, wadö wïwa cæcampa, ïïmaïnö wïwa cæcampa, ante ancaa änewënänitapa. Incæte Petoidi ïnänite, Näwangä ante apæ̈nemönipa, ante odömoncæte ante tömënäni quïnö impa ante odömönäni aquïnänii. 8 Pabodo ïñömö nämä wææ apæ̈nedinque, —Oodeoidi näni wææ angaïnö ante Baa änämaï ïnömo inte botö ëñente cæte quëwënïmo ïmopa. Wængonguï oncö ñæ̈næncö waa adinque botö mänincönë yabæcönë guiite wënæ wënæ cædämaï intabopa. Odömänoidi tæiyæ̈ awënë Tetædo nänö änö ante ëñente cædinque wadö ante cöwë cædämaï intabopa. 9 Äñongante Peto, Oodeoidi tömënäni näni änïnö baï cæbo ate botö ïmote waa acædänimpa, ante babæ cædinque Pabodo ingante, —Botö Eedotadëë go æibo ate adinque bitö botö weca pöñömi ïïnäni pïinte näni änïnö ante apænte ancæboimpa. Bitö Ao ante, Gocæboimpa, ämitawo. 10 Äñongante Pabodo wæætë, —Botö ïñæmpa odömäno tæiyæ̈ awënë Tetædo nänö Apænte ante Contaimpaa gäänë ñöwo incæ ongömo ae. Mïnitö ïñömö Tetædo beyæ̈ ante në apænte ämïni ïnömïni inte edæ botö ïmote në apænte anguënëmïni ïmïnitapa töö. Bitö tömëmi ïñömö edæ, Pabodo oodeoidi ïnänite wënæ wënæ cædämaï ïningä ingampa, ante edæ do ëñëmipa. 11 Ïninque wënæ wënæ cædinque botö tente wænguënëmo ïmo baï botö edæ Baa änämaï inte edæ dobæ wæncædömoimpa. Wæætë edæ, Wënæ wënæ cæbipa, ante ïïnäni oodeoidi näni änewënö guiquënë önonquedö ante ï ïninque waocä æcämenque incæ ædö cæte tömënäni nempo pædæ godonguënengä ingää. Ïninque botö, Odömäno tæiyæ̈ awënë Tetædo ingante ämo botö ïmote pönö apænte ancæcäimpa, angantapa. 12 Pabodo mänömaï angä ëñente wædinque Peto tömengä tönö godongämæ̈ në apænte änäni tönö, Æbänö cæquïmöö, ante adoyömö pönënäni ate tömengä Pabodo ingante, —Ao ämönipa. Tæiyæ̈ awënë Tetædo incæ apænte ancæcäimpa, ante do änïmi inte bitö Tetædo weca edæ gocæbiimpa, angacäimpa.
Awënë odeye Agodipa ingante Peto apæ̈necampa
13 Tæ̈önæ go ate wacä awënë odeye Agodipa tönö onquiyængä Bedënite ïñömö gobedönadodo awënë Peto ingante, Bitö ïïmæca waa pömi amönapa, ante apæ̈necæte ante Tetadea ïñömö pöninque Peto weca ëñacæ pönatapa. 14 Pöninque tæ̈önæ quëwëna ate awënë Peto guiquënë awënë odeye Agodipa ingante, Pabodo ingante ïïmaï cætamönipa, ante apæ̈nedinque, —Gobedönadodo awënë Pedique wodi nänö në tee mönete ëmö cæte godingä ïñömö onguïñængä adocanque ayæ̈ a ongongampa. 15 Ïninque botö Eedotadëë æite quëwëñömote, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö oodeoidi ïnänite në aadäni näni Picæncabo guiquënë botö ïmote äninque, Mäningä ïñömö wïwa cæcä ingä adinque bitö tömengä ingante apænte äninque ämi wæ̈nönäni wæncæcäimpa, änänitapa. 16 Ëñëninque tömënäni ïnänite botö wæætë ïïmaï antabopa. Waocä nämä beyæ̈ apæ̈nedämaï ïñongante mönitö möni odömänocabo ïñömö në pänäni ïnänite pædæ godönämaï ïmönipa. Wæætë wadäni, Ïingä ïïmaï cæte wënæ wënæ cæcampa, ante pïinte änäni ëñente wædinque mönitö mäningä tönö në pïïnäni ïnänite ämöni godongämæ̈ pönänipa. Ponte awincadö awinca adinque wæætedö wæætë äñönänite mönitö ïñömö, Tömënäni näni pïinte änïnö ante tömengä æbänö nämä wææ apæ̈necää, ante ædæmö ëñente ate nöingä ante apænte ämönipa. Mänömaïnö ante botö tömënäni ïnänite apæ̈netabopa, ante awënë Peto apæ̈necantapa. 17 Ayæ̈, “Mänömaï ante apæ̈nebo ëñëninque në pïinte änäni botö tönö wææ̈ Tetadea ïñömö godongämæ̈ pönänitapa. Ïninque botö a ongönämaï do möni apænte äimpaa ïïmö ate go tæ̈ contadinque, Mäningä ingante ænte pöedäni, ämo ænte pönänitapa. 18 Botö ïñömö, Pabodo wadäni ïnänite wïwa cæcampa, ante pïinguïnäni ïmaïnänipa, ante pönentabopa. Incæte në pïinte änäni ængæ̈ gantite apæ̈nedinque edæ botö ante pönënïnö baï wïï pïïnänitapa. 19 Wæætë edæ wadö ante pïïnäni ëñente wætabopa. Wængonguï ingante æbänö cæte waa aquïï, ante tömënäni Pabodo tönö wæætedö wæætë pïïnänitapa. Ayæ̈ tömënäni mæ̈mæ̈idi näni wææ angaïnö ante tömënäni, Pabodo ëñënämaï ingampa töö, ante pïïnänitapa. Ayæ̈ adocanque Itota wodi do wængaingä incæte Pabodo, Mïingä quëwengampa, ante tedecampa töö, ante pïïnänitapa. 20 Ïninque botö, Quïëmë baï änewënänii, Æbänö cæte nö ëñente apænte anguïmoo, ante wædinque botö Pabodo ingante ïïmaï antabopa. Tömënäni näni pïinte änïnö ante bitö Ao äninque Eedotadëë gote ongöñömite botö apænte ancæboimpa, antabopa.” 21 “Äñömö tömengä wæætë, Botö ïmote ee wææ wänöñömïni, Botö æbänö cætawoo, ante tæiyæ̈ awënë Empedadodo mönö änongä apænte ancæcäimpa, ämopa. Angä ëñëninque botö, Æyedëmë eyepæ̈ ï ate Pabodo ingante tæiyæ̈ awënë Tetædo weca da godömo gocæcäimpa, ante pönëninque, Tömengä ingante mänimpoga wææ wänöedäni, antabopa,” ante Peto apæ̈necantapa. 22 Mänömaï apæ̈necä ëñëninque awënë Agodipa wæætë, —Ïingä onguïñængä æbänö apæ̈necää, ante tömëmo ëñëïnente wætabopa. Äñongante Peto, —Ïïmö ate tömengä apæ̈necä ëñencæbiimpa, angantapa. 23 Ïïmö ate awënë odeye Agodipa tönö Bedänite ïñömö waëmö pönï weocoo wëñate mongæ̈ninque tömënäni näni ëñëincönë ñæ̈næncönë pöninque, Mönatö awënëmöna ïñömönate waa aedäni, ante baï cædinque wæ̈ñee da da pö guiidatapa. Ayæ̈ tontadoidi tæiyæ̈ awënëidi tönö mänïñömö quëwënäni awënëidi ñæ̈næ̈näni tönö tömëna mïñæ̈ dao dao pönänitapa. Ayæ̈ Peto angä ëñëninque në wææ wänönäni wæætë Pabodo ingante ænte mämönäni pö guiite ongöñongante, 24 Peto ïñömö, —Awënë odeye Agodipa ëñëmi, angantapa. Ïñömö ongömïni tömämïni edæ ëñëedäni. Ïingä ingante amïnii. Tömengä ingante äninque Eedotadëë quëwënäni incæ ïñömö quëwënäni incæ oodeoidi tömänäni botö ïmote yedæ äninque, Ïingä në wënæ wënæ cæcä inte godömenque wïï quëwenguënengä ingampa cæbii, äninque, Bitö apænte ancæbiimpa, ante wædänipa. 25 Ïninque, Adocä Pabodo nänö wænguinque wënæ wënæ cæcantawoo, ante botö cöwä ayömo edæ dæ antapa. Ante wæyömo tömengä guiquënë, Tæiyæ̈ awënë empedadodo incæ botö ïmote apænte ancæcäimpa, angä ëñente pönëninque botö, Ao, tæiyæ̈ awënë Tetædo weca da godömo gocæbiimpa, antabopa. 26 Incæte, Ïingä nänö cædïnö ante tæiyæ̈ awënë aquïnö ante botö ædö cæte yewæ̈monguïmoo, ante wæbopa. Mänömaï beyæ̈ botö, Mïnitö tömämïni apænte ämïni ëñencæboimpa, antabopa. Ayæ̈, odeye Agodipa bitö tömëmi apænte ämi nö ëñente ate yewæ̈moncæboimpa, ante cædinque botö ñöwo Pabodo ingante ænte mämömo ponte a ongongä aedäni. 27 Ïñæmpa botö, Mönö në tee mönete ongongä wënæ wënæ nänö cædïnö ante yewæ̈mönämaï inte mönö ædö cæte da godonguïï, ante awædö, ante Peto apæ̈negacäimpa.
Agodipa weca ongonte Pabodo nämä wææ apæ̈necampa
1 Awënë odeye Agodipa wæætë Pabodo ingante, —Bitö ñöwo nämä beyænque wææ apæ̈necæbiimpa, ämopa. Angä ëñëninque Pabodo compo compo cædinque nämä beyænque ante wææ apæ̈necæ cæcantapa. 2 “Awënë odeye Agodipa, ëñëmi. Oodeoidi näni pïinte änïnö tömänö ante nämä beyænque wææ apæ̈nedinque botö bitö awënë ïmi weca ongonte apæ̈nebopa, ante adinque botö waa edæ tobopa. 3 Möni oodeocabo dodäni näni cægaï baï möni cæïnö ante bitö ïñömö edæ do ëñëmipa, ante tobopa. Ayæ̈ adobaï, Oodeoidi ñöwodäni æbänö ante wæætedö wæætë ante tededänii, ante do ëñëmi ïnömi inte bitö botö wææ apæ̈nedö ante edonque ëñenguïmi ïmipa, ante pönëninque botö godömenque tobopa. Ïninque bitö Ao ante ee ongöninque ëñencæbiimpa, ämopa.”
Ïïmaï quëwengaboimpa, ante Pabodo apæ̈necampa
4 Ante apæ̈nedinque, “Botö ñöwo ganca æbänö quëwëmoï, ante oodeoidi tömänäni do ëñënänipa. Edæ do wëñæ̈moyedë botö ëñagaïmæ quëwente pædinque botö edënïmoyedë ñöwo ganca æbänö Eedotadëë ïñömö quëwengaboï, ante do ëñënänipa. 5 Möni oodeocabo incæ pancadäniya Wængonguï ingante wædænque ëñente quëwëñönäni möni Paditeocaboque wæætë, Dodäni näni wææ angaïnö ante mönö ëñente cæcæ̈impa, ante ëñente quëwëmönipa. Botö ïñömö Paditeobo ïnömo inte mänïnö ante cöwë Ao ante godömenque nanguï cæte quëwentabopa. Ïninque oodeoidi do agaïnäni ïnönäni inte Ao ante baï, Näwangä Pabodo ëñente quëwengampa, ante apæ̈necædönänimpa. 6 Mönitö mæ̈mæ̈idi ïnänite apæ̈nedinque Wængonguï, Mïnitö beyæ̈ cöwë pönö waa cæcæboimpa, ante nänö angaïnö baï cæcä beyænque mönö watapæ̈ bacæ̈impa, ante botö pönëmopa.” “Ñöwo ïñömö mänïne botö pönënö beyænque ïïnäni, Pabodo ingante apænte ancæmïnimpa, ante ænte mämönäni pöninque botö mïnitö weca a ongömo aedäni. 7 Wængonguï, Mïnitö beyæ̈ pönö waa cæcæboimpa, ante nänö angaïnö ante ïinque bacæ̈impa, ante möni pönënö beyænque möni oodeo pægaincabo önompo tipæmpoga go mencaboga mänimpomöni ïmöni ïñömö woyowotæ̈ itædë, Wængonguï ingampa, ante tömengä beyæ̈ cæte quëwëmönipa. Incæte awënë odeyebi, ëñëmi. Wængonguï, Cöwë cæcæboimpa, ante nänö angaïnö ante möni pönënö beyænque oodeoidi incæ botö ïmote, Wïwa cæbipa töö, ante pïïnänipa. 8 Mïnitö ïmïnite ämo apæ̈nemïni ëñëmoedäni. Do wæ̈nïnäni ïñönänite Wængonguï, Botö pönö cæbo ate ñäni ömæ̈moncædänimpa, angacäimpa. Mïnitö ïñæmpa, Wængonguï ædö cæte mänömaï cæquingää, ante pönente wædinque quïnante Baa änewëmïnii,” ante Pabodo angacäimpa.
Pabodo, Coditoidi ïnänite togænte pantabopa, angampa
9 Äninque Pabodo godömenque apæ̈necantapa. “Botö wëënëñedë edæ oodeoidi näni pönëwënö baï pönengaboimpa. Mänïñedë botö Itota wodi Näatadeta quëwengaingä ëmöwo ante näni pönënö ante pïinte cædinque nanguï wido cæquënëmo ïmopa, ante pönëwentabopa. 10 Ïninque botö Eedotadëë ïñömö quëwëninque mänïnonque ante cægaboimpa. Mänïñedë edæ, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni ïnänite antabopa. Ämo Ao ante tömënäni në änäni inte yewæ̈monte pædæ pönönäni æ̈ninque botö Wængonguï Awënë quïnäni nanguï ïnäni ïnänite bæi ongonte æ̈ninque në tee mönebo ingaboimpa. Ayæ̈ tömënäni ïnänite wæ̈noncæ cæyönäni botö cöwë godö Ao angaboimpa. 11 Botö wayömö wayömö godinque oodeoidi odömöincönë wantæ wantæ ïñö go guiidinque, Wængonguï Awënë quïnäni tömengä ingante godö wënæ wënæ ante pïincædänimpa, ante cædinque päedäni, ante nanguï ämo pangadänimpa. Ayæ̈ tömënäni ïnänite nanguï pïïninque godömenque ænguï badinque botö tömënäni ïnänite pancæte ante wabæca näni quëwëñömö wabæca näni quëwëñömö incæ togænte gogaboimpa,” ante Pabodo wææ apæ̈necantapa.
Wadö ante pönente babopa, ante Pabodo adodö angampa
12 Ante apæ̈nedinque Pabodo godömenque, “Mänömaï wabæca go wabæca go cædömo inte Daämaco ïñömö gocæte ante cætabopa. Cæyömö, Pabodo ïïmaï cæcæcäimpa, ante Ao ämönipa, ante, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni në änäni ïnönäni inte botö beyæ̈ cadota ante yewæ̈möninque pædæ pönönäni ænte gotabopa. 13 Awënë odeyebi, ëñëmi. Mänömaï gote idömæ goyömo tæcæ bæcä pönï bayonte nænque nänö näwä baï godömenque näwä öönædë ïnö botonga möni godongämæ̈ gocaboga pö tömäo guïnæ̈ gongæ̈. 14 Ate wædinque tömämöni guidömëmæ̈ go go wææ̈ñömöni adocanque möni ebedeo tededö tedete öönædë apæ̈necä botö adoboque ëñentabopa. ‘Taodo. Taodo ämo. Botö ïmote quïnante togænte pämii. Ïñæmpa wagada päintoca baï bitö nämä ïñæ̈ æ̈wate cowate baï bitö caate wæquinque cæbipa,’ angacäimpa.” 15 “Angä ëñente wædinque botö, ‘Awënë, æbidö ïnömi ïmii.’ Ante ëñente wæyömote, ‘Botö Itota ïnömo inte bitö në togænte pänïmo mänïmodö ïmopa cæbii. 16 Ñöwo edæ ængæ̈ gantidinque adiyæ̈ næ̈ gongæ̈mi ämopa. Botö beyæ̈ në pönö cæbi ämo edæ bacæbiimpa. Ayæ̈, Botö ïmote æbänö abii, ante bitö adïnö ante në apæ̈nebi ämo bayömite botö ïincayæ̈ ate godömenque odömömo ate bitö aquïnö ante bitö në apæ̈nebi ämo bacæbiimpa. Mänömaïnö ante ämo bacæbiimpa, ante apæ̈necæte ante botö bitö weca ponte a ongömopa. 17 Ayæ̈ bitö guiidënäni oodeoidi incæ wadäni wabæca quëwënäni incæ bitö ïmite wënæ wënæ cæcæ cæyönäni ate botö bitö ïmite gä pe æmpote wææ gompobo beyænque bitö wæætë quëwencæbiimpa. Tömënäni weca botö bitö ïmite da godömo gocæbiimpa. 18 Tömënäni botö ïmote wede pönënäni ate botö wënæ wënæ näni cædïnö ante godö ñimpo cæbo ate tömënäni do botö tæiyæ̈ waëmö badongaïnäni tönö adocabodäni baï badömo badinque quëwencædänimpa, ante cæbopa. Mänömaïnö cæcæte ante botö, Bitö Taodobi ïñömö tömënäni awinca wi æ̈monte baï cædinque apæ̈nebi ëñëninque tömënäni wæætë edonque adinque ñäö ïnö gämæ̈nö poncædänimpa, ante cæbopa. Tatäna nempo quëwëñönänite bitö wæætë gä pe æmpote baï cædinque odömonte apæ̈nebi ëñëninque tömënäni wæætë edæ ocæ̈ ëmænte pöninque Wængonguï nempo quëwencædänimpa, ante bitö ïmite da godömo gocæbiimpa.’ Ante Awënë Itota botö ïmote angä ëñente gotabopa,” ante Pabodo apæ̈necantapa.
Pabodo, Öönædë apæ̈necä ëñente cætabopa, angampa
19 Mänömaï apæ̈nedinque Pabodo godömenque, “Awënë odeyebi Agodipa, ëñëmi. Botö wïïmonte baï ayömo öönædë ïnö në angä nänö angaïnö ante botö ædö cæte ëñënämaï cæquïmoo. Edæ do cætabopa. 20 Täno Daämaco ïñömö quëwënäni ïnänite apæ̈nedinque botö ayæ̈ Eedotadëë ïñömö godinque mänïñömö quëwënäni ïnänite apæ̈nedinque Oodeabæ quëwënäni ïnänite go apæ̈neboque go wayömö oodeo ïnämaï ïnäni ïnänite mäo apæ̈nedinque ïïmaïnö ante apæ̈nebo ëñënänitapa. Mïnitö wënæ wënæ mïni cædö ante, Ancaa wæwente awædö, ante ñimpo cædinque Wængonguï gämæ̈nö edæ pöedäni. Ayæ̈ pöninque mïnitö, Mänïnö wënæ wënæ botö cædïnö edæ æ̈mæ̈wo ñimpo cæbopa, ante edonque acæ̈impa, ante cædinque waa cæte quëwëedäni, ante ämo ëñënänitapa.” 21 “Ïninque botö mänömaï cæbo beyænque Wængonguï oncö ñæ̈næncö boyæ̈ ongöñömote oodeoidi botö ïmote bæi ongöninque edæ wæ̈noncæ cædänitapa. 22 Mänömaï wënæ wënæ cædäni incæte Wængonguï ñöwoönæ ganca botö tönö cöwë godongämæ̈ cæcampa. Ïninque botö, Wængonguï Awënë æbänö cæcää, ante guïñënämaï inte næ̈ gongæ̈ninque awënëidi ïnänite önönänique ïnänite apæ̈nedinque apæ̈neboï aedäni. Möitee wodi tönö wadäni Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni tönö, Æbänö baquïï, ante apæ̈negadänimpa, ante apæ̈nebopa. Mänïne tömënäni näni apæ̈negaïneque adodö ante apæ̈nedinque botö godömenque apæ̈nedämaï ïmo inte edæ ïïmaïnö ante apæ̈nebopa. 23 Möiteeidi ïñömö, Mönö Codito cöwë caate wæquingä ingampa, ante apæ̈negadänimpa. Ayæ̈, Wænte ate tömengä tänocä në ñäni ömæ̈möningä ïnongä inte, Acædänimpa, ante cædinque ñäö tica ënente baï tömengä guiidënäni ïnänite wadäni ïnänite edæ odömoncæcäimpa, ante yewæ̈mongadänimpa. Botö ïñömö, Möiteeidi näni angaïnö do edæ ïinque batimpa, ante apæ̈nedinque wadö ante apæ̈nedämaï ïmopa,” ante Pabodo apæ̈negacäimpa.
Agodipa, bitö Codito ingante pönenguënëmi ïmipa, angä
24 Pabodo mänömaï nämä beyænque tæcæ wææ apæ̈neyongante awënë Peto do ogæ̈ tededinque, —Ïñæmpa Pabodo ocai ömæcabi inte tedebi awædö. Nanguï wantæpiyæ̈ dibodo adïmi inte idiquibæ̈ pönente babiimpa töö. 25 Ante wææ tedecä ëñëninque Pabodo, —Awënë Peto bitö waa pönï awënë gobedönadodo ïmi incæte botö wïï bitö änö baï ïmopa. Botö wïï idiquibæ̈ pönëmo inte töingä pönëninque näwangä ante apæ̈nebopa. 26 Awënë odeye Agodipa guiquënë tömengä mänïnö botö apæ̈nedö ante tömää ëñengä ïñongante tömengä ingante edonque apæ̈nebo ëñengampa. Edæ mänïnö botö änïnö wïï awëmö cætimpa, ante pönëninque botö, Awënë odeye incæ do adingä inte ædö cæte ëñënämaï inguingää, ante awædö. 27 Awënë odeyebi Agodipa, ñöwo bitö ïmite apæ̈nebo ëñëe. Wængonguï beyæ̈ näni apæ̈negaïnö ante bitö pönëmitawo. Do pönëmi ïmitapa, ante ëñëmopa. 28 Äñongante Agodipa wæætë, —Ïñæmpa bitö botö ïmote wantæ ïñö tededinque, Agodipa bitö Codito ingante do pönencæbiimpa, ante cæcæte ante cæbitawo. 29 Äñongä Pabodo wæætë, —Wantæ ïñö apæ̈nebo incæ wantæpiyæ̈ apæ̈nebo incæ bitö botö baï pönëmi waa tobaïmopa. Edæ bitö tönö godongämæ̈ ëñëë cönäni tönö mïnitö tömämïni botö baï entawencæmïnimpa, ante botö Wængonguï ingante apæ̈nebopa. Incæte, Botö baï baedäni, äninque botö, Yaëmengoncoo empocæmïnimpa, ante apæ̈nedämaï intabopa. 30 Ante Pabodo mänömaï apæ̈necä ëñëninque awënë odeye Agodipa ængæ̈ ganticantapa. Ayæ̈ pancabaa awënë Peto, Bedänite, godongämæ̈ ongönäni adobaï tömengä tönö ængæ̈ gantidinque, 31 mänincönë tao godinque ïïmaï ante tededänitapa. —Ïingä Pabodo wënæ wënæ cædämaï ïñongante quïnante wææ wänonguïï. Quïnante apænte wæ̈nonguïï. Edæ wënæ wënæ nänö cædïnö dæ ampa. 32 Ante tedeyönäni Peto ingante Agodipa apæ̈necantapa. —Tetædo incæ botö ïmote apænte ancæcäimpa, ante Pabodo wïï angä baï botö edæ tömengä ingante do ñimpo cæcædömoimpa, angacäimpa.
Pabodo ingante Odömä ïñömö da godönäni gocampa
1 Mänömaïnö ante wædinque mänïmæ awënëidi, Pabodoidi ïnänite ñöwo Itadiabæ ämö wogaa gocædänimpa, ante godongämæ̈ Ao änänitapa. Mänïñömö tontadoidi ïñömö tæiyæ̈ awënë empedadodo beyænque näni wææ wänoncabo ïnönäni inte Empedadodoidi näni änoncabo ïnönänimpa. Tömënäni capitäö Codio nempo Pabodo tönö wadäni në tee mönete ongönïnäni ïnänite pædæ godönäni ö æ̈ninque ænte gocantapa. Ayæ̈ botö Odocabo në yewæ̈mömo tönö wadäni adobaï Pabodo tönö godongämæ̈ gotamönipa. 2 Gäwapæntibæ wedeca gote ayömöni wipo ñæ̈næmpo Adadämitio wäï wocænte näni ænte pönimpo inte ñöwo Atiabæ godinque wayömö go ti wææ̈ wayömö go ti wææ̈ näni goquimpo adinque mönitö mänimpodë go guiite gäwapæntibæ wogaa gotamönipa. Ayæ̈ wacä Aditadoco Mäatedöniabæ Tetadönica ïñömö quëwëningä inte mönitö tönö pö äampodenque gocantapa. 3 Ïïmö ate Tidöö näni quëwëñömö pö wäï wocæ̈ñömöni Pabodo ingante capitäö Codio waa cædinque pönö apæ̈necantapa. Bitö æ̈migoidi weca quïëmë bitö ænguënënö ante gote ænte pöe, äninque ee acä tömæ̈wæ̈ gote ëñadinque ænte pongantapa. 4 Ayæ̈ mänïï Tidöö ïñömö ëñate wogaa goyömönite möni në gocæ cædö woboyæ̈ betamonca pæ̈mæ̈ ate wædinque mönitö wää tëïwæ̈në Tipidebæ näni änïwæ̈në wææ cæteïnö wogaa gotamönipa. 5 Wää tëïwæ̈në go wodo tebæ̈ gomönique go tæcæpæ̈ pönï wogaa godinque Tiditiabæ wodo tebæ̈ pömönique go Pampidiabæ wodo tebæ̈ pömönique go Ditiabæ godinque Mïida näni quëwëñömö pö wäï wocæntamönipa. 6 Mänïñömö wacä wipo ñæ̈næmpo Adecantodia näni ænte pönimpo adinque capitäö Codio, Itadiabæ goquimpo impa, äninque mönitö ïmönite angä godongämæ̈ guiite wogaa gotamönipa. 7 Tæ̈önæ ïñonte wæ̈ñee godinque mönitö, Æiquedö goquïmönii, ante ancaa cæmönique go Gönido näni quëwëñömö go wodo tebæ̈ gotamönipa. Ayæ̈ woboyæ̈ cöwë mönitö gocæ cædö ïnö nanguï pönï pö ate wæmönique go wää tëïwæ̈në Tadamöne wodo tebæ̈ godinque wawæ̈në Cædeta näni änöwæ̈në yaatænque gotamönipa. 8 Mänïwæ̈në wææ cæteïnö yæwedecaque ancaa cædinque wæ̈ñee godinque mönitö Datea wëmonca wodöïñömö näni Waa Wodöïñömö näni änïñömö pontamönipa. Mänïñömö pömöni ate wipodë në cædäni ïñömö, Wipo ñæ̈næmpo wäï wocæ̈ñompo nämä godämaï ingæ̈impa, ante cædinque teëmenca gæguincamë inte näni ñä cæcadodinca guitodönäni näñe ñongæ̈ ate wipo godämaï wäï wocæntapa. 9 Mänïñömö wäï wocænte owodinque mönitö, Quingæ̈ pongamö incæ wæ̈ñee pömompa, ante wædinque mönitö, Woboyæ̈ nanguï pæ̈mæ̈ tedæ̈ baquinque mönitö Wængonguï beyæ̈ ante mönö cæ̈nämaï ëönæ do ïinque batimpa, ante pönentamönipa. Ïninque mönitö, Ñöwo mönö wænguinque wipodë godömenque gomompa, ante wæyömöni wipo ñæ̈næmpo në ænte godäni ïnänite Pabodo nö pönëninque wææ angantapa. 10 —Ïñänäni, botö ayömo mönö ëwente wæquinque godömenque gomompa. Mäincoo mïni ænte gocoo wido cæquinque wipo nä tobæ̈ go ate mönö becadote wænguinque impa cæmïnii. 11 Äñongä wipo ñæ̈næmpo në ëacä tönö wipo capitäö wadö ante apæ̈neda ëñëninque tontado capitäö Codio ïñömö Pabodo nänö änïnö ante ëñënämaï cæcantapa. 12 Wæætë edæ, Ïñömö ponte mönö wodöïñömö woboyæ̈ pæ̈mæ̈ tedæ̈ ïñonte wïï owoïnente wæmompa. Ante wædinque wodo tömänäni, Pënite näni wëmonca wodöïñömö nænque tamönö ïmætæ̈ ïnö ongöninque woboyæ̈ ante wææ cæte impa cæmöö. Ñöwo wadæ godinque Pënique näni wëmonca wodöïñömö go ti wæænte quëwëninque woboyæ̈ pæ̈mæ̈ tedæ̈ ïinque pæ̈mænte go ate mönö gomonga gocæ̈impa, ante adoyömö änänitapa.
Wïni cai pompa
13 Mänömaïnö, Gocæ̈impa, äñönäni ñæ̈næ̈ wipo goquinque woboyæ̈ dipæ̈mæ̈ ïnö betamonca wædænque pæ̈mæ̈ ate wædinque, Mönö änïnö baï ñöwo mönö waa goquinque impa, ante todänitapa. Ayæ̈ wipo ñæ̈næmpo wäï wocæ̈ñö teëmenca näni guitodöninca ñöwo gæguincamenca quingæ̈ ïñæ̈ æ̈æ̈nö ñæ̈næ̈ wipodë cö cædäni ate mönitö wogaa go Cædeta näni änöwæ̈në yæwedecaque gotamönipa. 14 Mänïnö tæcæ gocæ cæyömöni do woboyæ̈ wïni cai Yodocodöno näni änö wää tëïwæ̈në ayaënëmäa ïnö mämö pæ̈mæ̈ pöninque, 15 wipo ñæ̈næmpo mämö ö æ̈nimpa. Mönitö, Mönö wodöïñömö adodö gocæ̈impa, ante cædinque woboyæ̈ pönö gämæ̈nö ædö cæte wiya wënente goquïï. Ante wædinque mönitö ee amöni woboyæ̈ betamonca ïnö quingæ̈ mämö dadi wënente da godö mäo gotamönipa. 16 Wää tëïwæ̈në guiyäwæ̈në Caoda näni änöwæ̈në dipæ̈mæ̈ ïnö yæwedeca woboyæ̈ wææ cæteïnö godinque mönitö guiyampo möni wëä wëä ænte pönimpo ante, Tobæ̈nämaï impacæ̈impa, ante pæ pagænte ancaa cædinque wëä pönonte pæ mantamönipa. 17 Ayæ̈ në cædäni guiyæmpo gæguincamenca wëä æ̈æ̈nonte ñæ̈næmpodë da wënänitapa. Guiyæmpo da wënente ate tömënäni, Ñæ̈næmpo awæmpacoo wïï bede wæ̈necæ̈impa, ante cædinque ñæ̈næ̈ wipo incæ gæguincamenca wïni wïni cæte goto wïnänitapa. Ayæ̈, Önætamö Tidite näni änontamö impa, ante adinque tömënäni, Æ quingæ̈ gomö baï mönö wænguinque Tidite ëmönaiboga go näñe ñongæncædönimpa. Ante pönente guïñente wædinque wæ̈ñee gocæte ante cædinque weocoo ñæ̈næmpodë pæ̈mænte mäo näni gocoo incæ wëä wæ̈nonte ñö cædinque ee adäni woboyænque wæ̈ñee mäo gotamönipa. 18 Wïni cai ïñömö godömenque woboyæ̈ pæ̈mæ̈ninque æpæ̈ mængonta mængonta ante cæ wædinque wipo ñæ̈næmpo incæ æ̈mætæ̈ dadiïmæ̈ æ̈mætæ̈ dadiïmæ̈ go wætamönipa. Ïninque ïïmö ate tömënäni, Wipo ömædë bate wodæ̈ï bacæ̈impa, ante cædinque mäincoo ñæ̈næmpodë ongönincoo incæ æpæ̈në edæ wido wido cædäni gotapa. 19 Waönæ bayonte tömënäni, Ñæ̈næ̈ wipo quincoo, ante näni cæincoo incæ nämä önompoca pancacooga æpæ̈në wido cædäni gotapa. 20 Ayæ̈ tæ̈önæ ïñonte nænque edæ tamönämaï nëmö tamönämaï ï ate mönö, Ædömë gomompa, ante ëñënämaï inte edæ wætamönipa. Ayæ̈ woboyæ̈ godömenque mämö pæ̈mæ̈ñö æpæ̈ nanguï mængonta mængonta cæ wædinque mönitö, Ñöwo quëwenguïnämaï ïmompa, ante edæ pönëninque wætamönipa. 21 Mänïnäni wantæpiyæ̈ cæ̈nämaï ïnäni adinque Pabodo tæcæguedë ængæ̈ gantidinque tömämöni ayömöni tömënäni ïnänite ïïmaï apæ̈necantapa. —Ïñänäni, botö ämo ëñëninque Cædeta näni änöwæ̈në ëmö cæte pönämaï inte ee owoquënëmïni ïmïnitapa. Edæ mänömaï ee ongömïni baï wipo tobæ̈nämaï ïñonte mïnitö mäincoo ëwënämaï inte wædämaï incædömïnimpa. 22 Ñöwo guiquënë guïñënämaï piyæ̈në cæte quëwëedäni. Ñæ̈næ̈ wipo mönö goimpo incæ tobænte bacæ̈impa. Näwangä impa. Incæte waomö ïñömö wæ̈nämaï tömämö mïïmö quëwenguïmö ïmompa. 23 Botö ïñömö edæ Wængonguï quïmo ïnömo inte botö, Wængonguï ingampa, ante tömengä beyæ̈ cæbopa. Ñöwoönæ woyowotæ̈ tömengä anquedo botö weca pöninque, 24 botö ïmote apæ̈necä ëñentabopa. “Pabodo, guïñënämaï ïe. Tæiyæ̈ awënë Tetædo weca bitö cöwë gote gongæncæbiimpa. Ayæ̈ bitö beyæ̈ waadete pönö cædinque Wængonguï bitö tönö adopodë godongämæ̈ godäni ïnänite do angä quëwencædänimpa.” 25 Ante mänömaï pönö apæ̈necä ëñënïmo inte botö wæætë mïnitö ïmïnite, Guïñënämaï ïmïni inte pönencæmïnimpa, ämopa. Tömengä nänö apæ̈nedö baquïnö anguënë, ante botö Wængonguï ingante në wede pönëmo inte ämopa. 26 Incæte wipo ñæ̈næmpoque wää tëïwæ̈në wawæ̈në godinque tobænte ba wæcæ̈impa, ante Pabodo angantapa. 27 Ïninque mëa Wængonguï itædë ïñonte woboyæ̈ ayæ̈ pæ̈mæ̈ mäo godinque mönitö Adodiaticopæ̈ näni änömäa wadö wadö wogaa gotamönipa. Mänimpoönæ ïinque go ate woyowotæ̈ ayaönæ̈nëña ïñonte wipo ñæ̈næmpodë në cædäni ïñömö, Onguipoiya obo pömompa, ante pönënänitapa. 28 Tömënäni, Ægancadö ïï, ante acæte ante cædinque pædæ guidonte adinque todëinta i tei mëetodo impa, ante adinque ayæ̈ godömenque godinque pædæ guidonte adinque tömënäni, Ñöwo edæ pönömenque bæintitiæte mëetodo impa, ante wædänitapa. 29 Dicaboga pönï edæ gomö tamëñedäni, ante guïñente wædinque, Ñæ̈næ̈ wipo wäï wocængæ̈impa, ante teëmenca näni guitodöninca menca go mencaa yæmïñæmpo ïnö edæ guitodönänitapa. Ayæ̈, Ñäö ba waa tobaimpa, ante Wængonguï ingante apæ̈nedinque edæ wäï wocænte a owotamönipa. 30 Wipo ñæ̈næmpo në cædäni guiquënë, Mönö wodii wïnongæ̈impa, ante awëmö cædinque waca näni guitodöninca yæcadopo ïnö guitodoncæte ante cæte baï babæ cædinque, Mönö awëmö goquimpo, ante guiyä wipo incæ pædæ wææ̈noncæ cædänitapa. 31 Guiyæmpo tæcæ pædæ wææ̈nöñönäni Pabodo ïñömö tontado capitäö tönö tontadoidi ïnänite angantapa. —Ïïnäni wipo ñæ̈næmpo në cædäni inte ñæ̈næ̈ wipodë ongönämaï ïnäni baï mïnitö ædö cæte nämä cæte quëwenguïmïnii. 32 Angä ëñente wædinque tontadoidi guiquënë ñæ̈næ̈ wipo në cædäni näni awëmö gocæ cædimpo gæguincamë aa wiyæ̈näni ïninque guiyæmpo tæi guiite æ̈mæ̈wo gotimpa. 33 Tæcæ oque pönente ïñonte Pabodo ïñömö, Tömämïni cænguï cæ̈edäni, ante nanguï äninque, —Ñöwo mëa Wængonguï itædë ïñonte mïnitö ancai guïñente wædinque ee ate cæ̈nämaï quëwëmïni abopa. 34 Ñöwo ïñömö mïnitö ïmïnite, Cæ̈edäni, ämopa. Cænte quëwenguënë cæmïnii, ämopa. Mïnitö æcämenque incæ tömämïni wæ̈nämaï incæmïnimpa. 35 Äninque tömänäni waa ayönäni Pabodo päö æ̈ninque Wængonguï ingante, Waa pönömi cæ̈mönipa. Ante apæ̈nedinque ao mænte cængä. 36 Adinque tömënäni, Mönö quëwengæ̈impa, ante gancæ pönente wædinque tömänäni cæ̈nänitapa. 37 Wipodë möni adopodë gocabo ïñömö dotiento tetenta i tei mänimpomöni intamönipa. 38 Mänömaï cædinque tömënäni eyepæ̈ cæ̈näni ate edæ, Wipo teëmë ëmïñænte önætamö ïñömö gobaimpa, ante guïñente wædinque, Wodæ̈ï bacæ̈impa, ante cædinque mönitö cænguï tömëmö incæ æpæ̈në gäwapæ̈në wido cægadänimpa.
Wipo ñæ̈næmpo incæ goyæ̈ guiipa
39 Mänïï ñäö bayö ömæ adinque ñæ̈næ̈ wipo në cædäni ïñömö, Ïïmæ quïmæmë impa, ante ëñënämaï ïnäni ïnänitapa. Wæætë cöwä ayönäni, Æpæ̈ wedeca togaa paodämæ̈ ïñömö ëmönai impa, ante adinque, Eyepæ̈ ïmö ïninque mönö ëmönaiboga wipo näñe ñongæ̈impa. 40 Ante cædinque teëmenca näni guitodönincacoo ëmö cæte gocæte ante gæguincamë aa wiyæ̈ninque ñimpo cædäni tadömengadæ̈ ee ongontapa. Ayæ̈ wiyaimpa mempaa tömënäni wäï wocæ̈ñedë yæmïñæmpoya ïnö näni goti wïnimpa incæ ñöwo wæætë edæ, Wipo töö gocæ̈impa, ante ñï cædinque æpæ̈në wæætë pædæ guidönänitapa. Ayæ̈, Woboyæ̈ pæ̈mænte mäo gocæ̈impa, ante ñæ̈næ̈ wipo weocoo adocooque yæcadopo pædæ æ̈æ̈nonte wo cædäni ate ëmönaiboga togaa paodämæ̈ ïñömö töingä mäo gotamönipa. 41 Incæte tæcæ goyömöni önætamö ïñömö näñe ñongæntapa. Wipo yæcado näñe ñongæ̈ adinque mönitö, Mönö ædö cæte goquïï, ante wæyömöni æpæ̈ nanguï mængonta mængonta cæ beyænque yæmïñæmpo nä tobæ̈ninque panguïmæ̈ panguïmæ̈ æ̈mæ̈wo gopotapa. 42 Tæcæ tobæ̈ñö tontadoidi guiquënë, Në tee mönete ongönäni wïï tæi tæi pante wodii wïnonguïnäni, ante wææ cædinque tömënäni ïnänite wæ̈noncæ cædänitapa. 43 Adinque tontado capitäö ïñömö, Pabodo cöwë quëwencæcäimpa, ante cædinque tömënäni näni cæcæ cædïnö ante wææ angä ëñente ñimpo cædänitapa. Ayæ̈ mönitö ïmönite, Në ipo cæmïni ïñömö täno æpæ̈në tæi guiidinque önompoca compo compo go tömæ̈wæ̈ ömaa goedäni, angä ëñente gotamönipa. 44 Wadäni ipo cædämaï ïnäni ïnänite tömengä, Mïnitö guiquënë awæmpaa incæ wipopa tobæ̈nimpaa incæ näñe ñongæ̈ninque wiyacæ wiyacæ goedäni, angä ëñente godänitapa. Mänömaï ëñente cædinque mönitö edæ tömämöni æpæmpo becadote wæ̈nämaï inte ömaa edæ tömæ̈wæ̈ pongamönimpa.
Wää tëïwæ̈në Mänatabæ Pabodo ponte quëwengampa
1 Æpæmpo becadote wæ̈nämaï inte tömämöni ömaa taote ëñëñömönite, Wää tëïwæ̈në ïïwæ̈në Mänatabæ impa, ante apæ̈nedäni ëñentamönipa. 2 Mänïömæ quëwënäni ïñömö wïï wadäni baï cædinque mönitö ïmönite waadete cædänitapa. Cöönæ ayæ̈ nanguï cæ ate yoguite wæyömönite tömënäni gonga tänöninque, Pö ootoedäni, änäni gonga tömämöni bæcoyömö oototamönipa. 3 Pabodo ïñömö önompoca gæte tënewæ̈ bacoo ænte mämö ñö cæyongä gonga ocoi ä wædinque tæntæ gongapamö manta Pabodo önompo æo pocænte ñinga cædämaï ee engate owo wæcä. 4 Adinque ïñömö quëwënäni wæætë näni cabo nämäneque tededinque, “Ïingä ïñömö waocä ingante në wæ̈ningä ingä awædö. Tömengä æpæmpo becadote wæ̈nämaï ïñongante edæ mönö nö cæte pänongä incæ tömengä ingante ata cæpodämaï inte angä ate ñöwo quëwenguïnämaï incæcäimpa.” 5 Ante wapiticæ̈ ante pönente tedeyönänite Pabodo ïñömö pongadämaï ingä inte pipo cæcä tæntæ ñingacæ gongapamö togodo guiite gonga gonte wængantapa. 6 Adinque tömënäni, Tincadö pæncæ pæncæ mempoquingää, ante ayæ̈, Tincadö ïñontobæ̈ tæ̈ï go wæænte wænguingää, ante acæte ante wantæpiyæ̈ cöwä ayönäni, Ayæ̈ dæ pongadämaï ï inque ingampa, ante adinque tömënäni wæætë edæ, Æ ïingä wacä wængonguï ïnongä inte ponte a ongongampa, ante wapiticæ̈ ante pönënänitapa. 7 Ayæ̈ mänïwæ̈në awënë Pobidio ïñömö tömengä quincodë möni ömaa pöñömö eyequeï intapa. Tömengä, Oncönë pö guiite quëwëedäni, angä pö guiite mönitö mëönaa go adoönæque quëwëñömöni tömengä waadete pönö cæcä ate waa quëwentamönipa. 8 Pobidio mänömaï waa cæcä quëwëñömöni, Tömengä mæmpo wepæ̈ tönö gömæ̈ cæte daicawo gawænte möïmoga a öñongampa. Ante apæ̈nedäni wædinque Pabodo tömengä weca guiidinque Wængonguï ingante apæ̈nedinque gampocä ate waa bacantapa. 9 Pabodo mänömaï cæcä adinque mänïwæ̈në tömäo gode änäni ëñente wædinque në wënæ wënæ ïnäni ïnänite Pabodo weca ænte mämö ænte mämö cæyönäni tömänäni Wængonguï cæcä waa badänitapa. 10 Mänïñömö quëwënäni mönitö ïmönite wæætë pönö waa apæ̈nedinque cöwë waa cædänitapa. Ayæ̈ wogaa tæcæ gocæ cæmöni adinque quïëmë möni ænguënënö ante adinque tömënäni, Mïnitö ænte goquï, ante eyepæ̈ pönï ænte mämö da wënäni ænte gotamönipa.
Odömä ïñömö Pabodo pongampa
11 Ayæ̈ mönitö Mänatabæ ïñömö mengäa go adocanque mämonque quëwëninque gocæte ante cædinque, Äancadënaquepo, Adecantodia ïñömö quëwënäni näni pemonte änimpodë go guiitamönipa. Tömënäni wængonguïna Catodo tönö Podoco awinca baï ante badöninque tömënäni ñæ̈næ̈ wipocado gö cædinque wipo ñæ̈næmpo ëmöwo, Äancadënaquepo impopa, ante pemönönänimpa. Mänimpo Mänatabæ wëmonca wodöïñömö do pöninque pæ̈mæ̈ tedæ̈ wäï wocæ̈ adinque mönitö ïñömö mänimpodë go guiidinque wogaa gotamönipa. 12 Godinque Tidacota ïñömö näni wëmonca wodöïñömö pö wäï wocæ̈ninque mönitö mëönaa go adoönæque quëwentamönipa. 13 Ayæ̈ wadæ godinque Odeguio näni quëwëñömö pontamönipa. Ïïmö ate dipæ̈mæ̈ gämæ̈nö woboyæ̈ betamonca wædænque pæ̈mæ̈ wædinque mönitö wadæ godinque waönæ ate Poteodi quëwënäni näni wëmonca wodöïñömö æ̈mæ̈wo pö ti wææ̈ninque tömæ̈wæ̈ gotamönipa. 14 Tömæ̈wæ̈ godinque Poteodi näni quëwëñömö ponte ayömöni në pönënäni näni cabo ongönäni atamönipa. Tömënäni, Adoque Wængonguï itædë mönitö tönö ee owoedäni, änäni Ao ante mönitö tömënäni näni änimpoga mänïñömö quëwentamönipa. Ayæ̈ ate Odömä taadonque gotamönipa. 15 Odömä ïñömö quëwente në pönënäni ïñömö, Pabodoidi oo pönänipa, ante do ëñënäni inte doönæ tadinque mönitö ïmönite bee tencæte ante pönänitapa. Pancadäniya ïñömö Apio näni godonte æ̈ïñömö ganca pöninque mönitö ïmönite mämö bee tënäni ate godongämæ̈ gotamönipa. Godinque, Cæ̈incö, ante Menconga go Adoconque, näni äñömö mänïñömö pöñömöni wadäni mämö bee tënänitapa. Mänïnäni ïnänite adinque Pabodo ïñömö, Ñöwo ïñömö wampo pönëmopa, äninque Wængonguï ingante waa ate pönëninque apæ̈necantapa. 16 Ayæ̈ odömänoidi näni nanguï quëwëñömö Odömä näni äñömö pöñömöni tontado capitäö ïñömö në tee mönedïnäni wadäni ïnänite tömengä awënë nempo pædæ godöninque Pabodo ingante tee mönedämaï ingantapa. Wæætë wacönë nänënë ænte mäodäni quëwëñongante tontado adocanque tömengä ingante wææ wänönongäimpa.
Odömä ïñömö Pabodo quëwengampa
17 Mänïñömö ponte ate Pabodo mëönaa go adoönæque ate oodeoidi në änäni ïnänite äñecä godongämæ̈ pönäni ate tömënäni ïnänite, —Botö tönïñamïni, ëñëedäni. Mönö guiidënäni ïnänite wënæ wënæ cædämaï inte botö dodäni näni angaïnö ante wido cædämaï ïñömote oodeoidi incæ Eedotadëë ïñömö botö ïmote bæi ongöninque æ̈ninque odömänoidi nempo pædæ godönäni gotabopa. 18 Odömänoidi guiquënë botö ïmote apænte äninque, Æbänö cæcantawo, ante ancaa ante adinque, Pabodo dicæ tömengä nänö wænguinque wënæ wënæ cæcäa, ante adinque botö ïmote ñimpo cæcæte ante cædänitapa. 19 Odömänoidi botö ïmote ñimpo cæcæte ante cæyönäni oodeoidi wæætë ancaa Baa änäni ëñente wædinque botö ïñömö edæ, Odömänoidi tæiyæ̈ awënë Tetædo incæ botö ïmote apænte anguënengä ingampa, antabopa. Mänömaï änïmo incæte botö awënë Tetædo weca ongöninque, Botö guiidënäni wënæ wënæ cædänitapa, ante wæætë pïinte änämaï incæboimpa. 20 Mänömaï beyæ̈ mïnitö ïmïnite apæ̈necæte ante botö, Pöedäni, antabopa. Ñöwo apæ̈nebo ëñëedäni. Mönö idægocabo ïñömö, Mönö në ponguingä Codito pönö cæcä beyænque watapæ̈ bacæ̈impa, ante mönö pönëmompa. Mänïnö mönö pönengaïnö beyænque botö daagömë ñänoncapoïmo a ongömo aedäni. 21 Ante apæ̈neyongante tömënäni wæætë Pabodo ingante apæ̈nedinque, —Oodeabæ quëwënäni bitö ïmite ante yewæ̈möninque cadota pædæ pönönäni dicæ æ̈möniyaa. Mönitö tönïñadäni Oodeabæ quëwente pöninque bitö ïmitedö ante dicæ wïwa änäniyaa. Bitö wïwa cædïnö ante yewæ̈möninque odömönämaï ïnönänimpa. 22 Mänömaï ï incæte wayömö wayömö tömämæ quëwënäni, Mänïnäni Coditoidi ïñömö wënæ wënæ cædäni ïnänipa, ante pïinte tededäni do ëñëmöni ïninque mönitö, Bitö ayömi Coditoidi æbänö cædäni ïnänii. Æbänö pönëmii, ante ëñencæte ante wæmönipa. 23 Äninque tömënäni, Ïïönæ godongämæ̈ bee tëninque ëñengæ̈impa, äninque wadæ godänitapa. Ayæ̈ wæætë mänïönæ näni änïönæ ïinque ba ate ocæ̈ ëmænte pöñönäni tæiyæ̈näni bee tëninque Pabodo weca godongämæ̈ pönänitapa. Pönäni adinque Pabodo ïñömö baänæ contadingä gäwadecæ̈ pönï apæ̈nedinque, Wængonguï Awënë Odeye nempo mönö quëwengæ̈impa, ante apæ̈necantapa. Ayæ̈, Möitee wodi tönö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni, Mönö Codito ponte cæcæcäimpa, ante näni angaïnö baï Itota ïñömö ñöwo ponte tömänö ante do ïinque cægacäimpa. Näwangä impa, ante botö apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa, ante Pabodo oodeoidi ïnänite apæ̈necantapa. 24 Angä ëñëninque pancadäniya, Pabodo näwangä angampa, änänitapa. Pancadäniya guiquënë, Wïï pönëïnente awædö, änänitapa. 25 Näni cabo incæ mänömaï wæætedö wæætë apæ̈nete wadæ gocæ cæyönänite Pabodo wæætë æ̈mæ̈wo apæ̈necantapa. —Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca apæ̈necä ëñëninque Itaiya wodi doyedë mïnitö mæ̈mæ̈idi ïnänite näwangä ante apæ̈negacäimpa. 26 “Itaiya ëñëmi, bitö oodeoidi weca godinque ïïmaï ante apæ̈nebi ëñencædänimpa. Mïnitö önömoncaque ëñëninque ëñënämaï incæmïnimpa. Awincaque adinque cöwë adämaï incæmïnimpa, ante apæ̈nebi ëñencædänimpa. 27 Ïïnäni edæ mïmö ömædënäni inte wïï ëñëïnente wæwædö,äninque ædö cæte ëñenguïnänii. Awinca wïï aïnente awædö, änäni inte ædö cæte aquïnänii. Edæ mïmö ënënäni inte baï tömënäni awinca wi æ̈monte adinqueönömonca wi æ̈moncate ëñencædönänimpa. Edæ mïmö nö pönëninque dadi ëmænte botö gämæ̈nö pönäni baïbotö do godö cæbo waa bacædönänimpa.” Ante Itaiya wodi mïnitö mæ̈mæ̈idi beyæ̈ ämotamïni ante baï yewæ̈mongacäimpa. 28 Ïninque mïnitö oodeoidi ïnömïni inte ëñënämaï ïmïni adinque Wængonguï ñöwo wæætë, Botö pönö æ̈mo beyænque quëwencæmïnimpa, ante oodeo ïnämaï ïnäni ïnänite do apæ̈necæ cæcampa. Tömënäni guiquënë ædæmö waa ëñenguïnäni ïnänipa, ante apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa, ante Pabodo apæ̈necantapa. 29 Mänömaï apæ̈necä ëñente wædinque oodeoidi näni cabo nanguï pönï wæætedö wæætë äninque wadæ godänitapa. 30 Pabodo ïñömö oncö ænte quëwencæte ante tömënäni näni godonte æ̈inta pædæ godöninque wacä oncö incæ tömengä oncö baï bayö mänincönë wadepo mënepoga quëwengantapa. Ayæ̈, Æcänö ëñacæ pöïnëna cöwë botö weca waa ponguïmïni, ante quëwëninque tömengä në pönäni ïnänite apæ̈necä ëñënönänimpa. 31 Ayæ̈ në wææ wänönäni cöwë Baa änämaï ïñönäni tömengä guïñënämaï apæ̈nedinque, Wængonguï Awënë Odeye nempo mönö quëwengæ̈impa, ante apæ̈nedinque, Mönö Awënë Itota Codito æbänö cægacäï, ante edonque odömonte apæ̈necä ëñengadänimpa.
Waa quëwencæmïnimpa, ante
1 Itota Codito ingante në cædömo inte botö Pabodobo ïnömo inte ïï cadota ante në yewæ̈mömo ïmopa. Wængonguï botö ïmote apænte æ̈ninque ïïmaïnö ante aa pegacäimpa. Bitö Pabodobi gote botö pönö cædö ante watapæ̈ apæ̈nebi ëñencædänimpa, ante angacäimpa. 2 Mänïnö, Wængonguï æbänö pönö cæquingä, ante watapæ̈ apæ̈nedinque tömengä beyæ̈ në apæ̈negaïnäni wëënëñedë pönï näni tæiyæ̈ waëmö yewæ̈mongaïnö ante botö mänïnö ante në apæ̈nebo ïmopa. 3 Mänïnö waa pönï nänö cæquïnö ante ïinque cæcæte ante cædinque Wængonguï tömengä Wengä ingante da pönongä pongacäimpa. Tömengä ïñömö waocä onguïñængä nänö baquinque Awënë Dabii wodi Pæ̈ingä inte ëñagacäimpa. 4 Adocä Itota ïñömö botö Wengä ïnongä ingampa, ante tömänäni edonque acædänimpa, ante odömoncæte ante cædinque Wængonguï tæ̈ï pïñæ̈nongä inte ïïmaï cægacäimpa. Ïingä Itota Codito mönö Awënë ïñömö Tæiyæ̈ Waëmö ëwocacä inte do wæ̈ningä ïñongante Mæmpo Wængonguï wæætë nanguï angä ate ñäni ömæ̈mongacäimpa. 5 Ayæ̈ adocä tönö godongämæ̈ cædinque tömengä ëmöwo beyæ̈ mönitö ïmönite Wængonguï pönö waadete cægacäimpa. Ayæ̈, Mïnitö wabæca wabæca gote apæ̈nemïni ëñëninque tömämæ quëwënäni Itota Codito ëmöwo ante wede pönëninque në ëñente cæte quëwënäni bacædänimpa, ante cædinque Wængonguï adobaï Itota önompo inte mönitö ïmönite da godongä gotamönipa. 6 Ïninque tömämæ quëwënäni ïnänite Itota Codito, Botö gämæ̈nö pöedäni, ante aa pedinque mïnitö ïmïnite adobaï aa pecampa. 7 Mïnitö botö quïmïni badinque botö ayömö tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwëmïni bacæmïnimpa, ante Wængonguï cægacäimpa. Ïninque mïnitö Odömä ïñömö quëwëninque Wængonguï quïmïni ïñömïnite botö, Acæmïnimpa, ante ïïmaï ante yewæ̈mömopa. Mönö Mæmpo Wængonguï tönö Awënë Itota Codito waadete pönö cæyönate mïnitö wæætë gänë pönente bacæmïnimpa, äninque yewæ̈mömopa.
Odömä ïñömö ëñacæ pöïnëmopa, ante
8 Mïnitö æbänö wede pönëmïnii, ante tömämæ quëwënäni tededäni ëñënänipa. Ïninque botö ïñömö Itota Codito ëmöwo apæ̈nedinque Wængonguï ingante waa ate apæ̈nebopa. Wængonguï bitö adobique pönö cæbi ate odömänoidi wede pönënänipa, ante apæ̈nebopa. 9 Wængonguï Wengä ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nedinque botö Wængonguï ingante në cædömo inte tömengä nänö änö ante ædæmö ëwocadinque apæ̈nebo ëñënänipa. Botö mänömaï cæbopa, ante në adingä inte Wængonguï ïñömö edæ, Odömänoidi beyæ̈ ante Pabodo botö ïmote woyowotæ̈ incæ itædë incæ apæ̈necampa, ante në ëñengä ingampa. 10 Edæ, Wængonguï, bitö Ao ämi ate botö ñöwo odömänoidi weca ëñacæ gobaïmopa, ante Wængonguï ingante mïnitö beyæ̈ ante botö cöwë apæ̈nebopa. 11 Wængonguï Önöwoca beyæ̈ apæ̈nebo ëñëninque mïnitö tæ̈ï pïñænte ëwocacæmïnimpa, ante cæcæte ante botö mïnitö weca ëñacæboimpa, ante wæbopa. 12 Edæ mïnitö botö wede pönënö beyæ̈ wampo pönente bayömïni botö wæætë, Mïnitö wede pönëmïnipa, ante adinque adobaï wampo pönëmo ïninque mönö pönencabo godongämæ̈ wampo pönëninque godömenque tæ̈ï pïñænte entawengæ̈impa, ante pönëninque botö mïnitö ïmïnite aïnente wæbopa. 13 Botö wabæca quëwënäni weca gote apæ̈nebo ëñëninque pancadäniya wede pönënäni badänitapa. Ïninque, Botö mïnitö weca gote apæ̈neyömo wadäni pancadäniya adobaï wede pönencædänimpa, ante cædinque botö æpogamë incæ poncæ cæyömo edæ wææ cæte intapa. Ïninque botö, Tæmpo poncæ cætabopa, ante yewæ̈mömo ate ëñencæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa. 14 Edæ guidiegoidi incæ wadäni incæ, ocai encadäni incæ ocai ömæcadäni incæ ædänimë ïñönänite botö debe inte baï edæ tömänäni ïnänite odömonte apæ̈nequënëmo ïnömo ïmopa. 15 Mänömaï beyæ̈ mïnitö Odömä ïñömö quëwëmïni ïñömïnite botö mïnitö ïmïnite adobaï mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈necæte ante nanguï cæïnente wæbopa.
Mönö tæ̈ï pïñænte ëwocadö Codito beyænque impa, ante
16 Mönitö oodeomöni ïñömönite täno apæ̈nedinque Wængonguï ïñömö mïnitö oodeoidi ïnämaï ïñömïnite ayæ̈ adobaï apæ̈nedinque, Mïnitö wede pönëmïni adinque Codito waa pönï pönö ængä beyænque quëwencæmïnimpa, ante tæ̈ï pïñænte cægacäimpa. Ïninque mänïnö Codito ingantedö ante botö ïñömö watapæ̈ apæ̈nedinque, Wængonguï tæ̈ï pïñænte nänö cægaïnö impa, ante pönente wædinque edæ guïñënedämaï inte do apæ̈nebopa. 17 Mönö wede pönëmö ïñömonte Wængonguï mänïne ante odömonte watapæ̈ apæ̈necä beyænque mönö nö cæte quëwëmö bagamöimpa. Mänïne beyænque godömenque wede pönente badinque mönö wede pönënö beyænque quëwëmompa. Ïninque docä ïñömö Wængonguï beyæ̈ yewæ̈möninque, “Në nö cæte quëwënongä incæ tömengä nänö wede pönënö beyænque quëwencæcäimpa,” ante nänö yewæ̈mongaïnö baï edæ do batimpa.
Mönö waocabo wentamö mongænte wæmompa, ante
18 Në wïwa cædäni guiquënë wïwa näni cædö beyænque wadäni edæ Wængonguï nö pönï nänö apæ̈negaïnö ante ædö cæte ëñenguïnänii. Ïninque Wængonguï ingante në wïwa cædäni näni ëñënämaï ïnïnö ante godö pïïninque tömengä öönædë ongöninque wïwa näni cædïnö beyænque do pangä wædäni edonque amompa. 19 Wængonguï, Botö æbodö ïmoo, ante tömämïni edonque pönï ëñencæmïnimpa, ante cædinque tömämö ïmonte odömöninque tömënäni ïnänite adobaï edonque pönï odömongä wægadänimpa. 20 Wëënëñedë pönï në quëwengaïnäni tönö ñöwo ganca quëwëmö adobaï, Wængonguï mönö në adämaï ïnongä inte æbänö quëwengää, ante ëñencæte ante wægaïmö ïnömö inte mönö tömengä nänö badongaincooque adinque edæ edonque pönï acæ̈impa. Edæ, Tömengä ñimpo cædämaï inte cöwë në tæ̈ï pïñæ̈nongä ingampa, ante ayæ̈, Në Wængonguï ïnongä ingampa, ante wædinque mönö waocabo edonque aquënëmö ïmompa. Ïñæmpa ëñënämaï intabopa, ante ædö cæte anguïï. 21 Wængonguï ingante do ate baï ingaïnäni incæte waodäni tömengä ingante edæ, Bitö Wængonguï ñäö ëmönömi ïmipa, ante edæ änämaï ïnönänimpa. Wængonguï ingante waa ate pönente apæ̈nedämaï ïnönänimpa. Mänömaï ocai ömæcadäni baï mïmö ömædënäni baï badinque tömënäni wentamö entawënäni bagadänimpa. 22 Ocai encamöni ïmönipa, ante änäni incæte tömënäni wæætë mänömaï cædinque ocai ömæcadäni bagadänimpa. 23 Edæ Wængonguï wæ̈nämaï në Quëwengaingä ïñongante tömënäni wæætë godö Baa angadänimpa. Tömengä nänö ñäö ëmönö ante pïinte cædinque tömënäni wæætë waomö në wæ̈wocamö mönö ëmönö baï badöninque, öömä ëñadäni näni ëmönö baï badöninque, ocaguï ëñadäni näni ëmönö baï badöninque, ocaguï ömaadäni näni ëmönö baï badöninque tömënäni, Mönitö wængonguï ingampa, ante cædönänimpa. 24 Mänömaï cædäni ate wædinque Wængonguï, Mïnitö mïni cæïnente wædö ante ee abo cæcæmïnimpa, ante da godongä wadæ godinque tömënäni baonga näni ñömæ̈ï mongænte quëwenguinque cædönänimpa. Ïninque näna gæncaya näna gæncaya näni monguënënö ante Baa ante guïñëñadämaï inte cædinque wacä ingä wacä ingä godö wïwa cædönänimpa. 25 Wængonguï näwangä pönï nänö apæ̈negaïnö ante tömënäni Baa äninque mä pönëninque näni babæ apæ̈negaïnonque ante Ao änönänimpa. Mänömaï cædönäni inte tömënäni wæætë Wængonguï nänö në badongaincoo weca ædæ wææ̈ninque, Mönitö wængonguï impa, ante cædinque në Badongaingä ingante edæ ëmö cæte wadæ gogadänimpa. Incæte tömengä në Badongaingä ïñongante mönö waocabo inguipoga mönö quëwëñedë ayæ̈ ate mïinguipo bayonte wantæpiyæ̈ mönö quëwëñedë Wængonguï ingante, Bitö tömëmi toquinque pönö waa cæbi æ̈mönipa, ante mönö apæ̈necæ̈impa. Mänömaï impa, ante Amëë, ämopa. 26 Mänömaï cæyönänite Wængonguï, Mïnitö guïñëñadämaï mïni toïnente wædonque gobäewedäni, ante da godongä gogadänimpa. Ïninque onquiyæ̈näni incæ, Në onquiyæ̈mo ïnömo inte botö onguïñængä tönö monguënëmo ïmopa, ante änämaï ïnäni inte godö wacä onquiyængä tönö towente möwënönänimpa. 27 Ayæ̈ onguïñæ̈näni incæ adobaï cædinque, Botö onguïñæ̈mo ïnömo inte onquiyængä tönö monguënëmo ïmopa, änämaï ïnäni inte godö wacä onguïñængä tönö möïnente gonga bæco baï toïnente wædäni bagadänimpa. Ïninque cöwë näni waa quëwenguënënö ante Baa äninque näni onguïñæncabo ïnönäni inte wïwa cædönänimpa. Mänömaï cæyönänite Wængonguï eyepæ̈ pönï godö pangä wædinque tömënäni wïwa näni cædö beyænque nämä baonga caate wæwengadänimpa. 28 Wængonguï ingante mönö pönente ëñengæ̈impa, ante tömënäni, Önonquedö ante impa, ante tedeyönänite Wængonguï wæætë, Ocaidë wentamö encadömïni inte edæ waomïni mïni wïï cæquënënö incæ ee abo cæbäewedäni, ante da godongä gogadänimpa. 29 Tömënäni ïñömö nö cæquïnämaï ïnäni inte do wïwa cædänique badinque ïïmaï cædänipa. Wacä ingä godö towëninque tömënäni wadäni ïnänite në wënæ wënæ cædänique ïnänipa. Mäincoo ante æ̈ïnente wæwënäni inte tömënäni, Wacä gomonga ængä ingante godö pïinte adänipa. Ayæ̈ edæ, Mönö godö wæ̈nongæ̈impa, ante cædinque do cædänipa. Guëadö guëa pïinte cædänipa. Wacä oda cæcæcäimpa, ante ancaa cædinque tömënäni godö babæ cædänipa. Ayæ̈ në wïwa pönëwënäni inte tömënäni, Wadäni wæcædänimpa, ante godö pïinte cædänipa. Godö wæntaa godö wæntaa tedewënäni ïnänipa. 30 Ayæ̈ wadäni ïnänite pïïninque ïïnäni ïñömö godö babæ ante tedewënäni ïnänipa. Wængonguï ingante pïinte cædäni ïnänipa. Ayæ̈, Tömëmoque waëmö ïmopa, ante nämä ængö cæte baï cædinque wadäni ïnänite wææntodonte baï äninque, Önonquedö cæcantedö abii, ante godö pïinte todäni ïnänipa. Edæ, Æbänö godömenque wënæ wënæ cæte toquïmoo, ante edæ pönëë cöninque edæ nanguï cædänipa. Mæmpocä tönö badä, Cæedäni, äñönate tömënäni ëñënämaï cædänipa. 31 Mïmö ömædënäni inte tömënäni ocai ömæcadäni bagadänimpa. Cæcæboimpa, äninque edæ ïinque cædämaï ïnönänimpa. Wacä caate wæcä adinque godö waadedämaï ïnönäni inte tömënäni edæ godömenque pïïnäni inte cædönänimpa. 32 Mänömaï cædäni ïñömö näni wænguinque cædänipa, ante Wængonguï nö pönï nänö angaïnö ante tömënäni önömoncaque në ëñënäni inte tömënäni näni wënæ wënæ cæïnënonque ante cædänipa. Ayæ̈ tömënäni wïwa näni cædö baï wadäni adobaï cædäni adinque tömënäni, Waa cæmïnipa, äninque në cædäni ïnänite waa adänipa.
Nöingä ante Wængonguï apænte angampa, ante
1 Tömënäni mänömaï cædänipa. Incæte bitö adobaï wïwa cædömi inte tömëmi pante wæquinque tömënäni ïnänite apænte ämipa. Ïninque bitö wacä ingante, Bitö pante wæquinque wïwa cæbipa, ante apænte ämi inte bitö ïñæmpa adobaï wïwa cædömi inte edæ æbänö cæte nämä ante wææ anguïmii. 2 Wïwa cædäni ïnänite apænte äninque Wængonguï cöwë nöingä ante apænte angampa, ante edæ do ëñëmompa. 3 Ïninque waobi önömique ïnömi inte bitö ïñæmpa tömënäni ïnänite apænte ämi incæte tömënäni näni cædö baï adobaï cædömi inte edæ, Wængonguï botö ïmote pänämaï inte ata cæpocæcäimpa, ante pönëmitawo. 4 Bitö wïwa cæbi inte Ca ca wæquënëmi ïñömite Wængonguï wæætë ee pänämaï inte nanguï waadete pönö cæyongante bitö wæætë edæ pïïninque Baa ämitawo. Ïñæmpa tömengä, Bitö, Æ̈mæ̈wo wënæ wënæ cætabopa, ante wædinque botö gämæ̈nö poncæbiimpa, ante Wængonguï pönö waadete cæcampa, ante pönëmiyaa. 5 Incæte bitö mïmö ömædëmi inte ancaa Baa äninque edæ wënæ wënæ bitö cædö ante ñimpo cædämaï ïñömite Wængonguï nänö ænguï baquïönæ ïinque bayonte tömengä ænguï pönï badinque godömenque pangä wæcæbiimpa. Tömengä æbänö nö apænte angää, ante mänïñedë ate edæ edonque acæ̈impa. 6 Edæ, Tömämö mönö cægaï ganca ante Wængonguï eyepæ̈ pönï pædæ pönongä æncæmöimpa, ante dodäni näni yewæ̈mongaïnö baï edæ ïinque bacæ̈impa. 7 Ïninque, Mönö ñäö baï entawengæ̈impa, ante cædinque ayæ̈, Wængonguï mönö ïmonte waa adinque pönö cæcä ate mönö wæ̈wocadämaï ëwocacæ̈impa, ante cædinque mönö wæntædämaï inte ee waa cæte quëwëmö ïninque Wængonguï pönö cæcä ate mönö cöwë wæ̈nämaï quëwëmaïmompa. 8 Wæætë, Wængonguï näwangä nänö apæ̈nedö ante Baa äninque, Tömëmo beyænque quëwencæboimpa, ante në änäni ïnänite ayæ̈ wadäni wïwa näni cæquïnonque ante në tee empote godäni ïnänite Wængonguï ænguï badinque godö pïinte cæcæcäimpa. 9 Edæ mönö waocabo wënæ wënæ cæmö adinque Wængonguï oodeomöni ïñömönite täno päninque oodeomïni ïnämaï ïmïni ïmïnite adobaï päñongä në wënæ wënæ cæmö tömämö ïñömö edæ caate wæwencæmöimpa. 10 Wæætë waa cæmö adinque Wængonguï oodeomöni ïmönite täno pönö waadete cædinque oodeomïni ïnämaï ïmïni ïmïnite adobaï pönö waadete cæyongä në waa cæmö wæætë gänë entawëninque ñäö apäite baï entawëñömonte edæ Wængonguï tömämö ïmonte waa acæcäimpa. 11 Edæ mönitö oodeomöni ïmöni incæ mïnitö oodeomïni ïnämaï ïmïni incæ Wængonguï tömämö ïmonte adoyömö pönï adinque wadö wadö ate pönente cædämaï ingampa. 12 Möitee wodi, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ante ömæmoncadäni inte wïwa cædäni ïninque tömengä nänö wææ angaïnö dæ ante baï mänïnäni wæncædänimpa. Wæætë Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante do ëñente ëmoncadïnäni incæte wïwa cædäni adinque Wængonguï mänïne ante ëñënämaï cædäni beyænque apænte äninque pangä wæcædänimpa. 13 Edæ Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante önömoncaque ëñënäni inte tömënäni näni önömoncaque ëñënö beyænque Wængonguï ayongä dicæ nö cædäni badäniyaa. Wæætë edæ mänïne ante ëñente cædäni ïnänite guiquënë Wængonguï pönö angä ate tömënäni ïñömö nö cædäni bacædänimpa. 14 Edæ Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ömæmoncadäni inte oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ pancadäniya tömënäni dodäni näni wææ angaïnonque ante Ao ante cædinque Wængonguï nänö wææ angaïnö baï edæ do cædänipa. Mänömaï ëñente baï cædinque tömënäni mïmö entawënäni inte mänïne ante ömæmoncadäni ïnäni incæte nämä näni wææ änonque ëñente cædänipa. 15 Edæ, Tömënäni dodäni näni wææ angaïnö ëñëninque waa cædäni inte tömënäni Wængonguï nänö wææ angaïnö baï do entawënänipa, ante edonque acæ̈impa. Mïmö entawënäni inte tömënäni näni caboque godongämæ̈ pönëninque wënæ wënæ näni cædönö ante näëmæ̈ apænte wææ änänipa. Ayæ̈ wæætë waa cædäni ate tömënäni näëmæ̈ apænte ñimpo cædänipa. 16 Codito ingantedö ante watapæ̈ ëñengaïmo inte botö ïïmaï ante apæ̈nebopa. Wængonguï angä ëñente cædinque Itota Codito wæætë waomö mönö awëmö entawënö ante edonque pönï adinque apænte ancæcäimpa. Tömengä nänö apænte anguïönæ ïinque bayedë edæ mänïnö ante botö yewæ̈monte apæ̈nedö baï edæ ïinque bacæ̈impa.
Möitee nänö wææ angainta adinque oodeoidi wïï ëñënäni
17 Bitö ïñömö edæ, Oodeobo ïnömo ïmopa, ante ämipa. Ayæ̈, Möitee wodi nänö wææ angainta në ëñëmo inte botö Wængonguï ayongante waa quëwëmo ïmopa, ante edæ nämä ængö cædinque ämipa. 18 Wængonguï æbänö angää, ante do ëñëmipa. Ayæ̈ tömengä nänö wææ angaïnö ante do ëñëmi inte bitö, Quïnö waa ï, ante do ëñëninque Ao ante æ̈mipa. 19 Bitö, Wadäni babetamö baï ëwocayönänite botö töö æ̈mænte mäobo godänipa. Wëmö ïñömö quëwente baï adämaï ïñönänite botö ïñömö, Acæmïnimpa, ante tica ënente baï odömonte apæ̈nebopa, ante edæ, Näwangä ämopa, ante bitö apæ̈nebitawo. 20 Ayæ̈ adobaï, Mönö Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente beyænque mönö ëñenguënënö ante entawëninque mönö nö cæquënënö ante adobaï tömänö ante entawengæ̈impa, ante bitö pönëmitawo. Ayæ̈ mänömaïnö ante bitö pönënö beyæ̈ bitö, Në oda cædäni ïnänite botö në töingä odömömo ïmopa, ante pönëmitawo. Wëñæ̈näni baï wædænque ëñënäni ïñönänite botö në odömonte apæ̈nebo ïmopa, ante pönëmitawo. 21 Ïñæmpa mänömaï ïnömi inte bitö edæ dicæ nämä odömonte apæ̈nete ëñëmitawogaa. Wadäni ïnänite odömonte apæ̈nedinque, Awëmö æ̈nämaï ïedäni, ante odömonte apæ̈nedömi inte tömëmi awëmö æ̈mitawo. 22 Bitö wadäni ïnänite odömonte apæ̈nedinque, Nänöogængä ïnämaï ïñongante godö guëa mönämaï ïe, ante në wææ ämi inte bitö adobaï wacä tönö guëa mömitawoo. Ayæ̈, Wængonguï ingampa, ante näni badöinca ante në pïïmi inte bitö edæ tömënäni näni apæ̈neincönë go guiidinque edæ ö æ̈mitawoo. 23 Ïñæmpa bitö, Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante botö ëñente cæbo ïmopa, ante tededinque nämä ængö cædömi inte edæ mänïne ante ëñënämaï cæbi adinque wadäni wæætë Wængonguï ingante waa adämaï ïnänipa töö. 24 Edæ, “Mïnitö cædïnö beyæ̈ oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ Wængonguï ëmöwo ante godö babæ ante wënæ wënæ änewënänipa,” ante tömengä beyæ̈ dodäni näni yewæ̈mongaïnö baï do batimpa. 25 Edæ Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñente cæbi ïninque bitö, Näwä oodeobo ïmopa, ante në ëö togæ̈ïmi badinque waa ïmaimpa. Wæætë edæ ëñënämaï cæbi ïninque oodeo ïnämaï ingä bagäacä ingä baï bitö ïñömö edæ do babaïmipa. 26 Oodeoidi ïnämaï ïnäni guiquënë bagäadäni ïnäni incæte tömënäni Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñente cædäni ïninque Wængonguï ayongä tömënäni do ëö togæ̈ïnäni baï ïnönäni inte oodeoidi baï ïnänipa. 27 Bitö ïñömö Möitee wodi nänö wææ yewæ̈mongainta mänïmi inte në ëö togæ̈ïmi ïmitawo. Bitö mänömaï ïmi incæte ëñënämaï cæbi ïñömi wacä wæætë bagäacä ïnongä inte ëñente cæcä ïninque tömengä ëñente nänö cædö beyænque Wængonguï wæætë bitö ïmite apænte äninque pancæcäimpa. 28 Ïñæmpa oodeo ëñagaingä inte baö beyænque oodeocä ingä incæte tömengä wïï mänömaï ingä beyænque näwä oodeocä ingampa. Adobaï në ëö togæ̈ingä ïñömö baonque nänö ëö togæ̈ïnö beyænque tömengä Wængonguï ayongä ædæmö ëö togæ̈ingä baï wïï ingampa. 29 Wængonguï Önöwoca ingante në ëwocacä guiquënë tömengä ïñömö edæ näwä oodeo baï badinque Wængonguï wëñængä ingampa. Edæ Möitee wodi nänö wææ yewæ̈mongaïnö ante ëñente ëö togæ̈ninque waocä tömengä wentamö nänö entawënö dicæ wido cæquingää. Wængonguï Önöwoca guiquënë pönö wido cæcä beyænque waocä wæætë waëmö entawengampa. Mänömaï entawengä ingante wadäni waa adämaï ïnäni incæte Wængonguï wæætë, Bitö waa entawëmi abopa, äninque tömengä ingante waa apæ̈necampa.
1 Ïninque oodeocä ïñömö edæ, Oodeobo ïmopa, ante toquënengä ingantawo. Ayæ̈ adobaï, Botö ëö togæ̈ïmo ïmopa, ante toquënengä ingantawo. 2 Ao ämopa. Në oodeoidi ïnönäni inte tömënäni cöwë nanguï toquënënäni ïnänipa. Edæ Wængonguï apæ̈necä ëñengaïnäni inte edæ oodeoidi tömengä nänö apæ̈nedö ante në mangaïnäni inte në toquënënäni ïnänipa. 3 Mänömaï ï incæte pancadäniya ïñömö edæ wede pönënämaï ïnänipa. Ïninque mönö æbänö anguïï. Tömënäni näni pönënämaï ïnö beyænque Wængonguï tömënäni ïnänite dicæ ñimpo cædinque ædæmö aadämaï ingantawogaa. 4 Ædö cæte mänömaï inguïï. Mönö waocabo tömämö në babæ apæ̈nemö ïñömonte Wængonguï ïñömö nö pönï cæcä ingaïnö anguënë. Edæ tömengä beyæ̈ ïïmaï ante yewæ̈mongatimpa. “Wængonguï bitö æbänö apæ̈nebii, ante apænte ancæ cædäni incæte tömënäni, Wængonguï nö pönï ante apæ̈necampa, ante edonque acædänimpa. Bitö në tæ̈ï ëmömi inte edæ bitö ïmite në apænte ancæ cædäni ïnänite näëmæ̈ edæ wææntodonte baï cædinque edæ gänä cæcæbiimpa.” Ante näni yewæ̈mongaïnö baï edæ bacæ̈impa. 5 Waodäni mä pönëninque ïïmaï ante tedewënänipa. Mönitö wïwa cæyömönite Wængonguï nö cæcä adinque wadäni, Wængonguinque në nö cædongä ingampa, ante godömenque edonque acædänimpa. Ïninque wïwa cæyömönite Wængonguï quïnante pïinte pangää, ante tedewënänipa. Mänömaï tedewënäni adinque mönö wæætë æbänö anguënëmö ïmöö. Ïñæmpa waodänique näni änewënö baï dicæ anguënëmö ïmongaa. 6 Ædö cæte mänömaï änewenguïï. Mänïnö näni tedewënö näwangä ï baï inguipoga quëwëmö ïmonte Wængonguï apænte änämaï inguënengä. 7 Wadäni guiquënë ïïmaï ante tedewënänipa. Wængonguï cöwë näwangä ante apæ̈neyongante botö babæ apæ̈nebo adinque wadäni, Wængonguinque näwangä ante apæ̈necampa, ante tömengä ingante godömenque waa acædänimpa. Ïninque babæ botö apæ̈nedö beyænque Wængonguï godömenque ñäö apäite baï ëmongä ingampa. Ïninque, Bitö në wënæ wënæ cæbi ïmipa, ante Wængonguï quïnante botö ïmote apænte angää, ante tedewënänipa. 8 Tömënäni, Wængonguï ingante godömenque waa acædänimpa, ante mönö godömenque wënæ wënæ cæcæ̈impa, ante tedewënänipa. Tömënäni näni tedewënö näwangä ï baï mönitö adobaï ante ancædömönimpa. Edæ, Tömënäni näni tedewënö baï edæ Pabodoidi adobaï ante apæ̈nedänipa, ante pancadäniya pönö wënæ wënæ ante babæ apæ̈nedänipa. Mänömaï ante në apæ̈newënäni ïnänite päninque Wængonguï nö cæte pangampa.
Tömämö mönö pante wæquinque wentamö mongæ̈mompa
9 Ïninque æbänö ante anguïï. Mïnitö oodeoidi ïnämaï önömïnique ïñömïnite mönitö möni oodeocabo dicæ godömenque waa pönï ïmöniyaa. Ïñæmpa mönitö oodeomöni incæ mïnitö oodeomïni ïnämaï ïmïni incæ tömämö në wënæ wënæ cædömö ïmompa, ante do odömonte yewæ̈mömöni abaïmïnipa. 10 Edæ ïïmaï ante Wængonguï beyæ̈ ante ämotamïni ante baï yewæ̈mongatimpa. “Në nö cædongä ïñömö edæ dæ angampa. Adocanque incæ edæ dæ angampa. 11 Në ëñente pönengä ïñömö edæ dæ angampa. Wængonguï ingante ante në diqui diqui mïnongä ïñömö edæ dæ angampa. 12 Tömänäni edæ oda cæte wapiticæ̈ godinque,näni waa cædämaï incaboque badänitapa. Në waa cædongä ïñömö edæ dæ angampa. Adocanque incæ edæ dæ angampa. 13 Waodäni ïnänite wæ̈noncæte ante æ̈æ̈ æ̈nete baï ëmencadinque,tömänäni babæ ante enguënëwate tedewënänipa. Edæ tæntæ tömëmæ̈ ënete baï, Wæ̈nongæ̈impa, ante ënedänipa. 14 Tömënäni pïinte näni tedewënö beyænque moncapæ̈ tï nä baï enguënëwadänipa. 15 Tömënäni wæ̈nonguïwaque pogodo goquïwaque ëwadänipa. 16 Tömënäni në godö wæ̈nönäni inte mäincoo wido cæte wodii godäni ate edæ mïï quëwënäni ponte adinque caate baï wæwënänipa. 17 Në pïinte cædönäni inte tömënäni Wængonguï taadö tömengä gänë entawente nänö godönö ante adämaï inte cædänipa. 18 Tömënäni, Wængonguï ingante mönö guïñente ëñengæ̈impa, ante pönënämaï ïnänipa.” Ante dodäni näni yewæ̈mongaïnö baï impa. 19 Æcänö Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante në ëñente quëwenguënëna ïnaa tömengä beyænque ante wææ yewæ̈mongatimpa. Mänömaï ï beyæ̈, Botö eyepæ̈ cæbo ïmopa, ante mönö ædö cæte anguïï. Edæ guïñënete mönö pæ wëënecæ̈impa. Ayæ̈ inguipoga tömäo quëwëmö tömämö Wængonguï në apænte angä weca ongöninque edæ, Æbänö cætaboo, ante Wængonguï ingante mönö edonque apæ̈nequënëmö ïmompa. Mänömaïnö ante edæ do ëñëmompa. 20 Mänömaï beyæ̈ Wængonguï, Möitee wodi nänö wææ angaïnö ædæmö ëñente cæbi beyæ̈ bitö botö ayömo në nö cæbi babipa, ante adocanque ingante edæ änämaï incæcäimpa. Wæætë mänïne nänö wææ angaïnö ëñente beyæ̈ mönö, Në wënæ wënæ cæmö ïmompa, ante edonque amompa.
Mönö wede pönënö beyænque nö cæte quëwëmompa, ante
21 Wïï Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñëmïni beyæ̈ wæætë edæ Wængonguï incæ pönö badongä beyænque mönö tömengä ayongä nö cæmö bamompa, ante ñöwo pönï odömongatimpa. Dodäni Möitee wodi tönö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïñömö, Ïincayæ̈ ate mänömaï bacæ̈impa, ante do yewæ̈mongadänimpa. 22 Wængonguï pönö badongä ate mönö në wede pönëmö ïñömö Itota Codito ingante mönö wede pönënö beyænque edæ tömämö tömengä ayongä nö cæmö bamompa. Edæ mönö adoyömö ingaïmö inte önömonque ïmompa. 23 Ïninque mönö tömämö wënæ wënæ cæmö inte Wængonguï nänö ñäö baï quëwëñömö guiicæte ante cædinque wïï eyepæ̈ cæmö inte wïï guiimompa. 24 Incæte Itota Codito ængä beyænque abæ tawænte gote baï quëwëmö ïñömonte Wængonguï önonque änämaï inte waadete pönö badongä ate mönö tömengä ayongä nö cæmö bamompa. 25 Wængonguï ïñömö Itota Codito ingante da pönöninque, Tömengä mïnitö wënæ wënæ cædö ante teëmente wængä beyænque botö wæætë piyæ̈në cædinque mïnitö ïmïnite pänämaï incæboimpa, ante cægacäimpa. Ïninque tömengä, Mänömaï pönö cæbo ate mïnitö, Itota wepæ̈ mönö beyæ̈ pe tæ̈ pe tæ̈ wææ̈nimpa, ante wede pönëninque wede mïni pönënö beyænque quëwencæmïnimpa, ante pönö cægacäimpa. Mänömaï cædinque Wængonguï wëënëñedë mönö waocabo mönö wënæ wënæ cægaïnö ante ee adinque në pänämaï ingaingä incæte edæ, Botö cöwë nöingä ante apænte änömo ïmopa, ante ëñencæmïnimpa, ante odömongacäimpa. 26 Ïninque, Wængonguï në nö cæcä ïnongä ingampa, ante mönö acæ̈impa. Ayæ̈ adobaï, Itota ingante në pönëmö ïñömonte Wængonguï në panguënengä ingä incæ mönö ïmonte ata cæpodinque pönö badongä ate mönö wæætë tömengä ayongä edæ në nö cæmö bamompa, ante mönö acæ̈impa. Ïninque tömengä mänömaï cædinque tömengä nö nänö cædö ante odömoncæte ante ñöwo cægacäimpa. 27 Ïninque mönö waocabo ïñömö nämä ængö cæte baï cædinque mönö, Nämä cædinque nö cæmö bamompa, ante ædö cæte anguïmöö. Ïñæmpa mänömaï äninque cædämaï ingæ̈impa. Quïnante nämä wïï ængö cæquïï, ante wæmïnitawo. Möitee wodi nänö wææ angaïnö ædæmö ëñente cæmö inte baï mönö, Tömëmö cætamompa, ancædömöimpa. Incæte ædæmö ëñente dicæ cæmongaa. Wæætë tömengä ingante wede mönö pönënö beyænque tömengä ayongä nö cædömö bamompa, ante adinque mönö, Tömëmö cætamompa, ante ædö cæte anguïï. 28 Ïñæmpa waocä Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñente cæcä incæ wïï tömengä nänö ëñente cædö beyæ̈ në nö cæcä bacampa. Wæætë wede nänö pönënö beyænque Wængonguï ayongä edæ në nö cæcä bacampa, ante do edæ apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa. 29 Oodeomöni ïñömönite Wængonguï mönitö Wængonguï ïnongä ingampa. Oodeomïni ïnämaï ïmïni guiquënë, Wïï mönitö Wængonguï ingampa, ante pönëmïnitawo. Ïñæmpa oodeomïni ïnämaï ïñömïnite adocä Wængonguï mïnitö Wængonguï ingampa. 30 Edæ adocanque Wængonguï ïnongä ingampa. Ïninque në ëö togæ̈ïmöni ïmöni möni wede pönënö beyænque tömengä pönö badongä ate tömengä ayongä edæ nö cæmöni bamönipa. Adobaï bagäamïni mïni wede pönënö beyænque Wængonguï adocanque ïnongä inte pönö badongä ate mïnitö adobaï tömengä ayongä nö cæmïni bamïnipa. 31 Mönö pönënö beyænque impa, ante apæ̈nedinque mönitö Wængonguï nänö wææ angaïnö ante dicæ wëä godonte baï cæmöniyaa. Wïï mänömaï cæmönipa. Wæætë mänömaïnö ante apæ̈nedinque tömengä nänö wææ angaïnö ante Ao äninque mönitö, Ëñëedäni, ante odömonte apæ̈nemönipa.
Abadäö wodi æbänö cægacäï, ante pönengæ̈impa
1 Mänïnö ante mönitö mæ̈mæ̈ Abadäö wodi ïñömö æbänö ante ëñengacäï, ante mönö ñöwo pönente apæ̈necæ̈impa. 2 Abadäö wodi në ëñente cæcä ingaingä incæte tömengä nänö ëñente cædö beyænque dicæ nö pönï entawengä bacantawogaa. Mänömaï cædinque nö cæcä bagacäimpa, ante näwangä ï baï tömengä waodäni ëñëñönänite, Waa cæbo ïmopa, ante do ancægacäimpa. Incæte tömengä Wængonguï ëñëñongante mänïnö ante cöwë änämaï inguënengä ingacäimpa. 3 Wængonguï æbänö ante apæ̈necä ëñente yewæ̈mongadäni, ante amïnii. Edæ ïïmaï ante apæ̈necä ëñente yewæ̈mongadänimpa. “Wængonguï nöingä ante apæ̈necampa, ante Abadäö wede pönengacäimpa. Ïninque tömengä wede nänö pönënö beyænque Wængonguï wæætë edæ, Botö ayömo Abadäö në nö entawengä ingä abopa, angacäimpa,” ante yewæ̈mongadänimpa. 4 Edæ wadäni beyæ̈ waocä nanguï cæcä ate tömënäni debe badïnäni inte edæ, Önonque pönömöni æ̈e, ante ædö cæte anguïnänii. Ïñæmpa wïï önonque godonte impa. Wæætë tömengä nänö nanguï cædïnö beyænque paga ante në godonguënënäni inte awënëidi, Bitö nanguï cæbitapa, ante godönäni ængampa. 5 Wængonguï guiquënë önonque pönö cæcä æ̈möimpa. Waocä wïwa cæcä incæ wede pönengä adinque Wængonguï pönö badongä ate tömengä Wængonguï ayongante wæætë nö cæcä bacampa. Ïninque waocä waa cædämaï incæ edæ wede pönengä adinque Wængonguï wæætë tömengä ingante pönö badöninque, Nö pönï bitö entawenguinque bitö wede pönëmi abopa, angampa. 6 Waocä waa cædämaï ïñongante Wængonguï pönö badongä ate tömengä Wængonguï ayongä nö pönï entawengä ïninque tömengä watapæ̈ quëwencæcäimpa, ante apæ̈nedinque Dabii wodi adobaï ämotamïni ante baï yewæ̈mongacäimpa. 7 Adocä yewæ̈möninque, “Waodäni ëñënämaï cædäni ïnänite Wængonguï pönö ñimpo cæcä atetömënäni wæætë watapæ̈ quëwencædänimpa. Edæ tömënäni ëñënämaï näni cædö ante ö ænte mäo tee moncate baï cæcä adinque nanguï tocædänimpa. 8 Æcänö ingante Wængonguï, Bitö pante wæquinque wënæ wënæ cæbipa, ante cöwë pïinte änämaï ingä ïninque mäningä waocä wæætë nanguï tocæcäimpa.” 9 Ante Awënë Dabii wodi, Ëö togæ̈nïnänique tocædänimpa, ante dicæ yewæ̈mongantawogaa. Bagäadäni adobaï tocædänimpa, ante ancæte ante yewæ̈mongacäimpa. Abadäö wodi Wængonguï ingante wede nänö pönënö beyænque Wængonguï, Botö ayömo Abadäö në nö entawengä ingä abopa, angacäimpa. Mänömaïnö ante edæ botö do yewæ̈mömo abaïmïnipa. 10 Abadäö wodi æbänö engæ̈ñongante Wængonguï mänömaï angacäï. Dicæ ëö togæ̈ningä ïñongante angantawogaa. Wæætë bagäacä ïñongante angacäimpa. 11 Ïninque, Abadäö bagäacä inte wede pönengä beyænque botö pönö badömo ate nö cæcä bacampa, ante ëñencædänimpa, ante cædinque Wængonguï angä ëö togænte bagacäimpa. Mänömaï cæcä beyæ̈ mïnitö bagäamïni inte wede pönëmïni ïñömïni Abadäö wodi mïnitö wæ̈mængä baï bagacäimpa. Abadäö wodi pæ̈ïmïni baï wede pönëmïni adinque Wængonguï adobaï, Nö entawëmïni bamïni acæboimpa, ante pönö badongacäimpa. 12 Mönitö wæ̈mæ̈ Abadäö wodi doyedë bagäacä ingäñedë incæ wede pönengä ingacäimpa. Möni idægocabo ïñömö në ëö togæ̈ïmöni inte edæ tömengä wede pönente nänö cægongaïnö adodö tee empote gomönipa. Ïninque mänïnönö möni wede pönente godönö gomöni beyænque möni ëö togæncabo wæ̈mængä adocä Abadäö wodi ingacäimpa.
Mönö wede pönënö beyænque Wængonguï nänö angaïnö ante cæcampa, ante
13 Wængonguï, Inguipoga incæ bitö në ænguïmi incæbiimpa, äninque Abadäö wodi tönö tömengä nänömoidi ïnänite pönö angä ængadänimpa. Mänömaïnö äninque Wængonguï dicæ, Botö wææ angaïnö ante ëñente cædänique æncædänimpa, ante angantawogaa. Wæætë edæ wede pönente tömengä ayongä nö entawënäni badäni beyænque Wængonguï, Inguipoga incæ pönömo æncæmïnimpa, ante apæ̈negacäimpa. 14 Wængonguï dicæ, Botö wææ angaïnö ëñente në cædänique në ænguïnäni ïnänipa, ante angantawogaa. Edæ mänömaïnö angä baï mönö wede pönënö ante önonque pönencædömöimpa. Tömengä nänö angaïnö incæ wo ëwente baï bacædönimpa. 15 Edæ mänïnö tömengä nänö wææ angaïnö ante ëñënämaï cædäni beyænque Wængonguï ænguï badinque pangampa. Wæætë wææ änämaï inte baï Wængonguï, Botö wææ angaïnö ante ëñënämaï cæbipa, ante ædö cæte anguingää. Edæ dæ ancædönimpa. 16 Mänömaï beyæ̈ Wængonguï, Botö waadete pönö cædö beyænque æ̈mïnipa, ante edonque acæ̈impa, ante cædinque Abadäö wodi wede nänö pönënö beyænque ante, Pönömo æncæmïnimpa, angacäimpa. Mönitö Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante në ëñëmöni ïñömönite wïï adomönique ïmönite angacäimpa. Wæætë Abadäö wodi nänö wede pönengaï baï adobaï wede pönëmö ïñömonte mönö tömämö ïmonte Wængonguï, Cöwë pönömo æncæmïnimpa, angacäimpa. Edæ mönö wede pönencabo ïñömonte Abadäö wodi tömämö wæ̈mængä baï ingacäimpa. 17 Wængonguï edæ do wængaïnäni ïnänite pönö cæcä ate tömënäni ïñömö ñäni ömæ̈monte edæ mïïnäni quëwënänipa. Dæ angaincoo incæ tömengä do badongä ate edæ a ongoncoopa. Wængonguï mänömaï në badongä ïñongante Abadäö wodi tömengä ingante në wede pönengä ingacäimpa. Ïninque Wængonguï, “Abadäö ëñëmi. Botö pönö badömo ate bitö pæ̈ïnäni yebæ̈ninque wacabodäni näni cabo wacabodäni näni cabo nanguï ïnäni ïñönänite edæ bitö adobique tömënäni wæ̈mæ̈mi incæbiimpa.” Ante Wængonguï beyæ̈ ante yewæ̈mongatimpa. Ïninque Wængonguï ayongante mönö wede pönëmö ïñömonte Abadäö wodi mönö wæ̈mængä bagacäimpa. 18 Tömengä ingante, “Bitö pæ̈ïnäni edæ mänimpodäni bacædänimpa,” ante Wængonguï do angacäimpa. Mänömaïnö angä ëñëninque, Ædö cæte baquïï, ante wædongä incæ Abadäö wodi, Wængonguï cöwë cæcä beyæ̈ watapæ̈ bacæ̈impa, ante wede pönengä ingacäimpa. Ïninque tömengä wede nänö pönënö beyænque “wacabodäni näni cabo wacabodäni näni cabo nanguï ïnäni bayönänite tömënäni wæ̈mængä” Abadäö bagacäimpa. 19 Tömengä, Botö picængadebo wodo tiëë wadepo quëwengaïmo inte edæ botö baö wænte baï ëñabo inte edæ ædö cæte wëñæ̈ tapæ̈iquïmoo, ante ëñengacäimpa. Ayæ̈, Tada adobaï wëñæ̈ cöwë mänämaï ingaingä inte picængadecä badinque ædö cæte wëñæ̈ manguingää, ante pönengacäimpa. Incæte mänïnö nänö wædö beyænque guïñëñadämaï inte Abadäö wodi Wængonguï nänö änïnö ante godömenque pönengacäimpa. 20 Tömengä, Wængonguï wabänö cæbaingää, ante wædämaï inte wæætë Wængonguï nänö, Cöwë pönö cæcæboimpa, änïnö ante wede pönengacäimpa. Ayæ̈, Wængonguï bitö ñäö entawëmi inte tæ̈ï ëmonte waa cæcæbiimpa, ante godömenque tæ̈ï pïñænte entawëninque Abadäö wodi wede pönengacäimpa. 21 Edæ, Wængonguï në tæ̈ï pïñæ̈nongä inte, Cöwë cæcæboimpa, ante në angaingä inte edæ cöwë cæcæcäimpa, ante Abadäö do ëñëninque edæ wede pönengacäimpa. 22 Tömengä mänömaï wede pönengä beyænque Wængonguï, Abadäö bitö nö entawëmi ïmi abopa, angacäimpa. 23 Mänïne, Bitö nö cæbi ïmi abopa, ante nänö angaïne ïñömö wïï tömengä beyænque yewæ̈mongatimpa. 24 Wæætë mönö beyæ̈ adobaï yewæ̈mongatimpa. Edæ, Mönö Awënë Itota ingante Wængonguï angä ñäni ömæ̈mongacäimpa, ante në angaingä ingante wede pönëmö ïñömonte Wængonguï, Botö ayömo mïnitö nö cæmïni ïmïni abopa, ante badongampa. 25 Wënæ wënæ mönö cædö beyænque mönö Awënë Itota ingante Wængonguï pædæ godongä wængacäimpa. Ayæ̈ mönö beyæ̈ ante cædinque tömengä mönö Awënë Itota ingante, Bitö në nö cædömi inte ñäni ömæ̈mömi beyænque tömënäni botö ayömo nö entawënäni bacædänimpa, ante cædinque angä ñäni ömæ̈mongacäimpa.
Wængonguï badongä ate mönö nö cæmö bamompa
1 Mönö wede pönënö beyænque Wængonguï pönö badongä ate mönö tömengä ayongante edæ nö cæmö bamompa. Ïninque mönö Awënë Itota Codito nänö cægaïnö beyænque Wængonguï piyæ̈në cæcä ate mönö tömengä tönö godongämæ̈ gänë entawente quëwëmompa. 2 Mönö wede pönënö beyæ̈ adocä Codito mönö ïmonte pönö ænte mämongä ate Wængonguï waadete pönö cædinque mönö ïmonte ængampa. Ayæ̈ Wængonguï në ñäö ëmongä weca ongöñömö tömengä pönö badongä ate mönö godongämæ̈ ñäö ëmonte mönö watapæ̈ bacæ̈impa, ante wede pönëninque tomompa. 3 Ayæ̈ wïï mäninque beyæ̈ tomompa. Ïñæmpa, Waocä nänö wæntædämaï inte ee cæquinque caate wæcampa, ante ëñëmö ïninque mönö caate wæmö incæte caate mönö wædö beyæ̈ adobaï tomompa. 4 Ayæ̈ në wæntædämaï inte ee cæmö adinque mönö Wængonguï ayongä në waa cæmö edæ bamompa. Mänömaï bamö ïninque mönö, Watapæ̈ bacæ̈impa, ante pönente tomompa. 5 Mänömaïnö ante në pönente tomö ïñömö edæ mönö ænguënënö ante do æ̈ninque mönö guingo imonte wædämaï ïmompa. Edæ Wængonguï tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante da pönöninque tömengä nänö waadete pönënö adobaï do pönongä æ̈ninque mïmönë entawëmompa. 6 Edæ ïïmaï impa. Mönö aquïïmö pönï ïnömo inte, Ædö cæte cæmöö, ante wæyömonte mönö Codito ïñömö eyepæ̈ pönï pöninque, Mïnitö Wængonguï ayongante wïwa cæmïni ïmïnipa, ante adinque wïwa mönö cædö ante teëmente wæætë wængacäimpa. 7 Waocä guiquënë wacä në nö cædongä ingä adinque tömengä beyæ̈ wæætë dicæ wænguingäa. Incæte, Në waa cædongä wæætë quëwencæcäimpa, ante cædinque adocanque adocanque wabänö Ao ante tömengä beyæ̈ wæætë wæ̈maïnänipa. 8 Incæte, Wængonguï mïnitö ïmïnite nanguï waadete pönengampa, ante odömoncæte ante cædinque mönö Codito ïñömö në wënæ wënæ cæmö ïñömonte mönö beyænque wæætë wængacäimpa. 9 Codito wepæ̈ mönö beyæ̈ pe tæ̈ pe tæ̈ wææ̈ beyænque mönö Wængonguï ayongante nö entawëmö do batamompa. Codito mönö beyæ̈ mänömaï wængaingä inte cöwë godömenque cæcæcäimpa. Ämo ëñëedäni. Wængonguï në pïinte panguënengä ïñongante adocä Codito gä pe æmpote ængä beyænque Wængonguï wæætë mönö ïmonte edæ ata cæpocä quëwencæmöimpa. 10 Mönö edæ Wængonguï tönö mönö godongämæ̈ pïincabo ïñömonte tömengä Wengä mönö beyæ̈ wæætë wængä beyænque mönö Wængonguï tönö godongämæ̈ piyæ̈në cæmö bagamöimpa. Mönö Wængonguï tönö godongämæ̈ piyæ̈në cæmö ïninque tömengä Wengä ïñömö cöwë godömenque cæcæcäimpa. Ämo ëñëedäni. Tömengä adocä do wængaingä inte ñäni ömæ̈monte mïingä quëwëninque mönö ïmonte ængä beyænque mönö wæ̈nämaï inte cöwë quëwencæmöimpa. 11 Ayæ̈ mönö godömenque ïïmaïnö ante ëñengæ̈impa. Mönö Awënë Itota Codito ængä beyænque Wængonguï piyæ̈në cæcä ïninque mönö ñöwo Wængonguï nempo quëwëninque edæ Itota Codito beyæ̈ ante watapæ̈ tomompa.
Tänocä Adäö wodi baï Codito adobaï Tänocä ingampa
12 Docä mæ̈mæ̈ adocanque tänocä incæ ëñënämaï cæcä ïninque mönö wënæ wënæ cæpämo inguipoga do pongatimpa. Ayæ̈ tömengä nänö ëñënämaï cægaïnö beyænque në wæ̈wocacä bagacäimpa. Tömengä wënæ wënæ cæcä ingaingä baï mönö tömämö adobaï në wënæ wënæ cæmö ïmö ïninque edæ mönö waocabo tömämö në wæ̈wocamö edæ do bagamöimpa. 13 Edæ wëënëñedë Möitee wodi nänö wææ änämaï ïñedë incæ waodäni do wënæ wënæ cædäni ingadänimpa. Wënæ wënæ cædäni incæte Wængonguï, Botö wææ änö ante ëñënämaï cæmïnipa, ante ædö cæte apænte anguingää. Ïñæmpa mänïñedë ayæ̈ wææ änämaï ingacäimpa. 14 Në Ponguingä, ante dodäni näni në angaingä ïñömö Tänocä nänö ingaï baï docä Adäö wodi adobaï tänocä ingacäimpa. Incæte Adäö wodi Wængonguï nänö wææ änö ante ëñënämaï cædinque wënæ wënæ cægacäimpa. Wæætë Wængonguï edæ Möitee wodi nänö quëwenganca wææ änämaï ïñongante Adäö wodi pæ̈ïnäni guiquënë wënæ wënæ cædäni incæte tömengä nänö ëñënämaï cægaï baï wïï adobaï ëñënämaï cægadänimpa. Incæte tömënäni në wæ̈wocadäni inte wægadänimpa. 15 Incæte Wængonguï nänö wææ angaïnö ante adocanque nänö ëñënämaï cægaï baï Wængonguï nänö pönongaï ïñömö wïï adobaï impa. Edæ adocanque nänö ëñënämaï cægaï beyænque nanguï ïnäni inte wængadänimpa. Incæte Wængonguï guiquënë nanguï pönï waadete pönö cædinque Itota Codito ingante da pönongä pöninque tömengä adocanque ïnongä waadete eyepæ̈ pönï pönö cæcä ate mönö nanguï pönï ïmö inte quëwëmompa. 16 Onguïñængä adocanque wënæ wënæ nänö cægaï beyæ̈ në wæ̈wocadäni bagadänimpa. Wængonguï nänö pönongaï ïñömö edæ wïï adobaï impa. Adocanque nänö adopoque ëñënämaï cægaïnö ante adinque Wængonguï tömengä ingante apænte äninque edæ, Bitö tente wæquinque impa, angacäimpa. Wæætë Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñënämaï wæætë wæætë cæmö incæte tömengä, Botö ayömo mïni nö entawenguinque impa, ante önonque pönongä ænte entawëmompa. 17 Waocä adocanque incæ Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñënämaï cæcä ïninque tömengä adocanque nänö ëñënämaï cægaï beyænque mönö wæ̈wocamö do bagamöimpa. Wængonguï guiquënë godömenque eyepæ̈ pönï waadete pönö badongä ate tömengä ayongä mönö nö entawëmö bagamöimpa. Ïninque Itota Codito adobaï Adocanque ïñongante mönö tömengä nempo wæ̈wocadämaï inte quëwëninque awënëidi baï badinque quëwëmompa. 18 Mänömaï beyæ̈ adocanque adopoque ëñënämaï cæcä beyænque Wængonguï mönö tömämö ïmonte apænte äninque, Mïni wænguinque wënæ wënæ cæmïnipa, angampa. Ayæ̈ adobaï Adocanque adopoque nänö nö cægaïnö beyænque mönö Wængonguï ayongä nö cæmö bamö ïninque Wængonguï apænte äninque mönö tömämö ïmonte, Mïni quëwenguinque mïnitö botö ayömo nö entawëmïni bamïnipa, angampa. 19 Edæ adocanque nänö adopoque ëñënämaï cægaï beyænque mönö nanguï ïmö incæ edæ në wënæ wënæ cæmö bagamöimpa. Adobaï Adocanque nänö adopoque ëñente cægaï beyænque mönö nanguï ïmö incæ edæ Wængonguï ayongä nö cæmö bagamöimpa. 20 Mönö waocabo wënæ wënæ cæyömonte Wængonguï, Botö wææ änö ëñënämaï inte cæmïnipa, ante edonque acæmïnimpa, ante wææ angacäimpa. Wææ angä ate edonque adinque mönö waocabo wæætë, Nanguï ëñënämaï inte cæte awædö, ante wæyömonte Adocä incæ godömenque nanguï waadete pönö cæcä æ̈mompa. 21 Ïninque mönö ëñënämaï cægaï beyæ̈ mönö në wæ̈wocamö bagamöimpa. Wæætë mönö Awënë Itota Codito waadete pönö nö cæte badongä ate mönö cöwë wæ̈nämaï quëwënguinque Wængonguï ayongä nö entawëmö bagamöimpa.
Codito nempo quëwëninque mönö në wïwa cædongä nempo wïï quëwëmompa
1 Ïninque mönö æbänö anguïï. Pancadäniya ïïmaï änewënänipa. Wængonguï godömenque waadete pönö cæcæcäimpa, ante cædinque mönö godömenque wënæ wënæ cæcæ̈impa, ante tedewënänipa. Mönö ïñömö dicæ mänömaïnö ante tedewenguënëmö ïmongaa. 2 Ïñæmpa ædö cæte mänömaïnö ante tedewenguïï. Wënæ wënæ mönö cæte quëwëmämo pædæ godömo æ̈ninque Codito teëmë mongæ̈ninque wæ̈ñongante mönö tömengä tönö godongämæ̈ wænte baï ïnömo inte ædö cæte godömenque wënæ wënæ cæte quëwenguïï. 3 Mönö Itota Codito nempo quëwengæ̈impa, ante æpæ̈në guiidinque mönö tömengä tönö godongämæ̈ wængaïmö baï batamompa, ante mïnitö ïñömö ëñënämaï ïmïnitawo. 4 Tömengä wænte öñöñongante Mæmpo Wængonguï në ñäö entawënongä inte tæ̈ï ëmönongä inte, Ñäni ömæ̈möe, angä ñäni ömæ̈mongacäimpa. Ïninque mönö ïñömö edæ, Codito tönö ñäni ömæ̈monte baï mönö mïïmö quëwengæ̈impa, ante cædinque æpæ̈në guiidinque tömengä wodido godongämæ̈ guiite baï wænte baï öñontamompa. 5 Edæ tömengä wængä ate godongämæ̈ wænte baï bagaïmö ïninque mönö tömengä ñäni ömæ̈mongä ate tömengä tönö ääwocaque baï ëwocate ñäni ömæ̈monte baï quëwëmaïmompa. 6 Waocä nänö në ö æ̈nïnäni inte tömengä beyænque cæte në quëwënäni baï mönö adobaï wënæ wënæ mönö cædö beyænque wægamöimpa. Mänömaï inte wæyömonte mönö Codito ïñömö, Aamö cæte gocæmïnimpa, ante cædinque wënæ wënæ cæte mönö wentamö mongæ̈ñö ö ænte teëmë mongængantapa. Ee mongæ̈ñongante tömengä ingante awäa timpodäni wængä adinque baonque ante mönö wënæ wënæ cæpämo ïñömö ëwente baï ba ïninque mönö do aamö cæte baï mänïnö ante ëmö cæte gomompa. 7 Waocä æ̈mæ̈wo wængaingä inte edæ ædö cæte wënæ wënæ cæquingää. Edæ tömengä nänö wënæ wënæ cægaïnö ante ëmö cæte aamö cæte baï gogaingä ingampa. 8 Mönö Codito tönö ääwocaque baï ëwocadinque adopoque wængaïmö inte mönö tömengä tönö godongämæ̈ quëwengæ̈impa, ante wede pönëmompa. 9 Edæ do wænte ñäni ömæ̈monte mïingä quëwënongä inte Codito wæætë mempoga wænguingä ïnämaï ingampa. Tömengä ñöwo wæ̈wocadämaï ïñongante tömengä ingante, Wæ̈mäwe, ante ædö cæte anguïï. Ïñæmpa, wæ̈nämaï incæcäimpa, ante do ëñëmompa. 10 Tömengä adopoque wæ̈ninque mönö wënæ wënæ cægaïnö ante æ̈mæ̈wo wido cæcæte ante teëmë mongænte wængacäimpa. Wæætë ñäni ömæ̈monte mïingä quëwëninque tömengä, Wængonguï beyænque cæte quëwencæboimpa, ante quëwengampa. 11 Mïnitö adobaï Codito nempo quëwënömïni inte wïwa mïni cægaïnö ante æ̈mæ̈wo wido cæcæte ante cædinque, Itota Codito tönö adopoque wængaïmö ïmompa, ante wæætë, Mönö Wængonguï beyænque cæte quëwengæ̈impa, ante pönëninque quëwëedäni. 12 Mänömaï beyæ̈ mïnitö, Baonga mönö ñömænguïñö quëwëninque mönö wënæ wënæ cæïnënö ante mönö ëñente cædämaï ingæ̈impa, ante nämä wææ aadinque edæ wënæ wënæ mïni cæïnëwënö ante edæ ëñënämaï inte quëwëedäni. 13 Ayæ̈ mïnitö, Bado, ante edæ, Botö baonca wïwa cæcæ̈impa, ante edæ mïnitö baö quïomë ï incæ wënæ wënæ cæquinque ante edæ godö cædämaï ïedäni. Wæætë do wæ̈wocagaïmïni inte ñäni ömæ̈monte mïïmïni quëwëninque mïnitö wæætë Wængonguï ingante nämä godömïni æncæcäimpa. Edæ, Botö baö ïnï edæ tömäo Wængonguï quï impa, ante pædæ godöninque mïïmïni quëwëñömïnite tömengä wæætë mïnitö tönö godongämæ̈ cædinque nö pönï cæcæcäimpa. 14 Edæ Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñëmïni incæte wïï mänïnö beyænque quëwëmïnipa. Wæætë Wængonguï waadete pönö cæcä beyænque quëwëmïni inte mïnitö wënæ wënæ mïni cæïnëwënö ante ëñente cædämaï inte quëwencæmïnimpa.
Wïwa mönö cæïnëwënö ante mönö ëñënämaï ingæ̈impa
15 Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente beyænque wïï quëwëmö inte mönö Wængonguï waadete pönö cæcä beyænque quëwëmompa. Näwangä impa. Ïninque mönö æbänö cæquïï. Wadäni ïñömö idiquibæ̈ ante pönëninque, Wængonguï pönö cæcä beyænque në quëwënömö inte mönö wæætë wënæ wënæ cæcæ̈impa, ante tedewënänipa. Mönö ïñömö ædö cæte mänömaïnö ante cæquïmöö. 16 Wacä ingante në cæte quëwëmïni bacæte ante cædinque mïnitö, Bado, bitö botö awënë badinque edæ ämi ëñente në cæbo baboe, ämïni ïninque edæ mäningä mïnitö ïmïnite ö ængä ate tömengä beyænque cæte quëwëmaïmïnipa. Mänïnö ante pönëmïniyaa. Ayæ̈ adobaï mïnitö wënæ wënæ cæïnente mïni wædö ante Ao ante cæmïni ïninque mïni wænguinque edæ mänïnö beyænque cæte në quëwëmïni inte wæbaïmïnipa. Wæætë Wængonguï ingante, Bado, bitö botö Awënë ïnömi inte edæ ämi ëñente në cæbo baboe, äninque mïnitö nö cæte mïni quëwenguinque tömengä beyænque në cæmïni babaïmïnipa. 17 Mïnitö doyedë mïni wënæ wënæ cæïnëwënonque ante cædinque mïnitö awënë beyænque cæte në quëwëmïni baï ingamïnimpa. Ñöwo guiquënë Wængonguï nö nänö änö ante odömömöni ëñëninque mïnitö ïïnonque ante edæ në ëñente cæmïni bamïnitapa. Mänömaï bamïnipa, ante adinque botö Wængonguï ingante waa ate pönëninque apæ̈nebopa. 18 Ayæ̈ wënæ wënæ mïni cædö beyænque cæte në quëwëmïni inte wæyömïnite Wængonguï ñimpo cæcä ate mïnitö abæ tawænte ee gote baï quëwëmïnipa. Ñöwo wæætë tömengä nänö nö cædonque ante ëñente cæmïni ïninque mïnitö edæ në nö cædongä nempo quëwëninque tömengä beyænque cæte në quëwëmïni bamïnipa. 19 Mïnitö önömïnique inte æiquedö ædæmö ëñenguïmïnii, ante wædinque botö, Waocä nänö cæï baï impa, ante tededinque odömömo aedäni. Wëënëñedë wënæ wënæ cædinque godömenque quingämë baï quëwencæte ante mïnitö, Bado, ante quïomë incæ mïni baonga wïwa cæquinque pædæ godö cæmïnitapa. Mänömaï beyænque ëñënämaï mïni cæïnëwënö ante ëñente cædinque edæ mïnitö mänïnonque ante në cæte quëwëmïni ingamïnimpa. Ñöwo guiquënë tæiyæ̈ waëmö mïni ëwocate quëwenguinque ante mïnitö baö ïnï edæ, Wængonguï quï impa, ante tömäo pædæ godöedäni. Ayæ̈ mïni nö cæquinque ante edæ tömengä beyænque në cæmïni inte quëwëedäni. 20 Wëënëñedë ïñömö mïnitö wënæ wënæ mïni cæïnënö beyænque cæte në quëwëmïni baï inte wægamïnimpa. Mänïñedë mïnitö në nö cædongä nempo quëwënämaï ingaïmïni inte tömengä nänö angaïnö ante edæ ëñënämaï ingamïnimpa. 21 Mänïñedë quingämë baï mïni cægaïnö ante pönente wædinque mïnitö ñöwo ïñömö guingo imonte bamïnipa. Edæ mänïnö mïni wïwa cægaïnö beyæ̈ ante dicæ watapæ̈ tote bamïniyaa. Ïñæmpa edæ mïni wænguinque mänömaï cægamïnimpa. 22 Ñöwo guiquënë, Wënæ wënæ mïni cæïnëwënö ante idæwaa ëñencæmïnimpa, ante cædinque Wængonguï gä pe æmpote ængä ate mïnitö abæ tawænte baï Wængonguï nempo wæætë ee pongamïnimpa. Ïninque në gä pe æmpocä nempo quëwëninque mïnitö tömengä ingante cæte në quëwëmïni inte mïni cöwë wæ̈nämaï quëwenguinque tæiyæ̈ waëmö ëwocamïni bamïnipa. 23 Mönö waocabo mönö wënæ wënæ cædö beyæ̈ ante paga cæte baï cædinque Wængonguï mönö ïmonte pönö pangä wænguënëmö ïmompa. Wæætë, Wantæpiyæ̈ quëwencæmïnimpa, ante adocä incæ mönö Awënë Itota Codito tönö godongämæ̈ cædinque mönö ïmonte önonque pönö ængä beyænque mönö cöwë wæ̈nämaï quëwëmompa.
Ëñente cæquënëmö inte ñä cæyænte baï ingamöimpa
1 Ïñänäni ëñëedäni. Möitee wodi nänö wææ ante yewæ̈mongaïnö ante do adïmïni ïmïni incæte mïnitö ïïmaï ante ëñëmïniyaa. Edæ, Ëñente cæedäni, ante tömengä mïïnäni quëwënänique ïnänite wææ ante yewæ̈mongacäimpa. Ïninque waocä do wæ̈ningä ïñongante, Cæe, äñömö tömengä mïingä ingampa diyæ̈ cæquingää. Edæ dobæ wængäimpa. 2 Ïïmaïnö ante pönëedäni. Onquiyængä ingante ñänönäni mongä ate tömengä nänöogængä mïingä nänö quëwenganca onquiyængä ïñömö tömengä nänöogængä ingante ëñente quëwencæcäimpa, ante wææ ante yewæ̈mongatimpa. Wæætë edæ tömengä nänöogængä wængä ate onquiyængä owæmpoingä inte adocanque quëwëñongante mänömaïnö ante edæ ædö cæte wææ anguïï. 3 Ïninque nänöogængä ayæ̈ mïingä quëwëñongante onquiyængä wacä ingante godö guëa mongä adinque, Bitö nänöogængä mïingä ïñongante bitö wacä ingante guëa godö mömipa töö, ante pïïnänipa. Incæte tömengä nänöogængä wængä ate abæ tawænte gote baï tömengä adocanque quëwëñongante, Wacä ingante mönämaï incæbiimpa, ante ædö cæte wææ anguïnänii. Do owæmpodingä inte wacä ingante mongä adinque tänocä quëwengampa diyæ̈ wææ anguïnänii. Edæ owæmpodingä inte tömengä do mongampa. 4 Mänömaï beyæ̈ botö tönïñamïni, Mönö adobaï ïmompa, ante ämo ëñëedäni. Ñänönäni në möningä ïñömö ëñente cæquënengä ingä baï mïnitö wëënëñedë adobaï Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente cæquënëmïni inte ñä cæyænte baï ingamïnimpa. Mänömaï inte wæyömïnite Codito ïñömö, Mïnitö botö nempo quëwëninque waincate baï cæmïni badinque Wængonguï beyænque ante ëñente cæcæmïnimpa, ante pönö cægacäimpa. Tömengä baonga ponte ëñadinque mönö beyæ̈ wæ̈ninque ñäni ömæ̈mongacäimpa. Ïninque mönö tömengä tönö adobaï wænte baï ingaïmö inte mönö wëënëñedë mönö ëñenguënengaïnö ante edæ ædö cæte wæætë ëñenguënëmö inguïmöö. Wæætë edæ në ñäni ömæ̈mongaingä nempo quëwënömo inte mönö tömengä quïmö ïnömö ïmompa. 5 Doyedë ïñömö mönö në wæ̈wocamö ïnömö inte baonque ante pönente mönö quëwëñedë Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente wædinque godömenque wïwa cæïnëwente wæmö batamompa. Ïninque mönö baaca incate baï cædinque mönö wænguinque wënæ wënæ cætamompa. 6 Wëënëñedë wææ änäni ate mönö, Ædö cæte ëñente cæquïï, ante ñä cæyænte baï wægaïmö inte mönö edæ Codito tönö adopoque wænte baï ñï cæyænte baï bagamöimpa. Ñöwo guiquënë adopoque wængaïmö inte mönö Möitee wodi pedæ̈ne ante nänö wææ ante yewæ̈mongaïnö ante wïï ëñente cæquënëmö inte abæ tawænte baï gomompa. Wæætë edæ Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca beyæ̈ quëwëmö ïnömö inte mönö tömengä mïïne nänö änonque ante ëñente cæmö ïmompa.
Wënæ wënæ botö cædö beyæ̈ ante wæbopa, ante
7 Ïninque æbänö ante anguïmoo. Möitee wodi, Wënæ wënæ cæquï, ante yewæ̈mongacäimpa, ante botö dicæ antawogaa. Ædö cæte edæ mänömaï anguïï. Ïñæmpa tömengä wææ änämaï ingä baï botö, Quïnö wënæ wënæ cæte ï, ante ëñënämaï incædömoimpa. Botö edæ, Wacä quï æ̈ïnente wæbo incæte botö æ̈nämaï inte ee abo inte waa cæbopa, ante pönengaboimpa. Möitee wæætë, “Wacä quï ante æ̈ïnente wædämaï ïe,” ante wææ angä beyænque botö, Æ æ̈ïnente botö wædö incæ wënæ wënæ impa, ante tæcæ ëñentabopa. Mänïnö ante änämaï ingä baï botö, Wënæ wënæ impa, ante ëñënämaï incædömoimpa. 8 Ïninque në wënæ wënæ cædömo inte botö Möitee nänö wææ angaïnö ante önömoncaque ëñente ate botö quingämë baï tömancoo ante godömenque æ̈ïnente wætabopa. Edæ tömengä wææ änämaï ingä baï mönö wënæ wënæ cædö ïñömö edonque ïnämaï inte edæ dæ ante baï incædönimpa. 9 Möitee wodi wææ ante nänö yewæ̈mongaïnö ante botö adämaï ïmoyedë botö önonque wædämaï quëwengaboimpa. Wæætë, Ïïmaï wææ ante yewæ̈monte ongompa, ante adinque botö, Æ, wënæ wënæ cæbo ïmopa, ante tæcæ ëñëninque, 10 edæ näñe wænte baï botö, Wæ̈wocabo ïmopa, ante wætabopa. Edæ, Ïïmaï cædinque quëwencæmïnimpa, ante wææ ante nänö yewæ̈mongainta adinque botö edæ, Botö wænguinque wïï ëñente cæbopa, ante tæcæ ëñëninque wætabopa. 11 Edæ Möitee wodi wææ ante nänö yewæ̈mongainta do adïmo inte mänïnö ante ëñënämaï cædinque botö pante wænguinque wënæ wënæ cætabopa. Edæ, Önonque wënæ wënæ cæte tocæ̈ï, ante wapiticæ̈ pönente cæyömote tömengä nänö wææ angaïnö ante odömönäni ëñëmo beyænque botö, Æ, botö wænguinque wënæ wënæ cæbopa, ante wægaboimpa. 12 Wængonguï nänö wææ angaïnö ïñömö tæiyæ̈ waëmö ïnepa. Ayæ̈ Möitee wodi adobaï mänïne tæiyæ̈ waëmö ïnedö ante apæ̈nedinque, Ïïmaï cæedäni, ante wææ äninque, Mïni waa cæte quëwenguinque ëñente cæcæmïnimpa, ante nöingä pönï angacäimpa. 13 Ïninque tömengä, Mïni waa quëwenguinque impa, ante nänö wææ angaïnö incæ botö ïmote ædö cæte wæ̈nonguïï. Wængonguï wæætë, Quïnö wënæ wënæ cæte ï, ante edonque acæmïnimpa, ante pönö waa cædinque, Mïnitö ëñënämaï ïmïni beyænque mïni wænguinque impa, ante wææ angacäimpa. Ïninque Wængonguï nänö wææ angaïnö beyænque botö ïñömö, Wënæ wënæ cægaboimpa, ante edonque atabopa. 14 Mïnitö tæiyæ̈ waëmö ëwocacæmïnimpa, ante Wængonguï mönö önöwoca beyænque ante wææ angacäimpa, ante do ëñëmompa. Incæte botö wïwa cædönö beyænque cæte në quëwëmo inte botö edæ ömæwocate baï inte wæbopa. 15 Edæ botö waa cæïnente wædö ante cædämaï inte botö wæætë edæ, Wïï cæïnente awædö, ante botö pïinte adö incæ edæ do cæte wæbopa. Ïninque botö, Æbänö cæboo, ante ëñënämaï ïmopa. 16 Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñënämaï cæbo incæte botö ëñënämaï botö cædö ante wïï cæïnëmopa. Mänömaï botö wïï cæïnënö beyænque botö, Wængonguï waa cædinque wææ angacäimpa, ante baï cædinque tömengä nänö wææ angaïnö ante edæ Ao ante baï cæbopa. 17 Incæte botö wodi wïï tömëmo änö ante cæbopa. Wæætë edæ botö wïwa entawënö beyæ̈ wïï cæïnente botö wædö ante do ëñente cædinque wæbopa. 18 Edæ ancaa waa cæïnente wæbo incæte botö dicæ waa cæbogaa. Mänömaï beyæ̈ botö, Botö baonga quëwëninque botö waa cæquïnö ïñömö edæ dæ ampa, ante do ëñëmopa. 19 Waa pönï botö cæïnënö incæ cædämaï inte wæbopa. Wæætë edæ wënæ wënæ cæte botö wïï cæïnente wædö ante ancaa cæte wæbopa. 20 Ïninque botö wïï cæïnëmo inte do cæbo ïninque wïï tömëmo cæbopa. Wæætë wïwa cæquinque botö entawënö beyænque edæ wënæ wënæ cæte wæbopa. 21 Waa cæïnente wæbo incæte botö wënæ wënæ cæquïnö edæ do entawente wæbopa. Ïninque botö ñä cæyænte baï ïmopa, ante do abopa. 22 Edæ botö Wængonguï nänö wææ angaïnö ante mïmönë pönëninque watapæ̈ tobopa. 23 Incæte, Wængonguï nänö wææ angaïnö ante botö pönënö incæ ëñënämaï ingæ̈impa, ante botö edæ wade wææ ante entawente baï inte wæbopa. Ïninque nämä wææ ante baï mïmönë botö pönënö tönö wade, Ëñënämaï ingæ̈impa, ante wææ ante botö entawënö tönö näëmæ̈ guëadö guëa cæ baï inte wæbopa. Edæ mänïne beyæ̈ wïwa botö cæquïnö entawëninque botö yæguincamenca ñä cæyænte baï inte wæwëmopa. 24 Edæ cætawente wænguï wæ. Botö wïwa cæquïnö entawente beyæ̈ botö wænguïñö ëñate wæyömote æcänö edæ æ̈na beyænque quëwëmaïmoo, ante wæbopa. 25 Edæ, Itota Codito beyænque quëwenguïmo ïmopa, ante botö Wængonguï ingante waa ate pönente apæ̈nebopa. Ïninque Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñëninque botö tömëmo mïmöno tömengä beyænque cæte në quëwëmo ïnömo ïmopa. Incæte botö ëñayö beyæ̈ botö wïwa cæïnënö beyænque cæte në quëwëmo inte wæbopa.
Wængonguï Önöwoca ingante ëwocate quëwengæ̈impa
1 Ïninque mönö Itota Codito nempo quëwëninque mönö wïwa cæïnente wæwënö ante cædämaï ïnömö inte wæætë tömengä Önöwoca pönö angä ëñëninque cæte quëwëmö adinque Wængonguï ïñömö, Mïni wænguinque, ante apænte änämaï ingampa. 2 Edæ wïwa cæïnente mönö wæwënö ante mönö wænguinque ëñente cæyömonte Itota Codito ïñömö pönö gä peyæmpote baï ö ængä beyænque mönö abæ tawænte ee gote baï quëwëmompa. Ayæ̈ tömengä Önöwoca në quëwënongä nänö wææ änö ante wæætë mönö ëñente cæïnente quëwëmompa. 3 Edæ Möitee wodi, Ïïmaï cæedäni, ante wææ äñongä mönö ïñömö wïwa cæïnente mönö wæwënö beyænque aquïï pïñæ̈nämaï ëñadömö inte, Mönö ædö cæte ëñente cæquïï, ante wægamöimpa. Mönö waocabo mänömaï wënæ wënæ cædömö inte wæyömö Wængonguï wæætë, Waocä bacæcäimpa, ante tömengä Wengä ingante da pönongä pöninque mönö wïwa cæïnentai baï adotai baï ëñate pægacäimpa. Ëñate pædinque tömengä nämä baö nänö ëñayö ante edæ, Wængonguï quï impa, ante pædæ godonte baï cædinque wënæ wënæ mönö cædö beyænque ante wængacäimpa. Mänömaï cædinque Wængonguï mönitö ïmönite apæ̈nedinque, Mïni wænguinque mïnitö baonga ëñadinque wënæ wënæ cæmïni awædö, ante apænte angacäimpa. 4 Mänömaï pönö cædinque tömengä, Wïwa cæïnente mïni wæwënö ante ëñente cædämaï inte mïnitö ñöwo wæætë botö Önöwoca ingante ëwocadinque tömengä beyænque quëwëmïnipa. Ïninque nö pönï botö wææ angaïnö ante tömänö ante ëñëninque nö cæte quëwencæmïnimpa, ante cægacäimpa. 5 Adopoque ëñadinque baonque në ëñadäni guiquënë wïwa cæïnente näni wæwënö ante pönente cædänipa. Mempoga ëñadinque Wængonguï Önöwoca ingante në ëwocadäni guiquënë tömengä nänö änonque ante pönente cædänipa. 6 Wïwa cæïnente näni wæwënö ante cæcæte ante në pönëwënäni guiquënë tömënäni näni wænguinque mänïnö ante pönëwënänipa. Wæætë Wængonguï Önöwoca angä ëñente në pönënäni guiquënë tömënäni näni gänë entawente quëwenguinque edæ mänömaï pönënänipa. 7 Waodäni wïwa näni cæïnente wæwënö ante cæcæte ante në pönëwënäni ïñömö edæ Wængonguï ingante pïinte cædänipa. Wængonguï nänö wææ änö ante tömënäni önömoncaque ëñënäni inte edæ wïï ëñente cædänipa. Ïñæmpa tömengä Önöwoca ingante ëwocadänipa diyæ̈ ëñente cæquïnänii. 8 Wïwa cæïnente näni wæwënö ante cæcæte ante në cædäni ïñömö, Wængonguï waa acæcäimpa, ante ancaa cædäni incæte Wængonguï wæætë edæ waa todämaï incæcäimpa. 9 Mïnitö guiquënë Wængonguï Önöwoca ingante ëwocamïni ïninque edæ wïwa cæïnente mïni wæwënïnö ante cædämaï inte quëwëmïni ïmaïmïnipa. Wæætë edæ tömengä Önöwoca angä ëñente cæte quëwëmaïmïnipa. Incæte waocä æcämenque incæ Codito Önöwoca ingante ëwocadämaï ingä ïninque tömengä wæætë Codito nempo quëwënämaï ïmaingampa. 10 Mïnitö guiquënë Codito ingante entawëmïni ïninque wënæ wënæ mïni cægaïnö beyænque mïnitö baö incæ tömengä tönö adopoque wænte baï ëñamïnipa. Incæte Codito nänö nö cædönö entawëmïni inte mïnitö önöwoca mempoga ëñate baï mïïwoca ëwocamïnipa. 11 Itota ingante Wæmpocä, Ñäni ömæ̈möe, angä ëñëninque ñäni ömæ̈mongacäimpa. Ayæ̈ mïni baö ñömæ̈intai ëñayömïnite tömengä Önöwoca pö guiidinque quëwengä ïninque Wæmpocä wæætë mïnitö ïmïnite, Ñäni ömæ̈möe, ante adobaï angä ñäni ömæ̈moncæmïnimpa. Edæ tömengä Önöwoca mïni në ëwocadongä tönö tömengä pönö cæcä ate mïnitö baö incæ ñömæ̈nämaï intai bacæ̈impa. 12 Ïninque botö tönïñamïni ëñëedäni. Wængonguï Önöwoca angä ate mönö ëñente cæquënëmö ïmompa. Wæætë wïwa cæïnente mönö wæwënö ante wïï ëñente cæte quëwenguënëmö ïnömö ïmompa. 13 Ïñæmpa wïwa cæïnente mïni wæwënö ante ëñente cæmïni ïninque mïni æ̈mæ̈wo wænguinque cæbaïmïnipa. Wæætë Wængonguï Önöwoca ingante ëwocadinque mïnitö wïwa mïni cædïnö ante wido cæmïni ïninque mïni quëwenguinque ïmaimpa. 14 Ædänidö ïnänite Wængonguï Önöwoca töö æ̈mænte angä ate ëñente goda ïñömö tömënäni ïñömö edæ Wængonguï wënäni ïnänipa. 15 Mïnitö guïñente mïni wægaïnö beyænque ñä cæyænte baï në quëwengaïmïni inte ñöwo wæætë Wængonguï Önöwoca ingante æ̈ninque wïï adobaï guïñente wæmïni ïmïnipa. Wæætë Wængonguï Önöwoca pönö cæcä beyænque mïnitö näwä wëmïni bamïnipa. Ayæ̈ tömengä Önöwoca pönö cæcä ænte ëwocadinque mönö guïñënedämaï inte edæ, Mæmpo, botö Wæmpo, ante apæ̈nemompa. 16 Edæ mönö mïmönë ponte apæ̈nedinque Wængonguï Önöwoca incæ, Bitö Wængonguï näwä wëmi ïnömi ïmipa, ante apæ̈necampa. 17 Ïninque mönö Wængonguï wëmö ïnömö inte tömengä nänö pönonguincoo në ænguïmö ïmompa. Edæ Codito tönö äanque baï caate wæmö ïninque mönö tömengä ñäö baï nänö ëmö baï ñäö adobaï ëmöninque tömengä tönö edæ godongämæ̈ ænguïmö ïmaïmompa.
Ñäö baï mönö entawenguïmämo
18 Botö ïïmaï ante pönëmopa. Ñöwo caate mönö wæpämo ïñömö pönömenque ïñonte ïincayæ̈ ate ñäö baï mönö ëmonguïmämo guiquënë wïï adobaï wædænque inte godömenque nanguï pönï ingæ̈impa. 19 Æyedënö Wængonguï wënäni tæ̈ï ëmonte badinque edonque a ongonguïnänii, ante acæte ante edæ Wængonguï nänö badongaincoo incæ nanguï aïnente wædinque wänö conte baï ongoncoopa. 20 Edæ wënæ wënæ cædämaï incoo ïñonte mönö waocabo mönö ëñënämaï cægaïnö beyæ̈ Wængonguï nänö badongaincoo önoncooque baï bagatimpa. Wïï nämä änö beyæ̈ mänömaï bagatimpa. Wæætë Wængonguï në, Ïincayæ̈ ate watapæ̈ bacæ̈impa, ante angaingä inte adocä angä beyænque önoncooque baï bagatimpa. 21 Edæ Wængonguï nänö badongaincoo ñömænguincooque inte yæguincamenca ñä cæyænte baï wæyoncoote Wængonguï gä pe æmpote baï godö cæcä beyænque ñömæ̈nämaï inguincooque bacæcoimpa. Mönö Wængonguï wëñæ̈mö ïñömonte tömengä pönö ñimpo cæcä ate mönö abæ tawænte baï tæ̈ï ëmonte bamö baï tömengä nänö badongaincoo adobaï abæ tawænte baï mïincooque bacæcoimpa. 22 Wëñæ̈ nantate, Æiquedö ëñaquingää, ante näni wæ baï Wængonguï nänö badongaincoo incæ ñöwo ganca godongämæ̈ nantate baï, Æiquedö waa baquïï, ante ö ö wæconcoopa. 23 Ayæ̈ Wængonguï mönö ïmonte mä pönöninque tömengä Önöwoca ingante pönongä ænte do ëwocamö ïnömö inte mönö adobaï, Mönö baö mïïñö ëñaquinque æiquedö Wængonguï wëñæ̈mö ædæmö baquïï, ante nanguï æ̈ïnente wänö conte ö ö wæmompa. 24 Edæ Codito, Botö ïincayæ̈ ate badömo ate watapæ̈ bacæ̈impa, ante pönëedäni, äninque mönö ïmonte edæ ængä beyænque quëwëmompa. Ïninque mänïnö edæ, Watapæ̈ bacæ̈impa, ante nänö angaïnö ïñömö ïinque ba acæte ante mönö ayæ̈ wänö cömompa. Mänïnö watapæ̈ do ba amö baï mönö, Ayæ̈ ate watapæ̈ ba acæ̈impa, ante änämaï incædömöimpa. Waocä do æ̈ningä inte, Æ̈ïnente wæbopa, ante quïnante anguingää. Ïñæmpa edæ dobæ ængantapa. 25 Ïninque mönö æ̈ïnente wædö ante mönö cöwë ængæ̈impa, ante wede pönëmö ïninque mönö wæntædämaï inte ee wänö cömompa. 26 Ayæ̈ adobaï mönö aquïïmö pönï ïñömonte Wængonguï Önöwoca mönö beyæ̈ cæcampa. Æbänö cæte Wængonguï ingante apæ̈nequïï, ante ëñënämaï inte wæyömonte tömengä wïï waomö tededö ante apæ̈nedinque tömengä önöwënenque mönö beyæ̈ apæ̈necampa. Mänïnö tömengä nänö tededönö ante mönö guiquënënö inte önöneca ædö cæte tedequïï. 27 Mönö Wængonguï quïmö tæiyæ̈ waëmö ëwocamö ïñömonte Wængonguï Önöwoca ïñömö mönö beyæ̈ apæ̈nedinque, Mæmpo Wængonguï nänö angaïnö baï bacæ̈impa, ante pönëninque apæ̈necampa. Ïninque mönö mïmöno do adongä inte Mæmpo Wængonguï ïñömö edæ, Botö Önöwoca æbänö pönëninque apæ̈necää, ante do ëñengampa.
Në tæ̈ï ëmöninque mönö gänä cæmö ïmompa, ante
28 Wængonguï, Botö änö baï ïinque bacæ̈impa ante cæcæmïnimpa, ante mönö ïmonte aa pegacäimpa. Ïninque tömengä nänö änö baï në cæmö inte mönö tömengä ingante waadete pönëmö ïñömonte Wængonguï wæætë mönö beyænque cöwë waa pönö cæcä ate mönö edæ, Inguipoga æbämë ba incæte mönö waa pönï quëwenguinque impa, ante edæ do ëñëmompa. 29 Doyedë badöninque Wængonguï ïñömö, Botö Wengä Bamoncadengä ïñongante ïïnäni tömengä biwïidi badinque nanguï ïnäni yebænte bacædänimpa, angacäimpa. Ïninque tömengä mänömaï cæcæte ante cædinque, Do botö në agaïnäni ïñömö tömënänique botö Wengä nänö entawënö baï adobaï entawencædänimpa, ante badongacäimpa. 30 Ayæ̈, Botö Wengä nänö entawënö baï entawencæmïnimpa, ante nänö në angaïnäni ïñönänite do aa pegacäimpa. Ayæ̈ tömengä nänö aa pegaïnäni adodäni ïnänite, Botö ayömo mïnitö nö cæmïni bacæmïnimpa, ante badongacäimpa. Tömengä ayongä nö cædäni në bagaïnäni ïnänite tömengä, Mïnitö tæ̈ï ëmonte badinque ñäö baï ëmonte bacæmïnimpa, ante do badongacäimpa. 31 Ïninque æbänö ante anguïmoo. Edæ Wængonguï mönö tönö godongämæ̈ cæcä ïñongante æcänö mönö ïmonte bæ taquingää. Edæ dæ angampa. 32 Tömengä Wengä adocanque ïñongante Wængonguï pæ gompodämaï inte da pönongä pöninque tömengä wæætë mönö tömämö beyæ̈ teëmente wæætë wængacäimpa. Mäningä ingante da pönöninque Wængonguï tömengä nänö ëagaincoo ante ædö cæte pönönämaï inguingää. Edæ, Botö Wengä tönö godongämæ̈ entawencæmïnimpa, ante Wængonguï tömancoo do pönongä æ̈mompa. 33 Wængonguï mönö ïmonte apænte ængä ongöñömonte æcänö, Wïwa cæbipa töö, ante apænte anguingää. Ïñæmpa Wængonguï incæ, Botö ayömo mïnitö edæ nö cæmïni ïmïnipa, ante badongä bamöimpa. 34 Itota Codito në wængaingä inte godömenque ñäni ömæ̈mongaingä inte Wængonguï tömëmæ̈ ïnö do tæ̈ contate a ongongampa. Ayæ̈ mönö beyæ̈ Wængonguï ingante cöwë apæ̈necampa. Tömengä mänömaï cæcä adinque mönö ïmonte æcänö, Bitö wænguinque, ante apænte anguingää. Ïñæmpa wïï eyepæ̈ ïnänipa. 35 Codito mönö ïmonte waadete pönente aayongä æcänö gä pe æmpote ö ænguingää. Edæ, Ædö cæte cæquïmöö, ante wæmö incæ caate wæwëmö incæ mönö ïmonte togænte pänäni wæmö incæ mänömaï wæyömonte mönö Codito dicæ mänïñedë edæ waadedämaï inguingää. Mönö wænguinque gue æ̈nente wæmö incæ weocoo ömaamö inte wæmö incæ tömengä mönö ïmonte dicæ waadedämaï inguingää. Quïëmë beyæ̈, Mïni wænguinque, ante wææ änäni wæyömonte yaëmenca tacadäni wæyömonte Codito mänïñedë dicæ waadedämaï inguingää. 36 Edæ Wængonguï ingante ämotamïni ante baï yewæ̈mongatimpa. “Bitö beyænque wæ̈nönäni wænguï wæ, antemönitö tömää itædë wæmönipa. Obegaidi ïnänite, Wæ̈nongæ̈impa, ante änäni baï,mönitö ïmönite adobaï, Wæ̈nongæ̈impa, ante pïïnäni wæmönipa,” ante yewæ̈monte ongö aedäni. 37 Edæ mänïmämo mönö wæpämo tömämämo pö ate wædömö incæte mönö ïmonte në waadete pönengä nempo ongöninque mönö tæ̈ï ëmonte godömenque gänä cæte ongömompa. 38 Botö do ëñente pönëmopa. Mönö në waadete pönengä nempo ongöñömonte mönö wænguïmämo incæ mönö quëwenguïmämo incæ anquedoidi incæ wënæidi incæ ñöwopämo incæ ïincayæ̈ ponguïmämo incæ tæ̈ï näni pïñæ̈mämo incæ mänïmämo tömämämo ædö cæte mönö ïmonte gä pe æmpote ö ænguïï. 39 Ayæ̈ edæ æibæ mönö æite wæquïmämo incæ guiibæ mönö wæænte wæquïmämo incæ quïëmë Wængonguï nänö badongaïmämo incæ mänïmämo tömämämo ïñömö mönö Codito nempo ongöñömonte ædö cæte gä pe æmpote ö ænguïï. Edæ Wængonguï nänö waadete pönënö entawëninque mönö Awënë Itota Codito ïñömö mönö ïmonte waadete pönëninque pæ gompoyongante mänïmämo tömämämo incæ gä pe æmpote ö æ̈nämaï ingæ̈impa. Ämo ëñëmaïmïnipa.
Idægoidi ïnänite Wængonguï apænte angacäimpa, ante
1 Botö ïñömö edæ mïmö entawëmo inte nämä apænte pönëñömote Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca adoyömö ante apæ̈necä ïninque botö ædö cæte babæ wapiticæ̈ anguïmoo. Edæ Codito nempo quëwënömo inte botö nö pönï apæ̈nedinque ïïmaï ämopa. 2 Mïmöno cöwë cæwënente wæwëmo inte botö ïïmaï ante pönëninque nanguï wæbopa. 3 Botö guiidënäni botö tönö adodäni ïnönäni ïñönänite Wængonguï ængä beyænque quëwencædänimpa, ante botö nanguï äninque wæbopa. Ïninque Wængonguï tömënäni ïnänite, Quëwencæmïnimpa, ante æ̈ninque wæætë botö Codito nempo quëwëñömote botö ïmote pïïninque tatodonte wido cæcä baï botö Ao ante piyæ̈në cæcædömoimpa. 4 Tömënäni ïñömö idægoidi ïnänipa. Wængonguï pæpogacä pædäni ïninque tömënänique tömengä wënäni ingadänimpa. Tömënäni ïnänite Wængonguï ñäö entawente nänö tæ̈ï ëmönö ante odömongä adinque tömënänique në agaïnäni ïnänipa. Tömënäni ïnänite apæ̈nedinque Wængonguï, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, ante cægacäimpa. Ïïmaï cæedäni, ante tömengä tömënäni ïnänite täno wææ angä ëñente mänïnö nänö wææ angaïnö ante tömënänique në mangaïnäni ïnänipa. Wængonguï oncönë ñæ̈næncönë wadäni guiidämaï ïñönänite idægoidique guiite tömengä ingante waa ate ædæ wæænte apæ̈nedänipa. Tömënänique ïnänite Wængonguï, Cöwë waa cæcæboimpa, ante mä apæ̈negacäimpa. 5 Mönitö, Mæ̈mæ̈idi, ante möni në angaïnäni incæ idægoidi mæ̈mæ̈idi adodäni ïnänipa. Ïninque tömënäni Pæ̈ingä badinque mönö Codito inguipoga ëñagacäimpa. Tömengä ïñömö tömämö Wængonguï ïnongä ingampa, ante adinque mönö tömengä ingante apæ̈nedinque, Tömëmi toquinque pönö waa cæbi æ̈mönipa, ante mönö cöwë ñimpo cædämaï apæ̈necæ̈impa. Mänömaï impa, ante botö, Amëë, ämopa. 6 Idægoidi quëwencædänimpa, ante nänö angaïnö baï Wængonguï cædämaï ingacäimpa, ante botö dicæ ämogaa. Wæætë edæ ïïmaï impa. Näwä idægoidi näni wede pönënö baï pancadäniya pönënämaï ïnäni ïñönänite botö tömënäni ïnänite, Näwä idægoidi ïnänipa, ante apæ̈nedämaï ïmopa. 7 Edæ Abadäö wodi pæ̈ïnäni incæ pancadäniya ïñömö, Abadäö wodi wënäni, mönö änönäni wïï ïnänipa. Wæætë, “Botö ayömo Itæca wënänique bitö pæ̈ïnäni inguïnäni ïnänipa,” ante mæ̈mæ̈ Abadäö ingante Wængonguï angampa, ante yewæ̈mongatimpa. 8 Mänömaï ï ïninque Abadäö tapæ̈icä në ëñate pædäni ïnänite Wængonguï, Abadäö wënäni, ante angantawogaa. Wæætë Abadäö wodi ingante apæ̈nedinque, Bitö wënäni bacædänimpa, ante Wængonguï nänö në angaïnäni guiquënë tömënänique tömengä wënäni ïnänipa. 9 Edæ, “Ïïñedë impa, ante botö änöñedë botö adodö pömo ate mänïñedë ate edæ Tada incæ wëñængä onguïñængä ingante mancæcäimpa,” äninque Wængonguï, Mänïnö botö änö baï cöwë cæcæboimpa, angacäimpa. 10 Wïï mäninque impa, ante ëñengæ̈impa. Godömenque ïïmaï ante mönö pönengæ̈impa. Wæmpocä adocanque tapæ̈icä ate Adebeca wodi wëna äancadënaque ëñagadaimpa. Mänïna wæmpocä ïñömö mönö wæ̈mæ̈ Itæca wodi ingacäimpa. 11 Tömënä wëna ayæ̈ ëñadämaï ïñedë ædö cæte wënæ wënæ cæquïnaa, ædö cæte waa cæquïnaa. Incæte edæ Wængonguï, Ïingä ingante apænte æncæboimpa, ante nänö angaïnö ante cöwë bacæ̈impa, ante cædinque, 12 tömëna ayæ̈ cædämaï ïñönate Wængonguï në aa pedongä inte, “Bamoncadengä incæ ayæ̈mengä ingante në cæcä incæcäimpa,” ante Adebeca wodi ingante apæ̈negacäimpa. 13 Adobaïnö ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongadänimpa. “Aacobo ingante waadete pönengaboimpa. Etawoo ingante guiquënë pïinte agaboimpa,” ante yewæ̈mongatimpa. 14 Ïninque mönö æbänö anguïï. Wængonguï dicæ nö cædämaï ingantawogaa. 15 Wæætë Möitee wodi ingante apæ̈nedinque Wængonguï ïïmaï angacäimpa. “Waocä adocanque ingante botö, Wïï päïnëwædö, äninque tömengä ingante do godö ñimpo cædinque pänämaï incæboimpa. Adocanque ingante në waadete cæïnëmo inte botö tömengä ingante do godö waadete waa cæcæboimpa,” angacäimpa, ante yewæ̈mongatimpa. 16 Ïninque waocä nanguï cæïnengä incæte waocä nanguï cæcä incæte Wængonguï wïï waocä nänö cædö beyænque apænte ængampa. Wæætë nämä nänö waadete waa cæïnënö beyænque Wængonguï waocä ingante godö apænte ængampa. 17 Edæ awënë Padaönö wodi ingante apæ̈nedinque Wængonguï, “Botö ïïmaï ante cæcæte ante bitö ïmite ængö cætabopa. Edæ bitö ïmite ængö cædinque tæ̈ï pïñænte pönö cæbo adinque waodäni, Wængonguï tæ̈ï pïñængä inte mänömaï cæcampa, ante botö ëmöwo ante inguipoga tömäo apæ̈nedäni do ëñencædänimpa, ante cætabopa.” Wængonguï mänömaïnö ante Padaönö ingante apæ̈necantapa, ante yewæ̈mongatimpa. 18 Ïninque Wængonguï, Adocanque ingante godö waadete ñimpo cæcæboimpa, äninque tömengä ingante do godö waadete ñimpo cæcampa. Wæætë wacä ingante guiquënë, Godö cæbo ate mïmö ömædengä bacæcäimpa, äninque Wængonguï tömengä ingante do cæcä ate edæ mïmö ömædengä bate wæcampa. 19 Mänömaïnö ante yewæ̈mömo adinque bitö wabänö ïïmaï anguïmi, ante awædö. “Ïñæmpa mönitö Wængonguï nänö änö ante Baa änämaï ïñömönite tömengä, Mïnitö beyænque impa, ante quïnante pïinte angää.” Mänömaïnö ante ämitawoo. 20 Bitö ïñæmpa önömique ïnömi inte Wængonguï ingante wæætedö wæætë ämii. Në badongä ingante tömengä nänö në badöninca incæ dicæ, “Botö ïmote quïnante mänömaï badöwëmii,” ante dicæ anguïï. 21 Në bædongä ïñömö daibo pancaiya æ̈ninque waa pönï wamoncade bædinque ado daibo pancaiya æ̈ninque önonque ëwenguincade bæyongante æcänö në bædingä ingante Baa anguingää. Në bædongä ïñömö në änongä inte bæcampa. Edæ Baa anguïmii. 22 Wængonguï nänö në pïïnäni ïñömö tömënäni näni ömæ̈e ëwente wæquinque wïwa cæyönänite tömengä piyæ̈në cædinque wantæpiyæ̈ pänämaï inte ee ongongantawo. Ïñæmpa tömengä nänö pïïmämo ante adinque do wæcædänimpa, ante cædinque ayæ̈ tömengä nänö tæ̈ï pïñæ̈mämo ante edonque acædänimpa, ante cædinque Wængonguï mänömaï ee ongongä apa änewëë. 23 Ayæ̈ wæætë, Botö waadete godö waa cæbo æ̈näni inte edæ tömënäni ïñömö botö ñäö baï botö ëmönö ante acædänimpa, ante cædinque Wængonguï mänömaï pänämaï inte edæ ee cæcampa. Wæætë, Tömënäni ñäö ïñömö quëwencædänimpa, ante tömengä godö badongä ate tömënäni ñäö baï ëmönänipa. 24 Edæ möni oodeocabo ïñömönite mïnitö oodeomïni ïnämaï ïñömïnite Wængonguï mönö tömämö ïmonte mänömaï cæcæte ante aa pegacäimpa. 25 Wængonguï ïïmaï angampa, ante Ootea wodi yewæ̈mongacäimpa. “Botö guiidënäni ïnämaï ïñönänite botö wæætë,Botö guiidëmïni, ante apæ̈necæboimpa. Onquiyængä botö në waadedämaï ingainga ïñongante botö wæætë,Botö në waadebi ïmipa, ancæboimpa. 26 Ayæ̈, ‘Botö guiidëmïni ïnämaï ïmïnipa,’ ante botö ongonte äñömö adoyömö ongöninquebotö wæætë edæ, ‘Botö Wængonguïmo në Quëwëmo wëmïni ïmïnipa,’ ancæboimpa.” Ante adocä Wængonguï nänö änö ante yewæ̈mongacäimpa. 27 Idægoidi ïnänitedö ante yedæ äninque Itaiya wodi ïïmaï apæ̈negacäimpa. “Gäwapæ̈ wedeca ëmönaicoo nanguï pönï öñö baï idægoidi adopodäni nanguï pönï ïnäni incæte pancadäniya guiyä wææntodönï baï mänimpodänique quëwencædänimpa. 28 Edæ Wængonguï, Inguipoga quëwënäni ïnänite apænte äninque botö angaïnö baï do edæ cæcæboimpa, ante në apæ̈negaingä inte tömengä adocä, Idæwaa, ante quingæ̈ pönï edæ ïinque cæcæcäimpa,” ante Itaiya wodi yewæ̈mongacäimpa. 29 Adocä Itaiya wëënë ïïmaïnö ante nänö apæ̈negaïnö baï impa. “Mönö Awënë në Tæiyæ̈ Awënë tæ̈ï pïñæ̈nongä inte dodäni ïnänite, Mïnitö pæ̈ïnäni yebænte nanguï ïnäni bacædänimpa, ante cædinque pancadäniya ïnänite ata cæpocä quëwengadänimpa. Mänömaï ante cædämaï ingä baï,mönö wæætë Todömä quëwengaïnäni baï dæ badinque Gömoda näni quëwëñömö dæ ba baï mönö adobaï edæ dæ bacædömöimpa,” ante nänö angaïnö baï impa.
Idægoidi adobaï pönëninque quëwenguënënäni ïnänipa
30 Ïninque æbänö ante anguïï. Oodeo ïnämaï ïnäni guiquënë, Nö entawëmöni bacæmönimpa, ante änämaï ingadänimpa. Incæte Wængonguï godö cæcä beyænque tömënäni wede pönëninque wede näni pönënö beyænque Wængonguï ayongä nö entawënäni do badänipa. 31 Idægoidi guiquënë, Nö cæedäni, ante möni wææ angaïnö beyænque nö entawëmöni bacæmïnimpa, ante në angaïnäni inte eyepæ̈ cædämaï ïnänipa. 32 Quïnante eyepæ̈ cædämaï ïnänii. Tömënäni wede pönënämaï ïnäni inte wæætë edæ, Mönö nanguï cædinque nö cæmöni bacæmönimpa, äninque oda cæte näni pönënö beyænque dicaboga tee tëwate baï cædinque eyepæ̈ cædämaï ingadänimpa. 33 Edæ do Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongatimpa. “Aquënë quëwënänii. Botö Codito ingante Tiöno näni quëwëñömö dica baï gö cæbo gongængä adinque edæwaodäni dicaboga tee tëwate baï pönënämaï ïnäni inte tæ̈ go wææncædänimpa. Tömengä adocä ingante në pönengä guiquënë cöwë edæ guingo imönämaï inte quëwencæcäimpa,” ante yewæ̈mongatimpa.
1 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Idægoidi quëwencædänimpa, ante botö mïmönë nanguï aïnente wædinque Wængonguï ingante apæ̈nedinque botö, Bitö æ̈mi beyænque quëwencædänimpa, ante cöwë apæ̈nebopa. 2 Wængonguï beyæ̈ nö cæcæ̈impa, ante cæïnente wædänipa, ante näwangä impa. Incæte tömënäni, Wængonguï beyæ̈ nö cæcæte ante æbänö cæquïï, ante ëñënämaï ïnäni inte önonque cæte wædänipa. Botö, Mänömaï impa, ante në apæ̈nebo ïnömo ïmopa. 3 Edæ Wængonguï pönö badongä ate mönö tömengä ayongä nö entawëmö bamompa, ante ëñënämaï ïnäni inte idægoidi ïñömö, Nämä mönö cædö beyænque nö cæmö bacæ̈impa, ante cædinque edæ oda cægadänimpa. Mänömaï cædinque tömënäni Wængonguï nänö nö cægaïnö ante edæ Baa angadänimpa. 4 Nö cæmö bacæte ante Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñente cæquënëmö inte mönö tömämö wïï eyepæ̈ inte wægamöimpa. Mänömaï inte wæyömonte Codito ïñömö, Mïni pönencabo Wængonguï ayongä nö entawëmïni bacæmïnimpa, ante cædinque mänïnö Wængonguï nänö wææ angaïnö ante tömänö ante ïinque cægacäimpa. Ïninque tömengä mänömaï ïinque cæcä adinque Wængonguï mönö ïmonte wæætë wææ änämaï ingampa. 5 Ïïmaï cæedäni, ante botö wææ angaïnö ëñente cædinque nö cædäni badänipa, ante Möitee wodi ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. “Në ëñente cæcä ïñömö tömengä nänö ëñente cædö beyænque quëwencæcäimpa,” ante yewæ̈mongacäimpa. 6 Wæætë, Mönö wede pönencabo æbänö cæte Wængonguï ayongä nö entawëmö ïmöö, ante ïïmaï ante adocä yewæ̈mongacäimpa. “Bitö, ‘Æcänö öönædë æi äñete wæænguingää,’ ante nämäneque änämaï ïe.” Mänömaï ante tömengä, Codito ingante æi äñete wææncæte ante mönö pönënämaï ingæ̈impa, ante ancæte ante yewæ̈mongacäimpa. Ïñæmpa Codito pönämaï ingampa diyæ̈ æite mäwæ̈mi wæænguingää. Dobæ edæ inguipoga pongacäimpa. 7 “Ayæ̈, ‘Æcänö tadömengadæ̈ wæi äñete ænguingää,’ ante änämaï ïe.” Ïñæmpa Codito ayæ̈ öñongampa diyæ̈ wæite mæ̈mi æ̈ænguingää. Edæ Codito dobæ ñäni ömæ̈monte quëwengampa. 8 Ïninque, Mönö wede pönencabo æbänö nö cæmö bamöö, ante æbänö ante yewæ̈mongacäï. Edæ, Wede pönengæ̈impa, ante mönitö apæ̈nemöni mïni ëñënïne ante adode ante ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. “Wængonguï nänö nö änöne ïñömö edæ bitö weca eyequeï pönï ënepa. Edæ bitö önöne tedeyömi bitö mïmöno pönëñömi tömengä nänö nö änöne edæ adoyömö pönï ënepa.” 9 Æbänö cæte quëwenguïï, ante ïïmaï ante ënepa. Itota Codito Tæiyæ̈ Awënë ïnongä ingampa, ante bitö önöneca apæ̈nedinque, Itota Codito wænte öñöñongante Wængonguï angä ñäni ömæ̈mongacäimpa, ante bitö mïmöno pönëmi adinque tömengä ængä beyænque quëwencæbiimpa, ante adode incæ ënepa. 10 Mïmöno edæ wede pönëninque mönö Wængonguï ayongä nö entawëmö bamompa. Mänömaïnö ante wede pönëmopa, ante önöneca apæ̈neyömonte tömengä ængä beyænque mönö quëwëmompa. 11 Codito ingantedö ante apæ̈nedinque, “Tömengä ingante në wede pönengä ïñömö tömengä edæ guingo imönämaï incæcäimpa,” ante Wængonguï angä ëñente yewæ̈mongadänimpa. 12 Edæ mönitö oodeomöni ïñömönite mïnitö wæætë oodeomïni ïnämaï ïñömïnite mönö tömämö ïmonte adinque mönö Awënë ïñömö edæ, Adoyömö pönï ïmïnipa, ante acampa. Ïninque tömengä adocä tömämö Awënë ïnongä ingampa. Ayæ̈ tömengä ingante aa pemö ëñëninque tömengä ïñömö edæ tömämö ïmonte nanguï pönï pönö cæcä æ̈mompa. 13 Ïïmaï ante Wængonguï beyæ̈ ante yewæ̈mongatimpa. “Mönö Awënë ëmöwo ante apæ̈nedinque aa pedäni ëñëninque mönö Awënë ïñömö edæ tömënäni tömänäni ïnänite ængä beyænque quëwencædänimpa.” 14 Ïninque tömengä ingante në pönënämaï ïnäni ïñömö ædö cæte tömengä ingante aa pequïnänii. Ayæ̈ tömengä ëmöwo ante ëñënämaï ïnäni ïñömö tömengä ingante ædö cæte pönenguïnänii. Ayæ̈ tömengä ëmöwo ante wadäni gote apæ̈nedämaï ïñönäni tömënäni ædö cæte ëñenguïnänii. 15 Ayæ̈ edæ wadäni da godönämaï ïñönäni në apæ̈nequënënäni wæætë ædö cæte gote apæ̈nequïnänii. Ïïmaïnö ante edæ Wængonguï beyæ̈ ante yewæ̈mongatimpa. “Tömengä waa pönï nänö cægaïnö ante në watapæ̈ apæ̈nedäni ïñömö tömënäni näni apæ̈necæ gote cægönïwa ïñömö edæ waa pönï ëwadänipa,” ante näni yewæ̈monte angaïnö baï impa. Edæ në apæ̈necæ godäni ïnänite Wængonguï waa acampa. 16 Mönö Awënë ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nedäni ëñëninque idægoidi pancadäniya Ao angadänimpa. Pancadäniya guiquënë Baa angadänimpa. Tömënäni mänömaïnö näni cædïnö ante Itaiya wodi ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. “Awënë Wængonguï ëñëmi. Mönitö apæ̈nemöni tömënäni näni ëñënö ante edæ æcänö ëñente pönengää. Ïñæmpa në pönengä ïñömö edæ dæ angä awædö,” ante yewæ̈mongacäimpa. 17 Ïninque gode änäni ate në ëñënänique wede pönënäni badänipa. Ayæ̈ Codito nänö änönö ante gode ante apæ̈nedäni beyænque në ëñënäni badänipa. 18 Ïninque botö, Mänïnö ante idægoidi gobæ ongönänipa diyæ̈ ëñënämaï inguïnänii, ämopa. Do ëñënänitapa, ante edæ ïïmaï ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongatimpa. “Në apæ̈nedäni inguipoga tömäo gote tededäni ëñënänipa. Waodäni inguipoga näni quëwenganca quëwëñönänite mänïnö tömënäni näni apæ̈nedö ante do ëñënänipa,” ante yewæ̈mongatimpa. 19 Ayæ̈ wæætë, Idægoidi önömonca ëñëninque ömæcadäni ïnänipa diyæ̈ ëñënämaï inguïnänii. Do ëñënänitapa. Edæ Möitee wodi incæ ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. “Wadäni önönänique ïñönänite botö godö waa cæbo adinquemïni idægocabo wæætë, Mönitö ïmönite wïï pönö cæbii, ante pïinte wæcæmïnimpa. Ayæ̈ wadäni ocai ömæcadäni ïñönänitebotö godö waa cæbo adinque mïnitö wæætë në pïinte amïni bacæmïnimpa,” Ante cæcæte ante Wængonguï pönö cægacäimpa. 20 Itaiya wodi guiquënë Wængonguï beyæ̈ ante guïñënämaï inte apæ̈negacäimpa. “Wadäni ïñömö botö ïmote ante diqui diqui mïnämaï ïnäni incæte do adänitapa. Ayæ̈, Wængonguï ingante aïnëmönipa, ante änämaï ïñönänite, Botö ïmote aedäni, ante botö odömömo adänitapa.” 21 Äninque Itaiya wodi idægoidi ïnänitedö ante apæ̈nedinque, “Ëñënämaï inte Baa änönäni ïñönänite botö, Pöedäni, ante tömää itædë önompo compo compo cæbo incæte pönämaï ïnänitapa.”
Idægoidi pancadäniya ïnänite Wængonguï apænte ængä
1 Ïninque botö ïïmaï ante apæ̈nebopa. Tömengä quïnäni ïñönänite Wængonguï dicæ idægoidi ïnänite Baa angantawogaa. Ïñæmpa botö adobo näwä idægobo ïmopa. Abadäö wodi pæ̈ïmo ïnömo inte botö edæ Beencamïnö wodi pæ̈ïmo ïnömo inte tömengä pæ̈ïnäni tönö adocabobo tömëmo ïnömo ïmopa. 2 Idægoidi botö quïnäni incædänimpa, äninque Wængonguï wëënëñedë pönï mönitö ïmönite adinque do apænte ængacäimpa. Ïninque mönitö tömengä nänö në agaïmöni ïñömönite tömengä cöwë Baa änämaï ingacäimpa. Idægoidi ïnänite pïinte äninque Ediya wodi Wængonguï ingante apæ̈negacäimpa, ante æbänö yewæ̈monte ongompa, ante mïnitö adämaï ïmïnitawo. 3 “Awënë ëñëmi. Bitö beyæ̈ në apæ̈nedäni ïnänite wæ̈nöninque idægoidi godömenque cædinque, Wængonguï quï, ante näni iya täinca bæ tadinque edæ wido cædänitapa. Ayæ̈ botö adoboque inte edæ ayæ̈ quëwëñömote botö ïmote wæ̈noncæte ante cædäni wæbo abi.” 4 Äñongante Wængonguï, “Ïñæmpa botö tiæte mïido ganca mänimpodäni ïnänite, Botö quïnäni ïnänipa, ante wææ gompobo quëwënäni apa quëwëe. Wadäni näni, Mönitö wængonguï Baado ingampa, näni änongä weca botö quïnäni ïñömö edæ da guicapodämaï ïnänipa cæbii,” angacäimpa, ante näni yewæ̈mongainta adämaï ïmïnitawoo. 5 Ñöwo ïñömö edæ adobaï impa. Idægomöni möni cabo incæ mëa pönï ïmöni inte Wængonguï ingante Baa änämaï ïñömönite tömengä mönitö ïmönite waadete pönö cædinque, Botö quïmïni ïmïnipa, ante apænte ængampa. 6 Ïninque, Wængonguï waadete pönö cædinque apænte ængampa, ante adinque tömëmonque waa cæmö beyæ̈ ædö cæte Wængonguï apænte ænguingää. Ïñæmpa tömëmonque waa cæmö beyæ̈ Wængonguï mönö ïmonte apænte ængä baï, Wængonguï waadete pönö cæcampa, ante ædö cæte anguënë ï. Wæætë edæ tömëmonque waa cæmö beyæ̈ Wængonguï apænte ængä baï tömengä adocä ædö cæte nänö waadete pönö cædö beyænque mönö ïmonte apænte ænguënengää. Ïñæmpa Wængonguï waadete pönö cædinque apænte ængä ïninque, Tömëmonque waa cæmompa, ante ædö cæte anguïï. 7 Mänömaï ï ïninque æbänö ante anguïï. Edæ idægoidi tömënäni näni nanguï æ̈ïnënö ante diqui diqui minte æ̈nämaï ïñönäni mönö ïñömö Wængonguï nänö në apænte ængaïmö ïmö ïñömö edæ do æntamompa. Në æ̈nämaï ïnäni ïnänite Wængonguï ee ayongante mïmö ömædënäni bagadänimpa. 8 Ïïmaï ante Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈mongaïnö baï ingatimpa. “Tömënäni ïnänite Wængonguï godö cæcä ate möwo möïnente baï wædäni inte tömënäni awinca ëmönäni incæ ñöwo ganca adämaï inte wædänipa. Önömonca ëmoncadäni incæ edæ ëñënämaï inte wædänipa,” ante yewæ̈mongatimpa. 9 Ayæ̈ awënë odeye Dabii wodi Wængonguï ingante apæ̈nedinque ïïmaïnö ante apæ̈negacäimpa. “Wængonguï ëñëmi. Waodäni näni wænguinque gote æ̈æ̈mæ̈ bedäni baï cædinque ïïnäni ïñömö edæ wapiticæ̈ näni towënönö ante gote towënänipa. Incæte bitö godö cæbi ate tömënäni näni towënö beyæ̈ edæ wæncædänimpa, ämopa. Tömënäni tee tëwate baï oda cæte wæyönäni bitö godö pämi wæcædänimpa, ämopa. 10 Bitö godö cæbi ate tömënäni awinca edæ mæ̈ mämonte baï bamöninque adämaï incædänimpa. Ayæ̈ teëmë mongæ̈ninque bocæ ñongænte cöwë wæcædänimpa, ämopa,” ante awënë Dabii wodi Wængonguï ingante apæ̈negacäimpa.
Idægoidi ïnämaï ïnäni quëwënänipa, ante
11 Ñöwo wæætë ïïmaï ämopa. Do oda cædäni incæ idægoidi ïñömö dicæ æ̈mæ̈wo tæ̈ go wæænguïnäni ïnänitawogaa. Ïñæmpa ayæ̈ ate ængæ̈ gantidinque tömënäni në quëwenguïnäni ïnänipa. Incæte Wængonguï, Tömënäni ëñënämaï cædäni beyæ̈ wadäni quëwënäni adinque idægoidi wæætë, Mönö quëwengade impa, ante pïinte wæcædänimpa, ante godö cæcä ate idægoidi edæ oda cægadänimpa. 12 Ïninque idægoidi ëñënämaï cædinque æ̈nämaï ïnäni beyæ̈ mönö inguipoga tömämæ mönö quëwencabo wæætë edæ nanguï pönï æ̈mompa. Tömënäni æ̈nämaï inte ömæpodäni wædäni beyænque mïnitö idægomïni ïnämaï ïmïni wæætë nanguï pönï æ̈mïnipa. Ïninque idægoidi näni quëwenguïmämo ïincayæ̈ ate eyepæ̈ pönï æ̈näni ate edæ æbänö baquïï. Edæ idægoidi ïincayæ̈ ate eyepæ̈ pönï ænte entawënäni beyænque mönö waocabo tömämö godömenque nanguï pönï ænte entawengæ̈impa. 13 Idægomïni ïnämaï ïmïni ïmïnite apæ̈nebo ëñëedäni. Botö ïmote Codito, Idægoidi ïnämaï ïnäni ïnänite apæ̈necæbiimpa, ante da godongä gotabopa. Ïninque botö, Mïnitö ïmïnite në apæ̈nebo inte tobopa, ante nanguï tedebopa. 14 Edæ, Idægoidi ïnämaï ïnäni incæ do quëwënänipa, ante botö tedebo ëñente wædinque botö guiidënäni idægoidi wæætë, Mönitö adobaï quëwencæmönimpa, ante pïinte wæcædänimpa, ante tedebopa. Ayæ̈ adodäni pancadäniya godömenque pönëninque quëwencædänimpa, ante cædinque botö edæ nanguï tedebopa. 15 Idægoidi ïnänite Baa ante wido cædinque Wængonguï wæætë inguipoga tömämæ quëwëmö ïñömonte piyæ̈në cædinque edæ waadete pönö cægacäimpa. Ïninque tömengä ïincayæ̈ ate idægoidi ïnänite Ao ante ængä ate edæ æbänö baquïï. Mänïñedë ate edæ mönö wænte öñonte baï ïnömö inte edæ mönö ñäni ömæ̈monte quëwengæ̈impa. 16 Ïïmaï ante pönengæ̈impa. Päö pancaboga pancæte baï wædænque ïnäni inte täno näni pönente quëwencabo ïñömö tæiyæ̈ waëmö ïnäni ïninque ïincayæ̈ näni pönente quëwencabo guiquënë päö babo baï adobaï ïnäni inte tömënäni adobaï tæiyæ̈ waëmö ïnänipa, ante pönengæ̈impa. Täno pönengaïnäni guiquënë tæcæguinto baï ïnönäni inte tæiyæ̈ waëmö ïnäni ïninque edæ ïincayæ̈ pönënäni guiquënë yæpænto baï ïnönäni inte adobaï tæiyæ̈ waëmö ïnänipa. 17 Odibowæ̈ önonque pæwæ̈ incæ wainca incacæ̈impa, ante cædinque waocä tömengä nänö mingaïwæ̈ waa pönï incawæ̈ adinque yæpængö nämænte godö önonque pæwæ̈ yæpæntoga mïne tïmongä amïnipa. Idægoidi ïñömö waocä nänö minte pæwæ̈ baï ïñönänite Wængonguï pancadäniya ïnänite yæpængö wæi ñæ̈mænte baï wido cæcä wædänipa. Tömënäni mänömaï wæyönäni bitö guiquënë önonque pæwæ̈ yæpængö baï ïmitapa. Incæte Wængonguï, Odibowæ̈ yæpængoncoo baï tæcæguinto beyænque odæ yate baï pæte incacæ̈impa, ante odibowäa yæpæntoga godö mïni tinte baï cædinque bitö ïmite waadete pönö cæcä ate bitö idægoidi beyænque mïïmi inte ongömipa. 18 Mänömaï ï ïninque bitö wæætë edæ, Wængonguï botö ïmote pönö cæcæte ante tömënäni ïnänite wido cæcampa, ante bitö nämä ængö cæcæte ante cædinque idægoidi ïnänite ante wïï pïinte ancæbiimpa. Ïñæmpa tæcæguinto ëwa baï ïnäni inte idægoidi ïñömö edæ bitö beyæ̈ dicæ quëwënäniyaa. Wæætë edæ tæcæguinto ëwa baï ïnäni beyænque bitö quëwëmipa, ante apæ̈nebo ëñëninque bitö pïïmi ïninque, Mänömaï impa, ante täno pönëe. 19 Ïninque bitö, “Odæ yacæ̈impa, ante cædinque godö mïne tïmönäni baï Wængonguï botö ïmote pönö cæcæte ante cædinque idægoidi ïnänite wæætë wido cæcampa,” ante pönëmitawoo. 20 Bitö pönënö edæ näwangä impa. Incæte edæ tömënäni näni pönënämaï ïnö beyænque Wængonguï tömënäni ïnänite wido cægacäimpa. Bitö guiquënë wede bitö pönënö beyænque mïïmi inte ongömipa. Ïninque bitö guïñente wædinque edæ nämä ængö cædämaï inte edæ, Botö waëmö ïmo beyæ̈ cæcantapa, ante pönënämaï ïmäwe. 21 Ïñæmpa näwä yæpængö baï ïnäni ïnänite Wængonguï tapodämaï ïnongä inte bitö önömique ïñömite dicæ ata cæpoquingää. 22 Ïninque, Wængonguï në waadete cædongä incæ cöwë në apænte pangä ingampa, ante pönëe. Tömengä ïñömö në oda cædäni ïnänite pangampa. Wæætë bitö në waadete cædongä nempo quëwëmi ïninque tömengä bitö ïmite waadete cæbaingampa. Incæte tömengä nempo wïï quëwëmi ïninque tömengä wæætë bitö ïmite edæ wæi ñæ̈mænte baï wido cæbaingampa. 23 Idægoidi guiquënë, Idæwaa pönënämaï inte awædö, ante ocæ̈ ëmænte pönäni adinque Wængonguï në tæ̈ï pïñæ̈nongä inte tömënäni ïnänite wæætë ado awæ̈ yæpæntoga godö mïni tïmonte baï pönö cæcä ate mïïnäni edæ ongömaïnänipa. 24 Waodäni waa incawæ̈ yæpængö nämænte önonque pæwæ̈ yæpæntoga godö näni mïne tïmönö baï Wængonguï wïï adobaï cæcampa. Wæætë edæ bitö önonque pædïwæ̈ yæpængö baï ïñömite tömengä waadete pönö nämænte baï cædinque, Näwä idægobi babipa, ante waa pæwæ̈ yæpæntoga godö mïni tïmonte baï cæcampa. Bitö ïmite mänömaï waa cæcä ïnongä inte tömengä idægoidi ïnänite æbänö godömenque waa cæbaingää. Tömënäni ïñömö waa pönï pæwæ̈ yæpængoncoo tömengä nänö wæi ñæ̈mæncoo baï inte wæyönänite adowæ̈në yæpæntoga godö mïne tïmonte baï cædinque tömengä tömënäni ïnänite, Näwä idægomïni inte mïnitö wæætë mïïmïni ongoncæmïnimpa, ante do cæcæcäimpa.
Idægoidi ïinque bayonte quëwencædänimpa, ante
25 Ïñänäni ëñëedäni. Mïnitö nämä ængö cædämaï incæmïnimpa, ante cædinque botö wëënëñedë mïni ëñënämaï ingaïnö ante edæ wææ ämopa. Mïnitö idægomïni ïnämaï ïmïni mïni pönencabo eyepæ̈ pönï mïni yebænganca idægoidi ïñömö ñöwo mïmö ömædënäni inte wædönäni inte edæ mäninganca cöwë mïmö ömædënäni inte wæcædänimpa. 26 Ïincayæ̈ ate guiquënë idægoidi tömänäni quëwenguïnäni ïnänipa. Edæ ïïmaï ante yewæ̈monte ongompa. “Mönö ñä cæyænte baï tee mönete baï wæwëñömonte në Ñimpo Cæcä ïñömö Tiöno ïñömö quëwente poncæcäimpa. Aacobo wodi pæ̈ïnäni Wængonguï ingante ëñënämaï cæte quëwënäni adinque në Ñimpo Cæcä ïñömö tömënäni näni ëñënämaï entawënö wadæ cæcä ate tömënäni wæætë ëñente cæte quëwencædänimpa. 27 Ïninque wënæ wënæ näni cægaïnö ante wadæ cæte wido cædinque Wængonguï tömënäni ïnänite ïïmaï angampa. Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque edæ mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, ante Wængonguï angampa,” ante yewæ̈mongadänimpa. 28 Codito ingantedö ante watapæ̈ ëñente pönëninque mïnitö idægomïni ïnämaï ïmïni do quëwëmïni beyæ̈ idægoidi wæætë Wængonguï ingante pïinte adänipa. Incæte tömënäni mæ̈mæ̈idi ïnänite në apænte ængaingä inte Wængonguï wæætë mæ̈mæ̈idi beyænque ante pönëninque ñöwodäni ïnänite waadete pönengampa. 29 Edæ waomö ïmonte quincoomë pönongä æ̈ñömonte Wængonguï adodö ö æ̈nämaï ingampa. Ayæ̈ adobaï waomö ïmonte aa pedinque tömengä wadö ante änämaï inte edæ adodö ante edæ cöwë aa pecampa. 30 Mïnitö wëënëñedë ëñënämaï cæmïni incæte Wængonguï ïñömö idægoidi ëñënämaï cædäni beyæ̈ mïnitö ïmïnite wæætë waadete cædinque pönö ata cæpocä quëwëmïnipa. 31 Ayæ̈ adobaï mïnitö ïmïnite pönö waadete ata cæpocä quëwëmïni beyæ̈ idægoidi ëñënämaï cædäni ïñönänite Wængonguï ñöwo tömënäni ïnänite adobaï waadete cædinque godö ata cæpocä quëwënänimpa. 32 Ïninque tömengä, Mïni waocabo tömämïni ïmïnite botö waadete cædinque pönö ata cæpocæboimpa, ante cædinque, Mïni ëñënämaï cæcabo ïnömïni inte mïnitö nämä ëö toyænte aamö cædämaï incæmïnimpa, ante tömämö ïmonte ñä cæyænte baï cæcä wæcongamöimpa. 33 Ïninque Wængonguï nanguï pönï waadete entawënongä ïñongante tömengä nänö pönö cædönö ante mönö ædö cæte tee mante aquïï. Tömengä tömancoo do adongä inte nanguï pönï ëñënongä inte cæcä ingänö anguënë. Tömengä edæ, Æbänö ï, ante do againgä inte edæ, Æbänö cæquïï, ante do apænte äñongante mönö waocabo wæætë tömengä nänö cædö ante ædö cæte ëñenguïï. Tömengä ædönö ponte ædönö gocää, ante pönente wædinque mönö tömengä önöwa amompa diyæ̈ taadö aquïï. 34 Edæ ïïmaï ante näni yewæ̈mongaïnö baï impa. “Mönö Awënë æbänö pönengää, ante pönente wædinque æcänö ëñengää. Ayæ̈, Ïïmaï cæquï impa, ante mönö tömengä ingante edæ ædö cæte odömonte apæ̈nequïï. 35 Wængonguï ingante æcänö do godongä inte wæætë, Bitö debe ïmipa, ante anguingää. Ïñæmpa tömengä ingante godömompa diyæ̈ debe inguingää,” ante Itaiya wodi nänö yewæ̈mongaïnö baï impa. 36 Edæ tömengä nänö pönongaincooque inte edæ tömancoo ongompa. Mönö waocabo ïñömö tömengä badongä beyænque tömengä quïmö baquinque ongömompa. Ayæ̈ adobaï edæ tömengä badongä beyænque tömancoo tömengä quincooque edæ baquinque ongoncoopa. Edæ tömengä adocanque pönï ñäö entawente edæ cöwë tæ̈ï ëmoncæcäimpa. Mänömaï impa, ante mönö, Amëë, ante apæ̈necæ̈impa.
Wængonguï quïmö ïmompa, ante cæte quëwengæ̈impa
1 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Wængonguï waadete pönö waa cæcä ængaïmïni inte mïnitö ïïmaï cæedäni, ante botö nanguï ämopa. Wængonguï quï, ante baö pædæ godönäni waa ængä baï mïnitö adobaï edæ, Wængonguï quïmöni ïmönipa, ante mïïmïni inte edæ tömengä ingante nämä pædæ godömïni ængäedäni. Mänömaï cædinque mïnitö tömengä önöwa ïnö mïni ædæ wæænte nanguï cæquënënö ante edæ do cæmïni incæmïnimpa. Mänömaï godömïni æ̈ninque tömengä wæætë edæ, Botö ayömo tæiyæ̈ waëmö pönömïni æ̈mopa, ante tocæcäimpa. 2 Inguipogaque ante pönente mïni cægaïnö ante ñöwo ñimpo cædinque mïnitö mïïmïni mïni quëwenguinque ante edæ ocai mïinque encate baï nöingä ante pönëedäni. Mänömaï cædinque mïnitö, Wængonguï waa pönï nänö änönö ante, Æbänö ï, ante ædæmö ëñëninque, Tömengä nänö änö ïñömö eyepæ̈ pönï impa, ante ëñencæmïnimpa. Mänïnö ante ëñente cæte quëwëmö inte mönö tömengä tönö godongämæ̈ waa tocæ̈impa. 3 Wængonguï waadete pönö cæcä ate botö në apæ̈nebo badïmo inte ïïmaï ante apæ̈nebopa. Mïnitö nämä pönëninque, Ñæ̈næ̈mo ïmopa, ante pönënämaï ïedäni. Wængonguï pönö badongä ate mïnitö wede pönëmïni badïmïni inte mïni wede pönenganca mäningancaque pönëninque ïïmaïnö ante pönëedäni. Botö önömoque baï ïnömo ïmopa, ante ocai encamïni inte töö pönï pönëedäni. 4 Mönö baö adoyonque pönï ëñamö incæte wïï adodonque mönö cæquënënö ante ëñamompa. Ïninque mönö aquïnö ante awinca ëmöninque mönö dao dao goquïnö ante önöwa ëwamompa. Ayæ̈ wadö mönö cæquïnö ante wayö ëñadinque mönö wæætë wadö mönö cæquïnö ante wayö ëñadinque wayö wayö mönö ëñacoo ëñamompa. 5 Ïninque wayö wayö ëñamö incæ mönö baö pæ pagænguincoo adoyonque ï baï mönö adobaï Codito nempo mönö quëwencabo nanguï pönï ïmö incæte adocabomö ïnömö ïmompa. 6 Ïninque mönö adocabomö ïñömonte Wængonguï waadete pönö cædinque mönö ïmonte wadö wadö mönö cæquïnö ante tömänö pönongä æ̈mompa. Ïninque mönö tömengä da pönongä mönö ænganca edæ adoganca wadö wadö cæmompa. Mänömaï ænte cædömö ïñömonte pancamïniya ïmïnite Wængonguï pönö apæ̈necä ëñëninque mïnitö tömengä beyæ̈ në apæ̈nemïni do badinque wede mïni pönenganca apæ̈needäni. 7 Wæætë wamïni ïmïnite Wængonguï pönö cæcä æ̈ninque mïnitö wadäni ïnänite në cæmïni do badinque wadäni beyæ̈ cæcæmïnimpa. Wæætë wamïni ïmïnite tömengä pönö cædinque odömonte apæ̈necä ëñëninque mïnitö në odömonte apæ̈nemïni do badinque odömonte apæ̈necæmïnimpa. 8 Ayæ̈ wæætë wamïni ïmïnite Wængonguï pönö waadete apæ̈necä ëñëninque në waadete apæ̈nemïni badinque mïnitö ïñömö wæntæye inte wædäni ïnänite ædæmö apæ̈nemïni ëñëninque tömënäni wæætë edæ wampo pönëninque tæ̈ï pïñænte cæcædänimpa. Wamïni ïmïnite Wængonguï pönongä æ̈ninque në nënempomïni badinque mïnitö, Tömëmöni quï, ante wædämaï inte wæætë wadäni näni ænguënënö ante eyepæ̈ godömïni æncædänimpa. Wamïni ïmïnite Wængonguï pönö angä ëñëninque mïnitö wæætë awënëidi baï në ämïni badinque wadäni ïnänite nöingä cæte awënëidi baï ancæmïnimpa. Wamïni ïmïnite Wængonguï ædæmö waadete pönö waa cæcä æ̈ninque mïnitö wæætë ædæmö waadete cæmïni do badinque wadäni ïnänite ædæmö waadete godö waa cædinque edæ wædämaï inte tocæmïnimpa.
Codito nempo quëwëninque ïïmaï cæcæ̈impa, ante
9 Botö waadete pönëmopa, ante tedemïni ïninque mïnitö nöïnö cæte waadete pönencæmïnimpa. Wïwa mïni cædönö ante pïïninque wido cæedäni. Wæætë, Quïnö waa cæquïï, ante adinque mänïnö ante ænte mïnitö mïmönë ædæmö entawëninque cöwë waa cæte quëwëedäni. 10 Mönö waadete pönencabo ïmompa, ante pönëninque wacä ingä wacä ingä waadete pönente cæedäni. Wadäni ñæ̈næ̈näni ïnänipa, ante mïnitö tömënäni ïnänite ængö cæte baï cædinque wæætë, Botö wædämo ïmopa, ante nämä ængö cædämaï ïedäni. 11 Tæ̈ï pïñænte ëwocadinque mönö Awënë beyæ̈ ante wæntædämaï inte cæedäni. 12 Watapæ̈ bacæ̈impa, ante pönëninque tocæmïnimpa. Caate wæwëmïni incæte wæntæye badämaï inte ee cæedäni. Ñimpo cædämaï inte Wængonguï ingante cöwë apæ̈needäni. 13 Wængonguï quïnäni ænguënënäni inte wædäni adinque mïnitö mäincoo wæætë nënempomïni æncædänimpa. Ayæ̈, Botö oncönë pö guiite cænte möedäni, ante wadäni ïnänite waadete cæedäni. 14 Mïnitö ïmïnite në pïinte cædäni ïñönänite mïnitö tömënäni ïnänite waadete godö apæ̈needäni. Edæ tömënäni ïnänite waadete apæ̈nedinque, Wængonguï mïnitö ïmïnite waa cæcæcäimpa, ante apæ̈nedinque wæætë pïinte änämaï ïedäni. 15 Në watapæ̈ todäni tönö godongämæ̈ watapæ̈ toedäni. Në Ca wædäni tönö mïnitö godongämæ̈ Ca ca wæedäni. 16 Mönö pönencabo ïmompa, ante adoyömö pönente quëwëedäni. Önönänique näni në änönäni tönö godongämæ̈ cædinque, Botö ñæ̈næ̈mo ïmopa, ante pönënämaï ïedäni. Mïnitö, Wadäni pönömenque ocai encayönäni botö godömenque nanguï pönï encabo ïmopa, ante nämä ante pönënämaï ïedäni. 17 Wadäni mïnitö ïmïnite pönö wënæ wënæ cædäni adinque mïnitö wæætë godö wënæ wënæ cædämaï ïedäni. Ayæ̈, Quïnö waa cæquïï, ante tömänäni näni waa adönö ante adinque mïnitö mänïnonque ante cæedäni. 18 Eyepæ̈ ïmïni inte mïnitö cæganca cædinque tömänäni tönö godongämæ̈ piyæ̈në cæte quëwëedäni. 19 Botö në waademïni ëñëedäni. Mönö Awënë beyæ̈ ïïmaï ante yewæ̈mongatimpa. “Wënæ wënæ cædäni adinque botö wënæ wënæ näni cædïnö beyæ̈ ante në apænte panguënëmo inte tömëmo eyepæ̈ wæætë godö cæbo wæcædänimpa, ante Awënë angampa,” ante yewæ̈monte ongompa cæmïnii. Mïnitö ïmïnite pönö wënæ wënæ cædäni wæmïni ïninque edæ wæætë godö cædämaï ee aedäni. Edæ në äingä bate pänongä inte Wængonguï incæ pancæcäimpa. 20 Wæætë, “Bitö ïmite në pïinte cædongä incæ gæ̈wænte wæcä adinque godömi cængäe. Gue æ̈nente wæcä adinque godömi becäe. Edæ mänömaï waa cædinque edæ tömengä guingo imonte nänö wæwenguinque bitö tömengä ingante waa cæcæbiimpa,” ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈monte ongö apa cæbii. 21 Tömënäni wënæ wënæ näni cædö beyæ̈ oda cædämaï inte wæætë mänïnö ante wido cæte baï cædinque bitö waa cædinque edæ tæ̈ï ëmonte gänä cæe.
1 Gobiedöno awënë nempo waodäni ëñente cæte quëwencædänimpa, ante Wængonguï incæ godö gö cæcä beyænque gobiedöno awënëidi badänipa. Edæ Wængonguï mänömaï ante gö cædämaï ingä baï quingänö awënë inguënengää. Edæ dæ ancædönimpa. Ïninque gobiedöno awënëidi ïnänite mönö tömämö Ao äninque ëñente cæcæ̈impa. 2 Ïninque awënë ingante æcänö Baa änaa tömengä nänö apænte pante wæquinque Wængonguï nänö goncægaïnö ante ëñënämaï inte edæ Baa angampa. 3 Në waa cædäni guiquënë awënëidi ïnänite waa ate todinque guïñënämaï ïnänipa. Wæætë wënæ wënæ cædäni guiquënë awënëidi ïnänite guïñente wædänipa. Gobiedöno awënë ingante guïñënämaï inte quëwencæboimpa, ante bitö ämitawoo. Ïninque bitö guïñënämaï inte quëwencæte ante waa cæcæbiimpa. Waa cæbi adinque tömengä, Bitö waa cæbi abopa, ante pönö waa cæcä ïninque bitö guïñënämaï ïmaïmipa. 4 Botö ïmote në cædongä inte mïnitö beyæ̈ waa cæcæcäimpa, ante Wængonguï gobiedöno awënë ingante godö gö cæcä ongongampa. Edæ Wængonguï ingante në cæcä ïnongä inte tömengä në wënæ wënæ cæcä ingante nö cæte në panguënengä ingampa. Ïninque awënë yaëmë në næ̈ængä inte wïï önonque næ̈ængampa cæbii. Wënæ wënæ cæbi ïninque edæ guïñente wæcæbiimpa. 5 Ïninque mönö, Pangä wæcæ wæ, äninque awënë ingante ëñente cæcæ̈impa. Ayæ̈ pangä wæmö incæ wïï pangä wæmö incæ mönö mïmö në entawente nämä apænte änömö inte mönö awënë ingante Ao ante ëñente edæ nöingä cæcæ̈impa. 6 Wængonguï beyæ̈ në cædönäni inte awënëidi ïñömö tömënäni nempo quëwënäni ïnänite cöwë aadinque mäninque cæte quëwënänipa. Mänömaï ï ïninque mïnitö, Awënëidi eyepæ̈ æ̈ninque mönitö beyæ̈ cæcædänimpa, ante tömënäni näni äinta pædæ godömïni æ̈nänipa. 7 Æcämenque ingante cæquënëmïni ïmïni inte mïnitö tömänäni ïnänite mïni cæquënenganca do godö cæmïni æncædänimpa. Awënë nempo quëwëñömonte tömengä eyepæ̈ æ̈ninque mönö beyæ̈ cæcæcäimpa, ante mïnitö awënë nänö äinta godonguënëmïni inte do godömïni ængäedäni. Waocä ingante mïnitö guïñente ëñenguënëmïni ïmïni ïninque tömengä ingante guïñente ëñëedäni. Waocä ingante mïnitö waa aquënëmïni ïmïni ïninque edæ tömengä ingante waa aedäni. 8 Wacä ingante mïni cæquënënö ante edæ ee ongönämaï inte godö cæmïni ængä ate abæ tawænte gocæbiimpa. Wæætë wacä ingä wacä ingä waadete mïni pönenguënënö ante edæ godongämæ̈ cöwë waadete pönenguënëmïni ïmïnipa. Wadäni ïnänite në waadete pönengä ïñömö tömengä ïñömö Wængonguï nänö, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ante do ëñente cæcä ingampa. 9 ömëmi nämä bitö waadete pönënö ganca wacä ingante adoganca waadete pönencæbiimpa, ante Möitee wodi yewæ̈mongacäimpa. Mänïne adodeque ante ëñente cædinque waocä Wængonguï nänö wææ angaïnö ante tömänö do ïinque cæcampa. Edæ, “Bitö nänöogængä ïnämaï ïñongante godö guëa mönämaï ïe. Wacä ingante godö wæ̈nönämaï ïe. Wacä nänö ëadincoo adinque godö æ̈nämaï ïe. Wacä wënæ wënæ cæcä atabopa, ante godö babæ wapiticæ̈ apæ̈nedämaï ïe. Wacä quï ante æ̈ïnente wædämaï ïe.” Mänïnecoo Wængonguï nänö wææ angaïnecoo ante bitö waadete pönëmi beyænque tömäne do ïinque cætimpa. Ayæ̈ quïnemë godömenque wææ ante ï mänïne adobaï bitö waadete pönëmi beyænque tömäne do ïinque cætimpa. 10 Në waadete pönengä ïñömö edæ wacä ingante cöwë wïwa cædämaï ingampa. Mänömaï beyæ̈ në ædæmö waadete pönënänique Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ïinque cædänipa. 11 Ïninque, Ñöwoyedë æbänö oo baquïï, ante do ëñëninque mïnitö waadete pönente quëwëedäni. Edæ wëënëñedë mä mönö wede pönëñedë mïinguipo mönö quëwenguïmämo ïñömö edæ mänïñedë edæ oo bacæ cædämaï ingatimpa. Ñöwo guiquënë, Oo pönï bacæ̈impa, ante pönente wædinque mïnitö möwocodë öñömïni inte edæ ñäni ömæ̈möninque mïïmïni quëwëedäni. 12 Wëmö ïñömö mönö wæwëmämo idæwaa edæ bapa. Mïinguipoga ñäö baï baquinque edæ oque pönente impa cæmöö. Wëmö ïñonte mönö wënæ wënæ cædö æ̈mæ̈wo wido cædinque, mönö wæætë ñäö ïñömö quëwëninque edæ wææ cæquincoo wëñate baï cædinque nämä wææ gompotawengæ̈impa. 13 Mänömaï cædinque mönö itædë quëwënömö inte nö pönï cæcæ̈impa. Baonque ante mönö cæïnëwënö ante towënämaï inte mönö tï nämæ̈ nanguï bete quidi quidi dowæ̈nämaï ingæ̈impa. Mönö wacä tönö godö guëa mönämaï, cænguï eyepæ̈ cæ̈ninque godömenque nanguï cæ̈nämaï ingæ̈impa. Wæætedö wæætë pïinte cædämaï inte mönö, Wacä baï bacæboimpa, ante pïinte adämaï ingæ̈impa. 14 Wæætë wææ cæquincoo entawente baï cædinque mïnitö nämä wææ gompotawencæte ante cædinque mönö Awënë Itota Codito ingante entawente quëwëedäni. Ayæ̈ baonque ante mïni cæïnëwënö ante wido cædinque, Æbänö cæte wënæ wënæ cæquïmoo, ante cæcæte ante wædämaï ïedäni.
Mïnitö tönïñadäni ïnänite pïinte änämaï ïedäni, ante
1 Wacä wïï ædæmö pönengä incæte mïnitö, Mönö pönencabo ïmompa, ante pönëninque tömengä adocabocä nänö baquinque ämïni pongäedäni. Tömengä nänö pönënö ante wæætedö wæætë änämaï ïedäni. 2 Pancadäniya wede pönënäni inte cænguï adinque, Näwä cænguï impa, ante guïñënämaï inte quïëmë cænguï incæ edæ dobæ ade cæ̈nänipa. Wadäni guiquënë æ̈mæ pönente beyæ̈, Tömää baö baacä impa, ante awente baï cædinque quingämenque baö incæ cæ̈nämaï inte onguipoiya pæcooque edæ cæ̈nänipa. 3 Incæte tömää cænguï në cæ̈nongä ïñömö onguipoiya pæcooque në cæ̈nongä ingante pïinte adämaï incæcäimpa. Wacä ingante, Bitö önömique baï ïnömi inte edæ awente cæ̈nämaï ïmipa, ante änämaï incæcäimpa. Ayæ̈ wæætë onguipoiya pæcooque në cæ̈nongä guiquënë baö në cæ̈nongä ingante, Baacä apa cæ̈wëe, ante apænte ante pïïnämaï incæcäimpa. Edæ në cæ̈nongä ingante Wængonguï Ao äninque, Botö quïmi ïmipa, ante do ængampa. 4 Ïñæmpa tömengä wacä awënë ingante në cæcä ïñongante bitö ædö cæte apænte ämii. Edæ tömengä awënë incæ, Waa cæbipa, angä wædinque edæ tömengä adiyæ̈ tæ̈ï ongömaingampa. Wæætë adocä tömengä awënë, Wënæ wënæ cæbipa, angä wædinque edæ tæ̈ go wææ̈maingampa. Incæte edæ tömengä mönö Awënë ingante në cæcä ïñongante mönö Awënë adocä incæ tæ̈ï pïñæ̈nongä inte eyepæ̈ cædinque edæ æ̈æ̈nö gö cæcä tæ̈ï ongoncæcäimpa. 5 Ayæ̈ wacä guiquënë, Pancaönaa godömenque waa ëönæpa, ante cæcæ̈impa, ante pönëñongante wacä guiquënë, Tömää itædë önönæque impa, ante pönengampa. Ïninque mönö pönencabo wacä wadö wacä wadö pönëmö incæte mönö tömämö ïñömö edæ, Nämä botö pönënonque ante botö nö pönente cæcæboimpa, ante edæ mänïnonque ante cæcæcäimpa. 6 Edæ, Pancaönaa godömenque waa ëönæpa, ante në pönengä guiquënë tömengä mönö Awënë ingante waa adinque mänömaïnö ante cæcampa. Pancaönaa wïï godömenque waa ëönæpa, ante në pönengä guiquënë tömengä adobaï mönö Awënë ingante waa adinque mänömaïnö ante cæcampa. Baö në cæ̈nongä guiquënë Wængonguï ingante, Waa pönömi cæ̈mopa, ante adobaï mönö Awënë ingante waa adinque cængampa. Baö ate në awente cæ̈nämaï ïnongä guiquënë tömengä adobaï Wængonguï ingante, Waa pönömi cæ̈mopa, ante onguipoiya pæcooque cæ̈ninque mönö Awënë ingante waa adinque baö cæ̈nämaï ingampa. 7 Mönö pönencabo ïñömonte æcämenque incæ nämä beyænque dicæ quëwengää. Dicæ nämä beyænque wængää. 8 Wæætë edæ quëwëmö ïninque mönö Awënë beyænque quëwëmompa. Wæætë edæ wæ̈mö ïninque mönö Awënë beyænque wæ̈mompa. Ïninque quëwëmö incæ wæ̈mö incæ mönö Awënë quïmö ïnömö inte quëwëninque tömengä quïmö inte edæ wæ̈mompa. 9 Edæ do wængaïnäni beyæ̈ ante mïïmö quëwëmö beyæ̈ ante Codito tömämö Awënë nänö baquinque edæ wænte ñäni ömæ̈mongacäimpa. 10 Bitö guiquënë bitö tönïñacä ingante ædö cæte apænte ämii. Ayæ̈ bitö tönïñacä ingante, Önömique baï ïmipa, ante quïnante ämii. Edæ Wængonguï nänö apænte anguimpaa gäänë ongöñömonte tömengä tömämö ïmonte apænte ancæcäimpa cæbii. 11 Edæ Wængonguï beyæ̈ ante ïïmaï ante yewæ̈monte ongompa. “Mönö Awënë incæ, ‘Në Quëwëmo ïnömö inte edæ ämo ëñëedäni,’ angampa. Ayæ̈, ‘Mïnitö tömämïni botö önöwa ïnö da guicapodinque, Bitö Wængonguï ïnömi ïmipa, ante adoyömö apæ̈necæmïnimpa,’ angampa.” 12 Ante näni yewæ̈mongaïnö baï ïinque cædinque mönö tömämö Wængonguï weca ponte ongöninque mönö pönengaïnö ante mönö apæ̈negaïnö ante mönö cægaïnö ante tömengä ingante edonque pönï apæ̈necæ̈impa.
Wacä oda cæcæcäimpa, ante cædämaï incæbiimpa, ante
13 Mänömaï beyæ̈ mönö wacä ingante apænte änämaï ingæ̈impa. Wæætë mïnitö, Waa cæcæboimpa, ante nämä wææ cædinque, Botö tönïñacä taadö nänö goquïnö ante ee acæboimpa, ante pönëedäni. Tömengä tee tëwate baï oda cædämaï incæcäimpa, ante nöingä cæquinque ante pönencæmïnimpa. 14 Botö ïñömö Itota Codito nempo quëwëmo inte edæ nöingä pönëninque, Tömää cænguï nämä incæ näwäaquingä impa, ante do ëñëmopa. Incæte wacä, Pancaa cænguï baacä impa, ante në pönengä inte tömengä beyæ̈ baacä ïñonte tömengä nänö, Baacä impa, änö cæ̈nämaï inguënengä ingampa. 15 Bitö quingämë cæ̈mi adinque bitö tönïñacä, Baacä apa cæ̈wëe, ante wæwente bacä ïninque bitö waadedämaï inte godömenque cæ̈maïmipa. Edæ bitö tönïñacä beyæ̈ Codito wængacäï apa quëwëe. Bitö tönïñacä nänö pönënämaï bate wænguinque baö cæ̈mipa, ante wædinque bitö tömengä ingante näwangä waadete pönëmi inte tömengä beyænque ante cöwë baö cæ̈nämaï incæbiimpa. 16 Botö mänömaï cædinque waa pönï cæbopa, ante pönëmi incæte wadäni bitö waa cædö ante, Wïwa cæbipa, ante pönö babæ ante tedewënäni ate wædinque bitö wæætë waadete pönëninque wææ ämi tedewënämaï incædänimpa. 17 Wïï cænguinque ante wïï bequinque ante Wængonguï nempo quëwëmompa. Wæætë Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca nempo quëwëñömonte tömengä pönö cæcä æ̈ninque mönö nö entawenguinque impa. Ayæ̈ mönö gänë pönenguinque ante mönö watapæ̈ tote quëwenguinque ante tömengä nempo quëwëmompa. 18 Edæ Codito nempo quëwëninque waocä mänömaï cæcä adinque Wængonguï tömengä ingante waa ate tocampa. Waodäni adobaï, Waa cæbipa, ante waa adänipa. 19 Mänömaï impa, ante adinque, Mönö pönencabo godongämæ̈ piyæ̈në cæte quëwengæ̈impa, ante, Ayæ̈ mönö godongämæ̈ wede pönëninque tæ̈ï mæ̈nonte baï ongongæ̈impa, ante mönö nanguï cæcæ̈impa. 20 Ïninque cænguï cæ̈ïnente beyænque bitö Wængonguï nänö në badongaïnäni ïnänite bæ tadämaï incæbiimpa. Tömää cænguï edæ näwäaquingä impa. Incæte bitö cæ̈nïnö beyænque wacä ëñënämaï inte tee tëwate baï oda cæbaingampa, ante do ëñëmi inte bitö godömenque cæ̈mi ïninque wïwa cæbaïmipa töö. 21 Waa cæcæte ante bitö ïïmaï cæcæbiimpa. Bitö baö cæ̈mi beyæ̈, biïnömæ̈ näni wædænque tï nämæ̈ bebi beyæ̈, quïëmë cæbi beyæ̈ bitö tönïñacä oda cæte wæcantawo. Ïninque bitö ïñömö, Botö tönïñacä oda cædämaï incæcäimpa, ante wææ cædinque ee cædämaï ïmi ïninque waa ïmaimpa. 22 Mänïnö, Æbänö cæte waa inguïï, ante bitö pönënö beyænque wadäni ïnänite apænte änämaï inte bitö adobique inte Wængonguï ayongante cæcæbiimpa. Waa cæquï impa, ante mïmöno bitö pönënonque ante mänïnonque cædinque bitö tente wæquinque cædämaï inte waa tobaïmipa. 23 Wæætë në æ̈mæ pönengä guiquënë, Cæ̈mo beyæ̈ Wængonguï pangä wæcæ wæ, ante wædingä inte tömengä nämä nänö apænte pante wæquinque ade cængampa. Edæ æcänö wede pönënämaï inte cæda tömengä nänö cædönö tömänö edæ wïwa cætimpa. Ïninque bitö cædö tömänö wede pönente cæcæbiimpa.
Wadäni incæ watapæ̈ quëwencædänimpa, ante cæe, ante
1 Mönö në wede pönëmö ïñömö tæ̈ï pïñænte entawëmö ïnömö inte nämanque ante mönö cæïnënö ante edæ wædämaï ingæ̈impa. Wæætë edæ në æ̈mæ pönënäni guiquënë tömënäni aquïï pönï ïnäni inte, Ædö cæte cæquïmoo, ante wædäni adinque mönö tömënäni wædö ante ænte mongænte baï cædinque tömënäni tönö ïñacabo cæcæ̈impa. 2 Godongämæ̈ godö cæmö æ̈ninque waa todinque tömënäni wæætë wede pönëninque oncö tæ̈ï mæ̈nonte baï tæ̈ï ongoncædänimpa, ante mönö ædæmö cæcæ̈impa. 3 Edæ mönö Codito incæ nämanque ante nänö cæïnënö ante cæcæte ante edæ wædämaï inte piyæ̈në cægacäimpa. Wængonguï ingante do näni apæ̈negaïnö baï tömengä wadäni beyænque ante cægacäimpa. “Wængonguï ëñëmi. Wadäni bitö ïmite pïinte badete tocæte ante cædinque botö ïmote wæætë pïinte badete todänipa,” ante apæ̈nete baï Codito ee cægacäimpa. 4 Edæ mönö ïmonte odömonte apæ̈necæte ante Wængonguï angä ëñëninque dodäni tömantaa yewæ̈mongadänimpa. Ïninque mäninta ædæmö adinque wampo pönëninque wæntædämaï inte ee cæmö ïninque edæ mönö, Watapæ̈ bacæ̈impa, ante pönente tocæ̈impa. 5 Ïninque Codito Itota mïñæ̈ tee empote goyömonte Wængonguï ïñömö edæ, Mïnitö wampo pönëninque wæntædämaï inte ee cæcæmïnimpa, ante në ædæmö cæcä ingampa. Tömengä mänömaï pönö cæcä ate mïnitö ïñömö adoyömö ante mïni pönencabo bacæmïnimpa, ämopa. 6 Mänömaï bamïni ïninque mïnitö äanque baï adodö ante pönëninque ïïmaï ante Wængonguï ingante apæ̈necæmïnimpa. Mönitö Awënë Itota Codito Mæmpobi ïnömi inte bitö tömengä Wængonguï adobi ïmi ïñömö bitö tæ̈ï ëmömi inte ñäö apäite baï ïmi amönipa, ante adoyömö ante apæ̈necæmïnimpa, ante botö mänömaïnö ante yewæ̈mömopa.
Oodeoidi ïnämaï ïnäni ëñencædänimpa, ante
7 Codito mïnitö ïmïnite Ao ante ængacäimpa. Ïninque tömengä mïnitö ïmïnite nänö ængaï baï mïnitö adobaï wacä ingä wacä ingä godongämæ̈ Ao ante æ̈edäni. Mänömaï cæmïni adinque wadäni Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Bitö waa pönï cæbi amönipa, ante watapæ̈ pönï apæ̈necædänimpa. 8 Edæ apæ̈nebo ëñëedäni. Mönitö mæ̈mæ̈idi ïnänite Wængonguï, Mïnitö beyæ̈ pönö waa cæcæboimpa, angacäimpa. Ïninque, Wængonguï tömengä nänö angaïnö ante cöwë cæcæcäimpa, ante oodeoidi ëñencædänimpa, ante cædinque mönö Codito tömënäni beyæ̈ në cæcä bagacäimpa. 9 Tömengä ïñömö, Idægoidi ïnämaï ïnäni incæ Wængonguï ingante, Bitö ñäö baï ëmömi inte pönö waadete waa cæbi æ̈mönipa, ante apæ̈necædänimpa, ante mänömaï cægacäimpa. Ïïmaï ante Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈mongaïnö baï impa. “Botö mänömaï beyæ̈, Bitö æbänö në waa cæbi ïmii, ante idægo ïnämaï ïnäni weca gote apæ̈necæboimpa. Bitö ëmöwo ante ämotamïni watapæ̈ pönï ancæboimpa,” ante näni yewæ̈mongaïnö baï Codito cægacäimpa. 10 Ayæ̈ wataa ïñömö ïïmaï ante yewæ̈mongatimpa. “Idægoidi ïnämaï ïmïni incæ mïnitö Wængonguï quïnäni tönö godongämæ̈ watapæ̈ toedäni.” 11 Ayæ̈ wæætë, “Idægoidi ïnämaï ïmïni mönö Awënë ingante apæ̈nedinque, Bitö waa pönï cæbi amönipa, ante watapæ̈ pönï apæ̈needäni. Wamïni mïni cabo mïni cabo tömämïni ämotamïni ante baï apæ̈nedinque, Waa pönï cæbi amönipa, ante watapæ̈ pönï apæ̈needäni.” 12 Itaiya wodi adobaïnö ante yewæ̈mongacäimpa. “Inguipoga quëwënäni tömänäni Awënë baquinqueAwænguinto tä bocate baï cædinque Yæte Pæ̈ingä ïñömö ængæ̈ ganticæcäimpa. Tömengä cæcä beyænque watapæ̈ bacæ̈impa, ante idægoidi ïnämaï ïnäni incæ pönencædänimpa,” ante Itaiya wodi yewæ̈mongacäimpa. 13 Wængonguï ïñömö, Watapæ̈ bacæ̈impa, ante në badongaingä ïnongä inte ïïmaï cæcæcäimpa, ämopa. Tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tæ̈ï pïñænte cæcä ate mïnitö, Watapæ̈ bacæ̈impa, ante godömenque wede pönencæmïnimpa. Mänömaï cæcæte ante cædinque Wængonguï pönö apæ̈necä ëñëninque mïnitö tömengä ingante wede pönëninque edæ gänë entawëninque watapæ̈ tocæmïnimpa, ämopa. 14 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Botö tömëmo ayömote mïnitö në waa cæmïni ïmïni abopa. Ayæ̈, Æbänö waa cæquïï, ante do ëñëmïni ïmïnipa. Ayæ̈ adobaï mïnitö eyepæ̈ ïmïni inte wacä ingä wacä ingä do odömonte apæ̈nemïni ïmïnipa, ante pönëmopa. 15 Ïninque botö, Mïnitö ëñënïnö ante mïnitö ocai encadömïni inte edæ adodö ante pönencæmïnimpa, ante baï cædinque pancadea ante yewæ̈montabopa. Botö ïñömö Wængonguï waadete pönö cæcä ænte në entawëmo inte mänömaïnö ante yewæ̈möninque edæ guïñënämaï inte nanguï ante yewæ̈mömopa. 16 Edæ tömengä waadete pönö cæcä ænte entawëninque botö Itota Codito beyænque ante idægoidi ïnämaï ïnäni ïnänite në cæbo badinque Wængonguï ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nebo ëñënänipa. Mänömaïnö ante apæ̈nebo ëñëñömïnite Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca pönö badongä ate idægoidi ïnämaï ïnäni incæ tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwënäni badänipa. Mänömaï bayönänite botö ïñömö, Wængonguï quï, ante pædæ godönäni baï cædinque tömënäni ïnänite ante edæ, Wængonguï quïmïni bacæmïnimpa, ante pædæ godömo æ̈ninque Wængonguï wæætë waa tocampa. 17 Mänömaï beyæ̈ botö Itota Codito nempo quëwëninque Wængonguï beyæ̈ cædinque edæ nanguï tobopa. 18 Codito botö tönö guëa cæcä beyænque botö nanguï apæ̈nedinque nanguï cæbo ate tömengä ïñömö töö æ̈mængä pöninque edæ idægoidi ïnämaï ïnäni incæ edæ Wængonguï ingante ëñente cædäni badänitapa. Botö Codito mänömaï botö tönö nänö cædïnö ante apæ̈nedinque edæ mäninque ante apæ̈nedinque guïñënete wædinque godömenque apæ̈nedämaï incæboimpa. 19 Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tæ̈ï pïñæ̈nongä inte botö tönö godongämæ̈ cæcä ate botö, Ëñencædänimpa, ante bamönengæ̈ cæbo ate në pönënäni badänitapa. Mänömaï Eedotadëë ïñömö mä cæte godinque Ididiabæ ganca tömäo godämæ̈ godinque botö Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nedinque adodö adodö ante tömänö ante apæ̈nebo ëñënänitapa. 20 Botö, Codito ëmöwo ante wadäni näni apæ̈nedämaï ïñömö gote tömengä ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nebo ëñencædänimpa, ante cöwë goïnente wætabopa. Wacä onguitanca nänö tæ̈nönincönë æ̈monga mæ̈nönämaï incæboimpa, ante baï cædinque botö, Wacä do nänö apæ̈nedïñömö botö wæætë apæ̈nedämaï incæboimpa, ante cætabopa. 21 Wæætë ïïmaï ante Itaiya wodi nänö yewæ̈mongaïnö baï cætabopa. “Tömengä ingante ante ëñënämaï ïnïnäni incæ edæ do ate baï ëwocacædänimpa. Önömonca ëñënämaï ïnïnäni incæ edæ, ‘Æbänö ï,’ ante do ëñencædänimpa.” Ante nänö yewæ̈mongaïnö baï botö, Ëñencædänimpa, ante cætabopa.
Odömä ïñömö pöïnëmopa, Pabodo angampa
22 Mänömaï beyæ̈ botö mïnitö weca poncæ cæyömote edæ, Wææ cæte ï, ate wædinque pönämaï intabopa. 23 Ïñömö ömæ idæwaa cæbo inte botö æpomë wadepo ïñonte mïnitö ïmïnite aïnente wædömopa. 24 Ïninque botö, Ïincayæ̈ ate Epäñabæ gocæ cædinque wodo tebæ̈ godinque mïnitö weca ëñate aboque gocæboimpa, ämopa. Edæ botö wantæpiyæ̈ ëñate tote quëwente ate godömenque Epäñabæ gote cæyömo mïnitö botö beyæ̈ cædinque da godömïni gocæboimpa. 25 Ñöwo guiquënë botö täno Eedotadëë ïñömö Wængonguï quïnäni beyæ̈ godö cæcæte ante gobopa. 26 Wængonguï quïnäni incæ Eedotadëë quëwënäni pancadäniya ömæpodäni inte wædänipa, ante pönente wædinque wabæca Mäatedöniabæ quëwënäni tönö Acayabæ quëwënäni tönö, Mönö da godö da godö cæcæ̈impa, ante pönëninque watapæ̈ todinque tömënäni, Wængonguï quïnäni quï, ante do godönänitapa. 27 Mänömaïnö ante watapæ̈ pönente cædäni incæte tömënäni Eedotadëë ïñömö quëwënäni ïnänite në godonguënënäni inte da godönänimpa. Edæ Wængonguï Önöwoca nänö pönongaincoo ante idægoidi pönö apæ̈nedäni ëñente ænte ëwocadïnäni inte wabæca quëwënäni ïñömö tömënäni näni ëadincoo incæ idægoidi beyæ̈ ante wæætë godonguënënäni badïnäni ïnänipa. 28 Ïninque botö ïñömö mänincoo tömënäni näni da godönincoo idægoidi weca ænte gocæboimpa. Godinque botö cöwä adinque, Në ömæpodäni inte në wædänique æncædänimpa, ante wææ cæcæboimpa. Ædæmö cæbo æ̈näni ate botö mänïñedë ate Epäñabæ gocæte ante cædinque mïnitö ömæ wodo tebæ̈ godinque mïnitö weca ëñacæ poncæboimpa. 29 Codito pönö waa cædinque da pönongä pöninque botö cöwë tömengä tönö waa pönï botö cæquinque mïnitö weca poncæboimpa, ante do ëñëmopa. 30 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Botö pæ pagænte baï nanguï cæyömote mïnitö ïñacabo cædinque botö beyæ̈ Wængonguï ingante nanguï apæ̈needäni, ante botö mönö Awënë Itota Codito beyænque äninque ayæ̈ Wængonguï Önöwoca në waadete pönengä beyænque äninque mïnitö ïmïnite nanguï ämopa. 31 Oodeabæ pönënämaï ïnäni ïñömö Pabodo ingante wënæ wënæ cædämaï incædänimpa, ante botö beyæ̈ ante apæ̈needäni. Ayæ̈, Eedotadëë ïñömö botö gote cæbo adinque Wængonguï quïnäni incæ botö cædö ate Ao ancædänimpa, ante apæ̈needäni. 32 Mänömaï ï adinque botö, Awënë Wængonguï angä ate botö watapæ̈ todinque mïnitö weca pömo ate mönö godongämæ̈ guëmäninque wampo pönengæ̈impa, ämopa. 33 Wængonguï në gänë pönengä inte mïnitö tönö godongämæ̈ ongöninque pönö cæcä ate gänë pönencæmïnimpa, ämopa. Mänömaï impa diyæ̈, ante botö, Amëë, ämopa.
Waa quëwencæmïnimpa, ante
1 Botö ïïmaï ämopa. Mönö tönïñacä tömengä ëmöwo Pebe mïnitö weca ñöwo poncæ cæcampa. Tencodea ïñömö Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo ïñönänite tömënäni beyæ̈ në waa cæcä inte ïingä onquiyængä ïñömö waingä pönï ingampa. 2 Tömengä nanguï ïnäni beyæ̈ wææ gompodinque waa cædongä inte botö beyæ̈ adobaï nanguï cæcantapa. Ïninque edæ botö mïnitö ïmïnite ïïmaï ämopa. Wængonguï quïmö ïnömö inte mönö Awënë nempo quëwëñömonte Pebe adocä inte adobaï ingampa, ante adinque mïnitö tömengä ingante waa adinque Ao ante æ̈edäni. Ayæ̈ tömengä quïëmë æ̈ïnente wæcä ïñongante mïnitö wæætë edæ godö cæedäni ämopa. 3 Ayæ̈ wada Piditida tönö Aquidæ näna gæncaya ïñömö Itota Codito nempo quëwëninque edæ botö tönö godongämæ̈ cæda ïnapa. Ïninque mïnitö tömëna ïnate, Waa quëwencæmïnaimpa, ante botö beyæ̈ ante apæ̈nemïni ëñëcædaimpa. 4 Wadäni botö ïmote wæ̈noncæ cædäni wæyömote tömëna näna wodo wænguinque edæ botö ïmote wææ cædatapa. Mänömaï cædapa, ante botö tömëna ïnate waa ate pönente apæ̈nebopa. Ayæ̈ idægoidi ïnämaï ïnäni Codito ingante näni wayömö pönencabo wayömö näni pönencabo adobaï tömänäni Aquidæda näna cædïnö ante ëñëninque tömëna ïnate waa ate pönëninque apæ̈nedänipa. 5 Ayæ̈ Itota Codito ingante në pönënäni Aquidæda oncönë godongämæ̈ pö guiidäni ïnänite, Waa quëwëedäni, ante apæ̈nemïni ëñencædänimpa. Botö æ̈migo Epëneto botö në waadecä ïñongante mïnitö botö beyæ̈ apæ̈nedinque, Waa quëwencæbiimpa, ante apæ̈needäni. Atiabæ ïñömö Codito ingante wadäni pönënämaï ïñönäni tömengä ïñömö täno pönengantapa. 6 Ayæ̈ Mäadiya mïnitö beyæ̈ nanguï cædingä ïñongante mïnitö wæætë tömengä ingante Waa quëwencæbiimpa, ante apæ̈needäni. 7 Botö guiidëna Antodönico tönö Ñöniato ïñömö botö tönö godongämæ̈ tee mönete wædïna ïnapa. Tömëna ïñömö botö pönënämaï ïñömote wëënëñedë Itota Codito nempo quëwëna ïñönate Codito incæ tömëna ïnate da godongacäimpa. Ïninque, Itota Codito nänö në da godongaïna tänoda ïna adinque mïnitö botö beyæ̈ ante tömëna ïnate waa apæ̈needäni. 8 Ayæ̈ wacä mönö Awënë nempo quëwëninque Ampidiato ingante waadete pönëmo inte edæ botö, Waa quëwencæbiimpa, ämopa. 9 Ayæ̈ adobaï Odömäno mönitö tönö godongämæ̈ Codito nempo quëwente në cæcä ïñongante, Waa quëwencæbiimpa, ante botö beyæ̈ ante apæ̈needäni. Botö në waadecä Etaquito ingante adobaï ante apæ̈needäni. 10 Ayæ̈ Apede ïñömö Codito nempo quëwëñongante tömengä æbänö cæcää, ante adinque Codito tömengä ingante wæætë, Waa cæbi abopa, angampa. Tömengä ingante botö beyæ̈ ante waa apæ̈needäni. Ayæ̈ Aditobodo näni quëwencabo ïnänite adobaï waa apæ̈needäni. 11 Botö guiidengä Edodiyaönö ingante waa apæ̈needäni. Ayæ̈ Näadotito guiidënäni incæ æcänö mönö Awënë nempo quëwëna tömënäni ïnänite adobaï, Waa quëwencæmïnimpa, äedäni. 12 Ayæ̈ wada mönö Awënë nempo quëwëna onquiyæ̈na Tidipïna tönö Tidipota ïñömö në nanguï cæda ïnapa. Tömëna ïnate botö beyæ̈ ante waa apæ̈needäni. Ayæ̈ wacä onquiyængä mönö në waadecä Pedetida ïñömö tömengä mönö Awënë nempo quëwëninque nanguï cæcantapa. Tömengä ingante adobaï, Waa quëwencæbiimpa, äedäni. 13 Ayæ̈ mönö Awënë nänö në apænte ængaingä Odopo ingante waa apæ̈needäni. Tömengä badä incæ adobaï botö badä baï ïñönante tömënä ïnante botö beyæ̈ ante waa apæ̈needäni. 14 Ayæ̈ adobaï Atincodito, Pedegonte, Edëme, Patodobato, Edëma tömënäni näni pönencabo tömänäni ïnänite, Waa quëwencæmïnimpa, ante apæ̈needäni. 15 Ayæ̈ wadäni Pidodogo tönö Oodia, Nëedeo tömengä mængä tönö, Odimpa tönö Wængonguï quïnäni tömänäni ïnänite, Waa quëwencæmïnimpa, ante apæ̈needäni. 16 Edæ, Waa quëwencæmïnimpa, ante mïnicabo incæ tömämïni godongämæ̈ waa waadete apæ̈necæmïnimpa. Codito ingante wayömö näni pönencabo wayömö näni pönencabo tömänäni mïnitö ïmïnite wæætë, Waa quëwencæmïnimpa, ante änänipa. 17 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Mïnitö adocabomïni ïñömïnite wadäni æ̈mæ̈moncadö æ̈mæ̈monca pä cædäni ïnänite cöwä adinque edæ Baa äedäni. Doyedë mïnitö ëñënö ante ëñënämaï ïnäni inte tömënäni, Mïnitö tee tëwate baï oda cæcæmïnimpa, ante cædinque wadö ante edæ odömönänipa cæmïnii. Tömënäni ïnänite gomö aquënë cæmïnii. 18 Mänömaï cædäni ïñömö mönö Awënë Codito ingante cædämaï inte nämä näni cæïnënonque ante cædänipa. Tömënäni ante, Mïnitö ïmïnite waa amönipa, ante waa tedete baï tededäni ëñëninque pancadäniya guiquënë, Babæ wapiticæ̈ impa, ante cöwä adämaï ïnäni inte, Nö impa, ante do pönënänipa. 19 Mïnitö cöwë ëñente cæmïni ïmïnipa, ante tömänäni do ëñënänipa. Mänömaï beyæ̈ botö ïñömö nanguï tobopa. Incæte, Quïnö waa cæquïï, ante mïnitö ædæmö ëñencæmïnimpa, ante aïnëmopa. Quïnö wënæ wënæ cæquïï, ante edæ ædæmö ëñënämaï inte edæ gomö acæmïnimpa, ante aïnëmopa. 20 Wængonguï, Gänë pönente quëwencæmïnimpa, ante në pönö cæcä ïñömö edæ Tatäna ingante mïnitö önöwa gäänë wææntodongä ate mïnitö wæætë do pïnä gäwate baï cæcæmïnimpa. Ñöwo ïñömö mönö Awënë Codito nänö waadete pönö cædö incæ entawencæmïnimpa, ämopa. 21 Botö tönö guëa cædongä Tïmoteo ïñömö mïnitö ïmïnite, Waa quëwencæmïnimpa, angampa. Ayæ̈ botö guiidënäni Dotio tönö Yatönö adobaï Totipatedo adobaï mïnitö ïmïnite, Waa quëwencæmïnimpa, änänipa. 22 Ñöwo botö Tedetiyobo ïñömö Pabodo önöneque tedecä ëñëninque ïï cadota ante në yewæ̈mönïmo inte botö adobaï, Waa quëwencæmïnimpa, ämopa. 23 Gayo adobaï mïnitö ïmïnite, Waa quëwencæmïnimpa, angampa. Tömengä oncönë Codito ingante näni pönencabo cöwë godongämæ̈ ponte apæ̈nedänipa. Ayæ̈ tömengä botö ïmote adobaï, Pöe, angä ëñëninque edæ botö ñöwo tömengä oncönë owobopa. Ayæ̈ ïñömö quëwënäni awënë nänö äinta æ̈ninque adocanque Edaato näni änongä ïñömö tömengä, Tömänäni beyæ̈ æbänö cæquïï, ante në angä ïñömö tömengä tönö mönö tönïñacä Coadoto adobaï, Waa quëwëedäni, änapa. 24 Mönö Awënë Itota Codito mïnitö ïmïnite pönö waadete cæcæcäimpa. Mänömaï impa, ante botö, Amëë, ante ämopa.
Wængonguï ingante waa ate apæ̈necæ̈impa, ante
25 Ñöwo ïñömö Wængonguï ingantedö ante watapæ̈ botö apæ̈nedö ante ayæ̈ Itota Codito ingantedö ante mönö apæ̈nedö ante në pönëmïni inte mïnitö tæ̈ï pïñænte ongoncæmïnimpa. Wængonguï eyepæ̈ inte mänömaï pönö cæcæcäimpa. Tömengä mänïnö ante ñöwo tæcæ nänö odömönö ante wëënëñedë pedæ̈mämo ïñonte cöwë wantæpiyæ̈ wë wodonte baï cægacäimpa. 26 Ñöwo guiquënë, Codito æbänö cægacäï, ante inguipoga tömämæ quëwënäni ëñente wede pönëninque botö ïmote ëñente cæcædänimpa, ante cædinque Wængonguï cöwë në Quëwënongä inte do odömongä acæ̈impa. Tömengä angä ëñëninque tömengä beyæ̈ në apæ̈negaïnäni wæætë edonque pönï yewæ̈mönäni acæ̈impa. 27 Ïninque Wængonguï nö pönï ëñënongä inte adocanque Wængonguï ingampa, ante adinque mönö, Bitö adobique ñäö baï ëmömi inte edæ waa cæbi amönipa, ante mönö Itota Codito ëmöwo apæ̈nedinque Wængonguï ingante edæ cöwë apæ̈necæ̈impa. Mänömaï impa diyæ̈, ante botö, Amëë, ämopa.
Coodinto ïñömö Codito ingante näni pönencabo
1 Wængonguï angä ëñëninque Itota Codito botö ïmote aa pedinque da godongä godömo inte botö Pabodobo yewæ̈mömopa. Mönö tönïñacä Totënë tönö guëa apæ̈nete ate yewæ̈mömo aedäni. 2 Coodinto ïñömö mïnitö Codito ingante mïni godongämæ̈ pönencabo ïnömïni inte ëñëedäni. Wængonguï, Botö quïmïni badinque mïnitö Itota Codito nempo quëwëninque tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwencæmïnimpa, ante cædinque äñecä pönïmïni inte mïnitö acæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa. Ayæ̈ adobaï, Mönö Awënë Itota Codito ëmöwo ante në aa pedäni tömämæ quëwënäni incæ acædänimpa, ante yewæ̈mömopa. Itota Codito ïñömö mönö Awënë ingä incæ tömënäni Awënë adocä ingampa. 3 Mönö Mæmpo Wængonguï tönö mönö Awënë Itota Codito godongämæ̈ waadete pönö cæda ate mïnitö gänë pönente quëwencæmïnimpa, ante botö Totënë tönö ämönapa.
Codito nänö entawënö baï nanguï entawëmompa, ante
4 Wængonguï waadete pönö cæcä ate mïnitö Codito Itota nempo quëwëninque tömengä nänö entawënö baï nanguï entawëmïnipa, ante adinque botö mïnitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante waa ate pönëninque cöwë apæ̈nebopa. 5 Edæ Codito nempo quëwëñömïnite tömengä nänö ate ëñengaïnö ante pönö apæ̈necä ëñëninque mïnitö do entawëmïnipa. Ïninque mänïnö nänö ate ëñengaïnö ante eyepæ̈ entawëmïni ïninque mïnitö nö apæ̈nemïni bamïnipa. 6 Edæ mönitö, Itota ïñömö adocä mönö Codito ïnongä ingampa, ante apæ̈nemöni ëñëninque mïnitö Ao äninque, Näwangä impa, ante wede pönëninque waa cæte quëwëmïni acæ̈impa. 7 Mänïnö beyæ̈, Mönö Awënë Itota Codito æyedënö pöninque edonque pönï a ongonguingä, ante wänö cöninque mïnitö wæntæye badämaï incæmïnimpa, ante cædinque Wængonguï Önöwoca pönö apæ̈necä ëñëninque mïnitö eyepæ̈ inte waa cæquïmïni ïmïnipa. 8 Mïnitö cöwë ïinque baganca tæ̈ï ongonte oda cædämaï incæmïnimpa, ante Wængonguï pönö cæcä ate mönö Awënë Itota Codito pöñedë mänïñedë ate mïnitö wentamö ædö cæte entawenguïmïnii. Edæ dæ ampa. 9 Wængonguï, Botö Wengä Itota Codito ïñömö mïnitö Awënë ïnongä ingampa. Ïninque mïnitö tömengä nempo quëwëninque tömengä tönö godongämæ̈ cæte quëwencæmïnimpa, ante mïnitö ïmïnite äñete aa pecantapa. Mänömaï ante në aa pecä ïñömö tömengä nänö angaïnö baï edæ cöwë në ædæmö cæcä ingampa cæmïnii.
Wæætë godö wæætë godö cædämaï ïedäni, ante
10 Botö tönïñamïni, botö mönö Awënë Itota Codito ëmöwo apæ̈nedinque ïïmaï ante ämo ëñëmaïmïnipa. Mönö pönencabo ïmompa, ante adodö pönëninque mïnitö tömämïni godongämæ̈ Ao ante adodonque cædinque näwæ̈ godämaï ïedäni. 11 Botö tönïñamïni apæ̈nebo ëñëedäni. Codoeidi mïnitö ïmïnitedö ante apæ̈nedinque, Coodintoidi näni pönencabo incæ wæætë godö wæætë godö tedewënänipa. 12 Ante apæ̈nedäni ëñëninque botö, Ïïmaï impa, ante apæ̈nebo ëñëedäni. Pancamïniya, “Mönitö Pabodo nänö në ëmïñæ̈möni ïmönipa,” ante cæmïnipa. Pancamïniya guiquënë, “Apodo nänö në ëmïñæ̈möni ïmönipa,” ante cæmïnipa. Pancamïniya guiquënë, “Pegodo nänö në ëmïñæ̈möni ïmönipa,” ante cæmïnipa. Ayæ̈ wæætë pancamïniya guiquënë, “Codito nänö në ëmïñæ̈möni ïmönipa,” ante cæmïnipa. Mänömaïnö ante mïnitö wadö wadö ante tedewëmïni awædö. 13 Ïñæmpa Codito nämä incæ ante dicæ wadö wadö ante apæ̈necantawogaa. Incæte Codito nempo quëwëmïni inte mïnitö, Pabodo ëmïñæ̈möni ïmönipa, ämïni. Apodo ëmïñæ̈möni ïmönipa, ämïni. Pegodo ëmïñæ̈möni ïmönipa, ämïni. Ayæ̈ botö Pabodobo ïñömote wadäni awæ̈ ñænquedïmæ̈ gönöninque mïnitö beyæ̈ wæ̈nönäni dicæ wæntawogaa. Ayæ̈ botö Pabodobo ëmöwo apæ̈nedinque mïnitö dicæ æpæ̈në guiimïnitawogaa. 14 Botö mïnicabo weca quëwëninque Codipo tönö Gayo ïnate mänïnaque ïnate æpæ̈në guidömo guiidatapa, ante pönëninque waa tobopa. 15 Mänömaï ï adinque mïnitö, Pabodo ëmöwo apæ̈nedinque æpæ̈në guiitamönipa, ante ædö cæte anguïmïnii, ante tobopa. 16 Æ, tæcæ pönëmopa. Etepänäidi ïnänite adobaï guidömo guiidänitapa. Wadäni ïnänite wabänö guidömoï, ante wïï pönëmopa. 17 Edæ Codito, Bitö æpæ̈në guidömi guiicædänimpa, ante botö ïmote änämaï ingacäimpa. Wæætë, Tæ̈ï pïñæ̈nongä inte Codito mönö wædö ante teëmë mongænte ñænquedïmæ̈ wængä beyænque mönö quëwengæ̈impa, ante apæ̈nebi ëñencædänimpa. Ayæ̈, Mänïne ante wadäni, Önonque impa, ante änämaï incædänimpa, ante wææ cædinque bitö waodänique näni nanguï ëñente apæ̈nedö ante apæ̈nedämaï incæbiimpa. Wæætë, Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nebi ëñencædänimpa, äninque Codito botö ïmote da godongä gobo ïmopa.
Codito Wængonguï nänö ëñënö entawëninque tæ̈ï nänö pïñæ̈nö entawengampa
18 Itota ingante näni timpogaïwæ̈ ante apæ̈nemöni adinque në wænguïnäni guiquënë, Mänïwæ̈ ante apæ̈nete wædänitedö abi, ante badete todänipa. Codito ængä beyænque në quëwëmöni guiquënë, Codito mänïwäa wængä beyænque Wængonguï tæ̈ï pïñænte pönö cæcampa, ante wede pönente apæ̈nemönipa. 19 Edæ Wængonguï, Ïïmaï cæcæboimpa, angampa, ante yewæ̈monte ongompa. “Në adäni önonquedö ante ëñënänipa,ante botö nanguï näni ëñënö ante wido cæcæboimpa. Në nämä mä pönente ëñënäni guiquënë önonque ëñënänipa, ante botö nämä näni ëñënö ante Baa ancæboimpa,” ante Wængonguï cæcampa, ante yewæ̈mongatimpa. 20 Mänömaï cædinque Wængonguï, Inguipogaque quëwënäni näni nanguï ëñënö incæ önonque impa, ante ëñenguënë quëwëmïni, ante do odömongampa. Ïninque adocanque ingante, Nanguï ëñëmipa, ante Wængonguï dicæ anguingäa. Dodäni näni wææ angaïnö ante në nö odömömi ïmipa, ante Wængonguï dicæ anguingäa. Nämä mä pönëninque në nö apæ̈nebi ïmipa, ante Wængonguï dicæ anguingäa. Edæ dæ ampa. 21 Edæ, Inguipogaque quëwënäni ocaidë nanguï ëñënäni incæ önonque näni ëñënö beyænque botö ïmote ædö cæte ate baï pönenguïnänii, ante Wængonguï në nö ëñënongä inte cæcampa. Codito nänö cægaïnö ante apæ̈nemöni adinque ïïnäni ïñömö, Önonque tedewënänitedö abi, ante badete todänipa. Ïñæmpa Codito nänö cægaïnö ante badete näni todö beyænque mïnitö wæætë në wede pönëmïni inte quëwencæmïnimpa, ante Wængonguï nöingä pönëninque pönö cæcampa. 22 Oodeoidi, Öönædë näni mä cæï baï bamönengæ̈ cæmïni ate ëñëmaïmönipa, ante änewënänipa. Guidiegoidi guiquënë, Nämä mä pönëninque ëñëmaïmönipa, ante cædänipa. 23 Mönitö guiquënë, Codito ingante awæ̈nëmæ̈ timpote wæ̈nönäni wængacäimpa, ante mänïnonque ante apæ̈nemöni ëñëmïnipa. Mänömaïnö ante apæ̈nemöni ëñëninque oodeoidi guiquënë Baa ante tee tëwate baï oda cædänipa. Guidiegoidi guiquënë mänïne ante ëñëninque badete todänipa. 24 Mönitö oodeomöni ïñömönite mïnitö guidiegomïni ïñömïnite ædänimë ïnänite Wængonguï apænte ængä ingaïmö inte mönö ïñömö edæ ïïmaï ante pönëmompa. Wængonguï nänö nö ëñënö incæ Codito encacampa, Wængonguï nänö tæ̈ï pïñæ̈nö incæ Codito entawengampa, ante do edæ ëñente pönëmompa. 25 Wængonguï önonque ante cæcampa, ante pönëwëmïnitawoo. Mönö waocabo nanguï ëñëmö ïmompa, ante pönëmïnitawoo. Ïñæmpa, Nanguï ëñëmö, ante tedewëmö incæ önonque wædämö inte cæmompa. Wæætë Wængonguï guiquënë önonque cæte baï cæcä incæ godömenque gomonga nanguï ëñengä inte cæcampa. Ayæ̈, Wængonguï aquïingä inte cæcampa, ante pönëmïnitawoo. Ïñæmpa mönö waocabo tæ̈ï pïñæ̈mö ïmompa, ante tedewëmö incæ mönö önonque aquïïmö inte cæmompa. Wæætë Wængonguï guiquënë në önonque cæte baï cæcä incæ godömenque gomonga tæ̈ï pïñæ̈nongä inte cæcampa. 26 Ïñänäni, æbänö ïñömïnite Wængonguï aa pecantapa, ante pönëedäni. Tömämïni dicæ nanguï ëñëmïni ingamïniyaa. Inguipogaque quëwënäni nanguï näni encadö baï mïnitö tömämïni dicæ adobaï nanguï encamïni ingamïniyaa. Tömämïni dicæ nanguï tæ̈ï pïñæ̈mïni ingamïniyaa. Awënëidi pæ̈ingä nänö awënë baquinque ëñacä baï mïnitö tömämïni dicæ adobaï awënë baquinque ëñamïniyaa. Mänömaï ïñömïnite Wængonguï dicæ aa pecantawogaa. Incæte adocanque adocanque mänömaï ïñömïnite Wængonguï aa pegacäimpa. 27 Wæætë, Në nanguï ëñënäni incæ guïñente wæcædänimpa, ante cædinque Wængonguï ïïmaï cægacäimpa. Inguipoga quëwënäni ïnänite cöwä adinque në önonque cæï baï cædäni ïnänite apænte ængacäimpa. Ayæ̈, Në tæ̈ï pïñæ̈näni incæ guïñente wæcædänimpa, ante cædinque Wængonguï inguipoga në wæntæte cædäni ïnänite apænte ængacäimpa. Ïninque tömengä mänömaï cæcä ate waa cædänipa, ante adinque në tæ̈ï pïñæ̈näni wæætë guïñente wædänipa. 28 Wængonguï inguipoga quëwënäni näni waa pönï mäincoo ëwente baï bacæ̈impa, ante cædinque, Inguipoga pancacooga wïwa incoo impa, ante adinque mänincooque æ̈ninque waa cægacäimpa. Ayæ̈, Önoncooque impa, ante mönö änoncoo adinque tömengä ingante do æ̈ninque nö cægacäimpa. Ayæ̈, Dæ ampa, mönö änoncoo incæ do adinque Wængonguï mänincoo æ̈ninque nanguï cægacäimpa. 29 Ïninque Wængonguï weca ongöninque waocä adocanque incæ, Waëmö ïmopa, ante ædö cæte anguingää. 30 Wængonguï pönö ængä beyænque mïnitö Codito Itota nempo quëwëmïnipa. Wængonguï Codito Itota ingante da pönongä æ̈ninque mönö Codito nänö ëñënö baï ænte entawëmompa. Tömengä nempo quëwëninque mönö tömengä nänö nö cæte quëwënö baï adobaï ænte entawëmompa. Ayæ̈ tömengä tæiyæ̈ waëmö nänö ëwocadö adobaï pönongä æ̈ninque tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwëmompa. Ayæ̈ Codito ængä beyænque mönö abæ tawænte gote baï quëwëmompa. 31 Ïninque Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈mongaïnö baï ïïmaï ante bacæ̈impa. “Waocä, botö nanguï waëmö pönï ïmopa, ante nämä waa ate apæ̈neïnente wædongä ïñömö tömengä wæætë, Mönö Awënë adocanque waëmö pönï ingampa, ante apæ̈necä ïninque waa cæbaingampa.”
Itota Codito ingante awäa timpodäni wængacäimpa, ante
1 Ïñänäni botö mïnitö weca apæ̈necæte ante mä pöninque në nanguï ëñënäni näni waa ëñënö baï ëñënämaï ïmo inte baï pontabopa. Waodäni näni waa tede baï tededämaï ïmo incæ pontabopa. Wæætë, Wængonguï näwangä waa pönï cægacäimpa, ante mänïnonque ante apæ̈necæte ante pontabopa. 2 Itota Codito ingante do adïmo inte botö, Tömenganque nänö cægaïnonque ante ëñente baï cædinque botö coodintoidi weca gote apæ̈nebote, ante godämaï ïñedë do änömoimpa. Ïninque, Wadö näni nanguï ëñënö ante ëñënämaï inte baï cædinque botö, Itota Codito ingante awäa timpodäni wængacäimpa, ante mänïnonque ante ëñente baï gote apæ̈nebote, ante pönëninque mïnitö weca pontabopa. 3 Ayæ̈ botö aquïïmo pönï ïnömo inte mïnitö weca pöninque, Ædö cæte apæ̈nequïmoo, ante guïñënete wædinque nanguï do do wäate pömo amïnitapa. 4 Pöninque botö, Mänömaï impa, ante dicæ tömëmo nanguï ëñënö ante tedetabogaa. Wængonguï beyæ̈ apæ̈nebo ëñëedäni, ante änïmo incæ botö dicæ waa pönï tedete baï apæ̈netabogaa. Wæætë Wængonguï Önöwoca tönö ääwocaque baï ëwocadinque botö tömengä nänö tæ̈ï pïñæ̈nö beyænque apæ̈nebo amïnitapa. 5 Mänömaï cædinque botö, Waomö mönö nanguï ëñënö beyænque ante wïï pönencæmïnimpa. Wæætë Wængonguï nänö tæ̈ï pïñæ̈nö beyænque wede pönëmïni bacæmïnimpa, ante cæcæte ante mänömaï ponte apæ̈netabopa.
Wængonguï æbänö ëmongää, ante tömengä Önöwoca odömongä ëñëmompa, ante
6 Wæætë ædæmö pönënäni æ̈mæ̈wo pæte baï ïñönänite mönitö tömënäni weca ongöninque möni nanguï ëñënïnö ante apæ̈nemönipa. Incæte ñöwodäni nämä näni ëñënö ante apæ̈nedämaï ïmönipa. Ayæ̈ ïmæca awënëidi näni dæ goquincabo tömënäni näni ëñënö ante apæ̈nedämaï ïmönipa. 7 Wæætë Wængonguï awëmö ïñonte nänö ëñengaïnö ante apæ̈nemönipa. Tömengä ïñömö, Botö nanguï ëñënömo inte pönö cæbo beyænque botö në apænte æ̈nänique ñäö apäite baï entawencædänimpa, ante inguipoga dæ äñedë wëënëñedë pönï incæ mönö ïmonte ante pönö cægacäimpa. Incæte, Mänömaï cæcæboimpa, ante tömengä nänö ëñënö ante wadäni ëñënämaï incædänimpa, ante wææ cædinque wë wodonte baï cædinque tömengä nänö ëñengaïnö ante ñöwo ganca awëmö ïñömö entawënongäimpa. Ñöwo ïñömö tömengä awëmö nänö ëñengaïnö ante tæcæ apæ̈necä ëñënïmöni inte mönitö wæætë mänïnö ante ñöwo apæ̈nemönipa. 8 Inguipoga awënëidi guiquënë Wængonguï nänö wë wodonte ëñengaïnö ante dicæ ëñënäniyaa. Edæ mänïnö ante ëñente baï tömënäni mönö Awënë ñäö baï entawënongä ïñongante awäa timpote wæ̈nönämaï incædönänimpa. 9 Wæætë ïïmaï ante yewæ̈mongatimpa. “Botö ïmote në waadete pönënäni ïñömö watapæ̈ quëwencædänimpa,ante Wængonguï do pönö badongacäimpa. Mänïnö nänö pönö cægaïnö ante waocä dicæ acäa. Mänïnö ante dicæ ëñengäa. Edæ waocä nämanque mä pönëninque dicæ ëñengäa,” ante näni yewæ̈mongaï baï ïinque bacæ̈impa, ante mönitö apæ̈nemönipa. 10 Wængonguï Önöwoca guiquënë tömää cöwä adinque Wængonguï awëmö nänö pönö badongaïnö ante edonque adinque do ëñengampa. Ïninque mönonga pö guiidinque tömengä mönö ïmonte edonque odömongä ëñëmompa. 11 Edæ mönö waocabo incæ, Adocanque önöwënenque pönëë cöñongante wacä, Æbänö ante pönëë congää, ante ædö cæte ëñenguingää. Edæ në pönëë congä guiquënë, Botö æbänö ante pönëë cömoo, ante tömengä adocanque önöwënenque pönente ëñengampa. Wængonguï adobaï ingampa. Wængonguï æbänö ante awëmö pönëë congää, ante waocä ædö cæte ëñenguingää. Wængonguï æbänö ante pönëë congää, ante tömengä Önöwoca adocanque ëñëñongä wadäni ëñënämaï ïnänipa. 12 Wængonguï ïñömö, Botö æbänö pönömo æ̈mïnii, ante edonque acæmïnimpa, ante cædinque tömengä Önöwoca ingante da pönongä ænte ëwocate amompa. Ïninque inguipogaque quëwënäni näni pönënö baï entawënämaï ïnömö inte mönö Wængonguï tömengä Önöwoca tönö ääwocaque baï ëwocamö inte do ëñëmompa. 13 Mönitö ïñömö, Wængonguï mänömaï pönö cæcampa, ante odömoncæte ante mä pönente möni ëñënö ante apæ̈nedämaï ïmönipa. Wæætë Wængonguï Önöwoca pönö odömonte apæ̈necä ëñente ëwocadinque tömengä nänö odömönö möni ëñënö ante apæ̈nemönipa. Edæ Wængonguï Önöwoca nänö pönënö ante ëñencæte ante Wængonguï Önöwocaque nänö apæ̈nede ante apæ̈nete ëñente ëwocacæ̈impa, ante pönëninque mönitö mänïneque ante apæ̈nemönipa. 14 Edæ, Wængonguï Önöwoca nänö pönënö æbänö ï, ante tömengä Önöwoca tönö ääwocaque baï në ëwocadänique pönente ëñënänipa. Ïninque në ömæwocacä baï ingä guiquënë tömengä ædö cæte edonque ëñenguingää. Edæ oda cæcampa. Mänïnö ante apæ̈nemöni ëñëninque tömengä, Önonquedö ante apæ̈nete wæcantedö abi, ante badete todinque edæ, Baa angampa. 15 Wængonguï Önöwoca tönö ääwocaque baï në ëwocacä guiquënë, Tömää æbänö ï, ante cöwä adinque edonque pönï ëñengampa. Wæætë edæ, Tömengä æbänö ëwocacää, ante wadäni cöwä adäni incæte ædö cæte apænte anguïnänii. 16 Ayæ̈, “Wængonguï Awënë æbänö nanguï ëñente pönengää, ante æcänö ëñenguingää. Edæ Wængonguï ingante godömenque odömönänipa diyæ̈ ëñente baquingää,” ante yewæ̈mongatimpa. Mönö guiquënë Codito ëñente nänö pönënö ante entawëmompa.
Wængonguï ingante në cæmö mönö godongämæ̈ cæcabo
1 Ïñänäni ëñëedäni. Codito Önöwoca tönö në ædæmö ëwocadäni ïnänite botö Wængonguï Önöwoca nänö apæ̈nedö ante do apæ̈nebopa. Mïnitö guiquënë mempoga ëñamïni inte Codito nempo quëwëmïni incæ tæcæ ëñadäni baï pædämaï ïnömïni inte mïnitö inguipogaque ante pönëmïni awædö. Mänömaï beyæ̈ botö adobaïnö ante ædö cæte mïnitö ïmïnite apæ̈nequïmoo. 2 Edæ tæcæ ëñadäni ïñömö tæ̈ëmö mönö cænguï capo capo cæ̈nämaï ïnänipa. Mïnitö ïñömö tömënäni baï adobaï ïmïni inte Wængonguï Önöwoca nänö apæ̈nedö ante ædö cæte ëñenguïmïnii. Ïninque tæcæ ëñadingä ingante goömæ̈ di godönete baï cædinque botö mïnitö ïmïnite apæ̈nedinque adodeque adodeque apæ̈nebo ëñëmïnitapa. Ïñæmpa ñöwo ganca tæcæ ëñadäni baï ïnömïni inte mïnitö æiquedö ëñenguïmïnii. 3 Edæ cöwë inguipogaque ante pönëmïni inte pancamïniya, Wacä gomonga cæcampa, ante pïinte wæmïnipa. Pancamïniya guiquënë wæætë godö wæætë godö pïinte änewëmïnipa. Mänömaï cæte quëwëninque mïnitö ömæwocadäni baï ïmïni inte inguipogaque ante pönente quëwëmïni abopa. 4 Edæ ïïmaï ante tedewëmïnipa. Adocanque, “Botö Pabodo nänö në ëmïñæ̈mo ïmopa,” ante cæcampa. Wacä, “Botö guiquënë Apodo nänö në ëmïñæ̈mo ïmopa,” ante cæcampa. Mänömaïnö ante mïnitö ömæwocamïni inte baï cæmïni awædö. 5 Ïñæmpa, Apodo æcänö ingää, ante pönëmïni. Pabodo æcänö ingää, ante pönëmïni. Edæ botö mönö Awënë nänö pönö anganca tömengä ingante në cæbo bagaboimpa. Apodo adobaï mönö Awënë nänö pönö anganca Awënë ingante në cæcä bagacäimpa. Ïninque tömengä beyæ̈ në cæmönaque ïmöna inte mönatö mïnitö ïmïnite apæ̈nemöna ëñente pönëmïnitapa. 6 Tömëmö minte baï cædinque botö mä apæ̈nebo ate mïnitö tæcæ ëñëmïnitapa. Apodo guiquënë, Cöñe bate pæcæ̈impa, ante æpæ̈ gao caadäni baï cædinque mïnitö ïmïnite godömenque nanguï odömonte apæ̈necä ëñëmïnitapa. Incæte mönatö apæ̈nemöna beyænque ædö cæte tä bocate baï pæwocaquïmïnii. Wængonguï adocanque në apæ̈necä beyænque mïnitö tä bocate baï pæwocate ëwocamïnipa. 7 Ïninque minte baï në apæ̈nebo inte botö tönö Apodo æpæ̈ gao cæte baï në odömonte apæ̈necä tönö mönatö ïñömö önömönaque ïmönapa. Wængonguï tömenganque, Pæe, ante në änongä ingampa. Tömengä adocanque angä beyænque pæmïnitapa. 8 Botö në apæ̈nebo tönö Apodo në odömonte apæ̈necä tönö mönatö, Pæcæ̈impa, ante äanque baï Wængonguï beyænque cæmönapa. Ïninque botö në apæ̈nebo ïñömote tömengä në odömonte apæ̈necä ïñongante Wængonguï ïñömö, Mïnatö apæ̈negaïnö beyæ̈ æ̈eda, ante eyepæ̈ pönï pönongä æncæmönaimpa. 9 Mönatö ïñömö Wængonguï tönö godongämæ̈ cæmöni inte möni në cæcabo ïmönipa. Mïnitö guiquënë Wængonguï quïmïni ïnömïni inte tömengä gönea baï pæwocamïni ïmïnipa. Ayæ̈ adobaï tömengä nänö mæ̈nöincö baï ïmïnipa. 10 Në ëñente mæ̈nongä ïñömö, Wæ̈nömënæca ïnö mæ̈nongæ̈impa, ante cædinque dicacoo cö cö cæcampa. Botö ïñömö Wængonguï waadete pönö cæcä ate në ëñente mæ̈nongä baï adobaï bagaïmo inte botö mïnitö weca mä ponte apæ̈nebo ëñëmïnitapa. Ñöwo guiquënë botö mänömaï cö cæte baï mä apæ̈nebo ëñëmïni ate wadäni ponte botö cö cædincaa wæ̈nömënæca mæ̈nonte baï cædinque godömenque odömonte apæ̈nedäni ëñëmïnipa. Ïninque edæ æcänö mänincaa mæ̈nonte baï odömöna tömengä töingä mæ̈nonte baï nö ëñente odömonte apæ̈nequënengä ingampa. 11 Waodäni, Dica adocaa wæ̈nömënæca ïnö mæ̈nongæ̈impa, ante täno näni cö cædinca baï Itota Codito adocanque Tänocä ingampa. Ïninque, Wacä tänocä ingampa, ante baï cædinque mïnitö ædö cæte wacä mïñæ̈ gomïnii. Ïñæmpa, Dica wacaa wæ̈nömënæca ïnö mæ̈nonte baï babaimpa. 12 Ayæ̈ tänoca näni gö cædinca baï Itota Codito Tänocä ïñongante mönitö, Mänincaa adocaa wæ̈nömënæca mæ̈nongæ̈impa, ante baï cædinque odömonte apæ̈nemönipa. Në mæ̈nönäni ïñömö oodo æ̈ninque padata æ̈ninque dica näni waa pönï adinca æ̈ninque, Quincamë ëwënämaï inguinca, ante æ̈ninque tömënäni näni mæ̈nönö baï cædinque pancamöniya nö pönï odömonte apæ̈nemöni ate mönitö apæ̈nedö wido cædämaï ingæ̈impa. Wadäni guiquënë awæ̈ æ̈ninque gaguïmæ̈ amïmö ï æ̈ninque ayawäa amïwæ̈ æ̈ninque quincoomë ëwenguincoo æ̈ninque godö mæ̈nönäni baï cædinque tömënäni önonque odömonte baï apæ̈nedänipa. 13 Edæ Wængonguï nänö apænte anguïönæ ïinque ba ate gonga näni angä nanguï bæcocæ̈impa. Mänïñedë ate edæ, Mönitö æbänö ñöwo odömonte apæ̈nemönii, ante ñäö gongæ̈ edonque acæ̈impa. Wængonguï mänïñedë mönitö apæ̈nedö apænte ancæte ante cædinque në tante baï cæcä ate pancadea æ̈mæ̈wo montæ göne ate pancadea ongö æncæcäimpa. 14 Ïninque, Æcänö mæ̈nongaincö montæ gönämaï ï, ante adinque Wængonguï eyepæ̈ pönongä æ̈ninque në mæ̈nongaingä wæætë watapæ̈ quëwencæcäimpa. 15 Wacä guiquënë tömengä nänö mæ̈nongaincö do montæ gö adinque Wængonguï mänincö në mæ̈nongaingä ingante pönönämaï incæcäimpa. Incæte mäningä waocä gonga bæcoyömö wodii tao wïnongä baï ömæpocä wæyongante Wængonguï ængä beyænque tömenganque quëwencæcäimpa. 16 Mïnitö ïñömö, Wængonguï Önöwoca ingante do æ̈ninque tömengä ingante ëwocamompa, ante ëñënämaï ïmïnitawo. Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö baï mönö baö ëñamompa, ante ëñënämaï inte baï cæmïni awædö. 17 Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmö oncö ï ïñonte waocä bæ tate wido cæcä adinque Wængonguï näëmæ̈ tömengä ingante edæ ömæ̈e ëwencæcäimpa. Ayæ̈ adobaï Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö baï baö ëñayömïnite waocä wapiticæ̈ odömonte apæ̈necä beyæ̈ mïni godongämæ̈ apæ̈nedincabo incæ oda cæte näwæ̈ gomïni adinque në wapiticæ̈ apæ̈necä ingante Wængonguï adobaï wido cæcæcäimpa. 18 Mïnitö, Ñöwodäni näni ëñënö ante do nanguï ëñëmönipa, ante pönëmïnitawoo. Ïñæmpa mänömaïnö ante mïnitö nämä babæ pönëwëninque apæ̈nemïni awædö. Në nö ëñëmïni bacæte ante mïnitö ñöwodäni näni nanguï ëñëwënö ante wido cædinque ömæcamïni badinque në ëñëmïni bacæmïnimpa. 19 Inguipogaque quëwënäni nanguï ëñënäni incæte Wængonguï, Önonquedö ante ëñëmïni awædö, angampa. Edæ Wængonguï beyæ̈ apæ̈nedinque ïïmaï ante yewæ̈mongadänimpa. “Ömë nämä nänö ñönömë incæ waocä näëmæ̈ wïni wïni dawacä baï në nanguï ëñënäni adobaï nämä näni ëñënö beyænque näëmæ̈ oda cædänipa, ante cæbopa,” Wængonguï angampa. 20 Ayæ̈ adobaï, “Në ëñënäni ïñömö tömënäni näni nanguï ëñente pönënö incæ idiquibæ̈ impa, ante edæ mönö Awënë do ëñengampa,” ante yewæ̈monte ongompa. 21 Ïninque, Botö waocä adocanque nänö në ëmïñæ̈mo inte tobopa, ante änämaï incæmïnimpa. Ïñæmpa mönitö waomïni inte tömämöni mïnitö beyæ̈ ante cæte quëwëmönipa. 22 Botö Pabodobo ïnömo incæ Apodo ingä incæ Pegodo ingä incæ mïnitö beyæ̈ ante cæte tömämöni quëwëmönipa. Inguipo incæ inguipoga ongoncoo incæ mïnitö beyæ̈ ongompa. Mönö quëwëmämo incæ mönö wænguïmämo incæ mïnitö beyæ̈ ongompa. Ñöwopämo incæ mïïmämo ïincayæ̈ ponguïmämo incæ quincoomë incæ edæ mïnitö beyæ̈ tömancoo ongompa. 23 Ayæ̈ mïnitö wæætë Codito beyænque quëwëmïni ïmïnipa. Codito wæætë Wængonguï beyænque quëwengä ingampa, ante ämo ëñëmaïmïnipa.
Itota nänö në da godongaïmöni inte ïïmaï cæmönipa
1 Ïninque mönatö Pabodobo tönö Apodo ïñömönate mïnitö ïïmaï ante ëñenguënëmïni ïmïnipa. Codito tönö godongämæ̈ cædinque tömengä beyæ̈ ante Pabodo tönö Apodo në cæda ïnapa. Ayæ̈ godömenque, Wængonguï tömengä nänö awëmö ëñengaïnö ante pönö apæ̈necä ëñëna inte tömëna mänïnö ante në apæ̈neda ïnapa, ante ëñenguënëmïni ïmïnipa. 2 Ïninque Awënë Wængonguï ïïmaï angampa. Botö waocä ingante quïëmë pönö cæbo æ̈ninque tömengä botö pönönonque entawëninque nö pönente ædæmö aaquënengä ingampa, ante Wængonguï cöwä adinque, Æbänö botö beyæ̈ wææ aabii, ante apænte angampa. 3 Ïninque mïnitö, Pabodo æbänö cæcää, ante apænte ancæte ante cöwä amïni incæte botö wædämaï ïmaïmopa. Në apænte näni änoncabo incæ botö ïmote adobaï cöwä adinque apænte änäni ëñëninque botö wædämaï ïmaïmopa. Tömëmo incæ, Æbänö botö cöwë wede pönente cæbo ïmoo, ante ædö cæte nämä anguïmoo. 4 Botö, Tömëmo wënæ wënæ cædämaï ïnömo ïmopa, ante pönëmopa. Incæte, Wentamö mongæ̈nämaï ïmopa, ante ædö cæte botö nämä anguïmoo. Mönö Awënë adocanque botö ïmote në apænte angä ingampa. 5 Mänïnö beyæ̈ mïnitö, Ïinque bayedë tömää apænte angæ̈impa, ante mönö Awënë ponganca ee adinque apænte änämaï ïedäni. Tömengä ïñömö waomö mönö awëmö cægaïnö ante, Edonque pönï acæ̈impa, ante ñäö ïñömö mäo odömoncæcäimpa. Ayæ̈, Æbänö cæcæboimpa, ante mönö önöwënenque pönengaïnö incæ edonque odömongä gongæ̈ näwæ̈ acæ̈impa. Ayæ̈, Adocanque æbänö waa cægacäï, ante, Wacä æbänö waa cægacäï, ante watapæ̈ apæ̈nedinque tömämö mönö cægaïnö ante Wængonguï pönö apæ̈necä ëñente mönö tocæ̈impa. 6 Ïñänäni ëñëedäni. Waocä adocanque ingante, Waingä ingampa, äninque wacä ingante wïï pïincæmïnimpa, ante yewæ̈mongatimpa. Ïninque botö mïnitö beyæ̈ ante, Mönatö æbänö cæmöna, ante yewæ̈montabopa. Mïnitö, Apodo tönö Pabodo æbänö cæda ïnaa, ante pönëninque Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈mongaïnonque ante mänïnonque ëñente cædinque godömenque cædämaï incæmïnimpa, ante cætabopa. 7 Ïñæmpa tömämö önömonque ïñömonte Wængonguï, Bitö gomonga waëmömi pönï ïmipa, ante dicæ apænte angantawogaa. Bitö entawënö ïñömö tömëmi ocaidë mä bitö pönënö beyænque dicæ entawëmitawogaa. Mönö Codito adocanque edæ pönö apæ̈necä ëñente në ænte entawëmi ïnömi inte bitö, Tömëmoque nämä beyænque entawëmopa, ante ædö cæte änewëmii. 8 Mïnitö, Eyepæ̈ pönï do entawëmönipa, ante baï cæmïni awædö. Mïnitö waa quëwenguinque ante do eyepæ̈ ænte baï cæmïni awædö. Edæ Pabodoidi mönitö beyæ̈ cædämaï ïñönänite tömëmöni nämä beyænque awënë odeyemöni bamönipa, ante cæte baï cæmïni awædö. Ïñæmpa mïnitö näwangä awënë odeyemïni bamïni baï mönitö adobaï awënë odeyemöni badinque nanguï tocædömönimpa. 9 Wæætë Itota nänö në da godongaincabo ïñömönite Wængonguï incæ, Yæmïñæ̈ pönï gote näni wænguinque godänitedö amïni, ante badete tote baï odömongä awædö. Mänömaï cæcä adinque waodäni incæ anquedoidi incæ Wængonguï nänö në badongaïnäni tömänäni mönitö ïmönite adinque badete todänipa, ante awædö. 10 Edæ mïnitö adobaï cædinque ïïmaï pïïmïni wæmönipa. Mönitö Codito beyæ̈ cæyömönite mïnitö, Ocai ömæcamïni inte cæmïnipa, ante pönëmïnitawoo. Wæætë nämanque ante pönëninque, Codito nempo quëwëninque mönitö ocai encamöni inte nanguï ëñëmönipa, ante tedewëmïni awædö. Ayæ̈, Pabodoidi aquïï pönï ïñönänite mönitö wæætë tæ̈ëmö pïñæ̈möni ïmönipa, ante pönëmïni awædö. Wadäni adobaï mïnitö ïmïnite ante apæ̈nedinque, Waïmïni pönï ïmïnipa, äninque mönitö ïmönite ante wæætë, Önömïnique ïmïnipa, ante pïïnänipa. 11 Ayæ̈ mönitö ñöwo ganca cænguï cæ̈nämaï inte gue æ̈nente awædö. Tepæ̈ bedämaï inte gæ̈wænte awædö. Weocoo wää tëincoo mongænte awædö. Ayæ̈ tæi tæi pänäni caate wæmönipa. Ayæ̈ oncö ömaamöni inte 12 mönitö önompoca nanguï cædinque ænte quëwëmönipa. Wënæ wënæ ïmïnipa, ante pïïnäni wædinque mönitö wæætë, Mïnitö ïmïnite Wængonguï pönö waadete cæcæcäimpa, ante cæmönipa. Ayæ̈ togænte pänäni ate wædinque mönitö wæætë pïïnämaï piyæ̈në cæmönipa. 13 Mönitö ïmönite ante apæ̈nedinque, Wïwa cædänipa töö, ante babæ änäni ëñente wædinque mönitö wæætë waadete apæ̈nemönipa. Edæ, Ëwëmöïmæ̈ gadonguïmæ̈ baï ïmïnipa. Ömæpocoo wido cæquincoo baï ïmïnipa töö, ante pïïninque inguipogaque quëwënäni ïñömö mönitö ïmönite ñöwo ganca cöwë wido cædäni wædömöni ïmönipa. 14 Mönitö beyæ̈ cædinque Pabodoidi wæwente quëwënänipa, ante adinque mïnitö wæætë guingo imonte wæcæmïnimpa, ante botö dicæ mänömaïnö ante yewæ̈mömogaa. Wæætë botö wëmïni baï ïñömïnite botö, Mänömaï cædinque mïni wæquinque impa, ante wææ yewæ̈mömopa. 15 Mïnitö ïmïnite në aadäni ïñömö diete mïido ganca mänimpodäni ïñönänite mönitö mïnitö mæmpoidi baï ïmöni guiquënë mëmöniya pönï ïmönipa. Edæ, Itota Codito nempo quëwëninque botö, Itota Codito pönö cæcä beyænque mönö watapæ̈ quëwengæ̈impa, ante apæ̈nebo ëñëmïnitapa. Mänömaïnö ante apæ̈nebo ëñëninque mïnitö mempoga ëñamïni ate botö mïnitö mæmpo baï bagaboimpa. 16 Mänömaï beyæ̈ botö mïnitö ïmïnite waadete apæ̈nedinque, Botö mæmpobo cædö baï mïnitö adobaï cæcæmïnimpa, ante nanguï ämopa. 17 Botö tömämæ godinque wayömö Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo weca wayömö näni pönencabo weca go guiidinque ïïmaï ante apæ̈nebopa. Mönö Itota nempo quëwëninque nö ëñëninque waa cæte quëwengæ̈impa, ante odömonte apæ̈nebopa. Mänömaïnö ante botö odömonte apæ̈nedö baï botö tömëmo adodö ëñente quëwëmo abaimpa. Ïninque mïnitö, Pabodo mänömaï quëwengampa, ante ëñencæmïnimpa, ante botö në waadecä Tïmoteo ingante da godömo mïnitö weca ponte apæ̈necæcäimpa. Tömengä ïñömö botö wengä baï ïnongä inte Codito nempo quëwëninque cöwë nö pönente cæcä ingampa. Tömengä mïnitö weca ponte apæ̈nedinque, Pabodo nänö odömonte apæ̈nedö baï tömengä nämä adodonque ante cöwë ëñente quëwengampa, ante apæ̈necä ëñëninque adodö ante pönencæmïnimpa. 18 Pancamïniya, Pabodo wïï pongä awædö, ante, Tömëmönique wæætë në ämöni incæmönimpa, ante botö ïmote pïinte tedewëmïnipa. 19 Incæte mönö Awënë Ao angä ate botö oo poncæboimpa. Ponte adinque botö, Tömëmönique në ämöni incæmönimpa, ante në tedewëmïni æbänö tedewëmïnii, ante änämaï incæboimpa. Wæætë adomïni mïni tæ̈ï pïñæ̈nö ante cöwä adinque apænte ancæboimpa. 20 Wængonguï Awënë Odeye nempo në quëwëmö ïñömö wïï önonque mönö tedequïnö beyænque quëwëmompa. Wæætë edæ tæ̈ï pïñænte mönö quëwenguïnö ante mönö tömengä nempo quëwëmompa. 21 Mïnitö æbänö cæmïni ate mïnitö weca ponguïmo. Edæ mïni cædïnö adinque botö panguënëmo inguïmo, ämïnitawo. Wæætë waadete pönëninque ædæmö cæquënëmo inguïmo, ämïnitawo.
Në wïwa towengä ingante apænte angæ̈impa, ante
1 Edæ, Në wïwa towengä incæ coodintoidi näni pönencabo tönö godongämæ̈ ongongampa, ante tededäni ëñentamönipa. Mïnitö weca ongongä adocanque tömengä wæmpo nänöogængä incæ manguïwengampa töö. Ïñæmpa Wængonguï ingante në ëñënämaï ïnäni incæ mänömaï wënæ wënæ cædämaï ïñönäni mïnitö weca ongonganque do cæcä apa cæmïnii. 2 Në wïwa towengä tönö godongämæ̈ ongömïni incæte mïnitö, Tömëmönique waa cæmöni ïmönipa, ante tedewëmïni awædö. Incæte Ca ca wæmïni baï waa incædönimpa. Në wïwa cæcä ingante, Mönitö weca ongönämaï gobäwe, ante da godömïni gocä baï waa incædönimpa. 3 Botö guiquënë nänënë quëwëmo incæte mïnitö weca owote baï önöwënenque pönëmo ïmopa. Ïninque mïnitö weca owote baï botö në wïwa cæcä ingante do apænte ämopa. 4 Mïnitö Awënë Itota ëmöwo apæ̈nedinque godongämæ̈ pöñömïni botö nänënë quëwëmo incæte adoyömö owote baï pönencæboimpa. Ayæ̈ Awënë Itota tæ̈ï pïñæ̈nongä inte mïnitö tönö adoyömö ongoncæcäimpa. Ïninque mïnitö ïïmaï cæedäni. 5 Awënë nänö ponguïönæ ïñedë në wïwa cædongä tömengä önöwoca quëwencæcäimpa, ante ïïmaï cæedäni. Tömengä nänö wïwa ëñayö ëwente bacæ̈impa, ante cædinque mïnitö tömengä ingante Tatäna nempo pædæ godömïni æncæcäimpa. 6 Mïnitö, Waa ïmöni ïmönipa, ante tededinque wïwa tedewëmïnipa töö. Edæ dodäni näni yewæ̈mongaïnö ante adämaï inte baï tedewëmïnipa. “Päö tömäo yedæ æmpoquinque wædænque da wënäni” baï mïnitö adobaï adocanque wïwa cæcä ingante mïni oda cæquinque ee amïni ongongampa. 7 Mïni pönencabo waëmö pönï mïni entawenguinque päö yedæ æmpoquï wido cæte baï cædinque në wïwa cædongä ingante da tadömïni gocæcäimpa. Edæ mönö Codito ïñömö wïwa mönö cædïnö ante ñä mënongacæte ante nämä wepæ̈ godongacäimpa. Edæ dodäni, Në wæ̈nonguënengä wæ̈nönämaï inte wodo pænta gocæcäimpa, ante, Patowa, ante codotedo näni në wæ̈nongaingä baï mönö Codito ïñömö adobaï ïnongä inte wængacäimpa. 8 Ïninque mönö päö yedæ æmpoquï ömæmö ï cænte baï cædinque wïwa mönö cædö ante wido cædinque mönö pïinte cædämaï inte waa cæte quëwengæ̈impa. Ayæ̈ æ̈æ̈mæ̈ watapæ̈ bete baï cædinque, Quïnö näwangä pönï ï, ante Ao ante æ̈ninque mönö nö pönente quëwengæ̈impa. 9 Në wïwa towënäni tönö godongämæ̈ cædämaï ïedäni, ante botö cadota ante do yewæ̈mömo amïnitawo. 10 Mänömaïnö ante yewæ̈möninque botö, Inguipogaque quëwënäni tönö godongämæ̈ cædämaï ïedäni, ante dicæ antabogaa. Ïñæmpa wïwa towënänique, wacä quï në æ̈ïnente wædänique, wacä quï në ö æ̈nänique inguipoga quëwënänipa. Ayæ̈, Wængonguï impa, ante badöninque në ædæ wæænte quëwënänique mänimpodänique inguipoga quëwënänipa. Ïninque ædö cæte tömënäni weca cædämaï inguïï. Edæ inguipo ëmö cæte gote baï tömënäni weca ongönämaï inguïï. 11 Wæætë mänïnö ante yewæ̈möninque botö, Mïni pönencabo incæ adocanque wïwa cæcä adinque mïnitö tömengä tönö godongämæ̈ cædämaï ïedäni, ante wææ ämopa. Edæ, Në pönengä incæ wïwa towengantawo. Në pönengä incæ wacä quï æ̈ïnente wæcantawo. Wængonguï impa, ante badonte në pönengä ædæ wæængantawo. Wacä ingante, Wënæ wënæ ïmipa, ante angantawo. Tï nämæ̈ bete në pönengä incæ quidi quidi dowængantawo. Wacä quï æncæte ante babæ cædinque ö ængantawo. Ïninque tömengä, Në pönëmo ïmopa, änongä incæ mänömaï wïwa cæcä adinque mïnitö tömengä tönö godongämæ̈ cædämaï inte godömenque tömengä tönö godongämæ̈ contate cæ̈nämaï ïedäni, ante botö wææ ancæte ante ämopa. 12 Mïnitö Codito nempo mïni quëwencabo incæ näëmæ̈ apænte änämaï ïmïni inte oda cæmïnipa. Wadäni ïnänite Codito nempo quëwënämaï ïñönänite botö, Tömënäni æbänö wënæ wënæ cædänii, ante ædö cæte apænte anguïmoo. 13 Wængonguinque tömënäni ïnänite apænte ancæcäimpa. Incæte mïni cabo incæ adocanque wïwa cæcä adinque mïnitö tömëmïni, Mönitö weca ongönämaï gobäwe, ante da tadömïni tao gocæcäimpa.
Në pönënämaï ingä apænte ancæcäimpa, ante änämaï ïe
1 Mïni pönencabo ïñömïnite adocanque bitö ïmite wënæ wënæ cæcantawo. Ïninque bitö, Tömengä ingante apænte ancædänimpa, ante cædinque ëñënämaï ïnäni weca ædö cæte ænte gobii. Wæætë Wængonguï quïnäni ïnänite angä ëñëninque tömënäni wæætë, Tömengä æbänö wënæ wënæ cæcää, ante apænte adinque nö ancædänimpa. 2 Edæ mönö Wængonguï quïmö ïñömö edæ, Inguipoga tömämæ quëwënäni æbänö wënæ wënæ cædänii, ante në apænte anguïmö ïmompa. Incæte mïnitö, Mänömaï cæcæmönimpa, ante ëñënämaï inte baï cæmïni awædö. Tömämæ quëwënäni ïnänite në apænte anguïmïni inte mïnitö ñöwo wædænque mïni apænte anguënënö incæ quïnante änämaï ïmïnii. 3 Mönö ïñömö Wængonguï anquedoidi ïnänite në apænte anguïmö ïnömöimpa, ante ëñënämaï ïmïnitawo. Mänïnäni ïnänite në apænte anguïmö ïnömö inte mönö pönencabo ñöwo mönö wædö ante mönö godömenque apænte angæ̈impa, ante pönëmïniyaa. 4 Codito ingante mïni godongämæ̈ pönencabo incæ mïni wædö ante apænte ancædänimpa, ante mïnitö ædänidö ïnänite ämïni apænte änänii. Ïñæmpa, Önönänique ïnänipa, ante mïni änönäni incæ mänïnö ante në apænte änäni badänitawo. 5 Mïnitö guingo imonte mïni wæquinque cæmïnipa, ämo ëñëmaïmïnipa. Näna pönencaya incæ näëmæ̈ wæætedö wæætë äna wædinque mïnitö, Mönö pönencabo incæ æcänö në nö ëñënongä inte apænte anguingää, ante adinque tömengä ingante anguënëmïni ïmïnipa. Ïñæmpa mïnitö weca në nö ëñengä adocanque dæ angantawogaa. 6 Wæætë näna pönencaya incæ näëmæ̈ pïïninque adocanque, Botö beyæ̈ apænte äninque ïingä ingante pancædänimpa, angampa. Ayæ̈ godömenque wënæ wënæ cædinque tömengä nänö tönïñacä ingante në pönënämaï ïnäni weca ænte godinque, Apænte äninque pancæmïnimpa, angä pänänipa. 7 Ïñæmpa mïni pönencabo incæ näëmæ̈ pïïninque, Apænte ante pangæ̈impa, ante dobæ oda cæmïnipa töö. Edæ wacä wïwa cæcä ate wædinque bitö wæætë piyæ̈në cæbi waa ïmaimpa. Tömengä babæ wapiticæ̈ äninque ö ængä wædinque bitö piyæ̈në cæbi waa ïmaimpa. 8 Incæte piyæ̈në cæquënëmïni incæ mïnitö wæætë babæ cædinque ö æ̈mïni awædö. Wacä ingante wïwa cæmïni awædö. Mänömaï cædinque mïnitö mïni pönencabo incæ wæætë godö wæætë godö wïwa cæmïnipa töö. 9 Wïï ëñente cædäni ïñömö Wængonguï Awënë Odeye nempo cöwë guiidämaï inguïnäni ïnänipa, ante mïnitö ïñömö ëñënämaï inte baï cæmïnipa töö. Mänömaïnö ante pönëninque mïni oda cæquinque ï apa cæmïni. Ñöwo godömenque ämo ëñëedäni. Pancadäniya towente cædänipa. Pancadäniya guiquënë, Wængonguï impa, ante näni badönïñömö gäänë ædæ wææ̈nänipa. Pancadäniya guiquënë nänöogæ̈ ïnämaï ïñongante godö guëa möwënänipa. Pancadäniya guiquënë näna onguïñæncaya incæ näna gæncaya inte baï cædinque guëa monte quëwënapa. 10 Pancadäniya guiquënë awëmö æ̈nänipa. Pancadäniya guiquënë wacä mäincoo ante æ̈ïnente wædänipa. Pancadäniya guiquënë tï nämæ̈ bete quidi quidi dowæ̈nänipa. Pancadäniya guiquënë wacä ingante, Bitö wënæ wënæ ïmipa töö, ante pïïninque babæ änänipa. Pancadäniya guiquënë babæ apæ̈nedinque ö æ̈nänipa. Mänömaï wïwa cædönäni inte tömënäni Wængonguï Awënë Odeye nempo cöwë guiidämaï inguïnäni ïnänipa, ämo ëñëmaïmïnipa. 11 Mïni pönencabo incæ pancamïniya mänömaï ingaïmïni inte ñöwo ïñömö æbänö ïmïnii. Edæ mönö Awënë Itota Codito ëmöwo beyænque Wængonguï Önöwoca pönö ñä mënongacä ate mïnitö tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwëmïni adinque Wængonguï, Botö ayömo mïnitö waa cæmïni ïmïnipa, angampa.
Baonga quëwëninque mönö tæiyæ̈ waëmö entawente quëwengæ̈impa
12 “Botö cæïnënonque ante cæbo incæ Wængonguï wææ änämaï ingampa,” ante apæ̈nedänipa. Incæte botö cæïnënonque ante quëwëmo baï wïï botö waa quëwenguinque incædömoimpa. Botö cæïnënonque ante cæbo incæ Wængonguï wææ änämaï ingampa, ante näni änö ïñömö edæ näwangä impa. Incæte botö cæïnënonque ante cæbo baï botö ñä cæyænte baï wæwenguënëmo inte awædö. 13 Ayæ̈ cænguï ïñömö. “Mönö cæncadë guiiquinque cænguï æ̈mompa. Ayæ̈ adobaï mönö cæncadë cæ̈ï cænguï beyænque ënëmompa,” ämïnitawo. Ïñæmpa cænguï incæ cæ̈inca incæ, Idæwaa impa, ante Wængonguï wo ëwencæcäimpa. Ayæ̈ adobaï mönö baö ïñömö wïï towenguinque beyæ̈ ëñamompa. Wæætë mönö Awënë beyænque mönö baö ëñate quëwëmompa. Ayæ̈ mönö baö beyæ̈ ante mönö Awënë pö guiicä ate tömengä tönö ääwocaque baï ëwocamompa. 14 Ïninque edæ mönö Awënë ingante Wængonguï tæ̈ëmö pïñæ̈ninque angä ñäni ömæ̈mongä baï mönö ïmonte adobaï tæ̈ëmö pïñæ̈ninque angä ñäni ömæ̈monguïmö ïmompa. 15 Edæ, Codito quï, ante mönö baö incæ godömö ængä ate mönö tömengä baö baï ëñamompa, ante ëñënämaï ïmïnitawo. Ïninque Codito baö baï ëñabo inte botö ïñömö edæ onquiyængä mäincoo beyæ̈ ante në towente quëwengä tönö edæ ædö cæte godö monguïmoo. 16 Edæ, Æcänö mänömaï godö möna tömengä në tote quëwengä tönö adocanque baï bacampa, ante ëñënämaï ïmïnitawo. Edæ, “Mënaa ïnïna incæ tömëna wæætë näna gæncaya möninque adocanque baï bacædaimpa,” ante apæ̈nete yewæ̈monte ongompa. 17 Ayæ̈ mönö Awënë nempo quëwengä tömengä ïñömö mönö Awënë tönö ääwocaque baï ëwocacampa cæmïnii. 18 Æcänö godö towëna tömengä nämä baö cædingä inte nämä baö nänö wæwenguinque wënæ wënæ cæcampa. Wæætë yabæque mönö wënæ wënæ cædö beyæ̈ mönö baö ædö cæte wæwenguïï. Mänömaï ï ïninque mïnitö ïñömö wodii wïnonte towënämaï quëwëedäni. 19 Edæ Wængonguï tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante mïnitonga da pönongä pö guiite owocampa. Ïninque mïnitö, Botö baö tömëmo quï ëñabopa, ante ædö cæte ämïnii. Ïñæmpa Wængonguï Önöwoca tæiyæ̈ waëmö oncö baï ëñate apa änewëmïnii. 20 Wængonguï nanguï pönï godonte ængä beyænque mïnitö baö tömengä quï ëñapa. Mänömaï beyæ̈ mïnitö, Tömänäni Wængonguï ingante waa ate ëñencædänimpa, ante cædinque mïnitö baonga quëwëninque edæ waa cæedäni.
Näna gæncaya ïnöna inte ïïmaï cæbaïnapa
1 Ñöwo ïñömö mïni wædö ante yewæ̈mömïni ænte adinque botö ïïmaï ämopa. Onguïñængä ïñömö onquiyængä ingante mönämaï ingä waa tobaimpa. 2 Incæte, Wïï towëïnente wæcæcäimpa, ante cædinque onguïñæ̈näni tömänäni, Botö nänöogængä incæcäimpa, ante mönäni waa ïmaimpa. Ayæ̈ onquiyæ̈näni adobaï tömänäni, Botö nänöogængä incæcäimpa, ante mönäni waa ïmaimpa. 3 Onguïñængä ïñömö tömengä nänöogængä äñongante, Botö nänöogæ̈mi ïmipa, ante Ao äninque ääodenque moncæcäimpa. Ayæ̈ onquiyængä adobaï, Botö nänöogæ̈mi ïmipa, ante äninque tömengä nänöogængä äñongante ääodenque moncæcäimpa. 4 Monte ate nänöogængä tönö adocanque baï ba adinque onquiyængä wæætë, Onguïñængä quï, ante ëñadinque, Tömëmo baonque ëñabopa, ante ædö cæte anguingää. Ayæ̈ adobaï onguïñængä wæætë, Onquiyængä quï, ante ëñadinque, Tömëmo baonque ëñabopa, ante ædö cæte anguingää. 5 Nänöogængä angä ëñente edæ Baa änämaï. Pancaguënëa Wængonguï ingante nanguï apæ̈necæte ante guëa Ao äninque nänëneto nänënë wantæ ïñö möninque idæwaa. Edæ, Tatäna angä wacä ingante towëïnente wæcæ wæ, ante wææ cædinque adodë ïñömö wæætë moncædaimpa. 6 Incæte mänömaï äninque botö, Mïnitö botö änö baï cöwë cæcæmïnimpa, ante wææ änämaï ïmopa. Wæætë, Mïnitö mänömaï cæmïni waa ïmaimpa, ante mänïnonque ante apæ̈nebopa. 7 Onguïñæ̈näni tömänäni botö baï wëmö cædäni quëwënäni baï waa incædönimpa, ante pönëmopa. Incæte Wængonguï pancadäniya ïnänite pönö apæ̈nedinque, Bitö mönämaï inte adobique wëmö cæte botö beyæ̈ cæcæbiimpa, äninque wadäni ïnänite, Bitö mömi ate mïna gæncaya botö beyæ̈ cæcæmïnaimpa, angampa. 8 Botö, edëningä ingante apæ̈nedinque ayæ̈ owæmpoingä ingante apæ̈nedinque, Botö baï wëmö cæbi waa ïmaimpa, ämopa. 9 Incæte adocanque, Onquiyængä ingante cöwë moncæboimpa, ante wæcä adinque botö, Bitö cöwë moncæbiimpa, ämopa. Edæ tömengä towëïnente wædämaï incæcäimpa, ante wææ äninque botö, Tömengä godömenque waa quëwencæcäimpa, ante ee abo moncæcäimpa. 10 Do möningä ingante edæ botö ïïmaï ämopa. Æ, wadö ämopa. Wïï botö ämopa. Mönö Awënë incæ ïïmaï angampa. Onquiyængä incæ tömengä nänöogængä ingante ëmö cæte godämaï incæcäimpa, angampa. 11 Incæte ëmö cæte gocä ïninque wæætë adodö pöninque adocä ingante mongä waa ïmaimpa. Wæætë adodö pönämaï ingä ïninque tömengä ee quëwëninque wacä ingante cöwë mönämaï incæcäimpa. Ayæ̈ onguïñængä incæ nänöogængä ingante pämænte godämaï incæcäimpa, ante mönö Awënë angampa. 12 Wamïni ïmïnite guiquënë mönö Awënë änämaï ïñongä botö wæætë ïïmaï ämopa. Onguïñænganque në pönengä inte, Botö nänöogængä pönënämaï ingä incæ botö tönö ee quëwengampa, ante adinque tömengä nänöogængä ingante pämæ̈nämaï incæcäimpa. 13 Onquiyænganque në pönengä inte, Botö nänöogængä pönënämaï incæ botö tönö ee quëwengampa, ante adinque tömengä nänöogængä ingante pämæ̈nämaï incæcäimpa. 14 Onquiyænganque në pönengä ïñongante tömengä adocanque nänö pönënö beyænque Wængonguï, Mïna gæncaya botö quïmïna ïmïnapa, ante onguïñængä ingante edæ do ængampa. Ayæ̈ adobaï onguïñænganque në pönengä ïñongante tömengä nänö pönënö beyænque Wængonguï, Mïna gæncaya botö quïmïna ïmïnapa, ante onquiyængä ingante adobaï do ængampa. Wængonguï mänömaï cæcä beyænque mïnatö wënäni näni waa quëwenguinque Wængonguï quïnäni badänipa. Wængonguï wïï mänömaï cæcä baï mïnatö wënäni ïñömö Wængonguï quïnäni ïnämaï inte nöwadäni baï nänënë pæcædönänimpa. 15 Bitö adobique në pönëmi ïñömite bitö nänöogængä pämænte gocä wædinque ee abi gocäe. Mänömaï ëmö cæte gocä adinque bitö tömengä ingante ñänönämaï inte baï badinque ee quëwencæbiimpa. Edæ, Piyæ̈në cæte quëwëedäni, ante Wængonguï tömämö ïmonte aa pegacäimpa. 16 Bitö onquiyæ̈mi tömëmi waa cæbi adinque bitö nänöogængä wabänö waa pönente quëwëmaingä, ante ædö cæte ëñëmii. Edæ onguïñæ̈mi adobaï tömëmi waa cæbi adinque bitö nänöogængä wabänö waa pönente quëwëmaingä, ante ædö cæte ëñëmii. 17 Incæte mönö Awënë, Ïïmaï cæe, angä ate ëñente wædinque bitö tömengä nänö änönonque ante cæte quëwencæbiimpa. Ayæ̈, Æbänö botö nänöogængä ëayömo mönö Awënë aa pecantapa, ante pönëninque bitö mänïñedë bitö nänöogængä ëagaï baï adobi inte quëwencæbiimpa. Botö ïñömö Codito ingante näni pönencabo wayömö näni godongämæ̈ poncabo wayömö näni godongämæ̈ poncabo weca gote apæ̈nedinque, Mänömaï cæedäni, ante tömänäni ïnänite ante apæ̈nebopa. 18 Onguïñæ̈mi ïmi do ëö togæ̈nïmi ïñömite Wængonguï aa pecantawo. Ïninque bitö, Bagäacä baï babote, ante cædämaï incæbiimpa. Ëö togæ̈mi inte ee quëwëe. Wæætë ëö togæ̈nämaï ïñömite Wængonguï aa pecantawo. Ïninque bagäabi inte ee quëwëe. 19 Edæ ëö togæ̈mö incæ bagäamö incæ waomö önömonque ïmompa. Wïï mänïnö beyænque waa quëwëmö ïmompa. Wæætë Wængonguï nänö wææ angaïnö ëñente beyænque waa quëwëmompa. 20 Ïninque, Æbänö engæ̈ñömo Wængonguï aa pecantawoo, ante pönëninque bitö adobi inte cöwë quëwëe. 21 Bitö wacä beyænque cæte në quëwëmi ïñömite Wængonguï bitö ïmite aa pecantawo. Ïninque bitö në cæbi inte piyæ̈në cæte wædämaï incæbiimpa. Incæte bitö ïmite ñimpo cædinque, Abæ tawænte goe, angä ëñëninque ee goe. 22 Waocä beyænque cæte në quëwëmi ïñömite mönö Awënë aa pecantawo. Ïninque mönö Awënë incæ pönö ñimpo cædinque, Abæ tawænte goe, angä ëñëninque ee gote baï ëwocabipa. Wæætë bitö waocä beyænque në cæbi ïnämaï ïñömite mönö Awënë aa pecantawo. Ïninque Codito në aa pete ængä beyænque bitö cæte në quëwëmi babipa. 23 Edæ Wængonguï tömengä nänö Tæiyæ̈ Waëmö Wengä ingante godongä beyænque mönö wæætë tömengä quïmö bagamöimpa, ante pönëninque mïnitö wæætë waocä beyænque në cæte quëwëmïni badämaï ïedäni. 24 Ïñänäni ïïmaï ante cæedäni. Botö Wængonguï Awënë nempo quëwëninque tömengä nänö änonque ëñente cæcæboimpa, ante cædinque mïnitö Wængonguï nänö aa peyedë mïni ëagaï baï adomïni inte quëwëedäni. 25 Ayæ̈, Mönämaï ïnäni æbänö quëwenguënënäni ïnänii, ante mönö Awënë angampa diyæ̈ ëñenguïmoo. Incæte Wængonguï waadete pönö apæ̈necä ëñëninque botö në ëñënömo bagaïmo inte mä pönëninque ämo ëñëmaïmïnipa. 26 Mönö wæwenguïmämo oo pönï impa, ante pönëninque bitö, Ñöwo botö nänöogængä ingante æbänö ëate quëwëmoo, ante pönëninque ñöwo bitö ëadö baï adobi inte cöwë quëwenguënëmi ïmipa, ante pönëmopa. 27 Onguïñæ̈mi ëñëmi, Bitö nänöogængä ingante do mömitawo. Ïninque, Pämæncæboimpa, ante änämaï ïe. Wæætë wacä ingante ämopa. Bitö wëmö cæbitawo. Ïninque, Botö nänöogængä, ante diqui diqui mïnämaï ïmi waa ïmaimpa. 28 Incæte ñöwo mömi incæ wënæ wënæ cædämaï inte mömipa. Ayæ̈ baquecä adobaï do mongä incæ wënæ wënæ cædämaï inte mongampa. Incæte æcänö möna tömengä inguipoga quëwente nänö caate wæquinque mongampa. Mänömaïnö ante yewæ̈möninque botö, Mïnitö caate wædämaï incæmïnimpa, ante wææ ämopa. 29 Ïñänäni, Ñöwopämo wïï wantæpiyæ̈ ingæ̈impa, ante wædinque ämopa. Edëningä nänö pönënö baï në manguïwengä incæ adobaï pönengä baï waa ïmaimpa. 30 Æcänö Ca ca wæda tömengä ïñömö wïï wæcä baï bacä ïninque waa ïmaimpa. Æcänö Ca ca toda tömengä wïï tocä baï bacä ïninque waa ïmaimpa. Æcänö godonte æ̈na tömengä ömæpocä baï bacä ïninque waa ïmaimpa. 31 Inguipoga mönö cædö ante æcänö cæda tömengä mänïnö ante änämaï inte baï cæcä ïninque waa ïmaimpa. Edæ inguipoga quëwëninque mönö cædö oo pönï ëwente baquïnö anguënë. 32 Edæ mïnitö, Æbänö cæquïmoo, ante wædämaï incæmïnimpa, ante botö ïïmaï ante wææ ämopa. Në wëmö cæcä guiquënë, Æbänö cæbo ate mönö Awënë waa toquingä, ante pönëninque tömengä mönö Awënë beyænque ante quëwengampa. 33 Do möingä guiquënë inguipoga nänö quëwenguïnö ante pönëninque, Æbänö cæbo ate botö nänöogængä waa toquingä, ante wæcampa. 34 Ïninque tæcæ tæcæ pönente cæcampa. Onquiyængä guiquënë owæmpoingä ingä incæ baquecä ingä incæ mönö Awënë beyæ̈ ante pönëninque, Æbänö botö baö tæiyæ̈ waëmö ëñaquïmoo, ayæ̈, Æbänö botö önöwoca tæiyæ̈ waëmö ëwocaquïmoo, ante cæcampa. Do möingä guiquënë, Æbänö cæbo ate botö nänöogængä waa toquingä, ante inguipogaque nänö quëwenguïnö ante wæcampa. 35 Mänïnö ante botö wïï mïnitö ïmïnite wææ cæcæte ante ämopa. Wæætë mïnitö mïni watapæ̈ quëwenguinque ante botö, Mönö Awënë ingante æ̈mæ pönënämaï inte nöingä cæte quëwencæmïnimpa, ante ämopa. 36 Onguïñængä adocanque guiquënë, Botö wengä baquecä do picængä bacampa, ante adinque botö tömengä ingante godonguënëmo ïmopa, angä ïninque tömengä nänö änö baï cædinque ee godongä moncæcäimpa. Edæ mänömaï godöninque tömengä wïï wënæ wënæ cæcä ingampa. 37 Wacä guiquënë mïmöno ædæmö nö pönëninque, Botö wengä baquecä picængä bacä incæte botö piyæ̈në cæte godönämaï incæboimpa, angampa. Ïninque wadäni tömengä ingante wææ änämaï ïñönäni tömengä, Tömëmoque botö änïnö baï cæcæboimpa, ante në ëñente pönëninque godönämaï ingampa. Tömengä adobaï waa cæcampa. 38 Ïninque tömengä wengä baquecä ïñongante edæ, Moncæcäimpa, ante në godongä guiquënë waa cæcampa. Wæætë wacä, Mönämaï incæcäimpa, ante wïï godongä guiquënë tömengä godömenque waa cæcampa. 39 Nänöogængä ayæ̈ mïingä quëwëñongante onquiyængä ïñömö tömengä tönö cöwë quëwenguënengä ingampa. Wæætë nänöogængä wængä owæmpote ate tömengä abæ tawænte baï adocanque quëwengampa. Do owæmpoingä inte, Wacä ingante möïnëmopa, angä ëñëninque mïnitö, Tömëna mönö Awënë nempo näna quëwencaya ïnapa, ante adinque möïnente nänö wædö ante ee godömïni moncædaimpa. 40 Incæte botö, Owæmpoingä ee wëmö cædinque godömenque watapæ̈ quëwëmaingampa, ante pönëmopa. Edæ Pabodo ïmo Wængonguï Önöwoca tönö ääwocaque baï ëwocabo inte mänömaïnö ante pönëmopa.
Mönitö wængonguï cænguï, ante wadäni näni cönönï ante
1 Wadäni, Mönitö wængonguï cænguï impa, ante näni cönönincoo ante adinque mïnitö, Önonque cænguï impa, ante abaimpa, ämïnitawo. Näwangä tömämö mïni änö baï do ëñëmompa. Incæte, Tömëmoque do ëñëmopa, ante në angä ïñömö tömengä nämä ængö cæte baï cædinque wadäni ïnänite pïinte baï cæcampa. Wæætë në waadecä guiquënë wadäni ïnänite ængö cæte baï cædinque tömënäni ïnänite waadete cæcampa. 2 Waocä, Tömëmo do ëñëmopa, ante në änewengä guiquënë tömengä nö nänö ëñenguënënö ante ayæ̈ ëñënämaï inte cæcampa. 3 Wæætë Wængonguï ingante në waadedäni ïnänite do againgä inte tömengä tömënäni ïnänite pönengampa. 4 Ïninque, Mönitö wængonguï cænguï impa, ante wadäni näni cönönincoo ante ñöwo apæ̈nebo ëñëedäni. Tömënäni näni, Mönitö wængonguï impa, ante näni cönöninca önoncaque impa, ante mönö do ëñëmompa. Ayæ̈ adobaï, Näwä Wængonguï adocanque pönï ingampa, ante do ëñëmompa. 5 Wængonguïidi näni änönäni incæ awënëidi näni änönäni incæ nanguï pönï ïnänipa. Näwangä impa. Incæte tömënäni, Wængonguïidi ïnänipa, ante näni änönäni inguipoga incæ öönædë incæ ongönäni incæte, 6 Wængonguï mönö Wæmpocä ïñömö adocanque pönï ingampa. Öönæ incæ inguipo incæ öönædë ongoncoo incæ inguipoga ongoncoo incæ tömancoo incæ tömengä adocanque badonte aacä beyænque edæ ongoncoopa. Ayæ̈ adobaï mönö tömengä nempoque quëwëmompa. Ayæ̈ Itota Codito mönö Awënë adocanque pönï ingampa. Tömengä tönö godongämæ̈ cædinque Wængonguï tömancoo badongacäimpa. Adocä Codito tönö godongämæ̈ cædinque Wængonguï pönö cæcä ate mönö quëwëmompa. 7 Mänïnö ante pancamonga guiquënë ëñëmompa. Pancadäniya guiquënë në pönënäni incæ mänïnö ante ëñënämaï ïnänipa. Ïïnäni Codito ingante tæcæ pönënäni ïñömö tömënäni wëënëñedë, Mönitö wængonguï impa, ante badonte cönonte ædæ wæænte cægaïnäni ïnänipa. Ñöwo ïñömö tömënäni Codito ingante tæcæ pönente ate, Wadäni wængonguï cænguï incæ cæ̈ninque wentamö mongænte wæcæ wæ, ante guïñente wædäni incæte do edæ cæ̈nänipa. Mänömaï Codito ingante æ̈mæ pönënäni inte tömënäni wadäni näni wængonguï cænguï cæ̈ninque nämanque näni æ̈mæ pönënö beyænque nämä apænte do wentamö entawënäni ïnänipa. 8 Incæte cænguï önonque ïñonte mönö cæ̈nämaï ïmö beyænque ædö cæte wïwa entawenguïï. Wæætë mönö cæ̈mö beyænque ædö cæte waa entawenguïï. Edæ mönö ïmonte cænguï beyænque Wængonguï dicæ waa aquingäa. 9 Wængonguï wææ änämaï ingä adinque mïnitö do cæ̈mïnitawoo. Ïñæmpa mänömaï cæ̈mïni adinque wadäni në æ̈mæ pönënäni adobaï cæ̈näni ïninque tömënäni tee tëwate baï oda cæbaïnänipa. Mänömaï impa, ante pönëninque mïnitö, Oda cædämaï incædänimpa, ante cædinque ee cæ̈nämaï ïmäewedäni ämopa. 10 Edæ, Mönitö wængonguïidi oncö impa, ante tömënäni näni änincönë bitö në ëñëmi inte go guiidinque cængömitawo. Ïñæmpa bitö mänömaï go guii cængömi adinque wacä në æ̈mæ pönengä guiquënë bitö cæbaï adobaï do cædinque nämä apænte änämaï inte tömengä nänö oda cæquinque do go guiite cæ̈maingampa. 11 Codito tömämö beyæ̈ wæ̈ninque në æ̈mæ pönengä beyæ̈ adobaï wængacäimpa cæbii. Bitö tömënäni näni wængonguï oncö ante, Önonconque impa, ante në ëñëmi inte do guiite cæ̈mi beyænque bitö tönïñacä në æ̈mæ pönengä ïñongante wapiticæ̈ mäobi oda cæte wæwente bacampa töö. 12 Mänömaï cædinque mïnitö tönïñadäni ïnänite mïnitö waadedämaï inte wënæ wënæ cæmïnipa. Tömënäni näni nämä apænte æ̈mæ pönënö ante wido cæte baï cædinque mïnitö mönö Codito ingante do wïwa cæmïni ïmïnipa. 13 Ïninque botö cæ̈mo beyænque botö tönïñacä oda cæcä adinque botö, Tömengä oda cædämaï incæcäimpa, ante cædinque baö incæ cöwë cæ̈nämaï incæboimpa.
Codito nänö da godongaïnäni ïïmaï cæquënënäni ïnänipa
1 Botö Pabodobo æbänö ïmoo, ante mïnitö æbänö ante pönëmïni. Edæ, Botö Itota nänö në da godongaïmo ïmopa. Tömengä botö ïmote pönö ñimpo cæcä beyænque quëwëmopa. Mönö Awënë Itota ingante do agaïmo ïmopa. Mïnitö guiquënë, Pabodo mänömaï ingampa, ante pönëmïniyaa. Ayæ̈ mönö Awënë nempo quëwëninque botö Pabodobo tömengä beyæ̈ apæ̈nebo ëñëmïni inte mïnitö wæætë, Pabodo apæ̈necä beyænque mönitö në pönëmöni ïmönipa, ante pönëmïniyaa. 2 Wadäni guiquënë, Pabodo ingante Awënë Itota da godönämaï ingacäimpa, änänitawo. Tömënäni mänömaïnö ante tedewënäni incæte mïnitö guiquënë, Pabodo ingante mönö Awënë Itota näwangä da godongacäimpa, ante apæ̈nequënëmïni ïmïnipa. Edæ botö pönö apæ̈nebo beyænque mïnitö wede pönëninque mönö Awënë nempo quëwëmïnipa, ante edonque abaimpa. 3 Pancamïniya botö ïmote apænte ancæte ante cæyömïni botö nämä wææ cæcæte ante ïïmaï ämopa. 4 Mönatö apæ̈nemöna ëñëmïni incæte mïnitö ïñömö, Mïnatö eyepæ̈ cæmïnapa diyæ̈ cænguï tönö bequï ænguïmïnaa, ante wææ ante baï tedemïni awædö. 5 Wadäni mönö Awënë Itota nänö në da godongaïnäni ïñömö näna gæncaya näna gæncaya godänipa. Mönö Awënë tönïñadäni adobaï Pegodo adobaï tömënäni näna gæncaya näna gæncaya godänipa. Mönatö ïmönate guiquënë mïnitö, Mïnatö godinque nänöogængä æ̈nämaï inte goeda, ante wææ ante baï tedemïni awædö. 6 Wadäni önompoca cædämaï inte quëwëñönäni botö tönö Bedënabee adomönaque önompoca möna cædö beyænque ænte quëwenguënëmöna ïmönatawo. 7 Tontadoidi guiquënë dicæ tömënäni nämä näni godonte æ̈inta beyæ̈ quëwënäniyaa. Ayæ̈ æcänö yowementacoo mingä pæ inca ate në mïningä ïñömö ædö cæte yowepæ̈ ænte bedämaï inguingää. Edæ dobæ ade becampa. Cæ̈nïnäni në aacä guiquënë dicæ goömæ̈ yopænte æ̈nämaï inguingää. Edæ do yopænte ænte becä apa änewëmïnii. 8 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque botö waodänique näni änönö ante wïï ämopa. Wæætë Wængonguï nänö wææ angaïnö ante mänïnonque ante ämopa. 9 “Wagada onguïñængä në cæcä inte tömentapo æ̈ yacæ̈impa, ante ämi pïnä pïnä gäwate cægöñongä bitö tömengä önöne wææ wodönedämaï inte ee abi cæncæcäimpa,” ante Möitee wodi wææ yewæ̈mongacäimpa. Ïninque Wængonguï dicæ wagada beyænque ante pönëninque mänömaïnö ante angantawogaa. 10 Wæætë mönö beyænque ante Wængonguï angampa, ante pönengæ̈impa. Näwangä mönö beyænque yewæ̈mongatimpa. Waocä dicæ, Wadänique cæncædänimpa, ante onguipoi mangæ̈ mangæ̈ tæ̈nongäa. Wæætë, Mönitö godongämæ̈ cæncæmönimpa, ante mangæ̈ mangæ̈ tæ̈nongampa. Ayæ̈ tömëmö në æ̈ yeyacä guiquënë dicæ, Wadänique cæncædänimpa, ante æ̈ yeyacäa. Wæætë edæ, Mönitö godongämæ̈ cæncæmönimpa, ante pönengä inte æ̈ yeyacampa. 11 Ïninque, Mïnitö mïmöno cænte baï ëwocacæmïnimpa, ante cædinque mönatö tömëmö minte pæ baï pönö apæ̈nemöna do ëñente ëwocamïnitapa. Incæte mönatö ïmönate wæætë mäincooque pönömïni wënæ wënæ ænguënëmöna ämïnitawo. 12 Ïñæmpa wadäni ïnänite mäincoo ee godömïni æ̈nänipa. Mönatö ïñömö godömenque apæ̈nedinque godömenque ænguënëmöna ïñömönate mïnitö Baa ämïnitawoo. Mönatö në ænguënëmöna incæte cöwë æ̈nämaï ïmönapa. Edæ, Mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nedinque mönatö mäincoo æ̈möna baï wadäni, Pabodoidi mäincoo æncæte ante apæ̈nedapa, ante pïïninque wææ ancædönänimpa. Ïninque, Wææ änämaï incædänimpa, ante cædinque mönatö, Cöwë æ̈nämaï incæmönaimpa, ante piyæ̈në cæte ee apæ̈nemönapa. 13 Näwä Wængonguï cænguï, ante ænte mämö cönönäni ongö adinque Wængonguï oncönë ñæ̈næncönë në cædäni incæ pancaa ænte ade cænte quëwënänipa. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante baö näni iya täimpaa në cædäni adobaï iya täimpaa näni cönöningä incæ pancacäa ænte cænte quëwënänipa, ante pönëmïniyaa. 14 Mönö Awënë adobaï, Botö ïmotedö ante watapæ̈ apæ̈nedäni ate në ëñënäni wæætë në apæ̈nedäni ïnänite cænguï pædæ godönäni ænte cænte quëwencædänimpa, angampa. 15 Botö guiquënë në ænguënëmo incæte cænguï ante änämaï inte cöwë apæ̈nebo ïnömoimpa. Ñöwo mïnitö ïmïnite yewæ̈möninque botö dicæ, Pönömïni æncæboimpa, ante yewæ̈mömogaa. Cænguï ante änämaï inte botö Wængonguï beyænque apæ̈nebo ëñëmïnipa, ante pönëninque mänïnö beyænque tobopa. Mänömaïnö ante todömo inte botö, Gæ̈wænte wædinque näñe wæ̈mo incæ wacä mäincoo edæ æ̈nämaï incæboimpa. 16 Itota Codito ingantedö ante apæ̈nebi ëñencædänimpa, angä ëñente botö në apæ̈nebo bagaïmo inte edæ ædö cæte wadö cæquïmoo. Ïninque botö mänömaïnö ante në apæ̈nedömo inte edæ, Tömëmo waa cædinque apæ̈nebopa, ante ædö cæte tedequïmoo. Edæ botö Itota ingantedö ante möni watapæ̈ apæ̈nedö ante wïï apæ̈nebo baï edæ botö wæquinque incædönimpa. 17 Edæ Itota Codito, Apæ̈nebi ëñencædänimpa, angä ëñëninque botö Ao ante watapæ̈ todinque apæ̈nebo adinque tömengä, Waa cæbi ïmipa, ante eyepæ̈ pönongä æ̈maïmopa. Wæætë, Wïï apæ̈neïnente wæbo incæte botö cöwë apæ̈nebo ïninque edæ tömengä nänö angaïnonque cæte apæ̈nebopa. Edæ botö në apæ̈nequënëmo inte ædö cæte apæ̈nedämaï inguïmoo. 18 Ïninque botö ëñente cæbo beyænque quïnö ænguïmoo. Botö Itota Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nebo beyænque Wængonguï ïïmaï pönö cæcä æ̈ninque tocæboimpa. Botö apæ̈nebo beyæ̈ mïnitö në pönonguënëmïni incæte pönönämaï ïmïni ïninque botö wæætë æ̈nämaï inte tocæboimpa. 19 Ayæ̈ waodäni wïï botö awënëidi ïnänipa. Ayæ̈ botö wacä ingante në cæbo ïnämaï inte abæ tawænte baï quëwëmopa. Incæte botö, Waodäni godömenque nanguï ïnäni Codito gämæ̈nö poncædänimpa, ante cædinque tömänäni ïnänite në cæte quëwëmo baï botö baquinque nämä pædæ godonte baï quëwëmopa. 20 Godongämæ̈ cæbo ate oodeoidi incæ Itota gämæ̈nö poncædänimpa, ante cædinque botö oodeoidi näni pönënö baï pönëninque tömënäni näni quëwënö baï quëwëmopa. Pancadäniya, Möitee wodi nänö wææ angaïnö ëñëmö beyænque mönö quëwengæ̈impa, ante pönëninque mänïnonque ante ëñente cædänipa. Botö guiquënë, Wïï Möitee wodi nänö wææ angaïnö ëñëmö beyænque mönö quëwengæ̈impa, ante pönëmopa. Incæte, Godongämæ̈ cæbo ate mänïnonque ante në ëñente cædäni adobaï Itota Codito gämæ̈nö poncædänimpa, ante cædinque botö tömënäni ëñënö baï adobaï ëñente baï cæbopa. 21 Wadäni guiquënë Möitee wodi wææ ante nänö yewæ̈mongainta adämaï ïnänipa. Botö guiquënë, Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ante cöwë ëñenguënëmo inte botö mönö Awënë Codito nempo quëwëninque tömengä nänö angaïnö ante cöwë ëñente quëwëmopa. Incæte godongämæ̈ cæbo ate në adämaï ïnäni adobaï Itota Codito gämæ̈nö poncædänimpa, ante cædinque botö wadö pönëmo incæ tömënäni adämaï inte näni quëwënö baï adobaï inte baï quëwëmopa. 22 Ayæ̈, Godongämæ̈ cæbo ate æ̈mæ pönënäni adobaï Codito gämæ̈nö poncædänimpa, ante cædinque botö tömënäni æ̈mæ pönente quëwënäni baï æ̈mæ pönëmo inte baï quëwëmopa. Ïninque, Godongämæ̈ cæbo ate pancadäniya Codito gämæ̈nö ponte quëwencædänimpa, ante cæcæte ante botö æbänö cæquïmoo, ante wædinque ïïmaï cæbopa. Wadäni näni quëwënö baï wadäni näni quëwënö baï wadäni näni quëwënö baï adobaï cædinque botö tömänäni näni quëwënö baï adodö ante pönëmo inte baï quëwëmopa. 23 Edæ, Itota Codito watapæ̈ pönö cæcä beyænque tömämö tömengä nempo quëwëninque godongämæ̈ watapæ̈ tocæ̈impa, ante cædinque mänïnö wadäni näni quëwënö baï wadäni näni quëwënö adodö ante pönëmo inte baï quëwëmopa. 24 Edæ në quingæ̈ pogodo godäni ïñömö tömënäni näni pogodo goïmancadë tömänäni pogodo godänipa. Incæte adocanque quingæ̈ pogodo gocä inte täno gote næ̈ gongængä adinque edæ, Bitö adobique quingæ̈ pogodo gote gänä cæbipa, ante pædæ pönönäni ængampa, amïnitawoo. Mïnitö guiquënë quingæ̈ pogodo gote baï gänä cæte æncæte ante tæ̈ï pïñænte cæedäni. 25 Gänä cæcæ̈impa, ante cædinque tömënäni wadö näni cæïnënö ante cædämaï inte wæntæye ïnämaï inte mänïnonque ante cædänipa. Tömënäni guiquënë gänä cædinque poganta aquïï guïñë wænguïñabo näni que cædintaque ænte wencacæte ante mänömaï cædänipa. Mönö guiquënë poganta guïñë wæ̈nämaï inta mönö cöwë encaquinta æncæte ante mänömaï cæmompa. 26 Mänömaï impa, ante pönëninque edæ wïñatæ̈ wïñatæ̈ guiidämaï inte pogodo godäni baï botö töingä gobopa. Ayæ̈, Æcänö gänä cæcää, ante tiyæ̈mäa tamonte guëa cæda baï cædinque botö, Gänä cæcæboimpa, ante tæ̈ïmö pïñænte nö cæbopa. 27 Ïninque godömenque godömenque apæ̈nebo ëñënäni ate tömëmo oda cædämaï incæboimpa, ante cædinque botö, Tæ̈ï pïñænte quingæ̈ gobäwe, ante baï cædinque botö nämä incæ da godö da godö godoncæte ante nämä tæi tæi pante baï cæbopa.
Wængonguï impa, ante näni cönöninca
1 Botö tönïñamïni ïïmaï ante apæ̈nebo ëñëedäni. Mönö wæ̈mæ̈idi wodi tömänäni boguïmä gänëñömö quëwente cægongadänimpa. Ayæ̈ tömänäni gäwapæntibædë tæcæguedëmæ̈ ti wææ̈ tao gogadänimpa. 2 Ïninque æpæ̈në guiite baï cædinque tömënäni Möitee wodi nempo tömänäni näni quëwenguinque edæ boguïmämodë godinque gäwapæntibæ tæcæguidëmæ̈ gogadänimpa. 3 Ayæ̈ cænguï Wængonguï öönædë da pönongä wææ̈ näni cæ̈ baï tömengä Önöwoca nänö apæ̈nedö adobaï ëñente ëwocate quëwengadänimpa. 4 Wængonguï Önöwoca apæ̈necä ëñëninque tömänäni godongämæ̈ bete baï ëwocate quëwengadänimpa. Edæ dicabo tæ̈ëmonca ïñonte Möitee wodi ongonto tæi tæi äayongä æpæ̈ ompade ba begadänimpa. Ïincayæ̈ Ponguingä mönö Codito adobaï tæ̈ï pïñæ̈nongä inte tömënäni tönö godongämæ̈ godinque tömengä Önöwoca ingante pönongä æ̈ninque tömënäni ompade bete baï ääwocaque baï ëwocagadänimpa. 5 Incæte wodo tömänäni ëñënämaï cædäni adinque Wængonguï wïï togacäimpa. Edæ pïïninque wæ̈nöninque önömæca yabæque wido cæcä ñömængadänimpa. 6 Ïninque, Tömënäni wënæ wënæ cæcæte ante näni toïnente wædö baï mïnitö wïï adobaï toïnente wæcæmïnimpa, ante mönö ïmonte wææ odömoncæte ante Wængonguï tömënäni näni toïnënö beyæ̈ ante pangä wængadänimpa, ante abaimpa. 7 Pancadäniya näni badonte cönöninca weca ædæ wæænte, Wængonguï impa, ante babæ apæ̈nete towengadänimpa. Edæ, “Cæncæte ante becæte ante tæ̈ contadinque tömënäni Yæ yæ owempocæte ante ængæ̈ gantidänitapa,” ante yewæ̈mongatimpa cæmïnii. Mïnitö ïñömö edæ, Wængonguï impa, ante näni babæ towengaï baï wïï adobaï cæedäni. 8 Pancadäniya guiquënë nänöogængä ïnämaï ïñongante wïwa towengadänimpa. Edæ bæintitodee mïido ganca ïnäni mänimpodäni edæ mänömaï towënäni inte adoönæque ïñonte näñe wængadänimpa, ante adinque pönente wædinque mönö wæætë towënämaï ingæ̈impa. 9 Pancadäniya guiquënë, Quïëmë cæmö ïñömonte Awënë dicæ pangäa, ante ancaa wënæ wënæ cædäni adinque Wængonguï tæntæ angä pocæ̈ wængadänimpa. Ïninque tömënäni näni wënæ wënæ cægaïnö ante mönö Baa ante wënæ wënæ cædämaï ingæ̈impa. 10 Pancadäniya guiquënë Wængonguï nänö pönönincoo adinque, Wængonguï wïï waëmö pönongä awædö, ante pïinte tededäni ate Wængonguï anquedo në wido cædongä ïnongä inte tömënäni ïnänite wæ̈nonte edæ wido cægacäimpa. Mänömaï cæcä ante adinque mïnitö, Pangä wæncæ wæ, ante wædinque tömënäni näni pïinte tedewengaï baï adobaï pïinte tededämaï ïmäewedäni. 11 Ïninque, Wamïni mïni adobaï panguinque cæmïnipa, ante wææ odömoncæte ante pancadäniya ïnänite Wængonguï mänömaï pangacäimpa. Ayæ̈ ïïmämo wodo ïinque bayonte quëwëmö ïñömonte dodäni mönö ïmonte wææ ancæte ante yewæ̈möninque, Wënæ wënæ cædäni ate Wængonguï æbänö pangacäï, ante aedäni, ante wææ yewæ̈mongadänimpa. 12 Mänömaï impa, ante adïmïni incæte mïnitö, Mönitö nämä ongonte cöwë oda cædämaï incæmönimpa, ante pönëmïnitawo. Edæ mïni ædocæ tæ̈ go wæænguinque mänömaï änewëmïnipa töö. 13 Mïnitö wënæ wënæ cæïnente wæmïnitawo. Edæ wïï mïnitö adomïnique mänömaï wënæ wënæ cæïnente wæmïnipa. Mönö waocabo mönö wënæ wënæ cæïnente wæcabo tömämö ïmompa. Incæte mïnitö mïni oda cæquinque wënæ wënæ cæïnente wæmïni adinque Wængonguï mönö ïmonte cöwë në pönengä ïnongä inte, Oda cædämaï incæmïnimpa, ante wææ äninque edæ, Idæwaa, angampa. Ayæ̈ wënæ wënæ cæïnente wæmïni incæte tömengä töö æ̈mænte ængä beyænque mïnitö eyepæ̈ inte ate adiyæ̈ næ̈ gongæ̈ninque oda cædämaï inguïmïni ïmïnipa. 14 Mänïnö beyænque botö në waademïni, ämo ëñëedäni. Wængonguï impa, ante näni babæ ante gönöninca gomö adinque ocæ̈mæ̈ wodii wïnöedäni ämopa. 15 Mïnitö ocai encadömïni ïmïnipa, ante adinque botö mänömaïnö ante yewæ̈mömopa. Ïninque botö änö ante, Nö intawo, babæ intawo, ante mïnitö në encadömïni inte apænte ante baï ëñencæmïnimpa. 16 Mönö pönencabo owæta æ̈ninque Wængonguï ingante waa ate pönente apæ̈nedinque, Mönö Codito wepæ̈ tömämö beyæ̈ godonte impa, ante pönëninque mönö pönencabo ïñömö godongämæ̈ bemompa. Ayæ̈ päö mönö pä æ̈nö æ̈ninque, Mönö Codito tönö godongämæ̈ caate wængaïmö baï ïmompa, ante pönëninque mönö godongämæ̈ cæ̈mompa. 17 Mönö päö adocaque æ̈ninque pä ænte godongämæ̈ cæ̈ninque mönö, Päö adocaque ï baï mönö tæiyæ̈mö pönï ïmö incæte adocabomö ïmompa, ante pönengæ̈impa. 18 Idægoidi ëñagaïnäni ïñömö, Wængonguï quï, ante baö ænte mämö ñönöninque iya tänänipa. Mänïï baö tömënäni näni iya täimpaa ñönöningä pancacäa æ̈ninque tömënäni, Baö Wængonguï quï ï baï mönö adobaï Wængonguï quïmö ïmompa, ante baï cædinque godongämæ̈ cæ̈nänipa, ante do ëñëmïnipa. 19 Mänömaï äninque botö æbänö ämoo, ante pönëmïni. Në ëñënämaï ïnäni näni babæ cönöninca ïñömö edæ näwä Wængonguï ingampa diyæ̈ tömënäni tömengä quïnäni ïnäniyaa. Ayæ̈, Wængonguï cænguï impa, ante babæ näni änongä ïñömö näwä Wængonguï cænguï impa diyæ̈ tömënäni Wængonguï tönö godongämæ̈ cæ̈näniyaa. Botö ïñömö edæ mänömaïnö ante dicæ ämogaa. 20 Mänömaï änämaï ïmo inte botö ïïmaï ämopa. Tömënäni, Wængonguï quï, ante babæ cönöninque dicæ näwä Wængonguï ingante godönäniyaa. Ïñæmpa wënæidi ïnänite godönänipa cæmïnii. Wënæ tönö cædäni awædö, ante mïnitö gomö adinque godongämæ̈ cæ̈nämaï ïmäewedäni, ämopa. 21 Edæ mönö Awënë bepæ̈ godongämæ̈ bemïni inte mïnitö wënæidi bepæ̈ ædö cæte godongämæ̈ bequïmïnii. Mönö Awënë cæ̈impaa tæ̈ contate godongämæ̈ cæ̈mïni inte mïnitö wënæidi cæ̈impaa ædö cæte godongämæ̈ tæ̈ contate cænguïmïnii. 22 Æ̈mæ pönente baï wënæidi näni bepæ̈ bemö adinque mönö Awënë pïinte badinque pämaingampa, ante ëñënïmö inte mönö ædö cæte wënæidi bepæ̈ bequïmöö. Tæ̈ï pïñænte wææ cæmompa mönö Awënë pänämaï inguingää.
Ñï cæyænte gote baï quëwente waadete pönengæ̈impa
23 Mïnitö ïïmaï apæ̈nedinque, “Mönö quïëmë baï cæïnëmo incæ Wængonguï wææ änämaï ingampa,” ämïnitawo. Ïñæmpa mönö cæïnënonque cæte quëwëmö baï wïï mönö waa quëwenguinque incædönimpa. Ayæ̈ adobaï, “Mönö cæïnonque cæmö incæ Wængonguï wææ änämaï ingampa,” ämïnitawo. Ïñæmpa mönö cæïnënonque cæte quëwëmö baï wacä, Botö adobaï cæbote, ante oda cæcædongäimpa cæmöö. Oda cædämaï incæcäimpa, ante wææ cædinque mönö Wængonguï nänö änönonque ante ëñente cæcæ̈impa. 24 Edæ, Mönö æbänö cæte eyepæ̈ æ̈ninque quëwenguïmöö, ante nämä beyænque wædämaï inte wæætë wadäni beyæ̈ ante pönëninque, Tömënäni nöingä ante ëñente waa quëwencædänimpa, ante mönö nanguï cæcæ̈impa. 25 Ïninque baö godonte æncæte ante në mänäni näni æ̈ï pancadë gote æ̈ninque mïnitö mïmö entawëmïni incæte, Baacä baï intawo, näwäaquingä intawo, ante apænte änämaï inte guïñënedämaï ade cæ̈edäni. 26 Edæ, Inguipo Wængonguï quï impa. Ïninque inguipoga ongoncoo tömancoo adobaï Wængonguï quï inte näwäaquincoo impa, ante yewæ̈mongatïï apa guïñëwëmïnii. 27 Ayæ̈ në pönënämaï ingä mïnitö ïmïnite, Pö cæ̈edäni, angä ëñëninque mïnitö goïnëmïni inte godinque tæ̈ contayömïni cænguï pædæ pönongä adinque ee ö ænte cæ̈edäni. Baacä intawo, Näwäaquingä intawo, ante nämanque apænte änämaï inte ade cæ̈edäni. 28 Wæætë wacä tömengä nänö mïmö pönënö beyænque ante wææ äninque, “Wadäni tömënäni, Mönitö wængonguï cænguï impa, ante do näni godönï impa ïñæmpa cæ̈mïnii,” angantawo. Mänömaïnö wææ angä ëñente wædinque mïnitö në wææ äningä beyæ̈ ante ayæ̈ tömengä nänö nämä apænte æ̈mæ pönënö beyæ̈ ante edæ cæ̈nämaï ïedäni. Ïñæmpa inguipo incæ inguipoga ongoncoo tömancoo incæ mönö Awënë quï impa cæmïnii. 29 Wïï tömëmïni mïmö entawënö beyæ̈ ante nämä apænte äninque wæætë në wææ äningä beyæ̈ ante tömengä nänö nämä apænte æ̈mæ pönënö beyænque ante mïnitö cæ̈nämaï incæmïnimpa. Incæte bitö wabi ïïmaï ante wæbitawo. “Möitee wodi nänö wææ angaïnö beyæ̈ ñä cæyænte wægaïmo baï inte botö ñöwo ñï cæyænte gote baï ïmo adinque wacä tömengä nänö nämä apænte æ̈mæ pönënö beyænque ædö cæte botö ïmote apænte anguingää,” ante wæbitawoo. 30 Ayæ̈, “Wængonguï önonque pönongä æ̈ninque botö tömengä ingante waa ate pönente apæ̈nedinque ade cæ̈mo adinque wadäni ïñömö edæ, Baacä incæ ïñæmpa cæ̈mii, ante quïnante pönö babæ ante tedewënänii,” ante bitö wæbitawoo. 31 Incæte mïnitö cæ̈mïni incæ bemïni incæ quïëmë baï cæmïni incæ mïnitö cædïnö adinque wadäni, Wængonguï ñäö apäite baï ëmönongä ingampa, ante acædänimpa, ante cædinque waa cæedäni. 32 Edæ mïnitö ïñömö, Waa cæmöni adinque wadäni oodeoidi incæ guidiegoidi incæ Codito ingante në godongämæ̈ pönëïnäni incæ tömänäni tee tëwadämaï inte oda cædämaï incædänimpa, ante pönëninque edæ waa cæedäni. 33 Botö adobaï, Botö tömëmo ænguïnö ante wædämaï ïmopa. Wæætë, Botö waa cæbo adinque wadäni Itota gämæ̈nö pöninque tömengä ængä beyænque quëwencædänimpa, ante pönëninque botö quïëmë cæbo incæ cöwë waa cæbopa.
1 Mönö Codito tömengä nänö cæï baï botö adobaï cæbo adinque mïnitö botö cæï baï adobaï cæbaïmïnipa.
Ïïmaï cæte Wængonguï ingante apæ̈necæ̈impa
2 Mïnitö botö ïmote cöwë pönëmïni adinque botö mïnitö ïmïnite waa adinque apæ̈nebopa. Ayæ̈ do pönengaïnäni näni apæ̈negaïnö ante botö adodö ante apæ̈nebo ëñëninque mïnitö, Näwangä impa, ante ëñente cæmïnipa, ante adinque botö mïnitö ïmïnite waa ate pönëninque apæ̈nebopa. 3 Ñöwo ïñömö ïïmaï ämo ëñëedäni. Mönö Codito ñæ̈nængä ïnongä inte onguïñængä ingante në angä ingampa. Waoda näna gæncaya adinque onguïñængä ñæ̈nængä baï ïnongä inte onquiyængä ingante në angä ingampa. Mæmpo Wængonguï guiquënë ñæ̈nængä pönï ïnongä inte mönö Codito ingante në angä ingampa. 4 Ïninque onguïñængä ïñömö Wængonguï ingante apæ̈nedinque ayæ̈, Wængonguï æbänö angää, ante apæ̈nedinque wencadämaï apæ̈necæcäimpa. Edæ bee ocadinque tömengä nämä ocabo ante guïñencate baï apæ̈nebaingampa. 5 Onquiyængä guiquënë bee ocadinque Wængonguï beyæ̈ apæ̈necæcäimpa. Bee ocadinque tömengä, Wængonguï æbänö angää, ante apæ̈necæcäimpa. Edæ bee ocadämaï inte nämä ocamö ante guïñencate baï onquiyængä apæ̈nebaingampa. Mänömaï cædinque tömengä në ëñënämaï cædingä ingante näni ëö tocadingä baï ïnongä inte encabaingampa. 6 Edæ onquiyængä bee ocadämaï ingä inte godömenque ëö tocacä baï waa incædönimpa. Wæætë, Ëö tocate wæcæ wæ, ante wæcä ïninque tömengä ïñömö edæ bee ocabaingampa. 7 Edæ onguïñængä ingante badöninque Wængonguï tömengä nänö ëmönö baï adobaï badongä ëmongacäimpa. Ïninque Wængonguï nänö ñäö apäidö baï adobaï ëmönongä inte onguïñængä bee ocadämaï incæcäimpa. Onquiyængä guiquënë onguïñængä nänö ëmönö mäninque ëmönongä ingampa. 8 Onguïñængä ingante täno badöninque Wængonguï ayæ̈ onquiyængä ingante badoncæte ante onguïñængä iyapa ænte badongacäimpa. 9 Edæ wïï onquiyængä beyæ̈ ante onguïñængä ingante Wængonguï badongacäimpa. Wæætë, Bitö onguïñængä beyæ̈ quëwencæbiimpa, ante onquiyængä ingante badongacäimpa. 10 Ïninque onquiyængä ïñömö, Botö nänöogængä beyæ̈ Wængonguï botö ïmote badongacäimpa, ante pönente wædinque bee ocacæcäimpa. Ayæ̈, Bee ocabo adinque Wængonguï anquedoidi incæ, Botö nänöogængä në angä ingampa, ante ëñencædänimpa, ante cædinque onquiyængä waa cædinque bee ocacæcäimpa. 11 Incæte mönö Awënë nempo quëwëninque onguïñængä dæ angä baï onquiyængä önonganque baquënengaïnö anguënë. Wæætë onquiyængä dæ angä baï onguïñængä wæætë önonganque baquënengaïnö anguënë. 12 Edæ onquiyængä ayæ̈ dæ äñongante tömengä ingante badoncæte ante Wængonguï onguïñængä iyapa æ̈ninque badongacäimpa. Wæætë wëñængä onguïñængä ingante onquiyængä mangä beyænque ëñacampa. Incæte Wængonguï beyænque tömämö quëwëmompa. 13 Onquiyængä bee ocadämaï inte Wængonguï ingante apæ̈necä ïninque waa intawoo, ante mïnitö tömëmïni godongämæ̈ pönëë cöninque äedäni. 14 Edæ dodäni näni cægaï baï cæquënëmö inte mönö ïïmaï ante pönengæ̈impa. Onguïñængä doyænguï encadinque guïñencate wæquënengä ingampa, ante edonque ate pönëmaimpa. 15 Onquiyængä guiquënë tömengä doyænguï pæ ïninque edæ waa impa. Edæ, Doyænguï bee ocacæbiimpa, ante onquiyængä ingante Wængonguï badongä encacampa. 16 Botö mänömaïnö ante apæ̈nebo ëñëninque mïnitö pancamïniya wæætedö wæætë äïnëmïnitawo. Ïñæmpa botö änïnö baï mönitö cöwë cæmönipa. Ayæ̈ Codito ingante godongämæ̈ näni pönencabo adobaï Wængonguï quïnäni ïnönäni inte edæ cöwë mänömaï cædänipa cæmïnii.
Awënë æ̈æ̈mæ̈ ante bedinque pancamïniya wïwa cæmïni
17 Mïnitö mïni waa quëwenguinque ante godongämæ̈ ponguënëmïni incæte mïni godömenque wïwa quëwenguinque godongämæ̈ pömïni awædö. Ïninque botö, Waa cæmïnipa, ante ædö cæte anguïmoo. 18 Ïïmaïnö ante ñöwo täno apæ̈nebo ëñëedäni. Codito ingante mïni pönencabo godongämæ̈ pöninque mïnitö ïñömö mïni caipæ̈ incæ wæætë godö wæætë godö tedewëninque wacabo nänënë wacabo nänënë bamïnipa. Ante apæ̈nedäni ëñëninque botö, Wabänö nöingä ante apæ̈nedänipa, ante pönëmopa. 19 Näwangä impa, ante pönëmopa. Edæ, Ædänidö ïnänite Wængonguï waa acää, ante edonque acæ̈impa, ante tömengä angä ate mïnitö mïni cabo wadö ante mïni cabo wadö ante tedemïnipa, ante awædö. 20 Ïninque, Awënë æ̈æ̈mæ̈ impa, ante godongämæ̈ pöninque mïnitö wïï mönö Awënë æ̈æ̈mæ̈ bete baï cæmïni awædö. 21 Edæ mïni godongämæ̈ cæ̈ñedë incæ mïnitö, Wadäni adobaï cæncædänimpa, ante ee ongönämaï ïmïni inte tömämïni cænguï ade cæ̈mïnipa. Pancadäniya ayæ̈ gæ̈wænte ongöñönäni edæ pancamïniya do tömo bete dowænte wæmïni awædö. 22 Ïñæmpa oncö ömaamïni baï inte mïnitö tömëmïni oncönë cænte wïï bemïnii. Edæ Codito ingante mönö godongämæ̈ pönencabo Wængonguï quïmö ïmö incæte mïnitö näëmæ̈ pïinte cæmïni awædö. Ömæpodäni incæ tömënäni näni guingo imonte wæquinque ante mïnitö pæ gompote ade cæ̈mïnipa töö. Mänömaï cæmïni adinque botö dicæ, Waa cæmïnipa, ämogaa.
Mönö Awënë æ̈æ̈mæ̈
23 Edæ mönö Awënë botö ïmote pönö apæ̈necä ëñëninque botö wæætë ïïmaï ante mïnitö ïmïnite pönö apæ̈netabopa. Mönö Awënë Itota ingante Codaa nänö odömonte godongaïönæ woyowotæ̈ ïñonte Itota päö æ̈ninque, 24 Wængonguï ingante waa ate pönente apæ̈nedinque päö pä æ̈ninque angacäimpa. “Ïï päö botö baö baï impa. Botö, Mïnitö quëwencæmïnimpa, ante botö baö godonte baï cædinque wæncæboimpa. Botö pä ænte pædæ pönömo baï mïnitö adobaï ïincayæ̈ ate botö ïmote ante pönëninque godongämæ̈ cæedäni,” angantapa. 25 Mänömaï angä ïinque cæ̈näni ate owæta adobaï æ̈ninque tömengä, “Botö wepæ̈ ïïmæ̈ baï impa. Wængonguï do apæ̈nedinque, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, angacäimpa. Ñöwo adobaï mïïne äninque apæ̈nebopa. Botö wepæ̈ ante Ao ante æ̈mïni inte mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa. Ïninque mïnitö wantæ wantæ ïñö bedinque botö ïmote ante pönente becæmïnimpa.” Ante Itota angä begadänimpa. 26 Ïninque Itota nänö ponguïönæ ganca mïnitö mänömaï päö wæætë wæætë cæ̈ninque mänïmæ̈ baï wæætë wæætë bedinque, Mönö Awënë tömämö beyæ̈ wængacäimpa, ante odömonte baï cæmïni adinque wadäni ëñencædänimpa.
Nöingä ante pönëninque mönö Awënë æ̈æ̈mæ̈ becæ̈impa
27 Mänömaï ï ïninque waocä pönënämaï inte mönö Awënë päö önonque cæ̈ninque Awënë nänö bequïmæ̈ önonque bedinque tömengä nänö wentamö mongænguinque mönö Awënë baö ante, Önonque impa, ante pïinte baï cædinque tömengä wepæ̈ önonque wido cæte baï cæcampa. 28 Ïninque, Æbänö entawëmöö, ante mïnitö nämä näëmænte cöwä adinque nöingä ante pönëninque päö cæ̈ninque mänïmæ̈ bequënëmïni ïmïnipa. 29 Edæ, Mönö Awënë baö baï impa, ante æcänö pönënämaï inte cænte beda ïñömö tömengä nämä nänö apænte pante wæquinque mänömaï cænte becampa. 30 Edæ mänömaï cæmïni beyænque pancamïniya aquïïmïni badinque wæntæye bamïnipa. Pancamïniya wïï pönente wæmïnipa. Ayæ̈ wadäni æpodänimë mänïnö beyænque do æ̈mæ̈wo wæ̈nänimpa. 31 Incæte mönö cöwä adinque nämanque apænte äninque nöingä cæmö ïninque mönö Awënë wæætë mönö ïmonte apænte ante pïïnämaï ïmaingampa. 32 Mönö Awënë mïnitö ïmïnite apænte ante pïingantawo. Edæ mönö Awënë, Inguipogaque quëwënäni ïnänite apænte äninque botö päñedë mïnitö wïï adobaï pante wæquïmïni, ante wææ cædinque ñöwo ïñömö edæ, Ëñenguënë quëwëedäni, ante wædænque pangä wæmompa. 33 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Mänömaï ï, ante pönëninque mïnitö cæncæte ante pöninque ee ongöñömïni tömänäni adoyömö pönäni ate godongämæ̈ cæ̈edäni. 34 Godongämæ̈ pöninque mönö wïï apænte panguënëmö bacæ̈impa, ante wææ cædinque mïnitö në gæ̈wænte wæcä ingante ämïni oncönë täno cæncæcäimpa. Ñöwo mäninque ante yewæ̈möninque botö mïnitö weca ïincayæ̈ ate pöninque wadö mïni änïnö ante godömenque apæ̈nebo ëñencæmïnimpa.
Wængonguï Önöwoca pönö cæcä æ̈ninque cæcæ̈impa
1 Ïñänäni ëñëedäni. Wængonguï Önöwoca mönö ïmonte pönö cæcä ate tömengä nänö pönönoncoo eyepæ̈ ænte ëwocadinque mönö æbänö cæquïï, ante ëñëninque mïnitö oda cædämaï incæmïnimpa, ante ñöwo yewæ̈mömo aedäni. 2 Doyedë ïñömö mïnitö ëñënämaï ïñömïnite wadäni, Mönitö mïñæ̈ pöedäni, ante æbämë cæte ænte mäodäni gogamïnimpa. Tömënäni mïñæ̈ mänömaï go go cædinque mïnitö do oda cædinque babetade näni badöninca weca ædæ wææ̈ninque, Mönitö wængonguï impa, ante cædinque quëwengamïnimpa. 3 Ïninque mïnitö ïmïnite botö ñöwo, Ëñenguënë quëwëmïnii, ante ïïmaï ante apæ̈nebopa. Æcänö Wængonguï Önöwoca tönö ääwocaque baï ëwocacä guiquënë tömengä, Itota nänö panguinque në wentamö mongængä ingampa, ante ædö cæte tedewenguingää. Ayæ̈ wæætë Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tönö ëwocadämaï ingä guiquënë tömengä, Itota Tæiyæ̈ Awënë ingampa, ante ædö cæte apæ̈nequingää. 4 Adocanque ingante wadö pönö cædinque Wængonguï Önöwoca wacä ingante wadö pönö cædinque tömengä nänö pönönincoo nënempote baï cæcä æ̈ninque mönö wadö wadö në cæmö ïmompa. Wængonguï Önöwoca adocanque pönï ïnongä incæ mänömaï wadö wadö pönö cæcampa. 5 Ayæ̈ mönö Awënë adocanque pönï ïnongä inte waocä adocanque ingante, Ïïmaï cæe, äninque wacä ingante, Wadö baï cæe, angä ëñëninque mönö tömämö wadö wadö në cæmö ïmompa. 6 Ayæ̈ Wængonguï adobaï adocanque pönï incæ tæ̈ï pïñængä ïnongä inte waocä adocanque ingante pönö cæcä æ̈ninque tömengä tæ̈ï pïñængä badinque inte wadö cæcampa. Wacä ingante wadö pönö cæcä æ̈ninque tömengä tæ̈ï pïñængä badinque wadö wadö cæcampa. Ïninque Wængonguï mänömaï wadö wadö pönö cæcä æ̈ninque mönö tömämö eyepæ̈ badinque cæmompa. 7 Wængonguï Önöwoca, Tömänäni waa quëwencædänimpa, ante cæedäni, ante tömämö ïmonte wadö wadö pönö odömonte apæ̈necä ëñëninque tömämö mönö waa quëwenguinque ante godongämæ̈ cæmompa. 8 Ïninque Wængonguï Önöwoca pancadäniya ïnänite, Wængonguï nö nänö ëñënö ante apæ̈necä ëñëninque tömënäni në nö ante apæ̈nedäni badänipa. Ayæ̈ adocä Önöwoca ïñömö Wængonguï nänö cædö ante edonque odömongä adinque pancadäniya në adïnäni badinque, Wængonguï mänömaï cæcampa, ante nö apæ̈nedänipa. 9 Adocä Wængonguï Önöwoca apæ̈necä ëñëninque pancadäniya, Wængonguï eyepæ̈ pönö cæcampa, ante wede pönënäni inte tömënäni wede näni pönënö beyænque nanguï cædänipa. Ayæ̈ Wængonguï Önöwoca adocanque ïnongä inte pönö cæcä æ̈ninque pancadäniya wënæ wënæ ïnäni ïnänite gampote apæ̈nedäni ate waa badänipa. 10 Pancadäniya ïnänite guiquënë Wængonguï Önöwoca godö cæcä æ̈ninque tömënäni tæ̈ï pïñæ̈näni badinque nanguï pönï cædänipa. Wængonguï Önöwoca apæ̈necä ëñëninque wadäni Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni ïnänipa. Ayæ̈ wacä yewænte baï tedecä adinque, Wængonguï Önöwoca tedecantawo, wënæ tedecantawo, ante wæyönäni Wængonguï Önöwoca pancadäniya ïnänite edonque odömongä adinque tömënäni, Æcänö önöwoca në tedecää, ante do ëñënänipa. Pancadäniya guiquënë Wængonguï Önöwoca tönö apæ̈nedinque wadäni näni tede baï në tededäni ïnänipa. Ayæ̈ ïïnäni wadäni näni tede baï tededäni ëñëninque pancadäniya Wængonguï Önöwoca apæ̈necä ëñëninque, Në tededäni æbänö ante tededänii, ante do ëñënäni inte wadäni ïnänite edonque pönï apæ̈nedäni ëñënänipa. 11 Ïninque adocä Önöwoca adocanque ïnongä inte tömengä nänö nö angaï baï cædinque mönö ïmonte apænte æ̈ninque, Pancamïniya ïïmaï cæcæmïnimpa, wamïni ïïmaï cæcæmïnimpa, ante pönö cæcä æ̈ninque adocanque nänö cæquënënö ante wacä nänö cæquënënö ante edæ tömämö mönö cæquënënö ante cæmompa.
Adocabomö baï ïmompa
12 Mönö baö adoyonque pönï ëñamö incæ mönö wïï adodonque cæquïnö ante ëñamö inte mönö pæ pagænguincoo watai watai ëñamompa. Edæ wadö mönö cæquïnö ante watai ëñadinque mönö wæætë wadö cæquïnö ante watai watai ëñamompa. Ïninque watai watai nanguï mönö ëñacoo ïñömö adoyonque pönï impa. Ayæ̈ Codito nempo quëwëninque mönö adobaï adocabomö ïmompa. 13 Mönö adocabomö mönö tömämö baquinque Wængonguï Önöwoca mönonga pö guiite owocampa. Ïninque oodeocä incæ guidiegocä incæ wacä ingante në cæcä incæ abæ tawænte ee gote baï nämä beyænque në cæcä incæ mönö tömämö adotaca bete baï Wængonguï Önöwoca tönö ääwocaque baï tömämö ëwocamompa. 14 Mönö baö adoyonque pönï ëñamö incæ mönö wïï adodonque cæquïnö ante ëñamö inte mönö ëñacoo watai watai nanguï ëñamompa. 15 Ïninque mönö önöwa incæ, “Önompo ömæpobo inte botö waocä baö ömaabo ïmopa,” ante ædö cæte anguingää. Ïñæmpa mänömaï wæte tedecä incæ önöwa cöwë waocä baö ëñate ëwacampa. 16 Ayæ̈ mönö önömonca incæ, “Awinca ömæmömo inte botö waocä baö ömaabo ïmopa,” ante ædö cæte anguingää. Ïñæmpa mänömaï ante tedecä incæ önömonca cöwë waocä baö ëñate ëmoncacampa. 17 Ïñæmpa mönö baö tömäñö awincaque ëmömö baï edæ quïmoncadö ëñenguënëï. Ëñënämaï incædömöimpa. Ayæ̈ mönö baö tömäñö önömoncaque ëmoncamö baï quincadodö ongoncadoquënëï. 18 Incæte Wængonguï ïñömö edæ, Waomïni mïni cæquënënö ante eyepæ̈ cæcæmïnimpa, ante badoncæboimpa, ante Wængonguï angacäimpa. Ïninque tömengä nämä nänö angaïnö baï badöninque mönö pæ pagænguincoo adoyonque baquinque ante wadö cæquïnö ante wadö cæquïnö ante tömäñö badongacäimpa. 19 Edæ adodonque pönï mönö cæquënënö ante Wængonguï badongä baï mönö wadö mönö cæquënënö ante quïodö pæ pagænte cæquënëï. 20 Wængonguï nänö në badongaïmö ïnömö inte wadö mönö cæquïnö ante watai wadö mönö cæquïnö ante watai nanguï mönö ëñacoo ëñamö incæ mönö baö adoyonque pönï ëñamompa. 21 Mänömaï ëñamö ïñömonte edæ mönö awinca incæ önompo inte apæ̈nedinque, “Bitö dæ ämi baï botö tömëmo eyepæ̈ cæcædömoimpa,” ante ædö cæte anguïï. Ayæ̈ wæætë mönö ocamö incæ önöwa inte apæ̈nedinque, “Bitö dæ ämi baï botö tömëmo eyepæ̈ cæcædömoimpa,” ante ædö cæte anguïï. 22 Wæætë mönö baö pancayonga pæ pagæ̈nämaï ï incæte mänïñö ante mönö godömenque waa adinque, Mönö quëwenguïñö impa, ante angæ̈impa. 23 Wayö guiquënë, Wïï waëmongä awædö, ante mönö äñö ante, Waa acædänimpa, ante cædinque waëmoncoo pönö dadi ompogate mänïñö beyæ̈ godömenque waa ate baï cæmompa. Wayö guiquënë mönö guïñëñate wædö ante, Wïï edonque acæ̈impa, ante pönö bee ogate cædinque mönö guïñëñayö beyæ̈ godömenque waa cæmompa. 24 Waëmö mönö ayö guiquënë, Edonque acæ̈impa, ante bee ogadämaï cæmompa. Incæte, Adoyonque bacæ̈impa, ante mönö baö wayö wayö badöninque Wængonguï, Wïï waëmongä, ante mönö wæyö ante pönëninque, Mänïñö botö godömenque waa abopa, ante badongacäimpa. 25 Ïninque, Mïnitö baoncoo näëmæ̈ pïïnämaï incæmïnimpa, ante cædinque Wængonguï mönö baö adoyonque badongacäimpa. Wæætë mïnitö nämä baoncoo incæ näëmæ̈ waadete waa cæcæmïnimpa, äninque Wængonguï tömäñö waa acampa. 26 Ïninque mönö baö adoyömonque nantate wæyömö tömäo wootæ wootæ nantate wæmompa. Ayæ̈ wæætë adoyömonque adinque, Waëmö impa, änäni ëñente wædinque tömäo watapæ̈ tomompa. 27 Mïnitö ïñömö, Wayö wayö ëñamö incæ adoyonque ëñamompa, ante do pönëninque, Mönö adobaï nänënë nänënë ingaïmö inte ñöwo wæætë Codito nempo quëwëninque adocabomö ïmompa, ante pönencæmïnimpa. 28 Ïninque Codito ingante godongämæ̈ mönö pönencabo ïmö adinque Wængonguï angä ëñëninque ïïmaï cæmompa. Yæcadomöni ïmöni ïñömö Codito nänö da godongaïmöni ïmönipa. Gao wæi ïnäni ïñömö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni ïnänipa. Ayæ̈ tæcæguedënäni ïnäni ïñömö në odömonte apæ̈nedäni ïnänipa. Wææ̈nömenque ïnäni ïñömö tæ̈ï pïñænte entawente në nanguï cædäni ïnänipa. Yæmïñæ̈ gao æidinque ïnäni ïñömö Wængonguï Önöwoca tönö ääwocaque baï ëwocadinque ïïmaï cædänipa. Pancadäniya, Wënæ wënæ ïnäni waa bacædänimpa, ante në waa cædäni ïnänipa. Pancadäniya wadäni beyæ̈ në waa cædäni ïnänipa. Pancadäniya në änäni ïnönäni inte awënëidi ïnänipa. Ayæ̈ yæmïñæ̈ pönï ïnäni ïñömö wadäni näni tede baï në tededäni ïnänipa. 29 Mänömaï ïmö incæte edæ Codito nänö në da godongaïmö dicæ tömämö ïmongaa. Ayæ̈ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈neïmö dicæ tömämö ïmongaa. Në odömönömö dicæ tömämö ïmongaa. Në tæ̈ï pïñænte entawente nanguï cædömö dicæ tömämö ïmongaa. 30 Ayæ̈ Wængonguï Awënë pönö cæcä incæte wënæ wënæ ïnäni näni waa baquinque ante dicæ tömämö në waa cæmongaa. Edæ wadäni näni tede baï dicæ tömämö tedemongaa. Wacä mänömaï wadäni näni tede baï tedecä ëñëninque tömämö dicæ mönö tededö adodö edonque apæ̈nemongaa. 31 Incæte mïnitö Wængonguï ingante, Bitö Önöwoca pönö cæcä ate mönitö eyepæ̈ inte ate yæcado ongönäni näni cæï baï adobaï cæcæte ante nanguï wæmönipa, ante apæ̈nedinque nanguï cæedäni.
Mönö waadete pönente cæcæ̈impa, ante
Ñöwo ïñömö botö, Æbänö godömenque waa pönï cæquïï, ante yewæ̈monte odömömo aedäni.
1 Botö waodäni näni tede baï tedebopa, ämïnitawo. Wængonguï anquedoidi näni tede baï tedebopa, ante tomïnitawo. Ïñæmpa mönö wadäni ïnänite waadedämaï inte tedemö ïninque ampoincade önonque ampoï baï ïmaimpa. Waadedämaï inte tedemö ïninque adoyömö pönö wo pönö wo pönö wæcainta baï mönö adobaï önonque tedewëmö ïmaïmompa. 2 Wængonguï Önöwoca pönongä æ̈ninque botö tömengä beyæ̈ në apæ̈nebo ïmopa, ante tomïnitawo. Waodäni näni wë wodonte ëñengaïnö tömänö ante edonque pönï ate ëñëmopa, ante tomïnitawo. Waodäni näni nanguï ëñënö ante adinque tömänö ante ëñëmopa, ante tomïnitawo. Edæ në wede pönëmïni inte mïnitö änanquidi incæ ämïni ëñente cabænte gotawo. Ïñæmpa mänïnö tömänö waa pönï cæmö incæ mönö wadäni ïnänite waadedämaï inte cæmö ïninque wæætë önömonque edæ mönö babaimpa. 3 Ömæpodäni ïnänite botö mäincoo tömää nënempote godömopa, ante tomïnitawo. Wængonguï beyæ̈ ante cæyömote wadäni botö baö botö ëñayö incæ iya tancæ cædäni ate wædinque botö piyæ̈në cæbaïmopa, ante mïnitö, Waa cæbopa, ante tomïnitawo. Ïñæmpa mänïï tömää waa cædinque mönö waadedämaï inte cæmö ïninque mönö waa cædö beyæ̈ æ̈nämaï ïmaïmompa. 4 Në waadete pönengä ïñömö tömengä pïïnämaï inte edæ piyæ̈në cædinque godö waadete cæcampa. Wadäni gomonga cædinque godömenque nanguï æ̈näni adinque në waadecä wæætë waadete pönëninque pïinte wædämaï inte piyæ̈në cæcampa. Nämä nänö cædïnö ante pönëninque në waadete pönengä ïñömö, Botö gomonga cæbopa, ante tededämaï ingampa. Tömëmoque waëmö ïmopa, ante nämä waa adämaï ingampa. 5 Wacä tæcæ cæyongante në waadete pönengä ïñömö, Täno cæbote, ante wææ cædämaï ingampa. Nämä nänö æ̈ïnënö ante cædämaï inte tömengä wadäni beyænque cæcampa. Wæætë wïï ïñontobæ̈ ænguï bacampa. Wadäni wënæ wënæ cædäni ate wædinque tömengä në waadecä ïnongä inte wæætë piyæ̈në cæcampa. 6 Ïninque, Wacä wënæ wënæ cæcampa, ante tededäni ëñente wædinque në waadete pönengä ïñömö mänïnö ante todämaï ingampa. Wæætë, Wacä nöingä cæcampa, ante tededäni ëñëninque tömengä watapæ̈ pönï tocampa. 7 Æbämë cædäni incæ në waadete pönengä ïñömö piyæ̈në cædinque tömänäni ïnänite wææ gompocampa. Wæætë, Waa cædänipa, änäni ëñëninque tömengä, Näwangä impa, ante do ëñengampa. Æbämë ba incæte tömengä, Ayæ̈ ate watapæ̈ bacæ̈impa, ante cöwë pönëninque wæntædämaï inte ee cæcampa. 8 Mönö waadete pönëmämo ïñömö cöwë dæ badämaï ingæ̈impa. Wæætë Wængonguï ïincayæ̈ ate, Idæwaa, angä ïninque inguipoga tömengä beyæ̈ mönö apæ̈nedö guiquënë edæ dæ angæ̈impa. Wadäni näni tede baï mönö tededö incæ pæ wëënecæ̈impa. Inguipoga nanguï adinque mönö ëñënö ante Wængonguï, Idæwaa, ancæcäimpa. 9 Ñöwo mönö ëñënö ïñömö pancaa ëñëninque pancaa wæætë oda cæmompa. Wængonguï beyæ̈ mönö apæ̈nedö ïñömö pancaa apæ̈nedinque mäninque apæ̈nemompa. 10 Ïinque bayedë guiquënë Wængonguï nänö apæ̈nedö ædæmö ëñëninque mönö nöingä pönï odömonte apæ̈necæmöimpa. Oda cæte mönö ëñënö ante, Idæwaa, äninque Wængonguï mänïñedë edæ mönö wïï eyepæ̈ apæ̈nete wædö ante, Idæwaa, ancæcäimpa. 11 Botö ïñömö wëñæ̈moyedë wëñængä nänö tede baï tededinque wëñængä nänö ocai ëñënö baï ëñengaïmo inte wëñængä, Ïïmaï impa, ante nänö pönënö baï botö mänïñedë adobaï pönengaboimpa. Ñöwo guiquënë picæ̈mo badinque wëñæ̈moyedë botö cægaïnö ante ñimpo cæbopa. 12 Awocawænta wëmö ate baï cædinque mönö ñöwo Wængonguï Önöwoca nänö odömönö ante edæ wïï edonque amompa. Ayæ̈ ate guiquënë mönö awincadö awinca edonque pönï acæ̈impa. Botö ñöwo pancaa adinque oda cæte ëñëmo ïmopa. Ayæ̈ ate guiquënë Wængonguï pönö odömongä adinque tömengä botö ïmote edonque pönï acä baï botö adobaï tömää eyepæ̈ pönï acæboimpa. 13 Ïninque mönö entawënoncoo ante adinque mënonque go adodonque mänimpodonque ayæ̈ ongompa. Mönö wede pönënö ante ædæmö entawengæ̈impa. Watapæ̈ bacæ̈impa, ante mönö pönënö ante ædæmö entawengæ̈impa. Mönö waadete pönënö ante ædæmö entawengæ̈impa. Ïninque mänimpodonque ayæ̈ ongö incæte mönö waadete pönënö ïñömö edæ ñæ̈næ̈nö pönï ï ïninque mönö mänïnö ante täno ædæmö entawengæ̈impa.
Wadäni näni tede baï æbänö tedequïï, ante
1 Ïninque mïnitö, Në waadete pönëmö bacæ̈impa, ante mänïnonque ante pogodo gote baï nanguï cæedäni. Ayæ̈ adobaï, Wængonguï Önöwoca mönö ïmonte nänö pönönö baï mönö eyepæ̈ ëwocadinque cæcæ̈impa, ante nanguï æ̈ïnente wæedäni. Mänïnö Wængonguï Önöwoca nänö pönönoncoo ate adinque mïnitö, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nemö mönö täno adodonque ante bacæ̈impa, ante godömenque æ̈ïnente wædinque cæedäni. 2 Edæ wadäni näni tede baï æcänö tededa tömengä wïï waodäni ïnänite apæ̈necampa. Wængonguinque ingante apæ̈necampa. Edæ tömengä önöwocaque tedecä ïninque tömengä ingante Wængonguï æbänö awëmö apæ̈necää, ante ædö cæte ëñenguïnänii. 3 Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä guiquënë waodäni ïnänite waadete pönëninque ïïmaï cæcæte ante apæ̈necä ëñënänipa. Mïnitö tæ̈ï pïñæ̈mïni mïni entawenguinque wede pönencæmïnimpa, ante apæ̈necampa. Ayæ̈, Wæwente quëwëmïni incæ mïnitö wampo bawënente tæ̈ï pïñænte cöwë cæcæmïnimpa, ante tömengä Wængonguï beyæ̈ ante pönö apæ̈necampa. 4 Wadäni näni tede baï në tedecä guiquënë, Tömëmo tæ̈ï pïñæ̈mo botö entawenguinque ante nanguï ëñencæboimpa, ante nämä beyænque ante tedecampa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä guiquënë Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo beyæ̈ ante apæ̈nedinque, Mïnitö tæ̈ï pïñænte mïni entawenguinque ëñencæmïnimpa, ante apæ̈necampa. 5 Ïninque mïnitö tömämïni wadäni näni tede baï apæ̈nemïni adinque botö wædænque tobaïmopa. Wæætë tömämïni Wængonguï beyæ̈ apæ̈nemïni adinque botö godömenque watapæ̈ tobaïmopa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ïñömö ñæ̈nængä ïñongä wacä tededö në tedecä guiquënë wædangä ingampa. Incæte, Codito ingante mïni godongämæ̈ pönencabo tæ̈ï pïñænte entawencæmïnimpa, ante cædinque tömengä wacä tededö tedete ate, Ïïmaï ante tedetabopa, ante mïnitö tededö adodö ante edonque apæ̈necä ïninque tömengä adobaï ñæ̈nængä ïnongä ïmaingampa. 6 Ïñänäni ëñëedäni. Wængonguï nänö wë wodönö incæ tömengä nänö nö ëñënö incæ tömengä nänö nö odömönö incæ ante botö mïnitö weca pöninque odömonte apæ̈nebo ëñëninque mïnitö godömenque pönëmaïmïnipa. Wængonguï ïïmaï cæcæcäimpa, ante apæ̈nebo ëñëninque mïnitö guïñente wædinque waa cæbaïmïnipa. Wæætë mïnitö weca pöninque botö wadäni näni tedebaï tedete apæ̈nebo baï mïnitö ædö cæte godömenque në pönëmïni baquënëmïnii. 7 Edæ gobæ ongonte aa pedinque önonque ante pedäni ëñëninque mönö wæætë, Ædemë ante pedänipa, ante ædö cæte ëñenguïï. Në ampoinca ampodäni adobaï ämotamïni ïnämaï önonquedö ante ampodäni ëñëninque mönö, Ædemë ante ampodänipa, ante ædö cæte ëñenguïï. 8 Ayæ̈ tontado adobaï, Wæætedö wæætë cæcæ̈impa, ante todompeta näni ancadeca we ööninque idiquibæ̈ we öongä ïninque wadäni, Æbämë cæcæte ante we öongää, ante wædinque oda cæte ee ongonte wæætedö wæætë cædämaï ïmaïnänipa. 9 Ayæ̈ mïni cabo adobaï wïï edonque apæ̈nemïni ëñëninque wadäni, Æbämë ante tedecää, ante wædinque oda cæte wæbaïnänipa. Woboyæ̈ mämoque ïñæmpa tedewëmaïmïnipa. 10 Waodäni inguipoga tömäo quëwëninque nanguï näni tededoncoo tededänipa. Näwangä impa. Incæte wadäni näni tededö wadäni näni tededö tömää tedequïnö ï ïninque adodeque incæ önonque tedete ïnämaï impa. 11 Ïninque wacä apæ̈necä ëñëninque botö, Æbänö ante tedecää, ante ëñënämaï ïmo adinque tömengä wæætë, Wabi inte wïï ëñëmipa, ancædongäimpa. Tömengä ingante botö adobaï, Wabi inte botö tededö wïï tedebipa, ante ancædömoimpa. 12 Ïninque mïnitö, Wængonguï Önöwoca pönö cæcä æ̈ninque mönö eyepæ̈ ëwocadinque cæcæ̈impa, ämïnitawo. Mänömaïnö äninque mïnitö, Wængonguï Önöwoca pönö cæcä ænte ëwocadinque cædömö inte mönö Codito ingante mönö godongämæ̈ pönencabo godömenque tæ̈ï pïñænte entawengæ̈impa, ante pönëninque mïnitö, Mänïnonque ante botö ëwocate cæquïnö ante pönongä æncæboimpa, ante täno æ̈ïnente cæedäni. 13 Mänömaï beyæ̈ wadäni näni tede baï në tedemïni ïñömö mïnitö tönïñadäni adobaï ëñencædänimpa, ante cædinque Wængonguï ingante ïïmaï ante äedäni. Wængonguï ëñëmi. Wadäni näni tede baï do tededinque botö æbänö ante tedetawoo, ante bitö odömonte apæ̈nebi ëñëmoe. Mänömaïnö ante apæ̈nebi ëñëninque botö wæætë mönitö tededö adodö ante edonque apæ̈nebo ëñëninque mïnitö Wængonguï ingante apæ̈nete cæedäni. 14 Wadäni näni tede baï tededinque Wængonguï ingante apæ̈nebo inte botö önöwocaque pönente apæ̈nedinque ocai ömædæcabo baï inte apæ̈nebaïmopa. 15 Mänömaï impa, ante adinque æbänö cæquïmoo. Edæ önöwoca pönente apæ̈nedinque botö ocai adobaï ëñente pönëninque Wængonguï ingante apæ̈necæboimpa. Ayæ̈ Wængonguï ingante waa pönï apæ̈necæte ante önöwoca pönente ämotamïni äninque adobaï ocai ëñente pönëninque ämotamïni ancæboimpa. 16 Bitö, Wængonguï ingante waa pönï cæcampa, ante önöwocaque pönëninque apæ̈nebitawoo. Ïñæmpa Wængonguï ingante waa ate pönëninque önöwocaque pönente apæ̈nebi ëñëninque wacä në önonganque ingä guiquënë, Bitö æbänö apæ̈nebii, ante ëñënämaï inte, Ædö cæte Ao anguïmoo, ante wæbaingampa. 17 Bitö waa ate pönëninque önöwocaque waa apæ̈nebi ëñëninque tömengä wæætë, Bitö æbänö ancæte ante tedebii, ante ëñënämaï inte ædö cæte godömenque tæ̈ï pïñænte entawenguingää. 18 Botö ïñömö, Mïnitö wadäni näni tede baï wædænque tedeyömïni botö godömenque nanguï tedebopa, ante Wængonguï ingante waa ate pönëninque apæ̈nebopa. 19 Incæte Codito ingante mönö pönencabo tönö godongämæ̈ pöninque botö wadäni näni tede baï tæ̈ne tinco mïido ganca tedequï incæ wïï tededinque wæætë, Wadäni ëñencædänimpa, ante mënea pönï edonque apæ̈nedinque waa tobaïmopa. 20 Ïñänäni ëñëedäni. Tæcæ ëñadäni ïñömö wënæ wënæ mönö cæpämo ante ëñënämaï ïnänipa. Mïnitö adobaï mänïnö wënæ wënæ mönö cæpämo ante ëñënämaï inte baï pönëedäni. Wæætë ocai mönö pönënö guiquënë mïnitö mänïnö ante wëñæ̈nänique wædænque näni encadö baï wïï pönëninque wæætë picæ̈näni näni nanguï encadö baï adobaï nanguï encate pönëedäni. 21 Dodäni mönö Awënë beyæ̈ ante wææ äninque ïïmaï ante yewæ̈mongadänimpa. “Wadäni näni tede baï në tededäni ïnänite botö ämo ëñëninque tömënäni wæætë botö quïnäni ïnänite apæ̈necædänimpa. Incæte ïïnäni guiquënë botö ïmote cöwë ëñënämaï inguïnäni awædö, ante mönö Awënë angampa,” ante yewæ̈mongatimpa. 22 Ïninque, Wadäni näni tede baï tedemïni ëñëninque në pönënäni wædämaï ïñönäni në pönënämaï ïnäni guiquënë mänömaï tedemïni ëñëninque guïñente wæcædänimpa, ante cædinque Wængonguï Önöwoca pönö cægacäimpa. Wæætë Wængonguï beyæ̈ ante edonque apæ̈nemïni ëñëninque në pönënämaï ïnäni wædämaï ïñönäni në pönënäni guiquënë do ëñencædänimpa, ante cædinque Wængonguï Önöwoca pönö cægacäimpa. 23 Codito ingante mïni pönencabo godongämæ̈ pöninque tömämïni wadäni näni tede baï wadäni näni tede baï tedemïni adinque ayæ̈ pönäni guiquënë në ëñënämaï ïnäni incæ në pönënämaï ïnäni incæ æbänö anguïnänii. Mänömaïnonque tedemïni ëñëninque tömënäni wæætë, Mïnitö ömædæcamïni inte önonque tedewëmïnipa, ante wæbaïnänipa. 24 Tömämïni wæætë Wængonguï beyæ̈ edonque apæ̈neyömïni në pönënämaï ingä incæ në ëñënämaï ingä incæ ponte ëñëninque tömämïni mïni apæ̈nedö beyæ̈ tömengä, Botö wënæ wënæ cætabopa, ante wæbaingampa. Ayæ̈ Wængonguï beyæ̈ ämïni ëñente wædinque tömengä, Botö näwangä wënæ wënæ cædömo inte wentamö mongænte awædö, ante nämä apænte ämaingampa. 25 Ayæ̈ tömengä mïmöno nänö wentamö wë wodönincoo da tadonte ate baï edonque ate wædinque tömengä ædæ wæænte guidömëmæ̈ ñongæ̈ninque Wængonguï ingante, Bitö adobique në waa cæbi ïmipa, ante waa apæ̈nebaingampa. Ayæ̈ mïnitö ïmïnite, Näwangä Wængonguï Önöwoca tönö ääwocaque baï ëwocamïnipa, ante apæ̈nebaingampa.
Quïëmë cæmïni incæ nöingä pönente ædæmö cæedäni
26 Mänömaï ï ïninque ïñänäni, mönö æbänö cæquïï. Wængonguï Önöwoca pönö cæcä æ̈ninque eyepæ̈ inte mïnitö tömämïni godongämæ̈ pöninque ïïmaï cæmïni incæmïnimpa. Adocanque ämotamïni adodeque angä ingampa. Wacä odömoncæte ante adodeque apæ̈necä ingampa. Wacä ingante Wængonguï edonque odömonte apæ̈necä ëñëningä inte tömengä adodö ante adodeque ante odömonte apæ̈necä ingampa. Wacä guiquënë wadäni näni tede baï adodeque tedecä ingampa. Tömengä æbänö ante tedecää, ante wacä do ëñëninque mïnitö tededö wæætë edonque apæ̈necä ingampa. Mänömaï wade wade ante në apæ̈nemïni inte mïnitö tömämïni, Godongämæ̈ tæ̈ï pïñænte entawengæ̈impa, ante ïïmaï cæte tedecæmïnimpa. 27 Wadäni näni tede baï tedeyongä wacä adotedæ̈ wææ tededämaï incæcäimpa. Mäningä ïinque tedecä ate wacä tedecæcäimpa. Ayæ̈ wæætë wacä, Tedecæboimpa, angä Ao ämïni tedecä ate idæwaa. Mänimpodänique tedete ñïne cædäni adinque wacä ëñëninque, Æbänö ante tededänii, ante mïnitö tededö edonque apæ̈necä ëñencæmïnimpa. 28 Codito ingante mïni pönencabo weca në ëñente adodö apæ̈nequënengä dæ angä ïninque edæ wadäni näni tede baï në tedeïnente wæcä ïñömö wæætë ee adinque tededämaï inte pæ wëënecæcäimpa. Tömengä nämä incæ önöwënenque tedete Wængonguï ingante tedecæcäimpa. 29 Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni adobaï mengäa pönï apæ̈nedäni ate idæwaa. Mänimpodänique apæ̈nedäni ëñëninque mïnitö, Nö ante apæ̈nedänii, idiquibæ̈ ante apæ̈nedänii, ante apænte ante ëñencæmïnimpa. 30 Ayæ̈ adocanque tæcæ apæ̈nee göñongä wacä në ëñëë congä ingante Wængonguï Önöwoca ïñontobæ̈ apæ̈necä ëñëninque tömengä, Botö apæ̈necæboimpa, angä ëñëninque në apæ̈nedingä wæætë apocæ̈në edæ ëamonca ëñëë concæcäimpa. 31 Edæ Wængonguï beyæ̈ apæ̈nedinque adocanque täno apæ̈nete ñïne cæcä ate wæætë wacä wæætë wacä apæ̈nete ñïne cæcæcäimpa. Mänömaï cædinque mïnitö godongämæ̈ ëñente badinque wampo bawënente ongoncæmïnimpa. 32 Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni ïñömö tömënäni nämä önöwoca wææ äninque önöwënenque wædämaï inte ocai pönente apæ̈nedänipa. 33 Edæ Wængonguï incæ në gänë pönënongä inte Yæ yæ wapiticæ̈ godö tededämaï ingampa cæmïnii. Wængonguï quïnäni Codito ingante näni pönencabo tömänäni wayömö näni cabo wayömö näni cabo godongämæ̈ pöninque näni cæï baï cædinque, 34 mïnitö adobaï Codito ingante mïni pönencabo godongämæ̈ pöñömïni onquiyæ̈näni ïnänite ämïni tededämaï incædänimpa. Edæ, Apocæ̈në ëñëmäewedäni, ante Möitee wodi nänö wææ angaï baï cædinque onquiyæ̈näni wæætedö wæætë änämaï inte onguïñæ̈näni näni änonque ëñëninque edæ ëñëë concædänimpa. 35 Æbänö ante apæ̈nedänii, ante ëñencæte ante wædinque onquiyængä oncönë gote ate angä ëñëninque tömengä nänöogængä wæætë adodö apæ̈necä ëñencæcäimpa. Edæ Codito ingante mïni pönencabo godongämæ̈ pöñömïni onquiyængä ïñömö, Guïñënete awædö, äninque ee tededämaï incæcäimpa. 36 Ïñæmpa, Wængonguï nänö angaïnö ante mïnitö adomïnique dicæ mä pönëninque odömömïnitawogaa. Wadäni ëñënämaï ïñönänite mïnitö dicæ adomïnique Wængonguï nänö apæ̈nedö ante ëñëmïnitawogaa. 37 Bitö, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nebo ïmopa, ämitawo. Wængonguï Önöwoca pönö cæcä æ̈ninque botö eyepæ̈ ëwocadinque në nanguï cæbo ïmopa, ämitawo. Mänömaï ëwocabi inte do ëñëmi ïninque bitö, Mönö Awënë nänö wææ angaïnö ante Pabodo mänïnonque ante yewæ̈mongampa, ante, Näwangä impa, ante apæ̈nebaïmipa. 38 Wæætë mänïnö ante æcänö ëñënämaï ïna tömengä ingante wæætë mönö ëñënämaï ingæ̈impa. 39 Ïñänäni, Mänömaï impa, ante pönëninque mïnitö, Wængonguï beyæ̈ apæ̈necæ̈impa, ante cæcæte ante cöwë nanguï cæedäni. Ayæ̈, Pancadäniya wadäni näni tede baï apæ̈nedänipa, ante adinque mïnitö Baa änämaï ïedäni. 40 Incæte quïëmë cæmïni incæ mïni pönencabo mïni godongämæ̈ watapæ̈ quëwenguinque ante nöingä pönente ædæmö cæedäni.
Codito ñäni ömæ̈mongacäimpa, ante
1 Ñöwo botö tönïñamïni ëñëedäni. Codito ingantedö ante botö do watapæ̈ apæ̈nebo ëñëninque mïnitö mänïneque ante Ao ante wede pönëninque edæ tæ̈ï ongömïnitapa. Ñöwo guiquënë mïnitö, Mänïne ante æbänö intawoo, ante oda cædämaï incæmïnimpa, ante botö adodö ante ædæmö odömonte yewæ̈mömoï aedäni. 2 Mänïne ante watapæ̈ apæ̈nebo ëñëninque edæ mïnitö adode ante wede pönëninque tæ̈ï ongömïni inte edæ mänïne beyænque quëwëmaïmïnipa. Wæætë mänïne botö watapæ̈ apæ̈nedö ante æ̈mæ pönëmïni ïninque mïni pönënïmämo incæ önömämoque pönï babaimpa. 3 Edæ mönö Codito tömengä nänö pönö cægaïnö ante botö ëñënö ante botö doyedë, Mänïne ante mönö täno pönengæ̈impa, ante pönö apæ̈nebo ëñëmïnitapa. Ñöwo wæætë, Ëñencæmïnimpa, ante botö adode ante yewæ̈mömo acæmïnimpa. Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö baï ïinque cædinque mönö Codito ïñömö wënæ wënæ mönö cægaïnö ante teëmë mongænte wæætë wængacäimpa, ante impa. 4 Ayæ̈, Wængä ate tömengä baö ïnï ö ænte mäo daga wengadänimpa. Ayæ̈ Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö baï cædinque Codito mëönaa go adoönæque ïñonte do ñäni ömæ̈monte mïingä quëwengacäimpa, ante mänïne ante impa. 5 Ayæ̈ ñäni ömæ̈monte quëwënongä inte tömengä dobæ Pegodo weca ponte a ongongä acantapa. Ayæ̈ ate tömengä nänö në ëmïñængaïnäni, Dote, näni änönäni weca dobæ ponte a ongongä adänitapa. 6 Ayæ̈ ate mönö tönïñadäni quïniento ganca ayæ̈ godömenque nanguï ïnäni godongämæ̈ ongöñönäni tömengä tömënäni weca do ponte edæ a ongongä adotedæ̈ agadänimpa. Ïïnäni ïñömö pancadäniya ñöwo do wængadänimpa. Pancadäniya nanguï ïnäni në agaïnäni incæ ayæ̈ mïïnäni quëwënänipa. 7 Mänïnäni adäni ate Itota wæætë Tantiago weca a ongongä agacäimpa. Ayæ̈ ate tömengä nänö në da godongaïnäni weca adocä Itota ponte a ongongä agadänimpa. Itota mänömaï cægacäimpa, ante botö, Mänïne täno pönengæ̈impa, ante yewæ̈mömopa. 8 Botö guiquënë në wæmpodingä baï inte wæyömote tömengä ñöwo pönï botö weca a ongongä atabopa. 9 Edæ Codito tömengä nänö në da godongaïmo ïmo incæ botö wadäni tömengä nänö në da godongaïnäni baï wïï adobaï ïmopa. Edæ Itota ingante godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite në togænte pangaïmo inte botö wædämo pönï ïmopa. 10 Edæ æbämë ïmo incæte Wængonguï waadete pönö cæcä beyænque botö mänömaï ïmopa. Edæ tömengä nänö pönö cædö ante botö wïï önonque cæcæte ante æ̈moimpa. Wæætë wadäni wædænque cæyönäni tömengä waadete pönö cæcä æ̈ninque botö godömenque nanguï cætabopa. Incæte botö dicæ tömëmoque adoboque cæbogaa. Wæætë Wængonguï nänö waadete pönö cædö æ̈nïmo inte botö tömengä tönö cædinque nanguï cæbo ïmopa. 11 Ïninque botö apæ̈nebo incæ tömënäni apæ̈nedäni incæ mönö Codito tömengä nänö pönö cægaïnonque ante tömämöni apæ̈nemönipa. Mänïneque ante apæ̈nemöni ëñëninque mïnitö mänïneque ante pönëmïnitapa.
Do wængaïnäni incæ ñäni ömæ̈moncædänimpa, ante
12 Ïninque, Codito do ñäni ömæ̈mongacäimpa, ante apæ̈nemöni ëñëmïni incæte pancamïniya, Në wængaïnäni dicæ ñäni ömæ̈mönäniyaa, ante ædö cæte änewëmïnii. 13 Ïñæmpa, Cöwë ñäni ömæ̈mönämaï ïnäni baï mönö Codito incæ adobaï ñäni ömæ̈mönämaï incædongäimpa. 14 Ayæ̈ Codito ñäni ömæ̈mönämaï ingä baï tömengä waa pönï nänö pönö cægaïnö ante quïnante apæ̈nequënëmönii. Edæ önonque pönï bacædönimpa. Ayæ̈ önonquedö ante apæ̈nemöni baï mïnitö mänïne ante pönëmïni incæ ædö cæte quëwenguënëmïnii. 15 Mönitö godömenque Wængonguï ingante ante apæ̈nedinque, Codito ingante Wængonguï incæ angä ñäni ömæ̈mongacäimpa, ante apæ̈netamönipa. Ïninque, Në wængaïnäni cöwë ñäni ömæ̈mönämaï ïnänipa, ante mïni änewënö ïñömö näwangä ï baï mönitö Wængonguï nänö cægaïnö ante babæ wapiticæ̈ ante edæ apæ̈necædömönimpa. Edæ, Cöwë ñäni ömæ̈mönämaï ïnänipa, ante mïni änewënö näwangä ï baï Wængonguï, Ñäni ömæ̈möe, ante ædö cæte anguënengää. 16 Ïñæmpa, Ñäni ömæ̈mönämaï ïnänipa, ante mïni änewënö näwangä ï baï Codito incæ adobaï ñäni ömæ̈mönämaï incægacäimpa. 17 Ayæ̈ Codito ñäni ömæ̈mönämaï ingä baï mïnitö mïni wede pönënö incæ önonque pönï pönente incædönimpa. Ïninque wentamö mïni mongæ̈nö ædö cæte ñä mënongaquënëmïnii. Mïni wënæ wënæ cædïnö beyæ̈ wentamö mongænte wæcædömïnimpa. 18 Mänïnö ante mïni änewënö näwangä ï baï Codito nempo quëwëninque do wængaïnäni incæ do mempoga wæ̈ninque ædö cæte quëwenguënënänii. Quëwënämaï incædönänimpa. 19 Codito pönö ængä beyænque mönö adopoque wæ̈ninque wæætë wæ̈nämaï quëwengæ̈impa, ante mönö inguipogaque pönëninque wæ̈mo baï wadäni wædænque wæwëñönäni mönö godömenque nanguï wæwenguënë incædönimpa. 20 Incæte Codito dobæ ñäni ömæ̈mongacäï apa änewëmïnii. Edæ waodäni tänomö amïñayonte tä pedäni baï cædinque Wængonguï adobaï, Do wængaïnäni ïnänite ämo ñäni ömæ̈moncædänimpa, ante cæcæte ante cædinque Codito Tänocä ingante do angä ëñëninque ñäni ömæ̈mongacäimpa. Näwangä impa, ante ämo ëñëmaïmïnipa. 21 Edæ waocä incæ adocanque ëñënämaï cæcä beyænque mönö wænguïmämo pongatimpa. Ayæ̈ në wænguënëmö inte wæyömonte Ñöwocä Waocä ëñagaingä inte wæ̈ninque ñäni ömæ̈mongä beyænque mönö ñäni ömæ̈monte quëwenguïmämo adobaï pongatimpa. 22 Edæ mæ̈mæ̈ Adäö wodi tömengä tönö tömämö godongämæ̈ në wænguënëmö bagaïmö inte mönö tömämö adobaï Codito tönö godongämæ̈ në ñäni ömæ̈monguïmö bagamöimpa. 23 Incæte to amïñayedë tänomö näni tä pedömö baï ïnongä inte mönö Codito adobaï Tänocä ïnongä inte edæ täno ñäni ömæ̈mongacäimpa. Codito nempo në quëwënömö guiquënë mönö ayæ̈mö ïnömö inte edæ tömengä nänö ponguïönæ ïinque ba ate mönö mänïñedë ate në ñäni ömæ̈monguïmö ïmompa. 24 Mänïñedë ate inguipoga awënë odeyeidi nempo ongoncoo incæ Codito tömancoo ö ænte ömæ̈e ëwencæcäimpa. Ñæ̈næ̈näni näni änömämo adobaï tömämämo ömæ̈e ëwencæcäimpa. Tæ̈ï pïñæ̈näni näni nanguï cædoncoo incæ Codito adocä incæ tömancoo wido cæcæcäimpa. Ayæ̈ adocä në Awënë Odeye ïnongä inte tömengä nempo ongoncoo wæætë edæ Mæmpo Wængonguï nempo edæ pædæ godongä æ̈ninque Mæmpo Wængonguinque tömenganque adocanque Awënë Odeye ïnongä incæcäimpa. Mänïñedë ate edæ ñöwo mönö quëwëmämo ïñömö edæ ïinque baquïnö anguënë. 25 Incæte Wængonguï Codito ingante, Bitö ïmite në pïinte cægaïnäni tömänäni ïnänite mö gongæncæbiimpa, ante cædinque tömengä önöwa gäänë nänö wææntodonganca edæ adocä Codito incæ mänïnö nänö ïinque cæganca në Awënë ïnongä ingampa. 26 Ayæ̈ tömengä ingante në pïinte cædäni ïnänite æ̈mæ̈wo bæ tacä adinque adoque pönï mönö wænguïmämo incæ ayæ̈ ongö adinque Wængonguï, Mänïmämo dæ bacæ̈impa, ante mäo ömæ̈e ëwencæcäimpa. 27 Tömengä nempo Wængonguï tömancoo pædæ godongä æ̈ninque tömengä në Awënë bacæcäimpa, ante do yewæ̈mongatimpa. Mänömaïnö ante yewæ̈monte ongö incæte Wængonguï në pædæ godönongä inte ædö cæte, Nämä pædæ godömopa, anguingää, ante edonque acæ̈impa. 28 Ayæ̈ ate Wængonguï Wengä incæ, Mæmpo Wængonguï botö nempo tömancoo në pædæ pönongä inte tömengä adocanque pönï Tæiyæ̈ Awënë badinque tömenganque tömancoo ënempocæcäimpa, ante cæcæcäimpa. Mänömaï cæte ate tömengä adobaï Mæmpo Wængonguï nempo quëwëninque Mæmpo nänö änonque ante ëñente cæcæcäimpa. 29 Pancadäniya edæ, Do wængaïnäni beyænque cæmönipa, ante cædinque tömënäni beyæ̈ æpæ̈në guiidänipa. Ïninque, Ñäni ömæ̈mönämaï ingæ̈impa, ante mïni änewënö näwangä ï baï tömënäni æbänö cæquënënäni ïnänii. Edæ, Ñäni ömæ̈mönämaï ingæ̈impa, ante näwangä ï baï edæ tömënäni në wængaïnäni beyæ̈ quïnante æpæ̈në guiiquënënänii. 30 Ayæ̈ mïni änewënö näwangä ï baï mönitö ïñömö quïnante möni wantæ ïñö wantæ ïñö wodo wænguïnö ante wæquënëmönii. 31 Botö ïïmö ïñö ïïmö ïñö do wæ̈wocabo ïnömo ïmopa, ante näwangä ämopa. Botö mönö Awënë Itota Codito nempo quëwëninque mïnitö ïmïnite ante pönëninque watapæ̈ tobopa, ante näwangä antawoo. Edæ botö tönïñamïni ïñömïnite botö mänïnö ante näwangä änïmo inte, Wæ̈wocabo ïmopa, ante adobaï, Näwangä impa, ante ämo ëñëmaïmïnipa. 32 Waomö mönö æ̈ïnënö æncæte ante botö epetoidi babæidi baï ïnäni tönö guëa wæætedö wæætë cæbo baï önonque cæte incædönimpa. Edæ, Do wængaïnäni ñäni ömæ̈mönämaï incædänimpa, ante näwangä ï baï botö, “Ïïmö ate mönö æ̈mæ̈wo wænguinque ante cænte bete tocæ̈impa,” ante näni änewënö baï ante ee quëwencædömoimpa. 33 Ïñæmpa mänömaïnö ante tedewënäni ëñëninque mïnitö wæætë oda cædämaï ïmäewedäni. Edæ do yewæ̈möninque, “Wïwa cædäni tönö guëa cædinque bitö adobaï wapiticæ̈ quëwenguinque godongämæ̈ cæbipa.” 34 Ante wææ änäni ëñëedäni. Edæ, mïnitö wënæ wënæ cæmïni adinque Wængonguï ingante ante ëñënämaï ïnäni ïñömö oda cæbaïnänipa. Mänömaï beyæ̈ mïnitö guingo ïmonte wæquënëmïni ïnömïni inte nö cæte quëwëninque edæ wënæ wënæ cædämaï ïedäni.
Do wængaïnäni ïïmaï ñäni ömæ̈moncædänimpa, ante
35 Bitö, Do wængaïnäni æbänö cæte ñäni ömæ̈monguïnänii, ante ämitawo. Ayæ̈, Ñäni ömæ̈möninque mönö baö quïnö baï ëñate ponguïmöö, ante ëñencæte ante wæbitawo. 36 Ïñæmpa önonquedö ante wæbi awædö. Edæ waocä tömëmö quiyacä ate yabæque ñömäate ate tä bocate pædïmö baï mönö baö adobaï inte ñömængæ̈impa. 37 Ïñæmpa todigo incæ wawæ̈ incæ bitö, Tä bocate pæcæ̈impa, ante cædinque do pædïwæ̈ tömëwæ̈ æ̈nämaï inte tömëmonque ænte godö quiyabi ate tä bocate pæpa. 38 Incæte, Tömëwæ̈ æbänö ïwæ̈ pæquïwæ̈, ante nämä nänö angaïnö baï cædinque Wængonguinque pönö badongä ate tä bocate pæpa. Wamö tä bocate pædinque æbänö incaquïï, wamö æbänö incaquïï, ante do ëñengaingä inte Wængonguï pönö badongä ate wainca wainca incapa. 39 Tömäñö baö wïï adoyö baï ëñompa. Mönö waomö baö wayö ëñamompa. Ööingäidi baö wayö ëñadänipa. Ayamöidi baö wayö ëñadänipa. Gæyæidi baö wayö ëñadänipa. 40 Ayæ̈ öönædë quëwënäni wayö mongæ̈ñönäni inguipoga quëwëmö ïñömö wayö ëñamompa. Ïninque öönædë quëwënäni waa näni ëñadö wayö ïñonte inguipoga quëwëmö waa pönï mönö ëñayö guiquënë wïï adobaï ëñamö ïmompa. 41 Woyowotæ̈ apäicä ïñömö itædë nænque nänö apäi baï wïï apäicampa. Pönömenque pönï apäicampa. Nëmöidi guiquënë wadö baï apäidänipa. Edæ nëmöidi incæ pancadäniya ñämöïnäni inte wædænque apäiyönäni pancadäniya waa pönï ëmönäni inte guïnæ̈ nanguï apäidänipa. 42 Mänïï quiyadïmö yabæque ñömäate ate tä bocate pædïmö baï mönö adopoque wæ̈mö ate mönö baö adobaï aquïñö inte ñömæmpa. Wæætë ïincayæ̈ ate mönö baö ñömäadämaï inguinque wæætë ñäni ömæ̈monguïmö ïmöimpa. 43 Ayæ̈ mönö guïñëñate wægaïñö wido cæte ate mönö waa pönï ëñaquinque ñäni ömæ̈mongæ̈impa. Edæ mönö aquïñö wido cædinque mönö tæ̈ï pïñæ̈ñö baaquinque ñäni ömæ̈mongæ̈impa. 44 Edæ inguipogaque quëwëninque mönö ëñayö wido cæte ate mönö öönædë pönïwoca ëñate ëwocadinque mönö waïñö pönï ëñate ñäni ömæ̈mongæ̈impa. 45 “Adäö wodi tänocä ïnongä inte në ëwocacä badinque quëwengacäimpa,” ante yewæ̈mongatimpa. Ayæ̈ adobaï Adäö wodi baï Ñöwocä mönö Codito incæ në ëwocacä inte quëwëninque mönö ïmote pönongä æ̈ninque ëwocate quëwëmompa. 46 Inguipogaque në quëwengä guiquënë täno pongacäimpa. Mempoga në Quëwënongä guiquënë ñöwoque ayæ̈ pöningä inte në Quëwengä ingampa. 47 Tänocä ingante badoncæte ante Wængonguï onguipoi guiidïmöi æ̈ninque badongacäimpa. Ñöwocä guiquënë öönædë quëwengaingä inte pongacäimpa. 48 Inguipogaque ante quëwënäni guiquënë inguipoga täno quëwengaingä baï adobaï ïnänipa. Öönædë mönö goquincabo guiquënë öönædë quëwente Pongaingä baï adobaï ïmompa. 49 Inguipogaque quëwengä nänö ëñayö baï mönö adobaï ñöwo ëñamompa. Ïincayæ̈ ate guiquënë öönædë quëwente në Pongaingä nänö ëñayö baï mönö adobaï ëñaquïmö ïmompa. 50 Botö tönïñamïni apæ̈nebo ëñëedäni. Adopoque ëñagaingä inte Wængonguï Awënë Odeye nempo ædö cæte guiite quëwenguingää. Në aquïïñö ñömænguïñö ëñadongä incæ tömengä mempoga ëñadämaï inte ædö cæte baö ñömäadämaï ïñö ëñaquingää. 51 Mönö waocabo wëënëñedë mönö ëñënämaï ingaïnö ante botö tæcæ ëñënïmo inte ñöwo edonque apæ̈nebo ëñëedäni. Wïï tömämö wænguïmö ïmompa. Incæte tömämö ïñontobæ̈ wayonque ëñaquïmö ïmompa. 52 Edæ todompeta mönö ancadeca æ̈mæ̈wo pönï nanguï öönäni ate mönö awinca adopoque bomö cæyömonte ïñontobæ̈ bacæ̈impa. Edæ todompeta tæcæ we ööñönäni do wængaïnäni incæ ñömæ̈nämaï näni inguinque ñäni ömæ̈moncædänimpa. Mänïñedë edæ wayonque pönï mönö tömämö ëñacæmöimpa. 53 Edæ mönö baö mönö aquïï ñömænguïñonque wido cæte ate mönö ñömæ̈nämaï inguïñonque ëñaquinque impa. Ayæ̈ mönö aquïï wænguïñö ëwente ate waïñonque mönö wæ̈nämaï inguïñö ëñacæ̈impa. 54 Mönö ñömænguïñö ëñamö adinque Codito waïñö pönongä ænte ëñadinque mönö baö ñömæ̈nämaï ingæ̈impa. Ayæ̈ mönö wænguïñö ëñamö adinque tömengä mönö wæ̈nämaï inguïñö ante waïñö pönï pönongä ëñacæ̈impa. Mänömaï cæcä ate dodäni näni yewæ̈monte angaïnö tömää ïinque cæte ingæ̈impa. Edæ ïïmaï ante yewæ̈mongadänimpa. “Mönö Codito në tæ̈ï pïñæ̈nongä inte mönö wænguïmämo godö ömæ̈e ëwëninque gänä cæcæcäimpa. 55 Ïninque önonque bagaï inte mönö wænguïmämo ïñömö dicæ tæ̈ï pïñænte cæpa æ̈mæ̈wo wænguïmöö. Mönö wænguïmämo incæ dicæ daapa ëmïñæmpa guii wænguïmöö.” 56 Mönö wënæ wënæ cægaïnö beyænque mönö daapa guiite baï pante wæquinque në wænguënëmö ingamöimpa. Ayæ̈ ëñënämaï cæyömonte Wængonguï wææ angä beyænque mönö në pante wæquinque në wænguënëmö bagamöimpa. 57 Wæætë mönö Awënë Itota Codito gänä cædinque mönö wænguënëmämo ante godö ömæ̈e ëwengä beyænque Wængonguï mönö ïmonte pönö cæcä ate gänä cæmöimpa. Ïninque, Mänömaï waa pönï cæcampa, ante pönëninque mönö Wængonguï ingante waa ate pönëninque apæ̈necæ̈impa. 58 Mänömaï beyæ̈ botö në waadete tönïñamïni ëñëedäni. Mïnitö, Mönö ïmonte bæ tadämaï incædänimpa, ante adiyæ̈ tæ̈ï ongonte wææ cæedäni. Edæ, Mönö Awënë nempo quëwëninque nanguï cæmö ïninque mönö cædïnö ïñömö edæ cöwë ëwënämaï ingæ̈impa, ante pönëninque mïnitö mönö Awënë beyæ̈ ante cöwë godömenque gomonga cæcæmïnimpa, ämopa.
Wængonguï quïnäni beyæ̈ ïïmaï cæte godongæ̈impa, ante
1 Ñöwo ïñömö mïnitö godonte æ̈inta ante, Wængonguï quïnäni beyæ̈ impa, ante mïni godonguënënö ante apæ̈nebo ëñëedäni. Gadatiabæ ïñömö Itota ingante godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite do änïmo inte botö mïnitö ïmïnite adobaï ante ïïmaï ämo cæedäni. 2 Mïnitö tömämïni, Botö æ̈nincoo æpodö ï, ante adinque, Pancaa Wængonguï quïnäni quï baquimpa, ante cædinque Wængonguï itædë ïñö pancacooga nänënë cö cædinque wacä Wængonguï itædë ïñö pancacooga nänënë cö cædinque ee mäedäni. Ïninque wæætë wæætë cö cæte eyepæ̈ mämïni adinque botö mïnitö weca ponte adinque, Godömenque cöö cæedäni, ante änämaï inguënëmo ïmopa. 3 Edæ botö mïnitö weca ponte äñömo mïnitö, Ïïnäni nö cædönäni inte mönitö godönincoo ænte mäo godoncædänimpa, ante odömömïni adinque botö wæætë tömënäni beyæ̈ cadota ante yewæ̈moncæboimpa. Ayæ̈ cadota tönö mïnitö pönönoncoo tönö botö ïïnäni ïnänite pædæ godöninque da godömo ænte mäo Eedotadëë gote nënempocædänimpa. 4 Ayæ̈ Wængonguï Ao angä ate botö tömënäni baï adobaï gobo adinque tömënäni botö tönö godongämæ̈ edæ gobaïnänipa.
Ïïmaï gocæboimpa, ante
5 Cöwë Mäatedöniabæ wodo pænta gocæboimpa. Ïninque mänïmæ täno wodo pænta gote ate botö ayæ̈ wæætë mïnitö weca poncæboimpa. 6 Ayæ̈ mïnitö weca pöninque wabänö wantæ ïñö quëwente goquïmo. Æbämë cæcæboimpa. Edæ, Quëwente ate ædömë gomonga gocæ cæyömo mïnitö botö tönö godongämæ̈ waa cæmïni ate waa gocæboimpa, ante pönëninque botö wabänö godömenque quëwëninque tömää mönö yoguiintedæ̈ incæ mïnitö weca quëwencæboimpa. 7 Edæ, Botö wodo pænta gocæ cædinque mïnitö weca ñöwo pömo baï wantæ ïñö ëñaquinque incædönimpa, ante pönente wædinque botö wïï ñöwo pöïnëmo ïmopa. Wæætë, Wængonguï Ao angä ate botö ïincayæ̈ ate mïnitö weca ponte wantæpiyæ̈ quëwëninque tocæboimpa, ante pönëmopa. 8 Wæætë möni oodeocabo æ̈æ̈mæ̈ Pentecotee möni änömæ̈ ïinque beganca botö Epeto adoyömö quëwencæboimpa. 9 Edæ Epeto ïñömö quëwënäni wede pönente bacædänimpa, ante botö guiite apæ̈nequinque odemö baï wi æ̈nete baï ongö abopa. Ayæ̈ adobaï, Në pïinte cædäni nanguï ïnäni mæ̈ ongönänipa, ante adinque botö adoyömö quëwëninque nanguï wææ apæ̈necæboimpa. 10 Tïmoteo mïnitö weca wabänö ponguingä. Pongä ïninque mïnitö wæætë, Mönitö weca guïñënämaï inte quëwencæbiimpa, äninque tömengä ingante waa cæedäni. Edæ botö në cæbo ïmo baï tömengä adobaï Wængonguï beyænque në cæcä ingampa. 11 Ïninque, Tïmoteo önonque cæcampa, ante tedewënämaï inte mïnitö tömengä ingante Baa änämaï incæmïnimpa. Wæætë waadete cædinque da pönömïni ate tömengä piyæ̈në cæte botö weca adodö poncæcäimpa, ämopa. Edæ, Mönö tönïñadäni tönö Tïmoteo godongämæ̈ poncæcäimpa, ante pönëninque botö wänö cömopa. 12 Botö mönö tönïñacä Apodo ingante guiquënë, Mönö tönïñadäni tönö bitö coodintoidi weca ëñate pöe, ante ancaa ämo incæte tömengä wæætë, Ñöwo wïï goquïmo, ante Baa angantapa. Incæte Wængonguï Ao angä ate tömengä ïincayæ̈ ate mïnitö weca cöwë poncæcäimpa.
Waa quëwencæmïnimpa, ante
13 Mïnitö guiquënë cöwä ate nämä wææ aaedäni. Wede pönëmïni inte tæ̈ï gongænte ongöedäni. Æ̈mæ̈wo pægaïmïni inte tæ̈ï pïñænte entawëninque guïñënämaï inte ee cæedäni. 14 Ayæ̈ tömää quïëmë cæmïni inte waadete pönëninque cæedäni ämopa. 15 Botö tönïñamïni mïnitö ïïmaï ante do ëñëmïnipa. Acayabæ ïñömö täno pönengaïnäni inte Etepänä näni quëwencabo ïñömö, Wængonguï quïnäni ïnänite në cæmöni bacæmönimpa, ante ñöwo cædänipa cæmïnii. 16 Ïninque mïnitö Wængonguï quïnäni beyæ̈ në cædïnäni ïnänite Ao äninque piyæ̈në cædinque tömënäni näni änö baï do ëñente cæedäni. Ayæ̈, Wadäni adobaï, Mönö tönö godongämæ̈ nanguï cædänipa, ante adinque mïnitö tömënäni näni änö baï do ëñente cæedäni. 17 Etepänä tönö Podotönato ayæ̈ Acaico botö weca pöninque mïnitö botö beyæ̈ mïni cæïnënö ante do cædäni ate nanguï totabopa. 18 Edæ tömënäni pönö apæ̈nedäni ëñëninque mïnitö wampo pönente tæ̈ï pïñænte ëwocamïnitawo. Ayæ̈ adobaï pönö apæ̈nedäni ëñëninque mönitö wampo pönente tæ̈ï pïñænte ëwocamönipa. Mänömaï në pönö cædïnäni ïnänite mïnitö wæætë waa ate pönëninque cæquënëmïni ïmïnipa. 19 Atiabæ ïñömö Codito ingante godongämæ̈ näni pönencabo näni cabo näni cabo tömänäni mïnitö ïmïnite ante pönëninque, Waa quëwencæmïnimpa, ante apæ̈nedänipa. Aquidæ tönö Pidica näna gæncaya adobaï ayæ̈ tömëna oncönë Codito ingante pönente godongämæ̈ pöninque näni pönencabo adobaï mïnitö ïmïnite waadete pönëninque, Mönö Awënë nempo waa quëwencæmïnimpa, änänipa. 20 Mönö tönïñadäni tömänäni, Waa quëwencæmïnimpa, ante apæ̈nedänipa. Mïnitö guiquënë mïni cabo godongämæ̈ pö bee tëninque waadete pönente waa apæ̈needäni, ämopa. 21 Botö Pabodobo ïñömö tæcæ tömëmo önompoca yewæ̈möninque, Waa quëwencæmïnimpa, ante tömëmo yewæ̈mömopa. 22 Æcänö mönö Awënë ingante waadete pönënämaï ïna ïñömö tömengä nänö wænguinque mänömaï cæcampa töö. Botö ïñömö wæætë, Mönitö Awënë ïmi pöe, ante wæbopa. 23 Mönö Awënë Itota waadete pönö cæcä æ̈ninque mïnitö tömengä nänö waadete pönö cædö entawëninque waa quëwencæmïnimpa. 24 Codito Itota nempo mönö quëwencabo ïmompa, ante pönëninque botö mïnitö ïmïnite waadete pönëmopa. Mäninque ante yewæ̈mömopa.
Waa quëwencæmïnimpa, ante
1 Wængonguï pönö angä beyæ̈ Itota Codito botö Pabodobo ïmote da godongä godongaïmo inte botö mönö tönïñacä Tïmoteo tönö guëa apæ̈nemöna ate botö ïïmaï ante yewæ̈mömopa. Coodinto ïñömö quëwëmïni inte mïnitö ïñömö Codito ingante mïni godongämæ̈ pönencabo incæ acæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa. Ayæ̈ Acayabæ tömäo ïñömö quëwente Wængonguï quïnäni inte tömënäni adobaï adota acædänimpa, ante yewæ̈mömopa. 2 Mönö Awënë Itota Codito tönö Mæmpo Wængonguï tönö guëa waadete pönö cæda adinque mïnitö gänë pönente waa quëwencæmïnimpa, ämönapa, ante yewæ̈mömopa.
Codito ïïmaï waadete pönö cæcampa, ante
3 Mönö Awënë Itota Codito Wæmpocä ïñongante Itota ïñömö adocä ingante, Botö Wængonguï ïnongä ingampa. Ayæ̈ Itota Wængonguï adocä ïnongä inte tömengä mönö wæwënö ante adinque godongämæ̈ wæte baï pönö waadete apæ̈necä ëñëninque mönö wampo pönëmö ïmompa. Mänömaï beyæ̈, Itota Mæmpo Wængonguï cöwë waa cæcampa, ante mönö watapæ̈ apæ̈necæ̈impa. 4 Adocä Wængonguï mönö ïmonte äninque, Wënæ wënæ wæwëmïni adinque botö waadete pönö apæ̈nebo ëñëninque mïnitö wampo pönëmïnitapa. Ïninque wadäni wënæ wënæ wæwënäni adinque mïnitö botö apæ̈nedö ante waadete godö apæ̈nemïni ëñëninque tömënäni wæætë wampo pönencædänimpa, ante botö mïnitö ïmïnite pönö cætabopa, Wængonguï angampa. 5 Edæ ïïmaï beyæ̈ mänömaï angampa. Codito në nantate wægaingä beyæ̈ nantate wæwëninque mönö tömengä tönö äanque baï nantate wæwëmompa. Ayæ̈ adobaï nantate wæwëmö adinque adocä Codito waadete pönö apæ̈necä ëñëninque mönö tömengä tönö äanque baï ëwocadinque wampo pönëmompa. 6 Mönitö nantate wæwëmöni amïnitawo. Edæ mönitö nantate wæwente apæ̈nemöni beyæ̈ Wængonguï mïnitö ïmïnite wæætë pönö waadete apæ̈necampa. Apæ̈necä ëñëninque mïnitö wæætë wampo pönëninque wæ̈nämaï quëwencæmïnimpa, ante Wængonguï cæcampa. Ayæ̈ mönitö wæwëñömönite tömengä pönö waadete apæ̈necä ëñente wampo pönëmöni amïnitawo. Edæ mïnitö nantate wæwëmïni inte wampo pönencæmïnimpa, ante Wængonguï mänömaï cæcampa. Ayæ̈ wampo pönëmïni badinque mïnitö ïincayæ̈ ate mönitö nantate wæwënö baï adobaï nantate wæwëmïni incæte piyæ̈në cæte ee cæte quëwencæmïnimpa, ante Wængonguï pönö cæcampa. 7 Ayæ̈ mönitö tönö äanque baï mïnitö nantate wæwëmïnitawo. Edæ tömengä waadete pönö apæ̈necä ëñëmïni ate mïnitö adobaï mönitö tönö äanque baï wampo pönenguïmïni ïmïnipa. Ante do ëñëninque mönitö, Näwangä mïnitö watapæ̈ quëwencæmïnimpa, ante do pönëmönipa. 8 Ïñänäni, mönitö Atiabæ quëwëninque æbänö wënæ wënæ bate wætamönii, ante ñöwo yewæ̈mömo aedäni. Tæ̈ï pïñæ̈möni ïnämaï inte mönitö godömenque teëmë mongænte baï nanguï wënæ wënæ bate wædinque, Nangæ̈ bate wænguï wæ, ante wætamönipa. 9 Wængonguï do angä wænguënëmöni ïmönipa, ante nämäneque pönente wætamönipa. Incæte mönitö, Tömëmöni nämä tæ̈ï pïñæ̈nö beyænque quëwencæmönimpa, ante pönënämaï incæmönimpa, ante odömoncæte ante Wængonguï pönö cæcä wætamönipa. Wæætë tömengä, Do wængaïnäni quëwencædänimpa, ante botö në ämo ïñömote mïnitö wæætë botö ïmote wede pönente quëwencæmïnimpa, ante cæcæte ante Wængonguï mänömaï pönö cæcä wætamönipa. 10 Mönitö mänïnö möni oo wænguinque ante wæyömönite tömengä do bæi ongonte ængä beyænque quëwentamönipa. Ayæ̈ ate wæyömönite tömengä ængä beyænque quëwencæmönimpa. Ayæ̈, Adocä wæætë wæætë ængä beyænque quëwencæmönimpa, ante pönëninque mönitö tömengä ingante wede pönente tomönipa. 11 Ïninque mïnitö ïñacabo gongænte baï mönitö beyæ̈ Wængonguï ingante apæ̈nemïni ëñëninque tömengä cöwë bæi ongonte ængä beyænque quëwencæmönimpa. Mänömaï cæcä adinque nanguï ïnäni wæætë Wængonguï ingante waa ate pönente ïïmaï ante apæ̈necædänimpa. Wængonguï ëñëmi. Nanguï ïnäni apæ̈nedäni ëñëninque bitö Pabodoidi beyæ̈ pönö waa cæbi amönipa, ante apæ̈nequïnäni ïnänipa.
Coodinto ïñömö quïnante pönämaï ïmoï, Pabodo angampa
12 Mönitö ïïmaï ante nämä waa ate pönëninque apæ̈nemönipa. Wængonguï quïmöni ïnömöni inte mönitö tömengä, Tæiyæ̈ waëmö ëwocacæmïnimpa, ante ænte entawëmönipa. Mänömaï beyæ̈ Wængonguï nö cæcä baï mönitö adobaï inguipoga quëwëninque nö cæte quëwëmönipa. Ayæ̈ mïnitö weca pöninque mönitö godömenque waa cætamönipa. Mänömaï cædinque mönitö inguipoga quëwënänique näni ëñënö beyænque dicæ cætamöniyaa. Wæætë mïmö entawëmöni inte nämä apænte äninque mönitö Wængonguï waadete pönö apæ̈necä ëñëninque eyepæ̈ cætamönipa, ante tomönipa. 13 Mïnitö acæmïnimpa, ante yewæ̈möninque mönitö dicæ idiquibæ̈ ante yewæ̈mömöniyaa. Wæætë, Edonque adinque do ëñencæmïnimpa, ante edonque yewæ̈mömöni abaïmïnipa. Ayæ̈ botö, Mïnitö näwangä godömenque ëñencæmïnimpa, ante ïïmaï ante pönëmopa. 14 Mönitö æbänö ïmönii, ante mïnitö pancaa ante do ëñëmïnipa. Ayæ̈, Mönö Awënë Itota tömengä nänö ponguïönæ ïinque bayonte mönitö mïnitö ïmïnite adinque, Mïnitö në wede pönengaïmïni ïmïnipa, ante adinque tocæmönimpa, ante do ëñëmïnitawo. Ayæ̈ mänïönæ bayonte mönitö ïmönite adinque mïnitö adobaï, Waa në cægaïmïni ïmïnipa, ante tocæmïnimpa, ante ämo ëñëmaïmïnipa. 15 Mänömaï impa, ante pönëninque botö, Ïïmaï cæcæboimpa, ante pönentabopa. Wayömö ayæ̈ godämaï inte botö täno mïnitö weca ponte waadete apæ̈necæboimpa. Apæ̈nebo ëñëninque mïnitö wæætë mempoga tocæmïnimpa, ante ïïmaï cædïmo intabopa. 16 Mïnitö weca täno ponte ëñadinque godömenque godinque botö Mäatedöniabæ gote pöninque wæætë mïnitö weca adodö ocæ̈ ëmænte poncæ cædïmo intabopa. Ayæ̈ pömo ate mïnitö botö ïmote godongämæ̈ cædinque da godömïni godömenque Oodeabæ gocæ cædïmo intabopa. 17 Incæte botö, Mänömaï cæquïmo ïmopa, ante pönëninque dicæ önonque ante pönentawogaa. Mänömaï pöïnëmo inte botö ñimpo cæte pönämaï ïmo adinque mïnitö, Pabodo æ̈mæ pönente, Wïï pöïnente wabänö wïï pongä, ante pönëmïnitawo. Ïñæmpa inguipogaque quëwënäni mänömaïnö ante näni æ̈mæ pönënö baï botö ïñömö edæ dicæ adobaï pönentawogaa. 18 Wængonguï näwangä mönö ïmonte cöwë pönëninque në aacä ingampa, ante nö pönï impa. Mänömaïnö ante nö pönï ï baï mïnitö ïmïnite mönitö apæ̈nedö ïñömö adobaï nö pönï impa. Ïninque mönitö ædö cæte wadö ante apæ̈nequïmönii. 19 Tidibänö tönö Tïmoteo botö tönö mïnitö weca pöninque, Wængonguï Wengä Itota Codito ingampa, ante nö impa, ante apæ̈nemöni ëñëmïnitawo. Ïninque mönitö Itota Codito nempo quëwëninque në Ao ämöni inte ædö cæte æ̈mæ pönente baï wadö ante apæ̈nequïmönii. 20 Ïïmaï impa. Wængonguï, Cöwë cæcæboimpa, ante æpogamë wæætë wæætë angacäimpa. Wæætë wæætë angä incæte Codito ïñömö edæ cöwë Ao äninque, Wængonguï nänö angaïnö tömänö ïinque cæcæ̈impa, ante cæcampa. Ïninque mönitö tömengä tönö cædinque, Wængonguï ñäö apäite baï ëmöñongante tömänäni tömengä ingante waa acædänimpa, ante cædinque, Ao, mänömaï impa, ante, Amëë, ante watapæ̈ apæ̈nemönipa. 21 Wængonguï incæ mönitö ïmönite apænte æ̈ninque ayæ̈ mïnitö ïmïnite apænte æ̈ninque, Mïnitö Codito nempo quëwëninque në tæ̈ï pïñæ̈mïni bacæmïnimpa, ante mönö tömämö ïmonte pönö öni pæte baï cædinque ïïmaï cæcampa. 22 Tömengä ëmöwo yewæ̈monte baï cædinque, Botö quïmïni ïmïnipa, ante pönö cæcampa. Ayæ̈, Ïincayæ̈ ate mïni godömenque nanguï ænguinque mïnitö ñöwo botö Önöwoca ingante ænte ëwocaedäni, ante tömengä Önöwoca ingante ñöwo da pönongä ænte ëwocamïnipa. 23 Ïninque Coodinto ïñömö botö quïnante wæætë pönämaï ingaboï. Edæ wënæ wënæ cæmïni adinque mïnitö ïmïnite në panguënëmo incæ botö, Wïï päïnente awædö, ante wïï pontabopa. Wængonguï ayongante botö, Mänömaï impa, ante nö apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa. 24 Ïïmaï ante wede pönencæmïnimpa, ante mönitö dicæ në wææ ämöni ïmöniyaa. Wæætë edæ, Mïnitö mïni wede pönënö beyænque tæ̈ï ongöninque edæ nanguï cæmïnipa, ante adinque mönitö wæætë, Mïnitö watapæ̈ tocæmïnimpa, ante cædinque mïnitö tönö godongämæ̈ cæmönipa.
1 Botö wëënëñedë mïnitö weca ëñacæ pöninque nanguï ämo wæmïnitapa. Ïninque, Wïï wæætë ämo wæcæmïnimpa, ante ñöwo ëñacæ pönämaï incæboimpa, ante nämäneque pönëninque antabopa. 2 Edæ pïïmo wæwëmïni baï æcänö wæætë, Tocæbiimpa, ante botö ïmote waadete pönente apæ̈nequënengää. Ïñæmpa botö pïïmo beyæ̈ në wæwënïmïnique ongömïni baï botö ïmote në waadete pönente apæ̈nequënengä ïñömö edæ dæ ancædongäimpa. 3 Botö quïëmë beyæ̈ tobo adinque mïnitö godongämæ̈ watapæ̈ toquënëmïni ïmïnipa, ante pönentabopa. Mïnitö botö beyæ̈ äninque, Pabodo mönö weca pongä adinque mönö cæmö tocæcäimpa, ante në cæquënëmïni ïmïnipa, ante awædö. Ïninque, Mïnitö weca pöninque botö mïnitö wæwënö ante wædämaï incæboimpa, ante cædinque botö, Botö cadota ante yewæ̈mömo adinque mïnitö ëñente cæcæmïnimpa, ante wæbopa. 4 Botö nanguï caate wædömo inte mïmönoque pönente wæwëninque yabæque adobaï Ca ca nanguï pönente wædinque mänömaïnö ante wæbopa. Incæte botö, Mïnitö wæwencæmïnimpa, ante dicæ ämogaa. Wæætë, Botö æbänö mïnitö ïmïnite nanguï waadete pönëmopa, ante ëñencæmïnimpa, ante odömoncæte ante yewæ̈mömopa.
Në wïwa cæcä ingante æbänö godö waadete ñimpo cæquïï
5 Adocanque wïwa cæcä adinque botö tömengä nänö wïwa cædö beyæ̈ wæwëmo incæte mïnitö tömämïni wædænque incæ nanguï incæ wæwëmïni adobaï ïmïnipa. Botö, Tömengä ingante pïïnämaï incæboimpa, ante pönëninque, Wædænque wæwëmïnipa, ante apæ̈nebopa. 6 Në ëñënämaï cædingä ingante mïnitö pancamïniya wodo tömämïni do pämïnitapa. Ïninque botö, Idæwaa pämïnipa, ämopa. 7 Tömengä, Ancaa pämïni awædö, ante godömenque wæwente bacantawo. Ïninque mïnitö pönö ñimpo cædinque tömengä ingante, Idæwaa pämöni wæbipa, ante ædæmö waadete apæ̈nemïni ëñëninque tömengä ïinque wædinque wampo pönencæcäimpa. 8 Mïnitö wæætë, Bitö ïmite näwangä waadete pönëmönipa, ante adodö apæ̈nemïni ëñencæcäimpa, ante botö mïnitö ïmïnite nanguï ämopa. 9 Botö änö ante æbänö tömänö ante ëñente cæmïnii, ante ëñencæte ante botö wëënëñedë yewæ̈montabopa. Eyepæ̈ cæmïni ate wædinque botö, Eyepæ̈ cæmïnipa, ämopa. 10 Në ëñënämaï cæcä ingante mïnitö ñimpo cæmïni ee gocantawo. Mänömaï cæmïni ïninque botö ñöwo adobaï ñimpo cæbopa. Waocä æcämenque ëñënämaï cæcä adinque godö pönö ñimpo cæbo ïninque botö Codito ayongante mïnitö beyænque ante mänömaï godö ñimpo cæbo intabopa. 11 Ïñæmpa Tatäna incæ angä ëñente beyænque mönö oda cæte wæquinque edæ godömenque pïïmaïmompa, ante aquënë quëwëedäni. Tatäna æbänö, Oda cæte wæcædänimpa, ante cæcampa, ante edæ do ëñëmompa.
Tito beyæ̈ ante Pabodo wæcampa
12 Botö Todoa näni quëwëñömö täno pöninque, Mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈necæte ante cæyömo mönö Awënë, Botö beyæ̈ guiite apæ̈nee, ante odemö wi æ̈nete baï do cæcä atabopa. 13 Incæte botö tönïñacä Tito dæ angä wædinque botö, Ædö cæte ïñömö a ongonte apæ̈nequïmoo, ante tömënäni ïnänite, Gobopa, ante Mäatedöniabæ gocæte ante wadæ gotabopa.
Codito nempo quëwëninque tæ̈ï ëmömönipa, ante
14 Në tæ̈ï ëmongä inte mönö Codito ïñömö në pïinte cædäni ïnänite gänä cæcampa. Ïninque mönitö Codito nempo quëwëñömönite Wængonguï, Në tæ̈ï ëmongä ingante waa acædänimpa, ante cædinque mönitö ïmönite në tæ̈ï ëmongä mïñæ̈ ænte mäocä dao dao godinque mönitö tömengä nänö ëmönö baï adobaï tæ̈ï ëmömönipa. Ayæ̈ oguï wa woboyæ̈ wodo wodo cædinque tömäo mäo oguï wa baï Wængonguï adobaï cædinque mönitö ïmönite angä ëñëninque mönitö wæætë, Mönö Codito æbänö ingää, ante wayömö wayömö mäo apæ̈nemöni ëñënänipa. Wængonguï mänömaï cæcä beyæ̈ mönö Wængonguï ingante waa ate pönëninque apæ̈necæ̈impa. 15 Ïïmaï edæ impa. Codito ængä beyænque në quëwenguïnäni weca quëwëmöni incæ në wænguïnäni weca quëwëmöni incæ mönitö Codito nempo quëwëninque tömengä nänö oguï wamönedö baï mönitö adobaï, Wængonguï wë ongonte baï tocæcäimpa, ante oguï wamönete baï apæ̈nemönipa. 16 Mönitö öö wa wamönete baï cædinque në wænguïnäni ïnänite tömënäni näni wænguïmämo ante apæ̈nemöni ëñëninque tömënäni näni wænguinque wë ongonte ocado cæte baï ëñënänipa. Wæætë oguï wamönete baï mönitö në quëwenguïnäni ïnänite guiquënë tömënäni näni quëwenguïmämo ante apæ̈nemöni ëñëninque tömënäni wæætë näni quëwenguinque wë ongonte ocado cæte baï ëñënänipa. Ïninque mänïnö mönitö cæquënënö ante æcänö eyepæ̈ cæquingää. 17 Edæ nanguï ïnäni nämä beyænque ante æncæte ante cædinque Wængonguï nänö apæ̈nedö ante apæ̈newënäni baï mönitö wïï adobaï wënæ wënæ cæcæte ante apæ̈nemöni ïmönipa. Wæætë Wængonguï mönitö ïmönite da godongä godinque mäo në apæ̈nemöni inte mönitö Wængonguï ayongä mönö Codito nempo quëwëninque nö pönente apæ̈nemönipa.
Wængonguï mïïne pönö angä beyænque quëwëmompa
1 Mönitö ïmönitedö ante pönëninque mïnitö, Pabodoidi, Waa cæmöni aedäni, ante tedewënänipa, ante wëënëñedë ämïnitawo. Ayæ̈, Ñöwo wæætë adodö ante tedewënänipa, ante pïïmïnitawo. Mönitö ïñæmpa nämanque ante, Waa cæmöni aedäni, ante dicæ ämöniyaa. Wadäni mönitö ïmönite waa acædänimpa, ante cædinque pancadäniya guiquënë mïnitö ïmïnite äninque, Cadota ante pönö yewæ̈möedäni, änäni ëñëninque yewæ̈mömïni ate tömënäni ænte mäo odömönäni adänipa. Ayæ̈ wadäni ïnänite adobaï, Cadota, änäni ëñente yewæ̈mönäni æ̈ninque mïnitö ïmïnite odömönänipa. Mönitö guiquënë, Cadota ante pönö yewæ̈möedäni, ante dicæ ämöniyaa. 2 Wæætë mïnitö guiquënë waa quëwëmïni adinque wadäni, Pabodoidi tömënäni ïnänite apæ̈nedäni beyænque coodintoidi wede pönënäni inte waa quëwënäni amönipa, ante pönëninque cadota ate baï do ëñënänipa. Mänömaï pönö cæmïni æ̈ninque mönitö cadota næ̈ænte odömonte baï cædinque, Coodintoidi æbänö waa cædänii, ante tömänäni ïnänite odömömöni adinque ëñënänipa. 3 Ïninque, Pabodoidi apæ̈nedäni beyænque waa cædänipa, ante edonque acædänimpa, ante cædinque Codito ïñömö Wængonguï në Quëwengä Önöwoca ingante da pönongä ænte ëwocamïnipa. Mänömaï cædinque Codito cadota ante yewæ̈monte baï pönö cædinque wïï tömengonca yewæ̈mongampa. Wïï dicaboga yewæ̈möninque tömengä Önöwoca ingante mïnitö baonga da pönongä ænte ëwocamïnipa. 4 Codito godongämæ̈ cæcä beyænque mönitö Wængonguï ayongä nöingä ante apæ̈nemönipa, ante pönëninque mönitö guïñënedämaï inte do edæ apæ̈nemönipa. 5 Mönitö nämanque ante, Æbänö waa cæmönii, ante eyepæ̈ ïmönipa diyæ̈ apænte anguïmönii. Wæætë Wængonguinque pönö godongämæ̈ cæcä ate mönitö eyepæ̈ badinque cæmönipa. 6 Wængonguï, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, ante cöwë angampa. Tömengä doyedë ïñömö, Botö wææ angaïnö ante ëñente cædinque quëwencæmïnimpa, ante nänö wææ angaïne ante ñöwo wæætë änämaï ingampa. Mänïne ante ñöwo ganca wææ angä baï mönö wænguinque incædönimpa. Ñöwo guiquënë Wængonguï wæætë, Botö Önöwoca ingante ænte ëwocadinque quëwencæmïnimpa, ante mïïne ante apæ̈necä ëñëninque mönö quëwenguinque Wængonguï Önöwoca ingante ænte ëwocamompa edæ. Mönitö ïñömö tömengä Önöwoca ingante në ëwocamöni inte eyepæ̈ badinque mïïne Wængonguï ñöwo nänö pönö apæ̈nede ante në apæ̈nemöni ïmönipa. 7 Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante dicaboga wææ yewæ̈mongä ate mönö ëñënämaï ïmö beyænque mänïne tömengä nänö wææ yewæ̈mongaïne beyænque mönö wænguïmämo bagatimpa. Incæte mänïne beyæ̈ edæ ñäö nanguï apäigatimpa. Ïninque mänïne ænte godömenque wææ äninque Möitee wodi awinca ñäö apäite baï ëmongacäimpa. Mänïï ñäö wodëmæ̈mö ëmongä incæte idægoidi tömengä awinca adinque, Ædö cæte Möitee awinca cöwä aquïmönii, ante wægadänimpa. 8 Mönitö guiquënë, Wængonguï Önöwoca ingante ænte mönö quëwengæ̈impa, ante möni apæ̈nedö beyænque quïëmë baï godömenque nanguï apäite baï apäicæ̈impa. 9 Mönö apænte tente wænguinque edæ mänïne pedæ̈ne ante ëñënämaï cægamöimpa. Incæte mänïne ante nänö wææ angaïnö beyænque Möitee wodi awinca ñäö apäite baï ëmongacäimpa. Ïninque ñöwo ïñömö, Mönö nö cæte quëwenguinque ante Wængonguï Önöwoca ingante ængæ̈impa, ante möni apæ̈nedö guiquënë ñäö quïëmë baï godömenque nanguï näwante baï ënepa. 10 Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante ante möni apæ̈nedö ïñömö godömenque ñäö nänö apäidö beyænque Möitee wodi nänö wææ angaïnö guiquënë pönömenque apäidinque edæ wodëmäa badinque edæ dæ bapa. 11 Edæ mänïne mönö wodëmäa baquënëmämo incæ ñäö apäite baï ïñonte Möitee wodi ænte apæ̈negacäimpa. Wængonguï ñöwo nänö pönö äne guiquënë cöwë wodëmäa badämaï ëne inte godömenque nanguï guïnæ̈ näwante baï ënepa. 12 Ïninque, Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca pönö cæcä beyænque mönö nö cæte watapæ̈ quëwengæ̈impa, ante pönente quëwëmöni inte mönitö guïñënedämaï inte do apæ̈nemönipa. 13 Möitee wodi guiquënë, Ñäö apäi baï botö ëmönö incæ wodëmäa bamöñömote idægoidi adämaï incædänimpa, ante cædinque weocoo ñäne cæmongacäimpa. Mönitö guiquënë Möitee wodi nänö ñäne cæmongaï baï cædämaï ïmöni inte edonque apæ̈nemönipa. 14 Mäninta, Botö wææ angaïnö ante ëñente cædinque quëwencæmïnimpa, ante Wængonguï nänö pedænta ante adinque idægoidi do näni ñäne cæmongaincoo ñöwo ganca edæ ñäne cæmonte baï ëmönänipa. Ïninque tömënäni ocai ömæcadäni baï bagadänimpa. Edæ Codito nempo quëwënänique mänincoo wi cæmonte baï ëmönäni inte tömënänique edonque adäni ïnänipa. Ïninque idægoidi wæætë Codito nempo quëwënämaï ïnäni inte ayæ̈ edæ wi cæmönämaï inte wædänipa. 15 Ïninque idægoidi ñöwo ganca mïmö bee otawente baï ïnönäni inte Möitee wodi nänö yewæ̈mongainta adinque ëñënämaï ïnänipa. 16 Incæte Awënë gämæ̈nö æcänö pöna tömengä Möitee wodi nänö wi cæmönö baï badinque do wi cætawente baï bacampa. 17 Mönö Awënë incæ Wængonguï Önöwoca ingampa. Ayæ̈ waocä mönö Awënë Önöwoca ingante ëwocacä ïninque tömengä wi cætawente baï entawente quëwënongä inte wïï tee mönete wæcä baï ingampa. 18 Mönö tömämö ïñömö awinca wi cæmonte baï ëmönömö inte mönö awocawænta baï bamompa. Ïninque wadäni mönö ïmonte adinque, Mönö Awënë æbänö ñäö apäite baï ëmongää, ante awocawænta ate baï edonque acædänimpa. Ayæ̈ godömenque ayæ̈ godömenque mönö ñäö apäidö mönö ëwocaquinque mönö Awënë nänö ëwocadö baï mönö ayæ̈ godömenque ayæ̈ godömenque ëwocamö ïmompa. Mönö Awënë incæ Wængonguï Önöwoca ïnongä inte mänömaï pönö cæcä entawëmompa.
1 Wængonguï, Botö pönö cægaïnö ante mïnitö në apæ̈nemïni incæmïnimpa, ante waadete pönö angä beyænque mönitö mänïnö ante në apæ̈nemöni bagaïmöni inte ñöwo wæ guemönämaï inte cöwë apæ̈nemönipa. 2 Wadäni guiquënë tömënäni näni guingo imonte wæquinque awëmö cædänipa. Mönitö ïñömö tömënäni näni cæwënö baï cædämaï incæmönimpa, ante do änïmöni inte babæ cædämaï ïmönipa. Wængonguï nänö apæ̈nedö ante idiquibæ̈ apæ̈nedämaï ïmönipa. Wæætë Wængonguï ayongä mönitö tömengä nö nänö apæ̈negaïnö ante edonque pönï odömonte apæ̈nemöni ëñëninque tömänäni mïmö entawënäni ïninque edæ, Pabodoidi nö ante cædänipa, ante apæ̈nebaïnänipa. 3 Incæte mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ möni apæ̈nedö ïñömö ñäne cædete baï intawo. Ïñæmpa ñäne cædete baï ï ïninque në wë womonte wænguïnäni beyænque ñäne cædete baï impa. 4 Wængonguï nänö ëmönö në ëmönongä inte mönö Codito ïñömö mönö beyæ̈ ñäö apäite baï cæcampa, ante watapæ̈ mönö ëñente pönënö ante apæ̈nemönipa. Ñöwoguipogaque quëwënäni beyæ̈ guiquënë tömënäni awënë wængonguï baï Tatäna në cæcä ingampa. Tömengä ïñömö mänïne watapæ̈ möni apæ̈nedö ante pïïninque, Në pönënämaï ïnäni adämaï incædänimpa, ante tömënäni awinca ñäne cæmonte baï wææ cæcampa. 5 Mönitö ïñömö, Nämä incæ waa cæmönipa, ante tededämaï ïmönipa. Wæætë, Itota Codito incæ mönö Awënë ingampa, ante mönitö, Tömengä beyænque mönitö mïnitö ïmïnite në cæmöni ïmönipa, ante mäninque ante apæ̈nemönipa. 6 Wëmö ïñömö ñäö apäicæ̈impa, ante Wængonguï incæ badongacäimpa. Adocä ñäö ante në angaingä inte ñöwo wæætë mönitö mïmöno tica ënente baï cædinque ïïmaï ante odömongä amönipa. Tömengä ïñömö, Botö æbänö guïnæ̈ näwante baï ëmömoo, ante mïnitö Codito awinca adinque edonque pönï acæmïnimpa, ante pönö tica ënente baï odömongä amönipa.
Itota ingante mönö wede pönënö beyænque quëwëmö
7 Nanguï ñäö apäite baï ëwocamöni incæ önoncadedë mante baï edæ ëwocamönipa. Edæ daigæ̈në cængæ̈moncadenque baï mönitö baö mongæ̈ñömönite Wængonguï, Wïï mïnitö nämä tæ̈ï pïñæ̈nö beyænque ëwocamïnipa, wæætë botö tæ̈ï pïñæ̈nö beyænque ëwocamïnipa, ante acædänimpa, ante badongampa. Ïninque tömengä tæ̈ï pïñænte pönö badongä æ̈ninque mönitö ñäö apäidö möni mänö ïñömö önoncadedë mante baï ëwocamönipa. 8 Mönitö ïmönite tömänö mämö mö ongonte baï cædäni wæmöni incæ gueogæ̈ godämaï ïmönipa. Æbänö cæte quëwëmö ïmöö, ante wæmöni incæ mönitö guïñente wædämaï ïmönipa. 9 Ancaa togænte pänäni wæyömöni Wængonguï mönitö ïmönite cöwë ëmö cæte godämaï ingampa. Ayæ̈ wæ̈noncæte ante bæ tadäni incæte æ̈mæ̈wo wæ̈nämaï ïmönipa. 10 Itota tömengä nänö quëwënö pönongä æ̈möni beyænque mönitö, Baö ayæ̈ mongænte quëwëmöni acædänimpa, ante cæmönipa. Tömengä nänö wængaïnö baï mönitö adobaï wæætë wæætë wænte baï baö mongæ̈mönipa. 11 Mönitö në quëwëmöni ïñömönite wadäni wæætë mönitö ïmönite bæi ongonte æ̈ninque, Itota beyænque wæncæmïnimpa, ante nanguï cædänipa. Ïninque mönitö baö ñömænguïñö ëñayömönite wadäni, Itota tömengä nänö quëwënö ëñate beyænque ayæ̈ quëwënänipa, ante edonque acædänimpa, ante mönitö wæncæ cæte baï ëñate wæmönipa. 12 Ïninque mönitö möni wænguïmämo beyæ̈ ante wæyömöni mïnitö wæætë mïni quëwenguïmämo ëñate quëwëmïnipa. 13 Docä do apæ̈nedinque, Botö në wede pönëmo inte apæ̈netabopa, ante yewæ̈mongacäimpa. Tömengä wede nänö pönengaïnö baï adobaï ëwocadinque mönitö në wede pönëmöni inte adobaï apæ̈nemönipa. 14 Ïïmaïnö ante ëñëninque wede pönëmöni inte mönitö apæ̈nemönipa. Itota ingante, Ñäni ömæ̈möe, ante në cægaingä adocä mönitö ïmönite angä ate mönitö Itota tönö godongämæ̈ ñäni ömæ̈moncæmönimpa, ante do ëñëmönipa. Ayæ̈ mïnitö tönö mönitö tömämö ïñömonte Wængonguï ænte mämö gönongä ate mönö tömengä weca godongämæ̈ gongænguïmö ïmompa. Mänömaïnö ante do ëñëmöni inte mönitö në wede pönëmöni inte apæ̈nemöni ïmönipa. 15 Wængonguï godömenque nanguï ïnäni ïnänite waadete pönö cæcä ate tömënäni wæætë Wængonguï ingante waa ate pönëninque apæ̈necædänimpa. Ayæ̈ mänömaï pönö cæcä adinque, Wængonguï ñäö apäite baï ëmönongä inte mänömaï cæcampa, ante mönö tömämö watapæ̈ apæ̈necæ̈impa. Ïninque, Mänömaï bacæ̈impa, ante mïnitö beyæ̈ ante mönitö tömää edæ cæmönipa. 16 Mänömaï beyæ̈ mönitö, Æbänö cæquïmönii, ante wædämaï ïmönipa. Edæ ïïmö ïñö ïïmö ïñö mönö baö godömenque wænguïñö baï mongæ̈ñömö mönö önöwoca wæætë ïïmö ïñö godömenque ïïmö ïñö godömenque mïïwoca badonte baï ëwocamompa. 17 Ïñæmpa wënæ wënæ mönö wæwënö incæ wantæ ïñö wodëmäa pönï badinque wodæ̈ï baï bapa. Incæte mänïï mönö wæwënö beyæ̈ mönö godömenque ñäö apäite baï ëwocacæ̈impa. Ïninque mönö wæwënö wodæ̈ï pönï inte dæ bayö mönö ñäö apäidö mönö ëwocadö wæætë cöwë wodëmäa badämaï ingæ̈impa. Wæætë mönö watapæ̈ quëwenguinque godömenque nanguï apäite baï bacæ̈impa. 18 Inguipogaque mönö quëwënö guiquënë wantæ ïñö dæ gocoopa. Öönædë ñöwo mönö adämaï incoo guiquënë cöwë dæ badämaï inte ongongæ̈impa. Ïninque inguipogaque mönö quëwënö ante mönö adämaï inte baï pönengæ̈impa. Wæætë öönædë mönö adämaï incoo ante mönö cöwë ate baï pönengæ̈impa.
1 Oncontai wido cæquintai baï mönö æ̈montai mongænte quëwëmompa. Ïninque mänintai wido cæmö incæte Wængonguï wæætë, Öönædë mïintai mïni cöwë owoquintai, ante do mæ̈nongacäimpa. Mänintai ïñömö waocä önompoca mæ̈nönämaï intai ïñonte mönö öönædë æite owoquïmö ïmompa, ante do ëñëmompa. 2 Ñöwo ïñömö mönö wido cæquintai mongæ̈ninque ö ö ante nantate wæwëmompa. Mänömaï beyæ̈ mönö öönædë æidinque mönö owoquintai ëñacæte ante wæmompa. 3 Edæ, Baö ömaamö inte wæcæ wæ, ante guïñëwocate wædinque mönö, Mïintai ëñacæ̈impa, ante wæmompa. 4 Mönö ïintaique ëñadinque, Baö ömaamö inte wædämaï incæmönimpa, ante guïñëwocate wæmompa. Mönö wænguintai mongænte nantate wæmö inte ö ö ante wæmompa. Wængonguï, Mïnitö ëñate quëwenguintaique, ante yabæque wïni caate baï pönongä ëñayömö mönö wænguënëñö edæ dæ bacæ̈impa, ante æncæte ante wæmompa. 5 Ñöwo ämo ëñëedäni. Wængonguï incæ edæ, Mïni mïintai wëñate mongænguinque, ante mönö ïmonte badongacäimpa. Ayæ̈, Mïnitö mïintai cöwë pönömo æncæmïnimpa, ante, Näwangä impa, ante odömoncæte ante Wængonguï tömengä Önöwoca ingante ñöwo da pönongä æ̈mompa. Ïninque tömengä Önöwoca ingante ænte ëwocadinque mönö, Mïintai ëñate mongænguinque ëwocamompa, ante do ëñëmompa. 6 Mänömaï beyæ̈ mönitö cöwë, Wængonguï cæcæcäimpa, ante wede pönente tomönipa. Oncönë owote baï ïintaidë mönö quëwenganca mönö Awënë oncönë owodämaï ïmompa, ante do ëñente wædinque, 7 mönitö mänïnö ante ayæ̈ adämaï ëmömöni inte wïï möni adïnö beyæ̈ quëwëmönipa. Wæætë möni wede pönënö beyænque quëwëmönipa. 8 Ïninque edæ, Wængonguï cöwë cæcæcäimpa, ante wede pönëmöni inte mönitö, Ïintaidë owodämaï inte wæætë mönö Awënë oncönë gote owote waa tobaimpa, ante pönëmönipa. 9 Ïninque oncönë owote baï tomöni incæ oncönë owodämaï inte baï wæmöni incæ mönitö, Mönö Awënë waa tocæcäimpa, ante cædinque cöwë nö cæte quëwëmönipa. 10 Codito tömengä nänö apænte anguimpaa gäänë mönö tömämö ponte edæ a ongonguënëmö ïmompa. Mönö edæ inguipoga ïintai ëñate quëwëninque mönö cædö ante do againgä inte tömengä ïñömö apænte ancæcäimpa. Edæ waa cægaïmö ïmö adinque tömengä mönö ïmonte edæ eyepæ̈ pönï pædæ pönongä ænguïmö ïmaïmompa. Wæætë edæ wënæ wënæ cægaïmö ïmö adinque tömengä wæætë eyepæ̈ pönï pangä wæbaïmompa.
Wængonguï piyæ̈në cædinque, Pöedäni, angampa
11 Ïninque mönö Awënë ingante guïñente wæmöni inte mönitö waodäni ïnänite godö waadete apæ̈nemönipa. Codito gämæ̈nö pöninque watapæ̈ quëwengæ̈impa, ante pönencædänimpa, ante mönitö godö waadete apæ̈nemönipa. Edæ, Mönitö æbänö ëwocamönii, ante Wængonguï do edonque acampa. Ayæ̈ adobaï mïnitö mïmö entawëmïni inte mönitö ëwocadö ante edonque amïni ïninque botö waa tobaïmopa. 12 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque mönitö, Waëmö pönï ïmönipa, ante nämä ante dicæ ämöniyaa. Wæætë ïïmaï ante apæ̈nemönipa. Pancadäniya ïñömö mönitö awincaque adinque, Pabodoidi æbänö ëwocadänii, ante adämaï ïnäni inte tömënäni näni adönonque ante pönëninque nämä ængö cæte baï todänipa. Mïnitö guiquënë, Mönitö æbänö ëwocamönii, ante do amïnitapa. Ïninque tömënäni mönitö ïmönite ante pïinte änäni ëñëninque mïnitö wæætë edæ, Pabodoidi nö ëwocadäni inte waa cædäni amönipa, ante wææ apæ̈necæmïnimpa, ante cæbopa. 13 Edæ ömæcamöni baï cæmöni incæte Wængonguï beyænque ante mänömaï cæmönipa. Wæætë nö pönente cæmöni incæ mïnitö beyæ̈ ante cæmönipa. 14 Ïïmaïnö ante pönente wædinque edæ mänömaï cæmönipa. Tömämö beyæ̈ adocanque wængacäimpa, ante adinque mönitö, Mönö tömämö do wængamöimpa, ante edonque ëñëmönipa. Ïninque, Mönö Codito nanguï waadete pönengä inte pönö cæcampa, ante pönëninque mönitö ædö cæte wapiticæ̈ cæquïmönii. 15 Mönö Codito ïñömö tömämö beyæ̈ wæ̈ninque, Mïnitö idæwaa nämä beyænque quëwëmïnipa, ante wængacäimpa. Ayæ̈, Botö në wænte ñäni ömæ̈mongaïmo ïñömote mïnitö botö beyæ̈ ante quëwencæmïnimpa, ante cædinque tömengä tömämö beyæ̈ wængacäimpa. 16 Mänömaï impa, ante pönëninque mönitö ñöwo ïincayæ̈ ate waodäni ïnänite adinque, Inguipogaque ëñate quëwënänipa, ante pönënämaï ïmönipa. Edæ mönö Codito incæ inguipoga ëñate quëwëñongante mönitö mänömaïnö ante pönengaïmöni incæte mönitö ñöwo wæætë mänömaïnö ante wïï pönëmönipa. 17 Ïninque Codito nempo æcänö quëwënaa tömengä ingante Wængonguï mïingä badongä ate mïingä bate quëwengampa. Tömengä nänö inguipogaque nänö quëwënïmämo edæ dæ gotimpa. Ñöwo wæætë edæ mïïmämoque ëwocacampa. 18 Mänïnö botö änö ante tömänö në pönö badongä ïñömö edæ Wængonguï adocanque ingampa. Tömengä ïñömö, Mïnitö ëñënämaï cæmïni incæte Codito pönö cæcä beyænque botö piyæ̈në cæcæboimpa, angampa. Ïninque botö piyæ̈në cæbo adinque mïnitö botö gämæ̈nö pöedäni, angampa. Ayæ̈ mönitö ïmönite pönö angä ëñëninque mönitö wæætë edæ wadäni ïnänite, Wængonguï piyæ̈në cædinque, Pöedäni, angampa, ante në cæmöni batamönipa. 19 Ïninque ïïmaï ante apæ̈nemönipa. Codito tönö godongämæ̈ cædinque Wængonguï ïñömö piyæ̈në cædinque, Inguipoga quëwëmïni tömämïni botö gämæ̈nö pöedäni, angampa. Pömïni adinque botö, Æpogadö wënæ wënæ cæmïnitawo, ante tee mante adämaï inte pïïnämaï incæboimpa, angampa. Tömengä mänömaï angä ëñëninque mönitö wæætë mänïne ante në waadete apæ̈nemöni badinque edæ, Wængonguï piyæ̈në cæcä adinque pöedäni, ante apæ̈nemönipa. 20 Ïninque Wængonguï mönitö ïmönite äninque, Mïnitö wæætë botö beyæ̈ wadäni ïnänite waadete apæ̈nemïni ëñëninque poncædänimpa, angä ëñëninque mönitö wæætë Codito beyænque në waadete apæ̈nemöni bamönipa. Ïninque mïnitö ïmïnite waadete pönö apæ̈nedinque mönitö, Wængonguï gämæ̈nö pöedäni, ante Codito beyænque ante apæ̈nemönipa. 21 Wængonguï, Mïnitö Codito nö nänö ëwocadö ænte ëwocacæmïnimpa, ante pönö cædinque Codito ingante angä ëñëninque tömengä ïñömö edæ wënæ wënæ ëwocadämaï inte wæætë edæ mönö beyæ̈ ante në wënæ wënæ cæcä baï badinque mönö wentamö ëwocadö incæ mongængacäimpa. Ïninque mönitö tömengä nempo quëwëninque nö pönï tömengä nänö ëwocadö wæætë ænte ëwocamompa.
1 Tömengä tönö godongämæ̈ në cæmöni inte mönitö mïnitö ïmïnite ïïmaï ante waadete apæ̈nemönipa. Wængonguï waadete pönö cæcä æ̈mïni inte mïnitö wïï önonque oda cæcæte ante æncæmïnimpa, ante nanguï ämöni ëñëmaïmïnipa. 2 Edæ Wængonguï do angacäimpa, “Mïnitö ïmïnite botö waadete pönö cæyedë mänïñedë mïnitö apæ̈nemïni ëñentabopa. Ayæ̈, Mïni quëwenguïönæ impa, ante Codito nänö bæi ongonte æ̈ñedë botö mänïñedë mïnitö beyæ̈ pönö cægaboimpa.” Ante yewæ̈mongatimpa. Ïninque botö ïïmaï ämo ëñëedäni. Wængonguï tömengä nänö waadete pönö cæyedë do ba apa quëwëmïnii. Codito edæ ængä beyænque mïni quëwenguïönæ ïñömö edæ do batimpa cæmïnii. 3 Mönö quëwenguïnö ante adocanque incæ Wængonguï beyæ̈ möni apæ̈nedö ante pïïnämaï incæcäimpa, ante wææ cædinque mönitö ïñömö idiquibæ̈ cædämaï ïmönipa. 4 Wæætë mïnitö, Pabodoidi Wængonguï beyæ̈ në cædäni ïnänipa, ante acæmïnimpa, ante odömoncæte ante mönitö cöwë ïïmaï cæmönipa. Cöwë nantate wæmöni incæ wënæ wënæ cædäni wæmöni incæ mö ongonte wææ cædäni wæmöni incæ æbämenque wæmöni incæte mönitö cöwë wæntæye badämaï inte ee cæmönipa. Ædö cæte quëwenguïï, ante wæmöni incæ Wængonguï beyæ̈ në cæmöni inte mönitö godömenque cæmöni aedäni. 5 Ayæ̈ tæi tæi pänäni wæmöni incæ tee mönedäni wæmöni incæ Yæ yæ ante mönitö ïmönite wido cædäni incæte mönitö wæætë Wængonguï ingante në cæmöni inte edæ nanguï cæmönipa. Ayæ̈ woyowotæ̈ nanguï cædinque mönitö möwo mönämaï inte cæmöni incæ cænguï cæ̈nämaï inte gæ̈wænte wædinque cæmöni incæ mönitö godömenque cæmöni aedäni. 6 Mänömaï cædinque mönitö wentamö mongæ̈nämaï inte cæmönipa. Ayæ̈ wadäni æbämenque cædäni incæ mönitö nö ëñëmöni inte edæ piyæ̈në cæte pïinte änämaï ïmönipa. Wæætë waadete cæmönipa. Edæ Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca nempo quëwëninque näwangä waadete pönëmönipa. 7 Wængonguï nänö tæ̈ï pïñæ̈nö ëwocadinque mönitö Wængonguï nö nänö angaïnö ante apæ̈nemönipa. Ayæ̈ tontadoidi guëadö guëa wæ̈noncæte ante tipæ̈mäa næ̈æ̈näni baï cædinque mönitö nö pönï cæcæte ante Wængonguï nänö tæ̈ï pïñæ̈nö ante eyepæ̈ næ̈ænte baï cæmönipa. 8 Mönitö ïmönite waa adäni incæ wïwa adäni incæte mönitö Wængonguï beyænque ante cæmönipa. Pabodoidi waa pönï cædänipa, ante nö apæ̈nedäni incæ wæætë, Pabodoidi wënæ wënæ cædänipa, ante tedewënäni incæ mönitö cöwë godömenque cæmönipa. Pabodoidi babæ cædänipa, ante pïïnäni incæte mönitö nöingä pönente Wængonguï beyænque ante cæmöni aedäni. 9 Edæ tömänäni mönitö ïmönite do edonque pönï adäni incæ adämaï inte baï cædinque, Önömïnique ïmïnipa, ante tededänipa. Wæncæ cæmöni incæte ee quëwëmönipa. Pänäni wæmöni incæte mönitö ïmönite wæ̈nönämaï ïnänipa. 10 Wæwëmöni incæte mönitö cöwë mïmöno watapæ̈ towocamönipa. Mönitö mäincoo ömæpomöni incæ wadäni ïnänite godö cæmöni æ̈ninque tömënäni mäincoo nanguï pönï ænte baï eyepæ̈ pönï entawënänipa. Edæ në ömæpomöni inte wæmöni incæte mönitö tömancoo pönï entawëmöni inte Wængonguï ingante në cæmöni ïmöni aedäni. 11 Coodintoidi ëñëedäni. Mïnitö ïmïnite mönitö edonque pönï apæ̈netamönipa. Mïnitö ïmïnite nanguï pönï waadete pönëmönipa. 12 Mönitö dicæ pæ gompote mïnitö ïmïnite waadedämaï ïmöniyaa. Wæætë edæ tömëmïni pæ gompodinque edæ mönitö ïmönite waadedämaï ïmïni inte wæwëmïnipa. 13 Ïninque botö wëñæ̈mïni baï ïñömïnite ïïmaï ämopa. Mïnitö ïmïnite waadete pönëmöni adinque mïnitö näëmæ̈ waadete pönëedäni.
Wængonguï në Quëwengä nänö owocö baï ïmompa, ante
14 Guëa mangæ̈ mangæ̈ woquïna, ante wagada tönö bodo guëa goti wëmencadämaï ïedäni, ante do yewæ̈mongatimpa cæmïnii. Pönënämaï ïnäni tönö godongämæ̈ cædämaï ïedäni. Ïñæmpa në nö cæcä tönö guëa äantawente baï në ëñënämaï cæcä guiquënë dicæ adobaï entawengää. Ayæ̈ ñäö entawengä tönö guëa gocæte ante cædinque në wëmö entawengä ïñömö mïmö ñäö entawengampa diyæ̈ guëa goquingää. 15 Codito nänö pönënö ante edæ wënæ awënë Bediado ïñömö edæ adodö ante pönengampa diyæ̈ guëa cæquingää. Në wede pönengä nänö pönënö ante në pönënämaï ingä ïñömö edæ adobaï pönengampa diyæ̈ adobaï quëwenguingää. 16 Ayæ̈, Wængonguï impa, ante waodäni näni badöninca æ̈ninque edæ näwä Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncönë ædö cæte mangui cö cæquïï. Mönö guiquënë Wængonguï në Quëwengä nänö tæiyæ̈ waëmö owoquincö baï ïñömonte tömengä Önöwoca mönonga pö guiite owocampa. Ïninque tömënäni tönö mönö ædö cæte godongämæ̈ cæquïï. Wængonguï incæ, Mänömaï impa, ante ancæte ante ïïmaï angacäimpa. “Waodäni weca owodinque botö tömënäni tönö godongämæ̈ cægoncæboimpa. Botö tömënäni Wængonguï ïñömotetömënäni wæætë botö quïnäni incædänimpa,” angacäimpa. 17 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque mönö Awënë adobaï ante, “Wadäni ïnänite taayænte pöninque nänënë ponte quëwëedäni, angampa. Wentamö ï adinque gampodämaï ïedäni. Mänömaï cæmïni adinque botö mïnitö ïmïnite, Pöedäni, ante ee æncæboimpa. 18 Æ̈ninque, Mïnitö Wæmpobo ïnömo inte botö,onguïñæ̈mïni incæ onquiyæ̈mïni incæ, Botö wëmïni ïmïnipa, ante æncæboimpa,ante në Tæ̈ï Pïñæ̈nongä inte Awënë Wængonguï angampa.” Ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongatimpa.
1 Ïninque botö në waademïni ëñëedäni. Mönö ïñömö, Wængonguï, Cöwë cæcæboimpa, ante nänö angaïnö ante do ëñengamöimpa. Ïninque baonga wentamö mönö ëñadö tönö mïmö mönö wentamö entawënö adobaï ñä mënongate baï cædinque edæ mönö tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwengæ̈impa. Ayæ̈, Wængonguï ingampa, ante guïñente wædinque mönö, Cöwë nö cæte waa quëwengæ̈impa, ante nanguï cæcæ̈impa.
Coodintoidi Codito gämæ̈nö pönänipa
2 Mönitö dicæ wacä ingante wënæ wënæ cæmöniyaa. Wacä wentamö nänö mongænguinque mönitö dicæ wënæ wënæ cæmöniyaa. Dicæ wapiticæ̈ apæ̈nedinque wacä quï ö æ̈möniyaa. Ïninque, Pabodoidi mänömaï cædämaï ïnänipa, ante adinque mïnitö wæætë mönitö ïmönite waadete pönëninque ëñëedäni, ämopa. 3 Mänömaïnö ante ämo incæte botö, Mïni pante wæquinque, ante dicæ apænte ämogaa. Edæ botö do antabopa. Mïnitö tönö möni quëwenguinque incæ mïnitö tönö möni wænguinque incæ mönitö mïnitö tönö äanque baï entawente mïnitö ïmïnite cöwë waadete pönëmönipa, antabopa. 4 Edæ, Mïnitö nö pönente cæmïni ïmïnipa, ante pönëmopa. Mönitö apæ̈nemöni ëñëninque mïnitö në waa cæmïni bamïnitapa, ante adinque botö mönitö apæ̈nedö ante nanguï tobopa. Mïnitö mänömaï cæmïni ïmïnipa, ante ëñente wædinque botö gancæ pönëmopa. Ïninque mönitö wënæ wënæ inte wæwëmöni incæte botö wæætë godömenque watapæ̈ tobopa. 5 Ïïmaï edæ Mäatedöniabæ pöninque cætamönipa. Æ̈mætæ̈ æ̈mætæ̈ gote apæ̈necæte ante cæyömönite wadäni bæ ta bæ ta cædäni wædinque mönitö ædö cæte guëmanguïmönii. Edæ nanguï pïinte cædäni wædinque mönitö baonga nantate wædinque önöwoca adobaï guïñente wæ̈wocatamönipa. 6 Incæte mönitö wæwëñömönite, Në wæwënäni gancæ bacædänimpa, ante në pönö cæcä ïnongä Wængonguï ïñömö Tito ingante da pönongä pongä adinque mönitö wæætë gancæ pönentamönipa. 7 Tömengä ponte a ongongä beyæ̈ gancæ pönëñömönite tömengä, Coodintoidi botö ïmote waa cædäni adinque botö wæætë gancæ pönentabopa, ante apæ̈necä ëñente mönitö godömenque totamönipa. Ayæ̈ botö ïmote ante apæ̈nedinque tömengä, Bitö ïmite ante nanguï aïnente wædinque coodintoidi Ca ca wædänipa. Tömënäni ïñömö, Mönö ñöwo Pabodo beyæ̈ ante nanguï cæcæ̈impa, ante wædänipa, ante Tito tedecä ëñëninque botö godömenque nanguï totabopa. 8 Botö doyedë cadota ante yewæ̈möninque da godömo æ̈ninque mïnitö wæwente bamïnitawo. Näwangä botö cadota beyæ̈ wæwente bamïnitapa, ante wædinque botö, Quïnante mänömaï yewæ̈mömoï, ante wætabopa. Incæte ayæ̈ ate, Coodintoidi wantæ ïñö wæwëninque ñöwo ïñömö edæ wæwënämaï ïnänipa, ante adinque botö ñöwo edæ, Nö cædinque yewæ̈mömoimpa, ante piyæ̈në cæbopa. 9 Edæ mïnitö wæwëmïni beyæ̈ todämaï ïnïmo inte botö wæætë, Mïni wënæ wënæ cædïnö ñimpo cædinque mïnitö Codito gämæ̈nö mïni ponguinque wæwente bamïnitapa, ante adinque mänömaï beyænque totabopa. Edæ Wængonguï nänö änönö mïni ëñenguinque wæwente bamïni ïninque mönitö cædö beyæ̈ dicæ wæmïniyaa. 10 Edæ Wængonguï nänö änönö ante wæwëmö baï mönö ocæ̈ ëmænte ponte quëwenguinque impa. Ïninque, Quïnante mänömaï wæwëmoï, ante wædämaï ïmompa. Wæætë inguipoga mönö quëwenguïmämo ante wæwëmö baï mönö wænguinque impa. 11 Edæ Wængonguï nänö änönö ante do wæwënïmïni inte mïnitö ñöwo, Mänïnö möni wæwënö beyæ̈ æbänö entawëmönii, ante nämä aedäni. Edæ mänömaï wæwëmïni inte mïnitö, Mönö ee ongönämaï inte cæcæ̈impa, ante do cæmïnitapa. Cædinque, Mönö pönencabo wentamö mongæ̈nämaï ingæ̈impa, ante nanguï cædinque mïnitö në wënæ wënæ cædingä ingante edæ do pïïmïnitapa. Ayæ̈, Pabodo æbänö anguingää, ante guïñente wæmïni incæte botö ïmote ante aïnente wæmïnitapa. Ayæ̈, Në wënæ wënæ cædingä ingante mönö nö ante pangæ̈impa, ante do cæmïnitapa. Mänömaï eyepæ̈ cædïmïni inte mïnitö wentamö mongæ̈nämaï ïmïnipa, ante edonque abaimpa. 12 Ïninque mïnitö ïmïnite yewæ̈möninque botö në wënæ wënæ cædingä beyæ̈ ante wïï yewæ̈montabopa. Tömengä wënæ wënæ cæcä wædingä beyæ̈ ante adobaï yewæ̈mönämaï intabopa. Wæætë mïnitö Wængonguï ayongä nämä adinque, Mönitö Pabodoidi ïnänite waadete amönipa, ante, Näwangä impa, ante edonque acæmïnimpa, ante botö mïnitö beyænque ante yewæ̈montabopa. 13 Mïnitö mänömaï cæmïni adinque mönitö wëënëñedë në wæwëmöni inte ñöwo ïñömö gancæ pönëmönipa. Mïnitö waa cæmïni beyæ̈ wëënëñedë wæwëningä inte Tito adobaï gancæ pönente ñöwo watapæ̈ pönengampa, ante adinque mönitö do gancæ pönëmöni inte ñöwo godömenque nanguï tomöni ïmönipa. 14 Botö do ïnöñedë Tito ingante apæ̈nedinque, Coodintoidi waa cædäni abopa, antabopa. Ñöwo mïnitö waa cæmïni adinque botö, Tito ingante botö apæ̈nedïnö nö impa, ante adinque botö guingo imönämaï ïmopa. Edæ botö mïnitö ïmïnite nöïnö ante apæ̈netawo. Edæ mïnitö ïmïnite nöïnö ante apæ̈nebo baï botö Tito ingante, Coodintoidi waa cædänipa, ante apæ̈nedinque adobaï nöïnö ante apæ̈netabopa. 15 Ayæ̈ Tito ïñömö, Coodintoidi tömänäni botö ïmote waa adinque guïñente wædänitapa. Ayæ̈, Pöe, äninque tömënäni botö apæ̈nebo ëñëninque Ao ante ëñente cædänitapa, ante pönëninque tömengä mïnitö ïmïnite godömenque waadete pönengampa. 16 Ayæ̈, Mïnitö cöwë waa cæmïni ïmïnipa, ante pönëninque edæ botö adobaï watapæ̈ tobopa.
Mönö godömenque nanguï godongæ̈impa, ante
1 Ñöwo botö tönïñadäni apæ̈nebo ëñëedäni. Mäatedöniabæ ïñömö Codito ingante godongämæ̈ näni pönencabo wayömö näni cabo wayömö näni cabo ongöñönänite Wængonguï Önöwoca pönö apæ̈necä ëñëninque tömënäni wæætë waadete cædinque ïïmaï cædänipa. 2 Nanguï wënæ wënæ nantate wæwënäni incæ tömënäni cöwë piyæ̈në cæte watapæ̈ todänipa. Ïninque ömæpodäni incæte tömënäni nanguï mänäni baï cædinque, Wængonguï quïnäni quï, ante godömenque todinque nanguï gomonga godönänitapa. 3 Tömënäni edæ näni godonguënënö ganca do godöninque ayæ̈ godömenque nanguï godönäni adïmo inte botö, Näwangä impa, ante apæ̈nebopa. Ayæ̈ edæ tömënäni näni nämä pönënö baï cædinque, 4 Wængonguï quïnäni beyæ̈ impa, ante mönitö wadäni tönö godongämæ̈ godoncæmönimpa, ante tömënäni mönitö ïmönite nanguï äninque ancaa änänitapa. 5 Mönitö guiquënë, Mäatedöniabæ quëwënäni tömënäni näni godonte æ̈intaque godonguïnäni ïnänipa, ante edæ pönentamönipa. Incæte tömënäni, Wængonguï quïmöni ïmönipa, ante edæ Wængonguï ingante nämä godöninque ayæ̈, Mïnitö ïmïnite në cæmöni bacæmönimpa, äninque mönitö ïmönite edæ adobaï nämä pönönänitapa. Ayæ̈ mönitö pönënö ganca adobaï godöninque tömënäni näni godonte æ̈inta ayæ̈ godömenque godönänitapa. 6 Mäatedöniabæ quëwënäni mänömaï cædäni adinque mönitö Tito ingante ïïmaï antamönipa. Bitö doyedë ämi ëñëninque coodintoidi waadete pönëninque tæcæ godoncæ cædänitapa cæbii. Ñöwo wæætë ämi ëñëninque tömënäni në waadete godönäni badinque eyepæ̈ godoncædänimpa, ante mönitö Tito ingante nanguï antamönipa. 7 Mïnitö ïñömö wede pönëmïni inte edæ në waa pönï apæ̈nemïni ïmïnipa. Ayæ̈ godömenque gomonga ëñëmïni inte mïnitö, Mönö cöwë cæcæ̈impa, ante nanguï cædömïni ïmïnipa. Ayæ̈ mönitö ïmönite në waadete pönëmïni ïmïnipa. Mänömaï tömänö ante do cædömïni inte mïnitö ñöwo adobaï, Wængonguï quï, ante mönö në waadete godömö bacæ̈impa, ante edæ nanguï cæedäni, ämopa. 8 Mänömaïnö äninque botö, Cæedäni, ante wææ änämaï ïmopa. Wæætë, Mïnitö æbänö cæmïnii, ante ëñencæte ante cædinque botö wadäni näni nanguï cædïnö ante apæ̈netabopa. Mänömaïnö ante apæ̈nedinque botö, Mïnitö adobaï tömënäni näni cæbaï nanguï waadete pönente cæmïnitawo, ante acæte ante cædinque, Në godömïni baedäni, antabopa. 9 Mïnitö do ëñëmïnipa. Mönö Awënë Itota Codito öönædë quëwëninque nanguï gomonga ënempogaingä inte mönö ïmonte waadete pönëninque ïïmaï ante pönö cægacäimpa. Botö ömæpobo babo beyænque mïnitö nanguï wæætë entawencæmïnimpa, ante cædinque tömengä edæ mïnitö beyænque ante inguipoga pöninque edæ ömæpocä bagacäimpa. 10 Ayæ̈, Mänïnö mïni godonguïnö ante æbänö cæquënëmïni ïmïnii, ante botö nämä pönëninque ïïmaï ämopa. Wadepo ïnöñedë wadäni godönämaï ïñönäni mïnitö ïñömö edæ do täno godömïnitawo. Mönö godongæ̈impa, ante edæ mïnitö cöwë täno cæïnëmïni ïmïnitawo. 11 Ïninque, Mönö godongæ̈impa, ante quingæ̈ änïmïni inte ñöwo edæ ïinque cæedäni. Mïni ëadincoo adinque mïnitö, Eyepæ̈ inte botö pancacooga godoncæboimpa, ante mïni änincoo edæ godömïni adinque, Eyepæ̈ godömïnipa, ante acæ̈impa. 12 Edæ æcänö godöïnengä tömengä nänö godonte æ̈inta tömanta adinque, Æpotadö botö godonguënëmo ïmoo, ante adinque mänimpotaque godöninque idæwaa. Godömenque nanguï mangampa diyæ̈ nanguï godonguingää. 13 Mänömaï äninque botö, Wadäni pönömenque godöninque guëmäñönäni mïnitö wæætë mïni eyepote wæquinque godömenque nanguï godoncæmïnimpa, ante dicæ ämogaa. 14 Wæætë, Cöwë eyepæ̈ bacæ̈impa, ante ämopa. Edæ mäincoo ñöwo eyepæ̈ mäninque mïnitö në ænguënente wædäni ïnänite godömïni æ̈nänipa. Ïninque ïincayæ̈ ate mïnitö wæætë në ænguënëmïni bamïni ate tömënäni wæætë eyepæ̈ mante ate mïnitö ïmïnite pönönäni æ̈ñömïni adopo adopo edæ eyepæ̈ babaimpa. Mänömaïnö ancæte ante ämopa. 15 Edæ do yewæ̈mongatimpa. “Cænguï gomonga wææmpo æ̈ningä incæ tömengä nänö ænguënenganca ænte baï mäninque godömenque mänämaï ingantapa. Wæætë edæ wædænque wææmpo æ̈ningä guiquënë tömengä nänö ænguënenganca eyepæ̈ ænte baï eyepæ̈ mangantapa.” Ante näni yewæ̈mongaïnö baï ïinque bacæ̈impa, ante mïnitö ïmïnite ämopa.
Mïnitö weca Titoidi poncædänimpa, ante
16 Botö cöwë, Coodintoidi beyæ̈ cæcæ̈impa, ante mïnitö ïmïnite waadete pönëmopa. Ayæ̈, Wængonguï pönö apæ̈necä ëñëninque Tito ïñömö botö pönëmo baï adobaï pönente cæcampa, ante adinque botö wæætë Wængonguï ingante waa ate pönëninque apæ̈nebopa. 17 Edæ mönitö, Coodintoidi weca goe, ämöni ëñëninque edæ Tito do Ao ante pongä aedäni. Incæte wïï mönitö änïnö beyænque pongampa. Wæætë nämanque pöïnente wædinque tömengä nanguï todinque mïnitö weca pongampa. 18 Ayæ̈ Tito tönö wacä mönö tönïñacä ingante da pönömöni pongampa. Ïingä Tito tönö në pongä ïñömö tömengä Codito ingantedö ante watapæ̈ möni apæ̈nedö ante në apæ̈necä ingampa. Ïninque Codito ingante godongämæ̈ näni pönencabo wayömö näni cabo wayömö näni cabo tömänäni tömengä ingante waa ate waa apæ̈nedänipa. 19 Codito ingante näni pönencabo incæ adocä ingante apænte æ̈ninque, Pabodoidi tönö gocæbiimpa, ante da godönäni ate tömengä mönitö tönö godongämæ̈ goquingä ingampa. Edæ mönitö, Mönö Awënë ñäö apäite baï ëmongä ingampa, ante acædänimpa, ante cædinque ayæ̈, Mönitö wadäni beyæ̈ cæïnëmönipa, ante acædänimpa, ante cædinque mïnitö da godonguincoo ænte goquïmöni ïmönipa. Mänömaï cæcæte ante goyömöni, Tömengä godongämæ̈ gote cæcæcäimpa, ante da godönäni gocæcäimpa. 20 Edæ wadäni, Pabodoidi babæ cædänipa, ante änämaï incædänimpa, ante wææ cædinque mönitö nö pönï cædinque nanguï pönï mïnitö godonguincoo ænte godinque pædæ godoncæmönimpa. 21 Edæ, Mönitö Wængonguï ayongä nö cæmöni inte waodäni ayönäni adobaï edonque pönï cædinque nö pönï cæcæ̈impa, ante cæmönipa. 22 Ayæ̈ wacä mönö tönïñacä ïñongante mönitö æpogamë cöwä ayömöni tömengä cöwë tömää nö cæcä ïnongampa. Ayæ̈ ñöwo tömengä, Coodintoidi nö cædänipa, ante pönengä inte godömenque waa cædongä ingampa. Mänömaï ingampa, ante adinque mönitö ñöwo tömengä ingante da godömöni godinque tömengä ïñäna tönö mïnitö weca poncæcäimpa. 23 Tito ïñömö botö tönö godongämæ̈ cöwë cæcampa. Ïninque mïnitö beyæ̈ guëa në cæmöna ïmönapa. Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo incæ mönitö tönïñada Tito tönö wada ïnate da godönäni godinque tömënäni, Mönö Codito ingante waa acædänimpa, ante nanguï cæda ïnapa. 24 Ïïnäni ïnänite apæ̈nedinque mönitö, Coodintoidi në waa cædäni ïnänipa, ante do apæ̈netamönipa. Ïninque mïnitö eyepæ̈ godömïni adinque tömënäni, Näwangä impa, ante edonque acædänimpa. Ayæ̈ adobaï, Mïnitö waadete pönö cæmïni adinque Pabodoidi wæætë mïnitö ïmïnite waa adänipa, ante acædänimpa, ante cæedäni. Mänömaï cæmïni adinque Codito ingante godongämæ̈ näni pönencabo wayömö näni cabo wayömö näni cabo tömänäni adobaïnö ante edonque acædänimpa.
Mönö wædämaï eyepæ̈ pönï godongæ̈impa, ante
1 Ñöwo mänïnö, Wængonguï quïnäni beyæ̈ mïnitö godoncæmïnimpa, ante botö idæwaa yewæ̈mömopa. 2 Edæ, Mïnitö wædämaï inte do cæmïnipa, ante ëñëninque botö Mäatedöniabæ quëwënäni ïnänite apæ̈nedinque, Acayabæ quëwënäni ïñömö wadepo ïnöñedë do godoncæte ante cædönänimpa, ante do apæ̈netabopa. Apæ̈nebo ëñëninque tömënäni wodo tömänäni, Æ Acayabæ quëwënäni näni quingæ̈ cæbaï mönö adobaï cæcæ̈impa, ante cædänipa. 3 Incæte botö ñöwo mönö tönïñadäni ïnänite da godömo pöninque tömënäni mïnitö ïmïnite apæ̈nedäni ëñëninque mïnitö wæætë eyepæ̈ godoncæmïnimpa. Mänömaï cæmïni ate botö babæ apæ̈nedämaï ïmoï, ante edonque ëñengæ̈impa. 4 Ïñæmpa Mäatedöniabæ quëwënäni botö tönö godongämæ̈ ponte ayönäni mïnitö wïï eyepæ̈ cæmïni adinque tömënäni wæætë, Mïnitö dicæ cæmïniyaa, ante badete tobaïnänipa. Ayæ̈ mönitö guiquënë, Coodintoidi ïinque cæcædänimpa, ante në änïmöni inte odadete guingo imonte wæbaïmönipa. Mïnitö adobaï, Möni cæquënënö cædämaï ïmönipa, ante guingo imonte wæbaïmïnipa. 5 Ïninque mïnitö, Godoncæmönimpa, ante mïni änïnö baï eyepæ̈ godoncæmïnimpa. Ante cædinque botö mönö tönïñadäni ïnänite äninque, Mïnitö gote apæ̈nemïni ëñëninque coodintoidi ædæmö pönente cæcædänimpa, ante da pönömo pönäni aedäni. Ïninque mïnitö tönö godongämæ̈ cædäni ate mïnitö ædæmö pönëninque, Botö wææ gompodämaï inte waa todinque godömopa, ante godoncæmïnimpa. 6 Ïïmaï ante pönëedäni. Wædænque quiyadingä ïñömö amïñaïmö wædænque pete æncæcäimpa. Nanguï quiyadingä guiquënë amïñaïmö nanguï pete æncæcäimpa. 7 Wadäni quï, ante æcänö watapæ̈ todinque godönaa, ante adinque Wængonguï tömengä ingante waadete pönengampa. Ïninque wadäni wææ änämaï ïñönäni mïnitö, Botö æpotadö godonguïmoo, ante pönëninque tömämïni wædämaï inte mïni änimpota adopota godöninque do godonguënëmïni ïmïnipa. 8 Ayæ̈, Eyepæ̈ pönï ëamïni inte mïnitö quïëmë cæmïni incæ tömänäni beyæ̈ ante cöwë godö waa cæcæmïnimpa, ante Wængonguï cæcampa. Ïninque, Mïnitö eyepæ̈ ænte ëadinque mänömaï cæcæmïnimpa, ante tömengä nanguï cædongä inte cöwë eyede tate baï waadete pönö cæcä ingampa. 9 Edæ docä ingante ante ïïmaï ante yewæ̈mongatimpa. “Yepanca quiyacä baï ïnongä inte tömengä, Ömæpodäni quï, ante wayömö wayömö godongantapa. Ïninque tömengä nö nänö cædïnö ïñömö edæ cöwë ëwënämaï ongongæ̈impa.” 10 Ante yewæ̈mongatimpa. Në quiyacä ingante Wængonguï, Tömëmö quiyaquïmö, ante eyepæ̈ pönöninque adobaï, Cænguï, ante tömämö ïmonte eyepæ̈ pönongä ænte cæ̈mompa. Mïnitö ïñömö eyepæ̈ ëamïni inte wacä ingä wacä ingä quiyate baï nënempocæmïnimpa, ante cædinque Wængonguï mïni godonganca da pönöninque godömenque gomonga da pönongä æncæmïnimpa. Mänömaï eyepæ̈ da pönongä æ̈ninque mïnitö wæætë nö cædinque wadäni nanguï ïnäni ïnänite nënempomïni æ̈ninque tömënäni wæætë amïñaïmö tä pete baï watapæ̈ quëwencædänimpa. 11 Mïnitö pæ gompodämaï inte wadäni ïnänite cöwë pædæ godoncæmïnimpa, ante cædinque mïnitö ïmïnite Wængonguï nanguï pönï pönongä æncæmïnimpa. Æ̈ninque mïnitö pæ gompodämaï inte pædæ godö pædæ godö cæmïni adinque mönitö wæætë, Coodintoidi mänömaï cædänipa, ante tedemöni ëñëninque wadäni wæætë Wængonguï ingante waa ate pönëninque apæ̈necædänimpa. 12 Wadäni quï, ante do godömïni æ̈ninque Wængonguï quïnäni tömënäni näni ænguënënö ante eyepæ̈ pönï æncædänimpa. Ayæ̈ mïni godönö æ̈ninque tömënäni mïmöno eyede tate baï Wængonguï ingante waa ate pönëninque nanguï apæ̈necædänimpa. 13 Mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ ëñëninque mïnitö Ao ante do pönëmïnitapa. Ïninque Wængonguï nänö änönö ante do ëñente cædinque mïnitö, Ömæpodäni quï, ante pædæ godömïni æ̈ninque në æ̈näni wæætë Wængonguï ingante, Bitö ñäö baï nö pönï cæbi ate coodintoidi bitö änönö ante ëñente cædänipa, ante watapæ̈ apæ̈necædänimpa. Ayæ̈ në æ̈nïnäni inte adodäni godömenque apæ̈nedinque, Në ömæpodäni tömänäni ïnänite da godöninque coodintoidi ïñömö mönitö ïmönite adobaï eyepæ̈ pönönäni æ̈mönipa, ante Wængonguï ingante godömenque waa ate apæ̈necædänimpa. 14 Ayæ̈, Coodintoidi ïnänite Wængonguï godömenque nanguï waadete pönö cæcä beyænque tömënäni waa cædäni ïnänipa, ante pönëninque në æ̈nïnäni ïñömö edæ mïnitö ïmïnite waadete pönëninque mïnitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈necædänimpa. 15 Wængonguï ïñömö godömenque waa cædinque mönö Codito ingante da pönongä ængamöimpa. Ïninque mönö, Wængonguï, bitö waa pönï pönö cægabiimpa, ante mönitö ædö cæte eyepæ̈ inte waa ate pönente apæ̈nequïmönii, ante mönö Wængonguï ingante apæ̈necæ̈impa.
Pabodo, Itota nänö në da godönïmo ïmopa, angampa
1 Mïnitö, Wayömonque quëwëninque Pabodo nanguï pïinte angampa, ante pönëmïnitawo. Wæætë mönitö weca pöninque awincadö awinca adinque tömengä guïñënete wædinque pæ wëënecampa, ante pönëmïnitawo. Ïñæmpa mïni änömo mänïmotö inte ïïmaï ämopa. Codito ïñömö edæ gänë pönengä ïnongä inte pönö piyæ̈në cæcantawo. Botö adobaï ñöwo piyæ̈në cædinque mïnitö ïmïnite pönö waadete apæ̈nebopa. 2 Pabodoidi ïñömö inguipogaque ante pönente cædänipa, ante pancadäniya odadete änewënänipa. Tömënäni ïnänite botö guïñënedämaï inte nanguï ancæboimpa. Mïnitö guiquënë adobaï odadete ämïni ïninque botö mïnitö weca pöninque pïinte anguënëmo ïmaïmopa. Ïninque, Wïï pïinte anguïmo bacæboimpa, ante wææ cæcæte ante botö ñöwo mïnitö ïmïnite, Ee aquënë quëwëmïnii, ante waadete pönente yewæ̈mömopa. 3 Edæ inguipoga quëwëmöni incæte mönitö Wængonguï beyæ̈ ante wæætedö wæætë cæcæte ante cædinque inguipogaque quëwënäni näni wæætedö wæætë cæï baï cædämaï ïmönipa. 4 Wæætë edæ mönitö Wængonguï beyæ̈ ante wæætedö wæætë cæcæte ante cædinque inguipogaque quëwënäni näni wæ̈noncaquincoo næ̈æ̈nämaï inte cæmönipa. Wæætë Wængonguï tömengä nänö tæ̈ï pïñæ̈mämo ænte mïmöno entawëninque eyepæ̈ næ̈ænte baï badinque mönitö tömënäni näni tæ̈ï mæ̈nöincö bæ tate baï cædinque wæætedö wæætë näni godö änewënö ante wido cæte baï cæmönipa. 5 Wængonguï ingante pönënämaï ingæ̈impa, ante në pönëwënäni inte ængæ̈ gantidinque tömënäni ïñömö, Wadäni tömänäni adobaï Wængonguï ingante pönënämaï incædänimpa, ante cædinque babæ wapiticæ̈ cædänipa. Mänïï babæ wapiticæ̈ näni cædönö ante mönitö wæætë bæ tate wido cæmönipa. Edæ, Codito ingante mönö ëñengæ̈impa, ante nö apæ̈nemöni ëñëninque wadäni idiquibæ̈ pönëwënäni ïñönäni mönitö wæætë mänïnö näni pönëwënö tömänö ö ænte baï wido cæmönipa. 6 Ayæ̈ mïnitö ædæmö në ëñente cæmïni bamïni ate adocanque incæ ëñënämaï cæcä adinque mönitö wæætë tömengä ingante do panguïmöni ïmönipa. 7 Æbänö ï, ante edonque ongö abaïmïnipa. Pancamïniya, Botö näwangä Codito nempo quëwëmo ïmopa, ante pönëmïnitawo. Mïnitö mänömaï pönëmïni inte godömenque ïïmaï ante pönenguënëmïni ïmïnipa. Botö Codito nempo quëwëmo ïmo baï Pabodoidi adobaï Codito nempo quëwënäni ïnänipa, ante näwangä impa, ante pönenguënëmïni ïmïnipa. 8 Ïñæmpa Wængonguï mönitö ïmönite äninque, Mïnitö në ämïni badinque coodintoidi ïnänite bæ tate wido cædämaï incæmïnimpa. Wæætë ædæmö ämïni ëñëninque coodintoidi wæætë oncö tæ̈ï mæ̈nonte baï gongæncædänimpa, ante cæedäni, ante Wængonguï pönö angä ëñëninque mönitö në ämöni batamönipa. Ïninque botö, Në ämo inte nämä tocæboimpa, ante tedebo incæte guïñënedämaï tedecæboimpa. 9 Botö, Cadota ante botö yewæ̈möinta adinque mïnitö guïñente wæcæmïnimpa, ante dicæ ämogaa. 10 Pancamïniya, Pabodo tæ̈ï pïñæ̈nongä baï inte cadota ante yewæ̈möninque nanguï angä awædö, ante wæmïnipa. Wæætë edæ adocä incæ mönitö weca ponte ongöninque edæ aquïï ingä amönipa. Tömengä nänö tedepämo önömämoque baï impa, ante pönëmïni awædö. 11 Ïñæmpa, Tæ̈ï pïñæ̈möni inte cadota ante në yewæ̈mömöni incæ mönitö adomöni inte mïnitö weca ponte ongöninque adobaï tæ̈ï pïñænte cæcæmönimpa, ämo ëñëmaïmïnipa. 12 Pancadäniya nämä incæ, Waëmö pönï ïmopa, ante tededäni incæte tömënäni nämä näni tede baï mönitö ædö cæte adobaïnö ante tedequïmönii. Tömënäni ïñömö, Ægancadö waa cæbo eyepæ̈ inguïï, ante nämä näni cægancaque ante adinque edæ, Eyepæ̈ cætabopa, ante pönëwënänipa. Tömënäni näni cædö ante, Waa cætawo, ante tee mancæte ante, Do botö cædïnö baï adobaï cæbopa, ante adinque, Eyepæ̈ impa, ante pönëwënänipa. Mänömaï nämä näni pönëwënonque ante cædinque tömënäni ëñënämaï inte oda cæte cædänipa. 13 Mönitö guiquënë, Ïingancaque goedäni, ante Wængonguï nänö angancaque cöwë gomönipa. Ïninque tömengä, Coodintoidi ganca godinque apæ̈needäni, angä ëñëninque mönitö do gote apæ̈nedinque, Mäningancaque waa cæmönipa, ante nämä waa ate tedemönipa. Godömenque ante tededämaï ïmönipa. 14 Mïnitö ganca pönämaï inte baï mönitö, Coodintoidi weca gote do cætamönipa, ante tedemöni baï babæ wapiticæ̈ incædönimpa. Incæte mïnitö ganca do pöninque Codito ingantedö ante mönitö watapæ̈ möni ëñënö ante apæ̈netamönipa. Ïninque edæ, Mäninganca cætamönipa, ante mäninque ante tedemönipa. 15 Ayæ̈ wadäni näni cædïnö ante adinque mönitö, Tömëmöni cædïnö impa, ante änämaï ïmönipa. Wæætë mïnitö godömenque godömenque wede pönëñömïni mönitö wæætë adodö mïnitö weca ponte quëwëninque godömenque gomonga cæyömöni mönö watapæ̈ bacæ̈impa, ante pönëmönipa. 16 Ayæ̈ mïnitö weca ïinque cædinque mönitö godömenque gomonga godinque mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ möni ëñënö ante apæ̈necæmönimpa, ante pönëmönipa. Mänömaï cædinque mönitö wacä nänö cædïñömö ante, Mönitö mänïñömö cætamönipa, ante tededämaï incæmönimpa. 17 Æcänö, Botö waëmö pönï ïnömo inte waa cæbopa, ante toïnëna tömengä wæætë, Mönö Awënë waëmö pönï ïnongä inte pönö waa cæcampa, ante toquënengä ingampa. 18 Edæ, Waëmö ïnömo ïmopa, ante nämä änongä ingante Wængonguï waa adämaï ingampa. Wæætë, Ïingä waëmö ïnongä ingampa, ante mönö Awënë nänö änongä ingante ante Wængonguï wæætë waa acampa.
Wængonguï beyæ̈, ante pancadäniya babæ apæ̈nedänipa
1 Ñöwo botö adodeque önonque tedete baï yewæ̈mömo adinque mïnitö ee amïni ïninque botö waa tobaïmopa. Wadö ämo, Mïnitö ee ayömïni edæ botö önonque tedete baï do yewæ̈mömopa. Ïninque ïïmaï ante odömoncæte ante yewæ̈mömoï aedäni. 2 Wængonguï wææ gompocä baï botö adobaï mïnitö beyæ̈ ante wææ gompote ämopa. Mïnitö baquecä mönämaingä baï ïñömïnite Codito ængä beyænque mïni pönencabo tömengä nempo nö cæte quëwencæmïnimpa, ante pædæ godoncæte ante cædinque botö tömengä adocanque ingante, Bitö quïnäni ïnänite æ̈e, antabopa. 3 Mïnitö nöingä cædinque wacä mïñæ̈ godämaï inte Codito ingante waadete pönëmïni incæte botö, Mïnitö oda cæmïni wæcæ wæ, ante guïñente wæbopa. Eba wodi ingante Tæntæbo nanguï ëñengä inte babæ cædinque apæ̈necä ëñëninque tömengä nänö oda cægaï baï mïnitö wïï adobaï oda cæcæmïnimpa, ante botö wææ ante apæ̈nebopa. 4 Mönitö, Itota ingante pönengæ̈impa, ante do apæ̈nemöni ëñëmïnitapa. Incæte wacä mïnitö weca pöninque näwä Itota ingante apæ̈nedämaï inte, Wacä Itota ingante pönëedäni, ante babæ apæ̈neyongante mïnitö edæ ëñëë cömïni awædö. Adobaï Wængonguï Önöwoca do ængaïmïni ïñömïnite wacä önöwoca pö guiiyongante mïnitö ee æ̈mïni guiicä awædö. Ayæ̈ wadäni mönö Codito ingante ante apæ̈nedämaï ïnäni inte, Wacä ængä beyæ̈ quëwengæ̈impa, ante babæ apæ̈neyönäni mïnitö edæ ëñëë cömïni awædö. 5 Mänömaïnö ante në tededäni ïñömö nämä ante pönëninque, Në gode ämöni inte mönitö ñæ̈næ̈möni pönï ïmönipa, ante edæ babæ änewënänipa. Tömënäni näwangä ñæ̈næ̈näni ïnäni baï botö dicæ wædämo inguënëmogaa, ante pönëmopa. 6 Botö æbänö tedeboo, ante ëñëninque mïnitö ïñömö, Önönepämoque tedecampa, ante pïïmïnitawo. Incæte botö ædæmö adïmo inte në ëñënïmo inte apæ̈nebopa. Pabodo mänömaï ïnongä inte apæ̈necampa, ante acæmïnimpa, ante mönitö cöwë mïnitö ïmïnite edonque odömömöni amïnitapa. 7 Mïnitö ïmïnite ængö cæte baï cæcæte ante botö Wængonguï ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nebo beyæ̈ æ̈nämaï intabopa. Mänömaï æ̈nämaï inte botö nämä edæ pïinte baï cædinque dicæ wïwa cætabogaa. 8 Codito ingante godongämæ̈ näni pönencabo wayömö näni cabo wayömö näni cabo da pönönäni ö æ̈ninque botö mänintaque godonte ænte quëwëninque mïnitö beyæ̈ cætabopa. 9 Ayæ̈ mïnitö weca ongöninque botö quïëmë æ̈ïnente wæbo incæ edæ waa atabopa. Wadäni edæ mönö tönïñadäni incæ Mäatedöniabæ quëwente pöninque tömënäni botö ænguënënö ante eyepæ̈ pönönäni æntabopa. Ïninque coodintoidi botö änö beyæ̈ wædämaï incædänimpa, ante wææ cædinque botö ïñömö edæ, Pönömïni æ̈moedäni, ante cöwë änämaï intabopa. Ayæ̈ ïincayæ̈ ate cöwë änämaï incæboimpa. 10 Mönö Codito nö nänö apæ̈nedö ante ëñente entawëmo inte ämopa. Botö, Mänömaï cædinque waa cæbopa, ante cöwë edæ tedeyömote mïnitö Acayabæ quëwëmïni inte edæ wææ cædämaï incæmïnimpa. 11 Quïnante mänömaï ante tedeboï. Mïnitö ïmïnite waadedämaï inte mänömaï ante tedeboï. Ïñæmpa botö æbänö mïnitö ïmïnite waadete pönëmoo, ante do againgä inte Wængonguï tömengä ancæcäimpa. 12 Wadäni guiquënë, Mönitö Codito nänö në godongaïmöni ïmönipa, ante në änäni guiquënë, Æbänö cæte odömömöni adinque wadäni Pabodoidi ïnänite waa adö baï mönitö ïmönite adobaï waa acædänimpa, ante wædänipa. Ïninque botö ïñömö, Ïïnäni mänömaïnö ante odömönämaï incædänimpa, ante mänömaï tedete wææ cæbo inte edæ cöwë godömenque wææ cæcæboimpa. 13 Tömënäni ïñömö edæ, Wadäni oda cæcædänimpa, ante awëmö cædäni ïnänipa. Mönö Codito tömënäni ïnänite da godönämaï ingä incæte tömënäni ïñömö edæ, Codito nänö da godongaïmöni ïmönipa, ante babæ apæ̈nedänipa. Ayæ̈ edæ mönitö Codito nänö da godongaïmöni möni ëmönö baï önömoque ëmöninque babæ cædänipa. 14 Mïnitö, Tömënäni quïnante wacä baï ëmönänii, ante wæmïnitawo. Ïñæmpa tömënäni awënë Tatäna incæ babæ cædinque Wængonguï anquedoidi ñäö näni ëmönö baï ñäö ëmonte baï ëmongampa. 15 Ïninque Tatäna beyæ̈ në cædäni ïñömö tömënäni awënë Tatäna nänö babæ cædö baï adobaï babæ cædinque, Në nö Cædongä ingante në cæmöni ïmönipa, ante önömoque ëmönänipa. Ïninque tömënäni në önömoque ëmönäni inte önonque ëwente baquïnänidö anguënë.
Æbänö caate wæboo, ante Pabodo yewæ̈mongampa
16 Botö ñöwo adodö ante yewæ̈mömopa. Mïnitö, Pabodo ocai ömædæcacä ïnongä inte önonque tedecampa, ämïnitawo. Mänömaïnö ante änämaï ïmäewedäni. Incæte wacä ocai ömædæcacä tedeyongante mïnitö ee amïni tedecä baï botö adobaï ocai ömædæcabo inte baï, Nämä waa cæbo ïmopa, ante adodeque tedebo ïninque ee amïni tedeboedäni. 17 Botö ñöwo mänömaï nämä waa ate baï tedete yewæ̈möninque mönö Awënë nänö ämaï wïï yewæ̈mömopa. Wæætë ocai ömædæcacä mä nänö pönente tede baï adobaï önonque tedete baï yewæ̈mömopa. 18 Pancadäniya nanguï ïnäni incæ, Mönitö nämä waa cæmönipa, ante edæ inguipogaque quëwënäni tededäni baï adobaï tededänipa. Tömënäni mänömaï tededäni ïninque botö adobaï, Nämä waa cæbopa, ante tedecæboimpa. 19 Në ëñëmöni ïmönipa, ante në ämïni inte mïnitö ïñömö ocai ömædæcadäni önonque tedeyönänite ee ëñëë cömïnipa töö. 20 Wacä edæ mïnitö ïmïnite bæi ongongä wædinque mïnitö tömengä ingante ee në cæmïni bawëmïni awædö. Wacä babæ wapiticæ̈ cædinque mïnitö quï inguënë incæ ö ængä incæte mïnitö edæ ee amïnipa. Wacä mïnitö awënë baï nämä ængö cæte angä incæ ee ëñëmïnipa. Wacä mïnitö ïmïnite pönö tamongä incæte mïnitö ee ate wæmïni awædö. 21 Botö wæætë aquïïmo inte, Tömënäni näni nanguï cædö baï ædö cæte cæquïmoo, ante botö guingo imonguinque önonque tedebopa töö. Tömënäni nämanque waa adinque edæ guïñënämaï inte tededänitawo. Botö adobaï nämanque waa adinque edæ guïñënämaï inte tedecæboimpa. Incæte mänömaï tededinque botö önonque badete tote baï tedebopa. 22 Tömënäni guiquënë ebedeoidi ïnänitawo, ante pönëmïni. Botö ïñömö edæ tömënäni näni ïmaï adobo ïmopa. Tömënäni idægoidi ïnänitawo. Edæ botö tömënäni näni ïmaï adobo ïmopa. Tömënäni Abadäö wodi pæ̈ïnäni ïnänitawo. Edæ botö tömënäni näni ïnö baï adobo Abadäö wodi pæ̈ïmo ïmopa. 23 Mönö Codito beyæ̈ në cædönäni ïnänipa, ante pönëmïni. Botö edæ tömënäni näni ïmaï inte edæ gomonga ïmopa. Incæte mänömaïnö ante tededinque botö ocai ömædæcacä baï inte önonque tedebopa. Tömënäni ïnänite adopoque adopoque wædænque cæyönäni botö godömenque nanguï cægaboimpa. Tömënäni ïnänite wædænque tee mönedäni wæyönäni botö ïmote godömenque wæætë wæætë tee mönedäni wægaboimpa. Tömënäni ïnänite wædænque tæi pänäni wæyönäni botö ïmote godömenque nanguï tæi pänäni wægaboimpa. Ayæ̈ botö wæætë wæætë wodo wængaboimpa. 24 Oodeoidi æ̈montaimenca wodo coadenta ganca adoyedë näni cöwë tæi päimpoga botö ïmote adoyedë mänimpoga tæi tæi päninque önompo æ̈mæmpogoncaque wæætë adopoga adopoga tæi tæi pänäni wægaboimpa. 25 Ayæ̈ cantaca mempoga go adopoque botö ïmote tæi tæi pänäni wægaboimpa. Ayæ̈ adopoque botö ïmote dicaca tacadäni wangæ̈ wængaboimpa. Ayæ̈ wipodë wogaa godinque mempoga go adopoque wipo tente tobæmpo wægaboimpa. Edæ wïï eyepæ̈ gote botö tömää itædë tömää woyowotæ̈ tæcæpæ̈no pönï wæwogaboimpa. 26 Wayömö wayömö botö ancaa godinque wætabopa. Önö æpæmpo wodo bete wæntabopa. Në ö æ̈näni incæ botö guiidënäni incæ wadäni incæ wodo wæ̈nönäni wæ̈mo adinque botö wænguinque ante wægaboimpa. Ayæ̈ tömënäni näni quëwëñömö quëwëninque, Önömæca quëwëninque, gäwapæ̈no owodinque botö wænguinque ante wægaboimpa. Ayæ̈ wadäni incæ, Mönö pönencabo ïmompa, ante babæ änäni adinque botö ïñömö edæ, Babæ cædäni wæncæ wæ, ante wægaboï aedäni. 27 Botö pancaönaa tömää woyowotæ̈ mïïmo inte nanguï cædinque wægaboimpa. Tepæ̈ pancaönaa gæ̈wænte wægaboimpa. Pancaönaa cænguï dæ ä ate gue æ̈nente wægaboimpa. Edæ æpogamë pönï cæ̈nämaï inte wægaboimpa. Pancayedëña botö weocoo ömaabo inte yoguite wægaboimpa. 28 Mänömaï wædömo inte botö, Codito ingante godongämæ̈ näni pönencabo tömancabodäniya näni wædö ante æbänö cæquïmoo, ante wædinque ïïmö ïñö ïïmö ïñö nanguï cæbopa. 29 Edæ wacä aquïingä inte wæcä ïninque botö adobaï aquïïmo inte baï wæbopa. Ayæ̈, Wënæ wënæ cæe, änäni ëñëninque adocanque oda cæcä ëñente wædinque botö ædö cæte wæwënämaï inguïmoo. 30 Ïninque, Nämä tæ̈ëmö inte cæbopa, ante tededämaï incæboimpa. Wæætë, Æbänö aquïïmo inte cæbopa, ante acædänimpa, ante botö mänïnonque ante tedecæboimpa. 31 Wængonguï ïñömö mönö Awënë Itota Wæmpocä ïnongä inte edæ tömengä adocä ïñömö Itota Wængonguï ingampa. Tömengä waëmö pönï ïnongä inte cöwë waa pönï cæcampa, ante mönö tömengä ingante cöwë apæ̈necæ̈impa. Tömengä ïñömö edæ, Pabodo nö angampa, ante do ëñengampa. 32 Ayæ̈ ïïmaï cædäni wægaboimpa. Adeto Tidiabæ awënë nänö ïnöñedë mänïñedë botö ïmote bæi ongoncæte ante cædinque tömengä nänö ëmïñængä wædænque awënë ïñömö ïïmaï cæcantapa. Tömengä wadäni ïnänite angä ëñëninque tömënäni wæætë Daämaco ïñömö tömënäni näni wïni wææ cæincö boyæ̈ yabædemö gäänë wänö cöñönäni, 33 botö tönö cædäni guiquënë Daämaco näni wïni wææ cæincö boyæ̈ cæimpiticæ̈ ïnö otodë ñä cædete botö ïmote pædæ wææ̈nönäni ti wææ̈ aamö cæte wodii wïnongaboimpa.
Pabodo, Ïïmaï wïïmonte baï atabopa, angampa
1 Önonque tedebo incæte botö, Waa cætabopa, ante cöwë tedequënëmo ïmopa. Ïninque botö ñöwo edæ, Wïïmonte baï ayömo mönö awënë mä pönï odömongä atabopa, ante yewæ̈moncæboimpa. Ayæ̈ tömengä, Æbänö ï, ante edonque pönï nänö odömönönö ante godömenque yewæ̈moncæ cæbopa. 2 Codito nempo në quëwëmo ïñömote Wængonguï do catodote wadepo ïñonte botö ïmote öönædë wæ̈nömënæcaönæ mæ̈icä æigaboimpa. Incæte wacä æicä ate baï nämä incæ agaboimpa. Wabänö önöwocaque inte æigaboï. Ïintai ëñate wabänö inque inte æigaboï, ante botö adämaï ïmopa. Wængonguinque në ænte mæ̈igaingä inte tömenganque ëñengampa. 3 Edæ baö ëñate æibo incæ baö ömaabo inte æibo incæ Wængonguinque ëñëñongä botö, Ïïmaï ingatimpa, ante mäninque ëñëmopa. 4 Waëmönædë tömengä ömæ ïñömö Wængonguï ænte mæ̈icä æigaboimpa. Mänïñömö waa pönï apæ̈nedäni ëñëmo incæte tömengä, Ïñömö möni apæ̈nedö ante mïni waocabo apæ̈nedämaï incæmïnimpa, ante wææ angä ëñëninque botö waobo inte ædö cæte apæ̈nequïmoo. 5 Ïninque wacä mänömaï öönædë æite ëñengä ïninque botö, Tömengä waa pönï cæcampa, ante do apæ̈nebaïmopa. Wæætë nämä botö waa cædönö ante apæ̈nedämaï incæboimpa. Incæte, Tömëmo aquïïmo inte önonque cætabopa, ante mänïnonque ante botö nämä waa ate baï apæ̈necæboimpa. 6 Waa cægaboimpa, ante tedebo ïninque botö wïï ocai ömæcabo inte edæ tedebaïmopa. Ïñæmpa näwangä waa cægaïmo ïnömo inte botö nö ante edæ tedebaïmopa. Incæte botö wædænque apæ̈nete pönömenque cæyömote æcämenque incæ, Pabodo godömenque waa pönï cæcampa, ante änämaï incæcäimpa, ante wææ cædinque botö waa cægaïnö ante tededämaï inte edæ pæ wëënebopa. 7 Wængonguï mä nänö odömongaïnö æbänö waa pönï ingateï, ante wadäni adämaï ïñönäni botö adoboque atabopa. Ïninque, Pabodo, Botö adoboque në agaïmo ïmopa, ante nämä waa adämaï incæcäimpa, ante wææ cædinque Wængonguï angä ate Tatäna botö ïmote pönö da boo codongate ocæ ocæ coingä baï cæcä wætabopa. 8 Mänömaï cæcä wædinque botö mempoga go adopoque Wængonguï Awënë ingante apæ̈nedinque, Botö daa cogate baï wæyömote o tongaate baï cæbi quëwëmoe, ante nanguï ante wætabopa. 9 Ca wæyömote mönö Awënë wæætë, “Në aquïï pönï ïnäni ïñönänite botö tæ̈ï pïñæ̈mämo eyepæ̈ pönï pönömo æ̈ninque tömënänique wæætë tæ̈ï pïñænte entawencædänimpa. Ïninque bitö në aquïïmi ïmi beyænque botö waadete pönö cædö ïñömö edæ eyepæ̈ pönï impa.” Ïninque mönö Codito nänö tæ̈ï pïñænte cæpämo ænte entawencæte ante cædinque botö ïñömö edæ, Nämä aquïïmo inte botö wædïnö beyæ̈ ante botö nämä waa ate tobopa, ante tededinque godömenque tocæboimpa. 10 Æyedënö aquïïmo ïmoï mänïñedë edæ tæ̈ï ëwocaboimpa. Mänömaï beyæ̈ aquïïmo inte botö Codito beyænque nanguï tobopa. Badete tote pïinte cædäni wæbo incæte botö piyæ̈në cædinque tobopa. Ancaa nanguï caate wædinque nangæ̈ babo incæ, togænte pänäni wæbo incæ, Ædö cæte quëwenguïmoo, ante wæbo incæ mänïnö tömää beyæ̈ wædömo inte botö Codito beyænque ante piyæ̈në cæte nanguï tobopa.
Coodintoidi æbämë cædänii, ante wæbopa, Pabodo angä
11 Ocai ömædæcacä ingä baï Pabodo önonque tedete yewæ̈mongampa, ante pönëmïnitawo. Ïñæmpa tömëmïni botö beyæ̈ wææ apæ̈nedämaï ïmïni beyænque botö tömëmo nämä wææ cæcæte ante cædinque mänömaï tedete yewæ̈mömopa. Wadäni në gode änäni guiquënë nämä näni waa acabo ïnänipa. Incæte tömënäni näwangä ñæ̈næ̈näni ïnäni ïninque botö ïñömö dicæ wædämo ïmogaa. Ïninque mïnitö tömëmïni, Pabodo waa cæcä ingampa, ante tedequënëmïni ïmïnipa töö. 12 Wacä mïnitö weca pöninque æbänö cæcä ate mïnitö, Ïingä ïñömö mönö Codito nänö në da godongaingä ingampa, ante ëñëmïnii. Ïïmaï impa. Tömengä, Ëñencæmïnimpa, ante mä pönï cæcä ate do ëñëmïnipa. Tömengä bamönengæ̈ nanguï odömongä ate ëñëmïnipa. Wadäni cædämaï ïñönäni tömengä tæ̈ï pïñænte cæcä ate wædinque mïnitö wæætë edæ, Codito nänö në da godongaingä ingampa, ante do ëñëmïnipa. Ïninque botö mïnitö weca quëwëninque edæ Codito nänö në da godongaingä mä cæte näni odömönï baï adobaï odömöninque edæ wæntædämaï inte ee cæbo abaïmïnipa. 13 Ïninque wadäni Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo ïnänite waa cædinque botö mïnitö ïmïnite dicæ pönömenque cætabogaa. Wabänö mïnitö ïmïnite, Pönömïni æ̈moedäni, ante änämaï inte botö mïnitö ïmïnite wïwa cæbopæ̈æ̈. 14 Botö do mïnitö weca mempoga pönïmo inte ñöwo wæætë poncæ cæbopa. Pöninque botö mïnitö mäincoo ante änämaï incæboimpa. Wæætë, Mïnitö botö wëmïni bacæmïnimpa, ante cæbopa. Wëñæ̈näni tömënäni mæmpoidi beyæ̈ ante dicæ godonguënënäni ïnäniyaa. Wæætë edæ mæmpoidi ïñömö wëñæ̈näni beyæ̈ ante në godonguënënäni ïnänipa. 15 Ïninque, Mïnitö quëwencæmïnimpa, ante botö mäincoo tömancoo godöninque waa tocæboimpa. Ayæ̈, Mïnitö quëwencæmïnimpa, ante cæte wæ̈mo ïninque waa tobaïmopa. Botö mänömaï mïnitö ïmïnite gomonga waadete pönëmo ïninque mïnitö wæætë botö ïmote pönömenque waadete pönëmïni ïmïnitawo. 16 Incæte edæ idæwaa ämopa. Mïnitö mäincoo ante botö änämaï intabopa. Incæte mïnitö, Pabodo në wënæ wënæ pönengä inte awëmö æncæte ante babæ cæcampa, ante pönëwëmïni awædö. 17 Wadäni ïnänite mïnitö weca da godöninque botö awëmö æntawo, ante pönëmïnitawo. 18 Tito ingante, Coodintoidi weca ate pöe, nanguï äninque botö wacä mönö tönïñacä tönö tömengä tönö da godömo guëa godatapa. Ïninque Tito mïnitö weca pöninque dicæ wïwa cædinque mäincoo ö ængantawogaa. Ïñæmpa tömengä tönö botö guëa ääwocaque baï ëwocamöna inte mönatö guëa cægömöna adinque mïnitö adämaï inte baï tedewëmïni awædö. 19 Mïnitö, Pabodoidi nämä wææ cæcæte ante apæ̈nedänipa, ante pönëmïni awædö. Ïñæmpa mönö Codito nempo quëwënömo inte mönitö Wængonguï ayongante apæ̈netamönipa. Edæ, Botö në waademïni ïmïni inte mïnitö tæ̈ï pïñænte bacæmïnimpa, ante cædinque mönitö mänömaïnö ante apæ̈netamönipa. 20 Botö ïñömö edæ mïnitö waa cæmïni acæte ante ponte ayömo mïnitö wadö cæmïni baï botö nanguï wæcædömoimpa, ante guïñente wæbopa. Ayæ̈ mïnitö wæætë, Pabodo waa cæcæte ante pongampa, ante pönëñömïni botö wadö cæbo baï mïnitö nanguï wæcædömïnimpa, ante pönente wædinque botö, Mönö mänömaï wædämaï ingæ̈impa, ante wææ cæcæte ante cæbopa. Edæ mïnitö wæætedö wæætë pïinte amïnitawo. Wacä ingante waa cædäni wædinque mïnitö godö pïinte amïnitawo. Ïñontobæ̈ ænguï bamïnitawo. Nämanque pönente cæmïnitawo. Wacä ingante pïïninque godö babæ ante tedewëmïnitawo. Godö wæntaa wæntaa ämïnitawo. Nämä waa adinque cæmïnitawo. Wïï ëñente cædinque mïnitö Yæ yæ tedemïnitawo. Mänïnö tömänö wabänö cæmïnii, ante guïñente wædinque botö mänömaïnö ante edæ yewæ̈montabopa. 21 Ïninque botö ponte ayömo pancamïniya wëënëñedë mïni cægaï baï ñöwo adobaï cæmïni adinque botö guingo imonte wæconguënëmo ante awædö. Edæ pancamïniya wëënëñedë wentamö mïni mongæ̈nö ee mongæ̈mïni adinque botö Ca ca wæbaïmopa. Wëënëñedë mïni godö towengaïnö ayæ̈ towëmïni intawo. Wëënëñedë ëñënämaï inte mïni wïwa cædïnö ayæ̈ cæmïni intawo. Edæ wentamö mongæ̈mïni inte guingo imönämaï ïmïni inte pancamïniya Wængonguï gämæ̈nö ocæ̈ ëmænte pönämaï ïmïnipa, ante guïñente wæbopa.
Idæwaa mäninque yewæ̈mömopa, ante
1 Botö mïnitö weca mempoga do pongaïmo inte ñöwo wæætë poncæ cæbopa. Ïïmaï ante do yewæ̈mongatimpa. Nö nö æbänö cætimpa, ante ëñencæte ante waoda mënaa incæ mengäa go adocanque incæ në adïnäni inte adodö ante apæ̈nedäni ëñëninque do apænte angæ̈impa, ante näni yewæ̈mongaïnö ante ëñëninque cæcæboimpa. 2 Wëënëñedë wënæ wënæ cædïnäni tönö wadäni tömänäni ïnänite botö mïnitö weca doyedë pöninque, Ämo ëñëedäni, ante wææ äninque ñöwo wæætë wayömö ongöninque adodö ante wææ ante yewæ̈mömopa. Ayæ̈ ate wæætë mïnitö weca ponte ongöninque tömanga apænte äninque adodäni ïnänite ata cæpodämaï incæboimpa. 3 Pabodo wabänö mönö Codito tönö godongämæ̈ cæte apæ̈necää, ante wæmïnitawo. Mänïnö ante mïni wædö ante edæ, Näwangä impa, ante odömoncæte ante botö mänömaï apænte ancæboimpa. Mönö Codito incæ botö tönö godongämæ̈ në cædongä ïñömö tömengä ïñömö aquïingä ïnämaï inte mïnitö ïmïnite apænte angä abaïmïnipa. Tömengä ïñömö nanguï tæ̈ï pïñæ̈nongä inte mïnitö weca cæcä apa änewëmïnii. 4 Näwangä impa. Mönö Codito adocä incæ aquïingä baï inte cæyongante waodäni wæætë ñænquedïmæ̈ cæte mäo timpodäni wængacäimpa. Incæte Wængonguï nänö tæ̈ï pïñæ̈nö beyænque adocä ñäni ömæ̈monte quëwengampa. Mönitö adobaï tömengä nempo quëwëninque aquïïmöni inte edæ Wængonguï nänö tæ̈ï pïñæ̈nö beyænque mönö Codito tönö godongämæ̈ quëwëninque mïnitö beyæ̈ ante cæquïmöni ïmönipa. 5 Mïnitö tömëmïni ïñömö, Æbänö wede pönëmo ïmoo, ante nämä waa aedäni. Mïni cædïnö adinque, Æbänö nöingä cæbo ïmoo, ante aedäni. Ïñæmpa, Itota Codito ingante entawëmompa, ante ëñënämaï ïmïnitawo. Wabänö mïnitö pancamïniya nämä adinque, Botö nöingä cædämaïmo inte edæ wede pönënämaïmo inte awædö, ante ëñencæte ante aquënëmïni ïmïnipa. 6 Ayæ̈ nämä mïni a baï mönitö ïmönite adobaï apænte adinque mïnitö, Pabodoidi guiquënë nöingä cædönäni inte në wede pönënäni ïnänipa, ante edonque amïni waa tobaïmopa. 7 Mïnitö beyæ̈ ante mönitö Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Coodintoidi cöwë wënæ wënæ cædämaï incædänimpa, ante apæ̈nemönipa. Incæte mönitö, Mïnitö wënæ wënæ cædämaï ïmïni ate wadäni, Pabodoidi ædæmö cædäni beyænque impa, ante mönitö ïmönite waa acædänimpa, ante wïï cæmönipa. Wæætë wadäni, Pabodoidi wïï eyepæ̈ cædänipa, ante pïinte änäni incæte mïnitö wæætë nöingä cæcæmïnimpa, ante mönitö mänïnonque ante cöwë cæmönipa. 8 Edæ Wængonguï nöingä nänö änö ante në cæmöni inte mönitö adode ante ædö cæte wido cæquïmönii. 9 Ïninque mönitö æyedëmë aquïïmöni ïñömöni mïnitö wæætë tæ̈ï pïñænte cæmïni adinque mönitö nanguï tomönipa. Mïnitö beyæ̈ edæ Wængonguï ingante apæ̈nedinque mönitö, Coodintoidi eyepæ̈ entawëninque picæ̈näni baï nö cæcædänimpa, ante apæ̈nemönipa. 10 Botö ïmote apæ̈nedinque Wængonguï, Bitö wadäni ïnänite bæ tadämaï inte tæ̈ï mæ̈nonte baï pönö cæcæbiimpa, ante pönö cæcä ate botö tæ̈ï pïñæ̈mo badinque në ämo batabopa. Në ämo ïmo incæte botö mïnitö weca ponte ayömo wïwa cæmïni adinque pïinte panguënëmo ïnämaï incæboimpa, ante wææ cædinque botö ñöwo wayömö quëwëninque, Nämä apænte äedäni, ante wææ yewæ̈mömopa. 11 Ïñänäni, mäninque ante ñöwo yewæ̈mömopa. Mïnitö eyepæ̈ entawëninque, Mönö picæ̈näni baï badinque nö cæcæ̈impa, ante nanguï cæedäni, ämopa. Wæntædämaï inte tæ̈ï pïñænte cæedäni. Mïni cabo incæ adoyömö pönëninque gänë pönente quëwëedäni. Wængonguï incæ në Waadecä inte në gänë entawengä inte mïnitö tönö cöwë quëwencæcäimpa, ämopa. 12 Mïni cabo incæ godongämæ̈ pö bee tëninque waadete pönente waa apæ̈needäni. 13 Wængonguï quïnäni eyequeï quëwënäni ïñömö, Mïnitö waa quëwencæmïnimpa, ante apæ̈nedäni ëñente yewæ̈mömopa. 14 Mïnitö tömämïni mönö Awënë Itota Codito waadete nänö pönö cægaïnö ante entawencæmïnimpa, ämopa. Mæmpo Wængonguï tömengä nänö waadete pönënö ante entawencæmïnimpa, ämopa. Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tönö ääwocaque baï ëwocadinque tömämïni godongämæ̈ waa quëwencæmïnimpa, ante botö Pabodobo mäninque ante yewæ̈mömopa.
Gadataidi ïnänite Pabodo, Waa quëwëedäni, angampa
1 Botö Pabodobo ïnömo inte, Mïnitö acæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa. Mæmpo Wængonguï incæ Itota Codito ingante, Ñäni ömæ̈möe, angä ñäni ömæ̈mongacäimpa. Mæmpocä ïñömö Itota Codito tönö guëa cædinque botö ïmote da godonga gotabopa. Ïninque botö dicæ waodänique änäni ëñente gotabogaa. Botö ïmote edæ dicæ waocanque da godongä gotabogaa. 2 Mïnitö Gadatiabæ wayömö wacabo wayömö wacabo quëwëmïni inte Codito ingante mïni godongämæ̈ pönencabo ïnömïni inte edæ ëñencæmïnimpa, ante mönitö möni pönencabo tömämöni ïïmaï ante apæ̈nemönipa. 3 Wængonguï mönö Mæmpo tönö mönö Awënë Itota Codito godongämæ̈ pönö waadete cæda ate mïnitö gänë pönente waa quëwencæmïnimpa, ämönipa. 4 Adocä mönö Mæmpo Wængonguï ïñömö, Mïnitö pedænguipogaque wïwa cæte mïni wæwëñömö edæ abæ tawænte ponte baï botö gämæ̈nö ponte quëwëedäni, angampa. Ïninque, Wængonguï nänö angaïnö baï cæcæmïnimpa, ante cædinque mönö Awënë Itota Codito mönö ïmonte ö æncæte ante cægacäimpa. Mïni wënæ wënæ cæpämo mongæncæboimpa, ante tömengä nämä wepæ̈ pædæ godonte baï cædinque pönö ængä beyænque mönö wæætë quëwëmompa. 5 Edæ pedænguipoga ïñonte mïinguipoga bayonte edæ, Mänömaï bacæ̈impa, ante në angaingä ïnongä inte mönö Mæmpo Wængonguï ïñömö edæ cöwë ñäö apäite baï waëmö pönï ëmönongä ingänö anguënë. Mänömaï impa, ante botö, Amëë, ämopa.
Codito ingantedö ante watapæ̈ ëñengæ̈impa
6 Mïnitö ïñömö æbämë pönï cæmïni awædö. Mönö Codito waadete pönö cæcä beyænque mïnitö Wængonguï äñecä pömïnitawo. Ñöwo guiquënë në äñecä ïñongante quïmæ̈ panguïmæ̈ gomïnii. Wadäni, Quëwenguï taadö wadö ïnompa, ante tededäni ëñëninque mïnitö do Ao änewëmïni awædö. 7 Ïñæmpa wadö incæ wïï quëwenguïnö ïnompa. Wæætë edæ, Mïnitö oda cæcæmïnimpa, ante cædinque wadäni pancadäniya, Codito ingantedö ante watapæ̈ möni apæ̈nedö ante edæ, Idiquibæ̈ bacæ̈impa, ante cædäni apa ëñëwëmïnii. 8 Mönitö Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nemöni ëñëmïnitapa. Incæte mönitö adomöni incæ wadö ante apæ̈nemöni baï Wængonguï wæætë pönö pïinte apænte angä wæquïmönidö anguënë. Ayæ̈ adobaï Wængonguï anquedo incæ öönædë owodinque wææ̈ pöninque wadö ante apæ̈necä baï Wængonguï tömengä ingante wæætë godö pïinte apænte angä wæquingänö anguënë. 9 Edæ doyedë möni änïnö baï botö ñöwo wæætë adodö ante ämopa. Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nemöni ëñëninque mïnitö Ao ämïnitawo. Ïninque mänïnö ante æcämenque pönënämaï inte wadö ante apæ̈necä ëñëninque Wængonguï tömengä ingante wæætë godö pïinte apænte angä wæquingänö anguënë. 10 Botö dicæ, Mïnitö waomïnique botö ïmote Ao ancæmïnimpa, ante apæ̈nebogaa. Wængonguinque, Ao ancæcäimpa, ante apæ̈nebo aedäni. Ayæ̈, Waomïnique tocæmïnimpa, ante dicæ cæbogaa. Waomïnique tocæmïnimpa, ante cæbo inte baï edæ Codito ingante në cædömo ïnämaï incædömoimpa.
Pabodo Wængonguinque da godongä gotabopa, angampa
11 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Codito ingantedö ante watapæ̈ botö apæ̈nedö ïñömö edæ wïï waodänique näni mä pönengaïnö impa, ante ämo ëñëedäni. 12 Mänïnö ante waocanque dicæ pönö apæ̈necä ëñente æntabogaa. Waocanque dicæ odömonte apæ̈necä ëñëninque apæ̈netabogaa. Wæætë Itota Codito edonque odömonte apæ̈necä ëñëninque botö në æ̈mo inte adodö ante apæ̈nebopa. 13 Oodeobo ïnömö inte botö ïñömö edæ möni oodeocabo pönengaïnö ante wëënëñedë mänïnonque ante ëñëninque quëwengaboï aedäni. Botö mänïñedë edæ Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo ïnänite wido cæcæte ante cædinque ancaa togænte edæ nanguï pönï pämo wægadänimpa, ante do ëñëmïnipa. 14 Ayæ̈ botö tönö guëa pægaïnäni incæ nanguï ïnäni guiquënë möni oodeocabo möni ëñengaïnö ante wædænque ëñente cæyönäni botö ïñömö godömenque nanguï pönï ëñente cægaboimpa. Edæ mönitö mæ̈mæ̈idi näni odömonte angaïnö ante botö, Mönö Ao ante adodö ëñente cæte quëwengæ̈impa, ante nanguï cæbo ingaboimpa. 15 Incæte botö badä cæncadë ongöñömote Wængonguï, Botö beyæ̈ cæcæbiimpa, äninque edæ mänïñedë botö ïmote apænte ængaingä inte ñöwo botö ïmote pönö waadedinque äñecantapa. Ayæ̈ ñöwo pönï tömengä nämä nänö pönënö ante cæte todinque edæ, 16 botö ïmote pönö angantapa. Bitö oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite apæ̈nebi ëñëninque tömënäni botö Wengä ingante edonque ate baï ëwocacædänimpa, ante täno botö ïmote edonque odömongä adinque botö tömengä Wengä ingante do ëwocabo inte apæ̈nebo ëñënänitapa. Ïninque botö waocä ingante, Æbänö cæquïmoo, ante edæ änämaï intabopa. 17 Botö ïmote da godongä ate botö Codito täno nänö në da godongaïnäni ïnänite apæ̈necæte ante Eedotadëë ïñömö æidämaï intabopa. Wæætë edæ wadæ godinque botö wayömö Adabiabæ do godinque ayæ̈ ate Daämaco ïñömö ocæ̈ ëmænte gotabopa. 18 Ayæ̈ wadepo mënepoga go adodepoque ïinque go ate botö Pegodo weca mä ëñacæte ante Eedotadëë æidinque mëa Wængonguï itædë tömengä weca quëwentabopa. 19 Ayæ̈ wadäni Itota nänö në da godongaïnäni ïñönänite botö adocanque ingante mönö Awënë Itota biwï Tantiago ingante adinque wadäni ïnänite adämaï intabopa. 20 Mänömaïnö ante botö Wængonguï ayongä babæ änämaï inte näwangä ante yewæ̈mömo aedäni. 21 Mänïï gote ëñate ate botö Tidiabæ godinque godömenque Tiditiabæ gotabopa. 22 Ïninque Oodeabæ quëwente Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo mönö Codito nempo në quëwënäni ïñömö botö awinca cöwë adämaï ïnäni inte önöwënenque pönengadänimpa. 23 Tömënäni ïñömö ïïmaïnö ante önömoncaque ëñengadänimpa. “Wëënëñedë mönö ïmonte në togænte pangaingä ïñömö mönö pönente quëwenguïne ante, Mänïne ante wido cæcæ̈impa, angantawo. Ñöwo guiquënë tömengä, Wido cæquïne, ante nänö angaïne incæ adode ante edæ watapæ̈ apæ̈necä ëñënänipa,” ante tededäni ëñengadänimpa. 24 Ïninque, Pabodo ñöwo waa cæcampa, ante adinque tömënäni Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Bitö waëmö pönï ëmönömi inte në waa cæbi ïmipa, ante watapæ̈ apæ̈negadänimpa.
Itota nänö në da godongaïnäni Pabodo ingante Ao änäni
1 Ayæ̈ mänïï pö godinque ïincayæ̈ ate catodote wadepo go ate botö Bedënabee tönö Eedotadëë ïñömö adodö æidinque Tito ingante mäomöna gocantapa. 2 Wængonguï do botö ïmote apæ̈nete baï edonque odömongä adinque botö Eedotadëë ïñömö æidinque ïïmaï ante apæ̈netabopa. Botö ïñömö oodeoidi ïnämaï ïnäni weca godinque, Codito ingantedö ante cöwë watapæ̈ apæ̈nebopa, ante botö ñæ̈næ̈nänique ïnänite awëmö apæ̈nebo ëñënänitapa. Mänömaï cædinque botö, Æbänö cæboï, ante adodö adodö ante apæ̈nebo ëñëninque tömënäni pïïnämaï incædänimpa, ante cætabopa. 3 Ayæ̈, Botö tönö guëa pöningä Tito ingante adinque pancadäniya, Ïingä ïñömö Guidiego ïnongä ïñongante ämïni ëö togæncædänimpa, ante pïinte änäni incæte në änäni guiquënë, Ëö togæ̈edäni, ante änämaï ïnänitapa. 4 Ëö togængæ̈impa, ante në pïinte änäni näni wææ angaïnö ante mönitö ïñömö Codito Itota gä pe æmpote æ̈ængä beyænque abæ tawænte ee gote baï quëwëmönipa. Mänömaï ïñömonte pancadäniya, Æbänö quëwënänii, ante edæ awëmö acæte ante cædinque edæ, Mönö caipæ̈ ïmompa, ante baï babæ cædinque mönitö weca pönäni wætamönipa. Ayæ̈ edæ mönitö tömënäni näni wææ änö beyænque në cæte quëwëmöni bacæmönimpa, ante cædinque tömënäni godömenque, Cæedäni cæedäni, ante wææ änewënäni wætamönipa. 5 Incæte edæ, Mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ möni apæ̈nedö näwangä ante impa, ante mïnitö oda cædämaï incæmïnimpa, ante wææ cædinque mönitö wantæ ïñö incæ në wææ änewënäni ïnänite ëñente cædämaï intamönipa. 6 Ñæ̈næ̈näni ïnänipa, ante wadäni näni në waa adönäni ïñömö æbämë ëmönänii, ante botö ïñömö edæ wædämaï ïmopa. Edæ Wængonguï incæ waocä ingante apænte acæte ante cædinque adämaï ingampa. Mïmönoque acampa. Ïninque botö idæwaa apæ̈nebo ate ïïnäni incæ ædö cæte godömenque apæ̈nequïnäni. 7 Ïñæmpa ïïnäni incæ edæ do ëñënänitapa. Pegodo ingante mönö Awënë incæ pönö angä ate tömengä oodeoidi ïnänite mönö Awënë ingantedö ante në watapæ̈ apæ̈necä ingampa. Botö ïmote adobaï mönö Awënë incæ pönö angä ate botö wæætë oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite në apæ̈nebo ïmopa. Ïninque botö mänömaïnö ante apæ̈nebo ate në änäni ïñömö, Pegodo cæcä baï Pabodo adobaï cæcampa, ante do ëñënänitapa. 8 Pegodo oodeoidi weca gote cæyongante Wængonguï tömengä tönö godongämæ̈ cæcä baï botö guiquënë oodeoidi ïnämaï ïnäni weca edæ gote cæyömote adocä incæ botö tönö adobaï edæ godongämæ̈ cæcampa, ante do ëñënänitapa. 9 Tantiago, Pegodo, Wäö ïñömö në tæ̈ï ëmönäni ïnänipa, ante adinque wadäni, Gönönïwæ̈ onguitanca baï ïnänipa, ante apæ̈nedänipa. Ïninque botö apæ̈nebo ëñëninque mänïnäni, Onguitancaidi, näni änäni ïñömö edæ, Pabodo ingante Wængonguï mänömaï pönö waadete cæcampa, ante adinque botö ïmote ayæ̈ Bedënabee ingante, Mönitö tönïñamïna ïmïnapa, ante tömëmæ̈ ïnö pædæ pompote bæi ongompodänitapa. Ayæ̈, Mönitö oodeoidi weca gote apæ̈neyömöni mïnitö wæætë oodeoidi ïnämaï ïnäni weca gote apæ̈necæmïnimpa, ante godongämæ̈ Ao änänitapa. 10 Ayæ̈, Mïnitö në ömaadäni inte wædäni ïnänite ante cöwë pönëninque waa cæcæmïnimpa, äninque mäninque ante wææ änänitapa. Mänïnö näni änïnö incæ botö cöwë pönëninque edæ nanguï cæïnente wæbo intabopa.
Pegodo ingante Pabodo angä wæcampa
11 Ayæ̈ Pegodo Antioquiya ïñömö pöninque wïï nö cæcä adinque botö tömengä awinca waa adinque, Bitö pante wæquinque wënæ wënæ cæbi ïmipa, ämo wæcantapa. 12 Ïïmaï edæ Pegodo cæcä ïnongäimpa. Tæcæ Antioquiya pöninque tömengä oodeoidi ïnämaï ïnäni weca wæætë wæætë pö guii pö guii ongöninque godongämæ̈ cæ̈nongäimpa. Incæte Tantiago nänö da pönönïnäni pönäni ate Pegodo ïñömö edæ, Mönö ëö togængæ̈impa, ante në änönäni pïïnäni wæcæ wæ, ante guïñënongä inte edæ oodeoidi ïnämaï ïnäni weca ñöwo cæ̈nämaï inte edæ gomonga gote cæ̈nongäimpa. 13 Mänömaï wadonque cædingä inte ñöwo wadonque cæyongante tömengä tönö oodeoidi tömänäni wadonque cædïnäni inte edæ ñöwo wæætë wadonque cædänipa, ante adinque Bedënabee incæ oda cæte wapiticæ̈ cæcantapa. 14 Ïninque edæ Codito ingantedö ante watapæ̈ mönö ëñënö nö pönï ï incæte tömënäni nö cædämaï inte wapiticæ̈ cædänipa, ante adinque botö tömänäni ayönäni edæ Pegodo ingante ïïmaï ante ämo wæcantapa. “Bitö ïñömö oodeobi ïnömi inte edæ oodeo ïnämaï ïnäni baï ñimpo cæte quëwëninque edæ wïï oodeoidi näni wææ angaïnö ante ëñente quëwëmipa. Incæte bitö, Oodeo ïnämaï ïnäni incæ oodeoidi näni wææ angaïnö ante ëñente quëwencædänimpa, ante quïmæ̈ wææ änewëmii,” ämo wæcantapa.
Mönö pönënö beyænque mönö tömämö quëwëmompa
15 Oodeoidi ïnämaï ïnäni näni ëñënämaï quëwencabo baï ïnämaï ïmöni inte mönitö ïñömö edæ oodeomöni në ëñagaïmöni ïmönipa. 16 Incæte edæ ïïmaï ante do ëñëmönipa. Ïïmaï cæedäni, ante Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente cæcä beyænque waocä dicæ Wængonguï ayongä edæ nö cæcä baquingää. Wæætë Itota Codito ingante wede nänö pönënö beyænque waocä nö cæcä bacampa, ante mönitö do ëñëmönipa. Ïninque, Waocä æcämenque incæ mänïnö Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante tömengä nänö ëñente cædö beyænque edæ nö cæcä badämaï incæcäimpa, ante do ëñëmöni inte mönitö adobaï, Ædö cæte mänïnö beyænque nö cæmöni baquïmönii, ante ëñëmönipa. Wæætë, Codito ingante möni wede pönënö beyænque nö cæmöni bacæte ante mönitö adobaï tömengä ingante wede pönëmönipa. 17 Ïninque mönitö oodeoidi ïmöni ïñömö, Mönö Codito nempo quëwëninque Wængonguï ayongä mönö nö cæmö bacæ̈impa, ante cæmönipa. Mänömaïnö ante cædinque mönitö në wënæ wënæ cæmöni inte wæmöni incæte dicæ Codito angä beyæ̈ wënæ wënæ cætamöniyaa. 18 Mänïnö Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente cæte quëwengæ̈impa, ante botö pönengaïnö ante do wido cægaboimpa. Mänömaïnö ante botö pönengaïnö ante në wido cægaïmo inte botö ædö cæte wæætë adodö ænte baï cædinque, Mänïnö ante ëñente mönö quëwengæ̈impa, ante anguïmoo. Mänömaïnö ante ämo inte baï botö Wængonguï nänö wææ angaïnö ante edæ në ëñënämaï ïmo bacædömoimpa. 19 Edæ, Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ædö cæte tömänö ante ëñente cæquïmoo, ante botö wædö beyænque në wæ̈wocaïmo bagaboimpa. Ïninque botö në wæ̈wocagaïmo ïnömo inte mänïne ante ëñente cæcæte ante quïnante wæquïmoo. Wæætë edæ Wængonguï beyænque ante botö quëwenguinque ïmopa. 20 Mönö Codito ingante awäa timpodäni wæ̈ñongante botö tömengä tönö godongämæ̈ wænte baï bagaboimpa. Ïninque botö baonga ëñate quëwëmo incæte botö wïï tömëmo quëwenguïmämo ëwocate quëwëmopa. Wæætë Codito nänö quëwenguïmämo ëwocate quëwëmopa. Ïninque adocä Codito Wængonguï Wengä botö ïmote waadete pönëninque nämä tömengä wepæ̈ ante, Wængonguï quï, ante botö beyæ̈ pædæ godongä adinque botö baö ëñate quëwëninque tömengä ingante wede pönëninque quëwëmopa. 21 Ïninque, Ïïmaï cæedäni, ante Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente cædinque mänömaïnö cæmö beyænque ñä mënongate nö entawëmö bamö baï mönö Codito önonque pönï wæncægacäimpa. Mänömaï beyæ̈ Wængonguï nänö pönö waadete cægaïnö ante botö Ao ante ö æ̈ninque cöwë wido cædämaï ïmopa.
Mönö pönënö beyænque mönö quëwengæ̈impa, ante
1 Gadataidi önonque pönï mïni cæcabo ïnömïni inte ëñëedäni. Æcänö wadö ante apæ̈necä ëñëninque mïnitö dowænte baï önonque tedewëmïnipa. Ïñæmpa botö doyedë, Itota ingante æbänö awäa timpodäni wængacäï, ante botö edonque pönï odömonte apæ̈nebo ëñëninque mïnitö önöwënenque ante baï do pönëmïnitapa. 2 Adodeque ämo ate apæ̈nemïni ëñëmoedäni. Mïnitö Wængonguï Önöwoca ingante æbänö cæte æ̈mïnii. Möitee wodi wææ nänö angaïnö ante ëñente mïni cædö beyæ̈ mïnitö tömengä ingante æ̈mïnitawogaa. Wæætë edæ mönitö apæ̈nemöni ëñëninque wede pönëmïni inte æ̈mïnitawo. 3 Ïñæmpa mïmö ömædë ïmïni inte ëñënämaï incædö. Mïnitö wëënëñedë mä pönï pönëninque Wængonguï Önöwoca tönö në cægaïmïni inte ñöwo wæætë edæ ömæwocamïni inte baï edæ baonga ëñadinque nämanque cædinque ïinque cæmïnii. 4 Wængonguï nanguï pönï pönö cæcä caate wædinque mïnitö önonque beyæ̈ caate wæmïnitawo. Tömengä dicæ önonquedö ante cæcæte ante pönö cæcä wæmïniyaa. 5 Wængonguï tömengä Önöwoca ingante da pönöninque mïnitö weca bamönengæ̈ pönï cæcampa. Quïnante mänömaï cæcää. Edæ, Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente mïni cædö beyæ̈ ante dicæ cæcäa. Wæætë mönitö apæ̈nemöni mïni ëñente pönënö beyæ̈ Wængonguï tömengä Önöwoca ingante da pönöninque mïnitö weca bamönengæ̈ pönï pönö cæcä æ̈mïnipa. 6 Wængonguï apæ̈necä ëñëninque Abadäö wodi, Nöingä ante apæ̈necampa, ante wede pönengacäimpa. Ïninque tömengä wede nänö pönënö beyænque Wængonguï, Botö ayömo Abadäö ïñömö në nö cæte quëwënongä ingampa, angacäimpa, ante yewæ̈mongatimpa. 7 Mänömaïnö ante adinque mïnitö ïïmaï ante ëñëedäni. Mönö në wede pönëmö ïñömö Abadäö wodi pæ̈ïmö baï adomö ïmompa, ante ëñente pönëedäni. 8 Wængonguï, Oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ wede näni pönënö beyænque botö ayömo edæ në nö cæte quëwënäni bacædänimpa, ante badoncæcäimpa, ante dodäni edonque adinque Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongadänimpa. Ayæ̈ Abadäö wodi ingante apæ̈nedinque tömengä, “Botö bitö ïmite pönö waa pönï cæbo æ̈mi ïninque bitö beyænque wadäni näni cabo wadäni näni cabo tömancabodäniya edæ watapæ̈ quëwenguïnänidö anguënë,” ante apæ̈negacäimpa. Mänömaï impa, ante yewæ̈möninque dodäni wëënëñedë pönï Wængonguï waa pönï nänö cæquïnö ante yewæ̈mongadänimpa. 9 Abadäö wodi cöwë ædæmö cæte pönengaingä ïñongante Wængonguï pönö waa pönï cægacäimpa. Mönö në wede pönëmö ïñömonte tömengä adobaï pönö waa pönï cæcä æ̈ninque mönö ïñömö edæ Abadäö wodi tönö godongämæ̈ watapæ̈ quëwëmö ïmönö anguënë. 10 Wæætë edæ, “Wææ ante botö yewæ̈mongainta adinque æcänö tömänö ante dicæ cæcää tömengä ïñömö Wængonguï pïinte angä wæ̈wocaingä ingänö anguënë,” ante Möitee wodi incæ do yewæ̈mongacäimpa. Ïninque Wængonguï edæ nänö wææ angaïnö ante waodäni, Botö ëñente cædö beyænque quëwencæboimpa, ante në änewënäni incæ wïï eyepæ̈ ëñente cædäni ïnönäni inte tömënäni tömänäni ïnänite Wængonguï pïinte angä wæ̈wocaïnäni ïnänidö anguënë. 11 Ayæ̈ wacä Wængonguï beyæ̈ yewæ̈möninque, “Në nö cæte quëwënongä incæ tömengä nänö wede pönënö beyænque quëwencæcäimpa,” angacäimpa. Ïninque ïïmaï ante mönö edonque ëñengæ̈impa. Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente cæte beyænque waocä dicæ Wængonguï ayongä në nö cæcä badinque quëwenguingää. 12 Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñente quëwengæ̈impa, ante në cædönäni ïñömö tömënäni dicæ näni wede pönënö beyæ̈ quëwënäniyaa. Wæætë, “Mänïnö ante në ëñente cæcä ïñömö tömengä nänö ëñente cædö beyænque quëwencæcäimpa,” ante Möitee wodi nänö yewæ̈monte angaïnö baï impa. 13 Ayæ̈ adobaï, “Æcänö ingante awäa wodoncædäni a ongöna tömengä ingante Wængonguï pïingä wæ̈wocaingä ingänö anguënë,” ante Möitee wodi yewæ̈mongacäimpa. Ïninque Wængonguï nänö wææ angaïnö ante wïï eyepæ̈ ëñente cæmö beyæ̈ mönö wæ̈wocaïmö inte wæyömonte mönö Codito ïñömö, Abæ tawænte gote baï quëwencæmïnimpa, ante cædinque mönö beyæ̈ wæætë wæ̈wocaingä badinque edæ awäa wæ̈ninque a ongongacäimpa. 14 Abadäö wodi ingante Wængonguï waa pönï pönö cægacäimpa. Ayæ̈, mïnitö oodeoidi ïnämaï ïñömïnite Itota Codito pönö cæcä beyænque Abadäö tönö godongämæ̈ watapæ̈ quëwencæmïnimpa, ante Wængonguï adobaï pönö waa cæcampa. Mänömaï bacæ̈impa, ante cædinque Codito tömämö ïmonte, Mïnitö wede pönëninque botö Önöwoca ingante ænte ëwocacæmïnimpa, ante cædinque mönö ïmonte æncæte ante nämä wepæ̈ godonte ængä beyænque quëwëmompa.
Wængonguï täno, Cæquïmo, aninque ayæ̈ ate wææ angacäimpa
15 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Botö, Waomö mönö cæï baï Wængonguï mönö beyæ̈ wodo adobaï cæcampa, ante odömoncæte ante ïïmaï ante yewæ̈mömo aedäni. Waoda, Möna guëa cæcaya ïmönapa, ante Ao äna ate adocanque inte ædö cæte wadö ante cæquënengää. Ayæ̈, Mönö godömenque cæcæ̈impa, ante waocä adocanque inte ædö cæte edæ ante cæquënengää. Ñöwo edæ ämo ëñëedäni. Wængonguï, Mönö godongämæ̈ cæcabo bacæ̈impa, ante botö pönö cæcæboimpa, angä ëñëninque mönö Ao ante cæquënënö ïñömö edæ wodo adobaï impa. 16 Mæ̈mæ̈ Abadäö wodi ingante apæ̈nedinque Wængonguï, Bitö Pæ̈ingä ingante botö cöwë pönö waa cæcæboimpa, angacäimpa. Mänömaï äninque tömengä Abadäö wodi ingante, “Bitö pæ̈ïnäni,” ante änämaï ingacäimpa. Wæætë, “Bitö Pæ̈ingä ingante pönö cæcæboimpa,” äninque Abadäö wodi Pæ̈ingä adocanque Codito ingante ante pönëninque angacäimpa. 17 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque botö ïïmaïnö ante odömoncæte ante apæ̈netabopa. Abadäö wodi ingante Wængonguï, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, ante wëënëñedë cægacäimpa. Ayæ̈ wantæpiyæ̈ coatodo tiento todëinta wadepo go ate Möitee wodi ingante apæ̈nedinque adocä, Ïïmaï cæedäni, ante pönö wææ änongäimpa. Ïninque Wængonguï wantæpiyæ̈ ate wææ äninque do nänö angaïne ante wëä godönämaï ingacäimpa. Edæ, Cöwë pönö cæcæboimpa, ante doyedë në angaingä inte tömengä ñöwo wææ äninque mänïne ante dicæ wëä godongantawogaa. 18 Möitee wodi nänö wææ angaïnö ëñente cæmö beyænque mönö ænguënencoo do æ̈mö baï Wængonguï, Cöwë pönö cæcæboimpa, ante önonque ancægacäimpa. Incæte Wængonguï pönö waadete cædinque mæ̈mæ̈ Abadäö wodi ingante apæ̈nedinque, Cöwë pönömo æncæmïnimpa, ante nänö angaïnö baï cædinque do cægacäimpa. 19 Ïninque, Cöwë pönömo æ̈edäni, ante në angaingä inte Wængonguï quïnante ñöwo wæætë, Ïïmaï cæedäni, ante wææ angacäï. Ïñæmpa tömengä, Mïnitö botö änö ante ëñënämaï cædinque wënæ wënæ mïni cædïnö edonque bacæ̈impa, ante odömoncæte ante wææ angacäimpa. Mänömaï cædinque tömengä, Abadäö wodi Pæ̈ingä botö në angaingä incæ tömengä nänö ponganca mïnitö ëñente cædinque quëwencæmïnimpa, ante wææ angacäimpa. Mänïne nänö wææ angaïne ëñente cæcædänimpa, ante Wængonguï tömengä anquedoidi ïnänite da pönongä pöninque tömënäni Möitee wodi ingante mämö odömönäni agacäimpa. Tömengä ïñömö tæcæguedë ongonte baï në anguingä badinque Wængonguï nänö angaïne ante idægoidi ïnänite wæætë angä ëñengadänimpa. 20 Ñöwo apæ̈nebo ëñëedäni. Adocanque eyepæ̈ cæcä adinque tömengä beyæ̈ ancæte ante wacä tæcæguedë ongönämaï ïmaingampa. Wængonguï ïñömö, Cöwë pönö cæcæboimpa, në angaingä inte adocanque incæ eyepæ̈ cædongä ingampa.
Ïïmaï cæedäni, ante quïnante angacäï, ante
21 Ïninque Wængonguï, Cöwë pönö cæcæboimpa, ante në angaingä inte wantæpiyæ̈ ate, Ïïmaï cæedäni, ante wææ äninque tömengä doyedë nänö angaïne dicæ wëä godongantawogaa. Edæ tömengä mönö ïmonte apæ̈nedinque, Botö wææ angaïnö beyæ̈ quëwencæmïnimpa, ante mänïne pönongä ænte quëwëmö baï mänïne beyænque edæ në nö quëwëmö bacædömöimpa. Wæætë edæ wïï mänömaï impa. Wængonguï, Cöwë pönö cæcæboimpa, angä ëñëninque mönö quëwenguinque edæ në nö cæmö bamompa. 22 Ïninque Wængonguï, Cöwë pönömo æncædänimpa, ante në angaingä inte ïïmaï ante cæcampa. Botö angaincoo ante Itota Codito ingante në pönënäni ïnänite da pönömo ate tömënäni wede näni pönënö beyænque ænte ëwocacædänimpa, ante ïïmaï cæcampa. Tömengä mönö inguipoga tömäo quëwëmö mönö wënæ wënæ cædïmämo adinque mönö ïmonte pönö tee mönete baï cæcä ongömompa. Mänömaï pönö cæcä ongongaïmö ïñömonte Wængonguï mönö wede pönencabo adomonque ïñömonte tömengä nänö angaincoo ante pönongä ænte ëwocamompa. Wængonguï, Mänömaï cæbopa, ante apæ̈necä ëñëninque yewæ̈mongadänimpa. 23 Doyedë ïñömö mönö, Möitee wodi nänö wææ angaïnö tömänö ante mönö ædö cæte eyepæ̈ cæquïï, ante tee mönete baï wægamöimpa. Edæ Itota Codito mönö në wede pönënongä edonque pönï nänö ponte a ongonganca mönö tee mönete baï wægamöimpa. 24 Ïninque, Mïnitö Codito ingante wede pönëninque në nö cæmïni bacæmïnimpa, ante cædinque Wængonguï Codito gämæ̈nö töö æ̈mænte baï cædinque wææ angacäimpa. Mänömaï ï ïninque tömengä nänö wææ angaïnö beyænque mönö wapiticæ̈ godämaï inte Codito gämæ̈nö pongamöimpa. 25 Ayæ̈ ñöwo ïñömö, Mönö në wede pönënongä do pongäimpa, ante adinque Wængonguï ñöwo wæætë wææ änämaï ingampa. 26 Mïnitö Itota Codito ingante wede pönëmïni inte tömämïni Wængonguï wëñæ̈mïni ïmïnipa. 27 Edæ tömämïni mönö Codito tönö godongämæ̈ guiite baï æpæ̈në guiidinque tömengä nänö ëwocadö adodö ëwocadinque tömengä nempo quëwëmïnipa. 28 Tömengä nempo adocabomö ïnömö inte mönö adocanque ingantedö ante apæ̈nedinque, Oodeocä ingampa, ante änämaï ingæ̈impa. Ayæ̈ wacä ingantedö ante adobaï, Guidiego ingampa, ante änämaï ingæ̈impa. Ayæ̈, Waocä nänö në ö æ̈ningä inte awënë beyænque cæte në quëwengä ingampa, ante mönö änämaï ingæ̈impa. Wacä ingantedö ante, Abæ tawænte gocä ingampa, ante mönö änämaï ingæ̈impa. Ayæ̈ adocanque ingantedö ante, Onguïñængä ingampa, ante mönö änämaï inte wacä ingantedö ante adobaï edæ, Onquiyængä ingampa, ante änämaï ingæ̈impa. Ïñæmpa Codito Itota nempo quëwëninque adocabomö ïmompa. 29 Ayæ̈ mïnitö ïñömö Codito nempo quëwëmïni inte mæ̈mæ̈ Abadäö wodi pæ̈ïmïni baï ïmïnipa. Ïninque Wængonguï nänö, Cöwë pönömo æncæmïnimpa, ante nänö angaincoo ante mïnitö në ænguïmïni ïmïnipa.
1 Mänïnö ante yewæ̈möninque botö, Waodäni æbänö cædänii, ante odömöninque ïïmaï ante apæ̈necæte ante yewæ̈mömopa. Wæmpocä wængä ate tömengä wengä ïñömö wæmpocä nänö ëadincoo në ænguingä ingampa. Ïninque wæmpocä ayæ̈ mïingä quëwengäñedë mänincoo tömancoo do ænte baï tömengä wengä në ëacä ingampa. Incæte tömengä wengä tömancoo në ëacä incæ edæ tömengä wëñængäñedë guiquënë wæmpocä beyænque cæte në quëwengä baï ïnongä ingampa. 2 Ïninque wæmpocä do äninque, Ïïönæ ïinque bayonte botö wengä do picængä badinque nämä në angä bacæcäimpa, ante nänö angaïönæ ïinque baganca në aadäni ïnänite wæmpocä angä ëñëninque tömënäni wæætë wëñængä ingante wææ aadänipa. Ayæ̈, Wëñængä nänö manguincoo ante æbänö cæquïï, ante në aadänique änäni ëñente wëñængä incæ cæcampa. 3 Mönö ïñömö doyedë mäningä wëñængä baï adobaï picæ̈mö ïnämaï mönö ingaïñedë inguipogaque näni wææ angaïnonque ante ëñente cægamöimpa. Waocä beyænque cæte në quëwengä baï mönö adobaï inguipogaque näni wææ angaïnonque ante ëñencæte ante cædinque mänïnö beyænque cæte në quëwëmö baï inte wægamöimpa. 4 Incæte Mæmpo Wængonguï ïñömö, Ïïönæ da pönömo poncæcäimpa, ante doyedë nänö angaïönæ ïinque bayonte tömengä Wengä ingante da pönongä pongacäimpa. Ïingä Wëñængä ingante onquiyængä mangä ëñadinque tömengä Wængonguï nänö wææ angaïnö ante në ëñente cæquënengä nänö baquinque pægacäimpa. 5 Ïninque mönö Möitee wodi nänö wææ angaïnö beyæ̈ tee mönete baï wæyömonte adocä Wængonguï Wengä incæ, Mïnitö abæ tawænte baï picæ̈mïni badinque näwä wëmïni bate quëwencæmïnimpa, ante mönö ïmonte ængä beyænque mönö abæ tawænte baï quëwëmompa. 6 Mæmpo Wængonguï ïñömö, Mïnitö näwä wëmïni ïmïni beyæ̈, ante tömengä Wengä Önöwoca ingante mönonga da pönongantapa. Ïninque tömengä Önöwoca ïñömö, “Mæmpo, botö Wæmpo,” ante në apæ̈necä ïnongä inte mönö mïmönë owodinque adodö ante mönö beyæ̈ apæ̈necampa. 7 Ïninque bitö ïñömö bitö ïmite në wææ angaingä beyænque idæwaa cæte quëwengaïmi inte ñöwo abæ tawænte baï æ̈mæ̈wo pædïmi inte näwä wëmi ïnömi ïmipa. Ayæ̈ näwä wëmi ïñömite Wængonguï pönö cæcä ate bitö tömengä nänö ëagaincoo ante në ænguïmi babipa.
Në pönëmïni æbämë cæte quëwëmïni, ante wæcampa
8 Wængonguïidi ïnämaï ïñönänite wadäni ïñömö, Wængonguïidi ïnänipa, ante babæ apæ̈nedänipa. Mïnitö wëënëñedë Wængonguï ingante mïni adämaï ïñedë, Wængonguïidi, ante tömënäni babæ ante näni në änönäni beyænque cæte në quëwëmïni inte ñæ̈ cæyænte baï wægamïnimpa. 9 Ñöwo ïñömö mïnitö Wængonguï ingante ate baï në pönëmïni ïmïni inte ædö cæte wapiticæ̈ ante ëñëmïnii. Æ wadö ante godömenque ämo. Wængonguï incæ mïnitö ïmïnite do ate pönengaingä ingä incæte mïnitö ædö cæte inguipogaque quëwënäni näni önonquedö ante wææ angaïnö ante ëñente quëwëmïnii. Ïñæmpa, Mänïne näni wææ angaïnö ante wæætë ëñengæ̈impa, äninque mïni ñä cæpote wæquinque ämïni awædö. 10 Edæ Wængonguï änämaï ïñongante mïnitö mä pönëninque, Wængonguï beyæ̈, ante mönö ïïönæ cædämaï inte ongöninque æ̈æ̈mæ̈ cæte becæ̈impa, änewëmïnipa. Ayæ̈, Ïï apäicä ïñonte adobaï, ïintedæ̈ ïñonte adobaï, ïïnepo ïñonte adobaï, Wængonguï beyæ̈, ante mönö cædämaï inte æ̈æ̈mæ̈ cæte becæ̈impa, ante önonque pönï ante cæmïnipa töö. 11 Ïninque, Mïnitö ëñënämaï inte mïni wæquinque cæmïnipa, ante adinque botö mïnitö beyæ̈ ante guïñente wæbopa. Botö pönö nanguï cæbo incæte edæ önonque wabänö cægaboimpa, ante wæbopa. 12 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Botö wëënëñedë mïnitö baï Möitee wodi nänö wææ angaïnö në cæbo baï inte wæbo amïnitawo. Wæætë botö në wææ angaingä ingante idæwaa ëñente cædinque abæ tawænte gobo baï mïnitö adobaï cæmïni waa tobaïmopa. Mïnitö dicæ botö ïmote wënæ wënæ cæmïnitawogaa. 13 Wëënëñedë wënæ wënæ mänïmo inte botö mänömaï beyæ̈ mïnitö weca pöninque mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nedinque mä apæ̈nebo ëñëmïnitapa. 14 Ïninque mänömaï wënæ wënæ bate pömo ate wædïmïni incæte mïnitö guïñëñate wædämaï inte towæ tänongadämaï ïmïnitapa. Wæætë edæ botö ïmote adinque mïnitö, Wængonguï anquedo ingampa, ante pönente baï cædinque watapæ̈ todinque, Pöe, ämïnitapa. Ayæ̈ edæ, Itota Codito ingampa, ante pönente baï cædinque, Pöe, ämïnitapa. 15 Mïnitö mänïñedë watapæ̈ mïni todïnö baï ñöwo guiquënë quïmæ̈ todämaï ïmïnii. Mïnitö mänïñedë edæ eyepæ̈ inte baï nämä awinca o togæ̈möninque botö ïmo pönö mïne tïmoncædömïnimpa, ante pönëninque apæ̈nebopa. 16 Ïñæmpa mïnitö ïmïnite näwangä apæ̈nebo beyænque mïnitö ñöwo wæætë botö ïmote pïinte bamïnitawo. 17 Wadäni ïñömö, Mönitö gämæ̈nö ponte ëñëedäni, ante nanguï cædäni ïñömö mïnitö ïmïnite wënæ wënæ cæcæte ante änewënänipa. Tömënäni ïñömö, Pabodoidi ïnänite ëñënämaï inte mïnitö wæætë mönitö tönö godongämæ̈ cædinque mönitö cæïnënonque ante ämöni ëñëninque cæcæmïnimpa, ante babæ cædänipa. 18 Wacä nänö cæïnënö ante godongämæ̈ cæmïni cöwë waa ïmaimpa. Näwangä impa. Incæte tömengä nänö waa cæquënënonque ante cæcä adinque mïnitö, Mänïnonque edæ cæcæ̈impa, ante nanguï cæquënëmïni ïmïnipa. Ayæ̈ edæ botö mïnitö weca quëwëmoyedë cæmïni baï mïnitö botö dæ ämo ïñedë cöwë adobaï cæmïni waa ïmaimpa. 19 Botö wëmïni ëñëedäni. Yædëmadä inte nantate wædä baï botö ïñömö wæætë nantate wædinque edæ, Mïnitö mïmönë Codito ingante ædæmö entawencæmïnimpa, ante nanguï pönï cædinque wæbopa. 20 Edæ, Mïnitö æbämë cæmïnii, ante ëñënämaï ïmo inte botö mïnitö weca pöninque wïï gobæ tedete botö änö baï tededinque wæætë wadö baï tedecæte ante pöïnente nanguï wæbopa.
Tada wodi tönö tömënä ïnante në cægaingä Agada
21 Mïnitö, Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante mönö ëñengæ̈impa, ante në ämïni inte apæ̈nemïni ëñëmoedäni. Mïnitö wææ ante tömengä nänö yewæ̈mongainta incæ adämaï inte ëñënämaï ïmïnitawo. 22 Ïïmaï ante yewæ̈mongatimpa. Abadäö wodi ïñömö wëñæ̈na onguïñæ̈na mënaa ïnate tapæ̈igacäimpa. Adocanque guiquënë nänöogængä beyænque në cæte quëwengä wëñængä ïñongä wacä guiquënë näwä nänöogængä wëñængä ingacäimpa. 23 Në cæte quëwengä wëñængä guiquënë cöwë mönö ëñadö baï adobaï önonque ëñagacäimpa. Näwä nänöogængä wëñængä guiquënë Wængonguï, Cöwë pönömo æncæbiimpa, ante nänö änïnö beyænque ëñagacäimpa. 24 Wængonguï ïñömö, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, ante mempoga apæ̈negacäimpa. Ïninque, Wængonguï mënea nänö apæ̈negaïnö æbänö ïneï, ante ëñencæte ante mönö mänïna onquiyæ̈na ïnate adinque pönengæ̈impa. Wængonguï ïñömö adopoque apæ̈necæte ante Tïnaiquidi wæænte ongöninque wææ angacäimpa. Mänïneque tömengä nänö wææ angaïneque ante në ëñente cædäni ïñömö Agada wodi wënäni mänïne beyænque në cæte quëwënäni baï näni baquinque ëñadänipa. 25 Mäningä Agada tömengä näni wencabo ïñömö wacä ingante në cædönäni inte cæ̈ningä ñä cæyænte baï inte wægadänipa. Ïninque Adabiabæ ongonquidi Tïnaiquidi ongöninque Wængonguï wææ angä ate mönö ïñömö Agada baï wacä ingante në cæmö bagamöimpa. Edæ Agada wodi näni wencabo wacä beyænque në cæte quëwënäni inte näni wægaïnö baï ñöwo Eedotadëë quëwënäni adobaï wacä beyænque në cæte quëwënäni baï ïnönäni inte wæwente quëwënänipa. 26 Eedotadëë inguipoga ongöñömö baï mönö öönædë æite Eedotadëë baï ïñömö ongongæ̈impa. Mänïñömö Eedotadëë näni äñömö mönö badä Tada wodi baï impa. Tada ïñömö wïï wacä ingante në cæcä baï ïñönante mönö tömënä wëmö baï ïmompa. 27 Edæ ïïmaï ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongatimpa, “Bitö owæntabi ëñëmi. Wëñæ̈ mänämaï ïnïmi inte bitö, Ïincayæ̈ ate mancæboimpa, ante watapæ̈ tocæbiimpa. Bitö wëñæ̈ nantadämaï ïnïmi inte, Botö ïincayæ̈ ate toquinque impa, ante yedæ ancæbiimpa. Edæ nänöogængä ëmö cæte gocä ate adocanque inte wëñæ̈ mänämaï ïñongante,Wængonguï, Botö pönömo æncæbiimpa, angä ëñengä inte owæmpocä ïñömö godömenque nanguï wëñæ̈näni ïnänite mäñongä nänöogængä ëacä guiquënë wëñæ̈näni wædænque mancæcäimpa,” ante yewæ̈mongatimpa. 28 Botö tönïñamïni, ëñëedäni. Wængonguï, Bitö wëñængä cöwë pönömo æncæbiimpa, ante nänö angaïnö beyænque Itæca wodi ëñagacäimpa. Wængonguï, Cöwë cæcæboimpa, ante mïnitö ïmïnite adobaï angä beyænque mïnitö mempoga ëñadinque tömengä wëmïni bagamïnimpa. 29 Mänïñedë ïñömö Wængonguï Önöwoca beyænque ëñacä ïñongante Itæca ingante önonque në ëñagaingä Itïmäedo guiquënë pïinte cægacäimpa. Mänömaï nänö pïinte cægaï baï inguipogaque quëwënäni Wængonguï wënäni ïnänite ñöwo adobaï cædänipa. 30 Ïninque Wængonguï æbänö angä ëñente yewæ̈mongadänii. Ïïmaï impa. “Näwä nänöogængä wëñængä mæmpocä ëadincoo æ̈ñongä nänöogængä beyænque cæte në quëwengä wëñængä wæætë æ̈nämaï incæcäimpa. Ïninque në cæte quëwengä näna wencaya ïnate mönö wido cæcæ̈impa.” Ante yewæ̈mongatimpa. 31 Ïninque botö tönïñamïni ëñëedäni. Mönö ïñömö näwä nänöogæ̈nä wëñæ̈mö baï ïnömö inte mönö nänöogæ̈nä beyænque në cæte quëwengä wëñæ̈mö baï wïï ïnömö ïmompa, ante ämo ëñëedäni.
Abæ tawænte baï mönö quëwënö ante
1 Mönö ïïne Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente në cæmö inte ñä cæyænte baï wæyömonte Codito, Abæ tawænte baï inte quëwencæmïnimpa, ante pönö ö ænte ñimpo cæcä beyænque mönö abæ tawænte gote baï ee quëwëmö ïmompa. Ïninque mïnitö ïñömö në abæ tawænte gogaïmïni inte tæ̈ï ongöninque edæ wæætë mänïne beyænque ñä cæyænte baï badämaï ïedäni. 2 Ïñänäni, botö Pabodobo apæ̈nebo ëñenguënë quëwëmïnii. Mïnitö, Mönö ëö togæ̈ïmö inte quëwengæ̈impa, ante cæmïni ïninque ædö cæte Codito ængä beyænque quëwenguënëmïnii. Ïñæmpa mänömaï cæmïni ïninque Codito mïnitö beyæ̈ ædö cæte pönö cæquingää. 3 Bitö, Botö ëö togæ̈ïmo inte quëwencæboimpa, ante cæbitawo. Edæ botö bitö ïmite ïïmaï ante apæ̈nebo ëñëe. Bitö quëwencæte ante cædinque ëö togæ̈ïmi babi ïninque Möitee wodi nänö wææ angaïnö tömänö ante bitö ëñente cæte quëwenguënëmi babaïmipa töö. 4 Pancamïniya, Nö cæmö mönö baquinque Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente cæcæ̈impa, ante ämïnitawo. Ïñæmpa mänömaï ante në ämïni inte mïnitö mönö Codito ingante do pango cæte baï cæmïnipa töö. Edæ pango cæte nänënë goyömïnite tömengä ædö cæte pönö waadete cæquingää. 5 Mönitö guiquënë, Wængonguï ayongä mönö në nö entawëmö bacæmöimpa, ante nanguï pönï æ̈ïnente wänö cöñömönite Wængonguï Önöwoca pönö apæ̈necä ëñëninque mönitö, Mönö në nö entawëmö badinque watapæ̈ bacæ̈impa, ante wede pönëmönipa. 6 Edæ Codito Itota nempo quëwëninque ëö togæ̈ïmö ïmö incæ bagæ̈mö ïmö incæ tömämö adobaï önömonque ïnömö ïmompa. Wæætë edæ Codito ingante wede pönëninque në waadete pönëmö ïñömö mänïnö mönö pönënö beyænque waa pönï entawëmompa. 7 Mïnitö guiquënë wëënëñedë godongämæ̈ pogodo gote baï nanguï cædinque waa cæmïnitapa. Edæ ñöwo guiquënë mïnitö waa pönï pogodo gote baï cæyömïni æcämë wææ äna ëñënïmïni inte wæætë Wængonguï nö ante nänö apæ̈negaïnö ante ëñënämaï cæmïnitawo. 8 Wængonguï mïnitö ïmïnite në aa pegaingä inte tömengä ïñömö edæ, Ëñënämaï cæedäni, ante dicæ wææ angantawogaa. 9 Edæ, “Yedæ æmpocæ̈impa, ante cædinque guiyä pönï da wente ate päö cæquïmo tömäo guipæ̈ñö päö yedæ æmpopa,” ante pönëninque ïïmaï ante ëñengæ̈impa. Adocanque wapiticæ̈ wææ angä ëñëninque nanguï ïnäni wæætë oda cæte wæcædänimpa. 10 Mönö Awënë nempo mönö quëwencabo ïmompa, ante pönëninque botö, Mïnitö botö pönënö baï pönëmïni inte wïï wapiticæ̈ ante pönenguïmïni ïmïnipa, ante pönëmopa. Wæætë edæ æcämenque mïnitö ïmïnite wapiticæ̈ ante wææ angää, ante adinque Wængonguï në apænte angä ingante cöwë godö pangä wæcæcäimpa. 11 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Botö Itota awäa wængacäimpa, ante apæ̈nebo ëñëninque, Ëö togæ̈ïmïni baedäni, ante në änäni ïñömö botö ïmote cöwë pïïninque pänäni wæbo aedäni. Incæte botö tömënäni näni änö baï, Ëö togæ̈ïmïni baedäni, ante ämo baï tömënäni botö ïmote wïï bæi ongöninque pancædönänimpa. Edæ mänömaïnö ämo baï tömënäni wæætë pïïnämaï ïnäni inte, Pabodo Itota nänö wængaïwæ̈ ante apæ̈necä awædö, ante tee tëwate baï oda cædämaï incædönänimpa. 12 Mïnitö ïmïnite në wapiticæ̈ ante wææ änäni ïñömö nämä wido togænte baï cædinque nämä ta ñænte Codito ingante në pönëmïni weca pönämaï ïnäni inte waa ïmaimpa, ante awædö. 13 Mïnitö botö tönïñamïni abæ tawænte gote quëwencæmïnimpa, ante mönö Awënë mïnitö ïmïnite apænte aa pegacäimpa. Incæte mïnitö, Abæ tawænte godïmöni inte inguipogaque möni cæïnënö ante godömenque cæcæmïnimpa, ante cædämaï ïedäni. Wæætë edæ wadäni ïnänite godö waadete pönëninque tömënäni beyæ̈ ante cæedäni. 14 Edæ Itota, “Nämä bitö waadete pönënö baï pönëninque bitö wacä ingante adobaï edæ waadete pönencæbiimpa,” angacäimpa. Ïïne adodeque ëñente cæmö ïninque Wængonguï nänö wææ angaïnö incæ tömänö ante do në cæmö edæ babaïmompa. 15 Edæ babæidi baï näëmæ̈ pocænte baï cædinque näëmæ̈ gäwæ̈ï cænte baï cæmïni baï mïnitö näëmæ̈ wido cædinque wantæ biquënëmïnidö anguënë, ante apa quëwëmïnii.
Mönö Wængonguï Önöwoca nempo quëwengæ̈impa, ante
16 Ñöwo ämo ëñëedäni. Wængonguï Önöwoca ëwocadinque quëwëedäni. Mänömaï quëwëninque mïnitö inguipogaque mïni cæïnëwënö ante wïï ëñëninque nämä beyænque ante cædämaï inguïmïni ïmïnipa. 17 Edæ inguipogaque mönö cæïnëwënö ante adinque Wængonguï Önöwoca ïñömö edæ Baa angampa. Ayæ̈ wæætë æcänö inguipogaque mönö cæïnëwënö ante cæte quëwëna tömengä Wængonguï Önöwoca ingante näëmæ̈ Baa angampa. Ïninque mönö inguipogaque cæïnëwënö ante wæyömö Wængonguï Önöwoca guiquënë, Wadö cæedäni, angampa. Mänömaï beyæ̈ mïnitö mïmönë wæætedö wæætë ante baï entawëmïni inte mïnitö nämä mïni änö ante ædö cæte cæquïmïnii. 18 Incæte mïnitö ïmïnite Wængonguï Önöwoca nöïnö töö æ̈mænte mäocä gomïni inte mïnitö Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante do abæ tawænte gomïni ïmïnipa. 19 Inguipogaque mönö cæïnëwënö ante ëñëninque në cædäni ïñömö æbänö cædänii, ante edonque abaimpa. Edæ ïïmaï impa. Tömënäni nänöogængä ïnämaï ïñongante do godö guëa towënänipa. Wentamö pönëwëninque cædänipa. Önonque guïñëñadämaï inte nämä baonque pönëwëninque towënänipa. 20 Wængonguïidi ïnänipa, ante badöninque ædæ wæænte waa adänipa. Idö baï yewæ̈ninque önonque tedewënänipa. Pïinte quëwënänipa. Tiyæ̈nö tiyæ̈ tedewënänipa. Wacä godömenque ængä ate wædinque pïinte awënänipa. Ænguï bawënänipa. Nämä waa tobote, ante änewënänipa. Wæætedö wæætë äninque näwæ̈ godänipa. Wadö ante näni cabo wadö ante näni cabo badinque wæætedö wæætë cædänipa. 21 Wacä gomonga ængä ingante godö pïinte adänipa. Tï nämæ̈ nanguï bedinque dowænte badänipa. Ayæ̈ nanguï pönï godömenque bedinque nanguï pönï cæ̈ninque guïñëñadämaï inte towënänipa. Ayæ̈ godömenque quïëmë baï në cæïnäni ïnänipa. Mänömaï cæte quëwënäni ïñömö Wængonguï Awënë Odeye nempo ædö cæte edæ guiiquïnänii, ante do botö änïnö baï ñöwo wæætë ämo ëñëedäni. 22 Wængonguï Önöwoca ingante ëñente në cæmö guiquënë mönö waincawæ̈ incate baï ïïmaï cæmompa. Waadete pönëmompa. Watapæ̈ tomompa. Gänë entawente pönëmompa. Ee cæte pïïnämaï ïmompa. Waadete cæmompa. Wadäni beyæ̈ ante waa pönï cæmompa. Wæntædämaï inte cöwë cæmompa. 23 Gänë pönëninque ædæmö cæmompa. Nämä wææ äninque nö cæmö ïmompa. Wængonguï Önöwoca ingante ëñëninque mänömaï cæmö adinque Wængonguï mönö cædönö ante wææ änämaï ingampa. 24 Mönö Codito quïmö ïnömö inte mönö baö tömengä tönö awæ̈nëmæ̈ timpote baï wængaïmö ïninque inguipogaque mönö cæïnëwengaïnö adobaï awæ̈ timpote baï ïñonte mönö abæ tawænte baï godïmo inte baonque ante mönö cæïnëwënö ante ëñënämaï inte cæmompa. 25 Edæ Wængonguï Önöwoca ængä beyænque quëwëmö inte mönö tömengä Önöwoca tönö guëa godongämæ̈ cægonte baï quëwengæ̈impa. 26 Mänömaï quëwëninque mönö nämä waa adämaï ingæ̈impa. Edæ wacä tönö guëa wæætedö wæætë änämaï ingæ̈impa. Wacä gomonga ængä ingante mönö godö pïinte adämaï ingæ̈impa.
Mönö wacä ingä wacä ingä ïñacabo cæcæ̈impa, ante
1 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Wacä ëñënämaï cædinque oda cæte wæcantawo. Ïninque mïnitö Wængonguï Önöwoca ingante mïni ëwocacabo ïñömö, Mäningä në oda cædingä inte Wængonguï taadonque adodö pö gocæcäimpa, ante cædinque tömengä ingante ædæmö cæedäni. Mänömaï cædinque në apæ̈necä guiquënë, Botö adobaï ëñënämaï cæïnente wïï bacæboimpa, ante pönente wædinque nämä wææ cæedäni. 2 Wacä teëmente mongænte baï entawengä ate wædinque mïnitö mönö Codito nänö, Ïïmaï cæedäni, angaïnö ëñente cædinque tömengä nänö mongæncoo ïñacabo mongænte baï cædinque waa cæedäni. 3 Æcänö önonganque ïna inte, Botö ñæ̈næ̈mo ïnömo ïmopa, ante pönëna, tömengä ïñömö nämä babæ apæ̈nete baï oda cæte pönengampa. 4 Ïninque adocanque nämä nänö cæïnö cöwä adinque adocanque nämä nänö cæïnö cöwä adinque tömämïni, Tömëmo æbänö cæboo, ante nämä apænte anguënëmïni ïmïnipa. Mänömaï cædinque wacä nänö cæïnö adämaï inte waocä nämä nänö cæïnonque cöwä adinque apænte äninque, Tömëmo nö cæbo ïmopa, ante adinque tobaingampa. 5 Edæ adocanque nämä nänö cæquënënö ante teëmente mongænte baï cædinque adocanque nämä nänö cæquënënö ante teëmente mongænte baï cædinque tömämïni eyepæ̈ cæbaïmïnipa. 6 Ayæ̈ Wængonguï nänö apæ̈nedö ante wacä apæ̈necä ëñëninque në ëñengä ïñömö tömengä mäincoo pancacooga waincooga æ̈ninque në apæ̈necä ingante eyepæ̈ pædæ godongä æncæcäimpa. 7 Tömëmö tä bocate pæte incayö waocä wäänä adomö baï tä pete ængampa. Mänömaï ingæ̈impa, ante në angaingä inte Wængonguï ïñæmpa oda cæcampa diyæ̈ waocä wamö ænguingää. Ïninque, Waocä æbänö cæcää, ante adinque Wængonguï pönö cæcä ate waocä nänö cægaï baï adobaï ænte wæcæcäimpa. Ämo ëñëninque mïnitö wïï wacä wapiticæ̈ nänö apæ̈nedö beyæ̈ oda cæquënëmïnidö anguënë. 8 Edæ minte pædïmö baï tä pete ængä baï cædinque ïmæcaque ante nämä pönente në cæcä guiquënë adobaï ïmæcaque nänö ñömænguinque æncæcäimpa. Wæætë Wængonguï Önöwocaque ante pönëninque në cæcä guiquënë Wængonguï Önöwoca pönö cæcä beyænque tömengä nänö cöwë wæ̈nämaï quëwenguinque æncæcäimpa. 9 Ïninque mönö wæntæye badämaï inte wadäni beyæ̈ godömenque waa cæcæ̈impa. Ñimpo cædämaï ïmö ïninque edæ Wængonguï, Ïïñedë æncæmïnimpa, ante nänö angaïñedë ïinque bayonte mänïñedë mönö edæ tä pete baï eyepæ̈ pönï æ̈maïmompa. 10 Mänömaï beyæ̈ mönö eyepæ̈ ïmö ïñedë tömänäni ïnänite mönö waa cæcæ̈impa. Ayæ̈ wadäni në wede pönënäni ïñönänite mönö, Adomö ïmompa, ante pönëninque tömënäni ïnänite godömenque nanguï cædinque waa cæcæ̈impa.
Waa quëwencæmïnimpa, ante
11 Botö önompoca yewæ̈möninque tömëmo ñæ̈næ̈mömo yewæ̈mömoï aedäni. 12 Codito mönö beyæ̈ awäa wængacäimpa, ante në pönënäni incæ pancadäniya, Mänïne ante ëñëninque oodeoidi pïïnäni wæcæ wæ, ante nämä wææ cæcæte ante cædänipa. Ïninque tömënäni, Ëö togænte cæmöni ïninque oodeoidi wæætë mönitö ïmönite waa acædänimpa, ante cædinque mïnitö ïmïnite, Ëö togæ̈ïmïni bacæmïnimpa, änänipa. 13 Në ëö togæ̈ïnäni incæ edæ Wængonguï nänö wææ angaïnö ante dicæ ëñente cædäniyaa. Incæte tömënäni, Mönitö änö baï mïnitö do ëö togæ̈ïmïni bamïni ate wadäni mönitö ïmönite waa acædänimpa, ante cædinque mïnitö ïmïnite, Ëö togæ̈ïmïni baedäni, ante cædänipa. 14 Botö guiquënë quïëmenque ante, Waa aedäni, ante dicæ ämogaa. Ïñæmpa ïmæcaque ante botö cæïnëmämo ante botö, Codito nänö wængaïwäa tente baï wæ̈ïnëmämo impa, ante baï cædinque edæ mänïmämo ante æ̈mæ̈wo wido cætabopa. Ayæ̈ tömëmo adobaï Codito tönö äanque baï awäa wænte baï ingaïmo inte edæ ïmæcaque botö cæïnënö ante cædämaï ïnömo ïmopa. Ïninque, Mönö Awënë Itota Codito awäa wæ̈ninque mönö beyæ̈ waa pönï pönö cægacäimpa, ante pönente wædinque botö mänïwænque tömengä nänö wængaïwænque ante waa ate apæ̈nedinque edæ wade ante cöwë waa ate tededämaï incæboimpa, ämopa. 15 Ïninque ëö togæ̈ïmö incæ bagäamö incæ önonque pönï edæ impa. Edæ Itota Codito badongä beyænque mönö mïïmö quëwëmompa. 16 Mänömaïnö ante pönente cæmïni ïñömïnite Wængonguï pönö waadete piyæ̈në cæcä adinque mïnitö gänë pönente waa cæcæmïnimpa. Idægoidi ïmïnipa, ante Wængonguï në nänö angaïmïni incæ mïnitö mänömaï cæte quëwencæmïnimpa. 17 Botö Itota beyæ̈ ante cæyömö wadäni pänäni wædïmo inte botö do baonga ämogate ee ëñabo ïñömote ñöwo ïincayæ̈ ate mïnitö tömämïni edæ ee amïni quëwëmoedäni. 18 Botö tönïñamïni waa quëwencæmïnimpa, ämopa. Mönö Awënë Itota Codito pönö waadete apæ̈necä ëñëninque mïnitö mïmönë adobaï waadete entawencæmïnimpa. Mäninque ante yewæ̈mömopa, ante Amëë ämopa.
1 Wængonguï angä ëñëninque Itota Codito botö ïmote da godongä gogaïmo inte botö Pabodobo ïnömö inte yewæ̈mömopa. Epeto ïñömö quëwëmïni incæ mïnitö Wængonguï quïmïni inte Itota Codito nempo quëwëninque në ædæmö cæte pönëmïni ïñömïnite botö, Mïnitö acæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa. 2 Mönö Mæmpo Wængonguï tönö mönö Awënë Itota Codito piyæ̈në cæte waadete pönö cæda ate mïnitö gänë pönëninque waa quëwencæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa.
Codito nempo quëwëninque mönö eyepæ̈ ëwocamompa
3 Mönö Awënë Itota Codito Wæmpocä ïñongante Itota ïñömö adocä ingantedö ante, Botö Wængonguï ïnongä ingampa, ante apæ̈negacäimpa. Ïninque mönö ïñömö Codito tönö do öönædë æite baï tömengä nempo quëwëñömonte adocä Itota Wængonguï incæ tæiyæ̈ waëmoncoo në ëwocagaingä inte pönö cæcä æ̈ninque mönö tömengä nänö ëwocadoncoo tömancoo baï adobaï eyepæ̈ pönï ænte ëwocamompa. Mänömaï cæcä adinque mönö tömengä ingante apæ̈nedinque, Bitö waa pönï cæbi æ̈mönipa, ante watapæ̈ apæ̈necæ̈impa. 4 Tömengä ïñömö edæ, Codito nempo quëwëninque mïnitö botö ayömo edæ tæiyæ̈ waëmö ëwocamïni inte edæ wentamö mongæ̈nämaï incæmïnimpa, ante tömengä inguipoga nänö badönämaï ïñedë incæ mönö ïmonte pönö apænte ængacäimpa. Ayæ̈ mönö ïmonte waadete pönëninque tömengä, 5 Botö pæpogate baï æ̈mo beyænque mïnitö ïñömö Itota Codito nempo quëwëninque botö wëmïni baquïmïni incæmïnimpa, ante cædinque tocæboimpa, angacäimpa. Ïninque tömengä doyedë nänö angaïnö baï cædinque pönö angä ate mönö Wængonguï wëmö cöwë baquënëmö ingamöimpa. 6 Edæ nanguï waadete pönö cædinque tömengä nänö në Waadecä ingante da pönongä æ̈mompa. Mänömaï beyæ̈ mönö ïñömö tömengä ingante, Bitö ñäö apäite baï ëmönömi inte mänömaï waadete pönö cæbi æ̈mönipa, ante watapæ̈ apæ̈necæ̈impa. 7 Edæ tömengä nänö në Waadecä ïñömö mönö ïmonte æncæte ante nämä wepæ̈ godonte ængä beyænque mönö abæ tawænte quëwëmompa. Ayæ̈ adobaï tömengä wepæ̈ inte ñä mënongacä beyænque ëñënämaï mönö cædö ante Wængonguï nanguï waadete pönö cædinque ñimpo cæcä quëwëmöimpa. 8 Tömengä ïñömö edæ, Æbänö ï, ante tömänö ante në ëñënongä inte, Æbänö cæquïï, ante edæ nöingä ëñëninque mönö beyæ̈ ante godömenque nanguï pönö cæcä æ̈möimpa. 9 Ayæ̈ edæ, Codito tönö guëa cædinque nämä botö änö baï cæte tocæboimpa, ante Wængonguï angacäimpa. Tömengä mänömaïnö ante nänö wëmö ïñömö angaïnö ante mönitö ïmönite ñöwo edonque pönï odömonte apæ̈necä ëñëmönipa. 10 Tömengä, Ïïñedë cæcæboimpa, äninque tömengä nänö angaïñedë ïinque ba ate tömengä nänö angaïnö baï edæ ïinque cæcæcäimpa. Edæ öönædë ongoncoo tönö inguipoga ongoncoo tömancoo të gæte mämö adocanque nempo Codito Awënë nempo godömo æncæcäimpa, ante cæcampa. 11 Nämä pönente nänö angaïnö baï tömänö ante adobaï pönï në cædongä inte Wængonguï, Ïïmaï cæcæboimpa, ante pönente ate cöwë cæcampa. Ïninque tömengä, Codito nempo quëwënäni ïnänite æncæboimpa, ante nänö pönente angaïnö baï cædinque, Mïnitö Codito nempo quëwenguïmïni incæmïnimpa, ante pönëninque mönitö ïmönite apænte ængacäimpa. 12 Mönitö, Codito beyæ̈ watapæ̈ bacæ̈impa, ante täno pönëmöni ïñömönite tömengä, Botö ñäö ëmönö ante watapæ̈ apæ̈nemïni bacæmïnimpa, ante mönitö ïmönite pönö apænte ængacäimpa. 13 Ayæ̈, Codito pönö ængä beyænque mïnitö quëwencæmïnimpa, ante Wængonguï watapæ̈ nänö apæ̈negaïnö ante ëñente pönëninque mïnitö epeteomïni adobaï Codito nempo quëwëmïni ïmïnipa. Wede pönëmïni adinque Wængonguï, Botö wëmïni ïmïnipa, ante edonque acæ̈impa, ante odömoncæte ante tömengä ëmöwo ante mïnitonga yewæ̈monte baï cædinque tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante da pönongä ænte ëwocamïnipa. 14 Edæ Wængonguï, Botö quïmïni ïnömïni inte mïnitö abæ tawænte mïni goyedë mïnitö ænguincoo mänïñedë ate eyepæ̈ pönï æncæmïnimpa, angampa. Äninque tömengä, Nö pönï impa, ante ëñencæmïnimpa, ante cædinque tömengä Önöwoca ingante ñöwo da pönongä ænte ëwocamompa. Ïninque pancacooga do ænte baï ëwocamö inte mönö, Ïincayæ̈ ate mönö tömancoo ænguinque impa, ante edonque ëñengæ̈impa. Tömengä mänömaï cæcä adinque mönö, Wængonguï bitö godömenque ñäö apäite baï bitö ëmonguinque mänömaï cæbipa, ante watapæ̈ apæ̈necæ̈impa.
Nö ëñënäni bacædänimpa, ante Pabodo apæ̈necampa
15 Botö ïñömö, Epeteoidi mönö Awënë Itota ingante wede pönënäni ïnänipa, ante tededäni ëñentabopa. Ayæ̈ adobaï, Wængonguï quïnäni tömänäni ïnänite epeteoidi ïñömö waadete pönënäni ïnänipa, ante ëñënïmo inte, 16 botö ñimpo cædämaï inte Wængonguï ingante cöwë waa ate pönëninque apæ̈nebopa. Ayæ̈ mïnitö beyæ̈ ante cöwë apæ̈nebopa. 17 Itota Codito mönö Awënë ïñongante Wængonguï ïñömö adocä Codito Wængonguï ïnongä ingampa. Ayæ̈ në Mæmpocä ïnongä inte tömengä ñäö ëmönongä ingampa. Tömengä ingante apæ̈nedinque botö, Bitö Önöwoca ingante da pönömi æ̈ninque epeteoidi ïñömö në ëñënäni bacædänimpa, ante apæ̈nebopa. Ayæ̈, Bitö Önöwoca pönö odömongä adinque epeteoidi wæætë Itota Codito ingante do ate baï ædæmö pönencædänimpa, ante botö mïnitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante cöwë apæ̈nebopa. 18 Wængonguï pönö cæcä beyænque watapæ̈ bacæ̈impa, ante mïnitö pönente tocæmïnimpa, ante cædinque Wængonguï mïnitö ïmïnite aa pegacäimpa. Ayæ̈ adobaï, Mönö tömengä quïmö inte tæiyæ̈ waëmö bayömonte tömengä nänö godömenque ñäö ëmonguinque mönö ïmonte ængacäimpa. Mänïne mënea edæ näwangä ïnepa, ante mïnitö ëñencæmïnimpa, ante botö, Wængonguï bitö tömënäni mïmönë tica ënente baï odömonte apæ̈nebi ate do ëñencædänimpa, ante Wængonguï ingante apæ̈nebopa. 19 Mönö në pönëmö ïñömonte Wængonguï nänö pönö cæquïnö ante tömengä nänö tæ̈ï pïñæ̈mämo æpodö ï, ante mönö ædö cæte tee mante aquïï. Incæte mïnitö, Mänïmämo ante æpodö ï, ante epeteoidi ëñencædänimpa, ante botö Wængonguï ingante apæ̈nebopa. Edæ, Tömengä nänö tæ̈ï pïñæ̈mämo ïñömö æbänö ï, ante ëñencæte ante mönö, Tömengä gomonga tæ̈ï pïñæ̈nongä inte ïïmaï cægacäimpa, ante ëñengæ̈impa. 20 Në tæ̈ï pïñæ̈nongä inte Wængonguï angä ate mönö Codito ïñömö do wæ̈ningä inte edæ do ñäni ömæ̈mongacäimpa. Ayæ̈ godömenque tæ̈ï pïñæ̈ninque Codito ingante öönædë ænte mæ̈idinque Wængonguï tömëmæ̈ ïnö angä Codito tæ̈ contagacäimpa. 21 Edæ æcämenque pedænguipoga ïñonte mïinguipoga ïñonte ñæ̈nængä inte në angä ïnaa, æcämenque në awënë ïnaa, æcämenque tæ̈ï pïñænte ongongä ïnaa, æcämenque ingante, Awënë ingampa, ante godö pemönänii mänïnäni tömänäni önönänique incædänimpa. Mönö Codito adocanque ingante ogæ̈ æ̈æ̈nonte baï cædinque Wængonguï angä ate tömengä wæætë Tæiyæ̈ Awënë bacä acæ̈impa. 22 Ayæ̈ Wængonguï tömäo ïñömö ongoncoo Codito önöwaca ïnö pönö wææntodöninque edæ, Bitö edæ Tæiyæ̈ Awënë ïnömi inte edæ æ̈monga pönï ongoncæbiimpa, angacäimpa. Ayæ̈, Bitö ïmite godongämæ̈ në pönënäni tömënäni Ocamö baï ïñömite, 23 tömënäni wæætë bitö baö baï adoyonque baï incædänimpa. Codito ingante mänömaïnö ante apæ̈nedinque Wængonguï, Bitö në Awënë ïnömi inte tömäo ïñömö ongoncoo tömancoo bitö nempo ongoncooque bacæ̈impa. Ayæ̈ bitö ïmite në pönënäni ïñömö bacoo ïnäni yebæ̈näni ïninque bitö ënempodö eyede pönï bacæ̈impa, ante Wængonguï Codito ingante pönö cægacäimpa.
Wængonguï nänö waadete pönënö beyænque quëwëmö
1 Mïnitö guiquënë wëënëñedë ëñënämaï cæte quëwëmïni inte wënæ wënæ mïni cædö beyæ̈ dobæ edæ wæ̈wocaïmïni ingamïnimpa. 2 Në inguipogaque ante pönënäni taadö adodö cægonte baï mïnitö mänïñedë edæ wënæ wënæ cæte quëwengamïnimpa. Ayæ̈ wënæidi tæ̈ï pïñænte näni owocabo awëmö ïñömö näni cægönö adodö gote baï mïnitö tömënäni awënë mïñæ̈ tee empote godinque wënæ wënæ cægamïnimpa. Ñöwo incæ Wængonguï nänö änö ante në ëñënämaï cæte quëwënäni guiquënë adocä wënæ awënë nänö pönëwënö ante ëñente ëwocadinque cædänipa. 3 Wëënëñedë tömënäni tönö godongämæ̈ quëwëninque mönö tömämö adobaï ïmæcaque ante pönëninque mönö towëmämoque ante quëwengamöimpa. Quïëmenque ante towencæte ante mönö cæïnëwënö ante cædinque mönö ocaidë ædëmenque pönëninque mönö cæïnëwënonque cæte quëwengamöimpa. Ïninque wadäni näni tente wæquënënö baï mönö adobaï ïmæcaque ante pönente në cæmö ïnömö inte edæ Wængonguï nänö pïinte panguënëmämo ante edæ do tente wæquënëmö ingamöimpa. 4 Mänömaï ingaïmö ïñömonte Wængonguï mönö ïmonte nanguï waadete pönëninque ïïmaï nanguï waadedongä inte pönö waa cægacäimpa. 5 Mönö ëñënämaï cægaïnö beyæ̈ ante wæ̈wocate wæyömonte tömengä pönö cæcä beyænque mönö Codito tönö godongämæ̈ quëwëmompa. Mïnitö edæ Wængonguï nänö waadete pönö cægaïnö beyænque quëwëmïni ïmïnipa. 6 Wængonguï angä Codito ñäni ömæ̈möñongä mönö tömengä tönö godongämæ̈ ñäni ömæ̈monte baï mïïmö badinque quëwengamöimpa. Ayæ̈ mönö tömengä nempo quëwëmö ïñömonte Wængonguï ïñömö Itota Codito ingante æ̈æntodöninque mönö ïmonte öönædë æ̈æntodonte Itota tönö pönö gönongä tæ̈ contate baï ongömompa. 7 Mänömaï Itota Codito nempo quëwëñömonte Wængonguï ïñömö, Botö pönö waadete cædinque godömenque gomonga cæbo acædänimpa, ante cægacäimpa. Ayæ̈, Mïinguipo badömo ate botö mänïñedë ate odömömo adinque tömänäni, Wængonguï nänö waadete pönö cæganca wadäni dicæ adoganca cædäniyaa, ante wæcædänimpa, ante cæcæte ante mänömaï cægacäimpa. 8 Edæ Wængonguï nänö waadete pönö cægaïnö beyænque mïnitö mïni quëwenguinque wede pönëmïni bamïnitapa. Incæte mïnitö dicæ nämä mïni cæïnö beyænque në wede pönëmïni bamïnitawogaa. Wæætë edæ Wængonguï pönongä æ̈ninque mïnitö në wede pönëmïni bamïnitapa. 9 Ïninque, Nämanque cæte quëwëmo aedäni, ante mönö edæ änämaï ingæ̈impa. Ïñæmpa wïï mönö cædö beyæ̈ quëwëmompa. 10 Edæ Wængonguï nänö në badongaïmö ïnömö ïmompa. Ayæ̈, Codito nempo në quëwënäni ïïmaï cædinque waa cæcædänimpa, ante tömengä wëënëñedë mönö cæquënënö ante eyepæ̈ badongacäimpa. Ïninque mönö ïmonte badöninque tömengä, Codito Itota nempo quëwëninque mïnitö mïni waa cæquënënö ante edæ cæte quëwencæmïnimpa, ante pönö badongä bagamöimpa.
Codito beyænque gancæ pönëmompa, ante
11 Mänömaï beyæ̈ mïnitö, Doyedë ïïmaï ingatimpa, ante pönëedäni. Oodeoidi ïñömö önompoca æ̈montaique ëö togæ̈ïnäni inte nämanque ante edæ, “Në ëö togæ̈ïmöni ïmönipa,” ante pemonte baï apæ̈nedänipa. Wæætë mïnitö oodeomïni ïnämaï në ëñagaïmïni ïñömïnite, “Bagäamïni ïmïnipæ̈æ̈,” ante mänïnäni pïïwënäni wægamïnimpa. Ïninque mïnitö mänïñedë æbänö ingaïmïni ïnömïnii, ante yewæ̈mömo ate pönëedäni. 12 Mänïñedë edæ mönö Codito nempo quëwënämaï ingaïmïni inte mïnitö möni idægocabo nempo adobaï edæ quëwënämaï inte nänënë quëwengamïnimpa. Ïninque Wængonguï, Ïïmaï cöwë pönö cæcæboimpa, ante nänö angaïnö ante mönitö godongämæ̈ Ao ante ëñente quëwëñömönite mïnitö wæætë gobæ nänënë quëwëninque Wængonguï nänö angaïnö ante edæ æ̈nämaï ingamïnimpa. Watapæ̈ bacæ̈impa, ante mönitö pönënö ante mïnitö ïñömö nänënë quëwente ædö cæte watapæ̈ pönente toquïmïnii. Gobæ quëwëninque mïnitö Wængonguï nempo edæ quëwënämaï ingamïnimpa. 13 Incæte mïnitö gobæ në quëwënömïni ïñömïnite Itota Codito nämä wepæ̈ godonte æ̈ninque mïnitö ïmïnite ænte mämongä eyequeï pönï pöninque mïnitö ñöwo tömengä nempo quëwëmïnipa. 14 Wëënëñedë mönitö tönö mïnitö guëadö guëa cædömö ingaïmö inte mönö, Nänënë incæmïnimpa, ante wææ cæ impa tæcæguedë wææ gönonte baï cægamöimpa. Codito ïñömö në piyæ̈në cædongä inte, Wææ cæ impa, mönö änompa bæ tate wido cæte baï cædinque mönö ïmonte ääñömonque badongä bamöimpa. Ïninque tömengä mïmönë në piyæ̈në cæte entawënongä ingä beyænque mönö adobaï gänë pönëmompa. 15 Edæ Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante wade wade ante nänö wææ angaïnö ante ëñëninque dodäni godömenque wææ angadänimpa. Mönö Codito ïñömö inguipoga pöninque mänïne ante tömänö ante ëñente cæte quëwengacäimpa. Ayæ̈, Idæwaa wææ ante impa, ante baï cædinque tömengä mänïne ante nämä baonga mongænte wæ̈ninque tee moncate baï cægacäimpa. Mänömaï cædinque tömengä, Mïnitö mencaboga inte nänënë quëwëmïni incæte ñöwo piyæ̈në cæte botö nempo godongämæ̈ quëwencæmïnimpa, ante cædinque mönö ïmonte ænte wempo cægacäimpa. Ïninque mönö edæ piyæ̈në cæte quëwenguinque edæ ääñömonque bagamöimpa. 16 Itota Codito ingante awäa timpodäni wængä ïninque tömengä mönö guëadö guëa pïinte cægaïmämo ante ænte mongænte wido cæte baï wængä beyænque mönö piyæ̈në cæmö bagamöimpa. Ayæ̈ ado tömengä awäa nänö wængaïnö beyænque mönö tömämö adocabomö bamö adinque Wængonguï wæætë piyæ̈në cædinque mönö ïmonte Ao äninque ængacäimpa. 17 Mïnitö guiquënë gobæ nänënë quëwëñömïnite mönitö guiquënë Wængonguï weca eyequeï quëwëñömönite Codito ïñömö inguipoga pöninque mönö tömämö ïmonte apæ̈nedinque, Piyæ̈në cæte gänë pönente quëwëedäni, ante pönö apæ̈necä ëñentamompa. 18 Tömengä nänö pönö cægaïnö beyænque möni oodeocabo adobaï mïnitö wamïni adobaï mönö tömämö Wængonguï Önöwoca adowocaque ingante ëwocamö inte mönö Wæmpocä weca tömämö do pömompa. 19 Ïninque mönitö Wængonguï quïmöni do bagaïmöni inte Wængonguï nempo quëwëmöni ingaïmöni baï Codito nänö pönö cægaïnö beyænque mïnitö adobaï mönitö tönö adocabomïni do badinque edæ Wængonguï nempo quëwëmïni ïmïnipa. Ïninque mïnitö ñöwo idæwaa wamïni ingamïnimpa. Wïï wabæca quëwente baï edæ tömëmïni oncönë ponte owote baï mïnitö ñöwo Wængonguï nempo quëwëmïnipa. 20 Waodäni dica täno gönöninque tänocaa wæ̈nömënæca mæ̈nönäni baï Wængonguï adobaï cædinque Itota Codito ingante täno gönongä ongöñongante tömengäa godö mæ̈nonte baï cædinque mönö ïmonte ïïmaï cædinque pönö gönongä gongæ̈mompa. Codito nänö në da godongaïmöni tönö tömengä beyæ̈ në apæ̈nemöni tönö ïñömönite Wængonguï mönitö ïmönite æ̈ninque wæ̈nömënæca gönongä gongæ̈ñömönite wadäni ïnänite gä æ̈æ̈nö tæ̈ï mæ̈nonte baï gönongä gongæ̈nänipa. 21 Codito nempo quëwëñömönite Wængonguï mönitö ïmönite adocooga gö cæte baï pönö tæ̈ï mæ̈nongä ate mönitö æicö baï bacö baï bamönipa. Edæ Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante äanque baï ëwocadinque mönitö godongämæ̈ Awënë tæiyæ̈ waëmö oncö baï bamönimpa. 22 Bayömönite mïnitö adobaï tömengä nempo ongöñömïnite Wængonguï mïnitö ïmïnite æ̈ninque mönitö tönö godongämæ̈ mämö adocooga gö cæte tæ̈ï mæ̈nonte baï cædinque, Mïnitö botö Önöwoca tönö ääwocaque baï ëwocadinque botö owoquincö baï bamïnipa, ante pönö badongacäimpa.
Oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite apæ̈necæ gotabopa, ante
1 Mänïnö beyæ̈ ïïmaï ante apæ̈nebopa. Botö Pabodobo ïñömö Codito beyæ̈ ante oodeomïni ïnämaï ïmïni ïmïnite apæ̈necæte ante cæyömote botö ïmote edæ tee mönedäni wædömo inte yewæ̈mömopa. 2 Mïnitö oodeomïni ïnämaï ïmïni ïñömö ïïmaï ante wabänö ëñëmïnitawo. Wængonguï pönö angä ëñëninque botö mïnitö beyæ̈ tömengä nänö waadete cædönö ante në apæ̈nequënëmo batabopa. 3 Mänïnö ante botö, Wængonguï awëmö nänö cægaïnö ante botö ïmote edonque odömongä atabopa, ante do wædænque yewæ̈mömo amïnitawo. Edæ adodö ante ñöwo yewæ̈mömopa. 4 Ïninque mänömaïnö ante botö do yewæ̈möninta adinque mïnitö, Mönö Codito awëmö nänö cægaïnö ante Pabodo do ate baï ëñengampa, ante ëñëmaïmïnipa. 5 Mönitö wæ̈mæ̈idi näni quëwëñedë në quëwengaïnäni ïñömö, Mönö Codito ïincayæ̈ ate pöninque æbänö awëmö cæquingää, ante ëñënämaï inte wægadänimpa. Ñöwo guiquënë Codito beyæ̈ në apæ̈nedäni tönö mönitö tömengä nänö në da godönïmöni tæiyæ̈ waëmö bamöni ïñömönite Wængonguï Önöwoca mänïnö ante edonque odömonte apæ̈necä ëñëmönipa. 6 Ïïmaï ante impa. Mönitö Wængonguï nänö pönonguincoo në ænguïmöni ïñömönite mïnitö oodeoidi ïnämaï ïmïni inte mönitö tönö adocabomïni badinque edæ mönitö tönö godongämæ̈ në ænguïmïni adobaï bamïnipa. Ayæ̈, Itota Codito tönö pönö cædinque Wængonguï nänö, Cöwë cæcæboimpa, ante angaïnö do cægacaimpa, ante watapæ̈ pönëninque mïnitö mönitö tönö edæ godongämæ̈ quëwencæmïnimpa. 7 Wængonguï në tæ̈ï pïñæ̈nongä inte waadete pönö nanguï cæcä adinque edæ tömengä beyæ̈ në cæbo badinque botö Codito ingantedö ante në watapæ̈ apæ̈nebo batabopa. 8 Mönö tömämö Wængonguï quïmö ïñömonte botö ïñömö wamïni baï wïï ïmopa. Botö adoboque wædämo pönï ïmo incæte Wængonguï waadete cædinque pönö angä ëñëmo inte botö mïnitö ïmïnite në apæ̈nebo batabopa. Codito nänö pönö cægaïnö ante æpodö ï, ante mönö ædö cæte tee mante ëñenguïï. Incæte Wængonguï waadete pönö cæcä beyænque botö ïñömö Codito waa pönï nänö pönö cægaïnö ante edæ oodeo ïnämaï ïmïni ïmïnite në apæ̈nequënëmo batabopa. 9 Ayæ̈ Wængonguï tömancoo në badongaingä inte wëënëñedë nämanque entawëninque awëmö nänö wë wodongäïnö ante botö ïmote odömonte apæ̈necantapa. Ayæ̈, Pabodo mänïnö ante edonque odömonte apæ̈nequënengä ingampa, ante tömänäni ëñencædänimpa, ante pönö apæ̈necä æntabopa. 10 Codito ingante mönö godongämæ̈ pönencabo ïñömonte tömengä wadö wadö ante tömänö ante në ëñengaingä inte mönö tönö godongämæ̈ cæcampa. Mönö tönö mänömaï cædinque tömengä, Botö wadö wadö ante tömänö ante botö ëñengaïnö ante adinque öönædë quëwënäni awënëidi tönö mänïñömö në änäni tönö wæcædänimpa, ante cægacäimpa. 11 Wëënëñedë pedæ̈mämo ïñonte Wængonguï, Cæbo ate awënëidi incæ wæcædänimpa, ante cöwë pönengacäimpa. Ñöwo ïñömö tömengä mänïnö ante nänö pönengaïnö ante tömengä mönö Awënë Itota Codito tönö godongämæ̈ cædinque do cægacäimpa. 12 Codito nempo në quëwëmö inte mönö tömengä ingante wede mönö pönënö beyænque guïñënämaï inte Wængonguï weca do pöninque apæ̈nemompa. 13 Mänömaï impa, ante edæ mïnitö do ëñëmïnipa. Ïninque botö mïnitö beyæ̈ ante cædinque botö caate wædö ante pönëninque mïnitö wæætë wædämaï ïedäni. Wæætë, Mönitö godömenque ñäö baï ëmoncæmönimpa, ante Pabodo caate wæcampa, ante pönëninque mïnitö wædämaï incæmïnimpa ämopa.
Codito nänö pönënö ante
14 Mänïnö beyæ̈ mönö Awënë Itota Codito Wæmpocä ïñongante botö tömengä önöwaca ïnö da guicapodinque apæ̈nebopa. 15 Tömengä ïñömö edæ adocanque näwä Wæmpocä ingampa. Ïninque inguipoga quëwëmö incæ öönædë quëwënäni incæ tömengä ingante, Mæmpo, ante në tedemö ïñömö mönö tömengä tönö mönö wæmpocabo baï ïmompa. 16 Ïninque mönö Wæmpocä ingante apæ̈nedinque botö mïnitö beyæ̈ ante ïïmaï ante apæ̈nebopa. Wængonguï bitö në ñäö baï entawëmi ïnömi inte bitö Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante epeteoidi ïnänite da pönömi æ̈ninque tömënäni wæætë edæ mïmö tæ̈ï pïñænte entawencædänimpa, ante apæ̈nebopa. 17 Ayæ̈, Mönö Codito adobaï mïnitö weca pöñongante mïnitö mïmönë wede pönëninque tömengä ingante ædæmö entawencæmïnimpa, ante mönö Wæmpocä ingante apæ̈nebopa. Ayæ̈, Awæ̈ ædæmö guiwa inte tömëmæ̈ äwäate pæwæ̈ baï cædinque mïnitö ïñömö adobaï tömengä nänö waadete pönëmämo entawëninque edæ mïmönë tæ̈ï ongömïni bacæmïnimpa. 18 Ayæ̈ mönitö Wængonguï quïmöni tönö mïnitö adocabomïni inte tæ̈ï pïñæ̈mïni badinque, Itota Codito nänö waadete pönënö ante ægancadö owoo, ante ëñencædänimpa, ämopa. Ayæ̈, Tömengä nänö waadete pönënö ïñömö edæ yepanca pönï owopa, oopänö pönï owopa, æibæ pönï owopa, wincamö pönï owopa, ante ëñencædänimpa, ante apæ̈nebopa. 19 Ayæ̈ edæ, Mönö Codito waadete nänö pönënö æbänö gomonga pönï owoo, ante mönö ædö cæte ëñenguïï, ante mönö wædö incæte mïnitö mänïnö ante ëñencæmïnimpa. Ayæ̈ edæ, Mänïnö ante ëñëmïni inte mïnitö Wængonguï nänö nanguï entawënö edæ eyepæ̈ pönï entawencæmïnimpa, ante botö mönö Wæmpocä ingante apæ̈nebopa. 20 Mönö änö ante ayæ̈ mönö pönënö ante eyepæ̈ cædongä inte Wængonguï ïñömö mönö ïmonte tæ̈ï pïñænte nänö cæpämo ganca cædinque nanguï gomonga cæcä ingampa. Ïninque ñöwo ïñömö mönö Wængonguï ingante waa ate pönente apæ̈necæ̈impa. 21 Edæ do wænte æigaïnäni tönö ayæ̈ ate ëñate quëwenguïnäni tönö mönö tömämö Codito ingante godongämæ̈ mönö pönencabo ïnömö inte Itota Codito ingante ëwocadinque mönö godongämæ̈ apæ̈necæ̈impa. Mæmpo Wængonguï ëñëmi. Bitö adobique ñäö ëmongaïmi ïnömi ïmipa, ante mönö ñimpo cædämaï inte cöwë waa ate apæ̈necæ̈impa. Mänömaï impa, ante botö, Amëë, ämopa.
Codito nempo quëwëninque adocabomö ïmompa
1 Waa cæte quëwencæmïnimpa, ante Wængonguï aa pecantapa, ante ëñëmïni inte mïnitö tömengä nänö änonque ante ëñente cædinque quëwencæmïnimpa. Botö mönö Awënë beyæ̈ tee mönete wæcömo incæ ämo ëñëedäni. 2 Mïnitö nämä ængö cædämaï inte, Önömoque baï ïmopa, ante pönëninque wadäni ïnänite edæ ædæmö cæedäni. Æiquedö waa cæquïnänii, ante wædämaï inte edæ piyæ̈në cæte quëwëedäni. Ayæ̈ wadäni mïnitö ïmïnite wënæ wënæ cædäni wædinque tömënäni ïnänite wæætë pïïnämaï inte ædæmö waadete cæedäni. 3 Mïnitö, Mönö pönencabo piyæ̈në cædinque cöwë adodö ante pönente edæ Wængonguï Önöwoca tönö äanque baï ee ëwocacæ̈impa, ante nanguï cædinque wacä ingä wacä ingä edæ waa cæedäni. 4 Mönö Awënë pönö cæcä ate watapæ̈ bacæ̈impa, ante mïnitö adodeque ante pönente tocæmïnimpa, ante Wængonguï mïnitö ïmïnite edæ adodeque ante aa pegacäimpa. Ïninque mänïne, Watapæ̈ bacæ̈impa, ante mïni pönëne adodeque ï baï Wængonguï Önöwoca edæ adobaï adowocaque inte quëwengampa. Tömengä adowocaque nempo quëwënömö inte mönö adobaï edæ adocabomonque ïnömö ïmompa. 5 Mönö Awënë edæ adocanque pönï ïnongä ïñongante tömengä ingante mönö wede pönënö adobaï adodeque pönï ïnepa. Ayæ̈ adodö ante pönëninque æpæ̈në guiidinque mönö adopæ̈nenque guiite baï guiitamompa. 6 Wængonguï adocanque pönï ïnongä inte tömengä tömämö Wæmpocä adocanque ingampa. Tömengä ïñömö edæ Tæiyæ̈ Awënë pönï ïnongä inte tömämö ïmonte në aacä ingampa. Tömengä adocanque pönï nempo quëwëñömonte tömengä wæætë mönö tömämö mïmönë quëwengampa. 7 Incæte mönö Codito, Mïmönë bitö entawenganca ænte cæe, ante tee mante baï cædinque adocanque ingante waadete pönö cædinque wacä ingante waadete pönö cædinque edæ tömämö ïmonte tömengä nänö pönö cæcoo eyepæ̈ pönongä æ̈ninque entawëmompa. 8 Codito mänömaï cæcæcäimpa, ante pönëninque awënë Dabii wodi ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. “Tömengä æibæ æicæ cædinque wadäni ïnänite bæi ongonte ñä cæyænte tömengä mïñæ̈ ænte mæ̈icä æigadänimpa. Ayæ̈ æidinque tömengä mönö waocabo ïñömonte, Mïnitö entawenguïnö, ante eyepæ̈ pædæ pönongä ænte entawengamöimpa,” ante Dabii nänö yewæ̈monte angaïnö baï impa. 9 Mänïne, “Æigacäimpa,” ante näni angaïne ïñömö quïnante yewæ̈mongatïï. Edæ, Tömengä inguipoga tadömengadæ̈ do wææ̈ningä inte æigacäimpa, ante odömoncæte ante yewæ̈mongatimpa. 10 Në wæængaingä ïnongä ïñömö adocä do öönædë gömonga æidinque inguipoga tömäo öönædë tömäo tömäo ïñömö edæ godömenque æibæ pönï quëwengä ïnongä ingampa. 11 Tömengä tömancoo në ënempocä ïnongä inte adocä mönö waomö ïmonte pönö angä ænte entawëninque mönö ïïmaï cæmö bamöimpa. Pancamöniya ïmönite tömengä angä ëñëninque tömengä nänö në da godongaïmöni batamönipa. Pancamöniya guiquënë Wængonguï waa pönï nänö pönö cægaïnö ante në apæ̈nemöni batamönipa. Pancamöniya guiquënë Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nemöni batamönipa. Pancadäniya guiquënë në aadäni badänitapa. Ayæ̈ pancadäniya guiquënë në odömonte apæ̈nedäni badänitapa. 12 Mänömaï pönö cædinque mönö Codito mönö ocamö baï ïnongä inte, Botö baö baï adoyonque baï ïnäni ïñömö ñancæ äate baï tæ̈ï pïñæ̈näni ëwocacædänimpa, ante pönö cægacäimpa. Mönö ïmonte tömengä, Mïnitö Wængonguï quïmïni ïnömïni inte tömänäni ïnänite në cæmïni inte godö cæcæmïnimpa, ante pönö cægacäimpa. 13 Mïni wede pönënö ante mïnitö tömämïni adoyömö ante pönencæmïnimpa, ante mönö Codito pönö cægacäimpa. Ayæ̈, Botö Wængonguï Wëmo ïñömote mïnitö botö ïmote ate baï pönencæmïnimpa, ante tömengä pönö cæcampa. Ayæ̈ æ̈mæ̈wo pæmïni baï mïni baquinque mïnitö botö entawënö ædæmö entawencæmïnimpa, ante Codito edæ da pönongä eyepæ̈ æ̈mompa. 14 Ïninque æ̈mæ̈wo pædïmö inte wëñæ̈mö ïnämaï ïmö ïninque mönö edæ oda cædämaï ingæ̈impa. Wadäni guiquënë mä pönëninque, Æbänö cæmö ate oda cæquïnänii, ante edæ nämäneque tedewënänipa. Tömënäni ïñömö edæ babæ cæcæte ante cædinque waa cæte baï cædäni ataqueedäni. Woboyæ̈ ædæ go ædæ go pæ̈mænte baï cædinque tömënäni wadö ante odömonte tedewënänipa. Mänömaï wido pïñænte baï cædäni incæte mönö ïñömö Codito nänö entawënoncoo ænte entawëninque ää mæ̈nämaï ingæ̈impa. 15 Wæætë Wængonguï, Näwangä pönï impa, ante nänö apæ̈negaïnö ante mönö tömänäni ïnänite waadete pönëninque apæ̈necæ̈impa. Mänömaï cædinque mönö Codito baö baï ïñömonte tömengä në Ocamö baï inte pönö angä beyænque mönö ñancæ äadinque godömenque picæ̈mö bamompa. 16 Mönö baonga wepæ̈ eyepæ̈ ëñadinque ñancæ äadinque tæ̈ï pïñænte pæte quëwëmompa. Adobaï mönö Codito baö tönö adoyonque baï ïnömö inte mönö tömengä nänö apæ̈nedö ante ëñënömo inte ñancæ äate pæte baï quëwëmompa. Ayæ̈ wæætë ocai encamö inte mönö pæ pagænguinque wangö tënämaï oguincai bamë impa. Ayæ̈ adobaï mönö Codito nänö waadete pönënö ante mïmönë entawëmö inte mönö wacä ingä wacä ingä godö aamö inte mönö pönencabo incæ edæ tæ̈ï pïñænte entawëmompa.
Codito nempo mönö ïïmaï quëwëmompa, ante
17 Ïninque mönö Awënë nempo quëwënömo inte botö nö ämo ëñëedäni. Wadäni në ëñënämaï ïnäni önonquedö ante pönëninque quëwënänipa. Mïnitö guiquënë adobaï quëwengaïmïni inte ñöwo wæætë ñimpo cædinque mänömaï cædämaï inguënë quëwëmïnii. 18 Tömënäni guiquënë mïmö ënënänipa diyæ̈ Wængonguï weca ponguïnänii. Mïmö ömædënäni inte tömënäni ocai ëñënämaï badäni beyænque Wængonguï weca pönämaï ïnänipa. Edæ wentamö mongæ̈ninque tömënäni ocai wëmö encadäni inte idiquibæ̈ ante pönënänipa. 19 Ïïnäni ïñömö tömënäni näni cæquënënö ante ñimpo cædinque ñöwo wæætë guïñënämaï inte baö näni towëïnënö ante cæcæte ante nämä pædæ godonte baï edæ cædänipa. Edæ, Quïëmë wïwa cæquïï, ante mänïnonque cæcæte ante godömenque cæïnente wædänipa. 20 Wæætë mïnitö guiquënë, Mönö Codito æbänö ingää, ante pönëninque edæ wïï tömënäni näni cæïnëwënö baï mïni cæquinque edæ pönëmïnitapa. 21 Tömengä apæ̈necä edæ wïï ëñëmïnitawo. Ïñæmpa, Wængonguï nö pönï nänö apæ̈negaïnö ëñëninque Itota ïñömö mïmönë entawengampa, ante mïnitö tömengä nempo quëwëñömïnite tömengä mänömaïnö ante adodö ante edæ do odömonte apæ̈necä ëñëmïnitapa. 22 Mïnitö wëënëñedë mïni cæte quëwengaïnö ante tömengä ïïmaï ante odömonte apæ̈negacäimpa. Babæ pönente mïni cæïnente wæwënö beyæ̈ mïnitö mïmönë wentamö mongænte wæwëmïni inte do mïni entawengaïnö ante edæ wido cæedäni, ante odömonte apæ̈negacäimpa. 23 Edæ mempoga ëñagaïmïni inte mïnitö ëñënö do mïï pönï encamïni inte mïïnonque ante pönencæmïnimpa, ante odömonte apæ̈necä ëñëmïnitapa. 24 Ayæ̈, Botö pönö badömo ate mïnitö botö baï tæiyæ̈ waëmö ëwocadinque nö pönï cæte quëwencæmïnimpa, ante Wængonguï pönö badongä ate mïnitö mïïmïni bagamïnimpa. Ïninque tömengä, Mänïnö Wængonguï nö pönï nänö entawënö æ̈ninque mïnitö ædæmö entawencæmïnimpa, ante odömonte apæ̈necä do ëñëmïnitapa. 25 Mänömaï beyæ̈ mïnitö tömämïni, Mönö adocabomö ïmompa, ante adinque babæ mïni tedewënïnö ante ñimpo cædinque wacä ingante wacä ingante näwangä ante apæ̈needäni. 26 Ænguï bamïni incæte mïnitö piyæ̈në cædinque wacä ingante wënæ wënæ cædämaï ee aedäni. Edæ gäwadecæ̈ ganca nanguï pïïninque edæ mïni wæquinque ïmaimpa. 27 Mänömaï cædinque mïnitö, Wënæ incæ pönö cæcä ate botö ænguï batabopa, ante pönente wædinque ñöwo wæætë, Wënæ botö weca pönämaï incæcäimpa, ante nämä wææ cæedäni. 28 Në awëmö æ̈ningä ïñömö ñöwo edæ ee cædinque awëmö æ̈nämaï incæcäimpa. Wæætë, Botö önompoca nanguï cædinque ænte quëwëninque në ænguënënäni ïnänite adobaï godömo æncædänimpa, ante cæcæcäimpa. 29 Mïnitö nämä önöne wææ aadinque wïwa ante tededämaï ïedäni. Wæætë edæ, Wadäni æbänö ante ëñenguënënäni ïnänii, ante pönëninque mïnitö, Tömënäni tæ̈ï pïñænte entawencædänimpa, ante cædinque në ëñënäni beyænque ante waadete godö cædinque apæ̈needäni. 30 Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ïñömö mïnitonga pö guiidinque, Botö æ̈mo beyænque mïnitö ïincayæ̈ ate æ̈mæ̈wo abæ tawænte gote baï quëwencæmïnimpa, ante odömoncæte ante yewæ̈monte baï cægacäimpa. Ïninque mïnitö, Wënæ wënæ möni cædö beyæ̈ ante Wængonguï Önöwoca wæwente badämaï incæcäimpa, ante wææ cædinque edæ ëñente cæedäni. 31 Ayæ̈, Wïï waëmö awædö, ante mïni pïïwënïnö ante edæ ñimpo cæedäni. Äïmö ante mïni pönëwëmämo adobaï ñimpo cædinque ænguï pönï mïni badïmämo edæ ñimpo cæedäni. Yæ ante mïni pïinte ogæ̈ tedewëmämo, wacä ingante ante mïni pïinte tedewëmämo edæ ñimpo cæedäni. Ayæ̈ pïinte cæquinque ante mïni entawënïnö ante tömänö edæ wido cæedäni. 32 Wæætë godongämæ̈ waadete cædinque wacä caate wæcä adinque mïnitö godongämæ̈ Ca ca wæcæmïnimpa. Ayæ̈ Codito ængä beyænque Wængonguï mïnitö ïmïnite pönö ñimpo cæcampa cæmïnii. Tömengä ñimpo cæcä quëwëmïni baï mïnitö adobaï cædinque wadäni wënæ wënæ cæyönänite wacä ingä wacä ingä ñimpo cæmïni quëwënänii.
Wængonguï wëmïni, ïïmaï cæte quëwëedäni, ante
1 Ïninque Wængonguï wëmïni ïñömö mïnitö tömengä nänö në waademïni ïnömïni inte Wæmpocä nänö cæï baï ante cöwä adinque adobaï cæedäni. 2 Baö, Wængonguï quï, ante godöninque, Oguï wacæ̈impa, ante iya tänäni baï cædinque Codito mönö ïmonte waadete pönëninque edæ adobaï cægacäimpa. Tömengä ïñömö, Botö Wængonguï quïmo ïmopa, ante nämä wepæ̈ pædæ godöninque mönö ïmonte wæætë ængacäimpa. Ïninque tömengä nänö waadete pönënö baï mïnitö adobaï waadete pönëninque quëwëedäni. 3 Wæætë edæ mïni pönencabo ïñömïnite waocä adocanque incæ nänöogængä ïnämaï ïñongante godö guëa mönämaï ïedäni. Wentamö mongæ̈ wæcæ wæ, ante edæ wïwa cædämaï ïedäni. Nanguï mäincoo ante æ̈ïnente wædämaï ïedäni. Mänïnö tömänö cædämaï ïmïni inte mänïnö ante edæ adopoque incæ tededämaï ïmäewedäni. Edæ Wængonguï quïmïni tæiyæ̈ waëmö entawëmïni inte mïnitö mänïnö tömänö cædämaï incæmïnimpa. 4 Wentamö ante näni pönëwënö baï mïnitö wæætë adobaïnö ante pönënämaï ïedäni. Önonque ante näni tedewënö baï mïnitö wæætë adobaï tededämaï ïedäni. Wënæ wënæ ante pönente näni badete towënö baï mïnitö wæætë adobaï badete todämaï ïedäni. Ïñæmpa Wængonguï quïmïni ïnömïni inte mïnitö mänïnö ante wïï pönenguënëmïni ïmïnipa. Wæætë Wængonguï ingante waa ate pönëninque apæ̈nequënëmïni ïmïnipa. 5 Awënë Odeye Wængonguï nempo ayæ̈ Awënë Odeye Codito nempo edæ ædänidö në guiite ænguïnäni ïnänii. Nänöogængä ïnämaï ïñongante në towënäni tönö wentamö pönente në cædäni ïñömö tömënäni edæ dicæ guiite ænguïnäniyaa. Ayæ̈ mäincoo ante wacä quï në æ̈ïnente wæwënäni ïñömö edæ, Mäincoo incæ mönitö wængonguï impa, ante baï cædäni ïnönäni inte tömënäni adobaï edæ guiite æ̈nämaï incædänimpa. Ante ämo ëñëedäni. 6 Wadäni, Mïnitö oda cæcæmïnimpa, ante önonquedö ante tedete cæyönänite mïnitö wæætë tömënäni näni tededö ante edæ ëñënämaï ïedäni. Edæ tömënäni ëñënämaï inte näni wënæ wënæ cædö beyæ̈ Wængonguï ænguï badinque tömënäni ïnänite pancæcäimpa. 7 Ïninque mïnitö gooque gomö adinque tömënäni tönö godongämæ̈ cædämaï ïedäni. 8 Mïnitö ïñömö wëënëñedë wentamö mongæ̈mïni ingaïmïni inte ñöwo wæætë edæ mönö Awënë nempo quëwëninque edæ ñäö baï entawëmïnipa. Ïninque Mæmpo nänö ñäö ëmönö baï entawëmïni inte mïnitö ñäö ïñömö cægonte baï edæ waa quëwëedäni. 9 Edæ waïwæ̈ waincate baï cædinque mönö wadäni ïnänite godö waa cæquinque mönö edæ ñäö ïñömö quëwëmompa. Ayæ̈ nö pönï mönö cæquinque näwangä pönï ante mönö apæ̈nequinque edæ ñäö ïñömö quëwëmompa. 10 Ayæ̈, Æbänö cæmö ate mönö Awënë, Waa cæmïni abopa, ante apæ̈nequingä, ante ëñencæte ante cædinque do ëñënïmi inte tömengä nänö waa adonque cæedäni. 11 Wadäni wëmo ïñömö önonque näni cædö ante adinque mïnitö ïñömö edæ gooque gomö aedäni. Ayæ̈ tica ënente baï cædinque, Tömënäni näni cædö wënæ wënæ impa, ante edonque odömömïni acædänimpa. 12 Awëmö näni cædö beyæ̈ guingo imonte wæquënënäni ïñönäni mönö ïñömö edæ guïñënete wædinque mänïnö ante edæ tededämaï ingæ̈impa. 13 Wæætë edæ, Awëmö ïñömö æbänö cædänii, ante tömänö ante edæ tica ënente edonque acæ̈impa. 14 Ñäö beyænque edæ edonque amompa. Mänömaï ï beyæ̈ ïïmaï ante ämotamïni ante baï apæ̈nedänipa. “Bitö wangæ̈ möïmi inte ñäni ömæ̈monte ængæ̈ gantie. Edæ ængæ̈ gantiyömiteCodito incæ pönö tica ënente baï cæcä ate ñäö entawencæbiimpa,” ante apæ̈nedänipa. 15 Mänömaï beyæ̈ mïnitö ocai ömæcamïni ïnämaï ïnömïni inte wæætë ocai në encamïni inte cædinque, Æbänö waa cæte quëwenguïmo, ante nämä waa ate waa cæedäni. 16 Wadäni ñöwo incæ godömenque wïwa cædänipa cæmïnii. Eyepæ̈ ïñonte mïni cæquënënonque ante edæ do cæedäni. 17 Edæ wëñæ̈näni owempote cædäni baï mïnitö adobaï cædämaï ïedäni. Wæætë, Wængonguï æbänö angantawo, ante ëñëninque mänïnonque ante ëñente cæedäni. 18 Waodäni biïnömæ̈ näni ämæ̈ bedinque dowænte badinque godömenque pönënämaï cædinque tömënäni näni ëwente wæwenguinque bewënänipa. Ïninque mïnitö ïñömö bete dowænte badämaï ïedäni. Wæætë Wængonguï Önöwoca ingante ædæmö ëwocate quëwëedäni. 19 Ämotamïni ante baï godongämæ̈ watapæ̈ ante tedeedäni. Awënë Dabii wodi nänö ämotamïni angaintaa adinque edæ adodö äedäni. Ayæ̈ mïnitö nämä mä pönëninque, Ïïmaï Wængonguï beyæ̈ mönö ämotamïni angæ̈impa, ante adodö äedäni. Wængonguï Önöwoca angä ëñente ëwocadinque tömengä ämotamïni nänö änönö ante adodö äedäni. Mïmöno ämotamïni ante baï pönëninque mïnitö mönö Awënë ingante watapæ̈ pönente äedäni. 20 Æbämë bayonte mïnitö tömänö beyæ̈ ante edæ Mæmpo Wængonguï ingante cöwë waa ate pönëninque mönö Awënë Codito ëmöwo ante apæ̈needäni.
Mæmpoidi näni wencabo ïïmaï quëwencædänimpa
21 Mönö Codito ingante guïñente wædinque mïnitö wïï nämä mïni pönënonque baï cædinque wæætë edæ, Në änäni æbänö änänii, ante Ao ate nöïnö ante cæedäni. 22 Onquiyæ̈mïni ëñëedäni. Mïnitö, Mönö Awënë nänö angaïnö baï mönö ëñente cæcæ̈impa, ante tömëmïni nänöogæ̈näni ïnänite Ao ante ëñente cæedäni. 23 Edæ Codito ingante mönö godongämæ̈ pönencabo ïñömonte mönö Codito adocä ïñömö, Quëwencæmïnimpa, ante në Ængaingä ïnongä ingampa. Tömengä tönö mönö adoyonque baï ïñömonte tömengä ïñömö mönö Ocamö baï ïnongä ingampa. Ayæ̈ onquiyængä tönö onguïñængä adobaï adoyonque baï ïñönate onguïñængä ïñömö në ocamö baï ïnongä ingampa. 24 Ïninque Codito ingante mönö godongämæ̈ pönencabo incæ tömengä ingante Ao ante ëñente cæmö baï onquiyæ̈näni adobaï tömënäni nänöogæ̈näni ïnänite cöwë edæ Ao ante ëñente cæquënënäni ïnänipa. 25 Wæætë onguïñæ̈mïni ëñëedäni. Mïnitö Codito nänö waadete pönënö baï tömëmïni nänöogæ̈näni ïnänite adobaï waadete pönëedäni. Tömengä ingante mönö godongämæ̈ pönencabo ïñömonte tömengä ïñömö mönö ïmonte waadete pönëninque mönö ïmonte æncæte ante pönö cædinque nämä wepæ̈ godongacäimpa. 26 Ayæ̈, Wængonguï nänö apæ̈nedö waëmömæ̈ ïmæ̈ baï ïñonte mïnitö ïñömö mänïnö ante ëñëninque tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwencæmïnimpa, ante mönö Codito adocä mönö ïmonte edæ ñä mënongate baï cægacäimpa. 27 Mänömaï tæiyæ̈ waëmö badinque mönö wentamö mongæ̈nämaï inte Codito ingante mönö pönencabo adocabomö ïñömonte tömengä ïñömö edæ nänöogængä ænte baï cædinque mönö pönencabo ïmonte, Bitö, ante apæ̈negacäimpa. Ayæ̈ mönö cabo ïñömonte tömengä, Bitö idiquibæ̈ entawënämaï ïñömite ædö cæte bitö ïmite pïinte anguïï, ante pönö cægacäimpa. Ayæ̈ wæætë edæ, Ñä mënongate baï tæiyæ̈ waëmö ëmömi ïninque mönö edæ guëa ñäö apäite baï ëmongæ̈impa, ante Codito nänöogængä ænte baï mönö ïmonte pönö ængacäimpa. 28 Onguïñæ̈näni ïñömö adobaï tömënäni, Botö baö, ante näni pönë baï tömënäni nänöogæ̈näni ïnänite adobaï waadete edæ pönenguënënäni ïnänipa. Æcänö tömengä nänöogængä ingante waadete pönëna ïñömö tömengä nämä baö ante waadete pönente baï edæ cæcampa. 29 Ïñæmpa waocä nämä baö cöwë pïïnämaï ingampa. Wæætë, Botö baö, ante edæ pæ gompodinque pönö aacampa. Ayæ̈ adobaï Codito ingante mönö godongämæ̈ pönencabo ïñömonte edæ tömengä adobaï, Botö baö, ante baï cædinque mönö ïmonte wææ gompodinque pönö aacampa. 30 Edæ mönö Codito në Ocamö baï ïnongä inte në angä ïñongante mönö wæætë tömengä tönö adoyonque baï inte ëñente quëwëmompa. 31 “Mänömaï beyæ̈ onguïñængä mæmpo tönö badä ïnate ëmö cæte godinque onquiyængä ingante, Botö nänöogængä, ante æ̈mæ̈wo monte quëwencæcäimpa. Mënaa ïnïna incæ tömëna wæætë näna gæncaya badinque adocanque baï bacædaimpa,” ante yewæ̈mongatimpa. 32 Mänömaïnö ante näni yewæ̈mongaïnö ante edæ wë wodonte baï ï ïñonte wïï tömänö ante ëñëmompa. Incæte, Codito ingante mönö godongämæ̈ pönencabo ïñömonte mönö tömengä tönö adocanque baï ïmöimpa, ante mïnitö ëñencæmïnimpa, ante botö apæ̈netabopa. 33 Incæte onguïñæ̈mi nämä bitö waadete pönënonganca tömëmi nänöogængä ingante edæ adoganca waadete pönencæbiimpa. Onquiyæ̈mi adobaï, Botö nänöogængä ingampa, ante adinque edæ ëñente cæcæbiimpa.
1 Wëñæ̈mïni guiquënë ëñëedäni. Mïnitö mönö Awënë nempo quëwënömïni inte tömëmïni mæmpoidi ïnänite edæ ædæmö ëñente cæedäni. Æcänö edæ mänömaï cædaa tömengä edæ nö pönï cæcampa. 2 “Wæmpocä ingante wäänä ïnante waa adinque tömëna ïnate godö waadete cæe,” ante Wængonguï incæ wææ angacäimpa. Tömengä wade nänö wææ angaïnö äninque, Mïni waa quëwenguinque cæcæmïnimpa, ante apæ̈nedämaï ingaingä inte ñöwo ïïne ante wææ äninque, Mïni waa quëwenguinque cæcæmïnimpa, ante mä apæ̈negacäimpa. 3 Edæ ïïne ante wææ äninque tömengä, “Mänömaï cæmïni ïninque mïnitö watapæ̈ quëwëninque ïïmæca wantæpiyæ̈ quëwencæmïnimpa,” ante mä apæ̈negacäimpa. 4 Wæmpomïni guiquënë ëñëedäni. Mïnitö wënäni wïï äïnäni bacædänimpa, ante wææ cædinque mïnitö tömënäni ïnänite pïinte cædämaï ïedäni. Wæætë, Mönö Awënë wææ aadinque mönö ïmonte päninque odömonte apæ̈necampa, ante adinque mïnitö tömengä nänö cæï baï adobaï cædinque wëñæ̈näni ïnänite ædæmö wææ aadinque mönö Awënë nänö apæ̈nedö ante odömonte apæ̈nemïni ate tömënäni waa pæcædänimpa. 5 Waodäni mïnitö ïmïnite ö æ̈näni inte tömënäni beyænque cæte në quëwëmïni ïñömïnite apæ̈nebo ëñëedäni. Ïïmæca mïnitö awënëidi ïnänite mïnitö waa adinque guïñente wædinque tömënäni näni änö ante ëñente cæedäni. Mïnitö Codito angä ëñente mïmönë nö pönente cæmïnitawo. Ïninque edæ ïïmæca awënë angä ëñente edæ adobaï mïmönë nö pönente cæedäni. 6 Mïnitö edæ, Awënë botö ïmote waa acæcäimpa, ante tömengä ayongante ëñente cæmïnitawo. Ïñæmpa awënë dæ goyongante adobaï cöwë ëñente cæedäni. Codito botö ïmote në godonte Ængaingä ingante në cæte quëwëmö ïmompa, ante pönëninque mïnitö edæ Wængonguï nänö änönö ante mïmönoque pönente cæedäni. 7 Mïnitö mïmöno piyæ̈në cædinque ïïmaï ante pönente cæedäni. Ïïmæca awënë ingante cædinque botö wïï waocä beyænque ante cæbopa. Wæætë Wængonguï Awënë beyænque ante botö ïïmæca awënë ingante cæbopa, ante pönëninque pæ pïñænte baï cæedäni. 8 Mïnitö ïïmaï ante edæ do ëñëmïnipa. Mïnitö wacä nänö ö æ̈nïmïni inte tömengä beyænque në cæte quëwëmïni incæ abæ tawænte ee gote baï nämä beyænque cæte quëwëmïni incæ mïnitö ïmïnite mönö Awënë ïñömö, Bitö ægancadö waa cæbii, ante adinque wæætë eyepæ̈ pönï pædæ pönongä ænguïmïni ïmïnipa. 9 Waocä ingante në ö æ̈mïni guiquënë ëñëedäni. Mïni në ö ængaïnäni ïnänite adobaï waa cæedäni. Tömëmïni Awënë incæ tömënäni Awënë adocä ïnongä inte öönædë owocampa cæmïnii. Tömengä ïñömö wacä ingante wadö wacä ingante wadö ate pönente cædämaï ingampa. Mänömaïnö ante do ëñëmïni inte mïnitö beyænque cæte në quëwënäni ïnänite edæ pïinte äninque edæ pæmënënämaï ïedäni.
Tæ̈inta wëñate baï mönö tæ̈ï pïñænte ëwocacæ̈impa
10 Ñöwo ïïmaï yewæ̈möninque botö idæwaa yewæ̈mömopa. Mïnitö mönö Awënë nempo në quëwënömïni ïñömïnite tömengä nänö tæ̈ï pïñæ̈nö pædæ pönongä æ̈ninque tæ̈ï pïñænte entawente quëwëedäni. 11 Mïnitö wææ caaquincoo, ante Wængonguï eyepæ̈ pönï nänö da pönönincoo tömancoo æ̈ninque wëñate baï cædinque tæ̈ï ongöedäni. Edæ mänincoo tömancoo wëñate ongöñömïni wënæ awënë, Oda cæcæmïnimpa, ante nanguï ëñente cæcä incæte mïnitö wæætë oda cædämaï inte edæ tæ̈ï ongoncæmïnimpa. 12 Edæ wïï waodäni ïnänite mönö guëadö guëa cæcæ̈impa. Wæætë wënæidi awënëidi tönö wënæidi ïnänite në änäni ïñönänite mönö tömënäni ïnänite wæætë guëadö guëa cæcæ̈impa. Inguipoga wëmö ïñömö tæ̈ï pïñænte ënempodäni tönö öönædë ïñömö wënæcoo në wïwa ëwocate cædäni tönö mänimpodäni mämö ti gotodoncæ cæyönänite mönö wæætë guëadö guëa cæcæ̈impa. 13 Ïninque tömënäni pïinte mämö näni wïwa cæönæ ïinque bayonte mönö wodii wïnönämaï inte tömënäni ïnänite wæætë da godongæ̈impa. Ante ayæ̈, Tömää edæ eyepæ̈ cæte ate mönö edæ tæ̈ go wææ̈nämaï inte adiyæ̈ ongongæ̈impa, ante cædinque mïnitö Wængonguï nänö, Wææ caaquincoo, ante tæ̈inta baï nänö da pönönincoo edæ do eyepæ̈ æ̈ninque tömancoo edæ da wëñaedäni. 14 Wëñadinque edæ wodii wïnönämaï inte edæ næ̈ gongænte tæ̈ï ongöedäni. Edæ, Tæ̈ï wææ caaquincoo, ante pönö tæ̈ï pacadeyænte baï cædinque mïnitö Wængonguï nänö nö pönënö entawëninque adobaï nö entawente quëwëedäni. Tæcætawë ïnö tæ̈ïneta mïni wææ wodontawëinta ante wëñate baï cædinque Wængonguï tæiyæ̈ waëmö nänö cædö ante edæ entawente tæ̈ï cæte ongöedäni. 15 Mönö Codito pönö cæcä beyænque mönö godongämæ̈ piyæ̈në cæcæ̈impa, ante watapæ̈ mönö ëñënö beyæ̈ pogodo gote apæ̈necæte ante cædinque mïnitö awæncata tæ̈ï wææ cæwainta wëwate baï cædinque gänë pönente cæedäni. 16 Yabæque pönï wææ cæquinta tæ̈inta baï næ̈ænte baï cædinque mïni wede pönënö ædæmö entawëninque quëwëedäni. Ïninque në wïwa cædongä ponte gonga encado baï to piyæncate baï cædinque, Mïnitö oda cæcæmïnimpa, ante cæcä ate mïnitö mïni wede pönënö beyænque tömengä wïwa nänö änö ante edæ ëñënämaï incæmïnimpa. 17 Ayæ̈, Ocamö incainta tæ̈inta baï impa, ante wææ wencate baï cædinque mïnitö Codito pönö ængä beyænque mïni quëwenguïnö ante ænte entawencæmïnimpa. Mïnitö yaëmë wææ næ̈ænte baï cædinque Wængonguï Önöwoca apæ̈necä ëñëninque näni yewæ̈mongainta ate ædæmö ëñëninque edæ cöwë entawëedäni. 18 Ayæ̈ Wængonguï Önöwoca ingante ëwocadinque mïnitö tömengä ingante, Wængonguï bitö cöwë cæcæbiimpa, ante godömenque nanguï apæ̈nedinque ñïne cædämaï ïedäni. Mänömaï cæcæte ante mïnitö mïïmïni ongöninque wæntæte badämaï inte Wængonguï quïnäni tömänäni beyæ̈ ante cöwë apæ̈needäni. 19 Ayæ̈ botö beyæ̈ ante adobaï apæ̈nemïni ëñëninque Wængonguï pönö cæcä ate botö edonque tedecæboimpa, ämopa. Edæ Codito ingantedö ante wëënëñedë mönö ëñënämaï ingaïne ante botö ñöwo watapæ̈ ëñëninque guïñënedämaï inte apæ̈nebo ëñencædänimpa, ämopa. Mänömaïnö ante mïnitö Wængonguï ingante apæ̈needäni, ämopa. 20 Mänïne ante botö wadäni weca në gote apæ̈nebo beyænque ñöwo gæguincamë encaipobo inte wæbopa. Ïninque, Mänïne ante në apæ̈nequënengä inte Pabodo cöwë guïñënedämaï inte apæ̈necæcäimpa, ante mïnitö botö beyæ̈ ante apæ̈needäni.
Waa quëwencæmïnimpa, ante
21 Botö Pabodo ïñömö æbänö quëwëmoo, ante, Quïnö baï cæboo, ante ëñencæte ante wæmïnitawo. Edæ Tiquico mönö tönïñacä mönö në waadecä ïnongä inte tömengä ñöwo pöninque mïnitö ïmïnite mänïnö tömänö ante apæ̈necä ëñencæmïnimpa. Tömengä ïñömö mönö Awënë nempo quëwëninque tömengä beyæ̈ në cædongä inte cöwë në pönengä inte ædæmö cæcä acæ̈impa. 22 Ïninque, Pabodoidi æbänö quëwënänii, ante tömengä pönö apæ̈necä ëñëninque mïnitö wampo pönëninque tæ̈ï pïñænte entawencæmïnimpa. Ante cædinque botö, Ædæmö apæ̈nebi ëñencædänimpa, ante tömengä ingante mïnitö weca da godömo pongä aedäni. 23 Mæmpo Wængonguï tönö mönö Awënë Itota Codito mïnitö ïmïnite waadete pönö cæda ate mïnitö mïni caipæ̈ incæ gänë entawëninque wede pönëninque godongämæ̈ edæ waadete pönencæmïnimpa, ämopa. 24 Æcänö mönö Awënë Itota Codito ingante cöwë waadete pönente ñimpo cædämaï ïna ïñömö tömengä ingante Wængonguï pönö waadete cæcæcäimpa, ante botö Wængonguï ingante apæ̈nebopa. Mäninque ante yewæ̈mömopa.
Waa quëwëedäni, ante
1 Itota Codito ingante në cæmöna inte botö tönö Tïmoteo guëa apæ̈nemöna ïninque botö Pabodobo adoboque yewæ̈mömopa. Mïnitö Pidipoto ïñömö quëwëninque Wængonguï quïmïni ïnömïni inte Itota Codito nempo në quëwëmïni ïñömïnite botö, Acæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa. Mïni pönencabo beyænque ante pancamïniya në aamïni ïñömïnite pancamïniya guiquënë në cæmïni ïñömïnite pancamïniya guiquënë önömïnique ïñömïnite botö edæ, Tömämïni edæ acæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa. 2 Mönö Mæmpo Wængonguï mönö Awënë Itota Codito tönö waadete pönö cæda ate gänë pönëninque waa quëwëedäni, ämopa.
Në pönëmïni beyæ̈ Wængonguï ingante apæ̈nebopa, ante
3 Æyedëmë mïnitö ïmïnite ante pönëmo inte botö Wængonguï ingante waa ate pönëninque apæ̈nebopa. 4 Ïninque mïnitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante wantæ ïñö wantæ ïñö apæ̈nedinque botö, Waa quëwëmïnipa, ante watapæ̈ todinque apæ̈nebopa. 5 Edæ, Botö täno goyedë mïnitö godongämæ̈ cæmïnitapa. Ayæ̈, Mönö Codito ingantedö ante mïnitö ñöwo ganca godömenque watapæ̈ apæ̈nemïnipa, ante pönëninque botö, Wængonguï bitö pönö cæbi ate pidipenteidi waa cædänipa, ante apæ̈nebopa. 6 Mïnitö botö ayömo tæiyæ̈ waëmö entawencæmïnimpa, ante në mä badongaingä ïnongä inte Wængonguï ñöwo Itota Codito nänö ponguinganca godömenque pönö badöninque cöwë ïinque badongä ate mïnitö ædæmö pæïmïni bacæmïnimpa. Mänömaï impa, ante botö, Näwangä impa, ante do ëñëmopa. 7 Mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ möni ëñënïnö ante botö wææ äninque, Näwangä impa, ante apæ̈nebopa. Mänïne botö apæ̈nede beyænque pancayedëña botö ïmote tee mönedäni wæbopa. Incæte tee mönedäni wæbo incæ, Näwangä impa, ante wææ ämo incæ Wængonguï nänö waadete pönö cægaïnö ante ænte entawëñömo mïnitö adobaï mänïnö ante æ̈ninque botö tönö godongämæ̈ entawëmïnipa. Ïninque, Mönö mänïnö ante äanque baï entawëmö ïmompa, ante mïnitö ïmïnite waadete pönëninque botö, Mïnitö ædæmö pæïmïni bacæmïnimpa, ante nöingä cæte pönëmopa. 8 Itota Codito mönö ïmonte nanguï waadete pönengantawo. Edæ tömengä waadete nänö pönënö ante entawëninque botö mïnitö ïmïnite waadete pönëmopa, ante adinque Wængonguï incæ, Pabodo näwangä mïnitö ïmïnite nanguï waadete pönengampa, ante apæ̈nebaingampa. 9 Ïninque mïnitö beyæ̈ ante botö Wængonguï ingante ïïmaï ante apæ̈nebopa. Mïni waadete pönencabo ïñömïnite Wængonguï pönö cæcä ate godömenque waadete pönencæmïnimpa. Ayæ̈ waadete pönëmïni inte mïnitö, Quïnö wënæ wënæ ï, Quïnö waa ï, ante edonque adinque nö apænte ämïni bacæmïnimpa. 10 Mönö æbänö cæte waa quëwenguïï, ante edonque adinque mïnitö Ao ante waa quëwëninque Itota Codito nänö ponguinganca wentamö mongæ̈nämaï inte tee tëwadämaï ïmïni incæmïnimpa. 11 Ayæ̈ Itota Codito pönö cæcä ate mïnitö nö cædinque waa quëwëmïni adinque wadäni Wængonguï ingante waa ate pönëninque apæ̈necædänimpa, ante botö Wængonguï ingante apæ̈nebopa. Ayæ̈ mïnitö mänömaï inte waa cæmïni adinque tömänäni wæætë Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Wængonguï ëñëmi. Bitö ñäö baï ëmönömi inte waa pönï cæbipa, ante apæ̈necædänimpa, ante cædinque botö mïnitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈nebopa.
Pabodo, Codito beyænque quëwëmopa, angampa
12 Ïñänäni apæ̈nebo ëñëedäni. Mänömaï cædäni botö wædö incæ wïï önonque cætimpa. Wæætë, Codito beyænque Pabodo caate wæcampa, ante adinque wadäni godömenque nanguï ïnäni Codito ingantedö ante watapæ̈ möni apæ̈nedö ëñëninque wede pönënäni badänipa. 13 Edæ, Codito ëmöwo apæ̈necä beyænque Pabodo ingante tee mönedänipa, ante tededäni ëñëninque odömäno tæiyæ̈ awënë oncö wææ wänönäni incæ wadäni wayömö quëwënäni incæ tömänäni do ëñënänipa. 14 Mönö Awënë nempo quëwënäni incæ, Pabodo tee mönete wæcampa, ante wædinque wodo tömänäni godömenque wede pönente badänipa. Ïninque wede pönëninque tæ̈ï pïñænte entawëninque tömënäni guïñënämaï inte Wængonguï nänö apæ̈nedö ante godömenque apæ̈nedänipa. 15 Pancadäniya, Pabodo mïñæ̈ godömenque nanguï ïnäni godänipa, ante pönö pïinte adinque Codito ëmöwo ante apæ̈nedäni incæte botö ïmote guëadö guëa pïincæte ante apæ̈nedänipa. Mänömaï ï incæte wadäni guiquënë, Pabodo tönö mönö godongämæ̈ cæcæ̈impa, ante gänë pönëninque Codito ëmöwo ante apæ̈nedänipa. 16 Në gänë pönente apæ̈nedäni guiquënë, Codito ingantedö ante watapæ̈ mïni ëñënïnö ante Pabodo wææ ancæcäimpa, ante botö ïmote godö gö cæcampa, ante do ëñënänipa. Ïninque tömënäni botö ïmote waadete pönëninque apæ̈nedänipa. 17 Në wæætedö wæætë tededäni guiquënë, Pabodo tee mönete wæyongante mönö apæ̈nete tomö wæcä tocæ̈ï, ante cædänipa. Tömënäni nämä beyænque ante cædäni incæte waa cæte baï cædinque Codito ëmöwo ante apæ̈nedänipa. 18 Incæte pancadäniya nämä beyænque ante apæ̈nedäni incæ pancadäniya nö pönente apæ̈nedäni incæ mänïnäni tömänäni Codito nänö cægaïnö ante näwangä ante do edæ apæ̈nedänipa. Mänömaï impa, ante pönëninque botö watapæ̈ tobopa. Ayæ̈ ïïmaï ante pönëninque cöwë godömenque nanguï tocæboimpa. 19 Mïnitö Wængonguï ingante botö beyæ̈ nanguï apæ̈nemïni ëñëninque Itota Codito Önöwoca pönö cæcæcäimpa, ante ëñente tobopa. Ïninque ñöwo botö caate wædö ante edæ ïincayæ̈ ate ñimpo cædäni ate edæ botö abæ tawænte gote quëwenguinque edæ impa, ante do ëñëninque tobopa. 20 Botö wëënëñedë botö cæbo baï ñöwo adobaï cæïnëmo ïmopa. Ïintai ëñate mïïmö quëwëmo incæ baonque wæ̈nönäni wæ̈mo incæ, Mönö Codito ingante waa acædänimpa, ante cædinque botö cöwë guïñënämaï inte tæ̈ï ongöninque nanguï cædinque watapæ̈ edæ bacæboimpa, ante pönëmopa. 21 Edæ inguipoga quëwëmo incæ botö Codito ingante entawëninque tömengä beyænque ante quëwëmopa. Wæætë wæ̈mo incæ tömengä beyæ̈ botö godömenque nanguï entawenguïmo ïmopa. 22 Incæte, Waïwæ̈ nanguï incate baï botö cæquinque inguipoga ayæ̈ quëwenguënëmo ïmopa, ante pönëninque botö, Æbänö anguïmoo, ante ëñencæte ante wæbopa. Edæ, Wæncæboimpa, ante anguënëmo ïmoo. Wæætë, Ayæ̈ quëwencæboimpa, ante anguënëmo ïmoo. Edæ, Æbänö anguënëmo ïmoo, ante botö edæ ëñënämaï ïmopa. 23 Edæ wada bæi ongonte æ̈matæ̈ töö æ̈matæ̈ töö godöna wæcä baï wædömo inte botö, Ædönö gämæ̈nö goquïmoo, ante wæbopa. Codito weca godömenque waëmö pönï quëwencæboimpa, ante botö wadæ goïnëmo ïmopa. 24 Incæte inguipoga quëwëninque mïnitö beyænque ante cæquënëmo inte botö ædö cæte wayömö goquïmoo. 25 Ante pönente wædinque botö, Mïnitö mönö pönënö ante godömenque wede pönëninque watapæ̈ tote quëwencæmïnimpa, ante cæquïmo ïmopa, ante ëñëmopa. Ayæ̈, Ñöwo wæ̈nämaï inte botö mïnitö weca quëwenguïmo ïmopa, ante do ëñëmopa. 26 Ïninque botö mïïmo inte mïnitö weca pömo adinque mïnitö Itota Codito ingante waa adinque botö beyænque nanguï tocæmïnimpa. 27 Codito ingantedö ante watapæ̈ mönö ëñënïnö beyæ̈ ante mönö waa cæquënëmö ïmompa, ante ëñëmïni inte mïnitö edæ waa cæte quëwëedäni. Mänömaï cæmïni ïninque botö önömoncaque ëñëmo incæ mïnitö weca ponte abo incæ, Pidipenteidi adoyömö pönëninque tæ̈ï ongönänipa, ante tededäni ëñëninque tobaïmopa. Ayæ̈, Codito ingantedö ante watapæ̈ mönö ëñënïnö ante wadäni ëñencædänimpa, ante pidipenteidi ïñacabo cædinque nanguï cædänipa, ante botö edæ ëñente tobaïmopa. 28 Ayæ̈ pïinte cædäni incæte mïnitö wæætë guïñënämaï inte tæ̈ï ongömïnipa, ante adinque botö tobaïmopa. Mïnitö mänömaï guïñënämaï inte tæ̈ï ongömïni ate wædinque në pïinte änäni wæætë, Mönitö wænguinque impa, ante wæcædänimpa. Në pönëmïni mïni quëwenguinque impa, ante adinque tömënäni godömenque wæcædänimpa. Edæ Wængonguï ængä beyænque quëwencæmïnimpa. 29 Wængonguï waadete pönö cæcä ate mïnitö Codito ingante wede pönëmïnitawo. Edæ adocä pönö cæcä ate mïnitö Codito beyænque cædinque cöwë caate wæquïmïni ïmïnipa. 30 Pabodobo doyedë Codito beyæ̈ ante wææ ancæte ante caate wætabopa, ante amïnitawo. Ñöwo godömenque wææ cædinque caate wæbopa, ante önömoncaque ëñëmïnitawo. Ïninque botö wææ äninque caate wæbo baï mïnitö adobaï botö tönö godongämæ̈ wææ äninque caate wæmïni ïmïnipa.
Codito önonganque bayongante Wængonguï da æ̈æ̈nongä
1 Mönö Codito nempo quëwëninque mïnitö wampo pönëmïnitawo. Tömengä waadete pönengä beyænque gancæ pönëmïnitawo. Mönö Codito Önöwoca tönö ääwocaque baï ëwocadinque godongämæ̈ watapæ̈ quëwëmïnitawo. Në wæcä ingante godö waadete pönëmïnitawo. Adocanque wæwengä adinque mïnitö äanque baï wæwëninque tömengä beyæ̈ cæmïnitawo. 2 Mänömaï ï ïninque adodonque pönëninque mïnitö waa waademïni adinque botö watapæ̈ pönï tobaïmopa. Tömämïni äanque baï ëwocadinque, Mönö adoyömö cæcæ̈impa, ante godongämæ̈ cæmïni adinque botö godömenque nanguï watapæ̈ tobaïmopa. 3 Ïninque mïnitö nämanque ante pönëninque, Botö ïmote waa acædänimpa, ante cædämaï ïedäni. Yæcado ongoncæboimpa, ante cædämaï ïedäni. Wæætë, Botö önömoque baï ïñömote wadäni wæætë waa pönï ïnänipa, ante pönëninque wadänique ïnänite ængö cæedäni. 4 Nämä mïni cæïnënö ante cædinque mïnitö wïï mänïnonque ante cædinque wæætë edæ wadäni näni cæïnënö adobaï ante cæedäni. 5 Mänömaï cædinque mïnitö Itota Codito nänö pönengaïnö baï adodö ante pönëedäni. 6 Tömengä ïñömö cöwë näwä Wængonguï ïnongä ingampa. Incæte, Botö näwä Wængonguïmo ingaïmo inteMæmpo Wængonguï ganca botö ingaïnö ante ñimpo cædämaï incæboimpa, ante tömengä änämaï ingacäimpa. 7 Wæætë edæ, Mänïnö botö ingaïnö incæ botö edæ ñimpo cæcæboimpa, äninque wææ̈,önonganque baï bagacäimpa. Ayæ̈, Wængonguï ingante në cædömo edæ bacæboimpa, ante badinque wææ̈,tömengä waomö mönö ëmönö baï nänö ëmonguinque waocä ëñagacäimpa. 8 Mänömaï ëñate pæte wææ̈ tömengä önonganque inte baï cæyongä Wæmpocä,Bitö wænguïnö taadö gocæbiimpa, angä ëñëninque edæ Ao ante goyongante wææ̈,tömengä nänö guïñëñaquinque awæ̈ ñænquedïmæ̈ cæte mäo timpodäni wææ̈ tïwadäni ate tömengä caate wægöninque wææ̈ bacaa edæ wængacäimpa. 9 Mänömaï cæcä adinque Wængonguï wæætë tömengä ingante æ̈monga pönï da æ̈æ̈nongacäimpa. Ayæ̈ wadäni ëmöwo önöwoque ëmönäni baï tömengä Tæiyæ̈ Awënë ïnongä inte wïï adobaï önöwoque baï ëmoncæcäimpa, ante cædinque Wængonguï edæ, Itota Codito ingampa, ante pönö pemongacäimpa. 10 Edæ öönædë quëwënäni incæ inguipoga quëwënäni incæ guimonga quëwënäni incætömänäni edæ Itota ëmöwo ëñente waa adinqueda guicapocædänimpa, ante Wængonguï tömengä ingante pönö pemongacäimpa. 11 Ayæ̈, Itota Codito ingante adinque tömänäni,Mönö Tæiyæ̈ Awënë ïnongä ingampa, ante edæ Ao ancædänimpa, ante Wæmpocä cægacäimpa. Mänömaï cæcä adinque, Mæmpo Wængonguï waa pönï cæcampa, ante mönö edæ watapæ̈ apæ̈necæ̈impa.
Nëmoncoo äo äo cædote baï nöïnö cæte quëwëedäni
12 Mänömaï beyæ̈ botö në waademïni ïñömïnite botö apæ̈nebo ëñëedäni. Mïnitö weca botö quëwëñedë mïnitö do ëñente cædïmïni inte ñöwo botö wayömö quëwëmo incæ godömenque ëñente cæmïni abopa. Ïninque cöwë mïni ëñente cædïnö baï adobaï cædinque ñöwo mönö watapæ̈ quëwenguïnö taadonque gocæte ante cædinque, Oda cæte wæcæ wæ, ante cöwä aquënë quëwëmïnii. 13 Wïï cæïnente awædö, ante wæmïnitawo. Edæ Wængonguinque apæ̈necä ëñente entawëninque mïnitö tömengä waa pönï nänö änö ante në ëñente cæïnëmïni bamïnipa. Oda cæte awædö, ante wæmïnitawo. Adocä Wængonguinque mongæncadæ̈ mongæncadæ̈ cæcä ate tæ̈ï pïñæ̈mïni bate ate eyepæ̈ cæmïnipa. 14 Ïninque, Wïï cæïnente awædö, ante änämaï inte mïnitö piyæ̈në cæte mïni cæquënënö ante do cæedäni. 15 Edæ mänömaï cæmïni adinque wadäni, Wentamö mongæ̈nämaï ïmïnipa, ante abaïnänipa. Ayæ̈ inguipogaque quëwënäni ëñënämaï inte idiquibæ̈ pönente cæyönäni mïnitö wæætë Wængonguï wëñæ̈mïni ïnömïni inte tömënäni weca quëwëninque nëmoncoo äo äo cædote baï nöingä cæte quëwencæmïnimpa. 16 Edæ, Codito pönö cæcä beyænque mönö quëwengæ̈impa, ante edonque apæ̈nemïni ëñencædänimpa. Ïninque, Doyedë botö apæ̈nedö ante mïnitö në ëñente cæmïnipa, ante adinque botö nanguï todinque ïïmaï ante pönëmopa. Mïnitö beyæ̈ pæ pagænte cædömo incæte botö wïï önonque cæboimpa. Wæætë mönö Codito nänö ponguïönæ ïñonte botö, Mïnitö nö apæ̈nemïnitapa, ante adinque botö tocæboimpa. 17 Ayæ̈, Wængonguï quï, ante baö godöninque waodäni baonga tepæ̈ gao caadänipa. Mïnitö ïñömö wede pönëmïni inte, Wængonguï quï, ante nämä godö cæyömïni botö quëwenguïmämo incæ mïni godönincooga gao caate baï ba edæ waa tobaïmopa. Mïnitö tönö godongämæ̈ edæ tobaimpa. 18 Mïnitö adobaï, Pabodo mönö beyæ̈ cæcampa, ante tocæmïnimpa. Edæ mönö edæ godongämæ̈ tocæ̈impa.
Tïmoteo tönö Epapododito
19 Mïnitö æbänö quëwëmïnii, ante ëñëninque Tïmoteo wæætë apæ̈necä ëñente tocæboimpa, ante cædinque botö, Itota Codito Ao angä ate Tïmoteo ingante oo da pönömo mïnitö weca poncæcäimpa, ante pönëmopa. 20 Mïnitö æbänö quëwëmïnii, ante wæyömo tömengä adocanque mïnitö beyæ̈ ante botö tönö guëa wæcampa. Wadäni guiquënë mïnitö beyæ̈ ante wædämaï ïnänipa. 21 Tömänäni edæ nämä beyænque ante cæïnente wædinque Itota Codito nänö änönö ante wïï cæïnënäni ïnänipa. 22 Cöwä ayömïni, Tïmoteo ïñömö cöwë waa cæcampa, ante do ëñëmïnitapa. Ayæ̈ mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nedinque Tïmoteo tönö möna wencaya baï guëa cæmönapa, ante do ëñëmïnitapa. 23 Ïninque, Botö ïmote awënëidi æbänö apænte anguïnänii, ante ëñente ate botö Tïmoteo ingante mänïñedë ate mïnitö weca do da pönömo poncæcäimpa, ante pönëmopa. 24 Ayæ̈ mönö Tæiyæ̈ Awënë Ao angä ate tömëmo do pömaïmopa. 25 Ayæ̈ Epapododito mönö tönïñacä incæ botö tönö guëa cæmöna ïmönapa. Wadäni pïinte cædäni adinque mönatö guëa wææ cæmönapa. Tömengä ingante mïnitö, Pabodo beyæ̈ ante godö cæcæbiimpa, ante do da pönömïni ponte cæcä æntabopa. Tömengä ingante ñöwo wæætë adodö mïnitö weca edæ da pönömo ponguënengä ingampa, ante pönëmopa. 26 Adocä Epapododito ïñömö mïnitö pidipenteidi ïmïnite acæte ante edæ nanguï wæcampa. Ayæ̈, Epapododito daicawo gawængampa, ante apæ̈nedäni ëñëninque pidipenteidi do wædänipa, ante ëñente wædinque tömengä wæætë mïnitö beyæ̈ ante nanguï wæwente bacampa. 27 Näwangä impa edæ. Tömengä daicawo gawænte wodo wængantapa. Incæte Wængonguï tömengä ingante waadete pönö gampocä waa bacantapa. Mänömaï cædinque Wængonguï botö beyæ̈ adobaï ante pönëninque, Pabodo wïï godömenque wæcæcäimpa, ante pönengä inte edæ Epapododito ingante gampocä waa bacantapa. 28 Mänömaï beyæ̈, Epapododito wæætë pongä adinque tocæmïnimpa, ante cædinque ayæ̈, Mïnitö tomïni adinque botö wæwënämaï bacæboimpa, ante cædinque botö tömengä ingante ñöwo da godoncæboimpa, ämopa. 29 Pongä ate mïnitö, Mönö Awënë nempo quëwënömi inte pöe, äninque Epapododito ingante waa adinque godongämæ̈ watapæ̈ tote cæedäni. Ayæ̈ wadäni tömengä baï adobaï waa cædänipa, ante adinque tömënäni ïnänite waa adinque waa cæedäni. 30 Mïnitö, Pabodo beyæ̈ ædö cæte cæquïmönii, ante, Gobæ awædö, ante wæyömïnite Epapododito ïñömö edæ, Wæ̈mo incæ cöwë cæcæboimpa, ante mïnitö cæquënënö ante cæcantapa. Codito beyæ̈ ante cæcæte ante edæ tömengä wodo wængantapa cæmïnii. Tömengä ingante edæ waa cæedäni, ämopa.
Tæ̈ï pïñænte cæcæ̈impa, ante
1 Ñöwo ïñömö botö tönïñamïni ëñëedäni. Mönö Awënë nempo quëwëninque mïni watapæ̈ toquinque ïmïnipa. Mïnitö oda cædämaï incæmïnimpa, ante botö adodö adodö ante ancaa yewæ̈mömo incæte wædämaï ïmopa. 2 Ïïmaï ämopa. Wadäni ïñömö, Mönö ëö togænte quëwengæ̈impa, ante në änewënäni inte guintaidi baï wënæ wënæ cædinque nämä baö ëö ëö towënänipa. Ante adinque mïnitö tömënäni ïnänite gomö adinque wææ cæedäni. 3 Edæ tömënäni ïnänite ee adinque Wængonguï mönö ïmonte wæætë pönö ëö togænte baï cædinque mönö wentamö mongæ̈nö do wido cægacäimpa. Wængonguï Önöwoca ingante ænte ëwocamö ïnömö inte mönonque edæ, Wængonguï ingampa, ante tömengä beyæ̈ cæmompa. Itota Codito nempo quëwëmö inte mönonque wïï inguipoga beyænque quëwëmö ïmompa, ante mönö tömengä ingante waa ate apæ̈nemompa. 4 Tömënäni guiquënë inguipogaque ante pönëninque, Mönitö cædö beyænque quëwencæmönimpa, ante pönëwënänipa. Tömënäni näni pönëwënö baï adobaï pönente baï botö, Tömënäni wædænque cæyönäni botö godömenque nanguï cædömo ïmopa, ante pönëwencædömoimpa. Edæ, Nanguï botö cædö beyænque quëwencæboimpa, ante pönëwencædömoimpa. 5 Edæ tömënäni në ëö togæ̈ïnäni ïnänitawo. Botö ïñömö adobaï ïmopa. Tæcæ ëñayömote önompo æ̈mæmpoque go mëönaa go adoönæque mänimpoönæ ïñonte botö ïmote do ëö togæ̈näni wægaboimpa. Tömënäni idægoidi ïnänitawo. Botö ïñömö idægo wodi pæ̈ïmo ïnömo inte tömengä nänömocä Beencamïnö wodi pæ̈ïmo ïnömo ïmopa. Tömënäni ebedeoidi ïnänitawo. Botö ïñömö ebedeobo ëñagaïmo inte näwä ebedeobo ïnömo ïmopa. Tömënäni Paditeoidi ïnänitawogaa. Edæ botö Paditeobo ïnömo inte Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante möni Paditeocabo wædö ante tömää ëñente cædömo ïmoï aedäni. 6 Ayæ̈ tömënäni, Wængonguï beyæ̈ nanguï cæcæ̈impa, ante apæ̈nedänitawo. Edæ, Wængonguï beyæ̈ cæbote, ante edæ botö ïñömö doyedë Codito ingante näni pönengaincabo ïnänite ancaa togænte pancæte ante cægaboï aedäni. Ayæ̈ oodeoidi guiquënë, Mönitö wææ angaïnö ante në ëñente cædänique në nö cædäni ïnänipa, ante änänitawo. Botö ïñömö edæ mänïnonque ante cöwë cædömo inte wentamö mongæ̈nämaï ïnömo ïmopa. 7 Doyedë ïñömö botö mänömaï godömenque waa cædïmo inte, Botö toquinque waa pönï cægaboimpa, ante pönëwentabopa. Ñöwo guiquënë botö waa cægaïnö ante, Önonquedö ante cægaboï, ante do ëñëmopa. 8 Ayæ̈ wææ̈, Itota Codito botö Awënë ingante adïmo inte botö tömengä ingante pönëninque tömengä tönö godömenque waa pönï quëwencæboimpa, ante botö, Wëënëñedë botö entawengaincoo botö waa againcoo incæ edæ ëwenguincooque impa, ante pönëmopa. Edæ Codito beyæ̈ ante cæyömo botö wëënë mänincoo tömancoo edæ dæ ba wætabopa. Ïninque, Codito ingante godömenque ëwocacæboimpa, ante nanguï cædinque botö, Wëënë botö entawengaïnö ompotacoo baï impa, ante wido cæbopa. 9 Edæ, Ïïmaï cæedäni, ante näni wææ angaïnö ante ëñente cæbo incæte Wængonguï ayongante botö ædö cæte mänïnö beyænque nö entawëmo baquïmoo. Wæætë Codito mönö në nö cædongä ingante wede pönëmo inte tömengä nempo quëwëñömote Wængonguï pönö badongä ate nö cæbo bacæboimpa, ante nanguï cæbopa. 10 Mönö Codito ingante ate baï pönencæboimpa, ante cæbopa. Ayæ̈ tömengä adocä nanguï tæ̈ï pïñæ̈ninque ñäni ömæ̈mongacäimpa, ante wede pönëninque botö mänïnö tömengä në ñäni ömæ̈mongaingä nänö tæ̈ï pïñæ̈nö baï adobaï entawencæboimpa, ante cæbopa. Ayæ̈ adobaï, Tömengä caate nänö wængaï baï botö tömengä beyæ̈ wæncæboimpa, ante pönëninque botö tömengä tönö godongämæ̈ caate wænte baï tömengä nänö ëwocadö baï ëwocacæboimpa, ante cæbopa. 11 Mänömaï cædinque botö, Tömengä wænte ate ñäni ömæ̈monte nänö quëwengaï baï botö adobaï wænte ate ñäni ömæ̈moncæboimpa, ante nanguï cæbopa.
Mänömaï bacæboimpa, ante nanguï cæbopa, ante
12 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque botö, Codito nänö entawënö baï do entawëmopa, ante dicæ apæ̈nebogaa. Picæ̈näni baï do badinque nö cædinque oda cædämaï ïmopa, ante dicæ apæ̈nebogaa. Incæte Itota Codito incæ edæ, Botö ëwocadö baï adobaï ëwocacæbiimpa, ante botö ïmote do bæi ongongacäimpa. Ïninque botö wæætë, Tömengä waa pönï nänö ëwocadö baï adobaï ëwocacæboimpa, ante bæi ongoncæte ante nanguï cæbopa. 13 Ïñänäni ëñëedäni. Botö Codito nänö ëwocadö ante dicæ eyepæ̈ æ̈mogaa, ante wæbopa. Incæte, Eyepæ̈ æ̈nämaï ïmopa, ante adinque wæwënämaï ïmopa. Wæætë, Ïincayæ̈ ate Codito nänö ëwocadö baï ædæmö ëwocacæboimpa, ante cædinque botö mänïnonque ante pönëninque pogodo gote baï cöwë cæbopa. 14 Wængonguï do, Bitö Itota Codito nempo quëwënömi inte eyepæ̈ cædinque æ̈monga ponte æ̈e, ante botö ïmote aa pegacäimpa. Ïninque tömengä, Pædæ pönömo æncæbiimpa, ante nänö angaincoo ante ænte ëwocacæte ante botö gänä cæcæte ante pogodo gote baï edæ nanguï cæbopa. 15 Mönö æ̈mæ̈wo picæ̈mö badömö ïñömö tömämö adobaïnö ante pönenguënëmö ïmompa. Pancamïniya guiquënë mänömaïnö ante wïï pönëmïni adinque Wængonguï, Mïnitö æbänö nö pönenguënëmïni ïmïnii, ante pönö odömongä ate ëñencæmïnimpa. 16 Mönö do ëñente quëwenganca mäninganca mönö cöwë nö cæte quëwengæ̈impa. 17 Ïñänäni ëñëedäni. Botö Pabodobo æbänö cæboo, ante adinque mïnitö botö cædö baï adobaï godongämæ̈ cæedäni. Ayæ̈, Mönitö cæmöni baï mïnitö adobaï cæedäni, ante odömömöni baï pancadäniya adobaï cædäni adinque mïnitö ïñömö, Adobaï cæcæ̈impa, ante tömënäni ïnänite cöwä aedäni. 18 Mïnitö ïmïnite wantæ wantæ ïñö wantæ wantæ ïñö apæ̈nedïmo inte botö ñöwo Ca ca wædinque adodö ante ïïmaï ante godömenque apæ̈nebopa. Mönö Codito awäa wængä incæte nanguï ïnäni tömengä ingante Baa äninque tömengä nänö wængaïwæ̈ ante pïinte baï cædänipa, ante awædö. 19 Tömënäni näni ömæ̈e ëwente wæquinque mänömaï cædänipa. Cænguï beyænque ante pönente quëwënänipa. Wënæ wënæ näni cædö beyæ̈ guingo imonte wæquënënäni incæ tömënäni wæætë guïñëñadämaï inte edæ, Waa pönï cæmönipa, ante nämä incæ waa adänipa. Edæ inguipoga beyænque ante cæïnente wædänipa. 20 Mönö ïñömö mempoga ëñagaïmö inte mönö öönædë ömæ do ëamö edæ ïmompa. Ïninque mönö Awënë Itota Codito, Quëwencæmïnimpa, ante në Ængaingä ingante nanguï aïnente wædinque mönö, Tömengä æyedënö öönædë edæ wææ̈ ponguingää, ante wänö cömompa. 21 Tömengä ïñömö tæ̈ï pïñæ̈nongä inte tömancoo edæ bæ tadinque ö æ̈ninque Tæiyæ̈ Awënë incæcäimpa. Ïninque, Mönö quëwenguïnämaï aquïïñö ëñamompa, ante adinque tömengä tæ̈ï pïñæ̈nongä inte, Botö baö baï tæ̈ïñö mongæncæmïnimpa, ante badongä ëñaquïmö ïmompa.
Mönö Awënë nempo quëwëninque watapæ̈ tocæ̈impa
1 Wængonguï botö ïmote poganta pönö wencate baï cædinque, Bitö waa apæ̈nebi ëñente beyænque pidipenteidi ëñente waa cædäni abopa, angä ëñëninque botö mïnitö beyæ̈ ante watapæ̈ tobopa. Mïnitö ïmïnite ædæmö waadedinque botö, Æyedënö bee tenguïmoo, ante wæbopa. Ïninque botö në waademïni ämo ëñëedäni. Mänïnö botö änïnö ëñente cædinque mïnitö mönö Awënë nempo quëwëninque tæ̈ï ongöedäni. 2 Ñöwo Eodia, Tintique, mïna onquiyæncaya ïmïnate ämo ëñëeda. Mönö Awënë nempo quëwëninque mïnatö piyæ̈në cæte adodonque ante cæbäeweda, ämopa. 3 Botö mönö Awënë ingantedö ante watapæ̈ apæ̈necæte ante nanguï cæyömote Codëmente tönö wadäni botö tönö ïñacabo cædänitapa. Wængonguï, Näni quëwenguinta, ante tömengä nänö yewæ̈mongaintaa tömënäni ëmöwo dobæ yewæ̈monte mæ̈ öñompa. Tömënäni botö tönö cæyönäni ïïna onquiyæ̈na Eodia tönö Tintique ïñömö botö tönö adobaï ïñacabo nanguï cæda ïnatapa. Ïninque bitö cöwë botö tönö guëa cædömi ïñömite bitö ïmite ämopa. Ïïna ïnate bitö waadete apæ̈nebi ëñëninque piyæ̈në cæte quëwencædaimpa. 4 Ayæ̈ tömämïni ïmïnite, Mönö Awënë nempo quëwëninque watapæ̈ tote quëwëedäni, ämopa. Edæ, Watapæ̈ pönï tote quëwëedäni, ante adodö ante ämo ëñëedäni. 5 Mönö Awënë edæ oo pönï poncæcäimpa cæmïnii. Ee ædæmö cæte quëwëñömïni tömänäni waadete mïni cædönö ante edonque acædänimpa. 6 Ayæ̈, Quïëmë bacæ wæ, ante mïni wædö ante guïñente wædämaï ïedäni. Wængonguinque ingante apæ̈needäni. Apæ̈nedinque, Wængonguï, bitö pönö cæbi ate eyepæ̈ inte quëwencæmönimpa, ante quïëmë mïni æncæ wædö incæ ante apæ̈necæmïnimpa. Ayæ̈ tömengä pönö cæcä adinque mïnitö, Bitö pönö cæbi waa æ̈mönipa, ante Wængonguï ingante wæætë waa ate pönente apæ̈needäni. 7 Ayæ̈, Wængonguï piyæ̈në cædinque pönö aacä beyæ̈ mïnitö Itota Codito nempo quëwëninque piyæ̈në cædinque mïmönë wædämaï inte nö pönëninque quëwencæmïnimpa. Edæ mönö, Æbämë cæte Wængonguï pönö piyæ̈në cæte aacää, ante mönö waocabo ëñënämaï ïmö incæte tömengä cöwë godömenque aacä ate wædämaï inte quëwëmompa.
Quïnö waa ï, ante mänïnonque ante pönëë cöedäni, ante
8 Ïñänäni ëñëedäni. Mïnitö æbänö ante pönëë conguënëmïni ïmïnipa, ante yewæ̈möninque botö ñöwo æ̈mæ̈wo pönï yewæ̈mömoï aedäni. Näwangä näni apæ̈nedö ante pönëë cöedäni. Æbänö waa cæquïï, æbänö nö cæquïï, ante pönëë cöedäni. Quïënö nö ï, ante mänïnö ante pönëë cöedäni. Mönö æbänö waadete pönenguïï, ante pönëninque mönö waa adoncoo ante adobaï pönëë cöedäni. Wadäni waa näni cædïnö ante pönëë cöedäni. Mänömaï cædäni ate wadäni waa adänitawo. Ïninque tömënäni näni waa adïnö ante mïnitö mänïnö ante pönëë cöedäni. Ïninque, Quïëmë waa pönï ï, ante adinque mänïnonque ante pönëë cöedäni. 9 Botö odömonte apæ̈nebo ëñëmïnitawo. Ïninque botö pönö apæ̈nebo ëñëninque mïni ëñënïnö baï tömänö ante edæ cæedäni. Botö pædæ pönömo æ̈mïnitawo. Ïninque botö pædæ pönömo mïni æ̈nïnö incæ ee mäedäni. Botö entawënö ante, Æbänö entawëmoo, ante edonque amïnitawo. Ïninque botö entawënö mïni adïnö baï mïnitö adobaï entawëninque edæ waa cæedäni. Mänömaï cæmïni adinque Wængonguï në gänë pönënongä inte mïnitö tönö godongämæ̈ quëwëninque pönö cæcä ate mïnitö wæætë gänë pönëmïni bacæmïnimpa.
Pidipenteidi mïni pönönï waa æntabopa, Pabodo angampa
10 Botö wædö ante mïnitö doyedë pönö cædïmïni inte ñöwo wæætë tæcæ pönente wædinque wæætë pönö cæmïni æ̈ninque botö, Mönö Awënë beyænque pönö cæmïnipa, ante adinque nanguï waa tobopa. Edæ botö wædö ante cöwë waadete pönëmïni incæte mïnitö da pönoncæ cæyömïnite wææ cæte ï æiquedö da pönonguïmïnii. 11 Incæte mänömaï apæ̈nedinque botö wïï ænguënëmo inte apæ̈netabopa. Edæ wædænque ëabo incæ nanguï ëabo incæ quïëmë ëabo incæ botö, Æbänö quëwenguïï, ante do ëñëmo inte edæ piyæ̈në cæte wædämaï cöwë quëwëmopa. 12 Ömæpobo wædïmo inte botö, Ömaadäni æbänö quëwënänii, ante do ëñëmopa. Adobaï nanguï ëate quëwënïmo inte botö, Nanguï ëadäni æbänö quëwënänii, ante do ëñëmopa. Edæ tömo cæ̈mo incæ, gæ̈wænte wæbo incæ, nanguï ëabo incæ, ömæpobo incæ mänïnö tömänö ante wægaïmo inte botö mänömaï ingaïmo beyænque ëñente batabopa. Ïninque æyömömë quëwëmo incæ quïëmë baï quëwëmo incæ piyæ̈në cæte wædämaï quëwëmopa. 13 Edæ quïëmë beyæ̈ wæbo incæ mönö Codito pönö cæcä ate botö wæætë edæ eyepæ̈ entawëninque tömää edæ cæbopa. 14 Incæte botö ömæpobo inte wæyömote mïnitö pönö cæmïni waa æntabopa. 15 Ayæ̈ adobaï mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ möni apæ̈nedö ante tæcæ ëñëmïni ate botö Mäatedöniabæ ïinque apæ̈nedinque wadæ goyömote wadäni Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo pönönämaï ïñönänite mïnitö adomïnique da pönömïni æntabopa, ante mïnitö pidipenteidi do ëñëmïnipa. 16 Edæ, Tetadönica näni quëwëñömö quëwëninque Pabodo ömæpocä bacampa, ante tededäni ëñente wædinque mïnitö wïï adopoque wæætë wæætë da pönömïni æntabopa. 17 Botö dicæ botö æncæ wædö ante apæ̈netabopa. Wæætë, Pidipenteidi wadäni ïnänite në godönäni ïnänipa, ante adinque Wængonguï wæætë mïnitö ïmïnite godömenque pönongä æncæmïnimpa, ante apæ̈netabopa. 18 Ïninque botö ïñömö idæwaa æntabopa. Botö ænguënënö æ̈ninque godömenque nanguï ænte ëabopa. Edæ, Pabodo quï, ante mïni da pönönincoo Epapododito wæætë botö ïmote pædæ pönongä æ̈ninque botö eyepæ̈ pönï ëate quëwëmopa. Mïnitö, Wængonguï quï, ante oguï waquï baï pönö iya tante baï cædinque, Pabodo quï, ante da pönömïni adinque, Waa pönï pönömïnipa, ante Wængonguï incæ waa acampa. 19 Botö Wængonguï ñäö baï entawëninque tæ̈ï ëmongä ïnongä inte tömengä nänö ëadoncoo ïñömö edæ bacoo pönï ongompa. Ïninque, Mïnitö ænguënëmïni ïmïnipa, ante adinque tömengä Itota Codito beyænque cædinque eyepæ̈ pönï edæ da pönongä æncæmïnimpa. 20 Mönö Wængonguï mönö Mæmpo ïñongante, Bitö waëmö pönï ïnömi ïmipa, ante mönö cöwë watapæ̈ apæ̈necæ̈impa. Edæ ñöwopämo incæ mïïmämo incæ mönö cöwë mänömaï apæ̈necæ̈impa. Mänömaï impa, äninque botö, Amëë, ämopa.
Mäninque ante yewæ̈mömopa, ante
21 Wængonguï quïnäni Itota Codito nempo quëwënönäni ïñönänite mïnitö, Waa quëwencæmïnimpa, ante botö beyæ̈ ancæmïnimpa. Ayæ̈ botö tönö godongämæ̈ ongönäni incæ, Mïnitö æbänö quëwëmïnii, ante wædänipa. 22 Edæ Tæiyæ̈ Awënë Tetædo oncönë quëwënäni tönö wadäni Odömä ïñömö wayömö quëwënäni tönö Wængonguï quïnäni incæ tömänäni adobaï mïnitö ïmïnite, Waa quëwencæmïnimpa, änänipa. 23 Mönö Awënë Itota Codito mïnitö ïmïnite waadete pönö cæcæcäimpa, ämopa. Mäninque ante yewæ̈mömopa.
Waa quëwencæmïnimpa, ante
1 Wængonguï angä ëñëninque Itota Codito botö ïmote da godongä gogaïmo inte botö Pabodobo ïnömo inte yewæ̈mömopa. Mönö tönïñacä Tïmoteo tönö guëa tedete ate botö, Acæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa. 2 Mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Codota ïñömö quëwëninque Wængonguï quïmïni inte mïnitö mönö Codito nempo quëwëninque ædæmö cæte pönëmïni ïñömïnite botö ïïmaï ante yewæ̈mömopa. Mönö Mæmpo Wængonguï tönö mönö Awënë Itota Codito waadete pönö cæda ænte entawëninque mïnitö gänë pönëninque watapæ̈ quëwencæmïnimpa, ämopa.
Në pönënäni beyæ̈ Pabodo Wængonguï ingante apæ̈necä
3 Mönö Awënë Itota Codito Wæmpocä ïñongante mönitö mïnitö beyæ̈ ante apæ̈nedinque Wængonguï ingante waa ate pönente apæ̈nemönipa. 4 Edæ, Mïnitö Itota Codito ingante wede pönëmïni ïmïnipa, ante do ëñëmönipa. Ayæ̈, Wængonguï quïnäni ïnänite tömänäni ïnänite mïnitö waadete pönëmïnipa, ante mönitö do ëñëmönipa. 5 Edæ, Öönædë æidinque mïnitö watapæ̈ quëwenguinque impa, ante edæ Codito do badongampa. Mänömaïnö ante, Näwangä impa, ante watapæ̈ mïni ëñënö ante mïnitö godömenque wede pönëmïni badinque godongämæ̈ waadete pönëmïni ïmïnipa. Ïninque, Mïnitö mänömaï ïmïnipa, ante adinque mönitö wæætë Wængonguï ingante waa ate pönëninque apæ̈nemönipa. 6 Doyedë mïnitö weca ponte apæ̈nedinque mönitö, Mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nemöni ëñëninque mïnitö, Wængonguï näwangä waadete pönö cæcampa, ante do ëñëmïnitapa. Mänömaïnö ante mïni ëñënïönæ incæ mïnitö waincawæ̈ nanguï incawæ̈ baï tæcæ badinque ñöwo ganca nanguï apæ̈nemïni ëñëninque wadäni mïnitö weca në pönënäni tæiyæ̈näni badänipa. Ayæ̈ tæiyæ̈näni badäni baï mönö pönencabo adobaï tömämæca tæiyæ̈mö pönï bamompa. 7 Epapada möni në waadedongä incæ, Codito waa pönï nänö pönö cægaïnö ante do odömonte apæ̈necä ëñëmïnitapa. Tömengä ïñömö Itota Codito beyæ̈ në cæcä ïnongä inte mönö ïmönite pönëninque ædæmö cæcä ingampa. 8 Ayæ̈ mönitö ïmönite apæ̈nedinque tömengä, Codotenteidi ïñömö Wængonguï Önöwoca nempo quëwëninque në waadete pönënäni ïnänipa, ante do apæ̈necä ëñentamönipa. 9 Mänömaï beyæ̈ mönitö, Mïnitö æbänö ïmïnii, ante tæcæ ëñëninque mïnitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈nedinque ñimpo cædämaï inte cöwë apæ̈nemönipa. Edæ, Wængonguï æbänö angää, ante mïnitö ëñente ëwocacæmïnimpa, ante mönitö, Wængonguï ëñëmi. Bitö ëñënö ante apæ̈nebi ëñente ëwocadinque Codotenteidi wæætë, Æbänö waa cæte quëwenguïï, ante ëñencædänimpa, ante apæ̈nemönipa. 10 Wængonguï apæ̈necä ëñëninque mïnitö, Mönö Awënë tocæcäimpa, ante cædinque tömengä nänö waa cædö baï mïnitö adobaï waa pönï cæcæmïnimpa, ante apæ̈nemönipa. Ayæ̈ Wængonguï ingante mïnitö doyedë æ̈mæ ate baï æ̈mæ pönënïmïni inte ñöwo wæætë ædæmö ate baï ædæmö pönencæmïnimpa. Ayæ̈ waa incawæ̈ baï mïnitö adobaï bate cædinque nö mïni waa cæquënënonque cæcæmïnimpa, ante apæ̈nemönipa. 11 Wængonguï ñäö ëmöninque tæ̈ pïñæ̈nongä inte pönö cæcä ate mïnitö edæ tömengä nänö tæ̈ï pïñæ̈nö baï adobaï tæ̈ï pïñæ̈mïni ëwocacæmïnimpa, ante apæ̈nemönipa. Ayæ̈, Tömengä mänömaï pönö cæcä ænte ëwocamïni inte mïnitö wæntæye badämaï inte ee cædinque piyæ̈në cæte ee cæcæmïnimpa, ante ämönipa. Ayæ̈ watapæ̈ todinque, 12 mïnitö mönö Mæmpo ingante waa ate pönëninque apæ̈necæmïnimpa, ante mönitö Wængonguï ingante apæ̈nemönipa. Edæ Wængonguï quïmöni ïmöni baï tömengä mïnitö ïmïnite pönö badongä ate mïnitö tömengä quïmïni do bamïnipa. Ïninque mïnitö tömengä ñäö ëmömämodë mönitö tönö godongämæ̈ pöñömïnite tömengä nanguï pönï pönongä æ̈ninque mïnitö mönitö tönö godongämæ̈ në ëamïni incæmïnimpa. 13 Edæ në wëmö ënempodongä nempo wæwëñömonte Wængonguï wæætë mönö ïmonte gä pe æmpote ö æ̈ninque, Botö Wengä botö në Waadedongä ïñömö në Awënë Odeye ïñongante mïnitö tömengä nempo quëwencæmïnimpa, ante mämongä pongamöimpa. 14 Tömengä Wengä nämä wepæ̈ petæ̈ petæ̈ wææ̈ beyænque mönö wënæ wënæ cægaïnö ante Wængonguï pönö ñimpo cæcä æ̈ninque mönö abæ tawænte baï quëwëmompa.
Codito wængä beyænque Wængonguï piyæ̈në cæcampa
15 Mönö adämaï ingaingä Wængonguï æbänö ëmongää, ante adämaï ïñömonte Wængonguï Wengä ïñömö Mæmpocä baï në ëmongä inte mönö weca pöninque, Mæmpocä æbänö ëmongää, ante do odömongacäimpa. Wëënëñedë Wængonguï nänö badönämaï ingäñedë adocä incæ Bamoncadengä baï ïnongä inte do quëwengacäimpa. 16 Ïninque Mæmpocä pönö angä ëñëninque tömengä Wengä incæ tömancoo edæ badongacäimpa. Mönö në adincoo incæ mönö adämaï incoo awëmö ongoncoo incæ adocä tömancoo badongacäimpa. Awënëidi incæ në änäni incæ, awënëidi näni ënempodö incæ në tæ̈ï pïñæ̈näni incæ, öönædë owodönäni incæ inguipoga quëwënönäni incæ mänïnäni edæ tömänäni ïnänite Mæmpocä pönö angä ëñëninque Wængonguï Wengä ïñömö badongacäimpa. Badöñongante Wæmpocä, Bitö quï bacæ̈impa, angä Ao ante badongacäimpa. 17 Adocä Wængonguï Wengä incæ Tänocä quëwengaingä ingampa. Tömengä pönö angä beyænque tömengä nänö badongaincoo ïñömö adoyömö pönente baï cædinque tömengä nempo godongämæ̈ gongænte cægompa. 18 Ayæ̈ tömengä në Önoncamö baï në angä ïñongante mönö tömengä ingante mönö godongämæ̈ pönencabo wæætë tömengä tönö adoyonque baï ïnömö ïmompa. Adocä tömengä nänö Tæiyæ̈ Awënë baquinque në badongaingä ïnongä inte tänocä pönï ingacäimpa. Ayæ̈ æ̈monga pönï nänö ongonguinque tömengä wænte ate tänocä në ñäni ömæ̈mongaingä ïnongä ingampa. 19 Edæ, Botö entawënö incæ botö Wengä tömänö entawencæcäimpa, ante pönö cædinque Mæmpocä ïñömö nanguï togacäimpa. 20 Ayæ̈ tömengä Wengä wepæ̈ awäa gowete wædinque wængä beyænque Wængonguï mönö tömämö beyæ̈ pönö cædinque piyæ̈në cægacäimpa. Tömengä Wengä tönö mänömaï pönö cæcä beyænque mönö inguipoga tömäo quëwëmö tönö öönædë tömäo quëwënäni tönö tömengä ingante Ao äninque tömengä tönö godongämæ̈ piyæ̈në cæte quëwëmö adinque Wængonguï ïñömö nanguï togacäimpa. 21 Ayæ̈ mïnitö guiquënë Wængonguï ingante näwæ̈ pämænte gogaïmïni inte wïwa cædïmïni inte ocaidë në pïinte bagaïmïni ïñömïnite, 22 Wængonguï wæætë, Adocä Codito tömengä baö ëwënente wængä beyænque mïnitö botö quïmïni badinque botö ayömo tæiyæ̈ waëmö entawencæmïnimpa, ante cæcampa. Ïninque tömengä ñä mënongacä ate mïnitö tömengä ayongä wentamö mongæ̈nämaï ïmïni adinque, Wënæ wënæ cæbitapa, ante ædö cæte pïinte anguïï. 23 Edæ mïnitö tæ̈ï mæ̈nonte baï ongöninque do mïni wede pönënonque ante cöwë godömenque pönëmïni ïninque tömengä weca ponte ongömaïmïnipa. Mönitö mönö Codito ingantedö ante mönö pönënö beyæ̈ mönö watapæ̈ bacæ̈impa, ante apæ̈nemöni ëñëmïnitawo. Mänïne ante ñimpo cædämaï ïmïni inte mïnitö tömengä weca cöwë ongömaïmïnipa. Mänïne mïni ëñënïne ante mönitö ñöwo inguipoga tömäo quëwënäni ïnänite apæ̈nemöni ëñënänipa. Mänïne beyænque ante botö Pabodobo në cæbo batabopa.
Mönö pönencabo beyæ̈ botö në cæbo batabopa, ante
24 Mïnitö beyæ̈ nanguï cædinque nantate wædïmo incæte botö nanguï tobopa. Ayæ̈ Codito beyæ̈ ante godömenque wæquënëmö inte botö tömengä tönö guëa baonque nantate wæbopa. Codito mönö Önoncamö baï në angä ïñongante mönö tömengä ingante mönö godongämæ̈ pönencabo ïñömö tömengä tönö adoyonque baï ïmompa. Botö ïñömö edæ mönö cabo beyænque caate wæbopa. 25 Ayæ̈, Codito ingante në pönënäni beyæ̈ bitö në cæbi badinque botö angaïne ante adodö adodö ante tömänö ante edonque pönï apæ̈nebi ëñencædänimpa, ante Wængonguï angä ëñëninque botö mïnitö beyæ̈ në cæquënëmo do bagaboimpa. 26 Mänïne Wængonguï nänö angaïne ante wantæpiyæ̈ wë wodonte baï ïñonte mönö mæ̈mæ̈idi cöwë ëñënämaï ingadänimpa. Ñöwo guiquënë Wængonguï tömengä quïmö ïñömonte mänïne ante edonque pönï odömonte apæ̈necä ëñëmompa. 27 Ïninque mönitö ïmönite äninque, Waa pönï botö angaïne ante mïni waocabo wëënëñedë mïni ëñënämaï ingaïne ante mïnitö ñöwo tæcæ ëñëmïni inte oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite odömonte apæ̈nemïni ëñencædänimpa, ante Wængonguï cæcampa. Mänömaï beyæ̈ mänïne ante apæ̈nemöni ëñëninque mïni waa pönï ñäö baï entawenguinque ëñencæmïnimpa. Edæ, Mïnitö mönö Codito ingante ëwocadinque mïni ñäö ëmämodë æiyömïni watapæ̈ bacæ̈impa, ante mönö pönënö ante mänïneque impa. 28 Mönö Codito tömengä nänö ëñënö ante entawëninque mönitö adocä ingante mönö Codito ingante ante apæ̈nemönipa. Tömengä nempo quëwëninque mïnitö picæ̈näni baï në ëñëmïni bayömïnite Wængonguï mïnitö ïmïnite waa acæcäimpa, ante mönitö tömänäni ïnänite waadete odömonte apæ̈nemönipa. Ayæ̈, Ëñenguënë quëwëedäni, ante tömänäni ïnänite wææ ante apæ̈nemönipa. 29 Mönö Codito nänö tæ̈ï pïñæ̈nö pönongä ænte entawëninque botö, Në ëñëmïni bacæmïnimpa, ante cædinque tæ̈ï pæ pagænte cöwë nanguï cæbo ïmopa.
1 Botö mïnitö beyæ̈ nanguï cædinque Daoditea ïñömö quëwënäni beyæ̈ adobaï nanguï cæbo aedäni. Ayæ̈ wadäni botö awinca adämaï ïnäni beyæ̈ adobaï tæ̈ï pæ pagænte cædinque nanguï cæbopa, ante apæ̈nebo ëñëedäni. 2 Botö, Tömänäni wæwënämaï inte wampo pönëninque godongämæ̈ waadete pönëninque adocabodäni baï bacædänimpa, ante ædæmö cæbopa. Edæ, Mänömaï badinque tömënäni Codito nänö ëñënö ædæmö pönï näni entawenguinque impa, ante pönëninque cæbopa. Ayæ̈, Mänömaï badinque tömënäni Wængonguï nänö në wë wodongaingä ingante Codito ingante edonque acædänimpa, ante botö mänömaï beyæ̈ ante ædæmö pönï odömonte apæ̈nebopa. 3 Edæ, Æbänö ï, ante, Æbänö waa cæquïï, ante Wængonguinque nänö nö pönënö incæ mönö Codito mänïnö tömänö ante ëñëninque waëmö pönï incoo baï wë wodonte mante baï entawengampa. 4 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque botö, Mïnitö oda cædämaï incæmïnimpa, ante yewæ̈monte apæ̈nebopa. Edæ wadäni waa pönï tededäni incæ babæ wapiticæ̈ odömoncæte ante tededäni ïnäni adinque ëñënämaï ïedäni, ante wææ ämopa. 5 Edæ wayömö quëwëmo incæ mïnitö weca owote baï botö önöwoca pönëmopa. Ïninque botö ayömo mïnitö mönö Codito ingante wede pönente tæ̈ï pïñænte ongöninque ïñacabo cædinque töingä pönï cæmïnipa, ante pönëmopa. Mänömaï ïmïnipa, ante ate baï adinque botö nanguï tobopa.
Codito nempo quëwëninque mïïmö quëwëmompa, ante
6 Mänömaï beyæ̈ botö ïïmaï ämopa. Mïnitö Itota Codito ingante mönö Awënë ingante Ao ante do æ̈mïnitawo. Ïninque tömengä ingante do Ao ante æ̈nïmïni inte mïnitö ñöwo adobaï tömengä ingante cöwë Ao ante tömengä nempo quëwëedäni. 7 Mïnitö waomïni incæ awæ̈ tæ̈ïmöwæ̈ ædæmö guiwate pæwæ̈ baï Codito nempo quëwëninque cöwë godömenque picæ̈mïni bacæmïnimpa. Ayæ̈ mönitö odömonte apæ̈nemöni mïni ëñënö baï cædinque godömenque wede pönëninque tæ̈ï pïñænte ongöedäni. Ayæ̈ Wængonguï ingante waa ate pönëninque watapæ̈ apæ̈needäni. 8 Wadäni mä pönente önonquedö ante apæ̈nedäni ëñente wædinque mïnitö, Mönö ïmonte ö æncæte ante babæ apæ̈nedänipa, äninque wææ cæedäni. Edæ tömënäni dicæ Codito nänö odömonte apæ̈negaïnö ante apæ̈nedäniyaa. Wæætë waodänique näni odömonte apæ̈negaïnonque ante Ao äninque tömënäni inguipogaque ante në pönënäni näni pönënö baïnonque ante cædänipa töö. 9 Edæ Wængonguï tömengä nänö entawënoncoo incæ mönö Codito Waocä në ëñagaingä ïnongä inte mänincoo tömancoo entawëninque nämä baonga ëñacampa. 10 Öönædë awënëidi incæ inguipoga awënëidi incæ nanguï ïnäni ïñönäni mönö Codito adocanque Ñæ̈nængä pönï ïnongä inte Tæiyæ̈ Awënë ïnongä ingampa. Incæte tömengä nempo quëwëmïni inte mïnitö tömengä nänö entawënö incæ ædæmö entawëmïnipa. 11 Ïninque tömengä nempo quëwëninque mïnitö wao önompoca ëö togæ̈nämaï ïmïni incæte mönö Codito ïñömö ëö togænte baï cædinque mïnitö baonque ante mïni wïwa cægaïnö ante wido cæcä ate mïnitö tæiyæ̈ waëmö entawente quëwëmïnipa. 12 Wængonguï në tæ̈ï pïñæ̈nongä inte Itota ingante angä ñäni ömæ̈mongacäimpa, ante wede pönëmïni inte mïnitö, Itota tönö godongämæ̈ näñe wænte baï ïmompa, ante æpæ̈në guiimïnitapa. Ayæ̈ adobaï adocä në tæ̈ï pïñæ̈nongä ingante wede pönëninque mïnitö æpæ̈në guiidinque Itota tönö ñäni ömæ̈monte godongämæ̈ tao gongænte quëwëmïnipa. 13 Doyedë ëñënämaï cædinque do wænguënëmïni ingaïmïni inte mïnitö inguipogaque ante mïni cæïnëwënö ante ee mongæ̈ñömïnite Wængonguï angä ate mïnitö Itota tönö ñäni ömæ̈monte quëwengamïnimpa. Edæ wënæ wënæ mïni cægaïnö ante adinque Wængonguï pönö ñimpo cæcä quëwëmïnipa. 14 Mïnitö pante wæquinque ëñënämaï cæmïnipa, ante Wængonguï wade wade ante wææ angä ëñëninque dodäni adodö adodö ante yewæ̈mönäni ate wægamöimpa. Mänömaï mönö ïmonte ancaa wææ änäni wæmö adinque Codito ïñömö mänïnecoo mönö wægaïnecoo ante wëä godonte baï cæcä ate dæ batimpa. Edæ awæ̈ timpodäni wæ̈ninque Itota Codito mänïnö ante do teëmente mongæ̈ mäo wido cægacäimpa. 15 Ayæ̈ mänïwäa wæ̈ninque adocä tæ̈ï ëmongä inte wënæidi awënëidi tönö në änäni näni wæ̈nonguënencacoo gä pe æmpote ö æ̈ninque tömengä, Wæ̈noncaincoo næ̈æ̈mïnipa wæ̈nonguïmïnii, ante baï wadäni ayönänite badete tote baï cægacäimpa.
Öönædë mönö entawënö ante æncæte ante cæedäni, ante
16 Mönö ee aquënënö incæ bitö quïmæ̈ cæ̈mii, Quïmæ̈ bebii, ante pönö apænte pïinte änänitawo. Wængonguï beyæ̈ ante æ̈æ̈mæ̈ cæcæ̈impa, ante apænte ancæ pïïnänitawo. Wacä mämö ï ate becæ̈impa, ante wææ änänitawo. Guëmanguïönæ incæ quïmæ̈ cæbii, ante mïnitö ïmïnite apænte pancæ cædänitawo. Edæ æcämenque mänömaïnö ante apænte ancæ cæyönänite mïnitö wæætë, Tömënäni näni wææ änïnö ante Codito wëä godonte baï cægacäimpa, ante pönëninque guïñente wædämaï incæmïnimpa. 17 Cænguï cænte baï bequï bete baï mönö önöwoca beyæ̈ Codito incæ mönö guëmanguïmämo baï ïnongä ingampa. Ïninque Codito ingante ænte entawëninque mönö æbänö cænte baï guëmante baï quëwenguïï, ante odömoncæte ante cædinque dodäni ïñömö öwocodenganque odömonte baï cædinque wææ angadänimpa. Mänömaï beyænque tömënäni, Ïïmaï cæ̈edäni, Ïïmaï beedäni, Ïïmaï guëmäedäni, ante wææ angadänimpa. 18 Pancadäniya mä pönëninque, Önömonque baï ïnömö inte mönö anquedoidi ïnänite waa adinque waa cæcæ̈impa, ante babæ ante wææ änewënänipa. Ayæ̈ mönitö änö baï cædämaï ïninque edæ mïnitö ænte entawënö æ̈nämaï inte wæbaïmïnipa, ante änewëñönäni mïnitö wæætë guïñente wædämaï ïedäni. Edæ, Mönitö ate baï do adïmöni inte ämöni ëñëedäni, ante tömënäni Codito Önöwoca ingante ëwocadämaï ïnäni inte mä pönëninque änewënänipa. Edæ, Nämäneque ante pönëninque tömënäni, Mönitö adomönique waa cæmöni ïmönipa, ante nämä waa adänipa. 19 Mönö ocai encamö inte cænguï cæ̈ninque mönö baonga wepæ̈më tömäo gogadinque pæmompa. Ayæ̈ adobaï mönö ocai encadinque oguëmë tönö baö beyæ̈ cöñe pö cöñe pö cæmompa. Mönö pönencabo adobaï Codito tönö adoyonque baï ïñömonte tömengä Önoncamö baï ïnongä inte në angä ingampa. Mönö mänömaï ïmö incæte tömënäni wæætë në Önoncamö baï ïnongä ingante Baa äninque nämä wido tote wææ̈ïñö baï edæ wadæ godänipa. Ïninque wææ̈ïñö baï ïnäni incæ mïnitö ïmïnite wææ änäni apa quëwëmïnii. 20 Wëënëñedë inguipogaque ante näni wææ angaïnö ante në ëñengaïmïni incæte ñöwo wæætë Codito tönö godongämæ̈ wæ̈nïmïni inte mïnitö wænte baï ïmïni inte mänïne ante ædö cæte ëñenguïmïnii. Inguipogaque quëwëmïni ïmïnipa diyæ̈ mänïne ante ëñente cæquënëmïni inguïmïnii. 21 “Gampodämaï, Yædæ bedämaï, Bæi ongönämaï,” ante tömënäni näni wææ änewënö ante quïnante ëñente cæmïnii. 22 Ïñæmpa waodänique edæ, Gampodämaï, ante näni änoncoo ïñömö tæcæ ænte cæyömïni edæ dobæ wote ba apa ëñëwëmïnii. Inguipogaque quëwënäni näni änewengaïnö ante ëñëninque tömënäni wææ änänipa. Dodäni näni odömonte apæ̈negaïnö ante ëñëninque wææ änänipa. 23 Tömënäni, Önömonque baï ïnömö inte mönö anquedoidi ïnänite waa adinque waa cæcæ̈impa, ante wææ änewënänipa. Ayæ̈ mä pönëninque, Cædämaï, Cædämaï, ante nämä baö incæ pänänipa. Ïïnäni ocai encadönäni inte wææ änänipa, ante pönëninque wadäni edæ wæætë oda cædänipa. Ïñæmpa, Cædämaï, Cædämaï, ante näni wææ änewënö wïï eyepæ̈ ï ïninque në ëñënäni inguipogaque näni cæïnëwënö ante godömenque wïwa cædänipa, ante ämo ëñëmaïmïnipa.
1 Ïninque mönö Codito në ñäni ömæ̈mongaingä tönö në ñäni ömæ̈mongaïmïni inte mïnitö æ̈monga ongoncoo edæ æ̈ïnente pönëedäni. Codito ñöwo Mæmpo Wængonguï tömëmængä ïnö æi tæ̈ contate ongongampa, ante pönëninque edæ mïnitö, Æ̈monga pönï në quëwengä tömengä nänö entawënö baï adobaï entawengæ̈impa, ante æ̈ïnente wædinque quëwëedäni. 2 Inguipogaque mönö quëwëmämo ante edæ wædämaï inte wæætë æ̈monga mönö quëwenguïnö ante cöwë pönente quëwëedäni. 3 Edæ do wænte baï ingaïmïni inte mïnitö ñöwo Codito tönö Wængonguï nempo awëmö quëwëñömïnite mïnitö quëwenguïnö ante wïï edonque acæ̈impa. 4 Mönö Codito mïnitö quëwenguïnö ante në pönongaingä inte ponte a ongöñongä mänïñedë tömengä ñäö entawëninque nänö tæ̈ï ëmömämodë mïnitö adobaï tömengä tönö a ongömïni acæ̈impa.
Inguipogaque ante wægaïmö inte mönö mïïmö quëwëmö
5 Mänömaï impa, ante wædinque mïnitö inguipogaque ante mïni cæïnëwënö ante wæ̈nonte baï æ̈mæ̈wo wido cæedäni. Nänöogængä ïnämaï ïñongante godö mönämaï ee aedäni. Wïwa mïni pönëwënö ante æ̈mæ̈wo wido cæedäni. Wacä ingante mïni toïnente wædö ante æ̈mæ̈wo wido cæedäni. Wïwa mïni cæïnëwënö ante æ̈mæ̈wo wido cædinque ee ate quëwëedäni. Mïni mäincooque ante æ̈ïnëwënö ante æ̈mæ̈wo wido cæte ñimpo cæedäni. Edæ mäincoo ante æ̈ïnente në wæcä ïñömö tömengä, Mäincoo incæ botö wængonguï impa, ante baï wæcä apa cæmïnii. 6 Në ëñënämaï cædäni inguipogaque näni cæïnëwënonque ante cæyönänite Wængonguï nänö pïinguïmämo oo ponguïnö anguënë. 7 Mïnitö incæ doyedë inguipogaque ante quëwëninque adobaï mïni cæïnëwënonque ante cægaïmïni ïmïnipa. 8 Ñöwo guiquënë ænguï badämaï ïedäni. Äïmïni badämaï ïedäni. Pïinte cædämaï ïedäni. Babæ godö wënæ wënæ änewënämaï ïedäni. Wïwa apæ̈nedämaï ïedäni. Wæætë, Idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante mänïnö tömänö ñimpo cæte ee aedäni. 9 Wëënëñedë mïni entawengaïmämo ante wido cædinque mänïñedë mïni cægaïnö ante adobaï në wido cædïmïni inte ñöwo ïñömö edæ wacä ingä wacä ingä babæ wapiticæ̈ apæ̈nedämaï ïedäni. 10 Wæætë mïïmïni edæ quëwencæmïnimpa, ante Wængonguï do pönö badongä entawëmïnipa. Ayæ̈ mänïnö ante në Badongaingä ïñömö cöwë pönö odömonte apæ̈necä ëñëninque mïnitö mïïmïni quëwëmïni inte tömengä nänö entawënö baï godömenque godömenque adobaï entawëmïni bamïnipa. 11 Mönö Codito nempo adoyömö pönï ïnömö inte mönö guidiegoidi incæ oodeoidi incæ adomö ïnömö ïmompa. Në ëö togæ̈ïnäni incæ bagäadäni incæ adomö ïnömö ïmompa. Waodäni incæ cowodëidi incæ adomö ïnömö ïmompa. Wacä beyænque në cæte quëwënäni incæ abæ tawænte ee gote baï nämä beyænque në cæmöni incæ mönö tömämö adomö pönï ïnömö ïmompa. Edæ mönö tömämö Codito adocanque nempo quëwëninque tömengä adocanque ingante në ëwocamö ïmompa. 12 Wængonguï, Mïnitö botö quïmïni badinque tæiyæ̈ waëmö bacæmïnimpa, ante mïnitö ïmïnite waadete pönëninque do apænte ængacäimpa. Ïninque tömengä nänö në apænte ængaïmïni inte mïnitö wadäni ïnänite waadete pönente godö waa cæedäni. Nämä önömoque baï ïmopa, ante pönëedäni. Wadäni ïnänite ædæmö cæedäni. Æiquedö waa cæquïnänii, ante wædämaï inte piyæ̈në cæte quëwëedäni. 13 Ayæ̈ wacä nänö cæïnënö ante cæcä adinque mïnitö pïïnämaï ee amïni cæcäedäni. Wacä adobaï mïnitö ïmïnite wïwa cæcä ate wædinque mïnitö godö ñimpo cæmïni quëwencæcäimpa. Edæ mönö ïmonte mönö Awënë nänö ñimpo cægaï baï mïnitö adobaï pïïnämaï inte godö ñimpo cæedäni. 14 Ayæ̈, Adocabomö mönö baquinque mönö waadete pönengæ̈impa, ante pönëninque mïnitö täno wadäni ïnänite waadete pönëninque ayæ̈ tömënäni ïnänite mïni godömenque cæquënënö ante cæedäni. 15 Mïnitö adocabomïni badinque piyæ̈në cæte quëwencæmïnimpa, ante Wængonguï mïnitö ïmïnite aa pegacäimpa cæmïnii. Mönö Awënë Codito nänö piyæ̈në cædö pönongä æ̈ninque mïnitö piyæ̈në cæte quëwëedäni. Ayæ̈ Wængonguï ingante cöwë waa ate pönente quëwëedäni. 16 Mönö Codito nänö apæ̈negaïnö ante ëñëninque mïnitö ædæmö entawëninque nanguï ëñente baedäni. Ïninque nanguï ëñëmïni badinque mïni cabo incæ wacä ingä wacä ingä godongämæ̈ odömonte apæ̈needäni. Ayæ̈ nanguï ëñëmïni inte mïnitö wacä ingä wacä ingä waadete pönëninque, Ïïmaï cæcæ̈impa, ante apæ̈needäni. Ayæ̈ dodäni Wængonguï ingante waa adinque ämotamïni ante näni yewæ̈mongainta adinque mïnitö wæætë adodö tee empote äedäni. Ayæ̈ Itota Codito nänö cægaïnö ante pönëninque ämotamïni äedäni. Ayæ̈ adobaï Wængonguï Önöwoca pönö apæ̈necä ëñente ëwocadinque mïnitö ämotamïni ante adodö tee empote äedäni. Mänömaï ämotamïni äninque Wængonguï ingante cöwë waa ate pönëninque äedäni. 17 Ayæ̈ æbämenque ante apæ̈nemïni incæ æbämenque cæmïni incæ mïnitö, Mönö Awënë Itota ëmöwo beyæ̈ impa, ante tömää cæedäni. Ayæ̈ tömengä pönö cæcä beyænque mïnitö eyepæ̈ inte Mæmpo Wængonguï weca pöninque tömengä ingante waa ate pönëninque apæ̈needäni.
Mönö godongämæ̈ quëwencabo ïïmaï cæte quëwengæ̈impa
18 Onquiyæ̈mïni ëñëedäni. Mönö Awënë nempo quëwëninque mönö ëñente cæcæ̈impa, ante wædinque mïnitö nänöogæ̈näni ïnänite Ao ante ëñente cæedäni. 19 Onguïñæ̈mïni ëñëedäni. Mïnitö nänöogæ̈näni ïnänite ædæmö waadete pönëninque tömënäni ïnänite pïinte cædämaï ïedäni. 20 Wëñæ̈mïni ëñëedäni. Mïnitö mæmpoidi ïnänite ædæmö ëñente cæedäni. Edæ mänömaï cæmïni adinque mönö Awënë, Waa pönï cæbi abopa, ancæcäimpa. 21 Wæmpomïni ëñëedäni. Mïnitö, Ancaa ämo baï botö wëñængä ænguï badinque guingo imonte wæquënengä, ante pönente wædinque wæætë wëñæ̈näni ïnänite nanguï änämaï inte waadete pönö cæedäni. 22 Wacä nänö në ö æ̈nïmïni inte tömengä beyænque në cæte quëwëmïni ïñömö ëñëedäni. Mïnitö ïmïnite në ö ængaingä ingante në cæmïni inte mïnitö tömengä nänö ä baï tömää ëñente cæedäni. Edæ, Awënë Wængonguï incæ botö ïmote cöwë acampa diyæ̈, ante guïñente wædinque mïnitö ïmïnite në ö ængaingä nänö ayedë incæ tömengä nänö adämaï ïñedë incæ cöwë ëñente cæedäni. Waodänique botö ïmote waa acædänimpa, ante pönënämaï inte mïnitö nö pönëninque cöwë ëñente cæedäni. 23 Æbämenque cædinque mïnitö, Wïï waocä beyænque ante cædinque botö Wængonguï Awënë beyænque ante cæcæboimpa, ante pönëninque tæ̈ï ëwocadinque ee cæedäni. 24 Mönö Awënë ïñömö tömengä do nänö angaïnö baï cædinque mïnitö cægaïnö beyæ̈ ante eyepæ̈ pönï pönongä æncæmïnimpa. Mänömaïnö ante pönente cæedäni. Edæ, Mönö Awënë Codito ingante adocanque ingante në cæmïni ïmïnipa, ante ämo ëñëmaïmïnipa. 25 Në wënæ wënæ cæcä guiquënë tömengä nänö wënæ wënæ cægainganca eyepæ̈ æncæcäimpa. Edæ Wængonguï ïñömö wacä ingante wadö wacä ingante wadö ate pönënämaï inte tömämö ïmonte apænte äninque pönö nö pönï paga cæcæcäimpa.
1 Awënëidi ëñëedäni. Mïnitö waocä ingante në ö æ̈nïmïni inte ëñëedäni ämopa. Edæ mïnitö Awënëidi ïmïni baï mïnitö ïmïnite në Ængaingä incæ adobaï mïnitö Awënë ïnongä inte öönædë quëwengampa cæmïnii. Mïnitö beyænque cæte në quëwënäni ïnänite mïnitö nöingä cædinque tömënäni näni ænguënënö ante adinque eyepæ̈ pædæ godömïni æncædänimpa. 2 Wængonguï ingante cöwë apæ̈nedinque, Tömengä æbänö cæcää, ante cöwä adinque tömengä ingante waa ate pönëninque apæ̈needäni. 3 Codito æbänö cæcää, ante dodäni näni ëñënämaï ingaïne incæ botö mänïne ante do ëñënïmo inte apæ̈nebo beyænque botö ïmote tee mönedäni wæbopa. Incæte mönitö mänïne ante apæ̈neyömöni mïnitö wæætë mönitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈nedinque ïïmaï ante apæ̈needäni ämopa. Wængonguï ëñëmi. Bitö wi æ̈nete baï cæbi ate Pabodoidi näni apæ̈nede wadäni mïmönë guiicæ̈impa, ante apæ̈needäni. 4 Codito æbänö cæcää, ante botö edonque apæ̈nequënëmo ïmopa. Ïninque mïnitö botö beyæ̈ ante apæ̈nedinque, Pabodo edonque apæ̈necæcäimpa, ante Wængonguï ingante apæ̈needäni ämopa. 5 Wadäni ïnänite bee tëninque mïnitö ocai encamïni inte ëñente cæedäni. Pönënämaï ïnäni do ëñencædänimpa, ante waa apæ̈nete cæedäni. 6 Ayæ̈ Wængonguï waadete pönö apæ̈necä ëñëninque mïnitö adobaï wadäni ïnänite waadete pönö apæ̈nedinque waa pönï apæ̈needäni. Wadäni, Æbänö ïï, ante ëñencæte ante wæyönänite mïnitö wæætë nö pönï ëñëmïni inte nöingä apæ̈nemïni ëñencædänimpa
Waa quëwencæmïnimpa, änänipa
7 Botö Pabodobo æbänö quëwëmoo, ante në ëñëningä inte Tiquico ñöwo mïnitö weca pöninque mänïnö ante apæ̈necä ëñencæmïnimpa. Tömengä mönö tönïñacä baï ïñongante mönitö tömengä ingante waa waadete pönëmönipa. Tömengä mönö Awënë nempo quëwëninque mönitö tönö godongämæ̈ cæcä ïnongä inte mönö pönencabo tömämö ïmonte pönëninque mönö beyæ̈ cöwë ædæmö cæcä ingampa. 8 Mïnitö, Pabodoidi æbänö quëwënänii, ante ëñencæte ante wæmïnitawo. Edæ, Tiquico mänïnö ante apæ̈nedinque mïnitö ïmïnite ædæmö apæ̈necä ëñëninque mïnitö wampo pönencæmïnimpa, ante cædinque botö ñöwo tömengä ingante mïnitö weca da godömo pongä aedäni. 9 Tiquico goyongä tömengä tönö Önetïmo mïni cabo në ïnongä incæ guëa gocæcäimpa. Önetïmo cöwë ædæmö cæte në pönengä ingampa, ante adinque mönitö tömengä ingante waadete pönëmönipa. Ïninque tömëna ïñömö, Pabodoidi weca æbänö cædänii, ante tömänö ante apæ̈neda ëñencæmïnimpa. 10 Botö tönö guëa tee mönete ongongä Aditadoco ïñömö tömengä mïnitö ïmïnite, Waa quëwëedäni, angampa. Ayæ̈ Bedënabee nänö wænquicä Mäadoco adobaï, Waa quëwencæmïnimpa, angampa. Tömengä ingante æbänö waa cæquïï, ante do ämo ëñëmïnitapa. Ïninque tömengä pongä adinque waa cæedäni. 11 Ayæ̈ wacä Itota Yoto näni änongä adobaï, Waa quëwencæmïnimpa, angampa. Botö Wængonguï Awënë Odeye nempo quëwënäni beyæ̈ cæyömo oodeoidi incæ wadäni cædämaï ïñönänite mänïnänique botö tönö godongämæ̈ cædinque pönö ædæmö cædäni æ̈ninque botö wampo pönentabopa. 12 Ayæ̈ mïni cabo ïnongä inte Epapada ïñömö tömengä Itota Codito ingante në cædongä inte adobaï, Waa quëwëedäni, angampa. Tömengä Wængonguï ingante nanguï apæ̈nedinque, Codotenteidi ïnänite bitö godö cæbi ate tömënäni picæ̈näni baï bacædänimpa. Ayæ̈ bitö angaïnö tömänö ante ëñente cædäni inte tömënäni tæ̈ï pïñænte ëwocacædänimpa, ante tömengä mïnitö beyæ̈ ante cöwë apæ̈necampa. 13 Mïnitö beyæ̈ tömengä nanguï cæcampa. Daoditea ïñömö näni pönencabo beyæ̈ adobaï Yedapodi ïñömö näni pönencabo beyæ̈ adobaï tömengä nanguï cæcampa, ante botö näwangä apæ̈nebo ëñëedäni. 14 Ayæ̈, Waa bacædänimpa, ante mönö në cædongä tömengä ëmöwo Odoca tömengä ïñömö mönö në waadecä ingampa. Tömengä tönö Deëma, Waa quëwencæmïnimpa, ante adobaï änapa. 15 Ayæ̈ botö Pabodobo beyæ̈ ante wæætë Daoditea ïñömö mönö tönïñadäni ïnänite mïnitö, Waa quëwëedäni, äedäni. Diimpa ïnante, Waa quëwëedä, äedäni. Ayæ̈ Codito ingante näni pönencabo tömënä oncönë godongämæ̈ ponte apæ̈neyönänite mïnitö wæætë botö beyæ̈ apæ̈nedinque, Pabodo, Waa quëwëedäni, angampa, äedäni. 16 Ayæ̈ ïinta botö cadota ante yewæ̈möinta ïinque adinque mïnitö, Daoditea ïñömö Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo adobaï acædänimpa, ante cædinque da godömïni ænte acædänimpa. Ayæ̈ daoditeaidi ïnänite botö cadota ante yewæ̈möninta adobaï ämïni da pönönäni æ̈ninque aedäni. 17 Ayæ̈ Adoquipo ingante apæ̈nedinque, Bitö mönö Awënë pönö angä ëñënïmi inte bitö cæquënënö ante tömää ædæmö cæe, äedäni. 18 Botö Pabodobo tömëmo önompoca yewæ̈möninque, Waa quëwëedäni, ante tömëmo ëmöwo ante yewæ̈mömopa. Botö æbänö yæguincamë encapote wæboï, ante pönëninque mïnitö Wængonguï ingante apæ̈needäni ämopa. Wængonguï waadete nänö pönö cædö ænte entawencæmïnimpa, ante mäninque ante yewæ̈mömopa.
Pabodo, Waa quëwëedäni, ante apæ̈necäimpa
1 Botö Pabodobo ïnömo ïmopa. Mönö tönïñada Tidibänö tönö Tïmoteo tönö godongämæ̈ apæ̈nete ate yewæ̈mömo aedäni. Mönö Mæmpo Wængonguï nempo ayæ̈ mönö Awënë Itota Codito nempo quëwëninque mïnitö Tetadönica ïñömö quëwëninque Codito ingante godongämæ̈ mïni pönencabo ëñëedäni. Mönö Wængonguï waadete pönö cæcä ate mïnitö gänë entawencæmïnimpa, ante yewæ̈mömönipa.
Tetadönitenteidi näni wede pönënö
2 Mönitö möni apæ̈neyedë mïnitö tömämïni beyæ̈ ante Wængonguï ingante cöwë waa ate pönëninque apæ̈nemönipa. 3 Mïnitö Itota ingante æbänö wede pönente cæmïni ïmïnipa, ante ayæ̈ tömengä ingante waadete pönëninque æbänö cæmïni ïmïnipa, ante cöwë apæ̈nemönipa. Ayæ̈ mïnitö wæwëmïni incæ, Mönö Awënë Itota Codito pongä ate watapæ̈ bacæ̈impa, ante pönëninque æbänö wæntæye ïnämaï ee cæmïni ïmïnipa, ante adinque mönitö Wængonguï mönö Mæmpo weca æyedëmë ponte apæ̈nedinque cöwë mänïnö ante pönëninque apæ̈nemönipa. 4 Mönitö tönïñamïni, mïnitö Wængonguï nänö në waademïni ïnömïni inte ëñëedäni. Tömengä mïnitö ïmïnite apænte ængacäimpa, ante do ëñëmönipa. 5 Edæ Itota ingantedö ante mönitö watapæ̈ möni apæ̈nedö ante wïï önonquedö ante apæ̈netamönipa. Wæætë Wængonguï nämä tæ̈ï pïñænte në angä beyænque mönitö mïnitö ïmïnite apæ̈nedinque Awënë inte baï apæ̈netamönipa. Wængonguï Önöwoca mönitö tönö godongämæ̈ cæcä beyænque mönitö mänïnö möni watapæ̈ apæ̈nedö ante, Nö impa, ante ædæmö pönëninque apæ̈netamönipa. Mänömaï apæ̈nemöni ëñëmïni adinque mönitö, Wængonguï mïnitö ïmïnite apænte ængacäimpa, ante do ëñëmönipa. Ayæ̈ mïnitö weca quëwëninque mönitö æbänö mïnitö beyæ̈ ante quëwentamönii, ante do ëñëmïnipa. 6 Wængonguï Önöwoca watapæ̈ nänö topämo ante pönongä æ̈nïmïni inte mïnitö nanguï caate wæmïni incæte Wængonguï nänö angaïnö ante ëñëninque Ao ante æ̈mïnitapa. Mönitö æbänö cæmönii, ante adinque Awënë Itota Codito æbänö cæcää, ante adinque mïnitö adobaï möni cæbaï cæmïni bamïnitapa. 7 Ïninque Mäatedöniabæ quëwënäni tönö Acayabæ quëwënäni ïñömö Itota Codito ingante në pönënäni ïnönäni inte tömënäni tömänäni mïni cædï adinque mïni cæbaï adobaï cædänitapa. 8 Mïnitö wede pönëninque apæ̈nemïni beyænque Wængonguï nänö angaïnö ante Mäatedöniabæ quëwënäni tönö Acayabæ quëwënäni ëñënäni incæte wïï mänïï mëñömongaque ïñömö quëwënäni ëñënänipa. Wæætë ædömë quëwënäni ïñönänite wadäni mïnitö Wængonguï ingante mïni wede pönëmämo ante tededäni do ëñënänipa. Ïninque mönitö mänïï beyæ̈ quïnante godömenque apæ̈nequïï. 9 Edæ, Mönitö mïnitö weca ëñacæ pöninque apæ̈nemöni ëñëninque mïnitö æbänö watapæ̈ ëñëmïnitapa, ante mänïnäni në pönënäni incæ apæ̈nedäni ëñëmönipa. Ayæ̈ adodäni mïnitö ïmïnitedö ante ïïmaï ante apæ̈nedänipa. Mïnitö, Mönitö wængonguïidi impa, ante mïni cönönincacoo incæ ëmö cæte wadæ pöninque mönö Wængonguï gämæ̈nö pömïnitapa, ante apæ̈nedäni ëñëmönipa. Ayæ̈, Näwä Wængonguï në Quëwënongä ingante ëñente cæcæmönimpa, ante pömïnitapa, ante apæ̈nedäni ëñëmönipa. 10 Ayæ̈ tömengä Wengä öönædë në quëwënongä inte ocæ̈ ëmænte poncæcäimpa, ante mïnitö wänö cömïni ïmïnipa, ante apæ̈nedäni ëñëmönipa. Tömengä do wængaingä ïñongante Wængonguï, Ñäni ömæ̈möe, angä në ñäni ömæ̈mongaingä ingampa. Ïninque Wængonguï mönö ïmonte nänö pïinte panguïmämo ante wæyömonte tömengä Wengä ïñömö ængä beyænque quëwenguïmö ïmompa.
Pabodo Tetadönica ïñömö nänö cædö
1 Mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Mönitö mïnitö weca möni ëñacæ pöñedë möni cædïnö wïï önonque impa, ante mïnitö do ëñëmïnimpa. 2 Mönitö do mïni ëñënïnö baï mönitö wëënëñedë Pidipoto ïñömö quëwëñömönite mänïñömö quëwënäni mönitö ïmönite wënæ wënæ cædäni beyænque wæwente intamönipa. Adodäni mönitö ïmönite, Mïnitö wënæ wënæ cæmïni ïmïnipa, ante tedewënäni ëñëninque wætamönipa, ante mïnitö adobaï ëñëmïnipa. Ayæ̈ mïnitö weca ponte quëwëñömönite waodäni tæiyæ̈näni mönitö ïmönite Baa ante, Mïnitö apæ̈nedämaï incæmïnimpa, ante wææ änäni incæte Wængonguï mönitö tönö godongämæ̈ cæcä beyænque tömengä ingantedö ante watapæ̈ möni apæ̈nedö ante mïnitö ïmïnite guïñënämaï apæ̈netamönipa. 3 Edæ mönitö, Wængonguï ingante pönëmïni ïninque waa ïmaimpa, ante mïnitö ïmïnite nanguï apæ̈nemöni inte wïï babæ wapiticæ̈ pönëninque apæ̈nemönipa. Wïï wentamö entawëninque pönente apæ̈nemönipa cæmïnii. Ayæ̈ adobaï, Mïnitö oda cæcæmïnimpa, ante cædämaï inte mönitö wïï wapiticæ̈ apæ̈nemönipa. 4 Wæætë Wængonguï mönitö ïmönite apæ̈nedinque, Waa cæmïni abopa, äninque, Mïnitö Itota ingantedö ante botö watapæ̈ apæ̈nedö ante në apæ̈nemïni ëñencædänimpa, ante angä ëñëninque mönitö në apæ̈nemöni ïmönipa. Mönitö, Waodäni mönitö ïmönite waa acædänimpa, ante cædämaï inte wæætë, Wængonguinque mönitö ïmönite waa acæcäimpa, ante cædinque apæ̈nemönipa. Edæ tömengä, Æbänö entawëmïnii, ante mönö entawëñömö ante në acä ingampa. 5 Wadäni nämä beyænque ante, Waa tedemöni ëñëninque mönitö ïmönite wæætë pönö cæcædänimpa, ante babæ cædäni baï mönitö ïñömö dicæ mänömaïnö ante mïnitö ïmïnite babæ cætamöniyaa. Mänömaïnö ante do ëñëmïnipa. Ayæ̈, Mönitö wïï mïnitö godonte æ̈inta ante beyæ̈ apæ̈netamönipa, ante do ëñëmïnipa. Æbänö cætamönipa, ante Wængonguï në acä ingampa. 6 Waodäni mönitö ïmönite waa acædänimpa, ante mönitö dicæ ämönitawogaa. Ayæ̈, Mïnitö incæ wadäni incæ mönitö ïmönite waa acædänimpa, ante dicæ ämönitawogaa. 7 Edæ, Itota Codito nänö da godongaïmöni ïnömöni inte mönitö mïnitö ïmïnite, Pönömïni æ̈ninque quëwencæmönimpa, ämöni baï waa incædönimpa. Wæætë mïnitö weca quëwëninque mönitö wäänä nänö wëñæ̈näni guiyänäni ïnänite ædæmö cædä baï adobaï mïnitö ïmïnite cætamönipa. 8 Mïnitö ïmïnite nanguï pönï waadete pönëmöni inte mönitö, Itota ingantedö ante Wængonguï nänö watapæ̈ apæ̈nedö ante mïnitö ïmïnite apæ̈nedinque watapæ̈ totamönipa. Ayæ̈ mïnitö nö möni në waademïni ïñömïnite mönitö mïnitö beyæ̈ quëwentamönipa. Ayæ̈ mïnitö beyæ̈ wæ̈möni incæ adobaï watapæ̈ tobaïmönipa. 9 Mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Nanguï pönï möni cædïnö ante mïnitö do ëñëmïnipa. Itota ingantedö ante Wængonguï nänö watapæ̈ apæ̈nedö ante mönitö mïnitö weca quëwente apæ̈nedinque, Möni quëwengæ̈impa, ante wïï eyepæ̈ godö wædö ante dicæ antamöniyaa. Wæætë edæ, Mïnitö wædämaï incæmïnimpa, ante mönitö itædë incæ woyowotæ̈ incæ tömëmöni nanguï cædinque ænte quëwentamönipa. 10 Mïnitö në wede pönëmïni weca quëwëninque mönitö tæiyæ̈ waëmö ëwocamöni inte nö cæte quëwëñömönite mïnitö, Wënæ wënæ cæmïnipa, ante ædö cæte anguïmïnii. Wæætë mönitö cædïnö adinque mïnitö, Mönitö æbänö quëwëmöni ïmönii, ante do amïni inte në apæ̈nemïni ïmïnipa. Wængonguï adobaï ante do acä ingampa. 11 Edæ waocä mæmpocä tömengä wëñæ̈näni ïñönänite tömengä, Mïnitö ëñenguïmïni, ante odömongä baï mönitö adobaï mïnitö tömämïni ïñömïnite adocanque adocanque ingante, Bitö ëñenguïmi, ante odömonte apæ̈netamönipa. Mänömaï cætamönipa, ante mïnitö do ëñëmïnipa. 12 Mïni quëwënö adinque Wængonguï tocæcäimpa, ante cædinque mïnitö tæiyæ̈ waëmö quëwencæmïnimpa, ante mönitö nanguï apæ̈netamönipa. Ayæ̈, mïnitö mänömaï cæte quëwencæmïnimpa, ante waadete apæ̈netamönipa. Ayæ̈ adobaï mönitö wæætë wæætë apæ̈nedinque mïnitö ïmïnite adodö ante ancaa apæ̈netamönipa. Wængonguï ïñömö, Botö Awënë Odeye nempo quëwëninque mïnitö botö ñäö ëmöñömö botö tönö godongämæ̈ quëwencæmïnimpa, ante tömengä mïnitö ïmïnite aa pedinque apænte ængampa. 13 Ayæ̈ adobaï mönitö Wængonguï nänö angaïnö ante mïnitö ïmïnite apæ̈nemöni ëñëninque mïnitö ö ænte do pönëmïnitapa. Näwangä Wængonguï nänö angaïnö impa, ante adinque mïnitö, Wïï waodänique näni angaïnö impa, ante pönëninque wæætë, Näwangä Wængonguï nänö angaïnö impa, ante pönëninque ö æ̈mïnitapa. Ïninque mïnitö në wede pönëmïni inte Wængonguï nänö angaïnö entawëmïni beyænque nanguï cæmïni ïmïnipa, ante ëñëninque mönitö Wængonguï ingante cöwë waa ate pönente apæ̈nemönipa. 14 Oodeabæ ïñömö Wængonguï ingante godongämæ̈ näni pönencabo ïñömö tömengä nempo quëwëñönänite oodeoidi tömënäni ïnänite togænte pänäni wædäni baï mïnitö mönitö tönïñamïni ïñömïni mïnitö ömæ ïñömö në quëwënäni incæ mïnitö ïmïnite adobaï cædäni wæmïnitapa. Mänömaï cædäni wædinque mïnitö Oodeabæ ïñömö Wængonguï ingante godongämæ̈ näni pönencabo wædäni baï adobaï wæmïni bamïnitapa. 15 Oodeoidi ïñömö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïnänite wæ̈nönäni wængadänimpa. Ayæ̈ ate tömënäni pæ̈ïnäni ïñömö Itota Codito ingante wæ̈nönäni wængacäimpa. Ayæ̈ ñöwodäni adocabodäni incæ mönitö ïmönite adobaï togænte wido cædänitapa. Mänïnäni näni cædïnö adinque Wængonguï tömënäni ïnänite ædö cæte waa aquingää. Adodäni incæ waodäni tömänäni ïnänite pïinte quëwënönänimpa töö. 16 Edæ oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite, Codito ængä beyænque mïnitö quëwencæmïnimpa, ante apæ̈nedämaï incæmïnimpa, ante cæcæte ante mänïnäni oodeoidi incæ mönitö ïmönite Baa äninque wææ cædänipa töö. Mänömaï cöwë wënæ wënæ cædinque tömënäni wæætë wæætë näni wënæ wënæ cædincoo idæwaa cædänipa. Idæwaa ï ïninque Wængonguï nänö ænguï bate pïïmämo tömënäniya do pongatimpa.
Tetadönitenteidi weca Pabodo ëñacæ pöïnente wæcampa
17 Incæte mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Tömënäni änäni beyæ̈ mönitö mïnitö ïmïnite ëmö cæte godinque wïï wantæpiyæ̈ ante gotamönipa. Godinque mïnitö ïmïnite adämaï ïmöni incæte mönitö mïnitö beyæ̈ ante cöwë pönentamönipa. Mïnitö ïmïnite nanguï aïnente wæmöni inte mönitö, Æbänö cæte goquïmönii, ante pönëninque nanguï cætamönipa. 18 Edæ mïnitö weca pöïnente wætamönipa. Botö Pabodobo ïnömo inte wæætë wæætë nö pöïnëmo intabopa. Mönitö pöïnëmöni incæte Tatäna wæætë mönitö ïmönite wææ cæcä wætamönipa. 19 Mönö Itota Codito nänö ponguïönæ tömengä weca ongöninque mönitö æbänö ante beyæ̈ watapæ̈ bacæ̈impa, ante pönëmöni ïmönii. Wïï mïnitö beyænque toquïmönii. Edæ në pönëmïni ïnömïni inte mïnitö do möni në watapæ̈ todömïni ïmïnitapa. Ayæ̈ waodäni tæ̈ï ëmonte gänä cædinque poganta ænte todäni baï mïnitö beyænque ante mönitö në toquïmöni ïmönipa. 20 Näwangä impa. Waa pönï cæmïni ïninque mïnitö möni në waa amïni ïnömïni inte möni në watapæ̈ todömïni ïmïnipa.
1 Mänömaï beyæ̈ mönitö, Mïnitö ïmïnite adämaï inte awædö, äninque, Ædö cæte godömenque wänö cömöni inguïmönii, ante pönëninque mönatö adomönaque Atëna ïñömö ongonguënëmöna ïmönapa, ante pönente wætamönapa. 2 Ayæ̈ Tïmoteo në mönö tönïñacä ingante mïnitö weca ante da pönömöna pongantapa. Tömengä ïñömö Wængonguï tönö godongämæ̈ cædongä ïñongante Itota mönö Codito ingantedö ante mönö watapæ̈ apæ̈nedö ante ëñencædänimpa, ante odömonte apæ̈nedongä ingampa. Tömengä mïnitö ïmïnite, Mïni wede pönënö ante tæ̈ï ongonte quëwëedäni, ante ayæ̈, Wampo pönëninque tæ̈ï pïñænte cæedäni, ante ædæmö apæ̈necæcäimpa, ante mönatö tömengä ingante da pönömöna pongantapa. 3 Wadäni mïnitö ïmïnite quïëmë cædäni caate wæmïni incæte tömämïni wadö pönënämaï inte ñimpo cædämaï incæmïnimpa, ante cædinque Tïmoteo ingante da pönömöna pongantapa. Mönö ïmonte cöwë mänömaï cædäni caate wæquënëmö ïmompa, ante mïnitö do edonque pönï ëñëmïnipa. 4 Ayæ̈ mïnitö weca möni quëwëñedë mönitö mïnitö ïmïnite apæ̈nedinque,Mönö ïmonte quïëmë baï togænte panguïnänidö anguënë, ante wæætë wæætë apæ̈netamönipa. Edæ mïnitö ëñënö baï mänïnö do batimpa. 5 Mänömaï beyæ̈ botö, Ædö cæte godömenque wänö cömo inguïmoo, ante, Mïni wede pönënö æbänö impa, ante botö ëñencæboimpa, ante Tïmoteo ingante da pönömo pongantapa. Wënæ awënë, Oda cæe, ante në änewënongä ïñömö mïnitö ïmïnite, Oda cæedäni, angä ëñëninque mïnitö wabänö ëñëmïnimpa, ante botö ancai guïñente wætabopa. Mänömaï ëñente cæmïni ïninque mönitö cædïnö wo ëwente babaimpa, ante pönentabopa. 6 Incæte Tïmoteo mïnitö weca quëwëninque ñöwoque mönitö weca ocæ̈ ëmænte pongantapa. Mïni wede pönënö ante apæ̈nedinque tömengä, Wede pönënänipa, angantapa. Ayæ̈, Në waadete pönënäni ïnänipa, ante apæ̈necä ëñentamönapa. Mïnitö mönatö beyæ̈ cöwë waa pönëmïni ïmïnipa, ante tömengä apæ̈necä ëñentamönapa. Ayæ̈ mönatö mïnitö ïmïnite aïnëmöna inte wæmöna baï mïnitö adobaï mönatö ïmönate aïnëmïni inte wæmïni ïmïnipa, angantapa. 7 Mänömaï beyæ̈ mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Quïëmë beyæ̈ wæmöna incæ ayæ̈ mönatö ïmönate togænte pänäni wæwëmöna incæte mönatö mïni wede pönënö beyænque wæætë wampo pönente batamönapa. 8 Mïnitö mönö Awënë ingante ñimpo cædämaï pönëmïni beyænque mönatö ñöwo wampo pönente baï quëwëmöna ïmönapa. 9 Mönatö mönö Mæmpo Wængonguï weca ongöninque mïnitö beyæ̈ nanguï watapæ̈ tomöna inte wæætë apæ̈nemönapa. Incæte mïnitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante ædö cæte waa ate pönente eyepæ̈ apæ̈nequïmönaa. 10 Mïnitö mïni wede pönënö ante æbänö ayæ̈ wïï eyepæ̈ pönëmïnii, ante wæmönipa. Ïninque, Mïnitö ïmïnite wæætë adinque mönitö odömonte apæ̈nemöni ëñëninque mïnitö eyepæ̈ pönencæmïnimpa, ante cædinque mönitö woyowotæ̈ itædë Wængonguï ingante nö nanguï pönï apæ̈nemöni ïmönipa. 11 Wængonguï mönö Mæmpo incæ mönö Awënë Itota Codito tönö möni goquïnö ante töïnö pïnonte baï cæda ate mïnitö weca gocæmönimpa. 12 Mönitö mïnitö ïmïnite godömenque waadete pönëmöni baï mönö Awënë Itota pönö cæcä ate mïnitö adobaï mïnitö weca wacä ingä wacä ingä godömenque godömenque waadete pönencæmïnimpa, ämönipa. Ayæ̈ waodäni tömänäni ïnänite godömenque waadete pönencæmïnimpa, ämönipa. 13 Tömengä pönö cæcä beyænque mïnitö tæ̈ïmö entawente incæmïnimpa, ämönipa. Edæ mönö Awënë Itota quïnäni në tæiyæ̈ waëmö ëwocadäni tömänäni tömengä tönö godongämæ̈ poncædänimpa. Tömënäni näni pöñedë mïnitö ïñömö Wængonguï mönö Mæmpo weca pömïni adinque tömengä ædö cæte, Wënæ wënæ cæmïni ïmïnipa, ante anguingää. Mïnitö tæiyæ̈ waëmö ëwocamïni incæmïnimpa, ämönipa.
Wængonguï waa acæcäimpa, ante mönö quëwënö ante
1 Mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Adodeque ayæ̈ apæ̈nequïmöni ïmönipa. Mïni quëwënö ante Wængonguï waa acæcäimpa, ante mönitö, Ïïmaï quëwëedäni, ante do wææ odömonte apæ̈nemöni ëñëmïnitawo. Ïninque mïnitö Ao ante quëwënömïni ïmïnipa. Ñöwo ïñömö mönitö Awënë Itota ëmöwo ante apæ̈nedinque mïnitö ïmïnite, Mänïnonque ante gomonga cæte quëwencæmïnimpa, ante ancaa apæ̈nemönipa. 2 Awënë Itota nänö änö ante ëñente cædinque mönitö mïnitö ïmïnite wææ äninque, Ïïmaï cæedäni, antamönipa. Mänïnö möni wææ ante odömonte apæ̈nedö ante mïnitö do ëñënïmïnipa. 3 Wængonguï nänö änö ïñömö ïïmaï impa. Mïnitö ïñömö tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwenguënëmïni ïmïnipa. Wacä nänöogæ̈ ingante godö towente cædämaï inte edæ önonque mïni nänöogænque quëwenguënëmïni ïmïnipa. 4 Onguïñæ̈mïni tömämïni ïñömö, Botö moncæboimpa, ante cædinque mïnitö, Æbänö cæte nänöogæ̈ æ̈mo ate Wængonguï tönö waodäni waa aquïnänii, ante ëñenguënëmïni ïmïnipa. Mïnitö, Tæiyæ̈ waëmö ëwocadinque ængæ̈impa, ante ëñenguënëmïni ïmïnipa. 5 Wïï wadäni baï, Wængonguï ingante æbänö ingaingä ingää, ante ëñënämaï ïnäni baï onquiyænque ante näni towënonque ante pönënämaï quëwencæmïnimpa. 6 Mänïnö ante në pönengä ïñömö, Botö tönïñacä nänöogængä ingampa, ante pönëninque tömengä nänöogæ̈ ingante towente cædämaï ïninque tömengä ingante wënæ wënæ cædämaï incæcäimpa. Ïïmaï wënæ wënæ cædäni ïnänite Awënë Itota pancæcäimpa. Wëënëñedë mänïnö ante mïnitö ïmïnite apæ̈nedinque do wææ angamönimpa. 7 Edæ Wængonguï mönö ïmonte wïï, Towencæmïnimpa, ante apænte ængacäimpa. Wæætë, Mïnitö tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwencæmïnimpa, ante tömengä mönö ïmonte apænte ængacäimpa. 8 Mänömaï beyæ̈ æcänö mänïnö ante Pabodo nänö, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ odömonte apæ̈nedö ëñëninque Baa äna ïñömö tömengä wïï waodänique ïnänite ëñënämaï inte Baa angä ingampa. Wæætë Wængonguï mïnitö ïmïnite nänö Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca në pönongä ingante ëñënämaï inte Baa angä apa quëwëmïnii. 9 Mïni pönencabo mïni tönïñadäni ïñönänite mïni waadete pönënö ante mönitö quïnante yewæ̈monguïmönii. Edæ mïnitö tömëmïni ïmïnite, Wacä ingä wacä ingä waadete pönencæmïnimpa, ante Wængonguï odömonte apæ̈necä ëñëmïnitapa töö. 10 Nö impa. Mäatedöniabæ tömämæ ïñömö mönö pönencabo mönö tönïñadäni tömänäni ïnänite do waadete pönëmïni ïmïnipa. Incæte möni tönïñamïni, Mïnitö mänïnö ante gomonga cæte quëwencæmïnimpa, ante ancaa apæ̈nemönipa. 11 Mïnitö piyæ̈në cæte quëwencæmïnimpa. Wadäni, Æbänö cæquënënäni ïnänii, ante cöwë änämaï incæmïnimpa. Ayæ̈, Wæntæye ïnämaï inte mïni önompoca cæte quëwencæmïnimpa. Mänïnö do möni apæ̈nedö baï mïnitö, Cæïnëmönipa, ante cæcæmïnimpa, ämönipa. 12 Mänömaï cæmïni baï ïïmö ïñö ïïmö ïñö mïni quëwënö adinque wadäni në pönënämaï ïnäni wæætë mïnitö ïmïnite waa acædänimpa. Ayæ̈ adobaï mïnitö waodäni ïnänite, Pönömïni æncæmönimpa, ante änewënämaï quëwencæmïnimpa.
Mönö Awënë Itota nänö ocæ̈ ëmænte ponguïönæ
13 Mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Në æ̈mæ̈wo wængaïnäni ïñömö æbänö baquïnänii, ante mïnitö ëñencæmïnimpa, ante yewæ̈mömönipa. Wadäni, Mönö ñäni ömæ̈mongæ̈impa, ante pönënämaï ïnäni inte wæwënäni baï mïnitö wïï adobaï wæwëmïni incæmïnimpa, ante yewæ̈mömönipa. 14 Itota æ̈mæ̈wo wæ̈ningä incæ ñäni ömæ̈monte ïnongäimpa, ante pönëmö ïmompa. Itota ingante pönente në wængaïnäni ïñönänite Wængonguï ïñömö mänïnäni ïnänite Itota tönö tömengä weca ænte mämongä poncædänimpa, ante adobaï pönëmompa. 15 Wængonguï nänö apæ̈nedö baï mönitö ïïmaï ante mïnitö ïmïnite apæ̈nemönipa. Awënë Itota nänö ponguïönæ mönö në mïïmö quëwëmö inte ayæ̈ ongömö ïñömö mönö wïï täno tömengä weca gocæmöimpa. Wæætë tömengä ingante pönëninque në æ̈mæ̈wo wængaïnäni inte mänïnäni ïñömö täno goquïnänidö anguënë. 16 Edæ mönö Awënë Wængonguï nänö wææ änonque ante yedæ äñongä Wængonguï anquedoidi tæiyæ̈ awënë aa pecæcäimpa. Wængonguï todompeta näni ancadeca adocanque we we öoncæ cæyongä mönö Awënë Codito incæ öönædë quëwente pö wææncæcäimpa. Pö wææ̈ñongä tömengä ingante në pönente wængaïnäni tömënäni täno ñäni ömæ̈moncædänimpa. 17 Ayæ̈ ate Wængonguï cæcä beyænque mönö në mïïmö quëwëmö inte ayæ̈ ongömö ïñömö mönö tömënäni tönö godongämæ̈ boguïmancodë æicæmöimpa. Boguïmancodë æidinque mönö Awënë öönædë ïnö wææ̈ pöñongante mönö tömengä ingante bee tencæmöimpa. Ïninque cöwë Awënë weca quëwencæmöimpa. 18 Mänömaï beyæ̈, Mönö Awënë Codito incæ öönædë quëwente pö wææncæcäimpa, ante pönëninque wampo pönencædänimpa, ante cædinque mïnitö wacä ingä wacä ingä ædæmö apæ̈needäni.
1 Ñöwo mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Æönædö mänïï baquïï, ante mïnitö ïmïnite ædö cæte yewæ̈monguïmönii. 2 Edæ mönö Awënë Itota nänö ponguïönæ ïñömö në awëmö ængä woyowotæ̈ ïñontobæ̈ pö guiicä baï ïñontobæ̈ baquïnö anguënë, ante mïnitö tömëmïni waa ëñëmïnipa edæ. 3 Waodäni, Mönö piyæ̈në cæte guïñënämaï quëwëmompa, ante näni tedeyedë ënengä ïñontobæ̈ wëñæ̈ nantate wæcä baï tömënäni adobaï ïñontobæ̈ näni ömäe ëwenguïnö baquïnö anguënë. Ïninque ædö cæte wodii wïnonguïnänii. 4 Incæte mïnitö mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Mänïönæ näni wæwente ëönæ në awëmö æ̈nongä pö guiicä baï ïñontobæ̈ ïinque bayonte mïnitö wïï wëmö ïñömö quëwëmïni inte guïñënämaï incæmïnimpa. 5 Mïnitö Wængonguï wëñæ̈mïni ïmïni ïninque ñäö ïñömö tömämïni quëwëmïni ïmïnipa. Mönö cöwë wentamö ïñömö cædönäni baï wïï ïmöimpa. 6 Mänömaï beyæ̈ mönö wïï wadäni mö ñönäni baï mongæ̈impa. Wæætë mönö ñäni ömæ̈möninque nämä wææ ante quëwëmö ingæ̈impa. 7 Edæ tömënäni në mönäni ïñömö woyowotæ̈ mönäni ïnänipa. Ayæ̈ wadäni tï nämæ̈ bedinque në quidi quidi dowænte ïnäni ïñömö woyowotæ̈ bete badänipa. 8 Incæte mönö ñäö ïñömö cægömö inte nämä wææ ante quëwëmö ingæ̈impa. Tæ̈ïneta wææ wëñate baï cædinque Itota ingante mönö wede pönënö ante mönö waadete pönënö ante mönö entawente quëwengæ̈impa. Tæ̈ïneta ocabogata wææ encate baï cædinque mönö edæ, Wængonguï ængä beyænque quëwencæmöimpa, ante pönënö ante mönö ëwocate quëwengæ̈impa. 9 Edæ Wængonguï nänö ænguï bate pïinguïmämo ante tömengä, Wïï wæwencæmïnimpa, ante mönö ïmonte apænte ængacäimpa. Wæætë mönö Awënë Itota beyæ̈ tömengä mönö ïmonte ængä beyænque quëwencæmöimpa. 10 Tömengä, Botö tönö quëwencæmïnimpa, ante mönö beyæ̈ wængacäimpa. Ïninque mïï ïmö incæ wænte ïmö incæ mönö cöwë tömengä weca quëwencæmöimpa. 11 Mänömaï beyæ̈ mïnitö ïñömö do cæmïni baï gomonga cæedäni. Wampo pönencædänimpa, ante cædinque mïnitö wacä ingä wacä ingä ædæmö apæ̈nedinque, Æ̈mæ̈wo pægaïmïni inte tæ̈ï pïñænte cæedäni, ante odömonte apæ̈needäni.
Mönö tönïñadäni ïnänite Pabodo nänö änö
12 Ñöwo mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Mïnitö ïmïnite ïïmaï apæ̈nemönipa. Mïnitö weca në nanguï odömonte apæ̈nedäni ïñönänite mïnitö tömënäni ïnänite waa acæmïnimpa, ämönipa. Edæ Awënë Itota apænte nänö æ̈nïnäni inte tömënäni, Mïnitö ïïmaï waa quëwëedäni, ante mïnitö ïmïnite në aadäni ïnänipa. 13 Tömënäni näni cædö beyænque mïnitö tömënäni ïnänite godömenque nanguï waa amïni inte waadete pönëedäni. Mïnitö wacä ingä wacä ingä piyæ̈në cæte quëwëedäni. 14 Mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Mïnitö ïmïnite ïïmaï ante ancaa ämönipa. Wæntæye ïnäni ïnänite wææ ante apæ̈needäni. Guïñente ïnäni wampo pönencædänimpa, ante tömënäni ïnänite ædæmö apæ̈needäni. Æ̈mæ pönënäni tönö godongämæ̈ cæedäni. Wadäni tömänäni ïnänite mïnitö waadete ee cæedäni ämönipa. 15 Æcämenque ingante wadäni wënæ wënæ cædäni adinque mïnitö Baa ämïni beyænque mänïnäni wæætedö wæætë näëmæ̈ wënæ wënæ cædämaï incædänimpa. Wæætë wacä ingä wacä ingä cöwë waa cæcæmönimpa, ante pönëninque cæedäni. Ayæ̈ wadäni tömänäni ïnänite adobaï cæedäni. 16 Mïnitö cöwë watapæ̈ tote quëwëedäni. 17 Wængonguï ingante woyowotæ̈ itædë apæ̈nete quëwëedäni. 18 Mïni quëwenganca quïëmë baï ba incæte mïnitö cöwë Wængonguï ingante waa ate pönëninque apæ̈needäni. Edæ Itota Codito nempo në quëwëmïni inte mänïnö ante mïnitö beyæ̈ ante Wængonguï nänö änö impa. 19 Wængonguï Önöwoca nänö cæïnö adinque mïnitö tömengä ingante ædö cæte, Cædämaï ïe, ante wææ anguïmïnii. 20 Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni näni apæ̈nedö ëñëninque mïnitö badete todämaï quëwëedäni. 21 Wæætë waodäni näni apæ̈nedö tömänö ante ëñëninque, Æbänö ï, ante edonque ëñengæ̈impa, ante cædinque mïnitö, Nö näni änö ï, Babæ näni änö ï, ante pönëninque do ëñencæmïnimpa. Waa änö impa, ante ëñëninque mïnitö mänïnö ante ö ænte baï quëwëedäni. 22 Quïëmë wënæ wënæ cæquïï, ante adinque mïnitö Baa ante gomö aedäni. 23 Wængonguï incæ në piyæ̈në cædongä inte pönö cæcä beyænque ædæmö tæiyæ̈ waëmö entawëmïni incæmïnimpa. Awënë Itota mönö Codito tömengä nänö ponguinganca mïnitö ïñömö Wængonguï pönö cæcä ate mïnitö mïmö incæ önöwoca incæ baonga incæ wënæ wënæ cædämaï incæmïnimpa. 24 Wængonguï nänö në apænte æ̈nïmïni ïñömïnite tömengä mïnitö ïmïnite cöwë pönëninque tömengä nänö änö baï ædæmö cæcæcäimpa.
Pabodo, Waa quëwencæmïnimpa, angampa
25 Mönitö tönïñamïni ïñömö ëñëedäni. Mïnitö mönitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. 26 Mïnitö pönencabo ïñömïnite mönitö tömämïni waa quëwencæmïnimpa, ante waadete pönëninque ämönipa. 27 Edæ Awënë Itota ëñëñongä botö mïnitö ïmïnite wææ ante, Ïï yewæ̈möinta adinque mïnitö mïni pönencabo ïñömïnite adocanque ingante ämïni tömänäni ëñëñönäni tömengä adotaa adinque apæ̈necä ëñencædänimpa, ämopa. 28 Awënë Itota mönö Codito mïnitö ïmïnite waadete pönö cæcæcäimpa, ante botö mäninque ante yewæ̈mömopa.
Pabodo, Waa quëwëedäni, ante apæ̈necampa
1 Botö Pabodobo ïnömo ïmopa. Mönö tönïñada Tidibänö tönö Tïmoteo tönö godongämæ̈ apæ̈nete ate yewæ̈mömo aedäni. Tetadönica ïñömö quëwëmïni inte Codito ingante godongämæ̈ mïni pönencabo ïnömïni inte ëñëedäni. Mïnitö mönö Mæmpo Wængonguï nempo ayæ̈ mönö Awënë Itota Codito nempo quëwëmïni ïmïnipa. 2 Mönö Mæmpo Wængonguï tönö mönö Awënë Itota Codito waadete pönö cæda ate mïnitö gänë entawencæmïnimpa, ante yewæ̈mömönipa.
Itota Codito pongä ate Wængonguï apænte pancæcäimpa
3 Mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Mïni wede pönënö godömenque pæte baï impa, ante ayæ̈ tömämïni wacä ingä wacä ingä mïni waadete pönënö waa pönï pæte baï ïmïnipa. Mänömaï beyæ̈ mönitö mïnitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante cöwë waa ate pönëninque apæ̈nequënëmöni ïmönipa. 4 Wadäni mïnitö ïmïnite quïëmë togæ̈wëninque wënæ wënæ cædäni caate wæmïni incæ quïëmë beyæ̈ wæwëmïni incæ mïnitö wæntæye ïnämaï inte ee cæmïnipa. Mänömaï beyæ̈ Wængonguï ingante godongämæ̈ näni pönencabo wayömö wayömö quëwëñönänite mönitö incæ mïni cæïnö ante waa adinque cöwë apæ̈nemönipa. Ayæ̈ mïni wede pönënö ante cöwë apæ̈nemönipa. 5 Mänïnö ante beyæ̈ Wængonguï apænte nänö panguïnö ante, Tömengä cöwë nö panguingänö anguënë, ante do ëñëmompa. Mänömaï beyæ̈ mïnitö Wængonguï Awënë Odeye nempo guiicæte ante eyepæ̈ waa pönï bacæmïnimpa. Mïnitö do mänïnö Wængonguï nempo mïni öönædë quëwenguïnö beyæ̈ wæwente quëwëmïnipa. 6 Wængonguï në nö cædongä ingampa. Edæ wadäni mïnitö ïmïnite wënæ wënæ cædäni ate wæwëmïni ïñömïni tömengä wæætë tömënäni ïnänite wënæ wënæ cæcä ate wæwencædänimpa. 7 Ayæ̈ mïnitö në wæwëmïni ïñömïnite pönö cædinque tömengä mönitö ïmönite adobaï pönö cæcä ate tömämö mönö wæwënämaï baquïmö ïmompa. Mönö Awënë Itota tönö tömengä anquedoidi në tæ̈ï pïñænte cædäni tönö öönædë ongonte pö gonga bæcote baï godongämæ̈ wææ̈ñönäni tömämö ayömö mänömaï bacæ̈impa. 8 Mönö Awënë Itota ingantedö ante mönö watapæ̈ apæ̈nedö ante në ëñënämaï cædäni ïñömö, Wængonguï æbänö ingaingä ingää, ante ëñënämaï ïnäni ïñönänite tömengä mänïnäni ïnänite pante cæcæcäimpa. 9 Wængonguï adodäni ïnänite päninque æ̈mæ̈wo wo ëwencæcäimpa. Tömënäni ïñömö Awënë Itota weca tömengä nänö tæ̈ï pïñæ̈mämo waëmö pönï nänö ëmöñömö mänïñömö pö guiidämaï incædänimpa, ante Wængonguï wææ cæcæcäimpa. 10 Awënë Itota nänö ponguïönæ Wængonguï mänömaï cæcæcäimpa. Mänïönæ Itota quïnäni ïñömö në tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwënäni inte tömengä ingante waa acædänimpa, ante poncæcäimpa. Ayæ̈ tömengä në pönënäni weca pöñongante tömënäni tömänäni, Tömengä waa pönï cæcä amönipa, ante watapæ̈ ancædänimpa, ante cæcæte ante poncæcäimpa. Ayæ̈ mïnitö adobaï mönitö apæ̈nedö ante ëñëninque pönëmïni inte tömengä quïmïni ïñömö mönitö tönö adobaï cæcæmïnimpa, ante cæcæte ante poncæcäimpa. 11 Mänömaï beyæ̈ mönitö mïnitö beyæ̈ ante woyowotæ̈ itædë Wængonguï ingante apæ̈nemönipa. Wængonguï, Mïni quëwenguïnö ante quëwencæmïnimpa, ante mïnitö ïmïnite apænte ængä ïninque mönitö, Mïnitö eyepæ̈ waa pönï bacæmïnimpa, ante mönö Mæmpo Wængonguï ingante apæ̈nemönipa. Mïnitö, Mönitö waa cæcæmönimpa, ante mïni änö baï tömänö ante Wængonguï nänö tæ̈ï pïñæ̈mämo inte ïinque cæcæcäimpa, ante apæ̈nemönipa. Ayæ̈ mïni wede pönënö beyæ̈ mïnitö cæquïnö tömänö ante tömengä adobaï ïinque cæcæcäimpa. 12 Mönö Awënë Itota pönö cæcä beyænque mïnitö waa pönï cæmïni adinque wadäni tömengä ëmöwo ante waa ate apæ̈necædänimpa. Ayæ̈ tömengä mänömaï cæcä beyænque wadäni, Mïnitö waa quëwëmïni ïmïnipa, ante mïnitö ïmïnite waa acædänimpa. Mönö Mæmpo Wængonguï tönö mönö Awënë Itota waadete pönö cæda baï mänömaï bacæ̈impa, ante mönitö mänïnö ante Wængonguï ingante apæ̈nemönipa.
Mönö Awënë Itota nänö ponguïönæ æbänö baquïï, ante
1 Mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Mönö Awënë Itota Codito nänö ponguïnö ante ämönipa. Ayæ̈ tömengä æbänö, Botö weca pöedäni, ante gæcä goquïmö ïmompa, ante apæ̈nedinque mïnitö ïmïnite ïïmaï ämönipa. 2 Mïnitö weca quëwënäni pancadäniya ïñömö, Mönö Awënë nänö ponguïönæ do batimpa, ante änäni ëñëninque mïnitö idiquibæ̈ pönënämaï bacæmïnimpa, ämönipa. Edæ mönitö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nemöni inte möni apæ̈neyedë incæ möni odömonte apæ̈neyedë incæ möni yewæ̈möintaa yewæ̈möñedë incæ æyedëmë incæ apæ̈nemönipa, ante mänïnäni ïñömö mönitö ïmönitedö ante apæ̈nedinque, Pabodoidi mänïnö ante apæ̈nedäni ïnänipa, ante tededäni ëñëninque mïnitö guïñente wædämaï ïedäni ämönipa. 3 Æcämenque angä æbämë nänö änö ëñëninque mïnitö oda cæte godämaï ïedäni. Edæ waodäni tæiyæ̈näni Wængonguï ingante Baa ante wadæ godäni ate wacä në wïwa cæcä inte pongä acæ̈impa. Ayæ̈ tömengä pongä ate mönö Awënë nänö ponguïönæ bacæ̈impa. Mäningä në wïwa cædongä ïñömö Wængonguï æ̈mæ̈wo nänö në wo ëwenguingä ingampa. 4 Æcämenque ingante, Wængonguï ingampa, ante waodäni waa adinque ædæ wææ̈ninque apæ̈nedäni incæ ayæ̈ quïëmë adinque, Wængonguï impa, ante waa adinque apæ̈nedäni incæ mäningä në wïwa cædongä ïñömö wængonguïidi näni në änönäni tömänäni ïnänite Baa äninque nämä ængö cæte baï cæcä ïnongampa. Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmö oncönë adocä pö guiite tæ̈ contadinque, Botö tömëmo wængonguïmo ïnömo ïmopa, angä ingampa. 5 Botö mïnitö weca quëwëñedë mänïnö ante mïnitö ïmïnite apæ̈netabopa. Wïï ëñëmïnitawo. 6 Adocä në wïwa cædongä ïñömö Wængonguï nänö äönæ mänïönæque edonque pongä acædänimpa. Ïninque quïnö beyæ̈ ante mäningä ayæ̈ pönämaï ingää, ante mïnitö ñöwo do ëñëmïnipa. 7 Adocä awëmö nänö wïwa cæpämo incæ do ëñente cædäni inte waodäni tæiyæ̈näni quïëmë wïwa ï, ante do cædänipa. Incæte tömënäni ïnänite, Wïwa cædämaï ïedäni, ante në wææ cædongä ïñömö adodö ante godömenque wææ cæcä ingampa. Në wææ cæcä ingante guiquënë wacä wæætë, Mäninganca idæwaa, äninque ö ængä wadæ gocæcäimpa. 8 Mänïñedë në wïwa cædongä ïñömö edonque pongä acædänimpa. Incæte Awënë Itota pöninque tömengä nänö öö guëmämämo inte mäningä ingante wæ̈nongä wænguingä ingampa. Tömengä ñäö apäite ëmönongä inte pongä adinque në wïwa cædongä guiquënë æ̈mæ̈wo wo ëwente bacæcäimpa. 9 Wïwa cædongä ingante Tatäna nänö tæ̈ï pïñæ̈mämo inte da pönongä ponguingä ingampa. Tömengä nänö mä cæ baï quïëmë bamönengæ̈ cæcä adinque waodäni, Æbänö cæcää, ante oda cæte gocædänimpa. 10 Ayæ̈ quïëmë wënæ wënæ nänö cæpämo beyæ̈ në æ̈mæ̈wo wo ëwente baquïnäni ïñömö oda cæte godänipa. Edæ Wængonguï näwangä nänö angaïnö ante waadete pönënämaï ïñönänite Wængonguï tömënäni ïnänite, Quëwencæmïnimpa, ante ædö cæte ænguingää. Mänömaï beyæ̈ tömënäni æ̈mæ̈wo wo ëwente bacædänimpa. 11 Mänömaï beyæ̈, Tömënäni në wïwa cædongä wapiticæ̈ nänö angaïnö ante pönencædänimpa, ante cædinque Wængonguï tæ̈ï pïñænte cæcä beyænque tömënäni babæ ante pönente oda cædänipa. 12 Edæ Wængonguï näwangä nänö angaïnö ante në pönënämaï ïnïnäni inte wæætë, Mönö wentamö mongæ̈mämo incæ waa impa, ante watapæ̈ todïnäni ïñönänite Wængonguï mänïnäni tömänäni ïnänite apænte ante pancæte ante mänömaï cæcampa.
Wængonguï, Quëwencæmïnimpa, ante në apænte æ̈nïnäni
13 Mönitö tönïñamïni mïnitö mönö Awënë Itota nänö në waademïni inte ëñëedäni. Inguipoga badönämaï ïñedë Wængonguï mïnitö ïmïnite do, Quëwencæmïnimpa, ante apænte ængacäimpa, ante mönitö mïnitö beyæ̈ ante tömengä ingante waa ate pönëninque cöwë apæ̈nequënëmöni ïmönipa. Tömengä ïñömö, Botö Önöwoca pönö cæcä ate tæiyæ̈ waëmö ëwocamïni inte mïnitö näwangä botö angaïnö ante pönëmïni beyæ̈ quëwencæmïnimpa, ante mïnitö ïmïnite ængacäimpa. 14 Itota ingantedö ante mönitö watapæ̈ apæ̈nedö beyæ̈ Wængonguï, Quëwencæmïnimpa, ante mïnitö ïmïnite apænte ængacäimpa. Tömengä, Awënë Itota Codito ñäö nänö ëmönö baï mïnitö adobaï ñäö baï entawencæmïnimpa, ante cædinque mïnitö ïmïnite apænte ængacäimpa. 15 Mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Mänömaï beyæ̈ tæ̈ï ongonte quëwëedäni. Edæ mönitö önöne inte tedemöni ëñënïmïni incæ yewæ̈möinta yewæ̈mömöni adinque ëñënïmïni incæ mïnitö mönitö odömonte apæ̈nedïnö ante ñimpo cædämaï quëwëedäni. 16 Mönö Mæmpo Wængonguï mönö ïmonte në waadecä inte pönö ædæmö cæcä ate mönö, Tömengä weca cöwë quëwenguïmö ïmompa, ante pönëninque wampo pönëmö inte quëwëmompa. Ayæ̈, Waa bacæ̈impa, ante mönö pönëmompa. Ïninque tömengä tönö mönö Awënë Itota Codito, Ïïmaï cæcædaimpa, ante ämönipa. 17 Tömëna ædæmö apæ̈neda beyænque mïnitö wampo pönëninque tæ̈ï ongonte quëwencæmïnimpa. Ayæ̈ tömëna cæda beyænque mïnitö æ̈mæ̈wo pægaïmïni inte tömää mïni waa cædö ante mïni waa änö ante tæ̈ï pïñænte cæcæmïnimpa.
Mïnitö mönitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈needäni
1 Adodeque ante ïinque yewæ̈mömönipa. Mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Mïnitö mönitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante ïïmaï apæ̈needäni. Mönitö wayömö wayömö gote möni apæ̈neyömö mönö Awënë nänö angaïnö ante nanguï ïnäni quingæ̈ ëñencædänimpa, ante apæ̈needäni. Ayæ̈, Mïnitö baï wadäni adobaï ïï änö ante Wængonguï ingante waa ate pönëninque æncædänimpa, ante mänïnö ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. 2 Wadäni në wënæ wënæ cædäni inte wïwa cædäni ïñömö tömënäni mönitö ïmönite wënæ wënæ cædämaï, ante mänïï beyæ̈ ante mïnitö adobaï Wængonguï ingante apæ̈needäni. Edæ wïï waodäni tömänäni pönënäni ïnänipa. 3 Incæte mönö Awënë cöwë ædæmö aacä ïnongä ingampa. Tömengä pönö cæcä ate mïnitö æ̈mæ̈wo pægaïmïni inte tæ̈ï pïñænte cæcæmïnimpa. Ayæ̈, Tatäna mïnitö ïmïnite wënæ wënæ cædämaï incæcäimpa, ante Wængonguï adobaï aacä incæcäimpa. 4 Mïnitö ïmïnite möni wææ änö ante ëñëninque do cæmïni incæ godömenque adodö cæcæmïnimpa, ante Wængonguï pönö cæcæcäimpa, ante mönitö do pönëmönipa. 5 Wængonguï nänö waadete pönënö ante ëñencæmïnimpa, ante mönö Awënë taadö ëñente odömonte baï pönö odömongä ate mïnitö mïmönë ëñencæmïnimpa. Itota Codito pönö cæcä beyænque mïnitö wæntæye ïnämaï inte ee cæcæmïnimpa.
Cæcæte ante mönö cæquënënö
6 Mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Mönitö mönö Awënë Itota Codito ëmöwo ante mïnitö ïmïnite wææ ämönipa. Mönö tönïñadäni pancadäniya wæntæye ïnäni adinque ayæ̈ möni odömonte apæ̈nedö mïni ëñente æ̈nïnö baï quëwënämaï ïnäni adinque mïnitö ïñömö mänïnäni tömänäni ïnänite gomö aedäni. 7 Mönitö cægaï baï mïnitö æbänö adobaï cæquënëmïni ïmïnipa, ante edæ tömëmïni do ëñëmïnipa. Mönitö mïnitö weca quëwëñedë wæntæye ïnämaï quëwentamönipa. 8 Ayæ̈ adobaï æcämenque cænguï ante näni pönönï æ̈ninque mönitö önonque æ̈nämaï inte wæætë paga cæte cæntamönipa. Ayæ̈, Mïnitö cænguinque ante pönëninque wædämaï incæmïnimpa, ante mönitö, Tömëmöni cænguï cæncæmönimpa, ante woyowotæ̈ itædë nanguï cædinque quëwentamönipa. 9 Mönitö mïnitö ïmïnite, Möni quëwengæ̈impa, ante, Cænguï tönö mönitö owoquincö pönömïni æncæmönimpa, ante änämaï intamönipa. Mönitö mänömaï ante baï waa incædönimpa. Wæætë æbänö mönitö cætamönii, ante adinque mïnitö adobaï cæcæmïnimpa, ante cætamönipa. 10 Edæ möni mïnitö weca quëwëñedë incæ mönitö mïnitö ïmïnite, Ïïmaï cæedäni, ante wææ antamönipa. Adocanque në mönö cæquënënö ante, Wïï cæïnëmo, angä ïñongante mïnitö tömengä ingante cænguï godönämaï inguënëmïni ïmïnipa. 11 Mïnitö weca pancadäniya önonque cædämaï a ongonte quëwënäni ïnänipa, ante änäni ëñëmönipa. Adodäni në Baa äninque cædämaï ïnäni inte wæætë, Wadäni æbänö quëwënänii, ante godö wæntæ godö wæntæ tededäni ïnänipa. 12 Mönitö mänïnäni ïnänite mönö Awënë Itota Codito ëmöwo äninque, Mïnitö ïïmö ïñö ïïmö ïñö nanguï cæte quëwëedäni, ante wææ ämönipa. Tömëmïni cæte beyænque mïnitö cænguï ænte cæncæmïnimpa, ante ancaa apæ̈nemöni ïmönipa. 13 Mönitö tönïñamïni mïnitö guiquënë, Quïëmë waa impa, ante wæntædämaï inte cöwë cæedäni. 14 Mönitö mïnitö ïmïnite ïï yewæ̈möintaa möni yewæ̈mongaïnö ate adocanque ëñënämaï cæcä ïninque, Tömengä æcänö ingää, ante aedäni. Ayæ̈ tömengä guingo ïmonte wæcæcäimpa, ante tömengä ingante gomö aedäni. 15 Mïnitö adocä ingante, Wïï wacä ingampa, ante pönëninque wæætë tömëmïni biwïidi ïnänite ante baï tömengä ingante wææ ämïni ëñencæcäimpa.
Waa quëwencæmïnimpa, ante Pabodo angampa
16 Mönö Awënë Itota në piyæ̈në cædongä incæ tömengä pönö cæcä ate mïnitö æbämenque bamïni incæ cöwë piyæ̈në cæte quëwencæmïnimpa. Mönö Awënë mïnitö tömämïni weca a ongoncæcäimpa, ämopa. 17 Botö Pabodobo ñöwo tömëmo önompoca yewæ̈möninque, Mïnitö ïmïnite waa pönëmopa, ante yewæ̈mömo aedäni. Pabodo nänö yewæ̈möinta impa, ante ëñencæmïnimpa, ante cædinque botö tömanta yewæ̈möninque mänömaï baï yewæ̈mömopa. 18 Mönö Awënë Itota Codito mïnitö ïmïnite waadete pönö cæcæcäimpa, ante botö mäninque ante yewæ̈mömopa.
Tïmoteo ingante Pabodo yewæ̈mongampa
1 Botö Pabodobo ïnömo ïmopa. Itota Codito nänö në da godongaïmo ïmopa. Itota Codito waa pönï nänö ïnö baï mönö adobaï bacæmöimpa, ante pönëmompa. Ïninque Itota Codito mönö në pönënongä tönö Wængonguï mönö ïmonte në Ængaingä tönö botö ïmote äna ëñëñömote da godöna godïmo ïmopa. 2 Tïmoteo ëñëmi, Bitö acæbiimpa, ante bitö ïmite yewæ̈mömopa. Edæ mönö wede pönënö ante apæ̈nebo në ëñënïmi inte bitö Itota Codito quïmi badinque näwä botö wëmi baï ïnömi ïmipa. Ïninque botö, Mæmpo Wængonguï tönö Awënë Itota mönö Codito tönö bitö ïmite waadete pönö waa cæda ate bitö gänë entawencæbiimpa, ämopa.
Wadäni wapiticæ̈ näni odömonte apæ̈nedö
3 Botö Mäatedöniabæ ïñömö pöninque bitö ïmite, Epeto ïñömö ee ongöe, nanguï antabopa. Mänïñömö wadäni babæ wapiticæ̈ näni odömonte apæ̈nedö ante në odömonte apæ̈nedönäni ïnänite bitö, Mïnitö godömenque mänïnö ante odömonte apæ̈nedämaï ïedäni, ante ämi ëñencædänimpa. Mänömaïnö ante do botö änïnö baï ñöwo adodö ante bitö ïmite ämopa. 4 Ayæ̈, Dodäni önonque ante näni tedegaïnö ante pönënämaï quëwëedäni, ante bitö ancæbiimpa. Ayæ̈ adobaï tömënäni wæ̈mæ̈idi tæiyæ̈näni ante pönëninque, Æmönänidö ingaïnänii, ante ancaa änewëñönäni bitö tömënäni ïnänite, Mïnitö mänïnö ante pönënämaï ïedäni, ancæbiimpa. Edæ mänïnö näni tedewënö beyæ̈ tömënäni, Æbänö ï, ante nanguï wæætedö wæætë änewënänipa töö. Wæætë edæ, Wængonguï nänö cædö ante wede pönëninque mönö cæquënënö guiquënë tömënäni näni tedewënö beyæ̈ pönömenque cætimpa. 5 Mänömaïnö ante äninque botö, Tömënäni mïmö ïïmaï entawëninque waadete pönencædänimpa, ante ämopa. Edæ mïmö waëmö pönï entawëninque tömënäni Wængonguï ingante wede näni pönënö beyæ̈ waadete pönencædänimpa. Ayæ̈ adobaï nämä apænte adinque wentamö mongæ̈nämaï entawënäni inte tömënäni waadete pönencædänimpa. 6 Ïñæmpa pancadäniya mänïnö ante ëñëninque Baa ante ñimpo cæte wadæ godinque önonque ante quëwënänipa. 7 Möitee wodi nänö wææ yewæ̈mongaïnö ante odömonte apæ̈neïnëmönipa, ante në änäni incæ tömënäni näni odömonte apæ̈neyedë quïnö apæ̈nedänii, ante ëñënämaï ïnänipa töö. Adobaï quïëmë ante apæ̈nedinque tömënäni, Ïïmaï impa, ïïmaï impa, ante apæ̈nedäni incæte ëñënämaï ïnäni inte apæ̈nedänipa. 8 Möitee wodi nänö wææ yewæ̈mongaïnö ante adinque nöingä cæmö ïninque mänïnö tömengä nänö wææ angaïnö ïñömö waa ante ïmaimpa, ante do ëñëmompa. 9 Möitee wodi nänö wææ yewæ̈mongaïnö ante Wængonguï wïï në nö cædäni beyæ̈ pönö wææ angacäimpa. Wæætë në ëñënämaï cædäni tönö wadäni mänïnö ante ëñënäni incæ në godömenque wënæ wënæ cædäni tönö tömënäni beyæ̈ pönö wææ angacäimpa, ante do ëñëmompa. Ayæ̈ adobaï Wængonguï ingante Baa ante në quëwënäni tönö wënæ wënæ cædäni beyæ̈ wææ angatimpa. Në tæiyæ̈ waëmö entawënämaï ïnönäni beyæ̈ ayæ̈ adobaï Wængonguï ingante në badete todönäni beyæ̈ wææ angatimpa. Mæmpocä ingante wäänä ïnante në wæ̈nönäni beyæ̈ ayæ̈ adobaï waocä ingante në pïinte wæ̈nönäni beyæ̈ wææ angatimpa. 10 Nänöogængä ïnämaï ïñongante në towënäni beyæ̈ ayæ̈ adobaï onguïñæ̈näni näna onguïñæncaya guëa towënäni beyæ̈ wææ angatimpa. Në cæte quëwengä bacæcäimpa, ante waocä ingante në godonte æ̈näni beyæ̈ ayæ̈ adobaï në babæ änäni beyæ̈ wææ angatimpa. Wadäni ïnänite, Nö ämönipa ëñëedäni, ante në babæ änewënäni beyæ̈ ayæ̈ adobaï nö odömonte apæ̈nedö incæ në wadö ante cædäni beyæ̈ wææ angatimpa. Mänïnäni tömänäni ëñencædänimpa, ante Wængonguï mänïnö ante pönö wææ angacäimpa, ante ëñëmompa. 11 Edæ Wængonguï ñäö apäite ëmongampa, ante odömonte apæ̈necæbiimpa, ante tömengä në waa ïnongä inte edæ tömengä watapæ̈ nänö apæ̈nedö ante pönongä æntabopa. Ayæ̈ nö nänö odömonte apæ̈nedö ante Wængonguï nänö pönö angaïnö ante adodö änö impa.
Wængonguï waadete nänö pönö cædö ante
12 Itota Codito mönö Awënë pönö cæcä beyænque botö tæ̈ï ëwocabo batabopa. Tömengä ïñömö botö ïmote waa adinque, Bitö në pönëmi inte cöwë ædæmö cæbi ïmipa. Ïninque bitö botö beyæ̈ wadäni ïnänite në cæbi bacæbiimpa, ante pönö cægacäimpa. Mänömaï beyæ̈ botö tömengä ingante waa ate pönente apæ̈nebopa. 13 Botö wëënëñedë Itota Codito ingante në godö babæ ante änewengaïmo ïmopa. Tömengä ingante në pönënäni ïnänite wënæ wënæ cæquïmo, ante në togæ̈nömo inte botö në pïinte quëwengaïmo ïmopa. Incæte botö në pönënämaï ïnömo inte, Quïnö cæquïï, ante ëñënämaï inte cæbo adinque Wængonguï, Quëwencæbiimpa, ante pönö waadete waa cægacäimpa. 14 Mönö Awënë botö ïmo nanguï waadete pönö cæcä adinque botö Itota Codito nempo quëwëninque në wede pönëmo badinque në waadete pönëmo bagaboimpa. 15 Ïïmaï ante nö pönï näni änö näwangä ante impa, ante ämo ëñëmaïmïnipa. Itota Codito ïñömö, Wënæ wënæ cæmïni ïmïnite æ̈mo beyænque quëwenguïmïni, ante inguipoga wææ̈ pongacäimpa. Tömengä mänömaï cæcä incæte wadäni wënæ wënæ cædäni ïñönäni botö tömëmoque godömenque wënæ wënæ në cægaïmo ïmopa. 16 Mänömaï beyænque tömëmoque godömenque wënæ wënæ cægaïmo ïñömote Itota Codito pönö waadete angä beyænque quëwengaboimpa. Wëënëñedë botö baï në wënæ wënæ cægaïnäni ïnänite adinque Itota Codito, Botö weca cöwë wantæpiyæ̈ näni quëwenguinque pancadäniya botö ïmote pönenguïnäni ïnänipa, ante do ëñengacäimpa. Ïninque tömengä, Botö në waadete cædinque ee abo ïmopa, ante tömënäni ïnänite odömoncæte ante cædinque tömengä botö Pabodobo ïmote mänömaï pönö waadete waa cægacäimpa. 17 Mönö Wængonguï ïñömö cöwë wæ̈nämaï në quëwengaingä ïnongä inte tömengä ïincayæ̈ ate adobaï cöwë wæ̈nämaï inte Awënë Odeye ïnongä ingampa. Tömengä awëmö ïñömö quëwënongä ïñongante mönö waocabo tömengä ingante ædö cæte aquïï. Tömengä wæætë tömää në ëñengaingä ïnongä ingampa. Ïninque tömengä adocanque Wængonguï ïnongä ïñongante mönö tömengä ingante cöwë waa aquïmö anguënë. Tömengä ingante, Bitö ñäö baï ëmömi ïnömi ïmipa, ante apæ̈nedinque mönö ñïne cædämaï inte cöwë watapæ̈ angæ̈impa. Cöwë ïïmaï babaimpa, ante Amëë, ämopa. 18 Tïmoteo, botö wëmi ëñëmi. Në pönënäni wëënëñedë Wængonguï beyæ̈ apæ̈nedinque bitö ïmitedö ante näni angaïnö baï adobaïnö ante apæ̈nedinque botö ïïmaï ämopa. Edæ tömënäni näni angaïnö ante ëñente cædinque bitö tontadoidi näni cæbaï adobaï bitö cæquënënö ante guïñënämaï inte wæætë tæ̈ï ëwocate nanguï cæcæbiimpa. 19 Wængonguï ingante cöwë wede pönente incæbiimpa. Adobaï mïmö entawëmi inte nämä apænte pönëninque wentamö mongæ̈nämaï inte bitö cöwë quëwencæbiimpa. Edæ mïni pönencabo ïñömïnite pancadäniya nämä apænte änämaï ïnäni inte Codito ingante näni pönënïnö ante dobæ ñimpo cæte wadæ godänimpa. 20 Ïïmëneo tönö Adecantodo adobaï Wængonguï ingante ñimpo cædinque wadæ godatapa. Ïninque, Tömëna, Wængonguï ingante mönö wënæ wënæ ante babæ änämaï ingæ̈impa, ante ëñencædaimpa, ante cædinque tömëna ïnate Tatäna nempo pædæ godontabopa.
Wængonguï ingante mönö ïïmaï apæ̈necæ̈impa
1 Mïni pönencabo ïñömïnite botö täno ïïmaï ämopa. Wængonguï ingante mïni apæ̈neyedë quïëmë mïni æ̈ïnënö ante apæ̈necæmïnimpa. Tömengä ingante waa ate pönente apæ̈nedinque waodäni tömänäni beyæ̈ ante apæ̈necæmïnimpa ämopa. 2 Awënë odeyeidi incæ pönömenque awënëidi tömänäni incæ mönö ïmonte waa aayönäni mönö piyæ̈në cæte quëwengæ̈impa, ante cædinque mïnitö tömënäni beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈necæmïnimpa. Edæ Wængonguï ingante mönö cæquënënö ante ayæ̈ waodäni ïnänite mönö cæquënënö ante mönö waa cæte quëwencæmöimpa, ante Wængonguï ingante awënëidi beyæ̈ ante apæ̈necæmïnimpa. 3 Mänömaïnö ante mönö apæ̈nedö ïñömö waa impa. Wængonguï mönö ïmonte në Ængäingä ïnongä inte mänïnö mönö apæ̈nedö ante waa acampa. 4 Waodäni tömänäni näwangä botö angaïnö ante ëñencædänimpa, ante Wængonguï pönö ængä beyænque quëwencædänimpa, ante në waa cæïnënongä ingampa. 5 Edæ adocanque Wængonguï ïnongä ingacäimpa. Tömengä waodäni ïnänite adinque, Wadäni baï ïnänipa, ante nänënë quëwengacäimpa. Ïninque Itota Codito në Waocä ëñagaingä inte tæcæguedë adocanque në pongä inte, Waodäni Wængonguï guiidënäni badinque adoyömö bee tente godongämæ̈ quëwencædänimpa, ante pönö cægacäimpa. 6 Tömengä ïñömö mönö ïmonte ante godonte æncæte ante cædinque nämä wepæ̈ incæ godoncæte ante në pongä ingacäimpa. Wængonguï, Ïïönæ, ante nänö angaïönæ incæ ïinque bayonte mänïnö Codito nänö cægaïnö ante, Nö impa, ante tömänäni ïnänite në odömongä ingacäimpa. 7 Mänïnö ante bitö në apæ̈nebi bacæbiimpa, ante Wængonguï botö ïmote angä ëñëninque botö tömengä nänö në da godömo batabopa, ante näwangä ämopa. Edæ babæ änämaï ïmopa. Ayæ̈ näwangä mönö pönënö ante Wængonguï, Wadäni oodeoidi ïnämaï ïnäni adobaï pönencædänimpa, ante cædinque botö ïmote angä ëñëninque botö tömengä nänö në odömonte apæ̈nedömo ïmopa. 8 Wayömö wayömö godongämæ̈ mïni pönencabo ongonte mïnitö onguïñæ̈mïni ïñömö në pïïnämaï ïmïni inte Wængonguï ingante apæ̈nemïni adinque botö waa tobaïmopa. Wadäni ïnänite në pïinte wæætedö wæætë änämaï inte wæætë tæiyæ̈ waëmö entawëmïni inte Wængonguï ingante pædæ æmpote apæ̈necæmïnimpa, ante aïnëmopa. 9 Ayæ̈ onquiyæ̈mïni ïñömö waëmö weocoo mongæ̈mïni incæte mïnitö, Botö waëmö weocoo mongæ̈mo adinque wadäni botö ïmote waa acædänimpa, ante änämaï inte nämä baö ante guïñëñate pönëninque weocoo ædæmö wëñate mongæncæmïnimpa. Mïnitö ocaguï que que cæmïni incæte oodo badöï tönö pededamö näni ämö wente cædämaï incæmïnimpa. Waëmoncoo näni nanguï godonte æ̈nincoo näni waa acoo ante mïnitö mongæ̈nämaï incæmïnimpa. 10 Wæætë edæ Wængonguï ingante, Bitö Wængonguï Awënë ïmidö anguënë, ante në watapæ̈ apæ̈nemïni ïmïni ïninque mïnitö mïni apæ̈neï baï cædinque mïni waa cæquënënö ante pönencæmïnimpa. Mänömaïnö ante pönente quëwencæmïnimpa, ante adobaï aïnëmopa. 11 Wadäni apæ̈neyönäni mïnitö onquiyæ̈mïni tededämaï inte ëamonca ongonte ëñencæmïnimpa. Ayæ̈ në ämöni möni änö ante ëñëninque wadö pönënämaï inte do ëñente cæcæmïnimpa, ämopa. 12 Godongämæ̈ mïni pönencabo weca ongonte mïnitö onquiyæ̈mïni ïñömö odömonte apæ̈nedämaï incæmïnimpa, ante botö wææ ämopa. Ayæ̈ adobaï onguïñæ̈mïni ïmïnite onquiyæ̈mïni ïñömö, Ïïmaï cæedäni, ante änämaï incæmïnimpa, ante wææ ämopa. Wæætë tededämaï ëñencæmïnimpa. 13 Wængonguï edæ onguïñængä Adäö ingante täno badöninque ayæ̈ onquiyængä Eba ingante badongacäimpa. 14 Ayæ̈ Tatäna wïï Adäö ingante wapiticæ̈ mäocä oda cægacäï. Wæætë Eba ingante æpiticæ̈më mäocä oda cædinque do wënæ wënæ cæcä bagacäimpa. 15 Incæte onquiyæ̈näni Wængonguï ingante godömenque pönëninque cöwë waadete pönënäni ïnönäni inte në nö pönente tæiyæ̈ waëmö entawënäni ïninque tömënäni wëñæ̈näni ïnänite mäñönänite Wængonguï wææ aacä beyænque quëwencædänimpa, ämopa.
Godongämæ̈ mönö pönencabo ïñömonte në aadäni
1 Ïïmaï ante näni änö nö pönï ante impa. Godongämæ̈ mönö pönencabo ïñömonte, Aacæboimpa, ante në angä ïñömö tömengä waa cæquïnö ante pönö cæïnengä ingampa. 2 Incæte wadäni, Wënæ wënæ cæcä ingampa, ante änämaï incædänimpa, ante cædinque në aacä wæætë waa quëwenguënengä ingampa. Edæ tömengä nänöogæ̈nä adodanque në manguïwengä incæcäimpa. Tömengä töö pönente nö quëwengä incæcäimpa. Nöïnö cæcæ̈impa, ante pönëninque nämä wææ ante në cæcä incæcäimpa. Waodäni botö ïmote waa acædänimpa, ante cædinque waa quëwencæcäimpa. Waodäni ïnänite, Botö oncönë pö cæ̈edäni, ante cöwë në watapæ̈ angä incæcäimpa. Ayæ̈ tömengä në waa odömonte apæ̈necä incæcäimpa. 3 Në aacä tï nämæ̈ bete beyæ̈ quidi quidi dowæ̈nämaï quëwenguënengä ingampa. Wacä ingä do pïinte cædämaï ïnongä inte wæætë ædæmö cæcä inte quëwencæcäimpa. Tömengä piyæ̈në cæcä incæcäimpa. Tömengä godonte näni æ̈inta ante waadete pönente wædämaï incæcäimpa ämopa. 4 Në aacä tönö godongämæ̈ quëwënäni ïnänite tömengä waa aaquënengä ingampa. Tömengä wëñæ̈näni ïnänite ædæmö aacä beyæ̈ tömënäni wæætë tömengä ingante waa adinque tömengä nänö änö ante ëñente cæte quëwencædänimpa. 5 Edæ në aacä tönö godongämæ̈ quëwënäni ïnänite tömengä wïï waa aacä ïninque Codito ingante godongämæ̈ mönö pönencabo ïñömonte ædö cæte waa aacä inguingää. 6 Itota Codito ingante ñöwo tæcæ pönëningä wïï në aacä baquënengä ingampa. Edæ mänömaï ïnongä ïñongante mïnitö, Në aabi ïmipa, ämïni ïninque tömengä nämä incæ, Adoboque waa cæbo ïmopa, ante pönengä ïmaingampa. Wënæ awënë mänömaï pönengä beyænque Wængonguï tömengä ingante apænte nänö panguïnö baï në aacä ingante adobaï apænte pämaingampa. 7 Ayæ̈ adobaï Itota Codito ingante në pönënämaï ïnäni në aacä ingante adinque, Tömengä në waa cæcä ingampa, ante acædänimpa, ante cædinque tömengä waa quëwenguënengä ingampa. Tömengä waa cædämaï ingä adinque tömënäni wæætë, Tömengä wënæ wënæ cæcä ingampa, ante pïïmaïnänipa. Tömengä waa cædämaï ingä pïïnäni ïninque wënæ awënë ïñömö, Tömengä oda cæcæcäimpa, ante godö cæcä ate tömengä do wënæ wënæ cæcä babaingampa.
Mönö pönencabo tönö godongämæ̈ në cædäni
8 Mönö pönencabo tönö godongämæ̈ në cædäni ïñömö adobaï, Mönö eyepæ̈ cæte quëwëmö ïninque wadäni mönö ïmonte waa acædänimpa, ante cædinque waa quëwenguënënäni ïnänipa. Në cædäni nämä näni änö baï ante nö cæcædänimpa. Tömënäni yowepæ̈ wædænque tï nämæ̈ biïnömæ̈ näni ämæ̈ wïï nanguï becædänimpa. Babæ cæmöni incæte godonte näni æ̈inta cöwë godömenque æncæmönimpa, ante wadäni näni pönëwënonque ante ïïnäni wæætë mänïnö ante pönënämaï incædänimpa. 9 Edæ nämä apænte pönëninque wentamö mongæ̈nämaï entawënäni inte tömënäni Wængonguï nänö wë wodonte angaïnö ante tæcæ ëñëninque tömënäni, Nö pönï mönö pönënö impa, ante cöwë wede pönenguënënäni ïnänipa. 10 Ayæ̈ mänïnäni ïnänite mïnitö, Quïnö cæmïni ïmïnii, ante ëñencæte ante cöwä acæmïnimpa. Ayömïni tömënäni cöwë waa cæte quëwënäni adinque mïnitö wæætë tömënäni ïnänite, Mïnitö mönö pönencabo tönö godongämæ̈ në cæmïni bacæmïnimpa, ante ämïni bacædänimpa. 11 Tömënäni nänöogæ̈idi ïnänite wadäni waa acædänimpa, ante cædinque adobaï eyepæ̈ cæte waa quëwenguënënäni ïnänipa. Mänïnäni ïñömö wadäni ïnänitedö ante babæ änämaï incædänimpa. Wæætë adodäni cöwë töö pönente nö quëwënäni incædänimpa. Tömënäni cöwë pönëninque, Ïïmaï cæcæmönimpa, ante näni änïnö baï ædæmö cæcædänimpa. 12 Mönö pönencabo tönö godongämæ̈ në cæcä ïñömö tömengä nänöogæ̈nä adodanque në manguïwengä incæcäimpa. Tömengä wëñæ̈näni ïnänite ayæ̈ tömengä tönö godongämæ̈ quëwënäni ïnänite tömengä në waa aaquënengä ingampa. 13 Mönö pönencabo tönö godongämæ̈ në cædäni ïñömö, Në waa cædïnäni ïnänipa, ante adinque mönö tömënäni ïnänite waa ämompa. Ayæ̈ mänömaï waa cædïnäni inte mänïnäni, Itota Codito ingante pönëedäni, ante guïñënämaï apæ̈necædänimpa.
Wë wodonte näni angaïnö edonque pönï batimpa, ante
14 Quingæ̈ bitö weca acæ poncæboimpa, ante pönëmo incæte botö, Ïïmaï cæe, ante bitö ïmite yewæ̈mömopa. 15 Botö wæætë wïï quingæ̈ pömo ïninque bitö, Mönö Wængonguï tönö godongämæ̈ quëwencabo ïnömö inte mönö æbänö cæquïï, ante bitö ëñencæbiimpa, ante yewæ̈mömopa. Edæ Wængonguï në Quëwengaingä quïmö ïnömö inte mönö Codito ingante godongämæ̈ mönö pönencabo ïñömö mönö cobacadewæ̈ tæ̈ï ongö baï tömengä nö nänö angaïnö ante ñimpo cædämaï inte wæætë wææ cæmö ïmompa. 16 Ïïmaï ante nö pönï impa. Wængonguï ayongä mönö æbänö waa cæte quëwenguïï, ante Wængonguï wë wodonte nö nänö angaïnö incæ ñöwoyedë edonque pönï mönö ëñënö ïñömö waa pönï impa. Ïïmaï impa. Wængonguï inguipoga ïñömö ponte ëñadinque Waocä bacä agadänimpa. Tömengä ingantedö ante Wængonguï Önöwoca, Mäningä waëmö quëwënongä ingampa, angacäimpa. Tömengä ingante Wængonguï anquedoidi do agadänimpa. Wabæca wabæca näni quëwencabo ïnänite Itota nänö cægaïnö ante apæ̈negatimpa. Tömämæ quëwënäni pancadäniya tömengä ingante pönente bagadänimpa. Ayæ̈ tömengä ñäö baï ëmöninque öönædë ïñömö ocæ̈ ëmænte gogacäimpa. Mänömaïnö ante näni ämotamïni änö baï impa.
Në pönënäni pancadäniya wadæ goquïnäni ïnänipa, ante
1 Wængonguï Önöwoca ïïmaï ante edonque pönï apæ̈necampa. Ïinque ïïönæidi bayonte Codito ingante në pönënäni incæ pancadäniya ñimpo cæte tömengä ingante pönënämaï bacædänimpa. Ïninque önöwocaidi incæ në, Wapiticæ̈ oda cæcædänimpa, ante në wënæ wënæ cædönäni mïñæ̈ tee empo gocædänimpa. Goyönäni wënæidi näni odömonte apæ̈newënö ëñente cæquïnäni ïnänipa. 2 Në babæ änäni në wadö tedete wadö cædäni ïñömö tömënäni mänïnö wënæidi näni odömonte apæ̈newënö ante në odömonte apæ̈nedäni ïnänipa. Ïïnäni guiquënë tömënäni nämä näni apænte pönënö ante ömætawënäni inte wënæ wënæ näni cædïnö ante wædämaï quëwënänipa. 3 Mänïnäni ïñömö waodäni ïnänite wææ äninque, Mïnitö, Botö nänöogængä, ante onquiyængä ingante mönämaï ïedäni, änänipa. Ayæ̈ adobaï mönö waa cænguï adinque pancaa ante, Cæ̈nämaï ïedäni, ante wææ änänipa. Ïñæmpa Wængonguï edæ tömää cænguï badongacäimpa. Tömengä, Botö ïmote waa ate pönente apæ̈nedinque në pönënäni ïñömö botö nö angaïnö ante ëñënönäni inte cænguï ænte cæncædänimpa, angampa. 4 Edæ Wængonguï nänö badongaincoo tömancoo waa pönï ï ïñonte mönö Wængonguï ingante waa ate pönente apæ̈nedinque tömää cænguï æ̈mö ïninque pancaa ante ædö cæte Baa ante æ̈nämaï inguïï. 5 Ïñæmpa Wængonguï nänö angaïnö beyænque ayæ̈ tömengä ingante waa ate pönente apæ̈nemö beyænque tömää cænguï ïñömö tæiyæ̈ waëmö cænguï bapa.
Itota Codito ingante në waa cæcä
6 Bitö godongämæ̈ mïni pönencabo ïñömïnite bitö mänïnö botö änö ëñëninque bitö tönïñadäni ïnänite wæætë odömömi ïninque Itota Codito beyæ̈ në waa cæquïmi incæbiimpa. Ayæ̈ Wængonguï nänö angaïnö ante mönö pönënö ante ëñente quëwëninque bitö waa mönö odömonte apæ̈nedö ante në ëñente cædïmi inte edæ tömo cænte baï në nö cæbi incæbiimpa. 7 Babæidi baï në tedewënäni ïnänite ëñënämaï inte bitö onquiyæ̈näni picæ̈näni incæ önonquedö ante näni tedewënïnö ante ëñënämaï incæbiimpa. Wæætë, Wængonguï ayongä mönö waa cæte quëwencæte ante cædinque bitö ïñömö tæ̈ï ëwocabo badinque cæcæboimpa, ante godömenque godömenque cæcæbiimpa. 8 Mönö baö tæ̈æ̈mö bacæ̈impa, ante cædinque mönö ñimpo cædämaï inte adodö adodö cæmompa. Mänïnonque ante mönö cædö guiquënë wædænque waa impa. Wæætë Wængonguï ayongä mönö waa cæte quëwëmö ïninque mönö ñöwoyedë waa quëwëninque adobaï ïincayæ̈ ate waa quëwenguïmö incæmöimpa. Ïninque mänïnö ante mönö cæquïnö ïñömö tömää beyæ̈ nö waa pönï ï ïninque, Mönö tæ̈ï ëwocaquïmö, ante cædinque mönö ñimpo cædämaï inte adodö adodö cæcæ̈impa. 9 Mänömaïnö ante nö pönï näni änö näwangä ante impa, ante ämo ëñëmaïmïnipa. 10 Mänömaï beyæ̈ tæ̈ï pïñæ̈ninque nanguï cæmö ïmompa. Edæ, Wængonguï në Quëwengaingä beyænque mönö watapæ̈ quëwengæ̈impa, ante pönengaïmö ïmompa. Tömengä ïñömö mönö waocabo tömämö ïmonte, Quëwenguïmïni, ante në Ængaingä incæ tömengä ingante në pönëmö ïñömonte nö ængä beyænque mönö quëwengæ̈impa. 11 Mänïnö botö änö ante bitö tömënäni ïnänite, Ïïmaï cæedäni, ante odömonte apæ̈necæbiimpa, ämopa. 12 Bitö wïï picæ̈mi incæte æcämenque ïñongante bitö, Botö ïmote pïinte adämaï incæcäimpa, ante pönente quëwencæbiimpa. Wæætë edæ bitö Wængonguï ingante në pönënäni beyæ̈ ante, Botö cæbaï tömënäni adobaï cæcædänimpa, ante ïïmaï cæcæbiimpa. Apæ̈nebi incæ waa cæte quëwëmi incæ waadete pönëmi incæ wede pönëmi ïmi incæ nö pönente waa cæbi incæ bitö, Botö baï bacædänimpa, ante cædinque bitö cædö ante odömömi adinque tömënäni adobaï cæcædänimpa. 13 Botö pönämaï inguinganca bitö ongöñömö ïñömö Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö adinque adodö ante ædæmö apæ̈nebi ëñencædänimpa. Ayæ̈ Wængonguï ingantedö ante apæ̈nebi inte odömonte apæ̈nebi ëñencædänimpa. Mänïnonque cæte ongoncæbiimpa. 14 Mïni pönencabo ïñömïnite në aadäni näni Picæncabo ïñömö bitonga gampo cædinque Wængonguï beyæ̈ apæ̈nedinque bitö ïmite, Bitö në aabi badinque në odömonte apæ̈nebi bacæbiimpa, ante pönö apæ̈nedänitapa. Ïninque bitö do në aabi badinque në odömonte apæ̈nebi bagaïmi inte godömenque godömenque cæcæbiimpa. 15 Edæ waodäni tömänäni bitö æbänö godömenque waa cæbi ïmi adinque ëñencædänimpa, ante cædinque bitö mänïnonque ante pönëninque godömenque godömenque cæcæbiimpa. 16 Bitö quëwënö ante, Æbänö quëwëmoo, ante nämä wææ aacæbiimpa. Ayæ̈ bitö odömonte apæ̈nedö ante, Botö nö pönëninque odömonte apæ̈necæboimpa, ante wææ cæcæbiimpa. Edæ mänömaï cæte wæntædämaï inte cöwë cæcæbiimpa. Bitö mänömaï cæbi ïninque tömëmi nämä incæ wantæpiyæ̈ quëwencæbiimpa. Bitö odömonte apæ̈neyömi në ëñënäni ïñömö adobaï bitö cædö beyænque wantæpiyæ̈ quëwencædänimpa.
Në pönënäni ïnänite æbänö cæcæbiimpa, ante
1 Onguïñængä picængä wënæ wënæ cæcä incæte tömengä ingante pïinte änämaï incæbiimpa. Wæætë tömëmi mæmpocä ingante ante baï tömengä ingante waadete ämi ëñencæcäimpa. Edënïnäni ïñömö tömëmi biwïidi ïnänite ante baï tömënäni ïnänite waadete ämi ëñencædänimpa. 2 Onquiyæ̈näni picæ̈näni ïñömö tömëmi wäänä ïnante ante baï bitö tömënäni ïnänite adobaï waadete ämi ëñencædänimpa. Ayæ̈ baquedäni ïñömö tömëmi biwinqueidi ïnänite ante baï tömënäni ïnänite waëmö mïmönë waadete ancæbiimpa. 3 Owæmpoïnäni në näwangä ömæpodäni inte quëwënänipa, ante tömënäni ïnänite waa adinque pönö cæcæbiimpa. 4 Incæte owæmpoingä wëñæ̈näni næ̈ængä ïninque nänömoidi næ̈ængä ïninque mänïnäni wæætë tömengä beyæ̈ cæquënënänipa. Edæ mänïnäni täno tömënäni tönö godongämæ̈ quëwënäni ïnänite waa adinque näëmæ̈ näni cæquënënö ante, Æbänö cæquïï, ante ëñente cæcædänimpa. Mänömaï cædinque tömënäni mæmpoidi tönö mæ̈mæ̈idi tömënäni ïnänite waadete näni cædï baï ïïnäni adobaï mæmpoidi tönö mæ̈mæ̈idi ïnänite näëmæ̈ waadete cæcædänimpa. Edæ mänömaï cædäni adinque Wængonguï waa acæcäimpa. 5 Në nö ömæpocä ïnongä inte adodanque quëwengä ïninque tömengä në owæmpoingä ïnongä inte Wængonguï beyænque watapæ̈ quëwengæ̈impa, ante pönengä ingampa. Itædë incæ woyowotæ̈ incæ tömengä ñimpo cædämaï inte, Botö beyæ̈ cæquïmi, ante Wængonguï ingante apæ̈nete quëwengampa. 6 Wæætë owæmpoingä tote quëwengæ̈impa, ante nämanque pönente në quëwënongä guiquënë tömengä mïï quëwengä incæte do wænte baï ingampa töö. 7 Tömënäni ïnänitedö ante wënæ wënæ änämaï incædänimpa, ante wææ cædinque bitö mänïnö botö änö ante adodö ante ämi ëñencædänimpa. 8 Æcänö guiidënäni ïnänite pönö cædämaï ïnaa ayæ̈ tömengä näni wencabo ïnänite pönö cædämaï ïnaa tömengä ïñömö Wængonguï nänö angaïnö mönö pönënö ante do Baa äninque wïï ëñente cæcampa. Ayæ̈ në pönënämaï ingä wënæ wënæ cæcä ïñongante mäningä ïñömö godömenque wënæ wënæ cæcä ingampa töö. 9 Owæmpoïnä do tetenta wadepo ganca godömenque në picæ̈nä ïnönä inte tömënä nänöogængä wodi ingante në mönïnanque quëwënä ingadäimpa, ante adinque bitö, Wængonguï quï, ante mönö godonte æ̈ninta mänïnä owæmpoïnä në ænguïnä incædäimpa, ante tömënä ëmöwo ante yewæ̈moncæbiimpa. 10 Edæ tömënä wëñæ̈näni ïnänite waa cædä pædäni ïnänitawo. Wadäni ïnänite tömënä, Botö oncönë pö beedäni, ante waa apæ̈nedä ïnantawo. Wængonguï quïnäni ïñönänite tömënä nämä pönënämaï inte waa cædantawo. Në wæwënäni ïnänite adinque tömënä tömënäni tönö godongämæ̈ cædantawo. Ayæ̈, Quïëmë waa cæcæ̈impa, ante mänïnonque ante pönëninque cæte quëwënantawo. Mänömaï quëwënä adinque waodäni, Mänïnä nöïnä waa cædä ïnönampa, ante do ëñënäni ïnänitawo, ante adinque bitö wæætë tömënä ëmöwo ante yewæ̈moncæbiimpa. Ayæ̈ wadäni mänïnä baï ïñönänite bitö, Wængonguï quï, ante mönö godonte æ̈ninta mänimpodänique në ænguïnäni incædänimpa, ante tömënäni ëmöwo ante yewæ̈moncæbiimpa. 11 Wæætë edæ owæmpoïnäni wïï picæ̈näni ïñönänite bitö tömënäni ëmöwo ante yewæ̈mönämaï inte Baa ancæbiimpa. Ayæ̈ toïnente wæwëninque Codito ingante ñimpo cæte wadæ godinque wæætë, Wacä nänöogængä ingante möïnëmopa, ante quëwënänipa. 12 Edæ tömënäni Codito ingante, Botö bitö beyænque cæcæboimpa, ante täno näni angaïnö ante ñimpo cædäni beyæ̈ Wængonguï apænte pangä wæcædänimpa. 13 Ayæ̈ godömenque ïïmaï cædänipa. Tömënäni cædämaï inte wæntæye badinque adobaï wacönë wacönë acæte ante önonque godäni ïnänipa töö. Ayæ̈ wïï önonque wæntæyedänique badinque tömënäni, Wadäni æbänö cædänii, ante gote adinque wadäni näni cædönö ante godö wæntæ godö wæntæ tededäni ïnänipa. Edæ wïï näni anguënënö ante do änewënänipa. 14 Mänömaï beyæ̈ botö owæmpoïnäni wïï picæ̈näni ïnänite ïïmaï ämopa. Mïnitö wæætë möninque wëñæ̈näni mäedäni. Ayæ̈ oncönë mïni cæquënënö ante cæedäni. Wadäni edæ mönö ïmontedö ante wënæ wënæ näni tedewënö ante tededämaï incædänimpa, ante mïnitö mänömaï cæte waa quëwëedäni, ämopa. 15 Ïñæmpa owæmpoïnäni pancadäniya do Itota Codito ingante ëmö cæte godinque Tatäna mïñæ̈ tee empocæ godänitapa töö. 16 Onquiyængä në pönengä ïñömö tömengä guiidënäni owæmpoïnäni næ̈ængä ïninque tömengä tömënäni beyæ̈ cæcæcäimpa. Codito ingante godongämæ̈ mïni pönencabo ïñömïnite tömengä, Botö guiidënäni ïnänite godömïni æncædänimpa, ante änämaï incæcäimpa. Mänömaï cædinque Codito ingante mïni godongämæ̈ pönencabo wæætë, Owæmpoïnäni näwangä ömæpodäni ïnänipa, ante adinque tömënäni ïnänite godömïni æncædänimpa, ämopa. 17 Wængonguï ingante godongämæ̈ mïni pönencabo ïñömïnite në aadäni näni Picæncabo ïñömö nö waa aadäni ïñönänite mïnitö tömënäni ïnänite waa aquënëmïni ïmïnipa. Mänïnäni Wængonguï nänö angaïnö ante në apæ̈nedäni inte ayæ̈ në odömonte apæ̈nedäni ïñönänite mïnitö godömenque nanguï waa acæmïnimpa. 18 Edæ Wængonguï ïïmaïnö ante apæ̈necä ëñëninque yewæ̈mongadänimpa. “Wagada onguïñængä në cæcä inte tömentapo æ̈ yacæ̈impa, ante ämi pïnä pïnä gäwate cægöñongä bitö tömengä önöne wææ wodönedämaï inte ee abi cæncæcäimpa,” ante yewæ̈mongatimpa. Ayæ̈ godömenque ïïmaï ante impa. “Në cæcä ïñömö tömengä nänö cædïnö beyæ̈ ante në ænguënengä ingampa.” Mänömaï yewæ̈mongadänimpa. 19 Godongämæ̈ mïni pönencabo ïñömïni waocä adocanque ïñömö bitö ïmite apæ̈nedinque, Mäningä në aacä Picængä ïñömö wënæ wënæ cæcantapa töö, ante äñongante bitö ëñënämaï incæbiimpa. Wæætë waoda mënaa në babæ wapiticæ̈ änämaï ïna inte bitö ïmite apæ̈nedinque, Tömengä në wënæ wënæ cæcantapa, ante adodö apæ̈neda ëñëninque bitö në äna ïnate ëñencæbiimpa. Ayæ̈ waodäni mengäa go adocanque adobaï adodö apæ̈nedäni ëñëninque bitö në änäni ïnänite ëñencæbiimpa. 20 Në wënæ wënæ cædönäni incæ ñimpo cædämaï ïnänipa, ante adinque bitö wæætë godongämæ̈ ongönäni ëñëñönäni mänïnäni ïnänite nanguï ancæbiimpa. Godongämæ̈ ongönäni ëñëñönäni bitö mänömaï ämi ïninque tömënäni wæætë guïñëninque, Wënæ wënæ mönö cæquïnö ante cædämaï incæmöimpa, ante pönencædänimpa. 21 Mönö Wængonguï ayongä Itota Codito ayongä Wængonguï nänö apænte æ̈nïnäni anquedoidi ayönäni botö ïïmaï ämopa. Mänïnö botö änïnö ante ëñente cædinque bitö, Adoyömö pönï ïnänipa, ante tömänäni ïnänite adoyömö godö cæbi incæbiimpa. Wïï adocanque ingante, Botö në waa adïmi ïmipa, ante tömengä ingante wadö cædämaï incæbiimpa. 22 Æcämenque ingante, Mönö pönencabo beyæ̈ bitö në cæbi baquïmi, ante pönëmi inte bitö tömengäa quingæ̈ gampo cædämaï ïe. Edæ quingæ̈ gampo cæbi në cæcä badinque edæ tömengä wënæ wënæ cæcä ïninque bitö adobaï tömengä tönö wënæ wënæ cæbi baquënëmi ïmipa. Bitö tömëmique godömenque wënæ wënæ näni cæpämo ante tömänö ante Baa ante waa cæte quëwëe. 23 Bitö cæ̈inca cædente wæbitawo. Ayæ̈ wantæ wantæ ïñö wantæ wantæ ïñö wënæ wënæ inte wæbitawo. Ïninque wïï æpænque bee ämopa. Wæætë biïnömæ̈ wædænque bete quëwencæbiimpa. 24 Wængonguï nänö apænte anguïönæ badämaï ïñedë incæ waodäni pancadäniya wënæ wënæ näni cægaïnö do edonque pönï impa. Wadäni guiquënë wënæ wënæ näni cægaïnö wë wodonte ï incæ mänïñedë edonque pönï baquïnö anguënë. 25 Ayæ̈ adobaï waodäni waa näni cægaïnö do edonque pönï impa. Ayæ̈ ñöwoyedë pancaa waa näni cægaïnö wïï edonque pönï ï incæte wïï cöwë wë wodonte ingæ̈impa. Wæætë edonque pönï aquïnö anguënë.
1 Waodäni awënëidi näni në ö æ̈nïnäni inte awënëidi beyænque cæte ñä cæyænte baï në quëwënäni ïñömö tömënäni tömänäni awënëidi ïnänite waa ëñente cæcædänimpa. Ïñæmpa tömënäni në pönënäni inte wïï waa ëñente cædäni baï wadäni wæætë Wængonguï ëmöwo ante wënæ wënæ ante babæ anguënënänimpa. Adobaï mönö odömonte apæ̈nedïnö ante, Wënæ wënæ impa, ante anguënënänimpa. 2 Tömënäni awënëidi ïñömö në pönënäni ïnäni beyænque në cædäni ïñömö, Botö tönïñacanque ïnongä inte botö awënë ïñömö önonganque ingä awædö, ante pïïnämaï incædänimpa. Wæætë edæ në cædäni ïñömö, Botö cæbo në ængä ïñömö në pönengä ïnongä inte Wængonguï nänö në waadecä ingampa, ante adinque tömënäni awënëidi ïnänite godömenque waa ëñente cæcædänimpa.
Näwä mäincoo ante
Ïninque Tïmoteo ëñëmï. Mänïnö ante tömënäni ïnänite odömonte apæ̈nedinque bitö adodö adodö ante ancaa ancæbiimpa, ämopa. 3 Pancadäniya wadö ante odömonte apæ̈nedinque mönö Awënë Itota Codito nö pönï nänö angaïnö ante Baa änänipa. Ayæ̈ mönö odömonte apæ̈nedö ante tömënäni Wængonguï ayongä mönö waa cæte quëwenguënënö ante Baa änänipa. Ïninque æcänö mänömaï Baa äna ïñömö 4 tömengä nämä incæ, Botö gomonga waa ëñëmopa, ante në pönënongä ingä incæte tömää ëñënämaingä ingampa. Tömengä nämanque nänö pönëwënö ante wæætedö wæætë tededinque, Ædedö ï, ante wacä tönö guëadö guëa äïnëwente wæcampa. Tömengä mänömaï tedecä beyænque wadäni në gomonga ëñengä ingante godö pïinte adänipa. Godongämæ̈ wadodö wadö pïinte tedewënänipa. Wacä ingä wacä ingä, Bitö wënæ wënæ cæbi ïmipa, ante änewënänipa. Nämä näni wënæ wënæ pönënonque ante, Wadäni wënæ wënæ cædänipa, ante pönëwënänipa. 5 Ayæ̈ ocaidë pönente wentamö encadäni inte tömënäni Wængonguï näwangä nänö angaïnö incæ ëñënämaï badänipa. Ïninque näni cabo incæ wacä ingä wacä ingä guëadö guëa apæ̈nete näni pïincabo ïnänipa. Ayæ̈ mänïnäni adobaï, Wængonguï ayongä waa cæte quëwëmö beyænque nanguï ëate baquïmö, ante pönëwënänipa. 6 Ïñæmpa mäincoo quincoomë ëacä incæte, Mäninque ëabopa, ante piyæ̈në cæte quëwënongä ïñömö tömengä Wængonguï ayongä waa cæte quëwengä beyænque watapæ̈ quëwënongä inte nö nanguï ëacä ingampa. 7 Edæ mönö ïï inguipoga ïñömö ömaamö pontamompa. Adobaï ömaamö inte tao goquïmö ïmompa. 8 Incæte mönö cænguï tönö weocoo ëamö inte mäninque beyæ̈ mönö watapæ̈ quëwenguinque ïmompa. 9 Wadäni guiquënë, Mäincoo nanguï ëaïnëmönipa, ante quëwënäni inte tömënäni wënæ wënæ näni cæïnëmämo badinque oda cæte goquïnänidö anguënë. Mänömaï cædinque tömënäni, Quïnö önonque impa, ante æ̈ïnente badänipa. Ayæ̈ wënæ wënæ näni baquinque edæ æ̈ïnëwënäni inte quïëmë incæ tömënäni æ̈mæ̈wo ömäe näni ëwenguïnonque gocædänimpa. 10 Waodäni näni godonte æ̈inta waadete pönente näni wædö beyæ̈ wadö wadö näni wënæ wënæ cæpämo pompa. Edæ pancadäniya, Mönö godonte ænguinta ængæ̈impa, ante pönëninque tömënäni näni wede pönenguënënö ñimpo cæte wadæ godinque nämä näni cædö beyænque nanguï wæwente badänitapa.
Mönö wede pönënö ante mönö tæï ëwocate cæcæ̈impa
11 Bitö guiquënë Wængonguinque ingante në cædömi inte mänïnö tömänö ante ñimpo cæte wodii gote baï quëwencæbiimpa, ämopa. Wæætë mönö nö cæquënënö ante cæte quëwencæbiimpa. Wængonguï ayongä mönö waa cæte quëwengæ̈impa, ante cæcæbiimpa. Mönö wede pönëmämo, ante godömenque pönente quëwencæbiimpa. Waodäni ïnänite godömenque waadete pönencæte ante cæcæbiimpa. Ayæ̈ tæ̈ï pïñænte entawëninque wæntæye badämaï inte ee cæcæbiimpa. Cöwë ædæmö cæte quëwencæbiimpa. 12 Wængonguï ingante mönö wede pönënö ante mönö cæquënënö ante bitö tæ̈ï ëwocate cæcæbiimpa. Mönö wæ̈nämaï quëwenguïnö goquïmö, ante pönente ñimpo cædämaï incæbiimpa. Edæ waodäni tæiyæ̈näni ëñëñönäni, bitö, Wængonguï ingante wede pönente babopa, ante äñömi Wængonguï edæ, Mänïnö quëwenguïnö gocæbiimpa, ante bitö ïmite apænte aa pecantapa. 13 Wængonguï pönö cæcä beyænque quingämenque incæ tömänäni quëwënäni ïnänipa. Itota Codito ïñömö Pontio Pidato ingante apæ̈nedinque, Quïnö nö impa, ante edonque pönï apæ̈negaingä ingampa. Edæ Wængonguï tönö Itota Codito mänömaïnö ingaïna ïñöna botö tömëna ayöna bitö ïmite, Ïïmaï cæe, ämopa. 14 Mönö Awënë Itota Codito nänö ocæ̈ ëmænte ponguinganca bitö mänïnö botö wææ änö tömänö ante waa ëñente cæcæbiimpa, ämopa. Bitö ëñente cædö adinque wadäni ædö cæte, Wënæ wënæ impa, ante anguïnänii, ante pönente cöwë waa pönï cæcæbiimpa. Mänömaï ante ämopa. 15 Wængonguï nänö aïnenguïönæ bayonte Itota ocæ̈ ëmænte poncæcäimpa. Mönö Awënë Wængonguï ïñömö tömengä adocanque Wængonguinque ingaingä inte në waa pönï ïnongä ingampa. Tömënäni awënë odeyeidi ïñönänite tömengä Tæiyæ̈ Awënë Odeye ïnongä ingampa. Ayæ̈ tömengä ïñömö awënëidi tömänäni Awënë ïnongä ingampa. 16 Tömengä adocanque në wantæpiyæ̈ wæ̈nämaï ïnongä inte në Quëwengä ingaingä ingampa. Tömengä tömää ñäö ïñömö quëwënongä ïñongante waodäni ædö cæte tömengä weca goquïnänii. Tömengä mönö waocabo mönö në adämaï ingaingä ingampa. Edæ tömengä ingante mönö ædö cæte aquïï. Tömenganque ingante waodäni tömänäni waa aquïnänidö anguënë. Tömenganque cöwë në tæ̈ï pïñæ̈nongä inte quingämenque quëwënäni ïñönänite tömengä tömänäni Awënë inguingänö anguënë. Mänömaï babaimpa, ante, Amëë, ämopa. 17 Inguipogaque mäincoo në nanguï ëadäni ïnänite bitö ïïmaï ancæbiimpa. Nanguï ëamöni inte mönitö godömenque waa pönï ïmönipa, ante pönënämaï ïedäni. Ïñæmpa mäincoo mönö ëadincoo ïñömö quingæ̈ dæ ä apa quëwënänii. Ïninque mïni mäincooque ante wïï mänincooque ante pönëedäni. Wæætë, Wængonguinque beyænque watapæ̈ quëwengæ̈impa, ante pönëedäni, ancæbiimpa, ämopa. Edæ, Mönö quï quïnö dæ ä, ante wæmö adinque tömengä mönö ïmonte, Mïni watapæ̈ quëwenguinque, ante tömää në pönongä ænguïmö ïmompa. 18 Mänïnäni në nanguï ëadäni ïnänite bitö, Mïnitö quïnö waa cæquïï, ante mänïnonque cæcæmïnimpa, ancæbiimpa. Waa mïni cæquïnö ante mïnitö nanguï cæte quëwencæmïnimpa. Ayæ̈ do Ao ante mïnitö mäincoo mïni ëadincoo pancacooga pædæ godömïni æncædänie, ancæbiimpa, ämopa. 19 Mänïnö baï në cædönänique, Mönö nämä beyæ̈ ëaquincoo, ante öönædë ïñömö do cö cæte baï cædänipa. Mänömaï cædinque tömënäni, Nö pönï mönö quëwenguinque impa, ante ïincayæ̈ ate æncædänimpa.
Tïmoteo ingante, Pabodo ïinque wææ angampa
20 Tïmoteo ëñëmi. Wængonguï, Wææ aacæbiimpa, ante bitö ïmite quïnö pönongä bitö ö æ̈nïnö ante wææ ae. Tæiyæ̈ waëmö ëwocadämaï inte wadäni önonquedö ante näni änönö ante ëñënämaï ïe. Adobaï wadäni, Mönitö ëñente ate nanguï encaïmöni ïmönipa, ante në babæ änäni ïñönänite bitö wadodö wadö näni änewënö ante ëñënämaï ïe. 21 Tömënäni näni änewënö ante pönëninque waodäni pancadäniya Wængonguï ingante näni pönënïnö ante do ñimpo cædinque wadæ godïnäni ïnänipa. Wængonguï bitö ïmite waadete pönö cæcæcäimpa, ante botö mäninque ante yewæ̈mömopa.
Tïmoteo ingante Pabodo yewæ̈mongampa
1 Botö Pabodobo ïnömo ïmopa. Wængonguï nänö änö baï Itota Codito nänö në da godongaïmo ïmopa. Itota Codito nempo quëwënönäni ïñönänite Wængonguï, Mïnitö wantæpiyæ̈ mïni quëwenguïnö ante pönömo ænguïmïni ïmïnipa, angacäimpa. Mänömaï beyæ̈ tömengä botö ïmo, Mänïnö ante apæ̈nebi ëñencædänimpa, angä ëñëninque botö tömengä nänö në da godongaïmo ïmopa. 2 Tïmoteo ëñëmi. Bitö botö wëmi baï ïnömi inte botö në waadebi ïnömi ïmipa. Bitö acæbiimpa, ante bitö ïmite yewæ̈mömopa. Mönö Mæmpo Wængonguï tönö Awënë Itota mönö Codito tönö bitö ïmite waadete pönö waa cæda ate bitö gänë entawencæbiimpa, ämopa.
Itota Codito waa pönï nänö ingaïnö ante
3 Wëënëñedë botö wæ̈mæ̈idi näni cægaï baï botö adobaï nämä apænte pönente adinque wentamö mongæ̈nämaï entawëmo inte Wængonguï beyæ̈ në cæbo ïmopa. Botö itædë incæ woyowotæ̈ incæ bitö beyæ̈ ante mäningä Wængonguï ingante botö apæ̈neyedë adocä ingante cöwë waa ate pönente apæ̈nebopa. 4 Botö bitö æbänö wëñapæ̈ tamömitapa, ante pönëninque, Botö watapæ̈ tocæboimpa, ante bitö ïmite aïnente ïmopa. 5 Bitö Wængonguï ingante nö wede pönëmi ïmipa, ante adïmo inte botö adodö ante wæætë pönëmopa. Edæ bitö ñæ̈ñæ̈ Doida bitö wäänä Eönita tönö tömëna täno Wængonguï ingante nö wede pönente näna ingaï baï bitö ïñömö ñöwo adobaï ïmipa, ante do ëñëmopa. 6 Mänömaï beyæ̈ bitö ïmite ïïmaï ämopa. Wængonguï nänö cædönö ante bitö cæcæbiimpa, ante botö bitonga gampo cæyömo Wængonguï pönö cæcä æ̈ninque ëwocabi ïmipa. Ïninque mänïnö bitö ëwocadö beyænque bitö godömenque godömenque cæcæbiimpa. 7 Wængonguï tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante mönö ïmonte pönongä æ̈mö ïninque mönö wïï tömengä beyæ̈ guïñente ëwocamompa. Wæætë mänïwoca beyæ̈ tæ̈ï ëwocamö ïmompa. Ayæ̈ adowoca ingante ëwocadinque waodäni ïnänite waadete pönëmö ïmompa. Adowoca beyæ̈ mönö, Nöïnö cæcæ̈impa, ante pönëninque nämä wææ ante cæmö ïmompa. 8 Mönö Awënë Itota Codito nänö angaïnö bitö ëñënïnö ante bitö guingo imönämaï inte apæ̈necæbiimpa. Botö adobaï, Tömengä nänö angaïnö botö ëñënïnö ante botö apæ̈nebo beyæ̈ botö ïmote tee mönedäni wæyömote bitö mänïnö adinque guingo imönämaï inte apæ̈necæbiimpa. Wæætë botö tönö Itota ingantedö ante möna watapæ̈ apæ̈nedö ante apæ̈nedinque bitö Wængonguï nänö tæ̈ï pïñæ̈mämo ante ëwocadinque botö tönö adobaï guëa caate wæcæbiimpa. 9 Wængonguï, Quëwencæmïnimpa, ante mönö ïmonte æ̈ninque, Mïnitö tæiyæ̈ waëmö entawente quëwencæmïnimpa, ante mönö ïmonte aa pegacäimpa. Mänömaï cædinque tömengä wïï mönö waa cædïnö beyænque wæætë tömengä nänö aïnënö ante cægacäimpa. Ayæ̈ wëënëñedë inguipoga badönämaï ïñedë tömengä, Itota Codito beyænque, ante pönëninque mönö ïmonte waadete pönö cægacäimpa. Mänïnö nänö waadete pönö cægaïnö beyænque tömengä mönö ïmonte æ̈ninque aa pegacäimpa. 10 Incæte ñöwoyedë mönö ïmonte, Quëwenguïmïni, ante në Ængaingä Itota Codito pongä ïninque tömengä waadete nänö pönö cægaïnö ante edonque odömongantapa. Ayæ̈ Itota ingantedö ante mönö watapæ̈ apæ̈nedö beyæ̈ tömengä, Mïnitö mempoga wæ̈nämaï incæmïnimpa, ante cædinque wantæpiyæ̈ wæ̈nämaï mönö quëwenguïmämo ante edonque odömongacäimpa. 11 Wængonguï botö ïmote apæ̈nedinque, Itota ingantedö ante watapæ̈ botö apæ̈nedö ante bitö apæ̈nebi ëñencædänimpa, angantapa. Angä ëñëninque botö adobaï tömengä nänö në da godömo ïmo inte ayæ̈ në odömonte apæ̈nebo ïmopa. 12 Mänïï beyæ̈ botö mänömaï wæwente quëwëmopa. Incæte, Æcänö ingante në wede pönëmo ïmopa, ante do ëñëmo inte botö guingo imönämaï ïmopa. Edæ botö quïnö tömengä ingante godönïmo incæ tömengä mänïnö æ̈ninque nanguï tæ̈ï ëwocacä ïnongä inte tömengä nänö apænte anguïönæ ganca wææ cæcæcäimpa. Mänïnö ante botö ædæmö ëñëmopa. 13 Botö bitö ïmite odömonte apæ̈nebo bitö ëñënïnö ante bitö ñimpo cædämaï ee næ̈æncæbiimpa. Wæætë, Mänïnö nö ante mönö adodö adodö ante odömonte apæ̈nedö impa, ante bitö adobaï adodö ante odömonte apæ̈necæbiimpa. Mönö Itota Codito nempo quëwëmi inte wede pönëninque waadete pönente odömonte apæ̈necæbiimpa. 14 Wængonguï, Wææ aacæbiimpa, ante bitö ïmite pönongä æ̈nïmi inte bitö tömengä waa pönï nänö pönongaïnö ante wææ aacæbiimpa. Edæ mönö Wængonguï Önöwoca tönö ëwocate quëwëmompa. Ïninque bitö tömengä tönö cædinque wææ aacæbiimpa. 15 Atiabæ quëwënäni ïñömö tömänäni botö ïmote ëmö cæte godänitapa, ante bitö do ëñëmipa. Edæ Piguedo tönö Edömogæ̈næ incæ tömënäni tönö botö ïmote ëmö cæte godatapa. 16 Önetipodo guiquënë botö wæwëmo adinque tömengä wæætë wæætë pönö cæcä beyænque botö wampo pönentabopa. Ayæ̈ adobaï botö ïmote yæguincamë inte ñä cæyænte tee mönedäni wæyömote tömengä guingo imönämaï ingacäimpa. Ïninque tömengä tönö godongämæ̈ quëwënäni ïnänite mönö Awënë Itota Codito waadete pönö waa cæcæcäimpa, ämopa. 17 Edæ Odömä näni quëwëñömö ïñömö pöninque Önetipodo botö ïmo ante nanguï diqui diqui mïninque ate ate ïinque mingacäimpa. 18 Botö Epeto näni quëwëñömö mänïñömö quëwëñömote tömengä æbänö botö beyæ̈ pönö nanguï cæcantapa, ante bitö do ædæmö ëñëmipa. Mänömaï beyæ̈ botö ïinque baquïönæ ïñonte Wængonguï tömengä ingante pönö waadete waa cæcæcäimpa, ämopa.
Itota Codito beyæ̈ waa tontado baï cæcæ̈impa
1 Ayæ̈ bitö botö wëmi baï ïnömi inte ëñëmi. Itota Codito nempo quëwëñömite tömengä waadete pönö cæcä beyænque bitö tæ̈ï ëwocabi incæbiimpa, ämopa. 2 Waodäni tæiyæ̈näni ëñëñönäni botö æbänö ante apæ̈nebo bitö ëñënïnö ante bitö wæætë wadäni në pönënäni inte cöwë ædæmö cædäni ïñönänite adodö ante odömonte apæ̈nebi ëñencædänimpa. Ëñëninque tömënäni në nö cædönäni inte adobaï wadäni ïnänite odömonte apæ̈nequïnäni ïnänipa, ante tömënäni ïnänite ämi gocædänimpa. 3 Bitö Itota Codito beyæ̈ waa tontado baï ïnömi inte bitö wæwëmi incæ ee ongonte godömenque cæcæbiimpa, ämopa. 4 Waocä tontado badinque nänö cæyedë tömengä, Botö awënë botö ïmote waa acæcäimpa, ante tömengä nänö änonque ante ëñente cæcæboimpa, äninque wadäni tontado ïnämaï ïnäni näni cæbaï cædämaï ïnongä ingampa. 5 Gänä cæcæte ante në owempocä ïñömö, Cöwë näni cægaï baï owempoedäni, ante näni wææ angaïnö ante ëñente cæcä ïninque tömenganque godömenque waa owempodinque gänä cædinque poganta æ̈maingampa. 6 Amïña bayedë pancamonga pancamonga æ̈ñönäni gönea ante në nanguï cæcä ïñömö tömengä täno ænguënengä ingampa. 7 Mänïnö ïmæca quëwënäni näni cæ baï ante mënea go adodeque botö änïnö ante pönëñömi mönö Awënë edæ bitö ïmite odömongä ëñëninque bitö edonque pönï ëñencæbiimpa. 8 Itota Codito awënë Dabii wodi nänö pæ̈ingä ïnongä inte do wæ̈ninque në ñäni ömæ̈mongaingä ingante ante pönencæbiimpa. Mänïnö ante watapæ̈ botö apæ̈nedö impa. 9 Mänïne beyænque botö caate wæwëmo ïmopa. Edæ në wënæ wënæ cæcä ingante tee mönecönë ñä cæyæ̈näni baï botö ïmote adobaï mänïne botö apæ̈nedö beyænque ñä cædäni wæbopa. Incæte Wængonguï nänö angaïnö ædö cæte ñä cæyænte inguïï. 10 Mänömaï beyæ̈ Wængonguï nänö apænte æ̈nïnäni beyænque ante cæyömote wadäni ancaa wënæ wënæ cædäni wæbo incæte botö ñimpo cædämaï inte godömenque cæbopa. Edæ Wængonguï nänö ñäö apäiyömö näni cöwë quëwenguinque mänïnäni Itota Codito ængä beyænque tömengä nempo quëwencædänimpa, ante cædinque botö wæwëmo incæte godömenque cæbopa. 11 Ïïmaï ante näni änö näwangä ante impa. Mönö Itota Codito tönö godongämæ̈ wængaïmö inte adobaï tömengä tönö cöwë wæ̈nämaï quëwencæmöimpa. 12 Mönö tömengä tönö ñimpo cædämaï inte ee cæte wæwëmö inte adobaï tömengä tönö në awënëidi badinque godongämæ̈ aacæmöimpa. Mönö, Tömengä ingä dicæ abogaa, ämö ïninque tömengä adobaï näëmæ̈ mönö ïmonte, Dicæ abogaa, ämaingampa. 13 Mönö wede pönënö ante ædæmö cædämaï ïmö incæte tömengä guiquënë mönö ïmonte cöwë pönëninque cöwë ædæmö cædongä ingampa. Ïñæmpa tömengä ïñömö nämä nänö ingaïnö ante ñimpo cædämaï ïnongä inte tömengä wadö ante pönënämaï ingampa.
Wængonguï bitö ïmi, Waa cæbi abopa, anguingä, ante
14 Waodäni ïnänite apæ̈nedinque bitö, Mänïnö ante pönëedäni, ante wæætë wæætë ancæbiimpa. Mönö Wængonguï ayongä ïïmaï ante wææ ante nanguï apæ̈nebi ëñencædänimpa. Mïnitö, Ædedö ï, ante wadodö wadö ante pïinte tededämaï incæmïnimpa. Ïñæmpa mänömaï baï äninque mönö änö ïñömö önonque ante impa. Ayæ̈ mänömaï ante tedemö ëñëninque në ëñënäni ïñömö æ̈mæ pönente babaïnänipa, ante bitö wææ ancæbiimpa, ämopa. 15 Bitö Wængonguï ayongä, Botö në waa cæbo incæboimpa, ante nanguï cæcæbiimpa. Në cæbo inte guingo imönämaï incæboimpa, ante cædinque Wængonguï nö nänö angaïnö ante tömëmi në ædæmö ëñente entawëninque mänïnonque ante töïnö ante wadäni ïnänite waa odömonte apæ̈necæbiimpa. 16 Tæiyæ̈ waëmö ëwocadämaï inte wadäni önonquedö ante tedeyönäni bitö tömënäni ïnänite ëñënämaï inte nänënë wadæ goe. Edæ mänïnäni Wængonguï ingante ëmö cædinque cöwë godömenque wïwa näni cæquinque wadæ godänipa. 17 Baö ñömæ̈ïñömö aca podinque nanguï godömenque baayö baï mänïnäni näni odömonte apæ̈newënö adobaï wodo wodo go ïninque wadäni tæiyæ̈näni ëñëninque oda cæcædänimpa. Mänïnäni näni tedewencabo ïñönäni Ïïmëneo tönö Pideto adodaque ïnapa. 18 Tömëna Wængonguï näwangä nänö angaïnö ante ñimpo cæte wadæ godïna ïnapa. Ayæ̈, Mönö ñäni ömæ̈mönö ïñömö ïinque bagatimpa, ante tedewëna ëñëninque wadäni pancadäniya näni wede pönënö incæ wido cæte baï quëwënänipa. 19 Incæte Wængonguï näwangä nänö angaïnö mönö pönënö ïñömö tæ̈ï gönonte baï cöwë ongompa. Mänïnö ante mënea ante ïïmaï yewæ̈monte baï ongompa. Edæ Wængonguï Awënë tömengä quïnäni ædänidö ïnänii, ante do ëñengampa. Ayæ̈ tömengä ëmöwo ante, Botö Awënë ïnongä ingampa, ante në änäni ïñömö tömënäni tömänäni, Mönö wïwa cædïmämo ante wæte wædinque wadæ goquënënäni ïnänipa. 20 Në ëacä oncönë ñæ̈næncönë tömengä nänö waa waa cö cæincade ïñömö oodo inte padata inte näni badöincade mæ̈ ongompa. Adobaï wacade awæmpaincade daicade incade mæ̈ ongompa. Pancacadea ïñömö waëmoncooque da wëincade incadepa. Wacade guiquënë ömæpocooque da wëincade incadepa. 21 Waocä wënæ wënæ nänö entawënö ante ñimpo cædinque nämä ñä mënongate baï quëwengä ïninque tömengä ïñömö waëmoncooque da wëincade baï ïnongä inte Wængonguï beyæ̈ waa cæcä ïmaingampa. Tömengä tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwengä babaingampa. Ïninque tömengä Awënë nänö änö ante do cæcä ïmaingampa. Ayæ̈, Quïnö waa cæquïnö ï, ante tömengä do cæcä ïmaingampa. 22 Edënïnäni wïwa näni cæïnënö ante bitö ñimpo cæte wodii gote baï quëwencæbiimpa. Wæætë waodäni mïmö ñä mënongate entawënäni inte Wængonguï ingante në apæ̈nedäni tönö bitö nö cæquënënö ante cæte quëwencæbiimpa. Mönö wede pönënö ante godömenque pönente quëwencæbiimpa. Waodäni ïnänite godömenque waadete pönencæte ante cæcæbiimpa. Ayæ̈ mönö piyæ̈në cæte quëwenguïmämo ante pönëninque cæcæbiimpa. 23 Önonquedö ante apæ̈nedinque në, Ædedö ï, ante wacä tönö guëadö guëa tedewengä mänömaï tedecä beyænque wadodö wadö pïinte tedewënänipa, ante do ëñëmipa. Ïninque tömënäni në pönënämaï ïnäni inte önonquedö ante apæ̈neyönäni bitö tömënäni tönö godongämæ̈ apæ̈nedämaï incæbiimpa. 24 Mönö Awënë ingante në cæcä ïñömö tömengä wadäni tönö wadodö wadö pïinte tededämaï incæcäimpa. Wæætë tömänäni ïnänite ædæmö cæcæcäimpa. Ayæ̈ wadäni tömengä ingante wënæ wënæ cædäni adinque tömengä wæætë pïïnämaï inte piyæ̈në cæcæcäimpa. Ayæ̈ tömengä në waa odömonte apæ̈necä incæcäimpa. 25 Tömengä apæ̈necä ëñëninque në ëñënäni ïñömö Baa ante wadö änäni ïnänite tömengä ædæmö cæte, Ïïmaï impa, ante odömonte apæ̈necä ëñencædänimpa. Edæ Wængonguï pönö cæcä ate tömënäni nämä incæ, Wënæ wënæ cæmö awædö, ante wædinque tömengä näwangä nänö angaïnö ante ëñencædänimpa, ante pönente cæcæcäimpa. 26 Ayæ̈ tömënäni ëñënämaï encadäni incæ në ëñenguïnäni wæætë bacædänimpa, ante pönente cæcæcäimpa. Wënæ ïñömö tömënäni ïnänite bæi ongöninque tömengä, Botö änö ëñente quëwencæmïnimpa, ante godö cæcä ate tömengä nänö në bæi ongönäni wæætë aamö cæte wodii gocædänimpa, ante adobaï pönente cæcæcäimpa.
Ïinque bayedë waodäni æbänö quëwenguïnänii, ante
1 Tïmoteo ëñëmï. Ïinque ëönæ bacæ cæyedë wënæ wënæ ba wæquïnö anguënë. 2 Mänïñedë edæ waodäni nämanque waadete pönenguïnäni ïnänipa. Tömënäni näni godonte æ̈ninta waadete pönente näni wædö ante quëwenguïnäni ïnänipa. Tömënäni nämanque, Botö gomonga waa cæbo ïmopa, ante pönenguïnäni ïnänipa. Wængonguï ingante godö wënæ wënæ ante babæ anguïnäni ïnänipa. Wadäni ïnänite badete toquïnäni ïnänipa. Wëñæ̈näni incæ wæmpoda ïnate ëñënämaï cæquïnäni ïnänipa. Wadäni pönö waa cædäni incæte tömënäni në waa cædäni ïnänite wæætë waa cædämaï inguïnäni ïnänipa. Ayæ̈ tæiyæ̈ waëmö entawënämaï inguïnänimpa. 3 Adobaï waadete pönënämaï quëwenguïnäni ïnänipa. Mänïnäni ïnänite wënæ wënæ cædäni adinque tömënäni wæætë pïïninque ñimpo cædämaï inte wënæ wënæ cæquïnäni ïnänipa. Wadäni ïnänitedö ante babæ ante änewenguïnäni ïnänipa. Tömënäni näni cæïnëwënö ante nämä wææ änämaï inte do cæquïnäni ïnänipa. Ayæ̈ wadäni ïnänite ædæmö cædämaï inte pïinte cæquïnäni ïnänipa. Wadäni, Quïnö waa impa, ante pïinguïnäni ïnänipa. 4 Tömënäni näni guiidënäni incæ, Wënæ wënæ bate wæcædänimpa, ante godö odömonguïnäni ïnänipa. Tömënäni pönënämaï inte do wënæ wënæ cæquïnäni ïnänipa. Tömënäni nämä incæ, Botö gomonga waa ëñëmopa, ante pönëwenguïnäni ïnänipa. Wængonguï ingante waadete pönënämaï inguïnäni inte wæætë tote quëwengæ̈impa, ante nämanque waadete pönenguïnäni ïnänipa. 5 Tömënäni Wængonguï ayongä waa cæte quëwënäni baï adobaï cædäni incæte Wængonguï nänö tæ̈ï pïñæ̈mämo pïïwëninque nämanque cæte quëwënänipa töö. Ïninque bitö mänïnäni ïnänite gomö ae. 6 Mänömaï baï cædäni ïñömö waa apæ̈nedinque waodäni oncönë wäänë guiidänipa. Onquiyæ̈näni wïï tæ̈ïmö entawënäni inte tömënäni näni wënæ wënæ cædï teëmëmö mongænte baï ïnäni ïñönänite oncönë në guiidäni ïñömö, Onquiyæ̈näni mönitö apæ̈nedö ante ëñente cæcædänimpa, ante cædäni ate onquiyæ̈näni wæætë oda cæte godänipa. Mänïnäni onquiyæ̈näni ïñömö, Quïëmë näni wënæ wënæ cæïnëmämo, ante wadö gote wadö gote oda cædänipa. 7 Tömënäni cöwë ëñencæte ante cædäni incæte wapiti wapiti cædäni ïninque Wængonguï näwangä nänö angaïnö ante cöwë ëñente badämaï ïnänipa. 8 Wëënëñedë Möitee wodi Equitobæ tæiyæ̈ awënë ingante apæ̈neyongä Aänee tönö Aämodee në idöna inte Möitee ingante pïïninque, Önonque angampa, äna ingadaimpa. Ïinque bayedë në wënæ wënæ cædäni guiquënë ïïna ïnöna näna cægaï baï adobaï cædinque Wængonguï näwangä nänö angaïnö ante Baa ante wadö änäni ïnänipa. Tömënäni ocaidë pönente wentamö encadäni inte oda cæte godänipa. Ïninque Wængonguï ingante mönö pönëmämo incæ dicæ pönënäniyaa. Wængonguï tömënäni ïnänite Baa ancæcäimpa. 9 Ïñæmpa ædö cæte godömenque cæquïnänii. Mänïna në idöna näna önonque cægaïnö ante edonque agadäni baï tömënäni näni önonque cædïnö ante waodäni tömänäni adobaï edonque pönï acædänimpa.
Tïmoteo ingante Pabodo ïinque wææ angampa
10 Bitö ïñömö, Æbänö botö odömonte apæ̈neboo, ante, Æbänö waa quëwëmoo, ante, Æbänö pönente ante, Ïïmaï cæcæboimpa, ante cæboo, ante bitö tömänö ante do ëñëmipa. Ayæ̈ Wængonguï ingante botö pönëmämo ante waodäni ïnänite botö ee cæpämo ante botö waadete pönëmämo ante botö wæntædämaï inte cæpämo ante bitö adobaï do ëñëmipa. 11 Ayæ̈ botö ïmote togænte pänäni botö wæpämo ante ayæ̈ botö wæwëmämo ante bitö do ëñëmipa. Wadäni quïëmë wënæ wënæ cæcæte ante botö ïmote togænte pänäni wæbo incæ botö wæntæye ïnämaï intabopa. Antioquiya ïñömö Icönio ïñömö adobaï Ditada näni quëwëñömö mänïñömö wënæ wënæ cædäni wæbo incæte mönö Awënë ö ængä beyænque ayæ̈ quëwëmo ïmopa. 12 Nö ante impa. Æcänö, Botö Itota Codito nempo quëwëmo inte Wængonguï ayongä waa cæte quëwencæboimpa, ante äna tömengä ingante togæ̈wëninque wënæ wënæ cædäni wæquingä ingampa. 13 Waodäni wënæ wënæ cædäni tönö, Oda cæcædänimpa, ante në cædäni ïñömö tömënäni në wënæ wënæ cædïnäni inte godömenque wënæ wënæ cæquïnäni ïnänipa. Edæ mänïnäni ïnänite wapiticæ̈ mäodäni oda cæte cædïnäni inte tömënäni wæætë wadäni ïnänite adodö, Æpiticæ̈më oda cæquïnänidö, ante cæcædänimpa. 14 Bitö guiquënë æbänö ëñënïmi inte, Nö impa, ante pönëninque cöwë ñimpo cædämaï incæbiimpa. Edæ bitö ïmi ædänidö odömonte apæ̈nedänii, ante do ëñëmipa. 15 Wængonguï angä ëñente tæiyæ̈ waëmö näni yewæ̈mongaïnö ante bitö wëñæ̈miyedë mä ëñëninque ñöwo ganca do ëñëmitawo. Mänïnö ante näni yewæ̈mongainta ate ëñëninque bitö Itota Codito ingante pönëñömi tömengä ængä beyænque quëwencæbiimpa. 16 Wængonguï pönö apæ̈necä ëñëninque waodäni tömënäni näni ëñënonque ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongadänimpa. Tömënäni Wængonguï nänö odömonte apæ̈negaïnö ante näni yewæ̈mongainta adinque mönö, Æbänö waa impa, ante ëñëninque mönö odömonte apæ̈necæ̈impa. Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongainta adinque, Quïnö mönö wënæ wënæ cædïnö ïï, ante mönö do ëñëninque në wënæ wënæ cæcä ingante mönö wææ angæ̈impa. Ayæ̈ Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongainta adinque në oda cæte wæcä ingante, Mönö nöïnö cæquënënö ïïmaï impa, ante mönö odömonte apæ̈necæ̈impa. Nö cæte quëwencæmïnimpa, ante odömonte apæ̈nete ongö ate mönö ëñënö ante mönö waodäni ïnänite odömonte apæ̈necæ̈impa. 17 Edæ Wængonguï beyæ̈ në odömonte apæ̈necä ïñömö eyepæ̈ ëñengä inte tömengä nänö waa cæquïmämo tömämämo ante cæcæcäimpa, ante odömonte apæ̈necæte ante yewæ̈mongadänimpa.
1 Waodäni mïïnäni quëwënäni incæ do wængaïnäni incæ tömänäni ïnänite mönö Itota Codito në apænte anguingä inte tömengä Awënë Odeye badinque ponte a ongongä acæ̈impa. Tömengä ayongä ayæ̈ mönö Mæmpo Wængonguï ayongä botö bitö ïmite, Ïïmaï cæe, ämopa. 2 Wængonguï nänö angaïnö ante apæ̈nebi ëñencædänimpa. Waodäni Ao ante, Ëñëïnëmöni ante änäni incæ Baa ante ëñënämaï ïnäni incæ bitö cöwë apæ̈nebi ëñënänie. Wængonguï nänö angaïnö ante oda cæte wædäni adinque bitö, Mönö nöïnö cæquënënö ante cæcæmïnimpa, ancæbiimpa. Wënæ wënæ cædäni ïnänite, Ædö cæte mänömaï cæmïnii, ante nanguï ancæbiimpa. Ayæ̈ adobaï, Wampo pönencædänimpa, ante ædæmö apæ̈nebi ëñencædänimpa. Mänïnö tömänö cædinque nanguï waadete ee cædinque adodö adodö ante odömonte apæ̈nebi ëñencædänimpa. 3 Ïincayæ̈ ate nö odömonte mönö apæ̈nedö ante waodäni Baa anguïnäni ïnänipa. Mänïnö ante ëñënämaï incæmönimpa, ante änäni inte tömënäni wæætë, Mönö ëñëïnënonque ante odömonte apæ̈needäni, ante në odömonte apæ̈nedönäni nanguï ïnäni ïnänite diqui diqui minte acædänimpa. Mäninquedö ante ëñencæmönimpa, ante anguïnäni ïnänipa. 4 Mänïnäni näwangä angaïnö ante ëñënämaï inte wadæ godinque wæætë önonquedö ante dodäni näni angaïnö ante ëñente cæquïnäni ïnänipa. 5 Bitö guiquënë tömëmi quëwenganca æbämë baquïï incæ godömenque cæcæbiimpa. Caate wæbi incæte bitö ñimpo cædämaï inte godömenque cæcæbiimpa. Wængonguï waa pönï nänö apæ̈nedö ante apæ̈nebi ëñencædänimpa. Bitö cæquënënö tömää ïinque cæcæbiimpa. 6 Wængonguï quï, ante näni godönö baï botö adobaï ïñömote wantæ ïñonte wæ̈nönäni wæncæboimpa. Edæ botö wænguïönæ oo pönï impa. 7 Botö tæ̈ï ëwocabo inte Awënë Itota beyæ̈ botö cæquënënö waa pönï ïinque cætabopa. Gänä cæcæte ante në pogodo godäni næ̈ gongæ̈nämaï näni ïinque goganca godäni baï botö adobaï tömëmo quëwenganca wæntæye ïnämaï inte ïinque cætabopa. Mönö wede pönënö ante botö ñimpo cædämaï inte cöwë pönentabopa. 8 Mönö Awënë në nö apænte anguingä ïñömö tömengä nänö apænte anguïönæ ïñonte tömengä, Bitö nö pönente waa cædïmi inte bitö waa cædinta ante poganta æncæbiimpa, ante botö ïmote pönongä æncæboimpa. Wïï botö adoboque ïñömote pönongä æncæboimpa. Wadäni adobaï tömengä nänö pongä aquïönæ ante nanguï aïnente në wänö cönäni ïnäni adinque tömengä, Mïnitö nö cæte quëwënïmïni inte mïnitö waa cædinta ante poganta æncæmïnimpa, ante tömënäni tömänäni ïnänite pönongä æncædänimpa.
Tïmoteo quïnö cæcæcäimpa, ante
9 Bitö eyepæ̈ inte botö weca quingæ̈ pöe, ämopa. 10 Deëma ïñömö inguipogaque ante botö ïmote ëmö cæte Tetadönica näni quëwëñömö gocantapa. Ayæ̈ Quedetente ïñömö Gadatiabæ ïñömö gocantapa. Adobaï Tito Dadämatiabæ ïñömö gocantapa. 11 Odoca adocanque botö weca ongongampa. Mäadoco ingante adinque tömengä ingante botö weca ænte mämömi pongäï. Edæ botö cæquënënö ante cæyömote tömengä botö tönö guëa nanguï cæcä ingampa. 12 Ayæ̈ Tiquico ingante botö Epeto ïñömö da godömo gocantapa. 13 Botö yacoo ocoi ä weocoo Todoa ïñömö Cadopo oncönë botö ëmö cæte pönincoo bitö ponte ate ænte pöe. Adobaï botö dibodocoo ænte mämömi æ̈moe. Botö tæ̈ïnetacoo yewæ̈möintacoo, ante godömenque wæbopa. Mäninta cöwë mämömi æncæboimpa, ämopa. 14 Adecantodo tæ̈ïneta në badongä ïnongä ïñömö botö ïmote nanguï wënæ wënæ cæcä wætabopa. Mänömaï cæcä adinque Wængonguï edæ tömengä nänö wënæ wënæ cædinganca mäninganca tömengä ingante wæætë pancæcäimpa, ämopa. 15 Mäningä bitö ïmite adobaï wënæ wënæ cædämaï incæcäimpa, ante bitö adobaï wææ cæcæbiimpa. Edæ mönö odömonte apæ̈nedö ante tömengä cöwë Baa ante wadö ante quëwënongä ingampa. 16 Botö ïmote në apænte änongä weca ænte mäodäni gote ongöninque botö nämä incæ wææ ancæte ante mä apæ̈neyömo æcänö botö tönö godongämæ̈ äna edæ dæ änäni wætabopa. Tömänäni edæ botö ïmote ëmö cæte wadæ godänitapa. Mänömaï näni cædïnö beyæ̈ Wængonguï tömënäni ïnänite pïïnämaï incæcäimpa, ämopa. 17 Incæte, Wadäni wïï oodeoidi ïnäni tömämæ quëwënäni Wængonguï waa pönï nänö apæ̈nedö ante ëñencædänimpa, ante cædinque mönö Awënë ïñömö botö gäänë ongöninque botö tönö godongämæ̈ cæcä beyænque tæ̈ï ëwocabo inte apæ̈netabopa. Ïïmæca awënë nempo wæwente quëwëñömote mönö Awënë wæætë gä pe æmpote ö ængä beyænque quëwëmopa. 18 Mänömaï baï cædinque botö ïmote quïëmë wënæ wënæ cædäni wæbo incæ mönö Awënë Odeye botö ïmote ænguingä beyænque quëwencæboimpa. Adobaï tömengä öönædë nänö aayömö botö ïmote adïmongä ænte mæ̈icä æite goquïmo ïmopa. Wængonguï ñäö apäite baï ëmönongä ingante mönö cöwë waa acæ̈impa, ämopa. Mänömaï babaimpa, ante Amëë, ante ämopa.
Tïmoteo ingante Pabodo, Waa quëwencæbiimpa, angampa
19 Pidica tönö Aquidæ näna gæncaya waa quëwencædaimpa, ämopa. Bitö tömëna ïnate adodö apæ̈nebi ëñënae. Adobaï Önetipodo tönö godongämæ̈ quëwënäni waa quëwencædänimpa, ämopa. Bitö tömënäni ïnänite adodö apæ̈nebi ëñënänie. 20 Edaato Coodinto ïñömö ayæ̈ a ongongantapa. Ayæ̈ Todopïmo në wënæ wënæ ïñongä botö tömengä ingante Mïideto ïñömö ëmö cæte gotabopa. 21 Bitö eyepæ̈ inte cöönædepo badämaï ïñedë botö weca quingæ̈ pöe, ämopa. Eobodo ïñömö tömengä, Bitö waa quëwencæbiimpa, angä ëñëninque botö bitö ïmite adodö ämo ëñëe. Podænta tönö Diïno ayæ̈ Codaodia tönö möni pönencabo tömämöni bitö ïmite, Waa quëwencæbiimpa, ämönipa. 22 Mönö Awënë Itota Codito bitö tönö ongonte incæcäimpa, ämopa. Ayæ̈ Wængonguï bitö ïmite waadete pönö cæcæcäimpa, ante mäninque ante yewæ̈mömopa.
Tito ingante Pabodo yewæ̈mongampa
1 Botö Pabodobo ïnömo ïmopa. Wængonguï ingante në cæbo ïñömote Itota Codito, Bitö Wængonguï nänö në apænte æ̈nïnäni ïnänite apæ̈nebi ëñencædänimpa, ante da godongä ate botö tömengä nänö në da godongaïmo ïmopa. Tömengä, Tömënäni botö ïmote näni wede pönënö ante godömenque wede pönencædänimpa, ante cæcæbiimpa, ante da godongä gotabopa. Ayæ̈, Wængonguï näwangä nänö angaïnö ante ëñente entawëninque tömënäni tömengä ayongä waa cæte quëwencædänimpa, ante cædinque Itota Codito botö ïmote da godongä godïmo ïmopa. 2 Edæ, Ïincayæ̈ ate mönö wæ̈nämaï quëwenguïnö gocæmöimpa, ante ëñëninque pönencædänimpa, ante Wængonguï në babæ änämaï ïnongä inte wëënëñedë inguipoga badönämaï ïñedë ïïmaï angacäimpa. Mïni wæ̈nämaï quëwenguïmämo ante pönömo æ̈ninque mïnitö wæætë wantæpiyæ̈ cöwë quëwencæmïnimpa, ante cægacäimpa. 3 Mänömaï cædinque tömengä, Ïïñedë cæcæboimpa, ante nänö angaïñedë ïinque bayedë tömengä nänö angaïnö ante edonque pönï odömonte apæ̈negacäimpa. Edæ, Quëwencæmïnimpa, ante mönö ïmonte në Ængaingä inte Wængonguï mänïnö nänö angaïnö ante, Bitö odömonte apæ̈nebi ëñencædänimpa, ante botö ïmote angä ëñëñömote da godongä godïmo ïmopa. 4 Tito ëñëmi. Bitö acæbiimpa, ante yewæ̈mömopa. Edæ godongämæ̈ mönö wede pönënö ante apæ̈nebo në ëñëmi inte bitö Itota Codito quïmi badinque botö näwä wëmi baï ïnömi ïmipa. Ïninque botö, Mæmpo Wængonguï tönö Itota Codito mönö ïmonte në Ængaingä tönö waadete pönö cæda ate bitö gänë entawencæbiimpa, ämopa.
Cædeta näni änöwæ̈në ïñömö Tito nänö cædö ante
5 Cædeta näni änöwæ̈në ïñömö botö cæquënënö ante wïï eyepæ̈ cæbo adinque botö, Bitö godömenque quëwëninque tömänö ïinque cæcæbiimpa, ante botö bitö ïmite ëmö cæte gotabopa. Adobaï wayömö wayömö näni quëwëñömö godinque bitö botö änïnö baï cædinque, Mïni pönencabo ïñömïnite ïïnäni në aadäni Picæ̈näni bacædänimpa, ante cæcæbiimpa, ante cædinque botö bitö ïmite mänïñömö ëmö cæte gotabopa. 6 Wadäni, Në aacä Picængä wënæ wënæ cæcä ingampa, ante änämaï incædänimpa, ante wææ cædinque në aacä Picængä wæætë waa quëwenguënengä ingampa. Edæ tömengä nänöogæ̈nä adodanque në manguïwengä incæcäimpa. Tömengä wëñæ̈näni Itota Codito ingante në pönënäni incædänimpa. Ayæ̈ tömënäni ïnänite adinque, Babæidi baï quëwënäni ïnänipa, ante ayæ̈, Ëñënämaï cæte quëwënänipa, ante wadäni änämaï incædänimpa, ante në aacä Picængä ïñömö wææ aacæcäimpa. 7 Mönö pönencabo ïñömonte në aacä ingante Wængonguï, Botö cædö ante cæcæbiimpa, ante pönö angä ëñëninque tömengä Wængonguï beyæ̈ ante në cæcä ingampa. Ïninque waodäni, Në aacä wënæ wënæ cæcä ingampa, ante änämaï incædänimpa, ante wææ cædinque në aacä wæætë cöwë waa quëwenguënengä ingampa. Wadäni tömengä ingante apæ̈nedäni incæ tömengä wæætë, Botö ædö cæte ëñenguïmoo, ante änämaï incæcäimpa. Tömengä wïï quingæ̈ pïinte bacæcäimpa. Tömengä tï nämæ̈ në nanguï bewengä ïnämaï incæcäimpa. Tömengä piyæ̈në cæcä incæcäimpa. Babæ cæbo incæte godonte näni æ̈inta cöwë godömenque æncæboimpa, ante wadäni näni pönëwënonque ante në aacä ïñömö mänïnö ante pönënämaï incæcäimpa. 8 Wadäni ïnänite, Botö oncönë pö cæ̈edäni, ante cöwë në watapæ̈ angä incæcäimpa. Ayæ̈, Quïnö waa impa, ante mänïnonque cæïnengä incæcäimpa. Nöïnö cæcæ̈impa, ante pönëninque nämä wææ ante cæcä incæcäimpa. Wængonguï nänö cædö ante cöwë cædongä inte në aacä wæætë nämä wææ äninque nämä nänö cæïnëwënö ante cædämaï incæcäimpa. 9 Ayæ̈ adobaï Wængonguï nö pönï nänö angaïnö ante möni odömonte apæ̈negaïnö baï adobaï entawëninque tömengä ñimpo cædämaï quëwenguënengä ingampa. Edæ mönö pönencabo ïñömonte tömengä ædæmö apæ̈nedinque nö pönï mönö odömonte apæ̈nedö ante odömonte apæ̈necæcäimpa. Tömengä odömonte apæ̈necä ëñëninque pancadäniya, Baa ante wadö änäni incæ tömengä wæætë tömënäni ïnänite, Mänïnö ante mïni odömonte apæ̈nedïnö wapiticæ̈ ï apa quëwëmïnii, ante në aacä ïnongä inte wææ ancæcäimpa, ämopa. 10 Edæ në odömonte apæ̈nedäni ïnänite, Mönitö ëñënämaï cæïnëmönipa, ante në änäni tæiyæ̈näni ïnänipa. Tömënäni ïñömö önonquedö ante tedewënönäni inte, Wadäni oda cæcædänimpa, ante në cædönäni ïnänipa töö. Pancadäniya, Mönö ëö togænte quëwengæ̈impa, ante në pönënäni näni cæcabo ïñömö godömenque nanguï pönï mänömaï babæ cæte quëwënänipa. 11 Tömënäni, Babæ cæmöni incæte mönitö odömonte apæ̈nedö beyænque godonte näni æ̈inta cöwë æncæmönimpa, ante pönente cædänipa. Mönö odömonte apæ̈nedämaï inguënënö ante odömonte apæ̈nedäni ëñëninque në ëñënäni pancadäniya tömënäni näni godongämæ̈ quëwencabo tönö oda cæte wædänipa cæbii. Edæ mänïnö tömënäni babæ cæte näni odömonte apæ̈newënö ante odömonte apæ̈nedämaï incædänimpa, ante bitö, Apocæ̈në inguënë quëwëedäni, ante wææ ante cæquënëmi ïmipa. 12 Edæ Cædetabæ ïñömö näni quëwencabo incæ adocanque tömënäni wængonguïidi beyæ̈ në apæ̈necä ïñömö ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. “Cædetabæ quëwënäni ïñömö cöwë babæ ante quëwënäni inte babæidi baï wïwa cædänipa. Tömënäni wæntæye ïnäni incæ cæ̈owæ̈odäni inte cæ̈nänipa töö.” 13 Mänïnö ante tömengä nänö angaïnö näwangä ante impa. Ïninque Itota ingante në pönënäni incæ oda cæte wædäni adinque bitö, Nö pönënäni incædänimpa, ante tömënäni ïnänite nanguï ancæbiimpa. 14 Ayæ̈, Oodeoidi dodäni näni önonquedö ante angaïnö ante pönënämaï incædänimpa, ante bitö tömënäni ïnänite nanguï ancæbiimpa. Ayæ̈ wadäni Wængonguï näwangä nänö angaïnö ante Baa ante ëñënämaï ïnönäni incæ wadö ante wææ änewëñönäni bitö wæætë në pönënäni ïnänite, Mänïnö tömënäni näni wææ änewënö ante mïnitö ëñente cædämaï ïedäni, ante nanguï ancæbiimpa, ämopa. 15 Edæ në waëmö entawente quëwënäni ïninque edæ tömënäni ayönäni quincoomë ï incæ tömancoo edæ waëmoncoo ïmaimpa. Wadäni guiquënë në wentamö entawente quëwënäni inte Itota ingante pönënämaï ïnäni ïninque edæ tömënäni ayönäni quincoomë ï incæ tömäancoo edæ wïï waëmoncoo ïmaimpa. Ïñæmpa adodäni nämä näni apænte pönënö incæ wentamö entawente quëwënäni inte tömënäni näni ocaidë pönënö adobaï wentamö encadäni ïnänipa töö. 16 Ïïnäni ïñömö Wængonguï ingante, ate baï pönëmöni ïmönipa, ante änäni incæte tömënäni cædö beyænque, Ïïnäni Wængonguï ingante në Baa änäni ïnänipa, ante edonque pönï bapa. Mänïnäni Wængonguï ingante ëñënämaï cædönäni inte edæ mönö waa cæquënënö ante ædö cæte cæquïnänii. Ïninque tömënäni mönö në baacä baï ïnönäni ïnänipa.
Nö pönï mönö odömonte apæ̈nedö
1 Bitö wæætë nö pönï mönö odömonte apæ̈nedö ante odömonte apæ̈necæbiimpa. 2 Onguïñæ̈näni picæ̈näni ïnänite ïïmaï ante odömonte apæ̈nebi ëñencædänimpa. Tömënäni tï nämæ̈ nanguï bete quidi quidi dowænte badämaï incædänimpa. Waodäni mönitö ïmönite waa acædänimpa, ante onguïñæ̈näni picæ̈näni ïñömö në eyepæ̈ cæte quëwenguënënänimpa. Nöïnö cæcæ̈impa, ante pönëninque nämä wææ ante cæte quëwencædänimpa. Itota ingante mönö pönënö ante waodäni ïnänite mönö waadete pönënö ante tömënäni nöingä cædinque quëwencædänimpa. Wæntædämaï inte ee mönö cædö ante tömënäni adobaï nöingä cædinque quëwënäni incædänimpa, ante bitö odömonte apæ̈nebi ëñencædänimpa, ämopa. 3 Ayæ̈ onquiyæ̈näni picæ̈näni ïnänite adobaï ïïmaï ante odömonte apæ̈nebi ëñencædänimpa. Tömënäni, Wængonguï nänö angaïnö baï mönö tæiyæ̈ waëmö entawengæ̈impa, ante quëwencædänimpa. Wadäni ïnänitedö ante babæ änämaï incædänimpa. Wadäni nanguï yowepæ̈ wædænque tï nämæ̈ biïnömæ̈ näni ämæ̈ ante, Beboe beboe, ante në bedäni baï ïïnäni ïñömö adobaï cæte quëwënämaï incædänimpa. Adodäni, Quïnö waa impa, ante mänïnö ante odömonte apæ̈necædänimpa, ante bitö onquiyæ̈näni picæ̈näni ïnänite odömonte apæ̈nebi ëñencædänimpa, ämopa. 4 Mänömaï cæte quëwënäni inte tömënäni wæætë onquiyæ̈näni wïï picæ̈näni ïnänite, Ïïmaï cæedäni, ante äninque, Mïnitö nänöogæ̈idi ïnänite waadete pönëninque mïnitö wëñæ̈näni ïnänite adobaï waadete pönente quëwëedäni, ante odömonte apæ̈nedäni ëñencædänimpa. 5 Ayæ̈ adobaï onquiyæ̈näni wïï picæ̈näni ïnänite odömonte apæ̈nedinque, Nöïnö cæcæ̈impa, ante pönëninque mïnitö nämä wææ ante cæte quëwencæmïnimpa. Mïnitö oncönë mïni cæquënënö cöwë cædinque wadäni ïnänite ædæmö cæte quëwencæmïnimpa. Ayæ̈, Mïnitö nänöogæ̈idi näni änö ante ëñente cæedäni, ämi ëñente odömonte apæ̈necædänimpa. Edæ onquiyæ̈näni picæ̈näni mänömaïnö ante odömonte apæ̈nedäni ëñëninque onquiyæ̈näni wïï picæ̈näni wæætë waa cæte quëwënäni adinque wadäni Wængonguï nänö angaïnö ante ædö cæte, Wënæ wënæ impa, ante babæ anguïnänii. 6 Onguïñæ̈näni wïï picæ̈näni ïnäni ïñömö adobaï tömënäni, Nöïnö cæcæ̈impa, ante pönëninque nämä wææ ante cæte quëwencædänimpa, ante ædæmö apæ̈nebi ëñencædänimpa. 7 Bitö tömënäni beyæ̈ ante, Botö cæbaï tömënäni adobaï cæcædänimpa, ante bitö quïëmë cæbi incæ cöwë waa cæe. Ayæ̈ bitö odömonte apæ̈nedö incæ nöingä ante odömonte apæ̈nedinque bitö önöneque änämaï incæbiimpa. 8 Ayæ̈ bitö ïmite në Baa ante wadö änäni wæætë mönö ïmonte ante apæ̈nedinque, Mönitö ædö cæte wënæ wënæ anguïmönii, ante wædinque edæ guingo imonte wæcædänimpa, ante cædinque bitö tömënäni ïnänite nöingä ante odömonte apæ̈necæbiimpa. Edæ mänömaï nöïnö odömonte apæ̈nebi ëñëninque në ëñënäni wæætë, Wënæ wënæ odömonte apæ̈nedïnö impa, ante änämaï incædänimpa. 9 Waodäni ïnänite ö æ̈näni ate awënëidi beyænque cæte në quëwënäni bate wæyönänite bitö tömënäni ïnänite ïïmaï ante odömonte apæ̈nebi ëñencædänimpa. Edæ tömënäni awënëidi näni änö ante tömänö ëñente cæcædänimpa. Adobaï tömënäni, Mönitö ïmönite adinque awënëidi tocædänimpa, ante cæcædänimpa. Ayæ̈ tömënäni awënëidi änäni ëñëninque wæætedö wæætë änämaï incædänimpa. 10 Adodäni ïñömö awëmö æ̈nämaï quëwënäni inte wæætë, Mönitö cöwë nö ëñente cæmöni ïmönipa, ante adinque mönitö awënëidi wæætë, Waa cæmïni ïmïnipa, ante pönencædänipa, ante në cædäni ïñömö waa cæcædänimpa. Tömënäni quïëmë cædäni incæ cöwë waa cædäni adinque wadäni Wængonguï mönö ïmonte në Ængaingä ingante näni odömonte apæ̈negaïnö waa impa, ante pönencædänimpa, ante bitö në cædäni ïnänite mänömaïnö ante odömonte apæ̈necæbiimpa, ämopa. 11 Edæ waodäni quïnänidö ïnäni incæte mönö Mæmpo Wængonguï tömänäni ïnänite waadete pönö cædinque, Botö æ̈mo beyænque quëwenguïmïni, ante odömongä ïninque edonque pönï ba agadänimpa. 12 Tömengä nänö waadete pönö cædönö ante edonque pönï adinque mönö ïïmaï ante ëñëmö ïmompa. Wængonguï ingante wapiticæ̈ pönëninque mönö cædö ante mönö Baa ante ñimpo cæte quëwengæ̈impa. Inguipoga ante näni wënæ wënæ cæïnëwënö ante mönö Baa ante ñimpo cæte quëwengæ̈impa. Ñöwoyedë mönö, Nöïnö cæcæ̈impa, ante pönëninque nämä wææ ante cæte quëwengæ̈impa. Wængonguï ayongä waa cæte quëwëninque 13 mönö Itota Codito nänö pöönæ watapæ̈ mönö toquïönæ ante wänö cömö ïmompa. Edæ Itota Codito adocä mönö Wængonguï mönö në tæ̈ï pïñæ̈nongä ïnongä inte mönö ïmonte në Ængaingä ingacäimpa. Tömengä ïñömö në ñäö apäite baï ëmönongä inte poncæcäimpa, ante wänö cömompa. 14 Mönö wïwa cægaïnö tömänö adinque tömengä ïñömö, Botö æ̈mo beyænque quëwenguïmïni, ante nämä wepæ̈ godöninque wængacäimpa. Ayæ̈ tömengä, Botö tömëmo beyæ̈ ante mïnitö ïmïnite ñä mënongate baï cæyömote mïnitö botö quïmïni badinque, Quïnö waa impa, ante cæïnente bacæmïnimpa, ante cægacäimpa. 15 Ayæ̈ mänïnonque ante odömonte apæ̈nedinque bitö waodäni ïnänite, ædæmö apæ̈nebi ëñencædänimpa. Wadäni wënæ wënæ cædäni ïñönänite tömënäni ïnänite, Ædö cæte mänömaï cæmïnii, ante nanguï äninque awënë baï inte apæ̈nebi ëñencædänimpa. Bitö ïmite, Ædö cæte awënë baï cæbii, ante pïinte anguïnänii, ante pönente quëwencæbiimpa.
Në pönëmö, Quïnö waa impa, ante mönö cæquënënö
1 Bitö weca në pönënäni ïñönänite do mönitö angaïnö näni ëñënïnö incæ bitö tömënäni ïnänite adodö ante apæ̈nebi ëñencædänimpa. Në aadäni tönö gobiedöno beyæ̈ në änäni ïnänite ëñëninque mïnitö tömënäni näni änö ante ëñente cæcæmïnimpa, ante apæ̈nebi ëñencædänimpa. Ayæ̈, Quïnö waa ï, ante mänïnö do cæcæmïnimpa, ante apæ̈nebi ëñencædänimpa. 2 Ayæ̈ æcämenque ingante wënæ wënæ ante babæ änämaï incæmïnimpa. Piyæ̈në cæte quëwëninque mïnitö wadäni tönö wadodö wadö tedete pïïnämaï incæmïnimpa. Waodäni tömänäni ïnänite mïnitö ædæmö cæte quëwencæmïnimpa, ante bitö mänömaïnö ante apæ̈nebi ëñencædänimpa. 3 Edæ wëënëñedë mönö adobaï ocai ömædæca ingaïmö inte ëñënämaï cæte quëwengamöimpa. Mönö wapiticæ̈ pönëninque oda cæte quëwengamöimpa. Quïëmë mönö wënæ wënæ cæïnënö ante cæte quëwengamöimpa. Quïëmë nämanque pönente, Waa tote quëwengæ̈impa, ante cædinque mönö cöwë ñimpo cædämaï inte quëwengamöimpa. Waodäni ïnänite cöwë wïwa pönente quëwengamöimpa. Wadäni godömenque ëadäni adinque godö pïinte agamöimpa. Wadäni mönö ïmonte pïïñönäni mönö wacä ingä wacä ingä pïinte quëwengamöimpa. 4 Incæte mönö Wængonguï mönö ïmonte, Quëwenguïmïni, ante në Ængaingä pöninque tömengä nänö waadete pönëmämo ante ayæ̈ tömengä nänö ædæmö cædömämo ante do odömongacäimpa. 5 Tömengä wïï mönö nö cægaïnö beyænque, Quëwenguïmïni, ante mönö ïmonte ængacäimpa. Wæætë tömengä nänö waadete pönö waa cæïnënö beyænque mönö ïmonte, Quëwenguïmïni, ante ængacäimpa. Mïnitö mempoga ëñacæmïnimpa, ante Wængonguï mönö mïmö mënongacä entawëmompa. Ayæ̈ Wængonguï mönö ïmonte æ̈ñongä tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca pönö cæcä beyænque mönö mïmö entawente quëwëmompa. 6 Itota Codito mönö ïmonte, Quëwenguïmïni, ante në Ængaingä beyænque Wængonguï ïñömö mönö ïmonte eyepæ̈ pönï pönö cædinque tömengä Önöwoca ingante angä pö guiicä ate entawente quëwëmompa. 7 Ïninque Wængonguï waadete pönö cæcä ate mönö tömengä ayongä nö cæte quëwengaïmö ïmompa. Ayæ̈ tömengä nänö waadete pönö cægaïnö beyænque në ænguïmö inte mönö, Wæ̈nämaï quëwengæ̈impa, ante ee pönente quëwëmompa. 8 Mänömaïnö ante nö ante impa. Edæ Wængonguï ingante do pönënäni ïñömö, Quïnö waa ï, ante näni pönënonque cöwë cæcædänimpa, ante bitö mänïnö ante wæætë wæætë adodö ante apæ̈nebi ëñencædänimpa, ämopa. Mänïnö ante waa pönï ï ïninque tömänäni beyæ̈ adodö ante waa ingæ̈impa. 9 Wæætë, Æbänö ï, ante nanguï wæætedö wæætë önonquedö ante tedewënäni baï bitö ïñömö tömënäni baï tededämaï incæbiimpa. Dodäni, Æmönänidö ingaïnänii, ante ancaa näni änewënö ante pönënämaï incæbiimpa. Ayæ̈ wæætë godö wæætë godö tedewënäni ëñëninque bitö wæætë tededämaï incæbiimpa. Ayæ̈ idægoidi näni wææ angaïnö ante godongämæ̈ wadodö wadö pïinte tedewëñönäni bitö ïñömö ïïnäni tönö tededämaï incæbiimpa. Edæ mänömaï näni tededö ïñömö önonque tedete ï ïninque edæ æcämenque beyæ̈ waa impa, ante dæ ampa cæbii. 10 Mïni pönencabo incæ adocanque mänömaï tedewengä beyænque wadäni nänëneto nänënë godinque wacabo wacabo badäni adinque bitö wæætë në tedewënongä ingante adopoque wææ ämi ëñencæcäimpa. Adopoque wææ ämi ate tömengä ëñënämaï inte gomonga adobaï cæte tedewengä adinque bitö tömengä ingante wæætë wææ ämi wæcæcäimpa. Mänömaï mempoga wææ ämi ëñëninque tömengä ñimpo cædämaï inte gomonga tedewengä ate wædinque bitö tömengä ingante Baa äninque gomö ae. 11 Edæ mänömaï cædongä ïñömö tömengä idiquibæ̈ pönënongä inte në wënæ wënæ cæcä ingampa. Tömengä nämä nänö apænte panguinque mänömaï cæcampa, ante do ëñëmipa.
Tito quïnö cæcæcäimpa, ante
12 Botö cöönædepo ïñonte Nincopodi näni quëwëñömö quëwencæboimpa, ante pönentabopa. Ïninque Adotëma incæ Tiquico incæ æcänö bitö weca goquïnaa, ante pönëninque botö adocanque ingante ämo go pöñongä bitö eyepæ̈ inte botö weca quingæ̈ pöe, ämopa. 13 Abogado inte në cæcä Teëna tönö Apodo gocæ cæyönate tömëna näna goquïnö ante näna ænguënënö wïï eyepæ̈ ëada adinque bitö pædæ godömi ænte godae. 14 Mönö tönö godongämæ̈ në pönënäni ïñömö wïï önonque cæte quëwencædänimpa. Wæætë edæ wadäni wïï eyepæ̈ ëadäni adinque tömënäni pædæ godönäni æncædänimpa, ante cædinque bitö apæ̈nebi ëñëninque tömënäni wæætë, Quïnö waa ï, ante adinque mänïnonque ante cæte quëwencædänimpa.
Waa quëwencæmïnimpa, ante Pabodo yewæ̈mongampa
15 Botö tönö në ongönäni tömänäni bitö ïmite, Waa quëwencæbiimpa, ante apæ̈nedänipa, ante botö, Bitö acæbiimpa, ante yewæ̈mömopa. Mönitö ïmönite në waadete pönënäni ïnänite bitö, Waa quëwencæmïnimpa, ante mönitö beyæ̈ ante apæ̈nebi ëñencædänimpa. Wængonguï mïnitö tömämïni ïmïnite waadete pönö cæcæcäimpa, ante mäninque ante botö yewæ̈mömopa.
Pidemöö ingante Pabodo yewæ̈mongampa
1 Botö Pabodobo ïnömo inte Itota Codito ingantedö ante apæ̈nebo beyænque botö ïmote tee mönedäni tee mönegaïmo ïmopa. Mönö tönïñacä Tïmoteo tönö yewæmömönapa. Pidemöö möna në waadebi ïnömi inte mönatö tönö godongämæ̈ cædömi ïñömite mönatö, Bitö acæbiimpa, ante yewæ̈mömönapa. 2 Bitö oncönë ïñömö Itota Codito ingante mïni pönencabo godongämæ̈ pöñömïnite mönatö mïnitö ïmïnite adobaï yewæ̈mömöna acæmïnimpa. Ayæ̈ mönö mængä Apia tönö Adoquipo mönitö tönö godongämæ̈ në tontado baï cædongä tönö tömëna acædaimpa, ante yewæ̈mömönapa. 3 Mönö Mæmpo Wængonguï tönö Awënë Itota Codito tönö godongämæ̈ waadete pönö cæda ate mïnitö gänë entawencæmïnimpa, ämönapa.
Pidemöö në waadete pönengä inte wede pönengä ingä
4-5 Bitö Awënë Itota ingante wede pönëmi ïmipa, ante tömengä quïnäni ïnönäni ïnänite waadete pönëmi ïmipa, ante bitö ïmitedö ante änäni ëñënïmo inte botö bitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante botö apæ̈neyedë adocä ingante cöwë waa ate pönente apæ̈nebopa. 6 Mänïnö Itota Codito ingante bitö wede pönënö ante wadäni ïnänite cöwë apæ̈nebi ëñëninque tömënäni, Mönö tömengä waa pönï nänö entawënoncoo incæ quincoodö entawëmö ïmöö, ante ædæmö ëñente bacædänimpa, ante nanguï cæcæbiimpa, ante botö bitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈nebopa. 7 Botö tönïñabi ëñëmi. Itota Codito quïnäni ïnönäni ïnänite bitö waadete pönente cæbi ate tömënäni gancæ entawente todänitapa, ante apæ̈nedäni ëñëninque botö nanguï watapæ̈ todinque wampo pönentabopa.
Pabodo Önetïmo beyæ̈ ante Pidemöö ingante angampa
8 Mänömaï beyæ̈ mönö Awënë Codito botö ïmote angä ëñëninque botö awënë baï äninque bitö cæquënënö ante, Ïïmaï cæe, ante guïñënämaï inte bitö ïmite wææ ämo baï waa incædönimpa. 9 Incæte botö wææ änämaï inte wæætë mönö waadete pönëmämo beyænque ædæmö apæ̈nebopa. Botö Pabodobo ïnömo inte në picæ̈mo ïmopa. Ayæ̈ ñöwo botö Itota Codito ingantedö ante apæ̈nebo beyænque botö ïmote tee mönedäni tee mönegaïmo inte ämopa. 10 Ïninque botö wengä onguïñængä Önetïmo beyæ̈ ante bitö ïmite ædæmö apæ̈nebopa. Edæ tee mönecönë botö quëwëñedë Önetïmo ingante apæ̈nebo ëñëninque tömengä në pönengä badinque botö wengä baï bacä æntabopa cæbii. 11 Wëënëñedë tömengä bitö beyæ̈ waa cædämaï inte önonque quëwengacäimpa. Incæte tömengä ñöwo ïñömö bitö beyæ̈ incæ botö beyæ̈ incæ në waa cæcä bacäimpa. 12 Tömengä botö në waadecä ingä incæte tömengä ingante botö bitö weca ocæ̈ ëmænte da godömo poncæcäimpa. 13 Itota ingantedö ante mönö watapæ̈ apæ̈nedö beyænque botö ïmote tee mönedäni ongöninque botö, Pidemöö dæ äñonte Önetïmo ïñömö tömengä beyæ̈ botö weca ongöninque botö tönö guëa cæcæcäimpa, ante pönëninque aïnentabopa. 14 Incæte æbämenque pönö waa cæbi incæ wïï botö wææ änö beyænque cæcæbiimpa. Wæætë tömëmique pönente cæcæbiimpa, ante cætabopa. Bitö ëñënämaï inte Ao änämaï ïñömite botö ædö cæte Önetïmo ingante, Bitö botö weca ongoncæbiimpa, ante anguïmoo. 15 Önetïmo bitö ïmite wantæyö wodii godingä inte ñöwo adodö pöñongante bitö tömengä ingante wæætë æ̈ñömi tömengä cöwë bitö tönö quëwencæcäimpa. Wabänö mänïï ante beyænque wantæyö wodii gocantawo. 16 Tömengä ingante bitö godonte ænte mämi ate tömengä bitö beyænque cæte në quëwëningä ingä incæte tömengä ñöwo wïï në cæte quëwënänique baï ïnongä ingampa. Wæætë edæ Itota Codito ingante pönengä badinque tömengä ñöwo godömenque bitö tönïñacä ïnongä inte bitö në waadecä ingampa. Edæ tömengä botö në nanguï waadecä ingampa. Ayæ̈ wïï bitö në cædonganque ïnongä inte tömengä wæætë mönö Awënë quingä ingampa. Mänömaï beyæ̈ tömengä godömenque bitö në waadecä ïnongä ingampa. 17 Ïninque bitö, Pabodo tönö guëa cæmöna ïmönapa, ante pönëmi ïninque bitö botö ïmote æ̈mi baï Önetïmo ingante adobaï æ̈maïmipa. 18 Bitö ïmite wënæ wënæ cæcantawo. Bitö ïmi quïëmë ante æ̈ninque wæætë pönönämaï ingantawo. Ïninque tömengä nänö pönönämaï ïnïnö ante bitö botö ïmote wæætë, Pönömi æ̈moe, ämi ëñëninque botö pædæ pönömo æ̈maïmipa. 19 Botö Pabodobo ïnömo inte tömëmo önompoca inte ïmaïnö ante yewæ̈mömopa. Tömengä quïnö nänö pönönämaï ïnïnö ante botö wæætë tömänö pönömo æncæbiimpa. Botö edæ bitö ïmite wïï Itota Codito ingantedö ante odömonte apæ̈nebo baï bitö ayæ̈ pönënämaï inte quëwencædömiimpa. Ïninque botö apæ̈nedö beyæ̈ bitö botö ïmote wæætë pönönämaï ingä baï ïnömi ïmipa. Incæte botö mänömaï beyæ̈ bitö ïmite wïï ancæboimpa. 20 Botö tönïñabi ëñëmi. Mönö Awënë beyænque bitö botö beyæ̈ pönö cædinque Önetïmo ingante waadete pönencæbiimpa, ante wæbopa. Edæ mönö Codito nempo quëwëmöna ïninque bitö waadete pönente cæbi ate botö gancæ entawente tocæboimpa, ämopa. 21 Bitö cöwë ëñente cæquïmi ïmipa, ante do ëñënïmo inte botö, Bitö acæbiimpa, ante yewæ̈mömopa. Edæ botö änö ëñente cædinque bitö godömenque cæquïmi ïmipa, ante ëñëmopa. 22 Ïninque adodeque ayæ̈ äïnëmopa. Mïnitö botö beyæ̈ ante Wængonguï ingante mïni apæ̈nedö beyæ̈ botö ïmote ñimpo cædäni ate bitö weca acæ poncæboimpa, ante pönëmopa. Ïninque bitö oncönë adocönë botö owoquincö ante tömää ædæmö cö cæquïmi, ämopa.
Pidemöö ingante Pabodo, Waa quëwencæbiimpa, angä
23 Epapada botö baï adobaï Itota Codito beyænque näni në tee mönegaingä ïñömö tömengä botö ïmote, Pidemöö waa quëwencæcäimpa, ante angä ëñëninque botö bitö ïmite yewæ̈mömopa. 24 Mäadoco tönö Aditadoco ayæ̈ Deëma tönö Odoca botö tönö godongämæ̈ cædäni ïñömö adobaï botö ïmote, Pidemöö waa quëwencæcäimpa, ante änäni ëñëninque botö bitö ïmite yewæ̈mömopa. 25 Mönö Awënë Itota Codito bitö ïmite waadete pönö cæcæcäimpa. Mäninque ante botö yewæ̈mömopa.
Wængonguï beyæ̈ tömengä Wengä pönö apæ̈negacäimpa
1 Wængonguï wëënëñedë wantæ wantæ ïñö apæ̈nedinque wantæ ïñö wadö baï cædinque wantæ ïñö wadö baï cædinque tömengä beyæ̈ në apæ̈nedäni ïnänite tæmpo pönö apæ̈necä ëñengadänimpa. Ëñëninque tömënäni wæætë adodö ante mönö mæ̈mæ̈idi ïnänite tæmpo apæ̈negadänimpa. 2 Ñöwo guiquënë mänïnö ante Wængonguï dodäni ïnänite nänö apæ̈negaïönæ idæwaa bayonte tömengä apæ̈necä ëñëninque tömengä Wengä wæætë mönö ïmonte pönö apæ̈negacäimpa. Wëënë pönï inguipoga dæ ïï ëmönæ dæ äñonte Wæmpocä tömengä Wengä ingante, Badöe, angä ëñente cæyongä tömengä nänö cædö beyæ̈ Wæmpocä tömancoo badongacäimpa. Mänömaï beyæ̈ në badongä ïñongante Mæmpo Wængonguï wæætë, Tömancoo në ænguingä ïñömö botö Wengä adocanque në ænguingä ingampa ämopa, angacäimpa. 3 Mæmpocä në tæ̈ï ëmönongä inte ñäö ëmongä ïñongä tömengä Wengä ïñömö adobaï në tæ̈ï ëmönongä inte ñäö ëmongä ingampa. Ïninque, Wængonguï Wengä nö pönï entawëninque nänö quëwengaïnö baï Mæmpocä ïñömö edæ adobaï pönï entawënongä inte edæ nöingä cæte quëwengä ingampa, ante mönö edonque ëñengæ̈impa. Ïinguipo incæ ïï ëmönæ incæ a ongoncoo incæ awëmö ïñömö ongoncoo incæ tömengä Wengä adocä tæ̈ï pïñænte nänö angäïnö beyænque tömancoo edæ ñöwo ganca cöwë ongoncoo incoopa. Ayæ̈ nämä wepæ̈ godonte wæ̈ninque adocä ïñömö wënæ wënæ mönö cæpämo ante ñä mënongagacäimpa. Mänömaï në ñä mënongaingä ïnongä inte tömengä do æidinque Wængonguï në tæ̈ï ëmongä tömëmængä ïnö tæ̈ contadinque ongongampa.
Tömengä ñæ̈nængä ïñongä anquedoidi pönömenque ïnäni
4 Mänömaï æi contadinque tömengä në ñæ̈nængä ïñongante Wængonguï ïñömö, Bitö ëmöwo bitö cöwë ænguënengaïwo, ante pemongacäimpa. Wængonguï anquedoidi guiquënë wïï adobaï ñæ̈næ̈näni ïñönänite Wængonguï tömënäni ïnänite adobaï ante pemönämaï ingacäimpa. 5 Edæ anquedoidi ïñönänite æcämenque ingante Wængonguï dicæ, “Botö Wëmi ïnömi ïmipa. Ñöwoönæ bitö Mæmpobo babopa,” Ante angantawogaa. Ayæ̈ adobaï, “Botö tömengä Mæmpobo incæboimpa. Ïninque tömengä botö Wengä incæcäimpa,” ante anquedo ingante änämaï ingacäimpa. 6 Wæætë tömengä Wengä Tänocä ïñongante inguipoga da pönöninque Wængonguï, “Botö anquedoidi tömänäni ïingä önöwa ïnö ædæ wææ̈ninque, Bitö Wængonguï Wëmi ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈necædänimpa,” ante apæ̈negacäimpa. 7 Ayæ̈ wæætë anquedoidi ïnänitedö ante apæ̈nedinque, “Tömengä godö cæcä ate tömengä anquedoidi ïñömö woboyæ̈ nanguï pæ̈mæ̈ baï quingæ̈ pönï cæcædänimpa. Ayæ̈ tömengä godö cæcä ate tömengä beyæ̈ në waa cædäni ïñömö gonga bæcoguënëwate baï nanguï cæcædänimpa.” 8 Ante apæ̈nedinque tömengä Wengä ingante guiquënë Wængonguï incæ ïïmaï angacäimpa. “Bitö në Wængonguï ïnömi inte ëñëmi. Awënë Odeye badinque Awënë contaimpaa tæ̈ contagaïmi inte bitö ñimpo cædämaï inte cöwë Awënë Odeyebi ïnömi inte ongoncæbiimpa. Ïninque Awënë Odeyebi ïnömi inte bitö nempo quëwënäni ïnänite nö pönï cæte aadinque yaëmë töëmë pönï næ̈ænte baï në ämi incæbiimpa. 9 Në Wængonguïmo ïnömo inte botö ïñömö bitö Awënë Wængonguïmo ïmopa. Ïninque botö, Nö cæte mönö quëwenguïnö ante në waadebi ïnömi inte bitö ëñënämaï näni cæïnö ante edæ wïï aïnëmi ïmipa. Mänömaï ïmi ante adinque botö ïïmaï pönö cæbopa. Bitö tönö godongämæ̈ ongönäni Awënë badinque bitö watapæ̈ tocæbiimpa, ante cædinque botö,oguinguipæ̈ pönö gao caate baï nanguï cægaboimpa.” 10 Ante Mæmpo Wængonguï angacäimpa. Ayæ̈ adobaï tömengä Wengä ingante apæ̈nedinque, “Bitö Tæiyæ̈ Awënë ïnömi inte wëënëñedë pönï inguipo mä cö cæte baï cædinque tömëmi badongabiimpa, angacäimpa. Ayæ̈ öönædë ongoncoo adobaï tömëmi bitö önompoca badongaincoo inte ongoncoopa. 11 Mänincoo guiquënë ïincayæ̈ ate wido cæte baï bayonteBitö guiquënë cöwë ongonguïmi ïmipa. Mänincoo guiquënë mönö weocoo pedæncoo woincoo baï bayonte, 12 waocä yacooque æ̈ninque topo cæcä baï cædinque bitö wæætë bitö badongaincoo ænte topo cæte baï cæcæbiimpa. Wæætë mïincoo wëñacä baï cædinque bitö wæætë tömancoo mïincoo badömi ongongæ̈impa. Bitö ïñömö do bitö ingaï baï adobaï cöwë inguïmi ïmipa. Bitö quëwenguïmämo cöwë inguïnö anguënë.” 13 Äninque Wængonguï tömengä Wengä ingante ïïmaï angacäimpa. “Botö tömëmæ̈ ïnö tæ̈ contate ongöñömite,botö bitö ïmite në pïinte cædäni ïnänite bæ tabo tæ̈ wææ̈näni ate bitö tæ̈ï ëmömi inte pïnä gäwate baï godö cæbi wæcædänimpa,” angacäimpa. Tömengä Wengä ingante mänömaïnö ante në angaingä inte Wængonguï dicæ anquedoidi ïnänite adobaï angantawogaa. 14 Ïñæmpa Wængonguï anquedoidi ïñömö baö ömaadäni inte Wængonguï beyæ̈ në waa cædäni ïnänipa. Mänömaï ïñönänite tömengä, Botö æ̈mo beyænque në quëwënäni beyæ̈ mïnitö godö cæcæmïnimpa, ante da pönongä pöninque tömënäni mönö beyæ̈ pönö waa cædänipa.
Wængonguï ængä beyænque quëwëmompa, ante
1 Mänömaï beyæ̈ mönö Awënë apæ̈necä ëñëninque mönö ëñengaïnö ante mönö ñimpo cædämaï inguinque ante mönö wede pönente ædæmö ëñente cæcæ̈impa. 2 Edæ anquedoidi incæ Wængonguï beyæ̈ apæ̈neyönäni tömënäni näni änö ante dodäni wæætë në ëñente cæquënënäni ingadänimpa. Ïninque æcänö wïï ëñëninque wapiti cæda tömengä në tente wæquënengä ïñongante dodäni nö cædinque pangadänimpa. 3 Ïñänäni ëñëedäni. Wængonguï nänö, Quëwencæmïnimpa, ante angaïnö ante æcänö mönö ïmonte täno apæ̈necantawo, ante pönëedäni. Wængonguï Awënë ïnongä incæ tänocä apæ̈negaingä inte, Botö tömëmo æ̈mo beyænque quëwencæmïnimpa, ante apæ̈negacäimpa. Ayæ̈ Wængonguï nänö apæ̈negaïnö ëñente Ao äninque wadäni godömenque mönö ïmonte, Näwangä impa, ante apæ̈nedäni ëñënïmö inte mönö ædæmö ëñengæ̈impa. Edæ ëñënämaï inte baï ñimpo cæmö ïninque Wængonguï dicæ pänämaï inte ata cæpocampa quëwenguïmöö. 4 Ïninque, Quëwencæmïnimpa, ante näwangä botö änö ante ëñencædänimpa, ante cædinque Wængonguï godömenque cægacäimpa. Tömengä, Æcänö tönö cæquïmoo, ante, Æyömönö cæquïmoo, ante, Æyedënö cæquïmoo, ante nämä nänö angaïnö baï cædinque ïïmaï pönö cægacäimpa. Tömengä, Botö mä cæbo ate waodäni ëñencædänimpa, ante nanguï cægacäimpa. Ayæ̈, Æbänö cæcää, ante wæcædänimpa, ante tæ̈ï pïñæ̈ninque wadö wadö cædinque bamönengæ̈ edæ nanguï cægacäimpa. Tömengä Önöwoca ingante da pönongä pöninque tömengä wæætë Wængonguï nänö angaïnäni ïnänite pönö cæcä æ̈ninque tömënäni tömänäni Wængonguï Önöwoca nänö pönongä ænganca cægadänimpa. Ïninque Wængonguï mänömaï pönö cæcä adïmö incæ mönö ëñënämaï cæmö baï tömengä wæætë mönö ïmonte ædö cæte ata cæpoquënengää.
Itota Codito tömengä tönïñadäni baï adobaï bagacäimpa
5 Ayæ̈ mïinguipoga Awënë nempo mönö quëwenguïmämo ante apæ̈nemönipa. Ïninque mïinguipoga möni änonguipoga Wængonguï, Æcämenque ingante ämo awënë baquingä, ante cædinque, Anquedoidi incæ awënëidi bacædänimpa, ante dicæ angantawogaa. 6 Wacä wataa yewæ̈möninque ïïmaï ante Wængonguï ingante ämotamïni ante baï yewæ̈mongacäimpa. “Wængonguï ëñëmi. Waomöni önömönique ïñömönite bitö ædö cæte waadete cæbii. Wao wëmöni ëñagaïmöni ïñömönite bitö ædö cæte pönö waadete cæbii. 7 Anquedoidi ïnänite æ̈monga æ̈æntodöninque bitö waocä ingante gao wæ̈nö gö cæbi ate tömengä wantæ ïñö pönömenque ongongantapa. Ayæ̈, Waocä në tæ̈ï ëmönongä inte ñäö ëmöñongante wadäni tömengä ingante waa acædänimpa, ante pönö badongabiimpa. 8 Edæ bitö badongaincoo tömancoo waocä nempo pönömi æ̈ninquewaocä tæ̈ï ëmongä inte në angä bagacäimpa.” Ante nänö yewæ̈mongaïne baï cædinque Wængonguï tömengä nänö badongaincoo tömancoo Waocä nempo pönongä æ̈ninque Waocä në angä bayongä wacoo wayömö ongoncoo edæ dæ ampa. Incæte, Tömengä nempo tömancoo do ongompa, ante mönö ñöwo ganca ayæ̈ adämaï ïmompa. 9 Doyedë mönö waocabo ïñömonte Wængonguï waadete pönö cædinque Itota ingante angä ëñëninque tömengä wæætë mönö tömämö wænguïmämo beyæ̈ ante cöwë wæ̈wocate wæquingä bagacäimpa. Mänömaï cædinque Wængonguï anquedoidi ïnänite æ̈monga æ̈æntodöninque, Itota wæætë caate wæncæcäimpa, ante cædinque tömengä ingante gao wæ̈nö ïñömö gönongä ongongacäimpa. Incæte Itota caate wængä beyæ̈ Wængonguï poganta tæiyæ̈ waëmö da wencate baï cædinque, Itota në tæ̈ï ëmönongä inte ñäö ëmongä adinque wadäni tömengä ingante waa acædänimpa, ante pönö cægacäimpa. Ïninque Itota Tæiyæ̈ Awënë wencate ongongä ingante do amompa. 10 Tömancoo në badongaingä ïnongä inte Wængonguï tömancoo në ënempodongä inte ïïmaï angacäimpa. Botö Wëmi ëñëmi. Wadäni incæ botö wënäni nanguï ïnäni quëwencædänimpa, ante në badömi bitö baquinque caate wæcæbiimpa. Mänömaï caate bitö wædö beyænque ædæmö picæ̈mi bate në ëñënïmi inte bitö botö wënäni ïnänite ñäö ïñömö ænte mämömi poncædänimpa. Pöninque tömënäni botö ñäö ëmömo baï adobaï ñäö ëmoncædänimpa, ante Wængonguï nö pönï cægacäimpa. 11 Itota mönö ïmonte, Tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwencæmïnimpa, ante në badongä ïñongä mönö tömengä tönö adomö mönö cabo ïmompa. Mänömaï ïmö beyæ̈ tömengä mönö ïmonte ante apæ̈nedinque, Botö tönïñamïni ïmïnipa, ante guïñënedämaï tedecampa. 12 Ïïmaï ante apæ̈necampa. “Wængonguï ëñëmi. Bitö ëmöwo ante botö tönïñadäni ïnänite apæ̈nebo ëñencædänimpa. Tömënäni godongämæ̈ ongonte ëñëñönäni botö, Wængonguï ïñömö Tæiyæ̈ Waëmö ïnongä inte waa pönï cæcä abopa, ante ämotamïni ante baï ancæboimpa.” 13 Ayæ̈ adobaï apæ̈nedinque, “Wængonguï ingante botö wede pönente quëwencæboimpa,” angacäimpa. Ayæ̈ wæætë adobaï apæ̈nedinque, “Wængonguï botö ïmote apæ̈nedinque, Bitö wënäni, ante pönongä æ̈nömo inte botö, Möni wencabo mæ̈ ongömöni aedäni, ämopa.” Itota incæ Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈mongaïnö baï adobaï apæ̈necampa. 14 Mönö wænguïmämo ante wënæ awënë incæ në angä ïñongante Itota, Botö näñe wæ̈ninque tömengä ingante edæ ömæ̈e ëwencæboimpa, ante ïïmaï cægacäimpa. Mönö Itota wëñæ̈mö ïnömö inte mönö baö tönö wepæ̈ ñömænguïñö ëñamö baï tömengä nänö wænguinque adobaï ñömænguïñö ëñagacäimpa. Ïninque tömengä nämä nänö wæ̈nö beyænque wënæ awënë ingante bæ tacä ate tömengä wæætë pïñæ̈nämaï aquïï bate në angä ïnämaï ingampa. 15 Ayæ̈ wënæ awënë nempo ñä cæyænte baï quëwëninque mönö wænguïmämo ante guïñente wæyömonte Itota mönö beyæ̈ ante wæætë wæ̈ninque mönö ïmonte gä pe æmpote ö ængä beyænque quëwëmompa. 16 Edæ wïï anquedoidi ïnänite ænte pæ mancæte ante cædinque tömengä wæætë Abadäö wodi pæ̈ïmö ïñömonte mönö ïmonte pönö æ̈ninque pæ mangampa. 17 Mänïnö beyæ̈ Wængonguï, Bitö tönïñadäni baï adobaï badinque bitö, Wængonguï quï, ante në nö Pönömi Ñæ̈næ̈mi pönï incæbiimpa. Ayæ̈ bitö tönïñadäni ïnänite cöwë pönëninque waadete pönö waa cædinque ædæmö aacæbiimpa, ante tömengä ingante da pönongä pongacäimpa. Ayæ̈ adobaï, Bitö tömënäni wënæ wënæ näni cædö beyæ̈ nämä wepæ̈ godoncæbiimpa, ante cædinque Wængonguï Itota ingante da pönongä pöninque tömengä mönö ëñamö baï adobaï ëñadinque waomö mönö ïnömö baï adobaï badinque Waocä ïnongä ingacäimpa. 18 Mönö inguipoga quëwëninque wënæ wënæ mönö cæïnënö beyæ̈ wæwëmompa. Wënæ awënë, Itota oda cædinque Wængonguï ingante ëñënämaï cæcæcäimpa, ante cæyongä Itota ïñömö mönö wæwënö baï adobaï wæwengä incæte oda cædämaï ingacäimpa. Ïninque wënæ wënæ cæïnente wæwëñömonte tömengä adobaï do wægaingä inte, Mïnitö tæ̈ï pïñænte ongöninque oda cædämaï incæmïnimpa, ante pönö töö æ̈mænte cæcampa.
Itota Ñæ̈nængä ïñongä Möitee wodi wædangä ingacäimpa
1 Mönitö ïmönite aa pedinque Wængonguï mïnitö ïmïnite adobaï aa pedinque, Tæiyæ̈ waëmö entawencæmïnimpa, ante badongacäimpa. Ïninque botö tönïñamïni ëñëedäni. Itota ïñömö Wængonguï nänö në da pönongaingä ingacäimpa, ante mönö pönënö ante mönö, Näwangä impa, ante apæ̈nemompa. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në Godongä Ñæ̈nængä pönï ïñömö Itota adocä ingampa, ante mönö pönënö ante, Näwangä impa, ante apæ̈nemompa. Ïninque mïnitö guiquënë, Itota æbänö ingacäimpa, ante önöwënenque pönente quëwenguënëmïni ïmïnipa. 2 Wængonguï angä ëñëninque Möitee wodi guiquënë tömengä ingante cöwë pönente cædinque Wængonguï tönö näni godongämæ̈ quëwencabo ïnänite ædæmö cæte aagacäimpa. Tömengä nö cæte nänö aagaï baï adobaï cædinque Itota ïñömö Wængonguï angä ëñëninque tömengä ingante cöwë pönente cædinque tömengä tönö mönö godongämæ̈ quëwencabo ïmonte ædæmö cæte aacantapa. 3 Edæ, Oncö waa ongompa, ante waa amö incæ mönö oncö në badöningä ingante godömenque waa ate apæ̈necæ̈impa. Adobaï, Möitee wodi në waa aacä ingacäimpa, ante tömengä ingante waa amö incæ mönö edæ Itota në badongaingä ingante godömenque nanguï waa ate apæ̈necæ̈impa. 4 Waocä oncö guiquënë wïï tömenque ongompa. Edæ waocä mæ̈nongä ate oncö edæ ongö amïnipa. Inguipo incæ adobaï öönædë ongoncoo adobaï wïï tömenque ongoncoopa. Mänincoo tömancoo Wængonguï nänö badongaincooque ongoncoo acæ̈impa. 5 Möitee wodi guiquënë Awënë Wængonguï ingante në cæcä ïnongä inte tömengä tönö näni godongämæ̈ quëwencabo ïnänite cöwë pönëninque ædæmö cæte aagacäimpa. Mänömaï cædinque tömengä, Wængonguï æbänö ïincayæ̈ ate apæ̈nequingää, ante odömöninque, Näwangä impa, ante apæ̈negacäimpa. 6 Mönö Codito guiquënë Wæmpocä Wengä Onguïñængä ïnongä inte Wæmpocä tönö näni godongämæ̈ quëwencabo ïnänite cöwë pönente nöingä pönï cæte pönö aacampa. Edæ mönö guiquënë, Codito waa pönï pönö cæcä beyænque watapæ̈ bacæ̈impa, ante mönö pönënö ante wadäni ëñëñönäni waa tote apæ̈nemompa. Ïninque mönö guïñënämaï inte mänïnö mönö pönënö ante ædæmö entawëninque ïinque baganca ñimpo cædämaï ïmö ïninque tömengä tönö mönö godongämæ̈ quëwencabo ïmaïmompa.
Wængonguï quïnäni näni guëmanguïmämo ante
7 Mänömaï beyæ̈ Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca nänö angaïnö ante mönö ëñente cæcæ̈impa. Tömengä nänö apæ̈negaïnö ante ïïmaïnö ante yewæ̈mongatimpa. “Ñöwoönæ incæ tömengä apæ̈necä ëñëninque, 8 mïnitö, Mïmö ömædë bawënämaï incæmönimpa, ante cædinque Baa änämaï ïedäni. Dodäni ïñömö, Wido cæcæ̈impa, ante näni önömæca quëwente cæyedë, Wængonguï ingampa diyæ̈ panguingää, ante pönëninque wïwa cægadänimpa. Mänömaï cædinque tömënäni Baa ante mïmö ömædënäni näni bawengaï baï mïnitö adobaï bawënämaï ïedäni. 9 Mïnitö mæ̈mæ̈idi mänïñömö quëwëninque botö ïmote wïwa cædäni wægaboimpa. Incæte botö mänïñedë coadenta wadepo ïñonte waa cæbo agadänimpa. 10 Mänïñedë quëwënäni mänömaï cædäni beyæ̈ botö tömënäni ïnänite pïïninque ïïmaï angaboimpa. ‘Botö taadö goquënënäni incæ taadö cöwë adämaï ïnäni intetömënäni ancaa oda cædinque mïmö ömædënäni inte baï wadö godänipa.’ 11 Äninque botö ænguï badinque, Botö në Quëwëmo ingaïmo inte nöingä ämopa, äninque,Guëmäedäni, ante botö angaïñömö tömënäni cöwë guiite guëmänämaï incædänimpa, angaboimpa.” Ante Wængonguï nänö angaïnö ante yewæ̈mongadänimpa. 12 Ïñänäni ëñëedäni. Mïni pönencabo ïñömïnite mïnitö wacä ingä wacä ingä waa adinque adocanque incæ mïmö ömædengä badämaï incæcäimpa, ante wææ aaedäni. Ayæ̈ adocanque incæ wënæ wënæ entawengä badinque wiya æ̈mænte Wængonguï në Quëwengä ingante ëmö cæte godämaï incæcäimpa, ante wææ aaedäni. 13 Ñöwoönæ, ante në angä nänö angaïönæ ïñömö ayæ̈ ñöwo ganca ëönæpa. Ïninque mïnitö ñöwoönæ incæ wacä ingä wacä ingä ædæmö apæ̈nedinque, Æcämenque incæ wïwa näni cædö beyænque oda cæte wædinque mïmö ömædengä badämaï incæcäimpa, ante cædinque ïïmö ïñö ïïmö ïñö godongämæ̈ ïñacabo cædinque tæ̈ï ongöedäni. 14 Edæ mönö wëënëñedë wede pönengamöimpa. Ñöwo adobaï pönëninque ïinque baganca wede pönëmö ïninque mönö Codito nempo godongämæ̈ quëwëmaïmompa. 15 Ïninque adode ante pönente cæcæ̈impa. “Ñöwoönæ incæ tömengä apæ̈necä ëñëninque mïnitö, Mönitö mïmö ömædëmöni bawënämaï incæmönimpa, ante wææ cædinque Baa änämaï ïedäni. Edæ dodäni, Wido cæcæ̈impa, ante cædinque edæ Baa ante mïmö ömædënäni näni bawengaï baï mïnitö adobaï bawënämaï ïedäni.” 16 Wængonguï angä önömoncaque ëñëninque, Wido cæcæ̈impa, ante ædänidö cægadänii. Edæ Möitee wodi Equitobæ nänö në ænte gogaïnäni adodäni incæ, Wido cæcæ̈impa, ante cægadänimpa. 17 Ayæ̈ adobaï Wængonguï coadenta wadepo ïñonte ædänidö ïnänite pïïninque ænguï bagacäï. Edæ në ëñënämaï inte wënæ wënæ cædäni ïnänite Wængonguï pïinte ænguï bacä ate tömënäni baö ingaï önömæca yabæque wæænte öñongatimpa. 18 Ayæ̈, Pö guiite guëmäedäni, ante botö angaïñömö cöwë guiite guëmänämaï incædänimpa, ante Wængonguï, Botö në Quëwëmo ïnömo inte nöingä angaboimpa, angacäimpa. Edæ ædänidö ïnänite mänömaï angacäï. Edæ në ëñënämaï cædäni ïnänite mänömaï angacäimpa. 19 Ïninque në pönënämaï ïnäni inte tömënäni näni pönënämaï ïnö beyænque guiidämaï ingadänimpa.
1 Botö nempo guiidinque guëmancæmïnimpa, ante wëënëñedë nänö angaïnö ante Wængonguï ñöwo incæ adodö ante cöwë angampa. Mänömaï beyæ̈ mïni pönencabo tömämïni tömengä nempo guiidinque guëmanguënëmïni ïñömïnite adocanque incæ oda cædämaï incæcäimpa, ante cædinque mönö godongämæ̈ waa adinque wææ aacæ̈impa. 2 Edæ dodäni ïnänite Wængonguï ingantedö ante watapæ̈ näni apæ̈negaïnö baï mönö ïmonte adobaï ante watapæ̈ apæ̈nedäni ëñëmompa. Incæte dodäni guiquënë önömoncaque ëñëninque wede pönënäni beyænque guëmänämaï inte wægadänimpa. 3 Mönö në wede pönëmö ïmö guiquënë Wængonguï nempo guiidinque mïmönë do guëmämompa. Edæ Wængonguï nempo mönö guëmanguënënö ante botö äninta adotaa ïïmaïnö ante yewæ̈monte ongö baï batimpa. “Botö ænguï badinque, Botö në Quëwëmo ingaïmo inte ämopa, äninque, Pö guiite guëmäedäni, ante botö angaïñömö tömënäni cöwë guiidämaï incædänimpa, angaboimpa.” Ante Wængonguï beyæ̈ ante yewæ̈mongadänimpa. Incæte doyedë inguipoga ïï ëmönæ badöninque Wængonguï tömengä nänö cæquënënö ante ïinque badöninque, Idæwaa, angacäimpa. 4 Wængonguï önompo æ̈mæmpoque go adoönæque ïñonte ïinque cædinque ïïmö wæiyö nänö guëmangaïönæ ingatimpa, ante ïïmaï ante wataa yewæ̈monte ongompa. “Önompo æ̈mæmpoque go adoönæque ïñonte ïinque cædinque ïïmö wæiyö ñimpo cædinque Wængonguï guëmangacäimpa.” 5 Ayæ̈ botö äninta adotaa ïïmaï ante yewæ̈monte ongompa. “Pö guiite guëmäedäni, ante botö äñömö tömënäni cöwë guiidämaï incædänimpa,” angampa, ante yewæ̈mongatimpa. 6 Ïninque Wængonguï nänö pönö cædö ante watapæ̈ ante apæ̈necä ëñëninque dodäni ïñömö önömoncaque ëñënäni inte tömënäni näni ëñënämaï cægaïnö beyæ̈ guiidämaï ingadänimpa. Ïninque, Wængonguï tömengä nänö angaïnö ïinque cæcæ̈impa, ante cædinque ïincayæ̈ quëwënäni pancadäniya cöwë guiiquënënäni ïnönänimpa. 7 Mänömaï beyæ̈, Æönædö ëñenguënëmïni ïmïnii, ante odömoncæte ante cædinque Wængonguï, “Ñöwoönæ,” ante awënë Dabii ingante wantæpiyæ̈ ate apæ̈necä ëñengacäimpa. Ïninque mänïnö botö do ante yewæ̈mömo mïni adïnö baï ante Dabii wodi ïïmaïnö ante yewæ̈mongacäimpa. “Ñöwoönæ incæ tömengä apæ̈necä ëñëninque mïnitö, Mïmö ömædëmöni bawënämaï incæmönimpa, ante cædinque Baa änämaï ïedäni,” ante yewæ̈mongacäimpa. 8 Edæ docä Ootowee wodi tömënäni ïnänite doyedë manguicä guiidinque Cänaämæ quëwengadänimpa. Incæte tömënäni mänïömæ do guiidïnäni inte näwangä guëmänäni baï Wængonguï ïincayæ̈ ate, Ñöwoönæ guëmancæmïnimpa, ante wæætë änämaï incædongäimpa. 9 Ïninque mönö Wængonguï quïmö ïñömö edæ guëmanguïönæ guëmante baï mönö tömengä nempo quëwëninque mïmönë guëmäninque cætawente wædämaï ingæ̈impa. 10 Wængonguï ïinque badöninque tömengä nänö cæquënënö tömää cædinque ñimpo cædinque guëmangacäimpa. Tömengä nänö ñimpo cæte guëmangaï baï waocä ïñömö Wængonguï nempo guiidinque në guëmangä ïñömö adobaï tömengä nänö cæquënënö ante, Tömänö do cætimpa, ante adinque ñimpo cædinque guëmangampa. 11 Dodäni näni ëñënämaï cægaï baï ñöwodäni adobaï cædäni ïninque tömënäni näni tæ̈ go wæænguinque cæbaïnänipa. Mänömaï ï ïninque, Adocanque incæ mänömaï cæte tæ̈ go wææ̈nämaï incæcäimpa, ante wææ cædinque mönö tömämö, Wængonguï nempo guiite mïmönë guëmangæ̈impa, ante nanguï cæcæ̈impa. 12 Wængonguï nänö änö ïñömö mïïne quëwëne inte tæ̈ï piyæ̈në ënepa. Edæ yaëmë yægamë tipængaa engamë bamencaa guiibæ watii co baï Wængonguï nänö änö ïñömö adobaï cædinque mönö önöwoca incæ do cote baï guiipa. Ayæ̈ bamë tadömengadæ̈më tæ̈ï guïñænte bamïi edonque a baï Wængonguï nänö änö ïñömö adobaï mönö mïmö incæ tadömengadæ̈ tæ̈ï guïñænte baï cædinque mönö pönënö ante mönö cæïnënö ante do edonque ba adinque adode incæ apænte baï ampa. 13 Wængonguï në apænte änongä ïñongante mönö nämä incæ, Æbänö cægamönii, ante tömengä ingante töingä apæ̈nequënëmö ïmompa. Edæ, Wængonguï ayongä tömengä nänö badongaincoo tömancoo edæ gä ængate ömægacoo baï inte wodönämaï ongompa.
Wængonguï ingante në Godongä Ñæ̈nængä Itota ingampa
14 Mönö beyæ̈, Wængonguï quï, ante në Godongä Ñæ̈nængä pönï ïñömö Wængonguï Wengä Itota ingampa. Tömengä ïñömö nämä wepæ̈ godonte do wængaingä inte ñäni ömæ̈möninque öönædë æite ongongampa. Ïninque mönö, Tömengä ingante wede pönëmönipa, ante në apæ̈nemö inte mönö wede pönënö ante ædæmö pæ mangæ̈impa. 15 Wængonguï quï, ante mönö beyæ̈ në Godongä Ñæ̈nængä pönï ïnongä ïñömö wënæ wënæ cædämaï ingacäimpa. Incæte aquïï ïmö inte wæmö adinque tömengä wæætë, Botö Waobo ëñadinque aquïï bate wægaïmo inte, Aquïï mïni wædö æbänö ï, ante do edæ ëñëmopa, angampa. Edæ wënæ awënë tömengä ingante, Wënæ wënæ cæe, angä do wægaingä inte tömengä mönö wënæ wënæ cæïnënö, Æbänö ï, ante do ëñengampa. 16 Ïninque mönö Awënë ïñömö nanguï waadete pönengä inte Awënë contaimpaa ongongampa cæmöö. Mönö wënæ wënæ cædïnö ante tömengä pönö ñimpo cæcæcäimpa, ante cædinque mönö tömengä weca ponte apæ̈necæ̈impa. Mönö caate wæyedë tömengä pönö töö æ̈mænte cæcæcäimpa, ante mönö tömengä weca ponte apæ̈necæ̈impa. Mänömaï Awënë ongompaa gäänë pöninque mönö guïñënämaï inte apæ̈nemö ëñëninque tömengä waadete pönö waa cæcä ængæ̈impa.
1 Wængonguï quï, ante bitö botö ïmote në pönömi ñæ̈næ̈mi pönï bacæbiimpa, ante æcänö ingante Wængonguï angä bacää. Edæ waocä adocanque ingante apænte æ̈ninque Wængonguï angä ate tömengä ïñömö në waocä ïnongä inte waodäni beyæ̈ Wængonguï weca cæcampa. Ïninque waodäni ïingä weca pöninque, Wængonguï quï, ante pædæ pönönäni æ̈ninque tömengä wæætë Wængonguï ingante godongampa. Ayæ̈, Wënæ wënæ cæmöni incæte Wængonguï waadete pönö ñimpo cæcæcäimpa, ante cædinque waodäni, Wængonguï quï, ante cæ̈ningä ænte pöninque pædæ pönönäni ængampa. Æ̈ninque në godongä ñæ̈nængä ïñömö në waocä ïnongä incæte cæ̈ningä ingante ænte wæ̈nöninque në ænte pönäni näni wënæ wënæ cædïnö beyæ̈ ante baö iya tangampa. 2 Ïninque wadäni, Æbämë impa, ante ëñënämaï näni wædö ante në godongä ñæ̈nængä ïñömö në waocä ïnongä inte adobaï pancaa ëñënämaï inte wæcampa. Ayæ̈ oda cæte näni wædö ante tömengä adobaï oda cæte wæcampa. Ïninque wadäni baï aquïingä ïnongä inte tömengä gänë pönëninque wadäni ïnänite ædæmö cæte odömongä adänipa. 3 Mänömaï ïnongä inte tömengä wadäni wënæ wënæ näni cædïnö beyæ̈ ante, Wængonguï quï, ante iya täninque adobaï, Botö nämä wënæ wënæ cædïnö beyæ̈ godömopa, ante iya tante Wængonguï ingante godongampa. 4 Waocä nämä incæ, Botö, Wængonguï quï, ante në godömo ñæ̈næ̈mo bayömote wadäni botö ïmote waa acædänimpa, ante ædö cæte anguingää. Ïñæmpa Wængonguï angä beyænque Aadöö wodi në godongä ñæ̈nængä bacä baï wadäni adobaï Wængonguï angä beyænque në godönäni ñæ̈næ̈näni badänipa. 5 Codito incæ, Në godömo ñæ̈næ̈mo badinque në tæ̈ï ëmömo inte ñäö ëmömo acædänimpa, ante nämä ante wïï angacäimpa. Wængonguï incæ tömengä ingante, “Bitö botö Wëmi ïnömi ïmipa. Ñöwoönæ bitö Wæmpobo babopa.” 6 Angacäimpa. Ayæ̈ godömenque Wængonguï nänö angaïnö ante wataa yewæ̈mongatimpa. “Wængonguï quï, ante në pönongä Mëequitedeco nänö cöwë ingaï baï,bitö adobaï ñimpo cædämaï inte në Pönömi cöwë incæbiimpa,” ante Codito ingante angacäimpa. 7 Codito ïñömö Waocä ëñate quëwëninque Ca ca wædinque Yæ yæ äninque Wængonguï ingante nanguï apæ̈negacäimpa. Wængonguï bitö adobique eyepæ̈ ïmi inte wææ ämi ïninque botö wæ̈nämaï ïmaïmopa, angacäimpa. Incæte, Bitö, Wæ̈e, ämi ate botö wæncæboimpa, ante nänö Ao änïnö beyænque Wængonguï tömengä ingante do ëñengacäimpa. 8 Wæmpocä Wëñængä ïnongä incæte Itota nänö caate wæwëmämo beyænque Wængonguï nänö änö ante ædæmö ëñente cædinque picængä bagacäimpa. 9 Tömengä nänö änö ante në ëñente cædömö ïñömonte tömengä ædæmö ëñëninque picængä bagaingä inte edæ mönö ïmonte ængä beyænque mönö cöwë wæ̈nämaï inte quëwëmompa. 10 Tömengä ingante Wængonguï apænte æ̈ninque, Mëequitedeco në pönongä ñæ̈nængä pönï nänö ingaï baï bitö adobaï botö ïmote në Pönömi Ñæ̈næ̈mi pönï ïnömi ïmipa, angacäimpa.
Mönö wede pönënö ante Baa änämaï ingæ̈impa, ante
11 Mänïnö ante botö mïnitö ïmïnite godömenque nanguï apæ̈nequënëmo ïmopa. Incæte, Æiquedö ëñenguïmïnii, ante pönente wædinque botö, Æbänö cæte apæ̈nebo ëñenguïmïnii, ante wæbopa. 12 Ïñæmpa mïnitö doyedë mïni ëñengaïnö ante ñöwo në odömömïni baquënëmïni ïmïnipa. Incæte wacä wæætë mïnitö ïmïnite Wængonguï nänö angaïnö ante adodeque adodeque ante odömonte apæ̈necä ëñenguënëmïni adodö bamïni awædö. Edæ wëñæ̈näni në goömæ̈ gänäni baï wæætë bamïni ïñömïnite botö ædö cæte tæ̈ëmö cænguï godonte baï apæ̈nebo ëñenguïmïnii. 13 Goömæ̈ në gangä baï ingä ïñömö tömengä wëñængä baï ïñongante mönitö, Æbänö nö cæquïï, ante odömonte apæ̈nemöni incæte tömengä ïñömö cöwë ëñënämaï ingampa. 14 Wæætë æcänö cöwë waa cæda ïna ïñömö tömengä, Quïnö waa ïï, ante, Quïnö wënæ wënæ ïï, ante wæætë wæætë ante cædinque do ëñente badinque picængä baï bacampa. Ïninque ædæmö picæ̈näni në badäni beyænque möni nö odömonte apæ̈nedö ïñömö cænguï tæ̈ëmö baï ongompa.
1 Mönö Codito inguipoga quëwëninque æbänö cægacäï, ante do ëñëmompa. Mönö wænguïnö goquinque wënæ wënæ cæmompa, ante wædinque, Idæwaa wënæ wënæ cætabopa, ante mönö Wængonguï gämæ̈nö æbänö cæte ocæ̈ ëmænte ponguïï, ante do ëñëmompa. Tömengä ingante æbänö cæte pönenguïï, ante do ëñëmompa. Ïninque mänïnö tömänö ante do ëñënïmö inte mönö mänïnö ante idæwaa tedetamompa. Wæætë, Æbänö cæte godömenque picæ̈mö baï ëñente baquïï, ante mönö ñöwo apæ̈necæ̈impa. 2 Adobaï, Æpæ̈në quïnante guiiquïï, ante, Önompoca quïnante godö gampoquïï, ante do ëñëmö inte mönö mänïnö ante godömenque tededämaï ingæ̈impa. Ayæ̈, Wænte ate ñäni mönö ömæ̈mongæ̈impa, ante do ëñëmö ïninque, Wængonguï cöwë apænte ancæcäimpa, ante do ëñëmö ïninque mönö mänïnö ante ñöwo godömenque tededämaï ingæ̈impa. 3 Ïninque Wængonguï Ao angä ate botö mänïnö mïnitö do ëñënïnö ante tededämaï incæboimpa. Mïnitö ëñënämaï ïnïnö ante wæætë nanguï apæ̈nebo ëñencæmïnimpa. 4 Wængonguï mönö mïmönë pönö tica ënente baï cædinque edonque odömonte apæ̈necä ëñëninque mönö ñäö baï entawëmompa. Tömengä öönædë waa pönï nänö da pönongaincoo do ænte quëwëmompa. Ayæ̈ tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante da pönongä æ̈ninque mönö tömengä tönö äanque baï ëwocamompa. Mänömaï ëwocamö incæte pancadäniya wadæ godäni inte edæ ædö cæte, Wënæ wënæ cæte awædö, ante ocæ̈ ëmænte ponguïnänii. 5 Tömënäni ïñömö, Wængonguï nänö änö waa pönï impa, ante do ëñënïnäni inte ayæ̈, Wængonguï mïinguipo nänö badöñedë mänïñedë mïïmämoque ba ate tæ̈ï pïñænte cæcæ̈impa, ante do ëñënänipa. 6 Incæte mänïnö näni wede pönënïnö ante Baa ante wadæ godäni baï tömënäni edæ ædö cæte ïincayæ̈ ate, Idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante ocæ̈ ëmænte ponguïnänii. Ïñæmpa dodäni Wængonguï Wengä ingante awæ̈ timpote wæ̈nönäni baï cædinque ïïnäni wæætë tömengä ingante adodö wæ̈nonte baï cædänipa. Ayæ̈ tömënäni näni æ̈mæ̈wo ëwente wæquinque tömänäni ayönäni Wængonguï Wengä ingante badete tote baï cædänipa. 7 Edæ cöönæ wantæ wantæ cæ ate waodäni cöñe inguipoga tömëmö quiyadäni wææ̈ pæte incapa. Incate amïmö ba ate në quiyadïnäni nanguï tä pete eyepæ̈ æ̈näni ïninque Wængonguï wæætë onguipo tömenguipo waa pæ ate adinque, Waa pæguipo abopa, angampa. Adobaï tömengä nänö änö ante wantæ wantæ ïñö apæ̈nedäni ëñëninque waodäni gänë pönënäni badinque wadäni ïnänite waadete cædäni ate Wængonguï mänïnäni ïnänite, Mïnitö waa ëñente cæmïni abopa, ante pönö waa cæcampa. 8 Ömentacooque pæguipo daacamenque pæguipo guiquënë nänö æ̈mæ̈wo tante ëwenguinque önonguipoque impa. Mäninguipo iya tanguï baï waocä adobaï Wængonguï nänö änö ante në Baa angä ïñömö tömengä nänö æ̈mæ̈wo ëwenguinque Baa angampa.
Watapæ̈ bacæ̈impa, ante pönëninque tæ̈ï ongömompa
9 Ïñänäni ëñëedäni. Wadäni mänömaï ïnänipa, ante yewæ̈mömöni incæte mönitö ayömöni mïnitö wïï tömënäni baï ïmïni amönipa. Wæætë Codito ængä beyænque në quëwenguïmïni ïnömïni inte mïnitö cöwë waa cæmïni ïmïni amönipa. 10 Edæ mïnitö cöwë waa cædinque Wængonguï ingante waadete pönëninque tömengä quïnäni beyæ̈ godö waa cægaïmïni inte ñöwo godömenque cæmïnipa, ante adingä inte Wængonguï dicæ mïni cædö ante pönënämaï inguingää. Wæætë në nö cædongä inte tömengä mïni cædö ante cöwë pönengampa. 11 Codito beyænque watapæ̈ bacæ̈impa, ante mïnitö wede pönëmïnipa. Ïninque mïnitö mänïnö mïni wede pönënö ante ïinque baganca wede pönencæte ante cædinque mïni waadete pönö cægaïnö baï adobaï ïinque baganca cöwë cæedäni, ämönipa. 12 Edæ në wede pönënäni wæntæye ïnämaï ïnäni ïñömö edæ Wængonguï, Pönömo æ̈edäni, ante nänö angaincoo cöwë æncædänimpa. Mïnitö ïñömö, Tömënäni æbänö cædänii, ante adinque tömënäni näni cædö baï adobaï cædinque wæntæye ïnämaï inte Wængonguï nänö angaincoo adobaï æncæmïnimpa, ämönipa. 13 Wængonguï, Botö änö baï cöwë cæcæboimpa, ante Abadäö wodi ingante angacäimpa. Mänömaïnö ante näwangä impa, ante Abadäö ëñencæcäimpa, ante cædinque tömengä, Wacä ëmöwo godömenque tæ̈ï pïñængä ëmöwo ante apæ̈nebo ëñëninque do ëñencæcäimpa, ante cæyongante wacä në tæ̈ï pïñængä guiquënë edæ dæ angacäimpa. Ïninque Wængonguï ïñömö nämä ëmöwo ante apæ̈nedinque, Wængonguïmo në Quëwëmo inte nöingä ante ämo ëñëe, äninque ïïmaï angacäimpa. 14 “Botö bitö ïmite pönö waa cæbo ate bitö pæ̈ïnäni nanguï yebæ̈ninque bacoo bacædänimpa. Botö Wængonguïmo në Quëwëmo inte ämopa.” 15 Ante do angä ëñengaingä inte Abadäö wodi wantæpiyæ̈ æ̈nämaï inte wänö cöñongante Wængonguï tömengä nänö angaïnö baï pönö cæcä ængacäimpa. 16 Waodäni guiquënë, Näwangä ämopa, ante ëñencædänimpa, ante cædinque wacä ëmöwo godömenque tæ̈ï pïñængä ëmöwo apæ̈nedinque änänipa. Mänömaï cædinque waocä, Botö godömenque në tæ̈ï pïñængä tönö guëa cæte baï änïmo inte ædö cæte babæ ante wadö cæquïmoo, ante baï apæ̈neyongante wacä Ao angä ate tömëna näna guëa cæcaya badapa. 17 Wængonguï ïñömö, Botö wadö baï änämaï ïnömo inte mänïï botö angaïnö baï cöwë cæcæboimpa, angacäimpa. Ayæ̈, Mänömaï impa, ante botö angaincoo në ænguïnäni ædæmö ëñencædänimpa, ante cædinque Wængonguï nämä ëmöwo apæ̈nedinque, Botö Wængonguïmo në Quëwënömo inte näwangä ämopa, angacäimpa. 18 Tömengä, Botö pönö cæbo beyænque watapæ̈ bacæ̈impa, ante nänö angaïnö ante æncæte ante mönö Wængonguï gämæ̈nö do wodii wïnonte pömöimpa. Ïninque tömengä weca do pönïmö ïñömonte tömengä wæætë, Mënea beyæ̈ mönö watapæ̈ bacæ̈impa, angampa. Ayæ̈, Mïnitö wampo pönëninque edæ botö tönö edæ godömenque cæcæmïnimpa, ante tömengä ædæmö apæ̈necampa. Mënea ante apæ̈nebo ëñëedäni. Botö Wængonguïmo ïnömo inte nämä Wængonguï ëmöwo apæ̈nebo beyæ̈ në ëñëmïni inte mïnitö mänïne beyæ̈ pönencæmïnimpa. Ayæ̈ godömenque wade ante, Wængonguï incæ ædö cæte babæ wapiticæ̈ anguingää, ante pönencæmïnimpa. Mänömaï Wængonguï mënea ante cægacäimpa. 19 Ïninque wipo gæguincamë inte tæ̈ï ñänoncadodäni ate wäï wocæ̈ baï mönö ïñömö edæ, Mänïne mënea beyæ̈ watapæ̈ bacæ̈impa, ante mönö wede pönënö beyæ̈ tæ̈ï ongömö inte mönö ædö cæte wadæ goquïï. Mönö wede pönënö beyænque edæ Wængonguï oncönë weocoo wææ owoyömo tadömengadæncönë guii öönædë ñä cæte baï ï ïninque mönö önöwoca ïñömö edæ tæ̈ï ongonte baï ëwocamompa. 20 Itota ïñömö täno beyænte öönædë æidinque mönö beyæ̈ ante mänincönë do wäänë guiigacäimpa. Ïninque Mëequitedeco në godongä ñæ̈nængä nänö ingaï baï badinque Itota, Wængonguï quï, ante nämä wepæ̈ në Godongä Ñæ̈nængä pönï ïnongä inte edæ cöwë ongongampa.
Mëequitedeco baï Itota në Godongä Ñæ̈nængä ingampa
1 Mëequitedeco guiquënë Tadëë näni äñömö quëwënäni awënë odeye ïnongä inte tömengä, Wængonguï Æibæ pönï në Quëwengä quï, ante në godongä ingacäimpa. Ïñongante Abadäö wodi wadäni awënë odeyeidi ïnänite wæ̈nonte pöñongante Mëequitedeco eyepæ̈ pö bee tëninque, Abadäö ëñëmi, angantapa. Bitö ïmite Wængonguï pönö waa cæcæcäimpa. 2 Ante pönö waa apæ̈neyongante Abadäö ïñömö awënëidi wodi näni mangaincoo tömengä nänö ö æ̈nincoo bacoo pönï incoo adinque önompo tipæmpoga mänimpocato cabo tï gæte cö cædinque, Wængonguï quï, äninque Mëequitedeco ingante adocatoque pædæ godongä ængacäimpa. Mëequitedeco në awënë odeye ïñongante tömengä ëmöwo pemonte baï cædinque wadäni, “Awënë ïnongä inte tömengä në nö cæcä ingampa,” ante angadänimpa. Ayæ̈, Tadëë “Gänë pönëñömö” näni angaïñömö quëwënäni awënë odeye ingampa, ante pönëninque tömënäni, “Awënë odeye ïnongä inte tömengä në gänë pönengä ingampa,” ante wawo pemongadänimpa. 3 Tömengä badä ömaacä ingä baï, tömengä wæmpocä ömaacä ingä baï, tömengä nänö ëñagaïönæ ömaacä ingä baï, tömengä nänö wængaïönæ ömaacä ingä baï ante dodäni tömengä ingantedö ante yewæ̈mongadänimpa. Mänömaï ï ïninque mönö, Wængonguï Wengä nänö cöwë ingaï baï Mëequitedeco adobaï, Wængonguï quï, ante në cöwë godongä ingampa, ante pönengæ̈impa. 4 Tömengä ñæ̈nængä pönï ingacäimpa, ante botö ïïmaï ante apæ̈nebo pönëedäni. Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï Mëequitedeco ingampa, ante pönëninque mönö wæ̈mæ̈ Abadäö wodi incæ tömengä nänö ö æ̈nincoo önompo tipæmpoga mänimpocato ongö adinque adocatoque æ̈ninque Mëequitedeco ñæ̈nængä ingante pædæ godongä ængacäimpa. 5 Mönö Abadäö wodi pæ̈ïmö ïñömö tömancabomö ïnömö incæte adocabodäniya mönö tönïñadäni Debiidi pancadäniya guiquënë, Wængonguï quï, ante në godönäni bagadänimpa. Bayönänite Möitee wodi tömënäni ïnänite ïïmaï angacäimpa. Mïnitö tönïñadäni ïnänite ämïni ëñëninque tömënäni wæætë tömënäni näni æ̈nincoo önompo tipæmpoga mänimpocato ongö adinque adocatoque pædæ pönönäni æncæmïnimpa, ante wææ angä ëñëninque tömënänique, Wængonguï quï bacæ̈impa, ante në æ̈näni ïnänipa. 6 Mëequitedeco guiquënë Debii wodi pæ̈ingä ïnämaï ingaingä incæte adocatoque angä ëñëninque Abadäö wodi pædæ godongä ængacäimpa. Do ïñömö Wængonguï incæ Abadäö ingante apæ̈nedinque, Bitö quï, ante botö cöwë pönömo æncæbiimpa, angacäimpa. Incæte wantæpiyæ̈ ate Wængonguï nänö në angaingä ïñongante Abadäö ingante apæ̈nedinque Mëequitedeco ïñömö, Wængonguï bitö ïmite pönö waa cæcæcäimpa, ante pönö waa apæ̈negacäimpa. 7 Mönö ayömö guiquënë, Ñæ̈næ̈näni ïnönäni ïñömö tömënänique önönänique ïnänite në godö waa apæ̈nedäni ïnänipa, ante do ëñënïmo inte mönö wadö ante ædö cæte pönenguïï. Ïninque, Abadäö wodi önonganque ïñongante Mëequitedeco në ñæ̈nængä ïnongä inte edæ mänömaï waa apæ̈negacäimpa, ante mönö edonque ëñëmompa. 8 Mänïnäni Debiidi guiquënë në ñömæ̈intai ëñadäni ïnänipa. Incæte tömënäni ïnänite wadäni, Wængonguï quï bacæ̈impa, ante adocatoque cöwë pönönäni æ̈nänipa. Ïingä Mëequitedeco guiquënë ñömæ̈intai ëñadämaï baï ingaingä inte në quëwengä ingampa, ante yewæ̈mongatimpa. Tömengä mänömaï në quëwengä baï ïñongante Abadäö wodi tömengä ingante, Wængonguï quï, ante adocatoque godongä ængacäimpa. 9 Mänömaï impa, ante pönëninque botö, Ëñencæmïnimpa, ante ñöwo godömenque yewæ̈mömo aedäni. Tömënäni näni æ̈nïnö önompo tipæmpoga ganca mänimpocato ongö adinque, Wængonguï quï, ante adocatoque pædæ godöñönäni Debii näni pæ̈incabo incæ në æ̈näni ïnönänimpa. Incæte Debii wodi wæmpocoo ingainga ïnongä inte Abadäö wodi adocatoque do godongä ïninque tömengä pæ̈ingä inguingä Debii ïñömö wæmpocoo tönö äanque baï adocatoque do godonte baï ayæ̈ ate ëñate quëwengacäimpa. 10 Edæ Abadäö wodi nänö pæ̈ïnäni Debiidi ïnänipa. Ïninque Debii ayæ̈ ëñadämaï ïñongante tömengä wæmpocoo Abadäö wodi ingante Mëequitedeco pö bee tente adocatoque æ̈ninque Debii nänö ænguënencoo incæ pancacooga adobaï ængacäimpa. 11 Wængonguï doyedë angä ëñëninque Debiidi pancadäniya, Wængonguï quï, ante në godönäni bagadänimpa. Ayæ̈ Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante angä ëñente yewæ̈möninque Debiidi wæætë wadäni ïnänite odömonte apæ̈nedäni ëñengadänimpa. Incæte Debiidi, Wængonguï quï, ante näni godönö beyænque mönö Wængonguï ayongä mönö ædæmö pædäni baï edæ dicæ entawente bamongaa. Ïñæmpa mänïnäni näni godönö beyænque në picæ̈näni baï bamö baï ñöwo wacä në Godongä ingante Wængonguï da pönönämaï incædongäimpa. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në Pönongä incæcäimpa, ante Codito ingante da pönöninque Wængonguï, Debii wodi pæ̈ingä Aadöö nänö pönongaï baï Codito adobaï pönoncæcäimpa, ante änämaï inte wæætë, Mëequitedeco nänö pönongaï baï cædinque Codito pönongä beyænque waodäni botö ayömö në nö cædäni bacædänimpa, angacäimpa. 12 Ayæ̈, Wængonguï quï, ante näni godoncabo ïñönänite Wængonguï, Idæwaa cæmïnipa, äninque wacä ingante, Bitö wæætë botö ïmote në Pönömi bacæbiimpa, angacäimpa. Ayæ̈ wacä mänömaï në Godongä bacä beyæ̈ Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ante wëä godonte baï cædinque wade äninque wææ angä ingacäimpa. 13 Ïninque Wængonguï ñöwo, Në Pönömi bacæbiimpa, ante nänö në angaingä ïñömö Debiidi näni cabo ïnämaï inte wæætë wacabocä ïnongä ingampa. Incæte ñöwocä Codito guiidënäni ïñömö, Wængonguï quï, ante näni iya täimpaa cöwë godönämaï ïnönänimpa. 14 Edæ, Wængonguï quï, ante oodaaidi näni cabo në godönäni incædänimpa, ante Möitee wodi dicæ angacäïñaa. Incæte, Mönö Awënë ïñömö Oodaa wodi pæ̈ingä ingacäimpa, ante edonque acæ̈impa. 15 Ïninque Mëequitedeco nänö ingaï baï wacä wæætë, Wængonguï quï, ante në Godongä bacä adïmö inte mönö godömenque edonque ëñengæ̈impa. 16 Edæ Ñöwocä tömengä mæ̈mæ̈idi wïï në godönäni ingadänimpa. Ïninque, Bitö mæ̈mæ̈idi näni godongaï baï bitö adobaï godonte ëñëe, ante ædö cæte anguïï. Wïï tömengä mæ̈mæ̈idi näni cægaï baï cædinque tömengä në Godongä bagacäimpa. Wæætë cöwë në wæ̈nämaï Quëwenguingä inte tömengä nämä nänö tæ̈ï pïñæ̈nö beyænque në Godongä bagacäimpa. 17 Edæ tömengä ingante apæ̈nedinque Wængonguï, “Mëequitedeco, Wængonguï quï, ante në pönongä cöwë nänö ingaï baï,bitö adobaï ñimpo cædämaï inte në Pönömi cöwë incæbiimpa,” ante apæ̈negacäimpa. 18 Ïninque, Ïïmaï cæedäni, ante Möitee wodi wëënëñedë nänö wææ angaïne incæ aquïïne inte önöneque baï ïñonte wëä godonte baï bagatimpa. 19 Edæ Möitee wodi, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ëñente beyænque mönö Wængonguï ayongä ædæmö pædäni baï dicæ entawente baquïmöö. Wængonguï wæætë, Codito pönö cæcä beyænque watapæ̈ quëwencæmïniipa, ante ñöwo pönö apæ̈negacäimpa. Ïninque, Mänömaï impa, ante pönëninque mönö Wængonguï weca pömompa. 20 Wængonguï wïï önonque angacäimpa. Wæætë tömengä nämä ëmöwo apæ̈nedinque, Botö Wængonguïmo në Quëwënömo inte näwangä ämopa, äninque Codito ingante angä ate tömengä wæætë, Wængonguï quï, ante në Godongä bagacäimpa. Wæætë wadäni ïnänite guiquënë tömengä wïï nämä ëmöwo apæ̈nedinque, Näwangä ämopa, ante änämaï ingä incæte tömënäni önonque, Wængonguï quï, ante në godönäni bagadänimpa. 21 Codito ingante guiquënë Wængonguï ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. “Bitö ñimpo cædämaï inte, Wængonguï quï, ante në Pönömi cöwë incæbiimpa. Ante botö në Tæiyæ̈ Awënë ïnömo inte nöingä äninqueïincayæ̈ ate wadö ante cöwë änämaï incæboimpa.” 22 Wængonguï, Itota botö ïmote në Pönongä ïnongä inte mïnitö beyæ̈ cæcä ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, äninque Wængonguï mönö ïmonte ñöwo godömenque waa pönï apæ̈negacäimpa. Ïninque Wængonguï mänömaï nämä ëmöwo apæ̈nedinque, Näwangä ämopa, äninque Itota nänö në angäingä ïñongante mönö Itota ingante pönëninque, Wængonguï nänö angaïnö baï cöwë cæcæcäimpa, ante do ëñëmompa. 23 Mänïnäni guiquënë në ñömæ̈intai ëñagaïnäni inte ædö cæte ñimpo cædämaï inte Wængonguï ingante në godönäni cöwë inguïnänii. Ïninque wïï adocanque në godongä ingacäimpa. Wacä wacä në godönäni bagadänimpa. 24 Itota ïñömö në wæ̈nämaï quëwënongä inte tömengä, Wængonguï quï, ante në Godongä ïnongä inte cöwë quëwengampa. 25 Edæ tömengä në wæ̈nämaï Quëwënongä inte Wængonguï ingante mönö beyæ̈ ante cöwë apæ̈nedinque, Botö bitö gämæ̈nö në mämömo pönäni ïnänite bitö pönö waa cæcæbiimpa, ante ñimpo cædämaï inte cöwë apæ̈necampa. Wængonguï ingante cöwë apæ̈necä ïnongä inte tömengä cöwë quëwëninque ædæmö pönö ængä beyænque mönö wæætë cöwë wæ̈nämaï quëwenguïmö ïmompa. 26 Wadäni näni ëñënämaï cæcabo baï wïï ïnongä inte Itota ïñömö tæiyæ̈ waëmö ïnongä ingampa. Wentamö mongæ̈nämaï ïnongä ïñongante tömengä ingante ædö cæte pïinte apænte anguïnänii. Mänömaï ingä adinque Wængonguï tömengä ingante öönædë æ̈monga pönï ængö cæcä ongongampa. Ïninque tömengä adocanque pönï, Wængonguï quï, ante në nö Godongä Ñæ̈nængä pönï ïnongä inte mönö wædö ante eyepæ̈ pönï pönö cæcampa. 27 Wadäni në godönäni ñæ̈næ̈näni pönï ïnäni guiquënë tömënäni täno godöninque nämä näni wënæ wënæ cædö beyæ̈ ante, Wængonguï botö ïmote waa acæcäimpa, ante cæ̈ningä wepæ̈ ïïmö ïñö ïïmö ïñö godönänipa. Ayæ̈ ate wadäni näni wënæ wënæ cædö beyæ̈ adobaï godönänipa. Itota guiquënë wënæ wënæ näni cædö baï cædämaï ïnongä inte nämä beyænque godönämaï ingacäimpa. Ayæ̈ wamö mönö wënæ wënæ cædö beyæ̈ wæætë wæætë godönämaï inte tömengä eyepæ̈ ïnongä inte adopoque pönï godongacäimpa. Ïninque tömengä nämä wepæ̈ godöninque eyepæ̈ pönï godongä adinque Wængonguï wæætë mönö ïmonte waa acampa. 28 Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente cædinque waodäni aquïï ïnäni näni cabo ïñönänite pancadäniya ïnänite änäni Wængonguï ingante në godönäni ñæ̈næ̈näni do badänipa. Wængonguï guiquënë ïincayæ̈ ate nämä ëmöwo apæ̈nedinque, Botö Wengä ædæmö Picængä në ëñengä bagaingä ingante ämo ate tömengä në Pönongä Ñæ̈nængä bacæcäimpa. Botö Wængonguïmo në Quëwënömo inte näwangä ämopa, angacäimpa.
Wængonguï ñöwo nänö angaïnö ante Itota ïinque cæcä
1 Mänömaïnö ante quïnante yewæ̈mömönii. Edæ, Mönö wædö beyæ̈ ante, Wængonguï quï, ante në Godongä Ñæ̈nængä pönï inte ongongampa, ante, Näwangä impa, ante edonque ëñencæmïnimpa, ante yewæ̈mömönipa. Tömengä ïñömö öönædë æidinque Awënë Wængonguï tömëmængä ïnö tæ̈ contadinque Tæiyæ̈ Awënë inte ongongampa, ante yewæ̈mömöni adinque ëñencæmïnimpa. 2 Mänömaï ïnongä inte tömengä wïï waocä nänö mæ̈nongaincönë cæcampa. Wæætë Wængonguï, Owocæboimpa, ante tæiyæ̈ waëmö nänö mæ̈nongaincönë Itota ïñömö mönö beyæ̈ ante, Wængonguï quï, ante në Godongä Ñæ̈nængä pönï inte cæcampa. 3 Inguipoga quëwënäni guiquënë adocanque ingante, Wængonguï quï, ante bitö në godömi ñæ̈næ̈mi pönï bacæbiimpa, änäni badinque tömengä në tä në tä cædinque mäincoo cöwë godonguënengä ingampa. Ïninque mäningä Itota guiquënë adobaï në Godongä Ñæ̈nængä pönï ïnongä inte adobaï godonguënengä ingampa. 4 Edæ, Ïincooque godoncæmïnimpa, ante Möitee wodi wææ angä ëñente cædinque inguipoga në godönäni guiquënë do eyepæ̈ pönï godönäni ïnänipa. Ïninque tömënäni näni godö baï Itota ïñömö ædö cæte godonguënengä inguingää. Inguipogaque quëwengä inte baï tömengä ïñömö edæ Wængonguï ingante në godongä ïnämaï incædongäimpa. 5 Tömënäni guiquënë, Wængonguï öönædë nänö owocö cöwë ongö baï inguipoga adobaï mæ̈nonte mänincö öwocodenganque baï ïñonte acæ̈impa, ante adobaï pönï mæ̈nongadänimpa. Mänömaï mæ̈nöninque tömënäni mänincönenque, Wængonguï quï, ante në godönäni inte cædänipa. Ïninque Wængonguï, Adobaï pönï mæ̈nöincö ongongæ̈impa, ante cædinque Möitee wodi në mæ̈nonguingä ingante doyedë angacäimpa. “Möitee ëñëmi. Bitö, Æbänö mæ̈nonguïï, ante, Æbänö badonguïï, ante botö onquiyabo ïñömö bee tente odömömo adinque badoncæbiimpa. Bitö cöwä adinque botö odömönö baï ïincö adobaï mæ̈nöninque ïincönë ongoncoo tömancoo adobaï pönï badoncæbiimpa,” angacäimpa. 6 Wængonguï, Botö Möitee tönö wææ äninque, Ïïmaï cæedäni, ämo ate Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, ante wëënëñedë nänö angaïnö wædænque waa ingatimpa. Ñöwo guiquënë tömengä, Itota ængä beyænque quëwëmïni inte Ao ämïni ïninque mïnitö botö tönö godongämæ̈ waa cæte quëwencæmïnimpa, ante nänö änö ïñömö godömenque waa pönï impa. Edæ Wængonguï nänö änö ïinque bacæ̈impa, ante Itota incæ nö cægacäimpa. Ayæ̈ adobaï mänïnö në godönäni näni cædö guiquënë wædænque waa ïñonte Itota nänö nö cædö guiquënë godömenque waa pönï impa. 7 Mänïne edæ, Mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, ante Wængonguï wëënëñedë nänö angaïne ïñömö mönö quëwenguïnö ante eyepæ̈ ï baï Wængonguï ñöwo wade ante änämaï incædongäimpa. 8 Incæte waodäni wentamö mongæ̈näni adinque Wængonguï doyedë apæ̈nedinque, “Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa,Ante botö në Awënë ïnömo inte idægoidi ïnänite oodaaidi ïnänite ïincayæ̈ ate mïïne ante mä pönï apæ̈necæboimpa. 9 Mæ̈mæ̈idi doyedë Equitobæ quëwëñönänite botö töö æ̈mænte ænte poncæte ante cædinque, tömënäni ïnänite, Mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, äñömote tömënäni wæætë pango cæte gogadänimpa. Pango cæte godäni ate botö wæætë dadi ëmæ̈monte tömënäni ïnänite adämaï ingaboimpa. Mänömaï beyæ̈ botö wëënëñedë botö angaïnö baïñöwo wæætë adobaïnö ante änämaï incæboimpa, ante botö në Awënëmo ïnömo inte ämopa. 10 Mänïñedë ate edæ idægoidi ïnänite botö, Ïïmaï pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninquemönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, äninque edæ ïïmaï cæcæboimpa. Ïïmaï cæedäni, ante botö wææ änö ante godö apæ̈nebo ëñëninquemänïne ante mïmönë yewæ̈monte baï entawëninquetömënäni në wede pönënäni incædänimpa. Tömëmo tömënäni Wængonguïmo ïñömote tömënäni wæætë botö quïnäni incædänimpa. 11 Mänïñedë botö angaïñedë ba ate edæ waocä tömengä guiidengä inganteayæ̈ wacä ingante odömonte apæ̈nedinque, Bitö Wængonguï ingante ate baï pönencæbiimpa, ante quïnante anguingää. Ïñæmpa mänïñedë ate guiiyanga pönï ïnongä incæ ñæ̈nængä pönï ïnongä incætömënäni tömänäni botö ïmote do adinque pönencædänimpa. 12 Edæ tömënäni ëñënämaï näni cædö ante botö pänämaï inte waadete godö ñimpo cæcæboimpa. Ayæ̈ tömënäni wënæ wënæ näni cægaïnö ante adämaï inte baï botö pönënämaï incæboimpa,” ante Wængonguï apæ̈negacäimpa. 13 Äninque ñöwo, Æ̈mo beyænque quëwëmïni inte mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, ante mä pönï äninque Wængonguï wëënëñedë, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïne ante, Woïne inte eyepæ̈ ïnämaï ingaïne ënepa, ante baï cæcampa. Woïne ïñömö oo dæ baquïne ënepa.
Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö oncö baï æ̈montaicö impa
1 Wængonguï wëënëñedë dodäni ïnänite, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, angacäimpa. Ïninque tömengä nänö wææ angaïnö baï cædinque tömënäni, Wængonguï ingampa, ante tömengä beyæ̈ cæquënënäni ingadänimpa. Ayæ̈ inguipoga tömengä owoquincö tæiyæ̈ waëmö oncö mæ̈nöninque tömengä weca pöninque cæquënënäni ingadänimpa. 2 Angä ëñëninque dodäni, Wængonguï nänö owoquincö, ante æ̈montaicö badöninque weocoo odemontai wodönedinque mencönea badongadänimpa. Yabæcönë, Tæiyæ̈ Waëmö Oncö impa, ante näni ancönë ïñömö mänïñömö gongapæncade doyæncade tæiyæ̈ tï wodönoquï encadocade ongongatimpa. Ayæ̈ awæmpaa badöninque tömënäni, Wængonguï beyæ̈ tæiyæ̈ waëmö päö öñongæ̈impa, ante cædinque mänimpaa päö ñö cædäni öñongatimpa. 3 Weocoo wacoo näni guiimongademö wodöïñömö guiimongacö ïñömö Tæiyæ̈ Waëmoncö Pönï näni angaincö ingatimpa. 4 Mänincönë oguï wacæ̈impa, ante cædinque, Oguï waquï iya tangæ̈impa, ante awæmpa oodo näni pönö tee bæimpa badonte cö cædäni ongongatimpa. Ayæ̈, Mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, ante wææ äninque Wængonguï nänö yewæ̈mongainca Tæiyæ̈ Waëmoncönë Pönï ongongæ̈impa, ante cædinque awæmpa badöninque oodo yabæpa tee baadinque cæncadempa adobaï tee baate näni cönöimpa ongongatimpa. Ayæ̈ oodo æ̈ninque aca podonte wamoncade baï bædinque tömënäni önömæca näni cængaïmö Mänää näni angaïmö æ̈ninque oodo näni bædincadedë da wëninque mänincade wæætë oodo ëmompaa cæncadë ïnö da wente cö cæte mangadänimpa. Ayæ̈ adobaï Aadöö wodi nänö ongonto tä bocagainto æ̈ninque ado oodo ëmompaa cæncadë ïnö da wente ñö cædäni öñongatimpa. Ayæ̈ Wængonguï dicaboga nänö, Ïïmaï cæedäni, ante yewæ̈mongaïne adoyömö ongongæ̈impa, ante cædinque mäninca æ̈ninque ado oodo ëmompaa cæncadë ïnö da wëninque cö cædäni ongongatimpa. 5 Mänimpaa yædopaa waomïni mïni wënæ wënæ cædö beyæ̈ wepæ̈ godonte impa, ante Wængonguï, Botö pönö waadeimpa impapa, angacäimpa. Ayæ̈ Wængonguï në ñäö ëmongä weca në owoda ïñömö adobaï ñäö baï ëmöna ïñönate tömëna näna ëmönö baï dodäni adobaï badonte oodo ëmompaa æ̈matæ̈ æ̈matæ̈ tæ̈ï goncædäni ongongatimpa. Ayæ̈ tömëna öömä tiyæ̈mäa pömæ̈na gänë ïñömö Wængonguï, Botö pönö waadeimpa, ante nänö angaimpa öñongatimpa. Mänimpacoo æbänö impaa, ante mäninque ñöwo yewæ̈mömönipa. 6 Tömancoo mänömaï cöö cædäni ongöñonte, Wængonguï quï, ante në godönänique ïïmö ïñö ïïmö ïñö yabæcönë pö guiidinque, Wængonguï ingampa, ante cægadänimpa. 7 Guiimongacönë guiquënë në godongä ñæ̈nængä ïñömö wadepo ïñö adopoque wadepo ïñö adopoque pö guiidinque tömengä adocanque guiidongäimpa. Incæte tömengä në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä incæ wepæ̈ næ̈æ̈nämaï inte ædö cæte guiiquingä. Edæ wepæ̈ cöwë ænte guiidinque tömengä nämä beyæ̈ godö pipo pipo cædinque, Wadäni ëñënämaï inte näni wënæ wënæ cægaïnö incæ ñä mënongacæ̈impa, ante tömënäni beyæ̈ adobaï godö pipo pipo cædongäimpa. 8 Mänincö æ̈montaicö ayæ̈ ongöñedë Tæiyæ̈ Waëmoncönë Pönï wïï önonque guiigadänimpa. Wængonguï nänö owodö æidö mänïñedë adobaï wïï edonque ingatimpa, ante odömoncæte ante Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca angä guiidämaï ingadänimpa. 9 Mänömaïnö ante odömöninque tömengä mönö ñöwomö ïmonte wæætë, Ïïmaï ante ëñencæmïnimpa, ante cægacäimpa. Waocä, Wentamö mongænte awædö, ante në wædongä inte waëmö ïñömö pöninque, Wængonguï quï, ante baö iya tanguï tönö bequï cænguï godongampa. Mänömaï ancaa godongä incæte tömengä mïmö nämä nänö apænte entawënö ñä mënongadämaï inte wentamö ayæ̈ mongænte entawënongäimpa. 10 Mänömaï cænguinque bequinque ante wææ äninque, Æbänö cæte godonguïï, ante ayæ̈, Æpæ̈nenque æbänö cæte mënongaquïï, ante dodäni mänincooque ante näni wææ angaïnö ante ëñente cægadänimpa. Ïninque, Waguipo ïinque bayonte önöwoca ædæmö mënongate quëwengæ̈impa, ante mïinguipo ïinque bagancaque tömënäni mänincooque ante cædönänimpa. 11 Wapämo mïni waa quëwenguinque pömämo, ante badoncæte ante mönö Codito ïñömö, Wængonguï quï, ante në Godongä Ñæ̈nængä pönï ïnongä inte do pongacäimpa. Pöninque tömengä waodäni önompoca näni mæ̈nongaincönë guiidämaï inte Wængonguï nänö badongainguipoga cædämaï ingacäimpa. Wæætë adodö go æidinque tömengä öönædë Wængonguï nänö owocönë ñæ̈næncönë guiidinque näwä owocönë cægacäimpa. 12 Caboda wepæ̈ næ̈ænte guiidämaï inte wagada wë wepæ̈ næ̈ænte guiidämaï inte mönö Codito ïñömö edæ nämä wepæ̈ godöninque öönædë Tæiyæ̈ Waëmoncönë Pönï æ̈mæ̈wo guiigacäimpa. Ïninque tömengä ængä beyænque mönö æ̈mæ̈wo pönï abæ tawænte baï cöwë quëwëmompa. 13 Ñömæ̈ï incæ gampodinque, do wæ̈ningä baö incæ gampodinque waocä näate baï wædongä inte edæ Wængonguï weca ædö cæte ponguingää. Wæætë, Tömengä waïñacä bate poncæcäimpa, ante cædinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ïñömö caboda wepæ̈ tönö wagada onguïñængä wepæ̈ æ̈ninque në näadingä baonga pipo pipo cædänipa. Ayæ̈ wagada baquecä ingante wæ̈nonte në täninque gönaique adobaï æ̈ninque tömengä baonga pipo pipo cædinque, Bitö në näadïmi inte waïñabi babipa, ante cægadänimpa. 14 Mönö Codito guiquënë Tæiyæ̈ Waëmö ïnongä inte në cöwë Quëwengä Önöwoca tönö guëa cædinque Wængonguï ingante, Bitö quïmo ïmopa, ante nämä wepæ̈ godongacäimpa. Tömengä wepæ̈ ïñömö wïï cæ̈ningä wepæ̈ baï inte godömenque eyepæ̈ pönï wepæ̈ ïmæmpa. Ïninque mönö wænguinque wënæ wënæ cæyömonte tömengä, Mïnitö mïmö entawëmïni inte ñä mënongate entawente nämä apænte pönente quëwencæmïnimpa, ante nämä wepæ̈ do godongacäimpa. Ayæ̈ mönö wënæ wënæ cægaïnö ante wadæ cædinque godömenque pönö cæcä ate mönö Wængonguï në Quëwengä ingante në cæmö badinque cæmompa. 15 Wængonguï mïïne ante apæ̈nedinque, Mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, äñongante mönö waocabo wæætë ëñënämaï inte wënæ wënæ cæmö adinque Codito ïñömö mönö wënæ wënæ cægaïnö beyæ̈ ante wæætë wængä beyænque mönö abæ tawænte baï quëwëmompa. Ñöwo ïñömö Wængonguï mïïne ante apæ̈nedinque, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mïni ænguincoo æ̈mæ̈wo æ̈ninque mïnitö cöwë mante quëwencæmïnimpa, ante aa pecä pongamönimpa. Ïninque mönö Codito wæætë, Wængonguï nänö angaincoo æncæmïnimpa, ante cædinque ïinque cæcä ate mönö në pönïmö inte do ænte quëwëmompa. 16 Waocä, Näñe wæ̈mo adinque botö mäincoo ïnï ïïnänique æncædänimpa, ante ëmöwo ëmöwo yewæ̈mongä adinque wadäni wæætë, Näwangä æ̈mæ̈wo wængäimpa, ante ëñente ate, Në wængaingä nänö ante yewæ̈mongaïnö baï bacæ̈impa, ante ïinque cædänipa. 17 Ïñæmpa, Ïïnäni quï bacæ̈impa, ante yewæ̈mongä incæte në yewæ̈möningä mïingä quëwëñongante tömengä mäincoo ædö cæte tömënäni quï baquïï. Wæætë tömengä æ̈mæ̈wo wængä ate mänïñedë ate tömengä nänö yewæ̈mongaï baï ïinque cædänipa. 18 Mänömaï beyæ̈ wëënëñedë Wængonguï, Mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, ante yewæ̈mongä ate dodäni cæ̈ningä wæ̈nonte ate wepæ̈ gowete ate godongämæ̈ Ao äninque ïinque cægadänimpa. 19 Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, nänö wææ angaïnö tömanta adinque Möitee wodi ïñömö tömänäni ïnänite apæ̈necä ëñënäni ate wepæ̈ gowete ate cægacäimpa. Wagada wënäni wepæ̈ tönö caboda wepæ̈ æ̈ninque æpæ̈ tönö ænte wempo cædëninque iitopowæ̈ näni äwæ̈ yæpængö æ̈ninque obega ocaguï opatawæ̈mæ̈ näni guipæ̈ninguï ænte pæ̈ dacadinque wepæ̈ näni wempo cædënïmæ̈në bee podonte Möitee ïñömö, Mäninta adinque ëñengæ̈impa, ante cædinque mänintaa wepæ̈ pipo pipo cægacäimpa. Ayæ̈ në ëñënïnäni tömänäni baonga wepæ̈ pipo pipo cædinque tömengä ïïmaï angacäimpa. 20 “Wængonguï, Botö pönö ämo ëñëninque mïnitö Ao ante ëñente cæmïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, ante nänö wææ angaïnö beyænque ïï wepæ̈ impa. Ïninque ïï wepæ̈ ëmontaa adinque mönö Ao ante mänïne ante ëñente cæcæ̈impa,” ante Möitee wodi apæ̈negacäimpa. 21 Ayæ̈ æ̈montaiconga wepæ̈ pipo pipo cædinque tömengä mänincönë Wængonguï beyæ̈ näni cæincooga wepæ̈ pipo pipo cægacäimpa. 22 Ayæ̈ wodo tömancooga ante Wængonguï, Wepæ̈ tönö ñä mënongacæ̈impa, äninque wææ angä cægadänimpa. Ïñæmpa wepæ̈ gowedämaï ïñonte mönö wënæ wënæ cæmö adinque Wængonguï në panguënengä inte ædö cæte pönö ata cæpoquingää.
Codito wepæ̈ beyænque mönö mïmö mënongacæ̈impa
23 Öönædë ongoncoo baï inguipoga näni adobaï badongaincoo incæ cæ̈ningä wæ̈nonte ate wepæ̈ tönö ñä mënongaquënënäni ingadänimpa. Wæætë näwä öönædë Wængonguï weca gote mönö ongonguinque mönö adocanque në waëmö pönï ïnongä wepæ̈ beyænque ñä mënongaquënëmö ïmompa. 24 Edæ öönædë Wængonguï nänö owocönë baï ante waodäni önompoca näni tæiyæ̈ waëmö pönï badongaincönë mönö Codito guiidämaï ingacäimpa. Wæætë öönædë incæ æidinque tömengä mönö beyæ̈ ante Wængonguï weca guiidinque a ongongampa. 25 Wængonguï quï, ante inguipoga në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä guiquënë wïï nämä wepæ̈ ænte pöninque cæ̈ningä wepæ̈ incæ ænte pöninque wadepo ïñö adopoque wadepo ïñö adopoque Tæiyæ̈ Waëmoncönë Pönï guiicampa. Mönö Codito guiquënë inguipoga në quëwengä baï wïï adobaï ïnongä inte wïï wæætë wæætë godoncæte ante öönædë æi guiigacäimpa. Wæætë öönædë adopoque æi guiidinque tömengä nämä wepæ̈ adopoque godongacäimpa. 26 Edæ inguipoga në quëwënäni näni cæï baï cæcä baï tömengä Wængonguï inguipoga nänö badöñedë mä caate wædinque wantæ wantæ ïñö cædinque ñöwo ganca tæmpo caate wæcædongäimpa. Wæætë mönö waocabo tömämö pedænguipoga mönö quëwënö wodo ïinque bayonte tömengä ñöwo pönï adopoque pönï pöninque wënæ wënæ mönö cædö ante æ̈mæ̈wo wido cæcæte ante nämä wepæ̈ godongacäimpa. 27 Mönö waocabo guiquënë në wænguïmö ïnömo inte adopoque wænte ate Wængonguï weca pö gongæ̈ñömonte tömengä apænte ancæcäimpa. 28 Mönö waocabo nanguï ïmö ïñömonte mönö Codito ïñömö wënæ wënæ mönö cædö ante mongæ̈ninque adopoque nämä godöninque wængacäimpa. Ayæ̈ wæætë pöninque tömengä wïï mönö wënæ wënæ cædö mongæncæte ante poncæcäimpa. Wæætë tömengä nänö ponguïnö ante në wänö cömö ïñömonte tömengä, Quëwencæmïnimpa, ante mönö ïmonte æncæte ante poncæcäimpa.
1 Ïincayæ̈ ate në Ponguingä ïñömö, Wængonguï quï, ante nämä wepæ̈ eyepæ̈ godoncæcäimpa, ante odömoncæte ante cædinque Wængonguï, Ïïmaï cæte cæ̈ningä wepæ̈ pönöedäni, ante do wææ angacäimpa. Incæte mänïï wepæ̈ Wængonguï nänö wææ angaïmæ̈ ïñömö wïï eyepæ̈ godonguï ænguï impa. Ïninque mänïmæ̈ tömengä nänö wææ angaïmæ̈ beyænque waocä ædö cæte ædæmö ëñente picængä baï baquingää. Ïñæmpa idægoidi ïñömö wadepo ïñö wadepo ïñö wepæ̈ ancaa godöninque Wængonguï weca pö ædæ wææ̈ninque, Bitö Tæiyæ̈ Waëmö ïmidö anguënë, ante apæ̈necæte ante pönäni incæte tömënäni tömengä nänö wææ angaïnö beyænque picæ̈näni baï dicæ badäniyaa. 2 Tömengä nänö wææ angaïnö eyepæ̈ ï baï tömënäni adopoque godöninque idæwaa godoncædönänimpa. Edæ, Wængonguï ingampa, ante në cædäni ïñömö mäninque godöninque ædæmö ñä mënongate bacædönänimpa. Ayæ̈ ïincayæ̈ ate tömënäni, Wentamö entawente wænguï wæ, ante nämä apænte wædämaï incædönänimpa. 3 Edæ wïï mänömaï impa. Wæætë, Botö wënæ wënæ cæte awædö, ante wæætë wæætë näni pönente wæquinque tömënäni wadepo ïñö wadepo ïñö godönönänimpa. 4 Edæ, Möni wënæ wënæ cægäïnö ante mënongacæ̈impa, ante godöñönäni wagada onguïñæ̈ wepæ̈ tönö caboda wepæ̈ eyepæ̈ ïmæmpa diyæ̈ mënongaquïï. 5 Cæ̈ningä wepæ̈ wïï eyepæ̈ impa, ante wædinque Codito inguipoga pöninque ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. “Wængonguï ëñëmi. Cæ̈ningä baö näni wæ̈nonte pönönö tönö cænguï bequï näni, Wængonguï quï, ante pönönö adinque bitö edæ wïï æ̈ïnëmi ingabiimpa. Wæætë botö Waobo baquinque bitö botö baö ante badongabiimpa. 6 Waodäni, Wængonguï quï, ante iya tämöni ate Wængonguï waa acæcäimpa, ante täñönäni bitö wïï tobi ingabiimpa. Tömënäni, Wënæ wënæ möni cædö ante Wængonguï pönö wido cæcæcäimpa, ante pönöñönänite bitö Baa angabiimpa. 7 Ante adinque botö, ‘Wængonguï ëñëmi. Dodäni botö ïmotedö ante yewæ̈möninque, Tömengä inguipoga pöninque ïïmaï cæcæcäimpa, ante näni yewæ̈mongaïnö baï cædinque botö bitö änö ëñente cæcæte ante pöninque a ongömoï ae,’ antabopa,” 8 Möitee wodi guiquënë, Cæ̈nïnäni ïnänite wæ̈nöninque mïnitö, Wængonguï quï, ante pædæ godöninque cænguï tönö bequï godoncæmïnimpa, ante wææ angacäimpa. Incæte mönö Codito Mæmpocä ingante täno apæ̈nedinque, Waodäni cæ̈ningä näni wæ̈nonte pönönö tönö cænguï bequï näni, Wængonguï quï, ante pönönö adinque bitö wïï æ̈ïnëmi ingabiimpa. Wængonguï quï, ante iya tämöni ate Wængonguï waa acæcäimpa, ante ayæ̈, Wënæ wënæ möni cædö ante Wængonguï pönö wido cæcæcäimpa, ante pönö täñönäni bitö Baa ante wïï tobi ingabiimpa, ante Codito apæ̈negacäimpa. 9 Ayæ̈, “Bitö änö cæcæte ante pöninque a ongömoï ae,” angacäimpa. Äninque tömengä, Ïïne botö angaïnö ïñömö ædæmö ëñenguïne bate ongongæ̈impa, ante cædinque Möitee wodi wëënëñedë nänö angaïne ante da godonte baï cægacäimpa. 10 Ayæ̈ Wængonguï nänö änö ante në ëñente cæcä inte Itota Codito, Wængonguï quï, ante baonga ëñadinque adopoque wæ̈ninque nämä wepæ̈ eyepæ̈ godongä beyænque mönö wæætë Wængonguï ayongä tæiyæ̈ waëmö ëwocamö bate quëwëmompa. 11 Wængonguï quï, ante në godönäni guiquënë tömänäni ïïmö ïñö ïïmö ïñö adiyæ̈ gongænte Wængonguï beyæ̈ ante cædänipa. Mänömaï wæætë wæætë godöninque ado ado godönäni beyænque tömënäni wënæ wënæ näni cædö ante ædö cæte wido cæte baquïï. 12 Mäningä mönö beyæ̈ në nö Godongaingä guiquënë adopoque godöninque ïinque baganca eyepæ̈ pönï godöninque Wængonguï tömëmængä ïnö æi tæ̈ contate ongongampa. 13 Mänömaï ongöninque, Botö ïmote pïinte cædäni ïnänite Wængonguï æyedënö botö nempo pönongä æ̈ninque botö tæ̈ï ëmömö inte në ämo baquïmoo, ante Codito ñöwo ganca wänö congampa. 14 Edæ tömengä pönö badongä ate mönö tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwëmö bayömonte tömengä adoque pönï nänö godongaïnö beyænque, Ædæmö picæ̈mïni bacæmïnimpa, ante do badongacäimpa. 15 Mänïnö ante Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca mönö ïmonte adobaï apæ̈necampa. Tömengä täno apæ̈negacäimpa. 16 “Mönö Awënë ïïmaï angacäimpa. Mänïñedë ate ïincayæ̈ ate, botö pönö cæbo ate Ao änäni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, ante ïinque cæcæte ante ïïmaï cæcæboimpa, angacäimpa. Botö pönö apæ̈nebo ëñëninque tömënäni, Ïïmaï cæedäni, ante botö wææ angaïnö incæ mïmönë entawencædänimpa. Botö pönö apæ̈nebo ëñëninque mänïne ante ocai encate ëñencædänimpa. 17 Ayæ̈, Wënæ wënæ näni cædö ante ñimpo cædinque botö pönënämaï incæboimpa. Ëñënämaï näni cædö ante botö wæætë wæætë änämaï incæboimpa,” angampa. 18 Ïninque tömengä pönö ñimpo cæcä ate mönö edæ, Wënæ wënæ mönö cædö beyæ̈ pänämaï incæcäimpa, ante quïnante godömenque godonguïï. Ïñæmpa tömengä dobæ ñimpo cægacäimpa.
Mönö Wængonguï weca pongæ̈impa, ante
19 Ïñänäni ëñëedäni. Tæiyæ̈ Waëmö Pönï Oncönë pö guiite baï mönö Itota wepæ̈ beyænque guïñënämaï inte Wængonguï weca do guiiquënëmö ïmompa. 20 Weocoo mänincönë näni wææ cægaincoo wægo të baï Itota baö adobaï wangö cote ingatimpa. Mänömaï beyæ̈ odemö mïïnemö wi æ̈nete baï ï adinque mönö quëwenguïnemö guiidinque Wængonguï weca edæ do guiimompa. 21 Wængonguï nänö godongämæ̈ owocabo ïñömonte, Wængonguï quï, ante në Godongä Ñæ̈nængä pönï ïnongä ïñömö adocä Itota ïñömö mönö ïmonte në aacä ïnongä ingampa. 22 Mänömaï beyæ̈ mönö Wængonguï weca pö guiicæ̈impa. Wëënëñedë wentamö mönö entawënö ante Itota nämä wepæ̈ inte ñä mënongacä ate mönö nämä apænte nö cæïnëmö inte guiicæ̈impa. Ayæ̈ mönö baö waëmömæ̈ äate baï ëmömö ïninque mönö, Wængonguï tömengä nänö änö baï cöwë ædæmö cæcæcäimpa, ante wede pönëninque mönö guïñënämaï inte tömengä weca do guiicæ̈impa. 23 Botö cöwë pönö cæcæboimpa, ante në angaingä ïñömö në ædæmö cæcä ingampa, ante adinque mönö, Tömengä nänö änö baï cæcä beyænque watapæ̈ bacæ̈impa, ante mönö pönënö ante cöwë wido cædämaï inte mönö pönengæ̈impa. 24 Ayæ̈, Mönö pönencabo tömämö waadete pönëninque waa cæte quëwengæ̈impa, ante cæcæte ante pönente adinque mönö wacä ingä wacä ingä ïïmaï godö cæcæ̈impa. 25 Pancadäniya Wængonguï ingante godongämæ̈ apæ̈necæte ante pönämaï inte wadæ godäni incæte tömënäni näni cæï baï mönö adobaï cædämaï ingæ̈impa. Wæætë, Codito nänö ponguïönæ oo pönï impa, ate pönente wædinque mönö pönencabo ïñömonte mönö wacä ingä wacä ingä edæ waadete apæ̈nedinque, Wængonguï gämæ̈nö pöninque watapæ̈ quëwëmïni incæmïnimpa, ante apæ̈necæ̈impa. 26 Wængonguï nö nänö änö ante do ëñënïmö inte mönö, Wïï ëñëïnëwædö, äninque godömenque wënæ wënæ cæmö ïninque edæ wënæ wënæ mönö cædö ante mënongaquïmæ̈ ante edæ wepæ̈ dæ ä baï babaimpa. 27 Wæætë mänömaï ancaa ëñënämaï cæmö ïninque mönö Wængonguï nänö apænte ante panguïmämoque ante guïñente wæcömaïmompa. Edæ mönö Baa ante godömenque wënæ wënæ cæmö ïninque Wængonguï ingante në pïïnäni näni gonte wænguïmämoque ante, Mönö adobaï gonte wæncæ wæ, ante guïñente wæcömaïmompa. 28 Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante, Wïï ëñëïnëwædö, ante adocanque në angä ïñongante Waoda mënaa ïna incæ waodäni mengäa go adocanque ïnäni incæ, Mänömaïnö ante apæ̈necä ëñentamönipa, ante apæ̈nedäni ëñëninque në äningä ingante waadedämaï inte godö wæ̈nongadänimpa. 29 Ïninque adocanque Wængonguï Wengä ingante pïnä gäwate baï cædinque Baa angä adinque tömengä ingante Wængonguï ædö cæte pänämaï inguingää. Wængonguï, Botö pönö æ̈mo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, ante nänö angaïnö ïinque bacæ̈impa, ante cædinque Itota nämä wepæ̈ inte mönö ïmonte ñä mënongacä beyæ̈ tömengä ayongä tæiyæ̈ waëmö ëwocamö bagamöimpa. Incæte adocanque Itota nänö në ñä mënongadingä ïnongä inte, Itota wepæ̈ wïï waëmö ï awædö, ante pïingä adinque Wængonguï ædö cæte apænte ante pänämaï inguingää. Ayæ̈ Wængonguï Önöwoca në waadete pönö cædongä ïñongante adocanque badete tocä adinque Wængonguï tömengä ingante ædö cæte pänämaï inguingää. Edæ Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante Baa änäni ïnänite wædænque päninque Wængonguï ïïnäni ïnänite godömenque nanguï pönï pancæcäimpa, ante pönëmïniyaa. 30 Wængonguï, “Botö tömëmo në panguïmo ïmopa. Wïwa näni cædïnö beyæ̈ eyepæ̈ pönï godö pämo wæcædänimpa,” angacäimpa. Ayæ̈, “Botö në Awënë ïnömo inte botö quïnäni ïnänite apænte ancæboimpa,” angacäimpa. Mönö ïñömö, Mänömaïnö ante në apænte pancæ angaingä ingante æbänö ingää, ante do ëñëmompa. 31 Edæ Wængonguï në Quëwengä ïnongä inte edæ ænguï badinque bæi ongonte pangä wæcæ wæ, ante mönö nanguï guïñëñate wæcæ̈impa. 32 Wëënëñedë Wængonguï apæ̈necä ëñëmïni inte mïnitö tæcæ ñäö baï entawëmïni ate wadäni pö pïinte guëadö guëa cæyönäni mïnitö mïni caate wæquinque tæ̈ï ongöninque godömenque cæmïnitapa. Mänömaï mïni cædïnö ante ñöwo pönëedäni. 33 Pancayedëña ïñömö në pïinte cædäni tömänäni ayönäni mïnitö ïmïnite badete todinque pänänitapa. Pancayedëña guiquënë mïnitö tönïñadäni adobaï caate wæyönänite mïnitö, Adocabomöni ïmönipa, ante baï cædinque në caate wædäni tönö godongämæ̈ ongömïnitapa. 34 Wadäni ïnänite tee mönedäni adinque mïnitö tömënäni tee mönete näni wædö ante pönëninque tömënäni tönö godongämæ̈ wæmïnitapa. Ayæ̈, Mönö mäincoo öönædë godömenque waa pönï ongoncoo inte cöwë ongongæ̈impa, ante ëñëmïni ïñömïnite wadäni inguipoga mïnitö ëadincoo ö æ̈näni adinque mïnitö wædämaï inte watapæ̈ tomïnitapa. 35 Ïninque, Mönö wede pönënö beyænque eyepæ̈ pönï ænguïmö ïmompa, ante ëñëninque mänïnö mïni wede pönënö ante wido cædämaï ïedäni. 36 Ayæ̈, Wængonguï nänö änö ante ëñente cæmöni ate tömengä, Pönömo æncæmïnimpa, ante nänö angaincoo ante cöwë pönongä æncæmönimpa, ante cædinque mïnitö wæntædämaï inte ee cæquënëmïni ïmïnipa. 37 Edæ Wængonguï beyæ̈ ante do yewæ̈mongatimpa. “Wantæ wantæ ate në Ponguingä mönö änongä ïñömö do poncæcäimpa. Edæ tömengä nänö angaïönæ ïinque bayontetömengä eyepæ̈ pönï poncæcäimpa. 38 Në nö cæte quëwënongä incæ tömengä nänö wede pönënö beyænque quëwencæcäimpa. Adocä wæætë guïñente wædinque wodii wïnongä adinque,botö tömengä ingante adinque wïï tobaïmopa,” ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongatimpa. 39 Mönö guiquënë tömënäni näni cæï baï cædämaï ïnömö inte wïï guïñente wædömö inte wodii wïnönämaï ïmompa. Edæ wodii wïnonte baï mönö æ̈mæ̈wo ëwente baquënëmö ïmompa. Wæætë edæ tömengä ængä beyænque mönö quëwenguinque tömengä ingante wede pönëmö ïmompa.
Mönö wede pönënö ante
1 Wængonguï pönö cæcä ate watapæ̈ bacæ̈impa, ante mönö pönënö ante mönö, Wængonguï ayæ̈ cædämaï ingä incæte cöwë cæquingä ingampa, ante wede pönëmompa. Awinca adämaï ëmömö incæ mönö mïmöno wede pönëninque awinca do ate ëmonte baï ëwocamö inte mönö, Näwangä bacæ̈impa, ante do ëñëmö ïmompa. 2 Dodäni wede pönënäni ïñönänite Wængonguï, Mïni wede pönënö beyænque botö mïnitö ïmïnite waa abopa, ante apæ̈negacäimpa. 3 Wængonguï inguipo tönö ïïmönæ tömäo badoncæte ante cæyongä quïëmë impa ænte badonguingää. Ïñæmpa dæ angatimpa. Ïninque mönö në acoo dæ äñonte mänincoo æ̈nämaï inte tömengä wæætë mä pönëninque angä beyænque mönö në acoo do bagatimpa. Mänömaï ingatimpa, ante wede pönëninque mönö Ao ämompa.
Dodäni näni wede pönengaïnö
Abedo wodi 4 Abedo wodi ïñömö Wængonguï nänö angaïnö ante wede pönëninque, Wængonguï quï, ante nö cæte godöninque Caïnö wodi wæætë önömonque nänö godönö baï wïï godongacäimpa. Tömengä mänömaï wede pönente cæcä adinque Wængonguï, Abedo bitö nö cæte pönömi æ̈mopa, ante apæ̈negacäimpa. Ïninque do wænte gogaingä ïnongä incæte Abedo wodi, Botö wede pönente cægaï baï adobaï wede pönente cæedäni, ante ñöwo ganca ayæ̈ apæ̈nete baï apæ̈necampa. Ënoco wodi 5 Ënoco wodi guiquënë në wede pönengä ïñongante Wængonguï, Ënoco ëñëmi. Bitö botö në waa adömi inte bitö wænguënëmämo ante wædämaï inte pöe, äninque inque ïñongante ö ænte wo æ̈æntodongä æigacäimpa. Æite gocä ate wadäni ancaa diqui diqui mïninque Wængonguï nänö në wo æntodongä ingante adämaï ingadänimpa. Edæ tömengä ingante Wængonguï ayæ̈ æ̈æntodönämaï ïñongante wadäni, Ënoco wede pönengä ingante Wængonguï waa acampa, ante do ëñënönänimpa. 6 Edæ Wængonguï weca poncæte ante cædinque waocä, Wængonguï në Quëwengä ingampa, ante wede pönenguënengä ingampa. Ayæ̈ adobaï, Wængonguï ingante në diqui diqui mïmö ïñömonte tömengä, Pöe, äninque pönö waa cæcampa, ante wede pönëninque në poncæ cæcä pongampa. Mänömaïnö ante në wede pönënänique Wængonguï weca pönänipa. Mänïnö ante në wede pönënämaï ingä guiquënë tömengä ingante Wængonguï ædö cæte waa aquingää. Edæ waa adämaï ingampa. Docä Nöwee wodi 7 Nöwee wodi Docä näni änongä guiquënë, Æbänö baquïï, ante adämaï ïñongante Wængonguï, Nöwee ëñëmi. Bitö adämaï ïmämo oo pongæ̈impa cæbii. Angä ëñente guïñente wædinque në wede pönengä inte tömengä näni wencabo näni guiite quëwenguinque wipo ñæ̈nængade impo incæ ñæ̈næ̈ oncö baï badongä ate guiite quëwengadänimpa. Në wede pönënänique näni nö entawënö baï adobaï nö nänö entawenguinque Nöwee wodi wede pönente cægacäimpa. Ïninque tömengä adocanque wede pönëninque mänömaï cædingä ïñongante wadäni guiquënë näni apænte wænguinque Baa angadänimpa. Abadäö wodi 8 Abadäö wodi guiquënë tömengä wede pönengä ïñongante Wængonguï, Abadäö ëñëmi. Botö pönömo bitö ænguïmæ ante botö odömömo goe. Angä ëñëninque, Æbæmë impa, ante adämaï ïnongä inte Abadäö wede pönëninque ëñente cædinque do gogacäimpa. 9 Mänömaï wede pönëninque wadäni nëmæ gote wacä ïnongä inte wantæ ïñö quëwengä baï inte æ̈montaicönë owogacäimpa. Ayæ̈ Wængonguï nänö angaïmæ në ænguïna ïnöna inte tömengä wengä Itæca wodi adobaï tömengä wengä Aacobo wodi adobaï wantæ ïñö quëwente baï æ̈montaicönenque owote quëwengadaimpa. 10 Wængonguï doyedë pönï, Waodäni näni öönædë quëwenguïñömö ante botö ïïmaï badoncæboimpa, ante nämä nänö pönënö baï tæ̈ï gönonte mæ̈nongacäimpa. Abadäö ïñömö, Botö mänïï ïñömö owocæboimpa, ante në wædongä inte wede pönëninque piyæ̈në cædinque æ̈montaicönenque owote inguipoga quëwengacäimpa. 11 Mönö ïmonte pönëninque në ædæmö aacä ïnongä inte Wængonguï ïñömö tömengä nänö änïnö baï cöwë cæcæcäimpa, ante në wede pönënä ïñömö Tada wodi ingadäimpa. Mänömaï beyæ̈ tömënä owæntadä ïñönante Wængonguï pönö cæcä æ̈ninque tömënä picængadedä ïnönä inte tæ̈ï pïñæ̈ninque yædëmadä bate wëñængä mangadäimpa. 12 Abadäö wodi wede pönëninque tæ̈ï pïñænte tapæ̈icä ate wëñængä ëñagacäimpa. Ïninque adocanque picængadecä inte në wænte baï ïnongä inte wede pönengä beyænque mönö tömengä nänö pæ̈ïmö yebæ̈ninque nëmoncoo öönædë owocoo nanguï pönï ï baï mönö ïñömö adobaï nanguï pönï ïmompa. Ëmönaicoo gäwapæ̈ yæwedeca öñoncoo nanguï pönï ï baï mönö tömengä pæ̈ïmö ïmö adobaï nanguï pönï ïñömonte mönö, Mänimpomö ïmompa, ante ædö cæte anguïï. 13 Mänïnäni tömänäni wede pönente quëwënönäni inte wængadänimpa. Wængonguï nänö, Pönö cæcæboimpa, angaincoo ayæ̈ æ̈nämaï ïnäni inte tömënäni gobæ ongoncoo gomö ate baï, Cöwë æncæmönimpa, ante wede pönente piyæ̈në cæte quëwengadänimpa. Wadäni nëmæ wabæca quëwente baï quëwëninque tömënäni, Wïï mönitö ömæ ïñonte mönitö wamöni inte quëwëmönipa, ante inguipoga owogadänimpa. 14 Mänömaïnö ante në änäni ïñömö, Tömëmöni ömæ ante diqui diqui mëmöni ïmönipa, ante quëwënänipa. 15 Dodäni ïñömö do näni ëmö cæte pongaïmæ ante pönente wædäni inte baï tömënäni do adodö gocædönänimpa. 16 Wæætë adodö mänïömæ näni quëwengaïmæ wïï goïnëninque tömënäni, Mönö öönædë godömenque waëmömæ pönï gote quëwengæ̈impa, ante goïnente wægadänimpa. Ïninque wadäni Wængonguï ingante, Bitö në waëmömæ goïnente wædäni tömënäni Wængonguïmi ïmipa cæbii, ante änäni incæ tömengä wæætë, Ïñæmpa në wædönäni tömënäni quëwenguïñömö näni wædö ante botö do eyepæ̈ mæ̈nongaboimpa, äninque guïñënämaï inte nanguï tocampa. Abadäö tönö Itæca 17 Wængonguï, Abadäö æbänö botö ïmote ëñente cæquingää, ante acæte ante angä ëñëninque Abadäö wodi në wede pönënongä inte tömengä wengä Itæca ingante, Wængonguï quï, ante godongacäimpa. Edæ Abadäö ingante doyedë apæ̈nedinque Wængonguï, Bitö pæ̈ïnäni nanguï ïnäni inte ïïmæ æncædänimpa, ante do angä ëñengacäimpa. Incæte Wængonguï mänömaïnö angä ante në ëñëningä incæ tömengä wengä adocanque pönï ïnongä inte Abadäö, Wængonguï quingä ingampa, ante godoncæ cægacäimpa. 18 Adocä tömengä wengä ingantedö ante Wængonguï doyedë Abadäö ingante apæ̈nedinque, Bitö wengä Itæca pæ̈ïnänique ïnänitedö ante botö, Abadäö pæ̈ïnäni ïnänipa, angacäimpa. 19 Incæte Itæca wodi adocanque pönï ïñongante Abadäö wodi, Botö wengä do wængä incæte Wængonguï, Ñäni ömæ̈möe, angä ïninque do ñäni ömæ̈mömaingampa, ante wede pönëninque godoncæ cægacäimpa. Wængonguï guiquënë, Ee ae, ante wææ angä beyænque tömengä wengä ingante wæ̈nönämaï ingacäimpa. Ïninque Itæca wodi do wæ̈ningä inte baï ñäni ömæ̈monte baï ayæ̈ quëwengacäimpa. Itæca, Aacobo, Ootee 20 Itæca wodi adobaï, Wængonguï æbänö cæquingää, ante wede nänö pönënö beyænque ëñëningä inte edæ picængadecä badinque Aacobo wodi tönö Etawoo wodi ïnate apæ̈nedinque, Wængonguï mïnatö ïmïnate ïïmaï pönö waa cæcæcäimpa, ante waa apæ̈negacäimpa. 21 Aacobo wodi ïñömö, Wængonguï æbänö cæquingää, ante wede nänö pönënö beyænque do ëñëningä inte wæncæ cæte öñöninque tömengä nänömoda Ootee wodi wëna ïnate, Mïnatö ïmïnate Wængonguï pönö waa cæcæcäimpa, ante waa apæ̈negacäimpa. Ayæ̈ ongontoca da cæte ongonte ædæ wææ̈ninque, Wængonguï bitö waëmö pönï ïnömi inte cæquïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈negacäimpa. 22 Ootee wodi guiquënë, Wantæ ïñö wæncæboimpa, äninque, Mönö idægocabo mönö pæ̈ïnäni incæ Equitobæ wantæpiyæ̈ quëwënäni ate Wængonguï ænte mäocä wadæ gocædänimpa, ante tömengä nänö wede pönënö beyænque ëñëninque ïïmaï angacäimpa. Godinque botö bayetoca ingaï ee ænte næ̈ænte godinque da wencæmïnimpa, angacäimpa. Möitee wodi 23 Möitee wodi mæmpoda guiquënë wëñængä ëñacä ate, Wïï önonganque ingampa. Waëmö wëñængä awædö, ante adinque ïïmaï cægadaimpa. Mänïñedë Equitobæ awënë odeye ïñömö, Onguïñængä ëñacä adinque do wæ̈nongæ̈impa, angä incæte tömëna guïñënämaï inte tömëna wede näna pönënö beyænque wëñængä Möitee ingante apäicä mengäa go adocanque mämonque wë wodonte mangadaimpa. 24 Möitee wodi guiquënë picængä bayongante wadäni, Awënë Padaönö wengä wææ̈ Möitee badä ingampa, ante Möitee ingante waa ayönäni tömengä wæætë Wængonguï ingante në wede pönënongä inte edæ Baa angacäimpa. 25 Wæætë edæ, Botö caate wæquinque botö Wængonguï quïnäni tönö godongämæ̈ cæcæboimpa, ante cædinque Möitee wodi, Equitoidi näni wïwa cæte töïnö adinque botö wantæ ïñö incæ wïï toïnente awædö, ante wido cægacäimpa. 26 Wængonguï ïincayæ̈ ate eyepæ̈ pönï pönongä æncæboimpa, ante wede pönëninque tömengä mänïnö ante mïmöno gomö ate baï pönengacäimpa. Ayæ̈ Equitobæ quëwënäni waëmoncoo pönï näni mäincoo ante adinque, Önoncooque ëwenguincooque ï awædö, ante Möitee edæ Baa angacäimpa. Wæætë edæ pïinte badete todäni wæcä incæte tömengä, Codito beyænque impa, ante pönëninque godömenque waa pönï togacäimpa. 27 Tömengä ïñömö, Awënë odeye Padaönö ænguï badinque pïingä wæcæ wæ, ante guïñente wædämaï inte wæætë wede pönëninque Equitobæ ëmö cæte gogacäimpa. Ayæ̈ Wængonguï në Quëwengä mönö awinca adämaï ïnongä ingante Möitee wodi ïñömö në awinca gomö acä baï ëmongä inte wæntæye badämaï inte godömenque cægacäimpa. 28 Ayæ̈, Bamoncadë ëñadäni ïnänite në ëwënongä incæ godö wæ̈noncæcäimpa, ante Wængonguï angä ëñëninque Möitee wodi wæætë, Në ëwënongä nänö wodo pænta goquï ingæ̈impa, ante wede pönëninque cægacäimpa. Tömengä wadäni idægoidi tönö Patowa æ̈æ̈mæ̈ mönö cæ̈mæ̈ baï mä cængacäimpa. Ayæ̈, Në ëwënongä incæ mönö idægocabo bamoncadë ëñadäni ïnänite wæ̈nönämaï incæcäimpa, ante wææ cæcæte ante cædinque Möitee në wede pönënongä inte wadäni tönö godongämæ̈ odemompaa wepæ̈ öni paagacäimpa. 29 Idægoidi guiquënë wede pönëninque gäwapæ̈ Opatawæ̈mæ̈ näni ämæ̈ goyæ̈ go næ̈ gongæ̈mæ̈ ate tæcæguedëmæ̈ pönï tao gogadänimpa. Equitoidi guiquënë, Taadö bapa, mönö taocæ̈impa, ante cæyönänite æpæmpo becadote wængadänimpa. Adacaba wodi 30 Idægoidi näni wede pönënö beyænque Eedicoo näni quëwëñömö yabæque näni wææ cægainca incæ näwæ̈ cabænte wæængatimpa. Edæ idægoidi önompo æ̈mæmpoque go mëönaa mänimpoönæ ïñonte yabæque godongämæ̈ cægonte godäni ate cabænte wæængatimpa. 31 Onquiyængä Adacaba ïñömö mäincoo beyæ̈ ante në towente në quëwengä ïnongä incæte tömengä wede nänö pönënö beyænque ïïmaï cæte mïingä quëwengacäimpa. Idægoda mënaa, Eedicoo ïñömö æbänö quëwënänii, ante acæte ante awëmö pö guiida adinque Adacaba wodi, Ee pöeda, angä beyænque idægoidi wæætë ëñënämaï ïnäni ïnänite wæ̈nöninque tömengä ingante ata cæpodäni quëwengacäimpa. Wadäni näni wede pönengaïnö 32 Quïnante godömenque ante apæ̈nequïmoo. Ïïnäni në wede pönënäni näni cægaïnö ante botö æiquedö apæ̈nequïmoo. Guedeönö wodi tönö Badaco wodi ingadaimpa. Ayæ̈ wææ̈ Tantöö wodi tönö Yepetee wodi ingadaimpa. Ayæ̈ wææ̈ Awënë Dabii wodi tönö Tämoedo wodi ingadaimpa. Mänïnäni tönö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni wodi tömänäni wede näni pönënö beyænque ïïmaï cædinque nanguï cægadänimpa. 33 Në wede pönënäni ïñömö tæ̈ï ëmonte badinque wabæca awënë odeyeidi nempo quëwënäni ïnänite bæ tadinque wido cægadänimpa. Pancadäniya wede pönëninque wadäni beyæ̈ wææ äninque nö cægadänimpa. Wacä, Cæcæboimpa, äninque do cæquënengä incæ wïï cæcä ïninque në pönënäni pancadäniya, Bitö änö cæcæbiimpa, änäni ëñëninque do cægacäimpa. Pancadäniya näni wede pönënö beyænque mëñeidi incæ ecadämaï ïnäni bagadänimpa. 34 Gonga nanguï wo bæco adinque pancadäniya wede näni pönënö beyænque mönæ ëmongatimpa. Wadäni yaëmenca tamencacæ cædäni wædinque në pönënäni pancadäniya aamö cædinque mïïnäni quëwengadänimpa. Aquïï pönï ïnïnäni inte në wede pönënäni pancadäniya tæ̈ï pïñænte bagadänimpa. Wabæca tontadoidi wæ̈noncæ pönäni adinque në pönënäni pancadäniya wæætë tæ̈ï pïñæ̈ninque wido cædäni gogadänimpa. 35 Tömënäni guiidënäni näñe wæ̈näni ate onquiyæ̈näni wede näni pönënö beyænque do wæ̈nïnäni quëwënäni ate ængadänimpa. Näni caate wægaïnöAyæ̈ adobaï në pönënäni ïnänite wïwa cædäni caate wæyönänite wacä, Ata cæpobo goquïmi, angä incæte në caate wædönäni pancadäniya wæætë, Ee abi caate wæwëmoe, änänitapa. Tömënäni, Botö ïincayæ̈ ate ñäni ömæ̈möninque caate botö wædö beyænque godömenque waa quëwencæboimpa, ante wææ äninque Ao änämaï ingadänimpa. 36 Tömënäni näni wede pönënö beyæ̈ pancadäniya ïnänite wadäni badete togadänimpa. Wadäni ïnänite wæætë tæi tæi pangadänimpa. Wadäni ïnänite wæætë yaëmengö ñä cæyæ̈ninque tee mönedäni wægadänimpa. 37 Pancadäniya ïnänite dicaca tacadäni wængadänimpa. Pancadäniya ïnänite ta wiyæ̈näni wængadänimpa. Pancadäniya ïnänite yaëmenca yedäni wængadänimpa. Pancadäniya obega æ̈montai tönö caboda æ̈montai badöninque mäninque wëñate mongæ̈ninque ömæpodäni inte wæyönänite wadäni togænte päninque wïwa cægadänimpa. 38 Tömënäni në wede pönënäni inte waa pönï ïnäni ïñönänite inguipogaque quëwënäni wæætë wïï tömënäni baï ïnäni inte wënæ wënæ cægadänimpa. Në pönënäni ïñömö pancadäniya, Æyömömë gote quëwenguïmoo, ante pönente wædinque wodii wïnonte önömæca wayömö godinque änanquidi wayömö godinque oncontatodë guiidinque pancadäniya wë womöñönäni pancadäniya onguipodë æ̈æ̈ wote wë womongadänimpa. 39 Ïninque Wængonguï tömënäni ïnänite, Wede mïni pönënö adinque botö waa tobopa, ante apæ̈negacäimpa. Incæte tömengä nänö, Pönö waa cæcæboimpa, angaïnö ante tömënäni mänïñedë ayæ̈ æ̈nämaï ingadänimpa. 40 Edæ tömënäni adodänique wïï æncædänimpa, angacäimpa. Wæætë Codito godömenque pönongä æ̈ninque mönö watapæ̈ quëwëñömonte tömënäni mönö tönö godongämæ̈ æ̈ninque ædæmö picæ̈näni baï bacædänimpa, ante Wængonguï mönö ïmonte waa cædinque tömënäni beyæ̈ adobaï waa cægacäimpa.
Itota ingante mönö cöwë adinque quëwengæ̈impa, ante
1 Ïninque boguïmä bacoo owo baï mänïnäni ïñömö, Wængonguï cöwë pönö cæcæcäimpa, ante në wede pönengaïnäni ïñömö adobaï bacoo ongönänipa. Edæ, Mönitö wede pönente möni cægaï baï mïnitö adobaï wede pönëninque ïïmaï cæedäni, ante a ongonte baï apæ̈nedänipa cæmöö. Tömënäni quingæ̈ pogodo gocæte ante cædäni teëmencoo gä äadäni baï cædinque mönö adobaï oda caate mönö wædoncoo ante ñimpo cæcæ̈impa. Wënæ wënæ mönö cægaincoo ante, Ancaa cæte awædö, äninque mönö wido cæcæ̈impa. Ayæ̈ taadö ante Itota nänö odömongaïnonque ante mönö edæ wæntædämaï inte tæ̈ï pïñæ̈ninque pogodo gocæ̈impa. 2 Mönö wede pönente æite godö taadö ante tömengä ïñömö në täno beyænte gogaingä ingampa. Tömengä adocä incæ mönö wede pönënö ante, Cöwë mänömaï bacæ̈impa, ante ædæmö badongaingä ingampa. Tömengä ïñömö wadäni tömengä ingante awæ̈ timpodäni wæyongante badete todäni adinque tömengä, Mänömaï cædäni botö caate wædö beyænque botö ïincayæ̈ ate watapæ̈ tocæboimpa, ante në ëñëningä inte piyæ̈në cædinque caate wædinque wængacäimpa. Tömengä ñöwo ïñömö ñäni ömæ̈monte æite godinque Awënë Wængonguï nänö contaimpaa tömëmængä ïnö tæ̈ contate Awënë bate ongöñongä mönö adocä Itota ingante æ̈mö ate baï pönëninque edæ tömengä mïñæ̈ tee empote pogodo gocæ̈impa. 3 Tömengä ïñömö në wïwa cædäni nanguï pïinte cædäni wæcä incæte piyæ̈në cægacäimpa. Ïninque mïnitö ïñömö, Wæntædämaï inte mïmö nangæ̈ batawënämaï ingæ̈impa, ante cædinque, Tömengä æbänö cægacäï, ante pönëedäni. 4 Ñöwo ganca mïnitö wënæ wënæ mïni cæïnente wædö ante wido cæcæte ante mïnitö wænguï beyæ̈ wepæ̈ dicæ gowete cæmïniyaa. 5 Ayæ̈ Wængonguï mönö wampo pönencæmöimpa, ante mönö ïmonte, Botö wëmïni godömenque cæcæmïnimpa, ante æbänö pönö angacäï, ante mïnitö dicæ pönëmïniyaa. Ïïmaï angacäimpa, ante yewæ̈mongatimpa. “Botö wëmi ëñëmi. Mönö Awënë bitö ïmite, Ëñente cæcæbiimpa, ante pangä wædinque, bitö wæætë badete todämaï incæbiimpa. Bitö ïmite, Ëñenguënë quëwëe, angä ëñente wædinque wæwënämaï incæbiimpa. 6 Ïñæmpa tömengä nänö në waadete pönënänique ïnänite päninque mönö Awënë ïñömö, Ëñencæmïnimpa, ante cæcampa. Botö wëmïni, ante nänö në ængaïnänique ïnänite tömengä pangampa.” 7 Ante yewæ̈mongatimpa cæmïnii. Mïnitö caate wæmïni ïmïnitawo. Ïñæmpa wëñæ̈näni ïnänite wæmpoidi dicæ pänämaï inguïnäniyaa. Mæmpo Wængonguï ïñömö adobaï, Botö wëmïni ïmïnipa, ante edonque acæ̈impa, ante nanguï äninque pangä caate wæmïnipa. Ïninque tömengä pangä wædinque mïnitö wæætë, Mönö ëñente quëwenguinque ante Mæmpo Wængonguï pangampa, ante piyæ̈në cæte ee amïni pancæcäimpa. 8 Tömengä wëñæ̈mö ïñömonte tömengä tömämö ïmonte edæ nanguï pante angampa. Incæte mïnitö pancamïniya ïmïnite tömengä pante änämaï ingantawo. Ïninque mïnitö, Wïï Wængonguï wëmöni ïmönipa. Wacä wëmöni ïmönipa, ante wæquënëmïni ïmïnipa. 9 Mönö mæmpoidi waodänique ïnönäni inte nanguï äninque pänäni adinque mönö, Mæmpocä ïnongä inte tömengä nänö cæquënënonque cædinque mönö ïmonte waa cæte pangantapa, ante tömënäni ïnänite waa atamompa. Mönö Mæmpo Wængonguï adobaï mönö ïmonte nanguï äninque pangä adinque mönö quëwenguinque mönö tömengä ingante godömenque Ao ante ëñente cæcæ̈impa. 10 Mönö mæmpoidi guiquënë, Æbänö pönö waa cæquïmoo, ante pönente ate mönö ïmonte edæ, Ëñencæmïnimpa, ante wantæ ïñö nanguï änäni ëñente cætamompa. Wængonguï ïñömö edæ, Tæiyæ̈ waëmö botö ëwocabo baï mïnitö adobaï tæiyæ̈ waëmö ëwocadinque watapæ̈ quëwencæmïnimpa, ante cædinque mönö waa quëwenguinque ante pönö pangampa. 11 Æcämenque mönö ïmonte nanguï äninque päna incæ tömengä pangä ate mönö caate wædinque dicæ quingæ̈ watapæ̈ tomongaa. Ïñæmpa, Caate awædö, ante cöwë ämompa. Wæætë ïincayæ̈ ate edæ doyedë näni pänö beyænque mönö në ëñente badömo ate mönö nö cæmö badinque gänë pönente entawëmompa.
Mönö wæquinque Wængonguï apæ̈necä ëñënämaï ïmompa
12 Ïninque mïnitö guepænte wædïmïni inte edæ tæ̈ï pïñæ̈ninque wæntædämaï inte nanguï cæedäni. Önoncapo nanguï guecapote wædïmïni inte edæ guecapodämaï inte ængæ̈ gantite pogodo gote baï nanguï cæedäni. 13 Mönö cægonguïnö, ante mïnitö taadö ante enga womïni mæ̈mö ba ate në podä cædïnäni incæ podä cædämaï inte tömënäni näni waa baquinque mänïnönö töïnö gote waa cægoncædänimpa, ante godö waadete cæedäni. 14 Mönö godongämæ̈ piyæ̈në cæte quëwengæ̈impa, ante mïnitö nanguï tæ̈ï pïñæ̈ninque waodäni tömänäni ïnänite gänë pönente cæedäni. Ayæ̈, Æcänö tæiyæ̈ waëmö ëwocadämaï ingää tömengä ïñömö mönö Awënë ingante cöwë adämaï incæcäimpa, ante pönente wædinque mïnitö, Mönö tömämö Wængonguï ayongä tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwengæ̈impa, ante nanguï cæedäni. 15 Wængonguï pönö waadete nänö cædö ante mönö tömämö ænte entawengæ̈impa, ante cædinque mïnitö cöwä adinque, Adocanque incæ ömætawengä ïnämaï incæcäimpa, ante wææ cæedäni. Adocanque wæwente nänö quëwënö beyæ̈ pïinte bate tedecä ëñëninque mïnitö, Wadäni näni wentamö mongænguinque adobaï pïinte badämaï incædänimpa, ante wææ cædinque në pïingä ingante godö wææ äedäni. 16 Ayæ̈ mïni cabo incæ, Nänöogængä ïnämaï ïñongante adocanque incæ godö mönämaï incæcäimpa, ante cöwä adinque wææ cæedäni. Etawoo wodi ïñömö tömengä bamoncadengä ïnongä inte nänö nanguï ænguënencoo ante pïinte baï cædinque cænguinque æncæte ante tömancoo godonte beyæ̈ adopoque ænte cængacäimpa. Mïnitö guiquënë, Inguipogaque ante ænte to wædö, ante Etawoo wodi nänö pönëwente cægaïnö baï adocanque incæ cædämaï incæcäimpa, ante edæ wææ cæedäni. 17 Bamoncadengä inte nänö ænguënencoo ante do pïinte baï godöningä inte Etawoo wodi ïincayæ̈ ate, Pönömi æ̈moe, äñongante mæmpocä wæætë Baa angacäimpa, ante do ëñëmïnipa. Edæ Ca ca wædinque tömengä, Æbänö cæte ænguïmoo, ante ancaa angä incæte mæmpocä do Baa äningä inte ñöwo wæætë wadö ante ædö cæte anguingää. 18 Onquiyabo Wængonguï nänö gonga tänongä bæcobo ñæ̈noque dodäni ponte godongämæ̈ ongonte cægönäni baï mïnitö wïï onquiyabo ñæ̈noque pömïnipa. Tömënäni wëmö mæ̈ mämonte baï ïñömö wïni cai pæ̈mæ̈mämo ïñömö näni ponte wægaïñömö baï mïnitö wïï pömïnipa. 19 Todompeta näni ancadeca nanguï we öömämo dodäni näni ëñente wægaïmämo baï mïnitö wïï adopämo ëñëmïnipa. Wængonguï wææ ante nänö tedepämo tömënäni näni ëñente wægaïmämo baï mïnitö wïï adopämo ëñëmïnipa. Mänïmämo ëñente guïñente wædinque tömënäni, Idæwaa ämipa. Ædö cæte godömenque ëñenguïmönii, ante wægadänimpa. 20 Edæ “Cæ̈ningä incæ onquiyaboga ponte cægongä adinque mïnitö tæi tacamïni wæncæcäimpa,” ante wææ äñongante tömënäni ancai guïñente wædinque, Wængonguï nänö wææ angaïnö ante mönitö ædö cæte ædæmö ëñente cæquïmönii, ante wægadänimpa. 21 Onquiyaboga näni ate guïñëmämo adinque Möitee wodi incæ, “Ancai guïñente botö do do wäate baï wæbopa,” angacäimpa. 22 Mïnitö guiquënë Tiönoquidi näni änonquidi do ponte baï ëwocamïnipa. Edæ Wængonguï në Quëwengä öönædë Eedotadëë baï nänö waëmö pönï owoyömö mïnitö mänïñömö do ponte baï ëwocamïnipa. Wængonguï anquedoidi æpodö mïido ganca ïnönäni inte nanguï pönï ïnäni godongämæ̈ pö bee tente tömënäni näni watapæ̈ ongöñömö mïnitö mänïñömö do ponte baï ëwocamïnipa. 23 Mönö Codito ingante godongämæ̈ mönö pönencabo ïñömö bamoncadënäni në ænguïmö bayömonte mönö ëmöwo ante öönædë yewæ̈möintaa do yewæ̈monte ongompa. Ïninque mïnitö adocabomïni badinque Wængonguï weca mönö waocabo tömämö ïmonte në apænte anguingä weca do pömïni ïmïnipa. Në nö cæte quëwengaïnäni wænte goyönänite Wængonguï ïinque badongä ate do ædæmö picæ̈näni baï badänipa. Tömënäni önöwoca weca mïnitö do ponte baï ëwocamïnipa. 24 Wængonguï, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, ante nänö angaïnö ante Itota, Ïinque bacæ̈impa, ante ædæmö badongacäimpa. Mïnitö ïñömö në badongaingä weca do pömïni ïmïnipa. Abedo wodi wepæ̈ onguipoiya gowecä adinque Wængonguï wæætë në wæ̈nöningä ingante, Botö weca ongönämaï gobäwe, angacäimpa. Itota wepæ̈ wïï Abedo wodi wepæ̈ baï ïmæ̈ adinque Wængonguï wæætë, Itota wepæ̈ petæ̈ petæ̈ gowedïmæ̈ beyænque botö weca pöedäni, ante cægacäimpa. Mänïmæ̈ Itota wepæ̈ nänö petæ̈ petæ̈ gowegaïñömö mïnitö do ponte baï ëwocamïnipa. 25 Mänömaï waëmö pönï ïñömö do pömïni inte mïnitö në apæ̈necä ingante Baa änämaï ïedäni. Onquiyabo godongämæ̈ ongönäni guiquënë inguipoga wææ angaingä ingante Baa änïnäni ïñönänite tömengä ata cæpodämaï inte pangacäimpa cæmïnii. Öönædë ongonte në wææ angaingä ingante ëñënämaï inte dadi ëmænte wadæ gomö baï mönö godömenque pante wæquënëmö ïñömonte tömengä cöwë ata cæpodämaï incæcäimpa. 26 Mänïñedë tömengä nänö tedepämo beyænque inguipo wancæ wancæ cægatimpa. Ñöwo ïñömö tömengä, “Botö ïincayæ̈ ate inguipo adopoque pönï wancæ wancæ cædinque öönædë adobaï wancæ wancæ edæ cæcæboimpa,” angacäimpa. 27 Tömengä, “Ïincayæ̈ ate adopoque pönï cæcæboimpa,” angacäimpa, ante pönëninque mönö ïïmaï ante ëñengæ̈impa. Tömengä adopoque wancæ wancæ cæcä ate tömengä nänö badongaincoo oo pönï ongoncoo ïñömö tömancoo adoyedë ëwente bacæ̈impa. Quincoodö oo ongönämaï tæ̈ï ongoncoo ï mänincooque ayæ̈ a ongongæ̈impa, 28 Ïninque mönö Awënë Odeye nempo quëwëmö ïñömö wancæ wancæ cædämaï inte tæ̈ï ongonguïmö ïmompa, ante pönëninque mönö Wængonguï ingante waa ate pönente apæ̈necæ̈impa. Mänömaï cædinque Wængonguï ñäö baï nänö tæ̈ï ëmömämo ate guïñente wædinque tömengä beyæ̈ cæcæ̈impa. 29 Edæ mönö Wængonguï ïñömö edæ gonga wo bæcoquï baï ingänö anguënë, ante ämo ëñëmaïmïnipa.
Ïïmaï cæmö adinque Wængonguï waa tocæcäimpa, ante
1 Mïnitö ïñömö, Mönö caipæ̈ ïmompa, ante mïni waadete pönënö baï cædinque cöwë godongämæ̈ waadete pönente cæedäni. 2 Tömänäni ïnänite edæ, Pöedäni, ante waadete cæedäni. Mänömaï cædinque pancadäniya, Botö weca ædänidö ëñacæ pönänii, ante ëñënämaï ïnäni incæte do waa cædäni ate edæ, Æ, Wængonguï nänö da pönönäni anquedoidi incæ botö weca pönänitapa, ante tæcæ abopa, ante todänipa. 3 Tee mönete ongönäni tönö botö godongämæ̈ tee mönete wæcömo baï ïmopa, ante pönëninque mïnitö tömënäni ïnänite ante cöwë pönëedäni. Pancadäniya ïnänite wadäni wïwa godö cædäni ate caate wæwëñönäni mïnitö adobaï pönëninque, Mönö baö adobaï ëñamö inte tömënäni tönö godongämæ̈ caate wæmö baï ïmompa, ante tömënäni ïnänite cöwë pönëedäni. 4 Nänöogængä ïnämaï ïñongante waocä në godö guëa mongä tönö në godö wïwa towënäni ïñönänite Wængonguï mänïnäni tömänäni ïnänite do apænte ante pancæcäimpa cæmïnii. Mïna gæncaya adomïnaque guëa moncæmïnaimpa. Ayæ̈ ñänönäni möninque näna gæncaya quëwëna ate, Waa impa, ante mönö waa acæ̈impa. 5 Wængonguï incæ, “Mïnitö ïmïnite cöwë ëmö cæte godämaï inte botö cöwë aacæboimpa,” angacäimpa. Mänömaï beyæ̈ mïnitö godonte æ̈inta ante æ̈ïnente wædämaï inte mïni ëadincooque ëadinque piyæ̈në cæte quëwëedäni. 6 Ïninque Wængonguï beyæ̈ ïïmaï ante näni yewæ̈mongaïnö baï ante mönö wede pönente apæ̈nemompa. “Mönö Awënë botö tönö godongämæ̈ cæcä adinque botö, Waocä ædö cæte botö ïmote wënæ wënæ cæquingää, ante ëñëmo inte guïñënämaï incæboimpa.” 7 Në aadäni ïñömö mïnitö ïmïnite Wængonguï nänö änö ante në apæ̈nedäni ïnänite ante pönëninque mïnitö, Tömënäni ïñömö waa cædinque edæ watapæ̈ quëwënänipa, ante pönëedäni. Ayæ̈ tömënäni näni wede pönënö baï adobaï wede pönëedäni. 8 Itota Codito ïñömö wëënëñedë nänö ingaï baï ingä ñöwoönæ adobaï ingä inte tömengä adocä ïincayæ̈ ate cöwë adobaï incæcäimpa. 9 Wadäni, Wacä taadö odömonte apæ̈nebo ëñëe, äñönänite tömënäni mïñæ̈ godämaï ïedäni. Ïñæmpa tömënäni cænguinque ante, Æbänö waa pönï cö cæquïï, ante wææ änäni incæte mänïï cænguincoo beyæ̈ tömënäni wïï godömenque watapæ̈ quëwënänipa. Ïninque mänincoo cænte beyæ̈ mönö mïmö ædö cæte tæ̈ï pïñænte entawenguïï. Wæætë edæ Wængonguï nänö waadete pönö cædö beyænque mönö tæ̈ï pïñænte entawengæ̈impa. 10 Æ̈montaicönë cædinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ïñömö tömënäni näni iya täimpaa godöninque pancaa cænguï ænte në cænguënënäni ïnönäni incæte tömënäni mönö Codito mönö beyæ̈ nämä nänö wepæ̈ godongaïnö guiquënë ædö cæte ænguïnänii. 11 Cæ̈nïnäni ïnänite wænönäni ate në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä ïñömö wepænque æ̈ninque, Wënæ wënæ möni cædïnö ante Wængonguï pönö ñä mënongacæcäimpa, ante cædinque Tæiyæ̈ Waëmö Pönï Oncönë wäänë guiidinque godongampa. Godongä ate baonque, Wentamö mongænte awædö, ante æ̈ninque tömënäni näni quëwëñömö yabæque mäo iya tangadänimpa. 12 Itota adobaï, Botö wepæ̈ pönö mënongabo ate botö quïmïni ïñömö tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwencæmïnimpa, ante cædinque wentamö mönö entawënö ænte teëmë mongænte godinque tömënäni quëwëñömö wææ cædïnemö tao godinque yabæque pönï guïñëñate wædinque caate wængacäimpa cæmöö. 13 Tömengä yabæque pönï guïñëñate wædinque nänö tao gogaï baï mönö adoyömö tömengä weca tao gote ado guïñëñate wæcæ̈impa. 14 Ïñæmpa inguipoga mönö quëwëñömö tæ̈ï ongompa diyæ̈ wantæpiyæ̈ quëwenguïï. Wæætë öönædë ïincayæ̈ ate edæ mönö cöwë quëwenguïñömö ante æ̈ïnente wædinque wänö cömompa. 15 Ïninque, Wængonguï quï, ante cænguï godönäni baï cædinque mönö ïñömö edæ, Itota ëmöwo beyænque quëwëmönipa, ante në apæ̈nemö inte tömengä ëmöwo ante Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Bitö tæ̈ï ëmömi inte waa pönï cæbipa, ante watapæ̈ apæ̈necæ̈impa. 16 Ayæ̈ ñimpo cædämaï inte mïnitö wadäni ïnänite cöwë waa cæedäni. Ayæ̈ wadäni ïnänite mïni mänincoo godö nënempomïni æncædänimpa. Mïnitö mänömaï, Wængonguï quï, ante godonte baï cædinque nënempomïni adinque Wængonguï mïni godönö ante waa acampa. 17 Mïnitö, Mönö ïmonte në änäni ïnänite mönö Ao ante ëñengæ̈impa, ante pönëninque në aadäni ïnänite cöwë ëñente cæedäni. Tömënäni, Æbänö cæboo, ante adinque Wængonguï apænte ancæcäimpa, ante ëñëninque guïñente wædäni inte nö cædinque aadänipa cæmïnii. Tömënäni mänömaï aadinque watapæ̈ tote quëwencædänimpa, ante mïnitö wæætë tömënäni näni änönö ante ëñente cæedäni. Mïnitö wæætë ëñënämaï ïmïni adinque tömënäni wæætë edæ, Ædö cæte aaquïmönii, ante wæwente badäni ïninque mïnitö adobaï todämaï ïmaïmïnipa. 18 Mönitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. Mönitö mïmö entawëmöni inte wentamö entawënämaï ïmönipa, ante nämä apænte pönëmönipa. Edæ, Quïëmë cæmö incæ mönö cöwë nö cæte quëwengæ̈impa, ante cæmönipa. 19 Botö mïnitö weca ocæ̈ ëmænte pöïnëmopa. Ïninque mïnitö Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Wængonguï, bitö pönö cæbi ate Pabodo mönitö weca poncæcäimpa, ante apæ̈needäni, ante nanguï ämopa.
Mïnitö ïmïnite Wængonguï waa cæcæcäimpa, ante
20 Wængonguï inguipoga nänö badönämaï ïñedë wëënëñedë pönï äninque edæ, Mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, ante tömengä nänö angaïnö baï cöwë në badongäingä inte ïïmaï pönö cægacäimpa. Edæ mönö obegaidi baï ïñömonte Awënë Itota ïñömö mönö ïmonte në Aacä ñæ̈nængä ïnongä inte tömengä wepæ̈ gowegaïmæ̈ eyepæ̈ pönï godongä ate Wængonguï tömengä ingante, Eyepæ̈ ï, äninque, Ñäni ömæ̈möe, angä ñäni ömæ̈mongacäimpa. Mänömaï gänë pönente në cægaingä inte Wængonguï ïñömö, 21 waa pönï pönongä ænte eyepæ̈ entawëninque mïnitö ïñömö tömengä nänö änö baï cæcæmïnimpa. Tömengä Itota Codito tönö godongämæ̈ cædinque pönö cæcä æ̈ninque mönö tömengä nänö waa adoncooque entawengæ̈impa, ämopa. Itota Codito ïñömö ñöwopämo incæ ïincayæ̈mämo incæ cöwë në tæ̈ï ëmönongä inte ñäö ëmongä amönipa, ante mönö tömengä ingante cöwë watapæ̈ apæ̈necæ̈impa. Mänömaï ingæ̈impa, ante botö, Amëë, ämopa. 22 Ïñänäni ëñëedäni. Botö mänïnö tömänö ante apæ̈necæte ante wædænque pönï yewæ̈mömopa. Ïninque mänïnö botö ædæmö apæ̈nedïnö ante mïnitö piyæ̈në cædinque ëñëedäni, ämopa. 23 Mönö tönïñacä Tïmoteo tee mönete wæyongante ñöwo ñimpo cædäni gocantapa, ante apæ̈nebo ëñëedäni. Tömengä botö weca quingæ̈ pongä ïninque botö tömengä tönö guëa mïnitö weca ëñacæ pömaïmönapa. 24 Mönitö beyæ̈ apæ̈nedinque mïnitö ïmïnite në aadäni ïnänite, Waa quëwencæmïnimpa, ante apæ̈needäni. Ayæ̈ adobaï Wængonguï quïnäni tömänäni ïnänite, Waa quëwencæmïnimpa, ante mönitö beyæ̈ äedäni. Ayæ̈, Mïnitö ïmïnite ante apæ̈nedinque Itadiabæ quëwënäni adobaï, Mïnitö waa quëwencæmïnimpa, ante apæ̈nedänipa, ante ämo ëñëedäni. 25 Mïnitö tömämïni ïmïnite Wængonguï pönö waadete cæcæcäimpa. Mäninque ante yewæ̈mömopa.
Tantiago ïïmaï yewæ̈mongacäimpa
1 Botö Tantiagobo ïñömö Mæmpo Wængonguï tönö mönö Awënë Itota Codito ïnate në cædömo ïmopa. Idægoidi mïni cabo tipæmpoga go mencabomïniya inte wabæca näni quëwencabo wabæca näni quëwencabo weca pangocæte godïmïni ïñömïnite botö waa pönëmo inte ïï yewæ̈möintaa yewæ̈mömopa.
Wængonguï nänö ëñëmämo ante mönö ængæ̈impa, ante
2 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Quïëmë beyæ̈ wæwente bamïni incæ mïnitö æyedëmë mänömaï bamïni ïninque edæ mänïñedë incæ cöwë, Mönö watapæ̈ toquinque impa, ante pönëedäni. 3 Mïni wede pönënö æbänö ï, ante edonque acæ̈impa, ante cædäni ate caate wæmïni incæte mïnitö, Mönö caate wædö beyænque mönö godömenque pædinque wæntæye ïnämaï inte ee cæquïmö ïmompa, ante do ëñëmïnipa. 4 Ïninque, Mönö æ̈mæ̈wo pæcæ̈impa, ante cædinque mïnitö wæntæye ïnämaï inte ee cæedäni. Mänömaï cæte pæmïni ïninque, Mïni cædïmämo æbänö cæmïni ïmïnii, ante adinque edæ, Tömänö waëmö cæmïni ïmïnipa, ante abaimpa. 5 Mïnitö weca æcänö nänö ëñëmämo wïï eyepæ̈ ïna adinque tömengä, Pönömi ëñëmoe, ante Wængonguï ingante apæ̈nequënengampa. Apæ̈neyongä Wængonguï wæætë pönö cæcä æncæcäimpa. Edæ Wængonguï ïñömö në, Pönömi æ̈moe, ante änongä ingante wæætë pïinte änämaï inte godönongä ingampa. Ayæ̈ tömänäni ïnänite pönö cædinque tömää godönongä ingampa. 6 Ïñæmpa në angä ïñömö wede pönenguënengä inte wïï æ̈mæ pönëninque apæ̈necæcäimpa. Edæ në æ̈mæ pönengä ïñömö gäwapæ̈ æpæ̈ woboyæ̈ pæ̈mæ̈ninque mæ̈ conta mæ̈ conta gopæ̈ ocæ̈mæ̈ pö cæpæ̈ nänö cægaïmæ̈ baï tömengä adobaï gocä ingampa. 7 Mäningä ïñömö Wængonguï pönongä æncæboimpa, ante ædö cæte ïïmaï ante pönenguingää. Wængonguï edæ tömengä ingante tömää godönämaï incæcäimpa. 8 Tömengä mënongä pönente quëwengä ingampa. Æbänö cæcää, ante ëñënämaï ïnongä inte ædö cæte waa cæquingää. 9 Adocanque mönö tönïñacä incæ ïmæca quëwënäni näni ëadincoo në wïï eyepæ̈ ëacä incæte tömengä Wængonguï pönö cæcä beyænque, Æbänö ëaboo, ante pönëninque watapæ̈ toquënengä ingampa. 10 Wacä mönö tönïñacä guiquënë ïmæca quëwënäni näni ëadincoo në ëacä incæte tömengä wæætë, Botö önömoque ïmopa, ante pönëninque watapæ̈ toquënengä ingampa. Edæ ongai önonque pododinque guïñë wæmpa baï tömengä adobaï wæncæcäimpa. 11 Edæ nænque tamö tï näwäñonte awæ̈ guingo icate to aminte æ̈mæ̈wo wæmpa. Ongai yædoï gueo odote wæ̈ninque nänö waëmö ënodï wo ëwente bapa baï në ëacä ïñömö adobaï ingampa. Tömengä godonte æ̈ godonte æ̈ tæcæ cædinque quingæ̈ wæ̈nique edæ dæ anguingä.
Mönö caate wæpämo
12 Wængonguï ingante në waadedäni ïnänite tömengä wæætë, Mïni cöwë quëwenguinta, ante poganta baï mïnitö ïmïnite pönömo æncæmïnimpa, ante angacäimpa. Mäninta Wængonguï weca cöwë mönö quëwenguïnö impa. Ïninque waocä caate wæcä incæte tömengä wæntæye badämaï ingä ïñömö tömengä nänö toquinque. Wæntæye ïnämaï inte ee cæcä adinque Wængonguï, Mïni cöwë quëwenguinta, ante tömengä nänö angaïnö baï mäningä ingante pönongä æncæcäimpa. 13 Waocä nänö cæïnëwente wædö beyæ̈, Wënæ wënæ cæboe, ante cædinque tömengä, Wængonguï botö ïmote, Wënæ wënæ cæcæbiimpa, ante ingampa, ante wïï anguënengä ingampa. Edæ Wængonguï ingante, Wënæ wënæ cæcæbiimpa, ante waocä ædö cæte anguingää. Wængonguï wæætë wadäni ïnänite, Wënæ wënæ cæcæmïnimpa, ante änämaï ïnongä ingampa cæmïnii. 14 Æcämenque incæ, Wënæ wënæ botö cæïnente wædö incæ ante waëmö impa, ante pönëninque tömengä do wënæ wënæ mönö cæïnente wædö beyænque wënæ wënæ cæïnengä ingampa. 15 Yædëmadä wëñængä pæcä adinque ëñaquingä baï mönö cæïnëwente wæpämo adobaï entawente pætawëmö ïninque mönö do wënæ wënæ cæmompa. Ayæ̈ wënæ wënæ mönö cæpämo beyæ̈ mönö æ̈mæ̈wo wænguinque impa. 16 Botö në waadete tönïñamïni ëñëedäni. Mïnitö nämä incæ oda cædämaï incæmïnimpa. 17 Önonque mönö æ̈nö ante mönö waëmö ñäö ëmönoncoo tömancoo incæ mönö Mæmpo Wængonguï öönædë owote në pönönongä ingampa. Mæmpo Wængonguï öönædë owodinque apäidäni ïnäni badongacäimpa. Adocä nænque wëmö cæbaï wayömö wayömö go baï entawënämaingä ingampa. Tömengä wæætë adodonque ingaingä ingampa. 18 Botö cæïnëmopa, ante në angaingä inte Wængonguï, Näwangä botö angaïnö beyænque mïnitö botö wëñæ̈mïni bacæmïnimpa, ante wäänä mangä baï cædinque mönö ïmonte pönö badongacäimpa. Tömengä nänö badongaincoo tömancoo ïñonte mönö tänomö ïnömö ïmompa.
Wængonguï ingante mönö nö ëñente cædö
19 Botö në waadete tönïñamïni ëñëedäni. Wacä äñongä mïnitö tömämïni quingæ̈ ëñenguënëmïni ïmïnipa. Mïnitö wæætë quingæ̈ apæ̈nedämaï inte adobaï quingæ̈ pïinte ïnämaï inguënëmïni ïmïnipa. 20 Wængonguï, Nö cæte quëwëedäni, ante waa nänö cæïnëmämo ante waocä nänö pïïmämo beyæ̈ wïï edæ cæcampa. 21 Mänömaï beyæ̈ mïnitö wentamö entawëninque mïni wïwa cædö tömää ñimpo cæedäni. Adobaï quïëmë mïni wënæ wënæ cæpämo tömämämo ñimpo cæte ïedäni. Ayæ̈ Wængonguï nänö angaïnö ante mïnitö mïmönë nänö mingaïnö ante Ao ante gänë pönente æncæmïnimpa. Edæ ïï angaïnö beyænque mïnitö quëwencæmïnimpa. 22 Mïnitö, Nämä incæ oda cædämaï ingæ̈impa, ante cædinque Wængonguï nänö angaïnö ante wïï önonque ëñëmïnique inte wæætë, Æbänö ante ï, ante ëñente cæedäni. 23-24 Waocä nämä awinca awocawæntaa adinque nämä ate ate wadæ godinque, Quïnö baï intawo, ante nänö adinca do oda cæte wæcampa. Mänömaï oda cæte wæcä baï Wængonguï nänö angaïnö ante në ëñenganque wïï ëñente cæcä ïñömö tömengä adobaï oda cæte wæcä ingampa. 25 Wængonguï nöingä nänö wææ angaïnö ante näni yewæ̈mongaïnö ante në ædæmö cöwë acä guiquënë tömengä ïñömö nänö ëñënïnö ante wïï pönente badämaï inte wæætë cöwë ëñente cæcä ïninque tömengä mänömaï cædinque nänö toquinque cæcampa. Wængonguï nöingä nänö wææ angaïnö beyænque waocä ñimpo cæte quëwengä ingampa. 26 Wængonguï ingante botö në ëñente cæbo ïmopa, ante pönengä incæte tömengä önonguënëwa ñä cæguënëwate baï cædämaï inte wæætë wïwa tedecä ïninque tömengä nämä incæ oda cæte gobaingampa. Ayæ̈ Wængonguï ingante botö ëñente cæbo ïmopa, ante tömengä nänö änö ante önonque angä ïmaingampa. 27 Nöwadäni tönö owæmpoïnäni näni wæwëñedë mönö tömënäni tönö godongämæ̈ cæcæ̈impa. Ayæ̈ adobaï ïmæcaque ante quëwënäni näni wënæ wënæ cædïmämo baï mönö, Wentamö badämaï ingæ̈impa, ante wææ cæcæ̈impa. Mänömaï cæmö ïninque mönö Mæmpo Wængonguï ayongante mönö wapiticæ̈ cædämaï inte wæætë nö ëñente cæmö ïmompa.
Wacä ingante wadö wadö ate pönente cædämaï ingæ̈impa
1 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Mönö Awënë Itota Codito ñäö ëmonte në apäigaingä ingante në pönëmïni inte waodäni ïnänite wadö wadö ate pönente cædämaï ïedäni. 2 Ïïmaï näni cæbaï ante önöwënenque pönëedäni. Edæ onguïñængä në ëacä ïñömö tömengä nänö önongompo timpoï oodo badöï wempocä ïninque waëmoncoo mongængä inte mïni a ongöñömö guii pongampa. Ayæ̈ onguïñængä në wïï eyepæ̈ ëacä ïñömö pedæncoo mongængä inte mïni a ongöñömö adobaï pongampa. 3 Adinque mïnitö waëmoncoo mongængä ingante, “Bitö ïñömö waa tæ̈ contaimpaa tæ̈ contae,” ante apæ̈nemïni ïmïnitawo. Wæætë wïï eyepæ̈ ëacä ingante, “Bitö mänïñömö adiyæ̈ ongöe. Botö önöwa ïñömö tepataa tæ̈ contae,” ante apæ̈nemïni ïmïnitawo. 4 Mänömaï apæ̈nedinque mïnitö weca wïï godongämæ̈ wadö wadö ate pönente cæbaïmïnitawo. Ayæ̈ wënæ wënæ pönëninque apænte ämïni babaïmïnitawo. 5 Botö në waadete tönïñamïni ëñëedäni. Wængonguï Awënë Odeye ingante në waadedäni ïnänite tömengä, Botö pönö cæbo ate mïnitö botö nempo cöwë quëwencæmïnimpa, angacäimpa. Ïmæca quëwënäni weca mäincoo wïï eyepæ̈ ëadäni ïñönänite tömengä, Mïni wede pönënö nanguï ëwocadinque mïnitö botö angaïnö baï botö nempo quëwencæmïnimpa, ante tömënäni ïnänite wïï apænte ængantawo. 6 Mïnitö wæætë wïï eyepæ̈ ëacä ingante pïinte tedemïni ate tömengä guingo imonte badingä ingampa. Ïñæmpa në ëadäni guiquënë mïnitö ïmïnite näni wënæ wënæ cædïnö beyænque wïï wæmïnitawo. Ayæ̈ adodäni mïnitö ïmïnite apænte anguïnäni weca godoncæte ante wïï ænte godänitawo. 7 Ayæ̈ mïnitö, Coditoidi ïmönipa, ante Codito waa pönï ëmöwo ante ëmömïni ïñömïnite tömënäni adodäni incæ mänïwo ante babæ äninque në wënæ wënæ änäni wïï ïnänitawo. 8 Wængonguï angä ëñëninque näni yewæ̈mongaïnö ante adinque mïnitö waa pönï Awënë nänö wææ angaïnö ante nö ëñente cæmïni ïninque waa cæbaïmïni ïmïnipa. Ïïmaï ante yewæ̈monte impa. “Bitö nämä ante pönente, Nämä waadebo ïmopa, ante nämä bitö waadete pönenganca wadäni ïnänite adoganca waadete pönëe.” 9 Mänömaï cædinque mïnitö mäincoo ëacä ingante waa cæmïni incæte wïï eyepæ̈ ëacä ingante wadö wadö ate pönëmïni inte wïwa ämïni ïninque wënæ wënæ cæmïni ïmaïmïnipa. Ayæ̈ Wængonguï nänö wææ angaïnö önonque wido cæte baï cædïmïni inte mïnitö wentamö mongæ̈mïni ïmaïmïnipa. 10 Wængonguï beyæ̈ Möitee wodi nänö wææ yewæ̈mongaïnö ante tömänö ante æcämenque në ëñente cæcä incæte mänïnö adodonque pönï incæ ëñënämaï cæcä inte tömengä mänïnö tömänö ante önonque wido cæte baï cædingä inte wentamö mongængä ingampa. 11 Edæ Wængonguï, “Nänöogæ̈ ïnämaï ïñongante godö guëa mönämaï ïedäni,” ante në angaingä inte tömengä adocä godömenque ïïmaï angacäimpa, “Wacä ingä wæ̈nönämaï ïedäni.” Mïnitö wacä nänöogæ̈ ïñongante godö guëa mönämaï ïmïni incæte wacä ingante wæ̈nömïni ïninque mïnitö Wængonguï nänö wææ angaïnö önonque wido cæte baï cædïmïni inte wentamö mongæ̈mïni ïmaïmïnipa. 12 Wængonguï nänö apænte anguïönæ mönö ïmonte tömengä nänö wææ angaïnö baï cæcæcäimpa. Mänïnö nänö wææ angaïnö beyænque waocä ñimpo cæte quëwengä ingampa. Ïninque mïnitö tedemïni incæ cæmïni incæ, Cöwë mänömaï impa, ante pönëninque tedecæmïnimpa. Adobaï ante cæcæmïnimpa. 13 Wadäni wæwënäni ïñönänite æcämenque wïï waadete godö waa cædingä ingää, ante Wængonguï wæætë tömengä ingante godö waadete waa cædämaï inte apænte äninque pancæcäimpa. Wadäni wæwënäni ïnänite æcämenque guiquënë në godö waadete waa cædingä ïñongante Wængonguï wæætë tömengä ingante nänö apænte anguïönæ godö waadete waa cæcæcäimpa.
Wængonguï ingante pönëninque mönö cæquënënö
14 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Waocä, Botö Wængonguï ingante wede pönëmo ïmopa, angä incæte tömengä nänö waa cædïnö wæætë dæ ä ïninque tömengä mänïnö, Wede pönëmopa, ante nänö änö beyænque ædö cæte wæ̈nämaï quëwenguingää. 15 Ïïmaï näni cæbaï ante önöwënenque pönëedäni. Wængonguï ingante wede pönengä ïñömö onguïñængä incæ onquiyængä incæ æcämenque incæ tömengä weocoo tönö cænguï ömaacä ingampa, 16 adinque mïnitö weca adocanque tömengä ingante, “Waa goe, ämopa. Bitö, Yoguidämaï, ante weocoo wëñae, cænguï eyepæ̈ æ̈ninque cæ̈e,” ante angä incæte në ömaacä nänö ænguënënö ante edæ tömengä ingante godönämaï ïninque tömengä waa cæcantawogaa. 17 Adobaï ïïmaï impa. Mönö waa cædïnö dæ ä ïninque Wængonguï ingante mönö wede pönënö incæ önonque bapa. 18 Incæte wacä ïïmaï anguingä. “Bitö Wængonguï ingante tömëmi wede pönënö ëabi ïmipa. Botö guiquënë tömëmo waa cædïnö ëabo ïmopa,” ante äñongä botö wæætë, Bitö në cædämaï ïnömi inte Wængonguï ingante bitö wede pönënö ante botö ïmote odömömi aboe, ämopa. Odömömi adinque botö guiquënë botö cædïnö ante odömömo adinque bitö wæætë botö wede pönënö edonque pönï abaïmipa. 19 Wængonguï näwangä adocanque ingaingä ingampa. Bitö mänömaïnö ante pönëmi inte waa pönï pönëmi ïmipa. Wënæidi diyæ̈ adodö ante pönënänipa töö. Incæte ancai guïñente do do wäate wædänipa. 20 Bitö mänömaïnö ante në önonque tedebi ïmi ëñëe. Botö, Mönö waa cædämaï ïmö ïninque Wængonguï ingante mönö wede pönënö incæ önonque ïmaimpa, ante odömömo ate bitö edæ Ao ante ëñenguïmiyaa. 21 Edæ mönö docä Abadäö wodi Wængonguï nänö ämaï cædinque tömengä wengä onguïñængä Itæca ingante æ̈ninque iya täïmoga cönöninque wæ̈noncæ cæyongante Wængonguï adinque, Bitö nö cæte entawëmi ämopa, ante apæ̈negacäimpa. Abadäö wodi nänö cædïnö beyænque Wængonguï mänömaï angacäimpa. 22 Bitö ëñënämaï ïmitawo. Abadäö wodi edæ Wængonguï ingante wede pönëninque ëñente cægacäimpa. Wïï ëñente cægaingä inte baï tömengä Wængonguï ingante nänö wede pönengaïnö önonque pönëmaingä incægacäimpa. Ayæ̈ waa nänö cægaïnö beyæ̈ Abadäö wodi nänö wede pönengaïnö eyepæ̈ pönï bagatimpa. 23 Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö baï ïinque batimpa. Ïïmaï ante impa. “Abadäö ïñömö Wængonguï, Botö ïïmaï pönö cæcæboimpa, ante nänö angaïnö ante pönengacäimpa. Ïninque Wængonguï, Mänömaï pönëmi beyæ̈ bitö botö ayömo nö cæte entawëmi ïmipa,” ante tömengä ingante wæætë pönö angacäimpa. Ayæ̈ Abadäö, Wængonguï æ̈migo ingampa, ante angadänimpa. 24 Bitö ëñënämaï ïmitawo. Waocä Wængonguï ingante wïï nänö wede pönënö beyænque wæætë, Tömengä æbänö waa cæcää, ante adinque Wængonguï tömengä ingante, Bitö nö cæte entawëmi abopa, ante cæcä ingampa. 25 Idægoidi, Ömæ awëmö ate pöeda, ante mënaa ïnate da godönäni gote pöñönate Adacaba wodi në towente quëwengä incæ, Botö oncönë guiieda, ante tömëna ïnate wë wodongacäimpa. Ayæ̈, Wadäni tömëna ïnate bæi ongönämaï incædänimpa, ante, Wadö taadö goeda, ante da godongä gogadaimpa. Mänömaï cæcä adinque Wængonguï, Bitö cædïnö beyænque bitö botö ayömo nö cæte entawëmi ïmipa, ante Adacaba ingante adobaïnö ante pönö angacäimpa. 26 Mönö baö ömæwocacä inte do wænte ï baï Wængonguï ingante mönö waa cædämaï wede pönënö adobaï do wæ̈ningä baï inte edæ önonque impa.
Mönö önonguënëwa
1 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Mïnitö weca wïï tæiyæ̈näni, Në odömonte apæ̈nemöni bacæmönimpa, ante baïnente wæquënënäni incædänimpa. Edæ wadäni ïnänite pönömenque apænte äninque Wængonguï wæætë mönö në odömonte apæ̈nemö ïñömonte, Æbänö odömonte apæ̈nemïnii, ante mönö ïmonte godömenque apænte äninque pancæcäimpa. Mïnitö do ëñëmïnipa. 2 Mönö tömämö nanguï ægodawate tæ̈ï go wæ̈ninque baï oda cæmö ïmompa. Në tedecä ïñömö tömengä, Æbänö ante tedeboo, ante tömengä önonguënëwa cöwë wææ aadinque tömengä wënæ wënæ änämaï ïninque nöingä cæbaingä ingampa. Ayæ̈ wënæ wënæ cædämaï incæboimpa, ante nämä baonga tömäo wææ aate quëwënongä ingampa. 3 Cabayo mönö ïmonte ëñente cæcæcäimpa, ante tæ̈inta badöinta önöne da wënemö ate, Cabayo baö tömäñö incæ ïñaïmæ̈ ïñaïmæ̈ gocæcäimpa, ante cæmö ïninque cabayo do ëñente gocampa. 4 Ïïmaïnö ante ñæ̈nængade wipo ante adobaï ante pönëedäni. Ñæ̈nængade pönï wipo incæ woboyæ̈ nanguï pæ̈mænte gopa incæte wipo në dadongä nänö cæïnënö baï, Ædönö dadiïmæ̈ ædönö dadiïmæ̈ wiyate goquïï, ante guiyä awæmpa inte wiyate cæcä gopa. 5 Ayæ̈ adobaï mönö baö tömäo ëñayömö mönö önonguënëwa guiyä enguënëwamö ïmompa. Incæte mönö önonguënëwa inte tededinque, Mönö nanguï cæmompa, ante tedewëmompa. Ñæ̈nængade pönï ömædë incæ amïmö bayedë guiyä gonga beyæ̈ ömædë tömäo gonga bæcodote bapa. 6 Ayæ̈ mönö önonguënëwa adobaï gonga bæcodote baï tedepa. Mönö baö tömäo ëñayömö mönö önonguënëwa tömäo mönö wïwa tedewenguinque wënæ wënæ enguënëwamö ïmompa. Waomö incæ mäninguënëwa beyænque mönö baö tömäo inte ëñënämaï cæmompa. Ayæ̈ gonga wacæ tæ̈nömonte bæcododäni baï ado önonguënëwa beyæ̈ mönö quëwenganca tömanganca wo ëwente ïmompa. Edæ ïï gonga tadömengadænguipodë öñonte ö ænte wacæ tæ̈nömonte bæcodote baï cædinque wënæ incæ mönö ïmonte cæcä beyænque mönö wïwa tedewëmö ïmompa. 7 Babæidi incæ öömä ëadäni incæ tæntæidi incæ æpæ̈në quëwënäni incæ quingänöidi incæ tömänäni ïnänite waocä, Botö pæpogate cæ̈nïnäni bacæmïnimpa, ante cæcä ingampa. Waocä doyedë nänö cægaï beyænque cæ̈nïnäni bate quëwengadänimpa. 8 Ïñæmpa æcänö, Mönö önonguënëwa pæpogate baï bacæ̈impa, ante cædaa edæ dæ angampa. Edæ, Babæidi cöwë incæmönimpa, ante cæ̈nïnäni badämaï ïnäni baï mönö önonguënëwa adobaï wënæ wënæ ï ïninque ædö cæte waa tedemöö. Wæætë mönö önonguënëwa nanguï wænguïmæ̈ enguënëwamö baï ïmompa. 9 Mäninguënëwa inte mönö Mæmpo Wængonguï ingante, Bitö tæiyæ̈ waëmö ïmidö anguënë, ante waa apæ̈nemompa. Wæætë waodäni Wængonguï tömengä nänö ingaï baï nänö në badongaïnäni ïñönänite tömënäni ïnänite ante mönö adoguënëwa inte wënæ wënæ apæ̈nemompa. 10 Ado önöne incæ wade wade ante mënea ante apæ̈nemompa. Adodeque ante waa impa. Adodeque ante wënæ wënæ impa. Botö tönïñamïni ëñëedäni. Mänïnö baï mönö edæ wïï cæquënëmö ingæ̈impa. 11 Æpæ̈ tayömö ado tayömö ædö cæte waëmömæ̈ wentamömæ̈ ääñömonque ta goquïmæ̈æ̈. 12 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Iigowæ̈ näni äwæ̈ incayö odibomö näni änömö ædö cæte incaquïï. Yowewæ̈ incayö iigo mæ̈ñeca ædö cæte incaquïï. Adobaï ado tayömö ædö cæte waëmömæ̈ wentamömæ̈ ääñömonque ta goquïmæ̈æ̈.
Mönö nö ëñëmämo
13 Mïnitö weca æcänö nö ëñengä ingantawo. Tömengä ïñömö, Nö ëñëmo ïmopa, ante wadäni ëñencædänimpa, ante cædinque tömengä nänö waa quëwënö inte odömoncæcäimpa. Ayæ̈ tömengä nö ëñengä incæ, Botö önömoque ïmopa, ante pönëninque tömengä nänö cædïnö beyæ̈ odömongä acædänimpa. 14 Mïnitö guiquënë wacä quincoo adinque pïinte entawëmïni ayæ̈ nämanque ante, Mönö ñæ̈næ̈mö badinque waa quëwengæ̈impa, ante pönente entawëmïni ïninque mïnitö nö ëñëmïni incæ, Mönö waa cæmompa, ante ædö cæte anguïmïnii. Ayæ̈ mänömaï baï godömenque entawëmïni ïninque näwangä mïni anguënënö ante edæ Baa änämaï ïedäni. 15 Mänïnö ëñëmämo wïï Wængonguï nänö nö ëñëmämo ï. Wæætë ïï inguipogaque ante quëwengä inte waocä mä pönëninque wënæ nänö ëñëmämo ante entawengä ingampa. 16 Edæ waocä æyedëmë wacä quincoo adinque pïinte entawengä ayæ̈ nämanque ante, Botö ñæ̈næ̈mo badinque waa quëwencæboimpa, ante pönente entawengä ïñömö tömengä ædö cæte töingä pönente cæcää. Ïñæmpa quïëmë näni wënæ wënæ cæpämo ante cæcampa. 17 Waocä Wængonguï nänö nö ëñëmämo ante në entawengä guiquënë waëmö entawengä ingampa. Ayæ̈ wacä ingante cöwë piyæ̈në cæte quëwënongä ingampa. Tömengä në waadete pönengä inte wacä ingante waa ëñënongä ingampa. Wacä ingante ëñente cædongä ingampa. Tömengä, Wæwënämaï incæbiimpa, ante wacä ingante godö waadete waa cædongä ingampa. Ayæ̈, Quïnö waa inguïï, ante mänïnö ante cædongä ingampa. Në waodäni ïnänite wadö wadö ate pönente cædämaï inte tömengä nö pönente quëwënongä ingampa. 18 Wadäni ïnänite, Botö piyæ̈në cæcæboimpa, ante në cæcä ïñömö tömengä nänö piyæ̈në cædïnö beyæ̈ tömëmö në mïnongä baï ingampa. Tömengä nänö piyæ̈në cædïnö beyæ̈ waodäni wæætë, Quïnö nö cæte impa, ante cædäni ïninque tömengä edæ amïñayedë tömëmö tä pete ængä baï incæcäimpa.
Inguipoga näni quincoo ante pönënämaï incæmöimpa
1 Mïni cabo quïnö beyæ̈ ante guëa wæætedö wæætë pïïninque wæætë godö wæætë godö änewëmïnitawo. Mïnitö nämä wadö wadö mïni cæïnënö ante entawente guëa cæte quëwëmïni beyænque cöwë godongämæ̈ mïni pïinte quëwenguinque ïmïnipa töö. 2 Mïnitö æ̈ïnente wæmïni incæte æ̈nämaï ïmïnipa. Ïninque në ëacä ingante wæ̈nömïni incæ tömengä nänö quincoo ante æ̈ïnëmïni incæte mïni æ̈ïnënö, ante æ̈nämaï ïmïnipa. Mänömaï beyæ̈ mïnitö wæætë godö wæætë godö änewëninque guëa wæætedö wæætë pïïninque guëadö guëa cæte quëwëmïni ïmïnipa. Mïni änö ante mïnitö, Pönömi æ̈mönie, ante mïnitö Wængonguï ingante apæ̈nedämaï ïmïni inte mïni æ̈nämaï quëwenguinque impa. 3 Mïnitö Wængonguï ingante mïni änö ante apæ̈nemïni incæte wënæ wënæ ante pönëninque apæ̈nemïni beyæ̈ æ̈nämaï ïmïnipa. Edæ Wængonguï nänö pönönï æ̈ninque mönö edæ nämanque pönente tote quëwengæ̈impa, ante æ̈ïnente wæmïni inte æ̈nämaï ïmïnipa töö. 4 Waocä nänöogæ̈ ingante wido cæcä baï mïnitö adobaï Wængonguï ingante wido cæmïni ïmïnipa. Mïnitö ëñënämaï ïmïnitawo. Inguipoga näni quincoo ante mönö pönënö beyæ̈ mönö Wængonguï ingante pïinte ïmompa. Incæte, Inguipoga näni quincoo ante në pönencæboimpa, ante æcänö angä Wængonguï ingante pïinte bacæcäimpa. 5 Wængonguï angä ëñëninque näni yewæ̈mongaïnö ïïmaï ante önonquedö ante intawogaa. “Wængonguï cæcä beyænque mönö tömengä Önöwoca ingante ëwocate quëwëmö ïmompa. Ïninque mänïwoca mönö ïmonte waadete pönëninque, Botö ïmote waadete pönenguënëmïni ïmïnipa, ante wæætë edæ godö pïinte acä ingampa.” 6 Incæte tömengä mönö ïmonte godömenque waadete pönö cædinque mönö tönö godongämæ̈ cædongä ingampa. Mänömaï beyæ̈ Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö ïïmaï ante impa. “Nämanque ante, Mönitö gomonga waa cæmöni ïmönipa, ante në pönënäni ïnänite Wængonguï Baa angampa. Wæætë edæ, Mönitö önömönique baï ïmönipa, ante në änäni ïnänite tömengä pönö waadete cæcampa.” 7 Mänömaï beyæ̈ mïnitö Wængonguï ingante ëñente cæedäni. Wënæ ingante Baa ante quëwëedäni. Baa ämïni ïninque tömengä nänënë wodii wïnömaingampa. 8 Wængonguï gämæ̈nö pöedäni. Pömïni ate tömengä wæætë mïnitö weca poncæcäimpa. Mïnitö wënæ wënæ cæmïni ïnömïni inte önompo mempote baï waëmö pönï quëwëedäni. Ayæ̈, Wængonguï ingante waadete pönëmopa, ante ämïni incæ adobaï inguipoga näni quincoo pönëmïni inte mïnitö mënonga ante pönente quëwënömïni ïmïnipa. Ïninque edæ mïmö ñä mënongate baï cædinque töingä pönente entawëmïni baedäni. 9 Mïni nämä wënæ wënæ cædïnö ante pönëninque mïnitö, Ancaa wæwente awædö, ante wæedäni. Mïnitö Ca ca tote quëwënö ñimpo cædinque Ca ca wædinque edæ wæwente quëwëedäni. 10 Mïnitö incæ, Wënæ wënæ cæmönipa, ante önömönique ïmönipa, ante Wængonguï ingante äñömïni tömengä wæætë, Wadäni mïnitö ïmïnite waa acædänimpa, ante mïnitö ïmïnite ængö cæte baï cæquingänö anguënë.
Mönö tönïñacä ingante
apænte änämaï incæmöimpa 11 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Mïnitö wacä ingä wacä ingä wënæ wënæ ante apæ̈nedämaï ïedäni. Æcänö tömengä tönïñacä ingantedö ante wënæ wënæ äna ayæ̈ tömengä ingante, Wënæ wënæ cæbipa, ante æcänö apænte äna ïna mäningä Wængonguï nänö wææ angaïnö incæ wënæ wënæ ante apæ̈necampa. Ayæ̈ Wængonguï nänö wææ angaïnö ante wënæ wënæ impa, ante apænte angampa. Wïï tömengä nänö ëñente cæquinque Wængonguï nänö wææ angaïnö ante apænte angampa. Wæætë edæ, Mänïnö ante në apænte ämo ïmopa, ante baï cæcampa. 12 Wængonguï tömenganque nänö wææ angaïnö ante në angaingä ingampa. Mänömaï beyæ̈ tömengä adocanque në apænte anguingä ïnongäimpa. Adocä pönö cæcä beyænque, Botö æ̈mo beyænque quëwenguïnäni, ante cædongä ingampa. Adobaï tömengä apænte angä beyænque, Wadäni wo ëwente bacædänimpa, ante cædongä ingampa. Bitö guiquënë në angaïmi ïmipa diyæ̈ wacä ingante apænte anguënëmi ïmii.
Baänæ ate æbänö baquïï, ante Wængonguinque ëñengä
13 Mïnitö ñöwo botö ïmote ëñëedäni. Mïnitö në ïïmaï ante tedemïni ïmïnipa. “Ñöwoönæ incæ baänæ ate incæ mönitö ïï wadäni quëwëñömö goquïmöni ïmönipa, ante mänïñömö godinque adoque wadepo ïñonte mönitö godonte ænguinta æncæte ante cæquïmöni ïmönipa,” ante ämïni ïmïnipa. 14 Ïñæmpa, Baänæ ate æbänö bacæ̈impa, ante tömää ëñënämaï ïmïnipa. Cöwë quëwenguïmompa diyæ̈ ëñenguïmöö. Awæ̈næcaque owo boguïmä nænque tamöninque quingæ̈ dæ ba baï mönö quëwënö adobaï do dæ bacæ̈impa. 15 Mïnitö guiquënë ïïmaï ante anguënëmïni ïmïnipa. “Wængonguï Ao angä ïninque mönitö quëwenguïmöni ïmönipa. Ayæ̈ Ao angä ïninque mönitö ïï waa cæquï cæcæmönimpa.” 16 Ïñæmpa mïnitö, Tömëmönique äninque cæcæmönimpa, ante pönëninque tedete quëwënömïni ïmïnipa. Mänïnö ante tömänö wënæ wënæ impa. 17 Waocä, Æbänö waa impa, ante ëñengä incæte cædämaï ingä inte mäningä wënæ wënæ cæcä ingampa.
Mäincoo në ëadäni näni pönenguënënö
1 Mïnitö mäincoo në ëamïni ïñömö ñöwo ëñëedäni. Mïnitö nanguï Ca ca wæedäni. Edæ, Mönö caate wæquinque nanguï ingæ̈impa, ante tedecöninque Ca ca wæcæmïnimpa. 2 Mïnitö mäincoo ëadincoo do wote batimpa. Ayæ̈ mïnitö waëmoncoo tömancoo cayæ̈ ade cæ̈nimpa. 3 Mïnitö oodo tönö padata tæ̈inta to tamöninque baï batimpa. Mänïï to tamönï beyæ̈ mïni wënæ wënæ cædïnö edonque pönï odömonte ingæ̈impa. Ayæ̈ quincoomë gonga bæcodöñömö concædinque æ̈mæ̈wo gonte ba baï mïnitö ïï to tamönï beyæ̈ mïni baö incæ adobaï æ̈mæ̈wo gonte ba baï bacæ̈impa. Ïñæmpa ïïmæca wodo ïinque bayedë incæ tömëmïni mäincoo ëadincoo do wote baquincoo gæte da wente cæmïnipæ̈æ̈. 4 Aedäni. Wadäni edæ tömëmïni quëwencodencoo cædïnäni ïñönänite mïnitö, Paga, ante mïni godonguënenta pæ gompodinque godönämaï ïmïnitapa. Ïninque æ̈nämaï ïnäni mïnitö ïmïnitedö ante pïinte wædinque, Në ëadäni ïñömö, Mönitö cædïnö beyæ̈ ante dicæ pönönäni æntamöniyaa, ante wædönänimpa. Mönö Awënë në adocanque Tömää Cægaingä ïñömö në cædïnäni näni wædïnö do ëñëningä ingampa. 5 Ïïmæca quëwëñedë mïnitö quincoo waëmoncoo tömancoo mante quëwëmïni inte mïnitö cöwë, Nämä möni watapæ̈ tote quëwengæ̈impa, ante quëwënïmïni ïmïnipa. Waocä nänö wæ̈nongä wænguïönæ ïñonte cæ̈ningä nänö wænguinque oguïmo pönï ba baï mïnitö cæ̈ningä baï adobaï oguïmo pönï bamïni ïmïnitapa töö. Mänïönæ edæ do batimpa. 6 Wadäni nö cæte quëwënäni mïnitö ïmïnite Baa änämaï ïñönänite mïnitö ïñömö, Mïni pante wæquinque wënæ wënæ cædänipa, ante wapiticæ̈ apænte ämïni inte tömënäni ïnänite wæ̈nömïni wæ̈nänitapa.
Mönö ee cæpämo ayæ̈ Wængonguï ingante mönö apæ̈nedö
7 Mänömaï beyæ̈ botö tönïñamïni ëñëedäni. Mïnitö mönö Awënë nänö ponguinganca ante wæntædämaï inte ee cæte wänö cönöedäni. Aedäni, Në quiyacä tömëmö wæænte ate onguipo cöñe ba ate, Tä bocate pæquï, ante cöönæ tedænque ee ongongampa. Cöönæ tedæ̈ ïinque baganca amïña bayedë waëmö pönï nänö tömëmoncoo tä pete gæcæte ante wïï ee ongongantawo. 8 Mönö Awënë nänö ponguïönæ oo pönï impa, ante mïnitö adobaï ee cæte wänö cönöedäni. 9 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Mïnitö wacä ingä wacä ingä wæætedö wæætë, Wïwa cæcampa, ante godö änämaï ïedäni. Mïnitö mänömaï cæmïni ïninque Wængonguï wæætë mïnitö ïmïnite apænte ante pämaingampa. Edæ mönö Apænte Anguingä oo poncæcäimpa cæmïnii. 10 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Wëënëñedë Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïñömö tömengä ëmöwo apæ̈nedinque wæwënäni incæte wæntædämaï inte ee cæte quëwengadänimpa, ante pönëninque mïnitö tömënäni näni cægaï baï adobaï cæedäni. 11 Wadäni wæwënäni incæte wæntæye ïnämaï inte ee cædäni ïninque näni toquinque impa, ante mönö pönënö ante do ëñëmïnipa. Docä Coba wodi ïñömö tömengä nanguï pönï wæwengä incæte wæntædämaï inte pïïnämaï ingacäimpa. Mänïnö ante do ëñënïmïni inte ayæ̈ tömengä nänö wæwëñedë ïinque ba ate Wængonguï æbänö tömengä ingante nanguï godongä ængaingä ingacäimpa, ante adobaï ëñëmïnitawo. Edæ waodäni wæwënäni ïñönänite mönö Awënë Wængonguï ædæmö waadete waa cædongä ingampa. 12 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Wadö mïni pönënö ante pönömenque pönëninque mïnitö ïïmaï ante godömenque pönëedäni. Mïnitö änö näwangä impa, ante wadäni pönencædänimpa, ante cædinque, Botö änö nöingä baquïnö anguënë, ante änämaï ïedäni. Edæ, Öönæ beyænque ïmæca beyænque quïëmë beyænque mönö apæ̈nemönö näwangä baquïnö anguënë, ante tömänö ante edæ apæ̈nedämaï ïedäni. Mïnitö wæætë Ao äïnëmïni inte “Ao” ante mäninque äedäni. Ayæ̈ mïnitö Baa äïnëmïni inte “Baa” ante mäninque äedani. Edæ wïï mänömaï cæmïni ïninque Wængonguï wæætë mïnitö ïmïnite apænte ante pämaingampa. 13 Mïnitö wæwëmïni ïninque Wængonguï ingante apæ̈nequënëmïni ïmïnipa. Mïnitö watapæ̈ tomïni ïninque Wængonguï ingante, Bitö tæiyæ̈ waëmö ïmidö anguënë, ante ämotamïni ancæmïnimpa. 14 Æcänö mïnitö weca wënæ wënæ ïna ïñömö tömengä Codito ingante mïni godongämæ̈ pönencabo ïñömïnite në aadäni näni Picæncabo mïni änäni ïnänite, Pöedäni, ante aa pequënengä ingampa. Aa pecä pönäni ate tömënäni Awënë Itota ëmöwo ante apæ̈nedinque wædænque oguï wapæ̈ æ̈ninque në wënæ wënæ ïnongä ingante oo paacædänimpa. Ayæ̈ adoyedë wënæ wënæ ïnongä ingante näni oo paayedë tömengä beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈necædänimpa. 15 Ayæ̈, Wængonguï ingante apæ̈neyömonte tömengä ëñengampa, ante wede pönëninque apæ̈nemö beyænque waocä në wënæ wënæ ïningä incæ edæ gancæ bacæcäimpa. Wængonguï tömengä ingante pönö cæcä ate waa ba ñäni ömæ̈moncæcäimpa. Ayæ̈ adocä nänö wënæ wënæ cædïnö beyæ̈ wënæ wënæ ingä ïninque Wængonguï tömengä nänö wënæ wënæ cædïnö adinque ñimpo cæcä quëwëmaingampa. 16 Mänömaï beyæ̈ mïnitö wacä ingante wacä ingante apæ̈nedinque, Botö wïwa cædïmo inte wæbopa, ante äedäni. Mänömaï cædinque mïnitö, Gancæ bacæmönimpa, ante wacä beyæ̈ ante wacä beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. Waocä në nö cæte quëwënongä ïñömö Wængonguï ingante apæ̈nedinque edæ tæ̈ï pïñænte apæ̈necä ingampa. Mäningä nänö apæ̈nedö beyænque Wængonguï cæcæcäimpa. 17 Ediya wodi mönö waomö ïmö baï tömengä adobaï ingacäimpa. Incæte tömengä Wængonguï ingante, Cöönæ ämi cædämaï ingæ̈impa, ante ædæmö apæ̈necä ate mëa go adoque tæcæ wadepo ganca edæ cöönæ cædämaï ingatimpa. 18 Ayæ̈ ate tömengä, Cöönæ ämi cæcæ̈impa, ante Wængonguï ingante wæætë apæ̈negacäimpa. Apæ̈necä ate öönædë ïnö wææ̈ cöönæ cægatimpa. Cöönæ wææ̈ cæ ate onguipoga tömëmö do tä bocate pægatimpa. 19 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Mïnitö weca æcämenque nö taadö oda cæte gocä adinque wacä tömengä ingante ocæ̈ ëmænte mämongä ponguënengä ingampa. 20 Ïïmaï pönëedäni. Në wënæ wënæ cæcä wapiticæ̈ taadö gocä adinque æcämenque tömengä ingante nö taadö ïnö ocæ̈ ëmænte në mämongä ingää tömengä mämongä beyænque në wapiticæ̈ gocä ïñömö æ̈mæ̈wo nänö wænguënënö ñimpo cæte edæ quëwencæcäimpa. Ayæ̈ nanguï pönï nänö wënæ wënæ cædïnö incæ wadæ cæte ingæ̈impa, ämopa. Mäninque ante yewæ̈mömopa.
Waa quëwencæmïnimpa, ante
1 Botö Pegodobo Itota Codito nänö në da godongaïmo ïnömo inte në yewæ̈mömo ïmopa. Mïnitö ïñömö tömëmïni ömæ quëwënämaï ïmïni inte näwæ̈ godinque wadäni nëmæ ponte quëwëmïni inte pancamïniya Pontobæ quëwëñömïni wamïni guiquënë Gadatiabæ quëwëmïnipa. Wamïni Capadotiabæ quëwëñömïni wamïni guiquënë Atiabæ quëwëmïnipa. Wamïni guiquënë Bitïniabæ quëwëmïnipa. Mänömaï wayömö wayömö quëwëmïni ïñömïnite botö, Acæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa. 2 Mæmpo Wængonguï ïñömö mïnitö ïmïnite wëënëñedë pönï do adinque, Mïnitö Itota Codito ingante në ëñente cæmïni bacæmïnimpa, ante apænte ængacäimpa. Ayæ̈, Botö ayömo mïnitö tæiyæ̈ waëmö ëwocamïni bacæmïnimpa, ante cædinque Wængonguï Önöwoca incæ Itota wepæ̈ inte pönö ñä mënongacäimpa. Mänömaï cæcä bagaïmïni ïñömïnite botö ñöwo ïñömö edæ, Wængonguï nanguï waadete pönö cæcä ate mïnitö në gänë pönëmïni bacæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa.
Watapæ̈ bacæ̈impa, ante pönëninque quëwëmompa, ante
3 Itota Codito Wæmpocä ïñongante Itota incæ, Botö Wængonguïmi ïnömi ïmipa, ante Wængonguï ingante waa apæ̈necampa. Adocä ïñömö mönö Awënë Itota Codito wænte öñöñongante, Ñäni ömæ̈möe, angä ñäni ömæ̈mongacäimpa. Tömengä ñäni ömæ̈mongä beyænque Wængonguï mönö ïmonte adobaï pönö cæcä ate mönö mempoga ëñate baï ïnömö inte edæ, Mönö mïïmö quëwëninque watapæ̈ quëwengæ̈impa, ante pönente quëwëmompa. Ïninque mönö ïñömö Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Bitö tæ̈ï ëmönömi inte waa pönï cæbi æ̈mönipa, ante edæ watapæ̈ apæ̈necæ̈impa. 4 Ayæ̈ Wængonguï, Ïincayæ̈ ate mïni ænguincoo, ante öönædë do edæ cö cæte mangampa. Mänincoo ïñömö ñömäadämaï incoo ïninque cöwë wentamö badämaï incoo inte edæ wodämaï inguincoo ingæ̈impa. 5 Ïinguipo pedænguipo ïinque bayedë edæ Wængonguï pönö ængä beyænque mönö cöwë quëwenguïnö ante edonque pönï acæ̈impa. Ïninque mïnitö wede pönëmïni beyænque mïnitö quëwenguïmämo ïinque baquinganca Wængonguï në tæ̈ï pïñæ̈nongä inte edæ mïnitö ïmïnite wææ gompocampa. 6 Mïnitö ñöwo wantæ ïñö incæ quïëmë beyænque wënæ wënæ bate wæmïni incæte Wængonguï pönö wææ gompocä beyænque edæ watapæ̈ tomïni ïmïnipa. 7 Oodo waëmö bamongæ̈impa, ante waodäni gongapamö godö aca podönäni ate oodoque badinque waëmonca pönï ongoncapa. Incæte oodo ïñömö ïincayæ̈ ate ömæ̈e ëwente ate edæ dæ bacæ̈impa. Oodo mïni æ̈ïnënonca waëmonca ï ïñonte mïni wede pönënö ïñömö edæ godömenque waëmö pönï impa. Ïninque mïni wede pönënö ïñömö wïï wido cæquï impa. Cöwë edæ ongongæ̈impa. Wæætë, Mïni wentamö entawënïnö edæ dæ go ate mïni wede pönënonque edæ waëmö pönï entawencæmïnimpa, ante cædinque Wængonguï pönö angä ate mïnitö gonga gonte caate baï wæmïnipa. Mänömaï mïni caate wædö beyænque edæ godömenque wede pönëmïni bamïnipa. Ïninque Itota Codito mönö weca ponte a ongöñongante mïnitö cöwë wede pönëmïni inte tömengä önöwa gäänë ædæ wæænte apæ̈nedinque, Në tæ̈ï ëmönömi inte bitö waa pönï cæbi æ̈mönipa, ante watapæ̈ apæ̈necæmïnimpa, ante Wængonguï cæcampa. 8 Itota Codito ingante mïnitö awinca adämaï ïnïmïni incæte tömengä ingante cöwë waadete pönëmïnipa. Edæ ñöwo ganca adämaï ïnïmïni inte mïnitö tömengä ingante wede pönëninque mïni ñäö baï entawenguinque watapæ̈ todinque æbämë ante tomïni ïmïnipa. 9 Önöwoca mïni ëwocate quëwenguïnö ante æncæte ante wede pönëmïni inte mïnitö ñöwo ïñömö edæ do æ̈mïni ïmïnipa. 10 Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïñömö, Ïincayæ̈ ate quëwenguïnäni ïnänite Wængonguï pönö cæcä beyænque quëwencædänimpa, ante ñöwomïni ïmïnitedö ante apæ̈negadänimpa. Mänömaïnö ante apæ̈nedäni incæte tömënäni, Ædänidö ïnänite ante Wængonguï apæ̈necää, ante ëñënämaï inte ëñencæte ante nanguï cægadänimpa. 11 Codito Önöwoca tömënäni önöwoca quëwëninque pönö apæ̈nedinque, Ïincayæ̈ ate Codito nanguï caate wæcæcäimpa, angacäimpa. Ayæ̈, Caate wædingä inte tömengä wæætë ñäö baï entawengä inte tæ̈ï ëmongä edæ bacæcäimpa, ante pönö apæ̈necä ëñëninque tömënäni wæætë adodö ante apæ̈negadänimpa. Incæte tömënäni, Æyedënö Codito mänömaï cæquingää, ante ëñencæte ante wægadänimpa. Æbänö ba ate mänömaï cæquingää, ante ëñencæte ante edæ nanguï cægadänimpa. 12 Ñöwo ïñömö Wængonguï öönædë quëwëninque tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante mönitonga da pönongä pöninque apæ̈necä ëñëninque mönitö wæætë Codito ingantedö ante mïnitö ïmïnite watapæ̈ apæ̈nemöni ëñëmïnitapa. Mänïne adode ante Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïñömö, Codito waa cæcæcäimpa, ante apæ̈negadänimpa. Incæte Wængonguï tömënäni ïnänite apæ̈nedinque, Wïï tömëmïni beyæ̈ ante apæ̈nemïnipa, angacäimpa. Ïincayæ̈ ate quëwënäni beyæ̈ ante apæ̈nemïnipa, ante tömënäni ïnänite angacäimpa. Mänïnö ante Wængonguï beyæ̈ ante æbänö apæ̈nedänii, ante ëñënämaï ïnäni inte Wængonguï anquedoidi incæ, Waodäni beyæ̈ Wængonguï æbämë waa pönï cæcää, ante ëñëïnente wædänipa.
Wængonguï, Tæiyæ̈ waëmö ëwocaedäni, angampa
13 Mänömaï beyæ̈ mïnitö, Mönö nanguï cæcæ̈impa, ante edæ täno pönente ate cæedäni. Nämä wææ gompotawente baï ëñente cæedäni. Itota Codito ponte a ongöninque mönö ïmonte waadete pönö cæcä ate watapæ̈ bacæ̈impa, ante edæ mänïnonque ante cöwë pönente cæedäni. 14 Wëñæ̈näni wæmpoidi ïnänite näni ëñente cæbaï edæ mïnitö adobaï ëñente cæedäni. Mïnitö ëñënämaï ïñedë mïni cæïnëwënö ante do cægamïnimpa. Ñöwo ïñömö në ëñëmïni badinque mïni ëñënämaï ïñedë mïni cæïnëwënö ante edæ cædämaï ïedäni. 15 Mïnitö ïmïnite në apænte aa pegaingä ïñömö edæ tæiyæ̈ waëmö ëwocadongä ingampa cæmïnii. Quïëmë cædinque edæ tömengä baï adobaï tæiyæ̈ waëmö ëwocadinque edæ tömää cæedäni. 16 Wængonguï incæ, “Botö tæiyæ̈ waëmö ëwocabo ïmopa cæmïnii. Botö ëwocabo baï mïnitö adobaï edæ tæiyæ̈ waëmö ëwocacæmïnimpa,” angampa, ante yewæ̈mongatimpa. 17 Tömämö ïmonte adoyömö pönï cædinque mönö Mæmpo ïñömö mönö cædïnö ante cöwä adinque nöingä pönï ante apænte angampa. Ïninque, Botö Wæmpo, ante në apæ̈nemïni ïnömïni inte mïnitö ïñömö edæ në nöingä ante apænte angä ingante edæ guïñente wædinque quëwëedäni. Inguipoga quëwëninque mïnitö, Wabæca baï ongonte awædö, äninque, Wængonguï weca edæ mönö ömæ ingæ̈impa, ante pönente quëwëedäni. 18 Edæ, Dodäni näni quëwengaï baï adobaï quëwengæ̈impa, ante änäni ëñëninque mïnitö Ao ante önonque pönï cæte quëwengamïnimpa. Mänömaï quëwëñömïnite Codito wæætë, Mïnitö abæ tawænte baï quëwencæmïnimpa, ante cædinque edæ, Quïnö godongantawo, ante mïnitö do ëñëmïnipa. Ïñæmpa oodo incæ padata incæ mönö, Woquincoo, ancoo ïñonte tömengä dicæ mänincooque godongantawogaa. 19 Wæætë quipi wë, Codotedo, näni änongä ïñömö quenta mongæ̈nämaï wentamö ëñadämaï ïmaï Codito adobaï ïnongä inte edæ tömengä nämä wepæ̈ tæiyæ̈ waëmö wepæ̈ godonte ængä beyænque quëwëmïnipa. 20 Inguipoga badoncæte ante cædinque Wængonguï ayæ̈ gö cædämaï ingäñedë wëënëñedë pönï incæ Codito ingante edæ, Mänömaï cæcæbiimpa, ante do apænte ængacäimpa. Codito mïnitö beyæ̈ ante edæ ñöwo pönï incæ inguipoga pöninque ongongantapa. 21 Inguipoga pöninque tömengä do wænte öñöñongante Wængonguï, Ñäni ömæ̈möe, angä ñäni ömæ̈mongacäimpa. Ayæ̈ tömengä ingante godömenque godö æ̈æntodongä ate tömengä ñäö entawënongä inte tömengä nänö tæ̈ï ëmonguinque edæ æite gogacäimpa. Wængonguï mänömaï në cægaingä ïñongante Codito mïnitö ïmïnite pönö cæcä beyænque mïnitö wæætë Wængonguï ingante pönëmïnitapa. Mänömaï beyæ̈ mïnitö, Wængonguï pönö cæcä beyænque watapæ̈ bacæ̈impa, ante pönëninque tömengä ingante wede pönëmïni bamïnitapa. 22 Wængonguï nö nänö änö ante ëñente cædinque mïnitö mïmö ñä mënongate baï badinque mïnitö tönïñadäni ïnänite në waadete pönëmïni bagamïnimpa. Ñöwo ïñömö mïmöno nö pönëninque mïnitö godongämæ̈ ædæmö waadete pönëninque wacä ingä wacä ingä godö waa cæedäni. 23 Edæ waomö mönö yate pönïwoca wæ̈wocaquï ïñonte wïï mänïnö beyænque mempoga ëñagamïnipa. Wæætë Wængonguï nänö änönö mïï quëwenguïnö ïñömö edæ wodämaï inte cöwë ongongæ̈impa. Mänïnö Wængonguï nänö änönö beyænque mïnitö mempoga ëñagamïnipa. 24 Edæ, “Waomö gaguïmænque baï ïñömonte gaguïmæ̈ do to aminca baï mönö adobaï aquïï pönï ïnömö inte wæ̈wocamompa. Waëmö pönï mönö ëmönö ïñömö edæ ongai waëmö ængado baï ïñonteongai edæ do guïñë wæ̈no baï mönö ëmönö adobaï bacæ̈impa. 25 Incæte Wængonguï nänö änö ïñömö edæ cöwë wodämaï ongongæ̈impa.” Ante edæ ämotamïni ante baï Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈mongaïnö baï impa. Mänïnö Wængonguï nänö änönö ante mïnitö ïmïnite do watapæ̈ apæ̈nemöni ëñëmïnitapa.
1 Mänïnö beyæ̈ mïnitö pïinte mïni pönëwënö edæ ñimpo cæedäni. Wacä adämaï ïñongante babæ mïni cædö ante edæ cædämaï ñimpo cæedäni. Mïnitö wadö apæ̈nete wadö mïni cædö ante ñimpo cæedäni. Mänömaï cæte mïni quëwënïnö ante edæ æ̈mæ̈wo ñimpo cæedäni. Wacä gomonga ængä ingante godö pïinte adämaï ïedäni. Wacä ingantedö ante babæ ante mïni pïinte änewënö ante edæ ñimpo cæedäni. 2 Wëñæ̈näni tæcæ ëñadïnäni inte goömæ̈ gäïnente wædäni baï mïnitö adobaï Wængonguï nänö apæ̈nedonque ante ëñencæte ante wæedäni. Edæ tömengä ængä beyænque mïnitö në quëwëmïni inte mïnitö önöwoca ædæmö picæ̈mïni mïni pæquinque edæ tömengä nänö apæ̈nedö ante edæ goömæ̈ waëmömæ̈ beïnente baï ëñencæte ante wæedäni. 3 Waëmepæ̈ impa, ante adinque wëñængä goömæ̈ wæætë wæætë becä baï mïnitö adobaï, Mönö Awënë waingä pönï ingampa, ante do adïmïni inte tömengä weca wæætë wæætë ponte bete baï edæ ëñëedäni.
Në quëwengä ïnongä inte Codito wainca baï ingampa, ante
4 Oncö dicaca mæ̈noncæte ante cædinque waodäni, Wïwa inca awædö, ante pancacaa wido cædäni baï waodäni pancadäniya mönö Awënë ingante adobaï wido cædänipa. Wængonguï guiquënë mönö Awënë në quëwengä ingante waa adinque, Botö owocö mæ̈nonguinca wainca pönï baï tömengä ingampa, ante tömengä ingante apænte æ̈ninque ee mangampa. Ïninque mïnitö ïñömö tömengä weca pöñömïnite tömengä, 5 Mïnitö mïïmïni quëwëñömïni Wængonguï mïnitö ïmïnite ænte cabo tingæte adoconque mæ̈nonte baï cædinque edæ, Botö Önöwoca owoquincö, ante badongä quëwëmïnipa. Quëwëñömïnite godömenque tæiyæ̈ waëmö badongä badïmïni inte edæ mïnitö ïñömö edæ Wængonguï Önöwoca tönö ääwocaque baï ëwocadinque, Wængonguï quï, ante në godömïni bamïnipa. Ïninque mïnitö Itota Codito ëmöwo ante apæ̈nedinque, Wængonguï quï, ante godömïni ate tömengä edæ waa ængampa. 6 Edæ Wængonguï apæ̈necä ëñëninque ïïmaï ante do yewæ̈mongadänimpa. “Tiönoquidi dæguïmonga mæ̈noncæte ante cædinque dica tänoca gö cæte baï cædinque, Botö në waa adongä ingante ænte pönö Tänocä pönï gönömo gongæncæcäimpa. Tömengä ingante në wede pönengä ingante wadäni ædö cæte bæ taquïnäni guingo ïmonte wæquingää,” angacäimpa. 7 Mïni pönencabo ïñömö, Tänocä në ongongä ïñömö waingä pönï ingampa, ante adinque tömengä ingante æ̈ninque ee mämïnipa. Wïï pönënäni guiquënë tömengä ingante Baa änänipa. “Në mæ̈nönäni näni wido cædinca incæ ñæ̈nænca pönï gönöninca bate tänoca inte tæ̈ï gongæncapa,” ante Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈mongaïnö baï cædänipa. 8 Ayæ̈ adobaï, “Dicaa në tao tencawa tæ̈ go wæængä baï ïnäni inte tömënäni në Tänocä ingante pïinte adinque tæ̈ go wæænte baï oda cædänipa.” Ante yewæ̈mongatimpa. Tömengä nänö angaïnö ante ëñënämaï näni cædö beyæ̈ oda cædinque tæ̈ edæ go wææ̈nänipa. Tömënäni edæ mänïnonque cædinque në tæ̈ go wæænguënënäni cöwë ingadänimpa. 9 Wængonguï nänö në apænte ængaïmïni guiquënë wëmö ïñömö quëwëñömïnite tömengä aa pedinque, Botö weca botö waëmö pönï ñäö ëmöñömö pöedäni, ante cægacäimpa. Mänömaïnö cægaingä ïñongante mïnitö, Bitö Wængonguï Waëmö pönï ëmönömi inte waa pönï cæbi edæ æ̈mönipa, ante anguënëmïni ïmïnipa. Mänömaïnö ante watapæ̈ ancæmïnimpa, ante cædinque tömengä mïnitö ïmïnite do apænte ængacäimpa. Ïninque mïnitö Awënë wëmïni ïnömïni inte, Wængonguï quï, ante mïnicabo në godömïni baï bamïnipa. Wængonguï, Botö quïmïni ïmïnipa, äninque tæiyæ̈ waëmö badongä bagaïmïni inte mïnitö Wængonguï nempo në quëwëmïni ïmïnipa. 10 Mïnitö wëënëñedë adocabomïni ïnämaï ingamïnimpa. Ñöwo guiquënë Wængonguï tönö godongämæ̈ quëwëmïni inte edæ adocabomïni ïmïnipa. Wëënëñedë guiquënë tömengä mïnitö ïmïnite pönö waadete cædämaï ingacäimpa. Ñöwo guiquënë tömengä pönö waadete waa cæcä ate quëwëmïnipa.
Wængonguï ingante në cæmö ïmompa, ante quëwëedäni
11 Botö në waademïni edæ ëñëedäni. Mïnitö inguipoga quëwëmïni incæte inguipo wïï tömëmïni ömæ baï impa. Wæætë wabæca quëwente baï quëwëmïni inte mïnitö önöwoca wentamö mongæ̈nämaï ingæ̈impa, ante edæ wææ cædinque mïnitö baonque ante mïni cæïnëwënö ante ñimpo cædinque edæ cædämaï ïedäni ämopa. 12 Në ëñënämaï ïnäni weca quëwëninque mïnitö wæætë waa cæte quëwëedäni. Tömënäni guiquënë mïnitö ïmïnite pïïninque, Wënæ wënæ cæmïnipa, ante babæ änänitawo. Incæte mïnitö waa cæmïni ïninque tömënäni, Waa cæcampa, ante do abaïnänipa. Ïninque Wængonguï Awënë nänö apænte äñedë tömënäni do agaïnäni inte Wængonguï ingante, Bitö ñäö baï ëmömi inte cæbi ate bitö wënäni waa cædäni amönipa, ämaïnänipa. Ïninque tömënäni waa adinque waa apæ̈necædänimpa, ante cædinque mïnitö ñöwo incæ waa cæte quëwëedäni. 13 Waodäni ïnänite wadäni edæ, Awënëidi ïnänipa, ante godö gönönäni ongönänipa. Æcämë ingante änäni bayönänite mïnitö wæætë Wængonguï Awënë beyænque ante cædinque tömënäni ïnänite edæ ëñente Ao ante cæedäni. Adocanque ingante, Awënë Odeye, äninque godö gönönäni ate mïnitö ïñömö, Tömengä tæiyæ̈ awënë inte në angä ïnongä ingampa, ante adinque tömengä ingante ëñente cæedäni. 14 Ayæ̈ pancabaa awënëidi gobedönadodoidi mïni änönäni ïnänite godö gönöninque awënë odeye wæætë ïïmaï angampa. Mïnitö wënæ wënæ cædäni ïnänite edæ godö päedäni. Ayæ̈ waa cædäni adinque mïnitö, Waa cæmïni ïmïnipa, äninque edæ godö waa cæedäni, ante gobedönadodoidi ïnänite godö gönongä ongönänipa cæmïnii. Mïnitö tömënäni ïnänite adobaï ëñente cæedäni. 15 Ëñënämaï ïnäni wïwa tedeyönänite mïnitö waa cæmïni ate wædinque tömënäni ædö cæte godömenque wïwa tedequïnänii. Ïninque, Tömënäni pæ wëënedinque tededämaï incædänimpa, ante cædinque mïnitö ïñömö edæ waa cæte quëwëedäni, ante edæ Wængonguï angampa cæmïnii. 16 Tömengä ñimpo cæcä quëwëmïni inte mïnitö, Wacä wææ änämaï ïñongante botö æbänö cæte waa quëwenguïmoo, ante adinque nämä wææ ante cæedäni. Incæte mïnitö wacä wææ änämaï ingä beyænque awëmö wënæ wënæ cæmïnitawo. Edæ cædämaï ïedäni. Wæætë Wængonguï ñimpo cæcä quëwëmïni inte mïnitö tömengä ingante në cæmïni inte edæ ëñente cæte quëwëedäni. 17 Tömänäni ïnänite mïnitö, Waodäni ïnänipa, ante edæ waa aedäni. Mïni pönencabo ïñömïnite edæ godongämæ̈ waadete pönëedäni. Wængonguï ingante, Wængonguï ingampa, ante guïñente wæedäni. Awënë odeye ingante, Tæiyæ̈ awënë ingampa, ante edæ waa aedäni.
Codito æbänö caate wægacäï, ante pönëedäni, ante
18 Pancamïniya ïmïnite wadäni ö æ̈näni wædïmïni inte mïnitö tömënäni beyænque cæmïni bamïnipa. Ïninque në ö æ̈näni ïñömö pönö waa cædäni incæ pönö pïinte cædäni incæ mïnitö wæætë, Botö awënë ingampa, ante piyæ̈në cædinque tömënäni näni anganque edæ ëñente cæedäni. 19 Edæ waocä wënæ wënæ cædämaï ïnongä inte quïëmë beyænque wæwente caate wæcä incæte tömengä, Wængonguï acampa, ante pönëninque nangæ̈ batawënämaï ingä ïninque edæ waa ïmaimpa. 20 Wæætë mïnitö wënæ wënæ cæmïni beyæ̈ pänäni ate mïnitö piyæ̈në cæmïni ïninque Wængonguï mänïnö beyænque dicæ waa aquingäa. Waa adämaï ïmaingampa. Wæætë waa cæmïni beyænque pänäni caate wædinque mïnitö piyæ̈në cæte ee cæmïni adinque Wængonguï edæ, Waa cæbipa, ämaingampa. 21 Botö caate wædönö adodö taadö tee empote pöedäni, äninque mïnitö beyæ̈ Codito caate wægacäimpa cæmïnii. Botö caate cægongaïnö adodonque cægonte wæcæmïnimpa, ante mïnitö ïmïnite do aa pecä pongamïnimpa. 22 Tömengä ïñömö edæ cöwë wënæ wënæ cædämaï ingacäimpa. Ayæ̈ cöwä ayönäni tömengä dicæ babæ ante cæcä agadäniyaa. 23 Tömengä ingante pïinte badete toyönäni tömengä wæætedö wæætë pïïnämaï ingacäimpa. Caate wædinque tömengä wæætë pïinte änämaï ingacäimpa. Wæætë, Në nö apænte änongä Wængonguï incæ botö beyæ̈ cæcæcäimpa, ante pönëninque piyæ̈në edæ cægacäimpa. 24 Mïnitö wënæ wënæ mïni cægaincoo ante Baa äninque mongæ̈nämaï inte nö pönï cæte quëwencæmïnimpa, ante cædinque tömengä nämä baonga teëmë mongæ̈ñongante tömengä ingante awäa timpodäni edæ wængacäimpa. Ïninque tömengä mongænte nänö wængaïnö beyæ̈ mönö wæætë mänïnö wënæ wënæ mönö cægaïnö ante wænte baï ïnömö inte nö pönï cæcæte ante quëwëmö inguënëmö ïmompa. Tömengä ingante tæi pänäni nänö ämogate wægaïnö beyænque mïnitö wæætë gancæ bamïnipa. 25 Edæ obegaidi pämænte godäni baï ingaïmïni inte mïnitö ñöwo në aacä weca adodö ocæ̈ ëmænte pömïni adinque tömengä ïñömö edæ mïnitö önöwoca beyæ̈ ante wææ aacä ëwocamïnipa.
Mïna gæncaya ïïmaï quëwencæmïnaimpa, ante
1 Onquiyæ̈mïni ëñëedäni. Mïnitö nänöogæ̈näni näni änonque ante Ao ante ëñente cæedäni. Mïni nänöogæ̈näni pancadäniya Wængonguï nänö änö ante pönënämaï ïnänitawo. Mänömaï ï ïninque mïnitö ïñömö, Wïï mönitö tededö beyæ̈ pönäni inte tömënäni wæætë ëñente möni cædïnö ante adinque Wængonguï gämæ̈nö poncædänimpa, ante cædinque piyæ̈në cæte edæ tömënäni ïnänite ëñente cæedäni. 2 Mïnitö Wængonguï ingante guïñente wædinque waëmö entawëmïni inte ëñente cæte waa quëwëmïni adinque tömënäni wæætë Wængonguï ingante Ao ante pömaïnänipa. 3 Mïnitö, Waëmö pönï bacæboimpa, ante cædinque ocaguï waa pönï wao wincate oodo mongænte wamoncoo mongænte weocoo waëmoncoo wëñate mongæ̈mïnitawo. Ïñæmpa mänömaï cæmïni beyænque mïnitö dicæ waïmïni bamïniyaa. 4 Wæætë tömëmïni waa entawënö beyænque waïmïni pönï baquënëmïni ïmïnipa. Mïnitö önöwoca gänë pönëninque ædæmö cæmïni beyæ̈ mïni waa entawënö edæ wodämaï inte godömenque waëmö pönï ongongæ̈impa. Mänïnö mïni waëmö entawënö baï ante æncæte ante edæ quïëmë impa diyæ̈ godonte ænguïï. Incæte Wængonguï mänïnö ante adinque, Waëmö pönï entawëmi abopa, ante nanguï tocampa. 5 Dodäni pönï mönö wængänäidi ïñömö, Wængonguï pönö cæcä beyænque waa bacæ̈impa, ante wede pönëninque tæiyæ̈ waëmö entawengadänimpa. Tömënäni waëmö pönï bacæte ante tömënäni önöwoca gänë pönëninque ædæmö waadete cægadänimpa. Tömënäni nänöogæ̈idi näni änonque ante ëñëninque Ao ante cægadänimpa. 6 Dodä ñæ̈ñæ̈nä Tada wodi ïñömö Abadäö wodi ingante ëñente cædinque tömengä ingante, Në ämi ïmipa, angacäimpa. Mïnitö ïñömö tömënä nänä cægaï baï waa cædinque mïni guïñente wæpämo æbämë ba incæte guïñente wædämaï ïmïni ïninque näwangä nö tömënä nänömomïni babaïmïnipa. 7 Onguïñæ̈mïni guiquënë ëñëedäni. Mïnitö gæ̈näni tönö quëwëninque tömënäni beyæ̈ ante cöwë pönëninque waa cæedäni. Botö gængä onquiyængä ïnongä inte aquïingä ingä incæte möna guëa cæcaya ïmönapa, ante ëñente wædinque mïnitö gæ̈näni ïnänite edæ cöwë waa aedäni. Ayæ̈, Möna gæncaya Wængonguï ingante apæ̈neyömöna tömengä do ëñencæcäimpa, ante cædinque ïïmaï pönente cæedäni. Wængonguï ïñömö, Mïna quëwenguïmämo, ante waadete pönö cæcä beyænque möna guëa ænguincaya ïmönapa, ante edæ ëñente cæedäni.
Mïni waa cædö beyænque caate wæquïmïni, ante
8 Tömämïni guiquënë ëñëedäni. Mïnitö adoyömö pönëninque Ao ante cæedäni. Në Ca ca wæcä tönö edæ adoyömö Ca ca pönente wæedäni. Mönö pönencabo ïmompa, ante cædinque godongämæ̈ waadete pönëedäni. Wacä caate wæcä adinque mïnitö tömengä tönö guëa wæte baï pönëedäni. Nämä ængö cædämaï ïmïni inte mïnitö wæætë edæ, Önömonque baï ïnömö ïmompa, ante piyæ̈në cæte quëwëedäni. 9 Wënæ wënæ cædäni wæmïni incæte, Botö wæætë wënæ wënæ cæbo wæcä tocæ̈ï, ante cædämaï ïedäni. Wïwa änäni wæmïni inte, Botö wæætë wïwa ämo wæcä tocæ̈ï, ante cædämaï ïedäni. Wæætë edæ, Tömënäni waa quëwencædänimpa, ante cædinque mïnitö tömënäni ïnänite waa apæ̈nedinque godö waa cæedäni. Mänömaï cæcæmïnimpa, ante Wængonguï mïnitö ïmïnite waa cædinque pönö aa pegacäimpa cæmïnii. 10 Edæ ïïmaï ante Wængonguï beyæ̈ ante yewæ̈mongatimpa, “Waocä tömengä nänö quëwenguïmämo ante nanguï æ̈ïnente wædinque, Tæ̈önæ waa quëwente tocæ̈ï, ante në angä ïñömö tömengä ïñömö wënæ wënæ tededämaï inte babæ wapiticæ̈ änämaï inte tæ̈önæ quëwente tocæcäimpa. 11 Tæ̈önæ quëwencæte ante cædinque tömengä wënæ wënæ nänö cæïnö ante ëmö cædinque dadi ëmæ̈ninque waa edæ cæquënengä ingampa. Ayæ̈ tömengä piyæ̈në cædinque, Mönö tömämö godongämæ̈ gänë pönente quëwengæ̈impa, ante nanguï cæquënengä ingampa. 12 Mönö Awënë awinca ëmongä inte në nö cædäni gämæ̈nö adinque tömënäni ïnänite cöwë aacampa. Ayæ̈, Botö ïmote æbänö ante apæ̈nedänii, ante tömengä ëamonca ongonte cöwë ëñengampa. Wënæ wënæ cædäni ïnänite guiquënë tömengä pïïninque awincaque acampa,” ante yewæ̈mongatimpa cæmïnii. 13 Mïnitö waa cæcæte ante edæ nanguï cæïnëmïni bamïni adinque æcänö wæætë mïnitö ïmïnite wënæ wënæ cæquingää. 14 Incæte mïnitö nö pönï mïni cædö beyænque caate wæmïni ïninque edæ mïni waa quëwente toquinque ïmaimpa. Ïninque ïïmaï ante näni yewæ̈mongaïnö baï cæedäni. Tömënäni näni guïñente wæpämo beyæ̈ ante mïnitö ïñömö edæ guïñente wædämaï ïedäni. Edæ guïñëñate wædämaï ïedäni. 15 Wæætë, Tæiyæ̈ Waëmö Awënë ïnongä ingampa, ante wede pönëninque edæ Codito ingante mïmöno entawëedäni. Ayæ̈, Watapæ̈ bacæ̈impa, ante mïnitö quïnante pönëmïnii, ante ëñencæte ante wadäni äñönänite mïnitö wæætë a ongönämaï inte ïïnonque ante edæ do apæ̈nemïni incæmïnimpa. Codito mönitö Awënë pönö cæcä beyænque mönitö, Watapæ̈ bacæ̈impa, ante wede pönëmönipa, ante mänïnonque ante do apæ̈nemïni edæ ëñencædänimpa. 16 Ïïnäni ïñömö ëñencæte ante änänipa, ante pönëninque mïnitö, Botö wentamö entawënämaï incæboimpa, ante nämä apænte cædinque guïñente wædinque tömënäni ïnänite ædæmö apæ̈nemïni ëñencædänimpa. Mänömaï cæyömïni wadäni guiquënë mïnitö Codito nempo quëwëninque mïni waa cædönö ante pïïninque babæ ante todänitawo. Ïninque mïnitö wentamö entawënämaï inte ædæmö apæ̈nemïni adinque tömënäni wæætë, Mönitö babæ ante tedetamönipa, ante ëñëninque guïñënete wæcædänimpa. 17 Mïnitö wënæ wënæ cæmïni beyæ̈ caate wæmïni ïninque önonque ïmaimpa. Wæætë, Wængonguï, Caate wæcæmïnimpa, angä ïninque mïnitö waa pönï mïni cædö beyænque caate wæmïni ïninque edæ godömenque waa ïmaimpa. 18 Mïnitö nö cædämaï ïñömïnite Codito ïñömö mönö në nö cædongä inte mïnitö ïmïnite Wængonguï weca ænte poncæte ante cædinque wënæ wënæ mïni cædö beyænque adopoque caate wængacäimpa. Tömengä baö ëñayongante tömengä ingante wæ̈nönäni wængä ate Wængonguï Önöwoca angä ate ñäni ömæ̈monte edæ mïingä quëwengampa. 19 Ayæ̈ adobaï Wængonguï Önöwoca tömengä ingante ænte mäocä godinque tömengä në wænte gogaïnäni önöwocacoo tee mönete ongoncoo weca gote apæ̈necä ëñengadänimpa. 20 Mänïnäni në tee mönete ongönäni ïnänite Nöwee wodi Docä näni änongä doyedë ancaa apæ̈necä incæte tömënäni ëñënämaï inte cægadänimpa. Mänïnäni në ëñënämaï cægaïnäni ïñönänite Codito ñöwo tömënäni weca gote apæ̈negacäimpa. Wængonguï ïñömö, Wipo ñæ̈nængade pönï impo incæ oncö baï mæ̈noncæbiimpa, ante Nöwee ingante do angaingä inte, Ïinque mæ̈noncæcäimpa, ante ee wänö congacäimpa. Incæte mänïnäni ëñënämaï cæyönäni ocho ganca ïnäni mänimpodänique æpæ̈no yædopäa wogaa gote quëwengadänimpa. 21 Mänïmæ̈no edæ wogaa godinque tömënäni näni quëwengaï baï mïnitö adobaï æpæ̈në guiidinque quëwëmïnipa. Incæte wïï baonque mënongate beyæ̈ quëwëmïnipa. Wæætë mïnitö, Wængonguï ayongä botö mïmö ñä mënongate entawëmo inte quëwëmopa, ante nämä apænte pönëninque æpæ̈në guiimïnipa. Edæ guiidinque mïni ængæ̈ gantidö baï Itota Codito ñäni ömæ̈monte quëwengä beyænque mïnitö adobaï ñäni ömæ̈monte quëwëmïnipa. 22 Tömengä ïñömö do öönædë æite Awënë badinque Wængonguï tömëmængä ïnö edæ tæ̈ contayongante anquedoidi incæ në änäni incæ në tæ̈ï pïñænte cædäni incæ tömënäni tömänäni edæ tömengä nänö änö ante ëñente cædänipa cæmïnii.
Wængonguï nänö pönö cæganca mönö cæcæ̈impa
1 Në caate wædingä ïñömö, Botö idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante tömengä wïwa nänö cædïnö ante do wido cæcampa. Ïninque mïnitö, Codito incæ baonga quëwëninque caate wægacäimpa, ante pönëninque, Botö baonga caate wædinque ëñente badinque botö wënæ wënæ cædïnö ante wido cæcæboimpa, ante piyæ̈në cæte tæ̈ï ongöedäni. 2 Edæ në caate wædingä ïñömö, Mönö waocabo baonque ante mönö cæïnëwënö ante botö ïñömö cædämaï incæboimpa, ante pönëninque edæ ñimpo cædinque inguipoga tömengä nänö quëwenguinganca Wængonguï nänö änönonque ante ëñente quëwengampa. 3 Ëñënämaï ïnäni cæïnente wæwente näni änönö ante ëñente mïnitö wëënëñedë adobaï quingämë baï cæte quëwengamïnimpa. Edæ baonque ante mïni toïnente wæwënonque ante do cædinque mïnitö tömënäni näni cæï baï cædinque edæ tï nämæ̈ bete quidi quidi dowæ̈ninque beowæ̈o inte cæ̈owæ̈o inte Yæ yæ angamïnimpa. Ayæ̈ mïnitö tömëmïni badöninca incæ adinque, Mönitö wængonguï ingampa, ante ædæ wænte tedewengamïnimpa. Ñöwo ïñömö mïnitö mänömaï cæte idæwaa cæmïni awædö. 4 Tömënäni ïñömö baonque ante näni godö toïnëwënö ante cæcæte ante pogodo gote baï cædinque mïnitö ïmïnite, Ponguënë quëwënänii, ante ancaa änänipa. Mïnitö gomö adinque tömënäni tönö godongämæ̈ godämaï ïmïni adinque tömënäni wæætë, Quïmæ̈ awincaque gomö awëmïnii, ante edæ pïinte änewënänipa. 5 Incæte mönö waocabo mïïmö quëwëmö incæ do wænte gogaïnäni incæ tömämö ïmonte në oo apænte anguingä ïñömö edæ Wængonguï ïnongä ingampa. Ïninque tömengä, Æbänö cægamïnii, ante angä ëñente wædinque mänömaï cægaïnäni wæætë aamö cædämaï inte tömënäni näni cægaïnö ante edæ do apæ̈nequïnäni ïnänipa. 6 Mänömaï beyæ̈ do wængaïnäni ïnänite mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈negatimpa. Tömënäni baö ëñate quëwëñönänite waodäni apænte äninque pänäni incæte Wængonguï wæætë, Tömënäni önöwoca ëwocadinque quëwencædänimpa, ante tömengä waa pönï nänö cægaïnö beyænque näni quëwenguïnö ante godö apæ̈necä ëñengadänimpa. 7 Ñöwo ïñömö tömancoo edæ oo ïinque baquïnö anguënë. Mänömaï impa, ante ëñente wæmïni inte mïnitö, Mönö töingä pönente Wængonguï ingante apæ̈necæ̈impa, ante cædinque nämä wææ aadinque ocai encate pönëedäni. 8 Wënæ wënæ cæmö incæte waadete pönëmö ïninque mönö waadete cædö beyænque wadäni piyæ̈në cæte pïïnämaï ïnänipa. Mänömaï impa, ante pönëninque mïnitö në wede pönëmïni ïnömïni inte cöwë waadete pönente cæedäni. 9 Edæ wadäni ïnänite, Pöedäni, äninque wacä ingä wacä ingä pædæ godöninque edæ, Tömëmo quï impa, ante wædämaï ïedäni. 10 Wængonguï, Botö pönö waadete cæbo ate mïnitö ado botö waadete cædönö ante ænte ëwocadinque godö waadete cæedäni, ante adocanque ingante wadö wacä ingante wadö pönö waadete cæcä ænte ëwocamïnipa. Ïninque mïnitö tömämïni mïni ænte ëwocaganca cædinque mïni pönencabo beyæ̈ godongämæ̈ waa cæquënëmïni ïmïnipa. 11 Wængonguï pönö cæcä æ̈ninque æcänö nänö apæ̈nequinganca ëwocacä tömengä Wængonguï nänö apæ̈nedonque ante apæ̈nequënengä ingampa. Æcänö wadäni beyæ̈ ante nänö në cæquinganca ëwocacä tömengä Wængonguï nänö tæ̈ï pïñæ̈nonque entawëninque waa cæquënengä ingampa. Mänömaï cædinque mïnitö waa cæmïni adinque mönö tömämö Itota Codito ëmöwo apæ̈nedinque Wængonguï ingante, Bitö waëmö pönï ïnömi inte waa cæbipa, ante apæ̈necæ̈impa. Tömengä ïñömö në tæ̈ï ëmönongä inte ñäö ëmöninque në nanguï cædongä ingampa, ante mönö pedænguipoga quëwëmö incæ ïincayæ̈ ponte mïinguipoga quëwëmö incæ cöwë watapæ̈ pönï apæ̈necæ̈impa. Mänömaï baquïnö anguënë, ante botö, Amëë, ämopa.
Codito nempo quëwëninque caate wæcæmïnimpa, ante
12 Botö në waademïni ëñëedäni. Mïnitö ñöwo incæ gonga gonte caate baï wæmïni incæte, Quïëmë beyæ̈ mänömaï caate wæboï, ante guïñente wædämaï ïedäni. Edæ wïï önonque caate wæmïnipa. 13 Wæætë, Codito nänö caate wægaïnonque godongämæ̈ ñöwo caate wæmönipa, ante pönëninque watapæ̈ toedäni. Mänömaï caate wædinque tomïni ïninque Codito ñäö apäite baï nänö pöñedë godömenque gomonga watapæ̈ toquïmïni ïmaïmïnipa. 14 Mïnitö ïmïnite wadäni pïinte äninque, Codito ëmöwo önonquedö waa adinque wæcantedö abi, ante badete todäni ïninque Wængonguï wæætë, Watapæ̈ quëwencæmïnimpa, ante pönongä æ̈ninque mïnitö tömengä Önöwoca në ñäö ëmönongä ingante ëwocamïni beyæ̈ toquënëmïni ïmïnipa. 15 Wacä ingante në godö wæ̈nongä ingante do pänäni wæcampa. Wacä quï në awëmö ængä ingante në wënæ wënæ cæcä ingante adobaï pänäni wæcampa. Adocanque në cæquënengä inte änämaï ïñongante wacä ïñontobæ̈ godö önonque cæcä ate në önonque cæcä ingante pänäni wæcampa. Mïnitö wæætë nämä wææ aadinque tömënäni näni cædö baï cædämaï ïmïni ïninque caate wæmïni incæte ædö cæte mïni wïwa cædö beyæ̈ pänäni caate wæquënëmïnii. Edæ dæ anguënë. 16 Wæætë wadäni mïnitö ïmïnite, Wææ, Codito ëmïñæ̈mi ïmipæ̈æ̈, ante pïinte cædäni caate wæmïni incæte mïnitö guingo imonte wædämaï ïedäni. Wæætë edæ Wængonguï ingante apæ̈nedinque edæ, Bitö ñäö ëmömi inte pönö pemonte baï cæbi æ̈ninque mönitö Codito ëmöwo ëmonte baï adobaï ëmömönipa, ante waa apæ̈needäni. 17 Edæ ïïmaï impa. Wængonguï tönö mönö godongämæ̈ owocabo ïñömonte tömengä oo apænte ancæcäimpa. Ïninque mönö ïmonte täno apænte angä ïninque tömengä wadäni ïnänite guiquënë æbänö cæquingää. Tömengä ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nedäni ate në ëñente cædämaï ïnäni ïnänite apænte äninque Wængonguï quingämë baï nanguï pangä wæquïnänii. 18 Ayæ̈ Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈mongaïnö baï impa. Në nö cæcä wodo wænguënengä ïñongante Wængonguï tingæ̈ ængä beyænque quëwëñongä Wængonguï ingante ëñënämaï ingä guiquënë tömengä ædö cæte quëwenguingää. Në wënæ wënæ cæcä adobaï edæ ædö cæte quëwenguingää. 19 Mïnitö ïñömö Wængonguï nänö änïnö beyænque caate wæmïnitawo. Ïninque mänömaï beyænque mïnitö, Mönö ïmonte në badongaingä cöwë pönëninque ædæmö aaquingä ingampa, ante pönëninque nämä mïnitö önöwoca tömengä nempo godöninque piyæ̈në cæte godömenque waa cæquënëmïni ïmïnipa.
Mïni pönencabo æbänö cæte quëwengæ̈impa, ante
1 Mïni pönencabo ïñömïnite pancamïniya në aamïni Picæ̈mïni mönö ämïni ïmïnipa. Botö ïñömö adobaï në aabo Picæ̈mo ïnömo inte, Mönö në Picæncabo, ante mïnitö ïmïnite ædæmö apæ̈nedinque ämopa. Codito caate wæcä në agaïmo inte botö edæ waadete ämopa. Ayæ̈ Codito ñäö baï nänö ëmönö edonque pönï nänö odömonguïnö ante botö tömengä tönö ñäö baï entawëmo ïnömo inte edæ, Ëñencæmïnimpa, ante nanguï ämopa. 2 Codito ingante në pönënäni ïñömö mïnitö nempo cæ̈nïnäni baï ongöñönänite mïnitö tömënäni ïnänite në aamïni ïmïnipa. Wængonguï, Në pönënäni ïnänite aacæmïnimpa, angä ëñëninque mïnitö wæætë Baa ämöni ïninque Wængonguï pangä wæcæ wæ, ante guïñente wæmïnitawo. Ïñæmpa wïï guïñente beyænque aacæmïnimpa. Wæætë Wængonguï, Mïnitö do Ao ante aacæmïnimpa, ante tömengä nänö änönonque ante edæ ëñente cæte edæ tömënäni ïnänite ædæmö aaedäni. Ayæ̈ edæ godonte æ̈inta ante æ̈ïnente wæmïnitawo. Ïñæmpa wïï æncæte ante wædinque mïnitö edæ, Në pönënäni beyænque nanguï cæïnente wædinque cæcæboimpa, ante piyæ̈në cæte aaedäni. 3 Waodäni në cæ̈nïnäni baï mïnitö nempo ongöñönänite mïnitö wæætë ïmæca awënëidi näni pïinte ämaï wïï adobaï pïinte äedäni. Wæætë edæ, Mönö waa cæte quëwëmö adinque tömënäni mönö baï adobaï waa cæte quëwencædänimpa, ante cædinque edæ waa cæedäni. 4 Mänömaï cæmïni ïninque mönö në Aadongä Ñæ̈nængä pönï ïnongä ïñömö ïincayæ̈ ponte a ongöninque poganta ñäö ëmonta cöwë wodämaï inta pædæ pönonte baï cædinque mïnitö ïmïnite, Mïnitö në aamïni inte botö ñäö ëmonte ongöñömö ponte quëwencæmïnimpa, ancæcäimpa. 5 Tæcæ æ̈mæ̈wo pæïmïni guiquënë ëñëedäni. Godömenque picæ̈näni näni änïnö ëñëninque edæ Ao ante cæedäni. Ayæ̈ gänë entawente pönëninque, Önömönique baï mönitö ïmönipa, ante pönëninque wacä nänö änïnö ante ëñëninque Ao ante cæedäni. Edæ ïïmaï ante yewæ̈monte ongompa. “Nämanque ante, Mönitö gomonga waa cæmöni ïmönipa, ante në pönënäni ïnänite edæ Wængonguï Baa angampa. Wæætë edæ, Mönitö önömönique baï ïmönipa, ante në änäni ïnänite tömengä pönö waadete cæcampa.” 6 Ante yewæ̈mongatimpa cæmïnii. Ïincayæ̈ ate eyepæ̈ pönï bayonte Wængonguï incæ mönitö ïmönite ængö cæcä ongoncæmönimpa, ante cædinque mïnitö ñöwo ïñömö në tæ̈ï pïñængä önönempo ongöninque nämä ængö cædämaï ïedäni. 7 Codito mönö ïmonte waadete pönente cæcampa, ante ëñente wædinque mïnitö guïñente mïni wædö ante tömengäa wo cæmïni mongængä ate mïnitö guïñënämaï ïninque wæætë guëmancæmïnimpa. 8 Nämä incæ edæ wææ aaedäni. Wënæidi awënë ïñömö edæ mëñebo në pïinte angä baï ïnongä inte, Æcänö ingante ecate cænguïmoo, ante në pïinte cædongä inte awëmö diqui diqui mingampa cæmïnii. Ee aedäni. 9 Mïnitö caate wæmïni incæte, Mönö tönïñadäni inguipoga tömämæ quëwëninque adobaï edæ caate wædänipa, ante do ëñëmïni inte Codito ingante wede pönëninque adiyæ̈ næ̈ gongæ̈ninque wënæ awënë ingante cöwë Baa äedäni. 10 Mänömaï cædinque wantæ ïñö caate wæmïni ate Wængonguï në waadete pönö cædongä inte mïnitö ïmïnite pönö cæcä ate edæ gancæ bacæmïnimpa. Ayæ̈ godömenque pönö cædinque tömengä mïnitö ïmïnite pönö tæ̈ï gönongä ate mïnitö tæ̈ï pïñænte entawëninque wæntædämaï inte edæ cöwë tæ̈ï ongoncæmïnimpa. Tömengä adocä ïñömö ñäö baï cöwë ëmönongä inte mïnitö ïmïnite aa pedinque, Mïnitö Codito nempo në quëwënömïni inte botö ñäö ëmonte ongöñömö pö guiite quëwëedäni, angacäimpa. 11 Tömengä ïñömö cöwë tæ̈ï ëmöninque në nanguï cædongä ingampa, ante mönö pedænguipoga quëwëmö incæ ïincayæ̈ ponte mïinguipoga quëwëmö incæ cöwë watapæ̈ pönï apæ̈necæ̈impa. Mänömaï baquïnö anguënë, ante botö, Amëë, ämopa.
Waa quëwencæmïnimpa, ante
12 Botö tönïñacä baï ïnongä inte Tidibänö ïñömö cöwë pönëninque ædæmö cæcä ingampa, ante adinque botö tömengä tönö godongämæ̈ cædinque, Mïnitö acæmïnimpa, ante cadota ante ocanta yewæ̈mömopa. Ïï cadota adinque mïnitö gancæ pönëninque nanguï cæcæmïnimpa, ante cædinque botö Pegodobo ïñömö, Wængonguï näwangä mänömaï pönö waadete cæcampa, ante yewæ̈mömopa cæmïnii. Tömengä nänö waadete cædonque ante entawëninque edæ mïnitö adiyæ̈ tæ̈ï gongænte ongöedäni, ämopa. 13 Mïnitö ïmïnite apænte æ̈ninque Codito ïñömö Babidönia ïñömö tömengä ingante näni godongämæ̈ pönencabo ïnänite adobaï apænte ængacäimpa. Tömënäni ïñömö mïnitö ïmïnite, Waa quëwencæmïnimpa, ante apæ̈nedänipa. Botö wengä baï ïnongä inte Mäadoco adobaï, Waa quëwencæmïnimpa, angampa. 14 Mïni pönencabo adobaï godongämæ̈ waadete pönëninque, Wængonguï bitö ïmite waa cæcæcäimpa, ante wacä ingä wacä ingä apæ̈needäni. Codito nempo quëwëmïni inte tömämïni gänë pönente quëwencæmïnimpa, ante botö Pegodobo ïmo yewæ̈mömopa.
Wængonguï mïnitö ïmïnite waa cæcæcäimpa, ante
1 Botö Timönö Pegodo ïnömo inte Itota Codito ingante në cædömö ïñömote tömengä botö ïmote da godongä godinque botö tömengä beyæ̈ në apæ̈nebo bagaboimpa. Mönö Wængonguï ïnongä inte Itota Codito ïñömö mönö ïmonte, Quëwencæmïnimpa, ante në Ængaingä ingampa. Tömengä ïñömö mönitö ïmönite pönö cædinque, Mïni wede pönënö ante waa pönï entawencæmïnimpa, ante pönongä æ̈nïmöni inte entawëmönipa. Ayæ̈ adobaï tömengä në nö pönï cædongä inte mïnitö ïmïnite pönongä æ̈ninque mïnitö mönitö entawënö baï ado mïni wede pönënö ante edæ waa pönï entawëmïnipa. Ïninque mïnitö ïmïnite botö, Acæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa. 2 Mïnitö Wængonguï ingante pönëninque Itota Codito mönö Awënë ingante adobaï pönëninque tömëna ïnate edæ ate baï pönencæmïnimpa, ämopa. Ayæ̈ tömëna godömenque pönö cæda ate mïnitö tömëna näna gänë pönënö ante edæ eyepæ̈ pönï entawencæmïnimpa, ante botö yewæ̈mömopa.
Codito nänö në ëmïñæ̈mö inte mönö ïïmaï entawëmompa
3 Itota Codito ïñömö, Në waa cæbo inte botö ñäö ëmömo ïñömote pöedäni, ante mönö ïmonte do aa pecä pömompa. Mänömaï Itota Codito weca pöñömonte tömengä Wængonguï nänö tæ̈ï pïñæ̈mämo entawënongä inte, Quëwëedäni, äninque eyepæ̈ pönö cæcä ænte quëwëninque mönö tömengä awinca ate baï pönëninque tömengä nänö waa cædö baï edæ adobaï mönö waa cæmö bamompa. 4 Tömengä në waa cædongä inte edæ ñäö baï ëmöninque, Botö godömenque nanguï cædinque waa pönï edæ pönö cæcæboimpa, ante edæ wæætë wæætë angacäimpa. Ïninque mïnitö ïñömö tömengä nänö angäïnö ante wede pönëñömïnite Wængonguï tömengä nänö entawënö pönongä æ̈ninque mïnitö Wængonguï nänö entawënö baï adobaï entawencæmïnimpa. Ayæ̈ mänïne ante wede pönëninque mïnitö inguipoga quëwëninque wënæ wënæ mönö cæïnente wægaïnö ante, Ñömænte bacæ wæ, ante wædinque Baa ante edæ aamö cæcæmïnimpa. 5 Codito mänömaï pönö cæcä beyæ̈ mïnitö wede pönëmïni inte në waa cæmïni bacæte ante cöwë edæ pæ pagænte cæedäni. Ayæ̈ wææ̈ në waa cæmïni badinque Æbänö cæte nö cæquïï, ante ëñëmïni bacæte ante nanguï cæedäni. 6 Ayæ̈ wææ̈ mänömaïnö ante mïnitö në ëñëmïni badinque godömenque nanguï cædinque nämä wææ aamïni bacæte ante cæedäni. Ayæ̈ wææ̈ nämä wææ aamïni badinque wæætë në wæntædämaï inte ee cæmïni bacæte ante cæedäni. Ayæ̈ wææ̈ në wæntædämaï inte ee cæmïni badinque mïnitö wæætë Wængonguï nänö ante entawënö baï entawëninque tömengä nänö cædö cæte quëwencæte ante cæedäni. 7 Ayæ̈ wææ̈ Wængonguï nänö cædö baï cæte quëwëmïni badinque mïnitö ayæ̈, Mönö caipæ̈, ante godongämæ̈ mïni waa cæcabo bacæte ante cæedäni. Ayæ̈ wææ̈ mïni godongämæ̈ waa cæcabo bamïni inte mïnitö ayæ̈ waodäni tömänäni ïnänite waadete pönëninque godö waa cæmïni bacæte ante cæedäni. 8 Mänömaï wede pönëninque tæ̈ï ongöninque waadete pönëninque Wængonguï nänö cædö ante godömenque godömenque entawente cæmïni ïninque mïnitö mönö Awënë Itota Codito ingante ate baï në pönëmïni inte edæ tömengä beyæ̈ mïni cæquënënö ante oda cæte wædämaï ïmaïmïnipa. Wæætë edæ awæ̈ nanguï inca baï mïnitö adobaï mïni cæquënënö ante do cæcæmïnimpa. 9 Wæætë mänïnö tömänö ante entawënämaï ingä guiquënë tömengä möwoyata baï ëmönongä inte inguipogaque waa adinque öönædë ïñömö gobæ ï ædö cæte aquingää. Tömengä nänö wënæ wënæ cægaïnö ñä do mënongate impa, ante pönënämaï inte önonque quëwengampa. 10 Ïñänäni ëñëedäni. Wængonguï mïnitö ïmïnite do apænte æ̈ninque aa pegacäimpa cæmïnii. Mïnitö, Wængonguï nänö änönonque ante ëñente entawëninque mönö cöwë tæ̈ï gongænte ongongæ̈impa, ante nanguï cæedäni. Edæ mänömaïnonque ante cæmïni inte mïnitö oda cædämaï inte tæ̈ï ongoncæmïnimpa. 11 Ayæ̈ ïincayæ̈ ate näñe wæ̈mïni ate mönö Awënë Odeye Itota Codito ïñömö mïnitö ïmïnite æ̈æntodongä goyömïnite tömengä, Pö guiidäni, ante watapæ̈ æ̈mæ̈wo manguicä guiite cöwë quëwencæmïnimpa. 12 Mïnitö mänïnö ante do ëñëninque mïni nö pönï ëñënö ante ædæmö entawente tæ̈ï ongömïni incæte botö, Godömenque cöwë pönencæmïnimpa, ante cædinque adodö adodö ante apæ̈nebo ëñencæmïnimpa. 13 Edæ botö, Mïnitö oda cædämaï inte cöwë pönencæmïnimpa, ante cædinque botö baonga botö quëwenganca wæætë wæætë apæ̈nedinque nö cæte apæ̈nebopa, ante pönëmopa. 14 Edæ mönö Awënë Itota Codito botö ïmote edonque apæ̈nedinque, Bitö oo pönï wæ̈ninque botö weca æ̈æ̈ poncæbiimpa, angacäimpa. 15 Angä ëñengaïmo inte botö, Ñöwo botö yewæ̈mönïnö ante adinque entawëmïni inte mïnitö ïñömö botö gobo ate cöwë pönencæmïnimpa, ante cædinque ñöwo incæ tæ̈ï pïñæ̈ninque nanguï cæcæboimpa.
Itota Codito Tæiyæ̈ Awënë nänö ëmönö atamönipa
16 Mönö Awënë Itota Codito ïñömö tæ̈ï pïñængä ingä inte oo poncæcäimpa, ante mïnitö ïmïnite apæ̈nedinque mönitö dicæ wadäni näni mä apæ̈newënö ante apæ̈netamöniyaa. Wæætë edæ, Tömengä në Awënë ïnongä inte mönö Tæiyæ̈ Awënë nänö ëmönö incæ ëmongampa, ante në agaïmöni inte mönitö, Näwangä agamönimpa, ante apæ̈nemöni ëñëmïnitapa. 17 Edæ Awënë nänö ñäö apäite baï ongöñömö ongonte apæ̈nedinque Mæmpo Wængonguï incæ, “Ïingä botö Wengä ïnongä inte botö në waadecä ingampa. Tömengä ingante adinque botö waa tobopa,” ante apæ̈negacäimpa. Ayæ̈ Itota ingante waa adinque tömengä në ñäö ëmongä ingante odömongä agamönipa. 18 Änanquidi tömengä tæiyæ̈ waëmö ëmonte nänö ongöñömö godongämæ̈ ongöninque mönitö mänïnö ante Wængonguï öönædë tedecä ëñentamönipa. 19 Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni näni yewæ̈mongaïnö baï mönitö adobaï edonque agaïmöni inte, Näwangä ïñonte yewæ̈mongadänimpa, ante apæ̈nemöni ëñenguënëmïni ïmïnipa. Mänïnö näni angaïnö wëmö ïñömö ñäö apäite tica ënente baï ï apa quëwëmïnii. Oque pönente ïñonte, Wadaamö æ̈ængæ̈impa, ante wänö cönäni baï mïnitö adobaï mïni ñäö entawenguinque ante Itota Codito nänö ponguïönæ ante edæ wänö cöninque wede pönëmïni ïninque waa ïmaimpa. 20 Ïñänäni ëñëedäni. Dodäni Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni incæ, Wængonguï æbänö ante apæ̈necä ëñente yewæ̈monguïmoo, ante pönëninque dicæ mä pönëninque adodeque incæ yewæ̈mongadäniyaa. 21 Wïï nämanque pönëninque yewæ̈mongadänimpa. Wæætë Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca nempo quëwëñönänite tömengä pönö apæ̈necä ëñëninque Wængonguï nänö apæ̈nedonque ante apæ̈negadänimpa, ante ämo ëñëmaïmïnipa.
Në babæ odömonte apæ̈nedäni ïïmaï cædänipa, ante
1 Doyedë pancadäniya, Wængonguï beyæ̈ apæ̈nebopa, äninque babæ apæ̈negadänimpa. Ñöwo ïñömö wadäni adobaï awëmö cædinque, Mïni cabo oda cæte ëwente wæcæmïnimpa, ante cædinque babæ ante odömonte apæ̈nequïnäni mïnitö weca do ongönänipa. Mönö Tæiyæ̈ Awënë incæ tömënäni ïnänite æncæte ante nämä wepæ̈ në godongaingä ïñongante tömënäni wæætë näni quingæ̈ ömæ̈e ëwenguinque edæ Baa änänipa cæmïnii. 2 Pancamïniya nanguï ïmïni incæ mïni guïñente wæquinque tömënäni näni wentamö mongænte goquïnö incæ tee empote goquïmïni ïmïnipa, ante awædö. Mänïnö godinque mönö nöingä ëñënönö ante pïinte cæyömïni wadäni adobaï mänïï taadö nöïnö ïñonte godö babæ äninque wënæ wënæ änäni baquïnänimpa, ante awædö. 3 Në babæ odömonte apæ̈nedäni ïñömö mïnitö mäincoo ante ö æ̈ïnëwente wæwënäni inte nämäneque näni pönëwënö ante tededäni ëñëninque mïnitö do oda cæyömïnite tömënäni wæætë ö æ̈maïnänipa, ante awædö. Mönö në pangä önoncadopo do ongongaïnäni ïnänipa. Mönö në pangä ïñömö, Oo näni ëwenguinque mänömaï cædänipa, ante apænte ancæte ante pïïninque edæ möwo mönämaï mïingä inte a ongongampa. 4 Anquedoidi incæ ëñënämaï cædäni ate Wængonguï ata cæpodämaï ingacäimpa. Wæætë, Tömënäni näni apænte tente wæquinganca ontatodë wëmö mæ̈ mämonte baï ïñömö guii tee mönete ongoncædänimpa, ante cædinque tömengä angä ëñente tömënäni näni owogaïñömö tadömengadæ̈ pönï dobæ go guiigadänimpa. 5 Ayæ̈ doyedë tömengä nänö në badongaïnäni inguipoga quëwëñönänite Wængonguï tömënäni ïnänite ata cæpodämaï inte angä ate në ëñënämaï ïnäni ïñömö edæ æpæmpo bete wængadänimpa. Wæætë Nöwee wodi Docä näni änongä guiquënë, Mönö nö cæte quëwengæ̈impa, ante në apæ̈negaingä ïñongante Wængonguï tömengä tönö tiæte ganca ïnäni mänimpodänique ïnänite wææ aacä quëwengadänimpa. 6 Ayæ̈, Todömä tönö Gömoda ïñömö quëwënäni ïnänite, Mïni apænte wido cæquinque, ante tömënäni quëwëñömö iya täninque wido cæcä gönaiboque bate contagatimpa. Mänömaï cædinque Wængonguï, Botö ïmote ëñënämaï ïmïni mïni adobaï tente wæquinque cæmïnipa, ante wadäni ïnänite odömoncæte ante cægacäimpa. 7 Ayæ̈ ëñënämaï inte cædäni baonque towente quëwënäni adinque Dooto wodi ïñömö në nö cægaingä inte, Wentamö pönï mongænte quëwënäni awædö, ante wædongä inte adoyömö quëwëñongante Wængonguï tömengä ingante töö æ̈mænte ö ængä beyænque quëwengacäimpa. 8 Tömengä waa cæquinque nö entawënongä inte tömënäni weca quëwente ayongä ïïmö ïñö ïïmö ïñö ëñënämaï cædäni adinque tömengä, Ancaa ate awædö, Ancaa ëñente awædö, ante wæwëñongante Wængonguï tömengä ingante do ö ængä beyænque quëwengacäimpa. 9 Mänömaï cædinque Wængonguï, Botö mïñæ̈ në pönäni caate wædäni adinque botö do ëñente cædinque æ̈mo ate quëwënänipa. Wæætë wïwa cædäni ïnänite botö apænte anguïönæ ganca mö ongonte baï mäninque ñöwo incæ wæætë wæætë pämo wædänipa, ante Wængonguï cæcampa. Ïninque, Nö ëñente Wængonguï cæcampa, ante mönö edonque ëñengæ̈impa. 10 Mänïï babæ ante në odömonte apæ̈newënäni ïñömö tömënäni baonque ante towëïnente näni entawëmämo ante në cædäni ïnönäni inte edæ awënëidi ïnänite, Wïï ëñëïnë wædö, ante pïïnänipa. Mänömaïnö ante në pïinte änäni ïnänite godömenque pancæte ante Wængonguï mö ongonte baï mangampa. Tömënäni ïñömö nämä ængö cædinque guïñënedämaï inte edæ në ñäö entawente tæ̈ï ëmönäni ïnänite godö wënæ wënæ apæ̈nedinque edæ babæ ante tedewënänipa. 11 Ïñæmpa anquedoidi tæ̈ï pïñæ̈näni inte godömenque ñæ̈næ̈näni ïnönäni incæ Wængonguï ayongante guïñënete wædinque në ñäö entawente tæ̈ï ëmönäni ïnänite pïinte apænte änämaï ïnänipa. 12 Në babæ ante odömönäni guiquënë tömënäni näni në adämaï ïnö ante mä pönëninque wënæ wënæ apæ̈nedinque babæ ante tedewënänipa. Babæidi ömæwocadäni inte näni togænte ecate ëwenguinque önonque pönï cægönäni baï në babæ odömönäni ïñömö edæ adobaï ëñënämaï ïnäni inte tömënäni näni wænguinque babæ cædinque quingämë baï quëwënänipa. 13 Tömënäni wadäni ïnänite godö wïwa cædäni ïninque ïïnäni wæætë näëmæ̈ godö cædäni wæcædänimpa. Tömënäni ïñömö, Itædë incæ mönö baonque pönente towengæ̈impa, ante cædänipa. Mïnitö waadete pönëninque godongämæ̈ cæ̈ñömïni tömënäni adoyömö pöninque cæ̈owæ̈o incædö beowæ̈o incædö inte cæyönäni wentamö näni mongæ̈nö beyænque mïni cabo wæætë baate baï ëñamïni badinque wentamö tæ̈ encaa tæ̈ encaa ëmonte bamïni awædö. 14 Wacä onquiyængä awinca adinque cöwë godö towëïnente wædäni inte tömënäni ïñömö ñimpo cædämaï cöwë wïwa cæïnente wædänipa. Wacä aquïï pïñæ̈nämaï ingä adinque tömënäni, Mönitö tönö godongämæ̈ ponte wënæ wënæ cæcæcäimpa, ante cædinque godö waa cæte baï babæ cædänipa. Botö quï botö quï, ante në æ̈ïnente wædäni ïñönänite Wængonguï ïñömö, Tömënäni näni wæ̈wocaincabo ïnänipa, ante pïinte angampa. 15 Taadö töïnö oda cædinque edæ docä Beodo wodi wengä Badäö wodi mïñæ̈ tömënäni tee empote godänipa. Tömengä Badäö ïñömö, Nö cædämaï ïmo incæte botö mäincooque ænte tobote, ante baï cægacäimpa. 16 Tömengä Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä incæ ocai ömæcacä baï inte wapiticæ̈ ëñënämaï cæyongante babetadecä ïningä incæ bodo incæ ïñontobæ̈ wao baï tededinque Badäö ingante wææ angacäimpa. 17 Mänïï ñöwodäni në babæ odömönäni ïñömö æpæ̈ taquënëñömö æpæ̈ dæ ä baï edæ önönänique inte odömönänipa. Boguïmancoo wïni cai mongænte önonque ænte poncoo baï tömënäni adobaï ïnäni inte önonque cædänipa. Mänömaï cædäni beyæ̈ Wængonguï, Tömënäni näni ongonte wæquïñömö, ante mæ̈ mämonte baï ïñömö badongacäimpa. 18 Edæ tömënäni ogæ̈ tededinque, Botö godömenque waa pönï cæbo aedäni, ante önonquedö ante tedewënänipa. Wadäni wapiticæ̈ cæte quëwënäni nempo adocanque wodo aamö cæyongante mänïnäni në babæ odömönäni ïñömö, Bitö mönitö mïñæ̈ wæætë pöninque baonque bitö cæïnëwënö ante guïñëñadämaï inte cæte tocæbiimpa, ante waa cæte baï godö babæ cædänipa. 19 Mïni ædæmö aamö cæte mönedämaï quëwenguinque mönitö mïñæ̈ pöedäni, ante babæ änewënänipa. Incæte në babæ odömönäni incæ tömënäni näni wïwa cædonque beyænque cæte quëwënäni beyænque näëmæ̈ ñä cæyænte baï inte wædänipa. Edæ quïëmenque ante waocä ëñente cæcää tömengä mänïnö nänö ëñente cædö beyænque në cæte quëwënongä inte näëmæ̈ ñäö cæyænte baï inte wæcampa. 20 Inguipoga ñömænguënëmämo beyæ̈ tee mönete baï quëwënïnäni inte tömënäni mönö Awënë Itota Codito mönö ïmonte në Ængaingä ingante do ate baï pönëninque edæ abæ tawæ̈näni ïnänitapa. Mänömaï abæ tawænte godïnäni inte tömënäni inguipoga ante näni cæïnente wæpämo beyænque wæætë adodö go goyo cæte ægodawate tæ̈ wææntodonte baï wædäni ïninque tömënäni godömenque näni wënæ wënæ wæwenguinque ïmaimpa. 21 Nöïnö taadö do adïnäni inte tömënäni näni godömenque wæwenguinque ëmö cæte godänipa. Wængonguï tæiyæ̈ waëmö nänö wææ angaïnö ante odömönäni näni do ëñënïnö ante Baa ante wadæ godäni ïñömö godömenque wënæ wënæ näni wæquinque impa. Ïninque mänïnö taadö ante tömënäni cöwë adämaï ïnäni inte baï tömënäni beyæ̈ godömenque waa incædönimpa. 22 Tömënäni nöïnö taadö ëmö cæte godïnäni näni cædö baï ante ïïmaïnö ante näwangä ante badete todänipa. “Guinta awæ̈ wëningä adodö cængampa. Odæ̈ wængänä ïñömö æpæ̈ pantate ate onguipoipæ̈ wëango wëango nangampa.”
Mönö Awënë wæætë adodö poncæcäimpa, ante
1 Botö në waadedömïni ëñëedäni. Mïnitö möwo mönämaï inte nöingä ante pönencæmïnimpa, ante botö, Mänömaï impa, ante mentaa yewæ̈möninque adodö adodö ante yewæ̈mömo aedäni. 2 Tæiyæ̈ waëmö entawënäni Wængonguï beyæ̈ ante apæ̈nedinque näni yewæ̈mongaïnö ante në adïmïni inte mïnitö wæætë pönencæmïnimpa, ante cæbopa. Mönö Awënë mönö ïmonte në Ængaingä inte adobaï ante wææ angacäimpa. Tömengä nänö da godongaïmöni ïñömö tömengä nänö wææ angaïnö ante apæ̈nemöni ëñëmïni inte mïnitö wæætë adodö ante pönencæmïnimpa, ante cædinque yewæ̈mömopa. 3 Ïïmaï ante täno apæ̈nebo ëñencæmïnimpa. Mönö waocabo inguipoga mönö quëwëmämo wodo ïinque bayonte në badete todäni cöwë poncædänimpa. Pöninque tömënäni badete todinque nämä näni wënæ wënæ cæïnënö ante edæ do cæquïnäni ïnänipa. 4 Tömënäni ïïmaï ante badete tocædänimpa. “Codito nänö ponguinque impa, ante wædänitedö abi. Ïñæmpa Wængonguï nänö badongäñedë inguipo nänö cægaï baï mæ̈mæ̈idi wodi wænte godäni ate ñöwo ganca adobaï inte cæ apa guïñëwëmïnii,” ante badete toquïnäni inte poncædänimpa. Apæ̈nebo ëñëedäni. 5 Wængonguï ïñæmpa adodeque angä beyænque öönædë owocoo edæ do bagatimpa. Adodeque angä beyænque onguipo æpæ̈ tæcæpæ̈no odæ yate ongöñonte tömengä æpæ̈ tönö badongä ongompa. Mänömaï impa, ante edonque ï incæte tömënäni, Mönö Baa angæ̈impa, ante beyænque adämaï inte baï pönënämaï ïnänipa. 6 Ado æpæ̈ inguipoga mæ̈ ä beyænque Nöwee wodi quëwengäñedë mäninguipo nänö ingaï dæ badinque waguipo baï bagatimpa, ante edæ ñöwodäni ïñömö adobaï pönënämaï ïnänipa. 7 Ayæ̈ adobaï Wængonguï adodeque angä beyænque öönædë owocoo tönö ïinguipo ñöwo mïni cægonguipo edæ iya tanguinque ongompa. Tömengä, Botö ïmote në Baa änäni ïnänite botö apænte pante wido cæquïönæ ganca mänïï öönæ tönö ïinguipo ongompa, angampa. 8 Botö në waademïni edæ ëñëedäni. Mönö Awënë ayongante adoönæque incæ edæ, Mïido ganca wadepo baï impa, ante acampa. Mïido ganca wadepo ïñonte mönö Awënë ayongante, Adoönæque baï impa, ante acampa. Mänömaïnö ante adodeque incæ mïnitö cöwë ëñente pönëedäni, ämopa. 9 Mönö Awënë, Cöwë pönö cæbo æncæmïnimpa, ante nänö angaïnö ante pancadäniya, Æiquedö mönö Awënë cæquingää, ante wædänipa. Mönö Awënë ïñæmpa wïï wæntæye ingampa. Wæætë, Adocanque wæ̈nämaï incæcäimpa. Wæætë tömänäni, Idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante botö gämæ̈nö poncædänimpa, ante cædinque tömengä mänïnö beyænque ee cædämaï ingampa. Ïninque tömengä, Mïnitö wæætë botö gämæ̈nö æiquedö ponguïmïnii, ante wänö cöninque edæ ee pönämaï ingampa. 10 Incæte në awëmö ö ængä ïñontobæ̈ nänö pömaï mönö Awënë nänö poncæ cæönæ ïñömö adobaï ïñontobæ̈ ponguïnö anguënë. Nanguï tæi tæi tëninque öönædë owocoo incæ ïñontobæ̈ dæ goquïnö anguënë. Gonga näni angä nanguï pönï bæco ïninque edæ Wængonguï nänö badongaincoo tömancoo edæ aca podinque edæ ëwente bacæ̈impa. Inguipoga tömäo ongoncoo dæ ba ïninque inguipo önömæca pönï baquïnö anguënë. 11 Tömancoo edæ mänömaï ëwenguincooque impa, ante adinque edæ mïnitö ïñömö, Æbänö quëwenguïï, ante pönëmïni. Wængonguï nänö cædö baï cöwë cædinque tæiyæ̈ waëmö quëwenguënëmö ïmompa. 12 Wængonguï nänö ponguïönæ ïñömö edæ æyedënö ponguïï, ante wänö cöninque, Quingæ̈ pönï pongæ̈impa, ante mönö nanguï cæcæ̈impa. Mänïönæ ïñonte edæ öönæ incæ gonga bæcote ëwente bayonte Wængonguï nänö badongaincoo incæ nanguï ocoi äninque tömancoo aca podinque ëwente baquïnö anguënë. 13 Picæ̈önæ tönö pedænguipo ömæ̈e ëwëninque Wængonguï wæætë, Botö mïïönæque tönö mïinguipoque pönö badoncæboimpa, ante nänö angaïnö baï do badoncæcäimpa. Ïninque mönö ïñömö, Mïïönæ tönö mïinguipo ïñömö mönö nö pönï cæte quëwengæ̈impa, ante nanguï aïnente wæmompa. 14 Botö në waadedömïni ëñëedäni. Mänömaï bacæ̈impa, ante në aïnente wæmïni inte mïnitö ïñömö edæ, Mönö mänïñedë wentamö entawënämaï ïmö adinque Wængonguï pïïnämaï incæcäimpa, ante nanguï cædinque edæ nämä wææ aaedäni. Ayæ̈ tömengä, Botö ayömo waëmö ëwocamïni ïninque edæ mönö godongämæ̈ piyæ̈në cæte quëwengæ̈impa, ante pönö cæcæcäimpa, ante edæ nanguï cæedäni. 15 Mönö quëwenguinque ante mönö Awënë edæ ee ongonte pönämaï ingampa, ante pönëedäni. Wængonguï pönö cæcä ate ocai në encacä bate pönëninque mönö tönïñacä Pabodo mönö në waadecä inte adobaïnö ante mïnitö ïmïnite edæ, Acæmïnimpa, ante yewæ̈mongantapa. 16 Wængonguï mönö quëwenguinque ante ee pönämaï ingampa, ante cadota ante yewæ̈möninque Pabodo adobaïnö ante edæ cöwë yewæ̈mongampa. Tömengä nänö yewæ̈möninta pancataa wïï edonque ï adinque në ëñënämaï ïnäni tönö aquïï pïñæ̈nämaï ïnäni ïñömö edæ oda cædinque wapiticæ̈ odömönänipa. Tömënäni edæ Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongainta tömantaa adobaï adinque tömënäni näni æ̈mæ̈wo ëwenguinque edæ wapiticæ̈ odömönänipa. 17 Botö në waademïni ëñëedäni. Mänömaï impa, ante do ëñëmïni ïñömïnite Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñënämaï cædäni ïnäni guiquënë mïnitö ïmïnite töö æ̈mænte wapiticæ̈ ænte gocæ cædäni ate wædinque mïnitö wæætë tömënäni mïñæ̈ godämaï ïedäni. Wæætë edæ Tæiyæ̈ Awënë nempo quëwëmïni inte, Tæi gowææ̈nämaï incæboimpa, ante nämä wææ aaedäni. 18 Mönö Tæiyæ̈ Awënë Itota Codito ængä beyænque mönö quëwëmompa. Ïninque tömengä waadete pönö cæcä ate mïnitö tömengä ingante ate baï pönëninque wadäni ïnänite godömenque waadete godö cæmïni baedäni. Tömengä ïñömö edæ ñöwopämo ïñonte wapämo mïïmämo ïñonte edæ cöwë tæ̈ï ëmongä ïnongä inte ñäö apäite baï ëmongampa, ante adinque mönö ñimpo cædämaï inte tömengä ingante cöwë waa acæ̈impa. Mänömaï baquïnö anguënë, ante botö, Amëë, ämopa.
Mïni quëwenguïnö ante në pönongä
1 Æcänö wëënëñedë Wængonguï nänö badongaïñedë do ingacäimpa, ante mänïnö ante apæ̈nemönipa. Wængonguï nänö Angaïnö ante në ëmongaingä ïñömö Itota adocä, Mïni quëwenguïnö ante në pönongä ingacäimpa. Mönitö ïñömö mäningä apæ̈necä ëñëninque tömengä ingante awinca inte në adïmöni ïmönipa. Adocä ingante cöwä adinque mönitö tömengä ingante në gampodïmöni ïmönipa. Ïninque möni në ëñëningä ingante ante, awinca inte möni në adingä ingante ante, möni në cöwä adingä ingante ante, möni në gampodingä ingantedö ante apæ̈nemönipa. 2 Edæ Itota në quëwengaingä ïñömö edonque pönï a ongongacäimpa. Mönitö tömengä ingante në adïmöni ïmönipa. Mäningä ingante ante, Näwangä quëwengaingä ingampa, ante apæ̈nemöni ïmönipa. Ayæ̈ mönö Mæmpo Wængonguï tönö guëa cöwë quëwengaingä ïñömö tömengä mönö weca ponte a ongongä atamönipa. Ïninque mïnitö ïmïnite mäningä ingante ante apæ̈nemöni ëñencæmïnimpa. 3 Ayæ̈ mönö Mæmpo Wængonguï tönö tömengä Wengä onguïñængä Itota Codito tönö mönitö godongämæ̈ cæmöni ïmönipa. Ïninque, Mïnitö adobaï mönitö tönö godongämæ̈ cæcæmïnimpa, ante cædinque mönitö möni në adingä ingante ante, möni në ëñëningä ingante ante mïnitö ïmïnite apæ̈nemöni ëñencæmïnimpa. 4 Mönö eyepæ̈ watapæ̈ toquinque ante mänïnö ante mïnitö ïmïnite yewæ̈mömönipa.
Wængonguï ñäö apäite baï ïnongä ingampa
5 Tömengä nänö angaïnö möni ëñënïnö æbänö ï, ante mönitö ïïmaï ante mïnitö ïmïnite apæ̈nemöni ëñencæmïnimpa. Wængonguï ñäö apäite baï ïnongä ingampa. Ïninque tömengä wentamö nänö entawënö edæ dæ ampa. 6 Wentamö ïñömö në cægömö ïninque mönö, Tömengä tönö godongämæ̈ cæmönipa, ante ämö ïninque mönö edæ në babæ ämö ïmaïmompa töö. Ayæ̈ mänömaï cæmö ïninque mönö, Quïnö nöingä impa, ante cædämaï ïmaïmompa. 7 Wængonguï ñäö apäiyömö mänïñömö ongongä baï mönö adobaï ñäö ïñömö cægömö ïninque mönö wacä ingä wacä ingä godongämæ̈ cæbaïmompa. Ayæ̈ ñäö ïñömö cægömö ïninque mönö wënæ wënæ cægaïnö tömää adinque tömengä Wengä Itota nämä wepæ̈ inte mönö ïmonte mënongacä ate mënongate ïmaïmompa. 8 Mönö, Botö wënæ wënæ cæpämo dæ ampa, ante ämö ïninque mönö nämä incæ oda cæte wapiticæ̈ go baï cæbaïmompa. Ayæ̈ mänömaï äninque mönö, Quïnö nöingä ï, ante ëwocadämaï quëwëmaïmompa töö. 9 Wæætë edæ Wængonguï mönö ïmonte cöwë pönëninque në ædæmö cæcä ïnongä ingampa. Ayæ̈ në nö cæcä ïñongante mönö tömengä ingante, Botö nämä wënæ wënæ cædïmo inte awædö, ante ämö ëñëninque tömengä wæætë pïïnämaï inte mönö ïmonte pönö ñimpo cæcä quëwencæmöimpa. Ayæ̈ wïwa mönö cæte quëwënö tömää adinque tömengä wæætë mönö ïmonte mënongacæcäimpa. 10 Mönö, Botö cöwë wënæ wënæ cædämaï ingaïmo ïmopa, ante ämö ïninque Wængonguï ingantedö ante, Babæ änongä ingänö, ante ämaïmompa. Ayæ̈ mänömaï ämö ïninque tömengä nänö angaïnö ëwocadämaï quëwëmaïmompa töö.
Mönö Codito wææ angä beyænque mönö quëwenguinque
1 Botö wëñæ̈mïni baï ïmïni ëñëedäni. Mïnitö wënæ wënæ cædämaï incæmïnimpa, ante ïïmaï ante cædinque yewæ̈mömopa. Incæte adocanque wënæ wënæ cæcantawo. Tömengä beyæ̈ wacä, Mæmpo Wængonguï pänämaï incæcäimpa, ante mönö në wææ änongä incæ mæ̈ ongongampa. Mäningä ïñömö në Nö Cæcä ïnongä inte Itota Codito ïnongä ingampa. 2 Ayæ̈ idægoidi, Mönö wënæ wënæ cægaïnö ante mönö ïmö Wængonguï pïïnämaï incæcäimpa, ante cædinque cæ̈ningä wæ̈nönäni nänö wængaï baï mäninganque adobaï mönö wënæ wënæ cægaï beyæ̈ wængacäimpa. Ayæ̈ wïï önonque mönö wënæ wënæ cægaïnonque beyænque wæætë tömämæ quëwënäni näni wënæ wënæ cægaï beyæ̈ adobaï wængacäimpa. 3 Mönö Wængonguï ingaingä ingante ate baï pönëmöö, ante æbänö cæte ëñenguïï. Edæ, Ïïmaï cæedäni, ante Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñente cæmö ïninque mönö edæ, Wængonguï ingante ate baï në pönëmö ïmompa, ante do ædæmö ëñëmaïmompa. 4 Waocä ïñömö, Wængonguï ingaingä ingante ate baï pönëmo ïmopa, ante në angä incæte tömengä Wængonguï nänö, Ïïmaï cæedäni, ante wææ nänö angaïnö ante ëñënämaï cæcä ïninque mäningä në babæ änongä ingampa. Ayæ̈ Wængonguï nöingä nänö angaïnö ante ëwocadämaï quëwengampa töö. 5 Wæætë, Wængonguï nänö angaïnö ante æcänö ëñente cæda ïñömö mäningä ingante Wængonguï pönö cæcä beyænque tömengä Wængonguï waadete nänö pönënö ante eyepæ̈ entawente quëwengampa. Ïninque Wængonguï nänö angaïnö ante ëñente cæmö inte mönö, Tömengä nempo quëwëmö ïmompa, ante ædæmö ëñëmompa. 6 Ïninque æcämenque, Botö tömengä nempo në quëwëmo ïmopa, ante në angä ïñömö tömengä Itota nänö quëwente cægönï baï adobaï quëwente cægonguënë ingampa.
Itota, Ïïmaï cæedäni, ante ñöwo nänö wææ änö
7 Botö në waademïni ëñëedäni. Mïnitö ïmïnite, Ïïmaï cæedäni, ante wïï botö tömëmo wææ änö ante ñöwo yewæ̈mömopa. Wæætë Itota do nänö wææ angaïnö ante wëënëñedë mïni ëñente ængaïnö ante adodö ante yewæ̈mömo aedäni. Ïï tömengä do nänö wææ angaïnö ïñömö mïnitö ïmïnite möni apæ̈nedö mïni ëñënïnö impa. 8 Incæte mïnitö ïmïnite Itota, Ïïmaï cæedäni, ante ñöwo nänö wææ änö yewæ̈mömopa. Tömengä tönö mïnitö quëwente cædïnö beyænque, Mänïnö nö pönï impa, ante edonque pönï acæ̈impa. Edæ mönö wëmö ïñömö wodëmäa tæcæ bacæ cæyö nö ñäö ïñömö tatodonte do apäite impa. 9 Botö ñäö ïñömö quëwëmo ïmopa, ante në angä incæte tömengä nänö tönïñacä ingante në pïingä ingä ïninque tömengä wëmö ïñömö ayæ̈ quëwengampa. 10 Æcänö guiquënë nänö tönïñacä ingante në waadete pönengää tömengä ñäö ïñömö në quëwengä ingampa. Tömengä ñäö ïñömö quëwëninque quïëmë beyænque edæ tëwate goquingää. Edæ dæ ampa. 11 Wæætë æcänö nänö tönïñacä ingante në pïingää wëmö ïñömö quëwengampa. Tömengä wëmö ïñömö cægongä inte compocæ compocæ gocä ingampa. Wëmö ïñömö quëwëninque babetamongä bagaingä inte tömengä ædönö gocää, ante ëñënämaï ingampa. 12 Wëñæ̈mïni ëñëedäni. Edæ Itota Codito ëmöwo beyænque mïni wënæ wënæ cægaïnö ante ñimpo cæte quëwëmïni ïmïnipa, ante adinque botö mïnitö ïmïnite yewæ̈mömopa. 13 Mæmpomïni ëñëedäni. Mïnitö edæ, Wëënëñedë në ingaingä ingante do ate baï pönengaïmïni ïmïni beyænque botö mïnitö ïmïnite yewæ̈mömopa. Onguïñæ̈mïni tæcæ pæmïni ëñëedäni. Mïnitö edæ godömenque tæ̈ï ëmömïni ïmïni inte wënæ awënë ingante Baa ante gänä cæmïni beyænque botö mïnitö ïmïnite yewæ̈mömopa. Wëñæ̈mïni ëñëedäni. Mïnitö edæ mönö Mæmpo Wængonguï ingante do ate baï pönengaïmïni ïmïni beyænque botö mïnitö ïmïnite yewæ̈mömopa. 14 Mæmpomïni ëñëedäni. Mïnitö edæ wëënëñedë në ingaingä ingante do ate baï pönengaïmïni ïmïni beyænque botö mïnitö ïmïnite yewæ̈mömopa. Onguïñæ̈mïni tæcæ pæmïni ëñëedäni. Mïnitö edæ tæ̈ï ëmömïni inte ayæ̈ Wængonguï nänö angaïnö cöwë ëwocate quëwëmïni ïmïnipa. Adobaï mïnitö edæ wënæ ingante godömenque tæ̈ï ëmömïni inte Baa ante gänä cæmïnipa. Mänömaï beyæ̈ botö mïnitö ïmïnite yewæ̈mömopa. 15 Inguipogaque ante näni quëwëmämo ante waadete pönënämaï ïedäni. Inguipoga quëwënäni quïëmë wënæ wënæ näni cæpämo ante tömämämo ante adobaï waadete pönënämaï ïedäni. Ayæ̈ æcänö ïï inguipogaque ante näni quëwëmämo ante waadete pönente ïna mäningä mönö Mæmpo Wængonguï nänö waadete pönënö ëwocadämaï quëwengä ingampa. 16 Ïï inguipoga ïñömö æbänö ï, ante acæ̈impa. Edæ wënæ wënæ cædäni quïëmë beyæ̈ näni æ̈ïnente wædö ï, awinca inte adinque näni æ̈ïnente wædö ï, ante wïï mönö Mæmpo Wængonguï pönö cæcä ate æ̈ïnënänipa. Tömënäni, Mäincoo nanguï ëamöni ïmöni aedäni, ante cædänipa. Ayæ̈, Nanguï cæmöni aedäni, ante cædänipa. Incæte tömää mänïï näni æ̈ïnënö wïï mönö Mæmpo Wængonguï pönö cæcä ate æ̈ïnente badänipa. Wæætë inguipoga ïñömö në mä cædäni inte quïëmë wënæ wënæ näni cæpämo ante adinque wadäni dobæ wënæ wënæ cæïnënäni badänipa. 17 Inguipoga mönö quëwëñömö incæ mäninguipogaque ante quëwënäni näni cæïnënö incæ oo pönï dæ baquïnö anguënë. Wæætë waocä, Wængonguï nänö angaïnö ante në ëñente cæcä inte wantæpiyæ̈ wæ̈nämaï quëwencæcäimpa.
Quïnö nöingä ante impa, quïnö babæ ante impa
18 Wëñæ̈mïni ëñëedäni. Ïinque baquïönæ mönö äönæ oo batimpa. Mänïönæ ïñonte Codito ingante wacä në pïinte cæcä ïñömö, Botö Codito ïmopa, ante në änewënongä ponguingä, ante ëñëmïnitapa. Edæ mänïnö mïni ëñënïnö baï ñöwoönæ incæ nanguï ïnäni Codito ingante në pïinte cædäni ïñömö, Botö Codito ïmopa, ante në änewënönäni inte edæ do pönänitapa. Mänömaï ï ïninque edæ, Ïinque baquïönæ do bapa, ante mönö ëñengæ̈impa. 19 Mänïnäni ïñömö mönö ïmonte ëmö cæte godänitapa. Incæte tömënäni wïï nö mönö pönencabo adocabo ïnämaï ïnänitapa. Edæ mönö pönencabo adocabodäni ïnïnäni inte baï tömënäni edæ wadæ godämaï inte mönö tönö ayæ̈ a ongoncædönänimpa. Wæætë do godäni adinque mönö, Mänïnäni tömänäni mönö cabo ïnämaï ïnänitapa, ante edonque pönï acæ̈impa. 20 Edæ oguï wapæ̈ gadoncadäni encadäni baï mönö Tæiyæ̈ Waëmö ïnongä ïñömö edæ tömengä Önöwoca ingante mïnitonga angä pö guiicä ate mïnitö tömämïni tömengä ingante entawëninque, Quïnö nö ï, ante ëñëmïnipa. 21 Mïnitö ïmïnite yewæ̈möninque botö dicæ, Mïnitö, Quïnö nö ï, ante ëñënämaï ïmïnipa, ante yewæ̈mömogaa. Wæætë edæ, Mïnitö, Quïnö nö ï, ante ëñëmïnipa, ante adinque botö mänömaï beyæ̈ ante yewæ̈mömopa. Ayæ̈ babæ näni änïnö tönö Wængonguï nöingä nänö angaïnö tönö ædö cæte guëa inguïnaa, ante ëñëmïni adinque botö mänömaï beyæ̈ ante yewæ̈mömopa. 22 Babæ ante në änewënongä æcänö ingantawo. Edæ Itota incæ wïï mönö Codito ingaingä ingampa, ante në angä ïñömö tömengä në babæ änewënongä ingampa. Mäningä wæætë, Botö Codito ïnömo ïmopa, ante Codito ingante në pïinte cæcä ingampa. Tömengä edæ mönö Mæmpo Wængonguï tönö tömengä Wengä Itota Codito näna Mæmpocaya ïnate Baa angampa. 23 Ïï Wengä onguïñængä ingante Baa äninque, Itota incæ wïï mönö Codito ingaingä ingampa, ante në änäni ïñömö ædö cæte Mæmpo Wængonguï nempo quëwënönäni inguïnänii. Wæætë tömengä Wengä ingante æcänö Ao äninque, Itota mönö Codito ingaingä ingampa, ante në angä guiquënë tömengä Mæmpo Wængonguï nempo në quëwënongä ingampa. 24 Mïnitö guiquënë, Quïnö angaïnö, ante wëënëñedë mïni ëñengaïnö ante ñöwo godömenque mïnitö mïmönë entawente quëwëedäni. Mänïnö ante godömenque entawëmïni inte mïnitö Itota Codito tömengä Mæmpo Wængonguï näna Mæmpocaya tömëna nempo cöwë quëwenguïmïni ïmïnipa. 25 Mönö ïmonte Wængonguï, Cöwë cæcæboimpa, ante cædinque ïïmaï angacäimpa. Mïnitö wantæpiyæ̈ cöwë wæ̈nämaï quëwencæmïnimpa. 26 Wadäni, Mïnitö incæ oda cæcæmïnimpa, ante në cædäni ïñönänite botö mïnitö ïmïnite mänïnö ante yewæ̈mömopa. 27 Codito tömengä Önöwoca ingante do pönongä ëwocamïnipa. Tömengä ingante cöwë ëwocamïni ïñömïnite wacä ædö cæte mïnitö ïmïnite odömonte apæ̈nequingää. Tömengä Önöwoca incæ tömänö ante odömonte apæ̈necä ëñencæmïnimpa. Ayæ̈ tömengä nänö odömonte apæ̈nedö ïñömö nö pönï ï ïninque edæ wïï babæ änïnö impa. Ïninque mïnitö tömengä mänömaï nänö odömonte apæ̈nedïnö baï cædinque godömenque mönö Itota Codito nempo quëwëedäni. 28 Mänömaï beyæ̈ botö wëñæ̈mïni baï ïmïni ëñëedäni. Tömengä nempo godömenque quëwëedäni. Edæ, Tömengä pongä mönö aquïönæ mönö guïñënämaï ingæ̈impa, ante cædinque ayæ̈, Tömengä ponguïönæ mönö tömengä weca ongöninque guingo imönämaï ingæ̈impa, ante cædinque godömenque tömengä nempo quëwëedäni. 29 Edæ mïnitö, Itota Codito nö nänö cæte ingaïnö ante ëñëmïni ïninque edæ mïnitö ïïmaï ante adobaï do ëñëmaïmïnipa. Quïnö waa impa, ante në cædönäni tömänäni mempoga ëñagaïnäni inte Wængonguï wënäni ïnänipa.
Wængonguï wënäni
1 Mönö Mæmpo Wængonguï incæ æbänö mönö ïmonte nanguï pönï në waadete pönënongä inte cægacäimpa, ante apæ̈nebo ëñëedäni. Edæ mönö ïmonte, Botö wëmïni ïmïni ämopa, ante angacäimpa. Ïninque näwangä mänïmönö ïmompa. Inguipogaque quëwënäni ïñömö, Mönö Mæmpo Wængonguï ingante wïï adinque pönënämaï ïnänitapa. Mänömaï beyæ̈ mönö ïmonte adobaï adämaï ïnäni inte baï pönënämaï ïnänipa. 2 Botö në waademïni ëñëedäni. Ñöwoyedë Wængonguï wëmö ïnömö inte mönö ayæ̈ ate æbänö baquïmöö, ante ayæ̈ wïï edonque amompa. Wæætë, tömengä nänö pöönæ mönö aquïönæ tömengä nänö ingaï baï mönö adobaï bacæ̈impa, ante ædæmö ëñëmompa. Edæ tömengä æbänö ingaingä ingää, ante mönö edonque acæ̈impa. 3 Edæ, Tömengä beyænque mänömaï bacæ̈impa, ante në pönente todäni tömänäni, Itota Codito tæiyæ̈ waëmö nänö ingaï baï mönö adobaï tæiyæ̈ waëmö bacæ̈impa, ante nämä incæ cædänipa. 4 Në wënæ wënæ cædäni tömänäni Wængonguï nänö, Ïïmaï cæedäni, ante näni yewæ̈mongaïnö ante Baa ante në ëñënämaï cædäni ïnänipa. Edæ wënæ wënæ näni cægaïnö incæ Wængonguinque ingante Baa ante näni angaïnö impa. Mänïnö ante nö ante impa. 5 Mïnitö do ëñëmïnipa. Tömengä edæ mönö wënæ wënæ cægaïnö ante mönö ïmonte, Ñimpo cæbo quëwenguïmïni, ante cæcæte ante cædinque ëñagacäimpa. Ayæ̈ tömengä wënæ wënæ cædö entawënämaingä ingampa. 6 Ayæ̈ edæ tömengä nempo në quëwënönäni tömänäni wïï godömenque wënæ wënæ cædäni ïnänipa. Godömenque në wënæ wënæ cædönäni guiquënë tömengä ingante adämaï ïnönäni inte pönënämaï ïnïnäni ïnänipa töö. 7 Wëñæ̈mïni ëñëedäni. Wacä mïnitö ïmïnite, Wapiticæ̈ gote oda cæquïmïni, ante në mäocæ cæcä ingante gomö aedäni. Wæætë, Quïnö waa impa, ante në cæcä guiquënë tömengä Itota Codito nö nänö cæte ingaï baï adobaï nö cædongä ïnongampa. 8 Në wënæ wënæ cæcä guiquënë wënæ pæ̈ingä baï inte adocä nempo quëwengampa. Edæ wëënëñedë wënæ awënë nänö wënæ wënæ cægaï baï cöwë wënæ wënæ cæcampa. Mänömaï beyæ̈ Wængonguï Wengä ïñömö wënæ awënë nänö wënæ wënæ cægaïnö ante wo ëwencæte ante inguipoga ponte ëñagacäimpa. 9 Wængonguï wënäni tömänäni wïï godömenque wënæ wënæ cæquïnäni ïnänipa. Edæ tömëmö guiidïmö baï minte baï cædinque Wængonguï nänö quëwënö ante da pönongä æ̈ninque tömënäni cöwë entawente quëwënänipa. Tömënäni edæ Wængonguï wënäni inte ædö cæte godömenque wënæ wënæ cæquïnänii. 10 Æcänö, Quïnö waa impa, ante nö cædämaï ïnaa tömengä wïï Wængonguï wengä ingampa. Ayæ̈ æcänö tömengä nänö tönïñacä ingante në waadete pönënämaï ïnaa tömengä adobaï wïï Wængonguï wengä ingampa. Wængonguï wënäni ædänidö ïnänii, ante ayæ̈, Wënæ wënäni ædänidö ïnänii, ante mönö mänömaï beyænque edonque pönï ëñëmompa.
Wacä ingä wacä ingä mönö waadete pönengæ̈impa, ante
11 Mïnitö mä mïni pönëñedë mïni ëñengaïnö ïïmaï ante impa. Wacä ingä wacä ingä mönö waadete pönengæ̈impa. 12 Mïnitö Cäïnö wodi baï wïï ïedäni. Mäningä edæ wënæ nänö pæ̈ingä baï ingaingä inte tömengä nänö tönïñacä ingante näëmæ̈ wæ̈nongä wængacäimpa. Ayæ̈ quïnante tömengä ingante wæ̈nongacäï. Edæ tömengä nämä nänö cæïnö wënæ wënæ cæïnonque ïñonte, Tömengä tönïñacä nänö cæïnö wæætë nö cæïnonque ï, ante adinque mänömaï beyænque Cäïnö wodi tömengä nänö tönïñacä ingante wæ̈nongacäimpa. 13 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Inguipogaque quëwënäni mïnitö ïmïnite ancaa pïïnäni adinque mïnitö wæætë, Quïnante pïïnäni, ante wædämaï ïedäni. 14 Mönö tönïñadäni ïnänite në waadete pönëmö beyænque, Mönö në wænguënëmö inte mönö wæætë mïï quëwëmö ïmompa, ante edonque ëñëmompa. Në waadete pönënämaï ingä guiquënë tömengä ïñömö mönö wænguënëmämo cöwë ëmö cædämaï ingampa töö. 15 Æcänö tömengä tönïñacä ingante pïïna tömengä ïñömö në wæ̈nongä baï ingampa töö. Ayæ̈, Në wæ̈nongä ïnongä inte tömengä nänö wantæpiyæ̈ wæ̈nämaï quëwenguïmämo ante ædö cæte entawente quëwenguingää, ante do ëñëmïnipa. 16 Näwangä waadete pönëninque æbänö cæquïï, ante mönö ïïmaï ante ëñengæ̈impa. Edæ, Itota Codito nämä incæ mönö beyænque wængacäimpa, ante adinque mönö, Mänömaï waadete pönente cæquï impa, ante ëñëmompa. Ïninque mönö adobaï mönö tönïñadäni beyænque ante mönö nämä incæ Ao äninque wænguënëmö ïmompa. 17 Mäincoo në ëacä ïñömö tömengä tönïñacä nänö quëwenguïnö ante wïï eyepæ̈ ëacä acä incæte tömengä ingante waadete cædämaï ingantawo. Edæ në ëacä incæ ædö cæte Wængonguï nänö waadete pönënö entawengä ingantawogaa. 18 Wëñæ̈mïni ëñëedäni. Mönö, Waodäni ïnänite botö waadete pönëmo ïmopa, ante tedemö incæte wïï mänïnö önöne mönö tededö beyæ̈ mönö nöingä cæte waadete pönëmö ïmompa. Wæætë edæ waodäni beyæ̈ godö cædinque mönö nöingä waadete pönengæ̈impa.
Wængonguï weca ongonte mönö guïñënämaï ingæ̈impa
19 Mänömaï cæmompa, ante adinque mönö, Wængonguï nöingä nänö angaïnö baï quëwëmö ïmompa, ante do ëñëmompa. Ayæ̈ adobaï, Tömengä weca mönö a ongöñedë nämä guïñënämaï incæmöimpa, ante ëñëmompa. 20 Botö pante wæquinque wënæ wënæ cæbopa, ante mïmönë nämä apænte ämö incæte ïïmaï ante adobaï ëñëmompa. Wængonguï edæ wïï mönö mïmönë ëñënö baï ïnongä inte tömengä godömenque në ëñënongä ingampa. Ayæ̈ tömengä tömää ëñengaingä ingampa. 21 Botö në waademïni ëñëedäni. Botö pante wæquinque wënæ wënæ cæbopa, ante mïmönë nämä apænte änämaï ïmö ïninque mönö Wængonguï weca ongöninque guïñënämaï ïmaïmompa. 22 Ayæ̈ tömengä, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ante ëñente cæmö ïninque ayæ̈, Cæmö adinque tömengä tocæcäimpa, ante cæmö ïninque tömengä ingante quïëmë beyæ̈ ante ämö tömengä wæætë pönö cæcä æ̈maïmompa. 23 Tömengä nänö wææ angaïnö ïïmaï impa. Botö Wengä Itota Codito ëmöwo ante pönëedäni. Ayæ̈ tömengä mönö ïmonte, Botö wææ angaïnö baï wacä ingä wacä ingä waadete pönëedäni. 24 Mänömaïnö ante Wængonguï nänö wææ angaïnö ante në ëñente cædäni ïñömö tömënäni tömengä nempo quëwënönäni ïnänipa. Ayæ̈ adobaï tömënäni tömengä ingante entawënänipa. Wængonguï tömengä Önöwoca ingante pönongä æ̈nïmö inte mönö mäningä tömengä nänö pönongaïwoca beyæ̈, Wængonguï ingante entawëmö ïmompa, ante do ëñëmompa.
Æcänö önöwoca ingante ëwocadäni, ante
1 Botö në waademïni ëñëedäni. Wadäni, Wængonguï Önöwoca incæ mönitonga pö guiicä ïninque ëwocamöni ïmönipa, ante në änäni incæte mïnitö wïï tömënäni näni änö pönëedäni. Wæætë, Tömënäni önöwoca Wængonguï weca owodinque pöwocacantawo, ante ëñencæte ante apænte aedäni. Edæ Wængonguï beyænque në apæ̈nemönipa, ante në babæ änewënönäni nanguï ïnäni ïmæca quëwënäni weca godänipa. 2 Mïnitö edæ, Mänïwoca näwangä Wængonguï Önöwoca ingantawoo, ante ëñencæte ante ïïmaï ante edonque pönï ëñencæmïnimpa. Edæ, Itota Codito Waocä ëñate pongaingä ingacäimpa, ante änäni adinque mïnitö, Tömënäni tömänäni Wængonguï weca në pöwocacä ingante në ëwocadäni ïnänipa, ante ëñencæmïnimpa. 3 Wæætë Itota ingantedö ante adodö ante në änämaï ïnäni guiquënë tömënäni tömänäni edæ Wængonguï weca pöwocacä ingante ëwocadämaï ïnänipa. Tömënäni näni në ëwocadongä ïñömö tömengä, Itota Codito Waocä ëñate pongaingä ingacäimpa, ante änämaï ingampa. Mäningä ïñömö Codito ingante në pïinte cædongä ïñömö tömengä poncæcäimpa, ante mïni në ëñëningä ingampa. Ñöwoönæ incæ tömengä do inguipoga mönö quëwëñömö ïñömö pongä ataqueedäni. 4 Wëñæ̈mïni ëñëedäni. Wadäni, Codito ingante në pïinte cædönäni ïñönänite mïnitö Wængonguï quïmïni ïmïni inte godömenque tæ̈ï ëmömïni ïmïnipa. Edæ Wængonguï Önöwoca mïni në ëwocadongä ïñömö tömengä godömenque nanguï tæ̈ï ëmongä ïñongante wënæ inguipogaque quëwënäni näni në ëwocadongä guiquënë wædænque tæ̈ï ëmongä ingampa. Ïninque mïnitö mänïnäni në babæ änewënönäni ïnänite Baa ante cædinque godömenque tæ̈ï ëmömïni inte gänä cædïmïni ïmïnipa. 5 Mänïnäni inguipoga beyænque quëwënäni inte mänömaï beyæ̈ inguipoga quëwënäni näni pönente änö baï tededäni ïñönänite inguipogaque ante quëwënäni adodäni inte tömënäni ïnänite ëñënänipa töö. 6 Mönitö Wængonguï quïmöni ïmöni ïñömönite, Wængonguï ingante në ate pönengä ïñömö tömengä mönitö ïmönite ëñengampa. Wæætë Wængonguï wengä ïnämaï ïnongä guiquënë tömengä mönö ïmonte ëñënämaï ingampa. Mänömaï ï ïninque edæ waocä adocanque önöwoca nöingä angä ingante ëwocadongä incæ wacä önöwoca babæ angä ingante ëwocadongä incæ mönö mänïnö beyænque, Æwocadö ïï, ante edonque pönï ëñëmompa.
Wængonguï waadete pönengaingä inte
7 Botö në waademïni ëñëedäni. Mönö wacä ingä wacä ingä waadete pönengæ̈impa. Edæ mönö waadete pönënö incæ Wængonguï nänö da pönongaïnö impa. Tömänäni, Në waadete pönënäni ïñömö Wængonguï wëñæ̈näni näni mempoga ëñagaincabo ïnönäni inte Wængonguï ingaingä ingante ate baï pönënänipa. 8 Wæætë në waadete pönënämaï ïnäni guiquënë tömënäni Wængonguï ingante wïï ate baï pönënäni ïnänipa. Edæ Wængonguï në waadete pönengaingä ingampa. 9 Mönö ïmonte Wængonguï nänö waadete pönëmämo ïïmaï cæte odömongacäimpa. Tömengä edæ, Botö Wengä beyænque quëwencæmïnimpa, ante cædinque tömengä Wengä adocanque ingante inguipoga mönö quëwëñömö da pönongä pongacäimpa. 10 Æbänö waadete pönenguïï, ante ïïmaï impa. Mönö wïï Wængonguï ingante waadete pönënïmö ïmompa. Wæætë tömengä mönö ïmonte waadete pönengä ingaingä ingampa. Ayæ̈, Mönö wënæ wënæ cægaïnö ante mönö ïmonte Wængonguï pïïnämaï incæcäimpa, ante idægoidi cæ̈ningä ingante wæ̈nönäni nänö wængaï baï Wængonguï adobaï mönö wënæ wënæ cægaïnö beyænque tömengä Wengä ingante da pönongä pöninque mönö beyæ̈ wæætë wængacäimpa. 11 Botö në waademïni ëñëedäni. Wængonguï edæ mönö ïmonte mänömaï në waadete pönengaingä ingampa, ante adinque mönö adobaï wacä ingä wacä ingä waadete pönenguënëmö ïmompa. 12 Mönö waocabo tömämö Wængonguï ingante cöwë adämaï ïmompa. Incæte mönö wacä ingä wacä ingä waadete pönëmö ïninque Wængonguï ingante entawente quëwëmaïmompa. Ayæ̈ adobaï wacä ingä wacä ingä waadete pönëmö ïninque tömengä pönö cæcä beyænque mönö tömengä nänö waadete pönënö ante eyepæ̈ entawente quëwëmompa. 13 Mönö tömengä nempo quëwëmö inte tömengä ingante adobaï mönö entawente quëwëmompa. Wængonguï tömengä Önöwoca ingante mönö ïmonte pönongä ængamöimpa. Mänömaï beyæ̈ mönö mänïnö ante do ëñëmompa. 14 Mæmpo Wængonguï tömengä Wengä ingante äninque, Inguipoga quëwënäni tömänäni ïnänite bitö æ̈mi beyænque quëwenguïnäni, ante cæcæbiimpa, ante da pönongä pongantapa. Pongä adinque mönitö në adïmöni inte wadäni ïnänite mänïnö ante apæ̈nemöni ëñencædänimpa. 15 Æcänö, Itota Codito Wængonguï Wengä ingaingä ingampa, ante äna ïñömö tömengä Wængonguï ingante entawente quëwengampa. Tömengä adobaï Wængonguï nempo quëwengä ingampa. 16 Ayæ̈ mänïï beyæ̈ Wængonguï mönö ïmonte waadete pönengampa, ante mönö në ëñënömö inte edæ ædæmö pönëmö ïmompa. Wængonguï ïñömö në waadete pönengaingä ingampa. Tömänäni në waadete pönente quëwënäni ïñömö tömënäni Wængonguï nempo quëwënänipa. Wængonguï ingante adobaï tömënäni entawente quëwënänipa. 17 Wængonguï nänö waadete pönënö ante ædæmö entawëmö ïninque mönö godongämæ̈ waadete pönëmö beyæ̈ tömengä apænte anguïönæ ïñonte guïñënämaï inguïmö ïmompa. Edæ Mæmpo Wængonguï nempo Itota nänö quëwengaï baï mönö ïmæca quëwëninque adobaï quëwëmö inte mänïñedë guïñënämaï inguïmö ïmompa. 18 Në waadete pönengä ïñömö tömengä guïñënämaï ingampa. Wæætë edæ tömengä nänö waadete pönënö æ̈mæ̈wo pæte baï eyepæ̈ ba ïninque tömengä në waadete pönengä ïnongä inte ædö cæte guïñenguingää. Në guïñengä guiquënë tömengä nänö pante wæwenguïnö incæ do pante baï wæwengä ingampa. Tömengä nänö waadete pönënö ante wïï eyepæ̈ ba ïninque tömengä æ̈mæ̈wo pædämaï baï ingampa. 19 Wængonguï edæ mönö ïmonte täno waadete pönengacäimpa. Mänömaï beyæ̈ mönö wæætë waadete pönëmö ïmompa. 20 Botö Wængonguï ingante në waadete pönëmo ïmopa, ante në angä ïñömö tömengä wæætë tömengä tönïñacä ingante në pïinte ingä ïninque tömengä babæ änewënongä ingampa. Edæ mäningä nänö tönïñacä ingante në adingä incæ tömengä ingante waadete pönënämaï ingä incæte adocä Wængonguï ingante në adämaï ïningä incæ ædö cæte tömengä ingante waadete pönenguingää. 21 Ayæ̈, Ïïmaï cæedäni, ante Itota Codito mönö ïmonte ïïmaï angacäimpa. Tömämïni Wængonguï ingante në waadete pönëmïni inte mïnitö tönïñadäni ïnänite adobaï waadete pönenguënëmïni ïmïnipa.
Inguipogaque näni quëwënö ante mönö Baa angæ̈impa
1 Tömänäni Itota ingantedö ante, Mönö Codito ingaingä ingampa, ante në pönënäni inte Wængonguï wënäni näni mempoga ëñagaincabo ïnänipa. Ayæ̈ tömänäni Mæmpocä ingante në waadete pönënäni ïñömö tömënäni adobaï tömengä Wengä ingante waadete pönënänipa. 2 Mönö Wængonguï wënäni ïnänite waadete pönëmö ïmöö, ante ëñencæte ante ïïmaï ante do ëñëmompa. Wængonguï ingante waadete pönëmö ïninque ayæ̈ tömengä, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ante ëñente cæmö ïninque mönö, Në waadete pönëmö ïmompa, ante ëñëmaïmompa. 3 Wængonguï ingante mönö waadete pönënö ïñömö ïïmaï ante impa. Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ante mönö ëñente cæcæ̈impa. Edæ mänïnö ante, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ante ëñente cædinque mönö wïï teëmë mongænte baï baquinque cæmompa. 4 Edæ Wængonguï wëmö mempoga mönö ëñagaincabo ïñömö mönö tömämö inguipogaque ante näni quëwënö ante Baa äninque godömenque tæ̈ï ëmonte gänä cæmompa. Inguipogaque ante näni quëwënö ante mönö godömenque tæ̈ï ëmömämo ïñömö ïïmaï ante impa. Wængonguï ingante mönö wede pönënö beyænque mönö godömenque tæ̈ï ëmömö inte gänä cæmompa. 5 Inguipogaque ante näni quëwënö ante Baa ancæte ante æcänö godömenque tæ̈ï ëmongä inte gänä cæcantawoo. Edæ Itota Wængonguï Wengä ingaingä ingampa, ante në pönenganque tömengä godömenque tæ̈ï ëmönongä ingampa.
Wængonguï Wengä ingantedö ante nö ante impa
6 Në æpæ̈në guiite pongaingä ïñömö nämä wepæ̈ petæ̈ petæ̈ wæænte në gogaingä ïñömö mäningä ïñömö Itota Codito ïnongä ingacäimpa. Tömengä wïï æpæ̈nenque inte pongacäï wæætë æpæ̈në inte ayæ̈ nämä wepæ̈ inte pongacäimpa. Ayæ̈ Wængonguï Önöwoca incæ tömenganque mänïnö ante, Nö ante impa, ante në apæ̈necä ingacäimpa. Edæ Wængonguï Önöwoca në nöingä ïnongä ingampa. 7 Edæ mëa go adoque ïnäni mänimpodäni, Nö impa, ante apæ̈nete baï në änäni ïnänipa. 8 Edæ Wængonguï Önöwoca incæ æpæ̈ incæ wepæ̈ incæ mëa go adoque mänimpodäni incæ, Nö impa, ante në apæ̈nedäni mæ̈ öñompa. Mänimpodäni ïñömö quïëmë äninque adodö ante në apæ̈nedäni ïnänipa. 9 Quïëmë ante waocä incæ, Nö impa, ante nänö apæ̈nedïnö ante do ëñëmompa. Quïëmë ante, Nö impa, ante Wængonguï nänö apæ̈negaïnö guiquënë godömenque waa pönï impa. Edæ Wængonguï tömenganque nänö apæ̈negaïnö impa. Edæ tömengä Wengä ingantedö ante Wængonguï, Nö pönï impa, ante nänö apæ̈negaïnö impa töö. 10 Æcänö Wængonguï Wengä onguïñængä ingante në wede pönëna ïñömö tömengä, Nö impa, ante Wængonguï nänö apæ̈negaïnö ante entawente quëwengampa. Wæætë edæ æcänö Wængonguï nänö apæ̈negaïnö ante wïï pönëna guiquënë tömengä Wængonguï ingantedö ante, Babæ änongä ingänö, ante në angä ingampa. Edæ Wængonguï tömengä Wengä ingantedö ante, Nö impa, ante nänö apæ̈negaïnö ante mäningä ïñömö pönënämaï ingampa töö. 11 Ayæ̈ mänïnö ante tömengä, Nö impa, ante nänö apæ̈negaïnö ante ïïmaï ante impa. Mönö ïmonte Wængonguï, Mïni wantæpiyæ̈ cöwë quëwenguïnö, ante pönongä æntamompa. Mänïnö mönö quëwenguïnö ante tömengä Wengä në quëwënongä inte mönö ïmonte pönongä æ̈nïmö inte entawente quëwëmompa. 12 Tömengä Wengä nempo në quëwengä ïñömö tömengä wantæpiyæ̈ nänö quëwenguïnö do entawente quëwengampa. Wængonguï Wengä nempo në quëwënämaï ingä guiquënë tömengä wæætë wantæpiyæ̈ nänö quëwenguïnö æ̈nämaï ingampa.
Wäö ïinque nänö angaïnö
13 Mïnitö Wængonguï Wengä ëmöwo ante në pönëmïni ïñömïnite botö mänïnö ante yewæ̈mömo aedäni. Mïnitö edæ wantæpiyæ̈ cöwë mïni quëwenguïnö do entawente quëwëmïni ïñömïnite botö, Ëñencæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa. 14 Ïïmaï beyænque Wængonguï weca guïñënämaï pömö ïmompa. Mönö quïëmë æncæte ante tömengä ingante apæ̈nedinque tömengä nänö änö baï ante apæ̈nemö ïninque tömengä mönö ïmonte ëñëmaingampa. 15 Ayæ̈, Mönö ïmonte në ëñënongä ingampa, ante ëñëmö ïninque mönö, Quïëmë ante apæ̈nemö ëñëninque tömengä mänïnö mönö änïnö ante do pönongä æ̈mö ïmompa, ante ëñëmaïmompa. 16 Mïnitö mïni tönïñacä wënæ wënæ cæcä incæ wïï tömengä nänö æ̈mæ̈wo wænguinque wënæ wënæ cæcä amïnitawo. Mänömaï cæyongante në adingä ïñömö mäningä beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈necæcäimpa. Apæ̈necä ëñëninque Wængonguï tömengä ingante wantæpiyæ̈ nänö quëwenguïnö pönongä æncæcäimpa. Edæ pancadäniya wënæ wënæ näni cædincoo mongæ̈näni incæ wïï tömënäni näni æ̈mæ̈wo wænguinque wënæ wënæ cædänipa, ante botö mänïnänique ïnänitedö ante apæ̈nebopa. Wæætë edæ waocä Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante ancaa Baa Baa äninque tömengä nänö æ̈mæ̈wo wænguinque në wënæ wënæ cæcä ingampa. Ïninque botö, Mänömaï Baa äninque në wënæ wënæ cædingä beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈necæ̈impa, ante änämaï ïmopa. 17 Quïëmë wïwa cæmö mänïnö tömänö wënæ wënæ mönö cædö impa. Wæætë wënæ wënæ cæmö incæte wïï tömänö mönö wënæ wënæ cædö beyæ̈ mönö në wænguënëmö bamompa. Pancaa beyænque në wænguënëmö bamompa. 18 Wængonguï wënäni näni mempoga ëñagaincabo ïñömö godömenque wënæ wënæ cædämaï ïnänipa, ante ëñëmompa. Edæ Wængonguï Wengä ëñagaingä inte tömënäni ïnänite wææ cædongä ingampa. Ayæ̈ wënæ incæ tömënäni ïnänite gampodämaï ïnongä ingampa. 19 Wængonguï wëmö ïmö ïmompa, ante ëñëmompa. Wæætë wadäni edæ inguipogaque ante në quëwënäni guiquënë tömënäni tömänäni wënæ awënë nempo quëwënänipa, ante ëñëmompa. 20 Wængonguï Wengä do pongä ingacäimpa. Ayæ̈ Wængonguï në nöingä ingaingä ingante ate baï pönencæmïnimpa, ante cædinque tömengä mönö ïmö pönö odömongä ate ëñëmompa. Tömengä mänömaï cæcampa, ante adobaï ëñëmompa. Ayæ̈ tömengä në nöingä ingaingä ïñongante mönö tömengä Wengä Itota Codito nempo quëwëmompa. Itota Codito nö Wængonguï ingaingä ingampa. Ayæ̈ tömengä wantæpiyæ̈ cöwë në quëwengä ingaingä inte pönö cæcä beyænque mönö adobaï wantæpiyæ̈ quëwëmö ïmompa. 21 Botö wëñæ̈mïni baï ïmïni ëñëedäni. Wadäni, Mönitö wængonguïidi impa, ante näni cönönincoo weca godämaï ïedäni, ämopa. Mäninque ante yewæ̈mömopa.
Nöïnö mönö änö ante ayæ̈ mönö waadete pönënö ante
1 Mïnitö Wængonguï ingante mïni pönencabo ïñömïnite botö në aabo Picæ̈mo mïni änömo inte yewæ̈mömopa. Mïnitö badä näni wencabo baï ïñömïnite tömengä mïnitö ïmïnite apænte ængacäimpa. Botö mïnitö ïmïnite nö waadete pönëmopa. Wïï botonque waadete pönëmïni inte wæætë mönö Codito nöingä nänö waa pönï angaïnö ante në ëñënïnäni adobaï tömënäni tömänäni näni në waadete pönëmïni ïñömïnite yewæ̈mömo aedäni. 2 Edæ mönö në Nöingä nänö waa pönï angaïnö ante entawente quëwëmö inte mönö cöwë ñimpo cædämaï entawencæmöimpa. 3 Në Mæmpocä Wengä Itota Codito tönö Mæmpo Wængonguï tömëna godongämæ̈ waadete pönö cædinque, Quëwencæmïnimpa, ante mönö ïmonte waadete waa cæda beyænque mönö gänë entawencæmöimpa. Ïninque mönö në nö pönëmö inte mänïnö ante cöwë entawente quëwënömö inte mönö wacä ingä wacä ingä waadete pönëmö incæmöimpa. 4 Mæmpo Wængonguï mönö ïmonte nänö, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö baï ëñente cædinque mïni pönencabo ïñömïni botö, Pancadäniya nöïnö cægonte baï quëwënänipa, ante ëñënïmo inte nanguï tobopa. 5 Ñöwo ïñömö mïnitö ïmïnite ämo ëñëedäni. Mïnitö Wængonguï ingante mïni pönencabo ïñömö wacä ingä wacä ingä waadete pönëedäni ämopa. Botö ñöwo mänömaï äninque wïï tömëmo wææ änö ante yewæ̈mömopa. Wæætë Awënë do wææ nänö angaïnö ante wëënëñedë mönö ëñente ængaïnö ante adodö ante yewæ̈mömo aedäni. 6 Në pönënäni ïnänite mönö waadete pönënö ïïmaï impa. Mönö Codito, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ante ëñente cædinque mönö quëwengæ̈impa. Mïnitö wëënëñedë do mïni ëñënïnö baï wææ äninque tömengä, Mïnitö cöwë waadete pönente quëwëedäni, angacäimpa.
Waodäni oda cæcædänimpa, ante në cædäni
7 Waodäni edæ oda cæcædänimpa, ante në cædäni nanguï ïnäni ïmæca quëwënäni weca gote mæ̈ ongönänimpa. Mänïnäni ïñömö Itota Codito Waocä ëñate pongaingä ingampa, ante änämaï në ïnäni ïnänipa. Æcänö tömënäni baï në ingä, Waodäni edæ näni oda cæquinque, ante në cæcä ingampa. Ayæ̈, Botö Codito ïmopa, ante Codito ingante pïinte cædongä ingampa. 8 Mïnitö ïñömö nämä wææ aaedäni. Quïëmë cæcæte ante mïni cædïnö ante mïnitö, Wë womönämaï ingæ̈impa, ante cædinque wææ cæedäni. Wæætë mïni cædïnö beyæ̈ Wængonguï nänö pönonguincoo tömancoo eyepæ̈ pönongä æncæte ante cæedäni. 9 Në pönengä Itota Codito nänö odömonte apæ̈negaïnö ante në ëñëningä incæ wïï godömenque ëñente cædinque wadö ante wadæ gocä ïñömö tömengä ædö cæte Wængonguï tönö godongämæ̈ quëwenguingää. Wæætë Itota Codito nänö odömonte apæ̈negaïnö ante godömenque në ëñente cædongä ïñömö tömengä ïñömö Mæmpocä tönö ayæ̈ tömengä Wengä tönö godongämæ̈ quëwengampa. 10 Wacä mïnitö weca pöninque mänïnö Codito odömonte apæ̈nedïnö ante odömonte apæ̈nedämaï ingampa, ante adinque mïnitö tömengä ingante, Botö oncönë pö guiie, ante änämaï ïedäni. Ayæ̈, Waa quëwente pömi, ante änämaï ïedäni. 11 Edæ adocä ingante æcänö, Waa quëwente pömi, ante äna tömengä mäningä wënæ wënæ cæyongante tömengä tönö guëa cæte baï cæcampa.
Wäö ïinque nänö angaïnö
12 Botö mïnitö ïmïnite godömenque nanguï äïnente wæbo incæte mincayonta inte wentamömæ̈ yewæ̈möïmæ̈ inte wïï yewæ̈möïnëmopa. Wæætë mïnitö weca ëñacæ pöïnëmo ïmopa. Ayæ̈ mïnitö tönö awincadö awinca adinque botö apæ̈neïnëmo ïmopa. Mänömaï cædinque botö, Mönö godongämæ̈ eyepæ̈ pönï watapæ̈ tocæmöimpa, ante cæbopa. 13 Mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Wængonguï ingante möni pönencabo tömengä nänö në ængaïmöni inte mönitö ïñömö mïni pönencabo ïñömïnite, Waa quëwëedäni, ämönipa, ante yewæ̈mömopa.
Gayo ingante Wäö nänö waa apæ̈nedö
1 Gayo botö në waadebi ëñëmi. Bitö botö në nö waadete pönëmi ïñömite botö në aabo Picæ̈mo mïni änömo inte, Acæbiimpa, ante yewæ̈mömopa. 2 Botö në waadebi ëñëmi. Tömëmi önöwoca incæ waa ëwocate quëwëmi baï bitö baonga adobaï waa ëñabi quëwencæbiimpa, äninque ayæ̈, Bitö quëwenguïnö ante bitö cöwë waa pönï quëwencæbiimpa, ämopa. 3 Mönö tönïñadäni pancadäniya ïñömö pöninque, Gayo ïñömö Itota Codito nö pönï nänö angaïnö ante cöwë nö pönëninque cæcampa, ante apæ̈nedänitapa. Ayæ̈, Gayo ñöwo godömenque nöïnö cægonte baï quëwengä ingampa, ante apæ̈nedäni ëñëninque nanguï pönï totabopa. 4 Botö wëmïni baï ïmïni ïmïnitedö ante, Itota Codito nö pönï nänö angaïnö baï tömënäni nöïnö cægonte baï quëwënäni ïnänipa, ante apæ̈nedäni ëñëninque botö godömenque watapæ̈ toquinque impa. 5 Botö në waadebi ëñëmi. Mönö tönïñadäni incæ bitö në tæcæ adïnäni ïnäni incæte bitö quïnö tömënäni beyæ̈ ante cædinque cöwë pönëninque ædæmö cæbi ïmipa. 6 Codito ingante godongämæ̈ möni pönencabo ïñömönite mänïnäni wæætë, Gayo në waadete pönengä ingampa, ante mönitö ïmönite apæ̈nedäni ëñentamönipa. Tömënäni Wængonguï ingante në cædäni ïnänipa cæbii. Bitö tömënäni ïnänite godö cæbi æ̈ninque gomonga godäni ïninque waa ïmaimpa. 7 Edæ tömënäni ïñömö Itota ëmöwo beyænque tao godänitapa. Mänömaï goyönänite në ëñënämaï cædäni dicæ pönönäni æ̈nänitawogaa. 8 Mänömaï beyæ̈ mönö Wængonguï nöingä nänö angaïnö ante tömënäni tönö godongämæ̈ cæcæ̈impa, ante cædinque mänïnäni baï ïnäni mönö oncö pönäni adinque mönö, Pö guiite cænte möedäni, anguënëmö ïmompa.
Diotedepeto tönö Deëmetedio
9 Codito ingante mïni pönencabo ïñömïnite botö mïnitö ïmïnite do yewæ̈montabopa. Incæte Diotedepeto ïñömö, Botö në awënë ïmopa, ante në cæïnënongä inte mönitö ïmönite Baa äninque nänënë cæcä ingampa. 10 Mïnitö weca botö pöninque tömengä quïnö nänö cædö ante edonque pönï apæ̈nebo ëñencæmïnimpa. Edæ tömengä mönitö ïmönitedö ante önonquedö ante wënæ wënæ apæ̈necampa. Ayæ̈ mänïnö ante wïï eyepæ̈ impa, ante pönente ingä ïninque tömengä edæ mönö tönïñadäni pönäni adinque, Pö guiite cænte möedäni, änämaï ingampa töö. Wadäni guiquënë, Pö guiite cænte möedäni, ancæte ante në cæïnënäni ïnänite tömengä adobaï, Cædämaï ïedäni, ante wææ angä ingampa. Ayæ̈ mänömaï cædäni adinque tömengä, Mönitö Codito ingante möni godongämæ̈ pönencabo ïñömönite mïnitö gobäewedäni, angampa cæbii. 11 Botö në waadebi ëñëmi. Quïnö wënæ wënæ ï adinque bitö adodö cædämaï ïe. Wæætë quïnö waa ï adinque adodö cæe. Quïnö waa impa, ante në cædäni ïñömö Wængonguï wënäni ïnänipa. Quïnö wënæ wënæ impa, ante në cædäni guiquënë Wængonguï ingante adämaï ïnänipa. 12 Deëmetedio ingantedö ante tömänäni waa apæ̈nedänipa. Wængonguï nöingä nänö quëwënö baï Deëmetedio adobaï nöïnö cæte quëwënongä ingampa, ante acæ̈impa. Mönitö adobaï tömengä ingante ante waa apæ̈nemöni ïmönipa. Ayæ̈ tömengä ingantedö mönö änïnö nö impa, ante do ëñëmipa.
Wäö ïinque nänö yewæ̈mongaïnö
13 Mïnitö ïmïnite godömenque nanguï äïnente wæbo incæ yewæ̈möingö inte wentamömæ̈ yewæ̈möïmæ̈ inte wïï yewæ̈möïnëmopa. 14 Wæætë bitö weca wantæ ïñö pöninque botö aïnëmo ïmopa. Pömo ate botö bitö tönö awincadö awinca adinque apæ̈necæmönaimpa. 15 Bitö piyæ̈në cæte quëwencæbiimpa, ämopa. Mönö æ̈migoidi ïñömö quëwënäni bitö ïmite, Waa quëwencæbiimpa, ante apæ̈nedänimpa. Mönö æ̈migoidi bitö weca quëwënäni tömänäni ïnänite wæætë bitö adocanque ingante adocanque ingante apæ̈nedinque, Waa quëwencæbiimpa, ante botö beyæ̈ apæ̈nebi ëñencædänimpa, ämopa. Mäninque ante yewæ̈mömopa.
Waa quëwencæmïnimpa, ante Codaa yewæ̈mongampa
1 Botö Itota Codito ingante në cædömo inte Tantiago tönïñabo Codaabo ïnömo ïmopa. Mæmpo Wængonguï mïnitö ïmïnite waadete pönëninque aa pecä pömïni ïninque mïnitö Itota Codito nempo në ongömïni ïñömïnite botö, Acæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa. 2 Wængonguï waadete pönö piyæ̈në cæcä ïninque mïnitö tömengä nänö gänë entawënö ædæmö entawëninque nanguï waadete pönente waa cæte quëwencæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa.
Babæ ante në odömonte apæ̈nedäni
3 Botö në waadedömïni ëñëedäni. Botö, Codito ængä beyænque mönö quëwëmämo æbänö ï, ante quingæ̈ yewæ̈moncæte ante cæyömote wadäni wënæ wënæ cædäni ate wædinque botö, Mïnitö wææ cæedäni, ante yewæ̈monguënëmo batabopa. Wængonguï quïmö ïñömonte tömengä ïñömö, Wede mïni pönënö ante pönömo æ̈ninque mïnitö cöwë wææ aaedäni, ante æ̈mæ̈wo pönï pædæ pönongä ænte entawëmompa. Ïninque botö wæætë, Wede mïni pönënö ante wææ cæcæmïnimpa, ante yewæ̈monguënëmo intabopa. 4 Wængonguï, Botö ïmote në Baa änäni näni pante wæquinque wentamö mongæ̈nänipa, ante tömënäni ïnänite apænte äninque pïingampa, ante do yewæ̈mongatimpa. Tömënäni ïñömö mïnitö weca do awëmö pönänipa cæmïnii. Wængonguï pönö waadete nänö cægaïnö ante tömënäni wapiticæ̈ cædinque, Mïnitö baonque towenque mïni cæïnënö ante önonque cæcæmïnimpa, ante cædinque Wængonguï waadete pönö cæcampa, ante babæ ante odömonte apæ̈nedänipa. Ayæ̈ Itota Codito adocanque mönö Tæiyæ̈ Awënë ïñongante tömënäni ïñömö tömengä ingante Baa änänipa. 5 Mïnitö wæætë tömänö ante ëñënïmïni ïñömïnite botö, Do mïni ëñënïnö ante wæætë wæætë adodö ante pönencæmïnimpa, ante cædinque adodö ante yewæ̈moncæ cæbo aedäni. Dodäni Equitobæ quëwëñönänite mönö Awënë ænte mäocä godäni ate tömengä në wede pönënämaï ïnäni ïnänite edæ, Ömäe, ante capo wæ̈nongä wængadänimpa. 6 Ayæ̈ anquedoidi në awënëidi ïnönäni incæ pancadäniya tömënäni näni aagaïnö incæ ñimpo cædinque tömënäni näni quëwengaïñömö ëmö cædinque wadæ gogadänimpa. Adinque Wængonguï, Botö apænte anguïönæ ïinque bayonte tömënäni ïnänite botö pancæboimpa, ante ñöwo ïñömö gæguincamenca wodämaï inguïmenca tæ̈ï goti wïninque tömënäni ïnänite wëmö ïñömö mangui tee mönete wææ cæcampa. 7 Ayæ̈ Todömä ïñömö quëwengaïnäni tönö Gömoda ïñömö quëwengaïnäni eyequeï godongämæ̈ näni quëwengaincabo näni quëwengaincabo tönö adobaï wënæ wënæ cædinque nänöogængä ïnämaï ïñongante godö möninque ayæ̈ godömenque quingämë baï wïwa tote quëwengadänimpa. Mänömaï cæte quëwënäni ate Wængonguï angä gonga wææ̈ tï wocæ̈no gonte æ̈mæ̈wo wængadänimpa. Mänömaï godö pangä näni wængaï baï ante odömöninque Wængonguï, Në wënæ wënæ cædäni adobaï gonga cöwë yædæ yædæ bæcoyömö caate wæquïnänidö anguënë, ante mönö ïmonte odömoncæte ante cægacäimpa. 8 Ayæ̈ wïïmonte baï mä pönente në odömonte apæ̈nedäni ïñömö ñöwo mïnitö weca pöninque dodäni näni cægaï baï adobaï pönï cædänipa. Wïwa cædinque tömënäni wentamö mongænte baï edæ baö ñömænguï ëñadänipa. Awënëidi ïnänite edæ Baa änänipa. Ayæ̈ anquedoidi öönædë ñäö ïñömö quëwënäni ïnänite edæ babæ äninque wënæ wënæ ante tedewënänipa. 9 Incæte anquedo awënë Mïiguedo incæ tömënäni pïinte näni tedewënö baï adobaï tededämaï ingacäimpa. Möitee wodi baö ïnï adinque anquedo Mïiguedo tönö wënæ awënë ïñömö edæ, Æbänö cæquïï, ante guëadö guëa angadaimpa. Äñönate Mïiguedo ïñömö, Botö në apænte anguënëmo ïmopa diyæ̈ anguïmoo, ante pönëninque guïñente wædinque wënæ awënë ingante, Wënæ wënæ cæbipa töö, ante pïinte änämaï ingacäimpa. Wæætë, “Wængonguï incæ bitö ïmite Baa angä ëñencæbiimpa,” angacäimpa. 10 Ñöwodäni ïñömö tömënäni adämaï inte näni ëñënämaï ïnönö ante edæ pïïninque do wïwa tedewënänipa. Wæætë babæidi näni ëñënonque ante ëñëninque tömënäni mänïnonque ante näni cædö beyæ̈ wænte näni ñömænguinque godömenque quingämë baï cædänipa. 11 Tömënäni edæ näni Ca ca wæquinque baquïnö anguënë. Caïnö wodi nänö gogaïnö incæ edæ do godänipa. Ayæ̈ Badäö wodi, Nanguï æncæboimpa, ante cædinque tömengä nänö oda cægaïnö incæ tömënäni ïñömö adodö ante pogodo godinque, Godömenque nanguï æncæboimpa, ante oda cædänipa. Ayæ̈ Codee wodi, Awënëidi ïnänite wido cæcæ̈impa, ante nänö cægaïnö baï cædinque ñöwodäni näni wænguinque adobaï cædänipa. 12 Mïnitö waadete pönëninque godongämæ̈ ponte cæ̈ñömïni ïïnäni ïñömö guïñënämaï inte adoyömö ponte cæ̈nänipa. Mïnitö tönö godongämæ̈ ongönäni beyænque mïni cabo wentamö baate baï ëmömïni awædö. Tömënäni, Në aawëmöni ïmönipa, ante babæ apæ̈nedinque në cæ̈nïnäni baï ïnäni ïnänite pædæ godönämaï ïnäni inte tömënänique ade cænte baï cædinque wïï nöïnö ante odömonte apæ̈nedänipa töö. Ayæ̈ waodäni, Cöönæ cæ tobaimpa, ante wæyönänite boguïmancoo cöönæye ëmöñonte woboyæ̈ pö wido cæ baï cædinque tömënäni näni, Pönömöni æncæmïnimpa, änïnö ante pönönämaï inte edæ babæ cædänipa. Ayæ̈ awæ̈ incayedë ömæcawæ̈ ï adinque do bæ wite mempoga wæ̈nïwæ̈ baï ïnäni inte tömënäni mempoga wænte baï ïnäni inte, Pönömöni cæncæmïnimpa, ante në babæ änewënäni ïnänipa. 13 Ayæ̈ gäwapæ̈no tadömengadæ̈ ompota öñöñö mængonta mængonta cædinque ompota yabæ tayönöï edonque öñö aï baï tömënäni wïwa cæyönäni wentamö näni entawënö adobaï edonque pönï ongö acæ̈impa. Ayæ̈ nëmö adodonque goquënë incæ oo tobæ̈ wæænte wëmö ba baï tömënäni adobaï oda cæte wapiticæ̈ godäni inte edæ tömënäni näni cöwë tadämaï wæwenguinque mæ̈ mämonte baï ïñömö edæ godäni ïnänipa. 14 Ayæ̈ Adäö wodi nänö mömoidi wææ̈ nänö mömoidi wææ̈ nänö mömocä ingaingä inte Ënoco ïñömö tömengä Wængonguï beyæ̈ apæ̈nedinque dodäni babæ ante në odömonte apæ̈nedäni ïnänitedö ante ïïmaïnö ante apæ̈negacäimpa. “Mönö Awënë pongä apa quëwënänii. Ayæ̈ tömengä quïnäni tæiyæ̈ waëmö ïnäni adobaï mïido ganca mänimpodäni pöñönänite adopo adopo edæ pö pö cædinque önompo tipæmpoga mänimpoga pönäni inte bacoo ïnäni mönö Awënë tönö godongämæ̈ poncædänimpa. 15 Tömengä mänömaï pöninque edæ tömämö ïmonte apænte ancæcäimpa. Wængonguï ingante në Baa änäni ïnänite tömengä, Mïnitö mïni wæwente baquinque botö ïmote Baa äninque edæ ëñënämaï cæmïnipa töö, ancæcäimpa. Ayæ̈, Mïni në Baa änoncabo ïnömïni inte mïnitö mïni wæwente baquinque edæ botö ïmote pïinte äninque wïwa ämïnipa. Ämo ëñëmaïmïnipa, ante edonque apæ̈necæte ante mönö Awënë poncæcäimpa.” Mänömaïnö ante Ënoco wodi wëënëñedë pönï angacäimpa. 16 Ñöwodäni æbämë cædäni incæ në babæ ante odömonte apæ̈nedäni ïñömö, Quïmæ̈ quëwëë, ante pïïninque piyæ̈në cædämaï ïnänipa. Taadö ante tömënäni nämä näni cæïnëwënonque ante tee empote godänipa. Botö godömenque waa pönï cæbo aedäni, ante nämä ængö cædinque tedewënänipa. Ayæ̈, Wadäni mönitö wædö ante pönö cæcædänimpa, ante babæ cædinque tömënäni wadäni ïnänite waa ate baï tededinque waa pönï cæte baï godö apæ̈nedänipa cæmïnii.
Në pönëmïni ïñömö ïïmaï cæcæmïnimpa, ante
17 Mïnitö guiquënë botö në waademïni ëñëedäni. Mönö Awënë Itota Codito nänö në da godongaïnäni incæ, Æbänö baquïï, ante näni apæ̈negaïnö ante ïïmaïnö ante pönëedäni. 18 Tömënäni ïñömö mïnitö ïmïnite apæ̈nedinque, “Wodo ïïmæca ïinque bayonte edæ wadäni nämä näni toïnëwente godönö ante goquïnäni incæ Wængonguï ingante Baa ante badete toquïnäni ïnönäni inte edæ do poncædänimpa,” ante apæ̈nedäni ëñëmïnitapa. 19 Ïïnäni në badete todäni ïñömö Wængonguï Önöwoca ingante ëwocadämaï ïnäni inte edæ nämä näni cæïnënö ante ëñente cædänipa. Mïnitö adocabomïni ïñömïnite tömënäni, Nänëneto nänënë gocæmïnimpa, ante cædinque pä cæte baï cædäni ïnänipa. 20 Botö në waadedömïni edæ ïïmaï cæedäni. Mïnitö mönö Tæiyæ̈ Waëmö pönï ïnongä ingante wede pönëmïni inte mänïnö mïni wede pönënö incæ dica tæ̈ï gö cæte ongonca baï impa. Ante adinque mïnitö oncö dicaboga mæ̈nonte baï edæ tæ̈ï pïñæ̈ninque godömenque cæedäni. Ayæ̈ Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante ëwocadinque mïnitö, Tömengä æbänö angää, ante ëñëninque mänïnonque ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. 21 Mïnitö, Mönö Awënë Itota Codito pönö waadete waa cæcä beyænque mönö wæ̈nämaï inte cöwë wantæpiyæ̈ quëwengæ̈impa, ante æncæte ante wänö cömïnitawo. Ïninque Wængonguï në waadete pönengä nempo cöwë waadete pönëninque ongöedäni. 22 Pancadäniya guiquënë, Wabänö quëwenguïmoo, ante guïñente wæyönänite mïnitö tömënäni ïnänite pïinte adämaï inte godö waadete waa cæedäni. 23 Pancadäniya guiquënë gonga bæcoyömö oo goquïnäni ïmaï impa, ante adinque mïnitö wæætë, Quëwencædänimpa, ante odömonte apæ̈nedinque tömënäni ïnänite ö æ̈mïni beyænque quëwencædänimpa. Wadäni guiquënë wïwa cædäni inte nämä baö wentamö mongænte baï ëñayönänite mïnitö, Näate wæcæ wæ, ante guïñente wædinque tömënäni weocoo näni näadincoo incæ gampodämaï inte tömënäni beyæ̈ wæætë waadete godö waa cæedäni.
Wængonguï waëmö pönï ëmönongä ingampa, ante
24 Mïnitö tæ̈ go wæænte baï oda cædämaï incæmïnimpa, ante Wængonguinque eyepæ̈ pönï ïnongä inte töö æ̈mængä ate mïnitö adiyæ̈ ongonte baï wede pönencæmïnimpa. Ayæ̈ tömengä adocanque eyepæ̈ pönï cædongä inte pönö badongä ate mïnitö waïmïni bamïni ïninque mïnitö nanguï pönï mïni watapæ̈ toquinque tömengä nänö ñäö ëmöñömö ænte mæ̈icä æicæmïnimpa. 25 Wængonguï adocanque pönï ïnongä inte mönö ïmonte, Quëwencæmïnimpa, ante në Ængaingä ingampa. Ïninque Itota Codito mönö Awënë nänö cægaïnö beyænque eyepæ̈ bate quëwëmö ïñömö mönö ïïmaïnö ante apæ̈necæ̈impa. Wængonguï ëñëmi. Bitö badongaincoo dæ äñonte wëënë ïmämoque ïñonte ñöwopämo ïñonte wapämo mïïmämo ïinque bayonte bitö adobique cöwë ñäö entawente tæ̈ï ëmöninque Awënë në tæ̈ï pïñæ̈mi ïnömi inte tömäo ïñömö quëwënäni ïnänite në Änömi ïmidö anguënë, ante mönö apæ̈necæ̈impa. Mänömaï baquïnö anguënë, ante botö, Amëë, ämopa.
Wäö wïïmonte baï nänö adï, ante yewæ̈mongaïnö
1 Wëënëñedë quïnö wë wodonte baï ingatimpa, ante Itota Codito nänö odömongaïnö ante yewæ̈monte impa. Wængonguï ïñömö, Wantæ ïñonte quïnö baï baquïï, ante, Itota tömengä ingante në cædäni ïnänite odömoncæcäimpa, ante cædinque Itota Codito ingante edonque odömongä agacäimpa. Ayæ̈ Itota Codito wæætë tömengä anquedo ingante, Bitö Wäö botö në cæcä weca godinque odömömi acæcäimpa, ante da pönongä ponte odömongä atabopa. 2 Botö Wäömo guiquënë, Quïnö botö adïnö tömänö incæ nö impa, ante yewæ̈mömopa. Mänïnö Wængonguï nänö angaïnö ante Itota Codito incæ botö ïmote edonque odömongä adïmo inte botö adobaï wïïmonte baï tömänö botö adïnö ante, Nö impa, ante yewæ̈mömopa. 3 Wængonguï beyæ̈ botö apæ̈nedö ante ïï yewæ̈möintaa yewæ̈mömopa. Mänintaa adinque në apæ̈nedäni näni toquinque. Ayæ̈ mäninta botö yewæ̈mönïnö ante ëñente cædäni näni toquinque. Edæ ïïmaï baquïönæ wantæ ïñö oo baquïnö anguënë.
Godongämæ̈ näni pönencabo tiæte ganca ïnäni beyæ̈ Wäö yewæ̈mongampa
4 Botö Wäömo ïnömo ïmopa. Atiabæ ïñömö wayömö wayömö incæ Codito ingante godongämæ̈ mïni pönencabo önompo æ̈mæmpoque go mencabomïniya acæmïnimpa, ante botö yewæ̈mömopa. Mönö Mæmpo Wængonguï wëënëñedë në quëwengaingä inte ñöwo quëwengä incæ ayæ̈ wantæpiyæ̈ quëwencæcäimpa. Tömengä Önöwoca incæ önompo æ̈mæmpoque go mëwoga önöwocaidi baï ëwocadongä inte Wængonguï nänö aacæ tæ̈ contayömö tæcætawë ïnö në ongongampa. Ïninque Mæmpocä tönö tömengä Önöwoca waadete pönö cæda ate mïnitö gänë entawencæmïnimpa. 5 Ayæ̈ adobaï Itota Codito edæ Wængonguï ingantedö ante cöwë ædæmö pönï apæ̈nedongä inte wængä ate täno ñäni ömæ̈mongaingä ingampa. Tömengä tömämæ awënë odeyeidi näni Tæiyæ̈ Awënë Odeye ïnongä ingampa. Tömengä adobaï mönö ïmonte në waadete pönënongä inte mönö wënæ wënæ cægaïnö adinque tömengä wepæ̈ inte mënongacäimpa. Tömengä adobaï waadete pönö cæcä ate mïnitö gänë entawencæmïnimpa, ämopa. 6 Ayæ̈ Itota, Botö Awënë Odeyebo nempo quëwëninque mïnitö botö tönö godongämæ̈ aamïni bacæmïnimpa, ante pönö badongacäimpa. Ayæ̈, Botö Mæmpo Wængonguï ingante cæcæmïnimpa, ante Itota pönö cæcä ate mönö Wængonguï quï, ante në godömö bagaïmö ïmompa. Tömengä ñäö baï ëmöñongante mönö waocabo tömenganque ingante waa acæ̈impa. Tömenganque cöwë në tæ̈ï pïñæ̈nongä inte quingämenque quëwënäni ïñönänite tömengä tömänäni Awënë ïnongä ingampa, ante mönö cöwë angæ̈impa, ante Amëë, ante ämopa. 7 Ëñëedäni, tömengä edæ boguïmancodë wææ̈ñongante, tömänäni tömengä ingante acædänimpa. Tömengä ingä në timpogaïnäni incæ adobaï tömengä ingante acædänimpa. Ayæ̈ tömämæ quëwënäni tömänäni tömengä ingante adinque Ca ca wæcædänimpa. Mänömaï baquïnö anguënë, antebotö, Amëë, ämopa. 8 Wængonguï Awënë adocanque Tömää në Cægaingä inte ïïmaï angampa. “Botö Tänobo ingaïmo inte Tömämo inguïmo ïmopa.” Mänömaïnö ante në angä ïñömö tömengä wëënëñedë do quëwengaingä inte ñöwo quëwengä incæ ayæ̈ wantæpiyæ̈ quëwencæcäimpa.
Itota Codito në ñäö baï ëmongaingä ingante Wäö nänö adö
9 Botö Wäömo ïnömo ïmopa. Mïnitö tönïñabo inte botö mïnitö tönö Awënë Odeye Itota nempo quëwëninque mönö tömengä tönö godongämæ̈ aamö ïnömö ïmompa. Botö mïnitö tönö godongämæ̈ wæwëmö ïmö incæte mönö wæntæye ïnämaï inte ee cæmompa. Wængonguï nänö angaïnö ante apæ̈nedinque ayæ̈, Itota mönö Codito ïnongä ingampa, ante, Nö impa, ante botö apæ̈nedö beyænque botö wää tëïwæ̈në Patömoto ïñömö tee mönete baï quëwentabopa. 10 Wængonguï Awënë itædë ïñonte Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca incæ botö ïmote bæi ongonte baï cæyongä botö önöñabæ ïnö adocanque tedepämo todompeta näni ancadeca we öonte baï yedæ të ëñentabopa. 11 Ïïmaï angantapa. “Bitö quïnö wïïmonte baï abii, ante yewæ̈möintaa yewæ̈möe. Yewæ̈möninque wayömö wayömö incæ Codito ingante godongämæ̈ näni pönencabo önompo æ̈mæmpoque go mencabodäniya ïñönänite tömënäni ïnänite da godöe,” ante angantapa. “Epeto quëwëñömö quëwënäni Ætämidöna quëwëñömö quëwënäni Pedegämo quëwëñömö quëwënäni Tiatida quëwëñömö quëwënäni Tadoditi quëwëñömö quëwënäni Pidadedepia quëwëñömö quëwënäni ayæ̈ Daoditea quëwëñömö quëwënäni Codito ingante godongämæ̈ näni pönencabo näni cabo näni cabo ïñönänite bitö tömënäni ïnänite ïï bitö yewæ̈möninta da godömi æncædänimpa.” 12 Äñongante botö, Æcänö äna ëñëmoo, ante dadi ëmænte atabopa. Dadi ëmæ̈ñömote yædo concædï tï wodönoincade oodo inte badöincade önompo æ̈mæmpoque go mëa ganca ongoncade atabopa. 13 Ayæ̈ yædo concædï tï wodönoincade ongöñömö adoyömö tæcæguedë adocanque në Waocä ëñagaingä baï inte ongongä atabopa. Tömengä doyæncoo önöwa ganca incoo mongæ̈ninque ayæ̈ tæcæënëmæ̈ ïnö pacadeyænta oodo inte badöï ëënëmængä ingantapa. 14 Tömengä ocabo tönö ocaguï ïñömö dayö näämænta pönï ëmö baï adobaï encadinque yoguimö ñäö pönï ëmö baï adobaï ñäö baï encacä ingantapa. Ayæ̈ tömengä awinca incæ gonga wo bæcote baï ëmongä ingantapa. 15 Tömengä önöwa incæ yaëmenta bodonte näni änö gongapamö guii ocoi äñonte ñäö ëmö baï tömengä adobaï ëwacä ingantapa. Tömengä tedeyongä æpæ̈ mæ̈ conta goyonte æpæ̈ të baï adobaï të ëñentabopa. 16 Tömengä önönempo tömempo incæ nëmöidi æ̈mæmpoque go mëa ganca næ̈ængantapa. Ayæ̈ tömengä önöne ïnö yaëmë tipængaa waingamë engamë ënedinque yædæ tadete ongongantapa. Ayæ̈ tömengä awinca incæ nænque nanguï tamonte baï ñäö baï ëmongantapa. 17 Tömengä ingä adinque botö tömengä önöwa ïnö wænte baï tæ̈ gowæ̈æntabopa. Tæ̈ gowæ̈æ̈ñömo tömengä önompo tömempo inte botö ïmote gampodinque “Bitö guïñënämaï incæbiimpa,” ante äninque edæ, “Tömää badönämaï ïñedë botö Do Quëwengaïmo ïmopa. Ayæ̈ tömää ïinque bayedë incæ botö Ayæ̈ Pönï në Quëwëmo incæboimpa,” ante angantapa. 18 Edæ “Botö në Quëwengaïmo ïnömo inte në wæ̈nïmo incæ ñäni ömæ̈monte cöwë wantæpiyæ̈ quëwëmo ïnömo ïmopa. Waodäni në wænte godïnäni näni wænte ongöñömö ongöñönänite botö, Cöwë wæ̈nämaï quëwencæmïnimpa, ante botö tæ̈ï pïñæ̈mämo inte në æ̈mo ïmopa. 19 “Mänömaï beyæ̈ bitö wïïmonte baï bitö adïnö ante quïnö ñöwo ï, ante quïnö ïincayæ̈ ate baquïï, ante yewæ̈möe ämopa. 20 Mänïï nëmöidi önompo æ̈mæmpoque go mëa ganca botö önönempo tömempo incæ mæ̈ öñoncoo bitö adincoo ante, Æbänö ï, ante bitö ëñënämaï ïnönö ante botö edonque pönï apæ̈nebo ëñencæbiimpa. Botö ïmote godongämæ̈ näni pönencabo önompo æ̈mæmpoque go mencabodäniya ïñönänite tömënäni ïnänite në aadäni baï nëmöidi ïnänipa. Ayæ̈ yædo concædï tï wodönoincade oodo inte badöincade önompo æ̈mæmpoque go mëa ganca ongoncadecoo bitö adincoo ante, Quïnö baï ïnänii, ante botö adobaï bitö ïmite edonque pönï apæ̈nebo ate në ëñëmi bacæbiimpa. Wayömö wayömö incæ botö ïmote godongämæ̈ näni pönencabo önompo æ̈mæmpoque go mencabodäniya ïñömö tömënäni yædo concædï tï wodönoincade baï adobaï ïnänipa,” ante Waocä në ëñagaingä ïñömö botö ïmote apæ̈negacäimpa.
Godongämæ̈ näni pönencabo tiæte ganca ïnäni ïnänite Itota nänö änö
Epeto ïñömö quëwënäni ïnänite Itota nänö änö 1 Ayæ̈ adocä godömenque apæ̈necantapa. “Epeto ïñömö Wængonguï ingante godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite në aacä acæcäimpa, ante botö änö ante ïïmaï yewæ̈möe ämopa. ‘Botö edæ nëmöidi önompo æ̈mæmpoque go mëa ganca botö önönempo tömempo në næ̈æ̈mo ïmo inte botö adobaï yædo concædï tï wodönoincade oodo inte badöincade önompo æ̈mæmpoque go mencadea incade ongöñömö adoyömö tæcæguedë në cægömo ïmopa. 2 “ ‘Mïnitö æbänö cæmïnii, ante do ëñëmopa. Edæ nanguï pönï cædinque mïnitö wæntæye ïnämaï inte ee cæmïnipa. Mïnitö wïwa cædäni ïnänite Baa ante quëwëmïnipa, ante do ëñëmopa. Ayæ̈ Wængonguï nänö në da godongaïmöni ïmönipa, ante në änäni incæte ïnämaï ïñönänite mïnitö, Näwangä ïnänii, ante ëñencæte ante apænte adinque, Tömënäni babæ änänipa, ante ëñente wæmïnitapa. 3 Mïnitö wæntæye ïnämaï inte ee cæmïni ïmïnipa. Ayæ̈ botö ëmöwo apæ̈nete beyænque wæwëmïni incæte godömenque godömenque cædinque mïnitö mïmönë nangæ̈ badämaï ïmïnipa, ante do ëñëmopa. 4 “ ‘Incæte adoque pönï mïni cædïnö wïï waa abopa. Mïnitö edæ wïï wëënëñedë baï ædæmö waadete pönëmïni ïmïnipa, ante awædö. 5 Edæ mïnitö waa cædïmïni ïmïni incæte ñöwo wæætë wënæ wënæ cæmïni bamïni awædö. Mänïnö ante pönëedäni. Mänïï mïni wënæ wënæ cædïnö ante, Ancaa wæwente awædö, ante pönente ñimpo cædinque mïnitö wëënëñedë mïni waa cægaï baï adobaï cæte quëwëedäni ämopa. Ämo ëñëninque mïnitö mïni wënæ wënæ cædïnö ante wædämaï ïmïni adinque botö mïnitö weca pömaïmopa. Pöninque mïni yædo concædï tï wodönoincade nänö ongöñömö ongöñonte botö ö ænguïmodö anguënë. 6 Incæte adoque mïni cædïnö guiquënë waa abopa. Mïnitö edæ Nincodaitaidi näni änäni näni cædö ante adinque pïinte ïmïnipa. Botö adobaï tömënäni näni cædö ante adinque pïinte ïmopa. 7 “ ‘Wayömö wayömö incæ botö ïmote godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite Wængonguï Önöwoca quïnö angää, ante tömengä nänö änö ante në ëamonca ïmïni inte ëñëedäni. Wængonguï waa gönea ïñömö mänïñömö adowænque quëwenguïwæ̈ pædïwæ̈ ïwæmpa. Tæ̈ï ëmonte në gänä cædäni ïnänite botö ïñömö, Mänïwæ̈ inca cæncæmïnimpa, ante pædæ godoncæboimpa,’ ante mäninque ämopa,” ante Waocä në ëñagaingä ïñömö botö ïmote apæ̈negacäimpa.
Ætämidöna ïñömö quëwënäni ïnänite Itota nänö änö
8 Ayæ̈ adocä godömenque apæ̈necantapa. “Ætämidöna ïñömö Wængonguï ingante godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite në aacä acæcäimpa, ante botö änö ante ïïmaï yewæ̈möe ämopa. ‘Tömää badönämaï ïñedë botö Do Quëwengaïmo ïmopa. Ayæ̈ tömää ïinque bayedë incæ botö Ayæ̈ Pönï në Quëwëmo incæboimpa. Botö në wæ̈nïmo incæ ñöwo wæætë ñäni ömæ̈mongaïmo ïmopa. 9 “ ‘Mïnitö wæwëmïni inte adobaï ömæpomïni ïmïnipa, ante botö do ëñëmopa. Incæte mïnitö nö ëamïni ïmïnipa. Oodeoidi pancadäniya, Mönitö Wængonguï ingante möni pönencabo ïmönipa, ante në änäni incæte wïï mänömaï ïnänipa. Tömënäni mïnitö ïmïnite ancaa pïinte babæ änewënäni ïnänipa, ante botö do ëñëmopa. Mänïnäni ïñömö Tatäna ingante näni ëñencabo inte mänömaï cædänipa töö. 10 Mïnitö quïnö beyæ̈ wæwencæ cæmïni ïmïni incæte guïñënämaï ïedäni. Tatäna incæ, Æbänö cæmïnii, ante acæte ante cæcä beyænque waodäni pancamïniya ïmïnite tee mönecædänimpa. Önompo tipæmpoga ëönæ ïñonte wæwenguïmïni ïmïnipa. Ïninque mïnitö mïni wænguinque wæmïni incæ cöwë pönëninque ædæmö cæedäni. Mänömaï në cæmïni ïninque botö, Mïni cöwë quëwenguinta, ante poganta baï mïnitö ïmïnite pönömo æ̈maïmïnipa. 11 “ ‘Wayömö wayömö incæ botö ïmote godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite Wængonguï Önöwoca quïnö angää, ante tömengä nänö änö ante në ëamonca ïmïni inte ëñëedäni. Wadäni adopoque wæ̈ninque näni mempoga wænguïmämo baï tæ̈ï ëmonte në gänä cædäni ïñömö wæætë mempoga wæ̈nämaï incædänimpa,’ ante mäninque ämopa,” ante Waocä në ëñagaingä ïñömö botö ïmote apæ̈negacäimpa.
Pedegämo ïñömö quëwënäni ïnänite Itota nänö änö
12 Ayæ̈ adocä godömenque apæ̈necantapa. “Pedegämo ïñömö Wængonguï ingante godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite në aacä acæcäimpa, ante botö änö ante ïïmaï yewæ̈möe ämopa. ‘Botö edæ yaëmë tipængaa waingamë engamë næ̈æ̈mo ïmopa. 13 “ ‘Ædönö quëwëmïnii, ante botö do ëñëmopa. Tatäna contaimpa ongonte nänö aayömö adoyömö mïnitö quëwëmïni ïmïni incæte botö ïmo edæ ñimpo cædämaï quëwëmïni ïmïnipa. Mïni quëwëñömö Tatäna adoyömö quëwengä ïninque, Antipato edæ botö änö ante cöwë pönëninque ædæmö apæ̈nedongä ïñongante mänïñömö quëwënäni tömengä ingante wæ̈nönäni wængantapa. Tömengä wæ̈ñedë incæ mïnitö botö ïmote edæ, Dicæ pönëmogaa, änämaï ïmïnipa. 14 “ ‘Incæte pancaa mïni cædïnö wïï waa abopa. Edæ pancamïniya docä Badäö nänö odömonte apæ̈negaïnö ante ëñëwëmïni awædö. Tömengä ïñömö, Badaco godö cæcä beyænque idægoidi tee tëwate baï oda cæcædänimpa, ante cædinque adocä Badaco ingante odömonte apæ̈necä ëñente cægacäimpa. Wadäni, Mönitö wængonguï cænguï impa, ante näni cönönï ante, Mïnitö cæ̈edäni, ante Badaco ïñömö idægoidi ïnänite odömonte apæ̈negacäimpa. Ayæ̈ onquiyæ̈näni tönö godö towente cæedäni, ante odömonte apæ̈negacäimpa. 15 Ayæ̈ pancamïniya adobaï Nincodaitaidi näni odömonte apæ̈nedö ante ëñëwëmïni awædö. 16 Mänömaï beyæ̈ mïni wënæ wënæ cædïnö ante, Ancaa wæwente awædö, ante pönente ñimpo cæedäni. Mïnitö mïni wënæ wënæ cædïnö ante wædämaï ïmïni adinque botö wantæ ïñonte mïnitö weca pömaïmopa. Pöninque tömënäni näni odömonte apæ̈nedö ante në ëñëwënäni ïñönänite botö önöne incæ yaëmë ënedinque yædæ tadedinque guëadö guëa cæcæboimpa. 17 “ ‘Wayömö wayömö incæ botö ïmote godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite Wængonguï Önöwoca quïnö angää, ante tömengä nänö änö ante në ëamonca ïmïni inte ëñëedäni. Tæ̈ï ëmonte në gänä cædäni ïnänite cænguï mänää näni angaïnö botö wë wodönï cænguï ïñonte godömo ænte cæncædänimpa. Adodäni ïnänite adobaï dica näämæntaca godömo æncædänimpa. Wa ëmöwo ante pemöninque mänincaa yewæ̈monte ingæ̈impa. Në æ̈nänique mänïwo ëñënäni ïnänipa,’ ante mäninque ämopa,” ante Waocä në ëñagaingä ïñömö botö ïmote apæ̈negacäimpa.
Tiatida ïñömö quëwënäni ïnänite Itota nänö änö
18 Ayæ̈ adocä godömenque apæ̈necantapa. “Tiatida ïñömö Wængonguï ingante godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite në aacä acæcäimpa, ante botö änö ante ïïmaï yewæ̈möe ämopa. ‘Botö edæ Wængonguï Wëmo ïnömo ïmopa. Botö awinca incæ gonga wo bæcote baï në ëmömo ïmopa. Botö önöwa incæ yaëmenta bodonte näni änö baï ñäö baï në ëwabo ïmopa. 19 “ ‘Mïnitö æbänö cæmïnii, ante mïni waadete pönënö ante mïni wede pönënö ante wadäni ïnänite mïni waa cædö ante botö do ëñëmopa. Mïnitö wæntæye ïnämaï inte ee cædinque godongämæ̈ cæmïni ïmïnipa, ante ayæ̈, Wëënëñedë do waa cædïmïni inte ñöwo godömenque waa cæmïni ïmïnipa, ante adobaï do ëñëmopa. 20 Incæte adoque pönï mïni cædïnö wïï waa abopa. Onquiyængä Etabete në ëmongä ïñömö edæ, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nebo, ante nämä incæ në angä ingante wido cædämaï ïmïni inte wæætë tömengä ingante ayæ̈ godömenque Ao ämïnipa töö. Ïñæmpa tömengä ïñömö botö ïmote në cædäni ïnänite nänö odömonte apæ̈nedö beyænque oda cæte gocædänimpa, ante cæcä beyæ̈ tömënäni onquiyæ̈näni tönö godö towente cædänipa. Wadäni, Mönitö wængonguï cænguï impa, ante näni cönönï cæ̈nänipa töö. Mänömaï cæcædänimpa, ante mäningä onquiyængä odömonte apæ̈necäimpa. 21 “ ‘Tömengä nänö towente cædïmämo ante, Botö wënæ wënæ cæbo inte ancaa wæwente awædö, ante pönente wabänö ñimpo cæquingää, ante botö tömengä ingante ee pänämaï intabopa. Incæte tömengä nänö wënæ wënæ cædö ante wædämaï quëwengä ingampa. 22 Ïninque botö, Tömengä ingante cæbo beyænque wënæ wënæ bate wæwencæcäimpa, ante cæcæboimpa. Ayæ̈ tömengä nänö odömonte apæ̈nedïnö baï në ëñente cædäni ïñömö tömengä tönö näni guëa godö möwënïnö ante, Mönitö wënæ wënæ cæmöni inte ancaa wæwente awædö, ante pönente ñimpo cædämaï ïnäni ïninque tömënäni ïnänite adobaï botö cæbo beyænque nanguï wënæ wënæ bate wæwëmaïnänipa. 23 Tömengä wënäni ïnänite wæ̈nömo wæncædänimpa. Ïninque wayömö wayömö incæ botö ïmote godongämæ̈ näni pönencabo tömancabodäniya ïñömö, Botö incæ tömënäni näni mïmöno tönö ocaidë, Æbänö pönënänii, ante në ëñëmo ïnömo ïmopa, ante ëñencædänimpa. Ayæ̈ mïnitö cædï baï ante adinque botö wæætë adobaï mïnitö tömämïni ïmïnite cæcæboimpa. 24 “ ‘Wamïni pancamïniya guiquënë Tiatida ïñömö quëwëmïni inte mäningä onquiyængä nänö odömonte apæ̈nedö ante mïnitö në pönënämaï ïmïnipa. Ayæ̈ Tatäna wë wodonte nänö angaïnö ante ëñënämaï ïmïnitapa. Ïninque botö mïnitö ïmïnite ïïmaï ämopa. Mïnitö teëmë mongæncoo mongænte gote baï wædämaï incæmïnimpa, ante wadö ante änämaï incæboimpa. 25 Wæætë botö ocæ̈ ëmænte wæænganca mïnitö edæ do mïni pönënö ante ñimpo cædämaï ïedäni. Mäninque ämopa. 26 “ ‘Inguipoga ïinque baganca ædänidö botö änö në cædönäni inte tæ̈ï ëmonte në gänä cædäni ïnänite botö pönö cæbo ate tömënäni nämä tæ̈ï pïñæ̈näni badinque tömämæ̈ quëwënäni ïnänite në änäni bacædänimpa. 27 Botö Mæmpo botö ïmote pönö cæcä beyænque Awënë badinque nämä tæ̈ï pïñænte inte në ämo baï botö adobaï tömënäni ïnänite pönö cæbo beyænque awënëidi badinque aacædänimpa. Tæiyæ̈ awënë tömengä nempo quëwënäni ïnänite aacä baï tömengä ïñömö tömämæ quëwënäni ïnänite, Ïïmaï cæedäni, ante aacæcäimpa. Dai inte bæte cængæ̈mö tæ̈ï æ̈nacä nancate baï cædinque tömengä adobaï wabæca wabæca quëwënäni ïnänite nanguï pante cæcæcäimpa. 28 Mänïnäni ïnänite botö adobaï wadaamö ñäö bayonte apäimö incæ godömo æncædänimpa. 29 “ ‘Wayömö wayömö incæ botö ïmote godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite Wængonguï Önöwoca quïnö angää, ante tömengä nänö änö ante në ëamonca ïmïni inte ëñëedäni,’ ante mäninque ämopa,” ante Waocä në ëñagaingä ïñömö botö ïmote apæ̈negacäimpa.
Tadoditiidi ïnänite Itota nänö änö
1 Ayæ̈ adocä godömenque apæ̈necantapa. “Tadoditi ïñömö Wængonguï ingante godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite në aacä acæcäimpa, ante botö änö ante ïïmaï yewæ̈möe ämopa. ‘Wængonguï Önöwoca incæ önompo æ̈mæmpoque go mëwoga önöwocaidi ëwocadongä ingampa. Botö ïñömö tömengä ingante në ëwocate quëwengaïmo inte nëmöidi önompo æ̈mæmpoque go mëa ganca ïnäni në næ̈ænte ingaïmo ïmopa. “ ‘Ïninque, Mïnitö æbänö cæmïnii, ante do ëñëmopa. Mïnitö mïïmïni quëwëmïnipa, ante wadäni apæ̈nedäni incæte mïnitö wïï waa cæte quëwëmïni inte do wængaïnäni baï ïmïnipa töö. 2 Edæ, Botö Wængonguï ayongä mïni cædïnö wïï eyepæ̈ cæmïnipa, ante adinque botö, Ñäni ömæ̈möedäni, ante ämopa. Ñäni ömæ̈möninque mïnitö, Ayæ̈ mïïnäni quëwënäni incæ në wæncæ cædäni baï badäni incæte tömënäni wæ̈nämaï inte wæætë tæ̈ïmö bacædänimpa, ante cæedäni. 3 Mänömaï beyæ̈, Quïëmë do æ̈nïmïni baï ïmïnii, quïëmë ante do ëñëmïnii, ante mänïnö ante wæætë adodö ante pönëedäni. Pönëninque mïnitö mänïnö ante ëñente cæedäni. Ayæ̈ mïni wënæ wënæ cædïnö ante, Ancaa wæwente awædö, ante pönente ñimpo cæedäni. Wæætë mïnitö wïï ñäni ömæ̈monte baï ïmïni ate wædinque botö incæ mïnitö weca awëmö në ængä baï pömaïmopa. Ayæ̈, Awëmö në ængä æyedënö ponguingää, ante ëñënämaï ïnäni baï botö adobaï mïnitö ëñënämaï ïñömïni mïnitö weca awëmö ponguïmo apa quëwëmïnii. 4 “ ‘Incæte Tadoditi ïñömö mïni quëwencabo ïñömïnite pancadäniya tömënäni weocoo wentamö nämönämaï baï ïnïnäni inte në waa cæte quëwënänipa. Mänïnäni waa cæte quëwënäni beyæ̈ eyepæ̈ ïnönäni inte weocoo näämæntacoo mongænte botö mïñæ̈ gocædänimpa. 5 Në tæ̈ï ëmonte gänä cædäni ïñömö adobaï weocoo näämæntacoo mongæncædänimpa. Ayæ̈, Quëwenguinta, ante Wængonguï nänö yewæ̈mongaintaa mänïnäni ëmöwo do yewæ̈möï ïninque botö cöwë wadæ cædämaï incæboimpa. Wæætë botö Mæmpo Wængonguï weca ayæ̈ tömengä anquedoidi weca botö, Ïïnäni botö mïñæ̈ gogaïnäni ïnänipa, ancæboimpa. 6 “ ‘Wayömö wayömö incæ botö ïmote godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite Wængonguï Önöwoca quïnö angää, ante tömengä nänö änö ante në ëamonca ïmïni inte ëñëedäni,’ ante mäninque ämopa,” ante Waocä në ëñagaingä ïñömö botö ïmote apæ̈negacäimpa.
Pidadedepiaidi ïnänite Itota nänö änö
7 Ayæ̈ adocä godömenque apæ̈necantapa. “Pidadedepia ïñömö Wængonguï ingante godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite në aacä acæcäimpa, ante botö änö ante ïïmaï yewæ̈möe ämopa. ‘Botö edæ në Tæiyæ̈ Waëmö ingaïmo ïmopa. Nö ante cægaïmo inte botö docä Awënë Dabii nänö wi æ̈nequï në næ̈ængaïmo ïmopa. Ïninque quïnö odemö botö wi æ̈nebo incæ mänïnemö wacä ædö cæte tee mönequingää. Ayæ̈ quïnö odemö botö tee mönebo incæ mänïnemö wacä ædö cæte wi æ̈nequingää. 8 “ ‘Mïnitö æbänö cæmïnii, ante do ëñëmopa. Mïnitö cæcæmïnimpa, ante botö odemö wi æ̈nete baï cæbo aedäni. Æcänö mänïnemö wæætë tee mönequingää. Edæ dæ angampa. Mïnitö wïï tæ̈ï pïñæ̈mïni ïmïni incæte botö angaïnö ante ëñente cæmïni inte botö ëmöwo ante, Dicæ ëñëmöniyaa, ante änämaï ïnïmïni ïmïnipa. Botö do ëñëmopa. 9 Möni oodeocabo ïmöni incæ pancadäniya, Mönitö Wængonguï ingante möni ëñencabo ïmönipa, änäni incæte ïnämaï ïnänipa. Wæætë tömënäni ïñömö babæ änewënäni ïnänipa. Tatäna ingante näni ëñencabo ïnänipa töö. Botö godö cæbo ate adodäni mïnitö weca ponte mïnitö önöwa gäänë ædæ wææncædänimpa. Ayæ̈, Botö mïnitö ïmïnite në waadete pönengaïmo ïmopa, ante botö godö odömömo ëñencædänimpa. 10 Mïnitö ïmïnite, Ee cædinque wæntæye ïnämaï ïedäni, ante botö angaïnö ante ëñente në cædïmïni ïmïni adinque botö wæætë mïnitö ïmïnite wææ aacæboimpa. Inguipoga quëwënäni tömänäni näni wæwenguïmämo ancaa baquïnö anguënë. Edæ Tatäna, Æbänö quëwënänii, ante acæte ante cæcä ate näni wæwëñedë botö ïñömö, Mïnitö wæwënämaï incæmïnimpa, ante mïnitö ïmïnite wææ aacæboimpa. 11 “ ‘Botö oo ocæ̈ ëmænte ponguïmo ïmopa. Wængonguï poganta nänö godonguinta, ante mïnitö ïmïnite godongä æncæmïnimpa. Mäninta mïni ænguinta ïñömö wacä æ̈nämaï incæcäimpa, ante mïnitö mïni entawënö ante godömenque godömenque ñimpo cædämaï ïedäni. 12 Botö cæbo ate waodäni tæ̈ï ëmonte në gänä cædäni ïñömö tömëmo Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncönë wantæpiyæ̈ quëwenguïnänidö anguënë. Tömënäni Wængonguï weca cöwë quëwente taodämaï incædänimpa. Tömënäniya botö Wængonguï ëmöwo yewæ̈moncæboimpa. Mïï Eedotadëë näni äñömö ïñömö botö Wængonguï nänö quëwëñömö ïñonte mänïï tömengä nänö quëwëñömö incæ öönædë ïnö da pönongä wæængæ̈impa. Mänïï Wængonguï nänö quëwëñömö ëmöwo botö adobaï tömënäniya yewæ̈moncæboimpa. Ayæ̈ botö wawo botö ñöwo pemongaïwo adobaï tömënäniya yewæ̈moncæboimpa. 13 “ ‘Wayömö wayömö incæ botö ïmote godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite Wængonguï Önöwoca quïnö angää, ante tömengä nänö änö ante në ëamonca ïmïni inte ëñëedäni,’ ante mäninque ämopa,” ante Waocä në ëñagaingä ïñömö botö ïmote apæ̈negacäimpa.
Daoditeaidi ïnänite Itota nänö änö
14 Ayæ̈ adocä godömenque apæ̈necantapa. “Daoditea ïñömö Wængonguï ingante godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite në aacä acæcäimpa, ante botö änö ante ïïmaï yewæ̈möe ämopa. ‘Botö ëmöwo Amëë, ante pemongaïmo inte botö cöwë, Näwangä impa, ante në cöwë ædæmö apæ̈negaïmo ïmopa. Wëënëñedë Wængonguï nänö badongäñedë mänïñedë botö tömengä tönö godongämæ̈ badongaïmo beyænque tömengä nänö badongaincoo tömancoo Awënë badinque botö në ämo ïmopa. 15 “ ‘Mïnitö æbänö cæmïnii, ante do ëñëmopa. Yoguipæ̈ baï ïnämaï ïmïni incæte ocoi ämæ̈ baï adobaï ïnämaï ïmïnipa töö. Ïñæmpa yoguipæ̈ baï ïmïnipa diyæ̈ waa aquïmoo. Edæ ocoi ämæ̈ baï ïmïnipa diyæ̈ waa aquïmoo. 16 Mïnitö yoguipæ̈ baï ïnämaï ïmïni incæte ocoi ämæ̈ baï ïnämaï ïmïni inte wæætë wïï eyepæ̈ cæmïni inte gänë ämæ̈ baï ïmïnipa töö. Mänömaï beyæ̈ botö edæ tömëmo önönë towæ tänonte baï mïnitö ïmïnite adobaï wido cæcæ cæbo apa quëwëmïnii. 17 Mïnitö, Mönitö nanguï ëamöni ïmönipa, ante ämïnipa. Edæ, Tömëmöni mäincoo gæte da wëninque eyepæ̈ ëamönipa, ante ämïnipa. Ïñæmpa mänïnö ante wapiticæ̈ pönente ämïnipa. Mïnitö mïni wæwënö incæ ëñënämaï ïmïnipa töö. Mïnitö æbänö bate cæmïnii, ante adinque wadäni, Mïnitö wodi, ancædänimpa. Ömæpodäni baï ïmïni inte mïnitö babetamönäni baï ïmïni inte ömaadäni baï ïmïni incæte, Mänömaï ïmönipa, ante ëñëmïniyaa. 18 “ ‘Mänömaï beyæ̈ botö, Ïïmaï cæedäni, ante waadete ämopa. Botö pönö cæbo beyænque mïnitö wæætë waa bate baï nanguï cæcæmïnimpa, ämopa. Mänïnö botö pönö cædö ïñömö oodo gongapamö aca podonte ate waëmö oodo bate baï impa. Ïninque mïnitö, Mönitö nanguï ëamöni bacæmönimpa, ante cædinque botö weca ponte tömëmo oodo ante godonte æ̈edäni. Ayæ̈, Ömaamöni ïnämaï incæmönimpa, ante guingo imönämaï incæmönimpa, ante mïnitö botö weocoo näämæntacoo godonte ænte mongæ̈edäni. Ayæ̈ mïnitö, Awinca waa acæ̈impa, ante cædinque tömëmo awinca cönömöïmæ̈ godonte æ̈ninque cönömöedäni. 19 “ ‘Botö në waadete pönënäni ïnänite botö pïinte ämo inte adobaï pante cæbo ïmopa cæmïnii. Mïnitö nanguï cædinque mïni wënæ wënæ cædïnö ante, Ancaa wæwente awædö, ante pönente ñimpo cæedäni. 20 Ëamonca ëñëedäni. Botö incæ odemö yabæ ïnö ongonte baï waomïni mïmöno a ongöninque, Wi æ̈nequï, ante aa peyömo waocä æcämenque incæ ëñëninque odemö wi æ̈nete botö ïmo, Pö guiie, angä ïninque botö ïñömö edæ tömengä mïmönë pö guiicæboimpa. Tömengä mïmö botö oncö baï ïñonte botö tömengä tönö cænte baï cöwë quëwencæboimpa. Ayæ̈ tömengä wæætë botö tönö cænte baï cöwë quëwencæcäimpa. 21 Botö tæ̈ï ëmonte në gänä cægaïmo inte botö Mæmpo nänö aacæ tæ̈ contaimpaa tömengä tönö guëa tæ̈ contagaïmo baï në tæ̈ï ëmonte në gänä cædäni ïñömö adobaï botö tömëmo aacæ tæ̈ contayömo botö tönö godongämæ̈ tæ̈ contacædänimpa, ante ämo adopaa tæ̈ contaquïnäni. 22 “ ‘Wayömö wayömö incæ botö ïmote godongämæ̈ näni pönencabo ïnänite Wængonguï Önöwoca quïnö angää, ante tömengä nänö änö ante tömënäni në ëamonca ïmïni inte ëñëedäni,’ ante mäninque ämopa,” ante Waocä në ëñagaingä ïñömö botö ïmote apæ̈negacäimpa.
Öönædë ïñömö Wængonguï ingante watapæ̈ apæ̈nedäni
1 Botö Wäömo ïnömo inte ayæ̈ ate æ̈mö ayömote öönædë ïnö odemö wi æ̈nete atabopa. Todompeta näni ancadeca we öonte yedæ të baï tedepämo täno botö ëñënïnö ïñömö ñöwo wæætë adopämo botö ïmote ïïmaï äninque, “Ïñömö pö æ̈e. Æ̈ñömite botö, Ayæ̈ ate quïnö baquënë inguïï, ante bitö ïmite edonque odömömo acæbiimpa,” angantapa. 2 Mänïnö ante äñongä Wængonguï Önöwoca incæ botö ïmote bæi ongonte baï cæyongä botö wïïmonte baï adinque ïïmaï atabopa. Öönædë ïnö Awënë tæ̈ contaimpa ayömo adocanque mänïñömö tæ̈ contacä atabopa. 3 Mäningä adoyömö në tæ̈ contadongä ïñömö dica ñäö baï ëmonca baï adobaï ëmongä ingantapa. Aatape näni äninca baï codönadïna näni äninca baï mäninca mencaa ñäö baï inca baï tömengä adobaï ëmongä ingantapa. Awënë tæ̈ contaimpa ïñömö daimë dica baï etëmedada näni äninca ëmonca baï inte æidämæ̈ waïmë pönï gongæ̈mënimpa. 4 Mänimpa Awënë nänö aacæ tæ̈ contaimpa waimpacoo bæinticoatodo ganca mänimpopacoo mänïñömö godämæ̈ a ongompapa. Adopacoo ïñömö në aadäni në Picæ̈näni bæinticoatodo ganca mänimpodäni tæ̈ contadinque näämæntacoo mongæ̈ninque poganta oodo inte badöinta da wencate a ongönänitapa. 5 Awënë tæ̈ contaimpa ïnö näinte yædæ yædæ ta gote detæbo tæi tæi të tëñonte yedæ pönï änimpa. Ayæ̈ Awënë tæ̈ contayömö tæcætawë ïnö tï wodönoincade önompo æ̈mæmpoque go mencadea wocædöincadecoo a ongönimpa. Wængonguï Önöwoca incæ önompo æ̈mæmpoque go mëwoga önöwocaidi baï ëwocadongä inte mänincadecoo baï ingampa. 6 Ayæ̈ Awënë tæ̈ contaimpaa tæcætawë ïnö adobaï gäwapæntibæ baï ïñonte awocawænta baï ïnimpa. Ayæ̈ Awënë tæ̈ contaimpa ïñömö mïïnäni quëwënäni mënaa go mënaa ïnäni godämæ̈ a ongönänitapa. Mänïnäni ïñömö tæcætawë ïnö önöñabæ ïnö tömäo awinca ëmönäni atabopa. 7 Tänocä mïingä quëwengä botö adingä ïñömö nëöö baï ëmongampa. Ayæ̈ wacä mïingä quëwengä botö adingä ïñömö wagada mæmpo baï ëmongampa. Wacä mïingä quëwengä botö adingä ïñömö tömengä awinca waocä awinca baï ëmongampa. Ayæ̈ tömangä mïingä quëwengä botö adingä ïñömö guingämöwæ̈ pao pao gocä baï atabopa. 8 Mëa go mëa mïïnäni quëwënäni incæ adocanque adocanque önompo æ̈mæmpoque go adoguënepænque ëmænte quëwënäni ïnänipa. Ayæ̈ adodäni inte tömënäni baonga godämæ̈ tömanga nanguï pönï awinca ëmonte æ̈nömengadænguënepæ̈ incæ awinca adobaï ëmönänipa. Mänïnäni edæ itædë woyowotæ̈ ñimpo cædämaï inte ïïmaï ante ämotamïni änänipa. “Bitö Tæiyæ̈ Waëmö Awënë ïmidö, bitö Tæiyæ̈ Waëmö Awënë ïmidö, ante ämönipa. Wængonguï Awënë bitö adobique Tömää në Cæbi inte wëënëñedë do në quëwengaïmi ïmi ñöwobi adobi ïnömi inte ayæ̈ wantæpiyæ̈ cöwë quëwencæbiimpa.” Ante ämotamïni ante cöwë änänipa. 9 Awënë tæ̈ contaimpaa në tæ̈ contadongä inte në wantæpiyæ̈ cöwë quëwengaingä ingante apæ̈nedinque mëa go mëa mïïnäni quëwënäni ïñömö ïïmaï ante apæ̈nedänipa. Bitö ñäö ëmömi ïmipa, ante apæ̈nedinque tömënäni, Bitö ïmite waa amönipa. Mönitö bitö ïmi waa ate pönente apæ̈nemönipa, ante apæ̈nedänipa. 10 Mänömaï ante apæ̈neyönäni në aadäni në Picæ̈näni ïñömö bæinticoatodo ganca mänimpodäni Awënë tæ̈ contaimpaa në tæ̈ contadongä inte në wantæpiyæ̈ cöwë quëwengaingä weca ædæ wææ̈ninque tömengä ingante, Bitö Wængonguï Awënë ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈nedinque tömënäni poganta gä æncadinque Awënë tæ̈ contaimpa gäänë cö cædinque ïïmaï ante ämotamïni ante änänipa. 11 “Bitö ïñömö mönitö Wængonguï Awënë ïmidö, ämönipa. Bitö badöïnënö, ante pönente ingaïmi inte öönædë ongönäni tönö inguipoga ongönäni tönö tömänäni ïnänite badongaïmi ïmipa. Bitö wïï badömi baï tömänäni badongaïnäni quëwënämaï dæ ancædönänimpa. Mänömaï beyæ̈ bitö eyepæ̈ ïnömi ïñömite, Bitö ñäö ëmömidö anguënë, ante mönitö bitö ïmite waa amönipa. Bitö nämä tæ̈ï pïñænte në cæbi ïmidö, ante bitö ïmite ämönipa,” ante ämotamïni ante änänipa.
Wængonguï Codotedo yewæ̈möinta wi æmpocampa
1 Ayæ̈ Awënë nänö aacæ tæ̈ contaimpaa në tæ̈ contacä ïñömö tömengä önönempo tömempo incæ yewæ̈möinta dadi ompointa næ̈ængä atabopa. Mäninta tipäataa yewæ̈möinta impa. Adotaa yæwedeta ïñömö guïñenca baï inte tee bædinta önompo æ̈mæmpoque go mentaa ïnimpa. 2 Ayæ̈ Wængonguï anquedo adocanque në tæ̈ï ëmongaingä inte yedæ aa pecä atabopa. “Mäninta dadi ompointa wi æmpoquïï, ante æcänö nö waa pönï ïnongä inte eyepæ̈ inte tee bædedinta wäa wäa æ̈nete wi æmpoquingää,” angantapa. 3 Ayæ̈ öönædë incæ inguipoga incæ tadömengadænga incæ cöwä ayönäni, Æcänö mäninta wi æmpoquingää, cæncadenta ïnö æcänö aquingää, ante edæ dæ angantapa. 4 Æcänö nö waa pönï ïnongä inte eyepæ̈ inte dadi ompointaa wi æmpoquingää ïñömö edæ dæ angampa. Cæncadenta ïnö æcänö aquingää ante dæ angampa, ante adinque nanguï pönï Ca ca wætabopa. 5 Ca ca wæbo adinque në aadäni në Picæ̈näni ïñönäni adocanque në Picængä incæ botö ïmo, “Wædämaï ïe. Wæætë cöwä ae, angantapa. Adocanque onguïñængä ïñömö mäninta wi æmpoquingä a ongongampa. Awënë Dabii Pæ̈ingä incæ tömengä ïñömö docä Oodaa pæ̈ïnäni näni cabo ïñonte në nëöö baï tæ̈ï ëmönongä inte në gänä cæcä ingaingä ingampa. Tömengä ïñömö edæ eyepæ̈ inte tee bædedinta önompo æ̈mæmpoque go mentaa wi æmpodinque dadi ompointa wi æmpocæcäimpa,” angantapa. 6 Ayæ̈ Wængonguï Codotedo näni wæ̈nönäni në wæ̈ningä baï ingä atabopa. Tömengä Awënë Wængonguï nänö aacæ tæ̈ contayömö tæcæguedë ongöñongä mïïnäni quëwënäni mënaa go mënaa ïnäni tönö në aadäni në Picæ̈näni godämæ̈ a ongönäni atabopa. Tömengä ïñömö önömoncawæncoo önompo æ̈mæmpoque go mëwäa ëmoncadinque awinca önompo æ̈mæmpoque go mëmonga ëmongacäimpa. Edæ Wængonguï Önöwoca incæ önompo æ̈mæmpoque go mëwoga önöwocaidi baï nänö ëwocadö baï mänïï awincacoo ïnänipa. Adodäni önöwocaidi ïnänite inguipoga da pönongä pöninque tömënäni inguipoga tömämæ gote cæwodäni ïnänipa. 7 Ayæ̈ Wængonguï Codotedo ïñömö Awënë tæ̈ contayömö pöninque në tæ̈ contadongä önönempo tömempo ïnö dadi ompointa nänö næ̈æ̈ninta ö ængantapa. 8 Tömengä mäninta ö ængä ate mëa go mëa mïïnäni quëwënäni tönö në aadäni në Picæ̈näni bæinticoatodo ganca mänimpodäni Wængonguï Codotedo weca ponte ædæ wææ̈nänitapa. Ïïnäni tömänäni ampoquï adapa näni änö næ̈æ̈ninque owæta oodo inte näni badöinta oguï waaquï eyede enga næ̈æ̈nänitapa. Wængonguï quïnäni tömengä ingante näni apæ̈nedö ïñömö mänïï oguï waaquï baï impa. 9 Tömënäni mä äninque ïïmaï ante ämotamïni ante änänitapa. “Bitö ïmite wæ̈nönäni në wæ̈nïmi inte bitö nö waa pönï ïnömi ïmipa. Ïninque bitö eyepæ̈ inte dadi ompointaa ænte tee bædedinta wäa wäa æ̈nete wi æmpoquïmi ïmipa. Waodäni näni cabo waodäni näni cabo incæ wadö näni tedecabo wadö näni tedecabo incæ wacä awënë näni cabo wacä awënë näni cabo incæ wabæca näni quëwencabo wabæca näni quëwencabo incæ waodäni ïnänite bitö, Wængonguï quïmïni bacæmïnimpa, ante cædinque nämä wepæ̈ godonte ængabiimpa. 10 Bitö nempo quëwëninque tömënäni bitö tönö godongämæ̈ aadäni bacædänimpa, ante badongabiimpa. Mönö Wængonguï ingante cæcædänimpa, ante bitö pönö cæbi ate tömënäni, Mönö Awënë Odeye Wængonguï quï, ante në godönäni bagaïnäni ïnänipa. Mänïnäni edæ awënëidi badinque inguipoga quëwënäni ïnänite aacædänimpa.” ante ämotamïni änänitapa. 11 Ayæ̈ ayömo Wængonguï anquedoidi ïñömö bacoo ïnäni inte ämotamïni änäni ëñëninque, Tömënäni æpodö mïido ganca ïnänii, ante botö ædö cæte tee mampote ëñenguïmoo. Edæ mïïnäni quëwënäni tönö në aadäni në Picæ̈näni tönö Awënë tæ̈ contaimpa gäänë tæcæguedë ongöñönänite Wængonguï anquedoidi ïñömö yabæque godämæ̈ gongænte ongönänitapa. 12 Mänïñömö godämæ̈ ongöninque tömënäni yedæ äninque ïïmaï ante ämotamïni änänitapa. “Wængonguï Codotedo ingante wæ̈nönäni në wæ̈ningä inte tömengä nö waa pönï ïnongä inte eyepæ̈ ingampa. Tömengä edæ tæ̈ï pïñængä ingänö anguënë. Tömengä quincoodö incæ tömancoo në ëacä inte tömänö ante ëñënongä ingänö anguënë. Tömengä tæ̈ï pïñænte inte tömää nänö cæïnënö cædongä ingampa. Tömengä ingante, Bitö ïmite waa amönipa. Bitö ñäö ëmömidö anguënë, ante bitö ïmite watapæ̈ apæ̈nemönipa,” änänitapa. 13 Ayæ̈ Wængonguï nänö badongaïnäni öönædë quëwënäni incæ inguipoga quëwënäni incæ tadömengadæ̈ quëwënäni incæ gäwapæntibædë quëwënäni incæ tömänäni adoyedë ïïmaï ante ämotamïni ante änäni ëñentabopa. “Awënë tæ̈ contaimpaa në tæ̈ contadongä ingante ayæ̈ Wængonguï Codotedo ingante tömëna ïnate ïïmaï ämönipa. Mïnatö ïmïnate watapæ̈ ämönipa. Mïnatö ïmïnate waa amönipa. Mïnatö ñäö ëmömïnadö anguënë. Mïnatö tæ̈ï pïñæ̈mïna ïmïnadö anguënë. Wantæpiyæ̈ ïñonte mänïnö ante cöwë ancæmönimpa,” ante änänitapa. 14 Ante äñönäni mëa go mëa mïïnäni quëwënäni adobaï, “Ïïmaï baquïnö anguënë,” ante, “Amëë,” änänitapa. Ayæ̈ në aadäni në Picæ̈näni ïñömö ædæ wææ̈ninque watapæ̈ änänitapa.
Tee bædinta önompo æ̈mæmpoque go mentaa
1 Ayæ̈ Wængonguï Codotedo ïñömö tee bædinta önompo æ̈mæmpoque go mentaa incæ yewæ̈möinta dadi ompointa tee bædedinta tänota wi æmpoyongä atabopa. Ayæ̈ mëa go mëa mïïnäni quëwënäni incæ adocanque ïñömö tömengä nänö tedepämo detæbo të baï inte botö ïmote, “Pöe,” ante yedæ angä ëñentabopa. 2 Tæcæ ayömo cabayo näämænta ëñacä do a ongongä atabopa. Cabayo inte në tæ̈ contacä ïñömö to piyæncaimpa næ̈ængantapa. Tömengä ïñömö wadäni ïnänite guëadö guëa cæte tæ̈ï ëmongä inte gänä cædongä ïñongante Awënë poganta pönönäni æ̈ninque tömengä wæætë guëadö guëa cæcæte ante cabayo mongænte gocantapa. 3 Ayæ̈ Wængonguï Codotedo wæætë tee bædedinta wataa wi æmpoyongante mëa go mëa mïïnäni quëwënäni incæ wacä ïñömö botö ïmote, “Pöe,” angä ëñentabopa. 4 Ayæ̈ wacä cabayo opatawæ̈ gonga ëmö baï ëñacä pongantapa. Waodäni incæ wacä ingä wacä ingä wæ̈noncædänimpa, ante cædinque Wængonguï godö angä beyænque cabayo inte në tæ̈ contacä ïñömö, Inguipoga quëwënäni piyæ̈në cædämaï incædänimpa, ante në cæcä bacantapa. Ayæ̈, tömengä ingante ñæ̈næ̈ yaëmë baï pönönäni ængantapa. 5 Ayæ̈ Wængonguï Codotedo wæætë tee bædedinta wataa wi æmpoyongante mëa go mëa mïïnäni quëwënäni incæ ayængä ïñömö botö ïmote, “Pöe,” angä ëñentabopa. Tæcæ ayömo cabayo wentamö ëñacä do a ongongä atabopa. Cabayo inte në tæ̈ contacä ïñömö tee manguï önönempo næ̈ængä ingantapa. 6 Ayæ̈ mëa go mëa mïïnäni quëwënäni weca tedepämo baï ëñëñömo, “Todigomö tönö tebadamö näni cænguïmö, ante nanguï näni godonte æ̈ïmö impa, ancæte ante ïïmaï angä ëñentabopa. Tömää itædë cædäni ate näni cæganca beyæ̈ todigomö mëa diboda pönï tee manguï ganca mäninque godonte æncædänimpa. Adobaï tömää itædë cædäni ate näni cæganca beyæ̈ tebadamö önompo æ̈mæmpoque go adoque diboda tee manguï ganca mäninque godonte æncædänimpa. Ayæ̈ oguinguipæ̈ ante odibomö näni ämö eyepæ̈ pæcæ̈impa, ante ee aedäni. Biïnömæ̈ ante yowe eyepæ̈ pæcæ̈impa, ante ee aedäni.” 7 Ayæ̈ Wængonguï Codotedo wæætë tee bædedinta wataa wi æmpoyongante mëa go mëa mïïnäni quëwënäni incæ tömangä ïñömö botö ïmote, “Pöe,” angä ëñentabopa. 8 Tæcæ ayömö cabayo nämënäa ëñacä do a ongongä atabopa. Cabayo inte në tæ̈ contacä ïñömö tömengä ëmöwo, Në Wæ̈nöïnengä, ante pemonte ëmongantapa. Waodäni näni wænte ongöñömö awënë tömengä mïñæ̈ tee empo pongantapa. Wængonguï Codotedo pönö cæcä beyænque tömëna inguipoga quëwënäni ïnänite adinque mënaa go mënaa ïñönänite adocanque ingante wæ̈nöninque ayæ̈ wadäni mënaa go mënaa ïñönänite adocanque ingante wæ̈nöninque nanguï ïnäni ïnänite në wæ̈nöna badatapa. Tömëna pancadäniya ïnänite yaëmenca në wæ̈nöna badatapa. Ayæ̈ tömëna godö cæda beyænque waodäni pancadäniya gue æ̈nente näni wænguïmämo pö wæncædänimpa. Ayæ̈ tömëna godö cæda beyænque pancadäniya quingæ̈ wodonte näni wænguïmämo pö wæncædänimpa. Ayæ̈ tömëna godö cæda beyænque pancadäniya babæidi wæ̈nönäni beyæ̈ wæncædänimpa. 9 Ayæ̈ Wængonguï Codotedo wæætë tee bædedinta wataa wi æmpoyongante botö, Wængonguï quï, ante näni wëmonca iya täïmoga æ̈nömengadæ̈ ïnö waodäni önöwocaidi owodäni atabopa. Mänïnäni Wængonguï nänö angaïnö ante në ëñente cædäni inte, Itota mönö Codito ïnongä ingampa, ante, Nö ante impa, ante apæ̈nedäni beyæ̈ tömënäni ïnänite wæ̈nönäni wængaïnäni ïnänitapa. 10 Adodäni yedæ äninque ïïmaï änänitapa, “Awënë Wængonguï bitö tömänäni ïnänite në Aabi ïnömi ïmipa. Edæ tæiyæ̈ waëmö ïnömi inte bitö në nö ante apæ̈nebi ïmipa. Ïninque inguipoga quëwënäni mönitö ïmönite në wæ̈nönïnäni ïnänite æiquedö apænte anguïmii. Ayæ̈ mönitö wepæ̈ möni gowepæ̈ beyæ̈ ante tömënäni ïnänite æiquedö panguïmii ämönipa.” 11 Mänïnäni tömänäni ïnänite tömengä doyæncoo näämæntacoo pönongä æ̈nänitapa. Æ̈ñönänite, “Wædænque ayæ̈ ee ongöedäni,” äninque tömengä, “Mïnitö ïmïnite do wæ̈nönäni wæ̈mïni baï wadäni mïni tönïñadäni ayæ̈ mïïnäni quëwënäni inte mïnitö tönö Wængonguï ingante në cædönäni ïnänite wæ̈noncædänimpa. Ïïnäni ïnänite wæ̈nonguënënäni ïnänipa, ante Wængonguï nänö änö baï tömënäni ïnänite ïinque näni wæ̈nonganca ee ongöedäni,” ämopa, ante angantapa. 12 Ayæ̈ Wængonguï Codotedo wæætë tee bædedinta wataa wi æmpoyongä atabopa. Mänïñedë tæ̈ïmö goinque ocæ ocæ gotimpa. Waodäni tömënäni guiidengä wængä ate wæwente beyænque wentamoncoo mongæ̈näni baï nænque ïñontobæ̈ adobaï wentamö pönï ëmö batimpa. Apäicä pæibo ïñedë incæ wepæ̈ baï opatawæ̈ ëmö batimpa. 13 Ayæ̈ nëmoncoo öönædë ïnö owocoo ïñömö wææ̈ tæ̈ ayæ̈ waa wææ̈ tæ̈ ayæ̈ waa wææ̈ tæ̈ inguipoga ïñömö tæ̈ wææ̈ninque iigowæ̈mö ayæ̈ icadämaï ïñonte nanguï woboyæ̈ pæ̈mæ̈ñonte woga woga cædinque tæ̈ wæænte baï adobaï tæ̈ wææ̈nänitapa. 14 Ayæ̈ öönæ incæ mincayonta dadi ompote baï dæ ä batimpa. Ayæ̈ tömanquidi tömää wää tëïwæ̈në ïñontobæ̈ wayömö gote dæ ä baï ïnimpa. 15 Ayæ̈ awënë odeyeidi incæ ñæ̈næ̈näni inte në cædönäni incæ tontadoidi awënëidi incæ në nanguï ëadäni incæ tæ̈ï pïñænte cædäni incæ tömënäni guïñente badänitapa. Ayæ̈ awënë në godonte æ̈ningä beyænque në cæte quëwënäni incæ nämanque cæte quëwënäni incæ tömënäni tömänäni guïñente badänitapa. Guïñente badinque tömënäni änanquidi æite ontatodë ïñömö wë womönänitapa. Ayæ̈ onquiyaboga dicabocodë tæcæguedë go guiite wë womönänitapa. 16 Ayæ̈ waodäni ïnänite aa pete baï tömënäni, “Onquiyaboidi ëñëedäni, dicaboidi ëñëedäni, Awënë tæ̈ contaimpaa në tæ̈ contadongä mönitö ïmönite adämaï incæcäimpa, ante cædinque mïnitö mönitonga tæ̈ wæænte beocaedäni,” ante aa pedänitapa. Ayæ̈, “Wængonguï Codotedo ænguï badinque mönitö ïmönite pänämaï incæcäimpa, ante cædinque tæ̈ wæænte beocaedäni,” ante aa pedänitapa. 17 “Edæ tömëna näna nanguï pönï ænguï baquïönæ do ba ïninque æcänö ayæ̈ quëwenguingää. Edæ dæ ä inguïnö anguënë,” ante wædänitapa.
Wængonguï anquedo nänö në yewæ̈möïnäni
1 Ayæ̈ ate Wængonguï anquedoidi mënaa go mënaa ongönäni atabopa. Adocanque yædæcapæ̈ ïnö ongöñongante wacä yæwaïnö ongöñongante wacä ïmatæ̈ betamonca ïnö ongöñongante tömangä æ̈matæ̈ betamonca ïnö a ongongantapa. Ïninque, Woboyæ̈ mëa go mëa ïñonte mönö a ongönö ïnö inguipoga go pæ̈mæ̈nämaï, ante cædinque cædänitapa. Tömënäni ömaa ïñömö incæ gäwapæntibæ ïñömö incæ adobaï tömäo awæncoo pæyömö incæ woboyæ̈ pæ̈mæ̈nämaï ingæ̈impa, ante cædänitapa. 2 Wacä anquedo nænque tamönö ïnö pongä atabopa. Tömengä Wængonguï në Quëwengaingä nänö yewæ̈möingö næ̈ænte pongä atabopa. Wængonguï anquedoidi mënaa go mënaa ïnäni ïñömö inguipoga incæ gäwapæntibæ incæ wo ëwente cæcædänimpa, ante cædinque Wængonguï godö cæcä beyænque tæ̈ï pïñæ̈näni badänitapa. Mänïnäni ïnänite Wængonguï anquedo ñöwo pöningä yedæ aa pecantapa. 3 “Ee ongöedäni. Edæ mïnitö inguipoga incæ gäwapæntibæ incæ awæncoo incæ ee wo ëwënämaï ïñömïnite mönitö Wængonguï ingante në cædäni näni önönemö ïnö tömengä nänö yewæ̈möï ante täno yewæ̈moncæmönimpa. Yewæ̈mömöni ate mïnitö mänïñedë ate wo ëwente cæedäni.” 4 Ayæ̈ yewæ̈möïnäni æpodänidö badänitapa, ante apæ̈necä ëñentabopa. Tömänäni yewæ̈möïnäni inte tiento coadenta i coatodo mïido ganca ïnänitapa. Idægoidi näni cabo tipæmpoga go mencabodäniya ïñönänite ïïmaï yewæ̈möïnäni badänitapa. 5 Wëënëñedë Oodaa wodi pæ̈ïnäni näni cabo ïñönänite në yewæ̈möïnäni ïñömö tipæmpoga go mëa mïido ganca ïnänitapa. Ayæ̈ Odobeë wodi pæ̈ïnäni näni cabo ïñönänite në yewæ̈möïnäni wææ̈ tipæmpoga go mëa mïido ganca ïnänitapa. Ayæ̈ Gado wodi pæ̈ïnäni näni cabo ïñönänite në yewæ̈möïnäni wææ̈ tipæmpoga go mëa mïido ganca ïnänitapa. 6 Ayæ̈ Atedo wodi pæ̈ïnäni näni cabo ïñönänite në yewæ̈möïnäni wææ̈ tipæmpoga go mëa mïido ganca ïnänitapa. Ayæ̈ Nempatadii wodi pæ̈ïnäni näni cabo ïñönänite në yewæ̈möïnäni wææ̈ tipæmpoga go mëa mïido ganca ïnänitapa. Ayæ̈ Mänatee wodi pæ̈ïnäni näni cabo ïñönänite në yewæ̈möïnäni wææ̈ tipæmpoga go mëa mïido ganca ïnänitapa. 7 Ayæ̈ Tïmeönö wodi pæ̈ïnäni näni cabo ïñönänite në yewæ̈möïnäni wææ̈ tipæmpoga go mëa mïido ganca ïnänitapa. Ayæ̈ Debii wodi pæ̈ïnäni näni cabo ïñönänite në yewæ̈möïnäni wææ̈ tipæmpoga go mëa mïido ganca ïnänitapa. Ayæ̈ Itacado wodi pæ̈ïnäni näni cabo ïñönänite në yewæ̈möïnäni wææ̈ tipæmpoga go mëa mïido ganca ïnänitapa. 8 Ayæ̈ Tabodöö wodi pæ̈ïnäni näni cabo ïñönänite në yewæ̈möïnäni wææ̈ tipæmpoga go mëa mïido ganca ïnänitapa. Ayæ̈ Ootee wodi pæ̈ïnäni näni cabo ïñönänite në yewæ̈möïnäni wææ̈ tipæmpoga go mëa mïido ganca ïnänitapa. Ayæ̈ adobaï Beencamïnö wodi pæ̈ïnäni näni cabo ïñönänite në yewæ̈möïnäni wææ̈ tipæmpoga go mëa mïido ganca ïnänitapa.
Tæiyæ̈näni näämæntacoo mongænte a ongöninque
9 Ayæ̈ ate wæætë ayömö tæiyæ̈näni ïnäni a ongönäni atabopa. Æpodänidö ïnänii, ante æcänö tee mampote anguingää. Mänïnäni wabæca näni quëwencabo wabæca näni quëwencabo inte tæiyæ̈näni incæ waodäni näni cabo waodäni näni cabo inte tæiyæ̈näni incæ wacä awënë näni cabo wacä awënë näni cabo inte tæiyæ̈näni incæ wadö näni tedecabo wadö näni tedecabo inte tæiyæ̈näni incæ mänömaï ïnönäni inte ongönänitapa. Ïïnäni ïñömö näämænta weocoo doyæncoo mongæ̈näni inte yædëmæ̈mäa önönempo næ̈æ̈ninque Awënë nänö aacæ tæ̈ contaimpa gäänë ongöninque Wængonguï Codotedo weca a ongönänitapa. 10 Ayæ̈ tömënäni yedæ äninque ïïmaï änänitapa. “Mönö Wængonguï ïñömö tömengä nänö aacæ tæ̈ contaimpaa në tæ̈ contacä ïnongä inte tömengä adocä mönö ïmonte, Quëwencæmïnimpa, ante në Ængä ïnongä ingampa. Ayæ̈ Wængonguï Codotedo adobaï mönö ïmonte, Quëwencæmïnimpa, ante në Ængä ïnongä ingampa,” änänitapa. 11 Në aadäni në Picæ̈näni tönö mëa go mëa mïïnäni quëwënäni Awënë tæ̈ contaimpa gäänë ongöñönänite Wængonguï anquedoidi tömänäni ïñömö yabæ ïnö godämæ̈ ongönänitapa. Wængonguï nänö aacæ tæ̈ contayömö gäänë guidömëmæ̈ ædæ wææ̈ninque tömënäni Wængonguï ingante, Bitö Wængonguï Awënë ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈nedänitapa. 12 Ayæ̈ änänitapa. “Amëë. Mönö Wængonguï ingante watapæ̈ apæ̈nemönipa. Ayæ̈ tömengä ñäö ëmongänö anguënë. Tömengä tömänö ante ëñënongä ingänö anguënë. Tömengä ingante waa adinque mönitö tömengä ingante waa ate pönente apæ̈nemönipa. Ayæ̈ tömengä tæ̈ï pïñængä ingänö anguënë. Tömengä tæ̈ï pïñængä inte tömää nänö cæïnënö cædongä ingampa. Wantæpiyæ̈ ïñonte cöwë mänïnö ante ancæmönimpa. Mänömaï baquïnö anguënë, ante, Amëë,” änänitapa. 13 Ayæ̈ në aadäni në Picæ̈näni incæ adocanque botö ïmo äninque, “Ïïnäni näämæntacoo doyæncoo në mongæ̈näni ïñömö æmönänidö ïnänitawo. Edæ ædönö quëwënïnäni inte pönänitawo,” angantapa. 14 Äñongante botö tömengä ingante, “Awënë bitö tömëmi do ëñëmipa,” antabopa. Äñömote tömengä wæætë, “Mänïnäni nanguï näni wæwengaïmämo ïinque baganca incæ ayæ̈ mïïnäni quëwënäni ïnänipa. Edæ tömënäni weocoo doyæncoo, Waëmö pönï bacæ̈impa, ante Wængonguï Codotedo wepæ̈në yamongaïnänï ïnänipa,” ante në aacä në Picængä apæ̈necantapa. 15 Ayæ̈ adocä godömenque apæ̈necantapa. “Mänömaï beyæ̈ Wængonguï nänö aacæ tæ̈ contaimpa gäänë a ongöninque tömënäni itædë incæ woyowotæ̈ incæ Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmö oncönë tömengä ingante cöwë cædänipa. Ïninque oncontai baï tömënäni wæ̈nömënæca wo cæcä baï cædinque mänimpaa në tæ̈ contadongä ïñömö tömënäni ïnänite ante wææ aacæcäimpa. 16 Tömënäni cöwë gue æ̈nënämaï tepæ̈ gæ̈wæ̈nämaï incædänimpa. Nænque tömënäniya tï näwänämaï ï ïninque tömënäni gönämaï incædänimpa. Quïëmë ocoi ä beyænque tömënäni gonte ïnämaï inguïnänidö anguënë. 17 Edæ Wængonguï Codotedo Wængonguï nänö aacæ tæ̈ contayömö gäänë në a ongongä ïñömö tömengä ïñömö mänïnäni näämæntacoo në mongæ̈näni ïnänite në aacä incæcäimpa. Tömengä edæ tömënäni ïnänite quëwenguïmæ̈ tapæ̈ñömö ïñömö ænte mäocä goquïnäni. Ayæ̈ Wængonguï tömënäni wëñapæ̈ näni tamonte wædï tömämæ̈ wadæ cæmoncæcäimpa,” angantapa.
Tee bædedinta tömanta wi æmpocampa
1 Ayæ̈ Wængonguï Codotedo tee bædedinta tömanta wi æmpoyongante öönædë ïñömö mëedia ooda ganca nöwæ̈ ongonte batimpa. 2 Ayæ̈ anquedoidi önompo æ̈mæmpoque go mëa ganca ïnäni Wængonguï weca në a ongönäni ïnänite atabopa. Mänïnäni ïnänite tömengä todompeta näni ancade önompo æ̈mæmpoque go mencadea ganca pædæ godongä æ̈nänitapa. 3 Ayæ̈ wacä anquedo ïñömö oguï waaquï iya täincade oodo inte näni badöincade næ̈æ̈ninque, Wængonguï quï, ante näni iya täimpa gäänë ponte a ongongantapa. Mänimpa oodo inte näni badöimpa Wængonguï nänö aacæ tæ̈ contaimpa gäänë ongönimpa. Ayæ̈, Wængonguï quïnäni tömengä ingante apæ̈neyönäni bitö oguï waaquï tancæbiimpa, ante cædinque adocä anquedo ingante wacä pöninque nanguï oguï waaquï godongä ængantapa. 4 Ænte önompo næ̈ænte oguï waaquï iya tangä ïninque tëëmämämo Wængonguï weca æipämoyedë Wængonguï quïnäni tömengä ingante näni apæ̈nepämo guëa adoyömö æipämotimpa. 5 Ayæ̈ adocä anquedo ïñömö oguï waaquï iya täincade æ̈ninque iya täïmoga gonga ænte eyede wëninque inguipoga ïñömö wææntodongantapa. Wææntodongä ate detæbo tæi tæi të goyö yedæ pönï änimpa. Yædæ yædæ näïnimpa. Ayæ̈ goinque gotimpa.
Todompeta näni ancade
6 Ayæ̈ Wængonguï anquedoidi önompo æ̈mæmpoque go mëa ganca ïnäni todompeta näni ancade önompo æ̈mæmpoque go mencadea ganca në næ̈æ̈ïnäni inte todompeta önöne gö cædedinque we we öoncæ cædänitapa. 7 Wængonguï anquedo tänocä ïñömö tömengä todompeta inte we we öongä ate yoguica gonga tönö wepæ̈ adoyömö wempodente baï inguipoga ïñömö tæ̈ tæ̈ wææ̈nimpa. Tæ̈ tæ̈ wææ̈ ate inguipoga ïñömö pancabaa nanguï ömæ ïñömö gonte batimpa. Awæncoo ïñömö pancacooga incæ adobaï nanguï incoo gonte wæ̈nimpa. Gaguïmæncoo ïñömö tömancoo gonte batimpa. 8 Wængonguï anquedo ayængä ïñömö tömengä todompeta inte we we öongä ate ñæ̈næ̈ onquiyabo ëmö baï gonga bæcodote baï ïñonte wææntodönäni gäwapæntibaa tæi tæi guiitimpa. Tæi tæi guii ate gäwapæntibæ ïñömö pancatibaa incæ nanguï pönï æpæ̈ ïñömö wepæ̈ batimpa. 9 Ayæ̈ gäwapæntibæ cæncadëmæ̈ ïnö quëwënäni ïñömö pancadäniya incæ nanguï ïnäni wæ̈nänitapa. Ayæ̈ ñæ̈næ̈ wipocoo pancacooga incæ nanguï wo cæwodincoo ïñömö wo ëwente guiitimpa. 10 Wængonguï anquedo ayængä ïñömö tömengä todompeta inte we we öongä ate ñæ̈næ̈ nëmö ïñömö cadentato tica wodönote baï öönædë ïnö owodëmö incæ tæ̈ wææ̈ninque önoncooga ïñömö pancacooga incæ nanguï æpæ̈në ïñömö tæi tæi guiitimpa. Æpæ̈ tayömö adobaï cæncadëmæ̈ ïnö tæi tæi guiitimpa 11 Mänïnëmö ëmöwo ïñömö, Tï Nänëmö, ante näni änëmö impa. Nëmö tæ̈ï guiiyonte nanguï æpæ̈ ïñömö moncapæ̈ baï tï nämæ̈ batimpa. Waodäni tæiyæ̈näni ïñömö ïmæ̈ tï nämæ̈ bagaïmæ̈ bete wæ̈nänitapa. 12 Wængonguï anquedo ayængä ïñömö tömengä todompeta inte we we öongä ate nænque pancayömonga tente ba ate apäicä adobaï pancayömonga tente ba adinque näna apäidïnö ïñömö pancaa wëmö batimpa. Nëmoncoo ïñömö pancadäniya incæ nanguï ïnäni wo ëwente badäni ate näni apäidïnö ïñömö pancaa wëmö batimpa. Itædë ïñonte tipæmpoga go mëa ooda ganca ïñö mëa go mëa ooda ganca nænque ñäö apäidämaï ïnimpa. Ayæ̈ woyowotæ̈ ïñonte tipæmpoga go mëa ooda ganca ïñö mëa go mëa ooda ganca apäicä tönö nëmoncoo apäidämaï ïnänitapa. 13 Ayæ̈ ayömote guingämöwæ̈ öönædë gämæ̈nö pao pao godinque ïïmaï ante aa pecä ëñentabopa. “Inguipoga quëwënäni näni wæquinque. Näni wæquinque. Näni wæquinque impa, angantapa. Edæ Wængonguï anquedoidi mënaa go adocanque ïnäni inte tömënäni todompeta inte we we öoncæ cædäni beyænque inguipoga quëwënäni ïñömö nanguï pönï wæwenguïnäni bacædänimpa,” ante guingämöwæ̈ angantapa.
1 Wængonguï anquedo ayængä ïñömö tömengä todompeta inte we we öongä ate wa nëmö öönædë ïnö owodinque inguipoga tæ̈ wæængaïnëmö ongö atabopa. Mänïï nëmö ingante tadömengadænguipo ontatodë wi æ̈nequï godonte ïnimpa. 2 Wi æ̈nequï æ̈ninque ontatodë wi æ̈necä ate tëëmancoo ta æitimpa. Mänïï tëëmancoo ñæ̈næ̈ gongapamö tëëmancoo baï ïnimpa. Ïninque ïï tëëmancoo tadömengadænguipo ontatodë ta æiyonte nænque tönö öönæ wentamö pönï badaimpa. 3 Tëëmancodë ïnö ñäwäi ta pöninque inguipoga ïñömö wææ̈ñönänite wacä godö cæcä beyænque tömënäni tæ̈ïmö badinque emëñe inguipoga quëwënäni baï tæ̈ guiidäni badänitapa. 4 Ayæ̈ tömënäni ïnänite, Inguipoga gaguïmæncoo incæ gæpæ̈ñabocoo incæ awæncoo incæ pæcoo wo ëwënämaï ïedäni. Wæætë waodänique önönemö ïnö Wængonguï nänö yewæ̈möï inte në yewæ̈mönämaï ingaïnäni ïnänite adinque mïnitö tömënäni ïnänite godö cæmïni beyænque nantate wæcædänimpa, ante wacä angantapa. 5 Ayæ̈ ñäwäiidi ïnänite edæ, Wæ̈nöedäni, änämaï ingä inte tömengä, Mïnitö wæætë tömënäni ïnänite önompo æ̈mæmpoque apäicä ganca cæmïni beyæ̈ nanguï pönï wæwencædänimpa, angantapa. Ïninque emëñe tæ̈ guii waocä nantate wæcä baï tömënäni nanguï pönï nantate wæwënäni ïnänitapa. 6 Mänïñedë waodäni, Æbänö cæte wænguïmoo, ante ancaa cædinque wæ̈nämaï incædänimpa. Wæ̈ïnëmönipa, ante änäni incæte ædö cæte wæ̈maïnänii. 7 Ayæ̈ ñäwäiidi ïñömö tontadoidi cabayoidi guëadö guëa cæte në godäni baï adobaï ëmönänitapa. Tömënäni ocaboga awënë poganta oodo inte badöninta baï wencadänitapa. Ayæ̈ mänïnäni awinca ïñömö waodäni awinca baï ëmönänitapa. 8 Tömënäni ocaguï ïñömö onquiyængä ocaguï baï encadinque tömënäni bagacoo ïñömö nëöö baga baï engadänitapa. 9 Tömënäni tæcætawë ïnö tæ̈ïneta inte badöinta baï wææ mongæ̈nänitapa. Ayæ̈ tontadoidi guëadö guëa wæ̈noncæte ante cædinque änäni ate cabayoidi pogodo gote awoto baï wëä pönonte nanguï pönï ä baï ñäwäiidi ïñömö adobaï önonguënepæ̈ pao pao godinque ämæ̈ godänitapa. 10 Tömënäni önömïñæ̈ incæ emëñe önömïñæmpa baï ëmïñæ̈nänitapa. Tömënäni näni tæ̈ï pïñæ̈mämo önömïñæ̈ ïnö ëmïñæ̈näni inte önompo æ̈mæmpoque apäicä ganca godö cædäni beyæ̈ waodäni nanguï pönï wæwënänitapa. 11 Mänïï ñäwäiidi ïñömö awënë odeye ingante ëñente quëwënänitapa. Mäningä tömënäni awënë ïñömö tadömengadænguipo ïñömö quëwënäni ïnänite në aacä anquedo ïnongä inte tömengä ëmöwo ebedeo tededö, Abadoö, näni äwo ï ayæ̈, Në Wo Ëwengä, ante ëmongä ïninque guidiego tededö, Apodïöö, ante pemönänipa. 12 Täno näni wæquinque do ïinque batimpa. Incæte godömenque mempoga ganca nanguï pönï näni wæquinque ayæ̈ baquïnö anguënë. 13 Wængonguï anquedo ayængä ïñömö tömengä todompeta inte we we öongä ate tedepämo tëñö ëñentabopa. Oguï waquï iya täimpa oodo inte badöimpa Wængonguï weca mæ̈ ongompa. Mänïmoga önömoncawæ̈ baï mëa go mëa mæ̈ ongöñömö mänïñömö tedepämo tëñö ëñentabopa. 14 Wængonguï anquedo ayængä todompeta në næ̈ængä ingante ïïmaï angantapa. “Ñæ̈næ̈ önonga Eopadatedö näni änonga ïñömö anquedoidi mënaa go mënaa ïnäni ïñömö në ñä cæyæ̈nïnäni ïnänite bitö ñimpo cæe,” angantapa. 15 Edæ mänïnäni anquedoidi mënaa go mënaa ïnäni ïñömö tömënäni mänïnepo ïinque ba ate mänïï apäicä ïñonte mänïönæ incæ mänïï ooda ïñonte dobæ näni cæquinque ante a ongöñönänite ïïmaï angantapa. Waodäni tömänäni ïñömö mencabodäniya go adocabodänique quëwëñönäni adocabodänique ïnänite mïnitö wæ̈noncæmïnimpa, angantapa. Ayæ̈ ñöwo tömënäni ïnänite ñimpo cæcä ate tömënäni wæ̈noncæte ante tao godänitapa. 16 Ayæ̈ tontadoidi ïñömö cabayo mongæ̈ïnäni ïnäni æpodänidö ïnänii, ante tee mampote dootiento mïñöö ganca ïnänitapa. Mänimpodäni ïnänipa, ante ëñentabopa. 17 Botö wïïmonte baï ayömo cabayoidi tönö në mongæ̈ïnäni ïñömö ïïmaï ëmönäni atabopa. Cabayo në mongæ̈ïnäni ïñömö tæcætawë ïnö tæ̈ïneta näni wææ mongæntacoo pancataa opatawæ̈ gonga gonte baï ëmontapa. Pancataa wentamö ëmontapa. Pancataa atopode näni ä baï wïñadæ̈ ëmö baï ëmontapa. Cabayoidi ocabo ïñömö nëöö ocabo baï encadänitapa. Tömënäni önöne ïnö gonga tönö tëëmä tönö atopode näni öö waadö tadedänitapa. 18 Mänïï gonga tönö tëëmä tönö atopode ïñömö mëmämoque go adopämoque näni wæ̈nömämocoo në tadedäni inte cabayoidi ïñömö waodäni tömänäni mencabodäniya go adocabodänique quëwëñönäni adocabodänique ïnänite wæ̈nönäni wæ̈nänitapa. 19 Mänïnäni cabayoidi tömënäni önöne inte tæ̈ï pïñænte wæ̈nöninque adobaï tömënäni önömïñæ̈ inte tæ̈ï pïñænte wæ̈nönänipa. Edæ tömënäni önömïñæ̈ ïñömö tæntæ ocabo baï ëmïñæ̈näni inte waodäni ïnänite pocæ̈näni wæ̈nänitapa. 20 Mänïmämo wodonte näni wængaïmämocoo beyæ̈ ayæ̈ wæ̈nämaï quëwënäni inte wæwënäni incæte tömënäni näni wënæ wënæ cægaïnö ante, Ancaa wæwente awædö, ante pönënämaï ïnäni inte ñimpo cædämaï ïnänitapa. Wæætë oodo inte padata inte bodonte inte dica inte awæmpa inte tömënäni näni badonte cönönincoo ïñömö adämaï incoo incæte ëñënämaï incoo incæte dao dao godämaï incoo incæte tömënäni, Mönitö wængonguïidi ïnänipa, ante ædæ wæænte apæ̈nedinque ñimpo cædämaï ïnänitapa. Ayæ̈ adobaï wënæidi ïnänite ædæ wææ̈ninque, Mïnitö mönitö wængonguïidi ïmïnidö anguënë, ante ñimpo cædämaï inte apæ̈nedänitapa. 21 Ayæ̈ mänïnäni godömenque waodäni ïnänite pïinte wæ̈nönäni inte tömënäni mïi bete yewæ̈näni ïnänipa. Nänöogængä ïnämaï ïñongante towente cædönäni inte tömënäni awëmö ö æ̈näni ïnänipa. Mänömaï godömenque cædinque tömënäni näni wënæ wënæ cægaïnö ante, Ancaa wæwente awædö, ante pönënämaï ïnäni inte ñimpo cædämaï ïnänitapa.
Wængonguï anquedo dadi ompointa guiyanta næ̈ængä
1 Ayæ̈ wacä anquedo në tæ̈ï ëmongä inte öönædë ïnö wæængä atabopa. Tömengä weocoo mongænte baï boguïmancodë pöninque tömengä ocaboga tæcædæca ïnö daimë godämæ̈ owotapa. Tömengä awinca incæ nænque baï apäidinque tömengä önömënë incæ cobacadewæ̈ gonga gonte ëmö baï ëmënengä ingantapa. 2 Tömengä önönempo ïnö dadi ompointa ïninta näni wi æmpodinta guiyanta næ̈ængä ingantapa. Tömengä önöwa tömëwa gäwapæntibaa cö cæwadinque tömengä dipæ̈wa guiquënë ömaa cö cæwacantapa. 3 Mänömaï cö cæwadinque tömengä nëöö ii pepa baï nanguï pönï yedæ aa pecantapa. Aa peyongä detæbo önompo æ̈mæmpoque go mëa ganca wæætë tæ̈ï tëninque tededänitapa. 4 Detæbo önompo æ̈mæmpoque go mëa ganca ïnäni ïñömö tededäni ëñëninque botö yewæ̈moncæ cætabopa. Tæcæ yewæ̈moncæ cæyömo öönædë ïnö tedepämo ïïmaï ante tedecä ëñentabopa. “Ïñæmpa önompo æ̈mæmpoque go mëa detæbo näni tededö æbänö ante tededänii, ante wïï ëñenguï ï ïninque bitö yewæ̈mönämaï ïe,” angantapa. 5 Wængonguï anquedo botö adingä ïñömö gäwapæntibaa tönö ömaa në a ongongä ïñömö tömengä önompo tömempo öönædë ïnö pædæ æmpocantapa. 6 Tömengä tömempo pædæ æmpodinque, Wængonguï ëñëñongä botö änö ante nöingä baquïnö anguënë, ante ïïmaï angantapa. Edæ në wantæpiyæ̈ cöwë quëwengaingä inte öönædë tömää inguipoga tömää gäwapæntibæ tömää badöninque tömengä adobaï öönædë owodäni tömänäni inguipoga quëwënäni tömänäni gäwapäa quingänö owodäni tömänäni ïnänite në badongaingä inte tömengä ëmöwo apæ̈nedinque, Botö apæ̈nedö nöingä baquïnö anguënë, ante në apæ̈necä ïñömö, “Mönö ee ongöñedë do ïinque batimpa, angantapa. 7 Edæ Wængonguï anquedo tömangä pönï ïñömö tömengä todompeta we we öoncæ cæyongante Wængonguï nänö cæïnënö ante wë wodonte baï nänö angaïnö ante ñöwo ïinque cæcæcäimpa. Wængonguï ingante në cægaïnäni tömengä beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïñönänite mänïnö nänö cæïnënö ante do apæ̈negaingä inte Wængonguï mänïnö baï ñöwo ïinque cæcæcäimpa,” angantapa. 8 Ayæ̈ öönædë ïnö tedepämo adopämo do botö ëñënö ñöwo wæætë botö ïmote ïïmaï angä ëñentabopa. “Wængonguï anquedo në gäwapæntibaa tönö ömaa ïñömö a ongongä weca godinque bitö tömengä önönempo dadi ompointa ïninta näni wi æmpodinta nänö næ̈æ̈ïninta æ̈e,” angantapa. 9 Angä ëñëninque Wængonguï anquedo weca godinque botö tömengä ingante, Dadi ompointa guiyanta pönömi æ̈moe, ante äñömo tömengä wæætë botö ïmo, “Æ̈e. Æ̈ninque cæ̈e. Bitö önöne da wëneyömi guïñëmæ̈ baï waëme pönï ingæ̈impa. Incæte yo mongænte ate cæncadë guiidinque tï nä bacæ̈impa. Ïninque cædente wæcæbiimpa,” angä ëñentabopa. 10 Wængonguï anquedo önönempo dadi ompointa guiyanta æ̈ninque botö ade cæntabopa. Önöne guïñëmæ̈ baï waëme pönï ï incæte yo mongænte ate cæncadë guiidinque tï nä badinque cædente wætabopa. 11 Ayæ̈ botö ïmote angantapa. “Wacä awënë näni cabo wacä awënë näni cabo incæ wabæca näni quëwencabo wabæca näni quëwencabo incæ wadö näni tedecabo wadö näni tedecabo incæ wabæca wabæca näni awënë odeye cabo ïñönänite bitö, Mänïnäni ïnänite æbänö baquïï, ante wæætë Wængonguï beyæ̈ apæ̈necæbiimpa,” ante angantapa.
Wængonguï æbänö cæcää, ante mënaa apæ̈nedapa
1 Wacä botö ïmote, Tee manguimpa impa, ante cæ̈wipa baï pædæ pönöninque ayæ̈ botö ïmote, “Goe, angantapa. Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmö oncönë godinque mänincö tönö, Wængonguï quï, ante näni iya täimpa tee mäe. Ayæ̈ waodäni adoyömö ædæ wææ̈ninque Wængonguï ingante, Bitö Wængonguï Awënë ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈nedäni ïñömö æpodänidö ïnänii, ante tee mampote cæe. 2 Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmö oncönë tee mäninque yacö boyäa ïñömö tee mänämaï ïe. Edæ mänincö boyäa wadäni oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite do godonte intapa. Mänïnäni edæ coadenta i doo apäicä ganca mänimpoga ïñonte Wængonguï nänö tæiyæ̈ waëmö quëwëñömö incæ wo ëwente cæcædänimpa. 3 Ayæ̈ botö ïmotedö ante, Botö æbänö cæboo, ante në, Nö ante impa, ante apæ̈neda ïñönate botö godö cæquïmo beyænque tömëna tæ̈ï pïñænte badinque mïido dootiento tetenta ëönæ mänimpoönæ ïñonte botö beyæ̈ apæ̈necædaimpa. Waodäni wæwente beyænque gömæ ëmoncoo mongæ̈näni baï tömëna adobaï gömæ ëmoncoo mongæ̈ninque apæ̈necædaimpa,” ante apæ̈necä ëñentabopa. 4 Wængonguï æbänö cæcää, ante në, Nö ante impa, ante apæ̈neda ïñömö tömëna ïñömö Wængonguï inguipoga Awënë ïñongante tömengä weca odibowæ̈ näni äwæ̈ mëwäa ongöwæ̈ baï ïnapa. Ayæ̈ tömengä weca yædo concædï tï wodönoincade mencadea ongoncade baï mänïna ïñömö adobaï ïnöna ïnapa. 5 Wadäni, Tömëna ïnate wënæ wënæ cæïnëmopa, ante cædäni ïninque tömëna wæætë në pïinte cædäni ïnänite gonga wo tadete baï cædinque wæ̈nöna wæncædänimpa. Edæ, Tömëna ïnate wënæ wënæ cæïnëmönipa, ante në cædäni tömänäni mänömaï wæncædänimpa. 6 Wængonguï godö cæcä beyænque tömëna tæ̈ï pïñæ̈na badinque, Wængonguï beyæ̈ möna apæ̈neyedë cöönæ cædämaï ingæ̈impa, ante cædinque öönædë tee mönete baï cæcædaimpa. Ayæ̈ tæ̈ï pïñæ̈na ïnöna inte tömëna æyedëmë cæïnëna incæ wæætë wæætë cæyönate æpæncoo tömancoo wepænque bacæ̈impa. Adobaï inguipoga tömämæ quëwënäni ïnänite tömëna cæda ate quïëmë wæ̈nömämocoo incæ pö wënæ wënæ bacædänimpa. 7 Ayæ̈ tömëna, Wængonguï æbänö cæcää, ante ïinque apæ̈neda ate babæcä baï mönö guïñënongä inte tadömengadænguipo ïnö tadinque tömëna ïnate guëadö guëa cædinque tæ̈ï ëmongä inte gänä cædinque wæ̈nongä wæncædaimpa. 8 Wæ̈na ate tömëna baonque ñæ̈nængade näni quëwëñömö taadö ïñömö öñoncædaimpa. Edæ Todömä ïñömö quëwënäni wïwa cædäni baï ayæ̈ Equitobæ quëwënäni wënæ wënæ cædäni baï mänïï ñæ̈nængade näni quëwëñömö në quëwënäni ïñömö adobaï wënæ wënæ cædänipa. Mänïï quëwëñömö adoyömö tömëna Awënë ingante awäa timpote wæ̈nönäni wængacäimpa. 9 Mëönaa go adoönæque go tæcæ itædë ïñonte tömëna baö ïnï acæte ante pöninque wacä awënë näni cabo wacä awënë näni cabo incæ waodäni näni cabo waodäni näni cabo incæ wadö näni tedecabo wadö näni tedecabo incæ wabæca wabæca näni quëwencabo incæ waodäni nanguï ïnäni ponte tömëna baö acædänimpa. Ayæ̈, Da wënämaï ingæ̈impa, ante wææ cæcædänimpa. 10 Tömëna ïñömö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedïna ïnöna inte inguipoga quëwënäni ïnänite nanguï äna wædïnäni inte tömënäni ñöwo wæætë watapæ̈ tocædänimpa. Ïninque tömëna mänömaï wænte öñöna ate tömënäni nanguï Yæ yæ todinque wacä ingä wacä ingä, Önonque æ̈e, ante pædæ godönäni æncædänimpa. 11 Mëönaa go adoönæque go tæcæ itædë ïinque go ate Wængonguï edæ, Quëwencæmïna, ante tömengä nänö guëmämämo quëwenguïmämo woo öongacä ate tömëna ïñömö wæætë mïïna badinque ængæ̈ ganticædaimpa. Ængæ̈ gantiyöna në adäni guiquënë ancai guïñente wæcædänimpa. 12 Ancai guïñente ayönäni tömëna öönædë ïnö tedepämo yedæ ante ëñencædaimpa. “Ïñömö pö æ̈eda,” angä ëñëninque tömëna öönædë ïnö boguïmancodë æiyöna tömëna ïnate në pïinte cædïnäni edonque acædänimpa. 13 Tömëna æiyedë mänïñedë goinque nanguï ocæ ocæ goquimpa. Tömënäni näni quëwëñömö onconcoo bacoo ïñonte pancaconga incæ nanguï onconcoo acapowate bogocæ tæ̈ gowæ̈ænguimpa. Ado goinque goyedë waodäni tiæte mïido ganca wæncædänimpa. Ayæ̈ mïïnäni quëwënäni ancai guïñëninque, Wængonguï öönædë në quëwëmi ïmi inte bitö nö tæ̈ï pïñænte ïmidö anguënë, ante wæcædänimpa. 14 Ayæ̈ mempoga näni wæquinque do ïinque batimpa. Incæte godömenque adopoque nanguï pönï näni wæquinque oo pönï bacæ̈impa.
Todompeta æ̈mæ̈woya
15 Wængonguï anquedo tömangä ïñömö tömengä todompeta we we öongä ate öönædë ïnö wadäni näni tedepämo yedæ tededinque ïïmaï änänitapa. “Mönö Awënë Wængonguï tömengä Codito tönö inguipoga Tæiyæ̈ Awënë Odeyeda badinque wantæpiyæ̈ cöwë aacædaimpa,” änänitapa. 16 Në aadäni në Picæ̈näni ïñömö bæinticoatodo ganca ïnäni mänimpodäni ïñömö Wængonguï weca tömënäni awënë tæ̈ contaimpaa në tæ̈ contadäni inte ñöwo guidömëmæ̈ ædæ wææ̈ninque Wængonguï ingante, Bitö Awënë Wængonguï ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈nedänitapa. 17 Ayæ̈ ïïmaï apæ̈nedinque, “Awënë Wængonguï bitö adobique Tömää në Cædömi inte wëënëñedë do në quëwengaïmi ïmi ñöwobi ïnömi ïmipa. Bitö nämä tæ̈ï pïñæ̈mi inte ñöwo ædæmö në aabi ïnömi ïmipa,ante adinque bitö ïmite waa ate pönente apæ̈nemönipa. 18 Wabæca wabæca näni quëwencabo incæ tömänäni quëwënäni ænguï badänitapa. Ayæ̈ bitö ænguï babi ïninque në wængaïnäni ïnänite bitö apænte panguïönæ do batimpa. Ayæ̈ bitö beyæ̈ në apæ̈nedönäni ïñömö bitö ïmite në cædönäni ïñönänite tömënäni ïnänite bitö, Mïnitö cædï beyæ̈ paga cæbo æncæmïnimpa, ante bitö godonguïönæ dobæ batimpa. Ayæ̈ bitö quïnäni ïñönänite bitö ëmöwo ante bitö ïmite në ëñente cædönäni ïñönänite awënë baï ïnäni incæ önönänique ïnäni incæ tömänäni ïnänite bitö, Mïnitö cædï beyæ̈ paga cæbo æncæmïnimpa, ante bitö godonguïönæ dobæ batimpa. Ayæ̈ inguipoga quëwënäni ïnänite wadäni në wo ëwente cædönäni ïñönänite bitö wo ëwente cæquïönæ do batimpa.” 19 Ayæ̈ öönædë ïnö Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö odemö wibæ̈netapa. Wibæ̈neyö Wængonguï, Waodäni æbänö cæte botö tönö godongämæ̈ waa cæte quëwencædänimpa, ante odömoncæte ante nänö yewæ̈mongainca näni da wencaincade ïñömö mänincönë mæ̈ ongoncade atabopa. Ayömote yædæ yædæ näïnimpa. Yedæ pönï änimpa. Detæbo tæi tæi tëñö yedæ pönï änimpa. Goinque gotimpa. Ayæ̈ yoguica cöönæ̈ baï nanguï cæte wææ̈nimpa.
Onquiyængä tönö dadagöö näni änongä
1 Wængonguï, Mä pönï odömömo adinque ëñencædänimpa, ante cædinque öönædë ïnö waëmö pönï badongä a owo atabopa. Edæ onquiyængä ïñömö nænque inte weocoo wëñate baï mongæ̈ñongä apäicämo incæ tömengä cæncadëwa æ̈nömengadæ̈wa ïnö impa. Tömengä, Awënë poganta, ante tipæmpoga go mëa nëmöidi inte godämæ̈ badöinta wencacantapa. 2 Mäningä onquiyængä yædëmadä ënengä ïñongante wëñængä ëñacæ cæcä wæte wædinque wëñæ̈ nantate Yæ yæ wæcantapa. 3 Ïninque Yæ yæ wæyongante öönædë ïnö mä pönï Wængonguï nänö badöï wadö baï badöï a owo atabopa. Edæ ñæ̈nængade obe baï dadagöö näni änongä opatawæ̈ ëñacä inte tömengä ocabocoo önompo æ̈mæmpoque go mencaa encacä inte mänïï ocabocooga awënë pogantacoo önompo æ̈mæmpoque go mentaa wencacä ingantapa. Tömengä önömoncawæ̈ adobaï önompo tipæmpoga ocabocooga encacä ingantapa. 4 Tömengä önoncaimïñænca picæ cæmïñæ̈ninque öönædë owodäni nëmöidi incæ pancadäniya incæ nanguï ïnäni ïnänite wææntodongä inguipoga tæ̈ wææ̈nänitapa. Onquiyængä oo pönï ïñongante dadagöö, Wëñængä ëñacä ate cæncæboimpa, ante tömengä weca a ongongantapa. 5 Onquiyængä wëñængä onguïñængä ingante mangä ïninque tömengä ïñömö nänö Awënë baquinque pæcantapa. Tömengä ïñömö tæiyæ̈ awënë tömengä nempo quëwënäni ïnänite aacä baï adobaï tömämæ quëwënäni ïnänite, Ïïmaï cæedäni, ante aacæcäimpa. Mäningä onquiyængä wëñængä ingante wacä ö ænte Wængonguï weca ayæ̈ tömengä nänö aacæ tæ̈ contayömö mänïñömö ænte mæ̈icä æicantapa. 6 Mänïnö bayonte wäänä ïñömö önömæca ïñömö wodii gocantapa. Tömengä beyæ̈ ante Wængonguï nänö eyepæ̈ cæyömö mänïñömö wodii gocantapa. Mänïñömö mïido dootiento tetenta ëönæ mänimpoönæ ïñonte tömengä quëwente beyæ̈ cænguï eyepæ̈ pönönäni cæncæcäimpa, ante Wængonguï tömengä nänö owoyömö ante do badongantapa. 7 Mänïñedë edæ öönædë ïñömö guëadö guëa cæte wæ̈nönänitapa. Wængonguï anquedo Mïiguedo näni angaingä ïñömö tömengä wadäni anquedoidi awënë ïnongä ingampa. Tömengä tömënäni tönö dadagöö ingante wido cæcæte ante cæyönäni dadagöö wæætë tömengä anquedoidi tönö wæætedö wæætë guëa cædäni incæte 8 tömënäni ædö cæte gänä cæquïnänii. Edæ ædö cæte öönædë ïñömö ayæ̈ quëwenguïnänii, ante tömënäni ïnänite wido cædänitapa. 9 Tömënäni ïñömö ñæ̈nængade dadagöö ingante wido cæte wææntodönänitapa. Mäningä dadagöö ïñömö wëënëñedë tæntæ ingaingä inte tömengä ëmöwo Wënæ Tatäna mëwoga ëmongä ingampa. Adocä, Inguipoga quëwënäni tömänäni oda cæcædänimpa, ante në wapiticæ̈ ænte mäocä ingampa. Tömengä ingante ayæ̈ tömengä anquedoidi ïnänite inguipoga ïñömö wido cæte wææntodönänitapa. 10 Ayæ̈ ate öönædë ïnö tedepämo yedæ ante ïïmaï ä ëñentabopa. “Ñöwoönæ mönö Wængonguï mönö ïmonte, Mïnitö botö æ̈mæ̈wo æ̈mo beyænque quëwenguïmïni, ante tömengä nänö cæönæ batimpa. Ayæ̈ tömengä nänö tæ̈ï pïñæ̈nö ñöwoönæ ba ïninque tömengä adobaï Tæiyæ̈ Awënë Odeye ñöwoönæ bacäimpa. Ayæ̈ tömengä nänö apænte ængaingä mönö Codito adobaï nämä tæ̈ï pïñæ̈nongä inte në angä bacäimpa. Wënæ guiquënë mönö tönïñadäni ïnänitedö ante, Wënæ wënæ cædänidö anguënë, ante wapiticæ̈ apæ̈nete änewënongä ingampa. Woyowotæ̈ incæ itædë incæ mönö Wængonguï weca a ongöninque tömengä mänïnäni ïnänitedö ante në wapiticæ̈ änewënongä ïñongante tömengä ingante inguipoga ïñömö wææntodönäni wæængantapa. 11 Wængonguï Codotedo wepæ̈ tömengä nänö wænte godongaïmæ̈ beyænque tæ̈ï ëmönäni badinque mönö tönïñadäni ïñömö wënæ ingante gänä cædänitapa. Ayæ̈, Wængonguï æbänö cæcää, ante tömënäni näni apæ̈nedö beyænque tömënäni tæ̈ï ëmönäni badinque wënæ ingante gänä cædänitapa. Wadäni tömënäni ïnänite Wængonguï beyæ̈ wæ̈noncæ cæyönäni tömënäni, Mönitö guïñënämaï wæncæmönimpa, ante në änäni ïnänitapa. 12 Mänömaï beyæ̈ mïnitö öönædë ïñömö në quëwëmïni inte watapæ̈ tocæmïnimpa. Wamïni guiquënë inguipoga ïñömö æpæntibædë ïñömö në quëwëmïni inte mïni wæquinque ingæ̈impa. Edæ wënæ mïnitö weca wææ̈ pö quëwengäimpa. Tömengä nänö wo ëwenguïnö oo pönï impa, ante ëñente beyænque äingä pönï bacampa. Mänömaï beyæ̈ mïnitö guïñenguïmämo baquinque impa.” Mänömaï ante yedæ angä ëñentabopa. 13 Ayæ̈ dadagöö, Botö ïmote inguipoga ïñömö wido cæte wææntodönäni adï wædö, ante wædinque onquiyængä ingante wëñængä onguïñængä në mäningä ingante bæi ongoncæte ante togængantapa. 14 Incæte Wængonguï, Önömæca ïñömö bitö beyæ̈ botö cæyömö pao pao gocæbiimpa, ante cædinque ñæ̈nængade guingämöwæ̈ önonguënepæ̈ baï tipænguënepäa pönö badongä enguënepænte baï onquiyængä bacantapa. Ïninque onquiyængä, Tæntæ botö ïmote bæi ongönämaï incæcäimpa, ante Wængonguï önömæca tömengä beyæ̈ nänö cæyömö pao pao gocantapa. Mëa go adoque tæcæ wadepo ïñonte tömengä mänïñömö quëwente beyæ̈ nänö cænguï eyepæ̈ ænte cænguïñömö gocantapa. 15 Ayæ̈, Onquiyængä ingante æpæ̈ quingæ̈ mangui baï bæ ta tæ̈ï guiicæcäimpa, ante cædinque dadagöö tömengä önöne ïnö önö baï æpæ̈ towæ tadonte baï tao godecantapa. 16 Dadagöö towæ tadonte baï nänö tao godepæ̈ quingæ̈ pöñö onguipo incæ onquiyængä beyæ̈ ante cædinque wi æ̈nete cæyö ada guiipæntapa. 17 Ada guiipæ̈ adinque dadagöö ïñömö onquiyængä ingante godömenque ænguï badinque wadæ godinque, Mäningä onquiyængä wënäni incæ wadäni ïnänite guëa cæte wæ̈nonguïmo, ante gocantapa. Tömënäni Wængonguï nänö, Ïïmaï cæedäni, ante wææ angaïnö ante në ëñente quëwënäni inte, Itota æbänö cæcää, ante në apæ̈nete quëwënäni ïnönäni ïñömö mänïnäni mäningä onquiyængä wënäni ïñönänite dadagöö, Wæ̈noncæboimpa, ante gocantapa.
Mënaa mönö guïñënöna
1 Ayæ̈ dadagöö æpæntibæ yæwedeca ëmönaiya ïñömö ponte a ongongantapa. Ayæ̈ babæcä baï në guïñënongä ïñömö æpæntibædë quëwente ta pöñongä atabopa. Mönö guïñënongä tömengä ocabocoo önompo æ̈mæmpoque go mencaa encacä inte tömengä önömoncawæ̈ önompo tipæmpoga ocabocooga ïnö encacä ingantapa. Awënë pogantacoo tipæmpoga ganca tömengä önömoncawäa da da wencate encacantapa. Ayæ̈ Wængonguï ëmöwo incæ wïwa babæ wapiticæ̈ ante änïwoï tömengä ocabocooga tömancooga ïnö yewæ̈monte encacä ingantapa. 2 Mäningä mönö guïñënongä botö në adingä ïñömö mëñe baï ëmönongä incæte tömengä önöwa oto önöwa baï ëwacä inte tömengä önöne nëöö önöne baï ënecä atabopa. Ayæ̈ dadagöö nämä nänö tæ̈ï pïñæ̈nö ante mönö guïñënongä ingante pædæ godöninque tömengä nänö aacæ tæ̈ contaimpa pædæ godongä ænte tæ̈ contadinque mönö guïñönongä në awënë badinque, Ïïmaï cæedäni, ante nanguï angä bacantapa. 3 Ayæ̈ mönö guïñënongä adoque ocaboga ämocate wæncæ cæcä baï ingaingä incæte gämæ̈ cæcate ingantapa. Tömämæ quëwënäni mönö guïñënongä ingante adinque ancai guïñëninque tömänäni tömengä mïñæ̈ godänitapa. 4 Dadagöö godö cæcä beyænque mönö guïñënongä ïñömö awënë badinque dadagöö baï në angä do bacä impa, ante adinque tömänäni dadagöö ingante, Bitö Awënë Wængonguï baï ïmidö anguënë, ante apæ̈nedänitapa. Adobaï mönö guïñënongä ingante, Bitö Awënë Wængonguï baï ïmidö anguënë, ante apæ̈nedänitapa töö. Mänïnö ante godömenque ïïmaï äninque, “Æcänö mönö guïñënongä baï ingä ïñömö edæ dæ angampa. Æcänö tömengä ingante guëadö guëa cædinque tæ̈ï ëmonte gänä cæquingää.” 5 Dadagöö godö cæcä beyænque mönö guïñënongä ïñömö nämanque pönente änewënongä badinque Wængonguï ingantedö ante babæ wapiticæ̈ ante änewëninque, Botö Wængonguï baï ïmopa cæmïnii, änewënongantapa. Ayæ̈ awënë badinque në angä badingä inte mönö guïñënongä ïñömö coadenta ï doo apäicäa mänimpoga ïñonte, Ïïmaï cæedäni, ante aacantapa. 6 Ayæ̈ tömengä mänïñedë Wængonguï ingantedö ante wënæ wënæ babæ wapiticæ̈ ante änewënongä inte Wængonguï ëmöwo ante tömengä nänö quëwëñömö ante babæ wapiticæ̈ ante änewënongantapa. Tömënäni öönædë në quëwënäni ïnänitedö ante adobaï babæ wapiticæ̈ ante änewënongantapa. 7 Tömengä Wængonguï quïnäni ïnänite guëadö guëa cæcæcäimpa, ante cædinque dadagöö godö cæcä beyænque tömengä nämä tæ̈ï pïñængä badinque tömënäni ïnänite tæ̈ï ëmongä inte gänä cæcantapa. Ayæ̈ dadagöö godö cæcä beyænque mönö guïñënongä ïñömö waodäni näni cabo waodäni näni cabo incæ wacä awënë näni cabo wacä awënë näni cabo incæ wadö näni tedecabo wadö näni tedecabo incæ wabæca näni quëwencabo wabæca näni quëwencabo ïñönänite tömengä tömänäni awënë badinque tömënäni ïnänite, Ïïmaï cæedäni, ante në angä bacantapa. 8 Mänömaï beyæ̈ tömämæ quëwënäni ïñömö tömengä ingante, Bitö Awënë Wængonguï baï ïmidö anguënë, ante apæ̈necædänimpa. Wængonguï inguipoga nänö badöñedë, Botö Codotedo ingante do wæ̈nönäni wæncæcäimpa, ante do angacäimpa. Ïingä Codotedo, Näni quëwenguinta, ante nänö yewæ̈mongaintaa ædänidö ëmöwo yewæ̈mönämaï ïnäni ïñömö tömënänique mönö guïñënongä ingante, Bitö Awënë Wængonguï baï ïmidö anguënë, ante apæ̈necædänimpa. 9 Në ëamonca ïmïni inte ëñëedäni. 10 “Æcämenque ingante ante apæ̈nedinque Wængonguï, Ao bæi ongonte tee mönete baï cæedäni, angä ïninque tömengä ingante do bæi ongonte tee mönecædänimpa. Æcämenque ingante ante apæ̈nedinque Wængonguï, Ao yaëmenca wæ̈nömïni wæncæcäimpa, angä ïninque tömengä ingante do yaëmenca wæ̈nönäni wæncæcäimpa.” Mänömaï beyæ̈ mïnitö Wængonguï quïmïni ïñömö wæntæye ïnämaï inte ee cæcæmïnimpa. Edæ tömengä ingante godömenque wede pönencæmïnimpa. 11 Ayæ̈ ate wacä babæcä baï në guïñënongä guiquënë onguipodë quëwente ta pöñongä atabopa. Codotedoidi önömoncawæ̈ mëwäa näni ëmoncadö baï tömengä adobaï encacä ingantapa. Incæte tömengä dadagöö baï tedecantapa. 12 Mönö guïñënongä tänocä pöningä nänö änö beyænque ayængä pöningä ïñömö awënë badinque tänocä beyænque äninque, Ïïmaï cæedäni, ante në aacä ingantapa. Tänocä pöningä mönö guïñënongä ämocate beyæ̈ në wæncæ cæcä incæ wæætë gämæ̈ cæcadingä ïñongante ayængä pöningä ïñömö tömämæ quëwënäni ïnänite angä ëñëninque tömänäni tänocä pöningä ingante, Bitö Awënë Wængonguï baï ïmidö anguënë, ante apæ̈nedänitapa. 13 Mäningä mönö guïñënongä ayængä pöningä, Mä pönï cæbo adinque ëñencædänimpa, ante cædinque badongampa. Ayæ̈ godömenque mä pönï cæcä beyænque waodäni edonque pönï ayönäni öönædë ïnö incæ gonga inguipoga wææ̈ adänitapa. 14 Mönö guïñënongä tänocä pöningä nänö änö beyænque tömengä weca mä cædinque ayængä pöningä ïñömö tömämæ quëwënäni ïnänite oda cæte näni goquïnö ante mäocä godänitapa. Edæ tömënäni ïnänite äninque, Mönö guïñënongä yaëmenca guiiyömö wæætë gämæ̈ cæcate në mïingä quëwengä nänö ëmönö baï adobaï badöedäni, angä ëñente badonte concædänitapa. 15 Mönö guïñënongä ayængä pöningä ïñömö eyepæ̈ cædinque mönö guïñënongä tänocä pöningä nänö ëmönö baï näni badöninca incæ, Tedecæcäimpa, ante cæcä ate mäninca incæ oo guëmangantapa. Tömënäni näni badöninca ante waodäni Baa äninque, Bitö Awënë Wængonguï baï ïmidö anguënë, ante apæ̈nedämaï ïnäni ïnänite mäninca incæ ä beyænque wæ̈nönäni wæ̈nänitapa. 16 Ayæ̈ awënëidi baï ïnäni incæ önönänique incæ mäincoo ëadäni incæ mäincoo ömæpodäni incæ wacä godonte æ̈ningä beyænque në cæte quëwënäni incæ nämanque cæte quëwënäni incæ mänïnäni tömänäni ïnänite tömengä nänö änö beyænque önompo tömempo ïnö yewæ̈möïnäni badänitapa. Wæætë önompo tömempo ïnö yewæ̈mönämaï ïnäni inte tömënäni önönemö ïnö yewæ̈möïnäni badänitapa. 17 Tömengä nänö yewæ̈möï yewæ̈mönämaï ïnäni guiquënë tömënäni mäincoo ædö cæte godonte ænguïnänii. Ædö cæte godonte æ̈näni weca gote tömënäni mäincoo ïnï godonte ænguïnänii. Ayæ̈ mänïnö ante yewæ̈möï ïñömö mönö guïñënongä tänocä pöningä ëmöwo impa. Wïï tömengä ëmöwo yewæ̈monte ï baï tömengä ëmöwo ante beyæ̈, Æpodö ï, ante yewæ̈monte impa. 18 Mänïnö ante ëñencæte ante näni ëñënö ante eyepæ̈ encadäni inte ëñencædänimpa. Ocai në encacä ïninque, Mönö guïñënongä tänocä pöningä nänö, Æpodö ï, ante ëñencæte ante cæcæcäimpa. Edæ tömengä, Æpodö ï, ante waocä, Æpodö ï, ante adopo impa. Tömengä nänö, Æpodö ï, ante teitiento teitenta i tei impa.
144.000 ganca ïnäni näni ämotamïni äïnö
1 Ayæ̈ botö ayömote Wængonguï Codotedo änanquidi ïñömö Tiöno näni anquidi mänïñömö a ongongä atabopa. Tömengä weca waodäni tiento coadenta i coatodo mïido ganca ïnäni inte Wængonguï Codotedo ëmöwo adobaï tömengä Mæmpo Wængonguï ëmöwo näni önönemö ïnö në yewæ̈möïnäni inte a ongönäni atabopa. 2 Ayæ̈ botö ëñëñömote öönædë ïnö tedepämo ante ñæ̈næ̈ tëñabo ante baï detæbo eyequeï të baï ëñëninque adobaï waodäni näni adapate näni ampoque inte tæiyæ̈näni ampoyönäni ante baï tedepämo të ëñentabopa. 3 Tiento coadenta i coatodo mïido ganca ïnäni ïñömö mä äninque waa ämotamïni ante änänitapa. Wængonguï nänö aacæ tæ̈ contaimpa gäänë ämotamïni äñönäni mïïnäni quëwënäni mëa go mëa ganca ïnäni në aadäni në Picæ̈näni tönö ëñënänitapa. Tiento coadenta i coatodo mïido ganca ïnäni inguipoga quëwënäni tönö adoyömö quëwëñönäni, Godonte æ̈mo beyænque quëwenguïmïni, ante Wængonguï nänö në æ̈nïnänique ïï ämotamïni äïnö ante ëñente ancædänimpa. Wadäni guiquënë ædö cæte ëñente anguïnänii. 4 Ïïnäni ïñömö Wængonguï ingante ante waëmö quëwencæmönimpa, ante cædinque, Onquiyængä, ante në towënämaï ingaïnäni ïnänipa. Ïninque tömënäni Wængonguï Codotedo ædönö gocä tömengä mïñæ̈ cöwë godänipa. Tömënäni waodäni tönö adoyömö quëwëñönäni Itota, Botö wepæ̈ beyænque quëwenguïmïni, ante tömënäni ïnänite ængacäimpa. Täno amïña bayedë tä pedinque mïnitö, Wængonguï quï baquimpa, ante mïni cönönï baï mänïnäni adobaï Wængonguï quïnäni badinque Wængonguï Codotedo quïnäni ïnänipa. 5 Adodäni cöwë babæ änämaï ïnäni ïninque wadäni ædö cæte tömënäni ïnänitedö ante, Babæ änänipa, ante anguïnänii. Tömënäni edæ cöwë wënæ wënæ cædämaï ïnänipa töö.
Wængonguï anquedoidi mënaa go adocanque näni änö
6 Ayæ̈ Wængonguï anquedo wacä ïñömö öönædë ïnö pö pao pao gocä atabopa. Inguipoga në quëwënäni ïnänite wabæca näni quëwencabo wabæca näni quëwencabo incæ waodäni näni cabo waodäni näni cabo incæ wadö näni tedecabo wadö näni tedecabo incæ wacä awënë näni cabo wacä awënë näni cabo ïñönänite anquedo tömänäni ïnänite Wængonguï wantæpiyæ̈ cöwë nänö watapæ̈ apæ̈nedö ante ëñencædänimpa, ante apæ̈necæte ante pongantapa. 7 Mäningä Wængonguï anquedo ïñömö yedæ ïïmaï äninque, “Wængonguï apænte nänö anguïönæ do ïinque bayonte mänïönæ tömämïni mïni cægaïnö ante tömengä apænte ancæcäimpa. Ïninque tömengä ingante guïñëninque ee aedäni. Adobaï tömengä ingante waa aedäni. Tömengä edæ öönædë incæ inguipoga incæ æpæntibæ incæ æpæ̈ tayömö incæ tömää në badongaingä ingante mïnitö, Bitö Awënë Wængonguï ïmidö anguënë, ante ædæ wææ̈ninque watapæ̈ apæ̈needäni. Mäninque ämopa,” angantapa. 8 Mäningä Wængonguï anquedo gocä ate wacä Wængonguï anquedo ayængä pöninque ïïmaï angantapa. “Babidönia näni äñömö do wo ëwente batimpa. Babidönia näni waëmö quëwëñömö ï incæte do wo ëwente ba aedäni. Mänïñömö në quëwënäni wënæ wënæ cædïnäni ïñömö onquiyængä në towengä baï cædinque biïnömæ̈ bete quidi quidi dowæ̈ninque towencædänimpa, ante tï nämæ̈ godonte baï cædänipa. Tömënäni mänömaï godö cædäni beyænque wabæca näni quëwencabo wabæca näni quëwencabo wæætë wënæ wënæ cædänitapa. Mäninque ämopa,” angantapa. 9-10 Ayæ̈ mäningä Wængonguï anquedo gocä ate wacä Wængonguï anquedo tömangä pöninque yedæ ïïmaï angantapa. “Mönö guïñënongä tänocä pöningä ingante æcänö, Bitö Awënë Wængonguï baï ïmidö anguënë, ante apæ̈necää. Ayæ̈ tömengä nänö ëmönö baï näni badöninca gäänë ædæ wææ̈ninque æcänö apæ̈necää. Wængonguï tömënäni ïnänite nanguï pïincæcäimpa. Tömënäni önompo incæ önönemö incæ mönö guïñënongä nänö yewæ̈möï në yewæ̈möïnäni adinque Wængonguï adobaï tömënäni ïnänite nanguï pïincæcäimpa.” Äninque Wængonguï anquedo godömenque apæ̈necantapa. “Mänïnäni Wængonguï biïnömæ̈ nänö pïïmæ̈ becædänimpa. Mänïmænque æ̈ninque tömengä nänö pïinte owætadë pe ñïñængantapa. Mänïmænque në bete baï ïnäni ïñömö nanguï pönï wæwencædänimpa. Wængonguï tæiyæ̈ waëmö anquedoidi weca ayæ̈ Wængonguï Codotedo weca gonga bæcoyömö atopode näni öö wadö gonga bæcoyömö öö wayömö mänïñömö ïïnäni æ̈mæ̈wo gonte ba baï nanguï wæwencædänimpa,” angantapa. 11 “Ayæ̈ tömënäni gonga bæcoyömö mänïñömö wæwëñönäni näni wæwëmämo tëëmä baï cöwë æicöompa. Woyowotæ̈ incæ itædë incæ mänïnäni edæ guëmänämaï incædänimpa. Tömënäni ïñömö, Mönö guïñënongä tänocä pöningä weca ædæ wææ̈ninque, Bitö Awënë Wængonguï baï ïmidö anguënë, ante në apæ̈nedäni ïnänipa. Ayæ̈ tömengä nänö ëmönö näni badöninca gäänë ædæ wææ̈ninque në apæ̈nedäni adobaï tömengä ëmöwo nänö yewæ̈möï në yewæ̈möïnäni inte mänïnäni tömänäni wantæpiyæ̈ mänömaï guëmänämaï inte wæwencædänimpa. Mäninque ämopa,” angantapa. 12 Mänömaï beyæ̈ mïnitö Wængonguï quïmïni ïñömö tömengä nänö, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ante ëñente cædömïni inte ayæ̈ Itota ingante godömenque wede pönëmïni inte mïnitö wæntæye ïnämaï inte ee cæcæmïnimpa. 13 Ayæ̈ ate botö öönædë ïnö tedepämo ïïmaï ante ëñentabopa. “Bitö ïïmaï yewæ̈möe,” angantapa. “Ñöwo ganca ayæ̈ ate Awënë Itota ingante pönente në wæ̈näni inte tömënäni näni toquinque.” Ante äñongä Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca, “Ao ämopa, angampa. Näni toquinque ingæ̈impa. Tömënäni näni nanguï cægaïnö ñimpo cæte guëmancædänimpa. Edæ tömënäni näni waa cægaïnö öönædë ïñömö edonque pönï acæ̈impa,” ante angantapa.
Inguipoga quëwënäni beyæ̈ amïña baï bacæ̈impa
14 Ayæ̈ botö ayömo näämænta boguïmä mæ̈ owo atabopa. Adocanque Waocä ëñagaingä ingä baï ïñömö mänïï boguïmäa tæ̈ contacä atabopa. Tömengä ocaboga awënë poganta oodo inte badöinta encacä inte tömengä nänö önönempo yaëmë baï waingamë idämæ̈ engamë næ̈ængä atabopa. 15 Ayæ̈ ate wacä anquedo Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmö oncönë ta pöninque boguïmäa në tæ̈ contacä ingante ïïmaï yedæ ante aa pecantapa. “Inguipoga quëwënäni botö ïmote në wede pönente waa cædönäni ïñömö në minte pæmö baï ïnäni inte tömënäni näni to amïña bayedë baï impa. Wadæ wadæ pïnöninque näni ö æ̈ñedë baï do bayonte bitö yaëmë baï bitö næ̈æ̈ï ænte gote mänïnäni ïnänite wadæ wadæ pïnonte baï cædinque ö æ̈e.” 16 Angä ëñëninque boguïmäa në tæ̈ contacä gote inguipoga ïñömö tömengä yaëmë baï nänö næ̈æ̈ï inte wadæ wadæ pïnonte baï cædinque tömänäni në minte pæmö baï ïnäni ïnänite ö ængantapa. 17 Ayæ̈ öönædë ïñömö Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmö oncönë ongonte ta pöninque wacä anquedo adobaï yaëmë baï waingamë idämæ̈ engamë næ̈ænte pongantapa. 18 Tömengä pongä ate Wængonguï anquedo wacä pongantapa. Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmö oncönë, Wængonguï quï, ante iya täe, ante në änongä inte näni iya täïmoga gäänë ongöninque ta pöninque yaëmë baï waingamë idämæ̈ në engamë næ̈ængä ingante ïïmaï yedæ apæ̈necantapa. “Inguipoga tömäo në wënæ wënæ cædäni ïñömö yowecoo baï ïnänipa. Mänïnäni yowe ite bayedë baï ïnäni adinque bitö yaëmë baï bitö næ̈æ̈ï ænte gote yowecoo wangö tadampote gæte baï cædinque tömënäni ïnänite cæe.” 19 Angä ëñëninque Wængonguï anquedo inguipoga ïñömö tömengä yaëmë baï nänö næ̈æ̈ï inte wangö tadampote cædinque yowecoo gædäni baï tömengä në wënæ wënæ cædäni ïnänite adobaï cæcantapa. Ayæ̈ yowepæ̈ ante ñæ̈nængade näni pïnä pïnä gäwate cæincadedë yowecoo wææntodonte baï cædinque tömengä wënæ wënæ cædäni ïnänite Wængonguï pïinte nänö päïñömö wido cæcantapa. 20 Mänïï tömënäni yowecoo ænte pïnä pïnä gäwate cæincade ïñömö tömënäni näni quëwëñömö yabæca ongompa. Mänïñömö tömënäni ïnänite pïnä pïnä gäwate baï cædänitapa. Cæyönäni tömënäni wepæ̈ nanguï pönï gotimpa. Cabayo goto wïnedïñömö æi ganca tömënäni wepæ̈ mäninganca æi godinque todee tiento quidömetodo ganca mäninganca nanguï pönï wepæ̈ gotimpa.
Tiæte ganca näni wæwenguïmämo pompa
1 Ayæ̈ botö ayömote Wængonguï ñöwo wæætë mä pönï odömömo adinque ëñencædänimpa, ante cædinque öönædë ïnö bamönengæ̈ pönï badongä a owo atabopa. Wængonguï anquedoidi önompo æ̈mæmpoque go mënaa ïnäni ïñömö öönædë ongöñönänite tömënäni ïnänite, Mïnitö cæmïni beyænque waodäni näni wæwenguïmämocoo önompo æ̈mæmpoque go mempoga pongæ̈impa, angä ëñente ænte pönänitapa. Mänïï wæwëmämocoo æ̈mæ̈wo ba adinque Wængonguï nänö ænguï panguïmämo eyepæ̈ bapa. 2 Ayæ̈ æpæntibæ ïñömö awocawænta ëmö baï adinque botö mänintibæ tönö gonga guëa wempodente bæco atabopa. Adotibæ yæwedeca waodäni mæ̈ ongönänipa. Mänïnäni ïñömö mönö guïñënongä ayæ̈ pöningä ingante ante ayæ̈ tömengä nänö ëmönö baï näni badöninca ante Baa äninque tömënäni tæ̈ï ëmonte gänä cædäni ïnänitapa. Adodäni tömengä ëmöwo ante, Æpodö ï, ante Baa ante yewæ̈mönämaï ïnäni atabopa. Wængonguï tömënäni ïnänite adapate näni ampoquï godongä ænte næ̈ænte a ongönänipa. 3 Tömënäni a ongöninque Wængonguï ingante në cægaingä Möitee wodi ämotamïni nänö angaïnö ante ayæ̈ Wængonguï Codotedo ämotamïni nänö agaïnö ante ïïmaï ämotamïni änänipa. “Awënë Wængonguï bitö adobique Tömää Cægaïmi inte bitö mä cædö ïñömö waëmö pönï ïnönö anguënë. Bitö tömämæ quëwënäni Tæiyæ̈ Awënë Odeyebi ïmidö anguënë. Quïëmë cædinque bitö në nö cæbi ïmipa. 4 Awënë ëñëmi, Æcämë bitö ïmite guïñënämaï inguingää. Ayæ̈ bitö ëmöwo ante pönente æcämë waa adämaï inguingää. Edæ bitö adobique tæiyæ̈ waëmö ïmipa. Tömää bitö nö cædïnö edonque pönï ba adinque wabæca wabæca näni quëwencabo tömänäni bitö weca ponte ædæ wææ̈ninque bitö ïmi, Bitö Awënë Wængonguï ïmidö anguënë, ante ancædänimpa.” 5 Ayæ̈ ate botö ayömote öönædë ïñömö Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö incæ æ̈montaicö baï inte tömengä nänö nänënë owocö ïñömö wi æ̈nete bayö atabopa. 6 Wængonguï anquedoidi önompo æ̈mæmpoque go mënaa ïnäni mänincönë ongonte ta pönänitapa. Tömënäni cædäni ate waodäni näni wæwenguïmämo ïñömö önompo æ̈mæmpoque go mempoga pongæ̈impa. Tömënäni weocoo waëmoncoo nïno näni ancoo ñäö baï ëmoncoo mongæ̈näni ïnänipa. Tömënäni tæcætawë ïnö pacadeyænta oodo inte näni badöinta mongæ̈ënëmæ̈ïnäni ïnänipa. 7 Ayæ̈ mïïnäni quëwënäni mënaa go mënaa ïñönäni adocanque Wængonguï anquedoidi önompo æ̈mæmpoque go mënaa ïnäni ïñönänite owætacoo adotaque adotaque pædæ godongä æ̈nänitapa. Mänintacoo önompo æ̈mæmpoque go mentacoo ïñömö oodo inte näni badöintacoo inte Wængonguï në wantæpiyæ̈ cöwë quëwengaingä ingä nänö ænguï pämämo eyede ënentapa. 8 Wængonguï nänö ñäö apäidö beyæ̈ ayæ̈ tömengä nänö tæ̈ï pïñæ̈mämo beyæ̈ tömengä tæiyæ̈ waëmö oncönë ïñömö tëëmämämo eyede mæ̈ ongompa. Ayæ̈ Wængonguï anquedoidi önompo æ̈mæmpoque go mënaa ïnäni cædäni ate waodäni näni wæwenguïmämo ante önompo æ̈mæmpoque go mempoga näni wæwenguinganca ïinque baganca æcämenque incæ Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncönë guiidämaï incædänimpa.
Wængonguï nänö ænguï panguintacoo
1 Ayæ̈ ate Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncönë ïnö tedepämo yedæ të ëñentabopa. Në angä ïñömö Wængonguï anquedoidi önompo æ̈mæmpoque go mënaa ïnäni ïnänite, “Goedäni, äninque, Wængonguï owætacoo nänö ænguï panguintacoo önompo æ̈mæmpoque go mëa ganca incoo næ̈ænte gote inguipoga ïñömö gao cæedäni,” angä ëñentabopa. 2 Wængonguï anquedo tänocä godinque tömengä owætadë ënë incæ inguipoga gao cæcantapa. Gao cæcä ate mönö guïñënongä ayæ̈ pöningä nänö yewæ̈möï në yewæ̈möïnäni inte tömengä nänö ëmönö baï näni badöninca gäänë ædæ wææ̈ninque apæ̈nedäni ïñönänite tömënäni ayaa nantai ñömæ̈ï tömäo baadinque nantate wædänitapa. 3 Wængonguï anquedo ayæ̈ në gocä tömengä owætadë ënë incæ æpæntibæ cæncadëmæ̈ gao cæcä ate mänïmæ̈ ïñömö do wæ̈nïnäni wepæ̈ baï bayonte mänintibædë quëwënäni tömänäni wæ̈nänitapa töö. 4 Wængonguï anquedo ayæ̈ në gocä tömengä owætadë ënë incæ æpæ̈në tömänonga gao cædinque æpæ̈ tayömö tömäñömö gao cæcä ate mänïmæ̈ tömämæ̈ wepæ̈ batimpa. 5 Ayæ̈ ate Wængonguï anquedo æpæ̈ tömämæ̈ beyæ̈ në angä inte ïïmaï apæ̈necä ëñentabopa. “Mönö Tæiyæ̈ Waëmö ïnömi ëñëmi, bitö wëënëñedë do në quëwengaïmi ïmi ñöwobi adobi ïnömi ïmipa. Mänömaï tömënäni ïnänite apænte ante päninque bitö nö cædinque apænte pänïmi ïmipa. 6 Edæ bitö quïnäni tönö bitö beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïnänite wæ̈nönäni ate tömënäni në wæ̈näni wepæ̈ näate bagadänimpa. Bitö wæætë në wæ̈nonte näate badäni näni cægaï beyæ̈ wepæ̈ godömi begadänimpa,” angantapa. 7 Ayæ̈ Wængonguï quï, ante näni iya täïmoga ïnö tedepämo të ëñentabopa. “Ao ämopa. Awënë Wængonguï bitö adobique Tömää Cægaïmi inte, Ïïmaï pancæboimpa, ante bitö apænte angaïnö baï cædinque tömënäni ïnänite päninque bitö cöwë nö cæte waa pämipa.” 8 Wængonguï anquedo ayæ̈ në gocä tömengä owætadë ënë incæ nænque mæ̈ owoyömö mänïñömö gao cæcantapa. Ayæ̈ waodäni æ̈montaiya montæ gongate wæcædänimpa, ante cædinque në godö angä beyænque nænque nanguï tï näwä batimpa. 9 Mänïï nanguï tï näwante beyæ̈ waodäni montæ gongate badäni incæte tömënäni näni wënæ wënæ cædïnö ante, Ancaa wæwente awædö, ante ayæ̈ pönënämaï ïnäni inte ñimpo cædämaï inte Wængonguï ingante waa adämaï ïnänitapa. Tömënäni, Wængonguï cæcä beyænque mönö wæwëmämocoo pönimpa, ante wædinque Wængonguï ingante pïïninque tömengä ëmöwo ante wënæ wënæ babæ ante tedewënänitapa. 10 Wængonguï anquedo ayæ̈ në gocä tömengä owætadë ënë incæ mönö guïñënongä tänocä pöningä nänö aacæ tæ̈ contaimpaa gao cæcä ate tömengä awënë odeye ïnongä inte nänö aayömö mæ̈ mämonte baï batimpa. Waodäni nantate wædinque önonguënëwa æo pocænguënëwate wædänitapa. 11 Mänömaï wædäni incæte tömënäni näni wënæ wënæ cædïnö ante, Ancaa wæwente awædö, ante godömenque pönënämaï ïnäni inte ñimpo cædämaï ïnänitapa. Wæætë nantai baate nantate wædinque Wængonguï öönædë quëwënongä ingante pïinte badinque wënæ wënæ babæ ante tedewënänitapa. 12 Wængonguï anquedo ayæ̈ në gocä tömengä owætadë ënë incæ ñæ̈næ̈ önonga Eopadatedö näni änonga mänïnonga gao cæcä ate awënë odeyeidi nænque tamönö quëwente näni ponguïnö taadö ante önö tömäo amïmö batimpa. 13 Ayæ̈ wënæidi wentamö näni ëwocacabo mënaa go adocanque ïnäni ïñömö weque baï ïnäni ta pönäni atabopa. Dadagöö önönë ïnö adocanque wënæ ta pongantapa. Mönö guïñënongä tänocä pöningä önönë ïnö wacä wënæ ta pongantapa. Ayæ̈ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedömo ïmopa, ante në babæ apæ̈nedongä önönë ïnö wacä wënæ pongantapa. 14 Mänïnäni wënæidi önöwocaidi ïnäni inte mä cædäni ïnänipa. Ïïnäni ïñömö tömämæ awënë odeyeidi weca äñecæ godinque tömënäni ïnänite apæ̈nedinque, Awënë Wængonguï adocanque Tömää në Cægaingä inte nänö apænte anguïönæ ïñonte mïnitö godongämæ̈ ponte guëadö guëa cæcæmïnimpa, ante cædänipa. 15 “Mönö Awënë nämä incæ ïïmaï angantapa. Aedäni. Në awëmö ængä ïñontobæ̈ pongä baï botö adobaï änämaï inte poncæboimpa. Æyedënö ponguingä, ante në mönämaï ongongä ïñömö tömengä wänö cönongä baï ïnongä inte nänö toquinque. Edæ tömengä, Ömaabo ïnämaï incæboimpa, ante ayæ̈, Guïñëñate wædämaï incæboimpa, ante tömengä weocoo tömë weca ee mangä ïnongä ingampa,” angantapa. 16 Mänïï wënæidi önöwocaidi tömämæ awënë odeyeidi ïnänite äñecæ gote änäni ëñëninque awënë odeyeidi ïñömö tömënäni tontadoidi tönö Adämaguedoö ebedeo tededö näni äñömö adoyömö godongämæ̈ pönänitapa. 17 Ayæ̈ Wængonguï anquedo tömangä në gocä tömengä owætadë ënë incæ woboyæ̈ owoyömö mänïñömö gao cæcä ate öönædë ïnö Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncönë tömengä nänö aacæ tæ̈ contayömö mänïñömö tedepämo yedæ tededinque, “Ñöwo ïinque batimpa,” angantapa. 18 Ayæ̈ ate yædæ yædæ näïnimpa. Detæbo tæi tæi të goyö yedæ pönï änimpa. Ayæ̈ goinque nanguï pönï ocæ ocæ gotimpa. Waodäni inguipoga näni quëwenganca tömanganca mänïï goinque baï wa goinque cöwë godämaï ïnimpa. 19 Goinque ocæ ocæ goyonte tömënäni näni ñæ̈næ̈ quëwëñömö incæ tænguïmæ̈ tænguïmæ̈ godinque mëñömonga go adoyömonque batimpa. Ayæ̈ wabæca näni quëwencabo wabæca näni quëwencabo incæ tömäo näni quëwëñömö onconcoo acapowate bogocæ tæ̈ gowææ̈nimpa. Wængonguï adobaï, Babidönia näni waëmö quëwëñömö quëwënäni wënæ wënæ cædänipa, ante pönente wædinque ænguï badinque, Mïni wæwenguinque impa, ante owæta biïnömæ̈ nänö pïïmæ̈ eyede ënë godonte baï cædinque tömënäni ïnänite nanguï pïïninque pangantapa. 20 Tömää wää tëïwæ̈në ïñömö yogæ guiitimpa. Ayæ̈ onquiyabocoo adobaï dæ bibitapæ̈ batimpa. 21 Ayæ̈ öönædë ïnö yoguica cöönæ baï waodäniya tæi tæi wææ̈nimpa. Mäninca tæi tæi wææ̈ninca adocaque incæ wodo tiëë diboda tee mä ganca enca impa. Yoguica wënæ wënæ incapa, ante adinque waodäni, Mäninca mönö wënæ wënæ wæwëmämo impa, äninque Wængonguï ingante pïinte badinque wënæ wënæ babæ ante tedewënänitapa.
Onquiyængä mäincoo beyæ̈ në towente quëwënongä
1 Wængonguï anquedoidi önompo æ̈mæmpoque go mëa ganca ïnäni önompo æ̈mæmpoque go mëa ganca owætacoo në næ̈æ̈näni ïñönänite adocanque botö weca ponte, “Pöe, angantapa. Onquiyængä mäincoo beyæ̈ në towente quëwënongä ïñömö æpæncoo yædopäa në tæ̈ contacä apænte nänö panguïnö ante botö odömömo acæbiimpa. 2 Inguipoga awënë odeyeidi incæ tömengä tönö towengadänimpa. Waodäni inguipoga quëwënäni incæ adobaï tömengä towëïnënö beyæ̈ tömengä biïnömæ̈ bete baï quidi quidi dowænte baï pönënämaï cægadänimpa,” ante apæ̈necä ëñentabopa. 3 Wængonguï Önöwoca incæ botonga pö guiiyongä botö wïïmonte baï ïïmaï atabopa. Wængonguï anquedo adocä ïñömö botö ïmote ö ænte mäo önömæca ïñömö cönongä ongontabopa. Mänïñömö ongöninque botö onquiyængä babæcä baï në guïñënongäa mongænte a ongongä atabopa. Mäningä mönö guïñënongä opatawæ̈ ëñadongä inte ëmöwocoo tömengä baonga godämæ̈ tömangä yewæ̈möï ëñacä ingantapa. Mänïwocoo Wængonguï ingantedö ante wënæ wënæ babæ wapiticæ̈ änïwocoo ïnönimpa. Mäningä mönö guïñënongä nänö ocabocoo önompo æ̈mæmpoque go mëa encacä inte tömengä nänö önömoncawæncoo önompo tipæmpoga ëmoncacä ingantapa. 4 Onquiyængä ïñömö tömengä weocoo awënëidi waëmoncoo näni mongæncoo tönö opatawæ̈ ëmoncoo mongængantapa. Tömengä, Botö waëmö incæboimpa, ante oodo badöincoo tönö dicamö näni nanguï godonte æ̈nincoo tönö pededamö näni ämö mänïmoncoo mongænte ingantapa. Tömengä önönempo owætadë oodo inte badöintadë quïmæ̈më baapæ̈ baï ï eyede engapæ̈ næ̈ængantapa. Mäningä onquiyængä quïëmë nänö wënæ wënæ cæpämo nänö towente quëwënö baï mänintadë næ̈ængantapa. 5 Adocä onquiyængä tömengä önönemö ïnö ëmöwo yewæ̈möï ëmongä ingantapa. Mänïwo wë wodonte baï ï incæte ïïmaï ante impa. “Babidönia näni waëmö quëwëñömö ï incæte onquiyængä në towengä baï impa. Waodäni në godö towënäni wäänä baï mäningä onquiyængä ingampa. Ayæ̈ adobaï inguipoga quëwënäni wïwa näni cæïnënö ante në cædäni wäänä baï adocä onquiyængä ingampa.” Mänömaï tömengä önönemö ïnö yewæ̈monte ëmongantapa. 6 Wængonguï quïnäni ingaïnäni tönö Itota ingante ante apæ̈nedäni beyæ̈ në wængaïnäni tömënäni wepæ̈ bete baï mäningä onquiyængä quidi quidi dowænte baï ingä botö atabopa. Tömengä ingante adinque botö ancai guïñente wætabopa. 7 Ancai guïñente wæyömote Wængonguï anquedo botö ïmote ïïmaï angantapa. “Quïnante ancai guïñente wæbii. Mönö guïñëñongä ïñömö tömengä ocabocoo önompo æ̈mæmpoque go mencaa encacä inte tömengä önömoncawæncoo önompo tipæmpoga ëmoncacä ïnongä inte onquiyængä ingante në mongængä ingampa. Onquiyængä ingante në mongængä mönö guïñënongä tönö onquiyængä tömëna näna wë wodonte ïnï æbänö ï, ante apæ̈nebo ëñëe. 8 Adocä mönö guïñënongä bitö adingä ïñömö wëënëñedë quëwengaingä inte ñöwo dæ angä incæte ayæ̈ ate tadömengadænguipodë ïnö æ̈æ̈ ta poncæcäimpa. Ta pöninque tömengä nänö æ̈mæ̈wo ömäe ëwenguinque ingæ̈impa. Wængonguï, Quëwenguinta, ante inguipoga badönämaï ïñedë nänö yewæ̈mongaintaa inguipoga quëwënäni tömënäni ëmöwo në yewæ̈mönämaï ïnäni ïñömö tömënäni ïñömö mönö guïñënongä do quëwengaingä ñöwo dæ angä incæte ayæ̈ ate pongä adinque ancai guïñente wæcædänimpa,” ante Wængonguï anquedo apæ̈necantapa. 9 Ayæ̈ tömengä wæætë apæ̈necantapa. “Mänïnö ante ëñencæte ante ocai ëñënö në encacä inte ëñencæcäimpa. Mönö guïñënongä tömengä önompo æ̈mæmpoque go mëa ocabocoo ïñömö önompo æ̈mæmpoque go mëa änanquidi baï ïnänipa. Mänïï änanquidiboga onquiyængä tæ̈ contacä ingampa. Mänïï ocabocoo adobaï önompo æ̈mæmpoque go mëa awënë odeyeidi baï ïnänipa. 10 Mänimpodäni ïñönänite önompo æ̈mæmpoque awënë odeyeidi ïnänite wido cædänitapa. Adocanque awënë odeye ïñömö ñöwo aacä ingampa. Wacä awënë odeye ayæ̈ pönämaï ingä incæte tömengä pöninque wantæ ïñö ongonte aacæcäimpa. 11 Önompo æ̈mæmpoque go mëa ganca awënë odeyeidi näni cabo ïñönänite mönö guïñënongä adocä ïnongä incæte tömënäni beyæ̈ ponguingä ingampa. Tömengä ïñömö wëënëñedë në quëwengaingä incæ ñöwo dæ angä ïnongä inte tömengä nänö æ̈mæ̈wo ömäe ëwenguinque poncæcäimpa,” ante Wængonguï anquedo apæ̈necantapa. 12 Ayæ̈ tömengä wæætë apæ̈necantapa. “Ayæ̈ önompo tipæmpoga önömoncawæncoo bitö adïmoncawæncoo ïñömö önompo tipæmpoga awënë odeyeidi baï ïnäni incæte ayæ̈ aadämaï ïnänipa. Incæte ayæ̈ ate tömënäni ïnänite änäni ate awënë odeyeidi badinque tömënäni, Ïïmaï cæedäni, ante änäni bacædänimpa. Ayæ̈ mönö guïñënongä tönö tömënäni adoque ooda ganca godongämæ̈ aacædänimpa. 13 Tömënäni adodö ante pönënäni inte, Mönö tæ̈ï pïñæ̈nö ante guïñënongä ingante godömö æncæcäimpa. Ayæ̈ awënë odeyeidi ïnömö inte mönö, Ïïmaï cæedäni, ante në ämö ïmö baï mönö tömengä ingante ämö në angä bacæcäimpa. 14 “Mänïnäni Wængonguï Codotedo ingante guëadö guëa cæcædänimpa. Incæte tömengä ïñömö awënëidi tömänäni Awënë ïnongä ingampa. Ayæ̈ waodäni awënë odeyeidi ïñönänite tömengä Tæiyæ̈ Awënë Odeye ïnongä ingampa. Ïninque tömengä tæ̈ï ëmönongä inte tömënäni ïnänite gänä cæcæcäimpa. Tömengä, Botö mïñæ̈ tee empo goquïmïni, ante waodäni ïnänite aa pedinque apænte nänö në ængaïnäni inte tömengä mïñæ̈ cöwë ædæmö cæte tee empo godäni ïnänipa. Mänïnäni adobaï tömengä tönö godongämæ̈ guëadö guëa cæte wæ̈nonguïnäni inte tæ̈ï ëmonte gänä cæcædänimpa,” ante Wængonguï anquedo apæ̈necantapa. 15 Ayæ̈ tömengä wæætë botö ïmote ïïmaï apæ̈necantapa. “Onquiyængä mäincoo beyæ̈ towente quëwënongä inte æpæncoo yædopäa tæ̈ contacä abitapa. Mänïï æpæncoo ïñömö tæiyæ̈näni waodäni baï ïnänipa. Wabæca näni quëwencabo wabæca näni quëwencabo incæ wadö näni tedecabo wadö näni tedecabo incæ waodäni tæiyæ̈näni ïnänipa. Mänïnäni tömänäni mänïï æpæncoo baï ïnänipa. 16 Ayæ̈ önompo tipæmpoga önömoncawæncoo baï awënë odeyeidi tönö mönö guïñënongä ïñömö tömënäni bitö në adïnäni ïnönäni inte onquiyængä mäincoo beyæ̈ në towente quëwënongä ingante pïincædänimpa. Pïïninque, Tömengä ingante æ̈mæ̈wo ömäe ëwengæ̈impa, ante cæcædänimpa. Tömengä mäincoo tömancoo ö æ̈näni ate ömaacä inte wæyongante tömengä baö cæ̈ninque tömengä ingante æ̈mæ̈wo iya tancædänimpa. 17 Wængonguï, Botö angaï baï ïinque baganca tömënäni botö pönënö ante cæcædänimpa, ante godö cæcä beyænque mänïnäni awënë odeyeidi näni mïmönë adodö ante pönënänipa. Pönëninque tömënäni godongämæ̈ Ao äninque, Mönö guïñënongä aacæcäimpa, ante tömengä ingante, Mönö tæ̈ï pïñæ̈nö ante godömö ænguingä, ante godönäni ængantapa. 18 “Mäningä onquiyængä bitö adingä baï Babidönia näni waëmö quëwëñömö adobaï impa. Mänïñömö awënëidi ïñömö tömämæ awënë odeyeidi ïnänite në aadäni ïnänipa,” ante Wængonguï anquedo apæ̈necantapa.
Babidönia näni quëwëñömö do wo ëwente batimpa
1 Ayæ̈ ate Wængonguï anquedo wacä inte öönædë ïnö wææ̈ pongä atabopa. Tömengä tæ̈ï pïñængä inte nanguï angä ingä inte nämä nänö ñäö apäite ëmönö inte inguipoga ïñömö ñäö apäicä atabopa. 2 Tömengä nänö tedepämo inte ïïmaï yedæ aa pedinque, “Babidönia näni äñömö do wo ëwente batimpa. Babidönia näni waëmö quëwëñömö ï incæte do wo ëwente ba aedäni. Badinque wënæidi näni owoyömö batimpa. Wënæidi wentamö ëwocadäni tömänäni mänïñömö tee mönincönë baï quëwënänipa. Ayamöidi baacäidi tömänäni adobaï mänïñömö wææ cæte baï owodänipa. 3 Wabæca näni quëwencabo wabæca näni quëwencabo incæ tömänäni babidöniaidi wïwa näni towëïnënö beyæ̈ tömënäni biïnömæ̈ bete quidi quidi dowænte baï wædänipa. Inguipoga awënë odeyeidi incæ babidöniaidi tönö towënänipa. Babidönia ïñömö quëwënäni nämanque ante pönente tocæte ante mäincoo nanguï pönï ænte ëadäni beyænque inguipoga në godonte æ̈näni ïñömö mäincoo nanguï pönï ëadäni badänipa,” ante Wængonguï anquedo aa pecantapa. 4 Ayæ̈ öönædë ïnö wacä tedepämo tedecä ëñentabopa. “Botö guiidëmïni ëñëedäni. Mïnitö tömënäni weca quëwëmïni incæte, Tömënäni tönö godongämæ̈ wënæ wënæ cædämaï incæmönimpa, ante cædinque wadæ tao pöedäni. Ayæ̈, Wængonguï tömënäni ïnänite päninque mönitö ïmönite pänämaï incæcäimpa, ante pönente wædinque wodii wïnonte pöedäni. 5 Tömënäni wënæ wënæ cædïmämo ïñömö cabo tï gæte cönöninque bacoo pönï ongompa. Incæte Wængonguï mänïnäni näni wïwa cædïmämo cöwë pönente wæcampa. 6 Tömënäni näni pönönï baï mïnitö tömënäni ïnänite adobaï godoncæmïnimpa. Tömënäni näni pönö cædïnö beyæ̈ mïnitö wæætë adopo godö cædinque mempoga ganca godömenque godö cæmïni wæcædänimpa. Tï nämæ̈ godönäni bete baï wædänitawo. Mïnitö wæætë tömënäni owætadë tï nämæ̈ adopopæ̈ pe ñïñænte wempo cædëninque, mempoga pe ñïñænte wempo cædente baï cædinque godömenque tï nämæ̈ godömïni bete wæcædänimpa, angantapa. 7 Edæ tömënäni nämä incæ, Mönö ñæ̈næ̈mö ïmompa, ante pönente nanguï waëmö mäincoo ëate quëwënäni ïñönänite mïnitö wæætë, Tömënäni ægancadö waëmö quëwënänii, ante adinque tömënäni ïnänite adoganca pïinte cæmïni nantate wædinque tömënäni wæwente quëwencædänimpa. Mänïnäni ïñömö, ‘Awënë odeye nänöogængä baï contate ongömompa. Edæ watapæ̈ quëwëmö ïmompa. Wïï owæmpoingä baï ïnömö inte wæwënämaï cöwë incæmöimpa,’ ante önöwënenque pönente änewënänipa. 8 Mänömaïnö ante në änäni inte adoque itædë ïñonte tömënäni näni wæwëmämo ïñontobæ̈ pö ate nanguï wæcædänimpa. Mänïönæ tömënäni näni wænguïmämo näni wæwenguïmämo näni gue æ̈nenguïmämo pö wæcædänimpa töö. Tömënäni onconcoo gonga bæcodocæ̈impa. Edæ Wængonguï Awënë ïñömö Babidönia ïñömö quëwënäni ïnänite në apænte ante pangä ïñömö edæ tömengä tömää cægaingä ingampa,” ante apæ̈necantapa. 9 Inguipoga awënë odeyeidi incæ Babidönia quëwënäni tönö towënäni inte tömënäni adobaï Babidönia quëwënäni tönö nanguï waëmö mäincoo godongämæ̈ ænte ëate quëwënänipa. Ïninque Babidönia näni quëwëñömö gonga bæcododinque tëëmancoo baca baca æi adinque tömënäni wæwente Ca ca wæcædänimpa. 10 Babidönia ïñömö quëwënäni nanguï pönï näni wæwënö adinque awënë odeyeidi ancai guïñëninque, Mänïnäni tönö godongämæ̈ wæwënämaï incæmönimpa, ante gomonga a ongöninque wæcædänimpa. “Babidönia mïni waëmö quëwëñömö në quëwëmïni mïni wæquinque ingæ̈impa. Mänïñömö quëwëmïni mäincoo nanguï ëate ïnïmïni inte mïni wæquinque. Wënæ wënæ cæmïni ïñömïnite adoque ooda ïñonte Babidönia mïni quëwëñömö do apænte pante wo ëwente batimpa.” ante wæcædänimpa. 11 Inguipoga mäincoo ænte mante në godonte æ̈näni ïñömö, Edæ æcänö mönö godonguënencoo godonte ænguïnaa. Ñöwo dæ ä, ante wæwente Ca ca wæcædänimpa. 12 Ïincoo ïñömö näni godonguënencoo impa. Oodo tönö padata, dica näni nanguï godonte æ̈nincacoo tönö pededamö näni ämoncoo mæ̈ ongoncoopa. Adobaï waëmoncoo nïno näni ancoo tönö awënëidi waëmoncoo näni mongæncoo ayæ̈ teda näni ancoo tönö opatawæ̈ incoo mæ̈ ongoncoopa. Quïwæ̈më oguï wawænque ï mänïwæ̈ mæ̈ ongoncoopa. Edepante baga inte näni badönincoo tönö awænque näni nanguï godonte æ̈nïwæ̈ inte näni badönincoo mæ̈ ongoncoopa. Yaëmenta bodonte näni änï inte näni badönincoo tönö iædo näni änï inte näni badönincoo tönö mänömodo näni anca inte näni badönincoo ïñömö mänincoo tömancoo mæ̈ ongoncoopa, ante wæcædänimpa. 13 Cäneda näni antapo tönö oguï waa öni pæcaquï, oguï waquï näni iya täïmö tönö tï nä öni pæquï ayæ̈ oguï wapæ̈ öni pæquïmæ̈, biïnömæ̈ tönö oguinguipæ̈, waëmö ædïna tönö todigomö mänincoo mæ̈ ongoncoopa. Cæ̈ningäidi tönö obegaidi cabayoidi tönö cabayo inte ñä cæte näni wëä godö awotocoo mæ̈ ongoncoopa. Mänincoo tömancoo mæ̈ ongoncoopa, ante wæcædänimpa. Ayæ̈ adobaï, Waodäni incæ në cæte quëwencædänimpa, ante cæ̈ningäidi baï godonguënëmö intamompa, ante wæcædänimpa. 14 Mänïnäni Babidönia quëwënäni ïnänite ïïmaï ancædänimpa. “Quincamë ante beïnente wæmïni incæ mäninca tömanca mïnitö weca ñöwo dæ ancapa. Mïni ëadincoo tönö quïnö waëmö mïni mäincoo ïñömö mänincoo tömancoo ñöwo dæ ä ïninque mïnitö ömæpomïni inte cöwë wæætë æ̈nämaï incæmïnimpa,” ante ancædänimpa. 15 Tömënäni mänïñömö quëwënäni ïnänite mänincoo näni godönincoo beyæ̈ në æ̈nïnäni inte në nanguï ëadïnäni incæ Babidönia ïñömö quëwënäni näni wæwënö adinque, Mänïnäni tönö godongämæ̈ wæwënämaï incæmönimpa, ante gomonga a ongöninque ancai guïñencædänimpa. Ayæ̈ wæwente Ca ca wæcædänimpa. 16 Ayæ̈ ïïmaï yedæ ancædänimpa. “Babidönia mïni waëmö quëwëñömö në quëwëmïni incæ mïni wæquinque ingæ̈impa. Edæ mänïñömö quëwëmïni tömëmïni weocoo waëmoncoo nïno näni ancoo tönö awënëidi waëmoncoo näni mongæncoo tönö opatawæncoo mänincooque mongæ̈mïni ïmïnitapa. Mïnitö, Mönö waëmö incæmöimpa, ante oodo inte badöincoo tönö dicamö näni nanguï godonte æ̈nincoo tönö pededamö näni ämö mänïmoncoo mongæ̈mïni ïmïnitapa. 17 Incæte adoque ooda ïñonte mänincoo mïni ëadincoo incæ edæ æ̈mæ̈wo ömäe ëwente batimpa, ante në ænte godönäni edæ wæcædänimpa,” ante angantapa. Æpæntibædo wipocoo në töö töö cædönäni tönö, Wipodë në godäni, wipodë në cædönäni tönö, Wipo inte mäincoo godonte ængæ̈impa, ante në mäo godäni tömänäni mänïnäni gomonga a ongoncædänimpa. 18 Babidönia näni quëwëñömö gonga bæcododinque tëëmancoo baca baca æi adinque ïïmaï yedæ ancædänimpa, “Ïï Babidönia näni waëmö quëwëñömö baï wayömö näni waëmö quëwëñömö edæ dæ ampa, ante wæcædänimpa,” ante angantapa. 19 Në wæwënänï inte näni cæï baï onguipo guidïmö ænte ocaboga wo æ̈æntodonte wææ̈ guicadinque Ca ca wædinque ïïmaï yedæ ancædänimpa, “Babidönia näni waëmö quëwëñömö në quëwënäni näni wæquinque ingæ̈impa. Mänïñömö æpæntibædo wipocoo në ëadäni inte tömënäni näni godönincoo mänïñömö quëwënäni ïnänite godonte æ̈ninque tömänäni nanguï ëadäni badänitapa. Ayæ̈ adoque ooda ïñonte Babidönia näni quëwëñömö tömäo æ̈mæ̈wo ömäe ëwente batimpa, ante ancædänimpa,” angantapa. 20 Mänïnö ante änäni ate, Tömämïni öönædë ïñömö quëwëmïni mänïñömö wo ëwente ï adinque watapæ̈ tocæmïnimpa. Wængonguï quïmïni adobaï Itota nänö në da godongaïmïni tönö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nemïni tönö mïnitö tömämïni mänïñömö wo ëwente ï adinque watapæ̈ tocæmïnimpa. Edæ, Mïnitö ïmïnite æbänö wënæ wënæ cædänii, ante adinque Wængonguï tömënäni näni quëwëñömö quëwënäni ïnänite apænte äninque pangä ate tocæmïnimpa, ante angantapa. 21 Ayæ̈ Wængonguï anquedo në tæ̈ï ëmongä ïñömö dicabo näni mö mö equinca baï ñæ̈nængade dicabo æ̈ninque æpæntibæ cæncadëmæ̈ wo guiitodöninque ïïmaï angantapa. “Mäninca æpæntibæ cæncadëmæ̈ tæ̈ï wo guiitodömo guii baï Babidönia näni waëmö quëwëñömö wo ëwente dæ ba ate cöwë adämaï incædänimpa. 22 Ïninque, Adapate näni ampogaïnö incæ ämotamïni näni angaïnö incæ ööña baï näni we we öongaïnö incæ todompeta näni ancadeca näni we we öongaïnö incæ mänïñömö cöwë ëñënämaï ingæ̈impa. Quïëmë badönäni incæ në badongaïnäni mänïñömö cöwë dæ ancædänimpa. Tömënäni näni dicabo mö mö equinca inte cæyönäni dicabo dadi dadi cæyedë ä baï mänïñömö cöwë wïï ëñenguïnänidö anguënë. 23 Do näni tï wodönoincade mänïñömö cöwë tica ënënämaï ingæ̈impa. Onquiyængä ingante në monguingä mänïñömö cöwë dæ ä mönämaï inguïnänidö anguënë. Mänïñömö mäincoo ænte mante në godonte æ̈näni ïñömö inguipoga ñæ̈næ̈näni inte ongongadänimpa. Ayæ̈ idöidi yewænte baï cædinque mänïñömö quëwënäni, Waëmö mäincoo, ante wapiticæ̈ änewënäni beyænque wabæca näni quëwencabo wabæca näni quëwencabo incæ tömänäni näni quëwencabo oda cæte gogadänimpa,” angantapa. 24 Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïnänite wæ̈nöninque mänïñömö quëwënäni incæ Wængonguï quïnäni ïnänite godömenque wæ̈nönäni wængadänimpa. Edæ inguipoga wæ̈nönäni në wængaïnäni tömänäni mänïñömö wæ̈nönäni wænte baï ingadänimpa.
1 Babidönia wo ëwente ba ate öönædë ïñömö waodäni tæiyæ̈näni adotedæ̈ ogæ̈ tededäni baï ëñentabopa. “Mönö Awënë ingante watapæ̈ apæ̈necæ̈impa, ante, Adedoya, äninque,Mönö Wængonguï mönö ïmonte, Quëwencæmïnimpa, ante në Ængä ïnongä ingampa. Tömengä ñäö ëmongä ïnongä ingampa. Ayæ̈ tömengä tæ̈ï pïñængä ïnongä ingampa. 2 Edæ, Wængonguï, Ïïmaï pancæboimpa, ante nänö apænte angaïnö baï cædinque tömengä cöwë nö cæte waa pangampa. Babidönia ïñömö onquiyængä mäincoo beyæ̈ në towente quëwënongä baï impa. Mänïñömö quëwënäni në wïwa cædäni beyænque inguipoga quëwënäni wæætë në wïwa cædäni badäni adinque Wængonguï mänïñömö quëwënäni ïnänite apænte ante pangantapa. Wængonguï ingante në cædïnäni ïnänite adodäni wæ̈nönäni adinque tömengä wæætë tömënäni ïnänite wæ̈nongä wæ̈nänitapa,” ante änänitapa. 3 Ayæ̈ wæætë ogæ̈ tededinque, “Adedoya,” änänipa. “Mänïñömö tëëmancoo cöwë baca baca æicöompa,” ante änänitapa. 4 Mänïñedë Wængonguï nänö tæ̈ contaimpaa tæ̈ contayongante në aadäni në Picæ̈näni bæinticoatodo ganca ïnäni tönö mïïnäni quëwënäni mënaa go mënaa ïnäni ïñömö ædæ wææ̈ninque, Bitö Wængonguï Awënë ïmidö anguënë, äninque “Amëë, Adedoya,” ante aa pedänitapa. 5 Wængonguï nänö tæ̈ contaimpa ïnö tedepämo ïïmaï tededinque, “Wængonguï ingante në cæmïni inte tömengä ingante në guïñente ëñente cæmïni ïñömö në awënëidi ïmïni incæ önömïnique incæ mïnitö tömämïni, Mönö Wængonguï ingante watapæ̈ apæ̈necæ̈impa, ante apæ̈needäni,” angantapa.
Wængonguï Codotedo monguingä æ̈æ̈mæ̈
6 Ayæ̈ adobaï waodäni tæiyæ̈näni adotedæ̈ ogæ̈ tededäni baï ëñentabopa. Ñæ̈næ̈ tëñabo ä baï detæbo eyequeï të baï ëñentabopa. “Adedoya, Mönö Wængonguï Awënë Tömää në Cægaïmi inte bitö në Awënë badinque aabipa. 7 Mönö watapæ̈ pönï entawëninque waa tocæ̈impa. Edæ tömengä ingante apæ̈nedinque mönö, Bitö ñäö ëmömi ïmipa, ante angæ̈impa. Edæ Wængonguï Codotedo nänö monguïnö oo bacæ cæpa cæmïnii. Onquiyængä tömengä ingante monguingä ïñömö, Botö nänöogængä inguingä oo poncæcäimpa, ante nämä incæ eyepæ̈ cæte a ongongampa. 8 Tömengä ingante weocoo nïno näni ancoo waëmö näämæntacoo nänö wëñaquincoo, ante pönönäni ængä ingampa. Wængonguï quïnäni näni nö cægaincoo incæ nïno näni ancoo waëmö näämæntacoo baï impa.” 9 Ayæ̈ Wængonguï anquedo botö ïmote angantapa. “Ïïmaï ante yewæ̈möe. ‘Wængonguï Codotedo monguingä æ̈æ̈mæ̈ pö becædänimpa, ante wente ængä në ponguïnäni näni toquinque.’ ” Tömengä ayæ̈ godömenque äninque, “Mänïnö Wængonguï nänö nö angaïnö impa,” ante angantapa. 10 Ante äñongä botö tömengä önöwa ïnö ædæ wææ̈ninque tömengä ingante watapæ̈ apæ̈necæte ante cæyömote tömengä wæætë, “Mänömaï cædämaï ïmäwe, angantapa. Botö önonque bitö baï Wængonguï ingante në cæbo ïmopa. Edæ bitö tönïñadäni Itota nänö apæ̈negaïnö në ëñente cædäni baï botö adobaï Wængonguï ingante në cæbo ïmopa cæbii. Edæ Wængonguinque ingante ædæ wææ̈ninque, Bitö Wængonguï Awënë ïmidö anguënë, ante apæ̈nee,” ante angantapa. Itota godö odömongä beyænque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni ïñömö tömengä nänö apæ̈negaïnö ante ëwocadinque apæ̈nedänipa.
Näämænta cabayoga në tæ̈ contacä mongænte pongampa
11 Botö ayæ̈ ayömote öönædë wi æ̈nete baï bayö cabayo näämænta ëñacä a ongongä atabopa. Cabayo në tæ̈ contacä mongænte pongä ïñongante, Tömengä cöwë pönëninque në Ædæmö Cædongä inte, Näwangä impa, ante në Apæ̈negaingä ingampa, ante pemonte ingampa. Wënæ wënæ cædäni ïnänite tömengä nö apænte ante pänongä ingampa. Ayæ̈ guëadö guëa cædinque tömengä në nö cædongä ingampa. 12 Tömengä awinca gonga bæcodote baï ëmongä inte tömengä ocaboga pogantacoo encacä ingampa. Tömengäa ëmöwo yewæ̈monte ïï incæte mänïwo tömenganque nänö ëñëwo impa. Wadäni ædö cæte ëñenguïnänii. 13 Tömengä weocoo yacoo wepæ̈në guipæ̈nente mongængampa. Tömengä ëmöwo ïñömö, Wængonguï nänö Angaïnö, ante pemonte ingampa. 14 Öönædë ïñömö tontadoidi tömengä mïñæ̈ tee empote godänipa. Tömënäni nïno näni ancoo waëmö näämæntacoo mongæ̈ninque cabayoidi näämænta ëñadäni yabæ tæ̈ contate mongænte godänipa. 15 Cabayoga në tæ̈ contacä ïñömö wabæca näni quëwencabo wabæca näni quëwencabo incæ waodäni ïnänite yaëmenca pancæte ante äninque tömengä önönë ïnö yaëmë tipængaa waingamë engamë ënedinque yædæ tadete ongongantapa. Tömengä ïñömö në tæiyæ̈ awënë tömengä nempo quëwënäni ïnänite aacä baï adobaï tömämæ quëwënäni ïnänite, Ïïmaï cæedäni, ante aacæcäimpa. Yowepæ̈ ante yowecoo näni pïnä pïnä gäwate cæincadedë pïnä pïnä gäwate baï cædinque cabayoga në tæ̈ contacä Wængonguï ænguï nänö angaïnö beyænque ïñömö tömënäni ïnänite pïinte pancæcäimpa. Wængonguï adocanque Tömää në Cægaingä ingampa. 16 Cabayoga në tæ̈ contacä ïñömö weocoo yacooga adobaï tömengä önontiya ïï ëmöwo yewæ̈monte ëñacampa. “Ayæ̈ waodäni awënë odeyeidi ïñönänite tömengä Tæiyæ̈ Awënë Odeye ïnongä ingampa. Tömengä ïñömö awënëidi tömänäni Awënë ïnongä ingampa,” ante pemonte ingampa. 17 Ayæ̈ wacä Wængonguï anquedo nænque cæncadëmö ïnö a ongongä atabopa. Tömengä öönædë gämæ̈nö në cæwodäni tömänäni ïnänite yedæ ante aa pedinque, “Adoyömö godongämæ̈ pöedäni. Edæ Wængonguï tæiyæ̈ æ̈æ̈mæ̈ ante pö cæ̈edäni. 18 Awënë odeyeidi incæ tontado capitäöidi incæ onguïñæ̈näni tæ̈ï pïñæ̈näni incæ cabayoidi incæ cabayocooga inte në tæ̈ contate godäni incæ ïïnäni tömänäni wæ̈näni ate tömënäni baö cæncæte ante pöedäni. Waodäni awënë beyænque në cæte quëwënäni incæ në nämä cæte quëwënäni incæ awënëidi incæ önönänique incæ tömänäni baö pö cæ̈edäni,” ante aa pecantapa. 19 Ayæ̈ botö ayömö mönö guïñënongä tönö inguipoga awënë odeyeidi tönö tömënäni tontadoidi tönö adoyömö godongämæ̈ pöninque, Cabayoga në tæ̈ contacä ingante ayæ̈ tömengä tontadoidi ïnänite mönö guëadö guëa cæcæ̈impa, ante cædäni atabopa. 20 Incæte guëadö guëa cæyönänite tömënäni näëmæ̈ mönö guïñënongä ingante bæi ongöninque, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nebo, ante në babæ äningä ingante adobaï bæi ongönänitapa. Në babæ änongä ïñömö mönö guïñënongä beyænque mä pönï cæcä ïnongäimpa. Ïninque mönö guïñënongä tömengä nänö yewæ̈möï në yewæ̈möïnäni ïñömö tömengä nänö ëmönö baï näni badöninca gäänë ædæ wææ̈ninque në apæ̈nedäni inte tömënäni në babæ änongä nänö mä cædö adinque guïñente wædinque oda cædönänipa. Ïninque mönö guïñënongä tönö në babæ änongä ayæ̈ mïïna quëwëñönate atopode näni änontibæ gonga baï näni bæcodotibæ cæncadëmæ̈ wido cædänitapa. 21 Tömëna mïñæ̈ pönäni ïnänite guiquënë cabayoga në tæ̈ contacä tömengä önönë ïnö yaëmenca yædæ tadete ongöninque do wæ̈nongä wæ̈nänitapa. Ïninque në cæwodäni baö ade cæ̈nänique tömänäni në wæ̈nïnäni baö tömo pönï cæ̈wënönäni ïnänitapa.
Mïido wadepo ïñonte æbänö baquïï
1 Wængonguï anquedo wacä ïñömö tadömengadænguipo ontatodemö wi æ̈nequï tönö ñänömencaïmë ñæ̈næ̈më önönempo næ̈ængä inte öönædë ïnö ta wæængä atabopa. 2 Ta wææ̈ninque tömengä dadagöö ingante bæi ongöninque tömengä nänö mïido wadepo ganca ñä cæyænte ongonguinque ante ñä cæyængantapa. Mäningä dadagöö wëënëñedë tæntæ në ingaingä inte wënæ awënë Tatäna ingacäimpa. 3 Mäningä ingante ñä cæyæ̈ninque tadömengadænguipodë wido cædinque ontatodemö wi æ̈nequï inte tee mönedinque tömengä dæca ontatodemö ædæmö tee moncacantapa. Waodäni wabæca näni quëwencabo ayæ̈ wabæca näni quëwencabo ïñönänite tömengä, Oda cæte gocædänimpa, ante mïido wadepo ganca cædämaï incæcäimpa, ante Wængonguï anquedo dadagöö ingante wido cæcantapa. Mänimpodepo ïinque ba ate tömengä ingante, Wantæ ïñö ñimpo cæte goquingä, ante ñimpo cæcä gocæcäimpa. 4 Ayæ̈ awënëidi tæ̈ contaimpacoo botö atabopa. Wængonguï Awënë godö angä beyænque awënëidi badinque apænte ante në änäni badïnäni inte mänimpaa tæ̈ contadäni ïnänitapa. Ayæ̈ Itota ingante ante apæ̈nedinque Wængonguï nänö angaïnö ante apæ̈nedäni beyænque tömënäni ïnänite wangö tamencadäni wængadänimpa. Wangö tamencadäni wængaïnäni näni önöwocaidi botö ñöwo atabopa. Mänïnäni ïñömö mönö guïñënongä ayæ̈ pöningä ingante adinque, Bitö Wængonguï Awënë baï ïmidö anguënë, ante apæ̈nedämaï inte ayæ̈ tömengä nänö ëmönö baï näni badöninca gäänë ædæ wæænte apæ̈nedämaï ingadänimpa. Ayæ̈ tömënäni näni önönemö ïnö näni önompo ïnö mönö guïñënongä ayæ̈ pöningä nänö yewæ̈möï yewæ̈mönämaï ingadänimpa. Adodäni ñäni ömæ̈möninque adoque mïido wadepo ganca Itota Codito tönö godongämæ̈ aadänitapa. 5 Mänïnäni täno ñäni ömæ̈mönäni incæte wadäni guiquënë në wængaïnäni incæ mïido wadepo ïinque go ate ñäni ömæ̈moncædänimpa. 6 Täno ñäni ömæ̈mönäni ïñömö në tæiyæ̈ waëmö ïnäni inte näni toquinque. Edæ wadäni në wængaïnäni mempoga ganca näni wænguïmämo ïñonte mänïnäni ïñömö wæ̈nämaï incædänimpa. Wæætë, Wængonguï quï, ante në godönäni baï tömënäni adobaï, Wængonguï beyæ̈, ante ayæ̈, Itota Codito beyæ̈, ante cæcædänimpa. Ayæ̈ mïido wadepo ïñonte Itota Codito tönö godongämæ̈ aacædänimpa.
Tatäna nänö æ̈mæ̈wo ömäe ëwenguïnö ante
7 Tadömengadænguipodë tömengä nänö tee mönecönë ñä cæyænte quëwënongä ïñongante Tatäna ingante mïido wadepo ïinque go ate ñï cæyæ̈näni ta gocæcäimpa. 8 Ta godinque tömengä inguipoga æ̈matæ̈ go æ̈matæ̈ go godinque Gogobæ näni ämæ ganca go Mäogobæ näni ämæ ganca gocæcäimpa. Inguipoga tömäo godinque tömengä, Wabæca näni quëwencabo ayæ̈ wabæca näni quëwencabo näni oda cæte goquïmämo ante cædinque tömënäni ïnänite, Mönö guëadö guëa cæquinque gocæ̈impa, ante, Adoyömö godongämæ̈ pöedäni, ante ancæcäimpa. Æpodänidö ïnänii, ante tömënäni æpæ̈ wedeca ëmönai baï tæiyæ̈näni inguïnänidö anguënë. 9 Mänïnäni bogæ̈næ tömäo godäni baï tömënäni adobaï inguipoga tömäo gocædänimpa. Wængonguï nänö waadete quëwëñömö tömengä quïnäni quëwëñömö godämæ̈ gocædänimpa. Goyönäni öönædë ïnö gonga bæcodote gao wææ̈ñonte gonte wæncædänimpa. 10 Ayæ̈ wënæ tömënäni ïnänite, Oda cæte gocædänimpa, ante në cægaingä ingante Wængonguï bæi ongonte atopode näni änontibæ gonga baï näni bæcodotibæ cæncadëmæ̈ wido cæcæcäimpa. Edæ mönö guïñënongä tönö, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nebo, ante në babæ äningä tönö tömëna dobæ mänïñömö wido cæte ingadaimpa. Ïninque mänïnäni itædë woyowotæ̈ mänïñömö quëwente cöwë wantæpiyæ̈ näni wæwenguïmämo ingæ̈impa.
Wængonguï Awënë tæ̈ contaimpa näämæntapa
11 Ayæ̈ awënë tæ̈ contaimpa ñæ̈næmpa näämæntapa adinque botö mänimpaa në tæ̈ contacä ingä adobaï atabopa. Inguipoga tönö öönæ iñömö tömengä ingante ate baï cædinque wodii godinque näna ongöñömö edæ ædömë gote dæ änimpa. 12 Ayæ̈ në wængaïnäni tömänäni awënëidi incæ önönänique incæ mänimpa gäänë a ongönäni atabopa. A ongöñönäni mincayontacoo wataa wataa wi æmpote ongoncoopa. Ayæ̈ mincayonta wataa Wængonguï, Quëwenguinta, ante tömengä yewæ̈mongaintaa wi æmpote acantapa. Mänïï mincayontacoo ïñömö, Në wængaïnäni tömänäni æbänö cægaïnäni ïnänii, ante Wængonguï mänintacoo nänö yewæ̈mongaïnö ante wataa wataa tömanta adinque në wængaïnäni näni cægaï ganca, ante tömënäni ïnänite adoganca apænte ante pangantapa. 13 Ayæ̈ æpæntibæ cæncadëmæ̈ do wængaïnäni wæætë ta pönänitapa. Æ̈mæ̈wo wængaïnäni incæ ta pönänitapa. Tömënäni näni wænte ongöñömö në ongongaïnäni inte wadæ ta pönänitapa. Ta pönäni ate, Æbänö cægaïnäni ïnänii, ante adinque Wængonguï adocanque adocanque nänö cægaï ganca, ante tömengä ingante adoganca apænte ante pangantapa. 14 Mänïñedë ganca ayæ̈ baganca wæ̈nämaï quëwencædänimpa, ante ayæ̈, Wængaïnäni näni ongöñömö adobaï dæ bacæ̈impa, ante cædinque mönö Awënë wængaïnäni æ̈mæ̈wo näni wængaïmämo tönö näni wænte ongöñömö æpæntibæ gonga baï näni bæcodotibæ cæncadëmæ̈ wido cæcantapa. Mänintibæ mempoga ganca æ̈mæ̈wo näni wænguïmämo baï impa. 15 Wængonguï, Quëwenguinta, ante nänö yewæ̈mongaintaa adinque, Æcänö ëmöwo mänintaa yewæ̈mönämaï ï, ante adinque në yewæ̈mönämaï ingaïnäni ïnänite mänintibæ cæncadëmæ̈ wido cæcantapa.
Inguipoga mïinguipo öönæ mïïönæ
1 Ayæ̈ öönæ mïïönæ inguipoga mïinguipo atabopa. Edæ öönæ picæ̈önæ inguipoga picænguipo dæ ïinque batimpa. Ayæ̈ æpæntibæ adobaï dæ änimpa. 2 Ayæ̈ godömenque botö ayömote Wængonguï nänö tæiyæ̈ waëmö quëwëñömö mïï Eedotadëë näni äñömö öönædë ïnö ta wææ̈ atabopa. Onquiyængä në moncæ cæcä ïñömö, Botö nänöogængä inguingä waa acæcäimpa, ante waëmö weocoo në mongængä baï ïï quëwëñömö adobaï waëmö pönï ëmö inte ta wææ̈ atabopa. 3 Ayæ̈ Awënë tæ̈ contaimpa ïnö tedepämo yedæ ä ëñentabopa. “Ñöwo Wængonguï nänö owoquincö waodäni weca ongö ïninque tömengä tömënäni tönö quëwenguingä ingampa. Tömënäni tömengä guiidënäni bacædänimpa. Ayæ̈ Wængonguï incæ, Botö tömëmo mïnitö Wængonguïmo incæboimpa, ante tömënäni weca ongoncæcäimpa. 4 Tömënäni wëñapæ̈ tamonte wædï tömämæ̈ Wængonguï wadæ cæmoncæcäimpa. Mänïñedë æ̈mæ̈wo mönö wæ̈nïmämo incæ mönö wæwënïmämo incæ Ca ca mönö wædïmämo incæ nantate mönö wædïmämo incæ tömää mänïmämo dæ angæ̈impa. Edæ wëënëñedë ïnïmämo incæ ïinque batimpa,” angantapa. 5 Ayæ̈ Awënë tæ̈ contaimpaa në tæ̈ contacä ïïmaï angantapa. “Tömää ïnïmämo botö ñöwo mïï cæcæboimpa,” angantapa. Ayæ̈, “Mänömaïnö ante botö änïnö edæ nö pönï ïï ïninque mänïnö ante wede pönengæ̈impa. Mänömaï beyæ̈ bitö ïïmaï ante yewæ̈möe,” angantapa. 6 Ayæ̈ tömengä wæætë botö ïmote ïïmaï äninque, “Dobæ ïinque batimpa. Botö Tänobo ingaïmo inte Tömämo inguïmo ïmopa. Wëënëñedë tömää në Badongaïmo inte tömää në Ïinque Cæbo incæboimpa. Edæ në gæ̈wæ̈näni, Æpæ̈ beïnëmönipa, ante në änäni ïnänite botö æpæ̈ tapæ̈ quëwenguïmæ̈ önonque godömo becædänimpa. 7 Tæ̈ï ëmonte në gänä cædäni ïnänite botö mänincoo botö në godonguincoo godömo æncædänimpa. Ayæ̈ botö incæ tömënäni Wængonguïmo incæboimpa. Tömënäni wæætë botö wëñæ̈näni bacædänimpa. 8 Wæætë guïñente awædö, ante në änäni tönö në pönënämaï ïnäni guiquënë, në wïwa cædäni tönö wacä ingante në wæ̈nönäni guiquënë, në towente quëwënäni tönö idöidi në ïnäni guiquënë, Wængonguï impa, ante näni badöninca gäänë ædæ wææ̈ninque në apæ̈nedäni tönö në babæ änäni tömänäni guiquënë, mänïnäni ïñönänite atopode näni änontibæ gonga baï näni bæcodotibæ incæ tömënäni näni wæcöñömö bacæ̈impa. Mänïï näni wænguïmämo ïñömö mempoga ganca näni æ̈mæ̈wo wænguïmämo impa,” angantapa.
Mïï Eedotadëë quëwëñömö
9 Wængonguï anquedoidi önompo æ̈mæmpoque go mëa ganca ïnäni önompo æ̈mæmpoque go mëa ganca owætacoo waodäni ïinque näni wæwenguïmämocoo eyede engate intacoo në næ̈æ̈näni ïñönänite adocanque botö weca pöninque, “Pöe,” angantapa. “Wængonguï Codotedo nänöogængä në baquingä në monguingä ïñongante botö bitö ïmite odömömo acæbiimpa,” angantapa. 10 Ayæ̈ Wængonguï Önöwoca incæ botö ïmote bæi ongonte baï cæyongante botö wïïmonte baï ïïmaï atabopa. Wængonguï anquedo botö ïmote ö ænte mäo onquiyaboga tæcædæca pönï cönongä ongonte ayömo Wængonguï tæiyæ̈ waëmö nänö quëwëñömö Eedotadëë näni äñömö öönædë ïnö ta wææ̈ñonte tömengä botö ïmote odömongä atabopa. 11 Mänïï quëwëñömö Wængonguï ñäö ëmönongä baï apäitimpa. Ayæ̈ dica aatapeca näni anca ëmö baï awocawænta baï waëmonca ïnimpa. Waodäni näni nanguï godonte æ̈ninca baï ñäö apäite baï Eedotadëë ïnimpa. 12 Mänïï quëwëñömö godämæ̈ tæ̈ïmö wææ cædï æ̈nöwæ̈mö ongönimpa. Ayæ̈ wææ cædï odemoncoo ïñömö önompo tipæmpoga go mënemonga wææ cædïnemö ïnimpa. Önompo tipæmpoga go mëa ganca wææ cædïnemö incæ wayömö adodemonque Wængonguï anquedo adocanque a ongöñongä wayömö adodemonque Wængonguï anquedo a ongöñongante anquedoidi önompo tipæmpoga go mëa ganca ongönänitapa. Mänïnemö önompo tipæmpoga go mënemonga odemoncooga idægoidi näni cabo tipæmpoga go mencabodäniya ïñönänite tömënäni ëmöwocoo yewæ̈monte ïnimpa. Wayömö odemonga adocaboque ëmöwo wayömö odemonga adocaboque ëmöwo yewæ̈monte ïnimpa. 13 Nænque tamönö ïnö mëa go adoque odemö ïnimpa. Nænque wæidö ïnö mëa go adoque odemö ïnimpa. Betamonca ïnö mëa go adoque odemö ïnimpa. Adobaï æ̈matæ̈ ïnö mëa go adoque odemö ïnimpa. 14 Mänïï quëwëñömö wæ̈nömënæca mæ̈nonte wææ cæquï, ante näni ñönönincacoo ïñömö önompo tipæmpoga go mencaa ïnimpa. Mänincacoo önompo tipæmpoga go mencaa incæ Wængonguï Codotedo nänö da godongaïnäni önompo tipæmpoga go mënaa ïnäni tömënäni ëmöwo incæ adocanque ëmöwo wacaa adocanque ëmöwo wacaa yewæ̈monte ëñacaimpa. 15 Wængonguï anquedo botö ïmote në apæ̈nedingä ïñömö tee manguimpa oodo inte badöimpa në næ̈ængä atabopa. Mänïï quëwëñömö tee mancæte ante mänïï wææ cædïnemoncoo adobaï tee mancæte ante mänïï wææ cædï adobaï tee mancæte ante tömengä tee manguimpa næ̈ængantapa. 16 Mänïï quëwëñömö æ̈matæ̈ adoganca æ̈matæ̈ adoganca mæ̈nonte ïnimpa. Doyæ̈ ïnö betamonca ïnö adoganca ïnimpa. Tömengä mänïï quëwëñömö tee manguimpa inte tee mante doyæ̈ ïnö æ̈nöwæ̈mö ïnö doo mïido dootiento quidömetodo ganca ïnimpa. Ayæ̈ betamonca ïñömö adobaï doo mïido dootiento quidömetodo ganca ï atabopa. 17 Wængonguï anquedo waodäni näni tee mänö baï tee mangä ayongä mänïï quëwëñömö wææ cædï tæ̈ïnebo ïnö tetenta i coatodo mëetodo ganca ïnimpa. 18 Mänïï wææ cædï aatapeca näni änonca inte mæ̈nönï impa. Mänïï quëwëñömö guiquënë oodo inte awocawænta baï waëmö inte mæ̈nönï impa. 19 Mänïï quëwëñömö wæ̈nömënæca mæ̈nonte wææ cæquï, ante ñönönincacoo ïñömö, Waëmö ëmongæ̈impa, ante tömënäni quincacoo näni nanguï godonte æ̈nincacoo ænte mämö ñönönincacooga bewodö bewodö cædänitapa. Tänoca ñönöninca aatapeca näni anca ïnimpa. Waca ñönöninca guiquënë tapidoca näni anca ïnimpa. Waca ñönöninca guiquënë aagataca näni anca ïnimpa. Waca ñönöninca guiquënë etemënaotaca näni anca ïnimpa. 20 Waca ñönöninca guiquënë oöninteca näni anca ïnimpa. Waca ñönöninca guiquënë codönadïnaca näni anca ïnimpa. Waca ñönöninca guiquënë coditooditoca näni anca ïnimpa. Waca ñönöninca guiquënë bedidoca näni anca ïnimpa. Waca ñönöninca guiquënë topatioca näni anca ïnimpa. Waca ñönöninca guiquënë coditopadataca näni anca ïnimpa. Waca ñönöninca guiquënë aatintoca näni anca ïnimpa. Waca tömanca guiquënë ämatitaca näni anca ïnimpa. Mänimpoca ïnimpa. 21 Mänïï wææ cædïnemö ïñömö önompo tipæmpoga go mënemonga ïñömö pededamö näni ämö önompo tipæmpoga go mëmonga inte mæ̈nonte ïnimpa. Wææ cædïnemö incæ wææ cædïnemö incæ pededamö adomonque adomonque inte mæ̈nönïnemö ïnimpa. Mänïï quëwëñömö taadö ñæ̈næ̈nö godö oodo inte mæ̈nöwate taadö awocawænta baï waëmö ïnimpa. 22 Mönö Wængonguï Awënë adocanque Tömää në Cægaingä tönö Wængonguï Codotedo tönö mänïñömö cöwë ongöna ïninque godongämæ̈ quëwënäni guiquënë, Mönö Wængonguï oncönë guiicæ̈impa, ante quïnante anguïnänii. Edæ Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö mänïñömö dæ ä atabopa. 23 Wængonguï në ñäö baï ëmönongä inte ñäö apäiquingä baï ïnongäimpa. Ayæ̈ Wængonguï Codotedo ïñömö näni tï wodönoincade baï ï ïninque mänïï quëwëñömö ïñömö nænque incæ apäicä incæ quïnante godömenque ñäö apäiquïï. 24 Wabæca näni quëwencabo ayæ̈ wabæca näni quëwencabo ïnänite Wængonguï ængä beyænque në quëwënäni inte mänïnänique mänïï ñäö apäiyömö cægoncædänimpa. Adobaï inguipoga awënë odeyeidi waëmoncoo näni ëadincoo mänïñömö ænte poncædänimpa. 25 Mänïï quëwëñömö woyowotæ̈ ïnämaï ingæ̈impa. Ïninque mänïñömö wææ cædïnemoncoo ïïmö ïñö ïïmö ïñö ïñonte cöwë tee mönedämaï ingæ̈impa. 26 Wabæca näni quëwencabo ayæ̈ wabæca näni quëwencabo incæ tömënäni waëmoncoo näni ëadincoo mänïñömö ænte poncædänimpa. Mänïï quëwëñömö waa quëwëñömö impa, ante waa ate apæ̈necædänimpa. 27 Quïëmë wënæ wënæ ï mänïñömö cöwë guiidämaï ingæ̈impa. Në wïwa cædäni incæ në babæ änäni incæ mänïï quëwëñömö guiidämaï inguïnänidö anguënë. Wæætë Wængonguï Codotedo, Quëwenguintaa, ante nänö yewæ̈möintaa në yewæ̈mönäni guiquënë tömënänique guiicædänimpa.
1 Ayæ̈ Wængonguï anquedo botö ïmote önö quëwenguïmæ̈ odömongä atabopa. Mänïmæ̈ awocawænta baï waëmömæ̈ impa. Wængonguï tönö Wængonguï Codotedo näna aacæ tæ̈ contaimpa ïnö tapæmpa. 2 Mänïñömö tadinque mänïï quëwëñömö taadö ñæ̈næ̈nö godö tæcæguedë ïnö ta gopæmpa. Mänïnö æ̈mæ̈ wedeca incæ ïmæ̈ wedeca incæ awæ̈ quëwenguïwæ̈ pæwæ̈ atabopa. Mänïwæ̈ ïñömö tömenca wacä apäicä ïñonte wacä apäicä ïñonte incapa. Ïninque adoque wadepo ïñedë önompo tipæmpoga go mëa ganca mänimpoga mänïwæ̈ incayedë impa. Wabæca näni quëwencabo ayæ̈ wabæca näni quëwencabo incæ mänïmæca quëwënäni tömänäni mänïwæ̈ öñabocoo beyæ̈ gancæ bacædänimpa, ante ëñabocoopa. 3 Wængonguï pante nänö angaïnö beyænque quincoomë wënæ wënæ bagatïï mänïnö mänïñedë dæ angæ̈impa. Wængonguï tönö Wængonguï Codotedo näna aacæ tæ̈ contaimpa mänïï quëwëñömö mæ̈ ongoncæpaimpa. Tömengä ingante në cædönäni ïñömö tömengä ingante watapæ̈ apæ̈nedinque tömengä ingante cæcædänimpa. 4 Tömengä awinca acædänimpa. Ayæ̈ tömengä ëmöwo tömënäni önönemö ïnö yewæ̈monte incædänimpa. 5 Mänïñömö woyowotæ̈ ïnämaï ingæ̈impa. Edæ mänïñömö quëwënäni beyæ̈ Wængonguï Awënë në ñäö ëmönongä inte apäiquingä ïnongampa. Ïninque nænque ñäö apäidö incæ tï wodönoincade ënënö incæ quïnante ayæ̈ apäiquïï. Ayæ̈ mänïñömö quëwënäni adodäni cöwë wantæpiyæ̈ aacædänimpa.
Itota Codito oo poncæcäimpa
6 Ayæ̈ Wængonguï anquedo botö ïmote apæ̈nedinque, “Mänïnö bitö ëñënö nö pönï ï ïninque mänïnö ante wede pönengæ̈impa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedönäni tömengä Önöwoca ingante ëwocadinque apæ̈nedänipa. Tömënäni näni në ëwocadongä Wængonguï Awënë ïñömö tömengä anquedo ingante apæ̈nedinque, Bitö botö ïmote në cædönäni weca godinque, Æbänö oo pönï baquimpa, ante odömömi acædänimpa, ante da pönongä pongantapa,” ante botö ïmote apæ̈necantapa. 7 Itota Codito, “Aedäni. Botö oo ocæ̈ ëmænte ponguïmo ïmopa. Ïï mincayontaa Wængonguï beyæ̈ apæ̈nedinque näni yewæ̈monte angaïnö ante në ëñente cædäni ïñömö näni toquinque,” ante apæ̈necantapa. 8 Botö Wäömo ïnömo ïmopa. Mänïnö Wængonguï anquedo nänö änïnö ante në ëñënïmo inte botö mänïï tömengä nänö odömönïnö ante në adïmo ïnömo ïmopa. Wængonguï anquedo angä ëñëninque ayæ̈ odömongä adinque botö në odömöningä önöwa ïnö ædæ wæænte tömengä ingante watapæ̈ apæ̈necæte ante cætabopa. 9 Cæyömote tömengä wæætë, “Mänömaï cædämaï ïmäwe, angantapa. Botö önonque bitö baï Wængonguï ingante në cæbo ïmopa. Ayæ̈ bitö tönïñadäni Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedönäni tönö ïï yewæ̈möintaa näni angaïnö ante në ëñente cædäni tönö botö tömënäni baï adobaï Wængonguï ingante në cæbo ïmopa cæbii. Edæ Wængonguinque ingante ædæ wææ̈ninque, Bitö Wængonguï Awënë adobique ïmidö anguënë, ante apæ̈nee,” angantapa. 10 Wængonguï anquedo godömenque botö ïmote ïïmaï angantapa. “Edæ mänömaï baquïönæ oo pönï ingæ̈impa cæbii. Ïï yewæ̈möintaa Wængonguï beyæ̈ apæ̈nedinque näni angaïnö ante bitö wë wodönämaï inte do apæ̈nee. 11 Në wënæ wënæ cædönäni ïnänite ee abi godömenque wënæ wënæ cæcædänimpa. Tömënäni näni pönënö wentamö baï në entawënäni ïnänite ee abi godömenque näni pönënö wentamö baï entawencædänimpa. Në nö cædäni ïnänite ee abi godömenque nö cæte quëwencædänimpa. Në tæiyæ̈ waëmö entawënäni ïnänite ee abi godömenque tæiyæ̈ waëmö entawencædänimpa.” 12 Itota Codito, “Aedäni. Botö oo ocæ̈ ëmænte ponguïmo ïmopa. Ocæ̈ ëmænte pöninque botö tömëmo godömo näni ænguincoo, ante næ̈ænte ponguïmo ïmopa. Tömänäni æbänö cædänii, ante adinque botö tömënäni näni cægaï ganca ante adoganca godömo æncædänimpa. 13 Botö Tänobo ingaïmo inte Tömämo inguïmo ïmopa. Tömää badönämaï ïñedë botö Do Quëwengaïmo ïmopa. Ayæ̈ tömää ïinque bayedë incæ botö Ayæ̈ Pönï në Quëwëmo incæboimpa. Wëënëñedë tömää në Badongaïmo inte tömää në Ïinque Cæbo incæboimpa.” 14 Weocoo yamonte baï mïmönë në mënongate ïnäni ïñömö tömënäni näni toquinque edæ mänïï quëwëñömö wææ cædïnemö ïñömö go guiiquïnäni ïnänipa. Go guiidinque tömënäni quëwenguïwæ̈ quëwenguinca bequïnäni ïnänipa. 15 Wïwa cædäni guiquënë mänïï quëwëñömö yabæque ïñömö ongonte wæquïnäni ïnänipa. Idöidi në ïnäni, në towente quëwënäni, wacä ingante në wæ̈nönäni yabæque ongönänipa. Wængonguï impa, ante näni badöninca gäänë ædæ wææ̈ninque në apæ̈nedäni, në babæ änäni tönö, Babæ äïnëmönipa, ante në änäni tönö tömënäni tömänäni mänïï quëwëñömö yabæque ïñömö quëwenguïnäni ïnänipa. 16 “Botö Itotabo ingaïmo ïmopa. Mänïnö botö angaïnö ante nö impa, ante botö ïmote godongämæ̈ näni pönencabodäni tömänäni ïnänite apæ̈necä ëñencædänimpa, ante cædinque botö do botö anquedo ingante mïnitö weca da pönömo pongantapa. Botö docä Awënë Dabii nänö Wæ̈mæncoo ingaïmo inte adobaï nänö Pæ̈ïmo ïnömo ïmopa. Botö wadaamö baï ñäö bayö apäimö baï ïmopa.” 17 Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tönö Wængonguï Codotedo nänöogængä näni änongä, “Pöedäni,” änapa. Äñöna tömënäni tömëna ïnate në ëñënäni inte adobaï, “Pöedäni,” ancædänimpa, ämopa. Në gæ̈wænte ïnäni tömänäni pö becædänimpa, ämopa. Në beïnënäni ïñönänite, Mïnitö quëwenguïmæ̈, ante önonque pönonguïmæ̈ incæ pö ænte becæmïnimpa, ante ämopa. 18 Ïï yewæ̈möintaa Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni näni angaïnö ante në ëñënäni tömänäni ïnänite, Ee aedäni, botö wææ ämopa. Edæ mänïnö näni angaïnö ante godömenque wadö änäni ïnänite Wængonguï pancæcäimpa. Ïï yewæ̈möintaa quïëmë näni pante wæwenguincoo, ante yewæ̈monte adinque Wængonguï në wadö änäni ïnänite mänincoo baï godömenque pancæcäimpa. 19 Ayæ̈ ïï yewæ̈möintaa Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni näni angaïnö incæ pancadea æ̈ninque në wëä godonte baï cædäni ïnänite Wængonguï quëwenguïwæ̈ quëwenguinca godönämaï incæcäimpa. Tömengä adobaï, Botö tæiyæ̈ waëmö quëwëñömö mänïñömö guiidämaï incæmïnimpa, ante ancæcäimpa. Mänïï quëwenguïwæ̈ ante mänïï quëwëñömö ante ïï yewæ̈möintaa yewæ̈monte impa. 20 Mänïnö ante, Nö impa, ante në apæ̈necä ïñömö tömengä ïñömö, “Ao, botö oo ocæ̈ ëmænte ponguïmo ïmopa,” angantapa. Äñongante botö,Mänömaï baquïnö anguënë, ante, Amëë, äninque, Awënë Itota pöe, ämopa. 21 Awënë Itota Wængonguï nänö guiidënäni ïnänite waadete godö cæcæcäimpa. Mänömaï baquïnö anguënë, ante botö, Amëë, ante mäninque ämopa.